101 Käyttäjää paikalla!
0.0080108642578125
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1991 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: 82 10: Kertomukset 10-15 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-9847 18: 19: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus 20: SISÅLLYSL UETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Kertomukset 10---15 26: 27: 10 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityk- lasta vuonna 1990 (Liite: Valtion tilinpäätös liittei- 28: sestä vuonna 1990 neen vuodelta 1990) 29: 30: 11 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1990 14 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- 31: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja 32: 12 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta tilinpidosta vuonna 1988 ovat antaneet aihetta 33: 1990 15 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan 34: kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 35: 13 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti- 1991 36: 37: 38: 39: 40: 5201020 41: 1 42: 43: 1 44: 45: 46: 47: 48: 1 49: 50: 1 51: 52: 53: 54: 55: 1 56: 57: 1 58: 1991 vp- K 10 59: 60: 61: 62: 63: VALTIONEUVOSTON 64: KERTOMUS 65: EDUSKUNNALLE 66: 67: päihdeolojen kehityksestä vuonna 1990 68: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 69: ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden 70: käytöstä aiheutuvien haittojen 71: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 72: 73: 74: 75: 76: HELSINKI 1991 77: ISSN 0786-1745 78: Helsinki 1991. Valtionpainatuskeskus 79: Eduskunnalle annetaan kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1990. 80: 81: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1991 82: 83: 84: Tasavallan Presidentti 85: MAUNO KOIVISTO 86: 87: 88: 89: 90: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski 91: 92: 93: 94: 95: 3112671 96: 4 97: 98: 99: 100: 101: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN 102: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1990 103: 104: Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/87) 105: 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeolojen kehityk- 106: sestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden käytöstä ai- 107: heutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, raittiustyössä, 108: alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toiminnassa. Kertomukseen sisältyy alkoho- 109: liyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä. 110: Kertomus on koottu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet myös 111: kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, työminis- 112: teriö ja valtiovarainministeriö. 113: 5 114: 115: 116: 117: 118: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE P ÄIHDEOLOJEN 119: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1990 120: 121: SISÄLLYSLUETTELO 122: Sivu Sivu 123: JOHDANTO......................................................... 7 7.4 Päihderikokset ............................................... 19 124: 7.4.1 Alkoholirikokset .................................. 19 125: 2 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITII- 7.4.2 Huumausainerikokset ........................... 20 126: KAN SUUNTAVIIVAT JA KEHITTÄMINEN 8 127: 8 TIEDOTUS, OPETUS JA KASVATUS.............. 23 128: 3 PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ.................................... 9 8.1 Raittiustyö ......................................... .... ........ 23 129: 3.1 Alkoholi......................................................... 9 8.1.1 Kunnallinen raittiustyö ........................ 23 130: 3.2 Korvikealkoholi ............................................. 9 8.1.2 Raittiusjärjestötyö ................................ 24 131: 3.3 Huumausaineet ja tekniset liuottimet ............ 9 8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus . .......................... 24 132: 8.3 Toiminta oppilaitoksissa................................ 25 133: 8.4 Kehittäminen .......... ....................................... 25 134: 4 VALTION ALKOHOLITULOT ......................... 10 135: 9 PÄIHDEHUOLTO ................................ .............. 26 136: 5 HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA ... ................ 11 9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut 26 137: 5.1 Yleistä ... ....... ................ .. .. ..... ......................... II 9.2 Päihdehuollon erityispalvelut......................... 26 138: 5.2 Jakeluverkosto............................................... 11 9.3 Asumispalvelut .............................................. 27 139: 5.3 Kehittäminen................................................. 11 9.4 Akuuttipalvelut ja ensihuolto ........................ 27 140: 9.5 Päihdehaittojen käsittely työpaikoilla............ 28 141: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVONTA 12 9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito................ 28 142: 6.1 Alkoholivalvonta ........................................... 12 9.7 Kehittäminen................................................. 28 143: 6.2 Huumausainevalvonta .......................... ......... 13 144: 6.3 Kehittäminen................................................. 14 10 LASTENSUOJELU.............................................. 30 145: 10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut ......................... 30 146: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS..................... 15 10.2 Muut palvelut ............................................... 30 147: 7.1 Päihtyneiden säilöönotot ............................... 15 10.3 Kehittäminen ................................................ 31 148: 7.2 Liikennejuopumus ......................................... 15 149: 7.2.1 Tieliikenne ............................................ 15 11 LIITE 150: 7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne ......... ..... . .... ... .... 16 Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus 151: 7.3 Väkivaltarikokset ........................................ ... 18 alkoholiolojen kehityksestä vuonna 1990 152: 1 JOHDANTO 153: 154: Kertomuksen rakennetta ja sisältöä on kehi- sisältyvässä alkoholilain (459/68) mukaisessa Oy 155: tetty eduskunnan esittämien kannanottojen mu- Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuksessa on 156: kaisesti. Raittiustyötä on kertomuksessa käsitel- selvitetty Oy Alko Ab:n toimialaan kuuluvia 157: ty aiempaa monipuolisemmin. valiokunnan esiin nostamia seikkoja. 158: Alkoholi- ja huumausainepolitiikan suunta- Kertomuksen valmistelussa on edelleen tar- 159: viivoja ja kehittämistä koskevassa luvussa (2) on koitus ottaa huomioon eduskunnan toivomukset 160: selostettu ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty ja muun muassa siten, että tiettyjä päihdeolojen 161: suunniteltu ryhdyttäväksi eduskunnan talousva- kehittämisen kannalta keskeisinä pidettyjä aloja 162: liokunnan vuosien 1988 ja 1989 päihdeolojen ja ong.elmia käsitellään tavanomaista perusteelli- 163: kehitystä koskevista kertomuksista antaman semmin. 164: mietinnön mukaisesti. Kertomukseen liitteenä 165: 8 166: 167: 168: 169: 170: 2 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT JA 171: KEHITTÄMINEN 172: Alkoholin kokonaiskulutus määrää pitkälle ruspalvelupisteiden, muun muassa päivystävien 173: alkoholista koko yhteiskunnalle aiheutuvien palveluiden, kykyyn tunnistaa ja auttaa päihde- 174: haittojen esiintymisen. Alkoholihaittojen ehkäi- ongelmista kärsiviä. 175: seminen kokonaiskulutusta rajoittamalla on Tahdosta riippumatta annettavan hoidon 176: edelleen alkoholipolitiikan tavoitteena. Päihde- perusteiden ja hoitoajan muuttamisen tarve sel- 177: ongelmiin vaikuttavia toimenpiteitä pyritään vitetään. 178: toteuttamaan osana laajempia sosiaali- ja terve- Huumausainepolitiikassa lähtökohtana on 179: yspoliittisia toimia ja ne sovitetaan yleiseen hy- edelleen ylläpitää ja vahvistaa väestön kielteisiä 180: vinvointivaltion yhteiskuntapolitiikkaan. asenteita huumausaineiden käyttöä kohtaan. 181: Päihdepolitiikassa tavoitteena on mahdolli- Sosiaali- ja terveysviranomaisten, opetusviran- 182: simman suuren yksimielisyyden saavuttaminen omaisten sekä poliisi-, tulli-, syyttäjä- ja oikeus- 183: kansalaisten ja eri intressiryhmien välillä. Päih- viranomaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistoi- 184: depolitiikassa suositaan toimenpiteitä, jotka mintamuotoja kehitetään. Viranomaisten yh- 185: korostavat yksilön vastuuta itsestään ja yhteis- teistyömuotojen uudistamisen tavoitteena on 186: kunnasta. Väestön vaikutusmahdollisuuksia huumausaineiden käytön ehkäisyn tehostamisen 187: pyritään lisäämään päihdepolitiikan kehittämi- lisäksi se, että huumausaineiden ongelmakäyt- 188: sessä. Alkoholiasioiden hoidossa vähennetään täjille valvontatoiminnasta aiheutuvat kieltei- 189: tarpeettomina koettuja rajoituksia, joiden alko- set vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäi- 190: holipoliittinen merkitys on vähäinen. Hintapoli- siksi. Jatketaan kehittämistoimintaa, joiden ta- 191: tiikkaa kehitetään edelleen mietoja juomia suosi- voitteena on rangaistusten korvaaminen hoidol- 192: vaan suuntaan. la. 193: Kansalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvin- Huumausaineasioita koskevan tietopohjan 194: vointia edistetään panostamalla ennallaehkäise- yhtenäistämistä jatketaan yhteistyössä muiden 195: vään toimintaan. Omais- ja lähimmäistyötä sekä pohjoismaiden kanssa. Lääkkeiden väärinkäy- 196: sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kansalaisjärjes- tön ehkäisemiseksi käynnistetään riippuvuutta 197: töjen toimintaa tuetaan. Alkoholin käyttöä eri- aiheuttavien lääkkeiden määräyskäytäntöihin ja 198: tyisesti lasten ja nuorten osalta pyritään vähentä- käyttötapoihin liittyvää tutkimus- ja kehittämis- 199: mään. toimintaa. 200: Alkoholihaittojen ehkäisyssä tehostetaan ky- Suomi on allekirjoittanut huumausaineiden ja 201: syntää vähentäviä toimia lisäämällä sosiaali- ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa 202: terveysviranomaisten sekä opetusviranomaisten vastaan tehdyn YK:n yleissopimuksen. Sopi- 203: yhteistyötä. Kunnissa tehtävää ehkäisevää päih- muksen ratifiointi edellyttää Suomen lainsää- 204: detyötä tehostetaan ja uudistetaan. Nuorisovi- dännön muuttamista siten, että se täyttää sopi- 205: ranomaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistyö- muksen asettamat velvoitteet. Huumausaineri- 206: muotoja kehitetään. koksia koskevien säännösten uudistaminen on 207: Euroopan yhdentymisen mahdolliset vaiku- vireillä oikeusministeriön asettamassa rikoslaki- 208: tukset alkoholiin liittyvän tuotanto-, jakelu- sekä projektissa. Suomen lainsäädäntöä on lisäksi 209: majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnan kehittämi- muutettava siten, että sopimuksen edellyttämät 210: sessä ennakoidaan. kansainväliset konfiskaatiot tulevat mahdollisik- 211: Päihdehaittoja ehkäisevää ja korjaavaa työtä si. Sopimuksen ratifioinnin edellyttämät lain- 212: tehostetaan eduskunnan talousvaliokunnan val- muutokset ja ratifiointi pyritään toteuttamaan 213: tioneuvoston vuosien 1988 ja 1989 päihdeoloja vuoden 1992 aikana. 214: koskevista kertomuksista antaman mietinnön Päihdeoloja koskevan kertomuksen antamis- 215: mukaisesti. väliä on tarkoitus harventaa Eduskunnan esittä- 216: Päihteiden ongelmakäyttäjien palvelujärjestel- män toivomuksen mukaisesti. Selvitetään myös 217: män kehittämisessä kiinnitetään erityistä huo- mahdollisuudet laajentaa kertomus koskemaan 218: miota sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten pe- yleisemmin kansanterveydellisiä kysymyksiä. 219: 9 220: 221: 222: 223: 224: 3 P ÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 225: 226: 3.1 Alkoholi Syytettyjen keski-ikä on viime vuosinajatkuvasti 227: noussut. Syytetyt ovat iältään tyypillisesti 25-30- 228: Alkoholin kulutuksen kasvu on jatkunut edel- vuotiaita ja selvä enemmistö heistä on ollut 229: leen. Kertomusvuonna kulutettiin 7,69litraa 100 miehiä. Noin kaksi kolmasosaa syytetyistä saa 230: %:na alkoholina asukasta kohden vastaavan syytteen kannabiksen käytöstä ja viidesosa lääk- 231: määrän ollessa 7,60 litraa vuonna 1989. Kasvu- keiden väärinkäytöstä. Niin sanotuista kovista 232: prosentti oli 1,2. huumeista on rikostilastojen perusteella selvästi 233: Oluena juotiin kaikesta 100 %:n alkoholiksi yleisin amfetamiini, jota noin kymmenesosa 234: lasketusta kulutuksesta 50,2 %, viinoina ja mui- syytetyistä on käyttänyt. Jonkin verran noste- 235: na väkevinäjuomina 38,1 %. Väkevien viinienja taan syytteitä myös opiaateista, mutta sen sijaan 236: long drink-juomien osuus oli yhteensä 5,8 %ja kokaiini ja LSD ovat hyvin harvinaisia. 237: mietojen viinien 7,9 %. Alkoholin kulutuksen Päihdehuollon asiakkaiden valtaosa on käyt- 238: määrää ja rakennetta on yksityiskohtaisesti tänyt päihteenään alkoholia. Päihdehuollon 239: kuvattu liitteenä olevan Oy Alko Ab:n hallinto- yksiköissä tehdyt selvitykset viittaavat kuitenkin 240: neuvoston kertomuksessa (ss. 9-12). alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön yleistymi- 241: seen. Myös erityisten huumeidenkäyttäjille tar- 242: koitettujen yksiköiden asiakkaista suurin osa on 243: 3.2 Korvikealkoholi eri päihteiden sekakäyttäjiä. Lääkkeiden jälkeen 244: yleisimmin käytetty aine on ollut kannabis. 245: Korvikealkoholien käyttö on jatkunut jo pit- Kuolemansyytilastoissa esiintyy huumenarko- 246: kään suunnilleen entisen laajuisena. Korvikeal- mania suhteellisen harvoin. Keskimäärin yksi 247: koholin osuus kuolemaan johtaneissa alkoholi- henkilö kuolee vuosittain näiden tilastojen pe- 248: myrkytyksissä on pysynyt vuoden 1986 jälkeen rusteella huumausaineen aiheuttamaan myrky- 249: ennallaan. Korvikealkoholin käyttöä ilmenee tykseen. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen 250: erityisesti etenkin suurimmissa kaupungeissa. laitoksella tehtävän tarkemman analyysin perus- 251: Korvikealkoholin aiheuttamien myrkytysten teella huumausainekuolemia on vuosittain muu- 252: määrä on noin viisi prosenttia kaikista kuole- tamia. Ne ovat noin sadasosa alkoholimyrkytys- 253: maan johtaneista alkoholimyrkytyksistä (ks. Oy ten ja alkoholismin aiheuttamista kuolemanta- 254: Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus, s. 22). pauksista. (Ks. Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston 255: kertomus s. 22.) 256: Huumausaineruiskusta HIV-tartunnan on 257: 3.3 Huumausaineet ja tekniset liuottimet kertomusvuoden loppuun mennessä saanut 16 258: henkilöä. HIV-tartunnan saaneiden kokonais- 259: Kertomusvuonna ilmoitettiin huumausaineri- määrä oli vastaavasti 371. 260: koksesta syytteeseen asetettavaksi 1290 henkilöä Huumausainerikollisuutta kuvataan yksityis- 261: vastaavan luvun ollessa edellisenä vuonna 741. kohtaisemmin jäljempänä luvussa 7.4.2. 262: 263: 264: 265: 266: 2 3112671 267: 10 268: 269: 270: 271: 272: 4 VALTION ALKOHOLITULOT 273: 274: Alkoholi tuotannolla, myynnillä ja anniskelul- Suoranaisten tulojen lisäksi valtio sai alkoho- 275: la on huomattava kansantaloudellinen ja val- lista välillisiä tuloja liikevaihtoveron, tullimak- 276: tiontaloudellinen merkitys. Valtion suoranaiset sujen ja Oy Alko Ab:n osinkotuoton kautta. 277: alkoholitulot kertomusvuonna ilmenevät ohei- Kaikkiaan alkoholitulot kasvoivat 4,4 % vuo- 278: sessa taulukossa. desta 1989. Alkoholitulojen osuus valtion vuo- 279: den 1990 veroista ja veronluonteisista tuloista oli 280: Taulukko 3 7,1 %eli yhtä suuri kuin vuonna 1989. 281: Valtion suoranaiset alkoholitulot valtion 282: tilinpäätöksen mukaan 1990 Taulukko 4 283: Valtion alkoholitulot prosentteina valtion 284: mk verotuloista eräissä Pohjoismaissa 1990 285: Olutvero ................................ 2 473 333 443,- 286: Alkoholijuomavero ............... 4 927 018 467,- Tanska .............. ........ ........ ......... .. ........... 2,5* 287: 0y Alko Ab:n ylijäämä ........ 1 200 055 431,22 Suomi..................................................... 9,6 288: Norja...................................................... 5,2 289: Yhteensä............................... 8 600 407 341,22 Ruotsi..................................................... 5,1 290: Lähde: Valtiovarainministeriö 1991 Lähde: Oy Alko Ab 1991 291: *) Ei sisällä arvonlisäveroa 292: 11 293: 294: 295: 296: 297: 5 HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA 298: 299: 5.1 Yleistä vuodelle. Kertomusvuonna lisäys oli 160 ravin- 300: tolaa eli 6,7 prosenttia. Myöskin keskioluen 301: Hintapolitiikkaa ja jakelupolitiikkaa koskeva anniskelupaikkojen määrä on vuodesta 1988 302: päätöksenteko on osoitettu ensisijaisesti Oy Alko lähtien ollut selvässä kasvussa. Vuoden 1990 lo- 303: Ab:n hallintoneuvostolle. Sen toteuttamaa hin- pussa jakeluverkosto käsitti kaikkiaan 6946 al- 304: ta- ja jakelupolitiikkaa on kuvattu valtioneuvos- koholijuomien vähittäismyynti- ja 5688 anniske- 305: ton kertomuksen liitteenä olevassa Oy Alko lupaikkaa. 306: Ab:n hallintoneuvoston kertomuksessa (ss. 27- Anniskeluverkoston kehitys viimeisen kym- 307: 46). menen vuoden ajalta ilmenee taulukosta 5. 308: 309: 310: 5.2 Jakeluverkosto 5.3 Kehittäminen 311: 312: Alkoholijuomien saatavuudessa tapahtui Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama 313: 1980-luvun jälkipuoliskolla merkittävä laajentu- elinkeinotyöryhmä II jätti kertomusvuonna 314: minen. Erityisesti jakelupolitiikan väljentyminen ehdotuksensa (muistio 15.6.1990) majoitus- ja 315: on näkynyt anniskeluravintoloiden kohdalla. ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen uudista- 316: Kun ravintoloiden nettolisäys vuosina 1981- misesta. Ehdotusten toteuttaminen tulee merkit- 317: 1990 oli 1114 eli 73 prosenttia, ajoittui tästä 809 semään eräiltä osin muutoksia myös alkoholi- 318: ravintolaa eli 72,6 prosenttia neljälle viimeiselle lainsäädäntöön. 319: 320: 321: Taulukko 5 322: Anniskeluverkoston kehitys vv. 1981-1990 323: Vuosi Anniskelu- Lisäys % Asiakas- Lisäys % Keskiolut- Muutos 324: ravinto- lkm paikkoja lkm anniskelu- 325: Joita paikkoja lkm lkm ~) 326: 327: 328: 1981 1 561 36 2,4 292 659 8 382 2,9 2 633 -22 - 0,8 329: 1982 1 526* 44 2,8 305 275 12 616 4,3 2 517 -116 -4,4 330: 1983 1 552 26 1,7 316 765 11 490 3,8 2 535 18 0,7 331: 1984 1 587 35 2,3 331 606 14 841 4,7 2 554 19 0,7 332: 1985 1 654 67 4,2 342 563 10 957 3,3 2 618 64 2,5 333: 1986 1 751 97 5,9 365 135 22 572 6,6 2 684 66 2,5 334: 1987 2 037 286 16,3 404 742 39 607 10,8 2 580 -104 - 3,9 335: 1988 2 235 198 9,7 443 939 39 197 9,7 2 702 122 4,7 336: 1989 2 400 165 7,4 479 233 35 294 8,0 2 873 171 6,3 337: 1990 2 560 160 67 532 212 52 979 111 3 128 255 89 338: Muutos 198111990 1114 73,0 247 935 87,2 473 17,8 339: *) Vuodenvaihteessa 1981182 toteutettiin oikeuksien tilastointitavan muutos 340: Lähde: Oy Alko Ab:n vuosikirja 1981 341: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1990 342: Sosiaali- ja terveysministeriö 1991 343: 12 344: 345: 346: 347: 348: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVONTA 349: 350: 6.1 Alkoholivalvonta kojen ja saatujen valvonnallisten takavarikkojen 351: ja saatujen valvonnallisten tietojen perusteella 352: Sosiaali- ja terveysministeriö on ylivalvojan on pääteltävissä, että alkoholijuomien salakulje- 353: ominaisuudessa yleisesti seurannut alkoholilain- tus on lisääntynyt. Arvioidaan, että ainoastaan 354: säädännön noudattamista muun muassa suorit- 5-10 'Y., laittomasti maahantuoduista alkoholi- 355: tamiensa tarkastusten ja eri viranomaisilta hank- juomista onnistutaan takavarikoimaan. 356: kimiensa tietojen avulla. Kertomusvuoden aika- Matkustajaliikenteen valvonnassa huumaus- 357: na Eduskunta hyväksyi kuusi alkoholilain tai aineiden maahantuonnin torjunta ja paljastami- 358: keskioluesta annetun lain muutosta. nen on asetettu etusijalle. Valvonnassa on tullut 359: Alkoholiyhtiö, lääninhallitukset, poliisi sekä ilmi edelleenkin runsaasti alkoholijuomien luvat- 360: rajavartio-ja tullilaitos ovat toimialoillaan osal- tomia tuontiyrityksiä Saksan Iiittotasavallasta, 361: listuneet valvontaan. Lääninhallitukset ovat li- Puolasta ja Neuvostoliitosta. 362: säksi ohjanneet ja valvoneet kunnallisten alko- Kertomusvuoden aikana kannettiin ns. Alkon 363: holitarkastajien toimintaa. maksun lisäksi tullilain 36 §:n nojalla tullille 364: Kertomusvuoden lopussa kunnallista alkoho- ilmoittamattomista alkoholijuomista yhteensä 365: litarkastusta oli 415 kunnassa. Pääpaino tarkas- 1 379 202 markkaa. Keskiarvona laskettuna 366: tustoiminnassa on ollut anniskelun valvonnassa. määrä vastaa noin 9000 litraa väkevää alkoholi- 367: Anniskelun osuus alkoholijuomien kokonaisku- Juomaa. 368: lutuksesta on meillä verrattain korkea, lähes 25 Ruotsin ja Suomen välisessä matkustajalii- 369: prosenttia, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja kenteessä ilmitulleet alkoholijuomien luvattomat 370: Norjaan, joissa se on jäänyt alle 10 prosentin. maahantuontiyritykset ovat koskeneet lähinnä 371: Myös ravintoloiden kokonaismyynnistä annis- ns. 24 tunnin säännön rikkomistapauksia Ahve- 372: kelun osuus on merkittävä, keskimäärin noin 56 nanmaan ja Vaasan alueilla. 373: prosenttia, vaihdellen ravintolatyypistä riippuen Kertomusvuonna liikkennöi Suomen ja Ruot- 374: vajaasta 30 prosentista yli 70 prosenttiin. sin välillä 16 suomalaista matkustaja-alusta. 375: Valvontaa on pyritty kohdistamaan varsinkin Tulliviranomaiset suorittavat jatkuvaa asiakirja- 376: myynniltään alkoholivaltaisiin ja heikommin pohjaista seurantaa sanotuissa aluksissa tapah- 377: hoidettuihin paikkoihin. Erityistä huomiota on tuvasta alkoholijuomien kulutuksesta. Seuranta 378: kiinnitetty liikkeiden oman valvonnan toimivuu- perustuu pohjoismaiseen muonitussopimukseen 379: teen. Alkoholitarkastajien toiminta on luonteel- (395/69). Vuonna 1990 kulutettiin ko. aluksissa 380: taan ollut ensisijassa neuvovaa ja ohjaavaa ja se yhteensä 2639 miljoonaa litraa väkeviä alkoholi- 381: on tapahtunut paljolti yhteistyössä muiden pai- juomia ja 2698 miljoonaa litraa viinejä. Kioski- 382: kallisten valvojien kanssa. ja tarjoilumyynti on vaihdellut aluskohtaisesti ja 383: Tulli takavarikoi kertomusvuonna yhteensä reiteittäin 0.36-0.63 litraa matkustajaa kohti. 384: 8 026 litraa alkoholijuomia. Määrä oli 526 litraa Kertomusvuoden aikana takavarikoitiin eri- 385: vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kui- laisia lääkevalmisteita 196 452 markan arvosta. 386: tenkin suurempi kuin vuosien 1984---1988 aika- Ensisijaisesti matkustaja- ja postiliikenteessä ta- 387: na. Vuonna 1990 ilmitulleista 2 666 tullirikokses- kavarikoidut lääkevalmisteet ovat käsittäneet 388: ta koski 1591 alkoholijuomien salakuljetusta. hormonivalmisteita (21 471 kpl) ja anabolisia 389: Suurin osa alkoholijuomista on takavarikoitu steroideja (78 569 kpl). Useissa tapauksissa on 390: kauppa-aluksiin kohdistettujen perusteellisten kysymyksessä ollut organisoitu dopingaineiden 391: tarkastusten tuloksena. Suoritettujen takavarik- maahantuonti. 392: 13 393: 394: Taulukko 6 sessa käyttöön valtakunnallinen vihjepuhelin. 395: Tullirikosasiat, alkoholijuomatakavarikot Tähän asti saadut kokemukset ovat olleet myön- 396: litramäärät teisiä. 397: Kertomusvuonna aloitettiin tullilaitoksen 398: Vuosi Tullirikos- Alkoholirikos Taka- uuden huumausainekoirakoulun rakentaminen. 399: asioita asioita varikoitu 400: edellisestä Koulutus uusissa tiloissa aloitetaan kuluvan 401: kpl kpl (X) ltr vuoden aikana. Koulutettuja huumausainekoi- 402: ria oli tullilaitoksella vuonna 1990 käytössä 27. 403: 1975 2 301 1 630 70,8 7 400 Suomeen salakuljetettavien huumausaineiden 404: 1980 3 607 2 346 65,0 11 489 hankintaruaina ovat olleet ensisijaisesti Hollanti, 405: 1983 3 428 2 168 63,2 9 627 Tanska ja Ruotsi. Salakuljetustoiminnalle on 406: 1984 2 863 2 863 53,4 7 140 merkittävää ollut organisoidun ja ammattimai- 407: 1985 2 416 1 437 59,5 4 988 sen huumausaineiden laittoman tuonnin kasvu. 408: 1986 2 069 1 175 56,8 5 356 Useimmat huumausaineiden salakuljetusyrityk- 409: 1987 2 091 999 47,9 4 420 set on onnistuttu paljastamaan matkustajalii- 410: 1988 1 975 992 50,2 5 808 kenteen valvonnassa. 411: 1989 2 533 1 315 51,9 8 588 Kertomusvuonna jäi tullin saamien tietojen 412: 1990 2 666 1 591 59,6 8 026 mukaan ulkomaiden tullialueilla kiinni 104 hen- 413: kilöä. 414: Lähde: Tullihallitus 1991 Tulli- ja poliisiviranomaisten toimittamien 415: tutkimustulosten mukaan on ilmennyt, että ker- 416: tomusvuonna on Suomeen onnistuttu kuljetta- 417: maan laittomasti useita satoja kiloja kannabis- 418: 6.2 Huumausainevalvonta tuotteita. Arviolta vain 5 prosenttia maahan 419: tuoduista huumausaineista onnistutaan takava- 420: Tullin lisäksi poliisi- ja rajavartiolaitos ovat rikoimaan. 421: suorittaneet huumausaineiden salakuljetuksen Kertomusvuonna on Suomi osallistunut jä- 422: valvontaa. Tullin tavoitteena huumausainerikol- senenä Euroopassa Tulliyhteistyöneuvoston 423: lisuuden torjunnassa ja huumausaineiden levi- (CCC:n, Customs Co-operation Council) toi- 424: ämistä ehkäisevässä toiminnassa on pysäyttää ja mintaan. Neuvoston myötävaikutuksella on jat- 425: paljastaa huumausaineiden laittomat tuontiyri- kettu eri maiden tulliviranomaisten keskisen yh- 426: tyksetjo maamme rajoilla. Tavoitteena on lisäk- teistyön kehittämistä ja tietojenvaihtoa. Suo- 427: si tehdä salakuljetus mahdollisimman riskialt- meen tullilaitos on osallistunut kansainvälisiin 428: tiiksi sitä harjoittaville waikeuttamalla aineiden valvontaoperaatioihin Euroopan alueella. 429: maahantuontia ja vaikuttaa siihen, että maahan- Kertomusvuonna käytiin Suomen ja Ison- 430: tuojat joutuvat uhraamaan yhä enemmän voi- Britannian välistä tullivalvonta- ja yhteistyöso- 431: mavaroja toimintaan. pimusta koskevat neuvottelut. 432: Huumausaineiden salakuljetuksen ehkäisemi- Pohjoismaisella tasolla on huumausaineval- 433: seen onkin tullilaitoksessa panostettu rajoilla vonnan kehittämiseen liittyen tullihallituksen 434: tapahtuvassa valvonnassa. Tähän on myös mer- edustaja ollut pysyvänä jäsenenä tulli- ja poliisi- 435: kittävästi vaikuttanut kansainvälisen huumaus- viranomaisten välisessä yhteistyöelimessä. Poh- 436: ainerikollisuuden kasvun myötä myös omassa joismainen yhteistyö on lisäksi ollut Suomen ja 437: maassamme lisääntynyt huumausainerikollisuus. muiden pohjoismaiden keskustullihallintojen 438: Tämän vuoksi tullilaitos on kehittänyt val- valvontaelimien välillä. Pohjoismaista yhteistyö- 439: vontataktisia menetelmiä ja lisännyt teknisten tä on lisäksi tukenut pohjoismainen huumausyh- 440: apuvälineiden hyväksykäyttöä. Muun muassa dysmiesjärjestelmä, jossa Suomen tullilaitoksen 441: ATK-laitteiden käyttö on laajennettu Vaali- oma huumausaineyhdysmies on toiminut Köö- 442: maan, Nuijamaan ja Vainikkalan tulliasemille, penhaminassa. 443: hankittu optisia tarkastusinstrumentteja sekä Itä-Euroopan maiden kansalaisten liikkumis- 444: huumausaineiden tunnistuksiin tarkoitettuja tes- vapauden lisääntymisessä tapahtunut kehitys, 445: tilaitteita kaikille rajapaikoille. Taktiseen toi- erityisesti Neuvostoliitosta Suomeen, on lisännyt 446: mintaan liittyen on lisätty etukäteiseen tiedon- tarvetta tehostaa tulliviranomaista varautumista 447: hankintaan ja kohdehakuisuuteen perustuvaa myös huumausaineiden laittoman maahantuon- 448: valvontaa. Kertomusvuonna otettiin tullilaitok- nin torjumiseksi. 449: 14 450: 451: Lääkkeeksi määrättyjen huumausaineiden 6.3 Kehittäminen 452: määrät ovat vähentyneet viime vuosina. Varsi- 453: naisten huumausaineiden määrääminen lääkin- Eduskunta hyväksyi kertomusvuonna alko- 454: nälliseen käyttöön tapahtuu erityisillä huumaus- holitarkastusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät 455: ainereseptilomakkeilla, joiden määriä lääkintö- alkoholilainsäädännön muutokset, jotka tulevat 456: hallitus on seurannut valtakunnallisesti ATK- voimaan 1.1 0.1991. Lähes yksinomaan sivuvir- 457: järjestelmän avulla. Unilääkkeiden ja ahdistusta kaisesti hoidettu kunnallinen alkoholitarkastus 458: lievittävien lääkkeiden määrääminen tapahtuu lakkautetaan ja vastaava valvonta siirretään 459: tavanomaisilla reseptilomakkeilla, joten niiden lääninhallitusten tehtäväksi. Uudistuksen tavoit- 460: käyttöä voidaan seurata lähinnä Kansaneläke- teena on yhdenmukaistaa ja rationalisoida val- 461: laitoksen tietokannoista. Viime vuosina on näi- vontaa sekä yksinkertaistaa hallintoa. Alkoholi- 462: den lääkkeiden kokonaiskäyttö jossakin määrin valvonta kytkeytyy lääninhallituksissa osaksi 463: lisääntynyt. laajempaa alkoholiasioiden käsittelyä, jolloin 464: Poliisin takavarikoimissa lääkkeissä ei ole nykyistä paremmin voidaan ennakolta vaikuttaa 465: havaittavissa merkittäviä muutoksia viime vuo- ratkaisuihin, joilla on todettu olevan selvästi 466: siin verrattuna. Myöskään sairaanhoitolaitoksis- vaikutusta alkoholimyynnistä aiheutuvien epä- 467: sa lääkkeiden väärinkäytön vuoksi hoidettujen kohtien esiintymiseen. 468: lukumäärässä ei ole tapahtunut lisääntymistä. Alkoholi- ja tupakkamainonnan ja niiden 469: Sairaanhoitolaitoksissa ensisijaisesti lääkkeiden valvonnan kehittämistarpeen selvittämistä on 470: ja huumaavien aineiden väärinkäytön vuoksi jatkettu sosiaali- ja teveysministeriön asettaman 471: hoidettujen määrä oli sairaaloiden poistoilmoi- (STM 9/1990) työryhmän kertomusvuonna jät- 472: tusrekisterin mukaan lähes 700 tapausta. tämän muistion pohjalta. 473: 15 474: 475: 476: 477: 478: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS 479: 480: 7.1 Päihtyneiden säilöönotot löönottojen vähentämistä vaikeuttaa poliisin 481: näkökulmasta se, etteivät sosiaali- ja terveyden- 482: Poliisi on jatkanut päihtyneiden säilöönotto- huoltoviranomaiset ole voineet lisätä merkittä- 483: jen vähentämistä sosiaali- ja terveysministeriön västi panostaan päihtyneiden käsittelyssä. 484: asettaman säilöönottotarpeen vähentämistyö- Sosiaali- ja terveysviranomaisten toimintaa 485: ryhmän (STM 311988) laatiman kokonaisohjel- päihtyneenä säilöönotettujen määrän vähentä- 486: man mukaisesti. Yhteistyö on kehittynyt paikal- miseksi ja palvelujen kehittämiseksi käsitellään 487: lisella tasolla sosiaali- ja terveysviranomaisten jäljempänä luvussa 9.4. (Akuuttipalvelutja ensi- 488: kanssa. Säilöönottojen vähentämiseen tähtäävä huolto). 489: toiminta on edelleenkin tarkoitus jatkaa. Säi- 490: 491: 492: Taulukko 7 493: Päihtyneiden säilöönotot vv. 1989 - 1990 lääneittäin 494: Läänit Säilöönotot Läänin Säilöönotot Vähennys o/o:na Absoluuttinen 495: V. 1990 %-osuus V. 1989 (1989-1990) vähennys 496: 497: Uudenmaan ................. 52 423 36,7 53 586 2,2 - 6 754 498: Turun ja Porin ............. 14 863 10,4 15 905 6,5 -5 351 499: Hämeen ....................... 20 431 14,3 21 191 3,6 -2 963 500: Kymen ......................... 6 100 4,3 6 859 11' 1 -1 304 501: Keski-Suomen ............. 6 835 4,8 7 484 8,7 -754 502: Mikkelin ...................... 5 153 3,6 5 851 11,9 -282 503: Kuopion ...................... 7 989 5,6 8 708 8,2 -1542 504: Vaasan ......................... 5972 4,2 6 550 8,8 -688 505: Pohjois-Karjalan .......... 5 075 3,5 5 309 4,4 -868 506: Oulun ........................... 11 104 7,8 11 196 0,8 -1 507 507: Lapin ........................... 5 895 4,1 5 979 1,4 -910 508: Ahvenanmaan .............. 1 011 0,7 1 049 3,6 -280 509: Koko maa ................... 142 851 100% 149 667 4,5 -6816 510: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 511: 512: 513: 7.2 Liikennejuopumus kon. Lisäystä ei voida kokonaan selittää lisään- 514: tyneellä liikenteellä ja poliisin toiminnan tehos- 515: 7.2.1 Tieliikenne tamisella. 516: Liikennevakuutusyhdistyksen tutkijalauta- 517: Kertomusvuonna poliisin tietoon tuli 30 043 kuntien selvityksen mukaan rattijuoppojen ai- 518: rattijuopumusta. Edellisen vuoden vastaava luku heuttamien kuolemaan johtaneiden onnetto- 519: oli 28 054, lisäystä oli 7,1 prosenttia. Poliisin muuksien kasvu jatkui. Rattijuopumusvahin- 520: kiinniottamien rattijuoppojen määrän kasvu on goissa kuolleiden määrä on 1980-luvun puolivä- 521: ollut varsin selvää koko 1980-luvun jälkipuolis- liin verrattuna kaksinkertaistunut. Vuonna 1990 522: 16 523: 524: kuolemaan johtaneista vahingoista rattijuopon Onnettomuustutkinnassa ei näytä ilmenneen, 525: aiheuttamia oli 118 ja niissä kuoli 129 henkilöä. että huumausaineiden tai lääkkeiden väärinkäy- 526: Vuotta aikaisemmin vastaava ennakkotieto tön merkitys onnettomuuksien synnyssä olisi 527: kuolleiden määrästä oli 127 ja sitä edellisenä merkittävästi kasvamassa. Poliisilla ei ole kent- 528: vuonna 97. täkäyttöön soveltuvia menetelmiä lääkkeiden ja 529: Rattijuoppovahingoissa loukkaantui 1980- huumausaineiden käytön toteamiseksi. Ilmitulo 530: luvun puolivälissä vuosittain noin 900 henkeä. on tällöin alkoholiin verrattuna sattumanvarais- 531: Vuonna 1990-luvun arvioidaan olleen noin 1500. ta ja silmämääräisiin havaintoihin ja arvioihin 532: Onnettomuuksissa osallisina olleista rattijuo- perustuvaa. 533: poista 44 prosenttia oli aikaisemmin saanut Poliisi esitti kertomusvuonna Kansanterveys- 534: yhden tai useamman rangaistuksen rattijuopu- laitokselle 596 tutkimuspyyntöä vesiliikennejuo- 535: muksesta. Heistä kolmannes oli ajokortittomia. pumuksesta epäillyistä. Määrä on aiemmista 536: Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheutta- vuosista jonkin verran noussut. 537: neista rattijuopoista puolet oli 25-vuotiaita tai Veneliikenneonnettomuuksista ja alkoholin 538: nuorempia. osuudesta niissä ei ole vielä valmistunut kerto- 539: Kaiken kaikkiaan rattijuoppous on 1980-lu- musvuoden tilastoa. Ennakkotietojen perusteel- 540: vun loppupuolella pahentunut liikenneturvalli- la ei näytä tapahtuneen mainittavia muutoksia 541: suusongelmana. Erityisesti ongelmaryhmiä ovat aikaisempiin vuosiin verrattuna. Veneliikentees- 542: nuoret sekä alkoholisoituneet uusintarikolliset. sä kuolleiden määrä on kuitenkin jonkin verran 543: Tilanteen parantamiseksi valtioneuvosto on laskenut. Veneliikenteen hukkumiset tapahtuvat 544: suunnitellut periaatepäätöstä tie- ja vesiliiken- lähinnä ns. mökkiveneilyssä, ei järjestyneen 545: teen turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä eri- veneilyn piirissä. 546: tyisesti liikennejuopumuksen osalta. Periaate- Kertomusvuonna on jatkettu sosiaali- ja 547: päätöksen keskeisiä kohtia ovat: terveysministeriön ja liikenneministeriön yhteis- 548: - tutkinnan tehostaminen siirtymällä ratti- tä rattijuoppojen hoidon kehittämishanketta. 549: juopumuksen rangaistavuuden todistamisessa Hallitusohjelman mukaisesti liikenneturvalli- 550: puhalluslaitteisiin veren alkoholin määrittelyn suutta parannetaan liikennevalvontaa tehosta- 551: ohella sekä mahdollistamaila verikokeen ottami- malla asennekasvatuksen keinoin sekä tarkasta- 552: nen lääkärin ohella myös muulle hoitohenkilö- maila rattijuoppomusta ja vesiliikennejuoppo- 553: kunnalle musta koskevia säännöksiä. 554: - toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyvien 555: ajokiellon tehostaminen 556: - rangaistavuuden perusteena olevien törke- 7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne 557: än rattijuopumuksen ja vesiliikennejuopumuk- 558: sen promillerajojen alentamisen aiheellisuuden Raide- ja ilmaliikenteessä liikennejuopumus ei 559: selvittäminen ole muodostunut turvallisuusongelmaksi. Polii- 560: - alkoholiongelmaisten rattijuoppojen alko- sin Kansanterveyslaitokselta pyytämien tutki- 561: holismin hoidon parantaminen. musten määrä on ollut edelleen erittäin pieni. 562: Raideliikenteessä (rautatiet sekä Helsingin 563: Huumausaineiden ja huumausaineina käytet- raitiotiet ja metro) liikennejuopumuksen määrä 564: tyjen lääkkeiden osuus liikennejuopumuksessa on pysynyt aikaisempien vuosien tapaan vähäi- 565: on edelleen kertomusvuonna pysynyt Kansan- senä. Poliisi esitti kaikkiaan seitsemän tutkimus- 566: terveyslaitoksen poliisilta saamien tutkimus- pyyntöä. Tutkimuspyyntöjen määrä on 1980- 567: pyyntöjen perusteella alkoholitapauksiin verrat- luvulta lähtien vuosittain vähentynyt. Helsingin 568: tuna erittäin vähäisenä, joskin osuus on ollut kaupungin liikennelaitos ja Valtionrautatiet 569: viime vuosina kasvussa. Varsinaisten huumaus- huolehtivat omalta osaltaan raideliikenteen kul- 570: ainetapausten määrä poliisin tutkimuspyynnöis- jettajien ja muissa turvallisuuteen vaikuttavissa 571: sä kasvoi kertomusvuonna 178:aan. Vastaavia tehtävissä toimivien henkilöiden ajokunnosta 572: tapauksia oli kertomusvuonna 139 ja sitä ennen muun muassa puhallutuskokeilla. 573: vuosittain vain muutamia kymmeniä. Kysymys Ilmaliikenteessä poliisi esitti kertomusvuonna 574: on lähinnä kannabiksen ja amfetamiinin käyttä- vain yhden tutkimuspyynnön. Aiempina vuosina 575: jistä. pyyntöjä on yleensä ollut vajaat 10. 576: 17 577: 578: Taulukko 8 579: Alkoholitapauksissa sekä rattijuopumusonnet- 580: tomuuksissa kuolleet vuosina 1975-1990 581: Vuosi Alkoholi- Ratti- joista 582: tapauksia juopumus- sivullisia 583: onnettomuuksissa 584: 585: 1975 215 140 30 586: 1976 151 105 22 587: 1977 163 103 17 588: 1978 135 92 10 589: 1979 129 92 11 590: 1980 98 61 2 591: 1981 98 64 8 592: 1982 102 68 7 593: 1983 116 74 8 594: 1984 103 68 6 595: 1985 99 54 6 596: 1986 137 99 9 597: 1987 109 76 4 598: 1988 126 97 10 599: 1989 169 127 18 600: 1990 150*) 129*) 22*) 601: *) ennakkotieto 602: Lähde: Tieliikenneonnettomuudet. Tilastokeskus 1991 603: 604: 605: Taulukko 9 606: Tieliikennejuopumus 607: 608: Vuosi 1980 1986 1987 1988 1989 1990 609: 23 001 27 188 27 280 30 057 31 506 33 503 610: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 611: 612: 613: Taulukko 10 614: Lääkeaineet ja muut huumeet. Esiintyminen ( +) tutkituissa tapauksissa (TT) (Poliisiviranomaisten 615: pyytämät päihdetutkimukset ja lausunnot) 616: Verenalkoholi 1987 1988 1989 1990 617: o!oo + TT + TT + TT + TT 618: 619: 0 ............................................. . 250 478 235 431 316 542 348 548 620: Yli 0 ............................................ .. 243 409 284 424 351 573 477 757 621: 622: Yhteensä ......................................... . 493 887 519 855 667 1 115 825 1 305 623: 624: Liikennejuopumuksesta epäiltyjä oli v.l987 772 kpl (87.0 %) 625: v.l988 770" (90.0 %) 626: v.l989 995" (89.2 %) 627: v.l990 1162" (89.0 %) 628: Lähde: Kansanterveyslaitos 1991 629: 630: 3 3112671 631: 18 632: 633: Taulukko 11 634: Löydökset myönteisissä tapauksissa 635: 636: 1987 1988 1989 1990 637: 638: Tolueeni ja trikloorietyleeni ............................. . 42 22 20 13 639: Barbituraatit ..................................................... . 74 63 64 67 640: Bentsodiatsepiinit ............................................. . 438 497 631 779 641: Muut ................................................................ . 233 299 464 494 642: Yhteensä ........................................................... . 787 881 1 179 1 353 643: 644: Lähde: Kansanterveyslaitos 1991 645: 646: 647: Taulukko 12 648: Kannabis-, amfetamiini-, metamfetamiini-, morfiini-, (heroiini-), kokaiini- ja LSD-tapaukset 649: liikennejuopumuksesta epäillyillä 650: 651: 1987 1988 1989 1990 652: 653: Kannabis .......................................................... . 23 24 69 91 654: Amfetamiini ..................................................... . 9 8 37 32 655: Morfiini ............................................................ . 1 1 2 656: Kokaiini ........................................................... . 1 657: Kannabis ja amfetamiini .................................. . 7 13 29 46 658: Kannabis ja kokaiini ........................................ . 1 659: Amfetamiini ja metamfetamiini ....................... . 2 660: Amfetamiini ja morfiini ................................... . 2 661: Kannabis, amfetamiini ja LSD ........................ . 662: Kannabis, amfetamiini ja morfiini ................... . 663: Kannabis, amfetamiini ja metamfetamiini ....... . 664: Kannabis, amfetamiini ja kokaiini ................... . 665: Yhteensä ........................................................... . 40 45 137 178 666: Lähde: Kansanterveyslaitos 1991 667: 668: 669: 670: 7.3 Väkivaltarikokset sa on tutkimusten mukaan keskimäärin yli 90 671: prosenttia. Kuitenkin huomattava osa vakavim- 672: Väkivaltarikollisuus aiheuttaa haittoja erityi- mista väkivaltarikoksista tulee poliisin tietoon. 673: sesti fyysiseen turvallisuuteen. Fyysiset haitat Poliisin selvittämissä väkivaltarikoksissa on 674: kohdistuvat suoraan yksilöihin sekä välillisesti vuosittain runsaat 2/3 ollut sellaisia, joihin syyl- 675: yhteiskuntaan muun muassa hoitovahinkoina. liseksi epäilty on teon tehdessään ollut alkoholin 676: Suoritetuissa turvallisuuteen liittyvissä tutki- vaikutuksen alaisena. Henkirikosten määrä on 677: muksissa on väkivallan ja pahoinpitelyn pelko aiempina vuosina vakiintunut Suomessa 110- 678: lisääntynyt väestön keskuudessa viime vuosina. 120:een vuodessa. Kahden viimeisen vuoden 679: Alkoholin osuutta rikollisuuden määrään aikana murhia ja tappoja on ollut selvästi enem- 680: joudutaan arvioimaan poliisin selvittämien ri- män kuin aiempina vuosina, kertomusvuonna 681: kosten perusteella. Tarkastelun ulkopuolelle 148. Suomalaiselle henkirikokselle tyypillisenä 682: jäävät ne poliisin tietoon tulleet rikokset, joiden piirteenä suurimmassa osassa näitä rikoksia 683: tekijästä ei ole saatu selvyyttä sekä kaikki ne surmaaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 684: rikokset, jotka eivät tule lainkaan poliisin tie- jonka lisäksi tekijä ja uhri ovat useimmiten 685: toon. Piilorikollisuuden osuus väkivaltarikoksis- tunteneet toisensa. 686: 19 687: 688: Taulukko 13 689: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 690: 691: 1980 1985 1988 1989 1990 692: 693: Rikosten lukumäärä .................. 18 126 20 899 23 504 25 650 26130 694: Selvitetty samana vuonna ......... 15 050 16 768 19 892 21 288 695: Selvitysprosentti ........................ 83,0 80,2 84,6 83,0 696: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 697: 698: 699: 700: 701: Taulukko 14 702: Pahoinpitelyrikokset 703: 704: Rikos 1980 1985 1988 1989 1990 705: 706: - pahoinpitely ........................ . 9 271 11 480 13 609 15 054 15 870 707: - törkeä pahoinpitely ............. . 1 600 1 891 1 978 2 147 2 433 708: - lievä pahoinpitely ............... . 3 088 3 048 2 771 2 698 2 164 709: 710: Yhteensä .................................. . 13 959 16 419 18 368 19 899 20 467 711: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 712: 713: 714: 715: 716: Pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut 7.4 Päihderikokset 717: vuosittain 1980-luvulta lähtien. Lisäys vuodesta 718: 1980 vuoteen 1990 on ollut 46,6 prosenttia. Päihderikoksia ovat alkoholi- ja huumausai- 719: Vuoden 1990 lisäys edelliseen vuoteen oli hieman nelainsäädännössä rangaistavaksi säädetyt teot. 720: alle kolme prosenttia. Pahoinpitelyrikosten kehi- Alkoholi- ja huumausainerikoksissa ei ole yksi- 721: tyksessä huolestuttavinta on ollut se, että selvää tyistä uhria, joka tekisi rikosilmoituksen. Tilas- 722: kasvua on tapahtunut tavallisten ja tärkeiden toitujen rikosten määrä ja rakenne riippuu lähes 723: pahoinpitelyjen määrässä, kun taas lievien pa- kokonaan poliisin ja muiden valvontaviran- 724: hoinpitelyjen määrä on laskenut. Pahoinpitelyri- omaisten toiminnan tehosta ja suuntaamisesta. 725: koksiin liittyy olennaisesti alkoholi, tekijöistä yli 726: puolet on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. 727: Pahoinpitelyrikosten määrän lisääntyminen il- 7.4.1 Alkoholirikokset 728: menee myös katuväkivallan lisääntymisenä ja 729: vaikuttaa yleiseen viihtymiseen. Poliisi on lisän- Alkoholirikokset ovat vähentyneet vuodesta 730: nyt valvontaa häiriöalueilla. Valvonnalla voi- 1980 kertomusvuoteen 43 prosenttia. Vuonna 731: daan vaikuttaa myös muuhun rikollisuuteen ja 1990 vähennys oli edelliseen vuoteen verrattuna 732: yleiseen viihtymiseen yhteiskunnassa. Poliisi on 7 prosenttia. Alkoholirikokset eivät ilmeisesti- 733: jatkuvasti pyrkinyt vaikuttamaan erilaisin kam- kään ole vähentyneet tilastojen osoittamia mää- 734: panjoin häiriökäyttäytymistä vastaan. riä, vaan valvonta on suunnattu toisella tavalla 735: kuin aiemmin. Tyypillisiä alkoholirikoksia ovat 736: olleet laajat ja organisoidut myyntitapahtumat, 737: joihin on syyllistynyt myös ulkomaalaisia. 738: 20 739: 740: Taulukko 15 741: Alkoholirikokset 742: 743: 1980 1985 1988 1989 1990 744: 745: Rikosten lukumäärä ................. . 14 679 13 499 10 602 8 986 8 332 746: Tapahtumakertoja .................... . 199 442 114 510 90 988 34 412 23 018 747: Selvitysprosentti ....................... . 98,1 98,0 99,9 99,2 748: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 749: 750: 751: 752: 7 .4.2 Huumausainerikokset vaan valvontaan ei ole noudatetun strategian 753: johdosta ollut käytettävissä tarpeeksi voimava- 754: Huumausainerikollisuuden laajuudesta on roja, mikä saattaa johtaa haitalliseen kehityk- 755: esitetty varsin erilaisia arvioita. Kansainvälisesti seen huumausainetilanteessa. 756: vertaillen Suomen huumausainetilanne on edel- Takavarikoidut ainemäärät osoittavat, että 757: leenkin melko hyvä. Huumausainerikoksia kos- yleisemmin käytetty huumausaine Suomessa on 758: kevien rikosilmoitusten määrä oli kertomus- edelleen kannabis. Takavarikoidun kannabiksen 759: vuonna 1488 ja sitä edeltävänä vuonna 713. määrä on noussut 1980-luvun tasosta selvästi. 760: Huumausainerikollisuuteen liittyy vakavaa lii- Suomeen on kahden viimeisen vuoden aikana 761: tännäisrikollisuutta ja kansainvälistymistä, joten tullut muutamia yksittäisiä suuria huume-eriä, 762: sen vastustaminen edistää rikostorjuntaa myös joita ei ilmeisestikään ollut tarkoitettu Suomessa 763: muilla rikollisuuden sektoreilla. markkinoitavaksi. 764: Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos- Huumausaineiksi luokiteltavien lääkevalmis- 765: ten määrä vaihtelee vuosittain. Poliisin toimin- teiden väärinkäyttö muodostaa edelleen merkit- 766: taa on kohdistettu entistä enemmän laajoihin tävän osan Suomen huumausaineongelmasta. 767: rikossarjoihin ja ammattimaisiin rikoksenteki- Valmisteet hankitaan pääosin Suomesta laillisen 768: jöihin. Näin on pystytty selvittämään suurem- jakeluverkoston välityksellä. Valmisteiden katu- 769: pien aine-erien kulkeutumista huumemarkkinoil- kauppahinnat ovat moninkertaiset apteekkihin- 770: la ja takavarikoimaan suurempia määriä huu- toihin verrattuna. 771: mausaineita. Kysynnän rajoittamiseen tähtää- 772: 773: 774: 775: Taulukko 16 776: Huumausainerikokset 777: 778: 1980 1985 1988 1989 1990 779: 780: Rikosten lukumäärä ................. . 955 2 323 1 914 1 889 2 454 781: Tapahtumakertoja .................... . 15 665 38 739 31 592 26 892 34 815 782: Selvitysprosentti ....................... . 90,1 90,5 93,0 93,4 783: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 784: 21 785: 786: Taulukko 17 787: Huumausainerikoksista syytteeseen ilmoitetut henkilöt huumausaineen mukaan 1980 - 1990 788: 789: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 790: 791: Syytteeseen ilmoitetut 792: henkilöt ................................. 487 1 159 1 194 1 203 1 024 713 1 290 793: - kannabiksen osuus .......... 78% 66% 73% 67% 64% 60% 794: - lääkkeiden osuus ............. 2% 15% 13% 19% 19% 23% 795: - amfetamiinin osuus ......... 5% 11% 11% 11% 14% 14% 796: - muiden aineiden osuus .... 15% 8% 3% 3% 3% 3% 797: Lähde: Keskusrikospoliisi 1991, 798: Kansanterveystieteen laitos 1990 799: 800: 801: 802: Taulukko 18 803: Viranomaisten toimesta tapahtuneet huumausainetakavarikot (grammoina) 804: 805: 1980 1985 1987 1988 1989 1990 806: 807: Hasis . .. ... ... ... ... . ... . .. .... ... .. ...... 11 500 15 600 24 700 235 000 164 300 71 100 808: Heroiini .. ... ... .. .. .. .. ... ... .. ... ..... . 112 792 47,3 158,8 198 257 809: Kokaiini . .... .. ... ... ... ... ... ... ... .... 1, 7 50 10 800 35,5 810: Amfetamiini .. .. .. ... . .... .. ... ... .. .. 29 400 1 200 2 100 1 100 1 400 811: Huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita 10 186 kpl 15 000 kpl 812: Lähde: Keskusrikospoliisi 1991 813: 814: 815: 816: Ilmitullut huumausainerikollisuus on painot- men kautta muihin maihin. Huumausainerikolli- 817: tunut varsin selvästi aikuisväestöön. Eniten ri- suuden tehokas vastustaminen edellyttää tiivistä 818: koksiin syyllistyneitä löytyy yli 25-vuotiaiden yhteistyötä ja yhteisiä tiedostoja sekä oman 819: ryhmästä. Ulkomaalaisten osuus huumausaine- maan viranomaisten kesken että kansainvälisellä 820: rikoksissa on nousussa, mutta silti sitä on pidet- .tasolla. 821: tävä vähäisenä. Suomi on osallistunut huumausainerikollisuu- 822: Huumausainerikollisuuden kansainvälisyy- den vastustamiseen Interpolinjäsenvaltiona sekä 823: teen liittyy, että suomalaisia on jäänyt melko osallistumalla huumausaineyhdysmiesverkoston 824: usein Euroopan rajanylityspaikoilla kiinni huu- ylläpitämiseen ja kehittämiseen yhdessä muiden 825: mausaineiden salakuljetuksesta. Huumausainei- Pohjoismaiden kanssa. Suomi on myös aktiivi- 826: ta kuljetetaan myös lisääntyvässä määrin Suo- sesti mukana YK:n huumausaineohjelmissa. 827: 828: 829: Taulukko 19 830: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 831: 832: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 833: 834: Rikosten lukumäärä ............. 18 126 20 899 21 579 21 725 23 514 25 650 26 130 835: Selvitetty samana 836: vuonna .................................. 15 050 16 768 18 921 18 618 19 812 21 288 837: Selvitysprosentti .................... 83,0 80,2 87,7 85,7 84,6 83,0 838: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 839: 22 840: 841: Taulukko 20 842: Pahoinpitelyrikokset 843: 844: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 845: 846: - pahoinpitely .................... . 9 271 11 480 12 010 12 498 13 609 15 054 15 870 847: - t?r~.eä pahoinpitely ........ . 1 600 1 891 1 820 1 905 1 978 2 147 2 433 848: - heva ................................ . 3 088 3 048 2872 2 662 2 771 2 698 2 164 849: Yhteensä .............................. . 13 959 16 419 16 702 17 065 18 368 19 899 20467 850: 851: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 852: 853: 854: 855: Taulukko 21 856: Alkoholirikokset 857: 858: 1980 1985 1987 1988 1989 1990 859: 860: Rikosten lukumäärä ............ . 14 679 13 499 12 566 10 602 8 986 8 332 861: Tapahtumakertoja ............... . 199 442 114 510 84 610 90 988 34 412 23 018 862: Selvitysprosentti ................... . 98,1 98,0 98,7 99,9 99,2 863: 864: Lähde: Sisäasiainministeriö 1991 865: 23 866: 867: 868: 869: 870: 8 TIEDOTUS, OPETUS JA KASVATUS 871: 872: 8.1 Raittiustyö tiuskasvatuksen tekemisestä. Raittiustyön viran- 873: omaiset hankkivat koulujen käyttöön raittius- 874: Pisimmät perinteet päihdevalistuksessa on kasvatusaineistoja sekä avustivat kouluja oppi- 875: raittiusjärjestöillä ja raittiuslautakunnilla, jotka tuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulu- 876: ovat järjestäneet tiedotus-, valistus-, kasvatus- ja jen vanhempien illoissa selvitettiin lasten van- 877: koulutustoimintaa päihteiden käytön sekä päih- hemmille lasten ja nuorten päihteidenja tupakan 878: dehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. käyttöä koskevia tutkimustuloksia sekä annet- 879: Pääosa päihdevalistusaineistosta on yhä raittius- tiin raittiuskasvatukseen liittyviä neuvoja ja oh- 880: järjestöjen tuottamaa. Myös yleisöön suunnatut jeita. Joissain kunnissa raittiustyön viranomaiset 881: päihdevalistuskampanjat ovat useimmiten rait- järjestivät yhdessä tukioppilaiden kanssa valis- 882: tiusjärjestöjen ja raittiustyön viranomaisten tustilaisuuksia koululaisille. 883: toteuttamia. Kunnissa raittiustoimi on keskeisin Aikuisiin suunnattua valistustyötä on lisätty 884: päihdehaittoja ehkäisevää työtä tekevä taho. viime vuosina. Raittiustyön viranomaiset järjes- 885: Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoitus tivät kertomusvuonna yhdessä päihdehuollon 886: on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin viranomaisten kanssa työpaikkojen avainhenki- 887: ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupa- löille päihdehaittojen ehkäisyä käsitteleviä kou- 888: kan käyttöä. lutustilaisuuksia. Koulutustilaisuuksiin osallistui 889: Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle työnantajan edustajia, luottamushenkilöitä, työ- 890: on ensisijassa valtion ja kuntien tehtävänä. Käy- suojeluvaltuutettuja ja työterveyshenkilöstöä. 891: tännön raittiustyön tekemisestä vastaavat pää- Niissä kerrottiin päihteiden käytön haitoista, 892: asiassa kunnat sekä raittius- ja kansanterveysjär- päihdeongelman synnystä ja hoidettavuudesta 893: jestöt sekä kuntalaisten käytettävissä olevista hoito- 894: paikoista. Työpaikoilla järjestettiin jonkin ver- 895: ran myös tietoiskuja ja näyttelyitä. Työpaikoilla 896: 8.1.1 Kunnallinen raittiustyö tehtävässä työssä pyrittiin ottamaan huomioon 897: Työturvallisuuskeskuksen "Itsestään selvä kam- 898: Kunta voi järjestää raittiustyön hallinnon panja". 899: joko asettamalla raittiuslautakunnan tai anta- Edellä mainittujen painopistealueiden lisäksi 900: malla raittiuslautakunnan tehtävät jonkin muun kunnat kehittivät raittiustyötä omien erityistar- 901: lautakunnan tai kunnanhallituksen hoidettavak- peidensa ja -tavoitteidensa pohjalta. 902: si. Raittiuslautakunta oli kertomusvuonna noin Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävä työ on 903: yhdeksässäkymmenessä kunnassa. Useinmiten perinteisesti ollut keskeinen osa kunnallisen rait- 904: tehtävät on siirretty sosiaalilautakunnalle tai tiustyön toimintaa. Kertomusvuonna toimintaa 905: vapaa-aikalautakunnalle. laajennettiin järjestämällä aikaisempaa enem- 906: Raittiustyö kuuluu sosiaali- ja terveydenhuol- män aikuisille tarkoitettua tupakkavalistusta. 907: lon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmään. Kuntalaisten käyttöön on hankittu tupakan 908: Kunnat saavat raittiustyöhön valtionosuutta haitoista kertovaa materiaalia. Useissa kunnissa 909: kantokykyluokkansa mukaisen osuuden (29-66 järjestettiin kursseja, joiden tarkoituksena on 910: %) hyväksytyistä kokonaismenoista. auttaa tupakointia lopettavia. Tupakoinnin 911: Kunnallisen raittiustyön keskeisinä painoalu- vähentämiseen liittyvässä työssä toimittiin kiin- 912: eina kertomusvuonna olivat koulujen raittius- teässä yhteistyössä terveystoimen kanssa. 913: kasvatus ja työelämän päihdehaittojen ehkäisy. Koulutuksessa keskeisinä kohderyhminä oli- 914: Raittiustyön viranomaiset ja kouluviranomai- vat työpaikkojen edustajat sekä raittiusjärjestö- 915: set laativat yhdessä suunnitelmia koulujen rait- jen aktiivijäsenet Koulutusta järjestettiin myös 916: 24 917: 918: raittiustyön yhteistyötahojen viranhaltijoille. Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen palveluk- 919: Koulutuksella pyrittiin lisäämään koulutetta- sessa oli yhteensä noin sata työntekijää ja toimi- 920: vien valmiuksia päihteiden ja tupakan käytön henkilöä. Raittiusjärjestöt saivat toimintaansa ja 921: ehkäisyssä. investointeihinsa avustusta Raha-automaattiyh- 922: Raittiustyön tiedotuksessa keskityttiin liiken- distykseltä 16,6 miljoonaa markkaa. 923: neraittiustiedotukseen, jossa korostettiin täyden Raittiusjärjestöt uudistivat toimintavuonna 924: raittiuden periaatetta liikenteessä. työmuotojaan ja laajensivat toiminta-aluettaan. 925: Alkoholiolojen ja alkoholilain valvonnan Pyrkimyksenä oli tavoittaa mahdollisimman 926: senraamiseksi suoritettiin seurantakäyntejä al- paljon ihmisiä. Työmuotojen kehittämisessä oli 927: koholilain alaisiin anniskelupaikkoihin. Toimin- tärkeätä, että ne vastaavat mahdollisimman 928: nan tarkoituksena on yleiskuvan saaminen kun- hyvin kohderyhmien tarpeita. Lasten ja nuorten 929: nan alkoholioloista. parissa tehtävä päihteisiin ja tupakkaan liittyvä 930: Yhdyskuntatyössä ja asukastoiminnassa jär- valistustyö yhdistettiin terveitä elämäntapoja ja 931: jestettiin yhdessä asukkaiden kanssa tapahtumia sosiaalista hyvinvointia koskevaan kasvatuk- 932: ja tilaisuuksia ja jonkin verran myös säännöllistä seen. Aikuisiin suunnatussa valistustyössä päih- 933: kerhotoimintaa. Raittiustyön viranhaltijat välit- teiden ja tupakan käytön haittoja koskeva tiedo- 934: tivät asukkaiden toiveita kunnallisten päättäjien tus pyrittiin kytkemään osaksi laajempaa yhteis- 935: tietoon. Yhdyskuntatyön ja asukastoiminnan kunnallista tiedotusta. 936: tavoitteena on lisätä ihmisten viihtymistä asuin- Lapsiin ja nuoriin suunnattua työtä tehtiin 937: alueellaan ja aktivoida heitä omaehtoiseen toi- yhdessä koulujen, kunnan nuoriso- ja raittiustoi- 938: mintaan. men sekä nuorisojärjestöjen kanssa. Muutamilla 939: Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja raittiusjärjestöillä oli myös omaa nuorisotoimin- 940: tukea nuoria vaikeuksissa ja tarjota heille har- taa. Lasten ja nuorten raittiuskasvatuksen tar- 941: rastusmahdollisuuksia. Erityisnuorisotyötä teh- koituksena oli osana kokonaiskasvatusta tukea 942: tiin pääasiassa suurissa kaupungeissa. Työmuo- kodin ja koulun kasvatustoimintaa. Erityistä 943: toina olivat selviämisasematoiminta, retket, ker- huomiota kiinnitettiin päihteiden käytön kokei- 944: hot, leirit ja nuorten palveleva puhelin. lujen siirtämiseen ja säännöllisen käytön aloitta- 945: Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut lää- misen ehkäisyyn. Lapsille ja nuorille järjestettiin 946: ninhallitusten toimeenpanemia raittiustyön ke- oppitunteja, tapahtumia, retkiä, leirejä ja kerho- 947: hittämisprojekteja. Turun ja Porin läänissä aloi- ja. 948: tettiin läänikohtainen työelämän päihdehaitto- Aikuisten parissa tehtävässä työssä oltiin 949: jen ehkäisyprojekti "Arkipäiväisesti liiasta irti". yhteistyössä kuntien raittiustoimen sekä kulttuu- 950: Projektiin liittyen läänin alueella järjestettiin ri- ja kansanterveysjärjestöjen kanssa. Aikuisiin 951: yhteensä yksitoista koulutustilaisuutta, joihin suunnatun työn tarkoituksena oli lisätä tietoa 952: osallistui yli tuhat työpaikkojen edustajaa. Kes- päihteiden ja tupakan käytöstä aiheutuvista 953: ki-Suomen läänissä käynnistettiin aikuisväestön haitoista ja päihdeongelmien hoitopaikoista sekä 954: päihdehaittojen ehkäisyprojekti, jossa on muka- tukea päihteiden käyttöään vähentämään pyrki- 955: na useita kuntia. Hämeen läänissä on aloitettu viä. Erityistä huomiota kiinnitettiin liikennerait- 956: ehkäisevän päihdetyön kehittämisprojektin val- tiuden edistämiseen. Aikuisia aktivoitiin tervee- 957: mistelut. seen vapaa-ajanviettoon ja heille järjestettiin 958: päihteettömiä harrastusmahdollisuuksia. 959: 960: 8.1.2 Raittiusjärjestötyö 961: 962: Kertomusvuonna maassamme toimi 23 valta- 8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus 963: kunnallista raittiusjärjestöä, joista kolme oli 964: ruotsinkielistä. Raittiusjärjestöjen yhteistyöeli- Lääkintöhallitus tuotti kertomusvuonna yh- 965: messä toimi Suomen Raittiusjärjestöt ry. Valta- teistyöhankkeena raportin liuottimien haistelun 966: osalla järjestöistä oli piiri- ja paikallisosastoja. yleisyydestä ja ennaltaehkäisymahdollisuuksista. 967: Raittiusalan yleisjärjestöt suuntasivat toimin- Yhteistyössä Nuorisokasvatusliiton kanssa tuo- 968: taansa koko väestöön ja niillä oli laaja toiminta- tettiin huumeopetuskansio kouluterveydenhuol- 969: alue. Erityisjärjestöt suuntasivat toimintaansa lon käyttöön. Lääkintöhallitus tuotti raportin 970: rajoitetulle kohderyhmälle tai rajoitettuun toi- peruskoulujen oppikirjojen huumausainesisällös- 971: minta-alueeseen. tä sekä terveyskeskuksille ja sairaaloille kalvo- 972: 25 973: 974: opetuspaketin "Alkoholihaittojen ehkäisemi- ten taitoja tehdä terveyden edistämisen kannalta 975: nen". myönteisiä valintoja. 976: Sosiaalihallitus järjesti ammattihenkilöstölle Sosiaali- ja terveyshallitus sekä opetusministe- 977: suunnattua huumekoulutusta. riö suunnittelevat etsivän nuorisotyön seminaa- 978: Kertomusvuonna on työskennellyt sosiaali- ja ria, jossa päihde- ja huumeongelmaisten autta- 979: terveysministeriön asettama työryhmä, joka on minen on keskeisesti esillä. 980: laatinut suunnitelmaa ehkäisevää huumetyötä 981: tekevien järjestöjen sekä viranomaisten yhteis- 982: toiminnasta Wienissä 1987 pidetyssä kansainvä- 8.4 Kehittäminen 983: lisessä huumausainekonferenssissa hyväksytyn 984: toimintaohjelman mukaisesti. Kunnallisen raittiustyön kehittämisen paino- 985: pistealue tulevaisuudessa on yhteistyön paranta- 986: minen muiden ehkäisevää päihdetyötä tekevien 987: 8.3 Toiminta oppilaitoksissa tahojen kanssa. Ehkäisevästä päihdetyöstä tulee 988: muodostaa toimiva kokonaisuus kunnassa. 989: Kertomusvuonna on toiminut opetusministe- Työmuotojen uudistaminen on tärkeätä. Työelä- 990: riön nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen yhteis- män päihdehaittojen ehkäisyä ja muuta aikuisiin 991: työryhmä. Työryhmä esitti muun muassa, että suunnattua valistustyötä tehostetaan. Lasten ja 992: opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministe- nuorten päihteiden käytön aloittamisen ehkäisy 993: riö antavat yhdessä suosituksen, jossa painote- on edelleen keskeinen tehtäväalue. 994: taan nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen yhteis- Raittiusjärjestöjen toiminnassa painopistettä 995: työn tarpeellisuutta jå suositellaan kunnille yh- suunnataan nykyistä enemmän aikuisiin. Työ- 996: teissuunnittelua ko. aluetta koskevien ongelmien muotoja uudistetaan ja monipuolistetaan. Eri 997: ratkaisemiseksi. Samoin työryhmä esittää, että päihteiden käyttäjäryhmille kehitetään erilaisia 998: sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kuntia sosiaa- palveluita. Päihteiden käytöstä ja siihen liittyvis- 999: li- ja terveystoimen päivystyksen järjestämiseksi tä haitoista käytävää keskustelua pyritään akti- 1000: myös virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaksi. voimaan. Päihteistä vapaata harrastustoimintaa 1001: Näistä toimenpiteistä on hyötyä alkoholi- ja aktivoidaan. Lasten ja nuorten raittiuskasvatus 1002: huumeongelmaisten auttamisessa. pyritään saamaan kiinteäksi osaksi kokonais- 1003: Edelleen opetusministeriö on perustanut kasvatusta. 1004: 12.12.1990 nuorisotyöntekijäin jatko- ja täyden- Kunnallisen raittiustyön täydennyskoulutusta 1005: nyskoulutusta selvittävän toimikunnan ja on uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön aset- 1006: parhaillaan perustamassa vapaa-aikatoimen taman, kertomusvuonna muistionsa jättäneen 1007: peruskoulutusta selvittävää työryhmää, jotka työryhmän ehdotusten pohjalta. Uudistuksen 1008: tulevat muun muassa selvittämään erityisnuori- keskeinen sisältö on raittiustyön sisällöllinen ja 1009: sotyön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. menetelmällinen uudistaminen ja lähentäminen 1010: Näin saadaan päihde- ja huumetyössä työsken- muuhun ehkäisevään päihdetyöhön. Työmuoto- 1011: televille nuorisotyöntekijöille suunniteltua eri- ja uudistettaessa otetaan huomioon myös nuori- 1012: tyiskoulutusta. sotiedotuksen tarjoamat palvelut. 1013: Päihde- ja huumevalistus tulevat esille myös Itsemurhien ehkäisyprojektin johtopäätösten 1014: ensi vuonna perustettavassa nuoriso- ja koulu- ja suositusten pohjalta valmistellaan ehdotus 1015: toimen yhteistyötä selvittävässä työryhmässä. valtakunnalliseksi itsemurhien ehkäisyn tavoite- 1016: Koulussa on meneillään eri viranomais- ja ja toimintaohjelmaksi, ottaen huomioon alkoho- 1017: järjestötahojen yhteistyössä toteutettava "Terve lin merkittävä osuus itsemurhissa. 1018: koulu -projekti ". Sillä pyritään lisämään nuor- 1019: 1020: 1021: 1022: 1023: 4 3112671 1024: 26 1025: 1026: 1027: 1028: 1029: 9 PÄIHDEHUOLTO 1030: 1031: 9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut Alkoholin aiheuttama hai- 1032: masairaus ......................... . 2 348 18 819 1033: Päihteiden ongelmakäyttöön liittyviä palvelu- Alkoholimyrkytys ............ . 625 1 157 1034: ja on toteutettu sosiaalihuollon yleisissä palve- 1035: luissa osana sosiaalityötä, lastensuojelu-, kasva- Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1991 1036: tus- ja perheneuvontatyötä, toimeentulotukea, 1037: kotipalveluja ja vanhusten huoltoa. Useilla paikkakunnilla on toteutettu projekte- 1038: Terveydenhuollossa on annettu ohjausta, ja, joissa eri viranomaiset ovat järjestäneet yh- 1039: neuvontaa ja terveyskasvatusta terveyskeskusten dessä palveluja tai ehkäisevää toimintaa esimer- 1040: neuvolatoiminnassa, koulu-, opiskelija- ja työ- kiksi päihtyneenä säilöönotetuille, nuorille, päih- 1041: terveydenhuollossa, väestön muiden terveystar- deongelmaisten perheille, vaikeasti työllistyville 1042: kastusten sekä tavanomaisen vastaanottotoimin- päihdeongelmaisille tai muille yhteisille kohde- 1043: nan yhteydessä. Päihteiden käyttöön liittyvien ryhmille. 1044: myrkytystilojen, sairauksien ja vammojen hoito 1045: sekä osin myös juomisesta aiheutuneiden viero- 1046: tusoireiden hoito, niinsanottu kaikaisuhoito 1047: pyritään toteuttamaan ensisijaisesti terveyskes- 9.2. Päihdehuollon erityispalvelut 1048: kuksissa. 1049: Viimeisimmät sairaaloiden päihde-ehtoisesta Polikliinisessa hoidossa A-klinikoillaja nuori- 1050: palvelujen käytöstä saatavat tiedot ovat vuodel- soasemilla kävi kertomusvuonna yli 41 000 hen- 1051: ta 1989. Tällöin sairaaloiden poistoilmoitusre- kilöä, joiden käyntejä kertyi yli 300 000. Kun- 1052: kisterin mukaan keskeisten päihde-ehtoisten sai- touttavaa laitoshoitoa annettiin 50 laitoksessa 1053: raustilojen hoitoa annettiin vuodessa yhteensä lähes 23 000 asiakkaalle kaikkiaan noin 427 000 1054: lähes 240 000 hoitopäivää. Lisäksi monien mui- hoitopäivää. Laitoskuntoutuksessa on nähtävis- 1055: den sairaalahoitoa vaatineiden sairaustilojen sä selkeää siirtymää aiempaa lyhyempiin kun- 1056: taustatekijänä on ainakin osaksi päihteiden toutusjaksoihin. 1057: käyttö. Erityisesti pitempiaikaisen laitoshoidon paik- 1058: koja on joillakin alueilla ollut tarjolla enemmän 1059: Taulukko 22 kuin niihin on kohdistunut kysyntää. 1060: Päihde-ehtoinen sairaalahoito vuonna 1989 Laitoskuntoutuksessa on kertomusvuonna 1061: pyritty rajattuihin, erilaisille asiakasryhmille 1062: Sairaustila Hoito- Hoito- kohdennettuihin kuntoutusjaksoihin. Päihdeon- 1063: kertoja päiviä gelmaisten naisten erityistarpeita on otettu huo- 1064: mioon, samoin kokonaisten perheiden hoito- 1065: Alkoholin käyttöön liittyvä mahdollisuuksia. Ruotsinkielisten asiakkaiden 1066: elimellinen aivo-oireyhtymä 2 716 89 132 laitoskuntoutusmahdollisuudet on pyritty tur- 1067: Lääkkeiden tai huumeiden vaamaan tukemalla erityisesti tarkoitukseen 1068: käyttöön liittyvä elimellinen perustetun Pixne-klinikan toimintaa. 1069: aivo-oireyhtymä ................ 229 19 454 Kertomusvuoden aikana valtion kolmesta 1070: Alkoholiriippuvuus ........... 7 417 80 490 päihdehuoltoyksiköstä kaksi, Lapinjärven ja 1071: Perniön kuntoutumiskeskukset, muutettiin pa- 1072: Lääkkeiden- tai huumeriip- kolaisten vastaanottokeskuksiksi. Kolmannen, 1073: puvuus .............................. 463 7 305 Järvenpään sosiaalisairaalan, siirtymistä Helsin- 1074: Alkoholin aiheuttama mak- gin yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen sel- 1075: sasairaus ........................... 1 542 20 067 vitettiin. 1076: 27 1077: 1078: Taulukko 23 9.3 Asumispalvelut 1079: Päihdehuollon erityispalvelujen käyttö 1080: vuosina 1989 ja 1990 Asuntohallituksessa keväällä 1990 kunnista 1081: A-klinkat ja nuorisoasemat kerättyjen tietojen pohjalta laaditun selvityksen 1082: mukaan on laitoksissa asunnon puutteen vuoksi 1083: 1989 1990 noin 3 700 henkilöä. Tältä osin ei aikaisempiin 1084: A-klinikat vuosiin nähden ole tapahtunut merkittävää 1085: - lukumäärä ................. . 60 62 kehitystä. Mainittu tilanne kuormittaa myös 1086: - asiakkaat ................... . 37 076 38 495 päihdehuollon Iaitospaikkoja. Päihdehuollon 1087: -käynnit ...................... . 272 190 280 977 laitospaikoistajopa kolmasosa on ollut asunnot- 1088: tomien asiakkaiden käytössä. 1089: Nuorisoasemat Ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa ja vas- 1090: - lukumäärä ................. . 10 8 taavissa oloissa majailevia laskettiin kertomus- 1091: - asiakkaat ................... . 2 659 2 946 vuoden kevään tietojen perusteella olevan koko 1092: - käynnit ...................... . 23 299 24 337 maassa noin 3 600. Ulkona asuvia näistä oli noin 1093: 300. Mainitunlainen asunnottomuus on saatu 1094: Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1991 1095: jonkin verran vähenemään aikaisemmista vuo- 1096: sista. 1097: Taulukko 24 Päihdeongelmaisten asuntotilanteeseen vai- 1098: Päihdehuollon laitoskuntoutus sosiaalihuollos- kuttaa yleinen asuntopoliittinen tilanne. Avain- 1099: sa vuosina 1989 ja 1990 asemassa on vuokra-asuntotilanne niillä paikka- 1100: kunnilla, joilla on suurin asunnon tarve. Vuokra- 1101: Katkaisuhoitoasemat 1989 1990 asuntoja järjestämällä voidaan vapauttaa laitos- 1102: ja kuntoutuslaitokset paikat niitä tarvitseville ja tukiasuntopaikoissa 1103: saadaan aikaan tarkoituksenmukaista kiertoa. 1104: - lukumäärä .................. . 51 50 Vuokra-asuntokannan lisäämiseen pyritään 1105: - asiakkaat .................... . 21 212 22 896 yleisin asuntopoliittisin keinoin, erityisesti var- 1106: - hoitopäivät ................. . 468 367 427 286 mistamalla aravavuokra-asuntojen riittävä tuo- 1107: - hoitopaikat.. ............... . 1 826 1 692 tanto. Lisäksi käytetään edelleen erityistukitoi- 1108: mia, joilla tähdätään nimenomaan asunnotto- 1109: Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1991 muuden poistamiseen. On kuitenkin todettava, 1110: että asunnottomuutta ei ole saatu vähenemään 1111: suunnitellulla tavalla. Päihdeongelmaisten osal- 1112: Taulukko 25 ta ongelmia on tuottanut myös vaikeus saada 1113: PA V-lain ja päihdehuoltolain mukaiset väkival- riittävästi henkilökuntaa tuetun tai hoidollisen 1114: taisuusperusteiset tahdosta riippumatta toteutet- asumisen järjestämiseksi. 1115: tavaa hoitoa koskevat päätökset 1116: 1117: vanhan PAV-lain irtolaislain 1118: perusteella perusteella 9.4 Akuottipalvelut ja ensihuolto 1119: 1960 ......... . 678 302 1120: 1970 ......... . 600 136 Pääosa päihdeongelmaisten akuuttipalveluis- 1121: 1975 ......... . 639 158 ta järjestetään osana sosiaali- ja terveydenhuol- 1122: 1980 ......... . 289 105 lon yleisiä palveluja. Kertomusvuonna on jatket- 1123: 1985 ......... . 86 78 tu useissa kunnissa käynnistettyjä virka-ajan 1124: 1986 ......... . 64 ei tilastoitu ulkopuolella toteutettavia kriisi- ja päivystyspal- 1125: velukokeiluja sosiaali-, terveys- ja poliisiviran- 1126: päihdehuoltolain perusteella (väkivaltaisuus) omaisten yhteistyönä. Tällaisia kokeiluja ovat 1127: 1987 .......... 30 olleet muun muassa perheväkivaltatilanteiden 1128: 1988 ·········· 22 sovitteluhankkeet sekä poliisin ja sosiaalityönte- 1129: 1989 .......... II kijöiden yhteistyö säilöönotettujen henkilöiden 1130: 1990 .......... 9 auttamiseksi. 1131: Myös eräillä A-klinikoilla ja eräissä sosiaali- 1132: Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1991 toimistoissa on pidetty iltavastaanottoja ja jär- 1133: 28 1134: 1135: jestetty nuorille viikonloppuisin ja suurien nuori- 9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito 1136: sotapahtumien yhteyteen selviämisasematoimin- 1137: taa. Selviämis- ja akuuttipalveluja ei kuitenkaan Huumausaineiden käyttäjiä hoidetaan kuten 1138: ole kyetty järjestämään tarvetta vastaavasti, jo- muitakin päihteiden ongelmakäyttäjiä ensisijai- 1139: ten palvelujen kysyntä kohdistuu suurelta osin sesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palve- 1140: terveydenhuollon päivystyspisteisiin ja poliisiin. luissa. Huumeiden käyttäjät ja heidän omaisensa 1141: voivat hakeutua sosiaalihuollossa myös päihde- 1142: huollon erityispalveluihin, terveydenhuollossa 1143: terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. 1144: Huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneet 1145: 9.5 Päihdehaittojen käsittely työpaikoilla yksiköt ja huumeiden käyttäjiä auttavat kansa- 1146: laisjärjestöt vastasivat edelleen merkittävästä 1147: Työelämän muuttumisessa koetaan tällä het- osasta tämän helposti syrjäytyvän ryhmän saa- 1148: kellä keskeisiksi haittatekijöiksi kiireen, suori- masta avusta ja hoidosta. 1149: tuspaineen ja psyykkisen kuormittumisen lisään- 1150: tyminen. Työelämän päihdeongelmia pyritään 1151: tarkastelemaan osana työolojen kehittämisen 1152: kokonaisuutta. Työolojen kehittäminen edellyt- 9.7 Kehittäminen 1153: tää eri tahojen yhteistyötä ja tässä työssä työsuo- 1154: jeluviranomaiset ovat olleet ja ovat mukana. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- 1155: Henkisen hyvinvoinnin edistäminen on ollut sessa suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi 1156: yhtenä työsuojeluhallinnon kehittämisalueena. asumispalveluiden kehittäminen muun asutuk- 1157: Myös tarkastushenkilökunnan valmiuksia kiin- sen yhteyteen sijoittuviksi pieniksi asumis- ja 1158: nittää huomiota työstä ja työoloista aiheutuvaan hoitoyksiköiksi. Sosiaalihallitus on asettanut 1159: henkiseen kuormitukseen on kehitetty. myös laitosten hajauttamisen yhdeksi kehittä- 1160: Työpaikkaterveydenhuolto on merkittävä misen painopistealueeksi. Laitosten hajauttamis- 1161: terveydenhuollon voimavara ja toimii alansa ta jatketaan ja samalla tuetaan avokuntoutusta 1162: asiantuntijana työyhteisön ongelmien kanssa päihdehuoltolain edellyttämällä tavalla. Avo- 1163: kasvotusten. Yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kuntoutukseen suunnataan voimavaroja aiem- 1164: kanssa tämä asema luo hyvät mahdollisuudet paa kohdennetummin, peruspalvelujen tasolle. 1165: ongelmien varhaistoteamiseen. Terveitä elinta- Kehittämistyön keskeisenä perustana on päih- 1166: poja edistäviä "Terve työpäivä t~vaksi" -kam- teiden käyttöä, haittoja ja ongelmakäyttäjien 1167: panjoita on pyritty laajentamaan työpaikoilla. auttamista koskeva tutkimustoiminta, jota jat- 1168: Työsuojeluelimiltä ja työterveyshuollolta edelly- ketaan muun muassa Alkon, sosiaali- ja terveys- 1169: tetään näiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ministeriön, sosiaali-ja terveyshallituksen sekä 1170: lisääntyvää panosta. yliopistojen toimesta ja yhteistyönä. Kertomus- 1171: Terveydenhuollon roolia varhaistoteamisessa vuoden aikana sosiaalihallitus, lääkintöhallitus 1172: ja hoitoonohjauksessa on vahvistettu. Samalla ja sosiaali- ja terveysministeriö osallistuivat usei- 1173: otetaan huomioon myös työpaikkaterveyden- siin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin virka- 1174: huollon mahdollinen käyttö ja työnjako muun työnä tai rahoittajana. Näissä selvitetään muun 1175: avoterveydenhuollon kanssa. muassa itsesääntelyä, naisalkoholistien vierotus- 1176: Psyykkiseen työsuojeluun liittyvät kysymyk- hoitoa, päihdeongelmaisten päiväkeskustoimin- 1177: set olivat keskeisesti esillä vuonna 1988 toteute- taa, säilöönottojen vähentämisen vaikutuksia, 1178: tussa työturvallisuuslain uudistuksessa. Työsuo- viranomaisyhteistyötä huumekontrollissa, lää- 1179: jelun perinteistä tehtäväkenttää ja tavoitteita on kärijobtoisen A-klinikan toimintaa, asunnotto- 1180: uudistuksessa laajennettu. Tavoitteena on työn- mien alkoholistien elämäntapaa, työelämän al- 1181: tekijöiden terveydentilan ja hyvinvoinnin kaikin- koholihaittojen vähentämistä sekä rattijuoppo- 1182: puolinen edistäminen. Terveen ja kehittävän jen hoitoonohjausta ja hoitoa. 1183: työyhteisön luominen edellyttää johdon, henki- Kertomusvuonna valmistui osaraportti sosi- 1184: löstöhallinnon ja henkilöstöryhmien yhteisiä aali- ja terveysviranomaisten, työviranomaisten 1185: ponnisteluja. Niillä vähennetään haitallista sekä työmarkkinajärjestöjen tutkimushankkees- 1186: psyykkistä kuormitusta, lisätään työssä viihty- ta, jonka tavoitteena on tuottaa työelämään 1187: vyyttäja parannetaan ihmisten elämän hallintaa, aikaisempia hoitoonohjausjärjestelmiä parem- 1188: joka on tärkeä alkoholihaittojen suoja. min ja moniulotteisemmin toimivia työyhteisön 1189: 29 1190: 1191: alkoholiohjelmia. Kehittämisprojektia jatketaan toiminnan niveltämistä palvelukokonaisuuteen 1192: ja työelämän päihdeongelman sisältöä täsmen- selvittää sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituk- 1193: netään. sen edustajista kertomusvuonna koottu kehittä- 1194: Eräs päihdehuollon tuloksellista toimintaa misryhmä. Päihdeongelmaisille suunnattavien 1195: vaikeuttava ongelma on kuntoutuksen aikaisen päivätoimintapalvelujen määrästä ja sisällöstä 1196: toimeentuloturvan hajanaisuus ja kuntoutetta- tehdään erillinen selvitys. Selvitetään mahdolli- 1197: vien joutuminen viimesijaisen toimeentulotuen suudet tehostaa vakaumuspohjaisten hoitomuo- 1198: varaan. Kertomusvuonna valmisteltavana ollut tojen tukemista. 1199: kuntoutuslainsäädännön uudistus ei poistane Lähes kaikissa maamme kunnissa koetaan 1200: tätä ongelmaa, vaan jatkoksi tarvitaan vielä ongelmalliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon 1201: sairausvakuutuskorvauskäytäntöjen kehittämi- henkilövoimavarojen puute. Yksilöiden ja per- 1202: nen vastaamaan paremmin kuntoutuksen tarpei- heiden kriisitilanteet kroonistuvat, koska niihin 1203: ta muun muassa avopalveluissa tapahtuvan ei riittävän ajoissa ja kohdennetusti päästä puut- 1204: kuntoutuksen tukemiseksi. tumaan esimerkiksi virka-ajan ulkopuolisen päi- 1205: Kuntien päihdehuollon tilaa ja kehittämistar- vystyksen avulla. Erityisesti sosiaalihuollon pe- 1206: peita koskevista selvityksistä laaditun yhteenve- ruspalvelujen henkilövoimavaroja pyritään li- 1207: don mukaan useimmissa suurissa ja keskisuuris- säämään. 1208: sa kunnissa koettiin päihdeongelmaisten heikko Kunnallisten palvelujen täydentäjänä pyri- 1209: asumistilanne polttavimmaksi puutteeksi. Päih- tään järjestöjen päihdehuoltotyötä tukemaan. 1210: deongelmaisten itsenäisen asumisen tukemiseksi Tässä tarkoituksessa selvitetään muun muassa 1211: rakennetaan vaihtoehtoisia, kohtuullisen asu- Ruotsissa käytössä olevia työmuotoja. Erityistä 1212: mistason takaavia ja pysyviä ratkaisumalleja. huomiota kiinnitetään perhehoidon kehittämi- 1213: Keskeinen ongelma kunnissa on akuuttipal- seen. 1214: velujen, ensi- ja kriisihoidon puutteellinen orga- Tahdosta riippumattomien toimien nykyistä 1215: nisointi sekä päihdeongelmaisten rajautuminen laajemman käytön tarvetta erityisesti akuuttien 1216: ulos erityisesti mielenterveyspalveluista. Useiden lastensuojelutarvetta aiheuttavien perhekriisien 1217: kuntien lähiajan tavoitteena on kehittää päihde- yhteydessä selvitetään sosiaali- ja terveyshalli- 1218: ongelmaisille soveltuvaa päivätoimintaa. Päivä- tuksessa. 1219: 30 1220: 1221: 1222: 1223: 1224: 10 LASTENSUOJELU 1225: 1226: Vanhempien päihteiden liikakäyttö on yksi Suurin osa projekteista on lähtenyt siitä, että 1227: keskeinen lastensuojelun tarvetta aiheuttava impparijengit hajoitetaan, jolloin imppaus on 1228: tekijä. Lastensuojelun asiakkaana on myös ala- saatu hallintaan. Turussa toteutetussa projektis- 1229: ikäisiä, jotka käyttävät päihteitä liiallisessa sa lähdettiin ajatuksesta, että jengi pysyy koossa 1230: määrin. Vanhempien päihteiden liikakäyttö ai- ja heille kehitetään muuta yhteistä toimintaa. 1231: heuttaa perheessä turvattomuutta kuten väkival- Myös tämä menettely oli tuloksellista. 1232: taa sekä lasten hoidon laiminlyöntiä ja kasvatus- Viranomaisten reagointivalmius tilanteessa, 1233: kyvyn heikkenemistä. Nuorilla päihteiden liika- jossa imppausta alkaa jollakin paikkakunnalla 1234: käyttöön liittyy usein muuta yhteiskunnan vas- esiintyä tavallista enemmän, on tutkijoiden 1235: taista käyttäytymistä kuten koulunkäynnin lai- mukaan hidas. Suuremmissa kaupungeissa voisi- 1236: minlyöntiä ja lainvastaisia tekoja. kin olla "lentäviä erityistyöntekijöitä", jotka 1237: voisivat tarpeen mukaan siirtyä kaupunginosista 1238: toiseen. 1239: 10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut Kertomusvuonna on jatkettu ja aloitettu 1240: nuorille tarkoitettuja projekteja imppariprojek- 1241: Opetusministeriön asettama nuoriso-, sosiaa- tien lisäksi. Projekteihin liittyy myös seuranta- 1242: li- ja terveystoimen yhteistyöryhmä sai työnsä tutkimuksia. Kertomusvuonna Nuorten Palvelu 1243: valmiiksi kertomusvuonna. Työryhmä esitti, että ry. on tehnyt projektisuunnitelman etsivän nuo- 1244: viime aikoina yleistynyttä sosiaalitoimen ja risotyön aloittamiseksi Tampereella. Kyse on 1245: nuorisotoimen projektiluonteista työtapaa tulee moniammatillisesta tiimistä,joka tulee tekemään 1246: edistää. Työryhmä kiinnitti myös huomiota pal- työtä muun muassa kadulla nuorten parissa. 1247: velujen saatavuuteen virka-ajan ulkopuolella ja 1248: esitti, että nuorisotilojen aukioloaikoja tulisi 1249: laajentaa ja sosiaalihuollon päivystysjärjestel- 1250: mää kehittää edelleen. 10.2 Muut palvelut 1251: Nuorten imppaaminen koetaan ajoittain vai- 1252: keasti hallittavaksi ongelmaksi. Kertomusvuon- Helsingin Ensikotiyhdistyksen ylläpitämä 1253: na on valmistunut tutkimus imppauksesta nuor- Oulunkylän ensikoti Helsingissä otti vastaan 1254: ten ryhmätoimintana. Tutkittaessa imppausko- ensimmäiset asiakkaansa kertomusvuonna. Ou- 1255: keilujen yleisyyttä 13-17 -vuotiaiden nuorten lunkylän ensikoti on päihdeongelmaisille äideille 1256: keskuudessa, tutkimusjoukosta kaksi prosenttia tarkoitettu ensikoti, johon he voivat tulla jo 1257: ilmoitti kokeilleensa imppausta. Suuri osa imp- raskausaikana ja jatkaa siellä synnytyksen jäl- 1258: pauksesta on harmitonta kokeilua, mutta osa keen. Suunnitteluvaiheessa ajateltiin, että äidit 1259: siitä johtaa pitkäaikaisempaan käyttöön. Tutki- voisivat tulla ensikotiin raskausajaksi ja näin 1260: muksen mukaan imppauskokeilut ovat yleisim- pystyttäisiin suojelemaan sikiötä raskausajan 1261: piä peruskoulun 8. ja 9. luokilla, tosin noin alkoholinkäytön vaikutuksilta. Kokemuksen 1262: puolet kokeilijoista kokeilee vain yhden tai kaksi mukaan suuri osa äideistä kuitenkin tulee vasta 1263: kertaa. Tutkimuksessa on myös kartoitettu niitä aivan raskausajan loppuvaiheessa tai synnyttä- 1264: toimenpiteitä, joihin sosiaalitoimen ja nuoriso- neenä. Oulunkylän ensikodin asiakkaista teh- 1265: toimen piirissä on ryhdytty. dään myös tutkimusta. 1266: Imppaaminen on tyypillisesti nuorten ryhmä- Lastensuojelulain muutoksissa, jotka astuivat 1267: toimintaa eli imppaaminen tapahtuu jengeissä. voimaan 1. 7.1990 säädettiin, että terveydenhuol- 1268: lmpparijengien ympärille on useissa maamme lon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä 1269: suurimmissa kaupungeissa järjestetty projekteja. välttämättömät palvelut raskaana olevien nais- 1270: 31 1271: 1272: ten erityiseksi suojelemiseksi. Säännöksellä pyri- 10.3 Kehittäminen 1273: tään turvaamaan odottavalle äidille välttämättö- 1274: mät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja Lastensuojelun lähiajan keskeisiä kehittämis- 1275: ehkäisemään siten lapsen mahdollista vammau- tavoitteita on nuorille soveltuvien palvelujen ke- 1276: tumista sikiökaudella. hittäminen. Etsivää työtä kehitetään yhteistyös- 1277: Sosiaalihallitus järjesti kertomusvuonna työ- sä muiden viranomaisten, ennen kaikkea nuori- 1278: kokouksia, joissa käsiteltiin päihdeongelmaisten sotoimen kanssa. Muutoinkin nuorten ongel- 1279: perheiden kanssa tehtävää työtä. Näkökulmaa miin pyritään vastaamaan moniammatillisesti. 1280: pyrittiin kohdentaruaan koko perheen kanssa Päihdeongelmaisten perheiden auttamiseen 1281: tehtävään kuntouttavaan työhön ja viranomais- kehitetään uudenlaisia työtapoja. Perhekuntou- 1282: verkostojen tiivistämiseen. tusta työmuotona tullaan kehittämään. 1283: Liite 1284: valtioneuvoston kertomukseen eduskunnalle 1285: päihdeolojen kehityksestä 1286: vuonna 1990 1287: 1288: 1289: 1290: 1291: Oy AlkoAb:n 1292: hallintoneuvoston 1293: 1294: KERTOMUS 1295: alkoholiolojen 1296: kehityksestä 1297: vuonna 1990 1298: 1299: 1300: 1301: 1302: 5 311267J 1303: J 1304: J 1305: J 1306: J 1307: J 1308: J 1309: J 1310: J 1311: J 1312: J 1313: J 1314: J 1315: J 1316: J 1317: J 1318: J 1319: J 1320: J 1321: J 1322: J 1323: J 1324: J 1325: J 1326: J 1327: J 1328: J 1329: J 1330: J 1331: J 1332: SISÄLLYS 1333: 1334: 1335: 1336: 1337: Sivu 1338: 1. JOHDANTO................................................................................................... 4 1339: 2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS .............................................................. 5 1340: 2.1. Kansainvälinen kehitys........................................................................... 5 1341: 2.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet................................................................ 6 1342: 2.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969 ........................................ 7 1343: 2.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1990 ................ ...... ..... ........... .... .. 9 1344: 2.5 Alkoholijärjestelmää koskevat mielipiteet ............................................. 11 1345: 3. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYY1STÄ HAITOISTA ........ 13 1346: 3.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat .......................................................... 13 1347: 3.2. Päihtyneiden säilöönotot ........................................................................ 13 1348: 3.3. Liikennejuopumus .................................................................................. 14 1349: 3.4. Tieliikenneonnettomuudet...................................................................... 15 1350: 3.5. Väkivaltarikollisuus ................................................................................ 16 1351: 3.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan................................................. 18 1352: 3.7. Alkoholikuolleisuus ................................................................................ 18 1353: 3.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus................................................ 19 1354: 4. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT.................................................................. 22 1355: 4.1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet.............................................................. 22 1356: 4.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969 ...... .... ................ ........ .............. ............. 22 1357: 4.3. Hinnat vuonna 1990 ............................................................................... 23 1358: 5. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI- JA ANNISKELUVERKOSTO ............. 24 1359: 5.1. Myymäläverkoston kehittäminen......................................................... 24 1360: 5.2. Alkoholimyymäläverkosto vuonna 1990 ............................................. 25 1361: 5.3. Myynnin valvonta ................................................................................ 26 1362: 5.4. Anniskelutoiminnan kehittäminen ....................................................... 26 1363: 5.5. Anniskeluverkosto vuonna 1990 .......................................................... 27 1364: 5.6. Anniskelun valvonta............................................................................. 28 1365: 5.7. Keskioluen anniskelun kehittäminen ................................................... 29 1366: 5.8. Keskiolutlain alainen lupajärjestelmä .................................................. 30 1367: 5.9. Keskioluen vähittäismyyntiluvat vuonna 1990 .................................... 30 1368: 5.10. Keskioluen anniskeluluvat vuonna 1990 ............................................. 30 1369: 5.11. Keskiolukaupan valvonta..................................................................... 31 1370: 5.12. Muutoksenhakujärjestelmät ................................................................. 32 1371: 5.13. Alkoholimainonnan valvonta............................................................... 32 1372: 6. TIEDOTUS- JA VALISTUSTOIMINTA ...................................................... 34 1373: 6.1. Kuluttajavalistus ................... .. ................. ............ .................... .......... ..... 34 1374: 6.2. Alkoholitiedotus ....... ............ ....................... ...... ........... ........... ........ .. ..... 35 1375: 7. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ .................................................................... 37 1376: 8. TIIVISTELMÄ ............................................................................................... 38 1377: 1378: LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ ...................................................................... . 1379: Alkoholipoliittisen mielipideilmaston muutokset 1980-luvulla ............. 40 1380: Rattijuopumus ................ ..... .................................................................... 42 1381: Nuorten aikuisten juomakulttuuri Suomessa ja Espanjassa ................... 44 1382: 1. JOHDANTO 1383: 1384: 1385: 1386: 1387: Alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyhtiön hallintoneuvosto antaa vuosittain kerto- 1388: muksen valtioneuvostolle alkoholiolojen kehityksestä sekä niistä erityisistä toimenpi- 1389: teistä, joihin on ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskiolutlain 4 §:ssä määritellyn 1390: tarkoituksen saavuttamiseksi. Mainittujen pykälien mukaan alkoholiasioita hoidettaes- 1391: sa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot 1392: muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Hallintoneuvoston kertomus liitetään päihde- 1393: olojen kehitystä koskevaan kertomukseen,jonka valtioneuvosto antaa asianomaisen lain 1394: (254/87) mukaan vuosittain eduskunnalle. 1395: Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston kertomuksessa on vuosittain noudatettu lain edellyt- 1396: tämää perusrakennetta. Ensin kuvataan alkoholiolojen kehitystä selvittämällä alkoholi- 1397: juomien kulutusta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä sekä alkoholin käyttöön liittyviä 1398: keskeisimpiä haittoja eri viranomaisten kokoamien käytettävissä olevien tilastojen 1399: pohjalta. Sitten käsitellään alkoholiyhtiön toimenpiteitä alkoholihaittojen estämiseksi. 1400: Niitä ovat hintapolitiikka, vähittäismyynti- ja anniskelujärjestelmä ja niihin liittyvä 1401: valvonta sekä alkoholitiedotus ja -valistus. 1402: Erityisesti alkoholijuomien kulutusta ja alkoholihaittoja tarkastellaan varsinaista kerto- 1403: musvuotta pidemmällä aikavälillä kehityssuuntien selvittämiseksi. Useista haitoista 1404: tiedot ovatkin saatavissa vasta kulloistakin kertomusvuotta edeltävältä tai vieläkin 1405: aikaisemmalta vuodelta. Kulutuksesta esitetään myös kansainvälisiä vertailuja. 1406: Hallintoneuvoston kertomuksen liitteenä on esitetty lyhyitä erillisselvityksiä ko. vuoden 1407: aikana valmistuneista sellaisista tutkimuksista, jotka täydentävät varsinaisessa kerto- 1408: muksessa käsiteltyjä asioita tai valaisevat ajankohtaisia tai muuten tärkeitä alkoholiky- 1409: symyksiä. 1410: 1411: 1412: 1413: 1414: 4 1415: 2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS 1416: 1417: 1418: 1419: 1420: 2.1. Kansainvälinen kehitys 1421: Suomalaisten alkoholijuomien kulutus on määrältään kansainvälisessä vertailussa kes- 1422: kitasoa. Tilastoidusta kulutuksesta on saatavissa luotettaviksi katsottuja tietoja 47 1423: maasta, tuoreimmat vuodelta 1989. Tilaston mukaan alkoholijuomia käytettiin eniten 1424: Ranskassa, 13,4 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohden, eli 75 % enemmän kuin 1425: Suomessa. Pohjoismaista alkoholia kulutettiin eniten Tanskassa, 9,6 litraa asukasta 1426: kohden, ja vähiten Norjassa, 4,2 litraa asukasta kohden (kuvio 1). 1427: 1428: 1429: 1430: Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohden eräissä 1431: maissa vuonna 1989 1432: 1433: Vuonna 1989 1434: 1435: Ranska 1436: Espanja 1437: Saksan dem.t. 1438: Sveitsi 1439: Unkari 1440: Portugali 1441: Saksan liittot. 1442: Itävalta 1443: Belgia 1444: Tanska 1445: Italia 1446: Bulgaria 1447: Tsekkoslovakia 1448: Australia (89/90) 1449: Alankomaat 1450: Romania 1451: Uusi Seelanti 1452: Kanada (88/89) 1453: Iso-Britannia 1454: *SU OM 1 1455: USA 1456: Argentiina 1457: Puola 1458: Kypros 1459: Japani 1460: Jugoslavia 1461: Irlanti 1462: Ruotsi 1463: Etelä-Afrikka 1464: Islanti 1465: Norja 1466: Neuvostoliitto 1467: Turkki 1468: 1469: 1470: 1471: 4 1472: 1473: 1474: 1475: 1476: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksen Produktschap voor Gedistilleerde Dran- 1477: kenin julkaisu, Shiedam, Nederland, 1991 1478: 1479: 1480: 5 1481: Väkevien juomien kulutuksessa Suomi oli kuudentena vuonna 1989. Väkeviä juomia 1482: käytettiin asukasta kohden laskettuna eniten Itä-Saksassa ja Unkarissa, kun taas viinejä 1483: nautittiin eniten Ranskassa ja Italiassa. Olutta juotiin eniten Itä- ja Länsi-Saksassa. 1484: Alkon taloudellinen tutkimus- ja suunnitteluyksikkö on tehnyt äskettäin tutkimuksen 1485: alkoholijuomien kulutuksesta OECD-maissa. Sen mukaan alkoholijuomien kokonais- 1486: kulutuksen määrä on Suomessa OECD:n yleiseen tasoon nähden alhainen, 8:nneksi 1487: matalin 25 maan joukosta. Suomi on kuitenkin yksi harvoista OECD-maista, joissa al- 1488: koholijuomien kulutus on kasvanut 1980-luvun jälkipuoliskolla. Tutkimuksen mukaan 1489: tärkein syy tähän on Suomen muita OECD-maita nopeampi tulokehitys ja keskimääräis- 1490: tä suurempi tulojousto. Vaikka Suomessa muista OECD- maista poiketen myös alkoho- 1491: lijuomien reaalihinnat ovat nousseet, ei tämä ole pystynyt kompensoimaan voimakasta 1492: tulovaikutusta. 1493: Tutkimuksessa arvioitiin myös syitä OECD-maiden kulutustasojen suuriin eroihin. 1494: Tulosten mukaan taloudelliset tekijät, tulo-ja hintataso, työttömyysaste ja turismi, selit- 1495: tävät lähes 60% vertailumaiden kulutustasojen eroista. Loput erot selittyvät maakohtai- 1496: silla tekijöillä. Niitä ovat esim. jakelujärjestelmien, rajoitusten ja kulutustapojen erot. 1497: Lähes kaikissa vertailumaissa nämä maakohtaiset tekijät näyttävät lisäävän alkoholin 1498: kulutusta Suomeen verrattuna. Erityisen suuri (2-7litraa puhdasta alkoholia täysi-ikäistä 1499: asukasta kohden) tämä asenne-, jakelu- ym. tekijöiden aiheuttama kulutuksen lisäys oli 1500: Välimeren viinimaissa (kuvio 2). Kaiken kaikkiaan monopolimaissa (Suomi, Ruotsi, 1501: Norja, Islanti) kulutuksen taso on muita OECD-maita matalampi. 1502: 1503: 1504: Kuvio 2. Alkoholijuomien kulutus eräissä OECD-maissa 100 %:n alkoholina asukasta 1505: kohden vuosina 1969---1989 1506: 1507: 18 1508: 1509: 16 1510: 1511: 14 1512: 1513: 12 1514: 1515: Saksan liittotasavalta 1516: 10 Tanska - 1517: Italia - - 1518: 8 1519: 1520: 6 1521: 1522: 4 1523: 1524: 2 1525: 1526: 1527: 1528: 1529: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksn Produktschap voor Gedistilleerde Dranke- 1530: nin julkaisu, Shiedam, Nederland, 1991 1531: 1532: 1533: 1534: 1535: 2.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet 1536: Alkoholihaittojen estämiseksi ja vähentämiseksi on pyrittävä hillitsemään ja ohjaamaan 1537: alkoholijuomien kulutusta. Kulutuksen säätelylle asetetun tavoitteen mukaan alkoholi- 1538: juomien kulutus olisi saatava alenemaan; se ei ainakaan saisi kasvaa nopeammin kuin 1539: 1540: 1541: 6 1542: muu yksityinen kulutus. Viime vuosikymmenen aikana viimeksi mainittu tavoite on 1543: toteutunut. Alkoholijuomien kulutus kasvoi 1980-luvulla keskimäärin 2,4 % vuodessa, 1544: kun koko yksityinen kulutus samaan aikaan kasvoi keskimäärin 3,1 % vuodessa. Aivan 1545: viime vuosina alkoholijuomien kulutus on kuitenkin kasvanut hieman yksityistä kulu- 1546: tusta nopeammin (kuvio 3). 1547: 1548: 1549: 1550: 1551: Kuvio 3. Alkoholzjuomien kulutuksen ja yksityisten kulutusmenojen muutos-% 1552: edelliseen vuoteen verrattuna 1553: 1554: % 1555: 10 1556: 1557: 1558: 1559: 1560: 5 1561: 1562: 1563: 1564: Alkoholijuomien kulutus 1565: Yksityiset kulutusmenot 1566: 0 1567: 1568: 1569: 1570: 1571: -5 1572: 1573: 1574: 1575: 1576: 2.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969 1577: Suomessa tuli vuoden 1969 alussa voimaan uusi alkoholilainsäädäntö. Silloin mm. 1578: keskioluen myynti tuli mahdolliseksi vähittäiskaupoissa ja kahviloissa. Alkoholijuo- 1579: mien kulutuksen kehitystä tarkastellaan kertomuksessa tästä ajankohdasta lähtien (kuvio 1580: 4). 1581: Alkoholijuomien kulutuksen kasvuun 1970-luvun alkupuolella vaikuttivat pääasiassa 1582: nopea taloudellinen kehitys, kaupungistuminen, tulotason nousu, vuoden 1969 alussa 1583: voimaan tulleen alkoholilainsäädännön muutoksen aiheuttama saatavuuden lisääntymi- 1584: nen sekä alkoholijuomien reaalihintojen pysyminen suhteellisen muuttumattomina aina 1585: vuoteen 1974, jolloin ne laskivat huomattavasti. 1586: 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin alkoholijuomien kulutus asukastakohden 1587: pysyi jokseenkin vakaana ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden laskettuna jopa aleni 1588: jonkin verran. Tähän vaikuttivat mm. kuluttajien reaalitulojen nousun ja yhteiskunnan 1589: rakennemuutoksen hidastuminen, kaupungeissa asuvan väestön kasvun tasaanluminen 1590: ja alkoholijuomien reaalihintatason kohoaminen. Vuonna 1986 kulutus kääntyi jälleen 1591: selvään nousuun. Siihen ovat vaikuttaneet mm. pitkään jatkunut suotuisa taloudellinen 1592: kehitys ja kuluttajien reaalitulojen kasvu. Kulutuksen lisäys taittui vuonna 1990. 1593: Kokonaiskulutuksen noustessa vuodesta 1969 vuoteen 1974 kasvua oli kaikissa juoma- 1594: ryhmissä, mutta voimakkaimmin viinoissa ja muissa väkevissä juomissa. Sen jälkeen 1595: 1596: 1597: 7 1598: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutus 100 % :n alkoholina asukasta ja 18 vuotta täyttänyttä 1599: asukasta kohden vuosina 1969-1990 1600: 1601: 1602: 11 1603: 1604: 1605: 10 18 vuotta täyttänyttä kohti 1606: 1607: 1608: 9 1609: 1610: 1611: 8 1612: Asukasta kohti 1613: 1614: 7 1615: 1616: 1617: 6 1618: 1619: 1620: 5 1621: 1622: 1623: 4 1624: 1625: 1626: 1627: 1628: kokonaiskasvun tasaannuttua vahvan oluen kulutus kuitenkin nousi. Väkevien viinien 1629: kulutus on vuodesta 1981 pudonnut runsaaseen puoleen, ja mietojen viinien kulutus on 1630: kohonnut 1970-luvun puolivälin poikkeuksellisen korkean tason yläpuolelle. Keskiolu- 1631: en kulutuksen kasvu on ollut voimakasta aina vuodesta 1983 lähtien ja erityisen nopeaa 1632: 3 viime vuoden aikana (kuvio 5). 1633: 1634: 1635: 1636: Kuvio 5. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina juomaryhmittäin asukasta 1637: kohden vuosina 1969-1990 1638: 1639: 1640: 2.5 1641: 111 verol.olut 1642: 1643: 2 1644: 1645: 1646: 1647: 1.5 1648: 1649: 1650: 1651: 1652: Muut väkevät juomat 1653: 1654: 1655: 0.5 1656: 1657: Väkevät viini! 1658: Long drink -juomat 1659: 0 1660: 1661: 1662: 1663: 1664: 8 1665: 2.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1990 1666: Tärkeimmät alkoholijuomien kulutuksen muutoksia selittävät tekijät eri tutkimustulos- 1667: ten mukaan ovat kuluttajien tulot ja alkoholijuomien hinnat: reaalitulojen kasvu lisää ja 1668: alkoholijuomien reaalihintojen nousu vähentää kulutusta. 1669: Pitkään jatkunut taloudellinen noususuhdanne taittui Suomessa vuonna 1990; kasvu 1670: hidastui selvästi loppuvuotta kohden. Bruttokansantuote jäi edellisvuotiselle tasolle. 1671: Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot nousivat 1,6 % ja yksityinen kulutus 1672: 0,1 %. 1673: Vuoden 1990 alussa alkoholijuomien myyntihintoja korotettiin keskimäärin 7 %. 1674: Alkoholijuomien kuluttajahinnat, joihin sisältyvät myyntihintojen lisäksi ravintoloiden 1675: ja kahviloiden anniskelukorvaukset ja palvelurahat, olivat vuositasolla 7,4 % korkeam- 1676: mat kuin edellisenä vuonna. Alkoholijuomien reaalihinnat nousivat runsaalla prosentil- 1677: la. 1678: Talouden kasvun hidastuminen ja alkoholijuomien reaalihintojen nousu hillitsivät 1679: alkoholijuomien kulutuksen kasvua vuonna 1990: Alkoholijuomia kulutettiin 100 %:n 1680: alkoholiksi laskettuna 38,2 miljoonaa litraa eli 1,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna 1681: kasvun oltua 1980-luvun puolivälistä lähtien keskimäärin 3,9 % vuodessa. Asukasta 1682: kohden laskettuna kulutus oli 7,69 litraa, kasvua edellisestä vuodesta oli 1,2 %. 1683: Laskettuna 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden kulutus oli 9 ,97litraa, jossa oli kasvua 1684: edellisestä vuodesta 1,1 % (taulukko 1). Vaikka vuositasolla alkoholijuomien kulutus 1685: kohosi hieman kertomus vuonna, niin vuoden aikana kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. 1686: Vuoden 1990 viimeisen kolmanneksen kulutus oli 0,9 % edellisen vuoden vastaavaa 1687: aikaa alhaisempi. 1688: Alkoholijuomien kulutuksen arvo vuonna 1990 oli 18 690 miljoonaa markkaa eli 3 7 57 1689: markkaa asukasta ja 4 874 markkaa 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. 1690: 1691: 1692: 1693: 1694: Juomaryhmittäin tarkasteltuna kulutuksen kasvu keskittyi mietoihin juomiinja niistäkin 1695: ainoastaan mietoihin viineihin ja keskialueen. Mietojen viinien kulutus kasvoi 13,1 % 1696: ja keskioluen 11,7 %. Kuluttajien juomatottumukset ovat muuttuneet hieman miedom- 1697: piajuomia suosivammiksi. Tätä kehitystä on tukenutharjoitettu hintapolitiikka. Viimei- 1698: simpien hintapäätösten yhteydessä mietojen viinien ja keskioluen hintoja on korotettu 1699: keskimääräistä vähemmän. Kulutusta on pyritty ohjaamaan myös tuotepolitiikan kei- 1700: noin miedompiin juomiin tuomalla markkinoille vaihtoehtoisia tuotteita ja monipuolis- 1701: tamalla lajivalikoimaa. Yhteenlaskettu väkevienjuomien kulutus väheni viime vuonna 1702: 2,4 %, väkevien viinien 6,6 ja vahvan oluen kulutus 2,9 % (taulukko 2). 1703: 1704: 1705: 6 311267J 9 1706: Mietojen juomien osuus 100 %:n alkoholiksi lasketusta kulutuksesta oli viime vuonna 1707: 63,6 %, sen oltua edellisenä vuonna 61,9 %. Keskioluen osuus kasvoi eniten, 2,9 1708: prosenttiyksikköä, kun taas viinan osuus väheni eniten, yhden prosenttiyksikön. Todet- 1709: takoon, että mietojen viinien osuus kokonaiskulutuksesta on nopeasta kasvusta huoli- 1710: matta vain 7,6 %; oluen yhteenlaskettu osuus on jo yli puolet kulutuksesta (taulukko 3). 1711: 1712: 1713: 1714: 1715: Vuonna 1990 alkoholijuomien vähittäismyynti kasvoi 1,9 % ja anniskelu 0,8 %. 1716: Anniskelun osuus koko kulutuksesta oli noin neljännes. Yli 40% vähittäismyynnistä oli 1717: väkeviä juomia, runsas 12 % viinejä ja vajaat 45 % oluita. Anniskelussa väkevien 1718: juomien osuus oli yli 20 %, viinien vajaat 5 %ja oluiden yli 70 %. 1719: Lääneittäin alkoholijuomien kulutus jakautui siten, että eniten alkoholijuomia kulutet- 1720: tiin Uudenmaan läänissä, 9,24 litraa 100 %:n alkoholina asukasta kohden, ja vähiten 1721: Vaasan läänissä, 4,64 litraa asukasta kohden. Suurimmat kasvut asukasta kohden 1722: lasketussa kulutuksessa olivat Oulun ja Lapin lääneissä, joissa matkailu ja uudet 1723: lomakeskukset ovat lisänneet myös alkoholijuomien myyntiä (kuvio 6). 1724: 1725: 1726: 10 1727: Kuvio 6. Alkoholijuomien kulutus litroina asukasta kohden JOO %:n alkoholiksi 1728: laskettuna lääneittäin vuonna 1990 1729: 1730: 1731: 1732: 1733: Uudenmaan 1734: Kymen 1735: Mikkelin 1736: Lapin 1737: Hämeen 1738: Kuopion 1739: Keski-Suomen 1740: Turun ja Porin 1741: Pohjois-Karjalan 1742: Oulun 1743: Ahvenanmaa 1744: Vaasan 1745: 1746: Koko maa 90 1747: Koko maa 89 1748: 1749: 0 1750: 1751: 1752: 1753: 1754: 2.5. Alkoholijärjestelmää koskevat mielipiteet 1755: Suomalaisten mielipiteitä nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista, eli julkisen val- 1756: lan ja yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittavista toimenpiteistä, on tutkittu vuosittain 1757: 1980-luvun alusta lähtien. Viimeisin Alkon teettämä haastattelututkimus on suoritettu 1758: tammikuussa 1991. Järjestelmien väljentämisen kannalla olevien määrä on edellisestä 1759: vuodesta jonkin verran kasvanut, sen sopivana pitävien määrä hieman vähentynyt ja 1760: tiukentamisen kannalla olevien määrä pysynyt ennallaan (kuvio 7). Tutkimuksen 1761: mukaan 41 % vastaajista kannatti väljentämistä, 35 % piti rajoituksia sopivina ja 20 % 1762: kannatti niiden tiukentamista. Miehistä 56% ja naisista 28% oli rajoitusten väljentämi- 1763: sen kannalla. Haastattelututkimusten perusteella väljentämistä kannattavien määrä las- 1764: kee selvästi iän nousun myötä. 1765: Rajoitusten väljentämistä kannattavien osuuden viime vuosien lisäyksestä huolimatta 1766: sopivina pitävien ja tiukentamista haluavien yhteinen osuus on kuitenkin edelleen 1767: suurempi. Aikuisväestön enemmistön mielestä nykyiset alkoholipoliittiset rajoitukset 1768: ovat siis sopivia tai liian lieviä. 1769: Tuoreimmassa haastattelututkimuksessa kysyttiin samalla haastateltujen mielipiteitä 1770: keskioluen ja viinien myyntitavoista ja -paikoista. Vastaajista 49 %kannatti keskioluen 1771: ja 28% viinien vapaata myyntiä elintarvikekaupoista. Muiden vastaajien mielestä paras 1772: myyntipaikka näille tuotteille oli Alko tai myyntiluvan saanut elintarvikeliike. 1773: Eri haastattelututkimusten tuloksia tarkastellaan kertomuksen liitteenä olevissa erillis- 1774: selvityksissä. 1775: 1776: 1777: II 1778: Kuvio 7. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista 1779: 1780: 100 Ei osaa sanoa 1781: 1782: Pitäisi tiukentaa 1783: 80 1784: 1785: 1786: 1787: 60 1788: Sopivat 1789: 1790: 1791: 40 1792: 1793: 1794: 1795: 20 Pitäisi väljentää 1796: 1797: 1798: 1799: 0 1800: Touko- Helmi- Loka- Kesä- Tammi- Maalis- Tammi- Tammi- Tammi- 1801: ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ 1802: 1981 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1803: 1804: 1805: 1806: 1807: 12 1808: 3. TIETOJAALKOHOLIN KÄYTTÖÖN 1809: LIITTYVISTÄ HAITOISTA 1810: 1811: 1812: 3.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat 1813: Perustehtäväänsä suorittaessaan Alko pyrkii siihen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja 1814: vauriot olisivat mahdollisimman vähäiset. Alkoholijuomien kulutuksen ja alkoholihait- 1815: tojen yhteys on osoittautunut melko kiinteäksi. Kulutustason noustessa alkoholista 1816: aiheutuvat haitat kasvavat. Haitat riippuvat erityisesti kokonaiskulutuksen tasosta, 1817: mutta myös juomatavoista. Nautitun juoman väkevyydellä, juomiskertojen tiheydellä ja 1818: juoman nauttimistilanteella on merkitystä alkoholihaittojen muodostumiseen. Alkoho- 1819: lihaittojen minimointipyrkimys edellyttää siis alkoholijuomien kokonaiskulutusta ra- 1820: joittavaa, mutta myös juomatapoja ohjaavaa alkoholipolitiikkaa. 1821: Alkoholihaitat luokitellaan kroonisiinja akuutteihin alkoholihaittoihin. Krooniset haitat 1822: aiheutuvat pääasiassa alkoholin pitkäaikaisesta liikakäytöstä. Niitä ovat mm. alkoholista 1823: aiheutuva sairastavuus ja kuolevuus. Akuutit haitat taas liittyvät kiinteäminin alkoholin 1824: kertakulutukseen. Niitä ovat mm. päihtyneiden säilöönotot, liikennejuopumus ja alko- 1825: holin yhteys väkivaltarikollisuuteen. 1826: Kuvaus alkoholihaitoista perustuu saatavissa oleviin eri viranomaisten keräämiin tilas- 1827: totietoihin. Vaikka tilastot eivät kata kaikkia alkoholin käyttöön liittyviä haittoja, niiden 1828: perusteella on mahdollista seurata haittatilanteessa tapahtuvia muutoksia pitemmällä 1829: aikavälillä eli kehityksen trendiä. Sen sijaan vuosittaisista muutoksista ei usein voida 1830: tehdä selkeitä päätelmiä haittojen kehityksestä. 1831: 1832: 3.2. Päihtyneiden säilöönotot 1833: Päihtyneenä säilöönotettujen määrä on Suomessa suuri verrattuna moniin muihin 1834: maihin. Määrä on viime vuosina kuitenkinjatkuvasti vähentynyt. Vuodesta 1982lähtien 1835: päihtyneenä säilöönotettujen määrä on laskenut jyrkästi (kuvio 8). Siihen ovat osaltaan 1836: vaikuttaneet mm. poliisin pidätyskäytännön muuttuminen, kuluttajien juomatapatottu- 1837: musten muuttuminen ja kulutuksen miedontuminen. 1838: 1839: Kuvio 8. Päihtyneiden säilöönotot JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1990 1840: 1841: 7000 Lkm 1842: 1843: 1844: 1845: 1846: 6000 1847: 1848: 1849: 1850: 1851: 3000 1852: 1853: 1854: 1855: 1856: 13 1857: Vuonna 1990 päihtyneenä säilöönotettujen määrä väheni 4,6 % edelliseen vuoteen 1858: verrattuna. Miesten osuus säilöönotetuista oli lähes 93 %ja naisten 7 % (taulukko 4). 1859: 1860: 1861: 1862: 1863: 3.3. Lii~ennejuopumus 1864: Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapausten määrä on kasvanut vuodesta 1969 1865: lähtien lähes jatkuvasti (kuvio 9). Kasvu hidastui vuoden 1977 jälkeen huomattavasti, 1866: 1867: Kuvio 9. Rattijuopumustapaukset vuosina 1969-1990 1868: 1869: Lkm 1870: 1871: 1872: 1873: 600 100 000 asukasta kohti 1874: 1875: 1876: 500 1877: 1878: 1879: 400 1880: 1881: 1882: 300 1883: 1884: 1885: 200 1886: 1887: 10 000 moottoriajoneuvoa 1888: 100 kohtl1) 1889: 1890: 1891: 0 1892: 1893: 1894: 1) Sisältää autot ja moottoripyörät 1895: 1896: 1897: 1898: 1899: 14 1900: mikä johtui lähinnä liikennevalvonnan tehostumisesta ja kiinnijoutumisriskin lisäänty- 1901: misestä. Vuonna 1986 tehty muutos tilastointiperiaatteisiin nosti tilastollisesti tapausten 1902: määrääko. vuonna. Viime vuosien aikaisempaa voimakkaampi rattijuopumustapausten 1903: lisäys johtunee osaksi liikennemäärien huomattavasta kohoamisesta samoin kuin myös 1904: poliisin liikennevalvonnan ja mittaustekniikan tehostumisesta. Vuoden 1986 tasosta 1905: ovat rattijuopumustapaukset 100 000 asukasta kohden laskettuna kohonneet yli 21 %. 1906: Vuonna 1990 rattijuopumusten määrä suureni edellisestä vuodesta 7% (taulukko 5).- 1907: Rattijuopumuksen kehityksestä on tarkempia tietoja kertomuksen erillisselvitysosassa. 1908: 1909: 1910: 1911: 1912: 3.4. Tieliikenneonnettomuudet 1913: Tiedot tieliikenneonnettomuuksien alkoholitapauksista ovat saatavissa yhdenmukaisin 1914: perustein vuodesta 1978 lähtien, tuoreimmat vuodelta 1989. Alkoholin käytöllä ja 1915: 1916: Kuvio 10. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleista vastaavista 1917: tieliikenneonnettomuuksista vuosina 1978--1989 1918: 1919: 1920: 1921: Kuolemaan johtaneet 1922: 1923: 1924: 1925: 1926: 15 1927: 1928: 1929: 1930: 1931: 10 1932: Omaisuusvaurioita 1933: aiheuttaneet 1934: 1935: 1936: 1937: 1938: 15 1939: onnettomuuden vakavuudella näyttää olevan selkeä yhteys; mitä vakavammasta onnet- 1940: tomuudesta on kyse, sen suurempi on alkoholitapausten osuus. 1941: Alkoholitapausten suhteellinen osuus tieliikenneonnettomuuksissa ei ole viime vuosina 1942: paljon muuttunut (kuvio 10). Onnettomuusmäärien kehitys on siten seurannut yleistä 1943: liikennemäärien kasvua. 1944: Vuonna 1989 tieliikenneonnettomuuksien määrä oli 43 402 tapausta eli 6% vähemmän 1945: kuin edellisenä vuonna. Alkoholitapausten osuus tieliikenneonnettomuuksista oli 1946: 10,4% eli 1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna (taulukko 6). 1947: 1948: 1949: 1950: 1951: 3.5. Väkivaltarikollisuus 1952: Alkoholijuomien käytön yhteys väkivaltarikosten määrään ja törkeysasteeseen käy 1953: selvästi ilmi poliisitilastoista sekä väkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista. Alkoholita- 1954: pausten osuus ei ole viime vuosina kasvanut, vaan pysynyt lähes ennallaan. Pahoinpi- 1955: telyrikokset kokonaisuutena ottaen ovat lisääntyneet jatkuvasti 1970-luvun loppupuo- 1956: lelta lähtien. Pahoinpitelyrikosten määrä vuonna 1990 oli ennakkotietojen mukaan 1957: 20 467 tapausta eli lähes 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä etenkin pahoin- 1958: pitelyjen määrä on viime vuosina kasvanut (kuvio 11 ). 1959: 1960: 1961: 16 1962: Kuvio 11. Pahoinpitelyt vuosina 1970-1990 1963: 1964: 1965: 1966: 1967: Pahoinpitely 1968: 1969: 1970: 1971: 13000 1972: 1973: 11000 1974: 1975: 9000 1976: 1977: 7000 1978: 1979: 5000 1980: 1981: 3000 Törkeä pahoinpitely 1982: Lievä pahoinpitely - - 1983: 1984: 1985: 1986: 1987: Vuonna 1989 selvitetyissä rikoksissa syyllinen oli tekohetkellä humalassa tärkeissä 1988: pahoinpitelyissä 71 %:ssa, pahoinpitelyissä 59 %:ssa ja lievissä pahoinpitelyissä 1989: 53 %:ssa tapauksista (taulukko 7). 1990: 1991: 1992: 1993: 1994: 7 3112671 17 1995: 3.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan 1996: Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädäntöä vastaan tehtyjen rikosten määrä väheni 1997: ennakkotietojen mukaan vuonna 1990 edelliseen vuoteen verrattuna. Rikosryhmistä 1998: vain alkoholipitoisen aineen luvattomassa maahantuonnissa oli kasvua edelliseen vuo- 1999: teen verrattuna (taulukko 8). 2000: 2001: 2002: 2003: 2004: 3. 7. Alkoholikuolleisuus 2005: Alkoholin käyttöön liittyviin sairauksiin kuolee Suomessa vuosittain yli 1 000 henkilöä, 2006: joista valtaosa on miehiä. Tilastokeskuksen tuoreimman kuolemansyytilaston mukaan 2007: alkoholisairaus oli vuonna 1988 peruskuolinsyynä tai myötävaikuttavana syynä 1 523 2008: tapauksessa, joista miehiä oli 1 317. Sen lisäksi 1 312 kuoli päihtyneenä, usein 2009: tapaturmaisesti hukkumis- tai liikennekuolemassa. Näistä 90 % oli miehiä. Kuolemaan 2010: johtaneista tapatunnista neljännes sattui päihtyneille. 2011: 2012: 2013: Kuvio 12. Maksakirroosiin, alkoholiriippuvuuteen ja alkoholimyrkytykseen kuolleet 2014: vuosina 1969-1988 2015: 2016: Lkm 2017: 9 2018: Alkoholimyrkytys 2019: 8 Krooniset maksasairaudet 2020: ja maksakirroosi 2021: 2022: 2023: 6 2024: 2025: 2026: 2027: 2028: 4 2029: 2030: 2031: 2032: 2033: 2 2034: Alkoholiriippuvuus 2035: 2036: 2037: 2038: 2039: Tautiluokltuksen muutos vuonna 1987. 2040: 2041: 2042: 2043: 2044: 18 2045: Vuonna 1987 otettiin Suomessa käyttöön uudistettu tautiluokitus, johon sisältyy erilli- 2046: nen alkoholipäihtymystä kuvaava luokka (kuvio 12). Pitkäaikaisen alkoholinkäytön 2047: aiheuttamista kuolemaan johtavista alkoholisairauksista yleisin on maksakirroosi, 385 2048: tapausta vuonna 1988, jolta tuoreimmat tiedot ovat. Lukumääräisesti suurin alkoholin- 2049: käyttöön liittyvä kuolinsyy oli kuitenkin alkoholimyrkytys; tapauksia oli 414 (taulukko 2050: 9). 2051: 2052: 2053: 2054: 2055: 3.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus 2056: Uuden tautiluokituksen ansiosta myös alkoholin käyttöön liittyvät sairaalahoitotiedot 2057: saadaan aikaisempaa täsmällisempinä vuodesta 1987lähtien. Tuorein tilasto on vuodel- 2058: ta 1989. Uusi luokitus vaikeuttaa yksittäisten alkoholisairauksien vertailtavuutta, sillä 2059: krooniset ja akuutit alkoholin aiheuttamat sairaudet lasketaan uudessa luokituksessa 2060: entistä useammin alkoholismin aiheuttamiksi elinmuutoksiksi eikä yleiseen alkoholis- 2061: miin. Ajallisesti onkin parempi seuratakoko sairastavuuden kehitystä (kuvio 13). Suurin 2062: sairaalahoitoa vaativa tautiryhmä on edelleen alkoholiriippuvuus. Vuonna 1990 alkoho- 2063: liriippuvuustapauksia oli 193 kappaletta 100 000 täysi-ikäistä asukasta kohden. 2064: 2065: 2066: 2067: Kuvio 13. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalapoistorekisterin 2068: mukaan vuosina 1969-1989 2069: 2070: 2071: 330 2072: 2073: 2074: 230 2075: 2076: Alkoholiriippuvuus 2077: 130 2078: 2079: 2080: 60 2081: Elimelliset 2082: aivo-oireyhtymät 2083: 2084: 40 Haimasairaudet 2085: 2086: 2087: 2088: 20 2089: Alkoholimyrkytys 2090: 2091: 0 2092: 2093: 2094: Tautlluokituksen muutos vuonna 1987. 2095: 2096: 2097: 2098: 19 2099: Kansaneläkelaitoksen alkoholisairauksien perusteella myöntämistä työkyvyttömyys- 2100: eläkkeistä on saatavissa tietoja vuodesta 1982 lähtien. Eläkkeen syyt on ryhmitelty 2101: pääsairauden ja lisäsairauden mukaan. Vuonna 1990 alkoholi oli pääsairautena työky- 2102: vyttömyyseläkkeen myöntämisessä 2 985 tapauksessa eli vähän yli prosentissa kaikista 2103: työkyvyttömyyseläkkeistä ja lisäsairautena (pääsairaus muu kuin alkoholisairaus) 4 542 2104: tapauksessa. Yhteensä alkoholisairaus esiintyi syynä 7 527 työkyvyttömyyseläkkeessä. 2105: Alkoholisairauksien osuus voimassaolevien työkyvyttömyyseläkkeiden syistä on pysy- 2106: nyt melko vakaana (taulukko 11). 2107: 2108: 2109: 2110: 2111: 20 2112: 21 2113: 4. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT 2114: 2115: 2116: 4.1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet 2117: Alkoholijuomien hinnoittelu on keskeisin Alkon hallintoneuvoston käytettävissä oleva 2118: alkoholipoliittinen keino. Hintojen avulla pyritään säätelemään alkoholijuomien koko- 2119: naiskulutuksen tasoa huolehtimalla siitä, että alkoholin reaalihinnat eivät alenisi. Lisäksi 2120: pyritään ohjaamaan kulutusta mietoihin juomiin. 2121: Viimeksi mainitulle on nyt aikaisempaa paremmat edellytykset. Eduskunta hyväksyi 2122: vuonna 1990 Alkon hallintoneuvoston aloitteesta vireille saatetun alkoholiverolain 2123: muutoksen, jonka mukaan 60 %:n alkoholivero muutettiinjuomaryhmittäin porrastetuk- 2124: si niiden alkoholipitoisuuden mukaan: väkevienjuomien vero on edelleen 60 %, mutta 2125: väkevien viinien 55, mietojen viinien 45 ja kevytjuomien 40 %, olutverot, vahvan oluen 2126: 40 ja keskioluen 30 %, jäivät ennalleen. Muutoksilla on lähestytty kansainvälistä 2127: käytäntöä. Sitä sovellettiin jo vuoden 1991 alun hinnanmuutoksissa, jolloin mietojen 2128: laatuviinien hinnat alenivat.- Alkoholiverolain muutosta selostetaan myös kohdas- 2129: sa 7. 2130: 2131: 2132: 4.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969 2133: Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksi (kuvio 14) oli vuonna 1990 pisteluvussa 2134: 114,9, joten alkoholijuomien reaalihintataso on vuodesta 1969 noussut 14,9 %. Vuodes- 2135: ta 1980 vuoteen 1990 alkoholijuomien reaaliset kuluttajahinnat ovat kohonneet 13,5 %. 2136: Vähittäismyynnin kautta tapahtuneen kulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1990 2137: pisteluvussa 103,2 eli alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat reaalisesti nousseet 2138: 3,2% vuodesta 1969. Vuonna 1980 indeksi oli pisteluvussa 95,2. Vähittäismyyntihinnat 2139: laskivat reaalisesti 80-luvun alkupuolella, mutta kohosivat vuosikymmenen lopulla. 2140: 2141: 2142: Kuvio 14. Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksejä vuosina 1969-1990; 2143: 1969 =JOO 2144: 2145: 2146: lnd 2147: 150 2148: Anniskelukulutus 2149: 2150: 140 2151: 2152: 2153: 130 2154: 2155: 2156: 120 2157: 2158: 2159: 110 2160: 2161: Vählttäiskulutus 2162: 2163: 2164: 2165: 2166: 22 2167: Anniskelukulutuksen reaalihintaindeksi sisältää ravintoloiden ostohinnan lisäksi annis- 2168: kelukorvauksen ja palvelurahan. Vuonna 1990 anniskelukulutuksen reaalihintaindeksi 2169: oli pisteluvussa 147, 1. Alkoholijuomien anniskelukulutuksen hinnat ovat siis vuodesta 2170: 1969 nousseet 47,1 %muiden hyödykkeiden hintoja enemmän. Yksi keskeinen syy 2171: tähän on ollut 70-luvun alkupuolella toteutettu anniskelukorvausjärjestelmän uudistus, 2172: joka nosti yhdellä kertaa alkoholijuomien anniskeluhintoja lähes 15 %. 1980-luvulla 2173: anniskelukulutuksen reaalihinnat ovat kohonneet 24,5 % eli 16 prosenttiyksikköä 2174: vähittäiskulutuksen vastaavaa reaalihintakehitystä nopeammin. Tämä on johtunut an- 2175: niskelukulutuksen rakenteesta, sillä vahvan oluen osuus on anniskelussa vähittäismyyn- 2176: tiin verrattuna huomattavan suuri, ja sen hinta on kohonnut nopeammin kuin muiden 2177: juomien hinnat. Toinen syy on ollut se, että anniskelukorvaus on noussut jonkin verran 2178: nopeammin kuin vähittäismyyntihinnat 2179: 2180: 2181: 2182: 2183: 4.3. Hinnat vuonna 1990 2184: Alkoholijuomien myyntihintoja korotettiin vuoden 1990 alussa 7 %. Hinnankorotus 2185: kohdistettiin keskimääräistä matalampana mietoihin viineihin ja keskiolueen. 2186: Anniskeluravintoloiden perimä anniskelukorvaus nousi samanaikaisesti myyntihinto- 2187: jen kanssa. Enimmäiskorvausta korotettiin 7, 7 %. Keskimäärin ravintolahinnat nousivat 2188: viime vuoden alussa 7,8 %. Keskiolutkahviloiden anniskeluhinnat nousivat 7,2 %. 2189: Vuositasolla alkoholijuomien nimelliset kuluttajahinnat olivat 7,4% ja reaaliset kulut- 2190: tajahinnat runsaan prosentin korkeammat kuin edellisenä vuonna. 2191: Vuoden 1991 alusta alkoholijuomien hintoja korotettiin keskimäärin 8 %. Samassa 2192: yhteydessä mietojen viinien hintoja alennettiin keskimäärin 2,6 %,jolloin huokeimpia 2193: viinejä lukuunottamatta niiden hinnat laskivat. Muiden juomaryhmien hintoja nostettiin 2194: 7-10%. 2195: 2196: 2197: 2198: 2199: 23 2200: 5. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI- JA 2201: ANNISKELUVERKOSTO 2202: 2203: 2204: 2205: 2206: 5.1. Myymäläverkoston kehittäminen 2207: 1980-luvulla halukkuus Alkon myymälöiden saamiseksi oman kunnan alueelle on 2208: varsinkin maaseutukunnissa ollut voimakasta. Kuvaavaa on, että vieläkin lähes 100 2209: kuntaa toivoo saavansa alkoholimyymälän. Myymälöiden lukumäärää on lisätty tasai- 2210: sesti ja hallitusti. Uusia myymäläpaikkakuntia valittaessa on kiinnitetty erityistä huo- 2211: miota väestöpohjaan sekä etäisyyteen lähimmästä myymälästä. Uudet verraten pienten 2212: maaseutukuntien alkoholimyymälät eivät ole kasvattaneet alkoholin kulutusta, vaan ne 2213: ovat jakaneet sitä uudella tavalla. Huomattavaa on, että alkoholin kokonaiskulutus on 2214: kasvanut pääasiallisesti muuten kuin Alkon myymälöiden myyntinä, joka on jopa 2215: laskenut. Sen sijaan uudet myymälät ovat osaltaan tuoneet alkoholimyymälöiden 2216: palvelua entistä tasapuolisemmin kansalaisten ulottuville. 2217: Alkoholimyymälöiden palvelun täydentämiseksi kokeiluna edellisenä vuonna alkanutta 2218: toimitusmyyntiä postin välityksellä laajennettiin vuonna 1990 siten, että se kattaa koko 2219: maan. Asiakas voi tilata tuotteet puhelimitse Alkon myymälästä toimitettavaksi ja 2220: maksettavaksi postitoimi paikkaan. Toimitusmyynnissä ovat voimassa samat myynnin- 2221: valvonnan säännöt kuin vähittäismyynnissäkin. 2222: Alkon myymälöiden kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden laadulliseen 2223: tasoon ja palveluun. Valintamyymälöitä on mahdollisuuksien mukaan lisätty. Vuoden 2224: 1990 päättyessä kaikkiaan 240 myymälästä valintamyymälöitä oli 85. Erityisesti mieto- 2225: jen viinien ja oluiden tuotevalikoimaa on lisätty kysynnän mukaan voimakkaasti. 2226: Myymäläverkoston tihentämistä ja laadullista kehittämistä on tarkoitus jatkaa, jotta 2227: kansalaisten kasvavat palvelutarpeet voidaan tyydyttää muuttuvissakin oloissa. 2228: 2229: 2230: 2231: 2232: 24 2233: 5.2. Alkoholimyymäläverkosto vuonna 1990 2234: Alkoholimyymälöitä oli vuoden 1990 alussa 231. Vuoden aikana avattiin 9 uutta 2235: myymälää. Niistä 7 tuli uusille paikkakunnille, Auran, Haapaveden, Hankasalmen, 2236: Hollolan, Karttulan, Lapinlahden ja Rantasalmen kuntaan, sekä 2 lisämyymälää Van- 2237: taan kaupunkiin. Myymälöitä oli siten vuoden päättyessä 240. Niitä oli 92 kaupungissa 2238: ja 83 maalaiskunnassa eli yhteensä 175 kunnassa. 2239: Vuoden aikana hallintoneuvosto päätti alkoholimyymälän avaamisesta Hämeenkyrön, 2240: Kerimäen, Laukaan, Mynämäen, Paltamonja Virolahden kuntaan. Näiden mainittujen 2241: myymälöiden ohella olivat aikaisemmista ohjelmista vielä avaamatta Kempeleen, 2242: Lappajärven ja Närpiön myymälät sekä yksi myymälä Porvooseen, Vantaalle ja Espoo- 2243: seen. Kaikkiaan alkoholimyymälöiden lukumäärä nousee tehtyjen päätösten toteuduttua 2244: 25l:een. 2245: Alkoholimyymälät pidettiin auki maanantaista torstaihin klo l 0 - 17, perjantaisin klo 10 2246: - 18 ja lauantaisin klo 9- 14. Näistä poikkeavia suppeampia aukioloaikoja noudatettiin 2247: eräissä pienissä myymälöissä. Eräiden juhlapyhien edellä myymälöitä pidettiin tilapäi- 2248: sesti avoinna klo 18 saakka. Kaikki alkoholimyymälät pidettiin vuonna 1990 edelleen 2249: suljettuina lauantaisin toukokuun alusta syyskuun loppuun. Hallintoneuvosto päätti 2250: keväällä 1991, että tästä käytännöstä luovutaan ja myymälöitä ryhdytään pitämään 2251: jälleen avoinna lauantaisin koko vuoden. 2252: 2253: 2254: 8 3112671 25 2255: 5.3. Myynnin valvonta 2256: Vähittäismyynnin valvonta perustui AlkoL 34 ja 38 § :n määräyksiin. Alkon henkilökun- 2257: nalle on korostettu myynnin valvonnan säännösten ja ohjeiden tarkkaa noudattamista 2258: mm. myymälähenkilöstön koulutustilaisuuksissa. 2259: Alkon edustajat osallistuivat kertomusvuonna useihin valvontaa käsitteleviin tilaisuuk- 2260: siin, mm. kunnallisten alkoholitarkastajien koulutukseen ja kokouksiin sekä poliisitilai- 2261: suuksiin. Yhtiön ja poliisin kiinteä yhteistyö salakaupan valvonnassa jatkui. 2262: AlkoL 38 §:n mukaisilla myyntikielloilla on pyritty estämään alkoholin myynti väärin- 2263: käyttäjille. Kieltoja oli vuoden 1990 päättyessä voimassa 53, kun niitä vuotta aikaisem- 2264: min oli 105. Myyntikieltoesityksistä noin puolet teki poliisi. Kieltojen väheneminen jo 2265: useana vuonna johtuu siitä, että kirjallisia myyntikieltoja ei ole pidetty kovin tarkoituk- 2266: senmukaisina, koska niiden noudattaminen muissa kuin kiellon esittäneessä myymäläs- 2267: sä on mahdotonta. Kertomusvuoden lopussa alkoholilain 38 §kumottiin lainmuutoksel- 2268: la, joka tulee voimaan 1.10.1991. 2269: 2270: 2271: 2272: 5.4. Anniskelutoiminnan kehittäminen 2273: Anniskeluravintoloidenkokonaismyynnin kehitys oli koko 1980-luvun suotuisaa. Alalla 2274: on eletty taloudellista noususuhdannetta vuodesta 1978 alkaen. Vaikka anniskelu- 2275: oikeuksien määrä on siitä lähtien lisääntynyt yli tuhannella (taulukko 12, kohdassa 5 .1. ), 2276: ravintoloiden käyttöasteet kääntyivät laskuun vasta vuonna 1990. Taloudellinen korke- 2277: asuhdanne ja kilpailun puute johti yli-investointeihin. 2278: Ravintoloiden määrän kasvu 1980-luvun lopulla "normalisoi" ravintolaelinkeinon toi- 2279: mintaedellytyksiä muihin aloihin verrattuna elinkeinon etujärjestöjen toiveiden mukai- 2280: sesti. Pitkäaikaisen kysynnän kasvun pysähtyminen vuoden 1990 lopulla ja yritystenvä- 2281: lisen kilpailun koveneminen karsii epäterveellä taloudellisella pohjalla toimivia yrityk- 2282: siä. 2283: Uusi ravintola ei juuri lisää alkoholin kulutusta, vaan jakaa sitä uudelleen olemassa 2284: olevien ravintoloiden kesken. Vaikka ravintoloiden määrä vuonna 1990 kasvoi 160:lla 2285: eli 6,7 %, alkoholilain alainen anniskelukulutus hieman väheni. Uusista oikeuksista 2286: myönnettiin olemassa oleville kahviloille kaksi kolmannesta ja perustettaville ravinto- 2287: loille vain yksi kolmannes. 2288: Alkoholilain mukaiset alkoholipoliittiset tavoitteet toteutuvat anniskelussa anniskeluo- 2289: ikeuksien tarveharkinnalla, yrittäjiin kohdistuvilla vaatimuksilla ja yhteydenpidolla 2290: sekä vaikuttamalla juoruistilanteisiin (esim. anniskelukielto alaikäisille ja päihtyneille, 2291: anniskelu vain perusannos kerrallaan, anniskeluaikojen säätely, hinnoittelu jne). Kerto- 2292: musvuonna poistettiin anniskelusta kotimaisten tuotteiden suosimista koskeneet ohjeet 2293: sekä päätettiin mainontasäännöstöä muuttamalla parantaa ravintoloiden hintailmoitte- 2294: lun mahdollisuuksia. 2295: Alko on määrännyt anniskeluhinnoille minimi- ja maksimihinnat, joiden puitteissa 2296: ravintolat voivat valita vapaasti anniskeluhintansa. Ravintoloista kolme neljännestä 2297: käyttää maksimihintoja. Ulko- ja kotimaisten esimerkkien mukaan säännöstelyn purka- 2298: minen nostaa hintatasoa, ellei ko. alalle pääsy ole täysin vapaata. Näin on käynyt 2299: Ruotsissa. Anniskelun osuus kulutuksesta on siellä vajaa kymmenesosa, kun se meillä 2300: on neljännes. Kansainvälisesti Suomen ravintolahintataso on jo nyt korkea ja toisaalta 2301: alkoholista saatavat katteet ovat riittävät. 2302: Viime vuosina ravintolaelinkeinon etujärjestöt ovat vaatineet alkoholijuomien ns. 2303: tukkualennusta. Alkossa ne on torjuttu lähinnä kahdella perusteella. Alkoholista annet- 2304: tavat alennukset ovat vastoin alkoholilainsäädännön tavoitteita ja periaatteita. Tukku- 2305: alennuksesta hyötyisivät alkoholivaltaiset ravintolat, eivätkä ruokaravintolat, joiden 2306: työvoimakustannukset ovat korkeat. Alennuksen toteuttaminen merkitsisi valtion alko- 2307: holi tulojen pienenemistä. 2308: 2309: 2310: 26 2311: 5.5. Anniskeluverkosto vuonna 1990 2312: Anniskeluoikeuksia myönnettiin hallintoneuvoston vuosiksi 1989-1991 vahvistamien 2313: yleisperiaatteiden mukaisesti. Uusia oikeuksia päätettiin myöntää vuonna 1990 samassa 2314: määrin kuin edellisenä vuonna eli noin 170. Oikeuksien myöntämistä rajoitettiin 2315: ravintoloille, joissa anniskelun voitiin olettaa muodostuvan liikevaihdon kannalta 2316: määrääväksi. Uusien oikeuksien antaminen painotettiin toisaalta ruoka- ja matkailura- 2317: vintoloihin toisaalta kulutuksen kannalta vähämerkityksisiin erikoisanniskelupaikkoi- 2318: hin, esim. teatteriravintoloille. 2319: Hallintoneuvosto käsitteli kaikkiaan 310 anniskeluoikeushakemusta. Uusia oikeuksia 2320: myönnettiin 173 ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien antamisesta hankkeen val- 2321: mistuttua tehtiin 23. Uusista oikeuksista oli A-oikeuksia 81 ja B-oikeuksia 92. Hake- 2322: muksia hylättiin 114. 2323: Kertomusvuonna aloitti toimintansa 199 ravintolaa, ja 39 anniskelusopimusta purettiin 2324: ravintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksi jäi 160 anniskeluoikeutta. Lisäksi 2325: 129:njo toimivan ravintolan anniskeluoikeuksien laajuutta tai hintaryhmää muutettiin 2326: paremmin ravintolan toimintaajatusta ja palvelutasoa vastaavaksi. 2327: Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä 2 560 anniskeluoikeutta, jotka jakautuivat 2328: taulukossa 13 esitetyllä tavalla. Ravintolatyypeittäin anniskeluoikeudet jakautuivat 2329: vuoden 1990 päättyessä taulukon 14 mukaisesti. 2330: Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain 43 §:n 2 momentin mukainen tilapäinen 2331: anniskeluoikeus 655 kertaa. 2332: Yhteensä 52 kotimaassa kulkevassa matkustaja-aluksessa anniskeltiin alkoholijuomia; 2333: A-oikeuksia oli 42 ja B-oikeuksia 10. Rautateiden ravintolavaunuissa anniskeli yksi 2334: yritys, Liikenneravintolat Oy, mietoja alkoholijuomia. 2335: Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1990 aikana keskimäärin 532 212 asiakaspaikkaa eli 2336: 208 paikkaa ravintolaa kohden. 2337: 2338: 2339: 2340: 2341: 27 2342: 5.6. Anniskelun valvonta 2343: Anniskelurikkomusten aiheuttamia toimenpiteitä oli vuonna 1990 yhteensä 86 ja edel- 2344: lisenä vuonna 136. Jakautuminen ilmenee taulukosta 15. Yleisimmät epäkohdat olivat 2345: päihtyneiden oleskelun salliminenravintolassa sekä päihtyneille anniskelu. Niihin liittyi 2346: usein järjestyshäiriö. Anniskelutapauksia alle 18-vuotiaille tuli ilmi 12 kappaletta. 2347: Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaittiin 26 poliisin, 29 Alkon ja 14 kunnalli- 2348: sen alkoholitarkastajan tarkastuksissa. Loput 17 toimenpidettä aiheutuivat usean val- 2349: vontaviranomaisen havainnoista. 2350: Alkon ja kunnallisten alkoholitarkastajien valvontatehtävät painottuvat salitarkastuk- 2351: siin sekä ravintolahenkilökunnan koulutukseen ja neuvontaan. Henkilökunnan koulu- 2352: tuksessa on korostettu ravintolan oman valvonnan merkitystä. Poliisin toteuttama 2353: anniskeluravintoloiden valvonta liittyy lähinnä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 2354: ylläpitämiseen. 2355: 2356: 2357: 2358: 2359: 28 2360: 5.7. Keskioluen anniskelun kehittäminen 2361: Keskioluen kulutus on ollut viime vuosina nousussa. Vuonna 1990 kasvu oli 12,1 %. 2362: Saman verran kohosi myös mietojen viinien kulutus. Kaikkien muiden alkoholijuomien 2363: kulutus laski. Alkon tavoitteena on ollut keskioluen arvostuksen nostaminen ja kulutuk- 2364: sen ohjaaminen tähän miedoimpaan juomaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseen ovat 2365: osaltaan tähdänneet ne monet toimenpiteet, joita yhtiö on toteuttanut keskioluen annis- 2366: kelun kehittämiseksi. 2367: Kuten kohdan 6.1. taulukosta 12 ilmenee, keskioluen anniskelulupien määrä suureni 2368: vuodesta 1969 vuoteen 1971, jolloin oli voimassa yli 3 400 lupaa. Tämän jälkeen määrä 2369: pieneni vuoteen 1982 asti. Silloin alkoi uusi kasvu, joka kiihtyi vuosikymmenen lopulla. 2370: Lisäys oli peräti 171 vuonna 1989 ja 255 vuonna 1990, jonka päättyessä lupia oli 2371: voimassa 3 128. 2372: Uuden alkoholilainsäädännön myötä seurannut 1970-luvun alun nopea alkoholin koko- 2373: naiskulutuksen kasvu kiristi alkoholipoliittista ilmapiiriä. Keskiolutlain alainen myynti 2374: oli näkyvin uusi jakelukanava. Vaikka keskioluen kulutus ei vuosikymmenen alkupuo- 2375: lella enää juuri kasvanut, siihen oli helppo kohdistaa arvostelua. Siksi monet kunnanval- 2376: tuustot peruuttivat keskiolutkauppaa koskevia yleissuostumuksiaan, Alko tehosti val- 2377: vontaa ja koulutusta sekä tiukensi määräyksiä. 2378: Vuosikymmenen loppupuolella ja 1980-luvun alussa Alko pyrki nostamaan keskiolut- 2379: lain alaisten ruokapaikkojen tasoa. Niiden sallittiin periä korkeampi anniskelupa1kkio, 2380: mikäli ne sitoivat keskioluen anniskelun ruoan yhteyteen. Suuri osa alkoholilain alaisista 2381: anniskeluoikeuksista on vuodesta 1978lähtien myönnetty korkeatasoisille keskiolutlain 2382: alaisille ruokapaikoille. Niinpä esim. vuonna 1990 myönnetyistä anniskeluoikeuksista 2383: 61 %annettiin keskioluen anniskelupaikoille. 2384: 1980-luvun loppupuolella keskiolutvalikoimaa laajennettiin ulkomaisilla merkeillä. 2385: Keskioluen anniskelua suosittiin nostamalla sen korvausta ravintoloissa A-olueen 2386: verrattuna. Keskiolutpaikkojen anniskelupalkkioita nostettiin nopeammin kuin alkoho- 2387: lilain alaisten ravintoloiden anniskelukorvausta. Viimeaikaisissa hinnankorotuksissa on 2388: keskioluen hintaa nostettu vähemmän kuin A-oluen. 2389: Vuonna 1990 yhtenäistettiin ravintoloiden ja keskiolutpaikkojen anniskeluaikoja kos- 2390: kevat määräykset. Aikaisemman klo 22:n sijasta keskioluenkin anniskelu on nyt lope- 2391: tettava vasta puoli tuntia ennen sulkemisaikaa. Tämä on parantanut keskiolutpaikkojen 2392: kilpailuedellytyksiä anniskeluravintoloihin nähden. 2393: Alkon piiripäälliköiden selvityksen mukaan keskioluen anniskelun tason on kohentunut. 2394: Erityisesti on syytä mainita korkeatasoisten ravintolamaisten keskiolutpubien syntymi- 2395: nen, mitä on mm edistetty oluen lajivalikoimaa kasvattamalla. Myös kilpailun kove- 2396: neminen on nostanut paikkojen tasoa. Toisaalta taas joissakin paikoissa vaatimattomam- 2397: mat puitteet luovat kanta-asiakkaille heidän suosimansa ilmapiirin. Keskioluen anniske- 2398: lupaikat kilpailevatkin yhä tasavertaisemmin alkoholilain alaisten ravintoloiden kanssa 2399: myös asiakassegmentoinnin avulla. Paikkoja on entistä enemmän erilaisille asiakasryh- 2400: mille. 2401: Samanaikaisesti kun Alkon toimenpiteet ovat nostaneet keskioluen arvostusta, on myös 2402: myös terveellisten elintapojen korostuminen ohjannut kulutustottumuksia kohti mie- 2403: doimpia vaihtoehtoja, mikä myös on edistänyt keskioluen suosion kasvua. 2404: Keskiolutlain alainen anniskelu oli vuonna 1990 kuitenkin vasta 4% kokonaiskulutuk- 2405: sesta 100 %:n alkoholina. Kasvu on ollut kahtena viime vuonna 6 % :n tasoa. Keskioluen 2406: vähittäismyynnissä lisäys on ollut vieläkin voimakkaampi, viime aikoina 12 %:n verran 2407: vuosittain. 2408: Alkoholilain alaisessa anniskelussa kasvoi A-oluen kulutus vuonna 1990 vain vajaan 2409: prosentin, mutta keskioluen kulutus yli kaksinkertaistui. Tosin sen osuus on vielä vain 2410: 3,4 % koko alkoholilain alaisesta anniskelukulutuksesta. Koko alkoholilain alainen 2411: anniskelukulutus väheni viime vuonna 0,2 %ja keskiolutlain alainen anniskelukulutus 2412: kasvoi 6,1 %. 2413: 2414: 2415: 29 2416: Aivan selvää siirtymää A-oluesta keskialueen on siten havaittavissa. Tärkeimpinä syinä 2417: ovat A-oluen suuremmat hinnannousut ja keskioluen parempi anniskelupalkkio. 2418: 2419: 2420: 2421: 2422: 5.8. Keskiolutlain alainen lupajärjestelmä 2423: Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu on mahdollista kunnissa, joiden kunnanval- 2424: tuusto on antanut näihin yleissuostumukset. Lisäksi keskioluen anniskelulupa voidaan 2425: myöntää matkailullisin perustein. Vähittäismyynti- ja anniskeluluvat antaa Alko. 2426: Vuoden 1990 päättyessä maan 460 kunnasta oli valtuuston antaman yleissuostumuksen 2427: perusteella mahdollisuus keskioluen vähittäismyyntiin ja anniskeluun 425 kunnassa, 2428: vain vähittäismyyntiin 9 kunnassa ja vain anniskeluun 5 kunnassa. Kaikkiaan 21 2429: kunnassa ei ollut valtuuston yleissuostumusta keskioluen vähittäismyyntiin eikä annis- 2430: keluun. 2431: Kertomusvuonna 5 kuntaa antoi yleissuostumuksensa keskioluen vähittäismyyntiin 2432: ja 3 kuntaa anniskeluun. Aikaisempia suostumuksia ei peruutettu. 2433: 2434: 2435: 2436: 2437: 5.9. Keskioluen vähittäismyyntiluvat vuonna 1990 2438: Keskioluen vähittäismyyntilupien määrä vuosina 1969 - 1990 ilmenee edellä kohdassa 2439: 5 .1. olevasta taulukosta 12. Määrä on vähentynyt voimakkaasti lähinnä maaseudun 2440: myymälöiden lopettamisten ja suurempiin yksikköihin keskittymisen vuoksi. Keskiolu- 2441: en vähittäismyyntilupien myöntämiskäytäntö pysyi vuonna 1990 ennallaan. Lupia ei 2442: anneta, jos keskioluen myynnistä saatava ansio muodostuisi liiketoiminnassa määrää- 2443: väksi tai jos paikkaa on syytä pitää alttiina häiriöille. 2444: Uusia vähittäismyyntilupia annettiin 184 ja 2 hakemusta hylättiin. Liiketoiminnan 2445: päättymisen vuoksi 357 luvan voimassaolo lakkasi. Vähittäismyyntilupien kokonais- 2446: määrä väheni 173 kappaleella. Vuoden 1990 lopussa 26 kuntaa oli ilman keskioluen 2447: vähittäismyyntilupia. 2448: 2449: 2450: 2451: 2452: 5.10 Keskioluen anniskeluluvat vuonna 1990 2453: Keskioluen anniskelupaikkojen määrät vuodesta 1969 lähtien ilmenevät kohdan 5.1 2454: taulukosta 12. Paikkoja oli eniten 70-luvun alkupuolella. Sen jälkeen määrät ovat 2455: vähentyneet ja vaihdelleet. 2456: 2457: 2458: 30 2459: Vuonna 1990 uusia anniskelulupia myönnettiin 495. Toimintansa lopetti 240 anniske- 2460: lupaikkaa. Nettolisäykseksi jäi 255 anniskelulupaa. Vuoden päättyessä 46 kunnassa ei 2461: ollut keskioluen anniskelulupia. 2462: Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 362. 2463: 2464: 2465: 2466: 2467: 5.11. Keskiolutkaupan valvonta 2468: Alko tarkasti lähes kaikki keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelupaikat helmi-huhti- 2469: kuussa 1990. Tarkastusten yhteydessä keskusteltiin henkilökunnan kanssa myynti- ja 2470: anniskelumääräyksistä ja -kokemuksista. 2471: Kaikkiaan 6 257 vähittäismyyntipaikkaa eli lähes kaikki tarkastettiin. Vähäisiä puutteita 2472: tai virheitä oikaistiin 1 500 myymälässä; kirjallinen vastine pyydettiin ainoastaan 2473: yhdeltä myymälältä. 2474: Käyntien aikana todettiin, että elintarvikemyymälöissä keskiolut myydään yleisesti 2475: ottaen ohjeiden mukaisesti. Kauppa piti kuitenkin ongelmallisina perjantai- ja lauantai- 2476: iltoja,jolloin alaikäiset ostajat pyrkivät saamaan keskiolutta erityisesti lähiömyymälöis- 2477: tä joko itse ostamalla tai välittäjän avustuksella. Ulkomaisten keskioluiden tuloa 2478: pidettiin hyvänä lajivalikoiman ja palvelun parantajana. 2479: Keskioluen vähittäismyyntimääräysten rikkomisen vuoksi Alko peruutti kertomus- 2480: vuonna 2lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja varoituksia annettiin 23. Yleisin 2481: rikkomus oli keskioluen myynti alle 18-vuotiaalle tai päihtyneelle. Toimenpiteitä 2482: aiheuttaneista epäkohdista havaitsi poliisi 10, kunnallinen alkoholitarkastaja 6 ja Alko 2483: 9 valvontaosa yhteydessä. Vakavimmat rikkomukset johtivat myös sakkotuomioihin. 2484: 2485: 2486: 2487: 2488: Hallintoneuvosto tarkisti tekemäänsä päätöstä keskioluen myyntiajasta elintarvikeliik- 2489: keissä siten, että keskioluen myynti sallitaan haja-asutusalueen elintarvikemyymälöis- 2490: sä ja myymäläautoissa liikeaikalain saliimien aukioloaikojen puitteissa; tarvittaessa 2491: myyntiaikaa rajoitetaan lupakohtaisin erityisehdoin. Haja-asutusalueen keskioluen 2492: myyntiaikaa koskeva muutos tuli voimaan 1. 9.1990. 2493: 2494: 2495: 31 2496: Edellä mainitussa erityistarkastuksessa oli mukana 2 281 noin 3 000 keskioluen 2497: anniskelupaikasta. Tarkistetuista paikoista yli 90 % toimi itsepalveluperiaatteella, ja 2498: lähes 400:ssa keskioluen anniskelu oli sidottu kokonaan tai osan päivää ruokailuun. 2499: Ulkomaista keskiolutta piti tarjolla 780 paikkaa. Päihtyneitä havaittiin 134:ssä ja 2500: päihtyneille anniskelua 31 anniskelupaikassa. Epäkohdista pyydettiin kirjallinen vastine 2501: 16 luvanhaltijalta. 2502: Keskioluen anniskelussa vuoden aikana havaittujen epäkohtien johdosta peruutettiin 2 2503: anniskelulupaa lopullisesti ja 25 lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja varoi- 2504: tuksia annettiin 61. 2505: Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkohdat olivat päihtyneiden oleskelun sallimi- 2506: nen anniskelupaikassa ja päihtyneille anniskelu. Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdis- 2507: ta 39 havaitsi poliisi, 9 kunnallinen alkoholitarkastaja ja 18 Alkon edustaja. Loput 22 2508: toimenpidettä aiheutuivat usean valvontaviranomaisen havainnoista. Keskioluen vähit- 2509: täismyynninja anniskelun paikallinen valvonta kuuluu ensisijaisesti poliisille ja kunnal- 2510: liselle alkoholitarkastajalle. 2511: 2512: 2513: 2514: 2515: 5.12. Muutoksenhakujärjestelmät 2516: Hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista AlkoL:n 106 §:ssä ja OlutL:n 43 2517: §:ssä tarkoitetut alkoholiyhtiön toimenpiteitä koskevat oikaisuvaatimukset sekä hallin- 2518: toneuvostolle osoitetut kantelunluonteiset vaatimukset. Hallintoneuvoston yhteisistun- 2519: nossa ratkaistaan alkoholilain alaista anniskelua koskevat oikaisuvaatimukset Vuonna 2520: 1990 ei yleisistunnon käsiteltäväksi tullut yhtään tällaista vaatimusta. 2521: Muut kuin alkoholilain alaista anniskelua koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään 2522: hallintoneuvoston oikaisujaostossa. Yleisimmin vaatimukset koskevat keskioluen 2523: anniskelu- ja vähittäismyyntihakemusten hylkäämisiä tai lupien peruuttamisia taikka 2524: AlkoL:n 38 §:n mukaisia myyntikieltoja. Kertomusvuonna oikaisujaostossa käsiteltiin 2525: kolme oikaisuvaatimusta. Yhdessä tapauksessa oikaisujaosto muutti tehtyä päätöstä. 2526: Hallintoneuvoston ja sen oikaisujaoston tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta 2527: sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ministeriölle jätettiin kertomusvuonna yksi muutosha- 2528: kemus. Ministeriö palautti asian hallintoneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Ministe- 2529: riön päätöksistä on edelleen mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2530: 2531: 2532: 2533: 2534: 5.13. Alkoholimainonnan valvonta 2535: Alkoholijuomien mainontaa koskeva säännöstö tuli voimaan 1.3.1977 eli 14 vuotta 2536: sitten. Kokonaisuutena tarkastellen säännöstö on ollut toimiva aina näihin päiviin asti. 2537: 2538: 2539: 32 2540: 1980-luvun puolivälin jälkeen on useissa julkisuudessa esitetyissä kannanotoissa kui- 2541: tenkin ehdotettu nykyistä vapaampaa alkoholimainontasäännöstöä. Myös sosiaali- ja 2542: terveysministeriön asettama alkoholi- ja tupakkamainontaryhmä, joka jätti muistionsa 2543: ministeriölle vuonna 1989, esitti enemmistökantanaan tarkoin rajattua mietojen juomien 2544: mainontamahdollisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lainsäädännön 2545: muutoksia, joita muistiossa esitettyjen ehdotusten osittainenkin toteuttaminen edellyt- 2546: tää. 2547: Ennen näitä mahdollisia uudistuksia Alkon hallintoneuvosto katsoi kuitenkin tarpeelli- 2548: seksi muuttaa hallintoneuvoston omaan toimialaan kuuluvaa mainonnan ohjeistusta 2549: vastaamaan paremmin nykyajan oloja ja tarpeita. 2550: Em. muutoksista merkittävin oli anniskeluhintojen ilmoittamisesta annetun ohjeen 2551: uudistaminen, josta neuvoteltiin myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Uuden 2552: ohjeen mukaan ravintoloilla on mahdollisuus 1.1.1991 lukien kertoa anniskeluhinnois- 2553: taan tietyin rajoituksin myös lehti-ilmoituksilla. Tämän päätöksen perusteluna oli, että 2554: asiallinen ilmoittelu anniskelupaikan hintatasosta on kuluttajan edun mukaista. Se 2555: mahdollisesti edistää ravintoloiden välistä hintakilpailua ja vähentää maksimihintojen 2556: käyttöä. 2557: Lehdistön alkoholikirjoitteluun liittyvään alkoholimainontasäännösten tulkintaan Alko 2558: on melko pitkään omaksunut alkuperäistä lievemmän linjan. Tämän vahvisti hallinto- 2559: neuvoston mainontaohjeistukseen otettu uusi ohje. Sen mukaan alkoholijuomia voidaan 2560: esitellä joukkotiedotusvälineiden toimituksellisessa tekstissä edellyttäen, että kyseessä 2561: ei ole alkoholivalmistajan, agentin tai vastaavan tuotteiden esitteleminen menekinedis- 2562: tämistarkoituksessa. 2563: Alkon varsinainen alkoholimainonnan valvontatyö painottui vuonna 1990 edelleen 2564: lausuntojen antamiseen ennakkoon elinkeinonharjoittajien ja mainostajien suunnittele- 2565: mista mainos- ja markkinointitoimenpiteistä. Kirjattuja ennakkotulkintoja oli 20 ja 2566: huomautuksia sama määrä. 2567: Vuoden lopussa oli 14 sellaisia majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisuja, joissa 2568: alkoholijuomien mainonta on sallittu Sosiaali- ja terveysministeriön antaman luvan 2569: nojalla. 2570: 2571: 2572: 2573: 2574: 9 311267J 33 2575: 6. TIEDOTUS- JA VALISTUSTOIMINTA 2576: 2577: 2578: 2579: 2580: Alkon tiedotus- ja valistustoiminnan tavoitteena on, hintapolitiikan, rajoituksellisen 2581: myyntijärjestelmän ja valvonnan rinnalla, estää ja vähentää alkoholista aiheutuvia 2582: haittoja. Toiminta jakautuu sisällöllisesti kahteen osaan: 2583: Kuluttajavalistuksen avulla annetaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista ja hilli- 2584: tyistä käyttötavoista. Kuluttajavalistusta toteutetaan pääasiassa Alkon myymäläverkos- 2585: ton välityksellä sekä paikallisena koulutustoimintana. 2586: Alkoholitiedotuksessa käsitellään aloholin terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia 2587: haittoja. Alkoholitiedotuksessa käytettävät keskeisimmät muodot ovat yhteistyö viran- 2588: omaisten ja järjestöjen kanssa kampanjoiden ja yhteisten projektien muodossa sekä 2589: tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen. Suurimmissa alkoholihaittojen vähentä- 2590: miseen pyrkivissä kampanjoissa käytetään kanavana myös alkoholimyymälöitä. 2591: 2592: 2593: 2594: 2595: 6.1. Kuluttajavalistus 2596: Alkon myymälöissä annetaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista ja niiden oikeista 2597: käyttötavoista henkilökohtaisena neuvontana asiakaspalvelun yhteydessä, jakamalla 2598: painotuotteita sekä tuomalla käyttövalistusta esiin julisteiden ja vitriinien avulla. 2599: Myymälöissä jaettiin vuonna 1990 suomen- ja ruotsinkielisiä kuluttajavalistuksen 2600: painotuotteita n. 3 miljoonaa kappaletta. Tästä määrästä yhtiön 4 kertaa vuodessa 2601: ilmestyvä asiakas- ja kuluttajavalistuslehden Etiketin osuus oli kolmannes. Muita 2602: julkaisuja olivat mm. Alkoholittomat juomat, Bon Appetit, Hyödyllisiä tietoja alkoho- 2603: lista, Juhlaan suomalaista viiniä ja likööriä, Cocktail-opas, Käsittele viiniä oikein, Mitä 2604: juomaksi juhlahetkeen, Olut, Uudet tuotteet, Tuotevalikoima ja Viiniopas. 2605: Myymälöissä järjestettiin 2 keskitetysti ohjattua tuote-esittelytapahtumaa. Kotimaiset 2606: alkoholijuomat olivat esillä kesän tuote- esittelyssä, joka otsikoitiin teemalla "Tarjoa 2607: kotimaisia juomia". Talven tuote-esittely oli nimeltään "Joulunaikaan". Siinä esiteltiin 2608: joulupöytään sopivia juomia. Tuote-esittelytapahtumiin liittyi julisteita, tuotekuvia, 2609: juomaohjelehtisiä sekä somistusmateriaalia. 2610: Alkoholijuomien myynnin kuluttajavalistushenkilöstöön kuului 28 koko- tai osa-aikais- 2611: ta valistajaa. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 2 136 etupäässä ryhmille, jotka 2612: tarvitsevat työssään tietoja alkoholijuomista ja niiden oikeista käyttötavoista. Tilaisuuk- 2613: sissa oli yhteensä 46 458 osanottajaa. Tätä toimintaa varten valmistettiin tuotteista ja 2614: käyttötavoista kertovaa opetusmateriaalia, josta mainittakoon uusi opetusvideo "Terve- 2615: tuloa pöytään". 2616: Kuluttajavalistuksen painotuotteita ja opetusmateriaalia lähetettiin pyynnöstä sekä 2617: yksittäisille asiakkaille että ravintola-alan ym. oppilaitoksille. Kuluttajavalistushenki- 2618: löstö suoritti myös laajaa puhelinneuvontaa ja toimitti pyydettäessä tuoteinformaatiota 2619: aihepiiristä kirjoiltaville erikoistoimittajille. 2620: 2621: 2622: 34 2623: 6.2. Alkoholitiedotus 2624: Alkon alkoholitiedotus ja -valistus perustui vuonna 1990 edelleen yhteistyöhön useiden 2625: viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Laajimmat yhteishankkeet liittyivät lii- 2626: kennejuopumuksen vähentämiseen sekä alkoholitiedon jakamiseen terveyskasvatuk- 2627: sessa ja työsuojelutoiminnassa sekä nuoriso- ja urheilutoiminnassa. Näissä ja muissa 2628: yhteyksissä käytettäviksi valmistettiin runsaasti opetus- tiedotus- ja valistusaineistoja. 2629: Rattijuoppouden vähentämiseksijatkettiin tiedotuskampanjaa "Selvä- ei yhtään promil- 2630: lea" lähinnä tehostetulla lehdistötiedotuksella, TV-tietoiskulla sekäjakamallakouluihin 2631: edellisenä vuonna valmistunutta aineistoa. Kohderyhminä olivat nuoret kuljettajat ja 2632: yhteistyötahoina mm. liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, Liikenneturva sekä rait- 2633: tiusjärjestöt. Vesiturvallisuuden puolestakampanjoitiin sisäasiainministeriön, lääkintö- 2634: hallituksen, Vakuutusyhtiöiden Tiedotuskeskuksen ja Suomen Uimaopetus- ja hengen- 2635: pelastusliiton kanssa. Vuoden teema oli "Korkkaa vasta kuivilla". Toukokuussa tiedo- 2636: tusvälineiden edustajat kutsuttiin avajaistilaisuuteen, jossa mm. venepoliisi esitteli 2637: omaa työtään. Kampanja eteni tiedotuksellisena koko kesän. 2638: Terveyskasvatusalan yhteistyön tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto- 2639: henkilöstön valmiuksia kohdata alkoholiongelmia omassa työssään ja pystyä puuttu- 2640: maan niiden ehkäisyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Tätä varten Alko tuottaa yhdessä 2641: kansanterveysjärjestöjen kanssa aineistoa ammattityöntekijöiden käyttöön. Vuonna 2642: 1990 valmistui sekä kotimaisen että kansainvälisen mediapalkinnon saanut videofilmi 2643: "Alkoholi -lyhyt oppimäärä". Siitä valmistui myös diasarja. Aiemmin ilmestyneiden 2644: oppikirjan sekä kalvosarjan kanssa ne täydentävät alkoholin biolääketieteellistä opetus- 2645: aineistoa. 2646: A-klinikkasäätiönja Helsingin raittiustoimiston kanssajatkettiin jo vuonna 1986 alka- 2647: nutta tiedotusyhteistyötä aiheena "Lasinen lapsuus". 2648: Tavoitteena on nostaa esiin pienten lasten näkökulma suhteessa perheiden alkoholin- 2649: käyttöön. Suomen Sydäntautiliiton kanssa Alko julkaisi esitteen "Sydän ja alkoholi", 2650: jota molemmat jakoivat yhteensä 90 000 kpl. 2651: Perus- ja ammattikoulujen terveyskasvatuksen tueksi julkaistiin lisää oppimateriaalia. 2652: Kouluviranomaisten sekä kasvatustieteen tutkijoiden kanssa tuotettiin lähinnä perus- 2653: koulun yläasteen opettajia varten videoohjelma "Tupakka, päihteet ja koulukasvatus" 2654: oppilaskeskeisen opetuksen sovellutuksista päihdekasvatukseen. Terveystaikoot-kam- 2655: panjaan Alko osallistui tukemalla vuoden 1990 teemaa talokerhojen perustamisesta sekä 2656: terveyskalenterin julkaisemista. 2657: Työmarkkinajärjestöjen työturvallisuuskeskuksen kanssa tuotettiin opetus- ja koulutus- 2658: materiaalia työpaikkojen alkoholiongelmien ehkäisemiseksi. Aikaisempien opetusvi- 2659: deoiden jatkoksi julkaistiin käsikirja "Itsestään selvä" työpaikkojen työsuojelu- ja 2660: työterveyshenkilöstölle. Käsikirjan lähestymistapa on omatoimiseen pohdintaan virittä- 2661: vä. Työpaikkojen päihdeongelmiin tarjotaan ratkaisuvaihtoehtoa, jossa alkoholiongel- 2662: mia käsitellään työpaikalla kuin mitä tahansa työasioita ja niihin puututaan jo ennen 2663: hoitoonohjaustarvetta. 2664: Alko on jo pitkään tehnyt yhteistyötä urheilujärjestöjen, lähinnä niiden nuorisojaostojen 2665: kanssa. Tavoitteena on muistuttaa terveiden elämäntapojen ja suorituskyvyn välisistä 2666: yhteyksistä sekä parantaa valmentajien ja ohjaajien valmiuksia elämäntapakasvatukses- 2667: sa. Työmuotoja ovat koulutus ja tiedotus mm. monien laajojen pelisarjojen ja kilpailujen 2668: yhteydessä. Vakiintuneita yhteistyötahoja ovat Koripalloliitto, Palloliitto, Jääkiekkoliit- 2669: to, Moottoriurheiluliitto, Sotilasurheiluliitto sekäkeskusjärjestöt SVULja TUL. Uusim- 2670: pia yhteistyökumppaneita ovat Pesäpalloliitto, Pöytätennisliitto ja Luisteluliitto. Alko 2671: oli vuonna 1990 mukana myös Finland Junior Games -tapahtumassa. 2672: Vuonna 1990 jatkettiin yhteistyössäVakuutusyhtiöiden Tiedotuskeskuksen, sisäasiain- 2673: ministeriön sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten ja lastensuojelujärjestöjen kanssa 2674: Rikos ei kannata -kampanjointia. Vuoden mittaanjärjestettiin alueellisia yhteistyösemi- 2675: naareja sekä jaettiin edellisenä vuonna valmistunutta materiaalia. Nuorisotyön Keskuk- 2676: 2677: 2678: 35 2679: sen Äksön -projektin sekä Nuorisokasvatusliiton tapakasvatusohjelman 1990 kanssa on 2680: jatkettu koulutus- ja tiedotusyhteistyötä. 2681: Lääkintöhallituksen ja Alkon yhteisesti tukema ja Muusikkojen liiton sekä tanssikoulu- 2682: jen toteuttama projekti "Tanssitaito tavaksi" jatkui kouluissa. Kansalaiskasvatuksen 2683: Keskuksen järjestämä "Kulkurin valssi" opasti nuoria matkailijoita Menoksi-nimisellä 2684: virikepaketilla. 2685: Sosiaalisen nuorisotyön alueella Alko oli yhteistyössä Suomen Settlementtiliitonjäsen- 2686: järjestön Sovinto ry:n kanssa "Ilkivalta luovuudeksi" -projektissa. Tavoitteena oli 2687: vähentää nuorisorikollisuutta ja auttaa sosiaalisesti syrjäytymässä olevia nuoria sopeu- 2688: tumaan yhteiskuntaan. 2689: Tiedotus- ja valistusaineistojen tuottamista, jakelua ja lainaamista jatkettiin vuonna 2690: 1990. Alko julkaisi esitteen "Toisit sä mullekin viinipullon, äiti?", jossa käsiteltiin 2691: alkoholin alaikäiselle välittämiseen liittyviä näkökohtia. Maksuton esite jaettiin ensisi- 2692: jaisesti alkoholimyymälöiden kautta. Mutta lukuisa määrä kouluja ja järjestöjä on myös 2693: tilannut esitettä käyttöönsä. Aineistopalvelusta tilattiin kaikkiaan 600 000 alkoholivalis- 2694: tusesitettä ja lainattiin kaikkiaan 3 260 kertaa Alkon tuottamia videoita, joiden esitysker- 2695: toja kertyi yhteensä 6 560 ja katselijoita 133 000. 2696: Alkoholipolitiikkaa, alkoholihaittoja, päihdehuoltoa ja Alkon toimintaa käsittelevä 2697: "Neuvoa-antavat" -lehti ilmestyi kolme kertaa. Lehti jaettiin alkoholimyymälöiden 2698: kautta sekä suorajakeluna sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan ammattityöntekijöille, 2699: hotelleille ja ravintoloille sekä valtion ja kuntien päättäjille. Kutakin numeroa jaettiin 2700: noin 100 000 kpl. 2701: Lääninhallitusten kanssa yhteistyössä on järjestetty alkoholiongelmien ehkäisyä ja 2702: varhaistoteamista käsitteleviä koulutus tilaisuuksia. Vuonna 1990 niitä pidettiin Keski- 2703: Suomen, Turun ja Porin sekä Mikkelin läänissä. 2704: Päivilie on osallistunut 100-300 sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja raittiusasioiden parissa 2705: työskentelevää työntekijää läänien kunnista. 2706: Alkon tutkimus- ja valistustyötä esiteltiin ja alkoholitietoa jaettiin vuoden 1990 aikana 2707: useissa valtakunnallisissa terveystapahtumissa ja terveysmessuille. 2708: 2709: 2710: 2711: 2712: 36 2713: 7. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ 2714: 2715: 2716: 2717: 2718: Vuoden 1990 aikana muutettiin alkoholijuomaverosta annettua lakia (23.11.1990/007). 2719: Muutoksessa porrastettiin alkoholijuomaveroa juoman väkevyyden mukaan. Aikaisem- 2720: min vero oli 60 prosenttia kalenterikuukauden aikana myytyjen ja anniskeluun luovutet- 2721: tujen juomien laskutuksen arvosta. Uudistuksen jälkeen väkevien juomien eli yli 22 2722: tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien vero on edelleen 60 prosenttia, 2723: mutta väkevien viinien eli yli 14muttaenintään 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältä- 2724: vien juomien vero on 55 prosenttia ja mietojen viinien, joiden alkoholipitoisuus on yli 2725: 8 mutta enintään 14 tilavuusprosenttia, vero on 45 prosenttia, kevytjuomien, joissa on 2726: alkoholia enintään 8 tilavuusprosenttia, vero on 40 prosenttia. 2727: Todettakoon, että olutverot eivät muuttuneet. Vahvan eli IV -oluen vero on 40 prosenttia, 2728: keski- eli III-oluen 30 ja II-oluen 13 prosenttia alkoholiyhtiön vahvistamasta vähittäis- 2729: myyntihinnasta. 2730: Syyskuun 7. päivänä 1990 annettiin laki alkoholilain 3 §:n (835/90) ja keskiolutlain 5 §:n 2731: muuttamisesta (836/90). Muutoksella sallittiin sahtivierteen ja olutuutteen käyttö koti- 2732: valmisteisen oluen raaka-aineena. Samalla myös laajennettiin kotiviinin valmistuksessa 2733: sallittujen raaka-aineiden luetteloa. 2734: Ympäristöministeriö antoi helmikuun 7. päivänä 1990 päätöksen virvoitusjuomien ja 2735: oluen vähittäismyyntipäällysten panttiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjärjestel- 2736: män hyväksymisestä. Päätös perustui virvoitusjuomaverosta annetun lain 6 §:ään ja 2737: olutverosta annetun lain 5 §:ään. Päätöksen nojalla Alkon käyttöön ottama tyhjien 2738: pullojen talteenottojärjestelmä hyväksyttiin 19.12.1990, joten yhtiön käyttämiin alko- 2739: holijuomapakkauksiin ei sovelleta kertapakkausveroa. 2740: Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin laki sosiaali- ja terveyshallituksesta ( 17.1.1991/ 2741: 63). Tämän mukaisesti sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus yhdistettiin uudeksi keskusvi- 2742: rastoksi, sosiaali- ja terveyshallitukseksi. Tämä aiheutti muun ohella eräitä muutoksia 2743: alkoholilainsäädäntöön (laki alkoholilain muuttamisesta 17.1.1991/1 07). 2744: Vuoden 1990 aikana hyväksyttiin alkoholilain muutos, jolla lakkautettiin myyntikielto- 2745: toimikunta ja alkoholitarkastus siirrettiin kunnilta lääninhallituksille. Muutokset jul- 2746: kaistiin säädöskokoelmassa 11.2.1991 (laki alkoholilain muuttamisesta 211/91, laki 2747: keskioluesta annetun lain muuttamisesta 212/91 sekä laki raittiustyölain 4 § :n 1 momen- 2748: tin muuttamisesta 213/91) ja ne tulevat voimaan 1.1 0.1991. 2749: Kuten edellä kohdassa 5.13. on selvitetty hallintoneuvosto muutti kertomusvuoden 2750: aikana alkoholijuomien mainonnasta antamiaan ohjeita. Päätös tehtiin 13.12.1990, ja 2751: uudistetut ohjeet tulivat voimaan 1.1.1991. 2752: 2753: 2754: 2755: 2756: 37 2757: 8. TIIVISTELMÄ 2758: 2759: 2760: 2761: 2762: Suomen alkoholijärjestelmällä on ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspoliittinen tehtävä. 2763: Alkoholioloja pyritään ohjaamaan siten, että alkoholihaitat ovat mahdollisimman vähäi- 2764: set sekä yhteiskunnalle että yksilöille. Lisäksi alkoholitulot pyritään kanavoimaan 2765: mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön ja rajoittamaan yksityistä voiton- 2766: tavoittelua alkoholielinkeinossa. 2767: Alkoholijärjestelmän hoitaminen on alkoholilainsäädännössä annettu lähinnä Oy Alko 2768: Ab:n tehtäväksi. Tehtäväänsä toteuttaessaan Alko pyrkii säätelemään alkoholijuomien 2769: kulutuksen määrää ja rakennetta, koska ne vaikuttavat haittojen määrään ja laatuun. 2770: Kulutuksen ohjaamisessa Alkon käytettävissä ovat hintapolitiikka, myyntijärjestelmän 2771: rajoitukset ja niihin liittyvä valvonta sekä alkoholitiedotus. Toisaalta yhtiön on palvel- 2772: tava asiakkaitaan mahdollisimman tasapuolisesti ja hyvin. 2773: Suomalaisten mielipiteitä alkoholipoliittisista rajoituksista on tutkittu vuosittain 1980- 2774: luvun alusta lähtien. Viimeisin Alkon teettämä tutkimus on tammikuulta 1991. Sen 2775: mukaan 41 prosenttia vastaajista kannatti rajoitusten väljentämista. Rajoituksia piti 2776: sopivina tai niiden tiukentamista kannatti yhteensä 55 prosenttia. Väestön alkoholipo- 2777: liittisten mielipiteiden ristiriitaisuutta kuvaa esim. se, että toisaalta lähes 60 prosenttia 2778: näyttää kannattavan mietojen viinien myyntiä elintarvikeliikkeistä. 2779: Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua mm. Euroopan yhdentymiskehityksen 2780: vaikutuksista alkoholijärjestelmäämme ja viinien myynnin sallimisesta elintarvikeliik- 2781: keistä. Euroopan taloudellinen yhdentymiskehitys ei sinänsä edellytä kansallisen alko- 2782: holijärjestelmän perusteiden purkamista, vaikka kylläkin esim. tuontia koskevia muu- 2783: toksia. Euroopan Yhteisönkin sisällä sallitaan mm. sosiaalisin perustein syntyneet 2784: monopolit, jollainen Alkokin on. Kokonaisuudessaan alkoholipolitiikka ei voikaan olla 2785: alkoholiyhtiön erillistä toimintaa, vaan sen on oltava osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa, 2786: erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan osana. 2787: Pitkään jatkunut noususuhdanne taittui Suomessa vuonna 1990. Bruttokansantuote 2788: pysyi edellisvuotisella tasolla, kotitalouksien reaalitulot nousivat l ,6 prosenttia ja 2789: yksityinen kulutus lisääntyi 0, l prosenttia. 2790: Alkoholijuomien kuluttajahinnat kohosivat kertomusvuonna keskimäärin 7,4 prosent- 2791: tia. Inflaatio oli samana aikana 6, l prosenttia, joten alkoholijuomien reaalihinnat 2792: nousivat siis runsaalla prosentilla. Hallintoneuvoston tekemän ehdotuksen mukaisesti 2793: alkoholiverolakia on muutettu siten, ettäjuomaryhmiä verotetaan niiden alkoholipitoi- 2794: suuden mukaan. Väkevienjuomien vero on 60 prosenttia, väkevien viinien 55, mietojen 2795: viinien 45 ja kevytjuomien 40 prosenttia. Tämä muutos antaa mahdollisuuden entistä 2796: joustavampaan hinnoitteluun. Oluen valmisteverot ovat säilyneet ennallaan eli vahvan 2797: oluen 40:nä ja keskioluen 30 prosenttina. 2798: Taloustaantuma ja alkoholijuomien reaalihintojen nousu hillitsivät alkoholijuomien 2799: kulutusta. Kasvu oli nyt 1,6 prosenttia 100 prosentin alkoholina, kun se on 1980-luvun 2800: puolivälistä lähtien ollut keskimäärin noin 4 prosenttia vuosittain. Asukasta kohden 2801: laskettuna kulutus oli Suomessa vuonna 1990 puhtaana alkoholina 7,7litraa. 2802: Juomaryhmittäin tarkasteltuna kulutuksen kasvu kohdistui mietoihin viineihin ja kes- 2803: kiolueen. Mietojen viinien kulutus kasvoi 13,1 prosenttia ja keskioluen 11,7 prosenttia. 2804: Mietojen viinien osuus kokonaiskulutuksesta oli viime aikojen nopeasta kasvusta 2805: huolimatta vielä vain 7,6 prosenttia, kun sen sijaan vahvan ja keskioluen yhteenlaskettu 2806: osuus kohosi noin puoleen kokonaiskulutuksesta. Kuluttajienjuomatottumusten muut- 2807: tumista entistä enemmän mietoja suosiviksi Alko on tukenut hinnoittelu-, anniskelukor- 2808: vaus- ja tuotepoliittisin keinoin. Todettakoon, että kulutuksen miedontuminen on 2809: jatkunut myös vuoden 1991 alkukuukausina, samalla kun kokonaiskulutus on alentunut. 2810: 2811: 2812: 38 2813: Alkoholijuomien kulutuksen arvo oli kertomusvuonna 18 690 miljoonaa markkaa. 2814: Asukasta kohden laskettuna se oli 3 757 markkaa ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta 2815: kohden 4 874 markkaa. 2816: Alkoholihaitat luokitellaan kroonisiin ja akuutteihin haittoihin. Krooniset haitat aiheu- 2817: tuvat pitkäaikaisesta alkoholin liikakäytöstä. Niitä ovat mm. alkoholista aiheutuva 2818: sairastuvuus ja kuolevuus. Akuutit haitat liittyvät kiinteämmin alkoholin kertakäyttöön. 2819: Niitä ovat mm. liikennejuopumus ja yhteys väkivaltarikoksiin. Erilaisista alkoholihai- 2820: toista eräitä keskeisiä ovat alkoholin käyttöön liittyvät kuolemat. Alkoholin käyttöön 2821: liittyviin sairauksiin kuolee Suomessa vuosittain yli l 000 henkilöä, joista valtaosa on 2822: miehiä. Tuoreimman kuolemansyytilaston mukaan alkoholisairaus oli vuonna 1988 2823: peruskuolinsyynä tai myötävaikuttavana syynä 1 523 tapauksessa. Niistä oli miehiä 2824: 1 317. Lisäksi l 312 kuoli päihtyneenä, usein tapaturmaisesti hukkumis- tai liikenne- 2825: kuolemassa. Kuolemaan johtaneista tapaturmista neljännes sattui päihtyneille. 2826: Vuonna 1990 avattiin 9 uutta alkoholimyymälää. Alkon myymälöiden määrää on lisätty 2827: tasaisesti ja hallitusti. Niitä oli vuoden 1990 päättyessä 240. Tehtyjen perustamispäätös- 2828: ten toteuduttua lukumäärä nousee noin 2 vuoden kuluessa 251 :een. Huomattavaa on, että 2829: alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut pääasiallisesti muuten kuin Alkon myymälöiden 2830: vähittäismyynnin kautta. 2831: Hallintoneuvosto käsitteli kertomusvuonna kaikkiaan 310 anniskeluoikeushakemusta. 2832: Uusia oikeuksia, pääasiassa ruoka- ja erikoisravintoloille, myönnettiin 173 ja ennakko- 2833: päätoksiä anniskeluoikeuksien antamisesta hankkeen vahvistuttua tehtiin 23. Anniske- 2834: luoikeuksien määrä oli vuoden päättyessä 2 560. 2835: Alko tarkasti lähes kaikki keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelupaikat helmi-huhti- 2836: kuussa 1990. Käyntien yhteydessä todettiin, että keskiolutta myydään yleisesti ottaen 2837: ohjeiden mukaisesti. Vuoden päättyessä voimassa oli 6 706 keskioluen vähittäismyyn- 2838: tilupaa ja 3 128 anniskelulupaa. 2839: Alko pyrkii perustehtävänsä mukaisesti estämään ja vähentämään alkoholihaittoja 2840: nykyisin yhä enenevissä määrin tiedotus- ja valistustoiminnan avulla. Sen puitteissa 2841: annetaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista, hillityistä käyttötavoista sekä alko- 2842: holin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista haitoista. Tiedotus- ja valistustoimin- 2843: nassa keskeisenä muotona on yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sitä laajen- 2844: nettiin ja tehostettiin edelleen monin tavoin vuonna 1990. 2845: Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 1991 2846: 2847: 2848: Hallintoneuvoston puolesta 2849: Ilkka Kanerva 2850: 2851: 2852: 2853: 2854: Jaakko Aito 2855: 2856: 2857: 2858: 2859: 39 2860: LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ 2861: 2862: 2863: 2864: 2865: Alkoholipoliittisen mielipideilmaston muutokset 1980-luvulla 2866: 2867: Väestön alkoholipoliittisia näkemyksiä kartoittavia mielipidekyselyjä tarkasteltaessa on 2868: muistettava, että irrallisiin erilliskysymyksiin annetuilla vastauksilla on usein vain 2869: ajanviete- ja propaganda-arvoa. Ristiriitaisia näkemyksiä ei edes tarvitse etsiä eri 2870: intressipiirien tilaamista mittauksista, sillä samassakin kyselyssä saatetaan saada esiin 2871: hyvinkin vastakkaisia tuloksia. 2872: Alkoholipoliittisten erillismielipiteiden tarkastelu on mielenkiintoisinta silloin, kun 2873: käytettävissä on eri ajankohtina kerättyä vertailukelpoista tietoa. Tällöin on mahdollista 2874: tarkastella, mihin suuntaan väestön alkoholipoliittiset kannanotot ovat kehittyneet, 2875: vaikka oltaisiinkin perustellusti sitä mieltä, ettei kulloinkin enemmistönä tai vähemmis- 2876: tönä olevia käsityksiä tule sellaisenaan käyttää poliittisen toiminnan ohjenuorana. 2877: Alkoholipoliittisen mielipideilmaston muutoksia on 1980-luvulla mitattu pääasiassa 2878: kysymällä väestön käsityksiä vallitsevien alkoholipoliittisten rajoitusten sopivuudesta 2879: sekä viinien myyntitavasta. Kahden edellisen vuosikymmenen aikana mielipideilmas- 2880: ton heilahtelujen osoittimena pidettiin ennen muuta väestön suhtautumista keskioluen- 2881: ja vähemmässä määrin - vahvan oluen myyntitapaan. 2882: Kuviossa A on esitetty keskioluen vapaan vähittäismyynnin kannalla olevien osuus 2883: kaikista mielipiteensä ilmaisseista vastaajista vuosina 1964-1990. Kuviosta käy ilmi, 2884: että 1960-luvun lopulla tapahtui mielipidevyörymä vapaan keskioluen kannalle. Ilmiö 2885: huipentui vuonna 1969, jolloin keskiolutlaki tuli voimaan. Alkoholin kulutuksen ja 2886: alkoholihaittojen voimakkaan kasvun myötä keskioluen myyntitapaa koskevat mielipi- 2887: teet kiristyivät 1970-luvulla aina vuoteen 1976 saakka. Sittemmin nykyisen myyntijär- 2888: jestelmän kannatus on jälleen lisääntynyt ja tuoreimpien tiedustelujen mukaan se oli 2889: noin 80%. 2890: 2891: 2892: Kuvio A. Keskioluen vapaan vähittäismyynnin kannalla olevien osuus mielipiteensä 2893: ilmaisseista vastaajista gallup-tutkimusten mukaan vuosina 1964--1990 2894: % 2895: 100 2896: 90 ............. miehet 2897: 80 ,..- . . . - - - - - , .,.,..--- kaikki 2898: 1 .... ___ ........ . / naiset 2899: 2900: 2901: 2902: 2903: ~:~::- -.-.--.~~~-- 2904: 70 2905: 60 2906: 50 2907: 40 2908: /// / .. .· .• // 2909: 2910: .. • 2911: 30 2912: 20 2913: 10 2914: 0 142.1991/n 2915: 1960 1970 1980 1990 2916: 2917: 2918: 2919: 2920: 40 2921: Vuodesta 1981 alkaen on eri tutkimuksissa kerätty tietoa alkoholipoliittisista asenteista 2922: tiedustelemalla haastateltavilta heidän yleistä suhtautumistaan alkoholipolittisiin rajoi- 2923: tuksiin. Viime vuosikymmenen alussa alkoholipolitiikan väljentäjiksi ilmoittautui 11 ja 2924: tiukentajiksi 46 % aikuisväestöstä (Kuvio B). Vallitseviin rajoituksiin tyytyväisiä oli 2925: tuolloin noin 40 % aikuisväestöstä. Vuosikymmenen keskivaiheilla väljentäjiä oli noin 2926: 20, tiukentajia noin 30% ja vallitseviin rajoituksiin tyytyväisiä lähes puolet. Vuosikym- 2927: menen jälkimmäisellä puoliskolla väljentäjien osuus on edelleen lisääntynyt, ja vuonna 2928: 1990 se oli noussut 40 %:iin. Samana vuonna vajaa 40 % väestöstä piti vallitsevia 2929: rajoituksia sopivina ja runsas 20% halusi tiukentaa niitä. Väljentäjien osuuden kasvusta 2930: huolimatta aikuisväestön enemmistö on siis Gallupin Omnibustutkimusten mukaan yhä 2931: sitä mieltä, että vallitsevat alkoholipoliittiset rajoitukset ovat joko sopivia tai liian lieviä. 2932: 2933: 2934: Kuvio B. Nykyisten alkoholipoliittisten rajoituksien väljentämistä, ennallaan pitä- 2935: mistä ja tiukentamista kannattavien osuudet mielipiteensä ilmaisseista 2936: vastaajista haastattelututkimusten mukaan vuosina 1981-1990 2937: % 2938: 100 2939: 90 VÄUENTÄJÄT 2940: 80 2941: 70 2942: 60 2943: ENNALLAANPITÄJÄT 2944: 50 2945: 40 2946: ------ -- 2947: 30 -------------------- ...... ............... ...... _______ _ 2948: 20 2949: 10 TIUKENT AJAT 2950: 2951: 0 14.2.1991/ra 2952: 1980 1982 1984 1986 1988 1990 2953: 2954: 2955: 2956: 2957: Väljentäjien osuudet ovat lisääntyneet sekä miesten että naisten parissa, ja sama 2958: asennemuutos on koskettanut kaikkia väestöryhmiä. Odotetusti väljentäjiä on ylioppi- 2959: laiden keskuudessa enemmän kuin vain kansakoulun käyneiden keskuudessa, enemmän 2960: pääkaupunkiseudulla kuin Pohjois-Suomessa, enemmän suuri- kuin pienituloisten, 2961: enemmän toimihenkilöiden kuin maanviljelijöiden ja enemmän keski-ikäisten kuin 2962: eläkeläisten joukossa. On kuitenkin mielenkiintoista todeta, vastaajien keskuudessa oli 2963: hieman enemmän niitä, jotka arvioivat alkoholipoliittisten rajoitusten lievenevän tule- 2964: vaisuudessa kuin niitä, jotka itse halusivat alkoholipolitiikan lievenevän. 2965: Suhtautumista A -oluen vapauttamiseen on mielipidetutkimuksissa kartoitettu vuodesta 2966: 1967 alkaen samanlaisella kysymyksellä, kuin on selvitetty suhtautumista keskioluen 2967: myyntiin. Väestön asennoitumisessa A-oluen vapaampaan myyntitapaan tulee esiin 2968: samankaltainen heilahtelu kuin suhtautumisessa keskioluen vapaaseen myyntiin: 1960- 2969: luvun lopussa väestön enemmistö olisi ollut valmis vapauttamaan A-oluen, mutta 2970: vuonna 1976 sitä kannatti enää vain kymmenesosa aikuisväestöstä. Vuosikymmenen 2971: jälkipuoliskolla ja 1980-luvulla A-oluen vapaan vähittäismyynnin kannatus on sitten 2972: selvästi lisääntynyt. 2973: Vuoden 1984 juomatapatutkimuksessa 20% vastaajista kannatti viinien myyntiä elin- 2974: tarvikeliikkeissä. Viimeisen kuuden vuoden aikanasuhtautu-minen viinien myyntiin on 2975: muuttunut selvästi. Gallupin Omnibus-tutkimusten mukaan lähes 60 % aikuisväestöstä 2976: oli 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa sitä mieltä, että viinejä tulisi myydä elintarvikeliik- 2977: 2978: 2979: 10 311267J 41 2980: keissä. Väestön viinien elintarvikeliikkeistä tapahtuvalle myynnille antama kannatus on 2981: siten selvästi suurempi kuin A-oluen vastaavanlaisen myynnin kannatus. 2982: Alkoholipoliittinen mielipideilmasto on siis selvästi liberalisoitunut 1970-luvun puoli- 2983: välin jälkeen mitattiinpa sen kehitystä keskioluen, A- oluen ja viinien myyntitapaa tai 2984: vallitsevien alkoholipoliittisten rajoitusten sopivuutta koskevilla kysymyksillä. Tämä 2985: vapaamielistyminen on koskenut molempia sukupuolia ja kaikkia väestöryhmiä. 2986: Erilaiset tietojenkeruutavat ja osoittimet antavat erilaisia prosenttiosuuksia nykyisten 2987: rajoitusten ylläpitämistä ja niiden väljentämistä kannattaville, joten eri tutkimuksiin 2988: vedoten voidaan säilyttäjien tai väljentäjien väittää olevan enemmistönä. Selvää on, että 2989: mielipidetiedustelujen mukaan väestön enemmistö kannattaa nykyistä keskioluen 2990: myyntijärjestelmää. Myös viinien myynnin aloittamisella elintarvikeliikkeissä on väes- 2991: tön enemmistön kannatus. Sen sijaan A-oluen vapauttamisen taakse ei väestön enem- 2992: mistö galluptutkimusten mukaan asetu. 2993: Erikseen tiedusteltuna mietojen viinien myyntitavan muuttamisella on siis väestön 2994: enemmistön kannatus. Erikseen tiedusteltuna- samoissa aineistossa- väestön enemmis- 2995: tö on myös sitä mieltä, että nykyiset alkoholipoliittiset rajoitukset ovat joko sopivia tai 2996: että niitä tulisi kiristää. Täten samaa gallup-demokratiaa noudattaen voidaan sekä vaatia 2997: viinejä elintarvikeliikkeisiin että vaatia viinien pitämistä Alkon myymälöissä. 2998: 2999: 3000: Lähde: 3001: Ahlström, Salme & Österberg, Esa: Alkoholipoliittisen mielipideilmaston muutokset 3002: 1980-luvulla. Alkoholipolitiikka Vol. 55 (1990): 266-276 3003: 3004: 3005: 3006: 3007: Rattijuopumus 3008: 3009: Tässä tarkastellaan rattijuopumusta ja rattijuopumusonnettomuuksia Uudenmaan rat- 3010: siatutkimusten, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan kokoamien tieto- 3011: jen sekä Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastojen valossa. 3012: Ratsiatutkimusta periaatteella "kaikki puhallutetaan" on toteutettu Uudellamaalla vuo- 3013: desta 1979 lähtien. Tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka suuri osa kuljettajista ajaa 3014: liikennevirrassa alkoholin vaikutuksen alaisena. Tutkittujen kuljettajien määrä vuosina 3015: 1979-88 ja vuonna 1990 oli yhteensä lähes 200 000 eli keskimäärin runsaat 18 000 3016: vuodessa. 3017: Vuonna 1985 puhallutetuista kuljettajista 0,20% oli rattijuoppoja, veressä 0,5 o/oo tai 3018: enemmän alkoholia (taulukko A). Käytettävissä olevat tiedot vuoden 1990 ratsia- 3019: tutkimuksen tuloksista osoittavat rattijuoppojen osuuden nousseen 0,31 %:iin. Myös 3020: 0,5 o/oo:n rajan alapuolelle jääneitä "maistaneita" oli vuonna 1990 enemmän kuin 1980- 3021: luvun puolivälissä, jolloin alkoholia nauttineiden osuus liikenteessä oli alimmillaan. 3022: Vuodesta 1968lähtien liikennevahinkojen tutkijalautakunnat ovat tutkineet lähes jokai- 3023: sen tieliikenneonnettomuuden, jossa on kuollut moottoriajoneuvon kuljettaja tai mat- 3024: kustaja. Liikennevakuutusyhdistyksen yhteydessä toimiva Vakuutusyhtiöiden liikenne- 3025: turvallisuustoimikunta (V ALT) tekee tutkituista tapauksista vuosittain yhteenvedon. 3026: 3027: 3028: 3029: 3030: 42 3031: V ALT:n raportit osoittavat, että rattijuopumusonnettomuuksien määrä ja osuus kaikista 3032: vahingoista on viime vuosina kasvanut. Varsinkin vuonna 1989 ja 1990 tilanne paheni 3033: tuntuvasti. Vuonna 1990 tutkittiin 354 onnettomuutta. Niistä 118 eli 33,3 % oli 3034: alkoholitapauksia. Edellisenä vuonna määrä oli 111 ja osuus ja 26 %. Kuolemaan 3035: johtaneista 135 yksittäisvahingosta 83 eli 61,5 % oli vuonna 1990 alkoholitapauksia. 3036: Osuus on kaikkien aikojen suurin. 3037: Vuonna 1990 tutkijalautakuntien tutkimissa 118 rattijuopumusonnettomuudessa me- 3038: nehtyi 140 ihmistä; 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin tieliikennekuo- 3039: lemat vähenivät noin 12 %. 3040: Satunnaisvaihtelun merkitys liikennevahinkojen ja niiden alkoholitapausten määriin ja 3041: kehitykseen vähenee, kun tilannetta tarkastellaan pidemmän ajanjakson vuosikeskiar- 3042: voina. Tällainen tarkastelu osoittaa, että rattijuopumusonnettomuuksissa ja alkoholita- 3043: pauksissa kuolleiden määrä on kasvanut selvästi nopeammin kuin tieliikennekuolemat 3044: kokonaisuutena (taulukko B). 3045: 3046: 3047: 3048: 3049: 43 3050: Lähteet: 3051: Pikkarainen, J. - Penttilä, A. Rattijuopumuksen kehitys Uudellamaalla vuosina 3052: 1979-88. I. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineiden kuljettajien määrästä tielii- 3053: kenteessä. Kansanterveyslaitos. Helsinki 1989. 3054: Yhteenveto liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista rattijuopumusvahingois- 3055: ta vuosina 1968-90. Liikennevakuutusyhdistys- Vakuutusyhtiöiden liikenne- 3056: turvallisuustoimikunta (V ALT). 3057: Tieliikenneonnettomuudet 1980-89. SVT. Tilastokeskus. 3058: 3059: 3060: 3061: 3062: Nuorten aikuisten juomakulttuuri Suomessa ja Espanjassa 3063: Juominen ja humala ovat kulttuurisesti syviä ilmiöitä, joiden avulla voidaan tarkastella 3064: kulttuurin keskeisiä jäsennyksiä ja jännitteitä. Asettamalla kaksi juomakulttuuria rin- 3065: nakkain sekä tuttu että vieras kulttuuri tulevat uuteen yllättävään valoon. Tässä esiteltä- 3066: vän tutkimuksen (Pyörälä 1991) lähtökohta oli suomalaisessa juomakulttuurissa ja sen 3067: tutkimisessa. Klaus Mäkelä ja Matti Virtanen tutkivat suomalaisten kauppaoppilaitosten 3068: oppilaiden· keskuudessa kerätyn kvalitatiivisen aineiston avulla nykyajan suomalaista 3069: juomista ja humalaa (Mäkelä & Virtanen 1987). Suomea koskevan tutkimuksen tulosten 3070: alkaessa hahmottua sen aineistolle päätettiin etsiä vertailuaineisto maasta, jonka juoma- 3071: kulttuuri selvästi poikkeaa omastamme. Vertailukohteeksi valittiin viinimaa Espanja, 3072: jossa juomisen oletettiin jäsentyvän hyvin eri tavalla kuin Suomessa ja jossa humalalla 3073: oletettiin olevan vähäinen merkitys. Tämänkaltaisen vertailun avulla toivottiin saatavan 3074: tietoa sekä "vieraasta" että pystyttävän uudella tavalla hahmottamaan "omaa" juoma- 3075: kulttuuria ja asettamaan sen itsestäänselvyydet kyseenalaisiksi. 3076: Aineistona käytettiin Suomessa ja Espanjassa kauppaoppilaiden keskuudessa vuosina 3077: 1985 ja 1986 kerättyjä kvalitatiivisia haastatteluja. Suomessa niitä tehtiin 24 ja Espan- 3078: jassa 17. Tutkimuksen rahoitti Alkoholitutkimussäätiö. 3079: Aineistot analysoitiin käyttämällä sanastoanalyysiaja juomistarina-analyysia. Sanasto- 3080: analyysissa tarkasteltiin haastateltavien juomista, humalaa ja alkoholijuomia koskevia 3081: ilmauksia. Tämä analyysi tarkensi kuvaa niistä luokituksista, joita suomalaiset ja 3082: espanjalaiset itse käyttävät niistä puhuessaan. Suomalaisten puheessa viitattiin juomi- 3083: seen ja alkoholijuomiin huomattavasti harvemmin kuin espanjalaisten puheessa. Suo- 3084: malaisten puhetta juomisesta ja alkoholijuomista leimasi siis eräänlainen "rivien välistä" 3085: puhuminen, kun taas espanjalaisten vastaava puhe oli hyvin suorasanaista. Humalail- 3086: mauksia suomalaiset ja espanjalaiset käyttivät yhtä taajaan. Suomalaisten hunmalail- 3087: maukset olivat kuitenkin suorasanaisempia kuin espanjalaisten, jotka suosivat humalas- 3088: ta puhuessaan kiertoilmauksia. Suomalaiset haastateltavat käyttivät humalasta myös 3089: selvästi elollisimpia ilmauksia kuin espanjalaiset. Suomalaisten tekemää eroa humalan 3090: eri vaiheiden välillä ei myöskään esiintynyt espanjalaisten puheessa. Alkoholijuomia 3091: koskevien ilmauksien tarkastelu kumosi uskomuksen siitä, että viinimaassa ei käytettäi- 3092: si alkohajuomista yleisilmausta "alkoholi". 3093: Juomamerkkijärjestelmän tarkastelu paljasti, että sekä suomalaisilla että espanjalaisilla 3094: oli monimuotoinen alkoholijuomien merkitysjärjestelmän kartta, johon he suhteuttivat 3095: omaa juomistaan. Sekä suomalaisessa että espanjalaisessa juomamerkkijärjestelmässä 3096: väkevillä juomilla oli keskeinen asema. Väkeviin juomiin liittyen tehtiin hyvin yksityis- 3097: kohtaisia erotteluja kummassakin juomakulttuurissa. Juuri väkevien juomien suhteen 3098: tehtiin myös selkeimpiä sukupuolierotteluja. Espanjassa myös viinillä oli keskeinen 3099: asema juomamerkkijärjestelmässä, vaikka haastateltavat leimasivat viinin lähinnä 3100: vanhempien sukupolvien ja maalaisten juomaksi. Espanjalaiset kauppaoppilaat kertoi- 3101: vat itse juovansa ensisijaisesti olutta. Suomalaiset tekivät suhteellisen vähän viiniin 3102: liittyviä luokitteluja. Myös olutta koskevia erotteluja tehtiin Suomessa vähän. 3103: 3104: 3105: 44 3106: Tarina-analyysissa tarkasteltiin aineistossa esiintyviä suomalaisia ja espanjalaisia juo- 3107: mistarinoita. Ne syntyivät lähinnä vastauksena kysymykseen, jossa haastateltavaa 3108: pyydettiin kertomaan elämänsä parhaasta humalasta. Juoruistarinoiden avulla voitiin 3109: hahmottaa haastateltavien kuvauksia heidän henkilökohtaisista juomis- ja humalakoke- 3110: muksistaan. Suomalaisten tarinat jakautuivat selkeästi kahtia miesten ja naisten kerto- 3111: miin. Miehet kuvasivat useimmiten miesporukan useita päiviä kestävää retkeä, jonka 3112: keskeisimpänä ohjelmanumerona oli alkoholijuomien vähittäinen nauttiminen. Suoma- 3113: laiset miehet joivat ensisijaisesti miesten porukassa ilman naisseuraa. Tarinat noudatti- 3114: vat pitkälti yhteisöllisen nousu- ja laskuhumalan kehityskaarta. Suomalaiset naiset 3115: kertoivat ensisijaisesti sekaporukan ravintolaillasta. Tanssimisella oli naisten tarinoissa 3116: keskeinen rooli. Naisten tarinoissa tanssi edusti paitsi parinhakua myös juomisen 3117: ulkoista kontrollia, joka vähensi erityisesti miesten juomista. 3118: Espanjalaiset juoruistarinat eivät jakautuneet miesten ja naisten kertomiin. Ne jakautui- 3119: vat puolestaan sen mukaan, kuvasivatko ne yhteisöllistä juhlintaa vai yksityisiä huma- 3120: lakokemuksia. Yhteisöllistä juhlintaa kuvaavat tarinat kertoivat lähinnä juhlinnasta 3121: kavereiden kanssa läpi yön. Ystävysporukka, johon kuului miehiä ja naisia, lähti 3122: myöhään illalla ulos ja liikkui "reitillä" eli kapakkakieroksella läpi yön. Nuoret joivat 3123: kussakin baarissa aina jotain ja siirtyivät sitten eteenpäin seuraavaan baariin. Nuorten 3124: juomiseen ei kuulunut syömistä ystävien kanssa. He eivät myöskään juoneet aterialla 3125: perheen kanssa, vaan he joivat ensisijaisesti iltaisin, erityisesti viikonloppuina ja 3126: juhlapäivinä, kuten uutena vuotena. Yksityisiä humalakokemuksia koskevat kertomuk- 3127: set lähtivät liikkeelle samalla tavalla kuin yhteisöllistä juhlintaa kuvaavat tarinat. 3128: Voimakas humalatila kuitenkin yllätti keskenjuhlinnan,ja kertoja jouduttiin kantamaan 3129: kotiin, minkä jälkeen muut jatkoivat juhlintaa. Espanjalaisia humalakuvauksia leimasi 3130: suorasukainen humalan tuntemusten sekä humalaan liittyvien fyysisten kokemusten, 3131: kuten pahoinvointisuuden kuvailu. Suomalaisissa tarinoissa vastaavia yksityiskohtaisia 3132: kuvauksia ei esiintynyt. 3133: Ennen Espanjan aineiston keruuta oletettiin, että humalalla olisi hyvin vähäinen asema 3134: espanjalaisten nuorten aikuisten, kun taas suomalaisten juomakulttuurissa sillä olisi 3135: keskeinen asema. Sanastoanalyysi ja tarinaanalyysi kuitenkin osoittavat, että humala 3136: liittyy molempien maiden nuorten aikuistenjuomakulttuuriin. Juomakulttuurit osoittau- 3137: tuivat muutenkin yllättävän samankaltaisiksi. Juominen sijoittuu kummankin kulttuurin 3138: nuorten aikuisten keskuudessa arjen ulkopuolelle, iltoihinja viikonloppuihin. Ateriajuo- 3139: minen oli sekä Suomessa että Espanjassa hyvin vähäistä ja liittyi ensisijaisesti erityisti- 3140: lanteisiin. 3141: Kiinnostava havainto aineistojen vertailun pohjalta oli se, että suomalaisten miesten ja 3142: naisten juomisen maailma oli selvästi erillinen. Miesten ja naisten juomat ja hyvänä 3143: pitämät juoruistilanteet olivat selvästi toisistaan poikkeavia suomalaisten haastatteluis- 3144: sa. Tämä kuvastaa sitä, että nykyaikaisessakaan suomalaisessa juomakulttuurissa mies- 3145: ten ja naisten välinen juomisen yhteisyys ei ole toteutunut. Espanjalaiset haastateltavat 3146: puolestaan kuvasivat lähes yksinomaan miesten ja naisten yhteisiä juomistilanteita. 3147: Tämä havainto viittaa siihen, että sukupuolten virallinen asema yhteiskunnassa ja 3148: epävirallinen yhdessäolo sekä yhteisyyden kokeminen eivät suoraan liity toisiinsa. 3149: Suomalaisten miesten ja naisten juomisen erillisyys asettaa kyseenalaiseksi stereotyyp- 3150: pisen kuvan suomalaisesta juomisesta ja humalasta. Tutkimusten perusteella voidaankin 3151: kysyä voidaanko suomalaisten miesten ja naisten suhteen puhua samasta suomalaisesta 3152: juomisesta ja humalasta, kun heidän juomisen maailmansa ovat osoittautuneet olevan 3153: selvästi hyvin kaukana toisistaan. 3154: 3155: 3156: Lähteet: 3157: Mäkelä, Klaus & Virtanen Matti: Kauppaoppilaiden suomalainen humala. Alkoholipo- 3158: litiikka Voi. 52 (1987): 162-172. 3159: Pyörälä, Eeva: Nuorten aikuisten juomakulttuuri Suomessa ja Espanjassa. Alkoholi- 3160: poliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste n:o 183. Helsinki 1991. 3161: 3162: 3163: 3164: 45 3165: 1991 vp- K 11 3166: 3167: 3168: 3169: 3170: VALTION- 3171: TILINT ARKAST AJ AIN 3172: 3173: KERTOMUS 3174: VUODELTA 1990 3175: 3176: 3177: 3178: 3179: Helsinki 1991 3180: Valtiontilintarkastajain kanslia 3181: Postiosoite: 00102 EDUSKUNTA 3182: Käyntiosoite: Aurorankatu 6 HELSINKI 3183: Puhelin: 90-4321 (vaihde) 3184: 3185: 3186: 3187: ISSN 0355-2535 3188: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 3189: EDUSKUNNALLE 3190: 3191: Vuodeksi 1990 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä mää- 3192: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle val- rätyn kertomuksen. 3193: Helsingissä 15. päivänä marraskuuta 1991 3194: 3195: 3196: 3197: 3198: Kalevi Mattila 3199: 3200: 3201: 3202: 3203: Lauri Metsämäki Pentti Mäki-Hakola 3204: 3205: 3206: 3207: 3208: ~..a?~---;:.. • ~~~.Olv-~ 3209: / ...... , Jorma Rantanen Boris Renlund 3210: 3211: 3212: 3213: 3214: Teuvo Mäkelä 3215: 5 3216: 3217: 3218: 3219: 3220: Vuoden 1990 valtiontilintarkastajien toiminta 3221: 3222: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat Teuvo Mäkelä. Valtiontilintarkastajien ensim- 3223: 5.12.1989 valtiontilintarkastajiksi varainhoito- mäistä tarkastusjaostoa on avustanut kanslian 1 3224: vuotta 1990 varten työeläketarkastaja Lauri jaosto, johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos 3225: Metsämäen, pääluottamusmies Jorma Ranta- Asko Valkosalo, ylitarkastaja Kari Kauppinen, 3226: sen, piiri-insinööri Pentti Mäki-Hakolan, kau- ylitarkastaja Kaj Laine (1.1.1991 lukien, vs. 3227: punkitarkastaja Kalevi Mattilan ja koulunjohta- ylitarkastaja 1.3.-31.12.1990) sekä apulaistar- 3228: ja Boris Renlundin sekä valtiontilintarkastajien kastaja Marjaana Soianne (virasta vapaa 3229: varamiehiksi ekonomi Tuulikki Hämäläisen, ta- 30.6.1988-31.8.1990, vs. Jaana Holmberg 3230: louspäällikkö Matti Vesterisen, ekonomi Eva- 1.6.1988-14.9.1989 Ja Marja Huovila 3231: Riitta Siitosen, pankinjohtaja Matti Maijalan ja 15.9.1989-31.8.1990). 3232: maanviljelijä Reino Jyrkilän. Eduskunta myönsi Valtiontilintarkastajien toista tarkastusjaos- 3233: 8.2.1990 eduskunnan jäsenyydestä vapautuksen toa on avustanut kanslian II jaosto, johon ovat 3234: saaneelle maaherra Eva-Riitta Siitoselle pyyn- kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä, yli- 3235: nöstä vapautuksen valtiontilintarkastajien vara- tarkastaja Jarmo Laine (vt. tarkastusneuvos 3236: miehen tehtävästä ja valtioneuvoston jäseneksi 1.3.-31.12.1990) ja ylitarkastaja Senja Koleh- 3237: nimitetylle kansanedustaja Tuulikki Hämäläisel- mainen sekä apulaistarkastaja Marjatta Mylly. 3238: le 27.2.1990 pyynnöstä vapautuksen valtiontilin- Valtiontilintarkastajain kansliaan 1.3.1990 3239: tarkastajien varamiehen tehtävästä 1.3.1990 lukien perustettuun tarkastusneuvoksen virkaan 3240: lukien. Eduskunnan valitsijamiehet suorittivat on 1.1.1991 lukien nimitetty kauppatieteiden 3241: 20.3.1990 valtiontilintarkastajien täydennysvaa- tohtori Mauri Lehmusta, joka vastaa valtionti- 3242: lin, jossa he valitsivat valtiontilintarkastajien va- lintarkastajien tarkastustoimintaa palvelevasta 3243: ramiehiksi vapautuksen saaneiden sijaan jäljellä tutkimustoiminnasta sekä valtiontilintarkasta- 3244: olevaa varainhoitovuotta 1990 varten kauppa- jien ja heidän kansliansa pitkän aikavälin suun- 3245: tieteiden maisteri Pirjo Rusasen ja talousjohtaja nittelusta. Tutkimustoimintaan on vuoden 1992 3246: Matti Saarisen. Eduskunnan valitsijamiehet va- menoarviossa ehdotettu 500 000 markan määrä- 3247: litsivat 14.5.1991 valtiontilintarkastajien vara- rahalisäys, jota voidaan käyttää ulkopuolisilla 3248: mieheksi varainhoitovuosiksi 1990-91 vapau- teetettävien tutkimusten aiheuttamiin menoihin 3249: tuksen saaneen valtioneuvoston jäseneksi nimi- valtiontilintarkastajien päätösten mukaisesti. 3250: tetyn kauppatieteiden maisteri Pirjo Rusasen Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä 3251: sijaan ekonomi Oiva Savelan, joka toimi on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syväoja, 3252: valtiontilintarkastajana Pentti Mäki-Hakolan joka on vastannut myös suunnittelutehtävistä 3253: ollessa sairauden vuoksi estyneenä 23.5.- sekä kanslian yleisistä toiminnoista apunaan 3254: 31.7.1991. osastosihteeri Tuija Myllyvuori ja toimistosih- 3255: Vuoden 1990 valtiontilintarkastajat valitsivat teeri (1.5.199llukienjaostosihteeri) Jaana Holm- 3256: kokouksessaan 12.12.1989 puheenjohtajakseen berg (virasta vapaa 1.6.1988 lukien, vs. Marja 3257: Kalevi Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Huovila 1.6.1988-14.9.1989 ja 1.9.1990 lukien) 3258: Lauri Metsämäen. Tarkastustoimintaansa var- ja toimistosihteeri Birgit Tuutti sekä tilapäinen 3259: ten valtiontilintarkastajat ovat olleet jakaantu- määräaikainen toimistosihteeri (kielenhuoltaja) 3260: neina kahteen tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen Ulla Taari (15.4.-30.11.1991). 3261: jaostoon ovat kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden 3262: ja Rantanen ja toiseen Metsämäki ja Renlund. tarkastusviraston johdon välinen neuvottelu jär- 3263: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, jestettiin 30.10.1990. Tällöin neuvoteltiin vuotta 3264: jossa 1.3.1990 lukien on 14 pysyvää virkaa. 1990 koskevista tarkastussuunnitelmista ja sovit- 3265: Kanslian esimiehenä toimii tarkastusneuvos tiin työnjaosta päällekkäisten tarkastusten vält- 3266: 3267: 311011F 3268: 6 3269: 3270: tämiseksi. Toinen neuvottelu järjestettiin käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä kerto- 3271: 28.5.1991. muksessa. 3272: Vuoden 1990 valtiontilintarkastajat päättivät Valtiontilintarkastajat ovat kertomusvuoden 3273: kokouksessaan 11.9.1990 tarkastusmatkoistaan tarkastusten yhteydessä seuranneet myös aiem- 3274: sekä 20.11.1990 toimintasuunnitelmastaan ja pina vuosina annettujen muistutusten ja huo- 3275: -aikataulustaan vuosiksi 1990 ja 1991. Marras- mautusten huomioon ottamista valtionhallin- 3276: kuussa 1990 pitämissään kokouksissa valtionti- nossa. Mikäli on katsottu aihetta olevan, niin 3277: lintarkastajat päättivät vuoteen 1990 kohdistu- samoihin seikkoihin on kiinnitetty uudelleen 3278: van tarkastuksen yhteydessä esille otettavat kaik- huomiota osana kertomusvuoden tarkastusta, ja 3279: kia hallinnonaloja koskevat selvitysaiheet ja eri tällöin tehdyt havainnot ja muistutukset on esi- 3280: hallinnonaloja koskevat erityiskysymykset. Näi- tetty asianomaisen hallinnonalan kohdalla tässä 3281: tä koskevat selvityspyynnöt käsiteltiin valtionti- kertomuksessa. 3282: lintarkastajien kokouksissa marras-joulukuus- Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- 3283: sa 1990 ja lähetettiin ministeriöille ja keskusvi- tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen 3284: rastoille joulukuussa 1990. Valtiontilintarkasta- kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, 3285: jat ovat koko toimikautensa ajan seuranneet jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien 3286: valtionhallinnon varainkäyttöä ja taloudenhoi- käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole 3287: toa käymällä läpi valtiovarainministeriön raha- havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- 3288: asiainkäsittelyn ja valtioneuvoston raha-asiain- mista. 3289: valiokunnan esityslistat. Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa 3290: Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- ja pai- ovat osallistuneet Tampereen Yliopiston Täy- 3291: kallishallinnon sekä keskusvirastojen tarkastuk- dennyskoulutuskeskuksen järjestämille julkista- 3292: set lokakuussa 1990 ja ministeriöiden tarkastuk- louden tarkastajien neuvottelupäiville Hämeen- 3293: set tammikuussa 1991. Näistä tarkastuksista linnassa 14-15.5.1991. 3294: sekä niihin liittyvistä asiantuntijoiden kuulemi- Toimikautenaan valtiontilintarkastajat ovat 3295: sista valtiontilintarkastajien kokouksissa on pitäneet 24 kokousta ja valtiontilintarkastajien 3296: maininta kertomuksessa ao. hallinnonalan koh- tarkastusjaostot yhteensä 5 kokousta. Kaikkien 3297: dalla. ministeriöiden tarkastamisen lisäksi valtiontilin- 3298: Piiri- ja paikallishallinnon paikallistarkastuk- tarkastajat ovat toimittaneet keskus-, piiri- ja 3299: sia tehtiin lähinnä Keski-Suomen, Kuopion ja paikallishallinnon tarkastuksia 52 kohteessa. 3300: Oulun lääneissä. Kertomuksen luvussa Paikallis- Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen tekemiä 3301: tarkastukset on luettelo kaikista paikallistarkas- selvityspyyntöjä on saapunut 30. Edellä seloste- 3302: tuksista. Näissä esille tulleita kysymyksiä on tun lisäksi on yhteistoiminta valtiontalouden 3303: pääosin käsitelty kunkin hallinnonalan yh- tarkastusviraston kanssa jatkunut entiseen ta- 3304: teydessä. Lisäksi valtiontilintarkastajat tekivät paan eli siten, että virasto on lähettänyt valmis- 3305: ulkoasiainhallinnon tarkastukseen liittyvät tar- tuneet tarkastuskertomukset selityksineen, lau- 3306: kastusmatkat Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan suntoineen ja päätöksineen sekä antamansa lau- 3307: 8-11.4.1991. sunnot ja tekemänsä aloitteet valtiontilintarkas- 3308: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskushal- tajille. Vuoden 1990 valtiontilintarkastajien toi- 3309: linnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuulemi- mintakauden aikana tarkastusvirasto antoi kaik- 3310: sen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen val- kiaan 108 tarkastuskertomustaan, lausuntoaan 3311: mistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien ko- tai aloitettaan tiedoksi valtiontilintarkastajille. 3312: kouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen käsit- Tarkastuskertomuksista on hallinnonalakohtai- 3313: tely aloitettiin huhtikuun lopulla 1991 ja kerto- nen luettelo tämän kertomuksen yleisessä osassa. 3314: muksen painatus alkoi toukukuun 1991 alussa. Tässä kertomuksessa on kunkin hallinnon- 3315: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös alan alussa mainittu myös ne käsitellyt aiheet, 3316: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan jotka eivät ole tässä vaiheessa antaneet aihetta 3317: kohdistuneen itkivallan määrää ja laatua sekä niiden käsittelyyn kertomuksessa. 3318: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy- Valtiontilintarkastajat ovat oikeusministeriön 3319: töksiä lähinnä siltä osin kuin ne ovat koskeneet pyynnöstä antaneet lausunnon komiteanmietin- 3320: valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta tai nöstä Perustuslaki ja valtiontalous (KM 1990:7). 3321: niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkorvaus- Lausunnossaan valtiontilintarkastajat ovat 3322: velvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu polii- muun ohella katsoneet, että komitean laatimaa 3323: siviranomaisten tutkittaviksi ja tuomioistuinten luonnosta hallituksen esitykseksi olisi täydennet- 3324: 7 3325: 3326: tävä säännöksillä, joilla valtiontalouden tarkas- Viron tasavallan valtiontalouden tarkastusviras- 3327: tusvirasto siirretään eduskunnan alaisuuteen. ton kirje, jossa esitetään pysyvien yhteyksien 3328: Valtiontilintarkastajien edustajat ovat toimin- järjestämistä ko. viraston sekä Suomen valtion- 3329: tavuoden kuluessa käyneet tutustumassa Ruot- talouden tarkastuselinten kesken. Valtiontilin- 3330: sin valtiontilintarkastajien (Riksdagens reviso- tarkastajat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa tä- 3331: rer) sekä Norjan valtiontalouden tarkastusviras- hän aloitteeseen myönteisesti. 3332: ton (Riksrevisjonen) toimintaan. Valtiontilintarkastajien, valtiontalouden tar- 3333: Toimintavuoden aikana ovat valtiontilintar- kastusviraston sekä kunnallisten keskusjärjestö- 3334: kastajien toimintaan tutustuneet Unkarin jen 31.5.1988 opetusministerille jättämän aloit- 3335: valtiontalouden tarkastusviraston edustajat teen johdosta annettiin 14.6.1991 asetus julkis- 3336: 23.10.1990, Ahvenanmaan maakuntahallituksen hallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkin- 3337: tilintarkastajien edustajat 19.4.1991, Saksan Iiit- nosta(926/91),joka tuleevoimaan 1.1.1992. Val- 3338: totasavallan valtiovarainvaliokunnan puheen- tioneuvosto asetti 22.8.1991 asetuksen tarkoitta- 3339: johtaja sekä Suomen valtiontilintarkastajia vas- man julkishallinnon ja -talouden tilintarkastus- 3340: taavan elimen (Rechnungsprufungsausschuss) lautakunnan, jonka puheenjohtajaksi määrättiin 3341: puheenjohtaja 9.5.1991 sekä Israelin valtion valtiontilintarkastajien puheenjohtaja, kansan- 3342: oikeusasiamies 2.9.1991. Tämän lisäksi valtionti- edustaja Kalevi Mattila. 3343: lintarkastajain kansliaan on 27.8.1991 saapunut 3344: 8 3345: 3346: 3347: 3348: 3349: Yleinen osa 3350: Vuoden 1990 tilinpäätöksen vertailu kertomusvuonna 140 892,9 Mmk. Lisäys edelli- 3351: vuoden 1989 tilinpäätökseen sestä vuodesta oli siis II 433,7 Mmk (9 %). 3352: Vuoden 1989 ylijäämä oli 5 369,2 Mmk ja 3353: Valtion tulot olivat v. 1989 134 828,4 Mmk ja kertomusvuoden alijäämä 2 154,2 Mmk. Tilin- 3354: kertomusvuonna 138 738,8 Mmk, joten ne kas- päätösluvut osastoittain ja pääluokittain vuosil- 3355: voivat edellisestä vuodesta 3 910,3 Mmk (3 %). ta 1989 ja 1990 ilmenevät seuraavasta taulu- 3356: Valtion menot olivat v. 1989 129 459,3 Mmk ja kosta: 3357: 3358: Lisäykset 3359: Osasto/Pääluokka 1989 1990 Vähennykset- 3360: mk mk mk % 3361: 3362: Tulot 3363: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot.. ......... 116 048 576 686,48 120 673 567 150,49 4 624 990 464,01 4 3364: 12 Os. Sekalaiset tulot ................................. 10 804 542 501,32 10 585 228 692,44 -219 313 808,88 -2 3365: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ..... 3 422 694 610,91 3 751 634 388,60 328 939 777,69 10 3366: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion 3367: virastot ja laitokset .......................... 2 381 975 663,76 315 291 177,69 -2 066 684 486,07 -87 3368: 15 Os. Lainat ............................................... 2 170 655 417,06 3 413 037 904,57 1 242 382 487,51 57 3369: 3370: Tulot yhteensä ................................... 134 828 444 879,53 138 738 759 313,79 3 910 314 434,26 3 3371: 3372: Menot 3373: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ...................... 13 925 916,92 18 731 132,59 4 805 215,67 35 3374: 22 Pl. Eduskunta ........................................ 196 594 007,67 221 331 754,19 24 737 746,52 13 3375: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................. 153 114 390,75 243 755 607,71 90 641 216,96 59 3376: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ......................... 4 031 870 104,63 4 605 830 053,97 573 959 949,34 14 3377: 25 Pl. Oikeusministeriö ............................... 1 601 664 556,49 1 755 206 764,67 153 542 208,18 10 3378: 26 Pl. Sisäasiainministeriö .......................... 4 368 835 429,44 4 754 793 938,91 385 958 509,47 9 3379: 27 Pl. Puolustusministeriö .......................... 6 852 221 743,43 7 405 063 889,02 552 842 145,59 8 3380: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ...................... 10 173 959 790,85 18 019 798 987,01 7 845 839 196,16 77 3381: 29 Pl. Opetusministeriö ............................... 23 144 418 059,49 25 693 081 554,97 2 548 663 495,48 11 3382: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ......... 9 976 121 295,46 11 923 470 427,73 1 947 349 132,27 20 3383: 31 PI. Liikenneministeriö ............................ 10 710 705 587,48 9 954 155 998,56 -756 549 588,92 -7 3384: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ........ 4 560 680 006,81 4 853 038 098,32 292 358 091,51 6 3385: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ............ 34 585 610 914,40 38 960 866 990,78 4 375 256 076,38 13 3386: 34 Pl. Työministeriö ................................... 3 802 895 804,38 3 997 911 783,98 195 015 979,60 5 3387: 35 Pl. Ympäristöministeriö ......................... 5 871 102 976,50 3 606 669 330,86 -2 264 433 645,64 -39 3388: 36 Pl. Valtionvelka ..................................... 9 415 530 413,30 4 879 213 091,64 -4 536 317 321,66 -48 3389: 3390: Menot yhteensä ......•.......................... 129 459 250 998,00 140 892 919 404,91 11 433 668 406,91 9 3391: Ylijäämä ........................................... 5 369 193 881,53 3392: Alijäämä ........................................... 2 154 160 091,12 3393: 3394: Tulot. Tulot kasvoivat kertomusvuonna suh- luopua silloisessa suhdannevaiheessa. Kyseistä 3395: teellisesti eniten osastossa 15 Lainat (57 %, momenttia ei otettu kertomusvuoden varsinai- 3396: 1 242,4 Mmk). Kasvu johtui momentista seen tulo- ja menoarvioon, mutta se palautettiin 3397: 15.02.01 Nettolainanotto, jonka loppusumma toiseen lisämenoarvioon budjetin tasapainotta- 3398: oli 2 890,0 Mmk. Edellisen vuoden tulo- ja miseksi. 3399: menoarviosta oli nettolainanottoon tarkoitettu Liiketoimintaa harjoittavien valtion virasto- 3400: määräraha poistettu kokonaan toisen lisäbudje- jenja laitosten tulot vähenivät edelliseen vuoteen 3401: tin yhteydessä, sillä nettolainanotosta voitiin verrattuna 87 %, 2 066,7 Mmk. Tämä johtui 3402: 9 3403: 3404: 3405: pääasiassa siitä, että Posti- ja telelaitos muutet- viossa poistettiin momentin 36.06.90 Nettokuo- 3406: tiin uudentyyppiseksi liikelaitokseksi, jonka tu- letukset koko määräraha muuttuneen rahoitus- 3407: lot jäivät valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolel- tarpeen johdosta. 3408: le. Vuoden 1989 tilinpäätöksessä Posti- ja telelai- 3409: toksen käyttötalouden rahoituskate oli 2 028,5 3410: Mmk. Vuoden 1990 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja 3411: menoarvioon 3412: Menot. Markkamääräisesti ja suhteellisesti 3413: eniten kasvoivat valtiovarainministeriön hallin- Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, jossa 3414: nonalan menot (7 845,8 Mmk, 77 %). Kasvu tulojen loppusumma oli 141 611 232 000 mk 3415: johtui siirrosta kertomusvuoden alussa perustet- ja menojen 141 609 159 900 mk, annettiin 3416: tuun Valtion eläkerahastoon (4 400,0 Mmk) ja kertomusvuonna k a k s i lisäbudjettia. Niissä 3417: vakinaisten eläkkeiden sekä perhe-eläkkeiden ja hyväksyttiin tuloihin vähennystä 774 897 442 mk 3418: hautausapujen kasvusta 5 043,1 Mmk:lla. ja menoihin 782 371 442 mk. Tulo- ja meno- 3419: Valtioneuvoston menot kasvoivat 59%, 90,6 arvioon merkityt tulot olivat siten kaikkiaan 3420: Mmk. Pääosa menojen lisääntymisestä johtui 140 836 334 558 mk ja menot 140 826 788 458 3421: Säätytalon peruskorjaustöistä (lisäys 25,6 Mmk) mk, joten budjetoidut tulot olivat 9 546 100 mk 3422: ja tasavallan presidentin virka-asunnon raken- menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mukaan 3423: nustöistä (26 Mmk) sekä valtioneuvoston kans- tuloja kirjattiin 138 738 759 313,79 mk ja 3424: lian menojen kasvusta 16,8 Mmk:lla. menoja 140 892 919 404,91 mk. Alijäämä oli siis 3425: Ympäristöministeriön hallinnonalan menot 2 154 160 091,12 mk. 3426: vähenivät 39 %:lla 5 871,1 Mmk:sta 3 606,7 Lisäbudjettien lisäykset ja vähennykset on 3427: Mmk:aan. Väheneminen johtui asuntotoimen otettu huomioon vertailtaessa kertomusvuoden 3428: momentin Asunto- ja perusparannuslainat pois- tilinpäätöstä tulo- ja menoarvioon. Erityistä 3429: tamisesta tulo- ja menoarviosta. Momentin huomiota on kiinnitetty niihin momentteihin, 3430: menot olivat v. 1989 3 628,1 Mmk. Poistetun joissa tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta 3431: momentin määrärahat otettiin kertomusvuonna vähintään 100 Mmk tai 10 % ja 10 Mmk. 3432: huomioon uuden momentin Siirrot asunto-olo- 3433: jen kehitämisrahastoon määrärahoissa. Kerto- 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tulo- ja 3434: musvuoden alussa perustettuun rahastoon siir- varallisuusveron kertymäksi arvioitiin varsinai- 3435: rettiin 1 221,0 Mmk. sessa tulo- ja menoarviossa 128 461,2 Mmk. 3436: Menot valtionvelasta vähenivät edelliseen Vaikka kahdessa lisämenoarviossa arviota pie- 3437: vuoteen verrattuna 4 536,3 Mmk (48 %). Tämä nennettiin yhteensä 4 795,5 Mmk 123 665,7 3438: johtui pääasiassa siitä, että toisessa lisämenoar- Mmk:ksi, kertyi veroa kuitenkin vielä 2 992,1 3439: 3440: Tulot v. 1990 3441: Osasto Tulo- ja menoarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Ylitys 3442: Tilinpäätöksen Alitus- 3443: Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä mukaan 3444: ja menoarvio mk 3445: mk mk mk mk % 3446: 3447: II. Verot ja 3448: veronluonteiset 3449: tulot ................. 128 461 180 000 -4 795 500 000 123 665 680 000 120 673 567 150,49 -2 992 112 849,51 -2 3450: 12. Sekalaiset 3451: tulot ................. 9 384 759 000 670 602 558 10 055 361 558 10 585 228 692,44 529 867 134,44 5 3452: 13. Korkotulot. 2 722 100 000 550 000 000 3 272 100 000 3 751 634 388,60 479 534 388,60 15 3453: 14. Liike- 3454: toimintaa 3455: harjoittavat 3456: valtion virastot 3457: ja laitokset. ...... 391 793 000 -90 000 000 301 793 000 315 291177,69 13 498 177,69 4 3458: 15. Lainat ........ 651 400 000 2 890 000 000 3 541 400 000 3 413 037 904,57 -128 362 095,43 -4 3459: 3460: Yhteensä .......... 141 611 232 000 -774 897 442 140 836 334 558 138 738 759 313,79 -2 097 575 244,21 -1 3461: 10 3462: 3463: Mmk (2 %) vähemmän. Tulo- ja varallisuusve- maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun 3464: roa tuloutettiin 808,0 Mmk (2 %) enemmän kuin lain ja valkuaisverosta annetun lain 6 §:n väliai- 3465: arvioitu 40 700,0 Mmk. kaisesta muuttamisesta aiheutti vientikustannus- 3466: Perintö- ja lahjaveroa kertyi 85,7 Mmk (11 %) maksujen korotukset ja vaikutti näin arvioitua 3467: enemmän kuin arvioitu 785,0 Mmk, sillä perin- suurempaan tulokertymään. Eräistä maatalous- 3468: töjen arvon nousu oli arvioitua suurempi. Liike- tuotteista kannettavien tasausmaksujen tuotto 3469: vaihtoveron tuotto jäi 2 465,5 Mmk (5 %) arvioi- ylitti arvioidun 140,0 Mmk 31,2 Mmk:lla (22 %), 3470: tua 48 000,0 Mmk:aa pienemmäksi. Tuontitullia koska tasausmaksut perustuvat kerman ja vähä- 3471: kertyi tilinpäätöksen mukaan 1 378,7 Mmk, joka rasvaisen maidon tasausmaksuista annettuun 3472: oli 131,3 Mmk (9 %) ennakoitua vähemmän. lakiin (583/76). Myyntimäärien lisääntyminen 3473: Myös tuontimaksua kertyi 29,7 Mmk (30 %) aiheutti arvioitua suuremman tulokertymän. 3474: vähemmän kuin ennakoitu 100,0 Mmk. Syynä 3475: tähän oli tuonnin jääminen arvioitua pienem- 12 Os. Sekalaiset tulot. Tuloja kertyi tilinpää- 3476: mäksi. töksen mukaan 529,9 Mmk (5 %) arvioitua 3477: Virvoitusjuomaveron tuotto oli budjetoitu 10 055,4 Mmk:aa enemmän. Koska ylimpien 3478: 150,0 Mmk:ksi, mutta se jäi 19,2 Mmk (13 %) tuomioistuinten, hovioikeuksien, lääninoikeuk- 3479: pienemmäksi, koska virvoitusjuomien kulutus sien ja erityistuomioistuinten maksujen perustei- 3480: oli arvioitua vähäisempää. Tilinpäätöksen mu- ta koskeva lainsäädäntömuutos ei toteutunut 3481: kaan fosforilannoiteveroa kertyi 12,3 Mmk (41 kertomusvuonna, jäivät tuomioistuintulot 20,1 3482: %) enemmän kuin budjetoitu 30,0 Mmk. Tämä Mmk (13 %) pienemmiksi kuin arvioitu 160,0 3483: johtui siitä, että veromäärän korotusta 16.6.1990 Mmk. Valtion työterveyshuollon tulot olivat ti- 3484: ei tuloarviossa ollut otettu huomioon. linpäätöksen mukaan 7, 7 Mmk. Arvio oli ollut 3485: Tuloarviossa arvioitiin leimaveroa kertyvän 12,3 Mmk (61 %) suurempi eli 20,0 Mmk. Tämä 3486: 4 300,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin 330,4 Mmk johtui siitä, että Kelan osuuden tilitys siirtyi 3487: (8 %) pienempi. Luottoveron tuotto jäi 288,0 vuodelle 1991. Liikelaitosten henkilöstö ei käyt- 3488: Mmk (72 %) pienemmäksi kuin arvioitu 400,0 tänyt muiden virastojen tiloissa tarjottuja ruo- 3489: Mmk. Vero oli uusi, joten aiempia kertymätieto- kailupalveluja arvioidussa määrin, joten henki- 3490: ja ei veron tuoton arvioimiseksi ollut käytettävis- löstöruokailun tulot jäivät 11,2 Mmk (71 %) 3491: sä. Verovelvollisten käyttäytymismuutokset ei- arvioitua 15,7 Mmk:aa pienemmiksi. 3492: vät olleet siten ennakoitavissa. Momentin Rakennushallinnon sekalaiset tu- 3493: Auto- ja moottoripyöräveron tuotto alitti lot kertymä oli 23,5 Mmk (25 %) arvioitua 95,0 3494: budjetoidun4 650,0 Mmk 506,7 Mmk:lla (11 %). Mmk:aa suurempi. Kertomusvuoden alusta 3495: Henkilöautojen myynti väheni kertomusvuoden rakennushallinnolle siirtyi Posti- ja telelaitoksel- 3496: aikana. Myynnin ja samalla veron tuoton vähe- ta ja Valtionrautateiltä rakennuksia ja maa- 3497: neminen oli kuitenkin arvioitua nopeampaa. alueita, joista saatuja vuokratuloja ei ollut mah- 3498: Henkilöautojen myynti laski lähes 1980-luvun dollista ottaa huomioon budjetin laadintavai- 3499: alkupuolen tasolle. Moottoriajoneuvoveroa tu- heessa. Rakennushallinnon maksullisen palvelu- 3500: loutettiin kertomusvuonna 73,0 Mmk (10 %) toiminnan tulot olivat arvioitua pienemmät. 3501: enemmän kuin ennakoitu 760,0 Mmk. Moltlentille oli arvioitu kertyvän tuloja 43,0 3502: Muista veronluonteista tuloista Oy Alko Ab:n Mmk, mutta niitä kertyi 14,6 Mmk (34 %) vä- 3503: tulot olivat 1 200,1 Mmk. Tulos oli 180,0 Mmk hemmän, koska rakennushallinnossa maksulli- 3504: (13 %) pienempi kuin arvioitu 1 380,0 Mmk. nen palvelutoiminta on vielä uutta ja toiminnan 3505: Alkoholijuomien kysyntä, laskettuna 100-pro- laajuus vaikeasti ennakoitavissa. Tulojen vähen- 3506: senttisena alkoholina, laski vuoden viimeisen tyminen vuodesta 1989 aiheutui lähinnä uusi- 3507: neljänneksen aikana. Kulutus väheni ylijäämän muotoisille liikelaitoksille tarjottujen korjaus- 3508: kertymisen kannalta tärkeiden väkevien viinojen palveluiden vähenemisestä. Vähenemistä ei eh- 3509: ja viinien osalta. ditty myöskään ottaa huomioon kertomusvuo- 3510: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimis- den tuloja budjetoitaessa. 3511: maksut oli arvioitu 310,0 Mmk:ksi, mutta nämä Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut 3512: tulot olivat 35,5 Mmk (11 %) suuremmat. Mai- tulot olivat 53,3 Mmk (22 %) arvioitua 240,0 3513: don kiintiömaksun ja pellonraivausmaksun tuot- Mmk:aa suuremmat, sillä momentin luonteen 3514: to ylitti arvioidun 25,0 Mmk 10,9 Mmk:lla vuoksi tuloerä on vaikeasti arvioitava. Valtion 3515: (43 %). Syynä ylityksiin oli se, että laki maidon ja opintotukikeskuksen tulot ylittivät arvioidun 3516: sianlihan vientikustannusmaksusta sekä laki 24,5 Mmk 16,3 Mmk:lla (67 %). Valtion opinto- 3517: 11 3518: 3519: · tukikeskus maksoi takaajana huomattavasti arvioitua 240,0 Mmk:aa suuremmat, ja meno- 3520: ennakoitua enemmän opintolainoja. Koska peri- rästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuksis- 3521: mättä jääneet lainat kirjataan tulorästeiksi, ta- ta kertyi 310,9 Mmk, joka oli 59,1 Mmk (16 %) 3522: kaajana maksettujen lainojen lisäys näkyy tulo- budjetoitua vähemmän. Molemmissa tapauksis- 3523: jen lisäyksenä. sa tuloeriä on vaikea arvioida momenttien luon- 3524: Vammaisten lasten koulujen tulot olivat tilin- teen vuoksi. 3525: päätöksen mukaan 38,2 Mmk, mikä on 25,3 3526: Mmk (197 %) ennakoitua enemmän. Tämä joh- 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. Osas- 3527: tui, siitä, että kuntien osuuksien laskutus koulu- ton tulot olivat 479,5 Mmk (15 <Yo) budjetin 3528: jen menoista vuodelta 1988 siirtyi kertomusvuo- 3 272,1 Mmk:n arviota suuremmat. Korot talle- 3529: deksi. Koska kuntien korvaustulot valtion oppi- tuksista tuottivat 378,4 Mmk (22 %) budjetoitua 3530: laitoksissa opiskelevista oppilaista oli arvioitu 1 750,0 Mmk enemmän, koska päivittäisen tar- 3531: liian pieniksi, olivat valtion ja eräiden muiden peen ylittäneiden kassareservien määrä oli arvi- 3532: ammatillisten oppilaitosten tulot 87,4 Mmk (14 oitua suurempi ja varat sijoitettiin korkeampi- 3533: %) suuremmat kuin arvioitu 642,5 Mmk. Ope- tuottoisiin kohteisiin. Obligaatioiden korkotulot 3534: tusministeriön hallinnonalan muut tulot alittivat olivat 100,7 Mmk, joka oli 35,7 Mmk (55%) 3535: arvioidun 109,0 Mmk 32,1 Mmk:lla (29 %). Syy- arvioitua enemmän. Tämäjohtui siitä, ettäjouk- 3536: nä tähän oli valtionosuuksien palautusten mää- kovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskupäivän ja 3537: rä, joka oli arvioitua pienempi lähinnä ennakoi- myyntipäivän välisen ajan pidentyminen aiheutti 3538: den mitoituksen vuoksi. arvioitua suuremmat korkotulot. 3539: Tulot tielaitoksen maksullisesta palvelutoi- 3540: minnasta oli arvioitu 13,2 Mmk:ksi, mutta tilin- 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion vi- 3541: päätöksen mukaan ne olivat yli kaksi kertaa rastot ja laitokset. Osaston tulot olivat 13,5 Mmk 3542: suuremmat ja nousivat 28,0 Mmk: aan. Ennakoi- (4 %) budjetin 301,8 Mmk:n arviota suuremmat. 3543: tua suurempi kertymä aiheutui ulkopuolisille Turun asennuspajan käyttötulot olivat 10,1 3544: tehtävien maksullisten töiden lisääntymisestä. Mmk (16 %) suuremmat kuin arvioitu 65,0 3545: Merenkulkulaitoksen tulot olivat tilinpäätöksen Mmk, koska liikevaihdon kasvu oli arvioitua 3546: mukaan 340,0 Mmk tuloarvion 289,9 Mmk:n suurempi. Valtion pukutehtaan käyttötulot jäi- 3547: asemesta. Merikuljetusten määrä kasvoi enna- vät 30 % ennakoitua pienemmiksi. Tulot oli ar- 3548: koitua enemmän. Kertomusvuonna kotimaisten vioitu 67,5 Mmk:ksi, mutta niitä kertyi vain 47,1 3549: alusten osuus etenkin tuontikuljetuksissa laski Mmk. Syynä tähän oli se, että myynti oli huo- 3550: voimakkaasti. Autorekisterikeskuksen tulot ylit- mattavasti budjetoitua pienempää. 3551: tivät arvioidun 316,8 Mmk 48,1 Mmk:lla (15 %). 3552: Syynä tähän oli rekisteriotemaksujen arvioitua 15 Os. Lainat. Tuloja kertyi tilinpäätöksen 3553: suurempi kertymä. mukaan 128,4 Mmk (4 %) arvioitua 3 541,4 3554: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- Mmk:aa vähemmän. Uusia valtionlainoja otet- 3555: alan muut tulot olivat tilinpäätöksen mukaan tiin 145,1 Mmk (5 %) vähemmän kuin tulo- 3556: 206,7 Mmk ja ylittivät arvion 164,9 Mmk 41,9 arvioon merkitty 2 890,0 Mmk. 3557: Mmk:lla (25 %), sillä sekalaisia tuloja kertyi Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, 3558: arvioitua enemmän. Valtionapuja palautettiin joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta 3559: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vähintään JOO Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Pää- 3560: 181,3 Mmk (30 %) arvioitua 600,0 Mmk:aa luokkiin 21-23 ja 25-26 ei kertomusvuonna 3561: enemmän. sisältynyt näitä ehtoja täyttäviä menojen ylityk- 3562: Työministeriön hallinnonalan muut tulot oli siä tai säästöjä. 3563: arvioitu 14,2 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen 3564: mukaan ne olivat yli viisi kertaa suuremmat ja 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala. 3565: nousivat 79,3 Mmk:aan. Momentille kertyi työl- Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 4 605,8 3566: lisyyslain mukaisiin kuntien valtionosuuksiin lii- Mmk ja jäivät 21,0 Mmk pienemmiksi kuin 3567: kaa myönnettyjen ennakoiden palautuksia. Nii- arvioitu 4 626,9 Mmk. Momentille Valtionapu 3568: den suuruutta ei tuloarviota laadittaessa ole Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:lle oli 3569: toiminnan uutuuden vuoksi kyetty riittävän tar- myönnetty 27,0 Mmk, mutta määrärahasta jäi 3570: koin arvioimaan. Työministeriössä on ryhdytty käyttämättä 12,2 Mmk (45 %). Säästö aiheutui 3571: toimiin ylisuurten ennakoiden pienentämiseksi. mm. siitä, että rahoituskelpoisten avustusten 3572: Sakkorahojen tulot olivat 24,3 Mmk (10 %) kysyntä jäi arvioitua pienemmäksi ja avustuksia 3573: 12 3574: 3575: 3576: Menot v. 1990 3577: Tulo- ja menoarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Ylitys 3578: Tilinpäätöksen Säästö- 3579: Pääluokka Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä mukaan 3580: ja menoarvio mk 3581: mk mk mk mk % 3582: 21 TP .............. 19 055 000 - 19 055 000 18 731 132,59 -323 867,41 -2 3583: 22 EK ............. 220 428 300 1 100 000 221 528 300 221 331 754,19 -196 545,81 --0 3584: 23 VN ............. 244 021 000 1 100 000 245 121 000 243 755 607,71 -1 365 392,29 -1 3585: 24UM ............ 4 287 284 000 339 572 000 4 626 856 000 4 605 830 053,97 -21 025 946,03 --0 3586: 25OM ............ 1 710 912 000 33 950 000 1 744 862 000 1 755 206 764,67 10 344 764,67 1 3587: 26 SM ............. 4 481 135 800 230 155 000 4 711 290 800 4 754 793 938,91 43 503 138,91 1 3588: 27 PLM .......... 7 392 625 000 8 850 000 7 401 475 000 7 405 063 889,02 3 588 889,02 0 3589: 28VM ............ 17 701 668 000 435 970 000 18 137 638 000 18 019 798 987,01 -117 839 012,99 -1 3590: 29 OPM .......... 24 486 191 000 925 913 000 25 412 104 000 25 693 081 554,97 280 977 554,97 1 3591: 30MMM ........ 10 073 581 000 1 759 710 000 II 833 291 000 II 923 470 427,73 90 179 427,73 1 3592: 31 LM ............ 9 719 625 000 270 418 000 9 990 043 000 9 954 155 998,56 -35 887 001,44 --0 3593: 32 KTM ......... 4 337 138 800 600 776 000 4 937 914 800 4 853 038 098,32 -84 876 701,68 -2 3594: 33 STM .......... 36 638 118 000 2 130 194 558 38 768 312 558 38 960 866 990,78 192 554 432,78 0 3595: 34TM ............ 4 558 084 000 -262 140 000 4 295 944 000 3 997 911 783,98 -298 032 216,02 -7 3596: 35YM ............ 3 492 693 000 108 060 000 3 600 753 000 3 606 669 330,86 5 916 330,86 0 3597: 36 Valtion- 3598: velka ........... 12 246 600 000 -7 366 000 000 4 880 600 000 4 879 213 091,64 -1 386 908,36 --0 3599: Yhteensä .......•. 141 609 159 900 -782 371442 140 826 788 458 140 892 919 404,91 66 130 946,91 0 3600: 3601: 3602: 3603: haettiin vain siltä osin kuin omat varaukset eivät 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. Menot 3604: riittäneet. Rahoituspäätöksiä tehtiin runsaasti, ylittivät arvioidun 25 412,1 Mmk 281,0 Mmk:lla 3605: mutta niiden toteutus ajoittuu vuosille 1991-92. (1 %). Korkeakoulujen maksullisen palvelutoi- 3606: minnan menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3607: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala. 608,8 Mmk. Tämä oli 108,6 Mmk (22 %) 3608: Menot oli arvioitu 7 401,5 Mmk:ksi, mutta tilin- arvioitua enemmän. Ylitys johtui maksullisen 3609: päätöksen mukaan ne olivat 3,6 Mmk suurem- palvelutoiminnan laajenemisesta ja eri ministe- 3610: mat. Valtion pukutehtaan käyttömenot jäivät riöille ja virastoille tehdyn palvelutoiminnan 3611: 13,2 Mmk (21 %) pienemmiksi kuin budjetoitu muuttumisesta maksulliseksi. 3612: 63,9 Mmk. Säästö syntyi raaka- ja tarvikeaine- Aikuisopintorahan maksamiseen oli budjet- 3613: menoissa, koska myynti jäi arvioitua pienem- tiin myönnetty 77,0 Mmk, mutta kertomusvuo- 3614: mäksi. den syksyn hakijamäärän odotettua suuremman 3615: kasvun vuoksi määräraha ylitettiin 18,7 Mmk:lla 3616: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala. (24 %). Korvaus työnantajille oppisopimuslakiin 3617: Menot jäivät 117,8 Mmk (1 %) pienemmiksi perustuvasta ammattikoulutuksesta jäi 17,0 3618: kuin budjetoitu 18 137,6 Mmk. Momentille Mmk (11 %) pienemmäksi kuin budjetoitu 3619: Eräät valtion maksamat korvaukset oli myön- 155,0 Mmk, sillä oppisopimuksia tehtiin arvioi- 3620: netty 149,0 Mmk, mutta määrärahasta jäi tua vähemmän. 3621: käyttämättä 20,2 Mmk (14 %). Korot ja tiedon- 3622: siirtopalkkiot aiheuttivat menoja 159,6 Mmk, 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 3623: joka oli 19,6 Mmk (14 %) ennakoitua enemmän. nonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 90,2 3624: Momentilta maksetaan mm. oikeudenkäyntiku- Mmk (1 %) suuremmat kuin arvioitu 11 833,3 3625: luja veroasioissa ja palautettavien verojen kor- Mmk. Viljan ja nurmikasvien siementen var- 3626: koja, jotka nousivat eri oikeusasteiden tekemien muusvarastoinnista aiheutuvien kustannusten 3627: päätösten johdosta. Ensimmäisessä lisämenoar- korvaamiseen käytettiin 10,5 Mmk enemmän 3628: viossa myönnettiin 36,0 Mmk momentille Suo- (12 %) kuin budjetoitu 89,3 Mmk. Tulo- ja me- 3629: men osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehi- noarvioesityksessä oli ollut lähtökohtana 500 3630: tyspankin osakepääoman maksamisesta, mutta milj. kilon tarve, mutta varmuusvarastomäärä 3631: määräraha jäi tarpeettomana kokonaan käyttä- nostettiin kertomusvuoden aikana 640 milj. ki- 3632: mättä. loon. 3633: 13 3634: 3635: Maataloustuotteiden vientitukea maksettiin Mmk (24 %) suurempi. Säästö johtui markan 3636: 100,5 Mmk (3 %) enemmän kuin ennakoitu markkinakoron alenemisesta, joidenkin hank- 3637: 3 376,0 Mmk. Ylitys johtui maitotaloustuottei- keiden peruuntumisesta ja eräiden rakenteilla 3638: den vientituen lisäämisestä 110 Mmk:lla. Määrä- olevien alusten toimitusajankohtien siirtymisestä 3639: rahaa vähennettiin vastaavasti vuoden 1991 tulo- sekä siitä, että ulkomaisen luotonoton korkotu- 3640: ja menoarvioesityksestä. Nuorten viljelijöiden kea ei suoritettu enää kertomusvuodelle, koska 3641: tukemiseen myönnettiin toisessa lisämenoarvios- debentuurien liikkeeseenlasku lopetettiin. Lainat 3642: sa lisäystä 20,0 Mmk, mutta sitä ei tilivuonna viennin edistämiseen aiheuttivat menoja 23,1 3643: ehditty enää kokonaan käyttää, joten momentin Mmk, joka oli 15,9 Mmk (41 %) arvioitua vä- 3644: 45,0 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä 12,7 hemmän, sillä kertomusvuoden 9 Mmk:n myön- 3645: Mmk (28 %). Avustukset maaseudun pienimuo- tämisvaltuudesta toteutui n. 6 Mmk ja ennen 3646: toisen elinkeinotoiminnan edistämiseen aiheutti- kertomusvuotta myönnettyjen valtuuksien käy- 3647: vat kertomusvuonna menoja 94,7 Mmk, joka töstä aiheutui menoja n. 13 Mmk vähemmän 3648: alitti arvion 17,3 Mmk:lla (15 %), sillä maksutek- kuin ennakoitu 30 Mmk, koska yritykset eivät 3649: nisistä syistä maksatukset ajoittuivat myöntä- nostaneet niille myönnettyjä lainoja niin paljon 3650: misvuotta seuraaviin vuosiin. Satovahinkojen kuin oli oletettu. 3651: vuoksi myönnettävien korkotukilainojen me- 3652: noista säästyi 12,8 Mmk (19 %). Arvio oli 68,0 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 3653: Mmk. ala. Menot oli arvioitu 38 768,3 Mmk:ksi, mutta 3654: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. Me- 3655: ne olivat tilinpäätöksen mukaan 192,6 Mmk 3656: not oli arvioitu 9 990,0 Mmk:ksi, mutta tilinpää- suuremmat. Valtion osuus sairausvakuutuslaista 3657: töksen mukaan ne olivat 35,9 Mmk pienemmät. johtuvista menoista ylitti arvioidun 886,0 Mmk 3658: Luvussa Tiet olivat menot ulkopuolisille tehtä- 142,8 Mmk:lla (16 %). Pakolaisten vastaanotto 3659: vistä töistä 15,4 Mmk (21 %) suuremmat kuin aiheutti menoja 21,8 Mmk (17 %) enemmän kuin 3660: arvioitu 72,0 Mmk maksullisten töiden lisäänty- budjetoitu 128,0 Mmk, sillä turvapaikanhakijoi- 3661: misen vuoksi. Vastaavasti tulot tielaitoksen den määrä oli huomattavasti arvioitua suurempi. 3662: maksullisesta palvelutoiminnasta olivat 14,8 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttö- 3663: Mmk arvioitua suuremmat. Momentin Lasti- kustannuksiin ylitti arvioidun 7 448,5 Mmk 3664: alusten hankintojen tukeminen 46 Mmk:n mää- 102,5 Mmk:lla (1 %). Valtionosuus kunnille so- 3665: rärahastajäi käyttämättä 18,1 Mmk (39 %), sillä siaalipalvelujen perustamiskustannuksiin oli 3666: osa aluksista valmistui vasta v. 1991 eikä aiheut- budjetoitu 145,5 Mmk:ksi, mutta määrärahasta 3667: tanut korkotuen tarvetta kertomusvuonna. jäi käyttämättä 21,1 Mmk (14 %). Valtionosuus 3668: Määrärahan tarvetta vähensi myös se, että osa kunnille kansanterveystyön perustamiskustan- 3669: lainoista muutettiin halvempikorkoisiksi valuut- nuksiin jäi 18,9 Mmk (14 %) pienemmäksi kuin 3670: talainoiksi sen jälkeen, kun liikenneministeriö oli ennakoitu 133,8 Mmk ja valtionosuus kunnille 3671: päättänyt asettaa avustukseen oikeuttavalle erikoissairaanhoidon perustamiskustannuksiin 3672: korolle 11,5 %:n enimmäisrajan. Korvaus virka- alitti arvioidun 127,6 Mmk 15,8 Mmk:lla (12 %). 3673: lähetysoikeuden käytöstä postiliikenteessä oli Syynä olivat hyväksyttyjen hankkeiden toteutta- 3674: tilinpäätöksen mukaan 36,1 Mmk (25 %) pie- misajankohdan muutokset. 3675: nempi kuin budjetoitu 143,0 Mmk. Määrärahan 3676: käyttöä vähensi se, että osa virkalähetyksistä tuli 34 Pl. Työministeriön hallinnonala. Tilinpää- 3677: maksulliseksi kertomusvuoden maaliskuusta töksen mukaan menot olivat 3 997,9 Mmk, 3678: alkaen. Ilmailuhallin:non muut käyttömenot ylit- joka oli 298,0 Mmk (7 %) budjetoitua vähem- 3679: tivät arvion 33,1 Mmk:lla (20 %) ja nousivat män. Työllisyyden hoidon menoista valtion- 3680: 201,1 Mmk:aan. osuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden 3681: lieventämiseen oli arvioitu 1 117,0 Mmk:ksi, 3682: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- mutta määrärahastajäi käyttämättä 126,4 Mmk 3683: nonala. Menot jäivät 84,9 Mmk (2 %) pienem- (11 %), sillä budjetissa arvioitu kuntien valmius 3684: miksi kuin ennakoitu 4 937,9 Mmk. Pienyritys- hoitaa osin myös valtiolle kuuluvia työllisyslain 3685: ten ja pääkaupunkiseudulta siirtyvien yritysten velvoitteita osoittautui vuoden mittaa ennakoi- 3686: tukemiseen oli budjetoitu 52,0 Mmk, mutta tua vähäisemmäksi. Toisaalta kuntien ennalta 3687: määrärahastajäi käyttämättä 11,5 Mmk (22 %). laatimiin työllistämissuunnitelmiin perustuvat 3688: Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle oli tilin- valtionosuusennakot osoittautuivat ylimitoite- 3689: päätöksen mukaan 83,4 Mmk. Arvio oli 26,6 tuiksi. Valtionapua työttömyyden lieventämi- 3690: 14 3691: 3692: seenjäi 381,5 Mmk:n määrärahasta käyttämättä mien lainojen. Lisäksi useita näistä lainoista ei 3693: 86,6 Mmk (23 %). Työllisyyslain velvoitteiden lyhennetä vaan ne erääntyvät kerralla takaisin- 3694: mukaista työllistämistä oli tulo- ja menoarviossa maksettaviksi laina-ajan päätyttyä. 3695: arvioitu voitavan hoitaa huomattavalta osin 3696: yksityiselle sektorille ohjatuin tukitoimin. Työl- 36 PI. Valtionvelka. Tilinpäätöksen mukaan 3697: listettyjen määrä jäi kuitenkin lähes 1 600:lla menot olivat 1,4 Mmk pienemmät kuin budjetoi- 3698: jälkeen tavoitetasosta. Työllisyysperusteista val- tu 4 880,6 Mmk. Palkkiot ja muut menot val- 3699: tionapua investointeihin käytettiin tilinpäätök- tionvelasta ylittivät ennakoidun 144,0 Mmk 33,9 3700: sen mukaan 140,8 Mmk. Tämä oli 39,2 Mmk (22 Mmk:lla (24 %). Tämä johtui rahoitustarpeen 3701: %) budjetoitua vähemmän. äkillisestä kasvusta vuoden lopulla ja kotimais- 3702: ten rahoitusmarkkinoiden korkeasta korkota- 3703: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala. sosta. 3704: Menot olivat 5,9 Mmk pienemmät kuin arvioitu Edellä on käsitelty etupäässä niitä momentte- 3705: 3 600,8 Mmk. Vuokra-asuntolainojen korkotuki ja, joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta 3706: oli budjetoitu 68,0 Mmk:ksi, mutta määräraha vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Seu- 3707: ylitettiin 11,7 Mmk:lla (17 %). Ylitysjohtui kiin- raavissa tapauksissa tulojen lisäys tai vajaus ja 3708: nitysluottolaitosten myöntämien lainojen lisään- vastaavasti menojen ylitys tai säästö on jäänyt 10 3709: tymisestä. Näiden lainojen korkohyvitys on Mmk:aa pienemmäksi, mutta se on vähintään 3710: korkeampi kuin muiden luottolaitosten myöntä- 50%. 3711: 3712: Momentti Tulo-ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 3713: menoarvion sekä päätöksen suurempi + 3714: siihen tehtyjen mukaan pienempi- 3715: muutosten 3716: mukaan 3717: l 000 mk % 3718: 3719: Tulot 3720: 11.19.09 Muut verotulot ............................................................. . 1 000,0 4 977,2 +3 977,2 +398 3721: 12.26.05 Lääninhallitusten tulot ................................................. . 5 000,0 -5 000,0 -100 3722: 12.29.42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot .............................. . 6 175,0 2 345,0 -3 830,0 -62 3723: 12.29.51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot ............................. . 6 960,0 II 479,8 +4 517,8 +65 3724: 12.30.65 Geodeettisen laitoksen tulot ......................................... . 90,0 138,5 +48,5 +54 3725: 12.32.33 Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot ............................... . 500,0 -500,0 -100 3726: 12.34.03 Työsuojeluhallinnon tulot ............................................ . 1 950,0 845,8 -1 104,2 -57 3727: 12.35.40 Asuntotoimen tulot ...................................................... . 1 450,0 2 814,9 +1 364,9 +94 3728: 12.39.03 Oikaisurahat ................................................................. . 500,0 -500,0 -100 3729: 12.39.06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tulot, 3730: joita voidaan käyttää maiden ostamiseen valtion 3731: metsätaloutta varten ..................................................... . 200,0 69,6 -130,4 -65 3732: 12.39.08 Pysäköintivirhemaksut ................................................. . 1 600,0 746,3 -853,7 -53 3733: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot ................................................... . 10 000,0 16 485,8 +6 485,8 +65 3734: 13.02.01 Kurssihyvitykset ........................................................... . 4 500,0 -4 500,0 -100 3735: 14.60.01 Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja 3736: laitosten sekalaiset myyntitulot .................................... . 100,0 505,0 +405,0 +405 3737: 14.60.03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukaisista 3738: aluevaihdoista ............................................................... . 500,0 240,0 -260,0 -52 3739: Menot 3740: 24.01.28 Maksullinen palvelutoiminta ........................................ . 1 800,0 2 917,6 +1 117,6 +62 3741: 24.99.93 Kurssivaihtelut ............................................................. . 100,0 1 686,5 + 1 586,5 +1 587 3742: 25.45.30 Valtionapu yleisestä oikeusaputoiminnasta 3743: aiheutuviin menoihin .................................................... . 100,0 -100,0 -100 3744: 26.80.31 Valtionosuus aluehälytyskeskusten käyttö- 3745: kustannuksiin ............................................................... . 4 200,0 -4 200,0 -100 3746: 26.90.87 Maa-alueiden ja rakennusten hankkiminen ................. . 250,0 4,2 -245,8 -98 3747: 26.99.24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito ja koulutus .................... . 500,0 252,2 -247,8 -50 3748: 27.99.93 Kurssivaihtelut ............................................................. . 200,0 3 813,1 +3613,1 +1 807 3749: 28.05.95 Valtion saatavien turvaaminen ..................................... . 100,0 14,1 -85,9 -86 3750: 28.64.28 Maksullinen palvelutoiminta ........................................ . 10 000,0 1 421,5 -8 578,5 -86 3751: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 3752: menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa ...... . 2 000,0 -2 000,0 -100 3753: 15 3754: 3755: Momentti Tulo-ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 3756: menoarvion sekä päätöksen suurempi+ 3757: siihen tehtyjen mukaan pienempi~ 3758: muutosten 3759: mukaan 3760: l 000 mk % 3761: 3762: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet ....................................... 3 000,0 -3 000,0 -100 3763: 29.10.71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle .............. 3 000,0 5 306,1 +2 306,1 +77 3764: 29.65.35 Eräät avustukset ............................................................ 300,0 21,3 -278,7 -93 3765: 29.69.52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen 3766: korkotuki ...................................................................... 100,0 19,6 -80,4 -80 3767: 29.84.95 Kulttuuriymäristön suojelusta aiheutuvat menot .......... 300,0 18,8 -281,2 -94 3768: 30.08.24 Tarkastustoiminnan erillismenot ................................... 2 650,0 4 463,1 + 1 813,1 +68 3769: 30.08.41 Eräät korvaukset ........................................................... 355,0 171,3 -183,7 -52 3770: 30.14.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 450,0 764,3 + 314,3 +70 3771: 30.37.48 Eräät korvaukset ja maksut .......................................... 550,0 83,9 -466,1 -85 3772: 30.70.25 Tutkimussopimustoiminnan tulot ................................. 3 900,0 1 167,6 -2 732,4 -70 3773: 30.76.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 300,0 59,4 -240,6 -80 3774: 31.24.52 Tielain mukainen korkotuki .......................................... 100,0 49,1 50,9 -51 3775: 31.32.44 Saaristoliikenteen avustaminen ..................................... 710,0 320,2 -389,8 -55 3776: 32.02.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 1 000,0 -1000,0 -100 3777: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus ........................... 500,0 12,5 -487,5 -97 3778: 32.33.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 500,0 -500,0 100 3779: 32.51.46 Pienyritysten perustamisen edistäminen ........................ 3 000,0 1 322,4 -1 677,6 -56 3780: 32.80.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 300,0 119,5 -180,5 -60 3781: 33.23.37 Valtion korvaus sotaarpojen työhuollon kustannuksiin 50,0 11,5 38,5 -77 3782: 33.28.30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien 3783: henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun 3784: sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin ........ 1 000,0 -1000,0 -100 3785: 33.28.51 Invalidiraha ................................................................... 325,0 2,1 -322,9 -99 3786: 33.32.39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelujen 3787: eräisiin perustamiskustannuksiin ................................... 1 200,0 433,0 -767,0 -64 3788: 33.57.30 Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalousyrittäjien 3789: lomituspalvelujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjes- 3790: telmän hallintomenoihin ............................................... 1 000,0 359,6 -640,4 -64 3791: 33.79.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 3792: kunnille erikoissairaanhoidon eräisiin käyt- 3793: tökustannuksiin ............................................................. 1 200,0 373,8 -826,2 -69 3794: 34.01.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 2 000,0 180,1 -1819,9 -91 3795: 34.05.22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 3796: johtuvat toimenpiteet .................................................... 15,0 -15,0 -100 3797: 35.12.37 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin .... 1 000,0 414,6 -585,4 -59 3798: 35.12.63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien 3799: korkotuki ...................................................................... 6 000,0 2 364,6 -3 635,4 -61 3800: 35.25.28 Maksullinen palvelutoiminta ......................................... 800,0 347,4 -452,6 -57 3801: 35.32.61 Rakennetun ympäristön suojelusta aiheutuvat 3802: korvaukset ..................................................................... 300,0 -300,0 -100 3803: 3804: 3805: Määrärahojen ylitykset hallituksen käyttöön 23,0 Mmk. Ilmailuhallitus 3806: ylitti siirtomäärärahan 23 889 mk:lla. Syynä yli- 3807: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. tykseen oli se, että Helsinki-Vantaan lentoase- 3808: Kertomusvuoden tilinpäätökseen sisältyy yksi malle kuuluvia palkkakustannuksia oli kirjaan- 3809: siirtomäärärahan ylitys. Oikeusministeriön hal- tunut Malmin lentoaseman kustannuksiksi ja 3810: linnonalan momentti 25.50.77 Työsiirtoloille myös päinvastoin. 3811: järjestettävät työt ylitettiin. Tulo- ja menoarvios- Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavalla si- 3812: sa momentille myönnettiin 28,0 Mmk. Valtion vulla olevasta asetelmasta käy pääluokittain ilmi 3813: vuoden 1990 erityismenoarvion mukaan tältä arviomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna 3814: momentilta oli myönnetty tie- ja vesirakennus- ja se, kuinka monta niistä on ylitetty, ylitysten 3815: hallituksen käytettäväksi 5 Mmk yleisten teiden suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina 3816: tekemisestä aiheutuviin menoihin sekä i1mai1u- verrattuna tulo- ja menoarviossa sekä lisämeno- 3817: 16 3818: 3819: arviossa osoitettuihin vastaavien momenttien Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 3820: määriin sekä lisäksi se, kuinka moneen ylityk- sama kuin edellisenä vuonna ja 4 % pienempi 3821: seen on pyydetty lupa 31.1.1991 jälkeen. Valtion kuin v. 1988. Markkamäärä oli kertomusvuonna 3822: liikeyritysten arviomäärärahamomentteja, jotka 13 % edellisvuotista pienempi ja 89% suurempi 3823: ovat sarakkeen ulkopuolella, on pääluokissa 27, kuin v. 1988. 3824: 30, 31 ja 32. Ne on otettu taulukossa mukaan. Sellaisia ylityksiä, joihin pyydettiin lupa 3825: Ilman niitä olisi ylitysten määrä yhteensä 1 367,0 31.1.1991 jälkeen, oli viisi. Ulkoasiainministe- 3826: Mmk ja lisärahoitustarpeen lisäykset 6,6 Mmk riön hallinnonalalla, liikenneministeriön hallin- 3827: eli kaikkiaan 1 373,6 Mmk. Tämä vastaa Halli- nonalalla ja valtionvelassa oli yksi tällainen 3828: tuksen kertomuksen valtiovarain hoidosta ja määräraha. Sisäasiainministeriön hallinnonaloil- 3829: tilasta v. 1990 liitteessä 2 olevaa tilinpäätöksessä la oli kaksi arviomäärärahaa, joihin ylityslupa 3830: ilmenevää arviomäärärahojen ylitystä. pyydettiin vasta 31.1.1991 jälkeen. 3831: Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen sääs- Ulkoasiainministeriön pääluokkaan kuulu- 3832: töt olivat yhteensä 1 200,8 Mmk. Sarakkeen ul- valle arviomäärärahamomentille 24.99.21 Tila- 3833: kopuolella olevien arviomäärärahojen säästöt päinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa 3834: olivat yhteensä 48,0 Mmk ja ylitykset 67,4 Mmk. pyydettiin ja saatiin 500 000 mk:n ylityslupa 3835: Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli 30.1.1991. Tiedot ylityslupapyyntöä varten saa- 3836: 499 arviomäärärahaa, ja niiden yhteissumma oli tiin ulkoasiainministeriöitä saadun tiedon mu- 3837: 108 337,5 Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin kaan tiliviraston pääkirjasta 23.1.1991, johon 3838: 191. Ylitysten markkamäärä oli 1 434,3 Mmk eli mennessä ylityksiä oli syntynyt 427 000 mk ja 3839: 2,9 % näiden arviomäärärahojen menoarvion tiedossa oli ulkoasiainministeriön omia matka- 3840: mukaisesta yhteissummasta. Vuonna 1989 arvio- laskuja n. 50 000 mk. 3841: määrärahoja oli 528 ja niistä ylitettiin myös 191. Ylitysluvan arvioitiin kattavan koko arvio- 3842: Ylitysten markkamäärä oli 1 645,1 Mmk ja yli- määrärahan ylitys. Menoja kertyi kuitenkin lisää 3843: tysprosentti 3,0. Vuonna 1988 arviomäärärahoja n. 724 000 mk 23.1-14.2.199l,joten ulkoasiain- 3844: oli 546 ja niistä ylitettiin 198. Ylitysten markka- ministeriön oli pyydettävä uusi 750 000 mk:n 3845: määrä oli tuolloin 757,7 Mmk ja ylitysprosentti ylityslupa 21.2.1991. Suurimman osan näistä 3846: 3,0. 3847: 3848: 3849: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1990 3850: Arviomäärärahoja yhteensä Arviomäärärahoja ylitetty Ylityslupa pyydetty 31.1.1991 jälkeen 3851: Pääluokka 3852: kpl 1 000 mk kpl 1 000 mk % kpl mk 3853: 21 TP 2 14 355,0 1 543,8 5,8 - - 3854: 22 EK 14 176 633,3 7 4 982,1 7,1 - - 3855: 23 VN 6 43 046,0 4 1 799,1 7,9 - - 3856: 24 UM 10 816 466,0 5 6 188,1 1,1 1 650 953,95 3857: 25OM 24 1 378 091,0 14 24 710,8 2,4 - - 3858: 26 SM 26 4 031 477,8 14 56 540,8 1,9 2 386 031,93 3859: 27 PLM 17 3 376 058,0 7 25 204,5 4,7 - - 3860: 28 VM 47 12 108 988,0 12 37 550,8 4,8 - - 3861: 290PM 94 22 354 965,0 40 347 427,0 4,0 - - 3862: 30MMM 69 10 174 986,0 29 192 517,6 2,6 - - 3863: 31 LM 30 2 107 948,0 II 91 631,5 8,7 1 7 511 383,72 3864: 32 KTM 53 2 846 930,0 13 52 816,9 5,2 - - 3865: 33 STM 68 38 183 081,6 21 494 353,7 2,0 - - 3866: 34TM 18 3 995 823,0 6 37 492,4 3,4 - - 3867: 35YM 16 1 848 003,0 5 26 277,4 3,3 - - 3868: 36 Valtion- 3869: velka 5 4 880 600,0 2 34 312,1 21,9 1 297 765,90 3870: Yhteensä 499 108 337451,7 191 1 434 348,5 2,9 5 8 846135,50 3871: V. 1989 3872: yhteensä 528 108 934 297,2 191 1 645 086,0 3,0 5 3 586 932,45 3873: V. 1988 3874: yhteensä 546 98 403 397,5 198 1 757 661,7 3,0 5 7 816 529,82 3875: 17 3876: 3877: lisäyksistä muodostivat valtiovierailuja koskevat helmikuussa ajettuun tietokoneajoon, ei määrä- 3878: matkalaskut. Muut lisäykset aiheutuivai ulko- rahan käyttö ollutkaan vielä 25.1.1991 lopulli- 3879: asiainministeriön kauppapoliittisen ja poliittisen nen. Tällöin todettiin valtiokonttorista saadun 3880: osaston toimialoihin kuuluvista matkoista. tiedon mukaan, että momentille tarvitaan vielä 3881: Ylitystarpeen arvioimista oikean suuruiseksi n. 300 000 mk:n ylityslupa menorästien vuoksi. 3882: vaikeutti ulkopuolisten, ulkoasiainministeriön Sisäasiainministeriön hallinnonalalla rekiste- 3883: rahoittamiin virkamatkoihin osallistuneiden vir- ritoimistojen arviomäärärahan 26.07.01 Palk- 3884: kamiesten matkalaskujen myöhästyminen. Mui- kaukset ylittämiseen pyydettiin lupa vasta 3885: den kuin ulkoasiainhallinnon virkamiesten vir- 20.2.1991. Sisäasiainministeriön taloustoimistol- 3886: kamatkoihin käytetään määrärahasta n. 10 ta saadun selvityksen mukaan lääninhallitukset 3887: Mmk. Määrärahatarpeen arvioiminen tältä osin tekevät selvityksensä edellisen vuoden tileistä 3888: on erittäin vaikeaa. Ulkoasiainministeriässä on tammikuun loppuun mennessä. Turun ja Porin 3889: tarkoitus ottaa syksyllä 1991 käyttöön uusi atk- lääninhallituksen tehtyä tarkistuslaskelmia ilme- 3890: pohjainen matkarekisteri, joka tulee helpotta- ni, että työsopimussuhteisten henkilöiden palk- 3891: maan määrärahatarpeen arvioimista. kauksesta puuttui virhelaskelman vuoksi 25 000 3892: Liikenneministeriön hallinnonalalla pyydet- mk. Muiden läänien rekisteritoimistoista ei ollut 3893: tiin lupa 21.2.1991 momentin 31.92.21 Ilmailu- siirrettävissä määrärahaa, joten ylityslupa haet- 3894: hallinto, Muut käytämenot ylittämiseen 21,9 tiin vasta helmikuun puolella välittömästi sen 3895: Mmk:lla. Momentin määrärahaa oli tätä ennen jälkeen, kun vajaus oli tullut ministeriön tietoon. 3896: ylitetty 26,1 Mmk:lla 17.1.1991 tehdyn päätök- Valtiovarainministeriö on raha-asiainkäsitte- 3897: sen perusteella. Virastomuotoinen ilmailuhalli- lyssä 6. 3.1991 puoltanut arviomäärärahamo- 3898: tus muuttui uusimuotoiseksi liikelaitokseksi mentin 26.99.29 Sisäasiainministeriön hallinon- 3899: 1.1.1991 lukien. Ilamailulaitoksen ilmoituksen alan muut menot ylittämistä 130 000 mk:lla. 3900: mukaan ilmailuhallinnolle kuuluvien kaikkien Raha-asiainkäsittelyssä 14.3.1991 määrärahaa 3901: menojen selvittäminen tammikuun 1991 aikana saatiin ylittää vielä 64 000 mk:lla. Ylitystarve 3902: ei ollut mahdollista eikä aloittavalle uudelle aiheutui kunnallisen itsehallinnon vahvistamis- 3903: liikelaitokselle haluttu asettaa lisärasitteita niistä projektin palkkausmenoista, Vaasa-neuvottelu- 3904: menoista, jotka kuuluivat kertomusvuodelle. kunnan toiminnasta, Ulkomaalaiskeskuksen 3905: Suurin yksittäinen syy ylitystarpeeseen oli matkoista ja ulkomaalaisten sotilashautojen 3906: Porin lentoasemalla 26.11.1990 tapahtunut hoidosta. Lopulliset ylitystarvetiedot ovat olleet 3907: Finnair Oy:n koulutuskoneen vaurioituminen. käytettävissä vasta tilinpäätöksen valmistelun 3908: Vaurioituminen aiheutui ilmailuhallinnon työn- yhteydessä. Raha-asiainkäsittelyn 6.3.1991 jäl- 3909: tekijöiden virheestä ja ilmailuhallinto joutuu kor- keen kuitenkin ilmeni, että ministeriön tilirekis- 3910: vaamaan onnettomuudesta aiheutuneet kustan- teriin oli vuoden alussa erheellisesti syötetty 3911: nukset. Porin vauriosta saatiin tutkimuskerto- tavoitetietona 100 000 mk:n määräraha, joka 3912: mus vasta 4.2.1991. Jutun käsittely on vielä vuoden aikana osoitettiin eräille lääninhallituk- 3913: kesken. Määrärahan ylitys johtui myös Helsinki- sille ulkomaalasten sotilashautojen hoitokustan- 3914: Vantaan lentoasemalla kertomusvuoden aikana nuksiin. Koska mainittu summa näkyi säästönä 3915: toteutetuista, lentoaseman toiminnan kannalta ministeriön pääkirjassa, syntyi väärä kuva 3916: välttämättämistä toimista, joiden kustannukset momentin kokonaiskäytöstä, joka aiemman yli- 3917: eivät alkuperäistä budjettia laadittaessa olleet tysluvan jälkeen ylittyi vielä 64 000 mk:lla. 3918: vielä tiedossa. Myös muilla lentoasemilla loppu- Hallitusmuodon mukaan siirtomäärärahan ylit- 3919: vuoden kunnossapitomenot ovat kohonneet täminen on kiellettyä. Ilmailuhallitus ylitti osuu- 3920: arvioitua suuremmiksi. Ilmailulaitoksessa kerto- tensa momentin 25.50. 77 Työsiirtoloille järjestet- 3921: musvuonna käyttöön otettua menojen seuranta- tävät työt siirtomäärärahasta 23 889 mk:lla. Val- 3922: ja raportointijärjestelmää ei ole saatu vielä täysin tiontilintarkastajat korostavat määrärahojen käy- 3923: toimimaan. tön seurannan tärkeyttä ja tilinpidon huolellista 3924: Valtionvelan pääluokan momentille 36.09.21 suorittamista. Lisäys on mahdollista saada lisä- 3925: Palkkiot ja muut menot valtionvelasta valtio- budjetissa, kun se on välttämätöntä. 3926: konttori oli 23.11.1990 ja 25.1.1991 pyytänyt Valtion tulo- ja menoarviosta annetun asetuk- 3927: lupaa saada ylittää määrärahaa yhteensä 33,6 sen ( 424188) mukaan virastojen on pyydettävä 3928: Mmk:lla. Koska eräät tammikuun 1991 alku- lupaa arviomäärärahan ylittämiseen ao. ministe- 3929: puolella menorästeinä maksetut velanhoitome- riöitä varainhoitovuoden marraskuun loppuun 3930: not teknisistä syistä joutuivat mukaan vasta mennessä. Erityisistä syistä lupaa voidaan pyytää 3931: 3932: 2 311011F 3933: 18 3934: 3935: varainhoitovuotta seuraavan tammikuun loppuun on ryhdyttävä toimiin määrärahojen käytön so- 3936: mennessä. Säännöksistä ei selvästi ilmene, miten peuttamiseksi tulo- ja menoarviossa osoitettuihin 3937: tulee menetellä, kun kyseessä on ministeriön omat määrärahoihin, jotta niiden lisäyksiltä ja ylityksil- 3938: määrärahat. Tämä on aiheuttanut epäselvyyttä ja tä vältyttäisiin. 3939: siksi säännöksiä on näiltä osin täsmennettävä. 3940: Myös sanontaa "erityisistä syistä" tulee selkeyt- 3941: tää. Valtionvelka 3942: Valtiontilintarkastajien mielestä määrärahojen 3943: käytön seurantaa on tehostettava, jotta ylityslupa- Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme- 3944: pyyntöjen myöhästymistä säädetyistä määräajois- nee alla olevasta asetelmasta, johon on sisällytet- 3945: ta ei tapahtuisi. Ministeriöiden ja keskusvirastojen ty myös rahastotalouden velka. 3946: 3947: 3948: Valtionvelan kehitys v. 1990 3949: Velka Nostot Kuoletukset Valuutan- Valuuttakurs- Velka Muutos vuoden 3950: vuoden vuoden vuoden vaihdot sien mutok- vuoden aikana 3951: alussa aikana aikana set vuoden lopussa 3952: aikana 3953: Mmk Mm 3954: Kotimainen velka ....................... 30126 7 802 5 683 32 245 +2119 +7,0 3955: Pitkäaikainen velka .................. 29 876 7 502 5 133 32 245 +2 369 +7,9 3956: Yleisöobligaatiolainat ........... 24 126 4 420 4 564 11 23 982 -144 -0,6 3957: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja 3958: työeläkelaitoksilta .............. 5 744 82 569 5 257 -487 -8,5 3959: Lainat kunnilta ..................... 6 6 0 0 3960: Laina Valtion eläkerahastolta 3 000 3 000 +3 000 3961: Lyhytaikainen velka 3962: - velkasitoumukset .............. 250 250 -250 3963: - muu lyhytaikainen 21 ••••••••• 300 300 0 0 3964: 3965: Ulkomainen velka ..................... 22786 4 505 2 390 -108 24 793 +2 007 +8,8 3966: Pitkäaikainen velka .................. 22 786 4 505 2 390 -108 24 793 +2 007 +8,8 3967: 3968: Obligaatiolainat .................... 18 505 3 851 1 374 -65 20 917 +2 412 +13,0 3969: Muut joukkovelkakirjalainat 852 404 500 -24 732 -120 -14,1 3970: Velkakirjalainat ..................... 3 429 250 516 -19 3 144 -285 -8,3 3971: Yhteensä ................................... 52912 12 307 8 073 -108 57 038 +4126 + 7,8 3972: 3973: V. 1989 ...................................... 58 084 9 206 13 484 -2 -892 52 912 -5172 -8,9 3974: V. 1988 ...................................... 58 511 14 185 13 906 +1 -707 58 084 -427 -0,7 3975: V. 1987 ...................................... 51994 17 950 11 083 +1 -351 58 511 +6 517 +12,5 3976: V. 1986 ...................................... 46 981 15 257 11126 +882 51 994 +5 013 +11 3977: V. 1985 ...................................... 44269 11 357 7 768 -877 46 981 +2 712 +6 3978: V. 1984 ...................................... 38 124 11 113 5 580 +612 44 269 +6 145 +16 3979: V. 1983 ...................................... 30 248 11 725 4 628 +779 38 124 +7 876 +26 3980: V. 1982 ...................................... 22102 8 377 2 587 +2 356 30 248 +8 146 +37 3981: V. 1981 ...................................... 17 966 5 500 2 123 -759 22 102 +4 136 +23 3982: 3983: J) Sisältää vanhentuneina velasta paistettuja lainoja 10 Mmk. 3984: 21 Asuntorahaston lyhytaikainen laina. 3985: 3986: Kertomusvuoden päättyessä koko pitkäaikai- oli 9,8 % (v. 1989 9,3 %) ja efektiiviset kustan- 3987: sen velkakannan keskimääräinen nimelliskorko nukset 10,3 %(v. 1989 9,8 %) ja ulkomaisen vas- 3988: oli 9,2% (v. 1989 8,8 %). Mikäli kaikki toteutu- taavasti 8,4% ja 8,3% (v. 1989 8,2% ja 8,4 %). 3989: neet ja valuuttamääräisen velan ennakoidut lai- Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamalla 3990: nakustannukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, huomioon kaikki toteutuneet kustannukset ja 3991: oli efektiivinen keskikorko 9,4% (v. 1989 9,2 %). tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät korot ja 3992: Kotimaisen velan keskimääräinen nimelliskorko kuoletukset 31.12.1990 vallinneiden valuutta- 3993: 19 3994: 3995: kurssien mukaan, joten ne eivät sisällä myöhem- Valuutta Osuus velasta 3996: pien valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. 1985 1986 1987 1988 1989 1990 3997: Kertomusvuonna valtio sanoi irti 129 Mmk % 3998: vanhoja korkeakorkoisia lainoja. Efektiiviseen USD .......... 31 21 16 19 24 21 3999: kustannustasoon vaikuttivat myös useiden vel- JPY ............ 19 15 13 10 7 7 4000: kavaluuttojen kurssien muutokset. DEM ......... 17 19 16 15 15 16 4001: CHF .......... 13 15 13 10 8 8 4002: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- NLG .......... II 12 8 7 5 4003: 10 4004: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli GBP .......... 7 6 9 12 10 10 4005: 4 v 9 kk (v. 1989 4 v 8 kk). Kotimaisen pitkäai- ECU .......... 4 8 8 9 13 4006: kaisen valtionvelan keskimääräinen takaisin- Muut ......... 2 8 15 18 20 20 4007: maksuaika oli 3 v 9 kk (v. 1989 3 v 2 kk). 4008: Ulkomaisen velan keskimääräinen takaisinmak- 4009: suaika oli 5 v 11 kk (edellisenä vuonna 6 v 7 kk). 4010: Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna Pitkäaikainen ulkomainen velka vuosien 4011: korkoja yhteensä 4 721 Mmk (v. 1989 4 916 1988-1990 päättyessä jakaantui korkokannan 4012: Mmk), josta kotimaisen velan osuus oli 2 772 mukaan seuraavasti: 4013: Mmk (v. 1989 2 842 Mmk). 4014: Pitkäaikainen kotimainen valtionvelka Korkoprosentti 1988 1989 1990 4015: 31.12.1989 ja 31.12.1990 jakaantui korkokan- Mmk % Mmk 'Yo Mmk % 4016: nan mukaan seuraavasti: 4017: 3,644 ~ 5,95 ...... 4 756 18 3 898 17 3 869 16 4018: 6,00 ~ 6,875 ..... 1 337 5 1 216 5 573 2 4019: 7 ~7,97 ....... 6 449 25 6 181 27 5 281 21 4020: Korkoprosentti 1989 1990 8 ~ 8,875 ..... 3 700 14 2 331 10 2 508 10 4021: Mmk % Mmk % 9 ~ 10,75 ..... 7 130 27 6 945 31 10 590 43 4022: 250 1 6 0 11,05 ~ 15,125 ... 2 907 II 2 215 10 1 972 8 4023: 0 ························· 4024: 6 1/2 ~7 3/4 ······ 8 682 29 (7~7 3/4) 7 086 22 Yhteensä ............. 26 279 100 22 786 100 24 793 100 4025: 8 ~ 8 1/2 ..... 5 174 17 4 321 13 4026: 9 ~ 9 3/4 ..... .2 564 9 5 059 16 4027: 10 ~ 10 3/4 ... 6 137 20 5 330 17 4028: II ~12 ......... 7 319 24 5 941 18 Valtion ulkomainen bruttovelka oli kerto- 4029: 12 1/2 ~ 13,16 .... 4 502 14 4030: musvuoden päättyessä 19% koko maan ulko- 4031: Yhteensä ............. 30 126 100 32 245 100 maisesta nettovelasta. Vuotta aiemmin se oli 21 4032: % ja vuoden 1988 päättyessä 32 %. Maan ulko- 4033: mainen nettovelka on viime vuosina noussut 4034: varsin voimakkaasti, niin että se oli kertomus- 4035: Pitkäaikaisesta velasta oli vielä indeksisidon- vuoden päättyessä 127,5 mrd. mk oltuaan vuotta 4036: naista 6 Mmk, josta indeksiehtojen mukaan aiemmin 106,6 mrd. mk ja vuoden 1988 päättyes- 4037: maksettiin kuoletuksille ja koroille indeksikoro- sä 81,4 mrd. mk. Vuoden 1991 lopussa se on 4038: tusta 13 Mmk. arvioitu nousevan 155 mrd. mk:aan. 4039: Ulkomaisesta valtionvelasta, joka kokonai- Valtionvelan määrä, 57 038 Mmk, oli kerto- 4040: suudessaan on pitkäaikaista, maksettiin kerto- musvuoden päättyessä 41 % valtion tuloista 4041: musvuonna korkoja 1 949 Mmk (v. 1989 2 074 ilman lainanottoa eli 2 prosenttiyksikköä suu- 4042: Mmk). Noin 63 % velasta eli 15 564 Mmk (v. rempi kuin vuotta aiemmin. Budjettitalouden 4043: 1989 57% eli 12 978 Mmk) on maksettava viiden bruttolainanotto oli kertomusvuonna 10 507 4044: seuraavan vuoden aikana. Kuoletuksia erääntyy Mmk ja nettolainanotto 2 734 Mmk. Vielä 4045: 6-10 vuoden kuluessa 6 265 Mmk (v. 1989 edellisenä vuonna kuoletukset olivat 9 056 4046: 7 956 Mmk) ja sen jälkeen 2 964 Mmk (v. 1989 Mmk:n bruttolainanottoa 4 290 Mmk suurem- 4047: 1 852 Mmk). mat. 4048: Kertomusvuoden päättyessä olleen ulkomai- Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionve- 4049: sen velan valuuttajakauma oli muuttunut edelli- lan kehitys viisivuotiskausittain v. 1950-80 ja 4050: sen vuoden lopussa olleen lainakannan valuutta- sen jälkeen vuosittain sekä verrattu valtionvelan 4051: jakaumasta. Ulkomaisen velan valuuttajakauma kokonaismäärää ao. vuoden lopussa BKT:hen 4052: tärkeimmissä valuutoissa oli vuosien 1985-1990 (koko vuoden markkinahintainen BKT käyvin 4053: lopussa seuraava: hinnoin): 4054: 20 4055: 4056: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) BKT Koko Ulkomainen 4057: valtion- valtion- 4058: velka velka 4059: Kotimainen Ulkomainen Yhteensä %BKT:stä %BKT:stä 4060: Mmk 4061: 1950 ..................................... 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9 4062: 1955 ····································· 750 616 1 366 10 157 13,4 6,0 4063: 1960 ····································· 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6 4064: 1965 ..................................... 2 269 1 177 3 446 26 634 12,9 4,4 4065: 1970 ····································· 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4 4066: 1975 ····································· 1 935 1 221 3 156 104 291 3,0 1,2 4067: 1980 ..................................... 7 625 10 341 17 966 192 556 9,3 5,4 4068: 1981 ····································· 8 771 13 331 22 102 218 455 10,1 6,1 4069: 1982 ····································· 11 441 18 807 30 248 245 172 12,3 7,7 4070: 1983 ····································· 16 401 21 723 38 124 274 436 13,9 7,9 4071: 1984 ····································· 19 323 24 946 44 269 307 713 14,4 8,1 4072: 1985 ····································· 21 304 25 677 46 981 336 824 13,9 7,6 4073: 1986 ..................................... 25 013 26 981 51 994 357 566 14,5 7,5 4074: 1987 ····································· 29 831 28 680 58 511 391 597 14,9 7,3 4075: 1988 ····································· 31 805 26 279 58 084 441 539 13,2 6,0 4076: 1989 ····································· 30 126 22 786 52 912 495 440 10,7 4,6 4077: 1990 ····································· 32 245 24 793 57 038 525 000 10,9 4,7 4078: 4079: 4080: 4081: 4082: Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT- velkaa olisi 68 940 Mmk ja ulkomaista velkaa 4083: luvut ovat ennakkotietoja. Arvioiden mukaan 48 750 Mmk. Koko valtionvelan osuus ennakoi- 4084: valtion kotimainen velka (ml. rahastot) tulee v. dusta 567 313 Mmk:n BKT:sta nousisi tällöin 4085: 1991 nousemaan 49 197 Mmk:aan ja ulkomai- 20,7 %:iin ja ulkomaisen osuus 8,6 %:iin_ 4086: nen 35 778 Mmk:aan, joten koko valtionvelan Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen 4087: määräksi kuluvan vuoden lopussa ennakoidaan hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetel- 4088: 84 975 Mmk_ Kun kuluvan vuoden BKT:n ar- masta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml. 4089: vioidaan nousevan 540 028 Mmk:aan, nousisi rahastot) v. 1981-90. Ulkomaisen velan kuole- 4090: koko valtionvelan osuus BKT:sta 15,7 %:iin ja tuksiin 31.12-1983 asti sisältyvät myös kansain- 4091: ulkomaisen velan osuus 6,6 %:iin. Ennakkoar- välisille järjestöille annettujen velkakirjojen 4092: vioiden mukaan koko valtionvelan määrä nou- kuoletukset. 4093: see v. 1992 117 690 Mmk: aan, josta kotimaista 4094: 4095: 4096: 4097: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 4098: Mmk 4099: Korot ja indeksikorotukset . 1 578 2 168 3 112 3 864 4 621 4 639 4 841 5 199 4 932 4 733 4100: Kotimainen ...................... 768 993 1 342 1 741 2 109 2 202 2 595 2 806 2 855 2 783 4101: Ulkomainen ..................... 712 1 080 1 643 1 997 2 381 2 293 2 084 2 367 2 059 1 918 4102: Rahastot .......................... 98 95 127 126 131 144 162 26 18 32 4103: Palkkiot ja muut menot ...... 124 148 222 250 233 272 308 218 211 178 4104: Kuoletukset ......................... 1 954 2 619 4 163 5 580 7 767 II 126 II 083 13 906 13 484 8 063 4105: Kotimainen ...................... 1 359 1 852 1 560 3 616 5 617 3 894 5 866 9 043 7 337 5 373 4106: Ulkomainen ..................... 531 580 1 915 1 621 1 616 6 112 3 851 4 826 6 009 2 390 4107: Rahastot .......................... 64 187 688 343 534 1 120 1 366 37 138 300 4108: Yhteensä .............................. 3 656 4 935 7 497 9 694 12 621 16 037 16 232 19 323 18 627 12 974 4109: 4110: Velan (pl. rahastot ja kuole- 4111: tukset) hoitokustannusten 4112: osuusvaltion tilinpäätöksen 4113: mukaisista kokonaismenois- 4114: ta (pl.nettokuoletukset) ....... 2,9 3,4 4,3 4,9 5,3 5,0 4,7 4,6 4,1 3,5 4115: 21 4116: 4117: Vuoden 1991 velanhoitokustannuksiksi (pl. BKT:sta on ollut viimeksi 1950-luvulla, jolloin 4118: kuoletukset) arvioidaan kaikkiaan n. 6,1 velkaa lisäsivät vielä suorittamatta olevat sotakor- 4119: mrd. mk ja kuoletukset mukaan lukien n. 13,8 vaukset. Valtiontilintarkastajat katsovatkin, että 4120: mrd. mk. valtion menojen kattaminen valtionvelkaa lisää- 4121: Valtiontilintarkastajat toteavat, ettei valtion- mällä ei enää ole mahdollista, mikä edellyttää 4122: velkaa kertomusvuonna enää onnistuttu vähentä- uudenlaisia ratkaisuja talouspolitiikan päätöksen- 4123: mään, vaan velan markkamäärä on edellisvuoti- teossa. 4124: sesta noussut n. 4,1 mrd. mk:lla eli 7,8 % ,kun se 4125: v. 1989 oli vähentynyt 8,9 %. Uutta velkaa on 4126: nostettu n. 33,7 % enemmän kuin edellisenä vuon- Valtion lainanauto 4127: na mutta kuoletuksia on maksettu n. 40,1 % 4128: vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoarvion 4129: Valtionvelan rakenne on pysynyt ennallaan, että sen ulkopuolella olevien rahastojen kautta. 4130: niin että ulkomaisen velan osuus on 43 % koko Seuraavilla sivuilla olevasta taulukosta käyvät 4131: velkakannasta, kuten edellisenkin vuoden päät- ilmi valtion lainaksi antamien varojen määrä 4132: tyessä. Valtionvelan osuus koko maan ulkomaises- kertomusvuoden alussa ja lopussa, vuoden aika- 4133: ta nettovelasta on pysynyt ennallaan, mikä kuiten- na annetut uudet lainat sekä kertomusvuonna 4134: kin on pääosin aiheutunut muiden sektoreiden li- kertyneet kuoletukset ja korot. Taulukko ei si- 4135: sääntyneestä ulkomaisesta lainanotosta. Koko sällä Valtion ydinjätehuoltorahaston lainanan- 4136: kansantalouden ulkomainen velkaantuminen on- toa. Taulukosta ilmenee myös erityyppisten lai- 4137: kin kertomusvuonna ja etenkin sen jälkeen lisään- nojen suhteellinen lisäys tai vähennys kertomus- 4138: tynyt huolestuttavasti. vuoden aikana sekä vuoden alussa olleelle lai- 4139: Tulevaisuuden ennusteet valtionvelan kehityk- napääomalle laskettu korkotuotto valtiokontto- 4140: sestä näyttävät synkiltä, nouseehan valtionvelan rista ja rahastoista saatujen tietojen mukaan. 4141: kokonaismäärä lähivuosina ennusteiden mukaan Maatilatalouden kehittämisrahaston lainoihin 4142: 117 mrd. mk:aan ja sen osuus BKT:sta 20,7 %:iin on sisällytetty myös myytyjen tilojen kauppahin- 4143: ja ulkomaisenkin velan määrä 48 mrd. mk:aan ja tasaatavat. Yrityksille suunnatusta lainanannos- 4144: sen osuus BKT:sta 8,6 %:iin. Vertailun vuoksi ta kanavoidaan suurin osa Suomen Vientiluotto 4145: todettakoon, että tilinpäätöksen mukaan valtion Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n kautta, joiden 4146: tulot ilman lainanottoa olivat kertomusvuonna n. valtiolta saarnat lainat sisältyvät taulukossa 4147: 135 mrd. mk. Näin suuri valtionvelan osuus kohtaan Lainat luottolaitoksille. 4148: 4149: 4150: 4151: Valtion lainananto v. 1990 4152: 4153: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korko- 4154: vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihyvi- muutos tuotto 4155: Lainaryhmä alussa aikana aikana lopussa tykset V. 1990 V. 1989 V. 1990jY.T989 4156: Mmk %) 4157: 4158: Kehitysluotot .............. 694 133 26 801 2 +15 +25 0,3 0,2 4159: Lainat Teollisen Kehi- 4160: tysyhteistyön Ra- 4161: hasto Oy:lle ........... 43 - - 43 1 0 +23 2,3 4162: Saatavat valtion liike- 4163: laitoksilta .............. 46 1 089 56 1 079 98 -7 - 6,5 4164: Lainat valtion liikelai- 4165: toksille ................... 13 - - 13 - 4166: 0 4167: Lainat väestönsuojelua 4168: varten .................... 2 - 1 1 0 -50 0 4169: Rakennuslainat perus- 4170: kouluille ................ 299 1 32 268 17 -10 -10 5,7 5,7 4171: Lainat yksityisoppi- 4172: koulujen muuttami- 1 4173: 1 4174: seksi kuunailisiksi 4175: kouluiksi ............... 37 1 - 2 1 35 2 -5 -5 5,4 5,1 4176: 22 4177: 4178: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korko- 4179: vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihyvi- muutos tuotto 4180: Lainaryhmä alussa aikana aikana lopussa tykset V. 1990 1 V. 1989 V. 1990 j V. 1989 4181: 4182: Mmk % 4183: 4184: Lainat ammatillisille 4185: oppilaitoksille ......... 10 - 3 7 0 -30 -23 7,7 4186: Rakennuslainat kirjas- 4187: toille ....................... 39 1 2 38 3 -3 -1 7,7 7,5 4188: Veikkausvoittovaroista 4189: myönnetyt lainat .... 285 24 28 281 16 -1 +4 5,6 5,1 4190: Muut lainat opetuksen, 4191: tieteen ja kulttuurin 4192: edistämiseksi ........... 5 - 1 4 0 -20 -2 4193: Invalidihuoltolain mu- 4194: kaiset lainat ............ 2 - 1 1 0 -50 -28 4195: Asuntolainat ................ 28 893 4 851 1 440 32 304 1 003 +12 +8 3,5 3,3 4196: Muut lainat asuntotuo- 4197: tannon edistämiseen 1 - 1 0 0 -29 4198: Lainat vesihuoltolaittei- 4199: den rakentamiseen .. 3 - 0 3 0 0 -18 4200: Vesiensuojelulainat 4201: teollisuudelle .......... 39 - 11 28 2 -28 -24 5,1 5,9 4202: Maatilatalouden kehit- 4203: tämisrahaston lainat 7 090 1 056 607 7 539 254 +6 +4 3,6 3,3 4204: Muut lainat asutustoi- 4205: minnan edistämiseen 192 4 34 162 3 -16 -17 1,6 1,7 4206: Maanparannuslainat .... 43 6 3 46 1 +7 +14 2,3 2,6 4207: Metsänparannuslainat . 1 262 139 90 1 311 28 +4 +14 2,2 2,4 4208: Lainat metsätalouden 4209: tukemiseen .............. 1 - 0 1 0 0 -32 4210: Lainat kalastuselinkei- 4211: non edistämiseen .... 2 - 0 2 0 0 -9 4212: Lainat satamien raken- 4213: tamiseen .................. 1 - 0 1 0 0 -25 4214: Teollisuuden tuotekehi- 4215: tyslainat .................. 625 174 116 683 30 +9 +5 4,8 4,5 4216: Lainat luotto-osakeyh- 4217: tiöille ...................... 2 797 - 149 2 648 162 -5 -1 5,8 5,5 4218: Kauppahintasaatavat 4219: yrityksiltä ................ 356 - 73 283 14 -21 -6 3,9 3,7 4220: Valtion investointira- 4221: haston ulkomaan ra- 4222: han määräisten varo- 4223: jen siirtäminen lai- 4224: naksi Postipankki 4225: Oy:lle ja Kehitys- 4226: aluerahasto Oy:lle ... 256 - 107 149 19 -42 -35 7,4 7,9 4227: Kehitysalueiden tuotan- 4228: nollisen toiminnan 4229: työvoimapoliittiset 4230: rahoituslainat ......... 2 - 1 1 1 -50 -40 4231: Muut lainat teollisuu- 4232: den edistämiseen ..... !52 0 43 109 1 -28 -8 0,7 0,6 4233: Lainat energiatalouden 4234: edistämiseen ............ 187 5 37 155 10 -17 -25 5,3 9,2 4235: Lainat viennin edistä- 4236: miseen ..................... 95 25 23 97 6 +2 +9 6,3 5,7 4237: Saatava Puolalta .......... 25 - - 25 - - - - - 4238: Muut lainat elinkeino- 4239: jen edistämiseen ...... 1 - 0 1 0 0 -50 4240: Yhteensä ...................... 43 499 7 508 2 886 48 121 1672 +11 +6 3,8 3,6 4241: Yht. V. 1989 ................. 41 Oli 5 362 2 874 43 499 1 462 +6 +7 3,6 3,4 4242: 23 4243: 4244: Uusia lainoja myönnettiin kertomusvuonna Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 67 %) 4245: kaikkiaan 7 508 Mmk (v. 1989 5 362 Mmk). valtion lainanannosta on asuntolainoja. Näi- 4246: Lainavarojen vähennykseen 2 886 Mmk(v. 1989 den lainojen lainapääoma kertomusvuoden alus- 4247: 2 874 Mmk) sisältyy kertomusvuonna varsinai- sa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys kerto- 4248: sia luottotappioita 1,5 Mmk (1 Mmk), asutus- musvuonna sekä vuoden aikana kertyneet 4249: luottojen maksuvapautusten (L 597/73 jaA 598/ korot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle 4250: 73) loppuunkuittauksia 40 Mmk (76 Mmk) ja laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta tau- 4251: muita tileistä poistoja 74,5 Mmk (11 Mmk) sekä lukosta: 4252: valuuttakurssien muutoksista johtuvaa alennus- 4253: ta 5,5 Mmk (4 Mmk). 4254: 4255: Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korko- 4256: 4257: l 4258: Lainapääoma 1 Lisäys 4259: vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihyvi- muutos tuotto 4260: Lainaryhmä alussa aikana aikana lopussa tykset V. 1990 V. 1989 V. 1990 v. 1989 4261: Mmk % 4262: 1 4263: 4264: Vuokratalolainat ........ 15 326 3 345 294 18 377 416 +20 + 15 2,7 2,6 4265: Asunto-osakeyhtiötalo- 4266: lainat ..................... 297 209 141 365 18 +23 + 7 6,1 6,8 4267: Henkilökohtaiset asun- 4268: to-osakelainat ........ 4 489 347 378 4 458 187 -1 -2 4,2 3,9 4269: Omakotitalolainat ...... 5 789 470 453 5 806 261 +0 -2 4,5 4,3 4270: Peruskorjaus- ja perus- 4271: parannuslainat ...... 2 645 465 133 2977 105 +13 +14 4,0 3,9 4272: Erityisasuntolainat ..... 32 - 2 30 1 -6 -8 3,1 2,9 4273: Lämmityslaitoslainat .. 232 6 39 199 12 -14 -7 5,2 5,2 4274: Lainat asunnottomien 4275: asunto-olojenparan- 4276: tamiseksi ............... 83 9 0 92 3 +II +88 3,6 4,5 4277: Yhteensä ..................... 28 893 4 851 1 440 32304 1003 +12 +8 3,5 3,4 4278: 4279: V. 1989 ........................ 26 750 3 730 1 587 28 893 899 +8 - 3,4 - 4280: V. 1988 ........................ 25 045 3 345 1 640 26 750 782 +7 - 3,1 - 4281: V. 1987 ........................ 23 624 2 792 1 372 25 045 734 +6 - 3,1 - 4282: V. !986 ........................ 22 577 2 281 1 234 23 624 803 +5 - 3,6 - 4283: V. 1985 ........................ 21 373 2 293 1 089 22 577 799 +6 - 3,7 - 4284: V. !984 ........................ 20 007 2 268 901 21 373 700 +7 - 3,5 - 4285: V. 1983 ........................ 18 239 2 558 791 20 007 562 +10 - 3,1 - 4286: V. !982 ........................ 16 523 2 294 578 18 239 462 +10 - 3,1 - 4287: V. 1981 ........................ 14 923 2 OlO 409 16 523 324 +II - 2,8 - 4288: 4289: 4290: 4291: 4292: Asunto-osakeyhtiötalolainojen vähennystä siksi asunto-osakelainoiksi siirrettyjä lainoja, jot- 4293: osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto-osa- ka on käsitelty bruttoperiaatteella. 4294: kelainojen lisäystä osoittava luku sisältävät 89 Valtion tulo- ja menoarvion varoista v. 1981- 4295: Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. ra- 90 nostetut lainat jakaantuivat kuoletusaikojen 4296: kennusaikaisista asuntolainoista henkilökohtai- mukaan eriteltyinä seuraavasti: 4297: 4298: Kuoletusaika 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 4299: vuosia Mmk 4300: 4301: 0-5 ························· 171 181 !54 63 34 64 97 130 141 219 4302: 6-10 ......................... 601 380 268 214 232 270 272 727 243 229 4303: 11-15 ························ 568 1 004 323 309 215 235 433 283 !54 12 4304: 16-20 ························ 201 227 1 320 1 275 1 217 1 137 1 340 1 564 1 129 1 246 4305: 21-25 ························ 947 968 81 133 102 134 97 176 179 135 4306: 26-30 ························ 5 17 954 1 197 1 001 972 1 228 1 556 2 482 2 898 4307: Yli 31 ......................... 25 22 23 12 13 5 38 56 518 4308: 24 4309: 4310: Tehtävä Korkokanta % 4311: 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,2- Yhteen- Keski- 4312: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 sä korko 4313: Yleinen järjestys ja 4314: turvallisuus ............ - - - - - - 1 - - - - 1 6,0 4315: Opetus, tiede ja kult- 4316: tuuri ...................... 0 - - 0 - 252 283 - 98 - - 633 5,7 4317: Asuminen ja ympäristö 755 10 348 2 159 9 362 1 090 1 864 1 402 621 473 4 108 155 32 338 3,3 4318: Työvoima ................... - - - - - - - 1 - - - 1 7,0 4319: Maa- ja metsätalous ... 1 - - - - 1 1 - - 0 - 3 4,2 4320: Liikenne ..................... - - - - - 1 0 0 - - - 1 5,1 4321: Teollisuus ja muut elin- 4322: keinot .................... 114 - 43 65 160 910 896 1 570 76 96 - 3 930 5,7 4323: Yhteensä ..................... 870 10 348 2202 9 427 1 250 3 028 2 583 2 192 648 4 204 155 36 909 3,6 4324: % ······························ 2,3 28,0 6,0 25,5 3,4 8,2 7,0 5,9 1,8 11,4 0,4 100 4325: Yht. V. 1989 ................ 1159 7 981 4 335 7513 2 070 1 930 1 308 2 722 630 4 063 25 33 737 3,6 4326: ~) ······························ 3,4 23,7 12,9 22,3 6,1 5,7 3,9 8,1 1,9 12,0 0,1 100 4327: Yht. V. 1988 ................ 2 551 6 729 2 877 8 602 846 2 350 1 859 1 075 2 014 2 755 39 31 698 3,4 4328: O_A) . . ............ ................ 8,0 21,2 9,1 27,1 2,7 7,4 5,9 3,4 6,4 8,7 0,1 100 4329: Yht. V. 1987 ················ 2 887 7 457 2 104 7 067 1 291 3 428 1 457 260 5 173 1 42 31 170 3,3 4330: % ······························ 9,3 23,9 6,8 22,7 4,1 11,0 4,7 0,8 16,6 0,0 0,1 100 4331: 4332: 4333: 4334: 4335: Valtion antolainauskannan jakauma korko- pun lainakannasta samoin perustein kuin edellä 4336: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa olevasta kappaleesta ilmenee, se eroaa sivulla 21 4337: ilmenee yllä olevasta taulukosta, jossa on esitetty olevan taulukon (valtion lainanauto v. 1990) lu- 4338: valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtävä- vuista, joissa laskentaperusteena on käytetty 4339: alueittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma korko- vuoden 1989 lopun lainakantaa ja kertomus- 4340: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa. vuonna kertyneitä korkoja. 4341: Taulukosta puuttuvat kehitysluottolainat, joi- Edellä sivuilla 21-22 esitettyyn taulukkoon 4342: den pääoma 31.12.1990 oli 800,5 Mmk (v. 1989 sisältyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston 4343: 693,8 Mmk). lainanauto kehittyi kertomusvuoden aikana 4344: Kun keskikorko on laskettu vuoden 1990 lo- seuraavasti: 4345: 4346: 4347: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1989 4348: Lainapääoma isäys vuoden Vähennys Lainapääoma Korot Lainapääoman Korko- 4349: Lainat vuoden alussa aikana vuoden aikan vuoden lopuss muutos tuotto 4350: Mmk ~~) 4351: 4352: 4353: Kuntien lainat 4354: Asutuskassalainat ............................... 1 - 1 0 0 -79 0,7 4355: Maatilalainat 4356: Rahalaitokset ..................................... 5 945 773 330 6 334 200 + 7 3,4 4357: Maaseutuelinkeino-lainat ................... 107 79 10 176 11 + 65 10,2 4358: Rahoituslain mukaiset lainat 4359: Rahalaitosten lainat ........................... 1 - 1 1 0 -47 2,4 4360: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 5 - 4 0 0 -91 4361: Maankäyttölainat 4362: Rahalaitosten lainat ........................... 372 1 90 284 14 -24 3,9 4363: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 12 1 4 9 - -28 - 4364: Muut lainat ja saatavat ......................... 0 - 0 0 0 -43 1,6 4365: Kauppahinnat 4366: Velaksi myytyjentilojen kauppahinnat 647 202 114 735 28 +14 4,3 4367: Yhteensä ........•...•.................................... 7 090 1 056 608 7 539 254 + 6 3,5 4368: Yht. V. 1989 ........................................... ! 6 818 841 569 1 7 090 228 + 4 3,4 4369: 25 4370: 4371: Rahalaitosten välityksellä annettujen maatila- Tulo- ja menoarvion ulkopuoliset rahastot 4372: lainojen pääoma kertomusvuoden ja edellisen 4373: vuoden lopussa jakaantui lainatyypeittäin seu- Varsinaisen budjettitalouden rinnalla valtion- 4374: raavasti: talouteen lasketaan kuuluviksi ns. budjetin ulko- 4375: 1990 1989 4376: puoliset rahastot, joiden perustamisesta on Suo- 4377: Mmk men Hallitusmuodon (9411917) 66 §:n 2 momen- 4378: Maanostolainat ................................... . 3 101 2 872 tin mukaan voitu säätää lailla. Tällaisia rahasto- 4379: Sisarosuuslainat ................................... . 738 713 ja olivat kertomusvuoden päättyessä Maatila- 4380: Asuntolainat ........................................ . 1 649 1 566 talouden kehittämisrahasto (L 657/66), Valtion 4381: Rakentamislainat ................................. . 757 708 viljavaraston rahasto (L 1036/80), Tuontikaup- 4382: Raivaus-, perusparannus-, tie-, säh- parahasto (L 530/58), Varmuusvarastorahasto 4383: köistämis- ja vesihuoltolainat .......... . 21 22 (L 531158), Vientitakuurahasto ja Valtionta- 4384: Irtaimistolainat .................................... . 0 2 4385: Turvetuotantolainat ............................. . 2 2 kausrahasto (L 479/62ja 375/63), Valtion ydinjä- 4386: Vakauttamislainat ............................... . 17 21 tehuoltorahasto (L 990/87), Öljysuojarahasto (L 4387: Luontaiselinkeinolainat ....................... . 41 33 379/74 ja A 828/85), Palosuojelurahasto (L 586/ 4388: Kohtalainat ......................................... . 6 5 46), Radiorahasto (L 8/27 § 4 ja A 1000/80), 4389: Porotalouslain (161/90) mukaiset lainat 2 Valtion suhdannerahasto (L 891/69) sekä uusim- 4390: Yhteensä .............................................. . 6 334 5 945 pina Valtion eläkerahasto (L 13 72/89) ja Asunto- 4391: olojen kehittämisrahasto (L 1144/89). Näiden 4392: lisäksi on olemassa mm. erilaisia lahjoitusrahas- 4393: Rahalaitosten välityksellä annettujen maaseu- toja, joista ei ole omia säännöksiä, ja joita ei 4394: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä- seuraavassa tarkastella, sekä Suomen itsenäisyy- 4395: mislain (1 031186) mukaisten lainojen lainapää- denjuhlavuoden rahasto (SITRA) ja Kansanelä- 4396: oma kertomusvuoden ja edellisen vuoden päät- kelaitoksen rahastot, joita ei yleensä lueta val- 4397: tyessä jakaantui lainatyypeittäin seuraavasti: tiontalouden piiriin. 4398: Seuraavassa tarkastellaan lähemmin tulo- ja 4399: 1990 1989 menoarvion ulkopuolisia rahastoja tulo- ja 4400: Mmk 4401: Rakentamis1ainat ................................. . 112 64 4402: menoarvion mukaisessa järjestyksessä. 4403: Irtaimistolainat .................................... . 61 38 Palosuojelurahasto perustettiin v. 1946 palon- 4404: Vaihto-omaisuuslainat ......................... . 3 3 torjunnan tehostamiseksi. Palokuntien tehtävä- 4405: Käyttöpääomalainat ............................ . 1 1 alueen laajentumisen vuoksi myös rahaston teh- 4406: Yhteensä .............................................. . 176 107 täväaluetta laajennettiin v. 1988. 4407: Rahaston pääoma muodostuu vakuutusyh- 4408: tiöiltä vuosittain kerättävistä palosuojelumak- 4409: Rahalaitosten välityksellä annettujen maan- suista sekä niistä varoista, jotka säännösten mu- 4410: käyttölainojen lainapääoma kertomusvuoden ja kaan tai lahjoituksina siirretään rahastoon. Pa- 4411: edellisen vuoden lopussa jakaantui lainatyypeit- losuojelumaksu määräytyy palo- ja metsäpalo- 4412: täin seuraavasti: vakuutuksista kannettujen vakuutusmaksujen 4413: perusteella. 4414: 1990 1989 4415: Mmk Rahaston varoja käytetään pääasiassa palo- 4416: Asuntolainat ........................................ . 39 69 ja pelastustoimen kehittämiseen. Niistä voidaan 4417: Rakentamislainat ................................. . 101 116 erityisestä syystä korvata myös yksittäisestä 4418: Maan osto- ja sisarosuuslainat ............. . 131 169 sammutus- ja pelastustoimesta aiheutuneet kus- 4419: Raivaus-, perusparannus- ja tielainat .. . 1 1 tannukset. Rahastosta myönnetään avustuksia 4420: Irtaimisto ja sähköistämislainat .......... . 4 5 kunnille, sopimuspalokunnille, palontorjunta-ja 4421: Asuntolisälainat ................................... . 8 12 muille vastaaville järjestöille sekä apurahoja ja 4422: Yhteensä .............................................. . 284 372 stipendejä. Rahastosta voidaan myöntää avus- 4423: tuksia myös muihin määrättyihin palo- ja pelas- 4424: tustoimen edistämistarkoituksiin. Rahasto voi 4425: Rahaston varoista myönnettyjen lainojen myös myöntää lainoja. 4426: hoidosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito- Rahastoa hoitaa valtioneuvoston nimittämä 4427: palkkioita rahalaitoksille 33,4 Mmk (v. 1989 sisäasiainministeriön valvonnassa toimiva johto- 4428: 32,0 Mmk). kunta, jossa on puheenjohtajan lisäksi seitsemän 4429: 26 4430: 4431: jäsentä. Johtokunnassa ovat edustettuina sisä- toinnista aiheutuvia kustannuksia voidaan kor- 4432: asiainministeriö, valtiovarainministeriö, palo- vata tulo- ja menoarvioon otettavin määrära- 4433: alalla toimivat järjestöt, vakuutusyhtiöt ja kun- hoin. 4434: tien keskusjärjestöt. Rahaston tilinpidosta tai Viljavarasto siirtyy tulosohjatuksi laitokseksi 4435: tilintarkastuksesta ei ole asetuksentasoisia sään- vuoden 1992 alusta lukien ja se on ottanut 4436: nöksiä. käyttöön tulosyksikköorganisaation 1.7.1991 4437: Valtion eläkerahasto perustettiin kertomus- lukien. Viljavaraston kirjanpito on pidettävä 4438: vuoden alussa valtion tuleviin eläkekustannuk- kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Viljavaras- 4439: siin varautumiseksi ja eläkemenojen tasaamisek- tolla on neljä valtioneuvoston kalenterivuodeksi 4440: si. Rahasto saa varansa virastojen ja laitosten kerrallaan määräämää tilintarkastajaa, joista 4441: suorittamista eläkemaksuista sekä siirroista val- yksi määrätään valtiontalouden tarkastusviras- 4442: tion tulo- ja menoarviosta. Ne rahaston varat, ton esityksestä. 4443: joita ei kulloinkin tarvita myönnettyjen eläkkei- Radiorahasto perustuu v. 1927 radiolaitteista 4444: den maksamiseen ovat valtion käytettävissä ja annettuun lakiin. Lain mukaan yleisradiolähe- 4445: lainattavissa valtion tulo- ja menoarvion kat- tysten vastaanottamiseen tarkoitettujen radio- 4446: teeksi. laitteiden käyttämiseen tarvittavista luvista kan- 4447: Rahastolla ei ole omaa organisaatiota, vaan nettavat maksut kerätään erityiseen radiorahas- 4448: sitä hoitaa valtiokonttori virkatyönä. Kyseessä toon, jonka varoja voidaan valtioneuvoston 4449: on siten lähinnä tilinpidollinen rahasto. harkinnan mukaan käyttää yleisradiotoiminnan 4450: Maatilatalouden kehittämisrahasto perustet- edistämiseen. 4451: tiin v. 1966 asutusrahastosta. Rahaston tarkoi- Rahastoon kertyvät nykyisin tv-lupamaksut 4452: tuksena on edistää maatalouden lisäalueiden ja siitä maksetaan Yleisradiolle suunnattavien 4453: hankkimista ja elinkelvottomien maatilojen varojen lisäksi Telehallintokeskukselle perinnäs- 4454: yhdistämistä, ehkäistä tilojen haitallista pirstou- tä aiheutuneet kulut. Periaatteessa olisi mahdol- 4455: tumista sekä muutenkin parantaa olemassa ole- lista avustaa myös muita kuin Oy Yleisradio . 4456: vien tilojen edellytyksiä harjoittaa kannattavaa Ab:tä. Rahaston vuosittaisen käyttösuunnitel- 4457: maatilataloutta. man vahvistaa valtioneuvosto Telehallintokes- 4458: kuksen esityksestä, ja varojen siirto tapahtuu 4459: Rahaston varat muodostuvat pääasiassa tulo- valtiovarainministeriön hyväksyminä erinä ja 4460: ja menoarviosiirroista, lainojen koroista ja ly- ajankohtina vahvistetun käyttösuunnitelman ja 4461: hennyksistä sekä tilojen myyntihintojen koroista yhtiön kassatarpeen mukaisesti. Rahasto on Te- 4462: ja lyhennyksistä. Varat käytetään pääosin maa- lehallintokeskuksen hoidossa, eikä sillä ole omaa 4463: tilalain ja maankäyttölain mukaisiin lainoihin organisaatiota. Sen toiminta on tilinpidollista. 4464: sekä erilaisiin avustuksiin. Rahastoa hoitaa Rahaston hoidossa on soveltuvin osin noudatet- 4465: maatilahallitus ja vuotuisen käyttösuunnitelman tava, mitä valtion tilinpidosta ja maksuliikkees- 4466: vahvistaa valtioneuvosto. Maatilahallitusta tä on säädetty tai määrätty. Rahaston tilintar- 4467: avustaa rahaston varoilla suoritettavassa toimin- kastuksesta ei ole asetuksentasoisia säännöksiä. 4468: nassa valtioneuvoston asettama neuvottelukun- Tuontikaupparahasto perustettiin v. 1959. Sen 4469: ta. Rahaston varojen käyttöä ja tilinpitoa tarkas- tarkoituksena on rahoittaa ulkomailta suoritet- 4470: taa valtiontalouden tarkastusvirasto. tavat tarpeelliset ostot tuonnin turvaamiseksi, 4471: Valtion viljavaraston rahasto on tarkoitettu turvata muut ulkomaankauppaan liittyvät vält- 4472: Valtion viljavaraston toiminnan rahoittamiseen. tämättömät toimenpiteet ja tasoittaa ulkomaan- 4473: Muun muassa viljavaraston palveluksessa ole- kaupassa esiintyviä hintavaihteluja. Rahasto on 4474: vien eläkkeet ja perhe-eläkkeet suoritetaan ra- lakkautettu 1.1.1991 lukien. 4475: haston varoista. Rahasto, jolla on itsenäinen Rahaston pääoman muodostivat tulo- ja 4476: kassa talous, jakautuu perus- ja käyttörahastoon, menoarviosta siirretyt varat, mutta se voi hank- 4477: joista ensin mainittuun sisältyvät tulo- ja meno- kia pääomaa myös muulla tavoin. Rahasto voi 4478: arviossa rahastoon siirretyt varat ja jälkimmäi- ottaa enintään 300 Mmk lainaa valtioneuvoston 4479: seen viljavaraston liiketoiminnan tuottamat luvalla ja sen hyväksymin ehdoin. 4480: vuotuiset ylijäämät. Vastaavasti liiketoiminnan Rahasto toimi kauppa- ja teollisuusministe- 4481: tappiot katetaan käyttörahastosta, joka ei saa riön alaisena ja sen hoidossa. Toiminnasta ja 4482: olla suurempi kuin perusrahasto. Rahastolla on varojen käytöstä päätti valtioneuvoston nimittä- 4483: lainanotto-oikeus 2 mrd. mk:aan asti. Lainojen mä johtokunta siten kuin valtioneuvosto tar- 4484: korkoja ja muita lainoista sekä varmuusvaras- kemmin määräsi. 4485: 27 4486: 4487: Rahaston tilintarkastuksesta ei ollut erityisiä VIOJssa osoitetuista määrärahoista. Hallituksen 4488: säännöksiä. esityksessä eduskunnalle valtion tulo- ja menoar- 4489: Tuontikaupparahastoa koskeva laki oli voi- vioksi vuodelle 1992 ehdotetaan Vientitakuura- 4490: massa kertomusvuoden loppuun, jonka jälkeen hasto ja Valtiontakausrahasto yhdistettäväksi 4491: rahasto lakkautettiin ja rahaston varat siirrettiin Valtiontakuurahastoksi. 4492: valtiovarastoon. Rahastojen hoito siirtyi 1.9.1989 perustetulle 4493: Varmuusvarastorahasto toimii niin ikään Valtiontakuukeskukselle, jonka tehtävänä on 4494: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena. Ra- vientitakuiden ja valtiontakausten myöntäminen 4495: haston tehtävänä on huolehtia maan varmuus- sekä mahdolliset muut ensi sijassa pienten ja 4496: varastoinnin järjestämisestä. Valtion omistamien keskisuurten yritysten riskirahoituksen saata- 4497: varmuusvarastojen täydennyksenä on yksityis- vuutta parantavat tehtävät. Vientitakuurahasto 4498: ten omistamia turvavarastoja, joista näille mak- muodostuu vientitakuutoiminnasta kertyvistä 4499: setaan korvausta. Rahaston varat muodostuvat varoista sekä tulo- ja menoarviossa tehtävistä 4500: varmuusvarastointimaksusta annetun lain siirroista. Valtiontakausrahaston varat taas ker- 4501: (1105/83) nojalla kannetuista maksuista ja varas- tyvät valtiontakausten myöntämisestä, valtion- 4502: toitujen tuotteiden kierrätyksen yhteydessä ker- takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi 4503: tyvistä tuloista. Aiheutuneet tappiot otetaan annetun lain tarkoittamasta takuutoiminnasta ja 4504: huomioon rahaston pääoman vähennyksenä. vientitakuulain nojalla myönnettävistä ns. kus- 4505: Rahastosta suoritetaan menot, jotka aiheutu- tannustakuista (K-takuista) kertyvistä varoista 4506: vat varastaitavien tavaroiden hankinnasta, va- sekä tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista. 4507: rastoinnista ja vaihtamisesta, varastojen hankin- Takuukeskuksen on pyrittävä toiminnassaan 4508: nasta, rakentamisesta, vuokraamisesta ja ylläpi- siihen, että sen menot voidaan pitkällä aikavälil- 4509: dosta sekä rahaston hallinnosta, palkkamenoista lä kattaa maksutuloilla. Valtioneuvosto voi 4510: kuitenkin vain osa. Suurin osa varastoiduista määrätä rahastojen ylijäämän tuloutettavaksi 4511: tuotteista sijoitetaan korvausta vastaan yksityis- osittain tai kokonaan valtiolle. 4512: ten yritysten omistamiin varastoihin. Eniten Takuukeskuksella on valtioneuvoston mää- 4513: varastoidaan polttoainetta, joskin muiden tuot- räämä hallintoneuvosto, joka ohjaa ja valvoo 4514: teiden osuus kasvaa vähitellen. Hankinnoissa laitoksen toimintaa, sekä johtokunta, joka ja- 4515: noudatetaan valtioneuvoston v. 1988 tekemää kaantuu päätösvaltaa käyttäviin jaostoihin. 4516: periaatepää tästä. Kauppa- ja teollisuusministeriö määrää takuu- 4517: Rahasto voi ottaa lainaa enintään 300 Mmk kesklJkselle vähintään kaksi ja enintään viisi 4518: valtioneuvoston luvalla ja sen hyväksymin eh- tilintarkastajaa. 4519: doin. Laina maksetaan rahaston varoista. Valtion ydinjätehuoltorahasto aloitti toimin- 4520: Varmuusvarastorahaston toiminta on merkit- tansa kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena 4521: tävästi laajentunut 1980-luvulla. Sen kassamenot tulo- ja menoarvion ulkopuolisena rahastona 4522: ovat kaksinkertaistuneet ja taseen loppusumma maaliskuussa 1988. Rahasto perustettiin ydin- 4523: yli kolminkertaistunut. energialain (990/87) 7 luvussa tarkoitettua ydin- 4524: Rahastolla on valtioneuvoston nimeämä joh- jätehuollon kustannuksiin varautumista varten. 4525: tokunta, jossa tulee olla edustettuina kauppa- ja Rahastoon kuuluvat ne varat, jotka suoritetaan 4526: teollisuusministeriön kauppa-, teollisuus- ja ener- ydinjätehuoltomaksuina sekä rahaston korko- 4527: giaosastot, ulkoasiainministeriö, valtiovarainmi- tuotot. Varat jakaantuvat rahasto-osuuksiin ja 4528: nisteriö ja puolustusministeriö sekä puolustusta- kateosuuksiin. Rahaston perustaminen budjetin 4529: louden suunnittelukunta. Käytännössä rahaston ulkopuoliseksi rahastoksi oli takaisinlainaukseen 4530: asioita hoitaa 3--4 kauppa- ja teollisuusministe- nojautuva kompromissiratkaisu. 4531: riön virkamiestä. Valtioneuvosto hyväksyy vuo- Rahaston hallintoa hoitavat johtokunta ja 4532: sittain rahaston talousarvion ja käyttösuunnitel- osapäivätoiminen toimitusjohtaja, jonka nimit- 4533: man sekä toimintakertomuksen. Rahaston tilin- tää valtioneuvosto. Johtokunnan jäsenet ovat 4534: tarkastuksesta ei ole erityisiä säännöksiä. Var- valtiovarainministeriöstä, kauppa- ja teollisuus- 4535: muusvarastorahastoa koskevien säännösten ministeriöstä sekä valtiokonttorista. Rahaston 4536: uudistaminen on vireillä. tulo- ja menoarvion vahvistaa kauppa- ja teolli- 4537: Vientitakuurahasto ja Valtiontakausrahasto suusministeriö. Kirjanpito on hoidettava valtio- 4538: perustettiin v. 1963. Ne on muodostettu vientita- varainministeriön määräämällä tavalla. Rahas- 4539: kuulaitoksen ja valtiontakauslaitoksen toimin- tolla on kaksi kauppa- ja teollisuusministeriön 4540: nasta kertyneistä varoista sekä tulo- ja menoar- määräämää tilintarkastajaa, joista toisen on ol- 4541: 28 4542: 4543: tava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintar- tulo- ja menoarviossa määrätyissä rajoissa. 4544: kastaja. Myös valtiontalouden tarkastusvirastol- Asuntorahastoa ja sen toimintaa käsitellään 4545: la on oikeus tarkastaa rahaston varojen käyttöä. tässä kertomuksessa myös jäljempänä ympäris- 4546: Öljysuojarahasto on perustettu v. 1974 öljyva- töministeriön hallinnonalan kohdalla. 4547: hinkojen ja niiden torjuntakustannusten sekä Rahastoa hoitaa valtioneuvoston kolmeksi 4548: öljyntorjuntakaluston hankintojen korvaamista vuodeksi kerrallaan nimittämä seitsenjäseninen 4549: varten. Sen varoista suoritetaan myös johtokun- johtokunta, jossa ovat edustettuina asuntohalli- 4550: nan ja katselmuslautakuntien palkkiot ja muut tus, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, 4551: kustannukset. Rahastoa hoitaa ympäristöminis- valtiokonttori ja kuntien keskusjärjestöt. Sen 4552: teriö. Rahasto muodostui alkuaan entisen Öljy- tehtävänä on mm. antaa lausunto vuotuisesta 4553: vahinkojen korvausrahaston varoista. Nykyisin tulo- ja menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja 4554: se muodostuu öljysuojamaksuista, tulo- ja me- taloussuunnitelmasta, lainojen myöntämisval- 4555: noarviossa siirretyistä varoista sekä valtiolle siir- tuuden käyttösuunnitelmasta sekä päättää ra- 4556: tyneen korvauksensaantioikeuden perusteella haston lainanotosta. Rahaston varoista vuosit- 4557: takaisin saaduista korvauksista. tain myönnettävien lainojen enimmäismäärä 4558: Lain mukaan maahan tuodusta ja Suomen samoin kuin niiden lainojen enimmäismäärä, 4559: kautta kuljetettavasta öljystä peritään öljysuoja- joihin rahaston varoista maksetaan korkotukea, 4560: maksua kaksi markkaa täydeltä tonnilta. Mak- päätetään valtion tulo- ja menoarviossa. Val- 4561: sun periminen lopetetaan, jos rahaston pääoma tioneuvosto vahvistaa rahaston varoista myön- 4562: nousee 10 Mmk:aan ja aloitetaan uudelleen, jos nettävien tai tuettavien lainojen myöntämis- 4563: pääoma pienenee alle 5 Mmk:n. Jos rahaston ja hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitelman. 4564: varat eivät riitä maksettavien korvausten suorit- Asuntolainat myöntää asuntohallitus tai kunta 4565: tamiseen, voidaan tarvittava määrä siirtää tulo- ja niiden maksamisesta ja takaisinperinnästä 4566: ja menoarviossa rahaston käyttöön. Kun rahas- huolehtii valtio konttori, joka myös hoitaa rahas- 4567: toon on kertynyt riittävästi varoja, suoritetaan ton kirjanpidon. 4568: näin siirretyt varat takaisin valtiolle. Rahastoon Rahastolla on kaksi tilintarkastajaa, joista 4569: on vuosittain kertynyt 20-30 Mmk. toisen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväk- 4570: Rahastosta suoritettavista maksuista päättää symä. Ympäristöministeriö määrää tilintarkas- 4571: valtioneuvoston asettama johtokunta, jossa tu- tajat kalenterivuodeksi kerrallaan. Rahaston ti- 4572: lee olla edustettuina sisäasiainministeriö, valtio- linpäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. 4573: varainministeriö, ympäristöministeriö, vesi- ja Seuraavassa esitetään eräitä rahastojen tun- 4574: ympäristöhallitus, kuntien keskusjärjestöt, luon- nuslukuja. Rahastojen tilinpäätökset julkaistaan 4575: non- ja ympäristönsuojelujärjestöt sekä öljyala. täydellisinä valtion tilinpäätöksen liitteinä. 4576: Johtokunnan puheenjohtajan tulee olla öljy- 4577: asioissa puolueettomaksi katsottava. Rahaston 4578: 1980 1990 4579: tilinpidosta tai tilintarkastuksesta ei ole asetuk- Mmk 4580: sentasoisia määräyksiä. Palosuojelurahasto 4581: Asunto-olojen kehittämisrahasto perustettiin Kassatulot ...................................... . 18 39 4582: kertomusvuoden alussa. Rahaston tarkoitukse- Kassamenot .................................... . 16 43 4583: Oma pääoma .................................. . 22 39 4584: na on asunto-olojen parantamiseksi suoritetta- Taseen loppusumma ....................... . 22 39 4585: vien toimien rahoittaminen. Valtion eläkerahasto 4586: Sen varoista pääosan muodostavat saatavat, Eläkemaksut ................................... . 1 551 4587: jotka perustuvat asuntotoimen eri lakien nojalla Oma pääoma .................................. . 5 951 4588: myönnettyihin lainoihin tai tulo- ja menoarvion Taseen loppusumma ....................... . 5 976 4589: nojalla v. 1987-89 Y-säätiölle ja kunnille myön- Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 4 400 4590: Maatilatalouden kehittämisrahasto 4591: nettyihin asuntolainoihin. Lisäksi rahaston va- Kassatulot ...................................... . 609 1 025 4592: roihin luetaan valtion tulo- ja menoarviossa Kassamenot .................................... . 567 1 093 4593: rahastolle siirrettäväksi myönnetty määräraha Oma pääoma .................................. . 3 050 8 362 4594: sekä rahaston varoista myönnettyjen lainojen Taseen loppusumma ....................... . 3 050 8 363 4595: lyhennykset sekä korko- ja muut tulot. Sen Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 180 4596: varoihin luetaan myös vuokra-asuntojen omak- Valtion viljavaraston rahasto 4597: Myyntituotot .................................. . 612 1 661 4598: silunastamisesta kertyvät tulot ja muut korvauk- Muut tuotot ................................... . 1 6 4599: set, jotka liittyvät rahaston varoista tuettavaan Muuttuvat ja kiinteät kulut ........... . 487 1 467 4600: toimintaan. Rahasto voi ottaa lainoja valtion Rahoitustuotot/kulut ...................... . +4 --60 4601: 29 4602: 4603: 1980 1990 Valtiovarainministeriö asetti 16.12.1988 työ- 4604: Mmk 4605: ryhmän selvittämään valtion tulo- ja menoar- 4606: Taseen loppusumma ....................... . 547 3 596 vion ulkopuolisten rahastojen toiminnan perus- 4607: Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . teiden ja talouden ohjauksen kehittämistarvetta. 4608: Radiorahasto Työryhmän muistiossa (Työryhmämuistio 4609: Kassatulot ...................................... . 515 1 373 1989:VM 8) todetaan, että budjetin ulkopuolisen 4610: Kassamenot .................................... . 475 1 364 4611: Oma pääoma .................................. . 126 33 4612: rahastoinnin käyttäminen on tarpeellista vain 4613: Taseen loppusumma ....................... . 126 33 silloin, kun tiettyyn tarkoitukseen varatuilla 4614: Tuontikaupparahasto rahoilla harjoitetaan esim. laajaa liiketoimintaa, 4615: Kassatulot ...................................... . 542 3 jonka asiallinen ja tehokas hoitaminen ei ole 4616: Kassamenot .................................... . 570 3 mahdollista tai tarkoituksenmukaista tulo- ja 4617: Oma pääoma .................................. . 95 15 menoarvion tai liikelaitoksen puitteissa. 4618: Taseen loppusumma ....................... . 54 15 4619: Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 220 4620: Työryhmä päätyi siihen, että rahastojen säi- 4621: Siirto budjetin ulkopuolelta ........... . 240 lyttäminen on tarkoituksenmukaista, jos rahas- 4622: Varmuusvarastorahasto tomuoto toteuttaa toiminnalliset tavoitteet ja 4623: Kassatulot ...................................... . 182 454 soveltuu valtion varainhoidon periaatteisiin ja 4624: Kassamenot .................................... . 204 360 jos muut olemassa olevat vaihtoehdot eivät ole 4625: Oma pääoma .................................. . 688 3 019 toteuttamiskelpoisia. Työryhmä katsoi mm., että 4626: Taseen loppusumma ....................... . 688 3 054 4627: Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 165 4628: ns. uusimuotoinen liikelaitos olisi mahdollinen 4629: Vientitakuurahasto toimintamalli myös eräille nykyisille rahastoille 4630: Kassatulot ...................................... . 129 754 ja että puhtaasti kirjanpidollisten rahastojen 4631: Kassamenot .................................... . 117 652 lakkauttaminen ja toiminnan sulauttaminen 4632: Oma pääoma .................................. . 256 426 normaalin budjettitalouden piirissä hoidettavak- 4633: Taseen loppusumma ....................... . 261 445 si selkeyttäisi rahastoinnin periaatteita. Työryh- 4634: Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 55 200 4635: Valtiontakausrahasto 4636: män mielestä rahaston säilyttäminen edellyttäisi 4637: Kassatulot ...................................... . 8 71 useissa tapauksissa hallinto-, kirjanpito- ym. 4638: Kassamenot .................................... . 4 126 säännösten ja ohjeiden tarkistamista. 4639: Oma pääoma .................................. . 20 55 Työryhmä ehdottikin, että rahastoja koskeva 4640: Taseen loppusumma ....................... . 21 57 selvitys sisällytettäisiin valtion vuotuiseen tulo- 4641: Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 5 100 ja menoarvioesitykseen, esim. sen yleisperuste- 4642: Valtion ydinjätehuoltorahasto ............ . 4643: Kassatulot ...................................... . 73 4644: luihin ja että rahastojen budjetointi-, kirjanpito- 4645: Kassamenot .................................... . 6 ja tilinpäätöskäytäntöä kehitettäisiin siten, että 4646: Oma pääoma .................................. . 2 503 se palvelisi mahdollisimman yhtenäisin ratkai- 4647: Taseen loppusumma ....................... . 2 503 suin tuloksellisuuden ohjausta. Lisäksi selvitet- 4648: Öljysuojarahasto täisiin rahastojen henkilöstön asema ja henkilö- 4649: Kassatulot ...................................... . 2 40 kustannusten budjetointi. Rahastoja koskeva 4650: Kassamenot .................................... . 1 34 4651: Oma pääoma .................................. . 7 12 4652: suppea tarkastelu onkin sisällytetty vuoden 1992 4653: Taseen loppusumma ....................... . 7 12 tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluihin. 4654: Asunto-olojen kehittämisrahasto Työryhmä katsoi, että Maatilatalouden kehit- 4655: Kassatulot ...................................... . 5 060 tämisrahaston tarkoitus voidaan periaatteesa 4656: Kassamenot .................................... . 5 060 täyttää sekä nykymuodossa että suoraan 4657: Oma pääoma .................................. . 31 369 tulo- ja menoarvioon otettavilla määrärahoilla 4658: Taseen loppusumma ....................... . 32 665 4659: Siirto tulo- ja menoarviosta ........... . 1 229 4660: rahoitettavan lainoituksen ja korkotukilainoi- 4661: tuksen kautta ilman, että tarvitaan erillistä ra- 4662: YHTEENSÄ Kassatulot* ................. . 2 618 12130 hastoa ja esitti rahastoa koskevien ratkaisujen 4663: Kassamenot** ............ . 2 751 JO 158 tekemistä maatilalainsäädännön uudistamisen 4664: Oma pääoma .............. . 4 906 52 785 4665: Taseen loppusumma ... . 5044 56 758 yhteydessä. 4666: Siirto tulo- ja Valtion viljavaraston rahaston osalta työryh- 4667: menoarviosta .............. . 1 488*** 6 109 mä totesi, että rahasto tosiasiallisesti toimii liike- 4668: laitoksen tapaan eikä sitä siten voida rinnastaa 4669: * Sisältää Valtion viljavaraston myyntituotot ja muut muihin rahastoihin ja esitti erikseen selvitettä- 4670: tuotot. 4671: ** Sisältää Valtion viljavaraston kulut. väksi, voisiko laitos siirtyä ns. uusimuotoiseksi 4672: *** Sisältää momentin 60 siirrot ja budjetin ulkopuolisen liikelaitokseksi, jolloin rahasto lakkaisi. 4673: siirron Tuontikaupparahastoon. Tuontikaupparahaston osalta työryhmä tote- 4674: 30 4675: 4676: si, että sitä koskevan lain voimassaolo lakkaa Lailla Suomen Hallitusmuodon VI luvun 4677: kertomusvuoden lopussa eikä sitä ole syytä jat- muuttamisesta, joka tulee voimaan 1.3.1992, on 4678: kaa. tulo- ja menoarvion ulkopuolisten rahastojen 4679: Työryhmä katsoi, että varmuusvarastojen perustamista vaikeutettu jättämällä rahastojen 4680: hankkiminen ja rakentaminen soveltuvat budjet- perustamisen salliva säännös pois hallitusmuo- 4681: titalouden piiriin, mutta ei varastojen ylläpito, don VI luvusta. Tämä merkitsee sitä, ettei uutta 4682: minkä vuoksi työryhmä esitti selvitettäväksi, oli- rahastoa voida enää lain voimaantulon jälkeen 4683: siko budjetointi tältä osin muutettavissa yksin- perustaa kuin perustuslainsäätämisjärjestyksessä 4684: kertaisemmaksi, jolloin Varmuusvarastorahas- säädettävällä lailla. Hallituksen esityksessä 4685: ton asema voitaisiin harkita uudelleen. (HE n:o 262/1990 vp.) tämä on katsottu tarpeel- 4686: Valtiontakuukeskuksen osalta työryhmä kat- liseksi rahastojen eduskunnan valtaa kaventavan 4687: soi, että sen toiminnan vakiinnuttua olisi selvitet- luonteen vuoksi. 4688: tävä, voidaanko laitos muuttaa uusimuotoiseksi Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan 4689: liikelaitokseksi, jolloin Vientitakuurahasto ja rahastomuoto ei välttämättä aina ole yksinkertai- 4690: Valtiontakausrahasto lakkaisivat. sempi ja edullisempi kuin varojen hoito normaalin 4691: Työryhmä totesi, että Valtion ydinjätehuolto- budjetin puitteissa. Rahastot saattavat mm. jäädä 4692: rahaston toiminta poikkeaa oleellisesti muista vähemmälle huomiolle eikä niiden toiminta välttä- 4693: rahastoista ja se harjoittaa tosiasiallisesti lai- mättä ole yhtä perusteellisen harkinnan kohteena 4694: naustoimintaa. Työryhmä katsoi, että olisi seu- kuin tulo- ja menoarvio. Voimavarojen tehokas 4695: rattava, osoittautuuko tehty kompromissiratkai- suuntaaminen saattaa myös vinoutua suhteessa 4696: su tarkoituksenmukaiseksi. budjettitalouden piiriin kuuluviin toimintoihin. 4697: Työryhmä oli sitä mieltä, että Öljysuojarahas- Valtiontilintarkastajien mielestä olisikin selvitet- 4698: ton tehtävät voidaan hoitaa ilman rahastomuo- tävä, mitkä nykyisistä rahastoista on tarkoituk- 4699: toa ja että öljysuojamaksuista kertyvät tulot senmukaista säilyttää ja voitaisiinko ehkä joitain 4700: tulisi tulouttaa tulo- ja menoarvioon ja öljynsuo- rahastoja lakkauttaa esim. siirtämällä niiden toi- 4701: jatoimintaa varten otettaisiin tulo- ja menoarvi- minta liikelaitokselle. 4702: oon tarvittavat määrärahat. Koska rahastot on perustettu eri aikoina, on 4703: Myös Palosuojelurahaston tehtävät voidaan niiden tilinpidosta ja hallinnosta säädetty vaihtele- 4704: työryhmän mielestä hoitaa ilman rahastomuo- vin tavoin. Myös rahastojen ohjauskriteerit ovat 4705: toa. Palosuojelumaksuista kertyvät varat tulisi erilaisia ja osin epätyydyttäviä. Rahastoja hoita- 4706: työryhmän mielestä tulouttaa tulo- ja meno- vat ministeriöt, virastot tai laitokset tai niillä on 4707: arvioon ja palo- ja pelastustoimintaa varten omat hallintoelimensä, joissa on myös valtionhal- 4708: ottaa tarvittavat määrärahat budjettiin. linnon ulkopuolisten tahojen edustajia, mikä mer- 4709: Radiorahaston asema ja mahdollinen lak- kitsee, että valtiontalouden piiriin kuuluvista 4710: kauttaminen tulisi työryhmän mielestä selvittää asioista päättämiseen ja hallintoon pääsevät osal- 4711: radiolainsäädännön kokonaisuudistuksen yh- listumaan myös sellaiset ulkopuoliset tahot, jotka 4712: teydessä. eivät muutoin käytä julkista valtaa. Valtiontilin- 4713: Työryhmä katsoi, ettei Suhdannerahastoa sen tarkastajien mielestä rahastojen hallintoa sekä 4714: tarkoituksen toteuttamiseksi välttämättä tarvita. niiden budjetointia, tilinpitoa ja tilinpäätöskäytän- 4715: Rahastoa koskevat ratkaisut tulisi kuitenkin töä tulisi kehittää siten, että ne olisivat mahdolli- 4716: tehdä vasta vientimaksua ja investointiveroa simman yhdenmukaiset. 4717: koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa. Kun rahastojen toiminta ei tulo- ja menoarvion 4718: Tulo- ja menoarvion ulkopuolisten rahastojen käsittelyn yhteydessä tule eduskunnan käsiteltä- 4719: yleisenä perusteena on esitetty taloudellinen liik- väksi ja myös rahastojen talousarviot ja toi- 4720: kumavapaus ja hallinnollinen joustavuus. Ra- mintasuunnitelmat jäävät vain valtioneuvoston 4721: hastomenettelyn avulla tietyt tulot on voitu piiriin, olisi valtiontilintarkastajien mielestä ra- 4722: kohdentaa tiettyyn tarkoitukseen. Rahastojen hastoja koskevaa informaatiota eduskunnalle li- 4723: toiminnan luonne, organisaatio ja eräissä ta- sättävä laajentamalla valtion vuotuiseen tulo- ja 4724: pauksissa myös toiminnan valvonta on määritel- menoarvioesitykseen sisältyvää rahastoja koske- 4725: ty niitä koskevissa erityislaeissa, jotka säätämäl- vaa selvitystä. Myös rahastojen toimintakerto- 4726: lä eduskunta on siirtänyt rahastojen toiminnan mukset olisi sopivalla tavalla saatettava eduskun- 4727: välittömän budjettivaltansa ulkopuolelle. Ra- nan tietoon. Yksi mahdollisuus olisi sisällyttää ne 4728: hastojen talousarvio tai käyttösuunnitelma tulee hallituksen kertomukseen valtiovaroin hoidosta ja 4729: valtioneuvoston päätettäväksi. tilasta. 4730: 31 4731: 4732: Valtiontalouden tarkastusviraston OJ)etusministeriö 4733: tarkastuskertomukset 369/54/89 Ammatillisten kurssikeskusten toi- 4734: mitila-ja eräät kalustohankinnat 4735: Vuodeksi 1990 valittujen valtiontilintarkasta- 180/54/90 Valtion hotelli- ja ravintolaoppilai- 4736: jien toimintakauden aikana valtiontalouden tar- tosten toiminta 4737: kastusvirasto toimitti valtiontilintarkastajille 92/54/90 Elokuvasäätiön laskentatoimi 4738: seuraavat tarkastuskertomukset liitteineen: avustusten jaon kannalta 4739: 101154/90 Erääseen liikuntatieteelliseen tutki- 4740: mukseen osoitettujen valtionavus- 4741: Ulkoasiainministeriö tusten myöntäminen, käyttö ja 4742: VTV:n Dn:o käytön valvonta 4743: 265/54/90 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- 209/54/90 Suomen Taideteollisuusyhdistyk- 4744: työn tukemisen tarkastus sen saamien valtionapujen myön- 4745: 368/54/90 Sambian metsäohjelman tarkastus tämistä, käyttöä ja käytön valvon- 4746: taa koskeva tarkastus 4747: 338/53/90 Tampereen yliopiston vuoden 1989 4748: Oikeusministeriö vuositilin tarkastus 4749: 26/54/91 Vankeinhoitolaitoksen maa- Ja 367/53/90 Valtionarkiston vuoden 1989 vuo- 4750: metsätaloustoiminta sitilintarkastus 4751: 92/55/90 Revision av Nordiska samarbets- 4752: Sisäasiainministeriö organets för vetenskaplig informa- 4753: 216/53/90 Hämeen lääninhallituksen vuoden tion (NORINFO) räkenskaper för 4754: 1989 vuositilintarkastus år 1990 4755: 246/53/90 Revision av länsstyrelsens i lands- 54/53/91 Vaasan korkeakoulun vuoden 1989 4756: kapet Åland räkenskaper för år vuositilintarkastus 4757: 1989 90/53/91 Sibelius-Akatemian vuoden 1990 4758: 282/53/90 Vaasan lääninhallituksen vuoden vuositilintarkastus 4759: 1989 vuositilintarkastus 161153/91 Teatterikorkeakoulun vuoden 1989 4760: 328/53/90 Mikkelin lääninhallituksen vuoden vuositilintarkastus 4761: 1989 vuositilintarkastus 78/55/91 Revision av Nordiskt Konstcent- 4762: 364/53/90 Turun ja Porin lääninhallituksen rums räkenskaper för år 1990 4763: vuoden 1989 vuositilintarkastus 99/55/91 Revision av Nordiska språk- och 4764: 208/53/91 Väestörekisterikeskuksen vuoden informationscentrets räkenskaper 4765: 1990 vuositilintarkastus för år 1990 4766: 102/55/91 Revision av Nordiska institutets 4767: för folkdiktning räkenskaper för år 4768: Puolustusministeriö 1990 4769: 399/51185 Keskussotilassairaalan toiminta 109/55/91 Revision av Nordiska samarbets- 4770: 170/53/89 Puolustusministeriön vuoden 1986 kommittens för arktisk medicinsk 4771: vuositilintarkastus forskning räkenskaper för år 1990 4772: 269/54/90 Rojaltitulojen käyttö ja kirjaami- 110/55/91 Revision av räkenskaperna för år 4773: nen 1990 av NOMUS-nämndenssek- 4774: tion i Finland 4775: Valtiovarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö 4776: 298/54/89 Verovapautusmenettely 333/54/89 Lihan viennin tukeminen 4777: 251153/90 Valtiovarainministeriön vuoden 250/53/90 Maanmittaushallituksen karttapai- 4778: 1989 vuositilintarkastus non vuoden 1989 vuositilintarkas- 4779: 256/53/90 Valtionhallinnon kehittämiskes- tus 4780: kuksen vuoden 1989 vuositilintar- 289/53/90 Maatalouden tutkimuskeskuksen 4781: kastus vuoden 1989 vuositilintarkastus 4782: 201154/90 Valtionhallinnon atk-turvatoimet 361153/90 Maatilahallituksen vuoden 1989 4783: 119/53/91 Pankkitarkastusviraston vuoden vuositilintarkastus 4784: 1990 vuositilintarkastus 21154/91 Viljan vientituki 4785: 32 4786: 4787: Liikenneministeriö 138/53/90 Tapaturmaviraston vuoden 1988 4788: 274/53/90 Ilmailuhallituksen vuoden 1989 vuositilintarkastus 4789: vuositilintarkastus 227/54/90 Valtionapu sotainvalidien puolisoi- 4790: 309/53/90 Autorekisterikeskuksen vuoden den kuntoutustoimintaan 4791: 1989 vuositilintarkastus 248/54/90 Tapaturmaviraston kalustohankin- 4792: 112/53/91 Ilmailuhallituksen vuoden nat 4793: 1990 vuositilintarkastus 304/53/90 Lääkintöhallituksen vuoden 1989 4794: 129/53/91 Merentutkimuslaitoksen vuoden vuositilintarkastus 4795: 1990 vuositilintarkastus 318/53/90 Kansanterveyslaitoksen vuoden 4796: 178/53/91 Merenkulkuhallituksen vuoden 1989 vuositilintarkastus 4797: 1990 vuositilintarkastus 66/54/91 Korkeakouluopiskelijoiden ter- 4798: 201/53/91 Liikenneministeriön vuoden 1990 veydenhuollon järjestäminen 4799: vuositilintarkastus 4800: Työministeriö 4801: Kauppa- ja teollisuusministeriö 244/53/90 Työministeriön vuoden 1989 vuo- 4802: 360/53/90 Teknillisen tarkastuskeskuksen sitilintarkastus 4803: vuoden 1989 vuositilintarkastus 4804: 117/53/91 Patentti- ja rekisterihallituksen Ympäristöministeriö 4805: vuoden 1990 vuositilintarkastus 254/54/89 Kuntien ympäristönsuojeluhallinto 4806: 138/53/91 Geologian tutkimuskeskuksen ja siihen myönnetty valtionosuus 4807: vuoden 1990 vuositilintarkastus 245/53/90 Asuntohallituksen vuoden 1989 4808: vuositilintarkastus 4809: Sosiaali- ja terveysministeriö 90/55/90 Itämeren merellisen ympäristön 4810: 173/54/90 Työttömyyskassoille maksetut val- suojelukomission tilikauden 4811: tionosuusennakot 1.7.1989-30.6.1990 tilintarkastus 4812: 33 4813: 4814: 4815: 4816: 4817: Vaitioneuvosto 4818: 4819: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- käsittelyn yhteydessä ja jotka vaikuttavat budje- 4820: kastuksen valtioneuvoston kansliassa 10.5.1991. tin tulojen ja menojen suuruuteen. Mietinnössä 4821: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat sel- todetaan kuitenkin, että budjettilain käsite on 4822: vittäneet budjettilakien sisältöä ja puolueiden jossain määrin epäselvä. 4823: toiminnan tukemiseen myönnettävien avustus- Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 4824: ten käyttöä. Valtioneuvoston kansliaan tehdyn vuodelta 1986 (s. 7-11) käsitelleet valtioneuvos- 4825: tarkastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin- ton kanslian asemaa eduskunnalle annettavien 4826: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna. esitysten ohjauksessa. Tällöin budjettilait määri- 4827: teltiin seuraavasti: 4828: "Budjettilaeilla tarkoitetaan säännöksiä, jot- 4829: Vaitioneuvoston kanslia ka oikeuttavat tai velvoittavat tulo- ja menoar- 4830: vioesitykseen otetun uuden tulon tai menon si- 4831: Valtion tulo- ja menoarvioon liittyvät hallituk- sällyttämiseen tulo- ja menoarvioon tai voimas- 4832: sen esitykset. E s i t y s t e n k ä s i t t e 1 y sa olevien tulo- ja menoperusteiden muuttami- 4833: e d u s kunnassa. Valtion vuosittaisen tulo- seen tulo- ja menoarvioesityksessä edellytetyllä 4834: ja menoarvioesityksen käsittely muodostaa kes- tavalla. Budjettilaki saattaa myös antaa valtuu- 4835: keisimmän osan eduskunnan syysistuntokauden den tehdä valtiota veivoittavia sopimuksia tai 4836: työskentelystä. Sen yhteydessä annetaan aina ryhtyä muunlaisiin valtiota velvoittaviin toimen- 4837: myös lukuisa määrä esityksiä, jotka on käsiteltä- piteisiin tulo- ja menoarvioesitykseen sisällyte- 4838: vä tulo- ja menoarvion yhteydessä. Nämä ns. tyllä tavalla siten, että niistä aiheutuvat menot 4839: budjettilait ovat tärkein ryhmä syysistuntokau- suoritetaan kokonaan tai osaksi seuraavien va- 4840: den aikana annettavista esityksistä. rainhoitovuosien määrärahoista. Jos eduskunta 4841: Valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain tekee budjettilakeihin tulojen ja menojen tai 4842: (423/88) 2 §:n 2 momentin mukaan tulo- ja me- valtuuksien suuruuteen tai niiden käyttöperus- 4843: noarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset teisiin vaikuttavia muutoksia taikka ei hyväksy 4844: on pyrittävä antamaan eduskunnalle niin hyvis- budjettilakiehdotuksia, sen olisi tehtävä vastaa- 4845: sä ajoin, ettei tulo- ja menoarvioesityksen käsit- vat tarkistukset myös käsiteltävänä olevaan tulo- 4846: tely niiden myöhäisen antamisenjohdosta viiväs- ja menoarvioesitykseen. Antaessaan tulo- ja me- 4847: ty. Kyseisessä lainkohdassa ei ole määritelty sitä, noarvioesityksen eduskunnalle hallitus on siinä 4848: millaisia nämä valtion tulo- ja menoarvioesityk- näin ollen jo ottanut huomioon myös ne tulot, 4849: seen liittyvät esitykset eli budjettilakiehdotukset menot ja valtuudet sekä niiden muutokset, 4850: ovat. joihin oikeusperuste syntyy varsinaisesti vasta 4851: Hallituksen esityksessä Suomen Hallitusmuo- silloin, kun budjettilaki hyväksytään ja tulee voi- 4852: don ja valtiopäiväjärjestyksen valtiontaloutta maan." 4853: koskevien säännösten muuttamisesta (HE n:o Hallituksen tulo- ja menoarvioesitykseen liit- 4854: 26211990 vp.) määritellään budjettilakiehdotus tyvien budjettilakiehdotusten käsittelyä ja mer- 4855: sellaiseksi lakiehdotukseksi, jonka hyväksymi- kitystä voidaan tarkastella useista eri lähtökoh- 4856: sestä talousarvion sisältö riippuu. Budjettilain dista. Voidaan kysyä, onko pääministerillä riit- 4857: yhteyden talousarvioon tulisi mainitun hallituk- tävästi valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa bud- 4858: sen esityksen mukaan olla välitön. jettilakiehdotusten valmisteluun ja lopulliseen 4859: Lepäämäänjättämissäännöstön uudistamis- sisältöön vaijääkö pääministerin tehtäväksi vain 4860: toimikunnan osamietinnön mukaan (KM puheenjohtajana toimiminen valtiovarainminis- 4861: 1990:55) budjettilakeja ovat lait, jotka eduskun- teriön laatiman budjettiesityksen esittelyssä. 4862: ta on hyväksynyt valtion tulo- ja menoarvion Tätä kysymystä olisi aiheellista tarkastella myös 4863: 4864: 3 311011F 4865: 34 4866: 4867: jossain muussa yhteydessä. Valtiontilintarkasta- esitysten joukossa sellaisia lakiehdotuksia, jotka 4868: jain kertomuksessa vuodelta 1987 (s. 44-49) on olisi pitänyt käsitellä budjettilakiehdotuksina. 4869: käsitelty pääministerin kanslian muodostamista. Kun tarkastelun kohteena ovat pelkästään 4870: Budjettilakiehdotuksen valmistelun ja käsitte- budjettilakiehdotukset, ei tässä yhteydessä käsi- 4871: lyn julkisuuteen liittyy myös tärkeitä kysymyk- tellä hallituksen tulo- ja menoarvioesitystä vuo- 4872: siä. Voimassa olevan hallitusmuodon 66-68 delle 1991. Esitys annettiin eduskunnalle 4873: §:stä samoin kuin hallitusmuodon 71 §:stä ja 11.9.1990 ja hyväksyttiin ainoassa käsittelyssä 4874: valtiopäiväjärjestyksen 49 §:stä voitaneen tehdä 20.12.1990. 4875: se johtopäätös, että valtion tulo- ja menoarvion 4876: valmisteluun sekä valvontaan liittyvät asiat on 4877: tarkoitettu julkisuuteen ja julkisesti tarkastelta- Eduskunnalle kertomusvuonna 4878: viksi. Näitä kysymyksiä on pohdittu valtiontilin- a n n e t u t b u d j e t t i 1a k i e h d o t u k s e t. 4879: tarkastajain kertomuksessa vuodelta 1989 (s. Kertomusvuoden syksyllä annettiin 80 budjetti- 4880: 42--48). Yleisten asiakirjain julkisuutta koske- lakiehdotusta. Kaikkiaan kertomusvuonna an- 4881: van lainsäädännön uudistusta valmistellaan nettiin 320 hallituksen esitystä. Kertomusvuo- 4882: parhaillaan erityisessä toimikunnassa, jonka den valtiopäivät jatkuivat vaalien vuoksi vuoden 4883: työn valmistumiselle on varattu aikaa 30.9.1991 1991 helmi--maaliskuulle saakka. Ministeriöit- 4884: saakka. Tässä yhteydessä ei tämän vuoksi käsi- täin tarkasteltuna budjettilakiehdotukset jakaan- 4885: tellä budjettilakiehdotusten valmistelunjulkisuu- tuivai siten, että oikeusministeriöstä annettiin 1, 4886: teen liittyviä kysymyksiä. Eräisiin seikkoihin on sisäasiainministeriöstä 2, puolustusministeriöstä 4887: kuitenkin jäljempänä valtiontilintarkastajien 1, valtiovarainministeriöstä 23, opetusministe- 4888: kannanotossa kiinnitetty huomiota. Voidaan riöstä 7, maa- ja metsätalousministeriöstä 17, lii- 4889: kuitenkin todeta, että valtioneuvosto teki kenneministeriöstä 3, kauppa- ja teollisuusminis- 4890: 9.4.1990 päätöksen, jolla se antoi yleisten asia- teriöstä 3, sosiaali- ja terveysministeriöstä 20, 4891: kirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 6 §:n 2 työministeriöstä 2 ja ympäristöministeriöstä 1 4892: momentissa tarkoitetun luvan valtiovarainmi- esitys. 4893: nisteriölle antaa tietoja etukäteen vuoden 1991 4894: tulo- ja menoarvioesityksestä ja sen valmistelus- Seuraavassa luettelossa on mainittu esityksen 4895: ta. Päätöksen perusteluissa todetaan, että tiedot- numero, nimike, antopäivä ja ehdotettu voi- 4896: tamista on pidettävä edelleen tarpeellisena ja maantulopäivä: 4897: tulo- ja menoarvioesityksen valmisteluun liittyvä HE 11011990 Laiksi metsän hyönteis- ja sie- 4898: tiedotus voitaisiin joustavammin ja tarkoituk- nituhojen torjunnasta, annettu 7.9 .1990, eh- 4899: senmukaisemmalla tavalla hoitaa valtiovarain- dotettu voimaantulo 1. 7.1991 4900: ministeriön toimesta. (Vastaavat päätökset teh- HE 11111990 Puutavaranmittauslaiksi, an- 4901: tiin myös vuosien 1984-1990 tulo- ja menoar- nettu 7.9.1990, ehdotettu voimaantulo 4902: vioesityksiin liittyen.) 1.7.1991 4903: Jäljempänä tarkastellaan sitä, onko eduskun- - HE 12111990 Laiksi vuodelta 1991 toimiiet- 4904: nalle varattu riittävän pitkä aika budjettilakieh- tavassa valtionverotuksessa sovellettavista 4905: dotusten käsittelyyn. Tähän liittyy myös se, onko veroasteikoista ja veroprosenteista, annettu 4906: tarkoituksenmukaista ehdottaa lakiehdotuksen 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 4907: voimaantuloajaksi seuraavan vuoden tammi- HE 12211990 Laiksi tulo- ja varallisuusvero- 4908: kuun ensimmäistä päivää. Tällöinhän eduskun- lain muuttamisesta, annettu 11.9 .1990, ehdo- 4909: nan toimielimille jää hyvin vähän aikaa edus- tettu voimaantulo 1.1.1991 4910: kunnan vastauksen laatimiseen. Myös vastauk- HE 12311990 Laiksi korkotulon lähdeverosta 4911: sen esittelemiseen valtioneuvostossa samoin kuin sekä laiksi talletusten ja obligaatioiden ve- 4912: lain julkaisemiseen Suomen säädöskokoelmassa ronhuojennuslain muuttamisesta, annettu 4913: jää varsin niukasti aikaa. Edelleen on syytä 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 4914: tarkastella sitä, ovatko kaikki budjettilakiehdo- - HE 124/1990 Laeiksi elinkeinotulon verotta- 4915: tukset olleet sisällöltään sellaisia esityksiä, joiden misesta annetun lain ja yhtiöveron hyvityk- 4916: hyväksymisestä valtion tulo- ja menoarvion si- sestä annetun lain 1 ja 14 §:n muuttamisesta, 4917: sältö riippuu ja joiden yhteys siten valtion tulo- annettu 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 4918: ja menoarvioon on välitön. Sen sijaan tässä 1.1.1991 4919: yhteydessä ei ole selvitetty sitä, onko mahdolli- - HE 12511990 Laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 4920: sesti kertomusvuonna annettujen hallituksen 27 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, annettu 4921: 35 4922: 4923: 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 tiömaksusta annetun lain muuttamisesta ja 4924: HE 126/1990 Kone- ja laiteinvestoin- Voimassaoloajan jatkamisesta, annettu 4925: tien vähennysoikeutta koskeviksi muutok- 21.9 .1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 4926: siksi liikevaihtoverolainsäädäntöön, annettu HE 150/1990 Laiksi maataloustuotannon 4927: 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 tasapainottamisesta annetun lain muuttami- 4928: HE 12711990 Laiksi eräitä elintarvikkeita sesta, annettu 21.9.1990, ehdotettu voimaan- 4929: koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola- tulo mahdollisimman pian sen jälkeen, kun 4930: kiin annetun lain väliaikaisesta muuttamises- se on hyväksytty ja vahvistettu 4931: ta, annettu 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo - HE 15211990 Laiksi ulkomaanliikenteen las- 4932: 1.1.1991 tialusten kilpailuedellytysten edistämisestä, 4933: HE 12811990 Laiksi eräistä vakuutusmak- annettu 21.9.1990, ehdotettu voimaantulo 4934: suista suoritettavasta verosta annetun lain 1.1.1991 4935: 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, annettu - HE 153/1990 Laeiksi työttömyysturvalain ja 4936: 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 työttömyyskassalain muuttamisesta, annettu 4937: HE 129/1990 Laiksi moottoriajoneuvoveros- 21.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 4938: ta annetun lain muuttamisesta, annettu kuitenkin siten, että työttömyysturvalain 22 4939: 11.9 .1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 §:n 1 momentti tulisi voimaan 1.7.1991 4940: HE 130/1990 Laiksi tasausverolain muutta- - HE 15511990 Laiksi markkinatuomioistui- 4941: misesta, annettu 11.9.1990, ehdotettu voi- mesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta, 4942: maantulo 1.1.1991 annettu 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo 4943: - HE 131/1990 Laiksi alkoholijuomaverosta 1.5.1991 4944: annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, annet- HE 157/1990 Laiksi valtioneuvoston oikeu- 4945: tu 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 desta luovuttaa Lapuan patruunatehtaan 4946: - HE 132/1990 Laiksi polttoaineverosta anne- hallinnassa olevaa omaisuutta perustettaval- 4947: tun lain muuttamisesta, annettu 11.9 .1990, le osakeyhtiölle sekä ryhtyä eräisiin muihin 4948: ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 yhtiön perustamiseen liittyviin järjestelyihin, 4949: - HE 133/1990 Laiksi fosforilannoiteverosta, annettu 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo 4950: annettu 11.9.1990, ehdotettu voimaantulo välittömästi sen jälkeen, kun eduskunta on 4951: 1.1.1991 hyväksynyt sen 4952: HE 13511990 Laiksi Lappeenrannan teknilli- HE 158/1990 Laeiksi valtion eläkelain sekä 4953: sestä korkeakoulusta annetun lain 1 §:n eräiden muiden lakien muuttamisesta, annet- 4954: muuttamisesta, annettu 14.9.1990, ehdotettu tu 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.3.1991 4955: voimaantulo 1.8.1991 HE 16011990 Verohallintolaiksi ja siihen liit- 4956: HE 13711990 Laiksi Ilmailulaitoksesta, an- tyväksi lainsäädännöksi, annettu 28.9.1990, 4957: nettu 14.9.1990, ehdotettu voimaantulo ehdotettu voimaantulo 1.3.1991 4958: 1.1.1991 HE 162/1990 Laiksi kansainvälisen henkilö- 4959: HE 144/1990 Laiksi luopumiseläkelain muut- vaihdon keskuksesta, annettu 28.9.1990, eh- 4960: tamisesta, annettu 21.9.1990, ehdotettu voi- dotettu voimaantulo 1.6.1991 4961: maantulo 1.1.1991 HE 163/1990 Laiksi maidon, sianlihan ja 4962: - HE 14611990 Laiksi sokerilain 13 §:n muutta- viljan vientikustannusmaksusta, annettu 4963: misesta, annettu 21.9.1990, ehdotettu voi- 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 4964: maantulo 1.1.1991 - HE 164/1990 Laiksi lästimaksusta annetun 4965: HE 14711990 Laiksi kotimaisesta tärkkelys- lain 1 §:n muuttamisesta, annettu 28.9.1990, 4966: tuotannosta annetun lain 13 §:n muuttami- ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 tai heti sen 4967: sesta, annettu 21.9.1990, ehdotettu voimaan- jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu 4968: tulo 1.1.1991 HE 16511990 Laiksi mittatekniikan keskuk- 4969: - HE 148/1990 Laiksi kotimaisesta öljykasvi- sesta, annettu 28.9.1990, ehdotettu voimaan- 4970: tuotannosta annetun lain 13 §:n muuttami- tulo 1.6.1991 4971: sesta, annettu 21.9.1990, ehdotettu voimaan- HE 166/1990 Laiksi teknillisestä tarkastus- 4972: tulo 1.1.1991 keskuksesta annetun lain muuttamisesta, an- 4973: - HE 14911990 Laeiksi maidon väliaikaisesta nettu 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo 4974: kiintiömaksusta annetun lain 6 ja 27 §:n, 1.6.1991 4975: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä an- - HE 16711990 Laeiksi kansaneläkelain väliai- 4976: netun lain sekä meijerikohtaisesta kiin- kaisesta muuttamisesta, vuodelta 1991 suori- 4977: 36 4978: 4979: tettavasta sairausvakuutusmaksusta ja työn- ~ HE 19411990 Laeiksi ammatillisista oppilai- 4980: antajan lapsilisämaksun perimättä jättämi- toksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja 4981: sestä vuodelta 1991, annettu 28.9 .1990, ehdo- ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an- 4982: tettu voimaantulo 1.1.1991 netun lain 11 §:n muuttamisesta, annettu 4983: HE 16811990 Laiksi rintamasotilaseläkelain 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.8.1991 4984: 9 a §:n muuttamisesta, annettu 28.9 .1990, eh- ~ HE 19511990 Koulutussopimustoimintaa 4985: dotettu voimaantulo 1.4.1991 koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi oppiso- 4986: ~ HE 169/1990 Laiksi ulkomaalaisvaltuutetus- pimuslain väliaikaisesta muuttamisesta an- 4987: ta, annettu 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo netun lain 28 §:n ja voimaantulosäännöksen 4988: kuten HE 47/90 mahdollisimman pian sen muuttamisesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu 4989: jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu voimaantulo 1.1.1991 4990: ~ HE 17011990 Laiksi sotilasvammalain 6 §:n ~ HE 19711990 Laiksi peruskoululain muutta- 4991: muuttamisesta, annettu 28.9.1990, ehdotettu misesta ja laiksi lukiolain 17 ja 21 §:n muut- 4992: voimaantulo 1.1.1991 tamisesta, annettu 5.1 0.1990, ehdotettu voi- 4993: ~ HE 171/1990 Laiksi pienyrittäjän vuosiloma- maantulo 1.8.1991 4994: rahasta annetun lain 3 ja 17 §:n muuttamises- ~ HE 198/1990 Laiksi metsästyslain muuttami- 4995: ta, annettu 28.9 .1990, ehdotettu voimaantulo sesta, annettu 5.10. 1991, ehdotettu voimaan- 4996: 1.4.1991 tulo 1.8.1991 4997: ~ HE 172/1990 Laiksi maatalousyrittäjän lomi- ~ HE 199/1990 Laiksi maanmittauslaitoksesta, 4998: tuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laiksi jakolain muuttamisesta ja laiksi kaa- 4999: annettu 28.9.1990, ehdotettu voimaantulo voitusalueiden jakolain 2 a §:n 3 momentin 5000: 1.1.1991 kumoamisesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu 5001: HE 173/1990 Laeiksi alkoholilainsäädännön voimaantulo 1.9.1991 5002: muuttamisesta, annettu 28.9.1990, ehdotettu HE 20011990 Laiksi peltoalan perusteella 5003: voimaantulo 1.10.1991 suoritettavasta vientikustannusmaksusta, an- 5004: HE 17411990 Laiksi työvoimapoliittisesta nettu 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 5005: aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttami- 1.1.1991 5006: sesta, annettu 28.9.1990, ehdotettu voimaan- ~ HE 20111990 Laiksi kotieläintuotannon oh- 5007: tulo 1.1.1991 jaamisesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu voi- 5008: HE 182/1990 Laiksi kuntien yleisestä valtion- maantulo 1.1.1991 5009: osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista HE 20211990 Laiksi alustoimitusten rahoi- 5010: annetun lain 5 §:n muuttamisesta, annettu tukseen myönnettävästä korkotuesta, annet- 5011: 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 tu 5.1 0.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 5012: HE 18311990 Laiksi merenkulun veronhuo- tai myöhemmin heti, kun se on hyväksytty ja 5013: jennuksista annetun lain muuttamisesta, vahvistettu 5014: annettu 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo ~ HE 20411990 Laiksi sosiaali- ja terveyden- 5015: 1.1.1991 huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 5016: HE 188/1990 Laiksi asuntotulon verottami- annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttami- 5017: sesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n sesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5018: muuttamisesta, annettu 5.1 0.1990, ehdotettu muuttamisesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu 5019: voimaantulo 1.1.1991 voimaantulo 1.1.1991 5020: HE 190/1990 Laiksi lannoiteverosta annetun HE 205/1990 Laeiksi kansaneläkelain sekä 5021: lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta, annettu eräiden siihen liittyvien lakien muuttamises- 5022: 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 ta, annettu 5.1 0.1990, ehdotettu voimaantulo 5023: HE 19111990 Laiksi ravintorasvaverosta 1.9.1991 5024: annetun lain muuttamisesta, annettu HE 20711990 Laeiksi työsopimuslain, vuosi- 5025: 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 lomalain 3 §:n ja sairausvakuutuslain muut- 5026: -- HE 19211990 Laiksi rehujen rasva- ja val- tamisesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu voi- 5027: kuaisverosta, annettu 5.1 0.1990, ehdotettu maantulo 1.7.1991 5028: voimaantulo 1.1.1991 HE 20811990 Laiksi sairausvakuutuslain 5029: HE 193/1990 Laiksi luottolaitosten varoista muuttamisesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu 5030: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista voimaantulo 1.1.1991 5031: annetun lain muuttamisesta, annettu ~ HE 209/1990 Laiksi maatalousyrittäjien su- 5032: 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 kupolvenvaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen 5033: 37 5034: 5035: liittyviksi laeiksi, annettu 5.10. 1990, ehdotet- HE 263/1990 Asuntolainajärjestelmien uu- 5036: tu voimaantulo 1.1.1991 distamista koskevaksi lainsäädännöksi, an- 5037: HE 21011990 Laiksi maatalousyrittäjien ta- nettu 2.11.1990, ehdotettu voimaantulo 5038: paturmavakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttami- 1.1.1991 5039: sesta, annettu 5.10.1990, ehdotettu voimaan- HE 313/1990 Laiksi yksityisen työnantajan 5040: tulo 1.1.1991 kansaneläkemaksun poikkeuksellisesta alen- 5041: HE 21111990 Laiksi sairausvakuutuslain tamisesta vuonna 1991, annettu 30.11. 1990, 5042: mukaisen omavastuuajan korvaamisesta ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 5043: maatalousyrittäjille, annettu 5.1 0.1990, eh- HE 31711990 Laiksi pellonraivausmaksusta 5044: dotettu voimaantulo 1.1.1991 annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, 5045: HE 212/1990 Laiksi työsuojeluhallinnosta annettu 10.12.1990, ehdotettu voimaantulo 5046: annetun lain muuttamisesta, annettu 1.1.1991 5047: 5.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.9.1991 HE 318/1990 Laiksi maidon, sianlihan ja 5048: HE 221/1990 Laiksi poliisin hallinnosta, viljan vientikustannusmaksusta annetun lain 5049: annettu 19.10.1990, ehdotettu voimaantulo 9 §:n muuttamisesta, annettu 10.12.1990, eh- 5050: 1.3.1991 dotettu voimaantulo 1.1.1991 5051: HE 225/1990 Laiksi opetushallituksesta, 5052: annettu 19.10.1990, ehdotettu voimaantulo Kahden budjettilakiehdotuksen käsittely jäi 5053: 1.4.1991 kesken eduskunnassa (HE n:o 169 ja n:o 221/ 5054: HE 226/1990 Laeiksi opintotukilain 10 §:n ja 1990 vp.) ja yksi budjettilakiehdotus jätettiin 5055: asumistukilain 2 §:n muuttamisesta, annettu lepäämään (HE n:o 182/1990 vp.). Hallituksen 5056: 19.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.8.1991 esityksestä laiksi poliisin hallinnosta (HE n:o 5057: HE 22911990 Metsähallintoa koskevan lain- 22111990 vp.) valtiovarainvaliokunta totesi mie- 5058: säädännön muuttamisesta, annettu tinnössään, että eduskunta ei käsittele mainittua 5059: 19.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.3.1991 hallituksen esitystä ns. budjettilakina. 5060: HE 230/1990 Laeiksi satovahinkojen korvaa- 5061: misesta annetun lain ja poikkeuksellisten 5062: tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaami- Maininta budjettilakiehdotus- 5063: sesta annetun lain muuttamisesta, annettu ten yhteydestä valtion tulo- ja 5064: 19.10.1990, ehdotettu voimaantulo 1.1.1991 m e n o a r v i o e s i t y k s e e n . Oikeusministe- 5065: - HE 233/1990 Sosiaali- ja terveydenhuollon riön 29.10.1980 antamissa hallituksen esitysten 5066: keskushallinnon uudelleenjärjestämistä kos- laatimista koskevissa ohjeissa on korostettu sitä, 5067: kevaksi lainsäädännöksi, annettu 19.10.1990, että esityksen alkuun otettavassa lyhyessä selos- 5068: ehdotettu voimaantulo 1.3.1991 tuksessa esityksen pääasiallisesta sisällöstä on 5069: HE 234/1990 Laiksi lapsilisälain 1 ja 8 §:n mainittava esityksen mahdollinen liittyminen 5070: muuttamisesta, annettu 19.10.1990, ehdotet- tulo- ja menoarvioesitykseen. Tätä ohjetta on 5071: tu voimaantulo 1.10.1991 noudatettu hyvin. Valtiontilintarkastajien aiem- 5072: - HE 239/1990 Laeiksi lasten kotihoidon tues- min tekemässä selvityksessä, joka koski vuosien 5073: 1983-~86 aikana annettuja budjettilakiehdotuk- 5074: ta annetun lain 5 ja 7 §:n sekä lasten kotihoi- 5075: don tuesta annetun lain muuttamisesta anne- sia, on laskettu, että kaikkiaan 287 esityksestä 5076: tun lain voimaantulosäännöksen muuttami- vain 10 esityksestä puuttui tämä maininta (Val- 5077: sesta, annettu 26.10.1990, ehdotettu voi- tiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1986 s. 5078: maantulo pääosin 1.1.1991, osin kuitenkin 8). Kertomusvuoden aikana annetuissa 80 bud- 5079: 1.10.1991 ja 1.1.1992 jettilakiehdotuksessa on yhtä esitystä lukuun 5080: - HE 243/1990 Laiksi leimaverolain muuttami- ottamatta (HE n:o 210/1990 vp.) esityksen pää- 5081: sesta, annettu 2.11. 1990, ehdotettu voimaan- asiallista sisältöä koskevissa kappaleissa mainin- 5082: tulo 1.1.1991 ta siitä, että kyseessä on budjettilakiehdotus. 5083: - HE 247/1990 Laiksi tulo- ja varallisuusvero- 5084: lain muuttamisesta, annettu 2.11.1990, ehdo- Budjettilakiehdotuksille va- 5085: tettu voimaantulo mahdollisimman pian rattu käsittelyaika eduskunnas- 5086: eduskunnan hyväksyttyä esityksen s a . Nykyisessä hallitusmuodossa ei ole tulo- ja 5087: HE 259/1990 Kuntoutusta koskevan lainsää- menoarvioesityksen ja siihen liittyvien muiden 5088: dännön uudistamiseksi, annettu 2.11.1990, esitysten autaruisajankohtaa koskevia säännök- 5089: ehdotettu voimaantulo 1.10.1991 siä. Hallitusmuodon 69 §:n 1 momentissa mainit- 5090: 38 5091: 5092: tu kahden kuukauden aikamääräyskin liittyy sii- Valtioneuvoston päätöksessä edellyttämään 5093: hen, miten menetellään silloin, kun eduskunta ei määräaikaan 5.10.1990 mennessä annettiin siis 5094: ole ennen vuoden alkua päättänyt tulo- ja meno- 65 esitystä 80:stä. 5095: arviosta. Eduskunnalle tulo- ja menoarvioehdo- Budjettilakiehdotusten joukossa on vuosittain 5096: tuksen ja budjettilakiehdotusten käsittelyyn jää- runsaasti suuriakin lakihankkeita, jotka jou- 5097: vä aika on kuitenkin olennainen eduskunnan dutaan valtion tulo- ja menoarvion vuoksi 5098: budjettivallan kannalta. Perustuslakien valtion- käsittelemään hyvin lyhyessä ajassa. Tällöin 5099: taloussäännösten uudistamiskomitea on mietin- valiokuntatyölle jää usein niukasti aikaa, ehkä 5100: nössään (KM 1990:7) todennut, että eduskun- vähemmän kuin uudistuksen merkitys edellyt- 5101: nan tulo- ja menoarviopäätöksen viivästyminen täisi, ja työskentely rajoittuu mahdollisesti 5102: on monesti johtunut budjettilakiehdotusten liian koskemaan pelkästään valtiontaloudellisia seik- 5103: myöhäisestä antamisesta. koja. 5104: Valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain 2 Esimerkiksi hallituksen esitys kuntoutusta 5105: §:n 2 momentin mukaan tulo- ja menoarvioesi- koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE n:o 5106: tykseen liittyvät hallituksen esitykset on pyrittä- 259/1990 vp.) sisälsi 25 lakiehdotusta. Esitys lä- 5107: vä antamaan eduskunnalle niin hyvissä ajoin, hetettiin sosiaalivaliokuntaan 16.11.1990 ja va- 5108: ettei tulo- ja menoarvioesityksen käsittely niiden liokunnan mietintö valmistui 30.11.1990. Sosiaa- 5109: myöhäisen antamisen johdosta viivästy. Perus- livaliokunta pyysi 20.11.1990 talousvaliokunnan 5110: tuslakivaliokunta totesi omassa lausunnossaan lausuntoa asiasta. Lausunto valmistui 5111: (PeVL n:o 111988 vp.), että 2 §:n säännökset 22.11.1990. 5112: antamisajankohdasta on ymmärrettävä ensi si- Budjettilakiehdotusten joukossa on usein esi- 5113: jassa ohjeellisiksi lausumiksi, koska säännökset tyksiä, jotka koskevat virastojen tai laitosten 5114: eivät osoita mainittujen esitysten antamisen organisaatiomuutoksia. Kertomusvuonna näitä 5115: ehdotonta takarajaa. Valiokunta piti säännöksiä oli toistakymmentä. Joukossa oli erittäin suuria 5116: hyväksyttävinä hyvän budjettikäytännön tavoi- hankkeita, kuten hallituksen esitys laiksi Ilmai- 5117: teilmauksina. Edelleen valiokunta totesi, ettei 2 lulaitoksesta (HE n:o 13711990 vp.), hallituksen 5118: momentin voida katsoa rajoittavan valtiopäivä- esitys laiksi opetushallinnosta (HE n:o 22511990 5119: järjestyksen 28 §:ään perustuvaa presidentin vp.) ja hallituksen esitys sosiaali- ja terveyden- 5120: valtaa päättää eduskunnalle annettavista halli- huollon keskushallinnon uudelleenjärjestämistä 5121: tuksen esityksistä. koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 23311990 5122: Kertomusvuoden budjettilakiehdotusten an- vp.). Myös näiden esitysten kohdalla valiokun- 5123: tamisajankohdasta valtioneuvosto teki päätök- nalle varattu työskentelyaika jäi lyhyeksi. Ilmai- 5124: sensä 6.9.1990. Päätöksen mukaan valtioneuvos- lulaitosta koskeva esitys lähetettiin valtiovarain- 5125: to kehotti ministeriöitä huolehtimaan siitä, että valiokuntaan 28.9.1990 ja valiokunnan mietintö 5126: päätöksessä mainitut hallituksen esitykset esitel- valmistui 23.11.1990. Opetushallintoa koskeva 5127: lään ensi tilassa sen mukaisesti kuin eduskunnal- esitys lähetettiin sivistysvaliokuntaan 1.11.1990 5128: le annettava hallituksen vuoden 1991 tulo- ja ja valiokunnan mietintö valmistui 23.11.1990. 5129: menoarvioesitys edellyttää. Päätöksen mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon 5130: hallituksen esitykset olisi esitettävä pääsääntöi- uudelleenjärjestämistä koskeva esitys lähetettiin 5131: sesti 28.9.1990 mennessä, kuitenkin viimeistään sosiaalivaliokuntaan 30.10.1990 ja valiokunnan 5132: 1.10.1990 alkavalla viikolla eli siis 5.10.1990 mietintö valmistui 23.11.1990. 5133: mennessä. Pääosa virastojen organisaatioita koskevista 5134: Valtioneuvoston päätöksen noudattamisesta muutosesityksistä koskee kuitenkin yleensä pie- 5135: voidaan tehdä seuraavia havaintoja: niä muutoksia. Se, että virastoja ja laitoksia kos- 5136: kevat hallituksen esitykset annetaan budjettila- 5137: - syyskuun 28 päivänä annettiin 42 esitystä kiehdotuksina, perustuu hallitusmuodon 65 5138: - lokakuun 5 päivänä 23 esitystä §:ään. Uusia virastoja ja laitoksia voidaan hal- 5139: - lokakuun 19 päivänä 7 esitystä litusmuodon mukaan perustaa tulo- ja menoar- 5140: - lokakuun 26 päivänä vielä 1 esitys vion rajoissa sitten, kun niiden yleisistä perustei- 5141: - marraskuun 2 päivänä 4 esitystä ta on säädetty lailla. Yleisillä perusteilla tarkoi- 5142: - marraskuun 30 päivänä 1 esitys ja tetaan lähinnä viraston tai laitoksen nimeä ja 5143: - joulukuun 10 päivänä annettiin lisäksi 2 esi- toimialaa sekä niitä pääasiallisia tehtäviä, joita 5144: tystä, jotka käsiteltiin eduskunnassa neljässä- suorittamaan virasto tai laitos on tarkoitus pe- 5145: päivässä. rustaa. Sen sijaan asetuksella annetaan tarkem- 5146: 39 5147: 5148: mat säännökset viraston tai laitoksen tehtävistä päättyessä esityksen käsittely oli kesken. HE n:o 5149: ja sisäisestä hallinnosta. 24711990 vp. ilmoitettiin eduskunnalle 6.11.1990, 5150: Budjettilakiehdotusten voi- sen kolmas käsittely oli 11.12.1990, se vahvistet- 5151: m a a n t u 1 o a i k a . Hallitusmuodon 20 §:n 3 tiin tasavallan presidentin esittelyssä 21.12.1990 5152: momentin mukaan laista tulee ilmetä, milloin se ja määrättiin tulemaan voimaan 1.1.1991. 5153: tulee voimaan. Lakiehdotuksessa tulee siten olla Valtiontilintarkastajat edellyttivät kertomuk- 5154: voimaantulosäännös. Edellä mainituissa oikeus- sessaan vuodelta 1986 (s. 10), että hallituksen 5155: ministeriön 29.10.1980 hallituksen esitysten laa- esityksen perusteluissa nykyistä paremmin selvi- 5156: timista koskevissa ohjeissa on määrätty, että tetään ne syyt, minkä vuoksi jokin esitys on 5157: suunniteltua voimaantuloajankohtaa koskeva saatettava voimaan kiireellisesti lyhyen ajan 5158: tieto on aina sisällytettävä paitsi esityksen pää- kuluttua. Tilintarkastajat edellyttivät myös, että 5159: asiallista sisältöä koskevaan osaan myös esityk- esityksessä on kerrottava, mitä haitallisia seu- 5160: sen yleisperusteluihin. Tarkastelun kohteina ol- rauksia syntyy siitä, ettei esitystä ehkä ehditä 5161: leet budjettilakiehdot täyttivät hyvin tämän vaa- käsitellä ja ehdotettu voimaantulo näin siirtyy. 5162: timuksen. Neljässä ehdotuksessa oli esitetty la- Yhteenkään kertomusvuoden budjettilakiehdo- 5163: kia tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen tukseen ei sisälly laajempia perusteluja sille, 5164: jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Kai- minkä vuoksi lakiehdotus on tarkoitettu tule- 5165: kissa muissa esityksissä on mainittu tarkka ajan- maan voimaan seuraavan vuoden alusta tai mitä 5166: kohta voimaantulolle. seurauksia syntyisi voimaantulon siirtymisestä. 5167: Eduskuntatyön kannalta on ongelmallista, jos Yleisin ilmaus perustelujen voimaantuloa koske- 5168: voimaantuloaika on hyvin lyhyen ajan kuluessa vassa kappaleessa on vain se, että lait ehdotetaan 5169: siitä, kun lakiehdotus on annettu eduskunnalle. tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. 5170: Valiokunnassa tapahtuvaa käsittelyä varten jää Monet seikat luonnollisesti vaikuttavat siihen, 5171: tällöin hyvin vähän aikaa. Myös valtiopäiväjär- että budjettilakiehdotuksen voimaantuloajaksi 5172: jestyksen 86 §:n mukaisen vastauksen laatimi- on valittu nimenomaan seuraavan vuoden en- 5173: seen jää hyvin vähän aikaa ja virheiden mahdol- simmäinen päivä. Koska budjettilakiehdotusten 5174: lisuus kasvaa. Esimerkiksi HE n:o 31811990 vp. perusteluissa ei tätä valintaa perustella, jää vali- 5175: ilmoitettiin eduskunnalle 10.12.1990, hyväksyt- tun voimaantulohetken tarkoituksenmukaisuus 5176: tiin 14.12.1990 ja eduskunnan vastaus valmistui epäselväksi. 5177: 21.12.1990. Tasavallan presidentti vahvisti lain Eduskunnan syysistuntokaudella keskeisimmän 5178: 28.12.1990 ja se tuli voimaan 1.1.1991. Myös osan työskentelystä muodostaa valtion tulo- ja 5179: valtioneuvostossa lyhyt aika aiheuttaa esittelyjen menoarvioesityksen sekä siihen liittyvien budjetti- 5180: järjestämisessä ongelmia, joita lisäävät vuoden- lakiehdotusten käsittely. Tälle käsittelylle on tun- 5181: vaihteen pyhäpäivät. nusomaista se, että budjettilakiehdotuksia on pal- 5182: Jos tarkastellaan kertomusvuoden budjettila- jon ja niiden käsittelyynjää vähän aikaa. Ehdotus- 5183: kiehdotusten ehdotettua voimaantuloaikaa, voi- ten edellytetään tulevan voimaan pikaisesti, yleen- 5184: daan tehdä senravia havaintoja. Kaikkiaan siis sä heti seuraavan vuoden alussa, mikä aiheuttaa 5185: 80 ehdotuksesta 50 ehdotuksessa oli voimaantu- vaikeuksia varsinaisen eduskuntatyön ohella myös 5186: loajaksi ehdotettu 1.1.1991. Muiden budjettila- eduskunnan vastauksen laatimisessa, valtioneu- 5187: kiehdotusten voimaantuloajat olivat 1.3.1991- voston ja tasavallan presidentin istuntojen järjes- 5188: 1.10.1991. Niiden lakiehdotusten osalta, joissa tämisessä sekä ennen muuta muutoksista tiedotta- 5189: voimaantuloajaksi oli ehdotettu aikaa mahdolli- misessa kansalaisille. 5190: simman pian sen jälkeen, kun ehdotus on hyväk- Budjettilakiehdotusten valmistelua tulisi kehit- 5191: sytty ja vahvistettu, voidaan todeta, että esim. tää niin, että eduskunnan mahdollisuudet niiden 5192: HE n:o 15011990 vp. ilmoitettiin eduskunnalle käsittelyyn paranevat nykyisestään. Samalla myös 5193: 28.9.1990, sen kolmas käsittely oli 13.11.1990, se eduskunnan budjettivalta vahvistuu ja muitakin 5194: vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä em. ongelmia voidaan vähentää. 5195: 16.11.1990 ja määrättiin tulemaan voimaan Ennen muuta budjettilakiehdotusten nykyistä 5196: 21.11.1990. HE n:o 15711990 vp. ilmoitettiin suurta määrää tulee supistaa budjettilakiehdotuk- 5197: eduskunnalle 5.10.1990, sen kolmas käsittely oli sen määritelmää täsmentämällä. Käsitteen epäsel- 5198: 20.11.1990, se vahvistettiin tasavallan presiden- vyys voi antaaa hallinnolle mahdollisuuden saat- 5199: tin esittelyssä 21.12.1990 ja määrättiin tulemaan taa esityksiä eduskunnalle budjettilakiehdotuksina 5200: voimaan 27.12.1990. HE n:o 16911990 vp. ilmoi- sellaisistakin hankkeista, jotka eivät tosiasiallises- 5201: tettiin eduskunnalle 5.10.1990, kertomusvuoden ti liity tulo- ja menoarvioon. Näin varmistetaan 5202: 40 5203: 5204: vain ehdotuksen nopea käsittely ja hyväksyminen della. Käytännössähän näin meneteltiinkin esim. 5205: eduskunnassa. Jokin suuri, yhteiskunnallisestikin hallituksen esityksen käsittelyssä laiksi opintotu- 5206: merkittävä uudistus voidaan näin sitoa johonkin kilain muuttamisesta (HE n:o 4411990 vp.). Jos 5207: pieneen määrärahaan tai viraston taikka laitoksen eduskunta hyväksyisi tietyn budjettilakiehdotuk- 5208: vähäiseen organisaatiomuutokseen ja vaatia, että sen jo keväällä, se olisi samalla kannanotto halli- 5209: esitys on eduskunnassa nopeasti käsiteltävä bud- tukselle, että sen tulee ottaa ehdotuksen edellyttä- 5210: jettilakiehdotuksena. mä määräraha valtion tulo- ja menoarvioesityk- 5211: Menettely, jonka mukaan hallituksen esityksen seen. Jättämällä tällaisen esityksen käsittelemättä 5212: perusteluissa vain todetaan esityksen liittyvän eduskunta taas ilmoittaisi, ettei valtion tulo- ja 5213: valtion tulo- ja menoarvioon, ei ole tyydyttävä. menoarvioesitykseen ole tarpeen sisällyttää mää- 5214: Tämän vuoksi perusteluissa on selkeästi sanotta- rärahaa ehdotettuun tarkoitukseen. 5215: va, miksi lakiehdotusta on pidettävä budjettiin Kertomuksessaan vuodelta 1986 ( s. JO) val- 5216: liittyvänä ja mitä seuraa, jos lakiehdotuksen käsit- tiontilintarkastajat kiinnittivät huomiota siihen, 5217: tely irrotetaan valtion tulo- ja menoarvion yh- että hallituksen esityksen perusteluissa on selvitet- 5218: teydestä. tävä ne syyt, joiden vuoksi jokin esitys on saatet- 5219: Hallitusmuodon 65 §:n mukaan uusia virastoja tava voimaan kiireellisesti. Vielä todettiin, että 5220: ja laitoksia voidaan perustaa tulo- ja menoarvion esityksessä on kerrottava myös, mitä haittoja 5221: rajoissa sen jälkeen, kun niiden yleisistä perusteis- syntyy siitä, ettei esitystä eduskunnassa ehkä 5222: ta on säädetty lailla. Tämän säännöksen nojalla ehditä käsitellä ja ehdotettu voimaantulo siirtyy. 5223: budjettilakiehdotusten joukossa on joka vuosi Tämä kannanotto ei ole aiheuttanut muutoksia la- 5224: runsaasti virastojen organisaatioita koskevia kiehdotusten perustelujen laatimistavassa. Yhä 5225: muutoksia ja uusien laitosten perustamisesityksiä. edelleen budjettilakiehdotusten perusteluissa tode- 5226: Useat näistä, kuten edellä on selostettu, ovat hyvin taan vain lyhyesti, että esitys on tarkoitettu tule- 5227: suuria hankkeita. Valtiontilintarkastajien mieles- maan voimaan heti seuraavan vuoden alusta. 5228: tä olisi syytä selvittää, olisiko mahdollista toteut- Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että niin 5229: taa ainakin suuret virasto- ja laitosuudistukset budjettilakiehdotusten kuin tavallisten lakiehdo- 5230: siten, että ensin säädettäisiin laitosta koskeva laki tuslenkin perusteluissa selvitetään ne syyt, jotka 5231: ja sen jälkeen laitos perustettaisiin seuraavassa edellyttävät lakiehdotuksen voimaansaattamista 5232: valtion tulo- ja menoarviossa. Näin menetellen tietystä tiukasti määritellystä ajankohdasta lu- 5233: toimillaisiin kuten hallitusmuodon tarkka sana- kien. 5234: muoto edellyttää sekä parannettaisiin olennaisesti Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen sekä sii- 5235: eduskunnan mahdollisuuksia käsitellä suuria vi- hen liittyvien budjettilakiehdotusten julkisuusperi- 5236: rastoja tai laitoksia koskevia muutoshankkeita, aatteet koskevat käytännössä vain valmiita tulo- 5237: joista esimerkkeinä käyvät Ilmailulaitos tai so- ja menoarvioasiakirjoja ja eduskuntamietintöjä. 5238: siaali- ja terveyshallitus. Samalla voitaisiin myös Hallitusmuoto ei kuitenkaan estä valmisteluvai- 5239: välttää ne vaikeudet, jotka usein liittyvät tällaisten heessakaan valtion tulo- ja menoarvion tai siihen 5240: virastojen aloitusvaiheisiin liittyvien lakiehdotusten nykyistä suurempaa jul- 5241: Valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain kistamista. Osin ahdasta käytäntöä on ollut ohjaa- 5242: mukaan tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvät massa myös korkeimman hallinto-oikeuden tul- 5243: hallituksen esitykset on pyrittävä antamaan edus- kinnat yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 5244: kunnalle niin hyvissä ajoin, ettei tulo- ja menoar- lain 5 §:stä, jonka vuoksi muutokset vakiintunee- 5245: vioesityksen käsittely niiden myöhäisen antamisen seen käytäntöön edellyttävät ehkä lainmuutoksia. 5246: johdosta viivästy. Vaikka budjettilakiehdotusten Niihin ryhdytään toivottavasti heti sen jälkeen, 5247: ehdottoman antamisajankohdan säätäminenkin kun kyseisen lain uudistamista pohtinut toimikun- 5248: saattaisi tuntua tarkoituksenmukaiselta, ei sitä ole ta saa työnsä valmiiksi. Valtion tulo- ja menoar- 5249: kuitenkaan pidettävä perusteltuna, kun otetaan vion valmistelun tulisi valtiontilintarkastajien 5250: huomioon myös valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n mielestä olla ennen muuta julkista, erilaisia vaih- 5251: säännös presidentin vallasta päättää eduskunnalle toehtoja esittävää, valtiovarainministerin ohella 5252: annettavista hallituksen esityksistä. Sen sijaan entistä enemmän pääministerin ympärille keskit- 5253: olisi pohdittava sitä, olisiko mahdollista antaa tyvää valmistelua ja vallankäyttöä. 5254: budjettilakiehdotuksia esim. jo kevätistuntokau- 5255: 41 5256: 5257: 5258: 5259: 5260: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 5261: 5262: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- villä peltoaloillaan entistä enemmän ruokaa 5263: kastuksen ulkoasiainministeriässä 8.3.1991. Suo- kasvavalle väestölleen. 5264: men edustautumista ulkomailla valtiontilintar- Hallitsematon väestönkasvu on kehitysmai- 5265: kastajat ovat tarkastaneet Ruotsiin, Norjaan ja den tulevaisuudenkuvaa pahimmin varjostava 5266: Tanskaan 8.-11.4.1991 tekemällään matkalla. epäkohta. Sen edessä merkittäväkin ulkopuoli- 5267: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat nen talousapu on vaarassa valua hukkaan. Pe- 5268: selvittäneet Suomen kehitysyhteistyötä kokonai- rinteinen tapa on ollut rahoittaa kehitysmaiden 5269: suudessaan, Suomen alueellista edustautumista erillisiä hankkeita. Maailmanpankissa nähtiin jo 5270: ja kauppasuhteiden kehitystä yhdentyneessä kymmenkunta vuotta sitten tarpeelliseksi koros- 5271: Saksassa ja Neuvostoliitossa sekä eräissä Itä- taa kokonaisnäkemystä ja kehitysmaiden talous- 5272: Euroopan maissa, Suomen ulkomaanedustuk- politiikan tukemista ns. rakennesopeutuslainoil- 5273: sessa asemamaasta palkattujen suomalaisten ja la ja toimialakohtaisella lainoituksella. Viime 5274: muiden maiden kansalaisten asemaa ja tehtäviä vuosikymmenellä kehitysmaiden väliset erot ovat 5275: sekä palkkatasoa ja eläkeoikeuksia. Pohjoismai- kuitenkin kasvaneet. Kaikkein köyhimmät maat 5276: den välistä vertailua on pyritty sisällyttämään eivät ole kehittyneet juuri lainkaan 1960-luvulta 5277: em. tarkastusaiheisiin mahdollisuuksien mu- lähtien. Monen kehitysmaan yläluokan ansiot 5278: kaan. ovat jo suuremmat kuin suomalaisen keskitason 5279: Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus- palkansaajan, sen sijaan kaikkein köyhimmät 5280: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan ovat jääneet entistä huonompaan asemaan. 5281: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, Suomen Kehitysyhteistyön suuntaviivat 1990-luvulla 5282: kehitysyhteistyön keskeisiä saavutuksia, toimin- ovat hahmottumassa, ja eri maiden tavoitteissa 5283: nan epäkohtia, muutostarpeita ja uusia suunta- on entistä enemmän pyritty ottamaan huomioon 5284: viivoja 1990-luvulla sekä ulkoasiainhallinnon edellisten vuosikymmenten saavutukset ja ope- 5285: virkamiesten virassa jatkamista eroamisiän jäl- tukset. Teollisuusmaat ovat lähinnä OECD:n 5286: keen, disponibiliteettijärjestelmän käyttökelpoi- kehitysapukomitean DAC:n suuntaamana val- 5287: suutta ja henkilöstöpolitiikan lähiajan kehittä- mistelleet yhteisen julistuksen kuluvan vuosi- 5288: mistarpeita eri ura-alueilla. kymmenen kehitysyhteistyön linjoista. Suomi on 5289: muiden Pohjoismaiden kanssa ollut tiiviisti 5290: mukana tässä työssä. Pariisissa joulukuussa 1989 5291: hyväksytyssä lausunnossa todetaan ensisijaisesti, 5292: Ulkoasiainministeriö että kehitysmaat itse ovat vastuussa kehitykses- 5293: tään. Ulkoinen apu voi ainoastaan tukea niiden 5294: Suomen kehitysyhteistyö. Maapallon väestön omia ponnisteluja. Kehitysyhteistyön ohella 5295: arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 vapaan kansainvälisen kaupan edistäminen, 5296: mennessä, ja useiden kehitysmaiden väestön tuottavat sijoitukset ja kehitysmaihin suuntautu- 5297: ennustetaan moninkertaistuvan lähivuosikym- vat yksityiset rahoitusvirrat edistävät kestävän 5298: meninä. Samanaikaisesti maapalloa uhkaa vilje- taloudellisen kasvun saavuttamista. Lähtökoh- 5299: lykelpoisen maan merkittävä väheneminen. tana on, että köyhyyden, nopean väestönkasvun, 5300: Nykyisellä eroosiovauhdilla maapallon hedel- aliravitsemuksen, lukutaidottomuuden ja ympä- 5301: mällisestä ruokamultakerroksesta tuhoutuu ristön tuhoutumisen noidankehä on murrettavis- 5302: kaksi kolmasosaa sadan vuoden kuluessa. Yhä sa. Tämä onnistuu lausunnon mukaan kehitys- 5303: useammat kehitysmaat joutuvat epätoivoiseen ja talouspoliittisin toimin, joissa yhdistyvät kes- 5304: tilanteeseen väestönkasvun ja ympäristötuhon tävän taloudellisen kasvun edistäminen, mah- 5305: vuoksi. Niiden on tuotettavajatkuvasti pienene- dollisuuksien luominen kaikille osallistua tuo- 5306: 42 5307: 5308: tantoon ja saada entistä oikeudenmukaisempi vastaamaan edes jo tehtyjen investointien hyö- 5309: osuus sen tuloksista, ympäristön säilyttäminen dyntämisestä. 5310: sekä väestönkasvun hidastaminen niissä monissa Toisaalta kehitysmaat ovat tehneet paljon 5311: maissa, joissa se estää kestävän kehityksen saa- suoranaisia virheinvestointeja. Niiden suunnitte- 5312: vuttamisen. lukapasiteetti on puutteellinen ja investointipää- 5313: DAC:n em. tavoiteasiakirjaan on kirjattu tökset perustuvat usein ylioptimistiseen näke- 5314: myös kannanotto, jonka mukaan Itä-Euroopan mykseen maan taloudellisesta kehityksestä. 5315: poliittisille ja taloudellisille uudistuksille annet- Suomen kannalta tuloksellista kehitysyhteis- 5316: tava tuki ei saa muuttaa kolmannen maailman työtä on vaikeuttanut avun hajaantuminen. 5317: kanssa tehtävän kehitysyhteistyön asemaa ja Kahdenvälisessä avussa tämä on ilmennyt siten, 5318: tärkeyttä. Varsinkin USA ja Italia olivat kannat- että kohdemaita on ollut useita ja hankkeet ovat 5319: taneet Itä-Euroopan tuen sisällyttämistä kehi- olleet pieniä, jolloin kussakin tapauksessa käy- 5320: tysapuun. DAC:n kehitysmaaluetteloon kuulu- tettävissä olevat resurssit ovat jääneet vähäisiksi. 5321: vat varsinaiset kehitysmaat ja Euroopasta edel- Suomi on jäänyt verraten pieneksi avunantajak- 5322: leenkin vain Albania ja Jugoslavia. Ainoastaan si, jonka vaikutukset vastaanottajamaan kehi- 5323: se apu, joka annetaan tämän luettelon maille lue- tyspoliittisessa keskustelussa ovat rajalliset, mitä 5324: taan julkiseksi kehitysavuksi. tosin on voitu pohjoismaisella yhteistyöllä pa- 5325: Kehitysyhteistyö on merkinnyt sadoille suo- rantaa. 5326: malaisille mahdollisuutta kansainvälistyä ja Päätöksenteon muodot ja ta- 5327: käyttää myöhemmin tietämystään hyväkseen sot. Suomen kehitysyhteistyötä koskeva pää- 5328: kansainvälisten järjestöjen tai suomalaisten yri- töksenteko tapahtuu eri muodoin ja usealla ta- 5329: tysten palveluksessa. Kahdenvälinen kehitysyh- solla alkaen eduskunnasta ja ulottuen hallituk- 5330: teistyö on toiminut ponnahduslautana myös sen sekä ulkoasiainministeriön lisäksi aina yksit- 5331: monille suomalaisyrityksille niiden kansainvälis- täisiin kehitysyhteistyötehtäviä hoitaviin virka- 5332: tyessä. miehiin. 5333: Kehitysmaiden asukkaiden kannalta Suomen Eduskunta. Hyväksyessään valtion tulo- ja 5334: kahdenvälinen kehitysyhteistyö tuntuu elämisen menoarvion eduskunta päättää vuosittain paitsi 5335: laatuun liittyvinä konkreettisina parannuksina. niistä voimavaroista, joiden rajoissa kehitysyh- 5336: Suomen kahdenväliset vesihuoltohankkeet ovat teistyötä ko. varainhoitovuonna ja sitä seuraavi- 5337: tuoneet puhtaan juomaveden jo 2,5 miljoonalle na lähivuosina toteutetaan, myös kehitysyhteis- 5338: kehitysmaan asukkaalle. Terveydenhuoltoalan työn pääkohteittaisesta suuntaamisesta. 5339: hankkeiden avulla on parannettu satojen tuhan- Lokakuun 9. päivänä 1984 antamassaan mie- 5340: sien ihmisten terveyspalveluja ja metsityshank- tinnössä (n:o 1211984 vp.) eduskunnan ulko- 5341: keilla on voitu torjua aavikoitumisen leviämistä asiainvaliokunta totesi, että eduskunnan asemaa 5342: autiomaiden reuna-alueilla ja eroosiota vuoris- kehitysyhteistyötä koskevissa asioissa tulee vah- 5343: toalueilla useissa maissa. Talouselämän perusra- vistaa. Hallituksen selonteosta käydyssä keskus- 5344: kennehankkeilla on voitu parantaa kehitysmai- telussa esitettiin erilaisia vaihtoehtoja eduskun- 5345: den yhteiskuntien asukkailleen ja tuotantoelä- nan vaikutus- ja valvontamahdollisuuksien li- 5346: mälle tarjoamia palveluita, kuten sähkön saantia säämiseksi kehitysyhteistyössä. Näitä olisivat 5347: ja teleyhteyksiä sekä liikenneyhteyksiä. Osuus- mm. kehitysyhteistyötä koskevan lain säätämi- 5348: toimintahankkeilla puolestaan on voitu oleelli- nen ja säännöllinen selontekomenettely kehitys- 5349: sesti parantaa maaseudun tuottajaväestön ase- yhteistyöstä. Ulkoasiainvaliokunta katsoi, että 5350: maa. hallituksen määräajoin eduskunnalle antama 5351: Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä on vaikeut- kehitysyhteistyöpoliittinen kertomus olisi näistä 5352: tanut eniten se, että maailmantalouden kehitys vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisin ja antaisi 5353: on poikennut huomattavasti useimpien kehitys- eduskunnalle mahdollisuuden ottaa säännölli- 5354: yhteistyöhankkeiden käynnistyspäätöksen aikai- sesti kantaa kehitysyhteistyön perusteisiin, mää- 5355: sista ennusteista. Erityisesti köyhimmissä kehi- rään, laatuun ja suuntaamiseen. 5356: tysmaissa, joihin Suomen kehitysyhteistyö pää- Joulukuussa 1985 annettiin laki kehitysyhteis- 5357: asiassa suuntautuu, taloudellinen tilanne on työtä koskevan kertomuksen antamisesta edus- 5358: oleellisesti vaikeutunut viime vuosina. Niillä ei kunnalle (964/85). Lain 1 §:n mukaan hallituksen 5359: ole mahdollisuuksia ylläpitää parempaan talou- on kunakin vuonna annettava edelliseltä kalen- 5360: delliseen tilanteeseen perustuvia sosiaalisia pal- terivuodelta eduskunnalle kertomus kehitysyh- 5361: veluitaan eivätkä ne monessa tapauksessa pysty teistyöstä. 5362: 43 5363: 5364: Edellä tarkoitetun lain nojalla eduskunnalle on tehnyt valtioneuvosto. 5365: annetut hallituksen kehitysyhteistyökertomukset Valtioneuvosto on myös päättänyt Suomen 5366: ovat olleet käsiteltävinä ulkoasiainvaliokunnas- edustautumisesta kansainvälisten järjestöjen ja 5367: sa, joka on antanut niistä mietintönsä. Vuoden laitosten hallintoelimissä. 5368: 1989 kertomuksesta antamassaan mietinnössä Valtioneuvoston toimivalta kehitysyhteistyö- 5369: (n:o 33/1990 vp.) ulkoasiainvaliokunta toteaa, asioissa perustuu osin seuraaviin erityissäädök- 5370: että sen vaalikauden aikana antamat suositukset siin: 5371: kehitysyhteistyön kehittämisestä ovat merkittä- - lakiin kansainvälisistä kehitysluotoista 5372: väitä osalta toteutuneet ja että ulkoasiainminis- (925/69) 5373: teriö on ottanut ne huomioon kehittämispyrki- - lakiin kehitysmaiden taloudellista kehitys- 5374: myksissään. tä varten myönnettävien luottojen korkotuesta 5375: Hyväksyttyään ulkoasiainvaliokunnan halli- (1058/86) 5376: tuksen kehitysyhteistyökertomuksista antamat -lakiin Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 5377: mietinnöt ja saatettuaan ne hallituksen tietoon Oy - Fonden för Industriellt Utvecklingssamar- 5378: eduskunta on vaikuttanut kehitysyhteistyöhön bete Ab -nimisestä osakeyhtiöstä (291/79, muut. 5379: myös valiokuntakäsittelyssä esitettyjen suositus- 1109/82, 151184, 116/87 ja 963/88) 5380: ten kautta. - lakiin valtion virastojen ja laitosten kehi- 5381: Hallitus. Ohjelmassaan hallitus vahvistaa tysyhteistyöhön osallistumisesta (382/89) 5382: kehitysyhteistyön tavoitetason sekä eräät keskei- Komiteoista annetun valtioneuvoston pää- 5383: set toiminnalliset tavoitteet. töksen (218/88) nojalla valtioneuvosto on asetta- 5384: Antaessaan eduskunnalle tulo- ja menoarvio- nut neuvottelukunnan (T ALKE) seuraamaan 5385: esityksen hallitus osallistuu vuosittaisen budjetti- Suomen ja kehitysmaiden taloudelliseen ja teol- 5386: päätöksen valmisteluun. Tällöin valtion tulo- ja liseen yhteistyöhön, kauppaan ja kehitysyhteis- 5387: menoarviossa osoitetaan kehitysyhteistyötä var- työhön liittyviä kysymyksiä. 5388: ten vuotuisten määrärahojen lisäksi valtuudet 5389: tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista Ulkoasiainministeriö. Ulkoasiainministeriön 5390: aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrära- toimivalta kehitysyhteistyöasioissa perustuu lä- 5391: hat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osin hinnä ministeriöiden toimivaltaa koskeviin yleis- 5392: myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. Kahdenvä- säännöksiin, mutta siitä on annettu myös em. 5393: listä kehitysyhteistyötä varten on viime vuosien erityissäännöksiä seuraavasti: 5394: budjeteissa myönnetty kolmivuotisvaltuudet. - Kehitysmaiden taloudellista kehitystä var- 5395: Vuotuisen budjettipäätöksen nojalla tai, mikäli ten myönnettävien luottojen korkotuesta anne- 5396: tulo- ja menoarviota ei vielä ole vahvistettu, tun lain (1058/86) mukaan korkotukiluottojen 5397: hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen sekä yleiset ehdot vahvistaa ulkoasiainministeriö ot- 5398: eduskunnan antamien ehtojen perusteella val- taen huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehi- 5399: tioneuvosto tekee vuosittain ns. kehyspäätöksen. tyksen järjestön (OECD) kehitysapukomiteassa 5400: Toisin sanoen se hyväksyy budjetin käyttösuun- (DAC) hyväksytytjulkista kehitysapua koskevat 5401: nitelmaa vastaavanjaottelun mukaisesti kahden- periaatteet. 5402: välisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja ohjel- - Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 5403: moinnissa noudatettavat kehykset varainhoito- Oy:stä annetun lain (291/79) mukaan yhtiö 5404: vuoden määrärahojen ja sopimuksentekoval- kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnonalaan. 5405: tuuksien osalta. Kehyspäätös on käytännössä Valtion edustaja yhtiökokoukseen on määrätty 5406: tärkeä kehitysyhteistyötä ohjaava instrumentti. ulkoasiainministeriöstä. Valtion tulo- ja menoar- 5407: Muun muassa hallitusten väliset ns. maaohjel- vion yhteydessä tehdyt yhtiötä koskevat päätök- 5408: maneuvottelut käydään kehyspäätöksen perus- set sisältyvät ulkoasiainministeriön pääluok- 5409: teella. kaan. Näiden päätösten soveltamista koskevat 5410: Valtioneuvosto on vahvistanut kahdenkeski- ratkaisut tekee, mikäli ne eivät kuulu valtioneu- 5411: sen kehitysyhteistyön asiantuntijatoiminnan voston toimivaltaan, ulkoasiainministeriö. Mi- 5412: ohjesäännön. nisteriö päättää mm. valtionavun myöntämises- 5413: Suomen valtio omistaa 96,8 % Teollisen tä yhtiölle. Valtionavun piiriin kuuluvien luot- 5414: Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osakkeista. to-, takaus-, sijoitus- ja kurssitappioiden korvaa- 5415: Päätökset yhtiön osakkeiden merkitsemisestä misesta valtioneuvosto on antanut sitoumuksen 5416: valtiolle, valtion edustajan määräämisestä yh- yhtiölle 10.12.1987. 5417: tiökokoukseen ja lainan myöntämisestä yhtiölle -Valtion virastojen ja laitosten osallistumi- 5418: 44 5419: 5420: sesta kehitysyhteistyöhön annetun lain (382/89) Epäkohdat. Ulkoasiainministeriöitä saadun 5421: mukaan ulkoasiainministeriöllä on oikeus saada selvityksen mukaan kehitysyhteistyömääräraho- 5422: hyväksyttäväkseen valtion viraston tai laitoksen jen lisääntymisen myötä on myös kehitysyhteis- 5423: ko. laissa tarkoitettuja tehtäviä varten teke- työtä koskevien päätösten määrä kasvanut no- 5424: mät henkilövalinnat sekä asetuksella säädettä- peasti. Päätöksenteon lisääntyminen on muun 5425: vissä tapauksissa edellyttää näitä tehtäviä suorit- ohella kartuttanut ulkoasiainministerin työmää- 5426: tavan henkilön korvaamista toisella henkilöllä. rää. Epäkohtaa on pyritty poistamaan mm. ul- 5427: Ulkoasiainministeriö voi valtuuttaa kehitysyh- koasiainhallintoasetuksen uudistamisen yhtey- 5428: teistyötehtäviä suorittavan viraston tai laitoksen dessä kiinnittämällä erityistä huomiota ratkaisu- 5429: puolestaan neuvottelemaan ja sopimaan vas- vallan delegointiin virkamiehille sellaisissa kehi- 5430: taanottajaviranomaisen kanssa tehtävän sisäl- tysyhteistyöasioissa, jotka eivät edellytä kannan- 5431: töön ja toteuttamiseen liittyvistä yksityiskoh- ottoa hankevalintaan tai jo käynnissä olevien 5432: dista. hankkeiden laajentamiseen. Uudistuspyrkimyk- 5433: - Suomen kahdenkeskisen kehitysyhteistyön sistä huolimatta ministerin ratkaistavaksi jää- 5434: asiantuntijatoiminnan ohjesäännön (VNp vien asioiden määrä on edelleenkin huomattava. 5435: 29.4.1976 muutoksineen) mukaan ulkoasiainmi- Kehitysyhteistyöosaston kuluvana vuonna to- 5436: nisteriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä teutetun organisaatiouudistuksen myötä on 5437: kyseisen ohjesäännön soveltamisesta. mahdollista ottaa harkittavaksi päätöksenteko- 5438: Keskeiseltä osaltaan kehitysyhteistyötä kos- menettelyn kehittäminen ainakin osittain siten, 5439: keva päätöksenteko perustuu valtioneuvoston että ministeri vahvistaisi päätöksenteon perus- 5440: ohjesäännön 15 §:n 1 momentin kohtaan 4, jon- teet, joiden rajoissa yksittäisiä hankkeita koske- 5441: ka mukaan ulkoasiainministeriö käsittelee asiat, vat päätökset voitaisiin tehdä virkamiesratkai- 5442: jotka koskevat poliittisia, taloudellisia, oikeudel- suin. 5443: lisia ja sivistyksellisiä suhteita ulkomaihin sekä Yksi epäkohta kehitysyhteistyötä koskevassa 5444: ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen (485/ päätöksenteossa on ulkoasiainministeriön mu- 5445: 90) 13 §:ään, jossa säädetään, mitkä asiat kä- kaan ollut se, että projekteja koskevat päätökset 5446: sittelee kehitysyhteistyöosasto. VNRatkL:n 3 §:n on jouduttu tekemään päämajassa, vaikka ne 5447: 2 momentin mukaan ne seikat, jotka päätetään käytännön tarpeet huomioon ottaen olisi tullut 5448: ministeriössä, ratkaisee ministeriön päällikkö tai tehdä kentällä. Kehitysyhteistyöosaston organi- 5449: muu valtioneuvoston jäsen, jonka toimialaan saatiouudistuksen tavoitteena on ollut päätös- 5450: asia kuuluu tai, milloin asetuksella niin sääde- vallan, varsinkin toimeenpanovallan, delegoimi- 5451: tään, ministeriön kanslia- tai osastopäällikkö tai neo edustustoille. Osaston organisaatiouudistus 5452: muu esittelijä. toteutettiin vuoden 1991 helmikuun alussa. Sen 5453: Kehitysyhteistyötä koskevat ratkaisut teh- lisäksi on tarkoitus kehittää toimintaa mm. dele- 5454: dään ulkoasiainministeriössä pääasiassa ratkai- goimalla ratkaisuvaltaa ja vastuuta entistä enem- 5455: sijan allekirjoittamin ja esittelijän varmentamin, män kohdemaissa oleville edustustoille, joihin on 5456: ministeriön vahvistetulle päätöslomakkeelle kir- viime vuosina sijoitettu kehitysyhteistyövirka- 5457: joitetuin päätöksin. Valtaosa kehitysyhteistyö- miehiä. 5458: päätöksistä on ns. määrärahapäätöksiä eli pää- Kansainvälisistä kehitysluotoista annetun lain 5459: töksiä, joilla osoitetaan, käytettävissä olevien (925/69) 4 §:n mukaan valtioneuvosto päättää 5460: määrärahojen ja sitoumusvaltuuksien rajoissa, kehitysluottojen korosta, laina-ajan pituudesta 5461: varat yksittäiseen kehitysyhteistyötarkoitukseen. ja muista yleisistä luottoehdoista sekä luottojen 5462: Ministerin allekirjoittamia määrärahapäätök- myöntämisestä kussakin tapauksessa erikseen. 5463: siä tehtiin kertomusvuonna yhteensä 383, joista Ulkoasiainministeriö katsoo selvityksessään, että 5464: 45 koski kansainvälistenjärjestöjen kautta ohjat- kehitysluottotoiminnan harjoittaminen ei enää 5465: tavaa kehitysapua, 259 kahdenvälistä kehitysyh- edellytä erityislain mukaista sääntelyä, vaan toi- 5466: teistyötä, 63 humanitaarista apua kehitysmaille mintaa voidaan jatkaa valtion tulo- ja menoar- 5467: ja 4 avustuksia kansalaisjärjestöjen kehitysyh- vion käsittelyn yhteydessä tehtyjen päätösten 5468: teistyötä koskevaan tiedotustoimintaan. rajoissa. Kehitysluottolain kumoaminen merkit- 5469: Ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen sisi edellä tarkoitetun valtioneuvostolle kuulu- 5470: 30 §:ssä säädetään, mitkä asiat ministeriössä rat- van ratkaisuvallan siirtymistä ulkoasiainministe- 5471: kaisee osastopäällikkö ja erillisen yksikön pääl- riölle. 5472: likkö. Ulkoasiainministeriön uutta työjärjestystä Edellä on selvitetty päätöksentekoa, joka 5473: ei ole vielä vahvistettu. liittyy ulkoasiainhallinnon pääluokassa kehitys- 5474: 45 5475: 5476: yhteistyöhön osoitettujen määrärahojen käyt- M ä ä r ä r a h o j e n k ä y t t ö. Suomen ke- 5477: töön. Kehitysyhteistyömäärärahoja mitoitet- hitysyhteistyön ja sen määrärahojen käytön ylei- 5478: taessa ja kehitysyhteistyötä tilastoitaessa otetaan set suuntaviivat ovat kehittyneet neljännesvuosi- 5479: kuitenkin huomioon myös sellaisia menoja ja sadan aikana kehitysmaiden kanssa tapahtuvan 5480: toimintoja, jotka rahoitetaan muihin pääluok- yhteistyön verkostoksi, jota sääntelevät monen- 5481: kiin sisältyvillä määrärahoilla. Nämä erät ovat keskisten järjestöjen jäsenyydet ja toisaalta omat 5482: jääneet vähemmälle huomiolle. Kertomusvuo- kahdenvälistä kehitysapua koskevat toimenpi- 5483: den kesällä käytyjen budjettineuvottelujen yh- teemme. 5484: teydessä on kuitenkin perustettu valtiovarainmi- Seuraavassa tarkastellaan maamme kehitys- 5485: nisteriön ja ulkoasiainministeriön virkamiehistä avun määrän kehitystä v. 1987-90 maksatusten 5486: koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on muun (Mmk, käypään hintaan) perusteella. Esitetyt 5487: ohella selvittää kyseistä kehitysyhteistyön loh- luvut koskevat ainoastaan (pl. taulukko C.) 5488: koa. ulkoasiainministeriön hallinnonalaa. 5489: 5490: 5491: 5492: A. Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu alueittain ja maittain: 5493: 1987 1988 1989 1990 5494: Mmk 5495: Eteläisen Afrikan maat: 5496: Mosambik .................................................... . 42,6 76,8 130,7 66,3 5497: Namibia ....................................................... . 12,0 17,1 35,5 7,6 5498: Sambia ......................................................... . 115,6 99,7 107,7 88,4 5499: Tansania ...................................................... . 149,9 281,1 237,0 143,0 5500: Muut kohdemaat Ja alueellinen toiminta 5501: (SADCC) ..................................................... . 86,2 72,3 5502: Yhteensä ...................................................... . 320,1 474,8 597,1 377,6 5503: Muut Afrikan maat: 5504: 5505: ~~~~~~· :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 5506: 29,6 99,0 122,2 66,8 5507: 58,1 44,0 70,6 43,4 5508: Kenia ........................................................... . 63,3 115,7 108,1 107,5 5509: Somalia ........................................................ . 72,4 55,5 36,3 25,9 5510: Sudan ........................................................... . 30,8 84,3 69,3 44,0 5511: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta .... .. 20,1 23,7 5512: Yhteensä ...................................................... . 254,2 398,5 426,6 311,3 5513: Aasian maat: 5514: Bangladesh ................................................... . 14,9 75,7 62,7 42,0 5515: Myanmar ..................................................... . 5,7 10,6 20,1 3,6 5516: Nepal ........................................................... . 43,6 25,8 79,2 55,0 5517: Sri Lanka ..................................................... . 61,7 63,6 83,5 48,5 5518: Vietnam ........................................................ . 52,4 52,0 50,6 46,6 5519: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta .... .. 19,1 33,0 5520: Yhteensä ..................................................... .. 178,3 227,7 315,2 228,7 5521: Latinalaisen Amerikan maat: 5522: Nicaragua .................................................... . 32,7 74,1 71,0 32,5 5523: Peru .............................................................. . 15,7 26,7 15,0 4,1 5524: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta .... .. 10,1 15,2 5525: Yhteensä ...................................................... . 48,4 100,8 96,1 51,8 5526: Kaikki yhteensä ................................................ . 801,0 1 201,8 1 435,0 969,4 5527: 46 5528: 5529: B. Muu kahdenvälinen apu: 5530: 1987 1988 1989 1990 5531: Mmk 5532: Avustukset kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehi- 5533: tysyhteistyöhön ............................................ . 15,8 24,7 70,5 103,8 5534: Avustukset kansalliseen kehitysjoukkotoimin- 5535: taan .............................................................. . 5,4 8,0 12,0 16,0 5536: Kehitysyhteistyön suunnittelu ja kehitysmaatut- 5537: kimus ........................................................... . 3,4 4,6 5,0 8,3 5538: Projektien valmistelu ja arviointi ..................... . 2,7 8,4 7,5 5,8 5539: Muu kahdenvälinen toiminta ........................... . 0,1 32,0 112,4 5540: Yhteensä ........................................................... . 27,4 45,7 127,0 246,3 5541: 5542: C. Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehitysapu: 5543: 1987 1988 1989 1990 5544: Mmk 5545: YK:n kehitysohjelmat: 5546: YK:n kehitysohjelma UNDP ....................... . 117,0 137,0 150,0 200,0 5547: UNDP:n alaiset rahastot ............................. . 19,0 24,1 25,0 30,0 5548: Yhteensä ...................................................... . 136,0 161,1 175,0 230,0 5549: 5550: Sosiaalisen kehityksen ohjelmat: 5551: YK:nlastenrahasto UNICEF ...................... . 87,0 94,0 115,0 140,0 5552: YK:n väestörahasto UNFP A ...................... . 36,0 42,0 63,0 75,0 5553: Yhteensä ...................................................... . 123,0 136,0 178,0 215,0 5554: Monenkeskiset tutkimusohjelmat ja muut oh- 5555: jelmat: 5556: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansain- 5557: välinen instituutti WIDER ....................... . 21,3 28,3 15,5 3,9 5558: Kansainvälisen maataloustutkimuksen kon- 5559: sultaatiorahasto CGIAR .......................... . 10,0 11,0 20,0 20,0 5560: Muut tutkimusohjelmat ............................... . 2,8 2,3 2,2 5,0 5561: Muut avustukset .......................................... . 3,2 4,1 4,8 5,0 5562: Yhteensä ...................................................... . 37,2 45,7 42,4 33,9 5563: Elintarvikeohjelmat: 5564: Maailman elintarvikeohjelma WFP ............. . 99,8 114,7 133,3 171,1 5565: Elintarvikkeiden hätäapuohjelma IEFR ...... . 26,1 29,5 40,8 3,9 5566: Yhteensä ...................................................... . 125,9 144,1 174,1 175,0 5567: Kansainväliset rahoituslaitokset: 5568: Kansainvälinen kehitysrahoitusjärjestö IDA 117,1 156,1 156,1 156,1 5569: Kansainvälinen jälleenrakennuspankki IBRD 12,0 12,0 10,2 5570: Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC ............... . 4,6 3,9 4,1 3,8 5571: Aasian kehityspankki AsDB ........................ . 5,3 4,9 5,6 5572: Aasian kehitysrahasto AsDF ....................... . 30,3 34,9 86,5 5573: Afrikan kehityspankki AfDB ....................... . 5,3 3,1 3,0 2,8 5574: Afrikan kehitysrahasto AfDF ...................... . 41,2 55,0 54,9 54,8 5575: Latinalaisen Amerikan kehityspankki .......... . 4,7 5576: Pohjoismainen kehitysrahasto NDF ............ . 21,8 10,5 5577: Kansainvälinen maatalouden kehittämis- 5578: rahasto IF AD ........................................... . 16,0 10,0 20,0 5579: 47 5580: 5581: Kansainvälisen valuuttarahaston rakenneso- 5582: pimus ESAF ............................................. . 46,0 46,0 5583: Muut rahastot .............................................. . 59,7 64,8 37,0 13,6 5584: Varaus kansainvälisiin vapaaehtoisiin velan- 5585: helpotusohjelmiin ..................................... . 95,0 5586: Yhteensä ...................................................... . 279,5 334,6 350,4 489,9 5587: Varaus kansainvälisiin rakenne-, sopeutus- 5588: ja erityistarpeisiin sekä ohjelmittain jaka- 5589: mattamaan toimintaan ............................. . 18,0 29,5 68,9 60,4 5590: Kaikki yhteensä ................................................ . 719,6 851,0 ·988,9 1204,2 5591: 5592: D. Humanitaarinen apu kehitysmaille: 5593: 1987 1988 1989 1990 5594: Mmk 5595: Katastrofiapu ................................................... . 43,0 55,0 69,9 100,3 5596: Pakolaisten avustaminen .................................. . 54,0 63,2 83,5 133,2 5597: Humanitaarinen apu vapautuspyrkimyksille .... . 27,5 30,4 30,3 27,1 5598: Apu muuhun humanitaariseen toimintaan ...... . 4,1 3,4 5,0 8,2 5599: Yhteensä ........................................................... . 128,5 152,1 188,8 268,9 5600: 5601: Suomen kehitysapu (A+B+C+D) yhteensä ....... . 1 676,5 2 250,6 2 739,7 2688,8 5602: 5603: Ulkoasiainministeriölle myönnetyn kehitysyh- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen 5604: teistyömäärärahan maksatuksesta voidaan tode- mukaan T ALKE:n pyytämät selvitykset on laa- 5605: ta seuraavaa: dittu ja keskustelu asiasta on käyty huhti- 5606: Maksatus- Joulukuussa 5607: toukokuussa 1991. Määrärahoja on siirtynyt 5608: Maksatustilanne 5609: aste maksettu hallinnonalan luonteen vuoksi aina jonkin ver- 5610: ran vuodelta toiselle, mikä johtuu useista eri 5611: 30.11.1989 ............... . 65,9 tekijöistä. Kertomusvuodelle siirtyi kehitysyh- 5612: 97,8 31,9 teistyömäärärahoja edellisiltä vuosilta kaikissa 5613: 31.12.1989 .............. .. 5614: 30.11.1990 ............... . 61,8 pääluokissa yhteensä 539 Mmk ja vastaavasti 5615: 31.12.1990 ............... . 86,5 24,7 kuluvalle vuodelle 957 Mmk. Kehitysyhteistyö- 5616: osaston hallinnoimista määrärahoista siirtyi 333 5617: Parlamentaarisesti koottu taloudellisten kehi- Mmk kertomusvuodelle ja kuluvalle vuodelle 5618: tysmaasuhteiden neuvottelukunta (T ALKE) 786 Mmk. Teollisen kehitysyhteistyön osalta 5619: pyysi huhtikuun 1991 loppuun mennessä minis- nämä siirtyneet määrärahat olivat 180 Mmk ja 5620: teriön kehitysyhteistyöosastolta selvityksen mää- 212 Mmk. Kehitysyhteistyöosaston hallinnoimista 5621: rärahojen maksatuksen viivästymisestä. Neuvot- siirtyneistä summista kuitenkin valtaosa siirtyi 5622: telukunta on todennut, että laajan keskustelun sidottuina eli voimassa olevien sitoumusten ja 5623: vuoksi kriittisyys eri kehitysyhteistyöhankkeita sopimusten katteena toimeenpanen siirtymisen 5624: kohtaan on lisääntynyt ja entistä tarkemmin johdosta ja vain 198 Mmk oli vuoden vaihteessa 5625: katsotaan, mihin määrärahoja suunnataan. Väli- vailla sitoumuksia, mikäjohtui mm. siitä, että oli 5626: aikaisratkaisuna neuvottelukunta ehdottaa, että varauduttu kansainvälisesti koottaviin maakoh- 5627: kansainvälisille järjestöille myönnettäisiin aiem- taisiin rakennesopeutusohjelmiin osallistumi- 5628: paa enemmän tukea. Kahdenväliseen kehitys- seen. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan ennen 5629: apuun on suunnattu keskimäärin 60 % koko vuoden vaihdetta edenneet toimeenpanoasteelle. 5630: kehitysavusta. Neuvottelukunnan mielestä vaa- Kokonaisuudessaan siirtyneiden määrärahojen 5631: rana tässä tilanteessa on kehitysyhteistyölle osoi- kasvu on lähes kaksinkertaistunut. 5632: tettujen varojen vähentämisvaatimusten peruste- Kehitysyhteistyökohteiden 5633: leminen sillä, että varoja on jäänyt huomattavas- v a 1 i n t a, h a 11 i n t o j a s e u r a n t a. Suo- 5634: ti käyttämättä. men kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohde- 5635: 48 5636: 5637: maat voidaanjakaa kahteen ryhmään. Ohjelma- lytyksenä on, että vastaanottajamaan kehitys- 5638: maat ovat valtioita, joille on osoitettu oma apua koordinoiva viranomainen esittää sitä kos- 5639: määrärahakehys valtion tulo- ja menoarviossa ja kevan virallisen pyynnön. Vastaanottajien kans- 5640: joiden kanssa Suomi on solminut kehitysyhteis- sa on yleensä sovittu päätoimialoista, joille 5641: työn menettelytapasopimuksen. Muut vastaan- Suomen apu pyritään keskittämään. Vastaanot- 5642: ottajamaat ovat valtioita, joiden kanssa yhteis- tajan tarpeet ja suomalainen osaaminen ja kil- 5643: työstä sovitaan projektikohtaisesti. Seuraavassa pailukyky ovat tärkeimpiä tekijöitä päätoimialo- 5644: käsitellään ainoastaan ohjelmamaiden valintaan ja valittaessa. 5645: liittyviä näkökohtia. Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen 5646: Kohdemaiden valinta on poliittinen päätös. mukaan vastaisuudessa kehityskohteiden valin- 5647: Eduskunta hyväksyy vastaanottajamaille vuosit- nassa entistä enemmän painotetaan vastanolta- 5648: tain apukehyksen tulo- ja menoarviokäsittelyn jamaan tarpeita ja sen omien kehitysohjelmien 5649: yhteydessä. Kohdemaita valittaessa lähtökohta- tukemista. Kehitysyhteistyöosaston organisaa- 5650: na on pidetty avun tarvetta, vastaanottajamaan tiota uudistettaessa lähtökohtana on ollut koh- 5651: hallituksen politiikkaa sekä tuloksellisen yhteis- demaata koskevan asiantuntemuksen lisääminen 5652: työn edellytyksiä. Tämän mukaisesti yhteistyön ja aiempaa suuremmat joustomahdollisuudet 5653: kohdemaiksi on valittu köyhiä kehitysmaita, kohteiden valinnassa. 5654: joiden yhteiskuntapolitiikka tähtää tasa-arvoi- Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana on 5655: suuteenja omaehtoiseen kehitykseen. On katsot- avun suuntaaminen sinne, missä tuloksellinen 5656: tu myös, että Suomen avun kohteeksi soveltuvat yhteistyö on mahdollista. Mikäli yhteiskunnalli- 5657: parhaiten kohtuullisen pienet valtiot, joissa set levottomuudet tekevät tuloksellisen yhteis- 5658: Suomen rajallisilla voimavaroilla voidaan saa- työn mahdottomaksi, apua vähennetään tai se 5659: vuttaa huomattava vaikutus. lopetetaan kokonaan. Avun maakohtaista suun- 5660: Hyväksyessään kertomusvuotta koskeneen taamista v. 1991-94 koskeva kehyspäätös hei- 5661: budjettimietinnön (Va VM n:o 93/1989 vp.) edus- jastaa hyvin tätä näkemystä. Siinä on vähennetty 5662: kunta on todennut, että kahdenvälistä kehitysa- apua tai poistettu kokonaan kehys sellaisilta 5663: pua tulisi edelleen tehostaa avun keskittämisellä mailta, joissa levottomuudet tai suoranainen 5664: niille toimialueille, joilla Suomessa on erityis- sotatila estävät tuloksekkaan kehitysyhteistyön. 5665: osaamista. Näitä alueita ovat lähinnä maa- ja Hankkeiden hallittu lopettaminen on kuitenkin 5666: metsätalous, koulutus, terveydenhuolto sekä hidas prosessi, joka vaatii kuukausien taijoissain 5667: taloudellisen kehityksen perusedellytyksistä tie- tapauksissa vuosien vetäytymisvaiheen. Mikäli 5668: toliikenne, voimansiirto ja kuljetus. Eduskunta tilanne on vaarallinen kehitysyhteistyön tekijöil- 5669: pitää tärkeänä, että kehitysapu nivoutuu kohde- le, voidaan suomalaishenkilöstö vetää pois koh- 5670: maan kehittyneisyysasteeseen ja että se on kes- demaista, vaikkei hanketta olisikaan mahdollis- 5671: kittämisen ohella myös pitkäjänteistä, jolloin ta lopettaa hallitusti. Tämän mukaisesti tehtiin 5672: voidaan saavuttaa pysyvää kehitystä. Eduskun- kertomusvuonna vetäytymispäätös Somaliasta 5673: nan mielestä ainakin projektien johto on niiden ja erityistoimiin on ryhdytty myös Sudanissa. 5674: onnistumisen ja toteuttamisvastuun kannalta Kahdenvälisten projektien valmisteluvaihees- 5675: tärkeä pitää suomalaisilla. Kansalaisjärjestöjen sa valvonta ja hallinto tapahtuu projektisuunnit- 5676: toteuttamien kehitysyhteistyöprojektien omara- teluohjeissa esitetyn syklin mukaisesti. Projektin 5677: hoitusosuuden alentamista nykyisestään on syy- ollessa käynnissä sen hallinnointi ja valvonta 5678: tä harkita. Ennen projektien aloittamista järjes- tapahtuu osastolla toteuttajan tekemää rapor- 5679: töjen olisi pyrittävä selvittämään kohdemaan tointia ja laskutus ta seuraamalla ja tarkastamal- 5680: hallinnon ja järjestöjen tahto ottaa vastaan tar- la. Projektin toteuttaja yleensä laskuttaa ministe- 5681: jottua apua. Alussa mainitun erityisosaamisen riötä kuukausittain esittämällä maksutositteet, 5682: ohella Suomen tulisi kiinnittää kehitysavussaan jotka tarkastetaan asiallisesti osastolla. Projektin 5683: huomiota myös nopeasta väestönkasvusta ai- kokonaisvaltaista etenemistä seurataan osastolla 5684: heutuviin yhä lisääntyviin fyysisen ja henkisen sopimuksen mukaisen toteuttajan suorittaman 5685: köyhtymisen ongelmiin, joiden takia perusedel- raportoinnin sekä osaston edustajien suoritta- 5686: lytykset etenkin lasten terveyden, henkisen kehi- mien kenttätarkastusten avulla. 5687: tyksen ja oikeuksien edistämiseksi heikkenevät. Raportointi tapahtuu yleensä kuukausittain 5688: Yhteistyön kohteiksi valittavista hankkeista tai neljännesvuosittain. Lisäksi toteuttajien edel- 5689: sovitaan maaohjelmaneuvotteluissa, jotka pide- lytetään toimittavan vuosiraportit sekä raportit 5690: tään yleensä vuosittain. Valituksi tulemisen edel- kunkin projektivaiheen päättyessä. Tärkeitä ovat 5691: 49 5692: 5693: myös vuotuiset työsuunnitelmat, jotka toteuttaja johtokunnassa määräytyy ryhmän yhteenlaske- 5694: joutuu etukäteen hyväksyttämään sekä vastaan- tun rahoitusosuuden perusteella. Aänestysryh- 5695: ottajamaan viranomaisilla että ulkoasiainminis- män sisällä rahoituslaitoksen johtokunnan jä- 5696: teriön kehitysyhteistyöosastolla. Hankevastuu- senyys ja koordinointivastuu kiertää ryhmän 5697: virkamies ja toimialan neuvonantaja tekevät jäsenten kesken. Rahoituslaitos raportoi toimin- 5698: vähintään yhden kenttätarkastusmatkan vuo- nastaan johtokunnalle, jonka jäseninä olevat 5699: dessa. Lisäksi edustustot valvovat projektin edis- omaa äänestysryhmäänsä edustavat valtiot ra- 5700: tymistä paikalla. portoivat edelleen edustamansa ryhmän valtioil- 5701: Kehitysyhteistyövaroista projektitukea saa- le. Lisäksi johtokunnan jäsenenä oleva valtio 5702: neiden kansalaisjärjestöjen on annettava ulko- raportoi omasta toiminnastaan edustamalleen 5703: asiainministeriölle kustakin hankkeestaan minis- äänestysryhmälle sekä arvioi rahoituslaitoksen 5704: teriön erikseen antamien raportointiohjeiden toimintaa. 5705: mukainen raportti, joka koostuu toimintakerto- 5706: muksesta, tiliselvityksestä ja tilintarkastuslau- Pohjoismaisen kehitysavun 5707: sunnosta. Raportti on annettava viimeistään h a 11 i n t o y h t e i s t y ö. Pohjoismaat ovat pe- 5708: seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennes- rinteisesti olleet laajan kehitysyhteistyön pon- 5709: sä kultakin kalenterivuodelta, jolle avustusta on nekkaimpia puoltajia. Suomen kehitysyhteistyöl- 5710: myönnetty. Ministeriö voi myös pyytääjärjestöi- le Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmä, joten 5711: tä tarpeelliseksi katsomiaan muita selvityksiä. maiden välinen yhteistyö onkin tullut itsestään- 5712: Mikäli edellisessä kohdassa tarkoitettuja raport- selväksi. Pohjoismaat ovat yhteistyössä kysy- 5713: teja ja selvityksiä ei ole määräaikaan mennessä myksissä, jotka liittyvät niin kehitysyhteistyön 5714: annettu, ministeriöllä on oikeus jättää myönnet- periaatteisiin kuin konkreettisiin hankkeisiin ja 5715: ty avustus maksamatta tai periä jo maksettu projekteihinkin. 5716: avustus takaisin korkoineen. Ministeriöllä tai Pohjoismaiden kanssakäyminen kehitysyh- 5717: sen määräämällä edustajalla, valtiontalouden teistyön alalla perustuu vuodelta 1981 peräisin 5718: tarkastusvirastolla sekä valtiontilintarkastajilla olevaan ns. Kööpenhaminan sopimukseen, jon- 5719: on oikeus tarkastaa hankkeiden kirjanpito, ka sisältöä ja mahdollista muuttamistarvetta on 5720: omaisuus ja muut hankkeisiin liittyvät asiakirjat tarkoitus tarkastella vuoden 1991 aikana ottaen 5721: sekä muutoinkin hankkeiden toteutumista. Jär- huomioon Pohjoismaiden yhteistyössä tapahtu- 5722: jestö on velvollinen avustamaan tarkastuksissa. nut kehitys. Ministerineuvosto hyväksyi v. 1988 5723: Kansalaisjärjestöhankkeiden toteutumista ja pohjoismaisen kehitysapupoliittisen yhteistyöoh- 5724: tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan myös jelman. 5725: ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien eva- Muodollinen vastuu pohjoismaisesta yhteis- 5726: luointien avulla sekä kehitysyhteistyöosaston vir- työstä kehitysyhteistyön alalla kuuluu yhteistyö- 5727: kamiesten tekemillä seurantamatkoilla. ministereille. Käytännössä yhteistyö tapahtuu 5728: Suomen tukemien kansainvälisten järjestöjen useissa sekä virallisissa että epävirallisissa elimis- 5729: toiminnan seuranta tapahtuu lähinnä asian- sä. Se ulottuu ministeri- ja ministerineuvostota- 5730: omaisten järjestöjen hallintoelimissä, joissa vuo- solta maiden kehitysyhteistyöhallinnon virka- 5731: rollaan on jäsenenä jokin Pohjoismaista. Vastuu miehiin ja kehitysyhteistyökysymyksiä käsittele- 5732: järjestöjen toiminnan seuraamisesta sekä siellä viin kansanedustajiin. Kehitysapukysymysten 5733: esitettävien kannanottojen valmistelusta on kai- virkamieskomitea (EKB) toimii kehitysyhteis- 5734: killa Pohjoismailla yhteisesti eikä ainoastaan työn alalla pohjoismaisena koordinointielimenä. 5735: jäsenvuorossa olevalla. Hallintoelimet päättävät Aiemmin yleiset yhteispohjoismaiset kehi- 5736: järjestön toiminnan suuntaviivoista ja valvovat tysyhteistyöprojektit,joissa yksi Pohjoismaa vas- 5737: niiden toteutumista sekä budjetin hyväksymisen tasi hankkeen hallinnosta muiden puolesta ja 5738: että toiminnan seuraamisen yhteydessä. päätökset tehtiin yhteiskokouksissa sekä kirjan- 5739: Kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa pito hoidettiin valtion kirjanpidosta erillisenä, 5740: Suomi on itsenäisenä jäsenenä, mutta edustau- on korvattujoustavammilla yhteistyön muodoil- 5741: tuu laitosten johtokunnissa äänestysryhmän la. 5742: kautta. Maailmanpankissa Pohjoismaat muo- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen 5743: dostavat oman äänestysryhmän, mutta alueelli- mukaan Pohjoismaiden yhteisesiintyminen 5744: sissa kehitysrahoituslaitoksissa Pohjoismaiden monenvälisessä kehitysyhteistyössä on johtanut 5745: lisäksi samaan äänestysryhmään kuuluu myös siihen, että kannanotot ovat saaneet enemmän 5746: muita jäsen valtioita. Äänestysryhmän ääniosuus pontta kuin jos maat olisivat esiintyneet erik- 5747: 5748: 4 311011F 5749: 50 5750: 5751: seen. Vakiintunut käytäntö on, että ennen huo- loudellista ja sosiaalista kehitystä edistäville, 5752: mattavia kansainvälisiä konferensseja suorite- Pohjoismaiden edun mukaisille hankkeille lähin- 5753: taan Pohjoismaiden kesken valmisteluja yhteis- nä alhaisen tulotason kehitysmaissa. NDF toimii 5754: esiintymisiksi. Tämä koskee niin YK-järjestel- Suomessa Pohjoismaiden investointipankin yh- 5755: mään kuuluvia taloudellis-sosiaalisia kehitysjär- teydessä. Rahastosta on kertomusvuoden lop- 5756: jestöjä kuin kehitysrahoituslaitoksiakin. OECD- puun mennessä myönnetty kuusi lainaa. 5757: maiden kehitysyhteistyön koordinaatiossa erityi- Suomi on vuoden 1988 puolivälistä saakka 5758: sesti kehitysapukomitean DAC:n puitteissa osallistunut pohjoismaisen YK-projektin toteu- 5759: Pohjoismaiden valtuuskuntien yhteistyö on jat- tukseen. Projektin tavoitteena on tuottaa uusia 5760: kunut aktiivisena ja kiinteänä. aloitteita ja tausta-aineistoa kansainväliseen 5761: Yhdeksänkymmentäluvun haasteet kehitys- keskusteluun, jota käytiin YK-järjestelmän ta- 5762: yhteistyölle ja viimeaikaiset tapahtumat niin Itä- loudellista ja sosiaalista kehitystä käsittelevien 5763: Euroopassa kuin Persianlahdenkin alueella ovat osien tehokkuuden lisäämisestä ja hallinnollises- 5764: korostaneet pohjoismaisen yhteistyön ja keskus- ta uudistamisesta. Kuluvan vuoden aikana päät- 5765: telujen merkitystä. Pohjoismaat ovat kertomus- tyvän projektin tuloksena on julkaistu runsaasti 5766: vuonna antaneet yhteisen kannanoton mm. maita ja sektoreita koskevia raportteja. Muu- 5767: kehitysmaiden demokratisoitumis- ja ihmisoi- toinkin multilateraalisella puolella jatkuu kiinteä 5768: keuskysymyksissä (Molden kommunikea). Poh- pohjoismainen yhteistyö vakiintuneeseen tapaan. 5769: joismaat katsoivat, että vuoropuhelussa yhteis- 5770: työmaiden kanssa tulee käsitellä myös demokra- Kehitysyhteistyön arviointia 5771: tian ehtoja, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja j a s u u n t a v i i v o j e n h a h m o t t e 1 u a. 5772: kansalaisten osallistumista kehitysprosessiin. Kertomusvuotta edeltäneen vuoden kuluessa tuli 5773: Pohjoismaat allekirjoittivat Hararessa v. 1986 julkisuuteen kaksi asiakirjaa, joissa arvioitiin 5774: hallitustasolla yhteisjulistuksen SADCC-maiden maamme tähänastista kehitysapua sekä esitettiin 5775: kanssa. Tämän julistuksen pohjalta ovat Poh- suuntaviivoja ja toimenpiteitä 1990-luvun kehi- 5776: joismaat kohdistaneet kehitysyhteistyövaroja tysyhteistyölle. 5777: sekä yksittäisille Eteläisen Afrikan SADCC- Ulkoasiainministeriö asetti helmikuussa 1988 5778: maille että alueelliseen SADCC-toimintaan. riippumattoman asiantuntijatyöryhmän arvioi- 5779: Pohjoismaiden kesken toiminta tapahtuu koor- maan yleisesti kehitysyhteistyötä ja luomaan 5780: dinoidusti siten, että kukin Pohjoismaa on ensi- 1990-luvun kehitysyhteistyön suuntaviivoja. 5781: sijaisesti keskittynyt niihin sektoreihin, joilla sillä Työryhmä esitti 15.6.1989 mm. seuraaviajohto- 5782: on erityisosaamista. Tältä pohjalta on muovau- päätöksiä ja suosituksia: 5783: tunut työnjako, koordinaatio ja toteutusvastuu - Suomen nykyinen kehitysyhteistyö on 5784: Pohjoismaiden kesken. Myös Islanti on mukana peruslähtökohdissaan oikeata. On kuitenkin 5785: SADCC-yhteistyössä kalastusalan asiantunte- korostettava kokonaisvaltaista lähestymistä, 5786: muksellaan. Noin 30:stä sektori- ja hankekohtai- jossa perinteinen kehitysapu yhdessä muiden 5787: sesta vastuualueesta on sovittu Pohjoismaiden taloudellisten ja kaupallisten toimenpiteiden 5788: kesken. Kaiken kaikkiaan yhteenlaskettu Poh- kanssa tuottaa parhaan tuloksen. 5789: joismaiden SADCC-projektien määrä oli kerto- - Kehittyneemmissä kehitysmaissa Suomen 5790: musvuonna n. 150. Näistä n. 15 hanketta tapah- on edistettävä kehitysprosessia lisäämällä kah- 5791: tui kahden tai useamman Pohjoismaan yhteisra- densuuntaista kaupankäyntiä ja muuta vuoro- 5792: hoituksella. vaikutusta. 5793: Pohjoismaat-SADCC-aloitteen erityispiir- -Suomen antaman kehitysavun peruslähtö- 5794: teenä on alueellisen yhteistyön ulottaminen kehi- kohtana on oltava kansainvälinen vastuuntunto; 5795: tysyhteistyön ohella myös kaupallis-taloudelli- humanitaarinen tahto auttaa köyhyyskierteestä 5796: selle alalle ja kulttuuriyhteistyön piiriin Hararen kehitykseen niitä kolmannen maailman kansoja, 5797: yhteisjulistuksen mukaisesti. Kaupallis-taloudel- joiden valtaenemmistön elintaso ja elämisen 5798: lisen yhteistyön kehittämisessä varsinkin yhteis- laatu eivät täytä ihmisarvoisten olojen vaati- 5799: yrityshankkeissa ovat vaihdettavan valuutan muksia. 5800: saantiin liittyvät ongelmat aiheuttaneet esteitä. - Sekä kahdenvälisellä että monenkeskisellä 5801: Pohjoismaiden kehitysrahaston (Nordic De- kehitysavullaan Suomen on vaikutettava sellais- 5802: velopment Fund, NDF) toiminta alkoi vuoden ten koko maapalloa koskevien ongelmien ratkai- 5803: 1989 alussa. Sen tarkoituksena on myöntää suun kuin väestöräjähdys, ihmisen elinympäris- 5804: rahoitusta edullisilla ehdoilla kehitysmaiden ta- tön puutteellinen suojelu ja naisen alistettu ase- 5805: 51 5806: 5807: ma monissa yhteiskunnissa. Kehitysavullaan työ, olisi nähtävä merkittävänä ja laajenevana 5808: Suomi osallistuu myös kansainväliseen kamp- osana Suomen ulkoasiainhallinnon kokonai- 5809: pailuun lukutaidottomuutta, nälkää ja sairauk- suutta. 5810: sia vastaan. Elokuussa 1989 entinen suurlähettiläs Pekka 5811: -On vältettävä hajauttamasta Suomen kehi- Malinen esitti SITRA:n rahoittamassa kirjas- 5812: tysapua liian moniin maihin, kovin monille toi- saan Kehitysapu täysremonttiin mm. seuraavia 5813: mialoille ja moniin projektityyppeihin. Kaikessa johtopäätöksiä: 5814: kehitysaputoiminnassa Suomen tulee ottaa huo- - Vielä 1970-luvulla hallitsevana ollutta 5815: mioon kansalliset ja paikalliset kulttuuriperin- käsitystä, että kehittyneiden ja kehitysmaiden 5816: teet niiden omaleimaisuutta arvostaen. välinen hyvinvointikuilu oli kurottavissa um- 5817: - Suomen julkinen kehitysapu tulee 1990- peen siirtämällä edellisiltä jälkimmäisille talou- 5818: luvulla olemaan 0, 7 prosenttia bruttokansan- dellisia voimavaroja, on 1980-luvulla jouduttu 5819: tuotteesta YK:n yleiskokouksen suosituksen kertyneen, kokemusperäisen tiedon nojalla tar- 5820: mukaisesti. kistamaan. Yritykset auttaa nimenomaan niitä, 5821: - Suomen on kansainvälisissä yhteyksissä joiden katsottiin olevan suurimmassa tarpeessa, 5822: toimittava sellaisten ohjelmien toteuttamiseksi, nimittäin Saharan etelänpuoleisen Afrikan mai- 5823: joilla maailman väestönkasvu saadaan hallitta- ta, eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. 5824: viin puitteisiin. Samoin on kaikessa toiminnassa -Vastedes valtiolta valtiolle annettavan avun 5825: otettava huomioon ihmisen elinympäristön tu- ehdoksi on asetettava vastaanottajan yhteiskun- 5826: houtumisesta ja pilaantumisesta aiheutuvat kas- ta- ja talouspolitiikan muuttuminen sellaiseksi, 5827: vavat ongelmat. että omalta pohjalta versova yritteliäisyys ja 5828: -Keskittyminen metsätalousohjelmien laati- taloudellinen kasvu ovat mahdollisia. Kehitys- 5829: miseen, metsitykseen ja eroosion torjuntaan maiden köyhät on jätettävä kansalaisjärjestöjen 5830: metsiä ylläpitämällä on toimintamuotona sopiva huoleksi. Niiden käyttöön on varattava 15-20 5831: Suomen kaltaiselle maalle. % virallisista kehitysapuvaroista. 5832: - Kahdenvälisessä kehitysavussa on keski- - Valtion harjoittamassa kehitysavussa on 5833: tyttävä niille aloille, joilla Suomella on kansain- muutenkin keskityttävä vain harvoihin, suuriin 5834: välisen vertailun kestävää ja sopivaa asiantunte- ja pitkäjänteisiin, mieluimmin muiden avunanta- 5835: musta ja kilpailukykyä, kuten metsätalous ja ve- jien kanssa yhdessä toteutettaviin hankkeisiin. 5836: sihuolto sekä energiasektori. Jollei kehitystä synny, on keskusteltava avoimes- 5837: - Suomen tulee edellyttää, että kehitysavun ti siitä, miten koko kysymykseen on vastedes 5838: saajamaa harjoittaa niin järkevää talous- ja yh- suhtauduttava. 5839: teiskuntapolitiikkaa, että avulla on vaikutusta. - Ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä on 5840: Vastaanottajamaalta voidaan myös edellyttää maapallomme liikakansoitus. Vuonna 2025 5841: sellaisia talouden sopeuttamistoimia, jotka ta- ihmisistä 5/6 asuu kehitysmaissa, jollei väestön- 5842: kaavat ettei se jää jatkuvan kehitysavun varaan. kasvua saada niissä hillityksi. Liikakansoituk- 5843: - Kehitysavulla on lisättävä kehitysmaiden sesta on seurauksena ympäristön vahingoittu- 5844: sisäisen hallinnon toimivuutta ja tuettava näi- misen jatkuminen kiihtyvänä, mahdollisesti elin- 5845: den maiden vapaan viestinnän kehittymistä. tarvikkeiden puutetta ja joka tapauksessa kasva- 5846: - Lisääntyvä kanssakäyminen kehitysmai- via muuttovirtoja, pakolaisuuttakin. 5847: den kanssa edellyttää kansainvälisiin tehtäviin - Kehitys ei ole mahdollista, jollei väestön- 5848: koulutettuja suomalaisia. Tarjolla olevista kan- kasvua saada hillityksi. Tarvitaan siksi yleis- 5849: sainvälisistä apurahoista, opiskelumahdollisuuk- maailmallinen väestöohjelma, jonka aikaansaa- 5850: sista ja avautuvista tehtävistä on tiedoteHava miseksi ja läpiviemiseksi virallista kehitysapua 5851: järjestelmällisesti ja helpotettava suomalaisten on käytettävä huomattavasti. Väestönkasvun 5852: siirtymistä kotimaan tehtävistä ja viroista väliai- hillitseminen onnistuu vain asenteiden muuttu- 5853: kaisesti kansainvälisiin tehtäviin. misella. 5854: - Suomen kehitysmaasuhteet ovat, kuten -Massiivinen metsitys on toinen suuri tehtä- 5855: suhteet muihinkin ulkomaihin, osa Suomen ta- väalue, jolle on varattava kehitysapuvaroja. 5856: loudellista, yhteiskunnallista ja kulttuuriin liitty- Metsitys tukee maataloutta, lisää uusiutuvien 5857: vää kanssakäymistä muiden valtioiden ja kanso- energiavarojen määrää ja parantaa ympäristön- 5858: jen kanssa ja siten osa Suomen ulkopolitiikkaa. suojelua. Apua on annettava myös välittömässä 5859: Näin ollen Suomen kehitysmaasuhteet, niin pe- ympäristönsuojelussa. 5860: rinteinen kehitysapu kuin muukin kehitysyhteis- - Suomeen on perustettava kehityspoliitti- 5861: 52 5862: 5863: nen instituutti tutkimaan nopeasti muuttuvaa nitaarista apua ja sen osuus kokonaistuesta 5864: maailmankuvaa ja kehityksen edellytyksiä sekä kasvanee edelleen. Humanitaarista apua anne- 5865: arvioimaan liikakansoituksen vaaroja. taan Etiopialle lähinnä kuivuuden ja pakolaisuu- 5866: den takia. Maan pohjoisissa maakunnissa Tig- 5867: Valtiontilintarkastajien tar- ressäja Eritreassa on sateettomuuden vuoksi nä- 5868: kastushavaintoja eräistä koh- länhätää. Avun tarpeessa olevia arvioitiin tar- 5869: de maista. Kertomusvuoden tammikuussa kastusajankohtana olevan noin miljoona ja ku- 5870: valtiontilintarkastajat tekivät tarkastusmatkan luvana vuonna jo kaksi miljoonaa. Miljoonia 5871: mm. Etiopiaan ja Egyptiin, jotka ovat Suomen tonneja viljaa pilaantuu joka vuosi, sillä viljasä- 5872: kehitysavun kohdemaita. kitjätetään maahan alttiiksi pilaantumiselle. Vil- 5873: Etiopialie Suomi on antanut lahjamuotoista javarastojen rakentaminen olisi nopein apu 5874: tukea, joka on voimakkaasti kasvanut 1980-lu- maan elintarvikeongelmiin. Suomella on valmis- 5875: vulla. Maassa asui tarkastusajankohtana parisa- teilla viljan varastointijärjestelmän kehittämisek- 5876: taa suomalaista, joista suurin osa työskenteli si projekti, jonka kustannusarvio v. 1990-93 oli 5877: joko virallisen tai kansalaisjärjestöjen kehitysyh- 60 Mmk. Projekti käsittää mm. 20 000 tonnin 5878: teistyön piirissä. Päinvastoin kuin muissa Poh- viljasiilon rakentamisen Kalitiin. 5879: joismaissa Suomessa ei ole esiintynyt voimakasta Suomen kehitysapu Egyptille on ollut sekä 5880: kansalaismielipidettä, joka tuomitsisi Etiopian lahja- että luottomuotoista. Suomen ja Egyptin 5881: hallituksen Eritrean väestöä vastaan käymän kaupallisen ja taloudellisen yhteistyön edellytyk- 5882: sodan. Suomi ei myöskään pyri antamaan suo- set ovat vähentyneet maan talouden taantumisen 5883: raa humanitaarista apua Etiopian hallituksen myötä. Vientitakuulaitoksen päätöksen mukaan 5884: valvonnan ulkopuolella olevalle väestölle. Egyptille ei enää myönnetä vienti takuita. Maa on 5885: Etiopian vaikea poliittinen ja taloudellinen ollut Suomen kehitysavun ohjelmamaana vuo- 5886: tilanne on sisällissodaksi kärjistyttyään haitan- desta 1980 lähtien. Suomi ei anna maalle huma- 5887: nut myös kehitysyhteistyön toteutusta. Sissiliik- nitaarista apua ja kehitysohjelmien luonne on 5888: keet eivät tarkastusajankohtana pyrkineet vai- muuttumassa. Käynnissä tai suunnitteilla oli tar- 5889: keuttamaan kehitysapuprojekteja vaan taisteli- kastusajankohtana parikymmentä projektia, 5890: vat pelkästään Etiopian hallitusta vastaan. Poik- mutta niillä ei ollut selkeää tärkeysjärjestystä. 5891: keuksena oli kuitenkin YK:n elintarvikelähetyk- Egyptin väestönkasvu vuodessa on 3 %ja väki- 5892: sen tuhoaminen v. 1987. Maan tilanteen kehitty- luku kaksinkertaistunee kahden vuosikymme- 5893: minen kaaokseksi saattaa kuitenkin tehdä kehi- nen kuluessa. Väestöohjelmat syntyvyyden sään- 5894: tysapuprojektit turhiksi. Tarkastusajankohtana nöstelemiseksi ovat tehottomia. Niilin vesi ei 5895: sissiliikkeiden eteneminen oli jo johtanut tietty- riitä nykyisillä kulutustottumuksilla 5-10 vuot- 5896: jen projektien keskeytymisiin ja projektihenki- ta pidemmälle normaaleinkaan sademäärin. Ve- 5897: löstön siirtämiseen maan pääkaupunkiin. denkäytönjärkeistäminen vaatisi vuosituhansien 5898: Ulkomailta tuodaan Etiopiaan koneita ja lait- pituisten tottumusten muuttamista sekä mittavia 5899: teita. Sen vuoksi kehitysavun perillemeno on investointeja. Niilin laakso on lähialueineen 5900: varsin hyvä ja näin varsinaiset pääomansiirrot, maailman tiheimmin asuttuja ja sen ympäristön 5901: lähinnä projektihenkilöstön palkat, ovat pieniä tila heikkenee nopeasti. 5902: samoin kuin kolmansista maista tehdyt hankin- Egyptin kehitysapua koordinoivan ministe- 5903: nat. Matkustusrajoitukset ja kuljetusten epävar- riön toiminta on edustuston mukaan heikkota- 5904: muus ovat kuitenkin hidastaneet hankkeiden soista. Maan energiaministeriö olisi tiettävästi 5905: toteutusta ja synnyttäneet osaltaan epävarmuut- asiantuntevampi ja sen Suomi-tuntemus parem- 5906: ta kehitysavun jatkomahdollisuuksista. Loka- pi. Edustusto pitää kuitenkin kehitysavun nyky- 5907: kuussa 1989 Suomen polttopuuistutusprojekti tasoista jatkamista maalle perusteltuna. Suomen 5908: Desen kaupungin lähistöllä jouduttiin keskeyttä- kehitysapu on maassa etsiytymässä uusille aloil- 5909: mään sissien hyökkäyksen vuoksi. Myöskään le. Perinteisten alojen, kuten maatalouden, ter- 5910: Bahar Darin maaseudun vesihuoltohanketta ei veydenhuollon ja energiahuollon, rinnalle on tu- 5911: ole voitu käynnistää epävarman turvallisuusti- lossa vesihuolto. Tärkeimmät hankkeet olivat 5912: lanteen takia. Lisäksi varaosien, rakennustarvik- tarkastusajankohtana Ras el Barin ja Badr Cityn 5913: keiden ja muun materiaalin vaikea saatavuus kaupunkien jätevedenkäsittely ja vesihuolto. 5914: sekä byrokraattinen tullauskäytäntö ovat vai- Muu apu kohdistuu lähinnä maaseudun terveys- 5915: keuttaneet kehitysapuhankkeiden toteutusta. palvelujen kehittämiseen. Perusrakennetta ja 5916: Suomi on toimittanut Etiopialle paljon huma- julkisten palvelujen kehittämistä tukevat Niilin 5917: 53 5918: 5919: laakson ja Itäisen erämaan alueen peruskartoitus ministerin ratkaistavaksi jäävien asioiden määrä 5920: ja uutta tekniikkaa soveltava maanalaisten joh- on edelleen mittava. Samoin on pidetty haittana 5921: toverkostojen kartoitus Kairon alueella. Valmis- sitä, että päätöksentekoa kehitysapuasioissa ei ole 5922: teilla on Ismailian sähkönsyötön jakelukeskus ja riittävästi voitu siirtää edustustoille. Valtiontilin- 5923: maaseutukylien sähköistäminen. Maataloudessa tarkastajat kiirehtivät toimenpiteitä näittäkin osin. 5924: päähankkeena on tutkimusyhteistyö ja uutena Myönteisenä on pidettävä sitä, että 26.4.1991 5925: kohteena viljan varastointi. Suomen kehitysavun nimitetyssä hallituksessa kehitysaputehtävät irro- 5926: tulevaisuus Egyptissä riippuu ratkaisevasti siitä, tettiin ulkoasiainministerin tehtäväalueesta omak- 5927: miten maa kykenee vastaamaan omasta osuu- si, kehitysapuministerin johtamaksi vastuualueek- 5928: destaan projektien paikallisrahoituksesta. si. 5929: Kertomusvuonna maksuunpantujen kehitysapu- 5930: Kertomusvuonna maamme kehitysyhteistyöhön määrärahojen käytön osalta valtiontilintarkasta- 5931: varattiin valtion tulo- ja menoarviossa yhteensä jat toteavat, että määrärahojen rakenteessa eli 5932: 3 659Mmk,joka vastasi 0,7 %:a maamme arvioi- keskinäisissä suhteissa tapahtui muutoksia. 0/~jel 5933: dusta bruttokansantuotteesta. Koska määräraho- ma- ja kohdemaihin suunnattava kahdenvälinen 5934: jen maksatuksiin käytettiin vain 3 235 Mmk jäi lahjamuotoinen apu aleni keskimäärin kolman- 5935: maksuunpantujen kehitysapumäärärahojen osuus neksella. Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjat- 5936: BKT:sta kuitenkin 0,63 %:iin eli YK:nasettamaa tava apu puolestaan kasvoi keskimäärin viiden- 5937: tavoitetta ei saavutettu. Kuitenkin vuosia 1992- neksellä. Lisäksi humanitaarinen apu kehitysmail- 5938: 94 koskeneissa budjettikehysvalmisteluissa on läh- le kasvoi yli kolmanneksella. Humanitaarisen avun 5939: tökohtana ollut edelleen em. tavoitteen mukainen suhteellinen osuus koko kehitysavustamme kohosi 5940: määrärahamitoitus. Valtiontilintarkastajat pitä- puolestaan kertomusvuonna ensimmäistä kertaa 5941: vät välttämättömänä, että maamme kehitysavun JO %:iin ja avusta puolet käytettiin pakolaisten 5942: määrää ja laatua arvioidaan uudelleen. avustamiseen. Valtiontilintarkastajat pitävät ta- 5943: Suomen kannalta kehitysavun hajaantuminen pahtunutta rakennemuutosta myönteisenä ja to- 5944: on vaikeuttanut tuloksellista toimintaa. Kahden- teavat, että ongelmia esiintyi nimenomaan kah- 5945: välisessä kehitysavussa pirstoutuminen näkyy sekä denvälisen avun maksatusten kohdalla. 5946: kohdemaiden että hankkeiden suurena määränä, Valtiontilintarkastajat pitävät perusteltuna 5947: jolloin käytettävissä olevat voimavarat ovat jää- Suomen kehitysavun suuntaamista niihin maihin, 5948: neet yksittäistä kohdetta ajatellen liian pieniksi. joissa tuloksellinen yhteistyö on mahdollista. 5949: Suomen antaman kehitysavun osuus on muutoin- Mikäli yhteiskunnalliset levottomuudet ja ihmisoi- 5950: kin vain 1,2 % koko maapallon kehitysavusta. keuksien loukkaukset muodostuvat esteeksi, tulee 5951: Valtiontilintarkastajat katsovat, että Pohjoismai- apua vähentää tai lopettaa se kokonaan. Tällöin 5952: den välistä yhteistyötä olisi syytä tehostaa. apu tulee antaa humanitaarisin perustein eikä 5953: Maamme kehitysapua koskevasta päätöksen- enää kahdenvälisenä. Kahdenvälisen avun osalta 5954: teosta valtiontilintarkastajat toteavat, että halli- valtiontilintarkastajat toteavat, että kehitysyhteis- 5955: tus on v. 1985 säädetyn lain (964185) velvoittama- työtä tehdään neljällä alueella ja pääasiassa 16 5956: na antanut senjälkeen eduskunnalle kehitysyhteis- kohdemaassa. Tästä avusta Tansanian, Sambian. 5957: työkertomuksen jokaiselta varainhoitovuodelta. Mosambikin sekä Egyptin ja Kenian osuus on 5958: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on puolestaan ollut keskimäärin puolet ja koko Afrikan maiden 5959: käsitellyt kehitysyhteistyökertomuksen ja laatinut osuus lähes kolme neljäsosaa. Afrikan maiden 5960: siitä mietinnön eduskunnalle ehdottaen samalla, kahdenvälistä apua tulee muuttaa entistä enem- 5961: että eduskunta saattaisi mietinnön hallituksen tie- män humanitaariseksi avuksi niissä maissa, joissa 5962: toon. Mietinnöissään ulkoasiainvaliokunta on esit- hallitsematon väestönkasvu, ihmisoikeuksien louk- 5963: tänyt suosituksiaja seurannut niiden toteutumista. kaukset ja muut sisäiset tekijät estävät kestävän 5964: Valiokunta on viimeksi antamassaan mietinnössä kehityksen aikaansaamisen. Kehity.•;yhteistyökoh- 5965: ( Ua VM n:o 3311990 vp., Kehitysyhteistyökerto- teiden valintaa, hallintoa, seurantaa ja arviointia 5966: mus) pitänyt tärkeänä, että sille annetaan pikai- tulee korostaa erityisesti näissä kohdemaissa. 5967: sesti kirjallinen selvitys kansainvälistä kehi- Valtiontilintarkastajat kiirehtivät ulkoasiain- 5968: tysyhteistyötä koskevasta päätöksenteosta Suo- ministeriön johtopäätöksiä edellä todettujen ja 5969: messa. v. 1989 julkisuuteen tulleiden Suomen kehitysapua 5970: Ulkoasiainministeriö on puolestaan pitänyt arvioivien asiakirjojen pohjalta. Valtiontilintar- 5971: epäkohtana kehitysapupäätösten määrän kasvua kastajat katsovat, että kehitysavun kriittisessä 5972: ja sitä, että uudistuspyrkimyksistä huolimatta uudelleenarvioinnissa tulee entistä selkeämmin 5973: 54 5974: 5975: ottaa kantaa siihen, mitkä ovat Suomen kehitys- ministeriöt jäävät ainakin toistaiseksi liittopresi- 5976: avun eettiset, taloudelliset ja ulkopoliittiset perus- dentin viraston muuttaessa Berliiniin. 5977: teet. Samalla tulee jatkaa niitä toimia, jotka Ulkoasiainministeriö piti useimpien muiden 5978: merkitsevät maamme kehitysavun alueellista, toi- Suomeen rinnastettavissa olevien maiden tavoin 5979: mialoittaista ja projektikohtaista keskittämistä. parhaana edustautumista pääkonsulinviraston 5980: Lähtökohtana tulee tällöin olla suomalaisen kehi- muodossa. Ulkoasiainhallinnosta annetun ase- 5981: tysavun kansainvälisen vertailun kestävä asiantun- tuksen (485/90) 47 §:n mukaan pääkonsulinviras- 5982: temus, kilpailukyky ja toiminnan hallittavuus. ton toimipiirin määrää ulkoasiainministeriö. 5983: Luontevasti maamme kehitysavun uudelleen ar- Koska ns. miehittäjävallat luopuivat 1.10.1990 5984: viointi voisi tapahtua joko eduskunnan ulkoasiain- tehdyllä sopimuksella Berliiniä koskevista oi- 5985: valiokunnassa tai erikseen aseteltavassa parla- keuksistaan, Berliinin läntisissä sektoreissa si- 5986: mentaarisessa komiteassa. jainneen pääkonsulinviraston sijaintipaikaksi 5987: voitiin määrätä koko Berliini. 5988: Suomella on yhdentyneessä Saksassa suurlä- 5989: Suomen edustautuminen ja kauppapolitiikka hetystö Bonnissa sekä lähetetyn pääkonsulin 5990: eräiden Euroopan maiden kanssa. Kertomusvuo- virastot Berliinin lisäksi Frankfurtissa ja Ham- 5991: den syyskuun alussa valtiontilintarkastajat teki- purissa. Mtinchenissä Suomella on kunniapää- 5992: vät tarkastusmatkan Saksan liittotasavaltaan, konsulinvirasto, johon on sijoitettu lähetettyä 5993: Tshekkoslovakiaan, Saksan demokraattiseen ta- henkilöstöä. Virastoa harkitaan muutettavaksi 5994: savaltaan ja Puolaan. Tarkastusmatkan havain- lähetetyn pääkonsulinviraston johtamaksi edus- 5995: tojen lisäksi on ulkoasiainministeriöitä saatu tustaksi jo kuluvan vuoden aikana. Edustautu- 5996: edustautumiseen ja kauppapolitiikkaan liittyvää mistarvetta muualla entisen Saksan demokraat- 5997: täydentävää aineistoa näiden maiden lisäksi tisen tasavallan alueella selvitetään. 5998: myös Neuvostoliiton, Unkarin, Jugoslavian, Liittotasavallan merkitys Suomelle sekä kaup- 5999: Romanian ja Bulgarian osalta. pakumppanina että muun taloudellisen yhteis- 6000: työn kannalta on perinteisesti ollut keskeinen. 6001: E d u s t a u t u m i n e n. Saksan liittotasaval- Merkityksen voidaan odottaa kasvavan edelleen 6002: lan poliittinen ja taloudellinen merkitys on jatku- yhdentyneessä Saksassa alkaneen jälleenraken- 6003: vasti kasvanut. Euroopan nopeat muutokset eri- nustyönja sitä seuraavan varsinkin pitkällä aika- 6004: tyisesti vuoden 1989 syksystä lähtien ja niiden välillä odotettavissa olevan monipuolisen kysyn- 6005: mahdollistama Saksojen yhdentyminen ovat luo- nän kasvun myötä. Muutosvaiheen edetessä 6006: massa yhä merkittävämpää Saksaa. Itämeren Suomen edustautumistarvetta tarkastellaan ul- 6007: rannikkovaltiona Saksan pohjoiset osavaltiot et- koasiainministeriön mukaan uudelleen koko 6008: sivät parhaillaan entistä aktiivisemmin yhteyksiä yhdentyneessä Saksassa ja erityisesti uusien osa- 6009: Pohjoismaihin, jolloin myös Suomi tulee ole- valtioiden niissä osissa, jotka kehityksen myötä 6010: maan mielenkiinnon kohteena. Hampurin ase- muodostuvat Suomelle taloudellisesti merkittä- 6011: ma on korostumassa ja samoin Berliinin siitä viksi. 6012: nippumatta miten sen asema Bonniin nähden Kertomusvuoden lokakuun alussa tapahtu- 6013: tullaan järjestämään. Suomen puolueettomuus- neen Saksojen yhdistymisen jälkeen 1tä-Berliinis- 6014: politiikka nauttii luottamusta ja arvonantoa. sä ollut sotilasasiamies siirtyi Bonniin, jossa on 6015: Saksan liittohallitus on eri yhteyksissä toistanut nyt kaksi sotilasasiamiestä. Toinen vastaa ilma- 6016: Efta-maiden merkityksen EY-maiden rinnalla ja ja merivoimia, toinen maavoimia koskevista 6017: painottanut, ettei Efta-maita saa jättää yhdenty- asioista. Itä-Berliinissä ollut sotilasasiamies on 6018: vän Euroopan ulkopuolelle myöskään vuoden edelleen akkreditoitu myös Prahaan. 6019: 1992 jälkeen. Neuvostoliiton sisäpoliittinen ilmapiiri on 6020: Saksan demokraattisen tasavallan liityttyä tuntuvasti kiristynyt kertomusvuonna. Tähän on 6021: Saksan liittotasavaltaan sen ja Suomen väliset ulkoasiainministeriön mukaan vaikuttanut maan 6022: diplomaattisuhteet ja akkreditoinnit lakkasivat taloudellisen tilanteen jatkuva huonontuminen, 6023: 3.1 0.1990. Samalla Berliinissä ollut suurlähetys- erilaisia poliittisia pyrkimyksiä edustavien voi- 6024: tö lakkautettiin. Saksan liittotasavallan ulkoasi- mien keskinäisen vastakkainasettelun kärjisty- 6025: ainministeriön mukaan Berliinissä voi olla pää- minen ja maan koossapysymistä koskevan epä- 6026: konsulinvirasto tai Bonnin suurlähetystön osas- varmuuden esilletulo julkisuudessa. Osaltaan 6027: to. Berliinin tullessa pääkaupungiksi Bonn on sisäistä tilannetta kiristää epävarmuus uudistus- 6028: edelleen hallintokaupunki, jonne parlamentti ja suuntauksen jatkumisesta ja useiden neuvosto ta- 6029: 55 6030: 6031: savaltojen itsenäistymispyrkimykset sekä lain- viennin kasvuvauhtia ulkomaille tOimitusten 6032: säädäntöön liittyvät epäselvyydet tasavaltojen ja kääntyessä jossakin määrin sisäiseen liikentee- 6033: keskusvallan välillä. seen, jossa mm. kulutuskysyntä on kasvanut. 6034: Neuvostoliiton sisäisen kehityksen myötä Tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan, ja se on 6035: Suomen lähialueiden merkitys on entisestään jo nyt pienentänyt maan kauppataseen suurta 6036: korostunut Suomen ja Neuvostoliiton välisten ylijäämää. Suomen osalta muutosten voidaan 6037: suhteiden hoitamisessa. Venäjän sosialistisen myös odottaa tasoittavan kaupan epä- 6038: federatiivisen neuvostotasavallan osalta tämä tasapainoa, koska odotettavissaon-ja tästä on 6039: koskee erityisesti Kuolaa, Karjalan autonomista jo merkkejä- Suomen tuontipaineiden vähene- 6040: sosialistista neuvostotasavaltaa sekä Leningra- minen ja Suomen viennin kasvun voimistuminen 6041: din aluetta ja Baltian maiden osalta erityisesti Saksaan kysynnän kasvaessa. 6042: Viroa. Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen 6043: Päävastuu suhteiden hoitamisessa sekä asia- mukaan varsinkin pitkällä aikavälillä on odotet- 6044: kokonaisuuksien seurannassa on Suomen Mos- tavissa, että Saksan uusien osavaltioiden jälleen- 6045: kovassa olevalla suurlähetystöllä, mutta Lenin- rakennus tulee tarjoamaan merkittäviä mahdol- 6046: gradissa olevan pääkonsulinviraston tehtävät, lisuuksia kaupan ja muun taloudellisen toimin- 6047: mm. alueellisten kysymysten seuranta, ovat vii- nan lisäämiseen. Tätä odotetaan Suomen vienti- 6048: me aikoina lisääntyneet ja monipuolistuneet teollisuuden vahvoilla aloilla, kun investointitoi- 6049: huomattavasti. Tallinnassa olevasta toimipistees- minta, infrastruktuurin ja teollisuuden saneeraus 6050: tä muodostunee pitkällä aikavälillä ns. Suomi- ja rakentaminen maassa voimakkaasti käynnis- 6051: keskus, jossa mm. kulttuurisuhteet saanevat tyvät. Erityisesti pienelle ja keskisuurelle teolli- 6052: entistä enemmän huomiota. suudelle ja konsulttitoiminnalle uskotaan tarjou- 6053: Suomen ulkomaanedustustoa on alueellisesti tuvan runsaasti mahdollisuuksia alihankkijoina. 6054: vahvistettu Neuvostoliitossa sekä Virossa että Toimialueita, joilla otollisia tilaisuuksia tulee 6055: Karjalassa. Tämä on tapahtunut lisäämällä avautumaan, ovat mm. sellu- ja paperiteollisuu- 6056: Leningradin pääkonsulinviraston Tallinnaan si- den saneeraus ja uudisrakentaminen, yleensä 6057: joitetun toimipisteen henkilöstöä ja perustamalla rakennusala, elektroniikka, telekommunikaatiot, 6058: Petroskoihin uusi toimipiste. Tallinnaan ollaan telakkateollisuuden alihankinnat, öljynjalostus- 6059: sijoittamassa Suomalais-Eestiläisen Kauppayh- teollisuus sekä graafinen teollisuus. Myös elin- 6060: distyksen vienninedistämisvaroilla palkkaama tarviketeollisuuden näkymät vaikuttavat hyviltä, 6061: kaupallinen avustaja ja Murmanskiin on sijoitet- mutta sillä samoin kuin muillakin aloilla Saksa 6062: tu määräaikainen teollisuussihteeri. Toimipis- tulee edelleenkin muodostamaan vaativat ja 6063: teen avaamista Riikaan harkitaan. Myös esitystä vahvasti kilpaillut markkinat. 6064: kunniakonsuliverkoston luomisesta on harkittu 6065: myönteisessä mielessä. Sen sijaan ulkoasiainmi- Seuraavassa esitetään Suomen kauppavaihto- 6066: nisteriö katsoo, että Neuvostoliiton nykyisen tilastot Saksojen kanssa erikseen v. 1987-90: 6067: poliittisen ja taloudellisen tilanteen vallitessa ei 6068: ole mahdollista lähiaikoina perustaa muita toi- 6069: mipisteitä eikä tehostaa kaupallisten etujen hoi- Saksan Saksan Saksat 6070: toa muissa maamme lähialueille rajoittuvissa liittotasa- demokraatti- yhteensä 6071: Neuvostoliiton tasavalloissa. valta nen tasavalta 6072: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen Mmk 6073: mukaan Suomen edustautuminen ja sen taso 1987 Vienti .... 9 396 370 9 766 6074: muissa itäisen Euroopan maissa, kuten Puolassa, Tuonti ... 14 507 432 14 939 6075: Tsekkoslovakiassa, Unkarissa, Jugoslaviassa, Tase ...... -5 111 -62 -5 173 6076: Romaniassa ja Bulgariassa, on maiden muuttu- 1988 Vienti .... 10 027 385 10 412 6077: nut tilannekin huomioon ottaen riittävä. Henki- Tuonti ... 15 483 484 15 967 6078: lökuntaa on vahvistettu mm. Budapestin ja Bu- Tase ...... -5 456 -99 -5 555 6079: karestin suurlähetystöissä. Voimakkaasti kasva- 1989 Vienti .... 10 785 534 11 319 6080: neet viisumi- ja konsuliasiat ovat heijastuneet Tuonti ... 18 234 530 18 764 6081: Varsovan suurlähetystön tehtäviin. Tase ...... -7 449 +4 -7 445 6082: 1990 Vienti .... 12 569 436 13 005 6083: K a u p p a p o 1 i t i i k k a. Saksojen yhden- Tuonti ... 17 513 389 17 902 6084: tyminen on alkuvaiheessaan hidastanut maan Tase ...... ---4 944 +47 -4 897 6085: 56 6086: 6087: Kokonaiskauppavaihdossa Saksan liittotasa- Kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Kan- 6088: valta nousi v. 1988 Suomen suurimmaksi kaup- sainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja 6089: pakumppaniksi. Suomen vienti Saksan Iiittota- Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, 6090: savaltaan on jonkin verran monipuolistunut vii- samoin kuin läntiset teollisuusmaat tulevat lähi- 6091: me vuosina, mutta edelleen suurin ryhmä, eli vuosina ohjaamaan suuria rahoitusvirtoja Kes- 6092: runsaat puolet viennistä, on perinteistä metsä- ki- ja Itä-Euroopan maiden kehityksen tukemi- 6093: teollisuuden tuotteiden vientiä. Suomen tuonnis- seen. Rahoituksella parannetaan lähinnä infra- 6094: ta taas runsaat puolet koostui koneista, laitteista struktuuria ja tuetaan yksityisen yritteliäisyyden 6095: ja kuljetusvälineistä. kehittymistä. Kokonaisarviot avusta seuraavien 6096: Saksan liittotasavalta on jo pitkään ollut 4--5 vuoden ajalta vaihtelevat, mutta ainakin 40 6097: Suomen huomattavimpia kauppakumppaneita. miljardia dollaria on jo luvattu alueelle. Ulkoasi- 6098: Alijäämän kaventamiseen ei Suomella ole kovin- ainministeriö pitää näin ollen erittäin tärkeänä, 6099: kaan suuria mahdollisuuksia, sillä Saksalla on että Suomen edustautuminen alueella hoidetaan 6100: yhä tärkeä asema maamme teollisuuden kone-, riittävällä tavalla. Suomella on tällä alueella 6101: laite- ja puolivalmistetoimittajana. Maassa on valvottavana huomattavia taloudellisia etuja. 6102: 240 suomalaisyrityksellä edustus ja yhteenlasket- Suomella on nyt oikea aika tullietujen turvin 6103: tu työntekijämäärä on 17 000, joista 3 % on lisätä markkinaosuuksiaan ja muutenkin etab- 6104: suomalaisia. Tuotannollisia yrityksiä näistä on loitua. 6105: 40. Euroopan yhdentymiskehitys näyttää vilkas- Kaupallisten sihteerien toiminnan tehostami- 6106: tuttavan suomalaisten yritysten sijoitustoimin- seksi ao. hallinto on tarkoitus siirtää 1.9.1992 6107: taa maassa. Saksalaiset yritykset valmistautuvat lukien ulkoasiainministeriöstä Suomen ulko- 6108: muuttuvaan toimintaympäristöön hyvän talou- maankauppaliitolle. Ulkoasiainministeriö pitää 6109: dellisen tilanteen turvin. Ne ovat tietoisesti alen- tärkeänä, että toiminnan tehokkaan hoitamisen 6110: tamassa valmistuskustannuksiaan ja paranta- kannalta siihen osoitetaan edelleenkin riittävät 6111: massa tuotteidensa laatua. Tämän uskotaan li- määrärahat ja voimavarat ja että edustautumi- 6112: säävän paineita muissa maissa, ja kilpailun otak- nen tapahtuu sopivassa muodossa alueen poliit- 6113: sutaan kiristyvän entisestään vuoden 1992 jäl- tiset ja taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen. 6114: keen. Tällä hetkellä kaupallisia sihteereitä on Puolas- 6115: Keski- ja Itä-Euroopan maissa tapahtuneiden sa, Tsekkoslovakiassaja Unkarissa. Jugoslavias- 6116: demokraattisten muutosten johdosta alueen ta, josta on myös hoidettu Albanian, Bulgarian 6117: maat ovat siirtymässä markkinatalouteen. Puo- ja Romanian asioita, suunnitellaan kaupallisen 6118: lan, Unkarin, Tsekkoslovakian ja Jugoslavian sihteerin tehtävän lakkauttamista. 6119: osalta pääosa markkinatalouteen tähtäävistä Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan 6120: lainsäädännöllisistä muutoksista saatettiin lop- vienninedistämistoiminnassa voidaan entistä 6121: puun kertomusvuoden aikana. Bulgariassa ja useammin käyttää asemamaasta palkattua työ- 6122: Romaniassa muutokset alkoivat kertomusvuo- voimaa. Tällä hetkellä ao. maista on saatavissa 6123: den lopulla ja Albaniassakin kuluvan vuoden pätevää kaupallisen ja teknillisen koulutuksen 6124: alussa. On ilmeistä, että taloudellisen murroksen saanutta henkilöstöä suhteellisen alhaisin kus- 6125: jälkeen, joka tosin saattaa kestää vuosia, maista tannuksin. 6126: tulee kehittymään taloudellisesti ostovoimaisia Suomen ja Neuvostoliiton välisen kokonais- 6127: ja nopeasti kehittyviä markkinatalousmaita. kaupan taso laski öljyn maailmanmarkkinahin- 6128: Suomi loi jo 1970-luvulla kattavan kauppapo- tojen romahduksen seurauksena 35 mrd. mk:sta 6129: liittisen sopimusverkoston lähinnä Bulgarian, 25 mrd. mk:aan v. 1986-87. Viiden vuoden 6130: Puolan, Unkarin ja Tsekkoslovakian kanssa takaiselta tasoltaan Suomen vienti Neuvostoliit- 6131: solmimalla mm. KEVSOS-vapaakauppasopi- toon on laskenut sekä arvoltaan että määräl- 6132: mukset. Muuttuneissa olosuhteissa sopimusten tään. Tuonnin määrä sen sijaan on kasvanut 6133: merkitys on korostunut, ja ne tarjoavat nyt huomattavasti, vaikka sen arvo on pysynyt 6134: suomalaisille tuotteille keskimäärin 8 %:n suu- muuttumattomana. Kertomusvuonna kokonais- 6135: ruisen todellisen kilpailuedun. Maasta ja tuot- kaupan arvo laski 23,1 mrd. mk:aan viennin 6136: teesta riippuen etu saattaa olla jopa 80 %. Esi- laskiessa 11 %ja tuonnin 16 %. Kauppatase on 6137: merkiksi Tsekkoslovakia ei sovella eräiden kulu- kaikkina em. vuosina pysynyt Suomelle positiivi- 6138: tustavaroiden ja elintarvikkeiden osalta Suomen sena. Neuvostoliiton osuus koko Suomen ulko- 6139: tuontiin 20 %:n lisämaksua, jota se soveltaa maankaupasta on v. 1987-90 ollut keskimäärin 6140: kaikkien muiden maiden tuotteisiin. 11-15 %. Kertomusvuosi oli viimeinen vuosi, 6141: 57 6142: 6143: jolloin maiden välisen kaupan maksupohjassa maankaupasta oli keskimäärin 13 %, kun taas 6144: noudatettiin clearing-järjestelmää. Kuluvana osuus Ruotsissa oli 1,1 % sekä Norjassa ja 6145: vuonna Neuvostoliiton osuus Suomen ulko- Tanskassa kummassakin 0,7 %. 6146: maankaupasta jäänee 5 %:n tasolle. Neuvostoliiton-kaupan yleiset kehitysnäky- 6147: Kaupan rakenteelle on ollut ominaista Suo- mät eivät tällä hetkellä ole kovin valoisat, koska 6148: men tuonnin suuri energia- ja raaka-ainepainot- clearing-kauppa päättyi kuluvan vuoden alussa 6149: teisuus. Tuonnin yksipuolisuuden vuoksi kau- ja Neuvostoliiton länsiviennistään saama valuut- 6150: pan taso onkin ollut riippuvainen paljolti ener- tatulo supistui. Jälkimmäinen aiheutui ennen 6151: gian, lähinnä öljyn, maailmanmarkkinahinnas- muuta maan tärkeimmän vientiartikkelin, raa- 6152: ta. Raakaöljyn tuonti Neuvostoliitosta on viime kaöljyn viennin voimakkaasta vähenemisestä. 6153: vuosina kattanut käytännöllisesti katsoen koko Kertomusvuonna Neuvostoliitto vei 107 milj. 6154: Suomen tarpeen. Dieselöljyä, raskasta polttoöl- tonnia raakaöljyä ja kuluvana vuonna määrän 6155: jyä sekä maakaasua on tuotu ainoastaan Neu- odotetaan laskevan 61 milj. tonniin. Valuutta- 6156: vostoliitosta. Lisäksi metallurgisen koksin, säh- pohjalle siirryttäessä ei ole odotettavissa, että 6157: kön ja ydinpolttoaineen tuonnista huomattava Neuvostoliitto suuntaa ostojaan Suomeen enti- 6158: osa on tullut myös Neuvostoliitosta. sessä määrässä. Keskeiseksi ongelmaksi muo- 6159: Suomen vienti Neuvostoliittoon on ollut pit- dostuu Neuvostoliiton-kaupan luotottaminen ja 6160: kään monipuolisempaa kuin Suomen kokonais- erityisesti vientitakuiden hankkiminen, joka on 6161: vienti keskimäärin. Viennissä metalliteollisuu- paljolti poliittinen kysymys. 6162: den tuotteilla on ollut perinteisesti merkittävä Neuvostoliiton ulkomaankaupan, erityisesti 6163: asema. Noin puolet Suomen viennistä Neuvosto- kokonaistuonnin romahdus kuluvana vuonna 6164: liittoon koostuu tämän teollisuudenalan tuot- on tulos maan valuuttatulojen ja maksukyvyn 6165: teista. Metsäteollisuuden osuus Neuvostoliiton voimakkaasta yleisestä heikentymisestä, mikä 6166: viennistä on ollut viime vuosien aikana noin on toistaiseksi estänyt tuonnin rahoittamisen 6167: viidennes. Tekstiili-, vaate- ja kenkäteollisuuden myös maan keskitetyistä valuutta varoista. Tuon- 6168: vienti Neuvostoliittoon on 1980-luvun viimei- nin lasku on ollut yleistä ja kohdistunut kaikkiin 6169: simpien vuosien aikana pienentynyt. Kenkäteol- tuontimaihin, erityisen voimakkaasti Keski- ja 6170: lisuuden vientiosuus Neuvostoliittoon oli kerto- Itä-Euroopan maihin. 6171: musvuonna kuitenkin 70% ja tekstiili- ja vaate- Suomen viennin kehitys Neuvostoliittoon 6172: tusteollisuuden osuus 25 % alan koko viennistä. määräytyy vastaisuudessa ratkaisevasti Suomen 6173: Maataloustuotteiden (ml. elintarvikkeiden) vien- teollisuuden todellisen kilpailukyvyn mukaisesti, 6174: ti Neuvostoliittoon on ollut keskimäärin 5-6%. johon ainakin keskipitkällä aikavälillä vaikut- 6175: Maatalousalan vienti on sittemmin clearingissa tavat myös Suomen mahdollisuudet myöntää 6176: supistunut, mutta samalla se on erittäin voimak- viennille uutta pitkäaikaista rahoitusta ja takui- 6177: kaasti lisääntynyt vapailla valuutoilla käytäväs- ta. 6178: sä kaupassa. Parin viime vuoden aikana raken- Neuvostoliitossa ei ole enää toimivaa keskus- 6179: nusprojektien vientiosuus Neuvostoliittoon on suunnittelua, joka voisi hallinnollis-poliittisesti 6180: laskenut selvästi ja oli kertomusvuonna 5 % ohjata vientitarjontaa ja tuontikysyntää. Aiempi 6181: viennistämme. poliittinen tarkoituksenmukaisuus ulkomaan- 6182: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehitystä kaupassa on korvautunut taloudellisilla perus- 6183: kuvaavat seuraavat luvut: teilla. Ulkomaankaupan liikkeellepanevaksi voi- 6184: maksi on siten tullut hallinnollisten käskyjen 6185: Vuosi Tuonti Vienti Tase sijasta taloudelliset kannustimet. Ulkomaankau- 6186: Mmk pan varat ja vastuut on kuluvan vuoden alusta 6187: 11 938 13 127 1 189 jaettu uudelleen siten, että valtion osuus kaupas- 6188: 1987 ························ 6189: 1988 ........................ 11 115 13 958 2 843 sa supistuu voimakkaasti ja viejät saavat omaan 6190: 12 152 14 496 2 344 käyttöönsä osan ansaitsemistaan valuuttatulois- 6191: 1989 ························ ta. 6192: 1990 ························ 10 217 12 889 2672 6193: Neuvostoliiton ottaessa tavoitteekseen yhden- 6194: tymisen kansainväliseen talousjärjestelmään on 6195: Suomen kauppa Neuvostoliittoon on aivan tästä ja taloudellisista syistä kahdenvälisen kau- 6196: toista suuruusluokkaa kuin muiden Pohjoismai- pan järjestelmä purettu kaikkien sitä harjoitta- 6197: den vastaava kauppa. Tarkastelukaudella neiden kauppakumppanien kanssa, eikä toimen- 6198: 1987-90 Neuvostoliiton osuus Suomen ulko- pide siten kohdistu erityisesti Suomeen. Kahden- 6199: 58 6200: 6201: välisen järjestelmän ylläpitäminen merkitsisi Tsekkoslovakian kanssa on myös tarpeen ja edel- 6202: poikkeusta ulkomaankaupan yleisistä periaat- lyttää uudelleenarviointeja. Näin lähinnä siitä 6203: teista. Sillä ei olisi myöskään Suomen tapaukses- syystä, että maa kokee jo nyt naapurimaidensa 6204: sa aiempaa esimerkkiarvoa. aseman ulkomaankaupassaan varsin hallitsevaksi. 6205: Keski- ja Itä-Euroopassa kertomusvuonna Tsekkoslovakia haluaa löytää vaihtoehtoisia 6206: nopeasti edennyt demokratisoituminen tulee mer- kauppakumppaneita mm. Pohjoismaista. Suoma- 6207: kittävästi vaikuttamaan muutosten kohteena ole- laisella teollisuudella on kapeilla tuotannon aloilla 6208: vien maiden taloudelliseen kehitykseen, vaikka tarjottavanaan huippuluokan tekniikkaa, mutta 6209: muutosten tavoitteet, laajuus ja aikataulu vaihtele- miltei poikkeuksetta hintatasomme on 10-50 % 6210: vatkin jonkin verran maittain. Pitkän aikavälin kilpailijamaita korkeampi. Tsekkoslovakiassa ei 6211: tavoitteena niillä on kuitenkin markkinatalouteen myöskään ole yhtään suurlähetystömme ulkopuo- 6212: perustuvien talousjärjestelmien luominen ja sitä lella toimivaa suomalaisen yrityksen konttoria. 6213: kautta läntisten teollisuusmaiden elintason tavoit- Suomen ja Puolan kauppavaihdon kehityksen 6214: taminen. Tähän muutosten kohteena olevat maat arviointia vaikeuttaa epävarmuus Puolan yleisen 6215: pyrkivät mm. osallistumalla entistä kiinteämmin taloudellisen tilan muutoksista. Maan talouson- 6216: eurooppalaiseen talousalueeseen ja kansainvälisiin gelmat ja sisäinen rakennemuutos saattavat vä- 6217: taloudellisiin organisaatioihin. Ulkopuoliset maat hentää Puolan mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan 6218: puolestaan arvioivat uudelleen edustautumistaan vientiin. Tällöin myös kivihiilen ja raaka-aineiden 6219: ja kaupallisia suhteitaan näihin maihin. Suomen vienti saattaa vaikeutua. Vastaavasti Suomen 6220: edustautumisessa tällä alueella toteutettuja toimia vienti Puolaan tulee olemaan entistä enemmän 6221: voidaan pitää perusteltuina. Neuvostoliiton sisäi- riippuvainen yritystemme aktiivisuudesta sekä 6222: sen kehityksen myötä Suomen lähialueiden merki- Suomen mahdollisuuksista myöntää luottoja ja 6223: tys edustautumistarpeen arvioinnissa tulee edel- vientitakuita kilpailijamaiden tapaan. Kilpailu 6224: leen korostumaan ainakin Baltian maiden sekä Puolan markkinoilla on muutenkin kiristynyt ja 6225: Leningradin, Karjalan ja Kuolan alueiden osalta. suorat yrityssuhteet ovat tulleet ulkomaankauppa- 6226: Edustautumistarpeen selvittämistä yhdentyneen järjestöjen rinnalle. Tarkastusajankohtana edus- 6227: Saksan itäisellä alueella on syytä jatkaa. Koko tustomme kaupallisen sihteerin paikka oli täyttä- 6228: itäisen Euroopan alueella tulee erityisesti selvittää mättä. Sittemmin kyseinen vakanssi on vakinais- 6229: sotilasasiamiesverkoston tarpeellisuutta. tettu. Aktiivisuuden lisääminen on perusteltua ti- 6230: Kaupallisten suhteiden osalta Suomen ja yhden- lanteessa, jossa maan markkinat ovat uudelleen- 6231: tyneen Saksan tavoitteet ovat varsin samansuun- jaon kohteena. 6232: taiset. Osavaltioiden hallinnolliset määräykset ja Kertomusvuonna clearing-pohjaisesta kauppa- 6233: vaikeilla rakennemuutosalueilla sovellettava! tuki- järjestelystä luovuttiin Puolan ja Tsekkoslovakian 6234: toimet saattavat muodostaa voimakkaita kaupan kanssa. Käytännössä kauppaa oli kuitenkin käyty 6235: esteitä lähinnä energiantuotantoon ja perusteolli- vapailla valuutoilla jo vuosia. Ainoastaan Bulga- 6236: suuteen liittyvillä aloilla. Suomen viennin lisää- rian kanssa käydään enää clearing-kauppaa. 6237: mismahdollisuudet ovat entistä korostuneemmin Vaikka itäisen Euroopan maiden muutokset ovat 6238: riippuvaisia kilpailuaseman ja toimitusvarmuuden luoneet aiempaa suotuisampia edellytyksiä kaup- 6239: parantamisesta sekä aktiivisesta markkinointi- pavaihdolle, on suomalaisten yritysten oma panos 6240: työskentelystä. Bonnin suurlähetystön asemaa kuitenkin ratkaiseva. Niiden kilpailuasema, aktii- 6241: kauppapoliittisen toiminnan yleisvalvonnassa tu- visuus ja valmius riskinottoon määrää varsin pit- 6242: lee vahvistaa. Saksan itäosien kaupalliset mahdol- källe sen, miten Suomen kauppasuhteet alueen 6243: lisuudet tulee ajoissa ottaa huomioon Suomen maiden kanssa jatkossa kehittyvät. Siirtyminen 6244: vienninedistämisessä, jolloin Berliinin pääkonsu- markkinatalouteen luo kuitenkin uusia mahdolli- 6245: linviraston aseman järjestäminen kauppa- ja teol- suuksia kauppavaihdon lisäämiseen niissä itäisen 6246: lisuuspolitiikan osalta tulee olemaan keskeinen. Euroopan maissa, joiden kanssa Suomella on va- 6247: Suomelle Saksojen yhdentyminen merkitsee var- paakauppasopimuksen takaama tullietu. 6248: sinkin meri- ja maaliikenteen eteläiseen Euroop- Suomen vienti Neuvostoliittoon on viime vuosi- 6249: paan suuntautuvien reittien sekä lentoyhteyksien na laskenut sekä arvoltaan että määrältään. Suo- 6250: paranemista. Suomella on mahdollisuus muodos- men tuonti on sen sijaan kasvanut huomattavasti 6251: tua Saksan idänkaupan reitiksi, koska meillä on määrältään, vaikka sen arvo on säilynyt lähes 6252: hyvät satamat, varastot ja rautatiekuljetusmah- ennallaan. Kertomusvuonna Suomen vienti Neu- 6253: dollisuudet. vostoliittoon aleni 11 % ja myös tuonti 16 %. 6254: Suomen kaupallisten suhteiden järjestäminen Kauppatase on viime vuosina ollut Suomelle yli- 6255: 59 6256: 6257: jäämäinen. Kertomusvuonna maiden välisessä sessä maarzn. Keskeiseksi ongelmaksi maiden 6258: kaupassa noudatettiin viimeistä kertaa clearing- välisessä kaupassa muodostuukin kaupan Juotot- 6259: järjestelmää. Kun Neuvostoliiton länsiviennistään taminen ja erityisesti vientitakuiden hankkiminen. 6260: saama valuuttatulo samalla supistuu heijastuu se Kuluvan vuoden alussa Suomen ja Neuvostoliiton 6261: kielteisellä tavalla myös maidemme väliseen kaup- kauppa on edelleen alentunut romahdusmaisesti. 6262: pavaihtoon. Valuuttapohjalle siirryttäessä ei ole Vuoden 1991 alkupuoliskolla Suomen vienti Neu- 6263: odotettavissa muutoinkaan, että Neuvostoliitto vostoliittoon on laskenut puoleen entisestä ja myös 6264: suuntaisi Suomeen hankintojaan ja ostojaan enti- tuonti on edelleen laskenut. 6265: 60 6266: 6267: 6268: 6269: 6270: Oikeusministeriön hallinnonala 6271: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- keuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan peri- 6272: kastuksen oikeusministeriössä 25.1.1991, Kuo- aatteessa tietoja sekä tuomittujen rangaistusten 6273: pion lääninoikeudessa 10.10.1990, Itä-Suomen lajista ja määrästä rikoslajeittain että myös tuo- 6274: maaoikeudessa 11.10.1990, Pohjois-Suomen mioistuinten tuomittaviksi tulevien tapausten 6275: maaoikeudessa 13.11.1990 ja Uudenmaan lää- määrästä ja laadusta. Vaikka yksittäisiä vertailu- 6276: uinoikeudessa 18.1.1991. yrityksiä on joskus tehty, käytettävissä olevien 6277: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat tilastojen aukollisuus ja heikko vertailtavuus 6278: selvittäneet Euroopan talousalueen perustami- ovat estäneet tuomioistuinkäytännön systemaat- 6279: sen vaikutuksia, hallinnonalalla vireillä olevia tisen kansainvälisen vertailun. 6280: organisaatiouudistuksia, yleistä turvallisuutta ja Rangaistuskäytäntöä voidaan kuitenkin pyr- 6281: nuoriso- ja lapsirikollisuuden kehitystä, van- kiä valaisemaan epäsuorasti vankitilastojen pe- 6282: keusrangaistuksen vaihtoehtoja, vankeinhoitoa rusteella. Vaikka eri maiden vankitilastot eivät 6283: koskevia kysymyksiä, sivutoimilupia ja esteelli- ole keskenään täysin vertailukelpoisia, ne ovat 6284: syyttä, puoluetukea, oikeusministeriön toimin- kuitenkin huomattavasti yksiselitteisempiä kuin 6285: taa lentokonekaappausten yhteydessä ja ulos- tuomioistuintilastot. Systemaattisia tietoja eri 6286: oton nykytilaa. maiden vankiluvuista sisältyy mm. YK:n julkai- 6287: semiin maailmanlaajuisiin katsauksiin ja Euroo- 6288: pan neuvoston sihteeristön Jaatimiin vuosikat- 6289: Oikeusministeriö sauksiin, joista viimeisimmän mukaan vankiluku 6290: on v. 1986-88 ollut eräissä Euroopan maissa 6291: Vankeusrangaistuksen vaihtoehdot. Eri mai- seuraava (tilastointiajankohta v. 1986 ja 1987 6292: den tuomioistuimissa tuomittujen rangaistusten 1. helmikuuta ja v. 1988 sekä 1. helmikuuta että 6293: tason asianmukainen vertailu edellyttäisi Oi- 1. syyskuuta): 6294: 6295: Vankien määrä Vankiluku 100 000 6296: asukasta kohti 6297: 6298: 1986 1987 1988 1988' 1 1986 1987 1988 1988 11 6299: 6300: Englanti ja Wales ........ 45 622 47 105 48 348 55 457 92 94 97 97 6301: Turkki .......................... 67 416 50 337 50 160 51 810 130 99 90 96 6302: Luxemburg .................. 334 353 382 322 92 96 103 87 6303: Saksan liittotasavalta ... 56 285 51 919 53 039 52 076 92 85 87 85 6304: Portugali ...................... 9 493 8 270 8 222 8 181 96 84 84 83 6305: Ranska ......................... 45 754 50 639 52 494 46 423 81 89 92 81 6306: Itävalta ........................ 8 286 7 419 7 297 5 862 109 98 96 77 6307: Espanja ........................ 23 550 27 278 27 793 29 244 61 70 69 76 6308: Suomi .......................... 4 657 4 474 4 386 3 598 95 91 89 73 6309: Sveitsi .......................... 4 600 4 968 4 679 71 78 73 6310: Tanska ......................... 3 513 3 190 3 515 3 469 69 62 69 68 6311: Malta ........................... 90 49 68 221 27 15 20 67 6312: Belgia ........................... 6 373 6 713 6 951 6 450 64 67 71 65 6313: Italia ............................ 43 855 34 838 35 589 34 675 77 61 62 60 6314: Ruotsi .......................... 4 649 4 198 5 150 4 716 56 51 61 56 6315: Irlanti ........................... 1 852 1 936 1 973 1 953 52 55 56 55 6316: Norja ........................... 2 121 1 929 1 951 2 041 51 46 47 48 6317: Kreikka ........................ 3 584 3 988 4 178 4 288 37 41 43 44 6318: Alankomaat ................. 5 133 5 002 5 291 5 827 35 37 36 40 6319: Kypros ......................... 171 215 235 219 32 39 42 39 6320: Islanti ........................... 88 68 102 89 36 28 41 36 6321: 6322: ''tilastoitu 1.9.1988 6323: 61 6324: 6325: Kuten taulukosta käy ilmi rajut muutokset muslaitoksen mukaan onkin aihetta jatkaa ri- 6326: vankien määrässä ovat harvinaisia, vaikka eri koslainsäädännön kokonaisuudistuksessa aloi- 6327: maiden järjestys saattaa hieman muuttua vuo- tettua vaihtoehtoisten seuraamusten suunnittele- 6328: desta toiseen. Suomen vankiluku on vuoden mista. Samalla olisi kuitenkin myös kehitettävä 6329: 1988 jälkeen edelleen pienentynyt niin, että van- vankeusrangaistuksen sisältöä ja jatkettava eh- 6330: keja oli vuoden alun tilanteen mukaan v. 1988 dottomien vankeusrangaistusten keston lyhentä- 6331: 3 721, kertomusvuonna 3 252 ja kuluvana vuon- miseen tähtäävää uudistustyötä. 6332: na 3 427. Aleneva kehitys on nyt pysähtynyt. Ke- Suomen vakiintuneessa rikosoikeudellisessa 6333: hityksestä huolimatta Suomi erottuu edelleen ajattelussa painotetaan rikoksentekijäin yhden- 6334: korkean vankiluvun maana verrattuna mm. vertaista kohtelua ja sääntöä, että yhtä törkeistä 6335: muihin Pohjoismaihin. rikoksista tulee seurata yhtä ankaria rangaistuk- 6336: Syynä Suomen korkeaan vankilukuun pide- sia. Tämän periaatteen toteuttaminen olisi vai- 6337: tään mm. vaihtoehtoisten seuraamusten vähäistä keaa järjestelmässä, jossa käytettävissä oleva 6338: käyttöä ja tuomittujen ehdottomien vankeusran- seuraamuslajivalikoima olennaisesti vaihtelisi ri- 6339: gaistusten pituutta. Vuoden 1991 alusta voimaan koslajin mukaan. Myös rikosoikeuskomitea ko- 6340: tullut rikoslain osauudistus sekä samaan aikaan rosti mietinnössään (1976:72), ettei määrättyä 6341: voimaan tulleet uudet säännökset syyttämäitä ja seuraamuslajia saisi varata tietynlaisiin rikoksiin 6342: tuomitsematta jättämisestä tarjoavat mahdolli- syyllistyneille. 6343: suuden lähentää Suomen ja muiden Pohjoismai- Vaikka käytettävissä olevat rangaistusastei- 6344: den rangaistuskäytäntöä. kot ja muutkin tekijät käytännössä johtavat 6345: Vankeusrangaistusten vaihtoehtojen kehittä- siihen, että erityyppisistä rikoksista käytetään 6346: mistä on pidetty tärkeänä melkein kaikissa mais- jonkin verran erilajisia seuraamuksia, rikosryh- 6347: sa viime vuosikymmenien aikana. Perinteisten mittäiset tarpeet eivät Oikeuspoliittisen tutki- 6348: hoidollisten vaihtoehtojen ohella on erityisesti muslaitoksen mukaan voine muodostua keskei- 6349: oltu kiinnostuneita sellaisista uusista avoseuraa- siksi tekijöiksi uusia vaihtoehtoseuraamuksia 6350: muksista, jotka rankaisullisista piirteistään huo- suunniteltaessa. 6351: limatta olisivat vailla laitosseuraamusten haitto- Nykyinen avoseuraamusjärjes- 6352: ja. Tällaisia ovat mm. yhdyskuntapalvelu ja t e 1 m ä . Hallitus esitti kertomusvuoden kevääl- 6353: erilaiset varoitusseuraamukset lä yhdyskuntapalvelun kokeilemista ehdottoman 6354: Eräiden maiden runsas vaihtoehtoseuraamus- vankeusrangaistuksen sijaan. Samassa yhteydes- 6355: ten käyttö on myös johtanut kritiikkiin, joka sä valtioneuvosto kiirehti oikeusministeriötä 6356: varsinkin viime vuosina on voimistunut. Van- eduskunnan ponnen mukaisesti selvittämään 6357: keusrangaistuksen vaihtoehdoksi tarkoitettu myös muita nk. vaihtoehtoisia rangaistusmuoto- 6358: avoseuraamus on joskus saattanut merkitä voi- ja, jotka tulisivat käytettäviksi ehdollisen van- 6359: makkaampaa puuttumista rangaistun elämään keusrangaistuksen sijaan ja muodostaisivat to- 6360: ja oikeuksiin kuin vankeusrangaistus. Ehkä vielä teuttamiskelpoisen seuraamuslajin ehdollisen ja 6361: merkittävämpi eräiden uusien avoseuraamusten ehdottoman vankeusrangaistuksen välimaas- 6362: haitta on ollut se, että ne eivät aina ole toimineet toon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoril- 6363: vain vankeusrangaistuksen vaihtoehtoina. Uu- le soveltuviin uusiin rangaistusmuotoihin, joilla 6364: det avoseuraamukset ovat saattaneet tulla aiem- ei olisi kertautuvaa vaikutusta ehdollisen ran- 6365: min käytettyjen avoseuraamusten tilalle ja lievik- gaistuksen tapaan. 6366: si arveltuja uusia seuraamuksia on myös hyvällä Oikeusministeriö kehotti rikoslakiprojektia 6367: omallatunnolla saatettu kohdistaa entistä laa- ottamaan huomioon lausumassa todetut seikat, 6368: jempaan henkilöpiiriin. Rikosoikeudellisen kont- kun se valmistelee rikosoikeudellisen seuraa- 6369: rollin lisääminen tuo mukanaan omat haittansa. musjärjestelmän uudistusta. Avoseuraamustyö- 6370: Siten aiemmin rankaisematta jääneiden lievien ryhmän tehtäväksi annettiin harkita erityisesti 6371: rikkeiden vetäminen rikosoikeudellisen kontrol- seuraavia vaihtoehtoisia seuraamusmuotoja: 6372: lin piiriin on leimatessaan henkilön rikolliseksi arestirangaistusta, yhdistelmärangaistusta, va- 6373: saattanut johtaa asianomaisen rikollisen uran roitus- ja valvontatyyppisiä seuraamuksia ja yh- 6374: vakiintumiseen. teiskuntapalvelua sekä sovittelun ja toimenpi- 6375: Verrattuna moneen muuhun maahan Suomel- teistä luopumisen soveltamismahdollisuuksien 6376: la ei ole kovin pitkälle kehittynyttä vaihtoehtois- laajentamista. Ehdollisen rangaistuksen uudista- 6377: ten seuraamusten järjestelmää. Edellä mainituis- mista avoseuraamustyöryhmä selvittää aiemmin 6378: ta epäilyistä huolimatta Oikeuspoliittisen tutki- saadun toimeksiannon perusteella. Suunnitteilla 6379: 62 6380: 6381: olevaa uutta seuraamusta, rangaistusvaroitusta, tämistä koskevat säännökset on uudistettu. 6382: käytettäisiin lähinnä tuomitsematta jättämisen Uudet säännökset tulivat voimaan vuoden 1991 6383: sijaan. alussa. 6384: Nykyisen rangaistusjärjestelmän mukaan ylei- Avoseuraamusjärjestelmään voidaan lukea 6385: siä avoseuraamuksia ovat ehdollinen vankeus, kuuluviksi rangaistusten ohella myös erilaiset 6386: sakko ja rikesakko. Erityisiä rangaistuksia virka- turvaamistoimet, kuten konfiskaatio- eli menet- 6387: miehiä varten ovat viraltapanoja varoitus. Soti- tämisseuraamukset, ajokielto, liiketoimintakiel- 6388: laille ja muille rikoslain 45 luvun alaisille henki- to sekä eräät muut ammatin tai elinkeinon har- 6389: löille voidaan tuomita erityisiä kurinpitorangais- joittamiseen liittyvät kiellot, joilla käytännössä 6390: tuksia, joita ovat aresti, kurinpitosakko ja varoi- joskus on rangaistustakin suurempi merkitys. 6391: tus. Tässä yhteydessä voidaan lisäksi mainita, että 6392: Ehdollinen vankeusrangaistus otettiin Suo- rikosten sovittelua on viime vuosina epäviralli- 6393: messa käyttöön v. 1918. Siitä on säädetty erilli- selta pohjalta kokeiltu useilla eri paikkakunnilla. 6394: sessä laissa. Nykyinen laki on vuodelta 1976. Suomen lainsäädännössä on joitakin säännök- 6395: Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus siä, joista käy ilmi myönteisyys sovintoja koh- 6396: voidaan tuomita ehdollisena. Ehdollisen ran- taan, mutta mitään yleisiä säännöksiä sovittelu- 6397: gaistuksen käyttöä rajoittaa määrätyin edelly- menettelystä ei ainakaan toistaiseksi ole. 6398: tyksin rikoksentekijän aiempi rikollisuus. Vaihtoehtoisia rangaistusmuotoja koskevaa 6399: Milloin ehdollista vankeusrangaistusta yksin- työsuunnitelmaa laa tiessaan rikoslakiprojektin 6400: ään on pidettävä riittämättömänä seuraamukse- avoseuraamustyöryhmä on tehtävään varatun 6401: na rikoksesta, voidaan rikoksentekijä tuomita ajan lyhyyden vuoksi rajannut työnsä ulkopuo- 6402: ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella ehdotto- lelle: 6403: maan sakkorangaistukseen eli oheissakkoon. - rangaistukset, joiden sisältönä on yksin- 6404: Rangaistus on ehdollinen tuomioistuimen aset- omaan varallisuuteen kohdistuva sanktio, sakot 6405: taman määräajan eli koetusajan, joka on tuo- ja rikesakot 6406: mioistuimen harkinnan mukaan 1-3 vuotta. - rangaistukset, joiden yhtenä osana on lai- 6407: Alle 21-vuotiaana rikoksensa tehnyt ehdolli- tosrangaistus eli ehdonalainen vapaus, ehdolli- 6408: seen rangaistukseen tuomittu nuori rikoksente- sesta ja ehdottomasta vankeusrangaistuksesta 6409: kijä joutuu valvontaan, ellei tuomioistuin pää- koostuva yhdistelmärangaistus 6410: töksessään nimenomaan ole katsonut tuomitun - seuraamukset, jotka rankaisevasta luon- 6411: ojentuvan ilman valvontaakin. Näin alle 21- teestaan huolimatta luetaan perinteisesti turvaa- 6412: vuotias voidaan tuomita joko ehdolliseen van- mistoimenpiteiksi eikä rikosoikeudellisiksi ran- 6413: keusrangaistukseen valvonnalla tai ilman val- gaistuksiksi, esim. moottoriajoneuvon ajokielto 6414: vontaa. Molemmissa tapauksissa voidaan ran- - hallinnolliset seuraamukset, jotka kohdis- 6415: gaistusta lisäksi tehostaa ehdottomalla oheissa- tuvat toimintavapauteen, esim. elinkeino-oikeu- 6416: kolla. den menettäminen. 6417: Sakot on vuodesta 1921 alkaen tuomittu päi- Työryhmä on pitänyt selvänä, että sen tehtä- 6418: väsakkojärjestelmän mukaisesti. Vuonna 1983 väalaan eivät myöskään kuulu sellaiset "non- 6419: otettiin päiväsakkorangaistuksen rinnalle uute- custodial measures" kuin tutkintavankeuden 6420: na seuraamuksena käyttöön markkamäärältään vaihtoehdot. 6421: kiinteä rikesakko. Toistaiseksi se on käytössä Avoseuraamusten tarpeellisuutta on ainakin 6422: vain eräiden liikennerikkomusten rangaistukse- viimeksi kuluneiden 120 vuoden ajan perusteltu 6423: na. Päiväsakkojärjestelmän mukainen sakko vapausrangaistusten haitoilla. Samat argumentit 6424: voidaan määrätä myös ehdollisena, ei kuiten- sisältyvät kaikkiin viime vuosikymmeninä laa- 6425: kaan rangaistusmääräysmenettelyssä. Rikesak- dittuihin uudistusehdotuksiin. Ne voidaan jakaa 6426: koa sen sijaan ei ole mahdollista määrätä ehdol- seuraavasti: 6427: lisena. Päiväsakkoina tuomitut sakot voidaan - Vankeusrangaistuksen rangaistusarvo on 6428: muuntaa tietyin edellytyksin erillisessä muunto- ajan mittaan jatkuvasti kohonnut, sitä mukaa 6429: menettelyssä vankeudeksi. Rikesakkoja ei saa kun elintaso vapaassa yhteiskunnassa on nous- 6430: muuntaa vankeudeksi. sut ja elämän laatu parantunut. Eroa ei pystytä 6431: Avoseuraamusjärjestelmän kehittämiseen liit- poistamaan sillä, että vankiloissakin olosuhteita 6432: tyvänä seikkana on syytä todeta, että rikosoi- kohennetaan. 6433: keudellisista toimenpiteistä luopumista eli il- - Erityisestävältä kannalta vankeusrangais- 6434: moittamatta, syyttämätiä ja tuomitsematta jät- tuksen suorittaminen on perusteltavissa ainoas- 6435: 63 6436: 6437: taan vankilan eristämisvaikutusten osalta. Van- ta on kaksi edennyt lain uudistukseen tai halli- 6438: kilalla ei ole yleisesti ottaen parantavaa vaiku- tuksen sitä koskevaan esitykseen. 6439: tusta, päin vastoin vankilassa rangaistuksen Toimenpiteestä luopumista koskeva uusi lain- 6440: suorittaneet uusivat rikoksia yleisemmin kuin säädäntö, johon sisältyy säännöksiä ilmoitta- 6441: avoseuraamuksia saaneet rikoksentekijät. matta, syyttämätiä ja tuomitsematta jättämises- 6442: - Rikoksen uhrin kannalta ovat avoseuraa- tä tuli voimaan vuoden 1991 alusta lukien. Se 6443: mukset yleensä laitosrangaistuksia suositelta- lisää huomattavasti syyttämätiä ja tuomitsemat- 6444: vampia, koska mahdollisuudet vahingonkor- ta jättämisen mahdollisuuksia ja lähentää siten 6445: vauksen saamiseen rikoksentekijäitä ovat tällöin lainsäädäntöämme muiden Pohjoismaiden vas- 6446: paremmat. taaviin lakeihin. 6447: - Vankilat merkitsevät nykyisin yhteiskun- Laki yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta 6448: nalle melkoisia kustannuksia, kun aiemmin (1105/90) on tullut voimaan vuoden 1991 alusta 6449: vangeista jopa saatiin puoli-ilmaista työvoimaa. lukien. Sitä sovelletaan kolmen vuoden ajan 6450: Tilanteen ovat muuttaneet mm. henkilökunnan neljällä kokeilualueella, Turun, Mikkelin, Vaa- 6451: kohonneet palkkaus- ja sosiaaliedut sekä lyhen- san ja Rovaniemen alueilla. Tuomioistuin voisi 6452: tynyt työaika, vankien työolojen kohentuminen tuomita yhdyskuntapalveluun lyhyen, enintään 6453: sekä työtoiminnan vaatimat suuret investointi- kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusran- 6454: kulut tai toisaalta vähäisiä investointeja edellyt- gaistuksen sijasta. Yhdyskuntapalvelulla tarkoi- 6455: tävän työtoiminnan huono kannattavuus. tetaan palkatonta yleishyödyllistä työtä, jota 6456: tuomittu tekee tietyn tuntimäärän vapaa-aika- 6457: - Huomion kiinnittyminen ihmisoikeuksiin naan. Täytäntöönpanosta vastaa oikeusministe- 6458: on tuonut korostetusti esiin kysymyksen siitä, riön vankeinhoito-osasto sekä toimeenpanosta 6459: missä määrin on eettisesti oikein sulkea laitok- ja valvonnasta julkisoikeudellinen Kriminaali- 6460: siin rikoksentekijöitä varoitavaksi esimerkiksi huoltoyhdistys. 6461: muille eli rangaistuksen yleisestävän vaikutuksen Ensimmäisen puolen vuoden aikana yhdys- 6462: saavuttamiseksi. kuntapalveluun tuomittiin 65 henkilöä. Jos seu- 6463: Avoseuraamuksille asetetaan seuraavat vaati- raamusta voitaisiin soveltaa koko maassa, tä- 6464: mukset: hänastinen tuomitsemiskäytäntö viittaisi runsaa- 6465: - Kuten rangaistuksilla yleensä avoseuraa- seen tuhanteen yhdyskuntapalvelutuomioon 6466: muksillakin tulee pyrkiä sekä yleisestävään että koko maassa. Yhdyskuntapalvelun suorittami- 6467: yksilöllisesti varoittavaan, erityisestävään te- sen on aloittanut 32 tuomittua, ja yksi on 6468: hoon. Tästä syystä seuraamusjärjestelmän tulisi suorittanut palvelun loppuun. Viidestä palvelun 6469: olla helposti ymmärrettävä ja selkeä. Seuraamus suorittajasta on tehty syyttäjälle ilmoitus 6470: ei myöskään saisi olla niin mitätön, ettei se palveluehtojen rikkomisen vuoksi. Kaksi il- 6471: vaikuta rangaistukselta. moitusta on käsitelty tuomioistuimessa, ja tuo- 6472: - Seuraamuksen luonteen ja ankaruuden mittu yhdyskuntapalvelu on muunnettu vankeu- 6473: tulisi olla suhteessa tapahtuneeseen tekoon ja deksi. 6474: siinä ilmenevään yhteiskunnanvastaisuuteen. Valtaosa yhdyskuntapalveluun tuomituista on 6475: - Olisi kiinnitettävä huomiota yhdenvertai- 21-39-vuotiaita ja liikennejuopumuksesta tuo- 6476: suuteen lain edessä ja siihen liittyen oikeuskäy- mittuja. Aiempaa vankilakokemusta on 42 tuo- 6477: tännön yhtenäisyyteen. mitulla 65:stä. Hoitoon hakeutuminen päihde- 6478: ongelmien vuoksi on osoittautunut useissa ta- 6479: - Lainsäädännöllä olisi estettävä säätelemä- pauksissa edellytykseksi yhdyskuntapalvelusta 6480: tön sanktiokumulaatio, esimerkiksi rikosrekiste- selviytymiselle. 6481: rimerkinnän vaikutukset. Kriminaalih uoltoy hdistyksen organisaation 6482: - Uudistettaessa järjestelmää olisi kiinnitet- alueellisen kattavuuden puutteiden vuoksi ei yh- 6483: tävä huomiota taloudellisten voimavarojen tar- dyskuntapalvelua aivan lähivuosina voida laa- 6484: koituksenmukaiseen käyttöön asioiden käsitte- jentaa koko maan kattavaksi. Oikeusministeriön 6485: lyn eri asteissa, joita ovat poliisi, syyttäjä, tuo- KTS-suunnitelman mukaan perustetaan vuoteen 6486: mioistuin ja valvoja. 1995 mennessä viisi Kriminaalihuoltoyhdistyk- 6487: Toimenpiteistä luopuminen ja sen aluetoimistoa ja kolme paikallistoimistoa. 6488: y h d y s k u n t a p a 1 v e 1 u. Oikeusministeriön Tällä alueorganisaatiolla (yhteensä 24 aluetoi- 6489: mukaan avoseuraamustyöryhmän ehdottamista mistoa ja seitsemän paikallistoimistoa) yhdys- 6490: vankeusrangaistuksen vaihtoehtoseuraamuksis- kuntapalvelu voidaan hoitaa koko maassa. 6491: 64 6492: 6493: E h d o 11 i n e n r a n g a i s t u s , e h d o 1- esim. rikosoikeuskomitea ehdotti rangaistusva- 6494: linen tuomio ilman konkreetti- roitus-nimistä seuraamusta yleiseksi rangaistuk- 6495: sesti määrättyä rangaistusta ja seksi, joka merkittäisiin rikosrekisteriin lyhyeksi 6496: itsenäinen valvontaseuraamus. ajaksi. 6497: Ehdollisen rangaistuksen ongelmia on oikeusmi- Itsenäisen rangaistusvaroitusseuraamuksen 6498: nisteriön mukaan pyritty vähentämääfl rikosten etuna näyttäisi olevan erityisesti se, ettei siihen 6499: yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistami- - toisin kuin ehdolliseen vankeusrangaistuk- 6500: seksi annetussa hallituksen esityksessä (HE n:o seen - sisälly konkreettisesti määrättyä van- 6501: 40/1990 vp.). Sen mukaan tuomioistuin voisi keutta kasautumisvaikutuksineen. Eduksi on 6502: määrätä ehdollisesta rangaistuksesta pantavaksi katsottu myös se, että rangaistusvaroitus jo 6503: täytäntöön vain osan. Lisäksi ehdotetaan, että nimessään selkeästi osoittaa rikoksentekijään 6504: täytäntöönpantavaksi määrätyistä ehdollisista kohdistuvan moitteen. 6505: rangaistuksista ja muusta ehdottomasta van- Toimenpiteistä luopumista koskevan lain 6506: keusrangaistuksesta voitaisiin tietyin edellytyk- uudistuksen jälkeen rangaistusvaroitus jää var- 6507: sin määrätä yhteinen vankeusrangaistus. sin lähelle rangaistuksen tuomitsematta jättä- 6508: Eri vaiheissa on ollut esillä pelkkä valvonta mistä. Useissa ehdotuksissa onkin katsottu, että 6509: rangaistuksena sekä ehdollinen tuomio ilman jos tällainen uusi seuraamus omaksutaan järjes- 6510: konkreettisesti määrättyä rangaistusta. Rikosla- telmäämme, se kaipaa sisällön vahvistamista eli 6511: kiprojekti suhtautui tähän uuteen itsenäiseen tehosteita. Niinä on mainittu rangaistuvaroituk- 6512: valvontaseuraamukseen kielteisesti. Työryhmä sen merkitseminen rikosrekisteriin tai erillisre- 6513: ehdotti, että ehdollista rangaistusta koskevan kisteriin, mikä jo sinänsä ankaroittaisi seuraa- 6514: lain uudistamista jatketaan nykyisen lainsäädän- musta ja loitontaisi sitä pelkästä toimenpiteestä 6515: nön pohjalta. Kannanotto ei sen mukaan kuiten- luopumisesta. Ehdotuksissa on tuotu esille myös 6516: kaan estä sitä mahdollisuutta, että valvonta lii- se mahdollisuus, että rangasitusvaroituksen saa- 6517: tettäisiin tehosteeksi johonkin muuhun seuraa- neelle määrättäisiin koetusaika, mikä lähentäisi 6518: mukseen. Kysymykseen voisivat tulla nuoret tätä seuraamusta ehdolliseen rangaistukseen. 6519: rikoksentekijät, joille on tuomittu ehdollinen Nuorten rikoksentekijöiden kohdalla on pidetty 6520: vankeusrangaistus tai jokin varoitustyyppinen mahdollisena valvontaan määräämistä, mikäli 6521: seuraamus. tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. Muina 6522: R a n g a i s t u s v a r o i t u s . Suomessa voi- mahdollisina tehosteina voitaneen ajatella aina- 6523: massa olevaan rikoslainsäädäntöön ei sisälly kin oheissakkoa. Yksi mahdollisuus olisi myös 6524: yleisiä varoitusta koskevia säännöksiä. Varoitus- uhrin asemaa parantava vahingonkorvausvel- 6525: seuraamusten liittämisestä rikosoikeudelliseen vollisuuden täyttäminen. 6526: järjestelmäämme on oikeusministeriön mukaan Rangaistusvaroituksen käyttämistä voidaan 6527: parin viime vuosikymmenen aikana tehty useita säännellä siten, että aiemmin tuomitut rangais- 6528: ehdotuksia. tukset saavat aikaan samanalaisen estevaikutuk- 6529: Vapausrangaistuskomitea ehdotti, että tuo- sen kuin nykyisessä laissa ehdollisen rangaistuk- 6530: mioistuin voisi antaa ehdolliseen tuomioon liit- sen osalta. 6531: tyvien ehtojen rikkomisesta varoituksen sen si- Sopimus- ja sovittelutyyppi- 6532: jaan, että määräisi rangaistuksen pantavaksi täy- set seuraamukset. Uusina sopimus- ja 6533: täntöön. Esimerkiksi Harvialan koulukodissa sovittelutyyppisinä seuraamuksina on oikeusmi- 6534: pidettiin huomattavana epäkohtana sitä, että nisteriön mukaan käsitelty sopimushoitoa, ns. 6535: ehdollisia tuomioita saanut nuori voi pienenkin nuorisosopimusta ja sovitteluratkaisua. 6536: rikkeen, esim. myymälävarkauden, takia joutua Ruotsin rikoslakiin lisättiin v. 1988 Yhdysval- 6537: pitkäksi aikaa vankilaan. Keravan nuorisovan- tojen eräissä osavaltioissa käytetty avoseuraa- 6538: kilasta vuoden 1991 alkupuoliskolla vapautunei- mus, sopimushoito (kontraktsvård). Sitä kokeil- 6539: den nuorisovankien rangaistusaika oli keski- tiin ensin muutaman vuoden ajan vuodesta 1979 6540: määrin lähes 7 kk ja vankeusvankien n. 4 kk. alkaen. Uuden seuraamuksen tarkoituksena on 6541: Myöhemmissä ehdotuksissa varoitusseuraamuk- korvata tietyissä tapauksissa rangaistus hoidol- 6542: silla on ollut selkeämmin itsenäisen rangaistuk- la. Uudistusta valmisteltaessa kiinnitettiin huo- 6543: sen luonne. Varoitus on sijoittunut ankaruudel- miota ensisijaisesti narkomaaneihinja alkoholis- 6544: taan tuomitsematta jättämisen ja ehdollisen ran- teihin. 6545: gaistuksen välille. Usein asiaa on tarkasteltu Sopimushoito voi tulla kysymykseen ehdotto- 6546: vain nuorille tulevana seuraamuksena, vaikka man vankeusrangaistuksen sijasta: 6547: 65 6548: 6549: - valvontaseuraamuksen (skyddstillsyn) te- täysin vapaaehtoisena, varsinkin jos vaihtoehto- 6550: hosteena siten, että tuomioistuin tällaisen seu- na on suhteellisen ankara ehdoton vankeusran- 6551: raamuksen tuomiiessaan samalla mainitsee pää- gaistus. Sopimushoito todennäköisesti vähentää 6552: töksessään nimenomaan, minkä ehdottoman edellä mainittujen erikoisryhmien siirielemistä 6553: vankeuden sijasta se tuomitaan hoitolaitoksista vankilaan ja takaisin. Lyhytai- 6554: - sillä edellytyksellä, että hoito on perustel- kaisen kokemuksen perusteella ei vielä voida 6555: tavissa rikoksentekijän sellaisen riippuvuutta ai- tietää seuraamuksen mahdollisista erityisestävis- 6556: heuttavien aineiden käytön tai jonkin muun tä vaikutuksista. Enemmistö tuomituista teki 6557: hoitoa tai muuta käsittelyä vaativan tilanteen joka tapauksessa noin vuoden pituisena valvon- 6558: vuoksi, joka on olennaisesti vaikuttanut rikok- ta-aikana uuden rikoksen tai vakavan käytösrik- 6559: sen tapahtumiseen komuksen, vaikka aineistoon ei kuulunut pal- 6560: - mikäli rikoksentekijä suostuu noudatta- jonkaan sellaisia ikäluokkia, joissa rikollisuus on 6561: maan hänelle nimenomaisesti laadittua yksityis- suurinta. Suurimpana ikäryhmänä olivat 26- 6562: kohtaista hoitosuunnitelmaa. 35-vuotiaat. Nuorempia, 19-25-vuotiaita, oli 6563: Valvontaseuraamuksen koetusaika on nykyi- vain 14 %. 6564: sin kolme vuotta, josta rikoksentekijä on vuoden Oikeusministeriön mukaan pohdittaessa sopi- 6565: valvottavana. Sopimushoidon osalta voidaan mushoitoseuraamuksen luonnetta rikosoikeuden 6566: valvonta-aikaa pidentää. järjestelmän tavoitteiden kannalta kiinittyy huo- 6567: Sopimushoito voidaan panna täytäntöönjoko mio siihen, että kysymys on hoidon käyttämises- 6568: hoitolaitoksessa (tavallisimmin "behandlings- tä rangaistuksena. Sopimushoidossa on täysin 6569: hem"), perhehoidossa, sairaalassa tai polikliini- luovuttu suhteellisuusperiaatteesta rikoksen ja 6570: sessa käsittelyssä. Yleensä ensimmäisenä vaihee- siitä tulevan seuraamuksen välillä, sillä kuten 6571: na on hoitokoti, jossa asianomainen asuu kuusi edellä ilmeni, sitä on sovellettu sekä yhden kuu- 6572: kuukautta. Seuraamuksen täytäntöönpanoa kauden että kahden vuoden kuuden kuukauden 6573: valvovat vapaudessa tapahtuvan kriminaalihuol- mittaisiin vankeusrangaistuksiin. Ankarien ran- 6574: lon virkailijat ja valvontalautakunnat. Vaka- gaistusten osalta ei yhdenvertaisuus lain edessä 6575: vampien rikkomusten tapahtuessa syyttäjä vie toteudu. Esimerkkinä mainittakoon tapaus, jos- 6576: asian uudelleen tuomioistuimeen. Ennen seuraa- sa henkilötutkinnan perusteella alkoholistiksi 6577: muksen määräämistä suoritetaan asianomaiselle luokiteltu liikennejuopumuksesta tuomittu sel- 6578: henkilötutkin ta. viää lyhyellä laitoshoidolla ja valvonnalla, mutta 6579: Tuomioistuinten käytännöstä ja seuraamuk- ei-alkoholisti saa vastaavassa tapauksessa ran- 6580: sen kohteeksi joutuneista on jonkin verran tieto- gaistukseksi kaksi vuotta vankeutta, josta joutuu 6581: ja saatavissa. Arvion mukaan seuraamusta käy- olemaan vankilassa ennen ehdonalaiseen vapa- 6582: tetään vuosittain n. 430 tapauksessa. Niistä vas- uteen pääsemistäjoko vuoden tai vuoden ja neljä 6583: taa lähes puolet enintään neljän kuukauden van- kuukautta. 6584: keusrangaistusta, mutta huomattavasti anka- Suomen järjestelmään liitettynä sopimushoi- 6585: rampiakio rangaistuksia esiintyy. Ankarin ran- toseuraamus toisi mukanaan lisäksi useita sellai- 6586: gaistus olisi kaksi vuotta kuusi kuukautta. Lii- sia ongelmia, joita Ruotsissa ei ole ollut. Suo- 6587: kennejuopumus on tuomiossa päärikoksena mesta puuttuu Ruotsissa vuosikymmeniä käytet- 6588: 38 %:lla. Seuraavaksi suurimmat rikosryhmät ty yleinen valvontaseuraamus, jonka yhteyteen 6589: ovat omaisuus- ja väkivaltarikokset. sopimushoito on luontevasti saatu liitetyksi. 6590: Ruotsin kriminaalihuoltohallituksen raportti Lisäksi meillä ei ole valvontalautakuntia eikä 6591: osoittaa, että 41 %niistä 185:stä, jotka saivat so- aikuisille rikoksentekijöille tehdä henkilötutkin- 6592: pimushoitoseuraamuksen vuoden 1988 ensim- toja. Uuden seuraamuksen käyttöönotto vaatisi 6593: mäisellä vuosipuoliskona, selvisi valvonta-aikan- luultavasti myös uusia laitospaikkoja, mikäli 6594: sa, joka oli yleensä yhden vuoden, huomautuk- seurattaisiin Ruotsin esimerkkiä puolen vuoden 6595: sitta. pituisine laitoshoitoineen. 6596: Sopimushoitoseuraamuksella sellaisena kuin Avoseuraamustyöryhmä totesi, että sopimus- 6597: se esiintyy Ruotsin nykyisessä järjestelmässä hoitoseuraamuksen liittäminen Suomen rikosoi- 6598: voitaneen katsoa olevan se etu, että siinä saa- keudelliseen järjestelmään merkitsisi suurta peri- 6599: daan narkomaanit ja alkoholistit motivoitua aatteellista muutosta. Rangaistus korvattaisiin 6600: alistumaan sellaiseen hoitoon, mihin heillä ei hoidolla, johon määrääminen tapahtuisi tuo- 6601: muuten olisi halua. Hoitoon annettua suostu- mioistuimessa. Valvontalautakuntajärjestelmän 6602: musta ei tosin näissä olosuhteissa voida pitää luominen, henkilötutkintojen suorittamiseen 6603: 6604: 5 311011F 6605: 66 6606: 6607: tarvittavat lisävoimavarat ja laitospaikkojen mukaan yleensä jätettäisiin syyttämättä tai ran- 6608: mahdollinen lisääminen vaatisivat enemmän gaistaisiin ehdollisella vankeusrangaistuksella. 6609: kustannuksia kuin Ruotsissa, jossa vuoden Kysymykseen tulisivat vain omaisuusrikosten 6610: 1988-89 menoarviossa kustannuksiksi ar- tekijät. 6611: vioitiin 15 milj. Ruotsin kruunua. Ehdotuksen mukaan poliisi ottaisi esitutkin- 6612: Työryhmä ehdottikin, ettei ainakaan tässä nan valmistuttua yhteyttä lastensuojeluviran- 6613: vaiheessa otettaisi sopimushoitoseuraamusta omaisiin ja pyytäisi näitä selvittämään, voitai- 6614: työohjelmaan, vaan vaikutuksia Ruotsissa seu- siinko kyseisessä tapauksessa päätyä ns. nuoriso- 6615: rattaisiin muutaman vuoden ajan. Lisäksi työ- sopimukseen, joka riittäisi rikoksen seuraamuk- 6616: ryhmä totesi, että uuden toimenpiteistä luopu- seksi. Sopimuksessa nuori rikoksentekijä hol- 6617: mista koskevan lainsäädännön perusteella on hoojansa suostumuksella sitoutuisi tiettyyn työ- 6618: vuoden 1992 alusta mahdollista jättää rikok- hön tai koulutukseen, suostuisi asumaan määrä- 6619: sentekijä, esim. laitoshoidossa oleva narkomaani tyssä paikassa tai osallistumaan johonkin sovit- 6620: ja alkoholisti, syyttämättä tai tuomitsematta tuun vapaa-ajan toimintaan. Se voisi myös sisäl- 6621: mm. silloin, kun oikeudenkäyntiä tai rangaistus- tää velvoitteen suorittaa vahingonkorvaus tai 6622: ta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoitukset- osallistua huumehoitoon. Sopimus, jonka voi- 6623: tomana sosiaali- ja terveydenhuollon toimien massaoloaika olisi vähintään kolme kuukautta 6624: vuoksi. ja enintään vuosi, tehtäisiin nuoren rikoksenteki- 6625: Nuorimmat rikosoikeudellisessa vastuussa jän ja lastensuojeluviranomaisen kesken, mutta 6626: olevat ikäluokat ovat yleensä kaikkien maiden alistettaisiin poliisiviranomaisen hyväksyttäväk- 6627: lainsäädännössä erikoisasemassa. Suomessa jo si. Sen ehdot laadittaisiin yhdessä nuoren ja 6628: vanhastaan rikoslain 3 luvun 2 §:stä ilmenevän tämän holhoojan kanssa. Lastensuojeluviran- 6629: vähennetyn rangaistusasteikon ja nuorista ri- omaisten tehtävänä olisi valvoa sopimuksen 6630: koksentekijöistä annetun lain 7 §:ssä mainitun ehtojen noudattamista ja ilmoittaa poliisille 6631: estevaikutusta koskevan eron lisäksi on vielä ko- mahdollisista rikkomuksista. Poliisi ratkaisisi, 6632: rostettu eräillä viime aikoina tehdyillä lain uudis- onko asia saatettava tuomioistuimen käsiteltä- 6633: tuksilla nuorimpien ikäluokkien erikoisasemaa. väksi. 6634: Toimenpiteistä luopumista koskevan uuden lain- Tanskan kokeiluehdotus muistuttaa edellä 6635: säädännön mukaan sekä syyttämättä että tuo- esitettyä sopimushoitoseuraamusta siinä, että 6636: mitsematta jättämisen mahdollisuudet ovat laa- molemmissa edellytetään rikoksentekijän kanssa 6637: jimmat, kun kysymyksessä on alle 18-vuotiaana tehtyä sopimusta. Nuorisosopimuksessa sovitta- 6638: rikoksen tehnyt. Ehdollisesta rangaistuksesta vien velvollisuuksien valikoima olisi kuitenkin 6639: annetun lain 1 §:ään tehdyllä muutoksella sää- paljon laajempi. Erikoislaatuisinta Tanskan 6640: dettiin syksyllä 1989, että alle 18-vuotiasta ei saa ehdotuksessa on se, että sopimus tehtäisiin heti 6641: tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, esitutkinnan päätyttyä eli siinä vaiheessa, jossa 6642: elleivät painavat syyt sitä vaadi. rikosasia normaalisti etenee syyttäjäviranomai- 6643: Yksi nuoria rikoksentekijöitä koskeva ongel- selle. Lastensuojeluviranomaiset esittävät siinä 6644: ma, johon lainsäädännön uudistuksilla ei pystyt- erityisen aktiivista osaa. 6645: ty puuttumaan, on rikostapahtuman ja siitä Avoseuraamustyöryhmän mielestä Tanskan 6646: määrätyn seuraamuksen välisen ajan pituus. Alle uusi suunnitelma on varsin vieras Suomen järjes- 6647: 18-vuotiaidenkin kohdalla saattaa tämä useiden telmälle, sillä meillä ei periaatteessa olla oltu 6648: kuukausien pituinen aika mahdollistaa rikossar- suostuvaisia antamaan enempää syyttäjälle kuin 6649: jan jatkumisen ja rikollisjengin toiminnan laaje- poliisiliekaan siinä ehdotettua sanktiointivaltaa. 6650: nemisen. Poliisin taholta on useasti kiinnitetty Harkittaessa esitetyn seuraamusmuodon käyt- 6651: huomiota ongelmaan ja ehdotettu sen vähentä- töönottoa, jonka valmistelun aloittamista työ- 6652: miseksi mm. nopeasti täytäntöönpantavaa nuo- ryhmä ei kannattanut, on syytä ottaa huomioon, 6653: risoarestiseuraamusta. Ehdotukset on kuitenkin että lastensuojeluviranomaisilla on jo nykyisen 6654: katsottu mahdottomiksi toteuttaa sekä periaat- lastensuojelulain mukaan velvollisuus ryhtyä 6655: teellisin argumentein että käytännön vaikeuk- avohuollon tukitoimiin tai lapsen huostaanot- 6656: sien perusteella. toon mm. sellaisen lapsen kohdalla, joka "vaa- 6657: Tanskassa on kehitteillä uuden tyyppinen rantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään 6658: kokeilutoiminta, joka koskisi sellaisia 15-17- tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän ri- 6659: vuotiaita, joiden rikollisuus ei vielä ole edennyt kollisen teon". Yhteistyötä poliisin ja syyttä- 6660: kovin pitkälle ja jotka Tanskan nykyisen lain jäviranomaisten kesken voidaan myös laajentaa. 6661: 67 6662: 6663: Siihen antaa mahdollisuuden toimenpiteistä luo- huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. 6664: pumista koskeva uudistettu laki erityisesti, kun Avoseuraamusjärjestelmän kannalta uusi ti- 6665: kysymyksessä on alle 18-vuotias rikoksentekijä. lanne on löydettävissä Norjasta, jossa on esitetty 6666: Vaikka sovittelu on yleensä käsitetty rikos- sovittelutoiminnan liittämistä kiinteästi voimas- 6667: asian prosessuaalisen käsittelyn vaihtoehdoksi sa olevaan rikosoikeudelliseen järjestelmään. Tu- 6668: tai täydentäjäksi, sitä on kriminaalipoliittisessa loksellinen sovitteluratkaisu ymmärrettäisiin 6669: keskustelussa usein käsitelty avoseuraamusten uuden lain mukaan itsenäiseksi rikosoikeudelli- 6670: yhteydessä. Sovittelun tarkoituksena on saada seksi seuraamukseksi,johon asian käsittely päät- 6671: aikaan se, että rikoksentekijä ja rikoksen uhri tyisi ilman, että tämän jälkeen olisi tarpeen tehdä 6672: näkevät syntyneen tilanteen toistensa kannalta erillistä päätöstä syyttämätiä jättämisestä. Nor- 6673: ja suostuvat asian ratkaisemiseen virallisen jär- jassa ehdotetaan säädettäväksi sovittelutoimin- 6674: jestelmän ulkopuolella. Milloin tämä ei ole taa koskeva laki, joka toisi sovittelulautakunnan 6675: mahdollista, sovittelussa pyritään kuitenkin kes- jokaiseen kuntaan. 6676: kinäisen agressiivisuuden ja kaunaisuuden vä- Sovitteluun pääsevät asiat valitsisi poliisivi- 6677: hentämiseen. Käytännön johtopäätöksenä yrite- ranomainen tai syyttäjä, ja sovittelu olisi mah- 6678: tään saada sovituksi vahingonkorvauksen mää- dollista vain asianomistajan ja rikoksentekijän 6679: rä ja maksuehdot suostumuksella. Tarkemmat määräykset siitä, 6680: Suomessa aloitettiin ensimmäinen sovittelu- minkälaisia rikoksia vaihtoehtoseuraamuksen 6681: kokeilu Vantaalla v. 1983. Sovittelutoiminta on luonteinen sovittelu saattaisi koskea, annetaan 6682: nopeasti kehittymässä maanlaajuiseksi. Se on valtakunnan syyttäjän ohjeilla. Vaikka lakiesi- 6683: päätetty aloittaa 27 paikkakunnalla, ja saman tyksessä ei rikosten lajeja tai tärkeysastetta ole 6684: verran kuntia suunnittelee toiminnan aloittamis- määritelty, voitaneen otaksua, että rajat olisivat 6685: ta. Toimintaa ohjaa ensisijaisesti sosiaali- ja suurelta osin samanlaiset kuin nykyisen sovitte- 6686: terveyshallitus. Sen, oikeusministeriön ja Suo- lun ja siihen liittyvän syyttämättä jättämisen 6687: men Kaupunkiliiton rahoittamana on käynnis- rajat. Sovitteluun eivät pääsisi rikokset, joista 6688: tetty kaksivuotinen sovittelutoiminnan arviointi- voisi seurata vankeusrangaistus, eivätkä yleensä 6689: tutkimus, jonka on määrä valmistua vuoden väkivalta- tai seksuaalirikokset eikä "kollektiivi- 6690: 1991 lopussa. Oikeusministeriön hallinnonalan nen ja/tai tarkoitukseton vahingonteko". 6691: osalta asiaa hoitaa Oikeuspoliittinen tutkimus- Avoseuraamustyöryhmä näkee sovittelutoi- 6692: laitos. Sosiaali- ja terveyshallitus on koordinoi- minnan lisääntymisen myönteisenä. Se ehdottaa, 6693: nut kuntien käynnistämää sovittelutoimintaa ja että ennen mahdollista lainsäädännöllistä sääte- 6694: järjestänyt kunnille koulutusta ja työnohjausta. lyä ja sovitteluratkaisun omaksumista omaksi ri- 6695: Oikeusministeriön mukaan sovittelutoimintaa kosoikeudelliseksi seuraamuksekseen odotetaan 6696: on pyritty edistämään ja virallistamaan siten, käytännön kokeilusta saatavia tuloksia. 6697: että vuoden 1991 alusta voimaan tulleilla laeilla Vahingonkorva u s r a n g a istu k- 6698: on laajennettu syyttämättä ja tuomitsematta s e n a. Oikeusministeriön mukaan yksi krimi- 6699: jättämisen perusteita. Perusteena on nyt rikok- naalipolitiikan kansainvälisesti merkittävistä 6700: sentekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estä- suuntauksista on viime vuosikymmenien aikana 6701: miseksi tai poistamiseksi. Lakiehdotusten perus- ollut rikoksen uhrin aseman parantamiseen täh- 6702: teluissa on tältä osin viitattu sovittelumenette- täävä toiminta. Siihen liittyen on kiinnitetty 6703: lyyn. Sovittelutoiminnan mahdollisuuksia pa- aiempaa enemmän huomiota vahingonkorvauk- 6704: rantaa myös rikoslain kokonaisuudistuksen yh- seen. Suuntaus on ollut ymmärrettävästi voi- 6705: teydessä suunniteltu asianomistajarikosten alan makkain sellaisissa maissa, joissa uhrin asema ri- 6706: laajentaminen. kosprosessissa on ollut heikko, toisin kuin Suo- 6707: Sovittelun oikeudelliset vaikutusmahdollisuu- messa. Eräissä maissa vahingonkorvausta ei ole 6708: det määräytyvät suurelta osin kunkin maan tarvinnut tai edes voitu käsitellä rikosasian yhte- 6709: rikosoikeudellisen lainsäädännön perusteella. ydessä, vaan uhrin huoleksi on jäänyt sen hake- 6710: Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan sovit- minen erillisessä oikeudenkäynnissä. 6711: telu voi olla oikeudenkäynnin vaihtoehtona vain Suomessa, jossa asianomistajan asema rikos- 6712: asianomistajarikoksissa. Sen tulos saattaa vai- prosessissa on perinteisesti ollut vahva, on aiem- 6713: kuttaa myös siten, että rikos voidaan jättää min kiinnitetty huomiota lähinnä siihen, että 6714: syyttämättä tai rikoksentekijä rangaistukseen vaikka rikoksen uhrilla on ollut periaatteessa 6715: tuomitsematta tai että rikoksentekijän aulius hyvät mahdollisuudet rikosasian yhteydessä 6716: hyvittää aiheuttamansa vahinko voidaan ottaa saada kärsimästään vahingosta korvaus, hänen 6717: 68 6718: 6719: todelliset mahdollisuutensa ovat silti usein jää- Avoseuraamuslen nykyistä laajempaa sovelta- 6720: neet rikoksentekijän maksukyvyttömyyden tai mista vähäisiin rikoksiin on perusteltu sillä, että 6721: -haluttomuuden johdosta vähäisiksi. Tilanteen siten voidaan lieventää maamme korkeaa rangais- 6722: korjaamiseksi on eräiden pakollisten vakuutus- tustasoa ja vähentää rikosoikeudellisen järjestel- 6723: järjestelmien rinnalle v. 1973 säädetty laki rikos- män taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. 6724: vahinkojen korvaamisesta valtion varoista. Lain Valtiontilintarkastajien mielestä on huolehdittava 6725: sovellutusalaa on sittemmin laajennettu, ja uusi siitä, että avoseuraamusjärjestelmää toteutettaes- 6726: samansuuntainen ehdotus on jälleen valmistu- sa vankimäärä vähenee niin, että sillä on vaikutuk- 6727: nut. Rikoksella loukatun asemaa on käsitelty sia myös vankeinhoidon kustannuksiin, kuten 6728: valtiontilintarkastajain vuoden 1988 kertomuk- eduskuntakin on yhdyskuntapalvelua koskevaa 6729: sessa. kokeilua hyväksyessään edellyttänyt. Vankeus- 6730: Osittain ehkä kansainvälisten vaikutteiden rangaistuksen täytäntöönpanosäännösten mukaan 6731: johdosta Suomessa käydyssä kriminaalipoliitti- rangaistuksena tulisi olla pelkästään vapauden 6732: sessa keskustelussa on esitetty, että vahingon menetys. Kehittämistoimista huolimatta tuomitul- 6733: kärsineen oikeus saada vahinkonsa korvatuksi leja hänen perheelleen koituu kuitenkin taloudel- 6734: olisi nähtävä ensisijaisena ja olennaisempana lisia menetyksiä ja sosiaalisia haittoja, jotka hei- 6735: kuin valtion oikeus rangaista rikoksentekijää. jastuvat yhteiskunnallisina kustannuksina. Erityi- 6736: Samoin kuin sovittelussa tässäkin haluttaisiin, sesti nuorille vankilassaolon katsotaan aiheutta- 6737: että valtion rankaisukoneisto luopuisi omasta van kohtalokkaita seurauksia. 6738: osuudestaan ja palauttaisi konfliktin sen alkupe- Avoseuraamusehdotuksista rangaistusvaroituk- 6739: räisille asianasaisille tai että tuomioistuin aina- sen käyttöönotto itsenäisenä, mahdollisesti val- 6740: kin tyytyisi määräämään vahingonkorvauksen vonnalla tehostettuna rangaistuksena vaikuttaa 6741: rangaistuksen sijaan. tarkoituksenmukaiselta tapauksissa, joissa tuo- 6742: Suomessa on vanhastaan ollut rikoslain va- mitsematta jättäminen on liian lievä, mutta ehdol- 6743: hingontekoa koskevassa luvussa säännös, jonka linen vankeusrangaistus liian ankara seuraamus. 6744: mukaan eräissä vähäisissä vahingontekotapauk- Kun kysymyksessä on tuomioistuimen rikoksen 6745: sissa on voitu katsoa pelkkä vahingonkorvaus johdosta rikoksentekijään kohdistama vakava 6746: riittäväksi seuraamukseksi rikoksesta. Vuoden moite, pitäisi rikosrekisterin sijaan harkita sen 6747: 1992 alusta voimaan tulevassa rikoslain 35 lu- merkitsemistä erilliseen rekisteriin. 6748: vussa on erityinen toimenpiteistä luopumista Hoitotoimia on painotettava entistä enemmän 6749: koskeva säännös, jonka mukaan "vahingonteos- ei pelkästään vankeusrangaistuksen vaihtoehtona 6750: ta ja lievästä vahingonteosta voidaan jättää il- vaan myös rangaistuksen täytäntöönpanon yh- 6751: moitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus teydessä. Vankeinhoidossa on korostettava vangin 6752: tuomitsematta, jos rikoksen tekijä on korvannut fyysistä ja psyykkistä kuntouttamista yhteiskun- 6753: vahingon ja vahingonkorvaus harkitaan riittä- takelpoiseksi. Hoitotoimenpiteitä tarvitaan erityi- 6754: väksi seuraamukseksi". sesti yksittäisissä rattijuopumistapauksissa, joissa 6755: Työryhmän mukaan pelkkä vahingonkorvaus rangaistukset ovat osoittautuneet vaikutuksiltaan 6756: saattaisi riittää rikoksen seuraamukseksi eräissä tehottomiksi. Oikeushallinnon ja sosiaalihallinnon 6757: lievähköissä rikoksissa, ja työryhmä ehdottaa- yhteistyötä on tehostettava hoitoonohjauksessa. 6758: kin, että tätä vaihtoehtoa harkittaisiin, kun sään- Hoitopaikkojen supistamiseen on suhtauduttava 6759: nöksiä valmistellaan. Samoin kuin sovittelun kriittisesti. 6760: osalta työryhmä haluaa kiinnittää myös tässä Erityisesti nuoriin rikollisiin on sovellettava 6761: huomiota siihen, että toimenpiteistä luopumista laajasti toimenpiteistä luopumista koskevan lain- 6762: koskevan uuden lainsäädännön mukaan otetaan säädännön suomia mahdollisuuksia, ja alle 18- 6763: syyttämättä tai tuomitsematta jättämistä koske- vuotias on tuomittava ensikertalaisena ehdotto- 6764: vassa päätöksenteossa huomioon mm. rikoksen- maan rangaistukseen vain painavista syistä. Ri- 6765: tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämi- koskierteen katkaisemiseksi on poliisin ja lasten- 6766: seksi tai poistamiseksi. suojeluviranomaisten yhteistyö saatava toimivak- 6767: M u i t a s e u r a a m u k s i a . Ehdollisen ja si. Lastensuojeluviranomaisten toiminnan aktivoi- 6768: ehdottoman vankeusrangaistuksen välille voi si- miseksi tarjoaa Tanskassa kokeiltava nuorisosopi- 6769: joittua eräitä vapautta rajoittavia seuraamus- mus vaihtoehtoisen mallin. Myös mielentilatutki- 6770: muotoja, kuten sähköisesti valvottu kotiaresti mukseen pääsyä on nopeutettava. 6771: joko itsenäisenä seuraamuksena tai tehosteena. Sovitteluratkaisulla korostetaan nuorten vas- 6772: Oikeusministeriössä on paraikaa vireillä tätä tuuta rikoksistaan myös uhria kohtaan. Ennakko- 6773: koskeva selvitystyö. tietojen mukaan menettelystä on saatu myönteisiä 6774: 69 6775: 6776: kokemuksia ja sen laajentamista harkitaan tutki- teuttaminen edellyttää. Selvitys luovutettiin oi- 6777: mustulosten valmistuttua. Puuttumatta yksityis- keusministerille toimenpiteitä varten 19.12.1989 6778: kohtaisemmin kehitteillä olevaan vahingonkor- rikoslain ja rangaistusten täytäntöönpanoase- 6779: vausjärjestelmään valtiontilintarkastajat korosta- tuksen 100-vuotispäivänä. Selvityksessä on käsi- 6780: vat, että nuorille rikoksentekijöille on selvitettävä telty mm. vangin sijoittelua, työntekoa, taloudel- 6781: omaisuusrikoksiin liittyvä vahingonkorvausvelvol- lista asemaa, koulutusta, kuntoutusta, vapau- 6782: lisuus ja sen seuraukset, jotka saattavat ulottua teen valmistamista sekä terveydenhuoltoa. 6783: pitkälle aikuisikään. 6784: Yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamiseksi Vankeinhoidon kehitys. K u s t a n n u s- 6785: uusien ja muutettujen rangaistusten käyttöalaa ja k e h i t y s. Seuraavassa taulukossa esitetyt lu- 6786: tavoitteita on selvitettävä niitä soveltaville viran- vut kuvaavat pääpiirteittäin vankeinhoitdaitok- 6787: omaisille riittävän kattavasti järjestettävissä kou- sen kustannuskehitystä 1980-luvu!la. Lukuihin 6788: lutus- ja neuvottelutilaisuuksissa. Seurantaa te- eivät sisälly vapaudessa tapahtuvan kriminaali- 6789: hostamalla on huolehdittava siitä, että rangaistus- huoltotyön valtionapumenot eivätkä liikennemi- 6790: käytäntö on mahdollisimman yhdenmukainen nisteriön käyttöön vuosittain osoitetut työ'>iirto- 6791: koko maassa. Uudistusten ja muutosten vaikutus- lamäärärahat. 6792: ten ennakoimiseen on kiinnitettävä korostetusti 6793: huomiota esimerkiksi kokeilutoimintaa laajenta- Vuosi Kokonais- Kulutus- Netto- Nettomenot 6794: menot menot menot vankipäivää 6795: malla. kohti 6796: Valtiontilintarkastajat korostavat lisäksi, että Mmk mk 6797: rikollisuuden ehkäisemistä on tehostettava. Polii- 1980 ................ 293,2 252,6 216,6 116 6798: sin toimintaa ja voimavarojen painottamista jär- 1985 ................ 488,6 396,2 380,8 237 6799: jestyspoliisin ja liikkuvan poliisin kesken on ar- 1988 ................ 608,9 492,7 480,2 330 6800: vioitava uudelleen. Yhteiskunnallisen päätöksen- 1989 ................ 642,1 519,0 512,4 414 6801: 1990 ................ 676,2 565,6 555,9 443 6802: teon vaikutukset rikollisuuden kehittymiseen on 6803: tiedostettava. Rikollisuuden lisääntymistä voidaan 6804: ehkäistä mm. oikealla sosiaali- ja talouspolitiikal- 6805: la. Suunnittelun ja ohjauksen keinoin voidaan Palkkausmenojen osuus on noin puolet koko- 6806: ennalta vaikuttaa myös muihin rikollisuutta lisää- naismenoista ja yli 60% kulutusmenoista. Van- 6807: viin rakenteellisiin tekijöihin. Sisäasiainministe- keinhoidon kokonaismenojen lisäys aiheutuu 6808: riön hallinnonalan yhteydessä on käsitelty yleistä pääasiassa hintojen ja palkkojen noususta. Val- 6809: turvallisuutta ja rikollisuutta. tion henkilöstön keskimääräinen palkkataso oli 6810: palkkakehitystä kuvaavan ansiotasoindeksin 6811: mukaan v. 1989 noin 2,2-kertainen vuoteen 1980 6812: Vankeinhoito verrattuna. Vankeinhoitohenkilöstön palkkake- 6813: hitys on ollut yleisen kehityksen mukainen. 6814: Vuonna 1972 hallitus antoi eduskunnalle Rakennuskustannukset ovat tänä aikana nous- 6815: vapausrangaistusten täytäntöönpanoa koskevan seet 1,8-kertaisiksi. Muiden hintojen nousu on 6816: laajan esityksen (HE 23911972 vp.), joka sisälsi ollut jonkin verran vähäisempää. 6817: useita lainmuutoksia. Eduskunta hyväksyi laki- Karkeasti ottaen voidaan arvioida, että van- 6818: paketin 19.7.1974. Uudistettu rangaistuksen keinhoidon kokonaiskustannusten reaalinen 6819: täytäntöönpanoasetus, RT A, ja sen pohjalta kasvu on 1980-luvulla ollut keskimäärin 2% 6820: valmisteltu uusi vankeinhoitoasetus, VHA (431/ vuodessa. Kustannusten kasvuun on vaikuttanut 6821: 75), astuivat voimaan 1.7.1975. Uudistuksen tar- mm. uusien laitosyksikköjen, vankisairaalan, 6822: koituksena oli vangin aseman kaikinpuolinen Sulkavan kurssikeskuksen ja Vilppulan varavan- 6823: parantaminen, hänen oikeuksiensa korostami- kilan perustaminen. 6824: nen sekä vangin kohtelua koskevien säännösten Vankeinhoidon yksikkökustannukset vanki- 6825: saattaminen vastaamaan Yhdistyneiden kansa- päivää kohti ovat vankien vähentyessä kasva- 6826: kuntien taloudellisen ja sosiaalisen neuvoston neet. Kustannuksiin vaikuttaa erityisesti se, kuin- 6827: (ECOSOC) 31.7.1957 hyväksymiä vankikäsitte- ka suurta laitosta ja muuta toimintakapasiteettia 6828: lyn vähimmäissääntöjä. pidetään yllä suhteessa vankimäärään. Vielä 6829: Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta on sel- 1980-luvun alussa oli useimmissa vankiloissa 6830: vittänyt uudistuksen toteutumista käytännön suuren osan vuotta huomattava yliasutus. Van- 6831: vankeinhoidossa ja ehdottanut kehittämistoimia, kien vähentyessä on yliasutuksesta päästy eroon. 6832: joita lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden to- Vaikka jonkin verran huonokuntoisia laitos- 6833: 70 6834: 6835: paikkoja on voitu jättää pois käytöstä, eivät Mikkelin ........................................................ 228 6836: muutokset ole olleet niin suuria, että ne olisivat Kuopion ............... ............. ..................... ....... 359 6837: vaikuttaneet sanottavasti henkilöstötarpeeseen. Pohjois-Karjalan............................................ 129 6838: Vaasan........................................................... 114 6839: Vankien vähenemisestä aiheutuva resurssisäästö Keski-Suomen ............................................. .. 6840: on käytetty lähinnä valvonnan puutteiden pois- Oulun............................................................. 346 6841: tamiseen ja kuntouttavan toiminnan kehittämi- Lapin ............................................................ . 6842: seen. Ahvenanmaa.................................................. 32 6843: Vankiluvun ja vankilatilojen Yhteensä........................................................ 4 109 6844: k e h i t y s a 1 u e i t t a i n . Vankien määrän 6845: alueellistajakautumista koskevat tiedot perustu- Kertomusvuonna uudistettiin määrittämis- 6846: vat vuosittaiseen lokakuun alun tilanteen mukai- käytäntöä, eikä vertailu aiempiin vuosiin ole 6847: seen ns. vankirakennekartoitukseen. Seuraavas- siten mahdollista. Avolaitosten paikkaluvut on 6848: sa taulukossa on esitetty vankeusrangaistusta ja laskettu majoitustilojen perusteella. A volaitos- 6849: sakon muuntorangaistusta suorittaneiden mää- ten ohjevahvuudet määritellään työllistämismah- 6850: rät kotipaikkakunnan mukaan lääneittäin v. dollisuuksien mukaan, mihin vaikuttavat ratkai- 6851: 1980, 1985 ja 1990: sevasti työsiirtolatöihin myönnettävät määrära- 6852: hat. Näin arvioiden vankipaikkojen kokonais- 6853: Lääni 1980 1985 1990 määrä oli kertomusvuonna n. 3 900. 6854: Uudenmaan ........................ . 1 347 1 176 878 Maan eri osista tulevien vankien määrään 6855: Turun ja Porin ................... . 547 390 341 nähden vankeinhoitolaitoksen vankipaikoista 6856: Hämeen .............................. . 656 526 473 erityisesti avolaitospaikat ovat keskittyneet liiak- 6857: Kymen ................................ . 317 245 216 6858: Mikkelin ............................. . 161 143 111 si Etelä-Suomeen, jossa on ollut tarjolla runsaas- 6859: Kuopion ............................. . 191 217 172 ti sopivia työkohteita työsiirtoloille. Tilannetta 6860: Pohjois-Karjalan ................ . 142 151 112 pyritään korjaamaan perustamalla pysyviä avo- 6861: Vaasan ............................... .. 183 197 129 laitoksia niihin osiin maata, joista avolaitokset 6862: Keski-Suomen ................... .. 197 198 124 puuttuvat. 6863: Oulun ................................. . 285 281 222 Uudenmaan läänissä on suljettuja laitospaik- 6864: Lapin .................................. . 173 107 96 6865: Ahvenanmaa ..................... .. 6 5 2 koja vankien määrän vähenemisestä huolimatta 6866: ollut jatkuvasti liian vähän, minkä vuoksi 6867: Tutkintavankien alueellinen jakauma syyte- uusmaalaisia vankeja sijoitetaan mm. Turun 6868: paikkakunnan mukaan ei ole muuttunut 1980- vankiloihin. Vankeinhoitolaitoksen investointi- 6869: luvulla merkittävästi. suunnitelmien keskeisenä tavoitteena on, että eri 6870: tyyppiset laitospaikat jakautuisivat vankimää- 6871: Vankipaikkojen alueellinen jakauma on rän mukaan tarkoituksenmukaisesti koko maas- 6872: muuttunut kymmenen viime vuoden aikana sa. 6873: varsin vähän. Vanhoista laitoksista on vähennet- Vankien määrä on vähentynyt kaikissa vanki- 6874: ty vankipaikkoja poistamalla heikkokuntoisia loissa. Yliasutusta on kuitenkin viime aikoinakin 6875: tiloja asumiskäytöstä ja muuttamalla niitä muik- ollut Helsingin, Hämeenlinnan ja Oulun läänin- 6876: si toiminta- tai yhteistiloiksi. Muutokset ovat vankiloissa. Vankien asumisen ja perushuollon 6877: koskeneet varsin tasaisesti eri puolilla maata sekä valvonnan järjestäminen on normalisoitu- 6878: sijaitsevia vankiloita. Uusien, tosin pienehköjen, nut, kun laitokset ovat päässeet eroon yliasutuk- 6879: laitosyksikköjen perustaminen on muuttanut sesta. 6880: jonkin verran vankipaikkojen alueellista jakau- Vankimäärän vähentyessä myös työllistettä- 6881: maa. Huomattavin muutos on viime aikoina vien vankien määrä on pienentynyt huomatta- 6882: ollut 87-paikkaisen lääninvankilan rakentami- vasti, minkä vuoksi vankiloiden työtoimintaa 6883: nen Pohjois-Karjalan lääniin. järjestetään uudelleen. Vankiloiden varsin laa- 6884: Vankipaikkojen määrä ilman sairaspaikkoja jaan rakennustoimintaan on käytetty aiempaa 6885: on ollut lääneittäin kertomusvuoden lopussa enemmän ulkopuolista työvoimaa, sillä raken- 6886: seuraava: nustyöhön pystyviä vankeja ei ole ollut riittä- 6887: västi. Myös laitosten taloushuoltoa järjeste- 6888: Lääni Vankipaikkoja tään uudelleen, sillä entistä pienempi osa tehtä- 6889: Uudenmaan .................................................. . 1 005 vistä pystytään hoitamaan pelkästään vanki- 6890: Turun ja Porin .............................................. . 828 työvoimalla. Vankien määrän vähennyttyä 6891: Hämeen ........................................................ . 738 6892: Kymen .......................................................... . 330 myös henkilöstövoimavaroja on voitu kohden- 6893: 71 6894: 6895: taa uudelleen vankeinhoitolaitoksen sisällä. ostoksiinsa muuta kuin työ- ja käyttörahaa enin- 6896: Muutosten vuoksi on lähes kaikissa laitoksis- tään 140 mk kuukaudessa. Erityisestä syystä 6897: sa jouduttu tarkistamaan toimintasuunnitelmia. vankilanjohtaja voi myöntää luvan suuremman- 6898: Monissa laitoksissa toiminta ja tilajärjestelyt kin summan käyttämiseen. 6899: suunnitellaan uudelleen. Tavoitteena on muut- TyösiirtoJoissa maksetaan asianomaisen alan 6900: taa vanhojen laitosten toimitilat sellaisiksi, että työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jota tar- 6901: ne vastaavat entistä paremmin toiminnallisia kistetaan työehtosopimusten mukaisesti. Avo- 6902: tarpeita. Suurimpien vankiloiden ja niiden asun- vankiloissa maksetaan oikeusministeriön vahvis- 6903: to-osastojen kokoa pienennetään. tamaa ns. käyvää palkkaa. Palkkoja tarkistetta- 6904: Vankeinhoitolaitoksen toimintaa on tarkoitus essa on pyritty noudattamaan työsiirtoJoiden 6905: kehittää siten, että vankien yksilölliset tarpeet ja palkkakehitystä. Viime vuosina ei avovankila- 6906: edellytykset voidaan ottaa entistä paremmin palkkoihin ole tarkoitukseen myönnettyjen 6907: huomioon. Tavoitteena on saada mahdollisim- määrärahojen vähyyden vuoksi pystytty teke- 6908: man suuri osa vangeista aktiiviseen toimintaan, mään yleistä palkkakehitystä vastaavia tarkis- 6909: mikä edellyttää uusien toimintamuotojen kehit- tuksia. Sen vuoksi kuukausiansiot ennen enna- 6910: tämistä nykymuotoisen kuntoutuksen ja koulu- konpidätystäja muita pidätyksiä voivat nykyisin 6911: tuksen rinnalle. jäädä avovankiloissa jopa yli 1 000 mk pienem- 6912: Toiminnan sisältöä kehitetään monipuolista- miksi kuin työsiirtoloissa. 6913: maila ns. perushenkilöstön toimenkuvia ja pois- Työsiirtolaissa ohjetuntipalkkojen mukaiset 6914: tamalla liian jyrkkärajainen työnjako. Suurten kuukausiansiot olivat kertomusvuoden lopulla 6915: laitosten turvallisuuskysymyksiin kiinnitetään 5 000-5 500 mk kuukaudessa. Avovankiloissa 6916: erityistä huomiota. Käytännössä se edellyttää ansiot olivat keskimäärin 4 000 mk. Enoakanpi- 6917: mm. suurten vankilaosastojenjakamista pienem- dätyksen lisäksi avolaitospalkasta peritään ruo- 6918: miksi ja samalla paremmin hallittaviksi osastoik- ka- ja ylläpitokorvauksia yhteensä n. 1 500 mk 6919: si. kuukaudessa. Lisäksi niiltä vangeilta, joilla on 6920: Vankien taloudellinen asema. huollettavia pidätetään osa palkasta heitä var- 6921: Vangeille maksettavat työ- ja käyttörahat, avo- ten. 6922: laitospalkat sekä muu rahan käyttö sitä koskevi- Vankien taloudellista asemaa selvittäneen, 6923: ne määräyksineen vaikuttavat vankien taloudel- helmikuussa 1991 mietintönsä jättäneen työryh- 6924: liseen asemaan laitoksessaoloaikana. Lisäksi on män ehdotukset koskevat mm. työhön, koulu- 6925: otettava huomioon työ- ja käyttörahoista sekä tukseen tai muihin toimintoihin osallistuville 6926: avolaitospalkoista tehtävät pidätykset. maksettavaa vankirahaa, ulkopuolelta tulevien 6927: Vankien taloudellinen asema on parantunut rahavarojen käytön rajoittamista, työkyvyttö- 6928: 1980-luvulla sen vuoksi, että entistä suurempi myysajan palkkausta, tutkiotavankien palkkaus- 6929: osa vangeista on avolaitoksissa, joissa työstä ta, pidätyksiä ja korvausten perimistä, avolaitos- 6930: maksetaan käyvää palkkaa. Palkan määräyty- palkkoja sekä ansiotason tarkistuksia. Vankien 6931: misperusteita selvittänyt työryhmä on todennut, taloudellista asemaa kehitetään työryhmän mie- 6932: että vangeille suljetuissa laitoksissa maksettavien tinnön pohjalta. Jo ennen työryhmän työtä oi- 6933: työrahojen reaaliarvo on nykyisin pienempi kuin keusministeriö on viime vuosina yrittänyt tulok- 6934: rangaistuksen täytäntöönpanouudistuksen to- setta saada budjettiteitse varoja työ- ja käyttöra- 6935: teutuessa 1970-luvun puolivälissä. Nykyisiä työ- han tasokorotukseen. 6936: rahoja tulisi laskelmien mukaan korottaa lähes Kymmenen viime vuoden aikana vankilukumme 6937: 15 %, jotta saavutettaisiin elinkustannusindeksil- on saatu laskemaan. Vankimäärää on pyrittävä 6938: lä arvioitu vuoden 1973 taso. Työrahojen osto- edelleen vähentämään ja siten vaikuttamaan van- 6939: voima on pienentynyt vieläkin enemmän, jos keinhoidon kustannuksiin ehkäisemällä rikolli- 6940: niiden arvo suhteutetaan esimerkiksi vankila- suutta sekä kiirehtimällä tuomioistuinkäytännön 6941: kanttiineista eniten ostettujen hyödykkeiden hin- kehittämistä ja valmisteilla olevan rikoslainsää- 6942: takehitykseen. Yleiseen ansiotasokehitykseen dännön uudistamista. 6943: verrattuna on ero vieläkin suurempi. Vankeinhoidossa laitosten korjaus- ja raken- 6944: Kertomusvuoden elokuussa oli suljetuissa nuskustannusten vähentäminen ei ainakaan lähi- 6945: laitoksissa vankien keskiansio työryhmän mu- vuosina ole mahdollista. Valtiontilintarkastajat 6946: kaan 457 mk kuukaudessa. Tästä vangit saivat korostavat, että on kiirehdittävä Venäjän vallan 6947: eri pidätysten jälkeen käyttöönsä 70 %. Sulje- ajoilta peräisin olevien, heikkokuntoisten ja siis- 6948: tuissa laitoksissa vangit saavat nykyisin käyttää teydeltään paikoin ala-arvoisten vankilarakennus- 6949: 72 6950: 6951: ten kunnostamista ja järjestämistä uudelleen vas- Vankien koulutus ja terveydenhuolto. 6952: taamaan nykyaikana vankeinhoidolle asetettavia Peruskoulutus ja muu yleis- 6953: vaatimuksia. Yliasutuksen vähentyessä väljyyden s i v i s t ä v ä k o u 1 u t u s . Oikeusministeriön 6954: lisäämiseen on aiempaa paremmat mahdollisuu- vankeinhoito-osastossa on selvitetty vankien 6955: det. koulutustasoa. Selvityksen aineisto on koottu 6956: 1970-luvun puolivälissä aloitetun vankeinhoi- v. 1988, ja sen tuloksia on verrattu v. 1987 6957: touudistuksen yhtenä tavoitteena oli muuttaa lai- tehdyn työvoimatutkimuksen tuloksiin. Työvoi- 6958: toselämä mm. tarkoituksenmukaisen työn, am- matutkimuksen mukaan vain osan kansakou- 6959: mattikoulutuksen ja kuntoutuksen muodostamak- lua oli suorittanut n. 2% tutkituista, sen 6960: si kokonaisuudeksi. Avolaitoksissa vangeilla on sijaan peruskoulun tai vastaavan oppimäärän 6961: suurempi liikkumisvapaus ja siten paremmat suorittaminen puuttui vangeista n. 7 %:lta. 6962: mahdollisuudet työntekoon ja opiskeluun vankilan Vain n. 2% vangeista oli suorittanut lukion, 6963: ulkopuolella. Valtiontilintarkastajien mielestä on kun taas työvoimatutkimuksen perusteella ar- 6964: harkittava lainsäädäntömuutosta, joka mahdollis- vioitiin lukion suorittaneita olevan n. 20 % väes- 6965: taa avolaistostoiminnan laajentamisen niin, että töstä. 6966: avolaitokseen voidaan määrätä myös muita kuin Vankien koulutusasiain yhteistyöelin on muis- 6967: työkykyisiä vankeja. Avolaitoksia tulisi sijoittaa tiossaan kiinnittänyt huomiota erityisesti oppi- 6968: muuallekin kuin Etelä-Suomeen. Työsiirtolatoi- velvollisten vankien opetuksen järjestämiseen 6969: minnan laajentamista on harkittava valtiontalou- vankeusaikana. Muistiosta käy ilmi, että oppi- 6970: den suomien mahdollisuuksien rajoissa. velvollisuusikäisiä tutkinta- tai vankeusvankeja 6971: Vankeinhoitotyön vaikuttavuuden lisäämiseksi oli 1.4.1989 kahdeksaan eri vankilaan sijoitettui- 6972: on tarpeellista pienentää suuria laitoksia ja uusia na yhteensä 19. Heistä peruskoulun oppimäärä 6973: laitoskantaa. Laitoskantaa kehitettäessä on mah- puuttui 12:lta, mutta heistä opiskeli vain neljä 6974: dollisuuksien mukaan parannettava laitospaikko- vankia. Ikäryhmään 18-21-vuotiaat kuuluvista 6975: jen alueellista jakaantumista. Yksikkökoon pie- 223 tutkinta-tai vankeusvangista puuttui perus- 6976: nentyessä laitokset keskittyvät yhä enemmän eri koulun oppimäärä 53:ltaja heistä opiskeli 18. Yli 6977: koulutus- ja työtoiminnan aloihin. Valtiontilintar- 21-vuotiaita peruskouluopintoja harjoittavia ja 6978: kastajat katsovat, että vankien sijoittelussa on sellaisia nuoria vankeja, jotka suorittivat uudel- 6979: kotipaikan ja säilytysvarmuuden lisäksi korostet- leen peruskoulun oppimäärää, oli eri vankiloissa 6980: tava myös muita rangaistuksen täytäntöönpano- yhteensä 85. 6981: asetuksessa mainittuja seikkoja, joita ovat esim. Rangaistusten täytäntöönpanosta annetussa 6982: vangin elämäntilanne sekä ammattiin ja koulutuk- asetuksessa on säännökset siitä, että nuorisovan- 6983: seen liittyvät näkökohdat. kilassa on oppivelvolliselle vangille annettava 6984: Vankien taloudellisen aseman parantamisessa opetusta oppivelvollisuuden täyttämiseksi. Täl- 6985: on pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu vapailla laiseen opetukseen on varattava tilaisuus myös 6986: työmarkkinoilla noudatettavan ansiotason saavut- vangille, joka ei ole oppive1vollinen, mutta ei ole 6987: taminen. Valtiontilintarkastajat korostavat, että suorittanut peruskoulun tai kansakoulun oppi- 6988: vangin vankeusaikaiseen toimeentuloon vaikuttaa määrää. Vankeinhoitoasetuksen mukaan oppi- 6989: merkittävimmin päätös sijoittaa vanki joko avolai- velvollisuusikäinen vanki, joka ei ole suorittanut 6990: tokseen tai suljettuun laitokseen. Myös tästä syys- yleisen oppivelvollisuuden edellyttämää oppi- 6991: tä avolaitostoiminnan laajentamista tulee koros- määrää, on velvollinen osallistumaan rangais- 6992: taa. Työllisyystilanteen parantuessa on siviilityön tuslaitoksen järjestämään peruskoulutukseen. 6993: osuutta pyrittävä nostamaan mm. lisäämällä ma- Vangille on myös annettava mahdollisuus opis- 6994: joitusmahdollisuuksia ja vaikuttamalla työnanta- kella kansalais- ja työväenopistossa, kirjeopis- 6995: jien asenteisiin. tossa ja muissa oppilaitoksissa, mikäli se on 6996: Suljetuissa laitoksissa vangille työstä makset- laitosoloissa mahdollista. 6997: tavaa työrahaa sekä käyttörahaa on tarkistettava Oppivelvollisten vankien peruskouluopetuk- 6998: valtion rahoitusmahdollisuuksien rajoissa. Van- sen järjestämisessä ja kustannusten korvaamises- 6999: kien toimeentulomahdollisuuksien edistämiseksi sa on esiintynyt epäselvyyttä. Ongelma on synty- 7000: vapaudessa työtoiminnan ohella on kehitettävä nyt rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 7001: kuntoutusta, koulutusta ja muita vaihtoehtoisia asetuksen ja vankeinhoitoasetuksen ja toisaalta 7002: toimintamuotoja työkyvyttömille ja vajaatyöky- peruskoululain säännösten tulkinnasta. Perus- 7003: kyisille vangeille, joita on tehdyn selvityksen koululain (476/83) mukaan kunta on velvollinen 7004: mukaan jopa 60 % vangeista. järjestämään sen alueella asuville oppivelvolli- 7005: 73 7006: 7007: suusikäisille peruskouluopetusta tai huolehti- eroa oppivelvollisuusikäisten ja muiden vankien 7008: maan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilai- opetuksen järjestämisessä. 7009: suus saada peruskouluopetusta vastaavaa ope- Vankilaviranomaisten ja vankilan sijaintikun- 7010: tusta. nan peruskouluviranomaisten yhteistyö liittyy 7011: Rangaistuslaitoksissa on pyritty huolehti- useimmiten kuulustelujen järjestämiseen. Vain 7012: maan siitä, että kaikilla vangeilla, jotka ovat parin lääninvankilan sijaintikunnan peruskoulu 7013: oppivelvollisia tai joilla peruskoulun oppimäärä on ottanut vastuun oppivelvollisuusikäisten 7014: on suorittamatta, on mahdollisuus sen suoritta- vankien opetuksesta. Joissakin tapauksissa yh- 7015: miseen. Asetuksessa säädettyä oppivelvollisten teistyötä ei ole saatu syntymään ollenkaan. 7016: vankien opetukseen osallistumista on ollut käy- Kun opetus oppivelvollisuusikäisille joudu- 7017: tännössä vaikea toteuttaa, jos vanki itse ei ole taan järjestämään vankilan palkkaamien tunti- 7018: ollut siihen halukas. Myös niille vangeille, jotka opettajien avulla, on ongelmana pätevien opetta- 7019: haluavat parantaa päästätodistuksensa arvosa- jien saaminen riittävän joustavasti ja nopeasti. 7020: noja, on pyritty antamaan siihen mahdollisuus. Oikeusministeriön käsityksen mukaan päästäi- 7021: Rangaistuslaitoksille asetettu velvoite on käy- siin nykyisiä järjestelyjä tarkoituksenmukaisem- 7022: tännössä tulkittu myös nuorisovankilan osalta piin ratkaisuihin, jos rangaistuslaitoksen sijainti- 7023: siten, että laitoksen tulee huolehtia peruskoulu- kunta järjestäisi peruskouluopetuksen peruskou- 7024: opetuksen järjestämisestä, ei välttämättä itse jär- lulain säätämin mahdollisuuksin. Iltalukio-ope- 7025: jestää sitä. tus on aikuiskoulutusta eikä peruskoululain tar- 7026: Opetus rangaistusaikana on järjestetty seu- koittamaa oppivelvollisten opetusta. Perusas- 7027: raavilla tavoilla: teen opetus perustuu kansakoulun kuudennen 7028: - Helsingin, Turun, Riihimäen ja Konnun- luokan oppimäärään, ja monet tarvitsisivat 7029: suon keskusvankiloissa, Hämeenlinnan keskus- tämän tason saavuttamiseksi paljon tukea. Li- 7030: ja lääninvankilassa, Oulun lääninvankilassa ja säksi iltalukion peruskouluopetus vankilassa on 7031: Keravan nuorisovankilassa paikallisen kunnalli- järjestettävä niin, että peruskoulun suorittami- 7032: sen iltalukion tai lukion iltalinjan toimestajärjes- nen on mahdollista myös yhdessä vuodessa. 7033: tetään opetusta. Iltalukio voi lain mukaan eri- Opetuksen eteneminen voi olla joillekin oppilail- 7034: tyisen koulutustarpeen vaatiessa järjestää ope- le liian nopeaa. 7035: tusta varsinaisen toimipaikkansa ulkopuolella Iltalukio-opetusta on nykyisin mahdollisuus 7036: valtioneuvoston luvalla. Luvat myöntää 1.2.1991 järjestää vain niissä vankiloissa, joiden sijainti- 7037: alkaen opetusministeriö. Luvat ovat tällä hetkel- kunnassa tai sen lähikunnassa toimivalle iltalu- 7038: lä voimassa lukuvuoden 1992-93 loppuun asti. kiolle tai lukion iltalinjalle on sen ylläpitäjä ano- 7039: - Sukevan keskusvankilassa opetus on järjes- nut valtioneuvoston lupaa opetuksen järjestämi- 7040: tetty Sonkajärven kansalaisopiston toimesta. seksi vankilassa. Iltalukio-opetuksen järjestämi- 7041: - Yhteen lääninvankilaan sijaintikunnan nen vankilassa perustuu näin ollen vapaaehtoi- 7042: kouluvirasto on lähettänyt opettajan antamaan suuteen, ei velvollisuuteen, eikä vankilalla voi 7043: opetusta oppivelvolliselle vangille. olla varmuutta sen jatkuvuudesta. Lisäksi kurs- 7044: - Muissa suljetuissa vankiloissa opetus on sien oppilasmäärille on asetettu vähimmäisvaati- 7045: järjestetty siten, että vankila on tarvittaessa pal- mukset, joista poikkeamiseen tarvitaan läänin- 7046: kannut tuntipaikkaisen sivutoimisen opinto-oh- hallituksen lupa. Lääninvankiloissa olevien tut- 7047: jaajan tai opettajan antamaan opetusta. Tutkin- kintavankien osalta iltalukio-opetus on vain 7048: not on suoritettu paikallisessa koulussa. Oulun lääninvankilassa olevien ulottuvilla. 7049: - Vangit opiskelevat itsenäisesti ilman ope- Muissa lääninvankiloissa opetuksen järjestämi- 7050: tusta peruskoulun oppimäärää ja suorittavat nen riippuu siitä, saadaanko opettajia palkatuksi 7051: tutkintoja paikallisessa koulussa. juuri silloin, kun vankilassa on opetusta tarvitse- 7052: Vangin kotikunnan kouluviranomaisten ja via. 7053: vankilaviranomaisten yhteistyö vaihtelee huo- Kun vankilan palkkaamat opettajat antavat 7054: mattavasti paikkakunnittain. Yhteistyö saattaa opetusta oppivelvolliselle vangille, kustannukset 7055: puuttua kokonaan, mutta toisaalta se parhaim- maksetaan kokonaan valtion varoista. Vankein- 7056: millaan sisältää vapautuvan vangin jatko-opin- hoito-osasto huomauttaa, että näin ei liene min- 7057: tosuunnitelman laatimisen. Vankilasta ollaan kään muun oppivelvollisten ryhmän opetuksen 7058: yhteydessä kotikunnan kouluviranomaisiin järjestämisessä, vaan maksajina ovat valtio ja 7059: yleensä suunniteltaessa yksittäisen oppilaan kunnat. 7060: opetusta vankilassa. Yhteistyössä ei ole juuri Iltalukion tai lukion iltalinjan järjestäessä 7061: 74 7062: 7063: opetuksen vankilassa ei vankila ole 1.8.1989 myöntää oikeus antaa oppilaalle peruskoulun tai 7064: voimaan tulleiden säädösmuutostenjälkeen osal- lukion tai sen osaa vastaava todistus. Kustan- 7065: listunut opetuksesta aiheutuvien kustannusten nukset määräytyisivät näitä oppilaitoksia koske- 7066: suorittamiseen, vaan ne on katettu valtionosuu- vien säädösten perusteella. 7067: della ja kotikunnan maksuosuudella. Vankila on Lukio-opetusta järjestävät iltalukiot ja lukion 7068: kuitenkin tarjonnut tilat opetusta varten ja osit- iltalinjat niissä vankiloissa, joissa ne järjestävät 7069: tain opetusvälineet. Aiemmin iltalukioiden ja myös peruskouluopetusta ja joissa lukio-opetuk- 7070: lukion iltalinjojen ylläpitäjillä oli mahdollisuus seen ilmoittautuneita on valtioneuvoston luvassa 7071: periä lukukausimaksuja, jotka käytännössä kat- edellytetty määrä. Muissa vankiloissa vangit 7072: toivat valtionosuuden ylittävät kustannukset. voivat opiskella itsenäisesti eri iltalukioiden tai 7073: Eräät näiden oppilaitosten ylläpitäjät ovat kiin- iltalinjojen yksityisoppilaina. Vankien sijoitte- 7074: nittäneet huomiota siihen, että kustannusten lussa on pyritty ottamaan huomioon lukio-opis- 7075: periminen vankien kotikunnalta niin, että oppi- kelun tarve, joten erityisiä paineita lukio-opiske- 7076: laitoksen ylläpitäjäkunnalle ei aiheutuisi opetuk- lun lisäämiseen ei vankeinhoito-osaston anta- 7077: sesta ylimääräisiä kustannuksia, saattaa tuottaa man tiedon mukaan ole ollut. 7078: vaikeuksia. Yhtenä syynä tähän on sellainen A mm a t i 11 i ne n k o u 1 utu s. Vankein- 7079: käytäntö, että opiskelijat rekisteröidään 20.11. ja hoito-osaston selvityksessä vankien ammatilli- 7080: 1.3., ja ne opiskelijat, jotka eivät ole koulun sesta koulutustasosta saatuja tietoja on verrattu 7081: kirjoilla näinä päivinä, eivät tule mukaan lasket- 15-74-vuotiaiden miesten yleiseen koulutusja- 7082: taessa kotikunnan osuutta iltalukion valtion- kautumaan Tilastokeskuksen julkaisemien tieto- 7083: osuuteen oikeuttavista käyttökustannuksista. jen mukaan. Vertailusta ilmenee, että vangeista 7084: Pahimmassa tapauksessa tästä voi seurata iltalu- vain 1 % on saanut korkea-asteen koulutuksen, 7085: kioiden ja lukion iltalinjojen opetuksen lakkaa- Tilastokeskuksen kohderyhmästä taas n. 11 %. 7086: minen vankiloissa. Vankeinhoito-osasto on sel- Ammattikoulun tai vastaavan suorittaneita on 7087: vittänyt asiaa yhteistyössä kouluhallituksen vangeista 27 % ja Tilastokeskuksen kohderyh- 7088: kanssa. mästä 46 %. Perusasteen jälkeinen koulutus 7089: Peruskouluopetuksen antaminen muille kuin puuttui n. 43 %:lta 15-74-vuotiaista miehistä, 7090: oppivelvollisille vangeille iltalukion tai lukion vangeilta taas 72 %:lta. Edellä esitetyt numero- 7091: iltalinjan järjestämänä on ollut onnistunut rat- tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Niistä 7092: kaisu. Opetuksen antajana on näin ollut aikuis- voidaan kuitenkin tehdä se johtopäätös, että 7093: oppilaitos, jonka opetus on vastannut tasoltaan vankien koulutustaso on olennaisesti alempi kuin 7094: näille oppilaitoksille yleensäkin asetettuja vaati- väestön keskimäärin. 7095: muksia. Tällainen järjestely ei ole ollut mahdol- Lain mukaan rangaistuslaitoksessa on järjes- 7096: linen kaikissa vankiloissa, joten vankien sijoitte- tettävä sopivaa ammattikoulutusta ja muutakin 7097: lussa on pyritty ottamaan huomioon opetukseen tarpeelliseksi katsottua opetusta ja vanki on 7098: osallistumisen tarve. Osa tarpeellisesta opetuk- velvollinen osallistumaan varsinaisena työaika- 7099: sesta joudutaan kuitenkin edelleen järjestämään na rangaistuslaitoksessa järjestettävään ammat- 7100: tuntipaikkaisten opettajien voimin tai vangit tiopetukseen, ellei johtaja vapauta häntä siitä 7101: opiskelevat itsenäisesti. Yhdessä vankilassa ope- (RTA, 612/74). Vankeinhoitoasetuksen (431/75) 7102: tusta järjestää kansalaisopisto. mukaan rangaistuslaitoksessa annettavasta 7103: Iltalukio-opetuksen kustannuksista vastaavat ammattiopetuksesta on soveltuvin osin voimas- 7104: valtio ja kotikunnat samojen periaatteiden sa, mitä ammattikoulutuksesta on erikseen sää- 7105: mukaisesti sekä vankilassa järjestettävän ope- detty. 7106: tuksen että muun iltalukio-opetuksen osalta. Vankiloissa järjestettiin kertomusvuonna yh- 7107: Vankeinhoitolaitos vastaa tilojen ja välineiden teensä 70 ammatillista kurssia vangeille. Osa 7108: järjestämisestä. Myöskään kansalaisopiston jär- kursseista oli sellaisia, että niihin voitiin ottaa 7109: jestämästä peruskoulutuksesta ei aiheudu ope- oppilaita jatkuvasti ympäri vuoden. Oppilaita 7110: tuskustannuksia vankilalle. otettiin yhteensä 578. Hakijoita kursseille oli 7111: Valtaosa peruskouluopetusta tarvitsevista paljon enemmän. Vankeinhoitolaitoksen Riihi- 7112: vangeista ei ole enää oppivelvollisia. Vankein- mäen ammattioppilaskoulussa osallistui amma- 7113: hoitolaitoksen tarkoituksena on tutkia mahdol- tilliseen peruskoulutukseen n. 30 oppilasta. 7114: lisuudet yhteistyöhön myös muiden aikuisoppi- Vankien ammatillisen koulutuksenjärjestämi- 7115: laitosten kuin iltalukioiden kanssa. Kansanopis- sessä on kertomusvuonna jouduttu turvautu- 7116: tolle ja kansalais- ja työväenopistolle voidaan maan seuraaviin järjestelyihin: 7117: 75 7118: 7119: - Koulutusta on järjestetty työllisyyskoulu- Sinne sijoitetaan myös osa karkaamisalttiista tai 7120: tuksella työllisyyskoulutuslain perusteella. muutoin erityisen tarkkaa valvontaa vaativista 7121: - Vankilat ovat ostaneet koulutusta oppilai- vangeista. Laitos on siten tarkkaan vartioitu ja 7122: toksilta. ilmapiiriitään suhteellisen raskas. Vankilasta 7123: - Ammattioppilaitos on järjestänyt kurssi- puuttuvat harrastus- ja vapaa-aikatilat lähes 7124: toimintaa vankilassa. kokonaan ja sosiaaliset tilat ovat puutteelliset. 7125: -- Vankilan omat opettajat ovat antaneet Vankeinhoitoasetuksen mukaan opintotodis- 7126: opetusta. tuksesta ei saa ilmetä, että opintoja on harjoitet- 7127: Olennainen muutos edelliseen vuoteen verrat- tu rangaistuslaitoksessa. Ammattioppilaskoulun 7128: tuna tapahtui työllisyyskoulutuksen määrässä. antamat todistukset ovat kuitenkin tunnistetta- 7129: Kertomusvuonna vankiloissa vangeille järjeste- vissa vankeusaikana saaduiksi, koska maassa ei 7130: tyistä ammatillisista kursseista vain 3 % oli työl- ole muuta vastaavaa oppilaitosta. Oikeusminis- 7131: lisyyskoulutusta. Vuonna 1989 työllisyyskoulu- teriön alaisella ammattioppilaskoululla ei ole 7132: tuksen osuus oli runsaat 50 %. Rahoituksesta nykyisen ammattioppilaitoksia koskevan lain- 7133: vastasi ammattikasvatushallitus työvoimaminis- säädännön edellyttämää asemaa. Sen asema 7134: teriön määrittelemän vankien työllisyyskoulu- onkin parhaillaan selvitettävänä. 7135: tuksen kiintiön perusteella. Vuoden 1991 alusta Valtion opetusviranomaisten maksaman kou- 7136: tuli voimaan uusi laki työvoimapoliittisesta ai- lutuksen osuus kaikista vankiloissa järjestetyistä 7137: kuiskoulutuksesta. Tätä koulutusta työhal- ammatillisista kursseista olin. 9 %. Vankeinhoi- 7138: linto ei järjestä vankiloissa. tolaitoksen kustantamina järjestettiin v. 1989 7139: Kertomusvuonna järjestetyistä kursseista n. vajaat 30 % ammatillisista kursseista, mutta ker- 7140: 60 % ostettiin oppilaitoksilta. Tästä aiheutui tomusvuonna lähes 90%. Vankilassajärjestettä- 7141: kustannuksia n. 3,8 Mmk. vään koulutukseen osallistuvien oppilaiden koti- 7142: Keski-Suomen ammattioppilaitos järjesti kunnat eivät osallistu vankien ammatillisesta 7143: kurssitoimintaa Vilppulan varavankilassa. koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, mutta 7144: Ammattikasvatushallitus myönsi oppilaitokselle kun vangit opiskelevat laitoksesta käsin ulko- 7145: määrärahan tätä koulutusta varten. Vuoden puolisessa oppilaitoksessa, jakautuvat koulutuk- 7146: 1991 alusta Hämeen lääninhallitus on osoittanut sen kustannukset valtion ja kuntien kesken. 7147: varat ammatillisen täydennyskoulutuksen mää- Kun vankien ammatillinen koulutus on siirty- 7148: rärahasta. nyt pääosin vankeinhoitolaitoksen ostamaksi 7149: Riihimäen keskusvankilan yhteydessä toimi- koulutukseksi, on kysymys ollut osittain siitä, 7150: vassa Riihimäen ammattioppilaskoulussa, Kera- että se on rahoituksen suhteen rinnastettu pää- 7151: van nuorisovankilassa ja Sulkavan kurssikes- osin aikuiskoulutuksena järjestettävään henki- 7152: kuksessa ovat opetusta antaneet vankilan palve- löstökoulutukseen, jonka rahoituksesta vastaa- 7153: luksessa olevat opettajat. Keravan nuorisovan- vat työnantajat. Oikeusministeriön vankeinhoi- 7154: kila ja Sulkavan kurssikeskus ovat tehneet sopi- to-osaston asettama työryhmä, jonka tehtävänä 7155: muksen paikallisen oppilaitoksen kanssa, koska oli mm. selvittää ammatillista koulutusta koske- 7156: vankila ei voi antaa todistuksia. Oppilaitos on van lainsäädännön antamat mahdollisuudet 7157: lähinnä valvonut opetusta ja antanut todistuk- koulutuksen järjestämiseen vangeille vankilois- 7158: set. Riihimäen ammattioppilaskoulu antaa itse sa, on 31.3.1990 päivätyssä muistiossaan toden- 7159: todistukset. nut, että vankien ammatillisessa koulutuksessa 7160: Ammattioppilaskoulu on toiminut perusta- on kysymys lähinnä omaehtoisesta koulutukses- 7161: misvuodestaan 1948 alkaen Riihimäen keskus- ta. Normaalisuuden periaatteen mukaisesti 7162: vankilan yhteydessä. Koulussa annetaan auto- ja ammatillisten oppilaitosten olisi työryhmän 7163: metallitekniikan opetusta, joka vastaa 2-vuoti- mukaan voitava järjestää tarpeen vaatiessa val- 7164: sen kone- ja metallitekniikan peruslinjan yleis- tionapuun oikeuttavaa ammatillista koulutusta 7165: jakson ja tuotantotekniikan mekaanikkolinjan vangeille vankilassa. Työryhmä esittää, että 7166: erikoistumisjakson opetusta ammattioppilaitok- opetustoimen hallinnon on huolehdittava oppi- 7167: sissa. Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan laitospaikkojen riittävyydestä vangeille ammatil- 7168: lainsäädännön uudistuksen yhteydessä v. 1975 lisissa oppilaitoksissa sekä huolehdittava siitä, 7169: muutettiin vankien sijoittelua koskevia ohjeita että ammatilliset oppilaitokset järjestävät koulu- 7170: mm. siten, että Riihimäen keskusvankila muut- tusta myös vankiloissa. 7171: tui ensikertaisten vankien sijoituspaikasta mm. Työryhmämuistion mukaan vankilassa van- 7172: moninkertaisten uusijoiden sijoitusvankilaksi. geille järjestettävän ammatillisen ja siihen val- 7173: 76 7174: 7175: mentavan koulutuksen kehittämisessä pidetään - kuolemista sairauden aiheuttamia ....... . 6 6 7176: lähtökohtana seuraavia seikkoja: - kuolemista itsemurhia ......................... . 8 8 7177: - Koulutukselle asetetaan samat sisältöä ja Hammashoito 7178: opetuksen tasoa koskevat vaatimukset kuin - hoitokertoja vankilan omissa yksiköissä 10 500 9 362 7179: - hoitokertoja vankilan ulkopuolella ...... 1 202 1 566 7180: muuallakin annettavalle koulutukselle. 7181: - Koulutus tuottaa tietyn pätevyyden tai on 7182: osa tietyn pätevyyden tuottavaa koulutusta. 7183: - Erityisesti pyritään yhteistyöhön läänin- Keskimääräinen vankiluku oli v. 1985 4 411 7184: hallitusten kouluosastojen kanssa niin että lää- ja kertomusvuonna 3 441. 7185: ninhallitukset huolehtisivat alueellaan ~ijaitsevis Vankeinhoito1aitoksen terveydenhuollon ko- 7186: sa vankiloissa olevien vankien koulutustarpeista. konaismenot olivat kertomusvuonna 36,1 Mmk. 7187: Vankeinhoitolaitoksella ei ole riittävää asiantun- Yleissairauksien hoidosta aiheutuvat menot oli- 7188: temusta ammatillisen koulutuksen kehittämisek- vat 18,9 Mmk ja psykiatrisen hoidon menot 7189: si eikä sen hankkiminen ole tarkoituksenmukais- 10,3 Mmk. Vankien hammashoidon menot oli- 7190: takaan, sillä vankiloissa tulisi voida käyttää vat 2,7 Mmk. 7191: hyväksi yhteiskunnassa jo olevaa asiantunte- Vaikka vankiluku on tarkastelujaksona pie- 7192: nen~ynyt 22 %, terveydenhuoltopalvelujen käyt- 7193: musta. 7194: -Vankien koulutuksesta aiheutuvat kustan- tö et ole vähentynyt samassa suhteessa. Esimer- 7195: nukset tulisi suorittaa samojen säännösten mu- k!ksi ulkopuolisten sairaalahoitojen määrä on 7196: kaan kuin muidenkin kansalaisten opetuksesta pienentynyt puoleen, mutta hoitopäivät omissa 7197: huolehdittaessa. Koska vankien koulutus on sairaaloissa ovat lisääntyneet huomattavasti 7198: lähinnä omaehtoista aikuiskoulutusta, tulisi enemmän. Näyttää siltä, että vankimäärän vähe- 7199: te~sä sairaiden vankien osuus kasvaa. Vankeja 7200: vastuun siitä olla opetusviranomaisilla. Van- 7201: keinhoitolaitos ostaisi koulutuspalveluja vain oli v. 1985 päivittäin sairauden vuoksi työstä va- 7202: poikkeustapauksissa, kun muita mahdollisuuk- pautettuina keskimäärin 309 eli 7% ja v. 1989 7203: sia ei ole käytettävissä. 297 .eli 9 %. Lisäksi laitoksissa on joukko pysy- 7204: - Vankien koulutusta tulisi järjestää myös västi työkyvyttömiä ja pitkäaikaissairaita työstä 7205: v~pautettuja vankeja. Vankilaan saapuvien van- 7206: työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. 7207: kt~n määrä on viisivuotiskautena pienentynyt 7208: Terveydenhuollon kehittämi- 7209: n e n . Vuonna 1985 vankilaan tulleiden vankien vam 5 %. Terveydenhuoltopalveluja tarvitaan 7210: terveydentila kartoitettiin perusteellisesti tasavä- vankia kohti suhteellisesti enemmän kuin suu- 7211: listä otantaa apuna käyttäen. Vaikka tutkittujen remman vankimäärän ja pitempien tuomioiden 7212: ikärakenne oli nuorehko, keskiarvo 32 vuotta aikana, sillä vapaudesta tulevat vangit ovat usein 7213: heillä oli paljon sairauksia. Työkyvyttömiä oli h~onoku~toisia ja .tarvitsevat erityisen paljon 7214: 15 %ja rajoittuneesti työkykyisiä 42 % otokses- smraanhmtopalveluJa. Työhön Sijoitettavalie 7215: ta. Varl?a hoi~on tarve todettiin 35 %:lla ja vangille on aina suoritettava terveystarkastus. 7216: mahdollmen hotdon tarve 42 %:lla. Suuri osa Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon on- 7217: ge~mana ?n vaik~us saada pätevää lääkäri- ja 7218: sa~rastamisesta ja vajaakuntoisuudesta liittyi 7219: mielenterveyden häiriöihin. Yleisimmät yksittäi- satraanhottohenktlökuntaa. Odotettavissa on 7220: set häiriöt olivat alkoholismi, jota esiintyi että terveydenhuoltohenkilökuntaa siirtyy jou~ 7221: 44 %:lla, ja persoonallisuuden häiriö. Sairauk- koittai!l pois vankeinhoitolaitoksen palvelukses- 7222: s_ien esiintyvyys kasvoi iän ja vankilakertojen ta, ellet palkkausta saada kuntien palkkakehitys- 7223: lisääntyessä. Osaa vankien sairastavuudesta, työ- tä vastaavaksi. 7224: kyvy~~ömyydestä ja hoidon tarpeesta voitiin pi- 7225: Terveydenhuollon tavoitteena on turvata 7226: tää pnlevänä. va1_1geille. sa~antasoiset terveydenhuoltopalvelut 7227: Terveydenhuoltokäyntejä kirjattiin v. 1985 ja kmn mmllekm kansalaisille. Vankeus merkitsee 7228: 1990 seuraavasti: monille psyykkistä kriisiä, jossa on vaarana 7229: mielenterveyden häiriöiden ja psykosomaattis- 7230: Sairaanhoito 1985 1990 ten sairauksien syntyminen ja jo olemassa ole- 7231: - potilaskäyntejä vankilan lääkärin ........ . 7232: (myös psykiatrin) vastaanotolla .......... . 30 090 27 564 7233: v!en vaur~oi?en paheneminen. Vankilaan joutu- 7234: -- potilaskäyntejä vankilan ulkopuolisiin . vten henktlötden elämäntapaan liittyy huomatta- 7235: terveydenhuollon yksiköihin ................ . 4 587 5 126 via terveydellisiä riskejä, ja heillä on usein hoita- 7236: - hoitopäiviä vankilan sairaalaosastoilla . 26 464 32 906 mattomia tapaturmien jälkitiloja ja sairauksia. 7237: - hoitopäiviä ulkopuolisissa sairaaloissa . 2 673 1 369 . Ra~gaistuksen täytäntöönpanossa tulee pyr- 7238: - vankien kuolemantapauksia ................ . 16 16 ktä edistämään vangin sijoittumista yhteiskun- 7239: 77 7240: 7241: taan. Terveyshaittojen hoitaminen ja vangin naismenoista. Suurin osa kustannuksista aiheu- 7242: kuntouttaminen työkykyiseksi on tärkeää. Ter- tuu kunnallisten sairaanhoitolaitosten laskutta- 7243: veystarkastuksessa vangeille selvitetään päihtei- mista hoitokustannuksista. Näistä potilaan 7244: den käyttöä, motivoidaan tunnistamaan ja tun- puolesta maksuvelvollisen valtion maksettavaksi 7245: nustamaan päihdeongelma sekä ohjataan hakeu- jääviä poliklinikka- ja hoitopäivämaksuja on 7246: tumaan asianmukaiseen hoitoon. Huumeiden arviolta 10 %. 7247: käytön ehkäisy ja huumeidenkäyttäjien hoito on Tutkintavankeuslain (61511974) 4 §:n mukaan 7248: entistä tärkeämpää. Esimerkiksi Ruotsissa on sairastunut tutkin ta vanki, jota ei voida asianmu- 7249: vankiloiden terveydenhuoltohenkilökuntaa tä- kaisesti hoitaa laitoksessa, on siirrettävä hoidet- 7250: män vuoksi lisätty. Vankilat ovat avainasemassa tavaksi laitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai 7251: myös HIV -infektion vastaisessa valistustyössä ja vastaavaan laitokseen tarpeellisen valvonnan 7252: tartunnan varhaistoteamisessa. alaisena. Rangaistusvankien osalta samansisäl- 7253: Oikeusministeriön mukaan onkin välttämä- töinen säännös on näitä vankeja koskevan van- 7254: töntä, että nykyisten laitosten terveydenhuol- keinhoitoasetuksen (431/1975) 37 §:ssä. 7255: tohenkilöstöä ei vähennetä ja uusissa laitok- Vankeinhoitoasetuksen 38 §:n mukaan van- 7256: sissa henkilöstön saanti turvataan. Korkeatasoi- keusrangaistusta ja sakon muuntorangaistusta 7257: nen ja riittävä terveydenhuolto vankeuden aika- suorittavan vangin terveydenhuolto ja sairaan 7258: na voi vähentää vapautumisen jälkeistä sosi- tai vammautuneen vangin hoito ja lääkkeet sekä 7259: aali- ja terveydenhuollon palvelujen ja sosiaali- tarpeellinen kuntoutus maksetaan valtion va- 7260: etuuksien tarvetta sekä kuolleisuutta ja omalta roista. Vanki saa rangaistuslaitoksen lääkärin 7261: osaltaan edistää vangin sijoittumista yhteiskun- luvalla myös omalla kustannuksellaan järjestää 7262: taan. itselleen tutkimusta ja hoitoa sekä hankkia lääk- 7263: Vangeille pyritään järjestämään samantasoi- keitä. Tutkintavankeuslaissa ei ole vastaavia 7264: set hammashuollon palvelut kuin muillekin säännöksiä. 7265: kansalaisille. Yhteiskunnan tukea on lisätty Kunnalliset sairaanhoitolaitokset ovat laskut- 7266: vanhempien ikäluokkien hammashoidossa. taneet vankiloilta sekä rangaistus- että tutkinta- 7267: Hammashoidon järjestäminen ei kuitenkaan vankien hoitokustannukset täyden korvauksen 7268: aina vastaa vangin tarpeita. Hammasproteesien periaatteella kunnallisten keskusjärjestöjen, oi- 7269: tai silmälasien kustantaminen ei ole vankeinhoi- keusministeriön ja puolustusministeriön v. 1984 7270: tolaitoksen lakisääteinen velvollisuus. Harkin- sopiman suosituksen mukaisesti. Valtion mieli- 7271: nan mukaan vankia on niiden hankinnassa avus- sairaalat ovat laskuttaneet vankeinhoitolaitok- 7272: tettu. Vangin kotikunta yleensä kieltäytyy myön- selta valtion sosiaali- ja terveydenhuollon toi- 7273: tämästä vangille toimeentulotukea silmälaseista mintayksiköiden palveluista perittävistä kor- 7274: tai hammasproteeseista koituviin kustannuksiin vauksista annetun asetuksen 7 §:n mukaisen kor- 7275: ja katsoo niiden kuuluvan vankeinhoitolaitok- vauksen. Terveyskeskusten laskutuskäytäntö 7276: selle. Oikeusministeriön mukaan ei voida pitää vaihtelee. Jotkut terveyskeskukset eivät peri kus- 7277: perusteltuna, että valtio hankkii lyhyenkin tuo- tannuksia vankiloilta ja toiset perivät jopa ensi- 7278: mion aikana vangille apuvälineet, joita hän ehkä avun antamisesta. Vankilaa on laskutettu, vaik- 7279: olisi tarvinnut jo ennen vankilaan tuloa ja joita ka hoidettava vanki on ollut kyseisen kunnan 7280: hän käyttää kauan vankilasta vapauduttuaan. asukas. 7281: K un t ien osuus t e r v e y d e n- Vuoden 1991 alussa voimaan tulleen erikois- 7282: h u o 11 on kusta n n u k s i s ta. Vankein- sairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin 7283: hoitolaitoksen oman terveydenhuoltohenkilö- kuntainliiton tehtäväksi tuli järjestää erikoissai- 7284: kunnan turvin ei ole mahdollista huolehtia kai- raanhoito alueellaan. Lain 30 §:n mukaan hoito 7285: kista vankien terveydenhuoltotarpeista. Yleisen järjestetään ensisijaisesti jäsenkuntien asukkaille 7286: terveydenhuollon palveluihin joudutaan turvau- ja aina myös muille kiireellisen sairaanhoidon 7287: tumaan etäällä vankiloista sijaitsevissa työsiirto- tarpeessa oleville. Samoin oleskelupaikkakun- 7288: Joissa ja avovankilaosastoissa, päivystystapauk- nan sairaanhoitopiirin kuntainliiton toimintayk- 7289: sissaja korkeatasoista sairaalahoitoa, kuten leik- sikössä annetaan sairaanhoitoa henkilöille, jotka 7290: kauksia, vaativissa sairauksissa sekä naisvankien opiskelun tai työn vuoksi joutuvat oleskelemaan 7291: psykiatrisen sairaalahoidon järjestämisessä ja vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka 7292: synnytyksissä. välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista vie- 7293: Julkisen terveydenhuollon palveluista aiheu- raassa sairaanhoitopiirissä. Viimeksi mainitun 7294: tuneet kustannukset olivat kertomusvuonna n. lisäyksen teki eduskunta. Lakiesityksen peruste- 7295: 3,8 Mmk eli yli 10% terveydenhuollon koko- luissa todetaan oleskelulla tarkoitettavan lähin- 7296: 78 7297: 7298: nä väestökirjalain 10 §:n mukaista tilapäistä pois- ty vankeinhoitolaitoksen omana toimintana tai 7299: saoloa kotikunnasta. sen tekemän sopimuksen perusteella. Valtion va- 7300: Lain 42 §:ssä on säädetty vieraskuntalaisen roista maksettaisiin vankilan lääkärin tarpeelli- 7301: hoitokustannusten korvausvelvollisuus sille sai- siksi toteamat yksityisen ja julkisen terveyden- 7302: raanhoitopiirin kuntainliitolle, johon potilaan huollon palvelut. 7303: kotikunta kuuluu. Perustelujen mukaan kor- Myös tutkintavankeuslakiin olisi otettava 7304: vausvelvollisuus olisi aina, jos hoidon antaminen vankeinhoitoasetuksen 38 §:n muutoksen kanssa 7305: perustuu lakiehdotuksen mukaiseen velvollisuu- samansisältöinen säännös. 7306: teen. Vankeinhoito-osasto on neuvotellut sosiaali- 7307: Vankeinhoito-osaston mukaan vanki ei ole ja terveysministeriön, lääkintöhallituksen, kun- 7308: erikoissairaanhoitoa vankeinhoitolaitoksen ul- nallisten keskusjärjestöjen ja sairaalaliiton kans- 7309: kopuolella tarvitessaan muista kuntalaisista sa valtion korvausvelvollisuuden lakkaamisesta, 7310: poikkeavassa asemassa. Osasto katsookin, että kun vangille annetaan kansanterveyslain tai eri- 7311: lain 30 §:n säännökset eduskunnan tekemien li- koissairaanhoitolain nojalla sairaanhoitoa. 7312: säysten kanssa kattavat myös tutkinta- ja ran- Muutos on tarkoitus toteuttaa viimeistään 7313: gaistusvankien erikoissairaanhoidon kaikissa 1.1.1992 alkaen. 7314: oloissa, sillä laissa tai sen perusteluissa ei ole Kuntien taloudelliset vaikeudet saattavat vai- 7315: mainintaa valtion kanssa tehtävistä sopimuksis- kuttaa vankien mahdollisuuksiin saada vankeusai- 7316: ta tai valtion maksuvelvollisuudesta. Usein kysy- kana ja vapautumisen jälkeen tarvitsemiaan kou- 7317: myksessä onkin leikkaushoito, johon vanki on lutuspalveluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon 7318: jonottanut ennen vankilaan tuloaan tai pitkäai- kunnallisia palveluja. Kouluhallinnon sekä sosiaa- 7319: kaissairauden hoidon jatkuminen. Vankeinhoi- li- ja terveydenhuollon vastuuta on lisättävä näiden 7320: tolaitoksen korvattavaksi ei kuulu vankeinhoito- palvelujen järjestämisessä kunnallishallintoon liit- 7321: osaston käsityksen mukaan esim. sepelvaltimoi- tyvänä toimintana. Vankeinhoitoa kehitettäessä 7322: den ohitusleikkaus, dialyysipotilaan munuaisen on edelleen korostettava, että rangaistusta täytän- 7323: siirto tai muu erikoissairaanhoitolain 11 §:ssä töönpantaessa vanki säilyttää oikeutensa olla ko- 7324: tarkoitettu erityistason sairaanhoito. tikuntansa täysivaltainen, siihen vuorovaikutus- 7325: Kansanterveyslain mukaan kunnan velvolli- suhteessa oleva jäsen. Yhteyden säilyminen koti- 7326: suutena on järjestää kunnan asukkaiden sairaan- kuntaan helpottaa vangin sijoittumista yhteiskun- 7327: hoito sekä ensiavun antaminen kunnan alueella. taan vapautumisen jälkeen. 7328: Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva hen- Vaikka nuorten vankien määrä on viime vuosi- 7329: kilö on aina otettava terveyskeskuksen sairaansi- na vähentynyt, on edelleen mahdollista, että vanki- 7330: jalle hoidettavaksi, mikäli siellä voidaan järjes- loissa on peruskoululain nojalla oppivelvollisia tai 7331: tää tarvittava tutkimus tai hoito. Vieraskuntalai- peruskouluopetukseen oikeutettuja henkilöitäjoko 7332: sen potilaan hoitokustannukset terveyskeskuk- tutkinta- tai vankeusvankeina. Valtiontilintarkas- 7333: sen sairaansijalla onkin 22 §:ssä säädetty hänen tajien saamien selvitysten mukaan peruskoululais- 7334: kotikuntansa terveyskeskuksen korvattaviksi. sa säädetty oppioikeus ei toteudu kaikkien vanki- 7335: Terveyskeskuksen vastaanotolla annetun ensi- loissa olevien oppivelvollisten kohdalla. Vaikka 7336: avun korvaamisesta ei ole säännöksiä. Näin syynä tähän voi olla myös heidän haluttomuutensa 7337: ollen ei ole perusteita sille, että vankila korvaisi osallistua järjestettyyn opetukseen, eivät valtionti- 7338: kustannukset, jotka aiheutuvat vankien hoidosta lintarkastajat pidä tällaista tilannetta hyväksyttä- 7339: terveyskeskuksen sairaansijalla, ensiavun anta- vänä. Vankeinhoitoasetuksen mukaan rangaistuk- 7340: misesta terveyskeskuksen vastaanotolla tai kun sen täytäntöönpano on järjestettävä siten, että 7341: vanki on terveyskeskusta ylläpitävän kunnan rangaistuksena on pelkästään vapaudenmenetys ja 7342: asukas, vangin muusta hoidosta tai tutkimuksis- ettei se tarpeettomasti vaikeula vaan mahdolli- 7343: ta terveyskeskuksessa. suuksien mukaan edistää vangin sijoittumista yh- 7344: Vankeinhoito-osaston mukaan vankien ter- teiskuntaan. Koulutuksesta syrjäytyminen van- 7345: veydenhuollon osalta pitäisi noudattaa kansan- keus- tai tulkintavankeusaikana on kohtuuton li- 7346: terveys- ja erikoissairaanhoitolakia. Rangaistus- särangaistus nuorelle. 7347: ja sakkovankien hoitokustannuksia koskeva Peruskoululain mukaan kunta on velvollinen 7348: vankeinhoitoasetuksen 38 §:n 1 momentti on järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuus- 7349: vanhentunut. Siinä pitäisi säätää vain kustan- ikäisille peruskouluopetusta tai huolehtimaan sii- 7350: nusten jakautumisesta vankeinhoitolaitoksen ja tä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilaisuus saada 7351: vangin välillä, kun terveydenhuolto on järjestet- peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Tämä 7352: 79 7353: 7354: lainkohta on toteutunut oppivelvollisten vankien tion tilintarkastajat tärkeänä, että vangeille an- 7355: kohdalla vain, mikäli opetusviranomaiset ovat nettava ammatillinen koulutus pystyy kilpaile- 7356: pitäneet asianaan opetuksen järjestämistä vanki- maan muille aikuisopiskelijoille annettavan koulu- 7357: loissa. Valtiontilintarkastajien saamien tietojen tuksen kanssa. Ammatilliseen koulutukseen on 7358: mukaan vain yhdessä lääninvankilassa on päästy pyrkinyt huomattavasti enemmän vankeja kuin 7359: yhteistyöhön sijaintikunnan peruskouluviran- heitä on voitu siihen ottaa. Valtiontilintarkastajat 7360: omaisten kanssa siten, että kouluvirasto on lähet- katsovat, että opetushallinnon olisi otettava yh- 7361: tänyt opettajan antamaan opetusta vankilassa teistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa vastuu 7362: olevalle oppivelvolliselle vangille. Opetusministe- ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ja opis- 7363: riön asettaman vankilaopetustyöryhmän muistios- kelupaikkojen riittävyydestä myös vangeille. 7364: sa ( 1988127) todetaan, että "paras tapa nuorten Rahoitusvastuu jakautuisi valtion, opiskelijoiden 7365: tulkintavankien opiskelun järjestämiseksi on yh- kotikunnan ja opiskelijoiden kesken koulutuksen 7366: teistyö vankilan sijaintikunnan peruskoulun kans- järjestämisen muodosta riippuen. Opiskelijoille 7367: sa peruskoululain säätämin mahdollisuuksin. Lää- tulevan maksun suorittaisi vankeinhoitolaitos. 7368: ninvankiloissa tarvittavan opetuksen järjestämi- Yhtenä kehittämiskelpoisena mallina voidaan pi- 7369: seksi tulisi mahdollisuuksien mukaan tehostaa tää Keski-Suomen ammattioppilaitoksen Vilppu- 7370: yhteistyötä sijaintikunnan peruskoulun kanssa". lan varavankilassa järjestämää kurssitoimintaa. 7371: Opetus- ja vankeinhoitoviranomaiset eivät ole Suomen vankiloissa on vankien terveydenhuol- 7372: kuitenkaan päässeet sellaiseen yhteistyöhön, että to järjestetty monista muista maista poikkeavasti, 7373: tämä suositus olisi käytännössä toteutunut. mikä perustuu vankeinhoidon korkeaan omavarai- 7374: Valtiontilintarkastajat katsovat, että juuri ope- suuteen. Vaikka mm. palvelujen parempi saata- 7375: tusviranomaisilla ovat ne pedagogiset tiedot ja vuus, hoitosuhteen jatkuminen ja erikoisasiantun- 7376: taidot sekä valmius näiden kehittämiseen, joita temus ovat kiistattomia omasta terveydenhuolto- 7377: tarvitaan sellaisen erityisryhmän opettamisessa järjestelmästä koituvia etuja, on vankiloiden ter- 7378: kuin vangit ovat. Helsingin yliopiston opettajan- veydenhuolto mitoitettava vain välttämättömän 7379: koulutuslaitoksen erityisopettajien koulutuslinjal- tarpeen mukaan. Valtiontilintarkastajien mielestä 7380: la suunnitellaan täydennyskoulutusta vankien on kiirehdittävä työnjaon arviointia uudelleen 7381: opettajille. Valtiontilintarkastajat pitävät näiden yleisten terveydenhuoltopalvelujen ja vankeinhuol- 7382: suunnitelmien toteuttamista tarpeellisena ja kii- to-organisaation välillä. Organisaatioiden välistä 7383: reellisenä. yhteistyötä on tehostettava, sillä se auttaa seuraa- 7384: Valtaosa peruskouluopetusta tarvitsevista van- maan alalla tapahtuvaa kehitystä ja edistää van- 7385: geista ei ole enää oppivelvollisia. Kokemukset kien hoidon ja kuntoutuksen jatkamista vankeus- 7386: aikuisopetuksena annettavasta peruskoulu- ja rangaistuksen päätyttyä. 7387: lukio-opetuksesta iltalukioissa ovat olleet myön- Vankimäärän vähenemisestä huolimatta on vii- 7388: teisiä. Iltalukioiden ja lukioiden iltalinjojen järjes- me vuosina kohdistettu varoja vankien terveyden- 7389: tämä vankilaopetus on kuitenkin luvanvaraista, ja huoltoon suhteellisesti enemmän kuin muihin toi- 7390: nykyiset luvat ovat voimassa vuoteen 1993 asti. mintoihin. Syynä on ollut vankien sairastavuus ja 7391: Opetuksenjatkuvuus tämänjälkeen voi vaarantua, huono kunto sekä yleensäkin fyysisen, psyykkisen 7392: koska oppilaitoksen ylläpitäjälle näyttää oppilas- ja sosiaalisen kuntoutuksen korostuminen van- 7393: määrien laskentatavan vuoksi aiheutuvan sellaisia keinhoidossa. Yleisen terveydenhuollon tavoin 7394: ylimääräisiä kustannuksia, joita valtionosuus ja myös vankeinhoidon terveydenhuollossa on jatku- 7395: kotikunnan maksuosuus eivät kata. Valtiontilin- vasti arvioitava sen vaikuttavuutta, tuottavuutta ja 7396: tarkastajat pitävät vankilaopetuksen jatkuvuutta tuloksellisuutta. 7397: hyvin tärkeänä ja edellyttävät, että opetusministe- Valtiontilintarkastajien mielestä vankeinhoito- 7398: riö ryhtyy toimiin sen selvittämiseksi, miten vanki- asetusta on muutettava siten, ettei se ja erikoissai- 7399: laopetuksesta iltalukioille ja lukioiden iltalinjoille raanhoitolaki ole keskenään ristiriidassa. Mikäli 7400: suoritettavien valtionosuuksien määräytymisessä kustannusten jaosta valtion ja kuntien kesken ei 7401: otetaan huomioon vankilassa järjestettävän ope- päästä sopimukseen oikeus-, sosiaali- ja terveys- 7402: tuksen olosuhteet. ministeriön sekä kuntien keskusjärjestöjen välillä 7403: Koska vankeusajan yksi tehtävä on edistää käytävissä neuvotteluissa, on asiasta sovittava vii- 7404: vangin sopeutumista yhteiskuntaan, pitävät vai- meistään valtionapujärjestelmää uudistettaessa. 7405: 80 7406: 7407: 7408: 7409: 7410: Sisäasiainministeriön hallinnonala 7411: 7412: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- T ied o n keru un t y ö 11 i s t ä v y y s. 7413: kastuksen sisäasiainministeriössä 5.4.1991, Ra- Tietojen tallennus on sisäasiainministeriön 7414: javartiolaitoksen esikunnassa 21.11. 1990, Suoje- mukaan suuritöisintä sosiaali- ja terveysosastoil- 7415: lupoliisissa 14.12.1990 ja Ulkomaalaiskeskuk- la ja kouluosastoilla, joiden kautta suurimmat 7416: sessa 6.2.1991. tietomäärät kulkevat kunnista valtionhallintoon. 7417: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat Kun tämä työ on kausiluonteista ja usein tiuk- 7418: perehtyneet lääninhallinnon tiedonkeruun ja tie- kaan aikatauluun sidottua, joudutaan ministe- 7419: tohallinnon kehittämiseen, aluepolitiikkaan, riön mukaan merkittävä osuus osastojen koko- 7420: ulkomaalaishallinnon tehostamiseen, kansalais- naistyövoimasta sitomaan näihin tehtäviin osak- 7421: ten yleiseen turvallisuuteen ja lapsirikollisuu- si vuotta. Huomattavia tiedonkerääjiä ovat myös 7422: teen. Sisäasiainministeriöön tehdyn tarkastus- palo- ja pelastustoimi, kaavoitus- ja asuntotoimi 7423: käynnin yhteydessä on lisäksi käsitelty talous- sekä ympäristönsuojelun hallinto. Erityisesti ym- 7424: ym. erityisrikollisuuden kehitystä ja hälytysalue- päristöministeriön hallinnonalalla tiedonkeruu- 7425: jakojen uudistamista. tarve edelleen kasvaa. 7426: Pohjois-Karjalan läänissä on vuonna 1988 sel- 7427: vitetty kuntien ja lääninhallituksen välistä tie- 7428: Sisäasiainministeriö donkeruuta ja siirtoa. Kysely koski kaikkia 7429: kunnan sektoreita ja siinä tutkittiin mm. kunnan 7430: Lääninhallinnon tiedonkeruu. Kunnille ja kun- käyttämiä resursseja lääninhallituksen pyytämän 7431: tainliitoille on tarkoin erityislainsäädännössä ja tiedon hankinnassa. Eniten kuntia työllistivät 7432: sen nojalla annetuissa eriasteisissa normeissa terveydenhuollon, sivistystoimen sekä palo- ja 7433: määritelty velvoitteet toimittaa tietoja lääninhal- pelastustoimen aloilta kerättävät tiedot. Eri ky- 7434: lituksille. Valtaosa valtionhallinnon kuntiin selyihin vastaamiseen käytettiin kunnissa kaik- 7435: kohdistamasta tiedonkeruusta perustuu nimen- kiaan 268 työpäivää kuntaa kohti eli n. 25 hen- 7436: omaan lainsäädäntöön. Lääninhallitusten rooli kilötyövuotta kaikkien Pohjois-Karjalan läänin 7437: keskusvirastoille tietoja tuottavana ja välittävä- kuntien osalta. Lääninhallituksessa kunnilta 7438: nä viranomaisena on samoin määritelty säädök- kerättävän tiedon käsittelyyn käytettiin n. 4,5 7439: sillä ja ohjeilla. henkilötyövuotta. Koko maassa tähän pääasias- 7440: Pyrittäessä pois päällekkäisestä tiedonhan- sa manuaaliseen tietojenkäsittelyyn käytetään 7441: kinnasta on suunnittelussa ja päätöksenteossa sisäasiainministeriön arvion mukaan siten satoja 7442: tarvittava tiedonkeruu hallintoa hajautettaessa henkilötyövuosia sekä kunnissa että lääninhalli- 7443: annettu lääninhallitusten tehtäväksi. Lääninhal- tuksissa. 7444: litukset tarkistavat kerätyn tiedon sekä tallenta- 7445: vat ja muokkaavat sen keskushallinnon tarpeita T i e t o j e n k ä y t t ö. Kunnilta kerättävää 7446: varten. tietoaineistoa varten luodut monet suuret tie- 7447: Kunnista tiedot on toimitettu lääninhallituk- tojärjestelmät on kehitetty kussakin keskusviras- 7448: siin pääsääntöisesti lomakkeilla. Usein kunta on tossa ja ministeriössä. Niissä ovat sen vuoksi 7449: joutunut siirtämään ja muokkaamaan tiedot painottuneet sektorikohtaiset ja erityisesti kes- 7450: omista atk-järjestelmistään valtionhallinnon kushallinnon tietotarpeet. Lääninhallitusten 7451: määrittelemille lomakkeille. Sisäasiainministe- kannalta keskeisiin tietotarpeisiin sekä järjestel- 7452: riön mukaan suurella osalla kunnista ei edes ole mien välisiin liittymiin ja yhteyksiin on sisä- 7453: sellaisia sektorikohtaisia tietojärjestelmiä, joista asiainministeriön mukaan kiinnitetty vähän huo- 7454: tarvittava tieto olisi saatavissa konekielisenä. miota. 7455: Lääninhallituksista tiedot siirretään jo konekieli- Keskeisimmät lääninhallituksiin kerätyn tie- 7456: sinä keskushallinnon käyttöön. don käyttäjät ovat sosiaali- ja terveysministeriö, 7457: 81 7458: 7459: opetushallitus ja ympäristöministeriö, joiden Konekielisen tiedonsiirron ongelma on stan- 7460: tarvitsemia tietoja on myös eniten. dardien puuttuminen eli se, että järjestelmien 7461: Lääninhallituksilla on tiedonkeruuosa ansios- tietosisällöt ja luokitukset eivät vastaa toisiaan. 7462: ta käytettävissään omia tehtäviään varten mer- Kuntien tietojärjestelmissä ei ole tarvittavia tie- 7463: kittäviä tietovarastoja, jotka kuvaavat monipuo- toja tai ne ovat siinä muodossa, että niitä ei 7464: lisesti kuntien asemaaja toimintaa. Järjestelmien voida täysin hyödyntää valtionhallinnon järjes- 7465: sektorikohtaisuuden vuoksi on tiet0jen yhteis- telmissä. Suurella osalla kunnista ei vielä ole 7466: käyttö läänin tilaa ja tarvetta arvioitaessa sisä- tietojärjestelmiä, joista tarvittavia tietoja voitai- 7467: asiainministeriön mukaan kuitenkin suuritöistä siin siirtää valtionhallinnon käyttöön. 7468: ja hankalaa. Teknisiä esteitä konekieliseen tiedonsiirtoon 7469: Lääninhallitusten keräämiä tietoja käyttävät ei ministeriön mukaan enää ole ja lääninhallituk- 7470: myös kunnat jonkin verran hyväkseen. Tällöin silla. alkaakin jo olla tähän hyvät tekniset val- 7471: on kysymys erilaisista yhteenvedoista ja vertailu- miudet. Lääninhallituksiin on rakennettu siirto- 7472: tiedoista, jotka kuvaavat kuntien asemaa muihin pankkijärjestelmä (SPANKKI), joka teknisesti 7473: kuntiin nähden. Eräitä tietoja ja yhteenvetoja mahdollistaa tiedonsiirron kunnan järjestelmäs- 7474: toimitetaan kunnille myös lakisääteisesti, mm. tä lääninhallituksen sovellukseen. Ministeriön 7475: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta. mukaan järjestelmää on jo käytetty kertomus- 7476: vuonna n. 30 kunnan PELU-tietojen siirtoon ja 7477: Tiedonkeruun on g e 1m a t. Valta- sillä on päästy huomattaviin työn säästöihin 7478: kunnallisten tietojärjestelmien tietosisältö ei ole sekä kunnissa että lääninhallituksissa. 7479: aina riittävästi palvellut järjestelmien kehittämis- Sisäasiainministeriön mielestä tulisi pikaisesti 7480: vastuussa olleiden viranomaistenkaan tarpeita. tehdä perusratkaisu yhdenmukaisesta menettely- 7481: Keskusvirastot ovat oman toimintansa tueksi tavasta, jolla kaikki tiedot viranomaisten kesken 7482: suorittaneet vuosittain lukuisia erilliskyselyjä- ja siirretään, jos julkishallinnossa halutaan päästä 7483: selvityksiä joko lääninhallitusten kautta tai suo- pois manuaalisesta tiedonvälityksestä ja päällek- 7484: raan kuntiin. Tietojenkäsittelyn hajauttamisella käisestä työstä ja näin saavuttaa merkittäviä 7485: lääninhallituksiinkaan ei siten ole päästy monen- kustannussäästöjä. Ratkaisuksi on ministeriön 7486: kertaisesta ja päällekkäisestä tiedonkeruusta. Ti- mukaan esitetty OVT/EDI-standardia, jonka 7487: lastokeskus kerää lisäksi omilla kyselyillään käyttö on yleistymässä yksityisellä sektorilla. 7488: suoraan kunnilta tietoja tilastotoimintaansa Sen käyttöönotto julkisessa hallinnossa merkitsi- 7489: varten. si kuitenkin niin suurta muutosta esim. työnkul- 7490: Sisäasiainministeriön mukaan Tilastokeskuk- kuihin, toimintamuotoihin, toimenkuviin ja jär- 7491: sella olisi tekniset mahdollisuudet saada tarvitse- jestelmäkehittämiseen, että päätös standardiin 7492: mansa tiedot suoraan lääninhallitusten tietojär- siirtymisestä olisi tehtävä mahdollisimman kor- 7493: jestelmistä, mutta järjestelmien tietosisällöt ja kealla tasolla. Hankkeen läpivienti julkishallin- 7494: luokitukset eivät suurelta osin vastaa tilastotoi- nossa olisi hidasta ja melko kallista, mutta jos 7495: men tarpeita. Niistä järjestelmistä, joiden sisäl- laajamittaiseen konekieliseen tiedonsiirtoon ha- 7496: lön kehittämistyössä Tilastokeskus on ollut mu- lutaan päästä, olisi hanke ministeriön mukaan 7497: kana, tiedot toimitetaan sille konekielisenä. Täl- pakko toteuttaa. 7498: lainen järjestelmä on ministeriön mukaan esim. Julkishallinnossa on periaattessa suhtauduttu 7499: peruskoulun ja lukion oppilaitos- ja opettajare- myönteisesti OVT/EDI-standardin käyttöönot- 7500: kisteri (PELU), josta Tilastokeskus saa tarvitse- toon tiedonsiirrossa. Asia ei kuitenkaan ole 7501: mansa oppilaitos- ja oppilastilastot. suuresti edennyt, mihin ministeriön mukaan on 7502: Kunnissa valtionhallinnon tiedonkeruu koe- ollut syynä mm. tiedon ja osaamisen puute, 7503: taan ministeriön mukaan osittain tarpeettomak- tiedonsiirron osapuolten runsaus ja tietojärjes- 7504: si, työlääksi ja epäyhtenäiseksi. Kunnat joutuvat telmien jatkuva muuttuminen. Konkreettisiin 7505: keräämään, ylläpitämään ja siirtämään tietoja, hankkeisiin ei ole ryhdytty. 7506: joita ne eivät itse tarvitse toiminnassaan. Minis- Ministeriön yhteydessä toimiva julkisen hal- 7507: teriön mielestä tulisi kerätä vain sellaisia tietoja, linnon neuvottelukunta (JUHTA) on ryhtynyt 7508: joita molemmat osapuolet tarvitsevat. Tiedot selvittämään OVT/EDI-standardin käyttöön- 7509: tulisi ministeriön mukaan joka tapauksessa saa- oton edellytyksiä julkisessa hallinnossa ja käyn- 7510: da konekielisinä suoraan kuntien tietojärjestel- nistämään kokeiluja, joihin mm. oikeusministe- 7511: mistä. Turhaa tiedonsiirtoa voitaisiin välttää riön tietohallintoyksikkö ja maatilahallitus ovat 7512: nimenomaan tiedonsiirtoa kehittämällä. ilmoittaneet halukkuutensa. Samoin on käynnis- 7513: 7514: 6 3IIOIIF 7515: 82 7516: 7517: tetty periaatteessa koko julkisen hallinnon katta- tiivinen johtaja. Tiedonkeruun kannalta tämä 7518: va standardien laadinta kertomusvuonna val- tarkoittaisi lääninhallituksen mielestä sitä, että 7519: mistuneen standardointiohjelman mukaisesti. vain kunnat tarvitsevat yksityiskohtaista perus- 7520: tietoa. Tällä hetkellä keskushallintoa varten 7521: Valtionosuusuudistus ja tie- kerätään kuitenkin hyvinkin yksityiskohtaista 7522: don keruu. Siirtyminen kuntien laskennalli- tietoa. 7523: siin avustuksiin tarkoittaisi sisäasiainministeriön Esimerkkeinä lääninhallitus mainitsee maa- ja 7524: arvion mukaan mm. sitä, että koulutoimen ja metsätalousministeriölle eläinlääkintähuollosta 7525: sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan seuran- kerättävät tiedot. Kuukausittain kerätään seu- 7526: taa palvelevien tietojen tulisi liittyä aiempaa ko- raavat tilastot: 7527: konaisvaltaisemmin osaksi kuntien toiminnallis- -kuukausi-ilmoitus eläintaudeista 7528: ta kokonaisuutta kuitenkin siten, että sektorei- - luettelo eräistä eläinten tartuntatauteihin 7529: den painopistealueiden seuranta olisi mahdollis- kohdistuvista toimituksista 7530: ta. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmien kannal- - rajoittavien määräysten alaisten karjojen 7531: ta uudistuksen pitäisi olla radikaali. Tietosisältö- lukumäärä läänissä 7532: jä ja rakenteita pitäisi ministeriön mukaan - kuukausi-ilmoitus tarkastuseläinlääkäreiden 7533: muuttaa nykyisestä sektorikohtaisesta käsittely- sijaisista 7534: tavasta kokonaisvaltaiseksi käsittelyksi, joka -läänin alueella avoinna olevat kunnan eläin- 7535: kuvaisi ja mittaisi eri toimintojen keskeisintä lääkärin virat. 7536: olemusta, siis eräänlaisia kärkimuuttujia. Eräis- Vuosittain kerättäviä tilastoja ovat seuraavat: 7537: sä sektoriministeriöissä tietotarpeiden tarkenta- - vuosiyhdistelmät maidontarkastuksesta Kuo- 7538: mistyö on ollut jo jonkin aikaa käynnissä. pion läänissä kunnittain tai kuntainliitoittain 7539: Suunnitellun valtionosuusuudistuksen yhtenä - vuosiyhdistelmät lihantarkastuksesta teuras- 7540: perustarkoituksena on ministeriön mukaan ollut tamoittain tai lihantarkastamaittain 7541: kuntien tiedonantovelvollisuuksien vähentämi- - vuosiyhdistelmät kunkin tarkastuseläinlääkä- 7542: nen ja tietojen saannin järjestäminen uudella rin suorittamasta hirvenlihantarkastuksesta. 7543: tavalla. Ministeriön mukaan näyttäisi kuitenkin Valtiontilintarkastajille antamassaan lausun- 7544: siltä, että tietomäärä ei huomattavasti vähenisi. nossa Kuopion lääninhallitus painottaa nimen- 7545: Tietyt tehtävät poistuisivat, mutta uusia, sisällöl- omaan periaatteellisena kysymyksenä sitä, mikä 7546: tään vielä tarkentamattomia tehtäviä tulisi tilal- käyttöarvo yksityiskohtaisella jatkuvalla tietojen 7547: le. tuottamisella keskushallinnolle on. Kun tehtäviä 7548: Valtionosuusuudistuksen yhteydessä olisi ja päätösvaltaa delegoidaan, ei keskushallinto 7549: ministeriön mielestä mahdollisuus siirtyä julki- voi tarvita entisen kaltaista yksityiskohtaista 7550: sessa hallinnossa OVT/EDI-standardin mukai- tilasto- ja rekisteritietoa. Tästä syystä olisi lää- 7551: seen tiedonsiirtoon, jos eri osapuolilla olisi siihen ninhallituksen mielestä opetushallitukselle sekä 7552: halua. Standardoimalla kuntien ja valtionhallin- sosiaali- ja terveyshallitukselle lailla annettua 7553: non välinen tiedonsiirto olisi mahdollista luopua tietojensaantioikeutta tulkittava suppeasti, niin 7554: uudistuksen yhteydessä kaavaillusta asiakirjojen ettei kyseisten keskusvirastojen tietojen hankinta 7555: muodossa tapahtuvasta tiedonvälityksestä. johda aluetasolla olevien virastojen kanssa pääl- 7556: Myös Tilastokeskuksen rooli kuntien toiminta- lekkäiseen tietojenkeruuseen tai sellaisten tieto- 7557: ja taloustilastojen tuottajana tulisi ministeriön jen hankintaan, joille ei ole käyttöarvoa keskus- 7558: mielestä ottaa uudelleen tarkasteltavaksi. virastoissa. 7559: Suunnitellun valtionosuusjärjestelmien uudis- 7560: Kuopion 1äänin h a 11 i t u s. Julkis- tuksen osalta lääninhallitus huomauttaa, että 7561: hallinnossa meneillään olevien suurten uudistus- uudistusta valmisteltaessa on pyritty keventä- 7562: hankkeiden yhteydessä tulisi Kuopion läänin- mään sunnittelujärjestelmiä ja kuntien toimin- 7563: hallituksen mielestä muutokseen pyrkivän hal- nallista sääntelyä sekä luopumaan toteuttamis- 7564: linnon tehdä itselleen selväksi päätöksenteon eri suunnitelmien ja valtionosuusselvitysten laadin- 7565: hierarkiatasot. Tulisi selvittää, mitä päätöksiä nasta. Uudistuksen myötä valtionosuustehtävien 7566: milläkin hallinnon tasolla tehdään ja mitä tietoa hoidon seurannassa ja valvonnassa tarpeellisten 7567: päätöksenteossa eri hallinnon tasoilla tarvitaan. tietojen on arvioitu sisältyvän kuntien kunta- 7568: Keskushallinnon ja ennen kaikkea hallinnon- suunnitelmiin ja talousarvioihin sekä tilinpää- 7569: alastaan vastaavan ministeriön tulisi lähinnä olla töksiin ja kunnalliskertomuksiin valtion ja kun- 7570: hallinnonalansa strateginen ohjaaja eikä opera- tien yhteisesti sopimaHa tavalla. Lääninhallituk- 7571: 83 7572: 7573: sen mukaan eräitä mm. koulutoimen valtion- vaa, ja eri viranomaisten kunnista keräämät 7574: osuuden suunniteltuja määräytymisperusteita on konekieliset tietovarastot tulisi voida hyödyntää 7575: vaikea ymmärtää sisältyvän edellä mainittuun tietoverkkojen avulla. Etenkin piirihallintoviran- 7576: aineistoon. Oppilasmääriä, majoitettavien ja omaisten kanssa tulisi voida sopia yhtenevistä 7577: kuljetettavien oppilaiden määriä ja tuntikehyk- menettelyistä tietojärjestelmillä kerättävien tie- 7578: siin liittyviä määräytymisperusteita tultaneen tojen yhteiskäytöstä. Kun kansalaisten tasaver- 7579: uudistuksen toteutuessa selvittelemään kunta- ja taisuuden periaate, yhteiskunnan sektoreiden ja 7580: tapauskohtaisesti lääninhallituksen toimesta. toimintojen yhteensovittaminen sekä julkisten 7581: Valtionosuuden määräytymisperusteissa olisi voimavarojen kohdentaminen myöhemminkin 7582: lääninhallituksen mielestä myös opetustoimen edellyttävät riittäviä alueellisia tietoja, on tie- 7583: osalta päästävä siihen, että perusteet löytyisivät donkeruu lääninhallituksen mielestä tarkoituk- 7584: yleisistä tilastokeskuksen ylläpitämistä tilastoai- senmukaista monelta osin toteuttaa aluetasolla. 7585: neistoista. Tällöin Tilastokeskus keräisi tiedot Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yh- 7586: suoraan kunnilta ja tuottaisi tilastot ja rekisterit. teydessä tulisi koordinoidusti sopia tiedoista, 7587: Näin päällekkäinen tiedonkeruu pitäisi pystyä jotka on taloudellisintaja tarkoituksenmukaisin- 7588: välttämään. ta kerätä samalla kertaa lääninhallituksen toi- 7589: mesta. 7590: 0 u 1 u n 1 äänin h a 11 i t u s. Oulun lää- 7591: ninhallituksen mukaan kunnat kokevat päällek- K e s k i - S u o m e n 1 ä ä n i n h a 11 i t u s. 7592: käisen tietojen keräämisen rasitteeksi, johon Keski-Suomen lääninhallituksen mielestä valta- 7593: tulisi löytää helpotusta. Erilaisia taloustietoja kunnalliset sosiaali- ja terveystoimen järjestel- 7594: keräävät nykyisin ainakin seutukaavaliitot, elä- mät palvelevat lähinnä keskushallintoa. Niiden 7595: ke- ja työmarkkinalaitokset, kunnalliset keskus- merkitys lääninhallituksen sosiaali- ja terveys- 7596: järjestöt, lääninhallitus ja Tilastokeskus. Muita osaston toiminnassa on melko vähäinen, kun 7597: keskeisiä tietojen kerääjiä ovat esim. asumis- ja otetaan huomioon tiedostojen ylläpitämiseen 7598: rakennustietojen osalta asuntohallitus ja väestö- käytetty työmäärä. Osasto toimii käytännössä 7599: rekisterikeskus. Vastaukset kyselyihinjoudutaan varsin mittavana tallennusyksikkönä, jossa pe- 7600: usein tekemään manuaalisesti, sillä kysyitävien rustietoa siirretään paikasta ja muodosta toi- 7601: tietojen tarkastelukulma poikkeaa kunnan oman seen. 7602: tietojärjestelmän määrityksistä. Yleisperiaattee- Sosiaali- ja terveysosastolla kerättävät tiedot 7603: na kuntien ja valtion tietojärjestelmien yhtenäis- ovat toisistaan irrallisia, pelkästään erillisiä re- 7604: tämisessä tulisikin lääninhallituksen mukaan olla sursseja kuvaavia faktatietoja, jotka lähinnä 7605: se, että tiedonkeruu tapahtuu ensisijaisesti nor- kuvaavat palvelujen tarjonnan tasa-arvoisuutta. 7606: maalien viranomaistoimintojen yhteydessä ja Kysyntäpuolella kuvataan eräitä määrällisiä 7607: että kerran tietokoneelle saatu tietoaineisto on käyttölukuja. Lääninhallituksen mielestä näillä 7608: myös muiden viranomaisten käytettävissä kone- tiedoilla ei voida analysoida kansalaisten hyvin- 7609: kielisenä. vointiin ja elämäntilanteeseen vaikuttavia alueel- 7610: Lääninhallituksen siirtyessä vuoden 1993 alus- lisia tekijöitä. 7611: ta tulosbudjetointiin ja suunnitellun valtion- Osa tiedonkeruusta on lääninhallituksen mie- 7612: osuusuudistuksen toteutuessa tulisi lääninhalli- lestä päällekkäistä, sillä samoja tietoja keräävät 7613: tuksen kerätä kunnilta edelleen ne tiedot, joilla mm. sairaanhoitopiiri, sairaalaliitto ja sosiaali- 7614: on käyttöarvoa viraston toimiessa uusimuotoise- ja terveyshallitus. 7615: na alueellisena asiantuntijana ja kehittämisyk- Kouluosastolla tietokantoihin käytettyjen 7616: sikkönä (arviolta esim. 10-20 % nykyisistä resurssien määrä on lääninhallituksen mielestä 7617: PELU-tiedoista), sekä ne, joilla on yhteiskunnal- huomattavasti suurempi kuin niistä saadut tuo- 7618: lisesti merkitystä ja käyttöä muualla valtionhal- tot. Tarvetta tietokantojen keventämiseen olisi 7619: linnossa. sen vuoksi olemassa. 7620: Tulevaisuudessa Oulun lääninhallitus katsoo Myös kouluosaston hallinnonalalla on tie- 7621: tarvitsevansa systemaattisia seurantatietoja oh- donkeruun päällekkäisyys huomattavaa. Tältä 7622: jausjärjestelmän tueksi, läpileikkaus- ja otanta- osin lääninhallitus viittaa Tilastokeskuksen tie- 7623: tietoja painopistealueiden ja strategioiden määri- donkeruuseen ja kuntien omien mm. peruskou- 7624: tykseen ja tutkimustietoa kehittämishankkeiden lua, lukiota ja kirjastoja koskevien tietokantojen 7625: yhteydessä. ylläpitoon. Kuntien tiedot joudutaan tallenta- 7626: Tarve muokata tietoa läänihallituksissa kas- maan erikseen myös lääninhallitusten tietokan- 7627: 84 7628: 7629: toihin. Tieto tulisi voida tallettaa siinä virastossa lisäksi tarvittaisiin panostietoja kuntien suunni- 7630: tai laitoksessa, jossa se syntyy ja siirtää edelleen telmista ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntain- 7631: konekielisenä niille hallinnon tasoille, jotka ky- liitoilta. 7632: seistä tietoa tarvitsevat. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisen 7633: Kaksinkertaista työtä tehdään lääninhallituk- perustietoaineiston (panokset, kustannukset, 7634: sen mielestä myös YHVA-rekisterin tallennus- perussuoritteet) voisi lääninhallituksen mielestä 7635: vaiheessa. Oppilaita koskevat tiedot tallenne- kootajokin muukin organisaatio kuin lääninhal- 7636: taan tallennusfirmoissa ja toimitetaan manuaali- litus, jolloin kuitenkin lääninhallinnon näkökul- 7637: sessa muodossa lääninhallituksiin. Lääninhalli- man huomioon ottaminen tietojen hankinnassa 7638: tuksissa manuaalisia listoja päivitetään, kunnes olisi varmistettava. Erityisselvitykset palvelujen 7639: samat tiedot myöhemmin tallennetaan myös atk- laadusta ja kattavuudesta vaatisivat sosiaali- ja 7640: pohjaiseen YHV A-tietokantaan sen saavuttua. terveydenhuollon omaa tietojen keruuta. 7641: Kyseiset päivitykset tulisi lääninhallituksen Kouluosaston osalta lääninhallitus on katso- 7642: mukaan voida tehdä suoraan atk:lle, mutta se nut, että toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot 7643: edellyttäisi, että tietokannat olisivat ajoissa käy- peruskoulusta ja lukiosta ovat jo yhtenäisiä ja 7644: tettävissä. niitä käytetään hyväksi atk:n avulla. Konekie- 7645: linen tiedonsiirto ei tässä mielessä olisi työn ra- 7646: H ä m e e n 1 ä ä n i n h a 11 i t u s. Hämeen tionalisointia, mutta voisi kyllä hyvin toteutettu- 7647: lääninhallitus toteaa, että nykyisin sosiaali- ja na vähentää lääninhallituksen tallennustyötä. 7648: terveysosastolla kerättävien rekisterien tietojen Ammatillisen koulutuksen osalta lääninhalli- 7649: käyttöarvo on sidoksissa nykyiseen suunnittelu- tus kaipaisi erityisesti ns. opiskelijavirtatilasto- 7650: ja valtionosuusjärjestelmään. Siten ne ovat vält- jen, ammatillista liikkuvuutta kuvaavien tietojen 7651: tämättömiä. Mikäli suunnittelu- ja valtionosuus- ja työelämän kehitysarviotietojen kehittämistä 7652: järjestelmä (SVOL) poistuu, sisältää kuitenkin tietokantamuotoon. Näitä tietoja tarvittaisiin 7653: nykyinen kertomustietojärjestelmä (KETI) kun- kaikilla opetushallinnon tasoilla ja myös työhal- 7654: tien ja kuntainliittojen tietoja kustannuksista, linnossa. Lääninhallituksen mukaan olisikin 7655: henkilökunnasta ja palvelujen toiminnasta. Näi- tarkoituksenmukaisinta, että Tilastokeskus ylei- 7656: tä ei ole saatavilla muista rekistereistä. Ainoas- senä tiedonkerääjänä ja tuottajana kehittäisi 7657: taan Sairaalaliitto kokoaa ja julkaisee osittain nykyisiä tietokantojaan sellaisiksi, että niitä voi- 7658: samoja tietoja. taisiin koulutussuunnittelussa täysipainoisesti 7659: Nykyisessä tietojen keruussa voitaisiin läänin- käyttää. 7660: hallituksen mukaan henkilökuntaa koskevien Tilastokeskuksen ylläpitämän aluetietokan- 7661: tietojen keruuta kehittää ja tehostaa siten, että nan (ALTIKA) käyttömahdollisuus lisäisi lää- 7662: saman henkilön eri tietoja ei kysyttäisi monessa ninhallituksen kouluosastolla tehtävän lyhyen, 7663: järjestelmässä (esim. TOTI, VOS, KETI, ter- keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutussuunnit- 7664: veydenhuollon virka- ja toimilisäykset, vajaus- telun osuvuutta. Pelkästään ammatillisen koulu- 7665: selvitykset). tuksen määrän suunnittelun kehittämiseksi olisi 7666: SVOL-järjestelmien käyttöarvoa laskee lää- oltava mahdollisuus aluetietokannan käyttöön. 7667: ninhallituksen mielestä se, että kerättävät tiedot Tällöin tarvittaisiin kuitenkin asianmukaiset lait- 7668: koskevat kutakin palveluntuottajaa, jolloin teet ohjelmistoineen, tietokannan kehittämiseen 7669: kuntia koskeva tieto mm. väestön saamista pal- riittävä määräraha ja koulutusta tietokannan 7670: veluista, niiden kustannuksista ja suoritteiden käyttöön. 7671: laadusta vaatii erillisen tietojen keruun. Tästä 7672: johtuu myös tietojen vertailun työläys ja osittain T i 1a s t o k e s k u s. Tilastokeskuksen mu- 7673: mahdottomuus yhteisellä aluejaolla sekä sosiaa- kaan yhteistyö lääninhallitusten kanssa on val- 7674: li- että terveydenhuollossa. tion keskushallinnon tarvitsemien tilasto- ja re- 7675: Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista kehit- kisteritietojen keräämisessä ja tuottamisessa ol- 7676: tymistä koskeva tietotarve edellyttää lääninhalli- lut melko vähäistä. Tämä on johtunut siitä, että 7677: tuksen mielestä uudenlaista kunnittaista tietojär- Tilastokeskus on kerännyt kunnilta yleisiä tilas- 7678: jestelmää. Se voisi olla nykyisen kertomustieto- totietoja, kun taas lääninhallitusten tiedonkeruu 7679: järjestelmän suuruusluokkaa, mutta sisältää puolestaan palvelee suurelta osin valtionosuus- 7680: kustannustietojen ohella myös laatua ja palvelu- toimintaa. Päällekkäisyyksiä on Tilastokeskuk- 7681: jen kattavuutta kuvaavia tietoja. sen mukaan lähinnä taloustiedoissa ja jonkin 7682: Kunnittaisten vertailukelpoisten perustietojen verran opetuspuolen tiedoissa. Sosiaali- ja ter- 7683: 85 7684: 7685: veysalan tilastoista vastaavat nykyisen työnjaon mikä vaikuttanee myös tietotarpeisiin ja työnja- 7686: mukaan sosiaali- ja terveysministeriö sekä so- koihin. Tavoitteena olisi, että tiedot palvelisivai 7687: siaali- ja terveyshallitus. Päällekkäisyydestä huo- kuntia (mm. vertailutiedot muihin kuntiin), ns. 7688: limatta tiedot eivät Tilastokeskuksen mukaan sektoriviranomaisia (esim. sosiaali- ja terveyspo- 7689: ole nykyisellään korvattavissa toisinaan, mikä litiikan painopisteet, ohjaus ja seuranta), yleistä 7690: johtuu tietojen erilaisesta käyttötarkoituksesta ja talouspolitiikkaa (perusaineistonaan kansanta- 7691: siten erilaisesta määrittelystä. louden tilinpito) sekä mahdollisia lääninhallin- 7692: Tiedonkeruun rationalisoimiseksi ja työnjaon non tietotarpeita, mikäli ne poikkeavat edellisis- 7693: selkiinnyttämiseksi on valtion keskushallinnossa tä. Tähän tavoitteeseen pääseminen on Tilasto- 7694: Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin meneillään keskuksen mukaan mahdotonta, ellei puututa 7695: useitakin kehittämishankkeita, joita se on ollut myös itse lainsäädäntöön eli siihen tapaan, jolla 7696: käynnistämässä ja joissa se on mukana. Sosiaali- esim. valtionosuuteen oikeuttavia tietoja määri- 7697: ja terveysministeriön hallinnonalan tilastotoimi- tellään. 7698: kunnan työ on jo valmistunut. Y mpäristöhallin- Kun sisältöasioista on päästy yhteisymmär- 7699: non osalta työtä tehdään Tilastokeskuksen yh- rykseen, voidaan tiedot kuntien tietotekniikan 7700: teydessä toimivan tilastoneuvoston jaostossa ja edistyessä toimittaa konekielisessä muodossa 7701: työn on määrä valmistua vuoden 1991 loppuun joko lääneihin tai suoraan keskushallintoon. 7702: mennessä. Opetushallinnon kulttuuripuolen tie- Toimitetaanpa tiedot kumpaan hyvänsä, tarvi- 7703: tojärjestelmien kartoitus on alkanut kertomus- taan joka tapauksessa joko lääneissä tai keskus- 7704: vuonna työryhmätyönä ja jatkunut projekti- hallinnossa (Tilastokeskus) asiantuntevaa henki- 7705: työnä vuoden 1991 maaliskuusta. Kaikissa edel- lökuntaa tarkistamaan tietojen oikeellisuus. 7706: lä mainituissa ryhmissä on sekä keskushallinnon Nykyisellään lääninhallinnon ylläpitämien tieto- 7707: että kuntapuolen eri tahojen edustus. Koulujen järjestelmien sisällön laatutaso luokitus- ja 7708: osalta vastaava työ pyritään Tilastokeskuksen määritysongelmien ohella ei Tilastokeskuksen 7709: mukaan käynnistämään vuoden 1991 aikana. mielestä vastaa niitä laatuvaatimuksia, joita 7710: Edellä mainituissa ryhmissä ei ole lääninhalli- esim. sen tuottamiin tilastoihin on totuttu liittä- 7711: tusten edustusta, koska Tilastokeskuksen mu- mään. 7712: kaan on tulkittu, että lääninhallitukset toimivat Valtion keskushallintoon on perinteisesti kerät- 7713: ensisijaisesti kunnista keskushallintoon välitettä- ty paljon detaljitietoa kuntien ja valtion piiri- ja 7714: vien tiedonkeruiden solmukohtina. Keskeinen paikallishallinnon yksityiskohtaista ohjausta var- 7715: kysymys Tilastokeskuksen mukaan on se, mitä ten. Kun hallinnon kehittämisessä on yhä enem- 7716: tietoja kunnista tarvitaan ja mikä keskushallin- män siirrytty tehtävien ja toimivallan delegointiin 7717: non taho niitä tarvitsee. Lisäksi tärkeää on ja eräät merkittävät keskusvirastot ovat muuttu- 7718: päällekkäisten tiedonkeruiden minimointi. Kan- neet ohjausyksiköistä kehittämisyksiköiksi, pitäisi 7719: taa ei ole otettu siihen, tulisiko lääninhallitusten tämän muutoksen näkyä myös keskushallinnon 7720: edelleen toimia tiedonkeruiden solmukohtina vai tietotarpeen muuttumisena ja vaikuttaa siis tieto- 7721: toimitettaisiinko tiedot suoraan keskushallinnol- jen keruuseen. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan aina 7722: le. tapahdu. Tilannetta hankaloittaa tiedonkeruun 7723: Tilastokeskus on myös käynnistänyt kuntien sektoripainotteisuus, minkä vuoksi kerätyn tiedon 7724: taloustilaston uudistamisen, jonka tavoitteena hyödyntäminen laajemmalti on hankalaa. 7725: on ajanmukaistaa tietosisältö sekä valmistautua Suunniteltu valtionosuusjärjestelmän uudistus 7726: mahdollisiin työnjakojen tarkistuksiin tiedon ja jo pikaisia periaateratkaisuja edellyttävä val- 7727: keräämisessä kunnilta. tion aluehallinnon uudistaminen tulevat merkittä- 7728: Tilastokeskuksen mielestä tiedonkeruiden västi muuttamaan ohjausjärjestelmiä ja siten myös 7729: päällekkäisyydessä ensisijainen kysymys on tie- valtion keskushallinnon tiedontarvetta. Valtionti- 7730: tosisältöjen määrittelystä eri tietojärjestelmissä lintarkastajien mielestä on syytä kuitenkin jo ensi 7731: ja vasta toissijaisesti tietoteknisistä ratkaisuista. tilassa vakavasti joka hallinnonalalla selvittää, 7732: Nykyisestä tilanteesta, jossa eri tarkoituksiin mitä tietoja kunnilta ja valtion alue- ja paikallis- 7733: kerätään tietoja erilaisilla luokitteluilla ja mää- hallinnolta joko lainsäädännön tai muiden päätös- 7734: rittelyillä, päästään eroon vain sillä, että selvite- ten perusteella säännöllisesti kerätään. Tiedonke- 7735: tään erilaiset tietotarpeet ja määritellään niiden ruun välttämättömyys ja mahdollinen päällekkäi- 7736: sisällöt mahdollisimman yleiskäyttöisesti. Tilan- syys tulee selvittää eli käytännössä käynnistää 7737: ne tietotarpeiden määrittelylle on siinä mielessä laajat ns. tiedonkeruun perkaustalkoot. Kunnille 7738: otollinen, että ohjauskulttuuri on muuttumassa, valtion tiedonkeruu on usein melkoinen rasite ja 7739: 86 7740: 7741: siitä on harvoin hyötyä kuntien omassa toiminnas- Yleinen turvallisuus ja rikollisuus. Parlamen- 7742: sa. Valtiontilintarkastajien mielestä kuntien on taarinen poliisikomitea (KM 1986116) asetti po- 7743: voitava edellyttää, että heidän työpanoksensa ei liisitoiminnalle optimitason. Sen mukaan suo- 7744: mene hukkaan, vaan että tuotetulle tiedolle to- malainen yhteiskunta sinällään asettaajärjestyk- 7745: siaan löytyy relevanttia käyttöä. sen ja turvallisuuden haasteet sekä sen vaaranta- 7746: Valtiontilintarkastajien saaman tiedon mukaan misen ja järkyttämisen ennalta estämisen perus- 7747: eräillä hallinnon osa-alueilla on käynnistetty tieto- teet sellaisiksi, että ne vastaavat kansalaisten 7748: järjestelmien tarkistamistyö yhdessä Tilastokes- yleisiä käsityksiä. Poliisin vuosien 1992-1995 7749: kuksen kanssa. Tulevaisuudessa on erityisesti sel- toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan nykyi- 7750: vitettävä, missä määrin Tilastokeskuksen tiedon- sen turvallisuustason tulisi säilyä muuttuvissakin 7751: keruu ja valtion keskushallinnon sekä myös lää- olosuhteissa. Kenttätoiminnassa on rikosten ja 7752: ninhallinnon tiedonkeruu voitaisiin yhtenäistää ja järjestyshäiriöiden ennalta estäminen etualalla. 7753: yhdistää yhdeksi toiminnaksi. Merkittävää ei si- Kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavista lain- 7754: nänsä ole se, kuka tietoja kerää, vaan se, että säädäntöhankkeista merkittävin on rikoslain 7755: kerran kerätty tieto palvelee mahdollisimman kokonaisuudistus. Oikeusministeriöitä saadun 7756: monia tiedontarvitsijoita. Valtiontilintarkastajien selvityksen mukaan ministeriössä on tarkoitus 7757: näkemyksen mukaan lääninhallitusten toiminta laatia vuoden 1991 aikana hallituksen esitys 7758: muuttuu asiantuntijapainotteiseksi ja tämä kehi- rikoslain kokonaisuudistuksen toiseksi vaiheek- 7759: t~'S vaikuttaa osaltaan lääninhallitusten tietotar- si. Esitys tulee sisältämään mm. säännökset 7760: peeseen. Nämä lääninhallinnon muuttuvat ja kas- henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. 7761: vavat tietotarpeet on ehdottomasti otettava huo- Poliisin toimivaltaa koskevan lain valmistelu 7762: mioon laajoissa tietojärjestelmäselvityksissä. Sen jatkuu sisäasiainministeriössä. Lain tarkoitukse- 7763: vuoksi olisi myös lääninhallitusten edustus tätä na on saada poliisille ajanmukaiset ja kattavat 7764: työtä tekevissä työryhmissä tarpeellinen. toimivaltuudet. 7765: Koneellisen tiedonsiirron ja tietojärjestelmien 7766: yhteiskäytön yksi keskeinen este on tietojärjestel- R i k o s t i 1 a s t o t. Rikollisuuden kehitystä 7767: mien sisällön erilaisuus, joka on hyvin laajakantoi- voidaan tarkastella rikostilastojen avulla. Polii- 7768: nen ongelma. Sen ratkaisemista hankaloittaa val- sin tietoon tuli v. 1989 kaikkiaan 806 723 rikosta, 7769: tion nykyisten toisistaan eroavien tietojärjes- joista 48% eli 389 010 oli ns. rikoslakirikoksia. 7770: telmien suuri määrä ja jatkuva muuttuminen sekä Sisäasiainministeriön poliisiosastolta saadun tie- 7771: kuntien omien tietojärjestelmien suuresti vaihtele- don mukaan rikosten määrä on vuodesta 1980 li- 7772: va taso. Valtiontilintarkastajien mielestä tietojär- sääntynyt 66 %. Kertomusvuonna rikoksia teh- 7773: jestelmien laajalla yhteiskäytöllä saavutettava! tiin kaikkiaan 833 881 ja näistä rikoslakirikoksia 7774: edut ovat niin huomattavia, että tietojärjestelmien oli 422 064. Seuraavasta asetelmasta käy ilmi 7775: standardoinnin ongelmaan on saatava aikaan koko henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten 7776: julkishallintoa koskeva periaateratkaisu. määrän kehitys v. 1985-90: 7777: 1985 1986 1987 1988 1989 1990 7778: Pahoinpitelyrikokset 7779: Pahoinpitely .................... 11 480 12 010 12 498 13 609 15 054 15 870 7780: Törkeä pahoinpitely ........ 1 891 1 820 1 905 1 978 2 147 2 433 7781: Lievä pahoinpitely ........... 3 048 2 872 2 662 2 771 2 698 2 164 7782: Yhteensä ............................. 16 419 16 702 17 065 18 358 19 899 20 467 7783: Muut henkeen ja terveyteen 7784: kohdistuneet rikokset ......... 4480 4 877 4660 5 146 5 751 5 663 7785: Kaikki yhteensä .................. 20 899 21 579 21 725 23 504 25 650 26 130 7786: 7787: Henkirikosten määrä on Suomessa ollut jä. Vuonna 1989 henkirikoksia tehtiin 138 ja ker- 7788: 110--120 vuodessa. Vaikka henkirikollisuuden tomusvuonna 148, mitkä ovat poikkeuksellisen 7789: kehitys yleensä on melko vakaa, osoittaa se korkeita määriä. 7790: 1980-luvulla Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Osa rikollisuudesta on ns. piilorikollisuutta, 7791: mukaan pikemmin nousun kuin laskun merkke- joka tosin on yleisintä lievimmissä rikoksissa. 7792: 87 7793: 7794: Rikoslakirikokset ovat lisääntyneet merkittäväs- mään alle 21-vuotiaat. Vuonna 1980 tämä osuus 7795: ti erityisesti 1980-luvun loppupuoliskolla. Esi- oli 34%. Lasten ja nuorten tilastoidun rikollisuu- 7796: merkiksi Uudenmaan läänissä rikoslakirikoksia den kehitystä voidaan kuitenkin 1980-luvulla 7797: oli v. 1985 kaikkiaan 98 552, v. 1989 136 481 ja pitää verrattain vakaana. Alle 15-vuotiaiden 7798: kertomusvuonna 159 003. tekemien lainvastaisten tekojen tilastoista ilme- 7799: Rikosten määrä on lisääntynyt eniten Helsin- nee, että vuosittaiset vaihtelut ovat suuret. Oi- 7800: gissä ja muissa suurissa asutuskeskuksissa sekä keuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan tämä 7801: yleensä Etelä-Suomessa. Rikosten määrä on johtuu mm. tekojen sarjamaisuudesta ja tilas- 7802: Helsingissä v. 1980-90 Helsingin poliisilaitok- toinuin epätarkkuudesta. 7803: selta saadun tiedon mukaan kaksinkertaistunut, Liikennerikokset ovat viime vuosina muodos- 7804: kun tarkastellaan kansalaisten yleisen turvalli- taneet noin puolet kaikista poliisin tietoon tul- 7805: suudenja siihen vaikuttavan rikollisuuden kehi- leista rikoksista. Liikenneturvallisuus on pysynyt 7806: tystä. Kehitys koko maassa on ollut samansuun- lähes muuttumattomana 1980-luvun ensimmäi- 7807: tainen, joskaan ei niin jyrkkä. Henkeenja tervey- sellä puoliskolla. Autokannan nopea kasvu ja 7808: teen kohdistuvien rikosten ja siveellisyysrikosten polttoaineen voimakas hinnanlasku ovat sen 7809: yhteismäärän Iisääntymisellä on välittömin vai- jälkeen lisänneet suuresti liikennemääriä. Tämä 7810: kutus kansalaisten yleiseen turvallisuuteen. Näi- näkyy liikennekuolemien ja -loukkaantumisten 7811: tä rikoksia oli Helsingissä v. 1980 kaikkiaan 584 sekä liikennerikosten lisäyksenä. Liikenneturval- 7812: ja kertomusvuonna 953. Näiden rikosten selvi- lisuus on kuitenkin parantunut kertomusvuoden 7813: tysprosentit ovat alentuneet vuoden 1980 aikana. Vakavat rattijuopumusturmat sitä vas- 7814: 72 %:sta kertomusvuoden 59 %:iin. toin lisääntyvät jatkuvasti. Rattijuoppojen ai- 7815: Kertomusvuoden rikostilastojen mukaan tör- heuttamissa kolareissa sai kertomusvuonna sur- 7816: keät pahoinpitelyt ovat Helsingissä lisääntyneet mansa 140 ihmistä. Luku on yhtä suuri kuin v. 7817: edellisestä vuodesta 33 %ja ryöstöt 46 %. Myös 1975, joka on ollut tähän asti synkin vuosi. 7818: omaisuusrikokset ovat lisääntyneet selvästi. Uhrien määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvun 7819: Omana erityispiirteenään on Helsingin katuku- puolivälistä. Samaan aikaan myös onnetto- 7820: vaan viime vuosina tullut nopeasti lisääntynyt muuksissa loukkaantuneiden määrä on kasva- 7821: alkoholijuomien salakuljetus ja siihen liittyvä nut. 7822: laiton myynti. 7823: Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen S i s ä a s i a i n m i n i s t e r i ö. Tilastojen 7824: mukaan lapsirikollisuuden ja nuorisorikollisuu- mukaan rikollisuus on lisääntynyt. Tästä on 7825: den kehityksestä alle 15- ja 15-17-vuotiaiden ollut seurauksena, että kansalaisten yleinen tur- 7826: kohdalla ei voida tilastojen perusteella tehdä vallisuustaso on alentunut. Pahoinpitelyrikok- 7827: selviä johtopäätöksiä. Poliisin tietoon tullut sissa huolestuttavinta on ollut se, että tavallisten 7828: nuorisorikollisuus on jonkin verran siirtynyt ja törkeiden pahoinpitelyjen määrä on selvästi li- 7829: nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin. Rikolli- sääntynyt. 7830: suuden määrä on pysynyt melko vakaana alle Rikosilmoitusten sekä erityisesti henkeen ja 7831: 15-vuotiaiden kohdalla suhteessa ikäluokan terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän voi- 7832: kokoon. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityk- makas kasvu vuodesta 1988 vuoteen 1989 johtuu 7833: sen mukaan alle 15-vuotias ei voi tehdä rikosta, osittain esitutkintalainsäädännön sekä pakko- 7834: vaan hänen rikoksensa ovat erilaisia yhteiskun- keinoja rikosasioissa koskevien uusien lakien 7835: nan kannalta epätoivottavia tekoja, joista so- voimaantulosta vuoden 1989 alussa. Lainsää- 7836: siaaliviranomaiset eivät pidä tilastoja. Sosiaalivi- dännön liberalisoituminen on vaikuttanut siihen, 7837: ranomaiset hoitavat asiakkaitaan kokonaisval- että rangaistusten erityisestävä ja yleisestävä 7838: taisemmin kuin mitä yhden syytekijän perusteel- vaikutus on entisestään vähentynyt. Kriminaali- 7839: la voi päätellä. Sosiaali- ja terveysministeriön poliittinen päätöksenteko on tukenut seuraa- 7840: mukaan tutkimuksellisesti ei ole paljon näyttöä musjärjestelmän kehittämistä siten, että van- 7841: sille, että lasten ja nuorten rikollinen käyttäyty- keusrangaistuksia on lyhennetty. Uudistus vai- 7842: minen olisi olennaisesti muuttunut 1980-luvulla. kutti sisäasiainministeriön mukaan katkaisu- 7843: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityk- vangitsemisten vähentymiseen, mikä on omalta 7844: sen mukaan nuorisorikollisuuden osuus kohosi osaltaan vaikuttanut rikosten määrään. 7845: korkeaksi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa suur- Lainmuutoksen yhteydessä vapaana olevien 7846: ten ikäluokkien vuoksi. Vuonna 1989 rikoslaki- ns. taparikollisten määrä on noussut, koska 7847: rikoksista epäillyistä 27,5 % kuului ikäryh- uudistuksen jälkeen vangitsemisten määrä on 7848: 88 7849: 7850: alentunut 3 708:sta (v. 1988) 2 990:een (v.1989) vankikuljetukset, päihtyneiden henkilöiden säi- 7851: Kertomusvuonna vangitsemisten määrä oli 1905. lössäpito ja vartiointi oikeudessa. 7852: Vankeusrangastuksia on myös lyhennetty ja Poliisilaitoksen siirtyminen tulosohjaukseen 7853: ehdollisten vankeusrangaistusten ja sakkoran- ja -johtamiseen tulee vaikuttamaan toiminnan 7854: gaistusten käyttöä lisätty. Sisäasiainministeriön tehokkuuteen. Poliisin toimintamahdollisuuk- 7855: mukaan entistä enemmän rikoksenuusijoita on sien parantamiseen tarvittaisiin Helsingin polii- 7856: vapaana. silaitoksen mukaan lainmuutos- ym. esityksiä. 7857: Tällaisia esityksiä olisivat mm. poliisin henkilö- 7858: rekisterilain säätäminen. Tällöin poliisilla olisi 7859: Oikeuspoliittinen tutkimus- mahdollisuus rekisteritietojen käyttämiseen riip- 7860: ! aito s. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen pumatta siitä, mitä varten ne on kerätty. Lupa- 7861: selvityksen mukaan Tilastokeskuksen vuosina hallinnon tehokas ja tarkoituksenmukainen hoi- 7862: 1980 ja 1988 suorittamat laajat haastattelututki- taminen on mahdollista vain karsimalla ja ke- 7863: mukset osoittavat, että väkivalta Suomessa on ventämällä lupamenettelyä sekä siirtymällä laa- 7864: vähentynyt 1980-luvulla. Tutkimukset osoitta- jemmin atk:n käyttöön. Leimaverolakia tulisi 7865: vat myös, että suhtautuminen väkivaltarikoksiin muuttaa lupahallintoasioissa siten, että maksu- 7866: on muuttunut vähemmän sallivaksi ja entistä säännökset siirrettäisiin leimaverolaista poliisin 7867: suurempi osa väkivaltatapauksista ilmoitetaan maksuasetukseen. Näin esim. passista perittävä 7868: poliisille. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos kat- maksu voitaisiin periä etukäteen. Tällöin vältyt- 7869: sookin, että tästä puolestaan on aiheutunut se täisiin esim.lunastamattajäävien passien aiheut- 7870: harha, että poliisin rikostilastot osoittavat pa- tamaita lisätyöltä. 7871: hoinpitelyrikollisuuden näennäistä lisääntymistä Vähäisten rikosten osalta tulisi rangaistusme- 7872: 1980-luvulla. nettelyä yksinkertaistaa esim. rikesakkomenette- 7873: lyn tapaan. Rikosten uusijoiden saattaminen 7874: He 1 s i n gin p o 1i i s i 1 aito s. Paikallis- nykyistä tehokkaammin kärsimään rangaistus- 7875: poliisin kehittämistä selvittänyt konsulttitoimis- taan ja heidän saattamisensa tätä kautta pois 7876: to laati rikostilastojen pohjalta tilastoanalyysin, rikollisesta toiminnasta olisi Helsingin poliisilai- 7877: jonka mukaan suhteellinen turvallisuustaso on toksen mukaan tärkeää. Alle 15-vuotiaat syyllis- 7878: Helsingissä ylivoimaisesti maan heikoin. Turval- tyvät yhä useammin rikoksiin. Heidän rikoskier- 7879: lisuustaso on v. 1987~90 heikentynyt, minkä teensä katkaisemiseksi olisi tärkeää, että lapsiin 7880: pääosin voidaan katsoa johtuvan rikollisuuden ja nuoriin kohdistuvien kontrollijärjestelmien 7881: määrän noususta. toimintaa tehostettaisiin. 7882: Rikollisuuden kasvuun ovat vaikuttaneet Helsingin poliisilaitoksen mukaan poliisien 7883: myös mm. päihdehuoltolain muuttaminen ja peruskoulutusta tulisi tilapäisesti lisätä, jotta 7884: irtolaislain kumoaminen, ehdonalaiseen vapau- poliisivajauksen aiheuttamat haitat voitaisiin 7885: teen päästämisen varhentaminen vuoden 1989 poistaa. Vajaus näkyy eniten rikollisuutta ennal- 7886: alusta, kansainvälisen kanssakäymisen lisäänty- ta estävän toiminnan ja valvonnan vähenemise- 7887: minen sekä huumausaineiden käytön lisääntymi- nä. Helsingin poliisilaitos on tehnyt Sisäasiain- 7888: nen. Organisoitu rikollisuus on kaiken kaikkiaan ministeriölie kertomusvuoden alussa esityksen 7889: !isääntyn yt. poliisin peruskoulutuksen lisäämiseksi, koska 7890: Ennalta estävä toiminta ja tutkin ta ovat Hel- koulutus ei tuota riittävästi uusia poliiseja. 7891: singin poliisilaitoksen mukaan pääasialliset kei- Rikollisuudesta käydyssä yleisessä keskuste- 7892: not vaikuttaa yleiseen turvallisuuteen ja rikolli- lussa on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä 7893: suuden kehitykseen. Alle 15-vuotiaan rikoskier- rikollisuustilanteesta Suomessa. Tilastokeskuksen 7894: teen pysäyttämiseksi ns. ylitörkeiden rikosten tutkimuksen mukaan rzkosten ilmoittamisalttius 7895: esitutkinnassa poliisilla pitäisi olla säilöönotto- on lisääntynyt mutta väkivalta sinänsä vähenty- 7896: mahdollisuus. Kansalaisten turvallisuuden lisää- nyt. Erityisesti viime vuosien tilastojen valossa on 7897: miseksi ja rikollisuuden torjumiseksi ja vähentä- kuitenkin turvallisuustilanne heikentynyt. Selvänä 7898: miseksi ensisijainen keino on poliisilaitoksen kehityssuuntana on pidettävä rikosten raaistumis- 7899: mukaan näkyvä ja johdettu kenttävalvonta. ta ja rikollisuuden muuttumista organisoidum- 7900: Poliisille nykyisin kuuluvien vähemmän tärkei- maksi erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kansalais- 7901: den tehtävien siirtäminen muiden hoidettaviksi ten huoli yleisestä turvallisuudesta on kasvanut. 7902: lisäisi resursseja turvallisuuden ja rikostorjunnan Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että sel- 7903: tehostamiseen. Tällaisia tehtäviä olisivat esim. vitystyötä näiden kysymysten ja erityisesti vuosien 7904: 89 7905: 7906: 7907: 1989-90 rikostilastojen kehityksen osalta jatket- käänlaisiin toimiin lapsen tai nuoren rikoskierteen 7908: taisiin, jotta mm. rikoslain eduskuntakäsittelyn katkaisemiseksi. Alle 15-vuotiaiden kohdalla teho- 7909: yhteydessä olisi tilanteen kehityksestä ja sen syistä kas jälkihoito sosiaaliviranomaisten, nuoren ja 7910: saatavissa selkeää tutkimustietoa. hänen perheensä kanssa on välttämätöntä. Lisäksi 7911: Valtiontilintarkastajat toivovat, että saadaan nuoret joutuvat odottamaan rikostensa tuomiois- 7912: tutkimustietoa erityisesti esitutkintalain ja pakko- tuinkäsittelyä ja mahdollisen rangaistuksen täy- 7913: keinoja rikosasioissa koskevan lain vaikutuksista täntöönpanoa. Pitkä odotusaika saa aikaan sen, 7914: rikollisuuteen. Mikäli osoittautuu, että näiden että heidän tilanteensa saattaa huonontua ja nuo- 7915: säädösten perusteella ammatti- ja taparikollisten rista voi kehittyä ammatti- ja taparikollisia. 7916: rikoskierrettä ei pystytä tarpeeksi katkaisemaan, Valtiontilintarkastajat korostavat lopuksi kan- 7917: on lakien sisältö harkittava uudelleen näiltä osin. salaisten yleisen turvallisuudentunteen tärkeyttä. 7918: Rikosten selvitysprosentit ovat aiempiin vuosiin Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että ruu- 7919: verrattuna laskeneet. Tämä kehitys on erittäin miillinen koskemattomuus ja omaisuuden perus- 7920: huolestuttava. Vireillä olevien poliisin asemaa ja turva on taattu. 7921: hallintoa käsittelevien lainsäädäntöhankkeiden 7922: lisäksi poliisitoimen tehostaminen edellyttää voi- Rajavartiolaitos. Rajavartiolaitoksen mukaan 7923: mavarojen entistä tehokkaampaa alueellista koh- rajojen vartiointi ja valvonta on kyetty toteutta- 7924: dentamista ja yhteistyötä eri viranomaisten välillä. maan kertomusvuonna siten, että rajaolot ovat 7925: Tällöin rikosten, onnettomuuksien ja muiden vaa- säilyneet vakaina ja luvattomat rajanylitykset ja 7926: ratekijöiden eliminoiminen tehostuu ja tiedonkul- muut rajatapahtumat on pystytty selvittämään 7927: ku eri viranomaisten välillä toimii. ja käsittelemään loppuun. 7928: Poliisille annettujen vähemmän tärkeiden lupa- 7929: ja ilmoitusasioiden karsiminen tai siirtäminen L i i k e n n e r a j o i 11 a. Kertomusvuonna 7930: muille viranomaisille on välttämätöntä. Valtionti- kirjattiin kaiken kaikkiaan vajaa miljoona rajan- 7931: lintarkastajat korostavat rikosten ja järjestyshäi- ylitystä, mikä merkitsee rajanylitysten määrän 7932: riöiden ennalta estämisessä näkyvän valvonnan lievää kasvua edellisvuosista. Rajavartiolaitok- 7933: merkitystä, koska kiinnijoutumisvaaran suuruus sen valvoman henkilöliikenteen määrä itärajan 7934: vähentää rikollisuutta. Myös kansalaisten usko rajanylityspaikoilla on kertomusvuonna pysynyt 7935: poliisivalvonnan ennalta ehkäisevään merkityk- suunnilleen samana kuin edellisenä vuonna. 7936: seen on suuri. Imatran, Värtsilän ja Kuhmon rajanylityspaikat 7937: Poliisin päätehtävien, rikosten ennalta ehkäi- avattiin kertomusvuonna ryhmämatkailulle ke- 7938: synja rikosten tehokkaan esitutkinnan, onnistunut säkaudeksi. Tuolloin kirjattiin lähes 27 000 7939: suorittaminen edellyttää rikollisuuden jatkuvasti matkailijan rajanylitystä. Sisäasiainministeriö 7940: kehittyessä ja muuttaessa muotoaan kenttätyöhön myönsi kertomusvuonna 4 630 lupaa ylittää 7941: osallistuvien poliisien määrän lisäämistä hallinto- raja muualta kuin passintarkastuspaikkojen 7942: ym. byrokratiaa voimakkaasti karsimalla. Työn kautta. Vuonna 1989 lupia myönnettiin 728. 7943: tarkoituksenmukaisemmalla suunnittelulla poliisi Luvattomia rajanylityksiä kirjattiin 86 ja raja- 7944: voi tehostaa toimintaansa. Atk~järjestelmien ke- vyöhykerikkomuksia 76. Nämä on kaikki selvi- 7945: hittäminenja atk:nkäytön lisääminen on tärkeää, tetty ja luvut ovat rajavartiolaitoksen mukaan 7946: jotta saavutettaisiin mahdollisimman suuri poliisi- lähellä 1980-luvun keskiarvoja. 7947: toimen tehokkuus. Tulevaisuudessa arvioidaan rajanylityksen 7948: Vaikkakin saadun selvityksen perusteella on edelleen lisääntyvän ja muuttavan luonnettaan 7949: vaikea tehdä selvää johtopäätöstä alle 15- ja erityisesti kaakkoisrajalla ja Suomenlahdella. 7950: 15-17-vuotiaiden tekemien rikosten määrän ke- Vaalimaan, Vainikkalan ja Nuijamaan ylikulku- 7951: hityksestä, nuorten häiriökäyttäytyminen näkyy liikenteen arvioidaan kaksin-kolminkertaistuvan 7952: yhteiskunnassa. Ikäluokkien pienenemisen vuoksi lähivuosina ja itärajalla avattaneen rajavartiolai- 7953: heidän osuutensa rikoksiin epäillyistä on vähenty- toksen arvion mukaan 4----6 uutta pysyvää rajan- 7954: nyt. Huolestuttavaa on alle 15-vuotiaiden välinpi- ylityspaikkaa. Lisäksi avattaneen lyhytaikaisia 7955: tämättömyys lainsäädäntöä kohtaan ja jopa suo- tilapäisiä rajanylityspaikkoja taloudellista toi- 7956: ranainen lain antaman suojan väärinkäyttö. Val- mintaa varten. 7957: tiontilintarkastajat pitävät viranomaisten yhteis- Rajavartiolaitoksen toiminta tulee liikenteen 7958: työtä tärkeänä rikosten selvittelyssä. Syyttämättä kasvaessa keskittymään entistä selvemmin kaak- 7959: jättäminen tai tapauksen pelkkä kirjaaminen ei koisrajalle ja Suomenlahden alueelle. Valtaosa 7960: saisi merkitä sitä, ettei yhteiskunta ryhdy min- maahantulosta tapahtuu luvallisesti, mutta sii- 7961: 90 7962: 7963: 7964: hen liittynee erilaisia sivuilmiöitä järjestäyty- panoon 7 .1.1991. Muilta osin merivartioaluei- 7965: neestä rikollisuudesta terrorismiin saakka. Hou- den organisaatiouudistusta jatketaan päätetty- 7966: kutus luvattomaan rajanylikulkuun lisääntynee jen suuntaviivojen mukaisesti. Suunnittelukau- 7967: rajavartiolaitoksen arvion mukaan erityisesti della 1992-95 selvitetään merivartioalueiden 7968: passintarkastuspaikkojen sivustoilla sekä Suo- määrän tarve. 7969: menlahden ja Ahvenanmaan alueella. Erityisesti - Varusmieskoulutusta autavien yksiköiden 7970: huviveneiden maahantuloa ja maastalähtöä ei organisaatiot on tarkistettu. Lapin rajavartios- 7971: rajavartiolaitoksen mielestä valvota kaikkialla tossa varusmiesten kouluttaminen keskitetään 7972: asianmukaisesti. Rajavartiolaitoksen mukaan Ivaloon vuoden 1993 aikana. Samalla varus- 7973: olisikin tarkoituksenmukaista, että se huolehtisi miesten koulutus Rovaniemellä lopetetaan. 7974: passintarkastuksesta erityisesti eteläisellä meri- - Suunnitelma lakkautettavista vartioase- 7975: alueella siellä, missä rajavartiolaitoksella on mista lakkauttamisaikatauluineen on tehty. 7976: poliisia ja tullilaitosta paremmat toimintamah- Vuodesta 1989 alkaen on lakkautettu tai tehty 7977: dollisuudet. Passintarkastukseen merellä olisi lakkauttamispäätös 27 rajavartioasemasta ja 2 7978: tarkoituksenmukaista yhdistää myös tullitarkas- merivartioasemasta. Toiminta- ja taloussuunni- 7979: tus, ja nämä toimenpiteet tulisi kohdistaa myös telmassa vuosiksi 1992-95 on suunniteltu lak- 7980: kalastusaluksiin. kauttaa lisäksi 16 rajavartioasemaa ja 4 merivar- 7981: tioasemaa. 7982: 0 r g a n i s a a t i o u u d i s t u s. Vuonna - Rajavartiolaitoksen valmiuteen olennaises- 7983: 1989 aloitettu organisaatiouudistus on kerto- ti liittyvää päivystysjärjestelmää on tarkistettu. 7984: musvuonna edennyt jo toteutusvaiheeseen. Organisaatiotarkistusten ja nykyaikaisen teknii- 7985: Uudistuksella pyritään tehostamaan rajavartio- kan ansiosta päivystyspisteitä on voitu vähentää. 7986: laitoksen toimintaa ja kompensoimaan mm. - Henkilöstörakenteen kehittäminen raja- 7987: uuden tehtävän maarajojen passintarkastuksen, vartiolaitoksen tehtäviä nykyistä paremmin vas- 7988: työajan lyhentymisen ja henkilöstön säästöpää- taavaksi on aloitettu. 7989: tösten vaikutuksia, jotka kohdistuvat käytettä- - Organisaatiouudistukset huomioon ottava 7990: vissä oleviin resursseihin ja toiminnan tasoon. rajanvartiointi- ja merirajanvartiointimenetel- 7991: Peruslähtökohtana on ollut, että toiminnan te- mien kehittäminen on käynnistetty. 7992: hostamisessa ei voida nojata henkilölisäyksiin, - Huollon organisaation uudistamisen pe- 7993: vaan lisäresurssit on irrotettava organisaatio- ruslinjat on päätetty ja yksityiskohtaiset suunni- 7994: muutoksin rajavartiolaitoksen sisältä. telmat ovat valmistuneet. Huoltoalan henkilös- 7995: Rajavartiolaitoksen mielestä organisaatiouu- tön kohdentaminen päätehtävään on aloitettu. 7996: distus on käynnistynyt kokonaisuutena hyvin. Huollon taso säilytetään järkeistämällä toimin- 7997: Sitä jatketaan toiminta- ja taloussuunnitelmassa toja ja lisäämällä ostopalveluita. 7998: vuosiksi 1992-1995 määriteltyjen periaatteiden Rajavartiolaitoksen mukaan tulee vartioase- 7999: mukaisesti. Seuraavat uudistukset on jo toteutet- mien rajavartiomiesten määrä organisaatiouu- 8000: tu: distuksen myötä kasvamaan 150-200 miehellä. 8001: - Rajavartiolaitoksen organisaation uudista- Tämä henkilöstö kohdeunetaan painopistesuun- 8002: miseen liittyvä asetus (884/90) tuli voimaan tien vartioasemille, jotta rajojen vartiointia ja 8003: 1.1 0.1990. Tuolloin vartiolentolaivue aloitti toi- valvontaa voidaan tarpeen mukaan tehostaa ja 8004: mintansa itsenäisenä joukko-osastona ja raja- hoitaa uudetkin tehtävät, kuten passintarkastus 8005: vartiolaitoksen esikunta uusitussa kokoonpa- maarajoilla 1.1.1991 lukien, mahdollisimman 8006: nossa. tehokkaasti. Nykyistä suuremmat yksiköt lisää- 8007: - Vartiostojen esikunnat ja huoltokeskukset vät joustavuutta nopeastikin muuttuvissa tilan- 8008: tai huoltotukikohdat siirtyivät 1.1.1991 uuden teissa. 8009: organisaation mukaiseen kokoonpanoon ja raja- Organisaatiouudistukseen on liittynyt myös 8010: vartiolaitoksen viestivarikko liitettiin Suomen- toimivallan delegointia. Vuodesta 1988 lukien on 8011: lahden merivartioston huoltotukikohtaan. säädöstasolla delegoitu päätehtävän suorittami- 8012: - Rajakomppanioiden organisaatiouudistuk- nen uudistettujen ohjesääntöjen ja ohjeiden ra- 8013: sen suunnitelma on valmis ja sen toteutus on joissa kokonaisuudessaan vartiostoille. Kerto- 8014: alkanut. Rajajoukkuejohtoportaasta luovutaan musvuoden aikana delegoitiin säädöstasolla 8015: pääosin vuoden 1991 aikana. suurin osa henkilöstön nimitysvallasta vartios- 8016: - Merivartioalueiden komentopaikat siir- toille ja henkilöstön sijoittamista koskeva toimi- 8017: tyivät uuden organisaation mukaiseen kokoon- valta lähes kokonaan. 8018: 91 8019: 8020: Hallinnollisin määräyksin on delegoitu talou- eräiltä lakkautettavilta sivusuuntien merivartio- 8021: dellinen toimivalta ja vastuu suuria investointeja asemilta merivartioalueiden komentopaikoille ja 8022: lukuun ottamatta vartiostoille. Vuoden painopistesuuntien merivartioasemille. Lakkau- 8023: 1991 tulo- ja menoarvion rakenteen uudistuk- tettavia tai yhdistettäviä merivartioasemia on 8024: sen vuoksi delegointi merkitsee rajavartiolaitok- kuusi, joista kaksi on Suomenlahden, kolme 8025: sen mukaan käytännössä toimimista vartiostota- Saaristomeren ja yksi Pohjanlahden merivartios- 8026: solla kehysbudjetissa. tossa. Lakkautettavia asemia käytettäisiin edel- 8027: leen partiotukikohtina, joita voitaisiin pitää 8028: K a i n u u n r a j a v a r t i o s t o. Kainuun miehitettyinä lyhyitä ajanjaksoja kerrallaan tar- 8029: rajavartiosto on omasta mielestään suoriutunut peen vaatiessa tai eräinä painopisteaikoina. 8030: tehtävistään vähintäänkin tyydyttävästi, mutta Voimavarojen käyttöön olennaisesti vaikuttava- 8031: toimintaa on kuitenkin syytä kehittää. Toimipis- na periaatteena on toimintojen hajauttaminen 8032: teiden ryhmitys on ollut epätaloudellista ja toi- veneilykaudella merivartioasemille, partiotuki- 8033: minnan kannalta epäedullista. Rajavartioase- kohdille ja vartiolaivoille. Muuna aikana ne 8034: mien suuri määrä on myös pitänyt kiinteistöme- keskitetään ulkovartiolaivoille ja painopiste- 8035: not korkeina. Toiminnan kehittämiseksi aiotaan- suunnan merivartioasemille. 8036: kin rajavartioston ryhmitystä muuttaa siten, että Vastauksessaan hallituksen esitykseen kerto- 8037: vuosina 1991-1992 lakkautetaan II sivusuun- musvuoden tulo- ja menoarvioksi eduskunta on 8038: tien rajavartioasemaa ja voimat keskitetään 10 edellyttänyt, että hallitus viipymättä selvittäisi, 8039: jäljelle jäävälle vartioasemalle. Päivystysjärjes- miten merivartioston, luotsiviranomaisten, ran- 8040: telmää kevennetään ja päivystyspisteiden mää- nikkoradiotoiminnasta vastaavien tahojen sekä 8041: rää vähennetään 25:stä II :een. muiden sellaisten valtion viranomaisten ja laitos- 8042: Rajavartioston mukaan uudistus ei tule hei- ten, jotka toimivat valvonnan, meriturvallisuu- 8043: kentämään rajan vartiointia. Rajavartioasemat den, meripelastuksen, öljyntorjunnan, luonnon- 8044: vähenevät, mutta kun asemien paikalla oleva suojelualueiden valvonnan sekä muiden tämän- 8045: miehitys on saattanut käytännössä olla 1-2 laatuisten tehtävien parissa, toimintaa koordi- 8046: rajavartijaa, kootaan henkilöstö nyt suuremmik- noitaisiin niin, että olisi olemassa tehokas, kaikki 8047: si ryhmiksi rajatilanteen kannalta tärkeimmille alueet kattava ja ympäri vuorokauden toimiva 8048: asemille. Henkilöstön käyttö nopeastikin muut- järjestelmä. Eduskunta edellytti, että hallitus 8049: tuvissa olosuhteissa on näin paljon helpompaa. esittäisi suunnitelman siitä, miten tämä tavoite 8050: Itse partiointiin rajalla uudistus ei vaikuta, vaan voitaisiin saavuttaa ja että sitä ennen pitäydyttäi- 8051: partiointi tulee säilymään päävalvontamenetel- siin suorittamasta toiminnallisia tai organisatori- 8052: mänä. Uudistuksen onnistumisen perusedellytys sia supistuksia. 8053: on rajavartioston mielestä kuitenkin se, että Eduskunnan edellä esitettyyn päätökseen vii- 8054: uuden ryhmityksen vaatima aiempaa suurempi taten on kertomusvuoden valtiopäivillä esitetty 8055: liikkuvuus ja uuden valvontatekniikan käyttöön- myös hallituksen toimenpiteitä tiedusteleva kir- 8056: otto mahdollistetaan riittävillä kalustohankin- jallinen kysymys n:o 67. Tähän esitetyssä vas- 8057: noilla. Ilman riittävää ajoneuvokalustoa ei var- tauksessa on mm. todettu, että eduskunnan 8058: tioinoin ja valvonnan tasoa voida mm. partio- edellyttämää selvitystyötä varten on perustettu 8059: matkojen pidentyessä säilyttää nykyisellään. työryhmä. Edelleen siinä on todettu, että .suunni- 8060: telmat merivartioasemien yhdistämiseksi paino- 8061: T o i m i n n a n k e h i t t ä m i n e n m e r i- pistealueilla tähtäävät siihen, että rajavartiolai- 8062: a 1u e i II a. Rajavartiolaitoksen tehtävänä me- tos pystyisi valvomaan merenkulkua niillä meri- 8063: rialueilla on paitsi merirajan vartiointi ja valvon- alueilla, joilta ulkomaalaiset tulevat Suomen 8064: ta myös meripelastuspalvelu ja sen suunnittelu, aluevesille. Suunnitelmillaan rajavartiolaitos 8065: johtaminen ja valvonta sekä meripelastuspalve- osaltaan valmistautuu siihen, että ulkomaalais- 8066: luun osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen ten huviveneilijöiden passintarkastusta voitaisiin 8067: toiminnan yhteensovittaminen. tehostaa ja muutoinkin ohjata ulkomaalaisten 8068: Rajavartiolaitoksen merialueilla toimiva or- merenkulkijoiden saapuminen Suomen alueve- 8069: ganisaatio on jaettu kolmeen merivartiostoon, sille ja niillä liikkuminen nykyistä keskitetym- 8070: joiden valvonta-alue on edelleen jaettu merivar- min. Lopuksi vastauksessa viitataan valtion vi- 8071: tioalueisiin. Osana rajavartiolaitoksen organi- ranomaisten henkilöstön vähentämistarpeeseen 8072: saatiouudistusta mm. siirretään henkilöstöä toi- ja todetaan, että rajavartiolaitoksen suunnitel- 8073: saalta merivartiostojen esikunnista ja toisaalta mat rajavartioasemien keskittämiseksi ja yhdis- 8074: 92 8075: 8076: tämiseksi ovat oikeansuuntaisia ja nämä suunni- jaukseenja tulosbudjetointimenettelyyn liittyviin 8077: telmat jouduttaneen toteuttamaan vielä nopeu- ja valtioneuvoston periaatepäätöksiin sisältyviin 8078: tetussa aikataulussa rajavartiolaitoksen keskeis- tavoitteisiin työryhmä on katsonut, että kunkin 8079: ten tehtävien suorittamisen tehostamiseksi. hallinnonalan osalta palvelutaso sekä keskeiset 8080: Hallituksen edellä esitetyssä vastauksessa tar- tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet tulee vah- 8081: koitettu työryhmä on saanut työnsä päätökseen vistaa tulo- ja menoarviossa eduskunnan toimes- 8082: ja luovuttanut mietintönsä liikenneministeriölle ta. Kunkin hallinnonalan toimivaltaan tulisi 8083: kertomusvuoden lopussa (Rannikkoviranomais- kuulua päättäminen näin asetettujen tavoittei- 8084: työryhmän mietintö 43/90). Mietinnössä on mm. den toteuttamiseksi tarvittavista tuotannonteki- 8085: todettu mereen liittyvien toimintojen kannalta jöistä, henkilöstön ja aineellisten voimavarojen 8086: useiden keskeisten viranomaisten uudistavan käytöstä. 8087: organisaatioitaan ja kohdentavan voimavaroja Edellä esitettyyn viitaten työryhmä ei ole 8088: uudelleen. Tavoitteena on suoriutua päätehtä- katsonut tarkoituksenmukaiseksi ottaa kantaa 8089: vistä määrärahojen ja muiden resurssien vähen- eri hallinnonalojen rannikkoviranomaisten toi- 8090: tyessä reaalitasosta. Toiminnan tehostaruispyr- mintoja koskeviin kehittämissuunnitelmiin. 8091: kimykset johtavat viranomaisten käytössä ole- Rannikkoviranomaisten toimintojen kehittä- 8092: vien työpisteiden vähenemiseen ulkosaaristossa mistä varten työryhmä on yleisiksi tavoitteiksi 8093: ja nykyistä suurempien toimintayksiköiden ehdottanut, että 8094: muodostumiseen sisäsaaristoon ja rannikolle. - saariston asukkaiden turvallisuudesta 8095: Mietinnön mukaan kehityksen myönteisenä huolehditaan 8096: puolena on rajallisten voimavarojen nykyistä - ihmishenkien pelastamiseksi vähintään 8097: vähäisempi sitoutuminen tukitoimintojen tuot- nykyiset toimintamahdollisuudet säilytetään 8098: tamiseen. Haittapuolena on se, että mm. alueval- - henkilöstön osallistuminen kehittämis- 8099: vontaan, meriturvallisuuteen, yleisen järjestyk- suunnitteluun huomioidaan 8100: sen ja turvallisuuden ylläpitoon tai meren ympä- -sekä valtion että kuntien hallinnon kehittä- 8101: ristön suojeluun liittyvät tapahtumat saattavat misessä otetaan huomioon saaristolainsäädän- 8102: sivusuunnissa ja hiljaisilla alueilla jäädä havait- nön tavoitteet. 8103: sematta nykyistä useammin. Lisäksi viive tapah- Työryhmä on myös tehnyt eräitä rannikkovi- 8104: tuman ja siihen vaikuttamisen välillä kasvaa ranomaisten tehtävien koordinointia koskevia 8105: nykyisestään. ehdotuksia. 8106: Kiinteät toimipisteet voidaan mietinnön 8107: mukaan korvata liikkuvalla valvonnanaja tekni- Merionnettomuuksiin liittyvien pelastustoi- 8108: sillä apuvälineillä vain osittain. Lisäksi toimival- mien osalta on esitetty, että sisäasiainministeriön 8109: takysymykset ja eri viranomaisten piirissä esiin- johdolla selvitettäisiin menettelytapoihin ja ko- 8110: tyvä sektoriajattelu rajoittavat viranomaisten konaisuudesta vastaavan viranomaisen määrit- 8111: mahdollisuuksia hoitaa toistensa tehtäviä. tämiseen liittyvät kysymykset tilanteissa, joissa 8112: Ympärivuorokautisen päivystyksen puuttumi- yhtäaikainen ihmishenkien ja omaisuuden pelas- 8113: nen rajoittaa useiden rannikkoviranomaisten taminen sekä mereen liittyvän ympäristövahin- 8114: mahdollisuuksia suoriutua omista tehtävistään gon torjunta vaativat nopeita ja mahdollisesti 8115: sekä vaikeuttaa toimivaltaisen viranomaisen yksittäisen edun tai arvon vaarantavia toimenpi- 8116: tavoitettavuutta nopeaa päätöksentekoa vaati- teitä. Selvityksessä tulisi mietinnön mukaan ot- 8117: vissa tilanteissa. taa kantaa myös paloviranomaisten, muiden 8118: Mietinnön Päätäntä-osassa työryhmä on kat- viranomaisten ja onnettomuusaluksen päällikön 8119: sonut, että suoritetun selvityksen perusteella ei tehtäviin ja vastuukysymyksiin merellä tapahtu- 8120: ole ilmennyt sellaisia toimivaltakysymyksiä, jot- via laivapalotilanteita ajatellen. Edelleen on esi- 8121: ka vaativat tehtävien siirtoja hallinnonalojen tetty, että selvityksessä tulisi ottaa kantaa Suo- 8122: välillä. Työryhmän toimeksiannossa luetellut eri men meripelastusseuran asemaan ja tehtäviin 8123: hallinnonalojen tehtävät voidaan hoitaa nykyi- meripelastuspalveluorganisaatiossa. 8124: sillä organisaatioilla. Rannikkoviranomaisten Valtakunnan rajojen vartioinnin ja valvonnan 8125: tehtävien hoitaminen vaatii mietinnön mukaan sekä maahantulon ja maastalähdön valvonnan 8126: kuitenkin osittaista eri viranomaisten päällek- osalta on esitetty, että sisäasiainministeriön joh- 8127: käistoimintaa, johon tarvitaan viranomaisten dolla selvitettäisiin ne mahdollisuudet, joiden 8128: hyvää yhteistyötä. avulla huvi- ja kalastusalusten passintarkastus 8129: Viitaten hallinnon kehittämiseen, tulosoh- voitaisiin suorittaa nykyistä lähempänä aluevesi- 8130: 93 8131: 8132: rajaa. Lisäksi selvityksessä tulisi ottaa kantaa toa ja erityisesti ajoneuvo- ja muun kaluston 8133: siihen, miten aavalta mereltä saaristoon ja päin- hankintaa rajavartiomiesten liikkuvuuden lisäämi- 8134: vastoin siirtyvien kohteiden tunnistamista voi- seksi ja tietoyhteyksien varmentamiseksi. Tulevai- 8135: taisiin kehittää. Selvityksen tulisi antaa perusta suudessa kasvaa erityisesti tarve seurata ja arvioi- 8136: myös niille yhteistoimintamuodoille,joiden avul- da organisaatiouudistuksen vaikutuksia toiminnan 8137: la valvontaviranomaiset voisivat ehkäistä huvi- tehokkuuteen. 8138: ja kalastusalusten käytön henkilöiden luvatto- Maarajoilla rajavartiolaitoksen organisaatio- 8139: maan maahantuloon. Edelleen on esitetty, että uudistus voidaan valtiontilintarkastajien mielestä 8140: selvitystyöhön liittyen tutkittaisiin, onko mah- toteuttaa helpommin kuin merialueilla. Merirajan 8141: dollista kytkeä huvialusten ja kalatusalusten valvonnan merkitys kasvaa erityisen voimakkaas- 8142: tullitarkastukset passintarkastusten yhteyteen. ti ja siihen nähden rajavartiolaitoksen uudistus- 8143: Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on te- suunnitelmat vaikuttavat perustelluilta. Merivar- 8144: hokkaan rajanvalvonnan merkitys maallemme tioasemien lakkauttaminen vaikuttaa kuitenkin 8145: kasvanut. Kertomusvuonna tilanne rajoillamme on paitsi rajavartiolaitoksen varsinaiseen rajanval- 8146: ollut rauhallinen. Sekä luvallisen että luvattoman vontaan myös moneen muuhun toimintaan, johon 8147: rajanylityksen määrän ennakoitu kasvu ja uusien merivartiostot ovat osallistuneet. Tärkeimpänä 8148: tehtävien, kuten passintarkastuksen, siirtyminen näistä toiminnoista voidaan mainita lakisääteinen 8149: maarajoilla rajavartiolaitokselle vaativat kuiten- meripelastustoiminta, jonka taso organisaatiouu- 8150: kin toiminnan tehostamista tilanteessa, jossa hen- distuksen yhteydessä saattaa kärsiä, kun otetaan 8151: kilöstöresurssit mm. työajan lyhentymisen ja hal- huomioon vastaavanlainen kehitys muiden meri- 8152: linnossa toteutettujen säästöpäätösten vaikutuk- alueilla toimivien valtion viranomaisten osalta. 8153: sesta vähenevät. Rajojen vartioinnissa ja valvon- Eduskunta on kertomusvuoden budjettiesitystä 8154: nassa erityisesti itärajalla ja Suomenlahdella tulee käsitellessään ilmaissut huolensa viranomaisten 8155: olla valmiudet rajatilanteen nopean ja olennaisen toiminnan tasosta merialueilla edellyttämällä hal- 8156: vaikeutumisen varalta. Rajavartiolaitoksessa me- litukselta selvitystä viranomaisten toimintojen 8157: neillään oleva laaja organisaatiouudistus vaikut- organisoinnista ja toiminnan koordinointimahdol- 8158: taa tässä tilanteessa rajanvalvonnan kannalta lisuuksista. Valtiontilintarkastajien arvion mu- 8159: aiheelliselta. kaan asiasta annettu työryhmämietintö ei anna 8160: Määrältään huomattava henkilöstön uudelleen riittävää vastausta eduskunnan kysymykseen. 8161: sijoittaminen ja toiminnan keskittäminen nykyistä Epäselväksi jää mietinnössä mm. se, mitkä ovat 8162: harvemmille rajavartioasemille antaa rajavartios- eri merialueilla meripelastukseen käytettävissä 8163: toille mahdollisuuden tehostaa toimintaansa tär- olevat viranomaisten henkilöstö- ja kalustoresurs- 8164: keimmillä raja-alueilla sekä varautua yllättäviin- sit ja miten meneillään tai suunnitteilla olevat 8165: kin tapahtumiin rajavyöhykkeellä. Rajavalvonnan organisaatiomuutokset tulevat vaikuttamaan tä- 8166: tehostuminen uudelleen ryhmiteltynä vaatii kui- hän jo olemassa olevaan valmiuteen. Selvitystyötä 8167: tenkin uuden rajanvalvontatekniikan käyttöönot- tuleekin sen vuoksi edelleen jatkaa. 8168: 94 8169: 8170: 8171: 8172: 8173: Puolustusministeriön hallinnonala 8174: 8175: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- Rakennusten valmistumisaika Rakennusten Rakennus- 8176: määrä tilavuus 8177: kastuksen puolustusministeriössä 5.6.1991. kpl milj.m' 8178: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat ennen vuotta 1945 ..................... . 2 300 5,0 8179: perehtyneet Suomen YK-joukkojen toimintaan, V. 1946~55 ............................... . 700 0,7 8180: ilmavoimien materiaalihankintaan, sotilasasia- V. 1956--65 ............................... . 1 000 3,1 8181: V. 1966-75 ............................... . 1 800 4,6 8182: miestoimintaan ja hallinnonalan rakennuskan- 8183: V. 1976~90 ............................... . 2 900 4,0 8184: nan tilaan. Puolustusministeriöön tehdyn tar- 8185: kastuskäynnin yhteydessä on lisäksi käsitelty Yhteensä ................................... . 8 700 17,4 8186: asevelvollisten asemaa, yhteistoimintaa meri- 8187: alueilla sekä Topografikunnan asemaa. Sotilaslääni Rakennus- Osuus koko- 8188: tilavuus naismäärästä 8189: milj. m' o/<J 8190: Etelä-Suomen ............................ . 4,2 24,1 8191: Puolustusministeriö Lounais-Suomen ....................... . 2,1 12,1 8192: Sisä-Suomen .............................. . 3,4 19,5 8193: Puolustusministeriön rakennuskanta. Puolus- Pohjanmaan .............................. . 1,0 5,6 8194: tusministeriön hallinnonalalla on käytössä mer- Pohjois-Suomen ........................ . 3,0 17,2 8195: kittävän suuri rakennuskanta. Kertomusvuonna Kaakkois-Suomen ..................... . 2,3 13,2 8196: rakennuksia oli n. 8 700 ja yhteenlaskettu ra- Savo-Karjalan ........................... . 1,4 8,1 8197: kennustilavuus n. 17,4 milj. m 3• Rakennuskan- Yhteensä ................................... . 17,4 100,0 8198: nan uushankinta-arvoksi on laskettu noin 23 8199: mrd. mk. 8200: Rakennuskannan kehitys v. 1986--1990 ilme- Varsinaisten rakennusten lisäksi hallinnon- 8201: nee seuraavasta asetelmasta: alan käytössä ja korjaushuollossa on mittava 8202: Vuosi Rakennus- Rakennusten 8203: kunnallistekniikka sekä huomattava määrä suo- 8204: tilavuus määrä jarakenteita ja -laitteita. 8205: milj. m 3 kpl R a k e n n u s k a n n a n t i 1a. Puolustus- 8206: 1986 ........................................... . 16,5 8 705 8207: 16,8 8 767 8208: ministeriön mukaan sen rakennuskanta Lou- 8209: 1987 ············································ nais-, Etelä- ja Kaakkois-Suomen sotilaslääneis- 8210: 1988 ........................................... . 16,9 8 736 8211: 1989 ············································ 17,2 8 775 sä on hallinnonalan vanhinta ja huonokuntoisin- 8212: 1990 ........................................... . 17,3 8 791 ta. Näiden vanhojen, usein myös rakennushisto- 8213: riallisesti arvokkaiden ja suojeltaviksi suunnitel- 8214: Noin puolet hallinnonalan rakennuskannasta tujen rakennusten käyttötarkoitus on useaan ot- 8215: sijaitsee Lounais-, Etelä- ja Kaakkois-Suomen teeseen muuttunut. Niiden työ- ja henkilöstötilat 8216: sotilasläänien alueilla. Tämä rakennuskanta on ovat riittämättömiä sekä laitteisto ja varustus 8217: myös hallinnonalan vanhinta ja kunnoltaan vanhentunutta ja puutteellista, kun verrataan 8218: keskimääräistä huonompaa. niiden kuntoa vastaaville tiloille asetettuihin 8219: Rakennuskannan ikäjakautuma ja jakautuma normeihinja ohjeisiin. Peruskorjaus on ollut ker- 8220: sotilaslääneittäin selviävät seuraavista asetelmis- tomusvuonna vilkkainta Etelä-Suomen sotilas- 8221: ta: läänin alueella. 8222: 95 8223: 8224: Kertomusvuoden keväällä tekivät puolustus- mennessä. Hämeen työsuojelupiiri on puoles- 8225: ministeriön rakennusosaston alaiset kiinteistön- taan puuttunut Riihimäellä sijaitsevan viestiryk- 8226: hoitopiirit laajan selvityksen puolustusvoimien mentin ja paikallisen rakennustoimiston työti- 8227: henkilöstön ja varusmiesten työ-, henkilöstö- ja loissa havaittuihin epäkohtiin. 8228: majoitustilojen puutteista. Selvityksessä kor- Kustannuksiltaan pieniä korjauksia edellyttä- 8229: jaustarpeiden kokonaissummaksi saatiin 2,57 vät kehoitukset ja käyttökiellot on ministeriön 8230: mrd. mk, josta pelkästään Etelä-Suomen sotilas- mukaan hoidettu suoraan kiinteistönhoitopii- 8231: läänin osuus oli 1,37 mrd. mk eli 53% kokonais- rien rakennustoimistojen toimesta. Korjaustoi- 8232: summasta. Selvityksen mukainen varojen tarve mistaja niiden ajoituksista on tällöin sovittu työ- 8233: kiinteistönhoitoalueittain eli sotilaslääneittäin suojelupiirien kanssa. 8234: selviää seuraavasta asetelmasta: P e r u s k o r j a u s t o i m i n t a . Puolustus- 8235: hallinnon uudis- ja peruskorjausrakentamiseen 8236: Varojen tarve 8237: sekä vuosikorjaustöihin käytetyt varat ovat 8238: Kiinteistönhoitoalue 8239: Mmk % ministeriön mukaan reaalisesti vähentyneet 8240: Etelä-Suomen ............................ . 1 372 53,3 8241: 1980-luvulla n. 30%. Tämä kehitys näkyy mm. 8242: Lounais-Suomen ....................... . 168 6,5 seuraavalla sivulla olevasta kuviosta, jossa vuo- 8243: Sisä-Suomen .............................. . 223 8,7 sina 1986-1990 uudisrakennus- ja korjaustoi- 8244: Pohjanmaan ............................. .. 35 1,4 mintaan käytetyt puolustushallinnon määrära- 8245: Pohjois-Suomen ....................... .. 290 11,3 hat on muutettu kertomusvuoden hintatasoon. 8246: Kaakkois-Suomen .................... .. 415 16,1 Peruskorjauksiin on käytetty puolustusminis- 8247: Savo-Karjalan ........................... . 70 2,7 8248: teriön hallinnonalan momenttien 27.27.74 Uu- 8249: Yhteensä .................................. .. 2 573 100,0 disrakennukset ja peruskorjaukset, 27.27.75 8250: Perusparannukset ja 27.27. 77 Sotilasalueiden ja 8251: laitteiden rakennustyöt määrärahoja. Myös oi- 8252: keusministeriön momenteilta 25.50. 77 Uudisra- 8253: Kartoituksessa esitetyistä varoista 387 Mmk kennukset ja peruskorjaukset avolaitostyönä ja 8254: kuluisi rakennusten osakorjauksiin, 1 453 Mmk 25.50.76 Vankilasta vapautuneiden työllistämi- 8255: perusparannuksiin ja 733 Mmk tilanahtaudesta nen on saatu varoja puolustusministeriön hallin- 8256: johtuvaan lisärakentamiseen. nonalan peruskorjaustarpeisiin. 8257: Työsuojeluviranomaiset ovat myös havain- Oikeusministeriöllä on avolaitostyösiirtolat 8258: neet etenkin eteläisen Suomen varuskuntien hei- puolustushallinnon rakennushankkeita varten 8259: kon kunnon. Puutteita on varusmiesten ja henki- Parolassa, Pirkkalassa, Turussa, Tuusulassa sekä 8260: lökunnan opetus-, työ-, henkilöstö- ja majoitus- Haminassa, jossa siirtola korjaa myös museovi- 8261: tiloissa. Uudenmaan työsuojelupiiri on mm. vaa- raston hankkeita. Vankilasta vapautuneiden siir- 8262: tinut Helsingissä sijaitsevan Kaartin pataljoonan tolat sijaitsevat Lahdessa ja Lappeenrannassa. 8263: eri tilojen korjaamista vuoden 1993 loppuun Erityisesti on momentin 27.27.75 Perusparan- 8264: mennessä ja jopa asettanut yhteensä 340 000 nukset ja oikeusministeriöitä saatuja varoja 8265: mk:n uhkasakot korjaamisen aikataulun pitä- suunnattu eteläisen Suomen varuskuntien kor- 8266: vyydelle. Korjaustyöt tiloissa ovat ministeriön jauksiin niin paljon kuin se suhdanne- ja työvoi- 8267: mukaan käynnissä ja valmistuvat määräaikaan mapoliittisesti on ollut mahdollista. 8268: 96 8269: 8270: MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ PUOLUSTUSHALLINNON UUDISRAKENNUS- JA 8271: KORJAUSTOIMINTAAN VUOSINA 1986---1990 VUODEN 1990 HINTATASOON 8272: MUUTETTUINA 8273: MMK 8274: 8275: 8276: 8277: 8278: 450 8279: 8280: 8281: 8282: 400 8283: 8284: 8285: 8286: 350 8287: 8288: 8289: 8290: 300 8291: 8292: 8293: 8294: 8295: 200 8296: 8297: 8298: 8299: 150 8300: 8301: 8302: 8303: 100 8304: 8305: 8306: 8307: 50 8308: 8309: 8310: 8311: 0 8312: 86 87 88 89 90 8313: 97 8314: 8315: Seuraavassa asetelmassa on esitetty kaikkien laslääneissä vuodesta 1980: 8316: edellä mainittujen korjausvarojen käyttö eri soti- 8317: Vuosi Sotilaslääni 8318: Etelä- Lounais- Sisä- Pohjan- Pohjois- Kaakkois- Savo- Yhteensä 8319: Suomen Suomen Suomen maan Suomen Suomen Karjalan 8320: Mmk 8321: 1980 ························ 7 3 1 3 14 8322: 1981 ························ 3 2 2 7 1 15 8323: 1982 ························ 9 8 4 1 7 4 33 8324: 1983 ························ 14 6 1 6 2 29 8325: 1984 ························ 22 3 1 2 6 3 37 8326: 1985 ························ 22 3 1 3 7 4 40 8327: 1986 ························ 36 2 4 2 2 6 2 54 8328: 1987 ························ 43 2 4 1 2 7 59 8329: 1988 ........................ 31 6 5 3 2 9 56 8330: 1989 ························ 39 5 3 2 6 10 66 8331: 1990 ························ 37 7 7 4 3 7 65 8332: Yht. ........................ 263 42 25 22 24 75 17 468 8333: % ............................ 56,2 9,0 5,3 4,7 5,1 16,0 3,7 100,0 8334: 8335: Alityöllisyysalueilla peruskorjaustöihin on ja Pohjois-Suomen sotilaslääneissä. Näiden va- 8336: myös työministeriön momentilta 34.50.77 Sijoi- rojen käyttö sotilaslääneittäin vuodesta 1980 8337: tusmenot työllisyyden turvaamiseksi saatu varo- ilmenee seuraavasta asetelmasta: 8338: ja, joita on voitu käyttää etenkin Savo-Karjalan 8339: Vuosi Sotilaslääni 8340: Etelä- Lounais- Sisä- Pohjan- Pohjois- Kaakkois- Savo- Yhteensä 8341: Suomen Suomen Suomen maan Suomen Suomen Karjalan 8342: Mmk 8343: 1980 ························ 3 3 8 8344: 1981 ........................ 2 6 6 14 8345: 1982 ························ 1 5 3 9 8346: 1983 ........................ 6 3 4 14 8347: 1984 ························ 2 1 6 9 8348: 1985 ........................ 4 2 6 12 8349: 1986 ························ 5 2 3 10 8350: 1987 ························ 2 2 1 5 8351: 1988 ························ 5 5 10 8352: 1989 ························ 2 4 6 8353: 1990 ························ 3 3 8354: Yht ......................... 3 16 42 6 32 100 8355: % ............................ 3,0 16,0 1,0 42,0 6,0 32,0 100,0 8356: 8357: 8358: Kertomusvuonna hallinnonalan peruskor- pnrerssä. Tärkeimmät hankkeet eri piirerssa ja 8359: jaustoiminta oli vilkkainta Etelä-Suomen soti- niiden kustannusarviot sekä suunniteltu valmis- 8360: lasläänin alueella olevissa Helsingin, Hämeenlin- tumisvuosi olivat: 8361: nan, Lahden ja Tammisaaren kiinteistönhoito- 8362: 8363: Kiinteistönhoitopiiri Hanke Kustannus- Valmistu- 8364: arvio Mmk misvuosi 8365: Helsinki Uudenmaan Jp:n ruokala Santahaminassa ............................................. . 8,0 1990 8366: Kaartin pataljoonan kasarmi (Mechelininkatu 32) ................................. . 16,0 1993 8367: Hämeenlinna Esikuntarakennus .................................................................................... . 9,0 1990 8368: Toimiupseerikerho ................................................................................... . 5,2 1990 8369: Asuinrakennus n:o 28 .............................................................................. . 7,1 1992 8370: Oppilasasuntola (Riihimäellä) ................................................................. . 6,0 1991 8371: Lahti Asuinrakennus n:o 87 .............................................................................. . 2,9 1990 8372: Kasarmi n:o 24 ........................................................................................ . 22,0 1991 8373: Tammisaari Hangon Rt-patteriston huoltokomppanian kasarmi ............................... . 3,8 1990 8374: 8375: 7 311011F 8376: 98 8377: 8378: Myös seuraavina vuosina peruskorjausten tulee peruskorjausikään. Seuraavalla sivulla ole- 8379: painopiste on eteläisen Suomen varuskunnissa. va kaaviokuva osoittaa hallinnonalan uudisra- 8380: Kaikkein eniten tulisi ministeriön mukaan korja- kennus- ja peruskorjaustoiminnan vuosina 8381: ta rakennuksia Santahaminan ja Riihimäen va- 1950--1990 ja siitä ilmenee selvästi rakennus- 8382: ruskunnissa. kannan voimakas kasvu 1960-luvuilla. 8383: Lähivuosina toteutettavat organisaatiouudis- Rakennuskannan lisäksi myös varuskunta- 8384: tukset ja joukko-osastojen siirrot aiheuttavat alueiden kunnallistekniikka vaatii myöhemmin 8385: rakennusten käyttötarkoituksesta johtuvia kor- huomattavasti enemmän korjaamista ja uusimis- 8386: jaustöitä. Peruskorjaustarve lisääntyy myös kai- ta. 8387: kissa sotilaslääneissä merkittävästi, kun 1950- ja Kiireellisiä lähivuosien peruskorjaushankkei- 8388: 1960-luvulla valmistunut suuri rakennuskanta ta ovat ministeriön mukaan mm. seuraavat: 8389: Kiinteistönhoitopiiri Hanke Kustannusarvio 8390: Mmk 8391: Helsinki Merisotakoulun asuntola ...................................................................................... . 12,0 8392: Kadettikoulun päärakennus ................................................................................. . 35,0 8393: Asuinrakennus C 9 !-vaihe ................................................................................... . 11,0 8394: Kasarmi C 30 ....................................................................................................... . 5,0 8395: Kadettikoulun ruokala ......................................................................................... . 15,0 8396: Hämeenlinna Riihimäen varuskunta: 8397: Varuskuntaruokala (tai uusi ruokala) .................................................................. . 18,0 8398: Kasarmirakennus n:o 18 ....................................................................................... . 18,0 8399: Rakennus n:o 28 (varuskuntasairaala) ................................................................. . 13,0 8400: Tammisaari Kasarmi en n:ot 2, 5 ja 8 henkilöstötilat ............................................................... . 4,3 8401: Luokkarakennus (tai lisärakennus) ....................................................................... . 6,0 8402: Tuusula Ruokalan peruskorjaus ja laajennus ..................................................................... . 13,0 8403: Turku Laivaston kasarmi ................................................................................................ . 6,0 8404: Hamina Ruokalan peruskorjaus ja laajennus ..................................................................... . 14,6 8405: 8406: 8407: S o t i 1 a s 1 ä ä n i t. Etelä-Suomen sotilaslää- vuosisadan alussa. Piirin alueen peruskorjauksia 8408: niitä pyydetyn lausunnon mukaan sen alueella varten on vuosittain saatu n. 2 Mmk. Tämä 8409: oleva 25 %:n osuus puolustusministeriön hallin- määräraha ei kuitenkaan ole riittänyt, ja kor- 8410: nonalan rakennuskannasta on pääosin vanhaa, jausvuoroa odottavia rakennuksia on jo jäänyt 8411: kulunutta ja kauttaaltaan peruskorjauksen tar- tyhjilleen. Lausunnon mukaan tulevasta kehi- 8412: peessa. Tämä koskee erityisesti Tammisaaren, tyksestä on todella syytä olla huolissaan. 8413: Upinniemen, Helsingin ja Riihimäen varuskun- Kiireellisimmät peruskorjauskohteet Turun 8414: tia, joissa varusmiesten olosuhteet ovat vain vält- kiinteistönhoitopiirissä ovat luolasto ja hallinto- 8415: tävät. rakennus Pansiossa, toimisto- ja asuinrakennuk- 8416: Puolustusvoimissa meneillään olevat suuret set sekä poliklinikka Heikkilässä ja varastoluolat 8417: kehityshankkeet ovat kaikki lisänneet rakenta- Pääskyvuoressa. 8418: mistarpeita sotilasläänin alueella. Museovirasto Sotilasläänin Satakunnan kiinteistönhoitopii- 8419: on luokitellut lähes koko vanhan rakennuskan- rin alueella olevista varuskunnista Niinisalon va- 8420: nan rakennushistoriallisesti arvokkaaksi, mutta ruskunta on n. 55 vuotta vanha. Se on peruskor- 8421: tällä perusteella ei korjausvaroja ole saatu lisät- jattu vuosina 1967-77, mutta toimintojen ja 8422: tyä. Lisäksi työsuojeluviranomaisten tarkastuk- koulutustarpeiden muutosten vuoksi kiinteistö- 8423: set ovat aiheuttaneet nopeita muutoksia perus- kanta ei täytä sille asetettuja vaatimuksia mm. 8424: korjaamisen kiireysjärjestykseen, minkä vuoksi YK-joukkojen monimuotoisen koulutuksen 8425: tärkeitä kohteita on jouduttu siirtämään. Näistä osalta. 8426: syistä ovat uudisrakentamis- ja peruskorjausva- Säkylän varuskunta on n. 30 vuotta vanha 8427: rat jatkuvasti jääneet jälkeen kasvavasta tarpees- eikä sitä ole rakentamisenjälkeen vielä peruskor- 8428: ta. Tärkeää olisikin, että hankkeita rahoitettai- jattu. Varuskunnan kiinteistöt ja laitteet vaatisi- 8429: siin entistä enemmän oikeusministeriön ja työ- vat nopeasti korjausta ja uudenaikaistamista. 8430: voimaministeriön varoin. Rauman varuskunnan toiminta keskittyy 8431: Lounais-Suomen sotilasläänin lausunnossa on pääosin Kuuskajaskarin saareen, jossa vanhim- 8432: todettu, että Turun kiinteistönhoitopiirin raken- mat kiinteistöt ovat n. 50 vuotta vanhoja. Saarel- 8433: nuskannasta melko suuri osa on rakennettu jo la on suoritettu viime vuosina peruskorjaustöitä, 8434: 99 8435: 8436: UUDISRAKENNUS- JA PERUSKORJAUSTOIMINTA 8437: VUOSINA 1950-1990 8438: 8439: 1000 M3 8440: 8441: 8442: 8443: 8444: 50 55 60 65 70 75 80 85 90 8445: 8446: lliiTJ UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET 8447: 100 8448: 8449: mutta varusmiesten sosiaalitilat ja kouluttajien puolten etujen mukaista olisi kuitenkin välttää 8450: tilat ovat edelleen puutteelliset. pakkokeinomenettelyä ja saada muulla tavoin 8451: Kiireellisimpinä kohteina Satakunnan kiin- riittävät takeet korjausten toteutumisesta. 8452: teistönhoitopiirissä sotilaslääni mainitsee Niini- Työsuojelupiiri korostaa riittävien resurssien 8453: salossa ruokalan ja kaksi asuinrakennusta, Sä- varaamista hyvissä ajoin tehtäviin asbestikartoi- 8454: kylässä traktorihallin sekä kaikissa kolmessa tuksiin ensisijaisesti peruskorjauskohteissa. Puo- 8455: em. varuskunnassa kasarmien sosiaalitilat. lustushallinnon kiinteistöissä on työsuojelupiirin 8456: Kaakkois-Suomen sotilaslääni toteaa, että mukaan tehty asbestikartoituksia systemaatti- 8457: puolustusvoimissa viime vuosina toimeenpantu sesti useita vuosia, mutta niiden kattavuus vaih- 8458: maavoimien joukko-osastojen kokoonpanojen telee. 8459: ja sijoittumisen tarkistustyö on koskenut lähes Työsuojelupiiri korostaa eri yksiköissä toimi- 8460: kaikkia Kaakkois-Suomen sotilasläänin varus- vien huoltokorjaamoiden työolosuhteiden pa- 8461: kuntia. Tähänastiset muutokset on toteutettu rantamista ja laite- ja menetelmäkohtaisen työ- 8462: suunnitellusti. Sotilaslääni pitääkin tärkeänä, turvallisuuden edistämistä. Kouluttajien työolo- 8463: että vielä toteutumattomat päätökset pannaan suhteet yksiköissä vaatisivat työsuojelupiirin 8464: toimeen nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. mielestä myös kiireellistä parantamista. 8465: Joukkojen siirtymiselle on luotava välttämättö- Puolustusministeriön esittämistä kiireellisistä 8466: mät rakenteelliset edellytykset. Erityisesti tämä peruskorjaushankkeista työsuojelupiiri korostaa 8467: tarkoittaa Kymen pioneeripataljoonan Vekaran- havaintojensa perusteella Helsingissä sijaisevien 8468: järvelle siirtymistä palvelevaa rakentamista. kadettikoulun ja kasarmin C 30 peruskorjausta. 8469: Vekaranjärven varuskunnan rakennuskan- Puolustusministeriön esittämän peruskorjaus- 8470: nasta suurin osa on peräisin 1960-luvulta, joten hankelistan ulkopuolelta työsuojelupiiri haluaisi 8471: se alkaa jo tarvita peruskorjausta. Nimenomaan vielä kiirehtiä Tammisaaressa sijaitsevan huolto- 8472: Kymen pioneeripataljoonan siirtymisen kannal- korjaamon, Tuusulassa sijaitsevan varuskunta- 8473: ta on sotilasläänin mukaan välttämätöntä raken- sairaalan ja Upinniemellä sijaitsevien kasarmien 8474: taa miehistökasarmi n. 450 miehelle ja esikunta- ja korjaamotilojen peruskorjauksia. 8475: ja varastorakennus, saneerata ruokala osittain ja Hämeen työsuojelupiirin mukaan Etelä-Suo- 8476: saattaa loppuun jo käynnistynyt ajoneuvohuol- men varuskunnissa vanhasta rakennuskannasta 8477: tolahanke. Sotilasläänin arvion mukaan tähän pitkään johtuneet epäkohdat tulisi viivytyksettä 8478: tarvittaisiin n. 100 Mmk:n investoinnit. korjata. Uudenmaan työsuojelupiirin tavoin 8479: Kymen Pioneeripataljoona toimii nykyisin myös Hämeen työsuojelupiiri korostaa asbesti- 8480: vielä Korialla olosuhteissa, jotka eivät täytä inventaarion tekemistä jo peruskorjaushankkei- 8481: sotilasläänin arvion mukaan majoitukselle, huol- den suunnitteluvaiheessa. 8482: Iolle ym. toiminnoille asetettuja yhä suurempia Työsuojelupiirin mielestä ei ole tarkoituksen- 8483: vaatimuksia. Siirtosuunnitelmien vuoksi nykyi- mukaista, että puolustusvoimien vanhenevasta 8484: sissä heikkokuntoisissa tiloissa ei ole tehty kuin rakennuskannasta ja riittämättömästä ennakko- 8485: aivan välttämättömät vuosikorjaukset. suunnittelusta johtuvat epäkohdat hoidetaan 8486: T y ö s u o j e 1 u p i i r i t. Uudenmaan työ- yksittäistapauksina ulkopuolisen työsuojeluvi- 8487: suojelupiiri on lausunnossaan korostanut pitkän ranomaisen havaintojen ja niiden johdosta an- 8488: aikavälin peruskorjausohjelmien laatimista. Jot- nettujen korjausohjeiden ja -määräysten pe- 8489: ta havaitut työsuojeluepäkohdat saataisiin pois- rusteella. Puolustusvoimien tulisi itse laatia 8490: tettua, olisi tärkeää, että puolustusvoimien lähi- yhdessä henkilöstönsä kanssa peruskorjaussuun- 8491: vuosien peruskorjaushankkeista voitaisiin muo- nitelmat ja niiden toteutusaikataulut. 8492: dostaa kattava ja toimenpiteiltään riittävä sanee- Työsuojelupiiri huomauttaa, että uusitun 8493: rausohjelma. työturvallisuuslain (27/87) mukaan tulee lähteä 8494: Työsuojelupiiri huomauttaa, että huonokun- siitä, että suunniteltaessa muutoksia ja uudistuk- 8495: toisten rakennusten työsuojeluepäkohtien nor- sia tai tehtäessä hankintoja on otettava huo- 8496: minvastaisuudet ovat yleensä kiistattomia mutta mioon tarkoin myös työsuojelunäkökohdat yh- 8497: harvoin suoranaisesti välitöntä vaaraa aiheutta- teistyössä henkilöstön kanssa. Näin on siis me- 8498: via, jotta työnteon jatkaminen olisi kiellettävä. neteltävä myös puolustusvoimien kiinteistöjä ja 8499: Työsuojeluviranomaiset voivat työsuojeluval- laite-, ase- ym. järjestelmiä suunniteltaessa ja 8500: vontalain pakkokeinoilla korostaa tai kiirehtiä hankittaessa. Työsuojelupiirin mukaan työsuo- 8501: havaitun epäkohdan poistamista, kuten Kaartin jelunäkökohtia on alettu suunnitella ja budjetoi- 8502: pataljoonan osalta on tehtykin. Kaikkien osa- da usein liian myöhään. Erilaista laitteistoa, 8503: 101 8504: 8505: 8506: kuten viesti-, panssari- ja lentokalustoa, on puutteellisilla tiloilla negatuvznen vaikutus sekä 8507: hankittu ilman että olisi suunniteltu ja rakennet- kantahenkilökunnan että varusmiesten työmoti- 8508: tu niitä varten tarvittavat säilytys-, huolto- ja vaatioon. Muun muassa heikkotasoiset kasarmi- 8509: korjaustilat. ja sosiaalitilat ovat omiaan lisäämään varusmies- 8510: Kiireellisiä korjauskohteita Hämeen työsuoje- palvelun alkuvaiheessa yhä useammin ilmeneviä 8511: lupiirin alueella ovat koko Riihimäen varuskun- vakavia sopeutumisvaikeuksia ja jopa varusmies- 8512: ta, panssarivaunukorjaamo ja varuskuntasairaa- palveluksen keskeytymistä. Jo työturvallisuuden 8513: la Parolassa, kuljetusvälinevarikko Vilppulassa ja -motivaation kannalta olisi saatava pikaisesti 8514: ja Ilmavoimien teknillinen koulu Kuorevedellä. parannusta Etelä-Suomen varuskuntien rakennus- 8515: Turun ja Porin työsuojelupiirin mukaan ten tasoon. 8516: Lounais-Suomen sotilasläänin alueella on huo- Varuskuntien korjaustarvetta lisää paitsi van- 8517: mattavia puutteita ja epäkohtia työolosuhteissa. himpien varuskuntien yhä tärkeämmäksi käyvä 8518: Suurelta osin ne johtuvat kasarmien vanhasta museoarvo, myös 1950- ja 1960-luvuilla valmistu- 8519: sekä epätarkoituksenmukaisesta rakennuskan- neen suuren rakennuskannan tuleminen peruskor- 8520: nasta, mutta joissakin tapauksissa viime vuosien jausikään. Välttämättömien peruskorjaustm vii- 8521: suunnitteluvaiheen yhteistyö työsuojeluviran- västyminen tämän suuren rakennuskannan osalta 8522: omaisten kanssa olisi ehkäissyt epäkohtien syn- tulee eittämättä aiheuttamaan tilojen ja rakentei- 8523: tymistä. Esimerkkinä tästä työsuojelupiiri mai- den ylimääräistä ja liiallista rappeutumista ja siten 8524: nitsee uudet ohjusluolastot, jotka on rakennettu lisäämään lopullisia korjauskustannuksia. Tilojen 8525: ilman asianmukaisia pelastautumisteitä. Näiden heikko kunto saattaa vaikuttaa haitallisesti myös 8526: järjestäminen jälkikäteen on hyvin hankalaa. niissä säilytettävään, usein hyvinkin kalliiseen 8527: Työsuojelupiiri mainitsee lausunnossaan materiaaliin ja aiheuttaa siten taloudellisia mene- 8528: myös Turun laivastoaseman kasarmirakennuk- tyksiä. Valtiontilintarkastajien mielestä näihin 8529: sen peruskorjaushankkeen, jossa ei ole otettu kasvaviin peruskorjaustarpeisiin on osattava va- 8530: huomioon työsuojelullisia näkökohtia ensiapu- rautua ennakolta. 8531: poliklinikan osalta.Työsuojelupiiri harkitseekin Meneillään olevien puolustusvoimien suurten 8532: velvoittavan päätöksen tekemistä. organisaatiouudistusten ja niihin kuuluvien jouk- 8533: Lounais-Suomen sotilasläänin alueella on ko-osastosiirtojen tulisi mahdollistaa toimintojen 8534: epäkohdat kuitenkin pyritty työnantajan toimes- suurempi keskittäminen rakennuksiltaan ja toi- 8535: ta asianmukaisesti poistamaan. Pahimman es- minnaltaan parhaimmille varuskunta-alueille. 8536: teen tälle on muodostanut määrärahojen niuk- Tarpeettomista alueista ja rakennuksista tulisi 8537: kuus. Jotta työolosuhteet saataisiin vastaamaan luopua, jotta vältettäisiin turhat ylläpitokustan- 8538: nykyistä yleistä tasoa, tulisi työsuojelupiirin nukset. Valtiontilintarkastajien mielestä puolus- 8539: mukaan lisätä huomattavasti määrärahoja pe- tusministeriön alaisten kiinteistönhoitoalueiden 8540: ruskunnostukseen ja uusien tarkoituksenmukais- tulisi laajemminkin tutkia alueillaan olevien ra- 8541: ten tilojen rakentamiseen. Puolustushallinnon kennusten ja maa-alueiden käyttöastetta ja -tar- 8542: sisäisen selvityksen mukainen määrärahantarve vetta. Tarpeetlomien tai epätarkoituksenmukais- 8543: Lounais-Suomen sotilasläänin osalta on siten ten tilojen ja kiinteistöjen käyttö-, myynti- tai 8544: perusteltu. vaihtomahdollisuudet tulisi muun valtionhallinnon 8545: Puolustusministeriön hallinnonalan hoito- ja ja mm. sijoituskuntien tarpeiden kanssa selvittää. 8546: korjausvastuulla on sekä kuutiotilavuudeltaan että Puolustusministeriön alaisen rakennus- ja kiin- 8547: uushankinta-arvoltaan suuri rakennuskanta. Sen teistönhoito-organisaation asemaa ja toiminnan 8548: kunnossapito on sekä työmäärältään että kustan- kehittämisvaihtoehtoja on jo useamman vuoden 8549: nuksiltaan merkittävä tehtäväalue. Osa rakennus- ajan selvitetty. Yhtenä kehittämisvaihtoehtona on 8550: kannasta on myös historiallisesti arvokasta, min- esitetty toiminnan jonkinasteista sulauttamista 8551: kä huomioon ottaminen asettaa luonnollisesti lisä- rakennushallituksen toimintaan, mutta puolustus- 8552: vaatimuksia rakennuskannan ylläpidolle ja kor- ministeriöitä saadun tiedon mukaan kehittämis- 8553: jaukselle. työssä ollaan päätymässä ratkaisuun, joka säilyt- 8554: Valtiontilintarkastajat pitävät Etelä-Suomen täisi puolustusministeriön alaisen erillisen raken- 8555: varuskuntien rakennusten tasoa erityisen heikko- nus- ja kiinteistönhoito-organisaation Tätä kehit- 8556: na. Jopa työsuojeluviranomaiset ovat joutuneet tämistyötä on syytä kiirehtiä. Valtiontilintarkas- 8557: velvoittavin korjauskehoituksin puuttumaan eräi- tajien mielestä lopullista ratkaisua asiassa täytyy 8558: den varuskuntarakennusten heikkoon kuntoon. ehdottomasti voida perustella selkeillä taloudelli- 8559: Varsinaisten työsuojelunäkökohtien lisäksi on suus- ja tehokkuusnäkökohdilla. Rakennuskannan 8560: 102 8561: 8562: kasvavat peruskorjaustarpeet ja peruskorjausva- keet ilmavoimien esikunnassa periaatteessa ko- 8563: rojen niukkuus tulevat entisestään painottamaan konaisuuksina, jolloin kaikki seuraukset tulevat 8564: mm. kunnollisten vuosihuoltojen ja ammattitaitoi- otetuiksi huomioon. Jatkokäsittelyssä varsinai- 8565: sen siivouksen merkitystä kiinteistöjen kunnon yl- sia hankintoja ja niiden edellyttämiä muita toi- 8566: läpitämisessä. mia käsittelevät eri organisaatioyksiköt pääesi- 8567: kunnassa ja puolustusministeriössä, minkä vuok- 8568: Ilmavoimien materiaalihankinnat. Y 1e i s t ä. si hankekohtainen koordinointi vaikeutuu. Suu- 8569: Ilmavoimien materiaalihankinnat koordinoi- rimpana ongelmana nähdään puolustusministe- 8570: daan ilmavoimien esikunnassa. Eri osastot val- riössä suuriin kalustohankkeisiin liittyvän raken- 8571: mistelevat hankkeet kokonaisuuksina. Ilmavoi- tamisen viivästyminen. Käytännössä uutta ka- 8572: mien esikunnan teknillinen osasto vastaa lento- lustoa joudutaan käyttämään epätarkoituksen- 8573: teknillisen alan materiaalihankinnoista, viesti- mukaisissa tiloissa, jolloin toiminta vaikeutuu 8574: osasto viesti- ja sähköteknillisen materiaalin han- tai käyttöönotto viivästyy. Osasyynä tähän on 8575: kinnoista, Ilmavoimien kuvakeskus kuvausalan rakennusmäärärahojen riittämättömyys. Puolus- 8576: ma tcriaalin hankinnoista ja huolto-osasto kulje- tusministeriön lausunnon mukaan rakentamisen 8577: tus- ja pelastusalan ja lentotukikohtien varusta- ja kalustohankkeiden puutteellinen yhteensovi- 8578: miseen liittyvän materiaalin hankinnoista sekä tus ei ole kuitenkaan aiheuttanut suoranaisia 8579: yleensä esikunnan suorittamien hankintojen taloudellisia menetyksiä. 8580: kaupallisesta valmistelusta. I 1 m a v o i m i e n e s i k u n t a. Kertomus- 8581: Vastuu ilmavoimien materiaalin huollosta ja vuoden syksyllä ilmavoimien esikuntaan suorite- 8582: kunnossapidosta tähän liittyvine materiaali- ja tun tarkastuskäynnin yhteydessä esikunta kriti- 8583: palveluhankintoineen on keskitetty Ilmavoimien soi vuotuisten käyttö- ja kunnossapitomäärära- 8584: varikolle ja erityisesti viesti- ja sähköteknillisen hojen ja tilausvaltuuksien keskinäistä suhdetta. 8585: alan osalta varikon erilliselle Viestivarikko-osas- Käyttö- ja kunnossapitomäärärahojen vähäisyys 8586: tolle. ja tilausvaltuuksien runsaus on jo pitkän aikaa 8587: Seuraavassa esitetään ilmavoimien hankinta- johtanut siihen, että merkittävän suuri osuus 8588: sekä käyttö- ja kunnossapitovarojen kehitys vuotuisista määrärahoista on sidottu aiempien 8589: 1980-luvulla, jolloin ilmavoimien kalustoa mer- vuosien tilausvaltuuksilla tehdyillä hankinnoilla, 8590: kittävästi uudistettiin. Hankintavarat sisältävät jolloin budjettivuonna suoritettavia hankintoja 8591: sekä tilausvaltuudet että muun varustuksen varten tarkoitettu varsinaisen määrärahan osuus 8592: uusinnan määrärahat. jää liian pieneksi. Tällöin osa budjettivuonna 8593: tarpeellisista hankinnoista joudutaan toteutta- 8594: Vuosi Hankintavarat Käyttö- ja maan tilausvaltuuksilla, mikä siirtää niiden toi- 8595: kunnossapitovarat 8596: Mmk mituksen seuraavaan vuoteen, ja vaarana on 8597: 1981 ····················· 642,7 153,5 seuraavien vuosien määrärahojen liikkumavaran 8598: 1983 ····················· 594,3 277,0 pieneneminen. Maksuaikataulu joudutaan myös 8599: 1985 .................... . 497,5 345,8 suurehkoissa hankkeissa laatimaan ostajan kan- 8600: 1987 ····················· 370,7 345,0 nalta sangen epäedulliseksija esikunnan mielestä 8601: 291,8 419,9 8602: 1989 ····················· 8603: 272,7 473,7 8604: onkin ilmeistä, että kehittämällä tällaisten hank- 8605: 1990 ····················· keiden budjetointia koko valtiontalouden etua 8606: ajatellen päästäisiin huomattaviin säästöihin. 8607: Hawk-suihkuharjoituskoneiden hankinta Näin tulisi menetellä silläkin uhalla, että puolus- 8608: ajoittui vuosille 1977-85, kolmannen torjunta- tusmäärärahojen osuus valtion menoista vaihte- 8609: hävittäjälaivueen kaluston hankinta vuosille lisi suuresti vuosittain. 8610: 1984--89 ja matalavalvontatutkien hankinta Selkeänä epäkohtana esitettiin, että suurten 8611: kolmessa vaiheessa vuosille 1973-87. materiaalihankintojen seurauksia ei ole riittäväs- 8612: Ilmavoimien hankintavarojen kokonaismää- ti otettu huomioon seuraavina vuosina. Tämä 8613: rästä 1-5 o;;) eli 7-15 Mmk vuodessa on ollut näkyy mm. henkilöstön ja käyttö- ja kunnossapi- 8614: muita kuin tilausvaltuusvaroja. Puolustusminis- tovarojen riittämättömyytenä. 8615: teriöstä saadun lausunnon mukaan kysymys ti- Ilmavoimien suorituskykyä haittaa eniten esi- 8616: lausvaltuuksien ja varsinaisten hankintamäärä- kunnan mukaan henkilöstön vähyys kaikilla osa- 8617: rahojen suhteesta ei ole ollut ilmavoimien kan- alueilla. Eniten tämä vaikuttaa lentokaluston 8618: nalta keskeinen. käytön tehokkuuteen ja ilmavalvontaan. Lento- 8619: Kuten jo edellä todettiin, valmistellaan hank- kaluston osalta henkilöstön vähyys hidastaa 8620: 103 8621: 8622: huoltokiertoaja vaikuttaa siten mm. lentoturval- kunnossapitovarojen puute, ilmavalvontahenki- 8623: lisuuteen. Ilmavalvonnassa voidaan keskivalvon- löstön vähäisyys sekä puolustusvoimien raken- 8624: takalustosta käyttää vain noin kolmannes ker- nusinvestointien hitaus ja suunnittelemattomuus 8625: rallaan. tarpeisiin nähden. 8626: Ilmavoimilla ei ole mahdollisuutta kohdentaa Vakavimpana epäkohtana lennoston osalta 8627: henkilöstöä muista tehtävistä em. aloille. Lisäksi mainittiin käyttö- ja kunnossapitovarojen mää- 8628: kaluston käyttö- ja huoltotehtäviin on palkattu rän romahtaminen v. 1989. Edelleen kertomus- 8629: 107 henkilöä projektivaroin eikä heidän ase- vuonna varat olivat pienemmät kuin lentoturval- 8630: maansa ole vakinaistettu tehtävien pysyvästä lisuus ja henkilöstön tarkoituksenmukainen 8631: luonteesta huolimatta.Vuosille 1988-1992 ajoit- käyttö olisivat edellyttäneet. 8632: tuvan kaukovalvontatutkahankkeen vuoksi on Lennoston mukaan koulutettujen ohjaajien 8633: ilmavalvontahenkilöstön määrää edelleen lisät- lentotaidon ylläpitäminen on pakottanut karsi- 8634: tävä. Näiden uusien tutkien käyttöönotto edel- maan ohjaajien lukumäärää.Vuonna 1989 jou- 8635: lyttää esikunnan mukaan 40 henkilön lisäystä. duttiin keskeyttämään lentotuntien vähyyden 8636: Vuotuisesta tulo- ja menoarviosta saadut vuoksi seitsemän valmiusohjaajan koulutus 8637: käyttö- ja kunnossapitovarat ovat esikunnan MIG-kalustolla kokonaan ja kertomusvuonna 8638: mukaanjatkuvasti olleet ilmavoimien tarpeeseen jouduttiin laskemaan lisäksi viiden ohjaajan 8639: nähden liian niukat. Vuoteen 1989 saakka mää- valmiusluokka I:stä II:seen. 8640: rärahatilanne korjattiin lisämenoarvioilla, joilla Käyttö- ja kunnossapitovarojen supistukset 8641: voitiin turvata ilmavoimien välttämättömät toi- eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet ainoastaan oh- 8642: mintaedellytykset. Kun vuodesta 1989 alkaen jaajakoulutukseen, vaan koneiden !ennätys- ja 8643: luovuttiin aiemmasta lisämenoarviomenettelys- huoltosuunnitelmien muutokset ovat heijastu- 8644: tä, ovat ilmavoimien määrärahat esikunnan neet myös lentokonekorjaamon työskentelyyn. 8645: mukaan jääneet selvästi pienemmiksi kuin mitä Huoltojen kokonaismäärät ovat vähentyneet 8646: tyydyttävä toiminta olisi vaatinut. Käyttö- ja merkittävästi töiden rationalisoinnin ja ohjeis- 8647: kunnossapitovarojen niukkuus vaikuttaa ensisi- tusten tarkistamisen ansiosta. Näillä toimilla ei 8648: jaisesti lentokoulutukseen ja hankitun materiaa- ole kuitenkaan voitu täysin kompensoida käyt- 8649: lin käyttöönottoon. tö- ja kunnossapitovarojen niukkuutta. Sota- ja 8650: Lentotoiminnassa käyttövarojen niukkuus on lentotoimintaharjoituksia on jouduttu myös 8651: johtanut vuotuisten lentotuntien vähentämiseen peruuttamaan. 8652: ja sitä kautta koulutettavan ohjaajamäärän sekä Välillisesti tilanne on vaikuttanut myös työ- 8653: heidän henkilökohtaisten lentotuntikiintiöiden- motivaatioon. Lentoturvallisuuden edellyttämät 8654: sä pienentämiseen. Suomen ilmavoimien ohjaa- vähimmäisvaatimukset merkitsisivät lennoston 8655: jat voivat lentää hävittäjillä keskimäärin vain mukaan 200-300 lentotunnin lisätarvetta sekä 8656: 80-100 tuntia vuodessa, kun esimerkiksi Nato- MIG- että Hawk-kalustoilla. Käyttö- ja kunnos- 8657: maissa yleinen vaatimustaso riittävän koulutus- sapitorahoituksen lisätarve olisi näiden kalusto- 8658: tason säilyttämiseksi on 150-180 tuntia vuodes- jen osalta vain 3-5 Mmk, mikä on alle 10% 8659: sa ohjaajaa kohti. Esikunnan mielestä Suomessa lennoston lentotoiminnan vaatimasta rahoituk- 8660: käytössä olevilla tuntimäärillä ei voida ylläpitää sesta. 8661: ohjaajien riittävää koulutustasoa, mikä puoles- Ilmavalvonta-alan ongelmana on lennoston 8662: taan on lisännyt lentoturvallisuusriskiä. Käyttö- mukaan uuden kaluston ja uusittujen toimitilo- 8663: ja kunnossapitovarojen lisätarve lentotoimin- jen vajaakäyttö henkilöstön puuttumisen takia. 8664: nassa on esikunnan arvion mukaan n. 60 Mmk Koska osa lennoston laitteista on hankittu sodan 8665: vuodessa. ajan tarpeet huomioon ottaen, ei täyteen käyttö- 8666: Ilmavalvonta- ja johtamisjärjestelmän sekä asteeseen ole realistista pyrkiäkään. Vähimmäis- 8667: lennonvarmistuksen kalustohankinnat ovat li- määränä on lennoston mukaan kuitenkin pidet- 8668: sänneet huomattavasti myös käyttö- ja kunnos- tävä henkilökunnan ja alan reserviläisten koulu- 8669: sapitovarojen tarvetta. Esikunnan mukaan käyt- tuksen takaavaa työntekijöitten määrää. Len- 8670: tövarojen nykyinen määrä ei mahdollista hanki- noston osalta tämä edellyttäisi 15-20 lisähenki- 8671: tun kaluston käyttöönottoa suunnitellussa aika- lön saamista. 8672: taulussa. Puolustusvoimien kalustohankintojen ja ra- 8673: K a r j a 1a n 1e n n o s t o. Kertomusvuoden kentamisen budjetointi erikseen aiheuttaa len- 8674: syksyllä Karjalan lennostoon suoritetun tarkas- noston mukaan sen, että uushankintojen edellyt- 8675: tuskäynnin yhteydessä tuotiin esille käyttö- ja tämä rakentaminen on yleensä jäljessä verrattu- 8676: 104 8677: 8678: na hankintoihin. Tämän vuoksi uuden kaluston vähyydestä ja sen vaikutuksesta ilmavoimien 8679: käyttöönotto hidastuu, sen käytettävyys heikke- suoritemääriin ja lentokoulutuksen tasoon sekä 8680: nee ja kunto saattaa kärsiä, mikä vaikuttaa siten sitä kautta lisääntyvään korjaustarpeeseen. 8681: myös kaluston käyttöikään. Lennoston mukaan Käyttö- ja kunnossapitovarojen niukkuus lisäsi 8682: suuriin kalustohankintoihin liittyvä rakentami- varikon mukaan myös tarvetta selkeyttää vari- 8683: nen tulisi varmistaa sisällyttämällä sitä koskeva kon asemaa ja kehittää toimintaa selkeästi tulos- 8684: rahoitus projektirahoituksena hankinnan yhtey- vastuulliseen suuntaan. 8685: teen. Ilmavoimien varikon lausunnon mukaan va- 8686: Karjalan lennoston Rissalan tukikohdan rikon asemaa ja toimintaa ollaan nyt kehittä- 8687: kehittämiseksi on laadittu kokonaissuunnitelma, mässä siten, että 1.1.1992 varikko siirtyisi tulos- 8688: joka kattaa kaikki lennoston maanhankintaa ohjattuun toimintaan. Tulostavoitteet on määri- 8689: sekä talon- ja suojarakentamista koskevat tar- telty ja esikunnan ja varikon tehtäväjakoa on 8690: peet. Välittöminä toimina esitettiin tarkastus- selkeytetty. Varikonja sen alaisuudessa toimivan 8691: käynnin yhteydessä aluetta koskevan asemakaa- erillisen Viestivarikko-osaston organisatorinen 8692: van vahvistus, kahden uuden lentokonehallin asema vaatisi kuitenkin edelleen selvittämistä. 8693: rakentaminen v. 1992-1995 ja tulevan lentoko- Ongelmallisena pidetään myös aiempien vuo- 8694: nekaluston uusinnan aiheuttamat muutostyöt sien tilausvaltuuksilla sidottujen varojen suurta 8695: lentokonekorjaamon luolastossa. osuutta kaikista käyttö- ja kunnossapitovarois- 8696: Alueella olevat kaksi lentokonehallia ovat ta. Yllättävät ja kiireelliset hankinnat tai ulkoiset 8697: vajaat 50 vuotta vanhoja, ja niiden on arvioitu määrärahan säästötarpeet saattaisivat käytän- 8698: kelpaavan nykyiseen käyttöönsä vielä 4-5 nössä pienentää varikon vapaiden määrärahojen 8699: vuotta. Toiminnallisesti sekä työsuojelu- ja palo- osuuden olemattoman pieneksi. Tilanne johtaa 8700: turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ne käytännössä siihen, että tarpeellisiakin hankin- 8701: ovat täysin vanhentuneet verrattuna nykyiset toja joudutaan myöhentämään maksatusten siir- 8702: käyttö- ja mitoitusperusteet omaaviin halleihin, tämiseksi seuraaville vuosille ja maksatusaika- 8703: joita on käytössä muissa Suomen lennostoissa. taulut joudutaan laatimaan kokonaistaloudelli- 8704: Tarkastuskäynnin yhteydessä Hawk-harjoitus- sesti katsottuna epäedullisella tavalla. Ilmavoi- 8705: koneita sisältänyt halli oli erittäin ahdas ja mm. mien varikossa on kuitenkin etsitty parannusta 8706: koneiden nopea poistaminen hallista tulipalon tilanteeseen mm. kehittämällä atk-pohjaisia 8707: tai muun onnettomuuden sattuessa olisi ollut määrärahojen ja tilausten seurantajärjestelmiä. 8708: erittäin vaikeaa. Hankintojen ja niihin liittyvän rakentamisen 8709: Kyseisten hallien uusintatarve ei sinänsä ole heikko yhteensovittaminen on myös Ilmavoi- 8710: riippuvainen tulevasta lentokonekaluston uusin- mien varikon mielestä ollut vaikeaa. Suunnitel- 8711: nasta, mutta valittava konetyyppi vaikuttaa tilo- lut hävittäjähankinnat tuovat mukanaan lisära- 8712: jen mitoitukseen ja laatuun. Lennosto onkin kentamisen tarvetta, joka kuitenkin riippuu va- 8713: esittänyt ilmavoimien esikunnalle, että lennoston littavasta konetyypistä. Hävittäjähankintojen 8714: alueen muutostöissä pyrittäisiin seuraavanlai- suunnittelussa onkin pyritty huomioimaan kaik- 8715: seen ajoitukseen: ki hankinnoista johtuvat lisä tarpeet. 8716: - Vuonna 1990 tutkittaisiin asemakaava- Kertomusvuoden syksyllä Viestivarikko-osas- 8717: vaihtoehdot. toon suoritetun tarkastuksen yhteydessä kiinni- 8718: -Vuonna 199llaadittaisiin yksityiskohtaiset tettiin huomiota myös hankintojen ja rakenta- 8719: rakennussuunnitelmat. misen heikkoon yhteensovittamiseen. Viestiva- 8720: -Vuonna 1992 alkaisi I hallin ja korjaamo- rikko-osaston mukaan kaikkia hankittuja laittei- 8721: luolan rakentaminen. ta, mm. kallista johtokeskuslaitteistoa, ei ole 8722: -Vuonna 1994 alkaisi II hallin rakentami- voitu ajallaan ottaa käyttöön tilan puutteen 8723: nen. vuoksi. Hankintojen suunnitteluvaiheessa lait- 8724: Näin tukikohta olisi valmis ottamaan vastaan teistolle suunniteltiin ja esitettiin rakennettavak- 8725: uuden kaluston v. 1995. Syyskuussa 1991 ei si myös tarvittavat tilat, mutta rakennushank- 8726: lennostolla kuitenkaan vielä ollut mitään tietoa keet ovat viivästyneet tai suunnitellut tilat on 8727: edellä mainittujen toimien aloittamisesta. toteutettu muutettuina. Viivästymisten vuoksi 8728: I 1m avoimien v a r i k k o. Valtiontilin- laitteistoja on jouduttu varastoimaan ja käyttä- 8729: tarkastajat suorittivat tarkastuskäynnin Ilma- mään tilapäistiloissa. Sekä varastointi että tila- 8730: voimien varikkoon syksyllä 1989. Tällöin esitet- päistilat aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä 8731: tiin mm. huoli käyttö- ja kunnossapitovarojen ja odottamattomia kuluja. Joissain tapauksissa 8732: 105 8733: 8734: on valmistajan takuuaika ehtinyt mennä umpeen vien osatekijöiden mm. varasto- ym. rakentamisen 8735: ennen käyttöönottoa. Aiemmin on osa hankitus- keskinäiseen suunnittelemattomuuteen tulevaisuu- 8736: ta materiaalista saattanut kärsiä jopa suoranais- dessa vakavasti paneuduttava. 8737: ta vahinkoa tilojen puutteen takia. Viestivarik- Tulevien materiaalihankintojen yhteydessä on 8738: ko-osaston mukaan ainoa vaihtoehto olisi hank- huolehdittava siitä, että hankittu materiaali voi- 8739: keiden kokonaissuunnittelu ja -budjetointi. daan sekä tarvittavan henkilöstön, käyttö- ja 8740: Ilmavoimien lento-, ilmavalvonta- ym. kalusto kunnossapitovarojen että rakentamisen osalta 8741: on monimutkaisen tekniikkansa vuoksi puolustus- ottaa tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla ta- 8742: voimien kalleinta ja elektroniikan osalta ehkä valla käyttöön. Mikäli realistinen hankesuunnitte- 8743: herkintä kalustoa. Sen asianmukainen käyttö, lu osoittaisi, että käyttöönotto henkilöstön tai 8744: huolto ja varastointi asettaa henkilöstölle ja tiloille varojen puutteesta ei ole mahdollista, on hankkeen 8745: erityisen suuria vaatimuksia. Hankkeiden koko- mielekkyys kokonaisuudessaan arvioitava uudel- 8746: naissuunnittelu eli hankintojen yhteensovittaminen leen. Käytännössä saattaisi suurten materiaali- 8747: rakentamiseen ja muiden käyttöönoton edellytys- hankintojen osalta olla syytä siirtyä jonkinastei- 8748: ten luomiseen on näin ollen erityisen tärkeää. seen kokonaisbudjetointiin, jolloin hankinnan edel- 8749: Kalliin laitteiston pitäminen varastossa käyttä- lyttämän rakentamisen rahoitus varmistuisi oikea- 8750: mättömänä jopa yli takuuajan tai sen käyttöönot- aikaisesti. 8751: to siihen soveltumattomissa ja mahdollisesti lait- Tilausvaltuusmenettelyllä on pyritty varmista- 8752: teen kuntoa heikentävissä tiloissa osoittaa kuiten- maan puolustusvoimien pitkän aikavälin mate- 8753: kin selviä puutteita eräiden hankkeiden kokonais- riaalinen kehittäminen ja saavuttamaan pitkäai- 8754: suunnittelussa ja toteutuksessa. Kalliiden lentoko- kaisten tilausten mukanaan tuomia hinnanalen- 8755: neiden ja lentäjien vaarantaminen lentoturvalli- nuksiaja säästöjä. Valtiontilintarkastajien mieles- 8756: suutta heikentävillä lentotuntimäärillä tai eräiden tä puolustusministeriön olisi kuitenkin selvitettä- 8757: koneiden varastoiminen vanhanaikaisiin ja ahtai- vä, onko tilausvaltuusmenettelyn soveltamisessa 8758: siin sekä työ- ja paloturvallisuuden kannalta arve- tultu siihen tilanteeseen, että häiritsevän suuri 8759: luttaviin tiloihin osoittaa myös kokonaissuunnitte- osuus vuotuisista käyttö- ja kunnossapitomäärära- 8760: lun epäonnistumista ja ymmärtämättömyyttä ko. hoista on jo sidottu aiempien vuosien hankintaval- 8761: laitteisiin sijoitetuista suurista rahallisista arvois- tuuksilla, mikä vaikeuttaa siten tulevia hankintoja 8762: ta. Tämän huomioon ottaen on puolustusministe- ilmavoimien esikunnan ja Ilmavoimien varikon 8763: riön hallinnonalalla laajemminkin esiintyvään esittämällä tavalla ja lisää käytännössä uusien 8764: materiaalihankintojen ja niihin keskeisesti liitty- hankintojen kustannuksia. 8765: 106 8766: 8767: 8768: 8769: 8770: Valtiovarainministeriön hallinnonala 8771: 8772: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- Suomen tukipolitiikkaa lähinnä muihin Pohjois- 8773: kastuksen valtiovarainministeriössä 26.4.1991 ja maihin. Edelleen kartoitetaan eri tukimuotojen 8774: verohallituksessa 12.12.1990. Toimikaudellaan muutostarpeita ja ministeriöiden valmiuksia 8775: valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet Suomen muutosten tekemiseen. 8776: taloudellista kehitystä, taloudellisia ongelmia ja Valtion eri elinkeinoille antama tuki jakautuu 8777: kehitysnäkymiä, elinkeinojen julkista rahoitusta avustuksiin sekä laina-, pääoma- ja takuutukiin. 8778: ja muutostarpeita, valtion tulojen ja menojen Eri tukimuotojen vertailukelpoisuuden aikaan- 8779: jakautumista lääneittäin, alueellisen budjettipo- saamiseksi on kunkin tuen osaltakyettävä laske- 8780: litiikan tarvetta ja mahdollisuuksia sekä verohal- maan valtiolle aiheutuvat nettokustannukset. 8781: linnon atk-järjestelmän käyttöönottovaikeuksien 8782: Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen 8783: syitä. 8784: mukaan rahoitustukiin sisältyvät erät on lasket- 8785: Valtiovarainministeriöön tehdyn tarkastus- 8786: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan tu seuraavasti: 8787: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, talous- -Avustuksista aiheutuva tuki on tarkastelu- 8788: poliittista tilannetta ja kehitysnäkymiä, taloudel- jaksolla maksettu markkamäärä (ei myönnetty 8789: lisia ennusteita ja niiden osuvuutta, budjettiuu- markkamäärä ko. vuoden aikana). 8790: distusta ja tulosohjausta sekä valtiontalouden - Lainatuki: (laskentakorko x keskimääräi- 8791: tarkastusviraston asemaa ja sen mahdollista siir- nen lainakanta) + luottotappiot - korkotulot. 8792: tämistä eduskunnan yhteyteen, julkisen hallin- Tällä tavalla lasketaan siten valtiolle aiheutunut 8793: non tilintarkastajien jatkokoulutusta ja auktori- nettokustannus lainoista. Myönnetyt lainat ovat 8794: sointia. kokonaan toista suuruusluokkaa kuin lainoista 8795: Verohallitukseen tehdyn tarkastuskäynnin valtiolle aiheutuneet kustannukset. Tämä saat- 8796: yhteydessä on käsitelty verohallinnon toimintaa taa aiheuttaa väärinkäsityksiä vertailuja tehtäes- 8797: kertomusvuonna ja erityisesti atk-järjestelmän sä. 8798: käyttöönottoon liittyviä ongelmia, verotuksen - Pääomatukea ovat pääomansijoitukset 8799: uudistamistoimia, verojäämien kehitystä ja pe- mm. valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin. Tuki 8800: rintätoimien tehostamista sekä verotarkastuksen lasketaan keskimääräiselle sijoitetulle pääomalle 8801: kattavuutta ja ns. yhdennetyn verotarkastuksen laskettavan tuottovaatimuksen ja valtiolle mak- 8802: mahdollisuuksia toiminnan tehostamisessa. settujen osinkojen erotuksena seuraavan kaavan 8803: perusteella: (laskentakorko x keskimääräinen 8804: sijoitettu osakepääoma) + pääoman alennukset 8805: Valtiovarainministeriö - osingot. Tällä tavoin laskettu tuki poikkeaa 8806: siten esim. tulo- ja menoarviossa momentille osa- 8807: Valtion tuki elinkeinoille. Euroopan taloudel- kehankinnat vuosittain varatusta määrärahasta. 8808: lisen yhdentymisen ja eri maiden kansantalouk- -Takaus- ja takuutuki: takaustappiot- ta- 8809: sien sisäisten ongelmien johdosta on valtion kausmaksut- takaisinperityt korvaukset. Val- 8810: tukipolitiikan uudelleenarviointi ajankohtaista tiontakausrahaston ja Vientitakuurahaston osal- 8811: ja tarpeellista useissa Euroopan maissa. Myös ta huomioidaan lisäksi hallintokulut. Tukeen on 8812: Suomessa valtion tukipolitiikan tarkoituksen- laskettu mukaan vain yrityksille mennyt osuus. 8813: mukaisuutta on aiheellista arvioida ulkoisten ja Julkiselle sektorille myönnetty osuus on jätetty 8814: sisäisten paineiden valossa. Seuraavassa tarkas- pois. Esimerkiksi Teknologian kehittämiskes- 8815: tellaan valtion tukea alkutuotannolle ja elintar- kuksen rahoituksesta osa menee yliopistoissa ja 8816: vikkeille sekä jalostus- ja palveluelinkeinoille korkeakouluissa suoritettaviin tutkimuksiin, jol- 8817: viime vuosina. Lisäksi pyritään vertailemaan loin tämä erä on jätetty pois tukilaskelmista. 8818: 107 8819: 8820: Säätiöiden ja erityisrahoituslaitosten osalta A 1 kutuotan n on j a e 1 i n ta r v i k- 8821: mukana on se osuus, jonka ne jakavat edelleen k e i d e n v a 1 t i o n t u k i. Seuraavassa esite- 8822: yrityksille. Mainitut laskentaperiaatteet koske- tään maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 8823: vat myös alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin liit- alalta maksettu rahoitustuki alkutuotannolle v. 8824: tyvää tukea. 1987-90: 8825: 1987 1988 1989 1990 8826: Mmk 8827: Maataloustuotteiden hintatuki .......................................... . 2 043 2 021 2 990 3 375 8828: Maatalouden rakenteen kehittäminen: 8829: - avustukset .................................................................... . 481 582 655 733 8830: - pääomatuki .................................................................. . 341 357 334 397 8831: Yhteensä ............................................................................. . 822 939 989 1 130 8832: 8833: Muu tuki'' ........................................................................... . 380 2 125 908 748 8834: 8835: Vientituki: 21 8836: Menot: 8837: maataloustuotteiden vientituki ..................................... . 2 347 1 566 2403 3 481 8838: maataloustuotteiden viennin liikevaihtoverotuki 8839: (ATV-väh.) ................................................................... . 652 469 492 753 8840: jalostettujen elintarviketeollisuustuotteiden raaka- 8841: aineiden hinnanerokorvaukset ...................................... . 838 788 393 486 8842: muut menot 31 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 9 31 50 8843: Yhteensä ............................................................................. . 3 846 2 854 3 338 4 720 8844: 8845: Tulot: 8846: maataloudelta perityt vientiin ja kauppaan liittyvät 8847: maksut41 ........................................................................ . 364 289 208 728 8848: tuontimaksut ................................................................ . 19 137 135 70 8849: Yhteensä ............................................................................. . 383 426 343 798 8850: 8851: Nettovientituki .................................................................... . 3 463 2 428 2 995 3 922 8852: Porotalous .......................................................................... . 19 14 7 14 8853: Kalatalous .......................................................................... . 23 35 37 38 8854: Yksityismetsätalous ............................................................ . 255 280 297 335 8855: Muu alkutuotanto .............................................................. . 0 66 100 134 8856: Yhteensä .............................................................................. . 7 005 7 908 8 323 9 696 8857: 8858: " Sisältää mm. maataloustuotannon tasapainoittamismenot, satovahinkojen korvaukset, villan hintatuen ja kotimaisen 8859: energian käytön. 8860: " Vientitukeen sisältyy laskennallisia eriä, joita valtiovarainministeriö käyttää tukiselvityksissään. 8861: " Siirto siementuotannon varoihin, viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastointi, siirto viljavarastorahastoon. 8862: "Muun muassa lannoitevero, valkuaisvero, maataloustuotteiden markkinoimismaksut, maidon kiintiömaksu. 8863: 8864: Kertomusvuonna alkutuotannolle maksettu musvuonna maataloudelta lannoiteveroa, val- 8865: rahoitustuki kasvoi lähes 1,4 mrd. mk eli yli 17 °!<1 kuaisaineveroa, maataloustuotteiden markkinoi- 8866: edelliseen vuoteen verrattuna. Huomattavia mismaksuja ja maidon kiintiömaksua yli 0,5 8867: kasvua lisääviä eriä olivat maataloustuotteiden mrd. mk edellisvuotista enemmän. 8868: vientituen kasvu lähes 1,1 mrd. mk, hintapoliit- Seuraavasta asetelmasta käy ilmi maa- ja 8869: tisen tuen kasvu lähes 0,4 mrd. mk ja maatalous- metsätalousministeriön hallinnonalalta maksettu 8870: tuotteiden viennin liikevaihtoverotuen kasvu rahoitustuki elintarvikkeisiin v. 1987-90: 8871: lähes 0,3 mrd. mk. Vastaavasti valtio peri kerto- 8872: 108 8873: 8874: Elintarviketeollisuus 1987 1988 1989 1990 8875: Mmk 8876: Menot: 8877: Maataloustuotteiden hintatuki 11 • ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 127 726 661 680 8878: Muu tuki 21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 51 79 74 58 8879: Menot yhteensä ........... ........................................................ 1 178 805 735 738 8880: 8881: Tulot: 8882: Elintarvikkeiden valmisteverot 31 ••••••.•••••••.•••••••••••.••••••••••••••• 596 643 695 745 8883: Maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut :.................. 258 141 138 171 8884: Tulot yhteensä ................ ... ..... ............................................. 854 784 833 916 8885: Nettorahoitustuki -································································ 324 21 -98 -178 8886: 8887: 11 Hintatuki koskee erikoiskasveja ja maataloustuotteiden markkinoinnin edistämistä 8888: 21 Muun muassa jalostettujen elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnanero korvaukset, kananmunapakkaamojen hinnanalen 8889: 8890: nuskorvaukset, maidon ja lihan kuljetusavustukset 8891: 31 Sisältävät valmisteverot, ravintorasvaveron ja sokeriveron 8892: 8893: 8894: 8895: 8896: Valtion maksama rahoitustuki elintarvik- vikkeisiin maksaman rahoitustuen lähes 8897: keisiin oli vielä vuoteen 1988 saakka 0,2mrd. mk. 8898: suurempi kuin valtion elintarvikkeiden valmiste- Lisäksi on otettava huomioon maatalousyrit- 8899: veroina ja tasausmaksuina saarnat tulot. Kerto- täjille maksettava sosiaaliturvan luonteinen tuki, 8900: musvuonna nämä tulot ylittivät valtion elintar- joka tarkasteluajanjaksona oli seuraava: 8901: 8902: 1987 1988 1989 1990 8903: Mmk 8904: Alkutuontanto ja elintarvikkeet: .......................................... 2 111 2 355 2 628 2 880 8905: maatalousyrittäjien eläkelain mukaiset me- 8906: not ................................................................................. 1 266 1427 1 575 1 696 8907: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 8908: mukaiset menot ............................................................. 29 43 47 44 8909: karjataloutta harjoittavien maanviljelijöiden 8910: lomitus-, sijaisapu- ja viikkovapaatoiminnan 8911: kustannukset ································································· 816 885 1 006 1 140 8912: 8913: Verojärjestelmän kautta annettava verotuki kuten seuraavasta asetelmasta käy selville: 8914: on varsin merkittävä myös maataloudessa, 8915: 8916: 1987 1988 1989 1990 8917: Mmk 8918: TVL-verotus'l ..................................................................... . 20 50 30 30 8919: Tuloverotus -········································································ 2 310 2 450 2 110 8920: Välillinen verotus ................................................................ . 3 780 3 640 3 730 8921: Yhteensä ............................................................................. . 6 110 6 140 5 870 8922: 11 Luonnonvaraisten marjojen, sienien yms. myyntitulon verovapaus. 8923: 8924: 8925: 8926: 8927: Välilliseen verotukseen kohdistuvasta tuesta joka v. 1987 oli yhteensä 890 Mmk, v. 1988 8928: on vähennetty maatalouden tuotantopanoksiin yhteensä 990 Mmk ja v. 1989 yhteensä 1 080 8929: sisältyvä piilevä liikevaihtovero (verosanktio ), Mmk. 8930: 109 8931: 8932: Kun otetaan huomioon kaikki edellä esitetyt maatalousyrittäjille sekä verojärjestelmän kautta 8933: alkutuotantoon sekä elintarvikkeisiin maksetut annettava verotuki, on valtion laskennallinen 8934: rahoitustuet, sosiaaliturvan luonteinen tuki tuki niille kokonaisuudessaan seuraava: 8935: 8936: 1987 1988 1989 1990 8937: Mmk 8938: Alkutuotannon rahoitustuki ............................................... . 7 005 7 908 8 323 9 696 8939: Elintarvikkeiden rahoitustuki ............................................. . 324 21 --98 -178 8940: Sosiaaliturvatuki ................................................................ .. 2 111 2 355 2 628 2 880 8941: Verotuki .............................................................................. . 6 110 6 140 5 870 8942: Valtion tuki yhteensä .......................................................... . 15 550 16 424 16 723 8943: 8944: 8945: 8946: 8947: Maamme itsenäisyyden aikana maatalouden neet vuosikymmenestä toiseen lähes ennallaan: 8948: työvoimaosuus on laskenut 70 %:sta 7 %:iin, maatiloja ja työvoimaa on liikaa, tilat ovat 8949: samalla kun elinkeinon kansantuoteosuus on peltopinta-alaltaan keskimäärin liian pieniä, 8950: alentunut 40 %:sta alle 4 %:n. Maatalouden kan- kasvukausi on lyhyt, sääolot ovat usein epäedul- 8951: santuoteosuus on jatkuvasti ollut vastaavaa työ- liset ja tuotannossa olevat tilat tuottavat liikaa 8952: voimaosuutta pienempi. Työvoimaosuuden voi- kotimaiseen kysyntään ja maan omavaraisuus- 8953: makas aleneminenkaan ei ole ratkaissut maata- tarpeisiin nähden. Erityisesti kotieläintuotteiden 8954: lousväestön tulotaso-ongelmia, vaan valtio on tuotanto on ylittänyt kotimaisen kulutuksen 8955: tukenut elinkeinon tulonmuodostusta vuodesta lähes neljän vuosikymmenen ajan. Seuraava 8956: 1956 lähtien lakiin perustuvin ja usean vuoden asetelma kuvaa keskeisten maataloustuotteiden 8957: kattavin maataloustulojärjestelmin. omavaraisuusasteen kehitystä tarkasteluajanjak- 8958: Maamme maatalouden ongelmat ovat säily- solla: 8959: 8960: 1987 1988 1989 1990 8961: Maito ................................................................................. . 130 129 132 143 8962: Kananmunat ...................................................................... . 136 133 136 137 8963: Naudanliha ........................................................................ . 119 108 106 109 8964: Sianliha .............................................................................. . 109 105 110 114 8965: Vehnä ................................................................................ . 64 50 103 177 8966: 8967: 8968: Vastaavasti keskeisten maataloustuotteiden bruttomääräinen vientituki on kehittynyt seuraavasti: 8969: 8970: 1987 1988 1989 1990 8971: Mmk 8972: Voi .................................................................................... .. 663 501 653 932 8973: Juusto ................................................................................ . 609 605 514 558 8974: Maitojauheet ...................................................................... . 464 279 108 451 8975: Kananmunat ...................................................................... . 178 173 187 187 8976: Sianliha .............................................................................. . 210 63 109 177 8977: Naudanliha ........................................................................ . 112 0 0 28 8978: Vehnä ................................................................................ . 97 54 55 0 8979: Rehuvilja ........................................................................... . 1111 0 400 814 8980: Yhteensä ........................................................................... .. 3 444 1 675 2 026 3 147 8981: 8982: Muu vientituki ................................................................... . 402 1 179 1 312 1 573' 1 8983: Yhteensä ........................................................................... .. 3 846 2 854 3 338 4720 8984: 11 Sisältää mm. viljan kotimaisen käytön. 8985: 110 8986: 8987: Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistu- kin suurin yksittäinen tukikohde. Seuraava ase- 8988: vista valtion menoista suurin osa on jaettavissa telma kuvaa tarkasteluajanjaksona eri tuotteisiin 8989: eri tuotteille. Maitotaloustuotteet ovat edelleen- kohdistuvia valtion nettomenoja: 8990: 8991: 1987 1988 1989 1990 8992: Mmk 8993: Maitotaloustuotteet ............................................................ . 2 877 2 602 2 342 3 042 8994: Kananmunat ....................................................................... . 376 329 360 348 8995: Liha .................................................................................... . 1 JOO 754 912 1 122 8996: Vilja .................................................................................... . 991 2 076 1 047 1 202 8997: Erikoiskasvit ....................................................................... . 819 604 656 662 8998: Erittelemätön tuki ............................................................... . 867 1 170 2 466 2 620 8999: Yhteensä ............................................................................. . 7 030 7 534 7 784 8 996 9000: 9001: Jalostus- ja palveluelinkeino- tuslaitoksille (Kehitysaluerahasto Oy, Suomen 9002: jen v a 1 t i on tuki. Valtio myöntää tulo- ja Vientiluotto Oy), säätiöille ja kehitysyhtiöille. 9003: menoarviosta ja sen ulkopuolisista rahasioista Seuraavassa asetelmassa esitetään jalostus- ja 9004: (Valtiontakausrahasto, Vientitakuurahasto) ra- palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutu- 9005: hoitustukea suoraan yrityksille ja erityisrahoi- neet nettokustannukset 9006: 9007: 1987 1988 1989 1990 9008: Mmk 9009: 9010: Aluetuki .............................................................................. . 839 849 932 1 114 9011: Energiahuolto ..................................................................... . 82 108 99 119 9012: Lehdistön tukeminen .......................................................... . 443 477 476 437 9013: Merenkulku ja laivanrakennus ........................................... . 19 28 436 210 9014: Tutkimus ja tuotekehitys .................................................... . 236 237 316 349 9015: Työmarkkinatuki ................................................................ . 379 497 644 645 9016: Viennin edistäminen .......................................................... .. 381 202 177 186 9017: Ympäristön suojelu ............................................................. . 11 24 27 36 9018: Y rityskohtaiset tuet ............................................................ . 157 74 95 158 9019: Muut tuet ............................................................................ . 98 148 261 252 9020: Yhteensä ............................................................................. . 2 645 2 644 3 463 3 506 9021: 9022: 9023: Jalostus- ja palveluelinkeinojen suurin yksit- Verotuen muuttuminen budjetin kautta an- 9024: täinen tuen kohde oli aluetuki, josta noin puolet nettavaksi tueksi on lisännyt erittelemättömän 9025: kohdistuu kehitysalueiden tuotantotoiminnan muun tuen määrää. Niinpä linja-autoliikenteelle 9026: tukemiseen. Merenkulun ja laivanrakennuksen palautettiin aiemmin polttoainevero, mutta vuo- 9027: tuen kasvu v. 1989 selittyy Wärtsilä Meriteolli- desta 1989lähtien tuki maksettiin budjetti-mää- 9028: suus Oy:n telakkateollisuuden takaustappioista. rärahoista valtionapuna joukkoliikenteen kehit- 9029: Työllisyyslaki on voimassa koko maassa ja sekin tämiseen ja säilyttämiseen. Kertomusvuonna 9030: näkyy kasvuna yksityisten yritysten työmarkki- tuen suuruus oli 203 Mmk. 9031: natuessa. Viennin edistämiseen käytetty tuki on Lisäksi on otettava huomioon jalostus- ja pal- 9032: vähentynyt, koska Valtiontakuukeskus on ke- velualoille maksettava sosiaaliturvan luonteinen 9033: rännyt takuumaksuja. tuki, joka tarkasteluajanjaksona oli seuraava: 9034: 9035: 1987 1988 1989 1990 9036: Mmk 9037: 9038: Yrittäjien eläkelain mukaiset menot .................................... 316 255 145 1 9039: Merimieskassamenot ............................................................ 69 75 87 97 9040: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannukset ............. 26 28 28 29 9041: Yhteensä .............................................................................. 411 358 260 127 9042: 111 9043: 9044: Verojärjestelmän kautta annettava verotuki raavassa tarkastellaan liikenteen ja teollisuuden 9045: koskee myös jalostus- ja palveluelinkeinoja. Seu- saamia verotukia tarkasteluajanjaksona: 9046: 9047: 1987 1988 1989 1990 9048: Mmk 9049: Liikenne: 9050: - TVL-verotus ................................................................. . 60 60 100 110 9051: -- välillinen verotus ............................................................ . 3 000 3 340 3 540 9052: Yhteensä . ............................................................................ 3 060 3 400 3 640 9053: 9054: Teollisuus: 9055: - TVL-verotus ................................................................. . 740 1 050 1 580 1 580 9056: - elinkeinotulon verotus . ................................................. . II 960 18 190 14 450 9057: - välillincn verotus ............................................................ . -70 -40 -90 9058: Yhteensä ............................................................................. . 12 630 19 200 15 940 9059: Verotuki yhteensä ................................................................ . 15 690 22 600 19 580 9060: 9061: Teollisuuden elinkeinotulon verotuksen tues- Kun otetaan huomioon jalostus- ja palvelu- 9062: ta on vähennetty vaihto-omaisuuden aliarvostus, alojen saama rahoitustuki, sosiaaliturvan luon- 9063: investointivarauksen käytöstä aiheutuva vero- teinen tuki ja verojärjestelmän kautta liikenteelle 9064: tuen väheneminen ja rakennusten hankintame- ja teollisuudelle myönnetty verotuki on valtion 9065: nojen poistaminen, jotka olivat sekä v. 1987 että laskennallinen tuki jalostus- ja palveluelinkei- 9066: v. 1988 550 Mmk ja v. 1989 160 Mmk. noille seuraava: 9067: 9068: 1987 1988 1989 1990 9069: Mmk 9070: Rahoitustuki ....................................................................... . 2 645 2644 3 463 3 506 9071: Sosiaaliturvatuki ................................................................. . 411 358 260 127 9072: Verotuki .............................................................................. . 15 690 22 600 19 580 9073: Valtion tuki yhteensä .......................................................... . 18 766 25 602 23 303 9074: 9075: Edellä on käsitelty valtion tukea elinkeinoille Seuraavassa esitetään vielä yhteenveto tästä 9076: ja tarkastelun kohteena ovat olleet rahoitustuki, tarkastelusta tuki en ja elinkeinojen mukaan ryh- 9077: sosiaaliturvan luonteinen tuki ja verojärjestel- miteltynä: 9078: män kautta annettava verotuki. 9079: 1987 1988 1989 1990 9080: Mmk 9081: Rahoitustuki: 9082: - alkutuotanto ................................................................. . 7 005 7 908 8 323 9 696 9083: - elintarvikkeet ................................................................. . 324 21 -98 -178 9084: -jalostus- ja palvelualat ................................................... . 2 645 2 644 3 463 3 506 9085: Yhteensä ............................................................................. . 9 994 10 573 II 688 13 026 9086: Sosiaaliturva tuki: 9087: - maatalousyrittäjät .......................................................... . 2 111 2 355 2 628 2 880 9088: -jalostus- ja palvelualat .................................................. .. 411 358 260 127 9089: Yhteensä ............................................................................. . 2 522 2 713 2 888 3 007 9090: 9091: Verotuki: 9092: - alkutuotanto .................................................................. . 6 110 6 140 5 870 9093: -liikenne ........................................................................... . 3 060 3 400 3 640 9094: - teollisuus ........................................................................ . 12 630 19 200 15 940 9095: Yhteensä ............................................................................. . 21 800 28 740 25 450 9096: Valtion tuki elinkeinoille .................................................... .. 34 316 42 026 39 926 9097: 112 9098: 9099: Valtion elinkeinotukien yhteenvetoa tarkas- renkulku saa Norjassa ja Tanskassa suuria vero- 9100: teltaessa kiinnittyy huomio erityisesti siihen, että tukia, kun Suomessa suurin osa tuesta näkyy 9101: teollisuuden verotukien kasvu vuodesta 1987 määrärahoina budjetissa. Jos tarkastellaan pel- 9102: vuoteen 1988 oli 6,6 mrd. mk eli yli 50%. Kun kästään teollisuustoimialojen tukia, on Suomen 9103: laskennallisen verotuen kokonaiskasvu oli vas- tukitaso muihin Pohjoismaihin verrattuna suh- 9104: taavana aikana 7 mrd. mk,kattoi teollisuuden teellisesti alhaisempi kuin vertailtaessa kaikkia 9105: verotuen kasvu sen lähes kokonaan. Vuoden jalostus- ja palvelualoja. 9106: 1988 jälkeen verotuet ovat alentuneet alkutuo- Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan 9107: tannossa ja teollisuudessa, mutta kasvaneet lii- teollisuuden tuki ei Suomessa ole muihin Poh- 9108: kenteessä. joismaihin verrattuna suuri. Sen sijaan muut 9109: Suomen tukipolitiikan vertai- maat ovat pienentäneet tukea Suomea enem- 9110: 1 u a m u i h i n P o h j o i s m a i h i n. Loka- män. Suhteellisen tukiosuuden pieni aleneminen 9111: kuussa 1990 valmistui Pohjoismaiden ministeri- Suomessa johtunee tuotannon ripeästä kasvusta 9112: neuvoston asettaman elinkeinojen tukea selvittä- eikä tukipolitiikan tiukkuudesta. Suomen tuki- 9113: neen työryhmän raportti, joka kattaa teollisuu- taso on kuitenkin maatalouden takia korkea 9114: den tuen lisäksi myös palvelutoimialat. muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mikäli nykyi- 9115: Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväk- nen kehitys tuen lisääntymisessä jatkuu myös 9116: synyt Pohjoismaissa elinkeinojen tuen käsittelys- jalostus- ja palvelualoilla, saattaa Suomen tuki 9117: sä noudatettavaksi seuraavat suuntaviivat: nousta myös näillä toimialoilla keskitason ylä- 9118: -- Yksittäisille kriisiin joutuneille valtion tai puolelle. 9119: yksityisille yrityksille annettava tuki lopetetaan Ruotsi on 1980-luvulla lopettanut suurimman 9120: ja uusiin tukitarpeisiin suhtaudutaan hyvin pi- osan kriisiyrityksistään, jotka lähinnä olivat 9121: dättyvästi. Suomen osalta tällaisesta tuesta voi- metalliteollisuusyrityksiä. Tämä on voimakkaas- 9122: taisiin mainita esimerkkinä Vaivilla Oy:n tuke- ti vähentänyt Ruotsin tuen tasoa, joka oli vielä 9123: minen (mom. 32.50.90). 1980-luvun alkupuoliskolla Pohjoismaiden kor- 9124: -Valtion laina tuki, joka perustuu maksuval- kein, mutta nyt Ruotsin teollisuuden tuki on 9125: miussyihin tai jonka tarkoituksena on ohjata Islanninjälkeen alhaisin. Sen sijaan Norjassa on 9126: rahoitusta rajatuille elinkeinosektoreille lopete- edelleen useita kannattamaUomia valtionyhtiöi- 9127: taan suunnitelmallisesti, elleivät pakottavat syyt tä, joita tuetaan budjettivaroista. 9128: sitä estä. Rahamarkkinat on Pohjoismaissa Kriisiyritysten tueksi Suomessa on katsottu 9129: vapautettu, minkä takia säännöstely ei enää estä vain Vaivilla Oy:lle budjetista maksettavat ve- 9130: myöskään vähemmän luottokelpoisten yritysten lanhoitokustannukset (mom. 32.50.90 Vaivilla 9131: lainansaantia. Oy:n tukeminen) sekä Wärtsilä Meriteollisuus 9132: -Ylipäätään elinkeinotuki tulee antaa sellai- Oy:n ja Masa Yards Oy:n tukeminen. Näiden- 9133: sessa muodossa, ettei se vääristä kauppaa tai kään osalta ei ollut tiedossa uusia tukipäätöksiä, 9134: vaikuta muutoin kielteisellä tavalla kauppasuh- joten Suomen osalta kriisiyritysten tukeminen ei 9135: teisiin. saanut tuolloin huomautuksia. Työryhmä on 9136: Elinkeinotukien yhteismäärä, mukaan lukien ehdottanut kolmen norjalaisen kriisiyrityksen 9137: maataloustuki, mutta ilman verotukia, oli Poh- tuen lopettamista. 9138: joismaissa 2,3 % BKT:sta v. 1986, mutta laski Suomella on enemmän lainamuotoisia tu- 9139: 1,9 %:iin v. 1989. Lasku on lähinnä Ruotsin kiohjelmia kuin muilla Pohjoismailla, minkä 9140: ansiota, mutta myös muiden maiden tuki on voidaan osaksi ajatella johtuvan siitä, että raha- 9141: hiukan supistunut. Tuki v. 1989 oli Ruotsissa 0,8 markkinat ovat meillä vapautuneet muita myö- 9142: %, Islannissa 1,0 %, Tanskassa 1,9 %, Suomessa hemmin. Lainatueksi on katsottu paitsi budjetis- 9143: 2,7 %ja Norjassa 3,1% BKT:sta. Tanskan luvut ta myönnetyt lainat myös korkotukilainat, bud- 9144: sisältävät myös EY:n maatalousrahaston ja jetin ulkopuolisten rahastojen tai julkisten bud- 9145: muiden EY:n rahastojen kautta maksetun tuen. jettirahoitusta saavien erityisluottolaitosten an- 9146: Teollisuuden ja palvelualojen tuki oli v. 1989 tamat lainat sekä valtion takuut ja takaukset. 9147: Islannissa 0,1 %, Ruotsissa ja Tanskassa 0,5 %, Työryhmän toimeksiannon mukaan lainatu- 9148: Suomessa 0,6 % ja Norjassa 1,0 % BKT:sta. ki, joka perustuu maksuvalmiussyihin tai jonka 9149: Suomessa lehdistön ja kuljetussektorin tuki on tarkoituksena on ohjata rahoitusta rajatuille elin- 9150: muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeukselli- keinosektoreille, pitäisi asteittain lopettaa. Täl- 9151: sen suuri. Raportin menopuolen vertailu on laisina lainatukina työryhmä piti Suomen osalta 9152: jonkin verran harhaanjohtavaa sikäli, että me- seuraavia: 9153: 113 9154: 9155: - Maatilatalouden kehittämisrahaston lai- vinouttaa kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä 9156: noitus lukuun ottamatta asuntolainoja ja sellai- tai tiettyjen tuotteiden valmistusta, ovat soveltu- 9157: sia lainoja, joita voidaan pitää riskirahoituksena mattomia yhteismarkkinoille, sikäli kuin ne vai- 9158: sekä edellisiä vastaavat maaseutuelinkeinolain kuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 9159: mukaiset korkotukilainat Seuraavassa esitetään joitakin yleisiä piirteitä 9160: - metsänparannuslainat sääntöjen sisällöstä: 9161: - kalatalouden korkotukilainat Mitä erityisempi tuki on, esim. toimialojen, 9162: Mainitun lainanannon määrä oli kertomus- alueiden tms. kriteerien perusteella, sitä huo- 9163: vuonna 1,5 mrd. mk ja lainakannasta lasketut nommin se katsotaan yhteismarkkinoihin sovel- 9164: valtion nettokustannukset 0,5 mrd. mk. Muilla tuvaksi. 9165: Pohjoismailla ei enää ole sektoreita koskevia Suomen osalta mm. yritystoiminnan aluetuen 9166: elinkeinoille suunnattuja valtion lainaohjelmia ( mom. 32.51.49) on arvioitu sisältävän sellaisia 9167: yhtä paljon kuin meillä. Suomen osuus tällaisten piirteitä, jotka eivät ole sopusoinnussa EY:n 9168: ohjelmien nettokustannuksista Pohjoismaissa on kipailulainsäädännön kanssa. Käynnistysavus- 9169: yli kaksi kolmasosaa. Suomen myöntämät alus- tuksilla maksettavia avustuksia palkkasubven- 9170: hankintojen korkotukilainat ja Valtiontakuu- tioihin, kuten tuotantotoiminnan aloittamisen 9171: keskuksen alustakaukset poikkeavat pohjoismai- tai laajentamisen aiheuttamiin ennakonpidätyk- 9172: sesta tuesta. Muissa Pohjoismaissa on tehty sen alaisiin palkkoihin ja välillisiin työvoimakus- 9173: päätökset vastaavien alusrahoitusjärjestelmien tannuksiin, voidaan pitää nykyisessä laajuudessa 9174: lopettamisesta. Muun muassa seuraavien laina- ns. jatkuvaluonteisen toimintatuen kaltaisena 9175: ohjelmien muuttamista tai rajoittamista ehdotet- tukena ja siten kiellettävänä tukitoimena. 9176: tiin harkittavaksi: Jatkuvaluonteisen toimintatuen kaltaisena, 9177: - alushankinnan korkotukilainat kuten tuki, joka kohdistuu esim. palkkoihin, 9178: - teollisuuden tuotekehityslainat energiaan, raaka-aineisiin, kuljetuskustannuksiin 9179: - KERA:n lainarahoituksen tukeminen. jne., pidetään myös alueellista kuljetustukea 9180: Euroopan integraatiokehitys saattaa aiheut- (mom. 32.51.48). Palkkaperusteinen työllistä- 9181: taa muutospaineita seuraaviin tukiin: mistuki (valtionapu työttömyyden lieventämi- 9182: -- Suomen kuten muidenkin Pohjoismaiden seen 34.06.61) ei sisältäne toimintatuen piirteitä, 9183: vientitakuukäytäntöä saatetaan joutua muutta- mutta yhdessä samaan kohteeseen myönnetyn 9184: maan siten, että EY/Eta-alueella vientitakuiden muun aluetuen kanssa saattaa valtion tuen osuus 9185: on oltava täysin markkinaehtoisia samoin kuin kustannuksista nousta liian suureksi 1-perusvyö- 9186: vientiluottojenkin. hykkeellä. Lisäksi kehitysalueiden verohuojen- 9187: - Y rityskohtainen vienninedistämisrahoitus nuslain (1073/89) mukaiset poistot on huo- 9188: saatetaan joutua lopettamaan. mioitava tuen määrää laskettaessa. Tavallisesti 9189: - Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on so- avustuksen osuus investoinnista voi EY:n mene- 9190: peutettava EY:n sääntöihin. Suomen osalta telmällä laskettuna olla enintään 30 %. Myös 9191: muutostarpeet eivät liene kovin suuria ja koske- kehitysalueiden vapaita poisto-oikeuksia saattaa 9192: vat lähinnä tuotekehityslainoja sekä tutkimustu- olla tarpeen rajoittaa. 9193: losten julkisuutta. Aluetuen myöntämisperusteena pidetään 9194: - Alueellinen kuljetustuki Suomessa, Ruot- EY:ssä työttömyysastetta sekä BKT-lukua asu- 9195: sissa ja Norjassa ei sovellu EY:n sääntöihin ja kasta kohti. Väestöntiheys on määritelty Roo- 9196: saatetaan joutua lopettamaan Eta-ratkaisun jäl- man sopimuksen artiklan 92 (3c) perusteella. 9197: keen. Efta-maat ovat periaatteessa keskenään sopineet 9198: - Suomen aluetuen kattavuutta ja intensi- kehitysalueiden väestöntiheyden yhtäJäiseksi 9199: teettiä saattaa olla tarpeen vähentää. kriteeriksi 12 asukasta/km 2 • Eta-neuvotteluissa 9200: E Y:n v a 1t i on tukisäännöt ja käytyjen keskustelujen perusteella tämä näyttäisi 9201: S u o m e n t u k i p o 1i t i i k k a. Eta-ratkaisu olevan sopusoinnussa Rooman sopimuksen 9202: tulee perustumaan pääosin EY:n kilpailusään- kanssa. Efta-maat ovat kuitenkin pyytäneet täs- 9203: töihin, lähinnä EY:n peruskirjan 85 ja 86 artik- tä kirjallista vahvistusta. Mikäli EY ei tätä 9204: loihin. Valtiontuen säännöistä keskeinen on vahvistaisi, saattaisi väestöntiheyden kriteeri olla 9205: Rooman sopimuksen 92. artikla. Sen 1 kohdan liian korkea EY:n lukuihin verrattuna. 9206: mukaan kaikenlaiset jäsenvaltioiden myöntämät Tuen hyväksyttävyyttä arvioitaessa ensisijai- 9207: tai valtion varoilla muodossa tai toisessa rahoi- sia ovat sen vaikutukset. Tuki ei saa vääristää 9208: tetut tukitoimet, jotka vinouttavat tai uhkaavat kilpailua eikä suosia yksittäisiä yrityksiä. Muo- 9209: 9210: 8 311011F 9211: 114 9212: 9213: dolliset perustelut tai se, kenelle tuki ensi vai- tuki (mom. 32.51.48) ja yritystoiminnan aluetuki 9214: heessa maksetaan, eivät saisi vaikuttaa hyväk- (mom. 32.51.49),joista edellistä on pidetty jatku- 9215: syttävyyteen. valuonteisen toimintatuen kaltaisenaja sellaise- 9216: Valtiontukisäännöt eivät sisällä erillisiä vero- na kiellettynä. Yritystoiminnan aluetuessa on 9217: tukia koskevia määräyksiä, vaan verotuet kuulu- myös jatkuvaluonteisen toimintatuen piirteitä 9218: vat sääntöjen soveltamisalaan samalla tavalla käynnistysavustusten osalta ja tukiosuudet saat- 9219: kuin muutkin tukitoimet. tavat nousta liian korkeiksi yhdessä muiden tu- 9220: Toteutuessaan Eta-sopimus merkitsee Suo- kimuotojen ja kehitysalueiden verohuojennusten 9221: men kannalta sitä, että kaikki elinkeinot maata- kautta.Maatalouden ja elintarviketeollisuuden 9222: loutta lukuun ottamatta tulevat valvonnan pii- tuen supistaminen ratkaistaan Eta-ja Gatt-sopi- 9223: riin. Tämä merkitsee mm. sitä, että suunnitellus- musten sekä maataloustulolain muutosten yhte- 9224: ta tuesta on ilmoitettava valvontaelimene noin ydessä. 9225: kolme kuukautta etukäteen. Tukea ei saa antaa Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan 9226: ennen valvontaelimen hyväksyntää. Menettely ao. ministeriöiden kanssa on käyty neuvotteluja 9227: tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Jo voimas- tukipolitiikan muutostarpeista mm. kehysneu- 9228: sa olevien tukijärjestelmien valvonnasta ei ole vottelujen yhteydessä, mutta osittain Eta- ja 9229: vielä tehty päätöstä. GATT-neuvottelujen keskeneräisyyden takia 9230: Varsinaisista tukimääristä ei ole tehty vertai- tarpeellisista muutoksista ei toistaiseksi ole pääs- 9231: luja Suomen ja EY:n välillä. ty ratkaisuihin. 9232: Meneillään olevalla Gattin Uruguayn kier- Toisaalta on havaittu, että ministeriöt ovat 9233: roksella pyritään tiukentamaan teollisuustuot- haluttomia purkamaan voimassa olevia tukijär- 9234: teisiin kohdistuvia valtiontuen sääntöjä nykyisin jestelmiä. Koska huomattava osa tuesta on laki- 9235: voimassa olevasta vain vientituet kieltävästä sidonnaista, tarpeettomistakin tukimuodoista 9236: valtiontukikoodista. Myös palvelujen vapaa- luopuminen on käytännössä vaikeaa. Hallitus 9237: kauppaa sekä julkisia hankintoja koskevilla onkin kahdesti antanut eduskunnalle esityksen 9238: sopimuksilla voi olla merkitystä elinkeinotukien kuljetustuen supistamisesta niiltä osin kuin tu- 9239: kannalta. kea ei voida pitää tarpeellisena, mutta eduskunta 9240: Mikäli sopimus syntyy, saattaa se aiheuttaa ei ole hyväksynyt hallituksen esitystä. 9241: muutostarvetta valtion tuessa myös Suomen Tukien käytännön myöntämistä ja maksatus- 9242: osalta. Suomen maataloutta koskeva GATT- ta voitaisiin edelleen siirtää keskushallinnolta 9243: tarjous vähentäisi ilmeisesti elinkeinotukea, kos- paikallistasolle. Tästä voitaisiin esimerkkinä 9244: ka vientituen, sisäisen tuen ja rajasuojan supista- mainita avustukset ja korkotuki haja-asutus- 9245: mista ei korvattaisi kokonaisuudessaan nk. vih- alueiden vähittäiskaupalle sekä energia-avustuk- 9246: reällä tuella. set. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan 9247: Eftalie tehdään vuosittain valtiontukiraportti myös aluetuen piiritason päätösten myöntörajaa 9248: lähes samoilla perusteilla kuin hallituksen kerto- voidaan nostaa. Etuna tästä olisi mm. se, että 9249: mukseen eduskunnalle. Poikkeuksena on toimi- läänitasolla paremmin tunnetaan alueelliset olot 9250: alojen määrä. Eftan raporttiin sisällytetään vain ja kehittämistarpeet. 9251: kaivos- ja kaivannaistoiminta, teollisuustoimin- Teknologisen tiedon levittämistä ja hyväksi- 9252: ta sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Siten Eftan käyttöä sekä teollisuutta edistävää tutkimustoi- 9253: raportin luvut ovat pienemmät kuin muiden em. mintaa voidaan pitää olennaisen tärkeänä mm. 9254: raporttien tukiluvut, koska pois jää matkailu-, kilpailukyvyn kannalta. Aiemmin on korostettu 9255: ravitsemis- ym. toiminta. Lisäksi on joitain pie- Teknologian kehittämiskeskuksen ja Valtion 9256: niä poikkeuksia tuen laskennassa mm. valtion teknillisen tutkimuskeskuksen roolia. Näille 9257: velan koron osalta. suunnatun rahoituksen ohella olisi parannettava 9258: Eri tukimuotojen muutostar- muiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen 9259: peet ja ministeriöiden valmiu- asiantuntemuksen käyttömahdollisuuksia elin- 9260: d e t. Edellä on selvitetty kansainvälistä kehitys- keinoja edistävässä tutkimustoiminnassa. 9261: tä ja siitä aiheutuvia muutospaineita, jotka lä- Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan 9262: hinnä tulevat Eta-neuvottelujen kautta ajankoh- voimavaroja voitaisiin edelleen suunnata sellai- 9263: taisiksi. Tukimuotojen käytön tuloksellisuusvaa- seen tutkimustoimintaan, joka palvelisi yritystoi- 9264: timusten ohella kansainvälisestä kehityksestä mintaa tuottamalla tutkimuksia yritysten tilaus- 9265: lähtevät muutostarpeet painottuvat lähivuosille. ten perusteella. Yritykset voisivat tällöin tilata 9266: Selkeimmin ovat esillä olleet alueellinen kuljetus- lähellä yrityselämää olevilta tutkimuslaitoksilta, 9267: 115 9268: 9269: korkeakouluilta tai yliopistoilta omaa tutkimus- lisuuden ja kaupan on pystyttävä lisäämään 9270: ja tuotekehitystyötään täydentäviä tutkimuksia. kansainvälistä kilpailukykyä ja sopeuduttava 9271: Yliopistojen ja korkeakoulujen verkko palvelisi heikompaan rajasuojaan ja pienempään valtion 9272: myös syrjäisiä seutuja ja toisaalta yrityselämää tukeen. 9273: palveleva tutkimustoiminta lähentäisi ao. yksi- Valtio on suunnannut maatalouden rakenne- 9274: köissä tehtävää tutkimusta käytännön tarpeisiin. politiikan hoitoon huomattavia varoja lainoina, 9275: Tämäntyyppisen tutkimustoiminnan edistämi- korkotukilainoina ja avustuksina. Maatalouden 9276: nen vaatisi soveltuvien toimintamuotojen kehit- kehittämisrahaston luottojen ja korkotukiluot- 9277: tämistä yhteistyössä kauppa- ja teollisuusminis- tojen määrä on yhteensä 12 mrd. mk, mistä n. 7 9278: teriön, opetusministeriön ja korkeakoulujen mrd. mk on sisarosuuslainoja ja maanhankintaa 9279: kanssa. varten. Valtiovarainministeriön selvityksen mu- 9280: Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kaan rakennekehitys on ollut hidasta ja maata- 9281: viennin edistämiseen tulisi panostaa varsinkin lousmaan hinta on eurooppalaisittain huomatta- 9282: nykyisessä tilanteessa. Aiemmat tukiraportit ja van korkea, joten olisi syytä harkita uudelleen 9283: budjetissa olevat määrärahat saattavat antaa sekä maanhankintalakia että valtion osuutta 9284: väärän kuvan viennin edistämiseen varattujen maatilojen investointirahoituksessa. 9285: määrärahojen suuruudesta. Tämä johtuu mm. Valtiovarainministeriö on selvityksensä mu- 9286: siitä, että esim. vuoden 1991 budjettiin momen- kaan meneillään olevan tulosohjauksen ja siihen 9287: tille Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle vara- liittyvän kehysbudjetoinnin avulla pyrkinyt li- 9288: tusta 230 Mmk:sta suurin osa eli 180 Mmk on säämään ministeriöiden vastuuta määrärahojen 9289: alushankintojen korkotukirahoitusta varten. kohdentamisestaja niillä aikaansaatavista tulok- 9290: Näin ollen muuta vientiä ei tueta vaan sen sista. Uuden suunnittelu- ja budjetointijärjestel- 9291: rahoitus on markkinaehtoista. Viennin edistä- män avulla pyritään lisäämään hallituksen ja 9292: mismuotoja on perusteltua harkita uudelleen. eduskunnan mahdollisuuksia johtaa finanssipo- 9293: Maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuen litiikan ja täten myös valtion tukipolitiikan val- 9294: supistamisella on verraten laaja kannatus. Maa- mistelua sekä arvioida määrärahoilla saatavia 9295: ja metsätalousministeriön asettama maatalous- tuloksia. 9296: tulolain uudistamistyöryhmä esitti 9.8.1991, että Valtiontilintarkastajat korostavat eri tuki- ja 9297: vientituesta luovuttaisiin asteittain vuoteen 1998 rahoitusjärjestelmien kiinteää ja jatkuvaa seuran- 9298: mennessä. Liikevaihtoverotuksen uudistamista taa siten, että myös eduskunta saa vuosittain 9299: varten on samoin asetettu toimikunta, joka tekee valtion tulo- ja menoarvioesityksen liitteenä tiedot 9300: ehdotukset siitä, kuinka voidaan luopua ATV- valtion lukien kokonaisvaikutuksista. 9301: järjestelmästä ja siirtyä kahteen verokantaan Tukipolitiikan seurannan osalta voidaan tode- 9302: liikevaihtoverotuksessa. ta, että valtiovarainministeriön suunnittelusihtee- 9303: Valtiovarainministeriö on selvityksessään ristö laati vasta vuoden 1991 tulo- ja menoar- 9304: katsonut, että kertomusvuoden ja sitä edeltävän vioesitykseen liitteen 3, Verojärjestelmän kautta 9305: vuoden poikkeuksellisen hyvien satojen vuoksi annettava tuki, joka käsitteli verotukia vuosilta 9306: tehdyt tuen supistamiseen tarkoitetut toimet 1985-90. Vuoden 1988 verolukien yhteismääräk- 9307: eivät ole vähentäneet määrärahojen tarvetta. si arvioitiin 75 mrd. mk. Kertomusvuotta koske- 9308: Maataloustulolaki on ylläpitänyt sidonnaisuuk- vassa hallituksen toimenpidekertomuksessa tode- 9309: sia, jotka ovat johtaneet kustannusten kasvuun taan, että kokonaisverouudistus vähensi henkilö- 9310: ja valtion tuen lisäyksiin. Elintarviketeollisuuden verotuksen verotukia noin 3 mrd. mk ja myös 9311: heikko kilpailukyky on jouduttu kompensoi- yritysverotuksessa verolukien määrä väheni. Li- 9312: maan budjettituella (esim. tärkkelys) tai korkeil- säksi veroperusteiden tiukennukset vaikuttivat 9313: la kuluttajahinnoilla (esim. sokeri tai liha). verotukiin. Verolukien määrää on tarkasteltu 9314: Maailmanmarkkinahintojen laskun takia maa- myös valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- 9315: taloustuotteiden viennin valuuttavaikutus ei ole le 1992. Vuosittaisessa seurannassa tulee kyetä 9316: ollut positiivinen. Monissa tuotteissa tuotantoon esittämään myös arvioita valtion tukien vaikutuk- 9317: tarvittava tuontipanos on ollut vientituloa suu- sista mm. omavaraisuuteen, vientitarpeeseen, tulo- 9318: rempi. Vientituen nopeaa supistamista on siten tasoon ja työllisyyteen. 9319: pidettävä kiireellisimpänä maatalouden tuen Edellä esitetyn kokonaistarkastelun mukaan 9320: vähentämiskeinona. valtion koko elinkeinotuen laskennallinen arvo oli 9321: Eta- ja Gatt-neuvottelujen tulokset vaikutta- 40 mrd. mk v. 1989. Valtion verotuki elinkeinoil- 9322: vat koko elintarvikeketjuun. Maatalouden, teol- le oli tuolloin 25,5 mrd. mk. Teollisuuden verotuen 9323: 116 9324: 9325: osuus oli 16 mrd. mk, liikenteen 3,6 mrd. mk ja Suomessa teollisuutta on tuettu viime vuosina 9326: alkutuotannon 5,9 mrd. mk. verotukia määrätietoisesti kasvattamalla. Vero- 9327: Maatalouden tukemiseen ja ohjaamiseen suun- tuen voimakkaasta lisäyksestä huolimatta teolli- 9328: natut määrärahat, lukuisat toimenpiteet ja tiu- suuden rahoitustuki on samalla kuitenkin kasva- 9329: haan muuttuneet eriasteiset säädökset ovat edel- nut, ja kasvu on jopa voimistunut viime vuosina. 9330: leenkin olleet omiaan antamaan vaikutelman Kun tiedossa ei ole muiden Pohjoismaiden vastaa- 9331: maatalouspolitiikan lyhytjänteisyydestä ja keino- via teollisuuden verotukia voidaan vain todeta, 9332: jen tehottomuudesta. Nähtävissä on myös se, että että Suomessa teollisuuden verotuki oli v. 1985 yh- 9333: maataloustuotteiden vientimarkkinat saattavat teensä 9 mrd. mk ja kertomusvuonna arviolta 16 9334: lähivuosina kokonaan tukkeutua eri maiden oma- mrd. mk. Teollisuuden saama suora rahoitustuki 9335: varaisuuspyrkimysten voimistuessa, jolloin vienti- oli v. 1985 yhteensä 2,3 mrd. mk ja kertomusvuon- 9336: ylijäämille on vaikea löytää ostajia. Maatalous- na 3,5 mrd. mk. Teollisuuden saaman kokonais- 9337: tuotteiden tuontiesteet ja vientituki joutuvat täl- tuen ja erityisesti verolukien tarkoituksenmukai- 9338: löin Suomessakin uudelleenarvioinnin kohteeksi. suuden arviointi tulee tehdä valtiovarainministeri- 9339: Maatalouden ylituotannossa ei kuitenkaan ole össä mahdollisimman pian. Teollisuuden tukipoli- 9340: lukuisista ohjaustoimenpiteistä huolimatta tapah- tiikassa on nyt erityinen syy korostaa sellaisten 9341: tunut olennaista parannusta. Omavaraisuusasteet joustavien ja valikoivien tukimuotojen käyttöä, 9342: ovat keskeisissä maataloustuotteissa joko kohon- joiden tavoitteena on kilpailukykyisten ja vientiin 9343: neet tai säilyneet yhtä korkealla tasolla kuin soveltuvien tuotteiden valmistaminen. 9344: aiemminkin, minkä lisäksi viljanviljelyn voimakas Valtiontilintarkastajat korostavat tukipolitii- 9345: lisääminen on välittömästi kasvattanut vientituen kan ulkoisten muutospaineiden pikaista huomioon 9346: tarvetta. Kertomusvuonna vehnän omavaraisuus- ottamista maamme tukipolitiikan uudelleenar- 9347: aste ylittyi 77 %:lla. Valtion menot maatalous- vioinnissa ja yhtyvät pääpiirteissään em. Pohjois- 9348: tuotteiden vientitukeen eivät ole alentuneet lain- maiden ministerineuvoston asettaman elinkeinojen 9349: kaan viime vuosina vaan päinvastoin voimakkaasti tukea selvittäneen työryhmän näkemyksiin. Nii- 9350: lisääntyneet. Kertomusvuonna valtion vientituki- den mukaan Suomella on mm. muita Pohjoismaita 9351: menot olivat bruttomääräisesti 4 720 Mmk ja v. enemmän valtion lainamuotoisia tukiohjelmia, 9352: 1991 ne tulevat olemaan lähes 5 000 Mmk. joista rahamarkkinoiden vapautumisen jälkeen 9353: Maatalouden vientituen asteittainen lopettami- tulisi luopua. Lisäksi eräiden lainaohjelmien muut- 9354: nen tulee toteuttaa lähivuosina. Ylituotanto-ongel- tamista tai rajoittamista tulisi harkita. Eta-sopi- 9355: mien torjuminen on sekä kuluttajan että tuottajan mus merkinnee sitä, että kaikki elinkeinot maata- 9356: etu, sillä vaihtoehtona on tarjolla vain ongelmien loutta lukuun ottamatta tulevat valvonnan piiriin, 9357: vaikeutuminen: ylijäämien kasvu, hintatason ko- jolloin suunnitellusta tuesta on ilmoitettava Etan 9358: hoaminen kotimaassa, vientituen kasvu ja maata- valvontaelimelle kolme kuukautta etukäteen. 9359: louden velkaantumisen voimistuminen. Tukimuotojen käytön tuloksellisuusvaatimus- 9360: Valtiontilintarkastajat pitävät maatalouden ten ohella kansainvälistymiskehitys saattaa tuoda 9361: ylituotannon torjumista välttämättömänä ja kat- lähivuosina uusia muutospaineita maamme tuki- 9362: sovat, että viljelyalan supistaminen pysyvästi aina- politiikkaan. Yritystoiminnan aluetuessa on myös 9363: kin 500 000 hehtaarilla on tällöin toteutettava. katsottu olevan jatkuvan toimintatuen piirteitä ja 9364: Maa- ja metsätalousministeriön tulee mahdolli- tukiosuudet saattavat nousta liian korkeiksi yh- 9365: simman pian selvittää eri keinojen käyttökelpoi- dessä muiden tukimuotojen ja verohuojennus/en 9366: suus tarvittavan peltoalan siirtämiseksi pysyvästi kanssa. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden 9367: pois viljelyksestä. Harkinnanarvoisia lienevät ai- tuen supistaminen ratkaistaan Eta-ja Gatt-sopi- 9368: nakin peltojen metsitys, peltojen käyttö agrikui- musten sekä maataloustulolaista sovittavien muu- 9369: dun tuottamiseen, peltojen ylläpito maisemahoito- tosten yhteydessä, jolloin sopimukset vaikuttavat 9370: korvauksia vastaan sekä peltoalan supistaminen koko elintarvikeketjuun. Tällöin maatalouden, 9371: eläkeratkaisujen yhteydessä. Valtiontilintarkasta- teollisuuden ja kaupan on kyettävä kohottamaan 9372: jat katsovat, että maataloustuen kohdistamisessa kansainvälistä kilpailukykyään ja sopeutumaan 9373: on perusteltua siirtyä menettelyyn, jossa päätoimi- vähenevään tuontisuojaan ja asteittain loppuvaan 9374: seksi määritellyt viljelijät tulevat tuen kohteeksi. valtion vientitukeen. 9375: Valtiovarainministeriö on edellä esitetyssä sel- Valtiontilintarkastajat edellyttävät ao. ministe- 9376: vityksessään katsonut, ettei teollisuuden tuki il- riöiltä selvitystä siitä, miten ne aikovat parantaa 9377: man verotukia ole Suomessa suuri muihin Pohjois- valmiuksiaan valtion tukipolitiikassa tarvittavien 9378: maihin verrattuna. Näyttääkin ilmeiseltä, että muutosten aikaansaamiseksi. Valtiovarainminis- 9379: 117 9380: 9381: teriöllä tulee kuitenkin olla kokonaisvastuu Suo- jenkäsittely on niin laajaa, ettei VTKK:n käyttö 9382: men tukipolitiikan uudelleenjärjestelyssä. ole taloudellisesti kannattavaa. 9383: Verohallinnolla onkin maamme oloissa varsin 9384: Verohallinnon atk-ongelmat. Kertomusvuoden laaja ja verotuksen monimutkaisuuden vuoksi 9385: keväällä verohallinnon atk-toimintaan liittyviä vaativa tietojärjestelmä, joka käsittää lähes sata 9386: ongelmia ja viraston vastineita alkoi tulla julki- erilaista sovellusta. Kertomusvuonna kaikista 9387: suuteen. Verotuslaskentajärjestelmän (VTL) verovelvollisista muodostui 5, 7 miljoonan vero- 9388: uudistamista valmistelleen projektin johtoryhmä velvollisen tietokanta ja järjestelmästä tuotettiin 9389: arvioi vielä kokouksessaan 20.6.1990, että vuo- 75 miljoonaa sivua tulosteita,joista 30 miljoonaa 9390: den 1989 verotuksen valmistumisajankohtaa olisi sivua toimitettiin hallinnon ulkopuolelle. Järjes- 9391: varauduttava siirtämään vain kaksi kuukautta. telmän atk-suunnitteluun, ylläpitoon ja niihin 9392: Ongelmien todellinen laajuus selvisi vasta kuu- liittyviin tukitoimiin tarvittiin 150 henkilötyö- 9393: kausien kuluttua. Tarkastusajankohtanakaali vuoden työpanos, minkä lisäksi VTKK:lta ostet- 9394: kertomusvuoden joulukuussa verohallitus ei tiin tietokoneaikaa 10 Mmk:lla. Järjestelmän 9395: kyennyt vielä esittämään valtiontilintarkastajille tuotantotoiminnassa on mukana 150 henkilöä. 9396: täsmällistä arviotaan siitä, milloin vuoden 1989 Järjestelmään liittyy 60 tietokonetta ja valtakun- 9397: verotus valmistuu. nallinen kaikkiin verohallinnon toimipisteisiin 9398: Sittemmin valtiovarainministeriö päätti, että ulottuva tietoliikenneverkko. Sitä käytetään 9399: vuoden 1989 lopullisen verotuksen kantoerät on konekielisten verotustietojen siirtoon, tietojen 9400: suoritettava valtiolle viimeistään 20.5.1991 ja kyselyyn tietokannoista ja rekistereistä sekä ve- 9401: 17.6.1991 ja että kannossa maksettavalle määräl- ro hallinnon sisäiseen sähköpostiliikenteeseen. 9402: le ei peritä verovelvollisilta korotusta. Veronpa- Verohallinnon atk-kustannukset olivat kerto- 9403: lautukset vuodelta 1989 maksettiin verovelvolli- musvuonna 190 Mmk. 9404: sille toukokuussa 1991 eli viisi kuukautta nor- Teknisen välineistön kehitykseen on sisältynyt 9405: maalia ajankohtaa myöhemmin. Ennakonpalau- ORACLE-relaatiotietokannan hallintajärjestel- 9406: tuksia saaville verovelvollisille maksettiin valtion män hankinta siihen liittyvine sovelluskehitysvä- 9407: varoista hyvitystä 9 %:n vuotuisen korkokannan lineineen. Tietokantojen käsittely tapahtuu SQL- 9408: mukaan jokaiselta kalenterikuukaudelta kielen avulla. Tiedonhallintajärjestelmän ohella 9409: 1.12.1990 lukien. Vuoden 1991 lisäbudjetissa on F AS-ohjelmointikielen käytöstä siirrytty 9410: vuoden 1989 ennakonpalautuksille maksettava- COBOL-kielen käyttöön. 9411: na hyvityksenä myönnettiin 270 Mmk. Verohallinto oli asettanut keskeisiksi tavoit- 9412: Kertomusvuoden marraskuussa oli jo annettu teiksi atk-toimen kehittämisessä asiakkaiden 9413: laki vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen vii- asioinnin ja tiedonsaannin nopeuttamisen ja 9414: västymisestä johtuvista poikkeusjärjestelyistä helpottamisen, lainsäädännön aiheuttamien 9415: muutosten aiempaa helpomman toteuttamisen 9416: (956/90). sekä rutiinitöiden vähentämisen ja tiedonväli- 9417: Kertomusvuoden verotus on aloitettu myö- tyksen lisäämisen verohallinnon ulkopuolisten 9418: hässä normaalista ajankohdasta, mutta se pyri- tahojen kanssa. 9419: tään verohallituksen mukaan toimittamaan ly- Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan 9420: hyemmässä ajassa kuin edellisen vuoden verotus. verohallinnon atk-strategian toteuttamista on 9421: Verohallitus asetti 7.1.1991 tätä varten työryh- tiiviisti seurattu valtiovarainministeriössä, joka 9422: män. on osaltaan pyrkinyt edesauttamaan verohallin- 9423: 0 n g e 1m i e n t a u s t a a. Valtiovarain- non atk-politiikan toteuttamista. Seurantatyön 9424: ministeriö kehotti 1980-luvun alussa verohalli- edetessä on tullut esille monia ongelmia, ja 9425: tusta laatimaan atk:n kokonaissuunnitelman. niiden ratkaisemiseksi on käynnistetty selvityk- 9426: Valtiovarainministeriö päätti v.1984, että vero- siä sekä verohallituksessa että valtiovarainminis- 9427: hallinnon atk-toimi kehitetään lääninveroviras- teriössä. Kun ongelmat ovat suunnittelutyön 9428: toihin keskiteitävien tietokantojen ja verohallin- edetessä osoittautuneet vaativiksi ja laajakantoi- 9429: non hallinnassa olevien atk-laitteistojen pohjal- siksi, on valtiovarainministeriö käyttänyt apu-· 9430: ta. Näin verotuksen atk-toiminnot siirrettiin Val- naan hallinnon ulkopuolisia konsultteja. 9431: tion tietokonekeskuksesta lääninverovirastojen Näiden konsulttiselvitysten tuloksia on käy- 9432: atk-yksiköille. Päätöksen perusteena oli erityi- tetty pohjana mm. laajan verohallinnon organi- 9433: sesti tietojen yhdenmukainen organisointi vero- saatiouudistuksen valmistelussa. Verohallituk- 9434: hallinnossa ja mm. se, että verohallinnon tieto- sen organisaatio on uudistettu 1.3.1991 lukien. 9435: 118 9436: 9437: Asiaa koskevat verohallintolaki (188/91) annet- vaikean tietojärjestelmän luominen. Konsultin 9438: tiin 1.2.1991 ja verohallintoasetus (223/91) mukaan ratkaisu hajautetusta tietokannasta ja 9439: 8.2.1991. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on laitteistosta olisi vaatinut samanaikaista siirty- 9440: hallinnon yleisten kehittämislinjojenja erityisesti mistä päätepohjaiseen valmisteluun, jolloin uut- 9441: valtioneuvoston 12.5.1988 vahvistamien hallin- ta tietokantaa olisi voitu tehokkaasti hyödyntää. 9442: non kehittämisperiaatteiden mukaisesti verohal- Toisaalta niin laajan uudistuksen toteuttaminen 9443: linnon palvelukyvyn lisääminen, johon liittyy tuskin olisi ollut verohallinnolle mahdollista 9444: verohallituksen johtamisedellytysten parantami- ilman huomattavaa ulkopuolista apua. 9445: nen. Samalla on käynnistetty tietohallinnon Uuden verotuslaskentajärjestelmän valmistu- 9446: organisaation kehittäminen, jonka tarkoitukse- mista hidasti myös kokonaisverouudistus sekä 9447: na on selkiinnyttää verohallinnon tietojenkäsit- uuteen laskentajärjestelmään liittyneet uudet 9448: telyn työnjakoa. Organisaatiouudistus edesaut- atk-suunnittelumenetelmät. VTL-projektin sisäl- 9449: taa verohallinnon tulosohjaukseen ja tulosbudje- tämien uusien laitteiden kapasiteettia ei pystytty 9450: tointiin siirtymistä, joka suunnitelmien mukaan riittävästi arvioimaan. Projekti sisälsi myös 9451: ajoittuu vuodelle 1993. Verohallituksen organi- uuden ohjelmointikielen, uuden tietohallintajär- 9452: saatiouudistuksen toteuduttua verohallinnon jestelmän sekä uuden tiedonsiirtoverkon, jotka 9453: kehittämistä jatketaan erityisesti lääninverovi- kaikki olivat tietynasteisia riskejä. Riskien hal- 9454: rastojen ja verotoimistojen osalta. linta ja uuden tietojärjestelmän rakentaminen 9455: Verohallinon atk- järjestel- edellyttivät operatiivisessa johdossa uudenlaista 9456: m ä n k e s k e i s e t o n g e 1m a t. Verohallin- otetta, jota verohallituksessa ei riittävästi hallit- 9457: non tietojenkäsittelyjärjestelmän uudistamisessa tu. Lisäksi atk-henkilöstöllä ei ollut kokemusta 9458: esiintyneet vaikeudet ovat kohdistuneet erityises- uusien systeemityövälineiden käytöstä. 9459: ti verotuslaskennan atk-järjestelmän ja sen tar- Erityiseksi ongelmaksi näyttää muodostuneen 9460: vitsemien tietokantojen uudistamiseen. Nämä projektin johtaminen, josta konsultin mukaan ei 9461: ongelmat tulivat valtiovarainministeriön tietoon, kukaan kokonaisuutena vastannut. Myös asian- 9462: kun kävi ilmi, ettei vuodelta 1989 toimitettava tuntijoiden ja johdon välinen samoin kuin eri 9463: verotus valmistu ajoissa. Valtiovarainministeriö osastojen välinen yhteistyö oli puutteellista. 9464: palkkasi kertomusvuoden syyskuussa asiaa sel- Konsultin selvityksen mukaan tietojärjestelmä- 9465: vittelemään verohallinnon ulkopuolisen konsul- projektit vaativat eri vaiheissa aivan erilaista 9466: tin Valtion tietokonekeskuksesta. Konsultilta johtamisotetta. Operatiivista johtamista, jossa 9467: valmistui pikatoimeksiantona syyskuun loppuun keskeistä on ongelmanratkaisukyky, toimeenpa- 9468: mennessä kolme raporttia. no ja tulosvastuu, ei osattu verohallituksessa. 9469: Konsultin mukaan tietojenkäsittelyn kehittä- Myös ajoituksen suunnittelu oli osittain riittä- 9470: minen ja tietohallinto on verohallituksessa mätöntä. 9471: ymmärretty liian suppeasti. Verohallinnon kehit- Toisaalta VTL-projektin uudistamisen paris- 9472: tämissuunnitelmissa lähtökohdiksi on otettu sa työskennelleillä henkilöillä oli hyvä verotuk- 9473: tuotteet ja laitteet eikä itse toiminnan kehittämi- sen ja atk-alan ammattitaito. Henkilöstö oli 9474: nen. Myös tietohallinnon strateginen merkitys sovelluksen ja eräajojärjestelmien tuntijoita ja se 9475: verohallinnolle on ymmärretty siten, että kaikki oli saanut uuden ORACLE-järjestelmän koulu- 9476: systeemityö täytyy tehdä itse. Tietotekniikka on tusta. Selvityksen perusteella tästä työskentelys- 9477: kehittynyt olennaisesti juuri vuodesta 1984 läh- tä näyttää kuitenkin puuttuneen riittävä koke- 9478: tien, jolloin valtiovarainministeriö päätti vero- mus. VTL-projektissa oli kysymys erittäin isosta 9479: hallinnon atk-strategiasta. Valittu strategia järjestelmästä, jonka valmistaminen ensimmäise- 9480: osoittautui tämän vuoksi jo kehitystyön kuluessa nä työnä ei onnistu ilman todellista kokemusta. 9481: osittain vanhentuneeksi. Lisäksi vuoden 1984 Selvitys osoitti, että järjestelmän uudistaminen 9482: strategiasta oli tarkoituksella jätetty pois vero- edellytti aivan uudenlaista ajattelutavan opette- 9483: toimistojen näkökulma. Kuitenkin strategiaa luaja uusia työmenetelmiä, joista ei vielä projek- 9484: käytettiin edelleen pohjana, kun uudistettiin tin alussa ollut mitään tietoa. Selvityksen perus- 9485: verotoimistoja olennaisesti koskevaa verotuslas- teella ilmeni myös, että senjälkeen kun oli valittu 9486: kentaa. välineet, joiden käyttöä ei osattu, myös suunnit- 9487: Atk-järjestelmän uudistus ja verotuslaskenta- teluhenkilöstön osaaminen muodostui erityisek- 9488: järjestelmän uudistaminen (VTL-projekti) koko- si ongelmaksi. Ongelmaa ei voitu helpottaa esim. 9489: naisuudessaan olivat erittäin laajoja. Verotuksen palkkaamalla lisää henkilöstöä, koska asiantun- 9490: monimutkaisuuden vuoksi kyseessä oli todella tevaa henkilöstöä ei ollut saatavissa. Myöskään 9491: 119 9492: 9493: konsulttiapua ei osattu käyttää riittävän aikai- Valtiovarainministeriön ja ve- 9494: sessa vaiheessa. ro h a II i t u k sen vastuu a t k- h a n k- 9495: Verohallitus katsoo selvityksessään, että VTL- k e en k e h i t te l y n e r i v a i h e i s s a. 9496: järjestelmän suunnitteluvaiheessa tarvittiin vero- Vastuu verohallinnon tietojenkäsittelyn kehittä- 9497: tuksen ja mm. entisen VTL-järjestelmän tunte- misestä ja toteuttamisesta on valtiovarainminis- 9498: musta, jota oli vain verohallinnossa ja joka oli teriön selvityksen mukaan ensisijaisesti verohal- 9499: projektin käytössä. VTL-järjestelmän toteutus- lituksella. Valtiovarainministeriön tehtävänä on 9500: vaiheessa projektiin sijoitettiin lisäresursseja sitä turvata lähinnä yleiset edellytykset verohallin- 9501: mukaa kun projekti kykeni niitä käyttämään. non hallinnonalojen palveluiden ja toimintapoli- 9502: Konsultin selvitystyö osoitti, että myös nou- tiikan kehittämiseen. Ministeriön eri osastojen 9503: datettu henkilöstöpolitiikka osaltaan johti sii- vastuu on määräytynyt tältä pohjalta osastojen 9504: hen, ettei hankkeita kyetty tarkastelemaan riittä- omien perustehtävien mukaisesti. Puheena oleva 9505: vän laajasti eikä pääsuunnittelijoilta riittänyt perusjako ministeriön ja verohallinnon välillä 9506: tarpeeksi aikaa systeemisuunnitteluun. Silloiset tulee vastaisuudessa entisestään korostumaan 9507: organisaatioratkaisut eivät myöskään suosineet tulosohjaukseen siirryttäessä. 9508: VTL-järjestelmän riittävän laaja-alaista suunnit- Valtiovarainministeriön osuus verohallinnon 9509: tietojenkäsittelyn kehittämisessä voidaan jakaa 9510: telua. seuraavasti: 9511: Verohallitus on selvityksensä mukaan pyrki- - verohallinnon tietojenkäsittelystrategiaa 9512: nyt saamaan kaikki verotuksen systeemityössä koskevan päätöksen valmistelu ja strategiasta 9513: tarvittavat resurssit määräysvaltaansa, mutta ei päättäminen 9514: ole missään vaiheessa pyrkinyt tekemään kaik- -päätöksen toteuttamisen seuranta ja siihen 9515: kea verotuksen systeemityötä itse. Verotuksen liittyvät resurssiratkaisut sekä 9516: tietojärjestelmiä ei Suomessa voi ostaa mistään - seurannan yhteydessä esille tulleet muut 9517: eikä myydä minnekään. Verohallinnon on tehtä- toimenpiteet. 9518: vä tai teetettävä järjestelmät itse. Verohallitus on Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen 9519: käyttänyt v. 1985-91 ulkopuolisia systeemityö- ja ministeriön eri osastojen välisen työnjaon 9520: resursseja vuosittain 40-50 henkilötyövuotta. mukaan verohallinto kuuluu toiminnallisesti 9521: Ulkopuolista henkilöstöä on pyritty käyttämään ministeriössä vero-osaston alaisuuteen. Vero- 9522: samalla tavoin kuin omaa systeemityöhenkilös- osasto on tässä ominaisuudessa ollut tiiviisti 9523: töä, mikä mm. merkitsee työskentelemistä vero- mukana hankkeen eri vaiheissa ja toiminut osit- 9524: hallituksen työnjohdon alaisena verohallituksen tain myös koordinoijana eri osastojen välillä. 9525: tiloissa yhteistyössä verohallituksen henkilökun- Järjestelyosasto (nykyisin hallinnon kehittä- 9526: nan kanssa käyttäen verohallinnon atk-menetel- misosasto) on koko ajan ollut tiiviisti mukana 9527: miä. Tämä on ollut verohallinnon kannalta ai- tietojärjestelmiin ja tietotekniikan kysymyksiin 9528: noa järkevä tapa käyttää ulkopuolista systeemi- liittyvissä asioissa oikean tiedon varmistajana 9529: työhenkilöstöä. sekä asiantuntijana toiminnallisissa tietojenkä- 9530: Valtion tietokonekeskuksen kanssa tällainen sittelyn kehittämisen periaatekysymyksissä, ku- 9531: työskentelytapa ei kuitenkaan ole ollut paria ten VTKK:n irrottamisessa verohallinnon tehtä- 9532: viime vuotta lukuun ottamatta mahdollista. vistä. Järjestelyosaston tehtäviin ovat kuuluneet 9533: Valtion tietokonekeskus halusi 1980-luvun puo- valtionhallinnon tietojenkäsittelyä ja tietohallin- 9534: livälissä, jolloin se käytännössä oli ainoa vero- toa sekä niiden yleistä kehittämistä ja ohjausta 9535: hallinnolle systeemityötä tekevä organisaatio, koskevat asiat sekä viime vuosina yhä enemmän 9536: työskennellä omissa tiloissaan, pääasiassa omilla myös tietojärjestelmiin ja tietohallintoon sekä 9537: menetelmillään ja oman työnjohtonsa alaisena. tietojenkäsittelypolitiikkaan liittyvä yleinen oh- 9538: Tuotteiden hinta-laatusuhde ei aina tällöin vas- jaus. 9539: tannut verohallituksen vaatimuksia. Lisäksi Tulo- ja menoarvio-osasto on keskeisesti osal- 9540: Valtion tietokonekeskus ei ollut halukas teke- listunut verohallinnon tietojenkäsittelyn suun- 9541: mään ohjelmointityötä F AS-ohjelmointikielellä, nittelun ja rahoituksen eri vaiheisiin valtionta- 9542: vaikka lähes kaikki verotuksen atk-järjestelmät louden ja budjettitalouden näkökulmasta. 9543: oli ohjelmoitu sillä ja kieli oli Valtion tietokone- Palkkaosasto (nykyisin henkilöstöosasto) on 9544: keskuksen itsensä kehittämä. Muut kuin vero- ollut mukana verohallinnon tietojenkäsittelyn 9545: tuksen tietojärjestelmät on pyritty ostamaan kehittämiseen liittyvissä henkilölisäyksissä ja 9546: valmiina ulkopuolisilta ohjelmistotoimittajilta. palkkauskysymyksissä. 9547: 120 9548: 9549: Valtiovarainministeriö on ryhtynyt verohal- strategia-asioissa. Yksikkö toimii verohallinnon 9550: linnon tietojenkäsittelystrategian toteuttamisen keskitettynä tietohallinnon strategisen suunnit- 9551: edetessä kaikkiin niihin toimiin, jotka kulloinkin telun ja koordinoinnin yksikkönä. Uudessa or- 9552: ovat osoittautuneet hallinnonalan ohjauksen ganisaatiossa tietojenkäsittelyn systeemityö on 9553: kannalta tarpeellisiksi. Tosin varsinkin strategi- jaettu veronkanto- ja verotuslinjoihin. Uuden 9554: an toteuttamisen alkuvuosina ohjauksena puu- organisaation johtovirkoja on täytetty 21.2.1991 9555: tuttiin liikaa yksityiskohtiin ja pikkuasioihin lukien. Samalla on toteutettu eräitä muita henki- 9556: valtionhallinnossa tuolloin vallinneen yleisen löjärjestelyjä. 9557: tavan mukaisesti. Toisaalta esim. verotoimisto- Verohallinnon uskottavuuden 9558: jen liittäminen oikealla tavalla verohallinnon palauttaminen ja toimintakyvyn 9559: yleiseen tietojenkäsittelyn kehittämiseen osoit- turvaaminen. Verohallinnon uskottavuu- 9560: tautui verohallitukselle työlääksi, ja valtiova- den palauttaminen ja toimintakyvyn turvaami- 9561: rainministeriön asiaa koskevista palautteista nen vaativat ensisijaisesti verohallinnon tietojen- 9562: huolimatta toteuttamissuunnitelmat siirtyivät käsittelyn perustoimintojen saattamista mahdol- 9563: jatkuvasti eteenpäin. Valtiovarainministeriön lisimman pian kuntoon. Valtiovarainministeriö 9564: linja ei kehittämisstrategian edetessä ollut täysin pyrkii omilla toimillaan vahvistamaan tähän 9565: yhtenäinen ja strategian tarkistamistarpeesta ei liittyviä verohallituksen johtamisen ja toimin- 9566: osastojen välillä käytyjen keskustelujen pohjalta nan turvaamisen yleisiä edellytyksiä. Konkreet- 9567: ollut muodostunut selkeää kuvaa. Tätä hanka- tinen toimintavastuu on ensisijaisesti verohalli- 9568: loitti toisaalta myös se, ettei varsinaista kehittä- tuksella. 9569: mistyötä tehnyt verohallitus esittänyt strategian Verohallituksessa on käynnissä verohallinnon 9570: tarkistamistarpeita. Verotoimistojen päätetyös- kaikkien atk-kehittämisprojektien katselmus, 9571: kentelyn todellinen merkitys valitun strategian jossa niiden tehtävät, aikataulu ja raportointi 9572: toteuttamiselle ja sen ongelmille miellettiin vasta sekä muut ohjauselementit saatetaan ajan 9573: selvitystyön tulosten valmistuttua kertomusvuo- tasalle. Erityistä huomiota kiinnitetään projek- 9574: den syksyllä. tien ja niihin liittyvien osahankkeiden yhteen- 9575: Ongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty sovittamiseen. Lähivuosina tullaan myös kiinnit- 9576: selvityksiä sekä verohallituksessa että valtiova- tämään entistä enemmän huomiota käytössä 9577: rainministeriössä. Myös valtiontalouden tarkas- olevien sovellusten virheettömään toimintaan ja 9578: tusvirasto teki v. 1989 tarkastuksen verohallin- niiden käytettävyyteen verotoimistojen kannal- 9579: non atk-strategiasta. Ministeriö on käyttänyt ta. 9580: tehokkaasti apunaan hallinnon ulkopuolisia Organisaatioratkaisun yhteydessä verohalli- 9581: asiantuntijoita, kun ongelmat suunnittelutyön tuksen johto-organisaatio on uudistettu ja mm. 9582: edetessä ovat osoittautuneet vaativiksi ja laaja- tietohallinto ja tietotekniikan hyödyntäminen on 9583: kantoisiksi. Näillä konsulttiselvityksillä on ollut järjestetty tukemaan verohallinnon varsinaisten 9584: ratkaiseva merkitys valtiovarainministeriölle tehtäväalueiden tulostavoitteita. Toimenpiteissä 9585: toimenpiteiden valmistelussa v. 1989-90. on kiinnitetty huomiota myös seurannan ja val- 9586: Tehtyjen selvitysten tuloksia on käytetty vonnan riittävään järjestämiseen. 9587: pohjana mm. verohallinnon organisaatiouudis- Edellä esitetyn valtiovarainministeriön selvi- 9588: tuksen valmistelussa. Uudistuksen ensimmäinen tyksen lisäksi verohallituksen omassa selvityk- 9589: vaihe toteutettiin 1.3.1991, jolloin verohallituk- sessä valtiontilintarkastajille todettiin mm. seu- 9590: sen organisaatio uudistettiin. Entisen virkamies- raavaa: Verotuslaskentajärjestelmän kokeilu- 9591: kollegion tilalle tuli johtokunta. Samalla vero- käyttö aloitettiin Keski-Suomen lääninverovi- 9592: hallitukseen muodostettiin kaksi päälinjaa eli rastossa syksyllä 1987. Tavoitteena oli, että oh- 9593: verotuslinja ja veronkantolinja, jotka korvq_avat jelmistokokonaisuuden tuotantokäyttö olisi al- 9594: entisen osastojaon. Verohallinnon tietoteknisen kanut osassa lääninverovirastoja v. 1988 ja kai- 9595: toiminnan organisointi oli verohallintouudistuk- kissa lääninverovirastoissa v. 1989. 9596: sen keskeisimpiä asioita. Verohallintoon perus- Kokeiluajot osoittivat kuitenkin, että ohjel- 9597: tettiin 1.3.1991 verohallinnon tietojenkäsittely- mistoa ja tiedostojen käsittelyä olisi ollut uudis- 9598: palvelu, joka toimii vuoden 1991 lopulla päätty- tettava huomattavasti verotoimistojen palvelu- 9599: vän siirtymäkauden ajan verohallitukseen kuu- tason säilyttämiseksi sekä ohjelmiston liittämi- 9600: luvana yksikkönä. Verohallitukseen perustettiin seksi v. 1989 lääninverovirastoihin perustetta- 9601: myös tietohallintoyksikkö, joka toimii pääjohta- vaan uuteen henkilötietokantaan. Sen lisäksi oli 9602: jan asiantuntijaelimenä tietohallinto- sekä atk- otettava huomioon kokonaisverouudistus, joka 9603: 121 9604: 9605: vaati myös suuria muutoksia verotuslaskentaoh- Verohallinnon atk-ongelmiin ja erityisesti vero- 9606: jelmistoon. Kaikkien näiden syiden takia katsot- tuslaskennan tietojärjestelmän uudistamiseen liit- 9607: tiin perustelluksi ratianalisoida rajallisten systee- tyvät vaikeudet aiheuttivat sen, että vuoden 1989 9608: mityöresurssien käyttö siten, että verotuslasken- verotuksen valmistuminen viivästyi lähes puoli 9609: nan sovelluskanta uudistettaisiin kokonaisuu- vuotta. Laki kyseisen verotuksen viivästymisestä 9610: dessaan v. 1989-90 verovuotta 1989 varten ja johtuvista poikkeusjärjestelyistä (956190) joudut- 9611: otettaisiin käyttöön lääninverovirastoissa kerto- tiin antamaan kertomusvuoden marraskuussa. 9612: musvuoden keväällä. Ennakonpalautuksia saaville verovelvollisille jou- 9613: Järjestelmän tekemiseen olisi aikaa noin puo- duttiin maksamaan hyvitystä 9 %:n korkokannan 9614: litoista vuotta, jonka arveltiin riittävän. Uuden mukaisesti yhteensä 270 Mmk. Verotuksen viiväs- 9615: systeemin suunnittelu- ja toteutusvaihe kuiten- tymät jatkuvat ainakin kertomusvuoden ja ehkä 9616: kin myöhästyi, mutta vasta kertomusvuoden sitä myöhempienkin vuosien verotuksen osalta. 9617: keväällä myöhästymisen pelättiin uhkaavan ve- Valtiontilintarkastajat toteavat, että verohal- 9618: rotuksen normaalia valmistumista. Tekniseltä linnon atk-ongelmat tulivat julkisuuteen kerto- 9619: osastolta vielä toukokuussa saatujen tietojen musvuoden keväällä, mutta niitä ryhdyttiin vero- 9620: mukaan järjestelmän piti olla toimintakunnossa hallituksessa selvittämään ulkopuolisen konsultin 9621: juhannusviikolla, jolloin verotus olisi vielä saatu avulla vasta kertomusvuoden syksyllä, jolloin ve- 9622: valmiiksi normaalisti. rotuksen normaalioloissa tulisi jo olla valmis. 9623: Verohallinnolla on ollut usean vuoden ajan Valtiontilintarkastajien verohallitukseen tekemän 9624: vaikeuksia, erityisesti pääkaupunkiseudulla, tarkastuskäynnin aikanakaan ei virasto kertomus- 9625: pätevän atk-henkilöstön saatavuudessa ja säilyt- vuoden joulukuussa kyennyt esittämään täsmällis- 9626: tämisessä. Syynä ongelmiin on ollut työmarkki- tä arviota vuoden 1989 verotuksen valmistumis- 9627: natilanne ja alhainen palkkaus, josta verohallin- ajankohdasta. 9628: non atk-johto on useaan otteeseen informoinut Valtiontilintarkastajat yhtyvät pääpiirteissään 9629: mm. verohallituksen ja valtiovarainministeriön valtiovarainministeriön palkkaaman ulkopuolisen 9630: ylintä johtoa sekä tehnyt lukuisia esityksiä palk- konsultin kertomusvuoden syyskuussa esittämiin 9631: kauksen kehittämiseksi. Verohallinnon atk-hen- selvityshavaintoihin, joiden mukaan verohallinnon 9632: kilöstö on ollut johtoa lukuun ottamatta pääosin keskeiset atk-ongelmat olivat mm. seuraavia: 9633: työsopimussuhteista, joten heidän palkkauksen- Verohallinnon kehittämissuunnitelmissa oli valittu 9634: sa kehittämisvastuu on ollut verohallituksella liian suppea näkökulma, lähtökohdaksi valittiin 9635: asianomaisen joustavapaikkaisen työehtosopi- tuotteet ja laitteet eikä itse toiminnan kehittämis- 9636: muksen rajoissa. Valtiovarainministeriö ryhtyi tä. Verotoimistojen tarpeet olijätetty pois kehittä- 9637: verohallituksen esitysten edellyttämiin toimenpi- mistyöstä. Siirtymistä hajautettuun tietokantaan 9638: teisiin valtion yleisen palkkarakenteen suomin ja laitteistoon ei seurannut samanaikainen siirty- 9639: mahdollisuuksin. Toimenpiteiden tehoa heikensi minen päätepohjaiseen valmistelutyöhön, jolloin 9640: osaltaan atk-henkilöstön vähäisyys ja valtion uutta tietokantaa olisi voitu tehokkaasti hyödyn- 9641: palkkapolitiikan yleiset ongelmat. Verohallituk- tää. Uudistuksen johtaminen oli kokonaisuudes- 9642: sen tekniseltä osastolta erosi 1.1.1989 ja 1.8.1990 saan ongelmallista, minkä lisäksi asiantuntijoiden 9643: välisenä aikana 35 henkilöä (n. 110 suunnittelu- ja verohallituksen johdon sekä eri osastojen väli- 9644: henkilöstä) ja vapautuneiden vakanssien täyttä- nen yhteistyö oli puutteellista. 9645: misessä oli erittäin suuria hankaluuksia. Valtiontilintarkastajat pitävät yllättävänä sitä, 9646: Verotuslaskentaprojektiin kiinnitettiin vero- etteivät verohallitus ja valtiovarainministeriö 9647: hallituksen välittömän verotuksen atk-järjestel- kyenneet tiedostamaan ongelmien syvyyttä aiem- 9648: miä parhaiten tunteva ja ammattitaitoisin atk- min kuin vasta silloin, kun vuoden 1989 verotuksen 9649: henkilöstö. Projektista ei sen käynnissäolo- olisi jo pitänyt olla valmiina. Toimenpiteet olivat 9650: aikana ole lähtenyt yhtään henkilöä, mutta sekä verohallituksen että valtiovarainministeriön 9651: vuosiajatkunut vaihtuvuus vaikutti siihen, miten osalta myöhässä, ja vielä kertomusvuoden kesä- 9652: projekti alun perin miehitettiin. Projektiin on kuun lopulla verohallituksessa arvioitiin verotuk- 9653: myöhemmin siirretty atk-toimiston tietojärjestel- sen valmistumisen viivästyvän vain kaksi kuukaut- 9654: mien tukihenkilöstö lähes kokonaisuudessaan ja ta. 9655: palkattu lisäksi ulkopuolista konsulttityövoi- Valtiontilintarkastajat pitävät varsin epätar- 9656: maa. Pätevämpää henkilöstöä ei ole ollut saata- koituksenmukaisena menettelyä, jossa lähes kaik- 9657: villa vaan henkilöstön määrä on ollut riittämä- ki mahdolliset verohallinnon uudistustoimet ajoite- 9658: tön. taan samalle 1-2 vuoden ajanjaksolle. Verotus- 9659: 122 9660: 9661: laskentajärjestelmän uudistaminen ei ollut ainoa miä. Järjestelmätyö on siten vaatinut selkeän 9662: verohallituksessa meneillään ollut tietojärjestel- kulttuurimuutoksen Verohallituksen sisäinen or- 9663: mäprojekti. Muita hankkeita ovat olleet mm. ganisaatiouudistusja verotuksen kokonaisuudistus 9664: kiinteistöjen verotusarvolaskennan uudistus, liike- ovat edenneet näiden tapahtumien rinnalla. 9665: vaihtoverotuksen tilikausivalvontajärjestelmän Valtiontilintarkastajat edellyttävät valtiova- 9666: rakentaminen ja maksuunpantujen verojen veron- rainministeriöltä ja verohallitukselta merkittäviä 9667: kannon valvontajärjestelmän uudistaminen. Li- toimia, jotka mahdollisimman pian kykenevät 9668: säksi arviolta kolmasosa järjestelmätyöhenkilös- palauttamaan verotuksen uskottavuuden ja perin- 9669: töstä on joutunut ylläpitämään vanhoja järjestel- teisesti luotettavan verotuskäytännön jatkumisen. 9670: 123 9671: 9672: 9673: 9674: 9675: Opetusministeriön hallinnonala 9676: 9677: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- "tieteellinen kirjasto" on hyvin epämääräinen. 9678: kastuksen opetusministeriössä 16.1.1991 ja Hel- Opetusministeriön yhteydessä toimiva tieteelli- 9679: singin yliopiston kirjastossa 1.3.1991. sen informoinnin neuvosto, joka kerää tieteellis- 9680: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat ten kirjastojen tilastoa, on sisällyttänyt vuoden 9681: käsitelleet kirjastolaitoksen toimintaa, ammatil- 1989 tilastoon 47 yliopiston, viraston, järjestön 9682: lista koulutusta, opettajakoulutuksen epäkohtia, ja muiden laitosten kirjastot, joilla oli yhteensä 9683: lääninhallituksen kouluosaston kehittämistä 578 kirjastoyksikköä. Viimeisin neuvoston jul- 9684: sekä eräitä opetusministeriön kehittämishank- kaisema tieteellisten kirjastojen yhteistilasto on 9685: keita. valmistunut kertomusvuoden viimeisenä päivä- 9686: Opetusministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin nä, ja tilastotiedot koskevat vuotta 1989. 9687: yhteydessä on käsitelty hallinnonalan keskeistä Tieteelliset kirjastot toimivat kaikki oman 9688: toimintaa kertomusvuonna, opintotukijärjestel- kehysorganisaation, esim. yliopiston tai muun 9689: män kehittämistä, hallinnonalan kansainvälistä sidosryhmän, yhteydessä ja alaisuudessa ja saa- 9690: toimintaa sekä professorien virkojen täyttöme- vat määrärahansa organisaationsa tulo- ja me- 9691: nettelyä. noarvion kautta. Yhteistä lainsäädäntöä tie- 9692: teellisille kirjastoille ei ole. 9693: Tieteellisten kirjastojen yhteistyöhön kiinni- 9694: Opetusministeriö tettiin Suomessa huomiota jo 1910- ja 1920- 9695: luvulla. Ensimmäinen yhteistyöelin aloitti toi- 9696: Tieteelliset kirjastot. Y 1 ei s t ä. Tieteellisiä mintansa kuitenkin vasta v. 1952. Yhteistyötä on 9697: kirjastoja ovat korkeampien oppilaitosten kirjas- 1970- ja 1980-luvulla kehitetty tieteellisten ja 9698: tot eli lähinnä korkeakoulujen kirjastot, sekä eri- yleisten kirjastojen keskuskirjastojen, vapaakap- 9699: koiskirjastot, joita ovat virastojen, tutkimuslai- palekirjastojen, yhteisen atk-yksikön ja Varasto- 9700: tosten sekä järjestöjen ja liittojen kirjastot ja tie- kirjaston kautta. 9701: topalvelut sekä yritysten kirjastot ja tietopalve- Tieteellisten kirjastojen toiminnassa ovat edel- 9702: lut. leen säilyttäneet asemansa vakiintuneet palvelu- 9703: Korkeakoulukirjastoja ovat esim. Helsingin muodot: aineiston lainaus, lukusali-, koti- ja 9704: yliopiston kirjasto, Helsingin yliopiston maata- kaukolainat sekä näitä korvaava jäljennepalve- 9705: louskirjasto, Helsingin yliopiston valtiotieteelli- lu. Voimakkaasti on kasvanut atk-pohjainen 9706: sen tiedekunnan kirjasto, Kuopion yliopiston tiedonhaku. Tiedontallennus-ja -siirtotekniikan 9707: kirjasto, Svenska kommunal- och socialhögsko- nopea kehitys onkin viime vuosien aikana vai- 9708: lans bibliotek, Åbo Akademis bibliotek ja Sibe- kuttanut merkittävimmin kirjastojen toimintaan 9709: lius-Akatemian kirjasto. ja sen muotoihin. Atk-pohjainen tiedontallennus 9710: Erikoiskirjastoja ovat esim. Eduskunnan kir- ja -siirto tarjoaa kirjastoille mahdollisuuksia 9711: jasto, Ilmatieteen laitoksen kirjasto, Alko Oy:n uusiin ja entistä tehokkaampiin palvelumuotoi- 9712: tietopalvelu, Kansaneläkelaitoksen kirjasto, hin ja työn järkeistämiseen. 9713: Museoviraston kirjasto, Suomen kaupunkiliiton 9714: kirjasto, Vesi- ja ympäristöhallituksen kirjasto ja Tilastotietoja vuosilta 1988 9715: Suomen urheilukirjasto. j a 1 9 8 9 . Seuraavissa asetelmissa esitetään 9716: Tieteellisiksi katsottavia kirjastoja on yli 700. tiedot tieteellisten kirjastojen kustannuksista, 9717: Opetusministeriön alaisia korkeakouluja on 20. henkilöstöstä, kokoelmista ja kartunnasta sekä 9718: Niissä jokaisessa on kirjastolaitos, joka yleensä lainaus- ja informaatiopalveluista vuosilta 1988 9719: sisältää useita erillisiä kirjastoja. Tieteellisten ja 1989. Havainnollisuuden parantamiseksi on 9720: kirjastojen lukumäärästä ei ole mahdollista an- tieteelliset kirjastot jaettu tässä korkeakoulukir- 9721: taa aivan tarkkoja tietoja, koska itse käsite jastoiksi ja erikoiskirjastoiksi. 9722: 124 9723: 9724: Kulutusmenot ilman huoneistomenoja olivat seuraavat: 9725: Korkeakoulu- Erikois- 9726: kirjastot kirjastot 9727: 1988 1989 1988 1989 9728: Mmk 9729: 9730: Yhteensä .................................................................... . 169,0 189,1 40,2 49,0 9731: josta hankintamenot .................................................. . 68,0 73,9 9,0 9,7 9732: - kurssikirjallisuus ................................................... . 8,4 8,9 0,05 9733: -~ kausijulkaisut ........................................................ . 32,4 36,8 3,1 4,0 9734: 9735: 9736: Kirjastohenkilöstön ja tehtyjen työvuosien määrät olivat seuraavat: 9737: Korkeakoulu- Erikois- 9738: kirjastot kirjastot 9739: 1988 1989 1988 1989 9740: 9741: Virat ja toimet ........................................................... . 883 926 229 263 9742: Henkilötyövuodet ...................................................... . 1 076 1 154 246 282 9743: - määräaikainen ...................................................... . 216 177 21 23 9744: 9745: 9746: 9747: Tilastossa on tiedot kirjastovirkojen ja -toi- jastohenkilöstöön. Se, että henkilötyövuosien 9748: mien lukumäärästä sekä kirjastohenkilöstön määrä on selvästi suurempi kuin virkojen ja 9749: tekemistä työvuosista. Kirjastoviroiksi ja -toi- toimien määrä, on osoitus siitä, että varsinkin 9750: miksi luetaan kaikki kirjastotehtäviin kohdenne- korkeakoulukirjastot joutuvat turvautumaan 9751: tut virat ja toimet huolimatta siitä, minkä yksi- paljolti työllisyysvaroin palkattuun työvoimaan. 9752: kön alaisia ne ovat. Esimerkiksi korkeakouluissa Tällöin taas vakinaisen henkilöstön ajasta osa 9753: laitosten henkilökuntaan kuuluvat, kokopäiväi- menee uuden työvoiman perehdyttämiseen. 9754: sesti kirjastotyötä tekevät henkilöt luetaan kir- 9755: 9756: Kokoelmat ja kartunta olivat seuraavat: 9757: Korkeakoulu- Erikois- 9758: kirjastot kirjastot 9759: 1988 1989 1988 1989 9760: 9761: Kokoelmat: 9762: kirjat ja kausijulkaisut, milj. nidettä .......................... . 13,7 14,1 2,2 2,6 9763: Kartunta: 9764: ki1jat. 1 000 nidettä ................................................... . 392,2 375,1 48,8 52,5 9765: --- ostettuja ................................................................ . 173,5 181,3 24,0 23,6 9766: 9767: 9768: 9769: Kirjoja ja kausijulkaisuja kirjastoissa oli 16,7 nempi kuin edeltävänä vuonna. Erikoiskirjasto- 9770: miljoonaa nidettä eli 468 hyllykilometriä. Vuo- jen kirjakartunta oli 3 700 nidettä suurempi kuin 9771: tuinen kirjakariunta korkeakoulukirjastoissa oli V. 1988. 9772: 375 093 nidettä, mikä oli n. 17 000 nidettä pie- 9773: Annetut ja saadut kaukolainat olivat seuraavat: 9774: Korkeakoulu- Erikois- 9775: kirjastot kirjastot 9776: 1988 1989 1988 1989 9777: 9778: Annetut kaukolainat .................................................. . 211 400 207 000 38 600 43 000 9779: - ulkomaille ............................................................. . 10 100 10 800 1 400 990 9780: Saadut kaukolainat .................................................... . 107 300 106 000 30 900 26 000 9781: - ulkomailta ............................................................. . 33 300 30 000 12 300 7 500 9782: 125 9783: 9784: Tieteelliset kirjastot antoivat v. 1989 yhteensä ilmiö. Paikallislainaus todennäköisesti ei aina- 9785: 2,96 milj. paikallis- ja kaukolainaa, mikä on n. kaan tule lisääntymään, koska uusissa kirjasto- 9786: 45 000 lainaa vähemmän kuin v. 1988. Vasta rakennuksissa on entistä enemmän avokokoel- 9787: tulevaisuus näyttää, vähenevätkö lainausmäärät mia, joiden käyttöä ei voi tilastoida. 9788: vai onko nyt tapahtunut kehitys vain ohimenevä 9789: 9790: Informaatiopalvelun toimeksiantoja oli seuraavasti: 9791: Korkeakoulu· Erikois- 9792: kirjastot kirjastot 9793: 1988 1989 1988 1989 9794: 9795: Toimeksiantoja .......................................................... . 37 400 40 600 21 500 24 000 9796: - uutuusvalvonta ..................................................... . 500 400 500 250 9797: 9798: Informaatiopalvelun toimeksiantoja kirjastot periä käyttäjäitä maksun sääntöjen vastaisesta 9799: hoitivat v. 1988 59 000 ja v. 1989 65 000 eli 10% menettelystä kirjaston käytössä sekä kohtuulli- 9800: enemmän kuin v. 1988. Korkeakoulukirjastojen sia ilmoittamiskuluja vastaavan varausmaksun. 9801: osuus kokonaismäärästä oli 63 %. Tieteellisissä kirjastoissa maksuja peritään 9802: E r i 11 i s e n 1 a i n s ä ä d ä n n ö n t a r v e. yleisimmin jäljenteistä, tiedonhakutehtävistä ja 9803: Eri yhteyksissä on esitetty ajatuksia tieteellisiä kaukolainoista. Maksujen suuruus ja määräyty- 9804: kirjastoja koskevan erillisen lain aikaansaami- misperusteet vaihtelevat. Opetusministeriön il- 9805: sesta. Keskusteluissa lienee ajatuksena ollut mm. moituksen mukaan maksullisuuskäytännön yh- 9806: se, että erityisillä resurssilaeilla, jotka sisältäisi- tenäistäminen on ollut esillä useaan otteeseen. 9807: vät täsmällisin tunnusmerkein vahvistavat sään- Asiaan liittyvien periaatteellisten ja käytännöllis- 9808: nökset valtion tulo- ja menoarvioon otettavista ten ongelmien vuoksi yhtenäistämistä ei kuiten- 9809: määrärahoista, ohjailtaisiin tieteellisten kirjasto- kaan ole voitu saada aikaan. Ongelmana on mm. 9810: jen toimintaa. Esimerkiksi korkeakoululaitok- eri kirjastojen erilaiset kustannusrakenteet, jotka 9811: sen kehittämislaki (228/66) oli juuri tällainen johtavat eritasoisiin omakustannushintoihin 9812: laki. Laissa määriteltiin kolmena ensimmäisenä samoissakin suoritteissa. Lisäksi on vaikeata 9813: vuotena valtion tulo- ja menoarvioon otettavien määritellä, mitkä ovat sellaisia peruspalveluita, 9814: määrärahojen vähimmäissuuruus. Edelleen on joiden tulisi olla kaikille ilmaisia. Vaikeutena on 9815: esitetty, että järjestelmällinen yhteistoiminta myös se, että tieteellistä kirjastolaitosta on aktii- 9816: vaatisi puitelain tieteellisten kirjastojen ja tieteel- visesti kehitetty yhteistyöhön ja työnjakoon 9817: lisen informoinnin yhteistoiminnasta. Tätä on perustuvaksi verkoksi, jonka toiminnan kannal- 9818: esitetty myös jäljempänä mainitussa valtiontilin- ta maksullisuus on ongelmallinen. Viime aikoina 9819: tarkastajien kannanotossakin vuodelta 1981. maksullisuuskysymys on opetusministeriön il- 9820: Opetusministeriön mielestä tarvetta tai riittä- moituksen mukaan tullut ajankohtaiseksi erityi- 9821: viä perusteita erilliseen lainsäädäntöön ei ole sesti kaukopalvelutoiminnan osalta virkalähe- 9822: voitu osoittaa. Niin sanottuna resurssilakina tysoikeuden muuttumisen vuoksi. Tietoteknii- 9823: tämänkaltainen lainsäädäntö ei opetusministe- kan kehitys on johtanut siihen, että aiemmin 9824: riön käsityksen mukaan nykyoloissa voine tulla käyttäjien itse käyttämät apuneuvot, kortistot, 9825: kysymykseen. Kirjastolaitoksen toiminnan koor- ovat muuttuneet atk-pohjaisiksi, mikä on johta- 9826: dinointi taas on joustavammin ja tarkoituksen- nut niiden käytön maksullisuuteen. 9827: mukaisemmin hoidettavissa kehittämällä sitä ny- A t k-j ä r j este 1m ä. Vuodesta 1974 ope- 9828: kyiseltä pohjalta, jolloin järjestelmän keskeiset tusministeriössä on toiminut erillinen yksikkö, 9829: osat tulevat olemaan kansalliskirjasto ja tieteelli- jonka tehtävänä on koordinoida tieteellisten kir- 9830: set keskuskirjastot Kun tieteelliset kirjastot toi- jastojen atk-hankkeita sekä kehittää ja ylläpitää 9831: mivat yhä nopeammin muuttuvassa teknisessä valtakunnallisia atk-palveluita kirjastoille. Tä- 9832: ympäristössä, lainsäädäntö olisi opetusministe- män tieteellisten kirjastojen atk-yksikön toimes- 9833: riön mielestä omiaan vain hidastamaan niiden ta on v. 1978 otettu käyttöön atk-järjestelmä, 9834: kehitystä. johon on kuulunut eräajopohjainen luettelointi 9835: P a 1 v e 1 u j e n m a k s u 11 i s u u s. Kirjas- ja luetteloiden tuottaminen kirjastoille sekä onli- 9836: tolain (235/86) 7 §:n mukaan yleisten kirjastojen ne-pohjainen tietopalvelu. Luettelointiin on osal- 9837: käyttö on maksutonta. Kirjasto voi kuitenkin listunut yli 30 kirjastoa. Online-pohjaisia tieto- 9838: 126 9839: 9840: kantoja (KDOK/MINTTU) on kuusi ja niissä peloinnissa ja kalustusten hankkimisessa. Järjes- 9841: on haettavana yli 1,2 miljoonaa tietuetta. Nämä telmän vuotuiset käyttökustannukset sekä myö- 9842: tietokannat ovat Suomen vilkkaimmin käytetty- hemmin tapahtuvat laajennukset kuuluvat kor- 9843: jä. Kertomusvuonna n. 600 rekisteröityä käyttä- keakoulun oman rahoituksen piiriin. 9844: jää suoritti keskimäärin 140 000 hakukomentoa Vuosina 1987-90 määrärahoja on myönnet- 9845: kuukausittain. ty kirjastojärjestelmien hankintaan yhteensä 32,4 9846: Vuonna 1984 kartoitettiin tieteellisten kirjas- Mmk, josta kertomusvuoden loppuun mennessä 9847: tojen atk-toiminnot. Tavoitteena oli määritellä on joko käytetty tai osoitettu käytettäväksi 29,1 9848: suuntaviivat kirjastojen atk-toimintojen edel- Mmk. Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on 9849: leenkehittämiselle. Kokonaistutkimuksen perus- käytettävissä lisäksi 7,2 Mmk. Nyt käytettävissä 9850: linjojen mukaisesti ryhdyttiin toimiin sopivan olevilla määrärahoilla saadaan hankittua järjes- 9851: ohjelmistoratkaisun löytämiseksi. Keväällä 1988 telmät Åbo Akademille, Vaasan ja Tampereen 9852: allekirjoitettiin sopimukset järjestelmän hankin- yliopistoille, Tampereen teknilliselle korkeakou- 9853: nasta ja niille tarjottavasta tuesta ohjelmisto- ja lulle, Helsingin yliopiston hankintojen kolmatta 9854: laitteistotoimittajien ja opetusministeriön kes- vaihetta varten sekä tarvittavia tietoliikenneoh- 9855: ken. Tästä alkoi opetusministeriön mielestä jelmia kirjastojen välisen yhteiskäytön aloittami- 9856: kokonaan uusi vaihe tieteellisten kirjastojen atk- seen. Näiden hankintojen yhteishinta on 8,7 9857: järjestelmän kehittelyssä. Tavoitteena on tehdyn Mmk. Määrärahasta jää tällöin 1,8 Mmk, jolla 9858: kokonaistutkimuksen suuntaviivojen mukaisesti voidaan maksaa ensimmäinen osa Turun yli- 9859: luoda yhtenäinen kirjastoverkko, LINNEA, opiston laitteistohankinnoista. Vuosina 1992- 9860: korkeakoulukirjastojen välille. 93 hankitaanjärjestelmät lopuille korkeakouluil- 9861: Kertomusvuoden lopussa VTLS-järjestelmän le ja siihen tarvittavat määrärahat ovat arviolta 9862: perustoiminnot käännettiin ja sopeutettiin suo- 10,3 Mmk. 9863: malaisia kirjastoja varten. VTLS-järjestelmä on Kokonaisrahoitustarve paikallisten kirjasto- 9864: yhdysvaltalainen integroitu kirjastojärjestelmä. järjestelmien hankintaan tulee siten olemaan 9865: Järjestelmä on asennettu ja käyttöönotettu La- seuraava: 9866: pin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä Vuosi Mmk 9867: korkeakoulussa, Varastokirjastossa, Helsingin 9868: 1987-90 ............................................................ 32,4 9869: yliopiston kirjaston bibliografisessa osastossa, 1991 ................................................................... 7,2 9870: Joensuun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa ja 1992--93 ............................................................ 10,3 9871: Svenska handelshögskolanissa. 9872: Vuoden 1991 alkupuolella järjestelmä otettiin Yhteensä ............................................................. 49,9 9873: käyttöön Kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä 9874: korkeakoulussa ja Åbo Akademissa, joissa jär- Kun LINNEA-tietoverkko valmistuu ja yh- 9875: jestelmä oli budjetoitu jo kertomusvuodelle. teisjärjestelmän peruspalvelut on toteutettu, on 9876: Tampereen ja Vaasan yliopistoissa aloitus ta- opetusministeriön mielestä erittäin tärkeää, että 9877: pahtui vuoden 1991 puolivälin jälkeen, ja valmis- yhteisten palvelujen tarjoamista varten on ole- 9878: telutyöt Turun yliopiston ja Tampereen teknilli- massa riittävät voimavarat ja sopiva organisaa- 9879: sen korkeakoulun osalta tehdään pääosin v. tio. Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö alan 9880: 1991. Vuosien 1992 ja 1993 kuluessa loputkin parhaana asiantuntijana on sopivin muodosta- 9881: korkeakoulut ottavat VTLS-järjestelmän käyt- maan tällaisen palveluyksikön ytimen, mutta se 9882: töönsä, ja näin LINNEA-tietoverkon runko on tarvitsee myös johtavan organisaation, jolla on 9883: valmistunut. VTLS-ohjelmiston opetusministe- riittävät edellytykset myös suuren atk-järjestel- 9884: riö hankki ns. ryhmälisenssiperiaatteella eli män tekniseen ylläpitoon. 9885: yhdellä ostolla hankittiin ohjelmiston käyttöoi- Opetusministeriön kansalliskirjastotyöryh- 9886: keus kaikille korkeakouluille, atk-yksikölle sekä män muistion (1990:31) esityksen mukaan kir- 9887: Varastokirjastolle. Maksu suoritettiin kirjasto- jastojen kansallisten atk-palvelujen tuottaminen 9888: järjestelmien hankintaan osoitetulta momentilta, tulisi liittää kansalliskirjaston tehtäviin. Ehdo- 9889: jolta on maksettu myös kirjastojen tarvitsemien tuksen mukaan tieteellisten kirjastojen atk-yk- 9890: laitteistojen ja muiden ohjelmistojen hankinnat. sikkö liitettäisiin Helsingin yliopistoon osaksi 9891: Korkeakoulut ovat LINNEA-verkkoon liittyes- kansalliskirjastoa 1.3.1993 alkaen. Kansalliskir- 9892: sään joutuneet käyttämään myös omia henkilö- jasto sopii opetusministeriön mielestä perusorga- 9893: voimavarojaanjärjestelmän käyttöönotossa sekä nisaatioksi myös sikäli, että varsin suuri osa siitä 9894: käyttöönottoedellytysten luomisessa, kuten kaa- perusaineistosta, jota yhteisjärjestelmän kautta 9895: 127 9896: 9897: muille kirjastoille tarjotaan, tuotetaan juuri Näin tieteellisten kirjastojen tehtävät nimenomaan 9898: kansalliskirjastossa. Helsingin yliopiston lasken- tietopalvelutoiminnassa lisääntyvät. Kehitys nä- 9899: takeskuksella on niin ikään riittävä tieto ja kyy jo nyt, kun 1980-luvun lopulla annettujen 9900: kokemus ylläpitää erilaisia atk-järjestelmiä. lainojen määrä on pysynyt suurin piirtein samana, 9901: Varastokirjaston toiminta. Va- mutta erilaiset atk-haut ovat kolminkertaistuneet. 9902: rastokirjaston toimintaa ohjaa siitä annettu laki Edellä esitetyistä tilastoista ilmenee hyvin 9903: (1078/88),joka tuli voimaan 1.3.1989. Asetus va- Suomen tieteellisille kirjastoille ominainen piirre 9904: rastokirjastosta (1211989) sisältää tarkemmat eli se, että korkeakoulukirjastojen osuus on suuri. 9905: säännökset toiminnasta. Opetusministeriön alai- Osin se voi olla tilastoharhaa, koska pienten 9906: sena toimivan Varastokirjaston tehtävänä on virasto- ja laitoskirjastojen toimintojen tilastointi 9907: ottaa vastaan, säilyttää ja asettaa käyttöön tie- ei ole yhtä tehokasta ja kattavaa kuin korkeakou- 9908: teellisistä ja yleisistä kirjastoista sinne siirrettä- lukirjastojen. Tilastot osoittavat kuitenkin selvästi 9909: vää, etupäässä vähän käytettyä aineistoa. Perus- sen, että pääosalla korkeakoulukirjastoista, jotka 9910: tamisella pyrittiin järkeistämään kirjastojen tilo- saavat voimavaransa korkeakoulujen omien tulo- 9911: jen käyttöä. Varastokirjaston toimipaikaksi va- ja menoarvioiden kautta ja entistä useammin kor- 9912: littiin Kuopio. keakoulujen sisäisin päätöksin, on runsaasti valta- 9913: Kirjastolla oli kertomusvuonna käytössä tilaa kunnallisia tehtäviä. Tämän vuoksi on valtiontilin- 9914: 3 091 m 2 , johon on sijoitettu 27 900 m hyllyjä. tarkastajien mielestä syytä kiinnittää erityisesti 9915: Kirjastossa on II virkaa. Lisäksi on käytössä huomiota tieteellisten kirjastojen asemaan ja teh- 9916: ollut ruuhka- yms. apulaisten palkkauksia var- täviin. Vaikka tarkoituksenmukaista onkin siirtää 9917: ten määräraha, jolla on palkattu työvoimaa sekä korkeakouluille ja yliopistoille yhä enemmän ta- 9918: Varastokirjastoon että aineistoa luovuttaviin loudellista ja toiminnallista päätösvaltaa, on kui- 9919: kirjastoihin kokoelmien karsinta- ja pakkausteh- tenkin huolehdittava siitä, että kirjastoille turva- 9920: täviin. taan edellytykset hoitaa niille kuuluvat valtakun- 9921: Varastokirjastossa on korkeakoulukirjastojen nalliset tehtävät. 9922: kanssa yhtenäinen atk-järjestelmä aineiston luet- Tieteellisten kirjastojen toimintaympäristö on 9923: telointi- ja lainaustoimintoja varten. Aineistoa muuttunut huomattavasti siitä, millainen se oli 9924: on otettu vastaan syksystä 1989lähtien yhteensä vielä 20 vuotta sitten. Aiemmin pidettiin maksut- 9925: 10,5 hyllykilometriä, josta on käsitelty 7,2 hylly- tomia peruspalveluja itsestään selvinä ja määrära- 9926: kilometriä. Aineistoa on saatu yhteensä 64 kir- hat jaettiin tiettyihin, tarkasti osoitettuihin kohtei- 9927: jastosta. Luovutetusta aineistosta on 82 % tullut siin. Nyt tieteellisten kirjastojen ilmeisesti pitäisi 9928: korkeakoulukirjastoista, 11 % muista tieteellisis- kilpailla keskenään ja osoittaa tuloksensa ja osaa- 9929: tä kirjastoista ja 7 % yleisistä kirjastoista. misensa hankkimiensa markkojen perusteella. 9930: Vastaanotettu aineisto käsitellään kirjastossa Valtiontilintarkastajien mielestä voi olla mahdol- 9931: lainauskuntoon ja kaukopalvelupyynnöt pyri- lista, että korkeakoulujen sisällä syntyy ongelmia 9932: tään toimittamaan välittömästi tilauksen saavut- silloin, kun määrärahoja joudutaan jakamaan 9933: tua. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas kirjastolle sellaisten tehtävien hoitamiseen, joista 9934: lainauspalvelu. Lainat ja kopiot toimitetaan ensi sijassa hyötyvät muut ulkopuoliset käyttäjä- 9935: asiakkaille muiden kirjastojen välityksellä veloi- tahot. Tämän vuoksi olisi syytä tutkia, pitäisikö 9936: tuksetta. Lainaustoiminta on käynnistynyt ja tieteellisten kirjastojen asemasta, tehtävistä ja 9937: tulee kokoelmien karttuessa lisääntymään. Lai- tavoitteista säätää erillislailla. 9938: nauslukujen kehitystä voidaan arvioida luotetta- Tieteellisten kirjastojen palvelujen maksulli- 9939: vasti vasta 5-10 vuoden kuluttua, koska kirjas- suuskysymykset olisi syytä tarkoin tutkia erillises- 9940: tot ovat ensiksi siirtäneet Varastokirjastoon sä toimikunnassa tai työryhmässä. Suurimman 9941: kaikkein vähiten käyttämänsä aineiston. osan kirjastopalveluista tulisi kuitenkin olla mak- 9942: Tieteellisten kirjastojen lukumäärästä on vai- suttornia ja vain osan maksullisia. 9943: kea antaa tarkkaa arviota, koska käsite sinällän- Päinvastoin kuin yleensä valtionhallinnossa 9944: sä on epämääräinen. Tieteellisten kirjastojen pal- tieteellisten kirjastojen atk-järjestelmien käyttöön- 9945: velut koetaan kuitenkin entistä tärkeämmiksi, ja otto on onnistunut hyvin. Tosin tieteellisten kirjas- 9946: näin tällaisia yksiköitä on perustettu eri kehysor- tojen yhteistilasto vuodelta 1989 on valmistunut 9947: ganisaatioihin yhä enemmän. Tieteelliseen tutki- vasta 31.12.1990, mutta kaikkiaan toiminnot ovat 9948: mukseen suunnataan kaikkialla maailmassa entis- edenneet suunnitelmien mukaisesti. Tieteellisten 9949: tä enemmän voimavaroja, jolloin tutkijoiden mää- kirjastojen atk-yksikön siirtäminen osaksi Helsin- 9950: rä kasvaa ja tieteellinen julkaisutoiminta laajenee. gin yliopiston kansalliskirjastoa voi olla hyvä 9951: 128 9952: 9953: ratkaisu. Julkisuudessa ei ehkä ole käyty riittä- yksiköihin (henkilöstömäärä vuoden 1991 alus- 9954: västi keskustelua siitä, mitä tehtäviä Suomen sa, ei sisällä kiinteistönhoitohenkilökuntaa eikä 9955: kansalliskirjastolle oikein sisällytetään. työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä): 9956: Suomi lienee ensimmäinen maa maailmassa, - hallinto-osasto (19) 9957: jonne on perustettu yhteinen varastokirjasto, joka - yleinen osasto (39) 9958: toimii yhteistyössä tieteellisten ja yleisten kirjasto- - kokoelmaosasto (28) 9959: jen kanssa. Varastokirjaston avulla voidaan huo- - bibliografinen osasto (30) 9960: mattavasti vähentää kirjastojen piirissä esiintyvää - opiskelijakirjasto (28, 17 osa-aikaista) 9961: kaksoiskappaleiden runsautta. Varastokirjastojär- - luonnontieteiden kirjasto (15) 9962: jestelmä tukee kirjastojen kokoelmien laajenta- - slaavilainen kirjasto (11) 9963: mismahdollisuutta. Kukin kirjasto voi kehittää - Urajärven varastokirjasto, Asikkala (2) 9964: tärkeimpiä kokoelmiaan, koska vähemmän käyte- - Luetteloiden konvertointikeskus, Kotka 9965: tyt teokset voidaan siirtää Kuopion Varastokirjas- (16) 9966: toon, jossa ne kuitenkin ovat kaukopalveluina saa- - Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Mik- 9967: tavissa. Tieteellisten ja yleisten kirjastojen yhteis- keli (9) 9968: työ niin meillä kuin muuallakin on yleensä kuiten- - erillisprojektit (12). 9969: kin ollut vähäistä. Tällaista yhteistyötä tarvitaan Kirjaston toimintaan käytettiin kertomus- 9970: ja sitä on syytä edelleen kehittää. Varastokirjas- vuonna varoja n. 45,4 Mmk. Budjetin ulkopuo- 9971: ton esimerkki osoittaa, että uusi yksikkö voidaan lista projektirahoitusta ja kirjaston itsensä an- 9972: perustaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. saitsemia tuloja tästä summasta oli 3,4 Mmk. 9973: Perustamisvaiheessa esitetyt epäilyt siitä, ettei Budjettivarat jakautuivat seuraavasti: 9974: Helsingin ulkopuolella olevalle paikkakunnalle ole 9975: mahdollista saada ammattitaitoista kirjastohenki- -palkkakustannukset 20,9 Mmk 9976: löstöä, ovat osoittautuneet aiheettomiksi. -kiinteistöjen käyttökustannukset 8,3 Mmk 9977: - toimintamenot 12,8 Mmk. 9978: Helsingin yliopiston kirjasto. Helsingin yli- Voimavarat jakautuvat kirjaston kolmen eri 9979: opiston kirjasto aloitti toimintansa Turun akate- toiminta-alueen kesken arvion mukaan seuraa- 9980: mian kirjastona v. 1640. Akatemian kirjaston vasti (ilman kiinteistöjen käyttökustannuksia): 9981: alkukokoelman muodostivat parisenkymmentä 9982: sidosta, jotka olivat peräisin lakkautetun Turun - kansalliskirjastotoiminta 36% 9983: kymnaasin kirjastosta. - keskuskirjastotoiminta 33% 9984: K i r j a s t o n t o i m i a 1 u e e t . Helsingin - yliopistokirjastotoiminta 31 %. 9985: yliopiston kirjaston toiminta jakautuu kolmeen 9986: eri pääalueeseen: kansalliskirjastotoimintaan, Humanistisen keskuskirjaston tehtävistä vas- 9987: keskuskirjastotoimintaan ja yliopistokirjastotoi- taa kirjaston yleinen osasto, joka huolehtii myös 9988: mintaan. Koska yliopiston omia tarpeita palve- kansalliskirjaston lainaus- ja lukusalipalveluista. 9989: leva kirjastotoiminta on keskittynyt tiedekun- Humanistisena keskuskirjastona kirjasto kartut- 9990: tiin, puhtaasti yliopistoon suuntautuvan palvelu- taa humanististen tieteenalojen keskeisimmän 9991: toiminnan osuus Helsingin yliopiston kirjastossa tieteellisen kirjallisuuden kokoelmiaan pitäen 9992: on melko pieni. Toisaalta suurin osa kansallis- silmällä koko maan tarpeita. Se tarjoaa myös 9993: kirjaston ja humanistisen keskuskirjaston käyt- monenlaisia palveluja ja saattaa kokoelmansa 9994: täjistäkin tulee yliopiston omasta piiristä, koska kaukopalvelun välityksellä tutkijoiden käytettä- 9995: Helsingin yliopiston osuus koko maan tutkimus- viksi kaikkialla maassa. 9996: panoksesta on erityisesti humanistisilla aloilla Slaavilaisen kirjaston toiminta kuuluu huma- 9997: huomattavan suuri. nistisen keskuskirjaston toimialaan. Kirjaston 9998: Yliopiston kirjaston kokoelmat käsittivät kokoelmat ovat yksi harvoista kansainvälisesti 9999: kertomusvuonna n. 2,8 miljoonaa kirjaa ja kir- merkittävistä kokoelmista maassamme. Slaavi- 10000: jasta sekä n. 2 miljoonaa yksikköä muuta aineis- lainen kirjasto toimii läheisessä yhteistyössä 10001: toa, kuten karttoja, nuotteja, julisteita, pienpai- opetusministeriön Neuvostoliittoinstituutin kir- 10002: natteita, käsikirjoituksia, mikrofilmejä. Kirjas- jaston kanssa. Kirjasto sai v. 1986 määrärahoi- 10003: ton käytettävissä olevien tilojen pinta-ala oli n. hinsa lisäystä vanhojen venäläisten sanomaleh- 10004: 30 000 m 2 ja henkilökunnan määrä ilman kiin- tien mikrokuvausta varten. Työ saatiin alulle 10005: teistönhoitohenkilöstöä 226 henkeä. seuraavana vuonna, ja tähän mennessä on ku- 10006: Kirjasto jakautuu seuraaviin toiminnallisiin vattu runsaat 320 000 valotusta. Sanomalehtien 10007: 129 10008: 10009: kuvauksen on arvioitu vaativan 10 vuotta, min- E r ä i t ä t i 1 a s t o t i e t o j a . Helsingin 10010: kä jälkeen jatketaan muun huonokuntoisen ai- yliopiston kirjaston toimintamenot ovat vuodes- 10011: neiston kuvausta. Myös slaavilaisessa kirjastossa ta 1986lisääntyneet huomattavasti. Tämäjohtui 10012: on tarkoituksena käynnistää siirtyminen atk-jär- valtioneuvoston silloin tekemästä päätöksestä, 10013: jestelmään. Tällöin pyritään käyttämään hyväk- joka koski korkeakoululaitoksen viisivuotista 10014: si yhteistyömahdollisuuksia myös neuvostoliit- kehittämistä. Kun lisäksi useita määrärahoja yh- 10015: tolaisten laitosten kanssa. Slaavilaisessa kirjas- distettiin tällöin samoille momenteille, määrära- 10016: tossa on opetusministeriön mielestä kiinnitettävä hojen käyttöä voitiin suunnitella aiempaa pa- 10017: jatkuvaa huomiota myös kokoelmien täydentä- remmin. 10018: miseen. Huomattava osa uudestakin aineistosta Kirjaston suoritteet voidaan jakaa kahteen 10019: on vaikeasti hankittavaa. pääryhmään sen mukaan, mitkä tekijät vaikutta- 10020: Yliopistokirjaston alaan kuuluvia tehtäviä vat ensisijaisesti niiden määrien kehitykseen. 10021: hoitavat suoranaisimmin luonnontieteiden kir- Normaaliin palvelutoimintaan vaikuttaa ensi 10022: jasto ja opiskelijakirjasto. Luonnontieteiden kir- sijassa kysyntä, jota tietenkin jonkin verran voi- 10023: jaston toiminta täydentää yliopiston matemaat- daan suunnata tarjonnan avulla. Kirjaston eri- 10024: tis-luonnontieteellisen osaston laitoskirjastojen tyissuoritteiden, kuten systemaattisten kirjaluet- 10025: toimintaa kirjallisuuden hankinnassa, kirjasto- teloiden ja mikrokuvauksen määriin vaikuttavat 10026: teknisten tehtävien hoitamisessa ja kaukolai- ennen muuta käytettävissä olevat voimavarat. 10027: nauksessa. Kirjaston paikallispalvelut laajenivat 1980- 10028: Opiskelijakirjasto vastaa pääosasta yliopiston luvun alussa tuntuvasti pääkirjastossa tehtyjen 10029: opiskelijoiden kurssikirjapalveluja. Kirjasto pys- laajojen korjausten ja uudelleenjärjestelyjen an- 10030: tyy yliopiston kirjaston käsityksen mukaan vas- siosta. Määrien lisäämisen sijasta opetusministe- 10031: taamaan nykyisin erittäin hyvin kysyntään, ja riön mielestä kirjaston tulisi nyt kyetä paranta- 10032: kurssikirjojen lainaus on kasvanut suuresti. Pal- maan tutkijoiden tarvitsemien palvelujen laatua 10033: velujen tehokkuuden vuoksi opiskelijakirjastos- ja kehittämään erikoiskokoelmiinsa liittyviä 10034: ta on kehittynyt eräänlainen kurssikirjallisuuden palveluja. 10035: keskuskirjasto, joka palvelee myös muitten Hel- Suoritetietoihin sisältyvät myös kokoelmien 10036: singin alueen korkeakoulujen opiskelijoita. Sen kartuntaa koskevat tilastotiedot Pääkirjaston 10037: palveluja käytetään hyväksi myös Helsingin tiedot käsittävät sekä kansalliskirjaston että 10038: ulkopuolella. humanistisen keskuskirjaston kartunnan. 10039: 10040: Määrärahat ovat viiden viime vuoden aikana kehittyneet seuraavasti: 10041: 1986 1987 1988 1989 1990 10042: Mmk 10043: 10044: Kirjallisuuden hankinta yhteensä .............................. 5,50 5,99 6,61 7,20 7,80 10045: Pääkirjasto ............................................................. 3,16 3,43 3,80 4,14 4,40 10046: Opiskelijakirjasto .................................................. 1,59 1,74 1,91 2,08 2,28 10047: Luonnontieteiden kirasto ....................................... 0,50 0,55 0,60 0,72 0,72 10048: Slaavilainen kirjasto .............................................. 0,26 0,28 0,31 0,34 0.35 10049: Kokoelmien suojaus, mikrokuvaus, konservointi ..... 0,98 1,06 1,27 1,47 1,78 10050: Atk-menot ................................................................. 0,47 0,54 0,99 1,05 1,32 10051: Kulutusmenot, koulutus, painatus ............................ 0,76 1,13 1,16 1,29 1,95 10052: Yhteensä .................................................................... 7,71 8,72 9,96 10,96 12,80 10053: 10054: 10055: 10056: Helsingin yliopiston kirjaston kartunta on kehittynyt viiden viime vuoden aikana seuraavasti: 10057: 1986 1987 1988 1989 1990 10058: Kirjat (nidosta) 10059: Pääkirjasto ............................................................... . 31 835 33 498 31 645 33 351 32 387 10060: Slaavilainen kirjasto ................................................. . 3 853 4 312 3 005 3 187 3 149 10061: Luonnontieteiden kirjasto ........................................ . 4 300 4 900 4 352 4 389 2 456 10062: Opiskelijakirjasto ...................................................... . 17 181 17 653 16 739 16 881 18 614 10063: Yhteensä ................................................................... . 60 769 60 363 55 399 57 808 56 614 10064: 10065: 9 3l!OIIF 10066: 130 10067: 10068: 1986 1987 1988 1989 1990 10069: Lehdet ja sarjat (nimikettä) 10070: Pääkirjasto ................................................................ 15 129 16 167 16 892 16 978 16 918 10071: Slaavilainen kirjasto .................................................. 1 064 1 055 1 033 1 210 1 231 10072: Luonnontieteiden kirjasto ......................................... 6 085 6 084 6 145 6 281 6 359 10073: Opiskelijakirjasto ....................................................... 2 168 2 217 1 777 2 320 2 223 10074: Yhteensä .................................................................... 24 446 25 523 35 847 26 789 26 731 10075: 10076: 10077: Mikrofilmit ja filmikortit 10078: Pääkirjasto 10079: yleiskokoelma. ........................................................ 84 442 13 728 15 300 12 332 13 095 10080: kansallinen kokoelma ............................................. 12 997 13 997 14 759 12 635 13 317 10081: Slaavilainen kirjasto .................................................. 141 488 394 350 478 10082: Luonnontieteiden kirjasto ......................................... 1 523 1 472 1 702 2 935 3 163 10083: Opiskelijakirjasto ....................................................... 10084: Yhteensä .................................................................... 99 \03 29 685 32 \55 28 352 30 053 10085: 10086: 10087: Muu kartunta (audiovisuaalinen aineisto, kartat, 10088: nuotit, luetteloimattomat painatteet) 10089: Pääkirjasto 10090: yleiskokokelma ..................................................... 5 6 19 33 49 10091: kansallinen kokoelma ........................................... 74 594 87 688 83 806 89 133 88 413 10092: Slaavilainen kirjasto .................................................. 2 1 2 10093: Luonnontieteiden kirjasto ......................................... 8 20 10094: Opiskelijakirjasto ....................................................... 60 94 43 76 II 10095: Yhteensä .................................................................... 74 661 87 789 83 870 89 250 88 493 10096: 10097: 10098: 10099: Kauko p a 1 v e 1 u toiminta. Saapunei- pui kertomusvuonna tilauksia 12 569 ja lainoja 10100: den tilausten ja toimitettujen lainojen suhde on toimitettiin 11 693. Tämä osoittaa, että tilaajilla 10101: kaikissa tieteellisissä kirjastoissa samansuuntai- on oikea käsitys siitä, millaisia kirjoja opiskelija- 10102: nen. Yliopiston pääkirjastossa saapuneita ti- kirjastossa on saatavilla. Yliopiston lähettämien 10103: lauksia oli 9 178 kertomusvuoden aikana, kun tilauksien ja saatujen lainojen määrät ovat hie- 10104: taas toimitettuja lainoja vain 5 630. Koska man vähentyneet vuosien 1987 ja 1988 huippulu- 10105: kirjasto toimii kansalliskirjastona, osaa aineistoa vuista, jotka taas selittynevät atk-tiedonhakujen 10106: ei voida antaa lainaksi tilaajalle, osa tilauksia nopeana lisäyksenä. Seuraavista taulukaista käy 10107: taas koskee kirjoja, joita ei ole kirjastossa tai ilmi kaukopalvelutoiminnan kehitys v. 1986-- 10108: jotka ovat jo lainassa. Opiskelijakirjastoon saa- 1990. 10109: 10110: 10111: 1986 1987 1988 1989 1990 10112: 10113: Saapuneet tilaukset: 10114: Pääkirjasto ................................................................ 8 503 8 950 9 102 9 121 9 178 10115: Slaavilainen kirjasto .................................................. 2 141 2 098 2 111 1 751 1 787 10116: Luonnontieteiden kirjasto ......................................... 9 302 9 982 10 462 10 383 10 897 10117: Opiskelijakirjasto ....................................................... 6 943 9 529 11 122 12 140 12 569 10118: Yhteensä .~ .................................................................. 26 889 30 559 32 797 33 395 34 431 10119: 10120: 10121: Toimitetut lainat ja jäljenteet: 10122: Pääkirjasto ................................................................ 4 762 5 609 5 483 5 312 5 630 10123: Slaavilainen kirjasto .................................................. 1 537 1 478 1 529 1 236 1 315 10124: Luonnontieteiden kirjasto ......................................... 7 \49 7 784 8 374 8 214 8 736 10125: Opiskelijakirjasto ....................................................... 6 029 8 795 10 537 11 432 11 693 10126: Yhteensä .................................................................... 19 477 23 666 25 923 26 194 27 374 10127: 131 10128: 10129: 1986 1987 1988 1989 1990 10130: Lähetetyt tilaukset: 10131: Pääkirjasto ... ... ... ........ ........... ........ .... .. .. ......... ........... 5 256 7 197 6 518 5 605 5 104 10132: Slaavilainen kirjasto ........ ........ .. ...... .............. .. .. ........ 325 470 385 410 288 10133: Luonnontieteiden kirjasto ......................................... 1 135 1 173 1 549 1 402 1 431 10134: OpiskelijakirjasUo ... ........ ... ........... ...... ...... .... ... . ..... ... 156 193 231 292 423 10135: Yhteensä ..... .. .... ... ......... ............. ............. ........ .... ....... 6 872 9 033 8 683 7 709 7 246 10136: 10137: 10138: Saadut lainat ja jäljenteet: 10139: Pääkirjasto .... ...... .. . ....... ............ ......... .... .. .. ....... .. ..... 3 535 4 932 4 651 4 124 3 810 10140: Slaavilainen kirjasto ... .............................................. 237 377 330 366 246 10141: Luonnontieteiden kirjasto .. ......... .... .... ..... ........... .. .... 855 949 1 204 1 033 1 080 10142: Opiskelijakirjasto ....................................................... 128 147 172 212 290 10143: Yhteensä.................................................................... 4 755 6 405 6 357 5 735 5 426 10144: 10145: 10146: Kävijämääräseurantaa on ollut vain yliopis- ton kuvalaitoksen yhteishanke. Mikkelin kau- 10147: ton pääkirjastossa ja slaavilaisessa kirjastossa. pungin ja Helsingin yliopiston välisen sopimuk- 10148: Viime vuosien aikana kävijämäärä on vakiintu- sen mukaan Mikkelin kaupunki kunnostaa lai- 10149: nut n. 90 000 kävijään. Slaavilaisessa kirjastossa toksen käyttöön suurehkon pienteollisuustalon 10150: kävijämäärä on ollut viime vuosina n. 5 000. Esi- ja vuokraa sen yliopiston käyttöön. Niin ikään 10151: merkiksi Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa ta- kaupunki osallistuu viiden vuoden aikana mer- 10152: pahtuneet muutokset eivät ole siis lisänneet kävi- kittävällä tavalla palkkauskustannuksiin. Mik- 10153: jämäärää. rokuvaus- ja konservointilaitoksen toimintaa 10154: Toimintojen hajauttaminen kehitetään asteittain. Tvö on aloitettu sanoma- 10155: pääkaupunkiseudun ulkopuo- lehdistön mikrokuvauksesta, ja seuraavaksi 10156: 1e II e. Valtion toimintojen olennainen laajenta- käynnistetään konservointitoiminta. Laitoksen 10157: minen Helsingin alueella ei valtioneuvoston te- henkilökunnan vahvuus oli kertomusvuoden 10158: kemien periaatepäätösten jälkeen ole enää mah- lopussa yhteensä 13 henkeä. Heistä 8 on siirretty 10159: dollista. Tämän vuoksi yliopiston kirjasto on Helsingistä. Henkilökunnasta 9 on kirjaston ja 4 10160: pyrkinyt hajauttamaan toimintojaan pääkau- yliopiston kuvalaitoksen palveluksessa. Henki- 10161: punkiseudun ulkopuolelle ja hakeutunut yhteis- lökunnan määrän tulisi 1990-luvun puoliväliin 10162: työhön eri kuntien kanssa. mennessä opetusministeriön antaman tiedon 10163: Kotkaan perustettiin loppuvuodesta 1989 mukaan kuitenkin kasvaa runsaaseen 30 hen- 10164: Luetteloiden konvertointikeskus, jonka tehtävä- keen, jotta hankkeelle asetetut tavoitteet saavu- 10165: nä on siirtää sekä painettujen että kortistonmuo- tettaisiin. 10166: toisten luetteJoitten tietoja atk-muotoon. Tietoja K i r j a v a r a s t o n k u n t o . Kirjaston 10167: tarvitsevat sekä tieteelliset että yleiset kirjastot. säilytystiloja koskevat ongelmat ovat Helsingin 10168: Erityisesti korkeakoulukirjastojen atk-verkon yliopiston kirjaston käsityksen mukaan suuret. 10169: toiminnan vuoksi on luetteJoitten siirtäminen Tiloista on puutetta ja tilat ovat suurelta osin 10170: atk-muotoon tärkeää. Kotkan kaupunki on osal- erittäin huonokuntoisia. Kirjasto ei ole saanut 10171: listunut keskuksen perustamiskustannuksiin lisätilaa ennen kuin kertomusvuonna, jolloin 10172: Iuovuttamalla viiden vuoden ajaksi korvaukset- yliopisto vuokrasi Arabian yritystalon. Kirjasto 10173: ta tarkoituksenmukaiset toimitilat keskukselle ja sai siitä 2 000 m2 (n. 15 000 hyllymetriä) kor- 10174: osallistumalla ensimmäisen vuoden aikana myös kealuokkaista kokoelmatilaa, jonka ainoa hait- 10175: palkkauskustannuksiin. Keskuksessa työskente- tapuoli on sen sijainti etäällä kirjastosta. Tilojen 10176: li kertomusvuoden lopulla 16 henkeä, joista 10 nettolisäys jäi kuitenkin pienemmäksi, koska 10177: on palkattu budjettivaroin ja 6 maksullisen pal- samalla luovuttiin eräistä heikkolaatuisista haja- 10178: velutoiminnan tuotolla. Konvertointikeskus, varastoista. Edelleen kertomusvuonna saatiin 10179: joka opetusministeriön mielestä nyt on saavutta- sanomalehdille vajaat 4 000 hyllymetriä säilytys- 10180: nut tavoitekokonsa, on merkittävimpiä tieteellis- tilaa Mikkelin Mikrokuvaus- ja konservointilai- 10181: ten kirjastojen uusia yhteisiä palveluyksiköitä. toksesta. Niin ikään Mikkelistä saatiin asianmu- 10182: Mikkelissä aloitti kertomusvuoden syksyllä kaisesti ilmastoidut tilat sanomalehtien mikrofil- 10183: toimintansa Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, mien negatiiveille, mikä paransi olennaisesti nii- 10184: joka on Helsingin yliopiston kirjaston ja yliopis- den säilytystä. 10185: 132 10186: 10187: Kirjasto on siirtänyt vähän käytettyä aineis- 12 000 nidettä ml. aikakauslehdet ja käyttökir- 10188: toa Varastokirjastoon Kuopioon ja pyrkii jatka- jallisuus. Työvoimaan ja sidotukseen käytettä- 10189: maan tätä toimintaa. Koska kirjaston kokoel- vissä olevien määrärahojen niukkuuden takia 10190: mien erityisluonne tekee kuitenkin suuret siirrot kirjasto pystyy sidottamaan tällä hetkellä n. 10191: mahdottomiksi, Varastokirjaston merkitys mah- 3 500 nidosta vuodessa. Sidotusrästien purkami- 10192: dollisena säilytyspaikkana jää vähäiseksi. Lisäti- seen tarvittaisiin kirjaston arvion mukaan 10193: lan tarve johtuu myös siitä, että huonokuntoisia useiden kymmenien vuosien työpanos sekä 10194: säilytystiloja on täytynyt tyhjentää siirtämällä arviolta 2,5 Mmk:n peruskorotus sidotusmäärä- 10195: kokoelmia niiden turvallisuuden takia Arabian rahaan. 10196: yritystalon tiloihin. Kertomusvuoden loppuun Kansalliskirjastokokoelmassa on laskettu 10197: mennessä on Porthania-rakennuksen kellariti- olevan n. 112 000 nidettä, jotka ovat välittömän 10198: loista siirretty vajaat 6 000 hyllymetriä kokoel- konservoinnin tarpeessa. Yleiskokoelmassa ai- 10199: mia, ja on täysin mahdollista, että siirtoja joudu- neistoa on n. 15 000 nidettä ja käsikirjoitusko- 10200: taan jatkamaan. Mikäli Arabian yritystalon koelmissa n. 30 000 eli yhteensä 160 000 nidettä. 10201: vuokrasopimusta voidaan jatkaa vuoden 1995 Rästien arvioiminen työvuosina riippuu yliopis- 10202: jälkeen, uusia kokoelmatiloja tarvitaan yliopis- ton kirjaston mielestä siitä, käytetäänkö työhön 10203: ton kirjaston antaman tiedon mukaan v. 1995 n. manuaalisia vai koneellisia menetelmiä. 10204: 35 000 hyllymetriä. Happamoitumisesta aiheutuva paperin laa- 10205: Pääkirjaston välittömässä läheisyydessä ole- dunjatkuva heikkeneminen uhkaa kaikkia kirja- 10206: vat kokoelmatilat ovat heikkokun toisia. Portha- kokoelmia, jotka runsaan sadan vuoden ajan on 10207: nia-rakennuksen kellarikenoksissa sijaitsevat painettu teollisesti valmistetulle paperille. Kirjas- 10208: tilat samoin kuin hallintorakennuksessa sijaitse- tossa on jo runsaasti sellaista aineistoa, jota 10209: va varmuusvarasto ovat mm. vesi- ja öljyvahin- paperin haurastumisen tähden ei kyetä sitomaan 10210: kojen takia huonossa kunnossa, ja kokoelmien uudestaan. Kokoelmien laajuuden takia käsityö- 10211: turvallisuus on jatkuvasti uhattuna. Tilojen menetelmillä ei ongelmaa voida opetusministe- 10212: kosteus ja lämpötila eivät pysy suositusten riön mielestä ratkaista, vaan kirjaston on seurat- 10213: mukaisina (50%, l9°C) vaan vaihtelevat suures- tava tarkoin sitä kehitystyötä, jota ulkomailla 10214: ti. Myös ulkoilman epäpuhtauksien suodattami- tehdään koneellisten menetelmien löytämiseksi. 10215: nen on osoittautunut vaikeaksi. Ilman saasteet Mikrokuvausta on yliopiston kirjaston käsi- 10216: ovat pahin ulkoinen uhka kokoelmien säilymi- tyksen mukaan olennaisesti tehostettava. Kerto- 10217: selle. musvuonna voitiin kuvata 99 suurinta sanoma- 10218: Porthanian kellarikerrokset tulisi yliopiston lehteä. Varsinaisesta sanomalehtikokoelmasta 10219: kirjaston mielestä voida peruskorjata tuntuvasti kuvaamatta on jäänyt n. 10-15 %. Näiden 10220: nopeammin kuin tällä hetkellä näyttää mahdol- kuvausrästit vastaavat n. 20 työvuotta. Vanhat 10221: liselta. Sen enempää kirjaston palvelutoiminnan käyttökelvottomat negatiivifilmit, n. 5 000 filmi- 10222: kuin valtion taloudenkaan kannalta ei kirjaston rullaa, uusitaan vähitellen. Myös muiden harvi- 10223: käsityksen mukaan ole tarkoituksenmukaista, naisiksi ja hauraiksi käyneiden sanomalehtiko- 10224: että tutkijatiloja lähinnä olevat kokoelmatilat koelmien, kansalliskirjastokokoelman vanhim- 10225: ovat suureksi osaksi tyhjillään. man kirjallisuuden sekä Venäjän vallan aikaisten 10226: Tavoitteena on suunnitella kirjastolle uusia vapaakappalekokoelmien mikrokuvausta tulisi 10227: maanalaisia kokoelmatiloja kirjaston nykyisten lisätä. Vuonna 1983 voitiin käynnistää kotimai- 10228: tilojen alle. Ehkä vuoden 2000 paikkeilla on sen kirjallisuuden (kirjojen) filmikorttikuvaus ja 10229: mahdollista ryhtyä rakentamaan omia varasto- kertomusvuoden loppuun mennessä oli kuvattu 10230: luolia kirjaston päärakennuksen alle. Näiden lähes miljoona vaiotusta eli noin 14 000 julkai- 10231: Iuolien avulla kirjaston kokoelmat voitaisiin yli- sua. 10232: opiston kirjaston antaman tiedon mukaan kes- Vapaakappalelain aiheuttama 10233: kittää kirjaston välittömään läheisyyteen. työmäärä. Nykyinen vapaakappalelaki 10234: Kokoelmien konservointi ja (420/80) tuli voimaan 1.1.1981. Uusi laki kumosi 10235: m i k r o k u v a u s . Kokoelmien konservointi- vuoden 1919 painovapauslain 13 §:n, jonka 10236: tarvetta voidaan olennaisesti rajoittaa kokoel- mukaan kirjanpainaja oli velvollinen luovutta- 10237: mien asianmukaisella hoidolla. Sidotuksen ja maan Helsingin yliopiston kirjastoon viisi vir- 10238: ajoissa tehtävien huoltotoimien avulla kokoel- heetöntä kappaletta kaikkia painamiaan tuottei- 10239: mien elinikää voidaan pidentää tuntuvasti. ta. Yliopiston oikeus kirjallisuuden vapaakappa- 10240: Vuosittain aineistoa on tarpeen sidottaa n. leisiin on peräisin vuodelta 1707. Keisari vahvisti 10241: 133 10242: 10243: tämän oikeuden v. 1808. Vuonna 1820 yliopis- tehtävistä, vapaakappaleiden vastaanotosta ja 10244: tolle myönnettiin vapaakappaleoikeus kaikkeen jakelusta sekä luovutusvelvollisuuden valvon- 10245: Venäjällä painettuun kirjallisuuteen. Tämän nasta. 10246: oikeuden ansiosta yliopiston slaavilaisesta kir- Vapaakappaleet jaetaan vapaakappalekirjas- 10247: jastosta on kehittynyt maailman täydellisin toihin, joita painotuotteiden osalta ovat Helsin- 10248: Neuvostoliiton ulkopuolella olevan venäläisen gin yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, 10249: vallankumousta edeltäneen kirjallisuuden ko- Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston 10250: koelma. kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Eduskun- 10251: Nykyisen vapaakappalelain mukaan on pai- nan kirjasto, joka kuitenkin siirtää Joensuun 10252: notuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmis- yliopiston kirjastoon sen aineiston, jota ei itse 10253: taja velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tarvitse. Sanomalehdistä saa yhden kappaleen 10254: tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksut- Helsingin yliopiston kirjasto ja toisen julkaisu- 10255: tomina vapaakappaleina. Painotuotteita luovu- kielen mukaanjoko Turun yliopiston kirjasto tai 10256: tetaan kuusi kappaletta, sanomalehtiä kuitenkin Åbo Akademin kirjasto. Muut vapaakappaleet 10257: vain kaksi. Ääni- ja kuvatallenteita luovutetaan eli ääni- ja kuvatallenteet jaetaan Helsingin ja 10258: kaksi kappaletta. Kahtena kappaleena on luovu- Jyväskylän yliopistojen kirjastoihin. 10259: tettava myös sellaiset kokonaisuudet, jotka Elokuvien arkistointilain (576/84) antamisen 10260: koostuvat laissa tarkoitettujen tuotteiden yhdis- yhteydessä vapaakappalelakia muutettiin siten, 10261: telmistä. Ulkomailla valmistetut, pääasiassa että siihen sisältyneet säännökset liikkuvina 10262: Suomessa levitettävät tuotteet ovat myös luovu- kuvina katseitavien tallenteiden luovuttamisesta 10263: tusvelvollisuuden alaisia. Vapaakappaleet luo- kumottiin ja sisällytettiin elokuvien arkistointila- 10264: vutetaan neljännesvuosittain. Luovutusvelvolli- kiin. Näiden tallenteiden luovuttamismenettelys- 10265: suuden ulkopuolelle jäävät eräät laissa mainitut sä noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin vapaa- 10266: ns. vähäiset painotuotteet. kappalelakia. 10267: Helsingin yliopiston bibliografisen osaston Luovutettujen vapaakappaleiden ja luovutta- 10268: vapaakappaletoimisto huolehtii kirjastolle va- jien määrien kehitys viime vuosina on ollut 10269: paakappalelain 12 §:n perusteella kuuluvista seuraava: 10270: 10271: 1980 1981'1 1985 1988 1990 10272: 10273: Painatteet 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 109 000 127 000 156 000 176 000 172 000 10274: Av-aineisto ································································ 1 500 4 500 4 500 6 000 10275: Yhteensä .................................................................... 109 000 128 500 160 500 180 500 178 000 10276: Kaikille kirjastoille .................................................... 455 000 640 000 840 000 954 000 876 000 10277: Luovuttajat ................................................................ 470 540 1 550 1 600 1 600 10278: 10279: 11 Sisältää kirjat, sarjat, pienpainatteet. nuotit, kartat. aikakaus- ja sanomalehtien numerot. 10280: 10281: "Vapaakappalelaki tuli voimaan 1.1.1981. 10282: 10283: 10284: Viime vuosien aikana luovuttajien määrä on suutta on voitu tällä tavoin olennaisesti lisätä. 10285: kolminkertaistunut, sen sijaan painatteiden Lisäksi on saatu varmistettua, että tieteellisissä 10286: määrän kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt hie- kirjastoissa sovellettuja bibliografisia standarde- 10287: man laskuunkin. ja on ryhdytty noudattamaan myös yleisissä 10288: Koska Helsingin yliopiston kirjaston työvoi- kirjastoissa. 10289: ma ei opetusministeriön ilmoituksen mukaan ole Uuden kirjallisuuden rekisteröinti on näiden 10290: riittänyt koko uuden aineiston ajantasaiseen yhteistyöjärjestelyjen avulla voitu hoitaa ajanta- 10291: käsittelyyn, Jyväskylän ja Turun yliopiston kir- saisesti. Painovapauslain aikaiset ruuhkat on 10292: jastot ovat jo vuodesta 1979 osallistuneet aineis- kyetty pääosin purkamaan. Sen sijaan kartat ja 10293: ton rekisteröintiin. Vuonna 1988 allekitjoitettiin nuotit ovat vuodesta 1977 lähtien edelleen käsit- 10294: Kirjastopalvelu Oy:n kanssa sopimus, jonka telemättä, ja niiden rästit ovat vuosittain karttu- 10295: perusteella yhtiö palkkaa työvoimaa kansallis- neet. Kaikkiaan bibliografisella osastolla on 27 10296: bibliografian toimitukseen ja korvaukseksi siitä työvuoden verran käsittelyä odottavaa aineistoa. 10297: saa oikeuden markkinoida tietoja kunnallisiin Vapaakappaleaineiston rekisteröinnin tehos- 10298: kirjastoihin. Kansallisbibliografian ajantasai- tuminen sekä aineiston määrän kasvu ovat lisän- 10299: 134 10300: 10301: neet voimakkaasti aineiston kartuntaa kokoel- määrä vähenisi, uudistus parantaisi opetusminis- 10302: maosastossa. Myös luetteloimattomaksi jätettä- teriön arvion mukaan kirjastojen mahdollisuuk- 10303: vän pienpainateaineiston määrä on lisääntynyt sia järjestää ja asettaa käyttöön aineisto. 10304: huomattavasti. Tämä aineisto on opetusministe- Kansalliskirjaston tehtävät. 10305: riön ilmoituksen mukaan voitu järjestää vain Helsingin yliopiston kirjasto on valtakunnalli- 10306: karkeasti, minkä takia sen käyttö on vaikeata. nen laitos. Kansalliskirjastona sen tehtävät ovat 10307: Kokoelmaosaston henkilöstöä ei ole voitu lisätä, suomalaisen kirjallisen ja siihen verrattavan 10308: minkä vuoksi käsittelemättömän aineiston mää- muun kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä 10309: rä on kasvanut 328 000 kappaleeseen, josta maan koko kirjastolaitokseen kohdistuvien pal- 10310: pääosa on luetteloimatonta kokoelmaa. Aineis- velutehtävien hoitaminen. Perustan näille tehtä- 10311: ton käsittelemisen on laskettu vaativan n. 40 ville muodostaa vapaakappaleoikeus, jota on 10312: työvuotta. edellä käsitelty. Muodollisesti kansalliskirjasto- 10313: Opetusministeriö on korostanut sitä, että asema perustuu yliopiston kanslerin vahvista- 10314: luovutusvelvollisuuden noudattamisen valvonta maan kirjaston johtosääntöön, joka on annettu 10315: ja puuttuvien painatteiden nopea jälkipyydäntä 12.8.1981. 10316: ovat kokoelmien täydellisyyden kannalta ensiar- Helsingin yliopiston hallinnonuudistusta kos- 10317: voisen tärkeitä. Työvoiman puutteen takia val- kevan lakiehdotuksen (HE 250/1990 vp.) mu- 10318: vontaa ei ministeriön mielestä kyetä harjoitta- kaan kirjaston kansalliskirjastoasema vahviste- 10319: maan riittävästi. Kansalliskirjaston ja muiden taan lakiin otettavana säännöksellä. Lakiehdo- 10320: vapaakappalekirjastojen kokoelmiin sekä kan- tuksen 23 §:ssä todetaan, että yliopiston kirjasto 10321: sallisbibliografiaan jää tämän johdosta aukkoja, toimii myös kansalliskirjastona. Eduskunta on 10322: joista myöhemmin vain osa pystytään täyttä- hyväksynyt lakiehdotuksen 11.2.1991. 10323: mään. Kansalliskirjastotyöryhmän mmstwn 10324: Luovutusvelvollisten tavoittaminen ja laista (1990:31) mukaan kansalliskirjasto olisi ennen 10325: tiedottaminen on vaikeutunut, koska varsinais- muuta tieteellisten kirjastojen kehittämiskeskus. 10326: ten kirjapainojen rinnalla on monenlaisia uusia Sen tehtävä olisi luoda muiden kirjastojen käyt- 10327: painatteiden valmistusmenetelmiä, joita käyte- töön yhteistyössä niiden kanssa työvälineitä ja 10328: tään yritysten tms. omin voimin. Varsinaisten menetelmiä kirjastojen välisen yhteistyön ja re- 10329: kirjapainojen valvonta sen sijaan ei opetusminis- kistereiden yhteiskäyttöisyyden parantamiseksi. 10330: teriön antaman tiedon mukaan tuota ongelmia. Tässä tehtävässään kansalliskirjasto ei työryh- 10331: Kirjapainoilta saadaan puuttuvat lähetykset män mukaan tarvitse muuhun kirjastolaitokseen 10332: yleensä muistutusten jälkeen ja viimeistään lää- kohdistuvaa normatiivista toimivaltaa. 10333: ninhallitusten lähettämien uhkasakkokirjeiden Edellisen perusteella työryhmä katsoo, että 10334: jälkeen, joihin joudutaan turvautumaan melko kansalliskirjastolle tulisi kuulua seuraavat uudet 10335: harvoin. tehtäväalueet: 10336: Opetusministeriön vapaakappaletyöryhmän - tieteellisten kirjastojen atk-järjestelmien 10337: muistiossa (1989: 10) on ehdotettu muutoksia yleinen kehittäminen ja niiden yhteensovittami- 10338: luovutettavien vapaakappaleiden lukumäärään. nen 10339: Eräät painotuotteet luovutettaisiin ehdotuksen - kirjastoalan kansallisten tietokantojen yl- 10340: mukaan entisten kuuden sijasta vain kahtena läpito ja kehittäminen 10341: kappaleena. Työryhmä on arvioinut, että muu- - luettelointisääntöjenja -formaattien kehit- 10342: tos merkitsisi vuosittain n. 25 000 painatteen täminen 10343: vähentymistä. - yleisvastuu sisällönkuvailun kehittämisestä 10344: Uudistus ei ilmeisesti kuitenkaan vaikuttaisi - kirjastoalaan liittyvä standardointi 10345: Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoi- - tieteellisten kirjastojen tilastointi 10346: miston ja kokoelmatoimiston henkilöstötarpee- - edellä mainittuihin tehtäväalueisiin liitty- 10347: seen. Vaikka käsiteltävän aineiston määrä tä- vä kansainvälinen yhteistoiminta ja tiedotus. 10348: män uudistuksen toteutuessa jonkin verran vä- 10349: henisi, olisi uudistus toisaalta omiaan lisäämään Helsingin yliopiston kirjaston toimintamuodot 10350: lain valvontaan liittyviä tehtäviä. Muissa vapaa- poikkeavat siitä, mikä on luonteenomaista muille 10351: kappalekirjastoissa uudistus vähentäisi suora- lieteellisille kirjastoille. Tämä johtuu siitä, että 10352: naisesti vapaakappaleiden käsittelyyn liittyvää tällä kirjastolla on täydellisin kotimaisen kirjalli- 10353: työmäärää ja näissä tehtävissä olevan henkilös- suuden ja ulkomaisen humanistisen kirjallisuuden 10354: tön lisäystarvetta. Koska käsiteltävän aineiston kokoelma. Helsingin yliopiston kirjasto jakaantuu 10355: 135 10356: 10357: kolmeen pääalueeseen: kansalliskirjasto-, keskus- lutetun työvoiman saaminen ei enää olisi ongelma, 10358: kirjasto ja yliopistokirjastotoimintaan. Valtionti- ovat osoittautuneet vähintäänkin ylioptimistisiksi. 10359: lintarkastajat ovatkin tässä lähinnä tarkastelleet Alan koulutus ei ole vieläkään tyydyttävästi järjes- 10360: vain kahta ensin mainittua asiakokonaisuutta. Yli- tetty. Yksi mahdollisuus kokoelmien konservointi- 10361: opistokirjaston osalta on kuitenkin jo nyt ryhdyt- työssä voisi olla yhteistyö esim. Viron kanssa 10362: tävä selvittämään sitä, miten sen toiminnassa va- siten, että sieltä palkattaisiin tänne määräajaksi 10363: raudutaan lähivuosien aikana tuleviin uusiin tehtä- konservaattoreita, koska siellä alan ammattikou- 10364: viin, jotka aiheutuvat avoimen korkeakoulun toi- lutus on järjestetty ja halukkaita tulijoita olisi. 10365: minnan laajentumisesta, yhä kasvavan täydennys- Aiempi ongelma ennen vapaakappalelain voi- 10366: koulutuksen tarpeista ja suunnitteilla olevista am- maantuloa syntyneistä rästeistä on suurimmaksi 10367: mattikorkeakouluista. osaksi korjaantunut. Sen sijaan kartat ja nuotit 10368: Helsingin yliopiston kirjasto on ollut perintei- ovat edelleen pääosin käsittelemättä. Toisaalta 10369: sesti yliopistoon liittyvien tehtäviensä lisäksi myös vapaakappalelaki on aiheuttanut uudet ruuhkat. 10370: Suomen kansalliskirjasto. Tämän aseman se on Valtiontilintarkastajat toteavatkin, että kansallis- 10371: saavuttanut lähinnä historiallisen kehityksen tu- kirjaston keskeisimpiä tavoitteita, joita ovat mah- 10372: loksena. Kertomusvuoden jälkeen hyväksytyssä dollisimman täydellisen vapaakappalekokoelman 10373: lakiehdotuksessa Helsingin yliopistosta (HE 250/ luominen, kokoelmien säilyttäminen ja siihen 10374: 1990 vp.) vasta säädetään yliopiston kirjaston kohdistuvien palvelujen tarjonta ja rekisteröinti, ei 10375: toiminnasta kansalliskirjastona lakitasolla. Epä- nykyisellään kyetä saavuttamaan. 10376: selväksi jää kuitenkin se, mikä on opetusministe- 10377: riön rooli vastaisuudessa tieteellisten kirjastojen 10378: toimintojen yhteensovittamisessa. Vasta myöhem- Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset. 10379: min nähdään myös se, miten Helsingin yliopistossa 0 p i s k e 1i j a m ä ä r ä t .Kertomusvuonna 10380: jaetaan voimavaroja sellaisiin kirjaston tehtäviin, peruskouluissa ja lukioissa opiskeli yhteensä n. 10381: joiden merkitys on nimenomaan valtakunnallinen 5 000 ulkomaalaista, joista pääosa oli lähinnä 10382: ja jotka eivät siten suoranaisesti palvele Helsingin Ruotsista tulleita paluumuuttajia. Ammatillisis- 10383: yliopiston omia tarpeita. Ennen kaikkea on koros- sa oppilaitoksissa opiskeli n. 650 ulkomaalaista, 10384: tettava Helsingin yliopiston kirjaston ja muiden joista suurin osa oli Neuvostoliitosta opiskelija- 10385: tieteellisten kirjastojen yhteistyön jatkuvan kehit- vaihdon kautta tai omatoimisesti hakeutuneita 10386: tämisen tärkeyttä. suomen kieltä taitavia opiskelijoita. Korkeakou- 10387: Valtiontilintarkastajat toteavat, että kirjaston luissa opiskeli n. 1 300 ulkomaalaista, joista 10388: varastojen tila ei ole tyydyttävä. Kirjavarastoille suurin osa oli kehitysmaista. Ammatilliseen kou- 10389: asetetut vaatimukset ovat yleensä aivan erilaiset lutukseen osallistui n. 1 500 ja kansanopistoissa 10390: kuin tavallisille varastoille asetetut. On ilmeistä, opiskeli n. 150 ulkomaalaista. Iltalukioiden, 10391: että tilanne jatkuvasti huononee, ellei nopeisiin kansalais- ja työväenopistojen ja opintokeskus- 10392: korjauksiin pikaisesti ryhdytä. Ei ole taloudellises- ten ulkomaalaisten opiskelijoiden määrästä ei 10393: tikaan järkevää, että yliopiston tutkijatiloja lähin- ole kerätty tietoja. Kun otetaan huomioon, että 10394: nä olevat Porthanian kellarikerrokset ovat perus- esim. peruskouluissa ja lukioissa oli yhteensä n. 10395: korjausten hitaan etenemisen takia tyhjillään. 690 000 opiskelijaa, vakinaisessa ammatillisessa 10396: Edelleen on todettava, että vanhan aineiston koulutuksessa n. 150 000 ja korkeakouluissa n. 10397: sidotusmäärä on pysynyt alhaisella tasolla, vaikka 100 000 opiskelijaa, ovat ulkomaalaisten osuu- 10398: nidottujen julkaisujen määrä on koko ajan kasva- det hyvin vähäisiä. 10399: nut. Opetusministeriö on esittänyt arvion, että Peruskoulujen ja korkeakoulujen ulkomaa- 10400: vuotuinen sidotustarve olisi n. 12 000 nidettä, laisten opiskelijoiden määrä on lievästi noussut 10401: mutta kertomusvuonna voitiin sitoa vain 3 500 v. 1986-90, mutta vain ammatillisessa koulu- 10402: nidettä. Ulkomailla useat kustantajat ovat ryhty- tuksessa määrä on olennaisesti muuttunut sa- 10403: neet käyttämään kirjoissaan nykyistä kestäväm- mana ajankohtana. Ammatillisten oppilaitosten 10404: piä paperilaatuja. Tähän luulisi meilläkin olevan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvoi yli 10405: mahdollisuuksia ja ainakin tähän olisi pyrittävä. 140:stä runsaaseen 650:een v. 1988-90. Määrän 10406: Tämä olisi valtiontilintarkastajien mielestä yksi kasvun taustalla on toisaalta työvoiman liikku- 10407: keino vähentää yhä kasvavaa kirjakokoelmien vuuden lisääntyminen ja Neuvostoliiton maasta- 10408: konservointitarvetta. muuton helpottuminen, toisaalta suomalaisten 10409: Aiemmat arviot siitä, että konservointialan oppilaitosten kansainvälistyminen ja opiskelija- 10410: koulutuksen käynnistyttyä 1980-luvun alussa kou- vaihdon lisääntyminen. 10411: 136 10412: 10413: 0 p i s k e 1 u k u s t a n n u k s e t . Ulkomaa- opetusministeriön määräämin perustein voitu 10414: laisten opiskelijoiden opiskelukustannukset ja- myöntää ns. lisättyjä opintososiaalisia etuja opis- 10415: kautuvat valtion, kuntien sekä yksityisten opis- kelijavaihtoon osallistuville opiskelijoille, jotka 10416: kelijoiden tai heidän taustaryhmänsä kesken. eivät kotimaastaan saa opintotukea. Edut myön- 10417: Opiskelijavaihto perustuu valtioiden tai oppilai- netään tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja 10418: tosten väliseen sopimukseen vastavuoroisuudes- niiden kustannukset luetaan oppilaitosten val- 10419: ta. Oppilaitosten välisessä vaihdossa rahaa on tionapuun oikeuttaviin kustannuksiin. Tällaisia 10420: käytetty silloin, kun ulkomainen oppilaitos on etuja myönnettiin kertomusvuoden syyskaudella 10421: perinyt opiskelijoilta lukukausimaksun ja kun ammatillisissa oppilaitoksissa n. 430 ulkomaalai- 10422: Suomeen ei ole tullut yhtä monta opiskelijaa selle opiskelijalle. 10423: kuin suomalainen oppilaitos on lähettänyt. Tietoja ulkomaalaisista opis- 10424: Neuvostoliittolaisten opiskelijoiden koulutus- k e 1i j o i s t a . Opetusministeriö seuraa ulko- 10425: ta varten suomalaisissa maatalousalan oppilai- maalaisten opiskelijoiden määrän kehitystä. Lää- 10426: toksissa aloitettiin kertomusvuoden syksyllä ninhallitukset keräävät tiedot oppilaitoksilta ja 10427: vuoden mittainen viljelijä- ja lomittajakoulutus. selvitykset lähetetään opetusministeriölle. Ulko- 10428: Kaikkiaan yhdeksässä opetusryhmässä on opis- maalaisia opiskelijoita oli kertomusvuoden syys- 10429: kellut yhteensä n. 100 Neuvostoliiton suomen- lukukaudella peruskoulun ala-asteella 2 792, ylä- 10430: kielisiltä alueilta, Virosta, Karjalasta ja Lenin- asteella 1 461 ja lukiossa 402 eli kaikkiaan 4 655 10431: gradin alueelta kotoisin olevaa opiskelijaa. Kou- opiskelijaa. 10432: lutuksen kustannukset, joihin kertomusvuoden Peruskoulujen ja lukioiden ulkomaalaiset 10433: lisämenoarviossa varattiin yhteensä 4,5 Mmk, opiskelijat yhteensä kertomusvuoden syksyllä ja 10434: on maksettu väliaikaisen ammatillisen koulutuk- näistä syksyllä aloittaneet uudet opiskelijat alku- 10435: sen määrärahasta (mom. 29.60.23.). perämaan mukaan ilmenevät seuraavasta taulu- 10436: Kulttuurivaihtosopimuksiin kosta: 10437: ja oppilaitosten tekemiin sopi- 10438: muksiin perustuva toiminta. Val- 10439: tioiden kahdenvälinen koulutusyhteistyö perus- Alkuperämaa Ulkomaalaiset opiskelijat 10440: Kaikki Näistä syk- 10441: tuu kulttuurivaihtosopimuksiin, joita Suomi on yhteensä syllä 1990 10442: solminut kaikkiaan 37 valtion kanssa ja joita tar- syysluku- aloittaneet 10443: kistetaan määräajoin. Esimerkiksi Suomen ja kaudella 1990 10444: Neuvostoliiton koulutusyhteistyön perustana on Ruotsi ..................... . 1 852 446 10445: kulttuuriyhteistyösopimus, jonka pohjalta laadi- Vietnam .................. . 357 149 10446: taan 5-vuotiskausittain runko-ohjelma. Vastaa- USA ........................ . 325 141 10447: vasti Suomen ja Viron opetusviranomaisten vä- Neuvostoliitto ......... . 296 75 10448: lillä on vuoden 1989 maaliskuussa allekirjoitettu Saksa ...................... . 143 56 10449: pöytäkirja, jonka pohjalta virolaisille opiskeli- Iso-Britannia ........... . 142 40 10450: joille on vuosittain varattu opiskelijapaikkoja Ranska .................... . 89 35 10451: Kanada ................... . 74 27 10452: suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Puola ...................... . 65 26 10453: Uusia valtioiden kahdenvälisiä sopimuksia ei Norja ...................... . 63 22 10454: opetusministeriön antaman tiedon mukaan ole Espanja ................... . 62 22 10455: valmisteilla. Unkari .................... . 59 21 10456: Yksittäiset korkeakoulut ja ammatilliset oppi- Muut maat .............. . 1 048 (105 maata) 368 (71 maata) 10457: laitokset voivat tehdä sopimuksia yhteistyöstä ja Tuntematon ............ . 80 22 10458: opiskelijavaihdosta ulkomaisten oppilaitosten Yhteensä .................. 4 655 1 450 10459: kanssa. Esimerkiksi suomalaisilla korkeakou- 10460: luilla on kaikkiaan 60-70 sopimusta pelkästään 10461: neuvostoliittolaisten korkeakoulujen kanssa. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi ammatil- 10462: Oppilaitokset vastaavat itse tekemistään sopi- listen oppilaitosten ulkomaalaisten opiskelijoi- 10463: muksista ja niiden velvoitteista. Ammatillisten den määrät alkuperäalueen ja oppilaitosmuodon 10464: oppilaitosten opiskelijavaihdon tukemiseksi on mukaan kertomusvuoden syksyllä: 10465: 137 10466: 10467: Neuvosto- Muu Muu Yhteensä 10468: liitto Eurooppa maailma 10469: 10470: Ammattioppilaitokset ..................................................... . 115 6 59 200 10471: Maatalousalan oppilaitokset ........................................... . 140 3 10 153 10472: Metsäoppilaitokset .......................................................... . 47 9 3 59 10473: Kauppaoppilaitokset ....................................................... . 23 II 18 52 10474: Teknilliset oppilaitokset .................................................. . 9 3 6 19 10475: Koti- ja laitostalousoppilaitokset .................................... . 8 3 2 13 10476: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ............................... . 7 II 18 36 10477: Hotelli- ja ravintolaoppilaitokset .................................... . 1 4 3 8 10478: Merenkulkuoppilaitokset ................................................ . 2 17 19 10479: Sosiaalialan oppilaitokset ............................................... . 2 5 7 10480: Terveydenhuolto-oppilaitokset ........................................ . 9 4 20 33 10481: Ammatilliset erikoisoppilaitokset .................................... . 20 1 2 23 10482: Ammatilliset erityisoppilaitokset ..................................... . 4 2 9 16 10483: Liikealan erikoisoppilaitokset ......................................... . 5 1 2 9 10484: Ammatilliset opettajaopistot ........................................... . 4 4 10485: Kuvataideoppilaitokset ................................................... . 3 4 10486: Yhteensä ......................................................................... . 393 82 !57 655 10487: 10488: 10489: Neuvostoliittolaiset opiskeli- eduista, kuten maksuttomasia ruokailusta, oppi- 10490: j a t . Suomessa opiskelevien neuvostoliittolais- materiaalista, majoituksesta ja kotimatkoista 10491: ten opiskelijoiden määrä kasvoi kertomusvuon- sekä suomalaista opintorahaa vastaavasta kuu- 10492: na nopeasti. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli kausirahasta, aiheutuvat kustannukset oikeutta- 10493: lähes 400 Neuvostoliitosta, lähinnä Virosta ja vat valtionosuuteen. Lisättyjä opintososiaalisia 10494: Neuvosto-Karjalasta, lähtöisin olevaa opiskeli- etuja voidaan opetusministeriön määräämin 10495: jaa kertomusvuoden joulukuussa. Ammatillisis- perustein myöntää opiskelijavaihtoon osallistu- 10496: sa kurssikeskuksissa heitä oli 420 ja kansanopis- ville opiskelijoille, jos he eivät saa kotimaastaan 10497: toissa n. 80. Peruskouluissa ja lukioissa Neuvos- opintotukea. 10498: toliitosta tulleiden määrä olin. 300. Korkeakou- Kehitysavun luonteisena toimintana voidaan 10499: luissa neuvostoliittolaisia opiskelijoita oli n. 100. pitää neuvostoliittolaisille opiskelijoille erillis- 10500: Neuvostoliittolaisten osuus on runsaat puolet ryhminä Suomessa järjestettyä maatalouden 10501: ammatillisten oppilaitosten ja vajaa puolet ai- ammatillista koulutusta. Opetushallinnossa on 10502: kuisoppilaitosten kaikista ulkomaalaisista opis- laadittu hallituksen talouspoliittisen ministeriva- 10503: kelijoista. liokunnan kehotuksesta suunnitelma neuvosto- 10504: Suomessa opiskelevien neuvostoliittolaisten liittolaisten opiskelijoiden kouluttamisesta suo- 10505: opiskelijoiden määrän kasvu johtuu monien te- malaisissa oppilaitoksissa. Suomen maatalous- 10506: kijöiden yhteisvaikutuksesta. Suomi ja Neuvos- oppilaitoksiin on perustettu 6 yrittäjäpainotteis- 10507: toliitto pyrkivät aktiivisesti lisäämään opiskelija- ta viljelijä- ja 3 lomittajakoulutuksen ryhmää, 10508: vaihtoa ja kansainvälistämään oppilaitostensa joille on laadittu vuoden mittaiset opetussuunni- 10509: toimintaa. Lisäksi määrään vaikuttavat siirtolai- telmat. Näissä on kaikkiaan n. 100 Virosta, 10510: suus, inkeriläisten paluumuutto sekä suomalais- Karjalasta ja Leningradin alueelta olevaa opis- 10511: neuvostoliittolaisten yhteisyritysten henkilöstö- kelijaa. Koulutus on rahoitettu väliaikaisen 10512: koulutuksen tarpeet. ammatillisen koulutuksen määrärahasta. 10513: Neuvostoliittolaiset opiskelijat ovat tavalli- Opetusministeriön mielestä neuvostoliittolais- 10514: simmin sijoittuneet ammatillisten oppilaitosten ten opiskelijoiden koulutuksen järjestämiseen 10515: vapaille aloituspaikoille. Lisäksi Suomen eräissä liittyy mm. seuraavia ongelmia: 10516: maatalousoppilaitoksissa on järjestetty Neuvos- - Paineita neuvostoliittolaisten opiskelijoi- 10517: toliiton suomenkielisiltä alueilta kotoisin oleville den määrän lisäämiseen tulee monesta suunnas- 10518: opetusta erillisissä opetusryhmissä. Ammatillis- ta. Ongelma on uusi, ja Suomelta puuttuu toi- 10519: ten oppilaitosten opiskelijoiden, joilla ei ole mintapolitiikka, joka ohjaisi koulutuksen tavoit- 10520: kotikuntaa Suomessa, koulutuskustannukset teita, Suomeen otettavien opiskelijoiden määriä 10521: maksaa yleensä Suomen valtio. Opiskelija saa ja opintojen rahoitusta. 10522: samat opintososiaaliset edut kuin suomalainen -Ulkomaalaisten opiskelijoiden toimeentulo 10523: opiskelija. Myös lisätyistä opintososiaalisista on ongelma, ja toimeentulojärjestelmät eri oppi- 10524: 138 10525: 10526: laitosryhmissä ovat erilaisia. Etuudet ovat mää- selvitelty ulkomaalaisten opiskelua Suomessa. 10527: rältään vaatimattomia, vaikka Neuvostoliitosta Valtiontilintarkastajat pitävät tällaisen selvitys- 10528: tuleville opiskelijoille niiden merkitys on ratkai- työn aloittamista tärkeänä. Erityisesti olisi kiinni- 10529: sevan tärkeä. Vaihtoehtona tai täydennyksenä tettävä huomiota ulkomaalaisten opiskelijoiden 10530: voi tulla kysymykseen opintojen kannalta yleen- toimeentulon järjestämiseen opiskelun aikana, 10531: sä epätarkoituksenmukainen ja lupajärjestely- koska työskentely opiskeluaikana on eräissä ta- 10532: jensä vuoksi hankala työssäkäynti. Toisaalta pauksissa epätarkoituksenmukainen ratkaisu. 10533: lisätyistä opintososiaalisista eduista aiheutuvien Toimeentulo pitäisi turvata erilaisin apurahajär- 10534: kustannusten suureen kasvuun ei ole varaudut- jestelmin. Apurahojen määrää säätelemällä voitai- 10535: tu, koska järjestelmä on luotu lähinnä oppilas- siin valtiolle tulevia kustannuksia ohjata ja apura- 10536: vaihtoa ja yksittäistapauksia varten. han saamiseksi voitaisiin asettaa erilaisia edelly- 10537: ~ Oppilasvalinta ja tiedottaminen on myös tyksiä. Koska opiskelijamäärän nopea kasvu ai- 10538: koettu ongelmaksi. Yksittäistapauksissa oppilai- heuttaa sellaista kustannusten kasvua, johon ei ole 10539: toksiin on otettu opiskelijoita, joilla ei ole riittä- osattu varautua, olisi opiskelijamäärää ohjattava 10540: viä edellytyksiä, mm. riittävää kielitaitoa, suo- suunnitelmallisesti. 10541: riutua opinnoistaan. Vaikka tukiopetusta voi- On luultavaa, että Neuvostoliitosta tulevien 10542: daan järjestää, tulkkipalvelujen järjestäminen ei opiskelijoiden määrä lähivuosina lisääntyy. Ny- 10543: ole mielekästä ja aiheuttaa liian suuria kustan- kyisin neuvostoliittolaiset opiskelijat täyttävät 10544: nuksia. vapaita aloituspaikkoja, jotka muuten ehkä olisi- 10545: ~ Ulkomaalaisten maahantulon käytännön vat jääneet tyhjilleen, mikä on saattanut antaa 10546: ongelmat vaikeuttavat opiskelijavaihtoa. Opis- mahdollisuuden lykätä yksittäisten koulujen lopet- 10547: kelijoiden oleskelu- tai työlupien saaminen vie tamista. On kuitenkin selvää, ettei meneillään 10548: kohtuuttomasti aikaa. Maahantulo tai lomalle- olevaa kehitystä voida perustaa vain tyhjien oppi- 10549: lähtö voi viivästyä eikä tätä koskeva tiedonväli- laspaikkojen varaan, vaan koulutusavun tulisi 10550: tys yleensä toimi Suomessa eikä Neuvostoliitos- perustua lähinnä valtioiden välisiin sopimuksiin, 10551: sa. Opiskelun tarkoituksenmukainen järjestämi- jolloin koulutusta tarvitseva osapuoli maksaisi 10552: nen vaikeutuu. ainakin osan kuluista. 10553: ~ Opiskelijaterveydenhuollossa on todettu Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä ulko- 10554: ulkomaalaisten opiskelijoiden terveydentilassa maalaisten opiskelijoiden ottamista Suomeen. Täl- 10555: monia puutteita, esim. terveystarkastuksia ei ole lainen koulutusapu hyödyttää Suomea välillisesti 10556: suoritettu ennen opiskelun alkua. monin tavoin. Toimintaan on kuitenkin luotava 10557: U u d i s t u s h a n k k e i t a . Opetusministe- selkeät periaatteet. Toistaiseksi voidaan kuitenkin 10558: riön antaman tiedon mukaan ulkomaalaisten valtiontilintarkastajien mielestä menetellä niin, 10559: opiskelijoiden opiskeluun liittyviä rahoitusjärjes- että lähialueilta tulevien opiskelijoiden koulutusta 10560: telyjä on tarkoitus muuttaa ammatillisessa kou- pidetään kehitysavun luonteisena ja rahoitetaan 10561: lutuksessa siten, että eri koulutustavoitteiden ra- kokonaan valtion varoista. Sinällänsäkin kehitys- 10562: hoitusmuodot eriytetään. Kehitysavun luontei- apuvaroista tulisi entistä enemmän suunnata kou- 10563: nen ammatillinen koulutus, jona voidaan pitää lutuksen järjestämiseen joko Suomessa tai ao. 10564: Suomessa järjestettyä väliaikaisen ammatillisen maassa. Tällöin apu vietäisiin lähelle ihmistä ja 10565: koulutuksen määrärahasta rahoitettua maata- tulokset näkyisivät nopeasti. 10566: louden ammatillista koulutusta, on perusteltua 10567: rahoittaa eri tavalla kuin oppilaitosten välinen Vapaakuntakokeilu. Laki vapaakuntakokei- 10568: opiskelijavaihto. Niin sanotut lisätyt opintoso- lusta (718/88) tuli voimaan 10.8.1988 ja on voi- 10569: siaaliset edut, joita ovat maksuton ruokailu, op- massa 31.12.1992 asti. Lakia sovelletaan kun- 10570: pimateriaali, majoitus ja kotimatkat sekä kuu- taan (vapaakunta), jonka valtioneuvosto on 10571: kausiraha, kuuluvat opetusministeriön käsityk- valinnut laissa tarkoitetun kokeilun piiriin. Hal- 10572: sen mukaan vain molempia valtio-osapuolia ta- linnon järjestämistä koskevaa kokeilua voi har- 10573: sapuolisesti kohtelevaan opiskelijavaihtoon. Sen joittaa myös muu kunta (hallinnon kokeilukun- 10574: sijaan em. kehitysavun luonteinen toiminta tulisi ta) ilmoitettuaan kokeilusuunnitelmasta sisäasi- 10575: opetusministeriön mielestä rahoittaa muulla ainministeriölle. Koulutoimen osalta hallinnon 10576: tavoin, esim. apurahajärjestelmän avulla. kokeilua voidaan harjoittaa opetusministeriön 10577: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat hyväksymän kokeilusuunnitelman mukaisesti. 10578: Suomessa olleet aivan viime vuosiin saakka varsin Vapaakuntakokeiluun osallistuu 56 varsinaista 10579: pieniä. Sen vuoksi ei ole myöskään kovin laajasti vapaakuntaa ja 203 hallinnon kokeilukuntaa. 10580: 139 10581: 10582: Kokeilu antaa kunnille mahdollisuudet hallin- Vapaakunnista 36 on tehnyt valtioneuvostolle 10583: non uudelleenjärjestelyihin, tuo kevennyksiä alis- hakemuksen saadakseen poiketa opetusministe- 10584: tusvelvollisuuteen ja mahdollisuuden ratkaista riön hallinnonalaa koskevista säännöksistä. 10585: aiemmin valtion viranomaisen toimivaltaan Hakemuksiin sisältyviä asiakohtia on 300 ja 10586: kuuluvia asioita kunnassa, kokeilla erilaisia poikkeamisoikeutta haetaan yhteensä 189:stä eri 10587: kevennettyjä lupamenettelyjä sekä hakea val- säännöksestä ja määräyksestä. Näistä säännök- 10588: tioneuvostolta lisäoikeuksia poiketa säännöksis- sistä, joista poikkeamisoikeutta haetaan, tär- 10589: tä ja määräyksistä. keimmät ovat peruskoululaki ja -asetus (476/83 10590: Opetusministeriölle on toimitettu kertomus- ja 718/84). 10591: vuoden loppuun mennessä yhteensä 69 hake- Hakemuksista valtaosa (184) on opetusminis- 10592: musta koulutoimen hallinnon kokeilusuunnitel- teriön antaman tiedon mukaan toteutunut tai 10593: man hyväksymiseksi. Hakemusten osalta on toteutumassa pysyvinä säännösmuutoksina pe- 10594: menetelty seuraavasti: ruskoulusta, lukiosta, iltalukiosta, kunnan kou- 10595: hyväksytty 34 luhallinnosta ja ammatillisista oppilaitoksista 10596: osittain hyväksytty 19 annettujen lakien perusteella. 10597: hylätty 8 Opetusministeriölle jätettyjen hakemuksien 10598: muut 8. käsittely jatkui kertomusvuoden jälkeen 10599: (15.5.1991 ei hakemuksia vielä ollut ratkaistu). 10600: Kokeilusuunnitelmat ovat vaihdelleet laajuu- Opetusministeriö on arvioinut, että 31 asiassa 10601: tensa ja perusteellisuutensa puolesta huomatta- myönnetään poikkeamisoikeus, hakemus jäte- 10602: vasti. Osa hakemuksista (ryhmässä muuta) on si- tään tutkimatta 33 asiassa ja hakemus hylättä- 10603: sältänyt vain informaatiota siitä, kuinka kunta neen 52 asiassa. Perusteluina hakemusten hyl- 10604: aikoo kehittää hallintoansa tai sellaisia toimen- käämiselle opetusministeriön ilmoituksen mu- 10605: piteitä, joihin kunnalla on jo voimassa olevan kaan tultaneen useimmissa tapauksissa esittä- 10606: lainsäädännön mukaan ollut mahdollisuus. Hy- mään sitä, että vireillä on laajempia lainsäädän- 10607: lätyt hakemukset olisivat merkinneet muun nön muutoshankkeita, joista useimmat liittyvät 10608: muassa oppilaitosten johtokuntajärjestelmän valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Hake- 10609: poistamista tai kokeiluja, joiden sisältö olisi ollut musten tutkimatta jättäminen taas johtuu ope- 10610: vain luottamusmieselimen kokoonpanoa ja luot- tusministeriön ilmoituksen mukaan siitä, että 10611: tamusmiesten määrää koskeva. Esimerkiksi joh- kunta hakee poikkeamisoikeutta säännöksistä, 10612: tokuntajärjestelmän laajat kokeilut on opetus- jotka koskevat päätösvallan jakamista kunnan 10613: ministeriössä haluttu rajoittaa vain vapaakun- eri viranomaisten kesken huolimatta siitä, että 10614: nissa tapahtuviksi. Osittain kokeilusuunnitelmia nämäjärjestelyt ovat mahdollisia jo vapaakunta- 10615: on hyväksytty mm. silloin, kun kokeilusuunni- kokeilun nojalla. 10616: telma on sisältänyt sellaisia kohtia, joista ei va- Opetusministeriön hallinnonalalla on viime 10617: paakuntakokeilua koskevien säännösten mu- vuosina valmisteltu ja osin toteutettukin eräitä 10618: kaan voida poiketa tai suunnitelmaan on sisälty- uudistushankkeita, joilla kuntiin kohdistuvaa oh- 10619: nyt vaihtoehtoisia kohtia. jausta on voitu vähentää. Valtionosuusuudistusta 10620: Vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä on valmisteltu, norminantoa on uudistettu ja va- 10621: säännöksistä ja määräyksistä annetussa laissa paakuntakokeilussakin on edetty. Lisäksi py!>yviä, 10622: (592/89) on lueteltu ne säännökset ja määräyk- kaikkiin kuntiin kohdistuvia lainmuutoksia on 10623: set, joista vapaakunnat voivat poiketa. Tämä tullut voimaan kertomusvuoden jälkeen vuoden 10624: poikkeamisoikeuslaiksi nimetty laki tuli voimaan 1991 helmikuussa. 10625: 1.8.1989 ja se on voimassa 31.12.1992 asti. Ope- Kun kuitenkin samoja tavoitteita, kuten kuntien 10626: tusministeriön hallinnonalalla vapaakunnilla on hallinnon vapaan järjestämisen laajentamista, 10627: esim. oikeus ilman eri hakemusta poiketa kirjas- edistetään yhtä aikaa osin kokeiluina määräai- 10628: tolain (286/86) 7 §:ssä säädetystä maksuttomuu- kaisten lakien ja osin samanaikaisesti voimaan 10629: desta, tosin kuitenkin vain niin, että kirjojen tulevan pysyvän lainsäädännön nojalla, tilanne 10630: lainaarnisen on oltava maksutonta. Muiden kuin kuntien kannalta muodostuu erittäin sekavaksi. 10631: poikkeamisoikeuslaissa lueteltujen säännösten ja Osa kuntien hakemuksista saattaa näet olla sen 10632: menettelyjen osalta vapaakunta voi tehdä val- vuoksi turhia, että kokeiluun voidaan ryhtyä suo- 10633: tioneuvostolle hakemuksen, jonka perusteella raan jo jonkin juuri voimaan tulleen lain nojalla. 10634: kunnan ratkaisuvaltaa laajennetaan tai anne- Osa hakemuksista taas voi olla turhia siksi, että 10635: taan mahdollisuus poiketa menettelytavoissa. niiden perusteena oleva laki on juuri ehditty kumo- 10636: 140 10637: 10638: 10639: ta. Tilanteen epäselvyydestä vastaa kuitenkin kuntiin kohdistunut informaatiokaan opetusminis- 10640: opetusministeriö. Lainsäädännön koordinointi ei teriön hallinnonalan määräaikaisista, pysyvistä 10641: ole ollut onnistunutta ja päätösten tekeminen tai kumotuista laeista ei ole tavoittanut kohtei- 10642: kuntien hakemuksiin on lykkääntynyt. Ilmeisesti taan. 10643: 141 10644: 10645: 10646: 10647: 10648: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 10649: 10650: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- 1987 tapahtunut pörssiromahdus aiheutti voi- 10651: kastuksen maa- ja metsätalousministeriössä makkaan taloudellisen epävarmuuden turkis- 10652: 1.2.1991 ja maanmittaushallituksessa 8.5.1991. kaupan tärkeimpinä ostokuukausina. Kestoku- 10653: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat lutushyödykkeiden, joihin myös turkikset kuu- 10654: selvittäneet turkistalouden ongelmia, vesihallin- luvat, kauppa hiljeni selvästi. Viime vuosien 10655: toasioita ja vesihuoltohankkeita, yksityismetsä- leudot talvet tärkeimmillä ostaja-alueillamme 10656: taloutta ja metsänparannusvarojen käyttöä, Japanissa, USA:ssa ja Euroopassa ovat vähen- 10657: maatalouden tutkimustoiminnan nykytilaaja ke- täneet turkisten kysyntää. Hintoihin on vaikut- 10658: hittämistarpeita sekä Maatalous 2000 -ohjelman tanut huomattavasti ketunnahkojen voimakas 10659: toteutumista. ylituotanto. Tuotanto saavutti huippunsa v. 10660: Maa- ja metsätalousministeriöön tehdyn tar- 1987. Tarjonnan vähentymisestä huolimatta 10661: kastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin- ketunnahoista on ollut edelleen selvää ylituo- 10662: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, tantoa. Ketunnahkojen tuotannossa suoma- 10663: maataloustuotannon tasapainottamistoimia, laisten tarhaajien toimet ovat ratkaisevia, kos- 10664: kalastuksen, kalateollisuuden ja kalakaupan ka markkinaosuutemme on 65-70 % kaikis- 10665: kehittämistarpeita ja -suunnitelmia, hirvieläin- ta maailmassa tuotetuista tarhaketun nahois- 10666: kannan säätelyä ja hirvieläinten aiheuttamia ta. Kansainvälinen minkinnahkojen ylituo- 10667: vahinkoja ja niiden korvaamista sekä Metsäkes- tanto näyttää seuraavan ketunnahkojen ylituo- 10668: kus Tapion ja eräiden metsälautakuntien harjoit- tantoa vuoden viiveellä ja varsinaisesti v. 1988 10669: tamaa koristekasvien taimi tuotantoa, myyntiä ja esiintyivät ensimmäiset merkit liikatarjonnas- 10670: markkinointia. ta. 10671: Toisin kuin uskottiin, tilanne vain paheni, 10672: minkä vuoksi turkistarhaus joutui syvimpään 10673: Maa- ja metsätalousministeriö kriisiin, missä se on milloinkaan ollut. Kolmen 10674: viimeksi kuluneen myyntikauden aikana hinnat 10675: Turkistarhauksen ongelmat ja niiden vai- ovat laskeneet ja turkistarhauksen myyntitulot 10676: kutukset. T u r k i s t a r h a u k s e n t a 1o u- ovat vähentyneet huomattavasti. Tosin keväällä 10677: d e 11 i s e t o n g e 1 m a t. Turkisnahkojen hin- 1991 turkisnahkojen kysyntä ja hintojen nousu 10678: nat laskivat vuoden 1987 lopulla voimakkaasti voimistui selvästi. Seuraavissa kuvioissa esite- 10679: selvästi alle tuotantokustannusten. Hintakehi- tään turkisalan myynnin arvo ja nahkojen keski- 10680: tyksen taustalla oli useita syitä. Lokakuussa hinta myyntikausilla 1979/80- 1988/89: 10681: 142 10682: 10683: 10684: Mmk Myynnin arvo 10685: 1,7 10686: 1,6 10687: 1,5 10688: 1.4 10689: 1.3 10690: 1,2 10691: 1.1 10692: 1 EZ3 KETUT 10693: 0,9 10694: 0,8 10695: 0,7 ~ MINKIT 10696: 0,6 10697: 0,5 10698: 0.4 10699: 0,3 10700: 0,2 10701: 0,1 10702: 0 10703: 79/80 80/81 81/82 82/83 83/84 84/85 85/86 86/87 87/88 88/89 10704: 10705: 10706: 10707: 10708: mk Nahkojen keskihinta 10709: 420 10710: 400 10711: 380 10712: 360 10713: 340 10714: 320 10715: 300 10716: 280 +- + suomal. ketut 10717: 260 10718: 240 10719: 220 c--c suomal. minkit 10720: 200 10721: 180 10722: 160 10723: 140 10724: 120 10725: 100 10726: 80 10727: 79/80 80/81 81/82 82/83 83/84 84/85 85/86 86/87 87/88 88/89 10728: 143 10729: 10730: Turkisnahkojen ylituotanto oli suurimmillaan naan nahkaan. Kysynnän ja tarjonnan välinen 10731: v. 1987, jolloin maailmassa tuotettiin n. 5,5 milj. tasopaino onkin nyt selvästi parempi kuin vii- 10732: ketun- ja 41 milj. minkinnahkaa. Kertomusvuo- meksi kuluneiden viiden vuoden aikana. 10733: den kokonaistuotanto oli n. 2 milj. ketun- ja n. 10734: 27 milj. minkinnahkaa. Vuonna 1991 kettujen Seuraavassa taulukossa on esitetty nahkatuo- 10735: nahkatuotannon uskotaan vähenevän vajaaseen toksen ja nahkamyynnin arvo lääneittäin myyn- 10736: 1,5 miljoonaan ja minkkituotannon n. 24 miljoo- tikaudella 1989-90: 10737: 10738: Lääni Tarho- Myynnin Nahkoja 10739: jen arvo Minkit + Ketut+ 10740: määrä hillerit supit 10741: 1 000 mk kpl 10742: Hämeen ............................................................ . 25 592 2 989 4 237 10743: Kuopion ........................................................... . 71 1 994 4087 14 821 10744: Keski-Suomen .................................................. . 86 2446 6 445 19 737 10745: Kymen ............................................................ . 32 1 402 17 685 4 612 10746: Lapin ................................................................ . 150 5 135 4 072 44 466 10747: Mikkelin ........................................................... . 84 2 242 10 260 15 897 10748: Oulun ............................................................... . 379 27 210 152 951 148 313 10749: Pohjois_-Karj~lan .............................................. . 169 8 017 38 912 49 312 10750: Turun Ja Ponn ................................................. . 124 7 696 124 747 18 642 10751: Uudenmaan ...................................................... . 46 1 919 38 421 4 617 10752: Vaasan ............................................................. . 3 947 357 004 2761281 1 667 164 10753: Ahvenanmaa .................................................... . 10 421 1 3 485 10754: Koko maa ........................................................ . 5 123 416 077 3 161851 1 995 303 10755: 10756: 10757: Suomalainen turkistarhaus on vuodesta 1987 tehdä kaikkensa oman toimialakuvansa paran- 10758: lähtien pyrkinyt järjestelmällisesti sopeutumaan tamiseksi ja ryhtyä tehokkaisiin toimiin tur- 10759: kansainvälisen turkiskaupan muutoksiin. Niin- kistarhaukseen kohdistuvan kritiikin syiden vä- 10760: pä 3,5 miljoonan ketun- ja 4,5 miljoonan minkin- hentämiseksi. 10761: nahan huippumääristä Suomen kettutuotannon Saga Furs of Scandinavia -järjestön tutki- 10762: arvioidaan vähenevän >; ajaaseen 1,0 miljoonaan musten mukaan arvioidaan v. 1991 minkinnah- 10763: ja minkkituotannon n. 1,5 miljoonaan nahkaan kojen vuosittaiseksi kulutukseksi n. 30 milj. ja 10764: V. 1991. ketunnahkojen n. 2,8 milj. nahkaa. Suomen Tur- 10765: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton kiseläinten Kasvattajain Liitolta saadun selvi- 10766: mukaan tuotantomäärien vähentyessä myös suo- tyksen mukaan tarjonnan ja kysynnän tulisi siten 10767: malaisten turkistarhaajien tuottamien nahka- vähitellen tasapainottua. On kuitenkin huomat- 10768: tyyppien valikoima on sopeutunut markkinoi- tava, että tanskalaiset varastoivat pakastamaHa 10769: den muutoksiin. Tuotevalikoimamme on nyt 5 milj. minkinnahkaa vuoden 1989 sadosta, mikä 10770: monipuolisempi kuin missään muussa turkisten viivyttää tasapainoon pääsemistä. Liiton mu- 10771: tuotantomaassa. Tuotanto jakautuu varsin ta- kaan tanskalaiset ovat kuitenkin antaneet kan- 10772: saisesti sinikettuihin, hopeakettuihin, risteytys- sainväliselle turkisalalle lupauksen, että pakas- 10773: kettuihin sekä mustaan ja ruskeaan minkkiin. tettuja nahkoja ei tarjota myytäväksi ennen kuin 10774: Tämä tarjoaa suomalaisille turkistarhaajille ai- tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa. 10775: nutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa tuotan- Maa- ja metsätalousministeriön asettaman 10776: toa kysynnän jatkuviin muutoksiin. turkistarhaustyöryhmän (työryhmämuistio 10777: Viime vuosina turkiksia vastustava toiminta MMM 1989:8) mukaan Suomessa on erittäin 10778: on ollut suurin uhka turkisnahkojen kysynnän kilpailukykyinen ketunnahkojen tuotantoko- 10779: kehittymiselle. Eläinsuojelujärjestöt useissa mais- neisto. Maassamme on tutkimuksen ja tuoteke- 10780: sa ovat viime vuosina tehostaneet tarhausta vas- hityksen tuloksena kehitetty ketuille sopiva edul- 10781: tustavaa toimintaansa. Turkistarhaustyöryhmän linen rehu. Viime vuosina ketunnahan tuottami- 10782: mukaan tarhaajien ja turkiskaupan tulisikin seen tarvittavaa rehukustannusta on pystytty 10783: 144 10784: 10785: alentamaan olennaisesti. Suomen Turkiseläinten aloille. Lisäksi turkistalous on merkittävä silak- 10786: Kasvattajain Liitto on kehittänyt myös huomat- kasaaliin suurkuluttaja. Parhaimpina vuosina 10787: tavan taitotiedon ketun kasvattamisessa. Suomi tarhaus on työllistänyt sekä koko- että osa-aikai- 10788: on maailmanjohtava maa kettujen keinosiemen- sesti n. 25 000 henkeä, joista Vaasan läänissä n. 10789: nyksenja lajiristeytyksen alalla. Yli puolet kettu- 20 000. 10790: naaraistamme kuuluu keinosiemennyksen pii- Tarhauksen tukiryhmän mukaan nykyinen 10791: riin. Ketunnahkojen tuottajana Suomi on sel- kriisi on jo kuitenkin aiheuttanut sen, että mo- 10792: västi maailman kilpailukykyisin. nien tarhaajien on ollut pakko lopettaa tarhauk- 10793: Minkinnahkojen tuottamisen osalta kilpailu- sensa. Vuonna 1989 Vaasan läänissä lopetti 10794: tilanteemme on turkistarhaustyöryhmän mu- tuotantonsa yli tuhat tarhaajaa. Kertomusvuon- 10795: kaan täysin päinvastainen. Vaikka Suomi on na lopettaneita tarhoja oli n. 2 000. Tarhojen 10796: pystynyt myös minkinrehun osalta huomattaviin lakkauttaminen on jatkunut myös v. 1991. Tar- 10797: kustannussäästöihin, on minkinnahkojen tuotta- hauksen tukiryhmän mukaan tarhojen lakkaut- 10798: misessamme vielä niin suuria taloudellisia epä- taminen on ymmärrettävää, sillä parhaallakaan 10799: kohtia, että kilpailukykymme ei ole lähelläkään taloudenhoidolla ei kyetä jatkamaan usean vuo- 10800: maailman huippua. Viidentoista viime vuoden den tappiollista toimintaa. Nykyään Suomessa 10801: aikana aiempi 20 %:n markkinaosuutemme on arvioidaan olevan 2 700 tarhaajaa, joista Vaasan 10802: vähentynyt n. 8 %:iin. Tärkeimpiä syitä heik- läänissä asuun. 2 300. Tarhoja oli 1980-luvulla 10803: koon kilpailukykyymme on minkeillä yleinen enimmillään n. 6 000. 10804: plasmasytoositauti ja geneettisesti heikko siitos- Tarhauksen tukiryhmän teettämän tutkimuk- 10805: eläinaines. sen mukaan turkistarhaajat ovat pahoin vel- 10806: Vaasan lääni on maamme johtava turkistuo- kaantuneita. Tutkimuksessa oli mukana ne 10807: tantoalue. Esimerkiksi v. 1986 Vaasan läänissä Vaasan läänin 20 kuntaa, joissa on eniten tarho- 10808: minkkien ja hillerien nahkatuotos oli n. 87 %ja ja. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 400 tarhaa, 10809: kettujen ja supien n. 81 %maamme koko nahka- joiden liikevaihto oli 75 000-750 000 mk tuo- 10810: tuotoksesta. On ymmärrettävää, että turkistar- tantokaudella 1987-88. Tarhaamisesta johtuva 10811: hauksen vaikeudet heijastuvat juuri Vaasan lää- keskimääräinen velka oli 300 000 mk tarhaajaa 10812: niin ja sen kuntien työllisyyteen. kohti ja keskimääräinen vuosittainen liikevaihto 10813: Sisäasiainministeriön esityksestä Vaasan lää- n. 165 000 mk. Puolella vastanneista velkojen ja 10814: ninhallitus asetti 12.10.1989 työryhmän, jonka vuotuisen liikevaihdon suhde oli sellainen, että 10815: tehtävänä oli: velat olivat 1,5 kertaa liikevaihtoa suuremmat. 10816: - valmistella tavoitteet ja toimenpiteet tur- Velat ylittivät vuotuisen liikevaihdon 2,5 kertaa 10817: kistarhausta korvaavien ja täydentävien elinkei- 25 %:1la tarhaajista. Kun verrataan nykyisiä 10818: nojen kehittämiseksi tarhauksen vähenemisestä velkoja normaalivuosien liikevaihtoon, oli tuo- 10819: kärsivillä läänin alueilla tantokauden 1987-88 velkaantumisaste 0,79 ja 10820: - sopia Vaasan läänissä tehtävistä valtion vastaavasti tuotantokauden 1986-87 0,43. 10821: piiriviranomaisten, kuntien ja muiden tahojen Tarhojen velkaantumista on siten kiihdyttänyt 10822: toimista em. ongelmien hoitamiseksi myyntitulojen roima supistuminen. 10823: -huolehtia toteutettavien kehittämistoimien Tarhauksen väheneminen koettelee lähes yk- 10824: seurannasta ja jälkihoidosta. sinomaan tarhaajaa ja hänen perhettään, sillä 10825: vain 8 % tarhoista työllistää jonkun ulkopuoli- 10826: Tarhauksen tukiryhmän nimekseen ottaneen sen. Suuri taloudellinen vaikutus tarhauksen 10827: työryhmän mukaan turkistarhauksen työllisyys- vähenemisellä on tarhaajien ohella tarhauksesta 10828: vaikutusta lisää se, että suurin osa Vaasan läänin riippuvaan toimintaan, kuten rehunvalmistuk- 10829: tarhoista sijaitsee maaseudulla. Tarhaus on siten seen, sekä kunnallistalouteen. Tutkimuksen 10830: edistänyt maaseudun pysymistä asutettuna ja mukaan lähes puolet tarhaajista saa jo kuitenkin 10831: elinkelpoisena. Saadun selvityksen mukaan tark- huomattavan osan tuloistaan muista lähteistä 10832: koja tietoja tarhauksen työllistävyydestä ei ole, kuin tarhauksesta. 10833: koska alalle on tyypillistä toisaalta kausiluontei- 10834: suus ja toisaalta välillinen työllistävyysvaikutus. Valtion tukitoimet turkistar- 10835: Turkistarhat työllistävät välillisesti mm. rehn- h a u k s e n k r i i s i n 1 i e v e n t ä m i s e k s i. 10836: keskuksia ja keskusvarastoja sekä nahkojen jat- Turkistalouteen liittyvillä valtion tukitoimilla, 10837: kokäsittelyä harjoittavia yrityksiä. Tarhaus an- mm. turkisalan huonon kannattavuuden takia 10838: taa työtä kuljetus-, rakennus- ja useille palvelu- viime vuosina myönnetyillä korkoavustuksilla ja 10839: 145 10840: 10841: hintatuella, on pyritty vaimentamaan laman ai- arviossa osoitettu 40 Mmk samaan tarkoituk- 10842: heuttamia vaikutuksia turkistarhauselinkeinoon seen. Ministeriön mukaan hintatuen yhtenä ta- 10843: ja välillisesti myös kalatalouteen. voitteena on säilyttää tarhaus maassamme riittä- 10844: Turkistarhauksen ajauduttua vakaviin talou- vän laajana, jotta se pystyy kattamaan kilpailu- 10845: dellisiin vaikeuksiin myönsi eduskunta vuoden kykyiselle tuotannolle välttämättömän infra- 10846: 1988 toisessa lisämenoarviossa (mom. 30.33.45) struktuurin kustannukset. Nahkojen hinta, jo- 10847: 20 Mmk käytettäväksi valtioneuvoston tarkem- hon sisältyy hintatuki, vastaa suunnilleen nykyi- 10848: min määräämin perustein turkistarhaajien enin- siä tuotantokustannuksia. Suomen Turkiseläin- 10849: tään 300 Mmk:n määräisten korkotukilainojen ten Kasvattajain Liiton mukaan väliaikaisesta 10850: korkokustannuksiin. Valtioneuvosto teki pää- hintatuesta on ollut suurta apua. Kausirahoitus 10851: töksen kyseisestä korkotukijärjestelmästä on helpottanut toimintaa huomattavasti. Sadat 10852: 5.1.1989. Päätöksen mukaan korkitukilainasta tarhaajat, joiden muuten olisi ollut pakko lopet- 10853: maksettavan korkotuen määrä oli kolme pro- taa toimintansa, ovat nyt voineet jatkaa tarhaus- 10854: senttiyksikköä. Korkotukilainaa voitiin myön- ta, vaikkakin paljon pienemmässä mitassa. Väli- 10855: tää kettua ja supia kohden enintään 80 mk sekä aikaisen hintatuen turvin voidaan lievittää taan- 10856: minkkiä ja hilleriä kohden enintään 25 mk. tumaa, mutta ei ratkaista alan ongelmia. Tar- 10857: Lainan lyhennykset ja korot tuli suorittaa puoli- hausala on vähentänyt nahkatarjontaa erittäin 10858: vuosittain, ensimmäinen kertomusvuoden mar- voimakkaasti markkinahinnan nostamiseksi. 10859: raskuussa ja viimeinen marraskuussa 1991. Tuotantokustannukset kattava, kannattava hin- 10860: Vuoden 1989 toisessa lisämenoarviossa osoi- tataso uskotaan saavutettavan viimeistään seu- 10861: tettiin 19,5 Mmk:n lisämääräraha enintään raavalla myyntikaudella. 10862: 150 000 mk:n määräisten korkotukilainojen kor- Turkistarhauksen vaikeudet ovat johtaneet 10863: komenojen avustuksiin. Korkotuen korkoavus- muutamien kunnallisten turkistarhauskonsulent- 10864: tuksen perusteita muutettiin siten, että korko- tien irtisanomiseen, mikä tarhauksen tukiryh- 10865: avustuksen määrä ensimmäisen lainavuoden män mukaan on valitettavaa, koska toimintaan- 10866: aikana oli uusien lainojen osalta 6 prosenttiyk- sa jatkavat tarhaajat tarvitsevat välttämättä 10867: sikköäja vanhojen lainojen osalta 5 prosenttiyk- asiantuntija-apua korkealaatuisten nahkojen 10868: sikköä. tuottamisessa. Muun muassa tarhaajien talou- 10869: Turkistarhauksen taantuman jatkuttua en- dellisen neuvonnan turvaamiseksi Suomen Tur- 10870: nustettua kauemmin osoitettiin kertomusvuoden kiseläinten Kasvattajain Liitto on saanut työmi- 10871: ensimmäisessä lisämenoarviossa (mom. 30.33.45) nisteriön rakennemuutosrahaa talousneuvojan 10872: 7 Mmk:n lisämääräraha käytettäväksi edellä palkkaamiseksi Vaasan lääniin. Läänin kehittä- 10873: mainittuun korkotukeen. Määräraha mahdollis- misrahaa on käytetty tarhaukseen mm. tukemal- 10874: ti sen, että viiden prosenttiyksikön korkoavus- la Lohtajalla, Kälviällä ja Kokkolassa toteutet- 10875: tusta voidaan maksaa koko 250 Mmk:n lai- tua minkkien plasmasytoosin vastustamispro- 10876: namäärälle 30.11.1991 saakka. jektia sekä Suomenselällä käynnistettyä turkise- 10877: Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille tarhaa- läinten jalostusprojektia (TUJAKE). 10878: jille on v. 1989 ja kertomusvuonna myönnetty Joko osittain tai kokonaan tarhauksen vai- 10879: korkotukilainoja yhteensä 397,8 Mmk, joista keuksien vuoksi on Vaasan läänissä käynnistetty 10880: aiheutuu valtiolle yhteensä n. 46,5 Mmk:n avus- elinkeinojen kehittämishankkeita, joihin on saa- 10881: tusmenot Maa- ja metsätalousministeriön mu- tu työministeriön rakennemuutosrahaa ja läänin 10882: kaan lainat ovat olleet tarhaajille lyhyellä aika- kehittämisrahaa. Keskeisellä sijalla projekteissa 10883: välillä tarpeellisia, koska heidän korkokustan- on uuden yritystoiminnan luominen kuntiin, 10884: nuksiaan on voitu tuntuvasti alentaa. Alan elpy- joiden elinkeinorakenne on yksipuolinen. Joi- 10885: misen kannalta lainoiila on ollut suhteellisen denkin kuntien tilannetta on omalta osaltaan 10886: vähän merkitystä, koska taantumasta näyttää auttanut myös kuntien aluepoliittinen erityis- 10887: tulevan selvästi arvioitua pidempi. Lisäksi ylei- alueasema. Vuodeksi 1991 valtioneuvosto on 10888: sessä korkokannassa tapahtunut koronnousu on nimennyt Vaasan läänin erityisalueiksi mm. 10889: ollut omiaaan vähentämään korkotukilainojen Korsnäsin, Uudenkaarlepyyn, Evijärven, Kor- 10890: myönteistä vaikutusta. tesjärven sekä Lappajärven, jotka kaikki ovat 10891: Turkisnahkojen hintojen romahtamisen takia merkittäviä tarhauskuntia. Tarhauksen tukiryh- 10892: on myyntikautena 1990~91 maksettu väliai- mä on katsonut, että laadittavien erityisalueiden 10893: kaista hintatukea n. 110 Mmk. Myyntikaudelle kehittämisohjelmien, korotettujen aluepoliittis- 10894: 1991~92 on valtion vuoden 1991 tulo- ja meno- ten tukien sekä tehostettujen elinkeinoelämän 10895: 10 311011F 10896: 146 10897: 10898: toimien avulla pystyttäneen luomaan tarhausta samhällsforskning. Taloustutkimuksiin erikois- 10899: korvaavia tai täydentäviä työpaikkoja näihin tuneen erikoistutkijan viran perustamista Poh- 10900: kuntiin. Projektinvetäjien palkkaamisen lisäksi janmaalle puoltaa se, että sinne sijoitettuna tut- 10901: kunnat ovat tehostaneet toimintaansa mm. pe- kija on lähellä tiedon tarvitsijoita sekä yhteistyö- 10902: rustamalla kehitysyhtiöitä ja lisäämällä kuntien tahoja. 10903: välistä yhteistyötä. Keskeisellä sijalla tarhauksen rakennemuu- 10904: Työvoimahallinnon toimet ovat keskeisessä toksen lieventämisessä ovat myös sosiaali-, elä- 10905: asemassa tarhauspaikkakuntien työllisyysvai- ke- ja työttömyysturvaan sekä rahoitukseen liit- 10906: keuksien parantamisessa. Työvoimahallinnon tyvät asiat. Näihin liittyy kuitenkin usein epä- 10907: toimia ovat mm. perinteisen työnvälityksen kohtia, jotka koskevat tarhaajien ohella monia 10908: ohella ammatillinen koulutus, yrittäjiksi ryhty- muitakin yrittäjäryhmiä. Epäkohtia liittyy mm. 10909: vien tukeminen sekä rakennemuutosrahan käyt- toimeentulo- ja eläketurvaan, koulutustukeen 10910: tö. sekä vuosiloma- ja maatalouslomitusjärjestel- 10911: Turkistarhauksen kriisin aiheuttamien työlli- mään. 10912: syyshäiriöiden lievittämiseksi Vaasan läänin Turkistarhauksen ongelmien 10913: työvoimapiiri laati toimintasuunnitelman kerto- vaikutus k a 1a ta 1o u teen. Jo kymme- 10914: musvuodelle. Työvoimapiiri on tarvittaessa li- nien vuosien ajan on huomattava määrä ylimää- 10915: sännyt työvoimapalveluja tarhauksen kriisipaik- räisestä silakasta voitu ottaa talteen ja käyttää 10916: kakunnilla. Myös kyseisten kuntien työvoima- turkiseläinten rehuraaka-aineena. Silakkamark- 10917: toimistot ovat ottaneet huomioon omassa toi- kinamme ovat pienentyneet merkittävästi viime 10918: minnassaan tarhauksen vaikeudet. Lisäksi työ- vuosina, koska turkistarhausalan rehusilakan- 10919: voimapiiri on tehostanut työllisyyskoulutusta tarve on vähentynyt (silakkasaalis v. 1985 90 10920: tekemällä kursseittain yksilöidyn työllisyyskou- milj. kg ja kertomusvuonna n. 70 milj. kg). 10921: lutuksen erityissuunnitelman. Vaikka tarhaajilla Enimmillään saaliista on käytetty rehunvalmis- 10922: on hyvä ammattitaito tarhauksessa ja nahkojen tukseen yli 60 milj. kg vuodessa, kertomusvuon- 10923: käsittelyssä, heiltä useimmilta puuttuu ammatil- na määrä oli alle 40 milj. kg. Silakan menekin 10924: linen koulutus. Tarhauksen tukiryhmä on täh- vähentyminen on aiheuttanut kalastukselle so- 10925: dentänytkin tehokkaan aikuiskoulutuksen tär- peutumisvaikeuksia. Silakankalastuksen koko- 10926: keyttä tarhauksen kriisin hallinnassa. naistulo on alentunut, vaikkakin rehuna käytet- 10927: On arvioitu, että tarhauksen rakennemuutos tävän silakan menekin heikentymistä on voitu 10928: jatkuu vielä ainakin seuraavat 2-3 vuotta. jonkin verran korvata lisäämällä ihmisravinnok- 10929: Tukiryhmän mukaan vuosina 1991 ja 1992 tarvi- si käytetyn silakan kulutusta. 10930: taan julkisen vallan tukitoimia rakennemuutok- Silakkaa ei voida kalastaa niin, että saaliiksi 10931: sen hidastamiseksi, tarhausta jatkavien toimin- saataisiin vain ihmisravinnoksi soveliasta, suuri- 10932: nan taloudellisuuden ja tehokkuuden paranta- kokoista silakkaa. Vaihteleva osa (20-70 %) 10933: miseksi sekä sidotun pääoman hyödyntämiseksi. saaliista on pienikokoista, vain rehukäyttöön 10934: Toisaalta tukitoimia tarvitaan helpottamaan soveltuvaa kalaa, joka lajiteliaan erilleen kulu- 10935: uuteen ammattiin tai yritystoimintaan ryhtymis- tus- ja teollisuuskalasta. Pienikokoista silakkaa 10936: tä. Tämä edellyttää mm. erityisrahoitusta riittä- saadaan saaliiksi kaikkina vuodenaikoina. Eräät 10937: vän aikuiskoulutuksen järjestämiseksi tarhauk- silakkaa vastaanottavat kalanjalostuslaitokset 10938: sesta kokonaan tai osittain luopuville sekä ovat nyttemmin kieltäytyneet ottamasta vastaan 10939: määrärahaa vakauttaruislainaa varten väliinpu- lajittelematonta kalaa, koska rehuksi Iajiteliulla 10940: tojan asemassa oleville tarhaajille. Työryhmän silakalla ei ole riittävää kysyntää. 10941: käsityksen mukaan eniten velkaantuneet tarhaa- Kalastustulolain mukaisissa neuvotteluissa 10942: jat eivät voi hakeutua koulutukseen tai aloittaa päätettiin, että rehusilakkaa vastaanottavat lai- 10943: mm. vakuuksien puuttuessa uutta yritystoimin- tokset saattoivat saada pakastukseen varastoi- 10944: taa ilman taloudellista tukea. mastaan kalasta avustusta 15 penniä kilolta 1.1. 10945: Turkistarhauksen taloustutkimuksen tehosta- ja 31.5.1991 väliseltä ajalta. Kertomusvuonna 10946: miseksi ja koordinoimiseksi työryhmä on esittä- tämä avustus oli 12 penniä kilolta. Avustus on 10947: nyt perustettavaksi erikoistutkijan viran Vaasan jonkin verran lisännyt rehusilakan vastaanotto- 10948: lääniin. Viran sijoituspaikka olisi Seinäjoella määriä, muttei ministeriön mukaan kuitenkaan 10949: sijaitseva Helsingin yliopiston maaseuden tutki- tuo kestävää ratkaisua ongelmaan. Menekin 10950: mus- ja koulutuskeskus tai Åbo Akademin yh- vähentyminen on johtanut myös rehusilakan 10951: teydessä toimiva lnstitutet för finlandssvensk heittämiseen takaisin mereen kalastusaluksissa 10952: 147 10953: 10954: tehdyn lajittelun jälkeen, vaikka Itämeren kalas- että ministeriö, kalanviljelijät, kalastajat ja rehu- 10955: tussäännökset tämän kieltävätkin. Ministeriön teollisuus selvittävät yhdessä, onko taloudellises- 10956: tiedossa ei ole mereen heitettyjä kalamääriä. ti mahdollista lisätä silakan käyttöä kirjolohen- 10957: Turkisala itse on arvioinut tarvitsevansa re- kasvatuksen rehuhuollossa. Tämä rehusilakan 10958: hunvalmistukseen v. 1991 enintään 30--35 milj. käyttötapa voisi tuoda nopean ratkaisun kalas- 10959: kg silakkaa. Kalaraaka-aineen tuontia ei arvioi- tuksen ongelmiin. 10960: da tarvittavan lainkaan. Silakan menekki tur- Ministeriölle on tehty myös esityksiä silakan 10961: kiseläinten rehuksi saattaa ilmeisesti vielä hiu- vientimahdollisuuksien selvittämiseksi. Nämä 10962: kan laskea. selvittelyt käynnistetään, jos ne havaitaan tar- 10963: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koituksenmukaisiksi. Vientiä vaikeuttaisivat 10964: mukaan rehusilakalle tulisikin löytää uusia käyt- kuitenkin asiakkaiden maksuvaikeudet ja se, että 10965: tökohteita. Yksi mahdollinen käyttökohde on kalasta saatava hinta on alhainen. Vientiä val- 10966: kalanviljely, etenkin kirjolohen verkkoallaskas- tion tuella ei myöskään voida pitää realistisena 10967: vatus Itämeressä. Silakkaa voitaneen käyttää vaihtoehtona. 10968: korvaavana valkuaislähteenä kalanrehussa ul- Selvittelyn alaisena on myös Ruotsin valtion 10969: komailta tuodun kalajauhon sijaan. Käytöllä on yhdessä sikäläisen kalakaupan kanssa sovelta- 10970: paitsi rehusilakan kysyntää lisäävä vaikutus man käytännön ottaminen käyttöön Suomessa. 10971: myös kalanviljelyn tulevaisuuden kannalta suo- Ruotsissa kauppa ja valtiovalta yhteisvastuulli- 10972: tuisia vaikutuksia. sesti poistavat silakan markkinoilta silloin, kun 10973: Näin maamme kirjolohituotannon kotimai- sen hinta kysynnän vähyyden vuoksi laskee. 10974: suusaste lisääntyy entisestään. Tällä hetkellä Markkinoilta poistettu kala markkinoidaan ai- 10975: ulkomailta tuodun kalajauhon osuus kirjolohen kana, jolloin saaliit ovat vähäiset, kotimaahan 10976: tuotantokustannuksista on noin neljännes. tai eräissä tapauksissa myös ulkomaille. 10977: Lisäksi kalanviljelyn Itämereen kohdistama Lisäksi ministeriön, kalastajien, kalanjalos- 10978: nettokuormitus pienenee. Kalanrehun tärkeim- tusteollisuuden ja kalakaupan yhteistä markki- 10979: mät kuormittavat tekijät fosfori ja typpi ovat nointiprojektia on päätetty jatkaa ainakin vuo- 10980: suurimmaksi osaksi peräisin kalajauhosta. Silak- den 1991 loppuun saakka. Tarkoitus on lisätä 10981: kaa valkuaislähteenä käytettäessä nämä ravin- silakan ja silakkavalmisteiden käyttöä suurta- 10982: teet otetaan Itämerestä, joten Itämereen kohdis- louksissa ja kotitalouksissa korvaamalla erityi- 10983: tuva ravinnekuormitus ei lisäänny vaan päinvas- sesti tuontikalaa kotimaisella vaihtoehdolla. 10984: toin pienenee osan ravinteista sitoutuessa kasva- Turkistarhausta on pidetty aivan viime vuosiin 10985: tettavaan kirjoloheen. saakka elinvoimaisena maatalouden liitännäiselin- 10986: Käytettävän rehun hinta tuotantoyksikköä keinona. Turkistarhauksella on ollut suuri työllis- 10987: kohden saattaa olla pienempi kuin tuontiraaka- tävä vaikutus lähinnä maaseudulla ja varsinkin 10988: aineeseen perustuvan rehun, mikä lisää maamme Vaasan läänissä. Se on myös työllistänyt välilli- 10989: kalanviljelyn kilpailukykyä kansainvälisillä sesti monia elinkeinoa/oja. 10990: markkinoilla. Kolmen viimeksi kuluneen myyntikauden aika- 10991: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen na turkiksien hintakehitys on ollut laskeva ja 10992: mukaan silakan käyttömahdollisuuksia kirjolo- turkistarhauksen myyntitulot ovat huomattavasti 10993: hen rehun raaka-aineena tulisi pikaisesti tutkia, vähentyneet. Nykyinen kriisi on aiheuttanut sen, 10994: jotta edellä mainitut mahdolliset hyödyt voidaan että monien tarhaajien on ollut pakko lopettaa 10995: tarkemmin arvioida ja saavuttaa. Nopein tie tarhauksensa. Tarhauksesta luopumisen arvioi- 10996: silakan hyödyntämisen lisäämiseen lienee ns. daan edelleen jatkuvan. Useat tarhausta jatkavat 10997: pehmeärehun käytön tukeminen ja edistäminen. ovat ajautuneet vaikeaan taloudelliseen asemaan, 10998: Pehmeärehuun voidaan alustavien kokemusten jota on pyritty lievittämään mm. valtion tukitoi- 10999: mukaan käyttää jopa 80-90% silakkaa rehun milla. 11000: kokonaismäärästä. Lisäksi rehu valmistetaan Tarhauselinkeinolle myönnetyillä korkotukilai- 11001: pääasiassa kalanviljelylaitoksissa ja sen käyttö noilla ja väliaikaisella hintatuella onkin ollut 11002: lisää näin kalanviljelyn työllistävyyttä haja-asu- huomattava merkitys tarhaajille. Sadat tarhaajat, 11003: tusalueilla kuten saaristossa. Myös silakan käyt- joiden muuten olisi ollut pakko lopettaa toimintan- 11004: töä kuivarehun raaka-aineena tulisi selvittää, sa, ovat tuen turvin voineet jatkaa tarhausta. 11005: joskin silakan runsas vesipitoisuus vaikeuttaa Valtiontilintarkastajien mielestä valtion avustuk- 11006: sen käyttöä ilman erikoiskäsittelyä. set ovat olleetkin tässä tilanteessa oikeansuuntai- 11007: Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut, sia ja perusteltuja. Näin elinkeino on pystynyt 11008: 148 11009: 11010: paremmin ylittämään kansainvälistä turkisalaa hetkellä kysyntää. Valtiontilintarkastajat koros- 11011: koettelevan laskukauden. Keväällä 1991 alkanut tavat, että julkisen hallinnon tulee yhdessä kalas- 11012: turkisnahkojen voimistunut kysyntä ja hintojen tusalan järjestöjen kanssa määrätietoisesti pyrkiä 11013: nousu saattaa ennakoida sitä, että turkistarhaus tukemaan ja lisäämään silakan ja silakkavalmis- 11014: selvinnee syvimmästä kriisistään ja saavuttanee teiden kuten muunkin kotimaisen kalan käyttöä 11015: kannattavan hintatason. Tällöin elinkeinolle mah- suurtalouksissa ja kotitalouksissa korvaamalla 11016: dollisesti myönnettävät valtionavustukset tulee tuontikalaa kotimaisella vaihtoehdolla. Silakan 11017: arvioida niin, että alan kannattavuus ja kehitysnä- taloudellista käyttöä esim. kirjolohen rehun raa- 11018: kymät otetaan tarkoin huomioon. ka-aineena tulisi tutkia, kuten ministeriö ja riista- 11019: Valtiontilintarkastajat katsovat, että tarhauk- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat esittäneet. 11020: sesta luopuvien siirtymistä uuteen ammattiin tai Käyttö paitsi lisää rehusilakan kysyntää myös 11021: yritystoimintaan tulee edelleenkin pyrkiä tuke- vähentää ympäristöhaittoja. 11022: maan valtion ja asianomaisten kuntien toimenpi- 11023: tein. Esimerkiksi aikuiskoulutuspaikkoja tarhauk- Yksityismetsätalous ja metsänparannusvarat. 11024: sesta luopuville tulisi voida tarjota kysyntää vas- Organisaatiomuutokset ja toi- 11025: taavasti. Myös kuntien erityistoimia tarhaajien m i n n a n t e h o s t a m i n e n. Metsähallin- 11026: työllistämiseksi on pyrittävä tehostamaan yhdessä non rakennetta ja metsähallintoon kuuluvien or- 11027: lääninhallituksen ja työvoimapiirin kanssa tavoit- ganisaatioiden tehtäviä muutettiin 1.3.1987 voi- 11028: teena luoda tarhausta korvaavia tai täydentäviä maan tulleella lailla metsähallinnosta (138/87) ja 11029: työpaikkoja. Erityisesti tulisi pyrkiä luomaan sen nojalla annetulla asetuksella (213/87, muut. 11030: uutta yritystoimintaa kuntiin, joiden elinkeinora- 187/88) sekä 1.5.1987 voimaan tulleella lailla kes- 11031: kenne on yksipuolinen. kusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista 11032: Koska kansainvälinen turkisala on varsin suh- ( 139/87) ja vastaavalla asetuksella (389/87). Met- 11033: danneherkkä ja yleismaailmallinen tilanne heijas- sähallinnon tehtäviä järjesteltiin uudelleen myös 11034: tuu turkiskauppaan jyrkkinä hinnanmuutoksina, metsänparannuslailla (140/87) ja -asetuksella 11035: tulee viranomaisten tukea sellaisia turkisalan (437/87), jotka tulivat voimaan 1.5.1987. 11036: kehittämistoimia, joilla voidaan tiiviisti seurata Yksityismetsätalouden hallinnossa v. 1987 11037: turkismarkkinoiden kehitystä ja edistää tarhauk- toteutetut muutokset merkitsivät maakuntata- 11038: sen kilpailukykyä. Voimavaroja on suunnattava son organisaatioiden yhdistämistä sekä päätös- 11039: myös alan suunnitteluun ja tutkimukseen. Niinpä vallan delegointiin liittyviä toimia. Piirimetsä- 11040: olisi välttämätöntä selvittää turkisten kysyntään lautakunnat ja keskusmetsälautakuntien alaiset 11041: vaikuttavat tekijät ja tehdä arvio kysynnän tule- metsänparannuspiirit yhdistettiin metsälauta- 11042: vasta kehityksestä, jotta elinkeino voisi nykyistä kunniksi. Tehtäviä delegoitiin erityisesti metsän- 11043: paremmin sopeutua markkinatilanteeseen parannustoiminnassa siten, että keskushallinnol- 11044: Tutkimuksen tulee luoda edellytykset uusien ta siirrettiin 10 000-15 000 metsänparannus- 11045: lajien ja turkistyyppien kehittämiseen, jotta voi- hankkeen vuosittainen käsittely kokonaan met- 11046: simme lisätä tuotevalikoimaamme ja mahdolli- sälautakuntien tehtäväksi. Vuonna 1987 perus- 11047: suuksiamme maailmanmarkkinoilla. Tavoitteena tettiin kunkin metsälautakunnan alueelle katsel- 11048: tulee olla kilpailukykyisen aseman saavuttaminen mustoimikunnat. Järjestelyllä pyrittiin metsäno- 11049: myös minkinnahkojen tuottamisessa. Hyvän tuo- mistajien oikeusturvan parantamisen ohella sii- 11050: tekehittelyn, ammattitaitoisten tarhaajien, hyvien hen, että yksityismetsälain (412/67) valvontaan 11051: siitoseläinten ja tuotantolaitosten ansiosta on ja metsänparannuslain täytäntöönpanoon liitty- 11052: maamme tarhauselinkeinolla paremmat mahdolli- vät asiat tulisivat ratkaistuiksi ensisijaisesti maa- 11053: suudet kehittyä edelleen ja päästä helpommin kunnissa. 11054: laskusuhdanteiden yli. Uusimman tiedon ja am- Vuonna 1987 voimaan tulleilla säädöksillä 11055: mattitaidon välittämisen kannalta on tärkeää lisä- järjesteltiin jossain määrin myös maa- ja metsä- 11056: tä ja tehostaa tarhaajien neuvonta-, koulutus- ja talousministeriön, metsähallituksen ja keskus- 11057: kurssitoimintaa. metsälautakuntien tehtäviä ja suhteita siten, että 11058: Silakan menekin vähentyminen turkiseläinten ministeriön mahdollisuudet yksityismetsätalou- 11059: rehuraaka-aineena on aiheuttanut kalastukselle den yleiseen johtamiseen ja ohjaukseen vahvis- 11060: vaikeuksia ja silakankalastuksen kokonaistulon tuivat. Metsähallituksen tehtävät muuttuivat 11061: alentumista. Tämän vuoksi tulisi etsiä uusia koti- valvontaan painottuviksi ja keskusmetsälauta- 11062: maisia käyttömahdollisuuksia sekä myös vienti- kuntien tehtävät metsälautakuntien ohjauksessa 11063: mahdollisuuksia sille saaliille, jolla ei ole tällä selventyivät. Nämä tehtävien järjestelyt olivat 11064: 149 11065: 11066: kuitenkin merkitykseltään vähäisiä, sillä yksi- lautakuntiennimi on muutettu metsäkeskuksek- 11067: tyismetsätalouden keskushallinnon kolmitasoi- si ja niiden johtokunnan kokoonpanoa on muu- 11068: suus jäi edelleen voimaan. Yksityismetsätalou- tettu. Metsäkeskuksille ei tässä yhteydessä siir- 11069: teen liittyviä keskushallinnon tehtäviä hoitivat retty uusia tehtäviä. 11070: siten maa- ja metsätalousministeriö, metsähalli- Metsälautakuntia on kaikkiaan 19, joista 17 11071: tus sekä Keskusmetsälautakunta Tapio suomen- toimii Metsäkeskus Tapion ja kaksi Skogscent- 11072: kielisellä alueella ja Centralskogsnämnden ralen Skogskulturin alueella. 11073: Skogskultur ruotsinkielisellä alueella. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomista- 11074: Metsähallintoa koskevan lainsäädännön jien yhdistyksiä, jotka toimivat metsälautakun- 11075: muutoksella, joka tuli voimaan 1.3.1991, selkey- tien ohjauksessa ja valvonnassa. Metsänhoitoyh- 11076: tettiin hallintoa. Metsähallituksen yleismetsäta- distykset neuvovat ja avustavat metsänomistajia 11077: louden osasto lakkautettiin ja metsänparannus- sekä suunnittelevat ja toteuttavat metsänhoito- 11078: lakia muutettiin siten, että pääosa metsähallituk- ja perusparannushankkeita. Yhdistyksiä on 11079: selle kuuluneista tehtävistä siirrettiin maa- ja kaikkiaan 369 ja ne toimivat yleensä yhden 11080: metsätalousministeriölle tai metsälautakunnille. kunnan alueella. Yhdistysten toiminta rahoite- 11081: Maa- ja metsätalousministeriöstä tuli metsänpa- taan metsänhoitoyhdistyslain (558/50) mukaisil- 11082: rannusvarojen tilivirasto ja valitusviranomainen la metsänhoitomaksuilla sekä erilaisilla toimitus- 11083: metsänparannustoimintaa koskevissa asioissa. maksuina. 11084: Sen sijaan metsänparannuslainoihin liittyvät ja Metsälautakuntien toiminta rahoitetaan val- 11085: panttioikeudenhaltijalle kuuluneet tehtävät siir- tion varoin sekä toimitusmaksuin. Valtionapu 11086: rettiin metsälautakuntien tehtäviksi. Asioiden kattaa metsälautakunnan menoista 88-96 o;,,. 11087: käsittelyn yksinkertaistamiseksi metsälautakun- Toimitusmaksutulot kertyvät pääasiassa metsä- 11088: tien ei tarvitse enää alistaa yksittäisiä metsänpa- taloussuunnittelusta. Metsälautakuntien rahoi- 11089: rannushankkeita koskevia päätöksiä keskushal- tus on vuosina 1987-90 kehittynyt seuraavasti: 11090: linnon vahvistettavaksi. Samalla keskusmetsä- 11091: 11092: 1987 1988 1989 1990 11093: l 000 mk 11094: Tulot 11095: ··-tuotot .......................................................... . 16 199 17 260 20 224 24 845 11096: -- valtionapu ................................................... . 198 960 255 310 276 053 296 146 11097: Menot 11098: -- henkilöstökulut ............................................ . 155 827 205 096 224 799 244 050 11099: ·- muut kulut .................................................. . 58 631 66 745 71 263 73 561 11100: Yhteensä ........................................................... . 214 458 271 841 296 062 317 611 11101: Yli-/alijäämä ..................................................... . 701 1 036 215 3 359 11102: Kertomusvuoden ylijäämä johtui taimituo- mavarojen niukkuus ja tarve alentaa hallinnon ja 11103: tannon yhtiöittämisestä. sen tuottamien palvelujen kustannuksia. Tällöin 11104: Metsäkeskuksista ja metsälautakunnista an- on tärkeää kohdentaa henkilöstön työpanos 11105: netun lain mukaan valtion tulo- ja menoarvioon tärkeimmille osa-alueille ja poistaa hallinnon 11106: otetaan vuosittain määräraha, jonka rajoissa o~aa sisäistä kitkaa uudistamalla menettelyta- 11107: metsäkeskuksille ja metsälautakunnille suorite- poJa. 11108: taan valtionapua niille annetuista tehtävistä Nykyistä valtionapukäytäntöä tulee tarkas- 11109: aiheutuviin kulutus- ja sijoitusmenoihin sen tella uudelleen. Metsälautakuntien henkilövoi- 11110: mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. mavarat tulisi kohdentaa pitkän aikavälin tulos- 11111: Metsähallitus on myöntänyt valtionavut ja val- tavoitteiden vaatimalla tavalla ja mitoittaa kun- 11112: vonut niiden käyttöä 1.3.1991 saakka, jolloin kin metsälautakunnan vuotuinen valtionapu py- 11113: nämä tehtävät on siirretty maa- ja metsätalous- syväisluonteisen henkilöstön ja tulostavoitteiden 11114: ministeriölle. mukaisesti. Tulosohjaukseen siirryttäessä on 11115: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun sel- aiheellista luopua nykyisestä käytännöstä, jonka 11116: vityksen mukaan 1990-luvulla myös yksityismet- mukaan valtionapu jaetaan lukuisiin käyttö- 11117: sätalouden hallinnossa tulevat esiin henkilövoi- suunnitelman mukaisiin eriin. 11118: 150 11119: 11120: Tulostavoitteiden määrittäminen ei ole help- maila ja työnjohdon menettelyä ojituksessa ja 11121: poa, koska kunkin toiminnan, esim. metsäta- tienrakentamisessa kehittämällä on saavutetta- 11122: loussuunnittelun, määrän ohella on otettava vissa huomattava kustannussäästö. Metsälauta- 11123: huomioon laadulliset tekijät. Ongelmallista voi kuntien työpanoksesta kuluu tällä hetkellä met- 11124: myös olla toimintamallin löytäminen tilanteessa, sänparannustöihin n. 40 % ja metsätalouden 11125: jossa jokin yksikkö ei pääse sovittuihin tavoittei- suunnitteluun runsas viidennes. Toimintaa uu- 11126: siin eikä perusteltuja syitä tähän ole olemassa. delleen suuntaamaHa ja atk:ta kehittämällä on 11127: Vuoden 1991 maaliskuun alusta voimaan tul- metsätalouden suunnittelua voitu lisätä merkit- 11128: lut yksityismetsälain muutos sisältää mm. tavoit- tävästi kolmen viime vuoden aikana. Toisaalta 11129: teen toisaalta hallinnon keventämiseksi ja toi- ovat metsälautakuntien metsätalouden verotuk- 11130: saalta laajan metsätalousuunnittelun hyödyntä- seen liittyvät tehtävät lisääntyneet. 11131: miseksi. Metsän uudistamiseen liittyvä vakuu- Metsäkeskusten ja metsälautakuntien atk:n 11132: den asettamisvelvollisuus poistuu ja erillinen kehittäminen ja laitehankinnat ovat mahdollis- 11133: hakkuu- ja uudistamissuunnitelman laatiminen taneet lautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten 11134: ja hyväksyminen ei enää ole tarpeen, kun uudis- toiminnan tehokkuuden lisäämisen. Viime aikoi- 11135: tushakkuu tapahtuu tilalle laaditun metsätalous- na on erityistä huomiota kiinnitetty järjestelmien 11136: suunnitelman perusteella. saamiseksi palvelemaan kentällä ja maastossa 11137: Metsäkeskus Tapiolta saadun selvityksen tapahtuvaa käytännön työtä. Tärkeimpiä kehit- 11138: mukaan metsälautakuntien toiminnan kehittä- tämiskohteita ovatmetsänparannus-ja metsäve- 11139: miseksi käynnistettiin v. 1988 Metsälautakunta rosäännösten edellyttämät työt, uudistamisala- 11140: 1990-95 -projekti, jonka tavoitteena on ollut tietokannan suunnittelu ja tulosohjausta palvele- 11141: metsälautakuntien taloudellisuuden ja tuotta- va tiedon jatkojalostus. 11142: vuuden parantaminen, organisaatiorakenteen Maa- ja metsätalousministeriö asetti 10.1.1990 11143: tarkistus ja johtamisjärjestelmän uudistus. työryhmän selvittämään ne toimet, joiden avulla 11144: Projektia toteutetaan parhaillaan. Toimihen- keskusmetsälautakuntien (metsäkeskusten) ja 11145: kilöitä on koulutettu uusiin, entistä monipuoli- metsälautakuntien toimintaa voidaan tehostaa 11146: sempiin tehtäviin ja koulutusta jatketaan edel- ja niiden organisaatioiden kustannuksia alentaa. 11147: leen. Työjärjestystä ja toimenkuvia tarkistetaan. Työryhmä on muistiossaan (työryhmämuistio 11148: Organisaatiorakenne on uudistettu ja henkilös- MMM 1990:24) katsonut, että metsälakien 11149: tön vähentämissuunnitelma on laadittu vuosiksi muutokset, muu toimintatapojen yksinkertaista- 11150: 1991-95. Tulosjohtaminen on kokonaisuudes- minen, menetelmien ja atk-ohjelmistojen kehit- 11151: saan käytössä v. 1993, jolloin metsätalouden tyminen sekä organisaatiorakenteen ja johtamis- 11152: neuvontaorganisaatioiden tulee maa- ja metsäta- järjestelmän uudistaminen mahdollistavat n. 11153: lousministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman 100-200 toimen vähentämisen metsälautakun- 11154: mukaan siirtyä tulosjohtamiseen. Lisäksi kaikis- nista vuoteen 1995 mennessä. Metsäverotehtä- 11155: sa maakunnissa entisten piirimetsälautakuntien vien vähentäminen on kuitenkin riippuvainen 11156: ja metsänparannuspiirien päätoimistot on yhdis- säädösmuutoksista ja metsälautakuntien luku- 11157: tetty samoihin tiloihin. Myös kuntatasolla met- määrän vähentäminen edellyttäisi valtioneuvos- 11158: sätoimistojen yhdistäminen on varsin pitkällä. ton päätöstä. 11159: Metsänparannuslain 22 §:n muutos (268/91) Työryhmä on pitänyt mahdollisena tavoittee- 11160: mahdollistaa metsänparannushankkeiden suun- na sitä, että metsälautakuntien henkilöstöä vä- 11161: nittelun ja toteutuksen yksinkertaistamisen. hennetään luonnollista poistumaa hyväksi käyt- 11162: Kyseessä olevan säädöksen mukaan metsänpa- täen n. 130 toimihenkilöllä v. 1991-95. Tämä 11163: rannussuunnitelma laaditaan vain silloin, kun se merkitsisi runsaan 20 Mmk:n säästöä metsälau- 11164: on rahoituksen myöntämisen ja hankkeen vuok- takuntien vuotuisissa menoissa v. 1995. Henki- 11165: si tarpeellista. Alueellinen ja tilakohtainen met- löstövähennysten perustana on ollut toiminnan 11166: sätalouden suunnittelu antaa hyvät lähtökohdat nykytaso. Metsä 2000 -ohjelman tavoitteiden 11167: menettelytapojen kehittämiselle metsänparan- saavuttaminen vaatisi lisäresursseja etenkin 11168: nushankkeiden suunnittelussa. Voimassa olevat metsäojituksessa. 11169: alueelliset suunnitelmat kattavat tällä hetkellä Myös metsäkeskusten toimintaa tulee kehit- 11170: 50-60 % yksityismetsien pinta-alasta. tää karsimalla päällekäisiä toimintoja ja uudista- 11171: Metsäkeskus Tapio on arvioinut, että metsä- malla organisaatiorakennetta. Tällöin metsäkes- 11172: taloussuunnittelun tietoja hyödyntämällä, met- kusten toimihenkilöiden määrää voidaan vähen- 11173: sänparannuksen rahoitusehtoja yksinkertaista- tää 15-25 hengellä kertomusvuoden tasosta. 11174: 151 11175: 11176: Vuonna 1991 voimaan tulleet säädökset ovat yli puolet käytettävissä olevista metsänparan- 11177: lisänneet entisestään metsäverotehtäviä metsä- nusvaroista ja suurin osa hankkeista on annettu 11178: lautakunnissa. Metsälautakuntatyöryhmän mie- metsänhoitoyhdistysten suunniteltavaksi ja to- 11179: lestä maatilatalouden tuloverolain menettelyta- teutettavaksi. Hankkeiden toteuttamiseksi met- 11180: poja tulisi olennaisesti yksinkertaistaa ja vero- sälautakunta voi antaa metsänhoitoyhdistyksel- 11181: huojennusten tulisi perustua maanomistajien le ennakkoa tilitystä vastaan metsälautakunnan 11182: suoraan veroviranomaisille tekemiin ilmoituk- käyttöön asetetuista metsänparannusvaroista 11183: siin. Työryhmä on esittänyt, että valtiovarainmi- töiden edistymisen mukaan. Metsänhoitoyhdis- 11184: nisteriö selvittäisi, millaisilla toimilla metsävero- tysten toimintaa valvovat metsälautakunnat 11185: tuksen toimeenpanotehtäviä voitaisiin metsälau- Metsänparannustöiden valvonta on liitetty lau- 11186: takunnissa vähentää. Metsäverotehtävien yksin- takuntien muuhun valvontatoimintaan. 11187: kertaistamisella voitaisiin metsälautakuntien Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 11188: työpanosta vähentää n. 50 työvuodella nykyises- ohjeet metsänparannushankkeen suunnittelusta. 11189: tä, mikä merkitsisi n. 10 Mmk:n vuotuista kus- ja työnjohdosta metsänhoitoyhdistykselle aiheu- 11190: tannussäästöä. tuneiden kustannusten korvausperusteista. Näi- 11191: Työryhmä on pitänyt mahdollisena järjestellä tä korvausperusteita noudattaen metsälautakun- 11192: metsälautakuntien aluejakoa siten, että lauta- ta päättää muille toteuttajille maksettavien kor- 11193: kuntien määrä vähenisi kuudella nykyisestä vausten suuruudesta. 11194: 19:stä. Tästä saatava vuotuinen kustannussäästö Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 11195: on n. 7 Mmk. Työryhmän mielestä olisi tarkoi- vuosittain metsänparannustöiden työohjelman, 11196: tuksenmukaista, että ennen yksityiskohtaista joka sisältää metsälautakunnittaisen ja työlajit- 11197: valmistelua valtioneuvosto tekisi asiasta periaa- taisen suunnitelman määrärahojen käytöstä ja 11198: tepäätöksen. Tämän vuoksi työryhmä on selvit- suunnitelman työvoiman kuukausittaisesta käy- 11199: tänyt vain aluetarkistusten kohdentamista. töstä. Metsälautakunnat ratkaisevat näiden ase- 11200: tettujen määrärahojen rajoissa hakemukset met- 11201: M e t s ä n p a r a n n u s v a r a t Valtio tukee sänparannusvarojen myöntämiseksi metsänpa- 11202: yksityismetsien puuntuotantoa metsänparannus- rannussuunnitelmien laatimiseen ja toteuttami- 11203: varoilla, jotka voivat olla avustusta, lainaa ja en- seen. 11204: nakkorahoitusta. Metsänparannushankkeiden Avustuksen suuruuden ja lainaehtojen mää- 11205: suunnittelu- ja työnjohtokustannukset makse- räämistä varten maa on jaettu metsänparannus- 11206: taan kokonaan valtion varoista. Nämä metsän- asetuksella vyöhykkeisiin siten, että avustuksen 11207: parannuslain mukaiset hankkeet suunnitellaan määrä on suurin metsätaloudellisilta olosuhteil- 11208: metsälautakunnissa tai niiden valvonnassa. taan heikoimmilla alueilla. 11209: Lautakunnat päättävät metsänparannusvarojen Yleisiä perusteita rahoituksen myöntämiselle 11210: käytöstä näihin hankkeisiin. Metsänparannus- on töiden ohjaaminen taloudellisesti edullisim- 11211: hankkeen toteuttaa maanomistaja, ellei hän anna piin kohteisiin. Samalla tulee ottaa huomioon 11212: toteuttamista metsälautakunnan tehtäväksi. maan eri osien olosuhteet sekä ympäristönsuoje- 11213: Yleensä metsälautakunnat hoitavat yhteishank- lu- ja työllisyysnäkökohdat Metsähallituksen 11214: keena tehtävät metsäojitukset, metsäojien kun- antamilla ohjeilla on täsmennetty ja yksityiskoh- 11215: nostukset ja metsäteiden rakentamiset. Maan- taisesti kuvattu metsänparannuslaissa ja -asetuk- 11216: omistajat itse tai metsänhoitoyhdistykset toteut- sessa säädettyjä edellytyksiä, jotta metsänparan- 11217: tavat toimeksiannosta metsänparannushankkei- nushankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen 11218: lla tehtävät metsänuudistamis-, taimikonhoito-, tapahtuisi taloudellisesti ja tehokkaasti sekä 11219: metsänlannoitus-, pystypuiden karsinta- ja kulo- yhtenäisesti maan eri osissa. 11220: tustyöt. Metsäojitus- ja metsätiehankkeiden li- 11221: säksi metsälautakunnat hoitavat itse vain vähän Seuraavissa taulukoissa on esitetty metsänpa- 11222: muita metsänparannushankkeita. rannusvarojen (avustukset ja lainat) käyttö työ- 11223: Nykyisin metsänhoitoyhdistykset käyttävät lajeittain v. 1987-90 : 11224: 152 11225: 11226: 1987 1988 1989 1990 11227: 1 000 mk 11228: Valtionapu metsänparannustöihin: 11229: Metsänviljely 11230: - metsänparannuslaki ..................................... . 48 522 50 614 64 522 56334 11231: - Lapin laki .................................................... . 26 022 29 223 31 792 37931 11232: Luontaisen uudistamisen edistäminen .............. . 471 518 538 806 11233: Kulotus ............................................................ . 26 721 706 477 11234: Taimikonhoito 11235: - normaaliehtoinen ......................................... . 4 465 5 564 7 537 9 288 11236: -- työllisyysehtoinen ........................................ . 18 539 12 011 8 783 6 162 11237: Pystypuiden karsinta 11238: - normaaliehtoinen ......................................... . 24 3 822 4 642 2 874 11239: - ty~llisyyseJ:Itoinen ........................................ . 21 2 875 1 512 1 364 11240: Metsanlannmtus ............................................... . 4 540 9 314 3 075 2 151 11241: Metsäojitus ...................................................... . 7 125 9 067 7 695 6 673 11242: Kunnostusojitus ............................................... . 62 1 279 2 752 4 264 11243: Metsätien tekeminen ........................................ . 16 934 18 186 15 896 16901 11244: Alueellinen suunnittelu ..................................... . 192 458 408 533 11245: Tilapäinen työnjohto Ja suunnitteluapulaiset 11246: yms. 11247: - metsänparannuslaki ..................................... . 50 599 55 312 57 226 68 489 11248: -- Lapin laki .................................................... . 4 683 5 315 5 816 8 509 11249: Yhteensä: 11250: -- metsänparannuslaki ..................................... . 151 327 169 283 174 883 175 783 11251: --- Lapin laki .................................................... . 30 897 34 996 38 016 46973 11252: Kaikki yhteensä ............................................... . 182 224 204 279 212 899 222 756 11253: 11254: Metsänparannuslainat: 1 000 mk 11255: Metsänviljely 11256: -- metsänparannuslaki ..................................... . 16 487 12 167 12 286 14 606 11257: -- Lapin laki ................................................... .. 11258: Luontaisen uudistamisen edistäminen .............. . 50 26 89 157 11259: Kulotus ............................................................ . 26 201 462 579 11260: Taimikonhoito 11261: - normaaliehtoinen ......................................... . 15 057 10 899 12 466 26 613 11262: --- työllisyysehtoinen ........................................ . 11263: Pystypuiden karsinta 11264: --- normaaliehtoinen ......................................... . 1 258 2 599 4 008 11265: -- ty~llisyyseJ:Itoinen ........................................ . 11266: Metsanlanno1tus ............................................... . 27 528 12 647 7 333 12 315 11267: Metsäojitus ...................................................... . 29 962 25 949 17 891 16 799 11268: Kunnostusojitus ............................................... . 274 6 350 14 898 27 010 11269: Metsätien tekeminen ........................................ . 79 046 81 210 74 111 83 921 11270: Alueellinen suunnittelu ..................................... . 11271: Tilapäinen työnjohto ja suunnitteluapulaiset ym 11272: - metsänparannuslaki ..................................... . 11273: --Lapin laki .................................................... . 11274: Yhteensä: 11275: - metsänparannuslaki ..................................... . 168 431 150 707 142 135 186 008 11276: - Lapin laki ................................._.._.. _.. _ 11277: ..._.._.. _.. _..._.._ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 11278: Kaikki yhteensä ............................................... . 168 431 150 707 142 135 186 008 11279: 153 11280: 11281: Metsänparannusvarojen käy- hallintaa sekä työ- ja suunnittelumenetelmien 11282: t ö n v a 1 v o n t a. Metsänparannusvarat ovat jatkuvaa seurantaa, kehittämistä, koulutusta ja 11283: tilitysvaroja, jotka metsähallitus (1.3.1991 lukien neuvontaa. 11284: maa- ja metsätalousministeriö) on asettanut met- - Metsänhoitohankkeissa työn laatuun on 11285: sälautakuntien käyttöön tilitystä vastaan. Met- kiinnitettävä entistä enemmän huomiota varsin- 11286: sälautakunnat tekevät kuukausittain tilityksen kin pystypuiden karsinta- ja metsänuudistamis- 11287: varojen käytöstä. Tilitysten tarkastuksen avulla hankkeissa. Toisaalta epäonnistuneiden metsän- 11288: metsähallitus on valvonut metsänparannusvaro- viljelyhankkeiden uusiminen kokonaan valtion 11289: jen käytön laillisuutta ja oikeellisuutta. Tarkas- varoin metsänparannuslain 14 §:n mukaan ei ole 11290: tuksessa on keskitytty tilinpidollisesti tärkeim- omiaan kannustamaan mahdollisimman tarkoi- 11291: pien ja muutamien asiallisesti ajankohtaisten tuksenmukaisen uudistamisketjun valintaan. Se 11292: asioiden tarkempaan tutkimiseen, koska täysin ei myöskään turvaa työn tuloksia ensivaiheissa 11293: kattava tositetarkastus ei ole mahdollista eikä eikä toisaalta auta säästämään kustannuksissa. 11294: tarkoituksenmukaista. Havaituista virheistä on Metsänparannuslain 14 §:n mukaan rahoitetta- 11295: välittömästi ilmoitettu ao. metsälautakunnalle ja vien hankkeiden suunnitteluun tulisikin kiinnit- 11296: seurattu, että tarvittavat oikaisut on tehty seu- tää erityistä huomiota, jotta kohdevalinnat olisi- 11297: raavien tilitysten yhteydessä. vat asiallisia ja säädösten mukaisia. 11298: Tilitysten tarkastus on lähinnä jälkikäteisval- - Kun otetaan huomioon metsänparannus- 11299: vontaa. Ennakkovalvontaa metsähallitus on hankkeiden, kuten metsänuudistamisen, kulo- 11300: tehnyt tarkastamaHa metsänparannusasetuksen tuksen, taimikonhoidon ja pystypuiden karsin- 11301: 13 §:n mainitsemissa tapauksissa metsälautakun- nan, suuri määrä, niiden pienuus ja alhaiset 11302: tien päätöksiä, jotka on tullut alistaa metsähalli- keskimääräiset toteuttamiskustannukset, on 11303: tuksen vahvistettavaksi. Metsälautakunnat ovat hankkeiden suunnittelu-, rahoitus-, toteutus- ja 11304: voineet myös pyytää metsähallituksen etukäteis- tilitysmenettelyä lainan perintään ja panttioikeu- 11305: lausuntoa ennen jonkin metsänparannussuunni- teen liittyvine tehtävineen pidettävä erittäin työ- 11306: telman hyväksymistä. Metsähallitus on lisäksi läänä ja raskaana. Metsänparannuslain muutos- 11307: valitusviranomaisena päätöksiä tehdessään voi- ten (268/91) tarkoituksena onkin yksinkertaistaa 11308: nut valvoa ja tarkastaa metsälautakuntien met- metsänhoidollisten työlajien suunnittelu- ja to- 11309: sänparannussäädösten ja -ohjeiden tulkintaa. teuttamismenettelyä ja näin tehostaa metsälau- 11310: Asioita on ratkaistu paitsi perehtymällä asiakir- takuntien ja metsänhoitoyhdistysten henkilöstö- 11311: joihin myös tekemällä maastokäyntejä. voimavarojen käyttöä. 11312: Metsähallituksen suorittamat tarkastukset Hallituksen metsähallintoa koskevan lainsää- 11313: antavat viitteitä siitä, että toimintaa ja lainsää- dännön muuttamisesta tehdyn esityksen yleispe- 11314: däntöä edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää rusteluissa on muun ohella katsottu, että met- 11315: huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: sänparannushankkeiden suunnittelun keventä- 11316: - Koska metsälautakunnat, joille vastuu mistoimet merkitsisivät vakiinnuttuaan metsän- 11317: metsänparannusvarojen käytöstä viimekädessä parannussuunnitelmien laatimisen ja käsittelyn 11318: kuuluu, ovat antaneet ns. metsänhoidollisten vähentymistä vuosittain n. 40 000 suunnitelmal- 11319: hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja toteu- la. Tämä vähentäisi tarkoitukseen käytettävää 11320: tuksen valvonnan pääasiallisesti metsänhoitoyh- työpanosta vähintään sadalla työvuodella. 11321: distysten tehtäväksi, tulisi metsälautakuntien Metsäkeskus Tapio on valtiontilintarkastajil- 11322: ja metsänhoitoyhdistysten välillä olla selvä le antamassaan lausunnossa pitänyt arviota liian 11323: sopimus tehtävien hoidosta ja vastuun jakami- suurena, koska metsänparannussuunnitelmia on 11324: sesta. Tapion mukaan laadittu vuosittain n. 40 000. 11325: - Metsänparannustoimintaa ja organisaatio- Suunnilleen puolet niistä on metsänomistajien 11326: ta kehitettäessä ja henkilöstöjärjestelyjä harkit- itsensä toteuttamia, joten suunnitelmien laadinta 11327: taessa tulisi erityisesti metsäojitus- ja tiehank- vähentyy enintään tuolla määrällä, todennäköi- 11328: keissa ottaa huomioon ympäristön- ja vesiensuo- sesti vähemmän eli 5 000- 10 000 suunnitelmal- 11329: jeluun liittyvät seikat ja kustannustason kurissa la. Metsänomistajien itse toteuttamien hankkei- 11330: pitäminen. den osalta voidaan erillinen suunnitteluasiakirja 11331: - Siirtyminen uudisojituksesta kokonaisval- jättää tekemättä. Sen sijaan metsälautakuntien 11332: taiseen ojitusalueiden kunnostukseen edellyttää ja metsänhoitoyhdistysten palkkatyövoimin to- 11333: suunnitelmien ja toteutuksen parantamista, teuttamista metsänparannushankkeista laadi- 11334: metsänparannustöihin liittyvien erikoisseikkojen taan suunnitelmat normaalisti kuten ennenkin. 11335: 154 11336: 11337: M e t s ä 2 0 0 0 -o h j e 1 m a n m e t s ä n - tos, korjuun koneeliistuminen ja töiden laadusta 11338: parannukselle asettamat tavoit- huolehtiminen lisäävät neuvonnan ja koulutuk- 11339: t e e t. Tapion mukaan yksityismetsien puuvarat sen tarpeita, on edistämisorganisaatioiden Met- 11340: ovat viime vuosina voimakkaasti kasvaneet. säkeskus Tapion mielestä pystyttävä merkittä- 11341: Myös hakkuumahdollisuudet lisääntyvät 1990- vään toiminnan tehostamiseen. Myös metsä- 11342: luvulla 25 % 1980 -luvun tasosta. Yksityisten, luonnon ja ympäristöasioiden hoito tulee entistä 11343: samoin kuin muidenkin omistajien metsien pit- tärkeämmäksi ja vaatii aiempaa huomattavasti 11344: kän aikavälin hakkuumahdollisuudet ja metsän- enemmän myös voimavaroja. Metsätuhojen tut- 11345: hoitotöiden tarpeet on arvioitu talousneuvoston kimiseen ja ehkäisemiseen erikoistuvien henki- 11346: toimeksiannosta v. 1985 valmistuneessa Metsä löiden koulutus onkin metsälautakunnissa alka- 11347: 2000 -ohjelmassa. Metsä 2000 -seurantatoimi- massa. 11348: kunta tarkensi ohjelman tavoitteita vuoden 1989 Metsä 2000 -seurantatoimikunnan mukaan 11349: alussa jättämässään loppuraportissa. Ohjelma puuntuotantoa tulee kehittää siten, että metsä- 11350: on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousmi- teollisuuden investointitoiminnan edellytykset 11351: nisteriön asettaman toimikunnan uudelleen ar- pyritään turvaamaan. Tämän hetken suhdanne- 11352: vioitavana. Toimikunnan määräaika on vuoden näkymien perusteella hakkuumäärät kasvavat 11353: 1991 loppuun. lähivuosina Metsä 2000-ohjelman tavoitetta 11354: Metsä 2000 -ohjelman mukaan tulisi yksityis- vähemmän. 11355: metsien metsänhoitotöitä lisätä tällä vuosikym- Seuraavassa taulukossa on esitetty toteutu- 11356: menellä n. 60 % 1980 -luvun keskitasosta. On neet ja Metsä 2000-ohjelman edellyttämät val- 11357: todennäköistä, että metsänhoitotöiden lisäystar- tion tukeman metsänparannustoiminnan tavoit- 11358: ve tarkistetussa ohjelmassa tulee olemaan huo- teet yksityismetsissä sekä vuoden 1990 metsän- 11359: mattavasti toteutunutta suurempi. Kun saman- parannustöiden työohjelman mukaiset työmää- 11360: aikaisesti metsänomistajakunnan rakennemuu- rät: 11361: 11362: 1988 1989 1990 1995 11363: Toteu- Toteu- Tavoite Toteu- Tavoite 11364: tunut tunut tunut 11365: 1 000 ha 11366: Metsänuudistaminen + pellon metsitys ............. 42 39 41 40 46 11367: Kulotus ····························································· 1 1 3 1 3 11368: Taimikonhoito ·················································· 75 59 118 80 117 11369: Karsinta ···························································· 12 11 10 8 12 11370: Metsänlannoitus ................................................ 51 19 73 22 100 11371: Uudisojitus ........................................................ 53 32 43 26 15 11372: Metsäojien kunnostus ....................................... 12 29 67 36 111 11373: Metsätiet (1 000 km) ......................................... 2,2 1,9 2,3 1,6 1,8 11374: 11375: 11376: Metsänparannuslain mukainen metsänviljely taimikonhoitotöistä jää tilastojen ulkopuolelle, 11377: kattaa tällä hetkellä n. 40 % kaikesta metsänvil- ovat hoitorästit metsälautakuntatyöryhmän 11378: jelystä. Se on pystypuiden karsinnan ohella ai- mukaan uhkana metsiköiden taloudelliselle kas- 11379: noa metsänparannustyölaji, jossa on saavutettu vatukselle. Metsänparannusvaroin tehdyissä tai- 11380: Metsä 2 000-ohjelman mukaiset vuotuistavoit- mikonhoitotöissä on viime vuosina myös jääty 11381: teet Tämä johtuu lähinnä pellon metsityksen selvästi Metsä 2000 -ohjelman tavoitteista. Vuo- 11382: lisääntymisestä. Oma osuutensa on ollut myös den 1989 tavoitteesta saatiin toteutettua vain 11383: Pohjois-Suomen myrskytuhoillaja ns. Lapin lain puolet. Metsälautakunnat voivat vaikuttaa välil- 11384: mukaisella vajaatuottoisten metsien kunnostuk- lisesti neuvonnan tehostamisen kautta taimikon- 11385: sella. hoitotöille asetettujen tavoitteiden saavuttami- 11386: Taimikonhoitotöiden suoritemäärä on ollut seen. 11387: laskusuunnassa lähes koko 1980-luvun. Metsä Viime vuosina uudistusojituksissa on päästy 11388: 2000 -tavoitteen ja toteutuneen pinta-alasuorit- lähes Metsä 2000 -tavoitteisiin, mutta metsäojien 11389: teen välinen ero on jatkuvasti kasvanut. Vaikka kunnostuksessa ei ole ylletty riittäviin määriin. 11390: osa metsänomistajien omatoimisesti tekemistä Metsälautakuntatyöryhmän mukaan kunnostus- 11391: 155 11392: 11393: ojitusten tarve kasvaa voimakkaasti sitä mukaa suositukset ovat aiempia joustavampia toimen- 11394: kun 1960- ja 1970-lukujen suuret uudistusojituk- piteitä valittaessa. Suurimpana haasteena on 11395: set tulevat kunnostusvuoroon. Metsä 2000 -oh- suositusten soveltaminen eli kuinka saada met- 11396: jelman vuotuinen kunnostusojitustavoite on sänomistajat, puun korjaajat sekä metsänhoito- 11397: 1990-luvulla yli 100 000 ha. Kunnostusojitukset työtä tekevät omaksumaan ne käytännössä. 11398: tulisi metsänhoidollisten ja vesitaloudellisten Tapion aloitteesta metsälautakunnat ovat teh- 11399: syiden takia tehdä ajallaan, koska seurauksena neet työn laadun tarkastuksia mm. yksityismet- 11400: ovat muuten suuret taloudelliset menetykset. sälain valvontaan liittyen. Tulokset ovat olleet 11401: Kunnostusojitustarpeet ovat suurimmat Keski- esim. korjuuvaurioiden osalta osittain hälyttä- 11402: ja Pohjois-Pohjanmaalla. v_iä, minkä vuoksi on päätetty jatkaa tarkastuk- 11403: Metsäteiden rakentamisessa on ylletty viime sia. 11404: vuosina melkein Metsä 2000 -ohjelman tavoittei- Tapion uudet metsänhoitosuositukset sovel- 11405: siin. Kertomusvuoden tienrakennusmäärä olin. tuvat myös rantametsien käsittelyyn. Erityisesti 11406: 1 700 km. Vanhojen teiden perusparannus vaati- rantametsiä koskevat kohdat on koottu myös 11407: si kuitenkin tavoitteen nostamista 2 300 km:iin. valtioneuvoston rantojensuojeluohjelman liit- 11408: Metsäteitä on tähän mennessä rakennettu yh- teeksi. 11409: teensä 46 000 km ja työtä on arvioitu olevan Yksityismetsälain noudattamisen valvontaan 11410: jäljellä vielä n. 34 000 km. metsälautakunnat käyttävät n. 5% voimavarois- 11411: Metsä 2000 -ohjelman uusimisen yhteydessä taan elin. 80 henkilötyövuotta. Valvonnassa ha- 11412: mahdollisesti tehtävät tavoitteiden tarkistukset vaitut metsänhävitystapaukset ovat viime vuosi- 11413: sekä niihin liittyvä metsänparannusrahoituksen na tulleet melko harvinaisiksi, ja niiden perus- 11414: määrä vaikuttavat metsälautakuntien työpanos- teella on katselmuksia pidetty vuosittain n. 20. 11415: tarpeeseen. Nykyisen Metsä 2000 -ohjelman Metsänomistajille ja hakkuuoikeuden omistajille 11416: tavoitteiden saavuttaminen vaatisi huomattavia on annettu leimausten ja hakkuiden korjauske- 11417: lisäresursseja. hotuksia vuosittain 600--800, mikä viittaa sii- 11418: hen, että ilman lainvalvontaa metsänhävitysten 11419: M e t s ä n h o i t o-o h j e e t j a -s u o s i - määrä nousisi. Maa- ja metsätalousministeriön 11420: t u k s e t. Yksityismetsälain (817 /87) 3 §:n ja yk- mukaan tulevaisuudessa on tarkoituksenmukais- 11421: sityismetsäasetuksen (537 /67) 1 §:n perusteella ta siirtää lainvalvonnan painopistettä hakkuiden 11422: keskusmetsälautakunnat (metsäkeskukset) ovat valvonnasta uudistamisvelvoitteen noudattami- 11423: v. 1989 antaneet metsälautakunnille ohjeita yksi- sen valvontaan. 11424: tyismetsälain noudattamisen valvontaa varten. Metsien käsittelyssä ja toisaalta yksityismet- 11425: Metsälautakunnat ovat eräin osin täydentäneet sälain soveltamisessa on syntynyt ongelmia kaa- 11426: näitä ohjeita omilla, paikalliset tarpeet huo- voitusalueilla sijaitsevien metsien, eri syistä suo- 11427: mioon ottavilla ohjeillaan. Keskusmetsälauta- jelluiksi suunniteltujen metsien ja puun koneelli- 11428: kunnat antoivat myös v. 1989 metsänhoitosuosi- sen korjuun aiheuttamien vaurioiden osalta. 11429: tukset, jotka on tarkoitettu metsäammattimies- Edellä mainittu laki yksityismetsälain muuttami- 11430: ten avuksi ja tueksi. Näillä ei kuitenkaan ole sesta tuo tärkeimmiltä osin ratkaisun kaava- 11431: oikeudellisia vaikutuksia. Metsänhoitosuosituk- alueiden kannalta, koska yksityismetsälakia ei 11432: silla pyritään mahdollisimman hyvään metsän- enää niiden kohdalla sovelleta lukuun ottamatta 11433: hoitoon, jolla turvataan korkea ja taloudelli- maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita. 11434: sesti arvokas puuntuotanto sekä monipuolinen Suojeltavien yksityismetsien osalta maa- ja 11435: ja terve metsäluonto. metsätalousministeriö on todennut, että huono 11436: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan eril- tiedonkulku on aiheuttanut vaikeuksia eri viran- 11437: listen ohjeiden ja suositusten antaminen selkeytti omaisten, metsänomistajien, luonnonsuojelu- 11438: aiempaa tilannetta, jossa metsän säilyttämiseen väen ja metsälautakuntien välille. Myös asioiden 11439: tähtäävät yksityismetsälain soveltamisohjeet ja viivästyminen ja korvauskysymysten epävar- 11440: metsänhoidon edistämiseen tarkoitetut ohjeet oli muus ovat omalta osaltaan aiheuttaneet hanka- 11441: osin yhdistetty. Tilanne johti jossain määrin luuksia. 11442: suuren yleisön, metsänomistajien ja osin myös Koneellisen korjuun aiheuttamien vaurioiden 11443: metsäammattimiesten piirissä epäselvään ku- osalta asia on kaksitahoinen. Ensisijaisesti on 11444: vaan yksityismetsälain metsän käsittelylle asetta- luonnollisesti pyrittävä estämään vaurioiden syn- 11445: mista rajoitteista ja velvoitteista. tymistä leimikoiden suunnittelijoita ja koneura- 11446: Metsäkeskus Tapion mukaan uudet ohjeet ja koitsijoita kouluttamalla ja ehkä myös muutta- 11447: 156 11448: 11449: mallapuukaupan sopimusehtoja. Yksityismetsä- luvien tehtävien hoitoa ja hallinnollisia järjestelyjä 11450: lain täytäntöönpanon kannalta tulee valvoa, tulisi voida yksinkertaistaa ja valtiolle aiheutuvia 11451: täyttyvätkö metsänhävityksen tunnusmerkit. kustannuksia vähentää. 11452: Lainvalvontaohjeita tulee mahdollisesti tarkis- Valtiontilintarkastajat pitävät jatkuvaa ja jär- 11453: taa. kiperäisiä metsänparannustoimintaa tärkeänä 11454: Yksityismetsätalouden hallintoa on kehitetty metsiemme kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi 11455: viime vuosina voimakkaasti. Piirimetsälautakun- ja edistämiseksi. Metsänparannustoiminnan ke- 11456: nat ja metsänparannuspiirit on yhdistetty metsä- hittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota 11457: lautakunniksi. Metsälautakuntien organisaatiora- työn tuottavuuden parantamiseen ja mahdollisim- 11458: kenne ja johtamisjärjestelmät on uudistettu ja man taloudellisten työ- ja suunnittelumenetelmien 11459: kiinnitetty huomiota menetelmien kehittämiseen luomiseen, mikä vaatii toiminnan jatkuvaa seuran- 11460: ja tuottavuuden parantamiseen. taa, henkilöstön koulutusta, tehokkaampaa neu- 11461: Vuonna 1991 voimaan tulleet metsälainsäädän- vontaa ja kustannusten kurissa pitämistä. 11462: nön muutokset ovat edelleen selkiyttäneet yksi- Valtiontilintarkastajat katsovat, että koska 11463: tyismetsätalouden hallintoa. Keskushallinnon metsänhoitoyhdistykset hoitavat pääasiallisesti 11464: muuttaminen kaksiportaiseksi on merkinnyt maa- metsänparannustoiminnan ns. metsänhoidollisten 11465: ja metsätalousministeriön aseman ja vastuun ko- hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja toteutuk- 11466: rostumista. Järjestely on selventänyt metsäkes- sen valvonnan, metsälautakuntien ja metsänhoito- 11467: kusten asemaa yksityismetsätalouden asiantunti- yhdistysten välillä tulee olla selvä sopimus tehtä- 11468: ja- ja suunnitteluorganisaationa. Hallinnon ja vien hoidosta ja vastuun jakamisesta. Metsälauta- 11469: menettelytapojen uudistukset mahdollistavat myös kuntien tulee kuitenkin viime kädessä vastata 11470: metsälautakuntien toiminnan tehostamisen ja metsänparannusvarojen mahdollisimman tehok- 11471: kehittämisen jatkamisen. Muun muassa metsän- kaasta ja taloudellisesta käytöstä sekä huolehtia 11472: parannushankkeiden suunnittelun keventäminen siitä, ettei varoja käytetä säädösten vastaisesti. 11473: merkitsee, että suunnitelmien laatimiseen ja käsit- Valtiontilintarkastajien mielestä Metsä 2000 11474: telyyn käytettävä työpanos vähenee huomattavas- -ohjelmaan kirjatut tavoitteet metsänhoidon tasos- 11475: ti. ta on ennakkoluulottomasti arvioitava uudelleen, 11476: Valtiontilintarkastajat toteavat, että metsähal- koska nykytilanteessa tuskin on mahdollista lisätä 11477: lintoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta valtion varoja metsien hoitoon ja perusparannuk- 11478: tehdyn hallituksen esityksen yleisperusteluissa on siin. Nykyistenkin metsänparannusvarojen käyt- 11479: metsänparannussuunnitelmien keventämistoimien töä tulee tarkastella kriittisesti ja suunnata niitä 11480: katsottu merkitsevän vakiinnuttuaan metsänpa- nykyistä tarkemmin. Matalakorkoisten metsän- 11481: rannussuunnitelmien laatimisen ja käsittelyn vähe- parannuslainojen myöntämiseen tulee suhtautua 11482: nemistä n. 40 000 suunnitelmalla. Metsäkeskus erityisen harkitusti ja varmistua siitä, ettei niitä 11483: Tapio on valtiontilintarkastajille antamassaan käytetä väärin. Rahoitettavia työlajeja olisi syytä 11484: lausunnossa katsonut suunnitelmien laadinnan vähentää ja ohjata varoja kohteisiin, joilla turva- 11485: vähentyvän todennäköisesti vain 5 000~ JO 000 taan metsän laatuja korjuukustannusten taloudel- 11486: suunnitelmalla. Valtiontilintarkastajat edellyttä- lisuus. Valtion varoin tuetussa metsänparannustoi- 11487: vät, että tämä huomattava näkemysero metsänpa- minnassa tuleekin ensisijaisesti pyrkiä siihen, että 11488: rannushankkeiden keventämistoimien vaikutta- puuraaka-aine saadaan entistä taloudellisemmin 11489: vuudesta selvitetään tarkoin ja samalla tutkitaan, teollisuutemme käyttöön. 11490: onko hallitus antanut virheellistä tietoa kyseisessä Toimintaa kehitettäessä on ympäristön- ja ve- 11491: esityksessään eduskunnalle. siensuojeluun liittyvien seikkojen korostamiseen 11492: Valtiontilintarkastajat korostavat, että metsä- kiinnitettävä myös aiempaa enemmän huomiota. 11493: lainsäädännön uudistusten tarkoittamat menette- Esimerkiksi kunnostusojituksen, metsälannoituk- 11494: lytapojen ja kenttätason byrokratian keventämis- sen ja muun metsätalouden vesistöhaittoja tulisi 11495: mahdollisuudet metsänparannustoiminnassa ja vähentää. Muutoinkin on ensiarvoisen tärkeää 11496: metsien käytön valvonnassa on toteutettava viipy- asettaa metsätalouden tavoitteet ja kehittää met- 11497: mättä, jotta metsälautakuntien ja metsänhoitoyh- sätalouden menetelmät sellaisiksi, että ympäristö- 11498: distysten palvelutehtävien hoitoa voitaisiin tehos- vauriot ovat mahdollisimman vähäisiä ja että myös 11499: taa ja saada aikaan kustannussäästöjä. Menette- metsien muut käyttömuodot turvataan. Niinpä 11500: lytapojen yksinkertaistaminen vähentäisi myös metsien käsittelyssä tulee tehostaa ympäristön- 11501: metsänomistajiin kohdistuvaa hallinnollista rasi- suojelutavoitteita tukevien metsänhoito-ohjeiden 11502: tusta. Metsäverotuksessa metsälautakunnille kuu- ja -suositusten soveltamista ja valvontaa. 11503: 157 11504: 11505: 11506: 11507: 11508: Liikenneministeriön hallinnonala 11509: 11510: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- tai osaksi on tien vaikutuspiiriin katsottavalla 11511: kastuksen liikenneministeriössä 19.4.1991 ja alueella, on velvollinen tieosakkaana osuutensa 11512: Posti- ja telelaitoksessa 24.5.1991. mukaan tien tekemiseen ja kunnossapitoon. 11513: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat Tienpitovelvollisuus jaetaan tieosakkaiden kes- 11514: käsitelleet yksityisten teiden rakentamiseen liit- ken sen hyödyn mukaan, jonka tien kullekin kat- 11515: tyviä kysymyksiä, kuorma-autoalan kilpailuedel- sotaan tuottavan. Käytännössä ne, joilla on tien 11516: lytyksiä, Valtionrautateiden ja Posti- ja telelai- pysyvä käyttöoikeus, vastaavat yksityisten tei- 11517: toksen toimintaa v. 1989 ja 1990, Valtionrauta- den pidon kustannuksista kuitenkin vain osit- 11518: teiden paikanvarausjärjestelmää ja teletoimin- tain, sillä sekä valtio että kunnat avustavat 11519: nan kehittämistä sekä liikelaitoslain uudistamis- teiden kunnossapidossa ja tekemisessä. 11520: tarvetta. Yksityistielain 13. lukuun sisältyvät säännök- 11521: Liikenneministeriöön tehdyn tarkastuskäyn- set tienpidon valtion- ja kunnanavustuksesta. 11522: nin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan kes- Avustusta voidaan antaa lain 93 §:n mukaan 11523: keistä toimintaa kertomusvuonna, EY- lainsää- sekä tien kunnossapitoon että lain 94 §:n mu- 11524: dännön suomentamista, Autorekisterikeskuksen kaan tien tekemiseen. Avustusta voivat antaa 11525: toimintaa sekä tie- ja vesiliikenteen turvallisuut- sekä kunnat että valtio. Yksityistielain ja kun- 11526: ta parantavia toimenpiteitä. nallislain (953/76) mukaisten avustusten lisäksi 11527: voidaan tien tekemiseen myöntää avustuksia 11528: myös työllisyyslain (275/87), metsänparannus- 11529: Liikenneministeriö lain (140/87) sekä maatilalain (188/77) nojalla. 11530: Kertomusvuoden jälkeen 1.1.1991 voimaan tul- 11531: Yksityisteiden avustusjärjestelmä. Y l e i s t ä . lut maaseutuelinkeinolaki (1295/90) on korvan- 11532: Voimassa olevassa lainsäädännössä eroteliaan nut maatilalain vastaavat säännökset. 11533: yleiset tiet ja yksityiset tiet. Yleisistä teistä anne- Yksityistielain mukaan valtion varoista anne- 11534: tun lain (243/54) mukaan yleiset tiet ovat sellaisia taan vuosittain avustusta sellaisen yksityisen tien 11535: teitä, jotka on luovutettu yleisen liikenteen käyt- kunnossapitoon, jonka hoitamista varten on 11536: töön ja joiden kunnossapidosta huolehditaan perustettu tiekunta ja jolla on paikkakunnalla 11537: joko niin, että valtio vastaa kustannuksista huomattava liikenteellinen merkitys tai joka on 11538: (maantiet) tai että kustannukset jakaantuvat tarpeellinen pysyvän asutuksen päätienä. Kerto- 11539: valtion ja kuntien kesken (paikallistiet). Yksityi- musvuonna oli avustuksiin varattu momentilta 11540: sistä teistä annetun lain (358/62) mukaan yksi- 31.24.50 104 Mmk, johon saatiin 12,7 Mmk:n 11541: tyistie on tie, jota ei ole luovutettu yleisen liiken- ylityslupa. Vuonna 1989 avustus oli 100 Mmk 11542: teen käyttöön ja jonka kunnossapitämisestä ei (ylityslupa 5,7 Mmk) ja v. 1988 95 Mmk (ylitys- 11543: huolehdita julkisena tehtävänä. lupa 2,4 Mmk). 11544: Tarkkoja selvityksiä yksityisten teiden mää- Yksityistielain mukaan kunnan varoista voi- 11545: rästä ei ole tehty. Vuonna 1982 tehdyn arvion daan antaa avustusta asemakaava- tai rakennus- 11546: perusteella autolla-ajokelpoisia yksityisteitä olisi kaava-alueella olevan yksityisen tien kunnossa- 11547: tuolloin ollut n. 120 000 km. Käytännössä yksi- pitoon. Avustusta voidaan antaa kunnan alueel- 11548: tyisteiden määrä on huomattavasti suurempi. la sijaitsevan muun yksityisen tien kunnossapi- 11549: toon mikäli 11550: Y k s i t y i s t i e l a i n m u k a i n e n a v u s- ~~ tietä käytetään yleisesti muuhunkin liiken- 11551: t u s j ä r j e s te l mä. Yksityistielain mukaan teeseen kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin 11552: jokainen, joka on saanut oikeuden yksityiseen kuljetuksiin 11553: tiehen tai jonka omistama kiinteistö kokonaan - tien varrella on huomattavasti asutusta 11554: 158 11555: 11556: - tietä käytetään säännöllisesti tapahtuviin sä samaan kohteeseen suoritettavan muun val- 11557: henkilöiden tai elinkeinotoiminnan kannalta tionavun kanssa ylittää asianomaista valtion- 11558: tärkeiden tavaroiden kuljetuksiin apuhanketta koskevissa erityissäännöksissä tai 11559: tie on kunnan syrjäisen asutuksen yhdystie -määräyksissä säädettyä tai määrättyä taikka 11560: tai muutoin vahvistettua tällaisen hankkeen val- 11561: tie on näihin teihin rinnastettavissa. tionavun enimmäismäärää. Kertomusvuonna oli 11562: Kunnallislain 5 §:n mukaan kunnan asiana on momentilta 34.50.62 varattu 1,89 Mmk valtion- 11563: hoitaa itsehallintoansa kuuluvat ja sille laissa avustuksiin yksityisten teiden tekemiseen. Edelli- 11564: erikseen säädetyt tehtävät. Tämän säännöksen senä vuonna määrä oli 2,62 Mmk ja sitä ennen 11565: nojalla kunnat avustavat vaihtelevasti sellaisia 5,6 Mmk. 11566: yksityisiä teitä, joiden avustaminen ei ole mah- Metsänparannuslain mukaan metsänparan- 11567: dollista yksityistielain nojalla. nusvaroja osoitetaan mm. metsätien tekemistä 11568: Nykyään lähes kaikki kunnat myöntävät varten. Lain mukaan metsätien tekemiseen sisäl- 11569: avustuksia yksityisten teiden kunnossapitoon. tyy myös metsätien perusparannus sekä metsä- 11570: Avustusten suuruus sekä avustettavien teiden tiehen liittyvän tai metsätaloudessa tarpeellisen 11571: määrä vaihtelee kunnittain. Tie- ja vesirakennus- erillisen varastoalueen ja pudotuspaikkaan vie- 11572: hallituksen v. 1988 tekemän tienpitojärjestelmän vän tien rakentaminen tai perusparannus. Met- 11573: kehittämistä koskevan selvityksen mukaan kun- sänparannuslain mukaan valtion lopullisiksi 11574: nat käyttivät v. 1986 yksityisten teiden kunnos- menoiksi jäävät tiehankkeen kustannukset, jot- 11575: sapidon avustamiseen 118 Mmk. ka aiheutuvat suunnittelusta ja työnjohdosta 11576: Yksityistielain mukaan valtion varoista voi- samoin kuin tietoimituskustannukset ja maa- 11577: daan vuosittain tulo- ja menoarvioon otetun aineslain edellyttämistä luvista ja tarkastuksista 11578: määrärahan rajoissa antaa avustusta sellaisen aiheutuvat kustannukset. Muiden kustannusten 11579: yksityisen tien tekemiseen, jota koskevien rahoittamiseksi voidaan metsänparannusvarois- 11580: asioiden hoitamista varten on perustettu tiekun- ta myöntää avustusta ja lainaa tai jompaa kum- 11581: ta tai jolla on paikkakunnalla huomattava lii- paa. Kertomusvuonna oli momentilta 30.58.44 11582: kenteellinen merkitys tai joka on tarpeellinen varattu metsäautoteiden rakentamiseen 16,9 11583: pysyvän asutuksen pääsytienä. Erityisistä syistä Mmk. Edellisenä vuonna määrä oli 15,9 Mmk ja 11584: valtionavustusta voidaan myöntää myös sellai- sitä ennen 18,2 Mmk. 11585: sen yksityisen tien tekemiseen, jota koskevien Maatilalain nojalla voidaan avustuksia myön- 11586: asioiden hoitamista varten ei ole perustettu tie- tää maatalousteiden tekemiseen. Kertomusvuo- 11587: kuntaa. Kertomusvuonna oli yksityisten teiden den jälkeen voimaan tullut maaseutuelinkeinola- 11588: tekemiseen varattu valtionapua 33 Mmk mo- ki on korvannut maatilalain säännökset. Maati- 11589: mentilta 31.24.51. Edellisenä vuonna määrä oli latalouden kehittämisrahaston varoista on maa- 11590: 30 Mmk ja sitä ennen 28 Mmk. talousteiden rakentamiseen käytetty varoja si- 11591: Samaan tapaan kuin kunnossapidon osalta ten, että kertomusvuonna määrä oli 5 Mmk, 11592: kunnan varoista voidaan antaa avustusta myös edellisenä vuonna 6,1 Mmk ja sitä ennen 8,8 11593: yksityisen tien tekemiseen. Kunnallislain 5 §:n Mmk. 11594: nojalla kunnat voivat avustaa myös sellaisten 11595: yksityisten teiden tekemistä, joiden avustaminen Yksityisteiden kustannusten 11596: ei ole mahdollista yksityistielain nojalla. Maini- j a k a a n t u m i n e n v a 1 t i o n, k u n t i e n 11597: tun tie- ja vesirakennushallituksen tekemän sel- ja kiinteistönomistajien kesken. 11598: vityksen mukaan kunnat avustivat yksityisten Edellä on jo viitattu tie- ja vesirakennushallituk- 11599: teiden tekemistä v. 1986 yhteensä 28 Mmk:lla. sen v. 1988 tekemään selvitykseen, jossa arvioi- 11600: Työllisyyslain mukaan valtion tulo- ja meno- tiin, miten paljon v. 1986 yksityisten teiden 11601: arvion työllisyysmäärärahoista voidaan osoittaa pidosta aiheutui kustannuksia. Koska uudem- 11602: tai myöntää tulo- ja menoarvion perustelun mu- paa selvitystä ei ole tehty, esitetään tässä koko- 11603: kaisesti määrärahoja valtion virastoille ja naiskuvan saamiseksi vuotta 1986 koskevat lu- 11604: laitoksille, kunnille ja kuntainliitoille sekä yksi- vut. 11605: tyisille ja yhteisöille mm. rakentamista ja perus- Selvityksen mukaan yksityisteiden kunnossa- 11606: parantamista koskeviin hankkeisiin. Työllisyys- pitoon annettiin valtionavustuksia ko. vuonna 11607: lain mukaan työllisyysmäärärahoista myönnet- 88 Mmk. Kunnat antoivat avustuksia samana 11608: tävä valtionapu mm. rakentamista tai peruspa- vuonna 118 Mmk ja kiinteistönomistajien osuu- 11609: rantamista koskevaan hankkeeseen ei saa yhdes- deksi kustannuksista jäi 150 Mmk. Näin yksi- 11610: 159 11611: 11612: tyisten teiden kunnossapitoon kului v. 1986 kirjat, pyytää tarpeen mukaan lisäselvityksiä ja 11613: yhteensä 356 Mmk. Saman selvityksen mukaan lähettää avustushakemukset ja niistä laaditun 11614: yksityisteiden rakentamisesta aiheutui kustan- lausuntoraportin lääninhallitukselle. Lääninhal- 11615: nuksia v. 1986 yhteensä 334 Mmk. Kustannuk- lituksen on ratkaistava mikäli mahdollista ennen 11616: set jakaantuivat siten, että valtiolta avustuksia huhtikuun loppua, annetaanko avustusta vai ei. 11617: tuli 96 Mmk, kunnilta 28 Mmk ja kiinteistön- Lääninhallituksen antamaan avustuspäätökseen 11618: omistajien osuus oli n. 210 Mmk, mistä suurin haetaan muutosta valittamalla KHO:een. Lää- 11619: osa aiheutui puunjalostusteollisuuden rakenta- ninhallituksen päätös on voimassa toistaiseksi, 11620: mista metsäteistä. ja tiepiiri toimii tämän jälkeen avustusten mak- 11621: Vuoden 1986 jälkeistä tilannetta ei ole tutkit- sajana ja valvojana. 11622: tu, koska on vaikea selvittää paitsi kuntien Avustusta tien rakentamiseen on haettava 11623: osuutta, niin ennen kaikkea kiinteistönomista- lääninhallitukselta hyvissä ajoin ennen töiden 11624: jien omaa osuutta. Kertomusvuonna valtion aloittamista. Tielautakunta ja tiepiiri antavat 11625: tulo- ja menoarvion kautta annettiin avustuksia asiasta lausuntonsa lääninhallitukselle. Jos edel- 11626: yksityisteiden kunnossapitoon ja rakentamiseen lytykset valtionavustuksen myöntämiseen ovat 11627: 160,7 Mmk. olemassa, lääninhallitus sisällyttää hakemuksen 11628: vuosittain liikenneministeriölle tehtävään esityk- 11629: V a 1 t i on avustusten h a k e m i ne n. seen valtionavustuksen myöntämiseksi. Läänin- 11630: Yksityisistä teistä annettuun asetukseen (690/62, hallitus toimittaa liikenneministeriölle osoitetun 11631: muut. 998/77) sisältyvät yksityiskohtaiset sään- esityksen hakemusasiakirjoineen vuosittain lo- 11632: nökset tien kunnossapidon ja tekemisen avusta- kakuun loppuun mennessä tiepiirille. Tiepiiri 11633: misesta. Sekä tien kunnossapidon että tekemisen liittää esitykseen oman lausuntonsa ja toimittaa 11634: avustamiseen annetun valtionavustuksen koko- asiakirjat edelleen tiehallitukselle. Tiehallituk- 11635: naismäärä saa asetuksen mukaan olla enintään sessa asiakirjat tarkastetaan ja suunnitelmista 11636: 80 %todellisista hyväksyttävistä kustannuksista. hankitaan tiehallituksen sisäiset lausunnot. 11637: Tien kunnossapidon avustusta on haettava Avustusesitykset kootaan koko maan käsittä- 11638: kirjallisesti siltä lääninhallitukselta, jonka alueel- väksi yhdistelmäksi. Tiehallitus antaa sitten 11639: la tie tai suurin osa siitä on. Hakemus on vuosittain joulukuun loppuun mennessä liiken- 11640: toimitettava tielautakunnalle toukokuun lop- neministeriölle lausuntonsa lääninhallituksen 11641: puun mennessä ennen sen kalenterivuoden al- esityksestä. Sen jälkeen liikenneministeriö osoit- 11642: kua, jolta valtionavustusta ensi kerran haetaan. taa käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa 11643: Hakemukseen on liitettävä selonteko tiestä ja tarvittavat varat avustettavia hankkeita varten ja 11644: sen osakkaista, tien kunnossapidosta laadittu palauttaa hakemusasiakirjat lääninhallitukselle 11645: vuosikustannusarvio sekä kartta, johon on mer- päätöksentekoa varten. 11646: kitty hakemuksessa mainittu tie ja sen vaikutus- Avustuksia voidaan siis myöntää myös mui- 11647: alueen pysyvä asutus. Samanlaista menettelyä den lakien kuin yksityistielain nojalla. Yksityis- 11648: on noudatettava myös silloin, kun haetaan muu- tieasetukseen sisältyy säännös, jonka mukaan 11649: toksia tai tarkistuksia aiemmin annettuun pää- viranomaisen on ilmoitettava yksityisen tien 11650: tökseen. Avustusta haettaessa on käytettävä lii- tekemiseen tarkoitetun valtionavun myöntämi- 11651: kenneministeriön vahvistamia yksityistielomak- sestä asianomaiselle lääninhallitukselle, tiepiirille 11652: keita. sekä tielautakunnalle. 11653: Kunnan tielautakunnan tulee tarkastaa hake- Liikenneministeriön yksityistielain valtion- 11654: muksen asianmukaisuus ja tarvittaessa vaatia avustusjärjestelmän kehittämistyöryhmä on 11655: siihen täydennyksiä sekä hankkia asiasta tarvit- mietinnössään (Liikenneministeriön julkaisuja 5/ 11656: tavat lausunnot ja antaa oma lausuntonsa. 91) todennut, että avustuksia myöntävät viran- 11657: Lausunto tulee toimittaa tiemestaripiirille elo- omaiset eivät ole yleensä huolehtineet ilmoitus- 11658: kuun loppuun mennessä, jollei painavista syistä ten tekemisestä. 11659: muuta johdu. Tiemestaripiirin tulee tarkastaa 11660: hakemusasiakirjat ja lähettää ne lausuntonsa N y k y i s e n j ä r j e s t e 1 m ä n a r v o s- 11661: ohella tiepiirille. Tiepiirin on mikäli mahdollista t e 1 u a. Nykyistä avustusjärjestelmää on arvos- 11662: helmikuun loppuun mennessä annettava läänin- teltu mm. eduskunnan lausumissa ja kirjallisissa 11663: hallitukselle lausuntonsa avustuksen myöntä- kysymyksissä. Myös valtiontalouden tarkastus- 11664: misen edellytyksistä ja avustusprosentin suuruu- virasto on kiinnittänyt asiaan huomiota. A vus- 11665: desta. Tiepiiri tarkastaa saapuneet hakemusasia- tusjärjestelmää on selvitetty lisäksi eri ministe- 11666: 160 11667: 11668: riöiden asettamissa toimikunnissa ja työryhmis- teriö. Järjestelmä kuvaa hyvin sitä 1960- ja 1970- 11669: sä. luvulla vallalla ollutta hallintokulttuuria, jolle 11670: Arvostelu on kohdistunut mm. rahoitusjärjes- tehokkuus ja taloudellisuus eivät ehkä olleet tär- 11671: telmien ja käsittelyportaiden moninaisuuteen keimmät tavoitteet. Vielä niinkin myöhään kuin v. 11672: sekä teiden tekemisen koordinoinoin puutteelli- 1975 eräässä komiteanmietinnössä ehdotettiin 11673: suuteen. Lääninhallitusten ja tieviranomaisten eräiden yksityisteiden avustuksiin liittyvien tehtä- 11674: välistä tehtävänjakoa on pidetty huonona ja vien siirtoa lääninhallituksi/ta liikenneministeriöl- 11675: vaadittu asioiden siirtoa lääninhallituksilta tievi- le. 11676: ranomaisille. Raskaasta järjestelmästä huolimatta näyttää 11677: U u d i s t u s h a n k k e i t a. Yksityisten tei- siltä, että esim. säännös yksityisen tien tekemiseen 11678: den valtionavustusta koskevia uudistuksia on tarkoitetun valtionavustuksen myöntäneen viran- 11679: viime vuosina käsitelty eri ministeriöiden asetta- omaisen velvollisuudesta ilmoittaa avustuksen 11680: mien toimikuntien ja työryhmien mietinnöissä, myöntämisestä asianomaiselle lääninhallitukselle, 11681: mm. ympäristöministeriön v. 1987 valmistunees- tiepiirille sekä tielautakunnalle, on jäänyt käytän- 11682: sa työryhmän mietinnössä ja sisäasiainministe- nössä merkitystä vaille. Kuitenkin tämä säännös 11683: riön kertomusvuonna valmistuneessa mietinnös- on aivan keskeinen avustusten koordinoinnissa ja 11684: sä. valvonnassa. Liikenneministeriön tulee pikaisesti 11685: Liikenneministeriön asettaman yksityistielain laatia yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa 11686: valtionavustusjärjestelmän kehittämistyöryhmän ehdotukset tilanteen korjaamiseksi. 11687: mietinnössä on ehdotettu eräitä uudistuksia. Valtiontilintarkastajien mielestä nykyinen jär- 11688: Yksityistielain ja -asetuksen säännöksiä, jotka jestelmä on pikaisen uudistuksen tarpeessa. Val- 11689: koskevat valtionavustusten myöntämistä yksi- mistuneet selvitykset antavat kuitenkin aiheen 11690: tyisten teiden kunnossapitoon ja tekemiseen, on olettaa, ettei hallinto ole vielä valmis todellisiin 11691: ehdotettu muutettavaksi siten, että kunnossapi- uudistuksiin. Enää ei riitä pelkästään nykyjärjes- 11692: don osalta avustusehtoja lievennettäisiin ja täs- telmän hallintomenettelyn yksinkertaistaminen tai 11693: mennettäisiin. Ehdotuksen mukaan avustusta pienten tarkistusten azkaansaaminen, vaan järjes- 11694: voisi saada tietä varten, joka toimii jo yhden telmä on kokonaisuudessaan yksinkertaistettava 11695: pysyvästi asutun talouden pääsytienä vähintään ja tuotava lähemmäksi yksityisteiden käyttäjiä. 11696: yhden kilometrin matkalla. Nykyisin on avus- Koska yksityistieasiat ovat lääninhallitusten mui- 11697: tuksen saannin ehtona, että tie on vähintään hin tehtäviin nähden irrallisia eivätkä muutenkaan 11698: kolmen pysyvästi asutun talouden pääsytie. liity lääninhallitusten yleisiin tehtäviin, ne voidaan 11699: Hallintomenettelyjä ehdotettiin sekä kunnossa- siirtää kokonaan pois lääninhallituksilta. Sen si- 11700: pidon että tekemisen osalta kevennettäviksi ja jaan lääninhallitusten tulee yhdessä tieviranomais- 11701: tarkistettaviksi siten, että päätöksenteko siirret- ten kanssa edistää ja yhteensovittaa lääniensä 11702: täisiin lääninhallituksilta tiepiireille, jolloin lää- tieolojen yleistä kehittämistä. 11703: ninhallituksille jäisivät vain valitusviranomaisen Oikea viranomainen ratkaisemaan yksityisten 11704: tehtävät. teiden avustamista koskevat asiat on tiepiiri, jonne 11705: Myös kertomusvuoden jälkeen luovutetussa päätöksenteko tulisikin ensi vaiheessa siirtää. 11706: toisen parlamentaarisen liikennekomitean mie- 11707: tinnössä (KM 1991 :3) on käsitelty yksityisten Kuljetustaseen kehitys. Y 1e i s t ä. Maksuta- 11708: teiden valtionapukysymyksiä. Komitea ehdotti, seeseen kirjataan kaikki kotimaan ja ulkomaiden 11709: että tulisi selvittää, voitaisiinko yksityisten tei- väliset tavaroita, palveluksia, velkoja ja saatavia 11710: den valtionapujärjestelmä (160 Mmk) siirtää koskevat liiketoimet tietyn ajanjakson, yleensä 11711: kuntien vastuulle siirtämällä myös tätä vastaava kalenterivuoden, kuluessa. Maksutase jakaan- 11712: raha kuntien yleiseen valtionavustukseen. Komi- tuu vaihtotaseeseenja pääomataseeseen. Vaihto- 11713: tean mielestä yksityistiekysymykset ovat luon- tase on laskelma maan ulkomaankaupasta ja 11714: teeltaan paikallisia asioita ja niiden harkinta käsittää sekä tavaroiden että palvelusten viennin 11715: sopii parhaiten kuntatasolle. ja tuonnin. Vaihtotase jaetaan yleensä kauppata- 11716: Nykyinen yksityistielain avustusjärjestelmä on seeseen, kuljetustaseeseen, matkustustaseeseen, 11717: menettelyitään aivan liian kallis ja moniportainen. muihin palveluihin, tuotannontekijäkorvauksiin 11718: Avustusten myöntämistä varten on luotu raskas ja tulonsiirtoihin. Kuljetustaseesta, matkustusta- 11719: lausunto- ja tarkastusmenettely, joka päättyy lää- seestaja muista palveluista käytetään usein myös 11720: ninhallituksen antamaan päätökseen. Osin pää- termiä palvelutase. 11721: töksentekoon on kytketty myös liikenneminis- K u 1j e t u s t a s e e n 1a a d i n t a. Kulje- 11722: 161 11723: 11724: tustaseeseen, jossa tavaran vienti arvostetaan setta on tarkasteltu vuodelta 1989 ja kertomus- 11725: fob-arvoon eli sen arvoon vievän maan rajalla ja vuodelta, jonka osalta luvut ovat arvioita. Hen- 11726: tuonti cif-arvoon eli sen arvoon tuovan maan kilöliikenne on jaettu tässä vesi- ja lentoliikentee- 11727: rajalla, jolloin se sisältää tuonnin rahti- ja vakuu- seen ja tavaraliikenne taas meri-, lento- ja tielii- 11728: tuskustannukset, kirjataan tavarakauppaan liit- kenteeseen. 11729: tyvät rahti-, vakuutus- ja muut mahdolliset jake- Kuljetustase oli v. 1989 seuraava (vienti ja 11730: lupalvelut. Lisäksi siihen kuuluu matkustajien tuonti fob-arvon mukaan): 11731: kuljetus ja satamamaksut. Tavaraliikennetuloi- Tulot Menot Tase 11732: hin kirjataan suomalaisten ja ulkomailta aika- Mmk 11733: rahdattujen alusten ulkomaisten satamien väli- Henkilöliikenne ............... .. ........ 2 106 2 110 --4 11734: sistä ja vienti- ja tuontikuljetuksista saadut rah- 11735: titulot sekä ulkomaille aikarahdattujen suoma- Tietoliikenne ....... ...................... 242 268 -26 11736: laisten alusten aikarahtaustulot ja ulkomaisten Tavaraliikenne ....... ........ ........... 4 257 5 605 -1 348 11737: alusten ahtauskustannukset sekä muut satama- - meriliikenne ............. .. ... .... ... 3 257 4 954 -1697 11738: liikennetulot. - lentoliikenne ........................ 409 412 -3 11739: Ulkomaalaisten varustamoiden kuljetusten - tieliikenne ... ................... .. .... 402 121 281 11740: vakuutus suomalaisilta vakuutusyhtiöiltä kuu- - raideliikenne .. ..... ............... .. 189 55 134 11741: luu myös tulopuolelle. Se saadaan tuonnin cif- Tavaratuonnin vakuutukset 11742: arvosta prosenttiosuudella, joka koko 1980-lu- ulkomaisista yhtiöistä .............. . 63 --63 11743: vun on ollut 0,14. Kulupuolelle tulee vastaavas- Kuljetustase ............... ...... ... ... .. . 6 605 7 983 -1 378 11744: ti suomalaisten varustamoiden vakuutus ulko- 11745: maalaisilta vakuutusyhtiöiltä eli 0,06 % tuonnin Kuljetustase oli kertomusvuonna seuraava 11746: arvosta. (arvio): 11747: Henkilöliikenteeseen kirjataan vain ulkomais- 11748: ten matkustajien kuljetuksesta Suomen ja ulko- Tulot Menot Tase 11749: Mmk 11750: maiden välillä saadut matkalipputulot. Henkilöliikenne ......................... 2 420 2 503 -83 11751: Tavaraliikennetuloihin kirjataan nykyisin 11752: myös eräiden ulkomaille siirrettyjen, suomalais- Tietoliikenne ............................. 264 300 -36 11753: ten omistamien alusten Suomen ja ulkomaiden 11754: välisestä tavaraliikenteestä ansaitut rahtitulot. Tavaraliikenne .......................... 4 282 5 790 -1 508 11755: Suunnitteilla olevat uudet luokitukset suositta- - meriliikenne ......................... 3 119 5 140 -2021 11756: - lentoliikenne ........................ 447 459 -12 11757: vat, että erikseen tilastoidaan miehistön kanssa - tieliikenne ............................ 426 130 296 11758: sekä ilman miehistöä ulkomailta aikarahdatut - raideliikenne ........................ 290 61 229 11759: alukset. Tavaraliikennemenoihin kuuluvat ulko- 11760: maalaisille aluksille maksetut bruttorahtimaksut Tavaratuonnin vakuutukset 11761: sekä ulkomailta aikarahdattujen alusten aika- ulkomaisista yhtiöistä ............... 70 -70 11762: rahtimaksut. Kuljetustase .............................. 6 966 8 663 -1697 11763: 11764: Kuljetustaseen kehitys Vuonna 1989 kuljetustaseen vaje oli siten 11765: kertomusvuonna edelliseen 1 378 Mmk ja kertomusvuonna arviolta 11766: v u o t e e n v e r r a t t u n a. Tiedot liikennemi- 1 697 Mmk. Kertomusvuoden kuljetustaseen ke- 11767: nisteriön laatimaa vaihto- ja kuljetustasetta var- hitykseen vaikutti arvion mukaan kaksi vastak- 11768: ten saadaan Suomen Pankilta, Tilastokeskuksel- kaista tekijää. Ensinnäkin koko tuonnin vähene- 11769: ta, tullihallitukselta, Finnairilta, merenkulkuhal- minen vaikutti kuljetustaseeseen positiivisesti. 11770: litukselta, Ilmailulaitokselta ja Valtionrautateil- Nimenomaan tuontikuljetuksissa ulkomaisilla 11771: tä. kuljetusmuodoilla on suurempi markkinaosuus 11772: Kuljetustaseen arvo on tässä yhteydessä kotimaisiin kuljetusmuotoihin nähden kuin vien- 11773: muutettu fob-arvoon. Viralliset tilastot on yleen- tikuljetuksissa. Toisaalta kuljetustaseeseen vai- 11774: sä laadittu siten, että tuonti on cif-arvossa ja kutti negatiivisesti se, että kotimaiset kuljetus- 11775: vienti fob-arvossa, jolloin ne ovat osoittaneet muodot ovat menettäneet ulkomaankaupan 11776: ylijäämää. Kirjauskäytännön muutostarpeita on kuljetuksista markkinaosuuksia ulkomaisille 11777: selvitetty Kuljetus- ja matkustustasetyöryhmän kuljetusmuodoille niin henkilö- kuin tavaralii- 11778: mietinnössä (liikenneministeriön julkaisuja 28/ kenteessäkin. 11779: 89). Seuraavissa kolmessa taulukossa kuljetusta- Kuljetustase, fob-arvoon arvostettuna, oli v. 11780: 11781: 11 311011F 11782: 162 11783: 11784: 1985 ylijäämäinen 86 Mmk, mutta sen jälkeen se ten markkinaosuus oli 50,1 %ja viennin arvosta 11785: on ollut alijäämäinen, v. 1986 205 Mmk, v. 1987 54,6 %. Kertomusvuonna suomalaisten kuljetus- 11786: 299 Mmk ja v. 1988 825 Mmk. ten osuus teillä kuljetetun ulkomaan tavaralii- 11787: Kotimaisten kuljetusmuotojen markkina- kenteen arvosta laski arviolta 50,1 %:iin. Tuon- 11788: osuudet henkilö- ja tavaraliikenteestä v. 1989 ja nista arvioidaan suomalaisten kuljetusten osuu- 11789: kertomusvuonna (arvio) olivat seuraavat: den laskeneen 49,1 %:iin, mutta viennistä kasva- 11790: 1989 1990 neen 54,8 %:iin. Liikenneministeriön arvio tielii- 11791: % kenteen tavarankuljetusten taseen kehityksestä 11792: Henkilöliikenne 11793: - vesiliikenne ................................................ .. 65,1 61,2 kertomusvuonna perustuu vuoden 1989 rahtitu- 11794: -- lentoliikenne .............................................. . 63,0 60,0 lo- ja rahtimenotietoihin, joita on korjattu tava- 11795: Tavaraliikenne raliikenteen kasvusta ja markkinaosuuksien 11796: - meriliikenne ............................................... . 42,4 34,6 muutoksesta saaduilla tiedoilla. Tieliikenteen ta- 11797: - lentoliikenne ............................................... . 71,0 67,0 11798: - tieliikenne ................................................... . 51,9 50,1 varankuljetusten tase olisi tällöin 296 Mmk yli- 11799: jäämäinen. 11800: Suomalaisten alusten markkinaosuus Suomen Raideliikenteen tavaraliikennetulot ovat Val- 11801: ja ulkomaiden välisessä vesiliikenteessä henkilö- tionrautateiden transitoliikenteestä saamia tulo- 11802: kuljetusten osalta laski kertomusvuonna arviolta ja ja menot vaununkäyttömaksuja. Valtionrau- 11803: 61,2 %:iin, kun se v. 1989 oli vielä 65,1 %. Suo- tateiden transitoliikenteestä saarnat tulot olivat 11804: malaisilla koneilla lentoliikenteen henkilökulje- kertomusvuoden tammi-marraskuulta jo ar- 11805: tuksesta hoidettiin kertomusvuonna arvion violta 43,6% suuremmat kuin koko vuoden 1989 11806: mukaan 60 %, vuotta aiemmin 63 %. Markkina- transitoliikenteen tulot. Transitoliikenteen kas- 11807: osuuksien menetyksen vuoksi on kuljetustase vun johdosta tavaraliikenteen tase raideliiken- 11808: vuodesta 1989 ollut myös henkilöliikenteen osal- teen osalta on arvion mukaan 229 Mmk ylijää- 11809: ta alijäämäinen. Henkilöliikenteen vajeen arvioi- mäinen. 11810: daan kasvaneen kertomusvuonna 83 Mmk:aan. K u o r m a - a u t o a 1 a n k i 1 p a i 1 u- 11811: Tietoliikenteen tulot ja menot ovat kasvaneet e d e II y t y s te n p a r a n t a m i n e n. Kuor- 11812: muiden tulojen ja menojen mukaisesti. Sen ali- ma-autoalan kilpailuedellytyksiä on lyhyesti si- 11813: jäämä oli kertomusvuonna arviolta 36 Mmk. vuttu valtiontilintarkastajain kertomuksessa 11814: Tavaraliikenteen kuljetuksista Suomen ja vuodelta 1989 (s. 142). Kannanotossa todettiin, 11815: ulkomaiden välillä yli 80 %hoidetaan meriteitse. että suomalaista autokalustoa siirretään kaup- 11816: Suomalaisten alusten markkinaosuuden meri- palaivaston tavoin ulkomaille. Valtiontilintar- 11817: kuljetuksista arvioidaan kertomusvuonna olleen kastajat olivat sitä mieltä, että tällainen kehitys 11818: 34,6 %, kun se v. 1989 oli 42,4 %. Erityisen on syytä pysäyttää. Keinona tähän valtiontilin- 11819: jyrkästi laski suomalaisten alusten osuus tuonti- tarkastajat ehdottivat liikevaihtoveron palautta- 11820: kuljetuksissa, v. 1989 osuus oli 50,7% ja kerto- mista ulkomaanliikenteessä oleville kuorma- 11821: musvuonna arviolta 37,6 'Yo. Vientikuljetuksien autoille. 11822: markkinaosuus kasvoi arvion mukaan Suomalaisten kansainvälistä liikennettä har- 11823: 30,1 %:iin, kun se v. 1989 oli 29,8 %. Markki- joittavien yrittäjien markkinaosuus on viime 11824: naosuuksien menetyksen johdosta meriliiken- vuosina pienentynyt huomattavasti. Yhtenä tär- 11825: teen taseen vaje kasvaisi tällöin arviolta 2 021 keimpänä syynä on liikenneministeriön mielestä 11826: Mmk: aan. maamme liikevaihtoverotus, joka on saattanut 11827: Lentoliikenteen tavarankuljetusten osalta suomalaisen kaluston verotuksellisesti arvonlisä- 11828: ovat suomalaiset koneet menettäneet markkina- verotusta soveltavia kilpailijamaita huonompaan 11829: osuuttaan. Vuonna 1989 Suomen ja ulkomaiden asemaan. 11830: välisestä tavaraliikenteestä ilmateitse kuljetettiin Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioon on 11831: 71 % suomalaisilla koneilla. Kertomusvuonna momentille Hyvitys ulkomaanliikenteen maan- 11832: markkinaosuus laski arviolta 67 %:iin. Vajeen tie- ja rautatiekaluston liikevaihtoverosta 11833: arvioidaan kasvaneen näin 3 Mmk:sta 12 (31.99.44) myönnetty 20 Mmk. Momentin pe- 11834: Mmk:aan. rustelujen mukaan hyvityksen määrä on enin- 11835: Myös tieliikenteen tavarankuljetuksissa on tään 75% kaluston hankintaan tai vuokraukseen 11836: kotimainen markkinaosuus pienentynyt. Vuon- sisältyvästä liikevaihtoverosta. 11837: na 1989 oli suomalaisten kuljetusten markkina- Ulkomaisilla liikenteenharjoittajilla on myös 11838: osuus 51,9% teillä kuljetetun ulkomaan tavara- toinen verotukseen liittyvä kilpailuetu. Tällä 11839: liikenteen arvosta. Tuonnin arvosta suomalais- hetkellä ulkomaisessa kuorma-autossa saa käyt- 11840: 163 11841: 11842: tää polttoaineena vähän verotettua kevyttä polt- minen arviolta 600 Mmk:lla. Lisäksi n. 1 000 11843: toöljyä, kun taas suomalaisessa kalustossa tämä merenkulkijan arvioidaan menettävän uloslipu- 11844: ei ole mahdollista. tuksen takia työpaikkansa. 11845: Liikenneministeriön julkaisussa (42/90) Suo- Kuljetustase on kehittynyt yhä huonompaan 11846: men kuorma-autoliikenteen kilpailukyky Poh- suuntaan viime vuosien aikana, vaikka siihen on 11847: joismaiden ja manner-Euroopan liikenteessä kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kuljetusta- 11848: vertailtiin Suomen ja eräiden muiden maiden seen uusi tilastointitapa antaa tilanteesta aiempaa 11849: kuorma-autoliikenteen harjoittajien keskinäistä selkeämmän kuvan. Valtiontilintarkastajat pitä- 11850: kilpailukykyä ja kustannusrakennetta. vät tärkeänä, että kuljetustaseen kehitystä seura- 11851: Tämän selvityksen mukaan Pohjoismaiden taan tiiviisti ja valmistellaan kaikkia tarvittavia 11852: liikenteessä suomalaisen kaluston vuosikustan- toimia, joilla sitä voidaan parantaa. 11853: nukset olivat 782 000 mk, ruotsalaisen 683 000 Eurooppalainen tavoite on luoda kuljetusalalle 11854: mk ja norjalaisen 550 000 mk. Suomalaisen ka- sisäiset yhteismarkkinat. Tämä edellyttää Suo- 11855: luston kustannukset olivat siten 15 % ruotsalai- melta erityistoimia kilpailukykymme ja omien 11856: sen kaluston kustannuksia ja 41 % norjalaisen kuljetusyhteyksiemme parantamiseksi. Tällaisilla 11857: kaluston kustannuksia suuremmat. toimilla on kiire, koska Euroopan muut valtiot 11858: Manner-Euroopan liikenteessä suomalaisen suostuvat yhteistoimintaan vain vastavuoroisuu- 11859: kaluston kustannukset olivat 754 000 mk, tans- den pohjalta. Suomen on saatava oma kuljetustoi- 11860: kalaisen 602 000 mk, saksalaisen 646 000 mk ja mintansa kilpailukykyiseksi, jotta ulkomailta tule- 11861: alankomaalaisen 608 000 mk. Suomalaisen ka- vaan haasteeseen voidaan vastata. 11862: luston kustannukset olivat siten 25 % tanskalai- Kertomusvuoden jälkeen on valmisteltu toimia, 11863: sen, 17 % saksalaisen ja 24 % alankomaalaisen joilla on tarkoitus estää kauppalaivastomme siir- 11864: kaluston kustannuksia suuremmat. Vertailu tyminen pois Suomesta. Tilanteen parantuminen 11865: perustui kertomusvuoden kesäkuun kustannus- riippuu paljolti siitä, kuinka paljon suomalaiset 11866: tasoon. varustamot hankkivat uusia aluksia ja miten rah- 11867: Kauppalaivaston kilpailu- timarkkinat tulevaisuudessa kehittyvät. Tärkeää 11868: k y v y n p a r a n t a m i n e n. Kauppalaivaston on kuitenkin luoda suomalaiselle kauppalaivastol- 11869: kehitystä käsiteltiin myös em. kertomuksessa (s. le samanlaiset kilpailuedellytykset kuin muissa 11870: 142~ 147). Kannanotossaan valtiontilintarkas- maissa. 11871: tajat totesivat, että työntekijöiden määrän mu- Kuorma-autoliikenteessä on nähtävissä saman- 11872: kaan suomalaisille aluksille myönnettävät avus- laista kehitystä kuin meriliikenteessäkin. Tämän 11873: tukset eivät liene paras mahdollinen ratkaisu vuoksi on ryhdyttävä toimiin kuorma-autoliiken- 11874: ulosliputuksen estämiseksi, vaikka niitä voitai- teen kilpailuedellytysten parantamiseksi. jottei 11875: siinkin kokeilla tarkasti rajatun määräajan ra- siellä ajauduta sellaisiin ongelmiin, joita kauppa- 11876: joissa. Valtiontilintarkastajat totesivat, että olisi laivastollamme nyt on. 11877: saatava aikaan pysyvä ratkaisu, jolla ulosliputus 11878: voitaisiin pysäyttää. Uuden alusrekisterin perus- Ilmailuhallinto. Lainsäädäntö. Kerto- 11879: taminen olisi yksi mahdollinen ratkaisu. musvuoden syksyllä hallitus antoi eduskunnalle 11880: Kertomusvuoden jälkeen tuli voimaan laki esityksen laiksi Ilmailulaitoksesta (HE n:o 137/ 11881: ulkomaanliikenteen lastialusten kilpailuedelly- 1990 vp.). Laki (1123/90) tuli voimaan vuoden 11882: tysten edistämisestä (1139/90). Laki on voimassa 1991 alusta. Muutoksen tavoitteena on parantaa 11883: vuodet 1991~93. Valtion vuoden 1991 tulo- ja ilmailuhallinnon toimintaedellytyksiä, palvelu- 11884: menoarvioon sisältyi momentille 31.32.41 80 jen laatua ja toiminnan tuottavuutta. Lisäksi 11885: Mmk:n määräraha. Vuoden 1991 ensimmäisessä uudistuksen ansiosta ilmailuhallinnon oma ta- 11886: lisämenoarviossa määrärahaa vähennettiin 30 loudellinen vastuu korostuu ja mahdollisuudet 11887: Mmk:lla. Vuoden 1991 elokuussa jätti mietin- ohjata laitosta eduskunnan ja valtioneuvoston 11888: tönsä laivarekisteritoimikunta (KM 1991 :27), asettamien palvelu- ja tulostavoitteiden mukai- 11889: joka esitti laivoille uutta mukavuusrekisteriä, sesti paranevat. Näin Ilmailulaitos alkaa toimia 11890: jonka avulla varustamot voisivat käyttää halpaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Se 11891: ulkomaalaista työvoimaa. Toimikunta esitti huolehtii lentokenttä- ja lennonvarmistuspalve- 11892: ehdotusten toteuttamista vuoden 1992 alusta lujen kehittämisestä ja tarjonnasta asiakkaiden 11893: lukien. Liikenneministeriön mielestä ehdotettu ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Ilmailulai- 11894: järjestely on tarpeen, jotta voidaan estää n. 35 tos huolehtii myös siviili-ilmailuun liittyvistä vi- 11895: aluksen ulosliputus ja kuljetustaseen heikkene- ranomaistehtävistä, joita varten laitoksessa on 11896: 164 11897: 11898: erillinen yksikkö. Yksiköllä on päätäntävalta muutoksia määräysten valmisteluun ja antoon. 11899: siviili-ilmailua koskevissa viranomaistehtävissä. Suurin osa määräyksistä on annettu Ilmailulai- 11900: Varsinainen ilmailua koskeva lainsäädäntö toksen viranomaisyksikköä vastaavassa ilmailu- 11901: on peräisin 1960-luvulta. Ilmailulakiin (595/64) hallituksen lentoturvallisuusosastossa. Ilmailu- 11902: on tehty joitakin korjauksia v. 1971, 1976, 1981 laitoksen viranomaisyksikön valvontatehtäviä 11903: ja 1988. Pääosin laki perustuu siten toisenlaisiin varten, joihin määräysten antaminenkin luetaan, 11904: taloudellisiin ja liikenteellisiin näkemyksiin kuin siirretään ilmailuhallituksen ilmoituksen mu- 11905: 1990-luvun ilmailu ehkä edellyttäisi. Myös ilmai- kaan liikelaitospuolelta tarpeellinen määrä hen- 11906: luhallinnon liikelaitosuudistus on tuonut esiin kilökuntaa viranomaisyksikköön. 11907: muutostarpeita. Kertomuvuoden lopussa liiken- Ilmailuhallituksen viranomaistehtävät ovat 11908: neministeriö asetti toimikunnan valmistelemaan säilyneet Ilmailulaitoksella. Viranomaistehtävien 11909: ilmailulainsäädännön uudistamista. Toimikun- hoitamista varten Ilmailulaitoksessa on erillinen 11910: nan tulee saada työnsä päätökseen 30.3.1992 yksikkö, jonka päälliköllä on ratkaisuvalta nor- 11911: mennessä. mien antaa, siviili-ilmailun valvontaa, toimilupia 11912: L e n t o t u r v a 11 i s u u s. Lentoturvalli- ja lupakirjoja koskevissa asioissa. Viranomais- 11913: suutta koskevia säädöksiä, lakeja ja asetuksia tehtävistä aiheutuvat kustannukset katetaan vain 11914: on voimassa viisi. Tärkeimmät niistä ovat ilmai- osittain niistä perittävillä maksuilla. Pääosin 11915: lulaki ja -asetus. viranomaistehtävistä aiheutuvat kustannukset 11916: Nykyisin voimassa olevia määräyksiä on 223, katetaan liikelaitoksen liiketoiminnasta saatavil- 11917: joista pääosa on ilmailuhallituksen lentoturvalli- la tuloilla. 11918: suusosaston julkaisemia ilmailumääräyksiä. Uusi laki on tuonut muutoksen myös toimilu- 11919: Ohjeita on voimassa 21. Kertomusvuoden aika- pien ja lupakirjojen peruuttamiseen. Kun aiem- 11920: na annettiin kaksi uutta määräystä ja kumottiin min luvan peruuttamisen ratkaisi yksi virkamies, 11921: neljä. Uusia ohjeita annettiin neljä. Ilmailuhalli- niin uudessa laissa ehdotetaan, että toimilupien 11922: tuksen mukaan määräysten ja ohjeiden määrä ei ja lupakirjojen peruuttamista koskevien asioiden 11923: tule lähivuosina lisääntymään kovinkaan mer- käsittelyä varten laitokseen perustetaan erityi- 11924: kittävästi. nen lautakunta, jonka asettaa liikenneministeriö. 11925: Euroopan siviili-ilmailujärjestön (ECAC) alai- Ruotsissa lupakirjojen peruuttaminen ratkais- 11926: suudessa toimiva elin (Joint Aviation Authori- taan lääninoikeudessa. 11927: ties) on yhtenäistämässä eurooppalaisia teknilli- Ilmailulaitosta koskevaa esitystä eduskunnas- 11928: siä ja lentotoiminnallisia määräyksiä, mikä vai- sa käsiteltäessä kiinnitettiin huomiota lentotur- 11929: kuttaa huomattavasti myös suomalaisten vas- vallisuuden kehittämiseen. Valtiovarainvalio- 11930: taavien ilmailumääräysten asiasisältöön. kunnalle antamassaan lausunnossa (LiVL n:o 4/ 11931: Ilmailuhallituksen mielestä lentoturvallisuut- 1990 vp.) liikennevaliokunta käsitteli laajasti 11932: ta koskevia määräyksiä noudatetaan hyvin. lentoturvallisuutta. Valiokunta kiinnitti huomio- 11933: Lentäjän lupakirjan ja toimilupien haltijat ovat ta siihen, ettei Ilmailulaitosta koskevassa lakieh- 11934: harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sisäistä- dotuksessa ollut mainittu lentoturvallisuutta 11935: neet lentoturvallisuuden merkityksen. Seuraa- lueteltaessa Ilmailulaitoksen tehtäviä ja palvelu- 11936: muskäytännön ankaroituminen on osaltaan ai- tavoitteita. Lentoturvallisuudesta huolehtiminen 11937: heuttanut sen, että rikkomusten määrä ei ole on valiokunnan mielestä kuitenkin yksi Ilmailu- 11938: suurentunut ilmailun lisääntyessä. Saman lupa- laitoksen keskeisimmistä tehtävistä. Valiokunta 11939: kirjan ja toimiluvan haltijan tekemät toistuvat edellyttikin, että lakiehdotukseen lisätään llmai- 11940: rikkomukset ovat lisäksi harvinaisia. Ilmailuhal- lulaitoksen tehtäviin maininnat lentoturvallisuu- 11941: litus toivoo, että ilmailulainsäädännön uudista- desta huolehtimisesta ja kehittämisestä. Valio- 11942: misen yhteydessä toimikunta harkitsisi mm. kunta totesi myös, että on varsin ongelmallista, 11943: uhkasakkoa koskevan säännöksen sisällyttämis- että ilmailuhallitus yhtäältä vastaa lentoturvalli- 11944: tä ilmailulakiin. Tällä olisi lähinnä ansiolentotoi- suuden ylläpitämisestä jakehittämisestä ja toi- 11945: mintaa ohjaava ja rikkomuksia estävä vaikutus. saalta lentoturvallisuuden valvonnasta ja lento- 11946: Nykyisen ilmailulain ansiolentotoimintaa koske- onnettomuuksien tutkinnasta. Ilmailuhallitus siis 11947: va säännöstö on ilmailuhallituksen mielestä valvoo itse itseään. Ilmailuhallituksen muuttues- 11948: osoittautunut puutteelliseksi rikkomustapausten sa liikelaitokseksi tilanteen voidaan odottaa 11949: seuraamusta harkittaessa. entisestään kärjistyvän. Tästä syystä valiokunta 11950: Ilmailuhallituksen muuttuminen Ilmailulai- katsoi, että lentoturvallisuuteen liittyvien viran- 11951: tokseksi 1.1.1991 lukien ei ole tuonut suuria omaistehtävien eriyHämistä laitoksen sisällä 11952: 165 11953: 11954: omalle yksikölle ei voida pitää riittävänä. Valio- on asettanut lento-onnettomuuden tai vaarati- 11955: kunta edellytti, että lentoturvallisuuden valvon- lanteen tutkintaa varten tutkintalautakunnan 11956: taan ja lento-onnettomuuksien tutkintaan liitty- suuronnettomuuden tutkinnasta annetun lain 11957: vät viranomaistehtävät siirretään liikenneminis- (373/85) nojalla. Yleisen turvallisuuden lisäämi- 11958: teriöön. seksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi on 11959: Valtiovarainvaliokunta totesi omassa mietin- suuronnettomuudet tutkittava laissa säädetyllä 11960: nössään (VaVM n:o 6511990 vp.) mm., että tavalla. Lain mukainen tutkinta voidaan suorit- 11961: Ilmailulaitoksen organisaatiota kehitettäessä taa myös tapahtumasta, jossa suuronnettomuu- 11962: tulee selvittää lennonvarmistuksen sekä toisaalta den vaara on ollut ilmeinen. Tutkinnassa selvite- 11963: lento-onnettomuuksien tutkinnan eriyttäminen tään onnettomuuden kulku, syyt ja seuraukset 11964: ilmailuhallinnon organisaatiossa. sekä pelastustoimet. Erityisesti selvitetään, onko 11965: L e n t o - o n n e t t o m u u k s i e n t u t- onnettomuuden tai vaaran aiheuttajina tai koh- 11966: k i n t a. Ilmailulain 11 luku sisältää säännökset teina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnitte- 11967: lento-onnettomuuksien tutkimisesta. Jos lento- lussa, valmistuksessa, rakentamisessa ja käytös- 11968: onnettomuuden johdosta joku kuolee tai saa sä otettu riittävästi huomioon turvallisuusvaati- 11969: vaikean ruumiinvamman tai ilma-alukselle tai mukset sekä onko valvonta- ja tarkastustoimin- 11970: omaisuudelle, jota ei siinä kuljeteta, aiheutuu ta asianmukaisesti järjestetty ja hoidettu. Tarvit- 11971: huomattava vahinko, on onnettomuudesta, sen taessa on myös selvitettävä turvallisuutta koske- 11972: syistä ja aiheutuneesta vahingosta toimitettava vien säännösten ja määräysten mahdolliset puut- 11973: tutkimus. Edelleen tutkimus on suoritettava, jos teet. 11974: onnettomuus on vakavasti uhannut tai on sattu- Kertomusvuonna asetettiin yksi suuronnetto- 11975: nut jotakin, mikä viittaa olennaiseen vikaan muuden tutkintalautakunta. 11976: aluksessa tai maaorganisaatiossa. Kertomusvuoden aikana ja aiemminkin on 11977: Perustutkimuksen toimittaa lento-onnetto- käyty keskustelua lento-onnettomuuksien tut- 11978: muuden tutkijalautakunta, jonka ilmailuhallitus kinnasta. Ei ole arvosteltu niinkään suuronnet- 11979: määrää kussakin tapauksessa erikseen. Tutkija- tomuuksien tutkintaa ja valtioneuvoston asetta- 11980: lautakunnan on annettava tutkimusasiakirjat maa tutkintalautakuntaa vaan ennen muuta 11981: lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunnalle, Ilmailulaitoksen lento-onnettomuuksien tutkija- 11982: johon valtioneuvosto määrää jäsenet viideksi lautakuntajärjestelmää. 11983: vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto asetti Jo valtiovarainvaliokunnan mietinnössä halli- 11984: 13.12.1990 lento-onnettomuuksien tarkastuslau- tuksen esityksen johdosta laiksi Ilmailulaitokses- 11985: takunnan toimikaudeksi 1.1.1991-31.12.1995. ta todettiin, että Ilmailulaitoksen organisaatiota 11986: Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat laki- kehitettäessä tulee selvittää lennonvarmistuksen 11987: miehiä, joilla on ilmailualan asiantuntemusta ja sekä toisaalta lento-onnettomuuksien tutkinnan 11988: kolmella muullajäsenellä on erityistä ilmailualan eriytyminen ilmailuhallinnon organisaatiossa. 11989: asiantuntemusta. Yksi jäsenistä on professori, Mietinnön liitteenä olevassa liikennevaliokun- 11990: yksi liikennelentäjä ja yksi em.lennoston komen- nan mietinnössä edellytettiin, että lentoturvalli- 11991: tajana toimiva eversti. Tarkastuslautakunnan on suuden valvontaan ja lento-onnettomuuksien 11992: annettava lausunto ilmailuhallitukselle. Lausun- tutkintaan liittyvät viranomaistehtävät siirretään 11993: to sisältää ehdotukset niistä toimenpiteistä, joi- liikenneministeriölle. 11994: hin tarkastuslautakunta katsoo olevan aihetta. Kertomusvuoden elokuussa eduskunnan oi- 11995: Tarkastuslautakunnan on toimitettava jäljennös keusasiamies teki aloitteen valtioneuvostolle 11996: tai ote tutkimusasiakirjoista ja lausunnostaan lento-onnettomuuksien tutkinnasta. Aloittees- 11997: syyttäjälle, jos tutkimus osoittaa, että joku on saan oikeusasiamies totesi mm., että onnetto- 11998: syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saat- muuksien tutkinnassa on syyllisyyskysymyksen 11999: taa seurata rangaistus. Myös ilmailuhallitus voi ohella entistä enemmän pyrittävä selvittämään 12000: saattaa asian poliisitutkintaan ja sitä kautta onnettomuuksien syitä ja seurauksia vastaavan- 12001: syyttäjän syyteharkintaan ja mahdollisesti alioi- laisten tapausten estämiseksi. Tällöin on pereh- 12002: keuskäsittelyyn, jos ilmailuhallituksella on pe- dyttävä lentotoimintaa harjoittavien yritysten 12003: rusteltua syytä epäillä onnettomuuslennolla ri- toimintatapoihin sekä kehitettävä niiden viran- 12004: kotun määräyksiä. Kertomusvuonna ilmailuhal- omaisvalvontaa. Tutkinnassa joudutaan väistä- 12005: litus asetti 19 tutkijalautakuntaa. mättä selvittämään myös mahdolliset puutteet 12006: Ilmailulain säännöksiä lento-onnettomuuk- ilmailuhallituksen omassa toiminnassa. Tällöin 12007: sien tutkinnasta ei sovelleta, jos valtioneuvosto on arvioitava esim., ovatko annetut määräykset 12008: 166 12009: 12010: ja ohjeet sekä myönnetyt luvat olleet asianmu- Valtioneuvoston asettama lento-onnetto- 12011: kaisia ja onko niiden noudattamista valvottu muuksien tarkastuslautakunta on arvostellut 12012: riittävästi. Se, että tutkintaviranomainen on nykyistä tutkintajärjestelmää 19.11.1988 tapah- 12013: vastuussa myös oman toimintansa tutkinnasta, tunutta lento-onnettomuutta koskevassa lausun- 12014: ei eduskunnan oikeusasiamiehen mielestä voi nossaan. 12015: herättää luottamusta. Eduskunnan oikeusasia- Tarkastuslautakunnan mielestä viimeaikaiset 12016: mies totesi, että luottamus tutkintaan voidaan lento-onnettomuudet ovat osoittaneet, että tut- 12017: saada vain ulkopuolisen ja puolueettoman tut- kittaessa onnettomuuksien syiden ja seurauksien 12018: kinnan avulla. Lisäksi oikeusasiamies korosti, suhdetta on aihetta entistä tarkemmin perehtyä 12019: että lentoturvallisuuden takaaminen myös tule- lentoyrityksiin ja niiden viranomaisvalvontaan. 12020: vaisuudessa lisää ulkopuolisen valvonnan tarvet- On ilmeistä, että lento-onnettomuuksien tutkin- 12021: ta. nassa joudutaan tulevaisuudessa entistä enem- 12022: Oikeusministeriössä valmistui jo v. 1989 muis- män tekemisiin sellaisten kysymysten kanssa, 12023: tio, jonka pohjalta oikeusministeriö ehdotti lii- jotka liittyvät läheisesti ilmailuhallituksen anta- 12024: kenneministeriölle jatkoneuvotteluja asiasta. miin määräyksiin, lupiin ja ohjeisiin sekä niiden 12025: Oikeusministeriö siirtäisi lento-onnettomuuksien valvontaan. 12026: tutkinnan omalle ministeriölleen. Samalla lope- Tarkastuslautakunta ehdotti, että lento-on- 12027: tettaisiin lento-onnettomuuksien tarkastuslauta- nettomuuksien tutkintajärjestelmää muutettai- 12028: kunta ja perustettaisiin muutamaan alioikeuteen siin seuraavasti: 12029: alan erikoisongelmiin perehtyneitä oikeuksia. - Vastuu tutkinnan järjestämisestä siirret- 12030: Kertomusvuoden lokakuussa ilmestyi Ilma- täisiin ilmailuhallitukselta muulle viranomaisel- 12031: joen lento-onnettomuuden tutkintalautakunnan le, esim. oikeusministeriölle, jolloin onnetto- 12032: (kysymyksessä on siis valtioneuvoston suuron- muustutkintayksikkö siirtyisi kyseisen viran- 12033: nettomuuksien tutkinnasta annetun lain nojalla omaisen alaisuuteen. 12034: asettama tutkintalautakunta) tutkintaselostus - Lento-onnettomuuksien tutkintayksikkö 12035: n:o 2/1988, jossa todettiin mm., että lento-onnet- 12036: jäisi käytännössä edelleen ilmailuhallituksen 12037: tomuuksien tutkinnassa on syytä aiempaa enem- 12038: yhteyteen. 12039: män selvittää taustajärjestelmien ja organisaa- 12040: tioiden, esim. ilmailuhallinnon, toiminnan asian- - Ilmailuhallitukselle jäisi tehtäväksi turva- 12041: mukaisuutta. Selostuksen mukaan tämä ei enää ta tutkinnan käytännön toimintaedellytykset, 12042: ole mahdollista vaarantamatta tutkintajärjestel- kuten toimitilat, tiedonsaanti ilmailusta ja ilmai- 12043: män uskottavuutta. Lento-onnettomuuksien luhallinnon toiminnasta, onnettomuuksista, len- 12044: tutkinta tulisi tutkintalautakunnan mielestä siir- toturvallisuutta vaarantaneista tapauksista jne. 12045: tää ilmailuhallinnon ulkopuolelle. Tämä tarve Lopuksi tarkastuslautakunta totesi, että vii- 12046: korostuu ilmailuhallituksen muuttuessa liikelai- meaikaiset lento-onnettomuudet ja tulevat muu- 12047: tokseksi. Myös ulkopuolinen seurantajärjestel- tokset ilmailuhallituksen asemassa oikeuttavat 12048: mä olisi lautakunnan mielestä tarpeen, sillä se sellaiseen johtopäätökseen, että lento-onnetto- 12049: edistäisi huomattavasti onnettomuuksien yhtey- muuksien tarkastuslautakunnan tarpeellisuus 12050: dessä havaittujen puutteiden ja epäkohtien kor- korostuu entisestään. 12051: jaamista. Uudistuksen yhteydessä olisi myös Ilmailuhallitus on antanut valtiontilintarkas- 12052: syytä arvioida lento-onnettomuuksien tarkastus- tajille selvityksen lento-onnettomuuksien tutkin- 12053: lautakunnan tarpeellisuus. nan siirtämisestä muulle viranomaiselle. Selvi- 12054: Edellisen perusteella lautakunta ehdotti, että tyksessään ilmailuhallitus katsoo, että nykyinen 12055: oikeusministeriö yhdessä liikenneministeriön lento-onnettomuuksien tutkintajärjestelmä ta- 12056: kanssa ryhtyy toimenpiteisiin lento-onnetto- kaa perusteellisenja ammattitaitoisen tutkinnan. 12057: muuksien tutkinnan siirtämiseksi ilmailuhallin- Perusteltuja syitä tutkinnan siirtämiselle muulle 12058: nolta oikeusministeriölle, jolloin se voisi toimia viranomaiselle ei ilmailuhallituksen mielestä ole 12059: esim. suuronnettomuustutkinnan suunnittelu- esitetty. 12060: kunnan yhteydessä. Tällöin tulisi myös huolehtia Lento-onnettomuuden tutkijalautakunnan 12061: riittävästä ehdotusten toteutumisen seurantajär- asettaminen muun kuin ilmailuhallituksen toi- 12062: jestelmästä. Lautakunta ehdotti myös lento- mesta ei teoriassa eikä käytännössä muuta lento- 12063: onnettomuuksien tarkastuslautakunnan tarpeel- onnettomuuden perustutkintaa ja johtopäätös- 12064: lisuuden ottamista samassa yhteydessä uudelleen ten tekemistä nykyisestä, koska käytettävissä 12065: harkittavaksi. olevia ammattitaitoisia henkilöitä on vähän. 12066: 167 12067: 12068: Lähestymistapa asioihin tulisi ilmailuhallituksen ta palveluaikaa jatkettua. Menettelyllä sääste- 12069: mielestä mitä luultavammin olemaan sama kuin tään myös kahden lennonjohtajan työpanos. 12070: nykyisin. Lento-onnettomuustutkijat tulisi kui- Heidät on voitu siirtää sinne, missä lennonjohto- 12071: tenkin sijoittaa ilmailuhallitukseen, koska muu- palvelua todella tarvitaan. 12072: ten lento-onnettomuustutkijoiden yhteys luon- Varsinaiset säästöt saadaan Kajaanissa kuten 12073: nolliseen työ- ja taustayhteisöön katkeaa. Työs- muillakin lentoasemilla siitä, että AFIS-henkilö- 12074: kentely ilmailuhallituksessa auttaa ilmailuhalli- kunta tekee myös säähavainnot lentoasemalla ja 12075: tuksen mielestä osaltaan onnettomuustutkijoita viestittää ne, jolloin ns. viestivalvojien ja -ohjaa- 12076: ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan. jien toimet voidaan lentoasemalla lopettaa. 12077: Ilmailuhallituksessa on lento-onnettomuustut- Avuksi tarvitaan kuitenkin säähavaintoautoma- 12078: kinnankin kannalta tärkeää aineistoa sekä lento- tiikkaa, jonka asennus on kesken Kajaanissa ja 12079: toimintaan liittyvää laajaa teknistä ja operatii- muilla AFIS-palvelulentopaikoilla. 12080: vista tietämystä. Ilmailuhallituksessa tutkijat AFIS-palvelu eroaa lennonjohtopalvelusta 12081: saavat tiedot myös päivittäistapahtumista. lähinnä siten, että AFIS antaa ilma-aluksen 12082: Ajalta 1.1.1987-17.8.1990 on kerätty tietoja ohjaajalle vain tiedot vallitsevasta säästä, kenttä- 12083: tutkijalautakuntien kokoonpanoista. Yleensä olosuhteista, muusta ilmaliikenteestä ja muista 12084: lautakunnassa on kaksi henkilöä, jotka useimmi- lentoturvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Oh- 12085: ten ovat poliisiviranomaisia. Ilmailuhallituksen jaaja tekee ratkaisunsa lähestymisestä ja laskusta 12086: aseHamasta 55 tutkijalautakunnasta ilmailuhal- sekä lentoon lähdöstä näitten tietojen perusteel- 12087: lituksen tutkija, joita laitoksessa on kaksi, on la. AFIS ei porrasta ilma-aluksia vaan välittää 12088: ollut puheenjohtajana 15:ssä ja jäsenenä yhdessä niille aluelennonjohdon antamat lennonjohto- 12089: lautakunnassa. Lisäksi muita ilmailuhallituksen selvitykset, jotka ovat voimassa lennon siltä 12090: henkilöstöön kuuluvia on ollut puheenjohtajina osin, mikä tapahtuu valvotussa ilmatilassa. 12091: viidessä lautakunnassa. AFIS-lentopaikan ympärillä oleva lentotiedo- 12092: tusvyöhyke ei ole valvottua ilmatilaa. Lennon- 12093: A F I S - j ä r j e s t e 1 m ä. Eräillä vähäisen il- johtopalvelussa taas lennonjohtaja antaa ohjaa- 12094: maliikenteen lentoasemilla Suomessa on lennon- jille sitovia ohjeita, joista ilma-aluksen päällikkö 12095: johtopalvelun sijasta ilmaliikennepalvelumuoto- saa poiketa vain, jos hän katsoo oman ilma- 12096: na käytetty nk. AFIS- eli lentotiedotuspalvelua, aluksensa turvallisuuden vaarantuvan. Ilma- 12097: jota antaa lennontiedottaja. Tällaista palvelu- aluksen päälliköllä on siten aina lopullinen rat- 12098: muotoa on käytetty jo monien vuosien aikana kaisuvalta. 12099: valtion lentoasemilla Kittilässä, Kuusamossa, Ilmailuhallituksen mukaan lentoturvallisuus 12100: Savonlinnassa ja Varkaudessa. Vuonna 1989 on AFIS-lentopaikoilla hyvä. Tämä taas joh- 12101: lisättiin tämän palvelun piiriin uusi lentopaikka tuu siitä, että ilmailuhallitus on hyväksynyt 12102: Enontekiö. Kertomusvuoden syyskuussa kor- AFIS-palvelun vain vähäliikenteisille lentopai- 12103: vattiin Kajaanin lentoaseman lennonjohtopalve- koille. 12104: lu lentotiedotuspalvelulla. AFIS-palvelu on käy- Vuonna 1989 vilkkain AFIS-lentopaikka oli 12105: tössä Ilmajoen, Mikkelin, Sodankylän ja Ylivies- Varkaus, jonne tehtiin yhteensä 2 921 laskua eli 12106: kan kunnallisilla lentoasemilla. 8 laskua vuorokaudessa. Esimerkiksi Ruotsissa 12107: Suomen lentoasemilla AFIS-palvelua on käy- pidetään AFIS-lentopaikan ylärajana 7 500 las- 12108: tetty aluksi palvelumuotona, joka voidaan vaih- kua vuodessa. Kertomusvuonna vilkkaimmat 12109: taa lennonjohtopalveluksi silloin, kun liikenteen AFIS-lentopaikat olivat Suomessa Ilmajoki 12110: rakenne ja liikennetiheys niin vaativat. Koska (4 031 laskua) ja Ruotsissa Vesterås (9 475 las- 12111: kokemukset tästä palvelusta ovat ilmailuhalli- kua). 12112: tuksen antaman tiedon mukaan olleet hyvät, on Vain poikkeustapauksissa on AFIS-lentopai- 12113: AFIS-menettelyä käytetty vakinaisena palvelu- kan läheisyydessä samanaikaisesti enemmän 12114: muotona. Lentoturvallisuutta vaarantaneita kuin yksi mittarilentosääntöjen mukaan lentävä 12115: tapauksia ei ole sattunut. ilma-alus. Jos läheisyydessä kuitenkin lentää 12116: Saatujen kokemusten takia on harkittu eräit- kaksi ilma-alusta yhtä aikaa, tiedottaa AFIS-elin 12117: ten vähäliikenteisten lentoasemien lennonjohto- siitä ilma-aluksille ja nämä noudattavat väistä- 12118: palvelun muuttamista lentotiedotuspalveluksi. missääntöjä. Lentoturvallisuus ei ilmailuhalli- 12119: Kertomusvuoden syksyllä muutos toteutettiin tuksen mielestä tällöinkään vaarannu. 12120: Kajaanissa. Palkkaamalla samalla kolme len- Kertomusvuoden lopulla ilmailuhallitus jää- 12121: nontiedottajaa saatiin lentoaseman vuorokautis- dytti uudet AFIS-kenttähankkeet. 12122: 168 12123: 12124: Eräitä aiempia kannanottoja Henkilöstövoimavarojen puute ulottuu läpi 12125: ja toimenpiteitä niiden johdos- koko lennonvarmistusalan. Tämän hetken hen- 12126: ta. Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet ilmai- kilöstötarve on kaikkiaan 64 henkilöä. Operatii- 12127: luhallintoa koskevia kysymyksiä kertomuksis- visesta henkilöstöstä puuttuu 35 lennonjohtajaa, 12128: saan vuosilta 1985 ja 1986. Vuoden 1985 kerto- lennonjohtotoimiston henkilöstöä tulisi lisätä 4 12129: muksessa (s. 111-115) käsiteltiin ilmailuhallin- tarkastajana ja vakinaisia lennonjohtokoulutta- 12130: non suoritteista perittävien maksujen lainsää- jia tulisi palkata kaksi. Järjestelmäsuunnitteluun 12131: dännön uudistamista, ilma-alusten katsastamis- tarvitaan kaksi asiantuntijaa tai projektipäällik- 12132: ta, tarkastuslentotoimintaa ja lentäjän lupakir- köä. Viestiteknisen henkilöstön vajaus on 4 insi- 12133: joista perittäviä maksuja. Valtiontilintarkastajat nööriä ja 11 tele- ja sähköteknikkoa tai -mekaa- 12134: katsoivat, että erillisen lain säätäminen ilmailu- nikkoa. Vuosina 1990-2000 on tarpeen koulut- 12135: hallinnon suoritteista perittävien maksujen ylei- taa 225 lennonjohtajaa. 12136: sistä perusteista olisi perusteltua. Edelleen val- Lennonvarmistusjärjestelmän toimivuuden 12137: tiontilintarkastajat kiinnittivät huomiota siihen, kannalta tulee ilmailuhallituksen mielestä ensisi- 12138: että tarkastus- ja katsastusmaksut olivat säily- jaisesti kehittää Tampereen aluelennonjohto- ja 12139: neet yli 20 vuotta muuttumattomina. Valtionti- Helsinki-Vantaan lennonjohtoyksiköiden henki- 12140: lintarkastajien edellyttämä laki ilmailuhallinnon löstöä, operatiivisia menetelmiä ja käytössä ole- 12141: taloudenhoidon yleisistä perusteista (1376/88) via laitejärjestelmiä. Helsinki-Vantaan kolman- 12142: tuli voimaan 1.1.1989. Sen on nyttemmin ku- nen rinnakkaiskiitotien käyttöönottoa tulisi ai- 12143: monnut laki Ilmailulaitoksesta. Tarkastus- ja kaistaa 1990-luvun alkuun. 12144: katsastusmaksuja korotettiin vuoden 1986 alusta Toisen parlamentaarisen liikennekomitean 12145: ja uudelleen vuoden 1988 alusta, jolloin maksu- mietinnössä (KM 1991:3) pidetään tärkeänä, 12146: kertymä vastasi toiminnasta valtiolle aiheutuvia että lennonvarmistustoiminnan laite- ja henkilö- 12147: kustannuksia eli toiminnan kustannusvastaa- voimavaroja lisätään lentoturvallisuuden ylläpi- 12148: vuus saavutettiin. tämiseksi kansainvälisesti korkealla tasolla. Eri- 12149: Vuoden 1986 kertomuksessa (s. 131-133) tyisesti komitea kiirehtii Etelä-Suomen lennon- 12150: käsiteltiin Etelä-Suomen lennonvarmistuskes- varmistuskeskuksen laitteiden ajanmukaistamis- 12151: kuksen laitejärjestelmän vikoja. Lennonvarmis- ta. 12152: tustoiminnalla tarkoitetaan maasta tapahtuvaa Eräs yksittäinen onnettomuus. 12153: lentoliikenteen ohjausta. Kannanotossa mm. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtui kerto- 12154: kiirehdittiin lennonvarmistuskeskuksen laittei- musvuoden helmikuussa lentovaurio,jossa Finn- 12155: den uusimista. Edelleen kiinnitettiin huomiota air Oy:n omistama ja käyttämä OH-LMC tun- 12156: lennonjohtotehtävissä toimivien henkilöiden nuksin varustettu lentokone laskeutuessaan kii- 12157: kouluttamisen vaatimaan useiden vuosien ai- totielle 22 törmäsi päälaskutelineellään kiitotiel- 12158: kaan. Tämän vuoksi valtiontilintarkastajat edel- lä pysähtyneenä olleeseen ilmailuhallituksen 12159: lyttivät lennonjohtotehtävissä toimivan henki- omistamaan sähköhuoltoautoon. Tällöin huol- 12160: löstön koulutuksen aloittamista koskevien pää- toauto tuhoutui ja lentokone vaurioitui. Yksi- 12161: tösten tekoa viipymättä. tyiskohtaisen vauriotutkimuksen suoritti Finn- 12162: Ilmailuhallituksen valtiontilintarkastajille air Oy. 12163: antaman selvityksen mukaan lentoliikenteen vii- Ilmailuhallituksen asettaman lento-onnetto- 12164: meaikainen voimakas, ennustamaton kasvu, muuden tutkijalautakunnan tutkimuskertomuk- 12165: jonka odotetaan edelleen jatkuvan, on asetta- sessa todetaan, että syynä lentovaurioon oli 12166: nut uudet vaatimukset lennonvarmistusjärjestel- porrastusvirhe. Virhe johtui siitä, että epäselväl- 12167: mälle. Nykyisen palvelu- ja lentoturvallisuus- lä tavalla esitetty työskentelylupapyyntö ymmär- 12168: tason säilyttämiseen eivät nykyiset ilmailuhalli- rettiin käytössä olevalta kiitotieltä poistumisil- 12169: tuksen lennonvarmistuspalvelulle kohdistetut moitukseksi. Lisäksi tutkimuskertomuksessa 12170: niukat voimavarat, investointimäärärahat ja todetaan, että tapahtuneeseen vaikutti myös se, 12171: henkilöstö riitä, vaan niitä tulee merkittävästä että huonon näkyvyyden vuoksi lennonjohtaja ei 12172: lisätä. havainnut autoa. Samoin auton ja lentokoneen 12173: Investointimäärärahojen tarve on ilmailu- miehistöt havaitsivat toisensa liian myöhään 12174: hallituksen mukaan 70-80 Mmk vuodessa. huonon näkyvyyden takia. Lisäksi asentajilta jäi 12175: 1980-luvun lopulla lennonvarmistukselle osoite- huomaamatta kiitotievalojen kirkastuminen, 12176: tut investointimäärärahat olivat 20-30 Mmk kun valot säädettiin lähestyvää lentokonetta 12177: vuodessa. varten. 12178: 169 12179: 12180: Ilmailuhallitus sai Finnair Oy:ltä vahingon- hönsä, ja toisaalta kouluttaja voi suoraan välittää 12181: korvausvaatimuksen, jossa Finnair Oy katsoo tietonsa koulutettaville. Pysyvän opettajajoukon 12182: ilmailuhallituksen olevan vastuussa leutokoneel- paikkaaminen lennonjohtokoulutukseen ei siten 12183: le aiheutuneista vahingoista. Finnair Oy vaati tuntuisi tarkoituksenmukaiselta. 12184: vahingonkorvausta yhteensä 16 413 803 mk sekä AFIS-hankkeista on käyty runsaasti keskuste- 12185: viivästyskorkoa 18 %. Tapauksesta saatujen sel- luja kertomusvuoden aikana. Joissakin harvoissa 12186: vitysten perusteella ilmailuhallitus on katsonut tilanteissa, joissa ohjaajat AFIS-elimeltä saamien- 12187: olevansa velvollinen korvaamaan lentokoneelle sa liikenneilmoitusten perusteella järjestävät len- 12188: aiheutuneet vahingot. tonsa, saattaa lentoturvallisuus kuitenkin vaaran- 12189: Ilmailuhallitus antoi kertomusvuoden mar- tua, mitä ei voida sallia. Siksi on ollut perusteltua 12190: raskuussa uudet ja eräiltä osin täsmennetyt maa- jäädyttää AFIS-hankkeet toistaiseksi. 12191: liikenneohjeet, jotka sisältävät useita toimenpi- Parin viime vuoden aikana lento-onnettomuuk- 12192: teitä maaliikenteen aiheuttamien lentoturvalli- sien tulkinnasta ja mahdollisesta siirtämisestä 12193: suusriskien vähentämiseksi. ilmailuhallitukselta joillekin muille viranomaisille 12194: Kertomusvuoden aikana eduskunnassa hyväk- on käyty vilkasta keskustelua. Koska lento-onnet- 12195: syttiin lakiehdotus, jolla ilmailuhallitus muutettiin tomuuksien tutkinnan järjestäminen liittyy lähei- 12196: liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Uudistus on sesti yleiseen lentoturvallisuuteen, on käyty kes- 12197: perusteltu ja jatkaa valtioneuvoston hallinnon kustelu ollut arvokasta ja sitä on aiheellista jat- 12198: kehittämisestä antaman periaatepäätöksen mu- kaa. Keskustelu on kuitenkin valtiontilintarkasta- 12199: kaisesti sitä muutosta, joka on jo toteutettu muun jien mielestä ollut osin puutteellista eikä kaikkia 12200: ohessa Posti- ja telelaitoksessa ja Valtionrauta- tutkintaan liittyviä seikkoja ole riittävästi tuotu 12201: teiltä. Ilmailulaitoksen toiminnan aloittamisedel- esiin. On ensiksikin huomattava, että uusi laki 12202: lytykset ovat kuitenkin huonommat kuin em. Ilmailulaitoksesta on nyttemmin kumonnut aiem- 12203: kahden muun liikelaitoksen Ilmailulaitosta kos- min voimassa olleen ilmailuhallitusta koskevan 12204: keva uudistus valmisteltiin aikana, jolloin rajusti lainsäädännön ( 4011972). Toimilupien ja lupakir- 12205: kasvavien matkustajamäärien perusteella oletet- jojen peruuttaminen, joka aiemmin ratkaistiin 12206: tiin, että suuret rahoitustarpeet voidaan kattaa ilmailuhallituksessa yhden virkamiehen päätöksel- 12207: liikenteen kasvun avulla. Tilanne on kuitenkin lä, on nyt siirretty Ilmailulaitoksen yhteydessä 12208: muuttunut, sillä matkustajamäärien kasvu on toimivan lautakunnan tehtäväksi. Lautakunnan 12209: pysähtynyt. Vaarana on nyt se, että Ilmailu- asettaa liikenneministeriö. Tämä muutos poista- 12210: laitoksen todella tärkeät investointihankkeet jou- nee epäilyt siitä, ettei ilmailuviranomainen aina 12211: dutaan lykkäämään. Hintojen ja maksujen koro- riittävän jyrkästi puuttuisi epäkohtiin lupia pe- 12212: tuksilla, joista Ilmailulaitos uuden lainsäädäntön- ruuttamalla. 12213: sä perusteella voi pääsääntöisesti itse päättää, ei On myös ollut hyvä, että ilmailulain aineellisia 12214: nykyistä tilannetta paljoakaan voida korjata. Il- säännöksiä on nyt ryhdytty toimikunnassa selvit- 12215: mailulaitoksen tulee tutkia mahdollisuuksia yh- tämään. 12216: tiöittää joitakin toimintojaan sekä parantaa maa- Lento-onnettomuuksien tutkinnan yksi tosiasia 12217: alueittensa käyttötarkoituksia sekä yhteistyötä on, että ammattitaitoisia tutkijoita on hyvin vä- 12218: kuntien kanssa. Lisäksi valtion tulee ilmeisesti hän. Tutkinnan tai valvonnan siirtäminen ilmailu- 12219: tukea Ilmailulaitosta arvioitua enemmän, jotta hallitukselta jollekin muulle viranomaiselle ei lisää 12220: erityisesti 1990- luvun alun vaikeista vuosista sel- tutkijoiden määrää tai nykyisten tutkijoiden 12221: viydyttäisiin. Uusien lentoasemien siirtäminen Il- ammattitaitoa. Siirtämällä tutkinnan johdon 12222: mailulaitokselle lienee nykytilanteessa täysin määrääminen pois ilmailuhallitukselta voidaan 12223: mahdotonta. tietysti välttää muodollisjuridinen arvostelu siitä, 12224: Lennonjohtajien koulutustilanne näyttää tällä että ilmailuhallitus tutkijalautakunnan jäsenet 12225: hetkellä olevan tyydyttävä, mikäjohtuu kertomus- nimetessään valvoo itse itseään. Harvoissa ta- 12226: vuonna aloitetusta suuresta lennonjohtajien koulu- pauksissa ilmailuhallituksen asettamissa tutkija- 12227: tuskurssista. Myöhemminkin on varmistettava, lautakunnissa on kuitenkaan puheenjohtajana ol- 12228: että tasaisin väliajoin järjestellävien kurssien lut ilmailuhallituksen virkamies. 12229: avulla huolehditaan siitä, että lennonjohtajia on Tutkintaan liittyvissä keskusteluissa on kuiten- 12230: riittävästi. Nykyinen järjestelmä, jossa kouluttaji- kin jäänyt ilman riittävää huomiota se, että pie- 12231: na toimivat eri lentoasemilla komennetut lennon- nissä onnettomuuksissa, joissa tutkinnan suorittaa 12232: johtajat, tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Säilyy- ilmailuhallituksen asettama tutkijalautakunta, 12233: hän näin toisaalta kouluttajan oma tuntuma työ- tutkinta on kaksiportainen. Tutkijalautakunnan 12234: 170 12235: 12236: työn arvioi vielä valtioneuvoston asettama tarkas- naan uusia erityistuomioistuimia lento-onnetto- 12237: tuslautakunta. Valtiontilintarkastajien mielestä on muuksien käsittelyä tai ylipäätään ilmailuun liit- 12238: tutkinnan mahdolliset jääviysongelmat voitu näin tyviä kysymyksiä varten. Sen sijaan samanlaisia 12239: poistaa. Suuronnettomuudethan sen sijaan tutkii ratkaisuja kuin on tehty merioikeuksien osalta, 12240: vain valtioneuvoston asettama suuronnettomuuk- jolloin eri hovioikeuspiireistä on yksi tai kaksi 12241: sien tutkintalautakunta. alioikeutta määrätty hoitamaan merioikeusjuttu- 12242: Ilmailuhallituksen onnettomuustulkintayksikön ja, voitaisiin kuitenkin harkita. 12243: siirto oikeusministeriöön, mitä lento-onnetto- Lopuksi valtiontilintarkastajat toteavat, että 12244: muuksien tarkastuslautakunta on itsekin ehdotta- kertomusvuoden helmikuussa sattunut lentoko- 12245: nut, tuntuu turhalta, kun samalla kuitenkin edelly- neen ja huoltoauton yhteentörmäys aiheutti val- 12246: tetään, että yksikön tulee jäädä ilmailuhallituksen tiolle maksettavaksi tulevia kustannuksia n. 17 12247: yhteyteen ja laitoksen tulee järjestää yksikölle Mmk. Tähän verrattuna tuntuu epätarkoituksen- 12248: kaikki käytännön toimintaedellytykset. Valtionti- mukaiselta, ettei n. 10-15 Mmk:aa maksavaa 12249: lintarkastajat korostavatkin sen sijaan lento-on- maaliikennetutkaa ole ollut mahdollista ilmailu- 12250: nettomuuksien tarkastuslautakunnan toiminnan hallituksen varojen puutteen vuoksi hankkia. 12251: tärkeyttä erityisesti nyt, kun ilmailuhallitus on Näyttää siltä, että hankinta toteutetaan vasta 12252: muuttunut liikelaitokseksi. 1990-luvun puolivälissä. Taloudellisesti järkeväm- 12253: Valtiontilintarkastajien mielestä uusia erikois- pää olisi pyrkiä ennakoimaan tällaiset turvalli- 12254: tuomioistuimia ei tule perustaa, vaan yhteiskun- suutta vaarantavat tekijät ja pyrkiä poistamaan ne 12255: nan eri tarpeisiin on oikeudenkäytössä vastattava teknisten apuvälineiden hankinnalla kuin maksaa 12256: kehittämällä yleisiä tuomioistuimia. Näin ei ole mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat kor- 12257: tarkoituksenmukaista ryhtyä perustamaan koko- vaukset. 12258: 171 12259: 12260: 12261: 12262: 12263: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 12264: 12265: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastus- lahden sodan vaikutusta Suomen teollisuuden 12266: käynnin kauppa- ja teollisuusministeriöön raaka-aine- ja energiahuoltoon sekä Neuvosto- 12267: 8.2.1991, lisenssivirastoon 27.2.1991 ja Valtion- liiton kanssa käytävän kaupan ja taloudellisen 12268: takuukeskukseen 12.4.1991. yhteistyön kehitysnäkymiä. 12269: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat 12270: selvittäneet Suomen öljyhuoltoa, teollisuuden Kauppa- ja teollisuusministeriö 12271: rakennemuutosta ja matkailun edistämistä Suo- 12272: messa. Kauppa- ja teollisuusministeriöön tehdyn Matkailun edistäminen. M a t k u s t u s t a - 12273: tarkastuskäynnin yhteydessä käsiteltiin hallin- se en kehitys. Suomen matkustustase on 12274: nonalan keskeisiä lainsäädännöllisiä ja hallin- viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Se oli 12275: nollisia tapahtumia kertomusvuonna, Persian- v. 1985-90 seuraava: 12276: 12277: 12278: Matkus- Muutos Matkus- Muutos Matkus- 12279: tustulot tusmenot tustase 12280: Mmk % Mmk % Mmk 12281: 12282: 1985 ····················································· 3 258 7 5 031 18 -1 773 12283: 1986 ····················································· 3 195 -2 5 587 11 -2392 12284: 1987 ····················································· 3 756 17 6 811 22 -3075 12285: 1988 ····················································· 4 257 14 7 913 16 -3656 12286: 1989 ..................................................... 4497 6 8 969 13 -4472 12287: 1990 ..................................................... 5 000 11 11 200 25 -6200 12288: 1985-90 ·············································· 53 123 12289: 12290: Matkustustaseen tulot ovat kasvaneet hitaam- matkustustaseiden alijäämäisyys selittyy paljolti 12291: min kuin menot. Matkustustaseen heikkenemi- maiden vauraudella ja yleisen hintatason kor- 12292: nen on aiheutunut ensisijaisesti suomalaisten keudella. Myöskään ilmasto-olot eivät luo mah- 12293: lisääntyneestä ulkomaanmatkailusta ja kulutuk- dollisuuksia laajamittaiselle massamatkailulle. 12294: sesta ulkomailla. Pohjoismaiden maantieteellinen sijainti on myös 12295: Suomeen suuntautuva matkailu on puoles- suhteellisen epäedullinen. Vaurauden vuoksi 12296: taan kasvanut hitaasti. Majoitusliikkeiden yöpy- Pohjoismaiden asukkailla on sitä vastoin hyvät 12297: misvuorokausien perusteella kasvoi Suomeen mahdollisuudet ulkomaanmatkailuun. 12298: ulkomailta suuntautuva matkailu v. 1985-90 Suomen ja muiden Pohjoismaiden matkustus- 12299: vain vajaat 18 %. Pääsyy tähän kehitykseen on taseen alijäämään vaikuttaa myös kasvanut työ- 12300: Suomen hintakilpailukyvyn heikkeneminen, matkustelu. Ulkomaankauppaan liittyvä työ- 12301: mikä on aiheutunut Suomen markan ulkoisen matkustelu on kasvanut 1980-luvun talouskehi- 12302: arvon vahvuudesta sekä kuluttajahintojen no- tyksen myötä. Euroopan integraatiokehitys ja 12303: peasta kasvusta. Suomen osallistuminen siihen lisäävät vastaisuu- 12304: Suomen lisäksi myös muiden Pohjoismaiden dessa työmatkustelua ulkomaille. 12305: matkustustaseet ovat alijäämäiset. Ruotsissa ja Matkustusmenojemme oletetaan edelleen 12306: Norjassa alijäämät olivat kertomusvuonna sel- kasvavan lähitulevaisuudessa. Suomessa ulko- 12307: västi suuremmat kuin Suomessa. Pohjoismaiden maanmatkailuun käytetty osuus yksityisistä 12308: 172 12309: 12310: kulutusmenoista v. 1988 oli 3,3 %, kun vastaava riön mielestä perusteltua sijoittaa alempaan ve- 12311: osuus oli Norjassa 7,5 %, Islannissa 6,3 %, rokategoriaan. Ravintolaelinkeinon tarvitsemien 12312: Tanskassa 5,4% ja Ruotsissa 4,7 %. Vuosina elintarvikkeiden tuontia vapautettaisiin luopu- 12313: 1989-90 Suomi saavutti muiden Pohjoismaiden malla lähinnä määrällisistä tuontirajoituksista. 12314: ulkomaanmatkailun tason. Osa tuontiluvista on myönnetty markkinatilan- 12315: Matkailupolitiikan tavoitteet teen ja kilpailunäkökohtien perusteella. Ravin- 12316: j a k e i n o t. Suomen matkailupolitiikka on tolat ovat saaneet rajoitetusti tuoda maahan 12317: perustunut viime vuosina valtioneuvoston lihan arvo-osaeriä ilman välittäjiä. 12318: 15.12.1988 tekemään periaatepäätökseen mat- Viinien ja mietojen juomien alkoholijuomave- 12319: kailun kehittämiseksi v. 1989-92. Päätöksessä roa alennettiin kertomusvuonna 60 %:sta väke- 12320: asetettiin matkailun kehitykselle seuraavat mää- viltä viineiltä 55 %:iin, miedoilta viineiltä 12321: rälliset tavoitteet: 45 %:iin ja kevytjuomilta 40 %:iin. Ravintoloille 12322: - Kotimaan maksullisissa lomakohteissa myytävän alkoholin kohdalla ei toistaiseksi ole 12323: vietettävien lomavuorokausien osuus suomalais- siirrytty tukkuhintajärjestelmään. Alkoholimo- 12324: ten matkailijoiden lomankäytöstä kasvaa ja nopolijärjestelmän säilyttämisen peruskysymyk- 12325: maksulliset yöpymiset kotimaassa lisääntyvät set siirtynevät vaiheeseen, jolloin Suomella on in- 12326: vuosittain vähintään 4 %. tegraatiosopimus EY:n kanssa voimassa. 12327: -Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkai- Kauppa- ja teollisuusministeriön kongressi- 12328: lu kasvaa vuosittain vähintään yhtä paljon kuin matkailutyöryhmä on tehnyt esityksen, jonka 12329: vastaava matkailu muihin Pohjoismaihin. mukaan opetusministeriö tukisi kansainvälisten 12330: Näihin tavoitteisiin pyritään erityisesti mat- tieteellisten kokousten järjestämistä Suomessa. 12331: kailuelinkeinon kilpailukykyä parantamalla, Kauppa- ja teollisuusministeriö puolestaan lisäi- 12332: matkailuun kohdistuvilla tukitoimenpiteillä, lii- si maamme kokouspalvelujen kansainväliseen 12333: kenteen kehittämistoimilla, alueellista yhteistyö- markkinointiin ja sen valtakunnalliselle markki- 12334: tä edistämällä, ympäristöpoliittisilla ratkaisuilla, nointi- ja yhteistyöorganisaatiolle annettavia 12335: matkailun koulutusta ja tutkimusta kehittämällä vienninedistämisavustuksia. 12336: sekä viranomaisten matkailuun liittyvää yhteis- Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama 12337: työtä tehostamalla. palvelualojen kehittämistoimikunta jätti kevääl- 12338: Matkailuelinkeinon kilpailu- lä 1991 esityksensäjulkisen vallan toimenpiteik- 12339: kykyä p a ranta v a t toimet. Hallituk- si, joilla edistetään palveluelinkeinojen ja mat- 12340: sen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväk- kailun valmiuksia vastata kiristyvään kansainvä- 12341: syi 24.11.1989 kilpailun tehostamista koskevan liseen kilpailuun sekä parannetaan palveluyritys- 12342: toimenpideohjelman. Matkailun kohdalla kysy- ten kansainvälistymistä. 12343: myksessä on ollut ennen kaikkea majoitus- ja ra- M a t k a i 1 u n t u k i t o i m e t. Matkailuin- 12344: vitsemisasetuksen sekä matkatoimistoasetuksen vestointien tärkein julkinen tukimuoto on kaup- 12345: uusiminen. pa- ja teollisuusministeriön aluetuki. Ministeriön 12346: Uuden majoitus- ja ravitsemisasetuksen pää- rahoituslinjaa on tiukennettu vuoden 1989 jäl- 12347: periaatteena on luopuminen luvanvaraisuudesta keen. Investointiavustuksiin on sovellettu lain 12348: ja siirtyminen ilmoitusmenettelyyn. Asetus an- alarajaprosenttia, suurissa hankkeissa jopa alle 12349: nettiin huhtikuussa 1991 yhtä aikaa uuden kios- alarajan, käynnistysavustusta on myönnetty vain 12350: kiasetuksen kanssa, jonka myyntiartikkeleita ensimmäiseksi vuodeksi ja kylpylähankkeiden 12351: koskevia määräyksiä noudatetaan myös hotel- rahoittamiseen on suhtauduttu varauksellisesti. 12352: lien ja ravintoloiden ulosmyynnissä. Matkatoi- Kehittämisavustuksia on lisätty suhteessa inves- 12353: mistoasetuksen avoimena kohtana on kysymys, tointitukeen. Etusijalla ovat olleet jo valmiit 12354: uudistetaanko vakuusjärjestelmä vakuus- vai matkailukeskukset. Uusien keskusten rakenta- 12355: rahastopohjaiseksi. Asetusten yhteydessä poiste- miseen on suhtauduttu pidättyvästi. Vuonna 12356: taan myös ulkomaalaisrajoitukset. 1991 voimaan tullut uusi maaseutuelinkeinolaki 12357: Hallitus muotoili kertomusvuonna periaate- parantaa maatilojen pienimuotoisen matkailu- 12358: kannanoton, jonka mukaan liikevaihtoverouu- toiminnan rahoitusmahdollisuuksia. 12359: distuksen tavoitteina on vaikutuksiltaan neut- Raha-automaattiyhdistys on lopettanut uus- 12360: raali verojärjestelmä sekä siirtyminen eurooppa- investointien tukemisen. Näin vapautuneita va- 12361: laisen käytännön mukaiseen elintarvikkeiden roja on siirretty kansalaisten lomanvieton suo- 12362: alempaan liikevaihtoverokantaan. Myös ravin- raan tukemiseen ja erityisesti kuntolomien kehit- 12363: tolapalvelut olisi kauppa- ja teollisuusministe- tämiseen. 12364: 173 12365: 12366: Suuri osa työministeriön työllisyysperusteises- ja teollisuusministeriön piirien ja ympäristövi- 12367: ta investointituesta myönnettiin kertomusvuon- ranomaisten kesken päästy yhteistyöhön. 12368: na matkailuun liittyviin tie- ja vesihuoltoinves- Matkailualan koulutus ja tut- 12369: tointeihin, mikä edesauttoi matkailuyrityksille ja k i m u s. Hotelli- ja ravintola~alan keskiasteen 12370: -keskuksille tarpeellisen infrastruktuurin raken- koulutuksessa hyväksyttiin kertomusvuonna 12371: tamista. koulutuslinjaratkaisujen uusi rakennemalli. Mat- 12372: Liikenneyhteyksien edistämi- kailualan ammattikorkeakouluhanke on ollut 12373: n e n. Tieliikenteessä pääteihin on kiinnitetty vireillä ja kokeilulupa myönnettiin v. 1991 Haa- 12374: entistä enemmän huomiota ja niiden rakentami- ga Instituutille. Matkailualan koulutustarvetoi- 12375: seen on suunnattu voimavaroja. Tielaitos on mikunta esitti kertomusvuonna Joensuun yli- 12376: antanut uudet ohjeet matkailukohteiden viitoi- opiston ja Lapin korkeakoulun yhteisen matkai- 12377: tuksesta ja tienvarsiopasteista. lualan suunnitteluprofessuurin perustamista tar- 12378: Valtionrautatiet on panostanut autopikajuna- koituksena korkeakouluopetuksen aloittaminen. 12379: yhteyksiin Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä sekä V i r a n o m a i s t e n y h t e i s t y ö. Kaup- 12380: ns. intercity-juniin Helsingin ja maakuntakes- pa- ja teollisuusministeriö asetti keväällä 1989 12381: kusten välisessä liikenteessä. matkailupoliittisen seurantaryhmän tehosta- 12382: Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi kotimaan maanja koordinoimaan valtion matkailua käsit- 12383: liikenteen terminaali valmistuu v. 1993. Matkai- televien viranomaisten toimia. Työryhmässä 12384: lullinen vuokrauslentoliikenne ei kuitenkaan ole ovat kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi 12385: toistaiseksi lisääntynyt. Sen sijaan Pohjoismai- edustettuina sisäasiainministeriö, valtiovarain- 12386: den välinen vuokrabussitoiminta vapautuu ra- ministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsäta- 12387: joituksista. lousministeriö, liikenneministeriö, sosiaali- ja 12388: Sisävesien höyrylaivojen liikenteessä pitämi- terveysministeriö, työministeriö ja ympäristömi- 12389: seen Matkailun edistämiskeskus on myöntänyt nisteriö. 12390: edelleen toimintatukea. Alusten peruskorjauk- Kauppa- ja teollisuusministeriön roolia mat- 12391: seen ei kuitenkaan ole saatu varoja. Saimaan kailupolitiikan suunnittelussa on vahvistettu siir- 12392: kanavan matkailukäyttö lisääntyy, kun muiden- tämällä matkailuasiain neuvottelukunta sen 12393: kin kuin Suomen ja Neuvostoliiton veneilijät yhteyteen. Samalla Matkailun edistämiskeskuk- 12394: pääsevät kanavan läpi sisävesille kesästä 1991 sen asemaa matkailun vienninedistämisorgani- 12395: alkaen. Uusien maaliikenteen rajanylityspaikko- saationa on selkiytetty. Sen markkinointivoima- 12396: jen Niiralan ja Vartiuksen sekä paikallista mat- varat turvataan em. valtioneuvoston periaate- 12397: kailua palvelevan Svetogorskin rajoitettu liiken- päätöksen mukaisesti. 12398: ne on alkanut. Kotimaassa ja ulkomailla to- 12399: A 1 u e e II i n e n y h te i s t y ö . Matkailun teutetut toimet matkailun edis- 12400: alueellista markkinointiyhteistyötä ja sitä toteut- t ä m i s e k s i S u o m e s s a. Yksi valtion kes- 12401: tavia organisaatioita on tuettu eri lääneissä lää- keisistä tehtävistä on luoda puitteet markkinoin- 12402: nin kehittämisrahalla sisäasiainministeriön oh- tiyhteistyölle, johon keskenään kilpailevat mat- 12403: jeiden mukaisesti. Projektiluonteista lääninrahaa kailualan yritykset ja järjestöt voivat osallistua. 12404: annetaan yhteen projektiin enintään 2-3 vuo- Matkailuelinkeinon osuus markkinointikustan- 12405: deksi. Tuki oli v. 1989 7,3 Mmk eli 32 % nuksista on vaihdellut 20 %:sta 90 %:iin. Matkai- 12406: hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Matkailun lun edistämiskeskuksen kertomusvuoden me- 12407: ns. suuralueiden ulkomaanmarkkinointia tue- noarviossa oli markkinointiin ulkomailla 12408: taan v. 1991 kauppa- ja teollisuusministeriön myönnetty 26,7 Mmk ja kotimaassa 10,5 Mmk. 12409: vienninedistämisavustuksilla. Markkinointi kotimaassa ja ulkomailla on 12410: Ympäristöpoliittinen näkö- toteutettu vahvistettujen aluekohtaisten markki- 12411: k u 1 m a. Luonnonsuojelualueita on hyödynnet- nointisuunnitelmien mukaisesti. Kohderyhmiä 12412: ty rakentamalla niiden yhteyteen opastuskes- ovat tiedotusvälineet, jakelukanavat (matkan- 12413: kuksia ja läheisyyteen muita matkailupalveluja. järjestäjät ja jälleenmyyjät) sekä kuluttajat. 12414: Matkailukohteena tunnetusta Kolista on päätet- Yhteistyössä matkailuelinkeinon sekä ulko- 12415: ty muodostaa kansallispuisto. Kehitys on johta- asiainhallinnon ja vienninedistämisjärjestöjen 12416: nut luonnonsuojelupiirien ja matkailun välisiin kanssa on tuotettu reportaasimatkoille Suomeen 12417: ristiriitoihin. ulkomaisia lehdistö-, TV- ja filmiryhmiä sekä 12418: Matkailun investointihankkeiden ympäristö- yksittäisiä lehtimiehiä. Kotimaan tiedotusväli- 12419: vaikutusten arvioinnissa on läänitasolla kauppa- neille järjestetyt tilaisuudet mukaan lukien 12420: 174 12421: 12422: kohteena on ollut runsaat 1 000 toimittajaa. Muita Matkailun edistämiskeskuksen tuotta- 12423: Matkanjärjestäjäyhteyksiä on lisätty sekä mia markkinointivälineitä ovat mm. julisteet, 12424: Matkailun edistämiskeskuksen myyntitapahtu- filmit, videotallenteet, valokuvat ja erikoisartik- 12425: milla että osallistumalla muidenjärjestämiin alan kelit. Kuluttajaneuvonnan Matkailun edistämis- 12426: ammattinäyttelyihin ja myynti tilaisuuksiin. keskus on hoitanut toimipaikkojensa kautta. 12427: Ulkomaan markkinoinnin tärkein myyntita- Matkailun edistämiskeskus jatkoi kertomus- 12428: pahtuma kertomusvuonna oli Helsingissä järjes- vuonna yhteistyöprojekteja matkailuelinkeinon 12429: tetty Finland Purpuri -myyntitilaisuus, johon edustajien kanssa ja käynnisti uusia projekteja. 12430: osallistui 140 matkanjärjestäjää ulkomailta ja 75 Tavoitteena oli saada aikaan markkinointikel- 12431: palvelutuottajaa Suomesta. Kotimaan markki- poisia, laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyi- 12432: noinnin tärkein myyntitapahtuma oli Pohjois- siä matkailutuotteita. 12433: Suomen ryhmämatkailun myyntipäivät, joihin Kotimaan markkinoiden tärkein projekti 12434: osallistui 50 kotimaista matkanjärjestäjää ja 50 kertomusvuonna oli lyhytlomaprojekti Loma- 12435: palvelutuottajaa. nen, johon osallistuivat Matkailun edistämiskes- 12436: Matkailun edistämiskeskus osallistui kerto- kuksen lisäksi majoitusalan edustajat, liikenne- 12437: musvuonna yhdessä matkailuelinkeinon edusta- yhtiöt ja muut sidosryhmät Projektin tavoittee- 12438: jien kanssa useisiin kansainvälisiin matkailumes- na oli lisätä kotimaisten matkailupalvelujen 12439: suihin. Tärkeimmät olivat Internationale Tou- kysyntää varsinaisen loma-ajan ulkopuolella. 12440: rismus Börse Berliinissä ja World Travel Market Kotimaan automatkailun lisäämiseksi aloitet- 12441: Lontoossa. Tärkein Matkailun edistämiskeskuk- tiin kertomusvuonna autolomaprojekti ja kehi- 12442: sen itse järjestämä myyntitapahtuma ulkomailla tettiin v. 1991 markkinoitavat autolomareitit ja 12443: oli Tukholmassa järjestetty Finland i Blå Hallen, markkinointivälineet Vuonna 1992 autoloma- 12444: johon osallistui 100 näytteilleasettajaa. Vieraita projektin markkinointi kattaa myös ulkomaan- 12445: kävin. 10 000. Kotimaassa Matkailun edistämis- markkinat. Kotimaataja ulkomaita varten käyn- 12446: keskus osallistui Matka 90 -messuille näytteille- nistetty maaseutulomailun kehittämis- ja mark- 12447: asettajana. Skandinavian markkinointipäivä jär- kinointiprojekti Malo jatkui kertomusvuoden 12448: jestettiin kertomusvuoden lokakuussa Tukhol- aikana. 12449: massa ja Emo-markkinointipäivä Helsingissä. Pääasiassa Keski-Eurooppaan suunnatun 12450: Matkailun edistämiskeskus järjesti Maailman maastohiihtoprojektin Lumipallon markkinoin- 12451: matkailupäivänä syyskuussa Euroopan yhdenty- titoimet käynnistettiin kertomusvuoden aikana 12452: misvaikutuksia käsitelleen seminaarin laajalle Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa. Suomen itsenäi- 12453: sidosryhmäjoukolle. syyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1991 liittyvää 12454: Ulkomaisille ja kotimaisille matkanjärjestäjil- Juuret Suomessa -projektia valmisteltiin markki- 12455: le ja matkatoimistoille järjestettiin kertomusvuo- nointivaiheeseen. 12456: den aikana opintomatkoja Suomessa. Euroopan Matkailupoliittiset suunni- 12457: matkailuvuoteen osallistuttiinjärjestämällä Suo- t e 1m a t. Matkailun edistämiskeskus on val- 12458: messa kilpailu kauneimmasta kylästä sekä nuor- mistellut matkailun kehittämisohjelmaa vuosille 12459: ten essee- ja julistekilpailu. Matkailun edistämis- 1992-2000. Edellinen ohjelma tehtiin 1980-lu- 12460: keskus osallistui kolmeen Euroopan matkailu- vun alussa vuosille 1982-1990. 12461: vuoden laajaan projektiin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan tämän 12462: Kuluttajiin on kohdistettu herätteellistä yleis- vuosikymmenen matkailupolitiikan tärkeitä 12463: markkinointia, rajattuja kohderyhmäkampan- kysymyksiä ja toimia niiden hoitamiseksi. Tar- 12464: joita ja suoraa myyntityötä. Suomea on esitelty koitus on, että keskeisimmät toimet kootaan 12465: nykyaikaisena ja luonnonläheisenä matkailu- vuosien 1992-1995 osalta perustaksi uudelle 12466: maana, jolle tunnusomaisia ovat korkea laatuta- valtioneuvoston matkailun kehittämispäätöksel- 12467: so, luontainen vieraanvaraisuus ja turvallinen le. Tämä periaatepäätös tehtäneen vuoden 1991 12468: ympäristö. Kuluttajamarkkinointia tukee julkai- lopulla. 12469: sutoiminta. Kertomusvuonna tuotettiin ja jaet- Liikevaihtoverotuksen uudistamisen yhtey- 12470: tiin ulkomailla lähes 3, 7 miljoonaa painotuotet- dessä tarkastellaan nk. kahden verokannan jär- 12471: ta. Lomasuomi-julkaisu ilmestyi kertomusvuon- jestelmää sekä palvelujen saattamista liikevaih- 12472: na kaksi kertaan. 1,5 miljoonan painoksina. Ne toverollisiksi. Matkailuelinkeino pitää tärkeänä, 12473: jaettiin matkatoimistojen ja informaatiopistei- että ravintola- ja majoituspalvelut sijoitetaan 12474: den kautta sekä myös suoraan suurimpien taaja- alempaan verokategoriaan. Alempaa verokan- 12475: mien talouksiin Etelä-Suomessa. taa perustellaan vienninedistämisellä. 12476: 175 12477: 12478: Aluelakien uusimista koskeva esitys valmis- lukunta teki kertomusvuonna loppuraportissaan 12479: tuu syksyllä 1991. Matkailuasiain neuvottelu- esityksen Joulumaan pääkohteen rakentamisesta 12480: kunnan elinkeinopoliittisen jaoston mielestä valtion tuella. Kohteen rakentamisen valtionra- 12481: matkailun rahoitusosuutta ei saisi vähentää. hoitus tulisi kauppa- ja teollisuusministeriön 12482: Tukimuotojen valinnaisuutta tulisi lisätä ja tuen mielestä järjestää erillismäärärahan tai alue- ja 12483: painopistettä siirtää ns. raskaista investoinneista työllisyystuen avulla. 12484: perusparannuksiin, tuotekehitykseen ja markki- Vuonna 1986 Savonlinnassa toimintansa 12485: nointiin sekä infrastruktuurin rakentamiseen. aloittanut Matkailun koulutus- ja tutkimuskes- 12486: Leirintä-, caravan- ja matkailuautoalueet tulisi kus, joka on saanut valtionapua Matkailun edis- 12487: uudessa aluelaissa sisällyttää tuen piiriin. Mat- tämiskeskuksen kautta, on perustanut uudet 12488: kailuelinkeino tulisi myös hyväksyä Kehitysalue- yksiköt Sodankylään, Vaasaan ja Helsinkiin. 12489: rahaston uuden riskirahaston tuen kohteeksi. Laitoksen kehittäminen matkailun tuotekehitys- 12490: Valtiovarainministeriön asettama aluepolitii- keskukseksi maassamme on kauppa- ja teolli- 12491: kan rahoitustoimikunta sai keväällä 1991 val- suusministeriön mukaan sekä matkailuelinkei- 12492: miiksi esityksensä valtion tukimuotojen koordi- non että valtion etujen mukaista. Lisäksi asiaa 12493: noimiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. tutkitaan. 12494: Matkailun yhteismarkkinointiorganisaatioi- Matkustustaseen tasapainot- 12495: den ulkomaanmarkkinoinnin hankkeisiin on t a m i n e n. Suomen matkustustaseen alijää- 12496: myönnetty kertomusvuodesta lähtien kauppa- ja mäisyyden keskeiset syyt ovat maamme korkea 12497: teollisuusministeriön vienninedistämisavustuk- hintataso ja Suomen markan ulkoinen vahvuus. 12498: sia. Määräraha oli 2 Mmk kertomusvuonna ja 3 Lomamatkailu ulkomaille on edullista, kun taas 12499: Mmk v. 1991. Pääosa avustuksesta on suunnat- Suomeen ei saavu tarpeeksi ulkomaalaisia mat- 12500: tu kahdelle valtakunnalliselle markkinointiorga- kailijoita. Suomen talouselämän kansainvälisty- 12501: nisaatiolle, Helsinki-Finland Congress Bureaulle misen seurauksena työmatkustus ulkomaille on 12502: ja Finland Festivals ry:lle. Näitä avustusvoima- kasvanut. 12503: varoja tulisi kauppa- ja teollisuusministeriön Matkustustaseen alijäämäisyyttä voidaan 12504: mielestä lisätä. vähentää kauppa- ja teollisuusministeriön mu- 12505: Matkailun edistämiskeskuksen organisaatiota kaan lisäämällä Suomeen suuntautuvan matkai- 12506: on uudistettu vuodesta 1988 lähtien. Matkailun lun markkinointia ulkomailla, koska Suomi on 12507: edistämiskeskuksen johtokuntaan on otettu nel- kansainvälisesti laadukas matkailukohde. Eri- 12508: jä matkailuelinkeinon edustajaa, pääkonttorin tyistä huomiota on kiinnitettävä myös matkailu- 12509: osastojako on supistettu kolmesta kahteen ja palveluidemme hinnan ja laadun suhteeseen. 12510: toiminnallista organisaatiota on uudistettu. Tulee pyrkiä myös siihen, että kuluttajat valitse- 12511: Kotimaassa on toimintamuodoksi otettu mat- vat kotimaan useammin lomakohteekseen. 12512: kailuelinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa Tämä edellyttää puolestaan kotimaan matkailu- 12513: toteutettavat tuotekehitys- ja markkinointipro- markkinoinnin lisäämistä sekä kotimaan mat- 12514: jektit. Ulkomaille on muodostettu viisi tulosryh- kailutuotteiden jakeluteiden parantamista. 12515: mää. Japanissa avattiin toimisto v. 1991. Keski- Matkailun yleisten edellytysten ja hintakilpai- 12516: Euroopan vientikeskustyyppinen toimisto on lukyvyn parantaminen voidaan kauppa- ja teol- 12517: päätetty perustaa Frankfurtiin. Yhteistyötä lisuusministeriön mielestä saavuttaa seuraavasti: 12518: Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa on kehi- - Matkailuelinkeinolie turvataan samat ve- 12519: tetty. rotukselliset lähtökohdat kuin EY-maissa. Kil- 12520: Matkailun edistämiskeskus siirtyy v. 1992 pailua koskevia rajoituksia puretaan. 12521: tulosohjaus- ja tulosbudjetointijärjestelmään. - Liikenteen perusrakennetta uudistetaan ja 12522: Matkailun edistämiskeskuksen Pohjois-Suomen kehitetään luonnonsuojelu- ja ympäristönäkö- 12523: toimisto lakkautetaan ja budjetin avustusmo- kohdat huomioon ottaen. Lentoasemia sekä lai- 12524: mentti 32.80.40 poistetaan. Tulosohjauksen valiikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään. 12525: onnistuminen riippuu suuresti Matkailun edistä- Autoverotuksessa ja bensiinin hinnassa tavoitel- 12526: miskeskuksen määrärahoista. laan eurooppalaista keskitasoa. Autonvuokraus- 12527: Joulupukki yhdistetään maailmalla Suomen hintoja alennetaan verotuksen avulla. 12528: Lappiin. Suomi voi markkinoida itseään joulu- - Ulkomaalaisille myytävien kokousmatko- 12529: pukin avulla. Joulupukilta puuttuu kuitenkin jen verotus saatetaan yhtäJäiseksi teollisuuden 12530: varsinainen päämaja, jonne kiinnostuneet voisi vientituotteiden verotuksen kanssa. 12531: ohjata. Kansainvälisen tiedottamisen neuvotte- - Hotelli- ja ravintola-alan kilpailukykyä 12532: 176 12533: 12534: parannetaan mm. edistämällä tuontimahdolli- asiassa palvelurakenteen kehittämiseen ja yhteis- 12535: suuksia ja tekemällä alkoholin ostohintoja kos- markkinointiin. 12536: kevat päätökset erillään vähittäishintoja koske- Matkailuinvestoinnit ja nii- 12537: vista päätöksistä. d e n t u k e m i n e n. Majoitusliikerakentami- 12538: - Koulutuksessa painopiste siirretään mää- seen sekä ravitsemisrakennuksiin käytetyt varat 12539: rällisestä laadulliseen kehittämiseen. koko maassa olivat v. 1986-90 seuraavat (uu- 12540: -Matkailun julkinen tuki suunnataan pää- disrakentaminen): 12541: 12542: 1986 1987 1988 1989 1990 12543: Mmk 12544: Majoitusliikerakennukset .......................... 390,3 336,9 516,6 1 230,9 786,5 12545: Ravitsemisrakennukset ............................. 69,3 83,9 94,4 146,3 81,4 12546: Yhteensä ................................................... 459,6 420,8 611,0 1 377,2 867,9 12547: 12548: 12549: Majoitusliikerakennukset: hotellit, motellit, misavustukset) matkailuinvestointeihin olivat v. 12550: matkustajakodit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, 1986-90 seuraavan taulukon mukaiset: 12551: vuokrattavat lomamökit, muut majoitusliikera- Kpl Osuus Mmk Osuus 12552: kennukset. kaikista kaikista 12553: Ravitsemisrakennukset: ravintola-, ruokala- % % 12554: ja baarirakennukset. 1986 ............ 203 7,3 57,0 9,8 12555: Matkailualan uusinvestoinnit olivat poik- 1987 ............ 196 7,1 101,0 18,2 12556: keuksellisen suuret v. 1989. Kertomusvuonna in- 1988 ............ 234 8,2 136,0 18,1 12557: vestoinnit laskivat selvästi edellisvuotisesta, 1989 ............ 203 7,8 133,0 18,0 12558: mutta olivat kuitenkin suuremmat kuin 1980- 1990 ············ 159 6,0 94,0 12,9 12559: luvun jälkipuolella yleensä. 12560: Kauppa- ja teollisuusministeriön aluetuki- Valtion rahoitustuki matkailuelinkeinoille oli 12561: avustukset (investointi-, käynnistys- ja kehittä- v.l989--90 kokonaisuudessaan seuraavanlainen: 12562: 12563: Tuen suuruus 12564: Tukimuoto 1989 1990 12565: Mmk 12566: Avustukset: 12567: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Aluetuki .............................................. . 133,0 94,0 12568: Matkailun edistämiskeskus/ 12569: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Pienyritystuki ...................................... . 3,0 3,0 12570: Vienninedistämisavustus 12571: ulkomaanmarkkinointiin .................... . 2,0 12572: Valtionavustus matkailuun ................. . 2,5 2,6 12573: Raha-automaattiyhdistys/ 12574: Sosiaali- ja terveysministeriö: Lomanvieton edistäminen .................. . 74,0 82,0 12575: Työministeriö: Työllisyysperusteinen investointituki .. . 33,0 23,5 12576: Matkailuun liittyvät tie- ja vesi- 12577: huoltoinvestoinnit ............................... . 14,5 35,2 12578: Rakennemuutosraha ........................... . 4,1 1,2 12579: Maa- ja metsätalousministeriö: Maaseudun elinkeinotuki ................... . 19,6 11,9 12580: Lääninhallitukset/ 12581: Sisäasiainministeriö: Läänien kehittämisraha ...................... . 14,0 15,0 12582: Kehitysaluerahasto: Kehittämisavustukset .......................... . 4,0 5,6 12583: Lainat: 12584: Kehitysaluerahasto: Inve~t~in~i- ~a käyttöpääomalainat ... . 173,2 129,9 12585: Keh1ttam1slamat ................................. . 1,7 0,9 12586: Maa- ja metsätalousministeriö: Maaseudun elinkeinotuki ................... . 19,8 15,3 12587: 177 12588: 12589: Valtio myönsi avustuksia matkailuelinkeinol- aleni vuoden 1989 52 %:sta kertomusvuoden 12590: le v. 1989 yhteensä 301,7 Mmk. Kertomusvuon- 48 %:iin. 12591: na avustukset olivat yhteensä 277,0 Mmk. Laina- Hotellipalveluiden kysyntä riippuu vallitse- 12592: muotoista rahoitusta myönnettiin lisäksi v. 1989 vasta suhdannetilanteesta. Laskusuhdanteessa 12593: yhteensä 194,7 Mmk ja kertomusvuonna 146,1 yritykset säästävät hotelli- ja ravintolapalveluis- 12594: Mmk. sa. Lisäksi hotellien käyttöasteen alenemiseen 12595: Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoitta- vaikuttaa kysynnän kasvua nopeampi huoneka- 12596: nut Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen pasiteetin lisäys. 12597: tekemän tutkimuksen "Matkailuinvestointien Alueellisesti majoituskapasiteetti ja käyttöas- 12598: toteuttamisen kansantaloudelliset ja julkistalou- te muuttuivat v. 1989-90 seuraavasti: 12599: delliset vaikutukset". Tutkimus kuvaa matkai- 12600: luun suunnatun, lähinnä kauppa- ja teollisuus- Lääni Kapasi- Käyttö- Inves- 12601: ministeriön jakaman aluetuen vaikutuksia. Tut- teetin asteen toinnit 12602: muutos muutos V. 1989 12603: kimus on tehty Oulun yliopiston taloustieteen % Mmk 12604: laitoksen kehittämän panos-tuotos-pohjaisen 12605: mallin avulla. Uudenmaan ....... . 6,3 -3,9 254,5 12606: Sekä matkailun talonrakennus- että maa- ja Turun ja Porin .. . 1,9 -3,0 22,1 12607: vesirakennusinvestoinnit saavat tutkimuksen Hämeen ............. . 21,0 -8,6 269,3 12608: mukaan aikaan bruttokansantuotteen kasvun. Kymen .............. . 4,5 -2,9 22,9 12609: Matkailuinvestointi, joka on 10 Mmk:n suurui- Mikkelin ............ . 15,2 -5,4 87,9 12610: nen, kasvattaa bruttokansantuotetta 13 Mmk, Pohjois-Karjalan -2,3 1,6 8,8 12611: kun kyse on talonrakennustoiminnasta, ja Kuopion ............ . 12,1 -5,0 36,9 12612: 9 Mmk maa- ja vesirakennustoiminnan kohdal- Keski-Suomen ... . 4,1 -1,6 41,6 12613: la. Investointien kansantaloudelliset vaikutukset Vaasan .............. . 25,7 -5,5 103,4 12614: ovat pääosin positiivisia. Talonrakennustoimin- Oulun ................ . 18,7 -2,8 227,3 12615: ta saa aikaan sekä yksityisten että julkisten Lapin ................. . 12,3 -3,1 143,2 12616: kulutus- ja investointimenojen kasvua. Maa- ja Koko maa ......... . 10,3 ---4,0 1230,9 12617: vesirakennustoiminnassa julkiset menot hieman 12618: pienenevät. Molempien investointityyppien vai- 12619: kutus vaihtotaseeseen on lievästi negatiivinen. Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämien 12620: Kumpikin investointityyppi aikaansaa julki- aluetukien osuus matkailuinvestoinneista oli v. 12621: selle sektorille verotuloja enemmän kuin inves- 1989 Oulun läänissä 13,7 %ja Lapin läänissä 12622: tointeihin on annettu avustuksia. Työllistävä 48,9 %, kun se koko maassa oli keskimäärin 12623: vaikutus matkailun 10 Mmk:n talonrakennusin- 10,8%. 12624: vestoinnilla on n. 90 henkilötyövuotta, kun taas Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan 12625: maa- ja vesirakennusinvestoinnilla se on n. 60 aluetuet ovat lisänneet majoituskapasiteettia 12626: henkilötyövuotta. vain vähän. Aluetuki on kohdistunut pääosin 12627: Myös matkailuinvestointien käyttövaiheen alueille, joissa yöpymisvuorokausien määrä on 12628: vaikutukset ovat julkisen sektorin ja koko kan- lisääntynyt. 12629: santalouden kannalta pääosin positiiviset. Edel- Ravitsemisalan asiakaspaikat lähes kaksin- 12630: lä mainitun tutkimuksen mukaan 5 Mmk:n liike- kertaistuivat 1980-luvulla. Myynnin määrä asia- 12631: vaihdon lisäys kasvattaa bruttokansantuotetta kaspaikkaa kohti aleni tänä aikana viidenneksel- 12632: lähes 16 Mmk vuodessa. Julkisen sektorin saa- lä. 12633: rnat verotulot ylittävät mallilaskelmien mukaan Hotelli- ja ravitsemisalan kokonaismyynti oli 12634: toiminnan tukemiseksi myönnettävät avustuk- kertomusvuonna 21,2 mrd. mk. Hotellien kan- 12635: set. nattavuuskehitys oli 1980-luvun loppupuolella 12636: Matkailuinvestointien tarkoi- tyydyttävä. Käyttökatteella mitattu kannatta- 12637: tuksenmukaisuus ja kannatta- vuus kääntyi kuitenkin kertomusvuonna las- 12638: vuus. Aiempina vuosina majoituspalveluiden kuun. Hotellien käyttökate oli kertomusvuonna 12639: kapasiteetin kasvu vastasi suunnilleen kysynnän 11,2% (v. 1989 12,7 %) ja ravintoloiden 11,0% 12640: kasvua, jolloin hotellien käyttöaste pysyi n. 55 (v. 1989 12,1 %). 12641: %:na. Kertomusvuonna hotellihuoneiden käyt- Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan 12642: töaste putosi 50 %:iin. Koko rekisteröidyn ma- hotellien tulevaisuudennäkymät ovat lähiaikoi- 12643: joituskapasiteetin osalta huoneiden käyttöaste na huonot. Palvelujen kysynnän kasvun hidastu- 12644: 12645: 12 311011F 12646: 178 12647: 12648: minen ja kustannuskehitys aiheuttavat hinnan- 1991 ja 1992 näyttävät tässä suhteessa vielä 12649: korotuspaineita. Arvioiden mukaan alan kon- heikommilta. Tässä tilanteessa valtion matkailulle 12650: kurssit lisääntyvät. Näissä oloissa kapasiteetin suuntaamaa investointitukea tulee vähentää lähi- 12651: kasvua tulisi suunnata vain varmoihin kohtei- vuosina mm. valtiontaloudellisten syiden perus- 12652: snn. teella. Sen sijaan on perusteltua myös valtion tuki- 12653: Suomen matkustustaseen alijäämäisyys on toimin pyrkiä lisäämään Suomen matkailumark- 12654: kasvanut viime vuosina tuntuvasti. Vaikka kerto- kinointia kotimaassa ja ulkomailla sekä kehittä- 12655: musvuoden jälkipuolella alkanut taloudellinen mään tätä varten kansainvälisillä markkinoilla 12656: taantuma vähentäneekin matkustustaseen alijää- kilpailukykyisiä matkailutuotteita. 12657: mäisyyttä lähivuosina, on ilmeistä, että matkailu 12658: pysyy kansantaloutemme yhtenä keskeisenä ulkoi- Suomen teollisuuden rakennemuutos. T e o 1 - 12659: sen epätasapainon aiheuttajana. Asiaintila vaatii lisuusrakenteen kehitys 1980- 12660: matkailupoliittisten toimien tehostamista. 1 u v u 11 a. Yritysrekisterin mukaan teollisuus- 12661: Matkustustaseen alijäämäisyyden syynä on yrityksien määrä kehittyi 1980-luvulla seuraa- 12662: maamme matkailun kilpailukyvyttömyys, joka vasti: 12663: johtuu mm. ilmastosta, syrjäisestä sijainnista, Yrityskoko, 12664: hinta- ja kustannustasosta sekä valuuttakursseis- työntekijää 1982 1984 1986 1988 12665: ta. Ilmastoomme ja maantieteelliseen asemaamme 0- 4 ..... 10640 11 792 13 566 15 518 12666: emme voi vazkuttaa. Myös valuuttakurssien muut- 5- 29 ..... 4 563 4 698 4 881 5 100 12667: taminen on nykytilanteessa poissuljettu vaihtoeh- 30-- 99 ..... 1 204 1 173 1 192 1 212 12668: to. Näin ollen ainoaksi mahdollisuudeksi matkai- 100-499 ..... 447 450 480 474 12669: lukilpailukykymme parantamiseksi jää maamme Yli 500 ..... 112 115 120 125 12670: sekä yleisen että erityisesti matkailun hinta- ja 12671: kustannustason alentaminen suhteessa kilpaileviin Yhteensä ..... 16 966 18 228 20 239 22429 12672: matkailukohteisiin. 12673: Periaatteessa matkustustaseen epätasapainoon Kertomusvuonna teollisuusyritysten määrä 12674: voitaisiin vaikuttaa myös rajoittamalla hallinnolli- oli arviolta 27 500. 12675: sesti tai muutoin, esim. verotuksella, suomalaisten Teollisuusyritysten määrän kasvu 1980-luvul- 12676: matkailua ulkomaille. Tällaisia rajoitustoimia vas- la aiheutui lähes kokonaisuudessaan pienimpien 12677: taan ovat kuitenkin mm. länsimaiseen demokra- yritysten eli alle neljä henkeä työllistävien mää- 12678: tiaan liittyvä rajoittamaton liikkumisvapaus, osal- rän kasvusta. Yli 30 henkeä työllistävien yritys- 12679: listuminen lähivuosina Euroopan integraatioon, ten määrä pysyi ennallaan 1980-luvulla. 12680: jossa yksi keskeinen tavoite on ihmisten vapaa Yritysten määrä kasvoi teollisuuden keskeisil- 12681: liikkuvuus, sekä ulkomaankaupan lisäämiseen liit- lä toimialoilla kuten koko teollisuudessa. Poik- 12682: tyvä kasvava liikematkustustarve. Muun muassa keuksena oli vaate- ja nahkatuotteiden sekä 12683: näiden syiden vuoksi Suomen kansalaisten jalkineiden valmistus, jossa yritysten määrä 12684: matkustamista ulkomaille ei ole syytä pyrkiä kasvoi, mutta 30--100 henkeä työllistävien yri- 12685: hallinnollisesti tai verotuksellisesti rajoittamaan. tysten määrä selvästi väheni. 12686: Maamme matkailun kilpailukyvyn kohentami- Teollisuusyritysten henkilökunnan määrän 12687: nen niin omien kansalaistemme kuin ulkomaalais- kehitys yrityskoon perusteella oli yritysrekisterin 12688: tenkin matkailun lisäämiseksi Suomessa edellyt- mukaan 1980-luvulla seuraava: 12689: tää yleistä hinta- ja kustannustason nousua rajoit- Yrityskoko, 12690: tavaa talous-, hinta- ja kilpailupolitiikkaa. Mat- työntekijää 1982 1984 1986 1988 12691: kailuelinkeino ei voi sanottavasti alentaa omaa 12692: 0-- 4 15 676 15 158 18 291 21 368 12693: suhteellista hintatasoaan, mikäli sen kustannukset 5-29 55 328 56 346 58 102 60 007 12694: yleensä pysyvät korkeina. Matkailupoliittisin toi- 30- 99 61 654 59 099 59442 60 760 12695: min ei tähän yksinomaan kyetä. 12696: 100-499 90 811 90 195 96 872 98 887 12697: Valtion toimin on viime vuosina tuettu matkai- Yli 500 302 084 293 948 287 021 269 851 12698: luelinkeinoa tuntuvasti erityisesti Pohjois-Suomes- 12699: sa. Osittain juuri valtion tukitoimien johdosta Yhteensä 525 554 514 747 519 729 510 874 12700: matkailualan investoinnit ylimitoitettiin v. 1989- 12701: 90. Tämä johti jo kertomusvuonna mm. majoitus- Kertomusvuonna teollisuusyritysten henkilös- 12702: kapasiteetin käyttöasteen alenemiseen sekä mat- tön määrä oli työvoimatilaston mukaan arviolta 12703: kailuelinkeinon kannattavuuden laskuun. Vuodet 536 000. 12704: 179 12705: 12706: Henkilöstön määrä laski 1980-luvulla teolli- kasvoi. Etelä-Suomessa sen lisäys oli vähäistä. 12707: suudessa. Suuret yritykset vähensivät henkilö- Kasvu on nyttemmin pysähtynyt myös muualla 12708: kuntaa huomattavasti. Sen sijaan erityisesti kes- maassa. 12709: kisuurten ja alle 30 henkeä työllistävien yritysten Yrityspalveluyritysten määrä kasvoi 1980- 12710: henkilöstön määrä kasvoi. luvulla nopeimmin. Tämä heijasti teollisuuden ja 12711: ToimialoiHain tarkasteltuna henkilökunta koko yrityskentän rakennemuutosta. Yrityskan- 12712: väheni erityisesti vaatteita, nahkatuotteita ja jal- nan kasvu pysähtyi kuitenkin kertomusvuonna 12713: kineita valmistavissa yrityksissä. taloudellisen tilanteen muututtua. Uusien pien- 12714: Teollisuusyritysten määrä kasvoi 1980-luvulla yritysten perustaminen vähentyi ja toisaalta yri- 12715: nopeimmin Itä- ja Pohjois-Suomen kehitys- tyspoistuma kasvoi. 12716: alueilla. Myös teollisuustuotannon jalostusarvo Koko yritystoiminnan ja teollisuuden rakenne 12717: kasvoi 1980-luvun jälkipuoliskolla nopeimmin 1980-luvulla ja kertomusvuonna oli seuraava 12718: maaseudulla. Teollisuuden työvoiman määrä (taulukon luvut 1980-luvun ja kertomusvuoden 12719: vähentyi kaikissa lääneissä. Pienen ja keskisuu- osalta eivät ole suoraan vertailukelpoiset): 12720: ren teollisuuden henkilökunnan määrä kuitenkin 12721: 12722: 1982 1986 1988 1990 12723: Teollisuus 12724: - yrityksiä ........................................................ 17 000 20200 22400 27 500 12725: - henkilöstö ..................................................... 526 000 520 000 511 000 536 000 12726: - jalostusarvo mrd. mk (vuoden 1988 hinnoin) 77,5 91,2 109,2 103,5 12727: Kok~ yrit~~toiminta 1 l 12728: - yntyks1a ........................................................ 64 100 96 100 108 400 138 400 12729: -- henkilöstö ..................................................... 988 700 1 274 900 1 299 000 1 535 000 12730: 1l Luvussa eivät ole mukana osuustoimintayritykset (7 200 kpl v. 1988) eivätkä maatilayritykset 12731: 12732: (2 200 kpl V. 1988). 12733: 12734: Teollisuuden tuotantoraken- sopeutuminen rahoitusmarkkinoiden yhdentyes- 12735: teen ta r k o i t u k sen m u k a i s u u s. sä Euroopassa. 12736: Suomen vientiteollisuus painottuu voimakkaasti Suomen työvoimamarkkinoiden tilanne on 12737: metsä- ja metalliteollisuuteen. Sekä viennin li- samanlainen kuin useissa muissa OECD-maissa. 12738: säämiseksi että tuonnin korvaamiseksi tarvitaan Työmarkkinoille tulevien ihmisten määrä piene- 12739: lisäpanostusta korkeaa teknologiaa käyttäville nee ja ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus 12740: teollisuuden aloille. Uusi teknologia on Suomen vähenee ikääntymisen myötä. Työmarkkinoi- 12741: teollisuudessa yleensä tuonnin varassa. Se ote- den tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmat 12742: taan käyttöön useimmiten tuotantokapasiteetin voivat johtaa teollisuuden tuotannon ja tuotta- 12743: uusimisen yhteydessä. vuuden pysyvästi hitaaseen kasvuun. 12744: Länsiviennin ohella suomalaiset yritykset Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla ky- 12745: joutuvat kilpailemaan muiden maiden yritysten syntä kaikilla OECD-markkinoilla, erityisesti 12746: kanssa entistä kovemmin Neuvostoliiton kau- Suomessa, oli epätavallisen korkea. Suomalaiset 12747: passa. Neuvostoliiton mielenkiinto suuntautu- vientiyritykset toimivat kapasiteettinsa ylärajoil- 12748: nee yhä enemmän pääomatavaroihin ja erimuo- la, mutta menettivät silti markkinaosuuksiaan 12749: toiseen yhteistyöhön korkean teknologian ja Euroopan yhteisöissä. Suomen EY-viennin ra- 12750: edulliset rahoitusjärjestelyt omaavien suurten eu- kenteen tavoiteltu monipuolistuminen pysähtyi 12751: rooppalaisten ja japanilaisten yritysten kanssa. 1980-luvulla. Toimialojen sisällä siirryttiin kui- 12752: Suomen kaltaisessa pienessä maassa monopo- tenkin yhä korkeampiin jalostusasteisiin. Sa- 12753: lisoituminen ja muut kilpailuesteet vinouttavat manaikaisesti Suomen ulkomaankaupan vaihto- 12754: markkinoiden ohjautuvuutta. suhde parani olennaisesti sekä poltto- ja raaka- 12755: Suomen talouden kasvuedellytyksiin liittyy aineiden maailmanmarkkinahintojen alentumi- 12756: seikkoja, joihin eivät yritykset eikä valtiovalta sen että viennin hintaherkkyyden vähentymisen 12757: voi vaikuttaa. Näitä ovat mm. malmivarojen eh- vuoksi. Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä 12758: tyminen, ympäristönsuojelun kansainväliset sää- EY-alueella heikensivät 1980-luvulla erityisesti 12759: dökset sekä kansainväliseen reaalikorkotasoon kohonneet työvoimakustannukset, joita tuotta- 12760: 180 12761: 12762: vuuden nopea kasvu ei pystynyt korvaamaan. Mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi osoi- 12763: Suomen viennin kehitys toimialoiHain EY- ja tettiin työministeriölle 40 Mmk:n määräraha 12764: Efta-maihin 1980-luvulla merkitsi paperiteolli- vuoden 1991 TMA:ssa rakennemuutosten ai- 12765: suuden ja graafisen teollisuuden sekä metallituo- heuttamien häiriöiden lieventämiseen (mom. 12766: te- ja koneteollisuuden viennin määrän nopeaa 34.50.63). Vuosina 1988-1990 rakennemuutok- 12767: kasvamista. Viennin rakenne painottui inves- sesta johtuvien työllisyysongelmien hoitoon 12768: tointihyödykkeisiin. käytettiin 166 Mmk. Kehitysaluerahasto Oy:lle 12769: Suomen EY-viennin rakenne poikkeaa muus- osoitettiin vuoden 1991 TMA:ssa 30 Mmk:n 12770: ta viennistä; EY-vienti painottuu voimakkaasti määräraha riskirahaston perustamiseksi. Riski- 12771: metsäteollisuuteen. pääomarahaston avulla pyritään pienten ja kes- 12772: Suuret vientiyritykset vastaavat suuresta osas- kisuurten yritysten rahoituksen parantamiseen 12773: ta EY-alueen viennistä. Suurten viejien osuus on tuotantotoiminnan alkuvaiheessa ja kehittämis- 12774: lisääntynyt erityisesti Isoon-Britanniaan, Alan- vaiheessa (mom. 32.49.46). Tavoitteena on nos- 12775: komaihin ja Ranskaan suuntautuvassa viennis- taa rahaston pääoma 100 Mmk:aan. 12776: sä. Sen sijaan Efta-maiden osalta tilanne on Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö ja Ke- 12777: päinvastainen. Viejien määrä on vähentynyt, hitysaluerahasto Oy ovat kiinnittäneet huomiota 12778: mikä osaltaan johtuu viennin tilastointiperustei- pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toiminta- 12779: den muuttumisesta. ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen. 12780: Suomen vientiteollisuutta hallitsevat muuta- Myös kauppa- ja teollisuusministeriön alueelli- 12781: mat suuryritykset. Kertomusvuonna 10 suurinta sella tuotantotuella on pyritty vaikuttamaan tuo- 12782: teollisuusyritystä vastasi n. 50 %:sta tavaravien- tantorakenteen monipuolistumiseen. 12783: nistä, n. 60 %:sta teollisuuden ulkomaisista in- Tavoitteiden toteutumista varten perustettiin 12784: vestoinneista ja n. 90 %:sta teollisuuden tutki- valtioneuvoston alaisuuteen erityinen keskeisten 12785: muspanoksista. Vienti on keskittynyt erityisesti hallinnonalojen asiantuntijoista koostuva raken- 12786: metallien perusteollisuuden, paperiteollisuuden nemuutostyöryhmä, joka on koordinoinut ra- 12787: ja graafisen teollisuuden sekä elintarviketeolli- kennemuutosrahalla rahoitettuja hankkeita. 12788: suuden toimialoilla. Alueellisen elinkeinopolitiikan näkökulmasta 12789: Vuosien 1986 ja 1989 välillä vienti keskittyi 1980-luvulla keskeisinä tavoitteina korostuivat 12790: edelleen huomattavasti, erityisesti paperiteolli- elinkeinotoiminnan rakenteen muuttaminen ja 12791: suudessaja graafisessa teollisuudessa sekä metal- yritysten kilpailukyvyn parantaminen. 1990-lu- 12792: lien perusteollisuudessa. Toimialojen väliset vulla alueellisen elinkeinopolitiikan keskeisiä 12793: osuudet pysyivät sen sijaan ennallaan .. toimia ovat elinkeinorakenteen kehittäminen, 12794: Teollisuuden rakennemuutok- liikkeenjohtotaidon ja henkilöstön osaamisen 12795: s e 11 e a s e t e t u t t a v o i t t e e t. Pääminis- parantaminen, kansainvälistymisen ja markki- 12796: teri Holkerin hallituksen ohjelmassa asetettiin naosaamisen turvaaminen, uuden tekniikan ja 12797: rakennemuutokselle tavoitteet seuraavasti: tuotekehityksen edistäminen sekä yritysten välis- 12798: - "Rakennemuutosten aiheuttamien äkillis- ten yhteistyöhankkeiden edistäminen ja yritysra- 12799: ten paikallisten työllisyysongelmien hoitoon va- hoituksen varmistaminen. 12800: rataan nopeasti kohdennettavissa olevia voima- Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis- 12801: varoja. Erityistä huomiota kiinnitetään elinkei- teriö myönsi yritystoiminnan aluetukea erityi- 12802: noelämän rakennemuutoksiin valmistautumi- sesti laadullisten vaikutusten aikaansaamiseksi 12803: seen mm. koulutusta lisäämällä ja uudistamalla. alueellisesti ja paikallisesti sekä yrityksissä. 12804: Hallitus korostaa eri hallinnonalojen yhteistyön Vuoden 1991 alusta lähtien ministeriön tarkoi- 12805: merkitystä työllisyyden hoidon edistämisessä tuksena on myöntää yritystoiminnan aluetuki- 12806: sekä parantaa kuntien edellytyksiä paikallisten lain mukaiset avustukset hankkeisiin, jotka pa- 12807: työttömyysongelmien voittamisessa." rantavat toimialarakennetta elinkeinorakenteel- 12808: - "Hallitus tehostaa rakennemuutoksen ai- taan ongelmallisilla paikkakunnilla, paikkakun- 12809: heuttamien häiriöiden torjuntaa päättämällä nan yrityspalveluja tai työn tuottavuutta taikka 12810: toimintamallista, joka kytkee yhteistyöhön en- vaikean työllisyyden paikkakuntien työllisyyttä. 12811: nakoivasti ja tehokkaasti yrityksen, henkilöstö- Lisäksi avustusta myönnetään hankkeisiin, jotka 12812: järjestöt sekä paikalliset ja alueelliset viranomai- parantavat merkittävästi yrityksen tuotteiden tai 12813: set, kuten kunnat, teollisuuspiirit, Kehitysalue- tuotannon tasoa tai kehittävät yritysten liikkeen- 12814: rahaston, koulutus- ja asuntoviranomaiset, elä- johtotaitoa, kansainvälistymistä ja muuta mark- 12815: kelaitokset ja työvoimaviranomaiset." kinointitaitoa taikka yritysyhteistyötä. 12816: 181 12817: 12818: Kauppa- ja teollisuusministeriö aikoo alue- tavuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä edistävil- 12819: tuen suuntaamisessa ottaa huomioon myös alue- lä toimilla, unohtamatta henkilöiden täydennys- 12820: poliittisen rahoitustoimikunnan ja aluepoliitti- ja uudelleenkoulutustarvetta, on kauppa- ja teol- 12821: sen selvitysmiehen selvitysten tulokset. Teolli- lisuusministeriön mukaan keskeinen merkitys 12822: suuden rakennemuutostavoitteisiin vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailuasemien ylläpitä- 12823: lähivuosina myös aluepoliittisen lainsäädännön misessä. 12824: uudistamistyö. Yksi keskeinen kilpailutekijä on teknologinen 12825: Aluepoliittisessa rahoituksessa on lisätty ris- osaaminen. Valtaosa uudesta teknologisesta tie- 12826: kirahoituksen osuutta. Kehitysaluerahasto Oy:n dosta tuotetaan suurissa teollisuusmaissa. Pien- 12827: myöntämien ns. riskilainojen (ilman turvaavaa ten maiden mahdollisuus pysyä mukana hhi- 12828: vakuutta myönnettävät lainat) ohella ovat SIT- tyksessä on niiden kyvyssä soveltaa nop<.<tsti ja 12829: RAja vuoden 1991 alusta toimintansa aloittanut joustavasti uutta teknologiaa sekä tuotteissa että 12830: Kehitysaluerahasto Oy:n tytäryhtiö Start Fund tuotannossa. Tämä edellyttää hyvää osaamista 12831: of Kera Oy myöntäneet pieniin ja keskisuuriin ja ammattitaitoa sekä tuntuvaa panostusta tutki- 12832: yrityksiin riskipääomarahoitusta. Tätä rahoitus- mukseen ja tuotekehitykseen. 12833: ta erityisesti Kehitysaluerahasto Oy lisää lähi- Suomella on käytettävissään vähän voimava- 12834: vuosina. Lisäksi mm. Valtiontakuukeskuksen roja uuden teknologian syntyyn ja soveltamiseen 12835: yritysten riskipääoman saantia edistävien toi- liittyvään tutkimukseen sekä sen käyttöönoton 12836: mien selvittely on vireillä. edistämiseen. Uuden teknologian sovellutus ja 12837: Kansainvälisen toimintaym- käyttöönotto vaatii voimavarojen tarkoituksen- 12838: päristön muutosten vaikutukset. mukaista suuntaamista, selkeän teknologiapo- 12839: Suomen teollisuuden rakennemuutokseen vai- liittisen linjan määrittelemistä sekä tarkoituksen- 12840: kuttavat markkinoiden ja kilpailutilanteen muu- mukaista työnjakoa kansallisen ja alueellisen 12841: tokset. Niihin liittyy usein uusien tuotteiden teknologiapolitiikan välillä. 12842: syntyminen, vanhojen tuotteiden syrjäytyminen Kansallisen teknologiapolitiikan tavoitteena 12843: ja kilpailuyritysten toimintastrategioiden muu- on kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan 12844: tokset. Markkinapaineet kohdistuvat ensisijai- saada keskeinen tekninen tieto ja uusi teknologia 12845: sesti alkutuotantoon ja teollisuuteen. maahamme joko ostamalla muualta tai kehittä- 12846: Suomen teollisuuteen lähinnä vaikuttavat mällä niitä itse. Suomessa perusteknologian tuot- 12847: markkina- ja kilpailutekijät 1990-luvulla ovat taminen itse on kuitenkin vähäistä. Tutkimus on 12848: seuraavat: luonteeltaan lähinnä uuteen teknologiaan liitty- 12849: - Euroopan yhdentyminen, mikä merkitsee vää soveltavaa tutkimusta. 12850: markkinoiden uusjakoa, valmistusintegraatiota Uuden teknologian kehittämiseen ja sovelta- 12851: sekä suunnittelu-, tuotanto- ja markkinointiket- miseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoimin- 12852: jujen muodostumista. nan tarve kasvaa jatkuvasti. Kansainvälisen kil- 12853: -Neuvostoliiton talousuudistuksen vaikutus pailun kiristyminen ja teknologisen kehityksen 12854: Suomen idänkauppaan, jossa keskeiset alat ovat nopeus vaativat kauppa- ja teollisuusministeriön 12855: tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkä- sekä elin- mukaan teollisuuden rakennemuutoksen no- 12856: tarvike-, metallituote- ja koneteollisuus. Lisäksi peuttamista ja tuotantorakenteen monipuolista- 12857: itäisen Keski-Euroopan kehityksen vaikutusta mista sekä kansainvälisen tutkimus- ja kehitys- 12858: on vaikea arvioida. yhteistyön lisäämistä. 12859: -Aasian vastateollistuneiden maiden taholta Teknologiayhteistyö liittyy myös kaupan es- 12860: tuleva kilpailu, joka vaikuttaa tekstiili-, vaate- teiden poistamiseen. Yhteistyön tuloksena syn- 12861: tus- sekä nahka- ja kenkäteollisuuteen, teräs- ja tyvät tuotteet tarvitsevat laajat markkinat. Kes- 12862: laivanrakennusteollisuuteen sekä radio-, puhe- keisessä asemassa ovat tällöin standardisointiyh- 12863: lin- ja televisiovalmistukseen. teistyö ja julkiset hankinnat. 12864: - Elintarvikekaupan asteittainen vapautumi- Euroopan yhdentyminen muuttaa Suomen 12865: nen 1990-luvulla, mikä vaikuttaa maataloustuo- teollisuuden rakennetta. Neuvottelut eurooppa- 12866: tantoon, elintarviketeollisuuteen ja maatalous- laisesta talousalueesta Etasta käynnistyivät 1980- 12867: koneiden valmistukseen. luvun puolivälissä. Yritykset pyrkivät varautu- 12868: Talouspolitiikkaan kohdistuvat vaatimukset maan yhdentymisestä markkinoilla aiheutuviin 12869: lisääntyvät yritysten joustavan ja hallitun sopeu- muutoksiin. 12870: tumisen varmistamiseksi yhdentyvillä euromark- Euroopan taloudellisen ja poliittisen yhdenty- 12871: kinoilla. Tämän vuoksi aktiivisilla yritysten tuot- misen on arvioitu lisäävän kysyntää Länsi-Eu- 12872: 182 12873: 12874: roopassa. Kysyntä kasvanee myös itäisessä teollisuuden rakennepolitiikassa myönteisenä 12875: Keski-Euroopassa, mikäli alueen perusraken- vaihtoehtona on sopeutuminen siten, että aktii- 12876: teen kehittämiseen liittyvät kysymykset onnistu- visesti kehitetään teknistä osaamista ja sen sovel- 12877: taan ratkaisemaan. Suomessa valmistettujen tamista tuotantoon. Suomen viennin on entistä 12878: tuotteiden kysynnän kehitys riippuu rakenne- enemmän perustuttava tutkimukseen ja tuoteke- 12879: muutoksen vaikutuksista ja suomalaisyritysten hittelyyn sekä parempaan osaamiseen. Sopeutu- 12880: kilpailukyvystä. misen onnistuminen vaatii onnistunutta talous- 12881: Suomalaisten yhtiöiden nettosijoitukset tytär- ja teollisuuspolitiikkaa tulevina vuosina. Tukien 12882: ja osakkuusyhtiöihin ulkomailla ovat viime sisäisellä painottamisella voidaan välttyä valtion 12883: vuosina suuntautuneet Efta-alueelta EY-alueel- menotaloutta lisääviltä vaikutuksilta. 12884: le. Vuonna 1986 suomalaisten yhtiöiden netto- Markkinatilanteen ja toimintaympäristön 12885: sijoitukset Efta-maissa olivat 1, 7 mrd. mk (48 °1<>) muuttuminen lähivuosina sekä siitä aiheutuva kil- 12886: ja kertomusvuonna 3,3 mrd. mk (26 %). Vastaa- pailukyvyn lisäämistarve edellyttävät Suomen 12887: vat luvut EY-maiden osalta olivat 1,3 mrd. mk teollisuuden rakenteellista uusiutumista. Vaikka 12888: (37 %) ja 6 mrd. mk (46 %). Nämä investoinnit teollisuuden tuotantorakennetta on viime vuosina 12889: kasvoivat kokonaisuudessaan v. 1986-90 pyritty hallitusti muuttamaan, ovat toteutetut toi- 12890: 3,6 mrd. mk:sta 13 mrd. mk:aan. Teollisuuden met ja niiden tulokset jääneet todellisuudessa 12891: osuus Suomesta ulkomaille tehdyistä nettosijoi- verrattain vaatimattomiksi. Teollisuuden raken- 12892: tuksista oli tällä jaksolla runsaat 50 %. netta ei ole kyetty sanottavasti uudistamaan. 12893: Yhdentyminen lisää tarvetta kasvattaa tuo- Tarkoitukseen varatut määrärahat ovat jääneet 12894: tannon yksikkökokoa. Markkinoinnin ja kulje- vähäisiksi, ja suoritetut teollisuuspoliittiset toimet 12895: tusten, tuotteiden, tutkimuksen ja kehitystyön sekä sattumanvaraisiksi että tehottomiksi. 12896: hankinta toiminnan, rahoituksen ja yritysjohdon Teollisuutemme kilpailukyvyn lisääminen voi- 12897: kansainvälisten tehtävien määrä ja niistä saadut daan toteuttaa yleisten kustannusten nousun hi- 12898: kokemukset vaikuttavat kilpailuedun muodos- dastamisen ohella nostamalla teollisuusyritysten 12899: tumiseen. Näiden tekijöiden merkitys korostuu ja tuotantoyksiköiden tuotannollista ja taloudellis- 12900: yhdessä tavaravientiin liittyvien palvelutekijöi- ta tehokkuutta. Menestyminen yhdentyvillä euro- 12901: den kanssa. Tämä merkitsee uudentyyppisiä markkinoilla vaatii yritysten ja tuotantoyksikkö- 12902: haasteita teollisuusyrityksille. jen koon yleistä suurentamista, minkä avulla voi- 12903: Yhdentyminen vaikuttaa tuntuvimmin aloil- daan kehittää ja keskittää hallintoa, tutkimusta ja 12904: la, joilla teknisten kaupan esteiden poistamisella tuotekehitystä sekä markkinointia. Tuotannon 12905: on suuri merkitys ja joilla hintaerot ovat huo- mittakaavaetujen täysimittainen hyödyntäminen 12906: mattavat. Lisäksi vaikuttavat julkisten hankin- vaatii myös kannattamattomien ja tehottomien 12907: tojen osuus ja toimialan avoimuus. Näin määri- tuotantoyksiköiden saneeraamista, sulauttamista 12908: teltyjen 40 herkän toimialan osuus on 50 % EY- tai lakkauttamista. Valtion tulee osaltaan harjoit- 12909: alueen teollisuustuotannonjalostusarvosta. Suo- taa sellaista teollisuuspolitiikkaa, että mainittujen 12910: men kannalta merkittävimmät alat ovat eräiden keskeisten kilpailuedellytysten suotuisa kehitys 12911: teollisuudenalojen koneiden valmistus ja sähkö- voidaan turvata. Yritysten ja tuotantotoiminnan 12912: tekniikkaan, elektroniikkaan ja viestintään kyt- tukipolitiikkaa on tarkennettava siten, ettei kilpai- 12913: keytyvät alat sekä laivanrakennus ja teollisuus- lu- ja elinkyvyttömiä yrityksiä pidetä keinotekoi- 12914: kemikaalien, tekstiilien ja vaatteiden valmistus. sesti toiminnassa. 12915: Edellä mainittujen lisäksi Suomen herkkiä Ehdottomasti tärkein rakenteellinen kilpailute- 12916: teollisuusaloja ovat myös meijerituotteiden, öljy- kijä on uuteen ja uusittuun teknologiaan liittyvä 12917: jenja rasvojen sekä raudan ja teräksen valmistus. tutkimus ja tuotekehitys, johon valtion teollisuus- 12918: Nämä yhdentymisen kannalta herkät alat katta- ja rahoituspolitiikassa tulee suunnata lisäpanos- 12919: vat 36 % Suomen teollisuuden jalostusarvosta ja tusta. Koska Suomella on luontainen suhteellinen 12920: 43 % työllisyydestä. Runsaat 4/5 metalliteolli- etu kansainvälisessä työnjaossa metsäteollisuudes- 12921: suudesta, 2/3 tekstiili- ja vaatetusteollisuudesta sa, tulee erityisesti sen rakenteellista muutosta tu- 12922: sekä 1/3 elintarviketeollisuudesta ja kemianteol- kea tarpeellisin toimin. 12923: lisuudesta sisältyy aloihin, joilla kaupan esteiden Keskittämisellä saatavien suurtuotannon etujen 12924: purkamisella on välitöntä vaikutusta. Metsäteol- ohella teollisuuspolitiikassa tulee toisaalta suun- 12925: lisuus, jonka osuus Suomen kokonaisviennistä nata huomiota pienten ja keskisuurten teollisuus- 12926: EY -maihin on n. 55 %, ei kuulu herkkiin aloihin. yritysten rakenteellisten kilpailu- ja toimintaedel- 12927: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan lytysten kohentamiseen. Pienet ja keskisuuret yri- 12928: 183 12929: 12930: tykset kykenevät nimittäin suuria joustavammin kuuluvat kysymykset, jotka eivät ole muiden 12931: sopeutumaan tuote- ja tuotannonmuutoksiin Näi- osastojen käsiteltäviä. Tuontiosasto käsittelee 12932: den yritysten asemaa teollisuuden rakenteessa tuonnin rajoittamiseen ja tarkkailuun liittyvät 12933: tulee pyrkiä kehittämään erityisesti suurten, asiat ja vientiosasto viennin rajoittamiseen ja 12934: maailmanmarkkinoille ja euromarkkinoille suun- tarkkailuun liittyvät asiat. 12935: tautuvien yritysten jättämien markkinarakojen Lisenssiviraston ylintä toimeenpanovaltaa 12936: täydentäjinä sekä alihankintoihin keskittyvinä käyttää valtioneuvoston nimittämä johtokunta, 12937: yksikköinä. jossa ovat edustettuina kauppa- ja teollisuusmi- 12938: Tuotantorakenteen uudistamiseen liittyviä toi- nisteriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainminis- 12939: mialoitiaisia ja alueellisia sekä paikallisia työl- teriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen 12940: lisyysongelmia ja muita yhteiskunnallisia hait- Pankki. Lisenssiviraston johtaja on johtokunnan 12941: tavaikutuksia tulee vähentää työvoima-, koulutus- jäsen. 12942: ja sosiaalipolitiikan toimien avulla. Rakennemuu- Johtokunta päättää asioista, jotka koskevat 12943: toksen tavoitteeksi on tässä suhteessa asetetta- viraston toiminnan yleisiä suuntaviivoja ja viras- 12944: va ammattitaitoisen ja hyvin koulutetun työvoi- ton kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, talous- 12945: man saatavuuden varmistaminen nopeasti kasva- hallintoa ja työjärjestystä. Lisäksi johtokunta 12946: viin yrityksiin ripeästi kehittyvillä toimialoilla ja ratkaisee lisensioitavien tavaroiden tuontimää- 12947: alueilla siten, että samanaikaisesti voidaan riä, -aikoja ja lisenssien jakoperusteita koskevat 12948: välttyä työvoiman ammatillisen ja alueellisen liik- kysymykset. Se päättää myös viennin ja tuonnin 12949: kuvuuden lisäämisen muutoin aiheuttamilta tar- rajoittamiseen ja tarkkailuun liittyvistä yksittäi- 12950: peettomilta kustannuksilla ja inhimillisiltä ongel- sistä asioista, jotka ovat periaatteellisesti tärkei- 12951: milla. tä, laajakantoisia tai jotka johtokunta on muus- 12952: ta erityisestä syystä pidättänyt ratkaistavakseen. 12953: Lisenssiviraston atk-järjestelmän hankinta. Vuonna 1989 lisenssivirasto käsitteli 66 118 12954: Lisenssi virasto. Lisenssivirasto perustet- hakemusta, joista johtokunta ratkaisi yli 2 200. 12955: tiin väliaikaiseksi kauppa- ja teollisuusministe- Kertomusvuonna käsiteltiin kaikkiaan n. 62 000 12956: riön alaiseksi virastoksi v. 1953. Vuonna 1982 vi- hakemusta, joista johtokunta ratkaisi lähes 12957: raston asema vakiinnutettiin asetuksella (484/ 1 600. 12958: 82). Lisenssiviraston toiminnan pääpaino erityi- 12959: Lisenssiviraston toiminta-ajatuksena on huo- sesti johtokuntatyöskentelyssä on ollut kahden- 12960: lehtia ulkomaankaupan määrällisten rajoitusten välisten kauppasopimusten toteuttamisessa sekä 12961: ja tarkkailun täytäntöönpanosta. Toiminta-aja- Suomen ja Neuvostoliiton tavaranvaihtoon pe- 12962: tustaan virasto toteuttaa käsittelemällä tuonti- ja rustuvassa clearing-kaupassa. Keskeinen on niin 12963: vientilisenssejä, vientitarkkailuilmoituksia, val- ikään maataloustuotteiden ja muiden elintarvik- 12964: vontalisenssejä, maahanjääntitodistuksia ja vien- keiden sekä fossiilisten polttoaineiden tuonnin li- 12965: titodistuksia sekä vastaamalla lisenssejä koske- sensiointi. Virastonjohtokunta vahvistaa vuosit- 12966: viin ennakkotiedusteluihin. tain tuonnin globaali- ja yksittäislisensiointioh- 12967: Virasto tarkkailee ulkomaankauppaa tuotta- jelmat sekä niiden tuontikiintiöt jakoperustei- 12968: malla tilastomateriaalia lähinnä muille ulko- neen. 12969: maankauppaviranomaisille. Lisenssiviraston toi- Lisenssiviraston atk-järjes- 12970: minta keskittyy kulloinkin voimassa olevien t e 1m ä n h a n k i n t a j a t o i m i t u s. 12971: ulkomaankaupan tarkkailu- ja rajoitustoimien Vuonna 1985 lisenssivirasto laati yhdessä Val- 12972: toteuttamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. tion tietokonekeskuksen konsulttitoimiston 12973: Lisenssiviraston merkitys kasvaa poikkeus- kanssa tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitel- 12974: oloissa, erityisesti sellaisessa kriisitilanteessa, man, jossa viraston silloinen atk-järjestelmä 12975: jonka hallitseminen edellyttää ulkomaankaupan todettiin vanhentuneeksi. Järjestelmä perustui 12976: sääntelyä. tuolloin kahteen erilliseen sovellukseen, joista 12977: Lisenssivirastossa on henkilöstöä 32. Viraston toinen oli vientiä ja toinen tuontia varten. Suun- 12978: johtajan alaisina toimivat yleinen osasto, tuonti- nitelmassa esitettiin kahden erillisen sovelluksen 12979: osasto sekä vientiosasto. Yleinen osasto käsitte- korvaamista yhdellä yhtenäisellä tietokantapoh- 12980: lee toiminta- ja taloussuunnitteluun, laskentatoi- jaisella sovelluksella. 12981: meen, tulo- ja menoarvioehdotukseen, lainsää- Vuoden 1986 kesäkuussa lisenssivirasto ja 12982: däntöön ja oikeudellisiin kysymyksiin sekä hen- Valtion tietokonekeskus allekirjoittivat sopi- 12983: kilöstöön liittyvät asiat. Lisäksi yleiselle osastolle muksen tietokantapohjaisen ja reaaliaikaisen 12984: 184 12985: 12986: lisenssijärjestelmän toimittamisesta lisenssiviras- Laitteistoratkaisuksi Valtion tietokonekeskus 12987: tolle. Järjestelmän oli määrä olla valmis vuoden esitti Mikrowax II:n ja siihen Decnet-verkon 12988: 1986 loppuun mennessä. välityksellä liitettyjen päätteiden hankintaa. Li- 12989: Sopimusta edeltäneessä tarjouskilpailussa li- senssivirasto luotti toimittajan atk-asiantunte- 12990: senssivirasto vaati toimittajilta kokonaisvastuu- mukseen. 12991: ta sekä toimituksen laitehankinnoista että systee- Sovelluksen vahvistamista varten perustet- 12992: mi työstä. Kaikille tarjouksentekijöille toimitet- tiin yhteistyöprojekti, jonka arvioitiin vaativan 12993: tiin lisenssiviraston em. tietojenkäsittelyn kehit- n. 280 työpäivää. Tästä lisenssiviraston osuus 12994: tämissu unni telma. olin. 130 työpäivää ja Valtion tietokonekeskuk- 12995: Lopullisessa valintatilanteessa oli jäljellä kak- sen n. 150. Laitteiston hankintahinnaksi tuli 12996: si toimittajaa, Tietojyvä Oy ja Valtion tietokone- n. 1,4 Mmk, mikä osoitettiin budjettivaroista. 12997: keskus. Tietojyvä Oy:llä oli runsaasti referensse- Projektisuunnitelmasta huolimatta toimittaja 12998: jä nimenomaan Digital Oy:n maahantuomille esitti v. 1988 tehokkaamman laitteiston hankin- 12999: Vax-laitteistolle tehdyistä sovelluksista. Valtion taa. Asiasta käytiin ratkaisevat neuvottelut tou- 13000: tietokonekeskukselle Vax-ympäristö ei ollut tut- kokuussa v. 1988 valtiovarainministeriön, kaup- 13001: tu eikä sillä ollut tältä osin esittää referenssejä. pa- ja teollisuusministeriön, Valtion tietokone- 13002: Valintaprosessin aikana lisenssivirasto piti keskuksen ja lisenssiviraston edustajien kesken. 13003: yhteyttä valtiovarainministeriön järjestelyosas- Lisenssivirasto sai tämän jälkeen lisäbudjetin 13004: toon. kautta määrärahan n. 2, 7 Mmk:n laitehankin- 13005: Lisenssivirasto esitti toimittajaksi Tietojyvä taan. Uudeksi määräajaksi sovittiin vuoden 1988 13006: Oy:tä. Valtiovarainministeriö ilmoitti kauppa- ja loppu. 13007: teollisuusministeriölle lausunnossaan, ettei se Tehokkaammasta laitteistosta huolimatta 13008: puolla lisenssiviraston tietojärjestelmän toteutta- Valtion tietokonekeskus ei saanut lisenssisovel- 13009: mista esitetyllä tavalla. Perusteluna oli mm., että lusta toimimaan tehdyissä testauksissa. Toimi- 13010: Valtion tietokonekeskuksen mikrotietokoneisiin tuksen jatkuvaa viivästymistä Valtion tietokone- 13011: perustuva työasemaratkaisu tarjoaisi jatkossa keskuksen johto perusteli valtiovarainministe- 13012: monipuolisempia kehittämismahdollisuuksia. riön valtiosihteerille osoittamassaan kirjeessä 13013: Lisäksi pidettiin tärkeänä Valtion tietokonekes- mm. työmäärän aliarvioinnilla sekä Valtion tie- 13014: kuksen pitkäaikaista kokemusta silloisen lisens- tokonekeskukselle täysin uuden tietokantayhdis- 13015: sisovelluksen kehittämisestä ja käytöstä. telmän käytöllä tässä sovelluksessa. Lisenssiso- 13016: Kilpailevat tarjoukset olivat kustannuksiltaan velluksen käyttöönottoa on jouduttu jatkuvasti 13017: lähes samanarvoiset, mihin vaikutti Valtion tie- siirtämään. 13018: tokonekeskuksen räätälöitävälle lisenssisovelluk- Kertomusvuonna Valtion tietokonekeskuk- 13019: selle laskema osuus 200 000 mk. Tarjous oli tältä sen ja lisenssiviraston johto tehostivat projektin 13020: osin kolmannes Tietojyvä Oy:n tarjouksesta. seurantaa. Sovellus saatiin lopulta osittain käyt- 13021: Ilmoituksensa mukaan lisenssivirasto joutui töön tammikuussa 1991. Lisenssisovellus ei kui- 13022: hyväksymään Valtion tietokonekeskuksen tar- tenkaan toiminut asianmukaisesti vielä vuoden 13023: jouksen. 1991 alkupuolella, eikä muita siihen liittyviä 13024: Sopimusneuvotteluissa päädyttiin korvaa- sovelluksia ollut myöskään voitu toteuttaa li- 13025: maan tarjotut mikroasemat lähinnä hintasyistä senssisovelluksen keskeneräisyyden vuoksi. 13026: päätelaitteistolla, kuten Tietojyvä Oy:n tarjouk- Lisenssiviraston mukaan atk-järjestelmän 13027: sessa oli esitetty. käyttöönoton viivästyminen on aiheuttanut vi- 13028: Sopimuksen sisältö muodostui hyvin pitkälle raston toiminnalle seuraavia haittoja: 13029: Valtion tietokonekeskuksen ehdotelman ja yleis- - Lisenssiviraston toimintojen kehittäminen 13030: ten sopimusehtojen mukaiseksi. Ainoastaan vii- ja järkeistäminen on ollut pysähdyksissä. Uutta 13031: västyssakkopykälää muutettiin jonkin verran tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmaa ei ole 13032: lisenssiviraston ja valtiovarainministeriön järjes- voitu toteuttaa. Projektin osana olevan atk-tur- 13033: telyosaston vaatimuksesta. Jokaiselta aikavalta vasuunnitelman laatiminen on kesken. 13034: seitsemän vuorokauden ajanjaksolta, joka ylit- - Viraston tilastointia ja raportointia ei ole 13035: tää sovitun toimitusajan, olisi maksettu korvaus- voitu vanhojen järjestelmien puitteissa kehittää. 13036: ta 0,5 % sovelluksen valmistamishinnasta enim- Uuden sovelluksen mahdollisuuksia ei ole voitu 13037: mäisajan ollessa 15 viikkoa. kokeilla. 13038: Lisenssivirastolla ei käsityksensä mukaan -Viraston lunastuslaskutus- ja reskontrajär- 13039: tuossa tilanteessa ollut vaihtoehtoja. jestelmää ei ole saatu käyttöön. Edelleen noin 13040: 185 13041: 13042: puolet, lähes 30 000 lisenssimaksua, peritään - Virastolie on syntynyt ylimääräisiä loma- 13043: postiennakolla. kekuluja, koska se on joutunut tilaamaan pieniä 13044: - Viraston taloushallinto ei saa tarvitse- eriä vanhoja lomakkeita uuden lisenssisovelluk- 13045: miaan tietoja lisenssijärjestelmästä, mikä haittaa sen käyttöönottoa odotettaessa. 13046: toiminta- ja taloussuunnitelman sekä budjetin - Lisenssivirasto on turvautunut ulkopuoli- 13047: laadintaa. Sisäistä tarkastusta ei ole pystytty seen tallennusapuun erilaisten järjestelmien 13048: kehittämään atk-pohjaiseksi. vuoksi. Uudessa järjestelmässä taliennusta voi- 13049: - Lisenssivirasto joutui hankkimaan erillisen daan hajauttaa ja käyttää henkilöstöä tehok- 13050: henkilöstötietojärjestelmän. kaammin. Toimivassa järjestelmässä olisi vältet- 13051: - Lisenssiviraston tarvitsemat yhteydet mui- ty ulkopuolisen avun käyttötarve. 13052: den valvontaviranomaisten atk-järjestelmiin - Viivästyksestä aiheutuvat ylimääräiset 13053: puuttuvat. Jo v. 1985 mietintönsä kauppa- ja kustannukset olivat v. 1987-90 yhteensä 13054: teollisuusministeriölle jättänyt lisenssivalvonta- 415 404 mk, mistä ulkopuolisen tallennusavun 13055: työryhmä korosti erityisesti näiden yhteyksien osuus oli 127 712 mk. 13056: pikaisen luomisen tärkeyttä. Organisaatioiden Lisäksi lukuisat testaukset ja käyttöönoton 13057: väliseen tiedonsiirtoon olisi voitava panostaa siirtymiset ovat vaikuttaneet henkilökunnan 13058: ottaen erityisesti huomioon tullilaitoksen siirty- motivaatioon ja uskoon atk-järjestelmään yleen- 13059: minen elektroniseen tulliselvittelyyn. sä. Osaltaan tämä on johtanut viraston toimisto- 13060: -Suunniteltu viraston rutiinitöiden helpotta- henkilökunnan vaihtuvuuden lisääntymiseen. 13061: minen sovelluksen avulla on toistaiseksi toteut- Lisenssiviraston atk-järjestelmän hankintaan 13062: tamatta. Tiedotukset viraston myöntämistä li- liittyneet ongelmat ovat osoittaneet näiltä osin 13063: sensseistä, ns. julkisuuslista, joudutaan edelleen Valtion tietokonekeskuksen asiantuntemuksen 13064: kokoamaan manuaalisesti. puutteelliseksi. Tämän vuoksi Iisenssivirastolie on 13065: Lisenssiviraston tekemille atk-investoinneille aiheutunut toiminnallisia haittoja ja taloudellisia 13066: ei ollut vielä vuoden 1991 alkupuolelle tultaessa menetyksiä. Viraston atk-järjestelmän hankinnan 13067: saatu katetta. Toiminnalle aiheutuvien haittojen ratkaisi itse asiassa valtiovarainministeriön sit- 13068: lisäksi atk-järjestelmän käyttöönoton viivästy- temmin myös asiantuntemattomaksi osoittautunut 13069: minen on aiheuttanut virastolle seuraavia talou- lausunto, minkä vuoksi valtiovarainministeriö on 13070: dellisia menetyksiä: osavastuussa aiheutuneista haitoista. 13071: - Järjestelmän peruslaitteistoksi valittu Mainittu hankintapäätös seurauksineen antaa 13072: Mikrovax II:n hankinnan kustannukset olivat aiheen tarkistaa valtion virastojen ja laitosten 13073: 1,4 Mmk. Tehon lisäyksen vuoksi hankittu Vax investointi- ja hankintapäätösten menettelytapoja. 13074: 6210 -laitteisto maksoi 2,7 Mmk. Pienempi lait- Päätöksiä tehtäessä tulee sopimushinnan lisäksi 13075: teisto jää tyydyttämään viraston maksuliikkeen ottaa huomioon virastojen ja laitosten käsitykset 13076: ja kirjanpidon, tekstinkäsittelyn ja tietoliiken- ja perustelut sekä vaihtoehtoisten tarjoajien to- 13077: teen tarpeita. Suurempi laitteisto hoitaa lisenssi- delliset mahdollisuudet noudattaa sopimusvelvoit- 13078: järjestelmää. teita. 13079: 186 13080: 13081: 13082: 13083: 13084: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 13085: 13086: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- keiden ohjausjärjestelmää yhdessä valtionta- 13087: kastuksen sosiaali- ja terveysministeriössä louden tarkastusviraston kanssa, varojen myön- 13088: 13.2.1991, Keski-Suomen keskussairaalassa tämistä ja tutkimusyhteistyön koordinointia 13089: 3.1 0.1990, Kuopion yliopistollisessa keskussai- terveydenhuollossa, nuorten tekemien rikos- 13090: raalassa 10.10.1990, Oulun yliopistollisessa kes- ten kehitystä sekä mielenterveystyön, lasten- 13091: kussairaalassa 14.11.1990 ja Helsingin kaupun- psykiatrian, kasvatusneuvoloiden ja koulu- 13092: gin sosiaalivirastossa 30.11.1991. Käyttökustan- kotien sekä lastensuojelun työnjakoa ja työ- 13093: nushankkeita koskeva tarkastus on edellä mai- tapoja. 13094: nittujen yksiköiden lisäksi kohdistunut myös 13095: Rovaniemen ja Vaasan kaupungin sekä Orimat- Sosiaali- ja terveysministeriö 13096: tilan kunnan sosiaalivirastoihin. 13097: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat Kunnallinen sosiaalihuolto. Kuntien sosiaali- 13098: selvittäneet sosiaalimenojen ja kunnallisen so- toimen menot ovat kehittyneet v. 1980-89 13099: siaalihuollon kehitystä, käyttökustannushank- vuoden 1989 hinnoin seuraavasti: 13100: 13101: 13102: 13103: 13104: 1980 1 1984 1985 1988 1989 13105: Mmk 13106: 13107: Hallinto ........................................................................................ . 439 439 508 717 805 13108: Sosiaalityö .................................................................................... . 398 396 523 570 13109: Kotipalvelut ................................................................................. . 606 1 029 1 151 1 714 1 889 13110: Päivähoito ja opetus .................................................................... . 2 602 4 056 4 276 5 673 6 170 13111: Suojatyö ja työhönkuntoutus ....................................................... . 187 206 297 310 13112: Asumispalvelut ............................................................................. . 248 271 432 486 13113: Perhehoito .................................................................................... . 116 120 172 183 13114: Lastenhuollon laitokset ................................................................ . 814 435 454 546 562 13115: Vammaishuollon laitokset ............................................................ . 407 419 421 459 474 13116: Päihdehuollon kuntoutustoiminta ................................................ . 146 93 102 131 138 13117: Vanhainkodit ............................................................................... . 2 242 2 238 2 320 2 796 2 963 13118: Muut sosiaalipalvelut ................................................................... . 123 50 44 166 211 13119: Toimeentuloturva ......................................................................... . 485 1 079 1 451 2 525 2 894 13120: Lisäosa-ja asumistukiosuus ......................................................... . 969 1 485 1 392 1 999 1 953 13121: Oikeusapu .................................................................................... . 63 83 85 101 104 13122: Lomalautakunta ja muu toiminta ................................................ . 548 820 854 1 ll6 1 177 13123: Yhteensä ...................................................................................... . 9 444 13 175 14 051 19 367 20 889 13124: 1 13125: Luokitus eri kuin v. 1984---89. 13126: 187 13127: 13128: 13129: Kuntien sosiaalitoimen menojen suhteellinen kehitys on ollut v. 1984---89 seuraava (v. 1984 = 100): 13130: 1984 1985 1986 1987 1988 1989 13131: Mmk 13132: Hallinto ······················································································ 100 116 135 149 163 183 13133: Sosiaalityö ·················································································· 100 99 113 118 131 143 13134: Kotipalvelut ··············································································· 100 112 133 151 167 184 13135: Päivähoito ja opetus ................................................................... 100 105 120 129 140 152 13136: Suojatyö ja työhön kuntoutus .................................................... 100 110 137 146 159 166 13137: Asumispalvelut ··········································································· 100 109 136 !56 174 196 13138: Perhehoito ·················································································· 100 104 128 137 148 !58 13139: Lastenhuollon laitokset ······························································ 100 104 112 118 125 129 13140: Vammaishuollon laitokset .......................................................... 100 101 110 111 110 113 13141: Päihdehuollon kuntoutustoiminta .............................................. 100 109 116 119 141 149 13142: Vanhainkodit .............................................................................. 100 104 115 120 125 132 13143: Muut sosiaalipalvelut ................................................................. 100 88 140 147 335 425 13144: Toimeentuloturva ······································································· 100 134 175 223 234 268 13145: Lisäosa-ja asumistukiosuus ······················································· 100 94 138 138 135 132 13146: Oikeusapu ·················································································· 100 103 112 116 122 126 13147: Lomalautakunta ......................................................................... 100 103 116 125 132 140 13148: Erittelemätön .............................................................................. 100 121 155 212 217 233 13149: Keskimäärin ··············································································· 100 107 127 138 147 159 13150: 13151: Kuntien sosiaalitoimen menot ovat reaali- Keskushallinnon päätöksillä on ollut huomat- 13152: sesti kasvaneet v. 1980-89 121 %. Vertailua tava merkitys luotaessa alueellisesti kattavaa 13153: vaikeuttaa luokitusperusteiden muuttuminen v. palvelujärjestelmää. Palvelujen käyttömahdolli- 13154: 1984. Vuodesta 1984 ovat reaalisesti kasvaneet suuksiin vaikuttaa kuitenkin yhä enemmän nii- 13155: eniten toimeentuloturva (168 %), joka sisältää den tuotannosta vastaavien kuntien ja kuntain- 13156: lasten kotihoidon tuen, asumispalvelut (96 %), liittojen päätökset. Viime vuosina palvelutarvet- 13157: kotipalvelu (84 %), hallinto (83 %), suojatyö ja ta on pyritty arvioimaan myös tarjonnasta riip- 13158: työhön kuntoutus (66 %), perhehoito (58%) sekä pumattomien kriteerien avulla. 13159: päivähoito ja opetus (52%). Kaikkein eniten Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kehittyneet 13160: ovat kasvaneet muut sosiaalipalvelut ja erittele- eri lähtökohdista. Sosiaalipalvelujen tarvetta 13161: mättömät menot. arvioitaessa on perinteisesti lähtökohtana ollut 13162: Voimavarojen alueellistaminen. niiden tarvitsijan sosiaalinen kokonaistilanne ja 13163: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelujärjes- mahdollisuudet käyttää muita kuin yhteiskun- 13164: telmästä annetun lainsäädännön perusteluihin, nan tuottamia palveluita. Niihin liittyy enem- 13165: valtakunnallisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin män harkinnanvaraisuutta kuin terveyspalvelui- 13166: ohjelmiin ja vuosittain valtioneuvoston hyväksy- hin. 13167: miin valtakunnallisiin suunnitelmiin on yhden- Sosiaalipalvelujen yhteiskunnallinen rooli on 13168: mukaisesti kirjattu tavoite, jonka mukaan kan- muuttunut. Ne ovat yhä selkeämmin osa hyvin- 13169: salaisten mahdollisuudet käyttää erityisesti yh- vointiyhteiskunnan kansalaisten turvallisuuden 13170: teiskunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalvelu- takaamiseksi luomaa järjestelmää. Samalla on 13171: ja eivät saa riippua asuinpaikasta. Sosiaali- ja muuttunut myös palvelujen tarpeen määrittely. 13172: terveysministeriön voimavarojen jakopäätöksil- Lainsäädännöllä kunnilta on poistettu mahdolli- 13173: lä pyritään kaventamaan palvelujen tarjonnassa suus käyttää tarveharkintaa eräiden toimintojen 13174: esiintyviä alueellisia eroja. järjestämisessä. Näitä ovat mm. vaikeasti vam- 13175: Voimavaroja jaettaessa tarkastellaan sosiaali- maisille suunnattujen palvelujen ja alle 3-vuotiai- 13176: ja terveyspalveluja kokonaisuutena. Voimavarat den lasten päivähoidon järjestäminen. 13177: tasapainotetaan tehtäväryhmittäin alueellisesti Sosiaali- ja terveysministeriön ns. ALKO- 13178: niin, että yhteistyö eri tehtäväryhmien välillä projektissa on parin viime vuoden aikana kehi- 13179: toimii. Käytännössä ministeriön vaikutusmah- tetty menettelytapoja ja mitoitusperusteita, joilla 13180: dollisuudet ovat tässä suhteessa rajalliset. Lähin- pyritään tasapainottamaan sosiaali- ja terveys- 13181: nä vaikuttaminen on välillistä, palvelujen valta- palvelujen tarjontaa alueellisesti. Projektiryhmä 13182: kunnallisten kehittämislinjojen valintaan perus- on asettanut voimavarojen jaolle seuraavat mi- 13183: tuvaa ohjausta. toitusperusteet: 13184: 188 13185: 13186: -Voimavarat kohdeunetaan alueellisesti pal- Kunnittain erot ovat huomattavat. Selvityk- 13187: velutarpeen perusteella. Arvio suoritetaan sen mukaan esim. Pohjois-Pohjanmaan sairaan- 13188: mitattavissa olevilla, lähinnä väestötekijöillä. hoitopiirin jäsenkunnat käyttivät v. 1987 sosiaa- 13189: - Ensisijainen kohde on henkilöstömäärä, li- ja terveydenhuoltoon 36-76% veroäyrin hin- 13190: johon hankkeiden suunnittelun tulisi lääneissä nasta. Terveydenhuollon osuus veroäyristä vaih- 13191: perustua. teli kunnittain 15--40 %. Kun prosenttiosuuk- 13192: -Uusia voimavarojajaettaessa otetaan huo- sien lisäksi otetaan huomioon veroäyrin hinta 13193: mioon olemassa olevat voimavarat. kunnassa ja äyrikertymä, suurenevat kustannus- 13194: - Henkilöstövoimavaroja jaettaessa otetaan erot esim. veronmaksajaa kohden edelleenkin. 13195: huomioon myös kuntien ja kuntainliittojen kiin- 13196: tiöidyt ostopalvelut muilta tuottajilta. 13197: Valtakunnallisessa suunnitelmassa voimava- Sosiaalipalvelujen virat ovat olleet 10 000 asu- 13198: rat on jaettu syksyllä 1989 ja kertomusvuonna kasta kohti v. 1989-91 lääneittäin seuraavat: 13199: näiden periaatteiden mukaisesti. Lisäksi on py- 13200: ritty siihen, etteivät alueelliset erot kasva 1990- Lääni 1989 1990 1991 13201: 13202: luvulla. Uudenmaan ·························· 202 208 231 13203: Turun ja Porin ...................... 221 223 249 13204: Lainsäädännön asettamien velvoitteiden Hämeen ................................. 183 191 213 13205: vuoksi lasten päivähoidon voimavarat on jaettu Kymen .................................. 178 183 206 13206: kuntien ilmoitusten mukaan. Lääneittäisessä Mikkelin ······························· 202 209 229 13207: jaossa on sen sijaan pitkälle noudatettu projekti- Pohjois-Karjalan ................... 205 210 232 13208: ryhmän mitoitusperiaatteita. Vanhustenhuollos- Kuopion ······························· 186 191 220 13209: sa projektiryhmä esitti käytettäväksi sosiaali- ja Keski-Suomen ....................... 210 214 242 13210: Vaasan ·································· 209 214 235 13211: lääkintöhallituksen v. 1988 laatimia palvelujen Oulun .................................... 213 216 245 13212: mitoitusperusteita, jotka koskevat vanhusten Lapin .................................... 227 230 253 13213: palveluasumista, kotipalvelua, Osavuorokautista 13214: hoitoa ja vanhustenhuollon laitoshoitoa. Mui- Koko maa ............................. 203 208 232 13215: den sosiaalipalvelujen jakoperusteeksi ehdotet- 13216: tiin kokonaisväkilukua. Sosiaalipalveluissa henkilökunnan maara 13217: suhteessa väestöön vaihtelee lääneittäin huomat- 13218: A 1 u e e II i s t e n e r o j e n v e r t a i 1 u. tavasti. Lapin läänissä oli v. 1989 runsaat 27% 13219: Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettomeno- enemmän virkoja kuin Kymen läänissä. Eron ar- 13220: jen osuus veroäyristä on ollut v. 1988 lääneittäin vioidaan supistuvan vajaaseen 23 %:iin tänä 13221: seuraava: vuonna. 13222: Sosiaalipalvelujen eri alojen henkilökunnan 13223: Lääni Sosiaali- Terveyden- määrä vaihtelee lääneittäin, mikä johtuu mm. 13224: toin1i huolto 13225: penniä/veroäyri alueiden erilaisesta väestön ikärakenteesta ja 13226: Uudenmaan ............... . 3,94 (99) 4,01 (95) erilaisista palvelutarpeista. Esimerkiksi Hämeen 13227: Turun ja Porin ......... .. 4,14 (104) 4,23 (100) ja Kymen lääneissä on melko vähän kotipalve- 13228: Ahvenanmaa ............ .. 4,05 (102) 4,49 (107) luhenkilöstöä suhteessa vanhusväestöön. Sosiaa- 13229: Hämeen ..................... . 3,39 (99) 4,18 (99) lihuollon laitoksissa on keskimääräistä enem- 13230: Kymen ...................... .. 3,51 (88) 4,11 (98) 13231: Mikkelin ................... .. 3,98 (100) 4,37 (104) 13232: män hoitohenkilöstöä, mutta kasvatus- ja oh- 13233: Pohjois-Karjalan ...... .. 4,22 (106) 4,68 (111) jaushenkilöstöä on vastaavasti melko vähän. 13234: Kuopion ................... .. 3,98 (100) 4,63 (110) Myös sosiaalipalvelujen menot asukasta kohti 13235: Keski-Suomen .......... .. 4,09 (103) 4,25 (101) vaihtelevat lääneittäin. Esimerkiksi Uudenmaan 13236: Vaasan ....................... . 4,02 (101) 4,41 (105) läänissä v. 1988 menot olivat 10 % korkeammat 13237: Oulun ........................ . 4,09 (103) 4,45 (106) kuin maassa keskimäärin ja vajaat 28 % enem- 13238: Lapin ........................ .. 4,04 (102) 4,25 (101) 13239: män kuin Kymen läänissä, jossa menot olivat 13240: Koko maa ................ .. 3,97 (100) 4,21 (100) pienimmät. 13241: Toimeentulotuen tarpeen piti hyvinvoinnin 13242: Pohjois-Karjalassa sosiaalitoimen nettomenot lisääntyessä hävitä. Tosiasiassa tuen määrä nousi 13243: veroäyristä olivat 4,22 penniä eli 20 o;., suurem- 1980-luvun alkupuoliskolla perusteiden muut- 13244: mat kuin Kymen läänissä. Terveydenhuollossa tuessa kolminkertaiseksi ja on senjälkeen vakiin- 13245: Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan läänien välinen tunut. Toimeentulotuen kasvuun ovat vaikutta- 13246: ero oli 17%. neet myös talouden taantumasta johtuva ylivel- 13247: 189 13248: 13249: kaantuminen, konkurssit ja työttömyys, pako- kokonaisvaltaisuuteen, toimintojen koordinoin- 13250: laiset ja aikuisopiskelun lisääntyminen. tiin sekä henkilökunnan työnjakoon ja ajankäyt- 13251: Toimeentuloturvan tarve ja suhtautuminen töön liittyvät tekijät korostuvat. Hoitotyössä 13252: siihen vaihtelevat maan eri osissa. Uudenmaan työnjaon ja yhteistyön perusteet muuttuvat. 13253: läänissä toimeentuloturvaan käytettiin varoja Sairaalalaitokset, terveyskeskukset, ympäristö- 13254: 37,6% enemmän kuin maassa keskimäärin. terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja muut julkisen 13255: Vastaavasti Mikkelin läänissä menot alittivat 30 hallinnon alat toimivat entistä enemmän yhteis- 13256: %:lla maan keskiarvon. työssä keskenään. 13257: Kuntien suhtautuminen toimeentulotukeen Myös sosiaalihuollon alueellistamisen yh- 13258: vaihtelee myös huomattavasti. Esimerkiksi Uu- teydessä toteutettava organisaatiouudistus 13259: denmaan läänissä osa kunnista hoitaa velvoit- muuttaa henkilöstön työnkuvaa siten, että siinä 13260: teensa lääninoikeuden mukaan hyvin, mutta korostuu koordinoivan ja kokonaisvaltaisen so- 13261: muutamassa pienessä kunnassa ei korvata toi- siaalityön merkitys. Hoito- ja sosiaalityön muut- 13262: meentulon kannalta välttämättömiäkään kus- tuessa myös niitä koskevan päätöksenteon ja 13263: tannuksia. Lääninoikeuksiin tulevat valitukset tarvittavan tietohuollon tulee muuttua. 13264: koskevat harkinnanvaraisia menoja, kuten oman Suurin osa uusista julkisista työpaikoista on 13265: asunnon kustannuksia ja puhelinkuluja. Tulkin- syntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon alalle sekä 13266: taongelmia aiheuttavat työpaikoistaan lähteneet opetus- ja tutkimustehtäviin. Kunjulkisen sekto- 13267: aikuisopiskelijat, jotka eivät vielä saa opintotu- rin työllinen työvoima Gäljempänä työvoima) 13268: kea, ja kannattamatonta yritystoimintaa harjoit- kasvoi v. 1984--89 51 000 hengellä, lisäys oli 13269: tavat pienyrittäjät, joiden tukeminen pitkällä ai- sosiaali- ja terveydenhuollossa 38 000 henkeä. 13270: kavälillä ei yksittäistapauksissa ole tarkoituk- Naistyövoiman osuus on kasvanut. Julkisen 13271: senmukaista. sektorin työvoimasta heitä oli v. 1970 46 %ja v. 13272: Työttömien joutuminen toimeentulotuen va- 1988 64%. 13273: raan johtuu osittain työttömyyskassojen pitkistä Työvoimatilaston mukaan sosiaali- ja tervey- 13274: käsittelyajoista, jotka voivat olla jopa puoli denhuollossa oli työvoimaa v. 1989 kaikkiaan 13275: vuotta. 297 000 henkeä eli 12 % työvoimasta. Sosiaali- 13276: Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa vas- huollossa heistä toimi 133 000 (45 %) ja tervey- 13277: tuu palvelujen järjestämisestä siirtyy entistä denhuollossa 164 000 (55%). Kuntien sosiaali- 13278: enemmän kunnille. Valtionosuuden määräyty- huollossa oli 100 000 (43 %) ja terveydenhuollos- 13279: misperusteen pitäisi olla laskennallinen, eikä sa ml. ympäristöterveydenhuolto 110 500 (53%) 13280: kunnan pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen. Li- virkaa ja tointa. Valtion palveluksessa oli 2 600 13281: säksi sen pitäisi myös kuvata objektiivisesti pal- sosiaali- ja terveydenhuollon viran- ja toimen- 13282: velutarvetta. haltijaa. 13283: Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntakohtaisia OECD-maissa toimi 1980-luvun lopulla kes- 13284: eroja selvitetään eri tutkimusprojekteissa. kimäärin 5,6 %työvoimasta terveydenhuollossa. 13285: Suomessa osuus oli v. 1989 6,6% eli selvästi 13286: Uudistusten vaikutukset OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Ruotsin 13287: s o s i a a 1i h u o 11 o n k e h i t t ä m i s e e n. sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työvoiman 13288: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjataan SVOL- että viran- ja toimenhaltijoiden suhteelliset osuu- 13289: lain mukaisella valtakunnallisella suunnitelmal- det olivat julkisella sektorilla suuremmat kuin 13290: la, jonka mukaan toimiminen on asetettu val- Suomessa. Osuus on kuitenkin kasvanut meillä 13291: tionosuuden saamisen ehdoksi. Viimeksi teh- Ruotsia nopeammin. Myös Norjassa ja Tans- 13292: dyissä valtakunnallisissa suunnitelmissa kun- kassa nämä osuudet ovat suurempia kuin Suo- 13293: tien ja kuntainliittojen toimintavapauksia on messa. Muissa Pohjoismaissa käytetään osa- 13294: lisätty ja siten pyritty joustavoittamaan sosiaali- aikatyöntekijöitä enemmän kuin Suomessa. 13295: ja terveydenhuollon järjestämistä ja voimavaro- Työvoimatilanne vaihtelee ammattiryhmittäin 13296: jen kohdentamista. Valtion ohjausjärjestelmiä ja alueittain. Työvoiman kysynnän kasvu on 13297: on kevennetty kuntien itsehallinnon ja omatoi- keskittynyt Uudellemaalle. Etenkin pääkaupun- 13298: misuuden hyväksi. kiseudun kasvuun liittyy monia asunto-, liiken- 13299: Väestövastuisessa terveydenhuollossa lääkäri ne- ja muita ongelmia, jotka haittaavat työvoi- 13300: ja muu hoitohenkilökunta toimivat yhteisvastui- man saantia. 13301: sesti ja kiinteässä vuorovaikutuksessa. Hoidon Lääkintöhallituksen selvityksen mukaan v. 13302: 190 13303: 13304: 1989 avoinna olleista viroista ja sijaisuuksista Palvelutaso vaihteli kunnittain huomattavas- 13305: oli kokonaan ilman hoitajaa kaikkiaan n. 4 000 ti. Yli yhdeksän kuntaa kymmenestä järjesti v. 13306: eli 6 %. Vajaus ei ole suuri, sillä lyhytaikaiset 1988 kuljetuspalveluja ja myönsi taloudellista 13307: työstäpoissaolot ovat viime vuosina yleensäkin avustusta asunnon muutostöihin, asuntoon kuu- 13308: lisääntyneet. Ongelmana on, että vajaus on suu- luviin välineisiin ja laitteisiin. Puolet kunnista oli 13309: rin mm. lääkärin ja kuntoutuksen (toimintatera- myöntänyt taloudellista avustusta ylimääräisiin 13310: peutit, lääkintävoimistelijat) ammateissa. Joka vaatetuskustannuksiin ja henkilökohtaisen avus- 13311: seitsemäs lääkärin virka oli v. 1989 vailla hoita- tajan palkkaamiseen. Osa vammaisten palveluis- 13312: Jaa. ta, esim. kotipalvelut, järjestetään sosiaalihuol- 13313: Sairaanhoitajien vajaus on ollut melko pysyvä tolain nojalla, johon nähden vammaispalvelulaki 13314: ilmiö Etelä-Suomen suurissa asutuskeskuksissa. on toissijainen. 13315: Etenkin sijaisista on puutetta. Perushoitajien Kunnissa ei ollut v. 1988 riittävästi tietoa 13316: vajaus on ollut suhteellisesti vähäisempi. Kuiten- vammaisten ja vaikeavammaisten määrästä ja 13317: kin Uudenmaan perushoitajien avoinna olleista heidän palvelutarpeestaan. Palveluja järjestetään 13318: viroista ja sijaisuuksista oli v. 1989 ilman hoita- kysynnän mukaan ja tiedottaminen on vähäistä. 13319: jaa peräti 15,5 %. Kuljetuspalveluiden järjestämisvelvollisuus ei 13320: Terveydenhuollon työvoimakehitykseen vai- ole vielä tullut voimaan. Kuljetusten määrät 13321: kuttaa lähivuosina huomattavasti ns. suurten vaihtelivat v. 1988 suuresti kunnittain. Jotkut 13322: ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Työikäisistä kunnat ilmoittivat järjestävänsä asetuksessa 13323: lääkäreistä ja sairaanhoitajista kuuluu 40-50 mainitun vähimmäismäärän, 18 yhdensuuntais- 13324: -vuotiaiden ikäryhmään lähes kolmannes. Eläk- ta matkaa, ja osa kunnista järjesti vain muuta- 13325: keelle jääminen vaikuttaa myös koulutukseen, man matkan vuodessa. Keskimäärin matkoja 13326: sillä entistä suurempi osa koulutuksen tuotok- järjestettiin 4---6 kuukaudessa. 13327: sesta menee vuosituhannen vaihteen jälkeen Henkilökohtaisen avustajan hankkimista var- 13328: kasvavan eläkepoistuman korvaamiseen. ten myönnettiin joissakin kunnissa taloudellista 13329: Hoitoalojen koulutukseen on ollut paljon avustusta vain joihinkin tarpeisiin. Muutamissa 13330: pyrkijöitä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. kunnissa avustusta myönnettiin 40 viikkotuntia 13331: Joitakin sosiaali- ja terveydenhuollon keskias- tai jopa enemmän. Avustajien saantia pidettiin 13332: teen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja vaikeana. 13333: on jo jäänyt täyttämättä, mikä on vinouttanut Uuden vammaispalvelulainsäädännön mu- 13334: koulutuksen rakennetta. kaisten palvelujen järjestämisen kannalta olen- 13335: Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja täyden- naista on, miten vaikeavammaisuus ja vammai- 13336: nyskoulutuksen merkitys sosiaali- ja terveyden- suus määritellään. Joissakin kunnissa määritys 13337: huollossa kasvaa. Aikuisopiskelun suosio on perustui lähes yksinomaan lääkärinlausuntoon. 13338: lisääntynyt opintotuen ja uuden aikuisopintora- Toisissa kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon 13339: han ansiosta. Alkuvaiheessa saatujen kokemus- työntekijät arvioivat asiakkaan kanssa näiden 13340: ten mukaan aikuisopintoraha on herättänyt kiin- vammaisuusasteen ja muutamissa kunnissa ar- 13341: nostusta etenkin terveydenhuollon ammateissa. viointiin sisältyy myös sairauden aiheuttamat es- 13342: teet ja haitat. 13343: V a m m a i s p a 1 v e 1 u 1 a i n t o t e u t u- Myös lääninoikeuksien tulkinta saattaa poi- 13344: m i ne n. Vammaispalvelulaki tuli voimaan vuo- keta toisistaan eri puolilla maata. Esimerkiksi 13345: den 1988 alusta. Lain voimaantulosta alkaen on Uudenmaan lääninoikeuden ja Helsingin kau- 13346: kunnilla ollut erityinen velvollisuus korvata vai- pungin tulkinnat ovat lain voimaan tultua poi- 13347: keavammaisille asunnon muutostöistä aiheutu- kenneet toisistaan, tosin käytäntö on viime 13348: vat ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laittei- vuosina yhdenmukaistunut Rovaniemen ja Vaa- 13349: den aiheuttamat kustannukset. Vuoden 1992 san lääninoikeudet ovat pitkälti tukeneet kun- 13350: alusta tulevat erityisen järjestämisvelvollisuuden tien päätöksiä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 13351: piiriin myös kuljetuspalvelut ja palveluasuminen tehtyjen valitusten kautta käytäntö yhdenmu- 13352: sekä vuoden 1994 alusta tulkkipalvelut kaistuu, mutta siihen saattaa kulua vuosia. 13353: Sosiaaliviranomaisten selvityksen mukaan Joissakin kunnissa kuljetuspalveluja ei ole 13354: kunnat olivat varanneet vammaispalvelulain myönnetty 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhem- 13355: mukaisten palvelujen tuottamiseen v. 1988 ja mille henkilöille, vaikka kyseessä on ollut vam- 13356: 1989 n. 49 mk asukasta kohti. maispalvelulain mukainen vaikeavammainen. 13357: 191 13358: 13359: Samoin palvelut on saatettu rajata pelkästään Vuosi 1985 Kaikki Helsinki Kerroin 13360: kunnat 13361: pyörätuolia käyttäviin vammaisiin. 1 000 mk/asukas 13362: Sosiaalitoimen bruttomenot 13363: Eriarvoisuus lisääntyy nykyisestäänkin, kun yhteensä ........................................ 2 481 3 316 1,3 13364: vammaispalvelulain erityiset järjestämisvelvolli- 13365: suudet tulevat voimaan. Koulutuksella ja työn- Sosiaalitoimesta: 13366: ohjauksena voidaan yhtenäistää työkäytäntöjä Hallinto ........................................ 90 218 2,4 13367: ja lisätä ammattitaitoa, jotka vaihtelevat huo- Sosiaalityö .................................... 70 142 2,0 13368: mattavasti eri kunnissa. Lääninhallitusten ja Kotipalvelu ................................... 203 190 0,9 13369: keskushallinnon ohjauksella on keskeinen mer- Päivähoito ja opetus ..................... 755 1 069 1,4 13370: Suojatyö ja työhön kuntoutus ...... 36 63 1,8 13371: kitys tässä kehittämistehtävässä. Asumispalvelut ............................. 48 88 1,8 13372: Kuntien heikentyvä taloudellinen tilanne vai- Perhehoito .................................... 21 52 2,5 13373: keuttaa ja saattaa jopa estää palvelujen kehittä- Lastenhuollon laitokset ................ 80 199 2,5 13374: mistä. Järjestämisvelvollisuuden ulkopuolella Vammaishuollon laitokset ............ 74 180 2,4 13375: Päihdehuollon kuntoutustoiminta 18 62 3,5 13376: olevien palvelujen ja tukitoimien kehittämistä Vanhainkodit ................................ 408 320 0,8 13377: koskevia päätöksiä ohjaavat kunnan talousar- Muut laitokset .............................. 2 13378: vioon hyväksytyt varat. Sosiaalitoimi joutuu Muut sosiaalipalvelut ................... 8 35 4,4 13379: määrittämään vaikeavammaisuuden hyvin ah- Toimeentuloturva ......................... 256 324 1,3 13380: taasti, jos toimintaan varatut määrärahat ovat Lisäosa-ja asumistukiosuus ......... 246 347 1,4 13381: niukat. Kuten edellä ilmeni, esim. vanhuuseläk- Oikeusapu ..................................... 15 II 0,7 13382: Lomalautakunta ja muu toiminta 151 13383: keellä olevat vaikeavammaiset on eräissä kunnis- 13384: sa suljettu pois palveluun oikeuttavien joukosta. 13385: On myös kuntia, joissa kodinhoitotuki on pois- Vuosi 1989 Kaikki Helsinki Kerroin 13386: tettu vammaisilta ja siirretty vanhuksille. kunnat 13387: 1 000 mk/asukas 13388: Sosiaalitoimen bruttomenot 13389: yhteensä ........................................ 4 216 5 729 1,4 13390: H e 1 s i n g i n k a u p u n g i n s o s i a a 1 i- 13391: v i r a s t o. Helsingin sosiaalitoimelle oli 1970- Sosiaalitoimesta: 13392: luvulla luonteenomaista verrattain vakaa kehi- Hallinto ........................................ 163 280 1,7 13393: tys. Lasten päivähoitoa kehitettiin tasaisesti. Toi- Sosiaalityö .................................... 115 261 2,3 13394: meentulotuen saajien määrä vaihteli työllisyysti- Kotipalvelu ................................... 381 426 1,1 13395: lanteen sekä eläke- ja sairausturvan kehittymisen Päivähoito ja opetus ..................... 1 245 1 769 1,4 13396: Suojatyö ja työhön kuntoutus ...... 63 93 1,5 13397: mukaan. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuk- Asumispalvelut ............................. 98 224 2,3 13398: set, mm. sosiaalihuoltolain voimaantulo 1984, Perhehoito .................................... 37 78 2,1 13399: sekä kaupungin sosiaalitoimen laaja organisaa- Lastenhuollon laitokset ................ 113 313 2,6 13400: tiouudistus alueorganisaatioineen merkitsivät Vammaishuollon laitokset ............ 96 229 2,6 13401: palvelujen määrän ja kustannusten huomattavaa Päihdehuollon kuntoutustoiminta 28 85 3,0 13402: kasvua 1980-luvun lopulla. Vanhainkodit ................................ 598 447 0,7 13403: Muut sosiaalipalvelut ................... 43 39 0,9 13404: Sosiaalimenot (osuus v. 1989 18,9 %) ovat Toimeentuloturva ......................... 584 868 1,5 13405: 1980-luvulla kasvaneet terveydenhuoltomenoja Lisäosa-ja asumistukiosuus ......... 394 601 1,5 13406: (osuus v. 1989 17,9 %) nopeammin. Reaalikasvu Oikeusapu ..................................... 21 16 0,8 13407: oli vielä v. 1989 n. 9 %. Sosiaalitoimen tuotta- Lomalautakunta ja muu toiminta. 237 13408: vuus kuitenkin aleni tuolloin 9,3 %, sillä vaikka 13409: kustannukset nousivat 12,9 'Yo, suoritteiden mää- 13410: rä lisääntyi vain 4,9 %. Merkittävin syy alene- Verrattaessa Helsingin ja koko maan keski- 13411: vaan tuottavuuskehitykseen, jota on jatkunut määräisiä sosiaalitoimen kustannuksia 1980- 13412: vuodesta 1986 lähtien, on palvelujen laadun ko- luvun loppupuoliskolla ovat asukasta kohti las- 13413: hottaminen ja kustannusratkaisut, joilla on py- ketut menot Helsingissä 1,3-1,4 -kertaiset. So- 13414: ritty hallitsemaan vaikeutunutta työvoimatilan- siaalitoimen osuus kunnan käyttömenoista on 13415: netta. Menojen arvioitiin kasvavan v. 1991 vain ollut pienempi kuin maassa keskimäärin tuona 13416: 0,5%. aikana, mutta v. 1989 Helsinki on miltei saavut- 13417: Menojen kehitys asukasta kohti on ollut koko tanut maan keskitason. Muuhun maahan verrat- 13418: maassa ja Helsingin kaupungissa v. 1985 ja 1989 tuna korkeimmat menot ovat päihdehuollon, 13419: seuraava: lastensuojelun ja vammaishuollon laitos- ja per- 13420: 192 13421: 13422: hehoidon, asumispalvelujen ja sosiaalityön toi- Niistä muutettiin 13 päätöstä. Vuonna 1985 13423: mintalohkoilla. vastaavat luvut olivat 21 ja 8. 13424: Helsingin sosiaalitoimen bruttomenojen suu- Sosiaalipalveluiden ja kunnallisen toimeentu- 13425: ruuteen vaikuttavat sosiaalisten ongelmien esiin- lon kehittämistä vaikeuttavat riittämättömät 13426: tyminen, palvelutaso, organisatoriset erot ja eri- varat, työvoiman saantiin ja pysyvyyteen liitty- 13427: tyisesti korkeat asumis- ja palkkakustannukset. vät ongelmat sekä se, että ammatilliset keinot 13428: Tilastotietojen perusteella Helsingissä on muu- eivät riitä. 13429: hun maahan nähden huomattavasti enemmän Lasten päivähoitopalvelut ovat vakiintuneet. 13430: lastensuojeluun, päihteiden käyttöön, asunnot- Niiden sisällöllistä kehittämistä, kuten kodin ja 13431: tomuuteen ja pitkäaikaiseen toimeentulotukeen päiväkodin yhteistyön lisäämistä, jatketaan edel- 13432: liittyviä sosiaalisia ongelmia. Esimerkiksi lasten leen. Toiminnan laajuuden vuoksi päivähoidon 13433: päivähoidon palvelut ovat Helsingissä 1,4 -ker- kehittämisen ongelmana on varojen riittämättö- 13434: taiset koko maahan verrattuna. Myös lastensuo- myys. Kotihoidon tuki, jonka piiriin kuuluvien 13435: jeluun ja asunnottomuuteen liittyvien tukipalve- alle 3-vuotiaiden lasten osuus nousi kunnallisen 13436: lujen taso ja kustannukset ovat Helsingissä tuen tuntuvan korotuksen jälkeen 47 %:sta aina 13437: muuta maata korkeammat. 70 %:iin, on vähentänyt päivähoitopaikkojen 13438: Sosiaalikeskusten jaostojen käsittelemät kysyntää. Päiväkotitoimintaa ei kuitenkaan ole 13439: muutoksenhaut viranhaltijoiden tekemiin pää- mahdollista supistaa aivan samassa suhteessa. 13440: töksiin ovat kehittyneet vuosina 1985, 1987, Päiväkotien täyttöaste oli tarkastusajankohtana 13441: 1988 ja 1990 seuraavasti: n. 90 %ja käyttöaste 75-90 %. Käyttöastetta 13442: pyritään nostamaan siirtymällä kuukausimak- 13443: 1985 1987 1988 1990 suun ja jakamalla paikat uudelleen tarvittaessa. 13444: Kes- Yhteis- 13445: kuk- palvelu- Toimeentulotukijärjestelmän ongelmia ovat 13446: se! osastot niin ikään varojen riittämättömyys, tuen tarpeen 13447: Muutoksenhaut viranhalti- 13448: joiden tekemiin päätöksiin 94 350 352 552 37 13449: vaikea ennustettavuus ja sosiaalihuollon omatoi- 13450: misuustavoitteen toteuttaminen. Helsingissä, 13451: Toimeentulotukipäätöksiä. 62 191 226 331 15 jossa pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve on 13452: Päätös ennallaan ........... 52 178 213 324 13 huomattava, on erityisesti korostettu asiakkai- 13453: Päätös muuttunut ......... 10 13 13 7 2 den omatoimisuuden tukemista. Kokemukset 13454: yhteistyöstä työvoimaviranomaisten kanssa ovat 13455: Muita päätöksiä ................ 32 159 126 221 22 hyvät. Omatoimisuus- ja oikeusturvatavoite 13456: Päätös ennallaan ........... 23 136 107 204 18 saattavat joutua ristiriitaan esimerkiksi silloin, 13457: Päätös muuttunut ......... 9 23 19 17 4 kun opiskelijoiden toimeentulotuen vaihtoeh- 13458: Toimeentulotukipäätökset doksi esitetään osa-aikatyötä. 13459: kaikista muutoksenhauis- Uudenmaan lääninoikeus on käsitellyt v. 13460: ta,% .................................. 66 55 64 60 41 1985-90 Helsingin sosiaaliviraston toimeentu- 13461: lotukivalituksia seuraavasti (aineisto ei ole katta- 13462: Toimeentulotuen muutok- va): 13463: senhausta päätös pysynyt 13464: ennallaan, % ..................... 84 93 94 98 87 1985 1986 1988 1989 1990 13465: 13466: Hylätyt/tutkimatta 13467: jätetyt valitukset ............ 6 13 16 29 31 13468: Vuoden 1985 tiedot eivät sisällä asumistuen ja 13469: vuosien 1987 ja 1988 tiedot päivähoidon muu- Kokonaan/osittain hy- 13470: toksenhakuja. Keskiseen sosiaalikeskukseen ei väksytyt valitukset ........ 9 7 5 4 8 13471: enää kertomusvuonna kuulunut erityissosiaali- 13472: toimistoa eikä sosiaalipäivystystä. Valitusten määrä 13473: Muutoksenhaut kasvoivat yleisesti kertomus- yhteensä ........................ 15 20 21 33 39 13474: vuonna. Sosiaalikeskuksissa toimeentulotuki- Hyväksyttyjen valitus- 13475: päätösten muutoksenhakujen määrä kasvoi v. ten osuus kaikista 13476: 1987-90 73%. Vuosina 1985-90 kasvu olijopa valituksista, % ............... 60,0 35,0 23,8 12,1 20,5 13477: yli 400 %. Sosiaalikeskusten jaostot saivat käsi- 13478: teltäväkseen kertomusvuonna kaikkiaan 166 Hyväksyttyjen valitusten suuri osuus v. 13479: muutoksenhakua vammaishuollon päätöksiin. 1985-86 selittynee sillä, että sosiaalihuoltolaki 13480: 193 13481: 13482: tuli voimaan vuoden 1984 alusta. Muutettujen palvelujen, lähinnä kuljetusten järjestämiseen. 13483: päätösten määrä väheni tarkastelujakson loppu- Taloudellisen tilanteen tiukentuessa liikumavara 13484: puolella, kun lain soveltamiskäytäntö vakiintui supistuu entisestään. 13485: ja lääninoikeuden tulkintakannanotot olivat tie- Uudenmaan lääninoikeus on antanut v. 13486: dossa. 1988-90 ainakin 48 ja korkein hallinto-oikeus 2 13487: Lastensuojeluun ja päihdehuoltoon liittyy päätöstä valituksista, jotka koskevat sosiaalilau- 13488: useita sosiaalisia ongelmia. Näiden alueiden takunnan päätöksiä. Lääninoikeus on hylännyt 13489: hoitaminen vaatii ammatillisten menetelmien 23:sta taloudellisia tukitoimia koskevasta vali- 13490: systemaattista kehittämistä, jotta apua voidaan tuksesta 19, 16:sta kuljetuspalveluvalituksesta 8 13491: antaa riittävän varhain ja oikeassa muodossa. ja kaikki kolme tulkkipalveluja koskevaa vali- 13492: Huostaanottoa koskevien alistusten ja vali- tusta. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut 13493: tusten määrä on ollut v. 1986-90 seuraava: kummassakaan tapauksessa lääninoikeuden 13494: päätöksiä. Se myönsi Helsingin sosiaalilauta- 13495: kunnalle valitusluvan tapauksessa, jossa läänin- 13496: 1986 1987 1988 1989 1990 oikeus oli kumonnut sen päätöksen. Toisessa- 13497: Alistukset läänin- 13498: oikeuteen: kaan tapauksessa korkein hallinto-oikeus ei 13499: Alistuksia .................... . 7 2 13 19 2 muuttanut lääninoikeuden päätöstä, jolla se hyl- 13500: Vahvistettiin ................ . 6 2 13 19 18 käsi asiakkaan valituksen. 13501: Jätettiin vahvistamatta 1 2 13502: Uuden lainsäädännön soveltamisessa erityi- 13503: sesti vaikeavammaisuus-käsitteeseen liittyvä tul- 13504: Valitukset läänin- kinnallisuus vaikeuttaa Helsingissä vammaispal- 13505: oikeuteen: 13506: Valitusten määrä ........ . 3 10 9 4 velujen kehittämistä, mikä heijastuu asiakaspal- 13507: Hylätyt valitukset ....... . 3 10 9 4 veluun ja toiminnan suunnitteluun. Uudenmaan 13508: lääninoikeuden ja Helsingin kaupungin vam- 13509: Valitukset korkeimpaan maislain tulkinta on poikennut toisistaan. Käy- 13510: hallinto-oikeuteen: täntö on yhdenmukaistunut, sillä v. 1989 hyväk- 13511: Valitusten määrä ........ . 2 3 10 5 syttiin 5 ja hylättiin 8 valitusta ja kertomusvuon- 13512: Huostaanottopäätös na 25:stä valituksesta hyväksyttiin ainoastaan 13513: muuttui ....................... . kolme. 13514: Vammaispalvelujen kehittämistä koskeva 13515: Sosiaalilautakunnan tekemät huostaanotto- arviantiyhteistyö terveydenhuollon kanssa on 13516: päätökset muuttuvat harvoin. Muutoksenhaku- vasta alussa. Vammaisia henkilöitä ja heitä 13517: jen lisääntymiseen on saattanut vaikuttaa mak- edustavia järjestöjä kytketään mukaan palvelu- 13518: suttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain jen ja kaupungin suunnitteluun. Kunnan vam- 13519: muuttuminen vuoden 1989 alusta siten, että se maisetuuksien ja Kansaneläkelaitoksen maksa- 13520: koskee myös näitä tapauksia. man vammaistuen yhteensovittaminen on ongel- 13521: Kotipalvelun kehittämistä vaikeuttaa työvoi- mallista. Vanhusryhmien kuljetuspalveluja olisi 13522: man saanti ja pysyvyys. Myös yhteistyötä tervey- tarpeellista laajentaa, mikä vaatii voimavaroja 13523: denhuollon kanssa tulisi kehittää. suunniteltua enemmän. Julkisten liikennevälinei- 13524: Vammaishuolto siirtyi kuntien tehtäväksi den kehittäminen vammaisten tarpeisiin on vasta 13525: vasta v. 1984. Sosiaalitoimi järjestää palveluja alussa. Palveluasumisen kehittämisessä yhteistyö 13526: vammaisille lähinnä vammaispalvelulain mutta eri hallintokuntien, kuten asuntoviranomaisten 13527: jonkin verran myös sosiaalihuoltolain nojalla. ja järjestöjen, kanssa hakee vielä muotojaan. 13528: Palvelujen suunnittelua ja toteuttamista on vai- Tulkkipalvelujen järjestämisessä puhevaikeuk- 13529: keuttanut tarkkojen tarvetietojen puuttuminen sista kärsiville on ollut vaikeuksia. Myös asun- 13530: ja käytettävissä olevien määrärahojen vähyys. non muutostöiden ja apuvälineiden kustannuk- 13531: Palveluja järjestetään sekä omana toimintana siin ei ole osattu riittävästi varautua. 13532: että järjestöiltä hankittuina ostopalveluina. Sosiaalitointa kehitetään lisäämällä sosiaali- 13533: Vammaispalvelulain tultua voimaan palvelu- ja terveydenhuollon yhteistyötä, alueellistamaila 13534: jen määrä on kasvanut Helsingissä huomatta- toimintoja sekä kehittämällä suunnittelua, seu- 13535: vasti. Palvelujen saatavuus ei kuitenkaan ole rantaa ja vaikuttavuuden arviointia. Palvelujen 13536: tyydyttävä, sillä valtaosa määrärahoista käyte- kehittämiseen vaikuttaa osaltaan kansainvälisty- 13537: tään järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien minen. 13538: 13539: 13 311011F 13540: 194 13541: 13542: Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiinnitetty Sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden arvioimi- 13543: erityistä huomiota yhteistyön tehostamiseen seksi on vuoden 1991 aikana seurattu mm. toi- 13544: luottamus- ja virkamiesten toiminnassa. Koke- meentulotukea saavien, lastensuojelun, lasten 13545: mukset erityisesti johtotason yhteistoiminnasta päivähoidon ja perheneuvonnan asiakkaiden elä- 13546: ovat olleet myönteisiä. Yhteistoiminnan organi- mäntilanteessa tapahtuvia muutoksia. 13547: sointi, joka jatkuu edelleen, on jo helpottanut Myös vammaispalvelun ja päihdehuollon vai- 13548: mm. suunnittelun yhteensovittamista. kuttavuuden arviointiin kehitetään menetelmiä. 13549: Pisimmälle yhteistoimintaa on kehitetty van- Jo kehittelyvaiheessa on saatu tarkempi kuva 13550: hustenhuollossa. Lastenpsykiatrian avohoidosta asiakkaiden vaikeuksien luonteesta ja niistä 13551: vastaa miltei kokonaan sosiaalihuolto osana alueista, joilla muutosta on sosiaalihuollon ny- 13552: perheneuvoloiden toimintaa. Yhteistyötä kehite- kykeinoin vaikea saada aikaan. 13553: tään mm. vammaishuollon ja kuntoutuksen, Atk-pohjainen johdon tietojärjestelmä on 13554: päihdehuollon sekä mielenterveystyön alueilla. kehitteillä. Tavoitteena on parantaa seurantatie- 13555: Sitä edellyttää uusi mielenterveyslaki. Tervey- tojen, kuten henkilöstö-, työvoima-, käyttöta- 13556: denhuollon sosiaalityön organisointi on suunnit- lous-, suoritc- ja hanketietojen, saatavuutta. Las- 13557: teluvaiheessa. Myös sosiaali- ja terveyskeskusten kentajärjestelmän tietopohjaa muutettaessa on 13558: välistä hallinnollista yhteistyötä kehitetään. Li- tarkoitus kehittää myös toimintakertomusta sen 13559: säksi selvitetään laskentajärjestelmän, suunnitte- mukaisesti. 13560: lukäytäntöjen ja atk:n yhdenmukaistamista. Helsingin sosiaalitoimi joutuu lähivuosina 13561: Sosiaalitoimen organisaatiota on kehitetty hoitamaan ulkomaalaisten asiakkaiden, pako- 13562: 1980-luvulla voimakkaasti. Huolto-, lastensuoje- laisten, turvapaikan hakijoiden sekä kansainvä- 13563: lu- ja lasten päivähoitovirastot sekä kasvatus- listymisen mukanaan tuomien muiden ulkomaa- 13564: neuvolatoiminta yhdistettiin v. 1985 sosiaalivi- laisten tarvitsemat palvelut. Muutokseen liittyvä 13565: rastoksi. Tämän pääasiassa hallinnollisen muu- epävarmuus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnitte- 13566: toksen yhteydessä alueellistettiin sosiaalitoimen lua. 13567: avohuoltopalvelut ja perustettiin sosiaalikeskuk- Sosiaalipalvelujen suhteen vaaditaan lisää 13568: set Asiakastoimintojen alueellistamisessa tavoit- joustavuutta. Kun mm. subjektiivisten oikeuk- 13569: teena on ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet sien lisääntyessä taloudellinen liikkumavara 13570: kokonaisvaltaisesti, vahvistaa asiakkaiden oma- supistuu, on entistä vaikeampi sovittaa yhteen 13571: toimisuutta ja lisätä osallistumis- ja vaikutus- yhteiskuntakehityksen vaatimaa palvelujen pai- 13572: mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja notusta ja tosiasiallisia uudistamismahdollisuuk- 13573: kehittämisessä sekä lisätä toiminnan tulokselli- s1a. 13574: suuttaja vaikuttavuutta. Alueelliset pyrkimykset Helsingin sosiaaliviraston mukaan vapaakun- 13575: koskevat mahdollisimman pitkälle myös hallin- takokeilun antamat mahdollisuudet ovat hyvin 13576: topalveluita. Sen vaatimat voimavarat on järjes- vaatimattomat. Esimerkiksi maksupoliittisia 13577: tetty pääasiassa sisäisin siirroin. ratkaisuja, joita taloudellinen tilanne edellytti, ei 13578: Sosiaaliviraston suunnittelujärjestelmää kehi- voitu vapaakuntasäännösten perusteella toteut- 13579: tettäessä korostetaan tulosjohtamista, strategista taa. 13580: suunnittelua, alueelliseen indeksijärjestelmään Julkisten palvelujen tuottavuutta ja tulokselli- 13581: perustuvaa kehyssuunnittelua ja alueellista au- suutta on viime vuosina käsitelty sosiaaliviraston 13582: tonomiaa. Uuden elementin suunnitteluun tuo mukaan ikään kuin kysymys olisi yksityistä yri- 13583: ns. yhteissuunnittelu, jossa lähdetään asukkaan tystoimintaa muistuttavasta, tavaratuotannon 13584: tarpeista. Suunnittelun toteutuksesta vastaa tapaan toimivasta palvelujärjestelmästä. Kun- 13585: aluesuunnittelija. nallisen palvelujärjestelmän kustannuksia arvioi- 13586: Sosiaaliviraston seurannan välineitä ovat ta- taessa on usein jäänyt huomaamatta, että niissä 13587: lousarvio ja toteutumisen seuranta, laskentajär- on mukana myös itse demokraattisen järjestel- 13588: jestelmä, tuottavuuslaskenta, vaikuttavuuden män aiheuttamia kustannuksia. Sosiaaliviraston 13589: seuranta, johdon tietopaketti ja tietojärjestelmä mukaan olisi selkeämmin korostettava sitä, että 13590: sekä toimintakertomus. Laskentatointa uudiste- kunnallinen palvelu toteuttaa kuntalaisten yh- 13591: taan ja tuottavuuslaskenta on otettu käyttöön v. teistä vastuuta poliittisen päätöksentekojärjes- 13592: 1988. Sen kehittämiseksi pyritään selvittämään telmän luomissa rajoissa. Järjestelmällä on oma 13593: viraston toiminta-ajatuksen ja -tavoitteiden arvonsa, mutta myös hintansa. 13594: kannalta keskeisiä, toimintaa kuvaavia suorittei- Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveydenhuol- 13595: ta ja mittareita. lon voimavarat eivät ole jakautuneet väestön pal- 13596: 195 13597: 13598: velutarpeen perusteella tasaisesti maan eri osissa. dollisesti nykyistä lyhyempien, enemmän käytän- 13599: Vinoutumista selittää osittain se, että vähimmäis- nön työharjoittelua sisältävien perustutkintojen 13600: vaatimukset täyttävien peruspalvelujen luominen tietoja täydennetään systemaattisesti ja tarpeen 13601: on vaatinut harvaanasutuilla alueilla väestöpoh- mukaan järjestettävällä jatko- ja täydennyskoulu- 13602: jaan nähden keskimääräistä suuremmat investoin- tuksella. Kuntoutusalan koulutuksen toteuttami- 13603: nit ja henkilöstön. Toisaalta palveluja on ollut nen suunnitellussa laajuudessa edellyttää opetta- 13604: vaikea sopeuttaa lyhyellä aikavälillä väestömuu- jien pätevyysvaatimusten joustavoittamista. 13605: toksiin. Valtionhallinnon suunnittelua ja ohjausta Vammaisuuden perusteella järjestettävistä pal- 13606: on kehitettävä siten, että voimavarojen jaossa veluista ja tukitoimista annetulla lailla haluttiin 13607: tarjonnasta riippumaton palvelujen kehittämistar- korostaa vammaisten tasa-arvoa ja osallistumis- 13608: ve entisestään korostuu. mahdollisuuksia. Lailla siirrettiin kustannusvas- 13609: Talouden taantuman vuoksi kunnallissektorin tuuta kunnille. Lyhyenä voimassaoloaikana lain 13610: verotulot ovat jääneet budjetoitua vähäisemmiksi. tulkinnallisuus ja kuntien vaihteleva suhtautumi- 13611: Monet kunnat ovat joutuneet korottamaan vero- nen vammaispalvelujen kehittämiseen ja tuen 13612: äyriään selvitäkseen sosiaaliuudistusten ja lai- myöntämiseen on johtanut siihen, että vammaiset 13613: narahalla toteutettujen investointien aiheuttamis- ovat eri kunnissa hyvinkin eriarvoisessa asemassa. 13614: ta menoista. Valtiontilintarkastajien mielestä me- Tilannetta eivät ole selkeyttäneet lääninoikeuk- 13615: noja karsittaessa peruspalvelutaso on pyrittävä sien kunnille antamat päätökset ja lausunnot, 13616: säilyttämään. Kuntien ohjauksessa ja valvonnassa koska ne ovat poikenneet toisistaan. 13617: on korostettava ratkaisuvaihtoehtojen edullisuus- Valtiontilintarkastajat kannattavat periaatet- 13618: vertailua ja seurausten selvittämistä sekä sosiaali- ta, että yksityiskohtaisen säätelyn sijaan luodaan 13619: ja terveydenhuollon yhteistyötä. Esimerkiksi so- lainsäädäntö, jonka puitteissa voidaan joustavasti 13620: siaalipalveluja kehittämällä voidaan kunnissa huo- ottaa huomioon yksilön elämäntilanne ja paikalli- 13621: mattavasti pienentää kalliita erikoishoidon kus- set olosuhteet sekä kuntien taloudelliset mahdolli- 13622: tannuksia. suudet. Lainsäädäntöä toteutettaessa on valtion 13623: Suunnitelmiin ja ohjelmiin kirjatun tavoitteen viranomaisten yhdessä kuntien keskusjärjestöjen 13624: mukaan kansalaisten mahdollisuudet käyttää eri- kanssa tiedotettava kunnille, mitkä ovat lain vä- 13625: tyisesti yhteiskunnan tuottamia sosiaali-ja ter- himmäistavoitteet ja seurattava niiden toteutumis- 13626: veyspalveluja eivät saa riippua asuinpaikasta. ta. Asiantuntijavirastojen tehtävänä on määrittää 13627: Myös etuuksien suhteen kansalaisten pitäisi olla yksilön terveyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen 13628: tasa-arvoisessa asemassa. Valtiontilintarkastajien perustuva vaikeavammaisuuskäsite, johon palvelu- 13629: mielestä valtion viranomaisten on yhdessä kuntien jen ja tuen saanti pohjautuu. Erikoisammattitaitoa 13630: keskusjärjestöjen kanssa riittävästi tiedotettava vaativan tehtävän siirtämistä kuntien ja oikeusis- 13631: asukkaille, mitkä ovat ne vähimmäispalvelut ja tuin/en harkintaan ei voida pitää asianmukaisena. 13632: -etuudet, jotka kunta on velvollinen asukkailleen Ohjauksen ja koulutuksen keinoin on myös 13633: järjestämään ja joita asukkailla on oikeus vaatia. toimeentuloturvan osalta pyrittävä siihen, että 13634: Sosiaalitointa alueellistettaessa erityisesti hal- kansalaisten samanarvoisuutta koskevat vaati- 13635: linto-organisaation keventämiseen ja kustannuk- mukset riittävästi toteutuvat. Sosiaali- ja terveys- 13636: siin on kiinnitettävä huomiota. Helsingin sosiaali- ministeriön on yhdessä ammattijärjestöjen kanssa 13637: viraston esimerkki osoittaa, että suunnittelun, etsittävä keinoja, joilla jopa puoli vuotta kestäviä 13638: seurannan ja vaikuttavuuden arviantia voidaan työttömyyskassojen käsittelyaikoja voitaisiin ly- 13639: kehittää. Tällaista kehittämisajattelua on levitet- hentää. 13640: tävä laajemminkin kuntien keskuuteen. 13641: Suoritteisiin perustuvien tuottavuus-, tehok- Käyttökustannushankkeiden ohjaus. Valtionti- 13642: kuus- ja tuloksellisuuskriteereiden sijaan arvioin- lintarkastajien toimeksiannosta valtiontalouden 13643: nissa on korostettava sosiaalitoimen vaikuttavuut- tarkastusvirasto suoritti käyttökustannushank- 13644: ta ja kehitettävä siihen soveltuvia mittareita. keiden ohjausta koskevan tarkastuksen sosiaali- 13645: Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanne ja terveysministeriön hallinnonalalla. Tarkastuk- 13646: on jo nyt eräillä alueilla ja ammattiryhmissä sessa painotettiin taloudellista, yhteiskunnallista 13647: vaikea. Työvoiman ikääntymisen mukanaan tuo- ja tiettyä toimintakokonaisuutta koskevaa näkö- 13648: ma eläkepoistuma lisää osaltaan koulutustarvetta. kulmaa 10-20 vuoden aikavälillä. Ohjausta 13649: Valtiontilintarkastajien mielestä myös näiden alo- verrattiin perustamiskustannushankkeiden oh- 13650: jen ammattikoulutuksesta pitäisi kehittää ihmisen jaukseen sekä käyttökustannushankkeiden oh- 13651: lähes työssäolaajan kestävä prosessi, jossa mah- jaukseen opetushallinnossa. Yksityiskohtaisesti 13652: 196 13653: 13654: selvitettiin käyttökustannushankkeiden toteut- toimintavuotta seuraavana vuonna. Ohjeiden 13655: tamista neljässä keskussairaalassa ja neljän kun- mukaan jokaisen käyttökustannushankkeen tu- 13656: nan päivähoitotoimessa. lee olla hankkeesta tai yksittäisistä hankinnoista 13657: Pääosa käyttökustannushankkeista on luon- muodostuva toiminnallinen kokonaisuus. Epä- 13658: teeltaan rakennushankkeita, joten tarkastukses- selvyyttä aiheuttaa se, että tätä käsitettä ja sen 13659: sa on päähuomio kiinnitetty niihin. Tarkastuk- toteutumisen seurantaa ei ole tarkemmin määri- 13660: sessa käytetty tilajärjestely-käsite tarkoittaa telty. 13661: huonetilojen määrän lisäämistä ostamalla, vuok- Sosiaalitoimessa ja kansanterveystyössä käyt- 13662: raamalla tai rakentamalla, niiden vähentämistä tökustannushankkeilla on toteutettu pääasiassa 13663: tai muuttamista. uudisrakennushankkeita ja sairaala toimessa 13664: Huonetilojen väljyydellä tarkoitetaan tässä korjauksia. Laitehankintojen osuus on yleensä 13665: tarkastuksessa huonetilan tai niiden muodosta- ollut verraten pieni. Poikkeuksena on mm. mel- 13666: man kokonaisuuden pinta-alaa suhteessa teo- ko uusi Oulun yliopistollinen keskussairaala, 13667: reettiseen mitoitukseen. Käyttösuhteella tarkoi- jonka käyttökustannushankkeista suurin osa on 13668: tetaan teoreettisen mitoitusväljyyden suhdetta ollut laitehankintoja. 13669: todelliseen väljyyteen. Tilakustannuksilla taas Käyttökustannushankkeiden käsittelyyn vai- 13670: tarkoitetaan tiloista vuosittain aiheutuneita in- kuttavat hallinnossa toteutettavat uudistukset, 13671: vestointi- ja käyttökustannuksia huonetilan pin- joilla vahvistetaan kuntien lainsäädännöllistä ja 13672: ta-alayksikköä kohti. taloudellista liikkumavaraa ja itsehallintoa, ke- 13673: Tarkastuskohteina olivat sosiaali- ja terveys- vennetään keskushallintoa ja ohjausjärjestelmiä 13674: ministeriö, lääkintö- ja sosiaalihallitus, Uuden- ja siirrytään toiminnan tulostavoitteisiin perus- 13675: maan, Keski-Suomen, Oulun, Kuopion, Lapin tuvaan ohjaukseen sekä parannetaan yksiköiden 13676: ja Vaasan lääninhallitukset, Helsingin, Oulun ja sisäisiä johtamisedellytyksiä. Opetus- sekä so- 13677: Kuopion yliopistolliset keskussairaalat (HYKS, siaali- ja terveyshallinnon valtionosuusjärjestel- 13678: OYKS, KYKS) sekä Keski-Suomen keskussai- miä uudistetaan näiden periaatteiden mukaisesti 13679: raala (KSKS), Helsingin, Rovaniemen ja Vaasan vuoden 1993 alusta lukien. Käyttökustannus- 13680: kaupungin sosiaalivirastot sekä Orimattilan hankkeita koskeva järjestelmä säilyy nykyisel- 13681: kunnan sosiaali toimisto. Päiväkotien rakentami- lään. 13682: seen perehdyttiin myös Helsingin kaupungin Valtionapujen maksamisen oikeaa ajoitusta 13683: rakennusvirastossa ja kiinteistövirastossa. kuvaava käyttökustannushankkeiden määrära- 13684: Tavoitteena oli selvittää mm. miten hyvin hojen käyttösuhde vaihteli v. 1986-1989 neljäs- 13685: valtionapujen maksaminen kohdistuu ajallisesti sä sairaalassa seuraavasti: 13686: hankkeiden toteuttamiseen, suunnittelun pitä- 13687: vyys ja sen painottuminen, aloittamisvaltuuksien 13688: jako suhteessa palvelutarpeeseen, ohjauksen tar- Sairaala 1986 1987 1988 1989 13689: koituksenmukaisuus opetushallintoon ja perus- Helsingin yliopistollinen 13690: tamiskustannushankkeisiin verrattuna sekä ny- keskussairaala ............ . 78 80 93 13691: Kuopion yliopistollinen 13692: kyisen keveän ohjauksen mahdolliset epäkohdat keskussairaala ............ . 99 48 80 13693: ja vaikutukset. Oulun yliopistollinen kes- 13694: Käyttö kus tann u shankej ärj es telmä kussairaala ................. . 55 41 34 52 13695: Sosiaali- ja terveyshallinnossa käyttökustannus- Keski-Suomen keskus- 13696: hankkeita ovat 1,5-15 Mmk:n hankkeet. Niitä sairaala ...................... . 101 97 64 98 13697: ohjataan yleisemmällä ja karkeammalla tasolla 13698: kuin yli 15 Mmk maksavia perustamiskustan- 13699: nushankkeita. Kertomusvuonna on valtion suo- 13700: rittamaa ohjausta kevennetty siten, että läänin- Maksukausi on maalis-helmikuu. Osa käyttä- 13701: hallitukset vahvistavat vain eri valtionavunsaa- mättämistä määrärahoista on siirretty seuraa- 13702: jille myönnettävien aloitusvaltuuksien kokonais- vaksi vuodeksi, ja mikäli niitä ei katsota tarvitta- 13703: määrät. Vuoden 1991 alusta lukien kunnat ovat van, ne on peruutettu ja tuloutettu. 13704: voineet eräin rajoituksin siirtää niille vahvistet- Enoakkojen maksamisen ajoituksen suhteen 13705: tua aloittamisvaltuutta tehtäväryhmästä toiseen. tarkastuksessa havaittiin kolmea erilaista käy- 13706: Käyttökustannushankkeiden valtionapu täntöä. Valtionavun saaja on joissakin tapauk- 13707: maksetaan toteutuneiden kustannusten perus- sissa varannut talousarvioissa ja rahoitussuunni- 13708: teella. Valtionavun saaja antaa niistä selvityksen telmissa hankkeille enemmän määrärahoja kuin 13709: 197 13710: 13711: kustannusarviossaja valtiolle toimitetuissa suun- ottamatta HYKS:aa, joka oli toteutuneiden kus- 13712: nitelmissa on esitetty. Valtio on maksanut en- tannusten sijaan ilmoittanut lähinnä määräraha- 13713: nakkoa hankkeen alkuvaiheessa valtionavun varauksia eri käyttökustannushankkeille. Esi- 13714: saajan ilmoituksen perusteella ylimitoitettujen merkiksi 2 Mmk:n varauksen toteutuneet kus- 13715: kustannusarvioiden mukaan. Valtionavun saaja tannukset ovat olleet n. 1,4 Mmk. Erotus on 13716: ei ole suurentanut valtion hyväksymää kustan- siirretty seuraavaksi vuodeksi lähinnä siirtomää- 13717: nusarviota, vaikka se olisi ollut mahdollista rärahamenettelyä käyttäen eikä yksilöityjen to- 13718: tarkistetun kustannusarvion perusteella. sitteiden ja laskujen perusteella. Ylijääneet mää- 13719: Yli vuoden kestäviin, kustannusarvion ylittä- rärahat on peruutettu kirjanpidossa ja siirretty 13720: viin hankkeisiin lääninhallitukset ovat myöntä- HYKS:n tulotilille. Valtionosuusselvityksis~:i on 13721: neet vielä maksamattomaan osaan lisää määrä- vähennetty mm. sekalaiset tulot, joihin meaojää- 13722: rahaa rakennuskustannusindeksin nousun pe- mien palautukset on kirjattu. 13723: rusteella automaattisesti. HYKS:n ja KYKS:n Tarkastuksessa todettiin mm., että hankkei- 13724: esimerkkihankkeissa lisämäärärahatarpeen esit- den kustannusarvioiden laadintatavat, toteutu- 13725: tämisen yhteydessä ei ole laadittu tarkistettua neet kustannukset ja kustannusarviot poikkea- 13726: kustannusarviota, josta ilmenisi, mihin kustan- vat huomattavasti toisistaan. Kustannusero- tai 13727: nuksiin nousu perustuu. Lisämäärärahan tarve lajikohtainen jaottelu kirjanpidossa eroaa niin 13728: on HYKS:n osalta ilmoitettu siinä vaiheessa, ikään. Valtionosuus rahoitukseen voidaan hank- 13729: jolloin valtaosa hankkeen kustannuksista pitäisi kia tarvetta aiemmin, jolloin valtio tavallaan 13730: olla tiedossa. KYKS:ssa toteutuneet kustannuk- antaa korotonta lainaa. Lisäksi kustannusten 13731: set ovat jääneet huomattavasti alle aiemmin suunnittelu ja seuranta vaihtelevat eri sairaalois- 13732: laaditun kustannusarvion, eikä määrärahaa olisi sa niin, että kustannusten hallintaa ei voida pitää 13733: tarvittu lisää. yleisesti ottaen hyvänä. 13734: Käyttökustannushankkeiden kustann usselvi- Sairaaloiden käyttökustannushankkeiden 13735: tys kirjanpidon mukaisista toteutuneista kustan- kokonaisrahoitus on muuttunut v. 1987-90 13736: nuksista oli tehty säännösten mukaisesti lukuun KT-suunnitelmissa seuraavasti: 13737: 13738: 13739: 13740: Sairaala 1987~88 1988~89 1989--90 Keskimäärin 13741: vuodessa 13742: !J'() 13743: 13744: Helsingin yliopistollinen keskussairaala ............................................... . -5 +28 +17 +13 13745: Kuopion yliopistollinen keskussairaala ............................................... . +47 -25 +6 + 9 13746: Oulun yliopistollinen keskussairaala .................................................... . +26 +13 +2 +14 13747: Keski-Suomen keskussairaala .............................................................. . + 7 -34 +21 -2 13748: 13749: 13750: 13751: 13752: Kokonaisrahoitus on kasvanut keskimäärin ti- ja muihin suunnitelmiin on vireillä. Valtion- 13753: yleistä kustannustason nousua nopeammin ja hallinto, kuntien keskusjärjestöt ja yksityissekto- 13754: siirtynyt samalla hieman myöhemmäksi. Toteu- ri ovat laatineet erilaisia alkuvaiheen ohjaukseen 13755: tuneet kustannukset poikkeavat kustannuserit- liittyviä ohjeita ja suosituksia. Myös hankkeen 13756: täin melko paljon arvioiduista kustannuksista. toteuttamisen myöhemmistä vaiheista on laadit- 13757: Samoin poikkeavat talousarvioissa myönnetyt tu ohjeita ja säännöksiä, joissa on painotettu 13758: määrärahat. Suunnittelu ei näiden tietojen pe- suunnittelijan valintaa, suunnitelmien hyväksy- 13759: rusteella vaikuta kovin tarkalta. Osasyynä lienee mistä sekä urakkatarjous-, hankkeen vastaanot- 13760: rakennusalan ajoittain hyvinkin voimakkaista to- ja palautemenettelyä. Ohjeista on hyötyä 13761: suhdannevaihteluista johtuva ennakoimisen vai- etenkin isoissa ja julkista etua ajavissa organi- 13762: keus. saatioissa. 13763: Suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa raken- Tarkastuskohteina olevissa sairaaloissa oli 13764: nushankkeeseen ja mm. resurssien optimaaliseen laadittu lisäksi sisäisiä ohjeita ja menettelytapo- 13765: käyttöön on hankkeiden alkuvaiheessa eli, kun ja, jotka koskivat hankinta- ja urakkatarjous- 13766: hankkeen ottaminen toimintayksikön investoin- pyyntöjä. Niitä oli myös noudatettu. Aiempaan 13767: 198 13768: 13769: kokemukseen ja yhteistyökykyyn vedoten suun- Tarkoituksenmukaisuussyistä ja hallinnon ke- 13770: nittelijat oli valittu ilman tarjouskilpailua. Tilan- hittämiselle asetettujen tavoitteiden perusteella 13771: ne on muuttumassa hintakilpailua suosivaksi. määrämuotoista, dokumentoivaa ohjausta pitäi- 13772: HYKS:ssa ja KYKS:ssa suunnitelmat hyväk- si suunnata enemmän hankkeen alkuvaiheeseen. 13773: syi liittohallitus ja muissa sairaaloissa rakenta- Aloittamisvaltuuksien jako 13774: mista hoitava yksikkö. Vastaanottomenettely e r i 1ä ä n e i 11 e. Sosiaali- ja terveysministe- 13775: noudatti yleistä käytäntöä. Käyttäjiltä saatua riön mukaan valtionavun saajien suunnitelmissa 13776: palautemenettelyä ei ollut järjestetty eikä doku- esittämien hankkeiden aloitustarve on keski- 13777: mentoitu. Tiedon kulussa ei kuitenkaan ole määrin 30-70% (terveydenhuollon 30-40 %) 13778: ongelmia. suurempi kuin käytettävissä olevat valtionapure- 13779: Tarkastettujen hankkeiden yleis- ja hanke- surssit. Joissakin lääneissä aloitustarve on jäänyt 13780: suunnitelmaesityksissä on selostettu varsin yleis- yksittäisten toimintojen osalta keskimääräistä 13781: piirteisesti hankkeen tarpeellisuutta, etuja ja pienemmäksi ja yli jääneet resurssit on voitu 13782: haittoja sekä kustannuksia. Niissä ei ole esitetty jakaa muille lääneille. 13783: ratkaisuvaihtoehtoja, edullisuusvertailuja tai Aloittamisvaltuuksien jaossa on pääperiaat- 13784: kuvattu esim. peruskorjausastetta tai hankkeen teena ollut pienentää palvelujen tarjonnassa val- 13785: sisältöä, tiloja käyttävän henkilöstön määriä, litsevia alueellisia eroja. Tätä periaatetta noudat- 13786: tiloissa tuotettavia suoritteita eikä sitä, milloin taen on valtioneuvoston v. 1979 hyväksymällä 13787: tilojen mitoitusväljyys on tarkoitus TTS:n perus- sairaaloiden rakennusohjelmalla ohjattu isojen 13788: teella saavuttaa. hankkeiden ja niiden voimavarojen jakautumis- 13789: Tarkastuskohteissa todettiin, että nykyinen ta lääneille vuoteen 1988 saakka. Yli jääneet 13790: järjestelmä, jossa valtionapua ei myönnetä alku- virat ja määrärahat on pyritty ohjaamaan väes- 13791: vaiheen suunnitteluun, ei myöskään kannusta tön määrän perusteella siten, että alueelliset erot 13792: panostamaan siihen. Alkuvaiheessa tehtyjä, tasoittuisivat. 13793: huonoiksi osoittautuneita ratkaisuja on vaikea Työryhmien ja kyselyjen avulla on viime ai- 13794: muuttaa, mikäli siihen myöhemmin olisi tarvet- koina pyritty selvittämään valtionavun saajien 13795: ta. Ongelma korostuu etenkin pienissä yksiköis- todellista resurssien tarvetta, jonka oletetaan 13796: sä, joissa ei ole tilantarveselvitykseen tai hanke- poikkeavan suunnitelmissa esitetyistä resurssi- 13797: suunnitteluun erityisesti perehtynyttä suunnitte- määristä, ja kehitetty sitä kuvaavia tekijöitä. 13798: luhenkilöstöä. Sosiaali- ja terveysministeriön Vuonna 1989 asetetun työryhmän ehdotusten 13799: mielestä ei jatkossakaan ole tarpeen muuttaa mukaan voimavarat on jaettu v. 1990-94 palve- 13800: nykyistä menettelyä, jonka mukaan valtionosuu- lutarpeen perusteella. Ensisijainen alueellisesti 13801: teen oikeuttavan hankkeen suunnittelukustan- kohdennettava voimavara on henkilöstö. Hank- 13802: nuksiin suoritetaan valtionosuuden ennakko keiden suunnittelu suhteutetaan läänin henkilös- 13803: vasta siinä vaiheessa, kun hanke on vahvistettu tövoimavarojen oletettuun kehitykseen. Osa 13804: toteutettavaksi. hanketarpeesta koskee nykyisten laitteiden tai 13805: Sairaaloiden käyttökustannushankkeet voivat toimitilojen korjauksia, millä ei ole vaikutusta 13806: olla osa laajempaa, koko sairaalaa koskevaa henkilöstömäärään. 13807: laajennus- ja saneeraussuunnitelmaa, eikä niistä Aloittamisvaltuuksien jakokriteereiksi on 13808: ole laadittu erillistä hankesuunnitelmaa. Koko- ehdotettu toisaalta uutta virkamäärää ja toisaal- 13809: naissuunnitelmissa saneeraus on jaettu yksittäi- ta olemassaolevaa virkakantaa tehtäväryhmit- 13810: siin hankkeisiin. Hankkeen koon määräytymi- täin seuraavasti: 13811: seen ovat vaikuttaneet mm. valtion rahoitus- 13812: mahdollisuudet, toiminnalliset syyt ja kiintiöi- Nykyinen Uudet virat 13813: den rajallisuus valtakunnallisissa suunnitelmissa. virkakanta 13814: Päiväkotihankkeiden yleis- tai hankesuunni- % 13815: telmat ovat yksityiskohtaisempia ja perustellum- Sosiaalipalvelut ............ . 25 75 13816: pia kuin sairaaloiden esitykset. Päiväkotihank- Kansanterveystyö ......... . 50 50 13817: keiden suunnittelu ei ole noudattanut kuntien Sairaanhoitolaitokset ... . 75 25 13818: keskusjärjestöjen v. 1987 julkaisemaa ohjetta 13819: tilahankkeiden yleissuunnittelusta vaan on yleis- 13820: piirteisempää. Sairaanhoitolaitosten käyttökustannushank- 13821: Tarkastuksen perusteella hankkeiden ohjaus keiden aloittamisvaltuudet ovat v. 1990-94lää- 13822: painottuu sairaaloissa urakkatarjousvaiheeseen. neittäin seuraavat: 13823: 199 13824: 13825: Lääni 1990 1991 1992 1993 1994 13826: 1 000 mk 13827: 13828: Uudenmaan ........................................................................... . 94 400 80 000 64 000 63 000 63 300 13829: Turun ja Porin ...................................................................... . 34 220 50 200 43 200 43 600 43 400 13830: Hämeen ................................................................................. . 31 680 60 400 52 000 52 600 53 500 13831: Kymen ................................................................................... . 16 110 8 800 18 500 18 600 18 700 13832: Mikkelin ................................................................................ . 4 950 10 300 3 400 10 800 10 700 13833: Pohjois-Karjalan ................................................................... . 12 850 14 500 13 000 13 100 12 900 13834: Kuopion ................................................................................ . 14 300 15 000 16 200 15 800 15 700 13835: Keski-Suomen ....................................................................... . 17 450 11 200 17 600 17 800 18 000 13836: Vaasan ................................................................................... . 20 490 18 000 24 100 23 800 23 500 13837: Oulun .................................................................................... . 18 450 16 600 25 200 21 800 21 600 13838: Lapin ..................................................................................... . 10 100 5 000 12 800 9 100 8 700 13839: 13840: 13841: Nykyinen voimavarojen jako lääneille perus- litusten kouluosastot osallistuvat myös ammatil- 13842: tuu karkeaan arvioon korjaushankkeiden ja listen oppilaitosten rakennushankkeisiin. 13843: uusien hankkeiden tarpeesta, minkä vuoksi Kokonaisuutena tarkastellen käyttökustan- 13844: riski voimavarojen epätasaisesta jakautumisesta nushankkeiden ohjaus on sosiaali- ja terveyshal- 13845: alueellisesti on suuri. Nykyisen rakennus- ja linnon alalla opetushallintoon verrattuna erit- 13846: laitekannan korjaustarpeen selvittämistä, jota täin vähäistä. Opetushallinnon ohjausmenette- 13847: työryhmätkin ovat ehdottaneet, on tarkastuksen lyä pidetään byrokraattisena ja epätarkoituksen- 13848: perusteella pidettävä jakomenettelyn kehittämi- mukaisena, sillä pienistäkin hankkeista on toimi- 13849: sen kannalta aiheellisenaja järkevänä. tettava useita tietoja valtiolle ja valtionavun 13850: Käyttökustannushankkeiden maksamiselle on saatava hyväksymispäätöksiä 13851: o h j a u s o p e t u s h a 11 i n n o s s a. Opetus- eri vaiheissa. Valtionapujärjestelmää uudistet- 13852: hallinnossa 150 000 mk ylittävät hankkeet katso- taessa myös valtion ohjaus muuttuu. Valtion va- 13853: taan perustamiskustannushankkeiksi. Käyttö- rojen käytön kannalta on edelleenkin tarpeen 13854: kustannuksiin myönnetään valtionavut lasken- valvoa ainakin tärkeimpiä tilajärjestelytoiminto- 13855: nallisten tekijöiden, kuten asukasluvun ja oppi- jen ominaisuuksia, jotka vaikuttavat huomatta- 13856: lasmäärän, mukaan. vasti tuleviin menoihin. 13857: Sosiaali- ja terveyshallinnon alaan verrattuna Ohjaus suhteessa perustamis- 13858: varsin yksityiskohtaiseen ohjaukseen osallistu- k u s t a n n u s h a n k k e i s i i n. Sosiaali- ja 13859: vat hankkeen koon ja luonteen mukaan opetus- terveyshallinnossa on yleisenä periaatteena, että 13860: ministeriö, opetushallitus ja lääninhallitukset. esitettäessä uutta hanketta valtakunnalliseen 13861: Hankkeiden ohjaus ja sitä koskeva säännöstö on suunnitelmaan valtion viranomaisille on toimi- 13862: monimutkainen ja vaihtelee eri toiminnoissa. tettava riittävät selvitykset. Toteuttamisohjel- 13863: Lääninhallitukset, joiden paikallistuntemuk- man liitteenä olevalla lomakkeella, joka on laa- 13864: seen perustuvaa ohjausta pidetään ratkaisevana, dittu yhteistyössä kuntien keskusjärjestöjen 13865: ohjaavat kiintiöidensä rajoissa 700 000- kanssa, ilmoitetaan hankkeiden nimet, kustan- 13866: 1 500 000 mk:n suuruisia, sosiaali- ja terveyshal- nusarviot ja rahoituksen ajoitustiedot. Lisäksi 13867: linnon käyttökustannushankkeisiin verrattavis- lomakkeessa on varattu tilaa mm. hankkeen 13868: sa olevia peruskoulujen rakentamishankkeita. tarpeellisuutta, laajuutta ja kustannuksia koske- 13869: Muitakin hankkeita ohjataan antamalla ohjeita vien tietojen esittämiseen. Vanhainkoti- ja ter- 13870: ja lausuntoja ennen kuin ne lähetetään ministe- veyskeskushankkeissa voidaan esittää käytössä 13871: riöön tai keskusvirastoon. olevat laitospaikat ja alueen väestömäärä sekä 13872: Peruskoulujen ja kirjastojen rakennushank- toimitiloja koskevat tiedot. Lääninhallituksen 13873: keissa noudatetaan normaalihintoja ja väljyysra- antaman kuntien esittämien hankkeiden tarpeel- 13874: joja. Teoksessa Koulu- ja kirjastotoimen valtion- lisuutta ja kiireellisyyttä koskevan lausunnon ja 13875: rahoitus on selostettu 10 vaihetta käsittävä em. tietojen perusteella sosiaali- ja terveysminis- 13876: menettely, jota kunnan on noudatettava perus- teriö ehdottaa uudet hankkeet valtakunnalliseen 13877: koulua rakennettaessa. Käytäntö muuttuu, mi- suunitelmaan. 13878: käli kysymyksessä on esim. valmiin rakennuksen SVOL:n mukaan valtakunnallinen suunnitel- 13879: osto tai peruskorjaus. Kun kysymyksessä ovat ma voi sisältää laskennalliset perusteet, joita 13880: muut opetushallinnon toiminnot, valtionohjaus käytetään ohjeellisina laskettaessa hankkeiden 13881: poikkeaa muodoltaan ja sisällöltään. Lääninhal- valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten 13882: 200 13883: 13884: enimmäismääriä. Käytännössä tällaista normaa- leevaltiolle tietoja määrämuotoisesti vain hank- 13885: lihinnan tapaista enimmäisyksikkökustannusta keiden nimistä, kustannusarvioista, rahoituksen 13886: ei ole käytössä, vaan kriteerinä käytetään kun- ajoituksesta ja toteutuneista kustannuksista. 13887: nan esittämää selvitystä hankkeen arvioiduista Valtio ei pysty ohjaamaan näillä tiedoilla käyttö- 13888: kustannuksista. Suunnitelman ja valtionosuu- kustannushankkeiden taloudellisuutta ja tarkoi- 13889: teen oikeuttavien kustannusten hyväksyminen ja tuksenmukaisuutta. 13890: maksu tapahtuu lähes samalla tavalla kuin käyt- Perustamiskustannushankkeiden tarkempaa 13891: tökustannushankkeissa. ohjausta on perusteltu sillä, että rajalliset ohjaus- 13892: Perustamis- ja käyttökustannushankkeiden voimavarat kohdistetaan hankkeisiin, joiden 13893: ohjausjärjestelmien tärkein ero on se, että perus- taloudellinen merkitys on suurempi. 13894: tamiskustann ushankkeista joudutaan esittämään Valtakunnallisissa suunnitelmissa on perusta- 13895: määrämuotoisesti tietoja hankkeen tarpeellisuu- miskustannushankkeiden osuus käyttökustan- 13896: desta ja taloudellisuuteen liittyvistä yksikkö kus- nushankkeisiin verrattuna pienentynyt. Kehitys 13897: tannuksista, laajuuksista ja palveltavasta väestö- näyttää jatkuvan saman suuntaisena myös v. 13898: määrästä. Käyttökustannushankkeista taas tu- 1990-94: 13899: 13900: 13901: Hanke 1990 1991 1992 1993 1994 Yhteensä 13902: Mmk 13903: Perustamiskustannukset ................................. 832 825 845 740 585 3 827 13904: Käyttökustannukset ....................................... 861 947 953 953 953 4 667 13905: Yhteensä ........................................................ 1 694 1 772 1 798 1 693 1 538 8 495 13906: 13907: Ohjauksen eroja on selitetty myös sillä, että tettävien määrärahojen osuus näyttää kasvavan. 13908: perustamiskustannushankkeissa on enemmän Valtionavunsaajan kannalta on entistä houkut- 13909: uudisrakennushankkeita kuin käyttökustannus- televampaa mitoittaa ja esittää hankkeita tähän 13910: hankkeissa. Uudisrakennushankkeiden taloudel- ryhmään. Perustamis- ja käyttökustannushank- 13911: lisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta on helpom- keiden taloudellisuutta ja tarkoituksenmukai- 13912: pi ohjata. Korjaushankkeita ja laitehankintoja suutta on tämän kehityksen seurauksena vai- 13913: voitaisiin periaatteessa ohjata samalla tarkkuu- keampi hallita. 13914: della, mutta niiden ohjausmenetelmiä ei ole Tilajärjestelyjen taloudelli- 13915: kehitetty yhtä pitkälle. Ohjauksessa pitäisi halli- s u u s j a t u o t t a v u u s. Valtion ja tarkas- 13916: ta useampia tekijöitä kuin uudisrakennushank- tettujen neljän keskussairaalan suunnittelu- ja 13917: keissa. seurantajärjestelmän tiedot osoittavat, että 13918: Käyttökustannushankkeiden valtion ohjauk- useimpien toimintojen ja resurssien määrä on 13919: sen puuttuminen lähes täysin ei vaikuta perustel- kasvanut viime vuosina. Vuotuinen muutos(%) 13920: lulta, kun otetaan huomioon niiden taloudelli- on ollut v. 1985-89 seuraava: 13921: nen merkitys. Käyttökustannushankkeisiin käy- 13922: 13923: Vahvistetut Henkilöstö- Toteutuneet Poistetut 13924: sairaan- kiintiö poliklinikka- potilaat 13925: sijat käynnit 13926: (brutto) 13927: o;;, 13928: 13929: Helsingin yliopistollinen keskussairaala ............... -4 + 0,5 13930: Oulun yliopistollinen keskussairaala .................... + 1 +2 + 1 + 5 13931: Kuopion yliopistollinen keskussairaala ................ -1 +3 +2 + 3,4 13932: Keski-Suomen keskussairaala .............................. -1 + 1,5 +4 + 2,5 13933: 13934: 13935: Henkilöstön, poliklinikkakäyntien ja poistet- mavarojen kasvutavoitteeksi 1,5% vuodessa. 13936: tujen potilaiden määrä kasvaa edelleen. Esimer- Myös Taloudellisen suunnittelukeskuksen jul- 13937: kiksi sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aika- kaisussa Terve Suomi 2030 on esitetty terveys- 13938: välin tavoite- ja toimintaohjelmassa Terveyttä menojen osuuden bruttokansantuotteesta kasva- 13939: kaikille vuoteen 2 000 on esitetty henkilöstövoi- van myös reaalisesti vuoteen 2030 asti. Tarkas- 13940: 201 13941: 13942: tuskohteina olleiden saira.,::>iden pitkän aikavä- Keski-Suomen keskussairaalan alueella pyritään 13943: lin suunnitelmissa ja sosmali- ja terveysminis- myös tasoittamaan alueellisia eroja. 13944: teriön näitä sairaaloita koskevissa alueellisissa Toimintojen ja resurssien laatu on parantunut 13945: suunnitelmissa on esitetty resurssien kasvavan viime vuosina ja myönteisen kehityksen olete- 13946: sairaansijoja lukuun ottamatta vuoteen 2 000 taan suunnitelmissa jatkuvan. Toimintojen 13947: saakka. määrällinen ja laadullinen kasvu johtaa myös 13948: Kasvuennusteiden yhteydessä esitetyt valta- huonetilojen ja laitekannan sekä niihin tarvitta- 13949: kunnalliset, läänien tai sairaalapiirien väestöen- vien määrärahoja lisäämiseen. 13950: nusteet ja -suunnitteet kuitenkin osoittavat, että Tarkastettujen sairaaloiden toimitilojen väl- 13951: väestömäärä pysyy ennallaan tai kääntyy jopa jyys v. 1989 ilmenee seuraavasta talulukosta. 13952: laskuun. Resurssien kasvua on kuitenkin perus- Tarkkoja tietoja pinta-alojen muuttumisesta 13953: teltu lähinnä eri alojen tietämyksen, erikoistu- ajallisesti ei ole saatavissa. 13954: misen ja palvelujen kysynnän lisääntymisenä. 13955: 13956: 13957: Tilojen Henkilö- Vahvistetut Väljyys/ 13958: pinta-ala kunta- sairaansijat henkilökunta- sairaan- 13959: brm 2 13960: kiintiö kiintiö sijat 13961: brm 2 13962: Helsingin yliopistollinen keskus- 13963: sairaala ................................... 265 000 7 464 2 204 36 120 13964: Oulun yliopistollinen keskussai- 13965: raala ....................................... 240 000 3 189 1 323 75 181 13966: Kuopion yliopistollinen keskus- 13967: sairaala ................................... 110 000 2 542 814 43 135 13968: Keski-Suomen keskussairaala .... 76 000 1 953 788 40 96 13969: 13970: 13971: 13972: 13973: Sairaaloiden arvion mukaan huonetilojen väl- kiksi tiukentuneet sähköturvallisuusmääräykset 13974: jyys on hieman kasvanut viime vuosina. Tilojen aiheuttavat lisäasennuksia tai vanhojen järjestel- 13975: määrää on lisätty ja tiloja käyttävien henkilöiden mien muuttamista. Toimitilojen ja laitteiden li- 13976: tai sairaansijojen määrää niissä on vähennetty. sääntyessä kasvaa periaatteessa myös niiden 13977: Muutos on ollut osittain valtakunnallista ja sen teknisen kunnon ylläpitotarve pitkällä aikavälil- 13978: on hyväksynyt lääkintöhallitus, joka on perustel- lä. Eri tekijöiden vaikutuksia tilajärjestelytarpei- 13979: lut esim. terveyskeskusten väljyyden lisäämistä siin on vaikea arvioida. 13980: muiden maiden käytännöllä ja toiminnallisilla Lasten kunnallisen päivähoidon tarve on 13981: syillä. Lisäksi on yleisesti katsottu, että kansan- vuoden 1985 lainsäädännön nojalla kasvanut. 13982: tuotteen kasvu luo oikeutuksen huonetilojenkin Yhteiskunnan lisääntynyt velvoite ja vastuu las- 13983: lisäämiseen sairaalalaitoksessa. ten hoidosta suunniteltiin hoidettavaksi lisää- 13984: Vuosikertomusten ja sairaaloiden arvioiden mällä kunnallisia päiväkoteja ja hoitopaikkoja ja 13985: mukaan huonetilojen ja muiden resurssien käyt- maksamalla kotihoidon tukeajoissakin kunnissa 13986: tö on ollut vajaata viiden viime vuoden aikana. korotettuna. 13987: Vahvistettujen sairaansijojen käyttösuhde ajan- Tarkastettujen kuntien päiväkotien kapasi- 13988: jaksolla 1985-89 on vaihdellut 75 %:sta 89 %:iin teetti on muuttunut v. 1985-89 seuraavasti: 13989: ja virkojen ja toimien täyttösuhde 90 'Yo:sta 13990: 93 %:iin. Toimintojen alhaista käyttösuhdetta Kunta Päiväkotien Hoitopaikkojen Virkojen ja 13991: on selitetty mm. sillä, että henkilökuntaa on määrän muutos toimien 13992: vaikea saada riittävästi, palvelujen kysyntä vaih- muutos muutos 13993: o/:J 13994: telee ja lisäksi tilat ja laitteet rajoittavat toimin- Helsinki . .. .... ........... + 4,8 +2,8 + 2 13995: taa. Toimintovajaukset heijastuvat myös huone- Vaasa...................... + 3,1 +1,9 13996: tilojen käyttösuhteeseen. Eri tyyppisten tilojen Rovaniemi ... ........... + 5,0 +2,5 + 3 13997: käyttösuhteesta ei ole saatavissa valmiita tietoja. Orimattila ............... + 12,5 +9,5 +12 13998: Laadullisten tavoitteiden ja vaatimustason 13999: kasvaessa joudutaan toimitiloja järjestämään Kunnallisen päivähoidon tarjonnan kasvu 14000: uudelleen ja hankkimaan uusia laitteita. Esimer- oletettavasti vähenee kertomusvuoden jälkeen, 14001: 202 14002: 14003: kun kuntien velvoite on hoidettu. Kunnissa päi- Kunta Huone· Hoito- Virat ja Väljyys/ 14004: tilojen paikat toimet hoito- virat ja 14005: vähoidon ja päiväkotirakentamisen tarvearviot määrä paikka toimet 14006: ja suunnitelmat ovat perustuneet väestö- ja lap- m' brm 2 14007: siennusteisiin sekä kokemusperäiseen tietoon Helsinki 200 000 19 000 4 500 10,5 44.4 14008: siitä, kuinka suuri osa lapsista olisi tulossa kun- Vaasa 12 700 1 212 10,5 14009: Rovaniemi II 200 1 276 281 8,8 39,9 14010: nalliseen päivähoitoon. Orimattila 1 376 116 36 11,9 38,2 14011: Vaikka kunnan väestö pysyy ennusteiden 14012: mukaan vakiona tai kasvaa vain vähän, päivä- Toimitilojen järjestelymah- 14013: hoitopalvelujen tarve voi kasvaa kunnan eri d o 11 i s u u d e t. Sairaalat ovat lisänneet toimi- 14014: alueilla, kun uusia asuinalueita kaavoitetaan ja tiloja joko rakennuttamalla tai rakentamalla 14015: väestön ikärakenne muuttuu. Päiväkotitiloja on sekä korjaamalla vanhoja tiloja. Omistustiloja 14016: jouduttu järjestämään lisää esim. siksi, että kodin pidetään järkevänä vaihtoehtona, sillä toiminta 14017: ja hoitopaikan välinen etäisyys ei tavoitteen on pysyvää ja tilat tarkoitettu erikoiskäyttöön. 14018: mukaan ole saanut ylittää 500:aa metriä. Toi- Vain pieni osa toimitiloista on ostettu tai vuok- 14019: saalta päivähoidon tarve voi myös vähetä joilla- rattu. 14020: kin alueilla, esim. Helsingin keskustassa. Vasta viime vuosina sairaalat ovat perusta- 14021: Osasta päivähoitoa huolehtivat kunnalliset ja neet yhtiöitä, joilta ne vuokraavat yhtiöiden 14022: yksityiset perhepäivähoitajat sekä yksityiset päi- ylläpitämiä toimitiloja ja ostavat pesulapalvelui- 14023: väkodit, mikä vähentää toimitilojen rakentamis- ta. Toimintojen keskittämisen ja yksityistämisen 14024: tarvetta. Näiden palvelujen sopeuttaminen vaih- odotetaan lisäävän tuottavuutta ja palvelujen 14025: televaan kysyntään on joustavaa. Mikäli perhe- kysynnän vaihdellessa myös joustavuutta. Yksi- 14026: päivähoidon osuus laskee ennusteiden mukaan, tyistämisestä aiheutuvista haittavaikutuksista ei 14027: lisääntyy kunnallisten päiväkotien rakentamis- ole selvää käsitystä. 14028: tarve. KYKS:ssa perustettiin yhtiö (KYKS- 14029: Saatujen tietojen mukaan kunnallisia päivä- INVEST OY) apteekkitilojen saneerausta var- 14030: koteja suunniteltaessa ei ole otettu huomioon ten, koska hankkeen kustannukset kohosivat 14031: suunnittelujärjestelmän ulkopuolella olevia yli- niin korkeiksi, ettei sitä voitu toteuttaa alkupe- 14032: määräisiä, kysynnän odottamatta kasvaessa räisen suunnitelman mukaisesti käyttökustan- 14033: käyttöön otettavia paikkoja. Tarkastuskohteis- nushankkeena. Hanke päätettiin toteuttaa ulko- 14034: sa päiväkotien käyttösuhde on vaihdellut v. puolisen rahoituksen avulla, sillä hanketta ei 14035: 1985-89 73 ja 94 %:n välillä. haluttu lykätä eikä sen sisältöä karsiaja toisaalta 14036: Korotetun kotihoidon tuen oletettua suurem- lisärahoituksen saamista valtiolta ja kunnilta ei 14037: pi suosio on johtanut siihen, että kunnallisen päi- pidetty suunnitellussa ajassa todennäköisenä. 14038: vähoidon kysyntä on kääntynyt v. 1989laskuun Yhtiö on saanut osakepääomaa sairaalan myy- 14039: erityisesti Helsingissä, jossa hoitopaikkojen mästä omaisuudesta, joka sairaalan ilmoituksen 14040: määrää on vähennetty mm. sulkemalla kaksi mukaan on saatu valtionapujärjestelmän ulko- 14041: päiväkotia. Samaan aikaan on kuitenkin jatket- puolelta. Sairaala maksaa vuokraa toimitiloista 14042: tu uusien päiväkotien rakentamista alueilla, joil- omistamalleen yhtiölle. Muutoksessa vapautu- 14043: la hoidon tarve kasvaa. Vajaakäyttöönjääviä tai neille toimitiloille on löydetty melko pian muuta 14044: päivähoidosta kokonaan vapautuvia tiloja voi- käyttöä. Tiloja ei ole myöskään vähennetty yh- 14045: daan käyttää muiden palvelujen järjestämiseen, tiöittämisen takia. 14046: tilat voidaan muuttaa toiseen käyttötarkoituk- Opetushallinnolla, lähinnä yliopistoilla, on 14047: seen, ne voidaan vuokrata tai myydä. tietty sopimukseen perustuva edustus sairaaloi- 14048: Sosiaalihallituksen v. 1980 julkaisemien suun- den päätöksenteossa ja rahoituksessa. 14049: nitteluohjeiden vuoksi päiväkotien mitoitusväl- Yliopistollisten keskussairaaloiden toimitiloja 14050: jyys on arvion mukaan kasvanut 1980-luvun käytetään myös yliopistojen ja terveydenhuolto- 14051: alussa. Väljyyden lisäämistä on perusteltu laa- alan oppilaitosten opetustoimintaan. Tilojen 14052: dullisten ominaisuuksien parantamisella. Kun- käyttöä opetustyöhön ja varsinaiseen sairaala- 14053: tien arvioiden mukaan ohjeita on pyritty noudat- työhön on käytännössä vaikea erottaa tarkasti. 14054: tamaan sekä uudisrakennus- että korjaushank- Tarkastuksen perusteella vaikuttaa siltä, ettei 14055: keissa. Väljyyden kehityksestä ei kuitenkaan ole yksinkertaisia ja yhdenmukaisia perusteita tilo- 14056: tarkkoja tietoja. Tarkastetuissa kunnissa päivä- jen ja toimintojenjaolle eri käyttäjien kesken ole, 14057: kotien huonetilat, virat, hoitopaikat ja väljyydet vaan tilojen hankinnasta ja ylläpidosta on sovit- 14058: olivat v. 1989 arvion mukaan seuraavat: tu yliopiston ja sairaalan kesken tapauskohtai- 14059: 203 14060: 14061: sesti. Ratkaisuun on vaikuttanut mm. se, kum- nuksia johonkin tasoon. Tarkasteltaessa hank- 14062: malla hallinnonalalla on ollut helpommin ja keen taloudellisuutta laajemmin ja pitkällä aika- 14063: nopeammin saatavissa rahoitusta. välillä rakennuskustannusten merkitys vähenee 14064: Tarkastuksessa on muodostunut kuva, että ja muut taloudellisuuteen ja tuottavuuteen liitty- 14065: samaan kiinteistöön kuuluvia erillisiä toimitila- vät ominaisuudet, kuten tilojen väljyys, tilojen 14066: hankkeita olisi hyödyllistä rahoittaa samanaikai- käyttösuhde ja tilayksikön kokonaiskustannuk- 14067: sesti eri lähteistä, kuten sosiaali- ja terveysminis- set, korostuvat. 14068: teriön, Raha-automaattiyhdistyksen ja asunto- Rakennuskustannusten taloudellisuuden ar- 14069: hallituksen varoista, jos hankkeiden sisältö pys- viointia on kehitetty paljon. Normaalihintame- 14070: tyttäisiin sovittamaan eri rahoituslähteiden sään- nettelyssä, joka otettiin käyttöön 1980-luvun 14071: nöksiin ja käytäntöihin. Eri rahoituslähteistä alussa, tavoitteelliset rakennuskustannukset 14072: rahoitettujen toimitilojen yhteensovittaminen ja määritetään pinta-alan ja huonetilan käyttötar- 14073: hallinta on kuitenkin vielä ongelmallista sekä koituksen mukaan. Olosuhteita koskevat erot 14074: sairaalan että yhteiskunnan kannalta. otetaan huomioon erilaisilla kertoimilla. 14075: Viimeaikainen suuntaus vuokrata sairaalati- Normaalihintoja on vuosittain korotettu kus- 14076: loja ulkopuolisille vaikeuttaa tilajärjestelyjä vielä tannuskehityksen ja rakennuskustannusindeksin 14077: entisestään. Periaatteessa tilojen vuokraaminen perusteella. Normaalihinnat ovat vuosittain 14078: nostaa niiden käyttöaikaaja samalla lisää tilojen nousseet indeksin muutosta nopeammin, sillä 14079: käytön taloudellisuutta ja tuottavuutta. Asiaa hankkeiden suunnitelmien perusteella arvioidut 14080: tulisi tarkastella kuitenkin laajemmasta näkökul- kustannukset ovat kasvaneet yleistä rakennus- 14081: masta. kustannustason muutosta nopeammin. 14082: Tarkastetuissa kunnissa kunta pääosin omis- Normaalihintamenettelyä on arvosteltu siitä, 14083: taa ja on rakennuttanut päiväkotien toimitilat. että se on liian mekaaninen eikä se ota huomioon 14084: Jonkin verran on mm. asuintiloja muutettu päi- riittävästi hankkeiden välisiä eroja. Kalleusluok- 14085: väkodeiksi. Vuokratilojen osuus on esim. Rova- kien alhaiset yksikköhinnat asettavat kireän kus- 14086: niemellä 32% tilojen pinta-alasta ja Vaasassa tannuskehyksen ja rajoittavat suunnittelun va- 14087: 23 % päiväkotien kokonaismäärästä. Päiväkote- pautta. Arvostelun mukaan kustannukset määri- 14088: ja on osittain myös vuokrattu ja niitä on ostettu tetään vain taloudellisiksi katsottujen hankkei- 14089: rakennusliikkeiden tai kunnan perustamien ja den eikä kaikkien hankkeiden kustannusten 14090: rahoittamien tai yksityisten kiinteistö- ja asunto- perusteella. 14091: osakeyhtiöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla. Järjestelmää onkin muutettu tavoitehintame- 14092: Joitakin päiväkotihankkeita on toteutettu yhdes- nettelyksi nostamalla eri kalleusluokkien hinto- 14093: sä muiden hankkeiden kanssa, jolloin kustannus- ja, väljentämällä olosuhteita koskevia kertoimia 14094: ten jako on arvionvaraista. ja sallimalla kustannusarvion kohota tietyn 14095: Rovaniemellä on Lapinrinteen päiväkoti tee- määrän normaalihinnan yli. Kustannustavoittei- 14096: tetty paikallisen ammattikoulun oppilastyönä. den ja suunnitelmien väliset erot ovat tiettävästi 14097: Kustannusten on oletettu jäävän huomattavasti pienentyneet. 14098: alhaisemmiksi kuin yksityisellä urakoitsijalla Normaali- ja tavoitehintamenettelyn avulla 14099: teetettynä. Tilat on samalla myyty kaupungin on pystytty hallitsemaan aiempaa paremmin ra- 14100: omistamalle yhtiölle, jolta kaupunki vuokraa ne. kennuskustannuksia. Normaalihintojen laskemi- 14101: Menettelyä on perusteltu kaupunginvaltuuston sen yhteydessä on kerätty tietojajoidenkin hank- 14102: päätöksessä sillä, että näin saadaan valtionapu keiden osalta myös muista ominaisuuksista, 14103: tiloista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin eikä kuten mitoitusväljyydestä ja tehokkuudesta. 14104: ainoastaan hoitokuluihin. Tietojen käyttö on kuitenkin jäänyt vähälle 14105: Päiväkotitiloja vuokrataan ulkopuolisille vain huomiolle. 14106: harvoin. Vuokraajina ovat olleet paikalliset asu- Neljän sairaalan tarkastuksessa ei saatu val- 14107: kasyhdistykset Vuokraamista rajoittaa tilojen mista tietoa käyttökustannushankkeiden talou- 14108: erikoisluonne, kuten kalusteiden mitoitus lasten dellisuuden eri osa-alueiden kehityksestä. Sai- 14109: mukaan. Kunta järjestää päiväkodeissa jonkun raaloiden mukaan joissakin hankkeissa on käy- 14110: verran vanhusten ateriapalveluja. tetty tavoitehintamenettelyä. Hankkeen alkuvai- 14111: heessa käyttökustannushankkeiden kustannus- 14112: Arviointivaihtoehdot ja kri- arviot on laatinut joko ulkopuolinen konsultti 14113: t e e r i t. Tilajärjestelyjen taloudellisuutta on tai kustannukset perustuvat käyttäjän Jaatimiin 14114: yleisesti arvioitu vertaamalla rakennuskustan- karkeisiin yksikkökustannuksia koskeviin ar- 14115: 204 14116: 14117: vioihin. Vertailukelpoista tietoa hankkeiden paan korjausohjelmaan. Ne sisältävät myös lai- 14118: yksikkökustannusten kehityksestä ei sairaaloista te- ja irtaimistohankintoja. Hankkeista päätet- 14119: saatu. täessä ei ole esitetty vaihtoehtoja, joilla tilajärjes- 14120: Lääkintöhallitus on kerännyt vuodesta 1978 telyt voitaisiin toteuttaa, eikä suoritettu edulli- 14121: lähtien suunnittelun avuksi tietoja perustamis- suusvertailuja tai kuvattu korjaus- tai muutosas- 14122: kustannushankkeina toteutettujen terveyskes- tetta. 14123: kusten kustannusarvioista ja toteutuneista kus- Saatujen tietojen, esim. urakkatarjousmenet- 14124: tannuksista, laajuuksista ja niiden tehokkuuksis- telyn, perusteella on voitu muodostaa kuva käyt- 14125: ta, huonetilojen mitoitusväljyydestä sekä asuk- tökustannushankkeen johonkin yksityiskohtaan 14126: kaista. Keskiarvotietoja ei ole kuitenkaan tar- kohdistuvasta ohjauksesta ja arvioida sen talou- 14127: koitettu normeiksi, joita ei saisi ylittää. Toisaalta dellisuutta ja tuottavuutta. Hankkeen tai hanke- 14128: selvityksessä ei ole myöskään annettu mitään ryhmän kokonaistaloudellisuutta tai -tuotta- 14129: vaihteluvälejä tai raja-arvoja, joita ei saisi ylittää. vuutta ne eivät kuitenkaan kuvaa. 14130: Lääkintöhallituksen julkaisusta saatujen tietojen Tarkastuksessa on havaittu seuraavat riskite- 14131: perusteella tilankäytön tehokkuus ei ole olennai- kijät 14132: sesti muuttunut v. 1978-88. - Hankeen käynnistämisestä päätetään vä- 14133: Suomen Kaupunkiliitto on tarkastuksen aika- hillä tiedoilla. 14134: na kysynyt kaupunkien eri hallintokunnilta mm. - Valtionapujärjestelmissä olevien rajojen 14135: tilojen käytön tehokkuutta väljyyttä kuvaavien vuoksi iso hanke voidaanjakaa osiin ja toteuttaa 14136: tietojen perusteella. Alustavien tietojen mukaan käyttökustannushankkeina, sillä toiminnallista 14137: väljyydet vaihtelevat melko paljon eri kaupun- kokonaisuutta koskeva käsite ei ole täsmällinen 14138: geissa. Vaikka tilojen väljyys toimintayksikköä eikä sitä valvota. 14139: tai suoritetta kohti voi vaihdella hyvinkin huo- - Hankkeiden kustannusarviot voivat olla 14140: mattavasti, se ei selvityksen mukaan välttämättä väljiä ja laadinta epätarkkaa. 14141: osoita tilojen tehotonta käyttöä. - Valtionapujen maksaminen voi olla etu- 14142: Sisäasiainministeriö on tilannut VTT:ltä tut- painoista. 14143: kimuksen, jossa verrataan valtionosuushankkei- - Käyttökustannushankkeiden kustannus- 14144: den kustannuksia. Sen tavoitteena on laskelmien arviot voivat kasvaa yleistä kustannustasoa 14145: avulla osoittaa, että valtionosuusrakentamista nopeammm. 14146: voidaan teknisesti ohjata yksinkertaisella tavalla - Hankkeiden sisältämien irtaimisto- ja lai- 14147: käyttämällä tulosjohtamisen menetelmiä. Kesä- tehankintojen taloudellisuutta ja tarkoitukselli- 14148: kuussa 1989 valmistuneessa osaraportissa on suutta on vaikea arvioida. 14149: käsitelty lasten päiväkotien, vanhainkotien, Muiden hankkeiden tiukempi ohjaus voi kas- 14150: oppilasasuntoloiden, peruskoulujen, lukioiden ja vattaa riskejä entisestään. 14151: kirjastojen uudisrakentamista. Tutkimusta oli Käyttökustannushankkeen kokonaistaloudel- 14152: tarkoitus laajentaa koskemaan myös sairaaloita, lisuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavat useat 14153: terveyskeskuksia ja ammatillisia oppilaitoksia. tekijät. Arviointia voidaan helpottaa valitsemal- 14154: Se kuitenkin keskeytettiin eikä loppuraportti ole la kriteereiksi vain harvoja, mahdollisimman 14155: valmistunut. kattavasti kuvaavia tekijöitä, jotka voidaan hel- 14156: posti sovittaa suunnittelu- ja seurantajärjestel- 14157: Käyttökustannushankkeiden mään. Käytännössä näitä olisivat väljyys, käyt- 14158: taloudellisuus- ja tuottavuus- tösuhde ja tilojen kokonaiskustannukset. Näi- 14159: ohjauksen k e h i t t ä m i ne n. Valtion- den tekijöiden käyttö ei kuitenkaan kovin paljon 14160: ohjausjärjestelmässä ei ole tietoja, jotka kuvaisi- paranna ohjausta, koska yksittäinen hankeryh- 14161: vat käyttökustannushankkeiden taloudellisuutta mä on vain osa suuremmasta laite- ja toimitila- 14162: tai tuottavuutta. Valtionapu määräytyy saajien hankekokonaisuudesta. Vaikka yksittäinen käyt- 14163: esitysten ja käytettävissä olevien rahoitusmah- tökustannushanke toteutettaisiin taloudellisesti 14164: dollisuuksien perusteella. Tarkastetuissa sairaa- ja tuottavasti, se voi olla tilajärjestelyjen koko- 14165: loissa hankkeiden tarpeellisuutta on perusteltu naisuuden kannalta epätaloudellinen. 14166: yleisillä tekijöillä, kuten väljyyskäytäntöjen ja Taloudellisuuteen ja tuottavuuteen kohdistu- 14167: rakentamismääräysten muutoksilla. Lähemmin vaa valtion ohjausta olisikin kehitettävä siten, 14168: tarkastetut hankkeet ovat nykyisten tilojen kor- että yksittäisen hankeryhmän sijasta painotettai- 14169: jaus- tai muutostöitä ja ne liittyvät johonkin siin toimintokokonaisuuksia. Ohjauksen tehos- 14170: aiemmin toteutettuun hankkeeseen tai suurem- tamiseksi olisi kehitettävä suunnittelu- ja seuran- 14171: 205 14172: 14173: tajärjestelmä, jossa arvioitaisiin ainakin toimiti- Tarkastusvirasto toteaa päätöksessään, että 14174: lojen väljyyttä, käyttöasteita ja tilakustannuksia tarkastuksen aikana on ollut vireillä myös käyt- 14175: laajasti ymmärrettynä. Taloudellisuuden ja tuot- tökustannushankkeita koskeva valtionosuusuu- 14176: tavuuden lisäksi näiden avulla voitaisiin kuvata distus. Tarkastuksesta saaduissa lausunnoissa 14177: myös muita toiminnoille asetettavia yleisiä ta- kannatetaan tässä yhteydessä tai myöhemmin 14178: voitteita, esim. tasapuolisuutta. Nämä kriteerit siirtymistä jonkinlaiseen nykyistä laskennalli- 14179: eivät kuitenkaan kuvaa kaikkia hankkeen laa- sempaan valtionosuusmenettelyyn. Tämän kat- 14180: dullisia ominaisuuksia ja vaikutuksia. sotaan poistavan pääosin tarkastuksessa havai- 14181: Yhteenvetona on todettu, että nykyisin valtio tut nykyisen käyttökustannushankejärjestelmän 14182: ei arvioijärjestelmällisesti käyttökustannushank- ongelmat. Lausunnoista voidaan toisaalta myös 14183: keiden taloudellisuutta ja tarkoituksenmukai- päätellä, että käyttökustannushankkeiden val- 14184: suutta eikä kerää niitä koskevaa tietoa. Säännös- tionohjaus halutaan vastaisuudessakin pitää 14185: ten perusteella valtion viranomaiset voivat hank- vähäisellä tasolla. 14186: kia hankkeista yksityiskohtaista tietoa, mutta Tarkastusviraston näkemyksen mukaan yh- 14187: tietoja ei kuitenkaan ole kerätty. Päätökset val- teiskunnassa on tarvetta käyttökustannushank- 14188: tion osallistumisesta hankkeiden rahoittamiseen keiden taloudellisuuden ja tuottavuuden nykyis- 14189: tehdään käytännössä valtionavun saajan ilmoit- tä tehokkaampaan ja laaja-alaisempaan ohjauk- 14190: tamien tarpeiden ja käytettävissä olevien rahoi- seen pitkällä aikavälillä. 14191: tusmahdollisuuksien perusteella. Valtionavun Jos valtion ohjausvaikutus halutaan tulevai- 14192: saajakaan ei pysty vertaamaan hankkeiden ta- suudessa pitää entisellä vähäisellä tasolla tai en- 14193: loudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, sillä tisestään vähentää sitä, on taloudellisuuden ja 14194: hanketiedot vaihtelevat eivätkä ole vertailukel- tuottavuuden parantamista varten luotava tai 14195: poisia keskenään. Tietokantaa ollaan kehittä- kehitettävä ohjausjärjestelmä jonnekin muualle. 14196: mässä. Mikäli valtion nykyinen osuus hankkeiden ra- 14197: Mikäli käyttökustannushankkeiden valtion- hoituksessa tulee vastaisuudessakin säilymään, 14198: apu maksetaan laskennallisten perusteiden on vaarana, että järjestelmä vääristyy, kun val- 14199: mukaan, jolloin valtionavun saajalta ei vaadita tiolle jäävä rahoitusrooli erkanee yhä enemmän 14200: tietoja hankkeiden nimistä, arviota hankkeen muualle siirtyvästä ohjausroolista. Rahoitusroo- 14201: kustannuksista ja niiden ajoituksesta sekä toteu- lia ja rahoitusvastuuta ei voi täysin perustaa 14202: tuneista kustannuksista, valtion ohjauksen taso luottamukseen yms. seikkoihin vaan kontrollien 14203: ei eroaisi nykyisestä. Laskennallinen järjestelmä ja ohjauksen tulisi olla aina tietyllä realistisella 14204: olisi nykyistä järjestelmää parempi sikäli, että tasolla. 14205: hankkeen ilmoituskäsittelyyn liittyvä valtion Tarkastuvirasto katsookin, että kehitettäessä 14206: työpanos vähenisi. nykyistä valtionapujärjestelmää tulisi kiinnittää 14207: Tarkastuksessa on ehdotettu valtion ohjaus- erityistä huomiota siihen, että rahoitus- ja oh- 14208: vaikutuksen parantamista ainakin siten, että oh- ja~svastuu ovat keskenään tosiasiallisesti tasa- 14209: jauksena estetään hankkeiden toteuttaminen ohi pamossa. 14210: valtion vahvistamien kiintiöidenja edistetään to- Valtiontilintarkastajat yhtyvät kaikilta osin 14211: teutettavien hankkeiden taloudellisuutta ja tuot- valtiontalouden tarkastusviraston päätökseen. 14212: tavuutta. 14213: 206 14214: 14215: 14216: 14217: 14218: Työministeriön hallinnonala 14219: 14220: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastus- taa 1,5-2,0 %:n tuotannon kasvu. Työaika lyhe- 14221: käynnin työministeriöön 22.2.1991. nee tarkastelujaksolla v. 1990-2000 koko kan- 14222: Valtiontilintarkastajat ovat toimikaudellaan santaloudessa keskimäärin 0,4 % vuodessa. 14223: selvittäneet työvoiman kysynnän kehitystä ja Työvoiman tarjonta kasvoi 1980-luvulla n. 14224: siihen vaikuttavia työhallinnon toimia, kerto- 120 000 hengellä. Sen arvioidaan lisääntyvän 14225: musvuonna käytössä olleita välittömiä työllistä- 1990-luvulla n. 60 000 hengellä. Vuosituhannen 14226: mistoimia vaikutuksineen, yritysten sijainninoh- vaihteesta alkaen työvoiman tarjonta alkaa su- 14227: jausjärjestelmän toimintaa sekä työntekijöiden pistua. Väheneminen on nopeinta 2010-luvun 14228: palkkaturvaa. Työministeriöön tehdyn tarkas- alkupuolella suurten ikäluokkien siirtyessä van- 14229: tuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallinnon- huuseläkkeelle. Työvoiman arvioidaan vähene- 14230: alan merkittävimpiä lainsäädännöllisiä ja hallin- vän v. 2000-2030 yhteensä 415 000 hengellä. 14231: nollisia tapahtumia kertomusvuonna, työttö- Työryhmän peruslaskelmassa työllisten mää- 14232: myysennusteita vuosille 1991-92 sekä muutto- rä kasvaa 1990-luvulla vajaalla 40 000 hengellä, 14233: turvamäärärahan käytöstä saatuja kokemuksia. kun kasvu 1980-luvulla oli 140 000 henkeä. Al- 14234: kutuotannon osuus tuotannostaja työllisyydestä 14235: supistuu. Palveluiden osuus kasvaa. Jalostuksen 14236: Työministeriö osuus työllisyydestä vähenee, mutta sen osuus 14237: tuotannosta säilyy lähes ennallaan. Maatalous 14238: Työvoiman kysyntä. T y ö v o i m a n k y - on ainoa supistuva toimiala. Hitaasti kasvavia 14239: s y n t ä e n n u s t e. Työministeriössä kertomus- toimialoja ovat metsätalous ja eräät yksittäiset 14240: vuoden aikana valmisteltu Työvoima 2000 teollisuuden toimialat. Nopeimmin kasvavia 14241: -työryhmän raportti valmistui ll.2.199l. Työ- aloja ovat liike-elämää palveleva toiminta, tieto- 14242: ryhmän peruslaskelman mukaan 1990-luvulla liikenne, metalliteollisuus ja paperiteollisuus. 14243: tuotannon kasvu on keskimäärin 2,5 % vuodes- Työllisen työvoiman määrä päätoimiaJoittain 14244: sa. Vuoden 2000 jälkeen on mahdollista saavut- v. 1985, 1990, 1995 ja 2000 on seuraava: 14245: 14246: Muutos 14247: Toimiala 1985 1990 1995 2000 1990-2000 14248: 1 000 henkeä 14249: Maa- ja metsätalous ....................................... .. 279 208 188 158 -50 14250: Teollisuus ........................................................ . 598 556 547 532 -24 14251: Rakennustoiminta ........................................... . 178 204 189 184 -20 14252: Kauppa ........................................................... . 355 374 361 377 3 14253: Liikenne .......................................................... . 186 184 178 177 -7 14254: Rahoitus ja vakuutus ...................................... . 156 196 215 242 46 14255: Palvelut ........................................................... . 681 745 789 836 91 14256: Toimiala tuntematon ...................................... . 5 2 2 2 14257: Työlliset yhteensä ............................................ . 2 437 2 469 2 463 2 507 38 14258: 14259: Pieneneviä ammattiryhmiä ovat mm. kirjan- työ, kemiallinen prosessityö, lasi- ja keraaminen 14260: pito- ja kassatyö, tietotekninen toimistotyö, teks- työ sekä teknisistä tukitöistä erilainen aputyö, 14261: tiili- ja vaatetusalan työ, elintarviketyö, kaivos- pakkaus- ja varastotyö ja maa- ja metsätyö. 14262: työ, metallien valmistustyö, konepajatyö, puu- Kasvavia tehtäväryhmiä ovat mm. ylempi toimi- 14263: 207 14264: 14265: henkilötyö, vaativa sihteerityö, liike-elämää pal- vulla muuttoliike aluekeskuksiin lisääntyy. Työ- 14266: veleva työ, kauppaedustus, tekninen johtotyö, voiman keski-iän nousu toisaalta vähentää työ- 14267: insinöörityö, atk-suunnittelu, lääkäri-, sairaan- voiman muuttohalukkuutta. Muuttoliikkeen 14268: hoito- ja terveydenhuoltotyö, sosiaalityö, ope- merkitys kuitenkin korostuu työvoiman tarjon- 14269: tustyö ja informaatiotyö. nan kasvun hidastuessa ja kääntyessä vähitellen 14270: Yksinkertaiset raskaat työt vähenevät. Kor- laskuun. Kehittyneet alueet houkuttelevat kehi- 14271: keaa ammattitaitoa vaativat teolliset työt, vaati- tysalueiden nuorta koulutettua työvoimaa. 14272: va tietojen käsittely, insinööritietoa edellyttävät Tasapainoisen alueellisen kehityksen mahdol- 14273: työt sekä terveydenhuollon, sosiaalialan ja ope- lisuus näyttää tulevaisuudessa vähäiseltä. Maa- 14274: tustoimen työt lisääntyvät. talouden ja jalostuksen työpaikkojen vähenemi- 14275: Työvoiman kysyntä keskittyy alueellisesti nen olisi voitava korvata muiden toimialojen 14276: 1990-luvulla. Maa- ja metsätalouden työpaikko- kasvulla. Kasvavat toimialat keskittyvät kuiten- 14277: jen häviäminen vähentää maaseudun työtilai- kin pääkaupunkiseudulle ja muihin aluekeskuk- 14278: suuksia. Kaupan, liikenteen, pankkien ja postin siin. Työvoiman kysyntä kasvaa 1990-luvulla 14279: palvelutyöt vähenevät myös syrjäseuduilla. vain Uudenmaan läänissä. Turun ja Porin sekä 14280: Kuntasektorin työvoiman kasvu hidastuu ylei- Hämeen lääneissä on kasvavien alueiden vasta- 14281: sesti. Sen työllisyys kuitenkin kasvaa Etelä-Suo- kohtana taantuvia teollisuusalueita ja työpaik- 14282: men aluekeskusten sosiaali- ja terveyspalveluis- koja menettäviä maatalousalueita. 14283: sa. Euroopan yhdentymiskehitys heikentää kehi- Työvoima 2000 -työryhmän peruslaskelman 14284: tysalueiden tuetun yritystoiminnan asemaa. mukaan kehittyvät työpaikat, työvoima ja työt- 14285: Taloudellisen kasvun voimistuessa 1990-lu- tömyys lääneittäin 1990-luvulla seuraavasti: 14286: Lääni Työpaikat Työvoima Työttömät 14287: 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä (%) 14288: 1990 1995 2000 1990 1995 2000 1990 1995 2000 14289: Uudenmaan .............. 690 712 743 702 733 759 12 (1,7) 21 (2,9) 16 (2,1) 14290: Turun ja Porin ......... 360 355 360 373 373 374 13 (3,5) 18 (4,8) 14 (3,7) 14291: Hämeen .................... 339 336 343 351 353 356 12 (3,4) 17 (4,8) 13 (3,7) 14292: Kymen .................... 157 155 154 164 163 161 7 (4,3) 8 (4,9) 7 (4,5) 14293: Mikkelin .................. 99 97 96 103 102 101 4 (3,9) 5 (5,2) 5 (5,0) 14294: Pohjois-Karjalan ..... 78 77 77 84 84 83 6 (7, 1) 7 (8,3) 6 (7,5) 14295: Kuopion .................. 117 115 116 123 125 124 6 (4,8) 10 (7,8) 8 (6,5) 14296: Keski-Suomen ......... 116 114 115 122 123 123 6 (4,9) 9 (7,3) 8 (6,5) 14297: Vaasan .................... 210 205 204 218 217 215 8 (3,7) 12 (5,7) 11 (5,5) 14298: Oulun ...................... 197 194 196 207 209 211 10(4,8) 15 (7,2) 15 (7, 1) 14299: Lapin ...................... 94 92 92 99 99 99 5 (5,1) 7 (7,1) 7 (7,1) 14300: Koko maa 11 .............. 2469 2463 2 507 2 557 2 593 2 617 89 (3,5) 129 (5,0) 110(4,2) 14301: 14302: 11 Mukaan lukien Ahvenanmaa. 14303: 14304: 14305: 14306: 14307: Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pääkaupunki- 10 %:iin. Työllisyys kasvaa todennäköisesti 14308: seudulle ja suuriin aluekeskuksiin. Uudenmaan kuitenkin 1990-luvun puoliväliin tultaessa. 14309: läänissä työpaikat lisääntyvät 1990-luvulla Aluepolitiikassa pyritään aluekeskusten ke- 14310: 53 OOO:lla, kun useimmissa muissa lääneissä työ- hittämiseen lääneissä. Näiden keskusten odote- 14311: paikat vähenevät ja työttömyys kasvaa. Vaasan taan edistävän lääniensä kehitystä. Painopistee- 14312: läänin työpaikat vähenevät eniten, n. 6 OOO:lla, nä onko. alueiden perusrakenteen parantaminen 14313: mikä aiheutuu erityisesti maatalouden sekä teol- ja otollisen ympäristön muodostaminen yritys- 14314: lisuuden vaikeuksista. toiminnalle ja väestölle. Tavoitteena on erityises- 14315: Hitaan taloudellisen kasvun vuoksi työttömiä ti uuden teknologian käytön edistäminen ja 14316: on paljon v. 1991-92. Työttömyysaste noussee työvoiman ammattitaidon kohottaminen. Myös 14317: Oulun, Lapin ja Pohjois-Karjalan lääneissä lähes alueiden välisiä liikenne- ja tietoliikenneyhteyk- 14318: 208 14319: 14320: siä kohennetaan. Nämä toimenpiteet eivät kui- Työvoiman kysyntään vaikut- 14321: tenkaan aina luo tarpeeksi nopeasti uusia työ- t a v a t t o i m e t. Työvoimapoliittisilla toimil- 14322: paikkoja menetettyjen tilalle. la edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan 14323: Merkittävimpiä aluepolitiikan keinoja työ- ammatillista ja alueellista yhteensopeutumista 14324: paikkojen luomiseksi ovat edelleen yritystoimin- työttömyyden torjumiseksi ja työvoiman puut- 14325: nan tukeminen ja julkisten investointien suun- teen ehkäisemiseksi. 14326: taaminen kehitysalueille. Tavoitteena on myös Työministeriön hallinnonalalla työvoiman 14327: ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta. Maaseu- kysyntään vaikuttavia keinoja ovat investointi- 14328: dun kehittämisohjelmilla voidaan luoda edelly- luonteiset työt, rakennemuutosten aiheuttamien 14329: tykset uusien työtilaisuuksien syntymiseen. häiriöiden lieventämistoimet, työllisyysperustei- 14330: Työministeriö odottaa aluepoliittisin toimin set hankinnat, palkkaperusteiset työllistämistuet 14331: parannettavan kehitysalueläänien edellytyksiä sekä yritysten sijaintineuvonta. 14332: yritystoiminnan edistämisessä. Tämän vaikutuk- Valtion työohjelma muodostuu työvirastojen 14333: sesta Vaasan läänin työpaikkojen väheneminen budjettivaroin rahoitettavasta varsinaisesta työ- 14334: pysähtyisi ja Oulun läänin työpaikat lisääntyisi- ohjelmasta ja työllisyysmäärärahoin (sijoitusme- 14335: vät. not työllisyyden turvaamiseksi) rahoitettavasta 14336: Suomen mahdollinen yhdentyminen Länsi- työllisyystyöohjelmasta. Kertomusvuonna varsi- 14337: Eurooppaan vaikuttaa meillä harjoitettavaan naisen työohjelman rahoitus oli n. 7,3 mrd. mk ja 14338: aluepolitiikkaan ja yritysten toimintaedellytyk- työllisyystyöohjelman n. 410 Mmk. Pääosa 14339: siin kehitysalueilla. Euroopan yhteisöt pyrkivät työohjelman työvoimasta on työvirastojen tai 14340: karsimaan välittömiä yritystukia. Aluepoliittisen urakoitsijoiden pysyvää henkilöstöä. Työllisyys- 14341: yritystuen mahdollinen vähentäminen vaikuttaa työohjelma kohdeunetaan pääosin vaikeimmille 14342: Suomessa eniten kehitysalueiden yrityksiin. työttömyysalueille. Kuntien työohjelmilla pyri- 14343: Väestön ja työvoiman vanheneminen nopeu- tään tasoittamaan työllisyyden kausiluonteista 14344: tuu 1990-luvulla. Suuret ikäluokat ovat tällöin vaihtelua. Työmäärärahoin palkattu valtion ja 14345: 40--50-vuotiaita. Kehitys on samansuuntainen kuntien työvoima oli v. 1989 keskimäärin 51 000 14346: kaikilla alueilla. Väestön ja työvoiman ikäraken- henkilöä. 14347: ne vanhenee nopeammin aluekeskuksissa kuin Työllisyyden hoidon määrärahat ja niillä kes- 14348: maaseudulla, jossa 40~60-vuotiaiden osuus kimäärin työllistettyjen määrä olivat v. 1989 14349: väestöstä on jo suuri. seuraavat: 14350: Työvoiman vanheneminen lisää pääkaupun- Työllisyyden hoito Määrärahat Työllistetyt 14351: kiseudun ja monien aluekeskusten työvoimaon- Mmk henkeä 14352: gelmia. Työvoimavaltaisilla aloilla työvoiman Momentti Käyttö Velvoite Toteutunut Velvoite 14353: 14354: saatavuus heikkenee. Samanaikaisesti näiden Palkkaperusteiset 14355: alojen palvelujen kysyntä kasvaa esim. vanhus- 34.50.02 Palkkaukset ...... 575,6 455,5 7 410 5 610 14356: ten huollon ja aikuiskoulutuksen aloilla. 34.50.30 Valtionosuus .... 966,6 872,9 18 760 14 530 14357: Vaikka työvoima ikääntyy 1990-luvulla, sen 34.50.61 Valtionapu ....... 336,5 166,7 8 310 3 940 14358: määrä kasvaa vielä useimmissa lääneissä. Vain Muut 14359: Kymen ja Mikkelin lääneissä työvoima vähenee. 34.50.62 Valtionapu ....... 150,0 2 300 14360: Vuoden 2000 jälkeen suuret ikäluokat alkavat 34.50.63 Rakennemuutos 53,0 2 000 14361: siirtyä eläkkeelle. Työikäisen väestön (15~ 34.50.71 Hankinnat ........ 10,0 10 14362: 64-vuotiaat) osuuden koko väestöstä arvioidaan 34.50.77 Sijoitusmenot ... 494,4 1 440 14363: olevan v. 2020 koko maassa 63 % (v. 1990 Yhteensä .......................... 2 586,1 1 495,1 40 230 24 080 14364: 68 %). 14365: Väestön vanhenemisen ja työvoiman tarjon- Työministeriön vaikutus työ- 14366: nan vähenemisen aiheuttamia ongelmia voidaan v o i m a n k y s y n t ä ä n. Työministeriö on 14367: työministeriön mukaan ehkäistä nopeasti maa- valmistellut valtioneuvostolle työllisyyden hoi- 14368: hanmuutonja hitaasti syntyvyyden nousun avul- don lähiajan tavoiteohjelman, jossa samoin kuin 14369: la. Jos esim. siirtolaistyövoiman nettokasvu olisi työministeriön vuosien 1992~95 toiminta- ja ta- 14370: vuoden 1995 jälkeen 10 000 henkeä vuosittain, loussuunnitelman sekä vuoden 1992 tulo- ja me- 14371: hidastuisi työvoiman väheneminen, mutta ei noarvioesityksen laadintaohjeissa on korostettu 14372: pysähtyisi. Syntyvyyden kasvu kohdistuisi lähin- työllisyyden hoidon lisätarvetta. Työllisyyslain 14373: nä suuriin keskuksiin, joissa valtaosa nuoresta velvoitteiden automatiikka lisää osaltaan toi- 14374: työvoimasta (20-40-vuotiaat) ennestään asuu. menpiteitä. Koska työministeriön mahdollisuu- 14375: 209 14376: 14377: det työvoiman kysynnän lisäämiseksi ovat kui- oli n. 83 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 14378: tenkin rajalliset, sisältyy ohjelmaan esityksiä Työttömyysaste oli 7,2 %. Ennusteet arvioivat 14379: myös muiden hallinnonalojen toimiksi. työttömien määrän kohoavan talvikaudella 14380: Kertomusvuoden välittömät työllistämistoi- 1991-92 jopa 200 000-250 000 henkilöön. 14381: met olivat palkkaperusteiset työllistämistuet, Työministeriön käytössä olevilla toimilla voi- 14382: työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin daan valtiovarainministeriössä v. 1991 alusta- 14383: ja valtionapu rakennemuutosten aiheuttamien vasti hyväksytyillä vuoden 1992 määrärahali- 14384: häiriöiden lieventämiseen. Valtion virastojen ja säyksillä alentaa työttömyyttä yhteensä noin 14385: laitosten töihin työllistettiin kertomusvuonna prosenttiyksikön neljänneksen verran eli keski- 14386: keskimäärin 7 900 henkilöä, mistä aiheutui kus- määrin n. 6 500 henkilöllä. Tästä työvoimapoliit- 14387: tannuksia 702,0 Mmk. Kuntasektorille työlliste- tisen aikuiskoulutuksen osuus olisi n. 2 500 ja 14388: tyistä keskimäärin 16 400 henkilöstä valtion kus- palkkaperusteisten toimien osuus n. 4 000 henki- 14389: tannukset olivat 937,0 Mmk ja yksityiselle sekto- löä. Palkkaperusteisten toimien lisäys olisi työl- 14390: rille työllistettyjen tai itsensä työllistäneiden lisyyslain edellyttämiä sijoituksia. Harkinnanva- 14391: 6 200 henkilön osalta 321,0 Mmk. Työllistettyjä raisia toimia tai investointiluonteisiin töihin 14392: oli yhteensä keskimäärin 30 500 henkilöä. Työl- tehtäviä sijoituksia ei varattujen määrärahojen 14393: listämisestä aiheutui kustannuksia yhteensä rajoissa kyetä lisäämään. 14394: 1 960 Mmk. Työministeriö arvioi työllisyyslain velvoittei- 14395: Työministeriön mukaan käytössä olevat työl- den mukaisiksi kustannuksiksi valtiolle v. 1992 14396: lisyyslain ja -asetuksen mukaiset työllistämistoi- lähes 3,3 mrd. mk, mikäli keskimäärin 36 000 14397: met ovat riittävät. Lisämäärärahojen tarve voi- henkilöä työllistetään kuukausittain. Harkinnan- 14398: daan kattaa arviomäärärahoja ylittämällä. varaisiin toimiin on alustavasti varattu 260 14399: Työministeriön mukaan työllisyysmääräraho- Mmk, jolla työllistettäneen keskimäärin 5 500 14400: ja tarvitaan lähivuosina enemmän kuin kerto- henkilöä kuukaudessa. Määräraha Sijoitusme- 14401: musvuonna. Tarvittavat lisävarat ovat pääasias- not työllisyyden hoitoon on arviolta 650 Mmk. 14402: sa määrärahoja tulo- ja menoarvion lukuun Työttömyyden vähentäminen tätä enemmän 14403: 34.06 (Työvoimapolitiikan toimeenpano). Hen- v. 1992 edellyttäisi työministeriön mukaan lisä- 14404: kilöstövoimavaroja tarvittaneen lisää paikallis- varoja harkinnanvaraisiin työllistämistoimiin, 14405: hallinnossa, mikäli työhön oikeutettujen työnha- investointiluonteisiin töihin ja työvoimapoliitti- 14406: kijoiden määrä huomattavasti kasvaa. seen aikuiskoulutukseen. Työministeriö on esit- 14407: Työllisyysperusteisten investointiavustusten tänyt työttömyyden alentamista v. 1992 14 000 14408: myöntämisvaltuudet ja käyttöä koskevat sään- henkilöllä eli runsaan puolen prosenttiyksikön 14409: nökset voivat työministeriön mielestä lähivuosi- verran. Tavoite saavutettaisiin lisäämällä työllis- 14410: na olla ennallaan. tämistoimia. 14411: Valtiovarainministeriön asettama työryhmä Pitkän aikavälin työvoiman tarjonta- ja kysyn- 14412: selvittää v. 1991 rakennemuutosmäärärahanjat- täennuste osoittaa työvoiman tarjonnan kasvun 14413: kotoimia. aluksi kuluvalla vuosikymmenellä hidastuvan ja 14414: Työllisyyslain soveltamisesta ei hallituksen kääntyvän laskuun vuosituhannen taitteessa. 14415: mukaan vielä kertomusvuonna ollut saatu riittä- Samalla työvoiman ikärakenne vanhenee nopeas- 14416: västi kokemuksia. Mahdolliset lainuudistuseh- ti. Sekä työvoiman tarjontaan että sen kysyntään 14417: dotukset annetaan eduskunnalle myöhemmin. vaikuttavat monet tekijät aiheuttavat sen, että 14418: Sitä ennen on tarkoitus saada kokemuksia koko- kehitys maan eri osissa on erilainen. Etelä-Suo- 14419: naisen suhdannekierron ajalta. messa ja aluekeskuksissa työvoiman tarjonta ja 14420: Työllisyyslain mukaista työnoikeuden järjes- kysyntä lisääntyvät, Pohjois- ja Itä-Suomessa 14421: tämistä on toistaiseksi säännelty työllisyysase- sekä haja-asutusalueilla työpaikat, työvoima ja 14422: tuksella. Lähtökohtana on ollut, että jokaisella väestö näyttävät vähenevän. 14423: työnoikeuden saavuttaneella työttömällä on niin Ennakoitu kehitys on monessa suhteessa ongel- 14424: halutessaan oikeus päästä työhön. Työhallinnos- mallinen. Se edellyttää valtionhallinnoita yleensä 14425: sa on seurattu jatkuvasti työnoikeuden toteutu- ja työhallinnoita erityisesti vaikuttavia toimia 14426: mista käytännössä. kehitysnäkymien oikaisemiseksi. 14427: Työttömyys alkoi kasvaa nopeasti kertomus- Tarvittavien toimien kokonaisuus on laaja. Sii- 14428: vuoden loppupuolella laskusuhdanteen seurauk- hen sisältyvät mm. syntyvyyteen vaikuttavat väes- 14429: sena. Työttömiä työnhakijoita työnvälityksessä tö- ja sosiaalipolitiikka, maahanmuutto-ja siirto- 14430: oli vuoden 1991 maaliskuussa n. 182 000, mikä laisuuspolitiikka, koulutuspolitiikka sekä alueelli- 14431: 14432: 14 311011F 14433: 210 14434: 14435: sesti tasapainoisen työpaikka- ja väestökehityksen Palkkaturvajärjestelmän on- 14436: turvaava aluepolitiikka. Näiden yhteiskuntapoli- g e 1m a t. Konkurssien lisääntyminen ja palk- 14437: tiikan lohkojen sisältämät toimet ovat keskeisessä katurvatapausten huomattava kasvu aiheuttivat 14438: asemassa ennakoitua myönteisemmän väestö-, kertomusvuonna asioiden ruuhkaantumisen ja 14439: työvoima- ja aluekehityksen saavuttamisessa. käsittelyaikojen pidentymisen monissa työvoi- 14440: Valtiontilintarkastajien mielestä on syytä ryh- mapiirien toimistoissa. Erityisen ongelmallinen 14441: tyä välittömästi ja perusteellisesti selvittämään jo tilanne oli Uudenmaan työvoimapiirin toimis- 14442: vireillä olevien selvitysten lisäksi, mitkä yhteiskun- tossa, jossa ruuhkat olivat pysyviä ja käsittely- 14443: tapoliittiset toimet ovat tarpeen tasapainoisen ajat 5-6 kuukauden pituisia. 14444: työvoiman tarjonta- ja kysyntäkehityksen saavut- Muissa työvoimapiireissä keskimääräiset kä- 14445: tamiseksi tulevaisuudessa. Työministeriö sopii sittelyajat vaihtelivat 1,5 kk:sta 3,5 kk:een. Toi- 14446: luontevimmin johtamaan ja yhteensovittamaan mistohenkilöstön maara oli työministeriön 14447: tätä selvitys- ja valmistelutehtävää. mukaan useissa työvoimapiireissä työmäärään 14448: Kertomusvuonna alkanut laskusuhdanne muut- nähden riittämätön. Ylitöitä tehtiin paljon esim. 14449: tui vuoden 1991 alkupuolella lamaksi, minkä seu- Turun, Hämeen ja Mikkelin työvoimapiirien 14450: rauksena työttömyys uhkaa kasvaa suurimmaksi toimistoissa. 14451: koko sodanjälkeisellä kaudella. On välttämätöntä, Työnantajilta on voitu periä takaisin vain osa 14452: että valtiontaloudellisista vaikeuksista huolimatta palkkaturvamenoista. Pääasiallinen syy tähän 14453: työhallinnolle osoitetaan lisämäärärahoja työttö- on konkurssipesien vähävaraisuus. Palkkaturva- 14454: myyden nopeasta kasvusta aiheutuvien inhimillis- menojen kasvu ja palkkaturvan maksatukseen 14455: ten vaikeuksien ja yhteiskunnallisten haittojen liittyvien töiden lisääntyminen ovat kuitenkin 14456: torjumiseksi. johtaneet siihen, etteivät lakimiehet ole ennättä- 14457: neet tehokkaaseen erityisperintään. 14458: Palkkaturva. P a 1 k k a t u r v a k e r t o - Palkkaturvan kehittämistar- 14459: m u s vuonna. Palkkaturvana maksetaan val- p e et. Työministeriö aikoo siirtää palkkaturva- 14460: tion varoista työntekijöiden työsuhteesta johtu- järjestelmän toiminnot työvoimapiirien toimis- 14461: vat saatavat työnantajan joutuessa konkurssiin toissa atk-järjestelmän piiriin. Atk-ohjelmistoto- 14462: tai ollessa muutoin maksukyvytön. teutus saatiin valmiiksi kertomusvuoden syksyllä 14463: Palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja ja ohjelmisto otettiin ensimmäisenä käyttöön 14464: työvoimapiirien toimistot. Työvoimapiirien toi- kertomusvuoden lopulla Hämeen läänin työvoi- 14465: mistoissa palkkaturva-asioita hoitaa pääsääntöi- mapiirin toimistossa. Työministeriön tavoittee- 14466: sesti yksi lakimies sekä yksi tai kaksi toimistovir- na oli vuoden 1991 alkupuolella asentaa ja ottaa 14467: kailijaa. Uudenmaan ja Hämeen työvoimapii- järjestelmä käyttöön kaikissa työvoimapiirien 14468: reissä on useampia esittelijäitä ja enemmän toi- toimistoissa. Tämä vähentää palkkaturvan toi- 14469: mistohenkilöitä. Työministeriö huolehtii työvoi- mistorutiineja ja päällekkäistyötä, parantaa ti- 14470: mapiirien lakimiesten ohjauksesta ja neuvonnas- lastointia ja raportointia sekä tehostaa takaisin- 14471: ta, ratkaisee palkkaturvaa koskevat valitusasiat perinnän seurantaa. 14472: sekä hoitaa merimiesten palkkaturvajärjestel- Palkkaturvaviranomaisten ja ammattijärjes- 14473: män. töjen yhteistyöstä palkkaturva-asioissa on työ- 14474: Kertomusvuonna palkkaturvana maksettiin ministeriön mukaan saatu hyviä kokemuksia. 14475: 168,1 Mmk (v. 1989 190,0 Mmk). Työnantajilta Palkkaturvahakemuksia on myös laadittu yh- 14476: perittiin takaisin palkkaturvasaatavien pääomaa teistyössä työnantajan palkanlaskennan ja kon- 14477: 40 Mmk. Lisäksi työnantajat maksoivat valtiolle kurssihallinnon kanssa. Tarvittavat asiakirjat on 14478: korkoina 10,8 Mmk. hankittu samassa yhteydessä. Työsuhteeseen 14479: Palkkaturvamäärät kasvoivat kertomusvuon- perustuvat saatavat on voitu maksaa työnteki- 14480: na huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. jöille kohtuullisen nopeasti. Tämän yhteistyön 14481: Maksetut määrät olivat lähes kaksinkertaiset toimintatapoja on työministeriön mukaan syytä 14482: edelliseen vuoteen verrattuna. Wärtsilä Meri- edelleen kehittää esim. koulutusvuorovaikutuk- 14483: teollisuus Oy:n konkurssi marraskuussa 1989 ai- sen ja atk-toimintojen suunnittelun keinoin. 14484: heutti poikkeuksellisesti palkkaturvamenojen Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssissa v. 14485: suuren kasvun. Suurin yksittäinen palkkaturva- 1989 sovittiin järjestelystä, jossa pankki toimitti 14486: tapaus kertomusvuonna aiheutti n. 5,4 Mmk:n varat palkanmaksuun ja ammattijärjestö haki 14487: kustannukset. Palkkaturvaa saaneita työnteki- samanaikaisesti työntekijöiden sille siirtämiä 14488: jöitä oli tässä tapauksessa 258. saatavia palkkaturvana. Palkkaturvaviranomai- 14489: 211 14490: 14491: nen maksoi saatavat välittömästi ammattijärjes- rektiivin (80/987/ETY) ja Suomen lainsäädän- 14492: tölle, joka oli osoittanut maksun suoraan palkat nön suhteen ja tästä aiheutuvan lainsäädäntötar- 14493: maksaneelle pankille. Työntekijät saivatjärjeste- peen selvittäminen on osoitettu palkkaturva- 14494: lyn ansiosta palkkansa eräpäivinä. Työsopimus- asiain neuvottelukunnalle. Kansainvälisen työ- 14495: lain mukaisia odotusajan palkkoja, jotka olisivat järjestön ILO:n vuoden 1991 yhtenä sopimustee- 14496: olleet kymmeniä miljoonia markkoja, ei siten mana on niin ikään työntekijän saatavien tur- 14497: tarvinnut maksaa. vaaminen työnantajan konkurssin ja maksuky- 14498: Vastaavaa menettelyä käytettiin kertomus- vyttömyyden varalta. 14499: vuonna suurissa konkursseissa. Työministeriö Palkkaturvana vuosittain maksetut varat 14500: on tehnyt eräiden pankkiryhmien kanssa sopi- osoittavat työministeriön mukaan, että järjestel- 14501: mukset yhteistoimintatavoista. Ministeriön tar- mä on tarpeellinen työntekijöiden kannalta. 14502: koituksena on saada aikaan yhteistoimintasopi- Tärkeää ministeriön mielestä on myös, ettei 14503: mukset kaikkien pankkiryhmien kanssa. Yhteis- työntekijä joudu odottamaan saataviaan pitkiä 14504: työn ansiosta työntekijät saavat palkkasaata- aikoja. Järjestelmän tarkoituksenmukaisuus 14505: vansa ajallaan ja palkkaturvaviranomaisten työ- edellyttää, että palkkaturvahakemusten käsitte- 14506: tä voidaan vähentää. Työvoimavaltaisten yritys- lyaikoja voidaan lyhentää. 14507: ten konkursseissa on konkurssipesän realisoin- Työntekijöiden palkkasaatavien turvaaminen 14508: nin ja työllisyyden hoidon kannalta tärkeää yhteiskunnan toimin työnantajan maksukyvyttö- 14509: ylläpitää yrityksen toimintaa tilauskannan val- myystapauksissa on perusteltua. Sen sijaan perus- 14510: mistamiseksi ja mahdollisen toiminnan jatkajan teltua ei ole se, että vain varsin vähäinen osa 14511: löytämiseksi. valtion palkkaturvamenoista saadaan perityksi 14512: Konkurssipesien valvonnan ja takaisinperin- takaisin työnantajilta. Mikäli tätä asiaintilaa 14513: nän parantamiseksi tarvitaan työministeriön voidaan edesauttaa lisäämällä tarvittavaa henki- 14514: mukaan yhteistyötä konkurssin muiden velkoja- löstöä, on tähän pikaisesti ryhdyttävä. Tavoit- 14515: tahojen kanssa. Työministeriön tarkoituksena teeksi tulee ottaa teknisesti mahdollisimman 14516: oli käynnistää v. 1991 neuvottelut verohallinnon suuri takaisinperintä konkurssipesiitä ja muilta 14517: ja työeläkelaitosten kanssa. Tavoitteena oli ai- palkanmaksukyvyttömiltä työnantajilta. 14518: kaansaada yhteistyömalli konkurssipesien val- Tavoiteltavaa on myös mahdollisimman jousta- 14519: vontaan. vasti ja nopeasti toimivan palkkaturvan saavutta- 14520: Vuoden 1991 alusta palkkaturva-asioissa työ- minen. Ruuhkien purkamiseksi ja pitkäaikaisen 14521: ministeriön apuna on toiminut neuvoa-antavana jonotuksen estämiseksi ao. tehtäviin tulee osoittaa 14522: toimielimenä valtioneuvoston kolmeksi vuodek- tilapäisesti lisää henkilöstöä, mikäli mahdollista, 14523: si kerrallaan asettama palkkaturva-asiain neu- työministeriön sisäisin siirroin. Kaikkia sellaisia 14524: vottelukunta. Työministeriö on antanut asetetun teknisiä ja yhteistoimintajärjestelyjä, jotka edes- 14525: neuvottelukunnan tehtäväksi mm. palkkaturva- auttavat tämän tavoitteen saavuttamista, on syytä 14526: lainsäädäntöön liittyviä selvitys- ja valmistelu- edistää. 14527: tehtäviä. Myös palkkaturvaa koskevan EY-di- 14528: 212 14529: 14530: 14531: 14532: 14533: Ympäristöministeriön hallinnonala 14534: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- toteutuneet pääperiaatteiltaan komitean esittä- 14535: kastuksen asuntohallituksessa 15.2.1991, ympä- mässä muodossa. 14536: ristöministeriössä 17.4.1991 ja vesi- ja ympäris- Yhteisiin vähintään 200 asukkaan vesilaitok- 14537: töhallituksessa 22. 5.1991. siin liitetyissä kiinteistöissä asui vuoden 1989 14538: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat lopussa 83% väestöstä eli 4,1 milj. asukasta. 14539: selvittäneet ympäristönsuojelun kansainvälistä Taajamaväestö oli jo lähes kokonaan vesilaitos- 14540: yhteistyötä, vesihuollon kehittämistä, valtion ten piirissä ja erityisesti Pohjanmaalla myös huo- 14541: lainoittamaa asuntotuotantoa ja jätehuollon mattava osa haja-asutuksesta. Viemärilaitoksiin 14542: kehittämistä. liitetyissä kiinteistöissä asui vuoden 1989lopussa 14543: Ympäristöministeriöön tehdyn tarkastus- 76% väestöstä eli 3,8 milj. asukasta. Viemärilai- 14544: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan tosten ulkopuolella oli tällöin n. 5 % taajama- 14545: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, vesihuol- väestöstä. Vesilaitoksetjakoivat v. 1989 vettä yh- 14546: lon kehittämiselle asetettuja tavoitteita, tulva- dyskuntien tarpeisiin keskimäärin 1,1 milj. m 3 14547: suojelu- ja peruskuivatushankkeita sekä öljy- ja vuorokaudessa eli 279 litraa asukasta kohti 14548: kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuksia. vuorokaudessa. Pohjaveden osuus käytetystä 14549: vedestä on kasvanut 1980-luvulla 44 %:sta 14550: 52 %:iin. 14551: Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriön asettama 14552: Kansainvälisen vesihuollon vuosikymmenen 14553: Vesihuollon kehittäminen. Vuonna 1970 en- 1981-1990 -työryhmä on tehnyt ehdotuksen 14554: simmäisen mietintönsä antanut vesihuollon ja Suomen vesihuollon suuntaviivoiksi. Selvittä- 14555: vesiensuojelun rahoituskomitea (KM: B 118) miensä vesihuollon kehittämistarpeiden perus- 14556: määritteli periaatteet, joiden mukaan vesihuol- teella työryhmä on ehdottanut, että 1990-luvulla 14557: toa ja vesiensuojelua on sen jälkeen kehitetty vesihuoltoinvestoinnit tulisi kohdistaa seuraa- 14558: kaksi vuosikymmentä. Komitea keskittyi ehdo- viin toimiin: 14559: tuksissaan käsittelemään 1970-lukua. Yhdyskun- -Noin 700 000 asukkaan talousveden laatu 14560: tien osalta se asetti tavoitteeksi n. 1,5 milj. tulisi parantaa EY:n määräysten edellyttämälle 14561: asukkaan liittämisen vesihuoltolaitosten piiriin tasolle samoin kuin noin kahta miljoonaa kulut- 14562: ja jätevesien aiheuttaman vesistöjen kuormituk- tajaa palvelevien vesilaitosten toimintavarmuus 14563: sen vähentämisen kymmenessä vuodessa noin erityisesti kriisivalmiuden osalta. Arvioidut in- 14564: puoleen 1970-luvun alun tasosta, vaikka veden vestoinnit ovat n. 2 000 Mmk. 14565: käytön ennustettiin voimakkaasti lisääntyvän. - Koko taajamaväestö tulisi saattaa keskite- 14566: Komitean asettamat tavoitteet liittyjämäärän tyn vesihuollon piiriin, mikä merkitsee vuoteen 14567: kasvusta samoin kuin ennusteet vedenkulutuk- 2 000 mennessä vesihuoltopalveluiden laajenta- 14568: sen kasvusta olivat ylimitoitettuja. Ennustettu mista vajaalle 500 000 asukkaalle, kun otetaan 14569: liittyjämäärä 4,5 milj. asukasta saavutettaneen huomioon taajamien todennäköinen kasvu. Toi- 14570: ympäristöministeriön mukaan joskus 1990-lu- menpiteiden arvioidut investoinnit ovat 4 500 14571: vulla. Vedenkulutuksen kasvu hidastui jo 1970- Mmk. 14572: luvun alkupuoliskolla, mikä helpotti yhdyskun- -Haja-asutuksen vesihuollon puutteet pitäi- 14573: tienjätevesistä vesistöille aiheutuvan kuormituk- si poistaa, mikä edellyttää n. 400 000 asukasta 14574: sen vähentämistavoitteen saavuttamista jo 1980- koskevia parannustoimia n. 170 000 taloudessa. 14575: luvun alussa. Komitean ehdotukset vesiensuoje- Arvioidut investoinnit ovat 3 300 Mmk. 14576: lun ja vesihuollon rahoitusjärjestelmäksi ovat -Noin miljoonan asukkaan jätevesien käsit- 14577: 213 14578: 14579: telyä tulisi tehostaa yhdyskunnissa. Arvioidut märiverkkojen saneeraamiseen osoitetut voima- 14580: investoinnit tämän osalta ovat 1 100 Mmk. varat ovatjääneet melko vähäisiksi. Uudisraken- 14581: - Vesi- ja viemärilaitosten saneerausta pitäisi tamiseen tarvittavien investointien arvioidaan 14582: tehostaa. Arvioidut investoinnit ovat 5 500 kääntyvän laskuun 1990-luvulla. 14583: Mmk. Betoniviemärien teknistaloudelliseksi kesto- 14584: Edellä mainittujen toimien kustannukset, iäksi on hyvissä olosuhteissa arvioitu 30-50 14585: mukaan lukien vapaa-ajan asutuksen vesihuol- vuotta. Muoviputkilie ei vastaavaa arviota ole 14586: lon kehittämiseen tarvittavat investoinnit, ovat käytettävissä. Vanhoissa kaupungeissa vesijoh- 14587: n. 18 mrd. mk eli keskimäärin 1,8 mrd. mk toina käytetyt vanhat valurauta- ja teräsputket 14588: vuodessa. Vesihuoltoinvestointien tarve on siten sekä läpimitaltaan suuret vanhat betoniviemärit 14589: 1990-luvulla entistä suurempi. Arviot vesihuol- tulisi saneerata. Tavallisten betoniviemäreiden ja 14590: lon investointitarpeesta perustuvat kertomus- betonirenkaista rakennettujen viemärikaivojen 14591: vuoden alun hintatasoon. Vesihuoltopalvelujen uusiminen ja korjaaminen on myös kunnissa 14592: laadun ja toimintavarmuuden turvaamiseksi on ajankohtaista. 14593: valtion osallistuttava investointien rahoitukseen 14594: vähintään samalla määrällä kuin ennenkin. Suomen vesihuollon suuntaviivat -julkaisussa 14595: Vesi- ja viemäriverkkojen on vuotuisen vesi- ja viemärijohtojen saneeraus- 14596: s a n e e r a u k s e n t a r v e. Yhdyskuntien tarpeen arvioitu kasvavan nykyisestä vähintään 14597: vedenjakeluun käytetyn vesijohtoverkon pituus kaksinkertaiseksi vuoteen 1995 mennessä. Vuo- 14598: oli vuoden 1989 lopussa yli 55 000 km, josta sittaiseksi saneeraustarpeeksi on arvioitu 400 km 14599: lähes 80% oli muovia, yli 18% valurautaa ja v. 1996-2000. Saneeraustarvearvioista ei tois- 14600: terästä sekä alle 3 % asbestisementtiä. Vuoden taiseksi voida esittää alueellista jakautumaa, sillä 14601: 1989 aikana rakennetuista uusista putkista arviot on laadittu menneen kehityksen ja yksit- 14602: muovin osuus oli n. 98 %. täisten esimerkkiverkkojen saneeraustarvear- 14603: Viemäriverkon pituus oli vuoden 1989 lopus- vioiden pohjalta. Johtoverkkojen saneeraukseen 14604: sa yli 30 000 km. Viemäreistä oli 52% betoniput- arvioidaan tarvittavan ainakin 3 000 Mmk 1990- 14605: kia ja lähes 47% muovia, mutta kertomusvuo- luvulla. 14606: den aikana rakennetuista uusista putkista yli Ympäristöministeriö on todennut, että johto- 14607: 85% oli muovia. Vesijohdoista ja viemäreistä verkkojen uusimisen lisääntyessä voimakkaasti 14608: alle 30 vuoden ikäisiä oli kertomusvuonna n. 1990-luvulla tulee uusimistarpeen kartoittami- 14609: 90 %. Nämä johdot ovat pääosin muoviputkia. seen, uusimisen kiireellisyyden arviointiin, vuo- 14610: Uutta vesijohtoa on rakennettu lähes 2 000 km to- ja hulevesien määrän ja merkityksen selvittä- 14611: ja uutta viemäriä lähes 1 000 km vuodessa. miseen sekä verkkojen kunnon ja toimivuuden 14612: Viemäriverkkojen tiiviyteen on alettu kiinnit- seurantaan sekä em. toimintojen kehittämiseen 14613: tää erityistä huomiota 1970-luvun puolessa välis- suunnata lisää henkilöstöä ja muita resursseja. 14614: sä. Saneerausten ansiosta vuoto- ja hulevesien Myös verkkojen uusimisen suunnitteluun ja 14615: määrä ei ole oleellisesti kasvanut kymmenen tuote- ja toteutuskehittelyyn tulee alkaneella 14616: viime vuoden aikana, vaikka viemäriverkkojen vuosikymmenellä lisätä resursseja. Tähän tähtää 14617: pituus on kasvanut 1,5-kertaiseksi. Lumen sula- myös ympäristöministeriön ja kuntien keskusjär- 14618: misen aikaan ja runsaiden sateiden jälkeen hule- jestöjen rahoittama vuoden 1992 alkuun men- 14619: ja vuotovedet aiheuttavat edelleen vakavia häi- nessä valmistuva selvitystyö katujen, johtoverk- 14620: riöitä viemäriverkoissa ja jätevedenpuhdista- kojen ja kaapeleiden saneerauksen nykytilasta ja 14621: moilla. Vesijohtojen saneerauksen tavoitteena tulevasta tarpeesta sekä tutkimus- ja kehitystoi- 14622: on ollut erityisesti vuotovesien vähentäminen ja mi~nasta maassamme ja mm. muissa Pohjois- 14623: vedenlaadun turvaaminen. mmssa. 14624: Vesijohtoja ja viemäreitä on kumpiakin 1980- Valtiontuki vesihuollon ra- 14625: luvulla saneerattu vuosittain n. 100 km. Uusi- h o i t u k s e s s a. Suomessa vesihuollon rahoi- 14626: miskustannusten osuus kokonaisverkkoinves- tuksen lähtökohtana pidetään täyden kustan- 14627: toinneista on ollut vesijohtojen osalta n. 15 %ja nuskatteen periaatetta, jolloin hyödynsaaja (liit- 14628: viemäreiden 14-20 % viime vuosikymmenellä. tyjä) vastaa hyödyn hankkimisesta aiheutuneista 14629: Vuonna 1989 johtoverkkojen uusimiskustannuk- kustannuksista eli tässä tapauksessa käyttöve- 14630: set olivat yhteensä n. 160 Mmk. Vielä 1980- den hankinnasta ja jätevesien viemäröinnistä ai- 14631: luvulla vesijohtojen ja viemärien uudisrakenta- heutuvista kustannuksista. Vesiensuojelussa pe- 14632: mistarve on ollut niin suuri, että vesijohto- ja vie- riaatteena on aiheuttamisperiaate, joka merkit- 14633: 214 14634: 14635: see vesiensuojelukustannusten asettamista likaa- nistunut ilman valtion tukea yhtä laajasti kuin 14636: jien kannettavisi. 1970- ja 1980-luvulla on toteutunut. 14637: Kunta tai vesihuoltoryhmä perii kustannus- Nykyisin vesihuoltoinvestointien valtiontuki 14638: ten kattamiseksi vesi- ja jätevesimaksuja. Inves- voidaan myöntää joko vesihuolto- tai työllisyys- 14639: tointien rahoittamiseen ja mahdollisen alijäämän avustuksena, korkotukena tai suorittamalla ns. 14640: kattamiseen joudutaan käyttämään muita rahoi- valtion vesihuoltotöitä. Valtion eri tukimuotojen 14641: tuslähteitä, joita ovat lähinnä yleiset luottolai- yhteinen osuus kokonaisinvestoinneista v. 14642: toslainat ja kunnilla verotulot. Lisäksi valtio on 1986--90 on ollut 6--10 %. Alueellisesti tuen 14643: jo 1950-luvulta lähtien osallistunut vesihuollon osuus investoinneista on vaihdellut siten, että 14644: perusinvestointien rahoitukseen. korkotuen merkitys on ollut suurin Etelä-Suo- 14645: Valtion osallistumisen perusteina vesihuollon messa, kun taas muualla maassa avustuksilla on 14646: rahoitukseen ovat olleet mm. sosiaaliset ja varal- suurempi merkitys vesihuoltolaitosten rakenta- 14647: lisuustekijät, alue- ja työllisyyspoliittiset tekijät, misen rahoituksessa. Säännösten mukaan avus- 14648: pyrkimys taloudellisuuteen tukemalla laitosten tuksen suuruutta määrättäessä on kiinnitettävä 14649: yhteistoimintaa sekä vesiensuojelulle asetetut huomiota mm. kyseisen alueen työllisyystilantee- 14650: erityisvaatimukset. Rahoituksen periaatteet on seen. Työllisyyden hoidon kannalta vaikeimmil- 14651: luotu tilanteissa, joissa vedenhankinnan samoin le työllisyysalueille on mahdollisuus saada lisäksi 14652: kuin vesiensuojelun peruspalveluissa on ollut työllisyysvaroja valtionapuna työllisyyden tur- 14653: huomattavia puutteita sekä taajamissa että haja- vaamiseen. 14654: asutusalueilla. Vesi- ja ympäristöhallituksen Seuraavassa taulukossa on esitetty yhdyskun- 14655: mukaan palvelujen luominen kohtuullisin kus- tien vesi- ja viemärilaitosinvestoinnit ja valtion 14656: tannuksin olisi tuskin kaikissa tapauksissa on- rahoitus v. 1980 ja 1985-90: 14657: 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 14658: Mmk 14659: Kokonaisinvestoinnit ...................... 978 1 120 1 228 1 242 1 209 1 453 1 677 14660: Myönnetyt korkotukilainat ............. 100 105 142 130 130 145 160 14661: Valtion korkotuki ........................... 16 28 25 24 24 25 25 14662: Valtion avustukset ........................... 22 28 36 43 43 65 95 14663: Valtion vesihuoltotyöt ..................... 19 35 38 45 39 53 62 14664: Valtion rahoitus yhteensä ............... 57 91 99 112 106 143 182 14665: Osuus investoinneista, 'Yo ................. 5,9 8,0 8,1 9,0 8,7 9,8 10,8 14666: 14667: 14668: Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan avus- keen merkitykseen vesiensuojelun kannalta. 14669: tusjärjestelmä on sekä tuen saajan että myöntä- Koska jätevedenpuhdistamot vaativat suuria 14670: vän viranomaisen kannalta selkeä ja tukimuoto- kertainvestointeja, niitä on pyritty tukemaan 14671: na kannatettava järjestelmä. Ongelmana on käytettävissä olevilla määrärahoilla ensisijaisina 14672: kuitenkin avustusvarojen niukkuus. Säännöksis- kohteina. 14673: sä sallittuja enimmäisprosentteja vastaavia avus- Valtion vesihuoltotöiden edellytyksenä on, 14674: tusmääriä ei varojen vähäisyyden vuoksi ole että työn merkitys ulottuu huomattavan laajalle 14675: ollut mahdollista myöntää. Tämän vuoksi kor- alueelle tai sen vaikutukset ovat huomattavan 14676: kotukilainojen myöntämisellä on ollut oma in- pitkäaikaisia tai että työ sen viivästymisen ehkäi- 14677: vestointeja ohjaava merkityksensä, joten siitä- semiseksi tai muusta syystä katsotaan tarpeelli- 14678: kään ei tulisi ainakaan tässä vaiheessa luopua. seksi suorittaa valtion vesihuoltotyönä. Valtion 14679: Olisi kuitenkin harkittava, kannattaako suhteel- vesihuoltotöissä valtio vastaa työn suorittami- 14680: lisen pieniä korkotukilainoja myöntää niiden sesta ja kunnat, yhteisöt tai teollisuuslaitokset 14681: monimutkaisten ja kustannuksia vaativien käsit- toimittavat tarvikkeet ja rakennusaineet. Erityi- 14682: telyvaiheiden vuoksi. sistä syistä valtio voi vastata myös tarvikkeiden 14683: Vesihuoltohankkeiden keskeisin kohde ympä- ja tarveaineiden osuudesta. 14684: ristöministeriön hallinnonalalla on ollut vesien- Vesi- ja ympäristöhallitus on katsonut, että 14685: suojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 1995 asetet- taajamien peruspalvelujen tuottamisen sijasta 14686: tujen tavoitteiden saavuttamista edistävien in- valtion tukea tulisi suunnata nykyistä enemmän 14687: vestointien tukeminen. Tuen suuruutta määrät- talousveden laadun parantamiseen, haja-asutuk- 14688: täessä on kiinnitetty huomiota erityisesti hank- sen vesihuollon kehittämiseen, poikkeusolojen ja 14689: 215 14690: 14691: muiden erityistilanteiden vesihuollon turvaami- määrän vielä lisääntyessä kasvaa tutkimustarve 14692: sen sekä erityisistä vesiensuojelullisista syistä voimakkaasti. Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla 14693: tehtävien investointien rahoittamiseen. Valtion pohjavesialueiden käyttökelpoisuuden selvittä- 14694: tuella voidaan painottaa mm. vesistön erityisten minen. 14695: käyttö- ja suojeluarvojen huomioon ottamista, Pohjavesiselvityksiin on käytetty työllisyysva- 14696: jätevesilietteen hyötykäyttöä ja uusien teknisten roja ja valtion tulo- ja menoarviossa vedenhan- 14697: ratkaisujen kokeilua. kinnan pohjavesiselvityksiin osoitettuja määrä- 14698: Pohjaveden käytön edistä- rahoja seuraavasti: 14699: m i n e n. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen sekä 14700: Vuosi Työllisyys- Vedenhankinnan Yhteensä 14701: kriisiajan vedenhankinnan ja maankäytön suun- varat pohjavesi- 14702: nittelu edellyttää, että pohjavesivarat tunnetaan selvitykset 14703: hyvin. Vuosina 1985-90 toimi vesihallituksen Mmk 14704: asettama johtoryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä 1985 3,20 0,40 3,60 14705: ehdotus pohjavesiasioiden kehittämisestä, koor- 1986 3,88 0,95 4,83 14706: dinoida pohjavesiin liittyviä tutkimuksia ja selvi- 1987 3,61 1,15 4,76 14707: tyksiä sekä kehittää valtakunnallista yhteistyötä 1988 2.92 1,20 4,12 14708: muiden virastojen, laitosten, järjestöjen sekä eri 1989 5,59 1,25 6,84 14709: 1990 3,75 1,80 5,55 14710: maakunnallisten yksikköjen kanssa. Vaikka poh- 14711: javesiasioiden hoito huomattavasti kehittyi, ei 14712: kaikkia pohjaveteen liittyviä ongelmia ole vielä Työllisyysvaroilla pohjavesiselvityksiä on teh- 14713: ratkaistu. Lisääntyvä tietämys on johtanut myös ty pääasiassa Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa, 14714: uusien ongelmien paljastumiseen. Vesi- ja ympä- Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Voimavaro- 14715: ristöhallituksessa v. 1991 valmistuneessa pohja- jen epätasaisen jakautumisen vuoksi pohjavesi- 14716: vesiprojektin loppuraportissa on pohjavesitehtä- selvityksiä ei ole voitu tehdä tasapuolisesti 14717: vien hoidon kehittämiselle asetettu seuraavat maamme eri osissa. Tilanne kuitenkin muuttuu, 14718: yleiset tavoitteet: kun vedenhankinnan pohjavesiselvityksiin käy- 14719: - Pohjavesivarojen suojelua ja pohjavesiva- tettävissä olevat budjettivarat momentilla lisään- 14720: hinkojen torjuntavalmiutta tehostetaan. tyvät. 14721: - Pohjavesien suojeluun, seurantaan ja ve- Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan pohja- 14722: denhankinnan edistämiseen liittyvää tutkimusta vesiselvitystarve arvioidaan tapauskohtaisesti 14723: lisätään. kehittämissuunnitelmien perusteella. Työn pai- 14724: nopistealueet ovat seuraavat: 14725: - Pohja- ja tekopohjaveden käyttöä juoma- - vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesi- 14726: ja talousvetenä edistetään yhdyskuntien ja haja- alueiden käyttökelpoisuuden selvittäminen 14727: asutuksen vedenhankinnassa. - haja-asutusalueiden vedenhankinnan poh- 14728: - Vedenhankinnalle turvataan erityisasema javesiselvitykset 14729: pohjavesialueilla muihin maan käyttömuotoihin - yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeiden 14730: nähden ottaen huomioon myös veden saanti pohjavesialueiden jatkotutkimukset koepump- 14731: tulevaisuuden tarpeisiin. pauksineen ja veden käsittelykokeineen. 14732: Vuosina 1988-93 tehtävä pohjavesialueiden Vesi- ja ympäristöhallitus ja vesi- ja ympäris- 14733: kartoitus- ja luokittelutyö antaa perusteet jatko- töpiirit laativat pohjavesiselvitysten toteuttamis- 14734: tutkimusten suunnittelulle ja toteutukselle. Kos- ohjelman, joka tarkistetaan viiden vuoden vä- 14735: ka työ luo perustan sekä maankäytön että veden- lein. Pohjavesiselvitykset tehdään yhteistyössä 14736: hankinnan suunnittelulle, vesi- ja ympäristöhal- kuntien tai vesilaitosten kanssa. 14737: lituksen mukaan on tärkeää, että kartoituksia Pohjavesien suo j e 1 u ja v a 1- 14738: tehostetaan, työ tehdään mahdollisimman hyvin v o n t a. Pohjavesien suojelu perustuu juridises- 14739: ja toteutetaan projektina riittävän kokeneen ti vesilaissa olevaan pohjaveden muuttamiskiel- 14740: työvoiman avulla. toon (VL 1:18) ja pilaamiskieltoon (VL 1:22). 14741: Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan pohja- Vuonna 1987 tuli voimaan vesilain uudistus 14742: vesikartoitusta tulee jatkaa yksityiskohtaisilla (467/87), jossa näihin kieltoihin sisällytettiin vaa- 14743: pohjavesiselvityksillä. On arvioitu, että aiemmin rantaminen sekä maininta tärkeistä ja muista ve- 14744: kartoitetuista yhdyskuntien vedenhankinnalle denhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. 14745: tärkeistä pohjavesialueista on tutkittu riittävän Vesilakiuudistuksen ohella on annettu val- 14746: hyvin vain n. 30--40 %. Tutkittavien kohteiden tioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelua kos- 14747: 216 14748: 14749: kevasta tavoiteohjelmasta vuoteen 1995. Tämä Pohjavesien muuttamiskiellon valvonnan en- 14750: päätös on myös valvontaviranomaisia sitova. sisijaisena kohteena on ollut maa-ainesten liialli- 14751: Sen mukaan tulee mm. pohjavesien kartoitusta, nen ja suunnittelematon otto. Pohjaveden pi- 14752: tutkimusta ja valvontaa tehostaa, edistää suoja- laantumista on aiheutunut eniten teollisuuden 14753: aluesuunnitelmien laatimista pohjavedenotta- jätteistä ja jätevesistä, maa- ja metsätalouteen 14754: moille, laatia suojelusuositukset pohjavesialueil- liittyvistä toiminnoista, teollisesta eläinten kas- 14755: le sekä kehittää pohjavesiasioiden hoitoon osal- vatuksesta sekä teiden kunnossapidosta ja vaa- 14756: listuvien eri tahojen yhteistoimintaa. rallisten aineiden varastoinnista ja kuljetuksesta. 14757: Vesilakiuudistuksen ja valtioneuvoston peri- Valvontaa on vaikeuttanut pohjavesialueita ja 14758: aatepäätöksen perusteella vesi- ja ympäristöhal- pohjavesille vaarallisia laitoksia ja toimintoja 14759: litus on antanut ohjeen uudistetun vesilain koskevien tietojen puute sekä erityisesti henki- 14760: mukaisten pohjaveden muuttamis- ja pilaamis- löstöpula. Asiantilaa on jonkin verran voitu 14761: kieltojen valvonnasta. parantaa pohjavesien suojeluun ja valvontaan 14762: Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan pohja- kohdistetuin budjettivaroin, joita on myönnetty 14763: vesialueisiin kohdistuva valvonta on vielä sattu- v. 1988 0,75 Mmk, v. 1989 0,80 Mmk ja kerto- 14764: manvaraista. Tilannetta voidaan parantaa siten, musvuonna 1,0 Mmk. 14765: että lähinnä kunnat laativat pohjavesialueiden Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan pohja- 14766: suojelusuunnitelmia. Lisäksi voidaan entiseen vesien suojelun ja valvonnan tehostamiseksi oli- 14767: tapaan laatia toimiville tai rakennettaville ve- sivat tarpeen seuraavat toimet: 14768: denottamoille suoja-aluesuunnitelmia ja tarvit- - pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitus- 14769: taessa perustaa vesioikeudellisia suoja-alueita. projektin ohjaus ja loppuunsaattaminen suunni- 14770: Pohjavesien suojeluun liittyviä tehtäviä hoita- tellun aikataulun mukaisesti 14771: vat vesi- ja ympäristöviranomaisten lisäksi myös - pohjavesialueilla jo olevien, pohjavesille 14772: useat muut viranomaiset. Viranomaisten yhteis- vaarallisten laitosten ja toimintojen tarkastus ja 14773: toiminnassa on puutteita, jotka tulisi selvittää ja tarvittaessa valvontatoimet 14774: korjata. Pohjavesien suojeluun liittyvää valvon- - pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien 14775: taa olisikin joiltakin osin tarpeen tehostaa ja laadinnan edistäminen ja ohjaus 14776: yhdenmukaistaa ottaen myös huomioon eräistä - pohjavesiasioiden parissa työskentelevien 14777: uusista selvitysprojekteista kertyvät tutkimustie- viranomaisten ja muiden intressitahojen välisen 14778: dot sekä atk:n tarjoamat mahdollisuudet. Tämä yhteistoiminnan kehittäminen ja lisääminen 14779: edellyttää muutamien uusien valvontaohjeiden - uusien valvontaohjeiden laatiminen aina- 14780: uusimista. kin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmista, 14781: Pohjavesiprojektin loppuraportissa on todet- maa-ainesten otosta ja pohjavesitarkkailusta 14782: tu, että pohjavesien suojelun ja valvonnan hoita- - uudistetun vesilain soveltamisen selkiin- 14783: minen vesilain edellyttämällä tavalla ei ole mah- nyttäminen vesioikeudellisilla ennakkotapauk- 14784: dollista nykyisin resurssein. Tämä epäkohta vai- silla 14785: keuttaa jo rutiinivalvontaa ja on tullut koroste- - valvontaa palvelevien ja valvontatapauk- 14786: tusti esille laajempien, erityistä selvitystä vaati- siin liittyvien pohjavesien suojeluselvitysten teke- 14787: vien valvontatapausten käsittelyssä. Myöskään minen 14788: pohjavesivahinkojen torjuntaan ja niistä aiheu- - pohjavesirekisterin perustaminen 14789: tuneiden haittojen poistamiseen ei toistaiseksi - lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen. 14790: ole ollut varoja tai erityistä rahastoa. Kulut on Viime vuosina on tehty laajoja pohjavesien 14791: pyritty aiheuttamisperiaatteen mukaan perimään tutkimusprojekteja maa-ainesten oton sekä ih- 14792: vahingon aiheuttajalta. misen toiminnan vaikutuksesta pohjaveteen. 14793: Suuren ongelman ovat muodostaneet pohja- Lisäksi on tutkittu pohjaveden muodostumista, 14794: vesialueilla jo olevat laitokset ja toiminnot sa- peltolannoituksen vaikutusta pohjaveteen ja 14795: moin kuin sellaiset uudet, joista valvontaviran- kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia sekä kehi- 14796: omainen syystä tai toisesta ei saa tietoa. Toistai- tetty pohjavesimalleja. Pohjavesiasemilla on jat- 14797: seksi mahdollisuudet tällaisten laitosten ja toi- kettu geohydrologisen aine- ja vesitaseen seuran- 14798: mintojen systemaattiseen valvontaan ovat olleet taa ja tutkittu geohydrologisten tekijöiden vai- 14799: puutteelliset. Lähinnä on käsitelty sellaisia eril- kutusta pohjaveden happamoitumiseen. 14800: listapauksia, joista on ilmoitettu valvontaviran- Pohjaveden seuranta ja perustutkimus ovat 14801: omaisille usein vasta silloin, kun vahinko on jo tuottaneet perustietoja, jotka tukevat vesi- ja 14802: tapahtunut. ympäristöhallituksessa valmistuneen pohjavesi- 14803: 217 14804: 14805: projektin tavoitteita. Soveltavalla tutkimuksella sillä on kuitenkin ollut merkittävä investointeja 14806: on saatu lisätietoa haja-asutuksen vedenhankin- ohjaava vaikutus. Valtiontilintarkastajien mieles- 14807: nan kehittämismahdollisuuksista ja -tekniikasta tä on perusteltua, että valtio tukee edelleen sellai- 14808: sekä toimintamalleista, pohjaveden käsittelystä sia vesihuoltohankkeita, joilla on huomattava vai- 14809: luonnonmukaisilla menetelmillä sekä pohjave- kutus yhdyskunnan vesihuollon turvaamiseen ja 14810: den likaantumisesta ja suojelun edellyttämistä edistämiseen. Valtion tuella tulee myös pyrkiä 14811: toimista. · edistämään ympäristön ja vesiensuojelun kannalta 14812: Tutkimuksen tavoitteena on saada välttävä tärkeitä ja taloudellisia hankkeita sekä yhdyskun- 14813: perustietous ja edellytykset pohjavesivarojen li- tien yhteistoimintaa. Tukea tulisi suunnata ny- 14814: sääntyvälle käytölle sekä suojelulle ja vaivonnal- kyistä enemmän talousveden laadun parantami- 14815: le yhdyskuntien ja haja-asutuksen vedenhankin- seen, haja-asutuksen sekä poikkeusolojen ja mui- 14816: nassa. Voimavaroja tulisi keskittää tällöin ensisi- den erityistilanteiden vesihuollon kehittämiseen. 14817: jaisesti pohjaveden hankintaan ja suojeluun liit- Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtiontu- 14818: tyvään tutkimukseen. ki vesihuoltoinvestointeihin tulisi kuitenkin niin 14819: Tutkimusta tarvitaan kaikilla pohjavesialan määrältään kuin laadultaankin arvioida uudelleen 14820: pääsektoreilla. Suurimmat ongelmat liittyvät ja luoda nykyistä joustavampi ja selkeämpi tuki- 14821: käytännön pohjavesiselvitystyöhön, pohjaveden järjestelmä. Erityisesti korkotukilainojen myöntä- 14822: laadun ja käsittelyn perustutkimukseen ja pohja- minen on lisännyt hallinnollista rasitusta, koska 14823: veden suojeluun. Käyttökelpoisen tutkimustie- niihin on liittynyt monimutkaisia ja kustannuksia 14824: don vähyys Suomen olosuhteissa vaikeuttaa vaativia käsittelyvaiheita. Tämän vuoksi ainakin 14825: pohjavesiasioiden hoitoa ja esille tulevien ongel- hyvin pienien korkotukilainojen myöntämisestä 14826: mien oikeaa ja nopeaa ratkaisua. Ulkomailta tulisi luopua. Myös työllisyysvarojen käytössä on 14827: saatua tietoa voidaan erilaisten olosuhteiden ollut ongelmia, koska varat eivät välttämättä ole 14828: vuoksi soveltaa vain rajoitetusti Suomessa. kohdistuneet kokonaisuuden kannalta parhaalla 14829: Maamme vesihuollon epäkohtien korjaamiseen tavalla. Valtiontilintarkastajien mielestä valtion 14830: on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomio- tuki tulisi ohjata lähinnä alueille, joissa tuen tarve 14831: ta. Taajamien vedenhankinnan kehittämisen ohel- vesihuollon kehittämisen kannalta on kiireellisin. 14832: la on pyritty parantamaan haja-asutuksen veden- Valtiontilintarkastajat toteavat, että pohjavesi- 14833: hankintaa. Tavoitteena on ollut mm. pohjaveden varoihin liittyvät tehtävät ovat laajat ja vaativat 14834: käytön huomattava lisääminen. Vesihuoltoinves- huomattavaa kehittämistä kaikilla pohjaveteen 14835: tointien tärkeimpiä kohteita 1990-luvulla ovat liittyvillä aloilla. Hyvälaatuisen käyttöveden jat- 14836: koko taajamaväestön saattaminen keskitetyn vesi- kuvan saannin turvaaminen yhdyskunnille vaatii 14837: huollon piiriin, haja-asutusalueiden vesihuollon pohjavesivarojen inventoinnin, suojelun, tutkimuk- 14838: epäkohtien poistaminen ja vesi- ja viemärilaitosten sen ja valvonnan tehostamista. Erityisesti kunnissa 14839: sekä -verkkojen saneerauksen tehostaminen kuten tulisi kaavoituksella ja muilla keinoin kehittää 14840: likavesi-ja sadevesiviemäreiden erottaminen. toimia, joilla tärkeät pohjavesivarat voidaan suo- 14841: Vesihuoltoinvestointien tarve kasvaa lähivuosi- jella. Pohjavesien suojelu ja käytön edistäminen 14842: na aiempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti vanho- edellyttävät pohjavesialueiden riittävää tuntemus- 14843: jen ja heikkokuntoisten vesijohtoverkkojen uusimi- ta. Tämän vuoksi tärkeiden ja muiden vedenhan- 14844: nen lisääntyy huomattavasti, jolloin verkkojen uu- kintaan soveltuvien pohjavesialueiden kartoitusta, 14845: simistarpeen selvittämiseen, uusimisen kiireelli- Iuokitusta ja yksityiskohtaisia selvityksiä tulee 14846: syyden arviointiin sekä verkkojen kunnon ja toimi- lisätä. On myös tarkoituksenmukaista, että pohja- 14847: vuuden seurantaan on kiinnitettävä aiempaa enem- vesiselvityksiä voidaan tehdä tasapuolisesti maam- 14848: män huomiota ja voimavaroja. Samalla lisääntyy me eri osissa. Vesi- ja ympäristöpiirien pääasialli- 14849: suunnittelun, rakentamisen ja tuotekehittelyn tar- sesti työllisyysvaroin tehdyt pohjavesiselvitykset 14850: ve. ovat kohdistuneet työvoimapoliittisin perustein 14851: Valtiontilintarkastajat katsovat, että vesihuol- lähinnä Pohjois-Suomeen, Itä-Suomeen ja Poh- 14852: lon rahoituksen lähtökohtana tulee edelleenkin janmaalle, kun taas muualla selvitysten tekeminen 14853: olla täyden kustannuskatteen periaate, jolloin on ollut vähäisempää. 14854: hyödynsaaja vastaa käyttöveden hankinnasta ja Tutkimuksella tulisi kehittää menetelmiä ja 14855: jätevesien viemäröinnistä aiheutuvista kustannuk- laitteita, joilla kyetään edistämään ja turvaamaan 14856: sista. Sen sijaan on tarkoituksenmukaista, että pohjaveden käyttöä vedenhankinnassa. Tutkimus- 14857: yhteiskunta osallistuu perusinvestointien rahoituk- tietoa tarvitaan monista ajankohtaisista pohjave- 14858: seen. Vaikka valtion tuki on ollut melko vähäinen, teen liittyvistä asioista, esim. lika-aineiden kul- 14859: 218 14860: 14861: keutumisesta maaperässä ja pohjavedessä. Perus- painopisteen arvioitiin siirtyvän peruskorjaus- 14862: tieloa tarvitaan myös liian suuren vedenoton, soi- toimintaan. 14863: den ojituksen, metsä- ja peltolannoituksen, torjun- Vuosikymmenen alkuvuosina kuitenkin va- 14864: ta-aineiden, teiden suolauksen, happamoitumisen paarahoitteinen asuntotuotanto vastoin odotuk- 14865: sekä erilaisten maankäyttömuotojen pitkäaikai- sia kasvoi useana vuonna. Asuntotuotannon 14866: sista vaikutuksista pohjaveteen. Tärkeää on myös kokonaismäärä vakiintui muutamiksi vuosiksi 14867: pyrkiä estämään näiden haittojen pääsy pohjave- melko suureksi, n. 50 000 asunnoksi, vaikka ta- 14868: teen ja kehittää menetelmiä, joilla äkilliset pohja- voitteena oli asuntotuotannon tasainen vähe- 14869: vesivahingot voidaan korjata. neminen. 14870: Valtiontilintarkastajat katsovat, että tärkeillä Asuntojen kysyntää lisäsivät kotitalouksien 14871: pohjavesialueilla olevien, pohjavesille vaarallisten hyvät tulo-odotukset, sillä reaalinen tulokehitys 14872: laitosten ja toimintojen valvontaa kunnissa on oli positiivinen koko 1980-luvun. Asuntojen 14873: pyrittävä lisäämään ja antamaan tarvittavat oh- reaalihintakehitys oli vuosikymmenen alussa 14874: jeet pohjavesialueiden suojelusuunnitelmista. Lain- maltillinen. Myös valtion lainoittaman tuotan- 14875: säädännölliset ja hallinnolliset esteet tulisi poistaa non väheneminen lisäsi osaltaan vapaarahoittei- 14876: sekä kehittää ja lisätä viranomaisten ja muiden sen asuntotuotannon kysyntää. 14877: tahojen yhteistyötä. Esimerkiksi tielaitoksen ja Vuosikymmenen puolivälissä kansantalouden 14878: ympäristöviranomaisten yhteistyön tehostaminen kasvu tasaantui. Rahamarkkinoiden kiristyessä 14879: on tarpeen, jotta voidaan välttää teiden rakenta- asuntojen kysyntä väheni. Myös asuntojen hin- 14880: misesta ja kunnossapidosta pohjaveteen mahdolli- nat olivat v. 1983-84 nousseet palkkatasoa 14881: sesti aiheutuvat haitat. nopeammin. Myymättömien vapaarahoitteisten 14882: asuntojen määrä alkoi kasvaa v. 1985, sillä 14883: Valtion lainoittama asuntotuotanto ja asunto- vapaarahoitteisia asuntoja valmistui paljon vielä 14884: jen peruskorjaus. A s u n t o m a r k k i n o i d e n kysynnän taittumisen jälkeen. Vuosina 1986 ja 14885: o n g e 1m a t. Asuntojen tuotantotarpeen ole- 1987 vapaarahoitteinen asuntotuotanto supistui 14886: tettiin 1980-luvulla vähenevän tasaisesti 1970-lu- ja koko asuntotuotanto väheni vuosikymmenen 14887: vulla toteutuneen laajamittaisen asuntorakenta- alkuvuosien määristä lähes 10 000 asunnolla, 14888: misen jälkeen. Oletukset perustuivat muuttoliik- kuten seuraavasta asuntotuotannon määriä v. 14889: keen hiljentymiseen ja 1970-luvulla tapahtunee- 1980-90 kuvaavasta taulukosta voidaan havai- 14890: seen asumistason nousuun. Asuntorakentamisen ta: 14891: Vuosi Arava-asunnot Arava- Vapaa- Koko Avara- 14892: tuotan- rahoit- asunto- tuotan- 14893: Vuok- Asun- Oma- to yh- teinen tuotanto non 14894: ra- to- koti- teensä tuotanto osuus 14895: talot osake- talot % 14896: yhtiöt 14897: 1980 10 151 6 083 7 737 23 971 25 864 49 835 48,1 14898: 1981 8 873 5 558 6 783 21 214 25 226 46 440 45,7 14899: 1982 9 512 6 650 6 530 22 692 27 975 50 667 44,8 14900: 1983 6 895 6 662 5 630 19 187 32 839 52 026 36,9 14901: 1984 8 343 6 493 4 711 19 547 33 562 53 109 36,8 14902: 1985 7 742 4 795 3 678 16 215 28 679 44 894 36,1 14903: 1986 9 018 4 676 2 927 16 621 26 268 42 889 38,8 14904: 1987 10 430 6 469 2 428 19 327 24 296 43 623 44,3 14905: 1988 II 320 4 413 2 530 18 263 41 895 60 158 30,4 14906: 1989 12 924 3 319 1 788 18 031 51 286 69 317 26,0 14907: 1990 15 073 3 380 2 000 20 453 27 547 48 000 41,7 14908: 14909: 14910: Kertomusvuoden puolivälissä asuntotuotan- tojen maara arvioitiin 15 OOO:ksi, mihin se on 14911: non korkeasuhdanne taittui lainarahan korkean vakiintunut vuoden 1991 syksyllä. 14912: koron vuoksi yhtä jyrkästi kuin se oli alkanut v. Asuntohallitus on tehnyt kertomusvuonna 14913: 1987. Tällä hetkellä vapaarahoitteinen asunto- uudet asuntojen tuotantotarvelaskelmat, jotka 14914: tuotanto on uusien asuntojen myyntivaikeuksien perustuvat v. 1989 valtioneuvostossa vahvistet- 14915: vuoksi lähes pysähtynyt. Kertomusvuoden ja tuihin lääneittäisiin väestösuunnitteisiin. Näiden 14916: tämän vuoden vaihteessa myymättömien asun- laskelmien mukaan tulisi 1990-luvun alkupuolis- 14917: 219 14918: 14919: kolla rakentaa vuosittain n. 44 000 uutta asun- teella (gryndaus), sekä urakoinuin ja rakennus- 14920: toa, mikäli halutaan, että asumistaso paranee tarviketeollisuuden keskittyminen. 14921: samalla nopeudella kuin aiempina vuosina pit- Keskuskauppakamarin raportin mukaan 14922: källä aikavälillä keskimäärin. asuntomarkkinaongelmamme ovat pitkällisen 14923: Mikäli asumistason paranemista halutaan kehityksen tulos. Ongelmat ovat kärjistyneet 14924: nopeuttaa, tulisi asuntotuotanto asuntohallituk- nykyisessä siirtymävaiheessa, joka on seurausta 14925: sen mukaan säilyttää n. 50 000 asuntona koko pääomaliikkeiden ja rahoitusmarkkinoiden va- 14926: 1990-luvun alkupuoli. Asuntotuotannon koko- pautumisesta. Lisäksi asuntosektori kärsii kan- 14927: naismäärä tulee kuitenkin lähivuosina vähene- santalouden yleisistä ongelmista, kuten vaihtota- 14928: mään alle 40 000 asunnon, ellei valtion lainoitta- seen alijäämän paisumisesta ja sen syistä. Ne 14929: man tuotannon määrää lisätä olennaisesti. ilmenevät pitkän ajanjakson kuluessa erittäin 14930: Asuntotuotannon korkea taso ei sinänsä ta- korkeana reaalikorkotasona. Pahimmin talou- 14931: kaa, että ensisijaisesti asunnon tarpeessa olevat den ja asuntomarkkinoiden ongelmat koskevat 14932: pystyvät parantamaan asumistaan. Ainoa keino uusia markkinoille tulijoita, erityisesti nuoria 14933: varmistaa heidän asumistasonsa paraneminen ensiasuntoon pyrkijöitä. 14934: on lisätä sosiaalisin perustein tapahtuvaa valtion Edelleen raportin mukaan arava- ja hitas- 14935: lainoitusta. Pienituloisten, puutteellisesti asuvien asumiseen liittyy piirteitä, jotka olennaisella 14936: ruokakuntien ja ensiasuntoa hankkivien nuorten tavalla estävät nykyisen asuntokannan tarkoi- 14937: ohella arava-asuntojen kysyntää lisäävät mm. tuksenmukaisen käytön. Markkinoilta syrjäyte- 14938: sosiaali- ja terveydenhuollon uudet periaatteet, tyt kotitaloudet eivät saa itselleen asuntoa lain- 14939: joiden mukaan huonokuntoistenkin vanhusten kaan tai eivät asuntopulan vuoksi pysty muutta- 14940: ja vammaisten asuminen ja hoito on järjestettävä maan sopivampaan asuntoon. Toisilla ei puoles- 14941: laitosten sijasta heidän tarpeitaan vastaavissa taan ole kannustimia muuttaa pienempään, vaik- 14942: normaaleissa asunnoissa. Edelleen myös n. ka tilantarve olisi vähentynyt. Lisäksi arava- ja 14943: 14 000 henkilöä on kokonaan vailla pysyvää hitas-asuntokannan hinnoittelu- ja asunnonja- 14944: asuntoa. Uusia paineita asuntomarkkinoille tu- komenettely johtaa mielivaltaisiin tulonjakoihin. 14945: lee lähivuosina aiheuttamaan odotettavissa ole- Vuokramarkkinoiden kehitys on kärjistänyt 14946: va pakolaisten ja siirtolaisten määrän voimakas asumisen ongelmia maassamme. Vuokra-asun- 14947: kasvu. tojen osuus koko asuntokannasta on pienenty- 14948: Kuntien ilmoittamat vuokra-asuntojonoja nyt 1950-luvulta lähtien viime vuosiin asti. 1970- 14949: koskevat tiedot kuvaavat varsin hyvin asunnon- luvun puolivälistä myös vuokra-asuntojen koko- 14950: tarvetta ja asumistason parantamistarvetta maan naismäärä alkoi vähentyä. Vuoteen 1985 men- 14951: eri alueilla. Vuonna 1988 kuntien vuokra-asun- nessä vuokra-asuntojen määrä oli vähentynyt 14952: toja haki asuntohallituksen selvityksen mukaan alle puoleen miljoonaan, mikä oli neljännes kai- 14953: yhteensä 132 000 ruokakuntaa ja haettavia asun- kista asunnoista, kun osuus vielä v. 1980 olin. 14954: toja oli 46 000. Vuonna 1989 hakijaruokakuntia 30 %. Viimeisimmät käytettävissä olevat tilasto- 14955: oli yhteensä 134 000 ja haettavia asuntoja 48 000. tiedot ovat vuodelta 1988, jolloin vakinaisesti 14956: Valtion lainoittamaa vuokra-asuntotuotantoa asuttuja vuokra-asuntoja oli edelleen lähes nel- 14957: on viime vuosina lisätty, mutta samalla hakijoi- jännes, vajaat puoli miljoonaa asuntoa. 14958: den määrä on kasvanut ja vanhoista vuokra- 1980-luvulla vuokra-asuntokäytöstä on pois- 14959: asunnoista omistusasuntoon muuttaneiden tunut erityisesti työsuhdeasuntoja. Vuodesta 14960: määrä on vähentynyt. 1980 vuoteen 1988 työsuhdeasuntojen määrä on 14961: Keskuskauppakamari on keväällä 1991 jul- vähentynyt kolmanneksella. Kaikkiaan on va- 14962: kaisemassaan raportissa Toimivuutta asuntopo- paarahoitteisten vuokra-asuntojen poistuma em. 14963: litiikkaan todennut mm., että asumistasomme kahdeksan vuoden aikana ollut ainakin 95 000 14964: jälkeenjääneisyys - pienet ja liian kalliit asun- asuntoa. Vastaavana aikana on rakennettu n. 14965: not sekä korkeat asumismenot - ovat pelkiste- 72 000 uutta arava-vuokra-asuntoa ja lisäksi 14966: tysti seurausta siitä, että sekä omistusasunto- korkotukilainoituksella lisätty vuokra-asuntojen 14967: markkinat että vuokramarkkinat eivät toimi määrää n. 5 OOO:lla. Lopputuloksena on koko 14968: kunnolla. Tämä puolestaan johtuu harjoitetusta vuokra-asuntokannan määrän väheneminen. 14969: maa-, kaavoitus- ja asumisen tukipolitiikasta A r a v a t u o t a n n o n k e h i t y s. Valtion 14970: sekä liiallisesta ja väärin kohdennetusta säätelys- lainoittaman asuntotuotannon määrä väheni ta- 14971: tä. Syynä ovat myös kilpailurajoitukset, jotka saisesti lähes koko 1980-luvun ajan. Ympäristö- 14972: liittyvät rakentamiseen maaomistuksen perus- ministeriön mukaan lainoituksen painopistettä 14973: 220 14974: 14975: pyrittiin jo vuosikymmenen alussa siirtämään olennaisia poikkeamia normaalihinnasta hyväk- 14976: asuntojen uustuotannosta peruskorjaus- ja pe- sytty. Vaikka vapaarahoitteinen asuntotuotanto 14977: rusparannuslainoitukseen. Samanaikaisesti uus- alkoi supistua juuri vuosikymmenen puolivälis- 14978: tuotannon lainoituksessa tehtiin päätös lainojen sä, muu talonrakennustoiminta oli edelleen vil- 14979: myöntämisestä entistä tiukemmin kuntien laati- kasta, eivätkä rakennusliikkeet tyytyneet nor- 14980: mien etuoikeusjärjestysten mukaan. Kunnat maalihinnan mukaisiin katteisiin. Aravahank- 14981: asettivat etusijalle omistusasuntojen tuottamis- keiden käynnistyminen viivästyi, jolloin arava- 14982: en, jolloin vuokra-asuntotuotanto väheni. Suo- tuotannolle asetettuja aloittamistavoitteita ei 14983: men Kaupunkiliiton mukaan tämä johtui siitä, pystytty saavuttamaan. 14984: että yhtenäislainoitusta edeltänyt rahoitusjärjes- Vuonna 1987 rahamarkkinoiden vapautumi- 14985: telmä käytännössä kytki vuokratalojen ensisi- sen jälkeen asuntojen kysyntä alkoi nopeasti 14986: jaislainoituksen pankkien asuntosäästökohtei- kasvaa. Kysynnän kasvu nosti asuntojen hintoja 14987: den lainoitukseen, jolloin kuntien oli asetettava puolessatoista vuodessa 30-40 %:lla. Tämä sai 14988: asunto-osakeyhtiökohteet hyvään asemaan etu- rakennusyritykset aloittamaan poikkeuksellisen 14989: oikeusjärjestyksessä saadakseen ensisijaisrahoi- runsaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon. 14990: tuksenjärjestymään vuokratalokohteisiin. Alim- Vapaarahoitteisen tuotannon kasvu puolestaan 14991: millaan valtion lainoittama vuokra-asuntotuo- kiihdytti aravatuotannon vuotuisen kustannus- 14992: tanto oli v. 1983, jolloin aloitettujen vuokra- nousun muutamiksi vuosiksi 15-20 %:iin. Näi- 14993: asuntojen määrä jäi alle 7 000 asunnon. nä vuosina aravatuotannon aloitustavoitteet pys- 14994: Vuosikymmenen puolivälissä aravatuotannon tyttiin saavuttamaan vain hyväksymällä tämä 14995: supistumiseen vaikutti myös aravahankkeiden kustannusnousu. 14996: tiukka hintavalvonta. Tuolloin kustannusoh- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi arava- 14997: jausta pyrittiin parantamaan ottamalla käyttöön tuotannon tuotantotavoite, lainoituksen piiriin 14998: nk. normaalihintajärjestelmä. Vuosina 1985-86 hyväksytyt, aloitetut ja valmistuneet asunnot v. 14999: tätä järjestelmää noudatettiin varsin tiukasti eikä 1985-90: 15000: 15001: Vuosi TMA:n Lainoituksen Aloitetut Valmistuneet 15002: tuotanto- piiriin Yhteensä Vuokra- Yhteensä Vuokra- 15003: tavoite hyväksytyt asuntoja asunto 15004: 15005: 1985 19 000 20 557 16 206 7 742 17 106 7 798 15006: 1986 19 000 19 118 16 621 9 018 13 827 6 862 15007: 1987 19 000 17 275 19 252 10 660 17 039 9 098 15008: 1988 18 500 17 917 18 118 11 216 17 244 8 990 15009: 1989 18 000 18 212 18 031 12 924 16 371 10 332 15010: 1990 20 000 23 246 20 427 15 073 20 500ll 15000 1) 15011: t) arvio 15012: 15013: 15014: Arava-asuntojen aloittaminen nopeutui ker- tiin vuokratalojen yhtenäislainoitukseen. Vuok- 15015: tomusvuonna, jolloin aloitettiin 15 073 arava- ratalotuotannossa ei enää tarvita ensisijaislainoi- 15016: vuokra-asunnon ja 3 380 arava-asunto-osakeyh- tusta ja lainoituskohteet voidaan aloittaa heti 15017: tiöasunnon rakentaminen. Tämän lisäksi lainoi- rakennussuunnitelmien ja kaavoituksen selvit- 15018: tettiin lähes 2 000 omakotitaloa, joiden rakenta- tyä. 15019: minen pääsääntöisesti alkaa lainoitusvuonna. Kertomusvuoden aikana käynnistyi runsaasti 15020: Kertomusvuonna aloitettiin siis yhteensä lähes sellaisia jo aiempina vuosina aravalainoituksen 15021: 20 500 arava-asunnon rakentaminen. Vuonna piiriin hyväksyttyjä hankkeita, joiden aloittami- 15022: 1991 on tavoitteena aloittaa 22 500 uuden arava- nen korkeasuhdanteen aikana rakennuskapasi- 15023: asunnon rakentaminen. Näistä vuokra-asuntoja teetin vuoksi viivästyi. Myös kertomusvuoden 15024: on n. 17 000, minkä lisäksi korkotukilainoituk- aikana lainoituksen piiriin hyväksyttyjä hank- 15025: sella on tarkoitus rakentaa, hankkia sekä perus- keita on saatettu aloittamiskuntoon tavallista 15026: korjata yhteensä n. 6 500 asuntoa. Aravatuotan- enemmän. Paineet hankkeiden aloittamiseksi 15027: non nopeutumisen syinä ovat vapaarahoitteisen ovat pudottaneet urakkahintoja merkittävästi. 15028: asuntotuotannon nopea väheneminen, muun Asuntohallituksen mukaan tässä suhdannetilan- 15029: talonrakentamisen väheneminen ja lainajärjes- teessa olisi harkittava aravatuotannon määrän 15030: telmän muutos. Kertomusvuoden aikana siirryt- huomattavaa lisäämistä. Vapaarahoitteisen 15031: 221 15032: 15033: asuntotuotannon vähetessä asuntotuotannon saan. Aravavuokra-asuntojen saantikriteerit, 15034: kokonaismäärän supistumista olisi voitava ta- erityisesti tulorajat, rajaavat tämän asuntokan- 15035: soittaa aravatuotantoa lisäämällä. Aravalainoi- nan tietyn asunnontarvitsijaryhmän käyttöön. 15036: tetulla uustuotannolla voitaisiin nykyistä enem- Vuokra-asuntojen vähäisyyden, asuntojen kor- 15037: män tyydyttää myös niiden asunnon hankkijoi- keiden hintojen ja asuntoluottojen korkeiden 15038: den asunnontarvetta, joilla ei nykyisillä asunto- korkojen takia erityisesti nuorten irtautuminen 15039: ja rahamarkkinoilla ole mahdollisuutta vapaara- kasvukodistaan viivästyy ja siirtyy yhä myöhem- 15040: hoitteiseen asuntoon. Myös rakennusalan työlli- pään ajankohtaan. Perhekriisit, asumis- tai avio- 15041: syyden ylläpitämiseksi olisi tarpeen lisätä arava- ero tai työpaikan vaihtumisen takia välttämätön 15042: tuotantoa. paikkakunnan vaihto ovat tyypillisiä tilanteita, 15043: Vuokra-asuntojen tuotannon lisääminen hel- joissa säännöllisessä työssä käyvä asunnontar- 15044: pottaa osaltaan asunnottomien ja nuorten asun- vitsija joutuu asunnottomuuden tai tilapäisma- 15045: nonsaantia. Viime vuosien vuokra-asuntotuo- joituksen kierteeseen, kun kohtuuhintaisia asun- 15046: tannosta suurin osa on ollut pienasuntoja, jotka toja ei ole saatavilla. 15047: ovat erityisesti näille ryhmille sopivia. Asunnot- Ympäristöministeriön asettama asuntorahoi- 15048: tomille tarkoitetulla erityismäärärahalla on vuo- tustyöryhmä -91 on mietinnössään katsonut, 15049: sittain rakennettu 500--600 asuntoa. Lisäksi on että riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaa- 15050: alettu rakentaa myös erityisiä nuorisokohteita, miseksi ja sijoittajien luottamuksen palauttami- 15051: jotka käsittävät solutyyppisiä ensiasunnoksi seksi vuokra-asuntosijoituksiin valtion pitäisi 15052: sopivia asuntoja. Kuitenkaan nykyisellä arava- sopia vakuutuslaitosten ja muiden institutionaa- 15053: vuokra-asuntotuotannolla ei pystytä järjestä- listen sijoittajien kanssa vuokra-asunto-ohjel- 15054: mään asuntoa kuin pienelle osalle asunnontar- masta, jolla taattaisiin uusien vuokra-asuntojen 15055: vitsijoista. rakentaminen ja nykyisen vuokra-asuntokannan 15056: Jos vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen pois- säilyminen. Yksityistä vuokra-asuntotuotantoa 15057: tuma pysyy samana kuin 1980-luvun puoliväliin voitaisiin aluksi edelleen lisätä korkotukilainoi- 15058: asti, ei aravavuokra-asuntotuotannolla pystytä tuksella. Työryhmä on myös ehdottanut, että 15059: kuin ehkä korvaamaan tämä poistuma. Kunnal- vuokrasääntelyä edelleen lievennettäisiin ja asu- 15060: lisliiton mielestä vuokra-asuntokysymystä ei mistukea samalla laajennettaisiin. Myös arava- 15061: kyetä ratkaisemaan pelkällä aravatuotannolla, vuokra-asuntotuotantoa on edistettävä ja aloi- 15062: vaan on lisäksi ryhdyttävä toimiin, joilla vapaa- tusmäärät on pidettävä korkealla tasolla ja asu- 15063: rahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja asunto- k_asvalintaperusteita kehitettävä joustavammik- 15064: jen tarjoaminen vuokralle saataisiin elpymään. SI. 15065: Eri vuokranantajatahojen kiinnostus vuokra- A s u n t o j e n p e r u s k o r j a u s. Viime 15066: asuntojen ylläpitoa kohtaan olisi herätettävä ja vuosikymmenen alussa varsin vireästi käynnisty- 15067: sen lisäksi harkittava verohuojennusten käyttä- nyt valtion lainoittama perusparannustoiminta 15068: mistä vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi. on vuosikymmenen vaihteeseen mennessä vähi- 15069: Suomen Kaupunkiliitto on todennut, että tellen laantunut, kuten seuraavasta perusparan- 15070: vuokra-asuntojen vähäisyyden vuoksi asunnon nuslainoitusta v. 1986-90 kuvaavasta taulukos- 15071: tarvitsijalla ei ole todellisia vaihtoehtoja ja todel- ta voidaan havaita: 15072: lista valinnanvapautta asuntoasiaansajärjestäes- 15073: 15074: 15075: 15076: Asuntojen määrä 15077: 1986 1987 1988 1989 1990 15078: Perusparannuslainat 15079: Vuokratalot ........................................................................ 6 270 3 502 4 684 2 692 4 600 15080: Asunto-osakeyhtiöt ............................................................ 3677 2 346 3 838 246 15081: Omakotitalot ...................................................................... 3 302 3 812 3 726 2 258 1 900 15082: Asuntohallituksen myöntämät lainat yhteensä ........................ 13 266 9 660 12 238 5 196 6 500 15083: Maatilahallituksen myöntämät lainat yhteensä ....................... 645 779 645 591 700 15084: Valtion lainoittama perusparannustoiminta kaikkiaan ........... 13 911 10 439 12 883 5 787 7 200 15085: 222 15086: 15087: Asuntohallitukselta saadun selvityksen mu- nettiin kuntien hyväksymien etuoikeusjärjestys- 15088: kaan yhtenä syynä perusparannustoiminnan su- ten mukaisesti lainaa hakeneille, 1980-luvun 15089: pistumiseen on ollut uustuotannon korostunut kuluessa käytäntö on kaupunkiliiton mukaan 15090: asema lainoituksessa. Kun valtion asuntolaina- osittain romuttunut. Asuntohallitus on vuosit- 15091: määrärahat ovat olleet niukat, vuokra-asunto- tain päättänyt määrärahojen käytöstä valtion 15092: tuotannon lisääminen ja rakennuskustannusten tulo- ja menoarviossa määriteltyjen lainalajit- 15093: kohoaminen on jouduttu kattamaan osittain pe- taisten tavoitteiden mukaisesti, jolloin kuntien 15094: rusparannusmäärärahojen kustannuksella. Sa- etuoikeusjärjestyspäätökset ovat olleet käytän- 15095: maan aikaan on myös lainan myöntämisedelly- nön lainajaossa toissijaisessa asemassa. Vaikka 15096: tyksiä rajoitettu. Vuonna 1989 lopetettiin nk. ly- uustuotannon, perusparannustoiminnanja asun- 15097: hytaikaisten lainojen myöntäminen. Nämä lai- tojen hankinnan määrärahat ovatkin 1980-luvun 15098: nat oli tarkoitettu lähinnä asunto-osakeyhtiöi- lopulta lukien olleet samalla valtion tulo- ja 15099: den kiinteistökohtaisten korjausten edistämi- menoarviomomentilla, on niiden käyttöä ohjat- 15100: seen, esim. hissien rakentamiseen ja asuinympä- tu kuitenkin tiukoilla asuntojen määrinä anne- 15101: ristöjen parantamiseen. Lainojen sijasta näille tuilla, momenttiperusteluihin sisällytetyillä ta- 15102: hankkeille oli tarkoitus myöntää korjausavus- voitteilla. Kunnat eivät ole voineet joustavasti 15103: tuksia, mutta näidenkin määrärahojen niukkuu- kohdentaa määrärahoja omien tarpeidensa tai 15104: den vuoksi avustusten määräjäi vähäiseksi. Kor- paikallisten suhdannetilanteiden mukaan. Uus- 15105: jaustoiminnan pysähtymiseen ovat osaltaan vai- tuotannon ja asuntojen peruskorjaustoiminnan 15106: kuttaneet myös rahamarkkinoiden kiristyminen suhde määritellään valtion tulo- ja menoarviossa 15107: ja korkea korkotaso sekä rakennusresurssien eikä paikallisten tarpeiden pohjalta. Kuitenkin 15108: voimakas kysyntä uustuotannossa. alueelliset ja kuntakohtaiset erot asuntotilantees- 15109: Kertomusvuonna lainoja myönnettiin vain sa edellyttäisivät nykyistä joustavampien ja 15110: vuokra-asuntojen ja omakotitalojen korjaami- kuntien omaa päätösvaltaa korostavien menette- 15111: seen. Asuntokannan rappeutumisen ehkäisemi- lyjen käyttöönottoa määrärahojen jaossa. 15112: seksi myös asunto-osakeyhtiöihin kohdistuvan Suomen Kaupunkiliitto on katsonut, että 15113: korjaustoiminnan tukeminen on asuntohallituk- määrärahojen riittämättömyys, tukimuotojen 15114: sen mukaan välttämätöntä. Nykyisillä raha- sekavuus ja arvaamattomuus ovat olleet kuntien 15115: markkinoilla ei osittaiseen markkinaehtoiseen asuntohallinnon keskeisiä ongelmia. Kuntien on 15116: rahoitukseen perustuvilla järjestelmillä ole toi- ollut tällaisessa tilanteessa myös erittäin vaikea 15117: mintaedellytyksiä. ohjelmoida pitkällä aikavälillä omia toimiaan ja 15118: Lähinnä Valtion teknillisen tutkimuskeskuk- tarjota hyvää palvelua asiakkailleen, olivatpa he 15119: sen rakennustalouden laboratoriossa tehtyjen sitten yksityisiä kuntalaisia, rakennuttajia tai 15120: laskelmien mukaan asuntojen perusparannustar- taloyhtiöitä. Tukimuotojen moninaisuus on vai- 15121: ve 1990-luvulla olisin. 65 000 asuntoa vuodessa. keasti hallittavissa. Kun useat tukimuodot on 15122: Tästä määrästä omistusasuntoja olisi n. 57 000. perustettu budjettipäätöksin ilman, että niitä 15123: Noin puolet korjaustarpeesta kohdistuu ennen olisi edeltänyt pidempi valmistelu ja suunnitel- 15124: vuotta 1960 rakennettuihin asuntoihin. mallisuus, myös täytäntöönpanon ennakoinnis- 15125: A v a r a t u o t a n n o n k e s k e i s e t e p ä- sa on kunnilla ollut suuria vaikeuksia hyödyntää 15126: k o h d a t. Valtiontilintarkastajien Suomen tällaisia määrärahoja. Määrärahojen käyttöön 15127: Kaupunkiliitolta saadun selvityksen mukaan liittyvät valtioneuvoston päätökset eivät ole tul- 15128: valtion asuntolainamäärärahojen yksivuotisbud- leet aina välittömästi budjettivuoden alkaessa. 15129: jetointi ja maksatusmäärärahojen alimitoitus Lisäksi varojen käyttöä ohjaavat säännökset 15130: ovat aravatuotannon pahimmat ongelmat. ovat kunnallishallinnon päätöksenteon kannalta 15131: Asuntohallinnoita on puuttunut mahdollisuus joustamattomia, esim. asuntojen hankintalainoi- 15132: joustavasti ajoittaa kohteiden käynnistämistä tus. Erityisen vaikeasti käytettäviä määrärahoja 15133: suhdanteiden edullisimpiin ajankohtiin. Valtion ovat olleet syksyisin lisäbudjetissa osoitetut eri- 15134: tulo- ja menoarviossa vuosittain asetetut tuotan- tyismäärärahat (esim. asuntojen hankinta inkeri- 15135: totavoitteet on katsottu sitoviksi tilanteissa, jois- läisille), joihin kunnat eivät ole voineet etukäteen 15136: sa hintataso on ollut kohtuuttoman korkea. mitenkään varautua. 15137: Hintojen laskettua ei ole ollut mahdollisuutta Suomen Kunnallisliitolta saadun selvityksen 15138: lisätä aravatuotantoa. mukaan asuntopoliittisen tuen jakaminen ja 15139: Vaikka 1970-luvun lopulla oltiin jo päästy suuntaaminen on kuntien kannalta edelleen liian 15140: järjestelmään, jossa valtion asuntolainat myön- keskitetysti valtion asuntoviranomaisten ja vai- 15141: 223 15142: 15143: tiovarainministeriön vastuulla. Tehdyt toimival- Pääkaupunkiseudun erityis- 15144: lan siirrot ovat olleet näennäisiä. Kunnille ei ole o n g e 1 m a t. Pääkaupunkiseudun vaikea asun- 15145: siirretty juurikaan todellista päätösvaltaa vaan totilanne näkyy asuinolotilastoissa mm. siten, 15146: ainoastaan tarkkaan säänneltyjä tehtäviä. että asumisväljyyden kehitys on alueella muuta 15147: Myös Suomen Kunnallisliitto on katsonut, maata hitaampaa. Asunto-olojen kehittämisoh- 15148: että valtion tukijärjestelmien hajanaisuus on jelmassa asetetusta asumisväljyyden tavoiteta- 15149: tehnyt järjestelmästä vaikeasti hallittavan. Tuki- sosta ollaan pääkaupunkiseudulla kaikkein 15150: muotoja koskevaa lainsäädäntöä ja muuta oh- kauimpana. Kohtuuhintaisten omistusasuntojen 15151: jeistoa on selkiinnytettävä ja vähennettävä. vähäisyys ja riittämätön vuokra-asuntotarjonta 15152: Kunnan asuntoviranomaiset joutuvat tarpeetto- estävät kotitalouksia pääsemästä kokoaan vas- 15153: masti paneutumaan tukijärjestelmiin liittyviin taavaan asuntoon. Osittain pääkaupunkiseudun 15154: yksityiskohtiin sen sijaan, että niillä olisi käytös- ja erityisesti Helsingin asumisahtaus johtuu alu- 15155: sään ja määräysvallassaan riittävät keinot, joi- een suhteellisen suuresta yksiöiden määrästä. 15156: den avulla ne voisivat joustavasti kehittää kun- Nykyisten asumistasovaatimusten mukaanhan 15157: nan asunto-oloja paikallisten tarpeiden mukaan. huoneen ja keittokomeron asunto on liian pieni 15158: Ympäristöministeriön mukaan aravatuotan- yhden hengen ruokakunnallekin. 15159: nossa on keskeistä lainoitettavien kohteiden Pääkaupunkiseudulle myönnetty arava-asun- 15160: hinnan ja laadun ohjaus. Tällä on merkitystä tolainoitus on kasvanut viime vuosina uustuo- 15161: hyvin monella tavoin. Se vaikuttaa aravaraken- tannon osalta. Kertomusvuonna lainoituksen 15162: tamiseen tarvittavien määrärahojen lisäksi yksit- piiriin otettujen uusien hankkeiden määrää ra- 15163: täisten perheiden ja ihmisten talouteen ja asuin- joitti lainoituskelpoisten hakemusten puute. 15164: olojen kehitykseen. Aravatuotanto turvaa tietyn Hakemuksia oli n. 4 900, joista vuokra-asunto- 15165: hinta-laatusuhteen kohtuullisuuden ja on siten hakemuksia runsaat 4 300. Näiden lisäksi tulivat 15166: tärkeä osa kuluttajansuojaa. Ministeriön mu- vielä nk. tuhannen asunnon ohjelmaan kuuluvat 15167: kaan aravarakentamisen byrokratiaa on syytä hakemukset, joita kertomusvuonna oli 314. 15168: vähentää ja lisätä joustavuutta, mutta edellä Vuonna 1991 hakemuksia on runsaan 5 100 15169: todetut periaatteet hinnan ja laadun ohjauksesta asunnon lainoittamiseksi. Vuokra-asuntoja kos- 15170: sekä kuluttajansuojavaatimukset on kuitenkin kevat hakemukset ovat vähentyneet, kuten seu- 15171: otettava huomioon. Myös koko lainakäsittelyä raavista pääkaupunkiseudun uustuotantoa kos- 15172: on tarkoitus kehittää ja nopeuttaa asuntohalli- kevista lainahakemusten määristä v. 1987-91 15173: tuksessa uusien tietokonejärjestelmien avulla. voidaan havaita: 15174: 15175: 15176: 1987 1988 1989 1990 1991 15177: Vuokratalot ············································································· 3 948 3 394 4 301 4 349 4 146 15178: Asunto-osakeyhtiötalot ............................................................ 1 401 2 068 1 615 473 940 15179: Omakotitalot ........................................................................... 51 63 35 49 54 15180: Yhteensä ................................................................................. 5 400 5 525 5 951 4 871 5 140 15181: 15182: 15183: Ympäristöministeriön mukaan hakemusten nen tavoite on vain runsaat 4 300 ja ohjelmoitu 15184: määrä v. 1991 riittäisi juuri turvaamaan valtio- tuotanto n. 4 000 asuntoa vuodessa. 15185: neuvoston periaatepäätöksen ja kuntien aiesopi- Hakemusten puutteen lisäksi aravatuotantoa 15186: muksen mukaisen 5 000 asunnon lainoituksen, ovat pääkaupunkiseudulla rajoittaneet hankkei- 15187: jos lähes kaikki voitaisiin lainoittaa. den käynnistymisvaikeudet. Ongelmana on ollut 15188: Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vuosille kaavoituksesta yms. syistä johtuva hankkeiden 15189: 1991-95 todetaan, että valtiolla olisi mahdolli- keskeneräisyys. Hakemusten lisääntyminen v. 15190: suus ylittää mainittujen päätösten mukainen 1991 on lähinnä johtunut entistä keskeneräisem- 15191: 5 000 lainoitettavan asunnon määrä n. 2 OOO:lla, pien hankkeiden tulosta mukaan lainakäsitte- 15192: mikäli kuntien toimet antavat tähän edellytyk- lyyn, jolloin niitä ei voida ottaa lainoituksen 15193: set. Kuntien asunto-ohjelmien perusteella ei ai- piiriin. 15194: nakaan näillä olisi mahdollisuuksia aravalainoi- Vaikeutena ovat olleet myös nopeasti kohon- 15195: tuksen lisäämiseen. Kuntien ohjelmien mukai- neet rakennuskustannukset, jotka ovat siirtäneet 15196: 224 15197: 15198: hankkeiden aloittamista, vaikka hyväksytyissä asumiseen (asumistuet, korkotuet ja asuntolai- 15199: kustannuksissa on joustettu nimenomaan pää- nojen verovähennysoikeus) oli kertomusvuonna 15200: kaupunkiseudulla. Kertomusvuonna aravakus- yhteensä n. 8 mrd. mk. Tuki on hajaantunut 15201: tannusten nousu pysähtyi ja loppuvuodesta neljän ministeriön ja Kansaneläkelaitoksen toi- 15202: kustannustaso aleni sekä pääkaupunkiseudulla mialalle ja budjetoitu lukuisille eri momenteille 15203: että koko maassa. Tämä oli osaltaan vaikutta- valtion tulo- ja menoarviossa. Tämä on johtanut 15204: massa siihen, että kertomusvuonna aravatuotan- siihen, ettei tukimuotojen yhteisvaikutuksiin ja 15205: non aloitustavoitteet voitiin helposti saavuttaa ja koordinointiin ole kiinnitetty huomiota. Jotta 15206: olisi voitu ylittääkin, jos siihen olisi ollut valtuu- asumisen tuen kohdistuminen halutulla tavalla 15207: det. Aravatuotannon aloittaminen muuttui si- voidaan varmistaa, on yksittäisten tukitoimien 15208: ten, että aiempaa suurempi määrä kertomus- ohella eri tukimuotojen yhteisvaikutus ympäris- 15209: vuonna lainoituksen piiriin otettuja kohteita töministeriön mukaan selvitettävä ja koordinoi- 15210: aloitettiin jo samana vuonna. Tätä edisti myös tava. Tämä edellyttää eri hallinnonalojen yhteis- 15211: se, että kertomusvuoden aikana siirryttiin vuok- työn lisäämistä. 15212: ratalojen lainoituksessa yhtenäislainoitukseen, Valtion tuki asuntotuotantoon ja asuntojen 15213: jolloin ensisijaislainoituksen vaikeudet poistui- rahoitukseen on kaiken kaikkiaan ollut Suomes- 15214: vat. sa vähäisempää kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa 15215: Edellä mainitut tekijät ovat yhdessä johtaneet sodanjälkeisenä aikana. Valtion osuus asuntojen 15216: siihen, että aloittamatta olevien aravahankkei- uustuotannon rahoituksesta on vaihdellut suh- 15217: den määrä on pääkaupunkiseudulla supistunut danteiden mukaan. Aravatuotannon osuus koko 15218: n. 5 500 asuntoon. Kertomusvuonna pääkau- asuntotuotannosta on ollut korkeimmillaan 15219: punkiseudulla oli aloittamatta lähes 6 900 arava- 1970-luvun loppupuolella (yli 62% v. 1977 ja 15220: asunnon rakentaminen. 1978) ja alimmillaan 1980-luvun loppupuolella 15221: Ympäristöministeriön mukaan aravalainoi- (26% v. 1989). Tuolloin vapaarahoitteinen tuo- 15222: tusta eivät edellä esitetyn mukaisesti rajoitakaan tanto kasvoi voimakkaasti suhdanteiden ylikuu- 15223: rahoitukseen liittyvät tekijät vaan nykyistä suu- menemisen vuoksi. Vuonna 1991 aravatuotan- 15224: remmalle lainoitukselle olisi edellytykset. Lainoi- non osuuden ennakoidaan jälleen nousevan n. 50 15225: tuksen lisäämiseksi kuntien tulisi lisätä arava- %:iin, kun vapaarahoitteinen tuotanto on voi- 15226: vuokratalojen rakennuttamista sekä tehostaa makkaasti supistumassa ja valtion asuntotuo- 15227: asuntorakentamiseen sopivaa maanhankintaa tantoa on jonkin verran lisätty. 15228: sekä kaavoituksen ja maapolitiikan yhteensovit- Kuten edellä on jo mainittu, valtion asunto- 15229: tamista, kuten asunto-olojen kehittämisohjel- lainajärjestelmä on uudistettu kertomusvuonna. 15230: massa on todettu. Silloin aloitti toimintansa valtion tulo- ja meno- 15231: Pääkaupunkiseudun seurantaryhmä on arvion ulkopuolinen Asunto-olojen kehittämis- 15232: 21.8.1991 Sisäasiainministeriölie jättämässään rahasto. Uudessa järjestelmässä varsinaiseen 15233: kolmannessa seurantaraportissa esittänyt, että asuntolainoitukseen tarvittava rahoitus ei sisälly 15234: valtion tulisi pyrkiä tukemaan asuntotuotantoa tulo- ja menoarvioon, vaan budjetissa osoitetaan 15235: v. 1992 vähintään 8 000 asunnolla pääkaupunki- tarvittavat määrärahat aravalainoitukseen sisäl- 15236: seudulla. Aravamäärärahoja tulisi työryhmän tyvään alikorkoisuuteen eli korkotukeen. Suu- 15237: mukaan varata pääkaupunkiseudulle siten, että ren osan rahoituksestaan rahasto saa vanhojen 15238: luodaan edellytykset 5 000 asunnon rakentami- aravalainojen lyhennys- ja korkotuloina sekä 15239: seen. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kor- pääomamarkkinoilta hankkimanaan pitkäaikai- 15240: kotuen tulisi olla vähintään sama kuin tänä sena rahoituksena. Kertomusvuonna rahasto 15241: vuonna. Raportissa esitetään myös, että pääkau- hankki mm. pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja ul- 15242: punkiseudun kuntien tulisi huolehtia riittävästä komaisilta sijoittajilta 10 vuoden joukkovelka- 15243: tonttimaan tarjonnasta ja muista kunnallisista kirjalainoilla yhteensä 1 250 Mmk. Liikkeelle 15244: asuntotuotannon edellytyksistä. Työryhmä on lasketut obligaatiot olivat kiinteäkorkoisia ve- 15245: myös ehdottanut, että pääkaupunkiseudun vai- rollisia bullet-lainoja, joiden niroelliskorko oli 15246: kean asuntotilanteen vuoksi hallitusohjelman 12,5 %ja tuotto sijoittajalle nousi yli 13,5 %:n. 15247: asuntotuotannon edistämistä ja kuntien maan- Rahaston perustamisen yhteydessä koko ara- 15248: hankintaa koskevat kohdat tulisi toteuttaa kii- valainoitusjärjestelmä on uudistettu. Vuokra- ja 15249: reellisesti. asumisoikeusasuntojen lainoituksessa on siirryt- 15250: Asunto-olojen ja asuntorahoi- ty 90-95 %:n valtion yhtenäislainaan. 15251: t u k s e n k e h i t t ä m i n e n. Valtion tuki Uudessa aravaomistusasuntojen lainajärjes- 15252: 225 15253: 15254: telmässä, joka tuli voimaan vuoden 1991 alusta, riittävä. Toisaalta lisävakuuksien vaatiminen 15255: on myös luovuttu ensisijaislainoista ja valtion saattaa lainansaajat vaikeaan asemaan. Laina- 15256: asuntolainalla katetaan lähes kaikissa tapauksis- järjestelmän uudistuksessa valtio on edellyttänyt 15257: sa 80 % osakehuoneiston tai omakotitalon suurempaa riskin- ja vastuunottoa kunnilta kuin 15258: hnkintakustannuksista. Loppuosa asunnon han- mitä edellytetään pankkitoiminnassa. 15259: kinnasta rahoitetaan lainansaajan omin varoin Kaupunkiliiton mukaan uudella valtion ra- 15260: tai pankkilaitoslainoituksella, jonka ehtoja ei hoitusjärjestelmällä on todellista merkitystä 15261: enää hallinnollisesti säännellä. asunto-olojen yleiseen kehittymiseen, mikäli se 15262: Valtion lainajärjestelmä on muutettu osittain kattaa nykyistä oleellisesti suuremman osan 15263: pääomittavaksi järjestelmäksi, jolloin alkuvuosi- asuntotuotannosta ja laajenee koskemaan myös 15264: na lainaa ei lyhennetä ja osa alkuvuosien korois- nykyistä asuntokantaa ja sekä omistusasuntojen 15265: ta siirretään lainapääomaan maksettavaksi myö- peruskorjaustoimintaa että oman asunnon han- 15266: hempinä vuosina. Lainanhoitomenojen vuosi- kintaa. 15267: maksun markkamäärä kasvaa vuosittain. Mark- Asunto-olojen kehittämisohjelma on laadittu 15268: kamäärää tarkistetaan kunkin maaliskuun alus- tähän mennessä kolme kertaa. Ohjelman keskei- 15269: ta kuluttajahintojen muutoksella, johon lisätään 15270: seksi tavoitteeksi on alun perin asetettu asunto- 15271: yksi prosenttiyksikkö. poliittisen suunnittelun pitkäjänteisyyden lisää- 15272: Suomen Kaupunkiliitto on katsonut, että yh- minen ja eri asuntopoliittisten tukimuotojen 15273: tenäislainauudistus on ollut välttämätön ratkai- yhteensovittaminen sekä kytkeminen muihin 15274: su valtion tukeman asuntorakentamisen rahoi- yhteiskuntapolitiikan lohkoihin. Viimeksi mai- 15275: tusongelmiin. Uudistus on parantanut rakennut- nittu tehtävä ei kuitenkaan ole riittävästi toteu- 15276: tajien ja kuntien mahdollisuuksia toteuttaa eri- tunut. Tästä on osoituksena rahamarkkinoiden 15277: tyisesti vuokra-asuntotuotannon määrää koske- vapauttamisesta aiheutunut voimakas häiriötila. 15278: via tavoitteitaan huolimatta pankkirahoituksen Asuntojen hintojen raju nousu aiheutui siitä, että 15279: saatavuudesta. Maksatusmäärärahojen riittä- rahamarkkinoiden vapautumisen yhteydessä ei 15280: mättömyys on kuitenkin edelleenkin ollut ongel- otettu riittävästi huomioon päätösten vaikutusta 15281: mana, ja kohteiden aloituksia joudutaan ajoitta- asuntomarkkinoihin. 15282: maan muiden kuin asuntopoliittisten tarpeiden 15283: perusteella. Ympäristöministeriön mukaan hallinnonalal- 15284: Omistusasuntojen kohdalla aravalainoituksen le asunto-olojen kehittämisohjelmassa vuosille 15285: uudistus on kaupunkiliiton mielestä tuottanut 1987-91 asetetut tavoitteet ovat suurelta osin 15286: lukuisia ongelmia. Omistusasuntojen hankkijat toteutuneet. Lisäksi kehittämisohjelma on toimi- 15287: joutuvat edelleenkin turvautumaan rahalaitos- nut varsin tehokkaasti asuntopoliittisten tavoit- 15288: lainaan, jonka ehtoja asuntohallitus ei enää teiden tiedonvälittäjänä. Myös ohjelmaan liitty- 15289: sääntele. Lisäksi omistusasuntolainoituksen vää selvitystä asunto-oloista ja niiden kehityk- 15290: pääomittava takaisinmaksujärjestelmä soveltuu sestä on usein käytetty lähteenä, kun julkisuu- 15291: huonosti käytännössä. Lainanhakija ei kykene dessa on esitetty tietoja asumisesta ja sen ongel- 15292: tarkasti ennakoimaan tulevia asumismenojaan. mista. 15293: Uudessa lainajärjestelmässä valtion tuki on myös Vuosiksi 1991-95laaditun asunto-olojen ke- 15294: pienempi kuin aiemmin, koska lainan korkoja ei hittämisohjelman mukaan asunto-olojen kehit- 15295: saa vähentää verotuksessa. tämisen yleisenä tavoitteena on turvata kohtuu- 15296: Kaupunkiliitto ja kunnallisliitto ovat katso- tasoinen asuminen perusoikeutena kaikille väes- 15297: neet, että kunnille pääomittava takaisinmaksu- töryhmille tulotasosta ja asuinpaikasta riippu- 15298: järjestelmä aiheuttaa kohtuuttoman lisävelvoit- matta. Koska suurimmalla osalla väestöä asu- 15299: teen sen vuoksi, että lain mukaan pääomituksen mistaso on jo hyvä, on mahdollista suunnata yh- 15300: vuoksi kasvavalle lainan osuudelle ei vaadita teiskunnan tuki aiempaa tehokkaammin vai- 15301: vakuutta, mutta kunta vastaa siitä valtiolle. keimmassa asemassa oleville. Tuki kohdeune- 15302: Tämä koskee omistusasuntolainojen lisäksi niitä taan ensisijaisesti niille ruokakunnille, joilla ei 15303: peruskorjauslainoja, joita koskeva päätöksente- ilman tukea ole edellytyksiä kohtuullisen asu- 15304: ko on ympäristöministeriön päätöksellä delegoi- mistason saavuttamiseen. 15305: tu kunnille. Pääomituksen vuoksi kasvavan lai- Ohjelmakaudella asuntopolitiikan tavoittei- 15306: nan lisäksi vakuusongelma syntyy, kun monella den toteuttamisessa painopisteitä ovat mm.: 15307: paikkakunnalla ei voida enää olla varmoja, että - asuntomarkkinoiden tasapainoisen kehi- 15308: vakuudeksi tarjottavan asunnon vakuusarvo on tyksen edistäminen lisäämällä aravavuokra-, 15309: 15310: 15 311011F 15311: 226 15312: 15313: asumisoikeus-, aravaomistus-ja hitas-tyyppistä rahoitusta nykyistä vakaammalle pohjalle (esim. 15314: asuntotuotantoa sekä kohdentamalla tuotanto pitkäaikaiset joukkovelkakirjat). 15315: alueille, joilla asuntotilanne on vaikein Asuntohallituksen selvityksen mukaan tulisi 15316: - riittävänsuuruisen ja tasaisen asuntotuo- nelivuotiskaudella 1992-95 aloittaa 100 000 15317: tannon turvaaminen uuden arava-asunnon rakentaminen ja 48 000 15318: - nuorten asuntotilanteen helpottaminen asunnon korjaaminen. Tämä lainoitustaso on 15319: - kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevien tarpeen sekä asunto-olojen parantamisen että 15320: asunnonsaannin parantaminen suuntaamalla asuntotuotannon kokonaistason säilyttämisen 15321: voimavaroja erityisesti vuokra-asuntojen mää- vuoksi. Lisäksi tällä suunnittelukaudella tulisi 15322: rän lisäämiseen lainoittaa 8 000 asunnon hankinta vanhasta 15323: - yhteiskunnan asumiseen kohdentaman asuntokannasta. 15324: tuen painopisteen suuntaaminen tarveharkintai- Vaikka asumistaso Suomessa on jatkuvasti 15325: seen tukeen. parantunut, Suomi on kuitenkin esim. asumisväl- 15326: Asuntopoliittinen suunnittelu muuttuu uu- jyydessä huomattavasti muita Pohjoismaita jäljes- 15327: den, useampaa vuotta koskevan kehysbudjetoin- sä. Meillä on edelleen väestöryhmiä, joiden tilan- 15328: nin sekä siihen liittyvän vuotuisen tulosohjauk- netta suhteellisen korkea asuntotuotannon määrä 15329: sen ja budjetoinnin myötä. Nämä uudet suunnit- ei ole parantanut. Erityisesti kohtuuhintaisten 15330: telutavat eivät ympäristöministeriön mukaan voi vuokra-asuntojen tarjonta on kysyntään nähden 15331: täyttää kokonaan niitä tavoitteita, joita asunto- jatkuvasti liian pieni. Asumistilanteessa on myös 15332: olojen kehittämisohjelmalle alunperin on asetet- suuria alueellisia eroja. Erityisesti nuorten asunto- 15333: tujajotka ovat tarpeellisia asunto-olojen nykyis- tilanne on pääkaupunkiseudulla hyvin vaikea. 15334: tä suunnitelmallisemman kehittämisen kannalta. Asunnottomien määrä on pysynyt koko 1980- 15335: Siksi olisi tarpeellista selvittää, mitä mahdolli- luvun lähes ennallaan. Kaikissa asunto-olojen 15336: suuksia olisi kehittää asunto-olojen kehittämis- kehittämisohjelmissa on asetettu tavoitteeksi 15337: ohjelmasta kehysbudjetointia täydentävä suun- asunnottomuuden poistaminen. Se on ollut tavoit- 15338: nittelumuoto. Siinä voitaisiin ottaa lähtökoh- teena myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakun- 15339: daksi mm. seuraavat periaatteet: nallisissa suunnitelmissa. Kunnat ovat vuosittain 15340: - Aikaväli olisi kehysbudjetointia pidempi. voineet järjestää asunnottomille tuhansia asunto- 15341: - Uuden suunnittelumuodon avulla hoidet- ja, mutta koska maassamuutto ja uusi työvoima 15342: taisiin asuntosektorin yhteensovitus muihin yh- aiheuttavat jatkuvasti asunnontarvetta, ei koko- 15343: teiskuntapolitiikan lohkoihin (mm. sosiaali- ja naistilanne asunnottomien kohdalla ole juurikaan 15344: terveys toimi). kohentunut. Asuntojen tarvetta lisännee lähivuosi- 15345: - Uuden suunnittelumuodon avulla koordi- na odotettavissa oleva pakolaisten ja siirtolaisten 15346: noitaisiin asunto-olojen kehittämistä koskevat määrän voimakas kasvu. Kaikki nämä tekijät 15347: yhteiskunnan tukitoimet (ml. verotus). yhdessä vaativat sekä vapaarahoitteisen että val- 15348: - Uuden järjestelmän yhtenä lähtökohtana tion tukeman asuntotuotannon tehostamista. 15349: olisivat kuntien asunto-ohjelmat. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloittami- 15350: Asuntohallitus on käynnistänyt kuntien asun- nen väheni olennaisesti kertomusvuoden aikana. 15351: to-ohjelmien kehittämisen yhdessä 17 kunnan Kun v. 1989 aloitettiin ennätysmäärä vapaarahoit- 15352: kanssa, mikä liittyy viimeiseen kohtaan. teista asuntotuotantoa eli yhteensä lähes 50 000 15353: Ympäristöministeriön mukaan Asunto-olojen asuntoa, vähensivät huonot myyntinäkymät va- 15354: kehittämisrahasto sekä vuokratalojen ja omistu- paarahoitteisten asuntojen aloitukset kertomus- 15355: sasuntojen uudet lainajärjestelmät luovat hyvän vuonna n. 27 000 asunnoksi. Myös seuraavina 15356: lähtökohdan aravatuotannon kehittämiselle ja vuosina vapaarahoitteinen asuntotuotanto pysy- 15357: lisäämiselle. Epäkohtina on kuitenkin pidettävä nee melko vähäisenä. Tällöin asuntomarkkinoiden 15358: toisaalta rahaston varojen liian vähäistä määrää tasapainottamisessa valtion tukema asuntotuotan- 15359: ja toisaalta liian lyhyttä, yhtä vuotta koskevaa to korostuu. 15360: budjetointikautta. Rahastolle tulisikin hankkia Valtiontilintarkastajat katsovat, että asuntopo- 15361: nykyistä enemmän varoja ja asettaa tavoitteet litiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla asunto- 15362: aina neljäksi vuodeksi, jonka aikana lainoitus markkinoiden entistä huomattavasti tasaisemman 15363: voitaisiin joustavasti ohjata ja ottaa huomioon kehityksen varmistaminen, mikä nykytilanteessa 15364: sekä suhdannetekijät että asuntomarkkinatilan- edellyttää kohtuuhintaisen (arava-, asumisoikeus- 15365: ne maan eri alueilla. Sen lisäksi on tarpeellista ja hitas-tyyppisen) asuntotuotannon lisäämistä. 15366: kehittää vapaarahoitteisen asuntotuotannon On perusteltua, että rakennettavien arava-asunto- 15367: 227 15368: 15369: jen määrää voidaan nostaa merkittävästi, koska työn tuottavuutta. Alueelliset ja kuntakohtaiset 15370: urakkahinnat ovat alimmillaan vuosiin ja raken- erot asuntotilanteessa on otettava huomioon ja 15371: nusalan työttömyys korkea. Aravatuotantoa on luotava nykyistä tarkoituksenmukaisemmat ja 15372: lisättävä etenkin niillä alueilla, joissa asuntotilan- kuntien omaa päätösvaltaa korostavat menettely- 15373: ne on vaikein. Erityisesti on pyrittävä helpotta- tavat asuntoasioissa. 15374: maan vuokra-asuntojen ja nuorten ensiasunnon Valtiontilintarkastajat kiinnittävät erityistä 15375: saantia. Myös vapaarahoitteista vuokra-asunto- huomiota siihen, että valtion osoittamat määrära- 15376: tuotantoaja asuntojen vuokratarjontaa on edistet- hat asuinrakennusten perusparannustoiminnan 15377: tävä nykyistä tehokkaammin. lainoittamiseksi ovat viime vuosina supistuneet ja 15378: Kertomusvuoden alussa perustettu Asunto-olo- ovat tarpeeseen nähden täysin riittämättömät. 15379: jen kehittämisrahasto sekä vuokratalojen ja omis- Kertomusvuonna valtion perusparannuslainoitusta 15380: tusasuntojen uudet lainajärjestelmät luovat hyvän on voitu myöntää n. 6 500 asunnolle. Laskelmien 15381: perustan aravatuotannon kehittämiselle ja lisää- mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana olisi 15382: miselle, mikäli rahaston joustavuus ja itsenäisyys peruskorjattava vuosittain n. 65 000 asuntoa. 15383: turvataan ja sille voidaan osoittaa nykyistä enem- Vaikka osa asunnoista pystytään korjaamaan 15384: män varoja ja asettaa tavoitteet useaksi vuodeksi. ilman valtion tukea, on tilanne valtiontilintarkas- 15385: Uusien lainajärjestelmien toimivuutta on kuiten- tajien mielestä varsin huolestuttava. Asuntokan- 15386: kin syytä tarkoin seurata ja tehdä niihin tarvitta- nan rappeutumisen ehkäiseminen korjaustoimin- 15387: vat korjaukset, mikäli lainansaajien asema muu- taa edistämällä on kansantaloudellisesti ja nyt 15388: toin muodostuisi kohtuuttoman vaikeaksi. myös työllisyyden turvaamisen kannalta perustel- 15389: Hallinnon ja määrärahojen joustavuutta on tua. Valtiontalouden vaikean tilanteen vuoksi tuli- 15390: lisättävä niin, että asuntohallinto pystyy ajoitta- sikin korjaustoiminta ja valtion tuki suunnata 15391: maan aravakohteiden rakennuttamisen suhdantei- eniten korjaustarpeessa olevaan asuntokantaan 15392: ta tasaavasti. Tämä edellyttää mm. asuntorahas- Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion 15393: ton kehittämistä tulosvastuulliseksi, joka ei ole tuki asumiseen ( asumistuet, lainoituksen alikor- 15394: nykyisellä tavalla sidottu valtion tulo- ja menoar- koisuus, asp-korkotuki ja asuntolainojen verovä- 15395: vioon ja sen käsittelyyn. Tavoitteiden toteutumi- hennysoikeus) oli kertomusvuonna yhteensä n. 8 15396: nen etenkin pääkaupunkiseudulla vaatii alueen mrd. mk. Eri tukimuodot ovat hajautettuna neljän 15397: kuntien omien toimien tehostamista erityisesti ministeriön ja Kansaneläkelaitoksen toimialoille 15398: maapolitiikan osalta. Tähän uusi maapoliittinen ja määrärahat budjetoituna lukuisilla eri momen- 15399: lainsäädäntö antaa kunnille aiempaa paremmat teilla valtion tulo- ja menoarviossa. Asuntopolitii- 15400: edellytykset ja mahdollisuudet, mikäli kunnat niin kan kehittämisen ja järkeistämisen kannalta tilan- 15401: haluavat. netta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena varsin- 15402: Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättömä- kaan, kun asumisen tuen kohdentumista, sen toi- 15403: nä ja kiireellisenä asuntohallinnon ja erityisesti mivuutta ja tuloksellisuutta ei ole riittävästi selvi- 15404: aravarakentamisen hallinnon järkeistämistä. tetty. Valtiontilintarkastajat katsovat, että asumi- 15405: Ympäristöministeriön ja asuntohallituksen pääl- sen tukijärjestelmiä on selkiytettävä ja tuki 15406: lekkäiset tehtävät on karsittava ja vähennettävä kohdistettava sen todellisiin tarvitsijoihin lähinnä 15407: turhaa byrokratiaa sekä lisättävä tehokkuutta ja arava/aina- ja asumistukijärjestelmän kautta. 15408: 228 15409: 15410: 15411: 15412: 15413: V altionenemmistöiset osakeyhtiöt 15414: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet perehty- Kokonaisuutena valtionyhtiöiden käyttökate 15415: miskäynnin Valmet Oy:öön 24.4.1991 ja Posti- laski kertomusvuonna 13 %edellisestä vuodesta. 15416: pankki Oy:öön 29.5.1991. Valtionyhtiöiden nettotulos väheni kertomus- 15417: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat vuonna 35 % edellisestä vuodesta eli 4 957 15418: selvittäneet valtionyhtiöiden toimintaa ja tulos- Mmk:aan ja teollisuuskonsernien nettotulos 15419: kehitystä, yhtiöiden ja valtion välisiä rahoitus- 45 % eli 3 298 Mmk:aan. 15420: suhteita sekä valtionyhtiöiden pääomahuoltoa. Valtionenemmistöisten teollisuusyhtiöiden 15421: investoinnit kasvoivat kertomusvuonna edelli- 15422: Yleiskatsaus. V a 1 t i o n e n e m m i s t ö i s- seen vuoteen verrattuna. Bruttoinvestointien 15423: ten osakeyhtiöiden taloudelli- arvo ml. osakeostot kasvoi 17 % edellisestä 15424: sen tilan ja tuloksen kehitys vuodesta 15,6 mrd. mk:aan. Investointien lisäys 15425: kertomusvuonna. Valtionenemmistöi- suuntautui tytäryhtiöosakkeiden ostoon. Net- 15426: siä ovat osakeyhtiöt, joissa valtiolla on suoraan toinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 15427: tai välillisesti yli puolet osakkeiden tuomista ää- pysyivät kertomusvuonna edellisen vuoden suu- 15428: nistä. Suuria valtionyhtiöitä oli kertomusvuonna ruisina eli 9,6 mrd.mk:na. Investoinnit kotimaa- 15429: 15, joista 12 teollisuusyhtiöitä. Muut varsi- han käyttäytyivät samalla tavoin kuin kokonais- 15430: naista tuotannollista tai rahoitustoimintaa har- investoinnit, ts. investoinnit aineelliseen käyttö- 15431: joittaneet valtionyhtiöt mukaan luettuna val- omaisuuteen pidettiin edellisen vuoden tasolla ja 15432: tionenemmistöisiä emoyhtiöitä oli kertomus- osakehankintoja lisättiin. Valtionenemmistöis- 15433: vuonna 26. ten teollisuusyhtiöiden osuus Suomen teollisuu- 15434: Suomen taloudellinen kehitys kääntyi kerto- den kokonaisinvestoinneista aineelliseen käyttö- 15435: musvuonna jyrkkään laskuun. Erityisesti metal- omaisuuteen oli kertomusvuonna noin neljän- 15436: li- ja metsäteollisuuden sekä näille aloille koneita nes. 15437: ja laitteita valmistavan metalliteollisuuden tuot- Valtionenemmistöisten teollisuusyhtiöiden 15438: teiden vientikysyntä väheni nopeasti. Kun val- henkilöstömäärä oli kertomusvuonna 103 263 eli 15439: tionenemmistöisten teollisuusyhtiöiden jalostus- lähes sama kuin edellisenä vuonna. Henkilökun- 15440: arvosta 59 % vuonna 1989 ja 53 % kertomus- taa vähennettiin kotimaassa lähes 3 OOO:lla. Sen 15441: vuonna tuotettiin näillä aloilla, heijastui suhdan- sijaan ulkomaista henkilökuntaa lisättiin n. 15442: nekehitys välittömästi valtionyhtiöiden liikevaih- 2 OOO:lla. Suomessa työskentelevien osuus koko- 15443: toon ja kannattavuuteen. Valtionyhtiöiden liike- naishenkilöstöstä aleni kahdella prosenttiyksi- 15444: vaihto kasvoi kertomusvuonna 11 %, kun se köllä 69 %:iin ja oli 70 813 henkilöä. 15445: edellisenä vuonna kasvoi 20 %. Liikevaihto kas- Valtionenemmistöisten teollisuuskonsernien 15446: voi eniten Neste Oy:ssäja energia-alan yhtiöissä. emoyhtiöiden kotimaisten tytäryhtiöiden merki- 15447: Nopeasti kasvoi myös Oy Sisu-Auto Ab:n liike- tys Suomen teollisuudelle on viime vuosina hi- 15448: vaihto. Enso-Gutzeit Oy:n, Outokumpu Oy:n ja taasti kasvanut. Kertomusvuosi oli tässä suh- 15449: Veitsiluoto Oy:n liikevaihto väheni edelliseen teessa poikkeus. Metsä- ja metalliteollisuustuo- 15450: vuoteen verrattuna. tannon pienen vientikysynnän vuoksi valtionyh- 15451: Vain neljä valtionenemmistöistä teollisuusyh- tiöiden osuus maamme teollisuustuotannosta 15452: tiötä (Neste Oy, Imatran Voima Oy, Kemijoki väheni kertomusvuonna yhdellä prosenttiyksi- 15453: Oy ja Vapo Oy) pystyi kertomusvuonna kasvat- köllä 19,5 %:iin ja osuus teollisuuden henkilös- 15454: tamaan käyttökatetta edellisestä vuodesta. töstä 0,3 prosenttiyksiköllä 14,2 %:iin. Valtion- 15455: 229 15456: 15457: yhtiöiden osuus Suomen viennistä oli kertomus- saksalaisen MAS Seuthe GmbH:n sekä teräso- 15458: vuonna 28 %ja osuus tuonnista 15,1 %. hutlevyjen pinnoitusta ja profilointia harjoitta- 15459: Metsä- ja metalliteollisuuden vientikysynnän van ruotsalaisen Gavle Ahlsell Industri Ab:n. 15460: väheneminen ja nestemäisten polttoaineiden Lisäksi Rautaruukki Oy osti englantilaisen put- 15461: hintojen kohoaminen johtivat kertomusvuonna kitukkuliikkeen Star Tubes Ltd:n ja osuuden 15462: siihen, että valtionenemmistöisten teollisuusyh- ruotsalaisesta terästukkukaupasta. Putki- ja 15463: tiöiden liikevaihto kotimaassa oli ensimmäistä profiiliryhmä aloitti profiilituotantotehtaan ra- 15464: kertaa vuoden 1987 jälkeen suurempi kuin vien- kentamisen Tanskaan. Rautaruukki Oy osti 15465: nistä ja ulkomaisista toiminnoista muodostunut Suomen valtiolta sen omistamat YIT-yhtymä 15466: liikevaihto. Kotimaisen liikevaihdon osuus ko- Oy:n osakkeet 130 Mmk:lla. 15467: konaisliikevaihdosta oli 52 %. Valmet Oy luoasti kertomusvuonna Oy VVärt- 15468: Enso-Gutzeit-konserni keskitti kertomus- silä Ab:n hallussa olleen 35 %:n osuuden Valmet 15469: vuonna toimintojaan kemialliseen metsäteolli- Paperikoneet Oy:n osakkeista ja tuli Valmet 15470: suuteen ja sahateollisuuteen. Yhtiö myi levyteol- Paperikoneet Oy:n ainoaksi omistajaksi. Jylhä- 15471: lisuustoimintansaja Suomen Taloteollisuus Oy:n vaara Oy:n ja saksalaisen Valmet Strecker 15472: osake-enemmistön. Kertomusvuoden lopulla GmbH:n toiminnat päätettiin kannattamattomi- 15473: yhtiössä tehtiin päätös Kotkassa ja Imatralla na lopettaa. Valmet Metsäkoneet osti Volvo 15474: olevien laminaattipaperiyksiköiden yhtiöittämi- Michigan Euclidin metsäkoneliiketoiminnat 15475: sestä Enson omistamaksi Laminating Papers USA:ssa ja Kanadassa. 15476: Oy:ksi. Valmet Oy:n ja Rautaruukki Oy:n kiskoka- 15477: Imatran Voima Oy:n merkittävimmät yritys- lustotuotannot yhdistettiin uudeksi Transtech- 15478: ostot kertomusvuonna olivat 80 %:n osuuden yhtiöksi vuoden 1991 alusta lukien. Rautaruukki 15479: hankinta ruotsalaisen Infrarödteknik Ab:n osa- omistaa uudesta yhtiöstä 75 %ja Valmet 25 %. 15480: kekannasta ja osake-enemmistön hankinta sa- Vaivilla Oy:n tuotantotoimintaa harjoittavis- 15481: moin ruotsalaisesta kansainvälisesti toimivasta ta tytäryhtiöistä sisustustekstiilejä valmistaneen 15482: voimansiirto- ja sähkönjakelualan urakointiyh- ja markkinoineen Oy Barker Design Ab:n toi- 15483: tiöstä. Imatran Voima Oy:n Englannissa toimiva minnot myytiin kertomusvuonna Oy Finlayson 15484: tytäryhtiö IVO Energy Ltd osti englantilaisen Ab:lle. Kutomoyhtiö Barker Wool Oy:n tuotan- 15485: kunnossapitoyhtiön Sensonics Ltd:n koko osa- totoiminta lopetettiin kertomusvuonna. Tuotan- 15486: kekannan. toa jatkavat yksityisessä omistuksessa kutomo- 15487: Kemira Oy osti kertomusvuonna hollantilai- toiminnassa Barker Kutomo Oy ja värjäys- ja 15488: sen kukkienvälitysyhtiön Hiljo B.V:n. Yhtiön viimeistelytoiminnassa Suomen Silkkikutomo 15489: Kemwood-liiketoiminta myytiin englantilaiselle Oy Vaivilla Oy:ltä vuokraaruissaan tiloissa. 15490: Laporte-konsernille. Kemira Oy:n tytäryhtiö Kehräämötoimintaa harjoittaneen Telanka Oy:n 15491: Tikkurila Oy vahvisti asemaansa sävytysjärjes- villatyyppisten lankojen tuotanto lopetettiin 15492: telmien markkinoinnissa ostamalla Oy Lohja kertomusvuoden maaliskuussa. Syksyllä tehtiin 15493: Ab:n pastaliiketoiminnan ja tulemaila kaupan päätös myös puuvillalankojen tuotannon lopet- 15494: yhteydessä hollantilaisen Winter-Bouts B.V:n tamisesta siten, että Telanka Oy:n tuotanto lop- 15495: omistajaksi. pui kokonaan maaliskuussa 1991. 15496: Neste-konsernin investoinnit kohdistuivat Veitsiluoto Oy lakkautti kertomusvuonna 15497: kertomusvuonna öljyn ja öljykuljetusten omava- Oulussa toimineen Pateniemen sahan ja lopetti 15498: raisuuden lisäämiseen. Tässä tarkoituksessa yh- Talotehtaan toiminnan Kemissä. 15499: tiö hankki öljyvarantoja Pohjanmereltä n. 1 mrd. Valtionenemmistöisiin teollisuusyhtiöihin teh- 15500: mk:n arvosta. tiin kertomusvuonna yhteensä n. 337 Mmk:n 15501: Outokumpu-konserni osti kertomusvuonna maksulliset sijoitukset, joista valtion osuus oli n. 15502: kupariteollisuutta harjoittavan American Brass 327 Mmk. Vastaavat summat vuotta aiemmin 15503: Companyn liiketoiminnan. Kertomusvuoden olivat n. 1 343 Mmk ja n. 369 Mmk. Yhtiöiden 15504: alussa yhtiöitettiin konsernin metallien perus- nettoinvestoinnit olivat kertomusvuonna n. 13,4 15505: tuotanto, osa terästeollisuudesta, elektroniikka, mrd.mk ja edellisenä vuonna n. 12,6 mrd.mk. 15506: engineering-palvelut, kaupalliset toiminnot ja Valtion osakepääomarahoituksen kasvu ei ole 15507: kiviteollisuus. viime vuosina juuri lisääntynyt. Kertomusvuo- 15508: Rautaruukki Oy hankki kertomusvuonna den osakepääomien korotukset siirtyivät osittain 15509: omistukseensa ruotsalaisen Wirsbo Bruks Ab:n vuoteen 1991, jolloin osakepääomien korotukset 15510: teräsputkitoiminnot, putkikoneita valmistavan kasvavat huomattavasti kertomusvuodesta. 15511: 230 15512: 15513: Valtionyhtiöiden tulorahoitus oli suotuisa koisiin yhtiöihin verrattuna, koska nimellisiä 15514: v. 1987-1990. Valtionyhtiöt voivat keskimäärin osinkotuottoja yleensä vertaillaan. Kauppa- ja 15515: kattaa investointiensa ja käyttöpääomansa lisä- teollisuusministeriö seuraa puolestaan erityisesti 15516: tarpeen pääosin tulorahoituksella. Vieraan pää- efektiivistä osinkotuottoa. 15517: oman osuus valtionyhtiöiden kokonaisrahoitus- Nimellisarvoa suurempaan merkintähintaan 15518: tarpeesta kasvoi kertomusvuonna kuitenkin toteutetut osakeannit on valmisteltu kauppa- ja 15519: runsaaseen kolmannekseen edellisvuoden nel- teollisuusministeriössä ottamalla huomioon mm. 15520: jänneksestä. yhtiöiden oma pääoma ja ns. käypä arvo, vä- 15521: Vuosina 1988 ja 1989 toteutetuilla yleisölle hemmistöosakkaiden merkitys, nimellinen ja 15522: suunnatuilla osakeanneilla oli merkittävä vaiku- efektiivinen osinkotuotto sekä arvopaperimark- 15523: tus rahoitustarpeiden kattamisen lisäksi myös kinoiden tilanne. 15524: vakavaraisuuden lisäämiseen näitä anteja toteut- Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää em. 15525: taneissa valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä menettelyä tarkoituksenmukaisena ja uskoo 15526: (Enso-Gutzeit Oy, Outokumpu Oy, Rautaruuk- käytännön säilyvän myös vastaisuudessa samoin 15527: ki Oy ja Valmet Oy). kuin mahdollisten rahastoantienkin toteuttami- 15528: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan sen tarvittaessa. Arvopaperimarkkinatilanne, 15529: eräiden valtionyhtiöiden yleisöannit ja arvopa- yhtiöiden vakavaraisuuden lasku ja osinkovaati- 15530: peripörssilistautumiset ovat lisänneet valtion liik- musten aleneminen pienentävät maksettavaa 15531: kumavaraa muiden valtionyhtiöiden riskirahoi- ylikurssia. Vuonna 1991 toteutetuissa osakean- 15532: tuksessa. Valtion omistajaedun turvaamismah- neissa merkintähintoja on laskettu kertomus- 15533: dollisuudet eivät kauppa- ja teollisuusminsteriön vuodesta. 15534: mielestä ole olennaisesti heikentyneet yhtiöiden Suurimpien valtionyhtiöiden yhteenlaskettu 15535: listautumisen vuoksi. Valtionyhtiöistä arvopape- tuloslaskelma oli kertomusvuonna seuraava (ml. 15536: ripörssiin ovat nimittäin listautuneet ainoastaan Alko-konsernin, Enso-konsernin, Finnair-kon- 15537: ne, jotka toimivat kilpailutilanteessa ja joiden sernin, Imatran Voima-konsernin, Kemijoki 15538: tavoitteena valtion näkökulmasta on lähinnä Oy:n, Kemira-konsernin, Neste-konsernin, Ou- 15539: kannattava liiketoiminta. Valtion kannalta ylei- tokumpu-konsernin, Rautaruukki-konsernin, 15540: söannit ovat onnistuneet taloudellisesti hyvin, Sisu-Auto-konsernin, Valmet-konsernin, Vapo 15541: koska valtion laskennallinen osuus valtionenem- Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n tuloslaskelmatiedot): 15542: mistöisiin osakeyhtiöihin kertyneestä varallisuu- 15543: desta ei ole vähentynyt osakkeiden suhteellisen 1990 Muutos edellisestä 15544: vuodesta 15545: korkeiden merkintähintojen vuoksi. Mmk Mmk (1;) 15546: Valtio merkitsi erityisesti kertomusvuonna Liikevaihto ......................... 118 483 II 873 10,0 15547: valtionyhtiöiden osakkeita myös pörssiin listau- ./. Ainekulut ....................... 70 201 9 490 15,6 15548: tumattomien yhtiöiden osakeanneissa nimellis- ./. Henkilökulut .................. 19 869 1 801 10,0 15549: .!. Muut kulut ..................... 14 592 2 682 22,5 15550: arvoa korkeampaan kurssiin. Yhtiöt saivat näin 15551: emissiovoittoa osakeanneistaan. Perusteluna täl- Käyttökate ......................... 13 821 -2100 -13,2 15552: le menettelylle olivat mm. seuraavat seikat: ./. Poistot (suunn.) .............. 6 345 755 13,1 15553: - Valtion osakepääomarahoitus nimellisar- Liikevoitto .......................... 7 476 -2 855 -27,6 15554: voon tulisi eräille yhtiöille vieraan pääoman + Korkotuotot ................... 2 558 406 18,9 15555: hintaan verrattuna niin kalliiksi, ettei niiden + Muut rahoitustuotot ...... 330 2 0,7 15556: omapääomaehtoisesta riskirahoitustarpeestaan ./. Korkokulut .................... 5 726 838 17,1 15557: huolimatta kannattaisi toteuttaa tällaista osake- + Kurssierot ....................... 354 236 100,0 15558: ./. Muut rahoituskulut ........ 217 8 3,8 15559: antia. Tämä koskee erityisesti yhtiöitä, joilta + Muut säännölliset tuotot 15560: edellytetään korkeata nimellistä osinkotuottoa ja kulut ........................... 182 118 84,4 15561: (esim. Neste Oy). 15562: -Edellä mainittu menettely takaa vapaassa Nettotulos .......................... 4 957 -2 757 -35,7 15563: + Satunnaiset tuotot ja kulut 235 358 15564: kilpailutilanteessa toimiville pörssiin listautu- 15565: mattomille valtionyhtiöille oman pääoman saan- Kokonaistulos .................... 5 192 -2 399 -31,6 15566: tiin nähden tasavertaisen aseman listautuneisiin ./. Poistoerotus .................... 1 173 -1 848 -61,2 15567: valtionyhtiöihin verrattuna (esim. Veitsiluoto Oy ./.Varausten muutos .......... 461 -1004 -68,5 15568: .!. Välittömät verot ............. 1 203 352 41,4 15569: verrattuna Enso-Gutzeit Oy:öön). .!. Muut tuloksenkorjauserät 172 -55 -24,2 15570: - Valtionyhtiöiden vertailukelpoisuus osin- 15571: kojen maksajana lisääntyy yksityisiin samanko- Kirjanpidon tulos ............... 2 183 156 7,8 15572: 231 15573: 15574: Seuraavaan taulukkoon on koottu 25:n kerto- keyhtiön liikevaihto ja henkilökunta sekä niiden 15575: musvuonna varsinaista tuotanto- tai rahoitustoi- muutokset kertomusvuonna ja v. 1989: 15576: mintaa harjoittaneen valtionenemmistöisen osa- 15577: 15578: 15579: Yhtiö (emoyhtiö) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 15580: Mmk 15581: 1990 1989 Mmk % 1990 1989 Henkilöä (% 15582: 15583: Oy Alko Ab ......................... 5 381 5 184 197 3,4 4 020 4 008 12 0,3 15584: Enso-Gutzeit Oy .................. 7 763 8 000 -237 -3,0 12 874 13 678 -804 -5,9 15585: Finnair Oy ........................... 5 343 3 998 1 345 33,6 7 588 6 773 815 12,0 15586: Imatran Voima Oy .............. 4 996 4 689 307 6,5 4 154 4 263 -109 -2,5 15587: Kehitysaluerahasto Oy ........ 1 171 11 1 070 11 101 9,4 215 199 16 8,0 15588: Kemijoki Oy ........................ 275 235 40 17,0 524 516 8 1,6 15589: Kemira Oy ........................... 4 363 4 421 -58 -1,3 6 344 6 537 -193 -3,0 15590: Kokkolan Puhelin Oy ......... 29 27 2 7,4 94 93 1 1,1 15591: Patruunatehdas Lapua Oy21 112 112 380 380 15592: Liikenneravintolat Oy ......... 202 212 -10 --4,7 653 650 3 4,6 15593: Neste Oy .............................. 37 159 33 508 3 651 10,9 6 406 6 294 112 1,8 15594: Outokumpu Oy'1 ••••••••••••••••• 2 066 II 778 -9 712 -82,5 1 443 5 671 --4 228 -74,6 15595: Postipankki Oy .................... 9 414 41 7 316 41 2 098 22,3 6 888 7 562 -674 -8,9 15596: Oy Pohjolan Liikenne Ab ... 39 33 6 18,2 225 227 -2 ----(),9 15597: Rautaruukki Oy .................. 4 733 4 788 -55 -1,1 6 160 7 113 -953 -13,4 15598: Oy Sisu-Auto Ab ................. 1 056 927 129 13,9 1 274 1 161 113 23,3 15599: Suomen Malmi Oy .............. 42 45 -3 -6,6 125 134 -9 --6,7 15600: Suomen Vientiluotto Oy ...... 6 236 11 7 279 11 -1043 -14,3 105 100 5 5,0 15601: Teollisen Kehitysyhteistyön 15602: Rahasto Oy ...................... 53 11 47 1) 6 12,8 23 22 1 4,5 15603: Valmet Oy ........................... 1 692 1 533 159 10,4 3 828 3 768 60 1,6 15604: Vaivilla Oy .......................... 13 12 1 8,3 17 23 --6 -26,1 15605: Vammas Oy21 ••••••••••••••••••••••• 129 129 339 339 15606: Vapo Oy .............................. 87 829 46 5,5 1 216 1 421 -205 -14,4 15607: Oy Veikkaus Ab .................. 3 245 2 998 247 8,2 558 514 44 8,6 15608: Veitsiluoto Oy ..................... 3 295 3 908 --613 -15,7 4 886 4 980 -94 -1,9 15609: VTT-Technology Oy ........... 20 23 -3 -13,0 23 30 -7 -23,3 15610: Oy Yleisradio Ab ................ 1 593 1 459 134 9,1 4 761 4 768 -7 ----(),1 15611: Yhteensä .............................. 93 835 95 923 -2 088 -2,2 75 123 80 505 -5 382 --6,7 15612: 7 460 11 8 396 l) -936 11 -11,1 11 15613: 1> Myönnetty rahoitus. 15614: 2> Valtionenemmistöisiksi osakeyhtiöiksi v. 1990. 15615: 3> Toimintoja on yhtiöitetty v. 1990. 15616: 4> Korkotuotot ja muut tuotot. 15617: 15618: 15619: 15620: 15621: Valtion ja valtionenemmis- valtiolle maksamat osingot, korot ja kuoletukset 15622: töisten osakeyhtiöiden väliset lainoista, valtion ao. yhtiöille maksamat osake- 15623: rahoitussuhteet. Seuraavassa taulukos- pääomat ja myöntämät lainat sekä valtion rahoi- 15624: sa on esitetty kertomusvuonna tuotanto- tai ra- tuksen määrä yhtiöissä kertomusvuoden lopus- 15625: hoitustoimintaa harjoittaneiden valtionyhtiöiden sa. 15626: 232 15627: 15628: Yhtiö Valtio saanut Valtio suorittanut Valtion rahoitus 15629: Osingot Korot Kuoletuk- Osakepää- Uudet Osakkeet Lainat 15630: set omat lainat (nimel- 15631: lisarvo) 15632: l 000 mk 15633: Oy Alko Ab ......................... 672 9 600 15634: Enso-Gutzeit Oy .................. 79 263 1 002 4 438 160 720 572 17 064 15635: Finnair Oy ........................... 17 250 172 503 15636: Imatran Voima Oy .............. 104 609 5 430 14 186 871 743 81 454 15637: Kehitysaluerahasto Oy ........ 110 297 80 320 310 000 1 603 000 15638: Kemijoki Oy ........................ 4 611 2 047 8 919 125 629 34 288 15639: Kemira Oy'' ........................ 76 557 640 4 978 100 000 6 365 687 978 12 703 15640: Kokkolan Puhelin Oy ......... 4 174 15641: Neste Oy .............................. 97 088 1 670 9 359 147 000 848 470 18 718 15642: Outokumpu Oy21 ••••••••••••••••• 73 433 1 281 14 375 657 458 958 106 220 15643: Postipankki Oy .................... 25 000 500 000 15644: Rautaruukki Oy .................. 98 451 235 692 3 200 757 315 6 158 15645: Saimaan Kanavalaivat Oy ... 13 765 15646: Oy Sisu-Auto Ab ................. 10 273 98 625 30 000 800 143 409 2 050 15647: Suomen Malmi Oy .............. 1 403 15648: Suomen Vientiluotto Oy ...... 4 722 49 251 60 820 59 030 1 013 200 15649: TEKERA Oy ...................... 1 060 !54 213 43 000 15650: Valmet Oy 31 ••••••••••••••••••••••••• 62 315 1 469 8 386 7 900 519 294 28 454 15651: Vaivilla Oy .......................... 27 640 15652: Vammas Oy ......................... 121 12 15653: Vapo Oy 41 •••••••••••••••••••••••••••• 33 000 11 916 21 429 408 300 000 182 994 15654: Oy Veikkaus Ab .................. 996 15655: Veitsiluoto Oy ..................... 25 940 59 629 49 980 276 055 491 15656: VTT-Technology Oy ........... 8 34 41 713 600 68 15657: Oy Yleisradio Ab ................ 46 831 15658: Yhteensä .............................. 713 185 186 490 229 190 368 709 19 490 7 006 192 3 149 802 15659: 11 Akordi Kemira Oy:n kolmelle Sokiin kaivosta varten myönnetylle lainalle (yhteensä 30,4 Mmk). 15660: 21 Vain Outokumpu Oy:n (ei tytäryhtiöiden) lainat. Akordi 1,5 Mmk:n lainoille. 15661: 31 Vain Valmet Oy:n lainat. 15662: 41 Kahden lainan lisäksi yksi kauppahintasaatava. 15663: 15664: 15665: 15666: 15667: Valtio maksoi kertomusvuonna osakepää- huolimatta ne maksoivat edellisiä vuosia enemmän 15668: omia valtionenemmistöisille osakeyhtiöille yh- osinkoja valtiolle. Valtion osinkotulot yhtiöistä 15669: teensä n. 369 Mmk ja sai niiltä osinkoina yhteen- vuodelta 1989 olivat kertomusvuonna n. kaksin- 15670: sä n. 713 Mmk, mikä vastasin. 10,2 %:n tuottoa kertaiset verrattuna valtion maksullisiin lisäsijoi- 15671: hieman yli 7 mrd.mk:n nimellisarvoiselle osake- tuksiin. Kokonaisuutena valtion yritystoiminta oli 15672: pääomalle. Efektiivinen osinkotuotto kertomus- siten varsin kannattavaa omistajan näkökulmasta. 15673: vuonna oli 9,7 %. Viisivuotiskaudelle 1986- Tämä tosiseikka on syytä ottaa huomioon harkit- 15674: 1990 valtion nettotuotot valtionyhtiöistä olivat taessa valtionyhtiöiden pääomahuollon ja omistus- 15675: yhteensä n. 631 Mmk, kun valtion pääomasijoi- pohjan kehittämistä tulevaisuudessa. 15676: tukset yhtiöihin olivat yhteensä 1 636 Mmk ja 15677: valtion osinkotulot 2 207 Mmk. Valmet Oy. Toiminta-ajatus ja 15678: Valtionyhtiöt suorittivat kertomusvuonna o r g a n i saati o. Valmet Oy:n toiminta-aja- 15679: valtiolle lainakorkoina yhteensä n. 186 Mmk, tuksena on kone-, kulkuneuvo-ja elektroniikka- 15680: mikä oli n. 6 % vuoden lopussa yhtiöiden 3 150 teollisuuden sekä niihin liittyvän tai niiden yhte- 15681: Mmk:n lainakannasta valtiolle. Kuoletuksia yteen soveltuvan liiketoiminnan harjoittaminen 15682: yhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle n. Suomessa ja ulkomailla. Yhtiö harjoittaa toi- 15683: 229 Mmk ja nostivat uusia lainoja n. 19 Mmk. mintaansa toimiala- tai tehtäväryhmittäin joko 15684: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden kannat- välittömästi itse tai tytäryhtiöittensä tai yhteis- 15685: tavuus heikkeni tuntuvasti kertomusvuonna. Tästä yritystensä välityksellä. Konserniin kuuluu 15686: 233 15687: 15688: emoyhtiön lisäksi 36 tytäryhtiötä. Suomen val- Vuonna 1987 Valmet Oy:n kannattavuus oli 15689: tion osuus konsernin osakkeista ja äänivallasta lähes ko. toimialan keskitasolla. Yhtiön kannat- 15690: oli kertomusvuoden lopussa 79,8 %. tavuutta paransivat tuolloin mm. telakkateolli- 15691: Valmetin liiketoimintaryhmät ja niiden osuu- suuden ja paperikoneteollisuuden toimialaratio- 15692: det henkilöstöstä ja liikevaihdosta olivat kerto- nalisoinnit Wärtsilä Oy:n kanssa. Vuosina 1988 15693: musvuonna seuraavat: ja 1989 konsernin kannattavuus heikkeni tuntu- 15694: vasti. Vuonna 1989 konsernin nettotulos oli 15695: Henkilöstö Liikevaihto 15696: % Mmk % niukasti positiivinen, mutta kokonaistulos oli 15697: Valmet Paperikoneet ........... 7 921 45 5 768 55 kuitenkin Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurs- 15698: Valmet Automation ............. 1 825 10 776 7 sin vuoksi yli 300 Mmk tappiollinen. Kertomus- 15699: Valmet Kuljetusvälineet ...... 2 179 12 1 046 10 vuonna Valmet Oy:n varsinaisen toiminnan net- 15700: Valmet Metsäkoneet ............ 1 452 8 740 7 totulos kääntyi tappiolliseksi. Konsernin liike- 15701: Valmet Traktorit ................. 1 374 8 1 199 12 voitto oli ensimmäistä kertaa koko 1980-luvulla 15702: Valmet do Brasil ................. 1 652 10 628 6 15703: Valmet Lentokoneteollisuus 877 5 163 2 15704: tappiollinen. 15705: Muut yksiköt ....................... 366 2 100 1 Kertomusvuonna konsernin tulosta heikensi- 15706: vät liikevaihdon kasvun pysähtyminen, kulujen 15707: Yhteensä .............................. 17 646 100 10 420 100 ja poistojen kasvu sekä korko- ja osinkotuotto- 15708: ./. Ryhmien välinen laskutus -310 15709: jen väheneminen. Liiketoiminnan muuttuvat ja 15710: Konserni yhteensä ............... 17 646 10 110 kiinteät kulut kasvoivat kertomusvuonna n. 300 15711: Mmk eli 3 % edellisestä vuodesta. Konsernin 15712: käyttökateosuus oli kertomusvuonna siten ennä- 15713: tyksellisen alhainen, 2,1 %. Kun lisäksi konser- 15714: Valmet-konsernin henkilöstöstä oli ulkomail- nin rahoituskulut ja poistot kasvoivat kertomus- 15715: la kertomusvuoden lopussa 6 827 henkilöä, mikä vuonna yli 10 % ja rahoitustuotot vähenivät 15716: oli n. 40 % konsernin koko henkilökunnasta. 15 %, muodostui nettotulos 353 Mmk tappiolli- 15717: Konsernin liikevaihdosta kertyi kertomusvuon- seksi. 15718: na ulkomailta 7 218 Mmk, mikä oli n. 3/4 Valmet-konsernin liiketoimintaryhmistä jo 15719: konsernin koko liikevaihdosta. Konsernin orga- pitkään tappiollisia tai hyvin heikosti kannatta- 15720: nisaatiorakenne noudattaa liiketoimintaryhmä- via ovat olleet automaatio- ja traktoriryhmien 15721: jakoa. toiminnot ml. Brasilian yksikkö. Kertomusvuon- 15722: na myös metsäkone- ja kuljetusvälineryhmien 15723: Valmet Oy:n kannattavuus- kannattavuus heikkeni olennaisesti. 15724: kehitys. Valmet-konsernin kannattavuus oli Keskeisimmät Valmet Oy:n toimintaaja kan- 15725: v. 1986-1990 heikompi kuin suurten suomalais- nattavuutta kuvaavat tunnusluvut olivat v. 15726: ten konepajateollisuusyritysten keskimäärin. 1986-1990 seuraavat: 15727: 15728: 15729: Vuosi Liike- Käyttö- Tulos Sijoite- Oman Osingon- Tilaus- Omavarai- 15730: vaihto kate tun pää- pääoman jako kanta suusaste 15731: oman tuotto vuoden 15732: tuotto lopussa 15733: Mmk Mmk Mmk % % Mmk Mmk 1 15734: Yo 15735: 15736: 1986 ····································· 6 620 418 144 10,4 6,4 36,1 4 894 33,1 15737: 1987 ····································· 7 268 527 392 12,1 9,8 41,7 5 905 31,8 15738: 1988 ····································· 8 518 431 86 9,1 5,5 65,1 6 837 36,3 15739: 1989 ····································· 10 027 421 -348 7,5 0,1 78,1 8 004 31,1 15740: 1990 ..................................... 10 110 210 -361 3,9 -12,1 4 458 26,3 15741: 15742: 15743: 15744: Seuraavaksi tarkastellaan Valmet-konsernin toimintaryhmän tilauskanta pieneni puoleen 15745: kannattavuutta viime vuosina liiketoimintaryh- edellisestä vuodesta. Vuoden 1991 alkupuolella 15746: mittäin. ryhmä sai kaksi huomattavaa uutta tilausta. 15747: Valmet Paperikoneet -toimintaryhmän koko- Jyrkkä tilauskannan lasku merkinnee ryhmälle 15748: naistulos oli v. 1989 tappiollinen ja kertomus- tappiollista tulosta lähivuosina. 15749: vuonna lievästi voitollinen. Kertomusvuonna Valmet Paperikoneet Oy lopetti kertomus- 15750: 234 15751: 15752: vuonna Yhdysvaltoihin v. 1988 perustamansa Ltd -yhtiöksi, josta Valmet Oy omistaa vähem- 15753: Valmet Builders Inc:in, jolla ei ollut lainkaan mistön. Neuvostoliiton kaupan varaan perustu- 15754: liikevaihtoa. Tästä virheinvestoinnista syntyi va yhtiö on joutunut tilaajan maksuongelmien 15755: kertomusvuonna huomattavat lopettamiskulut, vuoksi vaikeuksiin. 15756: mm. johtajasopimukset palkanmaksusta vuo- Kuljetusvälineryhmän liikevaihdoltaan suu- 15757: teen 1994 asti. Valmet Paperikoneet Oy lopetti rimmassa yksikössä siirtokoneissa syntyi kerto- 15758: myös Yhtyneiltä Paperitehtailta v. 1988 osta- musvuonna merkittävä tappio. Valmet Oy aikoo 15759: mansa paperinjalostuskoneita valmistavan Val- kuitenkin vielä laajentaa merkittävästi siirtoko- 15760: keakoskelaisen Jylhävaaran, mistä myös aiheu- ne- ja tehdasautomaatiotoimintaansa. 15761: tui kertomusvuonna lopettamiskuluja. Saksalai- Valmet Metsäkoneet -toimintaryhmän tulos 15762: sen jo pitkään erityisen tappiollisen, Wärtsilä !1ääntyi kertomusvuonna voimakkaan tappiolli- 15763: Oy:ltä tulleen Valmet-Strecker-yhtiön toiminta seksi. Ryhmän teollisuuskoneet tuottivat tappio- 15764: lopetettiin myös kertomusvuonna. ta jo aiemmin. Kertomusvuonna myös metsäko- 15765: Valmet Automation -toimintaryhmä on muo- neiden valmistus oli kannattamatonta metsäteol- 15766: dostanut vuodesta 1989 lähtien oman alakonser- lisuuden heikon suhdannetilanteen vuoksi. Ryh- 15767: ninsa, joka on erikoistunut paperi- ja selluteolli- mällä on ollut menekkivaikeuksia erityisesti 15768: suuden prosessiautomaatioon sekä kemian- ja Skandinavian markkinoilla. Ryhmän tappioita 15769: elintarviketeollisuuden prosesseihin. Seurannal- pyrittiin vähentämään mm. lopettamalla kerto- 15770: lisesti toimintaryhmä on jaettu Euroopan toi- musvuonna norjalainen tytäryhtiö A/S Hymasja 15771: mintoihin, Pohjois-Amerikan toimintoihin sekä Sulauttamalla ruotsalaisen Valmet Hymas Ab:n 15772: Valmet Data Systems -toimintaan. Vuonna 1991 toiminta ruotsalaiseen Huddig Ab:hen. Vallitse- 15773: aluepohjainen jako muutettiin liiketoimintapoh- vat markkinanäkymät ovat kuitenkin synkät. 15774: jaiseksi. Valmet Data Systems siirrettiin Valmet Valmet Traktorit -toimintaryhmän toiminta 15775: Oy:n alaisuuteen. on ollut viime vuosina tappiollista Valmet do 15776: Automation -toimintaryhmä on ollut pitkään Brasil S.A:n poikkeuksellista vuotta 1989lukuun 15777: tappiollinen. Yhdysvaltalaisen tytäryhtiön Val- ottamatta. 15778: met Automation USA Inc:in omat pääomat ovat Kertomusvuonna Valmet Oy:n Euroopan 15779: olleet viimeisissä tilinpäätöksissä negatiiviset. traktoriyksiköissä tappioita syntyi markkinati- 15780: Kanadalaiseen tytäryhtiöön sijoitetusta osake- lanteen heikentymisen lisäksi myös ryhmään 15781: pääomasta on jäljellä pieni osa. Kertomusvuon- liitetyssä dieselmoottorituotannossa ja Portuga- 15782: na Valmet Oy sijoitti 60 Mmk Automationin liin perusteilla olleesta kokoonpanotehtaasta ja 15783: osakepääoman korotuksiin. Automationin ty- perustetusta myyntiverkostosta. Suuret inves- 15784: täryhtiöiden heikon vakavaraisuuden ja maksu- toinnit rasittavat myös tulevaisuudessa ryhmän 15785: valmiuden vuoksi Valmet Oy on antanut merkit- tulosta. Toimintaa laajennettaessa ovat ylikapa- 15786: tävästi takauksia niiden puolesta. siteetista johtuvat menekkivaikeudet mahdolli- 15787: Automation-ryhmän toiminnan kehityskulut sia. 15788: ovat suuret, koska kysymyksessä on kansainvä- Brasilian traktoriyksikkö teki v. 1989 hyvän 15789: lisesti vaativa huipputeknologian ja kireän kil- tuloksen, minkä ansiosta koko Valmet-konser- 15790: pailun ala. Koska alan kilpailu on kovaa ja nin nettotulos muodostui positiiviseksi. Kerto- 15791: tuotekehityskulut korkeat, johtaa myöhästymi- musvuonna Brasilian yksikkö tuotti sen sijaan 15792: nen järjestelmäkehityksessä vaikeuksiin. Ryh- Valmet-konsernin yksiköistä merkittävimmän 15793: män toimintaa pyrittiin kertomusvuonna kehit- tappion 160 Mmk. 15794: tämään mm. organisaatiomuutoksilla ja toimin- Valmet Lentokoneteollisuus -toimintaryhmäs- 15795: nan uudelleenjärjestelyillä. Myös yhteistyöhank- sä on meneillään laajahkot kehitys- ja investoin- 15796: keisiin muiden yritysten kanssa ryhdyttiin. Ryh- tiohjelmat, joita yhtiön johto on luonnehtinut 15797: män on tarkoitus keskittyä entistä enemmän riskipitoisiksi. Nämä investoinnit liittyvät osit- 15798: sellu- ja paperiteollisuuden prosessiautomaa- tain Saab 2000 -ohjelmaan sekä valmistautumi- 15799: tioon sekä toimia yhteistyössä Valmet Paperiko- seen ilmavoimien torjuntahävittäjäkauppoihin, 15800: neiden kanssa. joiden vaikutus Valmetin liiketoimintaan on 15801: Kuljetusvälineryhmän ongelmana on viime täsmentymättä. 15802: vuosina ollut pieniä ja kalliita sarjoja valmistava Koko Valmet-konsernin kannattavuusongel- 15803: kiskokalustotuotanto. Kertomusvuonna Valme- mat keskittyvät erityisesti ulkomaisiin yksiköi- 15804: tin kiskokalustotuotanto yhdistettiin Rautaruu- hin. Ulkomaiset yksiköt ovat pääsääntöisesti 15805: kin vastaavan toiminnan kanssa Oy Transtech joko tappiollisia tai heikosti kannattavia. 15806: 235 15807: 15808: Suurimman ulkomaisen yksikön Brasilian olivat tammi-huhtikuussa 1991 lähes kolman- 15809: traktorituotannon kannattavuus on epätyydyt- neksen suuremmat kuin kertomusvuoden vas- 15810: tävä ja ryhmän tuottama tappio heikentää mer- taavana aikana. Sen sijaan tutkimus- ja tuoteke- 15811: kittävästi koko konsernin kannattavuutta. Myös hitysinvestointeja vähennettiin noin kolmannek- 15812: Valmet Automationin Pohjois-Amerikan yksi- sella. 15813: köiden tappiot ja Valmet Paperikoneiden, Val- Vuoden 1991 alun tuloskehitys viittasi siihen, 15814: met-Charlotte Inc:in, Valmet-Dominion Inc:in, että Valmet Oy:n tulos v. 1991 on vielä tappiol- 15815: Valmet Builders Inc:in ja Valmet-Streckerin lisempi kuin kertomusvuoden ennätyksellisen 15816: tappiot ovat jo pitempään olleet merkittäviä. tappiollinen tulos. 15817: Näistä kaksi viimeksi mainittua on lopetettu. Valmet Oy:lle tärkeän metsäteollisuuden 15818: Kertomusvuonna myös Metsäkoneiden pohjois- markkinanäkymät ovat erittäin heikot ainakin 15819: amerikkalaiset ja pohjoismaalaiset yksiköt olivat vuoden 1992 puolelle saakka. Viime vuosina 15820: tappiollisia. maailman metsäteollisuuteen on syntynyt selvää 15821: Valmet Oy:n kannattavuuskehitys on heijas- ylikapasiteettia, jonka purkautuminen vie oman 15822: tunut myös sen arvopaperipörssissä noteeratun aikansa metsäteollisuustuotteiden kysynnän el- 15823: osakkeen kurssiin erittäin jyrkkänä laskuna. vyttyäkin. Markkinatilanteen normalisoitumi- 15824: Vuoden 1988 syksyn osakeannissa Valmet Oy:n nen vie näin ollen useita vuosia. 15825: nimellisarvoltaan 20 mk:n arvoinen osake hin- Valmet Oy:n kannattavuus on heikentynyt jo 15826: noiteltiin 120 mk:ksi. Vuoden 1991 heinäkuussa useita vuosia. Konsernin tulosodotukset vallitse- 15827: osakkeen ostonoteeraus pörssissä oli alle 30 mk. vassa matalasuhdanteessa ovat edelleen heikot. 15828: Valmet Oy:n kannattavuus heikkeni edelleen Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen 15829: vuoden 1991 alussa. Konsernin liikevaihto vähe- tosiasiaan, että yhtiön kannattavuus oli epätyy- 15830: ni tammi-huhtikuussa lähes 50 % kertomus- dyttävä jo edellisessä korkeasuhdanteessa ja jäi 15831: vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja käyttö- selvästi metalliteollisuuden keskitason alapuolelle. 15832: kate oli lähes 200 Mmk negatiivinen. Konsernin Etenkin Valmet-konsernin ulkomaisten tytär- 15833: tappio (tulos rahoituserien jälkeen) kasvoi tänä yhtiöiden liiketoiminnot ovat viime vuosina osoit- 15834: aikana 132 Mmk:sta 378 Mmk:aan. Konsernin tautuneet tappiollisiksi. 15835: toiminta väheni kaikissa liiketoimintaryhmissä Kauppa- ja teollisuusministeriö edustaa valtion 15836: lentokoneteollisuutta lukuun ottamatta. Kon- omistajaetua Valmet Oy.·ssä. Ministeriön tehtävä- 15837: sernin henkilöstöä vähennettiin tuntuvasti, n. nä on ryhtyä välittömästi kaikkiin tarvittaviin 15838: 3 000 henkilöllä, kertomusvuoden huhtikuusta toimiin yhtiön organisaation ja toimintojen terveh- 15839: huhtikuuhun 1991. Käyttöomaisuusinvestoinnit dyttämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. 15840: 236 15841: 15842: 15843: 15844: 15845: Paikallistarkastukset 15846: 15847: Tämän kertomuksen valmisteluun liittyen on Ulkoasiainministeriön hallinnonala 15848: suoritettu Suomen ulkomaanedustustojen pai- 15849: kallistarkastukset seuraavasti: Tukholman suur- Edustustojen kiinteistötoimi. T u k h o 1m a n 15850: lähetystö 8.4.1991, Oslon suurlähetystö 9.4.1991 s u u r 1 ä h e t y s t ö . Suurlähetystön toimitilat 15851: ja Kööpenhaminan suurlähetystö 10.4.1991. sijaitsevat yhdessä rakennuksessa. Jakobsgatan 15852: Keski-Suomen läänissä toimitettiin paikal- 6:ssa on kanslia ja sotilasasiamiehen toimisto ja 15853: listarkastukset 3.--4.1 0.1990. Tarkastuskohtei- Regeringsgatan 20:ssä konsulaatti, sosiaaliavus- 15854: na olivat lääninhallituksen lisäksi seuraavat vi- tajan, työvoima-avustajan sekä teollisuussih- 15855: rastot ja laitokset: Sisä-Suomen sotilasläänin esi- teerin toimistot. Kanslian kokonaispinta-ala on 15856: kunta, ilmavoimien esikunta ja Luonetjärven va- 2 115m2 • Kertomusvuonna kansliatilojen vuok- 15857: ruskunta, Keski-Suomen piirirakennustoimisto, ra oli 4 532 721 mk, josta erityisyksikköjen osuus 15858: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän seudun amma- oli 768 260 mk. Vuokran perusarvo on sidottu 15859: tillisen koulutuksen kuntainliitto, Valtion opin- Ruotsin kuluttajahintaindeksiin. 15860: totukikeskus, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kertomuksessaan vuodelta 1985 (s. 24) val- 15861: kuntainliito, Keski-Suomen läänin työvoimapii- tiontilintarkastajat korostivat tarvetta lisätä 15862: ri, jossa kuultiin myös Jyväskylän työvoimatoi- valtion ulkomailla omistamaa kiinteistö- ja 15863: miston edustajaa, ja Keski-Suomen vesi- ja huoneistokantaa jatkuvasti kohoavien vuokra- 15864: ympäristöpiiri. kustannusten takia. Valtiontilintarkastajat ovat 15865: Kuopion läänissä toimitettiin paikallistarkas- vuoden 1987 kertomuksessaan (s. 64) edellyttä- 15866: tukset 10.-11.10.1990. Tarkastuskohteina oli- neet, että ulkoasiainhallinnon tilatarpeen tyy- 15867: vat lääninhallituksen lisäksi Kuopion lääninoi- dyttämiseksi on tarkoin selvitettävä, mitkä rat- 15868: keus, Itä-Suomen maaoikeuden 1 jaosto, Savo- kaisut ovat valtiontalouden kannalta edullisim- 15869: Karjalan sotilasläänin esikunta, puolustusminis- mat. 15870: teriön rakennustoimisto, Karjalan lennosta, Ulkoasiainministeriön vuosien 1991-94 toi- 15871: Kuopion läänin verovirasto, Kuopion terveyden- minta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy omistus- 15872: huolto-oppilaitos, metsähallituksen Etelä-Suo- kiinteistön hankinta kansliatiloiksi. Ulkoasiain- 15873: men piirikuntakonttori, Teknologian kehittä- ministeriöitä saadun tiedon mukaan ministeriö 15874: miskeskuksen Kuopion konsultointiyksikkö ja on antanut suurlähetyställe selvitettäväksi, ha- 15875: Kuopion yliopistollinen keskussairaala. luaisiko nykyinen kansliatilojen omistaja myydä 15876: Oulun läänissä toimitettiin paikallistarkastuk- tilat Suomen valtiolle. Lisäksi suurlähetystöä on 15877: set 13.--14.11.1990. pyydetty kustannussyistä selvittämään, voidaan- 15878: Tarkastuskohteina olivat lääninhallituksen ko tilojen käyttöä tehostaa niitä supistamalla 15879: lisäksi Pohjois-Suomen maaoikeuden II jaosto, sekä neuvottelemaan vuokranantajan kanssa 15880: keskusrikospoliisin Oulun aluetoimisto, Kai- uusista vuokraehdoista, jotka sisältäisivät mm. 15881: nuun rajavartiosto, Kainuun prikaati, Kajaanin indeksisidonnaisuusehdon edullistamisen. Lisäk- 15882: sotilaspiirin esikunta, Oulun yliopiston opetta- si suurlähetystö on saanut tehtäväkseen selvittää 15883: jankoulutuslaitos, Oulun läänin maanmittaus- eri tonttivaihtoehtoja sekä valmiita ostokohteita 15884: konttori, jossa kuultiin myös Oulun maanmit- kyseeseen tulevilla alueilla. 15885: taustoimiston ja Ylivieskan ylimääräisen maan- Suurlähettilään virka-asunto sijaitsee Suo- 15886: mittaustoimiston edustajia, KTM:n yrityspalve- men valtion omistamassa kiinteistössä Västra 15887: lun Oulun piiritoimisto, Pohjois-Pohjanmaan Trädsgårdsgatan 13:ssa. Kiinteistön pinta-ala on 15888: yliopistollisen sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja 1 320m2• Virka-asunto käsittää lisäksi talonmie- 15889: Oulun työvoimapiiri, jossa kuultiin myös Oulun hen, autonkuljettaja-vahtimestarin ja taloushen- 15890: työvoimatoimiston edustajaa. kilökunnan asunnot. Kokonaisuutena talo on 15891: 237 15892: 15893: toimiva ja edustava sekä tarkoitukseensa erittäin Arnebergin piirtämä ja se on valmistunut v. 15894: sopiva. 1917. 15895: Suurlähetystön nimissä on kaikkiaan 36 vuok- Kaupallisen sihteerin toimiston tilat on tar- 15896: ra-asuntoa. Lähetetyn henkilökunnan asumis- koitus kunnostaa uusiksi kansliatiloiksi. Raken- 15897: kustannukset olivat kertomusvuonna 1 840 506 nuksen pinta-ala on 885 m 2• Tontilla sijaitsee 15898: mk, josta ulkoasiainministeriön perimät oma- myös erillinen, v. 1965 pystytetty saunaraken- 15899: vastuuosuudet olivat 890 922 mk. Valtion osuus nus. Talon kuntoa voidaan lähetystön ilmoituk- 15900: asumiskustannuksista oli täten 949 584 mk. Ase- sen mukaan pitää korkeintaan välttävänä. Ra- 15901: tuksen (130/16.2.1989) mukaan virkamiehelle kennuksessa on tiloja neljässä kerroksessa. Ylin 15902: suoritetaan asuntokorvauksena ministeriön hy- kerros on asuinkäytössä. Toisessa kerroksessa 15903: väksymästä asunnosta johtuvat asumiskustan- sijaitsevat kaupallisen yksikön varsinaiset toimi- 15904: nukset siltä osin kuin ne ylittävät virkamieheltä tilat, jotka ovat melko ahtaat. Ensimmäisen 15905: perittävän vuokranvastikkeen, jonka suuruus on kerroksen tiloja käytetään edustus- ja kokousti- 15906: 12,5 % varsinaisesta palkkauksesta ja 20 % loina ja kellarikerroksessa on sosiaaliavustajan 15907: paikalliskorotuksesta. Ulkoasiainministeriöitä toimisto. 15908: saadun tiedon mukaan se noudattaa asuntojen Ministeriöllä on jo usean vuoden ajan ollut 15909: osalta annettua ohjeistusta, jossa määritetään valmisteilla hanke uudisrakennuksen rakentami- 15910: tarpeelliset huoneyksiköt mm. virkamiehen per- seksi suurlähettilään virka-asunnon ja kaupalli- 15911: heen koon, edustusvelvollisuuden sekä myös sen sihteerin nykyisen toimistorakennuksen väli- 15912: paikallisten olosuhteiden, kuten ilmaston ja pai- selle tontille sekä nykyisen toimistorakennuksen 15913: kallisen rakennustavan, mukaan. Kaikki asunto- peruskorjaamiseksi. U udisrakennuksesta tulisi 15914: asiat käsitellään myös ministeriössä, joka tekee kaupallisen sihteerin toimisto. Rakennussuunni- 15915: lopullisen päätöksen. Tällöin peruskriteereinä telma on uudisrakennuksen osalta voimassa 15916: otetaan huomioon asunnon koko sekä kustan- olevan asemakaavan vastainen. Kaava määritte- 15917: nukset. lee tontin ja alueen erityisalueeksija suojeltavak- 15918: Vuokra-asuntojen nopea vaihtuminen on si asuntotarkoituksiin. Lähetystön mukaan il- 15919: muodostunut ongelmaksi. Tukholman vuokra- man kaavamuutosta ei uudisrakentaminen eikä 15920: asuntotilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta ja lisärakennuksen rakentaminen ole mahdollista. 15921: vaikeutuu edelleen, koska vuokratulot muuttui- Erityistä huomiota on kiinnitetty tontin puuston 15922: vat vuoden 1991 alusta verollisiksi. Ruotsin ainutlaatuisuuteen. Norjalaiset ovat pelänneet 15923: verouudistuksen johdosta omistajat haluavat rakennushankkeen tuhoavan paikallisen puisto- 15924: myydä asuntojaan. Korkea inflaatio aiheuttaa maisen ympäristön. Ulkoasiainministeriön kiin- 15925: myös vuokrankorotuspaineita. Ainoa keino teistö- ja materiaalitoimistolta saadun tiedon 15926: asuntotilanteen parantamiseksi olisi lähetystön mukaan kaavamuutos on hyväksytty 6.3.1991 ja 15927: mielestä asuntojen ostaminen muiden Pohjois- valitusaika on mennyt umpeen. 15928: maiden tapaan. Kaupalliset sihteerit siirtyvät Ulkomaankaup- 15929: 0 s 1 o n s u u r 1 ä h e t y s t ö . Edustuston paliiton alaisuuteen 1.9.1992 alkaen. Kaupalli- 15930: pääkanslia on vuodesta 1969 toiminut teolli- sen sihteerin toimistolle on löydettävä uudet 15931: suusliiton omistamassa toimistorakennuksessa tilat. Rakennushanketta toteutetaan tällä hetkel- 15932: Drammensveien 40:ssä. Kanslian pinta-ala on lä niin, ettei ns. lisärakennusta viedä eteenpäin. 15933: 555 m2• Pääkansliasta maksettiin kertomus- Ulkoasiainministeriön kiinteistöasiain kokous 15934: vuonna vuokraa 779 734 mk. Kanslian tilat päätti kertomusvuoden lokakuussa saneeraus- 15935: ovat pohjaratkaisultaan epätarkoituksenmu- hankkeesta. Vaikka tarvittavat luvat hankitaan- 15936: kaiset ja kunto on lähetystön mielestä kin, lisärakennus voidaan lähetystön mielestä 15937: välttävä. Kansliasta puuttuvat neuvottelutilat. niin päätettäessä jättää myös rakentamatta. Jos 15938: Thomas Heftyes gate 1:ssä sijatsee kaupallisen peruskorjaus saataisiin alkamaan vuodenvaih- 15939: sihteerin toimisto ja sosiaaliavustajan toimisto teessa 1991~92, niin tilanne olisi ulkoasiainmi- 15940: valtion omistamassa talossa, joka on entinen nisteriön kiinteistö- ja materiaalitoimiston mie- 15941: suurlähettilään virka-asunto. Talo on ostettu lestä hyvä. Rakennushallitukselta saadun tiedon 15942: Suomen valtiolle v. 1935. Samalla tontilla si- mukaan korjauskustannukset ovat n. 16,7 Mmk. 15943: jaitsee virka-asunto, joka ostettiin Suomen val- Lähetystön henkilökunnan vuokra-asuntojen 15944: tiolle v. 1986. Sen peruskorjaus kesti vuoden saatavuus on hyvä eivätkä vuokrat ole viime 15945: ja saatiin valmiiksi v. 1989. Jugend-tyylinen vuosina nousseet. Lähetetyn henkilökunnan (15 15946: talo on tunnetun norjalaisen arkkitehdin henkilöä) asumiskustannukset olivat kertomus- 15947: 238 15948: 15949: vuonna 1 272 423 mk, josta vuokrien osuus oli rakentamiseksi edustuston henkilökunnan käyt- 15950: 1 153 423 mk. Asunnoista perittävät omavas- töön. 15951: tuuosuudet olivat 500 510 mk, joten valtion kus- Kööpenhaminassa asuntomarkkinatilanne on 15952: tannuksiksi jäi 772 121 mk. hyvä, joten virkamiesten asuntojen hankinnassa 15953: Kööpenhaminan suurlähe- ei ole ongelmia. Kuitenkin asuntokanta varsin- 15954: t y s t ö. Edustuston kanslia sijaitsee vuokrati- kin edustuston lähialueilla, joissa useimmat 15955: loissa osoitteessa Sankt Annae Plads 24. Näihin henkilökunnasta asuvat, on vanhaa. Tämän 15956: yhtenäisiin toimitiloihin siirryttiin kertomusvuo- vuoksi asuntojen kunto on usein huono, ja 15957: den syyskuussa ja toimitilojen lisäksi vuokrauk- asuntoja on jouduttu korjaamaan. Suurlähetys- 15958: seen sisällytettiin kaksi lähetetyn henkilökunnan tön nimissä on kaikkiaaan 12 asuntoa. Suurlähe- 15959: asuntoa samasta kiinteistöstä. Aiemmin kans- tystön lähetetyn henkilökunnan vuokrat ja muut 15960: liatilat olivat sijainneet kolmessa eri osoitteessa. valtion korvattavat asumiskustannukset olivat 15961: Kanslian ja kahden lähetetyn henkilökunnan kertomusvuonna 561 273 mk. Alkuperäisestä 15962: asunnon yhteispinta-ala on 1 819,25 m 2• summasta on vähennetty moms-palautukset sekä 15963: Vuokratut tilat vaativat lisä- ja muutostöitä, omavastuuosuudet 15964: joiden kustannusarvio Suomen valtion osalta oli Valtiontilintarkastajien havaintojen perusteella 15965: 6 Mmk. Vuokraa uudesta kansliasta alettiin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan suurlähetti- 15966: maksaa kertomusvuoden maaliskuusta lähtien ja läiden virka-asuntoja on pidettävä tarkoitukseensa 15967: vuokrakustannukset maaliskuusta vuoden lop- hyvin sopivina ja edustavina. Kööpenhaminan 15968: puun olivat 1 257 179 mk. Kertomusvuonna edustuston kansliatilat ovat tarkoituksenmukaiset 15969: kanslioiden vuokrakustannukset olivat kaik- ja niiden hankkiminen Suomen valtion omistuk- 15970: kiaan 2 027 708 mk. seen olisi perusteltua. 15971: Vuokraustilanteessa tehtiin osto-optio. Osto- Tukholman suurlähetystön kansliatilojen vuok- 15972: option mukaan kauppahinta pysyy korottoma- ra, joka kertomusvuonna oli yli 4,5 Mmk, on 15973: na 1.7.1991 saakkka. Nykyinen omistaja on erittäin korkea. Tämän vuoksi omien tilojen osta- 15974: kuitenkin kyseenalaistanut osto-option. Lähe- mista tulisi harkita. Ulkoasiainministeriöitä saa- 15975: tystön ilmoituksen mukaan osto-option pätevyy- dun tiedon mukaan oman tontin hankkiminen on 15976: destä ei ole epäselvyyttä. Kiinteistö- ja materiaa- ollut ensisijainen vaihtoehto. Valtiontilintarkasta- 15977: litoimistolta saadun tiedon mukaan kauppa olisi jat pitävät nykyisiäkin kansliatiloja hyvinä ja 15978: toteutettava suunnitelmien mukaisesti, koska toimivina sekä sijainniltaan erinomaisina. Oman 15979: Kööpenhaminassa on odotettavissa hintojen tontin hankkiminen merkitsisi ilmeisesti siirtymis- 15980: nousua. Valtiovarainministeriön raha-asiainkä- tä pois ydinkeskustasta, mikä olisi mm. suuren 15981: sittelyssä 19.6.1991 on puollettu tilojen hankki- konsuliosaston yleisöpalvelun kannalta ongelmal- 15982: mista Kööpenhaminasta. Kööpenhaminan suur- lista. Hankiltavien tilojen tulisi sijainniltaan ja 15983: lähetystön ja lähetetyn henkilökunnan kahden toimivuudeltaan vastata nykyisiä tiloja. 15984: asunnon kauppahinta on n. 30 Mmk. Ulko- Valtiontilintarkastajien mielestä olisi tärkeää, 15985: asiainministeriöitä saadun tiedon mukaan kaup- että Oslon kaupallisen sihteerin toimiston tilat 15986: pa pyritään toteuttamaan osto-option mukaises- päästäisiin kunnostamaan uusiksi kansliatiloiksi 15987: ti ja korottomana vielä syksyllä 1991. mahdollisimman nopeasti. Valtion omistaman 15988: Suurlähettilään virka-asunto on rakennettu v. rakennuksen kunto on huonohko, ja rakennus 15989: 1919 ja hankittiin Suomen valtiolle v. 1943. vaatii pikaista korjausta. Suunnitellusta lisära- 15990: Virka-asunto toimii edustustilojensa osalta hy- kennuksesta luopuminen aiheuttaisi sen, että kau- 15991: vin. Suurimpia puutteita ovat kunnollisten yksi- palliselle sihteerille on löydettävä uudet tilat. 15992: tyistilojen puuttuminen ja keittiötilojen huono Valtiontilintarkastajien mielestä olisi tärkeää, että 15993: kunto. Ulkoasiainministeriön kiinteistö- ja ma- kaupallisen sihteerin toimitilat olisivat riittävän 15994: teriaalitoimistolta saadun tiedon mukaan neu- hyvät ja ajanmukaiset. 15995: vottelut rakennushallituksen kanssa virka-asun- Erityisesti Tukholman vaikeutuvan vuokra- 15996: non remontoimiseksi ovat alkaneet. Lähetystön asuntotilanteen vuoksi tulisi ulkoasiainministeriön 15997: ilmoituksen mukaan säilyttämällä l-2 vieras- selvittää Tukholman ja samalla myös Oslon ja 15998: huonetta voidaan ylimmästä kerroksesta vapau- Kööpenhaminan edustustojen henkilökunnan asun- 15999: tuneet tilat kunnostaa yksityiskäyttöön. Lisäksi nontarve. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon mm. 16000: tyhjillään olevan. 150 m2:n tila siipirakennukses- edustautumisen pysyvyys, käytössä olevien asun- 16001: sa kunnostetaan asunnoksi. Lähetystön mielestä tojen keskimääräinen koko ja edustavuusnäkökoh- 16002: olisi vielä tutkittava mahdollisuuksia saunan dat sekä henkilöstön säännönmukainen vaihtumi- 16003: 239 16004: 16005: nen. Täten voitaisiin selvittää, minkä kokoisia ja arvioida asuntojen ostamisella saavuteltavat pit- 16006: tasoisia omistusasuntoja ja minkä verran olisi kän aikavälin säästöt, kun otetaan huomioon 16007: mahdollista jatkuvasti käyttää. Näin voitaisiin vuokratason jatkuva kohoaminen. 16008: 240 16009: 16010: 16011: SISÄLLYSLUETTELO 16012: 16013: Sivu Sivu 16014: Vuoden 1990 valtiontilintarkastajien toiminta 5 Valtiovarainministeriön hallinnonala ............... . 106 16015: Valtiovarainministeriö ................................ . 106 16016: Yleinen osa ......... 00 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 00 • • • • • 00 • • • • • • • 0 0 . . . . . 8 16017: Valtion tuki elinkeinoille ......................... . 106 16018: Vuoden 1990 tilinpäätöksen vertailu vuoden 16019: Verohallinnon atk-ohjelmat .................... . 117 16020: 1989 tilinpäätökseen ............................... 00 8 16021: Opetusministeriön hallinnonala ....................... . 123 16022: Tulot........................................................ 8 16023: Opetusministeriö ......................................... . 123 16024: Menot...................................................... 9 16025: Tieteelliset kirjastot ................................. . 123 16026: Vuoden 1990 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja 16027: Helsingin yliopiston kirjasto ................... . 128 16028: menoarvioon ........ .. ..... ........... ... ........... .... 9 16029: Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset ....... . 135 16030: Tulot v. 1990 ....................................... oooo• 9 16031: Vapaakuntakokeilu ................................. . 138 16032: Menot v. 1990 .......................................... 12 16033: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 141 16034: Määrärahojen ylitykset................................ 15 16035: Maa- ja metsätalousministeriö ................... . 141 16036: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset 15 16037: Turkistarhauksen ongelmat ja niiden vai- 16038: Arviomäärärahojen ylitykset.................... 15 16039: kutukset ............................................... . 141 16040: Valtionvelka ................................................ 18 16041: Yksityismetsätalous ja metsänparannus- 16042: Valtion lainanauto ....................................... 21 16043: varat .................................................... . 148 16044: Tulo- ja menoarvion ulkopuoliset rahastot 25 16045: Liikenneministeriön hallinnonala ..................... . 157 16046: Valtiontalouden tarkastusviraston kerto- 16047: Liikenneministeriö ...................................... . 157 16048: mukset...................................................... 31 16049: Yksityisteiden avustusjärjestelmä ............ . 157 16050: Valtioneuvosto ................................................. 33 Kuljetustaseen kehitys ............................. . 160 16051: Valtioneuvoston kanslia ... ........... .. .......... .... 33 Ilmailuhallinto ......................................... . 163 16052: Valtion tulo- ja menoarvioon liittyvät Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 171 16053: hallituksen esitykset oooo·························· 33 Kauppa- ja teollisuusministeriö .................. . 171 16054: Matkailun edistäminen ........................... . 171 16055: Ulkoasiaimninisteriön hallinnonala . ... ......... ..... 41 16056: Suomen teollisuuden rakennemuutos ...... . 178 16057: Ulkoasiainministeriö .................................... 41 16058: Lisenssiviraston atk-järjestelmän hankinta 183 16059: Suomen kehitysyhteistyö.......................... 41 16060: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 186 16061: Suomen edustautuminen ja kauppapoli- 16062: Sosiaali- ja terveysministeriö ..................... 00 186 16063: tiikka eräiden Euroopan maiden kanssa 54 16064: Kunnallinen sosiaalihuolto ..................... . 186 16065: Oikeusministeriön hallinnonala ...... ...... ....... ..... 60 Käyttökustannushankkeiden ohjaus ....... . 195 16066: Oikeusministeriö ....... ........ ........ ... ........ ........ 60 Työministeriön hallinnonala ............................ . 206 16067: Vankeusrangaistuksen vaihtoehdot.......... 60 Työministeriö ............................................. . 206 16068: Vankeinhoito ............................................... 69 Työvoiman kysyntä ................................. . 206 16069: Vankeinhoidon kehitys ............................ 69 Palkkaturva ............................................. . 210 16070: Vankien koulutus ja terveydenhuolto...... 72 Ympäristöministeriön hallinnonala .................. . 212 16071: Ympäristöministeriö ................................... . 212 16072: Sisäasiaimninisteriön hallinnonala .. ... ........ ....... 80 16073: Vesihuollon kehittäminen ....................... . 212 16074: Sisäasiainministeriö ...... ........ ....... ..... ........... 80 16075: Valtion lainoittama asuntotuotanto ja 16076: Lääninhallinnon tiedonkeruu .... ........ ..... .. 80 16077: asuntojen peruskorjaus ........................ . 218 16078: Yleinen turvallisuus ja rikollisuus ............ 86 16079: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ................... . 228 16080: Rajavartiolaitos ...................................... 00 89 16081: Yleiskatsaus ................................................ . 228 16082: Puolustusministeriön hallinnonala . ..... ....... ....... 94 Valmet Oy .................................................. . 232 16083: Puolustusministeriö ...... ............. ... .... ........... 94 Paikallistarkastukset ...................................... . 236 16084: Puolustusministeriön rakennuskanta ....... 94 Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............ . 236 16085: Ilmavoimien materiaalihankinnat ............ 102 Edustustojen kiinteistötoimi .................... . 236 16086: HALLITUKSEN 16087: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 16088: EDUSKUNNALLE 16089: VUODELTA 1990 16090: FINNIDA 16091: Finnish lnlemalional Develapment Agency 16092: 16093: 16094: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 16095: Mannerheimintie 15, 00260 Helsinki 16096: Puh. vaihde: 90-134 161; telefax: 90-1341 6375 16097: Aineistotilaukset tiedotusyksikkö, puh. 90-1341 6370 ja 90-1341 6391 16098: 1991 vp-K 12 16099: 16100: 16101: 16102: 16103: HALLITUKSEN 16104: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 16105: EDUSKUNNALLE 16106: VUODELTA 1990 16107: 16108: 16109: 16110: 16111: HELSINKI 1991 16112: ISSN 0782-7873 16113: Oy Länsi-Suomi, Rauma 1991 16114: EDUSKUNNALLE 16115: 16116: Kehitysyhteistyötä koskevan kerto- (964/85) 1 § :n nojalla annetaan Edus- 16117: muksen antamisesta eduskunnalle jou- kunnalle oheisena hallituksen kehitys- 16118: lukuun 13 päivänä 1985 annetun lain )Thteistyökertomus vuodelta 1990. 16119: 16120: Helsinki 5 päivänä joulukuuta 1991 16121: 16122: 16123: 16124: 16125: Tasavallan Presidentti 16126: MAUNO KOIVISTO 16127: 16128: 16129: Kehitysyhteistyöministeri 16130: Toimi Kankaanniemi 16131: 16132: 16133: 16134: 16135: 5 16136: 6 16137: Sisältö 16138: 1. Johdanto .......................................................... ~ .................... . 10 16139: Suomen kehitysyhteistyö ........................................................................... . 11 16140: 16141: 2. Suomen kehitysyhteistyö .................................................. . 14 16142: Yhteistyön lähtökohdat .............................................................................. . 14 16143: Varojen käyttö ............................................................................................ . 15 16144: Vuoden 1991 talousarvio ............................................................................ . 16 16145: Organisaatiouudistus ................................................................................. . 16 16146: 16147: 3. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö ..................................... . 17 16148: Osallistuminen ........................................................................................... . 17 16149: Hankeyhteistyö ........................................................................................... . 18 16150: Suunnittelu ja seuranta ............................................................................. . 18 16151: Toteuttajat .................................................................................................. . 18 16152: Valmisteluja arviointi ................................................................................ . 18 16153: Metsät ......................................................................................................... . 23 16154: FI'P, Metsä- ja puutalouden koulutusohjelma ........................................... . 24 16155: Maatalous ................................................................................................... . 26 16156: Maa- ja kotitalouden koulutusohjelma, AHTP .......................................... . 27 16157: Vesihuolto ................................................................................................... . 27 16158: Terveys ........................................................................................................ . 28 16159: HEDEC, terveysalan kehitysyhteistyöryhmä ............................................. . 28 16160: Opetus ......................................................................................................... . 29 16161: Energia ........................................................................................................ . 29 16162: Kuljetus ....................................................................................................... . 29 16163: 16164: 4. Naiset ja kehitys .................................................................. . 32 16165: 5. Ympäristö .............................................................................. . 34 16166: 6. Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja 16167: rahoituslaitosten kautta .................................................... . 36 16168: Toiminta YK:ssa ......................................................................................... . 37 16169: Neljäs kehitysstrategia ................. ·............................................................. . 37 16170: YK, ympäristö ja kehitys ............................................................................ . 38 16171: Ympäristörahasto ....................................................................................... . 40 16172: Otsonirahasto ............................................................................................. . 41 16173: Pohjoismainen YK-hanke ........................................................................... . 41 16174: Lasten oikeudet ........................................................................................... . 42 16175: Ihminen, kehitys ja valinnan mahdollisuudet: 16176: Ruman Development Report ....................................................................... . 44 16177: Maailmanpankkiryhmä ja muut kehitysrahoituslaitokset ....................... . 46 16178: Maailmanpankkiryhmä ............................................................................. . 47 16179: Kehityskomitea ........................................................................................... . 47 16180: Aasian kehityspankki ja -rahasto ............................................................... . 48 16181: Afrikan kehityspankkiryhmä ..................................................................... . 48 16182: Latinalaisen Amerikan kehityspankki ....................................................... . 49 16183: Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto ...................................... . 49 16184: 16185: 16186: 7 16187: Kehitysmaiden velkakysymys ...................................................................... 49 16188: Muut kehityspankit ja rahastot ... ... .. ..... ... ... ... .. ... ... ... ... .... .. .... ... ... .. ... ... ... ... . 50 16189: Afrikka-ohjelmat.......................................................................................... 51 16190: Maailmanpankin köyhyysraportti .............................................................. 52 16191: 16192: 7. Humanitaarinen apu ........................................................... 55 16193: Katastrofiapu ... ....... ... ... ...... .. ... .... ... .. ..... .. ... ... .. ... ... ... ... ..... .. ... ... .. ... ... ..... ..... . 55 16194: Pakolaisapu .... .. ... ... ... ... .... .. ... .... ... .. ... .... ... ... ..... .... ... .. ... .... ... ... ... .. ... .... .. ... .... 56 16195: Tuki vapautuspyrkimyksille .. .... ... .. ... .... ...... ...... ... ... ...... ... .. ....... ... .. .... ... .. ... 56 16196: Tuki muille humanitaarisille ja ihmisoikeusjärjestöille ............................ 57 16197: 16198: 8. Elintarvikeapu ...................................................................... 57 16199: 9. Kansalaisjärjestöt ............................................................... . 58 16200: Kehitysjoukot ja kansainväliset kansalaisjärjestöt 59 16201: 16202: 10. Taloudellisten kehitysmaasuhteiden 16203: neuvottelukunta TAI.XE ....•.•..............•....•..•..•........•.•......... 60 16204: 11. Kehitysyhteistyön hallinto ................................................ 61 16205: Organisaatiouudistus ..... .. ... ... .... .. ... .... ... ... .. ... ... ... ... .. ... .... ... ... ... ... ... ..... ..... .. 62 16206: 16207: 12. Pohjoismainen kehitysyhteistyö 64 16208: 13. Tutkimus 66 16209: 14. Tiedotus .................................................................................. 68 16210: 15. Kulttuuri ................................................................................ 69 16211: 16. Kehitysluotot ja korkotuki 70 16212: 17. Finnlund ................................................................................ 71 16213: 18. Trr-yhteistyö ........................................................................ 71 16214: Maakohtaiset kuvaukset 16215: 19. Eteläinen Afrikk.a ja SADCC .............................................. 74 16216: Mosambik ..................................................................................................... 75 16217: Namibia........................................................................................................ 77 16218: Itsenäistymisen alkutaival .. ... ... ... ... .... ...... ........ ... ... ... ... ... ... ........ ... ..... .. ... .. 77 16219: Talous........................................................................................................... 78 16220: Sambia ......................................................................................................... 79 16221: Luapulan maaseudun kehitysohjelma 16222: Tansania ... ... ... ... ... ... ... .. ........... .. .... .. ....... ...... ... .. ... ... ... ....... ... ... ..... ... ....... .. ... 83 16223: 16224: 20. Itä-, I.Ansi- ja Pohjois-Afrikka ............................................ 85 16225: Egypti........................................................................................................... 85 16226: Etiopia.......................................................................................................... 87 16227: Kenia............................................................................................................ 88 16228: 16229: 16230: 16231: 8 16232: Somalia........................................................................................................ 89 16233: Sudan........................................................................................................... 91 16234: 16235: 21. Aasia ........................................................................................ 92 16236: Mekong-komitea .......................................................................................... 92 16237: Aasian Teknologian Instituutti .... ..... .. ... .... .. .... ... ... .. .... ... ... ... ... ... ... .. .... ....... 93 16238: Bangladesh ... .... ... .... .. ..... .... .. .... ... ... ... .... .... .. .... .. .... ...... ... .... .. ... ... .. ... ... ... .. .... 93 16239: Myanmar ...................................................................................................... 95 16240: Nepal............................................................................................................ 97 16241: Sri Lanka ..................................................................................................... 99 16242: Vietnam ........................................................................................................ 101 16243: Tuki Indonesian metsille ............................................................................. 104 16244: 16245: 22. IBtinalainen Amerikka ....................................................... 105 16246: Nicaragua ..................................................................................................... 106 16247: Peru .............................................................................................................. 109 16248: 16249: Lyhenteet ....................................................................................... 113 16250: Valokuvat ....................................................................................... 115 16251: Taulukot ........................................................................................ . 16252: taulukko 1. Väestö ja köyhyys kehitysmaissa, 1985 .......................................... 12 16253: taulukko 2. Bruttokansantuotteen kasvu 1961-1990 ....................................... 13 16254: taulukko 3. Suomenjulkinen kehitysyhteistyö, varojen käyttö 1961-1991 ...... 16 16255: taulukko 4. Suomenjulkinen kehitysyhteistyö.................................................. 19 16256: taulukko 5. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1990, maksatukset 16257: maittain .. .... .. .. ..... ...... ... .. ... .. .. ... ...... .... ... ... .. .. ..... .. ... .... ... .. ... .. ...... .... 20 16258: taulukko 6. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö maaryhmittäin 1990 .... 22 16259: taulukko 7. Kahdenväliset toimialakohtaiset maksatukset 1990 ..................... 23 16260: taulukko 8. Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta 1983-1990 .. 36 16261: taulukko 9. BKT henkeä kohti ja HDI ............................................................... 44 16262: taulukko 10. Kehitysmaiden velka ...................................................................... 46 16263: taulukko 11. Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisiä eroja .......................... 52 16264: taulukko 12. Pakolaiset alueittain ...................................................................... 55 16265: taulukko 13. Kehitysyhteistyöosaston organisaatio ............................................ 63 16266: taulukko 14. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 16267: 1990 ································································································ 109 16268: taulukko 15. Kehitysyhteistyö kansainvälistenjärjestöjen kautta 1990 ............ 112 16269: 16270: 16271: 16272: 16273: 9 16274: Johdanto 16275: 1 16276: Kansainvälistä tilannetta leimasi vuoden 1990 aikana lamaksi 16277: syventynyt taantuma. Se merkitsi avunantajamaiden voimava- 16278: rojen hupenemista ja kriisejä monissa vastaanottajamaissa. 16279: Kehitysyhteistyöhönheijastuivat myös käydyt sodat, no- 16280: pea muutos Itä-Euroopassaja kansallisuusajattelun ylikorostu- 16281: minen. 16282: Näiden tapahtumien seurauksena kehitysyhteistyön 16283: luonne on muuttunut lyhytjänteisemmäksi. Pysyvien kehitys- 16284: vaikutusten tavoittelusta on yhä enemmän siirrytty humanitaa- 16285: riseen ja kriisiapuun. 16286: Osin näistä syistä on kansainvälisessä keskustelussa vi- 16287: rinnyt tarve koko kehitysyhteistyön uusarviointeihin. Keskuste- 16288: lua on pääosin käyty antajamaiden yhteisössä, OECD:n kehity- 16289: sapukomiteassa, DACissa. Nk. pohjoisen ja etelän väliseen vuo- 16290: ropuheluun keskustelu ei ole täydellä voimalla ulottunut. 16291: Antajamaiden yhteiset näkemykset ovat kiteytyneet vas- 16292: taanottajien kanssa käytäväksi keskusteluksi kansainvälisten 16293: kehitysrahoituslaitosten ja kehitysmaiden hallitusten välisessä 16294: yhteydenpidossa. Yhteistyö kehitysmaiden taloutta koskevien 16295: rakennesopeutusohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa 16296: on tiivistynyt. Asioita on käsitelty käytännönläheisesti ja koru- 16297: lauseita karsien. 16298: Suurvaltasuhteiden myönteinen kehitys on avannut uu- 16299: sia mahdollisuuksia sekä Itä-Euroopan demokratisoitumispyr- 16300: kimyksille että kansanvallan lisäämiseen ja ihmisoikeuksien 16301: entistä parempaan kunnioittamiseen kehitysmaissa. 16302: Velkojen helpotukset ja anteeksiannot ovat nousseet kes- 16303: keisiksi, ja maailmanlaajuisista ympäristöongelmista on kehit- 16304: tynyt yhteisten ponnistelujen kohde. 16305: Kansainvälisen kehitysyhteistyön uusissa linjauksissa 16306: korostuu vastaanottajamaiden ensisijainen vastuu kehitykses- 16307: tään. 16308: Tämän ajatustavan johdannaisena ovat nousseet esiin 16309: antajamaiden yhteistyölle asettamat ehdot, ehdollistaminen: sa- 16310: malla kun kehitysapua myönnetään, halutaan vastaanottaja- 16311: maalta entistä avoimemmin takeet siitä, millaista talous- ja yh- 16312: teiskuntapolitiikkaa se itse tulee noudattamaan ja mihin tarkoi- 16313: tuksiin se omat varansa tulee ohjaamaan. 16314: Hanketasolla tämä tarkoittaa sitä, että ennen hankkei- 16315: siin ryhtymistä halutaan varmistua mm. taloudellisesta kannat- 16316: tavuudesta tai kestävyydestä, ympäristöön vaikuttavista sei- 16317: 16318: 16319: 16320: 16321: 10 16322: koista sekä naisten asemasta. Erityistä huomiota on kiinnitettä- 16323: vä äärimmäisen köyhyyden lievittämiseen. Köyhissä maissa nai- 16324: set huolehtivat perheiden päivittäisestä ravinnonhankkimisesta 16325: ja taloudenhoidosta. Naisten kouluttaminen ja heidän arkipäi- 16326: vänsä helpottaminen on tehokkain tapa vaikuttaa väestön sivis- 16327: tystasoon ja terveydentilaan. Yleisellä tasolla ehdollistaminen 16328: merkitsee varmistumista siitä, ettei maassa tukahduteta kan- 16329: sanvallan mahdollisuuksia tai poljeta perustavaa laatua olevia 16330: ihmisoikeuksia. Keskusteluun vastaanottajamaista on noussut 16331: yksinkertaisesti "hyvän hallinnon ja hyvän hallitustavan" käsi- 16332: te. 16333: 16334: Suomen kehitysyhteistyö 16335: Maamme harjoittama kehitysyhteistyö on tullut taitekohtaan. 16336: Omien taloudellisten voimavarojemme sanelema määrärahojen 16337: supistus jo yksinkin pakottaa tuen kohdentamisen entistä tar- 16338: kempaan harkintaan. Toisaalta kansainvälisessä kehitysyhteis- 16339: työajattelussa tapahtuneet muutokset korostavat uusien ajatus- 16340: ten tarvetta. 16341: Vuosi 1990 oli Suomen kehitysyhteistyössä vielä määräl- 16342: lisen kasvun kautta. Nyt jo tiedetään, että määrärahamme vä- 16343: henevät vuonna 1992 noin kolmanneksella. Kehitysyhteistyöm- 16344: me ei tästä huolimatta haluta menettävän pitkäjänteistä luon- 16345: nettaan. Humanitaarisen avun tarve ei ole poistumassa, mutta 16346: kehitysyhteistyötä ei voida alistaa pelkästään kriisivaikutusten 16347: torjuntaan. 16348: Suomi on keskeyttänyt kehitysyhteistyön eräiden vas- 16349: taanottajamaiden kanssa. Näihin ratkaisuihin ovat johtaneet 16350: toimintaedellytysten ja turvallisuustilanteen huononeminen 16351: vastaanottaj amaissa. 16352: Kahdenvälisessä toiminnassamme olemme pyrkineet 16353: keskittymään niille toimialoille, joilla vastaanottajien tarpeet 16354: ovat ilmeisimmät ja joilla suomalaista osamista tiedetään ole- 16355: van. Hankkeita toteuttavat useimmiten kotimaiset yritykset, vi- 16356: rastot, laitokset tai järjestöt. Entistä ponnekkaammin pyritään 16357: hyödyntämään myös vastaanottajamaan omat voimat. 16358: Kansainvälistenjärjestöjen harjoittamassa kehitys- 16359: yhteistyössä Suomi on ollut mukana suhteellisen suurin mak- 16360: suosuuksin. Tämä on seurausta pohjoismaisesta linjauksestaja 16361: Suomen omaksumasta YK -politiikasta. Suomi on osallistunut 16362: tiiviisti myös kyseistenjärjestöjen työn tehostamiseen. 16363: Vuosikymmenen alun kysymykset Suomen harjoittamal- 16364: le kehitysyhtestyölle ovat: mikä painoarvo annetaan työlle asete- 16365: tuille ulkopoliittisille, kauppapoliittisille ja eettisille vaikutti- 16366: mille ja millä määrällisellä tasolla työtä tällä vuosikymmenellä 16367: jatketaan. 16368: 16369: 16370: 16371: 16372: 11 16373: Maailman kymmenen köyhän maailman kanssa- hitysvuosikymmenen aika- 16374: köyhintä maata sijaitsevat käymiseen. 1970-luvun na. 1960- ja 70-lukujen lu- 16375: Afrikan mantereella. vastakkainasettelu, joka paava talouskasvu kääntyi 16376: Maanosan taloudellinen suurelta osin vaikutti sii- viime vuosikymmenelläjo- 16377: tilanne on heikko ja se tar- hen, että YK:n kehityksen pa jyrkkään laskuun. Ai- 16378: vitsee ulkopuolisia kehitys- vuosikymmenen tulokset noastaan Itä-Aasiassa ta- 16379: panoksia. Esimerkiksi kol- 1970- ja 80-luvullajäivät loudellinen kasvu jatkuu. 16380: mannes väestöstä on vailla vähäisiksi, on kuitenkin Täten myös kehitysmaiden 16381: puhdasta talousvettä. murtunut. Tämä parantaa väliset erot ovat kasvaneet. 16382: YK:n kehitysohjelman kuluvan vuosikymmenen Talousongelmia kehitys- 16383: tutkimusten mukaan kaik- kehitysstrategian mahdol- maille aiheuttavat sekä ul- 16384: kein köyhimmätkin maat lisuuksia: todellisista on- koiset että sisäiset tekijät. 16385: kehittyvät. Kehityksen ja gelmista pystytään puhu- - ulkoiset tekijät: heikko 16386: elämän perimmäiset teki- maan, mahdollisuudet taloudellinen kasvu, 16387: jät ovat kaikesta huolimat- keskittää varoja varuste- raaka-aineiden alhaiset 16388: ta kohentuneet. Kolmen- lun sijasta kehitykseen hinnat, kaupan esteet, vä- 16389: kymmenen vuoden aikana ovat kohentuneet, eikä ke- hentyneet pääomien inves- 16390: odotettavissa oleva elinikä hitysmaita enää käsitellä toinnit 16391: kehitysmaissa on noussut yhtenä ryhmänä vaan eril- - sisäiset tekijät: korkea 16392: 16 vuodella ja aikuisväes- lisinä maina erilaisine on- inflaatio, niukka taloudel- 16393: tön lukutaitoisuus 40 pro- gelmineen ja omine erityis- linen kasvu, vähäinen os- 16394: sentilla. tarpeineen. tovoima, epäoikeudenmu- 16395: Suurvaltasuhteiden Taloudellisesti mitat- kainen tulonjako, rahalai- 16396: parantuminen ja kylmän tuna erot teollisuusmaiden tosjärjestelmien kehitty- 16397: sodan päättyminen ei vielä ja kehitysmaiden välillä mättömyys, tuottamatto- 16398: ole vaikuttanut rikkaan ja ovat kasvaneet kolmen ke- mat valtionyritykset 16399: 16400: 16401: 16402: 16403: VÄESTÖ JA KÖYHYYS 16404: KEHITYSMAISSA, 1985 16405: Prosenttia väestöstä Prosenttia köyhistä 16406: 16407: 16408: 16409: 16410: Itä-Aasia . . Saharan etelä- 16411: Eurooppa, Lähi-Itä ja puoleinen Afrikka 16412: Pohjois-Afrikka . . Etelä-Aasia 16413: Latinalainen Amerikka 16414: ja Karibian alue 16415: Lähde: The World Bank: World Development 16416: Report, 1990 16417: FINNIDA 16418: 16419: 12 16420: BRUTTOKANSANTUOTTEEN KASVU 16421: 1961-1990 16422: Maaryhmät Keskimääräinen vuotuinen kasvu (a) 16423: 1961-1970 1971-1980 1981-1990 16424: Koko maailma 3,2 1,9 1,3 16425: Markkinatalousmaat 3,9 2,4 2,1 16426: Itä-Eurooppa (myös NL) (b) ~2 ~2 ~3 16427: Kiina 2,0 4,1 7,5 16428: Kehitysmaat 3,3 2,4 0,1 16429: Pohjois-Afrikka 8,2 1,2 -0,3 16430: Saharan eteläpuoleinen Afrikka 1,8 -0,4 -2,6 16431: Länsi-Aasia 4,1 1,0 -4,3 16432: Itä- ja Kaakkois-Aasia (c) 2,6 4,1 3,7 16433: Latinalainen Amerikka 2,7 2,4 -1' 1 16434: Vähiten kehittyneet maat 1'1 -0,2 -0,3 16435: a) vuoden 1980 dollarihinnoin 16436: b) perusteena materiaalinen kansantuote 16437: c) Kiina poislukien 16438: 16439: Lähde: YK sihteeristö; Global Outlook 2000, 1990 16440: 16441: FINNIDA 16442: 16443: 16444: 1990-luvun kehitys- Koko maapalloon vai- töä. 16445: yhteistyössä painotetaan kuttavat ympäristötekijät Taloudelliset arviot ke- 16446: kolmea kehitykseen liitty- lisäävät maailman kaik- hitysmaiden nykytilan- 16447: vää peruskysymystä: kehi- kien maiden välistä riip- teesta kertovat, että kehi- 16448: tys ja ympäristö; väestön- puvuutta. Samalla kun tysmaiden talousrakenne 16449: kasvu ja kehitys; osallistu- toinen puoli maapalloa on vinoutunut vaarallises- 16450: minen ja kehitys. täyttää oman puoliskonsa ti: suuri osa väestöstä ei 16451: Pelkkä väestönlisäys saasteilla, haluaa toinen osallistu tuotantoon. Ihmi- 16452: kehitysmaissa on 1990-lu- puoli omansa tyhjäksi. sillä ei enää ole sijaa alku- 16453: vulla suurempi kuin Kylmän sodan loput- tuotannossa ja koulutuk- 16454: OECD-maiden väestömää- tua on selvinnyt maapal- sen sekä pääomien puuttu- 16455: rä. Väestön nopea kasvu lon ympäristötuhojen laa- misen vuoksi teollisuuden 16456: "syö" tuotannon kasvun ja juus ja vastatoimien riittä- tai palvelualojen ovet pysy- 16457: aiheuttaa esim. entistä mättömyys. Kahden viime vät kiinni. 16458: suurempia paineita ympä- vuosikymmenen aikana Nyt tunnustetaan kan- 16459: ristöä kohtaan. Vaikka maapallo menetti lähes sainvälisesti, että kehitys 16460: ratkaisun löytäminen 200 miljoonaa hehtaaria edellyttää taloudellisen ja 16461: väestöongelmaan on mm. metsäpeitteestään. Raju poliittisen vapautumisen 16462: kulttuuri- ja uskonnollisis- väestökasvu kehitysmais- tukemista. On osoitettavis- 16463: ta syistä vaikeaa, on mieli- sa, varsinkin Afrikassa, sa, että yhteiskunnallisten 16464: pideilmasto kehitysmais- mitätöi parhaatkin kehi- vapauksien puute vaikut- 16465: sakin muuttumassa myön- tysponnistelut ja uhkaa taa haitallisesti kehitys- 16466: teis~n suuntaan. yhä suoremmin ympäris- maiden kehitykseen. 16467: 16468: 16469: 16470: 13 16471: 2 Suomen kehitysyhteistyö 16472: 16473: Kehitysmaat ovat itsenäisiä valtioita ja kantavat vastuun omas- 16474: ta kehityksestään. Maiden taloudelliset ja henkiset valmiudet 16475: eivät aina riitä kestävän kehityksen ylläpitämiseen, vaan ne tar- 16476: vitsevat tukea. Kehitysyhteistyön perimmäinen tavoite on tilan- 16477: ne, jossa maat itse pystyvät suunnittelemaan, rakentamaan, ke- 16478: hittämään ja ylläpitämään kehitysohjelmiaan- toisin sanoen 16479: toimimaan ilman ulkopuolista apua. 16480: Tämä aika on kuitenkin vielä kaukana. Vastassa on suu- 16481: ria ongelmia, joiden ratkaisuun Suomikin- kansainvälisesti var- 16482: sin vaatimattomin kehitysyhteistyövaroin- pyrkii vaikutta- 16483: maan. Ongelmat ja nopeasti muuttuva maailma asettavat kehi- 16484: tysyhteistyöstä päättävät ja jo varsin kokeneen kehitysyhteis- 16485: työhallinnonjatkuvan uudelleenarvioinnin, linjojen tarkistuk- 16486: sen ja uusien keinojen etsimisen eteen. 16487: 16488: Yhteistyön lähtökohdat 16489: Huhtikuussa 1991laaditun hallitusohjelman mukaan "Suomen 16490: hallitus korostaa kehitysyhteistyön määrällisessä ja laadullises- 16491: sa kehittämisessä sekä kohdemaiden valinnassa inhimillisesti ja 16492: ympäristön kannalta kestävien tulosten aikaansaamista sekä 16493: demokratian vahvistamista. YK:nkansainväliseen kehitysstra- 16494: tegiaan sisältyvät ja pohjoismaidenyhteisesti tukemat taloudel- 16495: liset ja sosiaaliset tavoitteet otetaan velvoittavina huomioon ja 16496: toiminta keskitetään Suomen osaamisalueille". 16497: Suomen lähtökohtana on tehdä kehitysyhteistyötä siellä, 16498: missä tuloksellisuus on mahdollista. Päätös kahdenvälisen kehi- 16499: tysyhteistyön maakohtaisesta suuntaamisesta vuosina 1992-94 16500: heijastelee selvästi tätä lähestymistapaa: tukea on vähennetty 16501: tai se on kokonaan lopetettu niiltä mailta, joiden yhteiskunnalli- 16502: setjännitteet estävät tuloksekkaan kehitysyhteistyön. 16503: Pohjoismaiset kehitysyhteistyöministerit sopivat syys- 16504: kuussa 1990 Moldessa, Norjassa pidetyssä kokouksessa kehitys- 16505: avun entistä selkeämmästä sitomisestavastaanottajamaiden 16506: demokratisoitumiseen. Vuoden 1989 kehitysyhteistyökertomuk- 16507: sen antamisen yhteydessä ulkoasiainministeri totesi eduskun- 16508: nassa seuraavaa: "Kehitysyhteistyöpäätöksiin pitää kytkeä ar- 16509: viointeja kohdemaiden ihmisoikeustilanteesta ja demokraatti- 16510: sista perusoikeuksista. lhmisoikeus- tai kansanvaltaisuusnäkö- 16511: kohtia- tai meidän näkemyksiämme niistä- ei pidä lähteä käyt- 16512: tämään rankaisemisen tai palkitsemisen kriteereinä kehitysa- 16513: vusta päätettäessä. Me pikemminkin kehitysavullamme tuem- 16514: me demokraattista kehitystä ja vältämme vastakkaisten ilmiöi- 16515: den tukemista. 16516: 16517: 16518: 16519: 14 16520: Päähuomio on kiinnitettävä laadullisiin näkökohtiin ja 16521: periaatteellisten linjausten arviointiin. Suomi voi suhtautua 16522: kriittisesti yhteistyön jatkamiseen sellaisen kehitysmaan kans- 16523: sa, jonka hallitus syyllistyy ihmisoikeuksien loukkauksiin tai 16524: vaarantaa tuen perillemenon." 16525: 16526: Varojen käyttö 16527: Kaikista OECD-maista Suomi kasvatti suhteellisesti eniten tu- 16528: keaan kehitysmaille viiden viime vuoden aikana. Muodostami- 16529: sensa yhteydessä hallitus kuitenkin totesi, että lähivuosina Suo- 16530: mi joutuu väliaikaisesti luopumaan vuonna 1986 tehdystä pe- 16531: raatepäätöksestä nostaa julkinen kehitysyhteistyörahoituksem- 16532: me 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 16533: Vuoden 1990 talousarviossa varattiin kehitysyhteistyö- 16534: hön varoja yhteensä 3 659,2 miljoonaa markkaa. Tämä vastasi 16535: 0,7 prosenttia arvioidusta bruttokansantuotteesta. Edelliseltä 16536: vuodelta siirtyi määrärahoja 539 miljoonaa markkaa. 16537: Suomi käytti vuonna 1990 kehitysyhteistyöhön 3 234 mil- 16538: joonaa markkaa eli noin 0,64 prosenttia maamme bruttokansan- 16539: tuotteesta. Näin ollenYK:nasettama tavoite- 0, 7 prosenttia 16540: kansantuotteesta- jäi saavuttamatta. 16541: Alhaisen maksatusasteen syynä oli mm. toiminnan vai- 16542: keutuminen muutamissa kohdemaissa. Somaliassa, Myanma- 16543: rissa, Etiopiassa, Sudanissa Perussa ja Sri Lankassa yhteiskun- 16544: nalliset levottomuudet haittasivat tuloksellista kehitysyhteis- 16545: työtä. 16546: Maakohtaiset ongelmat heijastuivat myös luottomuotoi- 16547: seen yhteistyöhön. Kehitysluottoihin, korkotultiin ja vientita- 16548: kuukorvauksiin varatuista rahoista käytettiin vain 4 7,2 prosent- 16549: tia. Joidenkin maiden kanssa oli vaikeuksia sopia luottojen käyt- 16550: tökohteista. Toiset maat taas ajautuivat sellaisiin talousvai- 16551: keuksiin, että luottorahoitusta ei voitu perustellusti käyttää. 16552: Uuden korkotukijärjestelmän maksatusarviot olivat myös liian 16553: optimistisia. 16554: Laatu 16555: Suomi tukee kehitysmaita sekä suoraan Suomen ja vastaanotta- 16556: jamaan kesken sovittavana kahdenvälisenä yhteistyönä että ka- 16557: navoimalla varoja kehitysmaihin kansainvälistenjärjestöjen 16558: kautta. 16559: Tehdyn yhteistyön laatua- sen aikaansaamia vaikutuk- 16560: sia- on vaikea mitata. Tehoataakseen työn kehitysvaikutuksia 16561: Suomi määrärahojen nopean kasvun aikana kehitti tuen perille- 16562: menoon, sen aikaansaamiin kehitysvaikutuksiin ja toiminnan 16563: arviointiin liittyviä menettelytapoja, mm. uudisti hankkeiden 16564: suunnitteluohjeita sekä yhtenäisti sopimusmallit ja raportointi- 16565: järjestelmät. 16566: OECD:n kehitysapukomitean, DACin, mittareiden mu- 16567: kaan mitattuna Suomen kehitysyhteistyö on korkeatasoista. 16568: Tuen lahja aste vuonna 1990 oli 98,0 prosenttia, kansainvälisten 16569: järjestöjen kautta kanavoitui 41,2 prosenttia varoista ja vähiten 16570: kehittyneisiin maihin suuntautui 35,9 prosenttia kehitysyhteis- 16571: työstä. 16572: 16573: 16574: 15 16575: Vuoden 1991 talousarvio 16576: Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa linjana oli edelleen käyttää 16577: 0, 7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön. Tu- 16578: lo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta lohkaisi hal- 16579: lituksen esityksestä 200 miljoonaa markkaa. Määrärahoja va- 16580: rattiin yhteensä 3 503 miljoonaa markkaa. Lisäksi käytettäväksi 16581: jäi vuodelta 1990 siirtyneet noin 900 miljoonaa markkaa. 16582: Vuoden 1991lisätalousarvion yhteydessä eduskunta 16583: leikkasi- valtiontalouden heikentyneen tilan vuoksi- budjetissa 16584: varatuista määrärahoista vielä 400 miljoonaa markkaa. Vuoden 16585: 1991 budjetti on näin ollen 3,1 miljardia markkaa. 16586: Säästöt otetaan useista eri kohteista: lähtökohtana on, 16587: että Suomi täyttää oikeudellisesti velvoittavat sitoumuksensa 16588: sekä vastaanottajamaita, kansainvälisiä järjestöjä että hankkei- 16589: den ja ohjelmien toteuttajia kohtaan. 16590: 16591: Organisaatiouudistus 16592: Kehitysyhteistyöosaston organisaatiota tarkistettiin vuonna 16593: 1990. Lähinnä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan uu- 16594: distuksen tarkoitus on syventää kohdemaiden alati muuttuvien 16595: olojen tuntemusta. Tämä helpottaa tuen muokkaamista sellai- 16596: seksi, että se entistä tehokkaammin edistää vastaanottajamaan 16597: omia kehitysponnisteluj a. 16598: Maiden taloudellisen tilanteen seuranta ja tuen yhtenso- 16599: vittaminen muiden avunantajien kanssa on keskeinen tehtävä 16600: kahdenvälisen tuen suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. 16601: 16602: Keväällä 1991 Suomi sai ensimmäisen kehitysyhteistyömi- 16603: nisterinsä. Tehtävää hoitaa Toimi Kankaanniemi. 16604: 16605: 16606: 16607: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 16608: varojen käyttö 1981 - 1991 (milj. mk) 16609: • monenkeskinen 16610: • kahdenvälinen 16611: - kiintein hinnoin 1) 16612: * budjetoidut varat 16613: 16614: 16615: 16616: 16617: -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 * 16618: 1) . 19 16619: peruSVUOSI 85 16620: FINNIDA 16621: 16 16622: 3 Kahdenvälinen 16623: kehitysyhteistyö 16624: 16625: Suomen ja vastaanottajamaiden väliseen suoran, ns. kahdenvä- 16626: lisen kehitysyhteistyön tuoma tuki kehitysmaille oli vuonna 16627: 1990 yhteensä 1903 miljoonaa markkaa- 1741 markkaalahjaa 16628: ja 162 miljoonaa markkaa luottoja. Kahdenvälisen kehitys- 16629: yhteistyön osuus maksatuksista oli 58,8 prosenttia ja sen lahja- 16630: aste 91,5 prosenttia. 16631: Suomen kehitysyhteistyö keskittyi neljälle alueelle. Koh- 16632: demaat vuonna 1990 olivat: eteläisessä Afrikassa Mosambik, 16633: vuoden alkupuoliskolla itsenäistynyt Namibia, Sambia ja Tansa- 16634: nia; muualla Afrikassa Egypti, Etiopia, Kenia, Somalia ja Su- 16635: dan. Aasiassa yhteistyö kohdistui Bangladeshiin, Myanmariin, 16636: Nepaliin, SriLankaanja Vietnamiin. LatinalaisessaAmerikas- 16637: sa yhteistyökumppanit olivat Nicaragua ja Peru. Valtaosa koh- 16638: demaista kuuluu vähiten kehittyneisiin (LCD) tai matalan tulo- 16639: tason maihin. 16640: Kehitysyhteistyö tukee kohdemaiden valmiuksia kehit- 16641: tää maataan taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. 16642: Sekä kahdenvälisen että kansainvälisten järjestöjen kautta teh- 16643: tävän kehitysyhteistyön tavoitteita ovat kestävään kehitykseen 16644: perustuva taloudellinen kasvu, köyhyyden poistaminen, väes- 16645: tönkasvun hillitseminen, inhimillisten voimavarojen kehittämi- 16646: nen ja ympäristökysymysten huomioonottaminen. 16647: 16648: Osallistuminen 16649: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön ydin on tietojen ja taitojen se- 16650: kä kehitykselle välttämättömien tarvikkeiden välittäminen. Ke- 16651: hitysyhteistyön tarkoitus on edistää vastaanottajan valmiuksia 16652: omaehtoiseen kehitykseen. Tämä edellyttää pitkäaikaista sitou- 16653: tumista hankkeisiin ja ohjelmiin. Vastaanottavalta maalta se 16654: edellyttää olosuhteita, joissa pystytään tuloksellisesti toimi- 16655: maan. 16656: Vuoden 1990 aikana Somalian ja Myanmarin sisäiset olot 16657: kävivät niin epävakaiksi, että hankkeiden mielekäs toteutus kä- 16658: vi mahdottomaksi. Niinpä hankeyhteistyö niiden kanssa päätet- 16659: tiin lopettaa. 16660: Myös Etiopian ja Sudaninjatkuvat sisä- ja talouspoliitti- 16661: set vaikeudet hankaloittivat hanketoteutusta ja johtivat lähi- 16662: vuosiksi suunnitellun toiminnan leikkaamiseen. Tulokselliseen 16663: yhteistyöhön Sudanin kanssa ei näillä näkymin ole mahdolli- 16664: suuksia; vuodelle 1992 ei sille enää budjetoitu omaa määräraha- 16665: kehystä. 16666: 16667: 16668: 16669: 16670: 17 16671: Hankeyhteistyö 16672: Hankemuotoiseen kehitysyhteistyöhön vuonna 1990 käytettiin 16673: 1491 miljoonaa markkaa. Suomen tuki on keskitetty sellaisille 16674: toimialoille, jotka vastaanottaja katsoo tärkeimmiksi ja joilla 16675: Suomi pystyy tarjoamaan kansainvälisesti kilpailukykyistä ja 16676: kehitysmaihin soveltuvaa asiantuntemusta ja teknologiaa. 16677: Vuonna 1990 kahdenvälisestä yhteistyöstä 29,3 prosent- 16678: tia suuntautui tuotantolohkon hankkeisiin. Talouselämän pe- 16679: rusrakenteiden kehittämiseen käytettiin 17 prosenttia ja so- 16680: siaallisen lohkon edistämiseen 32,6 prosenttia. 16681: Eteläisessä Afrikassa kohdemaat toteuttavat pitkäaikai- 16682: sia ja raskaita talouden rak.ennesopeutusohjelmia, jotka vaati- 16683: vat runsaasti ulkoista apua. Nämä ohjelmat heijastuvat myös 16684: Suomen rahoittamien kehitysyhteistyöohjelmien sisältöön. 16685: 16686: Suunnittelu ja seuranta 16687: Suunnittelu ja seuranta ovat kehitysyhteistyön oleelliset työka- 16688: lut. Pitkäaikainen yhteistyö edellyttää tukijalta sekä perehty- 16689: neisyyttä maan oloihin että kauaskantoisesti vedettyjä toiminta- 16690: linjoja, jotka ovat yhdensuuntaisia vastaanottajan omien linjo- 16691: jen kanssa. 16692: Toiminta vaatii onnistuakseen selkeän tavoitteenasette- 16693: lun sekä yhteiset suuntaviivat siitä, miten hankkeita toteute- 16694: taan: mitkä ovat ne asiat, joihin hankekierron eri vaiheissa on 16695: pureuduttava. 16696: Suunnitteluun sisältyvät mm. toimialaselvitykset sekä 16697: monet erityiskysymykset, mm. ympäristö, naiset, ihmisoikeudet 16698: ja yhteiskuntakehitys. 16699: Vuoden 1990 aikana valmistui kehitysyhteistyöhankkei- 16700: den suunnitteluohjeisto, jonka käyttöön perehdytettiin niin 16701: osaston virkamiehiä kuin hankkeiden toteuttajiakin. 16702: Toimialakohtaisia periaateohjelmia ja toimintaohjelmia 16703: on kehitetty ja yhteyksiä laajennettu suomalaisen resurssipoh- 16704: jan laajentamiseksi. Suomella on mm. terveysalan, opetuksen ja 16705: vesialan sekä metsäalan kehitysyhteistyön periaateohjelmat, 16706: joita tulevaisuudessa täsmennetään. 16707: 16708: Valmistelu ja arviointi 16709: Tuloksellisuuden kannalta on välttämätöntä varata hankkeiden 16710: ja muiden toimien valmisteluun riittävästi aikaa ja asiantunte- 16711: musta. Suunnittelu ja valvonta vaativat ulkopuolisia voimia, joi- 16712: ta saadaan valtionhallinnosta sekä muista sidosryhmistä. 16713: Vuoden aikana kehitettiin edelleen hankevalmistelun 16714: menettelytapoja- mm. uusittiin ohjeistoja ja koulutettiin henki- 16715: löstöä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota kestävän kehityksen 16716: tavoitteeseen. Hankkeet on suunniteltava siten, että vastaan- 16717: ottaj alla on voimavaratjatkaa toimintaa ulkoisen rahoituksen 16718: päätyttyä. Hankevalmistelu on muotoutunut entistä selvemmin 16719: tavoite- ja ongelmakeskeiseksi. 16720: 16721: 16722: 16723: 16724: 18 16725: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 16726: 0.7 16727: 0.6 16728: %-osuus BKT:sta 0.5 ~ 16729: k::::::::d::::~;;:-- 16730: 1981-91 0.4 16731: 0.3 r= 16732: 0.2_81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 16733: 16734: 16735: Vuosittaiset 16736: määrärahat, 16737: 4000 16738: 3000 16739: 2000 ~ 16740: ~ 16741: ~ - h.... 16742: ~ 16743: 16744: 16745: 16746: mmk 1000 16747: 0 16748: -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 16749: 4000 16750: Vuosittaiset 16751: määrärahat, 16752: kiinteät hinnat, 16753: 3000 16754: 2000 16755: - ""'!l!!!t: 16756: mmk; 1000 16757: perusvuosi 1985 16758: 0 16759: -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 16760: 16761: 16762: 16763: 16764: Hankkeiden valmistelu, arviointi ja seuranta vaativat eri 16765: alojen vahvaa asiantuntemusta. Näihin tehtäviin osallistuukin 16766: aina myös ministeriön ulkopuolisia voimavaroja. 16767: Arviointi on kokonaisvaltainen lähestymistapa joka kos- 16768: kee niin sosiaalista, sosio-kulttuurista, sosiotaloudellista kuin 16769: biofyysistäkin ympäristöä. Se arvioi eri arvoja ja eri pyrkimysten 16770: välisiä ristiriitoja ja etsii keinoja löytää tietoa, joka auttaa kai- 16771: kinpuoliaesti tyydyttävään ratkaisuun: tietoa valintojen tekemi- 16772: seksi. 16773: 16774: Toteuttajat 16775: Kahdenvälinen kehitysyhteistyömme perustuu Suomen ja vas- 16776: taanottajamaan hallitusten välisiin sopimuksiin. Ulkoasiainmi- 16777: nisteriön kehitysyhteistyöosasto rahoittaa, suunnittelee ja val- 16778: voo Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Yhteistyökump- 16779: paninavastaanottajamaassa on yleensä paikallinen ministeriö, 16780: virasto tai laitos. 16781: Kehitysyhteistyötä toteuttavat käytännössä valtion vi- 16782: rastot, yksityiset yritykset taijärjestöt-ne joilla on eri hank- 16783: keissa tarvittava asiantuntemus ja käytännön kokemus. 16784: 16785: 16786: 16787: 16788: 19 16789: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1990 16790: Maksatukset maittain 16791: Mosambik 5,3% 16792: Namibia 1,3% 16793: Sambia 5,0% 16794: Oseania 0,1 16795: Eurooppa 1, 1 % Tansania 10,2% 16796: muut maat 2,5% 16797: Nicaragua 2, 7% 16798: Peru 0,6% muut maat 3,6% 16799: 16800: 16801: muut maat 9,9% Egypti 5,0% 16802: 16803: 16804: Vietnam 3,2% 16805: Sri Lanka 2, 7% Kenia 6,1% 16806: Nepal3,1% 1 Somalia 4,5% 16807: Myanmar (Burma) 0,2% Sudan 2,5% 16808: 1 16809: Bangladesh 2,5% muut maat 6,0% 16810: 16811: FINNIDA 16812: 16813: SUOMEN KAHDENVÄLISEN 16814: KEHITYSYHTEISTYÖN KOHDEMAAT 1991 16815: 16816: 16817: 16818: 16819: - vähiten kehittyneitä maita (LDC-maita) 16820: 16821: 16822: 16823: 16824: 20 16825: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 16826: MAARYHMITTÄIN 1990 16827: Maittain 16828: jakamaton 16829: 21% 16830: LDC-maat 16831: 36% 16832: 16833: 16834: Keskituloiset 16835: maat 16836: 11% 16837: 16838: 16839: 16840: 16841: Muut alhaisen 16842: tulotason maat 16843: 32% 16844: 16845: FINNIDA 16846: Suomen 25 vuotta jat- kehitysavun toimisto ulko- taan tietoutemme kehitys- 16847: kunut julkinen kehitys- asiainministeriön poliitti- maiden ongelmista on li- 16848: yhteistyö on uusien haas- sen osaston yhteyteen. sääntynyt. Kehitysyhteis- 16849: teiden edessä. Jaakko Iloniemi, joka oli työ on muodostunut yhä 16850: Aikoinaan kehitys- toiminut komitean sihtee- kokonaisvaltaisemmaksi 16851: yhteistyö versoi Suomessa rinä, nimitettiin uuden toi- ja monia kehityshankkeita 16852: kansainvälisistä ja poh- miston ensimmäiseksi toi- on toteutettu hyvin tulok- 16853: joismaisista virikkeistä. mistopäälliköksi. Samalla sin. 16854: Hetkeä, jolloin Suomen ke- oli syntynyt periaatepäätös Tulevaisuudessa kehi- 16855: hitysyhteistyö alkoi, ei voi- siitä, että Suomella pitäisi tysyhteistyön päämääriä 16856: da tarkkaan määritellä. olla myös omia kahdenvä- ja keinoja on tarkasteltava 16857: Olihan suomalaisia ollut lisiä kehitysyhteistyöohjel- entistä huolellisemmin. 16858: mukana YK:n teknisen mLa. Kokemus näyttää osoitta- 16859: avun ohjelmissa jo var- Kehitys- Utveckling- van, että tuen keskittämi- 16860: hain, puhumattakaan va- lehti julkaisi vuonna 1990 nen tuottaa parhaan tulok- 16861: paaehtoisesta järjestötyös- teemanumeron Suomen sen. 16862: tä -lähetystyön myötä oli kehitysyhteistyön 25 vuoti- Virallisen kehitys- 16863: yhteistyötä kehitysmaiden selta taipaleelta. Lehdessä yhteistyön ohella kansa- 16864: kanssa harjoitettu jo olleessa tervehdyksessään laisjärjestöt osallistuvat 16865: 1800-luvun jälkipuoliskol- Tasavallan Presidentti to- arvokkaalla tavalla kehi- 16866: ta saakka. teaa mm. seuraavaa: tysmaiden tukemiseen. 16867: Ajatus Suomen valtion "Kehitysyhteistyö on 25 Kansainvälinen yhteisvas- 16868: omasta kehitysapuohjel- vuodessa muodostunut tuu edellyttää, että Suomi 16869: masta kypsyi keväällä tärkeäksi osaksi Suomen mahdollisuuksiensa mu- 16870: 1961 ja asiaa valmistele- ulkopolitiikkaa. Avun kaan osallistuu kehitys- 16871: maan asetettiin komitea. määrässä Suomi ja muut maiden tukemiseen, jotta 16872: Vuonna 1965 perustettiin Pohjoismaat ovat kärki- niiden asukkailla olisi jo- 16873: kehitysapukomitean suosi- maita kansainvälisessä kaiselle kuuluva oikeus ih- 16874: tuksesta kansainvälisen vertailussa. Vuosien mit- misarvoiseen elämään. 16875: 16876: 16877: 22 16878: KAHDENVÄLISET TOIMIALA- 16879: KOHTAISET MAKSATUKSET 1990 16880: {mmk) 16881: 16882: 16883: 16884: 16885: Energia 132,3 16886: Kuljetus 132,6 16887: Tietoliikenne 16888: Kauppa 16889: Rahoitus 16890: 16891: 16892: Vesihuolto 16893: Opetus 16894: Terveys 16895: Sosiaalipalvelut 16896: Julkinen hallinto 16897: Kulttuuri 16898: Asuminen 16899: 16900: 16901: 16902: FINNIDA 16903: Metsät 16904: Suomi on pitkään ollut vahvasti mukana metsäalan kehitys- 16905: yhteistyössä. Vuoden 1990 aikana työstettiin alan kehitysyhteis- 16906: työn periaateohjelmaa, joka valmistui vuonna 1991. Sen mu- 16907: kaan Suomen tärkeimmät kohteet ovat metsätalouden suunnit- 16908: telu, metsitys, metsien suojelu ja hoito, metsiin perustuva teolli- 16909: suus sekä koulutus. 16910: Metsävarojen nopea hupeneminen vaarantaa kehityksen 16911: monissa maissa: eroosio kiihtyy, maaperä köyhtyy, viljelymaa 16912: vähenee ja väestön toimeentulo heikkenee. Perimmäinen met- 16913: sien tuhoutumisen syy on paine hankkia lisää viljelysmaata yhä 16914: kasvavalle väestölle. Myös polttopuiden kerääminen ja liialliset 16915: teolliset hakkuut hävittävät metsiä. 16916: Alan kehitysyhteistyön tavoite on metsien monimuotoi- 16917: suudenja elämää tukevien tehtävien säilyttäminen sekä maa- 16918: seutuväestön elinolojen kohentaminen. 16919: 16920: 16921: 23 16922: FTP 16923: Metsä- ja puutalouden 16924: koulutusohjelma 16925: 16926: Metsä- ja puutalouden kehitysyhteis- opettajien, neuvojien ja yritysneuvojien 16927: työohjelma, FTP, kanavoi suomalaista -sekä eri tyyppisten metsähankkeiden 16928: metsäalan tietoa ja taitoa kehitysmai- suunnittelijoiden ja johtajien koulutus- 16929: den hyväksi. Se kouluttaa metsäalan ta. F'TP myös tuottaa alan opetus- ja 16930: henkilöstöä kehitysmaissa parantaak- tausta-aineistoa; se on lähinnä englan- 16931: seen heidän ammattitaitoaan ja lisä- ninkielistä, mutta pyyntöjen perusteella 16932: täkseen alan toimintakykyä. on laadittu aineistoa kehitysmaiden 16933: Koulutusohjelma käynnistyi vuon- omilla kielillä. 16934: na 1967 metsähallituksen suojissa. Ny- Kurssien tärkeimpiä aiheita ovat 16935: kyisin se toimii opetushallituksen alai- mm. metsävarojen kehittäminen, met- 16936: sena. Koko toiminta rahoitetaan kehi- säpalojen torjunta, puunkorjuu ja kul- 16937: tysyhteistyövaroin. jetus, sekä metsiin perustuva teollisuus. 16938: Metsäalan ammattitaidon ja asian- Vuosina 1968-91 ohjelman kursseilla 16939: tuntemuksen lisääminen on kehitys- ja seminaareissa on saanut koulutusta 16940: maille elintärkeä kysymys. Niiden on yli 2000 osallistujaa lähes 80 kehitys- 16941: löydettävä keinot selviytyä metsien hä- maasta. Metsäalan oppilaitoksille FTP 16942: viämisestä, aavikoitumisesta ja muista antaa pitkäaikaista tukea opettajien 16943: ympäristöongelmista. Metsätalouden koulutukseen ammattitaidon kehittä- 16944: kehittäminen tarjoaa myös yhden tien mtseen. 16945: sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoin- Ohjelman päätoimialue on Afrikka 16946: nin edistämiseen. FTP tukee kehitystä -nimenomaan SADCC-maat. Meneil- 16947: lisäämällä ammattitaitoa ja hallinto- lään on mm. alueen metsäoppilaitosten 16948: kykyä. kehittäminen. Vuoteen 2000 asti kestä- 16949: Toiminta perustuu kohdemaiden vän hankkeen aikana perustetaan uu- 16950: hallinnon ja oppilaitosten kanssa yh- sia ja vahvistetaan vanhoja kansallisia 16951: teistyössä järjestettävään koulutuk- oppilaitoksia. Alueellisesti kurssitetaan 16952: seen. Kursseja järjestetään sekä Suo- alan henkilöstöä, opettajia, luennoitsi- 16953: messa että yhteistyö maissa. Se korostaa joita ja neuvojia. 16954: avainasemassa olevan henkilöstön- 16955: 16956: 16957: 16958: 16959: 24 16960: Metsät liittyvät maatalouden ja koko maaseudun kehit- 16961: tämiseen. Maaperää voidaan suojella ja sen tuotantokykyä edis- 16962: tää esim.luomalla poltto- ja rakennuspuuta tuottavia metsiä tai 16963: harjoittamalla peltometsäviljelyä. Maaseutuväestön mahdolli- 16964: suuksia lisätuloihin kohentaa mm. metsäpohjainen teollisuus. 16965: Työn onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että paikallinen 16966: väestö osallistuu hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. 16967: Kestävien tulosten saavuttaminen edellyttää kehityksen 16968: yhteiskunnallisten, poliittisten ja oikeudellisten esteiden raivaa- 16969: mista. Suomi tukee kehitysmaita niiden määritellessä metsäpo- 16970: litiikkaansa ja maankäyttöä sekä toimintaa eri osallistujaryh- 16971: mien kanssa. Käytännössä tämä merkitsee suunnittelu- ja hal- 16972: lintotaitojen vahvistamista: mm. alan ammattilaisten ja viran- 16973: omaisten koulutusta sekä metsävarojen arviointia suunnittelun 16974: perustaksi. 16975: Alan kehitysyhteistyö vaatii pitkäaikaista sitoutumista 16976: sekä paikallishallinnonja -väestön mukan oloa. Ellei hankkeita 16977: kyetä johtamaan, koordinoimaan ja lopullisesti vastaanotta- 16978: maan paikallisesti, ei kehitysvaikutuksia synny. Koulutus ja 16979: neuvonta on ulotettava paikallistasolle asti. 16980: Uudelleen metsitys ja metsien säilyttäminen on kenttä- 16981: työtä, jonka tehtävänä on pysäyttää metsien häviäminen, suojel- 16982: la maaperää, säilyttää luonnonmetsiä ja kehittää koko maaseu- 16983: tua. Tarkoitus on tehdä metsistä maaseutuväestölle vaihtoehtoi- 16984: nen tuotantomuoto. Keinoina ovat neuvonta sekä tekninen ja ta- 16985: loudellinen tuki. 16986: Metsäteollisuus voi tuoda monille kehitysmaille valuut- 16987: tatuloja. Tukea maat tarvitsevat luodessaan ja hallinnoidessaan 16988: metsäpohjaista teollisuutta ja istutuksia ympäristöä tuhoamat- 16989: ta. Suomi antaa koulutusta ja teknistä apua. 16990: Metsäalan toiminta vaikuttaa ympäristöön- joko myön- 16991: teisesti tai kielteisesti. Tavoitteena on parantaa ympäristön ti- 16992: laaja vähentää metsäteollisuden aiheuttamia ympäristövaurioi- 16993: ta taloudellisesti kestävällä tavalla ja ottaen huomioon paikalli- 16994: sen väestön tarpeet. 16995: 16996: 16997: Maatalous 16998: Maatalousalan kehitysyhteistyön tarkoituksena on auttaa väes- 16999: töä nostamaan elintasoaan ja kohentaa maan tuottavuutta sekä 17000: ravinnon saatavuutta. Tukea tarvitsee koko tuotantoketju- tuo- 17001: tannosta markkinointiin asti. 17002: Alan kehitysyhteistyöhön vuonna 1990 sisältyi laajoja, 17003: monia toimialoja sivuaviamaaseudun kehityshankkeita, lannoi- 17004: tustarpeiden kartoitusta ja lannoitteita sekäkarjanjalostusta- 17005: kin. Perusajatus on tuottavien ja tehokkaiden menettelytapojen 17006: ja välittäminen. Työ keskittyy kaikkein köyhimmän väestön olo- 17007: jen helpottamiseen. Erityisiä kohderyhmiä ovat naiset ja nuoret, 17008: pienviljelijät ja maattomat. 17009: Maaperän suojelu on ajan mittaan maaseutukehityksen 17010: ydinkysymys. Tuottavuuden lisäämiseen kytkeytyy ekologisesti 17011: kestävien tuotantomallien kehittäminen ja välittäminen. Olen- 17012: 17013: 17014: 26 17015: naista on myös kohentaa paikallisten instituutioiden kykyä hoi- 17016: taa maataloutta ja siihen liittyviä palveluja. 17017: Maaseudun kehittäminen koskee koko maan väestöä. 17018: Sen myötä kasvatetaan vientituloja, luodaan työpaikkoja ja eh- 17019: käistään väestön pakkautumista kaupunkien slummeihin. 17020: Alan kehityksen avainkysymyksiä ovat: yksityisyritte- 17021: liäisyyden edistäminen ja koordinointi muiden toimialojen kans- 17022: sa. Kehittämisen kohteina ovat ennen muuta perustuotanto, 17023: karjantuotanto, tukipalvelut ja maatalouspohjainen teollisuus. 17024: 17025: 17026: 17027: 17028: Maa- ja kotitalouden 17029: koulutusohjelma, AHTP 17030: Vuonna 1990 käynnistettiin kehitys- täyttämään kiireisimmät ja keskeisim- 17031: yhteistyövaroin maa- ja kotitalouden mät tarpeet. Ne pidetään vastaanotta- 17032: koulutusohjelma, AHTP- Agriculture jamaassa läheisessä yhteistyössä ope- 17033: and Home Economics Training Pro- tus-, maatalous- ja luonnonvarain mi- 17034: gramme. Opetushallituksen yhteydessä nisteriöiden sekä maatalouskoulujen 17035: toimiva ohjelma rahoitetaan kokonaan kanssa. AHTP tukee myös koulutuslai- 17036: kehitysyhteistyövaroin; budjetti vuosik- toksia tuottamalla oppiaineistoa ja -vä- 17037: si 1991-92 on seitsemän miljoonaa lineitä. 17038: markkaa. -Koulutus on kehityksen väline. Am- 17039: AHTP järjestää maa- ja kotitalous- matillisen koulutuksen tukeminen lisää 17040: alan sekä ympäristönsuojelun lyhyitä elintärkeitä käytännön taitoja paikois- 17041: kursseja sekä jatko-täydennyskoulutus- sa, joissa perustuotanta on pääasialli- 17042: ta kehitysmaiden opettajille ja ammat- sin toimeentulolähde. 17043: tilaisille. Kurssit suunnitellaan 17044: 17045: 17046: 17047: Vesihuolto 17048: Veden saanti on kehityksen välttämätön edellytys. Terveyden- 17049: huollon, maatalouden tai teollisuuden virkistäminen ei onnistu 17050: ilman toimivaa vesihuoltoa. 17051: Kansainvälinen vesihuollon ja sanitaation vuosikymmen, 17052: joka päättyi vuonna 1990, ei onnistunut tavoitteessaan taata 17053: kaikille ihmisille puhdas juomavesi ja tyydyttävät sanitaatio- 17054: olot. Avunantajat ovatkin päättäneet edelleenjatkaa vuosikym- 17055: menen aikana aloitettua toimintaa. 17056: Suomi on parin vuosikymmenen ajan tukenut kehitys- 17057: maiden vesihuollon kehittämistä maaseudulla: kaivojen raken- 17058: tamista sekä vesilähteiden ja -järjestelmien käyttöä, ylläpitoa ja 17059: suojelua Tansaniassa ja Keniassa. Näin on varmistettu noin nel- 17060: jän miljoonan ihmisen vedensaanti. Kaupunkien vesihuoltoa 17061: Suomi tukee Vietnamissa ja Mosambikissa. 17062: 17063: 17064: 27 17065: Vesihuoltojärjestelmien rakentaminen on vain osa koko- 17066: naisuutta. Esimerkiksi terveydenhuollon kannalta yhtä tärkeää 17067: on hygienia- ja terveyskasvatus. Pysyviin tuloksiin päästään 17068: vasta muuttamalla veteen ja terveyteen liittyviä asenteita, täh- 17069: dentämällä puhtaan veden tärkeyttä ja opettamalla veden käyt- 17070: töä. 17071: Kestävän vesihuoltojärjestelmän luominen edellyttää 17072: huolellista vesivarojen kartoitusta ja kaivojen ylläpidon ja kun- 17073: nostuksen opetusta. Tärkeintä on kuitenkin paikallisväestön 17074: osallistuminen hankkeeseen jo suunnittelun alkuvaiheessa. 17075: Suomen tukeman vesihuoltohankkeen todellisia kehitys- 17076: vaikutuksia päästään lähivuosina arvioimaan Tansanian 17077: Mtwara-Lindissä. Suomalaiset ovat irtautumassa hankkeesta ja 17078: tulevaisuudessa suunnittelu, toteutus ja kunnossapito jää pel- 17079: kästään tansanialaisten harteille. 17080: 17081: Terveys 17082: Terveysalan kehitysyhteistyössä Suomi tähtää perusterveyden- 17083: huollon kohentamiseen: perustavien terveyshuoltojärjestelmien 17084: luomiseen, terveyskasvatukseen sekä äitien ja lasten terveyden- 17085: huollon kehittämiseen. Vahvaa tukea saa myös väestöongelman 17086: purkamiseen tähtäävä perhesuunnittelu. 17087: Työ suunnataan erityisesti vähiten kehittyneisiin jama- 17088: talan tulotason maihin. Perusterveydenhuollon järjestämistä 17089: ·Suomi on jo pitkään tukenut Egyptissä ja Keniassa. Käytännös- 17090: sä työ sisältää koulutusta ja neuvontaa sekä jonkin verran ra- 17091: kentamista. 17092: 17093: 17094: 17095: 17096: HEDEC, terveysalan 17097: kehitysyhteistyön kehittämisryhmä 17098: Terveysalan kehitysyhteistyön kehittä- löstöä toteuttamaan laadukasta kehi- 17099: misryhmä, HEDEC- Health Develop- tysyhteistyötä. 17100: ment Cooperation Group, luotiin vuon- Valtion kehitysyhteistyövaroin 17101: na 1990. Sen tehtävä on edistää tervey- rahoittama HEDEC toimii sosiaali- ja 17102: salan kehitysyhteistyön tehokkuutta ka- terveyshallituksen yhteydessä. 17103: navoimalla alan asiantuntemusta kehi- Ryhmän toiminta perustuu ajatuk- 17104: tysyhteistyön käyttöön. seen, jonka mukaan vastaanottajien 17105: HEDEC tarjoaa konsulttipalveluja, terveyttä voidaan kestävästi kohentaa 17106: järjestää ja koordinoi alan koulutusta, edistämällä myönteistä yhteistyötä, an- 17107: ylläpitää asiantuntijoiden ja konsult- tamalla neuvontaa, auttamalla löytä- 17108: tien luetteloa, tuottaa raportteja kohde- mään oikeat ihmiset oikeisiin paikkoi- 17109: maiden terveydenhuollosta sekä tiedot- hin ja hyödyntämällä tuoreinta tietoa 17110: taa toimialaansa koskevista kysymyk- ja tutkimustuloksia työn päällekkäisyy- 17111: sistä. Se kouluttaa terveysalan henki- den välttämiseksi. 17112: 17113: 17114: 17115: 17116: 28 17117: Tukea terveysalalle välittyy myös kansainvälisten j ärjes- 17118: töjen ohjelmien kautta. Vuonna 1990 tukea saivat mm. 17119: UNICEFin lasten alueellinen terveysohjelma, WHO:njokisokeu- 17120: sohjelma, Bhutanin ja Myanmarin perualääkeaineohjelmat sekä 17121: Kenian ja Etiopian perusterveydenhuoltojärjestelmät. 17122: Vuonna 1990 kehitysyhteistyöosasto ja lääkintöhallitus 17123: perustivat terveysalan kehitysyhteistyön kehittämisyksikön- 17124: HEDECin. Sen tehtävänä on kehittää ja hyödyntää suomalaisia 17125: terveysalan voimavaroja ja nostaa yhteistyön laatua. 17126: 17127: Opetus 17128: Vuonna 1990 pidetty peruaopetuksen maailmankonferenssi 17129: päättyi julkilausumaan, jonka mukaan kaikille olisi taattava pe- 17130: ruskoulutus vuoteen 2000 mennessä. Tavoite näyttää vaikealta 17131: saavutta, sillä raju väestönkasvu ja taantuva talous vaarantavat 17132: myös jo lupaavasti alkaneen kehityksen. 17133: Peruaopetuksen lisäksi kehitysmaiden eteneminen tasa- 17134: veroiseksi teollisuusmaiden kanssa edellyttää monipuolista am- 17135: matti-ja jatkokoulutusta. 17136: Suomi tukee kehitysmaita niiden kehittäessä opetus- 17137: suunnitelmia, koulutusta, koulujen rakentamista sekä oppiai- 17138: neiston tuotantoa ja jakelua. Lisäksi Suomi rahoittaa ja järjes- 17139: tää jatko- sekä täydennyskoulutusta. 17140: Vuosittain Suomi rahoittaa lukuisia kehitysmaiden edus- 17141: tajille tarkoitettuja ammattitaidon kehittämiseen liittyviä kurs- 17142: seja. Kauppaan liittyvää koulutusta kehitysmaiden edustajille 17143: antaa kehitysyhteistyövaroin rahoitettava Helsingin Kauppa- 17144: korkeakoulun kehitysyhteistyöohjelma, Prodec. 17145: Kaikkien kehitsyhteistyöhankkeiden perusta on vas- 17146: taanottajille annettava koulutus- tietojen ja taitojen siirto. Il- 17147: man sitä ei kehitystä synny. 17148: 17149: Energia 17150: Puu on kehitysmaiden tärkein energian lähde. Metsänistutus ja 17151: metsien hoito onkin energiahuollon ydin. Monilla kehitysmailla 17152: on myös runsaasti vesivoimaa, jonka hyödyntämistä tuetaan ke- 17153: hitysyhteistyövaroin. 17154: Energia-alan kehitysyhteistyössään Suomi on keskitty- 17155: nyt maaseudun sähköistykseen ja sähkön jakelun edistämiseen. 17156: Kaupunkien sähkönjakelua koskevista hankkeista laajimpia on 17157: Lusakan sähköverkon kunnostus, joka valmistuttuaan tarjoaa 17158: kaupungille vuosikymmeniksi riittävästi sähköä. 17159: 17160: Kuljetus 17161: Tiestön ja muiden kuljetusväylien rakentaminen on taloudelli- 17162: sesti raskasta mutta talouden kehityksen kannalta välttämätön- 17163: tä. Ilman kuljetuksia ja yhteyksiä muuhun maailmaan ei yhteis- 17164: kunta toimi. 17165: Suomen yhteistyökohteista tärkeimpiä ja samalla kal- 17166: leimpia on satamien kehittäminen. Vienti ja tuonti eivät toimi 17167: ilman kunnollisia satamia. Ne eivät myöskään toimi, elleivät jat- 17168: koyhteydet-rauta-ja maantiet- ole käyttökelpoisia. 17169: 17170: 17171: 29 17172: Köyhillä kehitysmailla ei ole varaa sellaisiin suuriin sijoi- 17173: tuksiin, joita mm. satamien kunnostaminen muutoin edullisen 17174: konttiliikenteen vaatimuksia vastaaviksi vaatii. Useimmilla 17175: suurilla satamien kehittämishankkeilla onkin useita ulkomaisia 17176: tukijoita- sekä kehityspankkeja että yksittäisiä antajamaita. 17177: Suomi osallistuu satamien kehittämiseen mm. Bangladeshissa, 17178: Tansaniassa ja Mosambikissa. 17179: Satamassa kohoavan kraananosturin merkitystä maa- 17180: seudun naisen elämälle on usein vaikea ymmärtää. Mutta ellei 17181: maatalouden tai teollisuuden tuote lähde satamasta, jää viljelijä 17182: ja työläinen ilman tuloa ja työpaikkaa. Ja elleivät maaliikenne- 17183: väylät toimi ei siemenvilja tai vaikkapa hätäapu välity tarvitse- 17184: ville. 17185: 17186: 17187: 17188: 17189: 30 17190: Naiset ja kehitys 17191: 4 17192: Naiset ovat sekä kehityksen osatekijä että hyödyn- 17193: saaja, sekä voimavara että kohde. Monet kehitys- 17194: yhteistyöhankkeet- mm. kaivojen rakentaminen, 17195: polttopuun saannin helpottaminen ja perustervey- 17196: denhuolto- tähtäävät juuri naisten asemaan vaikut- 17197: tavien asioiden kohentamiseen. Kuitenkin itse hank- 17198: keiden toteutuksessa naiset ovat kansainvälisestikin 17199: olleet laiminlyöty voimavara: heidän mahdollisuu- 17200: tensa vaikuttaa suunnitteluun ja toteutukseen ovat 17201: olleet hyvin rajoitetut. 17202: Naisten huomioonottamiseksi kehitysyhteis- 17203: työssä on laadittu kansainväliset ohjeistot. Kehitys- 17204: maaoloissa niiden eteenpäin vieminen käytännössä 17205: on kuitenkin hidasta. 17206: Suomen kehitysyhteistyössä on yhä enemmän 17207: korostettu naisten osuutta kehityksessä. Vuonna 17208: 1989laadittiin työn tueksi suuntaviivat ja toimin- 17209: taohjelma naisten huomioonottamiseksi kehitys- 17210: yhteistyössä. Vuoden 1990 aikana valmisteltuun 17211: hankkeiden suunnitteluohjeistoon sisällytettiin yksi- 17212: tyiskohtaiset ohjeet siitä miten kehitysmaiden naiset 17213: voivat osallistua hankkeiden valmisteluun ja suun- 17214: nitteluun. 17215: Vuonna 1990 kehitysyhteistyöosastolle pal- 17216: kattu konsultti laati Suomen kehitysyhteistyön nais- 17217: kysymyksiä koskevan raportin ja ehdotuksen toimen- 17218: pideohjelmaksi. Sen perusteella valmistellaan ohjel- 17219: ma naisten huomioonottamiseksi kehitysyhteistyös- 17220: sä. 17221: 17222: 17223: 17224: 17225: 32 17226: 5 Ympäristö 17227: 17228: Raju väestönkasvu, taloudellinen ahdinko ja kehittymättömyys 17229: kiihdyttävät ympäristön tuhoutumista kehitysmaissa. Ympäris- 17230: tö kuuluu niin teollisuus- kuin kehitysmaidenkin kohtalonkysy- 17231: myksiin. 17232: Sekä avunanantaj amaat että monet kansainväliset j är- 17233: jestöt ovat päättäneet liittää ympäristövaikutusten arvioininti- 17234: menettelyn kiinteäksi osaksi koko hankekiertoaja sen kautta 17235: päätöksentekoa. 17236: Ympäristönäkökohdat painottuvat jo hankevalmistelus- 17237: sa ja ovat osa suunnittelua, päätöksentekoa, toteutusta ja seu- 17238: rantaa. Kehitysyhteistyöosaston ympäristöohjeisto (EIA) val- 17239: mistui vuonna 1989 ja sitä tarkennettiin vuonna 1990. Ohjeisto 17240: määrittelee yleiset suuntaviivat, periaatteet ja menetelmät ym- 17241: päristönäkökohtien huomioonottamiseksi hankkeiden valmiste- 17242: lussa ja toteutuksessa. Se myös yksilöi hankevalmistelun eri vai- 17243: heissa laadittavat ympäristöselvitykset, -suunnitelmat ja asia- 17244: kirjat. 17245: Ohjeiston mukaan heti suunnitteluvaiheessa arvioidaan, 17246: vaikuttaako hanke ympäristöön- kielteisesti tai myönteisesti. 17247: Mikäli ympäristövaikutuksia todetaan olevan, selvitetään nii- 17248: den määrä, laatu ja painoarvo. Jos kielteiset vaikutukset näyttä- 17249: vät olevan vahvoja, hankkeesta luovutaan jo valmisteluvaihees- 17250: sa. 17251: Vuoden 1990 aikana sekä osaston henkilöstö että hanke- 17252: toteuttajia opastettiin ohjeiston käytössä ja arviointi jo vakiintui 17253: osaksi hankkeiden valmistelukäytäntöä. 17254: Suomen näkemyksen mukaan kehitysmaiden ympäris- 17255: tön tilaa voidaan parantaa vahvistamalla köyhien taloudellista 17256: tilaa ja yhteiskunnallisia oikeuksia. Ympäristökysymyksiä ei 17257: voida käsitellä erillään yhteiskunnallisista, taloudellisista ja 17258: kulttuurikysymyksistä. 17259: Maailman luonnovarat eivät riitä tarjoamaan kunnollis- 17260: ta elintasoa yhä kasvavalle väestölle. Ympäristön kannalta on 17261: aivan olennaista vähentää kehitysmaiden väestönkasvua. Tämä 17262: edellyttää väestöpolitiikkaa. Väestönkasvua taas ei voida supis- 17263: taa, elleivät köyhien elinolot merkittävästi parane. 17264: Kehitysyhteistyön merkitys ympäristöasioissa on kuiten- 17265: kin vain marginaalinen. Kysymys ympäristön tuhoutumisesta 17266: on monipolvinen ja perustuu paljolti taloudellisiin seikkoihin. 17267: Köyhillä ja ylivelkaantuneilla mailla ei ole varaa suojella ympä- 17268: ristöään eikä väestöään. Ne ovat joutuneet luopumaan sosiaali- 17269: politiikastaanjatinkimään koulutuksesta. Näin ollen ei ole ih- 17270: 17271: 17272: 17273: 17274: 34 17275: me, että myös ympäristö pääsee rappeutumaan. 17276: Kehitysyhteistyö voi vaikuttaa ympäristökysymysten 17277: huomioonottamiseen kehitysmaissa, mutta ei pysty varsinaises- 17278: ti tilannetta muuttamaan. 17279: Vuonna 1990 Suomenkin puoltama ympäristöehdollisuus 17280: lisääntyi esimerkiksi kehitysrahoituslaitosten toteuttamissa 17281: hankkeissa. Toisin sanoen rahoitus evättiin hankkeilta, joiden 17282: suunnittelussa ei ympäristöohjeita otettu huomioon. 17283: 17284: 17285: 17286: 17287: 35 17288: 6 Kehitysyhteistyö kansain- 17289: välisten j ärj estöj en ja 17290: rahoituslaitosten kautta 17291: Yhteensä 1331 miljoonaa markkaa eli 41,2 prosenttia Suomen 17292: kehitysyhteistyövaroista ohjautui vuonna 1990 kansainvälisten 17293: järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta. Valtaosa tästä makse- 17294: taan vuosiavustuksina YK:n alaisille järjestöille ja ohjelmille se- 17295: kä kehitysrahoituslaitoksille. 17296: Suomen tukea kehitysmaille kanavoituu vuosittain mm. 17297: YK:nelintarvike-ja maatalousjärjestön, FAO:n, Maailman ter- 17298: veysjärjestön, WHO:n, Kansainvälisen työjärjestö, ILOn, Maail- 17299: 17300: 17301: 17302: KEHITYSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN 17303: JÄRJESTÖJEN KAUTTA 1983-90 17304: 17305: YK:n kehitys- 17306: ohjelmat 17307: 17308: 111 Sosiaalisen 17309: kehityksen 17310: ohjelmat 17311: • Kansainväliset 17312: kehitysrahoi- 17313: tuslaitokset 17314: • Elintarvike- 17315: ohjelmat 17316: 17317: • Humanitaariset 17318: järjestöt ja 17319: ratiastot 17320: -WIDER- 17321: instituutti 17322: •Muut 17323: -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 17324: 17325: 17326: FINNIDA 17327: man Ilmatieteen järjestön, WMO:n ja YK:nteollisen kehityksen 17328: järjestön UNIDOn sekä Kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön 17329: IUCN:n kautta. 17330: Suomi kuuluu YK:n kehitysohjelman, UNDP:n, sekä so- 17331: siaalisen kehityksen ohjelmien- UNICEF ja UNFPA-tärkeim- 17332: piin rahoittajiin. Vuosiavustusten lisäksi nämä järjestöt saavat 17333: eriteltyihin kohteisiin osoitettua tukea. 17334: Kehitysmaiden inhimillisten voimavarojen, suunnittelun 17335: ja hallinnon kehittämiseen keskittynytYK:nkehitysohjelma 17336: päätti vuonna 1990 suunnata 55 prosenttia tuestaan köyhimmil- 17337: 17338: 17339: 36 17340: le maille. Vuoden 1992 alusta lähtien sen ohjelmiin sisällytetään 17341: vain kansallisesti toteutettavia hankkeita, joiden toimeenpanos- 17342: ta on kuitenkin neuvoteltava järjestön kanssa. 17343: Suomi tukee myös UNDP:n alaisuudessa itsenäisesti toi- 17344: mivaaYK:nnaisten kehitysrahastoa, UNIFEMia sekä YK:n pää- 17345: omakehitysrahastoa, UNCDF:aa ja YK:n Sudano-Sahelin alueen 17346: toimistoa, UNSOa. 17347: YK:nlastenrahaston toiminta tähtää ennen muuta kehi- 17348: tysmaiden lasten ja äitien peruspalvelujen ja elinolojen paranta- 17349: miseenja kehittämiseen. Avustukset UNICEFille ovat olleet 17350: Suomen monenkeskisen kehitysyhteistyön nopeimmin kasvava 17351: erä. Suomi tukee UNICEFia myös kahdenvälisin kehitysyhteis- 17352: työvaroin. 17353: YK:nväestörahasto rahoittaa ja koordinoi erityisjärjestö- 17354: jen kehitysmaissa toteuttamia väestöohjelmia. Se keskittyy eri- 17355: tyisesti perhesuunnittelun edistämiseen. Suomi on viime vuosi- 17356: na kasvattanut avustustaan UNFPAlle korostaen näin väestöa- 17357: vun merkitystä osana sosiaalista kehitystä. 17358: Suomi on myös pitkään tukenut YK:n asuinyhdyskunta- 17359: keskusta, Habitatiaja on sen toimintaa ohjaavan toimikunnan 17360: jäsen. Varat toimikunnan suosittelemiin ohjelmiin kanavoituvat 17361: YK:n asuinyhdyskuntarahaston, UNHHSF:n kautta. 17362: Suomen maksatukset kansainvälisten järjestöjen kautta 17363: ilmenevät oheisesta taulukosta. 17364: 17365: Toiminta YK:ssa 17366: YK:nyleiskokous hyväksyi vuonna 1990 YK:n neljännen, koko 17367: 1990-lukua koskevan kehitysstrategian. Vuoden aikana pidetty 17368: toinen vähiten kehittyneitä maita koskeva konfrenssi hyväksyi 17369: toimintaohjelman 1990-luvulle. Niin ikäänjatkettiin YK:n ym- 17370: päristö- ja kehityskonferenssin valmistelua ja keskusteltiin 17371: YK:nkatastrofitoimintojen vahvistamisesta. 17372: 17373: Neljäs kehitysstrategia 17374: YK:n 45. istuntokauden merkittävin kehityskysymyksiä koske- 17375: va aikaansaannos oli yksimielisesti hyväksytyn neljännen(IV) 17376: kansainvälisen kehitysstrategian vahvistaminen. 17377: 1990-lukua koskevan IV kehitysstrategian tavoitteena on 17378: elvyttää kehitysmaiden taloudellista kehitystä ja edistää sellais- 17379: ta kestävää kehitystä, jossa sosiaalisen kehityksen tarpeet, köy- 17380: hyyden vähentäminen, inhimillisten voimavarojenkehittämi- 17381: nenja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. 17382: Kolmannen YK:nkehitystrategian tavoitteet jäivät saa- 17383: vuttamatta. Uuden strategian taustalla onkin kehitysmaiden 17384: pelko siitä, että niiden taloudellinen kehitys jatkuvasti ja vää- 17385: jäämättä taantuu. 17386: Samanaikaisesti uuden kehitystrategian valmistelujen 17387: kanssa- ja sitä tukien-YKhyväksyi vuonna 1990 kansainvälis- 17388: tä taloudellista yhteistyötä koskeva julistuksen kehitysmaiden 17389: talouskasvun ja kehityksen elvyttämiseksi, vähiten kehittyneitä 17390: maita (LDC) koskeva 1990-luvun toimintaohjelma sekä lasten 17391: 17392: 17393: 37 17394: aseman parantamista koskeva toimintaohjelma lokakuussa 17395: 1990 pidetyn huippukokouksen hyväksymässä muodossa. 17396: Kaikki kolme asiakirjaa korostavat entistä painokkaam- 17397: min kehitysmaiden omaa ensisijaista vastuuta kansallisesta ke- 17398: hityksestään. Niihin on myös kirjattu teollisuus- ja kehitysmai- 17399: den yhteiset näkemykset keskinäisestä tuesta, nykyistä avoi- 17400: memmasta markkinatalouteen suuntautuvasta talouspolitiikas- 17401: ta, yksityisen lohkon merkityksestä kehitysmaiden taloudessa, 17402: velkakysymysten ratkaisemisesta kehityksen nopeuttamiseksi, 17403: ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, inhimillisten voimavarojen 17404: kehittämisestä sekä väestö- ja ympäristökysymysten ratkaise- 17405: vasta merkityksestä kestävälle kehitykselle. 17406: Pohjoismaat pitävät nyt hyväksytyn strategian heikkou- 17407: tena sitä, ettei se riittävästi korosta demokraattisten periaattei- 17408: den eikä väestö- ja ympäristökysymysten ratkaisevaa merkitys- 17409: tä kehitykselle. Viittauksia ihmisoikeuksien kunnioittamisen 17410: välttämättömyyteen pidetään kuitenkin merkittävänä edistyk- 17411: senä aikaisempiin strategioihin verrattuna. 17412: YK:ssa on kolmannesta neljänteen kehitysstrategiaan 17413: siirryttäessä edetty rahoituskysymyksiin keskittyneestä vai- 17414: heesta laajaulotteiseen ongelmakeskeiseen lähestymistapaan. 17415: YK:nneljänteen kehitysstrategiaan on maailmanyhtei- 17416: sön yksimielisesti hyväksymänä kirjattu näkemykset siitä mi- 17417: hin milläkin osa-alueella olisi päästävä. Sen sijaan keinoista val- 17418: litsee vielä erimielisyyksiä maaryhmien ja yksittäisten maiden 17419: välillä. 17420: 17421: YK, ympäristö ja kehitys 17422: YK:nYmpäristö-ja kehitys- konferenssi pidetään kesäkuussa 17423: 1992. Konferenssin valmistelu ja siihen liittyvä ympäristörahas- 17424: ton perustaminen kuuluivat tärkeimpiinYK:nvuonna 1990 kä- 17425: sittelemiin asiakokonaisuuksiin. 17426: Konferenssi tarkastelee laajasti ympäristön ja kehityk- 17427: sen välistä vuorovaikutusta. Se keskittyy seuraaviin aiheisiin: 17428: - ilmastonmuutos, otsonikato ja ilmansaasteiden kaukokulkeu- 17429: tuminen, 17430: - makeavesivarojen suojeleminen, 17431: - meriympäristön ja rannikkoalueiden sekä merellisten luon- 17432: nonvarojen suojelu, 17433: - aavikoitumisen ja sademetsien tuhoutumisen sekä kuivuuden 17434: vaikutusten torjuminen, 17435: - luonnonperimän suojelu, 17436: - bioteknologian hyväksikäyttö, 17437: - ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden 17438: turvallinen käsittely sekä vaarallisten tuotteiden ja jätteiden 17439: laittoman viennin estäminen, 17440: - köyhän väestön työ- ja asuinympäristön parantaminen 17441: - terveysolojen suojeleminen ja elinolojen parantaminen. 17442: Rio de Janeirossa, Brasiliassa pidettävän konferenssin 17443: valmistelut tähtäävät siihen, että itse konferenssissa voidaan 17444: allekirjoittaa kaksi ilmaston-ja luonnonperimän suojeluun liitty- 17445: vää kansainvälistä sopimusta. Työn alla on myös toimintaohjel- 17446: 17447: 17448: 38 17449: ma "Agenda 21". Se keskittyy toimiin, joita tarvitaan ympäristö- 17450: näkökohtien huomioonottamiseksi kehityksessä. 17451: Kehitysmaiden tarpeiden sisällyttäminen konferenssiin 17452: vaatii huolellisen valmistelun. Maailmanlaajuiset ympäristöon- 17453: gelmat on aiheuttanut pääosin teollistuneiden maiden taloudel- 17454: linen toiminta. Kehitysmaat ovatkin vaatineet teollisuusmailta 17455: normaalin kehitysrahoituksen lisäksi käyttöönsä uusia varoja 17456: sekä ympäristöystävällisen teknologian saannin helpottamista. 17457: OECD-maat selvittävät sitä, miten ympäristö- ja kehitys- 17458: näkökohdat voidaan entistä paremmin nivoa yhteen ja miten 17459: kehitysmaiden lisärahoitusta ja teknologian siirtoa koskeviin 17460: vaatimuksiin vastataan. Tätä varten OECD perusti työryhmän, 17461: joka työstää asiaa vuoden 1991 joulukuussa pidettävää ympäris- 17462: tö- ja kehitysyhteistyöministereiden yhteiskokousta varten. Ta- 17463: voitteena on tätä kautta vetää linjaus, jota voidaan hyödyntää 17464: YK-konferenssissa. 17465: 17466: Ympäristörahasto 17467: Maailmanpankki käynnisti Ranskan ja Saksan toivomuksesta 17468: selvityksen siitä, mitä jo nyt voidaan tehdä YK-konferenssinkin 17469: kannalta olennaisissa, lähinnä otsonikerroksen suojelua, kasvi- 17470: huonekaasujen päästön rajoittamista, biologisen monimuotoi- 17471: suuden suojelua ja kansainvälistä vesiensuojelua koskevissa ra- 17472: hoituskysymyksissä. 17473: Vuonna 1990 suurimmatrahoittajamaat katsoivat yksi- 17474: mielisesti, että edellytykset Maailmarilaajuisen ympäristörahas- 17475: ton perustamiselle ovat olemassa. Neuvotteluissa sovittiin, että 17476: rahaston toiminnassa ovat mukana Maailmapankki, YK:n kehi- 17477: tysohjelma UNDP ja YK:nympäristöohjelma UNEP. UNEP tuo 17478: tarvittavan asiantuntemuksen, UNDP:n kenttäverkosto tarjoaa 17479: yhteydenpitokanavat kehitysmaiden viranomaisiin; Maailman- 17480: pankki toimeenpanee investointihankkeita ja hoitaa rahaston 17481: yleishallinnon. 17482: Rahastoa tukevat maat osallistuvat puolivuosittain jär- 17483: jestettävissä kokouksissa toiminnan valvontaan: ne hyväksyvät 17484: rahoitettaville hankkeille tarkoitetut ohjeistot sekä valvovat nii- 17485: den noudattamista hankkeita valittaessa ja niitä toimeenpan- 17486: taessa. Suomi on luvannut osallistua rahaston toimintaan 35 17487: miljoonalla markalla vuodessa. 17488: Ympäristörahaston kautta osoitetaan varoja hankkeille, 17489: jotka jo saavat näidenjärjestöjen rahoitusta, mutta joissa ei ole 17490: otettu riittävästi huomioon maailmanlaajuisia ympäristönäkö- 17491: kohtia. Rahasto voi antaa lisärahoitusta juuri näihin tarpeisiin. 17492: Kolmen vuoden kuluttua toiminta arvioidaan ja päätetään mah- 17493: dollisista jatkotoimista. Neuvottelussa pidettiin tärkeänä sitä, 17494: että jo nyt voidaan osoittaa käytännön toimenpiteitä ympäris- 17495: töongelmien poistamiseksi ja näin tuoda vuoden 1992 ympäristö- 17496: jakehityskonferenssille kokemusperäistä tietoa eri mahdolli- 17497: suuksista torjua ympäristöongelmia. Rahaston toiminnan ar- 17498: vioidaan käynnistyvän jo vuoden 1991 puolivälissä. 17499: 17500: 17501: 17502: 17503: 40 17504: Otsonirahasto 17505: Maailmanlaajuisen ympäristörahaston valmistelevissa kokouk- 17506: sissa sovittiin, että se ei rahoita otsonikatoa koskevia hankkeita. 17507: Niitä varten luotiin otosonisopimuksen perusteella oma rahasto. 17508: Suomi oli näkyvästi mukana perustamisjärjestelyissä: alivaltio- 17509: sihteeri Ilkka Ristimäki toimii otsonirahaston väliaikaisen hal- 17510: lintoelimen puheenjohtajana. 17511: 17512: 17513: 17514: Pohjoismainen YK-hanke 17515: "YK:n pitäisi yhä merkittäväm- mm. YK:n erityisjärjestöjen ase- 17516: minja voimakkaammin vaikut- man vahvistaminen omien toi- 17517: taa maailmanlaajuiseen kehitys- mialojensa korkean asiantunte- 17518: yhteistyöhön. Mm. ympäristöä, muksen keskuksina, YK:n kehi- 17519: pakolaisia, katastrofiapua ja tysohjelman vahvistaminen sekä 17520: köyhyyttä käsittelevissä kysy- YK:n tehtävä taloudellisen ja so- 17521: myksissä YK:npanosta on voi- siaalisen tiedon hankinta- ja vä- 17522: makkaasti lisättävä." lityskeskuksena. 17523: Näin toteavat Pohjoismaat Pohjoismaat esittävät myös 17524: useiden vuosien selvitystyön kansainvälisen kehitysneuvoston 17525: "Pohjoismainen YK-projekti"lop- perustamista YK:hon jäsenval- 17526: puraportissa. Hankkeen pohjalta tioiden kehityskysymyskeskuste- 17527: laadittu uudistusta edellyttävien lun foorumiksi. Niin ikään ne ko- 17528: kysymysten luettelo esiteltiin rostavat kehitystoiminnoista 17529: YK:nsihteeristölle ja YK:n jäsen- vastaavien järjestöjen hallinnon 17530: valtioiden edustajille vuonna tehostamista, kenttätoimintojen 17531: 1991. rahoituksen kehittämistä sekä 17532: Uudistusta edellyttävien ky- hätäapu-ja erityistoimintojen 17533: symysten luetteloon sisältyy vahvistamista. 17534: 17535: 17536: 17537: 17538: 41 17539: Lasten oikeudet 17540: Lasten asemaa käsitellyt huippukokous semuksen poistamiseen 17541: syyskuussa 1990 keräsiyhteen 71 maan 4. naisten aseman parantamiseen, ml. 17542: valtion- tai hallituksen päämiehet. perhekoon vastuullinen suunnittelu, 17543: Egyptin, Kanadan, Malin, Meksikon, raskauksien tiheyden vähentämi- 17544: Pakistanin ja Ruotsin aloitteesta YK:n nen, rintaruokinta ja turvallinen äi- 17545: pääsihteerin koolle kutsuma kokous ei tiys 17546: ollut YK-konferenssi. Sitä kuitenkin lei- 5. perheen roolin kunnioittamiseen 17547: masi vahva YK-henkisyys, toimihan 6. lukutaidottomuuden poistamiseen 17548: UNICEF sen sihteeristönä. Suomi ra- ja koulutusmahdollisuuksien tur- 17549: hoitti kokouksenjärjestämistä miljoo- vaamiseen kaikille lapsille 17550: nalla markalla ja osallistui tiiviisti sen 7. poikkeusoloissa elävien lasten avus- 17551: suunnittelukomitean työhön. Suomea tamiseen, ml. apartheidin uhrit, or- 17552: kokouksessa edusti pääministeri Harri vot, katulapset, siirtotyöläisten lap- 17553: Holkeri. set, pakolaislapset, sotien ja luonno- 17554: Huippukokouksen tavoitteena oli nonnetomuuksien uhrit, vammaiset 17555: saada aikaan poliittisen tason sitou- ja eri tavoin hyväksikäytetyt lapset 17556: mus lasten aseman parantamiseksi kai- sekä lapsityövoima ja huumeiden 17557: kissa maissa. Osallistujat allekirjoitti- käyttäjät 17558: vat suunnittelukomitean valmistele- 8. lasten suojelemiseen sodiltaja aseel- 17559: manjulistuksenja hyväksyivät toimin- lisilta selkkauksilta 17560: taohjelman, joka hahmottelee lasten 9. ympdristönsuojeluun lasten tulevai- 17561: asemaa parantavia maailmanlaajuisia suuden turvaamiseksi, sekä 17562: toimia. YK:n 45. yleiskokous vahvisti 10. köyhyyden poistamiseen kehitys- 17563: sekäjulistuksen että toimintaohjelman maissa, etenkin vähiten kehitty- 17564: erillisellä päätölauselmalla. neissä maissa, ml. kehitysavun li- 17565: Huippukokous korosti kunkin sääminen, kaupan ehtojen paran- 17566: maan omaa vastuuta lapsistaan. Sen taminen, kaupan vapauttaminen 17567: vuoksi toimintaohjelmaan liittyy sitou- sekä velkahelpotukset. 17568: mus, jonka mukaan kukin maa valmis- Julistukseen sisältyy paljon toimen- 17569: taa vuoden 1991 aikana omiin ongel- piteitä, jotka yleisestikin edistävät kes- 17570: miinsa ja tavoitteisiinsa perustuvan tävää kehitystä. Huippukokouksen to- 17571: lasten aseman parantamiseen tähtää- dellista onnistumista voidaan arvioida 17572: vän kansallisen toimintaohjelman. vasta sitten, kun julistuksen sitoumuk- 17573: Julistuksen allekirjoittajat sitoutui- sia saatetaan mitata ja todetaan edis- 17574: vat kukin edustamansa maan puolesta tystä. 17575: kymmenen kohdan ohjelmaan: Kokouksen seuranta on osa monen- 17576: 1. lapsen oikeuksia koskevan yleissopi- keskistä kehitysyhteistyötä- erityisesti 17577: muksen ratifiointiin ja toimeenpa- haltintoelintyöskentelyä, mm. UNICEFin 17578: noon hallintoneuvostossa sekä YK-järjestel- 17579: 2. lasten terveysolojen parantamiseen: män muissa vastaavissa elimissä. Kah- 17580: mm. äitiyshuoltoon, imeväis- ja lap- denvälisessä yhteistyössä Suomi tukee 17581: sikuolleisuuden alentamiseen sekä vastaanottajamaiden sitoumusta ottaa 17582: puhtaan veden saatavuuden ja sani- huomioon julistuksen ja toimintaohjel- 17583: taatio-olojen kohentamiseen man tavoitteet hankkeiden valmistelus- 17584: 3. lasten kasvuolosuhteiden paranta- sa ja tärkeysjärjestyksessä. 17585: miseen, ml. nälänhädän ja aliravit- 17586: 17587: 17588: 17589: 42 17590: Ihminen, kehitys ja valinnan 17591: mahdollisuudet: 17592: Human Development Report 17593: 17594: - 17595: BKT HENKEÄ KOHTI JA HOI* '* HDI "' Human Oevelopment 17596: Index 17597: 17598: 17599: BKT henkeä kohti HDI 17600: II Tsad 17601: 17602: 17603: •• 17604: Laos 17605: Tansania 17606: 111 Myanmar 17607: Vietnam 17608: Sambia 17609: Kiina 17610: Sri Lanka 17611: 11111111 Mauritania - 17612: - Angola 17613: - Norsunluurannikko 17614: El Salvador 17615: Jamaika 17616: Chile 17617: Peru 17618: Costa Rica 17619: Algeria 17620: Gabon 17621: •1~1n Oman 17622: !Qii;i Saudi-Arabia 17623: l§lilt Kuwait 17624: Arabiemiirikunnat 17625: 1 1 1 1 1 1 1 1 1 17626: 3000 2500 2000 1500 1000 500 1 0 0,5 1,0 17627: 17628: FINNIDA 17629: Inhimilliset voimavarat ovat kehityk- linenkysymys on, miten tätä kehitystä 17630: sen sydän. Niiden merkitystä on viime voidaan mitata ja miten voidaan edis- 17631: vuosina korostettu lukuisissa kansain- tää ihmisläheistä kehitystä? 17632: välisissä yhteyksissä. YK:n kehitys- Ihmisten pitäisi voida tehdä valin- 17633: ohjelma, UNDP, vastasi kehityksen uu- toja, jotka vaikuttavat terveyteen, kou- 17634: siin haasteisiin julkaisemalla ensim- lutukseen ja jokapäiväisen elämän pe- 17635: mäisen inhimillisen kehityksen ulottu- rusasioiden saatavuuteen. Muita tär- 17636: vuuksia ja mittareitapohtivan raportin keitä- tosin vaikeasti mitattavia- va- 17637: "Human Development Report". lintoja ovat: poliittinen vapaus, ihmi- 17638: Kansainväliset järjestöt julkaisevat soikeudet ja oikeus itsekunnioitukseen. 17639: vuosittain kehitystä eri suunnilta tar- Tältä pohjalta asiantuntijaryhmä on 17640: kastelevia raportteja: Maailmanpankki luonut ns. inhimillisen kehityksen in- 17641: ja UNFPA laativat omat vuosiraport- deksin (Human Development Index, 17642: tinsa ja UNICEF maailman lasten ti- HDI), jonka toimivuutta kehitetään 17643: laa käsittelevän raportin. UNDP:n en- edelleen. 17644: simmäinen HD-ra]iortti julkistettiin Kehityksen jakautumista ja sen 17645: toukokuussa 1990. Sen tarkoituksena luonnetta HDI kuvaa luotettavasti. Sen 17646: on osoittaa, että kehitystä voidaan, ja mukaisesti lasketut eri maiden kehitys- 17647: sitä täytyy, mitata muillakin kuin puh- asteet vastaavat todellisuutta parem- 17648: taasti taloudellisilla mittareilla. min kuin perinteisin taloudellisin mit- 17649: Raportti lähtee käsityksestä, jonka tarein tehdyt laskelmat. 17650: mukaan kehitys on ihmisten valinnan Raportti osoittaa, että taloudellisen 17651: mahdollisuuksien laajentamista. Oleel- kasvun ja inhimillisen kehityksen väli- 17652: 17653: 17654: 44 17655: nen yhteys ei ole automaattinen. Hyväk- taa hahmottelee vaatimus painottaa 17656: syttävään inhimilliseen kehitykseen yhä enemmän instituutioiden kehittä- 17657: voidaan yltää vaatimattomalla tulota- mistä ja koulutusta ihmisten voimava- 17658: sollakin. Indeksi osoittaa, että maan rojen kehittämise~i kehitysmaissa. Va- 17659: omat kehityspoliittiset valinnat säätele- rojen suuntaaminen kehityksen kan- 17660: vät todellisen inhimillisen kehityksen nalta järkevästi on luonnollisesti kehi- 17661: suunnan. Voimavarojen osoittaminen tysmaiden oman hallinnon tehtävä. 17662: inhimilliseen kehitykseen riippuu kehi- Human Development Reportin laati 17663: tysmaiden omista toimenpiteistä. riippumaton asiantuntijaryhmä. Sitä 17664: Ne maat, joiden politiikka on kau- johti Pakistanin entinen valtiovarain- 17665: kaa viisaasti kehittänyt inhimillisiä ja suunniteluministeri Mahbub ul Haq. 17666: voimavaroja, ovat pystyneet turvaa- Raportti sai hyvän vastaanoton erityi- 17667: maan väestölleen kehityksen edellytyk- sesti kehitysmaissa. Sen tärkeä tavoite 17668: set, toteaa raportti. Köyhyyden suurim- olikin virittää kehitysmaiden hallitus- 17669: pia syitä ovat mm. huono hallinto ja ten kiinnostus ja antaa lisäpainoa kehi- 17670: voimavarojen tuhlaus. Kun esim. asei- tyksestä käytävään keskusteluun. 17671: siin osoitetaan paljon enemmän varoja Raportilla on myös poliittista mer- 17672: kuin terveyshuoltoon ja koulutukseen kitystä. Se mahdollistaa kehitysmaiden 17673: yhteensä, herää kysymys kenen tarpeita keskinäisen vertailun myös muin kuin 17674: itseasiassa painotetaan. puhtaasti makrotaloudellisin mittarein 17675: ja näin herättää päättäjät. Kiinnostuk- 17676: Ihminen, tärkein voimavara sen ja keskustelun nostattajana kehitys- 17677: Raportti tuo uusia tuulia kehitysajatte- maissa raportti onkin onnistunut. Tois- 17678: luun. Se pyrkii vaikuttamaan sekä ke- ta raporttia valmistellaan paraikaa, 17679: hitysmaiden omien kehityspoliittisten sillä tarkoituksena on syventää kehity- 17680: vaihtoehtojen pohdintaan että YK-jär- sajattelua ja 'raportoida' siitä vuosit- 17681: jestelmän kehitystoimintojen uudelleen tain Human Development Reportin 17682: suuntaamiseen. UNDP:n omaa toimin- muodossa. 17683: 17684: 17685: 17686: 17687: 45 17688: " '_ _ _ _ _ & 17689: _· - ·--·--~-~----------- - - - 17690: 17691: 17692: 17693: 17694: KEHITYSMAIDEN VELKA 17695: 17696: Alueellinen jakauma 17697: Latinalainen 17698: Amerikka 38,5% 17699: 17700: 17701: Saharan etelä- 17702: puoleinen Afrikka 17703: 11,6% 17704: Lähi-Itä ja Itä-Aasia ja 17705: Pohjois-Afrikka Tyynenmeren alue 17706: Etelä- 23,5% 17707: 18,8% Aasia 17708: 7,6% 17709: 17710: Velka yhteensä 17711: mrd. dollaria 17712: 1000 17713: 17714: 800 17715: 17716: 600 17717: 17718: 400 17719: 17720: 200 17721: 17722: 0 17723: 1970 1975 1980 1985 1990 17724: 17725: Lähde: UNDP: Human Developmenl 17726: Sept, 1990 17727: 17728: FINNIDA 17729: 17730: 17731: 17732: 17733: 46 17734: Maailmanpankkiryhmä ja 17735: muut kehitysrahoituslaitokset 17736: 17737: 17738: 17739: Ehdoiltaan kevyiden lainojen myöntä- Ympäristöongelmia pankki yrittää 17740: minen on kansainvälisten ja alueellis- lieventää sekä lainoittamalla ympäris- 17741: ten kehitysrahoituslaitosten keino tönsuojeluhankkeita että rahoittamalla 17742: vauhdittaa kehitystä. Luotonantajina tutkimusta. Se on aloittanut järjestel- 17743: ne pystyvät myös vaikuttamaan rahoit- mällisen, kaikkia hankkeita koskevan 17744: tamiensa ohjelmien sisältöön. ympäristövaikutusten seulonna. Lähes 17745: Kehitysrahoituslaitosten jäseninä puole~la pankin hankkeista on todettu 17746: on sekä tukea antavia että tukea saavia olevan jonkintasoisia ympäristövaiku- 17747: maita. Antajamaat kanavoivat rahoi- tuksia. 17748: tuslaitoksille sekä vuosittaisia avustuk- Vuonna 1990 neuvotteltiin Maail- 17749: sia että varoja erillisiin hanke- ja ohjel- manpankin alaisen maailmanlaajui- 17750: makokonaisuuksiin. sen ympäristörahaston perustamisesta. 17751: Suomi kanavoi vuonna 1990 kehi- Aluksi kolmen vuoden koeajalla toimi- 17752: tysrahoituslaitosten kautta kehitys- va rahasto voisi myöntää varoja hank- 17753: yhteistyöhön yhteensä noin 490 miljoo- keisiin, jotka vaikuttavat maailman- 17754: naa markkaa. laajuisesti otsonikerroksen suojeluun, 17755: ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, biologi- 17756: Maailmanpankkiryhmä sen moninaisuuden säilyttämiseen tai 17757: Maailmanpankkiryhmään kuuluvat vesiensuojeluun. 17758: Kansainvälinen jälleenrakennuspank- Pehmeäehtoista rahoitusta antavan 17759: ki IBRD, Kansainvälinen kehitysjärjes- Kansainvälisen kehitysjärjestön yhdek- 17760: tö IDA, Kansainvälinen rahoitusyhtiö sänsissä lisärahoitusneuvotteluissa 17761: IFC ja Kansainvälinen investointita- Suomen osuudeksi vahvistettiin 768 17762: kauslaitos MIGA. Ryhmä myönsi tili- miljoonaa markkaa vuosille 1991-93. 17763: vuonna 1990 uusia lainoja yhteensä Maailmanpankin hankkeista Suo- 17764: 22,2 miljardia dollaria. men, tilaussopimusten muodossa, saa- 17765: Pankkiryhmän maakohtaisisaa ma palauma supistui hieman tilivuote- 17766: avustustoimissa korostuvat köyhyyden na 1990. Hankintaluvut heilahtelevat 17767: vähentäminen, väestönkasvun hillintä, vuosittain suurestikin, koska suomalai- 17768: naisten aseman parantaminen sekä set ovat mukana vain muutamissa kau- 17769: ympäristönsuojelu ja elintarviketurval- poissa. 17770: lisuuden kohentaminen. 17771: Tervettä talouspolitiikkaa ryhmä Kehityskomitea 17772: edistää mm. rakennesopeutuslainoin. Maailmanpankin ja Kansainvälisen 17773: Vuonna 1990 ne kohdistuivat varsinkin valuuttarahaston yhteisessä neuvoa- 17774: pahoin velkaantuneisiin keskitulotason antavassa kehityskomiteassa olivat 17775: maihin sekä Saharan eteläpuolisen Af- vuonna 1990 etusijalla kehitysmaiden 17776: rikan matalatuloisiin maihin. taloudelliset näkymät sekä kasvun yllä- 17777: 17778: 17779: 47 17780: pitoonja edistämiseen liittyvät kysy- västi kehittänyt talouttaan. Esimerkik- 17781: mykset. si "uudet teollistuneet valtiot" (NICs) 17782: Kehityskomitea korostaa kehittynei- Hong Kong, Singapore, Taiwan ja 17783: den maiden osuutta köyhyyden vähen- Etelä-Korea eivät enää tarvitse pankin 17784: tämisessä: avunantajien olisi lisättävä rahoitusapua. 17785: julkisia rahavirtoja kehitysmaihin ja Vuonna 1990 aloitettiin neuvottelut 17786: otettava avustusohjelmien suunnitte- pehmeäehtoisia lainoja myöntävän Aa- 17787: lussa yhä selkeämmin huomioon vas- sian kehitysrahaston seuraavasta lisä- 17788: taanottajien kansalliset kehityssuunni- rahoituksesta. Niihin liittyy mm. Suo- 17789: telmat. men kannattama esitys Aasian kehitys- 17790: Velkastrategiaa koskevat neuvotte- rahaston lainanannon ulottamisesta 17791: lut velallisten ja liikepankkien välillä Intialle ja Kiinalle. 17792: etenivät hitaasti. Komitean mielestä ve- Vuonna 1990 päättyneenä tilikaute- 17793: lallisten pitäisi omaksua taloudellista na pankki saavutti antolainaustavoit- 17794: kasvua tukevia sopeuttamisohjelmia; teensa, joka oli 3, 6 miljardia dollaria. 17795: ne voivat luoda suotuisat olosuhteet ko- 17796: ti- ja ulkomaisille investoinneille sekä Afrikan kehityspankkiryhmä 17797: ehkäistä pääomapakoa. Komitea piti Afrikan kehityspankin, A{DB, ja Afri- 17798: hyvinä velanhelpotusohjelmia, jotka kan kehitysrahaston A{DF, toimintaan 17799: koskevat julkisen velan vakauttamis- heijastuu mantereen vaikea taloudelli- 17800: järjestelyjä sekä kehitysluottojen an- nen tilanne. 1980-luvulla kansantuote 17801: teeksiantamista. ei kasvanut, mutta velanhoitokustan- 17802: Komitea rohkaisi maailmanpankki- nukset kaksinkertaistuivat, sillä Saha- 17803: ryhmää ponnistelemaan paikallisten ran eteläpuoleisen maiden velka kasvoi 17804: yrittäjien auttamiseksi. Kansainväli- -se nousi lähes 430 miljardiin mark- 17805: nen rahoitusyhtiö on tärkeä tekijä yksi- 17806: kaan. 17807: tyisten uusien investointien tukemises- Afrikan kehityspankkiryhmä on vii- 17808: sa. me vuosina yhä syvemmin paneutunut 17809: Huolestuneisuutta komiteassa he- jäsenmaiden ympäristökysymyksiin. 17810: rätti se, että rahoitusvirrat erityisesti Periaatteessa selvitetään kaikkien pan- 17811: matalatuloisiin ja pahasti velkaantu- kin rahoittamien hankkeiden ympäris- 17812: .neisiin keskitulotasoisiin Afrikan mai- 17813: tövaikutukset. Pankki on alkanut ra- 17814: hin ovat laskeneet. hoittaa jäsenmaidensa ympäristöohjel- 17815: mien laatimista. 17816: Aasian kehityspankki ja Suomi korostaa erityisesti pankki- 17817: -rahasto ryhmän finanssihallinnon kehittämis- 17818: Aasian kehityspankki, AsDB, keskittyy tä, ympäristökysymyksiä, pienyrittäjien 17819: edistämään Aasian ja Tyynenmeren tukemista ja pidättyvyyttä sopeutuslai- 17820: alueen taloudellista ja sosiaalista kehi- nojen myöntämisessä. Suomi painottaa 17821: tystä. Osa pankin jäsenmaista on sel- tässä- kuten muissakin kehitysrahoi- 17822: 17823: 17824: 48 17825: tuslaitoksissa- köyhimpien maiden tu- toisin luotain ja lahja-apuna. Rahoi- 17826: kemista. tuksesta yli puolet tulee OECD-mailta 17827: Kehitysrahaston 6. lisärahoitusta ja loput OPEC-mailta. Öljyä tuotta- 17828: koskevissa neuvotteluissa päädyttiin mattomat kehitysmaat tukevat rahas- 17829: vuosille 1991-1993 noin 13 miljardin toa vapaehtoisin avustuksin. 17830: markan lisärahoitukseen, josta Suo- IFAD kohdistaa lainoituksensa eri- 17831: menosuus on 175 milj.mk. tyisesti kehitysmaiden köyhimmälle 17832: Suomen osuus Afrikan kehityspan- maaseutuväestölle- maattomille, kui- 17833: kin 4. yleisestä pääomankorotuksesta vuusalueiden pienviljelijöille, naisille 17834: vuosille 1987-1991 on vajaat 16 miljoo- Jne. 17835: naa markkaa. Vuosien 1990-1992 toimintaa kos- 17836: kevan 3. lisärahoituksen suuruudeksi 17837: sovittiin 566 miljoonaa dollaria. Suo- 17838: Latinalaisen Amerikan men osuus on noin 37 miljoonaa mark- 17839: kehityspankki kaa eli 2,3 prosenttia OECD-maiden 17840: Latinalaisen Amerikan kehityspankki, osuudesta. 17841: IDB, on perustamisestaan 1959lähtien Suomi on tukenut IFADin ohjelmaa 17842: keskittynyt hankerahoitukseen. IDB:ssä Saharan eteläpuoleisen Afrikan kui- 17843: lainansaajamaat voivat äänienemmis- vuusalueiden auttamiseksi yhteensä lä- 17844: tönsä turvin ratkaista lainapäätökset. hes 100 miljoonalla markalla. Heikon 17845: IDB:n seitsemäs lisärahoitus vuosille talouskehityksen vuoksi OPEC-maat 17846: 1990-1993 on 26,5 miljardia dollaria. ovat viime vuosina pyrkineet vähentä- 17847: Pääomankorotuksen ehtoina ovat en- mään suhteellista osuuttaan rahoituk- 17848: nen kaikkea organisaation tehostami- sesta. Kehitysmaat taas ovat lisänneet 17849: seen tähtäävät muutokset. Suomen vapaaehtoista tukeaan järjestölle. 17850: osuus pankin osakepääomasta on 0, 08 17851: prosenttia. 17852: Pohjoismaat pitävät tärkeänä, että Kehitysmaiden velkakysymys 17853: pankin lainanannosta puolet kohdiste- Suomi osallistui vuonna 1990 Kansain- 17854: taan köyhimmälle väestölle, ja että uu- välisen valuuttarahaston rakenneso- 17855: det lainamuodot toteutetaan alkuvai- peutusta helpottavien nk. ESAF-järjes- 17856: heessa yhteistyössä Maailmanpankin telyjen (Enhanced Structural Adjust- 17857: kanssa. ment Facility) rahoitukseen 4 6 miljoo- 17858: nalla markalla. Järjestelyn kautta on 17859: viime heinäkuuhun mennessä maksettu 17860: Maatalouden matalatulotasomaille noin 1,1 miljar- 17861: kansainvälinen dia US dollaria. 17862: kehittämisrahasto Suomi on vakauttanut saataviaan 17863: Maatalouden kansainvälinen kehittä- Tansaniasta 13, 7 miljoonaa dollaria. 17864: misrahasto, IFAD, tukee maatalouden Kqikki muut vientitakuun alaiset saa- 17865: ja maaseudun kehittämistä pehmeäeh- tavat on muutettu lahjaksi ja korvattu 17866: 17867: 17868: 49 17869: Valtiontakuukeskukselle tähän tarkoi- NORSAD-rahasto asettaa vaihdet- 17870: tukseen erityisesti osoitetuista kehitys- tavaa valuuttaa Pohjoismaista ja 17871: yhteistyövaroista. SADCC-maista olevien yritysosapuol- 17872: Vuonna 1990 Suomi valmisteli Mo- ten välisten, vientiin suuntautuneiden 17873: sambikin 75 miljoonan markan peh- tuotannollisten yhteishankkeiden käy- 17874: meäehtoisten luottojen anteeksiantoa ja tettäväksi. Rahaston peruspääoma on 17875: myönsi 45 miljoonaa markkaa Sam- 200 miljoonaa Tanskan kruunua, josta 17876: bian velkarästien takaisinmaksuun Suomen osuus on 41 miljoonaa Tans- 17877: osana Maailmanpankin ohjelmaa. kan kruunua eli noin 25 miljoonaa 17878: markkaa Maksueristä sovitaan Poh- 17879: joismaiden kesken varaintarpeeT~t mu- 17880: Muut kehityspankit ja kaisesti. 17881: rahastot NORSAD-rahaston ja NORSAD- 17882: Suomi on mukana Afrikan yksityisyrit- sihteeristön perustamista koskeva sopi- 17883: täjyyttä tukevissa African Project Deve- mus allekirjoitettiin vuoden 1990 alus- 17884: lopment Facility'ssä (APDF) ja African sa Angolan, Botswanan, Lesothon, Mo- 17885: Management Development Company's- sambikin, Swazimaan, Tansanian, 17886: sä (AMSCO) sekä Foreign Investment Sambian, Zimbabwen, Norjan, Ruot- 17887: Advisory Service'ssä (FIAS). sin, Suomen ja Tanskan välillä. Sopi- 17888: APDF hankkii rahoitusta hankei- mus astui voimaan 26. huhtikuuta 17889: deoiden toteuttamiseksi. Suomelta se 1991. 17890: sai vuonna 1990 tukea viisi miljoonaa Kesäkuussa 1990perustettiin otso- 17891: markkaa. AMSCO rahoittaa yritystut- nikerroksen suojelua koskeva rahoitus- 17892: kimuksia ja niihin perustuvaa yritysten järjestelmä, jonka tarkoitus on tukea 17893: johtajakoulutusta. FIAS tarjoaa neu- kehitysmaita niiden pyrkimyksissä 17894: vontapalveluja yksityisyrittäjille. noudattaa otsonikerroksen suojelua 17895: Pohjoismaiden kehitysrahaston koskevan Montrealin pöytäkirjan mää- 17896: (Nordic Development Fund, NDF) tar- räyksiä. Rahoitusjärjestelmä sisältää 17897: koituksena on myöntää pehmeäehtoista monenkeskisen rahaston, joka kolmi- 17898: rahoitusta kehitysmaiden taloudellista vuotiskautena 1991-93 toimii väliaikai- 17899: ja sosiaalista kehitystä edistäville, Poh- sena. Rahaston toteutusta hoitamaan 17900: joismaiden edun mukaisille hankkeille perustettiin 14-jäseninen toimeenpane- 17901: lähinnä alhaisen tulotason kehitys- va komitea. Sen ensimmäiseksi puheen- 17902: maissa. Sen pääoma on 200 miljoonaa johtajamaaksi valittiin Suomi. Väliai- 17903: SDR, josta Suomen osuus on 20,3 mil- kaisen rahaston suuruus on 160-240 17904: joonaa SDR. NDF toimii Suomessa miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kol- 17905: Pohjoismaiden investointipankin yh- mivuotiskautena. Rahaston hankkei- 17906: teydessä. Sillä on oma johtokunta, joh- den päätoteuttajina ovat YK:n ympäris- 17907: taja ja pieni sihteeristö. Rahaston toi- töohjelma UNEP, YK:n kehitysohjelma 17908: minta käynnistyi vuoden 1989 alussa. UNDP ja Maailmanpankki. 17909: 17910: 17911: 50 17912: Afrikka-ohjelmat 17913: Afrikan erityisohjelman (Special Prog- Adjustment (SDA) Sopeutuksen sosiaa- 17914: ram ofAssistance - SPA) tavoitteena on linen ulottuvuus sekä A{rican Capacity 17915: rakennesopeutuksen aikaansaaminen Building Initiative (ACBI)aloite afrik- 17916: Afrikan matalatuloisissa velkaantu- kalaisten valmiuksien lisäämiseksi. 17917: neissa maissa. Ohjelma kanavoi ko. Kokonaisuus on tällä vuosikymmenellä 17918: maille tuonnin lisäämiseksi tarvittavaa maailmanpankin tärkein erillinen köy- 17919: rahoitusta. Nopeiden maksatusten ja himmän Afrikan ongelmiin pureutuva 17920: velkahelpotusten avulla yritetään nos- ohjelma. Suomi osallistuu SDA-ohjel- 17921: taa ohjelmassa mukana olevien maiden maan kahdenvälisen kehitysyhteistyön 17922: yhteinen bruttokansantuote vähintään varoin. ACBI aloitteelle Suomi myönsi 17923: yhtä prosenttiyksikköä niiden väestön- 20 miljoonaa markkaa vuonna 1990. 17924: kasvua korkeammaksi. SDA-ohjelma ilmentää nykyistä kä- 17925: Maailmanpankin ja antajamaiden sitystä sopeuttamisen tehtävästä- vä- 17926: vuonna 1987 sopimaa erityisohjelmaa hentää köyhyyttä, parantaa tehokkuut- 17927: päätettiin vuonna 1990 jatkaa vuoden ta ja lisätä kestävää taloudellista kas- 17928: 1993 heinäkuun alkuun saakka vua. Sopeuttamisohjelmat eivät enää 17929: (SPA-2). Ohjelmanyleistavoitteetja korosta ainoastaan kokonaiskysynnän 17930: avusta osalliseksi pääsemisen perusteet hillitsemistä. Ydinkysymys ei ole pel- 17931: pysyvät muuttumattomina: avunsaa- kästään köyhien suojeleminen sopeutta- 17932: janpitää olla IDA-ehtoinen maa, jonka misen haittavaikutuksilta. Nyt keskity- 17933: velanhoitosuhde on vähintään 30 pro- tään siihen, miten köyhät saadaan tart- 17934: senttia, ja toteuttaa Maailmanpankin tumaan sopeuttamisen tarjoamiin uu- 17935: tai Kansainvälisen valuuttarahaston siin taloudellisiin mahdollisuuksiin. 17936: hyväksymää talouden sopeuttamisoh- SDA-ohjelma suuntautuu kolmeen 17937: jelmaa. sosioekonomiseen ryhmään: kroonisesti 17938: Suomi on rahoittanut erityisohjel- köyhät, uusköyhät ja muut haavoittu- 17939: maa alusta lähtien. Osa tuesta anne- vat ryhmät. Näitä ryhmiä pitelisi pystyä 17940: taan normaalina kahdenvälisenä ta- tukemaan aiheuttamatta taloudellisis- 17941: vara-apuna perinteisille, ohjelman sa mekanismeissa ja hintasuhteissa 17942: kuuluville yhteistyömaille. Osa jaetaan vääristymiä, jotka uhkaisivat koko- 17943: ohjelmaa varten erityisesti myönnettyi- naistaloudellista kuria. 17944: nä lahjoina tai kehitysluottoina, joita ACBI esittää ehdotuksia ja näke- 17945: maailmanpankki hallinnoi. Suomen myksiä siitä, miten voidaan edistää ta- 17946: myöntämän tuen määrä vastaa tähän loudelliseen päätöksentekoon osallistu- 17947: mennessä noin 385 miljoonaa dollaria; vien organisaatioiden sekä tutkimus- ja 17948: lisäksi Suomi on myöntänyt velkahel- opetuslaitosten pikaista kehittymistä it- 17949: potuksia Tansanialie ja Mosambikille. senäisesti toimiviksi. Niille voitaisiin 17950: Suomen SPA-apua on toisen vaiheen suunnata pääsääntöisesti lyhytaikaista 17951: aikana tarkoitus nostaa runsas 10 pro- teknistä apua; Tuki suunniteltaisiin 17952: senttia eli 380 miljoonasta 430 miljoo- omaehtoiseen, pääasiassa omien voi- 17953: naan markkaan. Rahoitus tulisi sekä mavarojen varassa tapahtuvaan toi- 17954: bi- että multivaroista. SPA-ohjelmassa mintaan tähtääväksi. Sen välitavoitteet 17955: korostetaan nopeasti vaikuttavaa mak- olisivat aluksi ulkomaisten voimavaro- 17956: sutaseapua, mikä samalla myös tukee jen mobilisoiminen toiminnan käynnis- 17957: talouksien sopeuttamistoimia. täm iseksi, avunantajien yhteistyön li- 17958: SPA-ohjelman tukena on kaksi sääminen sekä sen koordinointi. 17959: muuta ohjelmaa: Social Dimension of 17960: 17961: 17962: 51 17963: Maailmanpankin 17964: köyhyysraportti 17965: 17966: 17967: 17968: 17969: KEHITYSMAIDEN JA TEOLLISUUSMAIDEN 17970: VÄLISIÄ EROJA 17971: 17972: BKT henkeä kohti 17973: 17974: Äitiyskuolleisuus 17975: Alle 5-vuotiaiden 17976: kuolleisuus 17977: Naisten lukutaito 17978: 17979: Aikuisten lukutaito 17980: 17981: Koulunkäynti 17982: Odotettavissa oleva 17983: elinikä 17984: 0 20 40 60 80 100 17985: Etelän keskiarvo prosentteina pohjoisen keskiarvosta 17986: Lähde: UNDP: Human Development 17987: 17988: 17989: ~"-·--lillljll•74·------··--~··"·"--"-' 17990: Report, 1990 17991: 'N < _, •••• ,,j 17992: 17993: 17994: 17995: 17996: Köyhyys oli Maailmanpankin vuosittai- minen, jolla ei ole varaa hankkia riittä- 17997: sen kehitysraportin pääaihe vuonna västi ruokaa, vaatetusta tai kunnollista 17998: 1990. Raportin mukaan suurin kehitys- asuntoa. Köyhyys merkitsee myös al- 17999: maita koskeva haaste 1990-luvulla on haista odotettavissa olevaa elinikää, 18000: köyhyyden vähentäminen. korkeaa lasten kuolleisuutta ja niukko- 18001: Maailmanpankki arvioi, että noin ja mahdollisuuksia hankkia edes pe- 18002: kolmannes kehitysmaiden asukkaista- ruskoulutusta. 18003: yli miljardi ihmistä- elää köyhyydessä Kehitysmaissa köyhien määrä on 18004: eli kuluttaa vuosittain vähemmän kuin pysynyt korkeana huolimatta siitä, että 18005: 370 dollaria. Köyhäksi luokitellaan ih- useat maat ovat yltäneet hyviin talou- 18006: 18007: 18008: 52 18009: dellisiin saavutuksiin viime vuosikym- peutusohjelmia yhtenä tienä köyhyyden 18010: menien ajan. Monissa maissa nopea vähentämiseen. Osa väestöstä- mm. 18011: väestönkasvu on niellyt taloudellisesta kaupunkiköyhät-saattaa lyhytaikai- 18012: kasvusta~saadut hyödyt. Saharanetelä- sesti kärsiä esimerkiksi talouden va- 18013: puolisen Afrikan maat eivät ole talou- kauttamisjärjestelyistä. Vakauttami- 18014: dellisesti edistyneet lainkaan. Henkeä nen saattaa myös uhata sosiaalipalve- 18015: kohden laskettu kulutus siellä vuonna luja ja vähentää sosiaalisin perustein 18016: 1990 ei ole yhtään korkeampi kuin 25 maksettavia avustuksia. 18017: vuotta sitten. Oleellisestiköyh-yydenvähentämi- 18018: Köyhyyden vähentämisessä on kui- seen vaikuttavat valtioiden kotimaiset 18019: tenkin myös edistytty. Esimerkiksi hen- toimet. Tärkeitä kansainvälisiä tekijöi- 18020: keä kohden laskettu kulutus kehitys- tä ovat maailmankauppa, kansainväli- 18021: maissa kasvoi 590 dollarista 985 dolla- nen velka sekä ulkomainen apu. Maail- 18022: riin vuosina 1965-1985. Joissakin manpankin arvioi, että vuoteen 2000 18023: maissa- esimerkiksi Indonesiassa ja mennessä on mahdollista vähentää ke- 18024: Thaimaassa- köyhyys väheni näin las- hitysmaiden köyhien määrält lähes 300 18025: kettuna huomattavasti. Myös esimer- miljoonalla. Vähennys edellyttää suo- 18026: kiksi terveys ja opetus kohenivat, vaik- tuisia kansainvälisiä olosuhteita sekä 18027: ka tulotaso ei noussutkaan. Raportin tarvittavia uudistuksia erityisesti ta- 18028: mukaan pitkäaikainen taloudellinen louksien toimintaan vaikuttavissa ky- 18029: kasvu luo parhaat edellytykset köyhyy- symyksissä. Suurimman haasteen aset- 18030: den vähentämiseksi. Myös ihmisten taa Saharan eteläpuolinen Afrikka. Jo 18031: henkiseen pääomaan sijoittaminen köyhien lukumäärän rajoittaminen ny- 18032: tuottaa tuloksia, koska se edistää tulon- kyiseen Afrikan mantereella edellyttää 18033: hankkimismahdollisuuksia. taloudellisten ratkaisujen onnistumista 18034: Maailmanpankki pitää rakenneso- yli odotusten. 18035: 18036: 18037: 18038: 18039: 54 18040: 7 Humanitaarinen apu 18041: 18042: Humanitaarista apua Suomesta kehitysmaihin ohjautui vuonna 18043: 1990 yhteensä 270 miljoonaa markkaa. Tästä 90 miljoonaa ka- 18044: navoitui kansainvälistenjärjestöjen kautta ja 188 miljoonaa 18045: kahdenvälisesti. 18046: 18047: Katastrofiapu 18048: Katastrofiavun varoin avustetaan onnettomuuksien uhreja, 18049: edistetään keinoja hätätilanteiden ehkäisemiseksi ja tuetaan 18050: kehitysmaiden pyrkimyksiä parantaa omia valmiuksiaan ka- 18051: tastrofien varalta. 18052: Katastrofiapuna Suomi antoi vuonna 1990 yhteensä 104 18053: miljoonan markan edestä käteisavustuksia, henkilöapua, lääk- 18054: keitä, huopia, vesipumppuja, elintarvikkeita, rakennuksia ja 18055: vaatteita. Apu toimitettiin hätäalueille kansainvälisten avustus- 18056: järjestöjen- mm. Kansainvälisen Punaisen Ristin, Punaisen 18057: Ristin Liigan ja Komitean, Suomen Punaisen Ristin, Kirkon ul- 18058: komaanavun, WFP:n ja UNDROn kautta. 18059: Eniten tukea sai Afrikka, ennen muuta Saharan etelä- 18060: puolinen alue, jonne kahdenvälistä humanitaarista apua ohjau- 18061: tui 44 miljoonaa markkaa: Suurimmat avustuskohteet olivat 18062: Etiopia, Mosambik ja Sudan. 18063: 18064: 18065: 18066: PAKOLAISET ALUEITTAIN 18067: Milj. ihmistä 18068: 8 18069: 7 18070: 18071: 6 18072: 18073: 5 18074: 4 18075: 18076: 3 18077: 2 18078: 18079: 18080: 18081: 0 18082: Aasia Afrikka Pohjois- Latin. Eurooppa 18083: Amerikka Amerikka 18084: Lähde: UNDP: Human Development 18085: Report, 1990 18086: FINNIDL\ 18087: 55 18088: Persianlahdelle ohjautui viime vuoden aikana 41 miljoo- 18089: naa markkaa, josta osa monenkeskisen kehitysyhteistyön mää- 18090: rärahoista. 18091: Vastikään alkaneen- YK:n julistaman- kansainvälisen 18092: luonnononnettomuuksien torjunnan vuosikymmenen (IDNR) ta- 18093: voitteena on vähentää erityisesti kehitysmaissa luonnononnetto- 18094: muuksien aiheuttamia ihmishenkien menetyksiä ja aineellisia 18095: vahinkoja sekä niistä johtuvia taloudellisia ja sosiaalisia mene- 18096: tyksiä. Suomessa vuosikymmenen kansallinen toimielin olisi- 18097: säasiainministeriön alainen pelastushallinnon neuvottelukun- 18098: nan yhteyteen asetettu luonnononnettomuuksien jaosto. Suomi 18099: on tukenut vuosikymmenen toimintaa koordinoivan sihteeristön 18100: työtä 1,5 mmk:lla. 18101: 18102: Pakolaisapu 18103: Suomen tuki pakolaisille tähtää pakolaisten auttamiseen omas- 18104: sa ympäristössään. Vuonna 1990 pakolaisapuun käytettiin noin 18105: 165 miljoonaa markkaa. Siitä 116,6 mmkkanavoitui pääasiassa 18106: YK:n pakolaisaisiain päävaltuutetun UNHCR:n kautta. Suurim- 18107: mat yksittäiset UNHCR:n kautta ohjatut erät menivät Indokii- 18108: nan kokonaisvaltaisen ohjelman (CPA) kohteisiin ja Väli-Ameri- 18109: kan pakolaiskysymyksiä käsitelleen kansainvälisen konferens- 18110: sin seurantaohjelmiin (CIREFCA). 18111: Palestiinalaispakolaisia Suomi tuki vuonna 1990 noin 20 18112: miljoonalla markalla. Tästä valtaosa- 17,5 mmk-kanavoitui 18113: YK:n palestiinalaispakolaisten avustus-ja työelimene UNRWAl- 18114: le. Maailman terveysjärjestön kautta myönnettiin 2,5 mmk pa- 18115: lestiinalaispakolaisten terveydenhuollon parantamiseen. 18116: World University Service (WUS) sai 850 000 markkaa 18117: palestiinalaisten ja nicaragualaisten pakolaisten stipendiohjel- 18118: miin. Chilen pakolaisten paluuohjelmaa tuettiin 2 miljoonalla 18119: markalla UNHCR:nja PRAL-ohjelman välityksellä. Rahoitusta 18120: pakolaisten avustamiseen välitettiin myös Suomen Punainen 18121: Ristin ja kirkon ulkomaanavun kautta. 18122: Lisäksi pakolaisten vastaanottoon yms. käytettiin 113 18123: miljoonaa markkaa. 18124: 18125: Tuki vapautuspyrkimyksille 18126: Suomen humanitaarinen tuki vapautuspyrkimyksille vuonna 18127: 1990 oli 24 miljoonaa markkaa. Suurin avunsaaja oli ANC:n ro- 18128: tuerottelun vastainen ohjelma. Vuoden 1990 aikana itsenäisty- 18129: neelle Namibialle- SWAPOn hankkeille- ei enää myönnetty 18130: humanitaarista apua vaan käytettiin kahdenvälisiä varoja. 18131: ANC sai tukena mm. maatalous ja terveysalan tarvikkei- 18132: ta, päivittäishyödykkeitä ja koulutusta. Suomi avusti myös 18133: ANC:n Helsingin tiedotusoimistoa. Humanitaarisen avun varoja 18134: saivat niin ikäänjärjestön Tansaniassa toimiva ammattioppilai- 18135: tos ja kirjastohanke: se tarjosi kirjastopalveluja ANC:n pakolai- 18136: sille ja rahoitti alan opintoja eteläisessä Mrikassa, Englannissa 18137: ja Suomessa. 18138: Muita rotusyrjinnän vastaisia vapautuspyrkimyksiä 18139: Suomi tuki 6 miljoonalla markalla. Etelä Mrikan Kirkkojen 18140: 18141: 18142: 56 18143: Neuvostolle ja kotiin palaavien pakolaisten jälleenasuttamista 18144: valmistelevalle NCCR:lle ohjattiin avustusta kirkkojen maai- 18145: manneuvoston kautta. 18146: YK:nrahastojen ja ohjelmien kautta ohjattiin N amibiaan 18147: ja eteläiseen Mrikkaan tukea 12 miljoonaa markkaa. 18148: 18149: Tuki muille humanitaarisille 18150: ja ihmisoikeusjärjestöille 18151: Eri maissa kansainvälisellä pohjalla, lähinnä ihmisoikeuksien 18152: alueella, toimivien humanitaaristenjärjestöjen ja yhteisöjen 18153: Suomelta saama apu vuonna 1990 oli 9, 7 miljoonaa markkaa. 18154: Punaisen Ristin Kansainvälinen komitea sai vuosiavus- 18155: tusta 2,5 miljoonaa markkaa. Punaisen Ristin ja Punaisen Puoli- 18156: kuun Yhdistysten Liiton vuosiavustus oli 1,5 miljoonaa mark- 18157: kaa. Africa Leadership Forumille osoitettiin 0,9 miljoonaa mark- 18158: kaaja YK:nvapaaehtoiselle ihmisoikeuskysymyksissä toimival- 18159: le neuvontapalvelurahastolle 4,3 miljoonaa markkaa. 18160: 18161: 18162: 18163: 18164: 8 Elintarvikeapu 18165: 18166: 18167: Suomen elintarvikeapu on pääosin monenkeskistä ja kanavoituu 18168: pääasiassa Maailman elintarvikeohjelman, WFP:n, sekä sen 18169: alaisen Elintarvikkeiden kansainvälisen hätäapuvaraston, 18170: IEFR:n, kautta. Elintarvikeapua annetaan lisäksi humanitaari- 18171: sena apuna ennen kaikkea YK-järjestelmän ja kansalaisjärjestö- 18172: jen välityksellä. 18173: WFP:n kautta Suomi antoi vuonna 1990 elintarvikeapua 18174: 175 miljoonaa markkaa. Humanitaarisen avun varoin vietiin li- 18175: säksi elintarvikkeita 14,4 miljoonalla markalla. Suomi toimitti 18176: pääosin kotimaisia elintarvikkeita: 2 200 tonnia maitojauhetta, 18177: 4 200 tn voiöljyä, 1 200 tn sulatejuustoa, 6 OOOtn kasvisöljyä, 18178: 2 077,3tnnaudanlihasäilykkeitäja 1096,5 tn sika-naudanliha- 18179: säilykkeitä. Kansainväliseen vehnäsopimukseen sisältyvän elin- 18180: tarvikeapua koskevan yleissopimuksen (FAC, Food Aid Conven- 18181: tion) mukaisen 25 000 tonnin vehnätoimitusvelvoitteensa Suomi 18182: antoi rahana. 18183: Suomi avusti vuonna 1990 alkanutta WFP:n pitkäaikais- 18184: ten pakolaisten ruokaohjelmaa vuonna 1990 yhteensä 28,5 mil- 18185: joonalla markalla. Niin ikään Suomi edisti kehitysmaiden elin- 18186: tarviketuotannon kehittämistä tukevia WFP:n hankkeita. 18187: WFP:n tienrakennushankkeelle Nepaliin toimitettiin suomalai- 18188: sia työvälineitä. 18189: 18190: 18191: 57 18192: 9 Kansalaisjärjestöt 18193: 18194: Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötä valtio on tu- 18195: kenut vuodesta 1974lähtien. 18196: Valtion tuki järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin 18197: vuonna 1990 oli 107,6 miljoonaa markkaa, josta lähetysjärjes- 18198: töille meni noin puolet. Vuoden aikana tuettiin 190 järjestön yh- 18199: teensä yli 400 hanketta. 18200: Kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevaa järjestöjen 18201: tiedotusta Suomessa edistettiin vuonna 1990 yhteensä 3,5 mil- 18202: joonalla markalla. Tukea myönnettiin 134 järjestölle. 18203: Vuonna 1990 tukea voitiin myöntää lähes täysimääräise- 18204: nä kaikille perusteet täyttäville rahoituskelpoisille hankkeille. 18205: Suuri osa tuesta on jo aiempina vuosina tehdyinpäätöksin va- 18206: rattu hankkeidenjatkamiseen edelleen. 18207: Pääosa uusista avustuksista myönnettiin yleisen hake- 18208: muskierroksen perusteella. Päätöstä täydennettiin muutamalla 18209: lisätukipäätöksellä vuoden kuluessa. 18210: Vuosia 1990-92 koskevien avustushakemuksiin sovelle- 18211: tiin pitkään käytössä olleita tuen myöntämisperusteita. Keskei- 18212: set periaatteet ovat hankkeen arvioidut kehitysvaikutukset, to- 18213: teutettavuus ja sisältö. Erityistä huomiota kiinnitettiin suunnit- 18214: telun ja valmistelun realistisuuteen sekäjärjestön toimintaky- 18215: kyyn ja voimavarojen riittäyyyteen. Jaettaessa varoja hankkeit- 18216: tain kuultiin Taloudellisten Kehitysmaasuhteiden Neuvottelu- 18217: kunnan lausuntoa. 18218: Keväällä 1990 hyväksyttiinjärjestöjen omarahoitusosuu- 18219: den alarajaa ja valtion tuen enimmäismäärää koskeva muutos. 18220: Sen mukaan valtion tuen osuus voi olla enintään 75 prosenttia 18221: hankkeen kokonaiskustannuksista; valtion rahoituksen edelly- 18222: tyksenä on se, että järjestön omarahoitusouudesta vähintään 15 18223: prosenttia katetaan rahavaroin. Kehitysyhteistyöosasto voi har- 18224: kintansa mukaan anomuksesta hyväksyä enintään 10 prosent- 18225: tia omarahoitusosuudesta katettavakai hankkeen hyväksi Suo- 18226: messa ja kohdemaassa tehdyllä vapaaehtoistyöllä tai ja saaduil- 18227: la tavaralahjoituksilla. Kehitysyhteistyöosasto määrittelee tar- 18228: vittaessa vuosittainjärjestöjen omarahoitusosuudeksi hyväksyt- 18229: tävissä olevan vapaaehtoistyön ja lahjoitusten laskentaperus- 18230: teet. 18231: Päätöstä valtion tuen osuuden nostamisesta voitiin sovel- 18232: taa jo vuoden 1990 tukipäätöksiin. Kaikilta kertomusvuonna tu- 18233: kea saaneilta tiedusteltiin haluavatko ne vastaanottaa korotet- 18234: tua tukea: neljä viidennestäjärjestöistä anoi korotettua tukea ja 18235: sitä maksettiin vuoden loppuun mennessä 18,2 miljoonaa mark- 18236: kaa. 18237: 18238: 18239: 18240: 58 18241: Kolme neljännestä tukea saavasta järjestöstä toimii ter- 18242: veys- ja opetusalalla. Hankkeita on käynnissä yli 60 maassa. 18243: Kymmenen suurimman järjestön osuus koko myönnetystä tues- 18244: ta oli noin puolet. 18245: Järjestöille annettavaa tukea valvotaan ja arvioidaan lä- 18246: hinnä järjestöjen ministeriölle toimittamien suunnitelmien sekä 18247: toiminta- ja tiliraporttien perusteella. Vuonna 1990 tehtiin seu- 18248: ranta- ja valvontamatkat Nepaliin, Pakistaniin, Bangladeshiin 18249: ja Intiaan, joissa tutustuttiin lähinnä Suomen lähetysseuran ja 18250: Kirkon Ulkomaanavun hankkeisiin. 18251: Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 1990 jär- 18252: jestöjen kehitysyhteistyötä koskevan tarkastuksen, joka kohdis- 18253: tui 14järjestöönjaniiden vuosina 1987-88toimeenpanemaan 18254: noin 50 kehitysyhteistyöhankkeeseen. Tarkastusviraston näke- 18255: mys oli pääpiirteittäin myönteinen. Sen raportissaan esittämät 18256: huomiot ja antamat suositukset otetaan huomioon tukimuodon 18257: kehittämistä koskevassa valmistelutyössä. 18258: 18259: Kehitysjoukot ja kansainväliset 18260: kansalaisjärjestöt 18261: Kehitysyhteistyövaroin rahoitetaan myös kansallista ke- 18262: hitysjoukkotoimintaa, jota käytännössä toteuttaa Kehitysyhteis- 18263: työn palvelukeskus ry. Kehitysjoukot ovat osa kahdenvälistä ke- 18264: hitysyhteistyötä valittujen kohdemaiden kanssa. 18265: Suomen kansallisia kehitysjoukkolaisia oli vuonna 1990 18266: Sambiassa keskimäärin 28 ja Nicaraguassa keskimäärin 11. 18267: Vuoden aikana valmisteltiin toiminnan käynnistämistä Mosam- 18268: bikissa. Asiaa koskeva hallitusten välinen sopimus allekirjoitet- 18269: tiin vuonna 1991. 18270: Kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös kansainvälisten 18271: vapaaehtoisten järjestöjen hankkeita kehitysmaissa. Vuonna 18272: 1990 tukea sai yhdeksän järjestöä yhteensä 3,4 miljoonaa mark- 18273: kaa. Tehokkuuden ja valvonnan mahdollistamiseksi näille jär- 18274: jestöille osoitettava tuki on rajattu suppeaksi. 18275: Kehitysmaiden omia kansalaisjärjestöjä Suomi on tuke- 18276: nut kehitysmaaedustustojen kautta myönnettävin ns. pienhan- 18277: kemäärärahoin. Vuonna 1990 tätä määrärahaa myönnettiin 12 18278: edqstustolle yhteensä miljoona markkaa. Edustustot päättävät 18279: itse rahoitettavista hankkeista. 18280: 18281: 18282: 18283: 18284: 59 18285: Taloudellisten kehitys- 18286: 10 maasuhteiden 18287: neuvottelukunta- TALKE 18288: Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta, T ALKE, 18289: käsittelee Suomenjakehitysmaiden taloudelliseenja teolliseen 18290: yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Se seuraa kehitysmaiden ra- 18291: hoitusongelmia ja rakennesopeutusta sekä tutkii ympäristöky- 18292: symyksiä ja kestävän kehityksen edellytyksiä. 18293: TALKE on ulkoaisiainministeriön neuvoa-antava elin. Se 18294: valitaan parlamentaarisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuo- 18295: den 1991lopulla toimikautensa päättävään TALKE IV:een kuu- 18296: luu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 15 jä- 18297: sentä ja yhdeksän pysyvää asiantuntijaa. 18298: T ALKE on järjestäytynyt kahteen j aostoon: toinen käsit- 18299: telee kehitysyhteistyökysymyksiä ja toinen pääasiallisesti kehi- 18300: tysmaiden taloussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. 18301: TALKE ja kehitysyhteistyöosasto järjestivät helmikuus- 18302: sa symposiumin "Suomen kehitysyhteistyön haasteet 1990-lu- 18303: vulla". Siihen osallistui mm. poliittisia päättäjiä sekä kansalais- 18304: järjestöjen ja virkamiehistön edustajia. Symposiumin pää- 18305: alustaja, ulkoasiainministeri Pertti Paasio, toi esiin ajatuksen 18306: kansainväliseen yhteistyöhön käytettävien varojen nostamises- 18307: ta yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä 0, 7 prosent- 18308: tia ohjattaisiin ns. perinteiseen kehitysyhteistyöhön ja 0,3 pro- 18309: senttia kansainvälisten ympäristöohjelmien rahoittamiseen lä- 18310: hialueillamme ja kehitysmaissa toteutettavissa hankkeissa. 18311: Kokouksissaan neuvottelukunta käsitteli mm. kehitys- 18312: yhteistyöstä tiedottamista, järjestöjen kehitysyhteistyötuen pe- 18313: rusteita, Itä-Euroopalle annettavan tuen suhdetta perinteiseen 18314: yhteistyöhön, perushyödykekysymyksiä, eri toimialojen periaa- 18315: teohjelmia, kehitysyhteistyön maavalintaa ja määrärahatavoit- 18316: teen saavuttamista. 1. jaosto aloitti hankkeiden tuloksellisuutta 18317: kartoittavan selvityksen ja 2. jaosto ryhtyi laajaan monenkeskis- 18318: tä kehitysyhteistyötä arvioivaan työhön. 18319: Vuonna 1990 TALKE antoi lausunnot Suomen GSP-laa- 18320: jennuksesta, Ympäristön ja kehityksen toimikunnan mietinnös- 18321: tä, Pohjola-SADCC-yhteistyöstä, Suomen tuesta Sambian velka- 18322: ja vakauttamisohjelmalle, Suomen metsäalan kehitysyhteistyön 18323: periaateohjelmasta sekä kahdenvälisen kehitysyhteistyön maa- 18324: kohtaisesta suuntaamisesta vuosina 1992-1994. Lisäksi TALKE 18325: esitti vuoden 1991 budjettia koskevan kannanoton. 18326: Neuvottelukunnan edustajat osallistuivat vuosittaisiin 18327: maaohjelmaneuvotteluihin ja tutustuiva samalla käytännön 18328: hanketyöhön. TALKEn jäseniä oli mukana Bangladeshin, Egyp- 18329: tin, Nicaraguan, Kenian, Tansanian ja Vietnamin kanssa käy- 18330: dyissä neuvotteluissa. TALKE oli edustettuna myös YK:n yleis- 18331: kokouksen taloudellisessa erityisistunnossa ja YK:n kehitys- 18332: ohjelman, UNDP:n, hallintoneuvoston kokouksessa. 18333: 18334: 18335: 60 18336: 11 Kehitysyhteistyön hallinto 18337: Suomen julkista kehitysyhteistyötä hallinnoi, suunnittelee, ra- 18338: hoittaa ja valvoo ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto, 18339: FINNIDA (Finnish International Development Agency). 18340: Vuoden 1990 aikana valmistellun ja vuonna 1991 toteu- 18341: tuneen organisaation uudistuksenjälkeen osasto jakautuu nel- 18342: jään linjaan. Kahdenvälisen toiminnan linjan kolme alueellista 18343: toimistoaja humanitaarisen avun toimisto hoitavat kahdenväli- 18344: seen kehitysyhteistyöhön kuuluvia tehtäviä. 18345: Monenkeskisenlinjan YK-järjestelmän kehityskysymys- 18346: ten toimisto ja kehitysrahoituslaitosten toimisto vastaavat kan- 18347: sainvälistenjärjestöjen ja rahoituslaitosten kautta kanavoitu- 18348: vasta Suomen kehitysyhteistyöstä. 18349: Toimialalinjaan sijoitettu kansalaisjärjestötoimisto kä- 18350: sittelee järjestöjen kautta ohjautuvaa tukea ja henkilöapuyksik- 18351: kö henkilöapua. Osaston kaikkiatoimistoja ja yksikköjä palvele- 18352: va toimialatoimisto-eri alojen asiantuntemusta edustavat neu- 18353: vonantajat- vahvistaa kehitysyhteistyön suunnittelua ja val- 18354: vontaa. 18355: Tukitoimintojen alle ryhmittyvät koko organisaatiota 18356: palvelevat suunnittelu-, tutkimus ja kehitystoiminta, tiedotus ja 18357: kirjasto, taloushallinto, yleishallinto ja koulutus. Lisäksi organi- 18358: saatioon kuuluu omana yksikkönään sisäinen tarkastus ja oi- 18359: keudellinen neuvonta. 18360: Kymmenessä vuodessa kehitysyhteistyön määrärahat 18361: reaalitasolla nelinkertaistuivat. Varoja hallinnoivan henkilöstön 18362: määrää ei kuitenkaan kasvanut samaa vauhtia. Vuonna 1990 18363: osastolla oli keskimäärin 170 työntekijää. Vuoden lopussa osas- 18364: tolla työskenteli 73 kehitysyhteistyöuran virkamiestä. Ulko- 18365: maanedustuksen kehitysyhteistyötehtäviä hoiti 25 virkamiestä. 18366: Lähivuosina ei uusia virkoja osastolle saada. 18367: Toimialakohtaista asiantuntemusta osastolle tuovat 18368: määräaikaiset eri alojen- maatalous, metsätalous, energia, tie- 18369: toliikenne, atk, ympäristö, naiskysymykset-neuvonantajat; 18370: vuoden lopussa heitä oli 16. 18371: Kehitysyhteistyöhankkeiden toteutuksesta vastaavat 18372: valtion laitokset, järjestöt ja yksityiset yritykset. Toteuttajat va- 18373: litaan valtion hankinnoissa sovellettavien sääntöjen m\fkaisesti. 18374: Vuonna 1990 käynnissä olleiden noin kolmen ~adan 18375: hankkeen suunnittelu-, valvonta- ja toteutustehtävissä oli yli 20 18376: julkisen hallinnon laitostaja noin 70 yritystä ja kymmenkunta 18377: järjestöä. Näiden lisäksi hankkeiden toteutukseen osallistui ja 18378: lukuisia laite- tai tavarantoimittajaa. Suomalaisyrityksiä on 18379: myös mukana toteuttamassa kansainvälistenjärjestöjen ja ra- 18380: hoituslaitosten kehitysyhteistyöhankkeita. 18381: 18382: 18383: 61 18384: Organisaatiouudistus 18385: 18386: 18387: 18388: 18389: Nopeasti muuttuva maailma asettaa nopean kasvun ja niukkojen henkilöstö- 18390: Suomen kehitysyhteistyönjatkuvan uu- resurssien varaan, ei enää vastannut 18391: delleen arvioinnin eteen. Tämä koskee uutta tilannetta. Organisaatiolla oli 18392: niin toimintapolitiikkaa kuin työmene- vaikeuksia vastata riittävän syvällises- 18393: telmiäkin. ti vastaanottajien muuttuneisiin tarpei- 18394: Pystyäkseen entistä tehokkammin siin ja sitoutuminen pitkäaikaisiin 18395: vastaamaan vastaanottajamaiden hankkeisiin vähensi mahdollisuuksia 18396: muuttuneisiin tarpeisiin ulkoasiainmi- vastata muun tyyppisen avun tarpee- 18397: nisteriön kehitysyhteistyöosasto käyn- seen. 18398: nisti organisaatiouudistuksen, joka Kesällä 1990 aloitetun organisaa- 18399: saatiin rakenteiltaan valmiiksi vuoden tiouudistuksen tavoitteeksi asetettiin 18400: 1990 aikana. Sitä koskeva ulkoasiain- henkilöstön voimavarojen tehokkain 18401: hallintoasetuksen muutos astui voi- mahdollinensuuntaaminen niin, että 18402: maan 1. helmikuuta 1991. tuen saajien tarpeet voidaan ottaa mo- 18403: Edellisen kerran osaston organisaa- nipuolisesti huomioon. Muutos keskit- 18404: tio uudistettiin vuonna 1986. Tuolloin tyi kahdenvälisestä yhteistyöstä vastaa- 18405: lähtökohtana oli nopeasti kasvavan ke- vaan organisaatioon. 18406: hitysyhteistyön edellyttämä toimiala- Tavoitteen saavuttaminen edellytti 18407: kohtaisen osaamisen kehittäminen, jo- kahdenvälisestä yhteistyöstä vastaa- 18408: ka mahdollisti tehokkaan hankeval- vien toimistojen muuttamista toimiala- 18409: mistelun. Osasto pystyikin usean vuo- pohjaisista alue- ja maakohtaisiksi. 18410: den ajan vastaamaan henkilöstön mää- Toimialaosaaminen turvattiin perusta- 18411: rää huomattavasti nopeammin lisään- malla uusi toimialalinja, joka on koko 18412: tyvän avun asettamiin haasteisiin. osaston käytettävissä. Muutos yksinker- 18413: Suomen kehitysyhteistyön käytän- taistaa myös edustustojen ja ministe- 18414: nöllisesti katsoen saavutettua kansain- riön välistä yhteydenpitoa ja päätök- 18415: välisen tason vuonna 1989 kasvu hi- sentekoa, koska tieto näiden välillä kul- 18416: dastui oleellisesti. Toimialapainottei- kee nyt keskitetysti. 18417: nen organisaatio, joka oli viritetty avun 18418: 18419: 18420: 62 18421: ULKOASIAINMINISTERIÖ 18422: KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO 18423: Kehitysyhteistyö- 18424: ministeri 18425: 18426: 18427: 18428: Ahvaltios1hteen 18429: 18430: 18431: 18432: 18433: Osastopaallikkö 18434: 18435: 18436: 18437: 18438: $; ' 18439: ~"" ,: y,;,;,~~"'"' ~::ti 18440: Humanitaarisen 18441: avun to•m•sto 18442: 18443: 18444: 18445: 18446: FINNIDA 18447: 18448: 63 18449: 12 Pohjoismainen 18450: kehitysyhteistyö 18451: Pohjoismaiden kanssakäyminen kehitysyhteisyöasioissa perus- 18452: tuu vuonna 1981 solmittuun ja vuonna 1991 uusittuunns. Köö- 18453: penhaminan sopimukseen. Pohjoismailla on myös yhteinen- 18454: ministerineuvoston vuonna 1988 hyväksymä- kehitysapupoliit- 18455: tinen yhteistyöohjelma. 18456: Kehitysyhteistyökysymyksiä käsittelevät ministerit ja 18457: ministerineuvosto sekä kehitysyhteistyöhallinnon virkamiehet. 18458: Kehitysyhteistyökysymysten virkamieskomitea, EKB, koordinoi 18459: pohjoismaisesti kehitysyhteistyöasioita. 18460: Ennen tärkeimpiä YK-, DAC- ja pankkikokouksia poh- 18461: joismaatvalmistelevat kantansa yhdessä. Näin kannanotot saa- 18462: vat enemmän pontta kuin erikseen esitettyinä. 18463: Vuonna 1990 merkittävin yhteinen kannaotto oli ns. Moi- 18464: den kommunikea. Sen ydinajatus on, että vuoropuhelussa yh- 18465: teistyömaiden kanssa pitää käsitellä myös demokratian ehtoja, 18466: ihmisoikeuksien kunnioittamista ja kansalaisten osallistumista 18467: kehitystapahtumaan. 18468: Hararessa vuonna 1986 allekirjoitetunPohjoismaidenja 18469: SADCC-maidenjulistuksen perusteellapohjoismaatohjaavat 18470: kehitysyhteistyövaroja sekä yksittäisille Eteläisen Afrikan 18471: SADCC-maille että alueelliseen SADCC-toimintaan. Kukin poh- 18472: joismaakeskittyy ensisijaisesti niille lohkoille, joilla sillä on eri- 18473: tyisosaamista. Näin on muovautunut pohjoismaidenkesken 18474: työnjako, rinnasteisten toimintojenjärjestely ja toteutusvastuu: 18475: maat ovat sopineet noin 30 toimiala-ja hankekohtaisesta vas- 18476: tuualueesta. Pohjoismaat toteuttivat vuonna 1990 yhteensä 150 18477: SADCC-hanketta, näistä 15 rahoitti kaksi tai useampi pohjois- 18478: maata. 18479: Pohjoismaat-SADCC-yhteistyö ulottuu myös kaupallis- 18480: taloudelliselle alalle ja kulttuuriin. Kaupallis-taloudellisen yh- 18481: teistyön esteinäon-varsinkin yhteisyrityshankkeissa-ollut 18482: vaihdettavanvaluutan saantiin liittyvät ongelmat. 18483: Vuonna 1990 toimi erityinen rahoitusmekanismeja tutki- 18484: va Pohjoismaat-SADCC-työryhmä. Se synnytti ns. Norsad- 18485: rahasto-hankkeen. Rahasto asettaa vaihdettavaa valuuttaa 18486: Pohjoismaista ja SADCC-maista olevien osapuolten välisten, 18487: vientiin suuntautuvien yhteishankkeiden käytettäväksi. Rahas- 18488: to sijoitetaan Kööpenhaminaan Tanskan ulkoministeriön kehi- 18489: tysyhteistyöosaston, DANIDAn, yhteyteen ja sen toimeenpaneva 18490: sihteeristö Luskaan, Sambiaan. 18491: Pohjoismaiden kehitysrahaston (Nordic Development 18492: Fund, NDF) toiminta alkoi vuoden 1989 alussa. NDF myöntää 18493: pehmeäehtoista rahoitusta kehitysmaiden taloudellista ja so- 18494: 18495: 18496: 18497: 64 18498: siaalista kehitystä edistäville, Pohjoismaiden edun mukaisille 18499: hankkeille lähinnä alhaisen tulotason kehitysmaissa. NDF toi- 18500: mii Suomessa Pohjoismaiden investointipankin yhteydessä. Ra- 18501: hastosta myönnettiin vuoden 1990 loppuun mennessä kuusi lai- 18502: naa. 18503: Vuonna 1988 käynnistyi pohjoismainen YK-hanke. Sen 18504: tavoitteena oli tuottaa uusia aloitteita ja tausta-aineistoa kan- 18505: sainväliseenkeskusteluun YK-järjestelmän taloudellista ja so- 18506: siaalista kehitystä käsittelevien osien tehokkuuden lisäämiseksi 18507: ja hallinnolliseksi uudistamiseksi. 18508: Vuonna 1991 julkaistuun loppuraporttiin sisältyy kym- 18509: menkohtainen muutoslista. Se korostaaYK:npanoksen lisää- 18510: mistä ympäristöä, pakolaisia, katastrofiapua, köyhyyttä jne kä- 18511: sittelevissä kysymyksissä. Hankkeen myötä on julkaistu maa- ja 18512: toimialaraportteja. 18513: Pohjoismainen yhteistyö mm. ympäristökysymyksissä, 18514: kulttuuriyhteistyössä, naiskysymyksissä ja työn paikallisessa 18515: koordinoinnissa on jo vakiintunut käytäntö. 18516: 18517: 18518: 18519: 18520: 65 18521: 13 Tutkimus 18522: 18523: Tutkimus on tuloksekkaan kehitysyhteistyön välttämätön väli- 18524: ne. Se lisää tietoa sekä kohdemaiden oloista että tarjolla olevista 18525: ratkaisumahdollisuuksista. Tavoitteena on lisätä yhteistyön ke- 18526: hitysvaikutuksia ja tehokkuutta. 18527: Kehitysyhteistyövaroin Suomi rahoittaa pääasiassa so- 18528: veltavaa, kehitysyhteistyötä palvelevaa ja kehitysmaita koske- 18529: vaa aluetutkimusta. 18530: Tutkimuksen toinen tavoite on vahvistaa maiden omaa 18531: tutkimuskykyä. Tähän tähtää mm. korkeamman asteen koulu- 18532: tuksen kehittäminen sekä yhteistyö suomalaisten ja kehitys- 18533: maissa sijaitsevien tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. 18534: Huomiota kiinnitetään myös tutkijakoulutuksen tarpeiseen 18535: Suomessa ja kehitysmaissa. 18536: Kehitysyhteistyön tutkimusvoimavarojen kehittämiseksi 18537: ministeriö antoi vuonna 1990 Suomen Akatemialle nelivuotisen 18538: toimeksiannon. Akatemialle osoitetaan vuosittain määräraha, 18539: jonka se käyttää kehitysmaatutkimushankkeiden rahoittami- 18540: seen ja hallinnointiin. 18541: Suomen Akatemian hallinnoima tutkimus tukee entistä 18542: suoremmin kehitysyhteistyön suunnitteluaja toteutusta. Ta- 18543: voitteena on luoda suunnitelmia, joiden avulla yhä paremmin 18544: saavutetaan laadulliset tavoitteet. Erityisesti paneudutaan met- 18545: sä-, maaseutukehitys-, väestö-, perusterveys-, vesihuolto-, ener- 18546: gia- kulttuuri- ja ympäristökysymyksiin sekä yhteiskunnallisiin 18547: ja taloudellisiin kehitysmaakysymyksiin. 18548: 18549: Kansainvälisten järjestöjen tutkimusohjelmat 18550: Suomi tukee tutkimusta myös kanavoimalla varoja kansainvä- 18551: listen tutkimuslaitosten ja tutkimus- sekä tiedejärjestöjen kaut- 18552: ta useita maita koskeviin, ajankohtaisiin tutkimusohjelmiin. 18553: Tukemalla kansainvälisiä hallitusten välisiä tutkimus- 18554: laitoksia vahvistetaan kehitysmaiden omien tutkimusvalmiuk- 18555: sien kehittämistä. Samalla parannetaan suomalaisten tutkijoi- 18556: den mahdollisuuksia osallistua laitosten toimintaan. 18557: Suomi rahoittaa myös joitakin kehitysmaissa sijaitsevia 18558: yksityisiä tutkimuslaitoksia ja tiedejärjestöjä. 18559: Vuonna 1990 tukea saivat Maailman terveysjärjestön, 18560: WHO:n hedelmällisyystutkimusohjelma, ripulitauti ~ja hengitys- 18561: tietautiohjelma sekä Aids-ohjelma. Terveysalan tuki ohjataan 18562: ohjelmille, jotka palvelevat keskeisiä kansanterveystarpeita, jot- 18563: ka voivat kartuttaa asiantuntemusta ja tuoda palautetta Suo- 18564: men muulle alan kehitysyhteistyölle. 18565: 18566: 18567: 18568: 18569: 66 18570: Tukea saa myös YK:n sosialisen kehityksen tutkimuslai- 18571: tos UNRISD sekä kansainvälinen koulutusinstituutti IIEP. 18572: Kansainvälisen maataloustutkimuksen konsultatiiviryh- 18573: män, CGIARin laitoksista Suomi on tukenut karjatalouden tut- 18574: kimusta ja kasvinj alostusta; tulevaisuudessa rahoitetaan myös 18575: metsätaloutta ja peltometsäviljelyä koskevia tutkimuksia. 18576: Helsingissä toimivan Taloudellisen kehitysmaatutki- 18577: muksen instituutin, WIDERin, Suomelta saama avustus vuonna 18578: 1990 oli 3,9 miljoonaa markkaa. 18579: YK:n asuinyhdyskuntarahasto UN Habitatin kautta va- 18580: roja kanavoituu tekniseen apuun ja hankevalmisteluun. Suomi 18581: on rahaston merkittävimpiä avustajia. 18582: YK:nympäristöohjelma UNEPkeskittyy ilmakehän, ma- 18583: keavesivarojen, merien ja rannikoiden sekä maaperän suojelun, 18584: biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, bioteknologian, on- 18585: gelmajätteiden ja myrkkyjen käsittelyn ja köyhimmän väestön 18586: terveyden suojeluun. Vuonna 1990 Suomi lisäsi tukeaan clea- 18587: ring-house-ohjelmalle. 18588: Tutkimusvaroin Suomi tukee myös YK:nmonikansallisia 18589: yrityksiä tutkivaa keskusta, UNCTC:ta. Se pyrkii parantamaan 18590: kehitysmaiden neuvottelutaitoa ja -asemaa monikansallisiin yri- 18591: tyksiin nähden erityisesti investointeja, teknologian siirtoa ja 18592: sopimusjärjestelyjä koskevissa kysymyksissä. Niin ikään Suo- 18593: men avustusta saa UNESCOn viestintäohjelma, joka pyrkii ke- 18594: hittämään kehitysmaiden omaa tiedotuskykyä. 18595: 18596: 18597: 18598: 18599: 67 18600: Tiedotus 18601: 14 18602: Kehitysyhteistyötiedotus antaa suomalaisille tietoa kehitys- 18603: maista ja siitä, mitä julkisin kehitysyhteistyövaroin käytännös- 18604: sä tehdään. Tiedotuksesta vastaa osaston tiedotusyksikkö. Kan- 18605: salaisjärjestöt saavat tukea kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita 18606: koskevaan tiedotustoimintaansa. 18607: Vuonna 1990 osaston omaan tiedotukseen käytettiin va- 18608: roja 3,9 miljoonaa markkaa. Järjestöjen tiedotusta tuettiin 3,5 18609: miljoonalla markalla. 18610: Tiedotusyksikkö seuraa Suomen kehitysyhteistyötä sen 18611: kaikilla toimialoilla sekä suunnittelee, tuottaa ja jakaa kehitys- 18612: yhteistyötä ja kehitysmaita koskevaakirjallista ja kuvallista ai- 18613: neistoa. Yksikkö hoitaa osaston suhteita tiedotusvälineisiin ja 18614: vastaa vuosittain tuhansiin toimialaansa koskeviin suullisiin ja 18615: kirjallisiin tiedusteluihin. 18616: Tiedotusvälineitä osasto palvelee mm. lehdistötiedottein 18617: ja tärkeimpien kehitysyhteistyötapahtumien yhteydessä järjes- 18618: tettävin tiedotustilaisuuksin. Tiedotusvälineiden mahdollisuuk- 18619: sia luoda omakohtainen käsitys kehitysmaista ja Suomen kehi- 18620: tysyhteistyöstä tuetaan toimittajille ja valokuvaajille myönnet- 18621: tävin matka-apurahoin. Apurahajärjestelmää on kehitetty luo- 18622: malla sitä varten oma hakumenettely. 18623: Osaston julkaisema lehti, Kehitys-Utveckling, toimii 18624: myös keskustelun foorumina. Lehden levikki on 28 000 ja vuon- 18625: na 1990 se ilmestyi viisi kertaa. 18626: Vuonna 1990 kehitysyhteistyöosasto vahvisti yhteistyötä 18627: koulujen ja oppilaitosten kanssa. Koulutiedottamisen päätapah- 18628: tuma oli keväällä 1991 toteutettu kehitysyhteistyön koulukam- 18629: panja, joka tavoitti n 8000 oppilasta ja 500 opettajaa Turun- ja 18630: Porin läänin 25 koulussa. 18631: Tiedotustyössä av-aineiston- videoiden ja filmien- osuus 18632: on käynyt yhä tärkeämmäksi. Osasto tuotti ja valmisteli vuonna 18633: 1990 useita elokuvia. Tarkoituksena on luoda laadukas kehitys- 18634: yhteistyöaiheinen videokokoelma, joka palvelee niin osastoa, tie- 18635: dotusvälineitä ja järjestöjä kuin kouluj akin. Elokuvat käsittele- 18636: vät sekä yksittäisiä hankkeita että kehitysyhteistyötä yleisesti. 18637: Niitä lainataan yleisimpien jakelukanavien-Valtion Av-keskus, 18638: Kirkon Av-keskus ja Inforfilm- kautta ja katsojia on vuosittain 18639: kymmeniä tuhansia. 18640: Vuoden 1990 tiedotustapahtumiin kuuluivat "kehitys- 18641: maamarkkinat", kehitysyhteistyöosaston ja Prodec-Importin 18642: järjestämä laaja kehitysmaatuotteita esittelevä ja kehitysyhteis- 18643: työstä kertova osasto kulutusmarkkinoiden yhteydessä. 18644: 18645: 18646: 18647: 18648: 68 18649: Hallituksen kehitysyhteistyökertomus eduskunnalle 18650: vuodelta 1989 toimitettiin eduskunnalle täysin uudistetussa 18651: muodossa. Tämän kaksikielisen kirjan tavoitteena on luetta- 18652: vuus, selkeys ja kehitysyhteistyötietojen helppokäsitteisyys. Jul- 18653: kaisua jaettiin yleisölle laajalti sekä kotimassa että ulkomailla. 18654: Kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita palvelee osaston yh- 18655: teydessä toimiva laaja kehitysyhteistyökirjasto. Kirjastossa on 18656: n. 30 000 kehityskysymyksiä, kehitysyhteistyötä ja kehitysmai- 18657: ta käsittelevää teosta ja lisäksi koti- ja ulkomaisia lehtiä. 18658: 18659: 18660: 18661: 18662: Kulttuuri 18663: 15 18664: Meneillään oleva YK:njulistama maailman kulttuurikehityksen 18665: vuosikymmen 1988-97 tarkastelee kulttuuria yhteiskunnan ke- 18666: hityksen kannalta. Kehitysyhteistyössä kulttuurien tuntemus 18667: edistää kehitysmaiden erityispiirteiden ymmärtämistä ja siten 18668: yhteistyön suunnitteluaja toteutusta. 18669: Kulttuurinäkökulma Suomen kehitysyhteistyössä on te- 18670: rävöitynyt. Vuoden 1990 talousarviossa kulttuurialan kehitys- 18671: yhteistyölle varattiin oma kuuden miljoonan markan suuruinen 18672: määräraha. 18673: Vuonna 1991 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on 18674: mm. luoda alustavat suuntaviivat alan kehitysyhteistyölle. Työ- 18675: ryhmään kuuluu kehitysyhteistyöosaston, opetusministeriön, 18676: ympäristöministeriön, Taiteen keskustoimikunnan sekä kehi- 18677: tysyhteistyön palvelukeskuksen edustajia. 18678: Työryhmä pohtii myös alan yhteistyöhön osallistuvien vi- 18679: ranomaisten välistä työnjakoa sekä kansalaisjärjestöjen osallis- 18680: tumista. Niin ikään se kiinnittää huomiota mm. kulttuurinäkö- 18681: kulman huomioonottamiseen maa- ja aluekohtaisessa kehitys- 18682: yhteistyössä. Työryhmän raportti valmistuu vuoden 1991 aika- 18683: na. 18684: Varsinaisia alan kehitysyhteistyöhankkeita on tarkoitus 18685: käynnistää etenkin eteläisessä Afrikassa. Kulttuuriin liittyy 18686: myös tiedotusalan kehitysyhteistyö, joka tähtää kehitysmaiden 18687: tiedonvälityksen edistämiseen. 18688: Vuonna 1990 käytettiin kehitysyhteistyövaroja kulttuu- 18689: riyhteistyöhön kehitysmaiden kanssa yhteensä noin kaksi mil- 18690: joonaa markkaa. Näistä suurin osa oli kansalaisjärjestöjen kehi- 18691: tysyhteistyö- tai -tiedotusmäärärahoista. Lisäksi tarkoitukseen 18692: osoitettiin eteläisen Afrikan alueellisia ja muita kahdenvälisen 18693: kehitysyhteistyön määrärahoja. 18694: 18695: 18696: 18697: 69 18698: Kehitysluotot ja korkotuki 18699: 16 18700: Kehitysluottoja käytetään ensisijaisesti Suomen nimettyjen- ei 18701: kuitenkaan ns. vähiten kehittyneiden- kohdemaiden kanssa 18702: tehtävään yhteistyöhön. 18703: Vuonna 1990 myönnettiin uudet kehitysluotot Zimbab- 18704: welle, Egyptille ja Nicaragualle. Kehitysluottoihin käytettiin va- 18705: roja 161,7miljoonaamarkkaa. 18706: Korkotukiluottojen käyttö lisääntyi vuonna 1990. Nämä 18707: "pehmennetyt" vientiluotot tukevat tuotannollisia hankkeita 18708: matala- ja keskituloisissa maissa. Tulevina vuosina kehitysluot- 18709: tojen määrä vähenee ja korkotukiluottojen kasvaa. 18710: Korkotukiluotot ovat lahja-avulla pehmennettyjä vienti- 18711: luotoja. Niiden luontevimpia kohteita ovat keskituloiset kehitys- 18712: maat. Luottojen ohjautumiseen vaikuttaa suomalaisten yritys- 18713: ten kilpailukyky ja kiinnostus. Kehitysyhteistyö osasto arvioi 18714: luottokohteet kehitysvaikutusten kannalta. 18715: Korkotukijärjestelmä noudattaa OECD:n hyväksymiä 18716: periaatteita. Kehitysyhteistyövaroista maksetaan korkotukea 18717: Suomen Vientiluotto Oy:n rahoittamille luotoille. Valtiontakuu- 18718: keskus myöntää luotoille tarvittavat vientitakuut. 18719: Vuonna 1990 allekirjoitettiin 18 uutta korkotukiluottoso- 18720: pimusta kymmenen eri maan kanssa. Luottojen yhteisarvo oli 18721: noin 635 miljoonaa markkaa. 18722: Myönnetyistä korkotukiluotoista oli vuoden 1990 lopussa 18723: nostettu yhteensä 564 miljoonaa markkaa. Uusia luottoja, joista 18724: ei ole vielä solmittu luottosopimusta, oli samaan aikaan vireillä 18725: 17. 18726: 18727: 18728: 18729: 18730: 70 18731: 17 Finnfund 18732: 18733: Teollisen kehitysyhteistyön rahasto Oy, FINNFUND, rahoittaa 18734: suomalaisten teollisuus- ja palveluyritysten investointeja kehi- 18735: tysmaihin. Rahasto voi sijoittaa yhtiöihin riskipääomaa ja lai- 18736: noittaa niitä pehmeäehtoisin luotoin. 18737: FINNFUND rahoittaa myös yritysten sijoittumiseen liit- 18738: tyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä teknistä ja liikkeenjohdol- 18739: lista koulutusta. 18740: Vuonna 1990 FINNFUNDin myöntämiä luottoja otettiin 18741: kehitysmaissa käyttöön 43,2 miljoonan markan edestä. Yhtiön 18742: osakesijoituksiin ja takauksiin käytettiinkehitysyhteistyövaroja 18743: 8,4 miljoonaa markkaa. 18744: Yhtiön voimassa olevat rahoitussitoumuksen tilivuoden 18745: 1990 lopussa olivat noin 377 miljoonaa markkaa. Ne koostuvat 18746: 37 hankkeesta 21 maassa. 18747: 18748: 18749: 18750: 18751: 18 TTT-yhteistyö 18752: 18753: 18754: Taloudellisen, teollisen ja teknisen yhteistyön- ns. TTT-yhteis- 18755: työn- tukemiseen Suomi käytti vuonna 1990 kehitysyhteistyö- 18756: varoja 5,4 miljoonaa markkaa. 18757: TTT-varoin edistetään suomalaisen teknologian siirtoa 18758: kehitysmaihin. Kehitysyhteistyövaroja toimintaan on käytetty 18759: vuodesta 1984lähtien; niillä on tuettu koulutusta, soveltuvuus- 18760: tutkimuksia ja henkilövaihtoa sekä tutkimuksia ja selvityksiä. 18761: Vuonna 1990 määrärahoja käytettiin 34 hankkeeseen 14 18762: maassa. 18763: 18764: 18765: 18766: 18767: 71 18768: Eteläinen Afrikka 18769: 19 ja SADCC 18770: 18771: Eteläisen Afrikan pitkään jatkunut poliittinen epävakaisuus on 18772: tasaantumassa. Narriibia itsenäistYi vuonna 1990. Keskustelut 18773: rauhan palauttamiseksi Angolaanja Mosambikiin ovat käynnis- 18774: tyneet. ANC:n ja muiden järjestöjen laillistaminen Etelä-Afri- 18775: kan Tasavallassa sekä toimet rotuerottelujärjestelmän purkami- 18776: seksi luovat toiveita poliittisen elämän vakiintumisesta. 18777: Eteläisen Afrikan alueellinen yhCeistyöelin, SADCC 18778: (Southern African Development Coordination Conference), täytti 18779: kymmenen vuotta vuonna 1990. SADCC:n tavoite on vähentää 18780: jäsenmaidensa taloudellista riippuvuutta erityisesti Etelä-Afri- 18781: kan Tasavallasta sekä kehittää alueellista yhteistyötä ja yhteis- 18782: työhankkeita. 18783: SADCC on perustanutjäsenmaihin eri toimialojen 18784: alueellisia koordinaatioyksiköitä ja mm. pohjoismaattukevat 18785: niiden toimintaa kehitysyhteistyövaroin. Esimerkiksi Sambias- 18786: sa käynnistyi vuonna 1990 SADCC:n kaivosalan koordinaatioyk- 18787: sikkö, jota Suomi tukee. Alueellisen yhteistyön keskeisin toimia- 18788: la on kuljetus ja tietoliikenne. Maa- ja metsätalous- sekä ener- 18789: gia- ja kaivosalalla on runsaasti kehityskohteita. Oleellinen teh- 18790: tävä on myös tuotannon, investointien ja kaupan vahvistaminen. 18791: Pohjoismaat solmivat SADCC-maiden kanssa ns. Sorsan 18792: aloitteen perusteella yhteistyösopimuksen vuonna 1986. Suomi 18793: osallistuu yhteistyöhön alueelliseen toimintaan varatuin määrä- 18794: rahoin. Ohjelmaan kuuluu parisenkymmentä hanketta, joista 18795: suurimpia ovat NORSAD-rahasto, Beiran satamahanke Mosam- 18796: bikissa, meteorologisten asemien kunnostusohjelma sekä met- 18797: säopisto-ja metsäntutkimushanke. Valmisteilla on myös Sam- 18798: besi-joen kehityssuunnitelma. 18799: Muu alueellinen yhteistyö sisältää mm. Kansainvälisen 18800: työjärjestön toteuttaman työsuojeluhankkeen, ammatillisen 18801: kuntoutushankkeen sekä kursseja- ja koulutusta. Koulutusyh- 18802: teistyötä toteuttavat Helsingin kauppakorkeakoulun kehitys- 18803: yhteistyöohjelma PRODEC ja yliopistot. 18804: 18805: 18806: 18807: 18808: 74 18809: Mosambik 18810: Pinta-ala: 802 000 km 2 18811: Asukasluku (-89): 15,3 milj. 18812: Väestönkasvu (-80-89): 2, 7% 18813: BKT/asukas (-89): BO USD 18814: BKT:n vuosikasvu (-65-89): .. 18815: Kehitysapu/asukas(-89): 49.4 USD 18816: 18817: 18818: 18819: Sisäiset levottomuudet rasittivat Mosambikia koko 1980-luvun. 18820: Renamo-sissiliikkeen sota hallitusta vastaan tuhosi sosiaaliset 18821: ja taloudelliset rakenteet. Valtion raskaat sotilasmenot estivät 18822: maan kehittämisen. Mosambikin kautta kulkevan Etelä-Mrikan 18823: Tasavallan liikenteen väheneminen lisäsi taloudellisia ongel- 18824: mia. 18825: Sodan lopettaminen oli maan hallituksen päätavoite 18826: vuonna 1990. Rauhanneuvottelut Renamon kanssa käynnistyi- 18827: vät, mutta etenivät verkkaisesti. Renamo kuitenkin lupasi olla 18828: hyökkäämättä elintärkeälle liikenneväylälle, ns. Beiran käytä- 18829: vään. Vastaavasti hallitus lupasi vetää zimbabwelaiset apujou- 18830: kot käytävän välittömästä läheisyydestä. 18831: Poliittisesti maa kehittyi vuonna 1990 nopeasti. Se hy- 18832: väksyi uuden, Namibian ohella Afrikan uudenaikaisimman, pe- 18833: rustuslain. Täyskäännös marXilaisesta yksipuoluemaasta va- 18834: paaksi monipuoluemaaksi oli maan kehityksen mullistava muu- 18835: tos. Sen avulla hallitus yrittää poliittisesti tehdä Renamon vaa- 18836: timukset tyhjiksi ja samalla perinpohjin uudistaa talouden pe- 18837: rusrakenteet. Ensimmäiset vapaat vaalit pidettäneen vuonna 18838: 1991. 18839: Meneillään oleva rakennesopeutuaohjelma tähtää talou- 18840: den keskitetyn valvonnan purkamiseen. Se korostaa pienviljelyn 18841: ja sitä hyödyttävän teollisuuden tukemista tuotannon lisäämi- 18842: seksi. Koska yli puolet maaseudun väestöstä elää köyhyysrajan 18843: alapuolella, ohjelm~n jatkovaihe keskittyy köyhyyden vähentä- 18844: miseen ja perustarpeiden turvaamiseen. 18845: Ohjelman myötä maan kansantuote on noussut vuosit- 18846: tain viitisen prosenttia. Vuonna 1990 kasvua tosin hidastivat 18847: sissien aikaansaarnat sähkökatkokset ja öljyn hinnan nousun 18848: aiheuttama teollisen tuotannon lasku. Vaikka maahan saatai- 18849: siinkin rauha, niin maataloustuotannon toipuminen sodan tu- 18850: hoista kestää vielä pitkään. 18851: Talouskasvu edellyttää ulkomaista rahoitusta. Mosam- 18852: bik kuuluu maailman velkaantuneimpiin maihin ja tarvitsee lai- 18853: noista selviytyäkseen erityiskohtelun. Maatalouden, kalastuk- 18854: sen, kuljetusten ja kaivannaisteollisuuden kehitysnäkymät ovat 18855: kuitenkin Afrikan parhaita. Energia- ja metsävarat riittävät. 18856: Kasvu edellyttää rauhan syntymistä. Maan nykyjohto on toden- 18857: nut, että pysyvä rauha vaatii myös Etelä- Mrikan muuttumista 18858: 18859: 18860: 18861: 75 18862: demokraattiseksi enemmistövaltaiseksi maaksi. 18863: Suomi tukee Mosambikin talouden sopeutuaohjelmaa ja 18864: kehittää varsinkin maataloutta, kuljetuksia ja opetusta. Tervey- 18865: salan yhteistyö on alkamassa. Turvallisuussyistä tuki keskittyy 18866: kaupunkeihin. 18867: Suomi on pitkään tukenut Mosambikin maatalouskoulu- 18868: tusta- tällä hetkellä Boanan ja Umbeluzin maatalousoppilaitok- 18869: sia. 18870: N acalan konttisataman valmistuttua Suomi on toimitta- 18871: nut sinne laitteitaja osallistunut henkilöstön koulutukseen. Tu- 18872: kea saa koko kaupungin kehittäminen: hallinnon vahvistami- 18873: nen, ympäristöongelmien selvittäminen, vesihuollon ja sanitaa- 18874: tion kunnostus, koulujen ja sairaaloiden peruskorjaukset. 18875: Suomi on mukana kansainvälistä tukea saavasaa Beiran 18876: käytävä-ohjelmassa. Sen yhtenä alkuperäisenä tarkoituksena 18877: oli tarjota alueen maille Etelä-Afrikan tasavallasta riippumaton, 18878: ja samalla taloudellisesti mielekäs kuljetusväylä. Pohjoismaiden 18879: osuus sisältää kontinkäsittelylaitteita ja käyttökoulutusta. Suo- 18880: mi rahoittaa transit-hallin rakentamisen ja osallistuu kaupun- 18881: gin vesihuollon kehittämiseen, oppivihkotehtaan kunnostuk- 18882: seen sekä satamatyöntekijöiden asuntojen rakentamiseen. 18883: Suomen tuesta SADCC-maille Mosambikia hyödyttää 18884: mm. kuljetus- ja puhelinhankkeita koordinoivan SATCC:n saa- 18885: ma asiantuntija-apu sekä tiestön, säähavaintoasemien ja met- 18886: säopistojen kunnostus. 18887: Vuonna 1990 Suomi suuntasi Mosambikille humanitaa- 18888: rista apua yli kuusi miljoonaa markkaa. Kansalaisjärjestöt to- 18889: teuttivat yhdeksää hankketta ja maahan päätettiin sijoittaa suo- 18890: malaisia kehitysjoukkoja. Vuoden 1991 budjetin hyväksymisen 18891: yhteydessä annettiin anteeksi Suomen Mosambikille myöntä- 18892: mät kolme kehitysluottoa (yht. 75 mmk). 18893: 18894: 18895: 18896: 18897: Suomen kahdenväliset maksatukset Mosambikille vv. 1986-90 (mmk): 18898: 1986 1987 1988 1989 1990 18899: Lahja 18,6 33,4 59,9 74,7 87,7 18900: Luotto 6,2 9,2 16,9 56,0 13,7 18901: Yhteensä 24,8 42,6 76,8 130,7 101,4 18902: 18903: - v.1989luottosis. 40,0 mmk:nSPA-luoton 18904: Suunniteltu tuki Mosambikille vuonna 1991 on 65 mmk 18905: 18906: 18907: 18908: 18909: 76 18910: Pinta-ala: 824269km2 18911: Asukasluku: 1, 7milj. 18912: Väestönkasvu (-80-89): 3,1% 18913: BKT/asukas (-89): USD1 030 18914: BKT:n kasvu (-65-89): 18915: Kehitysapu/asukas (-89): USD25,5 18916: 18917: 18918: YK:nvalvoma Namibian itsenäistyminen toteutui 21. maalis- 18919: kuuta 1990. Uuden hallituksen tehtävä on muuttaa maa entises- 18920: tä Etelä-Afrikan hallinnoimasta maakunnasta itsenäiseksi ja 18921: demokraattiseksi tasavallaksi. 18922: Namibian lähtökohdat ovat moniin muihin entisiin Afri- 18923: kan siirtomaihin verrattuna hyvät. Maalla on runsaasti luon- 18924: nonvaroja ja suhteellisen hyvät perusrakenteet. 18925: Tällä hetkellä hyödynnetyimmät luonnonrikkaudet ovat 18926: uraani ja timantit, jotka yhdessä kaupallisen maatalouden kans- 18927: sa tuovat noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 90 pro- 18928: senttia viennistä. Puolet väestöstä elää omavaraistaloudessa, 18929: jonka osuus kansantuotteesta on vain viisi prosenttia. 18930: Sisäisiä ongelmia Namibialle aiheuttavat taloudellisen ja 18931: sosiaalisen kehityksen jyrkät erot eri väestöryhmien ja alueiden 18932: kesken. Syvin ulkoinen ongelma on riippuvuus Etelä-Afrikan 18933: Tasavallasta. 18934: Uuden hallinnon kehityssuunnitelmien mukaan maan 18935: tärkeimmät kehitystavoitteet ovat: maataloustuotannon omava- 18936: raisuuden nostaminen, koulutuksen ja terveydenhuollon laajen- 18937: taminen, työttömyyden poistaminen ja kaivosteollisuuden kehit- 18938: täminen. 18939: SuomenjaNamibian suhteet juontavat juurensa jo 18940: 1800-luvulla alkaneeseen lähetystyöhön. Kehitysyhteistyöva- 18941: roin Suomi on tukenut namibialaisia jo 1970-luvulta lähtien. It- 18942: senäisyyttä edeltävänä aikana yhteistyö kanavoitui kansalais- 18943: järjestöjen, YK:n Namibia-ohjelmien sekä SWAPOn kautta. Ns. 18944: siirtymäkauden aikana Suomi tuki UNHCR:n pakolaisten pa- 18945: luumuutto-ohjelmaa. 18946: SuomenjaNamibian ensimmäiset maaohjelmaneuvotte- 18947: lut käytiin elokuussa 1990. Yhteistyö päätettiin keskittää ope- 18948: tuksen, koulutuksen, maaseudun vesihuollon, terveydenhuollon, 18949: metsätalouden sekä kaivosteollisuuden ja opetuksen kehittämi- 18950: seen. Toimialojen yhteistyökartoitus alkoi vuonna 1990 ja en- 18951: simmäiset laajat hankkeet käynnistyvät vuonna 1991. 18952: Suomen kehitysyhteistyön kokonaismaksatukset N ami- 18953: bia-ohjelmille vuonna 1990 olivat noin 24,7 miljoonaa markkaa. 18954: Suunniteltu tuki Namibialle vuonna 1991 on 28 mmk. 18955: 18956: Itsenäistymisen alkutaival 18957: Itsenäisyytensä ensimmäisen vuoden aikanaNamibiaalkoi ra- 18958: 18959: 18960: 77 18961: kentaa järjestelmää yhteiskunnallisia toimintoja ja niiden hal- 18962: lintoa varten. Niin ikään maa aloitti suhteiden luomisen ulko- 18963: valtoihin. 18964: Hallituksen suuria haasteita ovat rotuerottelun ja kolo- 18965: nialismin purkaminen- mm. maauudistus- W alwis Bayn kysy- 18966: mys sekä yhteentoista hallintoalueeseen pirstoutuneen maan 18967: yhdistäminen kansakunnaksi. 18968: Kertomuksessaan itsenäisyyden ensimmäisen vuoden 18969: ajalta "White paper on national and sectoral policies" Namibian 18970: hallitus toteaa maan tähtäävän rauhan ja yhtenäisyyden ylläpi- 18971: toon sovintopolitiikan keinoin. Tärkeimmät tehtävät ovat talou- 18972: dellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen, Namibian kan- 18973: sainvälisen eristyneisyyden purkaminen ja virkamieskunnan 18974: uudelleen järjestäminen. Hallituksen tavoitteena on myös vä- 18975: hentää rikollisuutta puuttumalla sen syihin sekä edistää perus- 18976: tuslain sisäistämistä Namibian kansan keskuudessa. 18977: Näiden haasteiden täyttämiseksi hallitus ryhtyi toimiin 18978: ja tuloksia on jo näkyvissä. Sodan runtelemassa maassa on rau- 18979: ha pystytty säilyttämään mm. ottamalla huomioon eri rotujen ja 18980: heimojen pyrkimykset. Hallitus on tehnyt esityksen 11 erillisen 18981: heimohallintoalueen yhdistämiseksi yhtenäiseksi hallintoj ärjes- 18982: telmäksi. Maahan on perustettu heimopäälliköiden komissio; se 18983: pohtii päälliköiden osuutta kansallisessa kehittämisessä ja te- 18984: kee hallitukselle vastaavat suositukset. 18985: Namibian omat puolustusvoimat perustettiin yhdistä- 18986: mällä sotilaita entisistä swaft- ja pian-joukoista. 18987: Ulkomaisten avustajien maksulupauskonferenssissa 18988: maksulupauksia annettiin yhteensä 550 miljoonan randin edes- 18989: tä. Maksulupausten perusteella on antajamaiden kanssa allekir- 18990: joitettu 23 sopimusta. 18991: Vuoden 1990 aikana Namibia avasi ensimmäiset edus- 18992: tustonsa ulkomailla ja hakeutui YK:n, Kansainyhteisön, OAU:n, 18993: Karibian ja Tyynen valtameren maiden ryhmän, SADCC:n sekä 18994: IMF:n ja Maailmanpankin jäseneksi. 18995: 18996: Talous 18997: Uuden, paikkaansa maailmassa etsivän valtion talouselämän 18998: järjestäminen vaatii huolellista suunnitteluaja hallinnollisia 18999: toimenpiteitä. 19000: Rannikkovaltio Namibia paneutui luonnollisesti aluksi 19001: kalastukseen. Kalakantojen suojelemiseksi talousvyöhyke on 19002: ulotettu 200 merimailiin. Järjestelyt suojelun hallinnoimiseksi 19003: ovat tekeillä. 19004: Mineraalivarojen kartoittamiseksi maa laajensi geologis- 19005: ta tutkimuslaitosta. Vesivoiman asemasta on sovittu Angolan ja 19006: Namibian kesken, Pohjois-Namibian sähköistäminen on aloitet- 19007: tu. 19008: Vuonna 1990 perustettiin Namibian keskuspankki, Bank 19009: ofNamibia. Maatalouspankin vain valkoisille suunnattu lainan- 19010: auto lopetettiin. Hallitus järjesti myös yksityisen lohkon inves- 19011: tointikonferenssin. 19012: 19013: 19014: 19015: 78 19016: Maan radio ja televisio on namibialaistettu. Koululaitok- 19017: sen kehittämisen suuntaviivat ovat toimeenpanovaiheessa. Kor- 19018: keamman koulutuksen kehittämistä varten on perustettu komi- 19019: tea. Kujetusalaa, postiaja tietoliikennettä on laajennettu. Nå.mi- 19020: bian korkein oikeus on perustettu, ja maistraatteja alueellisella 19021: tasolla ollaan lisäämässä. Neljätoista alueellista komissaaria on 19022: nimitetty toimimaan yhdyssiteinä hallituksen ja alueen väestön 19023: välillä. 19024: Peruaterveydenhuoltojärjestelmä on otettu käyttöön ja 19025: terveyspalveluja laajennettu alueellisesti. 19026: Lokakuusta 1990 lähtien on jaettu 1,5 miljoonaa randia 19027: avustuksena kuivuudesta kärsiville seuduille. Maa suunnittelee 19028: aloittavansa väestönlaskennan. 19029: Oppositio vaati luottamusäänestystä hallituksen talous- 19030: politiikasta heti parlamenttikauden alkaessa. Vaatimus torjut- 19031: tiin viitaten selvitykseen, jonka hallitus valkoisen kirjan muo- 19032: dossa antaisi. 19033: Namibian suurin kehityshaaste on rotuerottelun talou- 19034: dellisten rakenteiden purkaminen. Antajamaat hakevat avus- 19035: tuskohteiksi tasa -arvoistavia ja vaurautta lisääviä hankkeita. 19036: Toisen itsenäisen vuoden talousarviossaan namibialaiset 19037: painottavat jo luotujen instituutioiden tukemista ja niiden toi- 19038: minta-alan laajentamista koskemaan koko väestöä, asuinpai- 19039: kasta riippumatta. 19040: 19041: 19042: 19043: 19044: Sambia 19045: Pinta-ala: 753 000km2 19046: Asukasluku (-89): 7,8 milj. . 19047: Väestönkasvu (-80-90): 3,7% 19048: BKT/asukas (-89): 270USD 19049: BKT:n vuosikasvu (-65-89): -2% 19050: Kehitysapu/asukas (-89): 47,4 USD 19051: 19052: 19053: 19054: Sambian talous on hyvin riippuvainen kuparista, jonka osuus 19055: maan koko viennistä on 86 prosenttia. Kuparin maailmanmark- 19056: kinahintojen lasku ajoi tuotantorakenteeltaan yksipuolisen 19057: Sambian syvään köyhyyskuiluun viime vuosikymmenellä ja 19058: kansantulo henkeä kohti hupeni puoleen. 19059: Maatalouden kehittämistä vaikeuttavat väestön nopea 19060: kasvu ja kaupungistuminen: lähes puolet sambialaisista asuu 19061: kaupungeissa. Sekä kaupungistuminen että väestönkasvu ovat 19062: kuitenkin olleet oletettua hitaampia. 19063: Sambia on vaikeasti velkaantunut: velka henkeä kohti on 19064: 920 dollaria eli noin kolme kertaa suurempi kuin kansantuote. 19065: Vuonna 1989 Sambia sopi Maailmanpankin ja Kansainvälisen 19066: valuuttarahaston kanssa talouden rakennesopeutusohjelmasta. 19067: 19068: 19069: 79 19070: Ohjelman käynnistymistä vaikeutti riittämätön rahoitus ja se, 19071: että Maailmanpankkijäi ulkopuolelle, koska Sambia ei täyttä- 19072: nyt vaadittuja ehtoja. 19073: Ohjelman päätavoite on maatalouden, ennen muuta 19074: pienviljelyn, kehittäminen, kaivosteollisuutta korvaavan teolli- 19075: suuden luominen sekä taloudellisten ja sosiaalisten laitosten 19076: uusiminen. Ohjelman toteutuminen- erityisesti Sambian velka- 19077: tilanteen helpottaminen- vaatii huomattavaa tukea. Vuonna 19078: 1990 Sambia toteuttiMaailmanpankinja valuuttarahaston 19079: kanssa sovittuj a reseptejä taloutensa elvyttämiseksi ja osoit- 19080: taakseen avunantajille, että varsinainen sopeutuaohjelma voi- 19081: daan aloittaa vuona 1991. 19082: Poliittisesti Sambia siirtyi keskusjohtoisesta yksipuolue- 19083: maasta monipuoluejärjestelmään. Presidentti Kaunda allekir- 19084: joitti tätä edellyttävän muutoksen perustuslakiin joulukuussa 19085: 1990. Vapaat parlamentti- ja presidentinvaalit pidetään loka- 19086: kuuhun 1991 mennessä. 19087: Vuonna 1990 Suomi tuki Sambian pyrkimyksiä toteuttaa 19088: rakennesopeutusohjelmaa. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön li- 19089: säksi Suomi sitoutui antamaan 95 miljoonaa markkaa maan vel- 19090: karästien maksuun Maailmanpankille. Vuonna 1987 Sambialle 19091: myönnetty pehmeähkö 45 miljoonan kehitysluotto on tarkoitus 19092: käyttää vuonna 1991 Maailmanpankin luottosaatavien kattami- 19093: seen. 19094: 19095: 19096: Suomen kahdenväliset maksatukset Sambialle vuosina 1986-90 olivat 19097: (mmk): 19098: 1986 1987 1988 1989 1990 19099: Lahjaa 84,3 70,6 99,7 107,7 95,3 19100: Luottoa 45,0 19101: Yhteensä 84,3 115,6 99,7 107,7 95,3 19102: 19103: Suunniteltu tuki Sambialle vuonna 1991 on 90 mmk. 19104: 19105: 19106: 19107: Suomen ja Sambian yhteistyön päätoimialat ovat maata- 19108: lous ja osuustoiminta, metsätalous- ja teollisuus, kuljetus, ope- 19109: tus ja energia. Niitä kehittävät mm. Luapulan maaseutukehitys- 19110: ohjelma ja Läntisen maakunnan osuustoimintaunioinien tuki, 19111: tiestön kunnostus, oppiaineiston tuottaminen ja Lusakan sähkö- 19112: verkon kehittäminen sekä Kafubun sahan rakentaminen yhdes- 19113: sä Maailmanpankin kanssa. 19114: Yhdessä sovittua maaohjelmaa tarkistetaan jatkuvasti, 19115: jotta tuki saadaan kohdistumaan Sambian kannalta oleellisiin 19116: kohteisiin. Periaatteena on rakennesopeutuksen ja julkisen in- 19117: vestointiohjelman tukeminen. Suomi osallistuu sopeutukseen 19118: liittyvään sosiaalilohkon kehittämisohjelmaan laajentamalla 19119: opetusalan yhteistyötä: perusopetusta, ammatti- ja korkeam- 19120: man asteen koulutusta sekä aikuiskoulutustaja erityisopetusta. 19121: 19122: 19123: 19124: 19125: 80 19126: Luapulan maaseudun 19127: kehitysohjelma 19128: Pellolla naiset kokoavat maapähkinöitä pyö- Ohjelma pyrkii lisäämään tuotantoa, vä- 19129: reiksi, keskeltä avonaisiksi keoiksi. Muuta- hentämään aliravitsemusta ja tuomaan lisä- 19130: man kilometrin päässä 20-30-päinen härkä- tuloja maalaisperheille. Sen tärkeimmät osat 19131: lauma odottaa pääsyä desinfiointikylpyyn. ovat maatalouskoulutus ja neuvonta, karjan- 19132: Mansan kaupungissa osuustoimintaunionin hoito, tuki osuuskunnille sekä maakunnan 19133: autoon asennetaan varaosia. Paikallinen suunnittelulle. Niiden avulla yritetään edis- 19134: maatalousneuvoja kurvaa polkupyörällään tää maakunnan omavaraisuutta, tuoda vilje- 19135: läänin suunnittelutoimistoon raportoimaan lijät mukaan rahatalouteen, vireyttää osuus- 19136: vastuualueensa kuulumisia. toimintaa, luoda tehokas seurantajärjestelmä 19137: Kaikki tämä on osa Suomen tukea saava sekä parantaa tarvikkeiden jakelun ja paikal- 19138: Luapulan läänin maaseudun kehitysohjel- listen voimavarojen hyödyntämistä. 19139: maa. Lääni on suuri ja sen kehitysongelmat Viljelijöiden koulutus ja neuvonta toimii 19140: valtiollisten, paikallisten ja yksityisten pul- käytännön tasolla sambialaisvoimin: neuvo- 19141: mien muodostama sotkuinen vyyhti. Kehityk- jat opettavat paikallisille pienviljelijöille vil- 19142: sen siemenet, joita hanke kylvää, lankeavat jelymenetelmiä. Työ tähtää siihen, että pien- 19143: muokkaamattomaan maahan, eikä näyttäviä ten- usein alle hehtaarin kokoisten- tilojen 19144: tuloksia ole nopeasti odotettavissa. viljelijät pystyvät tuottamaan ravintoa sekä 19145: Kaupungistuneen Sambian luoteisnur- oman perheensä elättämiseen että myyntiin. 19146: kassa sijaitsevaLuapulan maakunta on maan Hankkeeseen sisältyy neuvojien koulutus, vil- 19147: kehittymättömimpiä. Sen 450 000 asukkaasta jelymenetelmien opettaminen sekä lainoituk- 19148: alle 15 prosenttia asuu kaupungeissa. sen järjestäminen. 19149: Luapula elää kalastuksestaja maatalou- Karjankasvatuksen tarkoituksena on hel- 19150: desta. Mutta maatalous on kehittymätöntä. pottaa raskaita maataloustöitä tuottamalla 19151: Paikasta toiseen siirtyvä viljely on köyhdyttä- viljelijöiden käyttöön vetojuhtia. Kasvatusti- 19152: nyt maan eikä enää pysty elättämään nopeas- lat myyvät juhtia talonpojille kohtuuhintaan 19153: ti kasvavaa maaseutuväestöä. Nyt etsitään ja ostoja tuetaan luotoin. Tavoitteena on 19154: uusia keinoja maatalouden virkistämiseksi. myös toimivien eläinlääkäripalvelujen järjes- 19155: Kyse on ihmisten päivittäisestä toimeentulos- täminen. 19156: ta. Maakunnan osuustoimintaa vireytetään 19157: Monipuoluevaalien odotuksessa elävän niin yhdistys kuin unioni-tasollakin. Osuus- 19158: ja pahoin velkaantuneen Sambian ruohon- kuntia kehitetään tuotteiden markkinointi- ja 19159: juuritasonkin ongelmat ovat lukuisat ja ke- jakelukanaviksi. Sambian rakenteelliset muu- 19160: nen tahansa ohikulkijan silmiin pistävät. tokset kiristävät osuustoiminnalle asetettavia 19161: Mansan kaupungissa näkee lukuisia keskene- vaatimuksia ja edellyttävät niiltä toimintata- 19162: räisiksi jääneitä pientalorakennuksia. Seinät pojen muutoksia: eväitä tähän on kuitenkin 19163: törröttävät ilman ikkunalaseja ja kattoa- vähän. 19164: vain kaikkialle kiirehtivä heinä kurottaa ra- Suomen tukemiin hankkeen osiin sisältyy 19165: kennusten sisäosista kohti kattokorkeutta. myös alueellisen suunnittelun kehittäminen 19166: Rikkoutuneita työvälineitä lojuu tilojen pi- sellaiseksi, että se pystyy vastaamaan käytän- 19167: halla. Loppuunajetut autot kyyhöttävät lop- nön tason tarpeisiin. Tämä edellyttääjärjes- 19168: puunajettujen teiden varsilla. Huollon ja kor- telmällistä tietojen keräämistä sekä säännöl- 19169: jauksen opettaminen kulttuurissa- johon ne listä arviointia ja seurantaa. 19170: eivät alunperin sisälly- vie aikaa. Varatroman Sambian köyhän läänin köy- 19171: On päivän selvää, että kehittyäkseen maa himmän maaseutuväestön olojen kehittämi- 19172: tarvitsee ulkopuolista tukea. Luapulan maa- nen vaatii aikaaja maalta toimenpiteitä, joi- 19173: seudun kehitysohjelma kurottuu lähelle ta- hin verrattuna yksi Suomen tukema hanke on 19174: vallista talonpoikaa. Toisaalta se myös luo vain pisara vesisangossa. Mutta pisaroitta- 19175: yhteyksiä pienviljelijän ja koko alueen suun- han ei vesisankokaan täyty. 19176: nittelujärjestelmän välille. 19177: 19178: 19179: 81 19180: Maan valuuttapulan helpottamiseksi Suomi antaa tuon- 19181: ti- ja maksutasetukea. Lisäksi on tarkoitus luoda lainarahastoja, 19182: jotka auttavat erityisesti pienteollisuutta tekemään hankintoja 19183: ulkomailtajakäynnistämään tuotantoaan. Vuonna 1990tähän 19184: tarkoitukseen osoitettiin varoja metsäalan pienyritysten tuke- 19185: miseksi. 19186: Suomi on tukenut erikseen Sambian talouden sopeutta- 19187: misohjelmaa Maailmanpankin erityisohjelman (SPA) kautta. 19188: Sambiassa toimii lukuisia suomalaisia kansalaisjärjestöjä sekä 19189: suomalaisia kehitysjoukkolaisia. 19190: 19191: 19192: 19193: 19194: Tansania 19195: Pinta-ala: 945 000km 2 19196: Asukasluku (-89): 23,8 milj. 19197: väestönkasvu (-80-90): 3,1% 19198: BKT/asukas (-89): 130 USD(88) 19199: BKT:n kasvu (-65-89): -0,1% 19200: Kehitysapu/asukas (-89): 38,5 USD 19201: 19202: 19203: 19204: Tansanian talouden kompastuskiviä ovat olleet lukuisat kannat- 19205: tamattomat valtion yritykset, ylimitoitettu valtiokoneisto sekä 19206: maatalouden markkinointijärjestelmän tehottomuus. Näitä kor- 19207: jatakseen maa vie läpi talouden sopeutus- ja elvytysohjelmaa; 19208: sitä tukevat Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto 19209: ja keskeiset avunantajat. 19210: Ohjelma on saanut talouden kasvamaan väestönlisäystä 19211: nopeammin, noin neljä prosenttia vuodessa. Maatalouden tuo- 19212: tanto on noussut ja teollisuus alkaa elpyä. Inflaatio on silti yhä 19213: 30-35 prosenttia. Taloudelliset uudistukset ovat koskeneet ki- 19214: peästi köyhimpään väestöön. Tilanteen helpottamiseksi vuonna 19215: 1989 sovittuun ohjelman toiseen vaiheeseen sisältyy sosiaalinen 19216: elvytysohjelma. 19217: Entinen presidentti Nyerere käynnisti keskustelu poliit- 19218: tisenjärjestelmän uusimisesta. Keskustelu ei ole johtanut käy- 19219: tännön toimenpiteisiin ja poliittiset uudistukset näyttävät tule- 19220: van Tansaniaan naapurimaita Mosambikia ja Sambiaa hitaam- 19221: min. 19222: Yli puolet maan kansantuotteesta kertyy maataloudesta, 19223: joka myös elättää valtaosan väestöstä. Kahvi ja puuvilla tuovat 19224: lähes puolet vientituloista. Maatalouden vahvistaminen on kehi- 19225: tyksen avainkysymys. 19226: Teollis1,1ustuotannon osuus kansantuotteesta alkoi koho- 19227: ta sopeutuaohjelman myötä: vuonna 1988 se oli 7,8 prosenttia 19228: (4,0 prosenttia v .1987). Ongelma on edelleen tuotantolaitosten 19229: vajaatehoinenkäyttö. Talouden elpymistä vaikeuttaa tiestön, 19230: rautateiden ja lentoliikenteen rappeutuminen. 19231: 19232: 19233: 83 19234: Tansanian ja Suomenyhteistyöohjelman virtaviivaista- 19235: minen jatkuu. Kehitysvaikutuksia varmistetaan keskittymällä 19236: hankekokonaisuuksiin, joihin sitoudutaan pitkäaikaisesti. Tär- 19237: keimmät yhteistyöalat ovat maaseutukehitys, vesihuolto, tiet, 19238: satamat ja energia. Yhteistyön keskittäminen tukee sopeutua- 19239: ohjelman toista vaihetta. 19240: Suomi on pitkään tukenut maaseudun vesihuoltoa Mtwa- 19241: rassa ja Lindissä. Loppuvaiheessaan hanke keskittyy koulutuk- 19242: seenja toiminnan siirtämiseen tansanialaisille. Vuonna 1990 19243: valmistuneen Sansibarin kaupunkien vesihuoltosuunnitelman 19244: toteutuksesta käydään keskusteluja. 19245: Suomi osallistuu Tansanian metsien inventoinnin, metsi- 19246: tyksenja metsänhoidon kehittämiseen. Tukea saavat myös laaja 19247: metsäalan kehittämisohjelma, metsätalouden kehittäminen, 19248: Sansibarin aluesuunnittelu sekä Itä-U sambaran luonnonmet- 19249: sien suojelu ja hoito. 19250: Maataloutta edistää Suomen rahoittama tutkimustyö ja 19251: jo kerätyn tiedon hyödyntäminen Uyolen maatalouskeskukses- 19252: sa. Mtwaran ja Lindin lääneissä on käynnissä laaja maaseudun 19253: kehittämisohjelma: se perustuu pienehköihin paikallisväestön 19254: toteuttamiin hankkeisiin. Suomalais-tansanialainen traktori- 19255: tehdas on saanut teknistä apua ja tuontitukea. 19256: Energia on nousemassa tärkeäksi yhteistyön alaksi. Suo- 19257: mi on toimittanut Tansanian energiayhtiölle dieselgeneraatto- 19258: reita ja rahoitti Panganin vesivoimalaitoshankkeen soveltu- 19259: vuustutkimuksen yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Huomiota 19260: kiinnitetään yhä enemmän laitteiden ylläpitoon ja käyttökoulu- 19261: tukseen. 19262: Kuljetusten kehittäminen on maan sopeuttamisohjelman 19263: kiireisimpiä tavoitteita. Suomi tukee teiden kunnossapitoa 19264: Mtwaranja Lindin lääneissä ja osallistuu alueellisen kuljetus- 19265: verkoston kehittämiseen: mm. Dar es Salaamin sataman sekä 19266: TAZARA-rautatien kunnostukseen. 19267: Elvytysohjelmaa edistääkseen Suomi on lisännyt Tansa- 19268: nialie annettavaa maksutasetyyppistä apua. Tavoitteena on tur- 19269: vata tuotannon tarvitsemien ulkomaisten tarvikkeiden saanti. 19270: Vuonna 1990 tuontitukea annettiin dieselgeneraattoreihin, bitu- 19271: miinja traktoreihin. Osa tuontituesta annetaan täysin sitomat- 19272: tomana ns. OGL-järjestelmän kautta. 19273: Tansanian velkatilannetta Suomi helpotti vuonna 1990 19274: maksamalla maan saatavista 42,5 miljoonaa markkaa vientita- 19275: kuukorvauksia. 19276: Suomalaiset kansalaisjärjestöillä oli vuonna 1990 Tansa- 19277: niassa yli 50 yhteistyöhanketta: niiden kokonaismaksatukset 19278: olivat 11,5 miljoonaa markkaa. 19279: Suomen kahdenväliset maksatukset Tansanialle vuosina 1985-1989 (mmk): 19280: 1986 1987 1988 1989 1990 19281: Lahja 126,6 145,4 281,2 237,5 194,9 19282: Luotto 20,0 4,4 19283: Yhteensä 146,6 149,8 281,2• 237,5• 194,9• 19284: 19285: • sisältää vientitakuukorvauksia 19286: Suunniteltu tuki Tansanialle vuonna 1991 on 125 mmk. 19287: 19288: 19289: 19290: 84 19291: 20 Itä-, Länsi- ja 19292: Pohjois-Afrikka 19293: 19294: Pohjois-, Itä- ja Länsi-Afrikassa olot olivat vuonna 1990 epäva- 19295: kaat. Useita maita koetteli kuivuus ja nälänhätä, sisällissodat 19296: jatkuivat tai jopa yltyivät, pakolaisuus lisääntyi eikä ihmisoi- 19297: . keustilanne juurikaan osoittanut paranemisen merkkejä. Ta- 19298: lousongelmat kärjistyivät. Elokuussa alkanut Persianlahden 19299: kriisi aiheutti uusia vaikeuksia sekä lisäsi epävarmuutta. 19300: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön ensisijaiset 19301: kohdemaat alueella ovat olleet Egypti, Etiopia, Kenia, Somalia 19302: ja Sudan. Myös joitakin muita maita- mm. Ugandaa, Kameru- 19303: nia ja Senegalia- on tuettu lähinnä luotoin tai yhteistyössä YK:n 19304: järjestöjen kanssa. Alueellista kehitysyhteistyötä on pyritty 19305: edistämään. 19306: Egyptin ja Kenian maaohjelmia pystyttiin vuonna 1990 19307: toteuttamaan suunnitelmien mukaan, ja näillä näkymin yhteis- 19308: työ jatkuu tulevaisuudessakin entisellä tasolla. 19309: Somaliassa jouduttiin hankemuotoinen yhteistyö vuonna 19310: 1990 kokonaan lopettamaan huonon turvallisuustilanteen vuok- 19311: si sisällissodan laajennuttua entisestään. Myös Etiopiassa ja 19312: Sudanissa suunnitelmallinen hankeyhteistyö oli vaikeaa niin si- 19313: sällissodan, poliittisen epävakaisuuden kuin talouskriisinkin ta- 19314: kia. Tämän vuoksi Suomi on supistanut, ja suunnittelee edelleen 19315: supistavansa kahdenvälisiin hankkeisiin ohjattavia varoja. Nä- 19316: mä kolme maailman köyhimpiin kuuluvaa Itä-Afrikan maata 19317: tarvitsevat nykytilanteessa lähinnä humanitaarista apua, jota 19318: Suomi onkin kanavoinut mm. Punaisen Ristin ja YK-järjestöjen 19319: kautta. 19320: 19321: 19322: 19323: Egypti 19324: Pinta-ala: 1 001 000 km 2 19325: Asukasluku (-89): 51,4 milj. 19326: Väestönkasvu (80-88): 2,5% 19327: BKT/asukas (-89): 640 USD 19328: BKT:n vuosikasvu (65-89): 4,2% 19329: Kehitysapu/asukas (-89): 30,9 USD 19330: 19331: 19332: Egyptin taloudelliset vaikeudet jatkuivat vuonna 1990. Maa ei 19333: vieläkään päässyt Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa so- 19334: pimukseen sopeutusohjelmasta, vaikka neuvotteluja jatkettiin 19335: koko vuoden ajan. Ulkomainen velka karttui jatkuvasti, inves- 19336: tointiaste pysyi alhaisenaja työttömyys korkeana. 19337: 19338: 85 19339: Persianlahden kriisi lisäsi Egyptin vaikeuksia: egypti- 19340: läisten siirtotyöläisten Persianlahden maista lähettämät palk- 19341: katulot vähenivät, turismi romahti ja Suezin kanavan liikenne 19342: hiljeni. Paluumuuttajia ja pakolaisia tuli maahan runsain jou- 19343: koin. Tässä tilanteessa monet maat vastasivat Egyptin apuve- 19344: toomuksiin myöntämällä velkahelpotuksia ja muuta lisätukea. 19345: Suomi on tukenut kehityshankkeita Egyptissä useilla eri 19346: lohkoilla- mm. maatalous, terveydenhuolto, vesihuolto, energia- 19347: huolto ja kartoitus- joten maaohjelman yhtenäisyyttä ja suunni- 19348: telmallisuutta on ollut vaikea saavuttaa. 19349: Vuonna 1990 sovittiinkin, että tulevaisuudessa Egyptin 19350: ja Suomen välinen kehitysyhteistyö keskitetään entistä tiukem- 19351: min kahdelle lohkolle: vesihuoltoon ja elintarvikehuoltoon. Suo- 19352: men tuen kohdentaminen ja mitoittaminen oikein vaatii perus- 19353: teelliset selvitykset. Vesi- ja sanitaatioalan selvitys aloitettiin jo 19354: vuoden 1990 aikana ja elintarvikealan kartoitus on suunniteltu 19355: vuodelle 1991. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa maaohjel- 19356: maa; toisaalta valittujalohkojaon tarkoitus käsitellä laajasti, 19357: jotta saadaan aikaan toimivia kokonaisuuksia. 19358: Vuonna 1990 Suomi ja Egypti jatkoivat maatalousalan 19359: tutkimusyhteistyötä ja lampaanjalostusta sekä viljasiilojen ra- 19360: kentamista Assuaniin. Vientielintarvikkeiden laadunvalvonta- 19361: hankkeen valmistelu alkoi. 19362: Beni Suefin alueen perusterveydenhuollon kehittämis- 19363: hankkeen ensi vaiheen rohkaisevien kokemusten perusteella 19364: käynnistettiin toisen vaiheen valmistelu. Vesihuollon suuret 19365: hankkeet, Raas el Barinjäteveden puhdistuslaitos ja Badr Cityn 19366: vedenjakelu-ja viemäröintijärjestelmä, jatkuivat. Kairon maan- 19367: alaisen johtoverkoston kartoitus eteni vauhdikkaasti, samoin 19368: itäisen autiomaan topografinen kartoitus. Pääosin kehitysluo- 19369: toin rahoitetut suuret voimalaitos- ja kaapelitoimitushankkeet 19370: alkoivat valmistua. 19371: Suomi myönsi vuonna 1990 Egyptille uuden 50 miljoonan 19372: markan kehitysluoton. Erityisesti Persianlahden kriisin vuoksi 19373: Egypti pyysi, että kyseinen luotto muutettaisiinlahja-avuksi ja 19374: vanhat kehitysluotot annettaisiin anteeksi. Vuonna 1991 Suomi 19375: hyväksyi Egyptin esityksen. 19376: 19377: 19378: 19379: Suomen kahdenväliset maksatukset Egyptille vuosina 1986-90 (mmk): 19380: 1986 1987 1988 1989 1990 19381: Lahjaa 32,5 16,9 34,6 60,7 67,9 19382: Luottoa 6,0 12,:7 64,4 61,2 26,8 19383: Yhteensä 38,5 29,6 99,0 121,9 94,7 19384: 19385: Suunniteltu tuki Egyptille vuonna 1991 on 108 mmk. 19386: 19387: 19388: 19389: 19390: 86 19391: Etiopia 19392: Pinta-ala: 1222 000 19393: km 2 19394: Asukasluku (-89): 49,5 milj. 19395: Väestönkasvu (-80-90): 3,0% 19396: BKT/asukas (-89): 120USD 19397: BKT:n vuosikasvu (-65-8[!): -0,1% 19398: Kehitysapu/asukas (-89): 14,2 USD 19399: 19400: 19401: Etiopiassa sisällissota jatkui vuonna 1990 erityisesti Eritrean ja 19402: Tigren alueilla, eikä rauhanneuvotteluissa saavutettu ratkai- 19403: sua. Sota ja kuivuus yhdessä aiheuttivat jälleen nälänhädän 19404: suuressa osassa maata. Kansainvälisen hätäavun perille toimit- 19405: tamista haittasi Massawarr sataman sulkeminen helmikuussa 19406: 1990; ruokakuljetuksia jouduttiin hoitamaan lentoteitse. 19407: Etiopian hallitus muutti keväällä 1990 rajusti talouspoli- 19408: tiikkaansa sekatalouden suuntaan. Käytännön toteutuksen al- 19409: kuvaiheessa luovuttiin esimerkiksi maatalouden pakkokollekti- 19410: visoinnista, ns. kyläistämisestä. Niin kauan kun sisällissota jat- 19411: kuu, talousuudistuksista saatava hyöty on kuitenkin kyseen- 19412: alainen. Lisäksi talouden kriisi on syvä: esimerkiksi kansainvä- 19413: liset velanhoitokulut vievät yli 50 prosenttia vientituloista, ja 19414: budjetin vaje kasvaa vuosi vuodelta. 19415: Suomen tuki niille hankkeille, jotka sijaitsivat sotatoi- 19416: mialueen ulkopuolella ja joissa töitä voitiin turvallisesti tehdä, 19417: jatkui vuonna 1990. Näihinkuuluivat mm. energiahanke ja ties- 19418: tön kunnossapito. Karjataloutta tukevia maitotalous- ja keino- 19419: siemennyshankkeitajatkettiin, kunnes vuonna 1991 suomalai- 19420: nen henkilöstö jouduttiin turvallisuussyistä vetämään maasta 19421: pois. 19422: Desen alueella toteutettu polttopuuhanke lopetettiin lo- 19423: kakuussa 1990 pitkäänjatkuneiden vaikeuksien jälkeen. Hank- 19424: keessa oli alusta lähtien ollut suuria ongelmia, ja lopulta koko 19425: hankealue jäi sodan jalkoihin. YK:n pakolaisasiain päävaltuute- 19426: tun, UNHCR:n kanssa aloitettiin yhteensä kuuden viljavaraston 19427: rakentaminen kahteen pakolaisleiriin humanitaarisena apuna. 19428: Etiopian sisäinen tilanne muuttui vuoden 1990 aikana 19429: entistäkin epävakaisemmaksi ja Suomi katsoi, että hankeyhteis- 19430: työn tulokselliseen jatkamiseen ei ole edellytyksiä. Käynnissä 19431: olevat hankkeet tosin pyritään toteuttamaan voimassa olevien 19432: sopimusten mukaisesti, mutta uusia hankkeita ei toistaiseksi 19433: aloiteta eikä valmistella. Sen sijaan humanitaarista apua varau- 19434: dutaan antamaan erityisesti uhkaavan nälänhädän lievittämi- 19435: seksi. 19436: 19437: Suomen kahdenväliset maksatukset Etiopialle vuosina 1986-90 (mmk): 19438: 1986 1987 1988 1989 1990 19439: Lahjaa 42,5 58,1 44,0 70,6 81,0 19440: Suunniteltu tukiEtiopialle vuonna 1991 on 15 mmk 19441: 19442: 19443: 19444: 87 19445: Kenia 19446: Pinta-ala: 583 000km2 19447: Asukasluku (-89): 23,5 milj. 19448: Väestönkasvu (80-89): 3,9% 19449: BKT/asukas (-89): 360USD 19450: BKT:n vuosikasvu (-65-89): 2,0% 19451: Kehitysapu/asukas (-89): 41,4 USD 19452: 19453: 19454: 19455: Kenian talous ei enää vuonna 1990 kehittynyt yhtä myönteisesti 19456: kuin parin viime vuosikymmenen ajan. Nopea väestönkasvu, 19457: kahvin alhainen maailmanmarkkinahinta ja matkailutulojen 19458: kasvun hidastuminen ovat osaltaan lisänneet maksutaseongel- 19459: mia ja huonontaneet talouden kasvumahdollisuuksia. Lisähuo- 19460: lia aiheutti vuonna 1990 Persianlahden kriisi, joka heilautteli 19461: öljyn hintaa. Kenia on rahoittanut suuren osan tuonnistaan ke- 19462: hitysavulla, ja nykyiset vaikeudet lisännevät tällaisen rahoituk- 19463: sen tarvetta. 19464: Kenian sisäpoliittinen tilanne jännittyi vuonna 1990, 19465: vaikkakin verrattuna alueen muihin maihin olot pysyivät melko 19466: vakaina. Ihmisoikeudet ja demokratia nousivat keskustelujen 19467: aiheeksi. Kansalaisten tyytymättömyys hallituksen politiik- 19468: kaan, lähinnä toisinajattelijoiden pidätyksiin, johti kesällä 1990 19469: mielenosoituksiin, jotka hallitus tukahdutti verisesti. Pohjois- 19470: maat protestoivat voimakkaasti. Vuoden loppulla tilanne Norjan 19471: ja Kenian välillä kiristyi, diplomaattisuhteet katkaistiin jaNorja 19472: lopetti apunsa Kenialle. Suomen tuki Kenialie säilyi entisellä 19473: tasollaan. 19474: Suomen ja Kenian kehitysyhteistyön päätavoitteisiin 19475: kuuluu maaseudun monipuolinen kehittäminen. Länsi-Kenias- 19476: sajatkuu laaja vesihuoltohanke sekä perusterveydenhoidon ke- 19477: hittäminen. Uutena sosiaalisen kehityksen osana valmisteltiin 19478: vuonna 1990 väestöhanketta, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 19479: 1991. Maaseudun energiahuolto sisältyi edelleen ohjelmaan, ja 19480: sähköistyshankkeen mahdollisesta seuraavasta vaiheesta kes- 19481: kusteltiin. 19482: Suuren viljavaraston rakentaminen Moi's Bridgeen aloi- 19483: tettiin suunnitelmien mukaan vuonna 1990. Yhteispohjoismai- 19484: nen osuustoimintahanke jatkui ja karjatalouden kehittämistä 19485: valmisteltiin. Metsäala on nousemassa yhdeksi yhteistyön pää- 19486: lohkoista: Buran polttopuuhankkeen ja uuden metsäneuvonta- 19487: hankkeen lisäksi valmisteltavana on Kenian metsätalouden ko- 19488: konaissuunnitelma. 19489: 19490: 19491: 19492: 19493: 88 19494: Kenian sisäistä tilannetta ja sen vaikutusta kehitys- 19495: yhteistyön edellytyksiin seurataan tarkasti. Toistaiseksi han- 19496: keyhteistyö on sujunut tyydyttävästi, ja vuosittaiset suunnitte- 19497: lumäärärahat on päätetty pitää entisellä tasolla. 19498: 19499: 19500: Suomen kahdenväliset maksatukset Kenialie vuosina 1986-90 (mmk): 19501: 1986 1987 1988 1989 1990 19502: Lahjaa 45,6 63,3 115,7 108,1 115,6 19503: 19504: Suunniteltu tuki Kenialie vuonna 1991 on 110 mmk. 19505: 19506: 19507: 19508: 19509: Somalia 19510: Pinta-ala: 638 000km 2 19511: Asukasluku (-89): 6,1 milj. 19512: Väestönkasvu (-80-89): 3,0% 19513: BKT/asukas (-89): 170 USD 19514: BKT:n vuosikasvu (-65-89): 0,3% 19515: Kehitysapu/asukas (-89): 72,2 USD 19516: 19517: 19518: 19519: Somalian turva~lisuustilanne huononi koko vuoden 1990 ajan. 19520: Vuoden loppupuolella maa ajautui kaaokseen sisällissodan levit- 19521: tyä myös pääkaupunkiin Mogadishuun. 19522: Jo edellisenä vuonna Suomi monien muiden avunanta- 19523: jien tavoin päätti supistaa huomattavasti Somalian kanssa teh- 19524: tävää kehitysyhteistyötä: maan poliittinen ja taloudellinen ti- 19525: lanne huononijatkuvastija sen vuoksi mahdollisuudet saavut- 19526: taa kehitysyhteistyöha~eilla kestäviä tuloksia heikentyivät 19527: olennaisesti. 19528: Kun turvallisuus entisestään huononi, Suomi päätti hei- 19529: näkuussa 1990 supistaa toiminnan ja henkilökunnan kaikissa 19530: Suomen tukemissa hankkeissa minimiin. Hankkeet luovutettiin 19531: somalialaisen osapuolen haltuun vähitellen syksyn kuluessa, ja 19532: kaikki suomalaiset hanketyöntekijät poistuivat maasta vuoden 19533: loppuun mennessä. 19534: Hankkeiden jatkuminen somalialaisvoimin yritettiin 19535: mahdollisuuksien mukaan turvata mm. varaosa-ja materiaali- 19536: toimituksin. Käynnissä olevan toiminnanjatko on kuitenkin hy- 19537: vin epävarmaa, koska paikallisen vastuuhenkilöstön koulutus ja 19538: motivointi aiheutti eräissä hankkeissa ongelmia, ja koulutus oli 19539: vielä pahasti kesken. 19540: Jo vuosikymmen sitten käynnistetty tuberkuloosin vas- 19541: tustamishanke on ollut Suomen Somaliassa tukemista kehitys- 19542: yhteistyöohjelmista suurin. Saavutetut hoitotulokset paranivat 19543: 19544: 19545: 19546: 89 19547: vuosi vuodelta, mutta hanke oli riippuvainen Suomen taloudelli- 19548: sestaja teknisestä tuesta, eikä toimintaa saatu nivottua Soma- 19549: lian erittäin heikkoon perusterveydenhuoltojärjestelmään. Han- 19550: ke siirtyi Somalian vastuulle ja hankkeen omaisuus luovutettiin 19551: Somalian hallitukselle 4.12.1990. 19552: Toinen terveysalan hanke, Somalian Punaisen Puoli- 19553: kuun ylläpitämä veripalvelukeskus toimi suhteellisen hyvin il- 19554: man pysyvää suomalaista asiantuntijaa. Viimeisimpien tietojen 19555: mukaan keskus on kuitenkin tuhoutunut sisällissodan taiste- 19556: luissa. 19557: Baidoan ja Kismayon kaupunkeihin on rakennettu Suo- 19558: men tuella dieselvoimala. Yksiköt ovat toimineet erittäin hyvin, 19559: mutta ongelmaksi saattaa tulla polttoaineen puute. Myös henki- 19560: löstön motivaation puute ja heikko koulutustaso aiheuttavat 19561: pulmia, jotka saattavat uhata tulosten pysyvyyttä. 19562: Suomen avustuksella Somaliaan on rakennettu myös 17 19563: viljavarastoa, jotka luovutettiin kokonaisuudessaan somaliatai- 19564: sille lokakuussa 1990. Maan sekasortoisen tilanteen takia suu- 19565: rin osa varastoista on kuitenkin ollut tyhjillään, vaikka tarve vil- 19566: jan varmuusvarastointiin on: suuri. Sodan näille rakennuksille 19567: mahdollisesti aiheuttamista tuhoista ei ole saatu tietoa. 19568: F AO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaksi aiottu metsä- 19569: hallinnon tukihanke käynnistyi kangerrellen vasta keväällä 19570: 1990. Syksyllä toiminta päätettiin turvallisuussyistä keskeyttää 19571: toistaiseksi. Myöskään institutionaalisesti metsähallinnon tuke- 19572: minen nykyisessä tilanteessa ei vaikuttaisi järkevältä. 19573: Niin kauan kun Somaliassa ja varsinkin sen pääkaupun- 19574: gissa on käynnissä avoin sisällissota, hankkeidenjatkamiseen ei 19575: ole käytännön mahdollisuuksia. Vaikka varsinaiset sotatoimet 19576: loppuisivat, veisi järjestyksen palautuminen ja hallintokoneis- 19577: ton uudelleenkäynnistäminen arvattavasti melko pitkän ajan. 19578: Vuonna 1990 suurin osa- noin 50 mmk- Suomen tuesta 19579: Somalialie oli humanitaarista tukea. Lähitulevaisuudessa hu- 19580: manitaarinen apu näyttää olevan ainoa Somaliaan soveltuva 19581: apumuoto. Tilanteen rauhoituttua voitaneen harkita myös pieni- 19582: muotoista, esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen kautta annetta- 19583: vaa tukea, joka ei rasittaisi Somalian horjuvaa valtiokoneistoa. 19584: 19585: 19586: 19587: 19588: Suomen kahdenväliset maksatukset Samalialle vuosina 1986-90 19589: (mmk): 19590: 1986 1987 1988 1989 1990 19591: Lahjaa 52,5 72,4 55,5 36,3 85,9 19592: 19593: 19594: 19595: 19596: 90 19597: Sudan 19598: Pinta-ala: 2 506 000 19599: km 2 19600: Asukasluku (-89): 24,5 milj. 19601: Väestönkasvu (-80-89): 2,8% 19602: BKT/asukas (-89): 19603: BKT:n vuosikasvu (-65-89): 19604: Kehitysapu/asukas: 31,0 USD 19605: 19606: Sudanin ongelmat kasvoivat entisestään vuonna 1990. Sisällis- 19607: sotaan ei näkynyt ratkaisua, kuivuus aiheutti uuden nälänhä- 19608: dän, ja talouden syöksykierre syveni. Neuvottelut Kansainväli- 19609: sen valuuttarahaston kanssa epäonnistuivat. Syyskuussa 1990 19610: rahasto julisti Sudanin yhteistyökyvyttömäksi maaksi ja uhkaa 19611: nyt erottamisella. 19612: Sudanin hallitus on laatinut oman talouden elvytysohjel- 19613: mansa, mutta sen vaikutukset ovat toistaiseksijääneet vähäi- 19614: siksi. Maan sisäpoliittinen tilanne on muutoinkin sekava. Toista 19615: vuottaan vallassa olevan sotilashallituksen islamilaistamispoli- 19616: tiikka uhkaa entisestään kärjistää sisällissodan asetelmia, kos- 19617: ka uskonnonvapaus ja maallinen laki ovat perinteisesti olleet 19618: hallitusta vastaan taistelevan eteläsudanilaisen sissiliikkeen 19619: kynnyskysymyksiä. 19620: Monet suuret länsimaiset avunantajat olivat jo aiemmin 19621: supistaneet yhteistyöohjelmiaan maan sekasortoisen sisä- ja ta- 19622: louspolitiikan sekä ihmisoikeuksien loukkausten vuoksi. Per- 19623: sianlahden kriisin puhjettua Sudan kallistui Irakin puolelle, mi- 19624: kä sai myös monet arabimaat vähentämään apuaan tai koko- 19625: naan lopettamaan sen. 19626: Suomen ja Sudanin yhteistyöhankkeista valmistui vuon- 19627: na 1990 itäisen sähkönjakeluverkon kunnostus. Suuren ja pit- 19628: kään toteutetun metsitysohjelman viides vaihe jatkui osittaise- 19629: na ja Itä-Sudanin pakolaisalueella toteutettiin maaseudun kehi- 19630: tysohjelma. YK:njärjestöjen kanssa yhteistyössä jatkettiin maa- 19631: talousteknikoiden koulutusta ja ilmatieteellisen havaintover- 19632: koston kehittämistä. 19633: Monet käytännön ongelmat- ja osin myös turvallisuus- 19634: riskit- vaikeuttivat yhteistyötä. Suomi päättikin, että Sudanille 19635: ei myönnetä määrärahakehystä seuraavalle suunnittelukaudel- 19636: le. Uusia hankkeita ei toistaiseksi aloiteta eikä suunnitella. 19637: Mahdollisuuksien mukaan kesken olevat hankkeet pyritään hoi- 19638: tamaan loppuun, siinä tapauksessa, ettei turvallisuustilanne 19639: olennaisesti huonone. Humanitaarisen avun tarve näyttää Su- 19640: danissa edelleen kasvavan, ja Suomi on varautunut osallistu- 19641: maan kustannuksiin. 19642: Suomen kahdenväliset maksatukset Sudanille vuosina 1986-90 19643: (mmk): 1986 1987 1988 1989. 1990 19644: Lahjaa 35,4 30,8 84,3 69,6 47,5 19645: Luottoa ·0,3 19646: Yhteensä 35,4 30,8 84,3 69,6 47,2 19647: 19648: 19649: 91 19650: Aasia 19651: 21 19652: Aasian köyhimmät maat kamppailevat jatkuvassa taloudellises- 19653: sa ahdingossa, mutta monet vastateollistuneet valtiot elävät ri- 19654: vakan talouskasvun ja sen myötä kaupungistumisen aikaa. 19655: Ympäristön tuhoutuminen uhkaa sekä vastateollistunei- 19656: ta että köyhimpiä maita. Yksipuolinen maatalouteen perustuva 19657: tuotanto, talouselämän kehittymättömät perusrakenteet sekä 19658: nopea väestönkasvu murentavat pohjan talouskasvulta. Myös 19659: sisäiset levottomuudet ovat vaikeuttaneet kehitystavoitteiden 19660: saavuttamista. 19661: Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä vuonna 19662: 1990 noin viidennes suuntautui Aasiaan- ennenkaikkea alueen 19663: köyhimpiin maihin. Suomen nimetyt kohdemaat Aasiassa olivat: 19664: Bangladesh, Myanmar (ent. Burma), Nepal, Sri Lanka ja Viet- 19665: nam. Suomi on tukenut Aasiassa erityisesti metsävarojen suoje- 19666: luun ja kestävään käyttöön tähtääviä metsätaloussuunnitelmia. 19667: Köyhimmille kohdemaille tuki annetaan lahjana. Keski- 19668: tuloisten ja vastateollistuneiden maiden kanssa tulevat kysee- 19669: seen korkotukiluotot sekä teollistayhteistyötäedistävät FINN- 19670: FUND- ja ITI'-yhteistyö. Korkotukiluotot ovatkin herättäneet 19671: suurinta kiinnostusta juuri Aasiassa. 19672: Nimettyjen kohdemaiden kanssa harjoitettavan kehitys- 19673: yhteistyön ohella Suomi tukee Aasiassa alueellista toimintaaja 19674: toteuttaa hankkeita myös muiden kohdemaiden kanssa. Suomi 19675: on ollut mukana kehittämässä Filippiinien, Indonesian ja Thai- 19676: maan metsätaloutta. 19677: Alueellinen yhteistyö vahvistaa alueellisia insituutioita 19678: sekä maiden välistä yhteistyötä ja taloudellista integraatiota. 19679: Tyypillisin alueellinen hanke Aasiassa on tuki Mekong-komi- 19680: tealle, jonka jäsenet ovat Thaimaa, Laos ja Vietnam. Selkeästi 19681: alueellisesti kohdistuu myös yhteistyö Aasian Teknologian Insti- 19682: tuutin kanssa. 19683: 19684: 19685: Mekong-komitea 19686: Suomi aloitti yhteistyön Mekong-komitean kanssa vuonna 1987. 19687: Silloin käynnistyi Mekong-joen hydrografinen kartoitus Laosin 19688: ja Thaimaan raja-alueilla. Mekong-joki on tärkeä kuljetusväylä 19689: Indo-Kiinan sisäosiin ja sen merkitys lisääntyy edelleen Kam- 19690: putsean mahdollisen mukaantulon myötä. Hydrografisten kart- 19691: tojen uudistaminen edistää jokiliikennettä ja jokivarren asutu- 19692: salueiden kehittämistä. Kartoitus päättyy vuoden 1991lopulla. 19693: Suomen tuki hankkeelle on kaikkiaan 7,5 mmk. 19694: 19695: 19696: 92 19697: Suomi on myös rahoittanut Mekong-joen liikennettä kos- 19698: kevan tutkimuksen. Osallistumisesta suunnitelmassa esitettyi- 19699: hin toimenpiteisiin ei vielä ole lopullisesti päätetty. Tiehallituk- 19700: sen tekemä suunnitelma arvioidaan ennen toimenpiteisiin ryh- 19701: tymistä. Komitean palveluksessa on yksi suomalainen asiantun- 19702: tija. Suunnitelman ja asiantuntijan kustannukset Suomelle vuo- 19703: sina 1990-92 ovat yhteensä 1,9 miljoonaa markkaa. 19704: 19705: 19706: Aasian Teknologian Instituutti 19707: Aasian teknologian instituutti, AIT, on alueen tärkeimpiä ja ar- 19708: vostetuimpia teknisen opetuksen oppilaitoksia. AIT antaa yli- 19709: opistollisiin loppututkintoihin tähtäävää kandidaatti- ja tohtori- 19710: tason opetusta sekä tekee soveltavaa tutkimusta yhteistyössä 19711: alueen muiden laitosten kanssa. Instituutin jatkokoulutusohjel- 19712: maan sisältyy lisäksi vuosittain lukuisia eri alojen lyhytaikaisia 19713: kursseja ja seminaareja. 19714: Suomi on tukenut AIT:n stipendiaaattirahastoa vuodesta 19715: 1988lähtien. Koulutukseen on osallistunut lähinnä opiskelijoita 19716: Suomen yhteistyömaista. Maaliskuussa 1990 solmittiin sopimus 19717: Suomen rahoittaman tietoliikenneopetusosaston perustamises- 19718: ta AIT:n yhteyteen. 19719: 19720: 19721: 19722: Bangladesh 19723: Pinta-ala: 144 000 km 2 19724: Asukasluku (-89): 111,6 milj. 19725: Väestönkasvu (-80-89): 2,6% 19726: BKT/asukas: (-89) 180 USD 19727: BKT:n kasvu: (1980-89) 0,7% 19728: Kehitysapu/asukas (-89): 16,4 USD 19729: 19730: 19731: Bangladesh kärsii rakenteellisista ongelmista: toistuvista vai- 19732: keista tulvista, liian suuresta väestönkasvusta-joka tosin on 19733: viime vuosina jonkin verran tasaantunut- ja väestön alhaisesta 19734: koulutustasosta. 19735: Vuoden 1990 aikana maan taloutta koetteli lisäksi Per- 19736: sianlahden kriisi; bangladeshilaisten siirtotyöläisten palaami- 19737: nen kriisialueelta laski maan valuuttatuloja huomattavasti. 19738: Maan sisäpoliittinen tilanne oli sekava. Opiskelijaliike 19739: sai opposition yhdistymään ja vaatimaan maata vuodesta 1982 19740: hallinneen presidentti Ershadin eroa. Hänen hallitustaan syy- 19741: tettiin yhä pahenevasta korruptiosta, nepotismista ja huonosta 19742: taloudenhoidosta. Presidentti joutui eroamaan joulukuussa. 19743: Lähes kaikki puolueet antoivat tukensa va. presidentti 19744: Shahabuddin Ahmedin johtamalle väliaikaiselle hallitukselle. 19745: Se järjesti vapaat ja puolueettomat vaalit maaliskuussa 1991. 19746: 19747: 19748: 93 19749: Vaalivoittoon nousi maan kansallispuolue. Uuden hallituksen 19750: toimet näyttävät luovan pohjaa demokraattiselle kehitykselle. 19751: Ulkoinen tuki on Bangladeshin taloudelle ratkaiseva. 19752: 80-90 prosenttia julkisista investoinneista tehdään kehitysapu- 19753: varoin. Avunantajat ovatkin viime aikoina arvostelleet maata 19754: avun käyttämisestä omien investointien sijaan, ei niiden tukena. 19755: Suomen ja Bangladeshin välinen kehitysyhteistyö alkoi 19756: luottopohjaisena tavara-apuna vuonna 1975. Yhteistyö keskit- 19757: tyy perusrakenteiden kehittämiseen. Maan talouden edistyksen 19758: esteinä ovat erityisesti energian ja kuljetusmahdollisuuksien 19759: puute. 19760: Suomi kehittää maan suurinta satamaa, Chittagongia: 19761: antaa asiantuntija-apuaja koulutusta sekä toimittaa laitteita. 19762: Hanke käynnistyi vuonna 1984 ja sen kolmas vaihe vuonna 19763: 1990. Suomi tukee myös Bangladeshin toisen ulkomaankauppa- 19764: sataman, Monglan, kehittämistä. 19765: Vuonna 1989 alkanut rannikkoalueiden kartoitus ulotet- 19766: tiin vuonna 1990 käsittämään myös tärkeimmät jokivarret ja 19767: suistot. Näin hanke palvelee yhä paremmin Maailmanpankin 19768: käynnistämää laajaa tulvasuojeluohjelmaa. 19769: Maaseudun kehittämiseksi Suomi on mukana sähköis- 19770: tyshankkeessa. Sen kaksi ensimmäistä vaihetta on saatettu pää- 19771: tökseenja kolmas vaihe alkaa vuonna 1991. Vuodesta 1984läh- 19772: tien yhteistyöohjelmaan on kuulunut paikallishallintoalueiden 19773: välisten tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Hanke saa sekä 19774: henkilöapua että laitetoimituksia. 19775: Bangladeshissa oli vuonna 1990 käynnissä seitsemän 19776: suomalaista kansalaisjärjestöhanketta. 19777: 19778: 19779: Suomen kahdenväliset maksatukset Bangladeshille 19780: vuosina 1986-90 (mmk): 19781: 1986 1987 1988 1989 1990 19782: Lahjaa 11,6 14,9 75,5 62,7 47,5 19783: 19784: Suunniteltu tuki Bangladeshille vuonna 1991 on 40 mmk. 19785: 19786: 19787: 19788: 19789: 94 19790: Myanmar ent. Burma 19791: Pinta-ala: 677 000km 2 19792: Asukasluku (-89): 40,8 milj. 19793: Väestönkasvu (-80-89): 2,1% 19794: BKT/asukas (-89) 19795: BKT:n kasvu (-65-89) 19796: Kehitysapu/asukas (-89): 5,4 USD 19797: 19798: 19799: 19800: Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti eristäytynyt Myanmar on 19801: kokenut sisäisiä levottomuuksia koko 40-vuotisen itsenäisyyten- 19802: sä ajan. Vuonna 1988 vallan otti sotilashallitus. Vastalauseena 19803: sen toimille avunantajat YK-järjestelmää lukuunottamatta lo- 19804: pettivat tukensa maalle. 19805: Sotilashallitus lupasi luopua vallasta parlamenttivaalien 19806: jälkeen. Vuoden 1990 vaaleissa voiton sai- 80 prosentin äänie- 19807: nemmistöllä- suurin oppositiopuolue Kansallisen Demokratian 19808: Liiga. Sotilashallitus ei kuitenkaan kutsunut koolle parlament- 19809: tia, vaan antoi eri kansallisista piireistä muodostetun Ylimmän 19810: Kansallisen Neuvoston tehtäväksi luonnostella uuden perustus- 19811: lain. Parlamentti kutsutaan koolle vasta tämän 2-3 vuotta kes- 19812: tävän työn jälkeen. 19813: Avunantajat ovat arvostellet Myanmarin ihmisoikeusti- 19814: lannetta. Kokoontumis-, mielipiteen- tai painovapautta ei ole. 19815: Poliittiset puolueet, varsinkin vaaleissa voittanut NLD-puolue, 19816: on lannistettu vangitsemalla lukuisia puolueen johtohenkilöitä. 19817: Yliopistot maassa ovat edelleen kiinni, eikä niitä avattane lä- 19818: hiaikoina. 19819: Kehittymättömyydestään huolimatta Myanmar tuottaa 19820: riittävästi ravintoa väestölleen. Viljavuutensa ja luonnonrik- 19821: kauksiensa ansiosta sillä on hyvät kehitysmahdollisuudet. Hal- 19822: litus on pyrkinyt avaamaan taloutta varovaisesti ja rohkaise- 19823: maan ulkomaisia investointeja. Tämä on herättänyt ulkomais- 19824: ten, erityisesti öljyn etsintää harjoittavien yritysten kiinnostuk- 19825: sen. 19826: Maan ulkomainen velka on vain noin 4,5 miljardia dolla- 19827: ria. Valuuttavarantoa-noin 0,5 miljardia dollaria- pidetään 19828: maan oloihin nähdenjopa hyvänä ja öljytulojen odotetaan paran- 19829: tavan tilannetta 5-10 vuoden sisällä entisestään. 19830: Myanmar vie maa-ja metsätalouden tuotteita, lähinnä 19831: teakia sekä jalokiviä ja mineraaleja. Tärkeimmät kauppakump- 19832: panit ovat Kaakkois-Aasian maat. 19833: Taloutta vaikeuttavat epärealistinen valuuttakurssi, ke- 19834: hittymättömät perusrakenteet, byrokratia ja sisäpoliittinen epä- 19835: vakaisuus. Myanmarinja Kansainvälisen valuuttarahaston vä- 19836: liset neuvottelut lukkiutuivat IMF:n edellyttämään valuutan 19837: realistisen vaihtoarvon asettamiseen. UNDP on ilmaissut val- 19838: miutensa toimia neuvonantajana taloudellista uudistuspolitiik- 19839: 19840: 19841: 19842: 95 19843: kaa koskevissa kysymyksissä erityisesti siinä tapauksessa, että 19844: Myanmar suostuu IMF:n vaatimiin sopeutustoimiin. 19845: Vaaleista ei tullut sellaista poliittista käännekohtaa, jon- 19846: ka perusteella avunantajat olisivat voineet normalisoida suh- 19847: teensa Myanmariin. Yhtenäisen boikottirintaman takana ovat 19848: jyrkimmin olleet Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Kehitysyhteistyö 19849: on käytännön syistä ollut lähes pysähdyksissä. Monet maat ovat 19850: asettaneet sekä talouspoliittisia että poliittisia uudistuksia tu- 19851: kensa ehdoksi. 19852: Suomi myönsi Myanmarille 1980-luvulla kaksi kehitys- 19853: luottoa. Muu kehitysyhteistyö keskittyi energia- sekä metsäa- 19854: loille. Suurin hanke oli Maailmanpankin kanssa yhteisrahoituk- 19855: sena toteutettu puunjalostusteollisuuden kehittäminen. Sen ta- 19856: voitteena on parantaa teak-puusta valmistettavien vientituottei- 19857: den laatua ja tehostaa vientiteollisuutta. Suomen osuus sisälsi 19858: vaneritehtaan suunnittelun, käyttökoulutusta ja koneita. 19859: Suomi tuki vuosina 1989-90 Maailman terveysjärjestön 19860: toteuttamaa Myanmarin peruslääkeaineohjelmaa 5, 7 miljoonal- 19861: la markalla. Vuonna 1991 viisi uutta kaupunkia saa peruslää- 19862: keainevalikoiman ja farmaseuttej a koulutetaan vastaavasti. 19863: Suomen tuki ohjelmalle päättyy nykyisten sitoumusten mukaan 19864: vuoden 1991 jälkeen. 19865: Suomi on seurannut kiinteästi Myanmarin sisäisen tilan- 19866: teen kehittymistä ja muiden avunantajien toimia. Lähivuosina 19867: varaudutaan vain nykyisten sitoumusten loppuunsaattamiseen. 19868: Maan sisäinen tilanne ei luo edellytyksiä suunnitelmalliselle yh- 19869: teistyölle. Siinä ei ole tapahtunut muutoksia, jotka puoltaisivat 19870: yhteistyön jatkamista nimettynä kohdemaana. Tarkoituksena 19871: on saattaa meneillään olevat hankkeet päätökseen hankekohtai- 19872: sena yhteistyönä. 19873: 19874: 19875: 19876: Suomen kahdenväliset maksatukset Myanmarille vuosina 1986·90 19877: (mmk): 19878: 1986 1987 1988 1989 1990 19879: Lahjaa 20,5 5,7 10,6 20,1 4,3 19880: 19881: 19882: 19883: 19884: 96 19885: Nepal 19886: 19887: Pinta-ala: 141 OOOkm 19888: Asukasluku (-89): 18,4 milj. 19889: Väestönkasvu (-80-89): 2,6% 19890: BKT/asukas (-89): 180 USD 19891: BKT:n vuosikasvu (-65-89): 0,6 19892: Kehitysapu/asukas (-89): 26,5 USD 19893: 19894: 19895: Maataloudesta elävä, köyhä ja vuoristoinen, Nepal, sijaitsee In- 19896: tian ja Kiinan välissä ilman yhteyttä merelle. Myös politiikas- 19897: saan maa joutuu tasapainottelemaan näiden valtioiden välissä. 19898: Vuonna 1990 Nepal siirtyi monipuoluejärjestelmään. Po- 19899: liittiset puolueet olivat olleet kiellettyjä 30 vuotta. Monipuolue- 19900: järjestelmää kannattava liike vahvistui kiellettyinä toimineiden 19901: Kongressipuolueen ja pääosan kommunisteista yhdistäessä voi- 19902: mansa. Huhtikuussa kuningas joutui hajoittamaan hallituksen 19903: ja sallimaan puolueitten toiminnan. Valtaan tuli väliaikaishalli- 19904: tus, johon kuuluu sekä oppositiopuolueiden että aiemmin vallas- 19905: sa olleiden ryhmien edustajia. Uuden perustuslain laatimista 19906: varten asetettu komitea sai valmiiksi esityksensä syyskuussa. 19907: Monipuoluevaalit järjestettiin keväällä 1991. Valtaan 19908: nousi maan kongressipuolue. Uusi hallitus alkoi ripeästi toimia 19909: sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten toteuttamiseksi. Teh- 19910: tävä on kuitenkin vaikea ja maa tarvitsee ulkopuolista tukea. 19911: Nepalin taloutta koetteli vuonna 1989 alkanut kauppa- 19912: kiista Intian kanssa. Se aiheutti tuotepulaa ja vaikeuksia eten- 19913: kin teollisuudelle. 19914: Raaka-ainepulan takia teollisuusyrityksiäjouduttiin sul- 19915: kemaanja rakennusteollisuus oli käytännöllisesti katsoen sei- 19916: sahduksissa. Ainoastaan kaksi rajanylityspaikkaa Intiaan oli 19917: auki. Valtiontalous selviytyi kuitenkin kiistasta odotettua pa- 19918: remmin. Kiista saatiin ratkaistua kesällä 1990. 19919: Nepalin vuonna 1987 aloittama rakennesopeutuaohjelma 19920: loppui heinäkuussa 1990. Ohjelma toteutui muuten tyydyttäväs- 19921: ti, mutta budjetti ja rahan määrä eivät pysyneet aisoissa. Bud- 19922: jettikuri on sittemmin parantunut. Väliaikaishallitus kuitenkin 19923: jäädytti heinäkuussa 1990 alkavaksi suunnitellun kehityssuun- 19924: nitelman ja muidenkin talouden pitkäaikaissuunnitelmien to- 19925: teuttamisen siksi kunnes maassa uusi hallitus on muodostettu. 19926: Nepalin budjetin muista kuinjuoksevista menoista ra- 19927: hoitettiin edellisen kehityssuunnitelman aikana noin 70 pro- 19928: senttia ulkomaisesti. Väliaikaishallituksen tavoite on myös ul- 19929: komaisen rahoituksen turvin toimivien hankkeiden entistä tar- 19930: kempi seuranta. 19931: Suomen ja Nepalin välinen kehitysyhteistyö alkoi versoa 19932: vuonna 1983, jolloin Nepalista tuli Suomen nimetty vastaanotta- 19933: jamaa. Suomen tuki Nepalille noussee lähivuosina. 19934: 19935: 19936: 19937: 97 19938: Yhteistyön tärkein lohko on metsätalous. Suomella on 19939: johtavan avunantajamaan asema metsäalan yhteistyön suunnit- 19940: telijanaja koordinoijana. V~onna 1990 oli käynnissä neljä met- 19941: sätalouden kokonaisuunnitelmaan liittyvää hanketta: valuma- 19942: alueiden hoito-ohjelma, metsityshanke, metsähallinnon tuki ja 19943: metsäalan koordinaatio. 19944: Suomi osallistuu Nepalissa dieselvoimalan rakentami- 19945: seen, joka jatkuu vielä vuoteen 1991. Pokharan alueen kyläsäh- 19946: köistyksessä on meneillään toinen vaihe. Tietoliikennettä Suomi 19947: tukee osana Maailmanpankin laajaa tietoliikenneohjelmaa. 19948: Hankkeen aikana rakennetaan radiolinkkiyhteyksiä ja kehite- 19949: tään huoltotoimintaa sekä puhelinlaskutusta. 19950: Vuonna 1990 alkoi maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke. 19951: Tavoitteena on turvata ja puhtaan veden saanti Lumbinin 19952: alueen noin 100 000 asukkaalla ja kehittää alueen sanitaatio- 19953: oloja. 19954: Maatalouden edistämiseksi Suomi valmisteli lannoiteoh- 19955: jelmaa, jonka toteutus alkaa vuonna 1991. Lisäksi tuettiin 19956: IFADin naisten luototusohjelmaa. 19957: 19958: 19959: Suomen kahdenväliset maksatukset Nepalille vuosina 1986-90 (mmk): 19960: 1986 1987 1988 1989 1990 19961: Lahjaa 26,8 43,6 25,8 79,2 59,4 19962: 19963: Suunniteltu tuki Nepalille vuonna 1991 on 65 mmk. 19964: 19965: 19966: 19967: 19968: 98 19969: Sri Lanka 19970: Pinta-ala: 66 OOOkm 19971: Asukasluku (-89): 16,8 milj. 19972: Väestönkasvu (-80-89): 1,5% 19973: BKT/asukas (-89): 430 USD 19974: BKT:n vuosikasvu (65-89): 3,0% 19975: Kehitysapu/asukas: 33,2 USD 19976: 19977: 19978: 19979: Sri Lanka on matalatuloinen kehitysmaa, joka kuitenkin on hoi- 19980: tanut koulutuksen ja terveydenhuollon poikkeuksellisen tasok- 19981: kaasti. 19982: Jo toistakymmentä vuotta kyteneet poliittiset levotto- 19983: muudet, jotka laajenivat 1980-luvulla lähes sisällissodaksi, lie- 19984: ventyivätmaaneteläosassa vuonna 1990. Hallituksenjoukot 19985: saivat kiinni ja surmasivat useita etelässä toimivan singhalee- 19986: sien ääriryhmän, JVP:n, johtajia. Pohjoisessa hallitus pääsi sopi- 19987: mukseen tamilitiikerien kanssa. Viimeisetkin intialaisjoukot ve- 19988: täytyivät maan pohjoisosista vuoden alussa. Taistelut kuitenkin 19989: alkoivat kesäkuussa uudelleen. Hallituksenjoukot saivat uudel- 19990: leen hallintaansa maan itäosan, mutta pohjoisessa taistelut jat- 19991: kuivat. 19992: Maan talous heikkeni 1980-luvun lopulla, ja vuosi 1989 19993: oli tuhoisa. Sri Lanka ei pysynyt vuonna 1987 aloitetun rakenne- 19994: sopeutuaohjelman suunnitelmien mukaisessa ohjelmassa ja 19995: näin Maailmanpankin myöntämien lainojen maksatukset vii- 19996: västyivät. 1989lopulla maa alkoi noudattaa tiukennettua ohjel- 19997: maa. Vuoden 1990 budjetin ja viisivuotisen investointiohjelman 19998: mukaan julkinen lohko järjestetään uudelleen ja yksityisyritte- 19999: liäisyyttä rohkaistaan. Tarkoitus on keskittyä käynnissä olevien 20000: hankkeiden loppuunsaattamiseen eikä aloittaa merkittäviä uu- 20001: sia hankkeita. 20002: Vuonna 1990 Sri Lankan talous kääntyi parempaan päin, 20003: vaikka Persianlahden sota aiheutti huomattavia valuuttatulojen 20004: menetyksiä. Alueella työskennelleiden srilankalaisten ansiot 20005: olivat maan kolmanneksi tärkein ulkomaanvaluutan lähde. 20006: Kaikkiaan srilankalaisia vierastyöläisiä oli Irakissa ja Kuwaitis- 20007: sa 120 000 ja koko alueella luultavasti satoja tuhansia. 20008: Vuonna 1990 maatalous tuotti kuitenkin edellisvuotista 20009: paremmin; tämäjohtui osittain poliittisten levottomuuksien vä- 20010: henemisestä. Yksityinen teollisuustoiminta kasvoi, ja vuoden al- 20011: kupuolella myös turismi elpyi seitsemän vuoden laman jälkeen. 20012: Sri Lanka saa edelleen runsaasti ulkomaista apua. Mar- 20013: raskuisessa OECD:napuryhmän kokouksessa avunantajat lupa- 20014: sivat itse asiassa enemmän apua kuin maan hallitus oli kokouk- 20015: selle esittänyt. Lupaukset tehtiin huolimatta siitä, että avunan- 20016: tajat samassa kokouksessa kärkevästi arvostelivat maan ihmi- 20017: soikeustilannetta. 20018: 20019: 20020: 20021: 99 20022: Suomen kehitysyhteistyöohjelma on kärsinyt epävar- 20023: masta tilanteesta sekä maan vaikeuksista osallistua paikallis- 20024: kustannuksiin sovitulla tavalla. 20025: Ohjelmassa korostuu edelleen sosiaalisen kehityksen 20026: edistäminen. Colombon keskussairaalan kunnostus- ja uudisra- 20027: kennustöihin sekä hallinnon kehittämiseen käytetään lähes 20028: puolet maksatuksista. Hanke käynnistyi vuonna 1985 ja vuonna 20029: 1990 siirryttiin toiseen vaiheeseen, jonka on tarkoitus jatkua 20030: vuoteen 1993. 20031: Kandyn piirikunnassa meneillään olevan vesihuolto-, sa- 20032: nitaatio- ja terveyskasvatusohjelman ensimmäinen vaihe saa- 20033: tiin loppuun. Vuoden lopussa päättyi myös Kalutaran läänissä 20034: toteutetun vuonna 1987 aloitetunintegroidunmaaseudunkehi- 20035: tyshankkeen ensimmäinen vaihe. Ohjelma sisältää 13 osahan- 20036: ketta. Vuonna 1986 käynnistynyt Hambantotan puhelinpalvelu- 20037: jen kehittäminenjatkui edelleen. 20038: Suomi rahoitti yhdessä Englannin, UNDP:n ja Maail- 20039: manpankin kanssa metsäalan kehittämisohjelmaa, jonka tavoit- 20040: teena on laajentaa keskiasteen metsäopetusta ja tukea metsäta- 20041: louden suunnittelua. 20042: 20043: 20044: Suomen kahdenuäliset maksatukset Sri Lankalle uuosina 20045: 1986-90 (mmk). 20046: 1986 1987 1988 1989 1990 20047: Lahjaa 52,0 61,7 63,6 83,5 52,0 20048: 20049: Suunniteltu tuki Sri Lankalle uuonna 1991 on 55 mmk. 20050: 20051: 20052: 20053: 20054: 100 20055: Vietnam 20056: 20057: Pinta-ala: 330.000km 2 20058: Asukasluku (-89): 64,8 milj. 20059: Väestönkasvu (-80-89) 2,1% 20060: BKT/asukas (-89): 20061: BKT:n vuosikasvu (-89): 20062: Kehitysapu/asukas (-89): 2,1 USD 20063: 20064: Vietnamin taloutta koettelevat köyhyys ja väestönkasvu, budje- 20065: tin alijäämä, peruahyödykkeiden tuonnin rahoitus, velkautumi- 20066: nen ja heikot perusrakenteet. Vienti on kuitenkin kasvamassa, 20067: tuotanto elpymässä ja talouden rakenteeet nopeasti uudistu- 20068: massa. 20069: Neuvostoliiton kaupan ja avun väheneminen on heiken- 20070: tänyt mm. raaka-aineiden saatavuutta ja haitannut etenkin yk- 20071: sityistä teollisuustuotantoa. Vietnam onkin avaamassa ulkopo- 20072: liittisia ja taloudellisia oviaan. Se normalisoi suhteitaan Kiinaan 20073: sekä pyrkii Yhdysvaltain kanssa lopettamaan kauppasaarron ja 20074: vakiinnuttamaan diplomaattisuhteet. Vaikeutena on, vuonna 20075: 1990 saavutetusta edistyksestä huolimatta, yhä ratkaisematon 20076: Kamputsean kysymys. 20077: Meneillään olevan talouden sopeutuaohjelman myötä inf- 20078: laatio on hidastunut ja maataloustuotanto edistynyt rohkaise- 20079: vasti. Uudistuspolitiikalta kuitenkin puuttuu vielä oikeudelli- 20080: nen kehys ja pääomapulaa potevan pankkilaitoksen on vaikea, 20081: rahoittaa tuotannollisia investointeja. Kansainvälinen valuutta- 20082: rahasto tutki ohjelman vuonna 1990. Se piti talouspolitiikan 20083: muutosta nopeana ja kiitti toimenpiteitä, mutta ei katsonut 20084: maata luottokelpoiseksi. 20085: Taloutta elvyttäessään Vietnamin hallitus asetti etusijal- 20086: le maatalouden, ympäristön, vientituotannon tukemisen, teolli- 20087: suuden avainalueet sekä perusrakenteet. Ulkoinen tuki ohja- 20088: taan teiden, satamien ja muiden liikenneyhteyksien kehittämi- 20089: seen. 20090: Maan puolue- ja valtiokoneisto näyttää pitävän talouden 20091: uudistuksen esteetöntä jatkumista välttämättömänä. Vuonna 20092: 1991 Kommunistisen puolueen puoluekokous käsittelee talou- 20093: den 5-vuotissuunnitelmaa. Se sisältänee esityksen siitä, miten 20094: korvataan Neuvostoliiton avun poisjääminen. 20095: Länsimaiden asenteet Vietnamin avustamiseen ovat 20096: lientymässä. Euroopan Yhteisön päätös solmia diplomaattisuh- 20097: teet Vietnamin kanssa merkinnee myös tukea yhteisöltä. Monet 20098: YK-järjestöt ovat alkaneet selVittää eri lohkojen kehittämistä. 20099: Sisä- ja talouspolitiikan muutokset ovat muokanneet 20100: maaperää myös Suomen tuen lisäämiselle. Talouden uudistumi- 20101: nen on parantanut suunnittelu- ja hallintokykyä. Rajoituksia 20102: asettaa paikallisten voimavarojen riittämättömyys. Se noussee 20103: keskeiseksi kysymykseksi kun apua alkaa virrata maahan mo- 20104: nelta taholta. 20105: 20106: 20107: 101 20108: Hallinto- ja talousrakenteiden uudistus kohentaa tulok- 20109: sellisen yhteistyön edellytyksiä. Mm. liikelaitosten ja yritysten 20110: kehittäminen taloudellisesti itsensä kannattaviksi on politiikan 20111: muutoksen myötä tullut sekä mahdolliseksi että välttämättö- 20112: mäksi. 20113: Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyö keskittyy 20114: muutamaan suureen, kehitysvaikutuksiltaan merkittävään ve- 20115: si- ja kuljetusalan hankkeeseen. 20116: Vuonna 1985 käynnistyi Hanoin kaupungin vesihuollon 20117: kehittäminen. Viidessä vuodessa yli kolmannekselle hanoilaisis- 20118: ta on järjestetty puhdasta juomavettä. Hankkeeseen liittyy myös 20119: viemäröinti ja sanitaatio. Suunnitteilla on ympäristövaikutus- 20120: ten kartoitus: peruskysymyksiä ovat pohjavesivarojen määrä se- 20121: kä pohjaveden alenemisen aiheuttamat ongelmat. Myös viemä- 20122: röinti ja kuivatus vaativat perusteellista selvitystä ja toimenpi- 20123: teitä. 20124: Vietnamissa ilmapiiri on muuttunut vesihuoltoyhtiön ke- 20125: hittämiselle myötämieliseksi ja toimintamahdollisuudet ratkai- 20126: sevasti parantuneet. Suomen osuus on kokonaisvaltaistunut: ra- 20127: kentamisen ohella Suomi vastaa vesialan kokonaissuunnitel- 20128: man laatimisesta ja toiminnan liiketaloudellisesta kehittämises- 20129: tä. 20130: Pha Rungin korjaustelakka valmistui vuonna 1984. Kun 20131: valtion yritykset itsenäistettiin ja asetettiin tulosvastuullisiksi 20132: vuonna 1989, telakan toiminta vilkastui. Tuotanto ja työn tuot- 20133: tavuus nousivat. Neuvontavaiheen aikana vietnamilaiset suo- 20134: riutuivat mm. rakennustöistä ja ammattikoulun käynnistämi- 20135: sestä hyvin. Suomi antoi tässä vaiheessa teknistä apua ammatti- 20136: koulun perustamiseen sekä tuotantoon ja korj austoimintaan. 20137: Hanke päättyi kesäkuussa 1991 ja telakka on teknisesti valmis 20138: toimimaan itsenäisesti. 20139: Haiphongin vesihuoltohankkeen valmistelut etenivät no- 20140: peasti: suunnittelua koskeva sopimus solmittiin joulukuussa 20141: 1990. Kaupunki on aloittanut hankkeen tarvitsemien toimistoti- 20142: lojen kunnostamisen ja henkilökunnan asuntojen rakentamisen. 20143: Suomen ja Vietnamin välinen sopimus Saigonin sataman 20144: konttiterminaalin perusparannuksen suunnittelusta Ho Chi 20145: Minhissä solmittiin lokakuussa 1990. Hankkeen toteutettavuus 20146: arvioidaan vuoden 1991 alussa. 20147: 20148: 20149: 20150: Suomen kahdenväliset kehitysavun maksatukset Vietnamille (mmk): 20151: 1986 1987 1988 1989 1990 20152: 50,2 52,4 52,4 50,1 61,3 20153: 20154: Suunniteltu tuki Vietnamille vuonna 1991 on 55 mmk. 20155: 20156: 20157: 20158: 20159: 102 20160: 1 20161: 20162: 1 20163: 20164: 1 20165: 20166: 1 20167: 20168: 1 20169: 20170: 1 20171: 20172: 1 20173: 20174: 1 20175: 20176: 1 20177: 20178: 1 20179: 20180: 1 20181: 20182: 1 20183: 20184: 1 20185: 20186: 1 20187: 20188: 1 20189: 20190: 1 20191: 20192: 1 20193: 20194: 1 20195: 20196: 1 20197: Tuki Indonesian metsille 20198: Mutkittelevan pikku tien varrella leviä- laisin voimin, vaikka siellä vielä työs- 20199: vät laajat alang-alang ruohon valloit- kenteleekin pari suomalaista. 20200: tamat aukiot. Aikoinaan näillä Kali- Indonesian metsissä kasvaa satoja 20201: mantanin- entisen Bomeon -lakeuk- eri puulajeja. Osa niistä soveltuu teolli- 20202: silla kasvoi syvä sademetsä. Siitä on suuskäyttöön osa- sitkeimmät- taas 20203: jäljellä enää muutama yksinään törröt- esimerkiksi ruohottuneiden alueiden 20204: tävä mustunut kanto. Puut on muutettu uudelleenmetsitykseen. Suomalaisten 20205: paperiksi, rakennuksiksi, huonekaluik- tukeman metsähankkeen myötä kartoi- 20206: si ja polttopuuksi. . tetaan puulajeja eri tarkoituksiin sopi- 20207: Indonesian yhäti kasvava väestö vien puiden löytämiseksi. 20208: raivaa metsät pelloiksi kädenkääntees- Tuhottujen alueiden uudelleenmet- 20209: sä. Se kaataa puut, kaskeaa maan, kas- sitys vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. 20210: vattaa viljaa muutaman vuoden ja jät- On löydettävä lajit, jotka sekä pystyvät 20211: tää sitten oman onnensa nojaan. Täl- kasvamaan alueella että soveltuvat 20212: löin alang-alang valloittaa aukion ja teollisuuspuuksi. 20213: estää puuston kasvun. Myös istutetut Kansainvälistäkin kiitosta saanee- 20214: puut se tukahduttaa. seen Suomen ja Indonesian metsäyh- 20215: Indonesia on suuri puutavaran teistyöhön kuuluu mm. keskellä metsää 20216: tuottaja ja hakannut sademetsiään jo sijaitseva koeasema sekä sademetsän 20217: . pitkään. Satoja vuosia kasvanut puusto sisällä olevat istutukset ja ruokostaa- 20218: ei uusiudu hetkessä- ei enää ikinä, ellei lueita täplittävät koeviljelmät. Oppia 20219: ruohostoa pystytä torjumaan. Vaikka annetaan myös metsäpalojen ehkäisys- 20220: maalla on pinta-alaa yli kaksi miljoo- sä ja torjunnassa. 20221: naa neliökilometriä, eivät sen puuvarat Hankkeen aikana kokeillaan esi- 20222: pitkän päälle riitä, ellei uusia metsiä merkiksi sitä, miten erityyppiset puula- 20223: istuteta. Puu on kuitenkin Indonesian jit pärjäävät taistelussa ruohikkoa vas- 20224: taloudelle lähes yhtä tärkeää kuin Suo- taan. Tähän mennessä on päädytty sii- 20225: menkin taloudelle. hen, että ensin istutetaan vähemmän 20226: Suomi ja Indonesia tekevät kehitys- tuottoisia mutta kestäviä puulajeja. 20227: yhteistyötä, joka tähtää sekä metsien Kasvaessaan ne luovat varjon, jonka 20228: suojeluun että teollisuuden raaka- tieltä ruohosto häviää. Näiden puiden 20229: aineeksi sopivien metsien kasvattami- siimeksessä voidaan sitten viljellä hyö- 20230: seen. Tarkoitus on perustaa ruokosta- tykasveja. Myöhemmin puiden väliin 20231: alueille metsiä, joista teollisuus saa voidaan· istuttaa tuottoisampia puita, 20232: raaka-aineensa. Näin luodaan mahdol- jotka ensin istutettujen puiden suojassa 20233: lisuus säilyttää vielä jäljellä olevat rip- pääsevät kasvamaan alang-alangin 20234: peet 150 miljoonaa vuotta vanhoista sa- häiritsemättä. 20235: de metsistä, joiden kasvi- ja eläinvali- Tutkimustyö hyödyttää sekä sa- 20236: koima on suunnaton. Samalla kohen- demetsien suojelua että metsiin pohjau- 20237: netaan väestön toimeentuloa. tuvaa teollisuutta- ja kaikkea siltä vä- 20238: Kyse on ihmisten jokapäiväisestä liltä. Vaikka työ on monipolvista ja ai- 20239: leivästä. Luonnon säilyttämisellä on kaa vievää, niin paikallisissa olosuh- 20240: koko elämää ylläpitävä arvonsa. Met- teissa on toki tutkijalle myönteisiäkin 20241: sillä on kuitenkin myös arkipäiväinen piirteitä. Indonesiassa puut kasvavat 20242: merkityksensä. Ne takaavat toimeentu- vuosittain metritolkulla. 20243: lon lukuisille perheille ja tarjoavat vält- Niin tämän kuin kaikkien muiden- 20244: tämättömän energianlähteen. kin hankkeiden ydinosa on koulutus- 20245: Kalimantaninsaarella toimii suo- indonesialaisten metsätietouden vah- 20246: malaisten käynnistämä taimitarha, jo- vistaminen. Kyseessähän ovat heidän 20247: ka tuottaa taimia koko saaren käyttöön. metsänsä ja heidän oma toimeentulonsa. 20248: Tarha toimii tänä päivänä indonesia- 20249: 20250: 104 20251: 22 Latinalainen 20252: Amerikka 20253: Nimettyjen kohdemaiden lisäksi Suomi tukee Keski-Amerikassa 20254: alueellista yhteistyötä. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat sitoutu- 20255: neet tukemaan kehitysyhteistyön avulla alueen valtioiden vuon- 20256: na 1987 hyväksymää rauhansuunnitelmaa. Keski-Amerikan 20257: rauhanprosessi eteni vuonna 1990 myönteisesti ja suuntautuu 20258: yhä enemmän taloudelliseen yhteistyöhön. 20259: Varsinaisten kehitystavoitteiden rinnalla kehitysyhteis- 20260: työ alueella tähtää rauhan ja demokratian sekä maiden välisen 20261: taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Viiden Keski-Amerikan 20262: maan lisäksi Panama ja Belize ovat mukana alueellisessa yh- 20263: teistyössä ja osallistuvat joihinkin Suomen rahoittamiin hank- 20264: keisiin. 20265: Suomen tuki on tarkoitus keskittää laajahkoihin tervey- 20266: denhuolto-, metsätalous-, meteorologia- ja asuntohankkeisiin. 20267: Tavoitteena on edistää alueellista yhteistyötä sekä vahvistaa 20268: alueellisia instituutioita ja sitä kautta vähentää riippuvuutta 20269: ulkoisesta avusta. Alueellisten yhteisöjen ohella hankkeiden to- 20270: teutuksessa hyödynnetään YK-järjestöjen paikallista asiantun- 20271: temusta. 20272: Alueen terveydenhuollon kehittäminen käynnistyi vuon- 20273: na 1989. Vuonna 1990 alkoi laaja meteorologiahanke. Suomi tu- 20274: kee myös Chilen demokratiaprosessia. Ottaen huomioon Keski- 20275: Amerikan alueellisen yhteistyön alkuvaiheista saadut myöntei- 20276: set kokemukset ja· etenkin Keski-Amerikan valtioiden osoitta- 20277: man kiinnostuksen Pohjoismaiden yhteistyötä kohtaan, toimin- 20278: nan odotetaan lähivuosina kasvavan. 20279: Alueellisia määrärahoja voidaan käyttää myös alueen 20280: kohdemaiden humanitaarisiin tarpeisiin tai talouden rakenne- 20281: sopeuttamisohjelmien tukemiseen. 20282: 20283: 20284: 20285: 20286: 105 20287: Nicaragua 20288: Pinta-ala: 130 000 km2 20289: Asukasluku(-89): 3, 7milj. 20290: Väestönkasvu (-80.89): 3,4 20291: BKT/asukas (-89): 20292: BKT:n vuosikasvu (-65-89): 20293: Kehitysapu/asukas(-89): USD60,8 20294: 20295: 20296: Huhtikuussa 1990 valtaan nousseen uuden hallituksen yrityk- 20297: set kohentaa Nicaraguan taloutta eivät ole toistaiseksijuuri- 20298: kaan muuttaneet jo vuosia kriittisenä jatkunutta tilannetta. 20299: Uusi hallitus aloitti heti toimikautensa alussa talouden 20300: hätäohjelman. Se ei ole edennyt odotetulla tavalla. Huolimatta 20301: eräiden keskeistentalous-ja rahapoliittisten uudistusten käyn- 20302: nistämisestä ei makrotaloudellista tasapainoa saavutettu. Inf- 20303: laatio hidastui vasta loppuvuodesta ja valtion budjettivaje on 20304: yhä suuri. 20305: Nicaragua on tiukentanut talouspoliittista ohjelmaansa; 20306: sen toteuttamisen edellytykset paranivat ratkaisevasti syksyllä 20307: kun hallitus pääsi talouspolitiikasta yksimielisyyteen oppositio- 20308: puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. 20309: Uusi hallitus on työskennellyt normalisoidakseen suh- 20310: teet kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin sekä läntisiin 20311: avunantajamaihin. Maa onkin saanut entistä merkittävämpää 20312: tukea talousohjelmalleen. 20313: Maailmanpankin johtamat neuvottelut Nicaraguan vel- 20314: karästien kattamiseksi jatkuivat tiiviisti vuonna 1990. Suomi 20315: osallistui neuvotteluihin yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. 20316: Maan rästit Maailmanpankille ja Latinalaisen Amerikan kehi- 20317: tyspankille ovat noin 350 miljoonaa dollaria. Näiden maksami- 20318: sesta ja suuren ulkomaanvelan uudelleenjärjestelyistä on tar- 20319: koitus päästä sopimukseen kevään 1991 aikana. 20320: Suomen yhteistyö Nicaraguan kanssa on tasaisesti kas- 20321: vanut. Vuonna 1990 Nicaragualie myönnettiin uusi 65 miljoonan 20322: markan suuruinen kehitysluotto, mikä nostaa Suomen anta- 20323: mien kehitysluottojen kokonaissumman 200 miljoonaan mark- 20324: kaan. Luotoin on rahoitettu teollisuuden ja maataloudenlaite-ja 20325: materiaalitoimituksia. 20326: Lahjamuotoinen yhteistyö keskittyy maatalouden ja ter- 20327: veydenhuollon kehittämiseen. Vuonna 1990 käynnistyi maan V 20328: läänissä laaja maaseudun kehittämishanke. Meneillään on myös 20329: lannoiteohjelma. Lannoitetoimitusten ohella siihen liittyy tukea 20330: koulutus- ja neuvontapalveluille sekä tutkimusapua. 20331: Vuonna 1990 aloitettiin kaksi uutta terveydenhuoltohan- 20332: ketta, jotka toteutetaan yhteistyössä PAHO (Panamerican 20333: Health Organization) kanssa. 20334: Maatalous ja terveydenhuolto säilyvät yhteistyön tär- 20335: 20336: 20337: 20338: 106 20339: keimpinä lohkoina myös lähitulevaisuudessa. Lisäksi Suomi on 20340: yhdessä muidenpohjoismaidenkanssa luvannut tukea sosiaali- 20341: lohkolle köyhimpien väestönosien suojaamiseksi rakennesopeu- 20342: tusohjelman kielteisiltä vaikutuksilta. 20343: Nicaraguassa toimii parikymmentä suomalaista kansa- 20344: laisjärjestöä sekä suomalaisia kehitysjoukkolaisia. Kahdenväli- 20345: sen tuen lisäksi Suomi antoi Nicaragualie vuonna 1990 noin 1,4 20346: miljoonaa markkaa humanitaarista apua. Nicaragua osallistuu 20347: myös Suomen rahoittamiin Keski-Amerikan alueellisiin ohjel- 20348: miin. 20349: 20350: 20351: Suomen kahdenväliset maksatukset Nicaragua/le 1986-1990 (mmk): 20352: 1986 1987 1988 1989 1990 20353: Lahjaa 9,3 19,6 40,7 51,6 43,2 20354: Luottoa 25,6 13,1 33,5 19,4 7,8 20355: Yhteensä 34,9 33,7 74,2 71,0 51,0 20356: 20357: Suunniteltu tuki Nicaragua/le vuonna 1991 on 4 0 mmk. 20358: 20359: 20360: 20361: 20362: Peru 20363: Pinta-ala: 1285 000km 2 20364: Asukasluku (-89): 21,2 milj. 20365: Väestönkasvu (-80-89): 2,3% 20366: BKT/asukas(-89): USD1010 20367: BKT:n kasvu (65-89): -0,2% 20368: Kehitysapu/asukas(-89): 14,2 USD 20369: 20370: 20371: Perun taloudellinen ja sosiaalinen tilanne pysyi vaikeana vuon- 20372: na 1990. Talouspolitiikassakuitenkin tapahtui parannusta. 20373: Heinäkuussa työnsä aloittanut uusi hallitus käynnisti 20374: heti talouden vakauttamisohjelman, jonka kiireisin tavoite oli 20375: inflaatiokehityksen katkaiseminen. Samaan aikaan hallitus al- 20376: koi neuvotella kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kanssa 20377: suhteiden normalisoimisesta. Maailmanpankin johtamat neu- 20378: vottelut jatkuivat koko vuoden. Suhteiden normalisoimista ja 20379: vakautusohjelman käynnistämistä vaikeuttaa Perun n. 1,2 mil- 20380: jardin dollarin velkarästi Maailmanpankille, Kansainväliselle 20381: valuuttarahastolle ja Latinalaisen Amerikan kehityspankille. 20382: Talousohjelma hidasti inflaatiota. Tavoitteena on jatkaa 20383: vakautusta ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia: karsia jul- 20384: kisiamenoja ja elvyttää yksityisyritteliäisyyttä talouskasvun 20385: vauhdittamiseksi. 20386: Talousohjelman sosiaalisena seurauksena ovat köyhim- 20387: män väestön olot toistaiseksi kurjistuneet. Arviolta seitsemän 20388: miljoonaa perulaista elää köyhyysrajan alapuolella eikä halli- 20389: tuksen hätäapuohjelma ole juurikaan tilannetta lieventänyt. So- 20390: 20391: 20392: 107 20393: siaalinen tyytymättömyys purkautuu väkivaltaisina lakkoaal- 20394: toina, joten maan sisäinen väkivaltakierre jatkuu. Varsinkin 20395: vuoristoseuduilla on terroristijärjestöjen toiminta jatkunut ja 20396: laajentunut. 20397: Perun ja Suomen välinen kehitysyhteistyö on painottu- 20398: nut maaseudun sähköistykseen ja kuljetusten kehittämiseen. 20399: Suomen tuki oli aluksi luottopohjaista: Perulie myönnettiin 20400: 1970- ja 80-luvulla kuusi kehitysluottoa, joiden yhteinen arvo oli 20401: 107 miljoonaa markkaa. Taloudellisen tilanteen heikentyessä 20402: maa ei ole selviytynyt näiden luottojen takaisinmaksuvelvotteis- 20403: ta. 20404: Vuoden 1990 aikana Suomi ei käynnistänyt uusia hank- 20405: keita Perussa. Pitkäaikainen tiekoneiden ja kuorma-autojen 20406: kunnostushanke päättyi samoin maaseudun sähköistyksen en- 20407: simmäinen vaihe. Cuscon alueella toteutettua sähköistystä on 20408: tarkoitus jatkaa. Nykynäkymien valossa kahdenvälinen yhteis- 20409: työ keskittyy tulevaisuudessa energialohkolle. 20410: Vuoden 1990 kehyspäätöksen mukaan kahdenvälinen 20411: yhteistyö Perun kanssa vähenee vuosina 1991-94. Maan tilan- 20412: netta ja erityisesti talousohjelman toteutusta seurataan tark- 20413: kaanja Suomen tuen taso arvioidaan uudelleen seuraavan ke- 20414: hyspäätöksen yhteydessä. 20415: 20416: 20417: Suomen kahdenväliset maksatukset Perulle vuosina 1986-90 (mmk): 20418: 1986 1987 1988 1989 1990 20419: Lahjaa 4,3 14,1 21,8 8,9 6 20420: Luottoa 2,3 1,6 4,9 6,1 4,5 20421: Yhteensä 6,6 15,7 26,7 15,0 10,5 20422: 20423: Suunniteltu tuki Perulle vuonna 1991 on 15 mmk. 20424: 20425: 20426: 20427: 20428: 108 20429: KAHDENVÅLISEN KEIDTYSYHTEISTYÖN MAAKOHTAISET MAKSATUKSET 1990 20430: (1000 mk) 20431: 1) Lahjamuotoisesta avusta 20432: 1) josta 2) 3) 4) korkotuki, o/o 20433: kokonais- lahjaa luottoa hanke- kansalais- humanit. vienti- Kahden- 20434: maksa- yhteistyö järjestöt apu takuu välisestä 20435: tukset korvaukset avusta 20436: 20437: EUROOPPA 20438: YHTEENSÅ 21017 17617 3400 0 58 11966 0 1.104 20439: Albania 88 88 0 0 0 34 0 0.004 20440: Jugoslavia 7327 7327 0 0 0 6026 0 0.385 20441: Kreikka 48 48 0 0 0 0 0 0.002 20442: Portugali 2448 48 2400 0 0 0 0 0.128 20443: Turkki 11106 10106 1000 0 58 5906 0 0.583 20444: AFRIKKA 20445: YHTEENSÅ 1023551 945176 78375 703278 67664 116997 41996 53.784 20446: Saharan pohjois- 20447: puolinen Mrikka 100264 72484 27780 67442 632 4187 0 5.268 20448: Algeria 217 217 0 0 43 136 0 0.011 20449: Egypti 94708 67928 26780 67442 339 68 0 4.976 20450: Libya 160 160 0 0 0 136 0 0.008 20451: Marokko 564 564 0 0 250 238 0 0.029 20452: Tunisia 1040 40 1000 0 0 34 0 0.054 20453: Saharan pohjoisp. 20454: alueellinen 3575 3575 0 0 0 3575 0 0.187 20455: Saharan etelä- 20456: puolinen Mrikka 905532 854936 50596 627801 65974 106135 41996 47.583 20457: Angola 4050 4050 0 0 3349 670 0 0.212 20458: Botswana 6805 6805 0 5548 1258 0 0 0.357 20459: Djibouti 120 120 0 0 0 102 0 0.006 20460: Etiopia 81016 81016 0 44739 12085 22609 979 4.257 20461: Cambia 170 170 0 0 170 0 0 0.008 20462: Ghana 1945 1945 0 0 527 1158 0 0.102 20463: Guinea 140 140 0 0 140 0 0 0.007 20464: Kamerun 44 44 0 0 44 0 0 0.002 20465: Kenia 115563 115563 0 108309 4439 68 2668 6.072 20466: Lesotho 749 749 0 709 0 34 0 0.039 20467: Liberia 1731 1731 0 0 0 1688 0 0.090 20468: Malawi 221 221 0 0 21 200 0 0.011 20469: Mauritius 130 130 0 0 43 0 87 0.006 20470: Mosambik 101457 87765 13693 77541 3840 6300 0 5.331 20471: Namibia 24663 24663 0 11154 10690 2800 0 1.295 20472: Nigeria 1256 1256 0 0 504 613 0 0.065 20473: Norsunluurannikko 259 259 0 259 0 0 0 0.013 20474: Ruanda 821 821 0 0 221 600 0 0.043 20475: Sambia 95316 95316 0 91584 3707 34 0 5.008 20476: Senegal 6894 6894 0 2312 3363 100 968 0.362 20477: Sierra Leone 325 325 0 0 0 325 0 0.017 20478: Somalia 85969 85969 0 25853 0 50931 0 4.517 20479: Sudan 47237 47509 ·271 44090 0 3370 0 2.482 20480: Swasimaa 266 266 0 0 266 0 0 0.013 20481: Tansania 194871 194871 0 146029 11521 0 37295 10.23 20482: Togo 40 40 0 0 0 34 0 0.002 20483: Tsad 1500 1500 0 0 1500 0 0 0.078 20484: Uganda 5569 5569 0 0 4909 636 0 0.292 20485: Zaire 1529 1529 0 0 607 783 2 0.080 20486: 20487: 20488: 20489: 20490: 109 20491: 1) Lahjamuotoisesta avusta 20492: 1) josta 2) 3) 4) korkotuki, % 20493: kokonais- lahjaa luottoa hanke- kansalais- humanit. vienti- Kahden- 20494: maksa- yhteistyö järjestöt apu takuu välisestä 20495: tukset korvaukset avusta 20496: 20497: Zimbabwe 39703 2528 37174 2021 507 0 0 2.086 20498: Saharan eteläpuolinen 20499: alueellinen 85171 85171 0 67651 2265 13080 0 4.475 20500: Afrikka alueellinen 17755 17755 0 8036 1058 6675 0 0.932 20501: AMERIKKA 20502: YHTEENSÄ 108762 78091 30672 54184 12039 9269 418 5.715 20503: Pohjois- ja Keski- 20504: Amerikka 72659 64819 7840 48296 8086 6414 418 3.818 20505: Barbados 40 40 0 0 0 34 0 0.002 20506: Dominikaaninen tasav. 31 31 0 31 0 0 0 0.001 20507: El Salvador 215 215 0 0 196 0 0 0.011 20508: Guatemala 28 28 0 0 28 0 0 0.001 20509: Kuuba 339 339 0 0 111 68 0 0.017 20510: Meksiko 3576 3576 0 1417 340 0 418 0.187 20511: Nicaragua 50991 43150 7840 33840 7095 2197 0 2.679 20512: Pohjois- ja Keski- 20513: Amerikka alueellinen 17439 17439 0 13007 317 4115 0 0.916 20514: Etelä-Amerikka 36103 13272 22831 5889 3954 2855 0 1.897 20515: Argentiina 200 200 0 0 0 0 0 0.010 20516: Bolivia 204 204 0 0 204 0 0 0.010 20517: Brasilia 910 910 0 0 533 80 0 0.047 20518: Chile 21215 2890 18325 0 851 2000 0 1.114 20519: Ecuador 1539 1539 0 173 1366 0 0 0.080 20520: Kolumbia 425 425 0 0 425 0 0 0.022 20521: Peru 10497 5991 4506 5484 488 0 0 0.551 20522: Uruguay 80 80 0 0 80 0 0 0.004 20523: Venezuela 20 20 0 0 0 0 0 0.001 20524: E-Amerikka alueellinen 1013 1013 0 231 7 775 0 0.053 20525: AASIA 20526: YHTEENSÄ 412955 364064 48891 233680 17930 70762 20555 21.699 20527: Lähi-Itä 40429 40429 0 0 693 35234 0 2.124 20528: Arabiemiirikuntien liitto 80 80 0 0 0 0 0 0.004 20529: Iran 9486 9486 0 0 0 7252 0 0.498 20530: Irak 8032 8032 0 0 0 6639 0 0.422 20531: Jemen 665 665 0 0 518 34 0 0.034 20532: Jordania 15058 15058 0 0 45 15000 0 0.791 20533: Kuwait 80 80 0 0 0 0 0 0.004 20534: Libanon 1600 1600 0 0 98 1263 0 0.084 20535: Saudi Arabia 60 60 0 0 0 0 0 0.003 20536: Syyria 1814 1814 0 0 0 1522 0 0.095 20537: Lähi-Itä alueellinen 3555 3555 0 0 32 3524 0 0.186 20538: Etelä-Aasia 185772 177009 8763 155406 12332 5609 1865 9.761 20539: Afganistan 570 570 0 0 529 35 0 0.029 20540: Bangladesh 47547 47547 0 42791 3415 1123 0 2.498 20541: Bhutan 500 500 0 500 0 0 0 0.026 20542: Intia 11380 2617 8763 79 1352 136 0 0.597 20543: Malediivit 0 0 0 0 0 0 0 20544: Myanmar 4324 4324 0 4305 0 0 0 0.227 20545: 20546: 20547: 20548: 20549: 110 20550: 1) Lahjamuotoisesta avusta 20551: 1) josta 2) 3) 4) korkotuki, o/o 20552: kokonais- lahjaa luottoa hanke- kansalais- humanit. vienti- Kahden- 20553: maksa- yhteistyö järjestöt apu takuu välisestä 20554: tukset korvaukset avusta 20555: Nepal 59399 59399 0 55629 3711 34 0 3.121 20556: Pakistan 8632 8632 0 222 2850 3579 1865 0.453 20557: SriLanka 52026 52026 0 51085 475 102 0 2.733 20558: E-Aasia alueellinen 1395 1395 0 795 0 600 0 0.073 20559: Kauko-Itä 173803 133675 40128 73355 4905 23144 17875 9.132 20560: Filippiinit 4244 4244 0 1564 2085 200 0 0.223 20561: HongKong 600 600 0 0 600 0 0 0.031 20562: Indonesia 10216 7863 2354 6028 155 1000 0 0.536 20563: Kamputsea 1181 1181 0 0 0 1000 0 0.062 20564: Kiina 61370 28126 33244 9163 0 306 15140 3.224 20565: Korean tasavalta 1114 1114 0 0 364 0 0 0.058 20566: Malesia 1941 713 1228 0 28 0 0 0.101 20567: Mongolia 303 303 0 0 0 0 0 0.015 20568: Thaimaa 17319 14016 3303 5006 1574 1534 2736 0.910 20569: Vietnam 61340 61340 0 46844 100 9579 0 3.223 20570: Kauko-Itä alueellinen 14175 14175 0 4750 0 9425 0 0.744 20571: Aasia alueellinen 12951 12951 0 4919 0 6775 815 0.680 20572: OSEANIA YHTEENSÄ 1705 1705 0 1520 185 0 0 0.089 20573: Fiji 1520 1520 0 1520 0 0 0 0.079 20574: Papua-Uusi Guinea 185 185 0 0 185 0 0 0.009 20575: MAI'ITAIN 20576: JAKAMATON 215711 215533 178 134639 6249 61650 2246 11.335 20577: Yhteensä 1783702 1622186 161516 1127301 104126 270647 65216 20578: MUUKAHDEN- 20579: VÄLINEN 20580: KEHITYSYHTEISTYÖ 119347 119347 0 100949 3515 0 0 6.271 20581: -josta 20582: - kehitysmaatiedotus 7424 7424 20583: hallintokust. kaikkiaan 108473 108473 20584: - josta UM/KYOn osuus 97040 97040 20585: Suomen Akat. keh.maatutk. 2950 2950 20586: - muu valtionhallinto 500 500 20587: KAHDENVÅLINEN 20588: KEffiTYSYHTEISTYÖ 20589: YHTEENSÄ 1903049 1741533 161516 1228250 107641 270647 65216 100 20590: 1) Kokonaismaksatuksissa ovat mukana UM:n kehitysyhteistyöosaston kautta maksettujen hankeyhteistyön, kansa- 20591: laisjärjestöjen tuen, humanitaarisen avun, korkotuen ja vientitakuukorvausten lisäksi muu julkisen sektorin kehitys- 20592: yhteistyö, 20593: josta huomattavimmat erät ovat 1000 mk 20594: - pakolaisten vastaanottamisen 20595: kokonaiskulu 107708 20596: OPM:n hallinnonalan stipendiaat- 20597: ti- ja koulutusmenot sekä kulttuu- 20598: riyhteistyö 18710 20599: UM:n KPO:n sekä KTM:n alainen 20600: TIT-yhteistyö 10249 20601: FINNFUNDin osakesijoitukset ja 20602: takaukset 8496 20603: 2) Saadut luottojen lyhennykset 20604: negatiivisena -2328 20605: 3) Josta tuki kehitysjoukko- 20606: toimintaan 16000 20607: 4) Josta STM:n pakolaisapu 91463 20608: 20609: 111 20610: KEHITYSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN 20611: JÄRJESTÖJEN KAUTTA 1990 20612: 20613: YK:n kehitysohjelmat ... .. ... ....... ....... ... ..... .. ... 230 milj.mk 20614: Sosiaalisen kehityksen ohjelmat ..... ...... ... .... 215 milj.mk 20615: Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ........ 506 milj. mk 20616: Elintarvikeohjelmat ........ ..... ...... ...... ..... ..... ... 175 milj.mk 20617: Humanitaarisetjärjestötja rahastot ............. 89 milj.mk 20618: WIDER-instituutti ......................................... 4 milj.mk 20619: Muut............................................................ 113 milj.mk 20620: YHTEENSÄ ................................................. 1331 milj.mk 20621: 20622: 20623: 20624: 20625: 112 20626: Lyhenteet 20627: ANC Afrikan kansalliskongressi 20628: AsDB Aasian kehityspankki 20629: AsDF Aasian kehitysrahasto 20630: CDC Curriculum Development Centre 20631: CGIAR Kansainvälisen maataloustutkimuksen 20632: konsultatiiviryhmä 20633: DAC OECD:n kehitysapukomitea 20634: EIA Ympäristövaikutusten arviointi 20635: EKB Pohjoismainen kehitysyhteistyövirkamieskomitea 20636: ESAF Kansainvälisen valuuttarahaston rakennesopeutus- 20637: lainoitus 20638: EY Euroopan yhteisö 20639: FAO YK:nelintarvike-ja maatalousjärjestö 20640: FINNFUND Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy 20641: FITI Tansanian metsäteollisuuskoulu 20642: FTP Metsäkoulutusohjelma 20643: FINNIDA Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 20644: GATT Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus 20645: GSP Tullietuus 20646: HABITAT YK:n asuinyhdyskuntarahasto 20647: IAPSO YK:n erityisjärjestöjen hankintapalvelutoimisto 20648: IBRD Kansainvälinen jälleenrakennuspankki 20649: (Maailmanpankki) 20650: ICARA Afrikan pakolaiskonferenssi 20651: ICRC Kansainvälisen Punaisen Ristin komitea 20652: IDA Kansainvälinen kehitysjärjestö 20653: IDAF Eteläisen Afrikan puolustuksen ja avun kansainvälinen 20654: rahasto 20655: IDB Latinalaisen Amerikan kehityspankki 20656: IEFR Elintarvikkeiden kansainvälinen hätäapuvarasto 20657: IFC Kansainvälinen rahoitusyhtiö 20658: IFCI Industrial Finance Corporation of India 20659: IIEP Kansainvälinen koulutussuunnitteluinstituutti 20660: ILET Latinalaisen Amerikan ylikansallisten ilmiöiden 20661: tutkimuslaitos 20662: ILO Kansainvälinen työjärjestö 20663: IUCN Kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö 20664: KKF Kenneth Kaunda Foundation 20665: KePa Kehitysyhteistyön Palvelukeskus r.y. 20666: KYO Kehitysyhteistyöosasto, FINNIDA 20667: LLDC-maat Vähiten kehittyneet maat 20668: Liiga Punaisen Ristin Yhdistysten Liitto 20669: MIGA Kansainvälinen investointitakauslaitos 20670: MONAP Mosambikin yhteispohjoismainen maatalousohjelma 20671: NORSAD Pohjoismaiden ja Eteläisen Afrikan taloudellisen 20672: yhteistyöjärjestön SADCC:n välinenrahasto 20673: 20674: 20675: 20676: 113 20677: OAU Afrikan yhtenäisyysjärjestö 20678: ODA Julkinen kehitysapu 20679: OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö 20680: OPEC Öljynviejämaiden järjestö 20681: PAHO Amerikan valtioiden terveysjärjestö 20682: PRODEC Helsingin Kauppakorkeakoulun kehitysyhteistyöohjelma 20683: RKB Pohjoismaiden kehitysyhteistyöasioiden neuvoa-antava 20684: komitea 20685: SADCC Eteläisen Afrikan taloudellinen yhteistyöjärjestö 20686: SASK SuomenAmmattijärjestöjen Solidaarisuuskeskus 20687: SEV Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto 20688: SDR Kansainvälisesti noteerattu valuuttayksikkö, jonka arvo 20689: määräytyy tärkeimpien valuuttojen arvon mukaan 20690: SID Kansainvälisen kehitysyhteistyön seura 20691: SLT Saksan Liittotasavalta 20692: SPA Maailmanpankin Afrikka-ohjelma 20693: SPR Suomen Punainen Risti 20694: SWAPO Lounais-Afrikan (Namibia) vapautusliike 20695: TALKE Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta 20696: TAZARA Tansania-Sambia-rautatieyhtiö 20697: TIT Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 20698: TRAMA Suomalais-tansanialainen traktorien kokoonpanotehdas 20699: UNBRO YK:n pakolaisleirihuolto (Kamputsea) 20700: UNCDF YK:n pääomakehitysrahasto 20701: UNESCO YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö 20702: UNDP YK:nkehitysohjelma 20703: UNDRO YK:nkatastrofiavun koordinointielin 20704: UNFDAC YK:nhuumeiden väärinkäytön valvontarahasto 20705: UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu 20706: UNICEF YK:nlastenrahasto 20707: UNIDIR YK:naseidenriisuntatutkimuslaitos 20708: UNIDO YK:nteollisen kehityksen järjestö 20709: UNIFEM YK:nNaisten Kehitysrahasto 20710: UNITAR YK:nkoulutus-ja tutkimuslaitos 20711: UNFPA YK:nväestörahasto 20712: UNRISD YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos 20713: UNRWA YK:n palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin 20714: UNSO YK:n Sudano-Sahelin toimisto 20715: WFP Maailman elintarvikeohjelma 20716: WIDER Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälinen 20717: instituutti 20718: 20719: 20720: 20721: 20722: 114 20723: Valokuvat 20724: kansikuva: Leena Neuvonen 20725: sivu 21: Martti Lintunen, Tansania 20726: sivu 25: Martti Lintunen, Tansania 20727: sivu 31: Martti Lintunen, Tansania 20728: sivu 33: Martti Lintunen, Tansania 20729: sivu 39: Martti Lintunen, Tansania 20730: sivu 41: Martti Lintunen, Tansania 20731: sivu 43: Jorma Koponen, Vietnam 20732: sivu 45: Martti Lintunen, Namibia 20733: sivu 53: Martti Lintunen, Tansania 20734: sivu 72-73: Martti Lintunen, Tansania 20735: sivu 82: Martti Lintunen, Tansania 20736: sivu 101: Martti Lintunen, Tansania 20737: 20738: 20739: 20740: 20741: 115 20742: 1991 vp- K 13 20743: 20744: 20745: 20746: 20747: HALLITUKSEN KERTOMUS 20748: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 20749: VUONNA 1990 20750: 20751: 20752: * 20753: 20754: 20755: ANNETTU 20756: EDUSKUNNALLE VUODEN 1991 20757: VALTIOPÄIVILLÄ 20758: 20759: 20760: 20761: 20762: HELSINKI 1991 20763: ISSN 0356-3804 20764: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 20765: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja Valtiokonttorinjulkaisema valtion tilinpäätös 20766: tilasta vuonna 1990 annetaan valtiopäiväjärjes- vuodelta 1990 on erikseen jaettu Eduskunnan 20767: tyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle. jäsenille. 20768: 20769: 20770: 20771: 20772: 311316M 20773: SISÄLLYSLUETTELO 20774: 20775: Sivu Sivu 20776: 1. Julkinen talous ..................................................... . 7 8.1. Ulkomainen valtionvelka............................... 61 20777: 2. Finanssipolitiikka ................................................. . II 8.2. Kotimainen valtionvelka ............................ ... 62 20778: 3. Valtiontalouden tasapaino ................................... . 13 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta ....... ... 63 20779: 4. Valtion tulot ......................................................... . 15 20780: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- 20781: vat verot ...................................................... . 17 LIITTEET 20782: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja 20783: maksut .......................................................... . 18 1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hallin- 20784: 4.3. Valmisteverot ................................................ . 19 nolliset taseet ................................................. ..... .. 65 20785: 4.4. Muut verot ................................................... . 20 2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990. 67 20786: 4.5. Muut tulot .................................................... . 21 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1990 .......... 68 20787: 5. Valtion menot ....................................................... . 23 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ............. 72 20788: 5.1. Valtion menot tehtävien mukaan ................. . 24 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ............. 74 20789: 5.1.1. Yleiset tehtävät.. ................................. . 26 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain ........ 76 20790: 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät.. ..... . 28 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja menolaji- 20791: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen ................... . 34 ryhmittäin vuonna 1990 ....................................... 77 20792: 5.1.4. Muut menot ....................................... . 39 8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön määrä... 79 20793: 5.2. Menot menolajeittain ................................... . 39 9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palkkauk- 20794: 5.2.1. Kulutusmenot ..................................... . 40 siin ...................................................................... 79 20795: 5.2.2. Siirtomenot ........................................ .. 40 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 20796: 5.2.3. Sijoitusmenot ...................................... . 41 eläkemenot ....................... ... ...... .... ......... ... ........ . .. 80 20797: 5.2.4. Muut menot ....................................... . 42 II. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoituspalk- 20798: 6. Valtio muiden sektorien rahoittajana ................... . 43 kausluokan ja sukupuolen mukaan syyskuussa 20799: 6.1. Rahoitustukimuodot ..................................... . 44 1990 ······································································ 80 20800: 6.1.1. Siirrot ................................................. . 44 12. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ......................... 81 20801: 6.1.2. Finanssisijoitukset .............................. . 45 13. Valtion lainananto ............................................... 90 20802: 6.1.3. Korkotuki .......................................... . 46 14. Valtion korkotukilainat ....................................... 94 20803: 6.1.4. Valtiontakaukset ................................ . 46 15. Valtion myöntämät takaukset .............................. 98 20804: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki .................. . 48 16. Valtionvelka ......................................................... 102 20805: 6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät ........... . 48 17. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 20806: 6.2.2. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin tamat osakkeet ja osuudet ................................... 104 20807: kohdistuva rahoitustuki ...................... . 49 !8. Valtion budjettisidonnaiset liikeyritykset ............. 106 20808: 6.2.3. Jalostus- ja palvelualoille myönnetty 19. Selostuksia vuoden 1990 tulo- ja menoarvion ja 20809: rahoitustuki ........................................ . 52 tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja menojen huo- 20810: 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elinkei- mattavimpien eroavuuksien syistä........................ 108 20811: notoiminnalle ...................................... . 55 20. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön ylei- 20812: 7. Valtion liiketoiminta ............................................ . 56 sistä perusteista annetun lain (13.5.1931/168) 20813: 7.1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset.. ......... . 56 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teollisuus- 20814: 7.2. Valtionyhtiöt 1990 ........................................ . 57 laitosten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja 20815: 8. Valtionvelka .......................................................... . 59 tilintarkastajien lausunnot.................................... 122 20816: 20817: 20818: 20819: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 20820: 20821: Ei mitään ilmoitettavaa ............................................. . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty 20822: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ..... . 0 erikseen, mistä aiheutuu, etteivät summat aina täsmää. 20823: Tietoa ei ole saatu ..................................................... . 20824: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ............................. . 20825: Ennakkoarvio ............................................................ . 20826: 7 20827: 20828: 20829: 20830: 20831: 1. JULKINEN TALOUS 20832: Julkisen talouden tehostamispyrkimykset voi- listymisen myötä lisääntynyt maiden välinen 20833: mistuivat useissa maissa 80-luvulla. Taustana verokilpailu asettaa paineita jopa alentaa vero- 20834: pyrkimyksille oli verorasituksen ja julkisen velan tuksen tasoa. Rakenteelliseksi ongelmaksi muo- 20835: aikaisempi huomattavan nopea kasvu. Ensim- dostunut vientisektorin suhteellisen osuuden 20836: mäisen öljykriisin jälkeen julkinen velka useim- tuntuva aleneminen edellyttää myös voimavaro- 20837: missa maissa pääsi kohoamaan liian korkeaksi, jen siirtämistä kilpailevaan sektoriin pois sulje- 20838: ja kun sitten korkotaso myös kohosi, muodos- tulta sektorilta. 20839: tuivat velan hoitokustannukset yleisesti varsin Julkisten menojen suhde kansantuotteeseen 20840: raskaiksi. Monessa maassa julkisten menojen alenikin tavoitteiden mukaisesti v. 1988-89. 20841: BKT-suhde kääntyi 80-luvun puolivälissä julki- Kertomusvuonna menosuhde kuitenkin kääntyi 20842: sen sektorin säästö- ja tehostamistoimenpiteiden jälleen selvään nousuun, joka jatkuu edelleen v. 20843: ansiosta laskuun. 1991. Menojen kasvun ohella myös BKT:n kas- 20844: Suomessa julkisen sektorin osuus kansanta- vun pysähtyminen kertomusvuonna kohotti 20845: loudessa on lähellä OECD-maiden keskitasoa, menosuhdetta. Suhdanteiden ja kotimaisen ky- 20846: mutta selvästi pienempi kuin muissa Pohjois- synnän rakenteelliset muutokset heikensivät 20847: maissa. Myös Suomessa on silti nähty tarpeelli- verokertymiä. Julkisen talouden rahoitusasema 20848: seksi pysäyttää julkisen sektorin jatkuva laajen- heikkeni olennaisesti parin edellisvuoden kevey- 20849: tuminen. Vain tätä kautta on mahdollista py- den jälkeen. 20850: säyttää verorasituksen kohoaminen. Kansainvä- 20851: 20852: 1. Julkinen sektori kansantaloudessa 20853: 1970-1979 1980-1988 1989 1990 20854: prosenttia BKT:sta keskimäärin vuodessa 20855: 20856: Julkinen kulutus ja investoinnit ............................................ 20,0 23,1 22,8 24,7 20857: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ......................................... 11,3 12,8 12,2 11,6 20858: Julkiset menot yht. ................................................................. 34,3 39,5 38,2 41,2 20859: Verot, netto ............................................................................. 22,8 22,6 25,0 26,2 20860: Verot, brutto ........................................................................... 34,1 35,3 37,2 37,8 20861: Rahoitusjää mä........................................................................ 3,5 0,2 2,9 1,4 20862: Velka........................................................................................ 9,5 16,6 14,3 14,8 20863: 20864: 20865: Julkiset menot 2. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksityi- 20866: selle sektorille, volyymin muutos, o/o. 20867: Julkisten menojen kasvua hidasti 80-luvun Kulutus Investoinnit Tulon- Yht. 20868: loppuvuosina rakennepoliittisen tavoitteen ohel- Valtio Kunnat Valtio Kunnat siirrot 20869: la ennen kaikkea hyvä suhdannekehitys. Vahva 20870: 1982 ....... 6,0 2,3 5,9 9,4 8,6 5,7 20871: talouskasvu vähensi työttömyyteen sidottuja 1983 ....... 5,3 3,0 8,0 1,2 8,5 5,5 20872: menoja ja suhdanteiden ylikuumenemisen estä- 1984 ....... -1,0 4,7 -3,6 -1,5 3,6 2,7 20873: miseksi julkisia investointeja myöhennettiin. 1985 ....... 4,8 4,8 0,5 4,0 6,3 5,1 20874: Julkisen talouden toiminnallista tehostamista 1986 ....... 1,1 4,3 4,1 1,5 5,3 4,0 20875: haettiin 1980-luvun loppuvuosina aloitetusta 1987 ....... 4,4 4,7 11,8 7,4 3,2 4,5 20876: 1988 ....... 1,8 2,5 -0,3 -2,7 2,0 1,9 20877: hallinnon uudistamisesta, jota jatkettiin myös 1989 ······· 1,6 3,0 -0,9 -2,3 4,8 3,2 20878: kertomusvuonna. Kertomusvuonna toteutettiin 1990* ..... 7,7 3,0 17,5 9,4 8,5 6,1 20879: 8 20880: 20881: Kuvio 1. Julkinen kysyntä, prosenttia bruttokansan- senttiyksikön nopeammin kuin BKT:n hintain- 20882: tuotteesta" deksi, mutta kertomusvuonna eroksi muodostui 20883: % 3 prosenttiyksikköä. Epäedullinen hintakehitys 20884: 25 ,---------------------------------~ 20885: jatkuu myös v. 1991 valtion eläkemaksun tuntu- 20886: van korottamisen takia. Eläkemaksujen rahas- 20887: 20 ------------------- ----------------- 20888: toimisella varaudutaan julkisen sektorin myö- 20889: hempinä vuosina erittäin nopeasti kasvaviin 20890: eläkemenoihin, eikä rahastoinnin alkamiselle 20891: 15 20892: ollut reaalista vaihtoehtoa. 20893: 20894: 20895: 10 20896: Verotus 20897: 20898: Bruttoveroaste kohosi lievästi kertomusvuon- 20899: 5 20900: na. Liikevaihtoveroprosenttia nostettiin jo edel- 20901: lisen vuoden joulukuussa. Myös yksityisen työn- 20902: antajan sava-maksua korotettiin. Tuloverotuk- 20903: 0 20904: sen vähennyksiä karsittiin verouudistuksen ta- 20905: 1960 1970 1980 1990* voitteiden mukaisesti, mutta samalla tuloveroas- 20906: teikkoja alennettiin inflaatiotarkistuksen lisäksi 20907: 1-3 prosenttiyksiköllä. Yhteisöjen tuloverokan- 20908: • Valtio D Kunnat • Sosiaaliturvarahastot taa alennettiin 8 prosenttiyksiköllä 25 prosent- 20909: tiin. Uutena verona otettiin käyttöön luottovero 20910: 1 20911: ) Kulutus ja investoinnit ja polttoaineveroa korotettiin. 20912: Veroasteen kohoamiseen vaikutti ratkaisevas- 20913: ti tuloverotuksen myöhästyminen, minkä takia 20914: mm. liikelaitosuudistus suurimpien liikelaitosten veronpalautusten normaalisti vuoden lopulla 20915: kohdalla. Laskennallisesti liikelaitosuudistus li- tapahtuva maksatus siirtyi vuoden 1991 kevää- 20916: säsi sekä julkista kulutusta että investointeja: seen. Ilman tätä tilapäistä siirtymää veroaste 20917: aikaisemmin VR:n kunnossapito ja rataraken- olisi alentunut, koska vuoden loppua kohden 20918: nustyöt kirjattiin kansantalouden tilinpidossa 20919: yritysten menoiksi ja uudistuksen jälkeen ne 20920: kirjataan valtion menoiksi. Kirjaustapaeroista Kuvio 2. Bruttoveroaste 20921: korjattuna valtion kulutusmenot kohosivat ker- 20922: tomusvuonna 3 %ja investointimenot 4 %. % 20923: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille kasvoivat 40 --~~~--~~--~~--~~--~--~~ 20924: kertomusvuonna erityisen paljon. Kasvu oli 20925: myös tässä kohden osin näennäistä, kun liikelai- 20926: tosten maksamia eläkkeitä siirrettiin tilinpidossa 20927: yksityisestä sektorista valtion maksamiksi, mut- 30+·······i···········t············i··· +···········•····+············•·······!······+·········• 20928: ta paljolti myös todellista, kun esim. lapsilisiä 20929: 20930: 20931: 20932: LLL ti 20933: korotettiin tuntuvasti. Tulopoliittiset sitoumuk- 20934: set merkitsivät eräiltä muiltakin osin lisäyksiä 20935: valtion tulonsiirtoihin. 20936: Kaikkiaan sekä valtion että kuntien menojen 20 20937: rakennekorjattu kasvuvauhti nopeutui selvästi : ~ ! ' ' 20938: parista edellisvuodesta. 20939: Volyymikasvun nopeutumisen ohella julki- 20940: sen talouden tasapainoa rasitti julkisten menojen 20941: hintakomponentin suhteellinen kohoaminen. 20942: 10 ,. Välilliset verott ,. . . . ;. . ' ' 20943: sosiaill~~t 20944: 1 20945: 20946: 20947: 20948: Tähän vaikuttivat erityisesti kuntien nopea palk- . . r . 20949: kakehitys ja eläkemaksut valtion ja kuntien elä- 20950: kerahastoihin. Julkisen kulutuksen hinta oli 20951: parina edellisenäkin vuonna kohonnut 1 pro- 20952: 1980 1982 1984 1986 1988 1990* 20953: 9 20954: 20955: Kuvio 3. Nettoveroaste 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 20956: (juoksevat tulot- juoksevat menot- investoinnit- 20957: % pääoman siirrot- maan ostot) 20958: 30 ~--~~--~--~~--~--~~--~--~-. 20959: Valtio Kunnat 20960: Sosiaaliturva- Yht. 20961: rahastot % 20962: miljoonaa markkaa BKT:sta 20963: 20964: 1982 ........ .. -882 162 -739 -0,6 20965: 1983 ........ .. -4359 423 -618 -1.7 20966: 20 20967: 1984 ........ .. 107 1 233 -195 0.4 20968: 1985 ........ .. 390 176 -120 0,1 20969: 1986 ........ .. 3 312 79 -608 0,8 20970: 1987 ........ .. -2448 -2103 -86 -1,2 20971: 1988 ........ .. 5 407 -168 475 1,3 20972: 1989 ........ .. 13 679 256 407 2,9 20973: 1990* ...... .. 7 053 1 204 -725 1.4 20974: 10 20975: 20976: . .t : : 20977: ~ru,woti ~~, Valtio lisäsi lainanottoa kertomusvuoden 20978: loppua kohden heikkenevien rahoitusnäkymien 20979: takia niin, että valtion kokonaisvelka hieman 20980: 04---~-+--4---~-+--4-~r-~--+--4--~ kasvoi. Velkastrategian mukaisesti suurin osa 20981: 1980 1982 1984 1986 1988 990* velasta oli kotimaista, mutta myös kansainväli- 20982: sillä lainamarkkinoilla oltiin aktiivisia jatkuvan 20983: Iainansaannin varmistamiseksi. Valtion uusien 20984: syventynyt talouslama supisti usean välillisen ulkomaisten velkojen ehtoja kiristi lievästi se, 20985: veron verotuspohjaa. Erityisen huomattavia oli- että eräs kansainvälinen luokituslaitos alensi 20986: vat autoveron ja leimaveron kertymien supistu- valtion luokitusarvosanaa korkeimmasta mah- 20987: miset, näiden yhteenlaskettu tuotto jäi jopa 5 dollisesta. 20988: mrd mk budjetoitua pienemmäksi. Myös liike- 20989: vaihtoveron kertymä jäi huomattavasti alle 20990: budjetoidun. 20991: Talouskasvun ennakoitua nopeammasta 20992: taantumisesta huolimatta yksityisen sektorin Kuvio 4. Valtion ja kuntien velka, prosenttia brutto- 20993: veronalaiset verotettavat tulot kehittyivät vielä kansantuotteesta 20994: lähes ennakoidusti ja niin myös sekä valtion .% 20995: 16~--~~--~--~~~~--~--,-~--,-, 20996: tuloveron että kunnallisveron kertymät. j ~ ~ 20997: ,...._>-"\ 20998: Rahoitustasapaino Valtio / \ 20999: 12 +·····"···i··"""''''"'"""""''''i"''''"""'''"""'''""''''"""'''"'i'l"""'''''""''''""'''"""""""'i...\.. , ..... ,...... -1 21000: Julkisen sektorin parina edellisenä vuonna \~ 21001: kasvanut rahoitusylijäämä supistui kertomus- 21002: vuonna tuntuvasti, kun ylikuumentuneet suh- 21003: danteet romahtivat. Rahoitusaseman heikkene- 8 ....... , 21004: minen jatkuu ja muodostuu kertomusvuoden 1 21005: 21006: --~ 21007: jälkeen erityisen ongelmalliseksi. 21008: Sekä valtion että kuntien velkaantuneisuus 21009: lisääntyi v. 1990. Valtion velanottotarvetta lisäsi 21010: autolainojen maksatusten huomattava lisäys, 4 ' ... 1.,_,._ 21011: ·""'···-·----··~ 21012: reaalikasvu kohosi 15 prosenttiin. Valtion laino- V -- --- ---!---.. 21013: ja lisäsi mm. asunto-olojen kehittämisrahaston Kunnat 21014: perustaminen ja uuteen yhtenäislainajärjestel- 21015: mään siirtyminen, jossa valtion rahoitusosuus 21016: 04-~~-+~~~+-~~-r~,_~~-+~-r~ 21017: kohosi entisestään. 1970 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 21018: 21019: 21020: 2 311316M 21021: 10 21022: 21023: Valtion kotimainen luotonotto rakentui ko- tarkoitettu 10 vuoden asunto-obligaatiolaina. 21024: konaan verollisiin joukkovelkakirjoihin. Näistä Velkaa edusti myös eläkerahastolta budjettita- 21025: kotitalouksille olivat tarkoitettuja 3 vuoden louteen otettu lainaerä, vaikka se olikin valtion 21026: juoksuajan tuotto-obligaatiot, yrityksille suun- sisäinen tilinpidollinen siirto. (Valtionvelasta 21027: nattiin 4 vuoden ns. sarjaobligaatioita. Lisäksi enemmän luvussa 8.) 21028: laskettiin liikkeelle institutionaalisille sijoittajille 21029: 11 21030: 21031: 21032: 21033: 21034: 2. FINANSSIPOLITIIKKA 21035: Suomen kansantalouden ulkoinen tasapaino Talouspolitiikka pyrki osaltaan auttamaan 21036: heikentyi tuntuvasti vahvan kotimaisen kysyn- hitaasti käynnistynyttä talouden tasapainottu- 21037: nän myötä 1980-luvun loppuvuosina. Tuotan- mista. Parin edellisvuoden mukaisesti hallitus oli 21038: non kasvuvauhti ylitti 5 prosenttia muutamana valmis tukemaan maltillista tulo- ja hintaratkai- 21039: vuotena ja työttömyys väheni, mutta inflaatio- sua. Tällainen talous- ja tulopoliittinen koko- 21040: paineet voimistuivat ja kotimainen liikakysyntä naisratkaisu - valtakunnan sovittelija Kallion 21041: syrjäytti vientiä ja lisäsi nopeasti tuontia. Kerto- esityksen mukaisesti - allekirjoitettiin kerto- 21042: musvuonna tasapaino-ongelmat kärjistyivät ja musvuoden tammikuussa. Sopimus takasi pal- 21043: kohoavat korot pysäyttivät tuotannon kasvun, kansaajille reaalitulojen kasvun, samalla se mah- 21044: vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotanto jo dollisti suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla 21045: supistui. Myös inflaatiopaineet alkoivat heiketä, mitattavan Suomen hintakilpailukyvyn vähittäi- 21046: mutta työttömyys lisääntyi erittäin nopeasti sen parantumisen. 21047: vuoden viimeisinä kuukausina. Keskimäärin Talouspolitiikan keskeinen tehtävä oli kerto- 21048: vuoden aikana työttömyysaste pysyi silti vain musvuonna jarruttaa kotimaista kysyntää. Ve- 21049: 3112 prosenttina. rouudistus, hallinnon uudistaminen, peräkkäisi- 21050: Kotimaisen kehityksen taustalla kansainväli- nä vuosina solmittujen talouspoliittisten koko- 21051: nen talous heikkeni tuntuvasti kertomusvuonna, naisratkaisujen valtiontaloudelle asettamat vel- 21052: mikä sisäsyntyisen ylikuumenemisen ohella vai- voitteet sekä rahoitusmarkkinoiden vapautta- 21053: kutti merkittävästi laman syvenemiseen. Persian- misen jälkeen kaventuneet rahapolitiikan mah- 21054: lahden sota ja siihen liittyneet epävarmuudet dollisuudet muodostivat reunaehdot, joiden si- 21055: pysäyttivät talouskasvun vuoden lopulla mones- sällä finassipolitiikankin liikkumavara oli rajoi- 21056: sa maassa, näin erityisesti Suomelle tärkeillä tettu. 21057: Ruotsin ja Iso-Britannian markkina-alueilla. Kertomusvuoden budjettiesitys rakentui alun- 21058: Neuvostoliiton talouskriisi puolestaan heikensi perin sille vaihtoehdolle, että tulopoliittista 21059: olennaisesti Suomen vientimahdollisuuksia kokonaisratkaisua ei saataisi aikaan, jolloin fi- 21060: itään. nanssipolitiikka suunniteltiin kireäksi. Kun 21061: Keskeiset tekijät kotimaisen kysynnän liika- kokonaisratkaisu sitten kuitenkin syntyi, sen 21062: kasvuun olivat olleet vaihtosuhteen parantumi- osana veroasteikkoja alennettiin niin paljon, että 21063: nen ja rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen. finanssipoliittinen vaikutus muodostui lasken- 21064: Vaihtosuhde parani muutamassa vuodessa vii- nallisesti ekspansiiviseksi edellisvuoteen verrat- 21065: denneksen ja tämä lisäsi tuntuvasti kotimaisia tuna. Budjetin tulopuoli perustui BKT:n 2112 21066: reaalituloja. Rahoitusmarkkinoiden vapauttami- prosentin ennustettuun kasvuun. Kun kasvua 21067: nen puolestaan paransi velkaantumismahdolli- todellisuudessa ei tullut juuri ollenkaan, ja koti- 21068: suuksia, ja erityisesti kotitaloudet lisäsivätkin mainen kysyntä supistui ennustetuo lievän kas- 21069: velkaa tuntuvasti. Vahva kysyntä oli nostanut vun sijasta, verokertymät jäivät olennaisesti 21070: asuntojen hintoja sekä kasvattanut rakennusin- odotettua pienemmiksi. Valtion menojen volyy- 21071: vestointeja. Kertomusvuonna hinnat olivat kui- mikasvu puolestaan nopeutui budjetoidusta, 21072: tenkin jo laskussa ylikorkealta tasoltaan. Myy- syynä mm. ennakoitua suuremmat maatalouden 21073: mättömät asunnot ja liiketilat osaltaan vahvisti- vientitarpeet sekä valtionavut kunnille. Kun 21074: vat sekä hintojen että rakentamisen volyymin verotulot olivat odotettua pienemmät ja menot 21075: laskua. Kohonneet korot, korkojen verovähen- odotettua suuremmat, muodostui valtiontalou- 21076: nysoikeuden kaventuminen ja ylivelkaantumi- den tasapaino olennaisesti budjetoitua heikom- 21077: nen vaikuttivat myös tuntuvasti sekä asunto- maksi ja vastaavasti finanssipolitiikan laskennal- 21078: että kulutuskysynnän heikkenemiseen. linen elvytysvaikutus muodostui tavoiteitua 21079: 12 21080: 21081: suuremmaksi. Finanssipolitiikan elvytysvaiku- ta. Talouskasvun pysähdyttyä purettiin kerto- 21082: tus perustui kuitenkin pääosin suhdanneauto- musvuonna toisaalta aikaisempia kiristäviä toi- 21083: matiikkaan. menpiteitä, mm. eräille investointivarauksille 21084: annettiin käyttölupa ja investointirahastojen 21085: käyttöjaksoa jatkettiin. 21086: 4. Kansantalouden kehitys Talouspoliittiset näkymät kertomusvuoden 21087: jälkeenkin ovat vaikeat. Huolimatta tuotannon 21088: 1990* 1989 1990* ja kotimaisen kysynnän heikkoudesta vaihtota- 21089: mrd mk määrän muutos% 21090: sevaje näyttää säilyvän suurena 1990-luvun alku- 21091: Bruttokansantuote ............... . 525 5,4 0,4 vuosina, mikä pitää yllä kotimaisia korkopainei- 21092: Tuonti ................................... . 126 8,8 -1,0 ta. Päätökset markan sitomisesta Ecu-koriin ja 21093: Vienti .................................... . 119 1,6 1,8 viimeistenkin pääomaliikkeiden esteiden purka- 21094: Yksityinen kulutus ............... . 274 4,2 0,5 misesta edellyttävät finanssipolitiikan säilymistä 21095: Julkinen kulutus .................. . 111 2,6 4,4 21096: Yksityiset investoinnit ......... . 121 16,3 -7,1 tiukkana ja julkisten menojen kasvun pysäyttä- 21097: Julkiset investoinnit ............ . 17 -1,9 12,7 mistä huolimatta siitä, että työttömyys on ko- 21098: Kotimainen kysyntä ............. . 532 7,4 -0,4 honnut varsin suureksi. 21099: Vaihtotase mrd mk .............. . -24,9 -26,9 21100: Palkkasumma mrd mk ........ . 214,0 231,0 21101: Palkkasumma, muutos% ... . 11,0 8,2 21102: Ansiotasoindeksi, muutos% 8,9 9,0 5. Finanssipolitiikan kasvu- ja kustannusvaikutukset 21103: Kuluttajahinnat, muutos% .. 6,6 6,1 21104: Työttömyysaste,% .............. . 3,5 3,4 21105: 1987 1988 1989 1990 21106: prosenttia 21107: 21108: Kasvuvaikutus 21109: Yleisen finanssipolitiikan lisäksi kotimaista Valtio ........................... . 0,8 -1,5 -1,3 1,4 21110: kysyntää hillittiin kertomusvuonna mm. TEL- Kunnat ......................... . 0,8 0,1 0,2 0,1 21111: maksun korottamisella 2 prosenttiyksiköllä. Sosiaaliturvarahastot .. -0,1 0,0 0,1 0,1 21112: Lisäksi rakennusveroa jatkettiin kertomusvuo- Yhteensä ..................... . 1,5 -1,4 -1,0 1,6 21113: den loppuun saakka, mikä hillitsi erityisesti liike- 21114: rakentamista ja myös julkisia rakennushankkei- Kustannusvaikutus ..... . 0,6 1,8 1,0 1,0 21115: 13 21116: 21117: 21118: 21119: 21120: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 21121: Tulo- ja menoarvioesityksen menoihin, tiin 19,7 milj. markkaa, mutta liikelaitosten ra- 21122: 139 675 milj. markkaa, sisältyi 3 630 milj. mark- hoituskatteiden arviota alennettiin 173,2 milj. 21123: kaa nettokuoletuksia 1>. Budjettiesityksessä yli- markkaa. Varsinainen tulo- ja menoarvio osoitti 21124: jäämä oli 1,0 milj. markkaa. Eduskuntakäsitte- 2,1 milj. markan ylijäämää. 21125: lyssä menoja lisättiin nettomääräisesti 1 933,9 Kertomusvuonna annettiin kaksi lisäbudjet- 21126: milj. markkaa; nettokuoletuksia lisättiin 3 670 tia, jotka sisälsivät sekä menojen että tulojen 21127: milj. mk, mutta mm. valtion osuuksia sairausva- lisäyksiä ja vähennyksiä. Lisäbudjeteilla meno- 21128: kuutus- ja kansaneläkemenoihin vähennettiin. jen yhteismäärää alennettiin 782 milj. markkaa; 21129: Tulopoliittisiin neuvotteluihin liittyen tulo- ja menoista poistettiin kokonaan budjetoidut net- 21130: varallisuusveron arviota korotettiin 2 100 milj. tokuoletukset, 7 300 milj. mk, mutta lisättiin 21131: mk. Muiden verojen arviota alennettiin 11,5 milj. muita menoja 6 518 milj. mk. Verotulojen arvi- 21132: mk. Samalla sekalaisten tulojen arviota korotet- oita alennettiin yhteensä 4 796 milj. mk, mistä 21133: 2 100 milj. mk aiheutui tulopoliittisiin neuvotte- 21134: luihin liitetyn 2 prosenttiyksikön tuloverokoro- 21135: tuksen jäämisestä pois tulopoliittisen kokonais- 21136: Kuvio 5. Valtiontalouden nettorahoitustarve (-), mrd ratkaisun syntymisen vuoksi. Muiden tulojen 21137: mk11 arvioita alennettiin lisäbudjeteissa 1 475 milj. 21138: Mrd mk mk, mutta nettolainanotoksi merkittiin 2 890 21139: 12 21140: milj. mk. Lisäbudjeteilla tulojen arviota alennet- 21141: 10 .......... tiin nettomääräisesti 775 milj. mk. Varsinaisenja 21142: lisäbudjettien mukaan ylijäämä oli 9,5 milj. 21143: 8 21144: r/.1 ~--······ markkaa. 21145: Tilinpäätöksen mukaan menot nousivat 66 21146: 6 21147: 21148: 4 21149: 1 r milj. markkaa suuremmiksi kuin menoarviot, 21150: mutta tulot olivat 2 098 milj. markkaa tuloarvi- 21151: '\ 21152: 2 21153: " oita pienemmät. Tilinpäätös osoitti 2 154 milj. 21154: markan alijäämää; edellisenä vuonna oli ollut 21155: 0 21156: 21157: -2 21158: n 21159: 1 t ... 21160: r 21161: J; 21162: 21163: fl " 5 369 milj. markkaa ylijäämää. Siirtyvien ja 21164: maksusuoritusta edustamattomien kirjanpidol- 21165: listen erien2> vaikutuksesta budjettitalous kuiten- 21166: -4 21167: 21168: -6 21169: rv\J : 11. 21170: ·~ 21171: ~~ 21172: V 21173: i 21174: ......................... 21175: 21176: 21177: 21178: . ... 21179: kin osoitti kassa-alijäämää 1 553 milj. markkaa . 21180: Korkotason nousu ja taloudellisen kasvun 21181: odottamattoman jyrkkä taittuminen sekä tulo- 21182: verotuksen marginaaliveroprosenttien alentami- 21183: -8 21184: 21185: -10 21186: 1985 1986 1987 1988 1989 1990 21187: 2l Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huomioon 21188: '' 12 kuukauden liukuva summa 21189: siirtyvien erien kannassa tapahtuvia muutoksia, jotka 21190: kuitenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpää- 21191: 'J Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja tökseen sisältyy eriä, joita vastaamassa ei ole saman- 21192: kuoletukset on nettoutettu. Tulopuolelle merkitään aikaisia maksusuorituksia tai jotka eivät missään vai- 21193: kuoletukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuo- heessa merkitse kassatuloa tai -menoa. Valtiontalout- 21194: lelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suurem- ta tarkastellaan seuraavassa pääasiassa kassatulo- 21195: mat, merkitään niiden erotus menopuolelle. jen ja -menojen pohjalta. 21196: 14 21197: 21198: nen hidastivat huomattavasti tulojen kasvuvauh- Kun valtiontalouden rahoitusylijäämän lisäk- 21199: tia. Koko valtiontalouden (budjettitalous + si otettiin nettomääräisesti lainaa 1 202 milj. 21200: budjetin ulkopuoliset rahastot) 1) tulot ilman lai- markkaa, nousivat kertomusvuoden kokonais- 21201: nanottoa olivat kertomusvuonna 5112% suurem- tulot 1 880 milj. markkaa menoja suuremmiksi. 21202: mat kuin vuonna 1989. Varsinaisia lyhytaikaisia rahoitusvarauksia eli 21203: Valtiontalouden kassamenojen kasvu nopeu- varoja hallinnollisen taseen "budjetoimattomien 21204: tui hieman eli vajaaseen 11 112 prosenttiin. Meno- sijoitusten" tileillä oli kertomusvuoden lopussa 21205: jen volyymi (ilman kuoletuksia) kasvoi kerto- 22 339 milj. markkaa, joka vastasi vajaan kah- 21206: musvuonna lähes 4 %. Edellisenä vuonna menot den kuukauden menoja vuonna 1991. Edellisessä 21207: ilman velan kuoletuksia kasvoivat kiintein hin- vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut 21208: noin 2 112 %. Kun valtiontalouden menot lisään- 19 531 milj. markkaa ja vuoden 1988 lopussa 21209: tyivät selvästi nopeammin kuin tulot ilman lai- 14 277 milj. markkaa. Kun kertomusvuodelta 21210: nanottoa, supistui rahoitusylijäämä edellisen eteenpäin siirtyneet menot kasvoivat 154 milj. 21211: vuoden 7,9 mrd markasta kertomusvuonna 0,7 markkaa ja siirtyneet tulot supistuivat 130 milj. 21212: mrd markkaan. Kun kertomusvuoden aikana markkaa, kasvoi siirtyneistä eristä aiheutuva ra- 21213: kuitenkin oli nostettu lainoja valtiontalouteen hoitusvastuu 284 milj. markkaa. Kun samanai- 21214: 1,2 mrd mk enemmän kuin maksettu kuoletuk- kaisesti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset kasvoi- 21215: sia, nousi valtiontalouden kassaylijäämä 1,9 mrd vat 2 809 milj. markkaa, parani valtiontalouden 21216: markkaan. rahoitusasema vielä vuonna 1990. Lyhytaikaiset 21217: Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman rahoitusvaraukset ylittivät kertomusvuoden lo- 21218: valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja lainanot- pussa siirtyneiden menojen ja tulojen nettomää- 21219: toa olivat kertomusvuonna 5 737 milj. markkaa rän 13 204 milj. markalla. 21220: suuremmat kuin valtion tavaroiden ja palvelus- Kertomusvuoden lopussa budjettitalouden 21221: ten ostot ja siirtomenot Valtiontalous osoitti velka oli 55,2 mrd mk ja rahastotalouden velka 21222: siten edellisestä vuodesta puoleen supistunutta 1,8 mrd mk. Kun budjettitalouden velasta 3,0 21223: tuloylijäämää. Kun tästä vähennettiin nettofi- mrd mk oli otettu valtion eläkerahastolta, oli 21224: nanssisijoitukset, jäi jäljelle rahoitusylijäämää koko valtiontalouden velka kertomusvuoden 21225: vain 678 milj. markkaa, mikä suhteessa kansan- lopussa 54,0 mrd mk. Valtiontalouden velka 21226: tuotteeseen oli 0,1 %. Tämän verran valtio saat- kasvoi nettolainanoton ja valuuttakurssimuu- 21227: toi luovuttaa rahoitusta muille kotimaisille sek- tosten vuoksi 1,1 mrd markkaa. Valtiontalouden 21228: toreille ja ulkomaille. velka oli 37 112% saman vuoden tuloista ilman 21229: lainanottoa. Vastaava suhde oli edellisenä vuon- 21230: na 39 %. Alimmillaan suhde oli 13 % vuonna 21231: 1974 ja ennen vuotta 1983 korkeimmillaan 55% 21232: II Asunto-olojen kehittämisrahasto, valtion eläkerahas- vuonna 1967. Velan suhde kansantuotteeseen oli 21233: to, maatilatalouden kehittämisrahasto, varmuusva- 21234: rastorahasto, valtiontakausrahasto, vientitakuurahas- kertomusvuoden lopussa 10,3 %. Valtiontalou- 21235: to, tuontikaupparahasto, ydinjätehuoltorahasto ja öl- den velasta ulkomaisen velan osuus nousi 46 21236: jysuojarahasto. prosenttiin. 21237: 15 21238: 21239: 21240: 21241: 21242: 4. VALTION TULOT 21243: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloar- alennuksilla tai kertymättä jäävillä tuloilla sekä 21244: vioksi oli 139 676 milj. markkaa'l. Eduskuntakä- menojen säästöillä, otettiin näitä huomioon lisä- 21245: sittelyssä tuloarviota korotettiin nettomääräises- budjeteissa siltä osin kuin ne voitiin kohdistaa 21246: ti 1 935 milj. markkaa. Muutokset kohdistuivat määrätyille momenteille. Kertomusvuodelle 21247: mm. tulopoliittisiin neuvotteluihin liittyen tulo- budjetoidut tulot olivat yhteensä 140 836 milj. 21248: ja varallisuusveroon. markkaa. 21249: Kertomusvuoden aikana vähennettiin budje- Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 2 098 21250: toituja tuloja nettomääräisesti 775 milj. mark- milj. markkaa pienemmät, ja budjettitalouden 21251: kaa, mikä sisälsi verojen tuottoarvioiden alen- kassatulot 2 368 milj. markkaa pienemmät kuin 21252: nuksia 4 796 milj. markkaa ja nettolainanottoa kaikki budjetoidut tulot. Koko valtiontalouden 21253: 2 890 milj. markkaa. Lisäbudjeteilla muutettu kassatulot2l nousivat 144 814 milj. markkaan 21254: tulo- ja menoarvio oli 9,5 milj. markkaa ylijää- (taulukko 7 ja liite 4). Nettolainanottoa tästä oli 21255: mäinen. Koska tosiasiallisen tasapainotilanteen kertomusvuonna l 202 milj. mk. 21256: kannalta olennaista merkitystä on myös tulojen Valtiontalouden verotulot kasvoivat 4%, 21257: mikä oli pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin 21258: kansantuotteen arvon kasvu. Tulo- ja varalli- 21259: Kuvio 6. Valtiontalouden verotulot, prosenttia brutto- suusveron tuotto kasvoi hieman palkkasumman 21260: kansantuotteesta kasvua hitaammin. Välillisten verojen kasvua 21261: '9~------------------==--------------, 21262: hidastivat kotimaisen kysynnän määrän supistu- 21263: minen ja lainakorkojen huomattavan nousun 21264: osaltaan aiheuttama auto-, asunto- ja kiinteistö- 21265: kaupan romahdus. Auto- ja moottoripyöräveroa 21266: 7 kertyi ·neljännes vähemmän sekä leimaveroa 21267: 6 21268: kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuonna. 21269: Valtiontalouden bruttoveroaste aleni kerto- 21270: 5 musvuonna edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyk- 21271: sikköä ja aleneminen aiheutui välillisistä veroista 21272: ja pakollisista maksuista. Koko bruttoveroaste 21273: 3 21274: kuitenkin nousi 0,6 prosenttiyksikköä 37,8 pro- 21275: senttiin. Kertomusvuonna nousi kunnallisveron 21276: 2 suhde kansantuotteeseen. Vuonna 1989 veroaste 21277: aleni 0,3 prosenttiyksikköä. Kun bruttoveroas- 21278: teeseen lisätään työeläkemaksujen ja yksityisten 21279: pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen suhde 21280: 1989 1990* kansantuotteeseen, saadaan kokonaisveroaste, 21281: joka vuosina 1988-1990 oli 43,0 %, 43,0% ja 21282: A = tulo- ja varallisuusvero 21283: 45,1 %. 21284: 8 = liikevaihtovero 21285: C = muut verot 21286: 21 Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus 21287: 11 Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtionta- 21288: kuoletukset on nettoutettu. Tulopuolelle merkitään louden tulot. Valtiontalouden laskelmissa on liiketoi- 21289: kuoletukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuo- mintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten 21290: lelle mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suur- käyttötuloksista esitetty rahoituskatteet tulopuolella 21291: emmat, merkitään niiden erotus menopuolelle. ja lisärahoitustarpeet menopuolella. 21292: 16 21293: 21294: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1990 21295: 21296: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 21297: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 21298: arvioksi vähennykset 21299: mil"oonaa markkaa 21300: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ......... 126 373 128 461 -4 796 123 665 120 674 120 658 21301: 12 Os. Sekalaiset tulot ................................. 9 365 9 385 671 10 056 10 585 10 152 21302: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ..... 2 722 2 722 550 3 272 3 752 3 889 21303: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion 21304: virastot ja laitokset ........................... 565 392 -90 302 315 357 21305: 15 Os. Lainat ................................................ 651 651 2 890 3 541 3 413 3 413 21306: 21307: Yhteensä ...................................................... 139 676 141 611 -775 140 836 138 739 138 468 21308: 21309: 21310: Verojen kertymään vaikuttaa myös se, missä ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja 21311: määrin maksuunpannut verot saadaan todella maksuunpantuine viivästysseuraamuksineen. 21312: kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasvaneet Välillisistä veroista on verojäämissä mukana 21313: markkamääräisesti, mutta supistuneet suhteessa mm. liikevaihtovero. Verojäämät sisältävät vä- 21314: verojen tuottoon. Kertomusvuonna tämä suhde- littömien verojen osalta kaikille veronsaajille 21315: luku nousi runsaan prosenttiyksikön. Verojää- kuuluvia osuuksia. Koska suoritukset eri veron- 21316: mät lisääntyivät poikkeuksellisen paljon eli kaik- saajille määräytyvät kertyneiden verotulojen 21317: kiaan 22 % ja olivat vuoden päättyessä 9 417 mukaan, uudet verojäämät vähentävät kaikkien 21318: milj. markkaa. Tämä summa koostui mm. välit- veronsaajien kassatuloja niiden osuuksien suh- 21319: tömien verojen ennakkoverosta, kannossa mak- teessa. Kertomusvuonna verojäämien kasvu 21320: settavista verotuslain mukaisista veroista, perin- merkitsi yhteensä 1 707 milj. markan jäämistä 21321: tö- ja lahjaverosta ja maksuunpannuista työnan- pois veronsaajien tuloista. 21322: tajasuorituksista, jotka ovat tilittämättömiä 21323: 21324: 7. Valtiontalouden kassatulot ' 1 21325: 21326: 1988 1989 1990 Muutos 21327: 1990/89 21328: miljoonaa markkaa % 21329: 21330: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .............. . 35 339 39 396 42 611 8 21331: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ............. . 38 691 45 194 47 370 5 21332: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ..................... . 2 376 2 563 2 514 -2 21333: Valmisteverot ................................................................................ 13 939 15 102 17 334 15 21334: Muut verot ja veronluonteiset tulot .......................................... .. 11 814 14 072 11 099 -21 21335: 21336: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................... . 102160 116326 120 928 4 21337: 21338: Sekalaiset tulot' 1............................................................................ . 8 346 10 008 12 460 25 21339: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................................ .. 2 801 3 674 5 606 53 21340: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten ra- 21341: hoituskatteet .............................................................................. 2 482 2 308 357 -85 21342: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .......................................... .. 2 557 3 926•) 4 260 9 21343: 21344: Tulot ilman lainanottoa ............................................................. .. 118 346 136 242 143 612 5 21345: 21346: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) .................................... . 2 417bl -4010 1 202 21347: 21348: Kassatulot yhteensä ..................................................................... 120 763 132 232 144 814 10 21349: 21350: 21351: ' 1 Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit. 21352: • 1 Sisältää ydinjätehuoltorahaston saamia lainojen takaisinmaksuja 1 211 milj. mk. 21353: b) Sisältää ydinjätehuoltomaksuja 1 537 milj. mk, jotka katsotaan ydinjätehuoltorahaston ja koko valtiontalouden 21354: lainanotoksi. 21355: 17 21356: 21357: 8. Verojäämät 21358: 21359: 1988 1989 1990 Muutos 21360: 1990/89 21361: miljoonaa markkaa % 21362: 21363: Ennakkovero ................................................................................. 827 927 1 245 34 21364: Kannassa maksettavat verotuslain mukaiset verot .................. . 2 108 2 330 2 829 21 21365: Perintö- ja lahjavero .................................................................... . 20 21 48 130 21366: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ..................................... . 1 812 2 077 2 536 22 21367: Muut maksuunpannut välittömät verot ..................................... . 31 31 36 17 21368: 21369: Välittömät verot yhteensä ......................................................... . 4 798 5 386 6694 24 21370: 21371: Maksuunpantu liikevaihtovero, ................................................... . 2 227 2 317 2 716 17 21372: Muut maksuunpannut välilliset verot ........................................ . 7 7 7 -1 21373: 21374: Välilliset verot yhteensä ............................................................. . 2234 2 324 2 723 17 21375: 21376: Verojäämät yhteensä''·································································· 7 032 7 710 9 417 22 21377: 21378: 21379: 11 liman metsänhoitomaksuja ja suhdannetalletusta. 21380: 21381: 21382: 21383: 21384: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 21385: Kertomusvuodelta toimitettavassa verotuk- osinkoverotuksessa yhtiöveron hyvitysjärjestel- 21386: sessa sovellettavat veroperusteet oli laadittu jat- mää (1232/1988). Henkilöverotuksen puolella 21387: kaen edellisenä vuonna alkanutta tuloverouudis- hyvitysjärjestelmän vaikutus alkaa olla merkittä- 21388: tusta. Keskeisimpiä muutoksia olivat tulovero- vä kuitenkin vasta vuodesta 1991. 21389: tuksen rajaveroasteiden alentaminen 1-3 pro- Verouudistukseen sisältyvien muutosten ar- 21390: senttiyksiköllä sekä vähennysjärjestelmän kehit- vioitiin johtavan luonnollisten henkilöiden val- 21391: täminen säästämistä edistävään ja asuntojen tion tulo- ja varallisuusverotuksen tuoton pie- 21392: hankintaa helpottavaan suuntaan. Tulo- ja va- nenemiseen lähes 6 mrd markalla. 21393: rallisuusveroasteikkoihin ja keskeisten vähen- Yhteisöjen suhteellista tuloverokantaa alen- 21394: nysten markkamääriin tehtiin 6 prosentin inflaa- nettiin 33 prosentista 25 prosenttiin (1334/1989). 21395: tiota vastaavat tarkistukset (1334/1989). Yritysverotuksen veropohjaan vaikuttavia ker- 21396: Pääomatulojen verotuksessa suurimpia muu- tomusvuonna voimaan astuneita muutoksia oli- 21397: toksia olivat omaisuustulovähennyksen enim- vat mm. varastovarauksen ja luottotappiova- 21398: mäismäärän korottaminen 10 000 markasta rauksen enimmäismäärien pienentäminen, osin- 21399: 20 000 markkaan sekä siirtyminen soveltamaan kovähennysjärjestelmän korvaaminen yhtiöve- 21400: 21401: 21402: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 21403: 21404: 1988 1989 1990 Muutos 21405: 1990/89 21406: miljoonaa markkaa % 21407: 21408: 1 ulo- ja varallisuusvero ............................................................... . 34 498 38 513 41 508 8 21409: Perintö- ja lahjavero .................................................................... . 648 688 871 27 21410: Arpajaisvero .................................................................................. 193 195 233 19 21411: 21412: Yhteensä ....................................................................................... 35 339 39 396 42 611 8 21413: 21414: 3 311316M 21415: 18 21416: 21417: ron hyvitysjärjestelmällä sekä uusi huojennus- Ennakonkanto toteutettiin soveltaen ennen 21418: vaikutuksiltaan entistä suppeampi kehitysaluei- muutosta voimassa ollutta 33 prosentin vero- 21419: den veronhuojennuslaki (1 07311989). Y ritysve- kantaa. 21420: rotukseen vuodelle 1990 tehtyjen muutosten ei Vuoden 1989 tuloihin perustunut verotus vii- 21421: arvioitu vaikuttavan merkittävästi yhteisöjen västyi ja veronpalautusten, 6 759 milj. markkaa, 21422: valtion tuloveron tuottoon. maksaminen siirtyi vuoden 1991 toukokuuhun. 21423: Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel- Viivästyneille veronpalautuksille maksettiin kor- 21424: leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet koja 257 milj. mk. Myös vuoden 1989 verotuk- 21425: varallisuusverosta vapaita. sen jälkikanto ajoittui kokonaisuudessaan vuo- 21426: Henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit den 1991 puolelle. Valmistuneen verotuksen mu- 21427: tulivat voimaan 1.3.1990 lukien. Tammi-helmi- kainen jälkikanto oli 9 008 milj. markkaa. Tulon 21428: kuussa 1990 toimitettiin ennakonpidätys vielä ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 21429: vuoden 1989 pidätystaulukoiden mukaan. Yh- kasvoivat 8 %, ja niitä kertyi yhteensä 42 611 21430: teisöjen ennakonkannossa ei otettu huomioon milj. markkaa. 21431: tuloverokannan alentamista 25 prosenttiin. 21432: 21433: 21434: 21435: 21436: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 21437: Liikevaihtoverokanta oli koko kertomusvuo- liikevaihtoveron tuottoa 400-600 milj. markal- 21438: den ajan 17 %. Verokantaa oli korotettu edellise- la vuonna 1990. 21439: nä vuonna väliaikaisesti kahteen kertaan. Kesä- Liikevaihtoveroa kertyi kertomusvuonna 21440: kuun alusta 1989 16 prosentista 16,5 prosenttiin 4,3 % edellisvuotista enemmän. Liikevaihtovero 21441: ja joulukuun alusta 1989 saman vuoden loppuun tuotti kaikkiaan 45 534 milj. markkaa, josta Oy 21442: 17 prosentiksi. Joulukuussa 1989 hyväksytyllä Alko Ab suoritti 1 362 milj. mk. Liikevaihtove- 21443: lailla (1121/1989) kertomusvuoden verokannaksi ron kertymää supisti jäämien kasvu 399 milj. 21444: vahvistettiin 17 %. Verokannan korotuksen 1 markalla. 21445: prosenttiyksiköllä pysyvän lain verokantaa kor- Jäämien kanta vuoden lopussa prosentteina 21446: keammaksi arvioitiin lisäävän valtion verotuloja vuoden aikana kertyneestä verosta nousi jonkin 21447: vuonna 1990 2,5 mrd markalla. verran: 21448: Kertomusvuoden alusta tulivat voimaan liike- 21449: vaihtoverolainsäädännön muutokset, joilla laa- 21450: jennettiin ympäristönsuojeluinvestointien ja jät- Vuosi milj. mk % 21451: teiden hyödyntämisinvestointien vähennysoi- 1988 ................................. . 2 227 6,0 21452: keuksia liikevaihtoverotuksessa (1003, 1004, 1989 ................................ .. 2 317 5,3 21453: 100511989). Muutosten arvioitiin pienentävän 1990 ................................ .. 2 716 6,0 21454: 21455: 21456: 21457: ·10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 21458: 21459: 1988 1989 1990 Muutos 21460: 1990/89 21461: miljoonaa markkaa % 21462: 21463: Liikevaihtovero ............................................................................. 37 272 43 603 45 534 4 21464: siitä Oy Alko Ab ......................................................................... 1 015 1 239 1 362 10 21465: Vakuutusmaksuvero .................................................................... . 1 212 1 355 1 563 15 21466: Apteekkimaksut ............................................................................ 206 235 273 16 21467: 21468: Yhteensä ....................................................................................... 38691 45194 47 370 5 21469: 19 21470: 21471: Vakuutusmaksuverokannan korotus 16 pro- kasvoi 15,4% ja sitä kertyi 1 563 milj. markkaa. 21472: sentista 17 prosenttiin tuli voimaan kertomus- Apteekkimaksuja kertyi 16,2 % edellisvuotista 21473: vuoden alusta. Vakuutusmaksuveron tuotto enemmän eli 273 milj. markkaa. 21474: 21475: 21476: 21477: 21478: 4.3. Valmisteverot 21479: Tupakkatuotteista suoritettavat lisäveron Fosforilannoitteista kannettiin kertomusvuo- 21480: määrät pysyivät muuttumattomina kertomus- den alusta ns. haittaveroa 0,50 mk/fosforikilo ja 21481: vuoden ajan, mutta vuoden alussa nousivat sa- 16.6.1990 alkaen 1,00 mk/fosforikilo (1120/89). 21482: vukkeiden hinnat 9,4% ja sikareiden hinnat noin Kertomusvuoden alussa valkuaisverolaki 21483: 9 %. Kertomusvuoden alussa oluen ja muiden muuttui pysyväksi laiksi ja samalla perusrehujen 21484: alkoholijuomien myyntihintoja korotettiin kes- ja valkuaisrehujen muuttuneiden hintasuhteiden 21485: kimäärin 7,0 %. Alkoholijuomien kuluttajahin- johdosta veromäärä korotettiin 1,30 markkaan 21486: nat olivat kertomusvuonna keskimäärin 7,4% raakavalkuaiskilolta. Toukokuun 1990 alusta 21487: edellisvuotista korkeammat. Valmisteveron vero korotettiin 1,60 markkaan raakavalkuaiski- 21488: osuudet juomien hinnoista pysyivät kertomus- lolta. 21489: vuonna ennallaan. Eräiden valmisteverojen avulla pyritään ra- 21490: Kertomusvuoden alusta korotettiin oluen ja joittamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. 21491: virvoitusjuomien kertakäyttöpäällyksistä kan- Tämän vuoksi verojen osuus tuotteiden hinnois- 21492: nettavaa lisäveroa pullojentalteenotto-ja kierrä- ta saattaa olla suhteellisen korkea. Valmistevero- 21493: tysjärjestelmän kehittämiseksi (1117-1118/89). jen ja liikevaihtoveron osuus tärkeimpien tällais- 21494: Polttoaineveron alaisuuteen tulivat kertomus- ten haitallisten tuotteiden hinnoista kertomus- 21495: vuoden alusta myös muut fossiiliset polttoaineet vuoden lopussa oli: 21496: kuin liikennepolttonesteet. Verotuksen raken- 21497: netta muutettiin siten, että vero koostuu sekä 21498: perus- että lisäverosta. Lisäverona on porrastet- Valmiste- Liikevaihto- Yht. 21499: vero vero 21500: tu liikennepolttonesteistä kannettavat kokonais- % % % 21501: veromäärät. Kertomusvuoden alussa korotettiin 21502: moottoribensiinin polttoaineveroa 33 pennillä Väkevät alkoholijuomat 21503: litralta. Korotus koskee sekä lyijytöntä että lyi- ja viinit ..................... 60 17 77 21504: jyllistä moottoribensiiniä niin, että lyijytön säilyi Vahva olut .................... 40 17 57 21505: Keskiolut ....................... 30 17 47 21506: 27 penniä litralta alhaisempana kuin lyijyllisen 21507: bensiinin vero. Korotuksen arvioitiin nostavan Savukkeet ..................... 52 17 69 21508: moottoribensiinin hintaa noin 6 prosentilla. Piipputupakka .............. 37 17 54 21509: Dieselöljyn polttoainevero kohosi 16 pennillä lit- Sikarit ........................... 31 17 48 21510: Moottoribensiini .......... 34 17 51 21511: ralta (1119/89). Korotuksen arvioitu hintavaiku- Dieselöljy ...................... 36 17 53 21512: tus oli noin 6 %. Ulkomaanliikenteen polttoaine- 21513: veroa palautettiin kertomusvuonna 21,4 milj. 21514: markkaa. Ulkomaan kuorma-autoliikenteen Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden 21515: polttoaineen hintaan sisältyvää liikevaihtoveroa hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden 21516: korvattiin 35 penniä litralta, yhteensä 5, 7 milj. tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, tuonti- 21517: markkaa. maksua ja tasausveroa sekä alkoholijuomissa 21518: Kotimaisen sokerituotannon tuki rahoitetaan lisäksi Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttamaa yli- 21519: sokerista kannettavalla valmisteverolla. Jotta jäämää. Valmisteveron ja/tai liikevaihtoveron 21520: sokeriveroa olisi kertynyt tukeen tarvittava lisäksi kannettiin pohtoaineista myös varmuus- 21521: määrä, korotettiin vero kertomusvuoden alussa varastointimaksua, joka tuloutettiin suoraan 21522: 1, 15 markkaan kilolta. varmuusvarastorahastoon. 21523: 20 21524: 21525: 11. Valmisteverot 21526: 21527: 1988 1989 1990 Muutos 21528: 1990/89 21529: miljoonaa markkaa % 21530: 21531: Tupakkavero ................................................................................. 2 382 2 610 2 823 8 21532: Olutvero ........................................................................................ 1 961 2 228 2 473 11 21533: Alkoholijuomavero ...................................................................... . 4 261 4 566 4 927 8 21534: Elintarviketuotteiden valmistevero ............................................ . 170 200 215 7 21535: Polttoainevero ............................................................................... 4170 4 563 5 734 26 21536: Muut valmisteverot ..................................................................... . 995 936 1 162 24 21537: 21538: Yhteensä ....................................................................................... 13939 15102 17 334 15 21539: 21540: 21541: 21542: 21543: 4.4. Muut verot 21544: Kertomusvuonna kannettiin teollisuustuot- Velkakirjojen ja muiden saamistodisteiden lei- 21545: teista pelkästään yleistä tullia. Lisäksi kannettiin mavero aleni 1.2.1990 1,6 prosentista 1,5 pro- 21546: vähäisessä määrin EFTA- ja EEC-tullia eräistä senttiin (1333/89). Huomattava osa leimaverosta 21547: jalostetuista maataloustuotteista. Kertomus- kertyy asunto- ja kiinteistökaupoista sekä velka- 21548: vuonna kannettiin tuontitullia 1 379 milj. mark- kirjoista ja muista saamistodisteista. Leimaveroa 21549: kaa eli 1112% edellisvuotista enemmän. kannettiin 3 970 milj. markkaa eli 34 % edellis- 21550: Tuontimaksuja kannettiin kertomusvuonna vuotista vähemmän. 21551: 70 milj. markkaa. Vuotta aiemmin oli tuonti- Helmikuun alusta tuli voimaan luottovero- 21552: maksuja kannettu 135 milj. markkaa. laki, jonka perusteella alettiin kantaa veroa ul- 21553: Tavaratuonnin perusteella kannettavaa ta- komailta otetuista luotoista (48/90). Luottove- 21554: sausveroa, jolla maahan tuotavat tavarat ja ron tuotto kertomusvuonna oli 112 mi1j. mark- 21555: kotimaiset tuotteet pyritään saattamaan vero- kaa. 21556: tuksellisesti samaan asemaan, kannettiin kerto- Autoveroprosenttia alennettiin kertomusvuo- 21557: musvuonna 1 065 milj. markkaa, eli 112% vähem- den syyskuun alusta 5 prosenttiyksiköllä (753/ 21558: män kuin edellisenä vuonna. 90). Muutoksen arvioitiin pienentävän autove- 21559: Tullien suhde tuontiin eri maaryhmittymissä ron kertymää kertomusvuonna 50 milj. markal- 21560: oli: la. Vuoden 1989 marraskuussa tuli voimaan 21561: vähäpäästöisille uusille henkilöautoille myön- 21562: 1988 1989 1990 21563: nettävän vähennyksen korotus (986/89). Muu- 21564: EFTA ............................. 0,0 0,0 0,0 toksen arvioitiin alentavan autoveron tuottoa 21565: EEC ............................... 0,0 0,0 0,0 kertomusvuonna 30 milj. markkaa. Auto- ja 21566: Espanja ......................... 3,5 2,0 moottoripyöräveron tuotto oli 4 143 milj. mark- 21567: SNTL ............................. 0,0 0,0 0,0 kaa eli 24 % pienempi kuin edellisenä vuonna. 21568: KEVSOS ........................ 21569: Normaalitulli ................ 8,3 7,7 8,2 21570: Moottoriajoneuvoveron perusteita kiristettiin 21571: kertomusvuoden alusta (1123/89). Muutosten 21572: Koko tuonti .................. 1,5 1,4 1,3 arvioitiin lisäävän veron tuottoa 75 milj. mark- 21573: 21574: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 21575: 21576: 1988 1989 1990 Muutos 21577: 1990/89 21578: miljoonaa markkaa % 21579: 21580: Tuontitulli ...................................................................................... 1 301 1 359 1 379 1 21581: Tuontimaksut ................................................................................ 136 135 70 -48 21582: Tasausvero .................................................................................... 938 1 069 1 065 0 21583: 21584: Yhteensä ....................................................................................... 2376 2563 2 514 -2 21585: 21 21586: 21587: kaa. Moottoriajoneuvoveron kokonaistuotto oli eräistä maataloustuotteista kannettavat tasaus- 21588: kertomusvuonna 833 milj. markkaa eli 16% maksut, maidon kiintiömaksu ja pellonraivaus- 21589: suurempi kuin edellisenä vuonna. maksu sekä öljyjätemaksu. Varmuusvarastointi- 21590: Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä maksu kannettiin suoraan budjetin ulkopuoli- 21591: jäi kertomusvuonna 1 200 milj. markkaan eli seen varmuusvarastorahastoon (891185). Näiden 21592: 17% pienemmäksi kuin vuonna 1989. Osaltaan perustemuutoksia on tarkasteltu liitteessä 3. 21593: Alkon tulokseen on vaikuttanut 140 milj. mar- Nämä "muut verot ja veronluonteiset tulot" 21594: kan siirtäminen Oy Alko Ab:n käyttörahastoon tuottivat kertomusvuonna 21 %vähemmän kuin 21595: ETYK:n vuoden 1992 seurantakokouksen vaati- vuotta aiemmin ja niitä kertyi yhteensä 11 099 21596: man kiinteistöyhtiön osakkuuden rahoittami- milj. markkaa. Varmuusvarastointimaksua ker- 21597: seksi. tyi 270 milj. markkaa eli 2112% edellisvuotista 21598: Leimaveron, luottoveron, auto- ja moottori- vähemmän, ja eräiden maataloustuotteiden 21599: pyöräveron, moottoriajoneuvoveron ja Oy Alko markkinoimismaksua 345 milj. markkaa. Maa- 21600: Ab:n ylijäämän lisäksi muita veroja ja veron- taloustuotteista kannettavat tasausmaksut kas- 21601: luonteisia tuloja olivat mm. lästimaksut, eräiden voivat l3% ja niitä kertyi 156 milj. markkaa. 21602: maataloustuotteiden markkinoimismaksut, 21603: 21604: 21605: 13. Muut verot ja veronluonteiset tulot 21606: 21607: 1988 1989 1990 Muutos 21608: 1990/89 21609: miljoonaa markkaa % 21610: 21611: Leimavero ..................................................................................... 4 774 5 998 3 970 -34 21612: Auto- ja moottoripyörävero ........................................................ . 4 859 5 445 4 143 -24 21613: Moottoriajoneuvovero ................................................................ . 531 716 833 16 21614: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................................................. 1 176 1 441 1 200 -17 21615: Muut .............................................................................................. 472 472 953 21616: 21617: Yhteensä ....................................................................................... 11 814 14072 11 099 -21 21618: 21619: 21620: 21621: 21622: 4.5. Muut tulot 21623: Verot muodostavat valtiontalouden pääasial- ve-donlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tu- 21624: lisen rahoituslähteen. Verojen osuus tuloista losta, metsästys- ja kalastusmaksut sekä viiväs- 21625: ilman lainanottoa on useana vuonna ollut runsas tyskorot, jäämämaksut ja veronlisäykset veron- 21626: 85%, mutta aleni kertomusvuonna 84 prosent- maksun laiminlyömisestä määräaikana. 21627: tiin. Veroilla ja muilla tuloilla on viime vuosina Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista 21628: rahoitettu yli 95 % valtion menoista ilman kuo- palveluksista kannetuista maksuista, finanssisi- 21629: letuksia. Nettolainanotolla rahoitettavaksi on si- joituksista saaduista koroista ja osingoista sekä 21630: ten jäänyt keskimäärin runsas 4 % menoista. valtion antamien lainojen koroista ja kuoletuk- 21631: Kertomusvuonna tulot ilman lainanottoa ylitti- sista. Palveluista kannettuja maksuja ovat mm. 21632: vät menot ilman kuoletuksia 0,5 prosentilla, eikä terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja tarkastus- 21633: otettuja lainoja tarvittu vielä kertomusvuoden toiminnan tulot sekä erilaiset liikenteeseen liitty- 21634: menojen rahoitukseen. Muiden tulojen kuin vät maksut. Myös kuntien osuudet valtion hoita- 21635: verotulojen osuus on pysynyt 14------:-16 prosentin mista tehtävistä, kuten verotoimistojen ja poliisi- 21636: vaiheilla. Osa näistäkin tuloista on eräänlaisia laitoksen menoista, paikallisteiden menoista 21637: veroja- ja kansainvälisissä vertailuissa ne sisäl- yms. sisältyvät muihin tuloihin. 21638: lytetäänkin veroihin - vaikkakaan niiden suo- Valtio sai antamistaan lainoista kertomus- 21639: rittaminen ei yksityisen kansalaisen osalta perus- vuonna korkotuloja 2 120 milj. markkaa eli 35% 21640: tu "pakkoon". Tällaisia ovat mm. valtion osuus enemmän kuin edellisenä vuonna. Korot asunto- 21641: 22 21642: 21643: ja perusparannuslainoista kasvoivat 41 %; kor- tui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä teollisuu- 21644: kotuotto suhteessa lainakantaan kertomusvuo- den ja muiden elinkeinojen osalle. Näiden val- 21645: den alussa nousi hieman ja oli 4,4 %. Muiden tiolta saamista lainoista pääosa on annettu maa- 21646: lainojen keskimääräinen tuotto oli 2,8 % eli tilatalouden kehittämisrahaston kautta. 21647: puolitoista prosenttiyksikköä pienempi kuin Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoi- 21648: vuonna 1989. Valtion liikelaitosten rahoituskat- vat 41%. Lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 21649: teet supistuivat kertomusvuonna 84 112 %, ja niitä 2 151 milj. markkaa ja niistä kertyi korkoa yh- 21650: oli 357 milj. markkaa. Supistuminen aiheutui teensä 2 128 milj. markkaa eli 43% edellisvuotis- 21651: lähinnä liikelaitosuudistuksesta, joka siirsi mm. ta enemmän. Valtio sai lyhytaikaisesti sijoitta- 21652: posti- ja telelaitoksen valtiontalouden ulkopuo- milleen varoille korkoa 11 112 %. 21653: lelle. Obligaatioista saadut korkotulot kasvoivat 21654: Valtion myöntämiä lainoja maksettiin kerto- 5 %. Osinkotulot, joita vuosina 1988 ja 1989 21655: musvuonna takaisin 4 260 milj. markkaa eli kertyi 425 milj. markkaa ja 618 milj. markkaa, 21656: 8 112% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuon- nousivat 713 milj. markkaan. 21657: na 1989 kasvu oli ollut 53 112%. Takaisin makse- Saadut osingot merkitsivät keskimäärin 10,1 21658: tuista lainoista 1 498 milj. markkaa oli asunto- ja prosentin tuottoa budjettivaroin rahoitetulle 21659: perusparannuslainoja, mikä vastasi 5,2 % asun- valtionyhtiöiden osakepääomalle. Vuonna 1989 21660: tolainojen kannasta kertomusvuoden alussa. vastaava tuotto oli 9,9 %. Muut kuin verotulot 21661: Ydinjätehuoltorahaston antamien lainojen ta- olivat kertomusvuonna yhteensä 22 683 milj. 21662: kaisinmaksuja oli kertomusvuonna 1 515 milj. markkaa, mikä merkitsi 14% suurempia tuloja 21663: mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuistajakau- kuin edellisenä vuonna. 21664: 21665: 21666: 21667: 14. Muut tulot 21668: 21669: 1988 1989 1990 Muutos 21670: 1990/89 21671: miljoonaa markkaa % 21672: 21673: Sekalaiset tulot ............................................................................. 8 346 10 008 12 460 25 21674: -osuus veikkausvoittovaroista 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 548 1 867 1 957 5 21675: - veronlisäykset yms.veronmaksun laiminlyömisestä mää- 21676: räaikana .................................................................................... 292 283 298 5 21677: - liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten 21678: omaisuuden myynnit ............................................................... 64 39 4 -89 21679: -muut .......................................................................................... 6 442 7 819 10 201 30 21680: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................................. . 2 801 3 674 5 606 53 21681: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten 21682: rahoituskatteet .............................................................................. 2 482 2 308 357 -85 21683: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ........................................... . 2 557 3 926 4 260 9 21684: 21685: Yhteensä ....................................................................................... 16186 19916 22683 14 21686: 21687: 21688: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadus- 21689: 21690: ta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 21691: 23 21692: 21693: 21694: 21695: 21696: 5. VALTION MENOT 21697: Vuoden 1990 varsinaisen tulo- ja menoarvion kertomusvuonna uutta lainaa 5,2 mrd markkaa 21698: menot (ilman valtionvelan nettokuoletuksia) enemmän kuin vanhoja lainoja kuoletettiin. 21699: olivat 8,2% suuremmat kuin v. 1989. Vuonna Muita määrärahoja lisättiin lisäbudjeteissa 6,5 21700: 1988 lainanoton budjetoinnissa siirryttiin netto- mrd markkaa, mikä on 4,9 % varsinaisesta bud- 21701: menettelyyn. Kertomusvuonna menopuolelle jetista. Lisäbudjettien osuus kääntyi kasvuun, 21702: merkittiin nettokuoletuksia 7,3 mrd mk. Meno- 1980-luvulla se oli keskimäärin 4,4 %. 21703: jen kasvua pyrittiin hillitsemään, ja verrattuna Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin mm. ker- 21704: vuoden 1989 toteutuneisiin menoihin budjetoitu- tomusvuoden tammikuussa tehdystä tulopoliitti- 21705: jen menojen re'aalikasvuksi arvioitiin kohtuulli- sesta kokonaisratkaisusta aiheutuneet määrä- 21706: set 1112%. rahojen lisäykset. Muun muassa työnantajan ja 21707: Vuonna 1990 annettiin 2 lisämenoarviota, vakuutetun sosiaaliturvamaksujen korotusten 21708: joissa määrärahoja vähennettiin nettomääräises- peruuttamisesta aiheutui valtion takuusuoritus- 21709: ti 0,8 mrd markkaa. Tästä kuitenkin 7,3 mrd ten KELA:lle lisääntyminen 2,0 mrd markalla. 21710: markkaa oli valtionvelan nettokuoletusten vä- Maataloustuloratkaisu ja maataloustuotteiden 21711: hennyksiä. Valtion rahoitusasema heikkeni vuo- vientitarpeen kasvu lisäsivät menoja lähes 1 mrd 21712: den 1990 aikana jyrkästi, ja valtio ei kyennyt markalla. Kaikkiaan lisämenot olivat 3, 7 mrd 21713: lyhentämään velkaansa alunperin suunnitellulla markkaa. Kun nettokuoletuksia vähennettiin 5,9 21714: määrällä. Nettokuoletusten sijasta valtio otti mrd markkaa, lisäbudjetin loppusumma oli 21715: -2,2 mrd markkaa. 21716: Toisen lisäbudjetin menolisäykset olivat yh- 21717: teensä 2,8 mrd markkaa ja velan nettokuoletus- 21718: ten vähennykset 1,4 mrd markkaa. Lisäbudjetin 21719: Kuvio 7. Kokonaistuotannon ja valtion menojen loppusumma oli siten 1,4 mrd markkaa. 21720: muutokset kiintein hinnoin 21721: Lisäbudjettien menojen lisäykset hallinnon- 21722: aloittain on esitetty taulukossa 15. Yksittäisistä 21723: % 21724: 7,-------------------------------~ 21725: menonlisäyksistä suurimmat olivat valtion kan- 21726: saneläkeosuus 1 548 milj. markkaa, valtion sai- 21727: rausvakuutusosuus 500 milj. markkaa, maata- 21728: 6 21729: loustuotteiden vientituki 735 milj. markkaa, 21730: maatalouden hintatuki 566 milj. markkaa, terve- 21731: 5 21732: ydenhuollon valtionavut 475 milj. markkaa, 21733: - sosiaalipalvelujen valtionavut 371 milj. markkaa 21734: 4 21735: ja peruskoulujen valtionavut 363 milj. markkaa. 21736: Verotuksen viivästymisen vuoksi valtion sai- 21737: 3 = rausvakuutus- ja kansaneläkeosuuksia siirtyi 21738: - yhteensä 0,8 mrd markkaa maksettavaksi v. 21739: 2 1991. Talouskehityksen jyrkästä heikkenemises- 21740: tä huolimatta työllisyys pysyi vielä keskimäärin 21741: hyvänä, ja työllistämisvaroja ja työttömyyden 21742: perusturvavaroja säästyi runsaasti. Nämä mer- 21743: 1984 1985 1988 1989 1990* 21744: kittiin lisäbudjetteihin vähennyserinä. 21745: Vuodelle 1990 budjetoidut kaikki määrärahat 21746: m Bruttokansantuote Valtiontalouden kassamenot (ilman velan kuoletuksia) olivat 11,7% suurero- 21747: W markkinahintaan D Ilman kuoletuksla mat kuin edellisenä vuonna. 21748: 24 21749: 21750: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1990 21751: 21752: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa- 21753: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä laskelma" 21754: arvioksi vähennykset 21755: miljoonaa markkaa 21756: 21757: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........................ 19 19 19 19 19 21758: 22 Pl Eduskunta ........................................... 218 220 1 222 221 213 21759: 23 Pl Valtioneuvosto ................................... 244 244 1 245 244 221 21760: 24 Pl Ulkoasiainministeriö .......................... 4 287 4 287 340 4 627 4 606 4154 21761: 25 Pl Oikeusministeriö ................................ 1 711 1 711 34 1 745 1 755 1 743 21762: 26 Pl Sisäasiainministeriö ........................... 4 476 4 481 230 4 711 4 755 4 717 21763: 27 Pl Puolustusministerio ........................... 7 376 7 393 9 7 401 7 405 7 313 21764: 28 Pl Valtiovarainministeriö ........................ 17 916 17 702 436 18 138 18 020 18 035 21765: 29 Pl Opetusministeriö ................................ 24 382 24 486 926 25 412 25 693 25 806 21766: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö .......... 10 073 10 074 1 760 11 833 11 923 12 032 21767: 31 Pl Liikenneministeriö .............................. 9 608 9 720 270 9 990 9 954 9 762 21768: 32 Pl Kauppa-ja teollisuusministeriö ......... 4 220 4 337 601 4 938 4 853 4 509 21769: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ............ 38 526 36 638 2 130 38 768 38 961 38 927 21770: 34 PL Työministeriö .................................... 4 558 4 558 -262 4 296 3 998 4 121 21771: 35 Pl Ympäristöministeriö .......................... 3 484 3 493 108 3 601 3 607 3 571 21772: 36 Pl Valtionvelka ........................................ 8 577 12 247 -7 366 4 881 4 879 4 879 21773: 21774: Yhteensä ...................................................... 139 675 141 609 -782 140 827 140 893 140 021 21775: 21776: 11 Ilman varastojen muutoksia. 21777: 21778: 21779: 21780: 21781: Tilinpäätöksen menot olivat 66 milj. markkaa siten kolmella prosenttiyksiköllä budjettia laa- 21782: suuremmat kuin budjetoidut. Arviomäärärahoja dittaessa alunperin asetetun tavoitteen. 21783: ylitettiin 1 374 milj. markalla, mutta määräraho- Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään 21784: ja säästyi lisäbudjeteissa jo huomioon otettujen budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten 21785: lisäksi 1 307 milj. markkaa. valtion rahastojen menot. Rahastojen menot yli 21786: Budjettitalouden kassamenot olivat 805 milj. kaksinkertaistuivat mm. uusien rahastojen, asun- 21787: markkaa pienemmät kuin tilinpäätöksen menot. to-olojen kehittämisrahaston ja valtion eläkera- 21788: Ero aiheutui lähinnä siirrettyjen määrärahojen ja haston perustamisen vuoksi. Valtiontalouden 21789: menorästien muutoksista (liite 2). Budjettitalou- menojen kasvu oli käyvin hinnoin 11,3% ja 21790: den kassamenot kasvoivat nimellisesti 12,2% ja kiintein hinnoin 3,8 %. Valtion menojen hinta 21791: reaalisesti 4,7% (ilman kuoletuksia). Kasvu ylitti nousi keskimäärin 7,3 %. 21792: 21793: 21794: 21795: 21796: 5.1. Valtion menot tehtävien mukaan 21797: Valtion menojen tehtävittäistä kehitystä tar- musvuonna valtion suuret liikelaitokset, Val- 21798: kastellaan tässä luvussa kassamenojen pohjalta tionrautatiet ja Posti- ja telelaitos, sekä lisäksi 21799: kuten aiemminkin. Budjetin tehtävittäinen ja Karttakeskus aloittivat toimintansa ns. uusi- 21800: menolajeittainen rakenne muuttuivat eräiltä osin muotoisina liikelaitoksina. Muutos merkitsi näi- 21801: tuntuvasti. Tähän vaikuttivat valtion liikelaitos- den laitosten sekä käyttötalouden että investoin- 21802: uudistuksen jatkaminen, valtion eläkeuudistus, tien siirtymistä pois budjetista. Valtion liikelai- 21803: valtion asuntolainoituksen uudistaminen sekä tosten kehitystä kuvataan keskitetysti jäljempä- 21804: osittainen siirtyminen tulosbudjetointiin. Kerto- nä luvussa 7. 21805: 25 21806: 21807: Kuvio 8. Valtiontalouden menot, prosenttia brutto- myös suoraan rahastoon. Budjettiin jäi lainojen 21808: kansantuotteesta osittaiseksi rahoittamiseksi tarvittava rahoitus- 21809: % erä, joka maksetaan siirtona rahastoon. Rahasto 21810: 15,-----------------------------------, voi ottaa myös lainaa. 21811: Virastojen budjetoinnin uudistaminen aloitet- 21812: tiin kolmessa virastossa; tielaitoksessa, tullilai- 21813: 12 21814: toksessa sekä patentti- ja rekisterihallituksessa. 21815: Virastojen toimintamenot (palkat, muut kulu- 21816: tusmenot, hankinnat yms.) budjetoidaan uuden 21817: 9 21818: käytännön mukaan pääsääntöisesti yhtenä 21819: määrärahana. 21820: Valtion menot tehtäväkokonaisuuksittain 21821: 6 21822: ryhmiteltynä on esitetty taulukossa 16. Edellä 21823: mainitut muutokset kertomusvuonna pienentä- 21824: 3 21825: vät elinkeinojen edistämisen (liikenteen) menoja 21826: (liikelaitosuudistus) ja lisäävät "muiden tehtä- 21827: vien" menoja (eläkeuudistus). 21828: 0 21829: Yli puolet valtion menoista suuntautui pää- 21830: 1985 1989 1990* asiassa kotitalouksille suoraan tulonsiirtoina tai 21831: A = kotitalouksia palvelevat tehtävät epäsuorasti palvelusten muodossa. Näitä tehtä- 21832: B = elinkeinojen edistäminen viä kutsutaan usein julkisen vallan hyvinvointi- 21833: C = yleiset tehtävät tehtäviksi. Nämä menot kasvoivat kertomus- 21834: D = muut menot vuonna reaalisesti 6 % eli selvästi kokonaisme- 21835: noja nopeammin. Menot elinkeinoja edistäviin, 21836: kansantalouden rakennetta parantaviin tehtä- 21837: Valtio siirtyi kertomusvuonna osittain rahas- viin ovat lähes neljännes kaikista valtion menois- 21838: toivaan eläkejärjestelmään, ja valtion eläkera- ta. Kertomusvuonna ne supistuivat selvästi em. 21839: hasto perustettiin. Rahasto saa varansa sekä rakennemuutosten vuoksi. Kollektiivisten, val- 21840: virastojen ja laitosten että valtion liikelaitosten tion yleisten tehtävien menot kasvoivat reaalises- 21841: maksamista eläkemaksuista. Liikelaitokset mak- ti 3 %. Näiden osuus valtion menoista on nykyi- 21842: soivat rahastoon eläkemaksuja jo vuonna 1990, sin noin kuudennes. 21843: mutta virastojen ja laitosten eläkemaksut mak- Muut menot ovat pääasiassa valtionvelan 21844: settiin keskitetysti siirtona eläkerahastoon. korkoja ja muita hoitomenoja sekä eläkemenoja, 21845: Kukin virasto ja laitos alkoi maksaa 25 prosen- joita ei voi kohdistaa tiettyyn tehtävään. Eläke- 21846: tin eläkemaksua vuoden 1991 alusta lukien. menot lisääntyivät liikelaitos- ja eläkeuudistus- 21847: Kaikki valtion eläkkeet maksetaan suoraan ten vuoksi erittäin nopeasti. Nykyisen budjetoin- 21848: budjetista, ja ne rahoitetaan osaksi eläkerahas- tikäytännön mukaan menopuolelle merkitään 21849: toon kertyvistä varoista. valtionvelan nettokuoletukset. Kun valtio joutui 21850: Valtion asuntorahoitusjärjestelmä uudistettiin kertomusvuonna ottamaan uusia lainoja enem- 21851: perustamalla tulo- ja menoarvion ulkopuolinen män kuin velkaa kuoletettiin, nettolainanotto 21852: asunto-olojen kehittämisrahasto. Aiemmin bud- merkittiin tulopuolelle. Muut menot kasvoivat 21853: jetista myönnetyt lainat siirtyivät rahastolle, ja kiintein hinnoin lähes viidenneksen (ilman netto- 21854: lainojen takaisin maksut ja korot tuloutetaan kuoletuksia v. 1989). 21855: 21856: 16. Valtiontalouden kassamenot 21857: 21858: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 21859: Tehtäväkokonaisuus miljoonaa markkaa Arvo Määrä 21860: 21861: Yleiset tehtävät ............................................................. . 18 752 19 659 21 581 10 3 21862: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ................................ . 58 115 63 450 72 694 15 6 21863: Elinkeinojen edistäminen ............................................ . 29342 33 061 33 449 0 -5 21864: Muut menot .................................................................. . 11 267 12 219 15 209 24 18 21865: 21866: Yhteensä ........................................................................ 117 476 128 390 142 934 11 4 21867: 26 21868: 21869: 5.1.1. Yleiset tehtävät sentin vuodessa. Liikevaihtoverovelvollisten 21870: määrä lisääntyi samaan aikaan yhteensä 8 pro- 21871: Valtion yleisiin, kollektiivisiin tehtäviin käy- senttia 113 700:aan. Verohallinnon henkilöstön 21872: tettiin varoja reaalisesti 3 % enemmän kuin edel- määrä supistui prosentin kertomusvuonna. Sekä 21873: lisenä vuonna (taulukko 17). välittömän että välillisen verotuksen uudistami- 21874: seen liittyviä organisaatio- ja menettelyuudistuk- 21875: sia jatkettiin. Uuteen tiedonhallintajärjestelmään 21876: Yleinen hallinto siirtyminen verohallinnossa osoittautui ennakoi- 21877: tua paljon vaikeammaksi, ja vuoden 1989 lopul- 21878: Yleisen hallinnon menot jäivät reaalisesti linen verotus viivästyi useita kuukausia. 21879: ennalleen. Tähän vaikuttivat säästötoimien ohel- Tullilaitos oli kertomusvuonna yhtenä kol- 21880: la eräät ajoittumistekijät ja maksatusten siirty- mesta kokeiluvirastosta mukana tulosohjaus-ja 21881: minen erityisesti rauhanturvaamistyön ja kehi- tulosbudjetointihankkeessa. Vuoden 1990 bud- 21882: tysyhteistyön alueilla. Tehtäväryhmittäinen ke- jetti laadittiin tulosohjausperiaatteiden mukaan. 21883: hitys oli seuraava!): Tullilaitoksen palvelutoiminnan laajuudelle, 21884: tuottavuudelle, taloudellisuudelle ja vaikutta- 21885: vuudelle asetettiin tavoitteita. Palvelutuotannol- 21886: Milj.mk Määrän le ja tuottavuudelle asetettuja tavoitteita ei saa- 21887: 1990 muutos 21888: 1990/89 vutettu, mihin vaikutti ulkomaankaupan ja 21889: % -liikenteen vaisu kehitys jyrkän suhdannekään- 21890: teen takia. Toiminnan taloudellisuutta tullilaitos 21891: Ylin päätöksenteko .................... . 315 5 21892: Valtiovarainhallinto ................... . 2 298 3 21893: pystyi kuitenkin parantamaan. Tullilaitoksen 21894: Ulkoasiainhoito .......................... . 1 331 -1 henkilöstön määrä väheni 11/2 %. 21895: Kansainvälinen kehitysyhteistyö 3 126 -1 VIkaasiainhoidon menot supistuivat reaalises- 21896: Muu yleinen hallinto .................. . 2 247 -2 ti prosentin. Vähentyminen aiheutui kansainvä- 21897: 9317 21898: lisen rauhanturvaamistyön menojen supistumi- 21899: Yhteensä .................................... . 0 21900: sesta. Vuoden 1989 keväällä Namibiaan lähetet- 21901: ty suomalainen 890 miehen vahvuinen valvonta- 21902: Yleisen hallinnon laajimpia tehtäviä menoilla joukko kotiutettiin kertomusvuoden maaliskuus- 21903: mitattuna ovat valtiovarainhallinto, kansainväli- sa sen saatua tehtävänsä päätökseen. Valvonta- 21904: nen kehitysyhteistyö sekä "muu yleinen hallin- joukon ylläpitomenot supistuivat neljännekseen. 21905: to". Varsinaiset ulkoasiainhallinnon menot kasvoi- 21906: Valtiovarainhallinnon menot kasvoivat reaali- vat nimellisesti 22 prosenttia l 033 milj. mark- 21907: sesti 3 %. Verotoimistoissa käsiteltiin 5,0 miljoo- kaan. Kertomusvuonna lakkautettiin Berliinin 21908: naa veroilmoitusta; veroilmoitusten määrä li- suurlähetystö sekä Karachin ja Rio de Janeiron 21909: sääntyi kolmen viime vuoden aikana noin pro- konsu1invirastot. Tallinnaan perustettiin konsu- 21910: linvirasto ja Abidjaniin sekä Ziirichiin kaupalli- 21911: set toimipisteet. 21912: 1> Määrän muutoksia laskettaessa on käytetty tässä ja Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön osoitettiin 21913: jäljempänä esitetyissä vastaavissa asetelmissa ao. teh- 21914: täväalueen keskimääräistä hintojen muutosta, sillä budjettivaroja yhteensä 3 659 milj. markkaa, 21915: hintaindeksit tuotetaan menolajien lisäksi vain tehtä- mutta kehitysavun maksatuksetjäivät 3 242 milj. 21916: väaluetasolla. markkaan. Maksatusten reaalinen lisäys oli va- 21917: 21918: 21919: 21920: 17. Yleisten tehtävien kassamenot 21921: 21922: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 21923: Tehtäväalue miljoonaa markkaa Arvo Määrä 21924: 21925: Yleinen hallinto ............................................................ . 7 756 8 714 9 317 7 0 21926: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................. . 4 275 4 325 4 772 10 2 21927: Maanpuolustus ............................................................. . 6 721 6 620 7 492 13 6 21928: 21929: Yhteensä ........................................................................ 18 752 19 659 21581 10 3 21930: 27 21931: 21932: jaa prosentti. Suhteutettuna kansantuotteeseen lisäsivät voimakkaasti pakkoperintään saapu- 21933: kehitysapu pysytteli 0,63 prosentissa. Kahdenvä- neita asioita ja markkamääriä. Ulosottosaatavis- 21934: lisen kehitysavun osuus oli noin kolme viiden- ta verot kasvoivat yli kolmanneksen 4,4 mrd 21935: nestä. Hallitus antaa kehitysyhteistyöstä erillisen markkaan. 21936: kertomuksen. Vankeinhoidon menot kasvoivat reaalisesti 21937: Muun yleisen hallinnon laajin tehtävä on prosentin. Menoja lisäsi jonkin verran Pohjois- 21938: rakennushallinto. Rakennushallinnon kokonais- Karjalan lääninvankilan käyttöönotto. Vankilu- 21939: menot olivat 2 309 milj. markkaa, ja niiden vun pitkään jatkunut tasainen aleneminen py- 21940: reaalinen kasvu noin 5 %. Rakennushallinnon sähtyi. Kertomusvuonna vankien päivittäinen 21941: koko henkilöstön määrä oli 4 400, henkilöstö keskimäärä, 3 440, oli kuitenkin lähes neljännek- 21942: supistui hieman. Vuonna 1990 aloitettiin 40 sen pienempi kuin vuonna 1985. 21943: uudis- ja lisärakennusta yhteistilavuudeltaan Rajavartiolaitoksen tehtävät pysyivät ennal- 21944: lähes 570 000 m 3; valmistuneita rakennuskohtei- laan. Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 1989 21945: ta oli yhteensä 330 000 m 3• Rakennushallinnon käynnistettyä organisaatiouudistusta. Entistä 21946: ylläpitämä rakennuskanta kasvoi lähes 5 % yli vahvempien ja toimintakykyisempien vartioase- 21947: 16 miljoonaan kuutiometriin. mien muodostamiseksi lakkautettiin eräitä sivu- 21948: suuntien vartioasemia. Rajavartiolaitoksen 21949: menot supistuvat reaalisesti kolmisen prosenttia. 21950: Yleinen järjestys ja turvallisuus Tehtäväalueen menojen reaalinen kehitys oli 21951: seuraava: 21952: Tehtäväalueen menot yhteensä kasvoivat re- 21953: aalisesti pari prosenttia. Palo- ja pelastustoimen 21954: Milj. mk Määrän 21955: käyttökustannusten valtionosuus on sisältynyt 1990 muutos 21956: vuoden 1989 alusta lukien kuntien yleiseen asu- 1990/89 21957: kaskohtaiseen valtionosuuteen (tehtäväryhmä % 21958: "yleisavustukset kunnille''). Jäljempänä olevassa 21959: asetelmassa sekä liitetauluissa esitetty palo- ja Hallinto ........................................ 140 2 21960: Poliisitoimi .................................. . 2147 1 21961: pelastustoimen menojen kehitys ei vastaa siirty- Oikeudenkäyttö .......................... . 863 6 21962: mävaiheessa todellisuutta. Vankeinhoito .............................. . 746 1 21963: Poliisitoimen menot kasvoivat reaalisesti Palo- ja pelastustoimi ................ . 165 29 21964: 1112 %. Poliisitoimeen perustettiin yhteensä 94 Rajojen vartiointi ........................ . 711 -3 21965: uutta virkaa, joista 53 esitutkinta- ja pakkokei- Yhteensä .................................... . 4772 2 21966: nolainsäädännön uudistamisen takia. Poliisin or- 21967: ganisaatiorakennetta kehitettiin edelleen mm. 21968: yhdistämällä eräitä nimismiespiirejä. Poliisitoi- 21969: men koko henkilöstövahvuus kasvoi 24 lakkau- Maanpuolustus 21970: tettua virkaa huomioon otettuna 70 hengellä, ja 21971: oli vuoden lopussa 11 942. Maanpuolustusmenot lisääntyivät kiintein 21972: Oikeudenkäytön menojen reaalinen lisäys oli hinnoin yli 6 %. Valtaosa menoista aiheutuu 21973: lähes 6 %. Ylimpien tuomioistuinten työtilanne sotilaallisesta maanpuolustuksesta. 21974: säilyi hyvänä. Hovioikeuksienjutturuuhkaa saa- Taloudellinen maanpuolustus käsittää var- 21975: tiin edelleen puretuksi. Lääninoikeudet ratkaisi- muusvarastoinnin. Varmuusvarastoinnin menot 21976: vat vähemmän asioita kuin edellisenä vuonna, rahoitetaan pääasiassa varmuusvarastointimak- 21977: kuitenkin enemmän kuin uusia saapui. Erityis- suin, joita kertyi 262 milj markkaa. Varmuusva- 21978: tuomioistuimien työtilanne oli kokonaisuudes- rastoinnin menot olivat 246 milj. markkaa, josta 21979: saan verrattain hyvä, ja jutturuuhkia saatiin pääosa käytettiin materiaalihankintoihin. Me- 21980: puretuksi. Alioikeuksissa lähes kaikkien asiaryh- not kasvoivat tuntuvasti ajoitustekijöiden vuok- 21981: mien juttumäärät ovat voimakkassa kasvussa. si. 21982: Erityisesti maksamismääräyksiä ja rahasaamisia Sotilaallisen maanpuolustuksen menot olivat 21983: koskevien asioiden määrät ovat kasvaneet huo- 7 075 milj. markkaa, mikä on 1,3% bruttokan- 21984: lestuttavasti. Kausi- ja ruuhka-apulaisista huoli- santuotteesta. Suhdeluku pysyi ennallaan. Me- 21985: matta eräät alioikeudet olivat kertomusvuonna- not lisääntyivät käyvin hinnoin 11 112 %. Palve- 21986: kin pahoin ruuhkautuneet. Taloudellisen tilan- lukseen astui noin 35 500 varusmiestä. Luku- 21987: teen heikkeneminen ja yleinen velkaantuminen määrän tuntuva lisäys aiheutui siirtymisestä ns. 21988: 28 21989: 21990: 5/2-järjestelmään, jossa jokaisen 2 vuoden aika- 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät 21991: na palvelukseen astuu 5 saapumiserää. Vuonna 21992: 1990 palvelukseen astui 3 saapumiserää. Reservi- Valtion ns. hyvinvointitehtävien menot kas- 21993: läisiä koulutettiin kertausharjoituksissa 50 000 voivat nimellisesti lähes 15 % ja reaalisesti 6 %; 21994: eli 1 500 reserviläistä enemmän kuin edellisenä kasvunopeus oli noin kaksinkertainen edellis- 21995: vuonna. Asevelvollisten ylläpitomenot yhteensä vuotiseen verrattuna. Menojen kasvua hillitsi 21996: olivat 605 milj. markkaa. Ylläpitokustannukset suhdannekäänteestä huolimatta keskimäärin 21997: miestä kohti vuorokaudessa olivat 66,89 mark- hyvänä jatkunut työllisyys. Budjetoituja työttö- 21998: kaa, nimellinen nousu oli vain prosentin verran. myysturvamenoja säästyi kuten edellisenäkin 21999: Vastaavat reserviläiskustannukset olivat noin vuonna. Aravatuotannon uudet rahoitusjärjeste- 22000: kolminkertaiset johtuen tuntuvasti korkeammas- lyt ja asuntotuotannon kasvu toisaalta lisäsivät 22001: ta reserviläispalkasta varusmiespäivärahaan ver- valtion menoja voimakkaasti. Tehtäväkokonai- 22002: rattuna. Puolustusmateriaalihankintoihin käy- suus kattoi yli puolet (51 %) kaikista valtion 22003: tettiin kaikkiaan 2 255 milj. markkaa. Hankinta- menoista. Meno-osuuden kasvuun vaikuttivat 22004: menot kasvoivat reaalisesti 15 %, mikä aiheutui jonkin verran budjetin rakennemuutokset, mm. 22005: maksatusten ajoittumisesta; vuodesta 1989 siir- liikelaitosuudistus. 22006: tyi runsaasti maksatuksia kertomusvuoteen. 22007: Puolustusvoimien rauhanajan organisaatio- 22008: uudistuksen tämänkertainen vaihe astui voimaan Kuvio 9. Kotitalouksia palvelevien tehtävien menot, 22009: ' prosentteina bruttokansantuotteesta 22010: pääosin kertomusvuoden alusta lukien. Uudis- 22011: tuksen yhteydessä yli 1 500 henkilöä sijoitettiin 22012: 6,----------------------------------. 22013: uusiin tehtäviin. Vuonna 1990 puolustusvoimiin 22014: perustettiin yhteensä 7 uutta virkaa. Työministe- 5 22015: riön määrärahoilla oli palkattuna keskimäärin 22016: 850 henkilöä. 4 22017: Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat 22018: yhteensä 599 milj. markkaa. Reaalisesti ne supis- 22019: tuivat muutaman prosentin. Maanpuolustusme- 3 22020: nojen kehitys tehtäväryhmittäin oli seuraava: 22021: 2 22022: 22023: Milj.mk Määrän 22024: 1990 muutos 22025: 1990/89 22026: % 22027: 0 22028: Hallinto ....................................... . 160 19 1985 1989 1990* 22029: Sotilaallinen maanpuolustus .... . 7 075 5 A = opetus, tiede ja kulttuuri 22030: Taloudellinen maanpuolustus .. . 258 63 B = sosiaaliturva 22031: C = terveydenhuolto 22032: Yhteensä .................................... . 7492 6 D = asuminen ja ympäristö 22033: 22034: 22035: 22036: 22037: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot 22038: 22039: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22040: Tehtäväalue miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22041: 22042: Opetus, tiede ja kulttuuri .............................................. 20 338 22 549 25 726 14 6 22043: Terveydenhuolto ........................................................... 10 359 11 472 13 089 14 4 22044: Sosiaaliturva ................................................................. . 21 800 23 078 25 946 12 4 22045: Asuminen ja ympäristö ................................................ 5618 6 351 7 933 25 16 22046: 22047: Yhteensä ........................................................................ 58115 63450 72694 15 6 22048: 29 22049: 22050: Opetus, tiede ja kulttuuri 100 900 eli 1 600 oppilasta enemmän kuin vuotta 22051: aiemmin. Iltaopiskelijoita oli lukioasteella noin 22052: Koko tehtäväalueen menojen reaalikasvu oli 12 700. Valtionosuus lukioiden käyttökustan- 22053: 6 %. Kasvut olivat varsin huomattavia useimmil- nuksiin oli 1 303 milj. markkaa, niroelliskasvu oli 22054: la opetustoimen alueilla. Tehtäväryhmittäinen 13 %. Lukioissa oppilaskohtaiset käyttömenot 22055: kehitys oli seuraava: olivat ennakkotietojen mukaan samaa suuruus- 22056: luokkaa kuin peruskouluissa, 19 900 markkaa. 22057: Valtionosuus käyttömenoihin oli vastaavasti 22058: Milj. mk Määrän 13 300 markkaa. Kustannusten nousu oli 10 %. 22059: 1990 muutos 22060: 1990/89 22061: Ammattiopetukseen käytetyt valtion varat 22062: % kasvoivat reaalisesti 7 %. Menot olivat kaikki- 22063: aan 5 317 milj. markkaa. Kasvu aiheutui mm. 22064: Hallinto ....................................... . 326 21 oppilasmäärän selvästä lisääntymisestä. Keski- 22065: Yleissivistävä opetus ................. . 9 844 4 22066: Ammattiopetus .......................... . 5 317 7 asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 22067: Korkeakouluopetus .................... . 4135 9 noin 70 000 aloituspaikkaa, joista 4 500 väliai- 22068: Aikuiskoulutus ............................ . 1 767 1 kaisessa koulutuksessa. Kertomusvuonna perus- 22069: Opintotuki ................................... . 1 630 12 tettiin 3 uutta ammatillista oppilaitosta. 22070: Yleinen tutkimus ........................ . 412 5 22071: Muut ........................................... . 2 297 7 22072: Ammatillisissa oppilaitoksissa oli syksyllä 22073: 1990 yhteensä 150 500 oppilasta, lisäys oli noin 22074: Yhteensä .................................... . 25726 6 7 300. Oppilasmäärän lisäys painottui sosiaali- 22075: alan ja terveydenhuolto-oppilaitoksiin kuten 22076: edellisenä vuonnakin (taulukko 19). Taulukon 22077: Yleissivistävän opetuksen menojen vajaan 4 lukuihin eivät sisälly ammatilliset erikoisoppilai- 22078: prosentin reaalikasvuun vaikutti peruskouluas- tokset, joita oli 57 ja niissä oppilaita noin 1 600. 22079: teen oppilasmäärän lisääntyminen noin 5 700 Korkeakouluopetuksen menot kasvoivat ker- 22080: oppilaalla. Peruskoulussa oli kertomusvuoden tomusvuonna reaalisesti noin 9 %. Menot yh- 22081: syyslukukaudella noin 587 000 oppilasta. Lisäksi teensä olivat 4 135 milj. markkaa, josta lähes 22082: esiopetuksessa ja lisäluokilla oli yhteensä 5 800 kolme viidesosaa on palkkausmenoja. Korke- 22083: oppilasta. Peruskoulujen määrä lisääntyi yhdel- akouluopiskelijoiden määrä syksyllä 1990 oli 22084: lä, kouluja oli 4 869. Valtionosuuksia maksettiin 113 600. Käyttömenot opiskelijaa kohti kaikissa 22085: peruskoulujen käyttökustannuksiin yhteensä yliopistoissa ja korkeakouluissa olivat keskimää- 22086: 7 937 milj. markkaa eli nimellisesti II % edellis- rin 34 000 markkaa. Korkeakoulujen talonra- 22087: vuotisia enemmän. Reaalikasvu oli siten 3 1h %. kennusinvestoinnit kasvoivat kiintein hinnoin 22088: Peruskoulun käyttömenot oppilasta kohti olivat noin 40 %. Kaikki korkeakoulumenot olivat 22089: 19 700 mk, ja valtionosuudet vastaavasti 13 800 0,72% bruttokansantuotteesta. Suhdeluku on 22090: mk. Lukioiden oppilasmäärä oli yhteensä ollut korkeimmillaan 0,75% vuonna 1976. 22091: 22092: 22093: 22094: 22095: 19. Ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärä v. 1990 (vakinainen koulutus) 22096: 22097: Oppilaitoksia Oppilaita Muutos 22098: 22099: Ammattioppilaitokset ............................................................... . 96 44 250 + 430 22100: Maatalousalan oppilaitokset .................................................... . 60 5 500 22101: Teknilliset oppilaitokset ............................................................ . 31 19 070 + 590 22102: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ........................................ . 44 5 210 + 110 22103: Kauppaoppilaitokset ................................................................. . 68 31 000 + 290 22104: Terveydenhuolto-oppilaitokset ................................................ . 48 23 570 + 3720 22105: Sosiaalialan oppilaitokset ........................................................ . 28 7 800 + 1830 22106: Koti- ja laitostalousoppilaitokset .............................................. . 52 5 150 22107: Muut oppilaitokset ..................................................................... 63 8970 + 360 22108: Yhteensä ..................................................................................... . 490 150 520 +7 330 22109: 30 22110: 22111: 20. Korkeakoululaitoksen opiskelijat, opettajat ja vuoksi työllisyys alkoi heiketä kertomusvuonna, 22112: tutkinnot ja mm. työttömyysturvamenot kääntyivät kas- 22113: 1988 1989 1990 vuun. Niiden kasvu oli kuitenkin vielä varsin 22114: vähäinen. Tehtäväryhmittäinen menokehitys oli 22115: Uusia opiskelijoita ..... 14980 15 571 15 701 seuraava: 22116: Opiskelijoita yhteensä 101 610 109 061 113 601 22117: Suoritettuja tutkintoja 10 500 10 316 10 329 22118: Opettajia .................... 7 650 7 744 7 791 22119: Milj.mk Määrän 22120: 1990 muutos 22121: 1990/89 22122: Aikuiskoulutuksen menot kasvoivat reaalisesti % 22123: prosentin. Kansalais- ja työväenopistojen sekä 22124: kansanopistojen valtionavut kasvoivat reaalises- Hallinto ...................................... .. 358 1 22125: Toimeentuloturva ...................... . 16 021 2 22126: ti runsaan prosentin. Sen sijaan työllisyyskurs- Sosiaalipalvelukset .................... . 9 567 9 22127: sien menot supistuvat kiintein hinnoin muuta- 22128: man prosentin, mikä aiheutui kurssimenojen Yhteensä .................................... . 25946 4 22129: osittaisesta siirtymisestä työvoimahallinnon pii- 22130: riin. Työllisyyskoulutuksessa oli keskimäärin 22131: 16 800 koulutettavaa, 1 200 enemmän kuin edel- 22132: lisenä vuonna. Työllisyyskoulutuksessa oleville Valtaosa valtion sosiaaliturvamenoista on 22133: annettavan kurssiaikaisen ja muun tuen maksaa toimeentulo turvaa, mikä puolestaan on pääasias- 22134: työministeriö, ja tuki sisältyy siten työllisyyden sa tulonsiirtoja kotitalouksille. Lapsilisiä koro- 22135: hoidon menoihin. Työllisyyskoulutuksessa ole- tettiin vuoden 1990 lokakuun alusta lukien 15 %. 22136: ville maksettiin kertomusvuonna keskimäärin Korotuksen jälkeen lapsilisä vaihteli 3 516 mar- 22137: 130 mk päivässä, ja tukea yhteensä maksettiin kasta 9 228 markkaan vuositasolla lapsenjärjes- 22138: 492 milj. markkaa. Tuki lisääntyi nimellisesti yli tysluvusta riippuen. Alle 3-vuotiaille maksettiin 22139: viidenneksen. lisäksi 1 284 markan korotus vuodessa. Lapsili- 22140: Valtion opintotukimenot olivat kaikkiaan sän reaaliarvo keskimäärin lasta kohti nousi 22141: 1 630 milj. markkaa. Nimellinen lisäys oli viiden- 9%. Lapsilisää saavien lasten lukumäärä kasvoi 22142: nes, reaalinen yli 12 %. Opintorahaa maksettiin lievästi. Lapsilisämenot olivat kaikkiaan 4 094 22143: kaikkiaan 1 118 milj. markkaa ja opintolainojen milj. markkaa. Vuonna 1990 maksettiin perhe- 22144: korkotukea ja takausvastuita 402 milj. markkaa. eläkkeitä 229 milj. markkaa eli 3% enemmän 22145: Opintoraha oli keskimäärin 4 500 markkaa ja kuin edellisenä vuonna. Menojen kasvu aikai- 22146: opintolainatakaus 11 800 markkaa saajaa kohti semman laskun jälkeen aiheutui 1.7.1990 voi- 22147: vuodessa. Opintorahaa sai 227 000 ja opintolai- maan tulleesta perhe-eläkeuudistuksesta. 22148: naa 150 000 opiskelijaa. Opintorahan perusosaa Lasten kotihoidon tuki on yhtenäisen suun- 22149: korotettiin selvästi yli kustannustason nousun. nittelu- ja valtionosuusjärjestelmän piirissä. 22150: Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa opis- Tuen voimakas kasvu jatkui. Kunnille makset- 22151: kelevien opintorahan korotus oli heinäkuun tiin valtionosuuksia yhteensä 863 milj. markkaa 22152: alusta lukien 10 % ja korkeakouluissa opiskele- eli 28 % enemmän kuin vuonna 1989; reaalikas- 22153: vien 12 %. Kolmivuotinen aikuisopintorahako- vu oli yli viidennes. Keskimääräinen valtion- 22154: keilu päättyi, ja aikuisopintoraha vakinaistui osuus oli 50 % kustannuksista. Kotihoidon tuen 22155: vuoden 1991 alusta lukien. Aikuisopintorahame- perusosa oli vuoden 1990 alusta lukien 1 388 22156: not kohosivat kertomusvuonna noin 40 prosent- mk, sisarkorotus alle 3-vuotiaasta sisaruksesta 22157: tia 96 milj. markkaan. 278 mk ja tulosidonnainen lisäosa täysimääräi- 22158: senä 1 110 mk kuukaudessa. 22159: Valtion työttömyysturvamenot olivat 2 052 22160: milj. markkaa. Menot lisääntyivät nimellisesti 22161: Sosiaaliturva hieman, mutta supistuivat edelleen reaalisesti. 22162: Työttömien määrä kääntyi kertomusvuoden vii- 22163: Sosiaaliturvamenot kasvoivat nimellisesti yli meisellä neljänneksellä kasvuun, mutta koko 22164: 12% ja reaalisesti yli 4 %. Nopean talouskasvun vuonna työttömyysaste jäi hieman pienemmäk- 22165: ja hyvän työllisyyden ansiosta valtion toimeen- si kuin v. 1989. Työttömyysturvan täyttä perus- 22166: tuloturvamenot supistuvat reaalisesti vuosina päivärahaa korotettiin 10,5 prosenttia 105 mark- 22167: 1988 ja 1989 selvästi. Jyrkän suhdannekäänteen kaan. Valtion rahoittaman perusturvan koko- 22168: 31 22169: 22170: naismenot olivat 865 milj. markkaa; ne väheni- toimeentulotuki, elatustuki ja sotilasavustukset 22171: vät nimellisesti lähes 10%. Ansioon suhteutetun Valtionosuuden enoakkoja ja loppueriä makset- 22172: työttömyysturvan valtionosuus kasvoi nimelli- tiin yhteensä 629 milj. markkaa. Valtioneuvos- 22173: sesti 13% 1 187 milj. markkaan. Ansioturvan ton päätös toimeentulotuen yleisistä perusteista 22174: mukainen keskimääräinen etuus oli 184 mk päi- tuli voimaan vuoden 1989 alusta lukien. Kuntien 22175: vässä. tulee siirtyä noudattamaan uudistettua tuen 22176: Vuonna 1990 valtio maksoi osuutenaan sai- perusosaa vuoden 1993 loppuun mennessä; ker- 22177: rausvakuutuksen kustannuksiin 1 024 milj. tomusvuoden lopussa lähes puolet kunnista ja 22178: markkaa eli 8% vähemmän kuin vuonna 1989. 63 % väestöstä oli uuden järjestelmän piirissä. 22179: Vähenemiseen vaikutti vakuutusmaksukertymän Toimeentulotukea myönnettiin kertomusvuon- 22180: suotuisa kehitys; kertymää lisäsi osaltaan vuo- na 310 000 henkilölle. 22181: den 1989 lopullisen verotuksen viivästyminen, Muita toimeentuloturvan menoja ovat asevel- 22182: mikä puolestaan vähensi valtionosuutta. Makse- vollisten kotiuttamisrahaja pakolaisten vastaan- 22183: tut sairausvakuutuskorvaukset kasvoivat 14% otto. Vammaistukilaki tuli voimaan vuoden 1989 22184: lähes 10 mrd markkaan. alusta lukien, ja samalla kumottiin invalidiraha- 22185: Valtion maksama osuus kansaneläkelaista laki. Asevelvollisten kotiuttamisrahaa makset- 22186: johtuvista kustannuksista kasvoi 35 % ja oli tiin vajaa 10 milj. markkaa. Pakolaisten vastaan- 22187: 2 108 milj. markkaa. Yksityisen työnantajan va- oton menot olivat yhteensä 150 milj. markkaa, 22188: kuutusmaksua alennettiin 0,50 prosenttiyksiköl- yli nelinkertaiset vuoteen 1989 verrattuna. Uusia 22189: lä, mikä lisäsi valtionosuutta. Valtionosuutta pakolaisia saapui Suomeen vuonna 1990 yhteen- 22190: toisaalta vähensi verotuksen viivästyminen ku- sä noin 840, ja vuoden 1990 lopussa välittömän 22191: ten sairausvakuutuksessakin. Kansaneläkeme- pakolaishuollon piirissä oli noin 4 200 pakolais- 22192: not olivat yhteensä 15,6 mrd markkaa, ja niiden ta ja heidän omaistaan. Turvapaikan hakijoita 22193: kasvu 6,2 %. Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi saapui 2 725 henkeä, ja heitä varten perustettiin 22194: yhden prosentin, ja kansaneläkkeen saajia oli 11 vastaanottokeskusta. 22195: vuoden päättyessä 1 020 000. Keskimääräinen Valtion menot sosiaalipalvelujen rahoittami- 22196: kansaneläke nousi 5112%. seen kasvoivat viime vuosien tapaan tuntuvasti. 22197: Valtionosuudet maatalousyrittäjäeläkkeisiin Valtaosa menoista on valtionosuuksia kuntien 22198: olivat 1 688 milj. markkaa ja merimieseläkkeisiin järjestämiin sosiaalipalveluihin. Toimintojen ke- 22199: 97 milj. markkaa, ja kasvut vastaavasti 8 % ja hittämisen painopisteet; lasten päivähoito, koti- 22200: 11 %. Valtionosuutta yrittäjäeläkkeisiin ei ollut palvelu, sosiaalityö ja asumispalvelut olivat 22201: tarvetta maksaa lainkaan, koska järjestelmän ennallaan. Vuosia 1990-1994 koskevassa valta- 22202: vakuutusmaksutulo nousi huomattavasti TEL- kunnallisessa suunnitelmassa hyväksyttiin yh- 22203: maksun korottamisen vuoksi. Kussakin eläke- teensä 2 675 uutta virkaa. Vuoden 1990 lopussa 22204: järjestelmässä eläkkeiden lukumäärä kasvoi edel- kunnissa ja kuntainliitoissa toimi sosiaalihuollon 22205: leen selvästi. tehtävissä yhteensä noin 103 000 henkeä. Henki- 22206: Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 1990 rinta- löstö lisääntyi 2 700 hengellä edellisestä vuodesta 22207: masotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asumistuki- ja 4 800 hengellä vuodesta 1988. Valtionosuudet 22208: neen 882 milj. markkaa eli 12% enemmän kuin käyttökustannusten ennakoihin ja loppueriin 22209: vuonna 1989. Ylimääräisen rintamalisän korot- olivat yhteensä 7 547 milj. markkaa, ja niiden 22210: taminen lisäsi valtion menoja; niitä vähensi nimelliskasvu 17 %. 22211: etuuksien saajien väheneminen. Etuudet makse- Lomatoiminnan avustuksiin käytettiin 1 170 22212: taan kokonaan valtion varoista. Valtio rahoittaa milj. markkaa ilman raha-automaattivaroja; ni- 22213: myös rintamaveteraanien varhaiseläkkeet. Var- melliskasvu oli 12 %. Valtion kustannukset 22214: haiseläkemenot hoitokuluineen pienenivät noin maatalousyrittäjien lomatoiminnan kustannuk- 22215: puoleen eläkkeensaajien nopean vähentymisen siin olivat yhteensä 1 140 milj. markkaa. Pien- 22216: vuoksi. yrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannukset 22217: Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään olivat 29 milj. markkaa. Raha-automaattiyhdis- 22218: joutuneille erilaisia korvauksia yhteensä 2 000 tyksen tuotolla rahoitettiin useiden eri yksityis- 22219: milj. markkaa. Nimelliskasvu oli 6%. Korvauk- ten yhteisöjen järjestämiä sosiaalipalveluja (ml. 22220: set on pääosin sidottu TEL-indeksiin. Sairaan- lomatoiminta) yhteensä 807 milj. markalla; avus- 22221: hoitokustannukset sekä kuntoutus- ja laitos- tusten suuri reaalikasvu, noin kolmannes, aiheu- 22222: huoltokustannukset nousivat edelleen nopeasti. tui osaksi siitä, että vuonna 1989 osa avustuksis- 22223: Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat ta jätettiin jakamatta. 22224: 32 22225: 22226: Terveydenhuolto miljoonaa. Terveyskeskuksiin perustettiin suun- 22227: nitelmien mukaisesti 872 uutta virkaa. Lisäksi 22228: Terveydenhuollon toiminnan tavoitteet ja voi- perustettiin virkoja työterveystehtäviin sekä soti- 22229: mavarojen lisäykset vahvistettiin terveydenhuol- lasvammalaissa tarkoitettujen palvelujen tuotta- 22230: lon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosille miseksi. Kansanterveystyön kehittämistä haitta- 22231: 1990-1994. Valtion terveydenhuoltomenojen si entisestään pahentunut henkilöstöpula. 22232: reaalikasvu jatkui 4 prosentin tuntumassa. Kehi- Kansan terveystyön käyttökustannuksiin 22233: tys tehtäväryhmittäin oli seuraava: maksetut valtionosuuden ennakot ja loppuerät 22234: olivat yhteensä 5 016 milj. markkaa. Lisäys oli 22235: nimellisesti 12 %. Valtionosuuksia investointei- 22236: Milj. mk Määrän hin maksettiin 108 milj. markkaa. Raha-auto- 22237: 1990 muutos 22238: 1990/89 22239: maattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin avus- 22240: % tuksia yksityisten yhteisöjenjärjestämiin kansan- 22241: terveyspalveluihin 171 milj. markkaa. 22242: Tutkimuslaitokset ....................... . 349 0 Erikoissairaanhoidon toimintojen kehittämi- 22243: Ympäristöterveydenhuolto ....... . 232 33 22244: Kansanterveystyö ...................... . 5 581 5 sen peruslinjat ja painoalueet pysyivät myös en- 22245: Erikoissairaanhoito .................... . 6928 2 nallaan. Erikoissairaanhoidosta vastaavan sai- 22246: raalaverkoston rakennustyöt olivat lähinnä pe- 22247: Yhteensä .................................. . 13089 4 ruskorjauksia ja laajennustöitä. Uusina hankkei- 22248: na aloitettiin Vaasan keskussairaalan ja Kangas- 22249: vuoren sairaalan laajennus sekä Satakunnan 22250: Kansanterveystyötä toteutettiin voimassa ol- keskussairaalan lisärakennuksen rakentaminen. 22251: leen valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti. Kertomusvuonna hyväksyttiin valtionosuuteen 22252: Suunnitelman tavoitteet ja painopistealueet py- oikeuttaviksi yhteensä 615 uuden henkilön palk- 22253: syivät ennallaan. kauksesta aiheutuvat kustannukset. Erikoissai- 22254: Järjestelmällisen hammashuollon piiriä laa- raanhoidon sairaansijojen määrä oli ennakkotie- 22255: jennettiin 1.7.1990 lukien vuonna 1956 ja sen tojen mukaan 31 500, hoitopäivien määrä 8,9 22256: jälkeen syntyneisiin. Terveyskeskusten sairaa- miljoonaa ja keskimääräinen hoitojakso 11 päi- 22257: loissa oli sairaansijoja vuoden lopussa noin vää. Erikoissairaanhoidon käyttökustannusten 22258: 25 900. Yli 65-vuotiaiden hoitoon käytettiin noin valtionosuudet kasvoivat 12 prosenttia 6 125 22259: 87 % hoitopäivistä, suhdeluku pysyi ennallaan. milj. markkaan. Investointiavustuksia makset- 22260: Lääkärin vastaanotolla oli yhteensä noin 9,4 tiin 111 milj. markkaa. 22261: miljoonaa käyntiä, terveydenhuoltokäyntejä oli Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden hen- 22262: 7,1 miljoonaa ja hammashuoltokäyntejä 5,6 kilöstön kehitys on esitetty taulukossa 21. 22263: 22264: 22265: 22266: 22267: 21. Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden henkilökunta 22268: 22269: Terveyskeskukset Erikoissairaalat 22270: 1989 1990 1989 1990 22271: 22272: Lääkärit ..................................................................................... 3 733 3 780 4 592 4 647 22273: Hammaslääkärit ...................................................................... . 2 170 2 218 22274: Hoitohenkilökunta ja muu henkilökunta .............................. .. 46 110 47 054 52 200 52 921 22275: 22276: Yhteensä .............................................................................. . 52 013 53 052 56 792 57 568 22277: 33 22278: 22279: Asuminen ja ympäristö tehtäviä ovat mm. tutkimustoiminta, jätehuolto 22280: ja jätteiden hyödyntäminen, ilman suojelu sekä 22281: Tehtäväalueen menojen huomattavaan kas- öljyvahinkojen torjunta. Ympäristönsuojelun 22282: vuun vaikutti erityisesti valtion asuntolainojen taloudellista ohjausta tehostettiin korottamalla 22283: lisääntyminen. Tehtäväryhmittäinen kehitys on ja säätämällä eräitä uusia ns. haittaveroja (ks. 22284: esitetty seuraavassa asetelmassa: luvut 4.3. ja 4.4.). 22285: Asumisen edistämisen suurimmat menoerät 22286: ovat asuntolainat ja asumistuki. Lainat myön- 22287: Milj. mk Määrän nettiin vuoden 1990 alussa perustetusta valtion 22288: 1990 muutos 22289: 1990/89 22290: tulo- ja menoarvion ulkopuolisesta asunto-olo- 22291: % jen kehittämisrahastosta. Rahastoon kertyi asun- 22292: tolainojen korkoina ja lyhennyksinä 2 618 milj. 22293: Hallinto ....................................... . 74 6 markkaa, siirtona valtion budjetista 1 221 milj. 22294: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 208 -42 22295: Alueiden käytön suunnittelu ja markkaa, minkä lisäksi rahasto otti pitkäaikais- 22296: rakentamisen valvonta .............. . 26 -6 ta lainaa 1 250 milj. markkaa. Asunto- ja perus- 22297: Asumisen edistäminen .............. . 6 692 22 parannuslainoja myönnettiin 5 430 milj. mark- 22298: Maanmittaus .............................. . 441 1 kaa eli 60% enemmän kuin v. 1989. Suuri kasvu 22299: Vesitalous ................................... . 491 8 22300: aiheutui sekä tuotantomäärien noususta että 22301: Yhteensä .................................... . 7 933 16 vuokratalojen enimmäislainamäärän nostami- 22302: sesta 60 prosentista 95 prosenttiin hankinta- 22303: arvosta. Kertomusvuoden ja aikaisempien vuo- 22304: Ympäristön- ja luonnonsuojeluun käytetyt val- sien myöntämisvaltuuksilla aloitettiin 20 430 22305: tion varat supistuivat 42% 208 milj. markkaan. asunnon rakentaminen sekä 6 670 asunnon pe- 22306: Vähentyminen aiheutui eräiden kertaluonteisten rusparannus. Uudisrakennusten määrä kasvoi 22307: vesiensuojelukorvausten poisjäämisestä. Luon- 13% ja perusparannuskohteiden yli viidennek- 22308: nonsuojelutarkoituksiin hankittiin maita 9 000 sen. Kertomusvuonna maksettiin asunto-, perus- 22309: hehtaaria, ja budjetissa varattu 60 milj. markan parannus- ja hankintalainoja 4 746 milj. mark- 22310: määräraha käytettiin tai sidottiin kokonaan. kaa. Maksatusten kehitys on esitetty taulukossa 22311: Muita keskeisiä ympäristön- ja luonnonsuojelu- 22. 22312: 22313: 22314: 22. Asuntolainojen maksatus 22315: 1988 1989 1990 Muutos 22316: 1990/89 22317: miljoonaa markkaa % 22318: 22319: Asunto-osakeyhtiölainat ........................................................ . 77 133 209 47 22320: Vuokra- ja opiskelija-asuntolainat ......................................... . 1 548 2 265 3 335 57 22321: Omakotitalolainat ................................................................... . 519 419 471 12 22322: Asunto-osakelainat ................................................................. . 609 340 252 -26 22323: Lämmityslaitoslainat .............................................................. . 21 17 6 -65 22324: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat .................................. . 445 456 473 11 2 22325: 22326: Yhteensä ................................................................................ . 3220 3 630 4746 31 22327: 11 Sisältää hankintalainat, 10 milj. markkaa. 22328: 22329: 22330: Oman asunnon hankinnan korkotukijärjestel- Asumistukea maksettiin 110 500 tuensaajalle 22331: mässä maksettiin korkotukea rahalaitosten yhteensä 957 milj. markkaa, 15% enemmän kuin 22332: myöntämille asuntosäästäjien vastaantulolai- v. 1989. Asumistuki oli siten saajaa kohden kes- 22333: noille 469 milj. markkaa. Korkotuki lisääntyi kimäärin 720 mk kuukaudessa. Tuensaajien 22334: lähes neljänneksen. Korkotuen piirissä oli vuo- määrä lisääntyi yli 4 640 ruokakunnalla. 22335: den lopulla noin 53 740 lainaa. Lainojen luku- 22336: määrä lisääntyi vain vähän. 22337: 22338: 5 311316M 22339: 34 22340: 22341: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen menot yhteensä vähenivät reaalisesti 6 %. Meno- 22342: jen pieneneminen aiheutui ennenkaikkea liikelai- 22343: Tässä kertomuksessa käytetyn luokituksen tosuudistuksesta, mikä vähensi valtion budjetin 22344: mukaan elinkeinoja edistäviin tehtäväalueisiin kautta rahoitettavia liikennemenoja reaalisesti 22345: on luettu työvoima, maa- ja metsätalous, liiken- yli viidenneksen (taulukko 23 ja kuvio 10). 22346: ne sekä teollisuus ja muut elinkeinot. Nämä 22347: 22348: 22349: 23. Elinkeinojen edistämisen kassamenot 22350: 22351: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22352: Tehtäväalue miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22353: 22354: Työvoima ....................................................................... 3 402 3852 3 996 4 -4 22355: Maa- ja metsätalous ...................................................... 10 737 11 324 12 866 14 6 22356: Liikenne .......................................................................... 10 167 11 339 9 532 -16 -21 22357: Teollisuus ja muut elinkeinot ...................................... . 5036 6546 7 055 8 1 22358: 22359: Yhteensä ........................................................................ 29342 33061 33449 0 -5 22360: 22361: 22362: 22363: 22364: Kuvio 10. Elinkeinojen edistämisen menot, prosenttia vua. Tosin työttömien määrä alkoi vuoden lop- 22365: bruttokansantuotteesta pupuolella jyrkästi kasvaa suhdanteiden heiken- 22366: % tyessä. Tehtäväryhmittäinen kehitys on esitetty 22367: 3,---------------------------------~ oheisessa asetelmassa. 22368: 22369: Milj.mk Määrän 22370: 1990 muutos 22371: 2 1990/89 22372: % 22373: 22374: Hallinto ........................................... 300 -6 22375: Työvoiman ohjaus ........................ . 391 4 22376: Erittelemättömät työllisyysmenot 3305 -4 22377: Yhteensä ...................................... . 3996 -4 22378: 22379: 22380: 22381: Työministeriö valmistautui tulosjohtamisen ja 22382: -budjetoinnin käyttöönottoon vuoden 1991 alus- 22383: 1985 1989 1990* ta lukien koko työvoimahallinnossa kokeilemal- 22384: A = liikenne la järjestelmää kolmessa työvoimapiirissä ja 22385: B = maa- ja metsätalous osassa ministeriötä. 22386: C = teollisuus ja muut elinkeinot Työvoiman ohjaukseen sisältyvät työvoima- 22387: D =työvoima 22388: asiain piiri- ja paikallishallinnon menot; menot 22389: olivat yhteensä 391 milj. markkaaja niiden reaa- 22390: likasvu 4%. Työnvälityksen atk-pohjainen tieto- 22391: Työvoima järjestelmä valmistui. Järjestelmässä on tiedot 22392: koko maan työpaikoista, työnhakijoista ja työl- 22393: Työllisyyden edistämiseen käytettiin valtion lisyyskoulutuksesta. Työvoimatoimistoissa oli 22394: varoja kertomusvuonna reaalisesti 4 % vähem- lähes 529 000 työnhakijaa, joista 319 000 työttö- 22395: män kuin edellisenä vuonna. Kertomusvuoden miä. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin lähes 22396: työttömyysaste, 3,4% oli hieman pienempi kuin 341 000. Työnhakijoiden määrä kasvoi, avointen 22397: edellisenä vuonna ja pienempi kuin kertaakaan työpaikkojen määrä supistui, mikä heijasteli jo 22398: 1980-luvulla, mikä hillitsi työllisyysmenojen kas- heikkeneviä suhdanteita. 22399: 35 22400: 22401: Tehtäväryhmä "erittelemättömät työllisyys- 22402: menot" käsittää työvoimapalvelut sekä varsinai- Milj. mk Määrän 22403: 1990 muutos 22404: set _työl~isyyden hoidon menot, ne supistuivat re- 1990/89 22405: aa~Isesti muu~aman pro~entin (asetelma). Työ- % 22406: vmmapalvelmden menmsta valtaosa on työlli- 22407: Hallinto .............................................. . 71 -10 22408: syy~koulutuksen koulutus- ja erityistukea, jonka Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja 22409: kehitystä on kuvattu edellä aikuiskoulutuksen tarkastustoiminta ............................ . 334 4 22410: yhteydessä. Työvoimapalveluiden erityismenot Maatalous ......................................... . 11 360 7 22411: Sl;luntaut~vat vaja~~untoisten työvoimapalvelui- Metsätalous ...................................... . 848 3 22412: Kalastus, metsästys ja porotalous .. . 253 11 22413: hm. VaJaakuntoiSia työnhakijoita oli lähes 22414: 43 000. Muuttoturvaa eli ns. liikkuvuusavustuk- Yhteensä .......................................... . 12866 6 22415: sia maksettiin 43 milj. markkaa. 22416: Tammikuun alusta 1988 porrastetusti voi- 22417: maan tullut työllisyyslaki oli vuonna 1990 ensim- 22418: mäistä kertaa kokonaisuudessaan voimassa . Lu~ussa _6·?· tarkastellaan yksityiskohtaisesti 22419: koko maassa. Valtioneuvoston valtion virastoil- elmkemotmmmnan saamaa valtion rahoitustu- 22420: le ja laitoksille vahvistamasta 9 000 henkilön ~~a.: Ra~oitustukikäsi~e poikkeaa budjetin teh- 22421: keskimääräisestä velvoitteesta saavutettiin 3/4 tavaluokltuksen mukmsesta menosisällöstä· vii- 22422: koko ?1aan taso_ll~. Kuntasektorilla tulo- ja me- meksi mainittuun sisältyvät myös hallintom~not 22423: mutta siihen ei lueta esim. viennin liikevaihtove~ 22424: noarviOssa _a~vwidu~ta työhön oikeutettujen 22425: 21 500 benkilon tavoitetasosta toteutui samoin ro_tukea ja lisäksi finanssisijoitukset käsitellään 22426: kolme neljännestä. Suuri osa kunnista hoiti työl- en tavalla. Myös maataloustuotteiden vientitu- 22427: lis_tämistä edelleen huomattavasti yli työllisyys- kea ja hintatukea on käsitelty luvussa 6.2. 22428: laissa säädetyn velvoitteen enimmäismäärän Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalous- 22429: joka on 2% kunnan ammatissa toimivasta väes~ tuotannolle_ erittäin edullinen. Viljelykasvien 22430: t?s~_ä. _Näin kuntien valmius ylimääräiseen työl- 22431: satotaso oh selvästi usean vuoden keskiarvoa 22432: par~mp_i ja sadon laatu oli hyvä. Viljan tuotanto 22433: hstamiseen on keventänyt valtiolle muutoin lan- 22434: J~_yientimä~rä kasvoi':at selvästi. Toinen peräk- 22435: keavaa työllistämisvelvoitetta. Yritys-, yhteisö- 22436: ja yksityissektorilla asetetusta runsaan 7 500 kamen hyva satovuosi kasvatti myös kotieläin- 22437: hengen keskimääräisestä työllistämistavoitteesta tuotantoa ja vientiä (taulukko 24). 22438: toteutu~ runsas .80 %. Kohderyhmittäin työlli- 22439: syyslaki toteutUI alle 20-vuotiaiden ja yli 3 kk 22440: työttömänä olleiden osalta hyvin kuten vuonna 24. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti 22441: 1989. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vel- 22442: vo~tepiireiss~ 50 %, mutta ns. toistuvaispitkäai- 1988 1989 1990 Muutos 22443: 1990/89 22444: kmstyöttömwn määrä kasvoi. miljoonaa kiloa % 22445: Hallitus antaa eduskunnalle erillisen kerto- 22446: muksen toimenpiteistä työllisyyslain soveltami- Meijerivoi, tuotanto .... 60,9 61,7 62,2 1 22447: sesta, jossa selostetaan lähemmin mm. säädösten vienti ......... 19,2 20,3 30,6 51 22448: Juusto, tuotanto ......... 82,3 86,0 93,3 8 22449: muutokset ja eri toimenpiteiden vaikutukset. vienti .............. 32,5 26,3 28,9 10 22450: Maitojauhe, rasvainen 22451: tuotanto ......... 14,2 11,4 22,2 95 22452: vienti .............. 15,9 6,1 23,1 279 22453: Kananmunat, tuotanto 76,7 75,6 76,4 1 22454: vienti .... 18,6 19,1 19,1 0 22455: Maa- ja metsätalous Sianliha, tuotanto ...... 168,2 173,5 185,9 7 22456: vienti 11 ... 3,9 6,3 11,4 81 22457: Valtion menot maa- ja metsätalouteen vuon- jalostavienti 5,3 7,7 11,5 49 22458: Naudanliha, tuotanto . 111,0 106,8 117,6 10 22459: ~a.. 199~ ol_ivat_ 12,? m~d markkaa. Menojen vienti' 1... 0 0 1,3 22460: hsays knntem hmnom oh 6 %. Budjetin tehtävä- jalostavienti 10,5 5,5 8.7 58 22461: luokitusten mukaan maatalouteen kohdistuviksi Viljan vienti 22462: em. menoista luetaan 11,4 mrd markkaa (asetel- -kehitysapu .............. 25 25 13 48 22463: ma ja lii~e 5)_. Valtion maatalousmenojen reaali- - rehuvilja .................. 0 310 500 61 22464: - leipävilja ................. 0 0 0 22465: kasvu oh vaJaa 7 %. Tehtäväryhmittäinen kehi- 22466: tys esitetään seuraavassa asetelmassa. ' 1 Ilman jalostevientiä. 22467: 36 22468: 22469: Varsinaiselta vientitukimomentilta maksettiin ten töiden volyymi kasvoi edellisvuotiseen ver- 22470: kassamenoina 3 543 milj. markkaa, vientituki rattuna noin 5 %. 22471: kasvoi 55 %. Luvussa 6.2. vientitukeen on sisäl- Valtion metsien liikekirjanpidollinen tulos oli 22472: lytetty myös valmisteverolakien mukaiset hin- 145 milj. markkaa ylijäämäinen, mikä on noin 22 22473: naneropalautukset ja ns. liikevaihtoverotuki. milj. markkaa pienempi kuin edellisenä vuonna. 22474: Vientituen kehitys yksikköä kohti on esitetty Metsähallituksen puutavaran myyntitulot olivat 22475: oheisessa asetelmassa. yhteensä 1 072 milj. markkaa. Metsähallitus luo- 22476: vutti ostajille puuta 4,1 milj. m 3• Puutavaran kes- 22477: kihinta oli 261 mk!m3, nousu vuoden 1989 tasos- 22478: 1988 1989 1990 Muutos 22479: 1990/89 ta 3 1/2 %. Metsäsektorilla pitkään jatkunut kor- 22480: vientituki, markkaa/kilo % keasuhdanne päättyi vuoden 1990 aikana, mikä 22481: johti puumarkkinoiden ja hakkuutoiminnan su- 22482: Voi. ............................. . 24,06 23,36 20,41 -13 pistumiseen vuoden jälkipuoliskolla. 22483: Juusto ......................... . 13,47 14,54 14,11 -3 22484: Maitojauhe, rasvainen 11,50 10,90 13,48 24 22485: Kananmunat .............. . 7,83 8,40 9,03 7 Liikenne 22486: Sianliha11 ... 11,75 12,65 11 '11 -12 22487: Naudanliha' 1 ••. 16,74 Valtion liikelaitosuudistus vaikutti ratkaise- 22488: Rehuvilja .................... . 1,26 1,35 7 22489: vasti valtion budjetin kautta rahoitettaviin lii- 22490: ') Ei sisällä lihajalosteita. kennemenoihin. Valtion suurimpien liikelaitos- 22491: ten, Posti- ja telelaitoksen ja Valtionrautateiden 22492: siirtyminen pääosin pois budjettirahoituksen 22493: Maatalouden hintatuen (budjetissa luvun piiristä pienensi valtion liikennemenoja arviolta 22494: 30.31. menot) kassamenot olivat yhteensä 4 087 3 miljardilla markalla. Kaikkiaan liikennemenot 22495: milj. markkaa, josta pinta-alalisät olivat 962 vähenivät reaalisesti yli viidenneksen. Eri liiken- 22496: milj. markkaa, alueittainen hintapoliittinen tuki nemuotojen menokehitys on esitetty oheisessa 22497: 721 milj. markkaa ja muu hintapoliittinen tuki asetelmassa. 22498: 1 673 milj. markkaa. Viimeksi mainittuun sisäl- 22499: tyvät mm. maidon lisähinta, naudan- ja lam- 22500: Milj.mk Määrän 22501: paanlihan tuotantopalkkiot ja kananmunien li- 1990 muutos 22502: sähinta sekä peltoalan perusteella maksettava 1990/89 22503: tuki 584 milj. markkaa. Hintatuki yhteensä li- % 22504: sääntyi 6 %. Hallinto ....................................... . 121 12 22505: Maataloustuotannon tasapainottamismenot Tieliikenne .................................. . 5 913 7 22506: olivat yhteensä 689 milj. markkaa. Vesiliikenne ................................ . 717 -11 22507: Maatilatalouden rakenteen kehittämiseen limaliikenne ................................ . 236 3 22508: Rautatieliikenne ......................... . 2 089 -30 22509: käytettiin valtion varoja yhteensä 1 973 milj. Tietoliikenne ............................... . 456 -80 22510: markkaa, josta 1 093 milj. markkaa maksettiin 22511: maatilatalouden kehittämisrahastosta. Rahas- Yhteensä .................................... . 9532 -21 22512: tosta myönnettiin lainoja 862 milj. markkaa. 22513: Muut maatalouden rakenteen kehittämiseen liit- Liikennemuotojen välistä tehtävä- ja vastuu- 22514: tyvät suurimmat valtion menoerät olivat valtion- jakoa selkeytettiin siirtämällä tie- ja vesiraken- 22515: osuus luopumiseläkelain mukaisista menoista nuslaitoksen vesitieasiat merenkulkulaitokseen 22516: 267 milj. markkaa, maaseutuelinkeinojen ja 1.3.1990. Tielaitoksessa aloitettiin tienpidon teh- 22517: maatalouden korkotukilainojen menot 270 milj. tävissä tulosohjauksen ja -budjetoinnin kokeilu. 22518: markkaa sekä nuorten viljelijöiden tuki 130 milj. Samalla tiepiireistä muodostettiin aiempaa itse- 22519: markkaa. näisempiä tulosvastuullisia yksiköitä. 22520: Valtion menot metsätalouteen kasvoivat reaa- Tielaitoksen vuoden 1990 yhteiskunnallisia 22521: lisesti 3 %. Yksityismetsätalouden edistämiseen tulostavoitteita olivat liikenneturvallisuus, tei- 22522: käytettiin valtion varoja kaikkiaan 735 milj. den kunto ja sorateiden päällystäminen. Lisäksi 22523: markkaa. Nimelliskasvu oli 7 %. Valtionavut asetettiin toiminnallisia tavoitteita. Muut tavoit- 22524: metsänparannustöihin olivat 224 milj. markkaa teet saavutettiin paitsi kustannusarvioiden pitä- 22525: ja vastaavat lainat 186 milj. markkaa. Valtion- vyys toiminnallisten tavoitteiden puolella. 22526: avut keskus- ja piirimetsälautakunnille olivat Tieliikennemenot kasvoivat kiintein hinnoin 22527: 303 milj. markkaa. Metsänparannuslain mukais- selvästi. Yleisten teiden liikenne lisääntyi vuonna 22528: 37 22529: 22530: 1990 noin 3 % sekä pääteillä että muilla teillä. varamäärä 3 %. Henkilöliikenteessä kaukolii- 22531: Koko 1980-luvulla liikenne kasvoi yhteensä 54% kenteen matkat lisääntyivät runsas 3% ja asiak- 22532: eli keskimäärin 4 112 % vuodessa. Vilkkaasti lii- kailta perityt tuotot 10%. Radanpitoon käytet- 22533: kennöityjen pääteiden ja myös muiden teiden tiin valtion budjettivaroja 1 216 milj. markkaa. 22534: kunto oli kertomusvuoden lopussa hyvä. Teiden Luvussa 7.1. esitetään lisäksi keskeisiä tietoja 22535: päällysteitä uusittiin noin 4 730 km ja sorateitä uusimuotoisten liikelaitosten toiminnasta. 22536: päällystettiin 570 km. Muun tieverkon kunto Valtion tietoliikennemenot vähenivät jyrkästi, 22537: pidettiin ennallaan. Teiden rakentamisen ja kun Posti- ja telelaitoksen investointien rahoitus 22538: kunnossapidon taloudellisuus parani 2 %. Tien- jäi liikelaitosuudistuksen vuoksi pois budjetista. 22539: pidon oman henkilöstön määrä väheni edelleen Budjetista rahoitettavaksi jäivät lähinnä eräät 22540: suunnitelmien mukaisesti, ja kokonaisvahvuus tietoliikenteen korvaukset ja avustukset, mm. sa- 22541: oli 10 730 henkilötyövuotta. Vähennys oli 760 nomalehdistön tukija lehdistön yleinen kuljetus- 22542: työvuotta eli 6 112 %. tuki. Laitos rahoittaa investointinsa kokonaan 22543: Henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnet- tulorahoituksellaan. 22544: tomuuksia sattui noin 4 240, mikä oli yli 12 % Valtioneuvosto asetti Posti- ja telelaitoksen 22545: edellisvuotista vähemmän. tulostavoitteeksi 395 milj. markkaa vuodelle 22546: Vesiliikenteen menojen kasvua hillitsi edellis- 1990. Samalla laitoksen tuloutusvaateeksi val- 22547: vuoden tapaanjäänmurtajien kustannusten sääs- tiolle asetettiin 394 milj. markkaa. Tulostavoite 22548: tyminen leudon talven vuoksi. Jäänmurtajien saavutettiin ja laitos maksoi tuloutusvaatimuk- 22549: toimintapäivien määrä väheni neljänneksen, sen mukaiset 394 milj. markkaa valtiolle. Posti- 22550: vaikka Suomen merikuljetusten määrä lisääntyi ja telelaitoksen liikevaihto oli yhteensä 9 466 22551: talvikautena lievästi. milj. markkaa, kasvu oli 11 112 %. Telen liikevaih- 22552: Ilmaliikenteen kehitys jatkui etenkin kerto- to kasvoi selvästi postia nopeammin. Postiliiken- 22553: musvuoden alkupuolella suotuisana. Matkusta- teen tulovolyymi nousi runsaan prosentin, telelii- 22554: jamäärä kasvoi kotimaan liikenteessä koko kenteessä peräti 14% ja koko laitoksessa 8112 %. 22555: vuonna 4 %ja kansainvälisessä liikenteessä 9 % Käyttökulut olivat 7 162 milj. markkaaja niiden 22556: ja keskimäärin yli 6 %. Syksyllä laman merkit, kasvu 9 1/2 %. Posti- ja telelaitoksen henkilöstö 22557: joita Persianlahden kriisi vielä syvensi, alkoivat oli noin 44 000 henkeä, se supistui jonkin verran 22558: näkyä myös lentoliikenteessä. Taloudellinen tu- (ks. myös luku 7.1.). Laitoksen investoinnit oli- 22559: los muodostui kuitenkin hyväksi; kokonaistuo- vat yhteensä 1 784 milj. markkaa. Reaalikasvu 22560: tot kasvoivat yli viidenneksen samoin kuin ko- jatkui nopeana, kertomusvuonna noin 6 pro- 22561: konaismenotkin. Ilmailuhallinnosta muodostet- senttina. 22562: tiin vuoden 1989 alusta lukien liiketoimintaa 22563: harjoittava virasto eli ns. budjettisidonnainen lii- 22564: kelaitos, jollaisena se toimi viimeistä vuottaan Teollisuus ja muut elinkeinot 22565: vuonna 1990. Vuoden 1991 alusta ilmailuhallitus 22566: muuttui uusimuotiseksi ilmailulaitokseksi. Tehtäväalueen menojen kehitys oli varsin 22567: Valtion menot rautatieliikenteeseen vähenivät epäyhtenäinen. Menojen tehtävittäinen kehitys 22568: reaalisesti 30 %. Valtionrautatiet muuttui uusi- voi vuosittain vaihdella suuresti pelkästään ajoi- 22569: muotoiseksi liikelaitokseksi vuonna 1990, minkä tustekijöiden vuoksi. Tehtäväryhmittäinen kehi- 22570: vuoksi huomattava osa aiempaa budjettirahoi- tys on esitetty seuraavassa asetelmassa: 22571: tusta jäi pois. Liikelaitosuudistuksen tavoitteena 22572: on poliittisen johdon ja liikkeenjohdollisen vas- Milj.mk Määrän 22573: tuun selkeyttäminen sekä liikkeenjohdollisten 1990 muutos 22574: 1990/89 22575: edellytysten parantaminen. Taloudellisella tasol- % 22576: la muutos merkitsee mm. että liiketoiminta ra- 22577: hoitetaan omalla tulorahoituksella ja lain mu- Hallinto .......................................... . 122 6 22578: kaisella valtion korvauksella. Radanpito eli ra- Valvonta ja tarkastus .................... . 219 10 22579: Tutkimustoiminta ......................... . 1 813 1 22580: kentaminen turva- ym.laitteineenja kunnossapi- Luottolaitokset .............................. . 128 -42 22581: to rahoitetaan valtion budjettivaroin. Teollisuuden edistäminen ........... . 1 603 -23 22582: Valtionrautatiet saavutti valtioneuvoston Energiahuolto ............................... . 1 999 -5 22583: asettaman 24 milj. markan tulostavoitteen, liike- Muiden elinkeinojen edistäminen 91 11 22584: Ulkomaankaupan edistäminen .... 1080 55 22585: toiminnan tulos oli 28 milj. markkaa. Tavaralii- 22586: kenteen liikevaihto kasvoi 8 %, ja kuljetettu ta- Yhteensä ....................................... . 7 055 -3 22587: 38 22588: 22589: Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan me- täväryhmän menot vähenivät selvästi valtionyh- 22590: not kasvoivat 1980-luvulla selvästi valtion koko- tiöiden osakepääomien korotusten supistumisen 22591: naismenoja nopeammin. Kertomusvuonna kui- vuoksi. Myös valtiontakauskorvaukset telakka- 22592: tenkin reaalikasvu jäi yhteen prosenttiin, mikä teollisuudelle supistuivat; toisaalta myös takaisin 22593: aiheutui Geologian tutkimuskeskuksen menojen perityt maksut lisääntyivät. Tämän kertomuksen 22594: supistumisesta sekä VTT:n menojen kasvun ty- luvuissa 6.1.4. selostetaan lähemmin Valtionta- 22595: rehtymisestä. Geologian tutkimuskeskuksen kuukeskuksen toimintaa ja mm. korvausten 22596: menot supistuivat nimellisesti 7% 177 milj. kehitystä. 22597: markkaan; supistuminen aiheutui lähinnä talon- Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta 22598: rakennushankkeiden valmistumisesta v. 1989 annetun lain mukaisiin avustuksiin oli varsinai- 22599: puolella. Alkanut taantuma ja toimintaympäris- sessa budjetissa varattu 600 milj. markan ja 22600: tön muutokset antoivat jo merkkejä VTT:n toi- lisämenoarviossa 130 milj. markan myöntämis- 22601: minnassa kertomusvuonna. Toiminta laajeni valtuus. Avustuksia myönnettiin valtuuksien 22602: aiempaa hitaammin ja maksullisen palvelutoi- puitteissa 730 milj. markkaa. Myönnettyjen 22603: minnan tulojen lisäys jäi merkittävästi edellis- avustusten kokonaismäärä pysyi lähes ennal- 22604: vuosia pienemmäksi. Henkilöstövoimavarat li- laan. Vuonna 1990 investointi- ja käynnistys- 22605: sääntyivät kuitenkin 1112% noin 2 650 henkilö- avustuksella rahoitetuissa 1 225 hankkeessa ar- 22606: työvuoteen. VTT:n kokonaismenot olivat 777 vioidaan lähivuosina syntyvän noin 6 100 uutta 22607: milj. markkaa, ja niiden kasvu nimellisesti 8 %. pysyvää työpaikkaa. Kehittämisavustuksella 22608: Tulot maksullisista tutkimuspalveluista kasvoi- tuettiin yhteensä 1 410 eri hanketta. Avustusten 22609: vat 8% noin 478 milj. markkaan. maksatukset lisääntyivät nimellisesti 17 prosent- 22610: Teknologian kehittämiskeskuksen kassame- tia 621 milj. markkaan. Alueellista kuljetustukea 22611: not olivat 620 milj. markkaa, reaalikasvu oli maksettiin 123 milj. markkaa. 22612: noin 10%. Vuonna 1990 Tekesin rahoitusta Valtionyhtiöiden osakehankinnat supistuivat 22613: myönnettiin 412 eri hankkeeseen yhteensä 475 kertomusvuonna yli neljänneksen maksatussiir- 22614: milj. markkaa eli 18% enemmän kuin vuonna tymien vuoksi. Jäljempänä luvuissa 6.1.2. ja 7.2. 22615: 1989. Lainoja myönnetystä rahoitustuesta oli selostetaan lähemmin mm. valtionyhtiöiden toi- 22616: 247 milj. markkaa ja avustuksia 228 milj. mark- mintaa, tuloksia ja rahoitusta. 22617: kaa. Eri vuosina myönnettyjä tuotekehityslaino- Valtion energiahuollon menot kasvoivat käy- 22618: ja nostettiin 175 milj. markkaa, lisäys oli 30 %. vin hinnoin viidenneksen ja reaalisesti 13 (Yo. 22619: Vastaavien tuotekehitysavustusten maksatukset Kasvu aiheutui kokonaan valtion ydinjätehuol- 22620: kasvoivat vain pari prosenttia 181 milj. mark- torahaston varojen takaisinlainauksesta. Muut 22621: kaan. Vuosittaisiin muutoksiin vaikuttavat usein energiahuollon menot jäivät lähes ennalleen. 22622: ajoitustekijät Tavoitetutkimustoiminnan menot Energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val- 22623: kasvoivat kymmeneksen 169 milj. markkaan. vontatoimeen käytettiin 79 milj. markkaa eli 22624: Teollisuutta edistävät luottolaitokset, joiden hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. 22625: toimintaa valtio rahoitti, olivat kertomusvuonna Energian käytön ja tuotannon alueilla vuonna 22626: Kehitysaluerahasto Oy ja Pohjoismaiden Inves- 1988 käynnistetyt viisivuotiset tutkimusohjelmat 22627: tointipankki, lisäksi valtio maksoi korvauksia jatkuivat. Ohjelmien rahoitukseen käytettiin 47 22628: Postipankki Oy:n investointirahastolle. Valtion milj. markkaa. Ydinenergia-alan tutkimusta 22629: rahoituserät Kera Oy:lle supistuivat noin puo- rahoitettiin 21 milj. markalla. Avustuksiin ener- 22630: leen eli 94 milj. markkaa. Vuosina 1988 ja 1989 giainvestointeihin käytettiin 57 milj. markkaa 22631: osa Kera Oy:lle myönnettävästä budjetista ra- sekä energiataloudelliseen tutkimukseen ja koe- 22632: hoitettavasta valtionlainasta korvattiin korkotu- toimintaan 31 milj. markkaa. 22633: kilainalla, ja kertomusvuonna laina poistettiin Valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin 22634: kokonaan. Valtio maksoi Kera Oy:lle korkotu- 1.3.1988 voimaan tulleella ydinenergialailla ja 22635: kea lähes 15 milj. markkaa. Kera Oy:lle makset- sen nojalla annetulla rahastoa koskevalla ase- 22636: tiin lisäksi luotto- ja kurssitappioiden korvauk- tuksella. Rahaston tavoitteet ja toimintaperiaat- 22637: sia 50 milj. markkaa sekä avustuksia yritysten teet kuvattiin lyhyesti vuotta 1988 koskevassa 22638: tutkimustoiminnan tukemiseen 29 milj. mark- kertomuksessa. Kertomusvuonna rahastoon 22639: kaa. kertyi lainojen takaisin maksuja 1 515 milj. 22640: Valtaosa teollisuuden edistämisen menoista markkaa, ja valtion lainanotoksi luettuja ydinjä- 22641: koostuu tuotantotoiminnan alueellisesta tuesta tehuoltomaksuja 207 milj. markkaa. Näistä lai- 22642: sekä valtionyhtiöiden osakerahoituksesta. Teh- nattiin takaisin ydinjätehuoltovelvollisille 1 798 22643: 39 22644: 22645: milj. markkaa eli yli viidennes enemmän kuin valtion liikelaitos- ja eläkeuudistuksesta. Val- 22646: vuonna 1989. tionvelan ja sen hoitomenojen kehitystä kuva- 22647: Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen taan yksityiskohtaisesti luvussa 8 ja liitteessä 16. 22648: kasvoivat vientitakuukorvausten lisääntymisen Valtion eläkemenot olivat kertomusvuonna 22649: vuoksi. Korvauksia maksettiin 779 milj. mark- kaikkiaan 8 713 milj. markkaa. Taulukossa 25 22650: kaa eli lähes kaksinkertaisesti edellisvuotinen esitetty eläkemenosumma sisältää vuodesta 1990 22651: määrä (ks. luku 6.1.4.). Viennin edistämisavus- alkaen myös ns. uusimuotoisten valtion liikeyri- 22652: tuksia maksettiin 152 milj. markkaaja lainoja 25 tysten eläkemenot, mutta ei sisällä budjettisidon- 22653: milj. markkaa. Kertomusvuonna heikentynyt naisten liikelaitosten eläkkeitä. Valtion maksa- 22654: kotimaan kysyntä sekä Neuvostoliittoon suun- mien eläkkeiden lukumäärä lisääntyi kertomus- 22655: tautuneen viennin jyrkkä supistuminen saivat vuonna 4, 7 %. Eläkkeiden lukumäärien ja eläke- 22656: yritykset lisäämään ponnistelujaan viennin menojen kehitys on esitetty liitetaulussa 10. 22657: markkinaosuuksien säilyttämiseksi ja kasvatta- Muihin menoihin sisältyvät yleiset rahoitus- 22658: miseksi muilla markkina-alueilla. Etenkin Ruot- avustukset kunnille kasvoivat kertomusvuonna 22659: sin ja Keski-Euroopan markkinat olivat yritys- kiintein hinnoin lähes 5 %. Vuoden 1989 alusta 22660: ten tehostettujen markkinointitoimien kohteina. tuli voimaan laki kuntien yleisestä valtionosuu- 22661: Viennin kasvattamista vaikeutti kuitenkin edel- desta ja yleisistä rahoitusavustuksista. Lailla 22662: leen heikentynyt tuotteidemme hintakilpailuky- koottiin yhteen yhteensä 14 aikaisemmin erillise- 22663: ky. nä myönnettyä valtionosuutta ja korvausta. 22664: Yleinen valtionosuus määräytyy pääasiallisesti 22665: kunnan asukasluvun ja kantokykyluokan perus- 22666: teella. Samalla verotulojen täydennystä ja har- 22667: 5.1.4. Muut menot kinnanvaraisia rahoitusavustuksia koskeva lain- 22668: säädäntö vakinaistettiin. Vuonna 1990 kuntien 22669: "Muut menot" ovat budjetin tehtävittäisessä taloutta tuettiin välittömästi jakamalla kaikille 22670: luokittelussa lähinnä valtionvelan hoitomenoja, kunnille yleisenä valtionosuutena 626 milj. mark- 22671: eläkemenoja sekä kunnille maksettavia yleisiä kaa, verotulojen täydennyksenä 414 milj. mark- 22672: rahoitusavustuksia. Nämä lisääntyivät reaalises- kaa 179 kunnalle ja harkinnanvaraista avustusta 22673: ti lähes viidenneksen. Nopea kasvu aiheutui 30 milj. markkaa 132 kunnalle. 22674: 22675: 25. Muut menot 22676: 22677: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22678: Tehtäväryhmä miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22679: 22680: Valtionvelan hoito ........................................................ . 5 391 5 126 4 879 -5 -9 22681: siitä korot .................................................................. . 5 248 4898 4 688 -4 -9 22682: Muut menot ................................................................... 5 876 7 093 10 330 46 39 22683: siitä eläkemenot ........................................................ . 4 963 5 545 8 663 56 49 22684: 22685: Yhteensä ....................................................................... . 11 267 12219 15209 24 18 22686: 22687: 22688: 22689: 22690: 5.2. Menot menolajeittain 22691: Valtiontalouden kassamenot lisääntyivät kuin edellisenä vuonna, ja se vastasi suunnilleen 22692: vuonna 1990 nimellisesti 11,3% eli pari prosent- 1980-luvun keskimääräistä kasvua. 22693: tiyksikköä nopeammin kuin edellisenä vuonna. Edellä luvussa 5.1. mainitut kertomusvuoden 22694: Valtion menojen keskimääräinen hinta nousi yli budjetissa toteutetut uudistukset ja niistä aiheu- 22695: 7 %, ja menojen reaalikasvu oli 3,8 %. Menojen tuvat rakennemuutokset heikentävät tuntuvasti 22696: rcaalikasvu oli noin prosenttiyksikön nopeampi menojen menolajeittaista vertailua. 22697: 40 22698: 22699: Kuvio 11. Valtiontalouden kassamenot menolajeit- Lähes puolet kulutusmenoista on palkkaus- 22700: tain, prosenttia bruttokansantuotteesta menoja. Vuoden 1990 alussa valtiolla olivat 22701: % voimassa keväällä 1988 solmitut 28.2.1990 päät- 22702: 16 , - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 22703: tyneet virka- ja työehtosopimukset. Sopimukset 22704: 14 uudistettiin kaudeksi 1.3.1990-29.2.1992 työ- 22705: markkinain keskusjärjestöjen kesken 15.1.1990 22706: 12 tehdyllä sopimuksella. Palkkoja korotettiin 22707: maaliskuun alusta lukien 30 penniä tunnilta tai 22708: 10 50 mk kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0, 7 %. 22709: Lisäksi edellisen sopimuksen perusteella makset- 22710: 8 tiin 2,5 prosentin indeksitarkistus. Lokakuun 22711: alusta lukien palkkojen yleiskorotus oli saman- 22712: 6 suuruinen kuin keväällä; 30 penniä/tunti tai 50 22713: markkaa/kuukausi, vähintään 0, 7 %. Lisäksi 22714: 4 22715: maksettiin ansiokehitystakuun ennakkoaja tasa- 22716: 2 22717: arvoerää siten, että korotukset yhteensä olivat 22718: 2,3 %. Sopimuspalkkojen nousu oli valtiolla 22719: vuodesta 1989 vuoteen 1990 keskimäärin 7,9 %. 22720: 1985 1989 1990* Valtion palveluksessa oli kertomusvuonna 22721: A = siirtomenot noin 142 450 virkasuhteista ja 71 000 työsopi- 22722: B = kulutusmenot mussuhteista eli yhteensä 213 460 palkansaajaa. 22723: C = sijoitusmenot 22724: D = muut menot 22725: Tämä on 10% maamme kaikista palkansaajista. 22726: Valtion henkilöstöstä kolmannes oli valtion lii- 22727: kelaitosten palveluksessa. Valtion henkilöstön 22728: määrät, palkkausmenot sekä eläkkeiden määrät 22729: ja eläkemenot on esitetty liitteissä 8-11. Eläke- 22730: menojen reaalinen kasvu oli lähes 6 %. 22731: 5.2.1. Kulutusmenot 22732: Valtion kulutusmenojen reaalikasvu oli 22733: 8 112 %, josta kuitenkin yli puolet aiheutui valtion 22734: liikelaitosten eläkkeiden maksamisesta budjetis- 5.2.2. Siirtomenot 22735: ta. Aiemmin nämä eläkkeet maksettiin liikelai- 22736: tosten käyttömenoina "sarakkeen ulkopuolella". Siirtomenot kasvoivat kiintein hinnoin 22737: Puolustuslaitoksen hankintamenot kasvoivat 4 112%. Valtion liikelaitosuudistus vaikutti siirto- 22738: ajoittumistekijöiden vuoksi verrattain nopeasti. menojen kehitykseen siten, että liikelaitosten 22739: Kolmen viraston siirtyminen tulosbudjetointiin (VR:n) käyttötalouden alijäämä jäi pois ja ra- 22740: vaikuttaa palkkausmenojen, korjaus- ja kunnos- danpidon eli korjausten ja rakentamisen rahoi- 22741: sapitomenojen ja muiden kulutusmenojen väli- tus lisäsi "muita siirtoja kotimaahan". 22742: seen jakaumaan lähinnä siten, että palkkausme- Kuntien valtionapujen kasvu oli edelleen 22743: noja siirtyi muihin menolajeihin. nopea, kun kuntien menot lisääntyivät kerto- 22744: 22745: 22746: 22747: 26. Kulutusmenot 22748: 22749: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22750: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22751: 22752: Palkkaukset ym ............................................................. 14 391 15 273 15 868 4 -4 22753: Eläkkeet ......................................................................... . 4 963 5 545 8 663 56 46 22754: Korjaus ja kunnossapito ............................................... 2 091 2 141 2 917 36 28 22755: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................. . 1 963 1 890 2 255 19 15 22756: Muut kulutusmenot ...................................................... . 8 857 10 233 11 832 16 8 22757: 22758: Yhteensä ........................................................................ 32266 35082 41535 18 10 22759: 41 22760: 22761: 27. Siirtomenot 22762: 22763: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22764: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22765: 22766: Valtionavut kunnille ..................................................... . 29 757 33 245 37 646 13 4 22767: Valtionavut elinkeinoelämälle ..................................... . 12 055 13 426 15 643 17 9 22768: Valtionavut kotitalouksille ........................................... . 16 249 17 237 19 062 11 3 22769: Muut siirtomenot ......................................................... . 7 441 8 100 8 840 9 3 22770: 22771: Yhteensä ........................................................................ 65 501 72008 81190 13 5 22772: 22773: 22774: 22775: 22776: musvuonna reaalisesti viitisen prosenttia. Viime tyivät rahoitettaviksi siirtomenoista, mikä vai- 22777: vuosien hyvät sadot pitivät yllä maataloustuot- kutti maa- ja vesirakennusten kehitykseen. Lii- 22778: teiden vientitarvetta ja vientituki kasvoi tuntu- kelaitosuudistus vähensi jossain määrin myös 22779: vasti (ks. luku 6.2.2.). Kotitalouksien valtion- budjetin talonrakennuksia. Valtion liikelaitosten 22780: apujen kasvua hillitsi vielä keskimäärin hyvänä toimintaa ja investointeja on selostettu lähem- 22781: säilynyt työllisyystilanne, minkä ansiosta mm. min luvussa 7. 22782: työttömyysturvamenoja säästyi. Finanssisijoitusten nopea kasvu aiheutui pää- 22783: Vuoden 1989 lopullisen verotuksen viivästy- asiassa valtion asuntolainojen lisääntymisestä. 22784: minen lykkäsi valtion sairausvakuutus- ja kan- Asuntolainoja nostettiin 35 % enemmän kuin v. 22785: saneläkevakuutusosuuksia seuraavaan vuoteen, 1989 (taulukko 28). Kertomusvuoden alusta 22786: mikä pienensi siirtomenojen kasvua prosenttiyk- lukien perustettiin asunto-olojen kehittämisra- 22787: sikön. Tulonsiirrot ulkomaille eli lähinnä kehi- hasto, josta asuntolainat maksetaan. Arava- 22788: tysyhteistyömenot kasvoivat tavanomaista hi- vuokra-asuntojen rahoituksessa siirryttiin ns. 22789: taammin säästötoimien ja maksatussiirtymien yhtenäislainajärjestelmään, jossa valtion lainan 22790: vuoksi. osuus voi olla enintään 95 % hankinta-arvosta. 22791: Valtion lainoitusosuus nousi tuntuvasti (ks. s. 22792: 33). 22793: Muut finanssisijoitukset kasvoivat vain vähän 22794: 5.2.3. Sijoitusmenot valtionyhtiöiden osakehankintojen supistumisen 22795: vuoksi, kun maksatuksia siirtyi runsaasti vuo- 22796: Valtion liikelaitosuudistuksen vuoksi suoraan teen 1991. Kiinteistöjen, rakennusten ja maa- 22797: budjetista rahoitettavat valtion kone- ja laitein- alueiden hankintaan käytettiin sen sijaan lähes 22798: vestoinnit supistuivat kolmannekseen entisistä. neljännes enemmän varoja kuin edellisenä vuon- 22799: Kuten edellä todettiin, rautatierakennukset siir- na. 22800: 22801: 22802: 22803: 28. Sijoitusmenot 22804: 22805: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22806: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22807: 22808: Kaluston hankinta ························································· 3 176 3 676 1 097 -70 -71 22809: Talonrakennukset .......................................................... 1 508 1 520 1 622 7 -1 22810: Maa- ja vesirakennukset ............................................... 2 882 3 196 3 243 2 -3 22811: 22812: Reaalisijoitukset yhteensä ........................................... 7 565 8 393 5 962 -29 -33 22813: 22814: Lainat .............................................................................. 5 512 6 292 7 999 27 19 22815: siitä asuntolainat ....................................................... 3 225 3 628 4 910 35 26 22816: Muut finanssisijoitukset ................................................ 1 018 1 273 1 320 4 -2 22817: 22818: Finanssisijoitukset yhteensä ........................................ 6 529 7 565 9 319 23 15 22819: 22820: Yhteensä ........................................................................ 14095 15958 15 281 -4 -10 22821: 22822: 6 311316M 22823: 42 22824: 22825: 22826: 5.2.4. Muut menot vuoden mittaan kasvuun. Valtion rahoitustasa- 22827: painon jyrkän heikentymisen vuoksi lainanottoa 22828: Nykyisen budjetointikäytännön mukaan jouduttiin lisäämään, ja budjettiin alunperin 22829: muut menot ovat menolajeittaisessa luokittelus- merkityt nettokuoletukset vähennettiin koko- 22830: sa lähinnä valtionvelan korkomenoja ja valtion- naan lisäbudjeteissa. Valtion velanhoitomenojen 22831: velan nettokuoletuksia. Korkomenot supistuivat ja valtion velan kehitystä tarkastellaan lähem- 22832: edelleen hieman, vaikka velan kanta kääntyi jo min luvussa 8 ja liitteessä 16. 22833: 22834: 22835: 22836: 29. Muut menot 22837: 22838: 1988 1989 1990 Muutos 1990/89, % 22839: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 22840: 22841: Valtionvelan korot ......................................................... 5 248 5 003 4 727 -6 -9 22842: Varastojen muutos (kasvu +) ........................................ 329 306 177 22843: Muut ............................................................................... 37 34 23 -33 -35 22844: Yhteensä ........................................................................ 5614 5343 4927 -8 -11 22845: 43 22846: 22847: 22848: 22849: 22850: 6. VALTIO MUIDEN SEKTORIEN RAHOITTAJANA 1> 22851: Valtion muille antamaan rahoitukseen on si- ns. suoran rahoitustuen lisäksi tarkastellaan kor- 22852: sällytetty maksetut bruttomääräiset tulon- ja kotukilainojen sekä erilaisten takausten ja takui- 22853: pääomansiirrot, tukipalkkiot, lainakannan den muodossa annettavaa tukea. 22854: muutos sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Valtion tukea tarkastellaan ryhmiteltynä jul- 22855: Tukipalkkiot, tulon- ja pääomansiirrot ovat vas- kisyhteisöihin (ilman valtiota), rahoituslaitok- 22856: tikkeettornia siirtoja saajalle, kun taas lainakan- siin, yrityksiin, kotitalouksiin ja ulkomaihin. 22857: nan muutos, osakkeiden ja osuuksien hankinta Valtion myöntämää rahoitustukea elinkei- 22858: ovat finanssisijoituksia, joihin liittyy takaisin- noittain tarkastellaan nettomääräisesti: elinkei- 22859: maksuvelvollisuus tai tuottovaatimus. Tämän nojakauma on yhtäältä alkutuotanto ja elintar- 22860: vikkeet ja toisaalta jalostus ja palvelualat. 22861: Valtionyhtiöiden toimintaa tarkastellaan 22862: 11 Tässä luvussa on käytetty kansantalouden tilinpidon käsit- 22863: myös erikseen omana lukuna. 22864: teitä ja luokituksia, paitsi luvussa 6.2., joka pohjautuu Valtion suora rahoitus oli kertomusvuonna 22865: tulo- ja menoarvion käsitteistöön ja jaotteluun. Tilinpi- 22866: don tiedot perustuvat Tilastokeskuksesta elokuussa 1991 92,2 miljardia markkaa. Rahoituksen kasvu edel- 22867: saatuihin ennakkoarvioihin. lisvuotisesta oli 17%. 22868: 22869: 22870: 22871: 22872: 30. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain 22873: 22874: 1988 1989 1990 Muutos 22875: 1990/89 22876: miljoonaa markkaa % 22877: 22878: Siirrot 22879: Tulonsiirrot ................................................................................. 53897 59 254 68546 16 22880: 10 712 22881: ~~~~~~~~~~~r;~t·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 22882: 13059 14 003 7 22883: 5 811 3 711 4622 25 22884: Finanssisijoitukset 22885: Lainananto' 1 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 575 2 488 4622 86 22886: Osakkeet21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 446 507 423 -17 22887: Suora rahoitus yhteensä .............................................................. 73441 79019 92216 17 22888: Korkotukilainat 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 4605 2 770 3 562 22889: Valtiontakaukset31 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -1699 1 031 1 640 22890: Takuukeskuksen voimassa olevat takuut41 ................................. . 1 666 2 769 -1746 22891: Takuukeskusta sitovat takuutarjoukset 41 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -685 3 448 -8813 22892: 22893: 11 Kannan muutos. 22894: 21 Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta. 22895: 31 Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat 22896: takaukset sekä valtiontakuukeskuksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja vesiensuojelutakaukset. 22897: •1 Valtiontakuukeskuksen myöntämien luottoriski-, rahoitus- sekä B- , D- ja M-takuiden taseen mukainen kannan 22898: muutos. Valtiontakuukeskuksen kustannustakuiden nojalla maksamat korvaukset sisältyivät tukipalkkioihin. 22899: 44 22900: 22901: 22902: 6.1. Rahoitustukimuodot 22903: 6.1.1. Siirrot Tukipalkkioita 1) saavat vain yritykset ja näis- 22904: tä valtaosa suuntautuu maataloudelle. Tukipalk- 22905: Tulon- ja pääomansiirrot kasvoivat kerto- kioita ja yritysten saamia pääomansiirtoja tar- 22906: musvuonna 14%. Nämä suuntautuivat lähinnä kastellaan lähemmin elinkeinoelämän saaman 22907: julkisyhteisöille ja kotitalouksille, 51 %ja 27 %. rahoitustuen yhteydessä (luku 6.2.). 22908: Vajaa 3 prosenttia menee ulkomaille tulonsiirtoi- 22909: na. Nämä ovat pääasiassa kehitysapumenoja 22910: 11 Tukipalkkioihin sisältyvät sekä hyödykepalkkiot että 22911: sekä osuuksia kansainvälisen yhteistyön kustan- 22912: nuksista. muut tukipalkkiot. Sektoreittaisessa tarkastelussa kaikki 22913: tukipalkkiot on kirjattu yrityksille maksetuiksi, sillä tilas- 22914: Rahoituslaitosten saarnat tulonsiirrot valtiol- toista ei saa erikseen sitä osaa tukipalkkioista, joka mak- 22915: ta koostuvat eläkemaksuista. Nämä kasvoivat setaan elinkeinonharjoittajakotitalouksille. 22916: kertomusvuonna 2 %. 22917: 22918: 22919: 22920: 22921: 31. Valtion siirrot tuensaajasektoreille 22922: 22923: 1988 1989 1990* Muutos 22924: 1990/89 22925: miljoonaa markkaa % 22926: 22927: Julkisyhteisöt ................................................................................. 36 409 39 680 44 515 12 22928: Rahoituslaitokset ........................................................................... 3 192 2 140 2 175 2 22929: Yritykset .......................................................................................... 11 017 13 584 14 674 8 22930: Kotitaloudet .................................................................................... 18 038 18 450 23 141 25 22931: Ulkomaat ........................................................................................ 1 764 2 170 2 434 12 22932: 22933: Suora rahoitus yhteensä ............................................................... 70420 76024 86939 14 22934: 22935: 22936: 22937: 22938: Julkisyhteisöt 1J vu hidastuu hieman edellisvuodesta, mutta ni- 22939: melliskasvua pitää yllä kuntatyönantajan työelä- 22940: Valtion muille julkisyhteisöille myöntämät kevakuutusmaksujen nopea kasvu. 22941: siirrot kasvoivat kertomusvuonna 12% ja olivat Kunnallista työeläkemaksua korotettiin vuo- 22942: siten 44,5 miljardia markkaa. Valtaosa tästä den 1989 lopun tasosta 2,8 prosenttiyksikköä 22943: tuesta oli kuntien ja kuntainliittojen kulutuksen 17,8 prosenttiin palkoista. Kuntien palkkausme- 22944: rahoittamiseen myönnettyjä valtionapuja. Kun- not lisääntyivät yhteensä 13 %, mistä työeläke- 22945: tien kulutuksesta noin 80 % kohdistuu koulutus- maksun vaikutus on 2 prosenttiyksikköä. Kun- 22946: toimintaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. tatyönantajan sairausvakuutusmaksua alennet- 22947: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavut lisään- tiin 0,5 prosenttiyksikköä eli 3,95 prosenttiin. 22948: tyivät 14 %ja opetus- ja kulttuuritoimen valtion- Sosiaaliturvarahastoille maksetut tulonsiirrot 22949: avut 9 112%. Kuntien menojen kasvu näillä tehtä- kasvoivat 9 prosenttia. Kertomusvuoden alussa 22950: väalueilla on samaa suuruusluokkaa. Sosiaali- ja työnantajan kansaneläkevakuutusmaksua alen- 22951: terveyshuollossa menoja ja valtionapuja lisää nettiin 0,5 ja työttömyysvakuutusmaksua 0,2 22952: mm. virkamäärien kasvu ja opetustoimessa mm. prosenttiyksikköä. Valtion takuusuoritukset 22953: ammattiopetuksen koulutusaikojen pidentämi- kansaneläke- ja sairausvakuutusrahaston mak- 22954: nen. Kuntien ja kuntainliittojen kulutuksen re- suvalmiuden turvaamiseksi olivat kertomus- 22955: aalikasvu oli 3 %. Kulutusmenojen määrän kas- vuonna 1,5 miljardia markkaa. 22956: Julkisyhteisöjen saarnat siirrot jakaantuivat 22957: 11 22958: Kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. seuraavasti: 22959: 45 22960: 22961: 22962: Muutos Jakauma 22963: 6.1.2. Finanssisijoitukset 22964: 1990/89 22965: % Lainanauto 22966: Tulonsiirrot ................................. . 11 94 22967: Pääomansiirrot ........................... . 26 6 Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuo- 22968: lisista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta 1> 22969: Yhteensä ........ . 12 100 oli kertomusvuoden lopussa 48,1 miljardia mark- 22970: kaa eli 10,6 % suurempi kuin vuotta aikaisem- 22971: min. Valtion lainasaatavat olivat noin viidennek- 22972: sen pienemmät kuin valtionvelan määrä, joka oli 22973: Kotitaloudet 57,0 miljardia markkaa. Kotitalouksien ja voit- 22974: toa tavoittelemattomien yhteisöjen saamien lai- 22975: Valtion vastikkeettomat siirrot kotitalouksille nojen osuus pysyi edellisen vuoden tasolla 22976: ja voittoa tavoittelemattomille yhteisölle olivat (82 %), kun taas yritysten (4 %) ja rahalaitosten 22977: 23,1 miljardia markkaa, joka oli neljännes siirto- (6 %) osuudet laskivat kumpikin prosentilla. Ra- 22978: jen kokonaismäärästä. Siirtojen suhde yksityisiin halaitosten lainoista valtaosa kanavoitui yritys- 22979: kulutusmenoihin oli 8%. sektorille julkisten luotto-osakeyhtiöiden kautta. 22980: Siirrot jakautuivat vuonna 1990 seuraavasti: Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty- 22981: jen lainojen määrä oli vain 8,0 miljardia mark- 22982: kaa, koska asuntolainat siirrettiin asunto-olojen 22983: Muutos Jakauma kehittämisrahastoon, joka perustettiin 1.1.1990. 22984: 1990/89 Asunto-olojen kehittämisrahasto on budjetin 22985: % 22986: ulkopuolinen, mutta valtion kassatalouden pii- 22987: Tulonsiirrot ................................. . 27 95 rissä oleva rahasto. Valtiokonttorin hoidossa 22988: Pääomansiirrot ........................... . 0 5 olevasta 39, 1 miljardin markan lainakannasta 22989: 0,9 miljardia markkaa oli vuoden päättyessä 22990: Yhteensä .................................... . 25 100 22991: korotonta. Nollakorkoisista lainoista 0,8 miljar- 22992: dia markkaa oli asuntolainoja. 22993: Pääomansiirrot pysyivät normaalilla tasol- Asunto-olojen kehittämisrahaston lainakanta 22994: laan. Kertomusvuonna jakautuivat kotitalouk- oli 32,3 miljardia markkaa. Kasvua edellisen 22995: sien saarnat tulonsiirrot (22,0 miljardia mark- vuoden asuntolainakantaan oli 11,8 %. 22996: kaa) tukimuodoittain seuraavasti: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainan- 22997: annon määrä 7,5 miljardia markkaa oli 6,3 % 22998: suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. 22999: Muutos Jakauma Valtion uusia lainoja nostettiin kertomus- 23000: 1990/89 vuonna 7,5 miljardia markkaa eli 40% enemmän 23001: % 23002: kuin vuotta aikaisemmin. Budjettitalouden 23003: Sosiaalivakuutusetuudet ............ 84 29 osuus lisäyksestä oli 1,6 ja rahastojen 5,9 miljar- 23004: Rahastoimattomat sosiaalivakuutus- dia markkaa. Suurin osa luotoista oli asuntolai- 23005: etuudet'1 ................................... 14 28 noja, joiden nostoja kertyi 4,9 miljardia mark- 23006: Sosiaaliavustukset...................... 12 23 23007: Muut tulonsiirrot......................... 12 19 kaa2>. Määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna 23008: lähes ennallaan. 23009: Yhteensä .................................... 27 99 Asuntolainojen osuus koko valtion lainakan- 23010: nasta oli kertomusvuoden päättyessä 67 % eli 23011: 11 Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet. yhden prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä 23012: vuonna. Yksityishenkilöiden saamien asuntolai- 23013: 23014: Tulonsiirrot kotitalouksille kasvavat edelleen 23015: reaalisesti. Sosiaalivakuutusetuuksien erittäin 11 Valtion lainanantoa, korkotukiluottoja ja valtiontakauk- 23016: suuri kasvu kertomusvuonna aiheutuu valtion sia selvitetään lähemmin liitteissä 13-15, joihin eivät 23017: eläkerahastouudistuksesta; etuuksiin merkitään sisälly valtiontakausrahaston eikä vientitakuurahaston 23018: myöntämät takaukset ja takuut. 23019: vuonna 1990 valtion liikelaitosten eläkkeet ja 21 23020: Määrään sisältyy noin 89 milj. markkaa taloyhtiöiden 23021: vuodesta 1991 alkaen myös kaikkien valtion rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelai- 23022: virastojen ja laitosten eläkkeet. noiksi siirrettyjä lainoja. 23023: 46 23024: 23025: nojen määrä oli noin 13,2 miljardia ja vuokrata- 6.1.3. Korkotuki 23026: lojen 18,4 miljardia markkaa. Toiseksi suurin 23027: lainaryhmä oli maa- ja metsätalouden saarnat Valtion korkotukea saavien lainojen lainapää- 23028: lainat, joiden määrä oli kertomusvuoden lopussa oma oli kertomusvuoden päättyessä 28,8 miljar- 23029: 9,1 miljardia markkaa. Kolmanneksi eniten oli dia markkaa eli 14,3 % suurempi kuin edellisenä 23030: lainoja teollisuus- ja elinkeinosektorilla, joiden vuotena. Valtion korkotukilainoista 6,9 miljar- 23031: lainakanta oli vuoden lopussa 4,2 miljardia dia markkaa eli 24,0 % kohdistui opiskelijoiden 23032: markkaa. Loput eli 5,4 % lainakannasta oli tukemiseen. Yrityssektorin osuus korkotukilai- 23033: lainoja muille lainansaajaryhmille. nojen määrästä laski edellisvuodesta 39% eli 1,0 23034: Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle miljardiin markkaan. Se oli 3,5 %koko korkotu- 23035: oli vuoden päättyessä 5, 7 miljardia markkaa. kea saavien lainojen määrästä. Nuorten oman 23036: Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lainojen 23037: valtiolta saarnat lainat olivat 16,3 miljardia lainapääoma nousi 8,1 miljardista markasta 10,1 23038: markkaa. Julkisten yritysten ja luotto-osakeyhti- miljardiin markkaan ja oli 35,1 % koko korko- 23039: öiden osuus yritysten ja rahoituslaitosten valtiol- tukilainakannasta. 23040: ta saamien lainojen kannasta oli 77 %. Valtion maksamien korkotukien määrä oli 23041: Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet- kertomusvuonna 1 470 milj. markkaa eli 29,9% 23042: tyjä luottoja nostettiin 204 milj. markkaa. Vas- suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Nuorten 23043: taavat nostot olivat vuotta aikaisemmin olleet oman ensiasunnon hankintaan myönnettyille lai- 23044: 262 milj. markkaa. Maatilatalouden kehittämis- noille maksettiin kertomusvuonna korkotukea 23045: rahastosta nostettiin uusia lainoja 1 056 milj. 469 milj. markkaa eli 23 % edellisvuotta enem- 23046: markkaa, mikä oli yli 25 % enemmän kuin edel- män. Yrityksille maksetuista 77 milj. markan 23047: lisenä vuonna. korkotuista 49 milj. markkaa meni julkisille 23048: Lainojen pakkoperintätapaukset säilyivät yrityksille. Määrä oli 9,3 % edellistä vuotta 23049: lähes ennallaan valtiokonttorin hoitamissa tai- pienempi. 23050: noissa. Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa 23051: valvottiin valtiokonttorin saamisia 22 kertaa. 23052: Tileistä poistojen määrä kertomusvuonna oli 23053: yhteensä 77,5 milj. markkaa. Tileistä poistami- 23054: sen syy oli lainojen muuttaminen avustuksiksi. 6.1.4. Valtiontakaukset 23055: Mm. kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Tek- 23056: nologian kehittämiskeskuksen myöntämiä han- Vaitiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen 23057: kevienti-ja tuotekehityslainoja muutettiin avus- hoitamat takaukset 23058: tuksiksi 51,5 milj. markan ja ulkoasiainministeri- 23059: ön kehitysluottoja 24 milj. markan arvosta. Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuk- 23060: sen hoitamien takausten takausvastuu oli kerto- 23061: musvuoden päättyessä yhteensä 15,3 miljardia 23062: markkaa eli 4 % suurempi kuin vuotta aikaisem- 23063: min. Valtion vastuu ulkomaisista valuuttamää- 23064: Osakesijoitukset räisistä takauksista oli 2,5 miljardia markkaa, 23065: joka oli kokonaisuudessaan valtiokonttorin hoi- 23066: Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- dossa. Valuuttamääräisten luottojen osuus taka- 23067: vuoden päättyessä oli 9,6 miljardia markkaa, usvastuusta oli pienentynyt edellisen vuoden 20 23068: josta varsinaisten valtionyhtiöiden osuus oli 7 prosentista 15 prosenttiin. 23069: miljardia markkaa. Osinkoja tuloutettiin kerto- Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten 23070: musvuonna valtionenemmistöisistä osakeyhti- määrä oli 5 miljardia markkaa, josta kotimaisille 23071: öistä yhteensä 713 milj. markkaa ja muista 6 lainoille annetut takaukset olivat 2,5 miljardia 23072: milj. markkaa. markkaa. Valuuttamääräisestä takausvastuusta 23073: Lisäksi valtion osakeomistuksiin rinnastetta- suurin eli 43 prosentin osuus kohdistui dollari- 23074: vana sisältyi osakesalkkuun myös kansainvälis- määräisille lainoille. Seuraavaksi merkittävin 23075: ten rahoituslaitosten osuuksia tai muita rahoi- valuutta oli Sveitsin frangi 16 prosentin osuudel- 23076: tuspanostuksia vuoden lopun valuuttakurssien la. Valtiontakauksille perittävistä takausmak- 23077: mukaan laskettuna 2,5 miljardin markan arvos- suista kertyi tuloja kertomusvuonna 3,8 milj. 23078: ta. markkaa. 23079: 47 23080: 23081: Valtiokonttorin hoidossa olevista takauksista osakemarkkinoiden lamaantuminen. Yrityksille 23082: valtionyhtiöiden osuus oli 1,9 miljardia markkaa myönnetyistä luotoista olikin n. 58 % valuutta- 23083: eli alle 40 prosenttia. Toimialoittain valtiokont- luottoja, joiden keskimääräinen korko oli n. 23084: torin hoidossa ollut takauskanta jakaantui seu- 9,5 %. Markkaluottojen korko oli 4-5 % korke- 23085: raavasti: ampi. Takuukeskuksen takaamien valuuttaluot- 23086: tojen keskimääräinen korko oli kertomusvuon- 23087: na 10,3% ja markkaluottojen 12,5 %. 23088: teollisuus- ja kaivannaistoiminta ....................... 28 % Vuoden 1989 lopussa muutettiin teollisuusta- 23089: sähkö-, ~a~su- ja vesihuolto............................... 21 % kauksia koskevia ehtoja siten, että takauksia 23090: muut to1m1alat ..................................................... 16 % 23091: rahoituslaitokset.................................................. 35 % voidaan myöntää myös TEL-lainoille. Nämä 23092: takaukset myönnetään ilman vastatakausta, 23093: koska niillä on konkurssissa yhtä hyvä etuoikeus 23094: kuin yrityskiinnityksillä. Teollisuustakausten 23095: Valtiontakuukeskus kysyntä vilkastuikin edelliseen vuoteen verrattu- 23096: na 15 %. Luottojen takaamisella osallistuttiin 23097: Valtiontakuukeskus tarjoaa yrityksille vienti- 850 milj. markan suuruisten investointien rahoit- 23098: takuita ja valtion takauksia. Takuukeskus toimii tamiseen. 23099: valtion riskinoton suuntaajana sekä viennin edis- Ympäristönsuojelutakausten myöntäminen 23100: tämisen että keskisuuren yritystoiminnan kehit- on edelleen melko vähäistä takausvastuun olles- 23101: tämisen osa-alueilla. Lain mukaan toiminnan sa 135 milj. markkaaja tuottojen ollessa runsaat 23102: tulee olla itsekannattavaa. 500 milj. markkaa. Näiden osalta teollisuusin- 23103: Toiminnan tuloksellisuus haetaan perehty- vestointien arvioidaan ajoittuvan vuosille 1992ja 23104: mällä entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja 1993. 23105: ottamalla nämä huomioon. Organisaatiouudis- Alustakaushakemusten valmistelu siirrettiin 23106: tuksen toisessa vaiheessa vuonna 1991 on tarkoi- kertomusvuonna ulkomaisen riskinoton puolel- 23107: tuksena muuttaa nykyisiä tuotteita siten, että ne le. Takauksia myönnettiin kertomusvuonna 1,9 23108: ovat asiakkaalle helpompia käyttää ja niiden mrd markkaa eli lisäystä edelliseen vuoteen oli 23109: tarjoama suoja on kunkin asiakkaan tarpeiden kolmeneljännestä. Alustakausvaltuus korotettiin 23110: mukaan porrastettavissa. Tämä helpottaa suo- loppuvuodesta 5 mrd markkaan. 23111: malaisten yritysten rahoitushuoltoa tulevalla Loppuvuodesta 1990 päätettiin, että ennak- 23112: Euroopan talousalueella riippumatta siitä min- kotakauksia voidaan myöntää pk-yrityksille sil- 23113: kälaisillä järjestelyillä nämä markkinat muodos- loin, kun tilaajana on valtion viranomainen tai 23114: tuvat. valtion liikelaitos. 23115: Vientitakuukanta supistui kolmanneksen ker- Takuukeskuksen kansainvälinen yhteistyöelin 23116: tomusvuonna eli 21,0 miljardiin markkaan. on International Union of Credit and Invest- 23117: Supistuminen alkoi kertomusvuoden puolivälis- ment Insures eli Bernin Unioni. Tämän toiminta 23118: tä alkaen ja heijasti yleisen taloudellisen aktivi- painottuu kolmeen pääosaan: riskialttiiden 23119: teetin heikentymistä. Vientitakuun käyttö kes- markkina-alueiden taloudellisen ja poliittisen ti- 23120: kittyi yhä selvemmin viennin rahoitusjärjestelyi- lanteen seurantaan, vientiluottokilpailun hillitse- 23121: den turvaamiseen. Pääosiltaan suuremmat ulko- mispyrkimyksiin sekä vientitakuutoiminnan tek- 23122: maiset hankkeet suunnitellaan toteutettaviksi niikkaan liittyvään kehitys- ja yhdenmukaista- 23123: ostajaluottopohjaisina. Tämä näkyy painopis- mistyöhön. 23124: teen siirtymisenä L- ja R-takuista F-takuisiin. Julkisten velkojien eli Pariisin klubin kymme- 23125: Merkittävä piirre takuuseen haettavissa suu- nessä kokouksessa kertomusvuoden aikana so- 23126: rissa laitetoimituksissa on ollut vahva projekti- vittiin 18maan velkojen vakauttamisesta. Suomi 23127: riskin esilletulo. Näihin ei ole tarjolla ulkopuoli- oli mukana ainoastaan Puolan ja Tansanian 23128: sia vakuuksia, vaan luottojen takaisinmaksu vakauttaruisratkaisuissa vakauttaruispöytäkirjan 23129: perustuu projektin itsensä tuottamaan vakuus- allekirjoittajana. 23130: massaanja projektin tuottoihin. Tämä edellyttää Kertomusvuonna takuukorvauksia ilman 23131: kiinteää yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä takaisin perintää maksettiin 713,6 milj. mark- 23132: tyydyttävän riskinoton kokonaismäärän ja ris- kaa, joista vientitakuista johtuvia oli 597,6 milj. 23133: kinjaon toteuttamiseksi. markkaa ja valtiontakauksista aiheutuvia 116 23134: Kotimaisia rahoitusmarkkinoita on kerto- milj. markkaa. Suurimmat korvaukset makset- 23135: musvuonna leimannut korkea reaalikorko sekä tiin edelleen Wärtsilän Meriteollisuuden kon- 23136: 48 23137: 23138: kurssin seurauksena. Kertomusvuoden loppuun sesti alle 675 milj. markkaa. Toinen merkittävä 23139: mennessä maksetut nettokorvaukset ovat yh- korvauskohde oli Irak Persianlahden kriisin 23140: teensä 404 milj. markkaa, joten kokonaistappio johdosta, jonka seurauksena myönnetyistä ta- 23141: näyttää jäävän aikaisempien arvioiden mukai- kuista maksettiin korvausta 108,2 milj. markkaa. 23142: 23143: 23144: 23145: 23146: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki 23147: Elinkeinotoiminnan tukea tarkastellaan erik- Varsinaisen elinkeinotuen ohella valtiolle ai- 23148: seen suojatun alkutuotanto-ja elintarvikesekto- heutuu huomattavia menoja maatalousyrittäjien 23149: rin ja kilpailulle alttiiden jalostus- ja palvelutoi- ja vähäisessä määrin myös muiden yrittäjien 23150: mialojen saaman rahoitustuen osalta. Tarkaste- eläketurvan ja lomajärjestelmien rahoitukseen 23151: lussa ei oteta huomioon verojärjestelmään sisäl- osallistumisesta. 23152: tyviä tukia. Tukien kokonaismäärä on kehittynyt seuraa- 23153: vasti: 23154: 23155: 23156: 1988 1989 1990 23157: miljoonaa markkaa 23158: 23159: Alkutuotanto ja elintarvikkeet .................................................................... . 7 929 8 225 9 518 23160: Jalostus- ja palvelualat ................................................................................ 2 834 3 601 3 596 23161: 23162: Yhteensä ...................................................................................................... . 10 763 11 826 13 114 23163: 23164: Sosiaaliturvan luonteinen tuki yrittäjille: 23165: - alkutuotanto ja elintarvikkeet ................................................................ . 2 355 2 628 2 880 23166: -jalostus- ja palvelualat ............................................................................ 358 260 127 23167: 23168: 23169: 23170: Valtion koko elinkeinotuesta alkutuotannon heutuva tuki on tarkasteluvuoden aikana mak- 23171: ja elintarvikkeiden osuus on yli 70 %. Pääosa settu avustusmarkkamäärä. Lainatuki lasketaan 23172: tuesta kohdistuu maatalouteen. Yrittäjien sosi- lainoista aiheutuvien tuottojen ja kustannusten 23173: aaliturvan rahoitukseen vuonna 1990 käytetystä erotuksena. Tuotot ovat lainoista valtiolle mak- 23174: 3 miljardista markasta lähes kaikki käytettiin settuja korkotuloja. Korkokustannukset määri- 23175: maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan. Maatalou- tellään valtion kyseisen vuoden aikana nosta- 23176: den hyvistä sadoista johtuen alkutuotannon ja mien uusien lainojen keskimääräisen efektiivisen 23177: elintarvikkeiden tuki kasvoi vuonna 1990 16 %. koron perusteella (11.11 % v. 1990). Takaisin 23178: Sen sijaan jalostus- ja palvelualojen tuki pysyi perimättä jätetyt lainanlyhennykset ja luottotap- 23179: lähes ennallaan. piot otetaan sellaisenaan huomioon tuen lisäyk- 23180: senä. Pääomatuen laskemiseen sisällytetään 23181: pääomansijoitukset mm. valtionenemmistöisiin 23182: osakeyhtiöihin ja erityisrahoituslaitoksiin. Tuki 23183: 6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät lasketaan keskimääräiselle sijoitetulle pääomalle 23184: laskettavan tuottovaatimuksen (11.11 %) ja val- 23185: Rahoitustuet jakaantuvat avustuksiin, laina- tiolle vuoden aikana maksettujen osinkojen ero- 23186: tukeen, pääomatukeen ja takuutukeen. Jotta tuksena. Valtionyhtiöiden osalta pääomatuessa 23187: tuen eri muodot saadaan keskenään vertailukel- otetaan huomioon vain ne yritykset, joiden val- 23188: poisiksi valtiolle aiheutuvien kustannusten kan- tiolle maksamat osingot alittavat asetetun tuot- 23189: nalta, on kunkin tuen osalta laskettava siitä tovaatimuksen. Takuutuki lasketaan suoritettu- 23190: aiheutuvat nettokustannukset. Avustuksista ai- jen takauskorvausten ja saatujen takuu- sekä ta- 23191: 49 23192: 23193: kausmaksutuottojen erotuksena. Vientitakuura- Elintarvikesektorin osalta tukea on tarkastel- 23194: haston ja valtiontakausrahaston osalta tuki tu myös nettomääräisenä siten, että tuen brutto- 23195: määritellään rahastojen yrityksille myöntämän summista on vähennetty elintarvikesektorilta 23196: nettotuen perusteella eikä budjetista rahastoille perityt valmisteverot ja maksut, jotka muodosta- 23197: suoritettavilla tulonsiirroilla. Rahastojen hallin- vat elintarvikkeiden hintajärjestelmän kiinteän 23198: tokulut sisällytetään mukaan tukeen. osan. 23199: Tukeen on laskettu mukaan vain ne erät, 23200: jotka ovat koituneet yritysten hyödyksi raha- 23201: määräisinä. Esimerkiksi viranomaisten antama 23202: palveluluonteinen tuki on jätetty pois laskelmis- 6.2.2. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- 23203: ta. Eri määrärahoista laskelmat sisältävät vain siin kohdistuva rahoitustuki 23204: yritystoiminnan osuuden, joten julkiselle sekto- 23205: rille kuten kunnille myönnetty osuus on jätetty Alkutuotannolle maksettu tuki oli kertomus- 23206: pOIS. vuonna bruttomäärältään 11 233 milj. markkaa 23207: Edellä mainitut tuen laskentaperiaatteet kos- oltuaan edellisenä vuonna 9 400 milj. markkaa. 23208: kevat myös alkutuotantoon ja elintarvikesekto- Kertomusvuonna muun alkutuotannon kuin 23209: riin liittyvää tukea. Ne on rajattu lähinnä maa- ja maatalouden osuus oli 528 milj. markkaa eli 5% 23210: metsätalousministeriön hallinnonalan pääluok- koko alkutuotannon menoista. Alkutuotannolle 23211: kaan poislukien tutkimuksen, hallinnon ja neu- kohdistuvista elinkeinojen rahoitustuista suurin 23212: vontatyön menot. Lisäksi mukaan on otettu yli- osa (10 705 milj. markkaa) kohdistui maatalou- 23213: tuotannon viennistä aiheutuvina menoina val- teen ja elintarvikkeisiin. Valtion saarnat tulot 23214: misteverolakien mukaiset hinnanerokorvaukset olivat vastaavasti l 715 milj. markkaa, eli 540 23215: sekä viennin arvioitu liikevaihtoverotuki. milj. markkaa suuremmat kuin edellisenä vuon- 23216: 23217: 23218: 23219: 32. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot saajan/maksajan mukaan jaoteltuina 23220: Menot Tulot Menot miinus tulot 23221: 1989 1990 1989 1990 1988 1989 1990 23222: miljoonaa markkaa 23223: 23224: Maataloustuotanto .......................................... 4886 5247 0 0 5085 4886 5247 23225: Hintatuki ............................................................ 2 990 3 375 23226: Maatalouden rakenteen kehittäminen: 23227: Avustukset ........................................................ 655 708 23228: Lainatuki ............................................................ 334 421 23229: Muut .................................................................. 908 743 23230: Elintarviketeollisuus ......................................... 735 738 833 916 21 -98 -178 23231: Valmisteverot .................................................... 0 695 745 23232: Maataloustuotteiden hintatuki ........................ 661 680 23233: Muut .................................................................. 74 58 138 171 23234: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ................. 3338 4 720 343 799 2429 2995 3 921 23235: Maataloustuotteiden vientituki ........................ 2 403 3 481 23236: Viennin liikevaihtoverotuki .............................. 492 753 23237: Hinnanerokorvaukset, vienti ............................ 393 486 23238: Maatalouden osuutena perityt maksut ........... 208 728 23239: Muut .................................................................. 50 0 135 70 23240: Elintarviketuotanto, yhteensä ......................... 8959 10 705 1175 1 715 7 534 7 784 8990 23241: Porotalous ......................................................... 7 14 14 7 14 23242: Kalatalous ......................................................... 37 38 35 37 38 23243: Yksityismetsätalous .......................................... 297 341 280 297 341 23244: Muu alkutuotanto ............................................. 100 135 66 100 135 23245: Alkutuotanto (pl. maatalous) yhteensä ......... 441 528 395 441 528 23246: Yhteensä ........................................................... 9400 11 233 1175 1 715 7929 8225 9518 23247: 23248: 7 311316M 23249: 50 23250: 23251: Kuvio 12. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdis- Kuvio 13. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- 23252: tuvat valtion nettomenot vien valtion nettomenojen jakautuminen 23253: Milj. mk Mllj. mk 23254: 6000 3500 -r-------------------. 23255: 23256: 23257: 23258: 23259: -1000 0 23260: Muu alku- Maatalous- Markkinointi EllntalVike- Maltota- Kanan- Uha Vilja Erlkols- Jakamaton 23261: tuotanto tuotanto teollisuus loustuott. munat kasvit 23262: 23263: .1988 1!11989 D 199o .1989 D 1990 23264: 23265: na. Tulojen kasvu johtui maatalouden osuudesta rakennetuen viidesosa tuen määrästä. Maatalou- 23266: lisääntyneiden vientitukimenojen rahoitukseen. delle myönnetty lainarahoitus kasvoi kertomus- 23267: Nettomääräinen tuki oli siten vuonna 1990 yh- vuonna vajaalla 10 prosentilla. Lainojen valtion- 23268: teensä 9 518 milj. markkaa oltuaan edellisenä taloudelliset kustannukset nousivat kuitenkin 25 23269: vuonna 8 225 milj. markkaa. Tukeen sisältyvät prosenttia yleisen korkotason noususta johtuen. 23270: erät on eritelty liitetaulukossa 12.1. Satovahinkojen korvaukset pienenivät kerto- 23271: Maataloustuen maksatus viljelijöille hoide- musvuonna 120 milj. markkaa. 23272: taan suurelta osin tuotteiden tilityshintojen yh- 23273: teydessä. Suurin yksittäinen erikseen haettava 23274: tuki on varsinainen tulotuki. Viljelijöiden lisäksi Elintarviketeollisuus 23275: tukea maksetaan maataloustuotteita jalostavalle 23276: teollisuudelle ja viejinä toimiville keskusliikkeil- Elintarviketeollisuudelle maksettu tuki oli 178 23277: le. Ylijäämätuotteiden vientituesta hyötyvät li- milj. markkaa pienempi kuin siltä kerätyt mak- 23278: säksi jalostus ja viejäliikkeet. sut. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 98 milj. 23279: markkaa. Valtion menoista lisääntyi eniten soke- 23280: rituotannon tukeminen. Valtion tuloista kerman 23281: ja vähärasvaisen maidon tasausmaksut nousivat 23282: Maatalous muita tuloja selvästi nopeammin. Tasausmaksu- 23283: jen kantaminen päättyi vuoden 1990 lopussa. 23284: Maataloustuotannon tukemisessa otettiin 23285: kertomusvuonna käyttöön peltoalan perusteella 23286: maksettava tuki, mikä oli askel suoran tulotuen Maataloustuotteiden markkinointi 23287: käytön lisäämiseen viljelijöiden tulotason tur- 23288: vaamisessa. Peltoalan perusteella maksettavan Kaikkien keskeisten maataloustuotteiden 23289: tuen suuruus oli kertomusvuonna 564 milj. kotimaisen kulutuksen ja tuotannon perusteella 23290: markkaa. Maataloustuottajille maksettu tuki oli lasketut omavaraisuusasteet kohosivat edelleen 23291: yhteensä 5 247 milj. markkaa oltuaan edellisenä monin paikoin ennätyksellisten kasvinviljelysa- 23292: vuonna 361 milj. markkaa pienempi. Hintatuen tojen ansiosta. Vehnän omavaraisuusaste nousi 23293: osuus maataloustuottajille maksetusta tuesta oli 177 prosenttiin oltuaan pari vuotta aikaisemmin 23294: edellisen vuoden tapaan kaksi kolmasosaa ja vain 50 prosenttia. Naudanlihan omavaraisuus 23295: 51 23296: 23297: 33. Keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuusasteet 23298: 23299: 1988 1989 1990 23300: 23301: Maito (maitorasvan perusteella laskettuna) ........................................ . 129 132 143 23302: Kananmunat ............................................................................................ 133 136 137 23303: Naudanliha .............................................................................................. 108 106 109 23304: Sianliha .................................................................................................... 105 110 114 23305: Vehnä ....................................................................................................... 50 103 177 23306: 23307: 23308: 23309: 23310: kohosi 3 ja sianlihan 4 prosenttiyksikköä edelli- teista vain kananmunien vientituen tarve säilyi 23311: sestä vuodesta. Maidon osalta rasvan perusteella ennallaan, muiden tuki kasvoi melko tasaisesti 23312: laskettu omavaraisuus kohosi 11 prosenttiyksik- eri tuotteilla. Viljan vientituki ohjattiin rehuvil- 23313: köä johtuen suurelta osalta voin kulutuksen 15 jaan vaikka myös leipäviljan vientitarve oli suuri. 23314: prosentin vähenemisestä. Maitonesteen perus- Maatalouden osuutena markkinointiin kan- 23315: teella laskettu omavaraisuusaste sen sijaan nousi nettujen verojen ja maksujen määrä kasvoi 520 23316: vain vähän. milj. markkaa edelliseen vuoteen verrattuna kun 23317: Maataloustuotteiden viennin tukeminen li- koko vientituki kasvoi samaan aikaan 1 382 milj. 23318: sääntyi bruttomääräisesti peräti 41 prosenttia markkaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö mak- 23319: vastaavan kasvuprosentin oltua edellisenä vuon- soi jalostamattomille maataloustuotteille 90 23320: na 17. Nettomenojen määrä puolestaan kasvoi prosenttia vientituesta. Tullihallitus puolestaan 23321: 31 prosenttia. Viennin liikevaihtoverotuki kasvoi maksoi jalosteille hinnanerokorvausta valmiste- 23322: 260 milj. markkaa. Keskeisistä maataloustuot- verolainsäädännön perusteella. 23323: 23324: 23325: 23326: 23327: 34. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki (ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotuki) 23328: 23329: 1988 1989 1990 23330: miljoonaa markkaa 23331: 23332: Voi ............................................................................................................ 501 653 932 23333: Juusto ...................................................................................................... 605 514 558 23334: Maitojauhe, rasvainen ............................................................................ 259 95 426 23335: Maitojauhe, rasvaton .............................................................................. 20 13 25 23336: Kananmunat ............................................................................................ 173 187 187 23337: Sianliha .................................................................................................... 63 109 177 23338: Naudanliha .............................................................................................. 0 0 28 23339: Vehnä ....................................................................................................... 54 55 0 23340: Rehuvilja .................................................................................................. 0 400 814 23341: 23342: 23343: 23344: 23345: Elintarvikesektorin tuki tuotteittain menot kasvoivat 23 prosenttia ja viljan 15 pro- 23346: senttia. Viljan osalta vuoden 1990 hyvästä sados- 23347: Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvis- ta johtuvat vientikustannukset ajoittuvat paljolti 23348: ta valtion menoista maitotaloustuotteet on edel- seuraavalle vuodelle. Valtion nettomenot kas- 23349: leen suurin yksittäinen tuen kohde. Maitotalous- voivat kokonaisuudessaan lähes 16 prosenttia 23350: tuotteisiin kohdistuneet nettomenot kasvoivat edellisvuodesta. 23351: peräti 30 prosenttia edellisvuodesta. Lihan netto- 23352: 52 23353: 23354: 35. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain 23355: 23356: Menot Tulot Menot miinus tulot 23357: 1989 1990 1989 1990 1988 1989 1990 23358: miljoonaa markkaa 23359: 23360: Maitotaloustuotteet .......................................... 2 507 3 407 165 365 2 602 2 342 3 042 23361: Kananmunat ..................................................... 366 357 6 9 329 ~. 360 348 23362: Liha .................................................................... 917 1 147 5 24 754 912 1 122 23363: Vilja .................................................................... 1 047 1 357 0 155 2 076 1 047 1 202 23364: Erikoiskasvit ...................................................... 847 865 191 203 604 656 662 23365: Hyödykkeille jakamaton ................................... 3 274 3 573 808 959 1 170 2 466 2 614 23366: 23367: Yhteensä ........................................................... 8959 10 705 1175 1 715 7 534 7 784 8990 23368: 23369: 23370: 23371: 23372: Muut alkutuotantoon kohdistuvat menot sen valtion takaus- ja vientitakuurahasto) rahoi- 23373: tustukea suoraan yrityksille sekä erityisrahoitus- 23374: Muuhun kuin maatalouteen liittyvistä alku- laitoksille (esim. Kehitysaluerahasto Oy ja Suo- 23375: tuotannon menoista porotalouden menot kas- men Vientiluotto Oy), säätiöille ja kehitysyhtiöil- 23376: voivat 7 milj. markkaa eli puolella. V. 1990 le. Tukeen sisältyvät erät on eritelty liitetaulu- 23377: tulivat voimaan porotalouslaki ja poronhoito la- kossa 12.2. ja 12.3. 23378: ki. Yksityismetsätalouden tuki kasvoi 44 milj. Vuonna 1990 tuen kokonaismäärä oli 3 596 23379: markalla (15 prosenttia) lähinnä metsänparan- milj. markkaa eli nimellisesti 0,1 prosenttia vä- 23380: nuslainojen valtiontaloudellisten kustannusten hemmän kuin v. 1989. Reaalisesti kokonaistuki 23381: nousun johdosta. Muuhun alkutuotantoon koh- kuitenkin väheni 6 prosenttia edelliseen vuoteen 23382: distuvat menot ovat kasvaneet 35 milj. markalla verrattuna. Vuodesta 1988 lähtien tuki on kui- 23383: (35 prosenttia). Kasvu johtuu lähinnä maaseu- tenkin kasvanut nimellisesti 27 prosenttia ja re- 23384: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan avus- aalisesti 13 prosenttia. 23385: tusten ja lainatuen lisääntymisestä. Tarkoitusperän mukaan jaoteltuna kaikissa 23386: muissa tuissa paitsi lehdistön sekä merenkulun ja 23387: laivanrakennuksen tuessa oli lisäystä. Suhteelli- 23388: 6.2.3. Jalostus- ja palvelualoille myön- sesti eniten kasvoivat ympäristön suojeluun 23389: netty rahoitustuki kohdistuneet tuet sekä alue- ja energiahuollon 23390: tuet. Rahamäärältään merkittävimmän tuen eli 23391: Valtio myöntää tulo- ja menoarviosta ja sen aluetuen kasvu on ollut jatkuvaa 1980-luvun 23392: ulkopuolisista rahastoista (Valtiontakuukeskuk- puolivälin jälkeen. 23393: 23394: 23395: 23396: 36. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset 23397: 23398: 1988 1989 1990 Muutos 23399: 1990/89 23400: miljoonaa markkaa % 23401: 23402: Aluetuki ......................................................................................... 844 921 1 097 19 23403: Energiahuolto ............................................................................... 108 100 119 19 23404: Lehdistön tukeminen .................................................................... 477 476 437 ----8 23405: Merenkulku ja laivanrakennus ..................................................... 28 436 210 -52 23406: Tutkimus ja tuotekehitys ............................................................. . 236 316 351 11 23407: Työmarkkinatuki ........................................................................... 508 644 645 0 23408: Viennin edistäminen ................................................................... . 202 177 185 5 23409: Ympäristön suojelu ..................................................................... . 33 32 43 34 23410: Yrityskohtaiset tuet ...................................................................... . 222 208 214 3 23411: Muut tuet ....................................................................................... 176 291 295 1 23412: Tuki yhteensä ............................................................................... 2834 3 601 3 596 --0 23413: 53 23414: 23415: Kuvio 14. Jalostus- ja palvelualoille kohdistuvan ra- milj. markkaa. Tästä oli pääkaupunkiseudulta 23416: hoitustuen kehitys Helsingin työssäkäyntialueen ulkopuolelle toi- 23417: Mllj. mk mintaansa siirtävien yrityspalveluyritysten osuus 23418: 4000 . . . . - - - - - - - - - - - - - - - - - , 4 milj. markkaa. Markkamäärältään pienyritys- 23419: ten avustuksista suuntautui suhteellisesti eniten 23420: 3500 Oulun ja Hämeen lääneihin. 23421: 3000 23422: 23423: 2500 Energiahuolto 23424: 23425: 2000 Viime vuonna energiahuollon osuus koko- 23426: naistuesta oli ympäristönsuojeluun kohdistuvien 23427: 1500 tukienjälkeen toiseksi vähäisin (3 %). Pääasiassa 23428: 1000 23429: valtion tuki on maksettu energiainvestointeihin 23430: (49 milj. mk) sekä Neste Oy:n maakaasuverkon 23431: 500 rakentamislainojen korkotukeen (31 milj. mk). 23432: Viime vuonna avustuksia maksettiin sekä pienil- 23433: 0~-~--~--~--~-~--~ 23434: 1988 1989 1990 23435: le että suurille yrityksille, joista osa oli julkisia 23436: yrityksiä. Avustuksista suhteellisesti suurin osa 23437: 1 = Aluetuki maksettiin Oulun ja Vaasan lääneihin. 23438: 2 = Energiahuolto Maaseudun sähköistämistä tuettiin 14 milj. 23439: 3 = Lehdistön tukeminen 23440: 4 = Merenkulku ja laivanrakennus 23441: markalla. Vajaa puolet avustuksista on kohdis- 23442: 5 = Tutkimus ja tuotekehitys tunut Lapin lääniin. 23443: 6 = Työmarkkinatuki 23444: 7 = Viennin edistäminen 23445: 8 = Yrityskohtaiset tuet Lehdistön tukeminen 23446: 9 = Muuttuet 23447: 23448: Koko lehdistötuen määrä oli kertomusvuon- 23449: na 437 milj. markkaa. Rahamäärältään suurin 23450: Aluetuki valtion lehtitukimuodoista on lehdistön yleinen 23451: kuljetustuki, joka oli viime vuonna 326 milj. 23452: Aluetuki oli kertomusvuonna noin kolmannes markkaa. Kuljetustuki aleni edellisestä vuodesta 23453: kaikista elinkeinotuista eli 1 097 milj. markkaa. 9 prosenttia. Tuki maksetaan Posti- ja telelaitok- 23454: Edelliseen vuoteen verrattuna tuki kasvoi lähes selle, joka jakaa sen edelleen lehdille alennettujen 23455: 20 prosenttia. Kauppa- ja teollisuusministeriön postitaksojen muodossa. Tukea myönnetään 23456: maksaman yritystoiminnan aluetuen osuus oli vain sellaisten lehtien julkaisijoiden hyväksi, jot- 23457: 650 milj. markkaa, jossa on kasvua 23 prosenttia ka antavat kokonaan lehtiensä jakelun Posti- ja 23458: edellisestä vuodesta. Käyttötarkoitukseltaan tuki telelaitoksen tehtäväksi. Rajoitus ei kuitenkaan 23459: on jakaantunut sekä investointi-, käynnistys- koske sanomalehtien erillisjakelua. 23460: että kehittämisavustuksiin. Viime vuonna inves- Sanomalehdistön tukea maksettiin viime 23461: tointiavustusten osuus oli 417 milj. markkaa. vuonna 111 milj. markkaa. Avustus myönnetään 23462: Käynnistys- ja kehittämisavustuksia myönnet- sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden kus- 23463: tiin toimialoista eniten metalliteollisuudelle sekä tannusten alentamiseksi. Avustuksesta 40 pro- 23464: puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen. senttia jaettiin puoluelehdistön tukemiseen. 23465: Investointiavustuksista neljännes suuntautui 23466: matkailuelinkeinoille. Lääneittäin tarkasteltuna 23467: käynnistysavustuksista suhteellisesti suurin osa Merenkulku ja laivanrakennus 23468: kohdistui Oulun lääniin, kehittämisavustuksista 23469: Vaasan lääniin ja investointiavustuksista Lapin Merenkulkua ja laivanrakennusta tuettiin vii- 23470: lääniin. Yritystoiminnan aluetuesta maksettiin me vuonna 210 milj. markalla, mikä on 52 23471: yli 80 prosenttia alle 100 työntekijän yrityksille. prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. 23472: Alueellista kuljetustukea maksettiin 155 milj. Tuen väheneminen johtuu lähinnä vientitakuu- 23473: markkaa sekä pienyritysten ja pääkaupunkiseu- rahastolle tuloutuneesta Wärtsilä Meriteollisuu- 23474: dulta siirtyvien yritysten tukemiseen yhteensä 40 den konkurssin aiheuttamien korvausten takai- 23475: 54 23476: 23477: sinperinnästä. Rahasto sai viime vuonna laivojen tämisprojekteihin sekä kansainvälisiin hankkei- 23478: vientitakuutoiminnastaan nettotuottoa 34 milj. siin. Yli kolmannes tuesta suuntautui metallite- 23479: markkaa, kun samanaikaisesti valtiontakausra- ollisuudelle. Suuret yritykset saivat yli puolet 23480: hasto maksoi alustakaustukea nettona 46 milj. avustuksista. 23481: markkaa. Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin 23482: johdosta Valtiontakuukeskus on vuoden 1990 23483: loppuun mennessä maksanut nettokorvauksia Työmarkkinatuki 23484: yhteensä 404 milj. markkaa, kun takaisinperintä- 23485: nä tähän mennessä saadut varat on otettu huo- Työmarkkinoiden edistämiseen myönnettiin 23486: mioon. kaikkiaan 645 milj. markkaa, jossa viime vuo- 23487: Konkurssin seurauksena valtio joutui maksa- sien kehityksestä poiketen on reaalista laskua 23488: maan korvauksena Valmet Oy:lle 82,5 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Varsinaisten työt- 23489: markkaa. Korvaus perustuu Wärtsilä Meriteolli- tömyyden ehkäisemiseen kohdistuvien tukien 23490: suus Oy:n rahoituksesta tehtyyn sopimukseen, lisäksi työmarkkinatuki sisältää myös oppi- ja 23491: jonka hyväksyessään Valmet Oy edellytti, että koulutussopimuksista aiheutuvat korvaukset yri- 23492: valtio korvaa sopimuksesta yhtiölle aiheutuvat tyksille. 23493: kustannukset. Työmarkkinatuesta oli markkamäärältään 23494: Lastialusten hankintojen tukemiseen sekä merkittävin valtionapu työttömyyden lieventä- 23495: pientonniston korkomenojen ja ulkomaanliiken- miseen (382 milj. mk). Noin 98 prosenttia tuesta 23496: teen korkokustannusten alentamiseen myönnet- maksettiin alle 100 työntekijän yrityksiin. Työlli- 23497: tiin tukea yhteensä 35 milj. markkaa. Korkotuen syysperusteista valtionapua investointeihin 23498: piiriin hyväksyttävät uudet lainat kohdistuvat myönnettiin 100 milj. markkaa lähinnä työlli- 23499: ensisijaisesti kotimaisilta telakoilta tilattaviin syyslain tarkoittamille vaikeille työttömyysalu- 23500: aluksiin. Alustoimitusten korkotukea maksettiin eille. Työllisyysavustuksella tuettiin suhteellisesti 23501: kertomusvuonna 59 milj. markkaa Suomen eniten energia- ja vesihuollon sekä majoitus- ja 23502: Vientiluotto Oy:lle. Lisäksi Vientiluotolie mak- ravitsemistoiminnan investointeja. Myös inves- 23503: settiin ulkomaisen luotonoton korko tukea, josta tointituki suuntautui lähes yksinomaan pienille 23504: kotimaisten laivatoimitusten osuus oli 10 milj. yrityksille. 23505: markkaa. Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden 23506: lieventämisellä on pyritty erityisesti alueellisten 23507: yhteistyöhankkeiden edistämiseen. Kertomus- 23508: vuonna yrityksille maksettiin kyseistä tukea 20 23509: Tutkimus ja tuotekehitys milj. markkaa, josta n. 80 prosenttia kohdistui 23510: palvelualan yrityksille. Suhteellisesti suurin osa 23511: Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tuki oli tuesta annettiin Vaasan läänin alueella toimiville 23512: 351 milj. markkaa. Avustusmuotoisesta tuesta yrityksille. 23513: suurin erä oli Teknologian kehittämiskeskuksen Yritysten oppi- ja koulutussopimuksista ai- 23514: maksamat avustukset teollisuuden tutkimus- ja heutuvien avustusten osuus oli 138 milj. mark- 23515: tuotekehitystoimintaan (181 milj. mk). Myönne- kaa. Koulutussopimuksia solmittiin melko tasai- 23516: tystä rahoituksesta n. kolmannes kohdistui toi- sesti kaikissa lääneissä. Suhteellisesti suurin osa 23517: mialalle sähkötekniset tuotteet ja instrumentit. tuesta maksettiin kuitenkin Hämeen ja Oulun 23518: Yli puolet tuesta suuntautui yli 500 hengen lääneihin. 23519: yrityksille ja Uudenmaan lääniin. 23520: Teollisuuden tuotekehityslainojen laskennal- 23521: linen lainatuki oli kertomusvuonna 62 milj. Viennin edistäminen 23522: markkaa. Myös Kehitysaluerahastolle makset- 23523: tiin avustusta edelleenjaettavaksi yritysten tutki- Yritysten vientiä tuettiin 185 milj. markalla. 23524: mustoiminnan tukemiseen. Edellisestä vuodesta tuki lisääntyi nimellisesti 23525: Energiataloudellista tutkimusta ja koetoimin- viisi prosenttia. Koko nettotukea pienensi 99 23526: taa edistetään kauppa- ja teollisuusministeriön milj. markalla vientitakuurahaston takuutoimin- 23527: suorilla avustuksilla. Vuonna 1990 tukea mak- nastaan saarnat tulot. Viennin edistämisavustuk- 23528: settiin 35 milj. markkaa, jossa on lisäystä edelli- sissa (154 milj. mk) etusijalle on asetettu kasvu- 23529: seen vuoteen 42 prosenttia. Avustuksista osa kykyisten ja korkean kotimaisen jalostusasteen 23530: kohdistuu ydinenergia-alan teknologisiin kehit- tuotannonalojen viennin edistäminen sekä pk- 23531: 55 23532: 23533: yritysten vientitoiminnan tukeminen. Kertomus- Muut tuet 23534: vuonna avustuksia maksettiin eniten metalli teol- 23535: lisuusyrityksille, joiden osuus tuesta oli noin Liikenneministeriön maksama tuki joukkolii- 23536: puolet. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kenteen kehittämiseen ja säilyttämiseen oli 203 23537: myönnettyjen avustusten markkamäärästä oli 72 milj. markkaa. Tuki myönnetään pääosin linja- 23538: prosenttia. autoyrityksille. 23539: Suomen Elokuvasäätiölle myönnettiin 44 milj. 23540: markkaa, josta suurin osa jaettiin edelleen koti- 23541: Ympäristön suojelu maiseen elokuva- ja ohjelmatuotannon sekä 23542: jakelun tukemiseen. 23543: Yritysten ympäristönsuojelutuet olivat pro- Liikevaihtoveron huojennusta vastaavia avus- 23544: sentin kaikista maksetuista tuista. Avustuksista tuksia myönnettiin 31 milj. markkaa pääsääntöi- 23545: ongelmajätelaitos Ekokem Oy:n tukeminen sesti kuntaenemmistöisten kiinteistöosakeyhtiöi- 23546: muodosti suurimman osan (23 milj. mk). den tuotantorakennushankkeisiin. Avustuksella 23547: Ilmansuojeluinvestointien korkotuki oli 6 kompensoidaan yritysten hankkimiin rakennuk- 23548: milj. markkaaja teollisuuden vesiensuojeluinves- siin kohdistuva liikevaihtovero. 23549: tointien 4 milj. markkaa. Viime vuonna ilman- Varmuusvarastointiin liittyvät avustukset 23550: suojeluinvestointeihin hyväksyttiin uusia korko- turvavarastojen perustamiseen ja varastointiin 23551: tukilainoja yhteensä 69 milj. markkaa, josta olivat kertomusvuonna 8 milj. markkaa. Tuesta 23552: suhteellisesti suurin osa kohdistui metallien sekä huomattava osa kohdistuu raakaöljyn, öljytuot- 23553: massan, paperin ja paperituotteiden valmistuk- teiden, kivihiilen sekä perusraaka-aineiden vel- 23554: seen. Vesiensuojeluinvestointilainoja hyväksyt- voitevarastointiin. 23555: tiin kaikkiaan 26 milj. markan edestä. 71 pro- 23556: senttia uusista korkotukilainoista annettiin mas- 23557: san, paperin ja paperituotteiden valmistukseen. 23558: 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki 23559: Yrityskohtaiset tuet elinkeinotoiminnalle 23560: Yrityskohtaiset tuet olivat yhteensä 214 milj. Maataloudelle ja muulle alkutuotannolle, sil- 23561: markkaa, josta suurimman erän muodostaa val- tä osin kuin ne kuuluvat maatalousyrittäjien 23562: tionyhtiöiden laskennallinen osakepääomatuki eläkelain tai maatalousyrittäjien tapaturmava- 23563: (154 milj. mk). Yhtiöittäin tarkasteltuna makse- kuutuslain piiriin, maksettiin valtion osuutena 23564: tut osingot alittivat keskimääräiselle osakepää- maatalousyrittäjien eläkelain menoista 1 696 23565: omalle asetetun tuottovaatimuksen Enso-Gut- milj. markkaa ja valtion osuutena maatalousyrit- 23566: zeit Oy:n, Finnair Oy:n, Postipankki Oy:n, Sisu- täjien tapaturmavakuutuslain menoista 44 milj. 23567: Auto Oy:n, Vaivilla Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n markkaa. Karjataloutta harjoittavien maanvilje- 23568: kohdalla. Myös kaikkien pienempien valtionyh- lijöiden lomituskustannuksiin valtio osallistui 23569: tiöiden osalta maksetut osingot alittivat lasken- 1 140 milj. markalla. Sosiaaliturvan luonteiset 23570: nallisen tuottovaatimuksen. Kertomusvuonna menot kasvoivat edellisestä vuodesta 10 prosent- 23571: valtio sijoitti uutta osakepääomaa yhtiöihinsä tia. 23572: 327 milj. markkaa. Jalostus- ja palvelualojen yritystoiminnalle 23573: Suorana budjettiavustuksella maksettiin 25 maksettiin sosiaaliturvan luonteista tukea kaik- 23574: milj. markkaa Vaivilla Oy:lle yhtiön rahoitusase- kiaan 127 milj. markkaa elin. puolet edellisvuo- 23575: man parantamiseksi sekä 13 milj. markkaa Pos- tisesta. Vähennys johtuu lähinnä yrittäjien eläke- 23576: tipankki Oy:lle pankkiin aiemmin yhdistetyn laista johtuvien menojen pienentymisestä 141 23577: valtion investointirahaston ilman turvaavaa milj. markalla. Huomattavia menoeriä olivat 23578: vakuutta myönnettyjen lainojen luottotappioi- valtion osuus merimieseläkekassan menoista (97 23579: den korvaamiseen. Luvussa 7.2. kuvataan tar- milj. mk) sekä korvaus pienyrittäjien vuosiloma- 23580: kemmin valtionyhtiöiden kehitystä. järjestelmän kustannuksiin (29 milj. mk). 23581: 56 23582: 23583: 23584: 23585: 23586: 7. VALTION LIIKETOIMINTA 23587: Valtio harjoittaa varsinaista liiketoimintaa lii- ton ja itsenäisen osakeyhtiön väliin. Tulosoh- 23588: kelaitosten ja omistamiensa yhtiöiden kautta. jauksen myötä myös perinteisemmät virastot 23589: Liikelaitokset jakautuvat budjettitalouteen kuu- omaksuvat liiketaloudellisia toimintaperiaattei- 23590: luviin liikelaitoksiin sekä uusimuotoisiin liikelai- ta, vaikka ne eivät liiketoimintaa harjoitakaan. 23591: toksiin, joiden toiminta perustuu v. 1989 voi- Kertomusvuonna budjettitalouden piiriin 23592: maan tulleeseen valtion liikelaitoksista annet- kuului vielä 9 liike laitosta, ja niiden henkilökun- 23593: tuun lakiin. Uusimuotoiset liikelaitokset ovat ta oli yhteensä runsaat 7 000 henkeä. Uusimuo- 23594: valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolisia ja ne toisia liikelaitoksia oli kertomusvuonna 6 kpl, ja 23595: ovat itsenäisempiä kuin budjettisidonnaiset liike- niiden henkilökuntaan kuului 67 000 henkeä. 23596: laitokset. Uusimuotoiset liikelaitokset sijoittuvat Valtion teollisuusyhtiöissä työskenteli runsas 23597: organisatoorisesti ja ohjauksen kannalta viras- 103 000 henkilöä. 23598: 23599: 23600: 23601: 23602: 7 .1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset 23603: Valtion liikelaitoksista annettu laki (627/87) minnalle asetettuja palvelutavoitteita eikä tulos- 23604: tuli voimaan 1.1.1989. Ensimmäiset uusimuotoi- tavoitteita ole saavutettu, eikä tälle ole hyväksyt- 23605: set liikelaitokset: Valtion painatuskeskus, Val- täviä syitä, hallituksen ja toimitusjohtajan asema 23606: tion ravitsemiskeskus ja Valtion tietokonekeskus tulisi ottaa harkittavaksi. 23607: aloittivat vuoden 1989 alusta. Kertomusvuoden Eduskunnan vahvistamat palvelu- ja toimin- 23608: alussa aloittivat Karttakeskus, Posti- ja telelaitos tatavoitteet määrittelevät palvelutason ja mah- 23609: ja Valtionrautatiet. Vuoden 1991 alussa muo- dollisesti myös keskeiset palvelut. Liikelaitoslais- 23610: dostettiin ilmailuhallituksesta Ilmailulaitos. sa ja laitoskohtaisissa laeissa ja asetuksissa on 23611: Liikelaitosten ohjaus perustuu tulosohjauk- yksityiskohtaisesti ja kattavasti määritelty muut 23612: seen. Eduskunta asettaa vuosittain tulo- ja me- liikelaitosten ohjaustilanteet ja liikelaitoksia 23613: noarvion käsittelyn yhteydessä liikelaitosten kes- ohjaavat viranomaiset. 23614: keiset palvelu- ja toimintatavoitteet. Valtioneu- Liikelaitoksen toiminnallisen yleislinjan täs- 23615: vosto taikka asianomainen ministeriö hyväksyy mentäminen sekä tavoitteiden saavuttamiseksi 23616: näissä puitteissa liikelaitoksen palvelu- ja muut tarvittavien keinojen valinta, kuten palvelujen 23617: toimintatavoitteet sekä päättää tulostavoitteista. tuottamistavasta, tuotantotekniikasta ja yksit- 23618: Valtioneuvosto määrää ja vapauttaa halli- täisistä toimenpiteistä päättäminen on liikelai- 23619: tuksen, nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan toksen sisäinen asia. Liikelaitoksen hallitus päät- 23620: sekä asettaa ja vapauttaa tilintarkastajat. tää liikelaitoksen yleislinjaukset sekä keskeiset 23621: Liikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen tavoitteiden saavuttamiskeinot. Toimitusjohtaja 23622: yhteydessä arvioidaan, miten liikelaitos on saa- ja muu operatiivinenjohto päättää liikelaitoksen 23623: vuttanut palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä muut toimenpiteet. 23624: tulostavoitteen. Samalla tehdään johtopäätöksiä Liikelaitokset tulouttavat valtion tulo- ja 23625: liikelaitoksen hoidosta. Valtioneuvosto vahvis- menoarvioon peruspääomalle asetetun tuotto- 23626: taa liikelaitoksen tilinpäätöksen. vaatimuksen suuruisen osuuden tilikauden voi- 23627: Liikelaitosuudistukseen liittyy tulosvastuun tosta. Kertomusvuodelta liikelaitokset tuloutti- 23628: hyväksyminen ja sen toteuttaminen. Mikäli toi- vat yhteensä 400,8 milj. markkaa. 23629: 57 23630: 23631: 37. Uusimuotoiset liikelaitokset vuonna 1990 23632: 23633: Liike· Muutos Käyttö- lnves- Tili- Tuloutus Henkilös- 23634: vaihto % kate,% toin- kauden valtiolle tön määrä 23635: mmk nit voitto, % mmk 23636: mmk mmk 23637: 23638: VAPK .............................. 214 7 14 18,6 3 12 1,2 563 23639: VARK .............................. 447 12,5 0,2 4 0,1 6 0,1 1 895 23640: VTKK .............................. 566 11 12 45,3 10,9 10 5 995 23641: KARTTAKESKUS ........... 48,5 1) 23642: 8 0,7 0,5 9 0,5 150 23643: PTL ................................. 9 466,1 11,5 24 1 784 394 14,6 394 44022 23644: VR ................................... 3 406,6 1) 23645: 16 323,7 28 19 605 23646: 23647: 1 lVertailukelpoista tietoa ei voida esittää. 23648: 23649: 23650: 23651: 23652: 7.2. Valtionyhtiöt vuonna 1990 o 23653: Valtion teollisuusyhtiöiden liikevaihdon kas- tionyhtiöiden osuus Suomen teollisuuden inves- 23654: vu hidastui II %:iin vuonna 1990 edellisen vuo- toinneista aineelliseen käyttöomaisuuteen oli 23655: den 20 %:sta yleisen jyrkästi heikentyneen suh- vuonna 1990 noin neljännes. Veitsiluoto Oy, 23656: dannekehityksen seurauksena. Liikevaihtoaan Outokumpu-, Neste- ja Sisu-konserni kasvatti- 23657: kasvattivat Neste Oy ja energia-alan yhtiöt. vat eniten investointejaan. Sen sijaan Kemira- 23658: Nopeisiin kasvajiin lukeutui myös Oy Sisu-Auto konsernilla oli edellistä vuotta rauhallisempi 23659: Ab vastoin metalliteollisuuden yleistä kehitystä. investointi tahti. 23660: Enso-Gutzeit Oy:n, Outokumpu Oy:n ja Veitsi- Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä 23661: luoto Oy:n liikevaihto laski edellisestä vuodesta. vuonna 1990 oli 103 263 henkeä eli lähes sama 23662: Vaikeuksiin joutuneiden yksityisessä omistuk- kuin edellisenä vuonna. Henkilökunta kotimaas- 23663: sessa olleiden tekstiiliteollisuusyritysten Hyvilla sa väheni lähes 3 000 hengellä, mutta ulkomai- 23664: Oy:nja Barker Oy:n pohjalta muodostetun Vai- nen henkilökunta lisääntyi noin 2 000 hengellä. 23665: villa Oy:n tuotanto osoittautui myös uusissa toi- Suomessa työskentelevien osuus henkilöstömää- 23666: mintapuitteissa kannattamattomaksi, ja yhtiön rästä laski kahdella prosenttiyksiköllä 69 %:iinja 23667: teollinen toiminta lopetettiin kokonaan. oli 70 813 henkeä. Emoyhtiöissä työskentelee 23668: Vallinneissa oloissa vain neljä valtionyhtiötä enää 47% henkilöstöstä. 23669: (Neste Oy, Imatran Voima Oy, Kemijoki Oy ja Lähinnä suhdannevaihteluille alttiin metsäte- 23670: Vapo Oy) pystyi kasvattamaan käyttökatettaan ollisuuden ja metalliteollisuuden tuotannon hei- 23671: edellisestä vuodesta, ja kokonaisuutena ottaen kosta vientikysynnästä johtuen valtionyhtiöiden 23672: valtion teollisuusyhtiöiden käyttökate laski 14% osuus Suomen teollisuustuotannosta laski vuon- 23673: edellisestä vuodesta. Valtionyhtiöiden teollisuus- na 1990 yhdellä prosenttiyksiköllä 19,5 %:iin ja 23674: konsernien nettotulos laski 45 % edellisestä vuo- osuus teollisuuden työllistämästä henkilöstöstä 23675: desta 3 298 milj. mk:aan. noin 0,3 prosenttiyksiköllä 14,2 %:iin. Osuus 23676: Valtion teollisuusyhtiöiden investoinnit kas- Suomen viennistä oli 28 % ja osuus tuonnista 23677: voivat edellisestä vuodesta selvästi. Bruttoinves- nousi lähinnä kallistuneen raakaöljyn vuoksi 23678: tointien arvo ml. osakeostot nousi 17 % edellises- 15,1 %:iin. 23679: tä vuodesta 15,7 mrd mk:aan. Investointien Erityisesti metsäteollisuuden ja metalliteolli- 23680: kasvu keskittyi tytäryhtiöosakkeiden ostoon, suuden vientikysynnän heikkeneminen ja neste- 23681: sillä nettoinvestoinnit aineelliseen käyttöomai- mäisten polttoaineiden nousseet hinnat johtivat 23682: suuteen pysyttelivät edellisen vuoden tasolla eli siihen, että ulkomaisten toimintojen kasvun jat- 23683: 9,6 mrd mk:ssa. Bruttoinvestoinnit kotimaahan kumisesta huolimatta valtionyhtiöiden liikevaih- 23684: pysyivät jokseenkin edellisen vuoden tasolla, ja to kotimaassa oli ensimmäisen kerran vuoden 23685: aineelliset investoinnit supistuivat lievästi. Vai- 1987 jälkeen suurempi kuin viennistä ja ulkomai- 23686: sista toiminnoista syntynyt liikevaihto: kotimai- 23687: 1> Tarkempi selvitys valtionyhtiöiden neuvottelukunnan sen liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta 23688: julkaisussa Valtionyhtiöt 1990. oli 52%. 23689: 23690: 8 311316M 23691: 58 23692: 23693: Vuoden 1990 aikana valtion omistusosuus, Valtionyhtiöiden maksamat osingot ovat vii- 23694: toisin kuin kolmena edellisenä vuonna, pysyi me vuosina kohonneet nopeasti, sillä osakepää- 23695: ennallaan valtionyhtiöissä. Pääomamarkkinoi- omalle maksettavia osinkoprosentteja on lähes 23696: den heikosta kehityksestä johtuen vuonna 1990 kaikissa yhtiöissä korotettu ja eräät yhtiöt ovat 23697: uutta omaa pääomaa sijoitettiin nimittäin aino- toteuttaneet 1980-luvulla rahastoanteja. Valtion 23698: astaan valtion kokonaan tai pääosin omistamiin vuonna 1990 saarnat tilivuoden 1989 osingot 23699: yhtiöihin. Uutta oman pääoman ehtoista rahoi- teollisuusyhtiöistään (666 milj. mk) ylittivät 340 23700: tusta saivat Kemira Oy, Neste Oy, Oy Sisu-Auto milj. mk:lla yhtiöihin vuonna 1990 tehdyt lisäsi- 23701: Ab ja Veitsiluoto Oy yhteensä 337 milj. mk. joitukset. Keskimääräiseksi osingoksi muodos- 23702: Ottaen huomioon yhtiöiden meneillään olevat tui 11,8 %, eli osinko nousi 1,6 prosenttiyksikköä 23703: suuret investoinnit uuden oman pääoman eh- edellisestä vuodesta ja efektiivinen osinkotuotto 23704: doin sijoitettavan pääoman tarve olisi ollut nelin oli 11,6 %. Tilivuodelta 1990 saatava osinkotuot- 23705: -viisinkertainen saatuun osakepääomaan ver- to sen sijaan laskee ja valtio saa 10,1 % osingon 23706: rattuna: osakepääomarahoitus kattoi ainoastaan efektiivisen osinkotuoton ollessa 9,5 %. Osingot 23707: 2,4 % investoinneista, kun vielä edellisenä vuon- valtiolle ovat viitenä viime vuotena olleet suu- 23708: na 11,4 % investoinneista katettiin uudella oman remmat kuin valtion sijoittama lisärahoitus val- 23709: pääoman ehdoin saadulla rahoituksella. tionyhtiöihin. 23710: 59 23711: 23712: 23713: 23714: 23715: 8. VALTIONVELKA 23716: Valtionvelka oli vuoden 1990 päättyessä kaik- velka väheni 5 172 milj. markkaa eli 8,9 %. Ulko- 23717: kiaan 57 038 milj. markkaa, kun se vuotta aikai- maisen velan osuus oli kertomusvuoden päät- 23718: semmin oli ollut 52 912 milj. markkaa. Lisäys oli tyessä 43 % eli sama kuin vuotta aikaisemmin. 23719: 4 126 milj. markkaa eli 7,8 %. Vuonna 1989 23720: 23721: 23722: 38. Valtionvelka'' 23723: 23724: Velkakanta vuoden lopussa Muutos 23725: 1986 1987 1988 1989 1990 1990/89 23726: miljoonaa markkaa % 23727: 23728: Kotimainen velka ................................ 25013 29831 31805 30126 32245 7 23729: Pitkäaikainen velka .............................. 24602 29 831 29 515 29 876 32 245 8 23730: Budjettitalouden velka .................... 24 490 29 756 29 478 29876 30 995 4 23731: Rahastotalouden velka .................... 112 75 37 0 1 250 23732: Lyhytaikainen velka ............................. 411 2 290 250 -100 23733: Budjettitalouden velka .................... 2 290 250 -100 23734: Rahastotalouden velka .................... 411 23735: 23736: Ulkomainen velka ............................... 26981 28680 26279 22786 24 793 9 23737: Pitkäaikainen velka .............................. 26 981 28680 26279 22 786 24 793 9 23738: Budjettitalouden velka .................... 25 645 27 838 26008 22 472 24 231 8 23739: Rahastotalouden velka .................... 1 336 842 271 314 562 79 23740: 23741: Yhteensä .............................................. 51994 58 511 58084 52912 57 038 8 23742: 23743: % BKT:sta ............................................. 14,5 14,9 13,2 10,6 10,9 * 23744: 23745: " Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa, mutta sisältää valtion eläkerahastolta otetun 23746: 3 mrd markan velan. 23747: 23748: 23749: 39. Valtionvelka lainatyypeittäin 23750: Velka Nostot Kuole· Valuutan- Valuutta- Velka Korko 23751: 31.12.89 tukset vaihdot kurssien 31.12.90 23752: miljoonaa markkaa muutokset 23753: 23754: Kotimainen velka .......................... 30126 7 802 5683 32245 2772 23755: Pitkäaikainen velka ........................ 29 876 7 502 5133 32 245 2 770 23756: - yleisöobligaatiolainat .............. 24126 4 420 4564 23982 2149 23757: - muut joukkovelkakirjalainat .... 5 401 569 4832 568 23758: - velkakirjalainat ......................... 349 3 082 3 431 53 23759: Lyhytaikainen velka ....................... 250 300 550 2 23760: 23761: Ulkomainen velka ......................... 22786 4505 2390 -108 24793 1949 23762: Pitkäaikainen velka ........................ 22786 4 505 2 390 -108 24 793 1 949 23763: - obligaatiolainat ........................ 18 505 3 851 1374 -65 20 917 1 592 23764: - muut joukkovelkakirjalainat .... 852 404 500 -24 732 61 23765: - velkakirjalainat ......................... 3 429 250 516 -19 3144 296 23766: 23767: Valtionvelka .................................. 52912 12307 8073 -108 57 038 4 721 23768: 60 23769: 23770: Valtionvelan maara, 57 038 milj.markkaa, lainojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. palk- 23771: kertomusvuoden päättyessä oli 42 % valtion kiot ja kulut 178 milj.markkaa. Vuonna 1989 23772: tuloista ilman nettolainanottoa eli 3 prosenttiyk- vastaavat valtionvelan menot olivat 5 125 milj. 23773: sikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Bud- markkaa ja vuonna 1988 5 391 milj.markkaa. 23774: jettitalouden bruttolainanotto oli 10 507 milj. Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 23775: markkaa ja nettolainanotto 2 734 milj.markkaa. velkakannan keskimääräinen nimelliskorko oli 23776: Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen 9,2% ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 4 23777: oli 10,9 %. Vuonna 1989 se oli ollut 10,6% ja vuotta 9 kuukautta. Mikäli kaikki toteutuneet ja 23778: vuonna 1988 13,2% bruttokansantuotteesta. valuuttamääräisten lainojen ennakoidut laina- 23779: Valtionvelkapääluokan (Pl. 36) menot ilman kustannukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, oli 23780: kuoletuksia olivat vuonna 1990 yhteensä 4 879 efektiivinen keskikorko 9,4 %. 23781: milj.markkaa eli 4,8% pienemmät kuin vuonna Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus- 23782: 1989. Korot olivat kertomusvuonna 4 688 milj. tannukset ja nimelliskorot ovat vaihdelleet seu- 23783: markkaa, indeksikorotukset 13 milj.markkaa ja raavasti: 23784: 23785: 23786: 23787: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Koko velka 23788: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimelllis- 23789: kust. korko kust. korko kust. korko 23790: 23791: 1986 ·········································································· 11,0 10,3 10,6 8,5 10,8 9,4 23792: 1987 .......................................................................... 10,3 9,6 9,8 8,3 10,0 8,9 23793: 1988 ·········································································· 9,8 9,2 8,8 8,3 9,4 8,8 23794: 1989 ·········································································· 9,8 9,3 8,4 8,2 9,2 8,8 23795: 1990 ·········································································· 10,3 9,8 8,3 8,4 9,4 9,2 23796: 23797: 23798: 23799: 23800: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- lan kasvu on kuitenkin ollut erittäin nopeaa, 23801: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset minkä takia kuvion velanhoitosuunnitelma on 23802: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu- sinänsä jo vanhentunut. 23803: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. 23804: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan- 23805: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset 23806: eivät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten Kuvio 15. Velanhoitosuunnitelma 23807: vaikutuksia. 23808: Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu- Mrd mk 23809: 14~---------------------------------, 23810: aika on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen 23811: kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa- 23812: 12 23813: vasti: 23814: 10 23815: Vuosi Kotimainen velka Ulkomainen velka Koko velka 23816: 23817: 1986 3v 2 kk 4v 7 kk 3 V 11 kk 8 23818: 1987 3v 2 kk 5v 3 kk 4v 2 kk 23819: 1988 3v 2 kk 6v 8 kk 4v 9 kk 6 23820: 1989 3v 2 kk 6v 7 kk 4v 8kk 23821: 1990 3v 9 kk 5 V 11 kk 4v 9 kk 23822: 4 23823: 23824: Kuviossa 15 esitetyssä velanhoitosuunnitel- 2 23825: massa on laskettuna kertomusvuoden lopussa 23826: olleen kotimaisen ja ulkomaisen velan korot ja 0 23827: kuoletukset käyttäen 31.12.1990 voimassa olleita 1991 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 ja 23828: valuuttakursseja. Kertomusvuoden jälkeen ve- sen jälkeen 23829: 61 23830: 23831: 23832: 8.1. Ulkomainen valtionvelka 23833: Suomen ulkomainen valtionvelka lisääntyi Kertomusvuoden ulkomaisesta lainanotosta 23834: kertomusvuonna 22 786 milj. markasta 24 793 oli 86% lainoja, joiden laina-aika on korkein- 23835: milj. markkaan. Uusia ulkomaisia lainoja nos- taan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuonna 1989 23836: tettiin 4 505 milj. markkaa ja kuoletuksia mak- oli II %. Uusista lainoista 8% oli laina-ajaltaan 23837: settiin 2 390 milj. markkaa, josta ennenaikaises- 7 vuotta ja 10 vuoden lainoja nostettiin 6 %. 23838: ti takaisinmaksettujen lainojen osuus oli 129 Nostettujen lainojen pääoman markkavasta- 23839: milj. markkaa. Valuuttakurssien muutosten net- arvona painotettu keskimääräinen takaisinmak- 23840: tovaikutus kertomusvuoden aikana pienensi suaika oli 5 vuotta 5 kuukautta, eli lyhyempi 23841: ulkomaisen velkakannan määrää 108 milj. mar- kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 6 vuotta II 23842: kalla. Ulkomaisen velan nettolisäys oli siten kuukautta. Vuonna 1990 nostettujen ulkomais- 23843: 2 007 milj.markkaa eli 8,8 %. Korkoja makset- ten lainojen keskimääräinen nimelliskorkokanta 23844: tiin 1 949 milj.markkaa eli 6,0% vähemmän oli 9,25% ja keskimääräinen efektiivinen kus- 23845: kuin vuonna 1989. tannus 9,74 %. Vuonna 1989 nostettujen ulko- 23846: Pitkäaikaista ulkomaista velkaa otettiin kan- maisten lainojen vastaavat luvut olivat 8,56 %ja 23847: sainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri valuutoissa 9,07%. 23848: yhteensä 9 lainaa, markkavasta-arvoltaan 4 255 Kertomusvuoden päättyessä oli 84% ulko- 23849: milj. markkaa. Lainojen noston yhteydessä teh- maisesta velkakannasta obligaatiolainoja, 3 % 23850: tiin 2 koron- ja valuutanvaihtosopimusta. Lisäk- muita joukkovelkakirjalainoja ja 13% velkakir- 23851: si valtion viljavarasto otti valuuttamääräisiä lai- jalainoja. 23852: noja yhteensä 250 milj.markkaa. Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 23853: Kertomusvuonna otettujen ulkomaisten pit- ulkomaisen pitkäaikaisen velan valuuttajakautu- 23854: käaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot olivat ma oli muuttunut edellisvuotisesta siten, että 23855: seuraavat (vaihdettujen lainojen osalta markka- dollarimääräisen velan osuus pieneni kolme ja 23856: määrät ja efektiiviset kustannukset laskettu to- floriinimääräisen velan osuus kaksi prosenttiyk- 23857: dellisen nostovaluutan mukaan): sikköä kun taas ECU-määräisen velan osuus 23858: kasvoi neljä ja ranskanfrangimääräisen velan 23859: osuus kolme prosenttiyksikköä. Muiden valuut- 23860: tojen osalta muutokset olivat pienempiä. 23861: Lainan milj. korko laina- emissio- ef. kust. 23862: valuutta- mark- % aika kurssi % 23863: määrä, milj. kaa vuosina % 23864: 23865: Obligaatiolainat 23866: JPY 15 000 367 8,00 7 100,35 8,36 23867: DEM 300 708 9,00 5 101,00 9,51 Kuvio 16. Ulkomaisen valtionvelan valuuttajakau- 23868: ECU 250 1 241 10,25 5 101,25 10,42 tuma 23869: JPY 10 000 274 8,30 5 96,00 9,86 23870: JPY 10000 259 7,50 10 96,00 7,86 23871: FRF 1 200 866 10,25 5 101,45 10,76 23872: JPY 5 000 135 8,10 5 96,00 9,66 23873: 23874: Muut lainat: 23875: JPY 7 000 189 8,10 5 95,80 9,19 23876: CHF 75 215 7,50 5 101,375 7,97 23877: USD 8 30 vaihtuva 5 100,00 9,05 23878: JPY 598 15 vaihtuva 5 100,00 8,11 23879: DEM 45 105 vaihtuva 5 100,00 9,36 23880: DEM 42 101 vaihtuva 5 100,00 9,45 23881: 23882: 23883: 23884: 23885: Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa 23886: taulukossa laskettu valuuttamääräisten kustan- 23887: nusten perusteella nostoajankohtana. 23888: 62 23889: 23890: Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan keski- komaisen valtionvelan pääoman markkavasta- 23891: määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1990 lo- arvona painotettu nimellinen keskikorko 8,42 % 23892: pussa oli 5 vuotta 11 kuukautta eli kahdeksan oli 0, 18 prosenttiyksikköä edellisvuotista korke- 23893: kuukautta lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin. ampi. Mikäli toteutuneet valuuttakurssien muu- 23894: Noin 63% eli 15 564 milj.markkaa maksetaan tokset ja lainakustannukset muutetaan vuotui- 23895: takaisin kuoletusehtojen mukaisesti seuraavan seksi koroksi, oli todellinen keskikorko 8,35 %, 23896: viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy joka kuitenkin on laskettu vuodenlopun valuut- 23897: maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 6 265 takurssien mukaan ja on siis tulevien lainakus- 23898: milj.markkaa ja sen jälkeen 2 964 milj.markkaa. tannusten osalta ennuste, joka muuttuu valuut- 23899: Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen ul- takurssikehityksen mukaisesti. 23900: 23901: 23902: 23903: 23904: 8.2. Kotimainen valtionvelka 23905: Kotimainen valtionvelka kasvoi kertomus- vuonna 1989 oli 51%. Uusista lainoista oli 57% 23906: vuonna 30 126 milj. markasta 32 245 milj. mark- sellaisia, joiden laina-aika on 10 vuotta. Uusien 23907: kaan. Uusia kotimaisia lainoja otettiin 7 802 lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 23908: milj. markkaa. Kuoletuksia maksettiin 5 683 ottohetkellä 4 vuotta 6 kk. Edellisenä vuonna se 23909: milj. markkaa. Kotimaisen velan nettolisäys oli oli 4 vuotta. 23910: siten 2 119 milj. markkaa. Pitkäaikaista koti- Vuonna 1990 otettujen pitkäaikaisten laino- 23911: maista velkaa nostettiin kertomusvuonna 7 502 jen keskimääräinen nimelliskorko oli 11,48 %. 23912: milj. markkaa ja kuoletettiin 5 133 milj. mark- Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisesta 23913: kaa, joten nettolisäys oli 2 369 milj. markkaa. lainakannasta 74% yleisöobligaatiolainoja, va- 23914: Pitkäaikaisten lainojen alin korko oli 7 %ja ylin kuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitoksilta ym. oli lai- 23915: 13,16%, laina-ajat vaihtelivat 3 vuodesta 10 naa 26 %. Lyhytaikaista velkaa ei ollut vuoden 23916: vuoteen. lopussa. 23917: Pankeilta ja pankkiiriliikkeiltä pyydettyjen Kotimaisen valtionvelan keskimääräinen ta- 23918: merkintätarjousten perusteella laskettiin useam- kaisinmaksuaika vuoden 1990 lopussa oli 3 23919: massa erässä liikkeeseen kaksi lähinnä ammatti- vuotta 9 kk, edellisenä vuonna se oli 3 vuotta 2 23920: maisille sijoittajille suunnattua verollista 4 vuo- kk. Noin kolme neljäsosaa, 23 613 milj. mark- 23921: den sarjaobligaatiolainaa yhteismääräitään 2 020 kaa, maksetaan kuoletusehtojen mukaisesti ta- 23922: milj. markkaa. Sarjaobligaatiolainojen korot kaisin seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuole- 23923: olivat 13% ja 12,75%. tuksia erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden ku- 23924: Lisäksi valtio laski liikkeeseen pankeilta pyy- luttua 11 016 milj. markkaa. 23925: dettyjen tarjousten perusteella kuusi yleisölle Kotimaisesta valtionvelasta maksettiin kerto- 23926: suunnattua verollista 3 vuoden tuotto-obligaa- musvuonna korkoa 2 772 milj. markkaa eli 2% 23927: tiolainaa pääomamäärältään 1 150 milj. mark- vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yleisölaino- 23928: kaa. Tuotto-obligaatiolainat laskettiin liikkee- jen korkojen osuus oli 2 149 milj. markkaa. 23929: seen 12,80 %:n, 12,90 %:n ja 13 %:n koroilla. Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisen 23930: Valtion eläkerahastolta valtio otti lainaa 3 000 valtionvelan nimellinen keskikorko 9,8% eli 0,5 23931: milj. markkaa. prosenttiyksikköä edellisvuotista suurempi. 23932: Asunto-olojen kehittämisrahasto laski useam- Mikäli lainakustannukset muutetaan vuotuisek- 23933: massa erässä liikkeeseen lähinnä institutionaali- si koroksi, oli efektiivinen keskikorko 10,26% 23934: sille sijoittajille suunnatun 10 vuoden asunto- oltuaan edellisenä vuonna 9,8 %. 23935: obligaatiolainan yhteismääräitään 1 250 milj. Velasta oli vuoden 1990 päättyessä indeksisi- 23936: markkaa. Lainan korko oli 12,50%. donnaista 6 milj. markkaa. Indeksiehtojen pe- 23937: Kertomusvuoden kotimaisesta pitkäaikaises- rusteella maksettiin kuoletuksille ja koroille in- 23938: ta lainanotosta oli 43 %lainoja, joiden laina-aika deksikorotusta 13 milj. markkaa. 23939: on korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku 23940: 63 23941: 23942: 23943: 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta 23944: Palkkiot ja muut menot budjettitalouden ve- Kotimaisten lainojen liikkeeseenlaskemisesta 23945: lasta olivat kertomusvuonna: johtuvat menot olivat 26 milj. markkaa niiden 23946: oltua edellisenä vuonna 49 milj. markkaa. Myyn- 23947: tipalkkioiden osuus liikkeeseenlaskukustannuk- 23948: tuhatta markkaa sista oli 21 milj. markkaa. 23949: Menot ulkomaisista lainoista 23950: Pääomanalennukset ..................... . 24330 23951: Välitys- ja järjestelypalkkiot ......... . 63 289 23952: Painatuskulut ................................ . 20 23953: Muut lainojen liikkeeseenlaskuku- 23954: lut ................................................... . 2 101 23955: Muut lainanhankintakulut ............ . 869 23956: Lunastus-ym. palkkiot .................. . 2 426 23957: Muut kulut ..................................... . 217 93 252 23958: 23959: Menot kotimaisista lainoista 23960: Pääomanalennukset ..................... . 39 533 23961: Myyntipalkkiot .............................. . 21 320 23962: Markkinointikustannukset ............ . 4140 23963: Painatuskulut ................................ . 643 23964: Lunastuspalkkiot ........................... . 18843 23965: Muut menot .................................. . 166 84645 23966: 23967: Yhteensä ...................................... . 177 897 23968: 65 23969: 23970: 23971: 23972: 23973: Liitteet 23974: 23975: 23976: LIITE 1 23977: 23978: 23979: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET 23980: 23981: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1989 ja 1990 23982: 23983: Tulo- ja menoarvion mukaan Tilinpäätöksen mukaan 23984: 1989 1990 1989 1990 23985: miljoonaa markkaa 23986: 23987: Tulot ................................................................... . 131 914 140 836 134 828 138 739 23988: Menot ................................................................ . 129 988 140 827 129 459 140 893 23989: 23990: Ylijäämä ................................................ . 1926 10 5 369 23991: Alijäämä ................................................. 2154 23992: 23993: 23994: 23995: Tulot 23996: 11 Os Verot ja veronluonteiset tulot .............. . 114 385 123 666 116 048 120 674 23997: 12 Os Sekalaiset tulot ..................................... . 10 127 10 055 10 804 10 585 23998: 13 Os Korkotulot ja voiton tuloutukset .......... . 2 980 3 272 3 423 3 752 23999: 14 Os Liiketoimintaa harjoittavat valtion viras- 24000: tot ja laitokset ....................................... . 2 370 302 2 382 315 24001: 15 Os Lainat ..................................................... . 2 051 3 541 2 171 3 413 24002: 24003: Tulot yhteensä .................................... .. 131 914 140 836 134 828 138 739 24004: 24005: 24006: 24007: Menot 24008: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........................... . 15 19 14 19 24009: 22 Pl Eduskunta ............................................... . 197 222 197 221 24010: 23 Pl Valtioneuvosto ....................................... . 156 245 153 244 24011: 24 Pl Ulkoasiainministeriö .............................. . 4 041 4 627 4 032 4 606 24012: 25 Pl Oikeusministeriö .................................... . 1 619 1 745 1 602 1 755 24013: 26 Pl Sisäasiainministeriö .............................. . 4 340 4 711 4369 4 755 24014: 27 Pl Puolustusministeriö ............................... . 6 949 7 401 6 852 7 405 24015: 28 Pl Valtiovarainministeriö ........................... . 10 177 18 138 10 174 18 020 24016: 29 Pl Opetusministeriö ................................... . 22 974 25 412 23 144 25 693 24017: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ............. . 10 025 11 833 9 976 11 923 24018: 31 Pl Liikenneministeriö ................................. . 10 897 9 990 10 711 9 954 24019: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ............ . 4 623 4 938 4 561 4 853 24020: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ................ . 34 999 38 768 34 585 38 961 24021: 34 Pl Työministeriö ......................................... . 3 994 4 296 3 803 3 998 24022: 35 Pl Ympäristöministeriö .............................. . 5 888 3 601 5 871 3 607 24023: 36 Pl Valtionvelka ............................................ . 9 094 4 881 9 415 4 879 24024: 24025: Menot yhteensä ................................... . 129 988 140 827 129 459 140 893 24026: 24027: 24028: 9 311316M 24029: 66 24030: 24031: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1989 ja 31.12.1990 24032: 24033: 31.12.1989 31.12.1990 24034: miljoonaa markkaa 24035: 24036: Vastaavaa 24037: Kassatilit ........................................................................................................................ 654 10 24038: Postisiirtotulotilit .......................................................................................................... 767 621 24039: Postisiirtomenotilit ....................................................................................................... 8 5 24040: Muut pankkitilit ............................................................................................................. 39 38 24041: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit ..................................................................... . 250 100 24042: Varsinaisten saatavien tilit ........................................................................................... 2 485 744 24043: Annettujen annakkojen tilit .......................................................................................... 1 210 1 404 24044: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ......................................................................... . 48 43 24045: Budjetoimattomien sijoitusten tilit .............................................................................. 19 531 22 339 24046: Varastotilit ..................................................................................................................... 646 292 24047: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ............................................................................ 18 24048: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................. 60 24049: Tulorästien tilit .............................................................................................................. 1 450 1 233 24050: Muut varat, aktiivatilit .................................................................................................. 18 254 17 957 24051: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit ..................................................................... . 34 41 24052: 24053: 45436 44845 24054: 24055: 24056: Vastattavaa 24057: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................. 1 683 1 368 24058: Saatujen annakkojen tilit ............................................................................................. 728 73 24059: Tilitettävien varojen tilit ............................................................................................... 120 101 24060: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................................................ 670 933 24061: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................. 2 24062: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ............................................................................ 12 24063: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ............................................................................... 910 739 24064: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................. 2 973 2 126 24065: Menorästien tilit ........................................................................................................... 2 057 1 860 24066: Siirrettyjan määrärahojen tilit ..................................................................................... 8135 8 728 24067: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit .............................................................. 1 008 4 218 24068: Muut varat, passiivatilit ................................................................................................ 18 264 17 966 24069: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit .................................................................... 94 102 24070: Selvitystilit .................................................................................................................... 10 11 24071: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä .......................................................... 8 772 6 618 24072: 45436 44845 24073: 24074: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1990 24075: 24076: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä- 24077: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta- 24078: vähennys vaati Iien lisäys 24079: miljoonaa markkaa 24080: 24081: Kassoissa olevat varat vähentyneet ................................................................ 644 24082: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet ................................................................. . 299 24083: Tulorästit vähentyneet ...................................................................................... 217 24084: Menorästit vähentyneet ................................................................................... 197 24085: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ................................................................... . 594 24086: Varastot vähentyneet ........................................................................................ 354 24087: Velalliset lisääntyneet ....................................................................................... 1 257 24088: Velkojat vähentyneet ........................................................................................ 725 24089: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet ................................................ . 986 24090: Muut tasetilit lisääntyneet ................................................................................ 3 211 24091: Alijäämä ............................................................................................................. 2 154 24092: 24093: 5319 5319 24094: 67 24095: 24096: LIITE 2 24097: 24098: 24099: 24100: 24101: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1990 24102: 24103: miljoonaa miljoonaa 24104: markkaa markkaa 24105: 24106: Budjetit Kassalaskelma 24107: Varsinainen tuloarvio .................................. . 141 611 Tilinpäätöksen tulot ..................................... . 138 739 24108: Lisätuloarviot ............................................... . 775 Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus -270 24109: 24110: Budjetoidut tulot yhteensä .......................... . 140 836 Budjettitalouden kassatulot ........................ . 138 469 24111: 24112: Varsinainen menoarvio ............................... . 141 609 Tilinpäätöksen menot .................................. . 140 893 24113: Lisämenoarviot ............................................ . -782 Menorästien vaikutus .................................. . 127 24114: Siirtomäärärahojen vaikutus ...................... . -594 24115: Budjetoidut menot yhteensä ...................... . 140 826 Muiden korjauserien vaikutus .................... . -405 24116: Budjetin ylijäämä ......................................... . 10 24117: Budjettitalouden kassamenot ...................... 140 021 24118: Budjettitalouden kassaalijäämä ................... - 1 552 24119: 24120: Budjettitalouden kassatulot ........................ . 138 739 24121: Tilinpäätös Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot, 24122: Tulot budjetoituja pienemmät .................... . 2 097 netto') ........................................................ . 6074 24123: 24124: Tilinpäätöksen tulot ..................................... . 138 739 Valtiontalouden kassatulot ......................... . 144813 24125: 24126: Menot budjetoituja pienemmät Budjettitalouden kassamenot ..................... . 140 021 24127: - säästyneet menot .................................... . -1 307 Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot, 24128: - arviomäärärahojen ylitykset ................... . 1 374 netto')2) ..................................................... . 2 913 24129: 24130: Tilinpäätöksen menot .................................. . 140 893 Valtiontalouden kassamenot ...................... . 142 934 24131: Tilinpäätöksen alijäämä (-) ....................... . 2 154 Valtiontalouden kassaalijäämä ................... . 1 879 24132: 24133: 'l liman siirtoja budjetista ja budjettiin. 24134: >l Sisältää rahastojen varastojen muutokset 175 milj. markkaa. 24135: 68 24136: 24137: LIITE3 24138: 24139: 24140: 24141: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1990 24142: Vero, tuotto ja osuus 24143: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 24144: verotuloista v. 1990 24145: 24146: 24147: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tulo- ja varallisuusverolain 24148: 41 508 milj. mk (1240/88) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeinoverolain (360/68) ja 24149: 34,3% maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan. 24150: 24151: Verouudistukseen sisältyvien Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin ja keskeisten vähennysten markkamääriin 24152: muutosten arvioitiin johtavan tehtiin 6 prosentin inflaatiota vastaavattarkistukset (1334/89). Keskeisiä muutok- 24153: luonnollisten henkilöiden val- sia olivat tuloverotuksen rajaveroasteiden alentaminen 1-3 prosenttiyksiköllä 24154: tion tulo- ja varallisuusvero- sekä vähennysjärjestelmän kehittäminen säästämistä edistävään ja asuntojen 24155: tuksen tuoton pienenemiseen hankintaa helponavaan suuntaan. 24156: 6 000 milj. markalla. Tästä 24157: 4 500 milj. mk toteutui kerto- Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.3.1990 alka- 24158: musvuonna ennakkoperinnän en. Ennakonpidätysprosentit vahvistettiin puolen prosenttiyksikön tarkkuudella 24159: alennuksena. ylöspäin pyöristäen. Ennakonpidätysprosenttia lisäksi korotettiin puolella pro- 24160: senttiyksiköllä, jos vuositulon arvioitiin olevan yli 200 000 mk (194/89). 24161: 24162: Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien 24163: progressiivinen tuloveroasteikko v. 1990 oli (1334/89): 24164: 24165: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan ylit- 24166: tulo, mk kohdalla, mk tävästä tulosta, % 24167: 24168: 38 000- 54 000 50 9 24169: 54 ooo- 67 ooo 1 490 19 24170: 67 ooo- 94 ooo 3 960 24 24171: 94 000-148 000 10 440 29 24172: 148 000-265 000 26 100 35 24173: 265 ooo- 67 050 43 24174: 24175: Tarkistetut vähennykset olivat: 24176: 1989 1990 24177: markkaa 24178: Luonnolliset vähennykset 24179: - tulonhankkimisvähennys 2% palkka- 3% palkka- 24180: tulosta, tulosta, 24181: enintään enintään 24182: 1 000 2 000 24183: 24184: Kokonaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa 24185: - korkovähennys 24186: - omavastuuosuus 900 1 000 24187: - omavastuun ylittävästä osasta 90% 85% 24188: - enimmäismäärä yksinäisellä henkilöllä 22 000 20 000 24189: puolisoilla 22 000 22 000 24190: lapsikorotus yhdestä lapsesta 3 000 3 500 24191: toisesta lapsesta 3 500 24192: - korkovähennys saa sisältää muita kuin 24193: asuntolainakorkoja enintään 24194: yksinäisellä henkilöllä 10 000 6 000 24195: puolisoilla 10 000 9 000 24196: -omaisuustulovähennys 2 000+ 2 000+ 24197: 50% yli- 50% yli- 24198: menevästä menevästä 24199: osasta, osasta, 24200: enintään enintään 24201: 10 000 20 000 24202: 69 24203: 24204: 24205: Vero, tuotto ja osuus 24206: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 24207: verotuloista v. 1990 24208: 24209: 24210: Kokonaistulosta valtionverotuksessa 24211: - lapsenhoitovähennys, jos verovelvollinen 24212: on elättänyt 24213: 2-7-vuotiasta lasta 12 000 24214: 3-7-vuotiasta lasta 12 700 24215: 24216: Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa 24217: - lapsivähennys 9 500 10 100 24218: -yksinhuoltajavähennys 12 000 12 000 24219: -perusvähennys enintään 8000 8 500 24220: 24221: Verotettavan varallisuuden alaraja korotettiin 1 000 000 markasta 1 060 000 24222: markkaan, josta vero oli 500 mk ja alarajan ylittävästä varallisuudesta marginaa- 24223: livero oli 0,9% (1334/89). 24224: 24225: Yhteisöjen tuloverokanta alennettiin 33 prosentista 25 prosenttiin lopullisessa 24226: verotuksessa. Ennakkovero kuitenkin kannettiin vielä kertomusvuonna 33 pro- 24227: sentin verokannan mukaan (1334/89). Varastovarauksen ja luottotappiovarauk- 24228: sen enimmäismääriä pienennettiin (661/89), osinkovähennysjärjestelmä korvat- 24229: tiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmällä (1192/89) ja säädettiin uusi huojennusvaiku- 24230: tuksiltaan entistä suppeampi kehitysalueiden veronhuojennuslaki (1073/89). 24231: 24232: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24233: 871 milj. mk 24234: 0,7% 24235: 24236: Arpajaisvero Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24237: 233 milj. mk 24238: 0,2% 24239: 24240: Liikevaihtovero Kertomusvuoden alusta laajennettiin ympäristönsuojeluinvestointien ja jättei- 24241: 45 534 milj. mk den hyödyntämisinvestointien vähennysoikeuksia liikevaihtoverotuksessa 24242: 37,6% (1003-1005/89). 24243: 24244: Perustemuutosten nettovaiku- 24245: tus -400-600 milj. mk. 24246: 24247: Eräistä vakuutusmaksuista Vakuutusmaksuveron verokanta korotettiin kertomusvuoden alusta 16 prosen- 24248: suoritettava vero tista 17 prosenttiin (970/89). 24249: 1 563 milj. mk 24250: 1,3% 24251: 24252: Perustemuutoksen arvioitu 24253: vaikutus + 50 milj. mk 24254: 24255: Apteekkimaksut Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24256: 273 milj. mk 24257: 0,2% 24258: 24259: Tuontitulli Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24260: 1 379 milj. mk 24261: 1,1% 24262: 24263: Tuontimaksut Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24264: 70 milj. mk 24265: 0,1% 24266: 24267: Tasausvero Ulkomaisten ja kotimaisten tuotteiden saattamiseksi verotuksellisesti tasavertai- 24268: 1 065 milj. mk seen hintakilpailuasemaan kannetaan tuontitavaroista tasausveroa, joka vastaa 24269: 0,9% kotimaisten tuotteiden hintoihin sisältyvää ns. piilevää liikevaihtoveroa. 24270: 70 24271: 24272: Vero, tuotto ja osuus 24273: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 24274: verotuloista v. 1990 24275: 24276: 24277: Tupakkavero Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24278: 2 823 milj. mk Kertomusvuoden alusta savukkeiden hinnat nousivat 9,4% ja sikareiden hinnat 24279: 2,3% noin 9%. 24280: 24281: Makeisvero Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24282: 154 milj. mk 24283: 0,1% 24284: 24285: Olutvero Olutveron lisävero kierrätysjärjestelmään kuulumattomiin pakkauksiin pakatuis- 24286: 2 473 milj. mk ta juomista nostettiin kertomusvuoden alusta 36 pennistä 1 markkaan litralta 24287: 2,0% {1118/89). 24288: Perustemuutoksen arvioitu 24289: vaikutus+ 30 milj. mk 24290: 24291: Alkoholijuomavero Alkoholijuomien hintoja korotettiin kertomusvuoden alussa keskimäärin 7,0 24292: 4 927 milj. mk prosenttia. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat kertomusvuonna keskimäärin 24293: 4,1% 7,4 prosenttia edellisvuotista korkeammat. 24294: 24295: Virvoitusjuomavero Virvoitusjuomaveron lisävero kierrätysjärjestelmään kuulumattomiin muunlai- 24296: 131 milj. mk siin kuin lasi- ja metallivalmisteisiin pakkauksiin pakatuista juomista nousi kerto- 24297: 0,1% musvuoden alusta 1 markasta 2 markkaan litralta {1117/89). 24298: Perustemuutoksen arvioitu 24299: vaikutus+ 35 milj. mk 24300: 24301: Elintarviketuotteiden Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24302: valmistevero 24303: 215 milj. mk 24304: 0,2% 24305: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa korotettiin moottoribensiinin polttoaineveroa keski- 24306: 5 734 milj. mk määrin 18 p/1 ja dieselöljyn veroa 16 p/1 sekä säädettiin muille kiinteille, nestemäi- 24307: 4,7% sille ja kaasumaisille polttoaineille polttoainevero. Kertomusvuonna kaikkien 24308: moottoribensiinien perusvero oli 128 p/1 ja dieselöljyn perusvero 73 p/1. Lisäksi 24309: Perustemuutosten arvioitu 24310: kannettiin lisäveroa moottoribensiinin sekoituksesta 13,5 p/1, muusta moottori- 24311: vaikutus + 950 milj. mk 24312: bensiinistä ja dieselöljystä 27 p/1. Kevyen polttoöljyn lisävero oli 2 p/1 ja raskaan 24313: polttoöljyn 2 p/kg. Kivihiilen lisävero oli 16 mk/tonni, jyrsinpolttoturpeen 2 mk! 24314: MWh ja maakaasun 1 p/kuutiometri {1119/89). 24315: 24316: Ravintorasvavero Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24317: 327 milj. mk 24318: 0,3% 24319: 24320: Sokerivero Sokerivero korotettiin kertomusvuoden alusta 98 pennistä 115 penniin kilolta 24321: 203 milj. mk {982/89) ja 1.10.1990 146 penniin kilolta {886 ja 1006/90). 24322: 0,2% 24323: Perustemuutosten arvioitu vai- 24324: kutus+ 40 milj. mk 24325: 24326: Lannoitevero Lannoitevero korotettiin 15.6.1990 alkaen 5 pennistä 15 penniin lannoitekilolta 24327: 124 milj. mk {983/89). 24328: 0,1% 24329: 24330: Fosforilannoitevero Kertomusvuoden alusta tuli voimaan fosforilannoitevero, jota kannettiin 0,50 mk 24331: 42 milj. mk fosforikilolta ja 16.6.1990 alkaen 1,00 mk fosforikilolta {1120/89). 24332: 0,0% 24333: 24334: Valkuaisvero Valkuaisvero korotettiin kertomusvuoden alussa 75 pennistä 1,30 markkaan 24335: 180 milj. mk raakavalkuaisainekilolta {984/89) ja 19.5.1990 1,60 markkaan raakavalkuaisaine- 24336: 0,1% kilolta {426 ja 515/90). 24337: 71 24338: 24339: 24340: Vero, tuotto ja osuus 24341: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 24342: verotuloista v. 1990 24343: 24344: 24345: leimavero Velkakirjojen leimaverokantaa alennettiin 1.2.1990 alkaen 1,6 prosentista 1,5 24346: 3 970 milj. mk prosenttiin (50/90). 24347: 3,3% 24348: Perustemuutoksen arvioitu vai- 24349: kutus -200 milj. mk 24350: 24351: Luottovero Helmikuun 1990 alusta ryhdyttiin kantamaan luottoveroa 0,5 % ulkomaisen 24352: 112 milj. mk luoton määrästä (48 ja 49/90). 24353: 0,1% 24354: 24355: Auto- ja moottoripyörävero Pakettiautojen verotusta yhtenäistettiin ja maastohenkilöautojen verotusta kiris- 24356: 4 143 milj. mk tettiin nostamalla 15.6.1990 vero 50 prosenttiin verotusarvosta (478/90). Autove- 24357: 3.4% roprosenttia alennettiin 1.9.1990 5 prosenttiyksikköä (753 ja 1065/90). 24358: Perustemuutosten arvioitu vai- 24359: kutus -50 milj. mk 24360: 24361: Moottoriajoneuvovero Kertomusvuoden alussa kuorma- ja erikoisautojen moottoriajoneuvoveroa ko- 24362: 833 milj. mk rotettiin 3 mk kultakin aikavalta sadalta kilolta. Henkilöautojen moottoriajoneu- 24363: 0,7% voveroa korotettiin 18 mk kultakin aikavalta sadalta kilolta. Linja-autojen lisävero 24364: nousi kertomusvuoden alussa 50 000 markasta 60 000 markkaan (1123/89). 24365: Perustemuutosten arvioitu 24366: vaikutus+ 75 milj. mk 24367: 24368: Oy Alko Ab:n ylijäämä Alkoholijuomien hintojen korotus lisäsi myös ylijäämää. 24369: 1 200 milj. mk 24370: 1,0% 24371: 24372: Lästimaksut Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24373: 2 milj. mk 24374: 0,0% 24375: 24376: Eräiden maataloustuot- Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24377: teiden markkinoimismaksut 24378: 345 milj. mk 24379: 0,3% 24380: 24381: Eräistä maataloustuotteista Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24382: kannettavat tasausmaksut 24383: 171 milj.mk 24384: 0,1% 24385: 24386: Maidon kiintiömaksu ja Maidon kiintiömaksun suuruus oli kertomusvuonna 205 penniä litralta. Jos tuo- 24387: pellonraivausmaksu tantomäärä ylitti enintään 10 000 litralla maksun suorittamisvelvollisuuden rajan 24388: 36 milj. mk 40 000 litraa, oli maksun suuruus ylittävältä osalta 50 penniä litralta (1257/89). 24389: 0,0% 24390: 24391: Öljyjätemaksu Öljyjätemaksu korotettiin kertomusvuoden alusta 25 penniin kilolta (985/89). 24392: 26 milj. mk 24393: 0,0% 24394: 24395: Muut verotulot Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa 24396: 5milj.mk momenttia ja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä 24397: 0,0% kertyy tai palautetaan. 24398: 24399: Varmuusvarastointimaksu Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen varmuusvarasto- 24400: 270 milj. mk rahastoon. Veroperusteita ei v. 1990 muutettu. 24401: 0,2% 24402: 72 24403: 24404: LIITE4 24405: 24406: 24407: 24408: 24409: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT'i TULOLAJEITTAIN 24410: 24411: 1988 1989 1990 Muutos 24412: Tulolaji 1990/89 24413: miljoonaa markkaa % 24414: 24415: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............ . 35339 39396 42611 8 24416: Tulo- ja varallisuusvero .............................................................. 34 498 38 513 41 508 8 24417: Perintö- ja lahjavero ................................................................... . 648 688 871 27 24418: Arpajaisvero ................................................................................ 193 195 233 19 24419: 24420: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .......... . 38691 45194 47 370 5 24421: Liikevaihtovero ............................................................................ 37 272 43 603 45 534 4 24422: siitä: Oy Alko Ab ..................................................................... . 1 015 1 239 1 362 10 24423: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero .......................... . 1 212 1 355 1 563 15 24424: Apteekkimaksut ........................................................................... 206 235 273 16 24425: 24426: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .................. . 2 376 2563 2 514 -2 24427: Tuontitulli ..................................................................................... 1 301 1 359 1 379 1 24428: Tuontimaksut ............................................................................... 136 135 70 -48 24429: Tasausvero .................................................................................. 938 1 069 1 065 0 24430: 24431: Valmisteverot .............................................................................. 13 939 15102 17 334 15 24432: Tupakkavero ................................................................................ 2 382 2 610 2 823 8 24433: Makeisvero .................................................................................. 139 149 154 3 24434: Olutvero ....................................................................................... 1 961 2 228 2 473 11 24435: Alkoholijuomavero ..................................................................... . 4 261 4 566 4927 8 24436: Virvoitusjuomavero .................................................................... 114 123 131 6 24437: Elintarviketuotteiden valmistevero ........................................... . 170 200 215 7 24438: Polttoainevero ............................................................................. 4 170 4 563 5 734 26 24439: Ravintorasvavero ........................................................................ 277 304 327 8 24440: Sokerivero .................................................................................... 197 191 203 6 24441: Lannoitevero ................................................................................ 41 63 124 96 24442: Rehuseosvero .............................................................................. 20 24443: Fosforilannoitevero ..................................................................... 42 24444: Valkuaisvero ................................................................................ 207 106 180 71 24445: 24446: Muutverot ................................................................................... 10165 12160 9058 -26 24447: Leimavero .................................................................................... 4 774 5 998 3 970 -34 24448: Luottovero ................................................................................... 112 24449: Auto- ja moottoripyörävero ....................................................... . 4 859 5 445 4 143 -24 24450: Moottoriajoneuvovero ................................................................ 531 716 833 16 24451: 24452: Muut veronluonteiset tulot ........................................................ 1648 1912 2 041 7 24453: Oy Alko Ab:n ylijäämä ............................................................... . 1176 1 441 1 200 -17 24454: Lästimaksut .................................................................................. 2 2 2 24455: Eräiden maataloustuotteiden markkinointimaksut .................. . 19 12 345 24456: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut .......... . 141 138 156 13 24457: Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu ........................... . 22 26 36 37 24458: Öljyjätemaksu .............................................................................. 14 16 26 24459: Muut verotulot ............................................................................. 274 277 276 0 24460: 24461: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä .................................. . 102160 116 326 120 928 4 24462: 24463: ' 1 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot lisättyinä tulorästien kannan muutoksil- 24464: la sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla erillä. Liiketoimintaa harjoittavien valtion viras- 24465: tojen ja laitosten käyttötalouden rahoituskatteet sisältyvät taulukon lukuihin. 24466: 73 24467: 24468: 24469: 1988 1989 1990 Muutos 24470: Tulolaji 1990/89 24471: miljoonaa markkaa % 24472: 24473: Sekalaiset tulot ........................................................................... . 8282 9969 12 455 25 24474: 24475: Korkotulot ja voiton tuloutukset .............................................. . 2 801 3 674 5606 53 24476: 24477: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset ......... . 2546 2347 361 -85 24478: Käyttötalouden rahoituskatteet .................................................. 2 482 2 308 357 -85 24479: Omaisuuden myynnit ................................................................ . 64 39 4 24480: 24481: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ........................................ . 2557 3 926•1 4260 9 24482: 24483: Tulot ilman lainanottoa ............................................................. . 118 346 136 242 143 612 5 24484: 24485: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ............................... .. 2 417 81 -4 010 1 202 24486: 24487: Kassatulot yhteensä .................................................................. . 120 763 132 232 144814 10 24488: 24489: 24490: •1 Sisältää ydinjätehuoltomaksuja 1 537 milj. mk, jotka katsotaan ydinjätehuoltorahaston ja koko valtiontalouden 24491: lainanotoksi. 24492: 24493: 24494: 24495: 24496: 10 3!!316M 24497: 74 24498: 24499: LIITE5 24500: 24501: 24502: 24503: 24504: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'i TEHTÄVITTÄIN 24505: 24506: 1988 1989 1990 Muutos 24507: Tehtäväryhmä 1990/89 24508: miljoonaa markkaa % 24509: 24510: Yleinen hallinto .................................................................................. 7 756 8 714 9317 7 24511: 010 Ylin päätöksenteko ................................................................... . 280 282 315 12 24512: 020 Valtiovarainhallinto .................................................................... 1 865 2 092 2 297 10 24513: siitä: Verotustoimi ..................................................................... 1 182 1 250 1 357 9 24514: 030 Ulkoasiainhoito .......................................................................... 968 1 258 1 330 6 24515: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................................. . 2 562 2 945 3 126 6 24516: 050 Muu yleinen hallinto .................................................................. 2 081 2138 2 247 5 24517: siitä: Rakennushallinto ............................................................ . 1 117 1 203 1 258 5 24518: 24519: Yleinen järjestys ja turvallisuus ........................................................ 4275 4325 4 772 10 24520: 070 Hallinto ....................................................................................... 106 127 140 10 24521: 080 Poliisitoimi .................................................................................. 1 831 1 962 2 148 9 24522: 090 Oikeudenkäyttö .......................................................................... 708 756 863 14 24523: 100 Vankainhoito .............................................................................. 672 684 746 9 24524: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ............................ . 292 118 165 40 24525: 120 Rajojen vartiointi ........................................................................ 666 678 711 5 24526: 24527: Maanpuolustus .................................................................................. 6721 6620 7 492 13 24528: 150 Hallinto ....................................................................................... 111 127 160 26 24529: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................................... . 6 262 6 345 7 075 12 24530: 170 Taloudellinen maanpuolustus ................................................. . 348 149 258 73 24531: 24532: Opetus, tiede ja kulttuuri .................................................................. 20338 22549 25 726 14 24533: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ........................................... . 213 250 326 30 24534: 220 Yleissivistävä opetus ................................................................ . 8 093 8 821 9 844 12 24535: 230 Ammattiopetus .......................................................................... 4 204 4607 5 317 15 24536: 240 Korkeakouluopetus .................................................................... 3 045 3 521 4135 17 24537: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................ 1 488 1 631 1 767 8 24538: siitä: Ammattikurssit ................................................................. 869 932 1 004 8 24539: 260 Opintotuki ................................................................................... 1 117 1349 1 630 21 24540: 270 Yleinen tutkimus ........................................................................ 338 364 412 13 24541: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ..................................................... . 664 737 856 16 24542: 290 Taide ........................................................................................... 603 708 845 19 24543: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ....................................................... 556 544 579 6 24544: 310 Kirkollishallinto .......................................................................... 16 16 17 6 24545: 24546: Sosiaaliturva ....................................................................................... 21800 23 078 25946 12 24547: 400 Hallinto ....................................................................................... 266 330 358 8 24548: 410 Toimeentuloturva ...................................................................... 14 337 14 572 16 021 10 24549: 420 Sosiaalipalvelukset ................................................................... . 7 197 8175 9 567 17 24550: 24551: Terveydenhuolto ................................................................................ 10359 11472 13 089 14 24552: 450 Tutkimuslaitokset ....................................................................... 324 316 349 10 24553: 460 Ympäristöterveydenhuolto ...................................................... . 160 158 232 47 24554: 470 Kansanterveystyö ...................................................................... 4355 4 809 5 581 16 24555: 480 Erikoissairaanhoito ................................................................... . 5 519 6 188 6928 12 24556: 24557: ' 1 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 24558: siirrot) lisättyinä menorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla 24559: erillä. Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten käyttötalouden lisärahoitustarpeet sisältyvät 24560: taulukon lukuihin. 24561: 75 24562: 24563: 24564: 1988 1989 1990 Muutos 24565: Tehtäväryhmä 1990/89 24566: miljoonaa markkaa % 24567: 24568: Asuminen ja ympäristö ..................................................................... 5 618 6351 7 933 25 24569: 510 Hallinto ....................................................................................... 59 65 74 14 24570: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ............................................... . 215 332 208 -37 24571: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ......... . 99 26 26 0 24572: 540 Asumisen edistäminen ............................................................. . 4 473 5 099 6 692 31 24573: siitä: Asumistuki ........................................................................ 682 828 949 15 24574: 550 Maanmittaus .............................................................................. 379 405 441 9 24575: 560 Vesitalous ................................................................................... 395 423 491 16 24576: 24577: Työvoima ............................................................................................ 3402 3852 3996 4 24578: 610 Hallinto ....................................................................................... 93 296 300 1 24579: 620 Työvoiman ohjaus ..................................................................... 347 349 391 12 24580: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ............................................ 2 962 3 207 3 305 3 24581: 24582: Maa- ja metsätalous .......................................................................... 10737 11 324 12 866 14 24583: 650 Hallinto ....................................................................................... 66 74 71 -4 24584: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus-ja tarkastustoiminta .......... . 294 299 334 12 24585: 670 Maatalous ................................................................................... 9 419 9 967 11 360 14 24586: siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainottaminen 8 501 8 021 9 603 20 24587: Eräät hinnanerokorvaukset ............................................. 717 481 491 2 24588: 680 Metsätalous ................................................................................ 754 769 848 10 24589: siitä: Yksityismetsätalous .......................................................... 636 659 736 12 24590: Valtion metsätalous .......................................................... 118 110 112 2 24591: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................................... . 204 214 253 18 24592: 24593: Liikenne ............................................................................................... 10167 11 339 9532 -16 24594: 710 Hallinto ....................................................................................... 53 102 121 19 24595: 720 Tieliikenne .................................................................................. 4 760 5 229 5 913 13 24596: siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ........................... . 4 574 5 015 5 626 12 24597: 730 Vesiliikenne ................................................................................ 702 763 717 -6 24598: 740 limaliikenne ................................................................................ 435 216 236 9 24599: 750 Rautatieliikenne ......................................................................... 2 333 2 826 2 089 -26 24600: 760 Tietoliikenne ............................................................................... 1 885 2 203 456 24601: siitä: Posti-ja telelaitos ............................................................. . 503 534 24602: 24603: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................................... 5036 6546 7055 8 24604: 810 Hallinto ....................................................................................... 94 108 122 13 24605: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus ... . 156 187 219 17 24606: 830 Teenisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta .. 1 467 1 683 1 813 8 24607: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. . 260 208 128 -38 24608: siitä: Kehitysaluerahasto Oy .................................................... . 243 186 94 -49 24609: 850 Teollisuuden edistäminen ........................................................ . 1 258 1 971 1 603 -19 24610: 860 Energiahuolto ............................................................................. 1 292 1 662 1999 20 24611: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ........................................... . 76 77 91 18 24612: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................................ . 435 650 1 080 66 24613: Muut menot ........................................................................................ 11 267 12 219 15209 24 24614: 910 Valtionvelka ................................................................................ 5 391 5 126 4 879 -5 24615: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............................... . 4 958 5 525 8 663 57 24616: 960 Yleisavustukset kunnille yms ................................................... . 752 1 438 1 581 10 24617: 990 Muut ja erittelemättömät menot ............................................. . 166 130 86 -34 24618: 24619: Yhteensä ............................................................................................. 117 476 128 390 142 933 11 24620: 76 24621: 24622: LIITE 6 24623: 24624: 24625: 24626: 24627: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'I MENOLAJEITTAIN 24628: 24629: 1988 1989 1990 Muutos 24630: Menolaji 1990/89 24631: miljoonaa markkaa % 24632: 24633: Kulutusmenot ................................................................................... 32266 35082 41535 18 24634: Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot ............................... . 19 354 20 818 24 531 18 24635: 01-02 Palkkaukset ....................................................................... 14 323 15 273 15 868 4 24636: 05-07 Eläkkeet ............................................................................. 4963 5 545 8 663 56 24637: 08-09 Komiteat sekä neuvottelu- ja toimikunnat ................... .. 68 24638: 24639: Muut kulutusmenot .......................................................................... 12 911 14 264 17 004 19 24640: 11-12 Koneiden, laitteiden ja kaluston korjaus ja kunnossa- 24641: pito .................................................................................... 4 7 5 71 24642: 13 Talonrakennusten korjaus ja kunnossapito .................. .. 210 217 232 7 24643: 14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito ........ . 1 877 1 917 2 680 40 24644: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................... .. 1 963 1 890 2 255 19 24645: 10, 19-29 Muut kulutusmenot .................................................... 8857 10 233 11 832 16 24646: 24647: Siirtomenot ....................................................................................... 65501 72008 81190 13 24648: 30-39 Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym .................... .. 29 757 33245 37 646 13 24649: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle ........................................ . 12 055 13 426 15 643 17 24650: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhtei- 24651: söille .................................................................................. 16 249 17 237 19 062 11 24652: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ................ .. 2 716 2785 3 132 13 24653: 61-65 Erittelemättömät siirrot kotimaahan ............................. .. 739 843 2 470 24654: Liiketoimintaa harjoitavien valtion virastojen ja laitos- 24655: ten käyttötalouden lisärahoitustarpeet .......................... . 1349 1 423 6 24656: 66-69 Siirrot ulkomaille ............................................................ .. 2 637 3049 3 232 6 24657: 24658: Sijoitusmenot ................................................................................... 14095 15958 15281 --4 24659: Reaalisijoitukset ................................................................................ 7 565 8393 5962 -29 24660: 70-73 Kaluston hankinta ............................................................ 3176 3676 1 097 -70 24661: 74-76 Talonrakennukset ............................................................ . 1508 1 520 1 622 7 24662: 77-79 Maa- ja vesirakennukset .................................................. 2 882 3196 3 243 2 24663: 24664: Lainat ja muut finanssisijoitukset .................................................... 6529 7 565 9 319 23 24665: 80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat ............................. . 5 512 6292 7 999 27 24666: 87-89 Muut finanssisijoitukset ................................................... 1 018 1 273 1 320 4 24667: 24668: Muut menot ...................................................................................... 5614 5343 4927 -8 24669: 90-94 Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ........................ . 5248 5003 4 727 -6 24670: 95-99 Muut ja erittelemättömät menot .................................... . 37 34 23 -33 24671: Varastojen muutos (kasvu+) ........................................... 329 306 177 24672: 24673: Yhteensä ........................................................................................... 117 476 128390 142 934 11 24674: 24675: ' 1 Ks. liitteen 5 alaviite 1. 24676: 77 24677: 24678: LIITE 7 24679: 24680: 24681: 24682: 24683: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT" TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1990 24684: 24685: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 24686: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot 24687: miljoonaa markkaa 24688: 24689: Yleinen hallinto ................................................................ 4940 3 525 825 26 9317 24690: 010 Ylin päätöksenteko ··················································· 219 72 23 0 314 24691: 020 Valtiovarainhallinto .................................................. 2 025 185 67 20 2 298 24692: 030 Ulkoasiainhoito ......................................................... 971 186 172 2 1 331 24693: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................. 4 3 080 42 0 3 126 24694: 050 Muu yleinen hallinto ................................................. 1 721 1 521 4 2 247 24695: 24696: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................................... 4179 256 337 4 772 24697: 070 Hallinto ······································································ 122 1 17 140 24698: 080 Poliisitoimi ................................................................. 2 080 0 68 2 148 24699: 090 Oikeudenkäyttö ......................................................... 781 78 2 863 24700: 100 Vankeinhoito ····························································· 565 41 141 746 24701: 110 Palo-ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ............. 23 135 7 165 24702: 120 Rajojen vartiointi ....................................................... 608 0 103 711 24703: 24704: Maanpuolustus ................................................................ 7 022 9 302 159 7 492 24705: 150 Hallinto ······································································ 119 2 57 -18 160 24706: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................... 6 868 0 207 0 7 075 24707: 170 Taloudellinen maanpuolustus ................................. 35 8 38 177 258 24708: 24709: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................ 7 701 17 051 974 25 726 24710: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ........................... 221 50 55 326 24711: 220 Yleissivistävä opetus ................................................ 332 9 474 38 9 844 24712: 230 Ammattiopetus ......................................................... 2 291 2 691 335 5 317 24713: 240 Korkeakouluopetus ................................................... 3 818 5 311 4135 24714: 250 Aikuiskoulutus ........................................................... 765 982 20 1 767 24715: 260 Opintotuki .................................................................. 13 1 617 0 1 630 24716: 270 Yleinen tutkimus ....................................................... 108 304 0 412 24717: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ..................................... 121 697 38 856 24718: 290 Taide .......................................................................... 17 651 177 845 24719: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ...................................... 0 578 0 579 24720: 310 Kirkollishallinto ......................................................... 15 1 0 17 24721: 24722: Sosiaaliturva .................................................................... 409 25523 14 25946 24723: 400 Hallinto ······································································ 333 19 6 358 24724: 410 Toimeentuloturva ..................................................... 0 16 021 0 16 021 24725: 420 Sosiaalipalvelukset ................................................... 76 9 483 8 9 567 24726: 24727: Terveydenhuolto ............................................................. 311 12 743 36 -1 13 089 24728: 450 Tutkimuslaitokset ...................................................... 202 135 13 -1 349 24729: 460 Ympäristöterveydenhuolto ...................................... 0 232 0 0 232 24730: 470 Kansanterveystyö ..................................................... 18 5 563 0 0 5 581 24731: 480 Erikoissairaanhoito ................................................... 91 6 815 22 0 6928 24732: 24733: ') Katso liitteen 5 alaviite 1. 24734: 78 24735: 24736: 24737: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 24738: Tehtäväryhmä/Menolaji ryhmä menot menot menot menot 24739: miljoonaa markkaa 24740: 24741: Asuminen ja ympäristö .................................................. . 845 1910 5152 26 7933 24742: 510 Hallinto ...................................................................... 70 1 3 74 24743: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ............................. . 37 107 64 209 24744: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen val- 24745: vonta ......................................................................... 13 12 0 25 24746: 540 Asumisen edistäminen ........................................... . 42 1 705 4 919 26 6692 24747: 550 Maanmittaus ............................................................ 395 0 47 442 24748: 560 Vesitalous ................................................................ . 287 85 119 491 24749: 24750: Työvoima ......................................................................... 1172 2381 444 3996 24751: 610 Hallinto ...................................................................... 125 175 0 300 24752: 620 Työvoiman ohjaus ................................................... 368 0 23 391 24753: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ......................... . 678 2 206 421 3 305 24754: 24755: Maa- ja metsätalous ....................................................... . 714 10856 1295 12866 24756: 650 Hallinto ...................................................................... 67 4 0 71 24757: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoi- 24758: minta ......................................................................... 294 0 41 334 24759: 670 Maatalous ................................................................ . 247 10 124 989 11 360 24760: 680 Metsätalous ............................................................. . 30 579 237 848 24761: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ......................... . 76 149 29 253 24762: 24763: Liikenne ............................................................................ 3 497 2688 3333 14 9532 24764: 710 Hallinto ...................................................................... 105 13 3 121 24765: 720 Tieliikenne ............................................................... . 2 872 253 2 774 14 5 913 24766: 730 Vesiliikenne ............................................................. . 518 42 156 1 717 24767: 740 limaliikenne .............................................................. 0 1 236 236 24768: 750 Rautatieliikenne ....................................................... . 0 1933 156 2 089 24769: 760 Tietoliikenne ............................................................ . 0 447 9 456 24770: 24771: Teollisuus ja muut elinkeinot ......................................... 1828 2663 2565 -1 7055 24772: 810 Hallinto ...................................................................... 121 1 0 122 24773: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja 24774: tarkastus .................................................................. . 213 3 4 219 24775: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutki- 24776: mustoiminta ............................................................ . 1 256 217 339 1 813 24777: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luot- 24778: tolaitokset ................................................................ . 0 112 15 128 24779: 850 Teollisuuden edistäminen ...................................... . 39 1186 378 1 603 24780: 860 Energiahuolto ........................................................... 88 108 1 803 1 999 24781: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ......................... . 72 19 0 91 24782: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .............................. . 39 1 017 26 -1 1080 24783: 24784: Muut menot ..................................................................... 8916 1585 6 4 701 15209 24785: 910 Valtionvelka .............................................................. 178 4 701 4879 24786: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............. . 8663 8663 24787: 960 Yleisavustukset kunnille yms ................................. . 1 581 1 581 24788: 990 Muut erittelemättömät menot ................................ . 76 3 6 86 24789: 24790: Yhteensä .......................................................................... 41535 81190 15281 4927 142 934 24791: 79 24792: 24793: LIITE 8 24794: 24795: 24796: 24797: 24798: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 24799: 24800: 1986 1987 1988 1989 1990 24801: 24802: Valtion virat ja toimet 24803: Peruspalkkaiset ................................................................................. 64 440 64 482 129 777 134 090 132 439 24804: Sopimuspaikkaiset ........................................................................... 1 440 1 512 1 690 1 758 1 787 24805: Ylimääräiset ...................................................................................... 53108 54 191 24806: 24807: Virat ja toimet yhteensä.................................................................. 118 988 120 185 131 467 135 848 134 226 24808: 24809: Valtion henkilöstö 24810: Virkasuhteiset ................................................................................... 123 496 124 252 133 902 141 709 142 456 24811: - perus- ja sopimuspalkkaiset ....................................................... . 63361 63 301 125 591 131 640 130 637 24812: -ylimääräiset .................................................................................. 50 718 51 554 24813: -tilapäiset ....................................................................................... 4 861 4928 8 311 10 069 11 819 24814: -satunnaiset apulaiset ja päätoimiset tuntiopettajat ................ . 4 556 4 469 24815: Muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat .................. . 8 129 7 923 24816: - värvätyt ja rajavartijat ................................................................. . 2 981 3 009 24817: 11 24818: -postin erillisryhmät •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 5 148 4 914 24819: Työsuhteiset ..................................................................................... 81 257 82 093 81 424 73 339 71008 24820: - kuukausipaikkaiset 24821: - kokoaikaiset ............................................................................. 52 585 53 631 55090 48905 48 987 24822: -osa-aikaiset .............................................................................. 9 872 9 962 8 834 7 834 6 296 24823: - tuntipalkkaiset21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 18 800 18 500 17 500 16 600 15 725 24824: 24825: Valtion henkilöstö yhteensä ........................................................... 212 882 214 268 215 326 215 048 213 464 24826: 11 Postinjakajat, postiaseman hoitajat, puhelinaseman hoitajat. 24827: 21 Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät. 24828: 24829: 24830: 24831: 24832: LIITE 9 24833: 24834: 24835: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN 11 24836: 24837: 1986 1987 1988 1989 1990 24838: miljoonaa markkaa 24839: 24840: Valtion palkkaukset ........................................................................ 17 488 19252 21539 23046 25047 24841: - virkasuhteiset21 ·••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 11 787 13 015 14 637 16 128 17 637 24842: - työsuhteiset .................................................................................. 5 701 6 237 6 902 6 918 7 410 24843: 24844: Valtionavut palkkauksiin ................................................................. 15 406 16 753 18299 20799 23329 24845: -kunnat ja kuntainliitot .................................................................. 13 928 15 074 16 457 18 886 21 264 24846: -yksityiset yhteisöt31•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 478 1 679 1 842 1 913 2 065 24847: 24848: Yhteensä ........................................................................................... 32894 36005 39838 43845 48376 24849: 11 Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. 24850: 21 Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat. 24851: 3) Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja. 24852: 80 24853: 24854: LIITE 10 24855: 24856: 24857: 24858: 24859: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 24860: 24861: 1986 1987 1988 1989 1990 24862: 24863: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ...................................... 152 222 157 231 162 041 167 592 174 863 24864: -omat eläkkeet ............................................................................... 107 889 111 962 115 639 120 179 126 813 24865: - perhe-eläkkeet .............................................................................. 44 333 45 269 46 402 47 413 48 050 24866: Kunnan tai yksityisen palvelukseen perustuvat eläkkeet .............. 22 286 23 609 25 027 26995 29186 24867: - omat eläkkeet ............................................................................... 18 505 19 727 20 979 22 765 24 835 24868: - perhe-eläkkeet .............................................................................. 3 781 3 882 4 048 4 230 4 351 24869: Ylimääräiset eläkkeet ....................................................................... 4 058 3 940 3 354 3 815 3 815 24870: -omat eläkkeet ............................................................................... 2 671 2 658 2 157 2 718 2 795 24871: - perhe-eläkkeet .............................................................................. 1 387 1 282 1 197 1 097 1 020 24872: 24873: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 178 566 184 780 190 422 198 402 207 864 24874: Muutos edellisestä vuodesta, % ..................................................... 4,4 3,5 3,1 4,2 4,7 24875: 24876: Eläkemenot, miljoonaa markkaa .................................................... 5909 6 412 6939 7 709 8 713 24877: Muutos edellisestä vuodesta,% ····················································· 10,5 8,5 8,2 11,1 13,0 24878: 24879: 24880: 24881: 24882: LIITE 11 24883: 24884: 24885: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 24886: SYYSKUUSSA 1990 24887: 24888: Palkkausluokka- Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus % 24889: ryhmä" 24890: 24891: 1 -A2 ··························· 1 192 344 848 71 24892: 2 A3-A7 ··························· 15 457 4 882 10 575 68 24893: 3 A8--A12 ........................... 57 077 28 261 28816 50 24894: 4 A13-A17 ........................... 30 352 20 894 9 458 31 24895: 5 A18-A21 ··························· 19 894 11 428 8 466 43 24896: 6 A22-A24 ........................... 7 536 5 338 2 198 29 24897: 7 A25- ··························· 7 701 6 498 1 203 16 24898: 24899: Yhteensä .................................. 139 209 77645 61564 44 24900: 24901: ' 1 Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut. 24902: Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti: 24903: 3 -C34 24904: 4 C35-C43 24905: 5 C44--C53,-S21 24906: 6 C54-C58,S22-S24 24907: 7 C59-, S25- 24908: 81 24909: 24910: LIITE 12 24911: 24912: 24913: 24914: ELINKEINOTOIMINNAN RAHOITUSTUKI 24915: 24916: 12.1. Alkutuotannon tuet vuonna 1990 saajanmukaan jaoteltuna 24917: 24918: Yhteeensä Maito- Kanan- Liha Vilja Erikois- Hyödyk- 24919: tuotteet munat kasvit keille 24920: tuhatta markkaa jakamaton 24921: 24922: MAATALOUSTUOTANTO 24923: 24924: Maataloustuotteiden hintatuki 24925: 303141 Varsinainen tulotuki ja alue- 24926: tuki (1) ....................................... 1 681 618 266 482 189 298 57 224 15 277 1 153 337 24927: 303143 Muu maataloustulolain mukai- 24928: nen valtion tuki (2) ................... 1 693 068 599 128 166 360 329 480 598100 24929: 303140 Villan hintatuki .......................... 1 999 1999 24930: 303144 Satovahinkojen korvaaminen .. 8 102 8 102 24931: Hintatuki yhteensä ................... 3 384 787 865 610 166 360 518 778 65326 15277 1 753 436 24932: 24933: 303241 Maataloustuotannon tasapai- 24934: nottamismenot ........................ 662 115 662 115 24935: 24936: Maatilatalouden rakenteen kehittämi- 24937: nen 24938: 303342 Valtion osuus luopumiseläke- 24939: lain mukaisista menoista ......... 266 750 266 750 24940: 303340 Nuorten viljelijöiden tukeminen 106 998 106 998 24941: 303341 Maataloustuotteiden varasto- 24942: tilojen rakentamisen korkotuki 2 754 2 754 24943: 303348 Valtionapu kuivatustöihin ........ 9 181 9 181 24944: 303349 Maatalouden ja maaseudun 24945: pienimuotoisen elinkeinotoi- 24946: minnan korkotuki ..................... 270 170 270 170 24947: Maatilatalouden kehittämisra- 24948: haston avustukset .................... 52 199 52 199 24949: Maatilatalouden kehittämisra- 24950: haston lainatuki (3) ................... 417 307 417 307 24951: 303383 Lainat kuivatustöihin (3) .......... 3 632 3 632 24952: Rakennetuki yhteensä ............. 1128 991 1128 991 24953: 24954: Muutuki 24955: 303442 Hukkakauran torjunnasta ai- 24956: heutuvat menot ........................ 8 805 8 805 24957: 303443 Satovahinkojen johdosta myön- 24958: nettyjen korkotukilainojen me- 24959: not ............................................. 55 171 55 171 24960: 303444 Kotimaisen energian käytön 24961: edistäminen .............................. 7 104 7 104 24962: Muu tuki yhteensä ................... 71080 63976 7104 24963: 24964: MAATALOUSTUOTANTO, 24965: nettomenot .............................. 5 246 973 865 610 166360 518 778 129 302 15 277 3 551 646 24966: 24967: ELINTARVIKETEOLLISUUS 24968: 24969: 110806 Elintarviketuotteiden 24970: valmistevero ............................. 214 539 214 539 24971: 110808 Ravintorasvavero ..................... 327 201 327 201 24972: 110809 Sokerivero ................................. 203 167 203 167 24973: 24974: 24975: II 311316M 24976: 82 24977: 24978: 24979: Yhteeensä Maito- Kanan- Liha Vilja Erikois- Hyödyk- 24980: tuotteet munat kasvit keille 24981: tuhatta markkaa jakamaton 24982: 24983: 24984: 111906 Eräistä maataloustuotteista 24985: kannettavat tasausmaksut ....... 171 199 171 199 24986: 24987: Tulot yhteensä ......................... 916106 171199 203167 541 740 24988: 24989: 2837 40 Jalostettujen elintarviketeolli- 24990: suustuotteiden raaka-aineiden 24991: hinnanerokorvaukset (koti- 24992: maan toimitukset) (4) ............... 28 763 18623 10 140 24993: 303140 Maataloustuotteiden markki- 24994: noinnin edistäminen ja hinta- 24995: tason vakaannuttaminen ......... 4917 50 985 2 500 1 382 24996: 303145 Sokerituotannon tukeminen .... 215 500 215 500 24997: 303146 Öljykasvituotannon tukeminen 390 000 390 000 24998: 303147 Tärkkelystuotannon tukeminen 69 799 69 799 24999: 303440 Maidon kuljetusavustus ........... 28 525 28 525 25000: 303142 Lihan kuljetusavustus (5) ......... 582 582 25001: 25002: Menot yhteensä ....................... 738 086 47198 1567 687 939 1382 25003: ELINTARVIKETEOLLISUUS, 25004: nettomenot ............................... -178 020 -124 001 1567 484772 -540358 25005: 25006: 25007: 25008: MARKKINOINTI (vienti, kauppa) 25009: 25010: 110811 Lannoitevero ............................. 124 273 124 273 25011: 110812 Fosforilannoitevero .................. 42 261 42 261 25012: 110814 Valkuaisvero ............................. 180 359 180 359 25013: 110602 Tuontimaksut ............................ 70 301 70 301 25014: 111904 Eräiden maataloustuotteiden 25015: markkinoimismaksut ................ 345 478 157 915 8 700 24 258 154 605 25016: 111907 Maidon kiintiömaksu ja pellon- 25017: raivausmaksu ........................... 35 850 35 500 350 25018: 25019: Tulot yhteensä ......................... 798522 193 415 8 700 24258 154 605 417 544 25020: 25021: 2837 40 Jalostettujen elintarviketeolli- 25022: suustuotteiden raaka-aineiden 25023: hinnanerokorvaukset (vientitoi- 25024: mitukset) (4) .............................. 485 814 251 240 508 67 014 161 940 5 112 25025: 303240 Maataloustuotteiden vientituki 3 481 453 1 732 682 156 918 568 316 1 008 601 14 936 25026: Alkutuotevähennys viennistä (6) 752 626 509 792 32 770 57 864 152 197 25027: 25028: Menot yhteensä ....................... 4 719 893 2 493 714 190196 626 180 1 227 812 161940 20048 25029: MARKKINOINTI, nettomenot .. 3 921 371 2 300 299 181 496 601 922 1 073 207 161 940 -397 496 25030: 25031: ELINTARVIKETUOTANTO, tulot yhteen- 25032: sä ................................................... 1 714 628 364 614 8700 24258 154 605 203167 959284 25033: ELINTARVIKETUOTANTO, menot yh- 25034: teensä ................................................... 10 704 952 3 406 522 356 556 1146 525 1 357 114 865156 3 573 076 25035: ELINTARVIKETUOTANTO, nettomenot 25036: yhteensä ................................................. 8 990 324 3 041 908 347 856 1122 267 1 202 509 661989 2 613 792 25037: 83 25038: 25039: 25040: 25041: tuhatta markkaa 25042: 25043: MUUT ALKUTUOTANTOON KOHDISTUNEET MENOT 25044: 25045: Porotalous 25046: 303545 Porotalouden edistäminen .... .. 1 305 25047: 303547 Poroaitojen kunnossapito ....... . 2 987 25048: Maatilatalouden kehittämisra- 25049: haston avustukset ................... . 6 530 25050: Maatilatalouden kehittämisra- 25051: haston lainatuki (3) .......•........... 1 443 25052: 303548 Poronomistajien ansionmene- 25053: tysten korvaukset .................... . 1 500 25054: Porotalous yhteensä ............... . 13 765 25055: 25056: Kalatalous 25057: 303742 Kalastuksesta saatavan tulon 25058: vakaannuttaminen ja kalansaa- 25059: liin käytön edistäminen ........... . 29183 25060: 3037 44 Kalastusvakuutustoiminta ...... . 4922 25061: 3037 46 Korvaukset lohenkalastuksen 25062: rajoitusten johdosta ................ . 1 199 25063: 3037 47 Kalatalouden korkotukilainojen 25064: menot ....................................... . 2 954 25065: 3037 48 Eräät korvaukset ja maksut.. ... . 83 25066: Kalatalous yhteensä ............... . 38 341 25067: 25068: Yksityismetsätalous 25069: 305051 Siemenviljelyssiemenen hin- 25070: nanalennuskorvaus ................. . 1 545 25071: 305844 Valtionapu metsänparannustöi- 25072: hin ............................................. 223 816 25073: Metsänparannuslainat, laina- 25074: tuki (3) ..................................... . 115 991 25075: Yksityismetsätalous yhteensä 341 352 25076: 25077: Muu alkutuotanto 25078: 303446 Metsämarjojen ja sienien va- 25079: rastoinnin tukeminen .............. . 1008 25080: 303149 Puutarhatuotteiden ja ruokape- 25081: runan menekin edistäminen .... 11 489 25082: 303344 Avustukset maaseudun pieni- 25083: muotoisen elinkeinotoiminnan 25084: edistämiseen .......................... . 94 713 25085: Lainojen korkotuki ................... . 1 500 25086: Maatilatalouden kehittämisra- 25087: haston avustus ........................ . 16 335 25088: Maatilatalouden kehittämisra- 25089: haston lainatuki (3) .................. . 9 958 25090: Muu alkutuotanto yhteensä ... . 135 003 25091: 25092: Alkutuotanto (pl . maatalous) 25093: yhteensä .................................. . 528 461 25094: 25095: KOKO ALKUTUOTANTO, me- 25096: not yhteensä ............................. 11 233 413 25097: 84 25098: 25099: Tuotejakautumien laskentaselvitykset: 25100: 25101: Maksettuna summana on käytetty kaikkien momenttien osalta tilinpäätöslukua vähennettynä peruutuksilla ja siirroilla 25102: (aiempien vuosien siirtojen käyttö on otettu mukaan). 25103: 25104: 1. Jaottelu tuotteitain: maito: maidon tuotantoavustus; liha: lihan tuotantoavustus; vilja: rukiin tuotantopalkkio ja 25105: rehuviljan tuotantopalkkio; erikoiskasvit: teollisuusperunan tuotantopalkkio ja sokerijuurikkaan tuotantopalkkio; 25106: jakamaton: kotieläinten lukumäärän perusteella maksettava avustus ja pinta-alalisä. 25107: 2. Jaottelu tuotteittain: maito: maidon lisähinta; liha: naudan- ja lampaanlihan tuotantopalkkiot, emolehmäpalkkio; 25108: kananmunat: kananmunien lisähinta; erikoiskasvit: herneen tuotantopalkkio; jakamaton: pinta-alaperusteinen tuki. 25109: 3. Lainarahoituksesta aiheutuva tuki tai valtiontalouden nettokustannus on laskettu seuraavan kaavan mukaisesti. 25110: Kaikista rahaeristä on vähennetty maatalouden harjoittajien omien asuntojen rakentamiseen liittyvät erät. Lasken- 25111: takorkona on sama efektiivinen korko kuin teollisuuden puolella. 25112: Kaava: (keskimääräinen lainakanta x laskentakorko) + hoitopalkkiot + vapaavuosien lyhennyserät + asutusluottojen 25113: maksuvapautukset- korkotulot. 25114: 4. Tullihallituksen tietojen perusteella. 25115: 5. Maatalouden hintapoliittista tukea, joka maksetaan teollisuudelle. 25116: 6. KTM:n laskelmien perusteella. 25117: 25118: 25119: 25120: 25121: 12.2. Jalostus- ja palvelualan yrityksille kohdistuva rahoitustuki vuonna 1990 25122: 25123: 1 000 mk % 25124: 25125: 1. Aluetuki .......................................................................................................................... 1 096 858 31 25126: 2. Energiahuolto ............................................................................,................................... . 119 237 3 25127: 3. Lehdistön tukeminen .................................................................................................... 437 188 12 25128: 4. Merenkulku ja laivanrakennus ..................................................................................... 210 392 6 25129: 5. Tutkimus ja tuotekehitys .............................................................................................. 350 688 10 25130: 6. Työmarkkinatuki ............................................................................................................ 644 771 18 25131: 7. Viennin edistäminen ..................................................................................................... 185 443 5 25132: 8. Ympäristön suojelu ....................................................................................................... 42 527 1 25133: 9. Yrityskohtaiset tuet ....................................................................................................... 213 559 6 25134: 10. Muut tuet ....................................................................................................................... 295 481 8 25135: 25136: Yhteensä 3 596144 100 25137: 25138: 25139: Avustukset ........................................................................................................................... 3 169 428 88 25140: Lainatuki .............................................................................................................................. 293 165 8 25141: Pääomatuki .......................................................................................................................... 215114 6 25142: Takuutuki ............................................................................................................................. -81 563 -2 25143: 25144: Yhteensä 3 596144 100 25145: 25146: Lasku kaavat: 25147: 25148: Lainatuki: (laskentakorko x keskimääräinen Iainakantaj + luottotappiot- korot 25149: Pääomatuki: ( laskentakorko x keskimääräinen sijoitettu osakepääoma) + pääoman alennukset- osingot 25150: Takaus- ja takuutuki: takaustappiot-takausmaksut-takaisin perityt korvaukset 25151: Valtiontakausrahaston ja vientitakuurahaston osalta hallintokulut on sisällytetty tukeen. 25152: 85 25153: 25154: 12.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustukimomentit vuonna1990 (nettokustannukset) 25155: (Suluissa olevat vuodet kuvaavat aiemmin myönnettyjen ja vielä maksettavien tukien myöntämisvuosial 25156: 25157: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 25158: tuhatta markkaa 25159: 25160: 25161: 1. ALUETUKI 25162: 269843 Läänien kehittämisraha .......................... . 4345 4345 25163: 283940 Ahvenanmaan ja mantereen välisten 25164: tavarakuljetusten kuljetuskustannusten 25165: tasaaminen .............................................. 700 700 25166: 288283 Valtion investointirahaston ulkomaan 25167: rahan määräisten varojen siirtäminen 25168: lainaksi Kehitysaluerahasto Oy:lle 25169: (1988) ........................................................ -737 -737 25170: 324942 Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy:lle .... . 14 964 14 964 25171: 324943 Kehitysaluerahasto Oy:n luotto- ja kurs- 25172: sitappioiden korvaaminen ..................... . 56 959 56 959 25173: 324983 Laina Kehitysaluerahasto Oy: IIe ............ . 72 258 72 258 25174: Osakepääomatuki (Kehitysaluerahasto 25175: Oy:lle) ...................................................... . 34 441 34 441 25176: 325045 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien 25177: hankkeiden korkotuki: 25178: Kemijoki Oy:n Porttipahdan tekojärven 25179: investointilainojen korkotuki ................. . 263 263 25180: Rautaruukki Oy:n erikoistavaravaunu- 25181: tuotannon aloittamiseksi tarkoitettujen 25182: lainojen korkotuki ................................... . 2 697 2 697 25183: 325146 Pienyritysten perustamisen edistäminen: 2 484 2 484 25184: Taantuvien teollisuusalueiden tukiko- 25185: keilu (1987-90) 25186: Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden 25187: tukikokeilut (1988-) 25188: 325147 Pienyritysten ja pääkaupunkiseudulta 25189: siirtyvien yritysten tukeminen ............... . 40 453 40 453 25190: 325148 Alueellinen kuljetustuki .......................... . 154 847 154 847 25191: 325149 Yritystoiminnan aluetuki ........................ . 649 807 649 807 25192: 326140 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 25193: korkotuki .................................................. . 3 002 3 002 25194: 326141 Avustukset haja-asutusalueiden vähit- 25195: täiskaupan investointeihin ..................... . 4 244 4 244 25196: 326142 Avustukset haja-asutusalueiden kauppa- 25197: palvelujen turvaamiseksi ....................... . 9 331 9 331 25198: 327084 Lainat kehitysalueiden teollisuuskylien 25199: rakentamiseen (1973, 1974, 1978) ......... . 466 466 25200: Lainat kaivostoiminnan ja kaivannais- 25201: teollisuuden edistämiseen: 25202: 327086 Laina Outokumpu Oy:lle Sotkamon 25203: Talvivaaran malmitutkimuksen kustan- 25204: nuksia varten (1982) .............................. .. 3 555 3 555 25205: 327085 Laina Kemira Oy:lle Sokiin kaivostoi- 25206: mintaan (1980) ......................................... 33 333 33 333 25207: 325084 Laina Outokumpu Oy:lle Tornion jalo- 25208: terästehtaan rakentamiseen (1977) ....... . 7 471 7 471 25209: 328040 Avustus matkailun edistämistoimintaan 1 975 1 975 25210: YHTEENSÄ 946 071 116 346 34441 0 1 096858 25211: 86 25212: 25213: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 25214: tuhatta markkaa 25215: 25216: 25217: 2. ENERGIAHUOLTO 25218: 325049 Neste Oy:n maakaasuverkon rahoitta- 25219: mislainojen korkotuki .............................. 31 078 31 078 25220: 325284 Laina Neste Oy:lle maakaasutoimitusten 25221: vaatimien investointien rahoittamista 25222: varten (1972) ........................................... . 695 695 25223: 325540 Avustukset energiainvestointeihin ........ . 48 777 48777 25224: 325541 Avustukset maaseudun sähköistämiseen 14 239 14 239 25225: 325545 Energiainvestointien korkotuki .............. . 8990 8990 25226: 354562 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki ... . 5 748 5 748 25227: 354583 Lämmityslaitoslainat .............................. . 1 822 1 822 25228: 328783 Lainat voimalaitosten rakentamiseen 25229: (1968-71) ················································ 7 580 7 580 25230: 324483 Lainat kotimaisten polttoaineiden käytön 25231: edistämiseen ............................................ 29 29 25232: 325587 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuo- 25233: tannon edistämiseen .............................. . 279 279 25234: YHTEENSÄ 108 832 10405 0 0 119 237 25235: 25236: 3. LEHDISTÖN TUKEMINEN 25237: 315541 Sanomalehdistön tuki ............................ . 111 000 111 000 25238: 315542 Lehdistön yleinen kuljetustuki ............... . 326 188 326188 25239: YHTEENSÄ 437 188 437 188 25240: 25241: 25242: 4. MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS 25243: 313240 Lastialusten hankintojen tukeminen ..... . 27 855 27 855 25244: 313241 Avustus pientonniston korkomenojen 25245: alentamiseksi .......................................... . 509 509 25246: 313242 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 25247: korkokustannusten alentamiseksi ......... . 6 215 6 215 25248: 313244 Saaristoliikenteen avustaminen ............ . 320 320 25249: 313245 Saaristoliikenteen korkotuki .................. . 21 21 25250: 325046 Korvaus Valmet Oy:lle Wärtsilä Meri- 25251: teollisuus Oy:n konkurssin yhtiölle ai- 25252: heuttamien kustannusten vuoksi .......... . 82 500 82 500 25253: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: Valtion- 25254: takausrahaston takaukset laivojen val- 25255: mistukseen ja korjaukseen (toi 271) ...... . 46 044 46 044 25256: 325088 Masa-Yards Oy:n vaihtovelkakirjalaina 653 653 25257: (1990) Osakepääomatuki Masa-Yards 25258: Oy:lle ........................................................ 11 110 11 110 25259: 328084 Lainat sisävesialusten rakentamiseen 25260: (1976-78) ················································ 6 6 25261: 328547 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle: 25262: Laivojen valmistuksen ja korjauksen (toi 25263: 271) osuus ulkomaisen luotonoton kor- 25264: kotuesta ................................................... . 9 700 9700 25265: Alushankintojen korkotuki ..................... . 59 009 59 009 25266: 328560 Siirto vientitakuu rahastoon: Vientitakuu- 25267: rahaston takuut laivojen valmistukseen 25268: ja korjaukseen (toi 271) .......................... . -33550 -33 550 25269: YHTEENSÄ 186129 659 11110 12 494 210 392 25270: 87 25271: 25272: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 25273: tuhatta markkaa 25274: 25275: 25276: 5. TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS 25277: 324440 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja 25278: tuotekehitystoimintaan ........................... 180 856 180856 25279: 324442 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 25280: keskuksille sekä paikallisiin teknologia- 25281: hankkeisiin ............................................... 10 926 10926 25282: 324483 Teollisuuden tuotekehityslainat ............ . 61 989 61 989 25283: 324643 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh- 25284: teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty- 25285: miskoulutukseen ...................................... 4 781 4 781 25286: 324649 Avustus Keksintösäätiölle ....................... 8 650 8 650 25287: 324945 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle yri- 25288: tysten tutkimustoiminnan tukemiseen .. 30 225 30 225 25289: 325041 Kaivannaisteollisuuden edistäminen..... 12 250 12 250 25290: 325240 Valtionavustus pienen ja keskisuuren 25291: yritystoiminnan edistämisyhteisöille: 25292: PKT-säätiön osuus................................... 1 603 1 603 25293: 325243 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan 25294: kehittämishankkeiden tukeminen .......... 4 500 4 500 25295: 325542 Avustukset energiataloudellisen tutki- 25296: muksen ja koetoiminnan edistämiseen 34 908 34 908 25297: YHTEENSÄ 288 699 61989 0 0 350688 25298: 25299: 25300: 6. TYÖMARKKINATUKI 25301: 297440 Korvaus työnantajille: oppi- ja koulutus- 25302: sopimukset............................................... 137 982 137 982 25303: 325046 Avustukset Martinniemen työllisyysti- 25304: lanteen parantamiseen .......................... 1 398 1398 25305: 325188 Pääomatuki Vuosaaren Kehitysyhtiö 25306: Oy:lle ....................................................... . 222 222 25307: 343025 Työvoimapalveluiden erityismenot; va- 25308: jaakuntoisten työllistäminen .................. 229 229 25309: 344083 Kehitysalueiden tuotannollisen toimin- 25310: nan työvoimapoliittiset rahoituslainat 25311: (1974-78) ............................................... . 145 145 25312: 345061 Valtionapu työttömyyden lieventämi- 25313: seen ......................................................... . 382 000 382 000 25314: 345062 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 25315: tointeihin .................................................. 100 288 100 288 25316: 345063 Rakennemuutosten aiheuttamien häi- 25317: riöiden lieventäminen ........................... .. 20 411 20 411 25318: 345071 Työllisyysperusteiset hankinnat ............ . 1958 1958 25319: 345083 Työllisyyspoliittiset suhdannelainat 25320: (1976-81) ............................................... . 138 138 25321: YHTEENSÄ 644266 283 222 0 644 771 25322: 88 25323: 25324: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 25325: tuhatta markkaa 25326: 25327: 25328: 7. VIENNIN EDISTÄMINEN 25329: 244050 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön 25330: Rahasto Oy:lle .......................................... 14 833 14 833 25331: 244083 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Ra- 25332: hasto Oy:lle .............................................. 3 717 3 717 25333: 244088 Osakepääomatuki Teollisen Kehitysyh- 25334: teistyön Rahasto Oy:lle ........................... 14 816 14 816 25335: 289940 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polt- 25336: toaineen hintaan sisältyvän liikevaihto- 25337: veron korvaaminen ................................. 7 657 7 657 25338: 328540 Avustus viennin edistämiseen ............... 153 966 153 966 25339: 328546 Avustus yrityksille uuden vienti henki- 25340: löstön palkkaamiseen .............................. 2 547 2 547 25341: 328547 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle 25342: (muut kuin toi 271) .................................. 14 717 14 717 25343: 326083 Debentuurilainat Suomen Vientiluotto 25344: Oy:lle (-1980) ......................................... 66 694 66 694 25345: Pääomatuki Suomen Vientiluotto Oy:lle -350 -350 25346: 328560 Siirto vientitakuurahastoon: 25347: Vientitakuurahaston takuut muille toimi- 25348: aloille kuin toi 271 .................................... -98 917 -98 917 25349: 328584 Lainat viennin edistämiseen ................... 5 763 5 763 25350: YHTEENSÄ 193 720 76174 14466 -98917 185443 25351: 25352: 25353: 25354: 25355: 8. YMPÄRISTÖN SUOJELU 25356: 304030 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 25357: korkotuki ................................................... 1668 1668 25358: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: Valtion- 25359: takausrahaston takaukset ympäristön- 25360: suojeluun ................................................. -52 -52 25361: 351242 Ilmansuojeluinvestointien korkotuki ...... 5 515 5 515 25362: 351262 Jätehuollon edistäminen ........................ 4836 4836 25363: 351263 Jätteiden hyödyntämis.en. ediSI:ämisin- 25364: vestointien korkotuki ............................... 2 275 2 275 25365: 351264 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 25366: huolto; avustukset Ekokem Oy:lle .......... 21 969 21 969 25367: 351265 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen in- 25368: vestointien korkotuki ............................... 233 233 25369: 351288 Osakepääomatuki Ekokem Oy: IIe ........... 1 167 1 167 25370: Takaus Ekokem Oy:lle ............................. -233 -233 25371: 352530 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointi- 25372: en korkotuki ............................................. 16.1 161 25373: 352540 Teollisuuden vesiensuojeluinvestoin- 25374: tien korkotuki ........................................... 3 587 3 587 25375: 352583 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vien- 25376: timaksulainojen kuoletuksina kertyvistä 25377: varoista (1981-88) .................................. 1 401 1 401 25378: YHTEENSÄ 40244 1401 1167 -285 42527 . 25379: 89 25380: 25381: Avustukset Lainatuki Pääomatuki Takuutuki Yhteensä 25382: tuhatta markkaa 25383: 25384: 25385: 9. YRITYSKOHTAISET TUET 25386: Valtioneuvoston takaukset valtionenem- 25387: mistöisille yrityksille ............................... . -2630 -2630 25388: Valtioneuvoston takaukset yksityisille 25389: yrityksille .................................................. -539 -539 25390: 288243 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle 13 490 13 490 25391: 288283 Valtion investointirahaston ulkomaan 25392: rahan määräisten varojen siirtäminen 25393: lainaksi Postipankki Oy:lle (1988) .......... . -2 555 -2555 25394: 288288 Pääomatuki Postipankki Oy:lle .............. . 105 764 105 764 25395: 289482 Lainat Valtion ravitsemiskeskukselle .... . 1 444 1 444 25396: 325088 Osakesijoitukset 25397: Pääomatuki valtionenemmistöisille yri- 25398: tyksille .................................................... .. 47 944 47 944 25399: 325088 YIT-Yhtymä Oy:n vaihtovelkakirjalaina 25400: (1989) ........................................................ 668 668 25401: 325090 Vaivilla Oy:n tukeminen .......................... 25 264 25 264 25402: Kauppahintasaatavat yrityksiltä: (Vapo 25403: Oy 1984, Telenokia Oy 1976, Nokia Oy 25404: 1987) ........................................................ . 21 859 21 859 25405: Saatavat valtion liikelaitoksilta: 25406: (Valtion painatuskeskus1989, Valtion tie- 25407: tokonekeskus 1989, Valtion ravitsemis- 25408: keskus1989, Karttakeskus 1990, Posti- ja 25409: telelaitos1990) .......................................... 1 981 1 981 25410: Muut lainat teollisuuden edistämiseksi: 25411: 325083 Laina Carrus Oy:lle (Ajokki Oy:n jatkaja) 25412: (1986) ...................................................... .. 778 778 25413: 325085 Vaikeuksissa oleville yrityksille erityisistä 25414: syistä myönnetyt lainat (1978) ............. .. 91 91 25415: YHTEENSÄ 38 754 24266 153 708 -3169 213 559 25416: 25417: 25418: 10. MUUT TUET 25419: 299052 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- 25420: varat taiteen tukemiseen: 25421: Suomen elokuvasäätiön osuus .............. 43 661 43661 25422: 315830 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi- 25423: seen ja säilyttämiseen............................. 202 868 202 868 25424: 320641 Korkotuki turvavarastojen perustami- 25425: seen ja ylläpitämiseen............................. 7 525 7 525 25426: 320642 Turvavarastoinnin varastointiavustus ... 13 13 25427: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: 25428: Valtiontakausrahaston takaukset teolli- 25429: suudelle ................................................... . 8 466 8 466 25430: 325144 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 25431: avustukset kiinteistöyrityksille ................ 31 458 31 458 25432: 328083 Lainat matkailun markkinointiin ulko- 25433: mailla (1984-86) .................................... . 3 3 25434: 328285 Debentuurilaina Teollistamisrahasto 25435: Oy:lle (1968) ........................................... .. 1 450 1 450 25436: Takaus Teollistamisrahasto Oy: IIe ........ . -152 -152 25437: Vesihuoltoinvestointilainat (1959-60) .. 189 189 25438: YHTEENSÄ 285 525 1 642 0 8314 295 481 25439: 25440: 25441: KOHDAT 1-10 YHTEENSÄ 3 169 428 293165 215114 -81563 3 596144 25442: 25443: 25444: 25445: 12 311316M 25446: 90 25447: 25448: LIITE 13 25449: 25450: 25451: VALTION LAINANANTO 25452: 25453: 13.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin' 1 25454: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pääoma- 25455: Lainaryhmä pääoma pääoma 1990 1990 pääoma indeksi- muutos 25456: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 hyvitykset 1990/89 25457: 1990 % 25458: miljoonaa markkaa 25459: 25460: Yleinen hallinto ........................ 574 796 133 29 900 6 13 25461: Kehitysluotot ............................ 554 694 133 26 801 2 15 25462: Lainat Teollisen Kehitysyhteis- 25463: työn Rahasto Oy:lle ................. 20 43 43 1 0 25464: Saatavat valtion liikelaitoksilta 46 3 43 3 -7 25465: Lainat valtion liikelaitoksille .... 13 13 0 25466: Yleinen järjestys ja turvallisuus 2 2 1 0 -50 25467: Lainat väestönsuojelua varten 2 2 1 0 -50 25468: Opetus, tiede ja kulttuuri ........ 705 675 26 68 633 38 -6 25469: Rakennuslainat peruskouluille 331 299 1 32 268 17 -10 25470: Lainat yksityisoppikoulujen 25471: muuttamiseksi kunnallisiksi 25472: kouluiksi ................................... 39 37 2 35 2 -5 25473: Lainat ammatillisille oppilai- 25474: toksille ...................................... 13 10 3 7 0 -30 25475: Rakennuslainat kirjastoille ...... 40 39 2 38 3 -3 25476: Veikkausvoittovaroista myön- 25477: netyt lainat ............................... 275 285 24 28 281 16 -1 25478: Muut lainat opetuksen, tieteen 25479: ja kulttuurin edistämiseksi ...... 7 5 4 0 -20 25480: Sosiaaliturva ............................ 3 2 1 0 -50 25481: lnvalidihuoltolain mukaiset 25482: lainat ......................................... 3 2 0 -50 25483: Asuminen ja ympäristö ........... 26807 28936 21 4 857 21 1453 32340 1006 12 25484: Asuntolainat/Asunto-olojen 25485: kehittämisrahaston lainat 25486: 1.1.1990 alkaen ........................ 26 750 28 893 21 4 851 21 1 440 32 304 1 003 12 25487: - Vuokratalolainat ................. 13 315 15 326 3 345 294 18 377 416 20 25488: - Asunto-osakeyhtiötalolainat 278 297 209 21 141 365 18 23 25489: - Henkilökohtaiset asunto- 25490: osakelainat .......................... 4 597 4 489 21 347 378 4 458 187 -1 25491: - Omakotitalolainat ............... 5 917 5 789 470 453 5 806 261 0 25492: - Peruskorjaus- ja peruspa- 25493: rannuslainat ........................ 2 314 2 645 465 133 2 977 105 13 25494: - Erityisasuntolainat ............. 35 32 2 30 1 -6 25495: - Lainat asunnottomien asun- 25496: ta-olojen parantamiseksi ... 44 83 9 0 92 3 11 25497: - Lämmityslaitoslainat .......... 250 232 6 39 199 12 -14 25498: Muut lainat asuntotuotannon 25499: edistämiseen ............................ 2 0 0 25500: Saatavat valtion liikelaitoksilta 6 5 1 25501: Lainat vesihuoltolaitteiden ra- 25502: kentamiseen ............................. 4 3 0 3 0 0 25503: Vesiensuojelulainat teollisuu- 25504: delle .......................................... 51 39 11 28 2 -28 25505: 91 25506: 25507: 25508: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pääoma- 25509: Lainaryhmä pääoma pääoma 1990 1990 pääoma indeksi- muutos 25510: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 hyvitykset 1990/89 25511: 1990 % 25512: miljoonaa markkaa 25513: 25514: Työvoima ................................ . 1 1 0 0 0 25515: 25516: Maa- ja metsätalous ............... . 8198 8590 1205 734 9 061 286 5 25517: Maatilatalouden kehittämisra- 25518: haston lainat ........................... . 6819 7 090 1 056 607 7 539 254 6 25519: Muut lainat asutustoiminnan 25520: edistämiseen ........................... . 232 192 4 34 162 3 -16 25521: Maanparannuslainat .............. . 38 43 6 3 46 1 7 25522: Metsänparannuslainat ........... . 1 105 1 262 139 90 1 311 28 4 25523: Lainat metsätalouden tukemi- 25524: seen .......................................... 2 0 0 0 25525: Lainat kalastuselinkeinon edis- 25526: tämiseen .................................. . 2 2 0 2 0 0 25527: 25528: Liikenne.................................... 1 1 1083 52 1032 94 25529: Lainat satamien rakentamiseen 1 1 0 1 0 0 25530: Saatavat valtion liikelaitoksilta 1 083 52 1 031 94 25531: 25532: Teollisuus ja muut elinkeinot 4 720 4496 204 549 4151 242 -8 25533: Teollisuuden tuotekehityslai- 25534: nat ............................................. 594 625 174 116 683 30 9 25535: Lainat luotto-osakeyhtiöille..... 2 823 2 797 149 2 648 162 -5 25536: Kauppahintasaatavat yrityk- 25537: siltä ........................................... 379 356 73 283 14 -21 25538: Valtion investointirahaston ul- 25539: komaan rahan määräisten 25540: varojen siirto lainaksi Posti- 25541: pankki Oy:lle ja Kehitysalue- 25542: rahasto Oy:lle ........................... 392 256 107 149 19 -42 25543: Kehitysalueiden tuotannolli- 25544: sen toiminnan työvoimapoliit- 25545: tiset rahoituslainat .................. 3 2 0 -50 25546: Muut lainat teollisuuden edis- 25547: tämiseen................................... 165 152 0 43 109 -28 25548: Lainat energiatalouden edis- 25549: tämiseen................................... 250 187 5 37 155 10 -17 25550: Lainat viennin edistämiseen ... 87 95 25 23 97 6 2 25551: Saatava Puolalta ...................... 25 25 25 0 25552: Muut lainat elinkeinojen edis- 25553: tämiseen................................... 2 0 0 0 25554: 25555: Yhteensä ...... .............. ..... .... ..... 41 011 43499 21 7 508 21312 886 48121 1672 11 25556: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. 25557: 21 Luvut sisältävät 89 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi 25558: siirrettyjä lainoja. 25559: 31 Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 1,5 milj. markkaa, asutusluottojen maksuvapautusten (L 597n3 jaA 25560: 25561: 598n3l loppuunkuittauksia 40 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 74,5 milj. markkaa sekä valuuttakurssien 25562: muutoksista aiheutuvaa alennusta 5,5 milj. markkaa. 25563: 92 25564: 25565: 13.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11 25566: 25567: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pääoma- 25568: pääoma pääoma 1990 1990 pääoma indeksi- muutos 25569: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 hyvitykset 1990/89 25570: 1990 % 25571: miljoonaa markkaa 25572: 25573: 25574: Yhteisöyritykset ...................... 1845 1835 1370 385 2820 173 54 25575: Julkiset yritykset ...................... 858 802 1 130 201 1 731 130 25576: Yksityiset ulkomaalaisten yri- 25577: tykset ........................................ 5 5 5 0 0 25578: Yksityiset suomalaisten yrityk- 25579: set ............................................. 982 1 028 239 183 1 084 43 5 25580: Rahoituslaitokset .................... 3 273 3 131 258 2 873 186 -8 25581: Yksityiset rahalaitokset ........... 379 248 112 136 19 -45 25582: Vakuutuslaitokset .................... 32 28 1 27 2 -4 25583: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt ... 40 40 8 32 3 -20 25584: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ...... 2 822 2 815 137 2 678 162 -5 25585: Julkisyhteisöt .......................... 1960 2 079 225 109 2195 79 6 25586: Kaupungit ................................. 968 1 072 146 54 1 164 40 9 25587: Muut kunnat ............................. 962 980 78 53 1 005 38 3 25588: Kuntainliitot .............................. 30 27 1 2 26 1 -4 25589: Voittoa tavoittelemattomat 25590: yhteisöt .................................... 13 089 15 213 3526 21435 18304 425 20 25591: Valtionapulaitokset .................. 57 55 4 2 57 2 4 25592: Valtionkirkot ............................. 29 28 0 1 27 2 -4 25593: Säätiöt ja rahastot ................... 1 426 1 639 221 31 1 829 48 12 25594: Asunto-osakeyhtiöt ja -osuus- 25595: kunnat ....................................... 1 052 1 184 411 21 25596: 173 1 422 45 20 25597: Asuinkiinteistöyhtiöt ............... 9 869 11 595 2 769 213 14 151 308 22 25598: Muut asuntoyhteisöt ............... 559 611 105 11 705 15 15 25599: Muut voittoa tavoittelematto- 25600: mat yhteisöt ............................. 97 101 16 4 113 5 12 25601: Kotitaloudet ............................. 20265 20522 212 254 1673 21103 807 3 25602: Elinkeinonharjoittajien koti ta- 25603: loudet ........................................ 7 816 8 000 1 000 658 8 342 259 4 25604: Palkansaajakotitaloudet .......... 12 323 12 380 21 1 222 1 009 12 593 544 2 25605: Muut kotitaloudet .................... 126 142 32 6 168 4 18 25606: Ulkomaat .................................. 579 719 133 26 826 2 15 25607: 25608: Yhteensä .................................. 41 011 43499 217 508 21312 886 48121 1672 11 25609: 25610: ' 1 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. 25611: 21 25612: Luvut sisältävät 89 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi 25613: siirrettyjä lainoja. 25614: 31 Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 1,5 milj. markkaa, asutusluottojen maksuvapautusten (L 597n3 jaA 25615: 25616: 598n3) loppuunkuittauksia 40 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 74,5 milj. markkaa sekä valuuttakurssien 25617: muutoksista aiheutuvaa alennusta 5,5 milj. markkaa. 25618: 93 25619: 25620: 13.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien 25621: kotitaloudet" 25622: 25623: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pääoma- 25624: pääoma pääoma 1990 1990 pääoma indeksi- muutos 25625: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 hyvitykset 1990/89 25626: 1990 % 25627: miljoonaa markkaa 25628: Maatalous, kala- ja riistata- 25629: lous ........................................... 6 714 6904 913 578 7 239 234 5 25630: 25631: Metsätalous ............................. 1106 1100 87 80 1 107 26 25632: 25633: Kaivos- ja kaivannaistoiminta 228 205 5 22 188 12 -8 25634: 25635: Teollisuus ................................. 1055 1 024 158 239 943 42 -8 25636: Elintarvikkeiden, juomien ja 25637: tupakan valmistus ................... 23 21 7 5 23 10 25638: Tekstiilien, vaatteiden, nahka- 25639: tuotteiden ja jalkineiden vai- 25640: mistus ....................................... 8 10 4 2 12 20 25641: Puutavaran ja puutuotteiden 25642: valmistus .................................. 12 12 3 10 -17 25643: Massan, paperin ja paperi- 25644: tuotteiden valmistus ................ 154 139 11 28 122 8 -12 25645: Kustantaminen ja painaminen 1 13 6 2 17 2 31 25646: Kemikaalien ja kemiallisten 25647: tuotteiden valmistus sekä ku- 25648: mi- ja muovituotteiden vai- 25649: mistus ....................................... 131 125 21 52 94 5 -25 25650: Lasi-, savi- ja kivituotteiden 25651: valmistus .................................. 12 12 6 3 15 1 25 25652: Metallien valmistus ................. 156 138 6 17 127 2 -8 25653: Metallituotteiden, koneiden ja 25654: laitteiden, sähköteknisten tuot- 25655: teiden ja instrumenttien sekä 25656: kulkuneuvojen valmistus ........ 547 542 91 124 509 20 -6 25657: Muu teollisuus ......................... 11 12 5 3 14 1 17 25658: 25659: Energia- ja vesihuolto ............. 331 268 5 45 228 14 -15 25660: 25661: Rakentaminen .......................... 93 110 72 5 177 3 61 25662: 25663: Kauppa ..................................... 45 51 15 5 61 2 20 25664: Tukkukauppa ja agentuuritoi- 25665: minta ........................................ 25 32 14 3 43 34 25666: Muu kauppa ............................. 20 19 1 2 18 -5 25667: 25668: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 15 0 15 0 0 25669: 25670: Kuljetus .................................... 1 0 0 0 0 25671: 25672: Tietoliikenne ............................ 1083 52 1 031 94 25673: 25674: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuok- 25675: rauspalvelut ............................. 27 25 0 3 22 -12 25676: 25677: Tekninen palvelu ja palvelut 25678: liike-elämälle ............................ 39 103 27 12 118 3 15 25679: 25680: Koulutus ja tutkimus ............... 1 2 0 2 0 25681: 25682: Virkistys- ja kulttuuripalvelut . 21 27 5 2 30 11 25683: 25684: Yhteensä .................................. 9 661 9 835 2370 ' 25685: 1 25686: 1 043 11162 432 13 25687: 25688: '' Luku sisältää asutusluottojen maksuvapautusten (L 597[73 ja A 598[73) loppuunkuittauksia 40 milj. markkaa ja 25689: muita tileistä poistoja 74,5 milj.markkaa. 25690: 94 25691: 25692: LIITE 14 25693: 25694: 25695: VALTION KORKOTUKILAINAT 25696: 25697: 14.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 25698: 25699: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 25700: 25701: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 25702: pääoma pääoma 1990 1990 pääoma nojen korko- maksamat 25703: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 keskim. tuki korkotuki- 25704: korko 31.12. menot 25705: 31.12. 1990 11 1990 25706: 199011 25707: 25708: miljoonaa 25709: miljoonaa markkaa % % markkaa 25710: 25711: 25712: Yleinen hallinto ................................ . 243 262 29 476 28 25713: Kehitysmaiden taloudellista kehi- 25714: tystä varten myönnettävät korko- 25715: tukiluotot ........................................... . 243 262 29 476 9,50 9,25 28 25716: 25717: Maanpuolustus ............ ................ .... . 87 154 22 37 139 8 25718: Turvavarastojen perustamisen ja yl- 25719: läpitämisen korkotukilainat .............. 87 154 22 37 139 13,20 5,00 8 25720: 25721: Opetus, tiede ja kulttuuri ................. 5 956 6468 647 57 7 058 338 25722: Lukioiden rakentamisen korkotuki- 25723: lainat .................................................. 11 4 3 11,35 3,00 0 25724: Kunnallisten ja yksityisten oppilai- 25725: tosten korkotukilainat ....................... 291 184 5 46 143 10,50 2,55 5 25726: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 25727: tojen rakentamisen korkotukilainat 35 26 4 7 23 10,85 3,20 25728: Ammatillisten kurssikeskusten huo- 25729: neistojen hankkimisen korkotukilai- 25730: nat ...................................................... 8 9 10 3 16 10,10 3.40 0 25731: Korkotuen piiriin kuuluvat opinto- 25732: lainat .................................................. 5 611 6 245 6 873 9,75 6,00 332 25733: 25734: Asuminen ja ympäristö .................... 8 365 10 419 3 658 1 289 12 788 611 25735: limansuojeluinvestointien korkotuki- 25736: lainat .................................................. 123 162 69 22 209 10,85 3.75 8 25737: Jätteiden hyödyntämisen edistä- 25738: misinvestointien korkotukilainat ...... 55 56 18 8 66 11,10 3.45 2 25739: Jätteiden yleisten käsittelypaikko- 25740: jen investointien korkotukilainat ...... 52 54 18 11 61 10,70 3,65 3 25741: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 25742: tointien korkotukilainat ..................... 115 125 18 142 4,00 6 25743: Teollisuuden vesiensuojeluinves- 25744: tointien korkotukilainat ..................... 115 108 26 29 105 11,00 3.40 4 25745: Kunnille asuntoalueiden hankkimi- 25746: seksi myönnetyt korkotukilainat ...... 12 6 5 9.45 2,00 0 25747: Oman asunnon hankintaan myön- 25748: netyt korkotukilainat ......................... 6 547 8 115 2 915 1 097 9 933 9,25 5,00 469 25749: Vuokra-asuntojen korkotukilainat .... 579 1 072 478 35 1 515 10,45 5,95 83 25750: Oman asunnon hankintaan valtion 25751: lainojen sijasta myönnettävät kor- 25752: kotukilainat ....................................... . 0 2 12,10 8,00 0 25753: Lämmityslaitoshankkeiden korkotu- 25754: kilainat ..............~................................. 272 271 65 66 270 10,80 4,95 16 25755: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 25756: korkotukilainat ................................... 495 449 50 15 484 9,30 2,90 20 25757: 95 25758: 25759: 25760: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 25761: 25762: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 25763: pääoma pääoma 1990 1990 pääoma nojen korko- maksamat 25764: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 keskim. tuki korkotuki- 25765: korko 31.12. menot 25766: 31.12. 199011 1990 25767: 1990 25768: 25769: miljoonaa 25770: miljoonaa markkaa % % markkaa 25771: 25772: Maa- ja metsätalous ........................ . 5530 5601 906 877 5630 332 25773: Maataloustuotteiden varastotilojen 25774: rakentamisen korkotukilainat .......... . 134 114 22 93 9,75 2,40 3 25775: Maatalouden perusluotto ................ . 13 8 3 5 9,00 5,00 0 25776: Salaojitusluotto ................................ . 0 0 0 25777: Maatilalain mukaiset korkotukilainat 3 513 4028 853 389 4 492 10,25 6,20 263 25778: Eräiden maatalousluottojen ja maa- 25779: tilatalouden luottojen vakauttamis- 25780: lakien (79{79, 398/81, 511/85) mukai- 25781: set korkotukilainat ............................ . 125 102 21 81 9,50 5,45 5 25782: Vuoden 1984 satovahinkojen korko- 25783: tukilainat ............................................ 24 4 3 9,25 4,25 0 25784: Vuoden 1987 satovahinkojen korko- 25785: tukilainat ............................................ 1 624 1 219 0 414 805 9,50 5,00 56 25786: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 25787: notoiminnan edistämisestä anne- 25788: tun lain mukaiset korkotukilainat .... . 32 59 35 8 86 10,65 2,05 2 25789: Kalatalouden korkotukilainat ........... . 65 67 17 17 67 9,50 3,95 3 25790: 25791: Liikenne ............................................. 210 237 22 40 219 8 25792: Tielain mukaiset korkotukilainat ..... . 2 2 0 0 2 7,75 2,50 0 25793: Kauppa-ja teollisuussatamien raken- 25794: tamisen korkotukilainat ................... . 79 100 15 22 93 3,80 4 25795: Tahkoluodon syväsataman rakenta- 25796: misen korkotukilainat ....................... . 40 35 3 6 32 1,25 1 25797: Saaristoliikenteen korkotukilainat .. . 1 1 1 0 7,75 3,80 0 25798: Lastialusten hankintojen tukemisen 25799: korkotukilainat .................................. . 88 99 4 11 92 9,80 3,65 3 25800: 25801: Teollisuus ja muut elinkeinot ......... . 2296 2095 1 521 1147 2469 145 25802: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien 25803: hankkeiden korkotukilainat .............. . 250 111 106 5 9,55 4,55 3 25804: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntä- 25805: mät korkotukilainat .......................... . 38 29 8 21 9,50 4,00 25806: Kehitysaluerahasto Oy:n ottamat 25807: korkotukilainat .................................. . 100 200 300 11,25 4,25 14 25808: Maakaasuverkon rahoittamislaino- 25809: jen korkotuki ...................................... 650 617 617 31 25810: Energiainvestointien korkotukilainat 86 213 94 24 283 10,20 3,90 10 25811: Haja-asutusalueiden vähittäiskau- 25812: pan korkotukiluotot .......................... . 23 23 10 10 23 10,20 9,15 3 25813: Suomen Vientiluotto Oy 25814: -ulkomaisen luotonoton korkotuki 1 222 858 424 353 929 9,60 2,30 24 25815: - alushankintojen korkotuki ........... . 27 144 793 29 908 13,75 7,70 59 25816: 25817: Yhteensä ....... ............... ... .... .... ...... ..... 22 444 25217 7 038 3 476 28779 31 1470 25818: 25819: 25820: 'i Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1990 takaisin 25821: maksamatta olevalla pääomalla. 25822: 2 Muutos on esitetty nettomääräisenä. 25823: 31 Lisäksi maksettiin 25 milj. markkaa korkotukea suomalaisten varustamotoimintaa harjoittavien yritysten lainoille 25824: 25825: kotimaisilta telakoilta tapahtuviin lastialusten hankintoihin ja peruskorjaukseen. 25826: 96 25827: 25828: 14.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 25829: 25830: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 25831: pääoma pääoma 1990 1990 pääoma maksamat muutos 25832: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 korkotuki- 1990/89 25833: menot 25834: 1990 25835: miljoonaa markkaa % 25836: 25837: Yhteisöyritykset ............................ 1 642 1 656 249 894 1 011 71 -39 25838: J u 1kiset yritykset ............................ 1 127 1 030 132 790 372 49 -64 25839: Yksityiset suomalaisten yritykset 515 626 117 104 639 28 2 25840: 25841: Rahoituslaitokset .......................... 1249 1102 1 418 383 2137 97 94 25842: Vakuutuslaitokset .......................... 1 1 0 25843: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ........... 1 249 1 102 1 417 383 2 136 97 94 25844: Julkisyhteisöt ................................ 1265 1227 218 159 1286 58 5 25845: Kaupungit ...................................... 727 737 120 113 744 34 1 25846: Muu kunnat .................................... 366 379 77 22 434 20 15 25847: Kuntainliitot ................................... 172 111 21 24 108 4 -3 25848: Voittoa tavoittelemattomat yh- 25849: teisöt ..................................•........... 637 1 051 439 42 1448 76 38 25850: Valtionapulaitokset ........................ 82 55 14 18 51 2 -7 25851: Säätiöt ja rahastot ......................... 3 3 0 1 2 0 -33 25852: Asuntoyhteisöt .............................. 494 866 357 18 1 205 63 39 25853: Muut voittoa tavoittelemattomat 25854: yhteisöt .......................................... 58 127 68 5 190 11 50 25855: 25856: Kotitaloudet .................•................. 17 651 19938 4452 1969 22 421 1134 12 25857: Elinkeinonharjoittajien 25858: kotitaloudet .................................... 5 572 5 683 931 899 5 715 337 1 25859: Palkansaajakotitaloudet ................ 6 029 7 380 2 548 981 8947 426 21 25860: Muut kotitaloudet .......................... 6050 6 875 973 89 7 759 371 13 25861: 25862: Ulkomaat ....................................... 243 262 29 476 28 96 25863: 25864: Yhteensä ........................................ 22444 25 217 7 038 3476 28779 1 470 14 25865: 97 25866: 25867: 14.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien 25868: kotitaloudet" 25869: 25870: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 25871: pääoma pääoma 1990 1990 pääoma maksamat muutos 25872: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 korkotuki- 1990/89 25873: menot 25874: 1990 25875: miljoonaa markkaa % 25876: 25877: 25878: Maatalous, kala- ja riistatalous .... 5 500 5590 910 874 5626 332 1 25879: 25880: Metsätalous .................................. . 1 0 2 0 25881: 25882: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ..... . 3 0 4 0 25883: 25884: Teollisuus....................................... 1 323 1240 142 824 558 55 -55 25885: Elintarvikkeiden, juomien ja tu- 25886: pakan valmistus............................. 41 106 2 9 99 5 -7 25887: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuot- 25888: teiden ja jalkineiden valmistus..... 11 11 0 3 8 -27 25889: Puutavaran ja puutuotteiden val- 25890: mistus............................................. 5 6 0 2 4 0 -33 25891: Massan, paperin ja paperituottei- 25892: den valmistus ................................ 132 148 65 31 182 6 23 25893: Kustantaminen ja painaminen ..... 2 2 1 1 2 0 -o 25894: Kemikaalien ja kemiallisten tuot- 25895: teiden valmistus sekä kumi- ja 25896: muovituotteiden valmistus........... 691 657 21 642 36 33 -95 25897: Lasi-, savi- ja kivituotteiden val- 25898: mistus............................................. 15 16 7 2 21 1 31 25899: Metallien valmistus....................... 316 184 31 112 103 6 -44 25900: Metallituotteiden, koneiden ja lait- 25901: teiden, sähköteknisten tuotteiden 25902: ja instrumenttien sekä kulkuneu- 25903: vojen valmistus ............................. 109 106 10 22 94 3 -11 25904: Muu teollisuus ............................... 1 4 5 0 9 0 25905: 25906: Energia ja vesihuolto .................... 166 261 70 33 298 13 14 25907: 25908: Rakentaminen ..... .... .... ............ ...... 58 69 27 11 85 5 23 25909: Kauppa........................................... 80 76 15 27 64 5 -16 25910: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 41 35 5 11 29 1 -17 25911: Muu kauppa ................................... 39 41 10 16 35 4 -15 25912: 25913: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ... 3 4 0 0 4 0 -0 25914: 25915: Kuljetus .......... ...... .... ... ..... ...... ........ 35 52 5 14 43 2 -17 25916: 25917: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokraus- 25918: palvelut ......................................... . 31 28 4 7 25 -11 25919: 25920: Tekninen palvelu ja palvelut liike- 25921: elämälle ......................................... . 2 3 0 50 25922: Terveys- ja sosiaalipalvelut ......... . 4 6 5 0 -17 25923: Virkistys- ja kulttuuritoiminta ..... . 0 1 1 25924: 25925: Muut palvelut ............................... . 11 7 2 8 14 25926: 25927: Yhteensä........................................ 7 213 7 338 1180 1793 6 725 414 25928: 25929: 13 311316M 25930: 98 25931: 25932: LIITE 15 25933: 25934: 25935: 25936: 25937: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET 1121 25938: 25939: 15.1. Valtiontakaukset valuutoittain 25940: 25941: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Ulkomaan- Muutos 25942: 31.12.1989 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1990 rahan- 1990/89 25943: 1990 1990 määräisten % 25944: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo takausten 25945: markkoina" markkoina" jakauma 25946: valuuttojen 25947: miljoonaa rahayksikköä mukaan% 25948: 25949: Yhteensä 14666 1523 772 -97 15319 4 25950: 25951: Markkamääräi- 25952: set yhteensä 11 747 1374 285 12 835 9 25953: 25954: Valuuttamääräi- 25955: set yhteensä 2919 149 487 -97 2484 -15 25956: 25957: BEL 25 3 BEL 25958: CHF 184 484 CHF 144 410 17 25959: DEM 87 208 DEM 66 159 6 25960: DKK 88 54 DKK 92 57 2 25961: ECU 7 36 ECU 6 30 1 25962: FRF 16 11 FRF 16 11 0 25963: GBP 6 39 GBP 6 39 2 25964: JPY 6 400 181 JPY 6 400 171 7 25965: LUF 320 36 LUF 240 28 1 25966: NLG 110 234 NLG 82 177 7 25967: NOK 6 3 NOK 6 4 0 25968: SEK 455 298 SEK 249 161 6 25969: SUR 28 190 SUR 24 154 6 25970: USD 281 1142 USD 297 1 082 44 25971: 11 Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu- 25972: 25973: keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1990 oli 16 345 milj. markkaa 25974: (vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 15 294 milj. markkaa). 25975: 21 Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 35 milj. markkaa (vastaavia 25976: 25977: suorituksia saatiin parityksi takaisin 13 milj. markkaa). 25978: 31 Vuosien 1989 ja 1990 lopussa voimassa olleiden ulkomaanrahanmääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja 25979: 25980: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu 25981: Suomen Pankin ja Postipankin vuodelle 1990 laskemian keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 25982: 25983: 31.12.1989 31.12.1990 25984: BEL 0.1141 BEL 25985: CHF 2.6332 CHF 2.8417 25986: DEM 2.3969 DEM 2.4207 25987: DKK 0.6158 DKK 0.6275 25988: ECU 4.827 ECU 4.958 25989: FRF 0.7028 FRF 0.7142 25990: GBP 6.524 GBP 6.996 25991: JPY 0.02831 JPY 0.02679 25992: LUF 0.1141 LUF 0.1173 25993: NLG 2.1219 NLG 2.1472 25994: NOK 0.6165 NOK 0.6174 25995: SEK 0.6551 SEK 0.646 25996: SUR 6.692 SUR 6.511 25997: USD 4.067 USD 3.642 25998: 99 25999: 26000: 15.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin 26001: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 26002: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1990/89 26003: takaukset 1990 1990 takaukset takaukset 31.12.1990 26004: 31.12.1989 31.12.1990 31.12.1990 26005: 26006: miljoonaa markkaa % 26007: 26008: Rahoitus- 26009: laitokset ................ 1 528 423 159 -48 869 876 1 745 14 26010: 26011: Valtion- 26012: enemmistöiset 26013: osakeyhtiöt ........... 2 128 263 -16 859 990 1 849 -13 26014: Yksityiset 26015: yhtiöt····················· 1 372 321 -22 703 326 1 029 -25 26016: Muut ..................... 9 638 1 100 29 -12 10 404 292 10 696 11 26017: Yhteensä ............... 14 666 1523 772 -97 12836 2483 15 319 4 26018: 26019: 26020: 26021: 26022: 15.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille 26023: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 26024: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1990/89 26025: takaukset 1990 1990 takaukset takaukset 31.12.1990 26026: 31.12.1989 31.12.1990 31.12.1990 26027: 26028: miljoonaa markkaa % 26029: 26030: Julkiset yhteensä . 998 423 75 -33 869 445 1 314 32 26031: Kehitysalue- 26032: rahasto Oy ............ 967 423 68 -30 869 424 1 293 34 26033: MB Osakepankki 26034: (ent. Mortgage 26035: Bank of Finland 26036: Ltd.) ....................... 31 7 -3 21 21 -32 26037: Yksityiset 26038: yhteensä ............... 530 84 -15 431 431 -19 26039: Suomen Teolli- 26040: suuspankki Oy ...... 329 34 -23 272 272 -17 26041: Teollistamis- 26042: rahasto Oy ............ 115 22 +8 101 101 -12 26043: Kiinnitysluotto- 26044: laitokset ................ 86 28 58 58 --33 26045: Yhteensä ............... 1528 423 159 -48 869 876 1745 14 26046: 100 26047: 26048: 15.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille 26049: 26050: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 26051: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1990/89 26052: takaukset 1990 1990 takaukset takaukset 31.12.1990 26053: 31.12.1989 31.12.1990 31.12.1990 26054: 26055: miljoonaa markkaa % 26056: 26057: Enso-Gutzeit Oy ... 51 25 26 26 -49 26058: Finnair Oy ............. 466 31 -26 197 212 409 -12 26059: 26060: Imatran Voima Oy 669 81 + 9 597 597 -11 26061: Kemijoki Oy .•........ 32 13 -1 11 7 18 -44 26062: 26063: Outokumpu Oy ..... 27 10 17 17 -37 26064: 26065: Rautaruukki Oy ..... 117 23 + 3 11 86 97 -17 26066: 26067: Oy Sisu-Auto Ab .. 207 11 195 195 -6 26068: 26069: Valmet Oy ............. 371 23 348 348 -6 26070: 26071: Vaivilla Oy'' ......... 46 4 42 42 -9 26072: 26073: Veitsiluoto Oy ....... 140 42 -1 36 62 98 -30 26074: VTT-Technology Oy 2 0 2 2 0 26075: 26076: Yhteensä ............... 2128 263 -16 859 990 1849 -13 26077: 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksil- 26078: 11 Valtio otti v. 26079: 26080: Ia. Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu 26081: samalla lakkasi. Valtion vastuulla olevien lainojen määrä oli 31.12.1990 74 milj. markkaa. 26082: 101 26083: 26084: 15.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille 26085: 26086: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 26087: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1990/89 26088: takaukset 1990 1990 takaukset takaukset 31.12.1990 26089: 31.12.1989 31.12.1990 31.12.1990 26090: 26091: miljoonaa markkaa % 26092: 26093: Metsä-Sellu Oy 26094: (ent. Metsä- 26095: Botnia Oy) ............. 28 7 -3 19 19 -32 26096: 26097: Teollisuuden 26098: Voima Oy .............. 700 234 -19 140 307 447 -36 26099: 26100: 26101: Metra Oy Ab 26102: (ent. Oy Wärt- 26103: silä Ab) .................. 644 80 563 563 -13 26104: 26105: Yhteensä ............... 1372 321 -22 703 326 1029 -25 26106: 26107: 26108: 26109: 26110: 15.6. Muut valtiontakaukset 26111: 26112: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 26113: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1990/89 26114: takaukset 1990 1990 takaukset takaukset 31.12.1990 26115: 31.12.1989 31.12.1990 31.12.1990 26116: 26117: miljoonaa markkaa % 26118: 26119: Pohjoismaiden 26120: Investointipankki .. 264 41 -12 292 292 11 26121: 26122: Opintoi aina- 26123: takaukset''············· 9 257 1 059 10 316 10 316 11 26124: 26125: Ekokem Oy ........... 117 29 88 88 -25 26126: 26127: Yhteensä ............... 9 638 1 100 29 -12 10 404 292 10 696 11 26128: 26129: '' Opintolainatakausten muutokset on esitetty nettomääräisinä. 26130: 102 26131: 26132: LIITE 16 26133: 26134: 26135: VALTIONVELKA 26136: 26137: 16.1. Kotimainen valtionvelka 11 26138: 26139: Lainaryhmä Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Maksetut 26140: tuma 31.12.1989 lainat kuole- 31.12.1990 tuma korot 26141: % tukset % 1990 26142: miljoonaa markkaa 26143: 26144: 26145: Pitkäaikainen velka ........................................ 99 29876 7 502 5133 32245 100 2770 26146: Yleisöobligaatiolainat ..................................... 80 24 127 4 420 4 563 23984 75 2 149 26147: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat ... 80 24127 3 170 4 563 22 734 71 2 149 26148: - asunto-olojen kehittämisrahaston asun- 26149: to-obligaatiolaina ...................................... 1 250 1 250 4 26150: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitok- 26151: silta .................................................................. 19 5 743 82 570 5 255 16 621 26152: - vakuutuslaitoslainat .................................. 8 2 418 255 2 163 7 254 26153: - työeläkekassalainat ................................... 1 345 41 304 1 36 26154: - työeläkelaitoslainat ................................... 8 2 471 250 2 221 7 260 26155: - eläkesäätiölainat ........................................ 1 167 24 143 0 18 26156: - lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan 26157: eläkesäätiöltä ............................................. 0 72 72 0 8 26158: - lainat Oy Alko Ab:n eläkesäätiöltä ........... 1 270 82 352 1 45 26159: Lainat kunnilta ................................................ 0 6 6 0 26160: Laina valtion eläkerahastolta ......................... 3 000 3 000 9 26161: 26162: Lyhytaikainen velka ....................................... 250 300 550 2 26163: Velkasitoumuslainat pankeilta ....................... 250 250 26164: Asunto-olojen kehittämisrahaston velka ...... 300 300 2 26165: 26166: Yhteensä ......................................................... 100 30126 7 802 5683 32245 100 2772 26167: 26168: ' 1 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa. 26169: 103 26170: 26171: 16.2. Ulkomainen valtionvelka 26172: 26173: Velka 31.12.1989 Velan Ii- Velan vä- Kurssi- Velka 31.12.1990 Mak- 26174: säys 1990 hennys 1990 erot Jakau- setut 26175: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- tuma korot 26176: rahan arvo koina rahan arvo valuut- mark- 26177: määräi- mark- Lainojen Lainojen määräi- mark- tojen koina 26178: senä koina nosto kuoletus senä koina mukaan" 26179: % 26180: miljoonaa rahayksikköä 26181: 26182: Pitkäaikainen velka ...... 22 786 4505 2390 -108 24 793 100 1949 26183: Dollarilainat (USD) ....... 1 112 4 524 656 487 -452 1 164 4 241 21 494 26184: Puntalainat (GBP) ......... 383 2 500 +181 383 2 681 10 261 26185: Tanskankruunulainat 26186: (DKK) ............................. 1 400 863 +16 1 400 879 3 91 26187: Saksanmarkkalainat 26188: (DEM) ............................ 1 534 3 677 913 519 +47 1 701 4 118 16 269 26189: Floriinilainat (NLG) ....... 827 1 754 410 +12 631 1 356 5 164 26190: Belgianfrangilainat 26191: (BEF) .............................. 11 103 1 267 128 +34 10 003 1173 4 102 26192: Luxemburginfrangilai- 26193: nat (LUF) ....................... 5 600 639 +18 5 600 657 3 51 26194: Sveitsinfrangilainat 26195: (CHF) ............................. 742 1 954 215 336 +141 695 1 974 8 105 26196: Ranskanfrangilainat 26197: (FRF) .............................. 2 081 1 463 866 +15 3 281 2 344 9 133 26198: Jenilainat (JPY) ............ 58 261 1 649 614 381 -118 65 859 1 764 7 87 26199: ECU-Iainat ..................... 424 2 048 1 241 +54 674 3 343 13 160 26200: Kuwaitindinaarilainat 26201: (KWD) ............................ 32 448 129 -56 20 263 32 26202: 26203: Lyhytaikainen velka ..... 26204: 26205: Yhteensä ....................... 22 786 4 505 2 390 -108 24 793 100 1949 26206: 26207: 1l liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta. 26208: 104 26209: 26210: 26211: LIITE 17 26212: 26213: 26214: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET 26215: 26216: 17 .1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet 26217: 26218: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 26219: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 26220: tuhatta markkaa 26221: 26222: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .................................. . 6176 707 6864858 7 006190 26223: Oy AlkoAb ........................................................................... 9 600 9 600 9 600 26224: Enso-Gutzeit Oy 26225: -SarjaA ............................................................................. 527 079 592 965 592 965 26226: -Sarja R .............................................................................. 113 429 127 607 127 607 26227: Oy Finlandia 88 Ab ............................................................. . 60 26228: Finnair Oy 26229: -SarjaA ............................................................................. 13 156 172 503 172 503 26230: -Sarja 8 .............................................................................. 151 200 26231: Imatran Voima Oy .............................................................. . 821 743 871 743 871 743 26232: Kehitysaluerahasto Oy ....................................................... . 310 000 310 000 310 000 26233: Kemijoki Oy 26234: -SarjaA ........................................................................... 3 951 3 951 3 951 26235: -Sarja 8 ......... "'"""······························································· 121 678 121 678 121 678 26236: Kemira Oy ............................................................................ 637 978 637 978 687 978 26237: Kokkolan Puhelin Oy .......................................................... . 174 174 174 26238: Liikenneravintolat Oy ......................................................... . 2 700 2 700 26239: Neste Oy .............................................................................. . 799 070 819 070 848 470 26240: Outokumpu Oy 26241: -SarjaA ............................................................................. 288 960 288 960 288 960 26242: -Sarja 8 .............................................................................. 169 998 169 998 169 998 26243: Oy Pohjolan Liikenne Ab .................................................... . 5 853 5 853 26244: Postipankki Oy .................................................................... . 500 000 500 000 26245: Rautaruukki Oy ................................................................... . 757 315 757 315 757 315 26246: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................................. . 13 765 13 765 13 765 26247: Oy Sisu-Auto Ab ................................................................. . 98 409 128 409 143 409 26248: Suomen Malmi Oy ............................................................. . 1 403 1 403 1 403 26249: Suomen Vientiluotto Oy ..................................................... 59 030 59 030 59030 26250: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy .......................... . 112 500 112 500 154 213 26251: Valmet Oy 26252: -SarjaA ............................................................................. 519 294 519 294 519 294 26253: Vaivilla Oy ............................................................................ 27 640 27 640 27 640 26254: Vammas Oy ......................................................................... . 12 26255: Vapo Oy ................................................................................ 300 000 300 000 300 000 26256: Oy Veikkaus Ab ................................................................... . 996 996 996 26257: Veitsiluoto Oy ..................................................................... . 259 395 259 395 276 055 26258: VTT-Technology Oy ............................................................ . 3 500 3 500 600 26259: Oy Yleisradio Ab ................................................................. . 46 831 46 831 46 831 26260: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ....... . 556 556 100 26261: Asunto-osakeyhtiöt ............................................................. 75 75 75 26262: Muut osakeyhtiöt ............................................................... . 75416 169131 148845 26263: Ekokem Oy Ab ..................................................................... 9 000 9 000 12 000 26264: Finnish Railway Engineering Oy ....................................... . 750 750 26265: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................................... . 1 600 3 000 26266: Laiva Oy Matkailu ............................................................... . 363 363 26267: Masa-Yards Oy ................................................................... . 100 000 100 000 26268: Oy Nokia Ab ......................................................................... 28 617 28 617 28 617 26269: Osuuspankkien Keskuspankki Oy ...................................... . 281 26270: Otaniemen teknologiakylä Oy ........................................... . 500 26271: Pikespo Oy ........................................................................... 8 000 26272: 105 26273: 26274: 26275: 31.12.1988 31.12.1989 31.12.1990 26276: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 26277: tuhatta markkaa 26278: 26279: Postline Oy ........................................................................... 240 26280: Scandinavian Telecommunication Services Ab ............... . 1 065 26281: Suomen Keltaiset Sivut Oy ............................................... .. 300 300 26282: Suomenlinnan Liikenne Oy ............................................... . 3 000 3 000 3000 26283: Suomen Puututkimus Oy ................................................... . 150 150 150 26284: Teknologiakeskus Tietotaajama Oy .................................. . 400 26285: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ............................................... . 2 000 2 000 2 000 26286: YIT-Yhtymä Oy .................................................................... . 21 870 21 870 26287: Muut osakkeet ..................................................................... . 185 176 78 26288: 26289: Osakkeet yhteensä .............................................................. 6 252 754 7 034 620 7155210 26290: 26291: Muut yhteisöt ..................................................................... . 374 389 381 26292: Helsingin Puhelinyhdistys .................................................. . 352 367 367 26293: Muut ..................................................................................... 22 22 14 26294: 26295: Yhteensä .............................................................................. 6253 128 7 035 009 7155 592 26296: 26297: 26298: 26299: 17.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 26300: 26301: Merkitty Maksettu 26302: 31.12.1990 26303: alkuperäi- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 26304: sessä peräisessä 31.12.1990 Maksupäivien valuutta- 26305: valuutassa" valuutassa valuuttakurssien kurssien mukaan 26306: 31.12.1990 mukaan 31.12.1989 31.12.1990 26307: 26308: tuhatta yksikköä 26309: 26310: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 26311: pankki ............................................. SDR 705 700 USD 53 085 193 336 240 646 250 798 26312: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ...... USD 8 872 USD 8 872 32 312 33 233 37 040 26313: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö USD 318 720 USD 318 720 1 160 778 1 370 908 1 526 968 26314: -Afrikka-rahasto .......................... USD 12 000 USD 12 000 43 704 78 000 78 000 26315: Aasian Kehityspankki .................... USD 14 114 USD 4 862 34 301 38 354 38 354 26316: SDR 48 450 SDR 3 200 26317: Aasian Kehitysrahasto 21 ............. USD 71 620 USD 71 620 260 840 294 005 339 525 26318: Latinalaisen Amerikan Kehitys- 26319: pankki ............................................. USD 48 242 USD 2 618 9 535 11 659 13 916 26320: -pankin erityisrahasto ................ USD 13 650 USD 13 522 49 247 72 096 74 502 26321: Afrikan Kehityspankki ................... UA 48 088 UA 7 108 31 229 32 398 35 206 26322: Afrikan Kehitysrahasto .................. UA 78 520 UA 78 520 344 980 345 932 400 717 26323: EFTA-maiden Portugalin Teollis- 26324: tamisrahasto .................................. SDR 8 087 SDR 8 087 41 935 42 283 42 283 26325: Kansainvälinen Maatalouden Ke- 26326: hittämisrahasto .............................. FIM 79 473 FIM 79 473 79 473 59 473 79 473 26327: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 998 USD 998 3 635 3 476 4 255 26328: Pohjoismaiden Investointipankki SDR 292 000 SDR 29 940 155 253 140 633 156 041 26329: Kansainvälinen lnvestointitakaus- 26330: laitos ............................................... SDR 6 000 USD 1 298 4 727 5 536 5 536 26331: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 1 099 FRF 4 823 3 445 1 608 3 307 26332: Pohjoismaiden Ympäristörahoi- 26333: tusyhtiö .......................................... SDR 1 230 SDR 1 230 6 378 6 371 26334: 26335: Yhteensä ........................................ 2 455108 2 770240 3 092 292 26336: 26337: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1990 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 26338: 21 Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 26339: 26340: 14 311316M 26341: 106 26342: 26343: 26344: LIITE 18 26345: 26346: 26347: 26348: VALTION BUDJETTISIDONNAISET LIIKEYRITYKSET 26349: 26350: 1988 1989 1990 26351: tuhatta markkaa 26352: 26353: 26354: Valtionrautatiet ' 1 26355: Käyttötulot ............................................................................ 3 368 222 3 530 906 26356: Käyttömenot ........................................................................ 4 725 257 4 908 914 26357: Käyttötulos ......................................................................... .. -1357 035 -1 378008 26358: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . -1 563 209 -1 549 398 26359: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. .. +206 174 +171 390 26360: 26361: 26362: llmailuhallinto 26363: Käyttötulot ............................................................................ 492 221 607 379 26364: Käyttömenot ........................................................................ 407 412 486 475 26365: Käyttötulos ........................................................................... 84809 120 904 26366: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 58 610 125 829 26367: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. .. +26199 -4925 26368: 26369: 26370: Posti- ja telelaitos' 1 26371: Käyttötulot ............................................................................ 7 903 062 8 435 746 26372: 26373: ~:~g~~;so.~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 26374: 5 812 443 6 407 288 26375: 2 090 619 2 028 458 26376: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 1 915 097 2 042 487 26377: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. .. +175 522 -14029 26378: 26379: Posti- ja telelaitoksen konepajat 26380: (1.1.1990 alkaen Turun Asennuspaja) 26381: Käyttötulot ............................................................................ 73 693 93 744 75 076 26382: Käyttömenot ....................................................................... . 80 390 86 952 70 271 26383: Käyttötulos ........................................................................... -6697 6 792 4 805 26384: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 2 800 3 700 2 300 26385: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. .. -9 497 +3 092 +2 505 26386: 26387: Valtion ravitsemiskeskus' 1 26388: Käyttötulot ............................................................................ 367 883 26389: Käyttömenot ........................................................................ 348 556 26390: Käyttötulos ........................................................................... 19 327 26391: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 19 730 26392: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. .. -403 26393: 26394: 26395: Valtion painatuskeskus' 1 26396: Käyttötulot ............................................................................ 205 878 26397: Käyttömenot ........................................................................ 178 993 26398: Käyttötulos ........................................................................... 26 885 26399: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 24 028 26400: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . +2 857 26401: 26402: 26403: Valtion tietokonekeskus' 1 26404: Käyttötulot ............................................................................ 453 419 26405: Käyttömenot ........................................................................ 375 813 26406: Käyttötulos ........................................................................... 77 606 26407: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 87 000 26408: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. .. -9394 26409: 107 26410: 26411: 26412: 1988 1989 1990 26413: tuhatta markkaa 26414: 26415: 26416: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta 26417: Käyttötulot ............................................................................ 283 472 265 691 297 648 26418: Käyttömenot ........................................................................ 258 151 248 395 277 535 26419: Käyttötulos ........................................................................... 25 321 17 296 20 113 26420: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 24 899 22 710 26 490 26421: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . + 422 -5414 -6377 26422: 26423: Valtion hankintakeskus 26424: Käyttötulot ............................................................................ 73 553 84 662 99 253 26425: Käyttömenot ........................................................................ 53 236 57 002 68 390 26426: Käyttötulos ........................................................................... 20 317 27 660 30 863 26427: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 18 045 15 362 20190 26428: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . +2 272 +12 298 +10 673 26429: 26430: Valtion margariinitehdas 26431: Käyttötulot ............................................................................ 26 854 30 637 28 745 26432: Käyttömenot ....................................................................... . 26 765 31 357 29 319 26433: Käyttötulos ........................................................................... 89 -720 -574 26434: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 757 532 363 26435: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . -668 -1252 -937 26436: 26437: Maanmittaushallituksen karttapaino 11 26438: Käyttötulot ............................................................................ 45 977 49 762 26439: Käyttömenot ........................................................................ 35 779 36 523 26440: Käyttötulos ........................................................................... 10 198 13 239 26441: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 7 306 7 610 26442: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . +2 892 + 5 629 26443: 26444: Metsähallituksen metsät 26445: Käyttötulot ............................................................................ 1 100 296 1 192 127 1 140 692 26446: Käyttömenot ........................................................................ 925 686 1 031 371 1 010 130 26447: Käyttötulos ........................................................................... 174 610 160 756 130 562 26448: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 187 930 189 384 118 867 26449: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . -13 320 -28 628 +11 695 26450: 26451: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 26452: Käyttötulot ............................................................................ 27 520 33 444 32 590 26453: Käyttömenot ....................................................................... . 27 653 33 893 34 929 26454: Käyttötulos ........................................................................... -133 -449 -2339 26455: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 2 170 2 183 2 154 26456: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . -2303 -2632 -4493 26457: 26458: Valtion liikeyritykset yhteensä 26459: Käyttötulot ............................................................................ 13 929 829 14 208 940 2 281 383 26460: Käyttömenot ........................................................................ 12 848 722 13 249 107 1 977 049 26461: Käyttötulos ........................................................................... 1 081 107 959 833 304 334 26462: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................... . 726 553 793 180 296 193 26463: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... . +354 554 +166 653 +8 141 26464: 26465: 26466: "Liikeyrityksestä on muodostettu valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukainen liikelaitos. 26467: 108 26468: 26469: LIITE 19 26470: 26471: 26472: 26473: SELOSTUKSIA VUODEN 1990 TULO- JA MENOARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENO- 26474: JEN HUOMATTAVIMPIEN EROAVAISUUKSIEN SYISTÄ' 1 26475: 26476: 19.1. Tulokertymä arvioitua suurempi 26477: 26478: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 26479: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 26480: 1989 1990 1990 pi 1990 26481: miljoonaa markkaa 26482: 26483: 26484: 11.01.03 Perintö- ja lahjavero .. 688 785 871 86 11% Perintöjen arvon nousu oli arvioitua 26485: suurempi. 26486: 26487: 11.08. 12 Fosforilannoitevero ... 30 42 12 41% Veromäärän korotusta 16.6.1990 ei 26488: tuloarviossa oltu otettu huomioon. 26489: 26490: 11.19.04 Eräiden maatalous- 26491: tuotteiden markkinoi- 26492: mismaksut ................. 12 310 345 35 11% Laki maidon ja sianlihan vientikustan- 26493: nusmaksusta sekä laki maidon väliai- 26494: kaisesta kiintiömaksusta annetun lain 26495: ja valkuaisverosta annetun lain 6 §:n 26496: väliaikaisesta muuttamisesta aiheutti 26497: vientikustannusmaksujen korotukset 26498: ja vaikutti näin arvioitua suuremman 26499: tulokertymän. 26500: 26501: 11.19.06 Eräistä maatalous- 26502: tuotteista kannettavat 26503: tasausmaksut ............ 138 140 171 31 22% Tasausmaksut perustuvat kerman ja 26504: vähärasvaisen maidon tasausmak- 26505: suista annettuun lakiin (583/76). Myyn- 26506: timäärien lisääntyminen aiheutti arvi- 26507: oitua suuremman tulokertymän. 26508: 26509: 11.19.07 Maidon kiintiömaksu 26510: ja pellonraivaus- 26511: maksu ........................ 26 25 36 11 43% Sama kuin momentin 11.19.04 kohdal- 26512: Ia. 26513: 26514: 11.19.09 Muutverotulot .......... --0 5 4 398% Momentille tuloutetaan kaikki sellaiset 26515: verot ja veronluonteiset tulot, joiden 26516: osalta ei ole katsottu kertymän vähäi- 26517: syyden vuoksi tarpeelliseksi pitää 26518: omaa momenttia. Tämän vuoksi kerty- 26519: män arviointi on vaikeaa. 26520: 26521: 12.28.60 Rakennushallinnon 26522: sekalaiset tulot .......... 83 95 119 24 25% Vuoden 1990 alusta rakennushallin- 26523: nolle siirtyi PTL:Itä ja VR:Itä rakennuk- 26524: sia ja maa-alueita, joista saatuja vuok- 26525: ratuloja ei ollut mahdollista huomioi- 26526: da budjetin laadintavaiheessa. 26527: 26528: 26529: ') Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin tulo- ja menoarvi- 26530: osta (ml. lisäbudjetit) 26531: -1-5 milj. markkaa ja samalla vähintään 50% tai 26532: -yli 5 milj.markkaa ja samalla vähintään 10 %. 26533: 109 26534: 26535: 26536: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 26537: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 26538: 1989 1990 1990 pi 1990 26539: miljoonaa markkaa 26540: 26541: 12.28.99 Valtiovarainministe- 26542: riön hallinnonalan 26543: muuttulot .................. 296 240 293 53 22% Momentin luonteen vuoksi vaikeasti 26544: arvioitava tuloerä. 26545: 12.29.39 Valtion opintotukikes- 26546: kuksen tulot ............... 26 25 41 16 67% Valtion opintotukikeskus maksoi ta- 26547: kaajana huomattavasti ennakoitua 26548: suuremman määrän opintolainoja. 26549: Koska ao. vuonna perimättä jääneet 26550: lainat kirjataan tulorästeiksi, takaajana 26551: maksettujen lainojen lisäys näkyy tu- 26552: lojen lisäyksenä. 26553: 26554: 12.29.51 Lastentarhanopettaja- 26555: opistojen tulot ........... 8 7 11 4 65% Kertomusvuodelle ajoittui tuloja kun- 26556: tien osuuksina opistojen menoista ar- 26557: vioitua enemmän. 26558: 26559: 12.29.55 Vammaisten lasten 26560: koulujen tulot ............ 6 13 38 25 197% Kuntien osuuksien laskutus koulujen 26561: menoista vuodelta 1988 siirtyi vuodel- 26562: Ie 1990. 26563: 26564: 12.29.60 Valtion ja eräiden 26565: muiden ammatillisten 26566: oppilaitosten tulot ..... 626 643 730 87 14% Kuntien korvaustulot valtion oppilai- 26567: toksissa opiskelevista oppilaista oli 26568: arvioitu liian pieniksi. 26569: 26570: 12.31.26 Tulot tielaitoksen 26571: maksullisesta palvelu- 26572: toiminnasta ............... 24 13 28 15 112% Ennakoitua suurempi kertymä aiheu- 26573: tui ulkopuolisille tehtävien maksullis- 26574: ten töiden lisääntymisestä. 26575: 26576: 12.31.30 Merenkulkulaitoksen 26577: tulot ............................ 286 290 340 50 17% Merikuljetusten määrä kasvoi ennakoi- 26578: tua enemmän. Vuonna 1990 kotimais- 26579: ten alusten osuus etenkin tuontikulje- 26580: tuksissa laski kuitenkin voimakkaasti. 26581: 26582: 12.31.40 Autorekisterikeskuk- 26583: sen tulot ..................... 261 317 365 48 15% Rekisteriotemaksujen arvioitua suu- 26584: rempi kertymä. 26585: 26586: 12.32.99 Kauppa- ja teollisuus- 26587: ministeriön hallinnon- 26588: alan muut tulot .......... 69 165 207 42 25% Sekalaisia tuloja kertyi arvioitua enem- 26589: män. 26590: 26591: 12.33.98 Sosiaali- ja terveys- 26592: ministeriön hallinnon- 26593: ala; valtionapujen 26594: palautukset ................ 565 600 781 181 30% Ennakoitua suuremmat valtionapujen 26595: palautukset. 26596: 110 26597: 26598: 26599: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 26600: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät 26601: 1989 1990 1990 pi 1990 26602: miljoonaa markkaa 26603: 26604: 12.34.99 Työministeriön hal- 26605: linnonalan muut tulot 73 14 79 65 458% Momentille kertyi työllisyyslain mukai- 26606: siin kuntien valtionosuuksiin liikaa 26607: myönnettyjen ennakoiden palautuk- 26608: sia. Näiden suuruutta ei tuloarviota 26609: laadittaessa ole toiminnan uutuuden 26610: vuoksi kyetty riittävän tarkoin arvioi- 26611: maan. Työministeriössä on ryhdytty 26612: toimenpiteisiin ylisuurten ennakoiden 26613: pienentämiseksi. 26614: 26615: 12.35.40 Asuntotoimen tulot 2 2 3 94% Tulot asumistukien palautuksista 26616: muodostuivat budjetoitua suurem- 26617: miksi lähinnä asumistuen uuden suo- 26618: rakäynöisen päätöksenteko- ja maksa- 26619: tusjärjestelmän käyttöönoton käynnis- 26620: tysvaikeuksista, jotka viivästyttivät 26621: vuositarkistusten rekisteröintiä. 26622: 26623: 12.39.01 Sakkorahat ................. 238 240 264 24 10% Momentin luonteen vuoksi vaikeasti 26624: arvioitava tuloerä. 26625: 26626: 12.39.05 Valtion maaomaisuu- 26627: den ja tuloa tuottavien 26628: oikeuksien myynti ..... 24 20 27 7 35% Kertomusvuodelle ajoittui myyntejä 26629: arvioitua enemmän. 26630: 26631: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot 5 10 16 6 65% Momentin luonteen vuoksi vaikeasti 26632: arvioitava tuloerä. 26633: 26634: 13.01.07 Korottalletuksista ..... 1 484 1750 2128 378 22 % Yli päivittäisen tarpeen olleiden kassa- 26635: reservien määrä oli arvioitua suurem- 26636: pi ja varat sijoitettiin korkeampituottei- 26637: siin kohteisiin. 26638: 26639: 13.01.08 Korot obligaatioista 96 65 101 36 55% Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen- 26640: laskupäivän ja myyntipäivän välisen 26641: ajan pidentyminen aiheutti arvioitua 26642: suuremmat korkotulot. 26643: 26644: 14.05.02 Turun Asennuspajan 26645: käyttötulot ................ . 74 65 75 10 16% Liikevaihdon arvioitua suurempi kas- 26646: vu. 26647: 111 26648: 26649: 19.2. Tulokertymä arvioitua pienempi 26650: 26651: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem- 26652: päätös arviot päätös pienem- ma pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät 26653: 1989 1990 1990 pi 1990 26654: miljoonaa markkaa 26655: 26656: 26657: 11.06.02 Tuontimaksut ............ 135 100 70 30 30 % Tuonnin määrä jäi arvioitua pienem- 26658: mäksi. 26659: 26660: 11.08.05 Virvoitusjuomavero .. 123 150 131 19 13% Virvoitusjuomien kulutus oli arvioitua 26661: vähäisempää. 26662: 26663: 11.10.02 Luottovero ................ . 400 112 288 72% Vero oli uusi, joten aikaisempia kerty- 26664: mätietoja ei veron tuoton arvioimisek- 26665: si ollut käytettävissä. Uudesta verosta 26666: johtuen verovelvollisten käyttäytymis- 26667: muutokset eivät olleet arvioitavissa 26668: niin voimakkaina kuin ne tapahtuivat. 26669: 26670: 11.10.03 Auto- ja moottoripyö- 26671: rävero ......................... 5 445 4 650 4 143 507 11 % Henkilöautojen myynnin supistumi- 26672: nen nähtiin vuoden 1990 aikana. Sii- 26673: hen reagoitiin kertomusvuoden syk- 26674: syn lisämenoarviossa. Myynnin ja 26675: samalla veron tuoton supistuminen oli 26676: kuitenkin arvioitua nopeampaa. Hen- 26677: kilöautojen toteutunut myynti laski 26678: lähes 80-luvun alkupuolen tasolle. 26679: 26680: 11.19.01 OyAikoAb:nylijäämä 1441 1380 1200 180 13% Alkoholijuomien kysyntä supistui 100 26681: %:ksi alkoholijuomaksi laskettuna 26682: vuoden viimeisen neljänneksen aika- 26683: na. 26684: 26685: 12.25.01 Tuomioistuintulot ..... 138 160 140 20 13% Ylimpien tuomioistuinten, hovioikeuk- 26686: sien, lääninoikeuksien ja erityistuo- 26687: mioistuinten maksujen perusteita kos- 26688: keva lainsäädäntömuutos ei toteutu- 26689: nut vuonna 1990. 26690: 26691: 12.25.47 Ulosottomaksut......... 41 47 42 5 11 % Tulojen arvioitua vähäisempään kerty- 26692: mään vaikutti veronpalautusten vii- 26693: västyminen sekä velallisten maksuky- 26694: vyn heikentyminen. 26695: 26696: 12.26.05 Lääninhallitusten 26697: tulot ........................... . 5 5 100% Asetus lääninhallitusten suoritemak- 26698: susta tuli voimaan vasta 1.6.1991 ja 26699: sen soveltamisala on huomattavasti 26700: suunniteltua suppeampi. 26701: 12.26.06 Väestökirjanpidon 26702: tulot ........................... . 30 38 32 6 16% Henkikirjoitus lakkasi vuonna 1990, 26703: joten rekisteritoimistot eivät saaneet 26704: enää tuloja henkikirjanotteista. Joulu- 26705: kuussa 1989 aloitettu osoitepalvelu ei 26706: käynnistynyt tulo- ja menoarviossa 26707: ennakoidusti ja yksityisen sektorin tie- 26708: tojen kysyntä on mm. tietosuojasyistä 26709: vähentynyt. 26710: 112 26711: 26712: 26713: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem- 26714: päätös arviot päätös pienem- ma pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät 26715: 1989 1990 1990 pi 1990 26716: miljoonaa markkaa 26717: 26718: 12.26.64 Ulosotto-ja tiedoksi- 26719: antotoimen maksu- 26720: tulot ........................... . 73 89 79 10 11 % Syynä ulosoton maksutulojen alhai- 26721: seen kasvuun oli yleisen taloudellisen 26722: tilanteen muuttuminen. Varattomuu- 26723: den ja maksukyvyttömyyden lisäänty- 26724: minen näkyy esimerkiksi Kymen lää- 26725: nissä ulosoton maksutulojen selvänä 26726: pienenemisenä vuoteen 1989 verrat- 26727: tuna (-3,84 %). 26728: 12.28.23 Valtion työterveys- 26729: huollon tulot ............. . 20 8 12 61 % Kelan osuuden tuloutus siirtyi vuodel- 26730: le 1991. 26731: 26732: 12.28.39 Henkilöstöruokailun 26733: tulot ........................... . 16 5 11 71 % Arviointivirheeseen on vaikuttanut 26734: lähinnä Postin ja VR:n henkilöstöruo- 26735: kailustaan suorittamien korvausten 26736: yliarviointi. 26737: 26738: 12.28.61 Rakennushallinnon 26739: maksullisen palvelu- 26740: toiminnan tulot ......... . 45 43 28 15 34% Rakennushallinnossa maksullinen pal- 26741: velutoiminta on vielä uutta ja toimin- 26742: nan laajuus vaikeasti ennakoitavissa. 26743: Tulojen väheneminen vuodesta 1989 26744: aiheutui lähinnä uusimuotoisille liike- 26745: laitoksille tarjottujen korjauspalvelui- 26746: den vähenemisestä. Vähenemistä ei 26747: ehditty myöskään ottaa huomioon 26748: vuoden 1990 tuloja budjetoitaessa. 26749: 26750: 12.29.42 Eräiden valtion oppi- 26751: laitosten tulot ........... . 12 6 2 4 62% Vuoden 1986 maksuosuudet kertyivät 26752: pääosin jo vuonna 1989 eikä vuoden 26753: 1987 maksuosuuksia olevielä laskettu. 26754: 26755: 12.29.99 Opetusministeriön 26756: hallinnonalan muut 26757: tulot ........................... . 98 109 77 32 29% Valtionosuuksien palautusten maara 26758: oli arvioitua pienempi lähinnä enna- 26759: koiden mitoituksesta johtuen. 26760: 26761: 12.30.70 Maatalouden tutki- 26762: muskeskuksen tulot .. 25 32 25 7 22% Tutkimussopimus- ja tilaustutkimus- 26763: sopimustoimintaa oli vuonna 1990 26764: ennakoitua vähemmän. 26765: 26766: 12.30.84 Valtion eläinlääketie- 26767: teellisen laitoksen 26768: tulot ........................... . 19 29 22 7 24% Tulot oli arvioitu liian suuriksi, koska ei 26769: pystytty ennakoimaan, että raivotautia 26770: ei ole esiintynyt kevään 1989 jälkeen. 26771: 113 26772: 26773: 26774: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem- 26775: päätös arviot päätös pienem- ma pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät 26776: 1989 1990 1990 pi 1990 26777: miljoonaa markkaa 26778: 26779: 12.31.24 Tielaitoksen sekalaiset 26780: tulot............................ 14 22 16 6 28% Ennakoitua pienempi kertymä aiheu- 26781: tui vuosien 1987 ja 1988 toteutumien 26782: pohjalta tehdystä ja vesiteiden osuu- 26783: den sisältävästä virhearviosta (vesitie- 26784: toiminta yhdistettiin merenkulkulai- 26785: tokseen 1.3.1990). 26786: 12.32.02 Kauppa- ja teollisuus- 26787: ministeriön hallinnon- 26788: ala; tulot piiritoimis- 26789: tojen maksullisesta 26790: palvelutoiminnasta ... 6 14 8 6 45% Arvioitua suurempi osa vuonna 1990 26791: järjestetyistä yrittäjäkou lutustilaisu uk- 26792: sista oli aikaville yrityksille tarkoitettu- 26793: ja koulutustilaisuuksia ja ns. kehittä- 26794: miskoulutustilaisuuksia, joita subven- 26795: toidaan muita koulutustilaisuuksia 26796: enemmän. 26797: 26798: 12.33.53 Valtion päihdehuollon 26799: toimintayksikön tulot 27 33 27 6 17% Päihdehuoltoloiden käyttöpäivien määrä 26800: oli arvioitua alhaisempi. 26801: 26802: 12.34.03 Työsuojeluhallinnon 26803: tulot ........................... . 0 2 57% Toiminta ei toteutunut arvioidussa 26804: laajuudessa. 26805: 26806: 26807: 12.39.04 Menorästien ja siirret- 26808: tyjen määrärahojen 26809: peruutukset ............... 230 370 311 59 16% Momentin luonteen vuoksi vaikeasti 26810: arvioitava tuloerä. 26811: 26812: 13.02.01 Kurssihyvitykset ....... . 10 4 4 100% Valuuttamääräisten lainojen aiennettu 26813: takaisinmaksu. Momentti on poistettu 26814: vuoden 1991 tuloarviosta. 26815: 26816: 14.20.01 Valtion pukutehtaan 26817: käyttötulot ................. 52 67 47 20 30% Myynti oli huomattavasti budjetoitua 26818: pienempää. 26819: 26820: 14.47.01 Jokioisten siemenkes- 26821: kuksen tulot............... 13 17 11 6 37 % Poikkeuksellisen hyvän satotilanteen 26822: vuoksi siemenviljan myyntitilanne oli 26823: heikko. Mm. Valtion viljavarasto ei 26824: vastaanottanut siemenviljaa lainkaan. 26825: 26826: 26827: 26828: 26829: 15 311316M 26830: 114 26831: 26832: 26833: 19.3. Määrärahojen ylitykset 26834: 26835: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Ylitys Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 26836: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 26837: 1989 1990 1990 26838: miljoonaa markkaa 26839: 26840: 26841: 24.01.28 Ulkoasiainhallinto; 26842: maksullinen palvelu- 26843: toiminta .................... . 2 2 3 62% Maksullisen palvelutoiminnan laaje- 26844: neminen. 26845: 26846: 24.99.93 Ulkoasiainministeriön 26847: hallinnonalan muut 26848: menot; kurssivaihtelut 0 0 2 2 Ulkoasiainministeriön vahvistamien 26849: tilikurssien ja pankkien virallisten päi- 26850: väkurssien väliset laskennalliset kurs- 26851: sitappiot olivat arvioitua suuremmat. 26852: 26853: 27.99.93 Puolustusministeriön 26854: hallinnonalan muut 26855: menot; kurssivaihtelut 0 4 4 Y.litys aiheutui dollarin kurssin alene- 26856: misesta johtuneista kurssitappioista 26857: suomalaisten valvontajoukkojen kus- 26858: tannusten laskutuksessa. 26859: 26860: 28.18.21 Verohallinto; korot ja 26861: tiedonsiirtopalkkiot ... 135 140 160 20 14% Eri oikeusasteiden tekemistä päätök- 26862: sistä johtuva palautuskorkojen nousu. 26863: 26864: 29.10.28 Korkeakoulut; mak- 26865: sullinen palvelutoi- 26866: minta .......................... 494 500 609 109 22% Maksullisen palvelutoiminnan laaje- 26867: neminen sekä eri ministeriöille ja vi- 26868: rastoille tehdyn palvelutoiminnan 26869: muuttuminen maksulliseksi palvelu- 26870: toiminnaksi. 26871: 26872: 29.10.71 Korkeakoulut; 26873: kaluston uusiminen 26874: käytöstä poistetun 26875: tilalle.......................... 2 3 5 2 77% Teknillisen korkeakoulun keskustieto- 26876: koneen uusiminen. 26877: 26878: 29.39.56 Valtion opintotukikes- 26879: kus; aikuisopintoraha 68 77 96 19 24% Ylitys aiheutui aikuisopintorahan saa- 26880: jamäärän kasvusta erityisesti syyslu- 26881: kukaudella 1990. Saajamäärä oli syys- 26882: lukukaudella 10 000 henkilöä, kun tulo- 26883: ja menoarviossa saajamääräksi oli 26884: arvioitu 7 500 henkilöä. 26885: 26886: 30.08.24 Maataloushallinto; 26887: tarkastustoiminnan 26888: erillismenot ............... 4 3 5 2 68% Tarkastustoiminnan tehostuminen. 26889: 26890: 30.29.64 Viljan ja nurmikasvien 26891: siementen varmuus- 26892: varastoinnista aiheutu- 26893: vien kustannusten 26894: korvaaminen ............ 38 89 100 11 11 % Varmuusvarastomäärää nostettiin 26895: vuoden 1990 aikana yhteensä 640 milj. 26896: kiloon. Vuoden 1990 tulo- ja menoar- 26897: vioesityksessä oli lähtökohtana 500 26898: milj. kilon tarve. 26899: 115 26900: 26901: 26902: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Ylitys Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 26903: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 26904: 1989 1990 1990 26905: miljoonaa markkaa 26906: 26907: 26908: 31.24.78 Tiet; ulkopuolisille 26909: tehtävät työt .............. 68 72 87 15 21 % Ulkopuolisille tehtävien maksullisten 26910: töiden lisääntyminen. Vastaavan tulo- 26911: momentin 12.31.26 kertymä oli arvioi- 26912: tua suurempi. 26913: 26914: 31.92.21 llmailuhallinto; muut 26915: käyttömenot .............. 156 168 201 33 20% Volyymin kasvu ja kustannustason 26916: nousu. 26917: 26918: 31.95.21 Turun Asennuspaja; 26919: käyttömenot ............ .. 69 63 70 7 12% Toiminnan vilkastuminen. Vastaavalle 26920: tulomomentille 14.05.02 kertyi tuloja 26921: arvioitua enemmän. 26922: 26923: 33.18.60 Valtion osuus sairaus- 26924: vakuutuslaista johtu- 26925: vista menoista ........... 1 223 886 1 029 143 16% Vakuutusmaksutulokertymä jäi enna- 26926: koitua pienemmäksi. 26927: 26928: 33.29.61 Pakolaisten vastaan- 26929: otto............................. 42 128 150 22 17% Turvapaikan hakijoiden määrän huo- 26930: mattava lisääntyminen arvioidusta. 26931: 26932: 35.45.63 Vuokra-asuntolainojen 26933: korkotuki .................... 46 68 80 12 17% Kiinnitysluottolaitosten myöntämien 26934: lainojen lisääntyminen. Näissä tainois- 26935: sa korkohyvitys on korkeampi kuin 26936: muiden luottolaitosten myöntämillä 26937: lainoilla. Lisäksi useita näistä lainoista 26938: ei lyhennetä vaan ne erääntyvät kerral- 26939: la takaisinmaksettaviksi laina-ajan 26940: päätyttyä. 26941: 26942: 36.09.21 Palkkiot ja muut menot 26943: valtionvelasta ............ 211 144 178 34 24% Rahoitustarpeen äkillinen kasvu vuo- 26944: den lopulla. 26945: 116 26946: 26947: 19.4. Määrärahojen säästöt 26948: 26949: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea· Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 26950: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 26951: 1989 1990 1990 26952: miljoonaa markkaa 26953: 26954: 24.40.50 Valtionapu Teollisen 26955: Kehitysyhteistyön Ra- 26956: hasto Oy:lle .............. . 15 27 15 12 45% Hallintomenoissa pyrittiin tehokkuu- 26957: teen ja rekrytoinnissa tapahtui viivettä. 26958: Rahoituskelpoisten avustusten kysyn- 26959: tä jäi arvioitua pienemmäksi ja avus- 26960: tuksia haettiin vain siltä osin kuin omat 26961: varaukset eivät riittäneet. Rahoitus- 26962: päätöksiä tehtiin runsaasti, mutta nii- 26963: den toteutus ajoittuu vuosille 1991- 26964: 92. 26965: 26.80.31 Valtionosuus alue- 26966: hälytyskeskusten 26967: käyttökustannuksiin 11 4 4 100% Aluehälytyskeskusten valtionosuus- 26968: rästejä maksettiin vuoden 1989 mää- 26969: rärahan menorästivarauksesta 10 milj. 26970: markkaa. 26971: 26972: 27.90.21 Valtion pukutehtaan 26973: käyttömenot .............. 55 64 51 13 21 % Myynti jäi budjetoitua pienemmäksi, 26974: jolloin lähinnä raaka- ja tarveaineme- 26975: noissa syntyi vastaavasti säästöä. 26976: 26977: 28.05.50 Eräät valtion maksa- 26978: mat korvaukset .......... 119 149 129 20 14% Liikennevakuutuskorvausten ja ryh- 26979: mähenkivakuutusta vastaavan järjes- 26980: telyn aiheuttamien menojen menoar- 26981: viot sisälsivät valtion uusimuotoisten 26982: liikelaitosten osuudet, jotka peritään 26983: liikelaitoksilta takaisin. Vuoden 1991 26984: menoarviossa arvio on tarkistettu. 26985: 28.39.31 Eräät siirrot Ahvenan- 26986: maan maakunnalle; 26987: ylimääräiset menot ... 6 11 6 5 49 % Määrärahalla rahoitettavien hankkei- 26988: den viivästyminen. 26989: 26990: 28.64.28 Eräät valtion kiin- 26991: teistömenot; maksul- 26992: linen palvelutoiminta 5 10 9 86% Toiminta on uutta ja sen laajuus on 26993: vaikeasti ennakoitavissa. Vastaavalle 26994: tulomomentille 12.28.61 kertyi tuloja 26995: arvioitua vähemmän. 26996: 28.80.02 Hallinnon uudistami- 26997: nen ja eräät henkilös- 26998: töhallinnon tukitoimet; 26999: eräät muut palkat ja 27000: palkkiot ...................... 25 27 19 8 28% Tulospalkkauskokeilu ei toteutunut 27001: kaikissa virastoissa suunnitellussa ai- 27002: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen kataulussa. 27003: perustuvat menot, 27004: joita varten meno- 27005: arvioon ei ole erik- 27006: seen merkitty määrä- 27007: rahaa ......................... . 0 2 2 100% Määrärahaa ei tarvittu vuonna 1990. 27008: 27009: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat 27010: tarpeet ....................... . 0 3 3 100% Määrärahaa ei tarvittu vuonna 1990. 27011: 117 27012: 27013: 27014: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 27015: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 27016: 1989 1990 1990 27017: miljoonaa markkaa 27018: 27019: 28.86.66 Suomen osuus Euroo- 27020: pan jälleenrakennus- 27021: ja kehityspankin osa- 27022: kepääoman maksami- 27023: sesta ........................... 36 36 100% Määrärahaa ei tarvittu vuonna 1990. 27024: 27025: 29.74.40 Oppisopimuslakiin 27026: perustuva ammatti- 27027: koulutus; korvaus 27028: työnantajille ............... 146 155 138 17 11% Sopimusten arvioitua pienempi mää- 27029: rä. 27030: 27031: 30.33.40 Nuorten viljelijöiden 27032: tukeminen .................. 85 45 32 13 28% Alkuperäinen määräraha, 20 milj. 27033: markkaa, osoittautui riittämättömäksi. 27034: Ylityslupa 25 milj. markkaa tuli mar- 27035: raskuussa, jolloin sitä ei tilivuonna 27036: enää ehditty kokonaisuudessaan käyt- 27037: tää. 27038: 27039: 30.33.44 Avustukset maaseu- 27040: dun pienimuotoisen 27041: elinkeinotoiminnan 27042: edistämiseen ............. 74 112 95 17 15% Maksuteknisistä syistä maksatukset 27043: ajoittuivat myöntämisvuotta seuraa- 27044: viin vuosiin. 27045: 27046: 30.34.43 Satovahinkojen joh- 27047: dosta myönnettävien 27048: korkotukilainojen 27049: menot ......................... 76 68 55 13 19% Vuoden 1984 ja 1987 satovahinkojen 27050: johdosta myönnettyjen korkotukilai- 27051: nojen menot jäivät arvioitua pienem- 27052: miksi. 27053: 27054: 30.70.25 Maatalouden tutkimus- 27055: keskus; tutkimussopi- 27056: mustoiminnan menot 4 3 70% Tutkimussopimustoimintaa oli vuon- 27057: na 1990 ennakoitua vähemmän. 27058: 27059: 30.84.28 Valtion eläinlääketie- 27060: teellinen laitos; mak- 27061: sullinen palvelutoi- 27062: minta .......................... 12 21 14 7 31% Turkistalouden lama ja turkiseläinro- 27063: kotteiden kysynnän vähentyminen 27064: edelleen. 27065: 31.32.40 Lastialusten hankinta- 27066: jen tukeminen ........... 24 46 28 18 39% Kun vuoden 1990 määrärahan tarve 27067: arvioitiin, ei ollut tiedossa, että osa 27068: aluksista valmistuu vasta vuoden 1991 27069: puolella, jolloin alukset eivät aiheutta- 27070: neet korkotuen tarvetta vuonna 1990. 27071: Liikenneministeriön päätettyä asettaa 27072: avustukseen oikeuttavalle korolle 11,5 27073: %:n enimmäisrajan, osa FIM-Iainoista 27074: muutettiin halvempikorkoisiksi valuut- 27075: talainoiksi, mikä on osaltaan vähentä- 27076: nyt määrärahan tarvetta. 27077: 118 27078: 27079: 27080: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 27081: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 27082: 1989 1990 1990 27083: miljoonaa markkaa 27084: 27085: 31.56.23 Korvaus virkalähetys- 27086: oikeuden käytöstä 27087: postiliikenteessä ........ 130 143 107 36 25% Osa virkalähetyksistä tuli 1.3.1990 läh- 27088: tien maksulliseksi, mikä vähensi tä- 27089: män momentin käyttöä. 27090: 27091: 32.02.28 Piiritoimistot; maksul- 27092: linen palvelutoiminta 100% Kertomusvuonna ei käynnistynyt 27093: maksulliseen palvelutoimintaan kuu- 27094: luvia hankkeita. Valmistellut hankkeet 27095: peruuntuivat, rahoitettiin muulla ta- 27096: voin tai siirtyivät vuoden 1991 puolel- 27097: le. 27098: 32.06.41 Korkotuki turvavaras- 27099: tojen perustamiseen 27100: ja ylläpitämiseen ....... 6 14 8 6 44% Lainojen vähäinen kysyntä. 27101: 27102: 32.43.70 Valtion teknillisen 27103: tutkimuskeskuksen 27104: maksulliset tutkimus- 27105: palvelut; kaluston han- 27106: kinta ........................... 32 25 19 6 25% Maksullisen toiminnan tulokertymät 27107: eivät ole mahdollistaneet kalustohan- 27108: kintojen toteuttamista suunnitellulla 27109: tavalla. 27110: 27111: 32.49.45 Kehitysaluerahasto Oy; 27112: yritysten tutkimustoi- 27113: minnan tukeminen.... 25 38 30 8 20% Kehitysaluerahasto Oy myönsi kehit- 27114: tämisavustuksia vuonna 1990 suunni- 27115: tellun 57 milj. markan, josta valtion- 27116: avustuksen osuuden oli määrä olla 45 27117: milj. markkaa ja yhtiön oman osuuden 27118: 12 milj. markkaa, sijasta vain 48 milj. 27119: markkaa. Tästä johtuen valtionavus- 27120: tusta säästyi samassa suhteessa kuin 27121: yhtiön omia varoja. 27122: 27123: 32.51.46 Yritystoiminnan 27124: alueelliset rahoitus- 27125: toimenpiteet; pien- 27126: yritysten perustami- 27127: sen edistäminen ........ 3 3 2 56% Yrityshautomotoiminta ei käynnisty- 27128: nyt arvioidussa laajuudessa. 27129: 27130: 32.51.47 Pienyritysten ja pää- 27131: kaupunkiseudulta 27132: siirtyvien yritysten 27133: tukeminen ................ .. 24 52 40 12 22% Yrityssiirtymiä toteutui arvioitua vä- 27134: hemmän. 27135: 27136: 32.55.45 Energiainvestointien 27137: korkotuki .................. .. 7 17 10 7 41 % Tuettavien kohteiden ennakoitua vä- 27138: häisempi määrä vuosina 1989 ja 1990. 27139: 119 27140: 27141: 27142: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 27143: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 27144: 1989 1990 1990 27145: miljoonaa markkaa 27146: 27147: 32.85.47 Korkotuki Suomen 27148: Vientiluotto Oy:lle 40 110 83 27 24% Alustoimitusten korkotukeen varattua 27149: määrärahaa säästyi markan markkina- 27150: koron alenemisen vuoksi laskenta- 27151: ajankohtaan verrattuna, lisäksi eräiden 27152: rakenteilla olevien alusten toimitus- 27153: ajankohdat siirtyivät myöhäisemmiksi 27154: ja jotkut varmoina pidetyt hankkeet 27155: peruuntuivat. Ulkomaisen luotanoton 27156: korkotukea ei vuoteen 1990 kohdistu- 27157: en enää suoritettu, koska debentuu- 27158: rien liikkeeseenlasku lopetettiin. 27159: 27160: 27161: 32.85.84 Lainat viennin edistä- 27162: miseen ...................... . 6 39 23 16 41 % Kertomusvuoden 9 milj. markan 27163: myöntämisvaltuudesta toteutui noin 6 27164: milj. markkaa. Ennen vuotta 1990 27165: myönnettyjen valtuuksien käytöstä 27166: arvioitiin menoja aiheutuvan 30 milj. 27167: markkaa, toteutunut määrä oli 17 milj. 27168: markkaa. Yritykset eivät nostaneet 27169: heille myönnettyjä lainoja siinä laajuu- 27170: dessa kuin oli oletettu. 27171: 27172: 27173: 33.20.53 Valtionosuus maata- 27174: lousyrittäjien tapatur- 27175: mavakuutuksen kus- 27176: tannuksista .............. .. 47 52 44 8 16% Tapaturmien ja ammattitautitapaus- 27177: ten lukumäärän väheneminen. 27178: 27179: 27180: 33.28.30 Valtion korvaus kun- 27181: nille eräiden Suo- 27182: meen muuttavien 27183: henkilöiden toimeen- 27184: tulotuen sekä heille 27185: annetun sosiaali- ja 27186: terveydenhuollon 27187: erityiskusta n n u ksi i n 100% Kyseessä on uusi järjestelmä, josta ei 27188: saatu tarpeeksi aikaisin toimitettua 27189: tietoa kunnille määrärahan tultua hy- 27190: väksytyksi vasta vuoden 1990 viimei- 27191: sessä lisämenoarviossa. Vuoden 1991 27192: vastaavasta määrärahasta kunnatovat 27193: jo hakeneet korvauksia. 27194: 27195: 27196: 33.32.31 Valtionosuus kunnille 27197: sosiaalipalvelujen pe- 27198: rustamiskustannuksiin 78 145 124 21 14% Hyväksyttyjen hankkeiden toteutta- 27199: misajankohdan muutokset sekä hank- 27200: keiden kustannusarvioiden ylitysten 27201: käsittelyn viivästyminen arvioidusta 27202: aikataulusta. 27203: 120 27204: 27205: 27206: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 27207: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 27208: 1989 1990 1990 27209: miljoonaa markkaa 27210: 27211: 33.57.42 Valtion korvaus pien- 27212: yrittäjien vuosiloma- 27213: järjestelmän kustan- 27214: nuksiin ...................... . 28 35 29 6 16% Lomarahaoikeuttaan käyttäneiden 27215: pienyrittäjien määrä oli arvioitu liian 27216: suureksi. 27217: 33.78.31 Valtionosuus kunnille 27218: kansanterveystyön 27219: perustamiskustannuk- 27220: siin ............................. . 72 134 115 19 14% Hyväksyttyjen hankkeiden toteutta- 27221: misajankohdan muutokset. 27222: 27223: 33.79.31 Valtionosuus kunnille 27224: erikoissairaanhoidon 27225: perustamiskustannuk- 27226: siin.............................. 115 128 112 16 12% Hyväksyttyjen hankkeiden toteutta- 27227: misajankohdan muutokset. 27228: 27229: 34.01.28 Työministeriö; mak- 27230: sullinen palvelutoi- 27231: minta ......................... . 2 0 2 91 % Maksullisen palvelutoiminnan käyn- 27232: nistyminen oli hidasta. Koska tulojen 27233: ansainta oli vähäistä, menot on haluttu 27234: pitää pieninä. 27235: 27236: 34.50.30 Valtionosuus kunnille 27237: ja kuntainliitoille työt- 27238: tömyyden lieventämi- 27239: seen ............ ............. ... 967 1 117 991 126 11 % Tulo- ja menoarviossa arvioitiin kun- 27240: nilla olevan valmiuksia hoitaa osin 27241: myös valtiolle kuuluvia työllisyyslain 27242: velvoitteita. Nämä valmiudet osoittau- 27243: tuivat vuoden mittaan ennakoitua 27244: vähäisemmiksi. Toisaalta kuntien en- 27245: nalta laatimiin työllistämissuunnitel- 27246: miin perustuen on niille suoritettu 27247: KVOL:n mukaiset valtionosuusenna- 27248: kot, jotka neljännesvuosittaisista tar- 27249: kistuksista huolimatta ovat osoittautu- 27250: neet ylimitoitetuiksi. 27251: 27252: 34.50.61 Valtionapu työttömyy- 27253: den lieventämiseen... 336 382 295 87 23% Työllisyyslain velvoitteiden mukaista 27254: työllistämistä oli tulo- ja menoarviossa 27255: arvioitu voitavan hoitaa huomattaval- 27256: ta osin yksityiselle sektorille ohjatuin 27257: tukitoimin. Vaikka tuen käyttö keväällä 27258: tapahtuneesta pitkäaikaistyöttömiä 27259: koskevasta yksikkötuen korotuksesta 27260: johtuen yksityissektorille vilkastuikin, 27261: jäi työllistettyjen määrä lähes 1 600 27262: tavoitetasoa pienemmäksi. 27263: 121 27264: 27265: 27266: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 27267: päätös arviot päätös 1990 ma vaikuttaneet tekijät 27268: 1989 1990 1990 27269: miljoonaa markkaa 27270: 27271: 34.50.62 Työllisyysperusteinen 27272: valtionapu investoin- 27273: teihin .......................... 150 180 141 39 22% Momentin vuoden 1990 määrärahasta 27274: arvioitiin 100 milj. markkaa kuluvan 27275: edellisinä vuosina tehtyjen valtionapu- 27276: päätösten aiheuttamien menojen 27277: maksamiseen ja 80 milj. markkaa bud- 27278: jenivuoteen kohdistuviin maksatuk- 27279: siin. Määrärahasta suurin osa ohjau- 27280: tuu osoituksina sektoriviranomaisille, 27281: jotka varsinaisina valtionapuviran- 27282: omaisina tekevät lopulliset valtionapu- 27283: päätökset ja huolehtivat myös valtion- 27284: avun maksatuksesta. Koska työhallin- 27285: nolla ei ole mahdollisuutta seurata 27286: vuoden mittaan sektoriviranomaisten 27287: suorittamaa maksatusta ja kun valtion- 27288: apuhankkeiden rakennustöiden suori- 27289: tusajoissa tapahtuu viiveitä, osa bud- 27290: jenivuodelle osoitetusta määrärahas- 27291: ta jäi käyttämättä. 27292: 35.12.63 Jätteiden hyödyntämi- 27293: sen edistämisinves- 27294: tointien korkotuki ...... 2 6 2 4 61% Jätteiden hyödyntämisinvestointien 27295: arvioitua hitaampi käynnistyminen. 27296: 27297: 27298: 27299: 27300: 16 311316M 27301: 122 27302: 27303: LIITE 20 27304: 27305: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTAANNETUN LAIN (13.5.1931/ 27306: 168) 13 §:n 2 MOM. EDELLYTTÄMÄT VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖK- 27307: SET JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT 27308: 27309: 27310: POSTI- JA TELELAITOS 27311: Turun Asennuspaja 27312: Päättynyt vuosi oli Turun Asennuspajan 46. toiminta- Tilauskanta oli vuoden alussa 42,4 milj. markkaa ja 27313: vuosi. Yrityksen sähköurakoinnin kohteena olivat raken- vuoden lopussa tilauskanta oli 48,2 milj. markkaa. Turun 27314: nusten sähköasennustyöt, sähkölinjojen rakentaminen, Asennuspajan käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuivat 27315: tie- ja katuvalaistustyöt sekä laivasähkötyöt. Rakennus- pääosin uuteen toimi taloon, joka valmistui vuoden lopul- 27316: ten sähköasennustöitä tehtiin omistussuhteiltaan ja laa- la. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 9 milj. 27317: dultaan kaikentyyppisissä kohteissa. Sähkölinjojen ra- markkaa. 27318: kennustöitä ja liikenneväylien valaistustöitä tehtiin tielai- Henkilökunnan kokonaismäärä oli kertomusvuoden 27319: toksille, kunnille ja sähkölaitoksille. lopussa 168. Edellisen vuoden lopussa henkilöstön koko- 27320: Turun Asennuspaja säilytti asemansa keskisuurena naismäärä oli 187. 27321: sähköurakoitsijana, joka liikevaihtonsa ansiosta sijoittuu Turun Asennuspajan toimitusjohtajana toimi Matti 27322: 10 suurimman sähköurakoitsijan ryhmään. Vuoden 1990 Kallio. Turun Asennuspajan hallituksen muodostivat 27323: liikevaihto oli 74,5 milj. markkaa (vuonna 1989 73,1 milj. puheenjohtajana ylijohtaja Niilo Laakso liikenneministe- 27324: markkaa). Liikevaihtoveroton laskutus oli 71,5 milj. riöstä, varapuheenjohtajana johtaja Risto Iivarinen Pos- 27325: markkaa (vuonna 1989 73,9 milj. markkaa). Laskutus ti-Telestä sekä jäsenenä apulaisosastopäällikkö Kari 27326: jakaantui seuraavasti: Valtion virastot ja laitokset 28,4 %, Rahkamo rakennushallituksesta. 27327: yksityinen sektori 57,2 %, kunnat ja kuntainliitot sekä 27328: sähkölaitokset 14,4 %. 27329: 27330: 27331: 27332: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1990 27333: 27334: Liikevaihto ......................................................................................................................................... 74 483 159,01 27335: 27336: Muuttuvat kulut 27337: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 30 135 306,25 27338: Palkat ................................................................................................................. 20 156 282,51 27339: Muut muuttuvat kulut....................................................................................... 10 001 547.40 27340: Valmistus omaan käyttöön .............................................................................. - 839 086,60 27341: Varastojen muutos ... .... ..... ....... ... ..... .... .... ........ .... .... .... ..... ... .... .... .... ........ .... .... . _ _,3'-'7'-'6"'6'-'7c.::4"'4"-.1...,0.___--><;63.....,2,..20"--'-7""93,•..,6""'6 27342: Myyntikate ......................................................................................................................................... 11 262 365,35 27343: 27344: Kiinteät kulut 27345: Palkat................................................................................................................. 5 418 505,95 27346: Vuokrat .............................................................................................................. 852 570,35 27347: Muut kiinteät kulut ............................................................................................ _..:::!4__,1""3"'5_,0"'5"'4..,0~2--=c..o.1""0-"4""0""6-'1"'-30,...~32 27348: Käyttökate.......................................................................................................................................... 856 235,03 27349: 27350: Poistot 27351: Koneista ja kalustosta ....................................................................................... -694 838.49 27352: Liikevoitto .......................................................................................................................................... 161 396,54 27353: 27354: Muut tuotot ja kulut 27355: Korkotuotot ........................................................................................................ 471 115.46 27356: Muut tuotot........................................................................................................ 116 737,70 27357: Muut kulut ......................................................................................................... _ ___,1c:>:4,..2_,9C!.1""2.""7""5_ ____,+-"4""424-"'9z40"".c:!..!.41 27358: Voitto ennen korkokulu ja, varauksia ja veroja................................................................................ 606 336,95 27359: Korkokulut ......................................................................................................................................... - 40 601.21 27360: Voitto ennen varauksia ja veroja..................................................................................................... 565 735,74 27361: Välittömät verot ................................................................................................................................ -264 114.00 27362: Tilikauden voitto............................................................................................................................... 301 621,74 27363: 123 27364: 27365: Tase 31.12.1990 27366: 27367: Vastaavaa 27368: 27369: Rahoitusomaisuus 27370: Rahat ja pankkisaamiset .................................................................................. 24 908,75 27371: Myyntisaamiset ................................................................................................. 11 524 928,37 27372: Siirtosaamiset ................................................................................................... _ _..:::3~22.4..:::0..:::0~0c:,O..:::O 11 873 837,12 27373: 27374: Vaihto-omaisuus 27375: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 1 090 270,54 27376: Valmisteet .......................................................................................................... 16 533 965,67 17 624 236,21 27377: 27378: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 27379: Rakennukset ja rakennelmat............................................................................ 8 061 910,20 27380: Koneet ja kalusto............................................................................................... 1 785 313,87 27381: Osakkeet ............................................................................................................ 1 393 626,00 27382: Muut ja pitkävaikutteiset menot ...................................................................... _ _1:..::0~3~5~3..:::8!:!,3:::0~_ __c1~1,..:;3~4c:;4~3~8::;8~,37 27383: 40 842 461,70 27384: 27385: 27386: Vastattavaa 27387: 27388: Vieras pääoma 27389: Lyhytaikainen 27390: Ostovelat ........................................................................................................... 3 797 531,57 27391: Ennakkomaksut ................................................................................................. 17 232 431,46 27392: Siirtovelat .......................................................................................................... 3 769 711,92 27393: Muut lyhytaikaiset velat ................................................................................... 3 453 072,78 28 252 747,73 27394: 27395: Varaukset 27396: Varastovaraus ................................................................................................... 4 028 000,00 27397: Muut varaukset ................................................................................................. 1 050 000,00 5 078 000,00 27398: 27399: Oma pääoma 27400: Käyttöomaisuuspääoma .................................................................................. 11 344 388,37 27401: Rahoituspääoma ............................................................................................... - 4 134 296,14 27402: Tilikauden ylijäämä ........................................................................................... -~3~0:....:1...:6~2~1!.!.,7..::4~_ __,.;7,..:;5~1,.;1....!,7~1~3~,9~7 27403: 40 842 461,70 27404: 27405: 27406: 27407: 27408: Tilintarkastuskertomus 27409: 27410: Valtioneuvoston määrättyä 15.2.1990 meidät Turun tarkastuskertomuksen tilivuodelta 1990. Näihin kerto- 27411: Asennuspajan tilintarkastajiksi vuodelle 1990 olemme muksiin olemme perehtyneet. 27412: tarkastaneet tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tili- Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten 27413: vuodelta 1990 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä mukaisesti ja osoittaa voittoa 301 621,74 mk. 27414: laajuudessa. Tarkastuksen aikana on meille selostettu Turun Asen- 27415: Turun Asennuspajanjohtokunnan valitsemana sisäise- nuspajan toimintaa, tilaa ja kehitystä sekä esitetty tehtä- 27416: nä tarkastajana on toiminut Tilintarkastustoimisto Kihl- vän suorittamiseksi tarpeelliseksi katsomamme tiedot. 27417: man Oy KHT-tilintarkastaja Kari Manuerin johdolla. Tarkastuksen perusteella puollamme, että Turun Asen- 27418: Tilintarkastustoimisto on antanut toiminnastaan erillis- nuspajan tilinpäätös vuodelta 1990 vahvistetaan. 27419: ten kertomusten lisäksi 1.3.1991 päivätyn valvontatilin- 27420: Turussa 8 päivänä maaliskuuta 1991 27421: 27422: Eero Ruonakangas Markku Heikkinen 27423: 124 27424: 27425: 27426: PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLISUUS- JA LIIKETOIMINTA 27427: 27428: Valtion pukutehdas 27429: 27430: Valtion pukutehtaan 31.12.1990 päättynyt toiminta- henkilöä, joista valmistustyöntekijöitä 161 henkilöä ja 27431: vuosi ei kehittynyt toiminnalle asetettuja tavoitteita vas- kuukausipaikkaisia 88 henkilöä. 27432: taavasti. Tehtaan liikevaihto vuonna 1990 oli 45,9 mi1j. Valmistustoiminta jatkui perinteisillä linjoilla paino- 27433: markkaa, mikä on 4,6 milj. markkaaja 9,1% vähemmän pisteen ollessa edelleen erilaisten virkapukujen valmista- 27434: kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdosta oli puolustusvoi- misessa. Lisäystä valmistusmäärissä tapahtui puolustus- 27435: mien ja rajavartiolaitoksen sekä niiden henkilöstöjen voimien pukineitten ja metsästys- ja ulkoilukäyttöön 27436: osuus 64,4 '/{,. Muiden valtion laitosten osuus oli 8,6 % tarkoitettujen pukineitten kohdalla, muiden virkakäyt- 27437: sekä muiden asiakasryhmien osuus 27 %. töön tarkoitettujen pukineitten valmistusmäärien vähe- 27438: Liikevaihdon vähenemisen pääsyynä voidaan pitää tessä jonkin verran edellisvuodesta. 27439: ammattitaitoisten valmistustyöntekijöiden puutetta sekä Rakennusinvestointeja ei tilivuonna suoritettu. Kone- 27440: suurta vaihtuvuutta. Henkilökunnan määrä väheni vuo- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat lähinnä leikkaamon levi- 27441: den aikana 24 henkilöllä, joista varsinaiselle vanhuus- tyspöytien automatisointiin sekä normaaleihin konekan- 27442: eläkkeelle jäi 3 henkilöä sekä yksilölliselle varhaiseläk- nan kulumista vastaaviin korvausinvestointeihin. Yh- 27443: keelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle 9 henkilöä. Vuoden teensä käytettiin käyttöomaisuusinvestointeihin tilivuon- 27444: päättyessä oli Valtion pukutehtaan palveluksessa 249 na 2 milj. markkaa. 27445: 27446: 27447: 27448: 27449: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1990 27450: 27451: Myyntituotot ..................................................................................................................................... . 56 129 435,92 27452: 27453: Myynnin oikaisuerät 27454: Alennukset............................................................................................................. 136 593,62 27455: Välilliset verot ....................................................................................................... 9 526 252,00 27456: Muut oikaisuerät ... ......... .... ... ..... ......... ... ........ ..... ........... ........ ........ .... .... ............... _ __:5:..:6:..:5=-6:..:0:..4:..c,2::.:3::....__---.o10~2=-2=-8-=4-=4-""9'-ö,80:5 27457: Liikevaihto ......................................................................................................................................... 45 900 986,07 27458: 27459: Muuttuvat kulut 27460: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 17 889 038.41 27461: Valmistuspalkat ................................................................................................. 10 872 246,09 27462: Henkilökulut ...................................................................................................... 2 627 073,71 27463: Muut muuttuvat kulut....................................................................................... 362 137,15 27464: Varastojen muutos .. ..... ... ..... ... ..... .... .................... .... .... ....... ......................... .... . _..::3....:2:..:6:....:1....:3:..:6:..:8:.c:,2::..::3=----2:::::8=---o4.:_:.89:o-=1=27=-','-"1-73 27465: Myyntikate ......................................................................................................................................... 17 411 858,94 27466: 27467: Kiinteät kulut 27468: Palkat ................................................................................................................. 7 864 674,08 27469: Henkilökulut ...................................................................................................... 2 490 409,93 27470: Vuokrat .............................................................................................................. 253 026,90 27471: Muut kiinteät ku 1ut ............ .... .... ..... ... .... .... .... .... ............ .... .... .... ..... .... .... ... ..... ... _..::3....:5:..o8..=.9_1..::2..=.6'-'.4..::6_ _....:1-=4~1~9"""7-"'2"'37 27472: 7 'c:=3,;7 27473: Käyttökate.......................................................................................................................................... 3 214 621,57 27474: 27475: Poistot 27476: Rakennuksista ja rakennelmista ...................................................................... 246 329.72 27477: Koneista ja kalustosta....................................................................................... 2 107 508,76 2 353 838.48 27478: Liikeylijää mä ............................................................................................................-..-..-=.. -...'".."'-..-' ""''------'=-;:;8.;..60~7"""83'-",c;;;o-;::,9 27479: ...'".."'-=..-'-..'... 27480: Muut tuotot ja kulut 27481: Korkotuotot........................................................................................................ 4 006,31 27482: Muut tuotot........................................................................................................ 640 692,01 27483: Muut kulut ................................................................ ......................................... _ ___:.7..::8.-:.4-=5-'"4-"4,'-'4-'"4_ _ _"""1ci-47~8.;:;,587,=74 27484: Tilikauden ylijäämä........................................................................................................................... 712 924,35 27485: 125 27486: 27487: Tase 31.12.1990 27488: 27489: Vastaavaa 27490: 27491: Rahoitusomaisuus 27492: Rahat ja pankkisaamiset ................................................................................... 4 064 322,00 27493: Myyntisaamiset ................................................................................................. 4 170 031,21 27494: Siirtosaamiset ................................................................................................... ___1_80_5_76~·~3_0 8 414 929,51 27495: 27496: Vaihto-omaisuus 27497: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 9 225 707.48 27498: Valmisteet .......................................................................................................... 8 012 076,98 27499: Keskeneräiset työt ............................................................................................. 1 824 104,00 19 061 888.46 27500: 27501: Käyttöomaisuus 27502: Maa-alueet ......................................................................................................... 43 500,00 27503: Rakennukset ja rakennelmat ............................................................................ 7 034 345,30 27504: Koneet ja kalusto ............................................................................................... 4 917 520.45 27505: Osakkeet ja osuudet .......................................................................................... 11 100,00 12 006 465,75 27506: 39 483 283,72 27507: 27508: 27509: Vastattavaa 27510: 27511: Vieras pääoma 27512: Lyhytaikainen 27513: Ostovelat ........................................................................................................... 2174673,17 27514: Siirtovelat .......................................................................................................... 932 682,83 27515: Muut lyhytaikaiset velat ................................................................................... 1 710 342,29 4 817 698,29 27516: 27517: Oma pääoma 27518: Rahoituspääoma ............................................................................................... 21 946 195,33 27519: Käyttöomaisuus ................................................................................................ 12 006 465,75 27520: Tilikauden ylijäämä ........................................................................................... 712 924,35 34 665 585.43 27521: 39 483 283,72 27522: 27523: 27524: 27525: 27526: Tilintarkastuskertomus 27527: 27528: Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oi- 27529: tilintarkastajiksi vuodeksi 1990 olemme suorittaneet kein arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukai- 27530: tämän tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena sesti. Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty 27531: seuraavaa. valtiovarainministeriön määrämien perusteiden mukai- 27532: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kir- sesti. 27533: janpitoa ja hallintoa sekä pistokokein varastoja, minkä Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo- 27534: lisäksi olemme seuranneet tehtaan tuotanto- ja myynti- mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu 27535: toimintaa. Olemme lukenet johtokunnan kokousten asianmukaisesti . 27536: pöytäkirjat ja tehtaan toimintakertomuksen. Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen 27537: Vuoden 1990 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen osoittama ylijäämä on 712 924,35 markkaa. 27538: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpi- Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on 27539: don viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja 27540: tositteisiin. asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukuteh- 27541: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on asian- taan tilinpäätös vuodelta 1990 vahvistetaan. 27542: mukaisesti suoritettu ja että postisiirtotilin saldo 27543: 31.12.1990 on ollut Postipankin antaman tiliotteen 27544: mukainen. 27545: 27546: Hämeenlinnassa tammikuun 25 päivänä 1991 27547: 27548: Ilmari Puukko Markku Leikoski 27549: 126 27550: 27551: Vammaskosken tehdas 27552: 27553: Vuosi 1990 oli tehtaan 48. toimintavuosi. Taloudelli- Tilikauden ylijäämä oli 6,4 milj. markkaa. Varausten 27554: nen kehitys vuoden aikana oli tyydyttävä. Kuluneelle muutoksista puhdistettu tulos oli 5,7 milj. markkaa. 27555: vuodelle oli oleellista kannattavuuden parantamiseen Puolustusministeriön asettama tavoite oli 6 milj. mark- 27556: valmiuksia luovan tuottavuusprojektin jatkaminen, val- kaa. 27557: mistelut osakeyhtiömuutokseen Vammaskosken tehtaan Uusien tilojen rakentamiseen asekorjaustoiminnalle 27558: ja Oy Tampella Ab:n Puolustusvälineyksikön liiketoi- sekä Tampereelta siirtyvälle Puolustusvälineyksikölle 27559: mintojen yhdistämiseksi. käytettiin 23,6 milj. markkaa. 27560: Puolustusvoimien töiden pääosan muodostivat am- Henkilöstön määrä vuoden alun lukemasta 319 nousi 27561: muskuorten ja komponenttien puristus- ja koneistustyöt. 322 henkilöön vuoden lopussa sisältäen myös määräai- 27562: Asekorjausyksikön työt käsittivät raskaiden tykkien kaiset. Henkilöstön määrä oli keskimäärin 339 henkilöä 27563: modemisointia, panssarivaunujen perushuoltoa ja moot- vuoden aikana. 27564: toreiden korjausta. Tehtaan johtokunnan puheenjohtajana jatkoi toimi- 27565: Tiehöyliä laskutettiin Tielaitokselle, kunnille ja yksityi- tusjohtaja Jorma Eloranta. Muina johtokunnan jäseninä 27566: sille urakaitsijoille yhteensä 39 kpl. Kaivureita laskutet- olivat varapuheenjohtajana kenraaliluutnantti Raimo 27567: tiin yhteensä 49 kpl. Viennin osuus, 7,2% liikevaihdosta, Penttinen, eversti Asko SivuJa, toimitusjohtaja Eino 27568: koostui tiehöylistä ja kaivureista. Petäjäniemi ja hallitusneuvos Pentti Heikkilä. 27569: Tehtaan liikevaihto oli 129,2 milj. markkaa, jossa oli Tehtaan toimitusjohtajana toimi insinööri, ekonomi 27570: kasvua 36 ";(,edellisestä vuodesta. Valtion tulo- ja meno- Markku Murto. 27571: arviossa asetettu tavoite !II milj. markkaa ylittyi. Puo- Vammaskosken tehtaan johtokunnan, tilintarkastajien 27572: lustusvoimien osuus laskutuksesta oli 54 % ja valtion ja toimitusjohtajan tehtävät ja toiminta päättyvät valtion 27573: osuus yhteensä 70 %. Käyttökate oli 10,3 milj. markkaa. teollisuuslaitoksena toimineen Vammaskosken tehtaan 27574: Varausten muutoksista puhdistettu käyttökate oli 7,4% muuttuessa osakeyhtiöksi 1.1.1991. 27575: liikevaihdosta. Puolustusministeriön asettama tavoite oli 27576: 9%. 27577: 27578: 27579: 27580: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1990 27581: 27582: Myyntituotot ..................................................................................................................................... . 154 541 054,80 27583: Myynnin oikaisuerät 27584: Alennukset ......................................................................................................... 847 559,27 27585: Luottotappiot..................................................................................................... 32 228,55 27586: Välilliset verot.................................................................................................... 24 250 035,00 27587: Muut oikaisuerät ... .... ..... ..... ... .... .... ... ... .... .... ..... .... .... .... .... .... .. ..... .... .... ..... .... .... _ __.2...2.,.8,_1.,0LJ1c..2...,7L._-=~25,.,_,3"'-57.L.;19,...2,..4.,..0,.,9 27588: Liikevaihto ......................................................................................................................................... 129 183 130,71 27589: 27590: Kulut 27591: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 62 865 834,27 27592: Valmistuspalkat ................................................................................................. 18 462 235,52 27593: Muut palkat ....................................................................................................... 19 277 382,01 27594: Muut henkilökulut ............................................................................................. 10 030 367,77 27595: Vuokrat .............................................................................................................. 119 375,56 27596: Muut kulut......................................................................................................... 12 311 078,69 27597: Valmistus omaan käyttöön .............................................................................. - 1 544 111,37 27598: Varastojen muutos ... .... .... . .... .... .... ... .... .... .... ... ..... .... ... ..... ... .... .... .... .... .... ..... .... . =--"2'-'6,3,..,5u8.._1....2..,0"'7L._-=:.!.1-"18......_,8,..86"'--"'3"'-5'"'0,..,.3..,8 27599: Käyttökate.......................................................................................................................................... 10 296 780,33 27600: 27601: Poistot 27602: Rakennuksista ja rakennelmista ...................................................................... 874 005,33 27603: Koneista ja kalustosta....................................................................................... 3 500 917,91 27604: Aineettomista oikeuksista .... ... ..... .... ... ...... .. ... ..... .... ... ...... .. .... .... ... ..... ... . ... . .. .. .. _ __.3u2._,9..,3,...5,.,.2"'4"---==--,._4_,4,..0L7..~<8t>~528..!14tQ8 27605: Liikeylijäämä ..................................................................................................................................... 5 888 921,85 27606: 27607: Muut tuotot ja kulut 27608: Korkotuotot ........................................................................................................ 50 776,20 27609: Muut tuotot........................................................................................................ 790 387,49 27610: Muut kulut ......................................................................................................... _ __.2...,8,..6_,.3""7""5..,.,6""4_ _-=+_,.5....5""4..,~.7...,8,.,8..,0.><1.5 27611: Tilikauden ylijäämä........................................................................................................................... 6 443 709,90 27612: 127 27613: 27614: Tase 31.12.1990 27615: 27616: Vastaavaa 27617: 27618: Rahoitusomaisuus 27619: Myyntisaamiset ................................................................................................. 19 265 644,05 27620: Ennakkomaksut ................................................................................................. 1 663,50 27621: Siirtosaamiset ................................................................................................... --~2.!!00~4~2_._1,._,9~9 19 467 729,54 27622: 27623: Vaihto-omaisuus 27624: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 8 803 734,24 27625: Valmisteet .......................................................................................................... 10 954 174,00 19 757 908,24 27626: 27627: Käyttöomaisuus 27628: Maa-alueet ......................................................................................................... 35 000,00 27629: Rakennukset ja rakennelmat ............................................................................ 36 511 122,18 27630: Koneet ja kalusto ............................................................................................... 9 092 281,83 27631: Osakkeet ja osuudet .......................................................................................... 52 300,00 27632: Aineettomat oikeudet ....................................................................................... 54 100,00 45 744 804,01 27633: 84 970 441,79 27634: 27635: Vastattavaa 27636: 27637: Vieras pääoma 27638: Lyhytaikainen 27639: Ostovelat ........................................................................................................... 2 807 858,45 27640: Ennakkomaksut ................................................................................................. 2 148 827,00 27641: Siirtovelat .......................................................................................................... 8 127 397,77 27642: Muut lyhytaikaiset velat ................................................................................... 3 119 693,00 16 203 776,22 27643: 27644: Oma pääoma 27645: Käyttöomaisuuspääoma .................................................................................. 45 744 804,01 27646: Rahoituspääoma .................................................................... 16 578 151,66 27647: Ti 1ika uden ylijää mä ..... ... .... .... .... .... .. ... .... .. ... .... .... .... ... ..... .. .... . ___,6"--4"'4"'3'-7'-'-0"-"9'-",9~0"------'2"'3'-'-0""2,_,1_,8,_,6'--'1_,_,,5~6.____ _,6~8~7~6~6~6~6~5'-",5~7 27648: 84 970 441,79 27649: 27650: 27651: 27652: 27653: Tilintarkastuskertomus 27654: 27655: Valtioneuvoston valittua meidät tammikuun 25. päi- sissa varastojen tarkastuksissa olemme todenneet omai- 27656: vänä 1990 tekemällään päätöksellä Vammaskosken suusmäärien olleen yhtäpitävät varastokirjanpidon kans- 27657: tehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1990 olemme suoritta- sa. 27658: neet tämän tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena Poistot tehtaan liiketoiminnassa käytössä olevasta 27659: seuraavaa. käyttöomaisuudesta on tehty tehtaalle hyväksytyn pois- 27660: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- tosuunnitelman mukaisesti. 27661: toa, hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty tileihin myynti- ja 27662: johtokunnan kokousten pöytäkirjat ja tehtaan toimin- ostoreskontran mukaisina. Saatavien perintää on hoidet- 27663: nasta laaditun vuosikertomuksen. tu asianmukaisesti. 27664: Tilinavaus on oikein suoritettu edellisen vuoden tilin- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 6 443 709,90 markkaa 27665: päätökseen perustuen. Kirjanpidon viennit perustuvat ja on oikein johdettu kirjanpidosta. 27666: asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin. Edellä olevaan viitaten ja kun tehdasta saamamme 27667: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suori- käsityksen mukaan on hoidettu huolellisesti ja asiantun- 27668: tettu puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön temuksella, ehdotamme, että Vammaskosken tehtaan 27669: mukaisesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1990 tilinpäätös vuodelta 1990 vahvistettaisiin. 27670: ollut siirtokonttorin tiliotteen mukainen. Pistokokeelli- 27671: 27672: Vammala 24 päivänä tammikuuta 1991 27673: 27674: Eero Hjorth Raimo Ahola 27675: 128 27676: 27677: Lapuan patruunatehdas 27678: 27679: Kulunut vuosi 1990 oli Lapuan patruunatehtaan 67. ja 57,7 'Yo (vuonna 1989 58,2 %), kotimaan siviilimarkkinoi- 27680: samalla viimeinen toimintavuosi. Kertomusvuoden aika- den osuus 29,8 milj. markkaa eli 26 o;;, sekä viennin osuus 27681: na saatiin kehittämistoimenpiteiden avulla avaintoimin- 18,7 milj. markkaa eli 16,3% (13,9 'V!,). 27682: not sellaisiksi, että Lapuan patruunatehdas saavutti Henkilöstön määrä oli vuoden alussa 390 ja vuoden 27683: vuoden loppuun mennessä liiketalousteknisen valmiuden lopussa 376. Työntekijoitä oli 297 ja toimihenkilöitä 79. 27684: muuttua osakeyhtiöksi, joksi se vuoden viimeisinä päivi- Tehtaan johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana 27685: nä tehdyillä päätöksillä muutettiinkin. Uusi osakeyhtiö toimitusjohtaja Carl G. Nordman sekä jäseninä kenraa- 27686: alkaa toimintansa ja samalla jatkaa Lapuan patruuna- limajuri Hans Christensen (31.10.1990 saakka), insinöö- 27687: tehtaan toimintaa 1.1.1991 alkaen nimellä "Patruunateh- rikenraalimajuri Raimo Issakainen, hallitusneuvos Ilpo 27688: das LAPUA OY". Kauhanen ja piiritoimitsija Juhani Raudasoja. Johto- 27689: Tehtaan veroton laskutus oli 114,5 milj. markkaa, kunnan varapuheenjohtajana toimi Juhani Raudasoja. 27690: jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 2,5 milj. markkaa eli Tehtaan toimitusjohtajana oli Dl Markku Nöyränen. 27691: 2%. Valtion osuus laskutuksesta oli 66 milj. markkaa eli 27692: 27693: 27694: 27695: 27696: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1990 27697: 27698: Myyntituotot ..................................................................................................................................... . 134 122 858,09 27699: 27700: Myynnin oikaisuerät 27701: Alennukset ......................................................................................................... 668 558,26 27702: Luottotappiot ..................................................................................................... 690 164,24 27703: Välilliset verot.................................................................................................... 19 600 721,32 27704: Muut oikaisuerät ..... .. ..... .... ..... .... .... .... ..... ... .... .... .... .... ... ..... .... .... .... .... ..... ... ..... . __1'--"'08"'6"-"'45""4"''=2""3----::C::20:::2-:0:::;4;:::5:...:8:':9:::8'-",0:.::5 27705: Liikevaihto ......................................................................................................................................... 112 076 960,04 27706: 27707: Kulut 27708: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 40 152 412,20 27709: Valmistuspalkat ................................................................................................. 15 237 988,55 27710: Muut palkat ....................................................................................................... 22 057 993,29 27711: Muut henkilökulut ............................................................................................. 9 239 654,14 27712: Vuokrat ............................................... ............................................................... 53 648,25 27713: Muut varsinaiset kulut...................................................................................... 14 770 656,44 27714: Valmistus omaan käyttöön .............................................................................. -4 086 660,10 27715: Varaston muutos .. .... .... ..... ... ..... .... ... .... .... .... .... ..... .... .... ... .... .... ... ..... .... ..... .... .... _1'-'0,_,9~2,_,6,_,2,_,7_,3,_,,2=-c1c___-:8o:;6:--;4:;::9:::9:-:4~1c::9:c,5~6 27716: Käyttökate.......................................................................................................................................... 25 577 540,48 27717: 27718: Poistot 27719: Rakennuksista ................................................................................................... 1 507 661,00 27720: Koneista ja kalustosta....................................................................................... 10 024 144,42 27721: Ai neetto masta käyttöomaisuudesta .... .... .... .... .... ..... .... .... ... .... .... .... .... .... ..... ... _ __,_1-'-'17'-=5_,_14-'-' -"6=-5_ _--:1-::1--:6:-:4c::9_,3:-:2:-:0"-',0"-':7 27722: Liikeylijäämä ..................................................................................................................................... 13 928 220,41 27723: 27724: Muut tuotot ja kulut 27725: Korkotuotot ........................................................................................................ 89 598,21 27726: Muuttuotot........................................................................................................ 436160,47 27727: Muut ku 1ut ... .... .... .... .... .... .... ...... ... .... ... .... .... ..... .... ... ..... ... .... .... ... ..... .... .... ..... .... . _ _1_,_,9'""8'""'7'-'5'-'4""',0,_,5,___---:-c,-:3:-:2:..::7--'0:-:0:-:4-'-',6~3 27728: Tulos ennen korkoja ja veroja.......................................................................................................... 14 255 225,04 27729: Korkokulut ......................................................................................................................................... 29 092,89 27730: Verot .................................................................................................................................................. 1 300,65 27731: Tilikauden ylijäämä........................................................................................................................... 14 224 831,50 27732: 129 27733: 27734: Tase 31.12.1990 27735: 27736: Vastaavaa 27737: 27738: Rahoitusomaisuus 27739: Myyntisaamiset ................................................................................................. 26 607 159,89 27740: Ennakkomaksut ................................................................................................. 228 248,28 27741: Siirtosaamiset ................................................................................................... _ __:_49::.:2=--=-0-=-07'-' c.: :0-=-0 27 327 415,17 27742: 27743: Vaihto-omaisuus 27744: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 11 930 012,10 27745: Valmisteet .......................................................................................................... 31 755 323,69 43 685 335,79 27746: 27747: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 27748: Maa-alueet ......................................................................................................... 644 !)45,00 27749: Rakennukset ...................................................................................................... 21 950 996,00 27750: Koneet ja kalusto ............................................................................................... 23 733 039,00 27751: Osakkeet ja osuudet .......................................................................................... 1 164 421,00 27752: Aineenomat oikeudet ....................................................................................... 274 203,00 47 767 204,00 27753: 118 779 954,96 27754: 27755: 27756: Vastattavaa 27757: 27758: Vieras pääoma 27759: Lyhytaikainen 27760: Ostovelat ........................................................................................................... 5 981 545,05 27761: Siirtovelat .......................................................................................................... 7 125 081,54 13 106 626,59 27762: 27763: Oma pääoma 27764: Käyttöomaisuuspääoma .................................................................................. 47 767 204,00 27765: Rahoituspääoma ............................................................................................... 43 681 292,87 27766: Tilikauden ylijäämä ........................................................................................... 14 224 831,50 105 673 328,37 27767: 118 779 954,96 27768: 27769: 27770: 27771: 27772: Tilintarkastuskertomus 27773: 27774: Valtioneuvoston valittua meidät 25.1.1990 tekemäl- pidon kanssa. Pistokokeellisissa varastojen tarkastuksis- 27775: lään päätöksellä Lapuan patruunatehtaan tilintarkasta- sa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yhtäpitä- 27776: jiksi vuodeksi 1990 olemme suorittaneet tämän tehtävän vät varastokirjanpidon kanssa. 27777: ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Poistot tehtaan liiketoiminnassa käytössä olevasta 27778: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- käyttöomaisuudesta on tehty tehtaalle hyväksytyn pois- 27779: toa, hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet tosuunnitelman mukaisesti. 27780: johtokunnan kokousten pöytäkirjat sekä tehtaan toimin- Lapuan patruunatehtaan hylsy- ja luotitehdasraken- 27781: nasta annetun toimintakertomuksen. nuksen ja rynnäkkökiväärinpatruunoiden hylsynvalmis- 27782: Vuoden 1990 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen tuslinjan hankintahinnoista on puolustusministeriön 27783: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Kirjanpi- päätöksen mukaisesti puolet katsottu kriisiajan valmius- 27784: don viennit ovat perustuneet asianmukaisiin ja hyväksyt- investoinneiksi ja ne eivät tältä osin sisälly taseen käyttö- 27785: täviin tositteisiin. omaisuuteen. 27786: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suori- Myyntisaamiset ja ostovelat on merkitty kirjanpitoon 27787: tettu puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön myynti- ja ostoreskontran mukaisesti. 27788: mukaisesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1990 Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 14 224 831,50 27789: ollut Postipankin tiliotteen mukainen. Taseen mukainen markkaa, on oikein johdettu kirjanpidosta. 27790: vaihto-omaisuuden määrä on yhtäpitävä varastokirjan- 27791: 27792: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1991 27793: 27794: Pertti Suokas Timo Norbäck 27795: 27796: 17 311316M 27797: 130 27798: 27799: VALTION MARGARIINITEHDAS 27800: 27801: Vuoden 1990 aikana Suomessa myytiin 37,7 milj. kiloa Tehtaan myynnin volyymi laski hieman edellisvuodes- 27802: (-5,3 %) margariinia, josta vähittäiskaupan osuus oli ta, kilomääräinen lasku oli 14,8 %. Toiminnan tulos 27803: 29,2 milj. kiloa (-4,3 %). Ruokaöljyä myytiin yhteensä vuodelta 1990 oli selvästi edellisvuotta parempi. Tulos 27804: 16,8 milj. litraa (+41 %). Kotimaisten öljykasvien viljely- ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 143 115,83 markkaa 27805: ala oli noin 71 000 hehtaaria. ( + 78,8 %). Tuloksesta on tehty 50 000 markan varasto- 27806: Tehtaan tuotanto-ohjelman lisäksi pakattiin Öljynpu- varaus. Laskennallinen eläkekustannus kirjanpidossa on 27807: ristamo Oy:lle ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston 25 o;., palkoista. Poistoja on tehty 2,5 % rakennuksista ja 27808: tilaamaa rypsiöljyä 989 000 kiloa. Tehtaan yhteenlasket- 25 % koneista ja kalustosta. Liikekirjanpidon tilinpäätös 27809: tu tuotantomäärä kasvoi näin 28,2 % edellisvuodesta. osoittaa 23 437,83 markan ylijäämää. 27810: Valtion margariinitehtaan myynnin ja liikevaihdon Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuoden aikana 27811: kehitys: kuuluneet puheenjohtajana hallitusneuvos Pauli Num- 27812: mela ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Iiro Viina- 27813: Vuosi Myynti Liikevaihto nen sekäjäseninä finanssineuvos Pertti Kohi, puolustusa- 27814: 1 000 kg milj.mk siainneuvos Erkki Rantanen ja neuvotteleva virkamies 27815: Antero Tuominen. 27816: 1980 ......................................... . 2 486 19,0 Tehtaan toimitusjohtajana on toiminut Risto Majala. 27817: 1985 ......................................... . 3 048' 1 32,5 27818: 1988 ......................................... . 2 021 21,4 27819: 1989 ......................................... . 2 331 24,6 27820: 1990 ........................................ .. 2 98821 23,0 27821: 11 Sisältää 200 000 kg vientimargariinia. 27822: 21 Sisältää 1 003 000 kg alihankintalaatuja. 27823: 27824: 27825: 27826: 27827: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1990 27828: 27829: Myyntituotot ..................................................................................................................................... . 28 614 532,02 27830: Myynnin oikaisuerät 27831: Alennukset ......................................................................................................... 753 517,36 27832: Luottotappiot..................................................................................................... 89 422,70 27833: Välilliset verot.................................................................................................... 4 729 913,00 27834: Muut oikaisuerät ............................................................................................... ----'4'-'9:..:2:..:8:.c:,8::..:5=----=5~5.;,77~7-=8~1,'-"9_,_1 27835: Liikevaihto ......................................................................................................................................... 23 036 750,11 27836: 27837: Muuttuvat kulut 27838: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 16 611 963,41 27839: Palkat ................................................................................................................. 688 939,64 27840: Muut muuttuvat kulut....................................................................................... 1 461 467,95 27841: Varaston muutos .. ... ..... ... .... .... .... .... ..... .... ... ..... ... .... ..... .... .... ... .... ..... ... .... ..... .... . _ _+_7_7_4_3-'8"-,0'-1'--_ _18-;-;;;6~8"'4""9::;.3.;2,'-"9.,_9 27842: Myyntikate......................................................................................................................................... 4351817,12 27843: 27844: Kiinteät kulut 27845: Palkat ................................................................................................................. 1 388 022,28 27846: Vuokrat .............................................................................................................. 52 364,24 27847: Muut kiinteät ku 1ut ... .... .... ... ..... .... ... .... ..... ... .... ..... .... .... ..... ... ... ..... .... .... ... ..... .... . _.cc2_4c.=0-=-5-'3-'-7-=-0'-=,8..::.3_ _---=.3-;:8"'4""5""7.;5"'7':.:;3;5 27848: Käyttökate.......................................................................................................................................... 506 059,77 27849: 27850: Poistot 27851: Rakennuksista ................................................................................................... 11 938,00 27852: Koneista ja kalustosta....................................................................................... 483 099,00 495 037,00 27853: Liikevoitto ................................................................................................................ .-..-..-..-.. "" 27854: ..."'..-.."" .. "".-----'-;;-171""0"'2""2"'1"'1 27855: ...-'.."-..'- , 27856: 27857: Muut tuotot ja kulut 27858: Korkotuotot........................................................................................................ 22 613,85 27859: Muuttuotot........................................................................................................ 112796,61 27860: Muut kulut ......................................................................................................... _ _---=.3-=3'-'1.:...7'-',4..::.0_ _ _-;;1,.:;3.;2-=0.;;.93,"'0"'6 27861: 2 27862: Tulos ennen varauksia ja veroja...................................................................................................... 143 115,83 27863: 27864: Varausten muutos ........................................................................................................................ . -50 000,00 27865: Välittömät verot .......................................................................................................................... .. -69 678,00 27866: Tilikauden ylijäämä ......................................................................................................................... .. 23 437,83 27867: 131 27868: 27869: Tase 31.12.1990 27870: Vastaavaa 27871: 27872: Rahoitusomaisuus 27873: Rahat .................................................................................................................. 569,40 27874: Myyntisaamiset ................................................................................................. 5 349 191,00 27875: Muut rahoitusvarat ........................................................................................... 2 476 621,00 7 826 381,40 27876: 27877: Vaihto-omaisuus 27878: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 767 295,79 27879: Valmisteet .......................................................................................................... 1 730 255,26 2 497 551,05 27880: 27881: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 27882: Rakennukset ...................................................................................................... 465 599,50 27883: Koneet ja kalusto ............................................................................................... 1 449 298,62 27884: Osakkeet ja osuudet .......................................................................................... 2 250,00 1 917 148,12 27885: 12 241 080,57 27886: 27887: Vastattavaa 27888: 27889: Vieras pääoma 27890: Lyhytaikainen 27891: Ostovelat ........................................................................................................... 3 445 372,67 27892: Siirtovelat .......................................................................................................... 149 057,08 27893: Muut lyhytaikaiset velat ................................................................................... --=-23~8"---"'6~59,_,,""0=-0 3 833 088,75 27894: 27895: Varaukset 27896: Varastovaraus ............................................................................................................................... 50 000,00 27897: 27898: Oma pääoma 27899: Käyttöomaisuuspääoma .................................................................................. 1 917148,12 27900: Rahoituspääoma ............................................................................................... 6 417 405,87 27901: Tilikauden ylijäämä ........................................................................................... 23 437,82 8 357 991,82 27902: 12 241 080,57 27903: 27904: 27905: 27906: 27907: Tilintarkastuskertomus 27908: 27909: Valtioneuvoston asetettua meidät 21.12.1989 Valtion 14.2.1991 päivätyn kertomuksen, johon olemme perehty- 27910: margariinitehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1990 esi- neet. 27911: tämme tehtävän hoidettuamme seuraavaa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 23 437,83 markkaa. 27912: Tarkastus on toimitettu hyvän tilintarkastustavan Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten ja 27913: mukaisessa laajuudessa. Olemme perehtyneet tehtaan hallinnollisten määräysten mukaisesti ja johdettu oikein 27914: toimintaan ja tilaan, vuosikertomuksen, muun asiakirja- kirjanpidosta. 27915: aineiston sekä tehtaan toimitusjohtajalta ja toimihenki- Edellä sanotun perusteella ja koska laitoksen toimin- 27916: löiitä saamiemme selvitysten avulla. Valtion margariini- nan hoitamisessa ei ole ollut huomautettavaa, ehdotam- 27917: tehtaan johtokunnan valitsema valvontatilintarkastaja me, että Valtion margariinitehtaan tilinpäätös vuodelta 27918: HTM Reino J. Kokki on antanut toiminnastaan 1990 vahvistetaan. 27919: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1991 27920: 27921: Aarne Hynönen Olli Rekola Jouko Siren 27922: .. .. .. 27923: VALTION TILINPAATOS 27924: LIITTEI N EEN 27925: VUODELTA 27926: 27927: 1990 27928: 27929: .. 27930: STATSBOKSLUTET JAMTE 27931: BILAGOR 27932: FÖR AR 27933: 27934: 1990 27935: 27936: 27937: 27938: 27939: VALTIOKONTTORI 27940: ISSN 0356-2727 27941: Helsinki 1991 . Valtion painatuskeskus 27942: SISÄllYS -INNEHAll 27943: Sivu 27944: 27945: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1990 - Sammandrag av 27946: bokslutet av statens budgethushållning för år 1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 27947: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta - Sammandrag av statsförslagets 27948: förverkligande. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 27949: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta- Sammandrag av den administrativa balansen.. 7 27950: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 27951: Tulo- ja menoarvion toteutuminen - Statsförslagets förverkligande.................... 11 27952: Hallinnollinen tase- Administrativ balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 27953: Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet- 27954: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar........................ 179 27955: Liitteet- Bilagor................................................................................ 191 27956: Selostus tulorästeistä- Relation angående inkomstrester............................... 193 27957: Selostus menorästeistä- Relation angående utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 27958: Selostus siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag . . . . . . . . . . . 215 27959: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet - 27960: Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och balansräk- 27961: ningar ....................................................................................... 271 27962: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat- och 27963: balansräkningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285 27964: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta - Utredning 27965: över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom................................ 295 27966: Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden.................................. 299 27967: Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista- Förteckning över statens garanti- 27968: och andra förbindelser . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 27969: 27970: 27971: 27972: 27973: 4116532 27974: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI- 27975: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 27976: VUODELTA 27977: 1990 27978: 27979: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 27980: STATENS BUDGETHUSHÅLLNING 27981: FÖRÅR 27982: 1990 27983: 6 27984: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta vuodelta 1990 27985: Sammandrag av statsförslagets förverkligande för år 1990 27986: 27987: 27988: 27989: 27990: Yhdistelmä- Sammandrag 27991: Tulo- ja meno- 27992: arvion mukaan Tilinpäätöksen 27993: Enligt stats- mukaan 27994: förslaget Enligt bokslutet 27995: Tulot-lnkomster ..................................................... . 140 836 334 558 138 738 759 313.79 27996: Menot- Utg ifter ..................................................... . 140 826 788 458 140 892 919 404,91 27997: Ylijäämä- Överskott 9 546100 27998: Alijäämä- Underskott 2 154 160 091.12 27999: 28000: 28001: 28002: Tulot- lnkornster 28003: Os.-Avd. 28004: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur .. . 123 665 680 000 120 673 567 150,49 28005: 12 Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ..................... . 10 055 361 558 10 585 228 692,44 28006: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset - Ränteinkomster och bokföring av 28007: vinster ..................................................... . 3 272 100 000 3 751 634 388 ,60 28008: 14 Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset- Statens affärsdri- 28009: vande ämbetsverk och inrättningar .............................. . 301 793 000 315 291 177,69 28010: 15 Lainat- Lån ............................................... . 3 541 400 000 3 413 037 904,57 28011: Tulot yhteensä- Summa inkomster 140 836 334 558 138 738 759 313,79 28012: Alijäämä- Underskott 2 154 160 091,12 28013: 140 836 334 558 140 892 919 404,91 28014: 28015: 28016: Menot- Utgifter 28017: PI.-Ht. 28018: 21 Tasavallan Presidentti- Republikens President .................... . 19 055 000 18 731 132,59 28019: 22 Eduskunta- Riksdagen ...................................... . 221 528 300 221 331 754,19 28020: 23 Valtioneuvosto- Statsrådet ................................... . 245 121 000 243 755 607.71 28021: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala - Utrikesministeriets förvaltningsom- 28022: råde ................................................ · · · · · · · · 4 626 856 000 4 605 830 053,97 28023: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsområde. 1 744 862 000 1 755 206 764,67 28024: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala -lnrikesministeriets förvaltningsområ- 28025: de ........................................................ . 4 711 290 800 4 754 793 938,91 28026: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsom- 28027: råde ................................................ · · · · · · · · 7 401 475 000 7 405 063 889,02 28028: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsom- 28029: råde ................................................ · · · · · · · · 18 137 638 000 18 019 798 987,01 28030: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltnings- 28031: område .................................................... . 25 412 104 000 25 693 081 554,97 28032: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala- Jord- och skogsbruksmi- 28033: nisteriets förvaltningsområde ................................... . 11 833 291 000 11 923 470 427.73 28034: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsområde. 9 990 043 000 9 954 155 998,56 28035: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industrimi- 28036: nisteriets förvaltningsområde ................................... . 4 937 914 800 4 853 038 098,32 28037: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårdsmi- 28038: nisteriets förvaltningsområde ................................... . 38 768 312 558 38 960 866 990.78 28039: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ... . 4 295 944 000 3 997 911 783,98 28040: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala - Miljöministeriets förvaltningsområ- 28041: de ........................................................ . 3 600 753 000 3 606 669 330,86 28042: 36 Valtionvelka- Statsskulden ................................... . 4 880 600 000 4 879 213 091 ,64 28043: Menot yhteensä- Summa utgifter 140 826 788 458 140 892 919 404,91 28044: Ylijäämä- Överskott 9 546 100 28045: 140 836 334 558 140 892 919 404,91 28046: 7 28047: 28048: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta joulukuun 31. päivänä 1990 28049: Sammandrag av den administrativa balansen den 31 december 1990 28050: 28051: 28052: Vastaavaa - Aktiva 28053: 28054: Kassatilit - Kassakonton ............................................................... . 10 217 392,19 28055: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton ................................................ . 620 969 114,55 28056: Postisiirtomenotilit--::- Postgiroutgiftskonton ................................................ . 5 082 230.79 28057: Muut pankkitilit- Ovriga bankkonton .................................................... . 38 346 793,57 28058: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit- Av postgirorörelsen betingade allmänna konton ........... . 100 000 000,00 28059: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringars konton ..................................... . 744 358 771 ,29 28060: Annettujen annakkojen tilit- Utgivna förskotts konton ....................................... . 1 404 343 988,53 28061: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ................. . 43 148 185.42 28062: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ......................... . 22 339 276 338,97 28063: Varastotilit- Förrådskonton ............................................................ . 292 009 999.73 28064: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton ............ . 17 669 244,81 28065: Tulorästien tilit- lnkomstresters konton ................................................... . 1 232 978 964.46 28066: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton .......................................... . 17 956 395 074.79 28067: Rahastot ja lahjoitetut varat. aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ................ . 40 456 530,51 28068: 44 845 252 629.61 28069: Vastattavaa- Passiva 28070: 28071: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 367 710 650,59 28072: Saatujen annakkojen tilit- Erhållna förskotts konton. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 217 570,12 28073: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 227 158,05 28074: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 583 087,85 28075: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton . . . . . . . . . . . . . . . 1 597 339,95 28076: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738 927 075,80 28077: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 126 349 952,66 28078: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton. . . . .. . . .. . . .. . .. .. . . .. . .. .. . . . . . . .. .. . .. . .. . .. . . . .. 1 860 087 379,15 28079: Siirrettyjan määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 728 291 119,92 28080: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit- Utom budgeten stående fonders kollektivkonton. . . . . . . . 4 218 559 596,53 28081: Muut varat, passiivatilit- Ovriga medel. passivkonton. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 965 868 515,26 28082: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit - Fonder och donerade medel, passivkonton . . . . . . . . . . . . . . . 101 928 083,00 28083: Selvitystilit- Utredningskonton . . .. . . .. .. . . . .. . . .. . .. . . . . .. . . . .. .. . . . .. . .. . .. . .. . . . .. . .. . 10 802 616.79 28084: Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång . . . . . . . . . . . . . . . . 8 772 262 575,06 28085: Tilivuoden alijäämä- Redovisningsårets underskott .................. _...!;2,__1_,_,54=-1,_,6""0_,0,.,9"-'1''-"12"'---~6~6,!,:18~10~2~48~3~,9~4;._ 28086: 44 845 252 629.61 28087: 28088: 28089: Helsingissä, valtiokonttorissa 10. päivänä huhtikuuta 1991 - Helsingfors, statskontoret den 10 april1991 28090: 28091: 28092: Pääjohtaj.a .. Jaakko Vihmola 28093: Generald1rektor 28094: 28095: 28096: Yksikönjohtaja Seppo Kivelä 28097: Enhetschef 28098: 1 28099: 28100: 1 28101: VALTION TILINPÄÄTÖS 28102: VUODELTA 28103: 1990 28104: 28105: 28106: STATSBOKSLUTET 28107: FÖR AR 28108: 1990 28109: TULO- JA MENOARVION 28110: TOTEUTUMINEN 28111: 1990 28112: 28113: 28114: STATSFÖRSLAGETS FÖRVERKLIGANDE 28115: 1990 28116: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28117: sivu 28118: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 12 28119: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28120: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28121: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28122: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28123: förslaget bokslutet 28124: suurempi - högre 28125: % 28126: pienempi -lägre (-) 28127: 28128: 28129: 11. OSASTO - AVDELNINGEN : 28130: 28131: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - 28132: SKATIER OCH INKOMSTER AV SKATIENATUR. 123 665 680 000 120 673 567150,49 -2 992112 849,51 2 28133: 28134: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA 28135: KANNETIAVAT VEROT- SKATIER PÅ GRUND 28136: AV INKOMST OCH FÖRMÖGENHET ......... 41 700000000 42611468437,57 911 468 437,57 2 28137: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 28138: förmögen het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 700000000 41507954354,52 807 954 354,52 2 28139: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva ... 785000000 870 695 540,18 85695540,18 11 28140: 04 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................. 215000000 232 818 542,87 17 818 542,87 8 28141: 28142: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNffiAVAT 28143: VEROT JA MAKSUT- SKATIER OCH AVGIF- 28144: TER PÅ GRUND AV OMSÄTINING .......... 49 850 000 000 47 369 918182,32 -2480081817,68 5 28145: 01 Liikevaihtovero - Omsättningsskatt .......... 48 000 000 000 45 534470699,72 -2 465 529 300,28 5 28146: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero - 28147: Skatt på vissa försäkringspremier ............. 1585000000 1 562 763 200,00 -22 236 800,00 1 28148: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ........... 265000000 272 684 282,60 7684282,60 3 28149: 28150: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETIAVAT VE- 28151: ROT JA MAKSUT - PÅ GRUND AV IMPORT 28152: UPPBURNA SKATIER OCH AVGIFTER ....... 2760000000 2514387717,25 -245 612 282.75 9 28153: 01 Tuontitulli -lmporttull .................... 1510000000 1 378 687 790,25 -131312209,75 9 28154: 02 Tuontimaksut-lmportavgifter .............. 100000000 70 301178,00 -29 698 822,00 30 28155: 09 Tasausvero - Utjämningsskatt .............. 1150000000 1 065398749,00 -84 601 251 ,00 7 28156: 28157: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ............. 17 362 000 000 17 334096 744,57 -27 903 255,43 0 28158: 01 Tupakkavero- Tobaksaccis ................ 2800000000 2823413767,60 23 413 767,60 28159: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ................ 160000000 153641730,45 ~358269,55 4 28160: 03 Olutvero- Ölaccis ....................... 2500000000 2 473 333 443,00 -26 666 557,00 1 28161: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ... 4920000000 4927018467,00 7018467,00 0 28162: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ....... 150000000 130 765 898,37 -19234101,63 13 28163: 06 Elintarviketuotteiden valmistevero- Accis på livs- 28164: medelsprodukter ......................... 220000000 214 539184,00 -5460816,00 2 28165: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis .............. 5750000000 5 734121 393,40 -15 878 606,60 0 28166: 08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter . . . . . . 305000000 327201172,75 22201172,75 7 28167: 09 Sokerivero - Sockeraccis .................. 215000000 203167 343,00 -11832657,00 6 28168: 11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel ........ 115000000 124 273 605,00 9273605,00 8 28169: 12 Fosforilannoitevero - Accis på fosforgödselme- 28170: del ................................... 30000000 42 261 494,00 12 261 494,00 41 28171: 14 Valkuaisvero- Proteinaccis ................ 197000000 180 359 246,00 -16640754,00 8 28172: 28173: 10 MUUT VEROT- ÖVRIGA SKATIER ......... 10110000000 9057861048,10 -1052138951,90 10 28174: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................. 4300000000 3 969 567178,48 -330 432 821 ,52 8 28175: 02 Luottovero- Kreditskatt .................. 400000000 112 006 631,16 -287 993 368,84 72 28176: 03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och 28177: motorcyklar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4650000000 4143332975,16 -506 667 024,84 11 28178: 04 Moottoriajoneuvovero- Motorfordonsskatt .... 760000000 832 954 263,30 72 954 263,30 10 28179: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28180: sivu 28181: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 13 28182: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28183: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28184: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28185: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28186: törslaget bokslutet 28187: suurempi - högre 28188: pienempi- lägre (-) 28189: % 28190: 28191: 28192: 28193: 28194: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA 28195: INKOMSTER AV SKATTENATUR ............ 1883680000 1 785 835 020,68 -97 844 979,32 5 28196: 01 Oy Alko Ab:n ylijäämä- Oy Alko Ab:s överskott. 1380000000 1 200 055 431 ,22 -179 944 568,78 13 28197: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ................. 2680000 2268074,00 -411926,00 15 28198: 04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut 28199: - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro- 28200: dukter ................................ 310000000 345478086,40 35478086,40 11 28201: 06 Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmak- 28202: sut - Utjämningsavgifter som uppbärs för vissa 28203: lantbruksprodukter ....................... 140000000 171199 294,94 31199 294,94 22 28204: 07 Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu - 28205: Kvotavgift för mjölk och åkerröjningsavgift ...... 25000000 35 850 933,09 10 850 933,09 43 28206: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ............ 25000000 26 005 972,50 1 005972,50 4 28207: 09 Muut verotulot- övriga skatteinkomster ...... 1 000000 4977228,53 3977228,53 398 28208: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28209: sivu 28210: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 14 28211: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28212: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28213: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28214: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28215: förslaget bokslutet 28216: suurempi- högre 28217: % 28218: pienempi -lägre (-) 28219: 28220: 28221: 12. OSASTO- AVDELNINGEN: 28222: 28223: SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLAN- 28224: DAD NATUR .......................... . 10055361558 10 585 228 692,44 529 867134,44 5 28225: 28226: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28227: - UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING- 28228: SOMRÅDE ........................... . 17 300000 19 07 4 326,76 1774326,76 10 28229: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - 1n- 28230: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 28231: de .................................. . 17 300000 19 074 326,76 1 774326,76 10 28232: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- JU- 28233: STITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 28234: DE .................................. . 351300000 315148 905,11 -36151 094,89 10 28235: 01 Tuomioistuintulot- Domstolarnas inkomster .. . 160000000 139 866 726,73 -20133 273,27 13 28236: 31 Haastetiedoksianneista kertyvät tulot- lnkomster 28237: av stämningsdelgivningar ................. . 9000000 9729998,80 729998,80 8 28238: 47 Ulosottomaksut- Utsökningsavgifter ........ . 47000000 41 946889,40 -5053110,60 11 28239: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot- Fångvårdsväsendets 28240: inkomster ............................. . 132300000 120 292 866,00 -12007134,00 9 28241: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot- Öv- 28242: riga inkomster inom justitieministeriets förvalt- 28243: ningsområde .......................... . 3000000 3312424,18 312424,18 10 28244: 28245: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 28246: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 28247: RÅDE ............................... . 180655000 168 408 286,02 -12246713,98 7 28248: 05 Lääninhallitusten tulot- Länstyrelsernas inkoms- 28249: ter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 5000000 0,00 -5 000 000,00 100 28250: 06 Väestökirjanpidon tulot- lnkomster av folkbokfö- 28251: ringen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 38000000 31 926 289,38 -M73 71 0,62 16 28252: 62 Tulot poliisin maksullisesta palvelutoiminnasta - 28253: lnkomster av polisens avgiftsbelagda service .... 14975000 18581127,41 3 606127,41 24 28254: 64 Ulosotto- ja tiedoksiantotoimen maksutulot- ln- 28255: komster av utmätnings- och delgivningsväsendets 28256: avgifter ............................... . 89000000 79 251 897,01 -9 748102,99 11 28257: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä- 28258: sendets inkomster ....................... . 16680000 16 914 367,23 234367,23 28259: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot - 28260: Övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt- 28261: ningsområde .......................... . 17000000 21 734 604,99 4734604,99 28 28262: 28263: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 28264: - FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 28265: SOMRÅDE ........................... . 225683000 227 718 626,61 2035626,61 28266: 14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta -lnkoms- 28267: ter av avgiftsbelagd service . . . . . . . . . . . . . . . . . 15083000 15 932 351,09 849351,09 6 28268: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 28269: myynnistä ja vuokrauksesta -lnkomster vid föryt- 28270: tring och uthyrning av försvarsmaktens lösegen- 28271: dom ................................. . 8000000 10 476 360,55 2476360,55 31 28272: 21 Metsätaloustoiminnan tulot -1 nkomster av skogs- 28273: hushållningen .......................... . 15000000 17 301 293,89 2301 293,89 15 28274: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28275: sivu 28276: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 15 28277: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28278: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28279: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28280: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28281: förslaget bokslutet suurempi - högre 28282: % 28283: pienempi -lägre (-) 28284: 28285: 28286: 27 Vuokratulot- Hyresinkomster .............. 50800000 53 019 647.47 2219647.47 4 28287: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot - 28288: övriga inkomster inom försvarsministeriets förvalt- 28289: ningsområde ........................... 136800000 130 988 973,61 -5 811 026,39 4 28290: 28291: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28292: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 28293: RÅDE ................................ 1241164000 1 322 729 749,29 81 565 749,29 7 28294: 23 Valtion työterveyshuollon tulot - lnkomster av 28295: statens företagshälsovård . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20000000 7703122,50 -12 296 877,50 61 28296: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi- 28297: den vakuutusmaksuosuus -Av försäkringsbolag, 28298: som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre- 28299: mieandel .............................. 8500000 7923104,00 -576896,00 7 28300: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom- 28301: munernas andelar av beskattningskostnaderna ... 380000000 408 510 228,21 28510228,21 8 28302: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista 28303: - Folkpensionsanstaltens andel av beskattning- 28304: skostnaderna ........................... 103500000 106 675 484,00 3175484,00 3 28305: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 28306: tuskustannuksista- Evangelisk-lutherska försam- 28307: lingarnas andelar av beskattningskostnaderna ... 58000000 59 643 504,00 1643504,00 3 28308: 39 Henkilöstöruokailun tulot- lnkomster av perso- 28309: nalmåltider ............................. 15680000 4511313,37 -11168686,63 71 28310: 49 Tullilaitoksen tulot- Tullverkets inkomster ..... 35000000 36 097169,32 1097169,32 3 28311: 50 Suomen rahapajan tulot - Myntverkets i Finland 28312: inkomster .............................. 197600000 202 726 435,80 5126435,80 3 28313: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 28314: komster . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 20000000 19253995,64 -746004,36 4 28315: 54 Pankkitarkastusviraston tulot- Bankinspektionens 28316: inkomster .............................. 17084000 19 805 948,78 2721948,78 16 28317: 60 Rakennushallinnon sekalaiset tulot - Byggnads- 28318: förvaltningens inkomster av blandad natur ...... 95000000 118 514420,34 23514420,34 25 28319: 61 Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan 28320: tulot - 1nkomster av byggnadsförvaltningens av- 28321: giftsbelagda service ....................... 43000000 28 390 656,68 -14 609 343,32 34 28322: 70 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen tulot- Sta- 28323: tens utvecklingscentrals inkomster ............ 7800000 9643002,30 1843002,30 24 28324: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot- 28325: Övriga inkomster inom finansministeriets förvalt- 28326: ningsområde ........................... 240000000 293 331 364,35 53 331 364,35 22 28327: 28328: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 28329: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 28330: NINGSOMRÅDE ........................ 2698705000 2 867 263 624,20 168 558 624,20 6 28331: 06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot- Statens 28332: audiovisuella centrals inkomster .............. 2200000 2380207,17 180207,17 8 28333: 10 Korkeakoulujen tulot- Högskolornas inkomster . 648680000 708817 215,18 60137 215,18 9 28334: 39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens stu- 28335: diestödscentrals inkomster .................. 24510000 40 855 637,99 16345637,99 67 28336: 42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot - Vissa statliga 28337: läroanstalters inkomster .................... 6175000 2345001,67 -3 829 998,33 62 28338: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot- Studentexa- 28339: mensnämndens inkomster .................. 12200000 12 017 263,00 -182737,00 28340: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28341: sivu 28342: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 16 28343: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28344: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28345: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28346: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28347: förslaget bokslutet 28348: 5uurempi - högre 28349: % 28350: pienempi -lägre (-) 28351: 28352: 28353: 51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot - Barnträd- 28354: gårdslärarinstitutens inkomster ............... 6960000 11479750,45 4519750,45 65 28355: 55 Vammaisten lasten koulujen tulot- lnkomster av 28356: skolor för handikappade barn ............... 12890000 38 232 574,06 25 342 57 4,06 197 28357: 60 Valtion ja eräiden muiden ammatillisten oppilaitos- 28358: ten tulot - Statens och vissa andra yrkesläroan- 28359: stalters inkomster ...... ' ................. 642525000 729941180,90 87 416180,90 14 28360: 61 Koulutilojen ja metsien tulot- lnkomster av skol- 28361: lägen heter och skogar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78000000 81 208 275.42 3208275,42 4 28362: 83 Arkistolaitoksen tulot- lnkomster av arkiwäsen- 28363: det ................................... 1 030000 1 038834,58 8834,58 28364: 84 Museoviraston tulot- Museiverkets inkomster .. 5000000 4942098,99 -57901,01 28365: 85 Suomenlinnan tulot- lnkomster av Sveaborg ... 4500000 6167876,64 1 667876,64 37 28366: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 28367: tavaroista - Statens andel av tippningens och 28368: penninglotteriets vinstmedel ................ 1143000000 1149138121.45 6138121,45 28369: 95 Suomen elokuva-arkiston tulot - Finlands film- 28370: arkivs inkomster ......................... 1335000 1358096,11 23096,11 2 28371: 96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av 28372: filmgranskning .......................... 700000 429057,35 -270942,65 39 28373: 99 Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot- Öv- 28374: riga inkomster inom undervisningsministeriets för- 28375: valtningsområde ......................... 109000000 76 912 433,24 -32 087 566.76 29 28376: 28377: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 28378: LINNONALA- JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 28379: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ....... 448198000 436 267 970,28 -11930029.72 3 28380: 08 Maataloushallinnon tulot- Lantbruksförvaltning- 28381: ens inkomster ........................... 11 000000 13191 962,23 2191962,23 20 28382: 10 Valtion maatalouskemian laitoksen tulot- Statens 28383: lantbrukskemiska anstalts inkomster ........... 9600000 6814 793,21 -2 785 206.79 29 28384: 12 Valtion siementarkastuslaitoksen tulot - Statens 28385: frökontrollanstalts inkomster ................ 8560000 7382665,10 -1177334,90 14 28386: 14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen 28387: tulot -1 nkomster av statens lantbruksteknologiska 28388: forskningsanstalt ......................... 2300000 2272665,81 -27334,19 28389: 15 Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen tulot 28390: - lnkomster av statens kontrollanstalt för mjölkp- 28391: rodukter ............................... 7700000 8106641,49 406641,49 5 28392: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 28393: saadusta tulosta- Statens andel av inkomsten av 28394: vadhållning vid travtävlingar ................ 50000000 49 821 568,65 -178431,35 0 28395: 32 Kasvinjalostusmaksut- Växtförädlingsavgifter ... 13000000 11 056595,77 -1943404,23 15 28396: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt 28397: på hjortdjur ............................ 22150000 18 460 286.70 -3689713,30 17 28398: 36 Pilkintämaksut- Pilkfiskeavgifter ............ 7275000 7878998,30 603998,30 8 28399: 37 Kalastuksenhoitomaksut- Fiskevårdsavgifter ... 18000000 19 356 202,90 1356202,90 8 28400: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot - 28401: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ... 6000000 4333983,83 -1666016,17 28 28402: 39 Riistanhoitomaksut- Jaktvårdsavgifter ........ 28200000 29 287 646,25 1 087646,25 4 28403: 40 Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vattenrätt- 28404: sliga fiskeskyddsavgifter ................... 2000000 1 853845.47 -146154,53 7 28405: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28406: sivu 28407: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 17 28408: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28409: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28410: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28411: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28412: förslaget bokslutet 28413: suurempi - högre 28414: pienempi -lägre (-) 28415: % 28416: 28417: 28418: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för tili- 28419: stånd att fiska i Tana älv ................... 800000 1168269,13 368269,13 46 28420: 50 Metsähallituksen sekalaiset tulot- Forststyrelsens 28421: inkomster av blandad natur ................. 10000000 11328617,99 1 328617,99 13 28422: 60 Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriförvalt- 28423: ningens inkomster ....................... 147110000 152 990 424,07 5880424,07 4 28424: 65 Geodeettisen laitoksen tulot- Geodetiska institu- 28425: tets inkomster ........................... 90000 138486,26 48486,26 54 28426: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot- Lantbru- 28427: kets forskningscentrals inkomster ............. 32200000 25198 620.44 -7 001 379,56 22 28428: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot- Skogsforskning- 28429: sinstitutets inkomster ..................... 19013000 17 770 270,21 -1242729.79 7 28430: 80 Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster 28431: av avgifter av köttkontroll .................. 23700000 25157 391.49 1 457391.49 6 28432: 84 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot- Sta- 28433: tens veterinärmedicinska anstalts inkomster ..... 29000000 22 135 820,27 -6 864179,73 24 28434: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 28435: tulot - Övriga inkomster inom jord- och skogs- 28436: bruksministeriets förvaltningsområde .......... 500000 562214,71 62214.71 12 28437: 28438: 31 UI KEN NEM 1NISTER IÖN HALLINNONALA - 28439: TRAFI KM IN ISTER 1ETS FÖRVALTN 1NGSOM RA- 28440: DE ................................... 919648000 1 023469074.72 103 821 074.72 11 28441: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome- 28442: noista - Kommunernas andel i underhållet av 28443: bygdevägar ............................ 56000000 58664216,00 2664216,00 5 28444: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä- Kom- 28445: munernas andel i byggandet av bygdevägar ..... 43000000 38 139 832,00 -4 860 168,00 11 28446: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot- Vägverkets inkoms- 28447: ter av blandad natur ...................... 21600000 15 466 338,32 -6133661,68 28 28448: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan- 28449: nuksista- Andelar av sådana kostnader för vägar- 28450: beten vilka uppbärs hos utomstående ......... 66000000 68 257 768.73 2257768,73 3 28451: 26 Tulot tielaitoksen maksullisesta palvelutoiminnasta 28452: - 1nkomster av vägverkets avgiftsbelagda service. 13200000 27 993 961.32 14 793 961,32 112 28453: 30 Merenkulkulaitoksen tulot- Sjöfartsväsendets in- 28454: komster ............................... 289920000 339 976 397.73 50 056 397.73 17 28455: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot- Havsforskningsin- 28456: stitutets inkomster ........................ 1000000 1469626,24 469626,24 47 28457: 40 Autorekisterikeskuksen tulot - Bilregistercentra- 28458: lens inkomster .......................... 316800000 364911345,10 48111345,10 15 28459: 50 limatieteen laitoksen tulot- Meteorologiska insti- 28460: tutets inkomster ......................... 54000000 49 995 783.49 -4004216,51 7 28461: 52 Telehallintokeskuksen tulot- Teleförvaltningscen- 28462: tralens inkomster ......................... 57128000 57 593 805,79 465805.79 1 28463: 90 Ratamaksu - Banavgift ................... 1000000 1000000,00 0,00 0 28464: 28465: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 28466: LINNONALA- HANDELS- OCH INDUSTRIMI- 28467: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 927555000 942 987 532,58 15 432 532,58 2 28468: 02 Tulot piiritoimistojen maksullisesta palvelutoimin- 28469: nasta- lnkomster av distriktsbyråernas avgiftsbe- 28470: lagda service ........................... 14400000 7902349,92 -6 497 650,08 45 28471: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28472: sivu 28473: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 18 28474: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28475: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28476: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28477: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28478: förslaget bokslutet 28479: suurempi - högre 28480: % 28481: pienempi -lägre (-) 28482: 28483: 28484: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelu- 28485: toiminnan tulot- lnkomster av patent- och regi- 28486: sterstyrelsens avgiftsbelagda service ........... 60200000 57 618 797,68 -2 581 202,32 4 28487: 33 Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot- Konsumtions- 28488: forskningscentralens inkomster .............. 500000 0,00 -500000,00 100 28489: 34 Lisenssiviraston tulot- Licensverkets inkomster . 9800000 9568519,55 -231480.45 2 28490: 39 Teknillisen tarkastuskeskuksen tulot - Tekniska 28491: kontrollcentralens inkomster ................ 45700000 47814760,16 2114 760,16 5 28492: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot- Geologiska 28493: forskningscentralens inkomster .............. 18100000 13 564 318,86 -4535681,14 25 28494: 42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot- Sta- 28495: tens tekniska forskningscentrals inkomster ...... 496000000 481154268,13 -14845731,87 3 28496: 80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö- 28497: ring från statens kärnavfallshanteringsfond ...... 118000000 118 655 210,93 655210,93 28498: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 28499: muut tulot- Övriga inkomster inom handels- och 28500: industriministeriets förvaltningsområde ......... 164855000 206 709 307,35 41 854307,35 25 28501: 28502: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 28503: NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMI- 28504: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 1671293558 1 836 307 210,52 165 013 652,52 10 28505: 01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot- Social- och 28506: hälsovårdsministeriets inkomster ............. 5200000 5391121,00 191121,00 4 28507: 40 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in- 28508: komster .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. 56100000 54 759242,18 -1340757,82 2 28509: 53 Valtion päihdehuollon toimintayksiköiden tulot- 28510: lnkomster av statens verksamhetsenheter för miss- 28511: brukarvård ............................. 32700000 27 158 456,64 -5 541 543,36 17 28512: 63 Valtion mielisairaaloiden tulot- lnkomster av sta- 28513: tens mentalsjukhus ....................... 84854000 84 458 002,14 -395997,86 0 28514: 65 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu- 28515: tets inkomster ........................... 74500000 67 509114,89 ~990885,11 9 28516: 66 Lääkelaboratorion tulot- Läkemedelslaboratoriets 28517: inkomster .............................. 3200000 3036887,00 -163113,00 5 28518: 67 Lääkevalmisteiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden 28519: myyntilupatulot - lnkomster av försäljningstill- 28520: stånd för läkemedelspreparat och produkter av lä- 28521: kemedelstyp ............................ 17240000 16 761 200,00 -478800,00 3 28522: 68 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhetscen- 28523: tralens inkomster ......................... 35300000 34 075 039.44 -1 224 960,56 3 28524: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning 28525: av penningautomatföreningens verksamhet ..... 757839558 757 839 558,00 0,00 0 28526: 98 Valtionapujen palautukset - Aterbäringar av stat- 28527: sunderstöd ............................. 600000000 781 263 930.75 181 263 930.75 30 28528: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut 28529: tulot- Ovriga inkomster inom social- och hälso- 28530: vårdsministeriets förvaltningsområde .......... 4360000 4054658.48 -305341,52 7 28531: 28532: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - AR- 28533: BETSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 28534: DE ................................... 175160000 248 082 225,22 72 922 225,22 42 28535: 03 Työsuojeluhallinnon tulot- Arbetarskyddsförvalt- 28536: ningens inkomster ....................... 1950000 845801,57 -1104198.43 57 28537: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28538: sivu 28539: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 19 28540: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28541: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28542: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28543: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 28544: förslaget bokslutet 28545: suurempi - högre 28546: % 28547: pienempi -lägre (-) 28548: 28549: 28550: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbäringar 28551: av betalningar enligt lönegaranti ............. 159000000 167 965 278,86 8965278,86 6 28552: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot- Övriga 28553: inkomster inom arbetsministeriets förvaltningsom- 28554: råde .................................. 14210000 79 271144.79 65 061144.79 458 28555: 28556: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- 28557: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 28558: DE ................................... 26400000 27 563 766,64 1163766,64 4 28559: 23 Vesiensuojelumaksut- Vattenskyddsavgifter .... 1550000 1430710,00 -119290,00 8 28560: 25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och 28561: miljöförvaltningens inkomster ............... 2400000 3018018,38 618018,38 26 28562: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets inkoms- 28563: ter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1450000 2814943.45 1364943.45 94 28564: 60 Korvaukset öljysuojatoiminnasta - Ersättningar 28565: från oljeskyddsverksamheten ................ 20000000 18828677.16 -1171322,84 6 28566: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot - 28567: övriga inkomster inom miljöministeriets förvalt- 28568: ningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000000 1471417,65 471417,65 47 28569: 28570: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA IN- 28571: KOMSTER AV BLANDAD NATUR ........... 1172300000 1150 207 394.49 -22 092 605,51 2 28572: 01 Sakkorahat- Böter ...................... 240000000 264 294 378,56 24 294 378,56 10 28573: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot. jäämämaksut ja 28574: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä mää- 28575: räaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och skat- 28576: tetillägg för försummad betalning av skatt inom 28577: utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ....... 300000000 297 573 252,83 -2426747,17 1 28578: 03 Oikaisurahat- Anmärkningsmedel ........... 500000 0,00 -500000,00 100 28579: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 28580: set - 1ndragning av utgiftsrester och reserverade 28581: anslag .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 370000000 31 0 936 315.42 -59 063 684,58 16 28582: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 28583: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord 28584: och inkomstbringande rättigheter ............. 20000000 27 068 237,91 7068237,91 35 28585: 06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tu- 28586: lot, joita voidaan käyttää maiden ostamiseen valtion 28587: metsätaloutta varten- Genom överlåtelse av stats- 28588: jord influtna inkomster som kan användas vid köp 28589: av jord för statens skogsbruk ................ 200000 69 606.71 -130393,29 65 28590: 07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä - 28591: Statsunderstödda institutioners självriskandel av 28592: pensionerna ............................ 35000000 31 557 815,59 -3442184.41 10 28593: 08 Pysäköintivirhemaksut- Parkeringsbot ........ 1600000 746260,60 ---a53 739.40 53 28594: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä so- 28595: siaaliturvamaksut - Dag- och moderskapspen- 28596: ningar samt socialskyddsavgifter som skall erläggas 28597: tili staten .............................. 195000000 201 475 773.40 6475773.40 3 28598: 10 Muut sekalaiset tulot- Övriga inkomster av blan- 28599: dad natur .............................. 10000000 16 485 753.47 6485753.47 65 28600: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28601: sivu 28602: 13 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 20 28603: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28604: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28605: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28606: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28607: förslaget bokslutet 28608: suurempi - högre 28609: pienempi -lägre (-) 28610: % 28611: 28612: 28613: 13. OSASTO- AVDELNINGEN: 28614: 28615: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET - 28616: RÄNTEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV 28617: VINSTER .............................. 3272100000 3 751 634 388,60 479534388,60 15 28618: 28619: 01 KORKOTULOT- RÄNTEINKOMSTER ........ 2193380000 2 633 003 550,83 439 623 550,83 20 28620: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på 28621: statens lån tili affärsverken .................. 97380000 97 070 075,80 -309924,20 0 28622: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän . . . 281000000 306 829 216,51 25 829 216,51 9 28623: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner . . . . 1 750000000 2128374080,56 378 374 080,56 22 28624: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ... 65000000 100 730 177,96 35 730 177.96 55 28625: 28626: 02 INDEKSI- JA KURSSIHYVITYKSET - INDEX- 28627: OCH KURSGOTTGÖRELSER ............... 4500000 0,00 -4500000,00 100 28628: 01 Kurssihyvitykset - Kursgottgörelser . . . . . . . . . . 4500000 0,00 -4500000,00 100 28629: 28630: 03 OSINKOTULOT- DIVIDENDINKOMSTER .... 675000000 719410837.77 44410837,77 7 28631: 01 Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä 28632: - Dividendinkomster från aktiebolag med statlig 28633: majoritet ............................... 670000000 713184 955,16 43184955,16 6 28634: 02 Muut osinkotulot- Övriga dividendinkomster .. 5000000 6225882,61 1 225882,61 25 28635: 28636: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK- 28637: SET- INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄR- 28638: SVERKS VINST ......................... 399220000 399 220000,00 0,00 0 28639: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset- lntäkts- 28640: föring av statens affärsverks vinst ............. 399220000 399 220 000,00 0,00 0 28641: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28642: sivu 28643: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 21 28644: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28645: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28646: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28647: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28648: förslaget bokslutet suurempi - högre 28649: % 28650: pienempi -lägre (-) 28651: 28652: 28653: 14. OSASTO- AVDELNINGEN: 28654: 28655: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VI- 28656: RASTOT JA LAITOKSET- STATENS AFFÄRSD- 28657: RIVANDE ÄMBETSVERK OCH INRÄTTNINGAR. 301793000 315 291 177.69 13 498177.69 4 28658: 28659: 28660: 02 ILMAILUHALLINTO - LUFTFARTSFÖRVALT- 28661: NINGEN .............................. 28662: 01 llmailuhallinnon käyttötulot- Luftfartsförvaltning- 28663: ens driftsinkomster ....................... 566000000 607 378 765,96 28664: 02. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 566000000 607 378 765,96 28665: Käyttömenot- Driftsutgifter 440171 000 486 475133,65 28666: Käyttötalouden rahoituskate - 28667: Driftshushållningens finansie- 28668: ringsbidrag .. .. .. . .. .. .. .. 125829000 120 903 632,31 -4925367,69 4 28669: 28670: 05 TURUN ASENNUSPAJA - ÅBO INSTALLA- 28671: TIONSVERKSTAD ....................... 28672: 02 Turun Asennuspajan käyttötulot - Åbo lnstalla- 28673: tionsverkstads driftsinkomster ............... 65000000 75 076012,17 28674: 05. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 65000000 75 076 012,17 28675: Käyttömenot - Driftsutgifter 62700000 70 270 768,82 28676: Käyttötalouden rahoituskate - 28677: Driftshushållningens finansie- 28678: ringsbidrag ............... 2300000 4805243,35 2505243,35 109 28679: 28680: 20 VALTION PUKUTEHDAS- STATENS BEKLÄD- 28681: NADSFABRIK .......................... 28682: 01 Valtion pukutehtaan käyttötulot- Statens bekläd- 28683: nadsfabriks driftsinkomster ................. 67510000 47 056 874,22 28684: 20. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 67510000 47056874,22 28685: Käyttömenot - Driftsutgifter 63900000 50700010,99 28686: Käyttötalouden rahoituskate - 28687: Driftshushållningens finansie- 28688: ringsbidrag .. .. .. .. .. .. .. . 3610000 0,00 -3 61 0 000,00 100 28689: 21 VAMMASKOSKEN TEHDAS - VAMMASKOSKI 28690: FABRIK ................................ 28691: 01 Vammaskosken tehtaan käyttötulot- Vammaskoski137 000000 132 465 349,69 28692: f~~ri~ ~rifts~kom~r .•. .... D"ftS' k ....... 137000000 132465349,69 28693: . u u - ap. yttotu1ot- n 1n omster 28694: Käyttömenot - Driftsutgifter 127000000 118942302,70 28695: Käyttötalouden rahoituskate - 28696: Driftshushållningens finansie- 28697: ringsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . 10000000 13 523 046,99 3523046,99 35 28698: 28699: 22 LAPUAN PATRUUNATEHDAS - LAPPO PA- 28700: TRONFABRIK .......................... 28701: 01 Lapuan patruuuatehtaan käyttötulot- Lappo pa- 28702: tronfabriks driftsinkomster .................. 114800000 118126030,17 28703: 22. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 114800000 118126030,17 28704: Käyttömenot- Driftsutgifter 101920000 107 892 820,43 28705: Käyttötalouden rahoituskate - 28706: Driftshushållningens finansie- 28707: ringsbidrag ............... 12880000 10233209,74 -2 646 790,26 21 28708: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28709: sivu 28710: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 22 28711: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28712: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 28713: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28714: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28715: förslaget bokslutet 28716: suurempi - högre 28717: % 28718: pienempi -lägre (-) 28719: 28720: 28721: 30 VALTION HANKINTAKESKUS- STATENS UPP- 28722: HANDLINGSCENTRAL .................. . 28723: 01 Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphandlings- 28724: centralens driftsinkomster ................. . 91000000 99 253 315,06 28725: 30. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 91000000 99 253 315,06 28726: Käyttömenot- Driftsutgifter 70810000 68389812,18 28727: Käyttötalouden rahoituskate - 28728: Driftshushållningens finansie- 28729: ringsbidrag .............. . 20190000 30 863 502,88 10 673 502,88 53 28730: 28731: 40 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 28732: MARGARINFABRIK .................... . 28733: 01 Valtion margariinitehtaan käyttötulot - Statens 28734: margarinfabriks driftsinkomster ............. . 30625000 28 745442,65 28735: 40. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 30625000 28 745 442,65 28736: Käyttömenot - Driftsutgifter 30262000 29 319 083.77 28737: Käyttötalouden rahoituskate - 28738: Driftshushållningens finansie- 28739: ringsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . 363000 0,00 -363 000,00 100 28740: 28741: 45 METSÄHALLITUKSEN METSÄT- FORSTSTY- 28742: RELSENS SKOGAR ..................... . 28743: 01 Metsähallituksen metsien käyttötulot - Driftsin- 28744: komster av forststyrelsens skogar . . . . . . . . . . . . . 1141000000 1140691976,04 28745: 45. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 1141000000 1140 691 976,04 28746: Käyttömenot- Driftsutgifter 1022133000 1010130245,92 28747: Käyttötalouden rahoituskate - 28748: Driftshushållningens finansie- 28749: ringsbidrag .............. . 118867000 130 561 730,12 11694730,12 10 28750: 28751: 47 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 28752: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 28753: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ......... . 28754: 01 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - Jockis frö- 28755: centrals driftsinkomster ................... . 17519000 11110337,02 28756: 02 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tulot 28757: - Centralens för utsädespotatis driftsinkomster .. 23462000 21 479687,68 28758: 47. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster 40981000 32590024.70 28759: Käyttömenot- Driftsutgifter 38827000 34 928 919,35 28760: Käyttötalouden rahoituskate - 28761: Driftshushållningens finansie- 28762: ringsbidrag .............. . 2154000 0,00 -2154000,00 100 28763: 28764: 60 TULOT LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN VAL- 28765: TION VIRASTOJEN JA LAITOSTEN HALLIN- 28766: NASSA OLEVAN VALTION OMAISUUDEN 28767: MYYNNISTÄ-INKOMSTER VID FÖRYTTRING 28768: AV STATENS EGENDOM 1STATENS AFFÄRSD- 28769: RIVANDE ÄMBETSVERKS OCH INRÄTTNING- 28770: ARS BESITTNING ...................... . 5600000 4400812,30 -1199187.70 21 28771: 01 Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja lai- 28772: tosten sekalaiset myyntitulot - Statens affärsdri- 28773: vande ämbetsverks och inrättningars försäljning- 28774: sinkomster av blandad natur ............... . 100000 504962,30 404 962.30 405 28775: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28776: sivu 28777: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 23 28778: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28779: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28780: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28781: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28782: förslaget bokslutet 28783: suurempi - högre 28784: % 28785: pienempi -lägre (-) 28786: 28787: 28788: 02 Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden 28789: ja rakennusten myyntitulot- lnkomster vid föryt- 28790: tring av markområden och byggnader i forststyrel- 28791: sens besittning ......................... . 5000000 3655850,00 -1 344150,00 27 28792: 03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukaisis- 28793: ta aluevaihdoista - Ersättningar tili forststyrelsen 28794: för byten av områden enligt lagen om gårdsbruk- 28795: senheter .............................. . 500000 240000,00 -260000,00 52 28796: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28797: sivu 28798: 15 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 24 28799: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28800: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28801: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28802: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28803: förslaget bokslutet 28804: suurempi - högre 28805: pienempi -lägre (-) 28806: % 28807: 28808: 28809: 15. OSASTO- AVDELNINGEN: 28810: 28811: LAINAT- LAN ......................... 3541400000 3413037904,57 -128 362 095.43 4 28812: 28813: 01 VALTIOLLE TAKAISIN MAKSffiAVAT LAINAT- 28814: LAN SOM ATERBETALAS TILL STATEN ...... 651400000 668187117,01 16 787117,01 3 28815: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille - 28816: Aterbetalningar på statens Iän tili affärsverk ..... 56400000 56 513 340,00 113340,00 0 28817: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar på 28818: övriga Iän .............................. 595000000 611 673 777.01 16 673 777,01 3 28819: 28820: 02 VALTION LAINANOTTO - STATENS UPPLA- 28821: NING ................................. 2890000000 2744850787,56 -145149212.44 5 28822: 01 Nettolainanotto- Nettoupplåning ........... 2890000000 2744850787,56 -145149 212.44 5 28823: 28824: 28825: 28826: 28827: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS 28828: TOTALBELOPP 140836334558 138738759313.79 -2 097 575 244,21 28829: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28830: sivu 28831: 21 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 25 28832: luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28833: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28834: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28835: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28836: förslaget boksJutet 28837: suurempi - högre 28838: % 28839: pienempi -lägre (-) 28840: 28841: 28842: 21. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 28843: 28844: TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLIKENS 28845: PRESIDENT ............................ 19055000 18 731132,59 -323867.41 2 28846: 28847: 01 TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLIKENS 28848: PRESIDENT ............................ 1175000 1163165,70 -11834,30 28849: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat- Presidentens 28850: arvode och representationsansla!l ............ 1050000 1050000,00 0,00 0 28851: 21 Presidentin käyttövarat - Pres1dentens disposi- 28852: tionsmedel ............................. 125000 113165.70 -11834,30 9 28853: 28854: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - RE- 28855: PUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI .......... 17 880000 17 567 966,89 -312033,11 2 28856: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 28857: slagsanslag) ............................ 9451000 9994840,04 543840,04 6 28858: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 28859: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . 4904000 4048126,85 -855873,15 17 28860: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 28861: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 3525000 3525000,00 0,00 0 28862: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28863: sivu 28864: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 26 28865: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28866: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28867: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28868: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28869: förslaget bokslutet 28870: suurempi - högre 28871: % 28872: pienempi -lägre (-) 28873: 28874: 28875: 22. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 28876: 28877: EDUSKUNTA- RIKSDAGEN ............. . 221 528300 221 331 754,19 -196545,81 0 28878: 28879: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN . 73802000 73 094 276,33 -707723,67 28880: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 28881: slagsanslag) ........................... . 44578000 43 392 321,32 -1185 678,68 3 28882: 02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) - 28883: Rikdagsmännens dagspenningar (Förslagsan- 28884: slag) ................................ . 18224000 17 905 238.71 -318761,29 2 28885: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 28886: slag) ................................ . 11 000000 11 796 716,30 796716,30 7 28887: 28888: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS 28889: KANSLI .............................. . 102439300 103514384,38 1075084,38 28890: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 28891: slagsanslag) ........................... . 37889300 40650400,51 2761100,51 7 28892: 10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha) - Byggna- 28893: ders drift (Förslagsanslag) ................. . 4850000 5151477,05 301 477,05 6 28894: 13 Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer 28895: (Reservationsanslag) .................... . 2700000 2700000,00 0,00 0 28896: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 28897: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 30355000 28 367 506,82 -1987493,18 7 28898: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 28899: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 16645000 16 645 000,00 0,00 0 28900: 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus (Siirtomäärä- 28901: raha) - Grundreparation av fastigheten Riksdags- 28902: gatan 4 ( Reservationsanslag) .............. . 10000000 10000000,00 0,00 0 28903: 28904: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT- STATSREVISO- 28905: RERNA .............................. . 4745000 4321154,28 -423845,72 9 28906: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 28907: slagsanslag) ........................... . 3450000 3212444,52 -237555,48 7 28908: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 28909: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 1295000 1108709.76 -186290,24 14 28910: 28911: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES- RIKSDA- 28912: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ............ . 7493000 7700104,37 207104,37 3 28913: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 28914: slagsanslag) ........................... . 5818000 5983105,32 165105,32 3 28915: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 28916: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 695000 736999,05 41999,05 6 28917: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 28918: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 980000 980000,00 0,00 0 28919: 28920: 19 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIB- 28921: LIOTEKET ............................ . 11690000 11920530,10 230530,10 2 28922: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 28923: slagsanslag) ........................... . 7853000 8686839,31 833839,31 11 28924: 21 Ki~allisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha) 28925: - Anskaffning och inbindning av litteratur 28926: (Reservationsanslag) .................... . 2000000 2000000,00 0,00 0 28927: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28928: sivu 28929: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 27 28930: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28931: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28932: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28933: Enligt stats- Enligt jämfört med statsfÖ!slaget 28934: förslaget bokslutet 28935: suurempi - högre 28936: % 28937: pienempi -lägre (-) 28938: 28939: 28940: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 28941: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ......... 1837000 1 233690.79 --003309,21 33 28942: 28943: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMENVAL- 28944: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 28945: NORDISKA RÅDET ...................... 8789000 8211 304,73 -fJ77 695,27 7 28946: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 28947: slagsanslag) ............................ 1899000 1 980862,44 81862,44 4 28948: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 28949: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ......... 6890000 6230442,29 -659557,71 10 28950: 28951: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDA- 28952: GENS ÖVRIGA UTGIFTER ................. 12570000 12 570 000,00 0,00 0 28953: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita var- 28954: ten - Dispositionsmedel tili rikdagsgrupperna för 28955: gruppkanslierna ......................... 11 520000 11520000,00 0,00 0 28956: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytet- 28957: täväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av 28958: lnterparlamentariska unionen ................ 1050000 1 050000,00 0,00 0 28959: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 28960: sivu 28961: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 28 28962: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 28963: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 28964: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 28965: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 28966: förslaget bokslutet 28967: suurempi - högre 28968: % 28969: pienempi -lägre (-) 28970: 28971: 28972: 23. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 28973: 28974: VALTIONEUVOSTO- STATSRADET ........ . 245121 000 243 755 607.71 -1 365 392,29 28975: 28976: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........ . 20824000 21 757226,31 933226,31 4 28977: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 28978: slagsanslag) ........................... . 12624000 13 259170,98 635170,98 5 28979: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 28980: slag) ................................ . 1500000 1878048,39 378048,39 25 28981: 21 Ministeriöiden käyttövarat- Ministeriernas dispo- 28982: sitionsmedel ........................... . 6700000 6620006,94 -79993,06 28983: 28984: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRA- 28985: DETS KANSLI ......................... . 42404000 39 948 226,13 -2 455 773,87 6 28986: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 28987: slagsanslag) ........................... . 18624000 16724807,27 -1899192,73 10 28988: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 28989: ter .................................. . 9165000 8608418,86 ~56581,14 6 28990: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 28991: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 14615000 14615000,00 0,00 0 28992: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO- JUSTITIEKAN- 28993: SLERSÄMBETET ....................... . 9278000 9417836,50 139836,50 2 28994: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 28995: slagsanslag) ........................... . 7598000 7983963,21 385963,21 5 28996: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 28997: ter .................................. . 1680000 1 433873,29 -246126,71 15 28998: 28999: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKA- 29000: HUONEISTOT- STATSRADETS REPRESENTA- 29001: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ........... . 95305000 94922434,77 -382565,23 0 29002: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - 29003: Representationslokaliteterna i anslutning tili Fiskar- 29004: torpet ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1550000 1220808,60 -329191,40 21 29005: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29006: ter .................................. . 355000 301 626,17 -53373,83 15 29007: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29008: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 4800000 4800000,00 0,00 0 29009: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha)- 29010: Statsrådets skyddsrum (Reservationsanslag) .... 17000000 17000000,00 0,00 0 29011: 75 Säätytalon peruskorjaustyöt (Siirtomääräraha) - 29012: Grundreparationsarbeten på Ständerhuset 29013: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45600000 45600000,00 0,00 0 29014: 76 Tasavallan Presidentin virka-asunnon rakennustyöt 29015: (Siirtomääräraha) - Byggnadsarbeten på Repub- 29016: likens Presidents tjänstebostad (Reservations- 29017: anslag) ............................... . 26000000 26000000,00 0,00 0 29018: 29019: 27 POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - 29020: UNDERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAM- 29021: HET ................................. . 72260000 72 259 998,00 -2,00 0 29022: 50 Puoluetoiminnan tukeminen- Understödjande av 29023: partiverksamhet ........................ . 72260000 72 259 998,00 -2,00 0 29024: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29025: sivu 29026: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 29 29027: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29028: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29029: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29030: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29031: förslaget bokslutet 29032: suurempi - högre 29033: pienempi -lägre (-) 29034: 29035: 29036: 29037: 29038: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT- STATS- 29039: RÅDETS ÖVRIGA UTGIFTER .............. . 5050000 5449886,00 399886,00 8 29040: 23 Risto Rytin muistomerkki (Siirtomääräraha2v) - 29041: Monument över Risto Ryti 29042: (Reservationsanslag2år) .................. . 400000 400000,00 0,00 0 29043: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För- 29044: slagsanslag) ........................... . 1150000 1549886,00 399886,00 35 29045: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha) 29046: - J.V.Snellmans samlade verk (Reservations- 29047: anslag) ............................... . 1000000 1000000,00 0,00 0 29048: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha) - Fin- 29049: lands förvaltningshistoria (Reservationsanslag) .. 1500000 1500000,00 0,00 0 29050: 28 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuosi (Siirto- 29051: määräraha) - Firandet av 75-årsminnet av Fin- 29052: lands självständighetsförklaring (Reservations- 29053: anslag) ............................... . 1000000 1000000,00 0,00 0 29054: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29055: sivu 29056: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 30 29057: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29058: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29059: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29060: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29061: förslaget bokslutet 29062: suurempi - högre 29063: % 29064: pienempi -lägre (-) 29065: 29066: 29067: 24. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 29068: 29069: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 29070: - UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING- 29071: SOMRÅDE ........................... . 4626856000 4 605 830 053,97 -21 025 946,03 0 29072: 29073: 01 ULKOASIAINHALLINTO - UTRIKESFÖRVALT- 29074: NINGEN ............................. . 886022000 875 429 867,38 -10592132,62 29075: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29076: slagsanslag) ........................... . 403039000 405 212 376,36 2173376,36 29077: 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) 29078: lnternationell informationsverksamhet 29079: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 500000 21 500000,00 0,00 0 29080: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 29081: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....... . 1800000 2917563,53 1117563,53 62 29082: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 29083: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 239183000 225 299 927.49 -13883072,51 6 29084: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29085: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 10000000 10000000,00 0,00 0 29086: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 29087: ( Reservationsanslag) .................... . 33000000 33 000 000,00 0,00 0 29088: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 29089: määräraha)- Anskaffning av fastigheter och loka- 29090: ler (Reservationsanslag) .................. . 107500000 107 500 000.00 0,00 0 29091: 88 Osakkeiden hankinta ETYK:n seurantakokouksen 29092: tilatarpeita varten (Siirtomääräraha) - Förvärv av 29093: aktier för utrymmesbehoven vid KSSE-uppfölj- 29094: ningsmötet (Reservationsanslag) ............ . 70000000 70000000,00 0,00 0 29095: 29096: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ- IN- 29097: TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE . 3354200000 3 354 200 000,00 0,00 0 29098: 22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnfor- 29099: mationsverksamhet ( Reservationsanslag) ...... . 3700000 3700000,00 0,00 0 29100: 50 Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä 29101: koskevaan tiedotustoimintaan (Siirtomääräraha2v) 29102: - Understöd för informationsverksamhet som gäl- 29103: ler medborgarorganisationernas utvecklingssamar- 29104: bete (Reservationsanslag2år) .............. . 3500000 3500000,00 0,00 0 29105: 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehity- 29106: sapu (Siirtomääräraha)- Utvecklingshjälp genom 29107: internationella organisationer ( Reservations- 29108: anslag) ............................... . 1305000000 1 305000000,00 0,00 0 29109: 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (Siirto- 29110: määräraha)- Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform 29111: (Reservationsanslag) .................... . 1432300000 1 432 300 000,00 0,00 0 29112: 68 Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuukorvaukset 29113: (Siirtomääräraha)- Utvecklingskrediter, räntestöd 29114: och exportgarantiersättningar ( Reservations- 29115: anslag) ............................... . 338000000 338 000 000,00 0,00 0 29116: 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille (Siirtomäärära- 29117: ha) - Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna 29118: (Reservationsanslag) .................... . 271700000 271 700 000,00 0,00 0 29119: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29120: sivu 29121: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 31 29122: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29123: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29124: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29125: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 29126: förslaget bokslutet 29127: suurempi - högre 29128: % 29129: pienempi -lägre (-) 29130: 29131: 29132: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ -INDUSTRI- 29133: ELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .......... . 99000000 86 833 334,00 -12166666,00 12 29134: 50 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 29135: Oy:lle (Arviomääräraha)- Statsbidrag tili Fonden 29136: för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab (Förslag- 29137: sanslag) .............................. . 27000000 14 833 334,00 -12166 666,00 45 29138: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 29139: kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha)- Ekono- 29140: miskt. industriellt och teknologiskt samarbete med 29141: utvecklingsländerna (Reservationsanslag) ..... . 20000000 20000000,00 0,00 0 29142: 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:lle 29143: (Siirtomääräraha)- Lån tili Fonden för lndustriellt 29144: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) .. 15000000 15000000,00 0,00 0 29145: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha) - Aktieförvärv 29146: (Reservationsanslag) .................... . 37000000 37 000 000,00 0,00 0 29147: 29148: 50 ITÄ-EUROOPAN MAIDEN AVUSTAMINEN - 29149: BISTÅND TILL DE ÖSTEUROPEISKA LÄNDER- 29150: NA .................................. . 59500000 59 500 000,00 0,00 0 29151: 66 Puolan avustaminen (Siirtomääräraha) - Bistånd 29152: tili Polen (Reservationsanslag) ............. . 53500000 53 500 000,00 0,00 0 29153: 69 Humanitaarinen apu Romanialie (Siirtomääräraha) 29154: - Humanitär hjälp tili Rumänien (Reservations- 29155: anslag) ............................... . 6000000 6000000,00 0,00 0 29156: 29157: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 29158: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 29159: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29160: RÅDE ............................... . 228134000 229 866 852,59 1 732852,59 29161: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29162: slagsanslag) ........................... . 4290000 3994 700,05 -295299,95 7 29163: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa 29164: (Arviomääräraha)- Tillfällig representation vid in- 29165: ternationella konferenser ( Förslagsanslag) ..... . 26000000 27150 953,95 1150953,95 4 29166: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 29167: (Siirtomääräraha) - Utgiher för underhåll av de 29168: finska övervakningsstyrkorna ( Reservations- 29169: anslag) ............................... . 67438000 67 438 000,00 0,00 0 29170: 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siirto- 29171: määräraha2v) - Deltagande i internationella kon- 29172: ferenser (Reservationsanslag2år) ............ . 5092000 5092000,00 0,00 0 29173: 26 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta (Siirto- 29174: määräraha2v)- Säkerhetspolitisk forskningsverk- 29175: samhet (Reservationsanslag2år) ............ . 5250000 5250000,00 0,00 0 29176: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät 29177: menot (Arviomääräraha) - Utgiher i Finland för 29178: internationellt samarbete ( Förslagsanslag) ..... . 5 799000 4996336,82 ---so2 663,18 14 29179: 50 Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd ...... . 4910000 4910000,00 0,00 0 29180: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 29181: (Arviomääräraha)- Understöd tili nödställda fins- 29182: ka medborgare (Förslagsanslag) ............ . 300000 233682,96 -66317,04 22 29183: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomäärä- 29184: raha) - Vissa medlemsavgiher och finansiering- 29185: sandelar (Förslagsanslag) ................. . 108955000 109114643,61 159643,61 0 29186: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29187: sivu 29188: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 32 29189: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29190: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29191: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29192: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29193: förslaget bokslutet 29194: suurempi - högre 29195: % 29196: pienempi -lägre {-) 29197: 29198: 29199: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua- 29200: tioner ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100000 1 686535,20 1 586535,20 999 29201: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29202: sivu 29203: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 33 29204: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29205: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29206: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29207: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29208: förslaget bokslutet 29209: suurempi - högre 29210: % 29211: pienempi- lägre (-) 29212: 29213: 29214: 25. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 29215: 29216: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- JU- 29217: STITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 29218: DE ................................... 1 744862000 1 755 206 764,67 10 344 764,67 29219: 29220: 01 OIKEUSMINISTERIÖ- JUSTITIEMINISTERIET. 80538000 83 692 070,68 3154070,68 4 29221: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 29222: slagsanslag) ............................ 60438000 63 672 090,81 3234090,81 5 29223: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 29224: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 700000 648846,48 -51153,52 7 29225: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29226: ter ................................... 17400000 17 371 168,69 -28831.31 0 29227: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 2000000 1999964,70 -35,30 0 29228: 29229: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET- DE HÖGSTA 29230: DOMSTOLARNA ........................ 49109000 48 496 501 ,50 ~12498,50 29231: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29232: slagsanslag) ............................ 45 769000 45 217 510,99 -551489,01 29233: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29234: ter ................................... 3340000 3278990,51 ~1 009.49 2 29235: 29236: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTTERNA ......... 96942000 101 953583,18 5011583,18 5 29237: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 29238: slagsanslag) ............................ 88682000 93 817164,55 5135164,55 6 29239: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29240: ter ................................... 8260000 8136418,63 -123 581.37 29241: 29242: 25 LÄÄNINOIKEUDET- LÄNSRÄTTERNA ...... 74084000 68 882178,84 -5201821.16 7 29243: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29244: slagsanslag) ............................ 64784000 59 594 965,20 -5189 034,80 8 29245: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29246: ter ................................... 9300000 9287213,64 -12786,36 0 29247: 29248: 30 ALIOIKEUDET- UNDERRÄTTERNA ........ 333529000 336 186 293,98 2657293,98 29249: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29250: slagsanslag) ............................ 279029000 281 686 293,98 2657293,98 29251: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29252: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 54500000 54 500000,00 0,00 0 29253: 29254: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET - SPECIALDOM- 29255: STOLARNA .. ' ... ' ..................... 57376000 58 379 570,05 1 003570,05 2 29256: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29257: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50176000 51179 570,05 1 003570,05 2 29258: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29259: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 7200000 7200000,00 0,00 0 29260: 29261: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT- SÄRSKIL- 29262: DA RÄTTSVÅRDSUTGIFTER ............... 97 600000 96831475,58 -768524.42 29263: 22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomääräraha) - 29264: Särskilda rättegångsutgifter ( Förslagsanslag) .... 19500000 17 297 376,81 -2202623,19 11 29265: 29266: 29267: 29268: 29269: 2 411653Z 29270: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29271: sivu 29272: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 34 29273: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29274: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29275: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29276: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29277: förslaget bokslutet 29278: suurempi - högre 29279: % 29280: pienempi -lägre (-) 29281: 29282: 29283: 30 Valtionapu yleisestä oikeusaputoiminnasta aiheu- 29284: tuviin menoihin (Arviornääräraha) - Statsbidrag 29285: för utgifter som föranleds av allmän rättshjälpsverk- 29286: samhet (Förslagsanslag) .................. . 100000 0,00 -100000,00 100 29287: 50 Maksuton oikeudenkäynti (Arviomääräraha)- Fri 29288: rättegång ( Förslagsanslag) ................ . 78000000 79 534 098,77 1534098,77 2 29289: 29290: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT- ÅKLAGARÄMBETE- 29291: NA .................................. . 24282000 25 379116,23 1 097116,23 5 29292: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29293: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21432000 22 529116,23 1 097116,23 5 29294: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29295: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 2850000 2850000,00 0,00 0 29296: 29297: 47 ULOSOTTOVIRASTOT- EXEKUTIONSVERKEN. 126205000 124 048139,81 -2156 860,19 2 29298: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29299: slagsanslag) ........................... . 98355000 96198139,81 -2156860,19 2 29300: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29301: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 27 850000 27 850 000,00 0,00 0 29302: 29303: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVÅRDSVÄ- 29304: SENDET ............................. . 743213000 749 089 554,80 5876554,80 29305: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29306: slagsanslag) ........................... . 342410000 344 934 804,78 2524804,78 29307: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 29308: ters drift (Förslagsanslag) ................. . 33000000 36 381 315,62 3381 315,62 10 29309: 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 29310: raha) - Reparation och underhåll av fastigheter 29311: (Reservationsanslag) .................... . 7800000 7800000,00 0,00 0 29312: 21 Vankien huolto ja koulutus (Arviomääräraha) - 29313: Vården och utbildningen av fångar (Förslagsan- 29314: slag) ................................ . 58500000 58141897,54 -358102,46 29315: 23 Työtoiminta (Arviomääräraha) - Arbetsverksam- 29316: het (Förslagsanslag) ..................... . 74000000 71 836057,37 -2163 942,63 3 29317: 24 Työ- ja käyttörahat sekä avolaitospalkat (Arvio- 29318: määräraha) - Arbets- och brukspenningar samt 29319: löner i öppen anstalt ( Förslagsanslag) ........ . 28000000 29 709 879,81 1709879,81 6 29320: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29321: ter .................................. . 17530000 16794710,41 -735289,59 4 29322: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää- 29323: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomääräraha)- 29324: Statsunderstöd för Kriminalvårdsföreningen för 29325: uppgifter som grundar sig på lagstiftning (Förslag- 29326: sanslag) .............................. . 22482000 23 982 000,00 1500000,00 7 29327: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami- 29328: seen - Statsunderstöd för annat kriminalvårdsar- 29329: bete ................................. . 17821000 17 815 000,00 ---6000,00 0 29330: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo- 29331: jen perustamis- ja peruskorjausmenoihin (Siirto- 29332: määräraha) - Statsunderstöd för Kriminalvårdsfö- 29333: reningen för anläggnings- och grundreparationsut- 29334: gifter för verksamhetsutrymmen ( Reservations- 29335: anslag) ............................... . 370000 370000,00 0,00 0 29336: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29337: sivu 29338: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 35 29339: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29340: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29341: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29342: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29343: förslaget bokslutet 29344: suurempi - högre 29345: % 29346: pienempi -lägre (-) 29347: 29348: 29349: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29350: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 13000000 13 000 000,00 0,00 0 29351: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 29352: raha) - Nybyggnader och grundreparationer 29353: (Reservationsanslag) .................... . 37650000 37 650 000,00 0,00 0 29354: 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyö- 29355: nä (Siirtomääräraha) - Nybyggnader och grund- 29356: reparationer vilka utförs såsom arbete i öppen an- 29357: stalt (Reservationsanslag) ................. . 56500000 56 500 000,00 0,00 0 29358: 76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (Siirto- 29359: määräraha) - Sysselsättande av frigivna fångar 29360: (Reservationsanslag) .................... . 5200000 5200000,00 0,00 0 29361: 77 Työsiirtoloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha) 29362: - Arbeten för arbetskolonier (Reservations- 29363: anslag) ............................... . 28000000 28 023 889,27 23889,27 0 29364: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) - 29365: Jord- och vattenbyggen (Reservationsanslag) ... 950000 950000,00 0,00 0 29366: 29367: 60 OIKEUSPOLIITIINEN TUTKIMUSLAITOS - 29368: RÄTTSPOLITISKA FORSKNINGSINSTITUTET .. 3432000 3567 811.56 135811.56 4 29369: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29370: slagsanslag) ........................... . 2402000 2559146.48 157146.48 7 29371: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29372: ter .................................. . 1 030000 1 008665,08 -21334,92 2 29373: 29374: 61 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YHTEYDES- 29375: SÄ TOIMIVA HELSINGIN KRIMINAALIPOLIITTI- 29376: NEN INSTITUUTTI - HELSINGFORS KRIMI- 29377: NALPOLITISKA INSTITUTS VERKSAMHET 1 29378: ANSLUTNING TILL FÖRENTA NATIONERNA .. 2036000 2078735,51 42735,51 2 29379: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29380: slagsanslag) ........................... . 936000 1006678,01 70678,01 8 29381: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29382: ter .................................. . 1100000 1072057,50 -27942,50 3 29383: 29384: 62 TIETOSUOJA- DATASEKRETESS ......... . 3596000 3264401.75 -331598,25 9 29385: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29386: slagsanslag) ........................... . 1 696000 1620550,80 -75449,20 4 29387: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29388: ter .................................. . 1900000 1643850,95 -256149,05 13 29389: 29390: 70 VAALIT - VAL ......................... . 2800000 2566788.75 -233211,25 8 29391: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För- 29392: slagsanslag) ........................... . 2800000 2566788.75 -233211,25 8 29393: 29394: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 29395: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 29396: JUSTITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29397: RÅDE ............................... . 50120000 50790542.45 670542.45 29398: 25 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen- Utveck- 29399: lande av förvaltningen och personalen ........ . 2000000 1 996049,55 -3950.45 0 29400: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln- 29401: ternationellt samarbete ( Förslagsanslag) ...... . 1900000 2062026,16 162026,16 9 29402: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29403: sivu 29404: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 36 29405: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29406: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29407: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29408: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29409: förslaget bokslutet 29410: suurempi - högre 29411: % 29412: pienempi -lägre (-) 29413: 29414: 29415: 27 Automaattinen tietojenkäsittely- Automatisk da- 29416: tabehandling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24400000 24 398 861 ,38 -1138,62 0 29417: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 29418: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . 3000000 3543605,36 543605,36 18 29419: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd . . . . . . . . . . . 620000 590000,00 -30000,00 5 29420: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29421: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 18200000 18200000,00 0,00 0 29422: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29423: sivu 29424: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 37 29425: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29426: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29427: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29428: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29429: förslaget bokslutet 29430: suurempi - högre 29431: % 29432: pienempi -lägre (-) 29433: 29434: 29435: 26. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 29436: 29437: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 29438: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29439: RADE ................................ 4 711 290800 4 754 793 938,91 43 503138,91 29440: 29441: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE- 29442: RIET ................................. 60403000 63 239 956,81 2836956,81 5 29443: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29444: slagsanslag) ............................ 39437000 42 285 032,66 2848032,66 7 29445: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29446: ter ................................... 10156000 10145 607,30 -10392.70 0 29447: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 10810000 10 809 316,85 ----{)83,15 0 29448: 29449: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSER- 29450: NA ................................... 328763800 345941400,64 17177 600,64 5 29451: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29452: slagsanslag) ............................ 255013800 272 485143,70 17 471 343.70 7 29453: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 29454: ters drift ( Förslagsanslag) .................. 23750000 23176 249,17 -573750,83 2 29455: 25 Eräät hallintomenot (Arviomääräraha)- Vissa för- 29456: valtningsutgifter (Förslagsanslag) ............ 1 000000 1 423801,50 423801,50 42 29457: 27 Tietojen koneellinen käsittely (Arviomääräraha)- 29458: Maskinell databehandling (Förslagsanslag) ..... 16600000 16 547194,62 -52805,38 0 29459: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29460: ter ................................... 27300000 27 209 011,65 -90988,35 0 29461: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 29462: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 5100000 5100000,00 0.00 0 29463: 29464: 06 VÄESTÖREKISTERIKESKUS- BEFOLKNINGS- 29465: REGISTERCENTRALEN ................... 53484000 53 893 099,29 409099,29 29466: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29467: slagsanslag) ............................ 14484000 12 955 747,35 -1 528 252,65 11 29468: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell data- 29469: behandling ............................. 17100000 17099529,66 -470,34 0 29470: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 29471: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 15000000 16 973 675,05 1 973675,05 13 29472: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29473: ter ................................... 6900000 6864147,23 -35852,77 29474: 29475: 07 REKISTERITOIMISTOT - REGISTERBYRÅER- 29476: NA ................................... 70463000 72336080,65 1873080,65 3 29477: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29478: slagsanslag) ............................ 58023000 60 172 781.70 2149 781.70 4 29479: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell data- 29480: behandling ............................. 7950000 7926277.71 -23722,29 0 29481: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29482: ter ................................... 4490000 4237021,24 -252978,76 6 29483: 29484: 75 POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET .......... 2141192000 2169 037 385,81 27 845 385,81 29485: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29486: slagsanslag) ............................ 1 701 355000 1 717 595 449,99 16240449,99 29487: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29488: sivu 29489: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 38 29490: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29491: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29492: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29493: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29494: förslaget bokslutet 29495: suurempi - högre 29496: % 29497: pienempi -lägre (-) 29498: 29499: 29500: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 29501: ters drift ( Förslagsanslag) ................. . 87000000 89 933 654,30 2933654,30 3 29502: 21 Oppilaiden huolto- Elewård .............. . 9470000 8542508.43 -927491,57 10 29503: 22 Poliisivarikoiden erityismenot (Arviomääräraha) - 29504: Särskilda utgifter för polisdepåerna (Förslagsan- 29505: slag) ................................ . 21100000 22 407113,51 1307113,51 6 29506: 25 Ajoneuvojen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärä- 29507: raha)- Drift och underhåll avfordon (Förslagsan- 29508: slag) ................................ . 36550000 39 863191,19 3313191,19 9 29509: 26 Poliisitoimen erityismenot (Arviomääräraha) - 29510: Särskilda utgifter för polisväsendet ( Förslagsan- 29511: slag) ................................ . 59360000 64 437 006,86 5077006,86 9 29512: 27 Automaattinen tietojenkäsittely- Automatisk da- 29513: tabehandling .......................... . 36300000 36203493,19 -96506,81 0 29514: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29515: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 111420000 111417968,34 -2031,66 0 29516: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29517: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 29337000 29 337 000,00 0,00 0 29518: 71 Ajoneuvojen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 29519: skaffning av fordon (Reservationsanslag) ...... . 31 000000 31 000 000,00 0,00 0 29520: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa 29521: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ....... . 18300000 18 300 000,00 0,00 0 29522: 29523: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖR- 29524: VALTNINGEN .......................... . 163740000 157 687 315,85 ~052684,15 4 29525: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 29526: slagsanslag) ........................... . 6100000 6451 831,97 351 831,97 6 29527: 11 Laitteiden ja kaluston käyttö ja kunnossapito - 29528: Drift och underhåll av anläggningar och inventa- 29529: rier .................................. . 3130000 2938626.02 -191 373,98 6 29530: 21 Eräät pelastushallinnon menot (Arviomääräraha) 29531: - Vissa utgifter för räddningsförvaltningen (För- 29532: slagsanslag) ........................... . 4100000 4 718216,50 618216,50 15 29533: 23 Tutkimukset (Siirtomääräraha2v) - Undersök- 29534: ningar (Reservationsanslag2år) ............. . 760000 760000,00 0,00 0 29535: 25 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elewård 29536: (Förslagsanslag) ........................ . 3700000 3168004,65 -531995,35 14 29537: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29538: ter .................................. . 5350000 4978524,10 -371475,90 7 29539: 30 Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamiskus- 29540: tannuksiin - Statsandel för kretsalarmeringscen- 29541: tralernas anläggningskostnader ............. . 2000000 1 621 009,05 -378990,95 19 29542: 31 Valtionosuus aluehälytyskeskusten käyttökustan- 29543: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för kretsa- 29544: larmeringscentralernas driftskostnader ( Förslagsan- 29545: slag) ................................ . 4200000 0,00 -4200000,00 100 29546: 32 Valtionosuus kunnan muun palo- ja pelastustoi- 29547: men käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 29548: Statsandel för driftskostnaderna för det övriga kom- 29549: munala brand- och räddningsväsendet (Förslag- 29550: sanslag) .............................. . 120000000 118 651103,56 -1 348 896.44 29551: 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto- 29552: määräraha2v) - Ersättningar enligt lagen om be- 29553: folkningsskydd (Reservationsanslag2år) ...... . 2900000 2900000,00 0,00 0 29554: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29555: sivu 29556: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 39 29557: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29558: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29559: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29560: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29561: förslaget bokslutet 29562: suurempi - högre % 29563: pienempi -lägre (-) 29564: 29565: 29566: 70 Kaluston ja välineiden hankinta (Siirtomääräraha) 29567: - Anskaffning av inventarier och materiel 29568: (Reservationsanslag) .................... . 3950000 3950000.00 0,00 0 29569: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbygg- 29570: nader ( Reservationsanslag) ................ . 7550000 7550000,00 0,00 0 29571: 29572: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNING- 29573: SVÄSENDET .......................... . 727 578000 725 498 588,57 -2 079411.43 0 29574: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29575: slagsanslag) ........................... . 493958000 493816316,69 -141683,31 0 29576: 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärära- 29577: ha2v) - Drift och underhåll av fastigheter 29578: (Reservationsanslag2år) .................. . 38720000 38 720 000,00 0,00 0 29579: 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kunnossapito 29580: (Siirtomääräraha2v) - Drift och underhåll av 29581: transport- och trafikmedel 29582: (Reservationsanslag2år) .................. . 30800000 30 800 000,00 0,00 0 29583: 23 Huoltomenot (Arviomääräraha) - Vård och un- 29584: derhåll ( Förslagsanslag) .................. . 27000000 26308070,13 ---U91 929,87 3 29585: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29586: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 22 790000 22 790 000,00 0,00 0 29587: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29588: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 105800000 105 800 000,00 0,00 0 29589: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 29590: (Reservationsanslag) .................... . 4560000 3560000.00 -1 000000,00 22 29591: 77 Satamat ja muut rakenteet (Siirtomääräraha) - 29592: Hamnar och andra anläggningar (Reservations- 29593: anslag) ............................... . 3700000 3700000,00 0,00 0 29594: 87 Maa-alueiden ja rakennusten hankkiminen (Arvio- 29595: määräraha)- Anskaffning av mark och byggnader 29596: (Förslagsanslag) ........................ . 250000 4201.75 -245798,25 98 29597: 29598: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE - UNDERSTÖD AT 29599: KOMMUNER .......................... . 1 070747000 1 072 299 911.00 1552911,00 0 29600: 31 Kuntien yleiset valtionosuudet (Arviomääräraha)- 29601: Allmänna statsandelar tili kommunerna (Förslag- 29602: sanslag) .............................. . 624100000 625 744 725.00 1644725,00 0 29603: 32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomääräraha)- 29604: Understöd åt kommunerna för kommunsamman- 29605: slagning ( Förslagsanslag) ................. . 2600000 2513186,00 -86814,00 3 29606: 33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomääräraha) 29607: - Komplettering av kommunernas skatteinkomster 29608: (Förslagsanslag) ........................ . 414047000 414042000,00 -5000,00 0 29609: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Understöd 29610: tili kommuner enligt prövning .............. . 30000000 30 000 000,00 0,00 0 29611: 29612: 98 LÄÄNIEN KEHITTÄMINEN - UTVECKLANDE 29613: AV LÄNEN ............................ . 90000000 90000000.00 0,00 0 29614: 43 Läänin kehittämisraha (Siirtomääräraha) - Län- 29615: sutvecklingsbidrag ( Reservationsanslag) ...... . 90000000 90 000 000,00 0,00 0 29616: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29617: sivu 29618: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 40 29619: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29620: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29621: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29622: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29623: förslaget bokslutet 29624: suurempi - högre 29625: % 29626: pienempi -lägre (-) 29627: 29628: 29629: 99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 29630: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 29631: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29632: RÅDE ................................ 4920000 4860200,29 -59799.71 29633: 24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito ja koulutus (Arvio- 29634: määräraha) - Underhåll och utbildning för civil- 29635: ~änstepliktiga (Förslagsanslag) .............. 500000 252201,02 -247798,98 50 29636: 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära- 29637: ha2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet 29638: ( Reservationsanslag2år) ................... 1300000 1300000,00 0,00 0 29639: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 29640: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . 2250000 2437999,27 187999,27 8 29641: 51 Valtionavustus eräille järjestöille - Statsunderstöd 29642: tili vissa organisationer .................... 870000 870000,00 0,00 0 29643: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29644: sivu 29645: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 41 29646: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29647: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29648: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29649: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29650: förslaget bokslutet 29651: suurempi - högre 29652: % 29653: pienempi -lägre (-) 29654: 29655: 29656: 27. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN: 29657: 29658: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 29659: - FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 29660: SOMRADE ........................... . 7401475000 7 405 063 889,02 3588889,02 0 29661: 29662: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINI- 29663: STERIET ............................. . 45874000 46 236 207,26 362207,26 29664: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29665: slagsanslag) ........................... . 31 799000 32 413 503,50 614503,50 2 29666: 21 Tieteellinen tutkimus (Siirtomääräraha) - Veten- 29667: skaplig forskning ( Reservationsanslag) ....... . 4000000 4000000,00 0,00 0 29668: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29669: ter .................................. . 9550000 9297703,76 -252296,24 3 29670: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29671: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 525000 525000,00 0,00 0 29672: 29673: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT 29674: MENOT- FÖRSVARSMAKTENS AVLÖNINGS- 29675: OCH ÖVRIGA UTGIFTER ................ . 2398987000 2 387 540 6t.i0,06 -11446349,94 0 29676: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29677: slagsanslag) ........................... . 2126672000 2119146825,86 -7525174,14 0 29678: 16 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta (Siirto- 29679: määräraha2v)- Anskaffning av inventarier, maski- 29680: ner och anordningar ( Reservationsanslag2år) .... 27330000 27 330 000,00 0,00 0 29681: 25 Joukkojen ja tavaran kuljetukset (Arviomääräraha) 29682: - Trupp- och godstransporter (Förslagsanslag) 48000000 46110515,33 -1 889484,67 4 29683: 27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomäärära- 29684: ha2v) Automatisk databehandling 29685: (Reservationsanslag2år) .................. . 50000000 50 000 000,00 0,00 0 29686: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 29687: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....... . 7185000 6874698,30 -310301,70 4 29688: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29689: ter .................................. . 139800000 138078610,57 -1721389,43 29690: 29691: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT - UN- 29692: DERHALL AV VÄRNPLIKTIGA ............. . 611724000 604 484 116,34 -7 239 883,66 29693: 02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha) - 29694: Dagspenningar och reservistlöner ( Förslagsan- 29695: slag) ................................ . 207905000 202156 098,75 -5748901,25 3 29696: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 29697: slag) ................................ . 55600000 55 513 362,36 -86637,64 0 29698: 21 Muonitus (Arviomääräraha)- Proviantering (För- 29699: slagsanslag) ........................... . 190307000 188 931 853,61 -1 375146,39 29700: 22 Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha)- Bek- 29701: lädnad, tvätt och hygien ( Reservationsanslag) ... 117475000 117 475000,00 0,00 0 29702: 23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälsovård 29703: (Förslagsanslag) ........................ . 29000000 29116187,54 116187,54 0 29704: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 29705: ter .................................. . 11437000 11 291 614,08 -145385,92 29706: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29707: sivu 29708: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 42 29709: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29710: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29711: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29712: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29713: förslaget bokslutet 29714: suurempi - högre 29715: % 29716: pienempi -lägre (-) 29717: 29718: 29719: 25 PUOLUSTUSMATERIAALIN HANKINTA- JA 29720: KÄYTTÖMENOT- UTGIFTER FÖR FÖRNYAN- 29721: DE OCH ANVÄNDNING AV FÖRSVARSMATE- 29722: RIAL ................................ . 3584000000 3 585 790 572,93 1790572,93 0 29723: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha) - 29724: Anskaffning av försvarsmaterial ( Reservations- 29725: anslag) ............................... . 2366000000 2 366 000 000,00 0,00 0 29726: 17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha) 29727: - Förnyande av utmönstrad utrustning (Förslag- 29728: sanslag) .............................. . 8000000 9790572,93 1 790572.93 22 29729: 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärära- 29730: ha) - Användning och underhåll av utrustning 29731: (Reservationsanslag) .................... . 1 210000000 1 210000000,00 0,00 0 29732: 29733: 27 KIINTEISTÖMENOT- UTGIFTER FÖR FASTIG- 29734: HETER ............................... . 609950000 621428411,31 11 478411,31 2 29735: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 29736: ters drift ( Förslagsanslag) ................. . 304 700000 316178411,31 11 478411,31 4 29737: 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus 29738: ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Reparation 29739: och underhåll av byggnader, militärområden och 29740: -anläggningar (Reservationsanslag) .......... . 77250000 77 250 000,00 0,00 0 29741: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 29742: raha) - Nybyggnader och grundförbättringar 29743: (Reservationsanslag) .................... . 99500000 99 500 000,00 0,00 0 29744: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 29745: bättringar (Reservationsanslag) ............. . 59500000 59 500000,00 0,00 0 29746: 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto- 29747: määräraha) - Byggnadsarbeten på militära områ- 29748: den och anläggningar (Reservationsanslag) ..... 57000000 57000000,00 0,00 0 29749: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 29750: ha2v) - lnköp och expropriation av fastigheter 29751: (Reservationsanslag2år) .................. . 12000000 12 000 000,00 0,00 0 29752: 29753: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTOI- 29754: MINTA- INTERNATIONELL FREDSBEVARAN- 29755: DE VERKSAMHET ...................... . 41220000 41 220000,00 0,00 0 29756: 21 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja sotilastark- 29757: kailijatehtävät (Siirtomääräraha) - Beredskaps- 29758: och militärobservatörsuppgifter i den fredsbevaran- 29759: de verksamheten (Reservationsanslag) ....... . 12720000 12 720000,00 0,00 0 29760: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varus- 29761: tamismenot (Siirtomääräraha) - De finska över- 29762: vakningsstyrkornas förvaltnings- och utrustning- 29763: sutgifter (Reservationsanslag) .............. . 28500000 28 500000,00 0,00 0 29764: 29765: 90 VALTION PUKUTEHDAS- STATENS BEKLÄD- 29766: NADSFABRIK ......................... . 29767: 21 Valtion pukutehtaan käyttömenot (Arviomäärära- 29768: ha) - Statens beklädnadsfabriks driftsutgifter 29769: (Förslagsanslag) ........................ . 63900000 50 700 01 0,99 29770: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 63900000 50 700 01 0,99 29771: Käyttötulot- Driftsinkomster 67510000 47056874,22 29772: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29773: sivu 29774: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 43 29775: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29776: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29777: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29778: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29779: förslaget bokslutet 29780: suurempi - högre 29781: % 29782: pienempi -lägre (-) 29783: 29784: 29785: Käyttötalouden lisärahoitustarve 29786: - Drifthushållningens behov av 29787: tilläggsfinansiering .......... 0 3643136.77 3643136.77 29788: 29789: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29790: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 2800000 2800000,00 0,00 0 29791: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot -lnvesteringsut- 29792: gifter 2800000 2800000,00 29793: 29794: 91 VAMMASKOSKEN TEHDAS- VAMMASKOSKI 29795: FABRIK ............................... 29796: 21 Vammaskosken tehtaan käyttömenot (Arviomäärä- 29797: raha) - Vammaskoski fabriks driftsutgifter (För- 29798: slagsanslag) ............................ 127000000 118 942 302,70 29799: 91 . Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 127000000 118 942 302.70 29800: Käyttötulot- Driftsinkomster 137000000 132 465 349,69 29801: 29802: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29803: ning av inventarier ~Reservationsanslag) ....... 6000000 6000000,00 0,00 0 29804: 74 Talonrakennukset ( iirtomääräraha)- Husbyggen 29805: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20500000 20 500 000,00 0,00 0 29806: 91. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 29807: gifter 26500000 26 500000,00 29808: 29809: 92 LAPUAN PATRUUNATEHDAS - LAPPO PA- 29810: TRONFABRIK .......................... 29811: 21 Lapuan patruunatehtaan käyttömenot (Arviomää- 29812: räraha) - Lappo patronfabriks driftsutgifter (För- 29813: slagsanslag) ............................ 101920000 107 892 820,43 29814: 92. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 101 920000 107 892 820,43 29815: Käyttötulot- Driftsinkomster 114800000 118126030,17 29816: 29817: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29818: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 5000000 5000000,00 0,00 0 29819: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 29820: gifter 5000000 5000000,00 29821: 29822: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 29823: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 29824: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 29825: SOMRÅDE ............................ 75420000 80 420 794,35 5000794,35 7 29826: 02 Työrajoitteisten palkkaukset (Arviomääräraha) - 29827: Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) 59000000 60 618 873,58 1618873,58 3 29828: 21 Metsätaloustoiminta (Arviomääräraha) - Skogs- 29829: hushållnings verksamhet ( Förslagsanslag) ...... 14500000 14 322 585,27 -177414.73 29830: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 29831: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfallser- 29832: sättningar på grund av olyckan vid Lappo patron- 29833: fabrik (Förslagsanslag) .................... 370000 316237,00 -53763,00 15 29834: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen - 29835: Understödjande av försvarsorganisationers verk- 29836: samhet ..... ......... ' ........ . . . . . . . . . 1350000 1 350000,00 0,00 0 29837: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue- 29838: ringar ( Förslagsanslag) .................... 200000 3813098,50 3613098,50 999 29839: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29840: sivu 29841: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 44 29842: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29843: arvion mukaan mukaan venattuna tulo- ja menoarvioon 29844: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29845: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29846: förslaget bokslutet 29847: suurempi - högre 29848: % 29849: pienempi -lägre (-) 29850: 29851: 29852: 28. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 29853: 29854: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 29855: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 29856: RÅDE ............................... . 18137638000 18 019 798 987,01 -117 839012,99 29857: 29858: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINI- 29859: STERIET ............................. . 87973000 83 931 094,28 -4041 905.72 5 29860: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29861: slagsanslag) ........................... . 60363000 59 311 048.45 -1051951,55 2 29862: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 29863: ter .................................. . 24200000 21 210045,83 -2989954,17 12 29864: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29865: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 3410000 3410000,00 0,00 0 29866: 29867: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS 29868: - STATENS EKONOMISKA FORSKNINGSCEN- 29869: TRAL ................................ . 6274000 5848485,33 -425514,67 7 29870: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29871: slagsanslag) ........................... . 2394000 1 980489,65 -413510,35 17 29872: 22 Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha)- Forsknings- 29873: verksamhet (Reservationsanslag) ............ . 300000 300000,00 0,00 0 29874: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 29875: ter .................................. . 1500000 1487995,68 -12004,32 29876: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 29877: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 2080000 2080000,00 0,00 0 29878: 29879: 05 VALTIOKONTTORI- STATSKONTORET ..... . 325600000 303121 303,04 -22 478 696,96 7 29880: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29881: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65223000 63001 589,72 -2 221 41 0,28 3 29882: 23 Työterveyshuollon kehittäminen (Siirtomäärära- 29883: ha2v) - Utvecklande av företagshälsovården 29884: (Reservationsanslag2år) .................. . 64000000 64000000,00 0,00 0 29885: 24 Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän uu- 29886: distaminen (Siirtomääräraha2v) - Förnyande av 29887: statens personaladministrativa datasystem 29888: (Reservationsanslag2år) .................. . 3000000 3000000,00 0,00 0 29889: 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöönotto (Siir- 29890: tomääräraha2v) -lnförande av flexibell pensions- 29891: ålder ( Reservationsanslag2år) .............. . 1000000 1000000,00 0,00 0 29892: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 29893: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 42577000 42 577 000,00 0,00 0 29894: 50 Eräät valtion maksamat korvaukset (Arviomäärära- 29895: ha)- Ersättningar som betalas av staten (Förslag- 29896: sanslag) .............................. . 149000000 128 828 583,37 -20 171 416,63 14 29897: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 29898: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 700000 700000,00 0,00 0 29899: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha)- 29900: Tryggande av statens fordringar ( Förslagsanslag) . 100000 14129,95 --85870,05 86 29901: 29902: 07 ELÄKKEET- PENSIONER ............... . 13076458000 13 065 853 839,09 -10604160,91 0 29903: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29904: sivu 29905: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 45 29906: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29907: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29908: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29909: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29910: förslaget bokslutet 29911: suurempi - högre 29912: % 29913: pienempi -lägre (-) 29914: 29915: 29916: 05 Vakinaiset eläkkeet sekä perhe-eläkkeet ja hautau- 29917: savut (Arviomääräraha) - Ordinarie pensioner, fa- 29918: miljepensioner och begravningshjälp (Förslagsan- 29919: ~~) ································· 8413458000 8409715 201.49 -3 742 798,51 0 29920: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra 29921: pensioner ( Förslagsanslag) ................ . 113700000 119 594 053,66 5894053,66 5 29922: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga 29923: pensionsutgifter ( Förslagsanslag) ........... . 149300000 136 544 583,94 -12755416,06 9 29924: 60 Siirto valtion eläkerahastoon - Överföring tili sta- 29925: tens pensionsfond ...................... . 4400000000 4400000000,00 0,00 0 29926: 29927: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO - 29928: STATENS REVISIONSVERK ............... . 18074000 19 464 261 ,01 1390261,01 8 29929: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29930: slagsanslag) ........................... . 15174000 16 572 023,30 1398023,30 9 29931: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 29932: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ........ . 2900000 2892237.71 -7762,29 0 29933: 18 VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNINGEN . 1353137000 1358560451,85 5423451,85 0 29934: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29935: slagsanslag) ........................... . 865180000 850968497,91 -14211502,09 2 29936: 21 Korot ja tiedonsiirtopalkkiot (Arviomääräraha) - 29937: Räntor och dataöverföringsprovisioner ( Förslag- 29938: sanslag) .............................. . 140000000 159 634 953,94 19 634 953,94 14 29939: 22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassifice- 29940: ring (Reservationsanslag) ................. . 32000000 32 000 000,00 0,00 0 29941: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v) - Övriga 29942: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 261 957000 261 957 000,00 0,00 0 29943: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29944: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 54000000 54000000,00 0,00 0 29945: 29946: 37 ERÄÄT HINNANEROKORVAUKSET - VISSA 29947: PRISSKILLNADSERSÄTTNINGAR .......... . 470000000 469 644154,00 -355846,00 0 29948: 40 Jalostettujan elintarviketeollisuustuotteiden raaka- 29949: aineiden hinnanerokorvaukset (Arviomääräraha)- 29950: Prisskillnadsersättningar för råvaror tili förädlade 29951: livsmedelsindustriprodukter ( Förslagsanslag) .... 470000000 469 644154,00 -355846,00 0 29952: 29953: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUN- 29954: NALLE- VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LAND- 29955: SKAPET ÄLAND ....................... . 513700000 508 262 000,00 -5 438 000,00 29956: 30 Verotaloudellinen tasoitus (Arviomääräraha) - 29957: Skattefinansiell utjämning (Förslagsanslag) .... . 500000000 500 000 000,00 0,00 0 29958: 31 Ylimääräiset menot- Extraordinarie anslag .... . 11000000 5562000,00 -5 438 000,00 49 29959: 32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen 29960: (Arviomääräraha)- Ersättning för bortfall av kom- 29961: munalskatt (Förslagsanslag) ............... . 2000000 2000000,00 0,00 0 29962: 40 Mantereen ja Ahvenanmaan välisten tavarakulje- 29963: tusten kuljetuskustannusten tasaaminen (Siirto- 29964: määräraha) - Utjämning av varutransportkostna- 29965: der mellan fastlandet och Aland ( Reservations- 29966: anslag) ............................... . 700000 700000,00 0,00 0 29967: 29968: 40 TULLILAITOS- TULLVERKET ............ . 401 270000 387 824 646,58 -13 445 353.42 3 29969: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 29970: sivu 29971: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 46 29972: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 29973: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 29974: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 29975: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 29976: förslaget bokslutet 29977: suurempi - högre 29978: pienempi -lägre (-) 29979: % 29980: 29981: 29982: 21 Toimintamenot- Omkostnader ............ . 399370000 385 924 646,58 -13 445 353,42 3 29983: 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi- 29984: tysapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp som 29985: styrs via en internationell tullorganisation 29986: (Reservationsanslag) .................... . 200000 200000,00 0,00 0 29987: 74 Tullitalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) - 29988: Tullhusbyggen (Reservationsanslag) ......... . 1 700000 1700000,00 0,00 0 29989: 29990: 50 SUOMEN RAHAPAJA- MYNTVERKET 1 FIN- 29991: LAND ............................... . 77187000 78150 972,55 963972,55 29992: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 29993: slagsanslag) ........................... . 6037000 6366078,80 329078,80 5 29994: 22 Raaka-aineet (Arviomääräraha)- Råämnen (För- 29995: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46700000 46 598 235,18 -101764,82 0 29996: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 29997: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 7750000 8486658,57 736658,57 10 29998: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 29999: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 500000 500000,00 0,00 0 30000: 95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen Pankil- 30001: ta (Arviomääräraha) -lnlösen av gammalt växel- 30002: mynt från Finlands Bank (Förslagsanslag) ..... . 16200000 16 200 000,00 0,00 0 30003: 30004: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN ... 145723000 146594113,83 871113,83 30005: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30006: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73065000 75 504 932,84 2439932,84 3 30007: 21 Määräaikaisselvitykset ja laskannat (Siirtomäärära- 30008: ha) - Regelbundet återkommande undersökning- 30009: ar och räkningar (Reservationsanslag) ........ . 18000000 18000000,00 0,00 0 30010: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30011: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ..... . 17658000 16126 607,67 -1531392,33 9 30012: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 30013: ter .................................. . 31700000 31 662 573,32 -37426,68 0 30014: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30015: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 5300000 5300000,00 0,00 0 30016: 30017: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO- BANKINSPEK- 30018: TI~~ .............................. . 14 780000 14 966 852,06 186852,06 30019: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30020: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9216000 9406428,16 190428,16 2 30021: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 30022: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 5314000 5314000,00 0,00 0 30023: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 250000 246423,90 -3576,10 30024: 30025: 56 TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS - 30026: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN .... 4516000 4389368,52 -126631,48 3 30027: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30028: slagsanslag) ........................... . 3136000 3019884,39 -116115,61 4 30029: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30030: ter .................................. . 1380000 1 369484,13 -10515,87 30031: 30032: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖR- 30033: VALTNINGEN .......................... . 410854000 414 289123,77 3435123,77 30034: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30035: sivu 30036: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverk!igande år 1990 sida 47 30037: luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30038: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30039: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30040: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30041: förslaget bokslutet 30042: suurempi - högre 30043: pienempi -lägre (-) 30044: % 30045: 30046: 30047: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30048: slagsanslag) ............................ 381254000 384 734 325,82 3480325,82 30049: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30050: ter ................................... 28200000 28174450,15 -25549,85 0 30051: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 1400000 1 380347,80 -19652,20 30052: 30053: 64 ERÄÄT VALTION KIINTEISTÖMENOT - STA- 30054: TENS FASTIGHETSUTGIFTER .............. 849240000 837 831 775,09 -11408224,91 30055: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 30056: ters drift (Förslagsanslag) .................. 290000000 287 593 071 ,44 -2 406 928,56 30057: 11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat 30058: vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsedda 30059: hyresutgifter för statens ämbetsverk och inrättning- 30060: ar ( Förslagsanslag) ...... ' .... ' . ' ' . 3000000 2577210,50 -422789,50 14 30061: 13 Korjaus ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Re- 30062: paration och underhåll (Reservationsanslag) .... 138000000 138 000 000,00 0,00 0 30063: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30064: Avgiftsbelagd kundtjänst ( Förslagsanslag) ...... 10000000 1421493,15 --8 578 506,85 86 30065: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30066: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 18 290000 18 290 000,00 0,00 0 30067: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 30068: bättringar (Reservationsanslag) .............. 92300000 92 300 000,00 0,00 0 30069: 76 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion talonra- 30070: kennusten suunnittelu ja koerakentaminen (Siirto- 30071: määräraha) - Byggande av ämbetshus samt pla- 30072: nering av statens husbyggen och experimentellt 30073: byggande (Reservationsanslag) .............. 177650000 177650000,00 0,00 0 30074: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen 30075: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av fastigheter 30076: och bostadsaktier (Reservationsanslag) ........ 120000000 120 000 000,00 0,00 0 30077: 30078: 70 VALTIONHALLINNON KEHITTÄMISKESKUS - 30079: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL .......... 25124000 25141 873,91 17 873,91 0 30080: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30081: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12299000 12 504 262,66 205262,66 2 30082: 26 Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutkimustoimin- 30083: nan erityismenot (Siirtomääräraha) - Särskilda ut- 30084: gifter för utbildning, utveckling, publikatien och 30085: forskning (Reservationsanslag) .............. 5000000 5000000,00 0,00 0 30086: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30087: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) ...... 3000000 2816979,51 -183020,49 6 30088: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30089: ter ................................... 3500000 3495631,74 -4368,26 0 30090: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30091: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1 325000 1 325000,00 0,00 0 30092: 30093: 30094: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HEN- 30095: KILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMET - FÖR- 30096: NYANDE AV FÖRVALTNINGEN OCH VISSA 30097: STÖDÅTGÄRDER 1 PERSONALADMINISTRA- 30098: TIONEN ........... ' ...... ' ' ...... ' .... 77527000 67 790155,10 -9 736 844,90 13 30099: 02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) - 30100: Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) .. 26656000 19059313,10 -7 596 686,90 28 30101: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30102: sivu 30103: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 48 30104: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen·mukaan 30105: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30106: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30107: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30108: förslaget bokslutet 30109: suurempi - högre 30110: pienempi -lägre (-) 30111: % 30112: 30113: 30114: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha) 30115: - Utvecklings- och utbildningsverksamhet 30116: (Reservationsanslag) .................... . 12900000 12 900 000,00 0,00 0 30117: 22 Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen ja työky- 30118: vyn edistäminen (Siirtomääräraha) - Främjande 30119: av omplacering av statens personai och persona- 30120: lens arbetsförmåga (Reservationsanslag) ...... . 11000000 11 000 000,00 0,00 0 30121: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha) - 30122: Främjande av arbetarskyddet (Reservations- 30123: anslag) ............................... . 6071000 6071000,00 0,00 0 30124: 24 Henkilöstöruokailun järjestäminen (Siirtomäärära- 30125: ha) - Anordnande av personalkosthållning 30126: (Reservationsanslag) .................... . 15700000 15 700 000,00 0,00 0 30127: 60 Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista 30128: (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna på 30129: grund av avgångsbidragsfonden ( Förslagsanslag) . 5200000 3059842,00 -2140 158,00 41 30130: 30131: 30132: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITIAIN JAKAMATIO- 30133: MAT MENOT- VISSA UTGIFTER SOM ICKE 30134: FÖRDELAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRA- 30135: D~ ................................ . 32000000 29 402 393,26 -2597606,74 8 30136: 21 Valtion virastojen ja laitosten puolesta postisiirto- 30137: liikkeestä suoritettavat maksut (Arviomääräraha)- 30138: Statens ämbetsverks och inrättningars avgifter för 30139: postgirorörelsen ( Förslagsanslag) ........... . 16000000 18367641,35 2367641,35 15 30140: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tar- 30141: kistuksista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) - 30142: Utgifter föranlädda av justeringar av kostnadskalky- 30143: ler för husbyggnadsprojekt (Förslagsanslag) .... 5000000 5845000,00 845000,00 17 30144: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 30145: menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 30146: (Arviomääräraha) - På lag eller författning grun- 30147: dade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår i 30148: utgiftsstaten (Förslagsanslag) .............. . 2000000 0,00 -2000000,00 100 30149: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet- Oförutsedda utgif- 30150: ter .................................. . 3000000 0,00 -3000000,00 100 30151: 97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskrivningar 30152: ( Förslagsanslag) ........................ . 5000000 4562048,01 -437951,99 9 30153: 98 Eräät virastojen hoitomenot (Arviomääräraha) - 30154: Vissa förvaltningsutgifter för ämbetsverken ( För- 30155: slagsanslag) ........................... . 1000000 627703,90 -372296,10 37 30156: 30157: 30158: 82 POSTIPANKKI OY- POSTSANKEN AB ..... . 14000000 13 490 066,05 -509933,95 4 30159: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio- 30160: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Postban- 30161: ken Ab ( Förslagsanslag) .................. . 14000000 13 490 066,05 -509933,95 4 30162: 30163: 30164: 83 KANSAINVALIN EN JÄLLEEN RA KEN NUSPANK- 30165: Kl JA KANSAINVÄLINEN VALUUTIARAHASTO 30166: - INTERNATIONELLA ÅTERUPPBYGGNADS- 30167: BANKEN OCH INTERNATIONELLA VALUTA- 30168: FONDEN ............................. . 12000000 10 151 682,79 -1 848317,21 15 30169: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30170: sivu 30171: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 49 30172: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30173: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30174: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30175: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30176: förslaget bokslutet 30177: suurempi - högre 30178: % 30179: pienempi -lägre (-) 30180: 30181: 30182: 66 Osuus Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin osa- 30183: kepääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - 30184: Andel i höjningen av lnternationella Ateruppbygg- 30185: nadsbankens aktiekapital (Förslagsanslag) ..... . 12000000 10151 682,79 -1848317,21 15 30186: 67 Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston jä- 30187: senosuuksien korottamisesta - Finlands andel i 30188: ökningen av medlemmarnas kvoter i lnternationella 30189: Valutafonden .......................... . 0 0,00 0,00 0 30190: 30191: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSLAITOKSET - 30192: NORDISKA FINANSINSTITUT ............. . 23800000 21 778 598.76 -2 021 401 ,24 8 30193: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristöra- 30194: hoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) - Fin- 30195: lands betalningsandel av det nordiska miljöfinan- 30196: sieringsbolagets kapital ( Förslagsanslag) ...... . 6 700000 6370744,72 -329255,28 5 30197: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin perus- 30198: pääoman korottamisesta (Arviomääräraha)- An- 30199: del i höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens 30200: grundkapital ( Förslagsanslag) .............. . 17100000 15 407 854,04 -1 692145,96 10 30201: 30202: 85 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT- IN- 30203: TERNATIONELLA FINANSIERINGSSAMFUND . 106725000 100 965 891.79 -5 7591 08,21 5 30204: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitou- 30205: musten lunastaminen (Arviomääräraha) -lnfrian- 30206: de av förbindelser som avgivits tili internationella 30207: finansinstitut (Förslagsanslag) .............. . 100000000 94 680 308,61 -5319691,39 5 30208: 67 Suomen osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston 30209: osakemerkinnästä (Arviomääräraha)- Tecknande 30210: av andelar i gemensamma fonden för råvaror (För- 30211: slagsanslag) ........................... . 1670000 1699437.44 29437.44 2 30212: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osa- 30213: kepääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - 30214: Finlands andel i höjningen av lnternationella finan- 30215: sieringsbolagets aktiekapital ( Förslagsanslag) .... 4200000 3807910,00 -392090,00 9 30216: 69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahastan pää- 30217: omasta (Arviomääräraha) - Finlands betalning- 30218: sandel i Västnordenfonden (Förslagsanslag) .... 855000 778235.74 -76764,26 9 30219: 30220: 86 EUROOPAN JÄLLEENRAKENNUS- JA KEHI- 30221: TYSPANKKI - EUROPEISKA ATERBYGG- 30222: NADS- OCH UTVECKLINGSBANKEN ....... . 36000000 0,00 -36000000,00 100 30223: 66 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehi- 30224: tyspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio- 30225: määräraha) - Finlands andel i aktiekapitalet för 30226: Europeiska återbyggnads- och utvecklingsbanken 30227: (Förslagsanslag) ........................ . 36000000 0,00 -36000000,00 100 30228: 30229: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNON- 30230: ALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 30231: INOM FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNING- 30232: WMMDE ........................... . 55676000 52 345 884,35 -3 330 115,65 6 30233: 40 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen 30234: hintaan sisältyvän liikevaihtoveron korvaaminen 30235: (Arviomääräraha) - Ersättande av den omsätt- 30236: ningsskatt som ingår i bränslepriset för den utländs- 30237: ka lastbilstrafiken (Förslagsanslag) ........... . 8500000 7657457,00 -842543,00 10 30238: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30239: sivu 30240: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 50 30241: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30242: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30243: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30244: Enligt stats- Enligt j ämfört med statsförslaget 30245: förslaget bokslutet 30246: suurempi - högre 30247: % 30248: pienempi -lägre (-) 30249: 30250: 30251: 50 Korvaus Sotainvalidien Veljesliitolle- Ersättningar 30252: åt Krigsinvalidernas Brödraförbund ........... 176000 175917,16 -82,84 0 30253: 58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen - Stöd- 30254: jande av vissa kulturevenemang ............. 3000000 1725184,00 -1 274816,00 42 30255: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 30256: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 30257: från skatt återbetalda skatter ( Förslagsanslag) ... 19000000 17787 326,19 -1212673,81 6 30258: 62 Palautettavien vientitalletusten korko (Siirtomäärä- 30259: raha) - Ränta på exportdepositioner som skall 30260: återbäras (Reservationsanslag) .............. 25000000 25 000 000,00 0,00 0 30261: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30262: sivu 30263: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 51 30264: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30265: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30266: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30267: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30268: förslaget bokslutet 30269: suurempi - högre 30270: pienempi -lägre (-) 30271: % 30272: 30273: 30274: 29. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 30275: 30276: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 30277: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 30278: NINGSOMRÅDE ....................... . 25412104000 25693081 554,97 280 977 554,97 30279: 30280: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMI- 30281: NISTERIET ............................ . 66161000 65 404 343.71 -756656,29 30282: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30283: slagsanslag) ........................... . 44661000 44192 019,60 --468 980.40 30284: 21 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset tehtävät (Siir- 30285: tomääräraha2v) - Planeringsverksamhet och an- 30286: dra gemensamma uppgifter 30287: (Reservationsanslag2år) .................. . 9300000 9300000,00 0,00 0 30288: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30289: wr .................................. . 12200000 11912324,11 -287675,89 2 30290: 30291: 02 LUTERILAINEN KIRKKO- LUTHERSKA KYRK- 30292: AN .................................. . 11 346000 11 161151.76 -184848,24 2 30293: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30294: slagsanslag) ........................... . 8986000 8842726,27 -143273.73 2 30295: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30296: ter .................................. . 1750000 1 708425.49 --41 574,51 2 30297: 50 Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle - Bi- 30298: drag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ..... . 610000 610000,00 0,00 0 30299: 30300: 05 ORTODOKSINEN KIRKKO- ORTODOXA KYR- 30301: KAN ................................ . 6125000 5454560,06 11 30302: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30303: slagsanslag) ........................... . 4 775000 4154431,07 --620 568,93 13 30304: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30305: ter .................................. . 680000 630129,99 --49870,01 7 30306: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd .......... . 370000 369999,00 -1,00 0 30307: 51 Avustukset kaluston hankintaan ja korjaustöihin 30308: (Siirtomääräraha) - Understöd för anskaffning av 30309: inventarier och för reparationsarbeten 30310: (Reservationsanslag) .................... . 300000 300000,00 0,00 0 30311: 30312: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - 30313: STATENS AUDIOVISUELLA CENTRAL ...... . 8980000 8627306,86 -352693,14 4 30314: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30315: slagsanslag) ........................... . 2580000 2507763,67 -72236,33 3 30316: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30317: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....... . 2000000 1849566.76 -150433,24 8 30318: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30319: wr .................................. . 4150000 4019976.43 -130023,57 3 30320: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30321: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 250000 250000,00 0,00 0 30322: 30323: 10 KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA ....... . 3885987000 4 050 829 789,58 164 842 789.58 4 30324: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30325: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2204834000 2 258 745 376,24 53 911 376,24 2 30326: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30327: sivu 30328: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 52 30329: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30330: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30331: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30332: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30333: förslaget bokslutet 30334: suurempi - högre 30335: pienempi -lägre (-) 30336: % 30337: 30338: 30339: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston hankinta 30340: sekä kiinteistön käyttö (Siirtomääräraha) - Övriga 30341: undervisnings- och forskningsutgifter, anskaffning 30342: av inventarier samt fastigheters drift ( Reservations- 30343: anslag) ................................ 998150000 998149 900,00 -100,00 0 30344: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30345: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 500150000 608 775 434,36 108 625 434,36 22 30346: 71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle (Ar- 30347: viomääräraha) - Förnyande av ur bruk tagna in- 30348: ventarier ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3000000 5306078,98 2306078,98 77 30349: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30350: ( Reservationsanslag) ..................... 163753000 163 753 000,00 0,00 0 30351: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 30352: skaffning av fastigheter ( Reservationsanslag) .... 16100000 16100000,00 0,00 0 30353: 30354: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS 30355: ÖVNINGSSKOLOR ...................... 225288000 228 656 057,44 3368057,44 30356: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30357: slagsanslag) ............................ 173808000 177 339 612,87 3531612,87 2 30358: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 30359: slagsanslag) ............................ 15000000 15 052 604,63 52604,63 0 30360: 29 Muut kulutusmenot - Övtiga konsumtionsutgif- 30361: ter ................................... 13380000 13163 839,94 -216160,06 2 30362: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30363: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 5500000 5500000,00 0,00 0 30364: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30365: ( Reservationsanslag) ..................... 17600000 17 600 000,00 0,00 0 30366: 30367: 12 KUVATAIDEAKATEMIA - BILDKONSTAKADE- 30368: MlN .................................. 6957000 7154239,93 197 239,93 3 30369: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30370: slagsanslag) ............................ 3057000 3255263,17 198263,17 6 30371: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30372: ter ................................... 3900000 3898976,76 -1023,24 0 30373: 30374: 37 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA 30375: HÖGSKOLEUTGIFTER .................... 98194000 94 756 070,62 -3437929,38 4 30376: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30377: slagsanslag) ............................ 38624000 37 028 667,37 -1595332,63 4 30378: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsknings- och 30379: utvecklingsverksamhet .................... 14250000 13 783 537,79 --466 462,21 3 30380: 24 Kansainvälisen toiminnan kehittäminen- Utveck- 30381: lande av internationell verksamhet ............ 8570000 7906561,45 -663438,55 8 30382: 25 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De veten- 30383: skapliga bibliotekens ADB-verksamhet ........ 3200000 3161 615,24 -38384,76 30384: 26 Eräät opettajankoulutuksen menot- Vissa utgifter 30385: för lärarutbildning ........................ 18000000 17 325 688,77 -674311,23 4 30386: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää- 30387: räraha2v) - Högskolornas gemensamma ADB- 30388: verksamhet (Reservationsanslag2år) .......... 10250000 10250000,00 0,00 0 30389: 51 Avustukset kesäyliopistoille ja kustantajille- Un- 30390: derstöd tili sommaruniversiteten och förläggare .. 5300000 5300000,00 0,00 0 30391: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30392: sivu 30393: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 53 30394: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30395: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30396: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30397: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30398: förslaget bokslutet 30399: suurempi - högre 30400: % 30401: pienempi -lägre (-) 30402: 30403: 30404: 39 VALTION OPINTOTUKIKESKUS - STATENS 30405: STUDIESTÖDSCENTRAL ................. . 1614141000 1656907857,92 42 766 857,92 3 30406: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30407: slagsanslag) ........................... . 5991000 6286907,86 295907,86 5 30408: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30409: ter .................................. . 6350000 6112586,92 -237413,08 4 30410: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 30411: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu- 30412: dielån (Förslagsanslag) ................... . 390000000 402 386 349,43 12386349,43 3 30413: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning 30414: ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105800000 1117 780 687,01 11 980 687,01 30415: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studiepen- 30416: ning för vuxenstudier ( Förslagsanslag) ....... . 77000000 95 679 409,00 18 679 409,00 24 30417: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä- 30418: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande 30419: (Förslagsanslag) ........................ . 29000000 28 661 917,70 -338082,30 30420: 30421: 41 KOULUHALLITUS- SKOLSTYRELSEN ..... . 51484000 51 213719,85 -270280,15 30422: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30423: slagsanslag) ........................... . 35394000 35144 219,30 -249780,70 30424: 22 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset menot (Siirto- 30425: määräraha2v) - Planeringsverksamhet och övriga 30426: gemensamma utgifter (Reservationsanslag2år) ... 10000000 10000000,00 0,00 0 30427: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30428: ter .................................. . 5300000 5279500,55 -20499,45 0 30429: 50 Avustus kodin ja koulun yhteistyöhön - Under- 30430: stöd för samarbete mellan hem och skola ...... . 790000 790000,00 0,00 0 30431: 30432: 42 ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET - VISSA 30433: STATLIGA LÄROANSTALTER ............. . 28932000 29 587136,21 655136,21 2 30434: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30435: slagsanslag) ........................... . 22172000 23168141,56 996141,56 4 30436: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 30437: slagsanslag) ........................... . 2360000 2310909,43 -49090,57 2 30438: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30439: ter .................................. . 3900000 3608085,22 -291914.78 7 30440: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30441: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 500000 500000,00 0,00 0 30442: 30443: 43 LUKIOT- GYMNASIER ................. . 1 301735000 1 300 842 858,88 -892141,12 0 30444: 21 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä- 30445: raha) - Studentexamensnämndens utgifter (För- 30446: slagsanslag) ........................... . 12000000 11 733 009,36 -266990,64 2 30447: 24 Eräät yhteiset menot- Vissa gemensamma utgift- 30448: er ................................... . 1735000 1679496,02 -55503,98 3 30449: 30 Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (Ar- 30450: viomääräraha) - Statsandel för gymnasiernas 30451: driftskostnader ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . 1287600000 1 287 030 353,50 -569646,50 0 30452: 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki (Siirtomäärära- 30453: ha) - Räntestöd för byggande av gymnasier 30454: (Reservationsanslag) .................... . 200000 200000,00 0,00 0 30455: 52 Avustus kesälukiotoimintaan - Understöd tili 30456: sommargymnasieverksamhet ............... . 200000 200000,00 0,00 0 30457: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30458: sivu 30459: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 54 30460: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30461: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30462: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30463: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30464: förslaget bokslutet 30465: suurempi - högre 30466: % 30467: pienempi -lägre (-) 30468: 30469: 30470: 30471: 30472: 46 PERUSKOULUT- GRUNDSKOLOR ........ . 8060910000 8074847105,57 13 9371 05,57 0 30473: 30 Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin 30474: (Arviomääräraha)- Statsandel för grundskolornas 30475: driftsutgifter ( Förslagsanslag) .............. . 7843500000 7843449064,11 -50935,89 0 30476: 34 Valtionosuus peruskoulujen ja lukioiden perusta- 30477: miskustannuksiin (Arviomääräraha)- Statsunder- 30478: stöd för grundskolornas och gymnasiernas anlägg- 30479: ningskostnader (Förslagsanslag) ............ . 186000000 199 997 967,16 13 997 967,16 8 30480: 35 Lisäavustus yleissivistävästä ja ammatillisesta kou- 30481: lutuksesta aiheutuviin menoihin - Tilläggsunder- 30482: stöd för utgifter för allmänbildande utbildning och 30483: yrkesutbildning ......................... . 5000000 4991463,00 ---8537,00 0 30484: 51 Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomääräraha) - 30485: Statsunderstöd tili Steiner-skolorna (Förslagsan- 30486: slag) ................................ . 20000000 20000000,00 0,00 0 30487: 52 Avustus vieraskielisille kouluille - Understöd tili 30488: skolor med främmande språk ............... . 3100000 3100000,00 0,00 0 30489: 53 Avustus rakennustoimintaan - Understöd tili 30490: byggnadsverksamhet .................... . 700000 700000,00 0,00 0 30491: 55 Avustus ulkomailla toimiville kouluille (Arviomää- 30492: räraha) - Understöd tili i utlandet verksamma 30493: skolor ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2610000 2608611,30 -1388,70 0 30494: 30495: 50 ERÄÄT OPETTAJANKOULUTUKSEN MENOT- 30496: VISSA UTGIFTER FÖR LÄRARUTBILDNINGEN. 21432000 20542217,10 ---889 782,90 4 30497: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30498: slagsanslag) ........................... . 5432000 4 771413,11 -660586,89 12 30499: 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirtomäärä- 30500: raha) Fortbildning av skolpersonal 30501: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12300000 12 299 242,91 -757,09 0 30502: 29 Muut kulutusmenot - ÖVriga konsumtionsutgif- 30503: ter .................................. . 3700000 3471561,08 -228438,92 6 30504: 30505: 51 LASTENTARHANOPETTAJAOPISTOT- BARN- 30506: TRÄDGÅRDSLÄRARINSTITUT ............ . 38367000 39 492 638,42 1125638,42 3 30507: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30508: slagsanslag) ........................... . 22767000 24 067 033,37 1 300033,37 6 30509: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 30510: ters drift (Förslagsanslag) ................. . 6450000 6338068,83 -111931,17 2 30511: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 30512: slagsanslag) ........................... . 5000000 5121058,88 121058,88 2 30513: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30514: ter .................................. . 2450000 2266477,34 -183522,66 7 30515: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30516: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1200000 1200000,00 0,00 0 30517: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30518: (Reservationsanslag) .................... . 500000 500000,00 0,00 0 30519: 30520: 55 VAMMAISTEN LASTEN KOULUT - SKOLOR 30521: FÖR HANDIKAPPADE BARN ............. . 90056000 91 974607,58 1918607,58 2 30522: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30523: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65056000 65 402 854,03 346854,03 30524: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30525: sivu 30526: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 55 30527: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30528: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30529: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30530: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30531: förslaget bokslutet 30532: suurempi - högre 30533: pienempi -lägre (-) 30534: % 30535: 30536: 30537: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 30538: slagsanslag) ........................... . 11500000 13 421 630,09 1921630,09 17 30539: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30540: ter .................................. . 6000000 5650123,46 -349876,54 6 30541: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30542: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1 300000 1300000,00 0,00 0 30543: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30544: (Reservationsanslag) .................... . 6200000 6200000,00 0,00 0 30545: 30546: 56 KIRJASTOTOIMI- BIBLIOTEKSVERKSAMHET. 663900000 663 729 305,47 -170694,53 0 30547: 30 Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökustan- 30548: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel och -un- 30549: derstöd för bibliotekens driftskostnader ( Förslag- 30550: sanslag) .............................. . 621000000 620 967 558,06 -32441,94 0 30551: 31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin 30552: (Arviomääräraha) - Statsandel för anläggning- 30553: skostnaderna för bibliotek ( Förslagsanslag) ..... 41500000 41481747,41 -18252,59 0 30554: 51 Avustus kuurojen videotoimintaan - Understöd 30555: för videoverksamhet för döva .............. . 1400000 1 280000,00 -120000,00 9 30556: 30557: 57 YHTEISKUNNALLINEN SIVISTYSTYÖ- SOCI- 30558: ALT BILDNINGSARBETE ................. . 760600000 760 407134,97 -192865,03 0 30559: 30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopis- 30560: tojen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 30561: Statsandel och -understöd för medborgar- och 30562: arbetarinstituts driftskostnader (Förslagsanslag) .. 402100000 401 953 764,68 -146235,32 0 30563: 50 Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin 30564: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för folkhög- 30565: skolornas driftskostnader (Förslagsanslag) ..... . 260610000 260 569 634,80 --40365,20 0 30566: 52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha)- Vis- 30567: sa byggnadsunderstöd (Reservationsanslag) .... 11 200000 11 200 000,00 0,00 0 30568: 54 Avustus järjestöjen vapaata sivistystyötä varten - 30569: Understöd för organisationers fria bildningsarbete. 17040000 17 039 499,84 -500,16 0 30570: 55 Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin 30571: (Arviomääräraha)- Statsunderstöd för studiecen- 30572: tralernas driftskostnader ( Förslagsanslag) ...... . 68600000 68 594 235,65 -5764,35 0 30573: 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työväenopisto- 30574: jen rakentamisen korkotuki (Siirtomääräraha) - 30575: Räntestöd för byggande av folkhögskolor samt 30576: medborgar- och arbetarinstitut (Reservations- 30577: anslag) ............................... . 1 050000 1050000,00 0,00 0 30578: 58 NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO- BIBLIOTEK- 30579: ET FÖR SYNSKADADE .................. . 17440000 18 074 272,11 634 272,11 4 30580: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30581: slagsanslag) ........................... . 6220000 6856645,40 636645,40 10 30582: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30583: ter .................................. . 7700000 7 697626,71 -2373,29 0 30584: 50 Avustus näkövammaisten lehtipalvelun järjestämi- 30585: seen- Understöd för ordnande av tidningsservice 30586: för synskadade . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 520000 2520000,00 0,00 0 30587: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30588: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1000000 1000000,00 0,00 0 30589: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30590: sivu 30591: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 56 30592: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30593: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30594: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30595: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30596: förslaget bokslutet 30597: suurempi - högre 30598: % 30599: pienempi -lägre (-) 30600: 30601: 30602: 59 AMMATTIKASVATUSHALLITUS - YRKESUT- 30603: BILDNINGSSTYRELSEN ................. . 74329000 73 164 379,83 -1164620,17 2 30604: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30605: slagsanslag) ........................... . 38529000 37 443 721 ,95 -1 085278,05 3 30606: 23 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha) 30607: Forskning och utvecklingsverksamhet 30608: (Reservationsanslag) .................... . 4300000 4300000,00 0,00 0 30609: 24 Oppilasvalinta - Elewal .................. . 8500000 8498348,76 -1651,24 0 30610: 25 Oppimateriaalin kehittäminen ja valmistaminen 30611: (Siirtomääräraha) - Utveckling och utarbetande 30612: av studiematerial (Reservationsanslag) ........ . 11300000 11 300000,00 0,00 0 30613: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30614: ter .................................. . 11700000 11622309,12 -77690,88 30615: 30616: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 30617: STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ........ . 2409106000 2 424 396 588,77 15 290 588,77 30618: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30619: slagsanslag) ........................... . 1 254811 000 1 288 299 364,72 33488364,72 3 30620: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha)- Elewård (För- 30621: slagsanslag) ........................... . 210280000 207 242 511,42 -3 037 488,58 30622: 23 Väliaikainen ammatillinen koulutus - Temporär 30623: yrkesutbildning ......................... . 222500000 216 961 279,04 -5 538 720,96 2 30624: 24 Harjoittelutoiminta - Praktik ............... . 10000000 9544551,19 -455448,81 5 30625: 26 Opettajankoulutus - Lärarutbildning ......... . 20030000 19 760 805,31 -269194,69 30626: 27 Oppilaitosten henkilöstön lisäkoulutus- Vidareut- 30627: bildning av läroanstalternas personai ......... . 18500000 18116990,14 -383009,86 2 30628: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30629: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 89425000 95 558 894,94 6133894,94 7 30630: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 30631: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 260000000 245 424 028,44 -14575971,56 6 30632: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30633: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 117200000 117 200 000,00 0,00 0 30634: 71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle (Ar- 30635: viomääräraha) - Förnyande av ur bruk tagna in- 30636: ventarier (Förslagsanslag) ................. . 2000000 1 928163,57 -71836,43 4 30637: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30638: (Reservationsanslag) .................... . 200660000 200 660 000,00 0,00 0 30639: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 30640: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) .... 3700000 3700000,00 0,00 0 30641: 30642: 61 KOULUTILAT JA METSÄT- SKOLLÄGENHE- 30643: TER OCH SKOGAR ..................... . 104087000 106 336 532,55 2249532,55 2 30644: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30645: slagsanslag) ........................... . 41624000 44 735309,21 3111 309,21 7 30646: 21 Metsien hoito (Arviomääräraha) - Skogsvärd 30647: (Förslagsanslag) ........................ . 800000 763477,77 -36522,23 5 30648: 22 Puutavaran hankinta ja myynti (Arviomääräraha) 30649: - Virkesanskaffning och -försäljning (Förslagsan- 30650: slag) ................................ . 2200000 2129462,26 -70537.74 3 30651: 28 Maatilatalouden menot (Arviomääräraha) - 30652: Gårdsbruksutgifter (Förslagsanslag) .......... . 41 500000 40 776 803,45 -723196,55 2 30653: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30654: ter .................................. . 1500000 1 468479,86 -31520,14 2 30655: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30656: sivu 30657: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 57 30658: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30659: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30660: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30661: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30662: förslaget bokslutet 30663: suurempi - högre 30664: % 30665: pienempi -lägre (-) 30666: 30667: 30668: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30669: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 6000000 6000000,00 0,00 0 30670: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30671: (Reservationsanslag) .................... . 8263000 8263000,00 0,00 0 30672: 77 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 30673: bättringsarbeten (Reservationsanslag) ........ . 1200000 1200000,00 0,00 0 30674: 87 Maa-alueiden hankinta (Siirtomääräraha) - An- 30675: skaffning av mark (Reservationsanslag) ....... . 1000000 1000000,00 0,00 0 30676: 30677: 65 KUNNALLISET AMMATILLISET OPPILAITOK- 30678: SET - KOMMUNALA YRKESLÄROANSTAL- 30679: TER ................................. . 2211550000 2208401021,72 -3148 978,28 0 30680: 30 Valtionosuus käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 30681: ha) - Statsandel för driftskostnader (Förslagsan- 30682: slag) ................................ . 1973750000 1973746316,32 -3683,68 0 30683: 32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 30684: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 30685: kommunala läroanstalter ( Förslagsanslag) ..... . 7400000 4660560,50 -2 739 439,50 37 30686: "3:3 Avustus oppilaiden matkakustannuksiin- Under- 30687: stöd för elevernas resekostnader ............ . 400000 400000,00 0,00 0 30688: 34 Avustus kunnallisten ammatillisten oppilaitosten 30689: palvelutoimintaan- Understöd för de kommunala 30690: yrkesläroanstalternas kundtjänst ............. . 2500000 2372797,00 -127203,00 5 30691: 35 Eräät avustukset- Vissa understöd .......... . 300000 21 347,90 -278652,10 93 30692: 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuksiin 30693: (Siirtomääräraha) -Statsandel och -understöd för 30694: anläggningskostnader (Reservationsanslag) ..... 227 200000 227 200 000,00 0,00 0 30695: 67 YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 30696: - PRIVATA YRKESLÄROANSTALTER ....... . 342890000 349057317,13 6167317,13 2 30697: 50 Valtionavustus käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 30698: ha)- Statsunderstöd för driftskostnader (Förslag- 30699: sanslag) .............................. . 214220000 216 219 684,00 1999684,00 30700: 51 Valtionavustus ammatillisten erityisoppilaitosten 30701: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha)- Statsun- 30702: derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna- 30703: der (Förslagsanslag) ..................... . 106500000 111 400 000,00 4900000,00 5 30704: 52 Ylimääräinen avustus- Extra understöd ...... . 3100000 2671396,00 --428 604,00 14 30705: 53 Yksityisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 30706: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 30707: privata läroanstalter ( Förslagsanslag) ......... . 800000 496237,13 -303762,87 38 30708: 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin (Siirto- 30709: määräraha) - Statsunderstöd för anläggning- 30710: skostnader (Reservationsanslag) ............ . 18270000 18 270 000,00 0,00 0 30711: 30712: 69 AMMATILLINEN KURSSITOIMINTA JA AMMA- 30713: TILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET - YRKE- 30714: SKURSVERKSAMHET OCH SPECIALYRKESLÄ- 30715: ROANSTALTER ........................ . 984645000 993 041 049,21 8396049,21 30716: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen- Utvecklande av 30717: vuxenutbildningen ...................... . 16000000 14 797 796,86 -1202203,14 8 30718: 26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha) 30719: - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag) . 5600000 4 797111,75 -802888,25 14 30720: 27 Työllisyyskoulutus (Arviomääräraha)- Sysselsätt- 30721: ningsutbildning (Förslagsanslag) ............ . 689000000 702 532 553,68 13 532 553,68 2 30722: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30723: sivu 30724: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 58 30725: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30726: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30727: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30728: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30729: förslaget bokslutet 30730: suurempi - högre 30731: pienempi -lägre (-) 30732: % 30733: 30734: 30735: 28 Valtion ammatillisten oppilaitosten muut ammatti- 30736: kurssit - Statens yrkesläroanstalters övriga yrke- 30737: skurser ............................... . 31500000 29 023 379,84 -2476620,16 8 30738: 30 Ammatillisten kurssikeskusten huoneistojen hank- 30739: kimisen korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd 30740: för anskaffning av lokaliteter för fackliga kurscentra 30741: (Förslagsanslag) ........................ . 520000 376773,08 -143226,92 28 30742: 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskusten ra- 30743: kennuskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Statens 30744: ersättning för yrkeskurscentralernas byggnadskost- 30745: nader ( Reservationsanslag) ................ . 4600000 4600000,00 0,00 0 30746: 33 Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos- 30747: ten kurssitoiminta- Kommunala och privata yrke- 30748: släroanstalters kursverksamhet .............. . 38000000 37 61 0 772,00 -389228,00 30749: 50 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 30750: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha)- Statsun- 30751: derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna- 30752: der (Förslagsanslag) ..................... . 114500000 114491 348,00 -8652,00 0 30753: 51 Ylimääräiset avustukset- Extra understöd .... . 8050000 8050000,00 0,00 0 30754: 52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen 30755: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byg- 30756: gande av specialyrkesläroanstalter (Förslagsan- 30757: 'Siag) ................................ . 100000 19551,00 -80449,00 80 30758: 53 Avustus kotitalousneuvontajärjestöille ja tutkimus- 30759: laitoksille- Understöd tili rådgivningsorganisatio- 30760: ner i huslig ekonomi och tili forskningsanstalter .. 20465000 20 441 763,00 -23237,00 0 30761: 54 Avustukset kotiteollisuusneuvontajärjestöille - 30762: Understöd tili rådgivningsorganisationer för hem- 30763: slöjd ................................. . 21310000 21 310000,00 0,00 0 30764: 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 30765: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) 30766: Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 30767: läggningskostnader (Reservationsanslag) ...... . 10000000 10000000,00 0,00 0 30768: 59 Valtionapu kirjeopiskelua varten - Statsbidrag för 30769: brevstudier ............................ . 4000000 3990000,00 -10000,00 0 30770: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30771: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 21 000000 21 000 000,00 0,00 0 30772: 30773: 74 OPPISOPIMUSLAKIIN PERUSTUVA AMMATTI- 30774: KOULUTUS - YRKESUTBILDNING SOM 30775: GRUNDAR SIG PA LÄROAVTALSLAGEN ..... 220500000 203 488 365,45 -17011634,55 8 30776: 27 Kurssitoiminta (Arviomääräraha) - Kursverksam- 30777: het (Förslagsanslag) ..................... . 60000000 59 940 480,82 -59519,18 0 30778: 30 Valtionosuus oppisopimuskoulutuksen palkkaus- 30779: menoihin (Arviomääräraha)- Statsandel tili avlö- 30780: ningsutgifter för läroavtalsutbildning (Förslagsan- 30781: slag) ................................ . 5500000 5566212,25 66212,25 30782: 40 Korvaus työnantajille (Arviomääräraha) - Ersätt- 30783: ning åt arbetsgivare (Förslagsanslag) ...... . 155000000 137 981 672,38 -17018327,62 11 30784: 30785: 80 VARASTOKIRJASTO- DEPÅBIBLIOTEKET 12127000 11 846 067,57 -280932,43 2 30786: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30787: slagsanslag) ........................... . 2427000 2235685,71 -191314,29 8 30788: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 30789: ters drift (Förslagsanslag) ................. . 1280000 1 256324,35 -23675,65 2 30790: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30791: sivu 30792: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 59 30793: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30794: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30795: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30796: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30797: förslaget bokslutet 30798: suurempi - högre 30799: pienempi -lägre (-) 30800: % 30801: 30802: 30803: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30804: ter ................................... 620000 554057,51 ~5942,49 11 30805: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30806: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 800000 800000,00 0,00 0 30807: 87 Osakkeiden hankinta (Siirtomääräraha) -Anskaff- 30808: ning av aktier (Reservationsanslag) ........... 7000000 7000000,00 0,00 0 30809: 30810: 81 RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS 30811: - FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTI- 30812: TUTET .. . .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 2384000 2413173,53 29173,53 30813: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30814: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384000 1 414043,56 30043,56 2 30815: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30816: ter ................................... 850000 849129,97 -870,03 0 30817: 50 Apurahat- Stipendier .................... 150000 150000,00 0,00 0 30818: 30819: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS- 30820: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 30821: SPRÅKEN ............................. 11 843000 11 682 335,34 -160664,66 30822: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30823: slagsanslag) ............................ 6043000 6065438,23 22438,23 0 30824: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30825: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) . . . . . . . . 1350000 1167071,61 -182928,39 14 30826: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30827: ter ................................... 4300000 4299825,50 -174,50 0 30828: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30829: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 150000 150000,00 0,00 0 30830: 30831: 83 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET ....... 36344000 36135171,05 -208828,95 30832: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30833: slagsanslag) ............................ 20409000 20316434,47 -92565,53 0 30834: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 30835: ters drift (Förslagsanslag) .................. 3935000 3990271,79 55271,79 30836: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30837: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 500000 367001,63 -132998,37 27 30838: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 30839: ter ................................... 2800000 2761463,16 -38536,84 30840: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30841: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 700000 700000,00 0,00 0 30842: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30843: ( Reservationsanslag) ..................... 8000000 8000000,00 0,00 0 30844: 30845: 84 MUSEOVIRASTO- MUSEIVERKET ......... 86892000 89 854 308,06 2962308,06 3 30846: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30847: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32992000 34 755 944,44 1763944,44 5 30848: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 30849: ters drift (Förslagsanslag) .................. 4150000 4065443,68 -84556,32 2 30850: 13 Rakennusten korjaus (Siirtomääräraha) - Bygg- 30851: nadsreparationer (Reservationsanslag) ......... 500000 500000,00 0,00 0 30852: 21 Museo-, tutkimus-, suojelu- ja valvontatoiminta- 30853: Musei-, forsknings-, skydds- och övervakning- 30854: sverksamhet ............................ 4750000 4 703626,43 -46373,57 30855: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30856: sivu 30857: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 60 30858: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30859: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30860: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30861: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30862: förslaget bokslutet 30863: suurempi - högre 30864: % 30865: pienempi -lägre (-) 30866: 30867: 30868: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 30869: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) . . . . . . . . 1400000 1 079162,59 -320837.41 23 30870: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30871: ter ................................... 2100000 1 955566,19 -144433,81 7 30872: 30 Museoiden valtionosuudet (Arviomääräraha) - 30873: Statsandel för museer ( Förslagsanslag) ........ 30000000 32 075 747,16 2075747,16 7 30874: 50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärära- 30875: ha) - Understöd för restaurering av byggnader 30876: ( Reservationsanslag) ..................... 4500000 4500000,00 0,00 0 30877: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30878: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1300000 1300000,00 0,00 0 30879: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 30880: bättringar ( Reservationsanslag) .............. 4900000 4900000,00 0,00 0 30881: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 30882: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur- 30883: miljö (Förslagsanslag) ..................... 300000 18817,57 -281182.43 94 30884: 30885: 85 SUOMENLINNAN HOITOKUNTA- FÖRVALT- 30886: NINGSNÄMDEN FÖR SVEABORG .......... 23098000 23 442172,22 344172,22 30887: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 30888: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7788000 7780763,72 -7236,28 0 30889: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 30890: ters drift ( Förslagsanslag) .................. 4400000 4 754434,11 354434,11 8 30891: 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 30892: raha) - Reparation och underhåll av byggnader 30893: (Reservationsanslag) ..................... 3600000 3600000,00 0,00 0 30894: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 30895: ter ................................... 380000 376974,39 -3025,61 30896: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Arviomää- 30897: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne 30898: Oy ( Förslagsanslag) ...................... 780000 780000,00 0,00 0 30899: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30900: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 150000 150000,00 0,00 0 30901: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 30902: bättringar (Reservationsanslag) .............. 6000000 6000000,00 0,00 0 30903: 30904: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN 30905: - FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV 30906: VETENSKAPEN ......................... 424996000 433 906147,54 8910147,54 2 30907: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 30908: slagsanslag) ............................ 82856000 87 656 483,27 4800483,27 6 30909: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 30910: ter ................................... 6700000 6683162,31 -16837,69 0 30911: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 30912: määräraha)- Finlands Akademis forskningsanslag 30913: (Reservationsanslag) ..................... 198500000 198 500 000,00 0,00 0 30914: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen 30915: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 30916: penninglotterivinstmedel för främjande av veten- 30917: skapen (Förslagsanslag) ................... 123250000 127 376 501,96 4126501,96 3 30918: 54 Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen - Vissa 30919: tilläggsunderstöd för stödjande av vetenskapen .. 11 940000 11 940000,00 0,00 0 30920: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 30921: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 250000 250000,00 0,00 0 30922: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30923: sivu 30924: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 61 30925: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30926: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30927: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30928: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30929: förslaget bokslutet 30930: suurempi - högre 30931: % 30932: pienempi -lägre (-) 30933: 30934: 30935: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30936: (Reservationsanslag) .................... . 1500000 1500000,00 0,00 0 30937: 30938: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR 30939: KONST .............................. . 676752000 695009847,55 18 257 847,55 3 30940: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 30941: slagsanslag) ........................... . 3291000 3090972.71 -200027,29 6 30942: 30 Kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen (Arviomää- 30943: räraha)- Stöd för kulturvetksamhet i kommunerna 30944: (Förslagsanslag) ........................ . 42680000 43 852 952,00 1172952,00 3 30945: 51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha)- Sta- 30946: tens konstnärsstipendier (Förslagsanslag) ..... . 30871000 30 084 166,00 -786834,00 3 30947: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen 30948: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 30949: penninglotterivinstmedel för fjämjande av konsten 30950: (Förslagsanslag) ........................ . 466200000 483 446 814,84 17 246 814,84 4 30951: 53 Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen - Vissa 30952: extra understöd för stödjande av konsten ...... . 13110000 13110000,00 0,00 0 30953: 54 Valtionosuudet musiikkioppilaitoksille ja musiikin 30954: ammatilliseen koulutukseen (Arviomääräraha) - 30955: Statsandelar tili musikläroanstalter och för yrkesun- 30956: dervisning i musik (Förslagsanslag) .......... . 56650000 56 649 969,00 -31,00 0 30957: 55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettava! apurahat ja avus- 30958: tukset (Arviomääräraha) - Stipendier och under- 30959: stöd åt författare och översättare ( Förslagsanslag) . 16650000 17474973,00 824973,00 5 30960: 58 Valtionavustus Kuhmon kulttuurikeskuksen raken- 30961: tamiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för 30962: byggande av Kuhmo kulturcentrum (Reservations- 30963: anslag) ............................... . 3000000 3000000,00 0,00 0 30964: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 30965: (Reservationsanslag) .................... . 44300000 44 300 000,00 0,00 0 30966: 30967: 91 URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN 30968: TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI 30969: OCH UNGDOMSFOSTRINGSARBETE ...... . 559785000 577 489 863,08 17 704 863,08 3 30970: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urhei- 30971: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomää- 30972: räraha) - Tippnings- och penninglotterivinstme- 30973: del för stödjande av idrott och fysisk fostran (För- 30974: slagsanslag) ........................... . 418300000 427 970 499,78 9670499.78 2 30975: 51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori- 30976: sonkasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) - 30977: Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd- 30978: jande av ungdomsfostringsarbete (Förslagsan- 30979: slag) ................................ . 135250000 143 314 764.70 8064764,70 6 30980: 52 Urheiluopistojen valtionapu - Statsbidrag åt id- 30981: rottsinstitut ............................ . 500000 500000,00 0,00 0 30982: 53 Valtionapu nuorisonkasvatustyöhön - Statsun- 30983: derstöd för ungdomsfostringsarbete . . . . . . . . . . . 4 795000 4764598,60 -30401,40 30984: 54 Valtionapu urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön - 30985: Statsunderstöd för idrott och idrottsfostringsarbe- 30986: te ................................... . 940000 940000,00 0,00 0 30987: 30988: 92 VALTION TAIDEMUSEO - STATENS KONST- 30989: MUSEUN ............................ . 14802000 14177 636,80 --624 363,20 4 30990: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 30991: sivu 30992: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 62 30993: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 30994: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 30995: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 30996: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 30997: förslaget bokslutet 30998: suurempi - högre 30999: pienempi- lägre (-} 31000: % 31001: 31002: 31003: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31004: slagsanslag) ........................... . 3744000 3121245,13 ---622 754,87 17 31005: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 31006: ter .................................. . 3058000 3056391,67 -1608,33 0 31007: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31008: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 8000000 8000000,00 0,00 0 31009: 31010: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS 31011: FILMARKIV ........................... . 10113000 9859777,10 -253222,90 3 31012: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31013: slagsanslag) ........................... . 4546000 4194166,60 -351833.40 8 31014: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31015: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 1600000 1698654.41 98654.41 6 31016: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 31017: ter .................................. . 3467000 3466956,09 -43,91 0 31018: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31019: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 500000 500000,00 0,00 0 31020: 31021: 96 ELOKUVIEN TARKASTUS - FILMGRANSK- 31022: NING ................................ . 2036000 1684778,32 -351221,68 17 31023: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31024: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536000 1309816.42 -226183,58 15 31025: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 31026: ~r ......... ····· ........... ·········. 500000 374961,90 -125038,10 25 31027: 31028: 31029: 97 NEUVOSTOLIITTOINSTITUUTTI - SOVJETIN- 31030: STITUTET ............................ . 2778000 2719259,18 -58740,82 2 31031: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 31032: slagsanslag) ........................... . 2328000 2277185,37 -50814,63 2 31033: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 31034: ter .................................. . 450000 442073,81 -7926,19 2 31035: 31036: 98 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNA- 31037: TIONELLT SAMARBETE ................. . 114509000 117065136,08 2556136,08 2 31038: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar ( För- 31039: slagsanslag) ........................... . 3955000 4727326,09 772326,09 20 31040: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomäärära- 31041: ha2v) - lnternationellt kulturellt samarbete 31042: (Reservationsanslag2år) .................. . 38500000 38500000,00 0,00 0 31043: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd . . . . . . . . . . . 36680000 36 636 753,53 -43246.47 0 31044: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Arvio- 31045: määräraha) - Finansieringsandelar tili internatio- 31046: nella organisationer (Förslagsanslag) ......... . 30924000 32 751 056.46 1827056.46 6 31047: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31048: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1200000 1200000,00 0,00 0 31049: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31050: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3000000 3000000,00 0,00 0 31051: 89 Kulttuurirahastojen peruspääomien kartuttaminen 31052: - Ökning av kulturfondernas grundkapital ..... 250000 250000,00 0,00 0 31053: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31054: sivu 31055: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 63 31056: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31057: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31058: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31059: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31060: förslaget bokslutet 31061: suurempi - högre 31062: % 31063: pienempi -lägre (-) 31064: 31065: 31066: 99 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 31067: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 31068: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 31069: NINGSOMRÅDE ........................ 128503000 128 248 252,85 -254 747,15 0 31070: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 31071: määräraha2v) - Utarbetande och anskaffning av 31072: vissa verk (Reservationsanslag2år) ••••• 0 ••••• 2750000 2750000,00 0,00 0 31073: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 31074: kopierings- och bandinspelningsersättningar .... 9968000 9968000,00 0,00 0 31075: 27 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen 31076: järjestäminen - Anordnande av interimistisk barn- 31077: trädgårdslärarutbildning .................... 11700000 11 648 292,85 -51707,15 0 31078: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd ........... 24985000 24 781 960,00 -203040,00 31079: 51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjaukseen 31080: (Siirtomääräraha) - Understöd för reparation av 31081: Folkets Hus-byggnader och föreningshus 31082: (Reservationsanslag) ..................... 16100000 161 00 000,00 0,00 0 31083: 52 Avustus Helsingin kulttuuritalon peruskorjaukseen 31084: - Understöd för ombyggnad av Kulturhuset i Hei- 31085: singfors ............................... 5000000 5000000.00 0,00 0 31086: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta Neuvosto- 31087: liitosta (Siirtomääräraha) - Anskaffning av forsk- 31088: nings- och undervisningsmateriel från Sovjetunio- 31089: nen (Reservationsanslag) .................. 58000000 58000000,00 0,00 0 31090: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31091: sivu 31092: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 64 31093: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31094: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31095: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31096: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31097: förslaget bokslutet 31098: suurempi - högre 31099: % 31100: pienempi -lägre (-) 31101: 31102: 31103: 30. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 31104: 31105: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 31106: LINNONALA-JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 31107: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...... . 11 833 291 000 11 923470427,73 90 179 427.73 31108: 31109: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - 31110: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ..... 31664000 31 765 205,45 101 205.45 0 31111: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 31112: slagsanslag) ........................... . 23569000 23 670 205.45 101 205.45 0 31113: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v) - Övriga 31114: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 8095000 8095000,00 0,00 0 31115: 31116: 08 MAATALOUSHALLINTO - LANTBRUKSFÖR- 31117: VALTNINGEN .......................... . 135594000 136 872 937,48 1 278937.48 31118: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31119: slagsanslag) ........................... . 87109000 87001448,18 -107551,82 0 31120: 22 Maankäyttötoiminnan erillismenot (Arviomäärära- 31121: ha) - Särskilda utgifter för jorddisposition (För- 31122: slagsanslag) ........................... . 1 030000 841 958,33 -188041,67 18 31123: 23 Maatilatilasto - Lantbruksstatistik ........... . 3800000 3745098,36 -54901,64 31124: 24 Tarkastustoiminnan erillismenot (Arviomääräraha) 31125: - Särskilda utgifter för inspektionsverksamheten 31126: (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2650000 4463131,35 1813131,35 68 31127: 25 Maatalouslaskenta (Siirtomääräraha) - Lant- 31128: bruksräkning (Reservationsanslag) .......... . 19500000 19 500 000,00 0,00 0 31129: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 31130: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 18450000 18450000,00 0,00 0 31131: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha)- Vissa ersätt- 31132: ningar (Förslagsanslag) ................... . 355000 171 301,26 -183698,74 52 31133: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31134: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 2700000 2700000,00 0,00 0 31135: 31136: 10 VALTION MAATALOUSKEMIAN LAITOS- STA- 31137: TENS LANTBRUKSKEMISKA ANSTALT ...... . 11529000 11 094354,14 -434645,86 4 31138: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31139: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8579000 8144 756,50 -434243,50 5 31140: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 31141: ter .................................. . 2500000 2499979,39 -20,61 0 31142: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 450000 449618,25 -381,75 0 31143: 31144: 12 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS - STA- 31145: TENS FRÖKONTROLLANSTALT ........... . 25435000 22214697,77 -3 220 302,23 13 31146: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31147: slagsanslag) ........................... . 9200000 6125236,64 -3074 763,36 33 31148: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 31149: ter .................................. . 1235000 1089461,13 -145538,87 12 31150: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31151: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 3000000 3000000,00 0,00 0 31152: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31153: (Reservationsanslag) .................... . 12000000 12 000 000,00 0,00 0 31154: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31155: sivu 31156: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 65 31157: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31158: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo~ ja menoarvioon 31159: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31160: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31161: förslaget bokslutet 31162: suurempi - högre 31163: pienempi -lägre (-) 31164: % 31165: 31166: 31167: 14 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKI- 31168: MUSLAITOS- STATENS LANTBRUKSTEKNO- 31169: LOGISKA FORSKNINGSANSTALT ........... 8495000 8579937,67 84937,67 31170: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 31171: slagsanslag) ............................ 5745000 5531 288,69 -213711,31 4 31172: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31173: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 450000 764344,60 314344,60 70 31174: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 31175: ter ................................... 2000000 1984304,38 -15695,62 31176: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31177: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 200000 200000,00 0,00 0 31178: 77 Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jord- 31179: byggnadsarbeten ( Reservationsanslag) ........ 100000 100000,00 0,00 0 31180: 31181: 31182: 15 VALTION MAITOVALMISTEIDEN TARKASTUS- 31183: LAITOS - STATENS KONTROLLANSTALT FÖR 31184: MJÖLKPRODUKTER ..................... 11099000 11 652 988,95 553988,95 5 31185: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31186: slagsanslag) ............................ 6699000 7258698,82 559698,82 8 31187: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 31188: ter ................................... 3400000 3394290,13 -5709,87 0 31189: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31190: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1000000 1000000,00 0,00 0 31191: 31192: 31193: 29 VALTION VILJAVARASTO- STATENS SPANN- 31194: MÅLSFÖRRAD ......................... 90755000 101 826 645,00 11 071 645,00 12 31195: 61 Siirto siementuo.tannon edistämisvaroihin (Arvio- 31196: määräraha) - Overföring tili medel för främjande 31197: av fröproduktionen ( Förslagsanslag) .......... 1500000 2071645,00 571645,00 38 31198: 64 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras- 31199: toinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen 31200: (Arviomääräraha)- Ersättande av kostnaderna för 31201: säkerhetsupplagring av spannmål och vallfrö (För- 31202: slagsanslag) ............................ 89255000 99 755 000,00 10 500 000,00 12 31203: 30 MAATALOUDEN NEUVONTATYÖN TUKEMINEN 31204: - UNDERSTÖDJANDE AV LANTBRUKSRAD- 31205: GIVNINGEN ........... ' ............... 189261000 190 067 429,56 806429,56 0 31206: 40 Valtionapu maatilatalouden ja maaseutuelinkeino- 31207: jen kehittämiseen- Statsbidrag för utvecklande av 31208: gårdsbruket och landsbygdsnäringar .......... 98446000 98 446 000,00 0,00 0 31209: 41 Valtionapu kotieläinjalostuksen kehittämiseen - 31210: Statsbidrag för utvecklande av husdjursförädling- 31211: en ................................... 10000000 10000000,00 0,00 0 31212: 42 Valtionapu 4H-toiminnan kehittämiseen- Stats- 31213: bidrag för utvecklande av 4 H-verksamheten .... 32225000 32 206 656,00 -18344,00 0 31214: 43 Valtionapu maatalouden rationalisoinnin kehittämi- 31215: seen - Statsbidrag för utvecklande av rationalise- 31216: ringen av lantbruket ...................... 2000000 2000000,00 0,00 0 31217: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he- 31218: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha) 31219: - Hästskötselns främjande med medel som inflyter 31220: genom vadhållning vid travtävlingar (Förslagsan- 31221: slag) .... '. ' ... . . . . . . ' ................ 39250000 40074 773,56 824 773,56 2 31222: 31223: 31224: 31225: 31226: 3 411653Z 31227: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31228: sivu 31229: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 66 31230: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31231: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 31232: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31233: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31234: förslaget bokslutet 31235: suurempi - högre 31236: % 31237: pienempi -lägre (-) 31238: 31239: 31240: 45 Valtionapu puutarhatalouden kehittämiseen - 31241: Statsbidrag för utveckl~'lde av trädgårdshushåll- 31242: ningen ............................... . 3560000 3560000,00 0,00 0 31243: 46 Valtionapu muuhun neuvontatyön tukemiseen - 31244: Statsbidrag för stödjande av annat rådgivningsar- 31245: bete ....................... · ·. · · · · · · · · 3780000 3780000,00 0,00 0 31246: 31247: 31 MMTALOUSTUOTIEIDEN HINTATUKI- PRIS- 31248: STÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER ...... . 3864650000 3 918 261 233.77 53611233,77 31249: 40 Maataloustuotteiden markkinoinnin edistäminen ja 31250: hintatason vakaannuttaminen (Arviomääräraha)- 31251: Främjande av lantbruksprodukternas marknadsfö- 31252: ring och stabilisering av prisnivån (Förslagsan- 31253: ~~) ................................ . 11 950000 11 864 317,32 --85682.68 31254: 41 Varsinainen tulotuki ja aluetuki (Arviomääräraha) 31255: - Det egentliga inkomststödet och regionstödet 31256: (Förslagsanslag) ........................ . 1592000000 1 609 085171.76 17 085171.76 31257: 43 Muu maataloustulolain mukainen valtion tuki (Ar- 31258: viomääräraha) - Annat statligt stöd enligt lant- 31259: bruksinkomstlagen ( Förslagsanslag) ......... . 1 549400000 1586011745,85 36611745,85 2 31260: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha)- 31261: Ersättning för skördeskador (Reservationsanslag) . 30000000 30 000 000,00 0,00 0 31262: 45 Sokerintuotannon tukeminen (Arviomääräraha) - 31263: Understödjande av sockerproduktionen (Förslag- 31264: sanslag) .............................. . 215500000 215 500 000,00 0,00 0 31265: 46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomääräraha) 31266: - Stödjande av produktioneo av oljeväxter (För- 31267: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390000000 390 000 000,00 0,00 0 31268: 47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av 31269: stärkelseproduktionen .................... . 69800000 69 799 998,84 -1,16 0 31270: 49 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan menekin edis- 31271: täminen (Siirtomääräraha)- Främjande av avkast- 31272: ningen för trädgårdsprodukter och matpotatis 31273: (Reservationsanslag) .................... . 6000000 6000000,00 0,00 0 31274: 31275: 32 MMTALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA 31276: TUOTANNON TASAPAINOTIAMISTOIMENPI- 31277: TEET- EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKSPRO- 31278: DUKTER OCH ÅTGÄRDER FÖR BALANSERING 31279: AV PRODUKTION EN .................... . 4186000000 4286507691,05 100507691,05 2 31280: 40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomääräraha) 31281: - Exportstöd för lantbruksprodukter (Förslagsan- 31282: slag) ................................ . 3376000000 3 476 507 691 ,05 100 507 691 ,05 3 31283: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir- 31284: tomääräraha) - Utgifter för balansering av lant- 31285: bruksproduktionen (Reservationsanslag) ...... . 810000000 810 000 000,00 0,00 0 31286: 31287: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MM- 31288: SEUDUN KEHITIÄMINEN- UTVECKLANDEAV 31289: GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDS- 31290: BYGDEN ............................. . 1 031685000 983 661 013,66 --48 023 986,34 5 31291: 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen (Arviomääräraha) 31292: - Stödjande av unga odlare (Förslagsanslag) ... 45000000 32 2721 02,38 -12 727 897,62 28 31293: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31294: sivu 31295: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 67 31296: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31297: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31298: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31299: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31300: förslaget bokslutet 31301: suurempi - högre 31302: % 31303: pienempi -lägre (-) 31304: 31305: 31306: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 31307: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byg- 31308: gande av lagerutrymmen för lantbruksprodukter 31309: (Förslagsanslag) ........................ . 3185000 2754633,88 -430366,12 14 31310: 42 Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista me- 31311: noista (Arviomääräraha)- Statens andel av utgif- 31312: terna enligt lagen om avträdelsepension (Förslag- 31313: sanslag) .............................. . 280500000 266750485,58 -13749514,42 5 31314: 44 Avustukset maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 31315: toiminnan edistämiseen (Arviomääräraha) - Un- 31316: derstöd för främjande av näringsverksamhet i liten 31317: skala på landsbygden ( Förslagsanslag) ....... . 112000000 94 713091,10 -17286908,90 15 31318: 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (Siir- 31319: tomääräraha)- Understöd för pälsdjursfarmarnas 31320: räntekostnader (Reservationsanslag) ......... . 7000000 7000000,00 0,00 0 31321: 47 Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki (Siirtomäärä- 31322: raha) - Temporärt prisstöd för pälsskinn 31323: (Reservationsanslag) .................... . 110000000 11 0 000 000,00 0,00 0 31324: 48 Valtionapu kuivatustöihin (Siirtomääräraha) - 31325: Statsunderstöd för torrläggning ( Reservations- 31326: anslag) ............................... . 10000000 10000000,00 0,00 0 31327: 49 Maatalouden ja maaseudun pienimuotoisen elin- 31328: keinotoiminnan korkotuki (Arviomääräraha) - 31329: Räntestödslån för lantbruket och för närings- 31330: verksamhet i liten skala på landsbygden (Förslag- 31331: sanslag) .............................. . 274000000 270 170 700,72 -3 829 299,28 31332: 60 Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon - 31333: Överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond ..... 180000000 180 000 000,00 0,00 0 31334: 83 Lainat kuivatustöihin (Siirtomääräraha)- Lån för 31335: torrläggningsarbeten ( Reservationsanslag) ..... . 10000000 10 000 000,00 0,00 0 31336: 31337: 31338: 34 MUUT MAATALOUDENMENOT -ÖVRIGA UT- 31339: GIFTER FÖR LANTBRUKET ............... . 117000000 101 901 300,09 -15 098 699,91 13 31340: 40 Maidon kuljetusavustukset (Siirtomääräraha) - 31341: Mjölktransportunderstöd ( Reservationsanslag) ... 17000000 17 000 000,00 0,00 0 31342: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot (Arvio- 31343: määräraha)- Utgifter för bekämpning av flyghavre 31344: (Förslagsanslag) ........................ . 12000000 8805102,00 -3194 898,00 27 31345: 43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotu- 31346: kilainojen menot (Arviomääräraha) - Utgifter för 31347: räntestödslån, som beviljas med anledning av skör- 31348: deskador (Förslagsanslag) ................ . 68000000 55171184,67 -12828815,33 19 31349: 44 Kotimaisen energian käytön edistäminen (Siirto- 31350: määräraha) - Främjande av användningen av in- 31351: hemsk energi ( Reservationsanslag) .......... . 8000000 8000000,00 0,00 0 31352: 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen 31353: (Siirtomääräraha) - Understödjande av lagringen 31354: av skogsbär och svamp ( Reservationsanslag) .... 1000000 1000000,00 0,00 0 31355: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomäärä- 31356: raha)- Främjande av växtförädlingsverksamheten 31357: (Förslagsanslag) ........................ . 11000000 11 925 013,42 925013,42 8 31358: 31359: 35 METSÄSTYS JA POROTALOUS - JAKT OCH 31360: RENSKÖTSEL ......................... . 61599000 61503811,97 -95188,03 0 31361: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31362: sivu 31363: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 68 31364: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31365: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31366: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31367: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31368: förslaget bokslutet 31369: suurempi - högre 31370: % 31371: pienempi- lägre (-) 31372: 31373: 31374: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Arvio- 31375: määräraha) - Främjande av jakten och jaktvården 31376: (Förslagsanslag) ........................ . 28288000 28276242,46 -11757,54 0 31377: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 31378: (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs ska- 31379: degörelse (Förslagsanslag) ................ . 22150000 22 870 806,01 720806,01 3 31380: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 31381: - Ersättning för rovdjurs skadegörelse ....... . 4050000 2962763,50 -1 087 236,50 27 31382: 45 Porotalouden edistäminen - Främjande av ren- 31383: skötseln .............................. . 1305000 1305000,00 0,00 0 31384: 46 Avustus Paliskuntain yhdistyksen tukemiseen (Ar- 31385: viomääräraha) - Bidrag för stödjande av Renbe- 31386: teslagsföreningen (Förslagsanslag) .......... . 2819000 3102000,00 283000,00 10 31387: 47 Poroaitojen kunnossapito - Underhåll av rengär- 31388: den ................................ . 2987000 2987000,00 0,00 0 31389: 31390: 37 KALATALOUS- FISKERIHUSHALLNINGEN .. 100537000 95 540 844,39 -4 996155,61 5 31391: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 31392: slagsanslag) ........................... . 6517000 6472817,35 -44182,65 31393: 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalatalouden 31394: kehittäminen (Siirtomääräraha)- Regional plane- 31395: ring av fiskerihushållningen och utvecklande av 31396: fiskerihushållningen (Reservationsanslag) ..... . 1420000 1420000,00 0,00 0 31397: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet ja kalatalousselvitykset 31398: (Arviomääräraha) - Skyldighet att vårda fiskbe- 31399: ståndet och fiskeriutredning (Förslagsanslag) .... 3709000 2523434,93 -1185 565,07 32 31400: 26 Tenojoen ja muiden Jäämereen laskevien vesistö- 31401: jen kalakantojen kehittäminen, kalastuksen valvon- 31402: ta ja kalataloustutkimukset- Utvecklande av fisk- 31403: stammarna i Tana älv och andra vattendrag som 31404: utmynnar i lshavet, tillsyn över fisket och fiskerihus- 31405: hållningsundersökningar .................. . 1250000 1140971,96 -109028,04 9 31406: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 31407: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 3148000 3148000,00 0,00 0 31408: 40 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut 31409: (Arviomääräraha) - Pilkfiskeavgifter och avgifter 31410: för tillstånd tili fiske i Tana älv ( Förslagsanslag) .. 7869000 8894385,24 1025385,24 13 31411: 41 Kalatalouden edistäminen (Arviomääräraha) - 31412: Främjande av fiskerihushållningen (Förslagsan- 31413: slag) ................................ . 18524000 18881565,51 357 565,51 2 31414: 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja 31415: kalansaaliin käytön edistäminen (Arviomääräraha) 31416: - Stabilisering av inkomsten av fiske och främjan- 31417: de av fiskfångsternas användning (Förslagsan- 31418: slag) ................................ . 34000000 29183893,13 -4 8161 06,87 14 31419: 44 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomääräraha) - Fi- 31420: skeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslag) .... 4400000 4922725,91 522725,91 12 31421: 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten johdosta 31422: (Siirtomääräraha) - Ersättningar tili följd av in- 31423: skränkningen av laxfiske (Reservationsanslag) ... 1100000 1100000,00 0,00 0 31424: 47 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää- 31425: räraha) - Utgifter för fiskerihushållningens ränte- 31426: stödslån (Förslagsanslag) ................. . 3000000 2954 723,16 -45276,84 2 31427: 4B Eräät korvaukset ja maksut - Vissa ersättningar 31428: och avgifter ........................... . 550000 83858,65 -466141,35 85 31429: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31430: sivu 31431: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 69 31432: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31433: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31434: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31435: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31436: förslaget bokslutet 31437: suurempi - högre 31438: % 31439: pienempi -lägre (-) 31440: 31441: 31442: 49 Valtionapu kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke- 31443: miseen- Statsbidrag för stödjande av organisatio- 31444: nernas i fiskeribranschen verksamhet ......... . 12200000 11 973 825.45 -226174,55 2 31445: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 350000 340643,10 -9356,90 3 31446: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet 31447: (Siirtomääräraha)- Fiskeriekonomiska byggnads- 31448: och iståndsättningsprojekt (Reservationsanslag) 2500000 2500000,00 0,00 0 31449: 31450: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 31451: - VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITU- 31452: TET ................................. . 78084000 81819043,01 3735043,01 5 31453: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 31454: slagsanslag) ........................... . 29993000 34414201,18 4421201,18 15 31455: 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja vesitys- 31456: järjestelmien sekä luonnonravintolammikoiden 31457: kunnossapito (Siirtomääräraha) - Underhåll av 31458: fiskodlingsanstalternas dammområden och vatten- 31459: försörjningsarrangemang samt naturdammar för 31460: fiskodling ( Reservationsanslag) ............. . 500000 500000,00 0,00 0 31461: 23 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens fiskodling- 31462: sverksam het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8500000 8499999,54 -0,46 0 31463: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 31464: räraha) Kontraktsodling av värdefisk 31465: ( Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7000000 7000000,00 0,00 0 31466: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31467: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 2000000 1313903,78 ---086 096,22 34 31468: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 31469: ter .................................. . 9997000 9996938,51 ---01.49 0 31470: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31471: ning av _inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1994000 1 994000,00 0,00 0 31472: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 31473: ha) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter 31474: (Reservationsanslag) .................... . 17600000 17 600 000,00 0,00 0 31475: 75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31476: (Reservationsanslag) .................... . 500000 500000,00 0,00 0 31477: 31478: 40 VESIVAROJEN KÄYTTÖ- ANDVÄNDNING AV 31479: VATIENTILLGÅNGAR ................... . 187495000 184 692 658,42 -2802341,58 31480: 14 Vesistöjen hoito (Siirtomääräraha) - Skötsel av 31481: vattendrag (Reservationsanslag) ............ . 18900000 18900000,00 0,00 0 31482: 15 Vesioikeudelliset velvoitteet (Siirtomääräraha) - 31483: Vattenrättsliga skyldigheter (Reservationsanslag) . 6700000 6700000,00 0,00 0 31484: 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta (Siirtomää- 31485: räraha2v) - Projektering av samt tillsyn över vatt- 31486: nen (Reservationsanslag2år) ............... . 3475000 3475000,00 0,00 0 31487: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 31488: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av vatt- 31489: en- och avloppsanläggningar (Förslagsanslag) .. 25000000 20 037 834.42 --4 962165,58 20 31490: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 31491: (Siirtomääräraha) - Understöd för samhällenas 31492: vatten- och avloppsåtgärder (Reservationsanslag) . 39000000 39 000000,00 0,00 0 31493: 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset (Arviomäärära- 31494: ha) - Vattenrättsliga ersättningar (Förslagsan- 31495: slag) ................................ . 22700000 24 859 824,00 2159824,00 10 31496: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31497: sivu 31498: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 7ö 31499: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31500: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31501: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31502: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31503: förslaget bokslutet 31504: suurempi - högre 31505: % 31506: pienempi -lägre (-) 31507: 31508: 31509: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha)- Vat- 31510: tendrags- och vattenvårdsarbeten ( Reservations- 31511: anslag) ............................... . 71720000 71 720 000,00 0,00 0 31512: 31513: 50 YLEISMETSÄTALOUS - DET ALLMÄNNA 31514: SKOGSBRUKET ........................ . 54436000 53 764 669,60 ---671 330.40 31515: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31516: slagsanslag) ........................... . 12907000 12 986 815,55 79815,55 31517: 21 Metsien erityiskäyttö ja metsänjalostustyöt (Siirto- 31518: määräraha) - Särskilt nyttjande av skogar och 31519: skogsförädlingsarbeten ( Reservationsanslag) .... 8300000 8300000,00 0,00 0 31520: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 31521: ter .................................. . 5089000 4337854,05 -751145,95 15 31522: 40 Valtionapu metsätalouden rationalisoimistyön tu- 31523: kemiseen - Statsunderstöd för stödjande av 31524: skogsbrukets rationalisering ................ . 3540000 3540000,00 0,00 0 31525: 41 Valtionapu metsäpuiden jalostustoimintaan - 31526: Statsunderstöd för förädling av skogsträd ...... . 11381000 11 381 000,00 0,00 0 31527: 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä aiheutu- 31528: vat korvaukset (Siirtomääräraha) - Ersättningar 31529: som föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 31530: vattendrag ( Reservationsanslag) ............ . 2000000 2000000,00 0,00 0 31531: 50 Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa stat- 31532: su nderstöd för skogsbruket . . . . . . . . . . . . . . . . . 5219000 5219000,00 0,00 0 31533: 77 Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha) - Allmän- 31534: na flottledsarbeten ( Reservationsanslag) . . . . . . . 6000000 6000000,00 0,00 0 31535: 31536: 58 YKSITYISMETSÄTALOUS - DET PRIVATA 31537: SKOGSBRUKET ........................ . 736128000 736128 000,00 0,00 0 31538: 41 Valtionapu keskusmetsälautakunnille - Statsun- 31539: derstöd tili centralskogsnämnderna .......... . 23488000 23 488 000,00 0,00 0 31540: 42 Valtionapu metsälautakunnille - Statsbidrag tili 31541: skogsnämnderna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302640000 302 640 000,00 0,00 0 31542: 44 Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomäärära- 31543: ha) - Statsunderstöd för skogsförbättringsarbeten 31544: (Reservationsanslag) .................... . 224000000 224000000,00 0,00 0 31545: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha)- Skogs- 31546: förbättringslån (Reservationsanslag) ......... . 186000000 186000000,00 0,00 0 31547: 31548: 60 MAANMITTAUSHALLINTO - LANTMÄTERI- 31549: FÖRVALTNINGEN ...................... . 430826000 433 882 598,50 3056598,50 31550: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 31551: slagsanslag) ........................... . 272966000 276113 332.68 3147332,68 31552: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Siirtomääräraha) - 31553: Avgiftsbelagd service (Reservationsanslag) ..... 16810000 16810000,00 0,00 0 31554: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 31555: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 97050000 96 959 265,82 -90734,18 0 31556: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31557: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 15000000 15 000 000,00 0,00 0 31558: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot 31559: (Arviomääräraha)- Utgifter för understödjande av 31560: fastighetsförrättningar ( Förslagsanslag) ....... . 29000000 29000000,00 0,00 0 31561: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31562: sivu 31563: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 71 31564: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31565: arvion mukaan mukaan venattuna tulo- ja menoarvioon 31566: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31567: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31568: förslaget bokslutet 31569: suurempi - högre 31570: % 31571: pienempi- lägre (-) 31572: 31573: 31574: 65 GEODEffiiNEN LAITOS - GEODETISKA IN- 31575: STITUTET ............................. 10730000 10 714 629,59 -15370.41 0 31576: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31577: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4306000 4421930,83 115930,83 3 31578: 21 Mittaus- ja tutkimustyöt - Mätnings- och forsk- 31579: ningsarbete 0 ••••••••••••••••••••••••••• 2000000 1911464,33 -a8535,67 4 31580: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31581: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 80000 84456,40 4456,40 6 31582: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 31583: ter ................................... 2394000 2346778,03 -47221,97 2 31584: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31585: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 1400000 1400000,00 0,00 0 31586: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31587: (Reservationsanslag) ..................... 550000 550000,00 0,00 0 31588: 31589: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANT- 31590: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL .......... 138959000 137 436 018,89 -1522981,11 31591: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31592: slagsanslag) ............................ 73529000 75163 645,69 1634645,69 2 31593: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) - 31594: Kantroll av bekämpningsmedel ( Förslagsanslag) 1350000 1516426,51 166426,51 12 31595: 23 Tervetaimiaseman tuotantotoiminta (Arviomäärä- 31596: raha) - Stationens för sunda plantor produktion- 31597: sverksamhet ( Förslagsanslag) ............... 700000 644842,14 -55157,86 8 31598: 24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha2v) - 31599: Växtförädlingsverksamhet 31600: ( Reservationsanslag2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6440000 6440000,00 0,00 0 31601: 25 Tutkimussopimustoiminnan menot (Arviomäärära- 31602: ha) - Utgifter för forskningskontraktsverksamhe- 31603: ten (Förslagsanslag) ...................... 3900000 1167610,65 -2 732 389,35 70 31604: 26 Maatalouden sääpalvelu - Lantbrukets väderlek- 31605: stjänst ................................ 3140000 3098109,69 -41890,31 31606: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31607: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ........ 3500000 3005384,21 -494615,79 14 31608: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- övriga 31609: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 37600000 37 600 000,00 0,00 0 31610: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31611: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 5200000 5200000,00 0,00 0 31612: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31613: (Reservationsanslag) ..................... 2300000 2300000,00 0,00 0 31614: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) - 31615: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservations- 31616: anslag) ................................ 1300000 1300000,00 0,00 0 31617: 31618: 31619: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUS- 31620: LAITOS- LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK- 31621: NINGSANSTALTEN ...................... 9421 000 9107652,85 -313347,15 3 31622: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31623: slagsanslag) ............................ 5021000 4 742852,27 -278147,73 6 31624: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 31625: ter ................................... 4400000 4364800,58 -35199,42 31626: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31627: sivu 31628: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 72 31629: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31630: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31631: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31632: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31633: förslaget bokslutet suurempi - högre 31634: pienempi -lägre (-) 31635: % 31636: 31637: 31638: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK- 31639: NINGSINSTITUTET . . . ................. . 152102000 151 676156,59 --425843,41 0 31640: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 31641: slagsanslag) ........................... . 79492000 79 306 827,55 -185172,45 0 31642: 24 Tutkimus- ja metsätalousmenot (Siirtomäärära- 31643: ha2v) - Allmänna utgifter för forskningen och 31644: skogsbruksutgifter (Reservationsanslag2år) ..... 44650000 44 649 893,70 -106,30 0 31645: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31646: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....... . 300000 59435,34 -240564,66 80 31647: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31648: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 6300000 6300000,00 0,00 0 31649: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31650: (Reservationsanslag) .................... . 19000000 19000000,00 0,00 0 31651: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha) - 31652: Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) .. 1860000 1860000,00 0,00 0 31653: 87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha)- Markför- 31654: värv (Reservationsanslag) ................. . 500000 500000,00 0,00 0 31655: 31656: 80 ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI - VETERINÄRVÄSEN- 31657: DET ................................. . 27234000 24 509 953,02 -2 724 046,98 10 31658: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 31659: slagsanslag) ........................... . 19144000 18 648 466,96 -495533,04 3 31660: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha)- Veterinär- 31661: vård ( Förslagsanslag) .................... . 7000000 4595943,82 -2404056,18 34 31662: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 31663: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 890000 1 065542.24 175542,24 20 31664: 50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag för 31665: djurskyddsarbete ........................ . 200000 200000,00 0,00 0 31666: 31667: 84 VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAITOS- 31668: STATENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT . 56734000 50 611 938,03 -----6 122 061 ,97 11 31669: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 31670: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16159000 16 516 272.30 357272,30 2 31671: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31672: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 21 000000 14391669,47 -----6 608 330,53 31 31673: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 31674: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 8575000 8703996,26 128996,26 2 31675: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31676: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 2000000 2000000,00 0,00 0 31677: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31678: (Reservationsanslag) .................... . 9000000 9000000,00 0,00 0 31679: 31680: 90 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 31681: MARGARINFABRIK .................... . 31682: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner ( Förslag- 31683: sanslag) .............................. . 1236000 1168834,95 31684: 22 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 31685: (Förslagsanslag) ........................ . 29026000 28150 248,82 31686: 90. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 30262000 29319083,77 31687: Käyttötulot- Driftsinkomster 30625000 28745442,65 31688: Käyttötalouden lisärahoitustarve 31689: - Drifthushållningens behov av 31690: tilläggsfinansiering ......... . 0 573641,12 573641,12 31691: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31692: sivu 31693: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 73 31694: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31695: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31696: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31697: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 31698: förslaget bokslutet 31699: suurempi - högre 31700: % 31701: pienempi -lägre (-) 31702: 31703: 31704: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31705: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 250000 250000,00 0,00 0 31706: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 31707: gifter 250000 250000,00 31708: 31709: 95 METSÄHALLITUKSEN METSÄT- FORSTSTY- 31710: RELSENS SKOGAR ..................... . 31711: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31712: slagsanslag) ........................... . 91133000 96 901 708,34 31713: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha)- Pensioner (Förslag- 31714: sanslag) .............................. . 115000000 116 633 513,06 31715: 21 Liiketoiminnan käyttömenot (Arviomääräraha) - 31716: Affärsverksamhetens driftsutgifter (Förslagsan- 31717: slag) ................................ . 721000000 702 461 324,34 31718: 24 Verot ja metsänhoitomaksut (Arviomääräraha) - 31719: Skatter och skogsvårdsavgifter (Förslagsanslag) .. 95000000 94133 700,18 31720: 95. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 1 022133000 1 01 0 130 245,92 31721: Käyttötulot- Driftsinkomster 1141000000 1140691976,04 31722: 31723: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31724: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 13400000 13 400 000,00 0,00 0 31725: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31726: (Reservationsanslag) .................... . 2000000 2000000,00 0,00 0 31727: 77 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) - 31728: Jord- och vattenbyggnader (Reservationsanslag). 22000000 22 000 000,00 0,00 0 31729: 87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp av 31730: mark ( Reservationsanslag) ................ . 9300000 9300000,00 0,00 0 31731: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 31732: gifter 46700000 46 700 000,00 31733: 31734: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 31735: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 31736: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ......... . 31737: 22 Jokioisten siemenkeskuksen käyttömenot (Arvio- 31738: määräraha)- Jockis fröcentrals driftsutgifter (För- 31739: slagsanslag) ........................... . 16 762000 15147 006,93 31740: 24 Siemenperunakeskuksen käyttömenot (Arviomää- 31741: räraha)- Centralens för utsädespotatis driftsutgif- 31742: ter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22065000 19 781 912,42 31743: 98. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 38827000 34 928 919,35 31744: Käyttötulot- Driftsinkomster 40981000 32 590 024,70 31745: Käyttötalouden lisärahoitustarve 31746: - Drifthushållningens behov av 31747: tilläggsfinansiering ......... . 0 2338894,65 2338894,65 31748: 31749: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31750: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 695000 695000,00 0,00 0 31751: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) - 31752: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservations- 31753: anslag) ............................... . 175000 175000,00 0,00 0 31754: 98. Luku - Kap. Sijoitusmenot -lnvesteringsut- 31755: gifter 870000 870000,00 31756: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31757: sivu 31758: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 74 31759: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31760: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31761: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31762: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31763: förslaget bokslutet 31764: suurempi - högre 31765: pienempi -lägre (-) 31766: % 31767: 31768: 31769: 31770: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 31771: LINNONALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UT- 31772: GIFTER INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 31773: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 38019000 36 944 482,51 -1074517.49 3 31774: 24 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) - Un- 31775: dersökning av försurningen ( Reservationsanslag) . 1000000 1000000,00 0,00 0 31776: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 31777: bete .................................. 14399000 13 325 659,09 -1 073 340,91 7 31778: 27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha)- Samarbets- 31779: forskning ( Reservationsanslag) .............. 22620000 22 618 823.42 -1176,58 0 31780: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31781: sivu 31782: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 75 31783: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31784: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31785: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31786: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 31787: förslaget bokslutet 31788: suurempi - högre 31789: % 31790: pienempi -lägre (-) 31791: 31792: 31793: 31. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 31794: 31795: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 31796: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 31797: DE .................................. . 9990043000 9 954 155 998,56 -35 887 001 ,44 0 31798: 31799: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ- TRAFIKMINISTERIET. 31629000 32 226 492,73 597 492,73 2 31800: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31801: slagsanslag) ........................... . 23006000 23 613 552,21 607552,21 3 31802: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 31803: ter .................................. . 8623000 8612940,52 -10059,48 0 31804: 31805: 24 TIET- VÄGAR ........................ . 5525677000 5 557 265 868,81 31 588 868,81 31806: 15 Yleisten teiden hoito ja ylläpito (Siirtomääräraha2v) 31807: - Skötsel och underhåll av allmänna vägar 31808: (Reservationsanslag2år) .................. . 2645627000 2 645 627 000,00 0,00 0 31809: 31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista 31810: menoista- Statsunderstöd tili kommuner för byg- 31811: devägsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3800000 3798467,00 -1533,00 0 31812: 33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio- 31813: määräraha) - Ersättningar för permanentbelägg- 31814: ning av gator (Förslagsanslag) ............. . 3000000 3000000,00 0,00 0 31815: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära- 31816: ha) - Statsbidrag för anläggande av gator 31817: (Reservationsanslag) .................... . 51 200000 51 200000,00 0,00 0 31818: 35 Katumaksulain mukaiset korvaukset (Arviomäärä- 31819: raha) - Ersättningar i enlighet med lagen om 31820: gatuavgifter ( Förslagsanslag) .............. . 36000000 39 939 608,00 3939608,00 11 31821: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar- 31822: viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll av 31823: enskilda vägar (Förslagsanslag) ............. . 116 700000 116 055 422,50 ~44577,50 31824: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto- 31825: määräraha) - Statsunderstöd för byggande av 31826: enskilda vägar ( Reservationsanslag) ......... . 33000000 33000000,00 0,00 0 31827: 52 Tielain mukainen korkotuki (Arviomääräraha) - 31828: Räntestöd enligt väglagen (Förslagsanslag) ..... 100000 49068,48 -50931,52 51 31829: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31830: (Reservationsanslag) .................... . 28000000 28000000,00 0,00 0 31831: 77 Yleisten teiden tekeminen (Siirtomääräraha) - 31832: Byggande av allmänna vägar ( Reservations- 31833: anslag) ............................... . 2336250000 2 336 250 000,00 0,00 0 31834: 78 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha) - 31835: Arbeten som utförs åt utomstående ( Förslagsan- 31836: slag) ................................ . 72000000 87 382 559,90 15 382 559,90 21 31837: 87 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvauk- 31838: set (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ- 31839: den och ersättningar enligt lagen om allmänna 31840: vägar ( Förslagsanslag) ................... . 200000000 212 963 742,93 12 963 742,93 6 31841: 31842: 27 VESITIET- VATTENVÄGAR .............. . 9765000 7959965,04 -1 805034,96 18 31843: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31844: slagsanslag) ........................... . 4875000 3014962,00 -1 860038,00 38 31845: 14 Käyttö ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Drift 31846: och underhåll (Reservationsanslag) .......... . 3800000 3800000,00 0,00 0 31847: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31848: sivu 31849: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 76 31850: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31851: arvion mukaan mukaan venattuna tulo- ja menoarvioon 31852: Mom.-Mom. Resu ltat enligt bokslutet 31853: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31854: förslaget bokslutet 31855: suurempi - högre 31856: % 31857: pienempi -lägre (-) 31858: 31859: 31860: 21 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha) - 31861: Förvaltningsnämnden för Saima kana! ( Förslagsan- 31862: slag) ................................ . 753000 808003,04 55003,04 7 31863: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 31864: ter .................................. . 337000 337000,00 0,00 0 31865: 31866: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVÄSEN- 31867: 0~ ................................. . 773960000 771 263 399,88 -2696600,12 0 31868: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 31869: (Förslagsanslag) ........................ . 332340000 329 643 527,86 -2696472,14 31870: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- ÖVriga 31871: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 168720000 168 719 872,02 -127,98 0 31872: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31873: ning av materiel (Reservationsanslag) ........ . 156200000 156 200 000,00 0,00 0 31874: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 31875: ( Reservationsanslag) .................... . 5900000 5900000,00 0,00 0 31876: 77 Väylätyöt (Siirtomääräraha) - Farledsarbeten 31877: (Reservationsanslag) .................... . 67500000 67 500000,00 0,00 0 31878: 78 Keitele-Päijänne kanava (Siirtomääräraha)- Kei- 31879: tele- Päijännekanalen ( Reservationsanslag) ..... . 40000000 40000000,00 0,00 0 31880: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha)- 31881: Anskaffning av mark- och vattenområden 31882: (Reservationsanslag) .................... . 3300000 3300000,00 0,00 0 31883: 31884: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSK- 31885: NINGSINSTITUT~ ..................... . 23322000 22 809 976,20 -512023,80 2 31886: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 31887: slagsanslag) ........................... . 10492000 10 155 269,75 -336730,25 3 31888: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31889: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsanslag). 1000000 1000000,00 0,00 0 31890: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 31891: ter .................................. . 10580000 10404 706,45 -175293,55 2 31892: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31893: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1250000 1250000,00 0,00 0 31894: 31895: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN 31896: EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFAR- 31897: TEN OCH ANNAN VATTENTRAFIK ......... . 57015000 37 317 202,40 -19697797,60 35 31898: 30 Piensatamien rakentamisen valtionapu (Siirtomää- 31899: räraha)- Statsbidrag för byggande av småhamnar 31900: (Reservationsanslag) .................... . 2700000 2700000,00 0,00 0 31901: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korko- 31902: tuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande 31903: av handels- och industrihamnar (Förslagsanslag) . 4300000 3752497,99 -547502,01 13 31904: 32 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotuki 31905: (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggande av en 31906: djuphamn i Tahkoluoto (Förslagsanslag) ...... . 600000 488128,39 -111871,61 19 31907: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä- 31908: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg 31909: (Förslagsanslag) ........................ . 46000000 27 854 967,37 -18145032,63 39 31910: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi- 31911: kens understödjande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710000 320232,90 -389767,10 55 31912: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) - 31913: Räntestöd tili skärgårdstrafiken ( Förslagsanslag) 25000 20879,75 -4120,25 16 31914: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31915: sivu 31916: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 77 31917: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31918: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31919: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31920: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31921: förslaget bokslutet 31922: suurempi - högre 31923: % 31924: pienempi -lägre (-) 31925: 31926: 31927: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arviomää- 31928: räraha) - Statsunderstöd ur lästavgifter (Förslag- 31929: sanslag) .............................. . 2680000 2180496,00 ---499504,00 19 31930: 31931: 40 AUTOREKISTERIKESKUS- BILREGISTERCEN- 31932: TRALEN ............................. . 275110000 272 006 905,71 -31 03 094,29 31933: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31934: slagsanslag) ........................... . 152810000 153422 268,19 612268,19 0 31935: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 31936: ter .................................. . 85900000 82184637,52 -3715362,48 4 31937: 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakentamiseksi 31938: (Siirtomääräraha) - Statsbidrag för byggande av 31939: övningsbanor (Reservationsanslag) .......... . 1000000 1000000,00 0,00 0 31940: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31941: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 9000000 9000000,00 0,00 0 31942: 74 Katsastusasemien rakentaminen (Siirtomääräraha) 31943: Byggande av besiktningsstationer 31944: (Reservationsanslag) .................... . 20800000 20 800 000,00 0,00 0 31945: 87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen (Siirto- 31946: määräraha) - Anskaffning av jordområden och 31947: fastigheter (Reservationsanslag) ............ . 5600000 5600001),00 0,00 0 31948: 31949: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA 31950: INSTITUTET ........................... . 125957000 129419302,38 3462302,38 3 31951: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31952: slagsanslag) ........................... . 62857000 66341816,86 3484816,86 6 31953: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 31954: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 7 700000 7677485,52 -22514,48 0 31955: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 31956: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 45900000 45 900 000,00 0,00 0 31957: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31958: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 9500000 9500000,00 0,00 0 31959: 31960: 52 TELEHALLINTOKESKUS TELEFÖRVALT- 31961: NINGSCENTRALEN ..................... . 67367000 66 056171 ,38 -1 310828,62 2 31962: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 31963: slagsanslag) ........................... . 27 439000 26184671,18 -1 254328,82 5 31964: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 31965: ter .................................. . 35428000 35 371 500,20 -56499,80 0 31966: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 31967: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 4500000 4500000,00 0,00 0 31968: 31969: 55 TIETOLIIKENTEEN KORVAUKSET JAAVUSTUK- 31970: SET - ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD 31971: FÖR POST- OCH TELEKOMMUNIKATION .... 487053000 481 239878,40 -5813121,60 31972: 22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta (Arviomäärä- 31973: raha) - Ersättning för övervakning av radioverk- 31974: samheten (Förslagsanslag) ................ . 400000 400000,00 0,00 0 31975: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid- 31976: ningspressen .......................... . 111000000 111 000 000,00 0,00 0 31977: 42 Lehdistön yleinen kuljetustuki - Allmänt trans- 31978: portstöd för pressen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332000000 326187 974,80 -5812025,20 2 31979: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 31980: sivu 31981: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 78 31982: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 31983: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 31984: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 31985: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 31986: förslaget bokslutet 31987: suurempi - högre 31988: % 31989: pienempi -lägre (-) 31990: 31991: 31992: 43 Uutis- ja tietotoimistotuki- Understöd tili nyhets- 31993: och notisbyråer ......................... . 6010000 6010000,00 0,00 0 31994: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomääräraha) 31995: - Understöd av samdistribution av tidningar 31996: (Reservationsanslag) .................... . 15500000 15 500 000,00 0,00 0 31997: 52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuksiin 31998: Suur-Tukholman alueella (Siirtomääräraha) - 31999: Statsunderstöd för kostnaderna för förmedling av 32000: TV-program tili Star-Stockholms område 32001: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5943000 5943000,00 0,00 0 32002: 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki (Siirtomääräraha) 32003: - Stöd för handikappades tillgång tili information 32004: (Reservationsanslag) .................... . 1700000 1700000,00 0,00 0 32005: 54 Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon rakenta- 32006: minen Etelä-Suomeen (Siirtomääräraha) - Byg- 32007: gande av ett nät för distribution av Sveriges TV- 32008: program tili södra Finland (Reservationsanslag) .. 12500000 12 500 000,00 0,00 0 32009: 58 Korvaus telelaitoksille varautumisesta poikkeuso- 32010: loihin (Arviomääräraha) - Ersättningar tili telever- 32011: ken för beredskap för undantagsförhållanden (För- 32012: slagsanslag) ........................... . 2000000 1 998903,60 -1096,40 0 32013: 32014: 56 KORVAUKSET POSTI- JA TELELAITOKSELLE 32015: VALTION VIRKALÄHETYKSISTÄ - ERSÄTI- 32016: NING TILL POST- OCH TELEVERKET FÖR STA- 32017: TENS TJÄNSTEFÖRSÄNDELSER .......... . 183000000 147449192,15 -35550807,85 19 32018: 23 Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postiliiken- 32019: teessä (Arviomääräraha) - Ersättning för rätt tili 32020: användande av tjänsteförsändelse i posttrafiken 32021: (Förslagsanslag) ........................ . 143000000 106 852 359,00 -36147641,00 25 32022: 24 Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalähe- 32023: tyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Arviomäärära- 32024: ha) - Ersättning för såsom specialservice beford- 32025: rade tjänsteförsändelser och postförskottsförsän- 32026: delser ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40000000 40596833,15 596833,15 32027: 32028: 57 RAUTATIELIIKENTEEN KORVAUKSET JA RA- 32029: DANPITO- ERSÄTININGAR FÖR JÄRNVÄG- 32030: STRAFIKEN SAMT BANHÅLLNING ........ . 1800800000 1 800800000,00 0,00 0 32031: 40 Korvaus Valtionrautateiden henkilöliikenteestä (Ar- 32032: viomääräraha)- Ersättningar för Statsjärnvägarnas 32033: persontrafik ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . 315000000 315 000 000,00 0,00 0 32034: 41 Korvaus tavaraliikenteen kuljetusalennuksista - 32035: Ersättning för rabatter på godstrafikens transporter. 20000000 20000000,00 0,00 0 32036: 42 Korvaus koulutuksesta- Ersättning för utbildning. 25000000 25 000 000,00 0,00 0 32037: 62 Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha) - 32038: Statsjärnvägarnas banhållning ( Reservations- 32039: anslag) .............................. ·. 1318000000 1 318 000 000,00 0,00 0 32040: 63 Radanpidon varaston perustaminen - 1nrättande 32041: av ett lager för banhållningen .............. . 116 800000 116 800 000,00 0,00 0 32042: 80 Tertiäärilaina Valtionrautateiden asuinrakennusten 32043: peruskorjaukseen (Siirtomääräraha) - Tertiärlån 32044: för grundlig reparation av Statsjärnvägarnas bo- 32045: stadsbyggnader ( Reservationsanslag) ........ . 6000000 6000000,00 0,00 0 32046: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32047: sivu 32048: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 79 32049: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32050: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32051: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 32052: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32053: förslaget bokslutet suurempi - högre 32054: % 32055: pienempi- lägre (-) 32056: 32057: 32058: 58 MUUT LIIKENTEEN KORVAUKSET JA VALTIO- 32059: NAVUT - ÖVRIGA ERSÄTTNINGAR OCH 32060: STATSBIDRAG FÖR TRAFIKEN ............ . 250000000 250 000 000,00 0,00 0 32061: 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt- 32062: tämiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för 32063: utvecklande och bevarande av kollektivtrafiken 32064: (Reservationsanslag) .................... . 241 500000 241 500 000,00 0,00 0 32065: 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirtomää- 32066: räraha) - Statsunderstöd för avlägsnande av plan- 32067: korsningar (Reservationsanslag) ............ . 5000000 5000000,00 0,00 0 32068: 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siirto- 32069: määräraha)- Räntestöd för byggande av Tahko- 32070: luotobanan (Reservationsanslag) ............ . 200000 200000,00 0,00 0 32071: 34 Valtionavustus pääkaupunkiseudun metrojärjestel- 32072: män suunnitteluun (Siirtomääräraha) - Statsun- 32073: derstöd för planering av metrosystemet i huvud- 32074: stadsregionen (Reservationsanslag) .......... . 3300000 3300000,00 0,00 0 32075: 32076: 32077: 90 VALTIONRAUTATIET- STATSJÄRNVÄGARNA. 150000000 150 000 000,00 0,00 0 32078: 89 Valtionrautateiden oman pääoman korotus- Höj- 32079: ning av Statsjärnvägarnas eget kapital ..... 150000000 150 000 000,00 0,00 0 32080: 32081: 92 ILMAILUHALLINTO - LUFTFARTSFÖRVALT- 32082: NINGEN ............................. . 32083: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32084: slagsanslag) ........................... . 237171 000 250 538 987,02 32085: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslag- 32086: sanslag) .............................. . 35000000 34 885 789,06 32087: 21 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga 32088: driftsutgifter ( Förslagsanslag) ....... . 168000000 201 050 357,57 32089: 92. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 440171000 486 475133,65 32090: Käyttötulot- Driftsinkomster 566000000 607 378 765,96 32091: 32092: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32093: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 71 000000 70707014,44 -292985,56 0 32094: 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä (Siirtomää- 32095: räraha) lntegrerat flygtrafiktjänstsystem 32096: (Reservationsanslag) .................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 32097: 74 Lentokenttien talonrakennustyöt (Siirtomääräraha) 32098: - Husbyggen på flygfält (Reservationsanslag) .. 35000000 35 000 000,00 0,00 0 32099: 77 Lentokenttien rakentaminen (Siirtomääräraha) - 32100: Byggande av flygfält (Reservationsanslag) ..... . 68200000 68 172121 ,98 -27878,02 0 32101: 87 Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta (Siirtomää- 32102: räraha) - lnlösen av jordområden och röjning av 32103: hinder (Reservationsanslag) ............... . 3000000 2292636,61 -707363,39 24 32104: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot -lnvesteringsut- 32105: gifter 197200000 196171 773,03 32106: 32107: 95 TURUN ASENNUSPAJA - ÅBO INSTALLA- 32108: TIONSVERKSTAD ...................... . 32109: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 32110: (Förslagsanslag) ........................ . 62 700000 70 270 768,82 32111: 95. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter 62700000 70 270 768,82 32112: Käyttötulot- Driftsinkomster 65000000 75076012,17 32113: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32114: sivu 32115: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 80 32116: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32117: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32118: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32119: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32120: förslaget bokslutet 32121: suurempi - högre 32122: pienempi -lägre {-) 32123: % 32124: 32125: 32126: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32127: ning av inventarier ~Reservationsanslag) ....... 500000 500000,00 0,00 0 32128: 74 Talonrakennukset ( iirtomääräraha)- Husbyggen 32129: (Reservationsanslag) ..................... 8500000 8500000,00 0,00 0 32130: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 32131: gifter 9000000 9000000,00 32132: 32133: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN 32134: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 32135: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 32136: DE ................................... 23188000 23169870,45 -18129,55 0 32137: 22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) - Un- 32138: dersökning och planering (Reservationsanslag) .. 9563000 9563000,00 0,00 0 32139: 40 Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd ....... 1770000 1770000,00 0,00 0 32140: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja 32141: ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 32142: upprättande av vissa flygplatser .............. 11 200000 11199572,45 -427,55 0 32143: 50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen 32144: - Vissa statsunderstöd för upprätthållande av flyg- 32145: verksamhet ............................. 655000 637298,00 -17702,00 3 32146: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32147: sivu 32148: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 81 32149: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32150: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32151: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32152: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32153: förslaget bokslutet 32154: suurempi - högre 32155: % 32156: pienempi -lägre (-) 32157: 32158: 32159: 32. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 32160: 32161: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 32162: LINNONALA- HANDELS- OCH INDUSTRIMI- 32163: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 4937914800 4 853 038 098,32 -84 876 701 ,68 2 32164: 32165: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - 32166: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ..... 91590000 92261153,82 671153,82 32167: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32168: slagsanslag) ............................ 47356000 47 340 667,58 -15332,42 0 32169: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln- 32170: ternationellt samarbete (Förslagsanslag) ....... 20566000 21351435,78 785435,78 4 32171: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 32172: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 22600000 22 599 999,21 -0,79 0 32173: 66 Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (Arvio- 32174: määräraha) - Finansieringsandelar tili internatio- 32175: nella organisationer (Förslagsanslag) .......... 968000 899451,25 -68548,75 7 32176: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 100000 69600,00 -30400,00 30 32177: 32178: 02 PIIRITOIMISTOT- DISTRIKTSBYRÅERNA .... 33519000 34 092 838,79 573838,79 2 32179: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32180: slagsanslag) ............................ 20639000 22 377 289,98 1738289,98 8 32181: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32182: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ 1000000 0,00 -1 000000,00 100 32183: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 32184: ter ................................... 11880000 11 715 548,81 -164451,19 32185: 32186: 04 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELU- 32187: KUNTA - FÖRSVARSEKONOMISKA PLANE- 32188: RINGSKOMMISSIONEN .................. 4 740000 4500091,55 -239908,45 5 32189: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 32190: slagsanslag) ............................ 2732000 2736644,03 4644,03 0 32191: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 32192: ter ................................... 2008000 1763447,52 -244552,48 12 32193: 32194: 06 VARMUUSVARASTOINTI - SÄKERHETSUPP- 32195: LAGRING ............................. 14000000 7537967,20 -6 462 032,80 46 32196: 41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpi- 32197: tämiseen (Arviomääräraha) - Räntestöd för grun- 32198: dande och upprätthållande av skyddsupplag ( För- 32199: slagsanslag) ............................ 13500000 7525419,20 -5974580,80 44 32200: 42 Turvavarastoinnin varastointiavustus - Uppla- 32201: gringsunderstöd för skyddsupplagring ......... 500000 12548,00 -487452,00 97 32202: 32203: 27 KULUTTAJAVIRASTO- KONSUMENTVERKET. 12 553000 11190 858,22 -1362141,78 11 32204: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 32205: slagsanslag) ............................ 6379000 5615494,57 -763505,43 12 32206: 21 Eräät kuluttaja-asiain menot - Vissa utgifter för 32207: konsumentangelägenheter .................. 2645000 2237178,97 -407821,03 15 32208: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 32209: ter ................... ' . . . . . . . . . . . . . . . 1 661 000 1470184,68 -190815,32 11 32210: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder- 32211: stöd för konsumentorganisationer ............ 1868000 1868000,00 0,00 0 32212: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32213: sivu 32214: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 82 32215: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32216: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32217: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32218: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32219: förslaget bokslutet 32220: suurempi - högre 32221: % 32222: pienempi -lägre (-) 32223: 32224: 32225: 32226: 32227: 28 ELINKEINOHALLITUS - NÄRINGSSTYREL- 32228: SEN ................................. . 10457000 9739464,22 -717535,78 7 32229: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32230: slagsanslag) ........................... . 5755000 5332752,94 --422 247,06 7 32231: 21 Eräät elinkeinovalvonnan ja kuluttaja-asiain menot 32232: - Vissa utgifter för näringskontrollen och konsu- 32233: mentangelägenheter ..................... . 2540000 2360223,52 -179776,48 7 32234: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 32235: ter .................................. . 1200000 1124224,61 -75775,39 6 32236: 31 Valtionosuus kuluttajaneuvonnan järjestämiseen 32237: kunnissa (Arviomääräraha) - Statsandel för 32238: anordnande av konsumentrådgivning i kommuner- 32239: na ( Förslagsanslag) ..................... . 100000 60263,15 -39736,85 40 32240: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder- 32241: stöd för konsumentorganisationer . . . . . . . . . . . . 862000 862000,00 0,00 0 32242: 32243: 29 KILPAILUVIRASTO- KONKURRENSVERKET .. 12551000 12 456130,91 -94869,09 32244: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32245: slagsanslag) ........................... . 8162000 8067394,00 -94606,00 32246: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 32247: ter .................................. . 4389000 4388736,91 -263,09 0 32248: 32249: 30 ELINTARVIKEVIRASTO LIVSMEDELS- 32250: VERKET .............................. . 4552000 4387127,88 -164872,12 4 32251: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32252: slagsanslag) ........................... . 1994000 1917413,01 -76586,99 4 32253: 21 Elintarvikevalvonnan menot - Utgifter för livsme- 32254: delskontrollen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500000 1413093,27 ---a6 906,73 6 32255: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 32256: ter .................................. . 1058000 1 056621,60 -1378.40 0 32257: 32258: 31 KULUTTAJANSUOJA- KONSUMENTSKYDD. 8598800 8648488,50 49688,50 32259: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32260: slagsanslag) ........................... . 5618000 5812114,44 194114,44 3 32261: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 32262: ter .................................. . 2980800 2836374,06 -144425,94 5 32263: 32264: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PA- 32265: TENT- OCH REGISTERSTYRELSEN ......... . 93850000 96 042 799,65 2192799,65 2 32266: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha)- Omkostnader 32267: (Förslagsanslag) ........................ . 93850000 96 042 799,65 2192799,65 2 32268: 32269: 33 KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS - KONSU- 32270: MENTFORSKNINGSCENTRALEN .......... . 4949000 4317996,85 ---{)31 003,15 13 32271: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 32272: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1949000 1 817 996,85 -131 003,15 7 32273: 28 Maksullinen palvelutoiminta- Avgiftsbelagd ser- 32274: vice ...................... · · · · · · · · · · · · 500000 0,00 -500 000,00 100 32275: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- ÖVriga 32276: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 2500000 2500000,00 0,00 0 32277: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32278: sivu 32279: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 83 32280: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32281: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32282: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32283: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32284: förslaget bokslutet 32285: suurempi - högre 32286: % 32287: pienempi -lägre (-) 32288: 32289: 32290: 34 LISENSSIVIRASTO- LICENSVERKET ....... 6699000 5864423,35 -834576,65 12 32291: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32292: slagsanslag) ............................ 4399000 3932482,78 --466517,22 11 32293: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 32294: ter ................................... 2300000 1931940,57 -368059,43 16 32295: 32296: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS- TEKNIS- 32297: KA KONTROLLCENTRALEN ............... 59593000 58 163 602,37 -1429397,63 2 32298: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 32299: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41106000 39475694,78 -1 630305,22 4 32300: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 32301: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ......... 16082000 16282907,59 200907,59 32302: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32303: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 2405000 2405000,00 0,00 0 32304: 32305: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS- GEOLOGI- 32306: SKA FORSKNINGSCENTRALEN ............ 182775000 177 608 039,66 -5166 960,34 3 32307: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32308: slagsanslag) ............................ 104995000 104 768 923,94 -226076,06 0 32309: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32310: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ........ 12800000 7859115,72 --4 940 884,28 39 32311: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 32312: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 58180000 58180 000,00 0,00 0 32313: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32314: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 6800000 6800000,00 0,00 0 32315: 32316: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 32317: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .. 319414000 322 049 226,54 2635226,54 32318: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32319: slagsanslag) ............................ 137391000 140 026 226,54 2635226,54 2 32320: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 32321: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 73451000 73 451 000,00 0,00 0 32322: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32323: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 44000000 44 000 000,00 0,00 0 32324: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 32325: (Reservationsanslag) ..................... 62872000 62 872 000,00 0,00 0 32326: 88 Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha) - Köp 32327: av lokaliteter (Reservationsanslag) ............ 1700000 1700000,00 0,00 0 32328: 32329: 43 VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN 32330: MAKSULLISET TUTKIMUSPALVELUT - STA- 32331: TENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRALS AV- 32332: GIFTSBELAGDA FORSKNINGSSERVICE ...... 462300000 439 217 292,38 -23 082 707,62 5 32333: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 32334: (Förslagsanslag) ......................... 437300000 420 420 292,38 -16879707,62 4 32335: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32336: ning av maskiner och inventarier (Reservations- 32337: anslag) ................................ 25000000 18 797 000,00 -6 203 000,00 25 32338: 32339: 44 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS - TEK- 32340: NOLOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ..... 694888000 692168 380,05 -2 719 619,95 0 32341: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar ( För- 32342: slagsanslag) ............................ 23038000 22019384,17 -1 018615,83 4 32343: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32344: sivu 32345: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 84 32346: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32347: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32348: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32349: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32350: förslaget bokslutet 32351: suurempi- högre 32352: pienempi -lägre (-) 32353: % 32354: 32355: 32356: 21 Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha)- Mål- 32357: sättningsundersökningar (Reservationsanslag) ... 175100000 1751 00 000,00 0,00 0 32358: 22 Avaruustutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - 32359: Rymdforskning (Reservationsanslag) ......... . 49600000 49 600 000,00 0,00 0 32360: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 32361: ter .................................. . 24700000 22 998 995,88 -1 701 004,12 7 32362: 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitys- 32363: toimintaan (Siirtomääräraha) - Understöd tili in- 32364: dustrins forsknings- och produktutvecklingsverk- 32365: samhet ( Reservationsanslag) ............... . 212250000 212 250 000,00 0,00 0 32366: 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakeskuksille 32367: sekä paikallisiin teknologiahankkeisiin (Siirtomää- 32368: räraha)- Understöd tili teknologi- och datateknik- 32369: centralerna samt tili lokala teknologiprojekt 32370: (Reservationsanslag) .................... . 8000000 8000000,00 0,00 0 32371: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32372: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 1200000 1200000,00 0,00 0 32373: 83 Teollisuuden tuotekehityslainat (Siirtomääräraha) 32374: -lndustrins produktutvecklingslån (Reservations- 32375: anslag) ............................... . 201000000 201 000 000,00 0,00 0 32376: 32377: 46 TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN 32378: EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV DEN TEK- 32379: NISKA OCH KOMMERSIELLA FORSKNINGEN . 63509000 63 468 650,00 --40350,00 0 32380: 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutkimustoi- 32381: minta (Siirtomääräraha)- Tili utrikes- och inrikes- 32382: handeln ansluten forskningsverksamhet 32383: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6750000 6750000,00 0,00 0 32384: 22 Kansainvälinen teknistaloudellinen yhteistyö (Siir- 32385: tomääräraha) - lnternationellt tekniskt-ekonom- 32386: iskt samarbete ( Reservationsanslag) . . . . . . . . . . 17700000 17 700 000,00 0,00 0 32387: 24 Meriteknisen tutkimuksen tukeminen - Under- 32388: stödjande av marinteknisk forskning . . . . . . . . .. 1609000 1568650,00 -40350,00 3 32389: 25 Kansallisten mittauspaikkojen ja turvallisuusteknii- 32390: kan kehittäminen (Siirtomääräraha) - Utvecklan- 32391: de av riksmätplatser och säkerhetsteknik 32392: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2500000 2500000,00 0,00 0 32393: 27 Kuluttajatutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - 32394: Konsumentforskning ( Reservationsanslag) ..... . 1200000 1200000,00 0,00 0 32395: 41 Avustus Suomen Standardisoimisliitto ry:lle- Un- 32396: derstöd tili Finlands Standardiseringsförbund r.f. 5400000 5400000,00 0,00 0 32397: 43 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yhteistyöhank- 32398: keisiin sekä kansainvälistymiskoulutukseen (Siirto- 32399: määräraha) - Understöd tili internationella teknis- 32400: ka samarbetsprojekt samt tili utbildning i internatio- 32401: nalisering ( Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . 17 000000 17 000 000,00 0,00 0 32402: 44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin (Siirto- 32403: määräraha2v)- Understöd tili projekt för förbätt- 32404: rande av know-how (Reservationsanslag2år) ... 4850000 4850000,00 0,00 0 32405: 49 Avustus Keksintösäätiölle (Siirtomääräraha)- Un- 32406: derstöd tili Keksintösäätiö ( Reservationsanslag) . . 6500000 6500000,00 0,00 0 32407: 32408: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRE- 32409: TERARE .............................. . 25919000 28176 828,35 2257828,35 9 32410: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32411: sivu 32412: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 85 32413: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32414: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32415: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32416: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32417: förslaget bokslutet 32418: suurempi - högre 32419: % 32420: pienempi -lägre (-) 32421: 32422: 32423: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32424: slagsanslag) ........................... . 15419000 17 217143,08 1798143,08 12 32425: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Siirtomääräraha) - 32426: Avgiftsbelagd service (Reservationsanslag) ..... 2500000 2500000,00 0,00 0 32427: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 32428: konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........ . 8000000 8459685,27 459685,27 6 32429: 32430: 49 KEHITYSALUERAHASTO OY - UTVECKLING- 32431: SOMRÅDESFONDEN AB ................ . 109900000 102148107,43 -7751 892,57 7 32432: 42 Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy:lle (Arviomäärära- 32433: ha) - Räntestöd tili Utvecklingsområdesfonden 32434: Ab (Förslagsanslag) ..................... . 14900000 14 963 669,82 63669,82 0 32435: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 32436: määräraha)- Ersättande av kredit- och kursförlu- 32437: ster ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57000000 56 959 416,63 -40583,37 0 32438: 45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Arvio- 32439: määräraha)- Stödjande av företagens forsknings- 32440: verksamhet (Förslagsanslag) ............... . 38000000 30 225 020,98 -7774979,02 20 32441: 32442: 32443: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDU- 32444: STRINS FRÄMJANDE ................... . 911918000 912 726 615,97 808615,97 0 32445: 21 Malminetsintää ja esiintymien hyödyntämistä pal- 32446: veleva tutkimus (Siirtomääräraha2v) - Forskning 32447: tili stöd för malmletning och utnyttjande av fyndig- 32448: heterna ( Reservationsanslag2år) ............ . 2950000 2950000,00 0,00 0 32449: 23 Teollistamistutkimukset (Siirtomääräraha) -lndu- 32450: strialiseringsundersökningar (Reservationsanslag) . 5690000 5690000,00 0,00 0 32451: 41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen (Siirtomäärä- 32452: raha2v) Gruvindustrins främjande 32453: (Reservationsanslag2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22100000 22 100 000,00 0,00 0 32454: 44 Kehitysalueluottojen korkotuki (Arviomääräraha) 32455: - Räntestöd för utvecklingsområdeskrediter (För- 32456: slagsanslag) ........................... . 15000 9748,45 -5251,55 35 32457: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden kor- 32458: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vissa 32459: projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan- 32460: slag) ................................ . 2980000 2952517,61 -27482,39 32461: 46 Korvaus Valmet Oy:lle (Siirtomääräraha)- Under- 32462: stöd tili Valmet Ab (Reservationsanslag) ...... . 82500000 82 500 000,00 0,00 0 32463: 49 Maakaasuverkon rahoittamislainojen korkotuki 32464: (Arviomääräraha)- Räntestöd för finansieringslån 32465: för naturgasnätet ( Förslagsanslag) ........... . 30000000 31 078 234,47 1 078234,47 4 32466: 60 Siirto valtiontakausrahastoon (Arviomääräraha) - 32467: överföring tili statsgarantifonden (Förslagsanslag) . 100100000 100 100 000,00 0,00 0 32468: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha) - Aktieförvärv 32469: (Reservationsanslag) .................... . 640000000 640 000 000,00 0,00 0 32470: 90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un- 32471: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ....... . 25500000 25 263 615,44 -236384,56 32472: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio- 32473: määräraha)- Jordägarnas andel av försvarsavgif- 32474: ter ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83000 82500,00 -500,00 32475: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32476: sivu 32477: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 86 32478: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32479: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32480: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32481: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32482: förslaget bokslutet 32483: suurempi - högre 32484: % 32485: pienempi -lägre (-) 32486: 32487: 32488: 51 YRITYSTOIMINNAN ALUEELLISET RAHOITUS- 32489: TOIMENPITEET - REGIONALA FINANSIE- 32490: RINGSATGÄRDER INOM FÖRETAGSVERK- 32491: SAMHETEN ........................... . 860000000 886 430 180,00 26 430 180,00 3 32492: 44 Uikevaihtoveron huojennusta vastaavat avustukset 32493: kunnille ja kiinteistöyrityksille (Siirtomääräraha) - 32494: Mot Iännader i omsättningsskatten svarande un- 32495: derstöd tili kommuner och fastighetsföretag 32496: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40000000 40000000,00 0,00 0 32497: 46 Pienyritysten perustamisen edistäminen (Arvio- 32498: määräraha) - Främjande av etablering av små 32499: företag (Förslagsanslag) .................. . 3000000 1322400,00 -1677600,00 56 32500: 47 Pienyritysten ja pääkaupunkiseudulta siirtyVien yri- 32501: tysten tukeminen (Arviomääräraha) - Stödjande 32502: av små företag och företag som flyttar sin verksam- 32503: het från huvudstadsregionen (Förslagsanslag) ... 52000000 40 453 621,00 -11 546 379,00 22 32504: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Regi- 32505: onalt transportstöd (Förslagsanslag) ......... . 155000000 154846745,00 -153255,00 0 32506: 49 Yritystoiminnan aluetuki (Arviomääräraha) - Re- 32507: gionalt stöd för företagsverksamheten ( Förslagsan- 32508: slag) ................................ . 610000000 649 807 414,00 39807414,00 7 32509: 32510: 52 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN 32511: KEHITIÄMINEN - UTVECKLANDE AV SMA 32512: OCH MEDELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET. 40007000 36 883 714,60 -3123 285.40 8 32513: 24 Yrittäjäkoulutus ja -neuvonta - Företagarutbild- 32514: ning och -information .................... . 28000000 25041 994,35 -2958005,65 11 32515: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien elinkeinoasia- 32516: miesten palkkaukseen (Arviomääräraha) - Stat- 32517: sandel och -understöd för avlönande av kommu- 32518: nala näringsombudsmän (Förslagsanslag) ..... . 100000 84 720,25 -15279.75 15 32519: 40 Valtionavustus pienen ja keskisuuren yritystoimin- 32520: nan edistämisyhteisöille- Statsunderstöd tili sam- 32521: fund som främjar små och medelstora företags 32522: verksamhet ............................ . 5600000 5450000,00 -150000,00 3 32523: 43 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämis- 32524: hankkeiden tukeminen (Siirtomääräraha) - Stöd- 32525: jande av utvecklingsprojekt för små och medelstora 32526: företags verksamhet ( Reservationsanslag) ..... . 4500000 4500000,00 0,00 0 32527: 47 Valtionavustus eräisiin pienten ja keskisuurten yri- 32528: tysten neuvontaja koulutushankkeisiin (Siirtomää- 32529: räraha2v) - Statsunderstöd för informations- och 32530: utbildningsprojekt inom vissa små och medelstora 32531: företag (Reservationsanslag2år) ............ . 1807000 1807000,00 0,00 0 32532: 32533: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHALLNING .. 255050000 244 709182,77 -10340817,23 4 32534: 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val- 32535: vontatoiminnan menot (Siirtomääräraha) - Vissa 32536: utgifter för forsknings-, planerings- och övervak- 32537: ningsverksamhet angående energiförsörjningen 32538: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77600000 77600000,00 0,00 0 32539: 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta (Siirtomäärä- 32540: raha2v) - Energiinformation och rådgivning 32541: (Reservationsanslag2år) .................. . 9500000 9500000,00 0,00 0 32542: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32543: sivu 32544: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 87 32545: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32546: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32547: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32548: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32549: förslaget bokslutet 32550: suurempi - högre 32551: pienempi -lägre (-) 32552: % 32553: 32554: 32555: 40 Avustukset energiainvestointeihin (Arviomäärära- 32556: ha) - Understöd tili energiinvesteringar (Förslag- 32557: sanslag) .............................. . 54000000 48 777 245,00 -5 222 755,00 10 32558: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto- 32559: määräraha) - Understöd för landsbygdens elektri- 32560: flering ( Reservationsanslag) ............... . 12 500000 12 500 000,00 0,00 0 32561: 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja 32562: koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha) - 32563: Understöd för främjande av forskning och försöks- 32564: verksamhet inom energihushållningen 32565: (Reservationsanslag) .................... . 34000000 34 000 000,00 0,00 0 32566: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomääräraha) 32567: - Räntestöd för energiinvesteringar (Förslagsan- 32568: slag) ................................ . 17000000 10 023 576,03 ----{) 976 423,97 41 32569: 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen hyväk- 32570: sikäytön edistämiseen (Siirtomääräraha)- Under- 32571: stöd för främjande av utnyttjandet av råvarutill- 32572: gångarna på torv och trä (Reservationsanslag) ... 450000 450000,00 0,00 0 32573: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio- 32574: määräraha)- Ersättning tili statens kärnavfallshan- 32575: teringsfond ( Förslagsanslag) ............... . 50000000 51858361)4 1858361)4 4 32576: 32577: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRI- 32578: KESHANDELNS FRÄMJANDE ............ . 18800000 16 049 921,80 -2 750 078.20 15 32579: 40 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuki 32580: (Arviomääräraha) - Räntestöd tili minuthandeln 32581: inom glesbygsområden (Förslagsanslag) ...... . 3300000 2475517,80 ----824 482,20 25 32582: 41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 32583: investointeihin (Arviomääräraha) - lnvestering- 32584: sunderstöd tili minuthandeln inon glesbygdsområ- 32585: den (Förslagsanslag) .................... . 5500000 4243737,00 -1 256263,00 23 32586: 42 Avustukset haja-asutusalueiden kauppapalvelujen 32587: turvaamiseksi (Arviomääräraha) - Understöd för 32588: tryggande av butiksservicen inom glesbygdsområ- 32589: den (Förslagsanslag) .................... . 10000000 9330667,00 ----{)69 333,00 7 32590: 32591: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS- CENTRA- 32592: LEN FÖR TURISTFRÄMJANDE ............ . 76799000 75 235180.49 -1 563819,51 2 32593: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32594: slagsanslag) ........................... . 16 544000 15160691,33 -1 383 308.67 8 32595: 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot (Siirto- 32596: määräraha2v) - Vissa utgifter för turistfrämjande 32597: verksamhet (Reservationsanslag2år) ......... . 57380000 57 379 999,86 -0,14 0 32598: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 32599: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 300000 119489,30 -180510.70 60 32600: 40 Avustus matkailun edistämistoimintaan- Under- 32601: stöd för turistfrämjande verksamhet .......... . 2575000 2575000,00 0,00 0 32602: 32603: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRI- 32604: KESHANDELNS FRÄMJANDE ............ . 536084000 485 899145.75 -50184854.25 9 32605: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 32606: ter .................................. . 1 854000 1670035,03 -183964,97 10 32607: 40 Avustus viennin edistämiseen (Arviomääräraha)- 32608: Understöd för exportfrämjande (Förslagsanslag) 147800000 140 650 687,00 -7149313,00 5 32609: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32610: sivu 32611: 32 Pl.- Ht Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 88 32612: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32613: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32614: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32615: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32616: förslaget bokslutet 32617: suurempi - högre 32618: % 32619: pienempi -lägre (-) 32620: 32621: 32622: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille- 32623: Understöd tili organisationer som främjar utrikes- 32624: handeln .............................. . 13730000 13 730 000,00 0,00 0 32625: 45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle - 32626: Understöd tili Finlands Utrikeshandelsförbund r.f .. 20800000 20800000,00 0,00 0 32627: 46 Avustus yrityksille uuden vientihenkilöstön palk- 32628: kaamiseen (Arviomääräraha) - Understöd tili fö- 32629: retag för avlönande av ny exponpersonai ( Förslag- 32630: sanslag) .............................. . 2800000 2422390,00 -377610,00 13 32631: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomää- 32632: räraha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab 32633: (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110000000 83 425 533,72 -26 57 4 466,28 24 32634: 60 S.iirto vientitakuurahastoon (Arviomääräraha) - 32635: Overföring tili exportgarantifonden (Förslagsan- 32636: slag) ................................ . 200100000 200 100 000,00 0,00 0 32637: 84 Lainat viennin edistämiseen (Arviomääräraha) - 32638: Lån för exportfrämjande (Förslagsanslag) ..... . 39000000 23 100 500,00 -15 899 500,00 41 32639: 32640: 90 VALTION HANKINTAKESKUS- STATENS UPP- 32641: HANDLINGSCENTRAL .................. . 32642: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 32643: (Förslagsanslag) ........................ . 70810000 68 389 812,18 32644: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 70810000 68389812,18 32645: Käyttötulot- Driftsinkomster 91 000000 99 253 315,06 32646: 32647: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 32648: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ...... . 4900000 4900000,00 0,00 0 32649: 72 Vuokralle annettavien ajoneuvojen hank1nta- An- 32650: skaffning av fordon som hyrs ut ............ . 18000000 16164689,22 -1835310.78 10 32651: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesteringsut- 32652: gifter 22900000 21 064689,22 32653: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32654: sivu 32655: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 89 32656: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32657: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32658: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32659: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32660: förslaget bokslutet suurempi - högre 32661: pienempi -lägre (-) % 32662: 32663: 32664: 33. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 32665: 32666: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 32667: NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMI- 32668: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... 38 768 312 558 38 960 866 990.78 192 554 432,78 0 32669: 32670: 32671: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCI- 32672: AL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ....... 63127000 64 834 304,93 1707304,93 3 32673: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32674: slagsanslag) ............................ 35827000 37 586 239,27 1759239,27 5 32675: 22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära- 32676: ha2v) - Undersöknings- och utvecklings- 32677: verksamhet (Reservationsanslag2år) .......... 8750000 8750000,00 0,00 0 32678: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 32679: •··································· 17550000 17 498 074,66 -51925,34 0 32680: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 1000000 999991,00 -9,00 0 32681: 32682: 32683: 10 TYÖTTÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBET- 32684: SLÖSHETSNÄMNDEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4949000 4 750681,25 -198318.75 4 32685: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32686: slagsanslag) ............................ 3719000 3521792,06 -197207,94 5 32687: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 32688: ter ................................... 1230000 1 228889,19 -1110,81 0 32689: 32690: 32691: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA - PRÖVNINGS- 32692: NÄMNDEN ............................ 5115000 5282021.52 167021,52 3 32693: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 32694: slagsanslag) ............................ 3335000 3574477.73 239477.73 7 32695: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 32696: ter ................................... 1280000 1208186,29 -71 813.71 6 32697: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 500000 499357,50 ----U42,50 0 32698: 32699: 32700: 14 TAPATURMAVIRASTO - OLYCKSFALLSVER- 32701: KET .................................. 43458000 41 000439,64 -2 457 560,36 6 32702: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32703: slagsanslag) ............................ 29358000 27130587,19 -2 227 412,81 8 32704: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 32705: ter ................................... 11800000 11 570 194,25 -229805.75 2 32706: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 2300000 2299658,20 -341.80 0 32707: 32708: 32709: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄM- 32710: NING AV FAMIUEKOSTNADER ............ 4991600000 5 027 766 384,63 36 166 384,63 32711: 30 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan 32712: hoidon tukemiseen (Arviomääräraha) - Statsan- 32713: del tili kommunerna för stödjande av vård av barn i 32714: hemmet ( Förslagsanslag) .................. 841 000000 862 956 748,04 21 956748,04 3 32715: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha)- Moderskapsun- 32716: derstöd (Förslagsanslag) ................... 49100000 52 298 651.74 3198651.74 7 32717: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag ( För- 32718: slagsanslag) ............................ 4083000000 4 094 01 0 984,85 11 010 984,85 0 32719: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32720: sivu 32721: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 90 32722: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32723: aNion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32724: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32725: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32726: förslaget bokslutet 32727: suurempi - högre 32728: % 32729: pienempi -lägre (-) 32730: 32731: 32732: 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sairaan- 32733: hoidosta lapsen vanhemmille (Siirtomääräraha)- 32734: Understöd tili sjukt barns föräldrar med anledning 32735: av barnets rehabilitering eller sjukvård 32736: ( Reservationsanslag) . ' ............ ' ...... 18500000 18500000,00 0,00 0 32737: 32738: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE- ALLMÄN FAMILJE- 32739: PENSION .............................. 248500000 229118 653,00 -19381347,00 8 32740: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 32741: familjepension (Förslagsanslag) .............. 248500000 229118 653,00 -19381347,00 8 32742: 32743: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA- UTKOMSTSKYDD FÖR 32744: ARBETSLÖSA .......................... 2014000000 2 052 419 234,88 38419234,88 2 32745: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära- 32746: ha} - Statsandel tili arbetslöshetskassor ( Förslag- 32747: sanslag) ............................... 1160000000 1187 419234,88 27 419 234,88 2 32748: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 32749: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen 32750: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag) . 854000000 865 000000,00 11000000,00 32751: 32752: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING .. 886000000 1 028 845 654,92 142 845 654,92 16 32753: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 32754: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de ut- 32755: gifter som föranleds av sjukförsäkringslagen (För- 32756: slagsanslag) ............................ 886000000 1 028845654,92 142 845 654,92 16 32757: 32758: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING. 3890550000 3897 397 571,17 6847571,17 0 32759: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 32760: viomääräraha} - Statens andel i sjömanspension- 32761: skassans utgifter ( Förslagsanslag) ............ 95600000 97 006 997,17 1406997,17 32762: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtu- 32763: vista menoista (Arviomääräraha} - Statens andel i 32764: de utgifter som föranleds av lagen om pension för 32765: lantbruksföretagare ( Förslagsanslag) .......... 1709000000 1696200000,00 -12800000,00 32766: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 32767: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de ut- 32768: gifter som föranleds av lagen om pension för före- 32769: tagare (Förslagsanslag) .................... 950000 942507,00 -7493,00 32770: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menois- 32771: ta (Arviomääräraha} - Statens andel i de utgifter 32772: som föranleds av folkpensionslagen (Förslagsan- 32773: slag) . ' .. '. ' .... ' . ' ... ' ............... 2085000000 21 03 248 067,00 18248067,00 32774: 32775: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLS- 32776: FÖRSÄKRING .......................... 52000000 43 700000,00 --S 300 000,00 16 32777: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 32778: tuksen kustannuksista (Arviomääräraha}- Statens 32779: andel i kostnaderna för lantbruksföretagares olyck- 32780: sfallsförsäkring (Förslagsanslag) ............. 52000000 43 700000,00 --S 300 000,00 16 32781: 32782: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVE- 32783: TERANPENSIONER ...................... 992500000 966 793 622,76 -25 706 377,24 3 32784: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32785: sivu 32786: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 91 32787: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32788: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32789: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32790: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32791: förslaget bokslutet 32792: suurempi - högre 32793: % 32794: pienempi -lägre (-) 32795: 32796: 32797: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomäärä- 32798: raha) - Frontmannapensioner och bostadsbidrag 32799: (Förslagsanslag) ........................ . 903000000 878 684 423,00 -24 315 577.00 3 32800: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomääräraha) 32801: - Förtidspension för frontveteraner ( Förslagsan- 32802: slag) ................................ . 89500000 88109199,76 -1 390800,24 2 32803: 32804: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT 32805: KUNTOUTUSTOIMINNAN MENOT- ERSÄTI- 32806: NING FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄR- 32807: TJÄNST OCH VISSA UTGIFTER FÖR REHABILI- 32808: TERING .............................. . 2085720000 2 000 078 560,11 ~5641439,89 4 32809: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) - Er- 32810: sättning för skada, ådragen i militärtjänst (Förslag- 32811: sanslag) .............................. . 1825000000 1740136025,07 ~863974,93 5 32812: 55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito- 32813: laitosten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 32814: Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinvali- 32815: dernas rehabiliterings- och vårdinrättningar (För- 32816: slagsanslag) ........................... . 115220000 114 442 535,04 -777464,96 32817: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 32818: toimintaan (Siirtomääräraha2v) - Statsbidrag för 32819: rehabilitering av makar tili krigsinvalider 32820: (Reservationsanslag2år) .................. . 8000000 8000000,00 0,00 0 32821: 57 Sotainvalidien Veljesliiton juhlarahan tuoton käyttö 32822: (Siirtomääräraha) - Användning av intäkterna av 32823: Krigsinvalidernas Brödraförbunds jubileumsmynt 32824: (Reservationsanslag) .................... . 7500000 7500000,00 0,00 0 32825: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 32826: taan (Siirtomääräraha2v) - Statsbidrag för front- 32827: veteranernas rehabilitering 32828: (Reservationsanslag2år) .................. . 130000000 130 000 000,00 0,00 0 32829: 32830: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- AN- 32831: NAT SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKA- 32832: DA AV KRIGEN ........................ . 36950000 34 012 782,54 -2 937 217.46 8 32833: 30 Valtion korvaus siirtoväen huoltoon (Arviomäärära- 32834: ha) - Statlig ersättning för vården av förflyttade 32835: (Förslagsanslag) ........................ . 35000000 32 204 924,86 -2 795075,14 8 32836: 37 Valtion korvaus sotaarpojen työhuollon kustannuk- 32837: siin (Arviomääräraha)- Statlig ersättning för kost- 32838: naderna för arbetsvård av krigsvärnlösa (Förslag- 32839: sanslag) .............................. . 50000 11490,25 -38509.75 77 32840: 51 Sotaeläkkeet (Arviomääräraha) - Krigspensioner 32841: ( Förslagsanslag) ........................ . 230000 126367.43 -103632,57 45 32842: 53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille - Stat- 32843: sunderstöd tili vissa veteranorganisationer ..... . 1670000 1670000,00 0,00 0 32844: 32845: 27 KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA- KOM- 32846: MUNALT UTKOMSTSKYDD .............. . 601000000 629 433 607,30 28433607,30 5 32847: 30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan- 32848: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kom- 32849: munerna för kostnaderna för utkomstskydd (För- 32850: slagsanslag) ........................... . 601000000 629 433 607,30 28 433 607,30 5 32851: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32852: sivu 32853: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 92 32854: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32855: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32856: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32857: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32858: förslaget bokslutet 32859: suurempi - högre 32860: % 32861: pienempi -lägre (-) 32862: 32863: 32864: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT- 32865: KOMSTSKYDD ........................ . 11825000 9539723,50 -2 285 276,50 19 32866: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muutta- 32867: vien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille anne- 32868: tun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuk- 32869: siin (Arviomääräraha)- Statlig ersättning tili kom- 32870: munerna för speciella kostnader för utkomststöd tili 32871: personer som flyttar tili Finland och för social- och 32872: hälsovård som ges dem ( Förslagsanslag) ...... . 1 000000 0,00 -1 000000,00 100 32873: 51 lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpenning 32874: (Förslagsanslag) ........................ . 325000 2124,00 -322 876,00 99 32875: 56 Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomääräraha) 32876: - Värnpliktigas hemförlovningspenning ( Förslag- 32877: sanslag) .............................. . 10500000 9537599,50 -962 400,50 9 32878: 32879: 29 PAKOLAISTEN VASTAANOTTO- MOTTAGAN- 32880: DE AV FLYKTINGAR .................... . 128000000 149 793 375,54 21 793 375,54 17 32881: 61 Pakolaisten vastaanotto (Arviomääräraha)- Mot- 32882: tagande av flyktingar ( Förslagsanslag) ........ . 128000000 149 793 375,54 21 793 375,54 17 32883: 30 SOSIAALIHALLITUS- SOCIALSTYRELSEN .. 46028000 44 577 975.47 -1 450024,53 3 32884: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 32885: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23978000 23491 807,14 -486192,86 2 32886: 22 Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha2v) 32887: Utvecklingsverksamhet ( Reservationsanslag2år) .. 3000000 3000000,00 0,00 0 32888: 25 Kansainvälinen yhteistyö- lnternationellt samar- 32889: bete ................................. . 1000000 786291,72 -213708,28 21 32890: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 32891: ter .................................. . 17 550000 16 803 096,61 -746903,39 4 32892: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 500000 496780,00 -3220,00 32893: 32894: 31 SOSIAALIHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS 32895: - KOMPLmERANDE UTBILDNING INOM 32896: SOCIALVAROEN ....................... . 2730000 2443149,22 -286850.78 11 32897: 27 Sosiaalihuollon jatko- ja täydennyskoulutus- Vi- 32898: dareutbildning och kompletterande utbildning in- 32899: om socialvården ........................ . 2500000 2277212,22 -222787.78 9 32900: 50 Opintoapurahat sosiaalihuollon ulkomaista jatko- 32901: ja täydennyskoulutusta varten - Stipendier för 32902: vidareutbildning och kompletterande utbildning in- 32903: om socialvården utomlands ................ . 230000 165937,00 ---64 063,00 28 32904: 32905: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALIPALVELUT 32906: -AV KOMMUNERNA ORDNAD SOCIALSER- 32907: VICE .............................. · · · 7610050000 7 689 040 648,17 78 990 648,17 32908: 30 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökus- 32909: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 32910: kommunerna av driftskostnader för socialservice 32911: ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7448500000 7 551 037 485,17 102 537 485,17 32912: 31 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen perusta- 32913: miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel 32914: tili kommunerna för anläggningskostnader för so- 32915: cialservice ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . 145500000 124416398,96 -21 083 601 ,04 14 32916: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32917: sivu 32918: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 93 32919: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32920: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32921: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutat 32922: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32923: förslaget bokslutet 32924: suurempi - högre 32925: % 32926: pienempi -lägre (-) 32927: 32928: 32929: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 32930: den päiväkotihankkeiden kustannuksiin (Arvio- 32931: määräraha)- Statsunderstöd tili huvudstadsregio- 32932: nens kommuner för kostnaderna för vissa daghem- 32933: sprojekt (Förslagsanslag) .................. 12300000 11 461 822,32 ~38177,68 7 32934: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 32935: jen eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 32936: - Slutrat av statsandel tili kommunerna för vissa 32937: driftskostnader för socialservice ( Förslagsanslag) . 2550000 1691 927,22 ~58072,78 34 32938: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 32939: jen eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 32940: statsandel tili kommunerna för vissa anläggning- 32941: skostnader för socialservice ................. 1200000 433014,50 -766985,50 64 32942: 32943: 40 VALTION KOULUKODIT -STATENS SKOLHEM. 50313000 52 243 088,82 1930088,82 4 32944: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 32945: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33473000 35 755 764,01 2282764,01 7 32946: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 32947: ter ................................... 13000000 12 647 324,81 -352675,19 3 32948: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 220000 220000,00 0,00 0 32949: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 32950: ( Reservationsanslag) ..................... 3620000 3620000,00 0,00 0 32951: 32952: 53 VALTION PÄIHDEHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖT 32953: - STATENS VERKSAMHETSENHETER FÖR 32954: MISSBRUKARVÅRD ..................... 28382000 27 566 765,70 ~15234,30 3 32955: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 32956: slagsanslag) ............................ 18452000 19 067 899,02 615899,02 3 32957: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 32958: ter ................................... 9800000 8368866.68 -1 431133,32 15 32959: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 130000 130000,00 0,00 0 32960: 32961: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET. 1198640000 1169 765 753,08 -28 874 246,92 2 32962: 30 Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalousyrittä- 32963: jien lomituspalvelujen ja pienyrittäjien vuosiloma- 32964: järjestelmän hallintomenoihin (Arviomääräraha) - 32965: Slutrater av statsandelen tili kommunerna för utgif- 32966: ter för administration av avbytarservicen för lant- 32967: bruksföretagare och semestersystemet för småföre- 32968: tagare (Förslagsanslag) .................... 1 000000 359559,01 --M0440,99 64 32969: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelu- 32970: jen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig er- 32971: sättning för kostnaderna för semesteravbytare för 32972: lantbruksföretagare ( Förslagsanslag) .......... 1163000000 1140 364 635,07 -22 635 364,93 2 32973: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 32974: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig er- 32975: sättning för kostnaderna för semestersystem för 32976: småföretagare ( Förslagsanslag) .............. 34640000 29 041 559,00 -5598441,00 16 32977: 32978: 32979: 60 LÄÄKINTÖHALLITUS - MEDICINALSTYREL- 32980: SEN .................................. 61202000 60815672,73 -386327,27 32981: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 32982: slagsanslag) ............................ 32852000 33 087 722,67 235722,67 32983: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 32984: sivu 32985: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 94 32986: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 32987: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 32988: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 32989: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 32990: förslaget bokslutet 32991: suurempi - högre 32992: % 32993: pienempi -lägre (-) 32994: 32995: 32996: 22 Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha2v) 32997: Utvecklingsverksamhet (Reservationsanslag2år) .. 4500000 4500000,00 0,00 0 32998: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 32999: bete .................................. 3450000 3188551,70 -261448,30 8 33000: 26 Farmakopea - Farmakopen ................ 200000 156153,10 -43846,90 22 33001: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 33002: ter ................................... 19000000 18 683 245,26 -316754.74 2 33003: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 1200000 1200000,00 0,00 0 33004: 33005: 63 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS MEN- 33006: TALSJUKHUS .......................... 114646000 111 636414,17 -3009585,83 3 33007: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 33008: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76821000 76 013 309,98 -S07690,02 33009: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 33010: ter ................................... 17000000 14 7981 04,19 -2 201 895,81 13 33011: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 33012: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 2000000 2000000,00 0,00 0 33013: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 33014: (Reservationsanslag) ••••••• 0 ••••• 0 ••••• 0. 18825000 18825000,00 0,00 0 33015: 33016: 64 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR- 33017: BETSHYGIEN • 0 ••••••••••• 0 •••••• 0 ••••• 133400000 133 400 000,00 0,00 0 33018: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin - Stat- 33019: sunderstöd för utgifterna vid institute! för arbetshy- 33020: gien .................................. 133400000 133 400 000,00 0,00 0 33021: 33022: 65 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOIN- 33023: STITUTET ............................. 156856000 147 337 897,52 -9 5181 02,48 6 33024: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 33025: slagsanslag) ............................ 59656000 58 648 504,72 -1 007 495,28 2 33026: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siir- 33027: tomääräraha) - Vissa utgifter för övervaknings- 33028: och forskningsverksamhet (Reservationsanslag) .. 7000000 7000000,00 0,00 0 33029: 22 Eräät tutkimustoiminnan menot (Arviomääräraha) 33030: - Vissa utgifter för undersökningsverksamhet 33031: (Förslagsanslag) ......................... 25000000 21 345351,24 -3654648,76 15 33032: 26 Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ja tut- 33033: kimusaineet sekä rokotteiden välitystoiminta (Ar- 33034: viomääräraha)- Vaccin och försökssubstanser för 33035: allmänna vaccineringsprogram samt förmedling av 33036: vaccin (Förslagsanslag) •••••• 0 •••••••••••• 27700000 22 844041,56 -4 855 958,44 18 33037: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 33038: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... 28800000 28 800000,00 0,00 0 33039: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 33040: ning av inventarier ( Reservationsanslag) ....... 3700000 3700000,00 0,00 0 33041: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 33042: (Reservationsanslag) ..................... 5000000 5000000,00 0,00 0 33043: 33044: 66 LÄÄKELABORATORIO - LÄKEMEDELSLABO- 33045: RATORIET ............................. 7513000 6951 442,26 -561 557.74 7 33046: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 33047: slagsanslag) ............................ 5113000 5110103,12 -2896,88 0 33048: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33049: sivu 33050: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 95 33051: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33052: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33053: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33054: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33055: förslaget bokslutet 33056: suurempi - högre 33057: % 33058: pienempi -lägre (-) 33059: 33060: 33061: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 33062: ter .................................. . 1950000 1 391 339,14 -558660,86 29 33063: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 33064: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 450000 450000,00 0,00 0 33065: 33066: 68 SÄTEILYTURVAKESKUS- STRÅLSÄKERHETS- 33067: CENTRALEN .......................... . 72543000 74 222160,87 1679160,87 2 33068: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33069: slagsanslag) ........................... . 36443000 38 430 925,23 1 987925,23 5 33070: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siir- 33071: tomääräraha) - Vissa utgifter för övervakning och 33072: forskning (Reservationsanslag) ............. . 5300000 5300000,00 0,00 0 33073: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 33074: ter .................................. . 18 200000 17 891 235,64 -308764,36 2 33075: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 33076: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 4100000 4100000,00 0,00 0 33077: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 33078: (Reservationsanslag) .................... . 8500000 8500000,00 0,00 0 33079: 33080: 69 TERVEYDENHUOLLON TÄYDENNYSKOULU- 33081: TUS - KOMPLETIERANDE UTBILDNING IN- 33082: OM HÄLSOVÅRDEN .................... . 4321000 4262329,80 -58670,20 33083: 27 Terveydenhuollon jatko- ja täydennyskoulutus - 33084: Vidareutbildning och kompletterande utbildning 33085: inom hälsovården ....................... . 3700000 3643299,80 -56700,20 2 33086: 50 Opintoapurahat terveydenhuoltoalan ulkomaista 33087: jatko- ja täydennyskoulutusta varten - Studieun- 33088: derstöd för vidareutbildning och kompletterande 33089: utbildning utomlands inom hälsovården ....... . 621 000 619030,00 -1970,00 0 33090: 33091: 73 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA- HÄLSO- 33092: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING .......... . 19255000 19 203 392,82 -51607,18 0 33093: 21 Terveyskasvatus ja tupakoinnin vähentäminen - 33094: Hälsofostran och minskande av tobaksrökning ... 12105000 12074948,92 -30051,08 0 33095: 22 Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäise- 33096: minen (Arviomääräraha) - Förebyggande av 33097: olägenheter som förorsakas av rusmedels bruk 33098: (Förslagsanslag) ........................ . 2450000 2439441,50 -10558,50 0 33099: 23 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning ........ . 1400000 1394690,93 -5309,07 0 33100: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - 33101: Övervakning av epidemisjukdomar ( Förslagsan- 33102: slag) ................................ . 3300000 3294311,47 -5688,53 0 33103: 33104: 77 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ YMPÄRISTÖTERVEY- 33105: DENHUOLTO JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN 33106: HALLINTO- AV KOMMUNERNA ANORDNAD 33107: MILJÖHÄLSOVÅRD OCH MILJÖVÅRDSFÖR- 33108: VALTNING ............................ . 237000000 232 091 587,05 --4 908 412,95 2 33109: 30 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 33110: ja ympäristönsuojelun hallinnon käyttökustannuk- 33111: siin (Arviomääräraha)- Statsandel tili kommuner- 33112: na för miljöhälsovårdens och miljövårdsförvaltning- 33113: ens driftskostnader (Förslagsanslag) ......... . 237000000 232 091 587,05 --4 908 412,95 2 33114: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33115: sivu 33116: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 96 33117: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33118: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33119: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33120: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33121: förslaget bokslutet 33122: suurempi - högre 33123: pienempi -lägre (-) 33124: % 33125: 33126: 33127: 78 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ KANSANTERVEYSTYÖ 33128: -AV KOMMUNERNA ANORDNAT FOLKHÄL- 33129: SOARBETE ............................ 5308800000 5380682979,74 71 882 979,74 33130: 30 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttö- 33131: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel tili 33132: kommunerna för folkhälsoarbetets driftskostnad- 33133: sprojekt ( Förslagsanslag) .................. 5166500000 5 260 417 808,82 93 917 808,82 2 33134: 31 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perusta- 33135: miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 33136: tili kommunerna för folkhälsoarbetets anläggning- 33137: skostnader (Förslagsanslag) ................ 133800000 114880935,07 -18919064,93 14 33138: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 33139: den terveyskeskushankkeiden kustannuksiin (Ar- 33140: viomääräraha)- Statsunderstöd tili kommunerna i 33141: huvudstadsregionen för vissa kostnader för hälso- 33142: vårdscentralprojekt (Förslagsanslag) .......... 2400000 1760499,11 ---{)39 500,89 27 33143: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 33144: kunnille kansanterveystyön eräisiin käyttökustan- 33145: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel 33146: och slatlig ersättning tili kommunerna för vissa 33147: driftskostnader för folkhälsoarbetet ( Förslagsan- 33148: slag) ................................. 1100000 920553,12 -179446,88 16 33149: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille kansanterveys- 33150: työn eräisiin perustamiskuslannuksiin - Slutrat av 33151: Siatsandel tili kommunerna för vissa anläggning- 33152: skostnader för folkhälsoarbetet .............. 5000000 2703183,62 -2 296 816,38 46 33153: 33154: 79 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ ERIKOISSAIRAAN- 33155: HOITO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD 33156: SPECIALSJUKVÅRD ..................... 6875750000 6 837 397 643,15 -38 352 356,85 33157: 30 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttö- 33158: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 33159: kommunerna för specialsjukvårdens driftskostnader 33160: (Förslagsanslag) ......................... 6145500000 6125 782 237,95 -19717762,05 0 33161: 31 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perus- 33162: lamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Slatsan- 33163: del tili kommunerna för specialsjukvårdens anlägg- 33164: ningskostnader (Förslagsanslag) ............. 127600000 111 782 588,73 -15817411,27 12 33165: 32 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaa- 33166: Ioiden käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 33167: Statens betalningsandel av universitetscentralsjuk- 33168: husens driftskostnader ( Förslagsanslag) ........ 478000000 479740556,53 1740556,53 0 33169: 33 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaa- 33170: Ioiden kustannuksiin (Arviomääräraha) - Slatens 33171: betalningsandel av universitetscentralsjukhusens 33172: kostnader (Förslagsanslag) ................. 63200000 64823517,00 1623517,00 3 33173: 34 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mie- 33174: lentilatutkimuspotilaista aiheutuviin kustannuksiin 33175: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning åt specials- 33176: jukvårdsanstalter för kostnaderna för patienter som 33177: sinnesundersöks ( Förslagsanslag) ............ 13000000 10 803 355,93 -2196 644,07 17 33178: 35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus- 33179: lannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna för 33180: specialsjukvårdens kostnader ................ 2750000 2750000,00 0,00 0 33181: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33182: sivu 33183: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 97 33184: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33185: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33186: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33187: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33188: förslaget bokslutet 33189: suurempi - högre 33190: % 33191: pienempi -lägre (-) 33192: 33193: 33194: 36 Valtionavustus eräiden sairaanhoitolaitosten hank- 33195: keiden kustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat- 33196: sunderstöd för kostnaderna för vissa sjukvårdsan- 33197: stalts projekt ( Förslagsanslag) ............... 14 700000 14333061,92 -366938,08 2 33198: 37 Valtionavustus koulutus- ja tutkimuskeskuksen pe- 33199: rustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Stats- 33200: bidrag för anläggningskostnaderna för ett utbild- 33201: nings- och forskningscenter ( Reservationsanslag) . 4800000 4800000,00 0,00 0 33202: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 33203: kunnille erikoissairaanhoidon eräisiin käyttökustan- 33204: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsandel 33205: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 33206: driftskostnader för specialsjukvården (Förslagsan- 33207: slag) ................................. 1200000 373806,14 ---826193,86 69 33208: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille erikoisairaan- 33209: hoidon eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat 33210: av statsandel tili kommunerna för vissa anläggning- 33211: skostnader för specialsj ukvården . . . . . . . . . . . . . 25000000 22 208 518,95 -2 791 481 ,05 11 33212: 33213: 92 KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN- FOLK- 33214: HÄLSANS FRÄMJANDE .................. 170776000 170 776 000,00 0,00 0 33215: 50 Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön 33216: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 33217: enskilda sammanslutningar för kostnader för folk- 33218: hälsoarbete (Förslagsanslag) ................ 170776000 170 776 000,00 0,00 0 33219: 33220: 93 ERÄIDEN SOSIAALIPALVELUJEN AVUSTAMI- 33221: NEN - FRÄMJANDE AV VISSA FORMER AV 33222: SOCIALSERVICE ........................ 501 701 558 501 701 558,00 0,00 0 33223: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten 33224: huollon kustannuksiin (Arviomääräraha)- Under- 33225: stöd tili enskilda sammanslutningar för kostnader 33226: för vård av barn och unga (Förslagsanslag) ..... 86130000 86 230000,00 100000,00 0 33227: 51 Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon 33228: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 33229: enskilda sammanslutningar för kostnader för åld- 33230: ringsvård (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . 134464558 134 364 558,00 -100000,00 0 33231: 52 Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon 33232: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 33233: enskilda sammanslutningar för kostnader för vård 33234: av handikappade (Förslagsanslag) ............ 245905000 245 905 000,00 0,00 0 33235: 53 Avustus yksityisille yhteisöille raittiustyön ja päih- 33236: dehuollon kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un- 33237: derstöd tili enskilda sammanslutningar för kostna- 33238: der för nykterhetsarbete och missbrukarvård (För- 33239: slagsanslag) ............................ 35202000 35 202 000,00 0,00 0 33240: 33241: 94 LOMANVIETTOMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄ- 33242: MINEN - FRÄMJANDE AV SEMESTERMÖJ- 33243: LIGHETER ............................. 81903000 81 903 000,00 0,00 0 33244: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kus- 33245: tannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili en- 33246: skilda sammanslutningar för kostnader för seme- 33247: sterverksamhet (Förslagsanslag) ............. 81 903000 81 903 000,00 0,00 0 33248: 33249: 33250: 33251: 33252: 4 411653Z 33253: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33254: sivu 33255: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 98 33256: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33257: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33258: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33259: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33260: förslaget bokslutet 33261: suurempi - högre 33262: % 33263: pienempi -lägre (-) 33264: 33265: 33266: 95 SUURONNETIOMUUKSIIN VARAUTUMINEN 33267: - KATASTROFBEREDSKAP ............... 3459000 3459000,00 0,00 0 33268: 50 Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin 33269: varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin (Arvio- 33270: määräraha)- Understöd tili enskilda sammanslut- 33271: ningar för kostnader för katastrofberedskap (För- 33272: slagsanslag) ............................ 3459000 3459000,00 0,00 0 33273: 33274: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 33275: NONALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFT- 33276: ER INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVARDSMINI- 33277: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ 27750000 24 621 914,52 -3128 085.48 11 33278: 25 Kansainvälinen yhteistyö- lnternationellt samar- 33279: bete .................. · ... · · · · · · · · · · · · 6550000 5088563,88 -1 461 436,12 22 33280: 26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkeiden 33281: kustannuksiin - Andel i kostnaderna för utbild- 33282: nings- och forskningscentralens projekt ........ 650000 650000,00 0,00 0 33283: 28 Eräät koulutustoiminnan ja asiantuntijapalvelujen 33284: menot - Vissa utgifter för utbildningsverksamhet 33285: och sakkunnigtjänster ..................... 780000 775294,97 --4 705,03 1 33286: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd . . . . . . . . . . . 5270000 4870000,00 --400 000,00 8 33287: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 33288: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifter 33289: och betalningsandelar ( Förslagsanslag) ........ 14500000 13238055,67 -1261944,33 9 33290: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33291: sivu 33292: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 99 33293: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33294: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33295: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33296: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33297: förslaget bokslutet 33298: suurempi - högre 33299: % 33300: pienempi -lägre (-) 33301: 33302: 33303: 34. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN : 33304: 33305: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - AR- 33306: BETSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ· 33307: DE ................................... 4295944000 3 997 911 783,98 -298 032 216,02 7 33308: 33309: 01 TYÖMINISTERIÖ- ARBETSMINISTERIET .... 113130000 11 0 000 469,87 -3129530,13 3 33310: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33311: slagsanslag) ............................ 44660000 44 961 924.42 301 924.42 33312: 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakoulutasoi- 33313: nen jatkokoulutus (Siirtomääräraha) - Fortbild- 33314: ning på högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens 33315: personai ( Reservationsanslag) ............... 756000 756000,00 0,00 0 33316: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 33317: tabehandling ........................... 32530000 32528026,17 -1973,83 0 33318: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 33319: Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) . . . . . . . . 2000000 180119.24 -1819880.76 91 33320: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 33321: ter ................................... 33184000 31 574400,04 -1 609599,96 5 33322: 33323: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO- ARBETARSKYDDS- 33324: FÖRVALTNINGEN ....................... 116598000 121 261 942,90 4663942,90 4 33325: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33326: slagsanslag) ............................ 82918000 87 765036.78 4847036.78 6 33327: 22 Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha2v) 33328: Utvecklingsverksamhet (Reservationsanslag2år) .. 1150000 1149999,15 ---{),85 0 33329: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 33330: bete .................................. 1050000 888440,88 -161559,12 15 33331: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgif- 33332: ter ................................... 30500000 30 485180,99 -14819,01 0 33333: 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av inventarier .. 980000 973285,10 -6714,90 33334: 33335: 05 TYÖSUOJELUN MUUT MENOT- ÖVRIGA UT- 33336: GIFTER FÖR ARBETARSKYDDET ........... 1200000 1185000,00 -15000,00 33337: 22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 33338: johtuvat toimenpiteet (Arviomääräraha) - Atgär- 33339: der på grund av försummelse av åtgärder för skydd 33340: i arbete ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15000 0,00 -15000,00 100 33341: 56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen ja tiedotustoi- 33342: mintaan- Statsunderstöd för arbetarskyddsutbild- 33343: ning och informationsverksamhet ............ 1185000 1185000,00 0,00 0 33344: 33345: 06 TYÖVOIMA-ASIAIN PIIRI- JA PAIKALLISHAL- 33346: UNTO - ARBETSKRAFTSÄRENDENAS DIS- 33347: TRIKTS· OCH LOKALFÖRVALTNING ......... 385306000 393 283 982,45 7977982.45 2 33348: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 33349: slagsanslag) ............................ 278856000 288 077 674,49 9221674.49 3 33350: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgif- 33351: ter ................................... 83650000 82 406 307,96 -1 243 692,04 33352: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 33353: ning av inventarier (Reservationsanslag) ....... 22800000 22 800 000,00 0,00 0 33354: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33355: sivu 33356: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 100 33357: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33358: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33359: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33360: Enl igt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33361: förslaget bokslutet 33362: suurempi - högre 33363: pienempi -lägre (-) 33364: % 33365: 33366: 33367: 08 TYÖVOIMAOPISTO - ARBETSKRAFTSINSTI- 33368: TUTET .............................. . 2350000 2361445,68 11445,68 0 33369: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För- 33370: slagsanslag) ........................... . 990000 1 011135,20 21135,20 2 33371: 29 Muut kulutusmenot- övriga konsumtionsutgif- 33372: ter .................................. . 1360000 1 350310.48 -9689,52 33373: 33374: 12 TYÖNEUVOSTO- ARBETSRÅDET ......... . 774000 712474,26 --61 525.74 8 33375: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33376: slagsanslag) ........................... . 698000 636762,06 --61 237,94 9 33377: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgif- 33378: ter .................................. . 76000 75 712,20 -287,80 0 33379: 33380: 30 TYÖVOIMAPALVELUT- ARBETSKRAFTSSER- 33381: VICE ................................ . 612600000 622 288 878,83 9688878,83 2 33382: 25 Työvoimapalveluiden erityismenot- Specialutgif- 33383: ter för arbetskraftsservicen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19900000 16 003 304,39 -3 896 695,61 20 33384: 50 Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistuki (Ar- 33385: viomääräraha) - Utbildnings- och specialunder- 33386: stöd inom den sysselsättningsfrämjande utbild- 33387: ningen (Förslagsanslag) .................. . 538800000 553646867,19 14846867,19 3 33388: 63 Ammatinvalinnanohjauksen erityismenot - Spe- 33389: cialutgifter för yrkesvägledningen ............ . 9900000 9162624,68 -737375,32 7 33390: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd 33391: vid flyttning (Förslagsanslag) .............. . 44000000 43476082,57 -523917.43 33392: 33393: 50 TYÖLLISYYDEN HOITO- SKÖTSELN AV SYS- 33394: SELSÄTININGEN ...................... . 2874100000 2 551 067 408,02 -323 032 591 ,98 11 33395: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33396: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735600000 670 367166,51 -65 232 833.49 9 33397: 30 Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyy- 33398: den lieventämiseen (Arviomääräraha) - Statsan- 33399: del tili kommuner och kommunalförbund för lind- 33400: rande av arbetslösheten (Förslagsanslag) ...... . 1117000000 990584347,82 -126415 652,18 11 33401: 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Arvio- 33402: määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av ar- 33403: betslösheten (Förslagsanslag) .............. . 381500000 294915746,13 -86 584 253,87 23 33404: 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin 33405: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för investe- 33406: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte ( Förslagsan- 33407: slag) ................................ . 180000000 140 757 669,29 -39 242 330.71 22 33408: 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieven- 33409: täminen (Siirtomääräraha) - Lindrande av stör- 33410: ningar föranledda av strukturomvandlingen 33411: (Reservationsanslag) .................... . 50000000 50 000 000,00 0,00 0 33412: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Arvio- 33413: määräraha) -lnvesteringsutgifter för tryggande av 33414: sysselsättningen (Förslagsanslag) ........... . 410000000 404442478,27 -5557 521,73 33415: 33416: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 33417: MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBETS- 33418: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 189886000 195 750 181 ,97 5864181,97 3 33419: 22 Tutkimus ja kehittäminen (Siirtomääräraha)- Un- 33420: dersökning och utveckling (Reservationsanslag) 7800000 7800000,00 0,00 0 33421: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33422: sivu 33423: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 101 33424: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33425: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33426: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33427: Enligt stats- Enligt. jämfört med statsförslaget 33428: förslaget bokslutet 33429: suurempi - högre 33430: % 33431: pienempi -lägre (-) 33432: 33433: 33434: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha)- Civil~änst (För- 33435: slagsanslag) ............................ 9650000 8860663,85 -789336,15 8 33436: 25 Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat (Siirtomäärära- 33437: ha2v) - Emigrationsfrågor och internationella 33438: ärenden (Reservationsanslag2år) ............. 3300000 3300000,00 0,00 0 33439: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha)- Lönegaranti (För- 33440: slagsanslag) ............................ 160000000 168 253 784,81 8 253 784,81 5 33441: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) - Vissa 33442: former av sjömansservice ( Förslagsanslag) ...... 4850000 3471300,00 -1378700,00 28 33443: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 33444: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifter 33445: och betalningsandelar ( Förslagsanslag) ........ 4286000 4064433,31 -221 566,69 5 33446: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33447: sivu 33448: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 102 33449: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33450: arvion mukaan mukaan vooattuna tulo- ja menoarvioon 33451: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33452: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33453: förslaget bokslutet 33454: suurempi - högre 33455: % 33456: pienempi -lägre (-) 33457: 33458: 33459: 35. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN: 33460: 33461: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- 33462: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 33463: DE .................................. . 3600753000 3 606 669 330,86 5916330,86 0 33464: 33465: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MILJÖMINISTE- 33466: RIET ................................ . 59475000 61 907 096,50 2432096,50 4 33467: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33468: slagsanslag) ........................... . 39685000 42117 096,50 2432096,50 6 33469: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- ÖVriga 33470: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 16490000 16490000,00 0,00 0 33471: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 33472: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 3300000 3300000,00 0,00 0 33473: 33474: 11 YMPÄRISTÖNSUOJELUN YLEINEN EDISTÄMI- 33475: NEN - ALLMÄNT FRÄMJANDE AV MILJÖ- 33476: VÅRDEN ............................. . 27150000 27149955,31 -44,69 0 33477: 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (Siirtomäärä- 33478: raha2v) - Forskning och utredningar om miljö 33479: (Reservationsanslag2år) .................. . 22400000 22 399 955,31 -44,69 0 33480: 27 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha)- För- 33481: surningsforskning (Reservationsanslag) ....... . 1800000 1800000,00 0,00 0 33482: 50 Avustukset valtakunnallisilla ympäristön- ja luon- 33483: nonsuojelujärjestöille - Understöd tili de riksom- 33484: fattande miljö- och naturvårdsorganisationerna .. 2300000 2300000,00 0,00 0 33485: 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset (Siirtomäärä- 33486: raha) Skärgårdens miljövårdsbidrag 33487: (Reservationsanslag) .................... . 650000 650000,00 0,00 0 33488: 33489: 12 JÄTEHUOLTO JA ILMANSUOJELU - AV- 33490: FALLSHANTERING OCH Ll.Jt-lVÅRD ....... . 94130000 86424464,30 -7 705 535.70 8 33491: 23 Suunnittelu ja valvonta (Siirtomääräraha2v)- Pla- 33492: nering och övervakning ( Reservationsanslag2år) . 1980000 1 980000,00 0,00 0 33493: 37 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpitei- 33494: siin - Statsandel tili kommunerna för åtgärder 33495: beträffande luftvård ...................... . 1000000 414625,67 --585 374,33 59 33496: 42 limansuojeluinvestointien korkotuki (Arviomäärä- 33497: raha)- Räntestöd för luftvårdsinvesteringar (För- 33498: slagsanslag) ........................... . 9400000 7 438532.65 -1 961 467,35 21 33499: 60 Energiansäästö- ja ympäristönsuojeluyhteistyö 33500: Puolan kanssa (Siirtomääräraha) - Energibespa- 33501: rings- och miljövårdssamarbete med Polen 33502: (Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30000000 30 000 000,00 0,00 0 33503: 61 Saaristo- ja tunturialueiden jätehuollon tukeminen 33504: - Stödjande av avfallshanteringen i skärgården 33505: och fjällen ............................ . 1750000 1750000,00 0,00 0 33506: 62 Jätehuollon edistäminen (Siirtomääräraha) - 33507: Främjande av avfallshanteringen ( Reservations- 33508: anslag) ............................... . 12000000 12 000 000,00 0,00 0 33509: 63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien 33510: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för främ- 33511: jande av investeringar för utnyttjande av avfall ( För- 33512: slagsanslag) ........................... . 6000000 2364620,36 -3 635 379,64 61 33513: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33514: sivu 33515: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 103 33516: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33517: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33518: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33519: Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget 33520: förslaget bokslutet 33521: suurempi - högre 33522: % 33523: pienempi -lägre (-) 33524: 33525: 33526: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto- 33527: määräraha) - Oljeavfallshantering som finansieras 33528: med oljeavfallsavgift ( Reservationsanslag) ..... . 25000000 25 000 000,00 0,00 0 33529: 65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen investointien 33530: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för inves- 33531: teringar i allmänna avfallsbehandlingsplatser (För- 33532: slagsanslag) ........................... . 4000000 2476685,62 -1 523314,38 38 33533: 88 Ekokem Oy Ab:n osakkeiden hankinta (Siirtomää- 33534: räraha) - Förvärv av aktier i Ekokem Oy Ab 33535: (Reservationsanslag) .................... . 3000000 3000000,00 0,00 0 33536: 33537: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKIS- 33538: TYSKÄffiÖ- NATURVARDEN OCH REKREA- 33539: TIONSANVÄNDNING AV NATUREN ........ . 115380000 114 580 754,04 -799245,96 33540: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha2v) 33541: Allmänna utgifter för naturvården 33542: (Reservationsanslag2år) .................. . 3420000 3420000,00 0,00 0 33543: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito - 33544: Skötsel och underhåll av naturskyddsområdena .. 9300000 9288519,59 -11480.41 0 33545: 30 Korvaukset metsäverotulojen menetyksistä (Arvio- 33546: määräraha) - Ersättning för förluster av skattein- 33547: täkter av skog ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . 4500000 3712235,00 -787765,00 18 33548: 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirto- 33549: määräraha)- Understöd för anskaffning av rekrea- 33550: tionsområden (Reservationsanslag) .......... . 3000000 3000000,00 0,00 0 33551: 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta (Siirto- 33552: määräraha) - Ersättningar för inrättandet av 33553: skyddsområden ( Reservationsanslag) . . . . . . . . . 3000000 3000000,00 0,00 0 33554: 42 Rauhoitettujan harvinaisten eläinten aiheuttamien 33555: vahinkojen korvaaminen - Ersättning för fridlysta 33556: sällsynta djurs skadegörelse ................ . 200000 199999,95 -{),05 0 33557: 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset (Siirtomäärära- 33558: ha) Ersättningar enligt marktäktslagen 33559: (Reservationsanslag) .................... . 1000000 1 000000,00 0,00 0 33560: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto- 33561: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddslagen 33562: (Reservationsanslag) .................... . 25000000 24 999 999,50 -{),50 0 33563: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 33564: ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... . 1500000 1500000,00 0,00 0 33565: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siir- 33566: tomääräraha)- Husbyggnadsarbeten inom natur- 33567: skyddsområdena (Reservationsanslag) ....... . 4460000 4460000,00 0,00 0 33568: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää- 33569: räraha) - Anskaffning av naturskyddsområden 33570: (Reservationsanslag) .................... . 60000000 60000000,00 0,00 0 33571: 33572: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO - VATTEN- 33573: OCH MIUÖFÖRVALTNINGEN ............ . 314847000 322 642 872.19 7795872,19 2 33574: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33575: slagsanslag) ........................... . 175667000 185 409 954,59 9742954,59 6 33576: 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesiensuojelu- 33577: toiminta (Siirtomääräraha)- Vattenvårdsverksam- 33578: het som finansieras med vattenvårdsavgifter 33579: (Reservationsanslag) .................... . 1 700000 1700000,00 0,00 0 33580: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33581: sivu 33582: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 104 33583: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33584: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33585: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33586: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33587: förslaget bokslutet 33588: suurempi - högre 33589: % 33590: pienempi -lägre (-) 33591: 33592: 33593: 23 Vesien ja ympäristönsuojelun suunnittelu ja val- 33594: vonta sekä katselmustnimitukset (Siirtomäärära- 33595: ha2v) - Projektering av och tillsyn över vattnen 33596: och miljövården samt syneförrättningar 33597: (Reservationsanslag2år) .................. . 4100000 4099993,91 ~.09 0 33598: 24 Vesi- ja ympäristöhallinnon tutkimus ja seuranta 33599: (Siirtomääräraha2v) - Vatten- och miljöförvalt- 33600: ningens forskning och uppföljning 33601: (Reservationsanslag2år) .................. . 6700000 6700000,00 0,00 0 33602: 27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen to~unta (Arvio- 33603: määräraha) - Bekämpning av olje- och fartygske- 33604: mikalieskador (Förslagsanslag) ............. . 2900000 3419893,88 519893,88 18 33605: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 33606: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....... . 800000 347350,88 -452649,12 57 33607: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 33608: konsumtionsutgifter ( Reservationsanslag2år) .... 58400000 58 399 909,34 -90,66 0 33609: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki 33610: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas 33611: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ..... . 6000000 5484317.73 -515682,27 9 33612: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi- 33613: teisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för sam- 33614: hällenas vattenvårdsåtgärder (Reservations- 33615: anslag) ............................... . 9500000 9500000,00 0,00 0 33616: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki 33617: (Arviomääräraha)- Räntestöd för industrins vat- 33618: tenvårdsinvesteringar ( Förslagsanslag) ........ . 5000000 3501451.86 -1498548,14 30 33619: 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelutoimen- 33620: piteisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för gårds- 33621: brukets vattenvårdsåtgärder (Reservationsanslag). 1400000 1400000,00 0,00 0 33622: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha2v)- Anskaff- 33623: ning av inventarier (Reservationsanslag2år) ..... 13200000 13 200000,00 0,00 0 33624: 71 Öljyntorjuntakaluston hankinta (Siirtomääräraha) 33625: - Anskaffning av oljebekämpningsmateriel 33626: (Reservationsanslag) .................... . 6200000 6200000,00 0,00 0 33627: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha)- Husbyggen 33628: (Reservationsanslag) .................... . 7000000 7000000,00 0,00 0 33629: 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomäärära- 33630: ha) - Vattendrags- och miljövårdsarbeten 33631: (Reservationsanslag) .................... . 16280000 16280000,00 0,00 0 33632: 33633: 30 KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOIMI - PLAN- 33634: LÄGGNINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET ... 18250000 17 413936,00 -836064,00 5 33635: 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja kehittä- 33636: minen (Siirtomääräraha2v) - Undersökning och 33637: utveckling av planläggnings- och byggnadsväsen- 33638: det (Reservationsanslag2år) ............... . 10500000 10500000,00 0,00 0 33639: 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen (Siirto- 33640: määräraha2v) - Utvecklande av fastighetsdatasy- 33641: stemet ( Reservationsanslag2år) ............. . 1800000 1800000,00 0,00 0 33642: 31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen- Statsandel 33643: för byggnadsplanläggningen ............... . 2000000 1389920,00 ~10080,00 31 33644: 32 Avustukset aluearkkitehtien palkkauksiin- Under- 33645: stöd för avlönande av områdesarkitekter ...... . 1250000 1134016,00 -115984,00 9 33646: 36 Maa-aineslain mukaiset avustukset - 1 marktäkt- 33647: slagen avsedda bidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700000 590000,00 -110000,00 16 33648: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33649: sivu 33650: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 105 33651: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33652: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33653: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33654: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33655: förslaget bokslutet 33656: suurempi - högre 33657: pienempi -lägre (-) 33658: % 33659: 33660: 33661: 62 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta (Siirtomäärä- 33662: raha2v) - Provbyggande och försöksverksamhet 33663: (Reservationsanslag2år) .................. . 2000000 2000000,00 0,00 0 33664: 33665: 32 RAKENNUSSUOJELU- BYGGNADSSKYDD .. 13200000 12 900 000,00 -300000,00 2 33666: 21 Rakennussuojelun tutkimus ja kehittäminen (Siir- 33667: tomääräraha2v) - Undersökning och utveckling 33668: av byggnadsskyddet (Reservationsanslag2år) ... 800000 800000,00 0,00 0 33669: 34 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 33670: kohteiden säilyttämiseen (Siirtomääräraha) - Bi- 33671: drag för bevarande av kulturhistoriskt värdefulla 33672: objekt (Reservationsanslag) ............... . 9200000 9200000,00 0,00 0 33673: 50 Avustukset muihin rakennussuojelukustannuksiin 33674: (Siirtomääräraha) - Bidrag för övriga kostnader 33675: för byggnadsskyddet ( Reservationsanslag) ..... 2900000 2900000,00 0,00 0 33676: 61 Rakennetun ympäristön suojelusta aiheutuvat kor- 33677: vaukset - Ersättningar som föranleds av skyddet 33678: av den byggda miljön .................... . 300000 0,00 -300000,00 100 33679: 40 ASUNTOHALLITUS- BOSTADSSTYRELSEN 36701000 36 058 821 ,59 ---642 178.41 2 33680: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) -Avlöningar (För- 33681: slagsanslag) ........................... . 26901000 26 258 821 ,59 ---642 178.41 2 33682: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha2v)- Övriga 33683: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) .... 9250000 9250000,00 0,00 0 33684: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier .. 550000 550000,00 0,00 0 33685: 33686: 33687: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET ..... . 2904200000 2 910 574 937.45 6374937.45 0 33688: 22 Asuntotutkimus (Siirtomääräraha) - Bostadsun- 33689: dersökning ( Reservationsanslag) ............ . 4900000 4900000,00 0,00 0 33690: 30 Kuntien maanostolainojen korkotuki (Arviomäärä- 33691: raha)- Räntestöd för kommunernas jordinköpslån 33692: (Förslagsanslag) ........................ . 150000 76813,07 -73186,93 49 33693: 52 Avustukset asuntoalan järjestöille - Statsunder- 33694: stöd tili organisationer inom bostadsbranschen .. 1650000 1650000,00 0,00 0 33695: 53 ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki 33696: (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili BSP- 33697: systemet och räntestöd ( Förslagsanslag) ...... . 520000000 521 860 869,38 1860869,38 0 33698: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag 33699: (Förslagsanslag) ........................ . 960000000 956 800 152,04 --3199 847,96 0 33700: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha)- 33701: Understöd och lån för reparationsverksamhet 33702: (Reservationsanslag) .................... . 45000000 45000000,00 0,00 0 33703: 60 Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon - Över- 33704: föring tili fonden för utvecklande av bostadsförhål- 33705: landena .............................. . 1221000000 1 221 000 000,00 0,00 0 33706: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha)- Un- 33707: derstöd tili hyreshus ( Reservationsanslag) ..... . 22500000 22 500000,00 0,00 0 33708: 62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä- 33709: raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt 33710: (Förslagsanslag) ........................ . 19000000 15 065 554,56 -3934445.44 21 33711: 63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) 33712: - Räntestöd för hyresbostadslån (Förslagsan- 33713: slag) ................................ . 68000000 79 721 548.40 11 721 548.40 17 33714: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33715: sivu 33716: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 106 33717: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33718: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33719: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33720: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33721: förslaget bokslutet 33722: suurempi - högre 33723: % 33724: pienempi -lägre (-) 33725: 33726: 33727: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- 33728: viin asuntoihin (Siirtomääräraha) - Understöd för 33729: bostäder tili bostadslösa och flyttingar 33730: ( Reservationsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42000000 42 000000,00 0,00 0 33731: 33732: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN 33733: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 33734: MIWÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 33735: DE .................................. . 17420000 17 016 493,48 --403506,52 2 33736: 24 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 33737: bete ................................. . 14500000 14097313,00 -402687,00 3 33738: 26 Ympäristöministeriön hallinnonalan jatko- ja täy- 33739: dennyskoulutus (Siirtomääräraha2v) - Vidareut- 33740: bildning och kompletterande utbildning inom mil- 33741: jöministeriets förvaltningsområde 33742: (Reservationsanslag2år) .................. . 2000000 1999180.48 -819,52 0 33743: 50 Eräät valtionavut- Vissa statsbidrag ......... . 920000 920000,00 0,00 0 33744: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1990 33745: sivu 33746: 36 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1990 sida 107 33747: Luku- Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 33748: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 33749: Mom.-Mom. Resultat enligt bokslutet 33750: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 33751: förslaget bokslutet 33752: suurempi - högre 33753: % 33754: pienempi -lägre (-) 33755: 33756: 33757: 36. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 33758: 33759: VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ......... 4880600000 4 879 213 091 ,64 -1 386908,36 0 33760: 33761: 01 KOTIMAISEN VELAN KORKO- RÄNTA PÅ IN- 33762: HEMSK SKULD ......................... 2800000000 2 770 091194,29 -29 908 805.71 33763: 90 Kotimaisen velan korko (Arviomääräraha)- Ränta 33764: på inhemsk skuld (Förslagsanslag) ........... 2800000000 2 770 091194,29 -29 908 805,71 33765: 33766: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO - RÄNTA PA 33767: UTLÄNDSK SKULD ...................... 1924000000 1 918 209 834,83 -5790165,17 0 33768: 90 Ulkomaisen velan korko (Arviomääräraha)- Rän- 33769: ta på utländsk skuld (Förslagsanslag) ......... 1924000000 1 918 209 834,83 -5790165,17 0 33770: 33771: 06 VALTIONVELAN KUOLETUKSET- AMORTER- 33772: INGAR AV STATSSKULDEN ............... 0 0,00 0,00 0 33773: 90 Nettokuoletukset (Arviomääräraha) - Nettoamor- 33774: teringar (Förslagsanslag) ................... 0 0,00 0,00 0 33775: 33776: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRIGA 33777: UTGIFTER FÖR STATSSKULDEN ........... 156600000 190 912 062,52 34 312 062,52 22 33778: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää- 33779: räraha)- Arvoden och andra utgifter för statsskul- 33780: den (Förslagsanslag) •••••••••••••••••• 0 •• 144000000 177 897 765,90 33 897 765,90 24 33781: 90 Kotimaisen velan indeksikorotus (Arviomääräraha) 33782: -lndexförhöjning på inhemsk skuld (Förslagsan- 33783: slag) • 0 ••••••••••••••••••••••••••••••• 12600000 13014296,62 414296,62 3 33784: 33785: 33786: 33787: 33788: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ - UTGIFTERNAS 33789: TOTALBELOPP 140826788458 140 892 919 404,91 66 130 946,91 0 33790: HALLINNOLLINEN TASE 33791: 31. 12. 1990 33792: 33793: 33794: 33795: 33796: ADMINISTRATIV BALANS 33797: 31. 12. 1990 33798: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 33799: sivu 33800: Tili- Kanto 6111 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 110 33801: 33802: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 33803: 33804: 33805: 611 KASSATILIT 33806: KASSAKONTON 10217392,19 33807: 33808: 6111 Kassatili 33809: Kassakanto 10217392.19 33810: Eduskunta 33811: Riksdagen 5715,90 33812: Tasavallan Presidentin kanslia 33813: Republikens Presidents kansli 2386}5 33814: Valtioneuvoston kanslia 33815: Statsrådets kansli 218,73 33816: Ulkoasiainministeriö 33817: Utrikesministeriet 3442551,16 33818: Oikeusministeriö 33819: Justitieministeriet 396073,19 33820: Sisäasiainministeriö 33821: lnrikesministeriet 15013}0 33822: Rajavartiolaitos 33823: Gränsbevakningsväsendet 16203,05 33824: Uudenmaan lääninhallitus 33825: Nylands länsstyrelse 288787,40 33826: Turun ja Porin lääninhallitus 33827: Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse 232590,82 33828: Hämeen lääninhallitus 33829: Tavastehus länsstyrelse 22027,48 33830: Kymen lääninhallitus 33831: Kymmene länsstyrelse 62756,05 33832: Mikkelin lääninhallitus 33833: St. Michels länsstyrelse 59212,90 j 33834: Kuopion lääninhallitus 33835: Kuopio länsstyrelse 31112,40 33836: j 33837: Pohjois- Ka~alan lääninhallitus 33838: Norra Karelens länsstyrelse 390877,64 33839: Keski-Suomen lääninhallitus j 33840: Mellersta Finlands länSStyrelse 33127,30 33841: Vaasan lääninhallitus 33842: Vasa länsstyrelse 46823,69 33843: j 33844: Oulun lääninhallitus 33845: Uleåborgs länsstyrelse 17622}6 33846: Lapin lääninhallitus j 33847: Lapplands länsstyrelse 26461,45 33848: Länsstyrelsen i landskapet Aland 33849: Länsstyrelsen i landskapet Aland 9858,20 j 33850: Helsingin poliisilaitos 33851: Helsingfors polisinrättning 1 759,80 33852: Keskusrikospoliisi j 33853: Centralkriminalpolisen 24482,88 33854: Suojelupoliisi 33855: Skyddspolisen 8695,50 j 33856: liikkuva poliisi 33857: Rörliga polisen 6831,50 33858: Väestörekisterikeskus j 33859: Befolkningsregistercentralen 500,00 33860: 33861: j 33862: 33863: j 33864: 33865: j 33866: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 33867: sivu 33868: Tili - Kanto 6111 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 111 33869: 33870: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 33871: 33872: 33873: Asuntohallitus 33874: Bostadsstyrelsen 4 705,65 33875: Puolustusministeriö 33876: Försvarsministeriet 707506,57 33877: Valtiovarainministeriö 33878: Finansministeriet 942,22 33879: Valtiokonttori 33880: Statskontoret 1926885,00 33881: Tullihallitus 33882: Tullstyrelsen 320041,19 33883: Valtiontalouden tarkastusvirasto 33884: Statens revisionsverk 1456,33 33885: Rahapaja 33886: Myntverket 27 466.75 33887: Verohallitus 33888: Skattestyrelsen 4070,45 33889: Tilastokeskus 33890: Statistikcentralen 2732,55 33891: Pankkitarkastusvirasto 33892: Bankinspektionen 2100,77 33893: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 33894: Statens utvecklingscentral 961,15 33895: Rakennushallitus 33896: Byggnadsstyrelsen '36416,25 33897: Maa- ja metsätalousministeriö 33898: Jord- och skogsbruksministeriet 4914.79 33899: Maanmittaushallitus 33900: Lantmäteristyrelsen 66017,90 33901: Metsäntutkimuslaitos 33902: Skogsforskningsinstitutet 17658,85 33903: Vesi- ja ympäristöhallitus 33904: Vatten- och miljöstyrelsen 23154,19 33905: Maatilahallitus 33906: Jordbruksstyrelsen 45140,35 33907: Maatalouden tutkimuskeskus 33908: Lantbrukets forskningscentral 4 703.70 33909: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 33910: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 15926,59 33911: Metsähallitus 33912: Forststyrelsen 408226,85 33913: Valtion margariinitehdas 33914: Statens margarinfabrik 569,40 33915: Liikenneministeriö 33916: Trafikministeriet 5164,10 33917: Autorekisterikeskus 33918: Bilregistercentralen 1264,10 33919: Tiehallitus 33920: Vägstyrelsen 70655,20 33921: Työministeriö 33922: Arbetsministeriet 2 539,56 33923: Ilmailuhallitus 33924: Luftfartsstyrelsen 268326,59 33925: limatieteen laitos 33926: Meteorologiska institutet 2178.40 33927: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 33928: sivu 33929: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 112 33930: 33931: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 33932: 33933: 33934: 33935: Telehallintokeskus 33936: Teleförvaltningscentralen 10755,66 33937: Turun Asennuspaja 33938: Åbo lnstallationsverkstad 24908,75 33939: Kauppa- ja teollisuusministeriö 33940: Handels- och industriministeriet 333,30 33941: Merenkulkuhallitus 33942: Sjöfartsstyrelsen 154931.40 33943: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 33944: Statens tekniska forskningscentral 2013,70 33945: Geologian tutkimuskeskus 33946: Geologiska forskningscentralen 7705,80 33947: Matkailun edistämiskeskus 33948: Centralen för turistfrämjande 12611,27 33949: Patentti- ja rekisterihallitus 33950: Patent • och registerstyrelsen 62 201.76 33951: Merentutkimuslaitos 33952: Havsforskningsinstitutet 1355,25 33953: Teknologian kehittämiskeskus 33954: Centralen för teknologisk utveckling 2295,05 33955: Lisenssivirasto 33956: Licensverket 3736,91 33957: Kilpailuvirasto 33958: Konkurrensverket 62,50 33959: Kuluttajavirasto 33960: Konsumentverket 432,00 33961: Valtion hankintakeskus 33962: Statens upphandlingscentral 4357.40 33963: Sosiaali- ja terveysministeriö 33964: Social- och hälsovårdsministeriet 4156.70 33965: Lääkintöhallitus 33966: Medicinalstyrelsen 57 467,35 33967: Sosiaalihallitus 33968: Socialstyrelsen 42792,72 33969: Työsuojeluhallitus 33970: Arbetarskyddsstyrelsen 2223,88 33971: Kansanterveyslaitos 33972: Folkhälsoinstitutet 2586,06 33973: Säteilyturvakeskus 33974: Strålskyddscentra Ien 888,15 33975: Tapaturmavirasto 33976: Olycksfallsverket 6445,90 33977: Opetusministeriö 33978: Undervisningsministeriet 8298.46 33979: Valtion opintotukikeskus 33980: Statens studiestödscentral 55,12 33981: Valtionarkisto 33982: Riksarkivet 9313.44 33983: Museovirasto 33984: Museiverket 1784,90 33985: Suomenlinnan hoitokunta 33986: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 228,15 33987: Valtion taidemuseo 33988: Statens konstmuseum 1406,05 33989: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 33990: sivu 33991: Tili - Konto 6121 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 113 33992: 33993: Vastaavaa- Aktiva Vastanavaa - Passiva 33994: 33995: 33996: Helsingin yliopisto 33997: Helsingfors universitet 153514,05 33998: Jyväskylän yliopisto 33999: Jyväskylä universitet 64 765,75 34000: Oulun yliopisto 34001: Uleåborgs universitet 31 573,30 34002: Turun yliopisto 34003: Åbo universitet 19233,25 34004: Tampereen yliopisto 34005: Tammerfors universitet 20210.70 34006: ÅboAkademi 34007: Åbo Akademi 12161,60 34008: Joensuun yliopisto 34009: Joensuu universitet 28071,20 34010: Kuopion yliopisto 34011: Kuopio universitet 16627,95 34012: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 34013: Veterinärmedicinska högskola 4576,80 34014: Teknillinen korkeakoulu 34015: Tekniska högskolan 1 071.45 34016: Tampereen teknillinen korkeakoulu 34017: Tammerfors tekniska högskola 9964,50 34018: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 34019: Villmanstrands tekniska högskola 916,50 34020: Helsingin kauppakorkeakoulu 34021: Helsingfors handelshögskola 10052.40 34022: Svenska handelshögskolan 34023: Svenska handelshögskolan 16748,15 34024: Turun kauppakorkeakoulu 34025: Åbo handelshögskola 7938,90 34026: Vaasan korkeakoulu 34027: Vasa högskola 2992,25 34028: Sibelius-Akatemia 34029: Sibelius-Akademin 443.45 34030: Lapin korkeakoulu 34031: Lapplands högskola 2431,65 34032: Teatterikorkeakoulu 34033: Teaterhögskolan 1108,59 34034: Taideteollinen korkeakoulu 34035: Konstindustriella högskolan 28675,33 34036: Kouluhallitus 34037: Skolstyrelsen 23225,85 34038: Ammattikasvatushallitus 34039: Yrkesutbildningsstyrelsen 223696,97 34040: Ympäristöministeriö 34041: Miljöministeriet 845.45 34042: 34043: 34044: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 34045: POSTGIROINKOMSTKONTON 620 969114,55 34046: 34047: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 34048: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 4319176,27 34049: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34050: sivu 34051: Tili - Konto 6122 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 114 34052: 34053: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34054: 34055: 34056: Tasavallan Presidentin kanslia 34057: Republikens Presidents kansli 2688,00 34058: Uudenmaan lääninhallitus 34059: Nylands länsstyrelse 1668981,00 34060: Turun ja Porin lääninhallitus 34061: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 494947,80 34062: Kymen lääninhallitus 34063: Kymmene länsstyrelse 101378,00 34064: Kuopion lääninhallitus 34065: Kuopio länsstyrelse 388,40 34066: Lapin lääninhallitus 34067: L.applands länsstyrelse 135000,00 34068: L.änsstyrelsen i landskapet Åland 34069: L.änsstyrelsen i landskapet Åland 261334,20 34070: Verohallitus 34071: Skattestyrelsen 7735316,00 34072: Pankkitarkastusvirasto 34073: Bankinspektionen 299242,10 34074: Patentti- ja rekisterihallitus 34075: Patent- och registerstyrelsen 133317,00 34076: ÅboAkademi 34077: ÅboAkademi 315507,96 34078: Ammattikasvatushallitus 34079: Yrkesutbildningsstyrelsen 3355,27 34080: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 34081: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 143 266 644,94 34082: Tasavallan Presidentin kanslia 34083: Republikens Presidents kansli 14650,05 34084: Uudenmaan lääninhallitus 34085: Nylands länsstyrelse 89631,02 34086: Turun ja Porin lääninhallitus 34087: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 29279,45 34088: Hämeen lääninhallitus 34089: Tavastehus länsstyrelse 17 257,28 34090: Kymen lääninhallitus 34091: Kymmene länsstyrelse 19613,93 34092: Mikkelin lääninhallitus 34093: St. Michels länsstyrelse 2916,51 34094: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 34095: Norra Karelens länsstyrelse 3558,60 34096: Keski-Suomen lääninhallitus 34097: Mellersta Finlands länsstyrelse 7715,62 34098: Vaasan lääninhallitus 34099: Vasa länsstyrelse 77 749,13 34100: Oulun lääninhallitus 34101: Uleåborgs länsstyrelse 21093,06 34102: Lapin lääninhallitus 34103: L.applands länsstyrelse 6740,84 34104: Tullihallitus 34105: Tullstyrelsen 13 602 214,00 34106: Maa- ja metsätalousministeriö 34107: Jord- och skogsbruksministeriet 683409,00 34108: Maatilahallitus 34109: Jordbruksstyrelsen 23 227 689,96 34110: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34111: sivu 34112: Tili - Konto 6123 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 115 34113: 34114: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 34115: 34116: 34117: 34118: Autorekisterikeskus 34119: Bilregistercentralen 93 024 501 ,83 34120: Telehallintokeskus 34121: Teleförvaltningscentralen 10970774,71 34122: Merenkulkuhallitus 34123: Sjöfartsstyrelsen 109850,60 34124: Teknillinen tarkastuskeskus 34125: Tekniska kontrollcentralen 4988,50 34126: Patentti- ja rekisterihallitus 34127: Patent- och registerstyrelsen 9950,00 34128: Lääkintöhallitus 34129: Medicinalstyrelsen 24342,00 34130: Helsingin yliopisto 34131: Helsingfors universitet 1567720,15 34132: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 34133: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 482 021 645,88 34134: Oikeusministeriö 34135: Justitieministeriet 1962186,97 34136: Sisäasiainministeriö 34137: lnrikesministeriet 11217,60 34138: Rajavartiolaitos 34139: Gränsbevakningsväsendet 46481,70 34140: Uudenmaan lääninhallitus 34141: Nylands länSstyrelse 6195,10 34142: Turun ja Porin lääninhallitus 34143: Åbo och Björneborgs länSstyrelse 34109,80 34144: Hämeen lääninhallitus 34145: Tavastehus länSstyrelse 3454,85 34146: Kymen lääninhallitus 34147: Kymmene länsstyrelse 1642.70 34148: Mikkelin lääninhallitus 34149: St. Michels länsstyrelse 13439,20 34150: Kuopion lääninhallitus 34151: Kuopio länsstyrelse 156929,00 34152: Keski-Suomen lääninhallitus 34153: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 621.70 34154: Oulun lääninhallitus 34155: Uleåborgs länsstyrelse 8364,10 34156: Lapin lääninhallitus 34157: lapplands länsstyrelse 2150,00 34158: Puolustusministeriö 34159: Försvarsministeriet 628786,22 34160: Tullihallitus 34161: Tullstyrelsen 454 783 722,30 34162: Rakennushallitus 34163: Byggnadsstyrelsen 5923984,11 34164: Maa- ja metsätalousministeriö 34165: Jord- och skogsbruksministeriet 245263,51 34166: Maanmittaushallitus 34167: Lantmäteristyrelsen 4043468,00 34168: Metsäntutkimuslaitos 34169: Skogsforskningsinstitutet 1279,00 34170: Vesi- ja ympäristöhallitus 34171: Vatten- och miljöstyrelsen 28337,96 34172: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34173: sivu 34174: Tili - Konto 6131 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 116 34175: 34176: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 34177: 34178: 34179: 34180: Maatilahallitus 34181: Jotdbruksstyrelsen 237 535,52 34182: Maatalouden tutkimuskeskus 34183: L.antbrukets forskningscentral 495489,60 34184: Metsähallitus 34185: Forststyrelsen 668595.41 34186: Autotekisterikeskus 34187: Bilregistercentralen 45528,10 34188: Tiehallitus 34189: Vägstyrelsen 6783545,65 34190: Työministeriö 34191: Arbetsministeriet 52 777,09 34192: Ilmailuhallitus 34193: Luftfartsstyrelsen 1052637,52 34194: Kauppa- ja teollisuusministeriö 34195: Handels- och industriministeriet 15431,00 34196: Merenkulkuhallitus 34197: Sjöfartsstyrelsen 969350,10 34198: Geologian tutkimuskeskus 34199: Geologiska forskningscentralen 34024.42 34200: Lääkintöhallitus 34201: MedicinaiStyrelsen 918482,95 34202: Sosiaalihallitus 34203: SociaiStyrelsen 394433,67 34204: Kansanterveyslaitos 34205: Folkhälsoinstitutet 200801.15 34206: Opetusministeriö 34207: Undervisningsministeriet 40681,70 34208: Valtionarkisto 34209: Riksarkivet 38.40 34210: Koulu hallitus 34211: Skolstyrelsen 2711,25 34212: Ammattikasvatushallitus 34213: Yrkesutbildningsstyrelsen 2206948,53 34214: 34215: 34216: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 34217: POSTGIROUTGIFTSKONTON 5082230,79 34218: 34219: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili 34220: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 331 010,53 34221: Oikeusministeriö 34222: Justitieministeriet 7413,10 34223: Rajavartiolaitos 34224: Gränsbevakningsväsendet 32400,00 34225: Länsstyrelsen i landskapet Aland 34226: Länsstyrelsen i landskapet Aland 257 492.70 34227: Ilmailuhallitus 34228: Luftfartsstyrelsen 120149,83 34229: Telehallintokeskus 34230: Teleförvaltningscentralen 460,10 34231: Sosiaalihallitus 34232: SociaiStyrelsen 7279,00 34233: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34234: sivu 34235: Tili - Konto 6151 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 117 34236: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 34237: 34238: 34239: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 34240: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 4 751220,26 34241: Puolustusministeriö 34242: Försvarsministeriet 4 751220,26 34243: 34244: 34245: 615 MUUT PANKKITILIT 34246: ÖVRIGA BANKKONTON 38 346 793,57 34247: 34248: 6151 Valtion shekkitili 34249: Statens checkkonto 816005,79 34250: Valtiokonttori 34251: Statskontoret 816005,79 34252: 6152 Muut shekkitilit ja käyttötilit 34253: övriga checkkonton och brukskonton 32913006,04 34254: Ulkoasiainministeriö 34255: Utrikesministeriet 32 913 006,04 34256: 6159 Muut pankkitilit 34257: övriga bankkonton 4617781.74 34258: Matkailun edistämiskeskus 34259: Centralen för turistfrämjande 4617781.74 34260: 34261: 34262: 616 POSTISIIRTOLIIKKEESTÄ JOHTUVAT YLEISET TILIT 34263: AV POSTGIRORÖRELSEN BETINGADE ALLMÄNNA KONTON 100 000 000,00 34264: 34265: 6162 Valtion yleinen postisiirtomenotili 34266: Statens allmänna postgiroutgiftskonto 100 000 000,00 34267: Valtiokonttori 34268: Statskontoret 100000000,00 34269: 34270: 34271: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 34272: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 744 358 771 ,29 34273: 34274: 6211 Tilisaatavien tili 34275: Kontofordringars konto 651 326 836,25 34276: Ulkoasiainministeriö 34277: Utrikesministeriet 852645,62 34278: Puolustusministeriö 34279: Försvarsministeriet 16 685 938,85 34280: Rakennushallitus 34281: Byggnadsstyrelsen 1 769815,59 34282: Maatalouden tutkimuskeskus 34283: Lantbrukets forskningscentral 5542659,15 34284: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 34285: Vilt- or.h fiskeriforskningsinstitutet 132909,65 34286: Valtion margariinitehdas 34287: Statens margarinfabrik 5083554,10 34288: Ilmailuhallitus 34289: Luftfartsstyrelsen 41183 529.71 34290: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34291: sivu 34292: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 118 34293: 34294: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34295: 34296: 34297: Telehallintokeskus 34298: Teleförvaltningscentralen 1 566478,70 34299: Turun Asennuspaja 34300: Abo lnstallationsverkstad 11523439,12 34301: Valtion hankintakeskus 34302: Statens upphandlingscentral 566 921 253,92 34303: Turun kauppakorkeakoulu 34304: Abo handelshögskola 54018,12 34305: Ammattikasvatushallitus 34306: Yrkesutbildningsstyrelsen 10593.72 34307: 6212 Muiden saatavien tili 34308: övriga fordringars konto 93 031 935,04 34309: Eduskunta 34310: Riksdagen 44507.79 34311: Valtioneuvoston kanslia 34312: Statsrådets kansli 2475,48 34313: Ulkoasiainministeriö 34314: Utrikesministeriet 2718606,25 34315: Oikeusministeriö 34316: Justitieministeriet 292629,63 34317: Sisäasiainministeriö 34318: lnrikesministeriet 74105,94 34319: Rajavartiolaitos 34320: Gränsbevakningsväsendet 14695,77 34321: Uudenmaan lääninhallitus 34322: Nylands länsstyrelse 27157,87 34323: Turun ja Porin lääninhallitus 34324: Abo och Björneborgs länsstyrelse 2492,37 34325: Hämeen lääninhallitus 34326: Tavastehus länsstyrelse 148,10 34327: Mikkelin lääninhallitus 34328: St Michels länsstyrelse 75011.42 34329: Kuopion lääninhallitus 34330: Kuopio länsstyrelse 2676,05 34331: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 34332: Norra Karelens länsstyrelse 5645,50 34333: Keski-Suomen lääninhallitus 34334: Mellersta Finlands länsstyrelse 3182.85 34335: Vaasan lääninhallitus 34336: Vasa länsstyrelse 351.02 34337: Oulun lääninhallitus 34338: Uleåborgs länsstyrelse 1868,65 34339: Helsingin poliisilaitos 34340: Helsingfors polisinrättning 3309,45 34341: Keskusrikospoliisi 34342: Centralkriminalpolisen 19461.80 34343: Liikkuva poliisi 34344: Rörliga polisen 77,90 34345: Asuntohallitus 34346: Bostadsstyrelsen 73,20 34347: Puolustusministeriö 34348: Försvarsministeriet 47 324 872,84 34349: Valtiokonttori 34350: Statskontoret 8204,10 34351: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34352: sivu 34353: Tili - Kanto 6212 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 119 34354: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 34355: 34356: 34357: Tullihallitus 34358: Tullstyrelsen 8442,20 34359: Verohallitus 34360: Skattestyrelsen 169401,34 34361: Rakennushallitus 34362: Byggnadsstyrelsen 1 248483,91 34363: Maa- ja metsätalousministeriö 34364: Jord- och skogsbruksministeriet 81178,28 34365: Maanmittaushallitus 34366: L.antmäteristyrelsen 256584,65 34367: Metsäntutkimuslaitos 34368: Skogsforskningsinstitutet 360,00 34369: Vesi- ja ympäristöhallitus 34370: Vatten- och miljöstyrelsen 400742,15 34371: Maatilahallitus 34372: Jordbruksstyrelsen 716366,10 34373: Maatalouden tutkimuskeskus 34374: L.antbrukets forskningscentral 51 207,03 34375: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 34376: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 3767,03 34377: Metsähallitus 34378: ForststyreJsen 282177,55 34379: Valtion margariinitehdas 34380: Statens margarinfabrik 2476621,00 34381: Uikenneministeriö 34382: Trafikministeriet 14007139,22 34383: Autorekisterikeskus 34384: Bilregistercentralen 34 762,55 34385: Tiehallitus 34386: Vägstyrelsen 266865,80 34387: Työministeriö 34388: Arbetsministeriet 288884,62 34389: Ilmailuhallitus 34390: Luftfartsstyrelsen 2084659,47 34391: limatieteen laitos 34392: Meteorologiska institutet 87 530,91 34393: Telehallintokeskus 34394: Teleförvaltningscentralen 534,80 34395: Turun Asennuspaja 34396: Abo 1nstallationsverkstad 325489,25 34397: Kauppa- ja teollisuusministeriö 34398: Handels- och industriministeriet 101955,83 34399: Merenkulkuhallitus 34400: Sjöfartsstyrelsen 4478050,90 34401: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 34402: Statens tekniska forskningscentral 211 286,76 34403: Geologian tutkimuskeskus 34404: Geologiska forskningscentralen 43899,91 34405: Teknillinen tarkastuskeskus 34406: Tekniska kontrollcentralen 3124,20 34407: Matkailun edistämiskeskus 34408: Centralen för turistfrämjande 1591764,15 34409: Patentti- ja rekisterihallitus 34410: Patent- och registerstyrelsen 1095,31 34411: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34412: sivu 34413: Tili - Kanto 6212 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 120 34414: 34415: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34416: 34417: 34418: Teknologian kehittämiskeskus 34419: Centralen för teknologisk utveckling 13127.72 34420: Valtion hankintakeskus 34421: Statens upphandlingscentral 13595,64 34422: Lääkintöhallitus 34423: Medicinalstyrelsen 35565,59 34424: Sosiaalihallitus 34425: Socialstyrelsen 11855,00 34426: Työsuojeluhallitus 34427: Arbetarskyddsstyrelsen 16052,80 34428: Kansanterveyslaitos 34429: Folkhälsoinstitutet 1910,60 34430: Säteilyturvakeskus 34431: Strålskyddscentralen 53780,64 34432: Tapaturmavirasto 34433: Olycksfallsverket 12438,77 34434: Opetusministeriö 34435: Undervisningsministeriet 119382,11 34436: Museavirasto 34437: Museiverket 1 207325,18 34438: Helsingin yliopisto 34439: Helsingfors universitet 288084,77 34440: Jyväskylän yliopisto 34441: Jyväskylä universitet 50411,10 34442: Turun yliopisto 34443: Åbo universitet 206498,15 34444: Tampereen yliopisto 34445: Tammerfors universitet 15465,65 34446: Åbo Akademi 34447: Åbo Akademi 211 205,25 34448: Joensuun yliopisto 34449: Joensuu universitet 55581,96 34450: Kuopion yliopisto 34451: Kuopio universitet 188503,19 34452: Teknillinen korkeakoulu 34453: Tekniska högskolan 112667,68 34454: Helsingin kauppakorkeakoulu 34455: Helsingfors handelshögskola 104238,93 34456: Svenska handelshögskolan 34457: Svenska handelshögskolan 95542,34 34458: Vaasan korkeakoulu 34459: Vasa högskola 730,60 34460: Sibelius-Akatemia 34461: Sibelius- Akademin 120446,80 34462: Lapin korkeakoulu 34463: Lapplands högskola 2369,20 34464: Teatterikorkeakoulu 34465: Teaterhögskolan 7929,80 34466: Taideteollinen korkeakoulu 34467: Konstindustriella högskolan 778,33 34468: Kouluhallitus 34469: Skolstyrelsen 49772.77 34470: Ammattikasvatushallitus 34471: Yrkesutbildningsstyrelsen 10 896 798.64 34472: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34473: sivu 34474: Tili - Konto 6221 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 121 34475: 34476: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34477: 34478: 34479: Ympäristöministeriö 34480: Miljöministeriet 3148,91 34481: 34482: 34483: 622 ANNmUJEN ENNAKKOJEN TILIT 34484: UTGIVNA FÖRSKOTTS KONTON 1 404 343 988,53 34485: 34486: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili 34487: Utgivna leveransförskotts konto 1323811928,32 34488: Eduskunta 34489: Riksdagen 25671,80 34490: Oikeusministeriö 34491: Justitieministeriet 428900,00 34492: Puolustusministeriö 34493: Försvarsministeriet 1 304 838133,32 34494: Verohallitus 34495: Skattestyrelsen 389078,20 34496: Tiehallitus 34497: Vägstyrelsen 430500,00 34498: Ilmailuhallitus 34499: Luftfartsstyrelsen 2223167,12 34500: limatieteen laitos 34501: Meteorologiska institute! 5610,00 34502: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 34503: Statens tekniska forskningscentral 756000,00 34504: Valtion hankintakeskus 34505: Statens upphandlingscentral 14 309 055,20 34506: Suomen Akatemia 34507: Rnlands Akademi 634,60 34508: Helsingin yliopisto 34509: Helsingfors universitet 411662,35 34510: Turun yliopisto 34511: Åbo universitet 42869,13 34512: Tampereen teknillinen korkeakoulu 34513: Tammerforstekniska högskola 1000,00 34514: Teatterikorkeakoulu 34515: Teaterhögskolan 990,20 34516: 6222 Matkaennakkojan tili 34517: Reseförskotts konto 8390871,00 34518: Eduskunta 34519: Riksdagen 14856,00 34520: Valtioneuvoston kanslia 34521: Statsrådets kansli 19740,00 34522: Ulkoasiainministeriö 34523: Utrikesministeriet 406623,21 34524: Oikeusministeriö 34525: Justitieministeriet 77362,10 34526: Sisäasiainministeriö 34527: lnrikesministeriet 52374,07 34528: Rajavartiolaitos 34529: Gränsbevakningsväsendet 6141,90 34530: Uudenmaan lääninhallitus 34531: Nylands länSstyrelse 3590,00 34532: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34533: sivu 34534: Tili - Kanto 6222 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 122 34535: 34536: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 34537: 34538: 34539: Turun ja Porin lääninhallitus 34540: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 22360,50 34541: Hämeen lääninhallitus 34542: Tavastehus länsstyrelse 12178,00 34543: Kymen lääninhallitus 34544: Kymmene länsstyrelse 7 873,70 34545: Mikkelin lääninhallitus 34546: St. Michels länsstyrelse 17588,00 34547: Kuopion lääninhallitus 34548: Kuopio länsstyrelse 3170,21 34549: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 34550: Norra Karelens länsstyrelse 6905,00 34551: Keski-Suomen lääninhallitus 34552: Mellersta Finlands länSStyrelse 33188,50 34553: Vaasan lääninhallitus 34554: Vasa länsstyrelse 54 791,52 34555: Oulun lääninhallitus 34556: Uleåborgs länsstyrelse 25695,00 34557: Lapin lääninhallitus 34558: l.applands länsstyrelse 25360,68 34559: Länsstyrelsen i landskapet Aland 34560: Länsstyrelsen i landskapet Aland 6703,50 34561: Helsingin poliisilaitos 34562: Helsingfors polisinrättning 16985,18 34563: Keskusrikospoliisi 34564: Centralkriminalpolisen 122022.40 34565: Uikkuva poliisi 34566: Rörliga polisen 17200,00 34567: Asuntohallitus 34568: Bostadsstyrelsen 1000,00 34569: Puolustusministeriö 34570: Försvarsministeriet 1192214,77 34571: Valtiovarainministeriö 34572: Finansministeriet 5943,97 34573: Valtiokonttori 34574: Statskontoret 14950,83 34575: Tullihallitus 34576: Tullstyrelsen 28664,00 34577: Verohallitus 34578: Skattestyrelsen 79594,20 34579: Tilastokeskus 34580: Statistikcentralen 15100,00 34581: Rakennushallitus 34582: Byggnadsstyrelsen 17204,12 34583: Maa- ja metsätalousministeriö 34584: Jord- och skogsbruksministeriet 8531,36 34585: Maanmittaushallitus 34586: l.antmäteristyrelsen 2432,05 34587: Metsäntutkimuslaitos 34588: Skogsforskningsinstitutet 95442,65 34589: Vesi- ja ympäristöhallitus 34590: Vatten- och miljöstyrelsen 48305,80 34591: Maatilahallitus 34592: Jordbruksstyrelsen 8607,00 34593: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34594: sivu 34595: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 123 34596: 34597: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 34598: 34599: 34600: Maatalouden tutkimuskeskus 34601: L.antbrukets forskningscentral 18750,05 34602: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 34603: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 15856,50 34604: Metsähallitus 34605: Forststyrelsen 97034,67 34606: Autorekisterikeskus 34607: Bilregistercentralen 14655,50 34608: Tiehallitus 34609: Vägstyrelsen 284727,60 34610: Työministeriö 34611: Arbetsministeriet 79739,57 34612: Ilmailuhallitus 34613: Luftfartsstyrelsen 13014,50 34614: limatieteen laitos 34615: Meteorologiska institutet 165698,98 34616: Telehallintokeskus 34617: Teleförvaltningscentralen 77691.40 34618: Kauppa- ja teollisuusministeriö 34619: Handels- och industriministeriet 117436,10 34620: Merenkulkuhallitus 34621: Sjöfartsstyrelsen 133763,05 34622: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 34623: Statens tekniska forskningscentral 665439,45 34624: Geologian tutkimuskeskus 34625: Geologiska forskningscentralen 466607,03 34626: Teknillinen tarkastuskeskus 34627: Tekniska kontrollcentralen 39723,24 34628: Matkailun edistämiskeskus 34629: Centralen för turistfrämjande 119330.81 34630: Patentti- ja rekisterihallitus 34631: Patent- och registerstyrelsen 4064,00 34632: Merentutkimuslaitos 34633: Havsforskningsinstitutet 13900,00 34634: Teknologian kehittämiskeskus 34635: Centralen för teknologisk utveckling 138176,66 34636: Kuluttajavirasto 34637: Konsumentverket 9714.43 34638: Sosiaali- ja terveysministeriö 34639: Social- och hälsovårdsministeriet 12220,77 34640: Lääkintöhallitus 34641: Medicinalstyrelsen 16580,79 34642: Sosiaalihallitus 34643: Socialstyrelsen 9287,59 34644: Työsuojeluhallitus 34645: Arbetarskyddsstyrelsen 37773,36 34646: Kansanterveyslaitos 34647: Folkhälsoinstitutet 34568,75 34648: Säteilyturvakeskus 34649: Strålskyddscentralen 55219,64 34650: Opetusministeriö 34651: Undervisningsministeriet 67743,66 34652: Valtionarkisto 34653: Riksarkivet 6225,00 34654: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34655: sivu 34656: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 124 34657: 34658: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 34659: 34660: 34661: 34662: Suomen Akatemia 34663: Finlands Akademi 117 925,00 34664: Museovirasto 34665: Museiverket 14130,80 34666: Helsingin yliopisto 34667: Helsingfors universitet 609104,35 34668: Jyväskylän yliopisto 34669: Jyväskylä universitet 138379,50 34670: Oulun yliopisto 34671: Uleåborgs universitet 752680,30 34672: Turun yliopisto 34673: Åbo universitet 330739,00 34674: Tampereen yliopisto 34675: Tammerfors universitet 70440,00 34676: Joensuun yliopisto 34677: Joensuu universitet 240370.70 34678: Kuopion yliopisto 34679: Kuopio universitet 96478.70 34680: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 34681: Veterinärmedicinska högskola 2000,00 34682: Teknillinen korkeakoulu 34683: Tekniska högskolan 48755,30 34684: Tampereen teknillinen korkeakoulu 34685: Tammerfors tekniska högskola 112950.75 34686: Helsingin kauppakorkeakoulu 34687: Helsingfors handelshögskola 270198,21 34688: Svenska handelshögskolan 34689: Svenska handelshögskolan 17197.70 34690: Vaasan korkeakoulu 34691: Vasa högskola 1050,00 34692: Sibelius-Akatemia 34693: Sibelius-Akademin 35815,24 34694: Lapin korkeakoulu 34695: Lapplands högskola 29635,70 34696: Teatterikorkeakoulu 34697: Teaterhögskolan 5800,00 34698: Taideteollinen korkeakoulu 34699: Konstindustriella högskolan 32263,97 34700: Kouluhallitus 34701: Skolstyrelsen 27302,15 34702: Ammattikasvatushallitus 34703: Yrkesutbildningsstyrelsen 196062,80 34704: Ympäristöministeriö 34705: Miljöministeriet 55947,51 34706: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili 34707: övriga utgivna förskotts konto 72141189,21 34708: Ulkoasiainministeriö 34709: Utrikesministeriet 24690466,84 34710: Oikeusministeriö 34711: J ustitieministeriet 231 818.75 34712: Uudenmaan lääninhallitus 34713: Nylands länsstyrelse 2193,25 34714: Mikkelin lääninhallitus 34715: St. Michels länsstyrelse 26195,25 34716: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34717: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1990 =~ 125 34718: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 34719: 34720: 34721: Kuopion lääninhallitus 34722: Kuopio länsstyrelse 8793,95 34723: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 34724: Norra Karelens länsstyrelse 20776,30 34725: Keski-Suomen lääninhallitus 34726: Mellersta Finlands länsstyrelse 300,00 34727: L.änsstyrelsen i landskapet Aland 34728: L.änsstyrelsen i landskapet Aland 350,00 34729: Helsingin poliisilaitos 34730: Helsingfors polisinrättning 183,00 34731: Keskusrikospoliisi 34732: Centralkriminalpolisen 13604.27 34733: Puolustusministeriö 34734: Försvarsministeriet 15775,37 34735: Valtiovarainministeriö 34736: Finansministeriet 34830,37 34737: Tullihallitus 34738: Tullstyrelsen 41 374,35 34739: Verohallitus 34740: Skattestyrelsen 34250,00 34741: Tilastokeskus 34742: Statistikcentralen 16545.74 34743: Rakennushallitus 34744: Byggnadsstyrelsen 2403,10 34745: Maa- ja metsätalousministeriö 34746: Jord- och skogsbruksministeriet 14030,13 34747: Maanmittaushallitus 34748: Lantrnäteristyrelsen 4237,00 34749: Metsäntutkimuslaitos 34750: Skogsforskningsinstitutet 9621,83 34751: Vesi- ja ympäristöhallitus 34752: Vatten- och miljöstyrelsen 5627,65 34753: Maatilahallitus 34754: Jordbruksstyrelsen 19069,00 34755: Maatalouden tutkimuskeskus 34756: Lantbrukets forskningscentral 260279.92 34757: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 34758: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 19402,87 34759: Metsähallitus 34760: Forststyrelsen 38421,50 34761: Liikenneministeriö 34762: Trafikministeriet 25000300,00 34763: Autorekisterikeskus 34764: Bilregistercentralen 6415,14 34765: Tiehallitus 34766: Vägstyrelsen 15470341,27 34767: Työministeriö 34768: Arbetsministeriet 52275,70 34769: Ilmailuhallitus 34770: Luftfartsstyrelsen 9490,60 34771: Kauppa- ja teollisuusministeriö 34772: Handels- och industriministeriet 1208405,16 34773: Merenkulkuhallitus 34774: Sjöfartsstyrelsen 2653072,22 34775: 34776: 34777: 34778: 34779: \ ~ 34780: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34781: sivu 34782: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 126 34783: 34784: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 34785: 34786: 34787: Geologian tutkimuskeskus 34788: Geologiska forskningscentralen 102236,30 34789: Matkailun edistämiskeskus 34790: Centralen för turistfrämjande 493628,52 34791: Lisenssivirasto 34792: Licensverket 100,00 34793: Kuluttajavirasto 34794: Konsumentverket 296,60 34795: Sosiaali- ja terveysministeriö 34796: Social- och hälsovårdsministeriet 2364,50 34797: Lääkintöhallitus 34798: Medicinalstyrelsen 13290,50 34799: Sosiaalihallitus 34800: Socialstyrelsen 322721,25 34801: Työsuojeluhallitus 34802: Arbetarskyddsstyrelsen 3291,76 34803: Kansanterveyslaitos 34804: Folkhälsoinstitutet 7604,55 34805: Säteilyturvakeskus 34806: Strålskyddscentralen 626,95 34807: Suomen Akatemia 34808: Finlands Akademi 1222,35 34809: Helsingin yliopisto 34810: Helsingfors universitet 57662,57 34811: Jyväskylän yliopisto 34812: Jyväskylä universitet 35229,13 34813: Turun yliopisto 34814: Åbo universitet 1927,84 34815: Tampereen yliopisto 34816: Tammerfors universitet 17400,00 34817: Kuopion yliopisto 34818: Kuopio universitet 410950,39 34819: Helsingin kauppakorkeakoulu 34820: Helsingfors handelshögskola 154888,00 34821: Sibelius-Akatemia 34822: Sibelius-Akademin 7299,23 34823: Lapin korkeakoulu 34824: Lapplands högskola 263488,20 34825: Ammattikasvatushallitus 34826: Yrkesutbildningsstyrelsen 28905,92 34827: Ympäristöministeriö 34828: Miljöministeriet 305204,12 34829: 34830: 34831: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNffiUJEN VAROJEN TILIT 34832: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 43148185,42 34833: 34834: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 34835: Utgivna försträckningsmedels konto 43148185,42 34836: Eduskunta 34837: Riksdagen 700,00 34838: Tasavallan Presidentin kanslia 34839: Republikens Presidents kansli 2173,80 34840: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34841: sivu 34842: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 127 34843: 34844: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34845: 34846: 34847: 34848: Valtioneuvoston kanslia 34849: Statsrådets kansli 4436,65 34850: Oikeusministeriö 34851: Justitieministeriet 54677.60 34852: Sisäasiainministeriö 34853: lnrikesministeriet 4400,00 34854: Rajavartiolaitos 34855: Gränsbevakningsväsendet 3913.77 34856: Uudenmaan lääninhallitus 34857: Nylands länsstyrelse 555630,59 34858: Turun ja Porin lääninhallitus 34859: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 655,00 34860: Hämeen lääninhallitus 34861: Tavastehus länsstyrelse 2288,95 34862: Mikkelin lääninhallitus 34863: St. Michels länsstyrelse 14142,90 34864: Kuopion lääninhallitus 34865: Kuopio länsstyrelse 2800,00 34866: Keski-Suomen lääninhallitus 34867: Mellersta Finlands länsstyrelse 1474,30 34868: Vaasan lääninhallitus 34869: Vasa länsstyrelse 14627,00 34870: Oulun lääninhallitus 34871: Uleåborgs länsstyrelse 285.40 34872: Lapin lääninhallitus 34873: Lapplands länsstyrelse 129392,28 34874: Suojelupoliisi 34875: Skyddspolisen 39100,00 34876: Puolustusministeriö 34877: Försvarsministeriet 1 019361,61 34878: Valtiokonttori 34879: Statskontoret 1 359,60 34880: Tullihallitus 34881: Tullstyrelsen 42249,28 34882: Verohallitus 34883: Skattestyrelsen 1091816.78 34884: Rakennushallitus 34885: Byggnadsstyrelsen 1152,30 34886: Maa- ja metsätalousministeriö 34887: Jord- och skogsbruksministeriet 20341,17 34888: Maatalouden tutkimuskeskus 34889: Lantbrukets forskningscentral 6773,03 34890: Metsähallitus 34891: Forststyrelsen 12 281186.72 34892: Autorekisterikeskus 34893: Bilregistercentralen 13195.70 34894: Tiehallitus 34895: Vägstyrelsen 1810040,57 34896: Työministeriö 34897: Arbetsministeriet 12 844 034,94 34898: Ilmailuhallitus 34899: Luftfartsstyrelsen 12110,93 34900: Kauppa- ja teollisuusministeriö 34901: Handels- och industriministeriet 1328095,95 34902: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34903: sivu 34904: Tili - Konto 6241 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 128 34905: 34906: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34907: 34908: 34909: 34910: Merenkulkuhallitus 34911: Sjöfartsstyrelsen 19809,10 34912: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 34913: Statens tekniska forskningscentral 36310,00 34914: Geologian tutkimuskeskus 34915: Geologiska forskningscentralen 132480.45 34916: Matkailun edistämiskeskus 34917: Centralen för turistfrämjande 58911,31 34918: Teknologian kehittämiskeskus 34919: Centralen för teknologisk utveckling 3609,40 34920: Sosiaali- ja terveysministeriö 34921: Social- och hälsovårdsministeriet 11 487 391 ,96 34922: Opetusministeriö 34923: Undervisningsministeriet 15904,16 34924: Museovirasto 34925: Museiverket 32012,65 34926: Joensuun yliopisto 34927: Joensuu universitet 1 966.45 34928: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 34929: Veterinärmedicinska högskola 22795,26 34930: Svenska handelshögskolan 34931: Svenska handelshögskolan 5959,76 34932: Lapin korkeakoulu 34933: l.applands högskola 824,90 34934: Taideteollinen korkeakoulu 34935: Konstindustriella högskolan 20410.70 34936: Kouluhallitus 34937: Skolstyrelsen 7382,50 34938: 34939: 34940: 624 BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 34941: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 22 339 276 338,97 34942: 34943: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä 34944: Statens konto för kontofordringar i Postbaoken Ab 12 752 999 870,00 34945: Valtiokonttori 34946: Statskontoret 12 752 999 870,00 34947: 6242 Markkatalletusten tili 34948: Markdepositioners konto 9 486 276 468,97 34949: Valtiokonttori 34950: Statskontoret 9 486 276 468,97 34951: 6245 Annettujen luottojen tili 34952: Utgivna krediters konto 100 000 000,00 34953: Valtiokonttori 34954: Statskontoret 100000000,00 34955: 34956: 34957: 631 VARASTOTILIT 34958: FÖRRÅDSKONTON 292 009 999,73 34959: 34960: 6310 Varastotili 34961: Förrådskonto 292 009 999,73 34962: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 34963: sivu 34964: Tili - Kanto 6511 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 129 34965: 34966: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 34967: 34968: 34969: 34970: Oikeusministeriö 34971: J ustitieministeriet 11 261 039,97 34972: Puolustusministeriö 34973: Försvarsministeriet 61 445112,88 34974: Rahapaja 34975: Myntverket 29 934 789,74 34976: Vesi- ja ympäristöhallitus 34977: Vatten- och miljöstyrelsen 684 726,66 34978: Metsähallitus 34979: Forststyrelsen 3817434,69 34980: Valtion margariinitehdas 34981: Statens margarinfabrik 1100094,26 34982: Tiehallitus 34983: Vägstyrelsen 108276999,22 34984: Ilmailuhallitus 34985: Luftfartsstyrelsen 10879394,11 34986: Valtion hankintakeskus 34987: Statens upphandlingscentral 64 61 0 408,20 34988: 34989: 34990: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 34991: ORDINARIE SKULDERS KONTON 1 367 71 0 650,59 34992: 34993: 6511 Tilivelkojen tili 34994: Kontoskulders konto 478 305 270,81 34995: Puol ustusmi nisteriö 34996: Försvarsministeriet 2178311,31 34997: Valtion margariinitehdas 34998: Statens margarinfabrik 3594429,75 34999: Tiehallitus 35000: Vägstyrelsen 143 983 060,42 35001: Turun Asennuspaja 35002: Åbo lnstallationsverkstad 3797531,57 35003: Valtion hankintakeskus 35004: Statens upphandlingscentral 324 751 937,76 35005: 6512 Muiden velkojen tili 35006: Övriga skulders konto 889 405 379,78 35007: Ulkoasiainministeriö 35008: Utrikesministeriet 53 067 295,65 35009: Oikeusministeriö 35010: Justitieministeriet 1106313,31 35011: Sisäasiainministeriö 35012: lnrikesministeriet 4653822,69 35013: Rajavartiolaitos 35014: Gränsbevakningsväsendet 138016,25 35015: Uudenmaan lääninhallitus 35016: Nylands länsstyrelse 177 363,73 35017: Turun ja Porin lääninhallitus 35018: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 97075,72 35019: Hämeen lääninhallitus 35020: Tavastehus länsstyrelse 5837,15 35021: Kymen lääninhallitus 35022: Kymmene länsstyrelse 557418,08 35023: 35024: 35025: 35026: 35027: 5 411653Z 35028: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35029: sivu 35030: Tili- Konto 6512 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 130 35031: 35032: Vastaavaa· Aktiva Vastattavaa - Passiva 35033: 35034: 35035: 35036: Mikkelin lääninhallitus 35037: St. Michels länsstyrelse 4 700,35 35038: Kuopion lääninhallitus 35039: Kuopio länsstyrelse 11 978,47 35040: Pohjois- Ka~alan lääninhallitus 35041: Norra Karelens länsstyrelse 1 531,98 35042: Keski-Suomen lääninhallitus 35043: Mellersta Finlands länsstyrelse 308119,33 35044: Vaasan lääninhallitus 35045: Vasa länsstyrelse 2397,72 35046: Oulun lääninhallitus 35047: Uleåborgs länsstyrelse 9506,61 35048: Lapin lääninhallitus 35049: lapplands länsstyrelse 128346,20 35050: länsstyrelsen i landskapet Aland 35051: länsstyrelsen i landskapet Aland 1240,20 35052: Helsingin poliisilaitos 35053: Helsingfors polisinrättning 52904,33 35054: Asuntohallitus 35055: Bostadsstyrelsen 35724,00 35056: Puolustusministeriö 35057: Försvarsministeriet 27 342 796,64 35058: Valtiokonttori 35059: Statskontoret 243787,27 35060: Tullihallitus 35061: Tullstyrelsen 1375,00 35062: Verohallitus 35063: Skattestyrelsen 11513626,68 35064: Rakennushallitus 35065: Byggnadsstyrelsen 1 530877.73 35066: Maa- ja metsätalousministeriö 35067: Jord- och skogsbruksministeriet 177 457,36 35068: Metsäntutkimuslaitos 35069: Skogsforskningsinstitutet 23272,58 35070: Vesi- ja ympäristöhallitus 35071: Vatten- och miljöstyrelsen 233922,53 35072: Maatilahallitus 35073: Jordbruksstyrelsen 1529843,70 35074: Maatalouden tutkimuskeskus 35075: lantbrukets forskningscentral 152718.70 35076: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 35077: Vilt~ och fiskeriforskningsinstitutet 77883,45 35078: Metsähallitus 35079: Forststyrelsen 3062766,65 35080: Valtion margariinitehdas 35081: Statens margarinfabrik 174032,00 35082: Autorekisterikeskus 35083: Bilregistercentralen 170852.70 35084: Tiehallitus 35085: Vägstyrelsen 4166787,17 35086: Työministeriö 35087: Arbetsministeriet 16067,13 35088: Ilmailuhallitus 35089: Lultlartsstyrelsen 45018,50 35090: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35091: sivu 35092: Tili - Kanto 651 2 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 131 35093: 35094: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 35095: 35096: 35097: 35098: ilmatieteen laitos 35099: Meteorologiska institutet 8430000,00 35100: Turun Asennuspaja 35101: Åbo lnstallationsverkstad 459513,87 35102: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35103: Handels- och industriministeriet 430367,21 35104: Merenkulkuhallitus 35105: Sjöfartsstyrelsen 15 206 722,99 35106: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 35107: Statens tekniska forskningscentral 3170199,98 35108: Geologian tutkimuskeskus 35109: Geologiska forskningscentralen 168542,00 35110: Teknillinen tarkastuskeskus 35111: Tekniska kontrollcentralen 16053,00 35112: Matkailun edistämiskeskus 35113: Centralen för turistfrämjande 21468,77 35114: Patentti- ja rekisterihallitus 35115: Patent- och registerstyrelsen 136304,85 35116: Valtion hankintakeskus 35117: Statens upphandlingscentral 168699.76 35118: Sosiaali- ja terveysministeriö 35119: Social- och hälsovårdsministeriet 742 859 240,00 35120: Lääkintöhallitus 35121: Medicinalstyrelsen 202220,98 35122: Säteilyturvakeskus 35123: Strålskyddscentralen 217,80 35124: Opetusministeriö 35125: Undervisningsministeriet 1167303,17 35126: Suomen Akatemia 35127: Finlands. Akademi 142974,38 35128: Suomenlinnan hoitokunta 35129: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 550,64 35130: Helsingin yliopisto 35131: Helsingfors universitet 1 563747,80 35132: Jyväskylän yliopisto 35133: Jyväskylä universitet 403286,01 35134: Turun yliopisto 35135: Åbo universitet 67 541,88 35136: Kuopion yliopisto 35137: Kuopio universitet 863,42 35138: Teknillinen korkeakoulu 35139: Tekniska högskolan 272484,81 35140: Sibelius-Akatemia 35141: Sibelius-Akademin 59713,25 35142: Lapin korkeakoulu 35143: Lapplands högskola 675,00 35144: Teatterikorkeakoulu 35145: Teaterhögskolan 8125,50 35146: Kouluhallitus 35147: Skolstyrelsen 190544,59 35148: Ammattikasvatushallitus 35149: Yrkesutbildningsstyrelsen 3690216,55 35150: Ympäristöministeriö 35151: Miljöministeriet 52288,25 35152: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35153: sivu 35154: Tili- Konto 6521 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 132 35155: 35156: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 35157: 35158: 35159: 35160: 35161: 652 SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT 35162: ERHÅLLNA FÖRSKOTIS KONTON 73217570,12 35163: 35164: 6521 Saatujen hankintaennakkojen tili 35165: Erhållna leveransförskotts konto 63 287 316,33 35166: Oikeusministeriö 35167: Justitieministeriet 7800,00 35168: Puolustusministeriö 35169: Försvarsministeriet 2301760,00 35170: Metsäntutkimuslaitos 35171: Skogsforskningsinstitutet 2514806,96 35172: Metsähallitus 35173: Forststyrelsen 24 918 355,18 35174: Turun Asennuspaja 35175: Åbo lnstallationsverkstad 17232431,46 35176: Valtion hankintakeskus 35177: Statens upphandlingscentral 16 218982,00 35178: Oulun yliopisto 35179: Uleåborgs universitet 93180,73 35180: 6522 Muiden saatujen ennakkojen tili 35181: Övriga erhållna förskotts konto 9930253,79 35182: Oikeusministeriö 35183: Justitieministeriet 51615,90 35184: Tullihallitus 35185: Tullstyrelsen 572960,65 35186: Rakennushallitus 35187: Byggnadsstyrelsen 250162,14 35188: Maa- ja metsätalousministeriö 35189: Jord- och skogsbruksministeriet 12096,90 35190: Vesi- ja ympäristöhallitus 35191: Vatten- och miljöstyrelsen 3486,50 35192: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 35193: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 60533,17 35194: Metsähallitus 35195: Forststyrelsen 467379,82 35196: Tiehallitus 35197: Vägstyrelsen 260822.20 35198: Ilmailuhallitus 35199: Luftfartsstyrelsen 506015,90 35200: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35201: Handels- och industriministeriet 83356,22 35202: Patentti- ja rekisterihallitus 35203: Patent- och registerstyrelsen 94715,40 35204: Kansanterveyslaitos 35205: Folkhälsoinstitutet 1 311 682,24 35206: Jyväskylän yliopisto 35207: Jyväskylä universitet 615835,07 35208: Turun yliopisto 35209: Åbo universitet 413981,36 35210: Tampereen yliopisto 35211: Tammerfors universitet 1653718,41 35212: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35213: sivu 35214: Tili - Konto 6531 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 133 35215: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 35216: 35217: 35218: Kuopion yliopisto 35219: Kuopio universitet 36 257.71 35220: Teknillinen korkeakoulu 35221: Tekniska högskolan 234000,00 35222: Tampereen teknillinen korkeakoulu 35223: Tammerfors tekniska högskola 2330407,37 35224: Helsingin kauppakorkeakoulu 35225: Helsingfors handelshögskola 827978,35 35226: Turun kauppakorkeakoulu 35227: Åbo handelshögskola 14100,00 35228: Sibelius-Akatemia 35229: Sibelius-Akademin 6157,35 35230: Lapin korkeakoulu 35231: Lapplands högskola 39764,84 35232: Ammattikasvatushallitus 35233: Yrkesutbildningsstyrelsen 107420,09 35234: 35235: 35236: 653 TILITEITÄVIEN VAROJEN TILIT 35237: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 101 227158,05 35238: 35239: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili 35240: Pensions- och understödskassebetalningars konto 5907166,42 35241: Eduskunta 35242: Riksdagen 738,75 35243: Tasavallan Presidentin kanslia 35244: Republikens Presidents kansli 1598,04 35245: Valtioneuvoston kanslia 35246: Statsrådets kansli 34811,68 35247: Ulkoasiainministeriö 35248: Utrikesministeriet 6002,51 35249: Oikeusministeriö 35250: Justitieministeriet 917,28 35251: Sisäasiainministeriö 35252: lnrikesministeriet 238,08 35253: Rajavartiolaitos 35254: Gränsbevakn ingsväsendet 10235,52 35255: Turun ja Porin lääninhallitus 35256: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 12917,92 35257: Kymen lääninhallitus 35258: Kymmene länsstyrelse 5892,48 35259: Mikkelin lääninhallitus 35260: St. Michels länsstyrelse 8198,90 35261: Kuopion lääninhallitus 35262: Kuopio länsstyrelse 4027,52 35263: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 35264: Norra Karelens länsstyrelse 1 788.75 35265: Vaasan lääninhallitus 35266: Vasa länsstyrelse 5205,28 35267: Oulun lääninhallitus 35268: Uleåborgs länsstyrelse 5991,68 35269: Lapin lääninhallitus 35270: Lapplands länsstyrelse 4285,44 35271: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35272: sivu 35273: Tili - Kanto 6532 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 134 35274: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 35275: 35276: 35277: Keskusrikospoliisi 35278: Centralkriminalpolisen 1607,04 35279: Suojelupoliisi 35280: Skyddspolisen 634,88 35281: Liikkuva poliisi 35282: Rörliga polisen 2380,80 35283: Puolustusministeriö 35284: Försvarsministeriet 725339,99 35285: Rakennushallitus 35286: Byggnadsstyrelsen 54600,95 35287: Maa- ja metsätalousministeriö 35288: Jord- och skogsbruksministeriet 2131,04 35289: Metsäntutkimuslaitos 35290: Skogsforskningsinstitutet 11 042,23 35291: Vesi- ja ympäristöhallitus 35292: Vatten- och miljöstyrelsen 620 221,28 35293: Maatalouden tutkimuskeskus 35294: Lantbrukets forskningscentral 8809,23 35295: Metsähallitus 35296: Forststyrelsen 1 041961,50 35297: Tiehallitus 35298: Vägstyrelsen 1775075,33 35299: Työministeriö 35300: Arbetsministeriet 378256,05 35301: Ilmailuhallitus 35302: Luftfartsstyrelsen 20996.76 35303: Merenkulkuhallitus 35304: Sjöfartsstyrelsen 951 558,08 35305: Sosiaalihallitus 35306: Socialstyrelsen 719,72 35307: Opetusministeriö 35308: Undervisningsministeriet 11174,12 35309: Museovirasto 35310: Museiverket 32258,28 35311: Helsingin yliopisto 35312: Helsingfors universitet 3000,52 35313: Oulun yliopisto 35314: Uleåborgs universitet 4556,69 35315: Sibelius-Akatemia 35316: Sibelius-Akademin 15338,54 35317: Teatterikorkeakoulu 35318: Teaterhögskolan 4397,30 35319: Ammattikasvatushallitus 35320: Yrkesutbildningsstyrelsen 138256,26 35321: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 35322: Mot redovisning erhållna medels kanto 17 699 875,83 35323: Valtioneuvoston kanslia 35324: Statsrådets kansli 12409,87 35325: Ulkoasiainministeriö 35326: Utrikesministeriet 560520,18 35327: Oikeusministeriö 35328: Justitieministeriet 27125,59 35329: Sisäasiainministeriö 35330: lnrikesministeriet 576,30 35331: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35332: sivu 35333: Tili - Konto 6532 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 135 35334: 35335: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 35336: 35337: 35338: 35339: Puolustusministeriö 35340: Försvarsministeriet 1 527622,51 35341: Tilastokeskus 35342: Statistikcentralen 35116,15 35343: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 35344: Statens utvecklingscentral 26321,60 35345: Rakennushallitus 35346: Byggnadsstyrelsen 851865,20 35347: Maa- ja metsätalousministeriö 35348: Jord- och skogsbruksministeriet 25217,15 35349: Metsäntutkimuslaitos 35350: Skogsforskningsinstitutet 424564,08 35351: Vesi- ja ympäristöhallitus 35352: Vatten- och miljöstyrelsen 1531502,63 35353: Maatilahallitus 35354: Jordbruksstyrelsen 29337,29 35355: Maatalouden tutkimuskeskus 35356: L.antbrukets forskningscentral 136748,21 35357: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 35358: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 67939,63 35359: Liikenneministeriö 35360: Trafikministeriet 47656.74 35361: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35362: Handels- och industriministeriet 1192609,04 35363: Geologian tutkimuskeskus 35364: Geologiska forskningscentralen 9033,84 35365: Matkailun edistämiskeskus 35366: Centralen för turistfrämjande 20985,83 35367: Lääkintöhallitus 35368: Medicinalstyrelsen 482921,03 35369: Työsuojeluhallitus 35370: Arbetarskyddsstyrelsen 5821,69 35371: Kansanterveyslaitos 35372: Folkhälsoinstitutet 17413,58 35373: Säteilyturvakeskus 35374: Strålskyddscentralen 78704,26 35375: Opetusministeriö 35376: Undervisningsministeriet 895932,24 35377: Suomen Akatemia 35378: Finlands Akademi 381458,18 35379: Helsingin yliopisto 35380: Helsingfors universitet 1247377,40 35381: Jyväskylän yliopisto 35382: Jyväskylä universitet 1275436,05 35383: Turun yliopisto 35384: Åbo universitet 126546,96 35385: Tampereen yliopisto 35386: Tammerfors universitet 422842,73 35387: Kuopion yliopisto 35388: Kuopio universitet 3446091,60 35389: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 35390: Veterinärmedicinska högskola 23802,08 35391: Teknillinen korkeakoulu 35392: Tekniska högskolan 2278617,11 35393: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35394: sivu 35395: Tili- Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 136 35396: 35397: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 35398: 35399: 35400: 35401: Tampereen teknillinen korkeakoulu 35402: Tammerfors tekniska högskola 103213,58 35403: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 35404: Villmanstrands tekniska högskola 401 962,11 35405: Svenska handelshögskolan 35406: Svenska handelshögskolan 119418,72 35407: Turun kauppakorkeakoulu 35408: Åbo handelshögskola 453506,26 35409: Lapin korkeakoulu 35410: Lapplands högskola 89285,58 35411: Kouluhallitus 35412: Skolstyrelsen 8669,00 35413: Ammattikasvatushallitus 35414: Yrkesutbildningsstyrelsen 522751,78 35415: Ympäristöministeriö 35416: Miljöministeriet 94946,73 35417: 6533 Jäsenmaksujen tili 35418: Medlemsavgifters konto 8485682,64 35419: Eduskunta 35420: Riksdagen 30030,28 35421: Tasavallan Presidentin kanslia 35422: Republikens Presidents kansli 8230,34 35423: Valtioneuvoston kanslia 35424: Statsrådets kansli 10684,84 35425: Ulkoasiainministeriö 35426: Utrikesministeriet 2070,54 35427: Oikeusministeriö 35428: Justitieministeriet 148582,26 35429: Sisäasiainministeriö 35430: lnrikesministeriet 30783,06 35431: Rajavartiolaitos 35432: Gränsbevakningsväsendet 387767,51 35433: Uudenmaan lääninhallitus 35434: Nylands länsstyrelse 0,03 35435: Turun ja Porin lääninhallitus 35436: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 179058,09 35437: Kymen lääninhallitus 35438: Kymmene länsstyrelse 87721,34 35439: Mikkelin lääninhallitus 35440: St. Michels länsstyrelse 50347.78 35441: Kuopion lääninhallitus 35442: Kuopio länsstyrelse 69227,93 35443: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 35444: Norra Karelens länsstyrelse 51733,34 35445: Vaasan lääninhallitus 35446: Vasa länsstyrelse 115 756,97 35447: Oulun lääninhallitus 35448: Uleåborgs länsstyrelse 103270,69 35449: Lapin lääninhallitus 35450: Lapplands länsstyrelse 89688,56 35451: Keskusrikospoliisi 35452: Centralkriminalpolisen 47 522,73 35453: Suojelupoliisi 35454: Skyddspolisen 19472,60 35455: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35456: sivu 35457: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 137 35458: 35459: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 35460: 35461: 35462: 35463: Liikkuva poliisi 35464: Rörliga polisen 105827,87 35465: Väestörekisterikeskus 35466: Befolkningsregistercentralen 7442,30 35467: Asuntohallitus 35468: Bostadsstyrelsen 5809,65 35469: Puolustusministeriö 35470: Försvarsministeriet 1900293,39 35471: Valtiokonttori 35472: Statskontoret 27,01 35473: Tullihallitus 35474: Tullstyrelsen 63833,37 35475: Valtiontalouden tarkastusvirasto 35476: Statens revisionsverk 3429.49 35477: Rahapaja 35478: Myntverket 5959,10 35479: Verohallitus 35480: Skattestyrelsen 341.04 35481: Tilastokeskus 35482: Statistikcentralen 280,65 35483: Rakennushallitus 35484: Byggnadsstyrelsen 206229.70 35485: Maa- ja metsätalousministeriö 35486: Jord- och skogsbruksministeriet 21986,22 35487: Maanmittaushallitus 35488: L.antrnäteristyrelsen 66378.76 35489: Metsäntutkimuslaitos 35490: Skogsforskningsinstitutet 48424,84 35491: Vesi- ja ympäristöhallitus 35492: Vatten- och miljöstyrelsen 106850.77 35493: Maatilahallitus 35494: Jordbruksstyrelsen 43957,33 35495: Maatalouden tutkimuskeskus 35496: L.antbrukets forskningscentral 24502,80 35497: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 35498: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 22662,09 35499: Metsähallitus 35500: Forststyrelsen 1735,95 35501: Valtion margariinitehdas 35502: Statens margarinfabrik 2,00 35503: Liikenneministeriö 35504: Trafikministeriet 5700,95 35505: Autorekisterikeskus 35506: Bilregistercentralen 92805,36 35507: Tiehallitus 35508: Vägstyrelsen 1 379022.75 35509: Työministeriö 35510: Arbetsministeriet 257293,95 35511: Ilmailuhallitus 35512: Luftfartsstyrelsen 1310.71 35513: limatieteen laitos 35514: Meteorologiska institutet 39238,56 35515: Telehallintokeskus 35516: Teleförvaltningscentralen 17118,10 35517: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35518: sivu 35519: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 138 35520: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 35521: 35522: 35523: 35524: Turun Asennuspaja 35525: Aho lnstallationsverkstad 17372,95 35526: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35527: Handels- och industriministeriet 15605,35 35528: Merenkulkuhallitus 35529: Sjöfartsstyrelsen 213287,62 35530: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 35531: Statens tekniska forskningscentral 144366,23 35532: Geologian tutkimuskeskus 35533: Geologiska forskningscentralen 54653,51 35534: Teknillinen tarkastuskeskus 35535: Tekniska kontrollcentralen 14855,82 35536: Matkailun edistämiskeskus 35537: Centralen för turistfrämjande 15936,21 35538: Teknologian kehittämiskeskus 35539: Centralen för teknologisk utveckling 2953,90 35540: Kilpailuvirasto 35541: Konkurrensverket 3924,20 35542: Kuluttajavirasto 35543: Konsumentverket 23919,33 35544: Sosiaali- ja terveysministeriö 35545: Social- och hälsovårdsministeriet 17069,60 35546: Lääkintöhallitus 35547: Medicinalstyrelsen 59401,03 35548: Sosiaalihallitus 35549: Socialstyrelsen 54682,84 35550: Kansanterveyslaitos 35551: Folkhälsoinstitutet 29990,28 35552: Säteilyturvakeskus 35553: Strålskyddscentralen 10000,60 35554: Opetusministeriö 35555: Undervisningsministeriet 37321,58 35556: Valtionarkisto 35557: Riksarkivet 6223,97 35558: Suomen Akatemia 35559: Finlands Akademi 137.44 35560: Museovirasto 35561: Museiverket 20860,79 35562: Suomenlinnan hoitokunta 35563: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 5595,03 35564: Helsingin yliopisto 35565: Helsingfors universitet 498438,64 35566: Oulun yliopisto 35567: Uleåborgs universitet 171 700,93 35568: Turun yliopisto 35569: Åbo universitet 147116,37 35570: Tampereen yliopisto 35571: Tammerfors universitet 127938,78 35572: Åbo Akademi 35573: ÅboAkademi 103230,58 35574: Joensuun yliopisto 35575: Joensuu universitet 85789,56 35576: Kuopion yliopisto 35577: Kuopio universitet 54344,35 35578: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35579: sivu 35580: Tili - Kanto 6534 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 139 35581: 35582: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 35583: 35584: 35585: 35586: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 35587: Veterinärmedicinska högskola 15270,17 35588: Tampereen teknillinen korkeakoulu 35589: Tammerfors tekniska högskola 38676.74 35590: Helsingin kauppakorkeakoulu 35591: Helsingfors handelshögskola 23108,60 35592: Svenska handelshögskolan 35593: Svenska handelshögskolan 11460.45 35594: Turun kauppakorkeakoulu 35595: Abo handelshögskola 14583,09 35596: Vaasan korkeakoulu 35597: Vasa högskola 17 425.79 35598: Sibelius-Akatemia 35599: Sibelius-Akademin 22651.46 35600: Lapin korkeakoulu 35601: Lapplands högskola 23751,24 35602: Teatterikorkeakoulu 35603: Teaterhögskolan 43613,93 35604: Taideteollinen korkeakoulu 35605: Konstindustriella högskolan 16598,05 35606: Kouluhallitus 35607: Skolstyrelsen 113142,37 35608: Ammattikasvatushallitus 35609: Yrkesutbildningsstyrelsen 351 848,04 35610: 6534 Ulosottojen tili 35611: Utmätningars konto 323742,94 35612: Oikeusministeriö 35613: Justitieministeriet 6211,60 35614: Rajavartiolaitos 35615: Gränsbevakningsväsendet 1408,57 35616: Uudenmaan lääninhallitus 35617: Nylands länsstyrelse 1100,00 35618: Turun ja Porin lääninhallitus 35619: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 2665,29 35620: Vaasan lääninhallitus 35621: Vasa länsstyrelse 172,94 35622: Oulun lääninhallitus 35623: Uleåborgs länsstyrelse 2113,33 35624: Helsingin poliisilaitos 35625: Helsingfors polisinrättning 427,00 35626: Liikkuva poliisi 35627: Rörliga polisen 3 550,00 35628: Puolustusministeriö 35629: Försvarsmi nisteriet 10003,66 35630: Valtiovarainministeriö 35631: Finansministeriet 184,00 35632: Verohallitus 35633: Skattestyrelsen 432,36 35634: Rakennushallitus 35635: Byggnadsstyrelsen 31 093,03 35636: Maa- ja metsätalousministeriö 35637: Jord- och skogsbruksministeriet 1510,00 35638: Metsäntutkimuslaitos 35639: Skogsforskningsinstitutet 380,00 35640: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35641: sivu 35642: Tili - Kanto 6539 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 140 35643: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 35644: 35645: 35646: Vesi- ja ympäristöhallitus 35647: Vatten- och miljöstyrelsen 9268,20 35648: Maatalouden tutkimuskeskus 35649: Lantbrukets forskningscentral 3080,27 35650: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 35651: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2757,89 35652: Metsähallitus 35653: Forststyrelsen 4266,00 35654: Tiehallitus 35655: Vägstyrelsen 118955,62 35656: Työministeriö 35657: Arbetsministeriet 48579,94 35658: Ilmailuhallitus 35659: Luftfartsstyrelsen 13327,82 35660: limatieteen laitos 35661: Meteorologiska institutet 1065,00 35662: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35663: Handels- och industriministeriet 2827,33 35664: Merenkulkuhallitus 35665: Sjöfartsstyrelsen 15084,57 35666: Geologian tutkimuskeskus 35667: Geologiska forskningscentralen 5349,67 35668: Teknillinen tarkastuskeskus 35669: Tekniska kontrollcentralen 1 053.75 35670: Sosiaalihallitus 35671: Socialstyrelsen 3920,00 35672: Kansanterveyslaitos 35673: Folkhälsoinstitutet 3745,25 35674: Opetusministeriö 35675: Undervisningsministeriet 4337,33 35676: Museovirasto 35677: Museiverket 1832,21 35678: Suomenlinnan hoitokunta 35679: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 6823.74 35680: Joensuun yliopisto 35681: Joensuu universitet 1175.40 35682: Helsingin kauppakorkeakoulu 35683: Helsingfors handelshögskola 2571,00 35684: Lapin korkeakoulu 35685: Lapplands högskola 2820,25 35686: Teatterikorkeakoulu 35687: Teaterhögskolan 1 536,33 35688: Kouluhallitus 35689: Skolstyrelsen 2181,13 35690: Ammattikasvatushallitus 35691: Yrkesutbildningsstyrelsen 9603,60 35692: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 35693: Övriga redovisningsmedels konto 68 810 690,22 35694: Ulkoasiainministeriö 35695: Utrikesministeriet 106297,03 35696: Oikeusministeriö 35697: Justitieministeriet 116304.41 35698: Uudenmaan lääninhallitus 35699: Nylands länsstyrelse 5631,23 35700: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35701: sivu 35702: Tili - Konto 6539 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 141 35703: 35704: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 35705: 35706: 35707: 35708: Turun ja Porin lääninhallitus 35709: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 178547,11 35710: Hämeen lääninhallitus 35711: Tavastehus länsstyrelse 965088,00 35712: Kymen lääninhallitus 35713: Kymmene länsstyrelse 1757,75 35714: Mikkelin lääninhallitus 35715: St. Michels länsstyrelse 1 527,92 35716: Kuopion lääninhallitus 35717: Kuopio länsstyrelse 174 715.49 35718: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 35719: Norra Karelens länsstyrelse 2335,00 35720: Vaasan lääninhallitus 35721: Vasa länsstyrelse 294 735,07 35722: Oulun lääninhallitus 35723: Uleåborgs länsstyrelse 30737.75 35724: Lapin lääninhallitus 35725: Lapplands länsstyrelse 2308,00 35726: Puolustusministeriö 35727: Försvarsministeriet 80004,59 35728: Valtiokonttori 35729: Statskontoret 111 386,30 35730: Tullihallitus 35731: Tullstyrelsen 26 275 759,26 35732: Verohallitus 35733: Skattestyrelsen 5385607,24 35734: Maatalouden tutkimuskeskus 35735: Lantbrukets forskningscentral 34168,91 35736: Metsähallitus 35737: Forststyrelsen 311 252,60 35738: Tiehallitus 35739: Vägstyrelsen 55058,25 35740: Työministeriö 35741: Arbetsministeriet 6237,86 35742: Ilmailuhallitus 35743: Luftfartsstyrelsen 85 540,60 35744: Telehallintokeskus 35745: Teleförvaltningscentralen 33 260 478.78 35746: Matkailun edistämiskeskus 35747: Centralen för turistfrämjande 314462,00 35748: Sosiaalihallitus 35749: Socialstyrelsen 1 095,54 35750: Helsingin yliopisto 35751: Helsingfors universitet 870461,25 35752: Tampereen yliopisto 35753: Tammerfors universitet 6370,02 35754: Teknillinen korkeakoulu 35755: Tekniska högskolan 86142,15 35756: Sibelius-Akatemia 35757: Sibelius-Akademin 42337,72 35758: Lapin korkeakoulu 35759: Lapplands högskola 157340,52 35760: Kouluhallitus 35761: Skolstyrelsen 12744.73 35762: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35763: sivu 35764: Tili- Konto 6549 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 142 35765: 35766: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 35767: 35768: 35769: 35770: Ammattikasvatushallitus 35771: Yrkesutbildningsstyrelsen 148938,18 35772: 35773: 35774: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT 35775: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 932 583 087,85 35776: 35777: 6549 Muiden luottojen tili 35778: Övriga krediters konto 932 583 087,85 35779: Valtiokonttori 35780: Statskontoret 932 583 087,85 35781: 35782: 35783: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 35784: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KONTON 17 669 244,81 35785: 35786: 6611 l.ähetteiden tili 35787: Remisskonto 17 669 244,81 35788: 35789: 35790: 35791: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 35792: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KONTON 1 597339,95 35793: 35794: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 35795: Räkenskapsverkets intema betalningars konto 2353854,59 35796: Ulkoasiainministeriö 35797: Utrikesministeriet 26365.43 35798: Rajavartiolaitos 35799: Gränsbevakningsväsendet 4268,20 35800: Kuopion lääninhallitus 35801: Kuopio länsstyrelse 300,00 35802: Puolustusministeriö 35803: Försvarsministeriet 5623212,29 35804: Tullihallitus 35805: Tullstyrelsen 2070,00 35806: Verohallitus 35807: Skattestyrelsen 851 379,83 35808: Maanmittaushallitus 35809: Lantmäteristyrelsen 2558,01 35810: Metsäntutkimuslaitos 35811: Skogsforskningsinstitutet 735,51 35812: Metsähallitus 35813: Forststyrelsen 324902,55 35814: Tiehallitus 35815: Vägstyrelsen 3636265,36 35816: Työministeriö 35817: Arbetsministeriet 144332,53 35818: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35819: Handels- och industriministeriet 85243,25 35820: Merenkulkuhallitus 35821: Sjöfartsstyrelsen 49319,67 35822: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35823: sivu 35824: Tili - Konto 6623 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 143 35825: 35826: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 35827: 35828: 35829: Kouluhallitus 35830: Skolstyrelsen 1463,24 35831: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili 35832: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 2014 725,62 35833: Ulkoasiainministeriö 35834: Utrikesministeriet 1948150,00 35835: Puolustusministeriö 35836: Försvarsministeriet 255744,16 35837: Metsähallitus 35838: Forststyrelsen 189168,54 35839: 6624 Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili 35840: Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto 1258210,98 35841: Kymen lääninhallitus 35842: Kymmene länsstyrelse 1 518,70 35843: Kuopion lääninhallitus 35844: Kuopio länsstyrelse 15437,67 35845: Vaasan lääninhallitus 35846: Vasa länsstyrelse 680,75 35847: Puolustusministeriö 35848: Försvarsministeriet 52011,26 35849: Maa- ja metsätalousministeriö 35850: Jord- och skogsbruksministeriet 14516,70 35851: Vesi- ja ympäristöhallitus 35852: Vatten- och miljöstyrelsen 510,00 35853: Maatilahallitus 35854: Jordbruksstyrelsen 72,49 35855: Metsähallitus 35856: Forststyrelsen 1 028343,31 35857: Kauppa- ja teollisuusministeriö 35858: Handels- och industriministeriet 368148,67 35859: Merenkulkuhallitus 35860: Sjöfartsstyrelsen 479454,30 35861: Valtionarkisto 35862: Riksarkivet 25,30 35863: Kuopion yliopisto 35864: Kuopio universitet 7445,00 35865: Kouluhallitus 35866: Skolstyrelsen 2504,91 35867: Ammattikasvatushallitus 35868: Yrkesutbildningsstyrelsen 174647,12 35869: 35870: 35871: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 35872: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 738 927 075,80 35873: 35874: 6631 Ennakonpidätysten tili 35875: Förskottsinnehållningars konto 737 295 434,32 35876: Eduskunta 35877: Riksdagen 3497277,00 35878: Tasavallan Presidentin kanslia 35879: Republikens Presidents kansli 343472,72 35880: Valtioneuvoston kanslia 35881: Statsrådets kansli 1459427,00 35882: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35883: sivu 35884: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 144 35885: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 35886: 35887: 35888: 35889: Ulkoasiainministeriö 35890: Utrikesministeriet 7001287,12 35891: Oikeusministeriö 35892: Justitieministeriet 25 723116,32 35893: Sisäasiainministeriö 35894: lnrikesministeriet 2104274,23 35895: Rajavartiolaitos 35896: Gränsbevakningsväsendet 12 675 908,00 35897: Uudenmaan lääninhallitus 35898: Nylands länsstyrelse 6078378,39 35899: Turun ja Porin lääninhallitus 35900: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 5989435,92 35901: Hämeen lääninhallitus 35902: Tavastehus länsstyrelse 5149480,00 35903: Kymen lääninhallitus 35904: Kymmene länsstyrelse 3135256,53 35905: Mikkelin lääninhallitus 35906: St. Michels länsstyrelse 1 979619,00 35907: Kuopion lääninhallitus 35908: Kuopio länsstyrelse 2586526,27 35909: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 35910: Norra Karelens länsstyrelse 2061754,00 35911: Keski-Suomen lääninhallitus 35912: Mellersta Finlands länsstyrelse 2446426,00 35913: Vaasan lääninhallitus 35914: Vasa länsstyrelse 4195578,00 35915: Oulun lääninhallitus 35916: Uleåborgs länsstyrelse 3774465,00 35917: Lapin lääninhallitus 35918: lapplands länsstyrelse 3129170,00 35919: Länsstyrelsen i landskapet Aland 35920: Länsstyrelsen i landskapet Aland 65251,00 35921: Helsingin poliisilaitos 35922: Helsingfors polisinrättning 7 412308,00 35923: Keskusrikospoliisi 35924: Centralkriminalpolisen 1 568793.70 35925: Suojelupoliisi 35926: Skyddspol isen 642779,00 35927: Liikkuva poliisi 35928: Rörliga polisen 2929425,00 35929: Väestörekisterikeskus 35930: Befolkningsregistercentralen 291 216,00 35931: Asuntohallitus 35932: Bostadsstyrelsen 695463,00 35933: Puolustusministeriö 35934: Försvarsministeriet 70 717 722,89 35935: Valtiovarainministeriö 35936: Finansministeriet 1704321,15 35937: Valtiokonttori 35938: Statskontoret 213 045 984,00 35939: Tullihallitus 35940: Tullstyrelsen 8217171,66 35941: Valtiontalouden tarkastusvirasto 35942: Statens revisionsverk 464561,30 35943: 1 35944: 35945: 1 35946: 35947: 1 35948: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 35949: sivu 1 35950: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 145 35951: 1 35952: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 35953: 35954: 1 35955: Rahapaja 35956: Myntverket 181 068,00 1 35957: Verohallitus 35958: Skattestyrelsen 21 109 507.46 1 35959: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 35960: Statens ekonomiska forskningscentral 259137,00 1 35961: Tilastokeskus 35962: Statistikcentralen 2420725,00 1 35963: Pankkitarkastusvirasto 35964: Bankinspektionen 250048,00 1 35965: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 35966: Statens utvecklingscentral 553742,00 1 35967: Rakennushallitus 35968: Byggnadsstyrelsen 9072254,16 1 35969: Maa- ja metsätalousministeriö 35970: Jord- och skogsbruksministeriet 2497274,00 1 35971: Maanmittaushallitus 35972: Lantmäteristyrelsen 7066818,25 1 35973: Metsäntutkimuslaitos 35974: Skogsforskningsinstitutet 2683619,00 1 35975: Vesi- ja ympäristöhallitus 35976: Vatten- och miljöstyrelsen 7176882,29 1 35977: Maatilahallitus 35978: Jordbruksstyrelsen 2765759,00 1 35979: Maatalouden tutkimuskeskus 35980: Lantbrukets forskningscentral 2407631,00 1 35981: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 35982: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1468828,00 35983: Metsähallitus 35984: Forststyrelsen 9427202,39 35985: Valtion margariinitehdas 35986: Statens margarinfabrik 52832,00 35987: Liikenneministeriö 35988: Trafikministeriet 701340.00 35989: Autorekisterikeskus 35990: Bilregistercentralen 3368046,50 35991: Tiehallitus 35992: Vägstyrelsen 44 367 824,90 35993: Työministeriö 35994: Arbetsministeriet 16 315651,80 35995: Ilmailuhallitus 35996: Luftfartsstyrelsen 7631620,90 35997: limatieteen laitos 35998: Meteorologiska institute! 1983125,00 35999: Telehallintokeskus 36000: Teleförvaltningscentralen 730446,00 36001: Turun Asennuspaja 36002: Åbo lnstallationsverkstad 728370,00 36003: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36004: Handels- och industriministeriet 2405528,18 36005: Merenkulkuhallitus 36006: Sjöfartsstyrelsen 8147126,00 36007: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36008: Statens tekniska forskningscentral 11129637,25 36009: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36010: sivu 36011: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 146 36012: 36013: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36014: 36015: 36016: Geologian tutkimuskeskus 36017: Geologiska forskningscentralen 2390128,00 36018: Teknillinen tarkastuskeskus 36019: Tekniska kontrollcentralen 996777,00 36020: Matkailun edistämiskeskus 36021: Centralen för turistfrämjande 473823,82 36022: Patentti- ja rekisterihallitus 36023: Patent- och registerstyrelsen 1403823,59 36024: Merentutkimuslaitos 36025: Havsforskningsinstitutet 482114,71 36026: Teknologian kehittämiskeskus 36027: Centralen för teknologisk utveckling 667086,00 36028: Lisenssivirasto 36029: Licensverket 94093,00 36030: Kilpailuvirasto 36031: Konkurrensverket 227323,00 36032: Kuluttajavirasto 36033: Konsumentverket 633921,00 36034: Valtion hankintakeskus 36035: Statens upphandlingscentral 1200720,00 36036: Sosiaali- ja terveysministeriö 36037: Social- och hälsovårdsministeriet 1 508110,62 36038: Lääkintöhallitus 36039: Medicinalstyrelsen 2866571,40 36040: Sosiaalihallitus 36041: Socialstyrelsen 2144 722,42 36042: Työsuojeluhallitus 36043: Arbetarskyddsstyrelsen 2228074,00 36044: Kansanterveyslaitos 36045: Folkhälsoinstitutet 1 992017,87 36046: Säteilyturvakeskus 36047: Strålskyddscentralen 1051980,00 j 36048: Tapaturmavirasto 36049: Olycksfallsverket 681603,00 j 36050: Opetusministeriö 36051: Undervisningsministeriet 3330135,70 j 36052: Valtion opintotukikeskus 36053: Statens studiestödscentral 1499081,00 j 36054: Valtionarkisto 36055: Riksarkivet 608000,00 j 36056: Suomen Akatemia 36057: Finlands Akademi 2833442,00 j 36058: Museovirasto 36059: Museiverket 932791,50 j 36060: Suomenlinnan hoitokunta 36061: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 200673,00 36062: j 36063: Valtion taidemuseo 36064: Statens konstmuseum 234762,00 36065: j 36066: Helsingin yliopisto 36067: Helsingfors universitet 20 998 587,75 36068: j 36069: Jyväskylän yliopisto 36070: Jyväskylä universitet 6802095,06 36071: j 36072: Oulun yliopisto 36073: Uleåborgs universitet 36074: j 36075: 9189327,20 36076: j 36077: j 36078: j 36079: j 36080: j 36081: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36082: sivu 36083: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 147 36084: 36085: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36086: 36087: 36088: Turun yliopisto 36089: Åbo universitet 8907046,00 36090: Tampereen yliopisto 36091: Tammerfors universitet 6771075,00 36092: ÅboAkademi 36093: Åbo Akademi 3803047,00 36094: Joensuun yliopisto 36095: Joensuu universitet 4565043,00 36096: Kuopion yliopisto 36097: Kuopio universitet 3694419,00 36098: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 36099: Veterinärmedicinska högskola 845688,02 36100: Teknillinen korkeakoulu 36101: Tekniska högskolan 7065975,00 36102: Tampereen teknillinen korkeakoulu 36103: Tammerforstekniska högskola 3392429,00 36104: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 36105: Villmanstrands tekniska högskola 1 540047,00 36106: Helsingin kauppakorkeakoulu 36107: Helsingfors handelshögskola 1789024,11 36108: Svenska handelshögskolan 36109: Svenska handelshögskolan 852573,00 36110: Turun kauppakorkeakoulu 36111: Åbo handelshögskola 786771,00 36112: Vaasan korkeakoulu 36113: Vasa högskola 1008411,00 36114: Sibelius-Akatemia 36115: Sibelius-Akademin 1 603914,00 36116: Lapin korkeakoulu 36117: Lapplands högskola 1363602,00 36118: Teatterikorkeakoulu 36119: Teaterhögskolan 434513,63 36120: Taideteollinen korkeakoulu 36121: Konstindustriella högskolan 1105901,00 36122: Kouluhallitus 36123: Skolstyrelsen 4078256,08 36124: Ammattikasvatushallitus 36125: Yrkesutbildningsstyrelsen 46 612 572,56 36126: Ympäristöministeriö 36127: Miljöministeriet 1415450,00 36128: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 36129: Socialskyddsavgifters kanto 107 095 459,37 36130: Eduskunta 36131: Riksdagen 586 748,61 36132: Tasavallan Presidentin kanslia 36133: Republikens Presidents kansli 80968,97 36134: Valtioneuvoston kanslia 36135: Statsrådets kansli 240030,80 36136: Ulkoasiainministeriö 36137: Utrikesministeriet 1 598677,18 36138: Oikeusministeriö 36139: Justitieministeriet 5048439,35 36140: Sisäasiainministeriö 36141: lnrikesministeriet 408292,21 36142: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36143: sivu 36144: Tili - Kanto 6632 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 148 36145: 36146: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36147: 36148: 36149: Rajavartiolaitos 36150: Gränsbevakningsväsendet 2 707325,16 36151: Uudenmaan lääninhallitus 36152: Nylands länsstyrelse 1262931,09 36153: Turun ja Porin lääninhallitus 36154: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1 279514,06 36155: Hämeen lääninhallitus 36156: Tavastehus länsstyrelse 1130306,40 36157: Kymen lääninhallitus 36158: Kymmene länsstyrelse 639706,78 36159: Mikkelin lääninhallitus 36160: St. Michels länsstyrelse 410627,45 36161: Kuopion lääninhallitus 36162: Kuopio länsstyrelse 527687,25 36163: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 36164: Norra Karelens länsstyrelse 414454,15 36165: Keski-Suomen lääninhallitus 36166: Mellersta Finlands länsstyrelse 499244,50 36167: Vaasan lääninhallitus 36168: Vasa länsstyrelse 847463,72 36169: Oulun lääninhallitus 36170: Uleåborgs länsstyrelse 767666,71 36171: Lapin lääninhallitus 36172: lapplands länsstyrelse 596827,22 36173: länsstyrelsen i landskapet Åland 36174: länsstyrelsen i landskapet Åland 11522,00 36175: Helsingin poliisilaitos 36176: Helsingfors polisinrättning 1523316,00 36177: Keskusrikospoliisi 36178: Centralkriminalpolisen 318398,21 36179: Suojelupoliisi 36180: Skyddspolisen 132798,16 36181: Liikkuva poliisi 36182: Rörliga polisen 603868,99 36183: Väestörekisterikeskus 36184: Befolkningsregistercentralen 64 703,14 36185: Asuntohallitus 36186: Bostadsstyrelsen 136038,40 36187: Puolustusministeriö 36188: Försvarsministeriet 15075267,27 36189: Valtiovarainministeriö 36190: Finansministeriet 308363,98 36191: Valtiokonttori 36192: Statskontoret 428744,02 36193: Tullihallitus 36194: Tullstyrelsen 1722612,90 36195: Valtiontalouden tarkastusvirasto 36196: Statens revisionsverk 85821,35 36197: Rahapaja 36198: Myntverket 39045,00 36199: Verohallitus 36200: Skattestyrelsen 4614856,02 36201: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 36202: Statens ekonomiska forskningscentral 47644,35 36203: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36204: sivu 36205: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 149 36206: 36207: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36208: 36209: 36210: 36211: Tilastokeskus 36212: Statistikcentralen 516343,85 36213: Pankkitarkastusvirasto 36214: Bankinspektionen 48480,03 36215: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 36216: Statens utvecklingscentral 91149,25 36217: Rakennushallitus 36218: Byggnadsstyrelsen 2 052 766,19 36219: Maa- ja metsätalousministeriö 36220: Jord- och skogsbruksministeriet 492404,20 36221: Maanmittaushallitus 36222: lantmäteristyrelsen 1528204,42 36223: Metsäntutkimuslaitos 36224: Skogsforskningsinstitutet 599521,54 36225: Vesi- ja ympäristöhallitus 36226: Varten- och miljöstyrelsen 1579971,34 36227: Maatilahallitus 36228: Jordbruksstyrelsen 581 901,86 36229: Maatalouden tutkimuskeskus 36230: lantbrukets forskningscentral 522467,98 36231: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 36232: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 316154,10 36233: Metsähallitus 36234: Forststyrelsen 2222291,72 36235: Valtion margariinitehdas 36236: Statens margarinfabrik 11 793,00 36237: Liikenneministeriö 36238: Trafikministeriet 131 628,00 36239: Autorekisterikeskus 36240: Bilregistercentralen 774693,13 36241: Tiehallitus 36242: Vägstyrelsen 9288180,63 36243: Työministeriö 36244: Arbetsministeriet 2545672,15 36245: Ilmailuhallitus 36246: Luftfartsstyrelsen 1452955,40 36247: ilmatieteen laitos 36248: Meteorologiska institute! 415254,17 36249: Telehallintokeskus 36250: Teleförvaltningscentralen 143984,77 36251: Turun Asennuspaja 36252: Åbo lnstallationsverkstad 149039,00 36253: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36254: Handels- och industriministeriet 453025,55 36255: Merenkulkuhallitus 36256: Sjöfartsstyrelsen 1743980,07 36257: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36258: Statens tekniska forskningscentral 2243494,87 36259: Geologian tutkimuskeskus 36260: Geolo~iska forskningscentralen 537 250,63 36261: Teknillinen tarkastuskeskus 36262: Tekniska kontrollcentralen 205282,55 36263: Matkailun edistämiskeskus 36264: Centralen för turistfrämjande 132380,33 36265: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36266: sivu 36267: Tili - Kanto 6632 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 150 36268: 36269: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 36270: 36271: 36272: 36273: Patentti- ja rekisterihallitus 36274: Patent- och registerstyrelsen 292928,88 36275: Merentutkimuslaitos 36276: Havsforskningsinstitutet 139857.47 36277: Teknologian kehittämiskeskus 36278: Centralen för teknologisk utveckling 121 890,82 36279: Lisenssivirasto 36280: Licensverket 20726,59 36281: Kilpailuvirasto 36282: Konkurrensverket 46364,00 36283: Kuluttajavirasto 36284: Konsumentverket 120873,00 36285: Valtion hankintakeskus 36286: Statens upphandlingscentral 235650,20 36287: Sosiaali- ja terveysministeriö 36288: Social- och hälsovårdsministeriet 276 207.49 36289: Lääkintöhallitus 36290: Medicinalstyrelsen 589584,25 36291: Sosiaalihallitus 36292: Socialstyrelsen 458930,04 36293: Työsuojeluhallitus 36294: Arbetarskyddsstyrelsen 469768,11 36295: Kansanterveyslaitos 36296: Folkhälsoinstitutet 400606,64 36297: Säteilyturvakeskus 36298: Strålskyddscentralen 209637,88 36299: Tapaturmavirasto 36300: Olycksfallsverket 144842,00 36301: Opetusministeriö 36302: Undervisningsministeriet 629124,94 36303: Valtion opintotukikeskus 36304: Statens studiestödscentral 34040,00 36305: Valtionarkisto 36306: Riksarkivet 128831,00 36307: Suomen Akatemia 36308: Finlands Akademi 549760,25 36309: Museavirasto 36310: Museiverket 206394,05 36311: Suomenlinnan hoitokunta 36312: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 44649,91 36313: Valtion taidemuseo 36314: Statens konstmuseum 49657,18 36315: Helsingin yliopisto 36316: Helsingfors universitet 4071013,38 36317: Jyväskylän yliopisto 36318: Jyväskylä universitet 1310826,02 36319: Oulun yliopisto 36320: Uleåborgs universitet 1823293,10 36321: Turun yliopisto 36322: Åbo universitet 1 672710,00 36323: Tampereen yliopisto 36324: Tammerfors universitet 1308620.42 36325: Åbo Akademi 36326: ÅboAkademi 737126,00 36327: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36328: sivu 36329: Tili - Konto 6633 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 151 36330: 36331: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 36332: 36333: 36334: Joensuun yliopisto 36335: Joensuu universitet 835533,00 36336: Kuopion yliopisto 36337: Kuopio universitet 725512,05 36338: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 36339: Veterinärmedicinska högskola 165758,00 36340: Teknillinen korkeakoulu 36341: Tekniska högskolan 1392927,75 36342: Tampereen teknillinen korkeakoulu 36343: Tammerforstekniska högskola 681 860,48 36344: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 36345: Villmanstrands tekniska högskola 301104,51 36346: Helsingin kauppakorkeakoulu 36347: Helsingfors handelshögskola 350497,44 36348: Svenska handelshögskolan 36349: Svenska handelshögskolan 160065,00 36350: Turun kauppakorkeakoulu 36351: Åbo handelshögskola 147 337,36 36352: Vaasan korkeakoulu 36353: Vasa högskola 198413,72 36354: Sibelius-Akatemia 36355: Sibelius-Akademin 313625,27 36356: Lapin korkeakoulu 36357: L.applands högskola 277689,82 36358: Teatterikorkeakoulu 36359: Teaterhögskolan 96174,95 36360: Taideteollinen korkeakoulu 36361: Konstindustriella högskolan 221 832,91 36362: Kouluhallitus 36363: Skolstyrelsen 985437,89 36364: Ammattikasvatushallitus 36365: Yrkesutbildningsstyrelsen 8941803,75 36366: Ympäristöministeriö 36367: Miljöministeriet 265789,72 36368: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili 36369: Vidare överförbara inkomsters konto 363886,47 36370: Ulkoasiainministeriö 36371: Utrikesministeriet 9096,00 36372: Uudenmaan lääninhallitus 36373: Nylands länsstyrelse 11436,45 36374: Hämeen lääninhallitus 36375: Tavastehus länsstyrelse 70418,00 36376: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 36377: Norra Karelens länsstyrelse 6545,00 36378: Vaasan lääninhallitus 36379: Vasa länsstyrelse 478,56 36380: Lapin lääninhallitus 36381: Lapplands länsstyrelse 145,70 36382: Puolustusministeriö 36383: Försvarsministeriet 2172395,32 36384: Valtiokonttori 36385: Statskontoret 1638991,90 36386: Maanmittaushallitus 36387: Lantmäteristyrelsen 28356,00 36388: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36389: sivu 36390: Tili - Konto 6634 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 152 36391: 36392: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 36393: 36394: 36395: 36396: Vesi- ja ympäristöhallitus 36397: Vatten- och miljöstyrelsen 1 024,80 36398: Autorekisterikeskus 36399: Bilregistercentralen 930828.90 36400: Telehallintokeskus 36401: Teleförvaltningscentralen 84,00 36402: Turun Asennuspaja 36403: Åbo lnstallationsverkstad 3453072.78 36404: Valtion hankintakeskus 36405: Statens upphandlingscentral 8242548,00 36406: Sosiaali- ja terveysministeriö 36407: Social- och hälsovårdsministeriet 2955,98 36408: Lääkintöhallitus 36409: Medicinalstyrelsen 283624,00 36410: Koulu hallitus 36411: Skolstyrelsen 1770,40 36412: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili 36413: Vidare överförbara utgifters kanto 105 827 704,36 36414: Valtioneuvoston kanslia 36415: Statsrådets kansli 156811,72 36416: Ulkoasiainministeriö 36417: Utrikesministeriet 56079,48 36418: Oikeusministeriö 36419: Justitieministeriet 85365,73 36420: Rajavartiolaitos 36421: Gränsbevakningsväsendet 296160.71 36422: Kuopion lääninhallitus 36423: Kuopio länsstyrelse 1425,67 36424: Vaasan lääninhallitus 36425: Vasa länsstyrelse 2232,61 36426: Asuntohallitus 36427: Bostadsstyrelsen 3450,00 36428: Valtiokonttori 36429: Statskontoret 8282401.41 36430: Tilastokeskus 36431: Statistikcentralen 26967,91 36432: Maa- ja metsätalousministeriö 36433: Jord- och skogsbruksministeriet 58163,74 36434: Maatilahallitus 36435: Jordbruksstyrelsen 1182.40 36436: Metsähallitus 36437: Forststyrelsen 24628,06 36438: Tiehallitus 36439: Vägstyrelsen 7074127,56 36440: Työministeriö 36441: Arbetsministeriet 89302637.43 36442: limatieteen laitos 36443: Meteorologiska institutet 7045,31 36444: Merenkulkuhallitus 36445: Sjöfartsstyrelsen 647 625,13 36446: Teknologian kehittämiskeskus 36447: Centralen för teknologisk utveckling 5000,00 36448: Sosiaali- ja terveysministeriö 36449: Social- och hälsovårdsministeriet 177452,65 36450: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36451: sivu 36452: Tili - Konto 6641 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 153 36453: 36454: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 36455: 36456: 36457: Kansanterveyslaitos 36458: Folkhälsoinstitutet 39741,10 36459: Säteilyturvakeskus 36460: Strålskyddscentralen 5286,73 36461: Tapaturmavirasto 36462: Olycksfallsverket 29711,34 36463: Valtion opintotukikeskus 36464: Statens studiestödscentral 18111,60 36465: Helsingin yliopisto 36466: Helsingfors universitet 515803,06 36467: Oulun yliopisto 36468: Uleåborgs universitet 11831,39 36469: Tampereen teknillinen korkeakoulu 36470: Tammerforstekniska högskola 27148.44 36471: Helsingin kauppakorkeakoulu 36472: Helsingfors handelshögskola 147072,23 36473: Taideteollinen korkeakoulu 36474: Konstindustriella högskolan 111676,95 36475: Ympäristöministeriö 36476: Miljöministeriet 104887,26 36477: 36478: 36479: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 36480: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2126 349 952,66 36481: 36482: 6641 Tulojen kokoomatili 36483: lnkomsters samlingskonto 224 953 050,33 36484: Turun ja Porin lääninhallitus 36485: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 481126,74 36486: Hämeen lääninhallitus 36487: Tavastehus länsstyrelse 309814,53 36488: Vaasan lääninhallitus 36489: Vasa länsstyrelse 25,00 36490: Puolustusministeriö 36491: Försvarsministeriet 757553,13 36492: Tullihallitus 36493: Tullstyrelsen 79 784 875,93 36494: Verohallitus 36495: Skattestyrelsen 4735804,06 36496: Maatilahallitus 36497: Jordbruksstyrelsen 1634485,09 36498: Maatalouden tutkimuskeskus 36499: Lantbrukets forskningscentral 60,00 36500: Tiehallitus 36501: Vägstyrelsen 137 802194,28 36502: Ilmailuhallitus 36503: Luftfartsstyrelsen 1 477,52 36504: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36505: Handels- och industriministeriet 600,00 36506: Merenkulkuhallitus 36507: Sjöfartsstyrelsen 123,50 36508: Geologian tutkimuskeskus 36509: Geologiska forskningscentralen 18060,00 36510: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36511: sivu 36512: Tili - Kanto 6642 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 154 36513: 36514: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 36515: 36516: 36517: Museavirasto 36518: Museiverket 46726,61 36519: 6642 Menojen kokoomatili 36520: Utgifters samlingskonto 70 578 815,99 36521: Valtioneuvoston kanslia 36522: Statsrådets kansli 1000,50 36523: Ulkoasiainministeriö 36524: Utrikesministeriet 201188,01 36525: Rajavartiolaitos 36526: Gränsbevakningsväsendet 4787,20 36527: Uudenmaan lääninhallitus 36528: Nylands länsstyrelse 6296,50 36529: Hämeen lääninhallitus 36530: Tavastehus länsstyrelse 2253,21 36531: Kymen lääninhallitus 36532: Kymmene länsstyrelse 585,20 36533: Kuopion lääninhallitus 36534: Kuopio länsstyrelse 34378,80 36535: Keski-Suomen lääninhallitus 36536: Mellersta Finlands länsstyrelse 43984,06 36537: Vaasan lääninhallitus 36538: Vasa länsstyrelse 52438,24 36539: Helsingin poliisilaitos 36540: Helsingfors polisinrättning 10384,00 36541: Keskusrikospoliisi 36542: Centralkriminalpolisen 1300,00 36543: Asuntohallitus 36544: Bostadsstyrelsen 66 524 038,17 36545: Puolustusministeriö 36546: Försvarsministeriet 389361,73 36547: Valtiovarainministeriö 36548: Finansministeriet 1 375,00 36549: Rakennushallitus 36550: Byggnadsstyrelsen 343182,20 36551: Maa- ja metsätalousministeriö 36552: Jord- och skogsbruksministeriet 1302,79 36553: Maanmittaushallitus 36554: Lantmäteristyrelsen 839595,32 36555: Vesi- ja ympäristöhallitus 36556: Vatten- och miljöstyrelsen 749897,86 36557: Maatilahallitus 36558: Jordbruksstyrelsen 592.00 36559: Maatalouden tutkimuskeskus 36560: Lantbrukets forskningscentral 921,91 36561: Liikenneministeriö 36562: Trafikministeriet 8438,00 36563: Tiehallitus 36564: Vägstyrelsen 568994,60 36565: limatieteen laitos 36566: Meteorologiska institute! 28049,60 36567: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36568: Handels- och industriministeriet 7100,00 36569: Merenkulkuhallitus 36570: Sjöfartsstyrelsen 298103,56 36571: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36572: sivu 36573: Tili - Konto 6643 Administrativ balans den 31 december 1990 s1da 155 36574: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 36575: 36576: 36577: 36578: Geologian tutkimuskeskus 36579: Geolo~iska forskningscentralen 65432,84 36580: Teknillinen tarkastuskeskus 36581: Tekniska kontrollcentralen 24,90 36582: Matkailun edistämiskeskus 36583: Centralen för turistfrämjande 430871,92 36584: Teknologian kehittämiskeskus 36585: Centralen för teknologisk utveckling 8192,61 36586: Työsuojeluhallitus 36587: Arbetarskyddsstyrelsen 12800,00 36588: Opetusministeriö 36589: Undervisningsministeriet 389,52 36590: Valtionarkisto 36591: Riksarkivet 890,20 36592: Museovirasto 36593: Museiverket 17503,85 36594: Oulun yliopisto 36595: Uleåborgs universitet 97777,64 36596: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 36597: Veterinärmedicinska högskola 110,00 36598: Teknillinen korkeakoulu 36599: Tekniska högskolan 86850,11 36600: Ympäristöministeriö 36601: Miljöministeriet 11182,50 36602: 6643 Verojen kokoomatili 36603: Skatters samlingskonto 1 844496817,71 36604: Verohallitus 36605: Skattestyrelsen 1844496817,71 36606: 6644 Palkkojen aputili 36607: Hjälpkonto för löner 93 619 296,03 36608: Eduskunta 36609: Riksdagen 254675,05 36610: Tasavallan Presidentin kanslia 36611: Republikens Presidents kansli 140865,92 36612: Valtioneuvoston kanslia 36613: Statsrådets kansli 232823,25 36614: Ulkoasiainministeriö 36615: Utrikesministeriet 2796957,07 36616: Oikeusministeriö 36617: Justitieministeriet 9466555,20 36618: Sisäasiainministeriö 36619: lnrikesministeriet 220962,95 36620: Rajavartiolaitos 36621: Gränsbevakningsväsendet 5542349,82 36622: Uudenmaan lääninhallitus 36623: Nylands länsstyrelse 2 586 790,14 36624: Turun ja Porin lääninhallitus 36625: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 3653002,32 36626: Hämeen lääninhallitus 36627: Tavastehus länsstyrelse 4258899,27 36628: Kymen lääninhallitus 36629: Kymmene länsstyrelse 1826343,12 36630: Mikkelin lääninhallitus 36631: St. Michels länsstyrelse 1000150,00 36632: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36633: sivu 36634: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1990 s1da 156 36635: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 36636: 36637: 36638: 36639: Kuopion lääninhallitus 36640: Kuopio länsstyrelse 1 262933,60 36641: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 36642: Norra Kare\ens länsstyrelse 1 001 545,11 36643: Keski-Suomen lääninhallitus 36644: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 289239.75 36645: Vaasan lääninhallitus 36646: Vasa länsstyrelse 2381 054,61 36647: Oulun lääninhallitus 36648: Uleåborgs \änsstyrelse 1 979788,19 36649: Lapin lääninhallitus 36650: Lapplands länsstyrelse 1753433,36 36651: Helsingin poliisilaitos 36652: Helsingfors polisinrättning 5357,21 36653: Keskusrikospoliisi 36654: Centralkriminalpolisen 781 679,65 36655: Suojelupoliisi 36656: Skyddspolisen 109757,84 36657: Liikkuva poliisi 36658: Rörliga polisen 2109261,02 36659: Asuntohallitus 36660: Bostadsstyrelsen 31347,12 36661: Valtiovarainministeriö 36662: Finansministeriet 97998,71 36663: Valtiokonttori 36664: Statskontoret 340964,33 36665: Tullihallitus 36666: Tullstyrelsen 3054589,51 36667: Valtiontalouden tarkastusvirasto 36668: Statens revisionsverk 2954.79 36669: Verohallitus 36670: Skattestyrelsen 2500079,72 36671: Tilastokeskus 36672: Statistikcentralen 986848,19 36673: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 36674: Statens utveck\ingscentral 191 789,51 36675: Rakennushallitus 36676: Byggnadsstyrelsen 3077723,97 36677: Maa- ja metsätalousministeriö 36678: Jord- och skogsbruksministeriet 24105,39 36679: Maanmittaushallitus 36680: Lantmäteristyrelsen 336912,09 36681: Metsäntutkimuslaitos 36682: Skogsforskningsinstitutet 46135,31 36683: Vesi- ja ympäristöhallitus 36684: Vatten- och miljöstyrelsen 36460,23 36685: Maatilahallitus 36686: Jordbruksstyrelsen 185617.70 36687: Maatalouden tutkimuskeskus 36688: Lantbrukets forskningscentral 42323,90 36689: Metsähallitus 36690: Forststyrelsen 336938,59 36691: Liikenneministeriö 36692: Trafikministeriet 39691,19 36693: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36694: sivu 36695: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 157 36696: 36697: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 36698: 36699: 36700: 36701: Autorekisterikeskus 36702: Bilregistercentralen 656736,96 36703: Työministeriö 36704: Arbetsministeriet 774534,36 36705: llmail uhallitus 36706: Luftfartsstyrelsen 3579980,69 36707: limatieteen laitos 36708: Meteorologiska institutet 825138,84 36709: Telehallintokeskus 36710: Teleförvaltningscentralen 397 931.49 36711: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36712: Handels- och industriministeriet 51009,86 36713: Merenkulkuhallitus 36714: Sjöfartsstyrelsen 4842336,77 36715: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36716: Statens tekniska forskningscentral 680310.73 36717: Geologian tutkimuskeskus 36718: Geologiska forskningscentralen 782496,81 36719: Teknillinen tarkastuskeskus 36720: Tekniska kontrollcentralen 180994,80 36721: Patentti- ja rekisterihallitus 36722: Patent- och registerstyrelsen 114682,08 36723: Lisenssivirasto 36724: Licensverket 21,71 36725: Valtion hankintakeskus 36726: Statens upphandlingscentral 92600,57 36727: Sosiaali- ja terveysministeriö 36728: Social- och hälsovårdsministeriet 7871,74 36729: Lääkintöhallitus 36730: Medicinalstyrelsen 2032444,21 36731: Sosiaalihallitus 36732: Socialstyrelsen 515899,15 36733: Työsuojeluhallitus 36734: Arbetarskyddsstyrelsen 9742,25 36735: Kansanterveyslaitos 36736: Folkhälsoinstitutet 191 561,18 36737: Säteilyturvakeskus 36738: Strålskyddscentralen 274107,32 36739: Opetusministeriö 36740: Undervisningsministeriet 90194.76 36741: Suomen Akatemia 36742: Finlands Akademi 201153,50 36743: Museavirasto 36744: Museiverket 311197,55 36745: Helsingin yliopisto 36746: Helsingfors universitet 6577814,30 36747: Jyväskylän yliopisto 36748: Jyväskylä universitet 2167650,65 36749: Oulun yliopisto 36750: Uleåborgs universitet 3720332,60 36751: Turun yliopisto 36752: Åbo universitet 1 367397,38 36753: Tampereen yliopisto 36754: Tammerfors universitet 763929,89 36755: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36756: sivu 36757: Tili - Konto 6649 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 158 36758: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 36759: 36760: 36761: 36762: Åbo Akademi 36763: Åbo Akademi 1 376083,22 36764: Joensuun yliopisto 36765: Joensuu universitet 902268,28 36766: Kuopion yliopisto 36767: Kuopio universitet 836833,68 36768: Teknillinen korkeakoulu 36769: Tekniska högskolan 1 379282,85 36770: Tampereen teknillinen korkeakoulu 36771: Tammerfors tekniska högskola 457 810,63 36772: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 36773: Villmanstrands tekniska högskola 381420,97 36774: Helsingin kauppakorkeakoulu 36775: Helsingfors handelshögskola 565065,40 36776: Turun kauppakorkeakoulu 36777: Åbo handelshögskola 185798,14 36778: Vaasan korkeakoulu 36779: Vasa högskola 373243,92 36780: Sibelius-Akatemia 36781: Sibelius-Akademin 1 533516.45 36782: Lapin korkeakoulu 36783: Lapplands högskola 496739,32 36784: Teatterikorkeakoulu 36785: Teaterhögskolan 436591,14 36786: Taideteollinen korkeakoulu 36787: Konstindustriella högskolan 617 579,03 36788: Kouluhallitus 36789: Skolstyrelsen 486008.44 36790: Ammattikasvatushallitus 36791: Yrkesutbildningsstyrelsen 1 991 766,93 36792: Ympäristöministeriö 36793: Miljöministeriet 115131,20 36794: 6649 Muu kokoomatili 36795: Övrigt samlingskonto 33 859 604,58 36796: Eduskunta 36797: Riksdagen 79448,12 36798: Rajavartiolaitos 36799: Gränsbevakningsväsendet 760753,77 36800: Uudenmaan lääninhallitus 36801: Nylands länsstyrelse 12 880 077.36 36802: Turun ja Porin lääninhallitus 36803: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 3403,00 36804: Hämeen lääninhallitus 36805: Tavastehus länsstyrelse 91 095,98 36806: Kymen lääninhallitus 36807: Kymmene länsstyrelse 90202,30 36808: Mikkelin lääninhallitus 36809: St. Michels länsstyrelse 179080,20 36810: Kuopion lääninhallitus 36811: Kuopio länsstyrelse 19511,90 36812: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 36813: Norra Karelens länsstyrelse 584901,15 36814: Keski-Suomen lääninhallitus 36815: Mellersta Finlands länsstyrelse 148,30 36816: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36817: sivu 36818: Tili - Kanto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 159 36819: 36820: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36821: 36822: 36823: Vaasan lääninhallitus 36824: Vasa länsstyrelse 3168,51 36825: Oulun lääninhallitus 36826: Uleåborgs länsstyrelse 336654,30 36827: Lapin lääninhallitus 36828: Lapplands länsstyrelse 398090,28 36829: Asuntohallitus 36830: Bostadsstyrelsen 170984,13 36831: Puolustusministeriö 36832: Försvarsministeriet 11 584 545,89 36833: Verohallitus 36834: Skattestyrelsen 7246853,50 36835: Rakennushallitus 36836: Byggnadsstyrelsen 14946,85 36837: Vesi- ja ympäristöhallitus 36838: Vatten- och miljöstyrelsen 10191,18 36839: Metsähallitus 36840: Forststyrelsen 346978,64 36841: Tiehallitus 36842: Vägstyrelsen 65211,04 36843: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36844: Handels- och industriministeriet 541124,10 36845: Merenkulkuhallitus 36846: Sjöfartsstyrelsen 16115,29 36847: Opetusministeriö 36848: Undervisningsministeriet 8765,00 36849: Valtion opintotukikeskus 36850: Statens studiestödscentral 13300,00 36851: Teknillinen korkeakoulu 36852: Tekniska högskolan 450499,43 36853: Taideteollinen korkeakoulu 36854: Konstindustriella högskolan 11247,38 36855: 36856: 36857: 671 MENORÄSTIEN TILIT 36858: UTGIFTSRESTERS KONTON 1860087379,15 36859: 36860: 6710 Menorästien tili 36861: Utgiftsresters kanto 1 860087379,15 36862: Eduskunta 36863: Riksdagen 2988731,92 36864: Tasavallan Presidentin kanslia 36865: Republikens Presidents kansli 356645,05 36866: Valtioneuvoston kanslia 36867: Statsrådets kansli 2254810,18 36868: Ulkoasiainministeriö 36869: Utrikesministeriet 8944203.49 36870: Oikeusministeriö 36871: Justitieministeriet 32 536 428,57 36872: Sisäasiainministeriö 36873: lnrikesministeriet 35 804 658,69 36874: Rajavartiolaitos 36875: Gränsbevakningsväsendet 4359191,80 36876: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36877: sivu 36878: Tili - Konto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 160 36879: 36880: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36881: 36882: 36883: Uudenmaan lääninhallitus 36884: Nylands länsstyrelse 13 033 539,87 36885: Turun ja Porin lääninhallitus 36886: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 9114813,96 36887: Hämeen lääninhallitus 36888: Tavastehus länsstyrelse 14 757765,91 36889: Kymen lääninhallitus 36890: Kymmene länsstyrelse 6142122,81 36891: Mikkelin lääninhallitus 36892: St. Michels länsstyrelse 5211 552,81 36893: Kuopion lääninhallitus 36894: Kuopio länsstyrelse 7444778,98 36895: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 36896: Norra Karelens länsstyrelse 17 298 791,30 36897: Keski-Suomen lääninhallitus 36898: Mellersta Finlands länsstyrelse 4146807,26 36899: Vaasan lääninhallitus 36900: Vasa länsstyrelse 7962857,85 36901: Oulun lääninhallitus 36902: Uleåborgs länsstyrelse 10551131,81 36903: Lapin lääninhallitus 36904: Lapplands länsstyrelse 11 959 085,88 36905: Länsstyrelsen i landskapet Aland 36906: Länsstyrelsen i landskapet Aland 2074297.45 36907: Helsingin poliisilaitos 36908: Helsingfors polisinrättning 19 795 458,62 36909: Keskusrikospoliisi 36910: Centralkriminalpolisen 530423,30 36911: Suojelupoliisi 36912: Skyddspolisen 532305,85 36913: Liikkuva poliisi 36914: Rörliga polisen 575770,89 36915: Väestörekisterikeskus 36916: Befolkningsregistercentralen 6019497,60 36917: Asuntohallitus 36918: Bostadsstyrelsen 21 204812,35 36919: Puolustusministeriö 36920: Försvarsministeriet 75114 735,92 36921: Valtiovarainministeriö 36922: Finansministeriet 5265650,08 36923: Valtiokonttori 36924: Statskontoret 13 546 71 0,48 36925: Tullihallitus 36926: Tullstyrelsen 49 465 224,97 36927: Valtiontalouden tarkastusvirasto 36928: Statens revisionsverk 14907.70 36929: Rahapaja 36930: Myntverket 447868,04 36931: Verohallitus 36932: Skattestyrelsen 950183,83 36933: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 36934: Statens ekonomiska forskningscentral 725 533.43 36935: Tilastokeskus 36936: Statistikcentralen 3558681,17 36937: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 36938: sivu 36939: Tili - Konto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 161 36940: 36941: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 36942: 36943: 36944: 36945: Pankkitarkastusvirasto 36946: Bankinspektionen 63899,00 36947: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 36948: Statens utvecklingscentral 804027,61 36949: Rakennushallitus 36950: Byggnadsstyrelsen 51 864153,16 36951: Maa- ja metsätalousministeriö 36952: Jord- och skogsbruksministeriet 44974252,80 36953: Maanmittaushallitus 36954: Lantmäteristyrelsen 10939466,51 36955: Metsäntutkimuslaitos 36956: Skogsforskningsinstitutet 1271651,22 36957: Vesi- ja ympäristöhallitus 36958: Vatten- och miljöstyrelsen 22472625,60 36959: Maatilahallitus 36960: Jordbruksstyrelsen 15 795 446,22 36961: Maatalouden tutkimuskeskus 36962: Lantbrukets forskningscentral 1819705,22 36963: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 36964: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 3372257,28 36965: Metsähallitus 36966: Forststyrelsen 18454936,05 36967: Liikenneministeriö 36968: Trafikministeriet 17 294 757,63 36969: Autorekisterikeskus 36970: Bilregistercentralen 12114193,93 36971: Tiehallitus 36972: Vägstyrelsen 7140202,96 36973: Työministeriö 36974: Arbetsministeriet 80882096,97 36975: Ilmailuhallitus 36976: Luftfartsstyrelsen 7100759,83 36977: limatieteen laitos 36978: Meteorologiska institute! 383927,05 36979: Telehallintokeskus 36980: Teleförvaltningscentralen 3546034,50 36981: Kauppa- ja teollisuusministeriö 36982: Handels- och industriministeriet 332 264 020,29 36983: Merenkulkuhallitus 36984: Sjöfartsstyrelsen 11103453,43 36985: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 36986: Statens tekniska forskningscentral 14047718,61 36987: Geologian tutkimuskeskus 36988: Geologiska forskningscentralen 438916,73 36989: Teknillinen tarkastuskeskus 36990: Tekniska kontrollcentralen 1 255840,73 36991: Matkailun edistämiskeskus 36992: Centralen för turistfrämjande 257972,91 36993: Patentti- ja rekisterihallitus 36994: Patent- och registerstyrelsen 11 046 963,90 36995: Merentutkimuslaitos 36996: Havsforskningsinstitutet 1379296,94 36997: Teknologian kehittämiskeskus 36998: Centralen för teknologisk utveckling 3064030,37 36999: 37000: 37001: 37002: 37003: 6 411653Z 37004: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37005: sivu 37006: Tili - Kanto 671 0 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 162 37007: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37008: 37009: 37010: 37011: Lisenssivirasto 37012: Licensverket 101608,36 37013: Kilpailuvirasto 37014: Konkurrensverket 732640.77 37015: Kuluttajavirasto 37016: Konsumentverket 3036719,34 37017: Valtion hankintakeskus 37018: Statens upphandlingscentral 3961 323.79 37019: Sosiaali- ja terveysministeriö 37020: Social- och hälsovårdsministeriet 281 855 465.49 37021: Lääkintöhallitus 37022: Medicinalstyrelsen 31 451 528.42 37023: Sosiaalihallitus 37024: Socialstyrelsen 42 785 019,30 37025: Työsuojeluhallitus 37026: Arbetarskyddsstyrelsen 3301675,52 37027: Kansanterveyslaitos 37028: Folkhälsoinstitutet 10910487,39 37029: Säteilyturvakeskus 37030: Strålskyddscentralen 1 000477,31 37031: Tapaturmavirasto 37032: Olycksfallsverket 3639220,15 37033: Opetusministeriö 37034: Undervisningsministeriet 110 263 760,16 37035: Valtion opintotukikeskus 37036: Statens studiestödscentral 40 062 833,50 37037: Valtionarkisto 37038: Riksarkivet 740582,06 37039: Suomen Akatemia 37040: Finlands Akademi 842850,98 37041: Museovirasto 37042: Museiverket 3785071,35 37043: Suomenlinnan hoitokunta 37044: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 506563.74 37045: Valtion taidemuseo 37046: Statens konstmuseum 1047629,99 37047: Helsingin yliopisto 37048: Helsingfors universitet 11 944 868,99 37049: Jyväskylän yliopisto 37050: Jyväskylä universitet 2397095,34 37051: Oulun yliopisto 37052: Uleåborgs universitet 4134252,70 37053: Turun yliopisto 37054: Åbo universitet 2830780,03 37055: Tampereen yliopisto 37056: Tammerfors universitet 2657173.46 37057: Åbo Akademi 37058: ÅboAkademi 3245018.41 37059: Joensuun yliopisto 37060: Joensuu universitet 1402072,07 37061: Kuopion yliopisto 37062: Kuopio universitet 1906563,03 37063: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37064: Veterinärmedicinska högskola 426477,95 37065: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37066: sivu 37067: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 163 37068: 37069: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37070: 37071: 37072: Teknillinen korkeakoulu 37073: Tekniska högskolan 4732926,94 37074: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37075: Tammerfors tekniska högskola 1163350,01 37076: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 37077: Villmanstrands tekniska högskola 1100600,04 37078: Helsingin kauppakorkeakoulu 37079: Helsingfors handelshögskola 1837998,73 37080: Svenska handelshögskolan 37081: Svenska handelshögskolan 290383,20 37082: Turun kauppakorkeakoulu 37083: Åbo handelshögskola 167208,04 37084: Vaasan korkeakoulu 37085: Vasa högskola 70337,77 37086: Sibelius-Akatemia 37087: Sibelius-Akademin 372166,53 37088: Lapin korkeakoulu 37089: Lapplands högskola 1 028133,58 37090: Teatterikorkeakoulu 37091: Teaterhögskolan 153596,10 37092: Taideteollinen korkeakoulu 37093: Konstindustriella högskolan 752323,33 37094: Kouluhallitus 37095: Skolstyrelsen 57136 947,24 37096: Ammattikasvatushallitus 37097: Yrkesutbildningsstyrelsen 143847266,66 37098: Ympäristöministeriö 37099: Miljöministeriet 6621794,11 37100: 37101: 37102: 672 TULORÄSTIEN TILIT 37103: INKOMSTRESTERS KONTON 1 232 978 964,46 37104: 37105: 6720 Tulorästien tili 37106: lnkomstresters konto 1 232 978 964,46 37107: Oikeusministeriö 37108: Justitieministeriet 14931469,10 37109: Sisäasiainministeriö 37110: lnrikesministeriet 720235,67 37111: Rajavartiolaitos 37112: Gränsbevakningsväsendet 21075,15 37113: Uudenmaan lääninhallitus 37114: Nylands länsstyrelse 1815728,03 37115: Turun ja Porin lääninhallitus 37116: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 831962,00 37117: Hämeen lääninhallitus 37118: Tavastehus länsstyrelse 1278402,14 37119: Kymen lääninhallitus 37120: Kymmene länsstyrelse 541623,00 37121: Mikkelin lääninhallitus 37122: St. Michels länsstyrelse 397365,60 37123: Kuopion lääninhallitus 37124: Kuopio länSStyrelse 101910,50 37125: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37126: sivu 37127: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 164 37128: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37129: 37130: 37131: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37132: Norra Karelens länsstyrelse 431458,35 37133: Keski-Suomen lääninhallitus 37134: Mellersta Finlands länsstyrelse 470929,95 37135: Vaasan lääninh~llitus 37136: Vasa länsstyrelse 800472,68 37137: Oulun lääninhallitus 37138: Uleåborgs länsstyrelse 200475,82 37139: Lapin lääninhallitus 37140: Lapplands länsstyrelse 1 012069,75 37141: Länsstyrelsen i landskapet Aland 37142: Länsstyrelsen i landskapet Aland 4615,90 37143: Helsingin poliisilaitos 37144: Helsingfors polisinrättning 98931,07 37145: Väestörekisterikeskus 37146: Befolkningsregistercentralen 3183249,80 37147: Asuntohallitus 37148: Bostadsstyrelsen 55,50 37149: Puolustusministeriö 37150: Försvarsministeriet 131 966487,88 37151: Valtiovarainministeriö 37152: Finansministeriet 4641 270,85 37153: Valtiokonttori 37154: Statskontoret 180 634 486,20 37155: Tullihallitus 37156: Tullstyrelsen 40291,65 37157: Rahapaja 37158: Myntverket 7680,00 37159: Verohallitus 37160: Skattestyrelsen 4351 542,85 37161: Tilastokeskus 37162: Statistikcentralen 3342496,45 37163: Pankkitarkastusvirasto 37164: Bankinspektionen 4335,94 37165: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 37166: Statens utvecklingscentral 1 241902,50 37167: Rakennushallitus 37168: Byggnadsstyrelsen 12 720829,19 37169: Maa- ja metsätalousministeriö 37170: Jord- och skogsbruksministeriet 5733067,50 37171: Maanmittaushallitus 37172: Lantmäteristyrelsen 38136906,11 37173: Vesi- ja ympäristöhallitus 37174: Vatten- och miljöstyrelsen 191 869,55 37175: Maatilahallitus 37176: Jordbruksstyrelsen 21 028 564,36 37177: Maatalouden tutkimuskeskus 37178: Lantbrukets forskningscentral 2528799,17 37179: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37180: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 483142,60 37181: Metsähallitus 37182: Forststyrelsen 140 875 265,04 37183: Valtion margariinitehdas 37184: Statens margarinfabrik 265636,90 37185: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37186: sivu 37187: Tili - Kanto 6720 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 165 37188: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37189: 37190: 37191: 37192: Li iken nemin isteriö 37193: Trafikministeriet 431,90 37194: Autorekisterikeskus 37195: Bilregistercentralen 486450,00 37196: Tiehallitus 37197: Vägstyrelsen 39 611 732,99 37198: Työministeriö 37199: Arbetsministeriet 128 090 943.76 37200: Ilmailuhallitus 37201: Luftfartsstyrelsen 21 144 577.33 37202: limatieteen laitos 37203: Meteorologiska institute! 4 796978.17 37204: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37205: Handels- och industriministeriet 4277242,50 37206: Merenkulkuhallitus 37207: Sjöfartsstyrelsen 3513236,30 37208: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37209: Statens tekniska forskningscentral 109 995 942,95 37210: Geologian tutkimuskeskus 37211: Geologiska forskningscentralen 2181836.75 37212: Teknillinen tarkastuskeskus 37213: Tekniska kontrollcentralen 6698703,04 37214: Matkailun edistämiskeskus 37215: Centralen för turistfrämjande 985915.78 37216: Patentti- ja rekisterihallitus 37217: Patent- och registerstyrelsen 55707,20 37218: Merentutkimuslaitos 37219: Havsforskningsinstitutet 939318.74 37220: Teknologian kehittämiskeskus 37221: Centralen för teknologisk utveckling 38 532,18 37222: Valtion hankintakeskus 37223: Statens upphandlingscentral 286570,15 37224: Sosiaali- ja terveysministeriö 37225: Social- och hälsovårdsministeriet 10257,60 37226: Lääkintöhallitus 37227: Medicinalstyrelsen 8111836.74 37228: Sosiaalihallitus 37229: Socialstyrelsen 6 290251.39 37230: Työsuojeluhallitus 37231: Arbetarskyddsstyrelsen 197644,92 37232: Kansanterveyslaitos 37233: Folkhälsoinstitutet 16 885 984,30 37234: Säteilyturvakeskus 37235: Strå lskyddscentra Ien 4956788,25 37236: Opetusministeriö 37237: Undervisningsministeriet 1 954 746,62 37238: Valtion opintotukikeskus 37239: Statens studiestödscentral 116 356 507)7 37240: Valtionarkisto 37241: Riksarkivet 68237,09 37242: Suomen Akatemia 37243: Finlands Akademi 4792)9 37244: Museovirasto 37245: Museiverket 117162.46 37246: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37247: sivu 37248: Tili - Kanto 6720 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 166 37249: 37250: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37251: 37252: 37253: Suomenlinnan hoitokunta 37254: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 482807,36 37255: Valtion taidemuseo 37256: Statens konstmuseum 6180,90 37257: Helsingin yliopi~o 37258: Helsingfors universitet 16 028 380,84 37259: Jyväskylän yliopisto 37260: Jyväskylä universitet 6505762,00 37261: Oulun yliopisto 37262: Uleåborgs universitet 17 545001,52 37263: Turun yliopisto 37264: Åbo universitet 5407735,93 37265: Tampereen yliopisto 37266: Tammerfors universitet 8497 418.46 37267: ÅboAkademi 37268: ÅboAkademi 4477925.84 37269: Joensuun yliopisto 37270: Joensuu universitet 7329209,83 37271: Kuopion yliopisto 37272: Kuopio universitet 3658477,34 37273: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37274: Veterinärmedicinska högskola 1296499,94 37275: Teknillinen korkeakoulu 37276: Tekniska högskolan 37 562 298,17 37277: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37278: Tammerfors tekniska högskola 21 555 803,26 37279: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 37280: Villmanstrands tekniska högskola 6758082,32 37281: Helsingin kauppakorkeakoulu 37282: Helsingfors handelshögskola 7 583018,61 37283: Svenska handelshögskolan 37284: Svenska handelshögskolan 124821,17 37285: Turun kauppakorkeakoulu 37286: Åbo handelshögskola 1 090421,11 37287: Vaasan korkeakoulu 37288: Vasa högskola 317209,35 37289: Sibelius-Akatemia 37290: Sibelius-Akademin 101 282,52 37291: Lapin korkeakoulu 37292: L.applands högskola 1803014,90 37293: Teatterikorkeakoulu 37294: Teaterhögskolan 13469,94 37295: Taideteollinen korkeakoulu 37296: Konstindustriella högskolan 2765931,54 37297: Kouluhallitus 37298: Skolstyrelsen 5556692.70 37299: Ammattikasvatushallitus 37300: Yrkesutbildningsstyrelsen 23389261,29 37301: Ympäristöministeriö 37302: Miljöministeriet 27323,20 37303: 37304: 37305: 675 SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 37306: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 8728291119,92 37307: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37308: sivu 37309: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 167 37310: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37311: 37312: 37313: 37314: 37315: 6750 Siirrettyjen määrärahojen tili 37316: Reserverade anslags konto 8 728 291119,92 37317: Eduskunta 37318: Riksdagen 20 957187,34 37319: Tasavallan Presidentin kanslia 37320: Republikens Presidents kansli 585000,17 37321: Valtioneuvoston kanslia 37322: Statsrådets kansli 16655379,85 37323: Ulkoasiainministeriö 37324: Utrikesministeriet 1181 367 328,37 37325: Oikeusministeriö 37326: Justitieministeriet 70 126 255,20 37327: Sisäasiainministeriö 37328: lnrikesministeriet 35045355,15 37329: Rajavartiolaitos 37330: Gränsbevakningsväsendet 48 901 896,24 37331: Uudenmaan lääninhallitus 37332: Nylands länsstyrelse 15 883 426,25 37333: Turun ja Porin lääninhallitus 37334: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 16263044,51 37335: Hämeen lääninhallitus 37336: Tavastehus länsstyrelse 15054342,18 37337: Kymen lääninhallitus 37338: Kymmene länsstyrelse 12 232141,21 37339: Mikkelin lääninhallitus 37340: St. Michels länsstyrelse 10 558 387,82 37341: Kuopion lääninhallitus 37342: Kuopio länsstyrelse 11 160 544,87 37343: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 37344: Norra Karelens länsstyrelse 10025625,34 37345: Keski-Suomen lääninhallitus 37346: Mellersta Finlands länsstyrelse 14 751434,86 37347: Vaasan lääninhallitus 37348: Vasa länsstyrelse 18428563,07 37349: Oulun lääninhallitus 37350: Uleåborgs länsstyrelse 26141865.48 37351: Lapin lääninhallitus 37352: lapplands länsstyrelse 29 568 922,37 37353: Länsstyrelsen i landskapet Aland 37354: Länsstyrelsen i landskapet Aland 10075.73 37355: Helsingin poliisilaitos 37356: Helsingfors polisinrättning 2185636,50 37357: Keskusrikospoliisi 37358: Centralkriminalpolisen 626107,92 37359: Suojelupoliisi 37360: Skyddspolisen 2800675.41 37361: Liikkuva poliisi 37362: Rörliga polisen 1 288223,15 37363: Asuntohallitus 37364: Bostadsstyrelsen 114414096,63 37365: Puolustusministeriö 37366: Försvarsministeriet 2084171212,19 37367: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37368: sivu 37369: Tili - Kanto 6750 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 168 37370: 37371: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37372: 37373: 37374: Valtiovarainministeriö 37375: Finansministeriet 22 623 023,26 37376: Valtiokonttori 37377: Statskontoret 741100 956,94 37378: Tullihallitus 37379: Tullstyrelsen 8688861,29 37380: Rahapaja 37381: Myntverket 487696,59 37382: Verohallitus 37383: Skattestyrelsen 88196189,06 37384: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 37385: Statens ekonomiska forskningscentral 1301 293,82 37386: Tilastokeskus 37387: Statistikcentralen 2937309,66 37388: Pankkitarkastusvirasto 37389: Bankinspektionen 1046194,65 37390: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 37391: Statens utvecklingscentral 2233334,91 37392: Rakennushallitus 37393: Byggnadsstyrelsen 951 814 981 ,36 37394: Maa- ja metsätalousministeriö 37395: Jord- och skogsbruksministeriet 19 552 778,58 37396: Maanmittaushallitus 37397: L.antmäteristyrelsen 4332285,58 37398: Metsäntutkimuslaitos 37399: Skogsforskningsinstitutet 11 321 281 ,30 37400: Vesi- ja ympäristöhallitus 37401: Vatten- och miljöstyrelsen 124 899 965,22 37402: Maatilahallitus 37403: Jordbruksstyrelsen 319 054 350,89 37404: Maatalouden tutkimuskeskus 37405: L.antbrukets forskningscentral 16 749 211.73 37406: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37407: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 20 976 850.77 37408: Metsähallitus 37409: Forststyrelsen 27 990 523,29 37410: Valtion margariinitehdas 37411: Statens margarinfabrik 136217.40 37412: Liikenneministeriö 37413: Trafikministeriet 173 250 105,53 37414: Autorekisterikeskus 37415: Bilregistercentralen 6343974,62 37416: Tiehallitus 37417: Vägstyrelsen 315 836 699,67 37418: Työministeriö 37419: Arbetsministeriet 130488358,11 37420: limatieteen laitos 37421: Meteorologiska institutet 6321422,64 37422: Telehallintokeskus 37423: Teleförvaltningscentralen 3677806,56 37424: Turun Asennuspaja 37425: Åbo lnstallationsverkstad 334551,50 37426: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37427: Handels- och industriministeriet 291 532128,12 37428: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37429: sivu 37430: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 169 37431: 37432: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37433: 37434: 37435: 37436: Merenkulkuhallitus 37437: Sjöfartsstyrelsen 196 546 585,64 37438: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37439: Statens tekniska forskningscentral 49541069,04 37440: Geologian tutkimuskeskus 37441: Geologiska forskningscentralen 14099067,35 37442: Teknillinen tarkastuskeskus 37443: Tekniska kontrollcentralen 823509,34 37444: Matkailun edistämiskeskus 37445: Centralen för turistfrämjande 5634074,97 37446: Patentti- ja rekisterihallitus 37447: Patent- och registerstyrelsen 1612988,50 37448: Merentutkimuslaitos 37449: Havsforskningsinstitutet 296877,69 37450: Teknologian kehittämiskeskus 37451: Centralen för teknologisk utveckling 480740469,19 37452: Kuluttajavirasto 37453: Konsumentverket 653685,35 37454: Valtion hankintakeskus 37455: Statens upphandlingscentral 3867794,08 37456: Sosiaali- ja terveysministeriö 37457: Social- och hälsovårdsministeriet 5771904,23 37458: Lääkintöhallitus 37459: Medicinalstyrelsen 9895146,39 37460: Sosiaalihallitus 37461: Socialstyrelsen 1002920,37 37462: Työsuojeluhallitus 37463: Arbetarskyddsstyrelsen 1599778,03 37464: Kansanterveyslaitos 37465: Folkhälsoinstitutet 5077835,56 37466: Säteilyturvakeskus 37467: Strålskyddscentralen 5823954.74 37468: Tapaturmavirasto 37469: Olycksfallsverket 11374539,95 37470: Opetusministeriö 37471: Undervisningsministeriet 68 301 648,05 37472: Valtion opintotukikeskus 37473: Statens studiestödscentral 46014,85 37474: Valtionarkisto 37475: Riksarkivet 612971,60 37476: Suomen Akatemia 37477: Finlands Akademi 152 898 361,09 37478: Museavirasto 37479: Museiverket 6289434,52 37480: Suomenlinnan hoitokunta 37481: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 2330606,85 37482: Valtion taidemuseo 37483: Statens konstmuseum 7480884,00 37484: Helsingin yliopisto 37485: Helsingfors universitet 65654866,47 37486: Jyväskylän yliopisto 37487: Jyväskylä universitet 21 948 609,44 37488: Oulun yliopisto 37489: Uleåborgs universitet 32656612,87 37490: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37491: sivu 37492: Tili- Kanto 6911 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 170 37493: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37494: 37495: 37496: 37497: Turun yliopisto 37498: Åbo universitet 18 929 423.68 37499: Tampereen yliopisto 37500: Tammerfors universitet 12477500,24 37501: Åbo Akademi 37502: ÅboAkademi 5886184,09 37503: Joensuun yliopisto 37504: Joensuu universitet 6071901,59 37505: Kuopion yliopisto 37506: Kuopio universitet 6803229,07 37507: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37508: Veterinärmedicinska högskola 3100066,29 37509: Teknillinen korkeakoulu 37510: Tekniska högskolan 42 558 913,01 37511: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37512: Tammerforstekniska högskola 10 904 666,67 37513: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 37514: Villmanstrands tekniska högskola 10 652 004.79 37515: Helsingin kauppakorkeakoulu 37516: Helsingfors handelshögskola 4228428,92 37517: Svenska handelshögskolan 37518: Svenska handelshögskolan 2445166,14 37519: Turun kauppakorkeakoulu 37520: Åbo handelshögskola 4957238,56 37521: Vaasan korkeakoulu 37522: Vasa högskola 3011820,14 37523: Sibelius-Akatemia 37524: Sibelius-Akademin 8074295.75 37525: Lapin korkeakoulu 37526: Lapplands högskola 1811404,10 37527: Teatterikorkeakoulu 37528: Teaterhögskolan 1344872,03 37529: Taideteollinen korkeakoulu 37530: Konstindustriella högskolan 2236671,20 37531: Kouluhallitus 37532: Skolstyrelsen 21 640 600,54 37533: Ammattikasvatushallitus 37534: Yrkesutbildningsstyrelsen 274884083,66 37535: Ympäristöministeriö 37536: Miljöministeriet 81 259 358.43 37537: 37538: 37539: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT 37540: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 4 218 559 596,53 37541: 37542: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdystili 37543: Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond 510 990 709,11 37544: Maatilahallitus 37545: Jordbruksstyrelsen 510990709,11 37546: 6912 Valtion takausrahaston yhdystili 37547: Statsgarantifondens kollektivkonto 56 452 248,09 37548: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37549: Handels- och industriministeriet 56 452 248,09 37550: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37551: sivu 37552: Tili - Konto 691 5 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 171 37553: 37554: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37555: 37556: 37557: 37558: 6914 Varmuusvarastorahaston yhdystili 37559: Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto 207 5221 09,39 37560: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37561: Handels- och industriministeriet 207 5221 09,39 37562: 6915 Vientitakuurahaston yhdystili 37563: Exportgarantifondens kollektivkonto 445 781 457,62 37564: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37565: Handels- och industriministeriet 445 781 457,62 37566: 6916 Öljysuojarahaston yhdystili 37567: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 11 780 312,53 37568: Ympäristöministeriö 37569: Miljöministeriet 11 780 312,53 37570: 6917 Asunto-olojen kehittämisrahaston yhdystili 37571: Koll.konto för fonden för utveckl. av bostadsförhåll. 19 422 734,87 37572: Valtiokonttori 37573: Statskontoret 19 422 734,87 37574: 6918 Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili 37575: Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto 59742,28 37576: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37577: Handels- och industriministeriet 59742,28 37578: 6919 Valtion eläkerahaston yhdystili 37579: Stadens pensionsfonds kollektivkonto 2 966 550 282,64 37580: Valtiokonttori 37581: Statskontoret 2 966 550 282,64 37582: 37583: 37584: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 37585: öVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 17956395074.79 37586: 37587: 6921 Saamamieskirjan tili 37588: Fordringsägarbokens konto 6921646343,00 37589: Valtiokonttori 37590: Statskontoret 6 921 646 343,00 37591: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili 37592: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 113 514015,30 37593: Oikeusministeriö 37594: Justitieministeriet 19 569 822,84 37595: Uudenmaan lääninhallitus 37596: Nylands länsstyrelse 13110873,34 37597: Turun ja Porin lääninhallitus 37598: Aho och Björneborgs länsstyrelse 3733291,50 37599: Hämeen lääninhallitus 37600: Tavastehus länsstyrelse 4 763276,23 37601: Kymen lääninhallitus 37602: Kymmene länsstyrelse 5141425,72 37603: Mikkelin lääninhallitus 37604: St. Michels länsstyrelse 4299622,85 37605: Kuopion lääninhallitus 37606: Kuopio länsstyrelse 2055373,88 37607: Pohjois- Karjalan lääninhallitus 37608: Norra Karelens länsstyrelse 1458378,26 37609: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37610: sivu 37611: Tili - Kanto 6929 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 172 37612: 37613: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37614: 37615: 37616: 37617: Keski-Suomen lääninhallitus 37618: Mellersta Finlands länsstyrelse 7 327 319,81 37619: Vaasan lääninhallitus 37620: Vasa länsstyrelse 4070485,62 37621: Oulun lääninhallitus 37622: Uleåborgs länsstyrelse 3086067,23 37623: Lapin lääninhallitus 37624: Lapplands länsstyrelse 44 348 448,82 37625: Rakennushallitus 37626: Byggnadsstyrelsen 401 096,32 37627: Maatilahallitus 37628: Jordbruksstyrelsen 148532,88 37629: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili 37630: Diverse övriga medel. aktivkonto 10 921 234 716.49 37631: Valtiokonttori 37632: Statskontoret 10 921 234 716.49 37633: 37634: 37635: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 37636: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 17 965 868 515,26 37637: 37638: 6931 Saamamieskirjaan merkinyjen talletustodistusten tili 37639: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis kanto 6 921 646 343,00 37640: Valtiokonttori 37641: Statskontoret 6 921646 343,00 37642: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili 37643: Deponerade och främmande medel, passivkonto 122 987 455,77 37644: Ulkoasiainministeriö 37645: Utrikesministeriet 1 039954,27 37646: Oikeusministeriö 37647: Justitieministeriet 22356771,27 37648: Uudenmaan lääninhallitus 37649: Nylands länsstyrelse 16 056 017,88 37650: Turun ja Porin lääninhallitus 37651: Abo och Björneborgs länsstyrelse 3853564.77 37652: Hämeen lääninhallitus 37653: Tavastehus länsstyrelse 4917207,04 37654: Kymen lääninhallitus 37655: Kymmene länsstyrelse 5343871,83 37656: Mikkelin lääninhallitus 37657: St. Michels länsstyrelse 4310993,85 37658: Kuopion lääninhallitus 37659: Kuopio länsstyrelse 1961279,30 37660: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37661: Norra Karelens länsstyrelse 1 501 048,66 37662: Keski-Suomen lääninhallitus 37663: Mellersta Finlands länsstyrelse 7 589440,36 37664: Vaasan lääninhallitus 37665: Vasa länsstyrelse 4592922,38 37666: Oulun lääninhallitus 37667: Uleåborgs länsstyrelse 3617064,36 37668: Lapin lääninhallitus 37669: Lapplands länsstyrelse 45 296 890,60 37670: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37671: sivu 37672: Tili- Konto 6939 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 173 37673: 37674: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37675: 37676: 37677: 37678: Rakennushallitus 37679: Byggnadsstyrelsen 401 096,32 37680: Vesi- ja ympäristöhallitus 37681: Vatten- och miljöstyrelsen 600,00 37682: Maatilahallitus 37683: Jordbruksstyrelsen 148732,88 37684: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili 37685: Diverse övriga medel. passivkonto 10 921 234 716,49 37686: Valtiokonttori 37687: Statskontoret 10 921 234 716.49 37688: 37689: 37690: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 37691: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 40 456 530,51 37692: 37693: 6961 Rahastot, aktiivatili 37694: Fonder, aktivkonto 27 505 296,50 37695: Sosiaali- ja terveysministeriö 37696: Social- och hälsovårdsministeriet 2120077,15 37697: Sosiaalihallitus 37698: Socialstyrelsen 444139,21 37699: Opetusministeriö 37700: Undervisningsministeriet 1 422423,15 37701: Helsingin yliopisto 37702: Helsingfors universitet 81041,01 37703: Turun yliopisto 37704: Abo universitet 11 781 880,85 37705: Tampereen yliopisto 37706: Tammerfors universitet 3354521,34 37707: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37708: Veterinärmedicinska högskola 918659,60 37709: Teknillinen korkeakoulu 37710: Tekniska högskolan 4600138,67 37711: Helsingin kauppakorkeakoulu 37712: Helsingfors handelshögskola 1327311,20 37713: Svenska handelshögskolan 37714: Svenska handelshögskolan 334 715,55 37715: Turun kauppakorkeakoulu 37716: Åbo handelshögskola 1120388,77 37717: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 37718: Donerade medel. aktivkonto 12 951 234,01 37719: Puolustusministeriö 37720: Försvarsministeriet 962052,89 37721: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37722: Statens tekniska forskningscentral 700000,00 37723: Opetusministeriö 37724: Undervisningsministeriet 682858,01 37725: Museavirasto 37726: Museiverket 69732,59 37727: Jyväskylän yliopisto 37728: Jyväskylä universitet 427743,12 37729: Oulun yliopisto 37730: Uleåborgs universitet 943021,33 37731: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37732: sivu 37733: Tili - Konto 6971 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 174 37734: 37735: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 37736: 37737: 37738: 37739: Turun yliopisto 37740: Åbo universitet 76800,00 37741: Joensuun yliopisto 37742: Joensuu universitet 3032772,57 37743: Kuopion yliopisto 37744: Kuopio universitet 31174,35 37745: Sibelius-Akatemia 37746: Sibelius-Akademin 5656798,27 37747: Lapin korkeakoulu 37748: l.applands högskola 3380,46 37749: Ammattikasvatushallitus 37750: Yrkesutbildningsstyrelsen 364900.42 37751: 37752: 37753: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 37754: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 101 928 083,00 37755: 37756: 6971 Rahastot, passiivatili 37757: Fonder, passivkonto 68 524 413,28 37758: Sisäasiainministeriö 37759: lnrikesministeriet 38961972,75 37760: Puolustusministeriö 37761: Försvarsministeriet 1668846,82 37762: Sosiaali- ja terveysministeriö 37763: Social- och hälsovårdsministeriet 2120077,15 37764: Sosiaalihallitus 37765: Socialstyrelsen 444139,21 37766: Opetusministeriö 37767: Undervisningsministeriet 1422423,15 37768: Helsingin yliopisto 37769: Helsingfors universitet 81 041,01 37770: Turun yliopisto 37771: Åbo universitet 12170178,06 37772: Tampereen yliopisto 37773: Tammerfors universitet 3354521,34 37774: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 37775: Veterinärmedicinska högskola 918659,60 37776: Teknillinen korkeakoulu 37777: Tekniska högskolan 4600138,67 37778: Helsingin kauppakorkeakoulu 37779: Helsingfors handelshögskola 1 327 311,20 37780: Svenska handelshögskolan 37781: Svenska handelshögskolan 334 715,55 37782: Turun kauppakorkeakoulu 37783: Åbo handelshögskola 1120388,77 37784: 6972 L.ahjoitetut varat. passiivatili 37785: Donerade medel, passivkonto 33403669,72 37786: Ulkoasiainministeriö 37787: Utrikesministeriet 21 510,28 37788: Rajavartiolaitos 37789: Gränsbevakningsväsendet 27209,98 37790: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 37791: Norra Karelens länsstyrelse 2162.90 37792: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37793: sivu 37794: Tili - Kanto 6972 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 175 37795: 37796: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37797: 37798: 37799: 37800: Puolustusministeriö 37801: Försvarsministeriet 1782258,55 37802: Maa- ja metsätalousministeriö 37803: Jord- och skogsbruksministeriet 145298,88 37804: Metsäntutkimuslaitos 37805: Skogsforskningsinstitutet 85924,69 37806: Maatalouden tutkimuskeskus 37807: Lantbrukets forskningscentral 318206,02 37808: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 37809: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 47652,42 37810: limatieteen laitos 37811: Meteorologiska institutet 217869,00 37812: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 37813: Statens tekniska forskningscentral 891830,14 37814: Geologian tutkimuskeskus 37815: Geologiska forskningscentralen 8578,04 37816: Opetusministeriö 37817: Undervisningsministeriet 719626,41 37818: M useavirasto 37819: Museiverket 315813,71 37820: Jyväskylän yliopisto 37821: Jyväskylä universitet 435962,07 37822: Oulun yliopisto 37823: Uleåborgs universitet 4211333,81 37824: Turun yliopisto 37825: Åbo universitet 3042510,96 37826: Tampereen yliopisto 37827: Tammerfors universitet 1259885,80 37828: ÅboAkademi 37829: ÅboAkademi 1133251,47 37830: Joensuun yliopisto 37831: Joensuu universitet 3912818,06 37832: Kuopion yliopisto 37833: Kuopio universitet 6300203,83 37834: Teknillinen korkeakoulu 37835: Tekniska högskolan 953661,18 37836: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37837: Tammerforstekniska högskola 63636,69 37838: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 37839: Villmanstrands tekniska högskola 480373,07 37840: Helsingin kauppakorkeakoulu 37841: Helsingfors handelshögskola 556427,80 37842: Vaasan korkeakoulu 37843: Vasa högskola 68155,50 37844: Sibelius-Akatemia 37845: Sibelius-Akademin 5690115,43 37846: Lapin korkeakoulu 37847: Lapplands högskola 143872,46 37848: Teatterikorkeakoulu 37849: Teaterhögskolan 98694,50 37850: Taideteollinen korkeakoulu 37851: Konstindustriella högskolan 3222,86 37852: Kouluhallitus 37853: Skolstyrelsen 13525,25 37854: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37855: sivu 37856: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 176 37857: 37858: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37859: 37860: 37861: Ammattikasvatushallitus 37862: Yrkesutbildningsstyrelsen 579351,34 37863: 37864: 37865: 699 SELVITYSTILIT 37866: UTREDNINGSKONTON 10 802 616.79 37867: 37868: 6991 Epäselvien erien tili 37869: Oklara posters kanto 10 802 616.79 37870: Oikeusministeriö 37871: Justitieministeriet 76364,84 37872: Uudenmaan lääninhallitus 37873: Nylands länsstyrelse 16471,38 37874: Turun ja Porin lääninhallitus 37875: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 929,60 37876: Hämeen lääninhallitus 37877: Tavastehus länsstyrelse 80175,05 37878: Kymen lääninhallitus 37879: Kymmene länsstyrelse 1 437,23 37880: Kuopion lääninhallitus 37881: Kuopio länsstyrelse 1291,91 37882: Keski-Suomen lääninhallitus 37883: Mellersta Finlands länsstyrelse 4888,50 37884: Vaasan lääninhallitus 37885: Vasa länsstyrelse 9651.16 37886: Oulun lääninhallitus 37887: Uleåborgs länsstyrelse 2285,50 37888: Lapin lääninhallitus 37889: Lapplands länsstyrelse 306690,51 37890: Helsingin poliisilaitos 37891: Helsingfors polisinrättning 11908,00 37892: Keskusrikospoliisi 37893: Centralkriminalpo Iisen 2578,35 37894: Puolustusministeriö 37895: Försvarsministeriet 72792,80 37896: Valtiovarainministeriö 37897: Finansministeriet 22364,75 37898: Valtiokonttori 37899: Statskontoret 4625393.47 37900: Tullihallitus 37901: Tullstyrelsen 3944099,93 37902: Verohallitus 37903: Skattestyrelsen 802769,23 37904: Tilastokeskus 37905: Statistikcentralen 14404,65 37906: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 37907: Statens utvecklingscentral 22954,02 37908: Maanmittaushallitus 37909: Lantmäteristyrelsen 47029,80 37910: Vesi- ja ympäristöhallitus 37911: Vatten- och miljöstyrelsen 340483,52 37912: Maatalouden tutkimuskeskus 37913: Lantbrukets forskningscentral 286.46 37914: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37915: sivu 37916: Tili - Kanto 6991 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 177 37917: 37918: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37919: 37920: 37921: Metsähallitus 37922: Forststyrelsen 53270,91 37923: Liikenneministeriö 37924: Trafikministeriet 8478,00 37925: Tiehallitus 37926: Vägstyrelsen 464189,04 37927: Työministeriö 37928: Arbetsministeriet 103750,89 37929: Ilmailuhallitus 37930: Luftfartsstyrelsen 55000,79 37931: Telehallintokeskus 37932: Teleförvaltningscentralen 270681,67 37933: Kauppa- ja teollisuusministeriö 37934: Handels- och industriministeriet 42460,60 37935: Merenkulkuhallitus 37936: Sjöfartsstyrelsen 522485,38 37937: Geologian tutkimuskeskus 37938: Geologiska forskningscentralen 3901,20 37939: Patentti- ja rekisterihallitus 37940: Patent- och registerstyrelsen 87,19 37941: Lisenssivirasto 37942: Licensverket 4126,40 37943: Lääkintöhallitus 37944: Medicinalstyrelsen 5232,00 37945: Sosiaalihallitus 37946: Socialstyrelsen 29550,25 37947: Kansanterveyslaitos 37948: Folkhälsoinstitutet 154448,46 37949: Opetusministeriö 37950: Undervisningsministeriet 1100,00 37951: Valtion opintotukikeskus 37952: Statens studiestödscentral 470,07 37953: Valtionarkisto 37954: Riksarkivet 431,70 37955: Suomen Akatemia 37956: Finlands Akademi 68379,85 37957: Museovirasto 37958: Museiverket 101 872.60 37959: Helsingin yliopisto 37960: Helsingfors universitet 309556,13 37961: Jyväskylän yliopisto 37962: Jyväskylä universitet 8836,23 37963: Oulun yliopisto 37964: Uleåborgs universitet 2928,10 37965: Turun yliopisto 37966: Åbo universitet 175,00 37967: ÅboAkademi 37968: ÅboAkademi 66611,27 37969: Joensuun yliopisto 37970: Joens••u universitet 251000,00 37971: Kuopion yliopisto 37972: Kuopio universitet 72134,97 37973: Tampereen teknillinen korkeakoulu 37974: Tammerforstekniska högskola 5971,00 37975: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1990 37976: sivu 37977: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1990 sida 178 37978: 37979: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 37980: 37981: 37982: Helsingin kauppakorkeakoulu 37983: Helsingfors handelshögskola 13276,55 37984: Taideteollinen korkeakoulu 37985: Konstindustriella högskolan 1195,00 37986: Kouluhallitus 37987: Skolstyrelsen 144,29 37988: Ammattikasvatushallitus 37989: Yrkesutbildningsstyrelsen 30024,03 37990: 37991: 37992: TASETILIT YHTEENSÄ 37993: BALANSKONTON SAMMANLAGT 44 845 252 629,61 38 227150 145,67 37994: 37995: Ylijäämien ja vajausten tili 37996: Överskotts och underskotts konto 6 6181 02 483,94 37997: 37998: Ylijäämä vuoden alkaessa 37999: överskott vid årets ingång 8 772 262 575,06 38000: Tilivuoden alijäämä 38001: Redovisningsårets underskott 2 154160 091,12 38002: 38003: 38004: 38005: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 38006: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 44 845 252 629,61 44 845 252 629,61 38007: TULO- JA MENOARVION ULKOPUOLELLA 38008: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 38009: 38010: TULOSLASKELMAT JA TASEET 38011: 1990 38012: 38013: 38014: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 38015: 38016: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 38017: 1990 38018: 180 38019: Maatilatalouden kehittämisrahasto- Gårdsbrukets utvecklingsfond 38020: 38021: Tulostase- Resultaträkning 1990 38022: Kulut-Kostnader 38023: Varsinaiset kulut- Ordinära kostnader 38024: Palkat. sosiaaliturvamaksut ja matkat- Löner, socialskyddsavgifter och resor . . . . . . 119 988,12 38025: Lainojen hoitopalkkiot- Kostnader för lånens förvaltning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 977 081 ,38 38026: Tilojen hoitomenot- Kostnader för lägenheternas förvaltning . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 105,95 38027: Verot- Skatter ........................................................ _ __,2=--4,_,2,_5_,_81,_,3,_, 5""--2 35 726 988,97 38028: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter 38029: Maatilahallituksen päätöksen 15.2.1991 n:o 1090/22/91 perusteella poistettu tileistä 38030: -På grund av jordbruksstyrelsens beslut av 15.2.1991 nr 1090/22/91 har avskrivits: 38031: Vapaavuosien lyhennyseriä- Friårs avkortningar .......................... . 38991,08 38032: Asutusluottojen maksuvapautuksia - Befrielse från betalning av kolonisationskre- 38033: diter .............................................................. . 19 951 487,37 38034: Kuivatus-, tienteko-, vesi- ja viemärikustannuksia- Torrläggnings-, vägbyggnads-, 38035: vatten- och avloppsledningskostnader ................................... . 221930,69 38036: Porotalouslain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om renhushållning .... . 4998540,- 38037: Porotilalain mukaisia rakennuspalkkioita - Premier för byggning enligt lagen om 38038: renlägenheter ....................................................... . 1531457,- 38039: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt naturnäringslagen .... . 11802400,- 38040: Koinalain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om skoltar .............. . 4532244,56 38041: Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byggande-och 38042: för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter .......................... . 9881555,- 38043: Tientekoavustuksia- Understöd för vägbyggen ........................... . 6284070,- 38044: Salaojitusavustuksia- Understöd för täckdikning ......................... . 36033003,- 38045: Metsänhoito-ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset- Skogsvårds- och 38046: skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar. ........................ . 772428,95 38047: Maanostotoimintaa koskevat lehti-ilmoitukset- Annonser gällande jordförvärv .. . 1512,30 38048: Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset- Annonser gällande undersök- 38049: ningsanslag ........................................................ . 57187,15 38050: Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä varoja 38051: - För undersökning av gårdsbrukets utvecklingsverksamhet beviljade medel ..... 3072381,33 38052: Luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus- Undersökning gäl- 38053: lande utvecklingsverksamhet av naturnäring .............................. . 765285,83 38054: Muut menot- Övriga utgifter ......................................... . 607439,60 100551913,86 38055: ------- 38056: Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ----,;1;.;;2;.9;,24"'5""9~8'-'0.S,5~4 38057: 265 524 883,37 38058: 38059: 38060: 38061: Tuotot-1 ntäkter 38062: Varsinaiset tuotot- Ordinära intäkter 38063: Korot- Räntor: 38064: Asutuskassalainoista- Kolonisationskassalån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 351,52 38065: Maatilalainoista- Jordlägenhetslån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 099 413,19 38066: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för närings- 38067: verksamheten i liten skala på landsbygden................................. 10905485,86 38068: Maankäyttölainoista- Jorddispositionslån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 417 883,81 38069: Asuttamislainoista- Kolonisationslån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28164,87 38070: Myyntihintoihin liitetyistä lainoista- Lån i samband med försäljningspris . . . . . . . 600,25 38071: Tilojen kauppahinnois~a- På lägenheters pris . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28169 931,81 38072: Muita korkotuloja- Ovriga ränteinkomster ................................ _ _ ___,_15=-0=-:3,_,1-'-',1=0 253 645 862.41 38073: Muut tuotot- Övriga intäkter 38074: Vuokratulot- Arrendeinkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185 484,21 38075: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä- Överskott av försålda lägenheter. . . . . . . . . . 7125 764,03 38076: Satunnaiset tulot- Diverse inkomster.................................... ---"'3-"'5"-67,_7'--'7'-=2"-',7-=2---..>1'-'1~8'«-7"'9~02~0~,9~6 38077: 265 524 883,37 38078: 181 38079: 38080: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 38081: Vastaavaa-Aktiva 38082: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 38083: Varat- Medel 38084: Sitomattomat varat- Obundna medel .................................... . 31 396 905,11 38085: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ...................................... . 39 280 834,35 38086: Sidotut varat- Bundna medel 38087: Myönnetyt, mutta maksamatta olevat- Beviljade, men icke utbetalade: 38088: Maatilalainat ja muut lainat- Jordlägenhetslån och andra 38089: lån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371 762 715,95 38090: Tilojen hinnat- Lä.genheters pris. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 370 842,09 38091: Muita maksuja- Ovriga utbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 614 594,90 478 748152,94 38092: Talletetut varat- Deponerade medel. .................................. ----"8"'45,_6~5~1~,0~6 550 271 543,46 38093: Lainat- Lån 38094: Kuntien lainat- Kommunernas lån 38095: Asutuskassalainat- Kolonisationskassalån ................................................ . 425834,52 38096: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslån 38097: Maatilalainat- Jordlägenhetslån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 333 905 801,38 38098: Maaseudun pienimuotoisen elintoiminnan lainat- Lån beviljade för näringsverk- 38099: samheten i liten skala på landsbygden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 988 716,98 38100: Maankäyttölainat- Jorddispositionslån .............................. .'. . . 283 723 876,52 38101: Asuttamislainat- Kolonisationslån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 695,- 38102: Porkkalan jälleenrakennuslainat- Lån för återuppbyggnad av Parkala .......... _ _ _ _1"--6"'00~,7'-'-1 6 794 248 690,59 38103: Muut lainat- Övriga lån 38104: Suoraan rahastosta myönnetyt erinäiset lainat ja saatavat - Direkt ur fonden 38105: beviljade särskilda lån och fordringar .................................... . 3 300,41 38106: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillin- 38107: gar för jorddispositionslägenheter ....................................... . 8837366,90 38108: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskil- 38109: lingar för jordanskaffningslägenheter .................................... . 429 514,56 9 270 181 ,87 38110: 38111: Kauppahinnat- Köpeskillingar 38112: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenheter, 38113: sorn sålts med stöd av kolonisationslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893 735,15 38114: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen- 38115: heter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 525 013,46 38116: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, 38117: som sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698 277 954,84 38118: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för 38119: lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146 457,33 38120: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, 38121: som sålts med stöd av skoltlagen ........................................ _ _ _..=.2~3~92~8~,9~9 734867089,77 38122: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 38123: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ........................................................... . 271 305 670,08 38124: Erilaatuiset saatavat- Diverse fordringar 38125: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 376,- 38126: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _----=.2-"84...:.:9::..:2=2,3"",6""9--=="2~8~5;;;.3~59"'9~,6~9 38127: 8 363 242 609,98 38128: Vastattava a- Passi v a 38129: 38130: Vieras pääoma - Främmande kapital 38131: Talletetut varat- Depositioner ............................................................ . 845651,06 38132: Oma pääoma - Eget kapital 38133: Pääoma vuoden alussa- Kapital vid årets ingång . . . . . . . . 8 053150 978,38 38134: Siirretty tulo- ja menoarviomomentilta - Overföring från 38135: moment i statsförslaget . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 000 000,- 8 233150 978,38 38136: Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _1:..::2:.:::9-=2'-'-45"-9,_,8,_,0,,5'-'4--'8~3~6~2~3~9~6~95~8;:.:,9:.:-2 38137: 8 363 242 609.98 38138: H:SL 38139: 38140: 38141: Valtion viljavaraston rahasto - Statens spannmålsförrådsfond 38142: 38143: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38144: 38145: Myyntituotot- Försäljningsintäkter .......................................................... . 1 660 886 709,45 38146: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter 38147: Välilliset verot -lndirekta skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 424021,56 38148: Luottotappiot- Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 839,87 38149: .. Muu~ oikaisuerät.:- ~vriga korrektivposter.................................. 629413,18 -126151274,61 38150: L11keva1hto- Omsattmng .................................................................. . 1 534 735 434,84 38151: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 38152: Tavarat- Varor. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 597 369 777,36 38153: Varaston muutos- Förändring i lager...................................... -1 207110272,70 -1390259504,66 38154: Myyntikate- Försäljningsbidrag............................................................. 144475930,18 38155: Kiinteät kulut- Fasta kostnader 38156: Palkat- Löner........................................................ 39405987,33 38157: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 356 738,67 -76 762 726,- 38158: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................. . 67713 204,18 38159: Poistot suunnitelman mukaan- Avskrivningar enligt planen 38160: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 15 836 050,68 38161: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 869 660,07 38162: .. Pitkäyaikuttei~.ista m~noista- Långfristiga utgifter............................ 1608906,97 -41314617,72 38163: L11kevo1tto - Rorelsevmst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 398 586,46 38164: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 38165: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 436152,54 38166: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 232 541,15 38167: Korkokulut- Räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --66 961 257,02 38168: Muutrahoituskulut- Övriga finansieringskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -12 580 950,38 -59 873 513,71 38169: Tappio rahoituserien jälk!len- Förlust efter finansieringsposter..................................... -33474927,25 38170: Muut tuotot ja kulut- Ovriga intäkter och kostnader 38171: Muut tuotot- Övriga intäkter............................................................. . 6099194,61 38172: Tappio ennen tilinpäätössiirtoja- Förlust före boksluttransfereringar ................................ . -27 375 732,64 38173: Varausten vähennys- Minskning av reserveringar .............................................. . 25000000,- 38174: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ............................................... . -2 375 732,64 38175: 38176: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 38177: 38178: Vastaav aa-Akt iva 38179: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 38180: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden .................. . 2706659,27 38181: Myyntisaamiset-,Försäljningsfordringar................................... . 11 0 786 524,55 38182: Muut saamiset- Ovriga fordringar ....................................... . 28 592 496,64 38183: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ...................................... . 20 895 295,28 38184: Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar .......................... . 41 757 63 163 022 733,37 38185: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 38186: Tavarat- Varor ........................................................................ . 2801174 282,78 38187: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga 38188: långfristiga utg ifter 38189: Keskeneräiset omat työt- Halvfärdiga egna arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 945 457,30 38190: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 355 680,04 38191: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400 193 837,91 38192: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier................................ 88223413,02 38193: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 657712,70 38194: Pitkävaikutteiset menot - Långfristiga utgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 958130,31 520 334 231 ,28 38195: Arvostuserät- Värderingsposter............................................................. . 111 914 664,19 38196: 3 596 445 911,62 38197: 183 38198: 38199: Vastattava a- Passi v a 38200: Vieras pääoma - Främmande kapital 38201: Lyhytaikainen- Kortfristigt 38202: Ostovelat- LeverantorSkulder 000000000000000000000000000000000000000000 233807 577,99 38203: Rukiin tuotantopalkkiot- Produktionspremier för råg 00000000000000000000000 415118.70 38204: Siirtovelat- Resultatregleringar 00000000000000000000000000000000000000000 27 876 819,02 38205: Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder 0000000000000000000000000000000000 1 081145170,22 1 343 244 685,93 38206: Pitkäaikainen - Långfristigt 38207: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från finansieringsanstalter 00000000000000000000 403054935,69 38208: Eläkevastuuvelka- Pensionsgarantiskuld 000000000000000000000000000000000 205 652 223,85 38209: Hinnanerovarat- Prisskillnadstillgångar 0000000000000000000000000000000000 13 017792,73 621 724 952,27 38210: Varaukset- Reserveringar 38211: Varastovaraukset- Lagerreserveringar 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000 615 000 000,- 38212: Oma pääoma- Eget kapital 38213: Viljavarastorahasto- Spannmålsförrådsfonden 38214: Perusrahasto- Grundfonden 00000000000000000000000000000000000000000000 670 054 235,- 38215: Käyttörahasto- Driftfonden 000000000000000000000000000000000000000000000 330 636 055,60 1 000 690 290,60 38216: Siementuotannon edistämisvarat- Medel för befrämjande av fröproduktion 00000000000000000000000000 18161 715.46 38217: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens föslust 000000000000000000000000000000000000000000000000 -2 375 732,64 38218: 3 596 445 911,62 38219: 38220: 38221: 38222: 38223: Tuontikaupparahasto - lmporthandelsfonden 38224: 38225: Tulostase- Resultaträkning 1990 38226: Tuotot-lntäkter 38227: Hinnanvaihtelusopimukset- Prisväxlingsavtal 00000000000000000000000000000000000000000000000000 3085839,93 38228: Menoja yli tulojen- Utgifter utöver inkomster 00000000000000000000000000000000000000000000000000 38871,99 38229: 3124711,92 38230: Ku 1u t- Kost n a d e r 38231: Palkkiot - Arvoden 0000 00 0 00 00000 0 0 000 000000000.. 0 0 00 38232: 00 00 00 00 00 00 00 00 19 620,43 38233: 00 00 38234: 38235: 38236: 38237: 38238: Hinnanvaihtelusopimukset- Prisväxlingsavtal. 00000000000000000000000000000000 3 085 839,94 38239: Yleiskustannukset- Förvaltningskostnader 000 000000000 000000000.. 00 00 ____1~9'-!2~5~1,~55~_~3~1~2::;4~7,;..,11!-.t.:,9~2 38240: 00 00 00 00 38241: 38242: 38243: 38244: 38245: 3124 711,92 38246: 38247: 38248: Tase- Balansräkning 31012.1990 38249: Vastaava a-Akti va 38250: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medelo 0000000000000000000000000000000000000000000000000000 _ _;,;15~3~1~5~03~3~,0~9 38251: 15 315 033.09 38252: Vasta tta vaa- Passi v a 38253: Pääoma- Kapital1o 10 1990 00 00000 000000 0 00 00000 000 000 38254: 00 00 00 00 00 00 0 38255: 00 15 353 905,08 38256: 00 00 38257: 38258: 38259: 38260: 38261: Menoja yli tulojen- Utgifter utöver inkomstero 00000000000000000000000000000000 _ _ __:3,8'--'8~7~1,~9~9--~15~3~1~5~0~33~,0~9 38262: 15 315 033,09 38263: 184 38264: 38265: Varmuusvarastorahasto- Säkerhetsupplagsfonden 38266: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38267: 38268: Myyntituotot- Försäljningsintäkter .......................................................... . 38116 918,89 38269: Muut kulut- Övriga kostnader 38270: Tavaraostot- Varuinköp 38271: Öljy- Olje........................................................... 115354948,19 38272: Muut tuotteet- Övriga produkter ......................................... _ _9:: . .4:. . :2=-:4_,_4=-:93::. :4"-=,0c:: . .9 -209 599 882,28 38273: Varastojen hoitomenot- Underhållsutgifter av lager 38274: Öljyvarastojen vuokrat- Hyror av oljelager ................................ . 19542438.79 38275: Valtion omistamien öljyvarastojen kustannukset - Kostnader av statens ägande 38276: oljelager .............................................................. ___9=-;9;;-;9;-,;4~06~8""',3~8 -29536507,17 38277: Muiden varastojen varastointikorvaukset- Lageringsersättningar av övriga lager . . . 905 531,92 38278: Muiden varastojen hoito- ja käsittelykorvaukset- Underhålls- och behandlingsersätt- 38279: ningar av övriga lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 316 813,30 38280: Muiden varastojen vuokrat- Hyror av övriga lager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996 296,- 38281: Muut hoitomenot- Övriga underhållsavgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 864.75 -3 245 505,97 38282: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................... . 176 882 404,67 38283: Hoitokate- Underhållsbidrag .............................................................. . -27 382 571,86 38284: Varmuusvarastointimaksu - Säkerhetsupplagsavgift ............................................. . 262 386 526,- 38285: Sijoitusmenot- lnvesteringsutgiffter 38286: Rakennukset- Byggnader 38287: Varasto 100 rakentaminen - Byggande av lager 100 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 285 789,27 38288: Rovaniemi, suunnittelu- Rovaniemi, planering...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 853 951,10 38289: Suurkorjaukset- Storreparationer. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 682,95 -38 300 423,32 38290: Kiinteät kulut- Fasta kostnader ------'-- 38291: Hallintomenot- Förvaltningsutgifter 38292: Sopimuspalkat- Avtalslöner. . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481 463,64 38293: Johtokunnan palkkiot- Direktionens arvoden.............. . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 015,92 38294: Johtokunnan kokouspalkkiot- Direktionens mötearvoden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 630,- 38295: Muut pakkiot- Övriga arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 673.70 38296: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -----'-40=--2:....:6:...:.7'-',0-'--7 --695 050,33 38297: Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter 38298: Käyttövarat- Dispositionsmedel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 331 ,90 38299: Matkat- Resor . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105144,34 38300: Toimistomenot- Byråutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 112,26 38301: Atk-kustannukset- Adb-kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 626,04 38302: Koulutus- Utbildning. . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 15 830,- 38303: Kalustohankinnat- Anskaffning av inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 999,35 38304: Erillistutkimukset- Av*ilda undersökningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 000,- 38305: Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -----'-1=-5=-86,_,8"",6'-"7--~-,-e5~978.;9"'12~,5~6 38306: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 195 409 567,93 38307: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 38308: Korkotuotot- Ränteintekter .............................................................. . 10015,23 38309: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ........................................... . 195419583,16 38310: 38311: 38312: Tase- Balansräkning 31.12.1990 38313: 38314: Vastaava a-Ak t i v a 38315: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 5221 09,39 38316: Tulorästien tili -lnkomstresters konton...................................... 21 860768,- 38317: Tilisaatavat- Kontofordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 396 229,17 38318: Tavaravarastot- Varulager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 781 072 735,64 38319: Muiden annettujen ennakkojen tili.:- Övriga utgivna förskotts kanto . . . . . . . . . . . . . . . 2174 641,18 38320: Muiden tilitettävien varojen tili- Ovriga redovisningsmedelskonto ................. ---=2""9_,_7_,_40:::...1.:_4,_,8,_,,8,6'-----:3""'0""5~3"'7~6~6""'63~2~,2=-=-4 38321: 3053 766 632,24 38322: Vastattava a- Passi v a 38323: Ennakonpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 341 ,32 38324: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 458.76 38325: Muut velat- Ovriga skulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 891 508,94 38326: Menorästit- Utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---=:c.14""'0~87 38327: 4.;c::82:;:0;s,3::;:.2 34 996129,34 38328: Pääoma- Kapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . 2 572 201 827,30 38329: Edellisen tilikauden tulos- Resultatet av föregående räkenskapsperioden . . . . . . . . . . . -.....-;2~5-;.1_,_1.;.;49""'0~9c;;2"=,44;-.;- 38330: Pääoma- Kapital1.1.1990................................................ 2823350919.74 38331: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................... _--..:1..::.95=-4..:...1:...::9:...::5..::.83"''"-'16=--~3'"'01~8'-'7"'7~0""'50~2"',9&0 38332: 3 053 766 632,24 38333: 185 38334: 38335: Vientitakuurahasto- Exportgarantifonden 38336: 38337: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38338: Takuumaksutuotot- Garantiavgifsintäkter........... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138166 349,64 38339: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 38340: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 052 539,99 38341: Huoneistokulut- Lok9lkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 624 159,19 38342: Muut hallintokulut- Ovriga förvaltningskostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 066 692 41 38343: . 23 743 391,59 38344: Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 405 91 23 477 985 68 38345: Takuumaksukate- Garantiavgiftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 688 363,96 38346: 38347: 38348: Korvaukset ja takaisinperintätuotot- Ersättningar och återindrivningsintäkter 38349: Suoritetut takuukorvaukset- Erlagda garantiersättningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 568170,13 38350: Perintäkulut- lndrivningskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 863 435,67 38351: Takaisinperintätuotot- Aterindrivningsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---615 346 920 12 6 915 314 32 38352: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 603 678,28 38353: 38354: 38355: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 38356: 38357: Vastaava a-Akti v a 38358: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 781 457,62 38359: Rahat- Kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000,- 38360: Ennakot- Förskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500,- 38361: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 863,78 38362: Arvopaperit- Värdepapper ....................•........................................... _ _ _.....;31!j:4..1.l0i.!l50.J..=. 38363: 445 935 871.40 38364: 38365: Vastattava a- Passi va 38366: Siirtovelat- Resultatregleringar ............................................................ . 19 68911 0,48 38367: Vientitakuurahasto--::- Exportgarantifonden 1.1.1990...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104543 082,64 38368: Siirto rahastoon - Overföring tili fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 100 000,- 38369: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ........................ __1u2...._1..1.l6"'03.LJ6u...7w8.,..2dCI8_-'4,..2.....6u:2""4"-6.1..!76"'0..,..9:u...2 38370: 445 935 871 ,40 38371: 38372: 38373: 38374: 38375: Valtiontakausrahasto- Statsgarantifonden 38376: 38377: 38378: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38379: 38380: Takausmaksutuotot- Garantiavgiftsintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 088 702,29 38381: Takuumaksutuotot- Garantiavgiftsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 026 528 65 18115 230,94 38382: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 38383: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6199 293,14 38384: Huoneistokulut- Lok9lkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870 335,07 38385: Muut hallintokulut- Ovriga förvaltningskostnader......................... 2 359 052 73 38386: .. 9 428 680,94 38387: Muut tuotot- Ovriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . d l 684 46 -9 386 996 48 38388: Takausmaksukate- Garantiavgiftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 728 234,46 38389: Korvaukset ja takautumistuotot- Ersättningar och regressintäkter 38390: Suoritetut takauskorvaukset- Erlagda garantiersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 347 540,16 38391: Perintäkulut- lndrivningskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20175,90 38392: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter . . . . . . . 53 160 452 44 ---63 207 263 62 38393: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 479 029,16 38394: 186 38395: 38396: Tase- Balansräkning 31.12.1990 38397: 38398: Va staav aa-A kt iva 38399: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 452 248,09 38400: Rahat- Kassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 000,- 38401: Ennakot- Förskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 000,- 38402: Siirtosaamiset- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 373,89 38403: Arvopaperit- Värdepapper .................................................................. --~...,;;:78,_1~073~ 38404: 56 725 724,98 38405: Va stattavaa- Pa ssiva 38406: Siirtovelat- Resultatregleringar ............................................................. . 1 551 546,31 38407: Valtiontakausrahasto- Statsgarantifonden 1. 1. 1990. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 553 207,83 38408: Siirto rahastoon - Överföring tili fonden . . . .. .. . . .. .. .. . .. . .. . .. .. . .. .. .. .. . . 100 100 000,- 38409: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ......................... __-5----=.4.:....4~7""'9""02::::9"-',1'-"6_ _~55~1,;;7.,;4.;1~78.,;,6~7 38410: 56 725 724,98 38411: 38412: 38413: 38414: 38415: Öljysuojarahasto- Oljeskyddsfonden 38416: 38417: 38418: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38419: 38420: Tuotot-lntäkter 38421: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _. ,40<.4i-i.9:;<-2_.,87""2?-'_ 38422: 40492872,- 38423: Kulut- Kostnader 38424: Palkat ja palkkiot- Lönen och arvoden...................................... 220359,93 38425: Sekalaiset kulut- Kostnader av blandad natur . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 745,75 38426: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 017 098,22 34 244 203,90 38427: Tuottoja yli kulujen -lntäkter utöver kostnader ................................................. --....;6~2.,.48~66:=;:8,_,,1.::..0 38428: 40492872,- 38429: 38430: 38431: Tase- Balansräkning 31.12.1990 38432: 38433: Vastaava a-Akti va 38434: Sijoittamattomat varat- Oplacerade medel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -----:1ö-:i1c..,;7;;;,:8;..03;;,1;..;;2"'",5~3 38435: 11 780 312.53 38436: 38437: Va stattavaa- Passi v a 38438: Ennakonpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 084,- 38439: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter ................................... --~=-if54>'=2..,8~8 4 626,88 38440: Pääoma- Kapital1. 1. 1990 . . . . . . . . . .. . . . . .. .. .. . . . . .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. . 5527017,55 38441: Tuottoja yli kulujen - 1ntäkter utöver kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---"-6~248=.::6,6!!18,""10,___-:1i-:i1c.;7'-'7i'5~68r.5<'1,6~5 38442: 11 780 312.53 38443: 187 38444: 38445: Valtion ydinjätehuoltorahasto- Statens kärnavfallshanteringsfonden 38446: 38447: 38448: 38449: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38450: 38451: Tuotot-1 ntäkter 38452: Varsinaiset tuotot- Ordinarie intäkter 38453: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 225 750,40 38454: Korvaus valtiolta- Ersättning från staten ................................... _ _.::c63~9""3""'8"""36~0'-",2::.!...7 236164110,67 38455: 38456: Kulut-Kostnader 38457: Palkkiot- Arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 370,- 38458: Sosiaalikulut- Socialkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 327,34 38459: Korvaus KTM:IIe- Ersä:ttning tili handels- och industriministeriet. . . . . . . . . . . . . . . . 29177,- 38460: Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter. ........................... _ _ ___!2~3~0~70~,~49:!....___ __..!2~0~1::!:944~,8~3 38461: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................................. . 235 962165,84 38462: 38463: 38464: 38465: Tase- Balansräkning 31.12. 1990 38466: 38467: Vastaava a-A k t i va 38468: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 38469: Yhdystilisaatava valtiolta - Kollektivkontofordring från staten .................................... . 59742,28 38470: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................... . 1 688 250 000,- 38471: Saatava valtiovarastosta - Fordring från statsförråd ............................................ . 631 793 893,- 38472: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ........................................................ . 182 870 309,05 38473: 2 502 973 944,33 38474: 38475: Vastattava a- Passi va 38476: 38477: Vieras pääoma - Främmande kapital 38478: Lyhytaikainen- Kortfristigt 38479: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225,49 38480: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .......................... _ _ ___c1c.!_1_!!.5~53~,_ 11 778,49 38481: 38482: Oma pääoma - Eget kapital 38483: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Oy ........ . 498 600 000,- 38484: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden Voima Oy. 1752400000,- 38485: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus - Fondandelen av Statens 38486: tekniska forskningscentral ............................................... . 16 000 000,- 2 267 000 000,- 38487: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................................. . 235 962165,84 38488: 2 502 973 944,33 38489: 188 38490: 38491: Asunto-olojen kehittämisrahasto - Fonden för utvecklande av bostadsförhållandena 38492: 38493: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 38494: 38495: Korkotuotot- Ränteintäkter 38496: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter 38497: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets lån ............................ . 1 268 396 532,- 38498: Korkokulut- Räntekostnader 38499: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader 38500: Luotoilisesta tilistä- Från kreditkonton ................................... . 2092876,73 38501: Asunto-obligaatiolainasta- Från bostadsobligationslån ...................... . 20 798 61 0,88 -22891 487,61 38502: Koronluontoiset kulut- Ränteliknande kostnader 38503: Emissiokulut- Emissionskostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 305187,50 38504: Provisiot- Provisioner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439 726,02 38505: Korkotuet- Räntestöd .................................................. _ _ _1'--'1_,_3~34-'-"9"-',7--'-4_ _-_,2,_,8""5""-8-'='26,_,3~,2=6 38506: Korkokate- Räntebidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 242 646 781,13 38507: Muut tuotot- Övriga intäkter 38508: Luovutuskorvaukset- Överlåtelse-ersättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 639 308,49 38509: Muut- Övriga ........................................................ -----'2=-4=8-=-5-'-'77'-'-,------'5"--'8=8"-7=88=5"-,4=-9 38510: Tuotot yhteensä- lntäkter sammanlagt. ...................................................... . 1 248 534 666,62 38511: Muut kulut- Övriga kostnader 38512: Lainojen antaaksiannot- Efterskänkning av lån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 505142,21 38513: Palkkiot- Arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82180,- 38514: Muut- Övriga ........................................................ _ _ _1'-"6-'-1=-84-'-"3=,5"-7_ _-_1'--'7'-'4-"-9-'-16=5"-',7-=-8 38515: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ........................................... . 1 246 785 500,84 38516: 38517: 38518: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 38519: 38520: Vastaavaa- Aktiva 38521: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 38522: Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgångar i statens kassahushållning ................... . 19 422 734,87 38523: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................... . 32303741827,71 38524: Korkosaamiset- Räntefordringar .......................................................... . 264928257,45 38525: Arvostuserät- Värdering 38526: Emissiokulut- Emissionskostnader ........................................................ . 76 729 812,50 38527: 32 664 822 632,53 38528: Vastattavaa- Pass iva 38529: Vieras pääoma- Främmande kapital 38530: Siirtovelat- Resultatregleringar .......................................... . 45 834 179,27 38531: Asunto-obligaatiolaina- Bostadsobligationslån ............................ . 1 250 000 000,- 1 295 834179,27 38532: Oma pääoma - Eget kapital 38533: Peruspääoma- Grundkapital ........................................... . 28 892 912 152,42 38534: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital 38535: Siirto tulo- ja menoarviosta- Överföring från statsförslaget ................. . 1 229 290 800,- 38536: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ...................... . 1 246 785 500,84 2 476 076 300,84 38537: 32 664 822 632.53 38538: 189 38539: 38540: Eläkerahasto - Pensionsfonden 38541: 38542: Tuloslaskelma- Balansräkning 1990 38543: Tuotot- lntäkter 38544: Eläkemaksut - Pensionsavgifter 38545: Liikelaitoksilta- Från affärsverken ....................................................... . 1 550 689 093,69 38546: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................... . 1 550 689 093,69 38547: 38548: 38549: Tase- Balansräkning 31.12.1990 38550: 38551: Vastaava a-Akt i va 38552: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 38553: Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgångar i statens kassahushållning ................... . 2 966 550 282.64 38554: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................... . 3 000 000 000,- 38555: Eläkemaksusaamiset - Pensionsavgiftsfordringar ............................................. . 9 912126,55 38556: 5 976 462 409,19 38557: 38558: Vastattava a- Pa ss iv a 38559: Vieras pääoma - Främmande kapital 38560: Siirtosvelat- Resultatregleringar .......................................................... . 25 773 315,50 38561: 38562: Oma pääoma - Eget kapital 38563: Siirto tulo- ja menoarviosta- Överföring från statsförslaget ................... . 4 400 000 000,- 38564: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................ . 1 550 689 093,69 5 950 689 093,69 38565: 5976462409,19 38566: 38567: 38568: Muut rahastot- Övriga fonder 38569: 38570: Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden 38571: 38572: Pääoma - Kapital 1. 1. 1990 ............................................................... . 42 917 929,30 38573: Menot- Utgifter. ........................................................................ . 43198 725,07 38574: Tulot-lnkomster ........................................................................ . 39 242 768,52 38575: Siirto tulo- ja menoarviosta- Överföring från statsförslaget ....................................... . 38576: Pääoma- Kapital 31. 12. 1990 ............................................................. . 38 961 972.75 38577: 38578: 38579: 38580: Radiorahasto- Radiofonden 38581: Pääoma - Kapital 1. 1. 1990 ............................................................... . 24 897 730,62 38582: Menot- Utgifter......................................................................... . 1 364 225130,94 38583: Tulot- lnkomster ........................................................................ . 1372587879,10 38584: Siirto tulo- ja menoarviosta- Överföring från statsförslaget. ...................................... . 38585: Pääoma- Kapital 31. 12. 1990 ............................................................. . 33 260 478.78 38586: LIITTEET 38587: 38588: BILAGOR 38589: SELOSTUS 38590: 38591: TULORÄSTEISTÄ 38592: VUODELTA 38593: 19 9 0 38594: 38595: 38596: RELATION ANGÅENDE 38597: 38598: INKOMSTRESTER 38599: FÖR AR 38600: 19 9 0 38601: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38602: sivu 38603: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 194 38604: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 38605: 1989 1990 1991 38606: %"" 38607: 38608: 38609: OIKEUSMINISTERIÖ 38610: JUSTITIEMINISTERIET 38611: 1.1.1990 16708484,92 38612: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 16044207,66 96 38613: 31.12.1990 664 277,26 14 267191,84 14 931 469,10 38614: SISÄASIAINMINISTERIÖ 38615: INRIKESMINISTERIET 38616: 1.1.1990 551172,24 38617: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 551172,24 100 38618: 31.12.1990 0,00 720235,67 720235,67 38619: RAJAVARTIOLAITOS 38620: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET 38621: 1.1.1990 14165.45 38622: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 14165.45 100 38623: 31.12.1990 0,00 21 075,15 21 075,15 38624: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 38625: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 38626: 1.1.1990 2050412,03 38627: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2050412,03 100 38628: 31.12.1990 0,00 1 815728,03 1 815728,03 38629: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 38630: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 38631: 1.1.1990 1440647.40 38632: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 440647.40 100 38633: 31.12.1990 0,00 831 962,00 831 962,00 38634: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 38635: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 38636: 1.1.1990 1 317 926,27 38637: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 317926,27 100 38638: 31.12.1990 0,00 1 278402,14 1 278402,14 38639: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 38640: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 38641: 1.1.1990 496476,90 38642: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 496476,90 100 38643: 31.12.1990 0,00 541 623,00 541 623,00 38644: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 38645: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 38646: 1.1.1990 338866,61 38647: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 333268,16 98 38648: 31.12.1990 5598.45 391 767,15 397365,60 38649: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 38650: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 38651: 1.1.1990 35,00 38652: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 35,00 100 38653: 31.12.1990 0,00 101 910,50 101 910,50 38654: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 38655: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE 38656: 1.1.1990 375623,10 38657: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 375623,10 100 38658: 31.12.1990 0,00 431458,35 431458,35 38659: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 38660: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE 38661: 1.1.1990 595478.73 38662: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 593877.78 100 38663: 31.12.1990 1 600,95 469329,00 470929,95 38664: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38665: sivu 38666: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 195 38667: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 38668: 1989 1990 1991 38669: ~ 38670: 38671: 38672: 38673: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 38674: VASA LÄNSSTYRELSE 38675: 1.1.1990 1 022677,57 38676: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 021 979,31 100 38677: 31.12.1990 698,26 799 774.42 800472,68 38678: OULUN LÄÄNINHALLITUS 38679: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE 38680: 1.1.1990 0,00 38681: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 0,00 0 38682: 31.12.1990 0,00 200475,82 200475,82 38683: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 38684: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE 38685: 1.1.1990 1979680.44 38686: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1648729.40 83 38687: 31.12.1990 330951,04 681118,71 1 012069.75 38688: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND 38689: LÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND 38690: 1.1.1990 2101,00 38691: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2101,00 100 38692: 31.12.1990 0,00 4615,90 4615,90 38693: HELSINGIN POLIISILAITOS 38694: HELSINGFORS POLISINRÄTTNING 38695: 1.1.1990 58708,56 38696: Kertynyt/tileistä poistettu -lnflutit/avskrivit 58708,56 100 38697: 31.12.1990 0,00 98931.07 98931,07 38698: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 38699: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 38700: 1.1.1990 3226755.40 38701: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3226755.40 100 38702: 31.12.1990 0,00 3183249,80 3183249,80 38703: ASUNTOHALLITUS 38704: BOSTADSSTYRELSEN 38705: 1.1.1990 0,00 38706: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 0,00 0 38707: 31.12.1990 0,00 55,50 55,50 38708: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 38709: FÖRSVARSMINISTERIET 38710: 1.1.1990 115168042,86 38711: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 30 237119,30 26 38712: 31.12. 990 84 930 923,56 47 035 564,32 131 966487,88 38713: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 38714: FINANSMINISTERIET 38715: 1.1.1990 692415,97 38716: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 692415,97 100 38717: 31.12.1990 0,00 4641270,85 4641270,85 38718: VALTIOKONTTORI 38719: STATSKONTORET 38720: 1.1.1990 319 720 038,05 38721: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 319 720 038,05 100 38722: 31.12.1990 0,00 180 634 486,20 180 634 486,20 38723: TULLIHALLITUS 38724: TULLSTYRELSEN 38725: 1.1.1990 44253,00 38726: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 39017,05 88 38727: 31.12.1990 5235,95 35055.70 40291,65 38728: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38729: sivu 38730: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 196 38731: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 38732: 1989 1990 1991 38733: ~ 38734: 38735: 38736: 38737: RAHAPAJA 38738: MYNTVERKET 38739: 1.1.1990 43545,00 38740: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 43545,00 100 38741: 31.12.1990 0,00 7680,00 7680,00 38742: VEROHALLITUS 38743: SKATTESTYRELSEN 38744: 1.11990 4339108,00 38745: Kertynyt(tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3372209,25 78 38746: 31.12.1990 966898,75 3384644,10 4351 542,85 38747: Tl LASTOKESKUS 38748: STATISTIKCENTRALEN 38749: 1.1.1990 3173724,07 38750: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3110847,98 98 38751: 31.12.1990 62876,09 3279620,36 3342496,45 38752: PAN KKITAR KASTUSVI RASTO 38753: BANKINSPEKTIONEN 38754: 1.1.1990 0,00 38755: Kertynyt(tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 38756: 31.12.1990 0,00 4335,94 4335,94 38757: VALTIONHALLINNON KEHITTÄMISKESKUS 38758: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 38759: 1.1.1990 1245145,10 38760: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1245145,10 100 38761: 31.12.1990 0,00 1 241902,50 1 241 902,50 38762: RAKENNUSHALLITUS 38763: BYGGNADSSTYRELSEN 38764: 1.1.1990 7279527,02 38765: Kertynyt(tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 7130043,44 98 38766: 31.12.1990 149483,58 12 571 345,61 12 720829,19 38767: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 38768: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 38769: 1.1.1990 5024210,71 38770: Kertynyt(tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 4091441,14 81 38771: 31.12.1990 932769,57 4800297,93 5733067,50 38772: MAANMITTAUSHALLITUS 38773: LANTMÄTERISTYRELSEN 38774: 1.1.1990 35217369,16 38775: Kertynyt(tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 34 261 812,25 97 38776: 31.12.1990 955556,91 37 181 349,20 38136 906,11 38777: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 38778: VATTEN- OCH MILJÖSTYRELSEN 38779: 1.1.1990 185218,30 38780: Kertynyt(tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 176025,30 95 38781: 31.12.1990 9193,00 182676,55 191869,55 38782: MAATILAHALLITUS 38783: JORDBRUKSSTYRELSEN 38784: 1.1.1990 6454 732,49 38785: Kertynyt(tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6338078,65 98 38786: 31.12.1990 116653,84 20 911 91 0,52 21 028 564,36 38787: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 38788: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 38789: 1.1.1990 2659422,36 38790: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2618979,31 98 38791: 31.12.1990 40443,05 2488356,12 2528799,17 38792: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38793: sivu 38794: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 197 38795: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 38796: 1989 1990 1991 38797: ~ 38798: 38799: 38800: 38801: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 38802: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 38803: 1.1.1990 577770,98 38804: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 335073,89 58 38805: 31.12.1990 242697,09 240445,51 483142,60 38806: METSÄHALLITUS 38807: FORSTSTYRELSEN 38808: 1.1.1990 205 284 926,60 38809: Kertynytjtileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 204 972 576,57 100 38810: 31.12.1990 312350,03 140 562 915,01 140 875 265,04 38811: VALTION MARGARIINITEHDAS 38812: STATENS MARGARINFABRIK 38813: 1.1.1990 5870436,35 38814: Kertynytjtileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5604 799.45 95 38815: 31.12.1990 265636,90 0,00 265636,90 38816: LIIKENNEMINISTERIÖ 38817: TRAFIKMINISTERIET 38818: 1.1.1990 681,65 38819: Kertynytjtileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 681,65 100 38820: 31.12.1990 0,00 431.90 431,90 38821: AUTOREKISTERIKESKUS 38822: BILREGISTERCENTRALEN 38823: 1.1.1990 634160,00 38824: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 634160,00 100 38825: 31.12.1990 0,00 486450,00 486450,00 38826: TIEHALLITUS 38827: VÄGSTYRELSEN 38828: 1.1.1990 34 352 368.40 38829: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 32 952 952,06 96 38830: 31.12.1990 1 399416,34 38 212 316,65 39 611 732,99 38831: TYÖMINISTERIÖ 38832: ARBETSMINISTERIET 38833: 1.1.1990 59 362 724.41 38834: Kertynytjtileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 59 358 974.41 100 38835: 31.12.1990 3750,00 128 087193.76 128 090 943.76 38836: ILMAILUHALLITUS 38837: LUFTFARTSSTYRELSEN 38838: 1.1.1990 9416211,84 38839: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 9393334,13 100 38840: 31.12.1990 22877.71 21 121 699,62 21144577.33 38841: ILMATIETEEN LAITOS 38842: METEOROLOGISKA INSTITUTET 38843: 1.1.1990 3902373,96 38844: Kertynytjtileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3887212.76 100 38845: 31.12.1990 15161,20 4 781816,97 4 796978,17 38846: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 38847: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 38848: 1.1.1990 18 158 362,91 38849: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 17 627 966.43 97 38850: 31.12.1990 530396.48 3746846,02 4277242,50 38851: 38852: MERENKULKUHALLITUS 38853: SJÖFARTSSTYRELSEN 38854: 1.1.1990 5199250,23 38855: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5151688,58 99 38856: 31.12.1990 47 561,65 3465674,65 3513236,30 38857: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38858: sivu 38859: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 198 38860: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 38861: 1989 1990 1991 38862: ~ 38863: 38864: 38865: 38866: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 38867: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 38868: 1.1.1990 105 967 749,33 38869: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 101 385 893,60 96 38870: 31.12.1990 4581 855.73 105414087,22 109 995 942,95 38871: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 38872: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 38873: 1.1.1990 1997828,50 38874: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 1850829,35 93 38875: 31.12.1990 146999,15 2034837,60 2181836.75 38876: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 38877: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 38878: 1.1.1990 6461285,39 38879: Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit 5525987,35 86 38880: 31.12.1990 935298,04 5763405,00 6698703,04 38881: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 38882: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE 38883: 1.1.1990 1 922622,28 38884: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1 762158.44 92 38885: 31.12.1990 160463,84 825451,94 985915,78 38886: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS 38887: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 38888: 1.1.1990 33990,70 38889: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 33990.70 100 38890: 31.12.1990 0,00 55707,20 55707,20 38891: MERENTUTKIMUSLAITOS 38892: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 38893: 1.1.1990 413549,87 38894: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 413549,87 100 38895: 31.12.1990 0,00 939318,74 939318.74 38896: TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS 38897: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 38898: 1.1.1990 99513,67 38899: Kertyn~/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 99513,67 100 38900: 31.12. 990 0,00 38532,18 38532,18 38901: VALTION HANKINTAKESKUS 38902: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 38903: 1.1.1990 189896.48 38904: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 189896,48 100 38905: 31.12.1990 0,00 286570,15 286570,15 38906: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 38907: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET 38908: 1.1.1990 17 486,80 38909: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 11467,20 66 38910: 31.12.1990 6019,60 4238,00 10257,60 38911: LÄÄKINTÖHALLITUS 38912: MEDICINALSTYRELSEN 38913: 1.1.1990 10335550,16 38914: Kertynyt/tileistä poistettu -lnflutit/avskrivit 8219878,64 80 38915: 31.12.1990 2115671,52 5996165,22 8111 836,74 38916: SOSIAALI HALLITUS 38917: SOCIALSTYR ELSEN 38918: 1.1.1990 7785720,35 38919: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7405927,17 95 38920: 31.12.1990 379793,18 5910458,21 6290251,39 38921: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38922: sivu 38923: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 199 38924: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 38925: 1989 1990 1991 38926: %'"""" 38927: 38928: 38929: TYÖSUOJELUHALLITUS 38930: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 38931: 1.1.1990 264251,79 38932: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 179440,54 68 38933: 31.12.1990 84811,25 112833,67 197644,92 38934: KANSANTERVEYSLAITOS 38935: FOLKHÄLSOINSTITUTET 38936: 1.1.1990 22 369 550,88 38937: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 22 359 577,53 100 38938: 31.12.1990 9973,35 16876010,95 16 885 984,30 38939: SÄTEILYTURVAKESKUS 38940: STRÅLSKYDDSCENTRALEN 38941: 1.1.1990 6589762,24 38942: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 6569882,24 100 38943: 31.12.1990 19880,00 4936908,25 4956788,25 38944: TAPATURMAVIRASTO 38945: OLYCKSFALLSVERKET 38946: 1.1.1990 216776,36 38947: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 216776,36 100 38948: 31.12. 990 0,00 0,00 0,00 38949: OPETUSMINISTERIÖ 38950: UNDERVISNINGSMINISTERIET 38951: 1.1.1990 1393269,19 38952: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1294264,37 93 38953: 31.12.1990 99004,82 1855741,80 1954 746,62 38954: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 38955: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL 38956: 1.1.1990 94 325 488,13 38957: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 8302410.40 9 38958: 31.12.1990 86023077,73 30333430,04 116 356 507,77 38959: VALTIONARKISTO 38960: RIKSARKIVET 38961: 1.1.1990 46921,55 38962: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 46921,55 100 38963: 31.12.1990 0,00 68237,09 68237,09 38964: SUOMEN AKATEMIA 38965: FINLANDS AKADEMI 38966: 1.1.1990 4792.79 38967: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 0,00 0 38968: 31.12. 990 4 792,79 0,00 4792,79 38969: MUSEOVIRASTO 38970: MUSEIVERKET 38971: 1.1.1990 150038,15 38972: Kertynn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 147323,15 98 38973: 31.12. 990 2715,00 114447,46 117162,46 38974: SUOMENLINNAN HOITOKUNTA 38975: FÖRVALTNINGSNÄMNDEN FÖR SVEABORG 38976: 1.1.1990 413308,75 38977: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 409311.40 99 38978: 31.12.1990 3997,35 478810,01 482807,36 38979: VALTION TAIDEMUSEO 38980: STATENS KONSTMUSEUM 38981: 1.1.1990 0,00 38982: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 0,00 0 38983: 31.12.1990 0,00 6180,90 6180,90 38984: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 38985: sivu 38986: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 200 38987: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 38988: 1989 1990 1991 38989: Ok 38990: 38991: 38992: HELSINGIN YLIOPISTO 38993: HELSINGFORS UNIVERSITET 38994: 1.1.1990 15 004 073,34 38995: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 14874362,05 99 38996: 31.12.1990 129711,29 15 898 669,55 16 028 380,84 38997: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 38998: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 38999: 1.1.1990 2179768,05 39000: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2133054,61 98 39001: 31.12.1990 46713,44 6459048,56 6505762,00 39002: OULUN YLIOPISTO 39003: ULEÅBORGS UNIVERSITET 39004: 1.1.1990 8309963,44 39005: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 8309963,44 100 39006: 31.12.1990 0,00 17 545 001,52 17 545 001,52 39007: TURUN YLIOPISTO 39008: ÅBO UNIVERSITET 39009: 1.1.1990 5933998,42 39010: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5589094,62 94 39011: 31.12.1990 344903,80 5062832,13 5407735,93 39012: TAMPEREEN YLIOPISTO 39013: TAMMERFORS UNIVERSITET 39014: 1.1.1990 3111 921,46 39015: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 3108305,46 100 39016: 31.12.1990 3616,00 8493802,46 8497418,46 39017: ÅBOAKADEMI 39018: ÅBO AKADEMI 39019: 1.1.1990 5416575,94 39020: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 5416575,94 100 39021: 31.12.1990 0,00 4477925,84 4477925,84 39022: JOENSUUN YLIOPISTO 39023: JOENSUU UNIVERSITET 39024: 1.1.1990 1478613,54 39025: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1478213,55 100 39026: 31.12.1990 399,99 7 328809,84 7329209,83 39027: KUOPION YLIOPISTO 39028: KUOPIO UNIVERSITET 39029: 1.1.1990 3050758,63 39030: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2966788,38 97 39031: 31.12.1990 83970,25 3574507,09 3658477,34 39032: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 39033: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA 39034: 1.1.1990 530269,23 39035: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 530269,23 100 39036: 31.12.1990 0,00 1296499,94 1 296499,94 39037: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 39038: TEKNISKA HÖGSKOLAN 39039: 1.1.1990 34 014 358,20 39040: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 33404619,11 98 39041: 31.12.1990 609739,09 36 952 559,08 37 562 298,17 39042: 39043: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 39044: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 39045: 1.1.1990 19 041 908,20 39046: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 18 564 719,48 97 39047: 31.12.1990 477188,72 21 078 614,54 21 555 803,26 39048: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 39049: sivu 39050: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 201 39051: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39052: 1989 1990 1991 39053: ~ 39054: 39055: 39056: 39057: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 39058: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 39059: 1.1.1990 6498294,84 39060: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 6498294,84 100 39061: 31.12.1990 0,00 6758082,32 6758082,32 39062: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 39063: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 39064: 1.1.1990 1862998,84 39065: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1817461,87 98 39066: 31.12.1990 45536,97 7537481,64 7583018,61 39067: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 39068: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 39069: 1.1.1990 121 733,06 39070: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 121733,06 100 39071: 31.12.1990 0,00 124821,17 124821,17 39072: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 39073: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA 39074: 1.1.1990 2111 972,25 39075: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 2111 972,25 100 39076: 31.12.1990 0,00 1090421,11 1090421,11 39077: VAASAN KORKEAKOULU 39078: VASA HÖGSKOLA 39079: 1.1.1990 268758,04 39080: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 268 758,04 100 39081: 31.12.1990 0,00 317209,35 317209,35 39082: SIBELIUS-AKATEMIA 39083: SIBELIUS-AKADEMIN 39084: 1.1.1990 78737,35 39085: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 66961,80 85 39086: 31.12.1990 11 775,55 89506,97 101 282,52 39087: LAPIN KORKEAKOULU 39088: LAPPLANDS HÖGSKOLA 39089: 1.1.1990 867 321,15 39090: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 852786,15 98 39091: 31.12.1990 14535,00 1 788479,90 1803014,90 39092: TEATTERIKORKEAKOULU 39093: TEATERHÖGSKOLAN 39094: 1.1.1990 93430,64 39095: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 79960,70 86 39096: 31.12.1990 13469,94 0,00 13469,94 39097: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 39098: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 39099: 1.1.1990 1161 256,99 39100: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1145392,79 99 39101: 31.12.1990 15864,20 2750067,34 2765931,54 39102: KOULU HALLITUS 39103: SKOLSTYRELSEN 39104: 1.1.1990 16 576 288,00 39105: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 16513013,20 100 39106: 31.12.1990 63274,80 5493417,90 5 556692,70 39107: AMMATTIKASVATUSHALLITUS 39108: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 39109: 1.1.1990 29295862,48 39110: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 28417 790,90 97 39111: 31.12.1990 878071,58 22 511189,71 23 389 261 ,29 39112: Selostus tulorästeistä vuodelta 1990 39113: sivu 39114: Relation angående inkomstsrester för år 1990 sida 202 39115: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39116: 1989 1990 1991 39117: 39118: 39119: 39120: 39121: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 39122: MIWÖMINISTERIET 39123: 1.1.1990 46670,20 39124: Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 46 670,20 100 39125: 31.12.1990 0,00 27323,20 27323,20 39126: 39127: 39128: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT 39129: 1.1.1990 1 292 240116,69 39130: Kertynyt{tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit 1102913985,06 85 39131: 31.12.1990 189326131,63 1 043 652 832,83 1 232 978 964.46 39132: SELOSTUS 39133: MENORÄSTEISTÄ 39134: VUODELTA 39135: 39136: 19 9 0 39137: 39138: 39139: 39140: RELATION ANGAENDE 39141: UTGIFTSRESTER 39142: FÖRÅR 39143: 39144: 19 9 0 39145: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39146: sivu 39147: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 204 39148: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39149: 1989 1990 1991 39150: ----r;- 39151: 39152: 39153: EDUSKUNTA 39154: RIKSDAGEN 39155: 1.1.1990 2454071,10 39156: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2454071,10 100 39157: 31.12.1990 0,00 2988731,92 2988731,92 39158: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA 39159: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI 39160: 1.1.1990 633286,55 39161: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 633286,55 100 39162: 31.12.1990 0,00 356645,05 356645,05 39163: VALTIONEUVOSTON KANSLIA 39164: STATSRÄDETS KANSLI 39165: 1.1.1990 3763342,63 39166: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3763342,63 100 39167: 31.12.1990 0,00 2254810,18 2254810,18 39168: TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS 39169: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN 39170: 1.1.1990 57 458,03 39171: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 57 458,03 100 39172: 31.12.1990 0,00 0,00 0,00 39173: ULKOASIAINMINISTERIÖ 39174: UTRIKESMINISTERIET 39175: 1.1.1990 7683856,08 39176: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 7683856,08 100 39177: 31.12.1990 0,00 8944203,49 8944203,49 39178: OIKEUSMINISTERIÖ 39179: JUSTITIEMINISTERIET 39180: 1.1.1990 22474 790,21 39181: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 22474 790,21 100 39182: 31.12.1990 0,00 32 536 428,57 32 536 428,57 39183: SISÄASIAINMINISTERIÖ 39184: INRIKESMINISTERIET 39185: 1.1.1990 37 996151,53 39186: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 37 553 356,66 99 39187: 31.12.1990 442794,87 35 361 863,82 35 804 658,69 39188: RAJAVARTIOLAITOS 39189: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET 39190: 1.1.1990 11859445,74 39191: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 11 852 445,74 100 39192: 31.12.1990 7000,00 4352191,80 4359191,80 39193: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 39194: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 39195: 1.1.1990 8971 586,74 39196: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5680413,74 63 39197: 31.12.1990 3291173,00 9742366,87 13033539,87 39198: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 39199: ABO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 39200: 1.1.1990 8644486,07 39201: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 8129436,07 94 39202: 31.12.1990 515050,00 8599763,96 9114813,96 39203: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 39204: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 39205: 1.1.1990 10 795 010,29 39206: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 10162010,29 94 39207: 31.12.1990 633000,00 14124 765,91 14 757765,91 39208: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39209: sivu 39210: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 205 39211: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39212: 1989 1990 1991 39213: ~ 39214: 39215: 39216: 39217: KYMEN· LÄÄNINHALLITUS 39218: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 39219: 1.1.1990 6191494,29 39220: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5834424,29 94 39221: 31.12.1990 357070,00 5785052,81 6142122,81 39222: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 39223: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 39224: 1.1.1990 3909909,54 39225: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3662409,54 94 39226: 31.12.1990 247 500,00 4964052,81 5211552,81 39227: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 39228: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 39229: 1.1.1990 5655 771,33 39230: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5118826.42 91 39231: 31.12.1990 536944,91 6907834,07 7444 778,98 39232: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 39233: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE 39234: 1.1.1990 1820008,54 39235: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1 796508,54 99 39236: 31.12.1990 23500,00 17 275 291,30 17298 791,30 39237: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 39238: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE 39239: 1.11990 6604436,17 39240: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6604436,17 100 39241: 31.12.1990 0,00 4146807,26 4146807,26 39242: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 39243: VASA LÄNSSTYRELSE 39244: 1.1.1990 7 851137,81 39245: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6933344,81 88 39246: 31.12.1990 917793,00 7045064,85 7962857,85 39247: OULUN LÄÄNINHALLITUS 39248: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE 39249: 1.1.1990 9147276,28 39250: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 8197932,53 90 39251: 31.12.1990 949 343.75 9601788,06 10551131,81 39252: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 39253: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE 39254: 1.1.1990 4950118,86 39255: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4331 562,86 88 39256: 31.12.1990 618556,00 11 340 529,88 11 959 085,88 39257: LÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND 39258: LÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND 39259: 1.11990 2943751.79 39260: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2943 751.79 100 39261: 31.12.1990 0,00 2074297.45 2074297.45 39262: HELSINGIN POLIISILAITOS 39263: HELSINGFORS POLISINRÄTINING 39264: 1.1.1990 18 778 514.76 39265: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 18 778 514.76 100 39266: 31.12.1990 0,00 19 795 458,62 19 795 458.62 39267: 39268: KESKUSRIKOSPOLIISI 39269: CENTRALKRIMINALPOLISEN 39270: 1.1.1990 715092,14 39271: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 715092,14 100 39272: 31.12.1990 0,00 530423,30 530423,30 39273: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39274: sivu 39275: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 206 39276: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39277: 1989 1990 1991 39278: ~ 39279: 39280: 39281: 39282: SUOJELUPOLIISI 39283: SKYDDSPOLISEN 39284: 1.1.1990 1120351,28 39285: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1120351,28 100 39286: 31.12.1990 0,00 532305,85 532305,85 39287: LIIKKUVA POLIISI 39288: RÖRLIGA POLISEN 39289: 1.1.1990 748414,63 39290: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 748414,63 100 39291: 31.12.1990 0,00 575770,89 575770,89 39292: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 39293: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 39294: 1.1.1990 6073463,15 39295: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6073463,15 100 39296: 31.12.1990 0,00 6019497,60 6019497,60 39297: ASUNTOHALLITUS 39298: BOSTADSSTYRELSEN 39299: 1.1.1990 14 249 095.73 39300: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 14 201 994,38 100 39301: 31.12.1990 47101.35 21157711,00 21 204 812,35 39302: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 39303: FÖRSVARSMINISTERIET 39304: 1.1.1990 94 711 957,58 39305: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 94 228 075,17 99 39306: 31.12.1990 483882.41 74630853,51 75114 735,92 39307: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 39308: FINANSMINISTERIET 39309: 1.1.1990 10481368,14 39310: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 10481368,14 100 39311: 31.12.1990 0,00 5265650,08 5265650,08 39312: VALTIOKONTIORI 39313: STATSKONTORET 39314: 1.1.1990 16 392 555,14 39315: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 12 754 785,64 78 39316: 31.12.1990 3637769,50 9908940,98 13546710.48 39317: TULLIHALLITUS 39318: TULLSTYRELSEN 39319: 1.1.1990 100 507 600,37 39320: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 100 507 600,37 100 39321: 31.12.1990 0,00 49 465 224,97 49 465 224,97 39322: VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 39323: STATENS REVISIONSVERK 39324: 1.1.1990 110891,39 39325: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 110891,39 100 39326: 31.12.1990 0,00 14907.70 14907.70 39327: RAHAPAJA 39328: MYNTVERKET 39329: 1.1.1990 2609451,67 39330: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 2609451,67 100 39331: 31.12.1990 0,00 447868,04 447868,04 39332: VEROHALLITUS 39333: SKATIESTYRELSEN 39334: 1.1.1990 9618642,44 39335: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 9618642.44 100 39336: 31.12.1990 0,00 950183,83 950183,83 39337: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39338: sivu 39339: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 207 39340: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39341: 1989 1990 1991 39342: ~ 39343: 39344: 39345: 39346: VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS 39347: STATENS EKONOMISKA FORSKNINGSCENTRAL 39348: 1.1.1990 0,00 39349: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 0,00 0 39350: 31.12.1990 0,00 725 533.43 725533.43 39351: TILASTOKESKUS 39352: STATISTIKCENTRALEN 39353: 1.1.1990 2491 955.71 39354: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 2491 955.71 100 39355: 31.12.1990 0,00 3558681,17 3558681,17 39356: PAN KKITAR KASTUSVI RASTO 39357: BANKINSPEKTIONEN 39358: 1.1.1990 1 239309,57 39359: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 239309,57 100 39360: 31.12.1990 0,00 63899,00 63899,00 39361: VALTIONHALLINNON KEHITIÄMISKESKUS 39362: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 39363: 1.1.1990 511 858,39 39364: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 511 858,39 100 39365: 31.12.1990 0,00 804027,61 804027,61 39366: RAKENNUSHALLITUS 39367: BYGGNADSSTYRELSEN 39368: 1.1.1990 48 063 029.47 39369: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 48 063 029.47 100 39370: 31.12.1990 0,00 51 864 153,16 51 864153,16 39371: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 39372: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 39373: 1.1.1990 11 467 818,98 39374: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 11 467 818,98 100 39375: 31.12.1990 0,00 44 97 4 252,80 44 974 252,80 39376: MAANMITIAUSHALLITUS 39377: LANTMÄTERISTYRELSEN 39378: 1.1.1990 6877896,65 39379: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6877896,65 100 39380: 31.12.1990 0,00 10 939 466,51 10 939 466,51 39381: METSÄNTUTKIMUSLAITOS 39382: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET 39383: 1.1.1990 2629914,99 39384: Maksettu/geruutettu - Utbetalt/indraget 2629914,99 100 39385: 31.12.199 0,00 1 271 651,22 1 271 651,22 39386: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 39387: VATIEN- OCH MIUÖSTYRELSEN 39388: 1.1.1990 9547009,85 39389: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 9547009,85 100 39390: 31.12.1990 0,00 22472625,60 22472625,60 39391: MAATILAHALLITUS 39392: JORDBRUKSSTYRELSEN 39393: 1.1.1990 52 098 504.76 39394: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 51 866183,66 100 39395: 31.12.1990 232 321,10 15 563125,12 15 795 446,22 39396: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 39397: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 39398: 1.1.1990 2108524,93 39399: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 2108524,93 100 39400: 31.12.1990 0,00 1 819705,22 1 819705,22 39401: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39402: sivu 39403: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 208 39404: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39405: 1989 1990 1991 39406: %""" 39407: 39408: 39409: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 39410: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 39411: 1.1.1990 2522234,45 39412: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 2522234,45 100 39413: 31.12.1990 0,00 3372257,28 3372257,28 39414: METSÄHALLITUS 39415: FORSTSTYRELSEN 39416: 1.1.1990 22472813,80 39417: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 22472813,80 100 39418: 31.12.1990 0,00 18 454 936,05 18454936,05 39419: VALTION MARGARIINITEHDAS 39420: STATENS MARGARINFABRIK 39421: 1.1.1990 2892247,61 39422: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2892247,61 100 39423: 31.12.1990 0,00 0,00 0,00 39424: LIIKENNEMINISTERIÖ 39425: TRAFIKMINISTERIET 39426: 1.1.1990 991196,06 39427: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 991196,06 100 39428: 31.12.1990 0,00 17 294 757,63 17 294 757,63 39429: AUTOREKISTERIKESKUS 39430: BILREGISTERCENTRALEN 39431: 1.1.1990 4247691,88 39432: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4247691,88 100 39433: 31.12.1990 0,00 12114 193,93 12114193,93 39434: TIEHALLITUS 39435: VÄGSTYRELSEN 39436: 1.1.1990 19 579 766,79 39437: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 19 444 257,29 99 39438: 31.12.1990 135509,50 7004693,46 7140202,96 39439: TYÖMINISTERIÖ 39440: ARBETSMINISTERIET 39441: 1.1.1990 60 511 343,20 39442: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 60 511 343,20 100 39443: 31.12.1990 0,00 80 882 096,97 80 882 096,97 39444: ILMAILUHALLITUS 39445: LUFTFARTSSTYRELSEN 39446: 1.1.1990 13 837 913,90 39447: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 13 837 913,90 100 39448: 31.12.1990 0,00 7100759,83 7100759,83 39449: ILMATIETEEN LAITOS 39450: METEOROLOGISKA INSTITUTET 39451: 1.1.1990 20250,45 39452: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 20250,45 100 39453: 31.12.1990 0,00 383927,05 383927,05 39454: TELEHALLINTOKESKUS 39455: TELEFÖRVALTNINGSCENTRALEN 39456: 1.1.1990 5164117,60 39457: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 5164117,60 100 39458: 31.12.1990 0,00 3546034,50 3546034,50 39459: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 39460: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 39461: 1.1.1990 336 289 315,28 39462: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 334 646 615,38 100 39463: 31.12.1990 1 642699,90 330 621 320,39 332 264 020,29 39464: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39465: sivu 39466: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 209 39467: Vuodelta- Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39468: 1989 1990 1991 39469: ~ 39470: 39471: 39472: 39473: MERENKULKUHALLITUS 39474: SJÖFARTSSTYRELSEN 39475: 1.1.1990 39017441,72 39476: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 37752441,72 97 39477: 31.12.1990 1265000,00 9838453,43 11 103 453,43 39478: ELINKEINOHALLITUS 39479: NÄRINGSSTYRELSEN 39480: 1.1.1990 1239935,24 39481: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1239935,24 100 39482: 31.12.1990 0,00 0,00 0,00 39483: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 39484: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 39485: 1.1.1990 14 739217,60 39486: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 14 739217,60 100 39487: 31.12.1990 0,00 14047718,61 14047718,61 39488: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 39489: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 39490: 1.1.1990 228625,72 39491: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 228625,72 100 39492: 31.12.1990 0,00 438916.73 438916.73 39493: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 39494: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 39495: 1.1.1990 1 814155,60 39496: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1814155,60 100 39497: 31.12.1990 0,00 1 255840.73 1 255840.73 39498: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 39499: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE 39500: 1.1.1990 1113541,69 39501: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1113541,69 100 39502: 31.12.1990 0,00 257 972,91 257972.91 39503: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS 39504: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 39505: 1.1.1990 3432380,68 39506: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3432380,68 100 39507: 31.12.1990 0,00 11 046 963,90 11 046 963,90 39508: MERENTUTKIMUSLAITOS 39509: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 39510: 1.1.1990 2669884,98 39511: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2669884,98 100 39512: 31.12.1990 0,00 1379296,94 1379296,94 39513: TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS 39514: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 39515: 1.1.1990 1883575,82 39516: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1883575,82 100 39517: 31.12.1990 0,00 3064030,37 3064030,37 39518: LISENSSIVIRASTO 39519: LICENSVERKET 39520: 1.1.1990 180789,52 39521: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 180789,52 100 39522: 31.12.1990 0,00 101608,36 101608,36 39523: 39524: Kl LPAI LUVI RASTO 39525: KONKURRENSVERKET 39526: 1.1.1990 591297,40 39527: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 591297.40 100 39528: 31.12.1990 0,00 732640.77 732640,77 39529: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39530: sivu 39531: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 210 39532: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39533: 1989 1990 1991 39534: ~ 39535: 39536: 39537: 39538: KULUTIAJAVIRASTO 39539: KONSU MENTVER KET 39540: 1.1.1990 0,00 39541: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 0,00 0 39542: 31.12.1990 0,00 3036719,34 3036719,34 39543: VALTION HANKINTAKESKUS 39544: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 39545: 1.1.1990 3571059,45 39546: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3571059,45 100 39547: 31.12.1990 0,00 3961 323,79 3961 323.79 39548: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 39549: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET 39550: 1.1.1990 314229478,81 39551: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 256 803 834,22 82 39552: 31.12.1990 57 425 644,59 224 429 820,90 281 855 465.49 39553: LÄÄKINTÖHALLITUS 39554: MEDICINALSTYRELSEN 39555: 1.1.1990 12 486 692,63 39556: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 12486692,63 100 39557: 31.12.1990 0,00 31451528,42 31451528,42 39558: SOSIAALIHALLITUS 39559: SOCIALSTYR ELSEN 39560: 1.1.1990 16 996 776,92 39561: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 16 996 776,92 100 39562: 31.12.1990 0,00 42 785 019,30 42 785 019,30 39563: TYÖSUOJELU HALLITUS 39564: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 39565: 1.1.1990 4938860,44 39566: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4938860,44 100 39567: 31.12.1990 0,00 3301675,52 3301675,52 39568: KANSANTERVEYSLAITOS 39569: FOLKHÄLSOINSTITUTET 39570: 1.1.1990 6635943,92 39571: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 6580062,29 99 39572: 31.12.1990 55881.63 10854605,76 10910487,39 39573: SÄTEILYTURVAKESKUS 39574: STRÅLSKYDDSCENTRALEN 39575: 1.1.1990 1334 700,96 39576: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1334700,96 100 39577: 31.12.1990 0,00 1 000477.31 1000477,31 39578: TAPATURMAVIRASTO 39579: OLYCKSFALLSVER KET 39580: 1.1.1990 1 708127,64 39581: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 617898,64 95 39582: 31.12.1990 90229,00 3548991,15 3639220,15 39583: OPETUSMINISTERIÖ 39584: UNDERVISNINGSMINISTERIET 39585: 1.1.1990 120 127 598,23 39586: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 88 571 370,60 74 39587: 31.12.1990 31 556 227,63 78 707 532,53 110263760,16 39588: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 39589: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL 39590: 1.1.1990 13 015 559,98 39591: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 13 015 559,98 100 39592: 31.12.1990 0,00 40 062 833,50 40 062 833,50 39593: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39594: sivu 39595: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 211 39596: Vuodelta- Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39597: 1989 1990 1991 39598: ~ 39599: 39600: 39601: 39602: VALTIONARKISTO 39603: RIKSARKIVET 39604: 1.1.1990 413741,19 39605: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 413741,19 100 39606: 31.12.1990 0,00 740582,06 740582,06 39607: SUOMEN AKATEMIA 39608: FINLANDS AKADEMI 39609: 1.1.1990 804162,60 39610: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 804162,60 100 39611: 31.12.1990 0,00 842850,98 842850,98 39612: MUSEOVIRASTO 39613: MUSEIVERKET 39614: 1.1.1990 5307679,03 39615: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5307679,03 100 39616: 31.12.1990 0,00 3785071,35 3785071,35 39617: SUOMENLINNAN HOITOKUNTA 39618: FÖRVALTNINGSNÄMNDEN FÖR SVEABORG 39619: 1.1.1990 259867,33 39620: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 259867,33 100 39621: 31.12.1990 0,00 506563,74 506563.74 39622: VALTION TAIDEMUSEO 39623: STATENS KONSTMUSEUM 39624: 1.1.1990 0,00 39625: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 0,00 0 39626: 31.12.1990 0,00 1 047629,99 1 047629,99 39627: HELSINGIN YLIOPISTO 39628: HELSINGFORS UNIVERSITET 39629: 1.1.1990 18 224 481 ,59 39630: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 18 224 481.59 100 39631: 31.12.1990 0,00 11 944 868,99 11 944 868,99 39632: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 39633: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 39634: 1.1.1990 1 580857,26 39635: Maksettu/geruutettu - Utbetalt/indraget 1 580857,26 100 39636: 31.12.199 0,00 2397095,34 2397095,34 39637: OULUN YLIOPISTO 39638: ULEABORGS UNIVERSITET 39639: 1.1.1990 3400175,59 39640: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3400175,59 100 39641: 31.12.1990 0,00 4134252,70 4134252,70 39642: TURUN YLIOPISTO 39643: ÅBO UNIVERSITET 39644: 1.1.1990 2839399,98 39645: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2839399,98 100 39646: 31.12.1990 0,00 2830780,03 2830780,03 39647: TAMPEREEN YLIOPISTO 39648: TAMMERFORS UNIVERSITET 39649: 1.1.1990 5430786,81 39650: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 5430786,81 100 39651: 31.12.1990 0,00 2657173,46 2657173,46 39652: ABO AKADEMI 39653: ÅBOAKADEMI 39654: 1.1.1990 3 535212,93 39655: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 3535212,93 100 39656: 31.12.1990 0,00 3245018.41 3245018.41 39657: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39658: sivu 39659: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 212 39660: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39661: 1989 1990 1991 39662: ~ 39663: 39664: 39665: 39666: JOENSUUN YLIOPISTO 39667: JOENSUU UNIVERSITET 39668: 1.1.1990 986242,61 39669: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 986242,61 100 39670: 31.12.1990 0,00 1 402072,07 1402072,07 39671: KUOPION YLIOPISTO 39672: KUOPIO UNIVERSITET 39673: 1.1.1990 998118,81 39674: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 998118,81 100 39675: 31.12.1990 0,00 1906563,03 1 906563,03 39676: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 39677: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA 39678: 1.1.1990 688 588,70 39679: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 688588.70 100 39680: 31.12.1990 0,00 426477,95 426477.95 39681: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 39682: TEKNISKA HÖGSKOLAN 39683: 1.1.1990 5019974,59 39684: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5019974,59 100 39685: 31.12.1990 0,00 4 732926,94 4 732926,94 39686: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 39687: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 39688: 1.1.1990 2926357,30 39689: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2926357,30 100 39690: 31.12.1990 0,00 1163350,01 1163350,01 39691: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 39692: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 39693: 1.1.1990 1 843755,40 39694: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 843 755,40 100 39695: 31.12.1990 0,00 1100600,04 1100600,04 39696: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 39697: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 39698: 1.1.1990 1354301,30 39699: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 354301,30 100 39700: 31.12.1990 0,00 1 837998,73 1 837998,73 39701: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 39702: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 39703: 1.1.1990 481 601,61 39704: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 481 601,61 100 39705: 31.12.1990 0,00 290383,20 290383,20 39706: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 39707: ABO HANDELSHÖGSKOLA 39708: 1.1.1990 269885,73 39709: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 269885,73 100 39710: 31.12.1990 0,00 167 208,04 167208,04 39711: VAASAN KORKEAKOULU 39712: VASA HÖGSKOLA 39713: 1.1.1990 122849,53 39714: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 122849,53 100 39715: 31.12.1990 0,00 70337.77 70337,77 39716: SIBELIUS-AKATEMIA 39717: SIBELIUS-AKADEMIN 39718: 1.1.1990 2154730,14 39719: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2154 730,14 100 39720: 31.12.1990 0,00 372166,53 372166,53 39721: Selostus menorästeistä vuodelta 1990 39722: sivu 39723: Relation angående utgiftsrester för år 1990 sida 213 39724: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle- Tili år 39725: 1989 1990 1991 39726: ~ 39727: 39728: 39729: 39730: LAPIN KORKEAKOULU 39731: LAPPLANDS HÖGSKOLA 39732: 1.1.1990 859054,98 39733: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 859054,98 100 39734: 31.12.1990 0,00 1 028133,58 1 028133,58 39735: TEATTERIKORKEAKOULU 39736: TEATERHÖGSKOLAN 39737: 1.1.1990 98389,48 39738: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 98389,48 100 39739: 31.12.1990 0,00 153596,10 153596,10 39740: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 39741: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 39742: 1.1.1990 1180100,77 39743: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1180100,77 100 39744: 31.12.1990 0,00 752323,33 752323,33 39745: KOULUHALLITUS 39746: SKOLSTYRELSEN 39747: 1.1.1990 162346952,19 39748: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 155541935,84 96 39749: 31.12.1990 6805016,35 50331 930,89 57136 947,24 39750: AMMATTI KASVATUSHALLITUS 39751: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 39752: 1.1.1990 143143 985,34 39753: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 143143 985,34 100 39754: 31.12.1990 0,00 143 847 266,66 143 847 266,66 39755: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 39756: MILJÖMINISTERIET 39757: 1.1.1990 12470427,56 39758: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 12453922,26 100 39759: 31.12.1990 16505,30 6605288,81 6621794,11 39760: 39761: 39762: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT 39763: 1.1.1990 1 986786827,62 39764: Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget 1874853313,83 94 39765: 31.12.1990 111933513,79 1748153865,36 1860087379,15 39766: SELOSTUS 39767: 39768: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 39769: VUODELTA 39770: 19 9 0 39771: 39772: 39773: 39774: RELATION ANGÅENDE 39775: 39776: RESERVERADE ANSLAG 39777: FÖR AR 39778: 19 9 0 39779: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 39780: sivu 39781: 21 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 216 39782: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 39783: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 39784: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 39785: Mom.·Mom. 39786: % 39787: 39788: 39789: 88 21 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 39790: inventarier ........................ 0,17 0,17 100 0,00 39791: 89 21 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- · 39792: ventarier ......................... 110000,00 110000,00 100 0,00 39793: 90 21 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39794: ventarier ......................... 3525000,00 2939999,83 83 585000,17 39795: 39796: 89 22 02 13 Korjaukset - Reparationer. ........... 4094,16 4094,16 100 0,00 39797: 90 22 02 13 Korjaukset- Reparationer. ........... 2700000,00 1 384371,68 51 1315628,32 39798: 88 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39799: ventarier ......................... 1 911167,40 1 772096,40 93 139071,00 39800: 89 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39801: ventarier ......................... 9095412,46 8 779517,49 97 315894,97 39802: 90 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39803: ventarier ......................... 16 645 000,00 6452845,26 39 10192154,74 39804: 89 22 02 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 39805: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 39806: gatan 4 .......................... 500000,00 500000,00 100 0,00 39807: 90 22 02 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 39808: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 39809: gatan 4 .......................... 10 000 000,00 2399223,65 24 7600776,35 39810: 87 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 39811: Grundreparation av fastigheten Riksdags- 39812: gatan 4 .......................... 8082,40 8082,40 100 0,00 39813: 90 22 14 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39814: ventarier ......................... 980000,00 219480,65 22 760519,35 39815: 89 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 39816: skaffning och inbindning av litteratur .... 371873,48 371 873,48 100 0,00 39817: 90 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 39818: skaffning och inbindning av litteratur .... 2000000,00 1 989794,14 99 10205,86 39819: 88 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39820: ventarier ......................... 163525,35 163 525,35 100 0,00 39821: 89 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39822: ventarier ......................... 942 795,40 319858,65 34 622936,75 39823: 39824: 88 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 39825: inventarier ........................ 16596,90 469,65 3 16127,25 39826: 90 23 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39827: ventarier ......................... 14615000,00 4589619,38 31 10 025 380,62 39828: 88 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 39829: inventarier ........................ 80877,76 46560,00 58 34317,76 39830: 90 23 25 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39831: ventarier ......................... 4800000,00 0,00 0 4800000,00 39832: 89 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrå- 39833: dets skyddsru m . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5365057,73 5365057,73 100 0,00 39834: 90 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrå- 39835: dets skyddsrum .................... 17000000,00 9156 299,57 54 7 843700,43 39836: 89 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt- Grundrepa- 39837: rationsarbeten på Ständerhuset. ........ 8912504,13 8912504,13 100 0,00 39838: 90 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt- Grundrepa- 39839: rationsarbeten på Ständerh uset. . . . . . . . . 45600000,00 29110296,17 64 16 489 703,83 39840: 87 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto- Re- 39841: publikens Presidents tjänstebostad ...... 996262,15 996262,15 100 0,00 39842: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 39843: sivu 39844: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 217 39845: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 39846: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 39847: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 39848: Mom.- Mom. 39849: % 39850: 39851: 39852: 88 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto- Re- 39853: publikens Presidents tjänstebostad ...... 9000000,00 9000000,00 100 0,00 39854: 90 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunnon ra- 39855: kannustyöt - Byggnadsarbeten på Re- 39856: publikens Presidents tjänstebostad ...... 26 000 000,00 17553022,43 68 8446977,57 39857: 90 23 99 23 Risto Rytin muistomerkki - Monument 39858: över Risto Ryti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400000,00 0,00 0 400000,00 39859: 88 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.S- 39860: nellmans samlade verk ............... 3620,02 3620,02 100 0,00 39861: 89 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.S- 39862: nellmans samlade verk ............... 180242,78 180242,78 100 0,00 39863: 90 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.S- 39864: nellmans samlade verk . 1000000,00 935370,34 94 64629,66 39865: 88 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 39866: valtningshistoria .................... 1340,63 0,00 0 1340,63 39867: 89 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 39868: valtningshistoria ....... ' ' ....... ' ... 480582,22 348339,82 72 132242,40 39869: 90 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 39870: valtningshistoria .................... 1500000,00 1 010996,67 67 489003,33 39871: 87 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 39872: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 39873: hetsförklaring ...................... 174627,50 174627,50 100 0,00 39874: 90 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuosi 39875: - Firandet av 75-årsminnet av Finlands 39876: självständighetsförklaring ............. 1000000,00 307661,80 31 692338,20 39877: 39878: 88 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter- 39879: nationell informationsverksamhet ....... 702720,09 517825,00 74 184895,09 39880: 89 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter- 39881: nationell informationsverksamhet ....... 2260176,19 2260176,19 100 0,00 39882: 90 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter- 39883: nationell informationsverksamhet ....... 21 500 000,00 20 590 71 0,32 96 909289,68 39884: 88 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 39885: inventarier ........... ' ......... ' .. 552637,73 552637,73 100 0,00 39886: 89 24 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39887: ventarier ......................... 3028074,22 1487542,45 49 1540531,77 39888: 90 24 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 39889: ventarier .. .. ' . ' ... ' ........ ' ' ' ... 10 000 000,00 6031734,02 60 3968265,98 39890: 89 24 01 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 18122192,44 10 637149,79 59 7485042,65 39891: 90 24 01 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 33 000 000,00 4949204,38 15 28 050 795,62 39892: 89 24 01 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 39893: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 63741655,35 13 099 375,23 21 50 642 280,12 39894: 90 24 01 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 39895: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 107500000,00 28 712427,33 27 78 787 572,67 39896: 90 24 01 88 Osakkeiden hankinta ETYK:n seurantako- 39897: kouksen tilatarpeita varten - Förvärv av 39898: aktier för utrymmesbehoven vid KSSE- 39899: uppföljningsmötet .................. 70 000 000,00 70 000 000,00 100 0,00 39900: 87 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 39901: inventarier ........................ 26400,74 26400,74 100 0,00 39902: 88 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 39903: inventarier ........................ 1327634,25 1204809,72 91 122824,53 39904: 87 24 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 7929759,30 7929759,30 100 0,00 39905: 88 24 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 8604 782,76 8604 782,76 100 0,00 39906: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 39907: sivu 39908: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 218 39909: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 39910: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 39911: Luku- Kap. vuonna - år 1 990 vuonna - år 1990 1991 39912: Mom.-Mom. 39913: % 39914: 39915: 39916: 39917: 88 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 39918: - Anskaffning av fastigheter och lokaler . 15 946 645,59 9037187,98 57 6909457,61 39919: 88 24 30 22 Tiedotustoiminta lnformations- 39920: verksamhet ....................... 45780.85 45780.85 100 0,00 39921: 89 24 30 22 Tiedotustoiminta lnformations- 39922: verksamhet ....................... 216870,79 216870.79 100 0,00 39923: 90 24 30 22 Tiedotustoiminta lnformations- 39924: verksamhet ....................... 3700000,00 3691824,50 100 8175,50 39925: 89 24 30 50 Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyh- 39926: teistyötä koskevaan tiedotustoimintaan - 39927: Understöd för informationsverksamhet som 39928: gäller medborgarorganisationernas utveck- 39929: lingssamarbete ..................... 48800,00 48800.00 100 0,00 39930: 90 24 30 50 Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyh- 39931: teistyötä koskevaan tiedotustoimintaan - 39932: Understöd för informationsverksamhet som 39933: gäller medborgarorganisationernas utveck- 39934: lingssamarbete ..................... 3500000,00 3429489,85 98 70510,15 39935: 88 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 39936: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom in- 39937: ternationella organisationer ............ 2215450,13 2215450,13 100 0,00 39938: 89 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 39939: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom in- 39940: ternationella organisationer............ 55 825 685,00 52310056,25 94 3515628,75 39941: 90 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 39942: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom in- 39943: ternationella organisationer ............ 1 305 000 000,00 1149 677 960,35 88 155 322 039.65 39944: 88 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 39945: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform .. 41 027214,38 33 716237,12 82 7310977,26 39946: 89 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 39947: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform .. 170 974 228.42 148129076,38 87 22 845152,04 39948: 90 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 39949: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform .. 1 432 300 000,00 1 049 794 920,25 73 382 505 079.75 39950: 89 24 30 68 Kehitysluotot. korkotuki ja vientitakuukor- 39951: vaukset - Utvecklingskrediter. räntestöd 39952: och exportgarantiersättningar .......... 55 761 907,29 55 761 907,29 100 0.00 39953: 90 24 30 68 Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuukor- 39954: vaukset - Utvecklingskrediter. räntestöd 39955: och exportgarantiersättningar .......... 338 000 000,00 130 044 444,98 38 207 955 555,02 39956: 88 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille- Hu- 39957: manitär hjälp tili utvecklingsländerna ..... 739082,55 165563,23 22 573519,32 39958: 89 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille- Hu- 39959: manitär hjälp tili utvecklingsländerna..... 6399794,96 5707583.45 89 692211,51 39960: 90 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Hu- 39961: manitär hjälp tili utvecklingsländerna..... 271 700 000.00 263034287,12 97 8665712,88 39962: 88 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen 39963: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 39964: miskt. industriellt och teknologiskt samar- 39965: bete med utvecklingsländerna ......... 11754601,01 5384493.26 46 6370107.75 39966: 89 24 40 66 Taloudellinen. teollinen ja teknologinen 39967: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 39968: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 39969: bete med utvecklingsländerna ......... 15000000,00 0,00 0 15 000 000,00 39970: 90 24 40 66 Taloudellinen. teollinen ja teknologinen 39971: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 39972: miskt, industriellt och teknologiskt samar- 39973: bete med utvecklingsländerna ......... 20000000,00 0,00 0 20000000,00 39974: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 39975: sivu 39976: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 219 39977: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 39978: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 39979: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna- år 1990 1991 39980: Mom.-Mom. 39981: % 39982: 39983: 39984: 88 24 40 83 LainatTeollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 39985: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 39986: Utvecklingssamarbete Ab ............. 26 000000,00 0,00 0 26000000,00 39987: 89 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 39988: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 39989: Utvecklingssamarbete Ab ............. 27 000000,00 0,00 0 27 000 000,00 39990: 90 24 40 83 LainatTeollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 39991: Oy: IIe - Lån tili Fonden för 1ndustriellt 39992: Utvecklingssamarbete Ab ............. 15 000 000,00 0,00 0 15000000,00 39993: 87 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 39994: osakepääoman korottaminen - Höjande 39995: av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 39996: Utvecklingssamarbete Ab ............. 13 500 000,00 13500000,00 100 0,00 39997: 88 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 39998: osakepääoman korottaminen - Höjande 39999: av aktiekapitalet för Fonden för 1ndustriellt 40000: Utvecklingssamarbete Ab ............. 43 000 000,00 24166667,00 56 18 833 333,00 40001: 89 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 40002: osakepääoman korottaminen - Höjande 40003: av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 40004: Utvecklingssamarbete Ab ............. 43 200000,00 0,00 0 43 200 000,00 40005: 90 24 40 88 Osakehankinnat- Aktieförvärv ........ 37 000000,00 3920000,00 11 33 080 000,00 40006: 90 24 50 66 Puolan avustaminen- Bistånd tili Polen . 53 500 000,00 49 395 085.45 92 4104914,55 40007: 90 24 50 69 Humanitaarinen apu Romanialie- Huma- 40008: nitär hjälp tili Rumänien .............. 6000000,00 6000000,00 100 0,00 40009: 87 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 40010: menot- Utgifter för underhåll av de finska 40011: övervakningsstyrkorna ............... 1 230424,83 1230424,83 100 0,00 40012: 88 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 40013: menot- Utgifter för underhåll av de finska 40014: övervakningsstyrkorna ............... 1 290162,20 1161006,16 90 129156,04 40015: 89 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 40016: menot- Utgifter för underhåll av definska 40017: övervakningsstyrkorna ............... 117 736 927,06 94 727 013.46 80 23009913,60 40018: 90 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 40019: menot- Utgifter för underhåll av de finska 40020: övervakningsstyrkorna ............... 67 438000,00 63 968196.74 95 3469803,26 40021: 88 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 40022: - Deltagande i internationella konferenser. 1 705887.42 1236112,98 72 469774.44 40023: 89 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 40024: - Deltagande i internationella konferenser. 1432708,32 1432708,32 100 0,00 40025: 90 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin 40026: - Deltagande i internationella konferenser. 5092000,00 2465129.49 48 2626870,51 40027: 89 24 99 26 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 40028: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet. .. 1 316240,26 1316240,26 100 0,00 40029: 90 24 99 26 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 40030: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet ... 5250000,00 3633189.43 69 1616810,57 40031: 88 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 40032: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet. .. 38766,38 38766,38 100 0,00 40033: 40034: 87 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40035: inventarier ........................ 346913.41 346913.41 100 0,00 40036: 88 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40037: inventarier ........................ 283230,50 183230,50 65 100000,00 40038: 87 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40039: inventarier ........................ 57380,35 57380,35 100 0,00 40040: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40041: sivu 40042: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 220 40043: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40044: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40045: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40046: Mom.-Mom. 40047: % 40048: 40049: 40050: 88 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40051: inventarier ........................ 238260,68 19900,21 8 218360.47 40052: 89 25 30 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40053: tionsutgifter. ...................... 7119871,25 7119871,25 100 0,00 40054: 90 25 30 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40055: tionsutgifter. ...................... 54 500 000,00 45 878 678,89 84 8621321,11 40056: 88 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40057: inventarier ........................ 4130,95 355,85 9 3775,10 40058: 87 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40059: inventarier ........................ 1 523,65 1 523,65 100 0,00 40060: 88 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40061: inventarier ........................ 697105,57 646697,25 93 50408,32 40062: 89 25 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40063: tionsutgifter. ...................... 916522,37 916522,37 100 0,00 40064: 90 25 40 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 40065: tionsutgifter. ...................... 7200000,00 6167566,35 86 1 032433,65 40066: 87 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40067: inventarier ........................ 428,80 428,80 100 0,00 40068: 88 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40069: inventarier ........................ 8656,75 8656.75 100 0,00 40070: 89 25 46 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40071: tionsutgifter. ...................... 309488,22 309488,22 100 0.00 40072: 90 25 46 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 40073: tionsutgifter ....................... 2850000,00 2539810,72 89 310189,28 40074: 87 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40075: inventarier ........................ 26085,57 26085,57 100 0.00 40076: 88 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40077: inventarier ........................ 48982,06 28575,64 58 20406.42 40078: 89 25 47 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 40079: tionsutgifter. ...................... 3588277,54 3588277,54 100 0,00 40080: 90 25 47 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40081: tionsutgifter ....................... 27 850 000,00 22 688 340.47 81 5161659,53 40082: 88 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40083: inventarier ........................ 1 577844,14 416831,69 26 1161 012.45 40084: 87 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 40085: Reparation och underhåll av fastigheter .. 184040.49 184040.49 100 0,00 40086: 88 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 40087: Reparation och underhåll av fastigheter .. 265 740,57 194972,60 73 70767,97 40088: 89 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 40089: Reparation och underhåll av fastigheter .. 3054120,18 2738918,98 90 315201,20 40090: 90 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - 40091: Reparation och underhåll av fastigheter .. 7800000,00 5515151,16 71 2284848,84 40092: 88 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 40093: toimitilojen perustamis- ja peruskorjausme- 40094: noihin - Statsunderstöd för Kriminal- 40095: vårdsföreningen för anläggnings- och 40096: grundreparationsutgifter för verksamhetsu- 40097: trymmen ......................... 800000,00 0,00 0 800000,00 40098: 89 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 40099: toimitilojen perustamis- ja peruskorjausme- 40100: noihin - Statsunderstöd för Kriminal- 40101: vårdsföreningen för anläggnings- och 40102: grundreparationsutgifter för verksamhetsu- 40103: trymmen ......................... 4600000,00 45000,00 4555000,00 40104: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40105: sivu 40106: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 221 40107: Vuosi -År Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 40108: PI.-Ht. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 40109: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40110: Mom.-Mom. 40111: % 40112: 40113: 40114: 90 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 40115: toimitilojen perustamis- ja peruskorjausme- 40116: noihin - Statsunderstöd för Kriminal- 40117: vårdsföreningen för anläggnings- och 40118: grundreparationsutgifter för verksamhetsu· 40119: trymmen ................ . . . . . . . . . 370000,00 370000,00 100 0,00 40120: 87 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40121: inventarier ........................ 71 077.05 71 077,05 100 0,00 40122: 88 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40123: inventarier ........................ 1 091 692,21 690648,53 63 401043,68 40124: 89 25 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in· 40125: ventarier ......................... 7898822,06 6181010,20 78 1717811,86 40126: 90 25 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40127: ventarier ......................... 13 000 000,00 7155781,56 55 5844218,44 40128: 87 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40129: Nybyggnader och grundreparationer ..... 2591184,11 2591184,11 100 0,00 40130: 88 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40131: Nybyggnader och grundreparationer ..... 9131899,69 3304072,44 36 5827827,25 40132: 89 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40133: Nybyggnader och grundreparationer. .... 44407213,11 23 390 339,25 53 21 016 873,86 40134: 90 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40135: Nybyggnader och grundreparationer. .... 37 650000,00 7499331,07 20 30 150 668,93 40136: 88 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo- 40137: laitostyönä - Nybyggnader och grundre- 40138: parationer vilka utförs såsom arbete i öppen 40139: anstalt ........................... 474544,69 474544,69 100 0,00 40140: 89 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo- 40141: laitostyönä - Nybyggnader och grundre· 40142: parationer vilka utförs såsom arbete i öppen 40143: anstalt ........................... 10901 247,31 10 386 458,60 95 514 788.71 40144: 90 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avo- 40145: laitostyönä - Nybyggnader och grundre- 40146: parationer vilka utförs såsom arbete i öppen 40147: anstalt ........................... 56 500 000,00 44 086 891,72 78 12413108,28 40148: 89 25 50 76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen- 40149: Sysselsättande av frigivna fångar ....... 883747.76 883 747.76 100 0,00 40150: 90 25 50 76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen- 40151: Sysselsättande av frigivna fångar ....... 5200000,00 5144096,81 99 55903,19 40152: 89 25 50 77 Työsiirtoloille järjestettävät työt - Arbeten 40153: för arbetskolonier ................... 2391137,61 2391137,61 100 0,00 40154: 90 25 50 77 Työsiirtoloille järjestettävät työt- Arbeten 40155: för arbetskolonier ................... 28 000 000,00 28 023 889,27 100 0,00 40156: 88 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat- 40157: tenbyggen ........................ 14233.70 14233.70 100 0,00 40158: 89 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat· 40159: tenbyggen .... .................... 139156,01 80653,90 58 58502,11 40160: 90 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat- 40161: tenbyggen ........................ 950000,00 481494.75 51 468505,25 40162: 88 25 62 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40163: inventarier ........................ 14 783,05 0,00 0 14 783,05 40164: 87 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda under- 40165: stöd ............................ 96051,06 96051,06 100 0,00 40166: 87 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 40167: ADB-anläggningar ................. 2448,55 2448,55 100 0,00 40168: 88 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 40169: ADB-anläggningar ........ ..... ' ... 15665,30 15665,30 100 0,00 40170: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40171: sivu 40172: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 222 40173: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40174: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40175: Luku- Kap. vuonna · år 1990 vuonna · år 1990 1991 40176: Mom.-Mom. 40177: % 40178: 40179: 40180: 40181: 89 25 99 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40182: ventarier ......................... 1 227285,96 1033054,21 84 194231,75 40183: 90 25 99 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40184: ventarier ......................... 18200000,00 15459399,13 85 2740600,87 40185: 40186: 89 26 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40187: ventarier ......................... 4500000,00 4500000,00 100 0,00 40188: 90 26 05 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40189: ventarier ......................... 5100000,00 4171070,15 82 928929,85 40190: 89 26 75 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40191: tionsutgifter. ...................... 6203423,39 6203423,39 100 0,00 40192: 90 26 75 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40193: tionsutgifter. ...................... 111 420 000,00 100044297,22 90 11 373671,12 40194: 87 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 40195: skaffning av inventarier och materiel ..... 737111,30 737111,30 100 0,00 40196: 88 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 40197: skaffning av inventarier och materiel ..... 6650919,46 5692306,84 86 958612,62 40198: 89 26 75 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40199: ventarier ......................... 19 405 968,52 14 344 257,30 74 5061711,22 40200: 90 26 75 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40201: ventarier ......................... 29 337 000,00 18 812 265,42 64 10 524 734,58 40202: 88 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 40203: fordon ........................... 22123,75 22123,75 100 0,00 40204: 89 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 40205: fordon ........................... 3992061,86 3419360,68 86 572701,18 40206: 90 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 40207: fordon ........................... 31 000 000,00 19 231 209,17 62 11 768 790,83 40208: 87 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe- 40209: ten ............................. 4594193,49 4594193,49 100 0,00 40210: 88 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe· 40211: ten ............................. 3033000,00 641 371,50 21 2391628,50 40212: 89 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe· 40213: ten ............................. 2087094,33 7431,69 0 2079662,64 40214: 90 26 75 74 Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsarbe· 40215: ten ............................. 18 300 000,00 0,00 0 18 300000,00 40216: 87 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 40217: sökningar ........................ 148743,59 148743,59 100 0,00 40218: 88 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda under- 40219: sökningar ........................ 37 264,73 37 264,73 100 0,00 40220: 89 26 80 23 Tutkimukset- Undersökningar ........ 579419,00 579419,00 100 0,00 40221: 90 26 80 23 Tutkimukset- Undersökningar ........ 760000,00 77618,60 10 682381,40 40222: 88 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset- 40223: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 40224: skydd ........................... 15500,00 15500,00 100 0,00 40225: 89 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset- 40226: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 40227: skydd ........................... 1046101,30 1 046101,30 100 0,00 40228: 90 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset- 40229: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 40230: skydd .................... · .. · · .. 2900000,00 1 521 094,20 52 1378905,80 40231: 87 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff • 40232: ning av inventarier och materiel ........ 25553,27 25553,27 100 0,00 40233: 88 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff · 40234: ning av inventarier och materiel ........ 394294,62 174313,80 44 219980,82 40235: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40236: sivu 40237: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 223 40238: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40239: Pl.- Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 40240: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40241: Mom.-Mom. 40242: % 40243: 40244: 40245: 89 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff- 40246: ning av inventarier och materiel ........ 2430345,08 1 992674,19 82 437670,89 40247: 90 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta- Anskaff- 40248: ning av inventarier och materiel ........ 3950000,00 1479411,90 37 2470588,10 40249: 89 26 80 74 Talonrakennukset- Husbyggnader ..... 5885187,77 361110,70 6 5524077,07 40250: 90 26 80 74 Talonrakennukset- Husbyggnader ..... 7550000,00 1 576833,32 21 5973166,68 40251: 87 26 80 77 Harjoitusalueen rakenteet - Övningsom- 40252: rådets konstruktioner ................ 108245,25 108245,25 100 0,00 40253: 89 26 80 77 Harjoitusalueen rakentaminen - Anläg- 40254: gande av övningsområde ............. 735459,45 735459,45 100 0,00 40255: 87 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamis- 40256: ta sekä erityiskaluston ja -välineistön hank- 40257: kimista varten - Lån tili kommunerna för 40258: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 40259: ning av specialinventarier och -redskap ... 280000,00 280000,00 100 0,00 40260: 88 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamis- 40261: ta sekä erityiskaluston ja -välineistön hank- 40262: kimista varten - Lån åt kommunerna för 40263: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 40264: ning av specialinventarier och -redskap ... 350000,00 20000,00 6 330000,00 40265: 90 26 90 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito- Drift 40266: och underhåll av fastigheter ........... 38 720000,00 32 207 976,73 83 6512023,27 40267: 87 26 90 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot- Repara- 40268: tion och underhåll .................. 33789,07 33789,07 100 0,00 40269: 88 26 90 13 Rakennusten korjaus- ja kunnossapitome- 40270: not- Reparation och underhåll av bygg- 40271: nader ........................... 283306,38 110574,10 39 172732,28 40272: 89 26 90 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kun- 40273: nossapito - Drift och underhåll av trans- 40274: port- och trafikmedel ................ 6857609,82 6857609,82 100 0,00 40275: 90 26 90 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kun- 40276: nossapito - Drift och underhåll av trans- 40277: port- och trafikmedel ................ 30800000,00 24247863,82 79 6552136,18 40278: 90 26 90 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40279: tionsutgifter ....................... 22 790 000,00 18859966,21 83 3930033,79 40280: 87 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 40281: skaffning av inventarier och materiel ..... 525002,60 525002,60 100 0,00 40282: 88 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen- An- 40283: skaffning av inventarier och materiel ..... 4947917,90 4038207,35 82 909710,55 40284: 89 26 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40285: ventarier ......................... 8869151,35 7279417,53 82 1 589733,82 40286: 90 26 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40287: ventarier ......................... 105800000,00 85 883 692,82 81 19916307,18 40288: 87 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 390174,66 390174,66 100 0,00 40289: 88 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1733952,95 988123,35 57 745829,60 40290: 89 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 8000000,00 281317,19 4 7 718682,81 40291: 90 26 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4560000,00 225399,40 5 3334600,60 40292: 87 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet- 40293: Bryggor, skjutbanor och andra anläggning- 40294: ~--···························· 44 775,95 44 775,95 100 0,00 40295: 88 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet- 40296: Bryggor, skjutbanor och andra anläggning- 40297: ar .............................. 185926,72 26894,74 14 159031,98 40298: 89 26 90 77 Satamat ja muut rakenteet- Hamnar och 40299: andra anläggningar ................. 3722772,41 1 293835,40 35 2428937,01 40300: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40301: sivu 40302: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 224 40303: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 40304: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40305: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 40306: Mom.-Mom. 40307: % 40308: 40309: 40310: 90 26 90 77 Satamat ja muut rakenteet- Hamnar och 40311: andra anläggningar ................. 3700000,00 2088569.73 56 1611430,27 40312: 87 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 40313: länen ............................ 4631982.79 4631 982.79 100 0,00 40314: 88 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 40315: länen ............................ 20 353136,28 17 242181.65 85 3110954,63 40316: 89 26 98 43 Läänien kehittämisraha- Länsutveckling- 40317: sbidrag .......................... 77 755182,99 57 325 507,21 74 20 429 675.78 40318: 90 26 98 43 Läänin kehittämisraha - Länsutvecklings- 40319: bidrag ........................... 90000000,00 10 987 658,12 12 79012341,88 40320: 90 26 99 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Forsk- 40321: nings- och utvecklingsverksamhet ...... 1300000,00 603955,24 46 696044.76 40322: 40323: 89 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig 40324: forskning ......................... 1531412.74 1531412.74 100 0,00 40325: 90 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig 40326: forskning ......................... 4000000,00 1408366,07 35 2591633,93 40327: 90 27 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40328: ventarier ......................... 525000,00 395 277.90 75 129722,10 40329: 87 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 40330: minen - Anskaffning av inventarier, ma- 40331: skiner och anordningar .............. 4997,40 4997.40 100 0,00 40332: 88 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 40333: minen - Anskaffning av inventarier, ma- 40334: skiner och anordningar .............. 7287,72 7 287,72 100 0,00 40335: 89 27 12 16 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta- 40336: Anskaffning av inventarier, maskiner och 40337: anordningar. ...................... 12 952 824,84 12 952 824,84 100 0,00 40338: 90 27 12 16 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta- 40339: Anskaffning av inventarier, maskiner och 40340: anordningar ....................... 27 330 000,00 13 276 846,37 49 14 053153,63 40341: 88 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto- 40342: matisk databehandling ............... 40394,15 29412,00 73 10 982,15 40343: 89 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto- 40344: matisk databehandling ............... 3499069,60 3499069,60 100 0,00 40345: 90 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto- 40346: matisk databehandling ............... 50000000,00 44 313188,25 89 5686811.75 40347: 87 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 40348: tvätt och hygien .................... 761 577,61 761 577,61 100 0,00 40349: 88 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 40350: tvätt och hygien .................... 6582009,67 6054 795,68 92 527 213,99 40351: 89 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 40352: tvätt och hygien .................... 14194513,53 13 502 783,76 95 691 729.77 40353: 90 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 40354: tvätt och hygien .................... 117475000,00 96 928 717,36 83 20 546 282,64 40355: 87 27 20 18 Perushankinnat kokeilu- ja kehittämistyöt 40356: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 40357: lande av utrustning ................. 47110538,24 47110 538,24 100 0,00 40358: 88 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 40359: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 40360: lande av utrustning ................. 160 236158,07 69 578 058 . 75 43 90 658 099,32 40361: 87 27 25 16 Uusinta- Nyanskaffning ............ 118 422 956,93 118 422 956,93 100 0,00 40362: 88 27 25 16 Uusinta- Nyanskaffning ............ 249 517 643,23 137 837136,06 55 111680507,17 40363: 89 27 25 16 Puolustusmateriaalihankinnat - Anskaff- 40364: ning av försvarsmaterial .............. 853 390 557,51 452417326,17 53 400 973 231 ,34 40365: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40366: sivu 40367: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 225 40368: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40369: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40370: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40371: Mom.-Mom. 40372: % 40373: 40374: 40375: 90 27 25 16 Puolustusmateriaalihankinnat - Anskaff- 40376: ning av försvarsmaterial .............. 2 366 000 000,00 1 390 278 416.44 59 975 721 583,56 40377: 87 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 40378: vändning och underhåll av utrustning .... 17656111,30 17 656111,30 100 0,00 40379: 88 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 40380: vändning och underhåll av utrustning .... 33549100.77 22 830 406,29 68 10718694.48 40381: 89 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 40382: vändning och underhåll av utrustning .... 229 015 853,62 204 679 930.74 89 24 335 922,88 40383: 90 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito- An- 40384: vändning och underhåll av utrustning .... 1210000000,00 1 002166 959,96 83 207 833 040,04 40385: 87 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 40386: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40387: underhåll av byggnader, militärområden 40388: och -anläggningar ..... .......... ' . ' 84668,25 84668,25 100 0,00 40389: 88 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 40390: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40391: underhåll av byggnader, militärområden 40392: och -anläggningar ........ 425861)9 392761,41 92 33100,38 40393: 89 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 40394: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40395: underhåll av byggnader, militärområden 40396: och -anläggningar .................. 9192658,61 9023653,66 98 169004,95 40397: 90 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 40398: korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40399: underhåll av byggnader, militärområden 40400: och -anläggningar ... 77 250 000,00 64683823.71 84 12 566176,29 40401: 87 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentami- 40402: nen - Anläggande av garnisonernas sig- 40403: nalförbindelser ......... ......... ' ' . 248929,00 248929,00 100 0,00 40404: 88 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentami- 40405: nen - Anläggande av garnisonernas sig- 40406: nalförbindelser ... ........ ' ......... 146 344,15 91 781,95 63 54562,20 40407: 87 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 40408: hankkiminen- Anskaffning av lösöre, ma- 40409: skiner och anordningar .............. 281366,62 281 366,62 100 0,00 40410: 88 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 40411: hankkiminen- Anskaffning av lösöre, ma- 40412: skiner och anordningar .............. 105112,55 105112,55 100 0,00 40413: 87 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40414: Nybyggnader och grundförbättringar .... 1172749,22 1172749,22 100 0,00 40415: 88 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 40416: Nybyggnader och grundförbättringar .... 9362557,85 1903901)6 20 7458656,09 40417: 89 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40418: Nybyggnader och grundförbättringar .... 22 357 673,92 17 016 762,72 76 5340911,20 40419: 90 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40420: Nybyggnader och grundförbättringar .... 99 500 000,00 70 233 783,93 71 29 266 216,07 40421: 88 27 27 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 357823,33 261 823,33 73 96000,00 40422: 89 27 27 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 8149287,98 7518016.48 92 631 271,50 40423: 90 27 27 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 59 500 000,00 45935603.71 77 13 564 396,29 40424: 87 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 40425: - Byggnadsarbeten på militära områden 40426: och anläggningar. .................. 297633,15 297 633,15 100 0,00 40427: 88 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 40428: - Byggnadsarbeten på militära områden 40429: och anläggningar. ... 292928,54 292928,54 100 0,00 40430: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40431: sivu 40432: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 226 40433: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40434: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40435: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1 990 1991 40436: Mom.-Mom. 40437: % 40438: 40439: 40440: 89 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 40441: - Byggnadsarbeten på militära områden 40442: och anläggningar .................. . 11 855648,07 11 165 699,07 94 689949,00 40443: 90 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 40444: - Byggnadsarbeten på militära områden 40445: och anläggningar .................. . 57 000000,00 41 206263,13 72 15 793 736,87 40446: 89 27 27 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus- ln- 40447: köp och expropriation av fastigheter ..... 2629305,82 2 629 305,82 100 0,00 40448: 90 27 27 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus- ln- 40449: köp och expropriation av fastigheter ..... 12 000 000,00 7233779,46 60 4 766220,54 40450: 88 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - 1n- 40451: köp och expropriation av fastigheter ..... 23234,83 23 234,83 100 0,00 40452: 88 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko- Den finska 40453: beredskapsstyrkan ................. . 1 047,74 0,00 0 1 047,74 40454: 90 27 30 21 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja so- 40455: tilastarkkailijatehtävät - Beredskaps- och 40456: militärobservatörsuppgifter i den fredsbe- 40457: varande verksamheten .............. . 12 720000,00 9584172,18 75 3135827,82 40458: 87 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 40459: ja varustamismenot- De finska övervak- 40460: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 40461: ningsutgifter ..................... . 18988,42 18988,42 100 0,00 40462: 88 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 40463: ja varustamismenot- De finska övervak- 40464: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 40465: ningsutgifter ..................... . 146631,49 52000,59 35 94630,90 40466: 89 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 40467: ja varustamismenot - De finska övervak- 40468: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 40469: ningsutgifter ..................... . 38 201 983,32 33174336,31 87 5027647,01 40470: 90 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- 40471: ja varustamismenot- De finska övervak- 40472: ningsstyrkornas förvaltnings- och utrust- 40473: ningsutgifter .................... . 28 500 000,00 14 372 002,76 50 14127 997,24 40474: 88 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Ma- 40475: skinanskaffning tili industriföretagen ..... 11 426 377,62 11 426 377,62 100 0,00 40476: 89 27 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40477: ventarier ........................ . 945151,78 945151,78 100 0,00 40478: 90 27 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40479: ventarier ...................... . 2800000,00 1 080859,67 39 1719140,33 40480: 88 27 90 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - 40481: Nybyggnader och grundförbättringar .... 290000,00 0,00 0 290000,00 40482: 88 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan- 40483: nukset- Grundförbättring av försvarsmi- 40484: nisteriets skogar ................... . 190989,79 0,00 0 190989,79 40485: 89 27 91 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40486: ventarier ........................ . 2645690,99 2 645 690,99 100 0,00 40487: 90 27 91 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40488: ventarier ........................ . 6000000,00 3705057,51 62 2294942,49 40489: 89 27 91 74 Talonrakennukset - Husbyggen ...... . 3425514,85 3 425 514,85 100 0,00 40490: 90 27 91 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 20 500000,00 20159018,41 98 340981,59 40491: 89 27 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40492: ventarier ..................... . 14 800 000,00 12729730,84 86 2070269,16 40493: 90 27 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40494: ventarier .............. . 5000000,00 0,00 0 5000000,00 40495: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40496: sivu 40497: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 227 40498: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 40499: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40500: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 40501: Mom.-Mom. 40502: % 40503: 40504: 40505: 88 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40506: inventarier ........................ 2483198,32 2483198,32 100 0,00 40507: 89 28 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40508: ventarier ......................... 1 702258,74 1 702258,74 100 0,00 40509: 90 28 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40510: ventarier ......................... 3410000,00 924033,29 27 2485966,71 40511: 90 28 03 22 Tutkimustoiminta - Forskningsverksam- 40512: het ............................. 300000,00 148490,53 49 151 509,47 40513: 90 28 03 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40514: ventarier ......................... 2080000,00 930215,65 45 1149784,35 40515: 89 28 05 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 40516: vecklande av företagshälsovården ....... 32 668157,90 32 668157,90 100 0,00 40517: 90 28 05 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 40518: vecklande av företagshälsovården ....... 64 000 000,00 40 028 340,96 63 23 971 659,04 40519: 90 28 05 24 Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestel- 40520: män uudistaminen- Förnyande av statens 40521: personaladministrativa datasystem ...... 3000000,00 2857095,66 95 142904,34 40522: 87 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti - Re- 40523: gistrering av uppgifter om anställnings- 40524: förhällande ....................... 2568,01 2568,01 100 0,00 40525: 89 28 05 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöön- 40526: otto -1 nförande av flexibell pensionsålder. 849049,95 849049,95 100 0,00 40527: 90 28 05 26 Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöön- 40528: otto -lnförande av flexibell pensionsålder. 1000000,00 782926,69 78 217073,31 40529: 89 28 05 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40530: tionsutgifter. ...................... 8167 321,23 8167321,23 100 0,00 40531: 90 28 05 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40532: tionsutgifter. ...................... 42 577 000,00 28 710 728,65 67 13 866 271 ,35 40533: 90 28 05 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40534: ventarier ......................... 700000,00 220400,00 31 479600,00 40535: 89 28 05 88 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning 40536: av aktier ......................... 1400000,00 1400000,00 100 0,00 40537: 88 28 18 22 Veroluokitus- Skatteklassificering ...... 2249951,65 2249951,65 100 0,00 40538: 89 28 18 22 Veroluokitus- Skatteklassificering ...... 21 045139,25 17743860,35 84 3301278,90 40539: 90 28 18 22 Veroluokitus- Skatteklassificering ...... 32 000 000,00 8322600,34 26 23 677 399,66 40540: 89 28 18 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40541: tionsutgifter. ...................... 45 197 220.64 45197 220,64 100 0,00 40542: 90 28 18 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40543: tionsutgifter ....................... 261 957 000,00 21 0 687 969,25 80 51 269 030,75 40544: 87 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40545: inventarier ........................ 5560,00 5560,00 100 0,00 40546: 88 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40547: inventarier ........................ 4490830,56 4258464,96 95 232365,60 40548: 89 28 18 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40549: ventarier ......................... 4690715.41 4690715,41 100 0,00 40550: 90 28 18 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40551: ventarier ......................... 54 000 000,00 44 283 885,85 82 9716114,15 40552: 90 28 39 40 Mantereen ja Ahvenanmaan välisten tava- 40553: rakuljetusten kuljetuskustannusten tasaa- 40554: minen- Utjämning av varutransportkost- 40555: nader mellan fastlandet och Aland ...... 700000,00 700000,00 100 0,00 40556: 89 28 40 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjatta- 40557: va kehitysapu - Utvecklingshjälp som 40558: styrs via en internationell tullorganisation . 149042,31 66345,10 45 82697,21 40559: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40560: sivu 40561: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 228 40562: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 40563: Pl.- Ht. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 40564: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40565: Mom.-Mom. 40566: % 40567: 40568: 40569: 90 28 40 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjatta- 40570: va kehitysapu - U1Vecklingshjälp som 40571: styrs via en into;rnationell tullorganisation . 200000,00 0,00 0 200000,00 40572: 89 28 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffningar av in- 40573: ventarier ......................... 2762082,34 2305688,27 83 456394,07 40574: 88 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 40575: hankkiminen- Anskaffning av inventarier, 40576: telefoner och annan materiel .......... 34101,96 14951,95 44 19150,01 40577: 87 28 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1263513,65 1 263513,65 100 0,00 40578: 88 28 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1793064,83 532215,64 30 1 260849,19 40579: 89 28 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4967855,59 1938563,99 39 3029291,60 40580: 90 28 40 74 Tullitalojen rakentaminen - Tullhusbyg- 40581: gen .... . .. ' . ' ' ... ' . ' .. 1 700000,00 0,00 0 1700000,00 40582: 88 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 40583: maskiner ......................... 1119144,85 730557,96 65 388586,89 40584: 89 28 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40585: ventarier ...... . . ' .. ' .... ' ........ 188494,97 170520,97 90 17 974,00 40586: 90 28 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40587: ventarier ......................... 500000,00 418864,30 84 81135,70 40588: 87 28 50 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 26428,62 26428,62 100 0,00 40589: 88 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat - Re- 40590: gelbundet återkommande undersökningar 40591: och räkningar ......... .... ' ' .. '.'. 31 067,01 31 067,01 100 0,00 40592: 89 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat - Re- 40593: gelbundet återkommande undersökningar 40594: och räkningar ......... ' ... ' . ' ..... 3196902,61 3127762,98 98 69139,63 40595: 90 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat - Re- 40596: gelbundet återkommande undersökningar 40597: och räkningar .............. 18 000 000,00 15 991 084,07 89 2008915,93 40598: 89 28 52 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40599: ventarier ......................... 1672815,55 1 672815,55 100 0,00 40600: 90 28 52 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40601: ventarier ..................... 5300000,00 4510016,05 85 789983,95 40602: 89 28 54 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40603: tionsutgifter ....................... 1 002064,35 1 002064,35 100 0,00 40604: 90 28 54 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 40605: tionsutgifter. ............ ' ......... 5314000,00 4267805,35 80 1 046194,65 40606: 88 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40607: underhåll. ........................ 1 298059,35 657596,39 51 640462,96 40608: 89 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40609: underhåll. ........................ 19701385,15 18 639 338,95 95 1 062046,20 40610: 90 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito- Reparation och 40611: underhåll ......................... 138 000 000,00 124 647 874,45 90 13 352125,55 40612: 87 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 40613: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 40614: och inventarier tili fastigheter .......... 1057192,42 1057192,42 100 0,00 40615: 88 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 40616: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 40617: och inventarier tili fastigheter . ' ... ' .... 670175,51 95632,13 14 574543,38 40618: 89 28 64 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40619: ventarier ..................... 4034275,03 2260602,60 56 1773672,43 40620: 90 28 64 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40621: ventarier ... . ' ....... ' . ' ... ' ' . ' ... 18 290 000,00 5662061,70 31 12 627 938,30 40622: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40623: sivu 40624: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 229 40625: Vuosi ~Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 40626: Pl. ~ Ht Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40627: Luku~ Kap. vuonna ~ år 1990 vuonna~ år 1990 1991 40628: Mom.~ Mom. 40629: % 40630: 40631: 40632: 40633: 87 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 40634: koerakentaminen - Planering av statens 40635: husbyggen och experimentellt byggande . 3301 012,87 3 301 012,87 100 0,00 40636: 88 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 40637: koerakentaminen - Planering av statens 40638: husbyggen och experimentellt byggande . 181123,50 20606,00 11 160 517,50 40639: 89 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja 40640: koerakentaminen - Planering av statens 40641: husbyggen och experimentellt byggande . 3500000,00 779 603,19 22 2 720396,81 40642: 89 28 64 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 35 685 285,36 34 709136,64 97 976148,72 40643: 90 28 64 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 92 300 000,00 57121 766,54 62 35 178 233,46 40644: 87 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 40645: av ämbetshus ......... 17928347,70 17 928 347,70 100 0,00 40646: 88 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 40647: av ämbetshus .......... ' ' ......... 28 038 335,18 14 213475,62 51 13 824 859,56 40648: 89 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 40649: av ämbetshus ..................... 117 093 781 ,02 67 443 905,76 58 49 649 875,26 40650: 90 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion 40651: talonrakennusten suunnittelu ja koeraken- 40652: taminen - Byggande av ämbetshus samt 40653: planering av statens husbyggen och expe- 40654: rimentellt byggande ....... 177 650 000,00 55 276 098,83 31 122 373 901 '17 40655: 89 28 64 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 40656: hankkiminen- Anskaffning av fastigheter 40657: och bostadsaktier. .................. 99 222160,00 70 796 099,26 71 28 426 060,7 4 40658: 90 28 64 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 40659: hankkiminen- Anskaffning av fastigheter 40660: och bostadsaktier ................... 120000000,00 26 163 991 ,00 22 93 836 009,00 40661: 87 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 40662: hankkiminen valtion tarpeisiin - Anskaff- 40663: ning av fastigheter och bostadsaktier för 40664: statens behov ....... ......... ' . ' .. 11 009123,93 11 009123,93 100 0,00 40665: 88 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 40666: hankkiminen valtion tarpeisiin- Anskaff- 40667: ning av fastigheter och bostadsaktier för 40668: statens behov ... ' ...... ' .......... 46 045185,60 41 589 889,40 90 4455296,20 40669: 88 28 70 26 Koulutus-, konsultointi- ja tutkimustoimin- 40670: nan erityismenot - Särskilda utgifter för 40671: utbildning, konsultverksamhet och forsk- 40672: ning ............. .......... ' 214201,29 190934,43 89 23266,86 40673: 89 28 70 26 Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutki- 40674: mustoiminnan erityismenot- Särskilda ut- 40675: gifter för utbildning, utveckling, publikatien 40676: och forskning ..................... 1 235033,68 959871,80 78 275161,88 40677: 90 28 70 26 Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutki- 40678: mustoiminnan erityismenot- Särskilda ut- 40679: gifter för utbildning, utveckling, publikatien 40680: och forskning 5000000,00 3615648,90 72 1 384351,10 40681: 89 28 70 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40682: ventarier ................. 701 000,00 701 000,00 100 0,00 40683: 90 28 70 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40684: ventarier ...... ' .. ' .... ' ...... ' 1 325000,00 774444,93 58 550555,07 40685: 87 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 40686: Stödjande av förvaltningens 40687: utvecklingsverksamhet .. .... ' . ' .... '. 178469,69 178469,69 100 0,00 40688: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40689: sivu 40690: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 230 40691: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40692: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40693: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40694: Mom.-Mom. 40695: % 40696: 40697: 40698: 88 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen 40699: Stödjande av förvaltningens 40700: utvecklingsverl-.samhet ............... 506938,34 194 774,20 38 312164,14 40701: 89 28 80 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta- Utveck- 40702: lings- och utbildningsverksamhet ....... 4550169,45 2279826,55 50 2270342,90 40703: 90 28 80 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta- Utveck- 40704: lings- och utbildningsverksamhet ....... 12 900 000,00 8382497,18 65 4517502,82 40705: 87 28 80 22 Työsuojelun edistäminen- Främjande av 40706: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576959,20 576959,20 100 0,00 40707: 88 28 80 22 Työsuojelun edistäminen- Främjande av 40708: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2194699,66 1107 427,74 50 1 087 271,92 40709: 89 28 80 22 Uudelleensijoittamista tukeva koulutus- ja 40710: muu toiminta - Utbildnings- och annan 40711: verksamhet som stöder omplacering ..... 4341 926,08 1 319609,22 30 3022316,86 40712: 90 28 80 22 Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen ja 40713: työkyvyn edistäminen - Främjande av 40714: omplacering av statens personai och per- 40715: sonalens arbetsförmåga . . . . . . . . . . . . . . 11 000000,00 3458249,13 31 7541750,87 40716: 87 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 40717: vecklande av företagshälsovården ....... 9908,61 9908,61 100 0,00 40718: 88 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Ut- 40719: vecklande av företagshälsovården ....... 128164,53 128164,53 100 0,00 40720: 89 28 80 23 Työsuojelun edistäminen- Främjande av 40721: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3333363,18 1 660367,27 50 1 672995,91 40722: 90 28 80 23 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 40723: arbetarskyddet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6071000,00 2114 724,74 35 3956275,26 40724: 87 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 40725: vecklande av arbetsplatskosthållning ..... 1 768,95 1 768,95 100 0,00 40726: 88 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Ut- 40727: vecklande av arbetsplatskosthållning ..... 68440,86 0,00 0 68440,86 40728: 89 28 80 24 Henkilöstöruokailun ]arJestamlnen 40729: Anordnande av personalkosthållning .... 2679427,91 2634901,42 98 44526,49 40730: 90 28 80 24 Henkilöstöruokailun järjestäminen 40731: Anordnande av personalkosthållning .... 15 700 000,00 9247066,08 59 6452933,92 40732: 89 28 80 25 Kuntoutustoiminnan kehittäminen - Ut- 40733: vecklande av rehabiliteringsverksamheten . 5264079,23 290277,07 6 4973802,16 40734: 87 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 40735: för utbildning ..................... 15892,76 15892,76 100 0,00 40736: 88 28 80 26 Eräät koulutuksen menot- Vissa utgifter 40737: för utbildning ..................... 303931,49 266111,65 88 37 819,84 40738: 87 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 40739: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaff- 40740: ning av motorfordon tili vissa statens äm- 40741: betsverk och inrättningar ............. 126109,59 126109,59 100 0,00 40742: 87 28 85 67 Osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston 40743: osakemerkinnästä- Tecknande av andelar 40744: i gemensamma fonden för råvaror....... 1800000,00 1 800000,00 100 0,00 40745: 88 28 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 15400,43 0,00 0 15400,43 40746: 87 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen- 40747: Anskaffning av aktier och fastigheter .... 10000,00 10000,00 100 0,00 40748: 88 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen - 40749: Anskaffning av aktier och fastigheter .... 1 000000,00 0,00 0 1 000000,00 40750: 88 28 99 62 Palautettavien vientitalletusten korko - 40751: Ränta på exportdepositioner som skall åter- 40752: bäras ............................ 11 998 725,00 11 998 725,00 100 0,00 40753: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40754: sivu 40755: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 231 40756: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40757: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40758: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40759: Mom.- Mom. 40760: % 40761: 40762: 40763: 90 28 99 62 Palautettavien vientitalletuS1en korko - 40764: Rän1a på exportdepositioner som skall åter- 40765: bäras ............ ' ...... ' ........ 25 000 000,00 17 069 380,00 68 7930620,00 40766: 40767: 40768: 90 29 01 21 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset tehtä- 40769: vät- Planeringsverksamhet och andra ge- 40770: mensamma uppgifter ................ 9300000,00 6806172,86 73 2493827,14 40771: 88 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 40772: - Anskaffning av inventarier och kontors- 40773: maskiner ......................... 8594,22 0,00 0 8594,22 40774: 89 29 05 51 Avustus ortodoksisten kirkkojen korjaustöi- 40775: hin - Understöd för reparationsarbeten på 40776: ortodoxa kyrkor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20000,00 20000,00 100 0,00 40777: 90 29 05 51 Avustukset kaluS1on hankintaan ja korjaus- 40778: töihin- Understöd för anskaffning av in- 40779: ventarier och för reparationsarbeten ..... 300000,00 100000,00 33 200000,00 40780: 89 29 05 52 Avustus Valamon luostarin kalustohankin- 40781: toihin- Understöd för anskaffning av in- 40782: ventarier tili Valamo kloS1er ............ 45437,75 45437,75 100 0,00 40783: 89 29 06 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40784: ventarier .................... 376982,70 254142,95 67 122839,75 40785: 90 29 06 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40786: ventarier ......................... 250000,00 0,00 0 250000,00 40787: 87 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 40788: undervisnings- och forskningsutgifter .... 1 058148,75 1 058148,75 100 0,00 40789: 88 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 40790: undervisnings- och forskningsutgifter .... 4571001,10 3440666,70 75 1130334,40 40791: 89 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 40792: undervisnings- och forskningsutgifter .... 70 934 262,18 63 963 950,32 90 6970311,86 40793: 90 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot kaluston 40794: hankinta sekä kiinteiS1ön käyttö - Övriga 40795: undervisnings- och forskningsutgifter, an- 40796: skaffning av inventarier samt fastigheters 40797: drift ...... ..................... '. 998 150 000,00 773 703 998,55 78 224 445 901 ,45 40798: 88 29 10 53 Valtionavustus rakennustoimintaan - 40799: Statsunderstöd för byggnadsverksamhet .. 100000,00 0,00 0 100000,00 40800: 87 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 40801: ton hankkiminen - Anskaffning av forsk- 40802: nings- och undervisningsmateriel samt in- 40803: ventarier ......................... 2806004,09 2806004,09 100 0,00 40804: 88 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kalus- 40805: ton hankkiminen- Anskaffning av forsk- 40806: nings- och undervisningsmateriel samt in- 40807: ventarier ......................... 22 744 867,45 15 956182,22 70 6 788685,23 40808: 89 29 10 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40809: ventarier ......................... 105 893 285,59 80 131 696,26 76 25 761 589,33 40810: 87 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 7 391 567,82 7391567,82 100 0,00 40811: 88 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 24 668 692,51 21 549 404,92 87 3119287,59 40812: 89 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 78 795 770,40 72151 759,30 92 6644011,10 40813: 90 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 163 753 000,00 92 286 821,81 56 71 466178,19 40814: 90 29 10 87 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 40815: fastig heter . . . ' ' ... ' ' .. ' ' .. ' . ' . 16 100 000,00 14 361 329,67 89 1738670,33 40816: 88 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 40817: av fastigheter ...... . ' . ' .... '.'. 3000000,00 0,00 0 3000000,00 40818: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40819: sivu 40820: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 232 40821: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40822: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40823: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 40824: Mom.-Mom. 40825: % 40826: 40827: 40828: 88 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 40829: - Anskaffning av undervisningsmateriel 40830: och inventarier. .................... 73377.00 73377,00 100 0,00 40831: 89 29 11 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40832: ventarier ......................... 1 539706,64 1498008,03 97 41 698,61 40833: 90 29 11 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40834: ventarier ......................... 5500000,00 4613074,56 84 886 925.44 40835: 88 29 11 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2191 016,44 2191016,44 100 0,00 40836: 89 29 11 74 Taionrakennukset- Husbyggen ....... 5957221,05 5457221,05 92 500000,00 40837: 90 29 11 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 17 600 000,00 17 494 232,00 99 105768,00 40838: 87 29 12 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga 40839: undervisnings- och forskningsutgifter .... 4928,91 4928,91 100 0,00 40840: 87 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 40841: -Anskaffning av inventarier och undervis- 40842: ningsmateriel ...................... 2393,06 2393,06 100 0,00 40843: 89 29 12 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40844: ventarier ......................... 10407.70 10407.70 100 0,00 40845: 87 29 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 100000,00 100000,00 100 0,00 40846: 89 29 37 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta - 40847: Högskolornas gemensamma ADB-verk- 40848: samhet .......................... 890704,84 890704,84 100 0,00 40849: 90 29 37 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta - 40850: Högskolornas gemensamma ADB-verk- 40851: samhet .......................... 10 250 000,00 9096526,80 89 1153473,20 40852: 88 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40853: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46014,85 0,00 0 46014,85 40854: 87 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverk- 40855: samhet .......................... 304321,39 304321,39 100 0,00 40856: 88 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverk- 40857: samhet .......................... 496193,21 241189,11 49 255004,10 40858: 89 29 41 22 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset me- 40859: not - Planeringsverksamhet och övriga 40860: gemensamma utgifter................ 3942559.47 3942559.47 100 0,00 40861: 90 29 41 22 Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset me- 40862: not - Planeringsverksamhet och övriga 40863: gemensamma utgifter. ............... 10000000,00 6807301,96 68 3192698,04 40864: 87 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen- Utveck- 40865: lande av läromedel. ................. 61 369,95 61 369,95 100 0.00 40866: 88 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen- Utveck- 40867: lande av läromedel. ................. 61133.76 48408.49 79 12725,27 40868: 89 29 41 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40869: ventarier ......................... 1168108,00 756974.75 65 411133,25 40870: 89 29 42 53 Avustus rakennustoimintaan- Understöd 40871: för byggnadsverksamhet ............. 365123,51 365123,51 100 0,00 40872: 88 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 40873: - Anskaffning av läromedel och inventa- 40874: rier ............................. 127866,92 127 866,92 100 0,00 40875: 89 29 42 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40876: ventarier ......................... 308078,16 283396.63 92 24681,53 40877: 90 29 42 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40878: ventarier ......................... 500000,00 312164,11 62 187835,89 40879: 89 29 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2000000,00 1 304,05 0 1 998695,95 40880: 89 29 43 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki- Rän- 40881: testöd för byggande av gymnasier ...... 108993.49 100645,72 92 8347,77 40882: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40883: sivu 40884: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 233 40885: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 40886: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 40887: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 40888: Mom.-Mom. 40889: % 40890: 40891: 40892: 40893: 90 29 43 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki- Rän- 40894: testöd för byggande av gymnasier ...... 200000,00 450,00 0 199550,00 40895: 88 29 50 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 40896: Fortbildning av skolpersonal. .......... 1 609796,22 876618,29 54 733177,93 40897: 89 29 50 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 40898: Fortbildning av skolpersonal. .......... 5139938,20 3677934,34 72 1 462003,86 40899: 90 29 50 27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 40900: Fortbildning av skolpersonal. .......... 12 300 000,00 6983716,58 57 5315526,33 40901: 87 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 40902: Fortbildning av skolpersonal. .......... 422344,23 422344,23 100 0,00 40903: 88 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40904: inventarier ........................ 88531.24 0,00 0 88531,24 40905: 88 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 40906: - Anskaffning av inventarier och undervis- 40907: ningsmateriel ...................... 192933,03 126 206,78 65 66726,25 40908: 89 29 51 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40909: ventarier ......................... 1155976,36 926643,02 80 229333,34 40910: 90 29 51 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40911: ventarier ......................... 1200000,00 481 009,21 40 718 990,79 40912: 87 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 500000,00 500000,00 100 0,00 40913: 88 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 867 714,70 126000,00 15 741 714.70 40914: 89 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1000000,00 0,00 0 1000000,00 40915: 90 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 500000,00 0,00 0 500000,00 40916: 88 29 55 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 40917: - Anskaffning av inventarier och undervis- 40918: ningsmateriel ...................... 26667,14 10077,15 38 16589,99 40919: 89 29 55 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40920: ventarier ......................... 249214.79 208724,80 84 40489,99 40921: 90 29 55 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40922: ventarier ......................... 1300000,00 1 053947,30 81 246052,70 40923: 88 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 598398,05 467850,00 78 130548,05 40924: 89 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 1000000,00 397255,80 40 602744,20 40925: 90 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 6200000,00 2450271,63 40 3749728,37 40926: 87 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 40927: nadsunderstöd ..................... 300000,00 300000,00 100 0,00 40928: 88 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 40929: nadsunderstöd ..................... 880000,00 300000,00 34 580000,00 40930: 89 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 40931: nadsu nderstöd. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2385000,00 1 285000,00 54 1100000,00 40932: 90 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 40933: nadsunderstöd ..................... 11 200 000,00 7500000,00 67 3700000,00 40934: 89 29 57 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ- 40935: väenopistojen rakentamisen korkotuki - 40936: Räntestöd för byggande av folkhögskolor 40937: samt medborgar- och arbetarinstitut ..... 7882,96 7882,96 100 0,00 40938: 90 29 57 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ- 40939: väenopistojen rakentamisen korkotuki - 40940: Räntestöd för byggande av folkhögskolor 40941: samt medborgar- och arbetarinstitut ..... 1050000,00 911 625.77 87 138374,23 40942: 89 29 58 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40943: ventarier .. . . . . . . ' . . . . . . ' . . . . . . . ' . 8574,62 8574,62 100 0,00 40944: 90 29 58 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40945: ventarier ......................... 1000000,00 301 422,10 30 698577,90 40946: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 40947: sivu 40948: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 234 40949: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 40950: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 40951: Luku· Kap. vuonna - år 1 990 vuonna · år 1 990 1991 40952: Mom.-Mom. 40953: % 40954: 40955: 40956: 89 29 59 23 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk- 40957: ning och utvecklingsverksamhet ....... . 1418828.75 690 490,39 49 728338,36 40958: 90 29 59 23 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk- 40959: ning och utvecklingsverksamhet ....... . 4300000,00 2 609152,88 61 1 690847,12 40960: 89 29 59 25 Oppimateriaalin valmistaminen- Utarbe- 40961: tande av studiematerial ............. . 9 578472,58 9499717,66 99 78754,92 40962: 90 29 59 25 Oppimateriaalin kehittäminen ja valmista- 40963: minen - Utveckling och utarbetande av 40964: studiematerial .................... . 11 300 000,00 721 464.75 6 10 578 535,25 40965: 89 29 59 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40966: ventarier ........................ . 700000,00 139 763,65 20 560236,35 40967: 87 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40968: inventarier ....................... . 612391,47 612391,47 100 0,00 40969: 88 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 40970: inventarier ....................... . 4457268,59 3413327,84 77 1 043940.75 40971: 89 29 60 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40972: ventarier ........................ . 35 768 030,56 30 382 676,45 85 5385354,11 40973: 90 29 60 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40974: ventarier ........................ . 117 200 000,00 77 474320,96 66 39 725 679,04 40975: 87 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 6934219,89 6 934 219,89 100 0,00 40976: 88 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 28327932,45 15 080 195.73 53 13 247736,72 40977: 89 29 60 74 Talonrakennukset - Husbyggen ...... . 129 084 236,72 88 619 424,98 69 40464811.74 40978: 90 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen . 200 660 000,00 91 466 567,73 46 109 193 432,27 40979: 90 29 60 87 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 40980: fastig heter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3700000,00 3 700000,00 100 0,00 40981: 87 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 40982: av fastig heter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466,00 466,00 100 0,00 40983: 88 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 40984: av fastigheter ..................... . 1034,00 0,00 0 1034,00 40985: 87 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen- Anskaffning av 40986: lösöre .......................... . 1,25 1,25 100 0,00 40987: 88 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen- Anskaffning av 40988: lösöre .......................... . 30633,95 14576,95 48 16057,00 40989: 89 29 61 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40990: ventarier .................... . 251 864.72 242 088.72 96 9776,00 40991: 90 29 61 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 40992: ventarier ........................ . 6000000,00 5 789 505,84 96 210494,16 40993: 87 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 1392,18 1392,18 100 0,00 40994: 88 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 1 474356,24 1 310585,99 89 163770,25 40995: 89 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 5514357,70 4 007 500,24 73 1 506857,46 40996: 90 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 8263000,00 3838469,26 46 4424530.74 40997: 87 29 61 77 Perusparannukset- Grundförbättringsar- 40998: beten .......................... . 51580,42 51 580,42 100 0,00 40999: 88 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 41000: beten .......................... . 247248,26 199612,17 81 47636,09 41001: 89 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 41002: beten .......................... . 707 590,04 481 058,85 68 226 531,19 41003: 90 29 61 77 Perusparannukset- Grundförbättringsar- 41004: beten . . . . .................. . 1 200000,00 704 541 ,66 59 495458,34 41005: 89 29 61 87 Maa-alueiden hankinta - Anskaffning av 41006: mark ........................... . 1 500000,00 0,00 0 1 500000,00 41007: 90 29 61 87 Maa-alueiden hankinta - Anskaffning av 41008: mark ........................... . 1000000,00 0,00 0 1000000,00 41009: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41010: sivu 41011: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 235 41012: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 41013: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41014: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 41015: Mom.-Mom. 41016: % 41017: 41018: 41019: 88 29 61 88 Maa-alueiden hankkiminen- Anskaffning 41020: av mark .......................... 670794,00 207000,00 31 463794,00 41021: 87 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 41022: tannuksiin - Statsandel och -understöd 41023: för anläggningskostnader ............. 1429524,00 1429524,00 100 0,00 41024: 88 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 41025: tannuksiin - Statsandel och -understöd 41026: för anläggningskostnader ............. 14 021144,00 12 547 766,00 89 1473378,00 41027: 89 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 41028: tannuksiin - Statsandel och -understöd 41029: för anläggningskostnader ............. 117159341,00 99440984,00 85 17718357,00 41030: 90 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus- 41031: tannuksiin - Statsandel och -understöd 41032: för anläggningskostnader ............. 227 200 000,00 99 564 025,00 44 127 635 975,00 41033: 87 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin- 41034: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 902190,00 902190,00 100 0,00 41035: 88 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 41036: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 7 536007,00 3912086,00 52 3623921,00 41037: 89 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 41038: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 14820474,00 5884920,00 40 8935554,00 41039: 90 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 41040: Statsunderstöd för anläggningskostnader . 18 270 000,00 3288712,00 18 14981 288,00 41041: 89 29 69 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikes- 41042: kusten rakennuskustannuksiin - Statens 41043: ersättning för yrkeskurscentralernas bygg- 41044: nadskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4000000,00 4000000,00 100 0,00 41045: 90 29 69 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikes- 41046: kusten rakennuskustannuksiin - Statens 41047: ersättning för yrkeskurscentralernas bygg- 41048: nadskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4600000,00 1900000,00 41 2700000,00 41049: 87 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 41050: laitosten perustamiskustannuksiin - Stat- 41051: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 41052: anläggningskostnader ............... 422480,00 422480,00 100 0,00 41053: 88 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 41054: laitosten perustamiskustannuksiin - Stat- 41055: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 41056: anläggningskostnader ............... 1000000,00 386925,00 39 613075,00 41057: 89 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 41058: laitosten perustamiskustannuksiin - Stat- 41059: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 41060: anläggningskostnader ............... 8799332,00 7797267,00 89 1002065,00 41061: 90 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 41062: laitosten perustamiskustannuksiin - Stat- 41063: sunderstöd för specialyrkesläroanstalternas 41064: anläggningskostnader ............... 10000000,00 88338,00 9911662,00 41065: 89 29 69 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av ma- 41066: skiner och inventarier ................ 9331980,26 9331980,26 100 0,00 41067: 90 29 69 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41068: ventarier ......................... 21 000 000,00 10255273,14 49 10 744 726,86 41069: 87 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 243 237,75 243237,75 100 0,00 41070: 89 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 638892,60 68481,35 11 570411,25 41071: 89 29 69 87 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 41072: fastigheter ........................ 1 000,00 0,00 0 1000,00 41073: 88 29 76 23 Tutkimustoiminta - Forskningsverksam- 41074: het ............................. 230786,38 228591,54 99 2194,84 41075: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41076: sivu 41077: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 236 41078: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty1peru utettu Vuodelle 41079: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41080: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1 990 1991 41081: Mom.-Mom. 41082: % 41083: 41084: 41085: 87 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä ope- 41086: tusväline-ja kalustosuunnittelu- Utarbe- 41087: tande av studiematerial samt planering av 41088: läromedel och inventarier ......... . 25147,83 25147,83 100 0,00 41089: 88 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä ope- 41090: tusväline-ja kalustosuunnittelu- Utarbe- 41091: tande av studiematerial samt planering av 41092: läromedel och inventarier. 41 920,04 19645,65 47 22274,39 41093: 90 29 80 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41094: ventarier ........................ . 800000,00 655829,89 82 144170,11 41095: 90 29 80 87 Osakkeiden hankinta- Anskaffning av ak- 41096: tier .. .. .. .. .. .. .. . 7000000,00 6262478,00 89 737 522,00 41097: 90 29 82 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41098: ventarier . . . .............. . 150000,00 117140,80 78 32859,20 41099: 90 29 83 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41100: ventarier ........................ . 700000,00 527 563,55 75 172436,45 41101: 90 29 83 74 Talonrakennukset- Husbyggen 8000000,00 6623466,65 83 1 376533,35 41102: 90 29 84 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsrepara- 41103: tioner . . . . . . ................. . 500000,00 428453,42 86 71 546,58 41104: 90 29 84 50 Rakennusten entistämisavustukset- Un- 41105: derstöd för restaurering av byggnader .... 4500000,00 3503468,00 78 996532,00 41106: 90 29 84 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41107: ventarier ............... . 1 300000,00 244964,25 19 1055035.75 41108: 90 29 84 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 4900000,00 3495630,13 71 1404369,87 41109: 90298513 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - 41110: Reparation och underhåll av byggnader .. 3600000,00 2245936,88 62 1 354063,12 41111: 90 29 85 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41112: ventarier ........................ . 150000,00 147922,63 99 2077.37 41113: 90 29 85 75 Perusparannukset- Grundförbättringar .. 6000000,00 5647247,39 94 352 752,61 41114: 89 29 86 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41115: ventarier ....................... . 280363,71 280 363,71 100 0,00 41116: 87 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 41117: Finlands Akademis forskningsanslag ..... 6899232,28 6 899 232,28 100 0,00 41118: 88 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 41119: Finlands Akademis forskningsanslag ..... 23 097001,14 13 386 340.44 58 9710660.70 41120: 89 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 41121: Finlands Akademis forskningsanslag ..... 89235748,51 52 913 576,99 59 36 322 171 ,52 41122: 90 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat- 41123: Finlands Akademis forskningsanslag .. 198 500 000,00 91 659351,37 46 106 840 648,63 41124: 90 29 88 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41125: ventarier .................. . 250000,00 240 903,00 96 9097,00 41126: 87 29 88 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 82941,50 82941,50 100 0,00 41127: 89 29 88 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 1000000,00 0,00 0 1000000,00 41128: 90 29 88 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... . 1 500000,00 0,00 0 1 500000,00 41129: 89 29 89 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41130: ventarier ......... . 33222,40 31 692,30 95 1530,10 41131: 90 29 90 58 Valtionavustus Kuhmon kulttuurikeskuk- 41132: sen rakentamiseen - Statsunderstöd för 41133: byggande av Kuhmo kulturcentrum .. 3000000,00 0,00 0 3000000,00 41134: 89 29 90 59 Avustus eräiden teattereiden rakentami- 41135: seen - Understöd för byggande av vissa 41136: teatrar .................... . 200000,00 200 000,00 100 0,00 41137: 89 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 27759 978,91 26 659 902,94 96 1100075,97 41138: 90 29 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 44 300 000,00 29 512 531,66 67 14 787 468,34 41139: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41140: sivu 41141: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 237 41142: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 41143: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41144: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41145: Mom.-Mom. 41146: % 41147: 41148: 41149: 89 29 90 76 Oopperatalon rakennustyöt ~ Byggnads- 41150: arbetena på operahuset ........ 173 005 692,75 121 296 929,05 70 51 708 763,70 41151: 89 29 91 55 Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuoton 41152: perusteella myönnettävä! avustukset lii- 41153: kuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa- 41154: aikatilojen rakentamiseen ~ Understöd 41155: som på basis av intäkterna från försäljning- 41156: en av jubileumsmyntet för VM-skidspelen i 41157: Lahtis beviljas för byggande av idrottsan- 41158: läggningar och tili dem anslutna fritidsu- 41159: trymmen .... . . ' ' . ' ' ....... 6928000,00 5994250,00 87 933750,00 41160: 89 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito ~ 41161: Reparation och underhåll av byggnader .. 678 643,70 678643,70 100 0,00 41162: 89 29 92 70 Kaluston hankinta ~ Anskaffning av in- 41163: ventarier ................... 3481,03 3481,03 100 0,00 41164: 90 29 92 70 Kaluston hankinta ~ Anskaffning av in- 41165: ventarier .. . . . . . '.'. ' ' .. .......... 8000000,00 519116,00 6 7480884,00 41166: 88 29 92 75 Perusparannukset ~ Grundförbättringar .. 2010073,85 1 388360,10 69 621 713,75 41167: 89 29 92 75 Perusparannukset ~ Grundförbättringar . 804502,38 804502,38 100 0,00 41168: 87 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen ~ An- 41169: skaffning av inventarier och anordningar .. 1330,05 1 330,05 100 0,00 41170: 88 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen ~ An- 41171: skaffning av inventarier och anläggningar. 22 914,59 19304,30 84 3610,29 41172: 89 29 93 70 Kaluston hankinta ~ Anskaffning av in- 41173: ventarier ............... 20233,30 20233,30 100 0,00 41174: 87 29 93 74 Talonrakennukset ~ Husbyggen .... 1836918,20 1836918,20 100 0,00 41175: 88 29 93 74 Talonrakennukset ~ Husbyggen ....... 800000,00 639484,05 80 160515,95 41176: 89 29 93 74 Talonrakennukset ~ Husbyggen ....... 1 850000,00 1 850000,00 100 0,00 41177: 88 29 94 13 Rakennusten korjaus ~ Byggnadsrepara- 41178: tioner ... ' ..... ' ...... ' .... ' ' .... 5734,33 5734,33 100 0,00 41179: 89 29 94 13 Rakennusten korjaus ~ Byggnadsrepara- 41180: tioner ....... ' ....... ' . ' ' ........ 354873,25 287116,41 81 67756,84 41181: 87 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset ~ Un- 41182: derstöd för restaurering av byggnader .... 239864,50 239864,50 100 0,00 41183: 88 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset ~ Un- 41184: derstöd för restaurering av byggnader .... 265 735,80 183600,00 69 82135,80 41185: 89 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset ~ Un- 41186: derstöd för restaurering av byggnader .... 980355,00 490910,50 50 489444,50 41187: 88 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen ~ An- 41188: skaffning av inventarier och anläggningar. 189100,14 161113,41 85 27 986,73 41189: 89 29 94 70 Kaluston hankinta ~ Anskaffning av in- 41190: ventarier ................ ' ' .... ' . ' 939970,00 187 992,80 20 751 977,20 41191: 87 29 94 74 Talonrakennukset ~ Husbyggen ... 1 778309,64 1 778309,64 100 0,00 41192: 88 29 94 74 Talonrakennukset ~ Husbyggen ....... 133363,82 55396,23 42 77 967,59 41193: 89 29 94 74 Talonrakennukset ~ Husbyggen ...... 4604353,50 3387919,83 74 1 216433,67 41194: 88 29 94 75 Perusparannukset ~ Grundförbättringar. 33308,98 32151,92 97 1157,06 41195: 89 29 94 75 Perusparannukset ~ Grundförbättringar. 382 526,94 335436,01 88 47090,93 41196: 89 29 95 70 Kaluston hankinta ~ Anskaffning av in- 41197: ventarier ....................... 267158,40 267158,40 100 0,00 41198: 90 29 95 70 Kaluston hankinta ~ Anskaffning av in- 41199: ventarier ........... ....... ' ' 500000,00 433 737,65 87 66 262,35 41200: 87 29 95 88 Kiinteistöjen hankkiminen ~ Anskaffning 41201: av fastigheter ...................... 332617,00 332 617,00 100 0,00 41202: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41203: sivu 41204: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 238 41205: Vuosi ·År Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 41206: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41207: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41208: Mom.-Mom. 41209: % 41210: 41211: 41212: 87 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 41213: skaffning av inventarier och anordningar .. 23940,00 23940,00 100 0,00 41214: 88 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 41215: skaffning av inventarier och anordningar .. 29752,87 3066,20 10 26686,67 41216: 87 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 41217: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 41218: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 41219: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 41220: tai och utbytesprogram föranleder och all- 41221: männa utgifter för detiinternationella kultu- 41222: rella samarbetet .................... 1 343858,76 1 343858,76 100 0,00 41223: 88 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 41224: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 41225: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot 41226: - Utgifter som verkställandet av kulturav- 41227: tai och utbytesprogram föranleder och all- 41228: männa utgifter för detiinternationella kultu- 41229: rella samarbetet .................... 698403,04 672890,30 96 25512,74 41230: 89 29 98 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö- lnter- 41231: nationellt kulturellt samarbete .......... 9114558,39 9114558,39 100 0,00 41232: 90 29 98 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö- lnter- 41233: nationellt kulturellt samarbete .......... 38 500 000,00 28 722 385,43 75 9777614,57 41234: 87 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 41235: skaffning av inventarier och anläggningar . 500000,00 500000,00 100 0,00 41236: 88 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 41237: skaffning av inventarier och anläggningar. 647604,30 515336,30 80 132268,00 41238: 89 29 98 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41239: ventarier ......................... 1500000,00 687517,86 46 812482,14 41240: 90 29 98 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41241: ventarier ......................... 1200000,00 1156072,40 96 43927,60 41242: 88 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2249150,00 2249150,00 100 0,00 41243: 89 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 7482962,12 4850235,34 65 2632726,78 41244: 90 29 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 3000000,00 5363,50 0 2994636,50 41245: 88 29 98 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning 41246: av fastigheter. ..................... 1 380,00 1380,00 100 0,00 41247: 87 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 41248: - Utarbetande och anskaffning av vissa 41249: verk ............................. 4924,62 4924,62 100 0,00 41250: 88 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 41251: - Utarbetande och anskaffning av vissa 41252: verk............................. 674930,30 507827,10 75 167103,20 41253: 89 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 41254: - Utarbetande och anskaffning av vissa 41255: verk ............................. 1462211,92 1462211,92 100 0,00 41256: 90 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 41257: - Utarbetande och anskaffning av vissa 41258: verk............................. 2750000,00 1 751196,64 64 998803,36 41259: 87 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 41260: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 41261: tion av Folkets Hus-byggnader och före- 41262: ningshus ......................... 544337,00 544337,00 100 0,00 41263: 88 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 41264: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 41265: tion av Folkets Hus-byggnader och före- 41266: ningshus ......................... 1755449,00 1 011 500,00 58 743949,00 41267: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41268: sivu 41269: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 239 41270: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 41271: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41272: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41273: Mom.-Mom. 41274: % 41275: 41276: 41277: 89 29 99 51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjauk- 41278: seen- Understöd för reparation av Folkets 41279: Hus-byggnader och föreningshus ....... 2 782272,00 1451720,00 52 1330552,00 41280: 90 29 99 51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjauk- 41281: seen- Understöd för reparation av Folkets 41282: Hus-byggnader och föreningshus ....... 161 00 000,00 12414020,00 77 3685980,00 41283: 87 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimi- 41284: nen Neuvostoliitosta - Anskaffning av 41285: forsknings- och undersökningsmateriel 41286: från Sovjetunionen ................. 544310,75 544310,75 100 0,00 41287: 88 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkimi- 41288: nen Neuvostoliitosta - Anskaffning av 41289: forsknings- och undersökningsmateriel 41290: från Sovjetunionen ................. 7844929,71 7844929,71 100 0,00 41291: 89 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta 41292: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 41293: nings- och undervisningsmateriel från Sov- 41294: jetunionen ........................ 18240204,11 18240204,11 100 0,00 41295: 90 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta 41296: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 41297: nings- och undervisningsmateriel från Sov- 41298: jetunionen ........................ 58 000 000,00 26 966 848,76 46 31 033151 ,24 41299: 41300: 89 30 01 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41301: tionsutgifter ....................... 1320081,22 1320081,22 100 0,00 41302: 90 30 01 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41303: tionsutgifter ....................... 8095000,00 5363193,27 66 2 731 806,73 41304: 90 30 08 25 Maatalouslaskenta- Lantbruksräkning .. 19 500 000,00 16 250 439,78 83 3249560,22 41305: 89 30 08 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41306: tionsutgifter ................... 1794415,18 1794415,18 100 0,00 41307: 90 30 08 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41308: tionsutgifter. ................... 18450000,00 16 589182,26 90 1860817,74 41309: 88 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41310: inventarier ........................ 4631,25 1 485,70 32 3145,55 41311: 89 30 08 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41312: ventarier ......................... 200000,00 0,00 0 200000,00 41313: 90 30 08 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41314: ventarier . ' .. ' ........ ' . ' ' ... ' ... ' 2700000,00 2504615,00 93 195385,00 41315: 89 30 12 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41316: ventarier ......................... 187714,85 187714,85 100 0,00 41317: 90 30 12 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41318: ventarier ............. .. '.'. ' . ' 3000000,00 137 968,25 5 2862031,75 41319: 88 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 623333,30 623333,30 100 0,00 41320: 89 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1400000,00 1400000,00 100 0,00 41321: 90 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 12 000 000,00 394078,70 3 11 605 921 ,30 41322: 89 30 12 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 41323: ten .. .. .. .. . ' ' '. ' .... 334016,73 0,00 0 334016,73 41324: 90 30 14 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41325: ventarier .......... ' ' .......... 200000,00 131 500,00 66 68500,00 41326: 89 30 14 77 Maanrakennustyöt- Jordbyggnadsarbe- 41327: ten ................... 9376,05 8500,00 91 876,05 41328: 90 30 14 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbe- 41329: ten ........................ 100000,00 97 249,40 97 2750,60 41330: 89 30 15 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41331: ventarier ......................... 174 730,25 174 730,25 100 0,00 41332: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41333: sivu 41334: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 240 41335: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peru utenu Vuodelle 41336: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 41337: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41338: Mom.-Mom. 41339: % 41340: 41341: 41342: 90 30 15 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41343: ventarier ......................... 1000000,00 847027,20 85 152972,80 41344: 88 30 17 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 142484,98 45135,00 32 97349,98 41345: 89 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 41346: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt 41347: brukningsenhetens storlek ............ 35 428 253,33 35 428 253,33 100 0,00 41348: 89 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki- Regio- 41349: nalt prispolitiskt stöd .. ' .. ' . ' ... ' .... 37705 340,39 37705340,39 100 0,00 41350: 89 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki- Annat prispo- 41351: 1itiskt stöd . . . . . . . . . . ........ ' ... ' . 111 581 539,68 107 057 090,73 96 4524448,95 41352: 89 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen- Ersättning 41353: för skördeskador .... ' .............. 3614154,19 3614154,19 100 0,00 41354: 90 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen- Ersättning 41355: för skördeskador ................... 30 000 000,00 4488391,81 15 25 511 608,19 41356: 89 30 31 45 Sokerintuotannon tukeminen - Under- 41357: stödjande av sockerproduktionen ....... 625,70 625,70 100 0,00 41358: 89 30 31 49 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me- 41359: nekin edistäminen- Främjande av avkast- 41360: ningen för trädgårdsprodukter och matpo- 41361: tatis ............................. 417375,36 416869,37 100 505,99 41362: 90 30 31 49 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me- 41363: nekin edistäminen- Främjande av avkast- 41364: ningen för trädgårdsprodukter och matpo- 41365: tatis .............. .. ' .... ' ' .. ' ' .. 6000000,00 5499723,44 92 500276,56 41366: 90 30 32 41 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 41367: not- Utgifter för balansering av lantbruk- 41368: sproduktionen ..................... 81 0 000 000,00 662 114 809,36 82 147 885190,64 41369: 87 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd- 41370: jande av unga odlare ...... . ' ' . ' ' ' ... 42 050 188,94 42 050 188,94 100 0,00 41371: 88 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd- 41372: jande av unga odlare ................ 44063570,41 23012921,33 52 21 050649,08 41373: 89 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd- 41374: jande av unga odlare ................ 63141 343,94 34 370 133,25 54 28 771 210,69 41375: 88 30 33 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 41376: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 41377: räntekostnader. .................... 15 900 892,20 14 775 385,28 93 1125506,92 41378: 89 30 33 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 41379: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 41380: räntekostnader ..................... 19500000,00 0,00 0 19 500 000,00 41381: 90 30 33 45 Avustus turkistarhaajien korkokustannuk- 41382: siin - Understöd för pälsdjursfarmarnas 41383: räntekostnader ..................... 7000000,00 0,00 0 7000000,00 41384: 89 30 33 46 Avustus turkiseläinkannan tervehdyttämi- 41385: seksi - Understöd för sanering av pälsd- 41386: jursbeståndet ...................... 4000000,00 428142,00 11 3571858,00 41387: 90 30 33 47 Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki - 41388: Temporärt prisstöd för pälsskinn ........ 11 0 000 000,00 84 741 655,00 77 25 258 345,00 41389: 87 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 41390: stöd för torrläggning ................ 369144,08 369144,08 100 0,00 41391: 88 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 41392: stöd för torrläggning ................ 783225,50 644988,63 82 138236,87 41393: 89 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 41394: stöd för torrläggning ................ 5373382,68 4307006,02 80 1 066376,66 41395: 90 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder- 41396: stöd för torrläggning .......... 10000000,00 3825474,11 38 6174525,89 41397: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41398: sivu 41399: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 241 41400: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutenu Vuodelle 41401: PI.-Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 41402: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 41403: Mom.-Mom. 41404: % 41405: 41406: 41407: 88 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 41408: ningsarbeten ...................... 69000,00 69000,00 100 0,00 41409: 89 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 41410: ningsarbeten ...................... 2286903.43 2216472.50 97 70430,93 41411: 90 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 41412: ningsarbeten .. ...... ' .. ' .......... 10 000 000,00 5990873,27 60 4009126.73 41413: 88 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 41414: transport- och fraktunderstöd .......... 85923,31 85923,31 100 0,00 41415: 89 30 34 40 Maidon kuljetusavustukset - Mjölktrans- 41416: portu nderstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 491 967,67 11 491 967,67 100 0,00 41417: 90 30 34 40 Maidon kuljetusavustukset - Mjölktrans- 41418: portunderstöd ..................... 17 000 000,00 16 947 076,65 100 52923,35 41419: 87 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi- 41420: huoneviljelmien kotimaista energiaa käyt- 41421: tävien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen 41422: ja uusimiseen- Understöd för uppförande 41423: och förnyelse av värmeanläggningar med 41424: inhemsk energi för gårdsbruksfastigheter 41425: och växthusodlingar. ................ 5870900,00 5870900,00 100 0,00 41426: 88 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi- 41427: huoneviljelmien kotimaista energiaa käyt- 41428: tävien lämmitysjärjestelmien rakentamiseen 41429: ja uusimiseen- Understöd för uppförande 41430: och förnyelse av värmeanläggningar med 41431: inhemsk energi för gårdsbruksfastigheter 41432: och växthusodlingar................. 1 960500,00 784450,00 40 1176050,00 41433: 89 30 34 44 Kotimaisen energian käytön edistäminen- 41434: Främjande av användningen av inhemsk 41435: energi ........................... 5120300,00 2628300,00 51 2492000,00 41436: 90 30 34 44 Kotimaisen energian käytön edistäminen- 41437: Främjande av användningen av inhemsk 41438: energi. ' ....... ' . ' . ' ............. 8000000,00 2676500,00 33 5323500,00 41439: 89 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu- 41440: keminen - Understödjande av lagringen 41441: av skogsbär och svamp .............. 33628,00 33628,00 100 0,00 41442: 90 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu- 41443: keminen - Understödjande av lagringen 41444: av skogsbär och svamp .............. 1000000,00 974482,00 97 25518,00 41445: 87 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 41446: stöd ........... ' . ' .............. 125082,72 125082,72 100 0,00 41447: 88 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 41448: stöd ............................ 660514,50 337520,00 51 322994,50 41449: 89 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 41450: stöd ............................ 1000000,00 83500,00 8 916500,00 41451: 89 30 35 48 Poronomistajien ansionmenetysten kor- 41452: vaukset sekä poronlihan markkinointituki 41453: - Ersättning för renägares förlorade in- 41454: komster samt stöd för marknadsföring av 41455: renkött .......................... 14 500 000,00 8000000,00 55 6500000,00 41456: 87 30 37 23 Aluee:linen kalataloussuunnittelu ja kalata- 41457: louden kehittäminen- Regional planering 41458: av fiskerihushållningen och utvecklande av 41459: fiskerihushållningen ................. 49094,63 49094,63 100 0,00 41460: 88 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 41461: louden kehittäminen- Regional planering 41462: av fiskerihushållningen och utvecklande av 41463: fiskerihushållningen ................. 180918,85 127904,51 71 53014,34 41464: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41465: sivu 41466: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 242 41467: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 41468: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41469: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 41470: Mom.-Mom. 41471: % 41472: 41473: 41474: 89 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 41475: louden kehittäminen- Regional planering 41476: av fiskerihushållningen och utvecklande av 41477: fiskerihushållningen ................. 403763,24 287823,46 71 115 939,78 41478: 90 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 41479: louden kehittäminen- Regional planering 41480: av fiskerihushållningen och utvecklande av 41481: fiskerihushållningen .............. 1420000,00 854841,18 60 565158,82 41482: 89 30 37 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41483: tionsutgifter. ...................... 546472,44 546472,44 100 0,00 41484: 90 30 37 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41485: tionsutgifter ....................... 3148000,00 2535462,04 81 612 537,96 41486: 87 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 41487: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 41488: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 41489: främjande av fiskfångsternas användning . 402306,73 402306,73 100 0,00 41490: 88 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 41491: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 41492: - Stabilisering av inkomster av fiske och 41493: främjande av fiskfångsternas användning . 1 583955,56 354244,86 22 1229710,70 41494: 89 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 41495: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen 41496: - Stabilisering av inkomsten av fiske och 41497: främjande av fiskfångsternas användning . 7340280,45 2800836,98 38 4539443,47 41498: 87 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 41499: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 41500: skränkningen av laxfiske .............. 46,00 46,00 100 0,00 41501: 88 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 41502: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 41503: skränkningen av laxfiske ........... 2868,00 0,00 0 2868,00 41504: 89 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 41505: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 41506: skränkningen av laxfiske .............. 1 200000,00 1199102,00 100 898,00 41507: 90 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 41508: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 41509: skränkningen av laxfiske .............. 1100000,00 0,00 0 1100000,00 41510: 87 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 41511: hankkeet- Fiskeriekonomiska byggnads- 41512: och iståndsättningsprojekt ............ 469864,49 469864,49 100 0,00 41513: 88 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 41514: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 41515: och iståndsättningsprojekt ............ 1446266,42 949097,21 66 497169,21 41516: 89 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 41517: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 41518: och iståndsättningsprojekt ............ 2514 738,40 857937,25 34 1656801,15 41519: 90 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 41520: hankkeet- Fiskeriekonomiska byggnads- 41521: och iståndsättningsprojekt ............ 2500000,00 435523,25 17 2064476,75 41522: 87 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 41523: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 41524: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 41525: fiskodlingsanstalternas dammområden och 41526: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 41527: turdammar för fiskodling ............. 7 259,26 7259,26 100 0,00 41528: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41529: sivu 41530: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 243 41531: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 41532: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41533: Luku- Kap. vuonna - år 1 990 vuonna- år 1990 1991 41534: Mom.-Mom. 41535: % 41536: 41537: 41538: 88 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 41539: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 41540: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 41541: fiskodlingsanstalternas dammområden och 41542: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 41543: turdammar för fiskodling ............. 60470,21 60437,59 100 32,62 41544: 89 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 41545: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 41546: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 41547: fiskodlingsanstalternas dammområden och 41548: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 41549: turdammar för fiskodling ............. 412061,67 371 398,65 90 40663,02 41550: 90 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja 41551: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravinto- 41552: Iammikoiden kunnossapito- Underhåll av 41553: fiskodlingsanstalternas dammområden och 41554: vattenförsörjningsarrangemang samt na- 41555: turdammar för fiskodling ............. 500000,00 39511,73 8 460488,27 41556: 87 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 41557: Kontraktsodling av värdefisk ........... 745,46 745.46 100 0,00 41558: 88 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 41559: Kontraktsodling av värdefisk ........... 4 760171.08 4343308,67 91 416862.41 41560: 89 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 41561: Kontraktsodling av värdefisk ........... 6597313,33 1 787 568,70 27 4809744,63 41562: 90 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta - 41563: Kontraktsodling av värdefisk ........... 7000000,00 22465,22 0 6977534,78 41564: 87 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41565: inventarier ........................ 420,64 420,64 100 0,00 41566: 88 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41567: inventarier ........................ 126059,76 126059,76 100 0,00 41568: 89 30 38 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41569: ventarier ......................... 159160,44 156463,99 98 2696,45 41570: 90 30 38 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41571: ventarier ......................... 1 994000,00 1254226,10 63 739773,90 41572: 87 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 41573: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ...... 302258.40 302258.40 100 0,00 41574: 88 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 41575: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter. ..... 1022138,08 639467,25 63 382670,83 41576: 89 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 41577: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ...... 12 047 872,91 10 765 800,09 89 1282072,82 41578: 90 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt- Bygg- 41579: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ...... 17 600000,00 12188257)1 69 5411742,29 41580: 87 30 38 75 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 87557,61 87557,61 100 0,00 41581: 88 30 38 75 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 250000,00 15729,93 6 234270,07 41582: 89 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 225932,58 25932,58 11 200000,00 41583: 90 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 500000,00 5293,70 494 706,30 41584: 87 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 13926,40 13926.40 100 0,00 41585: 88 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 129541,32 103569,37 80 25971,95 41586: 89 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag . 1 077757,09 737643.44 68 340113,65 41587: 90 30 40 14 Vesistöjen hoito- Skötsel av vattendrag . 18 900000,00 17 484 632,60 93 1 415367,40 41588: 87 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 41589: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 41590: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 41591: ta vattendrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30392,85 30392,85 100 0,00 41592: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41593: sivu 41594: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 244 41595: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 41596: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41597: Luku- Kap. vuonna - år 1 990 vuonna - år 1990 1991 41598: Mom.-Mom. 41599: % 41600: 41601: 41602: 88 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 41603: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 41604: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att skö- 41605: ta vattendrag . . ...... ' . ' ......... '. 91181,56 58003,64 64 33177,92 41606: 89 30 40 15 Vesioikeudelliset velvoitteet- Vattenrätt- 41607: sliga skyldigheter ................ 2315319,19 2083626,02 90 231 693,17 41608: 90 30 40 15 Vesioikeudelliset velvoitteet- Vattenrätt- 41609: sliga skyldigheter ................... 6700000,00 4981303,01 74 1 718696,99 41610: 87 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 41611: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 9483,75 9483,75 100 0,00 41612: 88 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 41613: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 147630,37 128733,20 87 18897,17 41614: 89 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 41615: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 1449130,68 1449130,68 100 0,00 41616: 90 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 41617: Projektering av samt tillsyn över vattnen .. 3475000,00 1983361,44 57 1491638,56 41618: 89 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- 41619: ja viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd 41620: för samhällenas vattenförsörjnings- och 41621: avloppsåtgärder .................. 23 669 640,00 16632000,00 70 7037640,00 41622: 90 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 41623: menpiteisiin - Understöd för samhällenas 41624: vatten- och avloppsåtgärder ........... 39000000,00 19 042 250,00 49 19 957 750,00 41625: 87 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 41626: tenrättsliga ersättningar .............. 170825,00 170825,00 100 0,00 41627: 88 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vat- 41628: tenrättsliga ersättningar .............. 4 739,39 0,00 0 4 739,39 41629: 87 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt- Vattendrags- 41630: och vattenvårdsarbeten .............. 801800,56 801 800,56 100 0,00 41631: 88 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt- Vattendrags- 41632: och vattenvårdsarbeten .............. 3849312,15 3392018,80 88 457293,35 41633: 89 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 41634: och vattenvårdsarbeten .............. 24 650 233,59 21 087 361 ,56 86 3562872,03 41635: 90 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 41636: och vattenvårdsarbeten .............. 71 720 000,00 51874997,24 72 19 845 002,76 41637: 90 30 50 21 Metsien erityiskäyttö ja metsänjalostustyöt 41638: - Särskilt nyttjande av skogar och skogs- 41639: förädlingsarbeten ................... 8300000,00 8119375,37 98 180624,63 41640: 89 30 50 24 Metsänjalostustyöt - Skogsförädlingsar- 41641: beten ................. .......... 68563,54 68563,54 100 0,00 41642: 88 30 50 25 Pohjois-Suomen siemenhankinta - An- 41643: skaffning av frön i Norra Finland ....... 25497,61 25497,61 100 0,00 41644: 89 30 50 26 Siemenhankinta- Fröanskaffning ...... 5000000,00 4437067,94 89 562932,06 41645: 89 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä 41646: aiheutuvat korvaukset- Ersättningar som 41647: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 41648: vattendrag ........................ 10 477 957,32 1 375459,67 13 9102497,65 41649: 90 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä 41650: aiheutuvat korvaukset - Ersättningar som 41651: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 41652: vattendrag ........................ 2000000,00 627 910,63 31 1372089,37 41653: 88 30 50 44 Simojoen vesistön uittosäännön kumoami- 41654: sen johdosta maksettavat korvaukset - 41655: Ersättningar som skall utbetalas tili följd av 41656: upphävandet av Simojoki vattendrags flott- 41657: ningstadga ........ ..... ' .. ' ...... 11 597,24 11 597,24 100 0,00 41658: Selostus si i rretyistä määrärahoista vuonna 1990 41659: sivu 41660: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 245 41661: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty (peruutenu Vuodelle 41662: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/i ndraget Tili år 41663: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41664: Mom.- Mom. 41665: % 41666: 41667: 41668: 88 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus- 41669: korvaus - Prissänkningsersättning för 41670: fröplantagefrö .. ............ ' ' ..... 2190354,51 1499433,44 68 690921,07 41671: 89 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus- 41672: korvaus - Prissänkningsersättning för 41673: fröplantagefrö ................ 1 098390.40 45648,16 4 1 052742,24 41674: 89 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott- 41675: ledsarbeten .... . . . . . . . . . .. ' .. ' ... 514373,70 514373,70 100 0,00 41676: 90 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott- 41677: ledsarbeten ....................... 6000000,00 4863045,80 81 1136954,20 41678: 89 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stat- 41679: sunderstöd för skogsförbättringsarbeten .. 118685,80 118685,80 100 0,00 41680: 90 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stat- 41681: sunderstöd för skogsförbättringsarbeten .. 224 000 000,00 223 697 352,12 100 302647,88 41682: 89 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbät- 41683: tringslån ......................... 12053,05 12053,05 100 0,00 41684: 90 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbät- 41685: tringslån .............. ... ' . ' ..... 186 000 000,00 185 995 091 ,58 100 4908,42 41686: 90 30 60 28 Maksullinen palvelutoiminta - Avgihsbe- 41687: lagd service ........ .......... ' ' ... 16810000,00 13 780 493,22 82 3029506,78 41688: 89 30 60 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41689: tionsutgiher ....................... 4215145,17 4215145,17 100 0,00 41690: 87 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41691: inventarier ........................ 439358,95 439358,95 100 0,00 41692: 88 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41693: inventarier ........................ 13736,62 13736,62 100 0,00 41694: 89 30 60 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41695: ventarier ......................... 1121 878,13 547 813,02 49 574065,11 41696: 90 30 60 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41697: ventarier .......... ... ' ........... 15 000 000,00 14 271 286,31 95 728 713,69 41698: 89 30 65 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41699: ventarier ............... .......... 500000,00 500000,00 100 0,00 41700: 90 30 65 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41701: ventarier ...... ... ' ......... ' . ' ... 1400000,00 778285,12 56 621 714,88 41702: 90 30 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 550000,00 30702,10 6 519297,90 41703: 87 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 41704: sverksamhet ...................... 30,97 30,97 100 0,00 41705: 88 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 41706: sverksamhet ...................... 275830,41 264860,18 96 10970,23 41707: 89 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 41708: sverksamhet ...................... 1 475284,30 1 475284,30 100 0,00 41709: 90 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling- 41710: sverksamhet ........ 6440000,00 3493076,03 54 2946923,97 41711: 89 30 70 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41712: tionsutgiher ....................... 7054803,91 7054803,91 100 0,00 41713: 90 30 70 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41714: tionsutgiher .................... 37 600 000,00 29790343,70 79 7809656,30 41715: 87 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41716: inventarier ... ........ ' . ' ..... ' .... 23202,92 23202,92 100 0,00 41717: 88 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41718: inventarier ................ 311 599,72 287307,90 92 24291,82 41719: 89 30 70 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41720: ventarier .. ' .... ' .... 2637714,50 1885876,40 71 751 838,10 41721: 90 30 70 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41722: ventarier ........ ..... ' ..... ' ... '. 5200000,00 3 799378,19 73 1 400621,81 41723: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41724: sivu 41725: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 246 41726: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 41727: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41728: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 41729: Mom.-Mom. 41730: % 41731: 41732: 41733: 87 30 70 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 236403.79 236403.79 100 0,00 41734: 88 30 70 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 519 559,05 156 885,45 30 362673,60 41735: 89 30 70 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3135184,05 1 879405.70 60 1 255778,35 41736: 90 30 70 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2300000,00 358 575,48 16 1 941424,52 41737: 87 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 41738: vattenbyggnadsarbeten .............. 28782,65 28782,65 100 0,00 41739: 88 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 41740: vattenbyggnadsarbeten .............. 18998,23 18960,23 100 38,00 41741: 89 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 41742: vattenbyggnadsarbeten .............. 1135842,90 752066,06 66 383776,84 41743: 90 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 41744: vattenbyggnadsarbeten .............. 1300000,00 800145,49 62 499854,51 41745: 89 30 70 87 Maa-alueet - Jordområden .......... 150000,00 0,00 0 150000,00 41746: 88 30 70 88 Maan hankkiminen- Markförvärv ...... 150000,00 0,00 0 150000,00 41747: 87 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimu- 41748: salueiden hoito - Allmänna utgifter för 41749: forskningen och skötseln av forskningsom- 41750: råden ........................... 135998,89 135998,89 100 0,00 41751: 88 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimu- 41752: salueiden hoito - Allmänna utgifter för 41753: forskningen och skötseln av forskningsom- 41754: råden ........................... 207663,69 100 913,21 49 106750,48 41755: 89 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja metsäta- 41756: lousmenot - Allmänna utgifter för forsk- 41757: ningen och skogsbruksutgifter ......... 2336651,73 1975394,72 85 361 257,01 41758: 90 30 76 24 Tutkimus- ja metsätalousmenot- Allmän- 41759: na utgifter för forskningen och skogsbruk- 41760: sutgifter .......................... 44650000,00 38 349171 ,86 86 6300721,84 41761: 87 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41762: inventarier ........................ 390960.78 390960.78 100 0,00 41763: 88 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41764: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116848,02 42331,30 36 74516,72 41765: 89 30 76 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41766: ventarier ......................... 531 267,95 346902,55 65 184365,40 41767: 90 30 76 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41768: ventarier ......................... 6300000,00 5101561,30 81 1198438.70 41769: 87 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1 885811,96 1885811,96 100 0,00 41770: 88 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2184554,52 1 554219,30 71 630335,22 41771: 89 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 9000000,00 8200000,00 91 800000,00 41772: 90 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 19 000 000,00 5885534,34 31 13114465,66 41773: 87 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundför- 41774: bättring av skog .................... 3741,59 3741,59 100 0,00 41775: 88 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundför- 41776: bättring av skog .................... 37263,26 24916,21 67 12347,05 41777: 89 30 76 77 Metsien perusparannukset .,...- Grundför- 41778: bättring av skog .................... 247 971,19 223981,21 90 23989,98 41779: 90 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundför- 41780: bättring av skog .................... 1860000,00 1 090339,40 59 769660,60 41781: 89 30 76 87 Maan hankkiminen- Markförvärv ...... 500000,00 209740,48 42 290259,52 41782: 90 30 76 87 Maan hankkiminen- Markförvärv ...... 500000,00 0,00 0 500000,00 41783: 88 30 76 88 Maan hankkiminen - Markförvärv ...... 57259,52 57259,52 100 0,00 41784: 88 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkimi- 41785: nen - Anskaffning av inventarier och 41786: forskningsmateriel .................. 75978,17 24850,00 33 51128,17 41787: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41788: sivu 41789: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 247 41790: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peru utenu Vuodelle 41791: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41792: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41793: Mom.-Mom. 41794: % 41795: 41796: 41797: 41798: 89 30 84 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41799: ventarier ......................... 1 330756,55 1 080728,85 81 250027.70 41800: 90 30 84 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41801: ventarier ......................... 2000000,00 371 362,60 19 1 628637.40 41802: 88 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ....... 22399,50 528,25 2 21 871,25 41803: 89 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1974108,10 415934,55 21 1 558173,55 41804: 90 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 9000000,00 634.40 0 8999365,60 41805: 88 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41806: inventarier ........................ 153237,14 153237,14 100 0,00 41807: 89 30 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41808: ventarier ......................... 250000,00 250000,00 100 0,00 41809: 90 30 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41810: ventarier ......................... 250000,00 113782,60 46 136 217.40 41811: 89 30 95 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41812: ventarier ......................... 3110590,47 3110590.47 100 0,00 41813: 90 30 95 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41814: ventarier ..................... 13 400 000,00 8974 753,07 67 4425246,93 41815: 89 30 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 367165,00 367165,00 100 0,00 41816: 90 30 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2000000,00 1866265,10 93 133734,90 41817: 89 30 95 77 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat- 41818: tenbyggnader ..................... 1418839,55 1418839,55 100 0,00 41819: 90 30 95 77 Maa- ja vesirakennukset- Jord- och vat- 41820: tenbyggnader ..................... 22 000 000,00 18 600 729,69 85 3399270,31 41821: 89 30 95 87 Maan hankkiminen -lnköp av mark .... 5329059,01 5329059,01 100 0,00 41822: 90 30 95 87 Maan hankkiminen- lnköp av mark .... 9300000,00 5478888,94 59 3821111,06 41823: 87 30 95 88 Maan hankkiminen- lnköp av mark .... 426754,00 426754,00 100 0,00 41824: 88 30 95 88 Maan hankkiminen -lnköp av mark .... 332500,00 0,00 0 332500,00 41825: 89 30 95 88 Huoneisto-osakkeiden ostaminen -lnköp 41826: av lägenhetsaktier .................. 500000,00 80246,00 16 419754,00 41827: 87 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41828: inventarier ........................ 160481,12 160481,12 100 0,00 41829: 88 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41830: inventarier ........................ 90000,00 88571,60 98 1 428,40 41831: 89 30 98 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41832: ventarier ......................... 543189,05 458268,55 84 84920,50 41833: 90 30 98 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41834: ventarier ......................... 695000,00 136547,69 20 558452,31 41835: 90 30 98 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 41836: vattenbyggnadsarbeten .............. 175000,00 0,00 0 175000,00 41837: 87 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 41838: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 41839: som ansluter sig tili varaktig användning av 41840: naturresurser ...................... 91 450,82 91 450,82 100 0,00 41841: 88 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 41842: liittyvät tutkimukset - Undersökningar 41843: som ansluter sig tili varaktig användning av 41844: naturresurser ...................... 124438,26 44 555.76 36 79882,50 41845: 87 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 41846: av försurningen .................... 3 733,32 3733,32 100 0,00 41847: 88 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 41848: av försurningen .................... 47183,72 30292,67 64 16891,05 41849: 89 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 41850: av försurningen .................... 283189,94 248020.75 88 35169,19 41851: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41852: sivu 41853: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 248 41854: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 41855: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 41856: Luku- Kap. vuonna - år 1 990 vuonna · år 1990 1991 41857: Mom.-Mom. 41858: % 41859: 41860: 41861: 90 30 99 24 Happamoitumistutkimus- Undersökning 41862: av försurningen .................... 1000000,00 949930.48 95 50069,52 41863: 88 30 99 26 Biotekniikan tutkimus- Bioteknisk forsk- 41864: ning ..... ' ... ' .. ' .. ' ' ... ' ... ' ... 54565,16 30975,58 57 23589,58 41865: 87 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sa- 41866: mundersökningar inom lantbruket. .. 282764,56 282764,56 100 0,00 41867: 88 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sa- 41868: mundersökningar inom lantbruket. ...... 111 092,90 55712,30 50 55380,60 41869: 89 30 99 27 Yhteistutkimukset - Samarbetsforskning . 4502869,06 3577919,54 79 924949,52 41870: 90 30 99 27 Yhteistutkimukset- Samarbetsforskning . 22 620 000,00 18 026 729,83 80 4592093,59 41871: 88 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset - 41872: Skogsekonomisk samarbetsforskning .... 181 225,38 157 470,90 87 23754.48 41873: 87 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset - Fi- 41874: skeriekonomisk samarbetsforskning ..... 3209,17 3209,17 100 0,00 41875: 88 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset - Fi- 41876: skeriekonomisk samarbetsforskning ... 1898,20 1684,69 89 213,51 41877: 87 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen- Utveck- 41878: lande av Vuotosområdet. ............. 1 284650,10 1 284650,10 100 0,00 41879: 88 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen- Utveck- 41880: lande av Vuotosområdet. ....... 970000,00 38056,25 4 931 943.75 41881: 88 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 41882: hinkojen korvaaminen - Ersättande av 41883: skador som förorsakats av exceptionella 41884: översvämningar .................... 515011,00 169833,00 33 345178,00 41885: 89 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 41886: hinkojen korvaaminen - Ersättande av 41887: skador som förorsakats av exceptionella 41888: översvämningar .................... 6000000,00 2649084,25 44 3350915.75 41889: 41890: 89 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito- Underhåll 41891: av allmänna vägar .................. 122 905241,14 119 879 584,77 98 3025656,37 41892: 90 31 24 15 Yleisten teiden hoito ja ylläpito - Skötsel 41893: och underhåll av allmänna vägar ....... 2 645 627 000,00 2518832184,11 95 126 794 815,89 41894: 89 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen- Stats- 41895: bidrag för anläggande av gator ......... 18193066,00 18193 066,00 100 0,00 41896: 90 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen- Stats- 41897: bidrag för anläggande av gator. ........ 51 200 000,00 35 727 291 ,00 70 15 472 709,00 41898: 87 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 41899: Statsunderstöd för byggande av enskilda 41900: vägar ............................ 423171,00 423171,00 100 0,00 41901: 88 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 41902: Statsunderstöd för byggande av enskilda 41903: vägar. ... ... ' . ' .. '. ' ..... ' ' ...... 2249182,07 1 528707,28 68 720474.79 41904: 89 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 41905: Statsunderstöd för byggande av enskilda 41906: vägar. ........................... 10 533 428,56 8432720.40 80 2100708,16 41907: 90 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen- 41908: Statsunderstöd för byggande av enskilda 41909: vägar. .......... .... ' .... ' ....... 33 000 000,00 21699005.45 66 11 300 994,55 41910: 88 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41911: inventarier ........................ 1069141,28 1069141,28 100 0,00 41912: 89 31 24 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41913: ventarier ......................... 58 204 576,06 53 858 820,83 93 4345755,23 41914: 88 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2698742,38 2 216486,53 82 482255,85 41915: 89 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 14 475 034,58 12 801 425,85 88 1 673608.73 41916: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41917: sivu 41918: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 249 41919: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 41920: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 41921: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41922: Mom.-Mom. 41923: % 41924: 41925: 41926: 90 31 24 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 28 000 000,00 17 099 217.45 61 10 900 782,55 41927: 88 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 41928: allmänna vägar .................... 284981,11 284981,11 100 0,00 41929: 89 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen- Byggande av 41930: allmänna vägar .................... 158 316 349,25 158 316 349,25 100 0,00 41931: 90 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen- Byggande av 41932: allmänna vägar ........... 2 336 250 000,00 2181 758 352.45 93 154491 647,55 41933: 89 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito- Drift och under- 41934: hll ............................. 1 031411.73 940447,00 91 90964.73 41935: 90 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito- Drift och under- 41936: håll ............................. 3800000,00 3784274,95 100 15725,05 41937: 87 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 41938: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 41939: hamnar .......................... 25000,00 25000,00 100 0,00 41940: 88 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 41941: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 41942: hamnar .................... 351 771,20 180001,80 51 171 769.40 41943: 89 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu 41944: - Statsbidrag för byggande av småbåts- 41945: hamnar ........ .......... ' ... ' .. ' 539000,00 364000,00 68 175000,00 41946: 87 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 41947: apu - Statsunderstöd för byggande av 41948: centrala fiskehamnar ................ 15392,50 15392,50 100 0,00 41949: 88 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 41950: apu - Statsunderstöd för byggande av 41951: centrala fiskehamnar ................ 70885.40 34204.40 48 36681,00 41952: 89 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtion- 41953: apu - Statsunderstöd för byggande av 41954: centrala fiskehamnar ................ 1 508815,00 619784,05 41 889030,95 41955: 88 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 41956: materiel. ......................... 1489,00 1489,00 100 0,00 41957: 89 31 27 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av mate- 41958: riel ............................. 467840,10 273861,58 59 193978,52 41959: 88 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 61 561.42 61 561.42 100 0,00 41960: 89 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 221630,90 221630,90 100 0,00 41961: 89 31 27 77 Vesitietyöt- Vattenvägsarbeten ........ 4964813,72 4900074.74 99 64 738,98 41962: 89 31 27 87 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 41963: ning av områden för vattenvägar ...... 300000,00 300000,00 100 0,00 41964: 88 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaff- 41965: ning av områden för vattenvägar ....... 163258,18 163258,18 100 0,00 41966: 89 31 30 26 Merenkulkualan tutkimustoiminta 41967: Forskningsverksamhet inom sjöfartsbran- 41968: schen .................. ' .. ' . ' ... 114300,31 114300,31 100 0,00 41969: 90 31 30 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 41970: tionsutgifter ...................... 168 720 000,00 153 506 490,53 91 15 213 381.49 41971: 90 31 30 70 Kaluston hankinta- Anskaffning av mate- 41972: riel ......... ' . ' . ' ............... 156 200 000,00 16 616433,69 11 139 583 566,31 41973: 90 31 30 74 Talonrakennukset- Husbyggen ..... 5900000,00 4311369,51 73 1 588630.49 41974: 90 31 30 77 Väylätyöt- Farledsarbeten ........... 67 500 000,00 50 333 297,85 75 17166702,15 41975: 90 31 30 78 Keitele-Päijänne kanava- Keitele-Päijän- 41976: nekanalen ........................ 40000000,00 34216820,93 86 5783179,07 41977: 90 31 30 87 Maa- ja vesialueiden hankinta- Anskaff- 41978: ning av mark- och vattenområden ...... 3300000,00 2938072.08 89 361 927,92 41979: 90 31 31 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 41980: ventarier ......................... 1 250000,00 967313,56 77 282686.44 41981: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 41982: sivu 41983: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 250 41984: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 41985: Pl.- Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 41986: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 41987: Mom. Mom. 41988: % 41989: 41990: 41991: 90 31 32 30 Piensatamien rakentamisen valtionapu - 41992: Statsbidrag för byggande av småhamnar. . 2700000,00 889049,99 33 1 810950,01 41993: 89 31 32 41 Avustus pientonniston korkomenojen 41994: alentamiseksi - Understöd för sänkande 41995: av småtonnagets räntekostnader ........ 1 299683,00 508947,00 39 790736,00 41996: 89 31 32 42 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten 41997: korkokustannusten alentamiseksi- Bidrag 41998: för sänkande av räntekostnader för lastfar- 41999: tyg i utrikestrafik ................... 6215392,00 6215392,00 100 0,00 42000: 88 31 40 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta- 42001: miseksi - Statsbidrag för byggande av 42002: övningsbanor ..................... 775000,00 325000,00 42 450000,00 42003: 89 31 40 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta- 42004: miseksi - Statsbidrag för byggande av 42005: övningsbanor ..................... 4865000,00 1 570000,00 32 3295000,00 42006: 90 31 40 50 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta- 42007: miseksi - Statsbidrag för byggande av 42008: övningsbanor ..................... 1000000,00 0,00 0 1000000,00 42009: 87 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning 42010: av inventarier och anordningar ......... 555433,35 555433,35 100 0,00 42011: 88 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning 42012: av inventarier och anordningar ......... 669148,96 335046,10 50 334102,86 42013: 89 31 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42014: ventarier ......................... 482357,13 459617,83 95 22739,30 42015: 90 31 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42016: ventarier ......................... 9000000,00 8202586,54 91 797 413,46 42017: 87 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 42018: gande av besiktningsstationer .. 7165867,09 7165867,09 100 0,00 42019: 88 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 42020: gande av besiktningsstationer .......... 8199459,84 8125434,60 99 74025,24 42021: 89 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 42022: gande av besiktningsstationer .......... 14 144 295,66 8146429,69 58 5997865,97 42023: 90 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byg- 42024: gande av besiktningsstationer .......... 20 800 000,00 5261314,41 25 15 538 685,59 42025: 89 31 40 87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen 42026: - Anskaffning av jordområden och fastig- 42027: heter ...................... 104078,00 70076,00 67 34002,00 42028: 90 31 40 87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen 42029: - Anskaffning av jordområden och fastig- 42030: heter ............................ 5600000,00 5489283,00 98 110717,00 42031: 88 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen- Anskaffning 42032: av jordområden .................... 300000,00 0,00 0 300000,00 42033: 87 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot- Under- 42034: hålls- och driftskostnader ............. 54124,67 54124,67 100 0,00 42035: 88 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 42036: hålls- och driftskostnader ............. 655900,94 655900,94 100 0,00 42037: 87 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42038: inventarier ........................ 137 218,21 137 218,21 100 0,00 42039: 88 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42040: inventarier ..................... 200737,22 200737,22 100 0,00 42041: 88 31 47 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä - 42042: 1ntegrerat flygtrafiktjänstsystem ......... 25000000,00 243256,36 24 756 743,64 42043: 87 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 42044: byggen på flygfält .................. 24943,95 24943,95 100 0,00 42045: 88 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 42046: byggen på flygfält ......... .... ' .. ' ' 1444640,35 1444640,35 100 0,00 42047: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42048: sivu 42049: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 251 42050: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42051: Pl -Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42052: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 42053: Mom.-Mom. 42054: % 42055: 42056: 42057: 87 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 42058: av flygfält ........................ 178383,36 178383,36 100 0,00 42059: 88 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 42060: av flygfält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662478,23 662478,23 100 0,00 42061: 88 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset- Jordin- 42062: lösen för flygfält. ................... 452097,55 452097,55 100 0,00 42063: 89 31 50 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42064: tionsutgifter ....................... 4146799,17 4146799,17 100 0,00 42065: 90 31 50 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42066: tionsutgifter. ...................... 45900000,00 42603475,16 93 3296524,84 42067: 88 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42068: inventarier ........................ 151 230,18 73296,28 48 77933,90 42069: 89 31 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42070: ventarier ......................... 4266918,36 3620727,83 85 646190,53 42071: 90 31 50 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42072: ventarier ......................... 9500000,00 7199746.73 76 2300253,27 42073: 88 31 50 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 520,10 0,00 0 520,10 42074: 88 31 52 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 42075: skaffning av inventarier och anläggningar. 1133665,11 1133665,11 100 0,00 42076: 89 31 52 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42077: ventarier ......................... 1 040277,00 1040277.00 100 0,00 42078: 90 31 52 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42079: ventarier ......................... 4500000,00 822193.44 18 3677806,56 42080: 89 31 52 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 41,39 41,39 100 0,00 42081: 90 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki - Un- 42082: derstöd av samdistribution av tidningar ... 15 500 000,00 0,00 0 15 500 000,00 42083: 90 31 55 52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskus- 42084: tannuksiin Suur-Tukholman alueella - 42085: Statsunderstöd för kostnaderna för förmed- 42086: ling av TV-program tili Stor-Stockholms 42087: område .......................... 5943000,00 3386208.49 57 2556791,51 42088: 88 31 55 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki- Stöd för 42089: handikappades tillgång tili information ... 29986.45 29986.45 100 0,00 42090: 89 31 55 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki- Stöd för 42091: handikappades tillgång tili information ... 537000,00 537000,00 100 0,00 42092: 90 31 55 53 Vammaisten tiedonsaannin tuki- Stöd för 42093: handikappades tillgång tili information ... 1700000,00 839637,50 49 860362,50 42094: 89 31 55 54 Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon 42095: rakentaminen Etelä-Suomeen - Byggan- 42096: de av ett nät för distribution av Sveriges 42097: TV-program tili södra Finland .......... 385987,84 0,00 0 385987,84 42098: 90 31 55 54 Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon 42099: rakentaminen Etelä-Suomeen - Byggan- 42100: de av ett nät för distribution av Sveriges 42101: TV-program tili södra Finland .......... 12 500000,00 0,00 0 12 500000,00 42102: 87 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 42103: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 42104: mang avsedda att avlägsna plankorsningar. 491766,80 491 766,80 100 0,00 42105: 88 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 42106: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 42107: mang avsedda att avlägsna plankorsningar. 5000000,00 5000000,00 100 0,00 42108: 88 31 57 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotu- 42109: ki- Räntestöd för byggande av Tahkoluo- 42110: tobanan ......................... 303028,38 303028,38 100 0,00 42111: 89 31 57 62 Valtionrautateiden radanpito - Statsjärn- 42112: vägarnas banhållning ................ 5192823,08 5192823,08 100 0,00 42113: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42114: sivu 42115: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 252 42116: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42117: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42118: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 42119: Mom.-Mom. 42120: % 42121: 42122: 42123: 42124: 90 31 57 62 Valtionrautateiden radanpito - Statsjärn- 42125: vägarnas banhållning ................ 1 318000000,00 1 238970917.73 94 79 029 082,27 42126: 90 31 57 80 Tertiäärilaina Valtionrautateiden asuinra- 42127: kennusten peruskorjaukseen - Tertiärlån 42128: för grundlig reparation av Statsjärnvägar- 42129: nas bostadsbyggnader ............... 6000000,00 6000000,00 100 0,00 42130: 89 31 58 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 42131: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 42132: vecklande och bevarande av kollektiv- 42133: trafiken .......................... 18176175,62 17 059 804.45 94 1116371,17 42134: 90 31 58 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen 42135: ja säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 42136: vecklande och bevarande av kollektiv- 42137: trafiken .......................... 241 500 000,00 185 807 883.49 77 55 692116,51 42138: 89 31 58 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen - 42139: Statsunderstöd för avlägsnande av pian- 42140: korsningar ........................ 4000000,00 780000,00 20 3220000,00 42141: 90 31 58 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen - 42142: Statsunderstöd för avlägsnande av pian- 42143: korsningar ........................ 5000000,00 0,00 0 5000000,00 42144: 89 31 58 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotu- 42145: ki- Räntestöd för byggande av Tahkoluo- 42146: tobanan ......................... 600000,00 302396,66 50 297603,34 42147: 90 31 58 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotu- 42148: ki- Räntestöd för byggande av Tahkoluo- 42149: tobanan ......................... 200000,00 13750,00 7 186250,00 42150: 89 31 58 34 Valtionavustus pääkaupunkiseuden metro- 42151: järjestelmän suunnitteluun - Statsunder- 42152: stöd för planering av metrosystemet i hu- 42153: vudstadsregionen ................... 1000000,00 0,00 0 1000000,00 42154: 90 31 58 34 Valtionavustus pääkaupunkiseudun metro- 42155: järjestelmän suunnitteluun - Statsunder- 42156: stöd för planering av metrosystemet i hu- 42157: vudstadsregionen ................... 3300000,00 2000000,00 61 1300000,00 42158: 88 31 85 88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen 42159: - Höjning av aktiekapitalet i Finnair Oy .. 2974987,90 0,00 0 2974987,90 42160: 89 31 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42161: ventarier ......................... 14 751 831,07 14 751831,07 100 0,00 42162: 90 31 92 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42163: ventarier ......................... 71 000 000,00 70707014.44 100 0,00 42164: 89 31 92 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä - 42165: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ......... 19 3461 03,93 469420,67 2 18 876 683,26 42166: 90 31 92 71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä - 42167: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ......... 20 000 000,00 0,00 0 20 000 000,00 42168: 89 31 92 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 42169: byggen på flygfält ........... 24893671,16 24893671,16 100 0,00 42170: 90 31 92 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 42171: byggen på flygfält .................. 35 000 000,00 35 000 000,00 100 0,00 42172: 89 31 92 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 42173: av flygfält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 505 029,98 13 505 029,98 100 0,00 42174: 90 31 92 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 42175: av flygfält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 200 000,00 68172121,98 100 0,00 42176: 89 31 92 87 Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta - 42177: lnlösen av jordområden och röjning av hin- 42178: der ............................. 2437274,12 2437274,12 100 0,00 42179: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42180: sivu 42181: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 253 42182: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42183: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42184: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 42185: Mom.-Mom. 42186: % 42187: 42188: 42189: 90 31 92 87 Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta - 42190: lnlösen av jordområden och röjning av hin- 42191: der ............................. 3000000,00 2292636,61 76 0,00 42192: 90 31 95 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42193: ventarier ......................... 500000,00 500000,00 100 0,00 42194: 90 31 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 8500000,00 8165448,50 96 334551,50 42195: 89 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 42196: och planering ..................... 1 960297,87 1 960297,87 100 0,00 42197: 90 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 42198: och planering ..................... 9563000,00 7 289955,84 76 2273044,16 42199: 42200: 90 32 01 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42201: tionsutgifter. ............. . . . . . . . '. 22 600 000,00 17 361 420,92 77 5238578,29 42202: 89 32 09 21 Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiik- 42203: kaa koskeva tutkimustoiminta - Tili sjö- 42204: fartens närings- och trafikpolitik ansluten 42205: forskn ingsverksam het. . . . . . . . . . . . . . . . 119042,55 12870,61 11 106171,94 42206: 87 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 42207: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 42208: niska anordningar .................. 40224,95 40224,95 100 0,00 42209: 88 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 42210: nen- Anskaffning av inventarier och tek- 42211: niska anordningar .................. 608222,28 347525,96 57 260696,32 42212: 89 32 10 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42213: ventarier ......................... 1904841,47 753033,69 40 1151807,78 42214: 87 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 42215: minen - Anskaffning av fartyg och andra 42216: trafikmedel ....................... 123542,70 123 542,70 100 0,00 42217: 88 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 42218: minen - Anskaffning av fartyg och andra 42219: trafikmedel ....................... 7098017,05 6772500,05 95 325517,00 42220: 89 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankki- 42221: minen - Anskaffning av fartyg och andra 42222: trafikmedel ...... ' ................ 23 812 866,81 18 895 346,83 79 4917519,98 42223: 87 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 146446,42 146446,42 100 0,00 42224: 88 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 730286,40 730286,40 100 0,00 42225: 89 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2032741,68 1 847 472,26 91 185269,42 42226: 87 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 42227: - Byggande av säkerhetsanordningar och 42228: farledsarbeten ..................... 300380,51 300380,51 100 0,00 42229: 88 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 42230: - Byggande av säkerhetsanordningar och 42231: farledsarbeten ..................... 909269,59 708884,52 78 200385,07 42232: 89 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt 42233: - Byggande av säkerhetsanordningar och 42234: farledsarbeten ..................... 13 339 877,33 8850813,35 66 4489063,98 42235: 87 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övriga 42236: land- och vattenbyggnadsarbeten ....... 12568,93 12568,93 100 0,00 42237: 88 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övriga 42238: land- och vattenbyggnadsarbeten ....... 286094,09 170732,24 60 115361,85 42239: 89 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga 42240: land- och vattenbyggnadsarbeten ....... 3500508,34 1923930,13 55 1 576578,21 42241: 87 32 10 88 Maa-alueiden ja rakennusten ostot- Köp 42242: av markområden och byggnader........ 164400,00 164400,00 100 0,00 42243: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42244: sivu 42245: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 254 42246: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42247: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42248: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 42249: Mom.-Mom. 42250: % 42251: 42252: 42253: 88 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42254: inventarier ........................ 709,17 709,17 100 0,00 42255: 89 32 32 70 Kalu51on hankinta - Anskaffning av in- 42256: ventarier ......................... 1952584,50 339596,00 17 1 612988,50 42257: 90 32 33 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42258: tionsutgifter. ...................... 2500000,00 1 846314,65 74 653685,35 42259: 87 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 42260: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 42261: och anordningar ................... 253937,83 253937,83 100 0,00 42262: 88 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 42263: nen- Anskaffning av inventarier, maskiner 42264: och anordningar ................... 154860,23 120681,35 78 34178,88 42265: 89 32 39 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42266: ventarier ......................... 1152656,96 920082,80 80 232574,16 42267: 90 32 39 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42268: ventarier ......................... 2405000,00 1848243,70 77 556756,30 42269: 88 32 40 21 Eräät tutkimu51oiminnan menot - Vissa 42270: utgifter för forskningsverksamheten ...... 93281,80 72320,97 78 20960,83 42271: 89 32 40 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 42272: tionsutgifter. ...................... 8112022,61 8112022,61 100 0,00 42273: 90 32 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42274: tionsutgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58180000,00 48 456 381 ,56 83 9723618,44 42275: 87 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42276: inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5875,29 5875,29 100 0,00 42277: 88 32 40 70 Kalu51on hankkiminen - Anskaffning av 42278: inventarier ........................ 96799,86 70464,75 73 26 335,11 42279: 89 32 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42280: ventarier ......................... 4257107,35 2758455,56 65 1498651,79 42281: 90 32 40 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42282: ventarier ......................... 6800000,00 4004670,72 59 2795329,28 42283: 89 32 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 4415164,85 1 558077,53 35 2857087,32 42284: 89 32 42 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42285: tionsutgifter. ...................... 8579811,28 8579811,28 100 0,00 42286: 90 32 42 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 42287: tionsutgifter ....................... 73451 000,00 64 740149,28 88 8710850,72 42288: 87 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 42289: skaffning av maskiner och inventarier .... 292745,73 292 745,73 100 0,00 42290: 88 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 42291: skaffning av maskiner och inventarier .... 7895569,28 4443988,46 56 3451 580,82 42292: 89 32 42 70 Kalu51on hankinta - Anskaffning av in- 42293: ventarier ......................... 21 548 254,68 17 497 408,78 81 4050845,90 42294: 90 32 42 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42295: ventarier ......................... 44000000,00 27 050 063,07 61 16 949 936,93 42296: 87 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 5906751,32 5906751,32 100 0,00 42297: 88 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2781538,04 2720070,45 98 61 467,59 42298: 89 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 28 932112,55 24427931,10 84 4504181,45 42299: 90 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 62 872 000,00 34 092 707,84 54 28 779 292,16 42300: 90 32 42 88 Toimitilojen ostaminen- Köp av lokalite- 42301: ter. ............................. 1700000,00 1470194,25 86 229805,75 42302: 87 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 42303: skaffning av maskiner och inventarier .... 1358433,53 1 358433,53 100 0,00 42304: 88 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 42305: skaffning av maskiner och inventarier .... 5500090,97 5500090,97 100 0,00 42306: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42307: sivu 42308: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 255 42309: Vuosi-År Käytettävissä Käytetty/peruutenu Vuodelle 42310: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42311: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 42312: Mom.-Mom. 42313: % 42314: 42315: 42316: 42317: 89 32 43 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av ma- 42318: skiner och inventarier ...... ...... ' .. ' 17 956169,54 17 956169,54 100 0,00 42319: 90 32 43 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av ma- 42320: skiner och inventarier ...... ' ....... ' . 25 000 000,00 9081974,53 36 9715025.47 42321: 87 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 42322: sundersökningar ................... 4537756,05 4537756,05 100 0,00 42323: 88 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 42324: sundersökningar ................... 21 374639,94 17 687 018,00 83 3687621,94 42325: 89 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 42326: sundersökningar ................... 107 560 808,02 91 208 361 ,33 85 16 352 446,69 42327: 90 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning- 42328: sundersökningar ...... . . . . . . . . . . . '. 1751 00 000,00 55 434 543.78 32 119 665 456,22 42329: 89 32 44 22 Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk- 42330: ning ............... . . . . . . . . ' . ' .. 13 336 782,52 10 984 676,39 82 2352106,13 42331: 90 32 44 22 Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk- 42332: ning ................ . . . . . . . ' . ' .. 49 600 000,00 29 760 121 ,53 60 19 839 878.47 42333: 87 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 42334: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 42335: strins forsknings- och produktutveckling- 42336: sverksamhet ...................... 34 733 060,00 34 733060,00 100 0,00 42337: 88 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 42338: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 42339: strins forsknings- och produktutveckling- 42340: sverksamhet ......... ' ... ' ... ' .... 72989021,00 39123 660,00 54 33 865 361 ,00 42341: 89 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 42342: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 42343: strins forsknings- och produktutveckling- 42344: sverksamhet ...................... 159 310 896,00 84 012 309,00 53 75 298 587,00 42345: 90 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 42346: tekehitystoimintaan- Understöd tili indu- 42347: strins forsknings- och produktutveckling- 42348: sverksamhet ...................... 212 250 000,00 23 619188,00 11 188630812,00 42349: 87 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 42350: keskuksille- Understöd tili teknologi- och 42351: datateknikcentralerna ................ 3338054,00 3338054,00 100 0,00 42352: 88 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 42353: keskuksille- Understöd tili teknologi- och 42354: datateknikcentralerna ............. 8890060,00 6987985,00 79 1902075,00 42355: 89 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 42356: keskuksille sekä paikallisiin teknologia- 42357: hankkeisiin - Understöd tili teknologi- 42358: och datateknikcentralerna samt tili lokala 42359: teknologiprojekt. ................... 10 596 900,00 2457394,00 23 8139506,00 42360: 90 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka- 42361: keskuksille sekä paikallisiin teknologia- 42362: hankkeisiin - Understöd tili teknologi- 42363: och datateknikcentralerna samt tili lokala 42364: teknologiprojekt. ................... 8000000,00 0,00 0 8000000,00 42365: 88 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42366: i nventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856932,58 70249,04 8 786683,54 42367: 89 32 44 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42368: ventarier ......................... 1511436,10 342500,90 23 1168935,20 42369: 90 32 44 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42370: ventarier ......................... 1 200000,00 149000,00 12 1051000,00 42371: 87 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 42372: strins produktutvecklingslån ........... 41 891 000,00 41 891 000,00 100 0,00 42373: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42374: sivu 42375: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 256 42376: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42377: PI.-Ht. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 42378: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 42379: Mom.-Mom. 42380: % 42381: 42382: 42383: 88 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 42384: strins produktutvecklingslån ........... 70 312 290,00 28510840,00 41 41 801 450,00 42385: 89 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 42386: strins produktutvecklingslån ........... 144 215 000,00 52 286 000,00 36 91 929 000,00 42387: 90 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu- 42388: strins produktutvecklingslån ........... 201 000 000,00 56 460 500,00 28 144 539 500,00 42389: 87 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 42390: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 42391: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 231312,98 231312,98 100 0,00 42392: 88 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 42393: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 42394: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 747 360,41 454975,72 61 292384,69 42395: 89 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 42396: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 42397: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 3244222,88 2145143,82 66 1 099079,06 42398: 90 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 42399: mustoiminta- Tili utrikes- och inrikeshan- 42400: deln ansluten forskningsverksamhet ..... 6750000,00 2962520,90 44 3787479,10 42401: 87 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö -lnter- 42402: nationellt tekniskt samarbete........... 1 906677,06 1 906677,06 100 0,00 42403: 88 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö -lnter- 42404: nationellt tekniskt samarbete ........... 2282647,40 1 426241,29 62 856406,11 42405: 89 32 46 22 Kansainvälinen tekninen tutkimustoiminta 42406: ja asiantuntijavaihto - lnternationellt tek- 42407: niskt forskningsverksamhet och sakkunni- 42408: gutbyte .......................... 8124849,49 5403463,84 67 2721385,65 42409: 90 32 46 22 Kansainvälinen teknistaloudellinen yhteis- 42410: työ - lnternationellt tekniskt-ekonomiskt 42411: samarbete ........................ 17 700 000,00 6206312,29 35 11493687,71 42412: 87 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 42413: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 42414: service ........................... 195092,40 195092,40 100 0,00 42415: 88 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 42416: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 42417: service ........................... 309557,20 117 273,79 38 192283,41 42418: 89 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen 42419: vienti - Export av sakkunskap i offentlig 42420: service ........................... 765 790,78 136403,90 18 629386,88 42421: 87 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan 42422: kehittäminen - Utvecklande av verksam- 42423: heten på riksmätplatser .............. 98354,95 98354,95 100 0,00 42424: 88 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan 42425: kehittäminen - Utvecklande av verksam- 42426: heten på riksmätplatser .............. 545538,93 358058,74 66 187 480,19 42427: 89 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli- 42428: suustekniikan kehittäminen - Utvecklan- 42429: de av riksmätplatser och säkerhetsteknik .. 1 252573,10 870001,19 69 382571,91 42430: 90 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli- 42431: suustekniikan kehittäminen - Utvecklan- 42432: de av riksmätplatser och säkerhetsteknik .. 2500000,00 647 530,42 26 1 852469,58 42433: 88 32 46 26 Etelämanner-toiminta- Verksamhet i Ant- 42434: arktis ............................ 317 961,00 0,00 0 317961,00 42435: 89 32 46 26 Etelämanner-toiminta- Verksamhet i Ant- 42436: arktis ............................ 5050787,03 5050787,03 100 0,00 42437: 90 32 46 27 Kuluttajatutkimustoiminta - Konsument- 42438: forskning ......................... 1200000,00 190130,92 16 1 009869,08 42439: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42440: sivu 42441: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 257 42442: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42443: Pl.- Ht. Stått tili törfogande Använt/indraget Tili år 42444: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 42445: Mom.-Mom. 42446: % 42447: 42448: 42449: 87 32 46 42 Pohjoismaisen apuvälineinstituutin perus- 42450: taminen - Grundande av ett nordiskt 42451: hjälpmedelsinstitut ... ............... 1 868477,00 1868477,00 100 0,00 42452: 88 32 46 43 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - 42453: Stödjande av praktik utomlands ........ 232451,53 194459,00 84 37992,53 42454: 89 32 46 43 Teollisuuden kansainvälistymiskoulutus- 42455: lndustrins internationaliseringsutbildning .. 1 052322,00 590789,00 56 461 533,00 42456: 90 32 46 43 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yhteis- 42457: työhankkeisiin sekä kansainvälistymiskou- 42458: lutukseen - Understöd tili internationella 42459: tekniska samarbetsprojekt samt tili utbild- 42460: ning i internationalisering ............. 17 000 000,00 3996172,11 24 13 003 827,89 42461: 89 32 46 44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin 42462: - Understöd tili projekt för förbättrande av 42463: know-how ....................... 511000,00 511000,00 100 0,00 42464: 90 32 46 44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin 42465: - Understöd tili projekt för förbättrande av 42466: know-how ....................... 4850000,00 4395339,90 91 454660,10 42467: 87 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Stat- 42468: sunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen ..... 950000,00 950000,00 100 0,00 42469: 88 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Stat- 42470: sunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen .. 1800000,00 1200000,00 67 600000,00 42471: 89 32 46 49 Avustus Keksintösäätiölle- Understöd tili 42472: Keksintösäätiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3000000,00 2500000,00 83 500000,00 42473: 90 32 46 49 Avustus Keksintösäätiölle- Understöd tili 42474: Keksintösäätiö ..................... 6500000,00 4000000,00 62 2500000,00 42475: 89 32 47 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42476: ventarier .. .. ' ........... ' ........ 298970,77 284 779,52 95 14191,25 42477: 89 32 47 71 Alusten hankkiminen - Anskaffning av 42478: fartyg .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. 477768,64 477 768,64 100 0,00 42479: 89 32 48 28 Maksullinen palvelutoiminta- Avgiftsbe- 42480: lagd serviceverksamhet .............. 1419179,66 905402,30 64 513777,36 42481: 90 32 48 28 Maksullinen palvelutoiminta- Avgiftsbe- 42482: lagd service ....................... 2500000,00 621 462,73 25 1878537,27 42483: 87 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42484: inventarier ... . ' ' . ' ' .. ' ...... ' ..... 26 553,44 26553,44 100 0,00 42485: 88 32 49 45 Tutkimustoiminnan tukeminen- Stödjan- 42486: de av forskning .................... 9624050,00 0,00 0 9624050,00 42487: 90 32 50 21 Malminetsintää ja esiintymien hyödyntä- 42488: mistä palveleva tutkimus - Forskning tili 42489: stöd för malmletning och utnyttjande av 42490: fyndigheterna ..................... 2950000,00 2591511,69 88 358488,31 42491: 87 32 50 23 Teollistamistutkimukset - lndustrialise- 42492: ringsundersökningar ................. 316 249,78 316249,78 100 0,00 42493: 88 32 50 23 Teollistamistutkimukset - 1ndustrialise- 42494: ringsundersökningar. ................ 1198564,23 784379,76 65 414184,47 42495: 89 32 50 23 Teollistamistutkimukset - lndustrialise- 42496: ringsundersökningar................. 2750000,00 1191 286,41 43 1 558713,59 42497: 90 32 50 23 Teollistamistutkimukset - 1ndustrialise- 42498: ringsundersökningar................. 5690000,00 2622190,30 46 3067 809,70 42499: 90 32 50 41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen - 42500: Gruvindustrins främjande ............. 22 100 000,00 12 250 000,00 55 9850000,00 42501: 89 32 50 43 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ke- 42502: hittämishankkeiden tukeminen- Stödjan- 42503: de av utvecklingsprojekt för små och me- 42504: delstora företags verksamhet .......... 1 850000,00 1850000,00 100 0,00 42505: 42506: 42507: 42508: 42509: 9 411653Z 42510: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42511: sivu 42512: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 258 42513: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42514: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42515: Luku- Kap. vuonna - år 1 990 vuonna - år 1 990 1991 42516: Mom.-Mom. 42517: % 42518: 42519: 42520: 87 32 50 44 Avustus Vapo Oy:lle Martinniemen sahan 42521: toiminnan turvaamiseksi - Understöd tili 42522: Vapo Oy för t.yggande av verksamheten 42523: vid Martinniemi såg ................. 8890600,05 8890600,05 100 0,00 42524: 87 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - 42525: Stödjande av praktik utomlands ........ 163707,07 163707,07 100 0,00 42526: 89 32 50 46 Avustukset Martinniemen työllisyystilan- 42527: teen parantamiseen - Understöd för för- 42528: bättrande av sysselsättningsläget i Martin- 42529: niemi ............................ 2000000,00 487 500,00 24 1 512500,00 42530: 90 32 50 46 Korvaus Valmet Oy:lle - Understöd tili 42531: ValmetAb ........................ 82 500 000,00 82 500 000,00 100 0,00 42532: 89 32 50 47 Avustus pienten ja keskisuurten yritysten 42533: neuvonta- ja koulutushankkeisiin - Un- 42534: derstöd för informations- och utbildning- 42535: sprojekt inom små och medelstora företag. 561 370,58 561 370,58 100 0,00 42536: 87 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 42537: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille- 42538: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 42539: de understöd tili kommuner och fastighets- 42540: företag .......................... 2860288,00 2860288,00 100 0,00 42541: 88 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 42542: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille- 42543: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 42544: de understöd tili kommuner och fastighets- 42545: företag .......................... 9827742,00 3161 025,00 32 6666717,00 42546: 89 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 42547: avustukset- Mot Iännader i omsättnings- 42548: skatten svarande understöd ........... 26 345178,00 13 331 889,00 51 13 013 289,00 42549: 87 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 42550: aktiekapital ....................... 1181373,00 1181373,00 100 0,00 42551: 88 32 50 88 Osakehankinnat- Aktieanskaffningar ... 5941837,00 0,00 0 5941837,00 42552: 89 32 50 88 Osakehankinnat- Aktieförvärv ........ 59 060 000,00 12000,00 0 59 048 000,00 42553: 90 32 50 88 Osakehankinnat- Aktieförvärv ........ 640 000 000,00 376 980 000,00 59 263 020 000,00 42554: 88 32 51 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 42555: taan rakentamislainojen korkokustannuk- 42556: siin- Understöd för räntekostnaderna för 42557: byggnadslån för Kemira Oy:s torvammo- 42558: niakfabrik ........................ 201,50 0,00 0 201,50 42559: 90 32 51 44 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 42560: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille- 42561: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 42562: de understöd tili kommuner och fastighets- 42563: företag .......................... 40000000,00 14845718,00 37 25154 282,00 42564: 87 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu 42565: - Försök med stöd tili industriområden på 42566: tillbakagång ....................... 2583031,00 2583031,00 100 0,00 42567: 88 32 51 46 Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tu- 42568: kikokeilut- Försök med stöd tili industri- 42569: områden i svårigheter ................ 870164,00 176149,30 20 694014,70 42570: 89 32 51 46 Pienyritysten perustamisen edistäminen - 42571: Främjande av etablering av små företag .. 2140010,00 910812,00 43 1229198,00 42572: 88 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkei- 42573: den merkitsemiseen - Deltagande i teck- 42574: nandet av aktier i utvecklingsbolagen .... 2000000,00 0,00 0 2000000,00 42575: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42576: sivu 42577: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 259 42578: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 42579: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42580: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 42581: Mom.-Mom. 42582: % 42583: 42584: 42585: 90 32 52 43 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ke- 42586: hittämishankkeiden tukeminen- Stödjan- 42587: de av utvecklingsprojekt för små och me- 42588: delstora företags verksamhet .......... 4500000,00 2400000,00 53 2100000,00 42589: 90 32 52 47 Valtionavustus eräisiin pienten ja keski- 42590: suurten yritysten neuvontaja koulutus- 42591: hankkeisiin- Statsunderstöd för informa- 42592: tions- och utbildningsprojekt inom vissa 42593: små och medelstora företag ........... 1807000,00 1 023870,00 57 783130,00 42594: 87 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 42595: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 42596: utgifter för forsknings-, planerings- och 42597: övervakningsverksamhet angående energi- 42598: försörjningen ...................... 2431612,31 2431 612,31 100 0,00 42599: 88 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 42600: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 42601: utgifter för forsknings-, planerings- och 42602: övervakningsverksamhet angående energi- 42603: försörjningen ...................... 6410889,47 4848132,90 76 1 562756,57 42604: 89 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 42605: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 42606: utgifter för forsknings-, planerings- och 42607: övervakningsverksamhet angående energi- 42608: försörjningen ...................... 37784 915,63 33 229 630,22 88 4555285,41 42609: 90 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnitte- 42610: lu- ja valvontatoiminnan menot - Vissa 42611: utgifter för forsknings-, planerings- och 42612: övervakningsverksamhet angående energi- 42613: försörjningen ...................... 77600000,00 38 768 862,95 50 38 831137,05 42614: 89 32 55 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta - 42615: Energiinformation och rådgivning ....... 3657619,67 3657619,67 100 0,00 42616: 90 32 55 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta - 42617: Energiinformation och rådgivning ....... 9500000,00 5420149,88 57 4079850,12 42618: 87 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 42619: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 6410200,00 6410200,00 100 0,00 42620: 88 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 42621: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 8251100,00 2569735,00 31 5681365,00 42622: 89 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 42623: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 8805100,00 2981834,00 34 5823266,00 42624: 90 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen- 42625: Understöd för landsbygdens elektrifiering . 12 500 000,00 3070000,00 25 9430000,00 42626: 87 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 42627: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 42628: derstöd för främjande av forskning och för- 42629: söksverksamhet inom energihushållningen. 5253522,58 5253522,58 100 0,00 42630: 88 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 42631: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 42632: derstöd för främjande av forskning och för- 42633: söksverksamhet inom energihushållningen. 12 283405,12 8624956,92 70 3658448,20 42634: 89 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 42635: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Un- 42636: derstöd för främjande av forskning och för- 42637: söksverksamhet inom energihushållningen. 22 693 200,69 14 872 200,89 66 7820999,80 42638: 90 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 42639: sen ja koetoiminnan edistämiseen- Un- 42640: derstöd för främjande av forskning och för- 42641: söksverksamhet inom energihushållningen. 34 000 000,00 6156739,88 18 27 843 260,12 42642: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42643: sivu 42644: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 260 42645: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42646: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42647: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 42648: Mom.- Mom. 42649: % 42650: 42651: 42652: 89 32 55 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen 42653: hyväksikäytön edistämiseen - Understöd 42654: för främjande av utnyttjandet av råvarutill- 42655: gångarna på torv och trä ............. 638000,00 229031,00 36 408969,00 42656: 90 32 55 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen 42657: hyväksikäytön edistämiseen - Understöd 42658: för främjande av utnyttjandet av råvarutill- 42659: gångarna på torv och trä .... 450000,00 300000,00 67 150000,00 42660: 87 32 55 87 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotan- 42661: non edistämiseen - Lån för främjande av 42662: produktionen av inhemska bränslen ..... 10000000,00 10000000,00 100 0,00 42663: 89 32 80 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot 42664: - Vissa utgifter för turistfrämjande verk- 42665: samhet .......................... 3990736,86 3990736,86 100 0,00 42666: 90 32 80 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot 42667: - Vissa utgifter för turistfrämjande verk- 42668: samhet .......................... 57 380 000,00 51 745 924,89 90 5634074,97 42669: 87 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen 42670: peruskorjaus ja rakentaminen - Grundre- 42671: paration och byggande av turistfastigheter 42672: som ägs av staten .................. 47052,67 47 052,67 100 0,00 42673: 87 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 42674: Statsbidrag för exportfrämjande ........ 15 679 616,00 15 679 616,00 100 0,00 42675: 88 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen - 42676: Statsbidrag för exportfrämjande .. 43140199,00 12 790039,00 30 30 350 160,00 42677: 87 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yri- 42678: tyksille uuden vientihenkilöstön palkkaami- 42679: seen- Statsunderstöd tili små och medel- 42680: stora företag för avlönande av ny export- 42681: personai ......................... 318 350,00 318350,00 100 0,00 42682: 88 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yri- 42683: tyksille uuden vientihenkilöstön palkkaami- 42684: seen- Statsunderstöd tili små och medel- 42685: stora företag för avlönande av ny export- 42686: personai ............... ... ' ' ..... 1 633657,00 125 313,00 8 1 508344,00 42687: 87 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen- Lån för ex- 42688: portfrämjande ..................... 30 019 000,00 30 019 000,00 100 0,00 42689: 88 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen- Lån för ex- 42690: portfrämjande ........ ... ' ..... 30 579 000,00 1 580000,00 5 28 999 000,00 42691: 89 32 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42692: ventarier ......................... 1 472088.71 1 246885,13 85 225203,58 42693: 90 32 90 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42694: ventarier ... .. ' ' . ' .. ' . ' ... 4900000,00 1 257 409,50 26 3642590,50 42695: 42696: 89 33 01 22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Under- 42697: söknings- och utvecklingsverksamhet .... 2621 630,29 2621 630,29 100 0,00 42698: 90 33 01 22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Under- 42699: söknings- och utvecklingsverksamhet. ... 8750000,00 4895100,53 56 3854899.47 42700: 88 33 03 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42701: inventarier ........................ 1 403846,55 568856,52 41 834990,03 42702: 87 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 42703: Stödjande av vård i hemmet. .......... 997750,00 997750,00 100 0,00 42704: 89 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 42705: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - 42706: Understöd tili sjukt barns föräldrar med 42707: anledning av barnets rehabilitering eller 42708: sjukvård ... ... ' ..... ' ' ... ' .. ' .. '. 3 496 917.46 3496917.46 100 0,00 42709: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42710: sivu 42711: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 261 42712: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 42713: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42714: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 42715: Mom.-Mom. 42716: % 42717: 42718: 42719: 42720: 90 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 42721: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - 42722: Understöd tili sjukt barns föräldrar med 42723: anledning av barnets rehabilitering eller 42724: sjukvård ..... ............. 18 500 000,00 16 582 995,24 90 1 917004,76 42725: 89 33 22 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- 42726: toutustoimintaan- Statsbidrag för rehabi- 42727: litering av makar tili krigsinvalider ....... 1005116,50 1005116,50 100 0,00 42728: 90 33 22 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- 42729: toutustoimintaan- Statsbidrag för rehabi- 42730: litering av makar tili krigsinvalider ....... 8000000,00 6287039,50 79 1 712960,50 42731: 90 33 22 57 Sotainvalidien Veljesliiton juhlarahan tuo- 42732: ton käyttö- Användning av intäkterna av 42733: Krigsinvalidernas Brödraförbunds jubi- 42734: leumsmynt ....................... 7500000,00 0,00 0 7 500000,00 42735: 89 33 22 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus- 42736: toimintaan - Statsbidrag för frontvetera- 42737: nernas rehabilitering ................. 2059365,97 2059365,97 100 0,00 42738: 90 33 22 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus- 42739: toimintaan - Statsbidrag för frontvetera- 42740: nernas rehabilitering ................. 130 000 000,00 127 838 420,55 98 2161579,45 42741: 89 33 30 22 Kehittämistoiminta Utvecklings- 42742: verksamhet ..... .................. 717697,22 717 697,22 100 0,00 42743: 90 33 30 22 Kehittämistoiminta Utvecklings- 42744: verksamhet .. ......... ' ..... 3000000,00 1 997079,63 67 1 002920,37 42745: 88 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 839529,31 694177,01 83 145352,30 42746: 89 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 7 627295,13 4987725,68 65 2639569,45 42747: 90 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3620000,00 1 694138,65 47 1925861,35 42748: 87 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 44436,75 44436,75 100 0,00 42749: 88 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3109,60 3034,55 98 75,05 42750: 89 33 60 22 Kehittämistoiminta Utvecklings- 42751: verksamhet ................ 1 909029,56 1 909029,56 100 0,00 42752: 90 33 60 22 Kehittämistoiminta Utvecklings- 42753: verksamhet ....................... 4500000,00 2 283828,17 51 2216171,83 42754: 87 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42755: inventarier ....................... 292379,15 292 379,15 100 0,00 42756: 88 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42757: inventarier ........................ 872085,65 354834,17 41 517251,48 42758: 89 33 63 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42759: ventarier ...... ................. '. 208515,00 49750,00 24 158765,00 42760: 90 33 63 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42761: ventarier ......................... 2000000,00 279589,40 14 1 720410,60 42762: 87 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 6473472,13 6473472,13 100 0,00 42763: 88 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2000000,00 2000000,00 100 0,00 42764: 89 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 1315782,19 1315782,19 100 0,00 42765: 90 33 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 18 825 000,00 11 689161,69 62 7135838,31 42766: 89 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 42767: not- Vissa utgifter för övervaknings- och 42768: forskningsverksamhet. ............... 3576487,13 3576487,13 100 0,00 42769: 90 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 42770: not - Vissa utgifter för övervaknings- och 42771: forskn ingsverksam het. . . . . . . . . . . . . . . . 7000000,00 3 798834,48 54 3201165,52 42772: 88 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42773: inventarier ................... 505839,49 505839,49 100 0,00 42774: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42775: sivu 42776: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 262 42777: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42778: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42779: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 42780: Mom.-Mom. 42781: % 42782: 42783: 42784: 89 33 65 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42785: ventarier ......................... 1207850,65 1 207850,65 100 0,00 42786: 90 33 65 70 Kaluston hankmta - Anskaffning av in- 42787: ventarier ......................... 3700000,00 1823329,96 49 1876670,04 42788: 88 33 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2526110,30 2181953,20 86 344157,10 42789: 89 33 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 500000,00 0,00 0 500000,00 42790: 90 33 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 5000000,00 0,00 0 5000000,00 42791: 88 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42792: inventarier ........................ 355586,98 355586,98 100 0,00 42793: 89 33 66 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42794: ventarier ......................... 300000,00 267452,52 89 32547,48 42795: 90 33 66 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42796: ventarier ......................... 450000,00 0,00 0 450000,00 42797: 88 33 66 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 116366,15 92655,65 80 23710,50 42798: 87 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 42799: not - Vissa utgifter för övervakning och 42800: forskning ......................... 627655,52 627655,52 100 0,00 42801: 88 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 42802: not - Vissa utgifter för övervakning och 42803: forskning ......................... 602047,25 602047,25 100 0,00 42804: 89 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 42805: not - Vissa utgifter för övervakning och 42806: forskning ......................... 1463499,01 909470.75 62 554028,26 42807: 90 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me- 42808: not - Vissa utgifter för övervakning och 42809: forskning ......................... 5300000,00 2212857.46 42 3087142,54 42810: 89 33 68 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42811: ventarier ......................... 1092011,29 1 092011,29 100 0,00 42812: 90 33 68 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42813: ventarier ......................... 4100000,00 1 917216,06 47 2182783,94 42814: 88 33 68 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 2134194,60 2134194,60 100 0,00 42815: 89 33 68 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 3000000,00 1653444,50 55 1346555,50 42816: 90 33 68 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 8500000,00 0,00 0 8500000,00 42817: 90 33 79 37 Valtionavustus koulutus- ja tutkimuskes- 42818: kuksen perustamiskustannuksiin - Stats- 42819: bidrag för anläggningskostnaderna för ett 42820: utbildnings- och forskningscenter ....... 4800000,00 0,00 0 4800000,00 42821: 87 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen- Utarbe- 42822: tande av hand- och instruktionsböcker ... 7700,00 7700,00 100 0,00 42823: 42824: 87 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset- Arbet- 42825: skraftspolitiska undersökningar ......... 81 913,89 81 913,89 100 0,00 42826: 88 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbet- 42827: skraftspolitiska undersökningar ......... 95334,37 30337,53 32 64996,84 42828: 88 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkea- 42829: koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild- 42830: ning på högskolenivå av arbetskraftsför- 42831: valtningens personai ................ 98,28 97,20 99 1,08 42832: 89 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkea- 42833: koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild- 42834: ning på högskolenivå av arbetskraftsför- 42835: valtningens personai ................ 224222,88 224201.70 100 21,18 42836: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42837: sivu 42838: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 263 42839: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42840: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42841: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vu<Jnna - år 1990 1991 42842: Mom.-Mom. 42843: % 42844: 42845: 42846: 90 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkea- 42847: koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild- 42848: ning på högskolenivå av arbetskraftsför- 42849: valtningens personai ................ 756000,00 507907,89 67 248092,11 42850: 89 34 03 22 Kehittämistoiminta Utvecklings- 42851: verksam het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486647,00 486647,00 100 0,00 42852: 90 34 03 22 Kehittämistoiminta Utvecklings- 42853: verksamhet ....................... 1150000,00 385211,15 33 764 788,00 42854: 87 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42855: inventarier ................ 203,84 203,84 100 0,00 42856: 88 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 42857: inventarier ........................ 97216,28 49591,38 51 47624,90 42858: 89 34 06 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42859: ventarier ......................... 1 620914.70 1 552057.78 96 68856,92 42860: 90 34 06 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42861: ventarier ......................... 22 800 000,00 21 435 317,88 94 1 364682,12 42862: 87 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kunlainliitoille työt- 42863: tömyyden lieventämiseen - Statsunder- 42864: stöd tili kommuner och kommunalförbund 42865: för lindrande av arbetslösheten ......... 23 327 235.74 23 327 235.74 100 0,00 42866: 87 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 42867: - Statsunderstöd för lindrande av arbets- 42868: lösheten ......................... 125 266 736,26 125 266 736,26 100 0,00 42869: 87 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 42870: teinteihin - Statsunderstöd för investe- 42871: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte .... 7773556,92 7773556,92 100 0,00 42872: 88 34 50 62 Työ II isyysperusteinen valtionapu inves- 42873: teinteihin - Statsunderstöd för investe- 42874: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte .... 70205931.43 42 302 022.75 60 27 903 908,68 42875: 89 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 42876: teinteihin - Statsunderstöd för investe- 42877: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte .... 115106 711,91 83 307 208,87 72 31 799 503,04 42878: 88 34 50 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi- 42879: den lieventäminen - Lindrande av stör- 42880: ningar föranledda av strukturomvandling- 42881: en .............................. 38173354,17 18 037 466,07 47 20135888,10 42882: 89 34 50 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi- 42883: den lieventäminen - Lindrande av stör- 42884: ningar föranledda av strukturomvandling- 42885: en .............................. 49 917 205,26 16139 706,88 32 33 777 498,38 42886: 90 34 50 63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi- 42887: den lieventäminen - Lindrande av stör- 42888: ningar föranledda av strukturomvandling- 42889: ~ .............................. 50000000,00 277523,88 49722476,12 42890: 88 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat - Syssel- 42891: sättningsfrämjande anskaffningar ....... 120874,60 0,00 0 120874,60 42892: 89 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat - Syssel- 42893: sättningsfrämjande anskaffningar ....... 9650000,00 1 958000,00 20 7692000,00 42894: 87 34 89 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien 42895: saamisten turvaaminen toimeksiantajan 42896: konkurssissa - Säkerställande av vissa 42897: med lönefordringar jämställda fordringar 42898: vid uppdragsgivares konkurs .......... 5213,64 5213,64 100 0,00 42899: 89 34 99 22 Tutkimus ja kehittäminen- Undersökning 42900: och utveckling ..................... 967089,05 851656,51 88 115432,54 42901: 90 34 99 22 Tutkimus ja kehittäminen- Undersökning 42902: och utveckling ..................... 7800000,00 4287668,11 55 3512331,89 42903: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42904: sivu 42905: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 264 42906: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42907: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42908: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1990 1991 42909: Mom.-Mom. 42910: % 42911: 42912: 42913: 42914: 89 34 99 25 Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat- Emi- 42915: grationsfrågor och internationella ärenden. 781 361,62 781 361,62 100 0,00 42916: 90 34 99 25 Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat- Emi- 42917: grationsfrågor och internationella ärenden. 3300000,00 2678446,66 81 621553,34 42918: 42919: 90 35 01 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 42920: tionsutgifter ....................... 16490000,00 12 999191,08 79 3490808,92 42921: 89 35 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42922: ventarier ......................... 88087,00 88087,00 100 0,00 42923: 90 35 01 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 42924: ventarier ......................... 3300000,00 2686812,25 81 613187,75 42925: 87 35 11 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset- 42926: Naturvårds- och friluftsundersökningar ... 22262,12 22262,12 100 0,00 42927: 87 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 42928: Miljöundersökningar och -utredningar ... 521 289,29 521 289,29 100 0,00 42929: 88 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 42930: Miljöundersökningar och -utredningar ... 2857623,14 1783973,77 62 1 073649,37 42931: 89 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 42932: Miljöundersökningar och -utredningar ... 7107931,61 7107 931,61 100 0,00 42933: 90 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - 42934: Forskning och utredningar om miljö ..... 22400000,00 12 230 577.43 55 10169377,88 42935: 88 35 11 27 Happamoitumistutkimus - Försurning- 42936: sundersökning ..................... 93412.41 41 518,04 44 51894,37 42937: 89 35 11 27 Happamoitumistutkimus - Försurnings- 42938: forskning ......................... 884216,95 649 502.47 73 234 714.48 42939: 90 35 11 27 Happamoitumistutkimus - Försurnings- 42940: forskning ......................... 1800000,00 1378393,15 77 421606,85 42941: 88 35 11 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 42942: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 142320,00 13020,00 9 129300,00 42943: 89 35 11 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 42944: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 332430,00 269930,00 81 62500,00 42945: 90 35 11 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 42946: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 650000,00 128383.41 20 521 616,59 42947: 89 35 12 23 Suunnittelu ja valvonta - Planering och 42948: övervakning ....................... 709084,85 709084,85 100 0,00 42949: 90 35 12 23 Suunnittelu ja valvonta - Planering och 42950: övervakning ....................... 1980000,00 1 378146,64 70 601 853,36 42951: 87 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurning- 42952: sundersökning ..................... 273946.46 273946.46 100 0,00 42953: 89 35 12 45 Romuakkujen talteenoton edistäminen - 42954: Främjande av tillvaratagandet av skrotack- 42955: umulatorer ........................ 3000000,00 3000000,00 100 0,00 42956: 88 35 12 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Trans- 42957: portstöd för problemavfall . . . . . . . . . . . . 900000,00 0,00 0 900000,00 42958: 90 35 12 60 Energiansäästö- ja ympäristönsuojeluyh- 42959: teistyö Puolan kanssa- Energibesparings- 42960: och miljövårdssamarbete med Polen ..... 30000000,00 0,00 0 30000000,00 42961: 88 35 12 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 42962: edistäminen - Främjande av avfallshante- 42963: ringen och återvinningen av avfall ...... 12 800 250,00 5922079,68 46 6878170,32 42964: 89 35 12 62 Jätehuollon edistäminen - Främjande av 42965: avfallshanteringen .................. 10 775 000,00 1597947,00 15 9177053,00 42966: 90 35 12 62 Jätehuollon edistäminen - Främjande av 42967: avfallshanteringen .................. 12 000 000,00 219725,00 2 11 780 275,00 42968: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 42969: sivu 42970: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 265 42971: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 42972: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 42973: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 42974: Mom.-Mom. 42975: % 42976: 42977: 42978: 90 35 12 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto 42979: - Oljeavfallshantering som finansieras 42980: med oljeavfallsavgift................. 25 000 000,00 19945000,00 80 5055000,00 42981: 90 35 12 88 Ekokem Oy Ab:n osakkeiden hankinta - 42982: Förvärv av aktier i Ekokem Oy Ab. . . . . . . 3000000,00 3000000,00 100 0,00 42983: 87 35 13 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Trans- 42984: portstöd för problemavfall . . . . . . . . . . . . 1407710,11 1407710,11 100 0,00 42985: 87 35 13 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 42986: edistäminen - Främjande av avfallshante- 42987: ringen och återvinningen av avfall ...... 1885065,00 1885065,00 100 0,00 42988: 88 35 15 21 Luonnonsuojelun yleismenot- Allmänna 42989: utgifter för naturvården .............. 60670,65 34271,63 56 26399,02 42990: 89 35 15 21 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmänna 42991: utgifter för naturvården .............. 645046,81 645046,81 100 0,00 42992: 90 35 15 21 Luonnonsuojelun yleismenot- Allmänna 42993: utgifter för naturvården .............. 3420000,00 2284059,84 67 1135940,16 42994: 87 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 42995: rustamiseen- Statsunderstöd tili kommu- 42996: nerna för anläggande av friluftsleder ..... 338532,00 338532,00 100 0,00 42997: 88 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien pe- 42998: rustamiseen- Statsunderstöd tili kommu- 42999: nerna för anläggande av friluftsleder ..... 331435,75 85 556,70 26 245879,05 43000: 88 35 15 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan- 43001: Understöd för anskaffning av rekreations- 43002: områden ......................... 2385000,00 2100500,00 88 284500,00 43003: 89 35 15 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan- 43004: Understöd för anskaffning av rekreations- 43005: områden ......................... 2000000,00 450000,00 23 1550000,00 43006: 90 35 15 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan - 43007: Understöd för anskaffning av rekreations- 43008: områden ......................... 3000000,00 0,00 0 3000000,00 43009: 88 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 43010: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 43011: områden ......................... 188676,20 188676,20 100 0,00 43012: 89 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 43013: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 43014: områden ......................... 2000000,00 2000000,00 100 0,00 43015: 90 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 43016: - Ersättningar för inrättandet av skydds- 43017: områden ......................... 3000000,00 2519878,80 84 480121,20 43018: 87 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 43019: sättningar enligt marktäktslagen ........ 800000,00 800000,00 100 0,00 43020: 89 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset- Er- 43021: sättningar enligt marktäktslagen ........ 1000000,00 0,00 0 1000000,00 43022: 90 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset- Er- 43023: sättningar enligt marktäktslagen ........ 1000000,00 422137,22 42 577862,78 43024: 88 35 15 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset- 43025: Ersättningar enligt forsskyddslagen ...... 915402,12 915402,12 100 0,00 43026: 89 35 15 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset- 43027: Ersättningar enligt forsskyddslagen ...... 5300000,00 5300000,00 100 0,00 43028: 90 35 15 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset- 43029: Ersättningar enligt forsskyddslagen ...... 25000000,00 3925259,31 16 21074740,19 43030: 87 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset - 43031: Skärgårdens miljövårdsbidrag .......... 54910,00 54910,00 100 0,00 43032: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 43033: sivu 43034: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 266 43035: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 43036: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43037: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna- år 1990 1991 43038: Mom.-Mom. 43039: % 43040: 43041: 43042: 43043: 88 35 15 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 43044: - Anskaffning av utrustning tili natur- 43045: skyddsområdena ................... 139966,90 116997,60 84 22969,30 43046: 89 35 15 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 43047: ventarier ......................... 230953,28 184137,53 80 46 815,75 43048: 90 35 15 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 43049: ventarier .................. 1500000,00 1 318980,47 88 181 019,53 43050: 88 35 15 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 43051: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur- 43052: skyddsområdena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1115351,07 1 081334,23 97 34016,84 43053: 89 35 15 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 43054: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur- 43055: skyddsområdena ................... 2857954,92 2357954,92 83 500000,00 43056: 90 35 15 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 43057: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur- 43058: skyddsområdena ................... 4460000,00 2275273,12 51 2184726,88 43059: 88 35 15 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perusta- 43060: miseen liittyvät kompensaatioinvestoinnit 43061: - Kompensationsinvesteringar i anslut- 43062: ning tili inrättandet av Urho Kekkonens 43063: nationalpark ...................... 198788,30 173167,60 87 25620,70 43064: 89 35 15 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen - 43065: Anskaffnil'lg av naturskyddsområden ..... 10 365 369,40 7918558,36 76 2446811,04 43066: 90 35 15 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen - 43067: Anskaffning av naturskyddsområden ..... 60 000 000,00 44 344 235,74 74 15 655 764,26 43068: 88 35 15 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 43069: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 43070: skyddsändamål .................... 478755,59 65500,00 14 413255,59 43071: 87 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 43072: - Anskaffning av utrustning tili natur- 43073: skyddsområdena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39918,80 39918,80 100 0,00 43074: 87 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoi- 43075: tuksiin - Anskaffning av mark för natur- 43076: skyddsändamål .................... 931164,30 931164,30 100 0,00 43077: 87 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 43078: siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 43079: samhet som finansieras med vattenvårds- 43080: avgifter .......................... 920,86 920,86 100 0,00 43081: 88 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 43082: siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 43083: samhet som finansieras med vattenvårds- 43084: avgifter .......................... 45882,78 42 744,08 93 3138,70 43085: 89 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 43086: siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 43087: samhet som finansieras med vattenvårds- 43088: avgifter .......................... 486306,15 412302,27 85 74003,88 43089: 90 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve- 43090: siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk- 43091: samhet som finansieras med vattenvårds- 43092: avgifter .......................... 1700000,00 740236.49 44 959763,51 43093: 87 35 25 23 Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta- 43094: Undersökning och projektering av samt tili- 43095: syn över vattnen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37714,87 37714,87 100 0,00 43096: 88 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katsel- 43097: mustoimitukset- Projektering av och tili- 43098: syn över vattnen samt syneförrättningar .. 510098,89 313623,11 61 196475,78 43099: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 43100: sivu 43101: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 267 43102: Vuosi-Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 43103: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43104: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 43105: Mom.-Mom. 43106: % 43107: 43108: 43109: 89 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta sekä katsel- 43110: mustoimitukset- Projektering av och tili- 43111: syn över vattnen samt syneförrättningar .. 1 901503,12 1 901 503,12 100 0,00 43112: 90 35 25 23 Vesien ja ympäristönsuojelun suunnittelu ja 43113: valvonta sekä katselmustoimitukset- Pro- 43114: jektering av och tillsyn över vattnen och 43115: miljövården samt syneförrättningar ...... 4100000,00 1 803243,70 44 2296750,21 43116: 88 35 25 24 Tutkimus- Undersökning ............ 237 457,12 223766,68 94 13690,44 43117: 89 35 25 24 Tutkimus - Forskning ............... 998429,57 998429,57 100 0,00 43118: 90 35 25 24 Vesi- ja ympäristöhallinnon tutkimus ja 43119: seuranta - Vatten- och miljöförvaltning- 43120: ens forskning och uppföljning ......... 6700000,00 4973555,25 74 1726444,75 43121: 89 35 25 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 43122: tionsutgifter. ...................... 5261208,67 5261 208,67 100 0,00 43123: 90 35 25 29 Muut kulutusmenot - övriga konsum- 43124: tionsutgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58400000,00 54 526 855,21 93 3873054,13 43125: 89 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 43126: menpiteisiin- Understöd för samhällenas 43127: vattenvårdsåtgärder . . . . . . . . . . . . . . . . . 8958000,00 4884000,00 55 4074000,00 43128: 90 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 43129: menpiteisiin- Understöd för samhällenas 43130: vattenvårdsåtgärder . . . . . . . . . . . . . . . . . 9500000,00 3082500,00 32 6417500,00 43131: 88 35 25 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 43132: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 43133: kets vattenvårdsåtgärder. . . . . . . . . . . . . . 1455160,00 1 087255,00 75 367905,00 43134: 89 35 25 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 43135: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 43136: kets vattenvårdsåtgärder. . . . . . . . . . . . . . 1700000,00 225520,00 13 1474480,00 43137: 90 35 25 41 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 43138: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 43139: kets vattenvårdsåtgärder. . . . . . . . . . . . . . 1400000,00 0,00 0 1400000,00 43140: 87 35 25 51 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 43141: toimenpiteisiin- Understöd för gårdsbru- 43142: kets vattenvårdsåtgärder. . . . . . . . . . . . . . 276840,00 276840,00 100 0,00 43143: 88 35 25 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 43144: skaffning av inventarier och apparatur .... 132748,22 86 330,11 65 46418,11 43145: 89 35 25 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 43146: ventarier ......................... 3807277,21 3807277,21 100 0,00 43147: 90 35 25 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 43148: ventarier ......................... 13200000,00 7448963,08 56 5751036,92 43149: 88 35 25 71 Öljyntorjuntakaluston hankkiminen- An- 43150: skaffning av oljebekämpningsmateriel .... 643303,27 623232,00 97 20071,27 43151: 89 35 25 71 Öljyntorjuntakaluston hankinta- Anskaff- 43152: ning av oljebekämpningsmateriel ....... 653000,00 548804,03 84 104195,97 43153: 90 35 25 71 Öljyntorjuntakaluston hankinta- Anskaff- 43154: ning av oljebekämpningsmateriel ....... 6200000,00 3878920,00 63 2321080,00 43155: 88 35 25 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbe- 43156: ten ............................. 1649569,48 1214144,65 74 435424,83 43157: 89 35 25 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 6404735,07 6038773,27 94 365961,80 43158: 90 35 25 74 Talonrakennukset- Husbyggen ....... 7000000,00 2256482,58 32 4 743517,42 43159: 87 35 25 77 Vesien- ja ympäristönsuojelutyöt- Van- 43160: en- och miljövårdsarbeten ............ 1718831,17 1718831,17 100 0,00 43161: 88 35 25 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat- 43162: tendrags- och miljövårdsarbeten ........ 1673107,20 1104427,32 66 568679,88 43163: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 43164: sivu 43165: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 268 43166: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty/peru utettu Vuodelle 43167: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43168: Luku- Kap. vuonna - år 1 990 vuonna - år 1990 1991 43169: Mom.-Mom. 43170: % 43171: 43172: 43173: 43174: 89 35 25 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt ~ Vat- 43175: tendrags- och miljövårdsarbeten ....... . 7030506,09 3029050,26 43 4001455,83 43176: 90 35 25 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt ~ Vat- 43177: tendrags- och miljövårdsarbeten ....... . 16 280 000,00 10 573 619,36 65 5706380,64 43178: 87 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 43179: nen~ Anskaffning av inventarier och tek- 43180: niska anordningar ................. . 142286,97 142286,97 100 0,00 43181: 87 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 43182: minen ~ Planering och byggande av la- 43183: gerbyggnader .................... . 288411,48 288411,48 100 0,00 43184: 87 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 43185: kehittämistoiminta ~ Undersökning och 43186: utvecklande av planeringen rörande an- 43187: vändning av områden .............. . 687058,20 687058,20 100 0,00 43188: 88 35 30 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja 43189: kehittäminen~ Undersökning och utveck- 43190: ling av planläggnings- och byggnadsvä- 43191: sendet ....................... . 3486401,53 1257273,15 36 2229128,38 43192: 89 35 30 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja 43193: kehittäminen~ Undersökning och utveck- 43194: ling av planläggnings- och byggnadsvä- 43195: sendet. ......................... . 6871799,75 6871799,75 100 0,00 43196: 90 35 30 21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja 43197: kehittäminen~ Undersökning och utveck- 43198: ling av planläggnings- och byggnadsvä- 43199: sendet. ......................... . 10500000,00 2242568,75 21 8257431,25 43200: 87 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehit- 43201: täminen ~ Utvecklande av byggnadsbe- 43202: stämmelser och -anvisningar ......... . 77822,97 77 822,97 100 0,00 43203: 89 35 30 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen ~ 43204: Utvecklande av fastighetsdatasystemet ... 637336,17 637336,17 100 0,00 43205: 90 35 30 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen ~ 43206: Utvecklande av fastighetsdatasystemet ... 1800000,00 902782,52 50 897217,48 43207: 87 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti 43208: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttä- 43209: miseen~ Statsunderstöd för bevarande av 43210: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla 43211: områden ........................ . 451830,47 451830,47 100 0,00 43212: 88 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti 43213: arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttä- 43214: miseen~ Statsunderstöd för bevarande av 43215: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla 43216: områden ........................ . 1 774540,95 435 245,95 25 1 339295,00 43217: 87 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokei- 43218: lutoimintaan ~ Statsunderstöd för prov- 43219: byggande och försöksverksamhet ...... . 301 657,69 301 657,69 100 0,00 43220: 88 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokei- 43221: lutoimintaan ~ Statsunderstöd för prov- 43222: byggande och försöksverksamhet ...... . 923513,80 534 138,27 58 389375,53 43223: 89 35 30 62 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta ~ 43224: Provbyggande och försöksverksamhet ... 1 506636,27 1 506 636,27 100 0,00 43225: 90 35 30 62 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta ~ 43226: Provbyggande och försöksverksamhet ... 2000000,00 247687,60 12 1752312,40 43227: 88 35 30 90 Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen 43228: ~ Stödjande av Pojo Bruksindustri Fast. 43229: Ab ............................ . 4509821,48 1 473923,55 33 3035897,93 43230: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 43231: sivu 43232: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 269 43233: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 43234: PI.-Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43235: Luku- Kap. vuonna - år 1990 vuonna - år 1990 1991 43236: Mom.-Mom. 43237: % 43238: 43239: 43240: 43241: 90 35 32 21 Rakennussuojelun tutkimus ja kehittämi- 43242: nen - Undersökning och utveckling av 43243: byggnadsskyddet. ..... ... ' ' .. ' ... ' ' 800000,00 410802,20 51 389197,80 43244: 89 35 32 34 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok- 43245: kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bidrag 43246: för bevarande av kulturhistoriskt värdefulla 43247: objekt ...... 6096938,63 1 279666,41 21 4817272,22 43248: 90 35 32 34 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok- 43249: kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bidrag 43250: för bevarande av kulturhistoriskt värdefulla 43251: objekt .................. .. ' ...... 9200000,00 800000,00 9 8400000,00 43252: 89 35 32 50 Avustukset muihin rakennussuojelukus- 43253: tannuksiin - Bidrag för övriga kostnader 43254: för byggnadsskyddet ........... 1831 583,18 825680,81 45 1 005902,37 43255: 90 35 32 50 Avustukset muihin rakennussuojelukus- 43256: tannuksiin - Bidrag för övriga kostnader 43257: för byggnadsskyddet ................ 2900000,00 300000,00 10 2600000,00 43258: 89 35 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 43259: tionsutgifter ....................... 1 231 862,98 1 231 862,98 100 0,00 43260: 90 35 40 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsum- 43261: tionsutgifter ..... ............. ' 9250000,00 7 989131,68 86 1 260868,32 43262: 88 35 45 22 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 641 296,08 381 751,17 60 259544,91 43263: 89 35 45 22 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 2881096,17 2316827,65 80 564268,52 43264: 90 35 45 22 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 4900000,00 2052768,32 42 2847 231,68 43265: 87 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen 43266: hankkimista varten tai muuhun asuntotuo- 43267: tantolain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 43268: asunto-olojen parantamiseen- Understöd 43269: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 43270: bostäder eller annat förbättrande av bo- 43271: stadsförhållandena för personer som avses i 43272: 5 § lagen om bostadsproduktion ....... 14 929 945,00 14 929 945,00 100 0,00 43273: 88 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen 43274: hankkimista varten tai muuhun asuntotuo- 43275: tantolain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 43276: asunto-olojen parantamiseen- Understöd 43277: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 43278: bostäder eller annat förbättrande av bo- 43279: stadsförhållandena för personer som avses i 43280: 5 § lagen om bostadsproduktion ....... 4913069,00 3163810,00 64 1749259,00 43281: 87 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asun- 43282: to-olojen parantamiseen - Understöd tili 43283: kommunerna för förbättrande av bostads- 43284: förhållandena för bostadslösa .......... 364800,00 364800,00 100 0,00 43285: 88 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asun- 43286: to-olojen parantamiseen - Understöd tili 43287: kommunerna för förbättrande av bostads- 43288: förhållandena för bostadslösa ... 3875900,00 1 521900,00 39 2354000,00 43289: 89 35 45 33 Avustukset asunto-olojen parantamiseen 43290: - Understöd för förbättrande av bostads- 43291: förhållandena .. ' ............. ' . ' .. ' 40 000 000,00 34 988 000,00 87 5012000,00 43292: 87 35 45 50 Asuntotutkimus- Bostadsundersökning . 223 282,53 223282,53 100 0,00 43293: 87 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääo- 43294: maosuuteen- Statsunderstöd för andelen 43295: eget kapital i hyreshus ............... 3279000,00 3279000,00 100 0,00 43296: Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1990 43297: sivu 43298: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1990 sida 270 43299: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty /peruutenu Vuodelle 43300: PL- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 43301: Luku- Kap. vuonna- år 1990 vuonna - år 1 990 1991 43302: Mom.-Mom. 43303: % 43304: 43305: 43306: 88 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääo- 43307: maosuuteen- Statsunderstöd för andelen 43308: eget kapital i hyreshus ............... 9775000,00 4075000,00 42 5700000,00 43309: 87 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 43310: stöd för reparationsverksamhet ......... 3019274,00 3019274,00 100 0,00 43311: 88 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 43312: stöd för reparationsverksamhet ......... 5524165,50 2468965,40 45 3055200,10 43313: 89 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 43314: stöd och lån för reparationsverksamhet ... 33 657 012,70 23 235 065,50 69 10421 947,20 43315: 90 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Under- 43316: stöd och Iän för reparationsverksamhet ... 45 000 000,00 10 534 884,60 23 34 465115,40 43317: 89 35 45 61 Avustukset vuokrataloille - Understöd tili 43318: hyreshus ......................... 29 334 600,00 21 919192,00 75 7 415408,00 43319: 90 35 45 61 Avustukset vuokrataloille- Understöd tili 43320: hyreshus ......................... 22 500 000,00 8559287,50 38 13 940 712,50 43321: 90 35 45 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille 43322: osoitettaviin asuntoihin - Understöd för 43323: bostäder tili bostadslösa och flyttingar ... 42 000 000,00 14 882 200,00 35 27117 800,00 43324: 87 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- 43325: ja asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilu- 43326: nastamista varten- Bostadslån för inlösen 43327: av hyres- och bostadsandelslagsbostäder 43328: vilka finansierats med bostadslån ....... 47 280000,00 47 280000,00 100 0,00 43329: 88 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- 43330: ja asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilu- 43331: nastamista varten- Bostadslån för inlösen 43332: av hyres- och bostadsandelslagsbostäder 43333: vilka finansierats med bostadslån ....... 306999,99 0,00 0 306999,99 43334: 89 35 45 84 Omaksilunastamislainat- lnlösninglån .. 3284590,00 0,00 0 3284590,00 43335: 88 35 45 85 Asuntolaina Y-säätiölle ja kunnille - Bo- 43336: stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 43337: munerna ......................... 11 885 648,00 1154500,00 10 10 731148,00 43338: 89 35 45 85 Asuntolaina Y-Säätiölle ja kunnille- Bo- 43339: stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 43340: munerna ......................... 9682000,00 7136300,00 74 2545700,00 43341: 90 35 99 26 Ympäristöministeriön hallinnonalan jatko- 43342: ja täydennyskoulutus - Vidareutbildning 43343: och kompletterande utbildning inom miljö- 43344: ministeriets förvaltningsområde ......... 2000000,00 1571958,24 79 427222,24 43345: 43346: 43347: VUODELTA- FRÅN AR 1989 ........ 8134 496 426,75 5 750 827 853,29 71 2 383 668 573,46 43348: VUODELTA- FRAN AR 1990 ........ 24 520 543 000,00 18 167 707 852,99 74 6 344 622 546,46 43349: SIIRTOMÄÄRÄRAHA- RESERVATION- 43350: SANSLAG ....................... 20 106 890 000,00 14209740460,81 71 5 888 940 167,32 43351: SIIRTOMÄÄRÄRAHA 2 V- RESERVA- 43352: TIONSANSLAG 2 AR ............... 4 413 653 000,00 3 957 967 392,18 90 455682379,14 43353: JÄTETTY SIIRTÄMÄTTÄ- ICKE ÖVER- 43354: FÖRTS .......................... 8212600,55 43355: 43356: 43357: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT ....... 32 655 039 426,75 23 926 748 306,83 73 8728291119,92 43358: Lll KETOI M 1NTAA HARJOITTAVIEN 43359: VALTION VIRASTOJEN 43360: JA LAITOSTEN 43361: 43362: TULOSLASKELMAT JA TASEET 43363: VUODELTA 43364: 19 9 0 43365: 43366: 43367: 43368: STATENS AFFÄRSDRIVANDE 43369: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS 43370: 43371: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 43372: FÖRÅR 43373: 19 9 0 43374: 272 43375: 43376: llmailuhallinto- Luftfartsförvaltningen 43377: 43378: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43379: 43380: Myyntituotot- Försäljningsintäkter 43381: Liikennöimismaksutuotot- Trafikeringsavgiftsintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459130 451,69 43382: Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . .. . . . . . . . . 104 622 850,46 43383: Ulkopuolisille suoritetut työt- Utförda arbeten tili utomstående. . . . . . . . . . . . . . . . . 10100 690,38 43384: Muut tuotot- Övriga intäkter ............................................ _ __,5'-'-1.:2::29::..:5::..:1_,9"",3""5 625083 511,88 43385: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter 43386: Alennukset- Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . .. . . . . . . . . . . . . 21117 432,24 43387: Luottotappiot- Kreditförluster . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . 1186 378,73 43388: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter .................................. ---~3~9~4""0~9.~46~_-_,2~2,_,3c-:4~3.=,22~0'L,4~3 43389: Liikevaihto- Omsättning. . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 740 291,45 43390: Ku 1ut- Kostnader 43391: Palkat- Löner . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 484 825,42 43392: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 261 966,21 43393: Eläkkeet - Pensioner .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 61121 206,36 43394: Muut henkilömenot- Övriga personutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 492 344,87 43395: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 251 579,70 43396: Vuokrat- Hyror. . .. . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 5 957 599,91 43397: Muut menot- Övriga utgifter. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . 134 361 500,25 43398: Kulujen oikaisuerät- Kostnaders korrektivposter ............................. _ _-_3"-0~3,_,1_,6:.:..742!..7,_,0,___-~50~5'-'8"'9"-9"-34"'8"-',0=2 43399: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . .. . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . 96 840 943,43 43400: Poistot- Avskrivningar 43401: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 35 968 245,- 43402: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 211 798,- 43403: Maarakenteista- Jordstrukturer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 3621 02,- 43404: Aineettomista oikeuksista- lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ __.,8~2~82 4~101L·-=---=-=---17~1_.,3!..!.7~0~5~55~,-- 43405: Liikealijäämä- Rörelseunderskott . . .. . .. . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . -74 529 611,57 43406: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43407: Korktuotot - Ränteintäkter . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 791 ,39 43408: Käyttöomaisuud~n myynti- Försäljning av anläggningstillgångar . . . . . . . . . . . . . . . 384 923,30 43409: Muut tuotot- Ovriga intäkter ............................................ _ __,2.,_,9~3~9~58:!..!.7~,4~6 3 945 302,15 43410: Verot- Skatter ........................................................................... ___-_,1~0=-2~65~201..!..7~0 43411: Tilikauden alijäaämä- Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -70 686 962,12 43412: 43413: 43414: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 43415: 43416: Vastaava a-A kt iva 43417: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43418: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 441 113,94 43419: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 268189,18 43420: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 257783,15 43421: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . .. . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . .. 21 200 238,69 43422: Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar ........................... -------"'5"-5""00,_,0"'.7'-"'-9 68 222 325.75 43423: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43424: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................. . 10879 394,11 43425: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 43426: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 446 666,- 43427: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756 399 266,- 43428: Maarakenteet- Markanläggningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989 203 925,- 43429: Kalusto-lnventarier................................................... 229574523,- 43430: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 953 335,- 2 067 577 715,- 43431: 2146 679 434,86 43432: 273 43433: Vastattava a a- Passi v a 43434: Vieras pääoma- Främmande kapital 43435: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 015,90 43436: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 00 759,83 43437: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .......................... ---"12:.c8~8~5.=.26~8~,8~4 20 492 044,57 43438: Oma pääoma - Eget kapital 43439: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital. . . . . . . . . . . . . . 2 067 577 715,- 43440: Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 296 637,41 43441: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __-__,_70,_6=-=8"-'6'""9"'6,_2,_,_,12=--~2..:.:12~6~1o-:8::-7~39:20"',2~9 43442: 2146 679 434,86 43443: 43444: 43445: 43446: 43447: Turun Asennuspaja- Abo lnstallationsverkstad 43448: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1990 43449: 43450: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 74 483159,01 43451: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 43452: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 135 306,25 43453: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 156 282,51 43454: Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader............................ 10001 547,40 43455: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -839 086,60 43456: Varastojen muutos- Förändrig i lager ..................................... ___3"-7-'-'6""6'-'72442!,_,_,10"---_-6...=3'-!2:!:2~0-"79~3~,6=6 43457: 43458: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................ . 11 262 365,35 43459: Kiinteät kulut- Fasta kostnader 43460: Palkat- Löner........................................................ 5418505,95 43461: Vuokrat- Hyror ......: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852 570,35 43462: Muut kiinteät kulut- Ovriga fasta kostnader ................................ ___4::!...'-'13,5'-"0""542!,~02=--_-_1'-'0~4~0~6_,_,13~0~,3!!:..2 43463: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856 235,03 43464: Poistot- Avskrivningar 43465: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -694 838,49 43466: Liikevoitto- Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 396,54 43467: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43468: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471115,46 43469: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 737,70 43470: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................... ___-__:_:14"'2'-"9C!.12~75"------=44=4-'!.94~0~,4!..!...1 43471: Voitto ennen korkokuluja, varauksia ja veroja- Vinst före räntekostnader, reserveringar och skatter . . . . . . . . 606 336,93 43472: Korkokulut- Räntekostnader ................................................................ _ _ _-4--'-0""'6"'0::.. :1.c:2:..:. 1 43473: 43474: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 735,74 43475: Varausten muutos- Förändring i lager ....................................................... . 43476: Välittömät verot- Direkta skatter ............................................................. _ _ _ -...,.2~6::::!:4.!.1...:14:!!_,_ 43477: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst.................................................. 301621,74 43478: 43479: 43480: 43481: Tase- Balansräkning 31.12.1990 43482: 43483: 43484: Vastaava a-A k ti v a 43485: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43486: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 908,75 43487: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 524 928,37 43488: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---~3:=:24~0~0~0"-,-- 11873837,12 43489: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43490: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 090 270,54 43491: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __,_1""-6-""53,3,_,9'""6""5,~67!__ 17 624 236,21 43492: 274 43493: 43494: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 43495: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 061 910,20 43496: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 785 313,87 43497: Osakkeet- Aktier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 393 626,- 43498: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . . . . . . 103 538,30 11 344 388,37 43499: 40 842 461 '70 43500: 43501: Vastattavaa- Passiva 43502: Vieras pääoma - Främmande kapital 43503: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43504: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................... . 3797 531,57 43505: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................... . 17 232 431.46 43506: Siirtovelat- Resultatregleringar.......................................... . 3769711,92 43507: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ......................... . 3453072,78 28252747.73 43508: Varaukset- Reserveringar 43509: Varastovaraus- Lagerreservering . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 028 000.- 43510: Muut varaukset- Ovriga reserveringar ..................................... -----'-1""'0"'50"-'0""0""0'--,-- 5078000,- 43511: Oma pääoma- Eget kapital 43512: Käyttöomaisuusspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............ . 11 344 388,37 43513: Rahoituspääoma- Finansieringskapital ................................... . ---4134296,14 43514: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ........................ . 301 621.74 7 511 713,97 43515: 40 842 461 '70 43516: 43517: 43518: Valtion pukutehdas- Statens beklädnadsfabrik 43519: 43520: 43521: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43522: 43523: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ........................................ . 56129 435,92 43524: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter 43525: Alennukset- Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 593,62 43526: Välilliset verot- lndirekta skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 526 252,- 43527: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter .................................. _ _ _.=.56""5=--=6'-"0-"4'""23:::....__-__,_10""2~2,8:...:4....:.49"",8="'-5 · 43528: Liikevaihto- Omsättning .. . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . 45 900 986,07 43529: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 43530: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 889 038.41 43531: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 872 246,09 43532: Henkilökulut- Personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 627 073.71 43533: Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362137,15 43534: Varastojen muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _----=3=c26:....:1--=3c::c6=.~.8,=c23=------=28=-4-'-'8=-=9--'1=27;,J,,-=-13 43535: Myyntikate- Försäljningsbidrag. . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 17 411 858,94 43536: Kiinteät kulut- Fasta kostander 43537: Palkat- Löner........................................................ 7864674,08 43538: Henkilökulut- Personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 490 409,93 43539: Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 026,90 43540: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __,_3"'58"-=9'-'1-=2"'-'6'""46=---_-__,_14.!...1,_,9'-'-7-=2"'-37'-1.,3"'-'--7 43541: Käyttökate- Driftsdrag . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . .. . . . . .. . 3 214 621 ,57 43542: Poistot- Avskrivningar 43543: Rakannuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 246 329,72 43544: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _---=.2-'-'10,_,7_,5""0~8,-'-'76"----------'2""3""5~3""8""38,.4~8 43545: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 860 783,09 43546: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43547: Korkotuotot ja -kulut- Ränteintäkter och -kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---4 006,31 43548: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . .. 640 692,01 43549: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................... ___-_7,_,8"-'4-"5_,_44.!L.4"-'4'-----__-__,_1-"47'-'8~5~8,"-'-74 43550: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . 712 924,35 43551: 275 43552: 43553: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 43554: 43555: Vastaava a-A k t i va 43556: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43557: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 064 322,- 43558: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4170 031,21 43559: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _. .:.1""80"-'5""7-"6"",3.=. .0 8414929,51 43560: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43561: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 225 707,48 43562: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat . . .. .. . . .. .. .. . .. . . . . .. .. . . .. . .. . . . . . . .. 8 012 076,98 43563: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ____:.1_,8,24.!...1,_,04:..!L.._ 19061888.46 43564: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 43565: Maa-alue- Jordområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 500,- 43566: Rakennukset ja rakannelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 034 345,30 43567: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 917 520,45 43568: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ____1.:..:1c...:1.=00:=..<•-----.1~2:.;00~6~4.,.6~5.,...75~ 43569: 39 483 283.72 43570: Vastattavaa- Passiva 43571: Vieras pääoma - Främmande kapital 43572: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43573: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2174 673,17 43574: Siirtovelat- Resultatregleri~gar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 682,83 43575: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ___,_1..!. 7,_,10~3!::!4""2,""29~ 4817698,29 43576: Oma pääoma - Eget kapital 43577: Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 946195,33 43578: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital. . . . . . . . . . . . . . 12 006 465,75 43579: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ......................... ----'-7""12::..:9~2""4,""3=-5_ _...:34~66~5:.;5'-'8~5•._.43;,. 43580: 39 483 283,72 43581: 43582: Vammaskosken tehdas- Vammaskoski fabrik 43583: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43584: 43585: Myyntituotot- Försäljningsintäkter .......................................................... . 154 541 054,80 43586: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter · 43587: Alennukset- Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847 559,27 43588: Luottotappiot- Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 228,55 43589: Välilliset verot- lndirekta skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 250 035,- 43590: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter .................................. _ _ _=.22,8"-'1'-"0""1,""2.!. .7_ __,2~5:><:35~7~9"'2""4,""09,_ 43591: Liikevaihto- Omsättning .. . . . . .. . . .. .. . . . .. . . . . . .. .. . .. .. . . .. .. . . . .. .. . .. .. . .. . .. .. .. . .. . . . 129183130.71 43592: Kulut- Kostnader 43593: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 865 834,27 43594: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 462 235,52 43595: Muut palkat- Övriga löner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 277 382,01 43596: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 030 367,77 43597: Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . .. . .. . . .. . . .. . .. . . . .. . . .. . .. .. . .. . .. . . . .. .. . . . 119 375,56 43598: Muut kulut- Övriga kostnader................................... .. .. . . .. 12 311 078,69 43599: Valmistus omaan käyttöön- Tillverl<ning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 544111,37 43600: Varastojen muutos- Förändring i lager .................................... ---=2""63=-=5'-"8'-'-1=-2,=-07'----'1...:.1=-8:::886=-='-"30.:::5:=..!0,:::38=- 43601: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 296 780,33 43602: Poistot- Avskrivningar 43603: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner................ 874005,33 43604: Koneisto ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 500 917,91 43605: Aineettomista oikeuksista- lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ____3,.,2::..::9=-=3'-"'5,. =24-'--__--4__,_-"40""7.. :8o.:::5:::J8,-"=-48 43606: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 888 921,85 43607: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43608: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 776,20 43609: Muut tuotot- Övriga intäkter............................................ 790387.49 43610: Muut kulut- Övriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___--=2=8=6-=-37~5=,6:...:4_ _ _.=5=-54'-'7'-"8':l8,=05 43611: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 443 709,90 43612: 276 43613: 43614: 43615: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 43616: Vastaava a-A kt i va 43617: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43618: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 265 644,05 43619: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 663,50 43620: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _.: .20::. :0:. . 4:. =2""1'"'-99"- 19 467 729,54 43621: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43622: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 803 734,24 43623: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __,1-"'0-"'9=-54.:....1'-'7--'-4'---- 19 757 908,24 43624: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 43625: Maa-alueet- Jordområden ............................................. . 35000,- 43626: Rakennukset ja rakennelm~t- ByQgnader ~ch konstruktioner ................. . 36511122,18 43627: Koneet Ja kalusto- Mask1ner och 1nventaner ............................... . 9092281,83 43628: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ................................. . 52300,- 43629: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ............................. . 54100- 4574480401 43630: 84970441,79 43631: 43632: Vasta ttavaa- Passi va 43633: Vieras pääoma - Främmande kapital 43634: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43635: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 807 858,45 43636: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2148 827,- 43637: Siirtovelat- Resultatregleri11gar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8127 397,77 43638: Muut lyhytaikaiset velat - Ovriga kortfristiga skulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ------=3...:.1""19'-'6=-=9=3,__,-_ 16 203 776,22 43639: 43640: Oma pääoma - Eget kapital 43641: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital. ............ . 45 744804,01 43642: Rahoituspääoma- Finansieirngskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 578,151,66 43643: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . . 6 443 709,90 23 021 861 ,56 68 766 665,57 43644: 84970441,79 43645: 43646: 43647: 43648: 43649: Lapuan patruunatehdas - Lappo patronfabrik 43650: 43651: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43652: 43653: Myyntituotot- Försäljningsintäkter .......................................................... . 134 122 858,09 43654: 43655: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter 43656: Alennukset- Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 558,26 43657: Luottotappiot- Kreditförluster . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . .. . .. . . . 690164,24 43658: Välillisetverot-lndirekta skatter.......................................... 19600721,32 43659: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter .................................. _ ___:_1.::.:08:.::6:....4:.=:54-"'""23"--_---=22=-0=-4.:.::5:..:8:.::c98::!/.,.=.::e..05 43660: Liikevaihto- Omsättning .. . .. . . . . . . . . . . . . .. .. . . . .. . .. .. .. . . . .. .. . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 112 076 960,04 43661: 43662: Kulut- Kostnader 43663: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter............................ 40152412,20 43664: Valmistuspalkat-::- Tillverkningslöner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 237 988,55 43665: Muut palkat- Ovriga löner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 057 993,29 43666: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 239 654,14 43667: Vuokrat- Hyror. . .. . .. ... . .. .. . . . . . . . . .. .. . .. .. . . .. . .. .. . .. . . .. . . . . . . . . . 53 648,25 43668: Muut varsinaiset kulut- Ovriga ordinarie kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 770 656,44 43669: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --4 086 660,10 43670: Varaston muutos- Förändring i lager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __-__:.1.=.0=92=.:6:..:2:.:.7..:J3,c=2.:_1_ _ 43671: ---8-"-"-6...:.49:.::9:....4:..:.1..:J9,""56"- 43672: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 577 540,48 43673: 277 43674: 43675: Poistot- Avskrivningar 43676: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 507 661 ,- 43677: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 024144.42 43678: Aineenomasta käyttöomaisuudesta- lmmateriella anläggningstillgångar. . . . . . . . . . _ _ __,_1.!. ;17,__,5"-!1-'4,. ,6"'-5_ _-'1.!.1~64~9~3~2:!!J0,..,07!_ 43679: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 928 220.41 43680: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43681: Korkotuotot - Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 598,21 43682: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436160.47 43683: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................... ___-____:.:19,_,8<--'7'-"54::c,""0"-5---~32""7,__,0~0::::!:4,""6"-3 43684: Tulos ennen korkoja ja veroja- Resultat framför räntor och skatter.................................. 14255 225,04 43685: Korkokulut- Räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -29 092,89 43686: Verot- Skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _-__,_13,00=6,_5 43687: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 224 831 ,50 43688: 43689: 43690: Tase- Balansräkning 31.12.1990 43691: Vastaavaa-Aktiva 43692: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43693: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 607159,89 43694: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 248,28 43695: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ __,4=92=-0"-'0"'-7L-.. 27 327 415,17 43696: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43697: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 930 012,10 43698: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --"-31'--'7-"5"-53~2,31.:!.,69,_, 43 685 335,79 43699: 43700: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 43701: Maa-alueet- Jordområden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 545,- 43702: Rakennukset- Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 950 996,- 43703: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 733 039,- 43704: 0sakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1164 421,- 43705: Aineettomat oikeudet -lmmateriella rättigheter.............................. 274203,- 47767204,- 43706: 118 n9 954.96 43707: Vastattavaa- Passiva 43708: Vieras pääoma - Främmande kapital 43709: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43710: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 981 545,05 43711: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ----'-7-"12=5:...:0,8""1."'-54.!... 131 06 626,59 43712: Oma pääoma - Eget kapital 43713: Käyttöomaisuus pääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . . . . . 47 767 204,- 43714: Rahoituspääoma - Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 681 292,87 43715: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __,_14.!..;2=2,_,4~83"-1""',5""0'-----,1""0~5..;6;,;73..,3..,27'8,~37 43716: 118 n9 954.96 43717: 43718: 43719: 43720: Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral 43721: 43722: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43723: Myyntituotot- Försäljningsintäkter .......................................................... . 3 508 933 464,72 43724: Lähetysrahdit- Försändelsefrakter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 841 920,90 43725: Vieraat kuljetuspalvelut- Främmande transportjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 281 888,54 43726: Välilliset verot- lndirekta skatter ........................................... ---=5=29::.:6::..::8:::c9.=.22::.:00L..4:..:5'-----'5""3""8.:::.8,13:...:0""2""9'""'-89 43727: Liikevaihto- Omsättning................................................. 2970120434,83 43728: 278 43729: 43730: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 43731: Tavaraostot- Varuinköp................................................ 2887728336,10 43732: Oma käyttö - Eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 168 222,80 43733: Varastojen muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 630 840,35 -2 882 929 272,95 43734: Myyntikate- Försäljningsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87191 161,88 43735: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 43736: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 082 428,55 43737: Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 5 888,80 43738: Eläkkeet- Pensioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 512 944,12 43739: Muut henkilömenot- Övriga personutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3951 512,46 43740: Aineet, tarvikkeet ja energia- Materia!, förnödenheter och energi . . . . . . . . . . . . . . . 2 802 219,80 43741: Vieraat varastopalvelut- Främmande lagertjänster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 757 981 ,03 43742: Atk-palvelut- Adb-tjänster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 841 733,03 43743: Muut vieraat palvelut- Övriga främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 850 906,40 43744: Toimisto- ja hallintomenot- Byro- och förvaltningsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _--><.3"'56""'4'-"8"'6""2'"'90"--_-6___:e_4_,_7,_,8~0'-'4..:...77!..1.,0~9 43745: Käyttökate- Driftsbidrag.................................................................... 22410684,79 43746: Poistot- Avskrivningar 43747: Rakennuksista- Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 328 217,73 43748: Koneista ja kalusteista- Maskiner och inventarier............................ 3824497,47 43749: Vuokrattavista ajoneuvoista - Uthyrning av motorfordon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 742 460,96 43750: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga långfristiga utgifter . . . . . . . . . . . . . . . . ----'-1=92"'7"'8"-1' -'40-=--_----'-1-=-3.=. 08=7_,9=5..:.J7,-=-56-=- 43751: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 322 727,23 43752: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43753: Käyttöomaisuuden myynti- Försäljning för anläggningstillgångar. . . . . . . . . . . . . . . 29 261 ,- 43754: Vuokratuotot- Arrendeintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 609,- 43755: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 263 788,59 43756: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 828,36 43757: Muut kulut- Övriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___-_,_,10'-'-7-"5"""33,. ,7'""3~_.....72c..;-17.19<-39~5~3,'T22~ 43758: 11 442 680,45 43759: Varastovarauksen muutos- Förändring i lagerreservering. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923118,06 43760: Korkokulut - Räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --413,35 43761: Välittömät verot- Direkta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ____-_1.:..:844"-'-'.~...-_ 43762: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 363 541,16 43763: 43764: 43765: 43766: Tase- Balansräkning 31.12.1990 43767: 43768: Vastaava a-Ak ti va 43769: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43770: Rahat- Kassa . . .. . .. . .. . . . . .. . . . . . . .. . . .. . .. . .. . .. .. .. . . . .. . .. .. .. . .. 4 357,40 43771: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 921 253,92 43772: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 309 055,20 43773: Siirtosaamiset- Result!Jtregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 529118,15 43774: Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ __,_,13""5""9"'5~:.6_,_4 589 777 380,31 43775: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43776: Tavaravarasto- Varulager ................................................................ . 53 626 638,81 43777: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 43778: Maa-alueet- Jordområden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 722 000,- 43779: Rakennukset- Byggnader . . .. . .. . .. . . . . . .. .. .. . . . . .. .. . .. .. . . .. . .. . .. . . 30 344 544,92 43780: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 529 372,69 43781: Vuokrattavat ajoneuvot- Uthyrning av motorfordon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 376 950,08 43782: Osuudet- Andelar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 700,- 43783: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga långfristiga utgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ----"'-5,_97:....:3""8"'9,..,2""'8---=,::6;:.5~64,;.;6;.:9:=5'='6,~97 43784: 709050976,09 43785: 279 43786: 43787: Vastattavaa- Passiva 43788: Vieras pääoma- Främmande kapital 43789: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43790: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324 751 937,76 43791: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 218 982,- 43792: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 542 751,56 43793: Muut velat -Övriga skulder .............................................. _ _ __,_16,8,_,6,_,9""9,'-'-7:: :. .6 352 682 371 ,08 43794: 43795: Varaukset- Reserveringar 43796: Varastovaraus- Lagerreservering .......................................................... . 18 769 323,58 43797: 43798: Oma pääoma - Eget kapital 43799: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital. . . . . . . . . . . . . . 65 646 956,97 43800: Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 588 783,30 43801: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ......................... ----'-1=-2-"-36,_,3~5:....:4-"1''-'-16=------=3'='3~7~59~9;..,:2;:::8~1,"'"43:- 43802: 709 050 976,09 43803: 43804: 43805: 43806: 43807: Valtion margariinitehdas- Statens margarinfabrik 43808: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43809: 43810: 43811: Myyntituotot- Försäljningsintäkter .......................................................... . 28 614 532,02 43812: 43813: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter 43814: Alennukset - Rabatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 517,36 43815: Luottotappiot- Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89422,70 43816: Välilliset verot- lndirekta skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 729 913,- 43817: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter .................................. _ _ _ _4'-'9=-=2,.8,=8=-5_ _-=-5=-57:....:7....:7_,8"-'1,o:.91.!.- 43818: 43819: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 23 036 750,11 43820: 43821: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 43822: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 611 963,41 43823: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 939,64 43824: Muut muuttuvat kulut- övriga rörliga kostnader............................ 1461467,95 43825: Varaston muutos- Förändring i lager...................................... ____7:. . :7'--4'-"3""8'"'-0.!. .1__-__,_1-".8.:::68~4,_,9'""3""2,.:::99,_ 43826: Myyntikate- Försäljningsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 351 817,12 43827: 43828: Kiinteät kulut- Fasta kostnader 43829: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 388 022,28 43830: Vuokrat- Hyror ......: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 364,24 43831: Muut kiinteät kulut- Ovriga fasta kostnader ................................ _ _-=.2_,_40,_,5~3'"'"7""'"'0,c=:83=-----=-3-".84.:..::5:....:7_,5-'-17,"""-35 43832: Käyttökate- Driftsbidrag.................................................................... 506059,77 43833: 43834: Poistot- Avskrivningar 43835: Rakennuksista- Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 938,- 43836: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _....:48.:::3"-'0,_,9~9!._,-_ _ _-4___,.:::95"-'0,_,3,_,_7L.__ 43837: Liikevoitto- Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 022,77 43838: 43839: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 43840: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 613,85 43841: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 796,61 43842: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................... ____ -_,3_,3-'-'17:..L,4.:..::0'-------'-1""32:=.:0""9""3,=06 43843: 43844: Tulos ennen varauksia ja veroja- Resultat före reserveringar och skatter. ............................ . 143115,83 43845: Varausten muutos- Förändring i reserveringar ................................................. . -50000,- 43846: Välittömät verot- Direkta skatter .......................................................... . ~9678,- 43847: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat. ............................................... . 23437,83 43848: 280 43849: Tase- Balansräkning 31.12.1990 43850: 43851: 43852: Vastaava a-Akti va 43853: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43854: Rahat- Kassa ....................................................... . 569,40 43855: Myyntisaamiset- Försälj ningsfordringar................................... . 5349191,- 43856: Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar .......................... . 2476621,- 7826381,40 43857: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43858: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767 295.79 43859: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ___:_1.:..;73::..:0:....:2:..::5~5,=26~ 2497551,05 43860: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 43861: Rakennukset - Byggnader .. . . .. . . . . . . . . .. .. . .. .. . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . 465 599,50 43862: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 449 298,62 43863: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .. .. . . . . .. . .. . . . . .. . . . .. . .. . . . .. .. 2 250,- 1 917148,12 43864: 12241080,57 43865: Vastattavaa- Passiva 43866: Vieras pääoma - Främmande kapital 43867: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43868: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 445 372,67 43869: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 057,08 43870: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .......................... _ _ __,2""'38"'6,5,9"-,-- 3833088.75 43871: Varaukset - Reserveringar 43872: Varastovaraus- Lagerreservering .......................................................... . 50000,- 43873: Oma pääoma - Eget kapital 43874: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital. . . . . . . . . . . . . . 1 917 148,12 43875: Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 417 405,87 43876: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ____2,3'-4""3"-7'""8,_3--~8i<'35::.;7_,9~9-='1•:;;.82 43877: 12 241 080,57 43878: 43879: 43880: 43881: 43882: Metsähallituksen metsät- Forststyrelsens skogar 43883: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43884: 43885: Tuotot puutavaran myynnistä -lntäkter av virkesförsäljningen 43886: Pystymyynti- Försäljning på rot. ........................................ . 7785192,40 43887: Hankintamyynti- Leveransförsäljning .................................... . 1 064 704 712,95 1 072 489 905,35 43888: Puutavaran myynnin ja hankinnan muuttuvat kulut- Rörliga kostnader av virkesförsäljningen och -anskaffningen 43889: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 056 068,76 43890: Palkat- Löner .. . . . . . .. . . . . . . .. . .. . .. . .. . . . . .. .. . .. .. .. . . . . . .. . .. .. . . . 154 279 034,46 43891: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 359 258,10 43892: Vieraat palvelukset- Främmande tjänster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 606 638,20 43893: Muut kulut- Övriga kostnader........................................... 11368506,24 43894: Puutavaravarastojen muutos- Förändring i virkeslager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _--4__,__,2.::.:62::..:0::..:0""0'_ -,- _--4__,_,90,_4_,0:..:.7_,5""05~,""'-76 43895: Puun myyntikate- Bidrag av virkesförsäljningen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582 082 399,59 43896: Tuotot puun tuottamisesta -lntäkter av virkesproduktionen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 231 794,03 43897: Puun tuottamisen muuttuvat kulut- Rörliga kostnader av virkesproduktionen 43898: Aineet ja tarvikket- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 906 894.79 43899: Palkat- Löner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 774 671,27 43900: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . 19157 863,16 43901: Vieraat palvelukset- Främmande tjänster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 898 887,29 43902: Muut kulut- Övriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 706 772,28 43903: Siemen- ja taimivarastojen muutos- Förändring av frö- och plantlagren. . . . . . . . . . ___---"'8"'80::...;0::..:00""'-,--_-...:.1....:.41.:....5::..:6:..::5-"0""88~.7""'-9 43904: Puuntuotannon kate- Bidrag av virkesproduktionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 749104,83 43905: 281 43906: 43907: Muu toiminta- Annan verksamhet 43908: Tuotot käyttöomaisuudesta- lntäkter av anläggningstillgångar . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 217116.40 43909: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17177 319,63 43910: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader...................................... --48504021,06 41 890414,97 43911: Kiinteät kulut- Fasta kostnader ............................................................. . -248 074154,47 43912: Käyttökate- Driftsbidrag ................................................................... . 270 565 365,33 43913: Poistot- Avskrivningar 43914: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 6 376 023,- 43915: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 551 930,03 43916: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga långfristiga utgifter . . . . . . . . . . . . . . . . _ __;1...:..7-=2=-51:...:5::..::9~6,_,-_ _--"3=-3..:. 17:. . :9:. . :5:. . :4-"-'9,""03=- 43917: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 385 816,30 43918: Muut tuotot- Övriga intäkter 43919: Korkotuotot Ränteintäkter ................................................................. . 1881830,02 43920: Välittömät verot- Direkta skatter ............................................................ . -94133700,18 43921: Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott ................................................ . 145133946,14 43922: 43923: 43924: 43925: Tase- Balansräkning 31.12.1990 43926: 43927: Vastaava a-A k t i v a 43928: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 43929: Rahat ja pankkisamiset - Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 076 822,26 43930: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 875 265,04 43931: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 416 642,89 43932: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282177,55 43933: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ........................... ------=2..:..79""1'-'7-=2'-"1,""55=- 157 442 629,29 43934: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 43935: Valmisteet ja puolivalmisteet- Fabrikat och halvfabrikat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 990 000,- 43936: Raaka- ja tarveaineet- R~ämnen och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 534000,- 43937: Muu vaihto-omaisuus- Ovriga omsättningstillgångar......................... _ _. . . .::.3-=-81"'"'7'--4:..::3'""4'""69=- 135 341 434,69 43938: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 43939: Maa- ja metsäomaisuus- Jord- och skogstillgångar 1. 1. 1990 43940: Metsätalousmaa- Mark för skogsbruk ..................... . 693 608 506,78 43941: Perusparannukset- Grundförbättringar ..................... . 5990239,98 43942: Muu lisäys- Övrig ökning ............................... . 20474000,- 43943: Vähennys- Minskning .................................. . -8800000,- 43944: Perusmetsitysten poisto- Anskrivning från grund- 43945: beskogning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 795 669,- 43946: 709 477 077,76 43947: Luonnonsuojelualueet siemenviljelykset ja muut erikoismetsät 43948: - Naturskyddsområden, fröordlingar och andra specialskogar 43949: 1:1.-_1990 .. :. ·: ......................................... . 471261 000,- 43950: L1says- Okmng ....................................... . 47445000,- 43951: Vähennys- Minskning .................................. . -6532000;- 43952: 512174 000,- 1 221 651 077,76 43953: Tiet- Vägar 1. 1. 1990 ...................................... 220411 913,05 43954: Perusparannukset- Grundförbättringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 996 538,26 43955: Muu lisäys- Övrig ökning ................................. 16 941 701,06 43956: Poisto- Avskrivning ..................................... -15 455 927,- 231 894 225,37 43957: Rakennukset- Byggnader 1. 1. 1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 100 419,91 43958: Perusparannukset- Grundförbättringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 355 082,39 43959: Muu lisäys- Övrig ökning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5193 500,57 43960: Poisto- Avskrivning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -6 376 023,- 123 272 979,87 43961: Koneet- Maskiner 1. 1. 1990. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 730 359,23 43962: Lisäys- Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 071 998,56 43963: Poisto-Avskrivning ..................................... -9551930,03 26250427,76 43964: Osakkeet - Aktier 1. 1. 1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __,2""'8""23~6~8~11:!.,50"------7-1.;<;60~5~8~92~3o;:9~2,~26i- 43965: 1 898 676 456,24 43966: 282 43967: Vastattavaa- Passiva 43968: Vieras pääoma - Främmande kapital 43969: Lyhytaikainen- Kortfristigt 43970: Tilivelat- Kontoskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 849 505,14 43971: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 385 735,- 43972: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 605 430,91 43973: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .......................... _ ___,1c.: :9. . :.1. :. .14.:. . 4.:. .:1c.: :9L,-_ 62 955 090,05 43974: Oma Pääoma- Eget kapital 43975: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital. . . . . . . . . . . . . . 1 605 892 392,26 43976: Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 695 027,79 43977: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ___.:1....:.45;:,1"-'3=3-=-9-'-'46'-L,1'--'4--..,1;-;8~3;;;,5-;.,72..,1~3;;;,6~6,~19 43978: 1898676456,24 43979: 43980: 43981: 43982: 43983: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 43984: Landbrukets forskningscentrals affärsverksamhet 43985: 43986: Jokioisten siemenkeskus- Jockis fröcentral 43987: 43988: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 43989: 43990: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 10 954 304,95 43991: 43992: Kulut- Kostnader 43993: Tavarat- Varor. . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . . .. . . . .. .. . . .. . .. . . . .. .. .. . .. . . 12176 233,27 43994: Palkat - Löner .. . . .. . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . .. . . .. . . . . . .. . .. .. .. . 1 361 823,03 43995: Muut kulut- Övriga kostnader........................................... 1446837,14 43996: Varaston muutos- Förändring i lager ....................................... _ _---=2c.=:9.=.:92=-4.:..::8=5L..,-_ _-___,_1..:. .1.=.:99"-=2=-4=0=<8,c. :. . :. .44 43997: Käyttökate- Driftsbidrag.................................................................... -1038103,49 43998: 43999: Poistot- Avskrivningar 44000: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 012,20 44001: Rakennuksista- Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _.:::.30""0:....:1..::::3=<3,- 44002: ____-4....:..:...:76=-1:....:45.:::.,c=.20~ 44003: Liikealijäämä- Rörelseunderskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 514 248,69 44004: 44005: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 44006: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 919,60 44007: Muut tuotot- Övriga intäkter ............................................ _ _ _,12,6..::::6""'68~,8:!!;2,___----._,1*'31.._,5s;8~8,~42 44008: -1 382 660,27 44009: Varausten muutos- Förändring i reserveringar ................................................. . 393707- 44010: -988953,27 44011: Välittömät verot- Direkta skatter ............................................................ . -9844,- 44012: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott .......................................... . -998797,27 44013: 44014: 44015: Tase- Balansräkning 31.12. 1990 44016: 44017: Vastaava a-A k t i va 44018: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44019: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 997,- 44020: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 328 240,51 44021: Muut saamiset- Ovriga fordringar ........................................ _ _ _ _1""2""1-=-8,""3-=-5 1589455,86 44022: 44023: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44024: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 052,- 44025: Tavarat- Varor........................................................ _ ______,_7.. .:.1-'!.97:. . :9""6""6!.,_-_ 7367018,- 44026: 283 44027: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga 44028: utgifter med lång verkningstid 44029: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 701 205,- 44030: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410 697,- 44031: 0sakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ ____:3,_7,_,00~------.-~3"'=1.;,:15;;,6~0;:2'=-, 44032: 12 072 075,86 44033: Vastattava a- Passi va 44034: Vieras pääoma - Främmande kapital 44035: Lyhytaikainen - Kortfristigt 44036: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313116.40 44037: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _ _4,_,3~89""'--'40"- 317505,80 44038: Oma pääoma - Eget kapital 44039: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital. ............ . 3115602,- 44040: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ................................... . 9637765,33 44041: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott....................... . -998797,27 11 75457006 44042: 12 072 075.86 44043: 44044: 44045: 44046: 44047: Siemenperunakeskus- Centralen för utsädespotatis 44048: 44049: 44050: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44051: 44052: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 21 402 530,81 44053: Kulut- Kostnader 44054: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 497 452,22 44055: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 811115,79 44056: Vuokrat- Hyror ..........: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 839,27 44057: Muut kulut (lask. eläke)- Ovriga kostnader (beräknad pension). . . . . . . . . . . . . . . . 2 750 578,21 44058: Varaston muutos- Förändring i lager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___1.:. _:_11_,_,5<..!2: . :.1_,_,1•t::c50"----..!:2"-1""'"340-'-"-'1'""9""6,"'"99,_ 44059: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 333,82 44060: Poistot- Avskrivningar 44061: Rakennukset- Byggnader.............................................. 764905,- 44062: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 870,68 44063: Salaojat- Täckdikningar ................................................ ____1-'-'8'-"2""9::.<5,- _ _ _. . :.1_,4""36::. .:0: . :.7. : o0""68,_ 44064: Liikealijäämä- Rörelseunderskot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 373 736,86 44065: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---------.....,6~4._,6<;;7:75,~2;.9 44066: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 309 061,57 44067: 44068: 44069: Tase- Balansräkning 31.12. 1990 44070: 44071: Vastaava a-Ak ti va 44072: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44073: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 260 712,66 44074: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44075: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 421168,- 44076: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44077: Maa-alueet- Jordområden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000,- 44078: Rakennukset- Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 20 094 533,31 44079: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 508 277,73 44080: Salaojitus- Täckdikning . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 164 655,48 44081: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 329,- 22 795 795,52 44082: 404n&7&.1s 44083: 284 44084: 44085: Vastattavaa- Passiva 44086: Vieras pääoma- Främmande kapital 44087: Lyhytaikainen - Kortfristigt 44088: Siirtovelat- Resultatregleringar. ......................................... . 132655,23 44089: Lel-velat- Kapl-skulder................................................ . 5973,24 44090: Jäsenmaksuvelat- Medlemsavgiftsskulder ................................ . 2259,24 44091: Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel .......................... . 19889.78 160777.49 44092: Oma pääoma - Eget kapital 44093: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital. ............ . 22 795 795,52 44094: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ................................... . 18 830164.74 44095: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott....................... . -1 309061,57 40 316 898,69 44096: 404n&7&,18 44097: VALTION LIIKELAITOSTEN 44098: 44099: TULOSLASKELMAT JA TASEET 44100: VUODELTA 44101: 19 9 0 44102: 44103: 44104: STATENS AFFÄRSVERKENS 44105: 44106: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 44107: FÖR AR 44108: 19 9 0 44109: 286 44110: 44111: Karttakeskus - Kartcentralen 44112: 44113: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44114: 44115: Liikevaihto- Omsättning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48 546 943,61 44116: Kulut- Kostnader 44117: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 598 420,88 44118: Palkat- Löner 0 .. 0 0 0 0 0 .... 0 .. 0 0 0 0 .... 0 .. 0 0 0 .... 0 .. 0 0 0 0 .. 0 .... 0 .. 0 0 .. 0 0 19 499 023,21 44119: Muut henkilökulut- Övriga personalkostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 219 664,29 44120: Vuokrat - Hyror 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 .... 0 0 0 0 .... 0 .... 0 .. 0 .... 0 .. 0 0 .... 0 .... 0 .. 3 961 491.73 44121: Muut kulut- Övriga kostnader. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 255 948,12 44122: Varastojen muutos- Förändring i lager 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ---""'97'-4""1""5""2,"'"60-=--------4-'-4""5""6""0""39""'5""',6=-3 44123: Käyttökate- Driftsbidrag 0 .. 0 0 0 .... 0 0 .... 0 0 0 .... 0 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 0 .. 0 0 .. 0 0 0 .... 0 ...... 3986547,98 44124: 0 0 0 0 44125: 44126: 44127: 44128: 44129: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen 44130: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 624 922,06 44131: Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ _ 5=-4:....:8:..::9""'0' ----------'1--=6:..:..7=-9=-81'"""2"",0=-6 44132: Liikevoitto - Rörelsevinst 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 306 735,92 44133: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 44134: Korkotuotot- Ränteintäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 848458,70 44135: Korkokulut - Räntekostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -582618.45 44136: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapitalo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -17027,75 248812,50 44137: 2555548.42 44138: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 44139: Muut tuotot- ÖVriga intäkter 0 0 .. 0 0 .. 0 .. 0 0 .. 0 0 .. 0 0 0 0 0 ...... 0 .... 0 .. 0 .. 0 .. 81 543,85 44140: Muut kulut- Övriga kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ -.. .:2::.. .:004=-=-""'99""9=,3=6_ _-_1'-'9=2=3....:.45=5=,5'-'-1 44141: Voitto ennen varauksia- Vinst före reserveringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 632 092,91 44142: 0 44143: 44144: 44145: 44146: 44147: Varausten lisäys- Ökning av reserveringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1:. : :3=2-=.:09=2:!.:,9'-'-1 44148: 0 _ _ _ 44149: 44150: 44151: 44152: 44153: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 500 000,- 44154: 0 44155: 44156: 44157: 44158: 44159: Tase- Balansräkning 31012.1990 44160: 44161: Vastaavaa- Aktiva 44162: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44163: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 324 851 ,92 44164: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringaro 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6153 530,82 44165: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 418625,21 44166: Siirtosaamiset- Resultatregleringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ _ 4:..::3.. .:4.:. . 77:.L,-_ 10 940 484,95 44167: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44168: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 276 663,95 44169: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ __,8:. . 1:. : :2""'1""'93=7.L.:1"'-1 9398601,06 44170: 44171: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar 44172: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 689 234,10 44173: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 900,- 44174: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ ...:.12=8::....:0~7_,_7.....__ ___,__4"78,.,3;-4;,21..,1,.107-0 44175: 25173297,11 44176: 44177: Vastattavaa- Passiva 44178: Vieras pääoma - Främmande kapital 44179: Lyhytaikainen- Kortfristigt 44180: Ostovelat - Leverantörskulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2948060,07 44181: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningaro 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1344494,86 44182: Siirtovelat- Resultatregleri11gar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3376288.73 44183: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1670786,- 44184: Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av Iän med lång verkningstid 0 1180000,- 10 519 629,66 44185: Pitkäaikainen - Långfristigt 44186: Lainat valtiolta - Lån från staten 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4720000;- 44187: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2000036,90 44188: Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av lån med lång verkningstid 0 -1180000,- 5540036,90 44189: 287 44190: Vieras pääoma yhteensä- Främmande kapital sammanlagt ....................................... . 16 059 666,56 44191: Varaukset- Reserveringar 44192: Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering ................................................. . 132092,91 44193: Oma pääoma - Eget kapital 44194: Peruspääoma- Grunqkapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 700 000,- 44195: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 781 537.64 44196: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .............................. _ _ __,5"'0""0,""00~0~,----~8~9~8~1~53~7'L,6~4 44197: 25173297,11 44198: 44199: 44200: 44201: Posti- ja telelaitos- Post- och televerket 44202: 44203: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44204: 44205: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 9466071418,96 44206: Kulut- Kostnader 44207: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 887 355,29 44208: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 070 756199,50 44209: Muut henkilökohtaiset kulut- Övriga privata kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 298139481,67 44210: Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 328 276,38 44211: Muut kulut- Övriga kostnader.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 220 358963,92 44212: Varaston muutos- Förändring i lager...................................... __-~10~5~2:..'.1~0.!.:16~,7!.-'7'-----7~16~1_,9~4~92=.-5~9~,9~9 44213: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 304122158,97 44214: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen 44215: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 100 505141,- 44216: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 709 628,38 44217: Televerkoista - Telenät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 259 589 622,77 44218: Aineettomista oikeuksista- lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 225 718,68 44219: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid . . . . . . . . . _ ___,_1_,3"'-47,__4.,_,8~5~,8"'8'-----1~5~8"'5~3~7.!...7~59~6~,7~1 44220: Liikevoitto- Rörelsevinst .................................................................. . 718 744 562,26 44221: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 44222: Korkotuotot- Ränteintäkter............................................. 127910074,27 44223: Osinkotuotot- Dividendintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 504,50 44224: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 409 076,01 44225: Korkokulut valtiolle- Räntekostnader tili staten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -96150 078,01 44226: Korkokulut muille- Räntekostnader tili övriga. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -30 134 267,30 44227: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital........... --~~~~~-~~~~~ -19062 613,23 -15 987 303,76 44228: Voitto rahoituserien jälkeen- Vinst efter finansieringsandel ....................................... . 702 757 258,50 44229: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 44230: Muut tuotot- Övriga intäkter ........................................... . 31 799 899,50 44231: Muut kulut- Övriga kostnader .......................................... . -1 434 909,88 30 364 989,43 44232: Tulos muiden tuottojen ja kulujen jälkeen- Resultat efter övriga intäkter och kostnader ................ . 733122 247,93 44233: Tulojen jaksotusoikaisut- Periodkorrigeringar av intäkter ....................................... . 204 415 098,44 44234: Lomapalkkajaksotukseen siirtyminen- Overgång tili semesterlönekorrigering ....................... . -515 734 689,80 44235: Tulos ennen varauksia- Resultat före reserveringar ............................................. . 421 802 656,57 44236: Luottotappiovarauksen lisäys- Ökning av kreditförlustreservering .................................. . -27 802 656,57 44237: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................................. . 394 000 000,- 44238: 44239: Tase- Balansräkning 31.12.1990 44240: Vastaavaa -Aktiva 44241: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44242: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden .................. . 283 042 990,85 44243: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar................................... . 1 056 807 875,90 44244: Lainasaamiset- Lånefordringar.......................................... . 446 353132,50 44245: Voitontuloutuksen ennakkomaksut- Förskottsbetalningar av vinstdebitering ..... . 394000000,- 44246: Muut ennakkomaksut- Ovriga förskottsbetalningar ......................... . 37 827 717,21 44247: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ...................................... . 298 258 014,93 44248: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar .......................... . 50 000 000,- 2 566 298 731 ,39 44249: 288 44250: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44251: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 268 290 691,49 44252: Valmisteet /tavarat- Hei- och halvfabrikat/varor 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ 4'-'3=9=-3=28=5=,6=8 272683977,17 44253: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44254: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten 209598478)1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44255: 44256: 44257: 44258: 44259: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområde 351 645460,64 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44260: 44261: 44262: 44263: 44264: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner 1 934 589 210,30 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44265: 44266: 44267: 44268: 44269: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier 523168 308,62 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44270: 44271: 44272: 44273: 44274: Televerkot- Telenät 0 0 0 0 0 0 0 3 759 686 676,35 44275: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44276: 44277: 44278: 44279: 44280: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella förnödenheter 148796,44 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44281: 44282: 44283: 44284: 44285: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar 312657 262,19 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 44286: 44287: 44288: 44289: 44290: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter 5 719456,22 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44291: 44292: 44293: 44294: 44295: Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid 8 414 088,32 71 05 627737,79 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44296: 44297: 44298: 44299: 44300: 9 944 601 446,35 44301: Vastattavaa- Passiva 44302: Vieras pääoma - Främmande kapital 44303: Lyhytaikainen- Kortfristigt 44304: Ostovelat- Leveranstörskulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 364321476,06 44305: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 35128548)1 44306: Siirtovelat- Resultatregleril)garo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 784 849119,57 44307: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 776 879 480,17 1 961178 624,51 44308: Pitkäaikainen - Långfristigt 44309: Valtion laina- Lån av staten 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 030 778 645,34 44310: Vuosilyhennykset- Aravkortningaro 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -172000000,- 44311: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 824751328,12 44312: Vuosilyhennykset- Aravkortningar. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -135270208,17 1 548259765,29 44313: Varaukset- Reserveringar 44314: Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 802 656,57 44315: Oma pääoma - Eget kapital 44316: Peruspääoma- Grundkapital 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 700 000 000,- 44317: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 3 313 360 399,98 44318: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ ____,3=9-'-4-=-00~0'--'0=00~,'-----~64~0;-;;7-;;3:.<:60,_3.;.:9;-;;9c-;,9;;-8 44319: 9 944 601 446,35 44320: 44321: 44322: 44323: 44324: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna 44325: 44326: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44327: Tuotot-! ntäkter 44328: Tavaraliikenne- Godstrafiken 00 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 107 403 948,91 44329: Henkilöliikenne- Persontrafiken 0 0 0 00 0 00 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 299160127,29 44330: Liikevaihto- Omsättning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3406564076,20 44331: Ku 1ut- Kostnader 44332: Palkat- Löner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 903 408 910,51 44333: Muut henkilökulut- Övriga personalkostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 640 326145,1 0 44334: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 351 863 784,17 44335: Vuokrat- Hyror 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 20 826 374,66 44336: Muut kulut- Övriga kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 193 326 233,32 44337: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -143 710 487,32 44338: Saadut vuokratuotot- Erhållna hyresintäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 --85 71 0 894,90 44339: Varastojen muutos- Förändring i lager 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -29 327 475,57 -2 851 002 589,97 44340: Käyttökate- Driftsbidrag 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 555 561 486,23 44341: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 44342: 289 44343: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen 44344: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 271 346,88 44345: Vetokalusto ja vaunusto -.Dragmateriel och vagnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 472 539,18 44346: Muut koneet ja laitteet- Ovriga maskiner och anordningar .................... _ _,1-=-0-=-6-=-68::..;1'---4'-'-7-=2c,2::.3__-4.-:..::5:=2_,4=25=-3"-'5~8"',2=-9 44347: Liikevoitto- Rörelsevinst. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . .. . .. . .. . . . . . . .. . . . . . . . 103136127,94 44348: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 44349: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . .. . .. . .. 64 850 504,02 44350: Osingot- Dividender . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 372,- 44351: Korkokulut- Räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -8 439 798,51 44352: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ........... _ _-_____,_1-=2""52=-5"-'6~5"-',6=8 55 809 511,83 44353: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 44354: Muut tuotot- Övriga intäkter ........................................... . 182 5571 01.44 44355: Muut kulut- Övriga kostnader .......................................... . -90 073164,81 44356: Virastokaudelta siirtyneet lomapalkat- Överförda semesterlöner av ämbetsverks- 44357: perioden.............................................................. -220000000,- -127516063,37 44358: Välittömät verot- Direkta skatter ........................................................... _ __,3,_,2: : e9c.:. .7_,_14-'-'8"",3'-"-6 44359: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28132 428,04 44360: 44361: 44362: 44363: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 44364: 44365: Vastaavaa-Aktiva 44366: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44367: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 852 582,63 44368: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 878 000,91 44369: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 515 717,35 44370: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ....................................... -----'7-=-5_,4-'-71.:....0=-4'-"3"""',0'-'-4 871 717 343,93 44371: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44372: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................. . 230 064 996,87 44373: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44374: Keskeneräiset omat työt- Halvfärdiga egna arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290 815 280,60 44375: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden.............................. 999864847,- 44376: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 399 642 690.41 44377: Vetokalusto ja vaunusto -.Dragmateriel och vagnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 845 897 700.48 44378: Muut koneet ja laitteet- Ovriga maskiner och anordningar.................... 380392842,02 44379: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 944 468,18 5 220 557 828,69 44380: 6 322 340 169,49 44381: 44382: 44383: 44384: Vastattavaa- Passiva 44385: Vieras pääoma - Främmande kapital 44386: Lyhytaikainen - Kortfristigt 44387: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 695 381,58 44388: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 009 079.76 44389: Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322176 418.42 44390: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .......................... ---'-'75"-'8""'3:::.2_,_47,__4"",5:....:..4 612 713 354,30 44391: Pitkäaikainen- Långfristigt 44392: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån av penninginrättningar ......................................... . 101 088 821 ,- 44393: Oma pääoma- Eget kapital 44394: Peruspääoma- Grundkapital . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . .. . . .. . . . . . . . . . . 2 750 000 000,- 44395: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital.................................... 2830405566,15 44396: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................ ---=28-=--'-'13=2'-'4-=2=-<8,-=-04-'---"""'"'5"'60i<oi8"'5""3;.7""99._4""',1o-;;-9 44397: 6 322 340 169,49 44398: 290 44399: 44400: Radanpito - Banhållning 44401: 44402: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44403: 44404: Radanpidon kulut- Banhållningskostnader 44405: Palkat- Löner ....................................................... . 552199145.47 44406: Muut henkilökulut- Övriga personalkostnader ............................. . 180162619,51 44407: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ........................... . 304 768 914.42 44408: Käyttäomaisuusostot- lnköp av anläggningstillgångar ....................... . 31 887 493,38 44409: Muut kulut- Övriga kostnader .......................................... . 255 831192.70 44410: Varastojen muutos- Förändring i lager ................................... . 47150 559,88 -1 371 999 925,36 44411: Siirto käyttöomaisuuteen- Överföring tili anläggningstillgångar ................................... . 746184945.41 44412: Poistot- Avskrivningar 44413: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 473 457,12 44414: Rata laitteineen- Bana med anläggningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 627 611,07 44415: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ................................ ---=-34-'-3=8'-"6--'4""'60=,-'-'07'--_"-56""'6""4""8.:....7=52::.::8"",2=-6 44416: Radanpidon kulut yhteensä- Banhållningskostnader sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1192 302 508,21 44417: 44418: Radanpidon rahoitus- Finansiering av banhållning 44419: Tulo- ja menoarviorahoitus- Finansiering av budget . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 219193 000,- 44420: Siirto rahoitusomaisuuteen- Överföring tili finansieringstillgångar. . . . . . . . . . . . . . . -2 972 200,93 44421: Omaisuuden myyntitulot- Egendoms försäljningsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 734 389,96 44422: Muut tuotot- Ovriga intäkter ............................................ ___4'--4'-'-1=2-"46=-=3=,3=2_...:.1-=2'-"46:....:3=-=6-'-7=65=2=,3=-5 44423: 44424: Rataomaisuuden nettolisäys- Nettoökning av bantillgångar ...................................... . 54065144,14 44425: 44426: Tase- Balansräkning 31. 12. 1990 44427: 44428: Vastaavaa -Aktiva 44429: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44430: Saamiset kuljetustoiminnalta- Fordringar från transportverksamheten ............................ . 2972200,93 44431: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44432: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................. . 94 620 180,93 44433: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar 44434: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................. . 200 000 000,- 44435: Rata laitteineen - Bana med anläggningar 44436: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ............... . 997026349,77 44437: Radan alusrakenne ja tukikerros- Banas under- 44438: byggnad och stödskikt .............................. . 3881576410.48 44439: Rata, ratapihalaitteet laiturit ja sillat- Bana, ban- 44440: gårdsanläggningar, perronger och broar ................ . 3 263987110,54 44441: Sähköistys- Elektrifiering ........................... . 609149300,12 44442: Ohjaus-, turva- ja vahvavirtalaitteet- Ledningsäkerhets- 44443: och kraftsrömsanläggningar ........................... . 340 403 911 ,33 9 092 143 082,24 44444: Rakennukset- Byggnader ............................................. . 38 750 828,21 44445: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier................................. . 129 486 554,91 9 460 380 465,36 44446: 9 557 972 847,22 44447: 44448: Vastattavaa- Passiva 44449: Vieras pääoma - Främmande kapital 44450: Tulo- ja menoarviovelka- Statförslagets skuld ............................. . 2972200,93 44451: Lomapalkkavel(:lt- Semesterlöneskulder................................... . 77000000,- 44452: Muut velat- Ovriga skulder ............................................ . 1481713,13 81453914,06 44453: Oma pääoma - Eget kapital 44454: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ................................... . 9 422 453 789,02 44455: Tilikauden pääomamuutos- Förändring i kapitalet av räkenskapsperioden ....... . 54065144,14 9476518933,16 44456: 9 557 972 847,22 44457: 291 44458: 44459: 44460: Valtion ravitsemiskeskus- Statens förplägnadscentral 44461: 44462: 44463: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44464: 44465: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 447 331159,95 44466: 44467: Kulut- Kostnader 44468: Raaka-aineet- Råmaterial. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 899 741 ,31 44469: Tarvikkeet- Förnödenheter.............................................. 16506330.41 44470: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 401 058,31 44471: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 545172.75 44472: Kalusto- lnventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 292 324.75 44473: Muut kulut- Övriga kostnader.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 793 898.74 44474: Varaston muutos- Förändring i lager...................................... _ _ __,9'""43~0~3~3"--,--·---4-=4~6~38~1...!5~5!!J9,:f::.!..._27 44475: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949 600,68 44476: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen 44477: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 680,- 44478: Koneista ja kalustosta- Maskiner och.inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3107 516,- 44479: Muista pitkävaikutteisista menoista- Ovriga utgifter med lång verkningstid . . . . . . . _ _ ___,5""0_,2~07,_,,- _ _ _-~3.!=:22~5~4~0~3"--,-- 44480: Liiketappio- Rörelseförlust. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 275 802,32 44481: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 44482: Korkotuotot- Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2181 721,54 44483: Korkokulut- Räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___-----!.:18~3~1~6~7,~88~_ __._1~99~8~5~5~3,~66~ 44484: -277248,66 44485: Muut tuotot ja kui[Jt- Övriga intäkter och kostnader 44486: Muut tuotot- Ovriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 688.271.70 44487: Muut kulut - Övriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _--4-=2-"'0""82'"',3"-'4'---------;.1-:6""'46~1~8~9,'='36;- 44488: 1 368940.70 44489: Varausten muutos- Förändring i lager 44490: Toimintavarauksen muutos- Förändring i verksamhetsreservering ................................ . -1200000,- 44491: Tilikauden voitto- Rakenskapsperiodens vinst ................................................. . 168940.70 44492: 44493: Tase- Balansräkning 31.12.1990 44494: 44495: Vastaava a-A kt i va 44496: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44497: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 511 684,09 44498: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 926 444,64 44499: Lainasaamiset- Lånefordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 725 000,- 44500: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 556,62 44501: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615 322,19 44502: Muut saamiset- Övriga fordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _. . :.1=.:89"-'0"--4'-"0'-'-.7-"-9 43 243 048,33 44503: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44504: Raaka-aineet- Råmaterial. ............................................................... . 7398700,- 44505: 44506: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44507: Rakennukset- Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 060 320,- 44508: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 250 879,34 44509: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 898,- 44510: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . . . . . . ____1:..:9:..::5'--'4""2""0,'-----~8.;.78~3;..:5;:.;1~7.<.:;,3:,;.4 44511: 59 425 265,67 44512: 44513: Vastattava a- Passi v a 44514: Vieras pääoma - Främmande kapital 44515: Lyhytaikainen- Kortfristigt 44516: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................... . 10 454 978.93 44517: Ennakomaksut- Förskottsbetalningar .................................... . 341 757,81 44518: Siirtovelat- Resultatregleringar.......................................... . 25 664 886,26 44519: 292 44520: 44521: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _---=c5.. :. 1.:. :73"-'9=-=8""9,'""'3-=-5 41635612,35 44522: Pitkäaikainen- Långfristigt 44523: Lainat valtiolta- Lån av staten ............................................................ . 1400000,- 44524: Varaukset- Reserveringar 44525: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .................................................... . 1 200000,- 44526: Oma pääoma - Eget kapital 44527: Peruspääoma- Grundkapiltal ........................................... . 2000000,- 44528: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ................................... . 12955602,- 44529: Edellisen tilikauden voitto- Förra räkenskapsperiodens vinst .................. . 65110,62 44530: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................. . 168940,70 15189 653,32 44531: 59 425 265,67 44532: 44533: 44534: 44535: 44536: Valtion painatuskeskus- Statens tryckericentral 44537: 44538: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44539: 44540: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 214 025 401 ,23 44541: 44542: Kulut- Kostnader 44543: Aineet ja tarvikkeet~ Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 339 723,79 44544: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 388 315,54 44545: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 271 813,52 44546: Vuokrat- Hyro.r. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 843199,35 44547: Muut kulut- Ovriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 807 083,07 44548: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 961 780,44 44549: Varastojen muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _-_7'--'7--'1"'9_,_,1'""89"--_-__,1"""'84_,_6.::..1:....:1__,1~62::!.,.::....:...94 44550: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 414 238,29 44551: 44552: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen 44553: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 2 545 406,48 44554: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 295 891 ,51 44555: Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493 495,09 44556: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga långfristiga utgifter . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ ___,1.: .98::. . :. .17:. .: 3"-,4'-'7_ _-_.. :_:15""'5"-'3'-=2'-"9'-"6=<6,"'"55.: . 44557: Liikevoitto- Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 881 271,74 44558: 44559: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnade( 44560: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................ . 5797395,97 44561: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter .......................... . 207936,32 44562: Korkokulut- Räntekostnader ........................................... . -4 271 669,63 44563: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital. ......... . -1125,- 1732537,66 44564: 44565: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader 44566: Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 301182,18 44567: Muut kulut- Ovriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -7 452,24 1293729,94 44568: Varausten muutos- Förändring i reserveringar ................................................. . -13 880 000,- 44569: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................................. . 3027539,34 44570: 44571: 44572: 44573: Tase- Balansräkning 31.12.1990 44574: 44575: Vastaava a-A kt i va 44576: Rahoitusomaisuus- Finansierinstillgångar 44577: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 931 887,31 44578: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 934 330,80 44579: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---=2~66.::..1:....:6=-=9-=2,..,_7=-2 59 527 91 0,83 44580: 44581: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44582: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 905162,23 44583: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4111 709,49 44584: Valmisteet- Hei- och halvfabrikat ........................................ _ __,8"-'3<-"8:.::..5""89<-"8""-,6=-2 20 402 770,34 44585: 293 44586: 44587: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44588: Tontti- Tomt......................................................... 10000000,- 44589: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 917 703,45 44590: Ennakkomaksut koneista- Förskottsbetalningar av maskiner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 500,- 44591: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 690 413,50 44592: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 06 400,- 44593: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568 479,55 44594: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . . . . . . 396 346,94 61 934 843,44 44595: Arvostuserät- Värderingsposter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 000 000,- 44596: 227 865 524,61 44597: 44598: Vastattavaa- Passiva 44599: Vieras pääoma - Främmande kapital 44600: Lyhytaikainen - Kortfristigt 44601: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................... . 13 326 222,64 44602: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................... . 7800,- 44603: Siirtovelat- Resultatregleringar. ......................................... . 16158 381 ,02 44604: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ......................... . 10 969 702,84 40 4621 06,50 44605: 44606: Pitkäaikainen - Långfristigt 44607: Lainat valtiolta- Lån av staten . .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . .. . . .. . .. .. . . . .. . . . . . 10 000 000,- 44608: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 538 600,- 44609: Eiäkevelat- Pensionskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . _ ____,6-"'6,22::..:4:c.:4c:!4,_,-_ ____,;2~5..;.1~61~0~44~,- 44610: 65 623150,50 44611: 44612: Varaukset- Reserveringar 44613: Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering ............................... . 440000,- 44614: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .................................. . 15920000,- 16360000,- 44615: 44616: Oma pääoma - Eget kapital 44617: Peruspääoma- Grundkapital ........................................... . 10000000,- 44618: Arvonkorotusrahasto--:: Fonden för uppskrivning av värde .................... . 86000000,- 44619: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital ................................... . 46854834,77 44620: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................. . 3027539,34 145 882374,11 44621: 227 865 524,61 44622: 44623: 44624: 44625: 44626: Valtion tietokonekeskus- Statens datamaskincentral 44627: 44628: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1990 44629: 44630: 44631: Liikevaihto- Omsättning .................................................................. . 565 537 408,57 44632: 44633: Kulut- Kostnader 44634: Aineet ja tarvikkeet/tavarat- Materia! och förnödenheter/varor . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 338 450,90 44635: Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. .. . . . . . . 169 576 527,89 44636: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 374 968,81 44637: Vuokrat- Hyror. . . . . .. . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . 26 731 811 ,91 44638: Muut kulut- Övriga kostnader. . . . .. . . . .. .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 93 528 701,35 44639: Varastojen muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ____,6-"'63~4!..._1~9~9,e:-:042.__-4~9~8..!.:18~4~6~5~9,~90 44640: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . 67 352 748,67 44641: 44642: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen 44643: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . . . 1 330 548,- 44644: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 018 442,94 44645: Aineettomista oikeuksista -1 mmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 350 000,- 44646: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid . . . . . . . . . ____1:..::2:.:::5..:::5.:o03"",- ___-_:::.28::::..8~2=-4,_4,_,9""3,e:-:9_,_4 44647: Liikevoitto- Rörelsevinst . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. 38 528 254,73 44648: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 44649: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................ . 8040744,03 44650: Korkokulut- Räntekostnader ........................................... . -4 056 036,54 44651: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital. ......... . -30539,98 3954167,51 44652: 294 44653: 44654: 44655: Muut tuotot ja kulu.t- Övriga intäkter och kostnader 44656: Muut tuotot- Ovriga intäkter ........................................... . 4907358,60 44657: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................... _ _ _ _ _ _ _ _ _.::!.4~90~7~3~5:!:!J8~60 44658: Voitto ennen tilinpäätössiirtoja- Vinst före bokslutsöverföringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 389 780,84 44659: Varausten lisäys- Ökning i reserveringar 44660: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -36 500 000,- 44661: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 889 780,84 44662: 44663: Tase- Balansräkning 31. 12.1990 44664: 44665: 44666: Vastaava a-Ak t i va 44667: Rahoitusomaisuus- Finansieringtillgångar 44668: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 599 435,95 44669: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar.................................... 91242411,- 44670: Lainasaamiset- Lånefordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 227,- 44671: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 535 939,96 44672: Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ____.!.1..!..706~5~06~,~53~ 157 636 520,44 44673: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44674: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 862,- 44675: Valmisteet/tavarat- Hei- och halvfabrikat/varor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _...!1.!::.2-"19~7'--'7C!:2'-"1,~28~ 12 887 583,28 44676: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44677: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 500 000,- 44678: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 059 830,18 44679: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 935 959,48 44680: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 822135,- 44681: Aineettomat oikeudet -lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 243 333,- 44682: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . . . . . . 1104 539,95 161 665 797,61 44683: Arvostuserät - Värderingsposter ............................................................. . 54300000,- 44684: 386 489 901 ,33 44685: Vastattavaa- Passiva 44686: Vieras pääoma - Främmande kapital 44687: Lyhytaikainen- Kortfristigt 44688: Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 346 392,81 44689: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7766 850,- 44690: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 468 513,- 44691: Siirtovelat- Resultatregle.ringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 588138,12 44692: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ............................ _ __!1_,_6""'55~8'-.!9,_,84c..:.J,~87!.._ 90 728 878,80 44693: Pitkäaikainen - Långfristigt 44694: Lainat valtiolta - Lån av staten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 866 660,- 44695: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 289 820,- 44696: Seuraavan vuoden lyhennysosa- Avkortningsdel av följande år . . . . . . . . . . . . . . . . -----'-7-"4.!::.23,_1.:..:6~0:t...,_ 27733320,- 44697: Varaukset- Reserveringar 44698: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .................................................... . 42000000,- 44699: Oma pääoma - Eget kapital 44700: Peruspääoma- Grundkapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 100 000,- 44701: Arvonkorotusrahasto--:: Fond för uppskrivning av värde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 300 000,- 44702: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 896 677,43 44703: Voitto aikaisemmilta tilikausilta- Vinsten från tidigare räkenskapsperioden . . . . . . . . 2 841 244,26 44704: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --'--'1~0~88!:!!9!...;7~8'""0~,8::!.4_~2~2~6~02~7:.,:7~0~2,~5~3 44705: 386 489 901 ,33 44706: SELVITYS 44707: 44708: ANNETUISTA LAINOISTA 44709: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA 44710: OMAISUUDESTA 44711: VUODELTA 44712: 19 9 0 44713: 44714: 44715: 44716: UTREDNING ÖVER 44717: UTGIVNA LÅN 44718: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE 44719: EGENDOM 44720: FÖRÅR 44721: 19 9 0 44722: 296 44723: 44724: Valtion lainananto vuonna 1990- Statens utlåning år 1990 44725: Kertyneet korot Kertyneet 44726: ja kurssihyvityk- Uudet lainat kuoletukset 44727: Lainapääoma set vuonna 1990 vuonna 1990 vuonna 1990 Lainapääoma 44728: L.ånekapital lnflutna räntor Nya Iän år 1990 lnflutna L.ånekapital 44729: 31.12.1989 och kursgottgörelser år amorteringar 31.12.1990 44730: 1990 år1990 44731: mk 44732: 44733: 44734: 1Tulo- ja menoarvion va- 44735: roista myönnetyt lainat - 44736: L.ån beviljade av medel i 44737: statsförslaget . . . . . . . . . . 7034975328,22 300718381,96 488488847,23 703963341,36 6819500834,09 44738: 1. Vakiokonttorin hoidossa 44739: -Av statskontoret för- 44740: vakade ............ 5535987243,621 ) 5 ) 267868053.41 2 ) 340078092,59 576296316,543 ) 5299769019,67') 44741: 2. Maa1ilahallituksen hoi- 44742: dossa - Av jordbruks- 44743: styrelsen förvakade . . . 190747461,40 3497278,61 3638410,65 33528091,70 160857780,35 44744: 3. L.ääninkonttorien hoi- 44745: dossa - Av landskon- 44746: toren förva kade . . . . .. 1306410109,60 29245733.84 144772343,99 93579863,87 1357602589,72 44747: 4. Sosiaalihallituksen hoi- 44748: dossa-Av socialstyrel- 44749: sen förvaltade . . . . . . . 1808276,10 107316,10 - 559069,25 1249206,85 44750: 5. Vakion opintotukikes- 44751: kuksen hoidossa - Av 44752: statens studiestödscent- 44753: ral förvakade . . . . . . . . 22237,50 - - - 22237,50 44754: 44755: II Maa1ilatalouden kehittä- 44756: misrahasto - Gårdsbru- 44757: kets utvecklingsfond .... 7090070249,28 253645862.41 1 056269482,09 607527934,62 7538811796,75 44758: 44759: 111 Asunto-olojen kehittämis- 44760: rahasto - Fonden för ut- 44761: vecklande av bostadsför- 44762: hållandena ........... 28892912152.425 ) 1268396532,- 4762371630,- 1351541954,71 32303741827,71 44763: 44764: IV Veikkausvoittovaroista 44765: myönnetyt lainat - L.ån 44766: beviljade av tippningsvinst- 44767: medel ............... 285094221,62 15635710,07 23859861,- 27893032,25 281 061 050,37 44768: 44769: V Saatavat valtion liikelaitok- 44770: silta - Fordringar av sta- 44771: tens affärsverk . . . . . . . . . 45800000,- 97070075,80 1 088678645,34 56513340,- 1077965305,34 44772: 44773: VI Muu lainananto - Övrig 44774: utlåning ............. 150007936,20 1593925,- - 50000000,- 100007936,20 44775: 44776: Yhteensä- Sammanlag t 43498859887.74 1937060487.24 7419668465,66 2797439602,94 48121 088750,48' 44777: 44778: 44779: 1 ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.121989 valuuttakursseihin arvostettuna mk 256158955, 39- Postbankens och Utveklingsområ- 44780: desfondens skuld i utländsk vaiUla tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1989 mk 256158955,39 44781: 2) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä korkoja mk 19190424,05- Tili staten influtna räntor mk 19190424,05 från Postbankens 44782: och Utveklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta 44783: 3 44784: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä kuoletuksia mk 101 961 280,70 ja valuuttarkurssien muutoksista johtuvaa alennusta mk 44785: 5641567,45- Tili staten influtna amorteringar mk 101961280,70 från Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta och 44786: förminskning mk 5641 567,45 tili följd av valutakursernas förändringar 44787: 4 44788: ) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1990 valuuttakursseihin arvostettuna mk 148556107,24- Postbankens och Utvecklingsområ- 44789: desfondens skuld i utländsk valuta tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1990 mk 1485561 07,24 44790: 5 44791: ) Valtiokonttorin hoidossa olevasta lainapääomasta on 1.1.990 siirretty asunto-olojen kehittämisrahastoon asuntolainakanta mk 28892912152.42 - Av 44792: statskontoret förvakade lånekapital har 1.1 .1990 överförat tili fonden för utvecklande av bostadsförhållandena bostadslånebestånd mk 2889291 21 52.42 44793: 6 44794: ) Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V, ja VI, yhteensä 39062537203,09 (81,2%) 44795: 297 44796: 44797: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus vuoden 1990 lopussa 44798: Annan statens inkomstbringande egendom vid utgången av år 1990 44799: Varat 44800: Tillgångar 44801: 31.12.1990 44802: 44803: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar') .................................................. . 10921 201 716,49 44804: Obligaatiot - Obligationer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33000,- 44805: Yhteensä- Summa 10921 234 716,49 44806: 44807: 1 44808: ) Ei sisällä valtion liikela~osten peruspääornia mk 55121 00000,- 44809: Det innehåller inte statens affärverkens grundkapital mk 5 5121 00000,- 44810: j 44811: j 44812: j 44813: j 44814: j 44815: j 44816: j 44817: j 44818: j 44819: j 44820: j 44821: j 44822: j 44823: j 44824: j 44825: j 44826: j 44827: j 44828: j 44829: j 44830: j 44831: j 44832: j 44833: j 44834: j 44835: j 44836: SELVITYS 44837: 44838: VALTION VELASTA 44839: VUODELTA 44840: 19 9 0 44841: 44842: 44843: UTREDNING ÖVER 44844: 44845: STATSSKULDEN 44846: FÖR AR 44847: 19 9 0 44848: 300 44849: Selvitys valtion velasta vuodelta 1990 44850: Pääoma 31.121989 Kapital 44851: 44852: Ulkomaan 44853: rahassa 44854: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - Lånegruppens/lånevalutans namn 1u~ändskt mk 44855: mynt 44856: 44857: 44858: 44859: 44860: Ulkomainen velka- Utlänsk skuld 44861: 44862: 1. Valtion pitkäaikainen velka- 44863: Statens långfristiga sku ld 44864: 1.1. Dollarilainat- Dollarlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . USD 1088867656,98 4428424760,94 44865: 1.2. Puntalainat- Pundlån ................................... GBP 383275807,09 2500491 365.46 44866: 1.3. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DKK 1 400430000,- 862384 794,- 44867: 1.4. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 1488886789,94 3568712746,81 44868: 1.5. Floriinilainat- Florinlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . NLG 826528000,- 1753809763,20 44869: 1.6. Belgianfrangilainat- Lån i belgiska franc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . BEF 111 02696 344,- 1 266817 652,85 44870: 1.7. Luxemburginfrangilainat- Lån i luxemburgska franc . . . . . . . . . . . . LUF 5600000000,- 638960000,- 44871: 1.8. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CHF 713628815,53 1879127397,05 44872: 1.9. Ranskanfrangilainat- Lån i franska franc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . FRF 2081 480000,- 1462864144,- 44873: 1.10. Jenilainat- Yenlån ..................................... JPY 57000000000,- 1 613670000,- 44874: 1.11. ECU-Iainat- Lån i ECU . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . ECU 424222424,23 2047721641,76 44875: 1.12. Kuwaitindinaarilainat- Lån i kuwaitiska dinar ................ I-'KW-'-'-'-_ D _ _ _3c:.::2c:.::OOO...::..::...c000:....:...:.:,'--t----448.:....:..::..::.32=0:....:000..::.:c:.,_ 44876: 44877: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- 44878: Statens långfristiga skuld sammanlagt 22471 304266,07 44879: 44880: 2. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka- 44881: Statens spannmålsförråds långfristiga skuld 44882: 2.1. Dollarilainat- Dollarlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . USD 23531 841.73 95704000,32 44883: 2.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 45000000,- 107860500,- 44884: 2.3. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CHF 28495440,73 75034194,53 44885: 2.4. Jenilainat- Yenlån...................................... JPY 1260758472,- 35692072,34 44886: 314290767,19 44887: 44888: Yhteensä ulkomaista velkaa- 44889: Summa utländsk skuld2 . . • . • . • • . • . . . . • . • . • • . • . . . . • . • . • • • • . 22785596033.26 44890: 44891: 44892: 44893: 1 44894: ) Mk 128811 940,29 maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella- Mk 128811 940,29 har återbetalais på grund av förtidsuppsägning. 44895: 2 44896: ) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.121989 ja- och 31.121990 44897: 44898: 44899: USD 4,067 3,642 44900: GBP 6,524 6,996 44901: DKK 0,6158 0,6275 44902: DEM 2,3969 2,4207 44903: NLG 2,1219 2,1472 44904: BEF 0,1141 0,1173 44905: LUF 0,1141 0,1173 44906: CHF 2,6332 2,8417 44907: FRF 0.7028 0,7142 44908: JPY 0,02831 0.02679 44909: ECU 4,827 4,958 44910: KWD 14,01 13,15 44911: 301 44912: 44913: Utredning över statsskulden för år 1990 44914: Pääoma 31.12.1990 Kapital 44915: 44916: Valuuttakurssien 44917: Kuoletettu 44918: muutosten vaiku- 44919: Nostettu tusv. 1990 Ulkomaan 44920: v.1990 v.1990 44921: rahassa 44922: Arnorterats Effekt av mk 44923: Lyfta1s ändringarpå 1 utländskt 44924: år1990 år1990 44925: valutakursema mynt 44926: mk mk 44927: under år 1990 44928: mk 44929: 44930: 44931: 44932: 44933: 626294801,07 487 327 530,69 -439562325,29 USD 1133396404,73 4127829706,03 44934: 180906180,94 GBP 383275807,09 2681 397546,40 44935: 16385031,- DKK 1 400430000,- 878769825,- 44936: 708292800,- 519140750,01 41956705,60 DEM 1 569 720123,27 3799821502,40 44937: 409864977,90 11835944,30 NLG 631418000,- 1355780729,60 44938: 128040000,- 34538628,30 BEF 10002696344,- 1173316281,15 44939: 17920000,- LUF 5600000000,- 656880000,- 44940: 214 795884,38 335789520,- 135202331,66 CHF 666268815,53 1 893336093,09 44941: 865814880,- 14953992,- FRF 3281 480000,- 2343633016,- 44942: 598790000,- 380700000,- -117200000,- JPY 64000000000,- 1 714560000,- 44943: 1 241 071875,- 54001 262,57 ECU 674222424,23 3342794779,33 44944: 128811940,29 ---56508059,71 KWD 20000000,- 263000000,- 44945: 44946: 44947: 4255060240,45 2389674 718,891 ) -105570308,63 24231119479,- 44948: 44949: 44950: 44951: 44952: 30000000,- -12638147,69 USD 31 044989,74 113065852,63 44953: 205371 600,- 5201942,42 DEM 131546264,48 318434042,42 44954: 5941299,39 CHF 28495440,73 80975493,92 44955: 15000000,- --893625,61 JPY 1 858844596,- 49798446,73 44956: 250371 600,- -2388531,49 562273835,70 44957: 44958: 44959: 4505431840,46 2389674718,891 -107958840,12 24793393314,70 44960: 302 44961: 44962: Selvitys valtion velasta vuodelta 1990 44963: Pääoma 31.12.1989 Kapital 44964: 44965: 44966: Ulkomaan rahassa 44967: Lainan nimi- Lånets namn mk 44968: 1 ut1ändskt 44969: mynt 44970: 44971: 44972: 44973: Kotimainen velka -lnhemsk skuld 44974: 44975: 3. Valtion pitkäaikainen velka- 44976: Statens långfristiga skuld 44977: 3.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten 24126003840,- 44978: 3.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån 2417994950,- 44979: 3.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån 345235000,- 44980: 3.4. Työllisyysobligaatiolainat- Sysselsättningsobligationslån 2668640,- 44981: 3.5. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån 2468362500,- 44982: 3.6. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån 166734400,- 44983: 3.7. Lainat kunnilta- Lån av kommuner 5500000,- 44984: 3.8. Velkakirjalainat eläkesäätiöikä - Skuldebrevslån av pensionsstiftelser 342300000,- 44985: 3.9. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond - 44986: 3.1 0. Lainat muilta- Andra Iän 371632,36 44987: 44988: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- 44989: Statens långfristiga skuld sammanlagt 29875170962,361 ) 44990: 44991: 4. Valtion lyhytaikainen velka- 44992: Statens kortfristiga sku ld 44993: 4.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta - Skuldförbindelselån av pen- 44994: ninganstalter 250000000,- 44995: 44996: 5. Valtion Asuntorahaston velka- 44997: Statens Bostadsfonds skuld 44998: 5.1. Pitkäaikainen velka- Långfristig skuld - 44999: 5.2. Lyhytaikainen velka- Kortfristig skuld - 45000: 45001: 45002: 6. Valtion Viljavaraston velka- 45003: Statens Spannmålsförråds skuld 45004: 6.1. Pitkäaikainen velka - Långfristig skuld 321000,- 45005: 45006: Yhteensä kotimaista velkaa- Summa inhemsk skuld 30125491962,36 45007: 45008: 7. Yhteenveto-Sammandrag 45009: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - 45010: Summa utländsk långfristig skuld 22 785595033,26 45011: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - 45012: Summa inhemsk långfristig skuld 29875491 962,36 45013: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - 45014: Summa inhernsk kortfristig skuld 250000000,- 45015: Koko valtionvelka - Statsskulden inalles4 52911086995,62 45016: 45017: 45018: 1 45019: ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 11 482725,36 mar1<kaa. 45020: lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 11482725,36 mark. 45021: 2 45022: ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 15432815 markkaa. 45023: lnkluderarförfallna, men icke inlösta lån 15432815 mark 45024: 3 45025: ) Momentille 36.06.90 on merkitty 5372534 734 mar1<kaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta paistettuja lainoja 9686950,36 markkaa. Momentille on 45026: merkitty 11 0575 markkaa kuoletusta lainoista, jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtionvelkaan.- 45027: På moment 36.06.90 har antecknats 5372534 734 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på 9686950,36 mark. På moment 45028: har antecknats 11 0575 mark som amortering för lån, som inte mera som föråldrade inkluderas i statsskulden. 45029: 4 45030: ) Valtion liikelaitosten velka on esitetty niiden laseissa.- 45031: Statens affärsverks skuld har föredragits i affärsverkens balansräkningar. . 45032: 303 45033: 45034: Utreclning över statsskulden för år 1990 45035: Pääoma 31.12.1990 Kapital 45036: 45037: Valuuttakurssien 45038: Nostettu Kuoletettu 45039: muutosten vaiku- 45040: V. 1990 v.1990 45041: tusv. 1990 Ulkomaan rahassa 45042: Lyfta1s Amorterals mk 45043: Effekt av ändringar 1 utländskt mynt 45044: år1990 år1990 45045: på valutakurserna 45046: mk mk 45047: under år 1990 45048: 45049: 45050: 45051: 45052: 3170000000,- 4563377575,- 22732626265,- 45053: - 254 745175,- 2163249775,- 45054: - 40540000,- 304695000,- 45055: - 737160,- 1931480,- 45056: - 248753050,- 2219609450,- 45057: - 23818000,- 142916400,- 45058: - - 5500000,- 45059: 82000000,- - 424300000,- 45060: 3000000000,- - 3000000000,- 45061: - 140149,36 231483,- 45062: 45063: 45064: 6252000000,- 5132111109,36 30995059853,-2 ) 45065: 45066: 45067: 45068: 45069: - 250000000,- - 45070: 45071: 45072: 45073: 45074: 1 250000000,- - 1 250000000,- 45075: 300000000,- 300000000,- - 45076: 45077: 45078: 45079: 45080: 253750,- 67250,- 45081: 3 45082: 7802000000,- 5682364859,36 ) 32245127103,- 45083: 45084: 45085: 45086: 45087: 4505431 840,45 2389674718,89 -107958840,12 24 793393314,70 45088: 45089: 7502000000,- 5132364859,36 32245127103,- 45090: 45091: 300000000,- 550000000,- - 45092: 12307431840,45 8072039578,25 -107958840,12 57038520417,70 45093: LUETTELO 45094: 45095: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 45096: SITOUMUKSISTA 45097: 31.12.1990 45098: 45099: 45100: FÖRTECKNING ÖVER 45101: 45102: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 45103: FÖRBINDELSER 45104: 31.12.1990 45105: 306 45106: 45107: Luettelo valtion takausvastuista 31.12.19901 ) 2 ) 45108: Förteckning över statens garantiansvar 31.12.19901 ) 2 ) 45109: 45110: 1 Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier 45111: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhernska lån 45112: 45113: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet 45114: Ekokem Oy Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 579 905,00 mk 45115: Finnair Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 028 462,85 mk 45116: Kemijoki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 132 657,51 mk 45117: Outokumpu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 679 750,00 mk 45118: Rautaruukki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 208 653,00 mk 45119: Sisu-Auto Oy Ab3 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 482 062,45 mk 45120: Valmet Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 125 030,00 mk 45121: Vaivilla O!-) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 018 735,28 mk 45122: Veitsiluoto Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 906 949,33 mk 45123: VIT Technology Oy .................................. _ _. . :.1. : .5.=c50=-2=58:. =.:. : ,3. : .5. . :.m. . :.k:. ._ 946 712 463,77 mk 45124: 45125: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag 45126: Metra OyAb ....................................... . 563 293 800,00 mk 45127: Teollisuuden Voima Oy .............................. . 140 478 701,00 mk 703 772 501,00 mk 45128: 45129: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penningrättningar 45130: Kehitysaluerahasto Oy ............................... . 868 992 237,00 mk 868 992 237,00 mk 45131: 45132: 45133: 45134: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä- 45135: Av statskontoret förvaltade inhemska garantier sammanlagt 2 519 477 201,77 mk 45136: 307 45137: 45138: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier för utländska lån 45139: 45140: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet 45141: Enso-Gu1zeit Oy . . . . . . . . . . . . 12 000 000,00 NLG 25 766 400,00 mk 45142: Finnair Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 124 200,00 USD 211 688 336,40 mk 45143: Imatran Voima Oy . . . . . . . . . . . 24 925 000,00 USD 45144: 26 666 650,00 NLG 45145: 104 055 000,00 CHF 45146: 23 586 666,72 SUR 597 301 361 ,39 mk 45147: Kemijoki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . -----::-=-1-=900=-=--=000-=-=-'",00::-::--:-U-:-:-S-=D,.... 6 919 800,00 mk 45148: Rautaruukki Oy . . . . . . . . . . . . . 14 000 000,00 NLG 45149: 4 000 000,00 GBP 45150: 240 000 000,00 LUF 86 196 800,00 mk 45151: Veitsiluoto Oy .............. . 2 496 000,00 USD 45152: 17 333 333,33 DEM 45153: 1 542 510,00 GBP 61 840 631 ,95 mk 989 713 329,74 mk 45154: Yksityiset yhtiöt- Pirvata bolag 45155: Metsä-Sellu Oy ............ . 5 100 000,00 USD 18 574 200,00 mk 45156: Teollisuuden Voima Oy ..... . 35 850 000,00 USD 45157: 7 000 000,00 NLG 45158: 249 415 031,90 SEK 306 718 210,61 mk 325 292 410,61 mk 45159: 45160: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penningrättningar 45161: Kehitysaluerahasto Oy . . . . . . . . 66 866 993,34 USD 45162: 3 750 000,00 DEM 45163: 6 400 000 000,00 JPY 424 063 214,75 mk 45164: MB-Osakepankki . . . . . . . . . . . 5 873 367,22 USD 21 390 803,42 mk 445 454 018,17 mk 45165: 45166: Yksityiset rahoituslaitokset- Pirvata penningrättningar 45167: Suomen Teollisuuspankki Oy 55 100 000,00 USD 45168: 22 752 000,00 NLG 45169: 4 500 000,00 ECU 271 838 294,40 mk 45170: OKO-Investointipankki Oy, 45171: Suomen Kiinteistöpankki Oy ja 45172: Suomen Teollisuuspankki Oy 24 000 000,00 DEM 58 096 800,00 mk 45173: Teollistamisrahasto Oy ...... . 35 642 000,00 CHF 101 283 871,40 mk 431 218 965,80 mk 45174: 45175: Muut- övriga 45176: Pohjoismaiden 1nvestointipank- 45177: ki ........................ . 40 970 852,00 USD 45178: 20 705 151,00 DEM 45179: 4 537 005,00 CHF 45180: 15 930 000,00 FRF 45181: 91 527 999,00 DKK 45182: 5 702 143,00 NOK 45183: 1 519 403,00 ECU 292 094 337,65 mk 292 094 337,65 mk 45184: 45185: 45186: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä 45187: -Av statskontoret förvaltade utländska garantier sammanlagt 2 483 m 061,97 mk 45188: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av stats- 45189: kontoret förvaltade garantier sammanlagt 5 003 250 263,74 mk 45190: 308 45191: II. Valtiontakuukeskus- Statsgaranticentralen 45192: Valtiontakausrahasto- Sta1Sgarantifonden 45193: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takaukset- Av Statsgaranticentralen förval- 45194: tade inhemska garantier) 6 ) . • • • . . . . • • . . . • • • . . . . • • . . . . • • . . . . • • . . . . • • • • . . . . • • 2 531 995 430,00 mk 45195: Lain valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi mukaisten takuiden ki~an 45196: pidollinen takuuvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret om garantier enligt lag om 45197: statsgarantier för ttyggande av basråvaruförsö~ningen ......................... . 170 348 000,00 mk 45198: Vientitakuurahasto- Exportgarantifonden 45199: Voimassa olevien takuiden takuuvastuu- Garantiansvaret av garantier i kratf) 8 ) •• 13 642 993 000,00 mk 45200: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takuut yhteensä- Av Statsgaranticent- 45201: ralen förvaltade garantier sammanlagt 16 345 336 430,00 mk 45202: 45203: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä -Av stu- 45204: diestödscentralen förvaltade garantier sammanlagt .......................... . 10 315 53) 433,00 mk 45205: 45206: Valtion takuut yhteensä- Statsgarantier inalles 31 664117126,74 mk 45207: 45208: 45209: 45210: 1 45211: Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13a§:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte de 45212: ) 45213: garantiansvar som avses i 13a§ lagen om bostadsproduktion. 45214: 2 45215: ) Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. 45216: Va~ion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osa~ va~n takausvastuu samalla lakkasi. 45217: Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31 .1 2.1990 73929683,60 markkaa.- Enligt överenskommelse mellan staten 45218: och VaMIIa Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt 45219: upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av de av staten övertagna lånen uppgick 31 .1 2.1990 45220: tili 73929683,60 mark. 45221: ) Sisä~ ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvo~an- lnnehåller lån i utländska valutortili ett motvärde av 45222: 3 45223: 58 11 0 775.45 mk 45224: ) Sisä~ ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvo~an- lnnehåller lån i utländska valutortili ett motvärde av 45225: 4 45226: 3 227 800,00 mk 45227: 5 ) Sisä~ ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arv~n- lnnehåller Iän i utländska valutortili ett motvärde av 848 286 711,00 mk 45228: 6 ) Valtiontakausrahaston takausten kirjanpidollinen takausvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret av statsgarantifon- 45229: dens garantier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 702 343 430,00 mk 45230: 7 ) Sisä~ taattujen luottojen pääomat ja jäljellä oleva~ luottoaja~ perittävät korot Käytetty ostokursseja 31 .12.1990.- 45231: lnnehåller kapitalen och räntorna av de garanterade krediterna. Använd köpkurserna per 31 .121990. 45232: ) Vientitakuulain tarkoittama ki~anpidollinen kokonaisvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag om export- 45233: 8 45234: 45235: garanti ............................................................... · · · .. · · · · . 15 294 013 000,00 mk 45236: 45237: 45238: Käytetyt valuuttakurssit 31 .12.1990- 45239: Använda valutakurser 31 .12.1990 45240: USD .................... . 3,642 NOK 0,6174 45241: G~ ...................... . 6,996 ECU 4,958 45242: DEM ...................... . 2.4207 PSP 1,0025 45243: N~ ...................... . 2,1472 PSC 0,9299 45244: CHF ...................... . 2,8417 PSO 0,9616 45245: FRF ...................... . 0,7142 XYP 0,9739 45246: LUF ................ . 0,1173 KOR 0,9274 45247: J~ ······················· 0,02679 KOX 1,01393 45248: SUR ...................... . 6,511 SPX 0,7044 45249: D~ ..................... . 0,6275 SPC 0,53886 45250: SEK ...................... . 0,646 STK 0,97009 45251: 309 45252: 45253: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - At intemationella finansierings- 45254: institut utfärdade förbindelser1 } 45255: 45256: Sitoumusten Uusia sitou- l.unaslei!U Sitoum..-.. 45257: määrii muksia v. 1990 v.1990 määrii 45258: BeloppetfN Nya lnfriats Beloppetf!V 45259: förbindelserna förbindelser år1990 förbindelsema 45260: 31.12.1989 år1990 mk 31.121990 45261: mk mk mk 45262: 45263: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lntemationella A~- 45264: uppbyggnadsbanken ................................ 10 853 416 9 138 689 - 19 992105 45265: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö-lntemationella Utvecklings- 45266: fonden ................. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 464 654668 156 060 000 57 228 000 563 486 668 45267: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken ....... 7 855844 - 2 431 932 5 423 912 45268: Aasian Kehitysrahasto- ~iatiska Utveklingsfonden ........ 200 451149 45 519 754 26 629 663 219 341 240 45269: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - ln~merikanska Ut- 45270: vecklingsbanken .................................... 45271: - peruspääoma- grundkapital ................. 2 205 555 2 256 928 428 062 4 034 421 45272: - erityisrahasto- specialfonden ................. 23 162 026 2 406 632 817 150 24 751 508 45273: Afrikan Kehityspankki- Afrikanska Utvecklingsbanken ...... 2 961 701 2 807 379 2 961 701 2 807 379 45274: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden ..... 227 623 637 54 784 388 31 151 597 251 256 428 45275: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto-lntemationel- 45276: Ia Utvecklingsfonden för lantbruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58332972 20 000 000 3 552 000 74 780 972 45277: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Mult~aterala investe- 45278: ringsgarantiorganet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 774 032 - - 2 774 032 45279: Perushyödykkeiden yhteisrahasto - Gemensamma fonden för 45280: råvaror ........................................... - 568 720 - 568 720 45281: 1 000 875 000 293 542 490 125 200 105 1 169 217 385 45282: 45283: 1) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkaki~oja jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuorituS1en sijaan - Räntefria, vid anfordran becalbafa skuldebrev 45284: givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar. 45285: 1991 vp- K 14 45286: 45287: 45288: 45289: 45290: KERTOMUS 45291: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan 45292: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta 45293: vuonna 1988 ovat antaneet aihetta 45294: 45295: 45296: 45297: 45298: HELSINKI 1991 45299: ISSN 0356-0511 45300: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus 45301: Eduskunnalle 45302: Eduskunnalle annetaan tämän mukana kerto- tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja 45303: mus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tilinpidosta vuonna 1988 ovat antaneet aihetta. 45304: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991 45305: 45306: 45307: Tasavallan Presidentti 45308: MAUNO KOIVISTO 45309: 45310: 45311: 45312: 45313: Valtiovarainministeri Iiro Viinanen 45314: 5 45315: 45316: 45317: 45318: 45319: Eduskunta on 15.5.1990 päivätyn kirjelmän tintö ja kertomus oli lähetetty valtioneuvoston 45320: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainvalio- kanslialle ja kaikille ministeriöille niistä aiheutu- 45321: kunnan mietinnön n:o 11 valtiovarain hoidosta viin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, valtio- 45322: ja tilasta sekä valtiontilintarkastajain kertomuk- varainministeriö on pyytänyt valtioneuvoston 45323: sesta vuodelta 1988 sekä sanotun kertomuksen kansliaa ja kaikkia ministeriöitä toimenpiteis- 45324: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tään Eduskunnalle annettavaa kertomusta var- 45325: tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihet- ten aikanaan valtiovarainministeriölle ilmoitta- 45326: ta. Samalla Eduskunta on kehottanut hallitusta maan. 45327: antamaan Eduskunnalle kertomuksen näistä Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten 45328: toimenpiteistä. ministeriöiden vastaukset saatetaan täten Edus- 45329: Sitten kun Tasavallan Presidentti 15.6.1990 kunnan tietoon. Tiedot on esitetty pääosin syk- 45330: tapahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian käsit- syn 1991 tilanteen mukaisina. 45331: telyn valtioneuvostolle ja edellä mainittu mie- 45332: 45333: 45334: 45335: 45336: 311868M 45337: 6 45338: 45339: 45340: 45341: 45342: Yleinen osa 45343: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdos- Ministeriön palautuspyyntö on tehty 25.11.1988 45344: ta on valtioneuvoston kanslia, oikeusministe- ja yhdistys on palauttanut ylimääräisen suori- 45345: riö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, tuksen oikeusministeriön tilille 1.12.1988. Palau- 45346: maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teolli- tuspyyntö on esitetty vaikka hallituksen esitys II 45347: suusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö lisämenoarvioksi oli samanaikaisesti eduskun- 45348: esittäneet seuraavaa. nan käsiteltävänä. Oikeusministeriö on sittem- 45349: min maksanut 9.12.1988 vahvistetun lisämeno- 45350: arvion mukaiset valtionavut Kriminaalihuolto- 45351: Määrärahojen ylitykset yhdistykselle 28.12.1988 tehdyn uuden valtion- 45352: avun myöntämispäätöksen nojalla. 45353: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. Oikeusministeriö ilmoittaa lisäksi muutta- 45354: Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1988 tili- neensa kriminaalihuoltotyöhön myönnettävien 45355: muistutuskertomuksessaan katsoneet, että oi- valtionapujen myöntämis- ja maksatuspäätösten 45356: keusministeriö on ylittänyt momentille 25.50.51 muotoa sekä niitä koskevaa määrärahaseuran- 45357: Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorit- taa siten, että vastaavanlaiset virheet voidaan 45358: tamiseen, maa- ja metsätalousministeriö mo- vastaisuudessa välttää. 45359: mentille 30.60.70 Kaluston hankkiminen, kaup- Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että 45360: pa- ja teollisuusministeriö momentille 32.40.09 vuoden 1988 II lisämenoarviossa jätettiin käyt- 45361: Valtuuskunta sekä sosiaali- ja terveysministeriö tämättä ja säästettiin 200 000 mk momentilta 45362: momentille 33.11.29 Muut kulutusmenot myön- 30.60.25 (Maksullisten tilaustöiden erillismenot), 45363: netyn määrärahan ennen vuoden 1988 II lisäme- vastaavasti momentin 30.60.70 (Kaluston hank- 45364: noarvion vahvistamista. Kun lisämenoarviossa kiminen) määrärahaa lisättiin 200 000 mk. 45365: myönnettiin sittemmin kyseisille momenteille Maanmittaushallituksen tilaustehtävien hoitami- 45366: lisää määrärahaa, ovat valtiontilintarkastajat nen edellytti tiettyjen atk-laitteiden hankintaa, 45367: katsoneet, että lisämenoarviolla katettiin jo en- jotta ruuhkan purkaminen oli mahdollista. 45368: nen sen hyväksymistä ja vahvistamista tapahtu- Tilaustehtäviin oli budjetoitu varoja, joita oli 45369: nut ylitys. myös jäljellä riittävästi, momentilla 30.60.25, 45370: Oikeusministeriö toteaa, että mainitussa ta- mutta käyttöperusteiden mukaan määrärahaa ei 45371: pauksessa ei ole ollut kysymys määrärahan yli- voitu käyttää kalustohankintaan. Tämän vuoksi 45372: tyksestä, vaan maksatusvirheestä, jonka seu- kalustohankintaan osoiteitua määrärahaa esitet- 45373: rauksena kirjanpito on näyttänyt momentille tiin lisättäväksi 200 000 mk ja vastaava säästö 45374: varatun määrärahan ylittyneen marraskuussa. toteutettavaksi momentilla 30.60.25 tilaustehtä- 45375: Oikeusministeriö on maksanut epähuomiossa viin varatuissa määrärahoissa. Maanmittaushal- 45376: 8.11.1988 Kriminaalihuoltoyhdistykselle liikaa litus perii tilaustehtävistä aiheutuneet kustan- 45377: valtionapua 320 000 mk momentilta 25.50.51.1. nukset tilaajilta. Kun maanmittaushallituksen 45378: Virheellisen maksusuorituksen syynä ovat olleet määrärahat on vuoden 1991 alusta lukien budje- 45379: puutteet kriminaalihuoltoon liittyvien valtion- toitu tulosbudjetointia noudattaen, momenttien 45380: apujen myöntämiskäytännössä sekä niitä koske- käyttörajat eivät enää rajoita tarkoituksenmu- 45381: vassa määrärahaseurannassa. Oikeusministeriö kaista toimintaa. 45382: on pyytänyt kuitenkin yhdistystä palauttamaan Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että 45383: liikaa maksetun valtionavun välittömästi sen valtioneuvosto asetti 10.12.1987 Geologian tut- 45384: jälkeen, kun ylimääräinen suoritus oli havaittu. kimuskeskukselle uuden valtuuskunnan. V<JL 45385: 7 45386: 45387: 45388: tuuskunnan jäsenistön suuri vaihtuvuus aiheutti dessä on tarkoitus selvittää myös budjettiasetuk- 45389: tarpeen tutustua laitoksen toimintaan laaja-alai- sen 20 §:n muutos- ja selventämistarve. 45390: sesti. Tarvetta lisäsivät vielä lukuisat käynnissä 45391: olevat kehittämishankkeet, joilla pyrittiin tutki- 45392: muskeskuksen toiminnan monipuoliseen arvi- Valtionvelka 45393: ointiin ja tehostamiseen. Valtuuskunnalle kuului 45394: myös tutkimuskeskuksen toimintaa koskevien Myönteinen kehitys valtion velkaantumisessa 45395: asetussääteisten lausuntojen antaminen. jatkui kertomusvuoden jälkeen aina vuoden 45396: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa myön- 1990 loppuun saakka. Valtion koko velan oltua 45397: netty 11 000 markan määräraha momentille vuoden 1988 lopussa 13.2% BKT:sta oli velan 45398: 32.40.09 (Valtuuskunta) ei em. syistä riittänyt määrä laskenut 10.9 prosenttiin BKT:sta vuoden 45399: kattamaan vuoden aikana pidetyistä valtuus- 1990 loppuun mennessä. Ulkomaisen velan 45400: kunnan kokouksista aiheutuneita kuluja (ko- osuus koko velasta oli vuoden 1990 lopussa 45401: kouspalkkiot, sosiaaliturvamaksu, matkakustan- 43 %. Pitkään jatkunut myönteinen kehitys on 45402: nusten korvaukset). Tutkimuskeskus esitti vuo- nopeasti heikentynyt vuoden 1991 aikana. Velan 45403: den 1988 II lisämenoarvioon 6 000 markan li- osuuden BKT:sta arvioidaan nousevan lähes 45404: säystä momentille valtuuskunnan kokousmeno- 17 prosenttiin vuoden 1991 loppuun mennessä. 45405: ja varten. Lisäys myönnettiin. Velkakierteen katkaiseminen ei voi tapahtua 45406: Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että nopeasti, mutta ministeriö ja hallitus on ryhtynyt 45407: vuonna 1988 tarkastuslautakunta ylitti kulutus- päättäväisesti toimiin, joilla valtion menojen 45408: menomomenttinsa 33.11.29 ennen kuin lisäme- kasvu saadaan pysäytetyksi ja talouden raken- 45409: noarviossa oli myönnetty 9.12.1988 tarvittavat teelliset ongelmat korjatuiksi siten, että velkaan- 45410: varat 320 000 mk. Ylitys johtui siitä, että tarkas- tuneisuus saadaan uudelleen hallintaan ja kään- 45411: tuslautakunta yllättäenjoutui muuttamaan syys- nettyä laskuvoittoiseksi 1990-luvun puoliväliin 45412: kuussa 1988 uuteen huoneistoon, jonka vuokra mennessä. 45413: (66 960 mk/kk) ylitti huomattavasti aikaisemmin 45414: maksetun vuokran (156 mk/kk). Lisäksi muutos- 45415: ta aiheutui muutto- ym. välttämättömiä ylimää- Hallinnon palvelukyvyn parantaminen 45416: räisiä kustannuksia. Momentti ylittyi 23.11.1988, 45417: jolloin ministeriö pani maksuun erääntyneet Tehtävien ja toimivallan delegointi valtionhal- 45418: vuokrat syys-marraskuulta. Momentti täyttyi linnossa. Julkisen hallinnon tavoitteeksi on pää- 45419: lisäbudjetin tultua hyväksytyksi joulukuussa ministeri Ahon hallituksen keväällä 1991 laadi- 45420: 1988 ja kulutusmenot kokonaisuudessaan pysyi- tussa hallitusohjelmassa asetettu joustavan, tu- 45421: vät momentille lisää myönnetyn määrärahan loksellisen ja oikeudenmukaisen palveluraken- 45422: puitteissa. teen aikaansaaminen. Palvelukykyä lisätään 45423: Arviomäärärahojen ylitykset. Valtiontilintar- poistamalla hallinnon monimutkaisuutta ja pääl- 45424: kastajat ovat muistuttaneet ministeriöitä ja nii- lekkäisyyttä. Pääpaino kehittämistyössä on hal- 45425: den alaisia tilivirastoja 1.6.1988 voimaan tulleen linnon tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisäämi- 45426: uuden budjettiasetuksen 20 §:n säännöksestä, sessä hajauttamaila ja keventämällä hallintoa 45427: jonka mukaan lupa arviomäärärahan ylittämi- sekä uudistamalla ohjausjärjestelmiä. 45428: seen on pyydettävä varainhoitovuoden marras- Hallituksen ohjelmassa on todettu, että kes- 45429: kuun loppuun mennessä. Erityisistä syistä lup:ta kushallintoa supistetaan muun muassa muutta- 45430: voidaan pyytää varainhoitovuotta scuraa\':m malla toiminnallisia keskusvirastoja liikelaitok- 45431: tammikuun loppuun mennessä. Tästä huolimat- siksi ja bkkauttamalla hallinnollisia keskusvi- 45432: ta näyttää kertomusvuonna noudatetun vanhaa rastoja. Lisäksi keskus· ja lääninhallinnosta siir- 45433: käytäntöä, sillä valtaosa ylitysluvista on pyydet- retään toimiYaltaa kuntiin ja kuntain!iittoihin 45434: ty ja annettu joulu-tammikuussa. Valtiontilin- sekä suoraan kansalaisia palveleviin organisaati- 45435: tarkastajat katsovat, että budjettiasetuksessa oihin. 45436: mainittuja erityisiä syitä on syytä tarkentaa, Edellisen hallituksen toimenpiteiden mukai- 45437: jotta asetusuudistuksella olisi suunniteltu vaiku- sesti käynnissä oleva hallinnonuudistus perustuu 45438: tus. Valtiovarainministeriö ilmoittaa tältä osin, keskeisiltä osiltaan hallinnon hajauttamiskomi- 45439: että eduskunnan käsiteltävänä oleva hallitus- tean (1986: 12) ehdotuksiin. Monet komitean 45440: muodon VI luvun uudistaminen edellyttää bud- ehdotuksista ovat toteutuneet tai toteutumassa 45441: jettilainsäädännön tarkistamista. Tässä yhtey- lähes sellaisinaan. Konkreettisen päätös- ja suun- 45442: 8 45443: 45444: nitteluvallan hajauttamisessa ei ole kuitenkaan hallinnon uudistamista koskevat kehittämis- 45445: edetty ehdotusten mukaisesti. hankkeet. Julkista hallintoa laajasti koskevia 45446: Merkittävimpiä tehtävien ja toimivallan siir- hankkeita ovat ainakin seuraavat: 45447: toja on tähän mennessä tehty muun muassa - valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 45448: sosiaali- ja terveyshallinnossa, työhallinnossa, - kuntia koskevan lainsäädännön uudista- 45449: maataloushallinnossa, vesi- ja ympäristöhallin- minen 45450: nossa sekä myös opetushallinnossa. Lisäksi esi- - valtion paikallishallinnon uudistaminen 45451: merkiksi lupamenettelyjä on karsittu, yksinker- - julkisen hallinnon palveluhanke 45452: taistettu ja yhtenäistetty. Samoin on norminan- - normien purku 45453: toa selkeytetty ja karsittu. - turhien lupien karsimishanke 45454: Tarvetta päätös- ja suunnitteluvallan hajaut- - vapaakuntakokeilu sekä 45455: tamiseen keskushallinnosta paikallis- ja aluehal- - lääninneuvottelukunnan aseman selvittä- 45456: lintoon on vielä kaikilla toimialoilla. Näin on minen valtion aluehallintoa ohjaavana toimieli- 45457: asian laita muun muassa perus- ja keskiasteen menä. 45458: koulutuksen, tieliikenteen lupajärjestelmän, alue- Valtioneuvosto päätti 17.10.1991 asettaa hal- 45459: poliittisten tukien, kaavoituksen ja rakentamisen linnon hajauttamishankkeen ja määrätä selvitys- 45460: sekä asuntoasioiden osalta. Valtion henkilöstö- miehen valmistelemaan hankkeen toimenpide- 45461: hallinto on myös varsin keskittynyt. ehdotukset. Valtioneuvoston päätöksen mukaan 45462: Hajauttamiskomitean aikaisista 22 varsinai- hallinnon hajauttamishankkeen tehtävänä on 45463: sesta keskusvirastosta on nyt olemassa 16. Kol- - selvittää keskushallintoviranomaisten sel- 45464: me (posti- ja telehallitus, rautatiehallitus, ilmai- laiset tehtävät, joista voidaan kokonaan luopua, 45465: luhallitus) on muuttunut liikelaitoksiksi ja yksi ja keskushallinnon toiminnoissa olevat päällek- 45466: (elinkeinohallitus) on lakkautettu. Ammattikas- käisyydet sekä tehdä näiltä osin toimenpide- 45467: vatushallitus ja kouluhallitus on yhdistetty ope- ehdotukset, 45468: tushallitukseksi, lääkintöhallitus ja sosiaalihalli- - selvittää tarpeet ja edellytykset sekä tehdä 45469: tus on yhdistetty sosiaali- ja terveyshallitukseksi. ehdotukset tehtävien ja toimivallan siirtämiseksi 45470: Hallinnollisia keskusvirastoja koskevissa jär- ministeriöiltä ja keskusvirastoilta paikallis- ja 45471: jestelyissä on edelleenkin vallitsevana kaksipor- aluehallinnolle ja erityistapauksissa keskusviras- 45472: tainen keskushallinto. Kuntien valtionosuusuu- toilta ministeriöille ottaen huomioon jo tehdyt 45473: distus ja valtionhallinnon siirtyminen tulosoh- ehdotukset ja hankkeeseen liittyen eri hallinnon- 45474: jaukseen aiheuttavat tarvetta tarkastella erityi- alojen tehtäväksi annettavat selvitykset sekä täl- 45475: sesti opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja tä pohjalta 45476: terveystoimen moniportaisen hallinnon tarpeel- - tehdä ehdotus keskushallinnon organisaa- 45477: lisuutta. tiorakenteen tarpeellisesta muuttamisesta. 45478: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta Hajauttamishankkeen tavoitteena on 45479: teki 18.6.1991 hallinnon hajauttamiseen tähtää- -yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia koskevan 45480: vän päätöksen. Päätöksessä valtiovarainministe- tapauskohtaisen päätöksenteon siirtäminen pää- 45481: riölle ja Sisäasiainministeriölie annettiin tehtä- sääntöisesti sille hallinnon tasolle, jossa palvelut 45482: väksi valmistella asettamispäätös projektille, tuotetaan, ja niin lähelle palvelujen tarvitsijoita 45483: joka tekisi ehdotuksen keskushallinnosta paikal- kuin mahdollista eli kunnille ja valtion paikallis- 45484: lis- ja aluehallintoon siirrettävistä tehtävistä ja hallintoyksiköille. Tällöin on varmistettava, että 45485: toimivallasta sekä tämän huomioon ottaen hajauttamisesta mahdollisesti aiheutuvat kus- 45486: ehdotuksen organisaatiorakenteen tarpeellisesta tannukset ovat suhteessa hajauttamisesta saavu- 45487: muuttamisesta. Projektin tehtävää tarkemmin tettaviin etuihin. 45488: määriteltäessä olisi otettava huomioon, että - keskushallinnon muuttaminen pääsääntöi- 45489: valtioneuvoston 30.4.1991 päättämä viiden pro- sesti yksiportaiseksi. Tämän hallintoportaan eli 45490: sentin henkilöstövähennys on tarkoitus kohdis- ministeriöiden tehtävänä on valmistella edus- 45491: taa merkittävässä määrin keskushallintoon ja kunnan ja hallituksen päätöksentekoa sekä 45492: ettei tehtävien siirrosta aiheudu kunnille lisärasi- huolehtia alaisensa hallinnon tulosohjauksesta. 45493: tusta. Tarkoituksena on, että muut tehtävät siirretään 45494: Hajauttamishankkeessa on otettava huomi- ministeriöistä paikallis- ja aluehallintoon. 45495: oon myös vireillä olevat hallinnonalakohtaiset - myös julkisten menojen vähentäminen. 45496: hajauttamissuunnitelmat sekä soveltuvin osin Hankkeen tulee ottaa huomioon valtioneuvos- 45497: muut suunnitteilla tai vireillä olevat julkisen ton 30.4.1991 päättämä 5 prosentin henkilöstö- 45498: 9 45499: 45500: vähennys, mikä on tarkoitus kohdistaa merkittä- ton päätöksentekoa koskevien perussäännösten 45501: vässä määrin keskushallintoon. uudistamiseksi. 45502: Tehtävien ja toimivallan siirrosta ei saa aiheu- Oikeusministeriö asetti 4.12.1990 valtioneu- 45503: tua kunnille tai valtiolle lisärasitusta. Hajautta- voston päätöksentekoa koskevien perussäännös- 45504: mishankkeen ehdotuksiin on sisällytettävä tar- ten uudistamiseksi työryhmän. Työryhmä val- 45505: vittaessa toimenpiteet, joilla huolehditaan oi- misteli hallituksen esityksen asioiden ratkaise- 45506: keusturvasta. Hankkeessa on otettava huo- mista valtioneuvostossa koskevan lainsäädän- 45507: mioon vireillä olevat hallinnonalakohtaiset ha- nön muuttamisesta. Työryhmä sai työnsä val- 45508: jauttamissuunnitelmat sekä soveltuvin osin muut miiksi 23.4.1991. Esityksessä ehdotetaan uudis- 45509: suunnitteilla tai vireillä olevat julkisen hallinnon tettaviksi ne yleiset periaatteet, joiden mukaan 45510: uudistamista koskevat kehittämismuodot. valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden 45511: Hallinnon hajauttamishanketta ohjaa hallin- välinen toimivallanjako määräytyy hallitus- ja 45512: non kehittämisen ministerivaliokunta. Toimen- hallintoasioissa. Samoin esityksessä ehdotetaan 45513: pide-ehdotukset valmistelee selvitysmies. Valtio- uudistettaviksi yleiset periaatteet ratkaisuvallan 45514: varainministeriö ja sisäasiainministeriö asettavat järjestämisestä ministeriöissä. Asian valmistelua 45515: selvitysmiehen käyttöön, neuvoteltuaan hänen on jatkettu oikeusministeriössä hallituksen esi- 45516: kanssaan, kumpikin yhden päätoimisen sihtee- tyksen antamiseksi eduskunnalle syysistuntokau- 45517: rin. Selvitysmies voi ottaa ao. ministeriöiden della 1991. 45518: kanssa neuvotellen tarpeellisen määrän sivutoi- Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta 45519: misia sihteereitä. hyväksyi 13.10.1989 ministeriöiden yleisen tehtä- 45520: Hajauttamishanke toimii kiinteässä yhteis- väkuvan. Valtioneuvoston kanslia on konkreti- 45521: työssä asianomaisten ministeriöiden kanssa, jot- soinut ministeriöiden yleistä tehtäväkuvaa lupa- 45522: ka nimeävät hankkeeseen oman vastuuhenkilön- ja normihankkeen sekä tulosohjaushankkeen 45523: sä. Vastuuhenkilöt osallistuvat työhön oman kanssa sekä luonut arviointikriteereitä asioiden 45524: hallinnonalansa osalta vastaten tarvittavien hal- oikealle päätöksentekotasolle. Ministeriöt ovat 45525: linnonalakohtaisten selvitysten ja ehdotusten ryhmitelleet päätöksentekonsa yleisen tehtävä- 45526: tuottamisesta. Selvitysmiehen ehdotusten yksi- kuvan mukaisiin ryhmiin. Tarkoituksena on sel- 45527: tyiskohtaisesta jatkovalmistelusta huolehtivat vittää ministeriöiden päätösten sopivuus minis- 45528: asianomaiset ministeriöt. teriön yleiseen tehtäväkuvaan. Työtä suorittanut 45529: Valtioneuvoston päätöksen mukaan toimen- valtioneuvoston kanslian asettama ministeriö- 45530: piteet tehtävien ja toimivallan siirtämiseksi tulee päätöstyöryhmä sai työnsä valmiiksi 10.6.1991. 45531: valmistella siten, että ne voidaan toteuttaa vuo- Asian jatkotoimien hoitaminen kuuluu asian- 45532: sina 1992-1994. Keskushallinnon organisaatio- omaisille ministeriöille. 45533: rakennetta koskevat ehdotukset valmistellaan Hallinnon viime vuosina tapahtunut uudista- 45534: niin, että tarvittavat toimenpiteet voidaan aloit- minen on edellyttänyt myös henkilöstön uudel- 45535: taa vuoden 1993 tulo- ja menoarviossa. leen kohdentamisen tehostamista. Henkilöstöä 45536: Valtioneuvoston kanslia on valtioneuvoston on ollut tarpeen siirtää hallinnollisista tehtävistä 45537: yleisistunnon kehittämishankkeen yhteydessä palvelu- ja toimeenpanotehtäviin sekä uusiin 45538: käynyt ryhmittäin läpi kaikki yleisistunnon valtionhallinnon tehtäviin. Nopeasti muuttuvis- 45539: päätäntävaltaan kuuluvat asiat. Hallinnon ke- sa tilanteissa tarpeettomien virkojen lakkautta- 45540: hittämisen ministerivaliokunta on tehnyt yksit- minen ja uusien tarvittavien virkojen perustami- 45541: täisten asioiden siirtoesitykset sekä hyväksynyt nen tulo- ja menoarviossa osoitettavilla määrä- 45542: periaatteet yleisistuntoon jääville ja sieltä siirret- rahoilla osoittautui liian hitaaksi menettelyta- 45543: täville asiaryhmille. Ministeriöt ovat toteutta- vaksi. 45544: neet siirtoja niin, että vuosien 1987-1990 aikana Edellä mainituista syistä valtion virkamiesla- 45545: yleisistunnossa päätettävien asioiden määrä on kia (755/86) muutettiin 15.8.1990 voimaan tul- 45546: vähentynyt 840 asialla vuositasolla. Osa siirtoeh- leella lailla (673/90) siten, että viran lakkauttami- 45547: dotuksista on toteuttamatta. sesta vapautuvia määrärahoja voidaan käyttää 45548: Yksittäisten asiaryhmien tai asioiden siirroilla muiden kuin tulo- ja menoarviossa eriteitävien 45549: ei kuitenkaan päästä tyydyttävään tulokseen. virkojen perustamiseen samassa tai saman minis- 45550: Siirrot ovat kertaluontoinen toimenpide, joka ei teriön hallinnonalaan kuuluvassa toisessa viras- 45551: takaa asioiden jatkossa määräytyvän sovittujen tossa ja virka voidaan siirtää tällaiseen toiseen 45552: periaatteiden mukaisesti. Valtioneuvoston kans- virastoon. Järjestelyt tehdään asetuksella. Virka, 45553: lia suoritti laajan valmistelutyön valtioneuvos- jota koskevat järjestelyt kuuluvat viraston 45554: 45555: 2 311868M 45556: 10 45557: 45558: omaan toimivaltaan, kuitenkin siirretään sekä ministeriöt, oikeuskanslerinvirasto ja tilastokes- 45559: lakkautetaan ja perustetaan ministeriön päätök- kus. Edellä mainittuun vuoden 1991 lopulla 45560: sellä edellä esitetyissä tapauksissa. annettavaan hallituksen esitykseen valtion virka- 45561: Uudelleen sijoitettavan henkilöstön määrä mieslain muuttamisesta on tarkoitus sisällyttää 45562: kasvaa valtionhallinnossa edelleen voimakkaas- ehdotus, jonka mukaan virastot saisivat virko- 45563: ti. Henkilöstövoimavarojen käytön ja uudelleen jensa perustamis- ja järjestelytoimivallan siir- 45564: kohdentamisen tehostamiseksi hallituksen tar- tyessään tulosbudjetointiin. 45565: koituksena on kulumassa olevan vuoden 1991 Vuoden 1989 alusta perustettiin kokeiluvai- 45566: lopulla antaa eduskunnalle esitys valtion heen jälkeen kaikkiin lääneihin luottamushenki- 45567: virkamieslain muuttamiseksi siten, että viran löistä koostuvat lääninneuvottelukunnat. Neu- 45568: lakkauttamisesta vapautuvia varoja voitaisiin vottelukuntien keskeinen tehtävä on määritellä 45569: käyttää uuden viran perustamiseen myös toisen läänin kehittämisen päälinjat ja yhteensovittaa 45570: ministeriön hallinnonalaan kuuluvassa virastos- valtion aluehallinnon toimintoja. Kokemukset 45571: sa ja virka voitaisiin siirtää myös tällaiseen neuvottelukuntien toiminnasta ovat osoittaneet, 45572: virastoon. Nämä järjestelyt toteutettaisiin ase- että valtion aluehallinnossa tarvitaan demo- 45573: tuksella. kraattisesti ohjattua yhteensovitusta, jotta val- 45574: Valtion henkilöstö nähdään nykyisin entistä tion toimet alueella olisivat mahdollisimman 45575: selvemmin voimavarana, jonka määrästä, laa- taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia. 45576: dusta ja tarkoituksenmukaisesta sijoittumisesta Pääministeri Ahon hallituksen hallitusohjel- 45577: eri tehtäviin on vastuu viraston sisällä viraston massa on myös todettu, että valtion väliportaan 45578: johdolla, hallinnonalalla ao. ministeriöllä ja hallintoa kevennetään ja päällekkäisyyttä pure- 45579: koko hallintoa koskien valtiovarainministeriöl- taan sekä hajanaista piirihallintoa kootaan yh- 45580: lä. Säännökset eivät virkamieslain edellä maini- teen. Hallinnon aluejakoja yhtenäistetään niin, 45581: tun muutoksen toteuduttua ole esteenä virka- että ne mahdollisimman hyvin vastaavat toimin- 45582: suhteista henkilöstöä koskeviin nopeisiinkin nallisia aluekokonaisuuksia sekä kielellisiä ja 45583: muutoksiin eri tilanteissa. talousmaantieteellisiä rajoja. 45584: Virkajärjestelytoimivalta on kuulunut 1.1. Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta 45585: 1989 lukien korkeakoulujen, Valtionhallinnon on 18.6.1991 antanut Sisäasiainministeriölie teh- 45586: kehittämiskeskuksen, Teknologian kehittämis- täväksi valmistella asianomaisten ministeriöiden 45587: keskuksen, säteilyturvakeskuksen ja valtion vir- kanssa neuvotellen asettamispäätöksen projek- 45588: kamiesasetuksella säädettyjen valtion tutkimus- tille, joka tekee ehdotukset valtion aluehallinnon 45589: laitosten osalta ko. viranomaisille. Toimivallan kokoamisesta ja keventämisestä sekä toiminnan 45590: saivat 15.8.1990 tulosbudjetointiin vuonna 1990 tehostamisesta ottaen huomioon erityisesti aluei- 45591: tai 1991 siirtyvät virastot sekä lisäksi kaikki den omat kehittämistarpeet. 45592: 11 45593: 45594: 45595: 45596: 45597: V aitioneuvosto 45598: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta määräysmenettelyn muuttaminen siten, että 45599: valtioneuvoston kanslia ja oikeuskanslerinviras- rangaistusmääräyksen vahvistaisi tuomarin si- 45600: to ovat esittäneet seuraavaa. jasta syyttäjä. 45601: Tärkeänä edistysaskeleena voidaan pitää hal- 45602: lituksen esitystä laiksi valtion paikallishallinnon 45603: Oikeuskanslerinvirasto kehittämisen perusteista (HE 154/1991 vp.). 45604: Paikallishallinnon uudistus, joka ehdotuksen 45605: Syyttäjälaitos. Valtioneuvoston kansliaa ja mukaisesti toteutuisi viimeistään vuoden 1997 45606: oikeuskanslerinvirastoa koskevassa kertomuk- alusta lukien, antaisi tyydyttävät puitteet paikal- 45607: sen osassa valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet lissyyttäjän toiminnan organisoinnille. Uudistus 45608: laajasti syyttäjälaitoksen nykytilaa. Tilanne ei loisi edellytykset sille, että poliisitoimi ja syyttä- 45609: ole kertomusvuoden jälkeen olennaisesti muut- jäntoimi eriytyisivät toiminnallisesti ja myös 45610: tunut. Organisaation aiheuttamat epäkohdat syyttäjäntoimi paikallishallinnossa muodostuisi 45611: ovat tiedossa, mutta niiden ratkaisemiseksi esite- päätoimena hoidettavaksi. Sanotulta pohjalta 45612: tyistä ehdotuksista ei ole päästy yksimielisyyteen voidaan arvioida perusteet myös lääninsyyttäjän 45613: tai niitä ei ole päästy vielä toteuttamaan. tulevasta organisatorisesta ja toiminnallisesta 45614: Syyttäjän asema kriminaalipoliittisena pää- asemasta. Vuonna 1993 voimaan tuleva käräjä- 45615: töksentekijänä on merkittävästi muuttunut, kun oikeusuudistus sekä valtionhallinnossa toteutet- 45616: vuoden 1991 alusta on tullut voimaan rikoslain tava tulosohjausuudistus vaativat osaltaan ar- 45617: voimaanpanemisesta annetun asetuksen muutos vioimaan uudelleen paikallis- ja lääninsyyttäjän 45618: (301!90),jolla syyttäjän valtaajättää syyttämättä asemaa ja toimintaedellytyksiä. 45619: on olennaisesti laajennettu. Lisäksi oikeusminis- Ylimmän syyttäjän viran ja viraston perusta- 45620: teriössä on vireillä rikosoikeudenkäynnin uudis- mista koskevaa selvitystyötä ei ole toistaiseksi 45621: tamiseen liittyvänä osauudistuksena rangaistus- käynnistetty oikeusministeriön hallinnonalalla. 45622: 12 45623: 45624: 45625: 45626: 45627: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 45628: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta välisiä eroja ja niiden vaikutuksia yhteiskunnan 45629: on ulkoasiainministeriö esittänyt seuraavaa. eri sektoreilla on ryhdytty myös selvittämään. 45630: ETA-neuvottelujen alkaminen on asettanut 45631: suuria paineita koko valtionhallinnolle ja erityi- 45632: Ulkoasiainministeriö sesti neuvotteluja koordinoivalle ja johtavalle 45633: ulkoasiainministeriölle. Neuvotteluihin liittyvän 45634: Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen in- valtavan materiaalin läpikäyminen, analysoimi- 45635: tegraatio ja Suomi. Integraatiokehityksen tiivis- nen, suomentaminen ja neuvotteluista johtuvien 45636: tymisen myötä on myös siihen osallistuvien ta- sisäisten lainsäädäntömuutosten valmistelu sa- 45637: hojen määrä kasvanut merkittävästi. Vuonna moin kuin osallistuminen kokouksiin ovat vaati- 45638: 1987 perustettiin eri ministeriöiden kansliapäälli- neet suurta työpanosta, joka on ainakin osittain 45639: köistä ja Suomen Pankin edustajasta koostuva jouduttu hoitamaan entisten tehtävien ohessa. 45640: EFTA-EY-seuranta toimikunta seuraamaan Ulkoasiainministeriössä on kiinnitetty erityis- 45641: Länsi-Euroopan taloudellista yhdentymiskehi- tä huomiota työstä aiheutuviin resurssi tarpeisiin. 45642: tystä sekä valmistelemaan ja koordinoimaan Vuonna 1989 kauppapoliittiselle osastolle saa- 45643: Suomen valmistelutoimia. Ns. Luxemburgin tiin perustetuksi neljä kaupallisen neuvoksen 45644: prosessin laajetessa sekä erityisesti Euroopan virkaa ETA-neuvotteluja varten. Myös ministe- 45645: talousaluetta koskevien neuvottelujen alettua riön sisäisin virkajärjestelyin on pyritty turvaa- 45646: toimikunnan ja sen alaisuudessa toimivien jaos- maan riittävät resurssit. 45647: tojen merkitys keskeisenä valmisteluelimenä ja Hallitus on informoinut eduskuntaa, erityises- 45648: tiedonvälittäjänä on entisestään kasvanut. Vuon- ti sen ulkoasiainvaliokuntaa, säännöllisesti ETA- 45649: na 1990 seurantatoimikunta ja sen alaiset 26 neuvottelujen kulusta. Eduskunnassa olevilla 45650: jaostoa pitivät 160 kokousta. Valmistelujaostoi- puolueilla on myös edustajansa integraationeu- 45651: hin on koottu eri hallinnonalojen edustajien vottelukunnassa. Eduskunnan muut valiokun- 45652: lisäksi elinkeinoelämän etujärjestöjen edustus. nat ovat erikseen tutustuneet neuvottelutilantee- 45653: Tasavallan presidentti asetti 26.5.1989 neu- seen Brysselissä, jossa sekä hallituksen että EY:n 45654: vottelukunnan valmistelemaan ja käsittelemään puolelta on selostettu neuvotteluissa esillä olevia 45655: Suomen kannanottoja Länsi-Euroopan talou- asioita. Hallitus on antanut eduskunnalle myös 45656: delliseen yhdentymiskehitykseen liittyvistä kysy- kaksi selontekoa ja yhden tiedonannon asiasta. 45657: myksistä käytävissä neuvotteluissa. Integraatio- Maaliskuussa 1990 annetusta viimeisimmästä 45658: neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 53 jäsentä, selonteosta eduskunta on antanut yksityiskoh- 45659: jotka ovat ministeriöistä, yhdentymiskehityksen taisen lausunnon. 45660: kannalta keskeisistä keskusvirastoista, elinkei- ETA-neuvottelujen loppuvaiheiden aikana 45661: noelämän etujärjestöistä, työmarkkinajärjestöis- sopimuksen hyväksymistä koskevan hallituksen 45662: tä sekä eduskunnassa edustettuna olevista puo- esityksen laatiminen ja sopimuksen edellyttä- 45663: lueista. Myös Ahvenanmaan maakuntahallituk- mien lainsäädäntömuutosten valmisteleminen 45664: sen edustaja on neuvottelukunnan jäsen. ovat aiheuttaneet koko valtionhallinnolle run- 45665: Integraatiokehitykseen liittyvien tekijöiden saasti lisätyötä. Työtä on koordinoinut ulkoasi- 45666: tutkimus on huomattavasti lisääntynyt viime ainministeriö. 45667: vuosina. Eri hallinnonaloilla on tutkittu inte- ETA-neuvottelujen asiallisesti päätyttyä on 45668: graation mukanaan tuomia etuja ja haittoja. ryhdytty myös neuvottelemaan EFTA-maiden 45669: Myös Suomen Akatemiassa on pantu vireille kesken perustettavasta valvontaelimestä sekä 45670: laaja yhdentymiskehityksen seurauksia tutkiva muistakin EFT A:n tulevista tehtävistä. ETA- 45671: projekti. ETA-sopimuksen ja EY -jäsenyyden sopimuksen voimaantulo edellyttää valtionhal- 45672: 13 45673: 45674: Iinnoita sopimuksen aktiivista soveltamista sekä tymisvalmiuteen. Koulutuskorvausjärjestelmän 45675: osallistumista huomattavasti aikaisempaa laa- tulee taata lapselle vastaavat opiskelumahdolli- 45676: jemmin lainsäädännön kansainväliseen valmiste- suudet kuin Suomessa. Elinolosuhteet yhä use- 45677: luun ja hallinnointiin. Suomessa myös pohditaan ammilla asemapaikoilla ovat oleellisesti huonon- 45678: ETA-sopimuksesta koko valtionhallinnolle ai- tuneet Suomen oloihin verrattuna. Päivittäisessä 45679: heutuvia koulutus- ja uudelleenorganisointitar- elämässä ja työskentelyssä ulkomaanedustuksen 45680: peita. virkamiehet ja heidän perheenjäsenensä ovat 45681: Ulkomaanedustuksen palkkausjärjestelmä. alttiina yhä suuremmille terveyteen ja turvalli- 45682: Ulkomaanedustuksen virkamiehille ulkomailla suuteen kohdistuville riskeille. Tämän vuoksi on 45683: työskentelystä ja paikallisista erikoisolosuhteista erityistä huomiota jatkossa kiinnitettävä olosuh- 45684: aiheutuvista lisäkustannuksista suoritettavia dehaittojen lieventämiseen. 45685: korvauksia koskevat määräykset sisältyvät seu- Vuonna 1989 käynnistettiin ulkomaanedus- 45686: raaviin säännöksiin: tuksen virkamiesten korvaussäännösten uudis- 45687: - Laki ulkomaanedustuksen virkamiesten tustyö, jonka tarkoituksena on selkeyttää sään- 45688: palkkauksesta (346/88) nöksiä sekä tarkistaa ne vastaamaan nykytilan- 45689: - Asetus ulkomaanedustuksen virkamiesten netta. Lisäksi korvausjärjestelmään on tarkoitus 45690: palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäi- tässä yhteydessä tehdä eräitä tarkistuksia, mm. 45691: sistä korvauksista (696/88) edellä mainittujen olosuhdehaittakorvausten 45692: - Valtioneuvoston päätös ulkomaanedus- sekä lasten koulutuskorvausten osalta. Tarkis- 45693: tuksen virkamiesten paikalliskorotuksesta, va- tettavien kohtien lukuisuuden vuoksi nykyiset 45694: rustautumiskorvauksesta ja asettautumiskustan- säännökset tullaan kumoamaan sekä antamaan 45695: nusten korvauksesta (697/88) uudet vastaavanlaiset säännökset. 45696: - Asetus ulkomaanedustuksen virkamiesten Jatkossa on tarkoitus selvittää nykyisen pai- 45697: muutto- ja eräiden matkakustannusten korvaa- kalliskorotusjärjestelmän sekä samalla koko 45698: misesta (415/89) korvausjärjestelmän perusteet, jolloin tavoittee- 45699: na on korvausjärjestelmän selkeyttäminen ja 45700: Nykyinen korvausjärjestelmä on pääosin pe- yksinkertaistaminen. 45701: räisin vuodelta 1976. Siihen on kuluneiden vuo- Kansainvälisten sopimusten valmistelu. Asiaa 45702: sien aikana tehty eräitä, lähinnä perheeliisiä on käsitelty hallituksen vuoden 1986 toimenpi- 45703: virkamiehiä koskevia osamuutoksia sekä teknis- dekertomusta koskevan Eduskunnan lausunnon 45704: luontoisia tarkistuksia. Nykyisen kaltainen jär- johdosta Eduskunnalle annetussa lausunnossa. 45705: jestelmä on pääosin toimiva ja tarkoituksenmu- Asiaan on otettu kantaa myös hallituksen vuo- 45706: kainen. Alati muuttuvat olosuhteet edellyttävät den 1987 toimenpidekertomuksessa. Ulkoasiain- 45707: kuitenkin, että järjestelmää kehitetään ja tarvit- ministeriö esitti kesällä 1988 näkemyksensä 45708: taessa tarkistetaan. Virkamiehelle tulee taata asiassa Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 45709: taloudelliset edellytykset virkatehtävien hoitami- valiokunnan pyynnöstä. 45710: seen myös ulkomaanedustuksen olosuhteissa. Ulkoasiainministeriön mielestä ei voida tehdä 45711: Tämä on edellytys, jotta ulkoasiainhallinto pys- johtopäätöstä, että Eduskunnan tärkeää asemaa 45712: tyisi vastaisuudessa kilpailemaan pätevästä työ- sopimusasioita koskevassa ulkopoliittisessa pää- 45713: voimasta. Korvausjärjestelmän tulee kattaa ne töksenteossa olisi pyritty tietoisesti rajoittamaan, 45714: lisäkustannukset, joita virkamiehelle aiheutuu kuten valtiontilintarkastajain kertomuksessa 45715: toistuvasta asuin- ja työskentelypaikan vaihta- todetaan. Muun muassa ETA-neuvotteluihin 45716: misesta. Korvausjärjestelmän tulee myös osal- liittyen on Eduskunnan aseman turvaaminen 45717: taan mahdollistaa perheen koossapysyminen ETA-päätöksenteossa selvitetty oikeusministeri- 45718: virkamiehen urakierron aikana. ön asettamassa toimikunnassa (Eduskunta ja 45719: Ulkoasiainhallinnon virkamies joutuu uransa ETA-lainsäädäntö, KM 1990:37). Ulkoasiain- 45720: aikana useaan otteeseen vaihtamaan asuin- ja ministeriö pitää tärkeänä sitä, että kansainvälis- 45721: työskentelypaikkaansa. Monet ulkoasiainhallin- ten sopimusten voimaansaattamisessa on voi- 45722: non virkamiehet ovat myös siirtymävelvollisia. maansaattamislain muodon suhteen valinnanva- 45723: Perheen siirtymisestä virkamiehen mukana ai- raa, jotta sopimusten oikeudelliset vaikutukset 45724: heutuu usein taloudellisia menetyksiä, koska voidaan parhaiten turvata ottaen huomioon 45725: myös virkamiehen aviopuoliso on ollut ansio- Suomen lainsäädännölliset periaatteet sekä sopi- 45726: työssä. Lapsen koulutusmahdollisuudet ulko- muksen Suomeen kohdistamat kansainväliset 45727: maanedustuksessa vaikuttavat merkittävästi siir- velvoitteet. 45728: 14 45729: 45730: 45731: 45732: 45733: Oikeusministeriön hallinnonala 45734: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta lisäksi vielä uusia mittareita. Kehittämistyötä 45735: on oikeusministeriö esittänyt seuraavaa. tullaan tekemään yhdessä alioikeuksien kanssa. 45736: Menettelyuudistuksen läpiviemisen edellytyk- 45737: senä on nykyisten alioikeuksien uudelleen orga- 45738: Oikeusministeriö nisointi. Jotta tuomarit voisivat keskittyä pää- 45739: tehtävään - tuomitsemistoimintaan - tulee 45740: Tuomioistuinlaitos. Käräjäoikeusuudistus alioikeudelle kuuluvia tehtäviä jakaa siten, että 45741: muodostuu alioikeuksien yhtenäistämisestä, jota mahdollisuuksien mukaan kansliahenkilöstö 45742: koskevat lait eduskunta on hyväksynyt jo vuon- suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät kuulu 45743: na 1987, ja oikeudenkäyntimenettelyn uudista- tuomitsemistoimintaan, mutta joita nykyisin 45744: misesta. Uudistus on kokonaisuudessaan tarkoi- tuomarit tekevät. Tällainen tehtäväryhmä on 45745: tus saattaa voimaan erikseen myöhemmin sää- esimerkiksi pöytäkirjan pitäminen istunnossa 45746: dettävällä lailla vuoden 1993 loppupuolella. eräissä tapauksissa. Käräjäoikeuden uudelleen 45747: Jo hyväksyttyjen lakien mukaan nykyiset organisointi tulee vaatimaan nykyistä enemmän 45748: kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet yhte- kansliahenkilöstöä,jonka vastapainoksi palvelu- 45749: näistetään käräjäoikeuksiksi, joiden lainoppi- taso paranee. Käräjäoikeuksissa tulee voida 45750: neet tuomarit nimittää tasavallan presidentti. käsitellä asioita kaikissa kokoonpanoissa. Kus- 45751: Käräjäoikeuden kokoonpano määräytyy käsi- sakin käräjäoikeudessa tulisi siten olla vähintään 45752: teltävänä olevan asian laadun perusteella. kolme tuomaria, ellei kolmen tuomarin kokoon- 45753: Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisella panoa voida saada aikaan käräjäoikeuksien 45754: pyritään parantamaan tuomioistuinten mahdol- yhteistoiminnalla. Tuomiopiirejä jouduttaneen 45755: lisuuksia käsitellä asiat nykyistä perusteellisem- muodostamaan uudelleen ja joitakin mahdolli- 45756: min ja antaa asiassa hyvin perusteltu tuomio. sesti lakkauttamaan. 45757: Uudistuksen myötä alioikeudet pystyvät nykyis- Uudistusten toteuttamista varten on ministe- 45758: tä tehokkaammin suuntaamaan voimavaransa riössä asetettu käräjäoikeusprojekti, jonka teh- 45759: laajojen ja oikeudellisesti vaikeiden asioiden tävänä on huolehtia uudistuksen toteuttamiseksi 45760: käsittelemiseen. Mahdollisuus riidattomien asioi- tarvittavien henkilöstö- ja taloushallintoa koske- 45761: den käsittelemiseen nykyistä yksinkertaisemmin vien toimenpiteiden, tuomiopiirejä koskevan 45762: ja halvemmin ja riitaisten asioiden käsittelemi- jaotuksen, organisaatiota koskevien lakien, ase- 45763: seen perusteellisemmin parantavat myös asian- tusten ja alempien normien valmistelusta, työn- 45764: osaisten asemaa oikeudenkäynnissä. Menettely- kulkujen, työmenetelmien ja niitä tukevan tieto- 45765: uudistuksella pyritään suulliseen, välittömään ja teknisten järjestelmien suunnittelusta, koulutuk- 45766: keskitettyyn menettelyyn. sesta ja tiedottamisesta. Työmenetelmiä koske- 45767: Kaikki alioikeudet siirtyvät tulosbudjetointiin van projektiryhmän työsuunnitelmassa on otettu 45768: tämänhetkisten arvioiden mukaan vuonna 1995, huomioon ne tavoitteet, jotka valtiontilintarkas- 45769: ensimmäinen alioikeus kuitenkin jo vuotta aikai- tajat ovat asettaneet atk:n hyväksikäytölle tuo- 45770: semmin. Alioikeuden palvelukyvyn arviointia mioistuimen työssä. Projektityöskentely on 45771: suoritetaan jo nykyisin erilaisin tilastollisin käynnistynyt. Helmikuun lopulla lähetettiin 45772: menetelmin. Näin voidaan esimerkiksi alioikeu- raastuvanoikeuksille ja tuomiokunnille lausun- 45773: den juttujen käsittelynopeutta varsin tehokkaas- nolle käräjäoikeuksien työvoimalaskelma. Vuon- 45774: ti seurata. Tulosbudjetointiin siirtymisen myötä na 1990 laadittu ehdotus tuomiopiirijaotuksesta 45775: joudutaan kehittämään nykyisten mittareiden on ollut lausuntokierroksella. Ehdotusta on tar- 45776: 15 45777: 45778: kistettu lausuntojen pohjalta ja se on tarkoitus muun muassa nykyistä lyhyempiä käsittelyaiko- 45779: esitellä valtioneuvostolle vielä tämän vuoden ja. Nopeampi käsittely parantaa myös kansalais- 45780: aikana. ten oikeusturvaa. 45781: Käräjäoikeusuudistus toteutetaan suunnitel- Valtioneuvosto asetti 15.11.1989 toimikunnan 45782: mien mukaisesti vuonna 1993. Se sisältää käräjä- valmistelemaan oikeudenkäyntimenettelyn uu- 45783: oikeuksien kokoonpanon ja nimitysjärjestelmän distamista hovioikeuksissa. Toimeksiannon 45784: yhtenäistämisen, tuomiopiirien uudelleen järjes- mukaan toimikunta tulee selvittämään myös 45785: tämisen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudista- mahdollisuuden ottaa hovioikeuksissa käyttöön 45786: misen. Yhden tuomarin toimivaltaa lisätään, valituslupamenettely ja erilaisia ratkaisukokoon- 45787: menettely jaetaan valmisteluun sekä suulliseen, panoja. Toimikunnan 15.9.1990 antamassa väli- 45788: välittömään ja keskitettyyn pääkäsittelyyn, mikä mietinnössä on ehdotettu muutettavaksi oikeu- 45789: merkitsee muun muassa oikeudenkäynnin tehos- denkäymiskaaren suullista käsittelyä sekä eräitä 45790: tumista sekä lykkäysten ja muutoksenhakemus- muita muutoksenhakua koskevia säännöksiä. 45791: ten vähenemistä. Tarkoituksena on saattaa rikosasioiden käsittely 45792: Uudistus pyritään toteuttamaan nykyisellä hovioikeuksissa nykyistä suuremmassa määrin 45793: henkilöstömäärällä, mikäli asiamäärät eivät enää Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja perus- 45794: oleellisesti lisäänny nykyisestä. Uusi menettely vapauksien turvaamisesta tehdyn yleissopimuk- 45795: edellyttää henkilöstörakenteen muuttamista: sen mukaiseksi. Hovioikeuden olisi rangaistus- 45796: tuomarin virkoja voitaneen vähentää, kun taas seuraamuksesta riippumatta eräin poikkeuksin 45797: avustavaa henkilöstöä tarvitaan lisää. toimitettava suullinen käsittely silloin, kun ho- 45798: Alioikeuksien rangaistuskäytännön yhdenmu- vioikeus muuttaa alioikeuden ratkaisua näytön 45799: kaisuudesta oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on uudelleen arvioimisen johdosta tai kun rikosasi- 45800: laatinut arviomuistion 10.1.1989 (Patrik Törn- an vastaaja on vaatinut suullisen käsittelyn toi- 45801: udd). Sen mukaan suomalaisen rangaistuskäy- mittamista. Nykyistä menettelyä kevennettäisiin 45802: tännön vaihtelevaisuutta ei voida pitää hälyyttä- siten, että muun muassa suullisen käsittelyn 45803: vänä, mutta pidetään kuitenkin tarpeellisena toimittamisesta voisi päättää yksi hovioikeuden 45804: pyrkiä kehittämään toimenpiteitä, joilla ei hy- jäsen. Muutoksenhakukirjelmien sisällölle ase- 45805: väksyttävistä syistä johtuvia vaihteluita voida tettavia vaatimuksia tiukennettaisiin. Hovioi- 45806: vähentää. Toimenpide-ehdotuksina nähdään keus ei ilman erityistä syytä tutkisi alioikeuden 45807: mm. rangaistusasteikkojen yhtenäistäminen, ratkaisun oikeellisuutta muulta kuin valituksessa 45808: joka sisältyy jo osaksi toteutettuun rikoslain ja vastauksessa ilmoitettujen perusteiden ja seik- 45809: uudistamiseen. Lisäksi ehdotetaan asiaa koske- kojen osalta. Lisäksi toimikunta ehdottaa eräi- 45810: via tuomareiden neuvotteluja. Asiaa on käsitel- den muutoksenhakumenettelyssä tapahtuneiden 45811: tykin mm. Itä-Suomen hovioikeuden tuomari- laiminlyöntien johdosta tehtävien ratkaisujen 45812: päivillä vuonna 1990. Lisäksi KKO asetti asian siirtämistä alioikeudelle. 45813: johdosta oikeusneuvos Paavo Salervon johdolla Hovioikeuksien organisaation ja työmenetel- 45814: toimineen hovioikeuden presidenteistä koostu- mien uudistamista on valmistellut oikeusministe- 45815: neen neuvotteluryhmän. Rangaistuskäytännön riön 21.11.1989 asettama työryhmä, joka on 45816: seuraamisen apuvälineeksi on Finlexiin perustet- jättänyt mietintönsä 3.1 0.1990. Työryhmä on 45817: tu elokuussa 1990 rangaistuskäytäntörekisteri, laatinut muutosehdotuksia hovioikeuksien orga- 45818: jossa tällä hetkellä on n. 900 dokumenttia. Sen nisaatio- ja johtamisrakenteisiin sekä työmene- 45819: arvoa tässä vaiheessa vähentää aineiston osittai- telmiin. Lainkäyttöorganisaatiota ehdotetaan 45820: nen vanhentuneisuus sekä rikoslain uudistus, kehitettäväksi,jotta lainkäyttötoiminnan nykyis- 45821: jonka johdosta rekisteriin ei vielä ole saatu tä joustavampi järjestäminen on mahdollista, 45822: käyttökelpoista uuden lain mukaista aineistoa. kun suulliset käsittelyt lisääntyvät ja erilaiset 45823: Alioikeusmenettelyn uudistaminen edellyttää kokoonpanovaihtoehdot tulevat käyttöön. Yh- 45824: hovioikeusmenettelyn sopeuttamista muutok- tenä tavoitteena on ollut luopua kovin yksityis- 45825: siin. Myös Suomen liittyminen Euroopan neu- kohtaisesta säädöstasolla tapahtuvasta ohjauk- 45826: vostoon ja sen ihmisoikeussopimuksen voimaan sesta. Hovioikeuksien toimintavapautta ehdote- 45827: saattaminen asettavat vaatimuksia hovioikeuk- taan lisättäväksi siten, että hovioikeudet vahvis- 45828: sien oikeudenkäyntimenettelyn sekä organisaa- taisivat itse työjärjestyksensä. Ehdotukseen si- 45829: tion ja työmenetelmien kehittämiselle. Suullisten sältyy myös hallinto-organisaation kehittämistä. 45830: käsittelyjen määrän arvioidaan lisääntyvän huo- Hovioikeuksien kehittämiseen valtion virastoina 45831: mattavasti hovioikeuksissa. Tämä edellyttää vaikuttaa siirtyminen tulosohjaukseen. 45832: 16 45833: 45834: Hovioikeustoimikunta on välimietinnössään sen myös kivusta ja särystä sekä eräiden rikosten 45835: todennut, että ehdotuksen asianmukainen toteu- osalta myös henkisestä kärsimyksestä. Kärsimys 45836: tuminen edellyttää hovioikeuksien nykyisten korvataan, jos se on aiheutettu vapauteen koh- 45837: ruuhkien purkamista siinä määrin, että asia distuneella tai siveellisyysrikoksella. Korvausta 45838: voidaan ottaa suulliseen käsittelyyn hovioikeu- kärsimyksestä maksetaan siten muun muassa 45839: dessa viimeistään puolen vuoden kuluessa alioi- sellaisten rikosten yhteydessä kuin laiton uh- 45840: keuden ratkaisun antamisesta. Ruuhkien purka- kaus, laiton vangitseminen, väkisinmakaaminen 45841: misen toimikunta on arvioinut lisäävän valtion tai lapseen kohdistunut haureus. Uhri voi näin 45842: menoja kertaluonteisesti 34 miljoonalla markal- saada korvausta, vaikka hänelle ei olisikaan 45843: la. Ehdotuksesta johtuvaa työmäärän lisäänty- aiheutunut rikoksesta muuta korvattavaa vahin- 45844: mistä on vaikea arvioida. Ehdotus esitetään sen koa. 45845: vuoksi edellä mainittua kertamenoa lukuunotta- Rikoksen uhrille voidaan maksaa rajoitetusti 45846: matta toteutettavaksi nykyisten voimavarojen korvausta myös oikeudenkäyntikuluista. Kor- 45847: puitteissa. Hovioikeustyöryhmän ehdotuksella vattavien vahinkojen markkamääräistä ylärajaa 45848: luotaisiin nykyistä paremmat edellytykset hovi- nostettiin. Kertakorvauksen enimmäismäärä 45849: oikeuksissa olemassa olevan henkilöstön ja mui- henkilövahingoista on nyt 250 000 markkaa ja 45850: den voimavarojen tehokkaalle käyttämiselle. esine- sekä muista taloudellisista vahingoista 45851: Ehdotus ei edellytä henkilöstön määrän lisää- 125 000 markkaa. Näitä markkamääriä tarkiste- 45852: mistä. Ainoastaan henkilöstön sisäinen rakenne taan vastaisuudessa kolmivuotiskausittain. 45853: muuttuisi. Korvausten saamisen nopeuttamiseksi laajen- 45854: Hovioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyn nettiin mahdollisuutta ennakkokorvausten mak- 45855: sekä organisaation ja työmenetelmien kehittä- samiseen. Ennakon maksaminen ei enää ole 45856: mistä jatketaan hovioikeustoimikunnan jätettyä harkinnanvaraista vaan ennakkoa on maksetta- 45857: mietintönsä. Toimikunnan määräaika päättyy va aina, kun hakijan oikeus korvaukseen on 45858: 31.12.1991. Todennäköiset ehdotusten toteutu- ilmeinen. Rikoksen vuoksi työansion menetystä 45859: misajat olisivat aikaisintaan vuosina 1993- kärsineelle maksetaan nyt ensisijaisesti sairaus- 45860: 1994. vakuutuslain mukaista päivärahaa. Näin uhri 45861: Hovioikeuksien asiaruuhkat ovat kertomus- saa työkyvyttömyyden sattuessa viivytyksettä 45862: vuoden jälkeen pienentyneet yhteensä 1 500 saman perusturvan kuin muullakin perusteella 45863: asialla. Saapuneiden asioiden määrä vuonna työkyvyttömäksi joutunut. Rikosvahinkolain 45864: 1990 oli 17 940 asiaa ja siirtyneiden määrä 13 978 nojalla maksetaan edelleen korvausta työansion 45865: asiaa, joten keskimääräinen käsittelyaika on menetyksestä päivärahan ylittävältä osalta. 45866: saatu putoamaan noin 10 kuukaudeksi. Tilanne Korvausten hakemista helpotettiin siten, että 45867: on siten olosuhteet huomioon ottaen kohtuulli- korvaushakemuksen voi jättää myös kansanelä- 45868: nen. kelaitoksen paikallistoimistoon. 45869: Säädöstietokantahanketta varten oikeusmi- Oikeusministeriössä on syksyllä 1990 käyn- 45870: nisteriö on asettanut työryhmän, jossa ovat nistetty rikosasioiden oikeudenkäyntiä koske- 45871: ministeriön lisäksi olleet edustettuina Valtion vien menettelysäännösten uudistamisen valmis- 45872: painatuskeskus, Valtion tietokonekeskus, Edus- telu. Sen yhteydessä tulee selvitettäväksi monia 45873: kunnan kirjasto sekä Lakimiesliiton Kustannus asianomistajan asemaan oikeudenkäynnissä liit- 45874: Oy. Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi maalis- tyviä kysymyksiä. Yksi tällainen on muun muas- 45875: kuun lopussa 1991. Mietintö luo pohjan arvioida sa asianomistajan mahdollisuus nykyistä yksin- 45876: hankkeen toteuttamismahdollisuuksia ja kustan- kertaisemmin esittää poliisin tai syyttäjän avulla 45877: nuksia. vaatimuksia oikeudenkäynnissä. Samoin tulee 45878: Rikoksella Ioukatun asema. Hallitus antoi selvitettäväksi erityisesti väkivalta- ja siveelli- 45879: eduskunnalle syksyllä 1990 esityksen laeiksi ri- syysrikosten uhrien mahdollisuus nykyistä väl- 45880: kosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista jemmin ehdoin saada valtion varoista kustannet- 45881: annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttami- tavaa oikeusapua sekä esitutkinnassa että oikeu- 45882: sesta. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa joulu- denkäynnissä. Uudistusta valmistelevan työryh- 45883: kuussa 1990 ja lait tulivat voimaan vuoden 1991 män pyrkimyksenä on saada esityksensä val- 45884: alusta. miiksi vuoden 1992 loppuun mennessä. 45885: Valtion varoista rikoksen uhrille maksetta- Kriminaalihuolto. Kriminaalihuollon kehittä- 45886: vien korvausten piiriä laajennettiin siten, että mistoimikunnan (1988:46) ehdotusten toteutta- 45887: rikoksen vuoksi vahinkoa kärsinyt saa korvauk- mista on jatkettu seuraavasti: 45888: 17 45889: 45890: 1. Ehdonalaisesti vapautuneiden valvontajär- sen ohjauksessa tOimlVlen yksityishenkilöiden 45891: jestelmää on kehitetty siten, että Kriminaali- valvontaan. Aluetoimistot ovat 1.1.1990 lukien 45892: huoltoyhdistyksen aluetoimistojen osuutta vai- vastanneet yksityisvalvojien ohjauksesta koko 45893: vonnoista on jatkuvasti lisätty. Vuoden 1990 maassa. 45894: lokakuun alusta lukien on kaikki alue- ja paikal- Vaivattavien määrät ovat vuoden 1988 jäl- 45895: listoimistopaikkakunnille valvonnassa vapautu- keen kehittyneet seuraavasti: 45896: vat osoitettu Kriminaalihuoltoyhdistyksen tai 45897: 45898: 1988 1989 1990 45899: Ehdonalaisesti vapautuneita ........................................................... . 4 911 6 781 5 966 45900: Määrätty valvontaan ...................................................................... . 1 766 1 432 1 078 45901: Näistä 45902: - Kriminaalihuoltoyhdistyksen valvontaan .................................. . 663 546 571 45903: - yks~!~isvalvontaan ..................................................................... . 225 157 120 45904: - polnstvalvontaan ........................................................................ . 878 729 386 45905: 45906: 45907: Vuoden 1991 huhtikuun alusta lukien kaikki 3. Yhdyskuntapalvelukokeilu on käynnisty- 45908: valvonnat koko maassa määrätään Kriminaali- nyt vuoden 1991 alusta lukien neljällä kokeilu- 45909: huoltoyhdistykselle. Varsinkin aluetoimistopaik- alueella, jotka sijaitsevat Kriminaalihuoltoyhdis- 45910: kakuntien ulkopuolella käytetään aluetoimisto- tyksen Mikkelin, Rovaniemen, Turun ja Vaasan 45911: jen ohjauksessa olevia yksityisvalvojia, joille aluetoimistojen ja Vaasan aluetoimistoon kuulu- 45912: maksetaan palkkio. Näin ehdonalaisesti vapau- van Kokkolan paikallistoimiston toiminta-alu- 45913: tuneiden valvonta saatetaan vastaamaan sille eilla. Kokeilualueiden aluetoimistot vastaavat 45914: lainsäädännössä asetettuja tavoitteita. Valvon- yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta. Siihen si- 45915: taan sisältyy voimassa olevan lainsäädännön sältyy mm. soveltuvuusselvitysten tekeminen, 45916: mukaan sekä kontrollia että tukea. sopimusten tekeminen palvelupaikkojen kanssa, 45917: 2. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvon- palvelusuunnitelmien laatiminen ja vahvistami- 45918: nan järjestelyä on asteittain siirretty sosiaalitoi- nen ja palvelun suorittamisen valvonta. Yhdys- 45919: mistoilta Kriminaalihuoltoyhdistykselle. Vuoden kuntapalvelun toimeenpanon vaatimat resurssit 45920: 1990 heinäkuun alusta lukien Turun, Tampe- on saatu perustamalla viisi uutta valtionaputoin- 45921: reen, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Kajaanin ja taja siirtämällä asumispalveluhenkilöstöä (mom. 45922: Lahden aluetoimistot sekä Kokkolan ja Kuu- 25.50.51, valtionapu muuhun kriminaalihuolto- 45923: sankosken paikallistoimistot hoitavat valvonnan työhön) yhdyskuntapalvelun toimeenpanotehtä- 45924: järjestelyn koko toimialueellaan. Vaasan ja viin (mom. 25.50.50, valtionapu lainsäädäntöön 45925: Mikkelin aluetoimistot hoitavat järjestelyn osal- perustuviin tehtäviin). 45926: la toimialuettaan ja muut aluetoimistot Vantaan 4. Kohdassa 3 selostetulla tavalla on tarkoitus 45927: aluetoimistoa lukuunottamatta sijaintipaikka- myös edetä tavoitteena koko maan laajuinen 45928: kunnillaan. Valvonnan järjestelyjen keskittämis- kriminaalihuoltotyön organisaatio, joka pystyy 45929: tä aluetoimistoille jatketaan vuoden 1991 aika- huolehtimaan lakisääteisistä vankeusrangaistuk- 45930: na. Yksityisvalvojien palkkioihin osassa maata selle vaihtoehtoisten seuraamusten toimeenpa- 45931: on varattu määrärahaa vuoden 1991 tulo- ja notehtävistä koko maassa. Alueorganisaatiota 45932: menoarvwssa. on vuoden 1988 jälkeen laajennettu perustamalla 45933: Valvonnan järjestämistä varten on oikeusmi- vuonna 1989 aluetoimisto Espooseen ja paikal- 45934: nisteriölle tullut uusia tuomioilmoituksia ehdol- listoimisto Kokkolaan ja vuonna 1990 aluetoi- 45935: lisesti rangaistuista nuorista rikoksentekijöistä misto Hämeenlinnaan. Maan laajuisen organi- 45936: vuosittain seuraavasti: saation luominen edellyttää vielä 3--4 alue- tai 45937: paikallistoimiston perustamista. Suunnitelma 45938: täsmentynee vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi- 45939: 1988 ······················································ 3 334 tyksen yhteydessä. 45940: 1989 ······················································ 3 IlO Valtionavulla palkatun henkilöstön määrä on 45941: 1990 ······················································ 3 342 vuoden 1988 jälkeen kehittynyt seuraavasti: 45942: 45943: 3 311868M 45944: 18 45945: 45946: 1988 1989 1990 1991 45947: Lainsäädäntöön perustuvat tehtävät .............................. 132 139 145 157 45948: Muu kriminaalihuoltotyö ............................................... 103 107 107 100 45949: 45950: Yhteensä ......................................................................... 235 246 252 257 45951: 45952: 45953: 5. Kriminaalihuoltoyhdistyksen omien tuki- siinä tahdissa kun kunnat ovat pystyneet osoitta- 45954: palvelujen asteittainen vähentäminen ja asiak- maan ns. tukiasuntoja Kriminaalihuoltoyhdis- 45955: kaiden ohjaaminen normaalipalvelujen käyttä- tyksen asiakkaille. 45956: jiksi on toteutunut erityisesti asumispalvelujen Kriminaalihuollon asiakkaille tarkoitettujen 45957: osalta. Osa Kriminaalihuoltoyhdistyksen keski- asuntola- ja asuntokotipaikkojen ja tukiasunto- 45958: tetyistä ja valvotuista asuntoloista ja asuntoko- paikkojen kehitys vuoden 1988 jälkeen on ollut 45959: deista on lakkautettu ja osassa on niiden paikka- seuraava: 45960: määrää pienennetty. Tämä on ollut mahdollista 45961: 45962: 45963: Paikkoja: 1988 1989 1990 45964: asu~toloiss~ ja asuntokodeissa ....................................... . 194 183 147 45965: tukiasunnoissa ................................................................ . 171 204 230 45966: 45967: yhteensä .......................................................................... . 365 387 377 45968: 45969: Asumisvuorokausien kehitys vuoden 1988 jälkeen on ollut seuraava: 45970: 45971: Asumisvuorokausia: 1988 1989 1990 45972: asuntoloissa ja asuntokodeissa ....................................... . 49 943 47 061 38 841 45973: tukiasunnoissa ................................................................ . 59 119 77 329 83 083 45974: 45975: yhteensä .......................................................................... . 109 062 124 390 121 924 45976: 45977: 45978: Kriminaalihuoltoyhdistyksen omien asunto- teuttaminen ei merkitse kriminaalihuolto-orga- 45979: la- ja asuntokotipaikkojen vähentäminen on nisaation toiminnan ja tavoitteiden painopisteen 45980: toteutettu siten, että kriminaalihuollon asiakkai- voimakasta muutosta vaan kriminaalihuolto- 45981: den asema on turvattu. Lähinnä kunnallisten tu- organisaation ja sosiaalihuollon tehtäväjaon 45982: kiasuntopaikkojen lisääntyminen on mahdollis- täsmentämistä voimassa olevan lainsäädännön 45983: tanut asuntola- ja asuntokotipaikkojen vähentä- mukaisesti. Kriminaalihuollon omien tukipalve- 45984: misen. Valvottujen asuntoyksikköjen ylläpitämi- lujen purkaminen toteutetaan asteittain kuten 45985: nen on vaatinut paljon henkilökuntaa, jota kehitys vuoden 1988 jälkeen osoittaa. Olennaista 45986: muutoksen jälkeen on voitu käyttää lakisääteis- on, että normaalipalveluihin siirtyminen asete- 45987: ten kriminaalihuoltotehtävien hoitamiseen, esi- taan selkeästi tavoitteeksi. 45988: merkiksi valvontatehtäviin ja yhdyskuntapalve- Edellä olevaan viitaten oikeusministeriö kat- 45989: lun toimeenpanoon. soo, että mm. 1.1.1991 käynnistyneestä yhdys- 45990: Tärkein peruste asumispalvelujen rakenne- kuntapalvelurangaistuskokei1usta olisi ensin 45991: muutoksen toteuttamiseen on kuitenkin valtion- saatava kokemusta ennen kuin voidaan ottaa 45992: tilintarkastajien kertomuksessa siteerattu periaa- lopullista kantaa siihen, tarvitaanko kriminaali- 45993: te, että päävastuu vankilasta vapautuvienkin huollon kehittämistoimikunnan ehdotusten li- 45994: asumispalvelujenjärjestämisestä on sosiaalihuol- säksi muita laajempia selvityksiä kriminaalihuol- 45995: tolain mukaan kunnilla. 1on toimintamuotojen ja tavoitteiden edelleen 45996: 6. Kuten edellä esitetystä käy ilmi kriminaali- kehittämiseksi. 45997: huollon kehittämistoimikunnan ehdotusten to- 45998: 19 45999: 46000: 46001: 46002: 46003: Sisäasiainministeriön hallinnonala 46004: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta nin kehittämisen päälinjat ja yhteensovittaa val- 46005: on sisäasiainministeriö esittänyt seuraavaa. tion aluehallinnon toimintoja. Neuvottelukun- 46006: nilla ei ole muodollista päätösvaltaa kehittämis- 46007: ja yhteensovittamisasioissa. Kokemukset neu- 46008: Sisäasiainministeriö vottelukuntien toiminnasta ovat kuitenkin osoit- 46009: taneet, että valtion aluehallinnossa tarvitaan 46010: Hallinnon kehittäminen. Aluehallinnon uudis- demokraattisesti ohjattua yhteensovitusta, jotta 46011: taminen. Aluehallinnon toimivuuden kannalta valtion toimet alueella olisivat mahdollisimman 46012: suurimpina ongelmina on aluejakojen epäyhte- taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia. Tätä nä- 46013: näisyys sekä hallinnon sektoroituneisuus. Alue- kemystä tukee osaltaan myös vuoden 1991 elo- 46014: hallinnon hajanaisuus vaikeuttaa viranomaisten kuussa valmistunut tutkimus lääninneuvottelu- 46015: välistä yhteistyötä, kansalaisten asioimista, toi- kuntien vaikuttavuudesta. Lääninneuvottelu- 46016: mintojen yhteensovittamista sekä aluetason voi- kunnan asemaa valtion aluehallinnon toimintaa 46017: mavarojen taloudellista ja tarkoituksenmukaista yhteensovittavana toimielimenä huomioon otta- 46018: käyttöä. Keskeisenä tavoitteena on aikaansaada en maakuntahallinnon kehittämishankkeet on 46019: toiminnallisesti ja rakenteellisesti nykyistä oleel- tarkoitus selvittää syksyllä 1991 käynnistettävän 46020: lisesti kevyempi, kootumpi ja taloudellisemmin laajan maakuntien ja läänien hallinnon kehittä- 46021: toimiva aluehallinto, joka kykenee tuloksellisesti mishankkeen yhteydessä. 46022: tukemaan alueiden taloudellisten ja muiden olo- Syksyllä 1991 käynnistyneen valtion aluehal- 46023: jen kehittämistä. linnon yhteistyökokeilun tavoitteena on erityi- 46024: Julkisessa hallinnossa suoritettavan kehittä- sesti alueellisen kehittämispolitiikan tehostami- 46025: mistyön seurauksena valtion aluehallintoviran- nen sekä alueen kehittämisstrategioiden toteut- 46026: omaisten hallintotehtävät tulevat vähenemään ja tamismahdollisuuksien parantaminen. Tässä 46027: toisaalta kehittämistehtävät lisääntymään. Sa- tarkoituksessa on aluehallintoviranomaisten 46028: malla lääninhallitusten vastuu läänin yleisestä päätösvaltaa kokeilulääneissä pyritty lisäämään. 46029: kehittämisestä sekä piirihallintoviranomaisten Kokeilu suoritetaan vuosina 1991-93 Uuden- 46030: vastuu oman lohkonsa kehittämisestä lisäänty- maan, Turun ja Porin, Vaasan, Keski-Suomen ja 46031: vät. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteis- Lapin lääneissä. 46032: työtä näiden sekä alueen muiden organisaatioi- Aluehallintoviranomaisten yhteistyömahdol- 46033: den välillä. Valtion aluehallintoviranomaisten lisuuksia pyritään parantamaan myös yhtenäis- 46034: päätösvallan edelleen lisääntyminen tulosohjaus- tämällä valtion aluejaotuksia. Sisäasiainministe- 46035: järjestelmään siirtymisen myötä sekä kansanta- riön yhteydessä toimiva valtion aluejakoneuvot- 46036: louden kasvuvaran pienentyminen, kansainvälis- telukunta on keväällä 1991 määritellyt alueja- 46037: tyminen ja integraatiokehitys luovat uusia tar- otusten yhteensovittamista varten aluejaotusten 46038: peita aluehallintoviranomaisten väliselle yhteis- tavoitetilan sekä toiminnallis-taloudellisen maa- 46039: työlle ja niiden toimintojen yhteensovittamiselle. kuntajaon. Maakuntajakoa on sittemmin tar- 46040: Vuonna 1989 perustettiin kokeiluvaiheen jäl- kennettu kunnilta saatujen lausuntojen perus- 46041: keen kaikkiin lääneihin lääninneuvottelukunnat. teella. Tavoitteeksi on asetettu läänijaon muutta- 46042: Lääninneuvottelukunta on läänin poliittisia, minen maakuntajakoa noudattavaksi siten, että 46043: alueellisia ja kielellisiä suhteita edustava yleispo- läänit muodostuisivat yhdestä tai useammasta 46044: liittinen luottamuselinorganisaatio. Neuvottelu- maakunnasta. Lisäksi alueen kehityksen kannal- 46045: kuntien keskeisenä tehtävänä on määritellä lää- ta keskeisten valtion piirihallintoviranomaisten 46046: 20 46047: 46048: toimialueiden tulisi noudattaa läänijakoa tai vassa hallinnossa erityisesti suhteessa keskushal- 46049: maakuntajakoa. Sisäasiainministeriössä valmis- lintoon ja paikalliseen hallintoon. Selvitystyö on 46050: tellaan parhaillaan lainsäädäntöä, jota maakun- tarkoitus tehdä vuoden 1991 aikana. 46051: tajaon ottaminen aluejaotusten pohjaksi edellyt- Tapauskohtaisen päätösvallan siirtämistä 46052: tää. lääninhallituksilta ja eriliisiitä piirihallintoviran- 46053: Alueellisten kuntainliittojen yhteenkokoami- omaisilta kunnille tai valtion paikallishallinnolle 46054: sessa on jo päästy varsin pitkälle. Erikoissairaan- on selvitetty sisäasiainministeriön 22.11.1989 46055: hoidon kuntainliittojen yhteenkokoaminen on asettamassa toimikunnassa. Toimikunta sai 46056: toteutettu vuoden 1990 alusta lukien. Parhail- ehdotuksensa valmiiksi toukokuussa 1990. Eh- 46057: laan selvitetään ammattiopetuksen kuntainliitto- dotukset käsittelivät päätösvallan siirtämistä 46058: jen alueellista uudelleenjärjestämistä. Lisäksi on lääninhallituksilta muille viranomaisille tai hal- 46059: käynnissä maakuntaliittojen ja seutukaavaliitto- lintotehtävien lakkauttamista kokonaan. 46060: jen yhdistäminen. Toimikunnan ehdotukset on toimitettu ao. 46061: Syksyllä 1991 tultaneen lisäksi käynnistämään ministeriöille toimeenpantavaksi. Lisäksi niiden 46062: kaksi laajaa poikkihallinnollista kehittämishan- toteuttamista seurataan 28.1.1991 asetetussa 46063: ketta. Toinen ns. hajauttamishanke on jo asetet- lääninhallinnon yhteistyöryhmässä. 46064: tu. Hankkeen tehtävänä on laatia toimenpideoh- Lääninhallituksista Keski-Suomi on siirtynyt 46065: jelma ministeriöistä ja varsinkin hallinnollisista vuoden 1991 alusta lukien tulosbudjetointiin ja 46066: keskusvirastoista alue- ja paikallistasolle dele- vuoden 1992 alusta seuraavat Lappi, Kymi ja 46067: goitavista tehtävistä ja toimivallasta sekä arvioi- Turku ja Pori. Loput lääninhallitukset siirtyvät 46068: da keskushallinnon organisaatioita. Keskeisenä vuonna 1993. Tulosohjauksena pyritään osal- 46069: tavoitteena on muuttaa keskushallinto pääsään- taan vaikuttamaan lääninhallitusten tehtävära- 46070: töisesti yksiportaiseksi. kenteen uudistamiseen alueen kehittämisen kan- 46071: Toinen hanke koskee läänien ja maakuntien nalta keskeisiin asioihin. Tehtävärakenteen 46072: hallintoa ja se jakautuu kahteen osahank- muuttumisen ja ohjaussuhteiden kehittämisen 46073: keeseen. Maakuntahallinnon osahankkeen tar- ohella tärkeätä on lääninhallituksen henkilöstö- 46074: koituksena on lähinnä maakuntahallinnon rakenteen kehittäminen uusia tarpeita vastaavik- 46075: kokeilemisen valmistelu ja ohjaus. Pyrkimyk- si. Virkajärjestelyillä on saatu tilannetta korja- 46076: senä on saada kokemusperäistä tietoa niistä tuksi huomattavassa määrin. Virkarakenteen 46077: tehtävistä, jotka soveltuisivat maakuntahallin- kehittäminen jatkuu mm. laadittavien henkilös- 46078: non hoidettaviksi sekä myös maakuntahallin- tön kehittämistä koskevien suunnitelmien avul- 46079: non ohjauksen järjestämisestä kansanvaltaiselle la. 46080: pohjalle. Tulosbudjetointiin siirtymisen myötä on vält- 46081: Valtion aluehallinnon keventämisen ja koko- tämätöntä kehittää päätöksentekoa, johtamista 46082: amisen osahankkeen tarkoituksena on selvittää ja suunnittelua tukevia seuranta- ja arviointijär- 46083: valtion aluehallinnosta paikallistasolle delegoi- jestelmiä. Näiden kehittäminen on käynnistetty 46084: tavissa olevat tehtävät ja toimivalta sekä tehdä sekä lääninhallituskohtaisesti että ministeriöta- 46085: ehdotukset valtion aluehallinnon kokoamisesta solla kaikkia lääninhallituksia yhteisesti koske- 46086: joko lääninhallinnon yhteyteen tai muuten toi- vana. 46087: miviksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi hankkeeseen Tulosohjaukseen siirtymisen edellytysten pa- 46088: liittyy valtion aluehallinnon kokoamiskokeiluja. rantamiseksi valmistuu vuoden 1991 aikana 46089: ehdotus uudeksi lääninhallitusasetukseksi, jolla 46090: väljennetään huomattavasti lääninhallitusta 46091: koskevia hallintosäännöksiä. 46092: Lääninhallinto Lääninhallitusten yleistä kehittämistä ja eri- 46093: tyisesti tulosohjauksen eri ministeriöiden ja lää- 46094: Hallinto on viime vuosina nopeasti muuttu- ninhallitusten välillä vaatimaa yhteistyötä varten 46095: nut muun yhteiskunnallisen muutoksen myötä. on sisäasiainministeriö asettanut edellä mainitun 46096: Tämän johdosta hallintoa on tarkasteltava ko- lääninhallinnon yhteistyöryhmän. Yhteistyöryh- 46097: konaisuutena uudelleen. Eri hallinnon tasojen män asettaminen on tullut mahdolliseksi läänin- 46098: toimivalta on selvitettävä uusien tarpeiden hallitusasetuksen 1.12.1990 voimaan tulleella 2 46099: mukaisesti. Tämän vuoksi sisäasiainministeriö §:n (23.11.1990/1010) muutoksella. Lääninhal- 46100: on asettanut työryhmän, joka selvittää läänin- linnon yhteistyöryhmän toiminta on käynnisty- 46101: hallituksen tulevat tehtävät ja aseman uudistu- nyt maaliskuun alusta 1991. 46102: 21 46103: 46104: Aluepolitiikka moniin valtion tilintarkastajien kertomuksessa 46105: esiintuotuihin suunnittelukysymyksiin. 46106: Läänin kehittämisrahan käytössä ei ole ta- Aluepoliittiset ja kuntia koskevat tutkimus- ja 46107: pahtunut merkittäviä muutoksia. Eri tahojen kehittämistehtävät on koottu sisäasiainministe- 46108: välinen yhteistyö on entisestään lisääntynyt riön organisaatiota uudistettaessa. Kunta- ja 46109: kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Vuodes- aluekehitysosastossa on tulosyksikkö, joka vas- 46110: ta 1990 lähtien kehittämisrahan käytössä on taa tietohuollosta ja tutkimuksesta. Tämän tu- 46111: erityisesti painotettu kuntien välisen elinkeino- losyksikön tehtävänä on suunnata sekä erikseen 46112: poliittisen yhteistyön merkitystä ja pyritty lisää- osoitetut määrärahat että osaston henkilöstön 46113: mään sitä. käyttö niin, että se vastaa kunnallistalouden ja 46114: Pyrkimys yhdistää läänin kehittämisrahaan hallinnon sekä aluepolitiikan kehittämisen tar- 46115: muita harkinnanvaraisia kehittämismäärära- peita. 46116: hoja esim. haja-asutusalueiden vähittäiskaupan Ministeriön yleisen tietohallinnon järjestämi- 46117: tuki ja osa rakennemuutosmäärärahasta ei ole sestä huolehtii tämänniminen tulosyksikkö hal- 46118: toteutunut. Maaliskuussa 1991 työnsä päättänyt linto-osastolla. 46119: aluepolitiikan rahoitustoimikunta on käsitellyt 46120: aluepoliittisen rahoituksen mahdollisia päällek- 46121: käisyyksiä ja esittänyt tarkistuksia aluetuen Poliisin toimiala 46122: jakoon. 46123: Maaliskuussa 1991 valmistui myös sisäasiain- Poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoi- 46124: ministeriön käynnistämä läänin kehittämisrahan men sekä yleishallintotehtävien hoitaminen pai- 46125: vaikutuksia selvittävä tutkimus, jonka tuloksia kallistasolla on tarkoitus järjestää vuoden 1996 46126: tullaan hyödyntämään kehittämisprojektien to- loppuun mennessä uuden yhtenäisen aluejaon 46127: teutuksessa ja seurannan tehostamisessa. pohjalle. Eduskunnalle annettiin elokuussa 1990 46128: Läänin kehittämisrahan käyttöä koskeva hallituksen esitys laiksi valtion paikallishallin- 46129: päätöksenteko tapahtuu lähes 100-prosenttisesti non kehittämisen perusteista (HE 100/1990 vp.). 46130: lääninhallinnossa. Lääninhallinnon käyttöön Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen, mutta 46131: kohdistettavien muiden kehittämisvarojen tulos- päätti jättää sen lepäämään yli vaalien. Edus- 46132: ja tavoitejohtamisen mukaisia käytäntöjä ediste- kunnalle on annettu 18.10.1991 uusi eräiltä osin 46133: tään sisäasiainministeriön puheenjohdolla toimi- tarkistettu esitys (HE 15411991 vp.). 46134: vassa lääninhallinnon yhteistyöryhmässä. Minis- Ehdotetun lain mukaan valtioneuvosto päät- 46135: teriö siirtyy tulosbudjetointiin vuonna 1992. täisi vuoden 1992 loppuun mennessä uudesta 46136: Valtion aluehallinnon yhteistyön kehittämis- kihlakuntajaosta. Kihlakunta muodostaisi val- 46137: toimikunnan sekä valtion ja kunnallishallinnon tion paikallishallintoyksikön virka-alueen. Ny- 46138: alueellisen yhteensovittavan suunnittelun kehit- kyiset 247 poliisipiiriä muodostavat nyt 86 polii- 46139: tämistyöryhmän työn pohjalta suoritetaan kehit- sin toiminta-aluetta. Pääsääntöisesti kihlakun- 46140: tämistyötä siten, että alueelliset kehittämisnäkö- nassa olisi toiminnallisesti itsenäisiin yksikköihin 46141: kohdat tulevat paremmin huomioon otetuiksi. (poliisiyksikkö, syyttäjäyksikkö ja ulosottoyk- 46142: Lääninsuunnittelun vetämää alueellista kehit- sikkö) jakautuva kihlakunnanvirasto. Kunkin 46143: tämissuunnittelua on kehitetty alueellisten näkö- toimintalohkon yksikön johdossa olisi niihin 46144: kohtien huomioon ottamisesta käsin. Esimerkik- tehtäviin erikoistunut täysaikainen virkamies. 46145: si keväällä 1991 käynnistettyyn läänien tavoite- Poliisilaitosta, kaupunginviskaalinvirastoa ja 46146: suunnitelmien laadintaprosessiin osallistuvat kaupunginvoudinvirastoa vastaavat erilliset vi- 46147: kuntainliitto-organisaatiot. Vuosittain tehtävän rastot säilyisivät ainakin suurimmissa kaupun- 46148: läänien toimenpidesuunnitelman lähtökohtana geissa. Nykyinen henkilöstö on tarkoitus sijoit- 46149: ovat mm. lääneissä laaditut alueelliset ja paikka- taa virastoihin ja yksikköihin niin, että henkilös- 46150: kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat ja -ohjel- tön määrä olisi oikeassa suhteessa kunkin yksi- 46151: mat. Toimenpidesuunnitelmassa pyritään yh- kön tehtävämäärään. Uudistus parantaisi val- 46152: teensovittamaan eri yhteyksissä esitetyt toimin- tion paikallishallintoyksiköiden palvelukykyä ja 46153: talinjat ja toimenpide-esitykset yhdeksi kokonai- mahdollistaisi päätösvallan siirtämisen nykyistä 46154: suudeksi mm. valtiontalouden suunnittelua var- laajemmin paikallistason viranomaisille. 46155: ten. Myös hallituksen esitykseen 221/1990 vp. si- 46156: Aluepoliittisen lainsäädännön kokonaisuudis- sältyvä ehdotus laiksi poliisin hallinnosta on 46157: tuksen yhteydessä tullaan ottamaan kantaa eräin muutaksin hyväksytty eduskunnassa asia- 46158: 22 46159: 46160: sisällöltään. Myös tämä lakiehdotus on jätetty Keskusrikospoliisin talousrikosyksikön (sit- 46161: lepäämään. Eduskunnalle on annettu tietyiltä temmin talousrikostoimisto) henkilöstö oli pe- 46162: osin tarkastettu uusi esitys 18.10.1991 (HE 155/ rustamisvaiheessa (28.1.1983) 20 henkilöä. Hen- 46163: 1991 vp.). Ehdotettu laki parantaisi mahdolli- kilöstövahvuus on tällä hetkellä 40. Talousri- 46164: suuksia tehostaa poliisipiirien välistä yhteistoi- koksia tutkitaan myös keskusrikospoliisin tut- 46165: mintaa. Päätöksessään yhteistoiminta-alueen kintatoimistossa ja aluetoimistoissa, viimeksi 46166: muodostamisesta lääninhallitus antaisi tarvitta- mainittujen työmäärästä keskimäärin 60-70 'Yo 46167: vat määräykset johtosuhteista yhteistoiminta- käytetään talousrikosten tutkintaan. Talousri- 46168: alueella. kosten tutkintaa on voitu jonkin verran tehostaa 46169: Talousrikosten laajuudesta on vaikea saada tietotekniikan, erityisesti mikrotietokoneiden 46170: tilastollista tietoa. Keskusrikospoliisin tutkitta- käyttöönoton avulla. 46171: vina olevista talousrikoksista on edelleen merkit- Keskusrikospoliisilla on kahdeksan kaupalli- 46172: tävä osa erilaisia konkursseihin liittyviä velalli- sen loppututkinnon suorittanutta rikostarkasta- 46173: sen rikoksia. Konkurssihakemusten määrä on jaa kirjanpitojen tarkastustehtävissä. Tarkastus- 46174: lisääntynyt vuoden 1990 loppupuolella. Kon- apua on annettu myös paikallispoliisille. Asian- 46175: kurssisäännön uudistamisen yhteydessä tulisi tuntemuksen tarve tulee tulevaisuudessa lisään- 46176: vakavasti harkita rauenneisiin konkursseihin liit- tymään erityisesti tietotekniikkaan liittyvissä 46177: tyvän virallisselvityksen käyttöönottoa Ruotsin rikoksissa sekä ympäristörikoksissa. Suurin osa 46178: tapaan. Liiketoimintakiellon käytön tehostami- asiantuntemuksen tarpeesta voidaan tyydyttää 46179: sen, kirjanpidon käytännön valvonnan järjestä- poliisin ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla, 46180: misen ja rauenneiden konkurssien virallisselvi- mutta se edellyttää asiantuntijapalkkioihin käy- 46181: tyksen käyttöönoton kautta voidaan erityisesti tettävän määrärahan lisäämistä. 46182: konkursseihin liittyviä rikoksia ehkäistä. Keskusrikospoliisi asetti 11.5.1990 työryhmän 46183: Verohallitus on tehnyt esityksen valtiovarain- selvittämään keskusrikospoliisin alueorganisaa- 46184: ministeriölle lainsäädännön muuttamiseksi siten, tion kehittämistä. Työryhmän väliraportti val- 46185: että veroviranomaiset voisivat tehdä rikosilmoi- mistui 21.9 .1990, jonka jälkeen keskusrikospolii- 46186: tuksia havaitsemistaan kirjanpitorikoksista. si pyysi raportissa esitetyistä kannanotoista lau- 46187: 1980-luvun puolivälin jälkeen poliisin tutkit- sunnot eri sidosryhmiltä. Lausuntojen saapumi- 46188: tavaksi on tullut entistä enemmän rahoituslai- sen jälkeen keskusrikospoliisi linjasi 7.2.1991 46189: toksiin kohdistuneita petoksia. Näissä rikoksissa annetulla kirjeellään tutkintaorganisaation ke- 46190: on tavallisimmin ollut kyse väitettyä arvotto- hittämisen suunnan. Kehittämissuunnite1man 46191: mammilla vakuuksilla erehdyttämisestä luoton- mukaan maa jaettaisiin pohjoiseen, läntiseen ja 46192: annon yhteydessä. itäiseen tutkinta-alueeseen, joiden sisällä voi olla 46193: Arvopaperimarkkinalaki tuli voimaan vuo- yksi tai useampia toimipisteitä. Helsingin toimis- 46194: den 1989 elokuussa. Tähän mennessä poliisi on tot pysytettäisiin. Keskusrikospoliisin alueorga- 46195: suorittanut esitutkinnan kahdessa epäillyssä nisaation uudistaminen yksikön suunnittelemal- 46196: pörssikurssien manipulaatiotapauksessa. Rikos- la tavalla helpottaisi voimavarojen suuntaamista 46197: ilmoitukset on tehty lisäksi yhdeksästä muusta keskusrikospoliisin tärkeimmille tulosalueille. 46198: asiasta. Järjestelyillä parannettaisiin tutkinnan tehoa ja 46199: Ympäristörikoksia on saatettu poliisin tutkit- luotaisiin edellytykset voimavarojen nykyistä 46200: tavaksi vähän. Niiden merkitys tulee kuitenkin taloudellisemmalle käyttämiselle. 46201: tulevaisuudessa korostumaan muun muassa ri- Poliisin hallinnosta annettavan lain mukaan 46202: koslain uudistamisen johdosta. keskusrikospoliisi olisi yksi poliisin valtakunnal- 46203: Kansainvälisten rikosten tutkinta on osoitta- lisista yksiköistä. Ehdotettuun lakiin sisältyy 46204: nut nykyisen sopimustilanteen ja kansallisen säännös, jonka mukaan sisäasiainministeriö 46205: lainsäädännön puutteelliseksi. Kansallisen lain- päättäisi lääniä laajempien toiminta-alueiden 46206: säädännön puuttuessa on epäselvää voidaanko muodostamisesta keskusrikospoliisin organisaa- 46207: esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä sovel- tioon. 46208: taa ulkomailla tapahtuneen rikoksen tutkintaan. 46209: Suomen poliisiviranomaisia ei myöskään pidetä 46210: eurooppalaisen oikeusapusopimuksen (Strass- Pelastustoimiala 46211: bourg 19 59) tarkoittamana oikeusviranomaise- 46212: na, joten mainittua sopimusta voidaan soveltaa Väestönsuojelulain muutos on saatettu voi- 46213: esitutkintaan vain rajoitetusti. maan lailla (304/90),joka astui voimaan 1.9.1990 46214: 23 46215: 46216: ja väestönsuojien rakentamista koskeviita osil- oiden ja merivartioalueiden komentopaikkojen 46217: taan 1.9.1991 lukien. Lainsäädäntöön liittyvä sekä huollon yksiköiden organisaatiot on uusittu 46218: väestönsuojeluasetuksen muutos annettiin niin- ja otettu käyttöön. Rajakomppanioissa poiste- 46219: ikään vuoden 1990 lopulla (852/90). Asetuksessa taan rajajoukkuejohtoporras vuosien 1991-92 46220: on väestönsuojien rakentamiseen liittyviä ratkai- aikana. Henkilöiden sijoitus uuden organisaa- 46221: suja delegoitu lääninhallituksille ja kunnallisille tion mukaisesti jatkuu. 46222: viranomaisille. Organisaation saaminen henkilömääriltään 46223: Palotarkastusta ja kunnallisen päätösvallan tavoitetilan mukaiseksi vaatii useita vuosia mm. 46224: lisäämistä tarkastuskohteiden valinnassa koske- siksi, että lähtökohdaksi on otettu, ettei nykyistä 46225: va asetusmuutos on annettu 7.6.1991 (896/91). henkilöstöä irtisanota. Lisäksi ostopalvelujen 46226: Palo- ja pelastustoimen lainsäädännön uudista- lisääminen on yhtenä edellytyksenä henkilöstön 46227: mistarpeesta on pelastushallinnon neuvottelu- vähentämiselle huollon tehtävistä. 46228: kunnassa laadittu esiselvitys. Määrärahat ovat mahdollistaneet vain vähäi- 46229: sen ostopalvelujen lisäämisen. Toisaalta myös 46230: paikallisten mahdollisuuksien selvittäminen os- 46231: A 1 u e h ä 1 y t y sj ä r j este 1m ä topalvelujen lisäämiseen sekä vaihtoehtojen toi- 46232: mivuuden ja taloudellisuuden selvittäminen vie 46233: Hälytysaluejaon uudistamisen selvittelyä on aikansa. Ostopalveluiden käytön seuranta on 46234: jatkettu. Vuoden 1990 lopussa jätti mietintönsä aloitettu. Vuonna 1990 ostopalveluihin käytet- 46235: työryhmä, joka selvitti poliisin ja palo- ja pelas- tiin noin 10 milj. mk. 46236: tustoimen hälytyskeskusten yhdistämismahdolli- Virkarakennetta on kehitetty uusiutuvan or- 46237: suuksia. Hälytysaluejakoa koskeva uusi päätös ganisaation tehtäviin sopivaksi. Palkkauksen 46238: on annettu keväällä 1991. Samanaikaisesti aloi- kehittämistä jatketaan vastaamaan tehtävien 46239: tettiin laaja hätäkeskusprojekti, jonka yhteydes- vaativuutta ja toiminnan tuloksellisuutta nykyis- 46240: sä laaditaan mallit uuden keskustyypin viesti- ja tä paremmin. Henkilöstöpoliittinen ohjelma 46241: atk-teknillisiksi ratkaisuiksi. Uudistus on ajoitet- valmistui keväällä 1991. 46242: tu niin, että ensimmäiset uuden sukupolven kes- Rajavartiolaitoksen tehtävissä tapahtui vuo- 46243: kukset valmistuisivat vuoden 1994 aikana, jol- den 1991 alusta lukien merkittävä muutos. Pas- 46244: loin olisi ehkä mahdollista joillain alueilla ko- sintarkastus maarajoilla siirtyi rajavartiolaitok- 46245: keilla poliisin ja palokuntien hätäkeskusten yh- selle. Pohjois- ja länsirajalla passintarkastukses- 46246: teistoimintaa. Projektin esitutkimus valmistui ta huolehtii rajavartiolaitoksen lukuun tullilai- 46247: marraskuussa 1991, jonka jälkeen on tarkoitus tos. Myös merialueella rajavartiolaitokselle on 46248: päättää työn jatkoprojektista. tullut lisävastuuta huvialusten passintarkastuk- 46249: sessa ja siihen liittyen myös tulliselvityksessä. 46250: Passintarkastuksen uudelleenjärjestelyillä on 46251: Rajavartiolaitos voitu poistaa poliisin sitoutuminen maarajan 46252: passintarkastuspaikoille Torniota lukuunotta- 46253: Rajavartiolaitoksen keskeinen kehittämiskoh- matta. Merialueella on voitu käyttää rajanyliku- 46254: de vuodesta 1989 alkaen on ollut organisaation lun valvonnan tehostamisessa hyväksi rajavar- 46255: kehittäminen vastaamaan aiempaa paremmin tiolaitoksen toimintamahdollisuuksia muita vi- 46256: tehtävien hoitamista. Sivusuuntien vartioasemia ranomaisia ulompana. Rajavartiolaitos kohden- 46257: on lakkautettu ja tärkeiden suuntien vartioase- taa ylikulun valvonnan vaatiman lisähenkilöstön 46258: mia on vahvennettu. Esikuntien, rajakomppa- sisäisin rationalisointitoimin. 46259: nioiden komentopaikkojen ja erityisesti huollon Rajavartiolaitos siirtyy vuoden 1992 alusta 46260: organisaatiota on kevennetty. tulosbudjetointiin ja sisäisessä johtamisessa tu- 46261: Vuoden 1989 alusta lukien on lakkautettu 27 losjohtamiseen. Tehtäviä ja toimivaltaa delegoi- 46262: rajavartioasemaa ja kaksi merivartioasemaa. daan tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti 46263: TTS-kaudella 1992-95 lakkautettavia vartioase- rajavartiolaitoksen esikunnasta vartiostoille, 46264: mia on suunnitelman mukaan 20, joista rajavar- kouluille ja vartiolentolaivueelle ja niissä edel- 46265: tioasemia on 16 ja merivartioasemia neljä. Sen leen alayksiköille. 46266: jälkeen jää toimintaan 48 rajavartioasemaa ja 28 Siirtymistä tulosjohtamiseen on jo edeltänyt 46267: merivartioasemaa. sekä tehtävien että toimivallan huomattava siirto 46268: Rajavartiolaitoksen esikunnan, vartiostojen rajavartiolaitoksen esikunnasta hallintoyksiköil- 46269: esikuntien, vartiolentolaivueen, rajakomppani- le parin viime vuoden aikana. Myös taloudellista 46270: 24 46271: 46272: vastuuta ja valtaa on siirretty alaspäin. Mm. osuusjärjestelmän kokonaisuudistukseksi lasken- 46273: hankinnoista rajavartiolaitoksen esikunta suo- nallisilla perusteilla. Selvitysmies jätti ehdotuk- 46274: rittaa vain taloudellisesti kaikkein merkittävim- sensa joulukuussa 1989. Valtioneuvoston kanslia 46275: mät ja erityisosaamista vaativat. asetti huhtikuussa 1990 työryhmän valmistele- 46276: Rakennushallituksen kanssa on käyty keskus- maan ehdotukset kuntien valtionosuusjärjestel- 46277: teluja yhteistyöstä kiinteistöasioiden hoitamises- män uudistamisen periaatteista. Tämä valtion- 46278: sa. Huomattava osa rajavartiolaitoksen kiinteis- osuusuudistuksen jatkoa valmisteleva työryhmä 46279: töistä on pieniä yksiköitä ja sijaitsevat ympäri sai ehdotuksensa valmiiksi kesäkuussa 1990. 46280: valtakunnan syrjäisiä raja-alueita. Tulosjohta- Valtioneuvosto teki viimeksi mainitun työryh- 46281: miseen siirtymisen myötä on myös vastuu tarkoi- män ehdotuksen perusteella periaatepäätöksen 46282: tuksenmukaisen ja taloudellisen kiinteistönhoi- kuntien valtionosuusuudistuksesta 28. päivänä 46283: tojärjestelmän selvittämisestä siirretty vartios- kesäkuuta 1990. Valtioneuvoston kanslia asetti 46284: toille paikallistasolla hoidettavaksi. seuraavana päivänä johtoryhmän ohjaamaan ja 46285: koordinoimaan valtionosuusuudistuksen valmis- 46286: telua. Johtoryhmän työ valmistui marraskuussa 46287: 1990. Valmistelua jatkettiin 9. päivänä tammi- 46288: Lääninhallinto kuuta 1991 asetetussa johtoryhmässä, joka jätti 46289: muistionsa valtioneuvoston kanslialle saman 46290: Verojen ja maksujen siirtäminen pois lääninhal- vuoden huhtikuussa. 46291: litukselta. Lääninhallitusten ja sisäasiainministe- Hallituksen ohjelmassa 26. päivänä huhtikuu- 46292: riön taholta on pitkään pyritty vaikuttamaan ta 1991 todetaan, että "hallitus antaa toimikau- 46293: siihen, että kantoajan jälkeen maksettavat verot tensa alussa eduskunnalle esityksen kuntien val- 46294: ym. maksut siirrettäisiin kokonaan pois läänin- tionosuusjärjestelmän uudistamisesta vuoden 46295: hallituksesta. Ne eivät mitenkään liity lääninhal- 1993 alusta laskennalliseksi valtioneuvostossa 46296: lituksen muihin tehtäviin eikä niillä ole asiakkai- 28.6.1990 tehdyn periaatepäätöksen pohjalta". 46297: den kannalta vaikutusta, koska pankki- ja posti- Valtioneuvoston kanslia asetti 23. päivänä tou- 46298: verkoston avulla päästäisiin parempaan palve- kokuuta 1991 uudistusta valmistelemaan johto- 46299: luun. Mahdollisuutta maksaa kantoajan jälkei- ryhmän, jonka työ valmistui elokuussa 1991. 46300: siä veroja muualle kuin lääninhallitukseen on Asianomaiset ministeriöt jatkavat lakiesitysten 46301: lisätty mm. valtiovarainministeriön päätöksillä valmistelua. Valtionosuusuudistuksen valmiste- 46302: n:ot 347/90 ja 12/91. lun eri vaiheissa ovat olleet mukana valtioneu- 46303: Valtiovarainministeriöstä saadun tiedon voston kanslia, sisäasiainministeriö, oikeusmi- 46304: mukaan verohallitus on asettanut työryhmän nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusmi- 46305: selvittämään verojäämien perintää yleensä ja nisteriö ja valtiovarainministeriö sekä kuntien 46306: siinä yhteydessä on tarkoitus edelleen laajentaa keskusjärjestöjen edustajat. 46307: maksumahdollisuuksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ta- 46308: Irrallisten maksujen periminen tulisi saada voitteita ovat siirtyminen laskennalliseen val- 46309: pois lääninhallituksista kokonaan kuten läänin- tionosuuteen, kuntakohtaisiin määräytymispe- 46310: ja piirihallinnon delegointitoimikunnan mietin- rusteisiin sekä valtion ja kuntien välisen kustan- 46311: nössä (1990:26) ehdotettiin. Erityisen tärkeätä nustenjaon säilyttäminen ja kuntien toiminnalli- 46312: tämä olisi siirryttäessä valtiolla tulosbudjetoin- sen liikkumavapauden laajentaminen. 46313: tiin. Lääninhallitukset hoitavat runsaasti eri Uudistusehdotuksen mukaan valtionosuuksia 46314: hallinnonalojen maksujen perintää ym. asioita, myönnettäisiin edelleen käyttötalouteen ja pe- 46315: joilla ei ole yhteyttä niiden varsinaisiin tehtäviin. rustamishankkeisiin. Käyttötaloudessa valtion- 46316: Tässä järjestelmässä kustannukset eivät kohden- osuudet määräytyisivät pääasiassa laskennallisin 46317: nu oikein. perustein. Perustaruishankkeiden valtionosuus- 46318: järjestelmää yhdenmukaistetaan uudistuksen 46319: yhteydessä. Valtionosuudet jakaantuvat esitys- 46320: Kunnallishallinto ten mukaan tehtäväkohtaisiin ja tehtävistä riip- 46321: pumattomiin valtionosuuksiin. Ensiksi mainit- 46322: Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen. Val- tuihin kuuluvat valtionosuudet, jotka myönne- 46323: tionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta on tään opetus- ja kulttuuritoimeen sekä sosiaali- ja 46324: jatkettu. Tammikuussa 1989 valtioneuvosto aset- terveydenhuoltoon. Tehtävistä riippumattomia 46325: ti selvitysmiehen tekemään ehdotuksen valtion- valtionosuuksia ovat yleinen valtionosuus ja 46326: 25 46327: 46328: rahoitusavustukset. Viimeksi mainitut muodos- innissa otetaan uudistetun lain mukaan palvelu- 46329: tuvat kunnalle myönnettävästä verotulojen täy- jen tason ohella huomioon palvelujen tarve. 46330: dennyksestä ja harkinnanvaraisesta avustukses- Kunta- ja väestörakenteesta aiheutuvat tai muut 46331: ta. paikkakuntakohtaiset tekijät otetaan huomioon, 46332: Kuntien välisiä taloudellisia eroja tasattaisiin kun niistä aiheutuu poikkeuksellista rasitusta 46333: kantokykyluokitukseen perustuvilla tehtäväkoh- kunnallistaloudelle. Myös rahoitusaseman huo- 46334: taisilla valtionosuuksilla sekä yleisellä valtion- mioon ottamista tarkistettiin. 46335: osuudella. Kantokykyluokitus on toteutettu soveltaen 46336: Kuntien kantokykyluokituksesta annettua uudistettua lakia. Kantokykyluokitustoimikun- 46337: lakia muutettiin 1988 siten, että kunnan talou- ta on kehittänyt palvelujen tarpeen arviointia 46338: dellisen kantokyvyn arviointiperusteena käytet- varten yhtenäisen rakennetiedoston, johon sisäl- 46339: tävien tekijöiden keskinäistä suhdetta muutettiin tyy kunnittaiset tiedot väestön ikärakenteesta, 46340: alentamalla veroäyrimäärän merkitystä ja anta- elinkeinorakenteesta, työttömyydestä ja taaja- 46341: malla enemmän painoa laissa mainituille muille ma-asteesta. Tiedostaa käytettiin ensimmäisen 46342: tekijöille. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja kerran hyväksi tehtäessä vuoden 1991 kantoky- 46343: sivistystoimen käyttömenojen rasituksen arvio- kyluokituspäätöstä. 46344: 46345: 46346: 46347: 46348: 4 311868M 46349: 26 46350: 46351: 46352: 46353: 46354: Puolustusministeriön hallinnonala 46355: 46356: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta niä. Huolimatta alueellisten esikuntien vähene- 46357: on puolustusministeriö esittänyt seuraavaa. misestä parannetaan kansalaisille annettavien 46358: palvelujen saatavuutta, kun nykyisillä sotilaspii- 46359: Puolustusministeriö reillä olleita palvelutehtäviä siirretään myös 46360: joukko-osastoille ja laitoksille. 46361: Tehtävien ja toimivallan delegointi. Puolustus- Tulosjohtamisen käyttöönottoa valmistellaan 46362: hallinnossa on 80-luvun loppupuolella ja 90- puolustushallinnossa samoin kuin muuallakin 46363: luvun alussa toimeenpantu laajoja kehittämis- valtionhallinnossa. Ensimmäisissä kokeiluyksi- 46364: hankkeita. Maavoimien organisaatiouudistus köissä tulosjohtaminen pyritään saamaan käyt- 46365: koski lähes kaikkia maavoimienjoukko-osastoja töön jo vuonna 1992 ja koko hallinnonala siirtyy 46366: ja laitoksia. Neljä joukko-osastoa lakkautettiin: tulosjohtamiseen ja -budjetointiin viimeistään 46367: Kymen Jääkäripataljoona Haminasta, Uuden- vuoteen 1995 mennessä. Nykyisen resurssipai- 46368: maan Rakuunapataljoona Lappeenrannasta, notteisen ohjauksen sijasta tullaan korostamaan 46369: Rannikkojääkäripataljoona Kirkkonummelta ja toiminnalla aikaansaatavia tuloksia. Keskushal- 46370: Pohjois-Karjalan Patteristo Liperistä. Korian, linnon yksityiskohtiin kohdistuva ohjaus vähe- 46371: Kouvolan ja Kyminlinnan varuskunta-alueista nee olennaisesti ja yksiköiden toimintavapaus 46372: luovutaan pääosin vuosikymmenen puoliväliin kasvaa. 46373: mennessä. Henkilöstöä voitiin uudistusten kaut- Ministeriössä on jo aikaisemmin erilaisten 46374: ta kohdentaa toisiin tehtäviin n. 1 500. kehittämishankkeiden yhteydessä delegoitu puo- 46375: Henkilöstöä siirrettiin lähinnä koulutus- ja lustusvoimiin suoritustason tehtäviä. 46376: kaluston huoltotehtäviin, joissa vajaus oli suu- Äskettäin on päätetty mm. työsuojelu- ja 46377: nn. sosiaaliasioiden sekä eräiden muiden henkilöstö- 46378: Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistami- hallintoasioiden suoritustehtävien siirtämisestä 46379: sessa on päätökset aluejaosta ja esikuntien sijoi- puolustusvoimiin. Myös taloushallinnon uudel- 46380: tuspaikoista tehty. leen järjestelyä selvitetään. 46381: Uudistuksen sisältöä mm. alue- ja paikallista- Tulosjohtamisen käyttöönoton yhteydessä 46382: solle delcgoitavan ratkaisuvallan osalta suunni- ministeriön rooli kehittämis- ja ohjaustoimin- 46383: tellaan parhaillaan. Uudistus astuu voimaan nassa vahvistuu merkittävästi. 46384: vuoden 1993 alussa. Sen tavoitteena on alueelli- Ministeriön turvallisuuspoliittisen tutkimuk- 46385: sen puolustusjärjestelmän kehittäminen sekä sen ja suunnittelun tehostamiseksi on toteutettu 46386: hallinnon tehostaminen ja hajauaaminen. Itse- erityistoimenpiteitä. 46387: näistä päätösvaltaa, tehtäviä ja resursseja siirre- Yhteistoiminnan kehittämiseksi on käynnissä 46388: tään keskushallinnosta alueelliselle ja paikallisel- eräitä selvityksiä. Puolustushallinnon kiinteistö- 46389: le tasolle mahdollisimman paljon. Pääesikunta ja rakeanustoiminnan yhteistyön lisäämismah- 46390: pienenee usealla sadalla henkilöllä ja vähintään dollisuuksia rakennushallituksen kanssa on tut- 46391: 200 työpaikkaa siirtyy pääkaupunkiseudulta kittu jo usean vuoden ajan. 46392: muualle Suomeen. Korjaamotoiminnan osalta on asiaa selvitetty 46393: Alueellisten johtoportaiden määrä vähenee liikenneministeriön johdolla. Erikoislääkärijoh- 46394: 30:sta 15:een. Sotilasläänin aluejako noudattaa toisien sairaaloiden yhteistoimintaedellytysten 46395: siviililäänijakoa pääkaupunkiseutua lukuunot- selvitystyö on käynnistynyt äskettäin. 46396: tamatta, joista muodostetaan oma sotilaslääni. 1ohtamis- ja hallintojärjestelmäuudistuksessa 46397: Maanpuolustusalueet käsittävät 2-5 sotilaslää- sotilasläänien aluejako tulee lähes siviilijaon 46398: 27 46399: 46400: mukaiseksi. Tällä parannetaan yhteistoiminnan Tulosjohtamishankkeeseenja puolustushallin- 46401: rakenteellisia edellytyksiä alue- ja paikallistasol- non johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuk- 46402: la. seen liittyen on tarkoitus siirtää merkittävästi 46403: Sotilashenkilöstön jatkuva vaihtuminen hait- toimivaltaa ja vastuuta keskushallinnosta toi- 46404: taa olennaisesti sellaisten hallintotehtävien ja mintayksikkötasolle. Tulosbudjetointiin on tar- 46405: erikoisalojen toimintoja, joissa tarvittaisiin pysy- koitus siirtyä vuoden 1995 TMAE:sta lukien, 46406: vää, kokenutta ammattihenkilöstöä. Tällaisia jolloin toiminnan ja talouden suunnittelun ja 46407: ovat mm. pääosa huollon, yleishallinnon ja seurannan vastuu siirretään toimintayksiköitten 46408: henkilöstöhallinnon tehtävistä. Johtamis- ja hal- tasolle. 46409: lintojärjestelmää uudistettaessa on tämä huo- Laskentatointa sekä taloushallinnon tietojär- 46410: mioitu ja puuttuvia siviilivirkoja pyritäänkin jestelmiä kehitetään siten, että suunnittelussa ja 46411: mahdollisuuksien mukaan perustamaan. seurannassa tarvittava tieto on tulosohjauksen ja 46412: Siviilihallinnon kehittämistä selvemmin erilli- -johtamisen tukena vastuuyksiköiden käytössä 46413: seksi sektoriksi läpi koko puolustushallinnon ei riittävän ajantasaisena ja sopivassa muodossa. 46414: ainakaan tässä vaiheessa ole nähty tarkoituksen- Materiaalialan tietojärjestelmän käyttöön- 46415: mukaiseksi ratkaisuksi. otossa kehittämisen painopiste on vuosina 46416: Puolustusvoimat ostaa nykyisin n. 80% tieto- 1991-1993. Tärkeimmät sovellukset ovat val- 46417: järjestelmien kehitystyöstä puolustusvoimien miit. Käyttöönottoaikataulu riippuu kyvystä ra- 46418: ulkopuolelta, lähinnä Valtion tietokonekeskuk- kentaa tarvittavat tietoverkot ja hankkia atk- 46419: selta, missä puolustusvoimien projekteissa toimii laitteet. Keskittyminen materiaalialaan hidastaa 46420: runsaat kaksikymmentä henkeä. Palvelujen os- muiden tärkeiden hankkeiden kehittämistä, 46421: ton suhteellista osuutta ei ole enää mahdollista mutta tarkoituksenmukaisella vaiheistuksella 46422: lisätä, koska jäljellä olevat tietojärjestelmät ovat pyritään siihen, että pysytään aikataulussa jär- 46423: puolustushallinnon erikoissovelluksia joihin jestelmän tärkeimmiltä osilta. Tulosjohtamisen 46424: ammattitaitoa ei löydy puolustusvoimien ulko- yhteydessä pyritään järjestelmät toteuttamaan 46425: puolelta. siten, että yhtenäinen ratkaisu ottaa huomioon 46426: Aikaisemmin tapahtunut rahoituksenjälkeen- puolustushaarojen erityistarpeet. 46427: jääneisyys ja suuret määrälliset tarpeet sekä Materiaalihallinnon atk-järjestelmiä kehite- 46428: tietoturvallisuusvaatimukset täyttävien suoja- tään seuraavasti: 46429: mikrojen korkea hinta ovat hidastaneet perusin- 1990-luvun alkupuolella saatetaan loppuun 46430: vestointien toteutusta ja tietojärjestelmien käyt- materiaalikirjanpidon ja varastonvalvonnan 46431: töönottoa. Verkon laajentaminen on sitonut tie- sekä muonituksen atk-järjestelmien käyttöönot- 46432: tohallintoon tarkoitettuja varoja myös raken- to joukoissa ja laitoksissa. Aluetason ja pääesi- 46433: nusteknillisiin töihin ja täten tullut arvioitua kunnan materiaalihallinnon atk-järjestelmien 46434: kalliimmaksi. Nykyisen tasoisella tietohallintoon käyttöönotto aloitetaan. 46435: suunnatullarahoituksella tulevat perusinvestoin- Tuotannonohjauksen, kustannusseurannan ja 46436: nit kestämään koko 1990-luvun, mikä hidastaa erikoismateriaalin sekä laitejärjestelmien seuran- 46437: ratkaisevasti rationalisointihyötyjen saavutta- nan atk-järjestelmien käyttöönotto alkaa samoin 46438: mista. suunnittelukaudella. 46439: Valtion talouden säästämistavoitteista johtuen Järjestelmien kehittämisen ja laitteistoinves- 46440: on puolustushallinnolle osoitettu rahoituskehys tointien voimavarat sisältyvät tietojenkäsittelyn 46441: hyvin niukka jäädessään huomattavasti alle kehittämisen ja toimialojen toiminnan rahoituk- 46442: parlamentaarisen puolustuspoliittisen neuvotte- seen. 46443: lukunnan suositustason. Se mahdollistaa vaivoin 1990-luvun alkupuolella toteutetaan taloudel- 46444: nykytasoisen toiminnan ylläpitämisen eikä lisä- lisuus- ja kustannussuunnittelu, johon liittyen 46445: resurssien kohdentamista tietohallintoon voida aloitetaan yhtenäisten kustannusseuranta-, laa- 46446: toteuttaa sisäisin toimenpitein ilman jonkun d~nvalvonta- ja suunnittelujärjestelmien kehittä- 46447: muun toiminnon radikaalia supistamista. mmen. 46448: Seuranta. Puolustusministeriössä on käynnis- Järjestelmien käyttöönottoaikataulu on seu- 46449: ~etty vuoden 1990 toukokuussa hanke tulosoh- raava: 46450: jauksen ja -johtamisen käyttöönottamiseksi Materiaalikirjanpidon ja varastonvalvonnan 46451: puolustusvoimissa. Tavoitteena on, että tulosoh- atk-järjestelmä: 46452: jaukseen ja -johtamiseen siirrytään asteittain - sotilaspiirit (ml. uudet sle:t) 1991-1992 46453: vuoteen 1995 mennessä. -joukko-osastot 1992-1994 46454: 28 46455: 46456: -maavoimien varikot 1990-1993 perusteita virkaehtosopimusten yhteydessä. 46457: -ilmavoimien joukot 1991-1993 Kertomusvuoden jälkeen on toimintoja rationa- 46458: - ilmavoimien varikko 1992 lisoimalla päivystysten ja varallaolon suorite- 46459: - merivoimat 1992-1995. määriä kyetty vähentämään, mutta samanaikai- 46460: Järjestelmä on käytössä yhteensä kymmenes- sesti maksuperusteita on sopimuksin jouduttu 46461: sä joukko-osastossa, esikunnassa tai laitoksessa. tarkistamaan siten, että kustannukset ovat jopa 46462: Varustamisen ja valmiusmateriaalin tilanne- lisääntyneet. 46463: kuvajärjestelmä Puolustushallinnossa on käynnistetty tulos- 46464: - joukko-osastot, sotilasläänit ja ylemmät ohjauksen ja -johtamisen käyttöönotto. Tässä 46465: johtoportaat. Uusi järjestelmä tulee käyttöön yhteydessä on selvitetty myös sisäisen tarkastuk- 46466: vaiheittain 1993-1995. sen asemaa uudistuvassa johtamisjärjestelmässä. 46467: Puolustusvoimien henkilöstöhallintoa kehite- Taloushallinnon kehittämisprojektin määrit- 46468: tään johtamis- ja hallintojärjestelmän uudista- tämissä kehittämisen suuntaviivoissa todetaan, 46469: misen yhteydessä siten, että henkilöstöasioiden että toiminnallisen ja taloudellisen vastuun siir- 46470: hoito keskitetään vuonna 1993 pääesikuntaan tyminen enenevässä määrin toiminnoista vastaa- 46471: perustettavaan henkilöstöpäällikön alaiseen ville yksiköille tulee muuttamaan myös sisäisen 46472: henkilöstöesikuntaan. tarkastuksen roolia ja tehtäviä. 46473: Puolustusvoimissa tullaan siirtymään tulos- Jo vahvistetussa materiaalinvalvontaohjeessa 46474: ohjaukseen vuodesta 1995 alkaen. Tähän liittyen ja lähiaikoina vahvistettavassa sisäisen tarkas- 46475: henkilöstöhallintoa ja erityisesti palkkahallintoa tuksen ohjesäännössä edellytetään, että hallinto- 46476: kehitetään delegoimalla päätöksentekoa puolus- yksiköt vastaavat itse sisäisen valvonnan toteut- 46477: tusministeriön ja pääesikunnan tasolta alaspäin. tamisesta sekä talous- että materiaalihallinnossa. 46478: Palkkahallinnon kehittäminen on edellytys kil- Sisäisen valvonnan toteutumista valvovat johto- 46479: pailukykyisen palkkapolitiikan toteuttamiselle suhteiden mukaisesti alue- ja puolustushaaraesi- 46480: puolustusvoimissa. Tähän liittyvät kiinteästi kunnat. 46481: henkilöstökomitean mietinnössään esittämät Maksupisteinä toimivat yhdeksän maksukes- 46482: pyrkimykset siirtymiselle yhteen palvelussuhtee- kusta valvovat maksuliikkeen ja kirjanpidon 46483: seen koko valtionhallinnossa sekä siihen liittyen toteuttamista vastuualueellaan toimivissa yksi- 46484: sopimusjärjestelmän kehittäminen erillisten vir- köissä. 46485: ka- ja työehtosopimusten yhdistämiseksi yhdeksi Tulosohjauksen toteutuessa ja muodollisen 46486: koko henkilöstön kattavaksi sopimusjärjestel- valvonnan tarpeen vähentyessä tulee vastuullis- 46487: mäksi. ten yksiköiden toimintojen seuraaminen ja nii- 46488: Kertomusvuoden jälkeen vuonna 1989 on den tulosten arvioiminen saamaan lisää merki- 46489: valmistunut puolustusvoimien henkilöstöjärjes- tystä. Ministeriön roolin vahvistuessa tulosoh- 46490: telmän kehittämistä koskeva työryhmämietintö. jaajana tulee se myös tarvitsemaan tehokasta 46491: Mietinnössä on määritetty nykyiseen toimivaksi sisäistä tarkastusta hallinnon ohjaamisen apuvä- 46492: koettuun henkilöstöjärjestelmään pohjautuva lineenä. Ministeriön sisäisen tarkastuksen yksi- 46493: henkilöstön tavoitetila vuonna 2000 sekä siihen köiden yhteistoiminta on jo tälläkin hetkellä 46494: pääsemiseksi tarvittavat kehittämistoimet eri toimivaa ja ministeriön tulosalueita määritet- 46495: henkilöstöryhmissä. Työryhmän esittämien toi- täessä onkin alustavasti todettu hallinnon kehit- 46496: mien toteuttaminen on annettu tehtäväksi pääe- tämisen ja sisäisen tarkastuksen muodostavan 46497: sikunnan ja puolustusministeriön työjärjestysten yhteisen tulosalueen. 46498: mukaisesti. Kuljetukset. Eri kuljetusmuotojen valinnassa 46499: Vastuuosastojen toimia henkilöstöjärjestel- on puolustusvoimissa ajateltu taloudellisten seik- 46500: män kehittämiseksi seuraa puolustusministeriön kojen lisäksi myös yhteiskunnallisia näkökohtia. 46501: toimeksiannon mukaisesti henkilöstöjärjestel- Yhä suurempi osa kuljetustarpeesta tyydytetään 46502: män kehittämistä koordinoiva HEKE-työryh- nykyään ostettavilla palveluilla. Päämäärä on 46503: mä. oman kaluston käytön supistaminen vain ehdot- 46504: Kertomuksessa on kiinnitetty erityistä huo- toman välttämättömiin valmius- ja koulutusteh- 46505: miota päivystyksestä, varallaolosta ja yhtäjak- täviin sekä salattavuusseikkoihin perustuviin 46506: soisista harjoituksista johtuvaan yli- ja haittatöi- ajoihin. Kuljettajakoulutuksen vuoksijoudutaan 46507: den tekemiseen. Eri henkilöstöryhmien välistä jatkossakin ajamaan omalla kalustolla tietty 46508: tasa-arvoa on kertomusvuoden jälkeen paran- määrä ajoja. Rautateiden kappaletavarakulje- 46509: nettu yhdenmukaistamaila haittatöiden maksu- tusjärjestelmä Transpoint on ollut puolustusvoi- 46510: 29 46511: 46512: missa käytössä 1980-1uvun puolesta välistä ja sen Oma kalusto ei riitä tällä hetkellä tyydyttä- 46513: osuus on jatkuvasti kasvanut. mään tarvetta, joten linja-autoja on jouduttu 46514: Junakuljetukset ovat perinteinen tapa siirtää myös vuokraamaan. Vuokraaminen on varsin 46515: puolustusvoimien joukkoja ja materiaalia. Eten- kallista, joten sen merkittävä lisäys ei ole mah- 46516: kin pitkillä matkoilla ja käyttökustannuksiltaan dollista nykyisten määrärahojen puitteissa. Kus- 46517: kalliiden ajoneuvojen ollessa kyseessä rautatie- tannusnousu vuonna 1990 oli yli 20 %. Yhteis- 46518: kuljetus on edelleenkin taloudellinen, turvallinen työtä Linja-autoliiton kanssa jatketaan, jotta 46519: ja yhä nopeampi kuljetusmuoto. Pääesikunnan kustannukset säilyisivät kohtuullisina. Varus- 46520: koulutusjohto ja sotilasläänien esikunnat ovat miesten lomakuljetuskokeilu tilauslinja-autoilla 46521: ratkaisevassa asemassa rautatiekuljetusten käy- on käynnistetty yhteistyössä Linja-autoliiton 46522: tön suhteen. kanssa ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kaik- 46523: Puolustusvoimien tulisi jo kansantaloudelli- kien linja-autokuljetusten ostamista ulkopuoli- 46524: sista syistä käyttää rautateitä vähintään entisissä silta ei pidetä taloudellisista syistä mahdollisena. 46525: puitteissa aina kun koulutukselliset syyt eivät Lisäksi esiintyy paineita liikenneturvallisuuden 46526: muuta vaadi. Näin menetellen parannetaan myös vuoksi kuljettaa joukkoja pitkiin harjoituksiin 46527: liikenneturvallisuutta ja vähennetään ympäris- entistä enemmän muulla kuin kuorma- ja maas- 46528: tön saastekuormitusta. Nämä asiat on tuotu tokuorma-autoilla. Tämä edellyttää edes nykyi- 46529: esille useissa eri tilaisuuksissa kuten joukko- sen tasoista omaa linja-autokalustoa. 46530: osastojen komentajien neuvottelupäivillä 1989 ja Henkilöautoluokkaa olevia virka-autoja han- 46531: huollon sekä kuljetusalan neuvottelupäivillä kitaan puolustusvoimille vuosittain 7-10 kpl. 46532: vuosina 1989 ja 1990. Tämä määrä menee kokonaisuudessaan vanhan 46533: Koko kuormakuljetusten määrä on kerto- kaluston poistuman korvaamiseen. Jatkossa- 46534: musvuodesta lähtien ollut laskussa. Vuonna 1988 kaan ei ole tarkoitus lisätä ns. edustusautojen 46535: oli laskutus 10,8 mmk, 1989 8,5 mmkja 1990 9,6 määrää. Virkamatkoilla tarvittavien ajoneuvo- 46536: mmk. Syynä lienevät kohtuullisen suuret näky- jen tarvetta pyritään tyydyttämään lisäämällä 46537: vät kustannukset, joita ei vielä pystytä täysin ajoneuvojen vuokrausta, suosimalla taksien 46538: vertaamaan erimerkiksi erikoiskaluston kulumi- käyttöä lyhyillä matkoilla sekä kustantamalla 46539: sen aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin. Kus- oman auton käyttöä virkamatkoihin. Määrära- 46540: tannusseurantaa ollaan kuitenkin kehittämässä hojen niukkuus edellyttää kuitenkin edelleen 46541: atk:lle, joten jatkossa pystyttäneen nämä seikat suurinpiirtein nykyistä oman kaluston määrää. 46542: ottamaan paremmin huomioon. Virkamiehiä kehoitetaan ajamaan entistä enem- 46543: Puolustusvoimilla on omaa linja-autokalus- män itse autoa virkamatkoillaan. Näin on myös- 46544: toa seuraavasti: 17-22 hengen 18 kpl, 25-36 kin yhä enenevässä määrin tapahtunut. Ostetta- 46545: hengen 20 kplja yli 45 hengen 19 kpl. Lukumää- vien palveluiden ja oman kaluston käytön suhde 46546: rä on pysynyt suunnilleen samana jo useiden on nykyään varsin hyvin tasapainossa. Mikäli 46547: vuosien ajan. Vuosittain hankitaan uusia linja- jatkossa havaitaan joku kuljetusmuoto selvästi 46548: autoja 3---4 kpl korvaamaan käytöstä poistuvaa edullisimmaksi henkilökuljetusten osalta, tullaan 46549: kalustoa. Tärkeimpiä linja-autojen käyttäjiä ovat painopistettä luonnollisesti muuttamaan tähän 46550: sotilasopetuslaitokset, suurimmat joukko-osas- suuntaan. 46551: tot ja soittokunnat. 46552: 30 46553: 46554: 46555: 46556: 46557: Valtiovarainministeriön hallinnonala 46558: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta kouden lisäksi länsivientiä rasitti puolestaan mm. 46559: on valtiovarainministeriö esittänyt seuraavaa. Persianlahden epävarmaan tilanteeseen liittyvä 46560: länsimarkkinoiden kasvun pysähtyminen. Sekä 46561: koti- että ulkomaisen kysynnän pysähdyttyä 46562: Valtiovarainministeriö kotimarkkinoiden ylikuumentuminen muuttui jo 46563: v. 1990 puolella erittäin selväksi taloustaantu- 46564: Suomen vaihtotase- ja inflaatiokehitys. Val- maksi, joka jatkuu v. 1991. 46565: tiontilintarkastajien kertomuksessa todetaan oi- Suhdannepolitiikalla pyrittiin sekä kertomus- 46566: keutetusti, että vaihtotase- ja inflaatiokehitys vuonna että sen jälkeen hillitsemään kotimaista 46567: ovat 1980-luvun loppuvuosinajälleen kohonneet ylikysyntää, joka piti yllä inflaatio- ja vaihtotase- 46568: keskeisiksi talouspolitiikan ongelmiksi. Syitä paineita. Finanssipolitiikka ja verouudistuksen 46569: kehitykseen ovat erityisesti olleet edullinen vaih- toteutus kytkettiin eräiltä osin talouspoliittisiin 46570: tosuhdekehitys, joka toi ylimääräisen tuloruis- yhdistelmäratkaisuihin, joilla taattiin työmark- 46571: keen kansantalouteen kasvattamaan yksityistä kinarauha sekä hidastettiin palkkainflaatiota. 46572: kysyntää sekä rahoitusmarkkinoiden vapautta- Hallinnon uudistamishankkeilla pantiin käyn- 46573: minen, joka mahdollisti kotimaisen kysynnän tiin prosessi, joka osaltaan mahdollistaa julkis- 46574: kasvamisen vielä tulojen kasvua nopeammin. ten menojen kasvun hidastamisen. Samaan ai- 46575: Kotimaisen kysynnän erittäin nopea kasvu kaan purettiin säännöstelymekanismeja markki- 46576: piti yllä myös kokonaistuotannon ja työllisyyden noiden toiminnan tehostamiseksi sekä lisättiin 46577: suotuisaa kehitystä, mutta kasvava osa kysyn- panostusta tietotaitoon ja työmarkkinoiden toi- 46578: nästä tyydytettiin tuonnilla. Lisäksi kotimainen minnan parantamiseksi. 46579: kysyntä syrjäytti vientiä, mihin osaltaan vaikut- Finanssipolitiikka muodostui vuosina 1988-- 46580: tivat kotimaisten kustannusten voimakas koho- 89 selvästi kasvua hillitseväksi. Erityisesti vero- 46581: aminen ja hintakilpailukyvyn heikkeneminen. järjestelmään sisälle rakennettu automatiikka 46582: Ulkoisen tasapainon heikkeneminen sekä rahoi- rajoitti kysynnän kasvua, mutta välillisiä veroja 46583: tusmarkkinoiden vapautumiseen liittyneet, tilin- ja sosiaaliturvamaksuja myös korotettiin ja jul- 46584: tarkastajien mainitsemat spekulatiiviset ilmiöt kisten menojen kasvua rajoitettiin. Lisäksi kuu- 46585: aiheuttivat tuntuvia muutoksia sekä koroissa mentunutta rakentamistilannetta hillittiin inves- 46586: että eräiden sijoituskohteiden hinnoissa. Erityi- tointi- ja myöhemmin rakennusverolla, joka 46587: sesti asuntojen sekä pörssiosakkeiden hinnat päättyi vasta v. 1991 alussa. Kuntien ja valtion 46588: kohosivat aluksi rajusti, mutta nousu kääntyi eläkerahaston perustaminen sekä TEL-maksun 46589: hintojen laskuun jo v. 1989 ja lasku on jatkunut suuret korotukset hillitsivät osaltaan liiallista 46590: v. 1991 alkuun. kotimaista kysyntää. 46591: Korkeiksi kohonneet korot ja mm. asuntojen Talouskasvun pysähtyminen ja finanssipolitii- 46592: hintojen laskuodotukset saivat lopulta aikaan kan automatiikka käänsivät finanssipolitiikan v. 46593: kotimaisen kysynnän täydellisen pysähtymisen 1990 elvyttävään suuntaan, vaikka talouden 46594: vuonna 1990 parin edellisen vuoden rajun kas- tasapainoHornuudet jatkuivat, tosin lieventyen 46595: vunjälkeen. Tuotannon ja työllisyyden ongelmia vuoden loppua kohden. Myös v. 1991 finanssi- 46596: pahensivat loppuvuonna 1990 itäviennin paisu- politiikka eduskunnassa hyväksytyn tulo- ja 46597: vat ongelmat ja v. 1991 alussa toteutuneet odo- menoarvion mukaisesti kevenee, jolloin valtion 46598: tukset siirtymisestä vaihdettavissa valuutoissa ja kuntien rahoitusasema vastaavasti nopeasti 46599: käytävään kauppaan. Hintakilpailukyvyn heik- heikkenee. Kehitysnäkymät painottavat julkis- 46600: 31 46601: 46602: ten menojen kasvun pysähdyttämispakkoa, kos- pautuvia varoja voitaisiin käyttää uuden viran 46603: ka kotimainen kysyntä ja vaihtotasevaje ovat perustamiseen myös toisen ministeriön hallin- 46604: edelleen liian suuria. Vain parantamalla kilpaile- nonalaan kuuluvassa virastossa ja virka voitai- 46605: van sektorin toimintaedellytyksiä ja supistamalla siin siirtää myös tällaiseen virastoon. Nämä 46606: kansantalouden suljettua sektoria saadaan Suo- järjestelyt toteutettaisiin asetuksella. 46607: men nopeasti paisuva ulkomainen nettovelka Valtion henkilöstö nähdään nykyisin entistä 46608: kuriin. Taloudellinen integraatiokehitys painot- selvemmin voimavarana, jonka määrästä, laa- 46609: taa osaltaan julkisen talouden tehostamistarvet- dusta ja tarkoituksenmukaisesta sijoittumisesta 46610: ta. eri tehtäviin on vastuu viraston sisällä viraston 46611: Inflaatiokehitys on talouspolitiikalla kuiten- johdolla, hallinnonalalla asianomaisella ministe- 46612: kin saatu hidastumaan kilpailijamaiden inflaa- riöllä ja koko hallintoa koskien valtiovarainmi- 46613: tiota pienemmäksi. Suomen hintakilpailukyky nisteriöllä. Säännökset eivät edellä mainitun 46614: on vastaavasti kääntymässä parempaan suun- virkamieslain muutoksen toteuduttua ole estee- 46615: taan, mikä mahdollistaa aloitettujen rakenneuu- nä virkasuhteista henkilöä koskeviin nopeisiin- 46616: distusten jatkamisen siten, että myös ulkoinen kin muutoksiin eri tilanteissa. 46617: tasapaino saadaan vähitellen palautettua. 46618: 46619: Virkajärjestelytoimivallan antamisesta virastoille 46620: Valtion virkapalkkajärjestelmä 46621: Valtion virkamieslain 8 a §:ssä säädetyt viras- 46622: Virkojen ja määrärahojen siirtoa koskevasta tot voivat perustaa, lakkauttaa ja siirtää muut 46623: lainsäädännöstä kuin tulo- ja menoarviossa eriteltävät virkansa ja 46624: tehdä niitä koskevat järjestelyt. Näitä virastoja 46625: Hallinnon viime vuosina tapahtunut uudista- ovat 1.1.1989 lukien olleet korkeakoulut, Val- 46626: minen on edellyttänyt myös henkilöstön uudel- tionhallinnon kehittämiskeskus, Teknologian 46627: leen kohdentamisen tehostamista. Henkilöstöä kehittämiskeskus, Säteilyturvakeskus ja valtion 46628: on ollut tarpeen siirtää lähinnä hallinnollisista virkamiesasetuksella säädetyt valtion tutkimus- 46629: tehtävistä palvelu- ja toimeenpanotehtäviin sekä laitokset. Tämän toimivallan saivat 15.8.1990 46630: uusiin valtionhallinnon tehtäviin. Nopeasti voimaan tulleella lailla (673/90) lisäksi tulosbud- 46631: muuttuvissa tilanteissa tarpeettomien virkojen jetointiin v. 1990 tai 1991 siirtyvät virastot sekä 46632: lakkauttaminen ja uusien tarvittavien virkojen ministeriöt, oikeuskanslerinvirasto ja Tilastokes- 46633: perustaminen tulo- ja menoarviossa osoitettavil- kus. Edellä mainittuun hallituksen esitykseen 46634: la määrärahoilla osoittautui liian hitaaksi menet- valtion virkamieslain muuttamisesta sisältyy 46635: telytavaksi. ehdotus, jonka mukaan virastot saisivat virkojen 46636: Edellä mainituista syistä valtion virkamiesla- perustamis- ja järjestelytoimivallan siirtyessään 46637: kia (755/86) muutettiin 15.8.1990 voimaan tul- tulosbudjetointiin. 46638: leella lailla (673/90) siten, että viran lakkauttami- 46639: sesta vapautuvia määrärahoja voidaan käyttää 46640: muiden kuin tulo- ja menoarviossa eriteitävien Valtion henkilöstön ja menojen kehitys 46641: virkojen perustamiseen samassa tai saman minis- 46642: teriön hallinnonalaan kuuluvassa toisessa viras- Julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallin- 46643: tossa ja virka voidaan siirtää tällaiseen toiseen non henkilöstön kasvusta on syytä todeta, että 46644: virastoon. Nämä järjestelyt tehdään asetuksc!la. esimerkiksi palkansaajien määrä keskimäärin 46645: Virka, jota koskevatjärjestelyt kuuluvat viraston vuosittain välillä 1980-1 989 on lisääntynyt noin 46646: omaan toimivaltaan, kuitenkin siirretään sekä 1,0 % sekä vastaavasti yksityisellä sektorilla 46647: lakkautetaan ja perustetaan ministeriön päätök- 0,3 %, valtiolla 0,9 %, kunnallisella sektorilla 46648: sellä edellä esitetyissä tapauksissa. 3,2% ja julkisella sektorilla yhteensä 2,4 %. 46649: Uudelleen sijoitettavan henkilöstön määrä Koko sanotun aikavälin vastaavat kasvuluvut 46650: kasvaa valtionhallinnossa edelleen voimakkaas- ovat 9,0 %, 3,0 %, 8,0 %, 32,7 %ja 23,9 %. Luku- 46651: ti. Henkilöstövoimavarojen käytön ja uudelleen määräisesti on kaikkien palkansaajien lisäys ol- 46652: kohdentamisen tehostamiseksi hallituksen tar- lut 174 000, josta yksityisellä sektorilla 41 000, 46653: koituksena on kuluvan vuoden lopulla antaa valtiolla 16 000, kunnallisella sektorilla 117 000 46654: eduskunnalle esitys valtion virkamieslain muut- ja koko julkisella sektorilla 133 000. Sekä suh- 46655: tamiseksi siten, että viran lakkauttamisesta va- teellisesti että absoluuttisesti kasvun painopiste 46656: 32 46657: 46658: on ollut kunnallisella sektorilla. Joka kolmas politiikkaa, tietohallintojärjestelmiä, paaomien 46659: palkansaaja on valtion tai kuntien palveluk- käyttöä ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sek- 46660: sessa. Kehitys on johtanut osin työvoiman torin välillä. 46661: niukkuuteen ja joillakin ammattialoilla pahene- Erityisesti huomiota kiinnitetään valtion hen- 46662: vaan työvoimapulaan niinjulkisella kuin yksityi- kilöstöhallintoon. Valtioneuvoston toukokuussa 46663: selläkin sektorilla. Työvoimapula onkin yhä sel- 1989 asettama Henkilöstökomitea, joka jätti 46664: vemmin muodostumassa palvelu- ja tuotantotoi- mietintönsä (Km 1990:34) 28.9.1990, teki ehdo- 46665: minnan kehittämisen esteeksi. Hallinnon kehit- tuksen valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon 46666: tämisessä keskeisenä lähtökohtana on se, että lähiajan keskeisiksi kehittämislinjoiksi ja - 46667: valtion henkilöstön kokonaismäärää ei enää toimenpiteiksi. Komitean ehdottaman hen- 46668: lisätä. kilöstöpolitiikan kehittämissuunnan perusperi- 46669: Valtioneuvosto on 20.1.1989 tekemällään aatteena on, että valtionhallinnon parempi 46670: periaatepäätöksellä määrännyt valtion henkilös- palvelukyky ja sen edellytyksenä oleva tulok- 46671: tömäärää supistettavaksi vuosien 1989-91 ai- sellisempi, taloudellisempi ja tuottavampi toi- 46672: kana 2 800 viralla ja tehtävällä sekä 29.11.1990 minta saadaan aikaan asettamalla lähtökoh- 46673: tekemällään päätöksellä edellyttänyt vuonna daksi henkilöstön keskeinen asema kehittävänä 46674: 1991 jätettäväksi avoimeksi kymmenesosan voimavarana ja muutoksen ja tuloksellisuuden 46675: avoimiksi tulevista viroista ja tehtävistä. Periaa- toteuttajana. Komitean mielestä henkilöstö- 46676: tepäätökset eivät koskeneet valtion liikelaitok- politiikan tärkeänä tehtävänä on tukea virasto- 46677: sia, joten periaatepäätösten piirissä oli valtion jen ja laitosten tuloksellista ja taloudellista toi- 46678: henkilöstöstä runsaat 130 000 virkaa ja tehtävää mintaa sekä uudistumista olosuhteissa, joille on 46679: eli noin 60 %. Periaatepäätösten edellyttämiä luoteenomaista rajoitetut voimavarat ja kilpailu 46680: toimenpiteitä on toteutettu lakkauttamisin ja työvoimasta. 46681: virkajärjestelyin. Henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi valtion 46682: Valtioneuvoston vahvistaessa 15.2.1991 vuo- henkilöstöhallintoa tulee komitean mielestä 46683: sien 1992-1994 meno- ja henkilöstökehykset oli monin tavoin uudistaa. Siksi se ehdottaa palve- 46684: lähtökohtana, että 29.11.1990 tehdyn päätöksen lussuhteen, neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän 46685: perusteella avoimeksi jäävät virat ja tehtävät ja palvelussuhteen ehtojen uudistamista sekä 46686: lakkautetaan viimeistään vuoden 1992 tulo- ja kehittämishankkeita, jotka koskevat valtion 46687: menoarvioon liittyen. Kehykset vuodelle 1992 yleisjohto- ja asiantuntijavoimavarojen turvaa- 46688: oli laskettu ottaen huomioon henkilöstön vähen- mista sekä henkilöstön koulutusta ja kehittämis- 46689: tyminen tämän mukaisesti. Vuoden 1992 tulo- ja tä. Lisäksi ehdotetaan mm. henkilöstön määrän 46690: menoarvioesityksen määrärahojen ja henkilöstö- ja rakenteen ohjauksen, nimittämistoimivallanja 46691: määrien mitoitus vuorostaan on laadittu kehys- kelpoisuusehtojen ja palkkausjärjestelmän kehit- 46692: päätöksen mukaiseksi. Näin ollen kehysten pii- tämistä. Uudistustoimet tulee ajoittaa vuosille 46693: rissä oleva valtion henkilöstö supistuisi vuodesta 1991-1995. 46694: 1991 vuoteen 1992 1 959 henkilötyövuodella eli Palkkaus- ja neuvottelujärjestelmien sekä 46695: 1,47 prosentilla. palvelussuhteisiin liittyvien oikeusasemakysy- 46696: Valtion henkilöstöpolitiikassa ja sen kehittä- mysten kehittämiseen liittyvät henkilöstöhallin- 46697: mishankkeissa on otettu yhdeksi keskeiseksi non kehittämishankkeet ovat olleet samanaikai- 46698: lähtökohdaksi kiristyvä kilpailu työvoimasta ja sesti vireillä. Tulos- ja kehysohjauksen asteittain 46699: välttämättömyys tulla toimeen lähinnä nykyisel- vuoteen 1995 mennessä tapahtuva toteuttaminen 46700: lä tai vähemmällä henkilöstöllä. Jotta valtion- valtionhallinnossa vaikuttaa henkilöstöhallin- 46701: hallinnon toiminta kuitenkin voitaisiin turvata ja nossa. 46702: kyetä kohtaamaan uudet toiminnalliset haasteet, Valtion osallistuminen kunnallisen sektorin 46703: on hallinnon kehittämiseen ja sen lähtökohtien kustannuksiin on samanaikaisesti ollut selvitet- 46704: uudelleenarviointiin kiinnitetty erityisesti huo- tävänä. Valtionosuusjärjestelmän ja sen perus- 46705: miota. Hallitusohjelman toteuttamiseksi on teiden totaalinen uudelleenarviointi on ajankoh- 46706: käynnistetty ja ryhdytty toteuttamaan lukuisia taista. 46707: hallinnon kehittämisen hankkeita, joiden keskei- Näiden toimenpiteiden avulla voidaan lisätä 46708: senä tavoitteena on hallinnon toiminnan tulok- valtionhallinnon ja koko julkisen hallinnon 46709: sellisuuden lisääminen uudistamalla ohjausväli- kykyä selviytyä tehtävistään käytettävissä olevil- 46710: neitä, organisaatiorakenteita, johtamisjärjestel- la voimavaroilla ja samanaikaisesti parantaa 46711: miä, hallinto- ja palvelukulttuuria, henkilöstö- tuottavuutta, tehokkuutta ja palvelutasoa. 46712: 33 46713: 46714: Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää suoritti perustutkimuksen, jonka avulla kokeil- 46715: ollaan kokonaisuudessaan uusimassa. Järjestel- tiin lähinnä yksityissektorilla käytössä olevien 46716: män määrittelyvaiheen kokonaissuunnitelma viiden yleisimmän vaativuuspisteytysjärjestel- 46717: valmistui vuoden 1989 alussa ja suunnitelman män sopivuutta valtion tehtävien vaativuusar- 46718: toteutusta varten muodostetut osaprojektit ovat vioinnissa. Perustutkimus kattaa lähes kaikki 46719: työskennelleet kohta vuoden ajan. Uusi tietojär- valtion eri virastoissa ja laitoksissa olevat ylei- 46720: jestelmä on tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan simmät tehtävät. Virkojen vaativuutta koskeva 46721: käyttöön vuoden 1995 loppuun mennessä. Uu- ns. Palke-järjestelmä on valmisteilla ja sovelletta- 46722: den tietojärjestelmän suunnittelussa ovat olleet vana seitsemässä virastossa. Konsulttien suorit- 46723: mukana sekä keskustason tietojen käyttäjäryh- tamaa tehtävien vaativuuspisteytystyötä sekä 46724: mät samoin kuin virastojen ja laitosten edusta- perustutkimuksen ja Palke-järjestelmän avulla 46725: jat, joten uuden järjestelmän pitäisi tyydyttää tehtävää vaativuusarviointia jatkettiin vuonna 46726: entistä paremmin eri tahojen tietotarpeet myös 1990. Jatkossa tullaan ratkaisemaan, voidaanko 46727: henkilöstön määrän seurannan suhteen. valtion tehtävien vaativuusarvioinneissa käyttää 46728: Valtion tehtävien vaativuustasojen määritys lähinnä yksityissektorilla kehitettyjä vaativuus- 46729: on käynnistetty vuonna 1988. Vuosien 1988 ja pisteytysjärjestelmiä vaijoudutaanko niitä muut- 46730: 1989 aikana on valtion 45 virastossa tehty ulko- tamaan valtion tehtävien erityispiirteistä johtuen 46731: puolisten konsult~ien to~me~ta tehtäv.ien vaati- tahi onko valtiolle syytä rakentaa aivan omat 46732: vuusarviointia lähmnä ylimpien tehtävien osalta. tehtävien vaativuusarviointijärjestelmät 46733: Lisäksi vuonna 1989 valtion työmarkkinalaitos 46734: 46735: 46736: 46737: 46738: 5 311868M 46739: 34 46740: 46741: 46742: 46743: 46744: Opetusministeriön hallinnonala 46745: 46746: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta oida nykyisen kulttuuripolitiikan ja -hallinnon 46747: on opetusministeriö esittänyt seuraavaa. toimivuus sekä laatia suunnitelma valtakunnalli- 46748: sen kulttuuripolitiikan suuntaviivoiksi ja ehdo- 46749: Opetusministeriö tukset näiden suuntaviivojen mukaisiksi toimen- 46750: piteiksi 1990-luvulta eteenpäin. Toimikunnan 46751: Professorien ja apulaisprofessorien virkojen työn määräaika on 30.4.1992. 46752: täyttämismenettely. Laki korkeakoulun profes- Taiteenharjoittajien tukijärjestelmää kehite- 46753: sorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä tään erityisesti nuorten taiteilijoiden tarpeet 46754: on annettu 24.5.1991 (856/91). Laki tulee voi- huomioon ottaen. Tässä tarkoituksessa pyritään 46755: maan 1.1.1992. lisäämään vuosittain jaettavien taiteilija-apura- 46756: Laki koskee kaikkia korkeakouluja. Tarkem- hojen lukumäärää. Erityistä huomiota tullaan 46757: mat säännökset lain täytäntöönpanosta anne- kiinnittämään myös välillisen tuen muotojen 46758: taan korkeakouluille yhteisellä asetuksella. tehostamiseen ja lisäämiseen. 46759: Kertomuksen mukaan virantäyttöä tulisi Opetusministeriön tarkoituksena on kytkeä 46760: myös tarkastella suhteessa muuhun tutkimus- ja maaseudun ja työväen kulttuuriperinteen tutki- 46761: opetushenkilöstöön ja korkeakoulun rakentee- mus, tallennus ja elävöittäminen entistä lähei- 46762: seenja tällöin tulisi kiinnittää vakavaa huomiota semmin osaksi yleistä kulttuuripolitiikkaa ja 46763: mm. tutkijoiden uraporrastukseen. valmistella asiaa koskeva kehittämisohjelma. 46764: Tältä osin voidaan todeta, että korkeakoulu- Opetusministeriössä on valmistunut maaseu- 46765: jen virkarakennetta kehitetään jatkuvasti ottaen dun kehittämisprojektiin liittyen maaseudun 46766: huomioon kertomuksessa mainitut ongelmat. koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa koskeva toi- 46767: Valtion taidehallinto ja taiteen tukeminen. menpideohjelma (Opetusministeriön työryhmien 46768: Opetusministeriön organisaatiota on uudistettu. muistiaita 1991 :7). 46769: Lähtökohtana uudistamiselle on ollut opetusmi- Valtionhallinnossa on vireillä kuntien valtion- 46770: nisteriön jakautuminen koulutus- ja tiedepoliitti- osuusjärjestelmän uudistamishanke. Tähän 46771: seen linjaan sekä kulttuuripoliittiseen linjaan. hankkeeseen liittyen valmistellaan myös kulttuu- 46772: Uudistuksilla pyritään toiminnan tehostamiseen ritoimen osalta yhtenäinen ja keskeiset taide- ja 46773: sekä organisaation ohjattavuuden ja joustavuu- kulttuurilaitokset kattava valtionosuuslainsää- 46774: den parantamiseen. däntö. 46775: Kulttuuripoliittisten asioiden käsittelyn ko- Opetusministeriö on valmistellut taidekasva- 46776: koamiseksi ministeriön kulttuuripoliittiselle lin- tuksen yhden osa-alueen, taiteen perusopetuksen 46777: jalle on muodostettu 1.3.1990 lukien kulttuu- toimenpideohjelman. Hallituksen esitys taiteen 46778: riosasto. Samalla aikaisempi taideosasto on perusopetusta koskevaksi lainsäädännöksi pyri- 46779: lakkautettu. Kulttuuriosastolle on koottu tai- tään antamaan syysistuntokaudella 1991. 46780: detta, kulttuuria, viestintää ja tekijänoikeutta Kuvataiteen, tanssin ja musiikin ammatillista 46781: koskevat asiat. Kouluhallituksessa ja ministe- koulutusta on kehitetty. 46782: riön kouluosastossa hoidetut kirjastotoimen Viestintäkulttuurialan ammatillinen koulutus 46783: asiat on siirretty opetusministeriön kulttuuri- tapahtuu peruslinjaopintoina. Opetussuunnitel- 46784: osastolle. mat peruslinjaa varten valmistuivat vuonna 46785: Jotta saataisiin aikaan edellytykset voimak- 1990. Viestintäkulttuurialan koulutussuunnitte- 46786: kaalle ja tavoitteestaan tietoiselle uudelle kult- lun yhteydessä on lisäksi laadittu suunnitelmat 46787: tuuripolitiikalle opetusministeriö on 19.2.1991 visuaalisen alan, elokuva- ja videoalan ja teatte- 46788: asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on arvi- ri-ilmaisun opettajien kouluttamiseksi. Viestin- 46789: 35 46790: 46791: täkulttuuriD Jan korkeakoulu-asteen koulutus- tuksen rakenteen ja mitoituksen määräytymises- 46792: suunnittelu on edennyt toteutusvaiheeseen. tä sisältyvät opetusministeriön hallinnonalan 46793: Audiovisuaalisen alan jo umalistikoulu tusprojek- koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan 46794: ti, Novaprojekti on käynnistynyt syyskaudella tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annet- 46795: 1990. tuun asetukseen (165/91 ). 46796: Korkeakoulutasoista taideopetusta kehite- Kehittämissuunnitelma kattaisi koko opetus- 46797: tään osana maan korkeakoululaitosta. ministeriön hallinnonalan koulutusjärjestel- 46798: Opetusministeriön asettama alueellisen taide- män, minkä vuoksi siinä määriteltäisiin lähin- 46799: hallinnon kehittämistyöryhmä luovutti mietin- nä koulutuspolitiikan laajoja suuntaviivoja. 46800: tönsä (Opetusministeriön työryhmien muisti- Tämän mukaisesti nuorten vakinaisen koulu- 46801: aita 1991:6) 12.3.1991 ministeriölle. Työryh- tuksen määrälliset tavoitteet esitettäisiin kehittä- 46802: män tehtävänä oli laatia ehdotus läänin taide- missuunnitelmassa aloitusryhminä koulutus- 46803: toimikuntien hallinnollisesta asemasta sekä lohkoittain ja -asteittain. Vuosille 1991-1996 46804: selvittää mahdollisuudet selkeyttää keskushal- tarkoitettu kehittämissuunnitelma on tarkoitus 46805: linnon ja alueellisen taidehallinnon yhteistyötä hyväksyä loppuvuodesta 1991. Sen pohjalta 46806: ja toisaalta alueellisen taidehallinnon ja kun- opetusministeriö päättäisi yksityiskohtaisem- 46807: tien kulttuuritoiminnan yhteistyötä. Tehtävä- min ammatillisen peruskoulutuksen koulutus- 46808: nä oli samalla valmistella alueellisen hallinnon rakenteesta ja lähemmin koulutuksen mitoituk- 46809: järjestämistä taidetta koskevien asioiden osalta sesta lääneittäin ja kieliryhmittäin. Opetusminis- 46810: opetusministeriön ja sisäasiainministeriön teriön päätöksen pohjalta lääninhallitus hyväk- 46811: suunnitellun yhteistyöelimen työskentelyn poh- syisi nuorisokoulutuksena järjestettävän amma- 46812: jaksi. Asian valmistelu jatkuu opetusministeri- tillisen koulutuksen aloitusryhmien määrät val- 46813: össä. tion oppilaitosten osalta kutakin oppilaitosta 46814: Taiteen tukemisen organisaatiota koskevat varten sekä kunnallisten ja yksityisten oppilai- 46815: säädökset on ajanmukaistettu opetusministeriön tosten osalta kutakin oppilaitoksen ylläpitäjää 46816: asettaman työryhmän muistion (1989:9) mukai- varten. 46817: sesti (L taiteen edistämisen järjestelystä annetun Uudella menettelyllä päätöksentekotasoa on 46818: lain muuttamisesta, 712/91 ja A taiteen edistä- viety alemmaksi, kunnallisten ja yksityisten 46819: misen järjestelystä 22.7.1991 ). Opetusministeri- oppilaitosten osalta ylläpitäjätasolle saakka, jol- 46820: ön päätösvaltaa delegoidaan ja tehtäviä siirre- loin järjestettävä koulutus seuraa paikallis- ja 46821: tään taiteen keskustoimikunnalle ja läänien tai- aluetasolla joustavammin ja nopeammin työelä- 46822: detoimikunnille. män muuttuvia tarpeita. 46823: Harkinnanvaraisten valtionavustusten hake- Nuorten vakinaisen koulutuksen aloituspaik- 46824: mis-, myöntämis- ja maksamismenettelyä sekä koja on sekä terveydenhuollon että sosiaalialan 46825: avustusten valvonta- ja tarkastustoiminnan ke- koulutuksessa lisätty voimakkaasti 1980-luvun 46826: hittämistä on jatkettu opetusministeriön puolivälin jälkeen niin, että vuodelle 1995 asete- 46827: 28.9.1990 asettamassa projektiryhmässä. tut tavoitteet on jo melkein saavutettu. Vuosien 46828: Ammatillisen koulutuksen sopeuttaminen työ- 1988 ja 1991 välillä terveydenhuoltokoulutuksen 46829: voimatarpeeseen erityisesti sosiaali- ja terveys- aloituspaikkoja on lisätty 2 000 paikalla ja sosi- 46830: huollossa. Ammatillisista oppilaitoksista annet- aalialan aloituspaikkoja 1 600 paikalla. Uuden- 46831: tua lakia on 1.2.199llukien muutettu siten, että maan läänin osuus terveydenhuoltokoulutuksen 46832: siihen on otettu ammatillisen koulutuksen ra- aloituspaikoista on 27 'Y., ja sosiaalialan koulu- 46833: kennetta ja mitoitusta koskevat säännökset, jot- tuksen aloituspaikoista 26 o;;). Väliaikaisen kou- 46834: ka aikaisemmin ovat sisältyneet keskiasteen lutuksen painopistealoina on viime vuosina ollut 46835: koulutuksen kehittämisestä annettuun lakiin etenkin terveydenhuollon ja sosiaalialan koulu- 46836: (474/78), joka tässä yhteydessä on samasta ajan- tus sekä painopistealueena Uudenmaan lääni ja 46837: kohdasta lukien kumottu. Oppilaitoslakiin otet- pääkaupunkiseutu. 46838: tujen säännösten mukaan ammatillisen perus- Opetusministeriön työryhmässä, joka jätti 46839: koulutuksen rakenteesta määrätään valtioneu- muistionsa 28.3.1990, on selvitetty eräitä koulu- 46840: voston ja sen nojalla opetusministeriön päätök- tuspoliittisia toimenpide-ehdotuksia sosiaali- ja 46841: sellä. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen mi- terveydenhuollon koulutetun työvoiman saan- 46842: toituksesta määrätään valtioneuvoston päätök- nin turvaamiseksi. Esityksessä painotettiin opis- 46843: sellä ja sen nojalla opetusministeriön päätöksel- kelijarekrytoinnin tehostamista, koulutusmää- 46844: lä. Tarkemmat säännökset ammatillisen koulu- rien lisäämistä, aikuiskoulutuksen monipuolista- 46845: 36 46846: 46847: mista, opettajakoulutuksen tehostamista, oppi- Työryhmä esittää, että koulutus käynniste- 46848: sopimuskoulutuksen käynnistämistä perushoita- tään vuonna 1995. 46849: ja- ja mielenterveyshoitajakoulutuksessa sekä Työryhmän muistiosta on pyydetty lausun- 46850: työllisyyskoulutuksen ja työhönpaluukoulutuk- not, minkä jälkeen opetusministeriö päättää 46851: sen tehostamista. mahdollisista jatkotoimenpiteistä. 46852: Työryhmän ehdotuksen pohjalta terveyden- 46853: huolto-oppilaitosten ja sosiaalialan oppilaitos- 46854: ten säännöksiä muutettiin väliaikaisesti siten, Lääninhallinto 46855: että Uudenn,aan läänissä vuosina 1991-1993 46856: alkavassa sosiaali- ja terveydenhuollon koulu- Lääninohjaajajärjestelmä. Kouluhallitus sel- 46857: tuksessa oppilaaksipääsyikäraja poistettiin, mikä vitti vuoden 1989 aikana yhdessä lääninhallitus- 46858: mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen suo- ten kanssa lääninohjaajien määrän kokonaistar- 46859: raan peruskoulun jälkeen. Terveydenhuollon peen ja päätyi siihen, että kolmivuotiskaudeksi 46860: opettajakoulutuksen aloittamiseksi poikkeus- 1990-1992 nimettiin 224 lääninohjaajaa, jotka 46861: koulutuksena vuonna 1991 on varattu määrära- aloittivat 1.1.1990. Määrät tarkistettiin syksyllä 46862: hat vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarviossa. 1991. 46863: Oppisopimuskoulutus on laajentunut pääkau- 1988 1990 1992 46864: punkiseudulla siten, että uutena ammattina 46865: vuonna 1991 on aloitettu perushoitajien oppiso- Uusimaa ...................... 47 29 18 46866: pimuskoulutus. Turku ja Pori ............... 54 34 35 46867: Lisäksi opetusministeriö asetti vuonna 1990 Häme ........................... 37 21 22 46868: työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sosiaa- Kymi ............................ 29 18 17 46869: li- ja terveydenhuoltoalan kouluasteen koulutus- Mikkeli ........................ 25 16 16 46870: rakennetta. Pohjois-Karjala ............ 23 18 19 46871: Työryhmä jätti muistionsa opetusministeriöl- Kuopio ........................ 25 16 14 46872: le 31.8.1991. Työryhmä ehdottaa, että nykyiset Keski-Suomi ................ 21 13 12 46873: kymmenen sosiaali- ja terveydenhuollon koulu- Vaasa ........................... 55 30 27 46874: asteen tutkintoon johtavaa koulutusammattia Oulu ............................. 25 12 13 46875: yhdistetään. Näistä muodostetaan yksi koulu- Lappi ........................... 27 17 24 46876: tusammatti, joka antaa kelpoisuuden sekä sosi- 46877: aali- että terveydenhuoltoon. Yhteensä ...................... 378 224 217 46878: Sosiaalialan kodinhoitajan, päivähoitajan 46879: ja kehitysvammaistenhoitajan sekä tervey- 46880: denhuoltoalalta perushoitajan, lastenhoitajan, Lukumäärän vähentämisen lisäksi lääninoh- 46881: mielenterveyshoitajan, kuntohoitajan, jalkojen- jaajien toimenkuvaa on muutettu: 46882: hoitajan, lääkintävahtimestari-sairaankuljet- Lääninohjaajien tulee lääninhallituksen mää- 46883: tajan ja hammashoitajan koulutukset yhdiste- räyksestä 46884: tään. Lääketyöntekijä- ja hammaslaborantti- - osallistua opetushallituksen ja lääninhalli- 46885: koulutukset jäävät edelleen erillisiksi opinto- tusten kouluosastojen järjestämään koulutuk- 46886: linjoiksi. seen ja seurata tehtäväalueensa didaktista kehi- 46887: Koulutus kestää pääsääntöisesti kaksi ja puoli tystä, 46888: vuotta, josta noin kaksi vuotta on kaikille yhteis- - osallistua koulujen kehittämishankkeiden 46889: tä ja puoli vuotta opiskelijalle valinnaisia opinto- suunnitteluun ja toteuttamiseen, 46890: ja. Koulutus on peruskoulupohjaista ja sitä -osallistua lääninhallitusten kouluosastojen 46891: kehitetään osana nuorisoasteen koulutusta. Yli- ohjaus- ja seurantakäynteihin, 46892: oppilaille järjestetään tarpeen mukaan tätä kou- - antaa asiantuntija-apua koulujen ja kun- 46893: lutusta aikuiskoulutuksena. Koulutuksesta voi tien kehittämishankkeisiin, 46894: edetä jatko-opintoihin opistoasteelle tai tuleviin - osallistua henkilöstön täydennyskoulutuk- 46895: ammattikorkeakouluopintoihin. Eriytyviä opin- sen suunnitteluun ja toteutukseen, 46896: toja voidaan käyttää jo työelämässä olevien lisä- - toimia ohjaavien opettajien kouluttajana 46897: ja täydennyskoulutuksena. sekä 46898: Koulutus toteutetaan sosiaalialan koulutusta - välittää palautetta opetuksen tasosta ja 46899: antavissa oppilaitoksissa ja terveydenhuolto- tilasta. 46900: oppilaitoksissa. Lääninohjaajien määrää on vuodesta 1988 46901: 37 46902: 46903: vähennetty merkittävästi. Samanaikaisesti lää- viime vuosina lisätty voimakkaasti. Lähiopetus- 46904: ninohjaajien toimenkuvaa ja tehtäväaluetta on tuntien määrä vuonna 1989 ammatillisessa ai- 46905: muutettu. kuiskoulutuksessa oli noin 3 500 000, joka oli 46906: Opetusministeriö katsoo, että koulutusta tu- 13,5% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuon- 46907: kevaa ohjantaa tarvitaan tulevaisuudessakin ja na 1988 omaehtoisessa ammatillisessa peruskou- 46908: lääninohjaajajärjestelmää kehitetään tarkoituk- lutuksessa oli yhteensä 8 100 opiskelijaajajatko- 46909: senmukaisella tavalla ottaen huomioon hallin- koulutuksessa 2 000 opiskelijaa. Vuonna 1991 46910: non muut kehittämistoimenpiteet. vastaavien lukujen arvioidaan olevan 15 000 ja 46911: Aikuiskoulutus. Valtioneuvosto teki 24.2.1988 4WO. r 46912: 46913: periaatepäätöksen ammatillisen aikuiskoulutuk- Vähiten koulutusta saaneiden aikuisten opis- 46914: sen kehittämisestä. Päätöksellä jatkettiin amma- keluun lähdön yhtenä esteenä on usein ollut 46915: tillisen aikuiskoulutuksen rahoittamisjärjestel- puutteelliset tiedot aikuisopiskelumahdollisuuk- 46916: män ja vastuunjaon selkiyttämistä sekä luotiin sista. Opetusministeriö on lisännyt yhteistyössä 46917: edellytyksiä sille, että ammatillista aikuiskoulu- eräiden muiden tahojen kanssa aikuiskoulutuk- 46918: tusta järjestävät laitokset pystyvät entistä jousta- sen tiedotusta. Tarkoitus on kehittää erityisesti 46919: vammin ja tehokkaammin vastaamaan koulu- työvoimatoimistoista ja kirjastoista keskeisiä 46920: tuksen kysyntään ja siinä tapahtuviin muutok- aikuiskoulutuksen tiedonsaanti- ja neuvonta- 46921: siin. paikkoja. 46922: Periaatepäätöksen mukaisesti ammatillisen Aikuisopiskelijan opiskelun aikainen toimeen- 46923: aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmää on as- tulo on olennaisesti parantunut vuoden 1991 46924: teittain muutettu kysyntäpainotteiseksi. Vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten ansios- 46925: 1991 alusta tulivat voimaan työllisyyskoulutus- ta. Laki opintotukilain muuttamisesta (684/90) 46926: lain korvaavat lait työvoimapoliittisesta aikuis- vakiinnutti nuorten opintotuen rinnalle aikuis- 46927: koulutuksesta (763/90) ja ammatillisista aikuis- opintotuen, joka antaa ehdot täyttävälle aikui- 46928: koulutuskeskuksista (760/90). Näillä laeilla siir- selle normaalin nuorisoasteen opintotuen lisäksi 46929: ryttiin työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa 30 % hänen vakiintuneesta palkastaan aikuis- 46930: ostojärjestelmään, jossa työvoimaviranomaiset opintorahana. 46931: ostavat tulo- ja menoarviossa olevilla määrära- Sen lisäksi erorahaa koskeva laki muutettiin 46932: hoilla työvoimapolitiikan toteuttamisessa tarvit- Laiksi koulutus- ja erorahastosta (537/90). Tällä 46933: tavaa koulutusta. Koulutus järjestetään pääosin muutoksella työ- tai virkasuhteessa päätoimisiin 46934: opetushallinnon alaisissa oppilaitoksissa. ammatillisiin aikuisopintoihin voi saada ammat- 46935: Ammatillisten kurssikeskusten muuttuminen tikoulutusrahaa. Se tarkoittaa kuukausiHaista 46936: ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi merkit- markkamäärää, joka on porrastettu saajan iän 46937: see pitemmällä aikavälillä aikaisemmin melkein mukaan. 46938: yksinomaan työllisyyskoulutusta tarjonneiden Näillä muutoksilla on turvattu päätoimisesti 46939: laitosten muuttumista laaja-alaisiksi, myös opiskelevan aikuisen toimeentuloturva, mikäli 46940: omaehtoista sekä henkilöstökoulutusta tarjo- hän täyttää annetut ehdot. Opetusministeriössä 46941: aviksi oppilaitoksiksi, joiden koulutus on tarvit- valmistellaan myös uudistusta, joka antaisi ai- 46942: tavissa määrin integroitu osaksi ammatillisen kuiselle taloudellista tukea opiskelusta aiheutu- 46943: aikuiskoulutuksen tutkintojärjestelmää. neisiin suoranaisiin kustannuksiin silloin, kun 46944: Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaa on opiskelu tapahtuu työn ohessa. 46945: 38 46946: 46947: 46948: 46949: 46950: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 46951: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta vp.). Esityksen mukaan valtion varoista makse- 46952: on maa- ja metsätalousministeriö esittänyt seu- taan 50 %:n sijasta 30 % niistä hukkakauran 46953: raavaa. torjuntakustannuksista, jotka on tarpeen käyt- 46954: tää laissa säädetyn hukkakauran torjuntavelvol- 46955: lisuuden täyttämiseksi. Maatilahallitus on uusi- 46956: Maa- ja metsätalousministeriö nut hukkakauran torjuntaa koskevan yleiskir- 46957: jeensä vuonna 1988. Yleiskirjettä on tarkennettu 46958: Peltoalan määrän säätely. Maa- ja metsäta- joiltain osin seuraavana vuonna. Hukkakaura- 46959: lousministeriö sekä metsäntutkimuslaitos ovat asioiden hoidossa käytettävät lomakkeet uusit- 46960: lisänneet voimakkaasti pellonmetsityksen tutki- tiin vuosien 1988 ja 1989 aikana. Lomakkeita 46961: musta. Pellonmetsitys onkin saatu kasvuun. käytetään korvauksia haettaessa ja myönnet- 46962: Maanhankintaoikeuslaki on tarkoitus uudistaa täessä sekä hukkakauratilannetta seurattaessa. 46963: Metsä-2000 ja Maatalous-2000 -ohjelmien val- Yleiskirjeessä mm. kehotetaan maatalouslauta- 46964: mistumisen jälkeen ottaen huomioon kansainvä- kuntia tähdentämään hukkakauran esiintymis- 46965: liset sopimukset. Kotieläintuotantosuunnilla alueiden haitijoille alueilta peräisin olevien tuot- 46966: päästäneen verraten lähelle omavaraisuustasoa teiden ja tavaroiden käsittelemistä, säilyttämistä 46967: lähivuosina. Peltoalaa on noin 700 000 ha yli ja kuljettamista sekä käytettyjen välineiden, 46968: omavaraisuustarpeen. Toimenpiteet peltoalan varastojen, päällyksienja laitteiden puhdistamis- 46969: supistamiseksi vaihtoehtoiskäytön avulla ovat ta koskevan valtioneuvoston päätöksen (542/76) 46970: kalliitaja aikaa vieviä. Nopeasti ja riittävän laaja noudattamista. Yleiskirjeessä kehotetaan lauta- 46971: peltoala voidaan poistaa tuotannosta vain nk. kuntia pitämään hukkakauran esiintymisalueita 46972: velvoitekesannoinnilla, jota täydennetään palk- koskeva, asetuksen 6 §:n tarkoittama luettelo 46973: kiokesannoinnilla. Tuotannon supistaminen ajan tasalla. Maatilahallitus ja maaseutupiirit 46974: omavaraisuustasolle edellyttää maatalouspolitii- tarkastavai seuraavien vuosien aikana, että lau- 46975: kan rakenteiden uudistamista. Peltokasvien vil- takuntien luettelot ovat asian mukaisia. Ohjeissa 46976: jelystä ei olla halukkaita luopumaan, koska kehotetaan lautakuntia tarkastamaan hukka- 46977: viljely on esim. osa-aikaisille tuottajille erittäin kauran esiintymisalueet kerran kasvukaudessa. 46978: kannattavaa käytettyyn työpanokseen nähden. Valvonnallisesti tärkeinä kohteina mainitaan sie- 46979: Ilman maatalouspolitiikan uudistamista voita- mentavaran lajittelua ja kauppakunnostusta 46980: neen pitää realistisena tasona 20 000-25 000 ha suorittavat laitokset ja rahtipuintia suorittavat 46981: vuosittaista pysyvää poistumaa ylijäämäviljan koneurakoitsijat. 46982: tuotannosta. Maaseutupiirit maksavat hukkakauralain 46983: 11 §:n 2 momentin mukaisia lisäkorvauksia. 46984: Maatilahallitus voi antaa vain asiaa koskevia 46985: Maataloushallinto suosituksia. Piirien on lähetettävä maatilahalli- 46986: tukselle tiedot maksamistaan korvauksista val- 46987: Hukkakauran torjunta. Hukkakauran torjun- vontaa varten. Viime vuosina piirien korvauksia 46988: taa koskevat säännökset eivät ole muuttuneet koskevat päätökset ovat muuttuneet siten, että 46989: valtiontilintarkastajien kertomuksen jälkeen. lisäkorvausten määrä vaihtelee 50-100 %:n vä- 46990: Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon liittyen halli- lillä kustannusten määrästä. 46991: tus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Maataloushallinto ja maatalouden neuvonta- 46992: hukkakauralain 11 §:n muuttamisesta (HE 84/91 järjestöt kiinnittivät 1980-luvun lopulla erityist? 46993: 39 46994: 46995: huomiota hukkakauran torjuntaan neuvonta- ja hukkakaurayksilöitä on pinta-alaa kohti entistä 46996: tiedotuskampanjassa, jossa pyrittiin edistämään vähemmän. Hukkakauran biologiset ominaisuu- 46997: hukkakauran tunnistamista ja korostettiin alku- det tunnetaan nykyään jo melko hyvin. Sen 46998: torjunnan merkitystä. Samanaikaisesti Metsäs- torjunnassa ei ongelmana olekaan menetelmien 46999: täjien keskusjärjestö omassa valistustyössään puute, vaan viljelijöiden saaminen mukaan alu- 47000: aktivoi metsästäjiä hukkakauran torjuntaan riis- eelliseen yhtenäiseen ja vuosia kestävään torjun- 47001: tan ruokintapaikoilla ja riistapelloilla, jotka on taan, jolla tämän vaarallisen rikkakasvin levi- 47002: todettu eräiksi hukkakauran leviämislähteiksi. äminen voitaisiin pysäyttää. Taloudellisen tutki- 47003: Valtion varojen tarve hukkakauran torjun- muksen perusteella viljelijöille voitaisiin konk- 47004: taan on pysynyt suunnilleen samalla tasolla reettisesti osoittaa hukkakauran aiheuttamien 47005: vuodesta 1986 lähtien, vaikka hukkakauran tappioiden merkitys. Maatilahallitus selvittää 47006: esiintymisalue laajenee vuosittain. Se alue, jolla mahdollisuuksia tällaisten tutkimusten käynnis- 47007: on käytetty torjunta-aineita, on kuitenkin pie- tämiseksi. 47008: nentynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 47009: 40 47010: 47011: 47012: 47013: 47014: Liikenneministeriön hallinnonala 47015: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta ja Norjassa alle 100. Uusia keinoja onnetto- 47016: on liikenneministeriö esittänyt seuraavaa. muuksien vähentämiseksi ja niiden seurausten 47017: lieventämiseksi pyritään sen vuoksi löytämään. 47018: Liikenneministeriö Valtioneuvoston kesäkuussa 1989 asettama 47019: parlamentaarinen liikennekomitea sai mietintön- 47020: Liikenneturvallisuuden parantaminen. Valtion- sä valmiiksi 26.3.1991. Komiteanmietintö sisäl- 47021: tilintarkastajat ovat todenneet liikenneturvalli- tää useita ehdotuksia liikenneturvallisuuden 47022: suuden kehittyneen viime vuosina huolestutta- parantamiseksi. 47023: vaan suuntaan ja katsoneet, että on perusteelli- Liikenneturvallisuustoimenpide-ehdotuksista 47024: sen uudelleenarvioinnin avulla löydettävä uusia laajimmat kuten mm. kuljettajien ja muiden tiel- 47025: keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. läliikkujien perusteellisen asennemuutoksen ai- 47026: Valtiovarainvaliokunta on mm. kiirehtinyt kaansaaminen, tasokorotuksen aikaansaaminen 47027: valtioneuvoston 28.9.1989 tieliikenteen turvalli- teiden rakenteiden ja päällysteiden kehittämis- 47028: suuden parantamista tarkoittavista toimenpiteis- työssä sekä yleiseurooppalaisen tasoisen tiever- 47029: tä tekemän periaatepäätöksen toteuttamista. kon rakentaminen maahamme on komitean 47030: Valtioneuvoston syyskuussa 1989 tekemään ehdotuksissa otettu huomioon. 47031: periaatepäätökseen sisältyvät toimenpiteet voi- Yksittäisiä toimenpiteitä koskevat tilintarkas- 47032: daan katsoa toteutetuiksi. Ajokorttisäännösten tajien ja valtiovarainvaliokunnan em. ehdotuk- 47033: ja kuljettajaopetuksen uudistaminen sekä aiotut set on otettu liikenneministeriössä ja muissa 47034: ajoneuvotekniset toimet on toteutettu, liikenteen viranomaisissa huomioon. Seuraavassa esitetään 47035: valvontaa ja liikenneturvallisuustiedotusta on lyhyt tiivistelmä siitä, millä tavalla ehdotuksia on 47036: tehostettu, nopeusrajoituksia on säädelty vuo- tilintarkastajien kertomuksen julkaisemisen jäl- 47037: denajan mukaan, liikenneympäristöä ja liiken- keen käsitelty. 47038: teen ohjausta on parannettu ohjelman mukaises- Ajokorttiin kytketyn virhepistejärjestelmän 47039: ti. Tilintarkastajien ehdotus rattijuoppojen hoi- käyttöönottaminen ja riskikuljettajien ohjausjär- 47040: toonohjauksen järjestämisestä sisältyi tähän jestelmän aikaansaaminen on ollut esillä liiken- 47041: päätökseen ja hoitoonohjauskokeilu on aloitet- neministeriön asettamassa työryhmässä, jonka 47042: tu. Valtiovarainvaliokunnan mainitsema alueel- mietintö valmistui vuoden 1990 keväällä. Työ- 47043: linen turvallisuustyö oli päätöksessä myös mu- ryhmä ehdotti toistuvasti liikennerikkomuksiin 47044: kana ja päätöksen edellyttämä alueellisen liiken- syyllistyvien kuljettajien ohjaamista asteittain 47045: neturvallisuustyön ohjelmointi läänikohtaisina tiukentuvin toimenpitein. Varsinaisen pisteytys- 47046: toimenpideohjelmilla on käynnistetty. järjestelmän työryhmä kuitenkin useista eri syis- 47047: Päätöksen vaikuttavuutta on vaikea arvioida. tä hylkäsi. Työryhmän ehdotusten pohjalta tul- 47048: Useimmat toimet ovat luonteeltaan pitkävaikut- laan liikenneministeriössä valmistelemaan tar- 47049: teisia, ja niiden tulokset näkyvät vasta vuosien peelliset säädösmuutokset. 47050: kuluttua. Vuosina 1988-89 tapahtunut liiken- Valtioneuvosto teki 21.12.1989 periaatepää- 47051: neturvallisuuden heikkeneminen on kuitenkin töksen poliisin toimenpiteistä liikenneturvalli- 47052: saatu katkaistuksi vuonna 1990. suuden parantamiseksi. Tämä päätös sisältää 47053: Liikenneturvallisuustilanteemme on heikom- mm. toimenpiteitä, joilla em. ehdotukset sisäasi- 47054: pi kuin useissa meihin nähden vertailukelpoisissa ainministeriön poliisiosaston ja liikkuvan polii- 47055: länsimaissa. Suomen liikenteessä kuolee noin sin organisatoristen ja materiaalisten liikenne- 47056: 130 ihmistä miljoonaa asukasta kohti. Ruotsissa turvallisuustyön edellytysten parantamisesta ja 47057: 41 47058: 47059: liikennevalvonnan lisäämismahdollisuuksista Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmämme 47060: voidaan toteuttaa. periaatteet tulevat tässä uudistuksessa harkitta- 47061: Tielaitos on pyrkinyt aktivoimaan liikenne- vaksi kokonaisuudessaan. 47062: turvallisuustyötä omalta osaltaan. Liikennetur- Valtioneuvosto teki 21 päivänä maaliskuuta 47063: vallisuuden parantaminen on asetettu tielaitok- 1991 periaatepäätöksen tie- ja vesiliikenteen tur- 47064: sen tulosjohtamisessa yhdeksi tärkeimmistä ta- vallisuutta edistävistä toimenpiteistä erityisesti 47065: voitteista. Tiepiireille on asetettu omat liikenne- liikennejuopumuksen osalta. Periaatepäätökses- 47066: turvallisuustavoitteensa. Uusien keinojen ja sä päätettiin eräistä toimenpiteistä rattijuopu- 47067: menetelmien löytämiseksi tielaitos on harjoitta- mustapausten tutkinnan ja toistuvasti rattijuo- 47068: nut tutkimus- ja kokeilutoimintaa. Nyt käynnis- pumukseen syyllistyvien ajokiellon tehostami- 47069: sä olevat selvitykset palvelevat mm. kohtaamis- seksi sekä rattijuopumusvalistuksen ja alkoho- 47070: ja ohitusonnettomuuksien torjuntaa sekä turval- liongelmaisten rattijuoppojen alkoholismin hoi- 47071: lisuuden parantamista taajamissa. Tielaitos pyr- don parantamiseksi. 47072: kii myös aktivoimaan yhteistoimintaa liikenne- Rautateiden tasoristeysten lukumäärä on 47073: turvallisuustyöhön osallistuvien organisaatioi- supistunut vuosina 1989 ja 1990 kaikkiaan 319 47074: den välillä. kappaletta. Pääosa poistumasta on toteutettu 47075: Tiealueen rakenteiden kehittämisestä nykyis- perusparannusten ja samalla tehtyjen rataoikai- 47076: tä turvallisemmiksi erityisesti tieltä suistumista- sujen yhteydessä. Tänä aikana on rakennettu 47077: pauksissa on annettu ohjeet kesäkuussa 1990. vuosittain 60-70 tasoristeyksen varoituslaitos- 47078: Muutos koskee tieympäristön kehittämistä, ku- ta. Näistäkin osa sijoittuu perusparannusalueil- 47079: ten luiskien kaltevuuksia, rumpuja jne. le, jolloin tietty tasoristeys on siirtynyt uuteen 47080: Ohjeita sovelletaan uusia teitä rakennettaessa paikkaan ja varoituslaitos on pitänyt rakentaa 47081: ja vanhojen teiden perusparannuksissa, joten uudelleen. Tästä syystä varoituslaitosten luku- 47082: määrällisesti uusien ohjeiden mukaan rakennet- määräinen lisäys on vuosina 1989-1990 vain 43 47083: tuja teitä on toistaiseksi vähän. kappaletta. 47084: Maamme päätieverkko, joksi on totuttu kut- Vuosina 1989-1990 rakennettiin 11 uutta 47085: sumaan valta- ja kantateistä muodostuvaa ver- releasetinlaitetta. Samalla otettiin osittaiseen 47086: kon osaa, on laajuudeltaan varsin kattava. käyttöön uusi opastinjärjestelmä rataosalla Ori- 47087: Kokonaan uusien yhteyksien rakentamisen tarve vesi-Jyväskylä. Vanhan opastinjärjestelmän 47088: on erittäin vähäinen. Sen sijaan laadullisia, lii- opastimet korvataan uusilla sitä mukaan kuin 47089: kenneturvallisuuteenkin vaikuttavia puutteita on niitä joudutaan uusimaan. Työ kestänee vielä 47090: runsaasti. Liikennemäärien edelleen kasvaessa useita vuosia. 47091: liikenteelle tarjottava palvelutaso laskee jatku- Kulunvalvontajärjestelmän hankintasopimus 47092: vasti. on tehty helmikuussa 1990. Järjestelmän vaati- 47093: Tiehallitus käynnisti vuoden 1989 alussa lii- mus- ja toimintamäärittelyyn sekä ohjelmiston 47094: kenteen ja valtakunnallisen aluerakenteen kan- kehittelyyn on varattu aikaa siten, että käytän- 47095: nalta tärkeimmän tieverkon osan, valtatieverkon nön koeajoihin päästäneen keväällä 1992 ja ra- 47096: kehittämissuunnitelman laadinnan. Suunnitel- kentamiseen vuotta myöhemmin, ensimmäiseksi 47097: man yleiset ja laadulliset tavoitteet ovat normaa- rataosalle Helsinki-Turku. 47098: lia yleiseurooppalaista tasoa. Tämä ns. Tie 2010 Suunnitelman mukaan kulunvalvonta on 47099: suunnitelma on parhaillaan lausunnoilla. Liiken- käytössä vuoteen 1997 mennessä rataosilla Hel- 47100: neministeriö ottaa kantaa suunnitelmaan vuo- sinki-Turku, Helsinki-Seinäjoki, Helsinki- 47101: den 1992 alussa. Martinlaakso ja Riihimäki-Ima tra!V ainikkala. 47102: Liikenneonnettomuuksien tilastoinnissa on Toisessa vaiheessa (1997-2000) rakennetaan ra- 47103: havaittu muihin pohjoismaihin verrattuna puut- taosat Seinäjoki-Oulu-Kemi, Turku-Toija- 47104: teita lähinnä lieviin loukkaantumisiin johtanei- la, Tampere-Pieksämäki, Kouvola-Iisalmi ja 47105: den onnettomuuksien kohdalla. Liikenneminis- Imatra-Joensuu. 47106: teriössä ja Liikenneturvassa pohditaan tällä het- Vaarallisten aineiden kuljetusten valvonnan 47107: kellä mahdollisuuksia saada onnettomuustilas- tehostamiseksi otettiin Vainikkalassa käyttöön 47108: tot tältä osin tarkemmiksi sairaalatilastojen vuonna 1990 säiliövaunun ylitäytön havaitsemis- 47109: avulla. laite, jolla estetään kuorman lämpölaajenemises- 47110: Seuraamusjärjestelmän muuttaminen mm. ta johtuneet säiliövaunuvuodot. 47111: taloudellisten seuraamusten merkityksen koros- Paloturvallisuutta on parannettu erilaisin toi- 47112: tamiseksi liittyy rikoslain kokonaisuudistukseen. menpitein Kotkan rantaratapihalla, Hovinsaa- 47113: 47114: 6 311868M 47115: 42 47116: 47117: ressa ja Mussalossa, Haminan Poitsilassa ja den säännöllisesti pidettäviin kokouksiin, joista 47118: Vainikkalassa. ensimmäinen pidettiin alkuvuodesta 1991. 47119: Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät lii- Ilmailumääräysten ja ohjeiden laatimisen te- 47120: kennepaikkakohtaiset turvallisuusohjeet on uu- hostamiseksi valtiontilintarkastajien edellyttämä 47121: sittu tai tarkastettu koko rataverkolla. Liikenne- toimistotasoinen yksikkö perustettiin 1.9 .1990, 47122: ministeriön laatimat uudet yleisohjeet valmistu- jolloin ilmailuhallituksessa aloitti toimintansa 47123: vat vuoden 1992 aikana. normitoimisto. Kyseisen toimiston tehtävänä on 47124: Vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi muun muassa valmistella yhdessä muiden toi- 47125: merenkulkulaitoksen organisaatiouudistuksen mistojen kanssa ilmailumääräykset ja vastata 47126: yhteydessä 1.3.1990 perustettiin merenkulkuhal- ilmailumääräysten valmistelutyön koordinoin- 47127: litukseen erityinen veneilytoimisto, jonka tehtä- nista, niiden muodollisesta sisällöstä, teknisestä 47128: vänä on toimia veneilyn intressiyksikkönä kehit- viimeistelystä ja julkaisemisesta. Normitoimis- 47129: tämällä veneilyn turvallisuutta, yhteistyötä ja ton tehtäviin kuuluu myös perehtyä lento-onnet- 47130: valistusta sekä käsitellä veneiden meriturvalli- tomuuden tutkijalautakuntien kertomuksiin ja 47131: suutta. lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunnan 47132: Toimisto on osallistunut valistuskampanjoi- lausuntoihin sekä ryhtyä niiden johdosta tarvit- 47133: hin ja koulutukseen sekä valmistellut veneliiken- taviin toimenpiteisiin. Normitoimisto koordinoi 47134: nelain ja -asetuksen muutoksia, joiden tarkoi- yleisestikin ilmailun turvallisuuden analyysi- ja 47135: tuksena oli antaa viranomaisille laajemmat kehittämistoimintaa. 47136: mahdollisuudet antaa määräyksiä vesikulkuneu- Laitteiden käyttöönoton hyväksynnästä lii- 47137: vojen ja vesiliikenteen turvallisuudesta, yleisestä kenneministeriö toteaa, että na vigointilaitteiden 47138: järjestyksestä sekä ympäristöhaittojen ehkäise- hyväksymistä varten Ilmailulaitoksessa on eri- 47139: misestä sekä valvoa niiden noudattamista. tyinen NA VHYV-työryhmä, joka tekee esityk- 47140: Edelleen on tutkittu väestön vesillä liikkumi- sen navigaatiolaitteiden hyväksymisestä asian 47141: sen asenteita ja toimintatapoja, joilla on merki- ratkaisevalle Ilmailulaitoksessa viranomaisteh- 47142: tystä ihmisen vesiliikenneonnettomuuksiin jou- täviä hoitavan Lentoturvallisuushallinnon pääl- 47143: tumisen todennäköisyyden kannalta. likölle. Lennonjohtolaitteiden ja tutkalaitteiden 47144: Koska vesiliikennettä koskevaa lainsäädän- hyväksymistä valmistelee puolestaan Lentotur- 47145: töä on valmisteltu useiden eri viranomaisten vallisuushallinnon lentotoimintatoimiston len- 47146: aloitteesta, säädöksiä koordinoimaan on asetet- nonjohtojaosto. Edellä mainittujen laitteiden 47147: tu v. 1991 toimikunta. Toimikunnan tehtävänä hyväksyntää ja myös käyttörajoitusten laadintaa 47148: on selvittää veneliikennelainsäädännön uudis- edeltää perusteellinen selvitystyö ja harkinta 47149: tustarve kokonaisuudessaan sekä veneilyn tur- kuitenkin niin, että käyttörajoitusten laadinnas- 47150: vallisuussäännösten että ympäristön suojeluun sa otetaan huomioon kulloinkin asian vaatima 47151: liittyvien säännösten osalta. kiireellisyys ja yleinen etu. 47152: Vesiliikennejuopumuksen osalta sekä meren- Lentoturvallisuuden valvontaviranomaisena 47153: kulkuhallitus että veneilyasiain neuvottelukunta Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinto val- 47154: ovat lausunnossaan päätyneet esittämään pro- voo ansiolentoyritysten kokonaistoimintaa sekä 47155: millerajan alentamista 1 promilleen. yritysten lentotoiminnassa vastuussa olevaa 47156: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa tode- henkilöstöä ja yritysten palveluksessa olevia 47157: taan, että ilmailuhallituksen onnettomuustutki- lentäjiä. Näin on tapahtunut myös tilintarkas- 47158: joiden tulisi entistä tarkemmin seurata kehitystä tajien tarkoittaman yrityksen kohdalla. Yrityk- 47159: muissa maissa mm. osallistumalla kansainväli- sessä suoritettiin tarkastuksia sekä ilmailuhalli- 47160: siin kokouksiin ja seminaareihin. Tältä osin tuksen tietoon saatettujen seikkojen perusteella 47161: liikenneministeriö toteaa, että Ilmailulaitoksen että normaalina lentoturvallisuusvalvontaan 47162: onnettomuustutkijat seuraavat kansainvälistä kuuluvana. Tarkastuksissa havaittiin laimin- 47163: kehitystä onnettomuustutkinnan alueella mm. lyöntejä, joiden perusteella ei voitu todeta yrityk- 47164: osallistumalla vuosittain pohjoismaisten onnet- sen syyllistyneen sellaisiin rikkomuksiin kuin il- 47165: tomuustutkijoiden kokoukseen, kansainväliseen mailuhallituksen tietoon oli saatettu tai rikko- 47166: onnettomuustutkijoiden seminaariin (ISASI) muksiin, jotka olisivat osoittaneet lupaehtoja tai 47167: sekä 2--4 vuoden välein tapahtuvaan kansain- muuta luvassa tarkoitettua toimintaa koskevia 47168: väliseen tilastointikokoukseen (IDEAS). Ilmai- määräyksiä olennaisesti rikotun. Ilmailulain 47169: lulaitoksen onnettomuustutkijat tulevat osallis- 42 §:n 2 momentin nojalla toimiluvan peruutta- 47170: tumaan myös Euroopan onnettomuustutkijoi- minen on nimittäin mahdollista vain, jos toimilu- 47171: 43 47172: 47173: vanhaltija on olennaisestijättänyt noudattamat- terve kilpailu. Työ valmistuu vuoden 1992 alku- 47174: ta luvan ehtoja tai muuta luvassa tarkoitettua puolella. 47175: toimintaa koskevia määräyksiä. Ilmailulaitok- Tieverkon kehittämisen painopisteen siirtymi- 47176: sen tulkinnan mukaan säännös tässä muodossa nen päätieverkkoon on lisännyt siltasuunnitel- 47177: mahdollistaisi toimiluvan totaalisen peruutta- mien tarvetta. Konsulteilla teetettävä työ on 47178: misen, mutta ei luvan peruuttamista määräajaksi lisääntynyt vuodesta 1988 noin kaksinkertaisek- 47179: eikä tutkimusten ajaksi. Ilmailulaitos on saanut si. Oman työn osuutta ei ole voitu lisätä, koska 47180: tälle tulkinnalle tukea myös oikeusministeriöstä. samanaikaisesti on tavoitteena ollut tiehallituk- 47181: Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lentotur- sen henkilömäärän vähentäminen. Suunnittelu- 47182: vallisuutta koskevia määräyksiä noudatetaan. työn rationalisoinnilla on parannettu mahdolli- 47183: Ilmailulupakirjan haltijat ja toimilupien haltijat suuksia omaan siltasuunnitteluun. 47184: ovat sisäistäneet lentoturvallisuuden merkityk- Tielaitoksen rakennustoimialojen töistä teete- 47185: sen. Myös seuraamuskäytännön ankaroitumi- tään urakalla nykyisin noin 65 %. Omia tarjouk- 47186: nen on osaltaan aiheuttanut sen, että rikkomus- sia tehdään jatkuvasti, mutta niiden menestymi- 47187: ten määrä ei ole lisääntynyt ilmailun kasvun nen kilpailussa ei ole kuitenkaan lisääntynyt, 47188: myötä. Lisäksi on todettava, että toistuvat rik- mikä saattaa johtua urakoitsijoiden välisen kil- 47189: komukset saman lupakirjan haltijan ja toimilu- pailun kiristymisestä. Tielaitoksen rakennustoi- 47190: van haltijan kohdalla ovat harvinaisia. Ilmailu- mialan omissa töissä käytetään vieraita vuokra- 47191: lainsäädännön uudistamiseksi liikenneministeri- koneita ja aliurakoitsijoita, joten ns. oma työ ei 47192: ön 4.10.1990 asettama toimikunta harkinnee juuri vähennä vieraiden palvelujen käyttöä. 47193: muun muassa sellaisen säännöksen sisällyttämis- Keskimääräinen urakkasopimuksen kesto on 47194: tä ilmailulakiin, jolla uhkasakkolakia (1113/90) noin 5 kk. Kun sama urakoitsija hyvin harvoin 47195: sovellettaisiin myös ilmailuun. Tällä olisi lähinnä voittaa peräkkäisiä urakoita, ei epäiltyä vuosien 47196: ansiolentotoimintaa ohjaava ja rikkomuksia yhtämittaista asiakassuhdetta synny. Vuosittain 47197: estävä vaikutus. tehdään noin 700 urakkasopimusta yli 300 eri 47198: Lentoturvallisuuden parantamiseksi liikenne- urakoitsijan kanssa. 47199: ministeriö toteaa edelleen, että Ilmailulaitos on Kone- ja kuljetuskaluston vuokrauksessa 47200: muuttamassa lentotiedotuspaikkoja (AFIS) kos- saattaa syntyä usean vuoden ajan jatkuvia, 47201: kevia määräyksiä, ilmailulupakirjan haltijoita puolivuosittain uusittavia sopimussuhteita, jol- 47202: koskevia määräyksiä sekä muuttamassa ilmati- loin saatetaan joutua työnantaja-työntekijä suh- 47203: lan luokitusta. Lisäksi Ilmailulaitos on vastikään teen kaltaiseen tilanteeseen yksittäisen yrittäjän 47204: antanut maaliikenneohjeet, jotka kattavat sekä kanssa. Hankekoon suureneminen on johtanut 47205: radiopuhelinliikenteen että lentoasemien liiken- hankemäärän, sekä omien että urakalla tehtä- 47206: nealueilla liikkumisen. Tässä yhteydessä on kui- vien, vähenemiseen ja siten urakkakoon kas- 47207: tenkin korostettava, että lentoturvallisuuden vuun. Tämän seurauksena on konevuokrausme- 47208: parantamiseksi tehtävä työ on jatkuvaa proses- nettely vähentynyt viimeisen viiden vuoden aika- 47209: sia, johon vaikuttavat mm. liikenteen, lentoko- na noin 30%. 47210: neiden, toimilupien ja lupakirjojen määrän kas- Tielaitos on nyt toista vuotta mukana valtion 47211: vu samoin kuin Lentoturvallisuushallinnon käy- hallinnon tulosjohtamiskokeilussa. Tavoitteena 47212: tettävissä olevat resurssit. on tehostaa koko laitoksen toimintaa valtionti- 47213: Yksityisten palvelujen käyttö. Tielaitoksen ja lintarkastajien edellyttämällä tavalla. Samoin 47214: Suomen konsulttitoimistojen liiton (SKOL) kes- tielaitos kehittää ja uusii organisaatioitaan jat- 47215: ken on aloitettu vuoden 1990 lopulla yhteistyö- kuvasti. Kehittämistyön yhteydessä tarkastel- 47216: projekti "Suunnittelun sopimusasioiden kehittä- laan myös oman toiminnan ja ulkopuolisten 47217: minen", joka jakautuu neljään osaan: palvelujen osuuden oikeaa mitoittamista. 47218: - suunnittelun merkitys, vastuukysymykset VR:n yksityisten palvelujen käytössä jatke- 47219: ja laatuvaatimukset, taan jo vakiintunutta käytäntöä. Suhteellinen 47220: - työmäärien määrittely ja hinnoittelu, osuus kokonaismenoista laskettuna on vuoden 47221: - veloitusperusteet ja sopimusasiat sekä 1988 tasolla eli noin 15 %. Ostettujen kuljetus- 47222: - suunnittelun organisointi, työnjako ja yh- palvelusten määrä on vielä kasvanut, mutta 47223: teydenpito. muiden palvelujen osuus on laskenut vuonna 47224: Tavoitteena on saada suunnittelutoiminnassa 1989. 47225: aikaan yhtenäiset pelisäännöt ja mahdollistaa 47226: 44 47227: 47228: 47229: 47230: 47231: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 47232: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta välle kansainväliselle yhteistyölle on ETA-sopi- 47233: on kauppa- ja teollisuusministeriö esittänyt seu- muksen syntyminen. Sen myötä Suomi pääsee 47234: raavaa. vaikuttamaan Euroopan Yhteisöjen teknologia- 47235: ohjelmien sisältöön ja osallistumaan niihin tasa- 47236: Kauppa- ja teollisuusministeriö vertaisina jäseninä. Suomen rooli eurooppalai- 47237: sessa teknologiayhteistyössä korostuu vuosina 47238: Teknologian kehittäminen. Maamme koko- 1991 ja 1992,jolloin Suomi on EUREKA-yhteis- 47239: naispanos tieteeseen ja teknologiaan on kasva- työn puheenjohtajamaa yhden vuoden ajan. 47240: nut nopeimmin kaikista OECD-maista 1980- Puheenjohtajavuoden yhtenä tavoitteena on 47241: luvulla, mutta se on edelleen pienempi kuin tehdä suomalaista teknologiaa tunnetuksi sekä 47242: tärkeimmissä kilpailijamaissa. Viime vuosina suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia kiin- 47243: tutkimuspanos on kasvanut valtion tiede- ja nostaviksi kumppaneiksi teknologiseen yhteis- 47244: teknologianeuvoston vuonna 1987 esitetyn kas- työhön. Lisäksi Suomi on liittynyt vuoden 1991 47245: vuohjelman suuntaisesti. Neuvosto on katsauk- alussa CERNin jäseneksi ja tehnyt periaatepää- 47246: sessaan vuonna 1990 edelleen nopeuttanut pa- töksen ESAn jäsenyydestä vuoden 1995 alusta 47247: nostuksen kasvutavoitetta, joka toteutuessaan lähtien. 47248: vie Suomen kehittyneimpien teollisuusmaiden Julkisin varoin rahoitettuihin teknologiaoh- 47249: nykytasolle vuoteen 1997 mennessä. Tavoitteena jelmiin on jo usean vuoden ajan liittynyt oleelli- 47250: on kehittää julkisen ja yksityisen sektorin tutki- sena osana arviointi. Tutkimus- ja kehittämistoi- 47251: muspanosta niin, että niiden suhteellinen kasvu mintaa rahoittavat ja toteuttavat valtion laitok- 47252: on yhtä suuri. Erityistä huomiota kiinnitetään set ovat siirtymässä tulosbudjetointiin ja tulos- 47253: tutkimuksen laatuun ja hyödyntämi~een sekä johtamiseen. Eri yksiköiden ja laitosten sisäinen 47254: tutkimushenkilöstön kouluttamiseen. Hyödyn- ja ulkopuolinen arviointi lisääntyy tulosjohta- 47255: tämisen kannalta on entistä tärkeämmällä sijalla misen myötä. Toiminnan tehokkuutta voidaan 47256: teknologiadiffuusio, millä pyritään levittämään nostaa, itsetarkoituksellinen tutkimus karsia ja 47257: uutta tietoa varsinkin pk-yrityksille ja alueta- voimavarat suunnata niille alueille, jotka suoma- 47258: solle. laisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta 47259: Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat tärkeitä. Viime kädessä ministeriön tehtä- 47260: ovat aktiivisesti hakeutuneet kansainväliseen vänä on tulosohjauksen avulla huolehtia toimin- 47261: teknologiayhteistyöhön, jota on tuettu julkisin nan tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. 47262: varoin (pääasiassa Teknologian kehittämiskes- Teollisuuspiirien toiminnan kehittäminen. Vi- 47263: kus) kansainvälisen käytännön mukaisesti. Kan- reillä olevat hallinnon kehittämishankkeet. Val- 47264: sainvälisestä teknologiayhteistyöstä osallistujilla tiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö ovat 47265: on pääsääntöisesti positiivisia kokemuksia. Kun käynnistäneet meneillään olevan hallinnonuu- 47266: yritys osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, distuksen osana hankkeen, jonka tarkoituksena 47267: yrityksen peruskriteerinä on oman kilpailukyvyn on joustavan, tuloksellisen ja oikeudenmukaisen 47268: parantaminen. Tutkimuslaitosten osallistuminen palvelurakenteen aikaansaaminen julkiseen hal- 47269: noudattaa samanlaista periaatetta; yhteistyön lintoon. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on 47270: tavoite on kansantalouden kilpailukyvyn vahvis- tarkoitus hajauttaa päätösvaltaa sekä keventää 47271: taminen. hallintoa sekä toiminnallisesti että organisatori- 47272: Erityisen merkittävää suomalaiselle tutkimus- sesti. Näin voidaan mm. vähentää moniportaista 47273: ja kehittämistoiminnalle ja sen puitteissa tehtä- käsittelyä ja edistää aluepoliittisten ja maaseutu- 47274: 45 47275: 47276: poliittisten tavoitteiden toteutumista sekä kehit- tuin sekä harjoittaen yritysneuvontaa ja koulu- 47277: tää hallinnon eri tasojen välistä tehtävien ja tusta ja järjestäen alueellisia kehittämisprojekte- 47278: toimivallan jakoa. ja ja toisaalta Kehitysaluerahasto Oy yritystoi- 47279: Hallinnon kehittämisessä kauppa- ja teolli- minnan osakeyhtiömuotoisena riskirahoittaja- 47280: suusministeriön osalta on jo ryhdytty toimenpi- na. 47281: teisiin siten, että hallituksen esityksen vuoden Piiritoimistojen työn suuntaaminen. Kauppa- 47282: 1992 tulo- ja menoarvioksi luvun 32.51. (Yritys- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun kehittä- 47283: toiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet) pe- misohjelmaan kirjatut tavoitteet neuvonnan ja 47284: rustelujen mukaan selvitetään kauppa- ja teolli- koulutuksen lisäämisestä sekä rahoitushakemus- 47285: suusministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen, ten käsittelyn nopeuttamisesta ovat kehityssuun- 47286: Teknologian kehittämiskeskuksen konsultointi- tina toteutuneet. Kehittämisohjelmassa esitetty- 47287: yksikköjen ja Suomen Ulkomaankauppaliitto jä tasoja ei kuitenkaan vielä ole saavutettu. 47288: ry:n vientiasiamiesverkoston yhdistäminen yri- Neuvonta ja koulutustoiminta ovat lisäänty- 47289: tystoiminnan kehittämiskeskuksiksi vuoden neet erityisesti projektien yhteydessä. Myös 47290: 1993 alusta lukien. Tarkoituksena on myös vuodesta 1989 piirien käytössä ollut mahdolli- 47291: mainitun luvun perustelujen mukaisesti edelleen suus ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden os- 47292: siirtää aluepoliittista päätöksentekoa yrityspal- toon on omalta osaltaan lisännyt ja monipuolis- 47293: velun piiritoimistoille vuoden 1992 alusta lukien tanut neuvontatarjontaa. 47294: siten, että aluetasolla tehdään rahoituspäätökset Hakemusten käsittelyajat ovat kehittyneet 47295: niiden investointien osalta, joiden kustannusar- siten, että kun 54 °1<> hakemuksista käsiteltiin 47296: vio on enintään 10 000 000 mk. Käynnistettävä- v. 1988 alle 3 kk:ssa on vastaava prosenttiosuus 47297: nä on myös kokeilu, jossa pienyritystoiminnan v. 1991 ollut 65 %. Tavoitteena on jatkossa pääs- 47298: tukemisesta annetussa valtioneuvoston päätök- tä alle 2 kk:n käsittelyaikoihin. 47299: sessä (177/88) tarkoitettuja investointi- ja käyn- Piiritoimistojen oman henkilöstön työpanok- 47300: nistysavustuksia myöntäisivät asianomaisten sesta menee edelleen suurin osa rahoitushake- 47301: yrityspalvelun piiritoimistojen sijasta kokeilun musten käsittely-, maksatus- ja seurantatehtä- 47302: piiriin kuuluvat kunnat. viin. Rahoitustoimenpiteiden vaikuttavuuden 47303: Vuoden 1991 syksyn aikana käynnistetyn seurantatarve on myös viime vuosina edellyttä- 47304: aluepoliittisen lainsäädännön uudistamistyön nyt työpanoksen lisäämistä. 47305: tarkoituksena on saattaa uudet säännökset voi- Piiritoimistojen järjestämä yrityskoulutus. 47306: maan vuoden 1993 alusta lukien. Tässä yhtey- Piirien järjestämä yrittäjäkoulutus on luonteel- 47307: dessä on tarkoitus tehdä tarpeelliset muutosesi- taan hyvin erikoistunutta liikkeenjohdon täy- 47308: tykset lainsäädäntöön myös siltä osin kuin yri- dennyskoulutusta, jonka toteutustapa yrityskoh- 47309: tystukimuotojen epätarkoituksenmukaista pääl- taisine konsultointeineenja kohderyhmä poikke- 47310: lekkäisyyttä ilmenee eri viranomaisten välillä. avat ratkaisevasti työministeriön ja muiden 47311: Eräänä tällaisena kysymyksenä on yritystoimin- ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien taho- 47312: taan myönnettävien työllisyysperusteisien val- jen koulutustoiminnasta. Lisäksi liikkeenjohdol- 47313: tionapujen ja kauppa- ja teollisuusministeriön linen täydennyskoulutus on tärkeä osa sitä kou- 47314: yritystoiminnan tukemiseen myönnettävien in- lutuksen, neuvonnan ja rahoituksen kokonai- 47315: vestointiavustusten yhteensovittaminen siten, suutta, jolla piirit pyrkivät aktivoimaan yrityksiä 47316: että työllisyysperusteisen valtionavun vuoden kehittämistyöhön. Liikkeenjohdollisen täyden- 47317: 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä aloitettu siir- nyskoulutuksen yhdistäminen tavoitteiltaan ja 47318: to kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- kohderyhmiltään erilaiseen sekä määrältään 47319: alalle saatettaisiin loppuun vuoden 1993 alusta merkittävästi laajempaan työllisyys- ja muuhun 47320: lähtien. ammatilliseen aikuiskoulutukseen hävittäisi 47321: Rahoitusmuotojen koordinointia on jo pa- koulutuksen välttämättömän kytkennän neu- 47322: rannettu kehittämisrahoituksen osalta siten, että vontaan ja kehittämisrahoitukseen. 47323: vuoden 1992 valtion tulo- ja menoarvioesityksen Kauppa- ja teollisuusministeriön järjestämää 47324: mukaan Kehitysaluerahasto Oy ei enää valtion- liikkeenjohdollista täydennyskoulutusta, jonka 47325: avustuksen turvin myöntäisi kehittämisavustuk- ensisijaisena tavoitteena on yrityksen kehittämi- 47326: sia. Tämä on omiaan selkeyttämään kauppa- ja nen, ei voida onnistuneesti yhdistää muuhun 47327: teollisuusministeriön ja Kehitysaluerahasto Oy:n aikuiskoulutukseen. Sen sijaan jatkokoulutukse- 47328: välistä työnjakoa, jossa toisaalta ministeriö toi- lla annettava pitkäkestoinen yrittäjän ammatti- 47329: mii yritystoiminnan kehittäjänä aluepoliittisin koulutus soveltuu myös muille varsinaista 47330: 46 47331: 47332: ammatillista aikuiskoulutusta autaville organi- taan alueellisten seikkojen esilletulo käsittelyn 47333: saatioille. aikana ja samalla se, etteivät tiukan alueelliset 47334: Alueellinen elinkeinopolitiikka. Elinkeinopo- lähtökohdat ohita muita yhtä tärkeitä näkökul- 47335: litiikkaa voidaan tarkastella useasta eri näkökul- mm. 47336: masta, joista eräs on alueellinen. Muita elinkei- Saatujen kokemusten mukaan lääninneuvot- 47337: nopolitiikan näkökulmia ovat esimerkiksi pk- telukunnilla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut 47338: politiikka, teollisuuspolitiikka, teknologiapoli- aktiivista ja oma-aloitteista roolia niissäkään 47339: tiikka, maaseutupolitiikka ja työllisyyspolitiik- asioissa, joissa se olisi ollut mahdollista. Työs- 47340: ka. Alueellisen näkökulman huomioon ottami- kentelytapa suhteellisen harvoine kokouksineen 47341: nen ja eri hallinnonalojen toimien yhteensovitta- niin neuvottelukunnissa kuin niiden jaostoissa- 47342: minen on tärkeää myös tarkasteltaessa elinkei- kin on johtanut siihen, että neuvottelukunnat 47343: nopolitiikkaa muista kuin alueellisista lähtökoh- harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ovat 47344: dista. Toisaalta liian voimakas alueellinen paino- kokonaan lääninhallitusten valmistelun varassa. 47345: tus ei saa liikaa vaikeuttaa elinkeinopolitiikan Neuvottelukunnilla ei ole käytännön mahdolli- 47346: muiden osa-alueiden toteuttamista. Parhaaseen suuksia vaikuttaa valmisteluun, joten ne ainoas- 47347: tulokseen eri tavoitteiden yhteensovittamisessa taan hyväksyvät lääninhallitusten esityksiä. 47348: päästäneen järjestelmällä, jossa hallinnonalat Lääninneuvottelukunnan aseman korostaminen 47349: toimivat itsenäisesti, mutta tiiviissä yhteistyössä merkitsee nykytilanteessa ainoastaan lääninhal- 47350: muiden hallinnonalojen kanssa. Tällä varmiste- lituksen aseman vahvistamista. 47351: 47 47352: 47353: 47354: 47355: 47356: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 47357: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta terveydenhuollon ja kunnallisen raittiustoimen 47358: on sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt seuraa- toiminta yhteensovitetaan ja työnjako määritel- 47359: vaa. lään paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla 47360: tavalla. 47361: Yleisten ja erityispalvelujen yhteensovittami- 47362: Sosiaali- ja terveysministeriö sesta ei ole saatavissa tarkkaa kuvaa. Asiaa on 47363: pyritty selvittämään osana valtakunnallista päih- 47364: Päihdehaitat ja hoitotoimenpiteiden kehittämi- dehuoltoselvitystä ja päihdetapauslaskennalla. 47365: nen. Kertomuksessaan eduskunnalle päihdeolo- Näistä saatujen tietojen mukaan on ilmeistä, että 47366: jen kehityksestä vuonna 1988 ja 1989 valtioneu- palvelujen yhteensovittamisessa on edelleen 47367: vosto on ottanut päihdepolitiikan lähtökohdaksi kehittämisen varaa. Kunnissa on kuitenkin 47368: kokonaiskulutuksen vähentämisen. Välineinä käynnistynyt tai vireillä erilaisia kokeiluja ja 47369: tähän käytetään aktiivisesti alkoholipolitiikan toimintoja, jotka antavat uusia kokemuksia. 47370: eri keinoja. Rajoittavaa alkoholipolitiikkaa jat- Tällaisia ovat esimerkiksi lastensuojelun ja päih- 47371: ketaan, kuitenkin samalla uudistaen sitä niin, dehuollon yhteistyö, mielenterveystyön ja päih- 47372: että kansalaisten omia pyrkimyksiä alkoholin dehuollon yhteiset hankkeet, päiväkeskustoimin- 47373: käytön hallintaan ja vähentämiseen edistetään. ta ja kaikaisuhoidon toteuttaminen terveyden- 47374: Erityistä huomiota on kiinnitetty ehkäisevän huollossa. Kokonaistilanteen arvioimiseksi on 47375: toiminnan kehittämiseen. Sosiaalihallituksen ja tavoitteena toteuttaa uusi päihdetapauslaskenta 47376: lääkintöhallituksen toimesta on järjestetty kou- vuonna 1991. 47377: lutustilaisuuksia, tuotettu opetusmateriaalia sekä Kaikaisuhoidon kehittäminen on yksi päihde- 47378: päihdevalistusta. Radion ja television mahdolli- huollon tärkeimmistä tehtävistä. Näyttää siltä, 47379: suuksia koko väestölle suunnatussa päihdevalis- että kaikaisuhoidon toteutuminen terveyden- 47380: tuksessa on ryhdytty hyödyntämään. Näin on jo huollossa ei ole lisääntynyt vielä riittävästi. 47381: toteutettu monia päihdevalistusohjelmia usein Tavoitteena on selvittää tilannetta, järjestää 47382: osana yleistä terveyskasvatusta. Koulutusta on koulutusta ja käynnistää kokeiluja. Sosiaalihalli- 47383: suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuol- tuksessa on lähiaikoina valmistumassa selvitys, 47384: lon sekä oppilashuollon työntekijöille erityisesti joka käsittelee muun muassa päivystystoimin- 47385: huumausainepreventiossa. Myös erilaisia tutki- iaa. 47386: mus- ja kehittämisprojekteja päihde-ehkäisyn Työelämän päihdehaittojen ehkäisyyn on 47387: kehittämiseksi on käynnistetty. kiinnitetty voimakasta huomiota viime vuosina. 47388: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- Työelämän päihdehaittojen ehkäisyä koskevan 47389: sissa suunnitelmissa on viime vuosina kiinnitetty koulutuksen kehittäminen on ollut painoalueena 47390: huomiota päihdehaittojen torjuntaan. Niissä kunnallisessa raittiustyössä ja sosiaali- ja terve- 47391: painotettiin niin ikään kunnille, että päihteiden ysministeriö on avustanut kuntien työelämän 47392: ongelmakäyttäjien hoito ja tuki järjestetään päihdehaittojen ehkäisyyn liittyviä kokeilupro- 47393: sovittaen yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon jekteja. Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti 47394: perus- ja erityispalvelut ja katkaisuhoitoa kehite- vuosina 1987-1989 työelämän päihdehaittojen 47395: tään paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla ehkäisyprojektin, jonka tarkoituksena oli löytää 47396: tavalla sekä terveyskeskuksissa että päihdehuol- uusia lähestymistapoja työelämän päihdehaitto- 47397: lon erityispalveluyksiköissä. Suunnitelmassa jen ehkäisyyn sekä parantaa sosiaali-, terveys- ja 47398: edellytettiin kunnilta myös, että sosiaalihuollon, raittiustoimen valmiuksia toimia yhteistyössä 47399: 48 47400: 47401: työelämän osapuolten kanssa. Projektin aikana toimesta on tarjolla melko runsaasti erilaisia 47402: Työturvallisuuskeskus toteutti työpaikoilla pro- päihdehuoltoon liittyviä kursseja, jotka soveltu- 47403: jektia tukevan "Itsestään selvä" -kampanjan. vat myös huumeiden käyttäjiä kohtaaville. Suun- 47404: Vuonna 1990 käynnistyi sosiaali- ja terveysmi- nitteilla on järjestää päihdehuollon ja lastensuo- 47405: nisteriön toimesta työelämän alkoholiohjelman jelun yhteistyönä etsivän kenttätyön koulutusta. 47406: kehittämisprojekti, jossa kehitetään työpaikoille Vuonna 1990 julkaistiin sosiaali- ja terveysmi- 47407: soveltuvia päihdehaittojen ehkäisyyn liittyviä nisteriön toimesta opas "Huumeongelma". Se 47408: työmenetelmiä ja valmistetaan tarvittavaa ai- antaa tietoa vanhemmille, nuorille ja ammatti- 47409: neistoa. auttajille. 47410: Päihdeongelmaisten aseman parantamiseen Melko pitkään viime vuosiin asti hoitojärjes- 47411: tulee vaikuttamaan myös kuntoutusuudistus. telmän sekä niin sanotun etsivän työn kehittämi- 47412: Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus toteu- nen on ollut korjaavaa työtä, joka on kohdistu- 47413: tui 1.10.1991 lukien. Uudistuksella pyritään nut varsinaisiin ongelmaisiin. Vastaisuudessa 47414: muun muassa edistämään työntekijöiden työelä- pyritään panostamaan entistä enemmän ehkäise- 47415: mässä pysymistä parantamalla kuntoutujien vään ja valistavaan työhön. 47416: asemaa ja selkeyttämällä palvelujärjestelmien Keskeisiä tekijöitä päihdehuollon edelleenke- 47417: työnjakoa kuntoutuspalvelujen saannin turvaa- hittämisessä ovat koulutus ja uusien työkäytän- 47418: miseksi. Kuntoutujan toimeentulo kuntoutuk- töjen luominen riittävän kokeilu- ja tutkimustoi- 47419: sen ajaksi järjestetään kuntoutusrahan avulla. minnan avulla. Osa toiminnan kehittämisestä on 47420: Kuntoutuksen tavoitteena on päihdeongelman kuitenkin pitkälti riippuvaista taloudellisista 47421: ja siihen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosi- voimavaroista, kuten päivystystoiminta, etsivä 47422: aalisten vaikeuksien hoitaminen sekä päihdeon- työ sekä erityisesti asumisongelman poistami- 47423: gelmien ehkäisy sekä päihdeongelmaisen ja hä- nen. 47424: nen läheistensä aseman ja toimintaedellytysten Lääkärityövoiman kysyntään ja tarjontaan liit- 47425: parantaminen. Tarkoituksena on, että päihde- tyvät ongelmat. Työikäisten lääkäreiden vuotui- 47426: huollon piirissä olevien työhön kuntoutettavien nen nettolisäys vuosina 1973-1983 oli keski- 47427: sosiaalihuollon asiakkaiden toimeentulosta huo- määrin 400 vuodessa. Tämä lisäys väheni tilapäi- 47428: lehdittaisiin myös kuntoutusrahan avulla. sesti puoleen vuonna 1984 ja pysyi matalana 47429: Päihdeongelmaisten asumisongelmat ovat vuoteen 1987 saakka. Kasvun hidastuminen 47430: edelleen suuria. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtui orientoivan vaiheen käyttöönoton aiheut- 47431: valtakunnallisessa suunnitelmassa on otettu tamasta viiveestä. 47432: asunnottomuuden poistaminen tavoitteeksi vuo- Samaan aikaan kysyntä kasvoi nopeasti. Vir- 47433: den 199lloppuun mennessä. Erilaisia asumispal- kojen lisäystä hidastettiin samanaikaisesti, ei 47434: veluyksikköjä ja tukiasuntoja on perustettu tosin kovin jyrkästi. Työtilaisuuksia lääkärityö- 47435: melko runsaasti viime vuosina, mutta siirtymi- voimalle syntyi yksityissektorilla sekä myös jul- 47436: nen niistä normaaliin asumiseen on edelleen kisella sektorilla muun muassa lisättäessä vara- 47437: vaikeata. henkilöstöä. Kokonaiskysynnän ja tarjonnan 47438: Huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi ja epätasapaino kohdentui käytännössä kokonaan 47439: hoidon tehostamiseksi viranomaisten toimintaa terveyskeskuksiin. 47440: on viime vuosina tehostettu. Sosiaali- ja terveys- Vuodesta 1985 alkaen lisääntyvä määrä lää- 47441: ministeriön käynnistämänä toimii työryhmä, kärin viroista kunnallisessa terveydenhuollossa 47442: joka selvittää erityisesti ehkäisevää huumetyötä on ollut ilman hoitajaa. Sairaalapuolella vajauk- 47443: ja järjestöjen sekä viranomaisten työnjakoa. sen kasvu on ollut vähäistä ja se on selvästi 47444: Lisäksi on meneillään projekti, jonka yhtenä rajoittunut tietyille erikoisaloille. Terveyskeskuk- 47445: tavoitteena on selvittää, kuinka eri viranomais- sissa vajaus on kasvanut nopeasti. Syksyllä 1988 47446: ten huumetyötä tulisi paikallisesti kehittää. tehdyn selvityksen mukaan hoitamattomien vir- 47447: Suomi on mukana myös Pohjoismaiden Neu- kojen ja sijaisuuksien määrä ilman orientoivan 47448: voston alaisessa huume-ehkäisyä käsittelevässä vaiheen virkoja oli sairaaloissa 298 (7 %) ja ter- 47449: yhteistyöelimessä, joka vuonna 1990 päätti 8- veyskeskuksissa 577 (18 %). Syntynyt työvoima- 47450: kohtaisesta yhteispohjoismaisesta toimintaohjel- vajaus on sijoittunut siten valtaosaltaan terveys- 47451: masta. Suomi on osallistunut yhteispohjoismai- keskuksiin. Sairaaloissa merkittävää pulaa on 47452: seen koulutukseen ja meille tärkeään työntekijä- ollut vain eräillä erikoisaloilla, kuten psykiatri- 47453: vaihtoon. assa, radiologiassa, anestesiologiassa ja silmä- 47454: Tällä hetkellä viranomaisten ja järjestöjen taudeissa. 47455: 49 47456: 47457: Aluksi pulaa käsiteltiin ainoastaan alueellise- misesta on käyty keskusteluja myös kunnallisten 47458: na terveyskeskuslääkäripulana. Tämän helpot- keskusjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten 47459: tamiseksi mahdollistettiin orientoivan vaiheen kanssa. Toimenpideohjelman toteuttamiseen on 47460: terveyskeskuspalvelun korvaaminen terveyskes- ryhdytty ja lääkäreiden virkamääriä on pienen- 47461: kuslääkärityöllä lääkäripulasta kärsivissä terve- netty. 47462: yskeskuksissa. Lisäksi helpotettiin lääketieteen Kyseiseen ohjelmaan liittyy sekä koulutuksel- 47463: opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia viransijai- lisia että työoloja ja virkaehtoja koskevia kohtia. 47464: sina terveyskeskuksissa. Järjestelyillä on saatu Näitä ovat muun muassa orientoivan vaiheen 47465: väliaikaista työvoimaa terveyskeskuksiin. Sa- säädösten muuttaminen, terveyskeskuspalvelun 47466: masta syystä muutettiin 50 yliopistokaupungeis- lisääminen erikoislääkärikoulutuksen osana, 47467: sa ja niiden ympäristössä sijaitsevaa orientoivan uusien virkojen muuttaminen, pidättäytyminen 47468: vaiheen virkaa terveyskeskuslääkärinviroiksi, toimista, jotka lisäävät lääkäripalvelujen kysyn- 47469: jotta orientoiva palvelu suoritettaisiin pulasta tää kunnallisen terveydenhuollon ulkopuolella, 47470: kärsivillä alueilla. Toisaalta järjestely lisäsi lail- lääkärikoulutukseen otettavien määrän lisäämi- 47471: listettujen lääkärien työpaikkoja yliopistokau- nen, lääkärikoulutuksen sisällön kehittäminen, 47472: pungeissa, jonne lääkärit mielellään hakeutuvat, terveyskeskuslääkärin työn sisällön kehittämi- 47473: ja siten sen merkitys pitkäaikaisten lääkäreiden nen ja urakehityksen parantaminen. 47474: saamiseksi lääkäripulasta kärsiviin terveyskes- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ope- 47475: kuksiin ei ollut toivotun kaltaista. tusterveyskeskustoimikunta, joka jätti mietin- 47476: Palvelulisien aikaistaruiselia pyrittiin palk- tönsä joulukuun lopussa 1990, näkee, että terve- 47477: kauksellisesti houkuttelemaan nuoria lääkäreitä yskeskusopetuksen tehostamisella vähennetään 47478: syrjäseutujen terveyskeskuksiin. 1.12.1988 teh- koulutuksen sairaalakeskeisyyttä ja lääkärit 47479: dyssä virkaehtosopimuksessa parannettiin tun- saavat parempia valmiuksia toimia terveyskes- 47480: tuvasti terveyskeskusten lisätyö- ja päivystys- kuksessa. 47481: palkkioita. Toimenpideohjelman tuloksena työvoimati- 47482: Terveyskeskuslääkärin työn sisältöä on pyrit- lanne helpottui ja vajauksen kasvu taittui. Vii- 47483: ty kehittämään. Toteutetut kokeilut osoittavat, meisimmät tiedot osoittavat vajauksen jo hie- 47484: että väestövastuun toteuttaminen ja omalääkäri- man vähentyneen. Säästötoimenpiteinä toteute- 47485: toiminta lisää lääkäreiden työtyytyväisyyttä, ja tut virkojen täyttörajoitukset ja sijaisten paik- 47486: paikallisiin olosuhteisiin soveltuviin ratkaisumal- kaamisesta pidättäytymiset ovat osaltaan vai- 47487: leihin tähtääviä kokeiluja on jatkettu ja laajen- kuttaneet vajausta vähentävästi. Sosiaali- ja ter- 47488: nettu. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut veysministeriö seuraa lääkärityövoimavajauksen 47489: johtoryhmän kokeilujen valtakunnallista johta- kehitystä ja jatkaa toimenpideohjelmaa lääkäri- 47490: mista varten. Lisäksi on solmittu kokeiluvirka- työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon 47491: ehtosopimus omalääkäritoimintaa varten. Ter- saavuttamiseksi terveyskeskuksissa. 47492: veyskeskusbyrokratiaa on pyritty vähentämään Vammaisten erityishuollon palvelut. Vammais- 47493: muun muassa lääkintöhallituksen antamalla palvelulain palvelut ja tukitoimet tulivat voi- 47494: ohjeella, jolla sairauslomatodistusten kirjoitta- maan vuoden 1988 alusta. Kunnan on järjestet- 47495: minen lyhytaikaisissa sairauksissa siirrettiin pois tävä vaikeavammaisille erinäisiä palveluja, jotka 47496: lääkäreiltä. astuvat voimaan asteittain. Ensin, jo lain voi- 47497: Koulutukseen otettavien määrää päätettiin maantulosta lukien, kunnan tuli korvata vaikea- 47498: keväällä 1988lisätä 560:een vuodessa. Sittemmin vammaiselle ne asunnon muutostyöt ja asuntoon 47499: hallitus on 27 .4.1989, käsitellessään korkeakou- kuuluvat välineet ja laitteet, jotka poistavat tai 47500: lulaitoksen kehittämisohjelmaa, päättänyt lisätä vähentävät asumishaittaa. Kunnille tämä oli 47501: koulutukseen otettavien määrää vuodesta 1990 vanhaa invaliidihuoltolain jatkoa eikä suurem- 47502: alkaen 610:een. pia ongelmia ole ollut. 47503: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti Seuraavana astuu voimaan vuoden 1992 alus- 47504: huhtikuussa 1989 laajan toimenpideohjelman ta palveluasumista ja kuljetus- sekä saattopalve- 47505: terveyskeskusten kehittämiseksi ja niiden saami- lua koskeva velvoite. Varsinkin palveluasumisen 47506: seksi kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi sai- osalta saattaa tulla vaikeuksia, minkä johdosta 47507: raalatyön ja yksityissektorin kanssa. Hallitus sosiaalihallitus tekee selvityksen siitä, paljonko 47508: käsitteli iltakoulussaan 3.5.1989 työryhmän esi- kunnat katsovat, että heillä on palvelujen tarvit- 47509: tysten mukaisesti laadittua toimenpideohjelmaa sijoita ja paljonko heillä on paikkoja. Kysely 47510: lääkäripulan poistamiseksi. Ohjelman toteutta- toteutui vuonna 1990. Mahdolliset jatkotoimen- 47511: 47512: 7 311868M 47513: 50 47514: 47515: piteet riippuvat vastauksista, mutta odotetaan, yhteistyöryhmät voivat ottaa hoitaakseen myös 47516: että jo kyselyn tekeminen muistuttaa kuntia kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmän 47517: uudesta velvoitteesta. tehtävät. Kuntoutujan toimeentulo kuntoutuk- 47518: Sosiaalihallitus julkaisi vuonna 1989 oppaan sen ajaksi järjestetään kuntoutusrahan avulla. 47519: Vammaispalvelua kuntalaisille, jossa on aiem- Uudistukseen sisältyvä kuntoutusvelvoite tar- 47520: paa ohjekirjettä (2/87) laajemmin pyritty selvittä- koittaa muun muassa sitä, että kuntoutustarve ja 47521: mään lain tavoitteita. Näin esimerkiksi palvelu- -mahdollisuudet on selvitettävä viimeistään sil- 47522: suunnitelmaa tehtäessä korostetaan muun muas- loin, kun sairausvakuutuksen päivärahaa on 47523: sa terveydenhuollon asiantuntemuksen mukana- maksettu 60 päivää. Kuntoutuksen ajalta mak- 47524: oloa. settaisiin kuntoutusrahaa, joka on uusi etuus- 47525: Vuoden 1989 aikana järjestettiin eri viran- muoto. Kuntoutusrahan saamisen ehdot ja taso 47526: omaistahojen toimesta lukuisia vammaispalvelu- on määritelty niin, että kuntoutusraha motivoisi 47527: lakia koskevia koulutustilaisuuksia. Osanottaja- kuntoutukseen osallistumiseen vaihtoehtona esi- 47528: kunta jakautui lähes tasan terveydenhuollon ja merkiksi eläkkeellejäämiselle tai sairaus- tai 47529: sosiaalihuollon henkilöstön kesken. työttömyyspäivärahan saamiselle. Myös ennen 47530: Kehitysvammahuollon keskuslaitoksia on työkyvyttömyyseläkepäätöstä on tarvittaessa 47531: edelleen pyritty pienentämään perustamalla selvitettävä kuntoutusmahdollisuudet. 47532: pieniä hoitokoteja käyttäjän kotikuntaan tai Yhteistyösäännöksen tavoitteena on puoles- 47533: ainakin lähelle sitä. Toiminta on voinut edetä taan varmistaa, että jokainen kuntoutusasiakas 47534: käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti. saa tarvitsemansa palvelut. Lisäksi viranomaisil- 47535: Hankkeiden toteuttaminen eri kunnissa ja kun- le tulee velvollisuus ohjata oikealle taholle ne 47536: tainliitoissa on vaihdellut alueellisesti. Tavoittee- asiakkaat, joita se itse ei oman järjestelmänsä 47537: na on kuitenkin toiminnan kehittäminen alueel- kautta voi auttaa. Uudistuksessa korostetaan 47538: lisesti tasapainoiseksi. myös kuntoutuksen suunnitelmallisuutta ja 47539: Laitosten pienentämistä jatketaan edelleen. kuntoutujien omakohtaista panosta. 47540: Samalla pyritään laitososastoja muuttamaan Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuu- 47541: kodikkaammiksi niille, jotka tulevat sinne jää- deksi säädetään vaikeavammaisten lääkinnälli- 47542: mään. Tavoitteena on pienet hoitokodit sekä nen kuntoutus. Se käsittää eräitä kalliita ja 47543: pienehkö keskuslaitos, joka samalla toimisi vaativia kuntoutustoimenpiteitä, joita ei ole ollut 47544: piirinsä kehitysvammahuollon resurssikeskukse- tarkoituksenmukaista jättää yksittäisen kunnan 47545: na. Mielisairaaloista on voitu siirtää joitakin terveydenhuollon kustannettaviksi. Kelan on 47546: asiakkaita keskuslaitoksiin, mutta usein keskus- myös järjestettävä vajaakuntoiselle henkilölle 47547: laitoksilla ei ole ollut riittävästi kapasiteettia tarpeellinen ammatillinen kuntoutus, jollei sitä 47548: kaikkien siirtämiseksi. On myös todettava, että ole järjestetty työhallinnon toimenpiteillä tai 47549: ne kehitysvammaiset, jotka tällä hetkellä on työeläkelakien taikka erityisopetusta koskevien 47550: sijoitettu mielisairaaloihin, ovat tasoltaan pa- säännösten perusteella. 47551: rempia kuin keskuslaitosten nykyiset kehitys- Suojatyön ja työtoiminnan lainsäädännölli- 47552: vammaiset. nen valmistelu on ollut käynnissä sosiaali- ja 47553: Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus to- terveysministeriössä sekä työministeriössä. 47554: teutui 1.10.1991 lukien. Uudistuksessa täsmen- Sosiaalihallitus on käynnistänyt komitean- 47555: netään kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä mietinnössä 59/87 selvitettyjen suuntaviivojen 47556: koskevia säännöksiä. Lainsäädännössä tehoste- mukaisesti sosiaalihuollon työtoiminnan ja suo- 47557: taan eri palvelujärjestelmien velvollisuutta järjes- jatyön alueella kehittämis- ja kokeilutoimintaa. 47558: tää kuntoutusta ja vajaakuntoisten perus- ja Kokeilutoiminnasta ja suojatyön sekä työtoi- 47559: ammattikoulutusta sekä työvoimapalveluja. minnan kehittämistarpeista on sosiaalihallitus 47560: Kuntoutusta järjestävien tahojen on oltava yh- toimittanut kaksi julkaisua. Tämän lisäksi työ- 47561: teistyössä keskenään normaalin toimintansa hönkuntoutuksen menetelmiä on kehitetty sosi- 47562: osana. Kunnan velvollisuutena on lisäksi huo- aalihallituksen käynnistämissä ja ohjaamissa 47563: lehtia, että sen alueella toimii kuntoutusasian- kehittämisprojekteissa. Näistä projekteista on 47564: tuntijoiden muodostama yhteistyöryhmä. Jos tähän mennessä ilmestynyt kaksi raporttia. 47565: kunta niin päättää, nykyiset terveydenhuollon Kokeilut ja kehittämisprojektit jatkuvat edel- 47566: työvoimahallinnon tai kansaneläkelaitoksen leen. 47567: 51 47568: 47569: 47570: 47571: 47572: Työministeriön hallinnonala 47573: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta ja osa-aikatyötä tekevän oikeudesta lisätyöhön 47574: on työministeriö esittänyt seuraavaa. ja koulutukseen. 47575: Samoin samassa yhteydessä on yhteistoimin- 47576: nasta yrityksissä annetun lain tarkoittaman yh- 47577: teistoimintamenettelyn piiriin lisätty (724/1988) 47578: Työministeriö osa-aikaistamiset. Myös työttömyysturvalakia 47579: on muutettu niin, että osa-aikatyötä tekevällä 47580: Osa-aikatyö. Osa-aikatyötä tekevien osuus työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan. 47581: työllisestä työvoimasta on pysynyt Suomessa Edelleen on syytä kiinnittää huomiota niiden 47582: varsin vähäisenä. Osa-aikatyötä tekevän työnte- työntekijöiden asemaan, jotka joutuvat teke- 47583: kijän työsuhde- ja sosiaaliturvaa on kehitetty mään osa-aikatyötä vasten tahtoaan. 47584: viime vuosina. Työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö Työlainsäädäntöä ollaan eräiltä osin uudista- 47585: on pääsääntöisesti rakentunut kokoaikaisen massa kokonaisuudessaan. Työaikalainsäädän- 47586: työsuhteen varaan. Lainsäädäntöä on pyritty tökomitean ja vuosilomakomitean määräajat 47587: osittaisuudistuksin laajentamaan siten, että myös päättyvät vuoden 1992 lopussa. Näiden komite- 47588: osa-aikatyötä tekevät saisivat suhteellisesti sa- oiden tehtävänä on ottaa huomioon myös osa- 47589: mat työsuhde- ja sosiaaliturvaetuudet kuin ko- aikatyö ja sen erityinen säätelytarve työaika- ja 47590: koaikatyötä tekevät palkansaajat. Työelämän vuosilomalainsäädännössä. Lisäksi eläkekomi- 47591: uudistamiseen liittyen työsopimuslakiin on lisät- tea 1990:n tehtävänä on ottaa huomioon osa- 47592: ty säännökset (723/1988) niistä edellytyksistä, aikatyötä tekevän työntekijän eläketurvan kehit- 47593: joilla työsuhde voidaan muuttaa osa-aikaiseksi tämiseen liittyvät kysymykset. 47594: 52 47595: 47596: 47597: 47598: 47599: Ympäristöministeriön hallinnonala 47600: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta että suurin osa ilmoituksista olisi käsitelty vuo- 47601: on ympäristöministeriö esittänyt seuraavaa. den 1992 kuluessa. 47602: Ruuhkien purkamisen tehostamiseksi ympä- 47603: ristöministeriö on osoittanut vuoden 1991 mää- 47604: rärahoista momentilta ympäristön tutkimus, 47605: Ympäristöministeriö suunnittelu ja valvonta noin 1,5 miljoonaa mark- 47606: kaa tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen lää- 47607: llmansuojelu. Eduskunta on hyväksynyt halli- ninhallituksiin. Määrärahalla on voitu palkata 47608: tuksen esityksen ympäristölupamenettelyä kos- kaksi henkilöä Uudenmaan, Turun ja Porin ja 47609: kevaksi lainsäädännöksi. Hämeen lääninhallituksiin ja yksi henkilö sekä 47610: Y mpäristölupamenettelylailla yhdistetään Kymen että Vaasan lääninhallituksiin. Järjeste- 47611: useita eri hallinnollisia lupa-, ilmoitus- ja suun- lyä on tarkoitus jatkaa vuonna 1992. 47612: nittelumenettelyjä. Lain soveltamisalaan kuulu- Ympäristölupamenettelylain nojalla annetta- 47613: vat kaikki ne laitokset, joiden toiminnan aloitta- vana asetuksella on tarkoitus säätää lupa-asioi- 47614: miseen tai muuttamiseen tarvitaan sijoituslupa, den toimivallanjaosta lääninhallitusten ja kun- 47615: päätös ilmansuojeluilmoituksesta, jätehuolto- tien lupaviranomaisten kesken. Asetuksessa sää- 47616: suunnitelma tai ongelmajätteiden käsittelylupa. dettäisiin lääninhallituksen ratkaistaviksi tulevat 47617: Lain piiriin eivät kuulu jätevesien päästämislu- laitokset. Muut lupa-asiat ratkaisisi kunnan 47618: vat. lupaviranomainen. Lupa-asioiden yhtenäisellä 47619: Y mpäristölupamenettelylaissa säädetään käsittelyllä ja toimivallan jaolla on tavoitteena 47620: menettelymuodoista ja lupaharkinnan aineelli- ehkäistä nykyään tehtävää päällekkäistä työtä 47621: nen perusta jää edelleen nykyisten lakien varaan. eri viranomaisissa. 47622: Laki tulee voimaan 1.9.1992. Lain myötä Ympäristöministeriössä valmistellussa ympä- 47623: nykyinen ilmoitusmenettelyyn perustuva järjes- ristölupamenettelyasetusluonnoksessa on ehdo- 47624: telmä ilmansuojelulaissa muuttuu ennakolliseksi tettu, että toimivallanjako noudattaisi suunnil- 47625: lupajärjestelmäksi. leen ilmansuojeluasetuksen 7 §:n mukaista lai- 47626: Ilmansuojeluilmoitusten käsittely on viivästy- tosluetteloa. Lisäksi on suunniteltu, että asfaltti- 47627: nyt siitä, mitä eduskunta edellytti hyväksyessään asemien, kivenmurskaamojen ja alle 50 MW:n 47628: ilmansuojelulain. Lääninhallituksissa on edel- energiantuotantolaitosten lupa-asiat käsiteltäi- 47629: leen vireillä noin 550 ilmansuojeluilmoitusta. siin lääninhallitusten sijasta kunnissa. Tämä vä- 47630: Päätöksiä on vastaavasti tehty noin 950 laitok- hentäisi lääninhallitusten käsittelyssä olevien 47631: sesta. Suurin syy ruuhkien syntymiseen on voi- asioiden määrää merkittävästi. 47632: mavarojen vähäisyys. Ympäristöministeriössä on myös harkittu sel- 47633: Ympäristöministeriö on yhteistyössä läänin- laista vaihtoehtoa, että asfalttiasemien, kiven- 47634: hallitusten kanssa selvittänyt syksyllä 1990 murskaamojenja pienehköjen energiantuotanto- 47635: mahdollisuuksia ruuhkan purkamiseen ennen laitosten ilmansuojelukysymyksiä ei käsiteltäisi 47636: ympäristölupamenettelylain voimaantuloa. Sel- lainkaan laitoskohtaisesti ilmansuojelulain no- 47637: vitys osoitti, että pääosa vireillä olevista ilmoi- jalla, vaan näitä laitosryhmiä säänneltäisiin val- 47638: tuksista on valmisteltu päätöstä vaille valmiiksi, tioneuvoston antamin yleisin määräyksin. Mää- 47639: joten käsittelymenettelyn (esim. lausuntokierros) räysten noudattamista valvoisivat kuntien ym- 47640: yksinkertaistaminen ei helpottaisi ruuhkien pur- päristönsuojeluviranomaiset. Tämän muutoksen 47641: kua. Lääninhallituksia on myös pyydetty laati- toteuttaminen edellyttäisi ilmansuojelulain 9 §:n 47642: maan suunnitelmat ruuhkien purkamisesta siten, muuttamista. 47643: 53 47644: 47645: Ympäristöministeriön rahoituksella on Kes- Tilintarkastajat kiinnittävät huomiota mm. 47646: ki-Suomen lääninhallituksessa valmisteilla käsi- metsäojitusta ja turvetaloutta koskevan tutki- 47647: kirja pienten ja keskisuurten energiantuotanto- muksen lisäämiseen. Maataloudesta on parhail- 47648: laitosten ilmansuojelusta ja ilmoitusasioiden laan päättymässä laajapohjainen Maatalous ja 47649: käsittelystä. Käsikirja on tarkoitettu erityisesti vesien kuormitus -projekti (MA VERO), joka 47650: kuntien viranomaisille näiden ryhtyessä käsitte- alkoi vuonna 1988. Metsätalouden ja turvetuo- 47651: lemään laitosten ilmansuojeluasioita ympäristö- tannon vesiensuojelukysymyksiä selvitti vuonna 47652: lupamenettelylain mukaisesti. Vastaavan käsi- 1987 työnsä päättänyt toimikunta, joka muun 47653: kirjan laatimista myös asfalttiasemia ja kiven- ohella kartoitti tutkimustarvetta tällä alalla. Sen 47654: murskaamoja varten on alustavasti suunniteltu. työn perusteella käynnistyi vuonna 1990 metsä- 47655: Vesistöjen hajakuormitus. Valtiontilintarkas- talouden vesiensuojelukysymyksiä selvittävä 47656: tajat kiinnittävät huomiota vesistöjen hajakuor- laajapohjainen projekti (METVE), jonka työ 47657: mituksesta aiheutuneisiin ongelmiin, hajakuor- kestää vuoteen 1995. 47658: mituksen vähentämisen hankaluuteen sekä vä- Turvetuotannon vesistövaikutustutkimuksia 47659: hentämistoimien ja lainsäädännön riittävyyteen. on puolestaan tehty tehostetusti vesi- ja ympäris- 47660: Tilintarkastajat katsovat, että teollisuuden ja töhallinnossa osaksi kauppa- ja teollisuusminis- 47661: yhdyskuntien vesiensuojelu on parantunut 1970- teriön rahoituksella. Kaiken kaikkiaan tutki- 47662: luvulla aloitettujen toimien ansiosta. Hajakuor- musta on tehostettu tilintarkastajien kertomuk- 47663: mituksen merkitys vesien likaajana on samalla sessa edellytetysti. 47664: tullut korostetummin esiin. Tämän vuoksi on Tilintarkastajat huomauttavat, että vesilakia 47665: ryhdyttävä toimiin hajakuormituksen vähentä- tulisi muuttaa niin, ettei tapauskohtaista harkin- 47666: miseksi. Tilintarkastajat esittävät tässä tarkoi- taa suoritettaisi eikä pilaantumisvaikutuksia 47667: tuksessa joukon erilaisia ehdotuksia. tarvitsisi osoittaa. Vesilakiin tulisi hajakuormi- 47668: Hajakuormituksen vähentämisen hallinnolli- tuksen vähentämiseksi sisällyttää yleisiä tai alu- 47669: nen vastuu kuuluu ympäristöministeriön toimi- eellisesti sitovia määräyksiä, joita kuntien viran- 47670: alaan. Tarvittavien vesilainsäädännön muutos- omaiset tehokkaasti valvoisivat. Vesilain muut- 47671: ten esittely taas kuuluu oikeusministeriölle. Ti- taminen esitettyyn suuntaan on valmisteilla. 47672: lintarkastajien kertomuksessa esitettyjen ehdo- Asiaa on selvitetty ympäristöministeriössä yh- 47673: tusten toteuttamiseksi on ryhdytty seuraaviin teistyössä oikeusministeriön ja maa- ja metsäta- 47674: toimiin. lousministeriön kanssa. Ajatuksena on sisällyt- 47675: Hajakuormituksen vähentämisessä kysymys tää vesilakiin hajakuormituksen vähentämiseksi 47676: on useista erilaisista toimista, joista useimpia tarpeelliset yleiset vähimmäisvaatimukset. Vas- 47677: varten ei vesilaissa tai muussa lainsäädännössä taavan kaltaisia vesilainsäädännön muutostar- 47678: ole säännöksiä. Tämän vuoksi ohjaus ja neuvon- peita tullee lähivuosina aiheutumaan myös Eu- 47679: ta on tilintarkastajien kertomuksessa katsottu roopan yhteisöjen vesiensuojeluohjesääntöjen 47680: erääksi keskeiseksi keinoksi. Ympäristöministe- voimaansaattamisesta Suomessa. Tätä koskeva 47681: riö on käynyt asiasta useita neuvotteluja sekä selvitystyö on vireillä. 47682: maa- ja metsätalousministeriön ja vesi- ja ympä- Vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpi- 47683: ristöhallituksen että maatalouden intressitaho- teistä annettu asetus (816/89) tuli muutettuna 47684: jen kanssa. Ministeriöiden keskinäisen sopimuk- voimaan 1.11.1989. Se sisältää mm. kotieläinta- 47685: sen perusteella maa- ja metsätalousministeriö loutta, kaupallisia turvetuotantoalueita, turkis- 47686: asetti 1989 maatalouden ympäristönsuojelutyö- tarhausta ja kalankasvatusta koskevia uusia 47687: ryhmän, joka on antanut useita ohjeita ja suosi- määräyksiä. Ilmoitusmenettelyyn liittyy silti vie- 47688: tuksia maatalouden vesiensuojelun edistämisek- lä ongelmia olemassa olevan toiminnan suhteen, 47689: si. Ympäristöministeriö on antanut vuodesta mitä koskevia selvityksiä on tehty ympäristömi- 47690: 1989 lähtien taloudellista tukea ohjaukseen ja nisteriössä yhteistyössä oikeusministeriön kans- 47691: neuvontaan maatalouden vesiensuojelun tehos- sa. Tämä työ on osaksi sidoksissa edellä tarkas- 47692: tamiseksi. Tätä tukea jatketaan. Käytännön teltuun vesilain muutostyöhön. 47693: ohjaus ja neuvonta on hoidettu pääosin vesi- ja Ojituksia tämä uudistus ei koskenut. Näiden 47694: ympäristöhallituksesta sekä Maatalouskeskus- osalta kuormituksen vähentämiseen on sitä vas- 47695: ten Liitto ry:stä. Viimeksi mainitulla on meneil- toin pyritty vesilain muutoksella, jota koskevan 47696: lään laaja kampanja ympäristönsuojelusta. Yh- hallituksen esityksen (217/1990 vp.) eduskunta 47697: teyksiä pidetään myös maatilahallitukseen. Oh- on tammikuussa 1991 hyväksynyt. Laki on tullut 47698: jelmista on sovittu keskinäisissä neuvotteluissa. voimaan 1.5.1991. Lakiuudistus sisältää myös 47699: 54 47700: 47701: 47702: aikaisempaa selkeämmän velvollisuuden luvan viranomaisen vahvistettavaksi. Vapaakuntien 47703: hakemiseen puroja koskevissa ojituksissa, mikä rakennuslain mukaisista poikkeusluvista ratkai- 47704: oli ristiriitoja aiheuttanut puute vanhassa, ojitus- sevat kunnat itse jo neljäsosan. Kuntien yleis- 47705: ta koskevassa laissa. kaavoituksen edetessä tämän osuuden arvioi- 47706: Vesilain 6 lukua selvennettiin siten, että vesis- daan vielä kasvavan. 47707: tön pilaamiskielto nimenomaisesti koskee myös Rakennuslain 1.9.1990 voimaan tulleella 47708: ojituksia. Tämä koskee sekä turvetuotantoaluei- muutoksella (696/90) toteutettiin pysyvänä jär- 47709: den kuivatuksia että metsäojituksia. Jälkimmäis- jestelynä varsin mittava toimivallan siirto kun- 47710: ten mahdollinen liittäminen ennakkoilmoitus- tien omavastaisen päätöksenteon lisäämiseksi. 47711: menettelyn piiriin edellyttää selvityksiä tämän Tämän seurauksena kuntien toimivalta poik- 47712: menettelyn suhteesta vesilain mukaiseen ojitus- keusten myöntämisessä olennaisesti kasvoi. 47713: toimitusmenettelyyn. Alustavasti arvioidaan kuntien voivan ratkaista 47714: Vielä tilintarkastajat huomauttavat siitä, että poikkeusluvista ainakin neljänneksen. Valtion 47715: momentilla 35.25.41 ollutta avustusmäärärahaa viranomaisten käsittelemien poikkeuslupien 47716: maatilatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden määrää pyritään edelleenkin vähentämään sa- 47717: avustamiseksi on haettu suhteellisen vähän, mikä moin kuin poikkeuslupajärjestelmän osuutta 47718: saattaa olla liian tiukkojen ehtojen syytä. rakentamisen ohjauksessa. 47719: Ympäristöministeriö on neuvotellut ehdoista Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota 47720: muun ohella valtiovarainministeriön kanssa, lääninhallitusten poikkeuslupakäytäntöön lu- 47721: mutta sittemmin tarkoituksenmukaisimmaksi pien hylkäämisessä. Lisäksi on edellytetty tar- 47722: ratkaisuksi katsottiin koko avustusjärjestelmän koin seurattavan ympäristöministeriön valitusvi- 47723: siirto maa- ja metsätalousministeriön pääluok- ranomaiseksi näissä asioissa säätämisen vaiku- 47724: kaan. Eduskunnassa oli vireillä maatilalainsää- tuksia. 47725: dännön kokonaisuudistus, jonka yhteydessä Ministeriö on 1.11.1989 alkaen toiminut vali- 47726: myös avustusjärjestelmä uudistettiin. Määrära- tusviranomaisena lääninhallitusten poikkeuslu- 47727: ha on tällä perusteella siirretty jo vuoden 1991 papäätöksistä. Vuoden 1991 alussa käsiteltäviä 47728: tulo- ja menoarviossa maa- ja metsätalousminis- valituksia oli 630 kpl. Vuonna 1990 ratkaistiin 47729: teriön pääluokkaan. 216 valituspoikkeuslupaa, joihin sisältyi 229 47730: Rakennuslain poikkeuslupajärjestelmä. V al- valitusta. Asioiden suuren määrän johdosta on 47731: tiontilintarkastajat ovat pitäneet rakennuslain väliaikaisesti jouduttu palkkaamaan lisähenki- 47732: poikkeuslupajärjestelmää liian mittavana ja löstöä. Muutos on tehnyt mahdolliseksi vaikut- 47733: epätarkoituksenmukaisena. taa lääninhallitusten poikkeusluparatkaisujen 47734: Ympäristöministeriön hallinnonalalla kaavoi- perusteluihin. Muutoksen vaikutuksia luvanha- 47735: tus- ja rakennusasiat ovat vapaakuntakokeilun kijan ja muiden asianosaisten asemaan ja oikeus- 47736: olennainen osa. Vapaakunnissa ratkaistaan lä- turvaan sekä ministeriön tehtäviin seurataan. 47737: hes puolet kaavoista alistamatta päätöstä valtion 47738: 55 47739: 47740: 47741: 47742: 47743: V altionenemmistöiset osakeyhtiöt 47744: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Valtionyhtiöiden ympäristökysymykset. Val- 47745: on kauppa- ja teollisuusministeriö esittänyt seu- tiontilintarkastajien mielestä valtion tulee teolli- 47746: raavaa. suusyhtiöiden omistajan edusta vastaavana vi- 47747: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- ranomaisena tarkkailla valtionyhtiöiden ympä- 47748: den väliset rahoitussuhteet. Valtionenemmistöis- ristökysymyksiä ja tarvittaessa puuttua niiden 47749: ten osakeyhtiöiden pitkän aikavälin pääoma- ratkaisemiseen. Tavoitteena tulee olla, että val- 47750: huollon turvaamiseksi tulee valtiontilintarkasta- tionenemmistöiset yhtiöt ovat teollisuuden eturi- 47751: jien mielestä valmistella huolellinen puitesuunni- vissä tuotantoyksiköidensä ympäristövaikutus- 47752: telma, jossa kaikki asiaan vaikuttavat seikat ten vähentämisessä. Valtiontilintarkastajat pitä- 47753: kuten muun muassa teollisuuspoliittiset, pää- vät lisäksi perusteltuna, että kauppa- ja teolli- 47754: omahuollolliset ja valtiontaloudelliset näkökoh- suusministeriö yhteistyössä ympäristöviran- 47755: dat otetaan huomioon sekä määritellään tavoit- omaisten ja asianomaisten yhtiöiden kanssa laa- 47756: teet ja noudatettava! toimintalinja!. Kauppa- ja tii tavoite- ja toimenpideohjelman valtionyhtiöi- 47757: teollisuusministeriössä on laadittu vuosittain den ympäristöä rasittavien päästöjen mahdolli- 47758: valtionyhtiöiden kehittämisohjelma, jossa tar- simman nopeaksi vähentämiseksi. Vuonna 1990 47759: kastellaan valtionyhtiöiden strategisia tavoitteita kauppa- ja teollisuusministeriössä tehtiin laaja 47760: ja arvioidaan yhtiöiden investointisuunnitelmia, selvitys valtionyhtiöiden ympäristöpäästöistä ja 47761: tuloskehitystä ja pääomahuoltosuunnitelmia. päästöjen vähentämiseen tähtäävistä suunnitel- 47762: Kesällä 1991 on kauppa- ja teollisuusministeri- mista ja tarvittavista investoinneista arvioituine 47763: össä lisäksi kartoitettu tuotannollista toimintaa kustannuksineen. Saman vuoden valtion teolli- 47764: harjoittavien valtionyhtiöiden yksityistäruismah- suusyhtiöiden yhtiökokouksissa oli esillä pää- 47765: dollisuuksia ja vaihtoehtoja eräänä tavoitteena omistajan kannanotto ko. yhtiön ympäristöky- 47766: valtionyhtiöiden pääomahuollon turvaaminen. symyksistä. Ympäristökysymysten ja niihin liit- 47767: Tässä yhteydessä on tarkasteltu muun muassa tyvien toimenpiteiden seurantaa ja valmistelua 47768: kunkin yhtiön nykyistä teollisuuspoliittista roo- on tarkoitus edelleen jatkaa ministeriössä yhteis- 47769: lia valtionyhtiönä sekä määritelty ne yleiset peri- työssä asianomaisten valtionyhtiöiden ja myös 47770: aatteet ja toimintalinjat, joita on tarkoituksen- ympäristöviranomaisten kanssa. 47771: mukaista noudattaa valtionyhtiöiden omistus- 47772: pohjaa laajennettaessa. 47773: 56 47774: 47775: 47776: 47777: 47778: Paikallistarkastukset 47779: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta on myöntänyt Perulie kuusi kehitysluottoa, joi- 47780: on ulkoasiainministeriö esittänyt seuraavaa. den arvo on 107 mmk. 47781: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatuk- 47782: set Perulie vuosina 1986-1990 olivat (mmk): 47783: Ulkoasianministeriön hallinnonala 47784: 1986 1987 1988 1989 1990 47785: Kaupallisten sihteerien toimeksiantojen lasku- (arvio) 47786: tus. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama 4,3 14,1 21,8 8,9 3,2 47787: lahjat ........... 47788: toimikunta, joka selvitti kaupallisten ja teolli- 2,3 1,6 4,9 6,1 47789: luotot .......... 47790: suussihteeriverkostojen toimivuutta, toiminnal- 47791: lisia tavoitteita ja kehittämistarpeita, jätti mie- 6,6 15,7 26,7 15,0 3,2 47792: yhteensä ...... 47793: tintönsä 21.6.1989. Toimikunta mm. esitti, että 47794: kaupallisten sihteerien verkoston operatiivista 47795: johtamisvastuuta siirretään ulkoasiainministeri- Vuonna 1990 päättynyt maaseudun sähköis- 47796: östä Ulkomaankauppaliittoon, vaikka kaupalli- tämishanke kattoi yli 90 kylän sähköistämisen 47797: set sihteerit olisivat jatkossakin valtion palveluk- Andien vuoristoalueella Cuzcon läänissä. Pro- 47798: sessa. jektia päätettiin olla jatkamatta alkuperäisistä 47799: Kaupallisten sihteerien operatiivinen johto suunnitelmista poiketen maan vaikeutuneen ti- 47800: siirretään Suomen Ulkomaankauppaliitolle lanteen vuoksi. Kuljetussektorilla on parhaillaan 47801: 1.7.1991 ja hallinto 1.9.1992 lukien. Ulkomaan- päättymässä laaja tiekoneiden ja kuorma-auto- 47802: kauppaliiton hallinnon vahvistamiseksi on val- jen kunnostusprojekti. Kyseessä on Suomesta 47803: tion 1991 tulo- ja menoarviossa varattu kauppa- 1970-luvulla toimitettujen tienkorjauskaluston 47804: ja teollisuusministeriön pääluokassa 2,2 miljoo- ja kuorma-autojen korjaus. 47805: naa markkaa. Kehitysyhteistyöhankkeiden toteutus on vii- 47806: Kehitysyhteistyö Perussa ja siihen liittyvät tur- me vuosien aikana edennyt hitaasti heikkeneväs- 47807: vallisuusongelmat. Perun poliittinen ja taloudelli- tä turvallisuustilanteesta ja hallituksen rahoitus- 47808: nen tilanne jatkui edelleen kriittisenä 1980-luvun vaikeuksista johtuen. Vuosien 1991-94 kehys- 47809: lopulla ja 1990-luvun alussa. Huolimatta sisäisis- päätöksessä kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön 47810: tä levottomuuksista ja heikentyneestä ihmisoi- Perun kanssa on varattu varoja vuodelle 1991 47811: keustilanteesta Perussa on säilynyt demokraatti- 15 miljoonaa, 1992 20 miljoonaa, 1993 15 mil- 47812: nen järjestelmä vuodesta 1980 lähtien. Heinä- joonaa ja vuodelle 1994 10 miljoonaa markkaa. 47813: kuussa 1990 hallituskautensa aloittanut uusi Peruun suunnatut määrärahat siis pienenevät ja 47814: presidentti on luvannut muutoksia maan ulko- ja uusiin hankkeisiin ryhdytään vain erityisen pai- 47815: talouspolitiikkaan. Hallitus on ryhtynyt toteut- navin perustein. Vuosien 1989 ja 1990 aikana ei 47816: tamaan talouden rakennesopeuttamisohjelmaa Perun kanssa käyty kehitysyhteistyön vuosineu- 47817: sekä käynnistänyt neuvottelut kansainvälisten votteluja. Nykytilanteen valossa mahdollisuudet 47818: kehitysrahoituslaitosten kanssa. Yhteiskunnalli- pitkäjänteiseen ja tulokselliseen kehitysyhteis- 47819: sen väkivallan kierteen purkaminen ja talouden työhön Perun kanssa ovat heikot. Ministeriö 47820: elpyminen vienevät kuitenkin vuosia. suunnitteleekin Limassa sijaitsevan edustuston 47821: Perun ja Suomen välinen kehitysyhteistyö on sulkemista. Tilannetta kuitenkin seurataan tar- 47822: painottunut maaseudun infrastruktuurin kehit- kasti ja vuoden 1991 aikana on tarkoitus arvioi- 47823: tämiseen, sähköistykseen ja kuljetussektorille. da, mitkä ovat yhteistyömahdollisuudet tulevia 47824: Aiemmin apu oli pitkälti luottopohjaista. Suomi vuosia silmälläpitäen. 47825: 57 47826: 47827: 47828: 47829: 47830: SISÄLLYSLUEITELO 47831: 47832: Sivu Sivu 47833: Yleinen osa .................................................................. . 6 Valtion taidehallinto ja taiteen tukeminen .......... . 34 47834: Määrärahojen ylitykset ........................................... . 6 Ammatillisen koulutuksen sopeuttaminen työvoi- 47835: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset .......... . 6 matarpeeseen erityisesti sosiaali- ja terveys- 47836: Arviomäärärahojen ylitykset ............................... . 7 huollossa ............................................................. . 35 47837: Valtionvelka ............................................................ . 7 Lääninhallinto ......................................................... . 36 47838: Hallinnon palvelukyvyn parantaminen ................... . 7 Lääninohjaajajärjestelmä .................................... . 36 47839: Tehtävien ja toimivallan delegoiminen valtion- 47840: hallinnossa .......................................................... . 7 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ............... . 38 47841: Maa- ja metsätalousministeriö ................................ . 38 47842: Vaitioneuvosto ............................................................ . II Peltoalan määrän säätely .................................... . 38 47843: Oikeuskanslerinvirasto ............................................ . II Maataloushallinto ................................................... . 38 47844: Syyttäjälaitos ....................................................... . II Hukkakauran torjunta ........................................ . 38 47845: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............................. . 12 Liikenneministeriön hallinnonala .................................. . 40 47846: Ulkoasiainministeriö ............................................... . 12 Liikenneministeriö ................................................... . 40 47847: Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen Liikenneturvallisuuden parantaminen ................. . 40 47848: integraatio ja Suomi ............................................ . 12 Yksityisten palvelujen käyttö .............................. . 43 47849: Ulkomaanedustuksen palkkausjärjestelmä .......... . 13 47850: Kansainvälisten sopimusten valmistelu ............... . 13 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala _............. . 44 47851: Kauppa- ja teollisuusministeriö .............................. . 44 47852: Oikeusministeriön hallinnonala .................................... . 14 Teknologian kehittäminen .................................. . 44 47853: Oikeusministeriö ..................................................... . 14 Teollisuuspiirien toiminnan kehittäminen ........... . 44 47854: Tuomioistuinlaitos .............................................. . 14 47855: Rikoksella loukatun asema ................................. . 16 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .................. . 47 47856: Kriminaalihuolto ................................................. . 16 Sosiaali- ja terveysministeriö ................................... . 47 47857: Päihdehaitat ja hoitotoimenpiteiden kehittäminen 47 47858: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............................... . 19 ~.ääk~~ityövoiman kysyntään ja tarjontaan 47859: Sisäasiainministeriö ................................................. . 19 lnttyvat ongelmat ................................................ . 48 47860: Hallinnon kehittäminen ...................................... . 19 Vammaisten erityishuollon palvelut .................... . 49 47861: Lääninhallinto ......................................................... . 24 47862: Verojen ja maksujen siirtäminen pois läänin- Työm.~nist~riön. ~allinnonala ......................................... . 51 47863: hallitukselta ......................................................... . 24 Tyomm1steno .......................................................... . 51 47864: Kunnallishallinto ..................................................... . 24 Osa-aikatyö ......................................................... . 51 47865: Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen ............... . 24 47866: Ympäri~.t~m~~is~e~iön .~allinnonala ............................... . 52 47867: Puolustusministeriön hallinnonala ................................ . 26 Ympanstomm1steno ................................................ . 52 47868: Puolustusministeriö ................................................. . 26 Ilmansuojelu ........................................................ . 52 47869: Tehtävien ja toimivallan delegointi ..................... . 26 Vesistöjen hajakuormitus .................................... . 53 47870: Seuranta .............................................................. . 27 Rakennuslain poikkeuslupajärjestelmä ............... . 54 47871: Kuljetukset .......................................................... . 28 47872: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ................................ . 55 47873: Valtiovarainministeriön hallinnonala ............................ . 30 Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden 47874: Valtiovarainministeriö ............................................. . 30 väliset rahoitussuhteet ......................................... . 55 47875: Suomen vaihtotase- ja inflaatiokehitys ............... . 30 Valtionyhtiöiden ympäristökysymykset .............. . 55 47876: Valtion virkapalkkajärjestelmä ........................... . 31 47877: Paikallistarkastukset ................................................... . 56 47878: Opetusmini~t~riön. ~allinnonala .................................... . 34 Ulkoasiainministeriön hallinnonala ........................ . 56 47879: Opetusmm1steno ..................................................... . 34 Kaupallisten sihteerien toimeksiantojen laskutus 56 47880: Professorien ja apulaisprofessorien virkojen Kehitysyhteistyö Perussa ja siihen liittyvät 47881: täyttämismenettely .............................................. . 34 turvallisuusongelmat ........................................... . 56 47882: 47883: 47884: 8 311868M 47885: 1991 vp -K 15 47886: 47887: 47888: 47889: 47890: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 47891: SUOMEN VALTUUSKUNNAN 47892: 47893: 47894: KERTOMUS 47895: 47896: POHJOISMAIDEN 47897: NEUVOSTON TOIMINNASTA 1991 47898: 47899: 47900: 47901: 47902: HELSINKI 1992 47903: ISSN 0549-6438, 47904: 47905: Helsinki 1992, Valtion painatuskeskus 47906: Pohjoismaiden neuvosto 47907: Suomen valtuuskunta 47908: 47909: 47910: 47911: 47912: Eduskunnalle 47913: 47914: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto- 47915: muksen Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 1991. Kertomuksessa 47916: selostetaan Pohjoismaiden neuvoston 39. istuntoa 26. helmikuuta- 47917: 1. maaliskuuta 1991 ja 4. ylimääräistä istuntoa 13. marraskuuta 1991 sekä 47918: esitetään katsaus neuvoston yleiseen toimintaan vuoden aikana. 47919: 47920: Helsingissä 8. tammikuuta 1992 47921: 47922: 47923: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta 47924: 47925: 47926: Ilkka Suominen 47927: 47928: 47929: 47930: 47931: Guy Lindström 47932: 47933: 47934: 47935: 47936: 311740Y 47937: SISÄLLYSLUETTELO 47938: 47939: 1 Yhteenveto vuoden toiminnasta ............................................................................. . 7 47940: 1.1 Pohjoismaiden neuvosto 39. istunto 1991 ..................................................... . 9 47941: 1.2 Pohjoismaiden neuvoston 4. ylimääräinen istunto ....................................... .. 9 47942: 1.3 Kansainväliset yhteydet ................................................................................. . 10 47943: 1.4 Toiminta Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa ........................................ . 10 47944: 1.5 Pohjoismainen yhteistyöbudjetti 1992 ........................................................... . 10 47945: 1.6 Pohjoismaiden neuvosto ennen 40. istuntoa 1992 ......................................... . II 47946: 47947: 2 Pohjoismaiden neuvoston organisaatio ja toimintamuodot ..................................... . II 47948: 2.1 Pohjoismaiden neuvoston rakenne ................................................................ . II 47949: 2.2 Neuvoston poliittiset elimet ........................................................................... . II 47950: 47951: 3 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta ..................................................... . 12 47952: 3.1 Valtuuskunnan kokoonpano ......................................................................... . 12 47953: 3.2 Valtuuskunnan toiminta ................................................................................ . 13 47954: 47955: 4 Pohjoismaiden neuvoston 39. istunto Kööpenhaminassa 1991 ................................ . 15 47956: 4.1 Valtuuskunnan kokoonpano ......................................................................... . 15 47957: 4.2 Yleiskeskustelu .............................................................................................. . 15 47958: 4.3 Käsitellyt asiat ............................................................................................... . 18 47959: 4.3.1 Juridinen yhteistyö ............................................................................... . 19 47960: 4.3.2 Kul.ttu\'riyhteist~ö... ·::·······:····::······························································ 24 47961: 4.3.3 Sosmah- Ja ympanstoyhte1styo ............................................................ . 28 47962: 4.3.4 Liikenneyhteistyö ................................................................................. . 30 47963: 4.3.5 Talousyhteistyö .................................................................................... . 32 47964: 4.3.6 Budjettikysymykset ja tarkastustoiminta ............................................. . 36 47965: 4.3.7 Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskevat kysymykset .................................. . 38 47966: 4.4 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto ja musiikkipalkinto ............... . 42 47967: 4.5 Seuraava istunto ............................................................................................ . 43 47968: 47969: 5 Pohjoismaiden neuvoston yleinen toiminta 1991 .................................................... . 43 47970: 5.1 Puheenjohtajisto ............................................................................................ . 43 47971: 5.1.1 Euroopan kysymysten ohjelma ........................................................... .. 43 47972: 5.1.2 Energiakonferenssi ............................................................................... . 44 47973: 5.1.3 Kansainväliset yhteydet ....................................................................... . 44 47974: 5.1.4 Pohjoismaiset puolueryhmät ................................................................ . 44 47975: 5.1.5 Pohjoismaiden neuvoston sihteerikollegio ........................................... . 45 47976: 5.1.6 Puheenjohtajiston budjetti 1992 .......................................................... .. 45 47977: 5.2 Valiokunnat ................................................................................................... . 45 47978: 5.2.1 Juridinen valiokunta ............................................................................ . 45 47979: 5.2.2 Sivistysvaliokunta ................................................................................ . 46 47980: 5.2.3 Sosiaalivaliokunta ................................................................................ . 46 47981: 5.2.4 Talousvaliokunta ................................................................................. . 47 47982: 5.2.5 Ympäristövaliokunta ........................................................................... . 47 47983: 47984: i;1ot~~~:t~:1i~·~·~·~.~~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 47985: 48 47986: 5.3 49 47987: 5.3.1 Yleinen tiedotustoiminta ...................................................................... . 49 47988: 5.3.2 Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimituskomitea ............................ . 49 47989: 5.3.3 Pohjoismaiden neuvoston lehtimiesstipendi ......................................... . 49 47990: 47991: 6 Neuvoston 4. ylimääräinen istunto Maarianhaminassa .......................................... . 49 47992: 6.1 Valtuuskunnan kokoonpano ......................................................................... . 50 47993: 6.2 Käsitellyt asiat ............................................................................................... . 50 47994: 6.3 Yleiskeskustelu .............................................................................................. . 51 47995: Liitteet: 47996: 1 Lausunto pohjoismaisen yhteistyön organisaatiosta.............................................. 54 47997: 2 Pohjoismaiden neuvoston 39. istunnossa hyväksytyt esitys ja suositukset ............ 60 47998: 3 Pohjoismaiden neuvoston 39. istunnossa hyväksytyt lausunnot............................ 68 47999: 4 ~ohjoismaiden neu~oston 4. ylimä~räisessä istunnossa hyväksytyt suositukset .... 70 48000: 5 Euroopan energta -konferenssm JUlistus ............................................................ 71 48001: 6 Pohjoismainen yhteistyö vuoden 1992 jälkeen- periaatteellisia näkökohtia....... 74 48002: 7 Maarianhaminan julistus tulevasta pohjoismaisesta yhteistyöstä .......................... 77 48003: 7 48004: 48005: 48006: 48007: 48008: KERTOMUS 48009: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 1991 48010: 1 Yhteenveto vuoden toiminnasta Antaakseen Pohjoismaiden neuvoston jäsenil- 48011: le mahdollisuuden keskustella Euroopan yhden- 48012: Viime vuosina Pohjoismaiden neuvoston tär- tymisestä ja pohjoismaisen yhteistyön roolista ja 48013: keä tehtävä on ollut kehittää Pohjolaa yhtenä samalla neuvostolle tilaisuuden esittää näke- 48014: kokonaisuutena ja löytää sellaisia työmuotoja, myksiä kysymyksistä, jotka liittyvät ministeri- 48015: että pohjoismaista yhteistyötä voidaan jatkaa neuvoston työhön uuden yhteistyöohjelman laa- 48016: myös uusien yhteistyökuvioiden muovaamassa timiseksi, Pohjoismaiden neuvosto piti ylimää- 48017: Euroopassa. Vuoden 1991 toimintaan on kuulu- räisen istunnon valiokuntien syyskokousten yhte- 48018: nut aktiivinen keskustelu yhdentymiskysymyk- ydessä 11.-13.11.1991 Maarianhaminassa. Pää- 48019: sistä erityisesti länsieurooppalaisesta näkökul- tös ylimääräisen istunnon pitämisestä tehtiin 48020: masta sekä uudet aloitteet yhteyksien kehittämi- kesäkuussa, ja samalla puheenjohtajisto ryhtyi 48021: seksi Baltian valtioihin ja Itä-Eurooppaan yleen- laatimaan pohjoismaisen yhteistyön periaateoh- 48022: sä, erityisesti Venäjään. jelmaa lähivuosiksi. Periaateohjelma hyväksyt- 48023: Maaliskuun varsinaisessa istunnossa Pohjois- tiin Maarianhaminassa ja se oli ylimääräisen 48024: maiden neuvosto hyväksyi Suomen aloitteesta istunnon keskustelujen pohjana. 48025: suosituksen (nro 23/1991) pohjoismaisen yhteis- Periaateohjelmassa puheenjohtajisto katsoo, 48026: työn uudesta ohjelmasta vuoden 1992 jälkeen. Sen että pohjoismaisen yhteistyön jatkaminen olisi 48027: pohjalta ministerineuvostossa on aloitettu uuden helpointa, jos kaikki Pohjoismaat valitsisivat 48028: yhteistyöohjelman laatiminen. Neuvoston pu- saman liittymismuodon suhteissaan EY:hyn. 48029: heenjohtajisto ja valiokunnat ovat seuranneet Lähtökohtana on kuitenkin, että tämä ei ole 48030: tarkasti Euroopan yhdentymiskehitystä ja var- ajankohtaista lyhyellä tähtäimellä, mutta kol- 48031: sinkin neuvotteluja Eta-sopimuksesta. men tai neljän Pohjoismaan voidaan odottaa 48032: Keskustelun vireyttämiseksi neuvosto on yh- liittyvän EY:n jäseniksi lähimpien kolmen tai 48033: teistyössä Pohjoismaiden ulkopoliittisten laitos- viiden vuoden aikana. Puheenjohtajisto katsoo, 48034: ten kanssa julkaissut kirjan "Norden i det nya että pohjoismaisen yhteistyön tulisi ottaa huomi- 48035: Europa". Siinä analysoidaan Länsi-Euroopan oon kansalaisten tarpeet yhteistyön kehittämiseksi 48036: yhdentymisen ja ltä-Euroopanja Neuvostoliiton ja vahvistamiseksi Pohjolassa ja Pohjoismaiden 48037: tapahtumien vaikutusta Pohjoismaiden tulevai- tarpeet koordinoida etujaan muuhun Eurooppaan 48038: suuteen. Kirjan johtopäätös on, että Pohjois- nähden. Yhteistyön on vahvistettava Pohjoismai- 48039: maat ovat erinomainen alue alueelliseen vaikut- den roolia ja vaikutusta yhdentyneessä Euroopas- 48040: tamiseen Euroopassa talouksiensa koon, parla- sa. Puheenjohtajisto toivoo pääministerien aktii- 48041: mentaarisen perinteen ja historiallisen yhteen- visempaa osallistumista pohjoismaiseen yhteis- 48042: kuuluvuuden perusteella. työhön ja viittaa myös neuvoston suositukseen, 48043: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto on jonka mukaan tulisi perustaa ulkoasiainministe- 48044: yhteyksissään pää-ja yhteistyöministereihin ko- rien ja ulkomaankauppaministerien ministeri- 48045: rostanut voimakkaasti, että on tärkeätä sisällyt- neuvostot. Uudelleenorganisoinnin tulisi myös 48046: tää Eta-sopimukseen lauseke, joka tukee alueel- johtaa puheenjohtajiston ja ministerineuvoston 48047: lisen yhteistyön jatkamista Pohjoismaissa. Neu- sihteeristöjen koordinointiin. Puheenjohtajisto 48048: vosto on pitänyt erittäin myönteisenä, että tällai- vahvistaa, että ulkopolitiikka ja turvallisuuspoli- 48049: nen lauseke on otettu sopimukseen. tiikka niillä aloilla, joilla siitä on yhteistä etua 48050: 8 48051: 48052: Pohjoismaille, ovat pohjoismaisia yhteistyöaloja. mm. tehnyt aloitteen uuden Itämeri-yhteistyötä 48053: Puheenjohtajiston periaateohjelman lopussa esi- käsittelevän parlamentaarisen konferenssin jär- 48054: tetään pääministereille vetoomus hyväksyä mm. jestämiseksi huhtikuussa 1992. Vaikka Itämeren 48055: poliittinen tahdonilmaisu pohjoismaisesta yh- alueen odotetaan vähitellen kehittyvän nykyistä 48056: teistyöstä 1990-luvulla. tärkeämmäksi yhteistyöalueeksi, tullaan Itäme- 48057: Pohjoismaiden pääministerit, jotka myös piti- ren maiden yhteistyötä laajentamaan lähiaikoina 48058: vät kokouksen Maarianhaminan istunnon yhte- lähinnä kahdenväliseltä pohjalta. Tämä pätee 48059: ydessä, hyväksyivät osaltaanjulistuksen tulevas- tällä hetkellä myös Pohjoismaiden yhteyksiin 48060: ta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pääministerit Baltiaanja yleensä Itä-Eurooppaan. Pohjoismai- 48061: totesivat, että Eta-sopimus lisää alueellista yh- sella yhteistyöllä on tässä täydentävä ja koordi- 48062: teistyötä ja läheisempää vuorovaikutusta viiden noiva tehtävä. Sekä Pohjoismaiden neuvostolla 48063: Pohjoismaan välillä. Julistuksessa korostetaan, että Euroopan neuvostolla on jo nykyisin yhteis- 48064: että Pohjoismaiden tulisi pyrkiä vaikuttamaan työtä ja toimintaa Itämeren ympärillä. Siksi ei 48065: aktiivisesti Euroopan ja muun maailman kehi- vaikuta tarkoituksenmukaiselta muodostaa mi- 48066: tykseen Pohjoismaiden kansalaisten etujen ja tään uutta samantyyppistä kolmatta järjestöä. 48067: tarpeiden pohjalta. Tämä edellyttää Pohjoismai- Pohjoismaiden neuvoston kannalta on kuitenkin 48068: den neuvonpidon uudistamista myös kansainväli- tärkeätä, että tulevan yhteistyön rakenteesta 48069: sissä kysymyksissä. Pääministerit tekivät päätök- keskustellaan jo nyt. Lähtökohtana voisi tällöin 48070: sen aloittaa välittömästi pohjoismaisen yhteistyön olla jatkaa siltä pohjalta, joka luotiin ensimmäi- 48071: uudelleenarvioinnin ja nimetä tätä varten työryh- sessä Itämeri-konferenssissa, joka pidettiin Suo- 48072: män henkilökohtaisista edustajistaan. Ryhmän messa vuoden 1991 alkupuolella. Itämeren neu- 48073: on määrä selvittää, kuinka pohjoismaista yhteis- vosto, joka olisi parlamentaarikkojen, teollisuus- 48074: työtä voitaisiin kehittää eurooppalaisissa puit- piirien, kulttuurihenkilöiden, tutkijoiden ja järjes- 48075: teissa tilanteessa, jossa kaikki tai useat Pohjois- töelämän edustajien keskustelufoorumi, voisi tuo- 48076: maat ovat EY:n jäseniä. Uudelleenarvioinnin da esiin ajatuksia yhteistyön lisäämisestä, ja asi- 48077: keskeiset kysymykset ovat Euroopan yhdentymi- anomaiset maat voisivat toteuttaa ne välittömästi. 48078: sen vaikutukset pohjoismaisen yhteistyön eri aloi- Pohjoismaiden neuvostolla voisi olla tässä erityi- 48079: hin, Pohjoismaiden yhteistyö Pohjolan lähialuei- nen tehtävä pohjoismaisten etujen edustajana. 48080: den kanssa ja tarve tarkistaa Helsingin sopimus. Riippumatta siitä, millaiseksi Itämeri-yhteistyö 48081: Tarkoituksena on tehdä ensimmäinen arvio Poh- muotoutuu, Itämeren ongelmia ei voida selvästi 48082: joismaiden neuvoston 40. istunnon yhteydessä rajata pohjoismaisen yhteistyön ulkopuolelle. 48083: Helsingissä maaliskuussa 1992. Itämeren ympärillä olevat olosuhteet vaikutta- 48084: Pohjoismaiden neuvosto on vuoden aikana vat moniin pohjoismaisiin ympäristö-, kulttuu- 48085: jatkuvasti laajentanut yhteyksiään Baltian valti- ri-, liikenne- ja muihin kysymyksiin. 48086: oihin ja Venäjään, erityisesti lisätäkseen yhteis- Sekä työn suunnasta että organisaatiosta 48087: työtä Pohjolan lähialueiden kanssa. Yhteyksis- vuoden aikana tehtyjen aloitteiden tarkoitukse- 48088: sään Baltian valtioihin Pohjoismaiden neuvosto na on lisätä pohjoismaisen yhteistyön dynaami- 48089: on erityisesti toiminut sen hyväksi, että alueellis- suutta. Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet 48090: ta yhteistyötä Baltiassa kehitetään Baltian edistää aktiivisesti Euroopan yhdentymistä. 48091: neuvostossa. Puheenjohtajisto on päättänyt vas- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 48092: taisuudessa pitää läheisiä yhteyksiä Baltian neu- on määrätietoisesti pyrkinyt vahvistamaan poh- 48093: vostoon. Kolmen Baltian valtion edustajien ja joismaista yhteistyötä tässä tarkoituksessa. 48094: puheenjohtajiston kokouksessa syyskuussa päätet- Tämän vuoksi on tärkeätä varmistaa, että Poh- 48095: tiin myös asettaa yhteinen komitea selvittämään joismaat myös tulevaisuudessa voivat olla muun 48096: tarkemmin tulevaa yhteistyötä. Lisäksi voi tulla alueellisen yhteistyön esikuvana. Pohjoismainen 48097: ajankohtaiseksi asettaa vastaava ryhmä selvittä- parlamentaarinen yhteistyö toimii suhteellisen 48098: mään yhteistyötä Venäjän lähialueiden kanssa. hyvin, ja se voidaan myös verrattain nopeasti 48099: Yhteyksiä Euroopan neuvostoon ja Euroopan mukauttaa uusiin tehtäviin. Tulevaisuuden kan- 48100: parlamenttiin on jatkettu vakiintuneissa nalta on tärkeätä, kuinka hallitukset käyttävät 48101: muodoissa. Valiokunnat ovat erityisesti syventä- pohjoismaista yhteistyöorganisaatiota antaakseen 48102: neet yhteistyötä Euroopan parlamentin valiokun- sille enemmän painoa. Tämä myös viime kädessä 48103: tien kanssa. ratkaisee parlamentaarikoiden vaikutusmahdol- 48104: Pohjoismaiden neuvosto edistää aktiivista yh- lisuudet. Ulkoasiain- ja ulkomaankauppaminis- 48105: teistyötä Itämeren alueella. Puheenjohtajisto on terien ministerineuvostojen perustamista koske- 48106: 9 48107: 48108: van ehdotuksen alkuperäisenä ajatuksena oli, Suomen edustajat korostivat, että on välttä- 48109: että kyseiset ministerit tulisi saada voimakkaam- mätöntä pyrkiä kaiken kattavaan taloudelliseen 48110: min mukaan käsittelemään pohjoismaisia yhteis- yhteistyöprosessiin Euroopan mantereella. Eu- 48111: työ kysymyksiä, joilla on eurooppalainen ulottu- roopan yhdentymiskehityksessä, jossa EY on 48112: vuus. Ne olisivat tältä osin luonnollinen osa Iiikkeellepaneva voima, ovat mukana myös Efta 48113: pohjoismaista yhteistyökuviota. Ulkoministerien ja Eta täydentävinä osina. Koko Euroopalle on 48114: aktiivisempi osallistuminen pohjoismaiseen yhteis- tärkeätä, että minkään valtion ei tarvitse tuntea 48115: työhön olisi tässä voimakkaana tukena. Suomen olevansa eristetty. Lisäksi ehdotettiin, että minis- 48116: valtuuskunta on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, terineuvosto voisi täydentää "Pohjoismaat ja 48117: että Pohjoismaiden neuvosto olisi tulevaisuudes- Eurooppa" -raporttia analysoimalla pohjoismai- 48118: sa yhteinen nimi yhteiselle järjestölle, joka muo- sia yhteistyömuotoja Eta-sopimuksen valossa. 48119: dostuu parlamentaarikoiden kokouksista ja Istunnon suuriin asiakysymyksiin kuuluivat 48120: ministerineuvostoista, joilla on yhteinen sihtee- liikenneturvallisuuden pohjoismainen toiminta- 48121: ristö. suunnitelma, päätös pohjoismaisesta tasa-arvo- 48122: kokouksesta "Pohjoismainen foorumi 1994", 48123: Euroopan yhdentymisoikeuden pohjoismaisen 48124: 1.1 Pohjoismaiden neuvoston 39. istunto 1991 tutkimusneuvoston perustaminen, Helsingin 48125: sopimuksen ja Pohjoismaiden neuvoston työjär- 48126: Pohjoismaiden neuvoston 39. istunto pidettiin jestyksen muutokset, suositus pohjoismaisen 48127: Kööpenhaminassa 25.2.-1. 3.1991. Istunnossa yhteistyön ohjelmasta 1992 jälkeen, konserniyh- 48128: käsiteltiin 10 ministerineuvoston ehdotusta, 50 teistyön kehittäminen Pohjoismaissa, ohjelma 48129: jäsenehdotusta ja 53 kysymystä. Jäsen- ja minis- kulttuurialan laitosten rahoituksen muuttami- 48130: terineuvoston ehdotukset johtivat 53 uuteen seksi, pohjoismainen ympäristöntutkimusohjel- 48131: suositukseen. Istuntoon osallistui noin tuhat ma, korkean asteen koulutuksen uusi yhteistyö- 48132: henkilöä. Kehitys Pohjolan ulkopuolella ja sen ohjelma ja suositukset toimenpiteistä Baltian 48133: vaikutukset pohjoismaiseen yhteistyöhön leima- kehityksen tukemiseksi. 48134: sivat yleiskeskustelun puheenvuoroja myös tässä Istuntoon osallistui ensi kertaa Pohjoismai- 48135: istunnossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston den ulkopuolisten parlamenttien edustajia. Pu- 48136: eri työohjelmat Pohjoismaita ja Eurooppaa sekä heenjohtajisto oli kutsunut Baltian tasavaltojen 48137: Itä-Eurooppaa ja Baltiaa varten, neuvoston val- parlamentit erikseen kutsuttuina vieraina. 48138: tuuskunnan matka Moskovaan ja Baltian tasa- 48139: valtoihin sekä Eta-neuvottelut heijastuivat ra- 48140: portteihin ja jäsenehdotuksiin ja johtivat moniin 1.2 Pohjoismaiden neuvoston 4. ylimääräinen 48141: kommentteihin istunnossa. Ministerineuvosto istunto 48142: ilmoitti, että tarkistetussa työohjelmassa "Poh- 48143: joismaat ja Eurooppa vuoteen 1992" edelleen Pohjoismaiden neuvoston 4. ylimääräinen is- 48144: korostettiin pohjoismaisen yhteistyön eurooppa- tunto pidettiin Maarianhaminassa 13. marras- 48145: laista ulottuvuutta. Pohjoismainen yhteistyö kuuta 1991. Istunnon tärkein kysymys oli yleis- 48146: osana muun Euroopan yhteistyötä asetettiin keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä vuoden 48147: tärkeäksi tavoitteeksi tasapainoiselle eurooppa- 1992 jälkeen ja siihen liittyvien jäsenehdotusten 48148: laiselle kehitykselle. Pohjoismaisen yhteistyön käsittely. Tärkeimmät asiakirjat, joiden perus- 48149: merkitys voi kasvaa samalla kun käytännön teella käytiin keskustelua, olivat puheenjohtajis- 48150: yhteistyö tulee osaksi eurooppalaisia ratkaisuja. ton asiakirja tulevaisuuden kysymyksistä ja ta- 48151: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto lousvaliokunnan mietintö jäsenehdotuksesta (A 48152: esitti keskustelussa, että neuvoston toiminnan 975/e) tulevan pohjoismaisen yhteistyön sisällöstä 48153: uusi kansainvälinen ulottuvuus tulisi vahvistaa ja rakenteesta. Istunnossa käsiteltiin myös minis- 48154: myös Helsingin sopimuksessa. Osana laajempaa terineuvoston ehdotus pohjoismaiseksi yhteistyö- 48155: kokonaisuutta Pohjolan tulisi osallistua aktiivi- budjetiksi 1992. 48156: sesti meneillään olevaan muutokseen. Liennytys Keskustelua hallitsivat vahvasti Pohjoismai- 48157: mahdollistaa vapaammat yhteistyömuodot ja den liittyminen EY:hyn ja pohjoismaisen yhteis- 48158: lisää avoimuutta. Riippumatta siitä, minkä tien työn muodot yhdentyneessä Euroopassa. Kes- 48159: Pohjoismaat valitsevat Euroopan kysymyksissä, kustelussa käsiteltiin myös Itämeren yhteistyötä 48160: pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan myös tule- ja Pohjoismaiden neuvoston mahdollisuuksia 48161: vaisuudessa. edistää aktiivisempaa yhteistyötä tällä alueella. 48162: 48163: 2 311740Y 48164: 10 48165: 48166: Keskustelun tärkeänä tavoitteena oli myös antaa tyisesti kysymykset, jotka koskevat viestintäyh- 48167: parlamentaarikoille mahdollisuus esittää näke- teistyötä Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. 48168: myksiä ministerineuvostossa meneillään olevas- Valiokunta on vaatinut ministerineuvostolta 48169: ta työstä, jonka tarkoituksena on tehdä ehdotus uusia aloitteita viestintäalalla ohjelmayhteistyön 48170: pohjoismaisen yhteistyön ohjelmaksi 1992 jäl- vahvistamiseksi Pohjoismaissa. Kehittääkseen 48171: keen. Yhteistyöministerit selostivat ohjelmatyön yhteyksiään Euroopan muihin osiin valiokunta 48172: ny kyvaihetta. on jakautunut kolmeen työryhmään, jotka sel- 48173: vittävät yhteistyötä Euroopan parlamentin, 48174: Euroopan neuvoston ja Baltian kanssa. 48175: 1.3 Kansainväliset yhteydet Sosiaalivaliokunta on erityisesti paneutunut 48176: vammais- ja työelämäkysymyksiin. Lisäksi va- 48177: Pohjoismaiden neuvoston kansainvälistä toi- liokunta on käsitellyt asioita, jotka koskevat 48178: mintaa 1990-1992 käsittelevän työsuunnitel- asuntopolitiikkaa ja pohjoismaisen pelastusyksi- 48179: mansa pohjalta puheenjohtajisto on pitänyt yllä kön perustamista kansainvälisiä suuronnetto- 48180: yhteyksiä sekä kansainvälisiin järjestöihin Eu- muuksia varten. 48181: roopassa että eri alueisiin ja maihin Pohjolan Talousvaliokunnan toimintaa on hallinnut 48182: lähialueella. Syyskuussa puheenjohtajisto tapasi Euroopan yhdentymiskysymyksiin liittyvä työ. 48183: kolmen Baltian parlamentin edustajat. Tällöin Valiokunta on laatinut aineistoa yhdentymisky- 48184: päätettiin asettaa yhteinen työryhmä valmistele- symysten käsittelyä varten neuvoston organisaa- 48185: maan tulevia konkreettisia yhteistyöhankkeita. tiossa ja osallistunut aktiivisesti keskusteluun 48186: Lokakuussa Pohjoismaiden neuvosto otti ensi pohjoismaisesta yhteistyöstä vuoden 1992 jäl- 48187: kertaa vastaan Venäjän federaation parlamentti- keen. 48188: valtuuskunnan. Ympäristövaliokunnan työ on lähinnä suun- 48189: Organisaatiotasolla yhteydet Euroopan neu- tautunut kysymyksiin, jotka koskevat Itämeren 48190: vostoon ja Euroopan parlamenttiin ovat olleet alueen ympäristöä, liikenne- ja kuljetuskysymyk- 48191: erityisen vilkkaat. Toukokuussa puheenjohtajis- siä sekä erityisongelmia Pohjolan läntisissä osis- 48192: to tapasi Euroopan parlamentin valtuuskunnan sa. 48193: edustajia, jotka hoitavat yhteyksiä Ruotsiin, Budjettivaliokunnan työ on keskittynyt vuo- 48194: Suomeen ja Pohjoismaiden neuvostoon. Kesä- den 1992 budjettiin ja pohjoismaisen yhteistyön 48195: kuussa Pohjoismaiden neuvoston edustajat osal- budjettimenettelyyn. Valiokunta on myös pyrki- 48196: listuivat Euroopan neuvoston kesäkokouksiin nyt vahvistamaan rooliaan budjettityössä. Tar- 48197: Helsingissä, ja Pohjoismaiden neuvosto järjesti kastustoimintaan kuului mm. Pohjoismaiden 48198: yhdessä Euroopan neuvoston kanssa 5:nnen ministerineuvoston ja pohjoismaisten laitosten 48199: raja-alueyhteistyön eurooppalaisen konferenssin työnantajavastuun tarkastus. 48200: Rovaniemellä. Pohjoismaiden neuvoston eri 48201: valiokunnat ovat laajentamassa yhteyksiään 48202: Euroopan muiden parlamentaaristen järjestöjen 1.5 Pohjoismainen yhteistyöbudjetti 1992 48203: vastaaviin valiokuntiin. Pisimmälle on päästy 48204: sivistysvalio kunnassa, joka on asettanut työryh- Pohjoismainen yhteistyöbudjetti käsiteltiin 48205: mät suunnittelemaan yhteyksiä Euroopan parla- Pohjoismaiden neuvoston osalta loppuun Maa- 48206: menttiin, Euroopan neuvostoon ja Baltiaan. rianhaminan ylimääräisessä istunnossa, jonka 48207: jälkeen yhteistyöministerit vahvistivat sen. 48208: Vuoden 1992 budjetti on nollakasvun budjet- 48209: 1.4 Toiminta Pohjoismaiden neuvoston valiokun- ti, mikä merkitsee sitä, että se on samalla nimel- 48210: nissa listasolla kuin edellisvuoden budjetti eli 627,3 48211: milj. Tanskan kruunua. Taloudellisella toiminta- 48212: Juridisen valiokunnan työ on suuntautunut suunnitelmalla oli 1992 erillinen 50,7 milj. Tans- 48213: valiokunnan yhteyksien vahvistamiseen Euroo- kan kruunun budjetti. Jos se otetaan huomioon, 48214: pan muihin järjestöihin, pohjoismaiseen lainsää- vuoden 1992 budjetti vähenee 20 milj. Tanskan 48215: däntöyhteistyöhön suhteessa Etaan, kysymyk- kruunulla verrattuna budjettiin vuotta aikaisem- 48216: seen passivapaudesta Pohjoismaissa ja EY:n si- min. Voimassa olevan päätöksen mukaan talou- 48217: sämarkkinoilla sekä yhteistyöhön poliisiviran- delliseen toimintasuunnitelmaan varattuja varo- 48218: omaisten välillä Pohjoismaissa. ja ei vapaudu muihin tarkoituksiin suunnitelman 48219: Sivistysvaliokunta on asettanut etusijaan eri- päättyessä 1992. Suomen linja sekä ministerineu- 48220: 11 48221: 48222: vostossa että neuvostossa on ollut, että pohjois- asettamassa työryhmässä valmisteilla olevat 48223: maisen yhteistyön kokonaismäärärahan vähene- ehdotukset edellyttävät todennäköisesti sitä, että 48224: mistä ei pitäisi hyväksyä. Myös neuvoston bud- Pohjoismaiden neuvosto pitää istunnon myös 48225: jettivaliokunta on arvostellut nollabudjetoinnin syksyllä 1992. 48226: ennakoimaa uhkaavaa kehitystä. Se johtaa vähi- 48227: tellen budjettitason reaaliseen pienenemiseen. 48228: Mikäli nykyinen linja jatkuu, budjetti vähenee 2 Pohjoismaiden neuvoston organisaatio ja toi- 48229: lisäksi 50 milj. Tanskan kruunulla ensi vuonna. mintamuodot 48230: Budjettivaliokunta on tämän vuoksi lausunut, 48231: että on arvioitava, mitä taloudellisen toiminta- 2.1 Pohjoismaiden neuvoston rakenne 48232: suunnitelman projekteja tulisi jatkaa ja miten ne 48233: tulisi rahoittaa. Valiokunnan mielestä toiminnan Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden 48234: sisällön tulee ratkaista varojen määrä, ja budje- parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelin. Neu- 48235: tin ja ratkaistavien tehtävien välillä tulisi olla vostossa tekevät yhteistyötä viiden Pohjoismaan 48236: järkevä yhteys. sekä Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan 48237: Vuoden 1992 budjetissa etusijaan asetettava kansanedustuslaitokset sekä viiden Pohjoismaan 48238: toiminta käsittää toimenpiteet Pohjolan ulko- hallitukset, Pärsaarten ja Grönlannin maakun- 48239: puolella, yhdentymiskehityksen EY:n ja Efta- tahallitukset ja Ahvenanmaan maakunnanhalli- 48240: maiden välillä sekä panostukset Baltiaan ja Itä- tus. Yhteistyön perustana on vuonna 1962 sol- 48241: Eurooppaan. Budjetissa on lisäksi asetettu etusi- mittu Helsingin sopimus ja siihen myöhemmin 48242: jaan kulttuuri-, tutkimus- ja opetussektorit sekä tehdyt muutokset sekä Pohjoismaiden neuvos- 48243: ympäristösektori siten, että niiden budjettitaso ton työjärjestys. 48244: on pysynyt samana kuin 1991. Pohjola Euroo- 48245: passa -ohjelman kustannukset arvioidaan noin 48246: 75 milj. Tanskan kruunuksi ja toimintaan Balti- 2.2 Neuvoston poliittiset elimet 48247: assa ja Itä-Euroopassa on varattu noin 30 milj. 48248: Tanskan kruunua. Yleiskokous 48249: 48250: Yleiskokouksen muodostavat neuvoston 87 48251: 1.6 Pohjoismaiden neuvosto ennen 40. istuntoa valittua jäsentä sekä n. 80 hallituksen edustajaa, 48252: 1992 jotka kokoontuvat istuntoon yleensä kerran 48253: vuodessa. Istunnot pidetään vuorotellen Poh- 48254: Neuvoston puheenjohtajisto ja yhteistyömi- joismaiden pääkaupungeissa, yleensä helmi- 48255: nisterit ovat ryhtyneet valmistelemaan Pohjois- maaliskuun vaihteessa. 48256: maiden neuvoston Helsingissä pidettävän 40. Yleiskokous on Pohjoismaiden neuvoston 48257: istunnon ohjelmaa ja pääkysymyksiä. Erityisesti korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on hyväk- 48258: tultaneen keskustelemaan Euroopan yhdentymi- syä suosituksia ja lausuntoja, vahvistaa Pohjois- 48259: sestä ja yhteistyöstä Itä-Euroopan kanssa. Ohjel- maiden neuvoston työjärjestys, valita neuvoston 48260: maan varataan aikaa keskusteluihin ja pohjois- puheenjohtajisto, määrätä valiokuntien luku- 48261: maista yhteistyötä 1992 jälkeen käsittelevän määrä ja toiminta-alueet ja ilmoittaa seuraavan 48262: ministerineuvoston uuden työohjelman käsitte- istunnon aika ja paikka. Sääntöjen mukaan on 48263: lyyn. mahdollista kutsua koolle myös ylimääräinen 48264: Ministerineuvosto aikoo työohjelman lisäksi istunto. Näin on tapahtunut neljä kertaa: vuosi- 48265: antaa istunnalle monia tärkeitä ehdotuksia: na 1975, 1988, 1989 ja 1991. Pohjoismaiden 48266: - rakennus- ja asuntoalan yhteistyöohjelma, neuvostossa on äänioikeus vain valituilla jäsenil- 48267: - kalastusalan yhteistyöohjelma, lä, toisin sanoen parlamentaarikoilla. 48268: - uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus, 48269: - aikuisopetusta koskeva ohjelma. 48270: Toistaiseksi ei ole ratkaistu, pidetäänkö syk- Puheenjohtajisto 48271: syllä 1992 istuntoa. Suomen valtuuskunta on 48272: ollut sitä mieltä, että Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston 48273: tulisi, ilman että kokouspäivien yhteismäärää muodostavat presidentti ja yhdeksän muuta jä- 48274: lisätään, kokoontua useammin ja pitää vähin- sentä, jotka yleiskokous valitsee kussakin varsi- 48275: tään kaksi istuntoa vuodessa. Pääministerien naisessa neuvoston istunnossa. Kaikkien viiden 48276: 12 48277: 48278: maan valtuuskunnan tulee olla edustettuina eduskunta vahvistaa, mutta anoo myös määrä- 48279: puheenjohtajistossa kahdella jäsenellä kukin. rahaa neuvoston yhteisiin menoihin. Valtuus- 48280: Puheenjohtajisto huolehtii neuvoston juoksevien kunta antaa vuosittain kertomuksen eduskun- 48281: asioiden hoidosta istunnossa ja niiden välillä. nalle Pohjoismaiden neuvoston viime istunnosta. 48282: Puheenjohtajisto voi myös toimia yleiskokouk- Kertomuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta 48283: sen asemesta ja tehdä esityksen tai antaa lausun- keskustelee pohjoismaisesta yhteistyöstä. 48284: non sellaisesta pohjoismaisesta yhteistyökysy- 48285: myksestä, jonka käsittely ei voi odottaa seuraa- 48286: vaan istuntoon. Puheenjohtajisto toimii myös Puolueryhmät 48287: vaalikomiteana niissä vaaleissa, joita yleisko- 48288: kous, valiokunnat ja toimituskomitea suoritta- Parlamentit valitsevat Pohjoismaiden neuvos- 48289: vat. ton jäsenet ja varajäsenet puolueiden voimasuh- 48290: teet huomioon ottaen. Monet jäsenehdotukset 48291: Valiokunnat syntyvät nykyisin yhteisen puoluepoliittisen toi- 48292: minnan tuloksena. Neuvoston luottamuspaikko- 48293: Pohjoismaiden neuvoston jäsenet jakaantuvat jen jakoa ja monia neuvostossa käsitehäviä asi- 48294: kuuteen valiokuntaan. Vuonna 1991 uudistettiin oita pohditaan puolueryhmissä ja niitä valmistel- 48295: valiokuntalaitosta. Aikaisempaan sosiaali- ja laan poliittisten elinten päätöksiä silmällä pi- 48296: ympäristövaliokuntaan sekä liikennevaliokun- täen. Neuvostossa on viisi puolueryhmittymää: 48297: taan ja talousvaliokuntaan kuuluneet tehtävät keskipuolueet, sosiaalidemokraatit, konservatii- 48298: jaettiin aikaisemmasta työnjaosta poikkeavana vit ja vasemmistososialistit. Uusin puolueryhmä 48299: tavalla valiokuntien kesken ja samalla joillekin on liberalistit, johon kuuluvat Tanskan ja Nor- 48300: valiokunnille annettiin uudet ja lyhyemmät jan edistyspuolueet. Vuonna 1985 puheenjohta- 48301: nimet. Uudistuksen jälkeen valiokunnat ovat: jisto vahvisti pohjoismaisten puolueryhmien ta- 48302: juridinen valiokunta, sivistysvaliokunta, sosiaa- loudellista tukea koskevat säännöt. Viidellä 48303: livaliokunta, ympäristövaliokunta, talousvalio- suurimmalla puolueryhmällä on sihteeri. 48304: kunta sekä budjettivaliokunta. 48305: Neuvoston valiokuntien tehtävänä on valmis- 48306: tella asioiden käsittelyä ennen yleiskokouksen 3 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 48307: tai puheenjohtajiston päätöksentekoa. Valiokun- 48308: nat käsittelevät Pohjoismaiden neuvostossa teh- 3.1 Valtuuskunnan kokoonpano 48309: tyjä jäsenehdotuksia, hallitusten ja ministerineu- 48310: voston ehdotuksia, pohjoismaisten laitosten Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- 48311: kertomuksia, hallitusten ja ministerineuvoston kunnan vaalissa 11. huhtikuuta 1991 tulivat 48312: ilmoituksia aikaisemmin hyväksyttyjen suositus- valituiksi seuraavat edustajat: 48313: ten johdosta, saapuneita kirjelmiä sekä muita Varsinaiset jäsenet: Claes Andersson, Rose- 48314: asioita. Keskeisen osan valiokuntatyöstä muo- Marie Björkenheim, Jörn Donner, Pekka Haa- 48315: dostaa pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia visto, Sinikka Hurskainen, Timo Järvilahti, 48316: koskevan ministerineuvoston selonteon (C2) Anneli Jäätteenmäki, Juha Korkeaoja, Markku 48317: käsittely sekä ministerineuvoston budjettiehdo- Laukkanen, Paavo Lipponen, Anna-Kaarina 48318: tuksen käsittely. Louvo, Lauri Metsämäki, Sauli Niinistö, Mats 48319: Nyby, Markku Rossi, Kimmo Sasi, Erkki Tuo- 48320: Valtuuskunnat mioja ja Eeva Turunen. 48321: Varajäsenet Arja Alho, Maria Kaisa Aula, 48322: Kunkin maan valitut jäsenet, varajäsenet Tarja Kautto, Antero Kekkonen, Leila Lehti- 48323: ja hallituksen edustajat muodostavat maansa nen, Raimo Liikkanen, Eeva-Liisa Moilanen, 48324: tai alueensa valtuuskunnan. Suomen valtuus- Håkan Nordman, Outi Ojala, Seppo Pelttari, 48325: kunnan jäsenten lukumäärä on 20, joista Ahve- Maija Perho-Santala, Virpa Puisto, Heikki Rii- 48326: nanmaan maakuntapäivät valitsevat kaksi jäsen- hijärvi, Riitta Saastamoinen, Aino Suhola, Matti 48327: tä. Vanhanen, Päivi Varpasuo ja Jarmo Wahlström. 48328: Valtuuskunta järjestäytyy, valitsee puheen- Ahvenanmaan maakuntapäivien 7. marras- 48329: johtajan, varapuheenjohtajan ja työvaliokunnan kuuta 1990 valitsemat jäsenet, maakuntapäivien 48330: sekä laatii tarkemmat ohjeet työlleen. Se vastaa ensimmäinen varapuhemies Karl-Gunnar Fa- 48331: omista menoistaan omassa budjetissaan, jonka gerholm ja maakuntapäivien jäsen Olof Salmen 48332: 13 48333: 48334: jatkoivat valtuuskunnassa kuten heidän varajä- Talousvaliokunta: Donner, Jäätteenmäki ja 48335: senensäkin maakuntapäivienjäsenet Roger Jans- Tuomioja. 48336: son ja Pekka Tuominen. Budjettivaliokunta: Fagerholm (Jansson 48337: Maakuntapäivät valitsivat 5. marraskuuta 7.11.91 -), Järvilahti ja Metsämäki. 48338: 1991 jäsenikseen valtuuskuntaan maakun ta päi- Jäseniksi Nordisk Kontaktin toimituskomite- 48339: vien varapuhemiehen Roger Janssonin ja maa- aan nimettiin kansanedustajat M. Laukkanen ja 48340: kuntapäivien jäsenen Olof Salmenin ja heidän Lipponen. 48341: varajäsenikseen maakuntapäivien jäsenet Olof Edelleen valtuuskunta päätti nimetä kansan- 48342: Erlandin ja Pekka Tuomisen. Täydennysvaaleis- edustaja Jäätteenmäen neuvoston talousvalio- 48343: sa 13. joulukuuta valittiin jäseneksi valtuuskun- kunnan puheenjohtajaksi ja kansanedustaja 48344: taan Roger Janssonin tilalle maakuntapäivien Metsämäen budjettivaliokunnan puheenjohta- 48345: jäsen May Flodin. jaksi. 48346: Valtuuskunnanjärjestäytymiskokouksessa 11. 48347: huhtikuuta 1991 valittiin valtuuskunnan puheen- 48348: johtajaksi kansanedustaja Kimmo Sasi ja vara- 3.2 Valtuuskunnan toiminta 48349: puheenjohtajaksi kansanedustaja Erkki Tuomio- 48350: ja. Samalla valtuuskunnan puheenjohtaja ja Suomen valtuuskunta piti kuluneen vuoden 48351: kansanedustaja Mats Nyby nimettiin neuvoston aikana kymmenen kokousta, ja valtuuskunnan 48352: puheenjohtajistoon. työvaliokunta yhdeksän. Työtä ovat leimanneet 48353: Valtuuskunnan työvaliokuntaan valittiin pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus ja kansain- 48354: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi väliset, etenkin Baltian kysymykset. 48355: jäsenet Andersson, Donner, Fagerholm (Salmen Tammikuun kokouksessa valtuuskunta hy- 48356: 7.11.91 -), Haavisto ja Jäätteenmäki. väksyi lopullisesti lausuntonsa edellisenä vuonna 48357: Valtuuskunta päätti järjestäytyessään kuten työskennelleen organisaatiokomitean työstä 48358: edellisenäkin vuonna (Liite 1). Viime vuoden kertomuksessa referoi- 48359: valiokuntatyötä varten nimetä kullekin varsi- daan valtuuskunnan lausuntoa tarkemmin. 48360: naiselle jäsenelle varajäsenen, joka varsinaisen Samassa kokouksessa oli kuultavana pohjois- 48361: jäsenen ollessa estyneenä ensisijaisesti korvaa maisen yhteistyöministerin sijainen Erik Hein- 48362: tämän. richs, joka selosti ministerineuvoston ehdotusta 48363: Valtuuskuntaa täydennettiin täydennysvaalil- kulttuurialan laitosten rahoituksen uudelleenjär- 48364: la toukokuun 16. päivänä 1991 seuraavasti: jestämisestä. Heinrichs totesi, ettei Baltian mai- 48365: Kansanedustajien Korkeaojan ja Sasin pyy- hin perustettujen pohjoismaisten tiedotustoimis- 48366: dettyä vapautusta valtuuskunnan jäsenyydestä, tojen rahoitus tullut kulttuuribudjetista, vaan 48367: valittiin valtuuskunnan jäseniksi heidän tilalleen erillisistä Baltian työohjelman toteuttamiseen 48368: kansanedustajat Moilanen ja Suominen. Samal- tarkoitetuista varoista. 48369: la valittiin varajäseniksi valtuuskuntaan kansan- Istunnon edellä pidetyssä kokouksessa 14. 48370: edustajat Kallis, Korkeaoja ja Sasi vapautusta helmikuuta oli asiantuntijana kuultavana alival- 48371: pyytäneiden kansanedustajien Vanhasen ja Var- tiosihteeri Aarno Karhilo, joka antoi katsauksen 48372: pasuon tilalle. päivänpoliittisesta tilanteesta kansainvälisestä 48373: Valtuuskunnan kokouksessa 21. toukokuuta näkökulmasta. Hän kiinnitti huomiota etenkin 48374: 1991 valittiin puhemies Suominen valtuuskun- suurvaltojen välisiin, edelleen hyviin suhteisiin, 48375: nan puheenjohtajaksi sekä neuvoston puheen- joiden pahimmat rasitustekijät olivat aseidenrii- 48376: johtajistoon. suntaneuvottelujen kangertelu ja Baltian tapah- 48377: Valtuuskunnan jäsenet jaettiin neuvoston tumat. 48378: kuuteen valiokuntaan seuraavasti (suluissa Helmikuun 19. päivä järjestettiin yhdysmies- 48379: myöhemmin tapahtuneet muutokset): kokous, jonka puheenjohtajana toimi pohjois- 48380: Juridinen valiokunta: Björkenheim, Hurskai- mainen yhteistyöministeri Halonen. Kokoukses- 48381: nen ja Niinistö. sa käsiteltiin neuvoston 39. istuntoa Kööpenha- 48382: Sivistysvaliokunta: Laukkanen M., Lipponen minassa 25.2.-1.3.1991 sekä pohjoismaista yh- 48383: ja Turunen. teistyötä vuoden 1992 jälkeen. 48384: Sosiaalivaliokunta: Andersson, Haavisto Istunnon aikana pidetyssä valtuuskunnan 48385: (Moilanen 21.5.91 -)ja Rossi. kokouksessa Nuorten Pohjoismaiden neuvoston 48386: Ympäristövaliokunta: Korkeaoja (Haavisto Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Max 48387: 21.5.91 -), Louvo ja Salmen. Mickelsson esitteli järjestönsä istunnolle luovut- 48388: 14 48389: 48390: tamaa asiakirjaa, joka jakautui neljään lukuun: ollut paljon seminaaritoimintaa. Eduskunnan 48391: pohjoismainen yhteistyö, Baltia ja laajennettu ryhmäkanslioiden pohjoismaisista asioista vas- 48392: Itämeri-yhteistyö, geeni- ja bioteknologia sekä taaville pidettiin 23.1.1991 tiedotus- ja keskuste- 48393: sosiaali- ja hyvinvointipolitiikka. lutilaisuus Pohjoismaiden neuvoston organisaa- 48394: Kokouksessa 6. kesäkuuta olivat asiantunti- tiokomitean mietinnöstä ja vaalikysymyksistä 48395: joina kuultavina yhteistyöministeri Norrback ja neuvoston 39. istunnon edellä. Valtuuskunnalle 48396: sijaisvirkamies Erik Heinrichs. He selostivat järjestettiin perehdyttämistilaisuus 9.5.1991 48397: ministerineuvoston valmisteleroaa ehdotusta Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta, sihteeris- 48398: vuoden 1992 jälkeisestä yhteistyöstä, joka anne- tön palveluista, tiedotustoiminnasta ja julkaisu- 48399: taan vuonna 1992 pidettävälle istunnolle. Lisäksi toiminnasta. Kesäkuun 12.-13. järjestettiin 48400: asiantuntijat selostivat vuoden 1992 pohjois- Pohjois-Suomen toimittajille lehdistöseminaari, 48401: maista budjettia. Ministeri Norrback totesi, että jossa tarkasteltiin neuvoston ja ministerineuvos- 48402: Suomen hallitus oli edellisistä vuosista poiketen ton toimintaa, Pohjoismaiden investointipankin 48403: pakotettu tyytymään 0-budjetointiin. Hän ker- ympäristöinvestointeja, taloudellista yhteistyötä 48404: toi, että budjetin painopisteistä ja priorisoinneis- sekä integroituvaa Eurooppaa. 48405: ta käytiin poliittista keskustelua. Ministeri antoi Kesäkuussa valtuuskunta osallistui yhdessä 48406: myös katsauksen ministerineuvoston Baltia-oh- Euroopan neuvoston kanssa raja-alueiden tule- 48407: jelman toteuttamisesta. Valtuuskunta totesi, että vaisuutta uudessa Euroopassa käsittelevän kon- 48408: Baltia-yhteistyötä oli edelleen kehitettävä, mutta ferenssin valmisteluihin. Konferenssissa tarkas- 48409: että yhteistyön tulisi ulottua myös muihin Poh- teltiin seuraamuksia, joita Euroopan yhdentymi- 48410: joismaiden lähialueisiin esim. Pietariin, Karja- sellä on raja-alueyhteistyöhön sekä Itä-Euroo- 48411: laan ja Kuolaan. pan muutosten aiheuttamia vaikutuksia. Konfe- 48412: Valtuuskunta hyväksyi 1. lokakuuta ohje- renssiin osallistui Euroopan neuvoston jäseniä, 48413: sääntötyöryhmän esitykset Suomen valtuuskun- paikallisten ja alueellisten viranomaisten edusta- 48414: nan lain muuttamisesta, kanslian uuden hallinto- jia sekä asiantuntijoita Euroopan eri maista. 48415: ohjesäännön vahvistamisesta sekä tiliohjesään- "Pohjoismainen yhteistyö vuoden 1992 jäl- 48416: nön muuttamisesta. Työvaliokunta asetti keen" -seminaarin 11.10.1991 avasi valtuuskun- 48417: 10.5.1991 työryhmän valtuuskunnan kanslian nan puheenjohtaja, puhemies Suominen. Hän 48418: ohjesäännön tarkistamista varten. totesi, että yhteistyöllä on saatu aikaan ainutlaa- 48419: Työryhmälle annettiin tehtäväksi selvittää tuinen viiden maan yhteisö, mutta että nyt oli 48420: valtuuskunnan, työvaliokunnan ja valtuuskun- mietittävä yhteistyön asemaa, muotoja ja tule- 48421: nan kanslian välistä tehtäväjakoa ja tehdä selvi- vaisuutta. Ulkopoliittisen instituutin tutkija 48422: tyksen pohjalta valtuuskunnan kanslian ohje- Timo Valtonen käsitteli aihetta pohjoismaisten 48423: säännön sekä mahdollisten muiden säädösten ulkopoliittisten instituuttien tutkielman "Nor- 48424: tarkistamiseksi sellaisia ehdotuksia, jotka ovat den i det nye Europa" pohjalta. Valtiot. lis. 48425: tarpeellisia tarkoituksenmukaisen työnjaon ai- Ilkka-Christian Björklund pohti, onko pohjois- 48426: kaansaamiseksi. Lisäksi työryhmälle annettiin mainen yhteistyö menettänyt mahdollisuutensa, 48427: tehtäväksi laatia esitys sellaisista ohjesäännön ja ulkomaankauppaministeri Salolainen valotti 48428: muutoksista, joilla selkiinnytetään kanslian vas- Eta-ratkaisun ja EY:n vaikutuksia pohjoismai- 48429: tuuta ja toimintaa sekä saatetaan ohjesääntö seen yhteistyöhön. 48430: ajan tasalle. Valtuuskunnan vieraana oli virolainen parla- 48431: Työryhmän kokoonpano oli seuraava: pää- menttivaltuuskunta 23.-24.10.1991. Sitä johti 48432: sihteeri Guy Lindström, puheenjohtaja, apulais- Viron parlamentin tiede-, opetus- ja kulttuuriva- 48433: pääsihteeri Greta Lohiniva ja apulaissihteeri liokunnan puheenjohtaja Jaak Joeriiiit. Vierai- 48434: Risto Nieminen (varajäsen osastosihteeri Paula lun aikana virolaisille kerrottiin Suomen val- 48435: Husman) sekä eduskunnan kansliasta hallinto- tuuskunnan toiminnasta. Vieraat perehtyivät 48436: johtaja Kari T. Ahonen, toimistopäällikkö Pat- myös eduskunnan asemaan virallisessa pohjois- 48437: rick Zilliacus ja toimistopäällikkö Pentti Väänä- maisessa yhteistyössä, eduskuntaan lakeja säätä- 48438: nen. Työryhmä jätti mietintönsä 10.9.1991. vänä instituutiona sekä eduskuntaryhmien roo- 48439: Marraskuun kokouksessa oli asiantuntijana liin lainsäädäntötyön eri valmisteluvaiheissa. 48440: kuultavana valtiosihteeri Martti Ahtisaari, joka Lisäksi valtuuskunta on osallistunut yhdessä 48441: selosti ajankohtaisia pohjoismaisia ja eurooppa- Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa "Pohjois- 48442: laisia yhteistyökysymyksiä. mainen nainen - nainen Euroopan huipulta" 48443: Valtuuskunnalla on kuluneen vuoden aikana -seminaarin sekä Pohjoismaisen kieli- ja tiedo- 48444: 15 48445: 48446: tuskeskuksen "Pohjoismaiset tiedotuspäivät kir- ja Ryynänen, Kimmo Sasi ja Marjatta Väänä- 48447: jastoille" -seminaarin valmisteluihin ja järjeste- nen. 48448: lyihin. Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemat 48449: Valtuuskunnan kanslian henkilöstöön kuului jäsenet: maakuntapäivien 1. varapuhemies Karl- 48450: vuoden lopussa 11 virkamiestä. Pääsihteerinä Gunnar Fagerholm ja maakuntapäivien jäsen 48451: jatkoi edelleen Guy Lindström ja apulaispääsih- Olof Salmen. 48452: teerinä Greta Lohiniva. Apulaissihteeri Magnus Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti istun- 48453: Erikssonin sijaisena toiminut Birgitta Stenius- toon osallistuivat lisäksi seuraavat varajäsenet: 48454: Mladenov lopetti sijaisuutensa 30.7.1991, ja kansanedustajat Aimo Ajo, Kari Häkämies, 48455: Magnus Eriksson palasi virkaansa 1.1 0. Työva- Tarja Kautto, Eeva-Liisa Moilanen ja Eeva 48456: liokunta myönsi hänelle uuden virkavapauden Turunen. 48457: yhdeksi vuodeksi 1.12.1991 lähtien. Hänen vi- 48458: ransijaisenaan on toiminut Mika Boedeker 1.12. 48459: lähtien. Tiedotussihteerinä on jatkanut Kari Salo 4.2 Yleiskeskustelu 48460: ja apulaissihteereinä Risto Nieminen ja Paula 48461: Kaikkonen. Hoitovapaalla olevan toimistovir- Yleiskeskustelu käytiin aikaisempien vuosien 48462: kailija Sirpa Mairueen sijaisena on toiminut tapaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: Pohjois- 48463: Merja Saavalainen 3.6.1991 lähtien. Osastosih- maiden ministerineuvoston kertomus pohjois- 48464: teeri Leea Kakko ja osastosihteeri Paula Hus- maisesta yhteistyöstä (C1 ), ministerineuvoston 48465: man ovat jatkaneet tehtävissään, samoin tiedo- selonteko pohjoismaisen yhteistyön suunnitel- 48466: tusavustaja Kristiina Tallqvist ja toimistosihteeri mista (C2) ja Pohjoismaiden neuvoston puheen- 48467: Maarit Immonen. johtajiston raportti toiminnasta 38. istunnon 48468: Vuonna 1991 oli Pohjoismaiden neuvoston jälkeen. 48469: Suomen valtuuskunnan määräraha 10 350 000 Kaksi kysymystä ennen muita hallitsi yleis- 48470: mk. Summaan sisältyi Suomen osuus 5 100 000 keskustelua. Rauhaton kansainvälinen tilanne 48471: mk (21 ,2 %) Pohjoismaiden neuvoston puheen- - Persianlahden sota ja väkivaltaisuudet Balti- 48472: johtajiston yhteisestä budjetista. assa - teki uudelleen ajankohtaiseksi myös ky- 48473: symyksen Pohjoismaiden neuvoston roolista ja 48474: vastuusta ulkopolitiikan alalla. Toinen aihe, joka 48475: sivusi läheisesti vastuukysymystä, koski organi- 48476: 4 Pohjoismaiden neuvoston 39. istunto Kööpenha- saatiouudistusta, jossa puollettiin ja toisaalta 48477: minassa 1991 vastustettiin neuvoston suurempaa ulkopoliittis- 48478: ta osallistumista. Konkreettinen ilmaus muuttu- 48479: 4.1 Valtuuskunnan kokoonpano neesta poliittisesta ilmastosta oli korkea-arvois- 48480: ten vieraiden kutsuminen Baltiasta seuraamaan 48481: Suomen valtuuskunnan kokoonpano Pohjois- istuntoa. Viron ja Latvian presidentit Arnold 48482: maiden neuvoston 39. istunnossa oli seuraava: Ruutel ja Anatolij Gorbunovs sekä Liettuan 48483: Hallituksen edustajat: pääministeri Harri varapresidentti Bronisolvas Kuzmickas seurasi- 48484: Holkeri, valtiovarainministeri Matti Louekoski, vat lehtereiltä istuntoa kokonaisuudessaan. 48485: ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, Kolmas, jatkuvasti ajankohtainen kysymys oli 48486: oikeusministeri, pohjoismainen yhteistyöminis- tänäkin vuonna Pohjolan suhde EY:hyn ja neu- 48487: teri Tarja Halonen, kulttuuriministeri Anna- voteltavana olevaan Eta-sopimukseen. 48488: Liisa Kasurinen ja opetusministeri Ole Norr- Ministerineuvoston puheenjohtaja, Tanskan 48489: back. sisäasiainministeri Pedersen aloitti yleiskeskuste- 48490: Ahvenanmaan maakunnanhallituksen edus- lun ns. valtaistuinpuheella. Pohjoismainen yh- 48491: tajat: maaneuvos Sune Eriksson, varamaaneu- teistyö oli hänen mukaansa viime vuoden aikana 48492: vos May Flodin, maakunnanhallituksen jäsenet ottanut huomattavia edistysaskeleita organisaa- 48493: Göran Bengtz, Karl-Göran Eriksson ja Magnus tion parantamiseksi ja toimintaa tehostavan 48494: Lundberg. rakenteen luomiseksi. Eurooppalainen ulottu- 48495: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansanedus- vuus yhteistyössä oli korostunut entisestään. 48496: tajat Gustav Björkstrand, Elsi Hetemäki-Olan- Ministerineuvoston työtä oli kuluneen vuoden 48497: der, Sinikka Hurskainen, Anneli Jäätteenmäki, aikana leimannut voimakkaasti yhteistyö Balti- 48498: Antero Kekkonen, Sakari Knuuttila, Lauri an kanssa. Yhteistyötä oli laajennettu rahoitus- 48499: Metsämäki, Mats Nyby, Heikki Riihijärvi, Mir- tukijärjestelyin ja perustamalla Baltian pääkau- 48500: 16 48501: 48502: punkeihin pohjoismaiset tiedotustoimistot. Bud- sanoutui irti varsinkin liberaalien taholta esite- 48503: jetin nollakasvun vuoksi oli välttämätöntä tar- tyistä ja eniten huomiota herättäneistä ja provo- 48504: kastella kriittisesti meneillään olevaa toimintaa. soivista ehdotuksista. 48505: Ministerineuvostossa suhtauduttiin myönteisesti Ruotsalainen kansanedustaja Bildt, konserva- 48506: laajempaan yhteistyöhön parlamentaarikkojen tiivisen puolueryhmän selostaja, otti voimak- 48507: kanssa budjettikysymyksissä. Ministerineuvos- kaasti kantaa Baltian maiden pyrkimysten puo- 48508: tossa oli kiinnostuneena tutkittu organisaatioko- lesta. Hän totesi myös, että pohjoismainen yh- 48509: mitean raporttia ja todettu, että kansainvälistä teistyö on kriisissä, josta ei päästä muuten kuin 48510: ulottuvuutta voitaisiin varsin hyvin pohtia Poh- että kaikki Pohjoismaat tulevat EY:n jäseniksi. 48511: joismaiden neuvostossa. Sen sijaan suhtauduttiin Pohjoismaiden tulevaisuus oli ylikansallisessa 48512: epäröiden laajempaan institutionaalistamiseen. yhteistyössä, Euroopan yhteistyössä. 48513: Vastauspuheessaan ministeri Pedersenille Kansanedustaja Björkstrand, joka esitti keski- 48514: Pohjoismaiden neuvoston eroava presidentti ja ryhmän puheenvuoron, vahvisti, että keskipuo- 48515: puheenjohtajiston jäsen, Islannin yleiskäräjien lueet olivat vakaasti päättäneet käyttää 1900- 48516: jäsen Pall Peturson totesi, että kansainvälisen luvusta jäljellä olevat vuodet kehittääkseen ja 48517: ulottuvuuden vahvistaminen Pohjoismaiden lujittaakseen pohjoismaista yhteistyötä. Organi- 48518: neuvostossa oli jo tosiasia. Oli korkea aika, että saatiokomitean olisi pitänyt mennä huomatta- 48519: tämä ulottuvuus näkyi myös pohjoismaisessa vasti pidemmälle uudistusehdotuksissaan. Mi- 48520: perusasiakirjassa eli Helsingin sopimuksessa. nisterineuvoston nollabudjetti puolestaan todisti 48521: Myös neuvoston työmuotojen uudelleenorgani- räikeästä visioiden puutteesta. Myös Björkstrand 48522: sointi oli ollut käsiteltävänä. Pall Peturson ko- käsitteli Itämeren yhteistyön merkitystä ja Eu- 48523: rosti, että olisi tärkeätä antaa vastaisuudessa roopan yhdentymisen Pohjolalle asettamia uusia 48524: parlamentaarikoille enemmän budjettivaltaa. haasteita. Lisäksi hän puhui voimakkaasti kult- 48525: Euroopan yhdentyminen oli leimannut yhteis- tuuriyhteistyön puolesta ja vaati, että vuodelta 48526: työtä suuresti, mutta riippumatta siitä, minkä 1988 olevaa kulttuuritoimintasuunnitelmaa tuli- 48527: tien eri Pohjoismaat valitsisivat, myös vastaisuu- si toteuttaa aktiivisesti. 48528: dessa olisi tarvetta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tanskan kansankäräjien jäsen Gyldenkilde 48529: Lopuksi Pall Peturson pani suuren painon Itä- puhui vasemmistoryhmän puolesta. Hän käsitte- 48530: Euroopan kehitykselle ja neuvoston osoittamalle li pitkään kansainvälistä kriisiä ja ulkopoliittisia 48531: voimakkaalle tahdolle luoda yhteyksiä ja aloit- kysymyksiä ja otti erityisen selvästi kantaa Bal- 48532: taa yhteistyö. tian puolesta sen pyrkiessä vapauteen ja demo- 48533: Neuvoston presidentinjälkeen puolueryhmien kratiaan. Organisaatiokomitean työ oli ollut 48534: edustajat käyttivät puheenvuoron. Neljän perin- laajaa ja vaikeaa, kuitenkin kehityksen ja muu- 48535: teisen ryhmän eli sosiaalidemokraattien, keski- toksen on tapahduttava jatkuvasti tasaiseen 48536: ryhmän, konservatiivien ja vasemmistososialis- tahtiin. Tulevaisuudessa tulisi panostaa enem- 48537: tien lisäksi pohjoismaisiin puolueryhmiin oli li- män ympäristöyhteistyöhön Itämeren ympärillä, 48538: sätty viidenneksi liberaalien ryhmä. työympäristöön ja tasa-arvokysymyksiin ja sosi- 48539: Suurkäräjien jäsen, Kolle Gnmdahl Norjasta aalis-taloudelliseen sektoriin, korosti Gyldenkil- 48540: esitti sosiaalidemokraattisen puolueryhmän de. 48541: puheenvuoron. Hän yhtyi aikaisempiin puheen- Norjan suurkäräjien jäsen Hagen, joka oli 48542: vuoroihin ja ilmoitti olevansa iloinen siitä, että vastaperustetun liberalistisen ryhmän edustaja, 48543: ulkopoliittiset kysymykset eivät enää ole kiellet- totesi, että vahvan valtiovallan ja korkeiden 48544: tyjä neuvostossa. Euroopan mullistukset edellyt- verojen järjestelmä oli aikansa elänyt ja perään- 48545: tivät pohjoismaisen identiteetin voimakkaampaa tymässä. Tämän kehityksen tulisi myös heijastua 48546: kehittämistä ja tiedostamista, korosti Gmndahl. pohjoismaiselle tasolle, jossa vapaus-sanan tulisi 48547: Olisi myös tärkeätä panostaa laajempaan ja olla avainsana. Liberalistinen ryhmä piti organi- 48548: voimakkaampaan pohjoismaiseen talouteen. saatiouudistusta tervetulleena, varsinkin niitä 48549: Organisaatiouudistuksesta Kolle Gmndahl tote- toimia, joilla pyrittiin vahvistamaan Pohjoismai- 48550: si, että sosiaalidemokraattien taholla tuettiin den neuvoston politisoitumista. Hän totesi myös, 48551: uudistuksia puolueryhmien aseman vahvistami- että Pohjolan uudet haasteet tulivat uudesta 48552: seksi suhteessa kansallisiin valtuuskuntiin. Ryh- Euroopasta, jossa EY edustaa dynaamista kehi- 48553: mä tuki myös läheistä yhteistyötä Baltian kanssa tystä. 48554: ja esitti toivomuksen, että Baltian neuvosto pe- Pääministeri Holkeri selosti puheenvuoros- 48555: rustettaisiin mahdollisimman nopeasti. Ryhmä saan Suomen arvioita kansainvälisestä kehityk- 48556: 17 48557: 48558: sestä. Hän antoi vahvan tukensa YK:lle ja Eu- si Steingrimur Hermansson toivoi, että Pohjois- 48559: roopan turva- ja yhteistyökonferenssille. Hän maat eivät vastaisuudessa hajaantuisi näiden 48560: totesi, että puolueettomuus on Suomelle voima- mullistavien kysymysten edessä. 48561: vara eikä jähmettynyt tila. Suomen identiteetti Norjan pääministeri Brundtland korosti, että 48562: perustuu pohjoismaisuuteen. Pohjoismainen tulevaisuudessa Pohjoismaiden neuvostossa, 48563: ryhmä oli hyvin tunnettu käsite monissa kan- joka oli ainoa yhteistyöelin, ei voitaisi jatkaa 48564: sainvälisissä yhteyksissä. Lopuksi Holkeri totesi, entistä rataa. Hän viittasi Baltiaan, Itä-Euroop- 48565: että Suomessa oltiin vakuuttuneita siitä, että paan ja laajenevaan Euroopan neuvostoon, jot- 48566: Eta-sopimus oli toivottava ja jopa välttämätön ka kaikki vaikuttivat kehitykseen. Brundtland 48567: kaikille osallistuville maille. Hän piti tervetullee- katsoi myös, että Pohjoismailla yhdessä voisi 48568: na kasvavaa yhteistyötä Baltian kanssa, varsin- olla tärkeä tehtävä Euroopassa. Päästäkseen 48569: kin aloitteita, jotka tähtäsivät yhteistyöhön kult- vaikuttamaan Pohjoismaiden neuvoston on 48570: tuurin, liikenteen, talouden ja ympäristönsuoje- suuremmassa määrin politisoitava työtään. 48571: lun aloilla. Brundtlandin mielestä tämän ja soimittavan 48572: Ruotsin pääministeri Carlsson korosti pu- laajan Eta-sopimuksen välillä ei ole vastakkain- 48573: heessaan, että työ Eta-sopimuksen aikaansaami- asettelua. Organisaatiouudistuksesta Brundtland 48574: seksi oli kuluneiden kahden vuoden aikana vai- katsoi, että Norjassa toivottiin työn kansainvä- 48575: kuttanut syvästi Pohjoismaiden politiikkaan ja listämistä, ja tämän osoittamiseksi Norjan ulko- 48576: että tämä työ tulisi johtamaan tulokseen. Sopi- ministerin oli sallittu kuulua Norjan valtuuskun- 48577: muksella on välitön merkitys myös pohjoismai- taan istunnossa. 48578: selle yhteistyölle, korosti Carlsson, joka tämän Tanskan pääministeri Schluter muistutti mar- 48579: jälkeen ryhtyi selostamaan perusteluja ja aika- raskuussa 1990 aikaansaaduista Etyk-huippuko- 48580: taulua Ruotsin päätökselle anoa jo vuoden 1991 kouksen rohkaisevista tuloksista, jotka olivat 48581: aikana EY-jäsenyyttä. Pohjoismaiden neuvoston hyvä perusta jatkoyhteistyölle. Hän ennakoi, 48582: ulkopoliittisesta toimivallasta Carlsson muistut- että vähitellen tultaisiin rakentamaan tiiviimpiä 48583: ti, että hallitusten ja kansanedustuslaitosten vä- yhteistyörakenteita myös Itä-Euroopan kanssa. 48584: lillä vallitsee vastuunjako, jonka myös tulisi Euroopan yhdentymisestä Schluter totesi, että 48585: heijastua pohjoismaiseen yhteistyöhön. Carlsso- tulevaisuudessa voitaisiin odottaa poliittisen 48586: nin mielestä tulisi myös selvittää, kuinka yhteis- yhteistyön vahvistumista. Tämä ei välttämättä 48587: työ muiden maiden ja alueiden kanssa, mm. lainkaan merkitse uhkaa pohjoismaiselle yhteis- 48588: Baltiassa tulisi järjestää. Etusijaan asetettavina työlle. Pohjoismaisella äänellä ja Pohjoismaiden 48589: aloina, joilla yhteistyötä tulisi kehittää ja syven- kannanotoilla tulee olemaan suuri merkitys tule- 48590: tää, Carlsson mainitsi tutkimuksen, ympäristön, vaisuuden Euroopassa. 48591: energian ja liikenneyhteydet. Oikeusministeri ja pohjoismainen yhteis- 48592: Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, työministeri Halonen omisti myös puheensa 48593: varapuhemies Hetemäki-Olander korosti myös kansainväliselle tilanteelle ja kansainvälisille 48594: yhteistyön tärkeyttä muiden alueiden, varsinkin haasteille. Hän piti ilahduttavana, että Baltian ja 48595: Baltian kanssa, mutta painotti, että Pohjolan Itä-Euroopan työohjelma oli saanut laajan tuen 48596: kohtalonkysymyksenä tulee kuitenkin olemaan Pohjoismaissa. Hän valitti, että Pohjoismaiden 48597: Euroopan yhdentyminen. Nykytilanteessa tulisi neuvostossa oli ryhdytty toteuttamaan budjetin 48598: pitää tärkeimpänä Eta-sopimuksen aikaansaa- nollakasvua ja totesi, että Suomi oli valmis 48599: mista. Organisaatiouudistuksesta Hetemäki- panostamaan pohjoismaiseen yhteistyöhön myös 48600: Olander ilmoitti Suomen valtuuskunnan kannan aikana, jolloin katseet suunnataan muualle Eu- 48601: ja korosti, että valtuuskunnassa oltiin pettyneitä rooppaan. Tämän mukaisesti Halonen puolsi 48602: matalaan tavoitetasoon. myös suurempaa vaikutusvaltaa parlamentaari- 48603: Islannin pääministeri Steingrimur Hermans- koille budjettikysymyksissä. 48604: son selosti puheessaan Islannin kantaa suuriin Kansanedustaja Väänänen taittoi puheenvuo- 48605: muutoksiin Euroopassa. Hän viittasi Islannin rossaan peistä pohjoismaisen toiminnan tehosta- 48606: riippuvuuteen kalastuksesta ja islantilaisten pyr- misen puolesta ja sen byrokratisoitumisen estä- 48607: kimykseen säilyttää kulttuuriperintönsä, histori- miseksi. Hän puolsi Tukholman ja Kööpenha- 48608: ansa ja kielensä. Muina aiheina pääministeri otti minan sihteeristöjen yhdistämistä ja korosti, että 48609: esille Itä-Euroopan kehityksen, varsinkin Balti- on tärkeätä antaa parlamentaarikoille enemmän 48610: assa, ja ilmoitti selvin sanoin Islannin täyden päätöksenteko-oikeutta budjettikysymyksissä. 48611: tuen Baltian itsenäistymispyrkimyksille. Lopuk- Pohjoismaiden suhteita EY:hyn ja mahdollisen 48612: 48613: 3 311740Y 48614: 18 48615: 48616: jäsenyyden vaikutuksia tulisi tarkastella perus- Kansanedustaja Sasi korosti, että Pohjois- 48617: teellisesti. maat ovat pyrkineet olemaan askelta edellä 48618: Kansanedustaja Nyby selvitteli puheessaan meneillään olevassa EY:n yhdentymisessä. Tah- 48619: Suomen ja Baltian, etenkin Viron, tiheitä talou- tia ei ole kuitenkaan sanellut Pohjola, vaan EY. 48620: dellisia ja kulttuuriyhteyksiä ja arveli, että oli Organisaatiouudistuksesta Sasi totesi, että mie- 48621: hyvä, että Baltian kysymykselle omistettiin eri- tintö oli ollut suuri pettymys. Suuri puute oli, 48622: tyistä huomiota Pohjoismaiden neuvoston istun- että ei odotettu Eta-neuvottelujen tuloksia, jotta 48623: nossa. Oli tärkeätä tukea Baltian kansoja kon- olisi voitu reagoida niihin. Voidakseen vaikuttaa 48624: kreettisella tavalla ja siten, että on katetta niille EY:n päätöksiin Pohjoismaiden on tehtävä lä- 48625: suurille sanoille, joita ehkä liiankin helposti esi- heistä yhteistyötä. Kannanotto EY-jäsenyyteen 48626: tetään. ei ollut ainoa tärkeä asia, yhtä oleellinen oli myös 48627: Opetusministeri Norrback totesi, että Pohjois- neuvotteluaikataulu, totesi Sasi. Myös parla- 48628: maat etsivät optimaalisia ratkaisuja järjestääk- mentaarikkojen tulisi voida näytellä suurempaa 48629: seen suhteensa EY:hyn kansallisten etujensa roolia tässä. 48630: pohjalta. Samankaltainen yhdentymisratkaisu Yleiskeskustelussa viimeisenä puhujana 48631: olisi kuitenkin paras. Koulutuksen ja tutkimuk- kansanedustaja Riihijärvi selosti Suomen kantaa 48632: sen rooli uudessa Euroopassa tulee yhä tärkeäm- Baltiaan ja arvostelua, jota oli saatu passiivisuu- 48633: mäksi. On kysymys moniarvoisesta kulttuurikä- desta. Riihijärvi halusi tuomita väkivallan, mut- 48634: sityksestä, jossa ei pyritä harmonointiin ilman ta hän ei katsonut, että Baltialle voitaisiin tehdä 48635: yhteistyötä. Norrback käsitteli myös Baltian jokin palvelus kehottamalla baltteja joudutta- 48636: kanssa tehtävää yhteistyötä, joka oli syventynyt maan vapauspyrkimyksiään. Tämä prosessi tu- 48637: nopeassa tahdissa ja ilman dramatiikkaa. lee olemaan pitkä ja vaikea. Pohjoismaiden tulisi 48638: Myös kansanedustaja Metsämäki totesi, että tukea Baltian maita eniten kulttuurin, talouden 48639: yhdentyminen on Pohjoismaiden neuvoston ja teollisuuden kehittämisessä. Euroopasta Rii- 48640: kohtalonkysymys, joka toisi mukanaan sekä hijärvi oli sitä mieltä, että Pohjoismaiden tulisi 48641: hyvää että pahaa. Se, mikä on nimenomaisesti myös tulevaisuudessa voida muodostaa talou- 48642: pohjoismaista, voisi joutua syrjään, arveli Met- dellinen yhteistyöalue kuten Benelux EY:ssä. 48643: sämäki. Sitä, mikä on aidosti pohjoismaista, 48644: pitäisi kuitenkin vastaisuudessakin nostaa esille: 48645: sosiaalista ulottuvuutta, työelämän muutosta ja 4.3 Käsitellyt asiat 48646: taloudellista ja kulttuuriyhteistyötä. Metsämäki 48647: pahoitteli myös budjetin nollakasvua. Neuvoston 39. istunnon asialuettelo käsitti 50 48648: Ulkomaankauppaministeri Salolainen koros- jäsenehdotusta (A-asiaa), 10 ministerineuvoston 48649: ti, että maailmantalouden monet epävarmuuste- ehdotusta (B-asiaa), 11 pohjoismaisten yhteis- 48650: kijät toivat entistä selvemmin esiin sen, että on työelinten antamaa kertomusta (C-asiaa) ja 45 48651: tärkeätä saavuttaa myönteisiä tuloksia meneil- ministerineuvoston ja hallitusten antamaa ilmoi- 48652: lään olevissa kauppapoliittisissa neuvotteluissa. tusta (D-asiaa). 48653: Pohjoismainen neuvotteluyhteistyö oli toiminut Istunnossa esitettiin yleiskeskustelussa kaikki- 48654: erinomaisesti Uruguayn kierroksella. Eta-neu- aan 53 kysymystä (E-asiaa) ja annettiin niihin 48655: votteluissa tunnelmat olivat vaihdelleet huomat- vastaukset. Näistä 34 jätettiin työjärjestyksen 48656: tavan paljon, mutta Salolainen ilmaisi puhees- 15 §:n mukaisesti 3 viikkoa ennen istunnon '11- 48657: saan, että oli toiveita saada aikaan hyviä tulok- kua, 19 esitettiin työjärjestyksen muutoksen mu- 48658: sia. Lisäksi hän totesi, että myös Eta-sopimuk- kaisesti, joka mahdollisti ns. pikakysymysten te- 48659: sen syntymisen jälkeen oli runsaasti tilaa poh- kemisen. Ne on jätettävä 24 tuntia ennen sen 48660: joismaiselle yhteistyölle. kokouksen alkua, jossa yleiskokous käsittelee 48661: Kansanedustaja Knuuttila puhui muuttuvasta asianomaista asiaa. Lisäksi on vuoden aikana 48662: Euroopasta ja Suomen siirtolaiskysymyksestä. tehty 15 kirjallista kysymystä ja niihin oli myös 48663: Hän totesi, että Suomi halusi noudattaa tehtyjä saatu kirjalliset vastaukset Pohjoismaiden minis- 48664: humaaneja kansainvälisiä sopimuksia ja että terineuvostotta tai hallituksilta. 48665: tämä oli ollut sosiaalidemokraateille aina itses- Neuvoston työjärjestyksen 22 §:n mukaisesti 48666: täänselvyys. Pohjoismainen yhteistyö oli oivalli- puheenjohtajisto oli laatinut kertomuksen neu- 48667: nen esimerkki taloudellista yhteistyötä koske- voston edellisen istunnon jälkeisestä toiminnasta 48668: vasta Etykin periaatteesta, joka edisti rauhaa ja (Asiakirja 1). 48669: yhteisymmärrystä. Ministerineuvoston selonteko pohjoismaisen 48670: 19 48671: 48672: yhteistyön suunnitelmista annettiin neuvostolle ratkaisu voisi olla esim. kansallisen lainsäädän- 48673: omana asiana (C2). nön harmonisointi Pohjoismaissa. Olisi myös 48674: Yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston tärkeätä, että Pohjoismaat pyrkisivät mahdolli- 48675: pohjoismaisesta yhteistyöstä antaman kerto- simman yhdenmukaisiin sääntöihin suhteessa 48676: muksen (C1) kanssa edellä mainitut asiakirjat muihin Pohjolan ulkopuolisiin maihin, jotta 48677: muodostivat yleiskeskustelun pohjan. Tältä osin saataisiin aikaan mm. samankaltaiset kilpailuo- 48678: viitataan lukuun 4.2. Keskustelun jälkeen selos- lot tulevalla eurooppalaisella talousalueella ja 48679: tus liitettiin asiakirjoihin. maailmanmarkkinoilla. Pohjoismaat voisivat 48680: Istunnossa hyväksyttiin yksi esitys, 52 suosi- myös edistää kansainvälisiä ratkaisuja esim. 48681: tusta ja 7 lausuntoa Pohjoismaiden ministerineu- YK:ssa. Tanska oli tärkeä yhdysside Pohjolan ja 48682: vostolle. Näiden tekstit ovat tämän kertomuksen EY:n välillä. Pohjoismaiden pitäisi työskennellä 48683: liitteenä. näissä kysymyksissä sekä pohjoismaisella että 48684: 11 jäsenehdotuksen johdosta neuvosto päätti kansainvälisellä tasolla. 48685: olla ryhtymättä toimiin. Aikaisemmin hyväksy- Valiokunta huomautti myös, että kysymys 48686: tyistä suosituksista neuvosto poisti asialuettelos- etiikasta geeniteknologian sovelluksissa pitäisi 48687: ta 41 suositusta neuvoston osalta loppuun käsi- ottaa esille laajemmassa keskustelussa pohjois- 48688: teltyinä. Kuten aikaisempina vuosina neuvoston maisella tasolla. Ministerineuvoston asettama 48689: valiokunnat valtuutettiin jatkamaan istunnon bioteknologian eettinen komitea voisi olla jatko- 48690: jälkeen niiden kertomusten ja ilmoitusten käsit- yhteistyön runko. Neuvosto hyväksyi valiokun- 48691: telyä, jotka eivät olleet istunnon asialistalla sekä nan ehdotuksesta suosituksen (nro 9) 55 äänellä. 48692: liittämään ne asiakirjoihin. Kansanedustajat Jäätteenmäki, Andersson, 48693: Seuraavassa esitetään selostus käsitellyistä Björkstrand, Hurskainen, Järvisalo, Niinistö, 48694: asioista. Täydellinen aineisto on painettuna Ryynänen, Siuruainen ja Väänänen ym. olivat 48695: neuvoston asiakirjoissa, jotka käsittävät mm. tehneet jäsenehdotuksen (A 922/j) akordimenet- 48696: pikakirjoituksella muistiin merkityt keskustelu- telyä koskevasta lainsäädännöstä. 48697: pöytäkirjat. Juridinen valiokunta totesi ehdotusta käsitel- 48698: lessään, että useimmat lausunnonantajista olivat 48699: suhtautuneet siihen myönteisesti. Näytti olevan 48700: 4.3.1 Juridinen yhteistyö tarvetta selvittää näitä kysymyksiä lakisäätelyn 48701: aikaansaamiseksi kaikissa Pohjoismaissa. Valio- 48702: Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö kunta oli erityisesti todennut, että yksityishenki- 48703: löt tarvitsevat akordimenettelyä asuntolainojen- 48704: Jäsenehdotuksen bio- ja geeniteknologiaa kos- sa yhteydessä, jotka olivat monille raskaimmat 48705: kevasta lainsäädäntöyhteistyöstä (A 939/j) olivat lainat. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että 48706: tehneet mm. kansanedustajat Isohookana-Asun- toiminta yksityishenkilöiden velkojen saneeraa- 48707: maa, Jäätteenmäki, Moilanen, Pelttari, Renko, miseksi oli edennyt eri lailla Pohjoismaissa. Oli 48708: Ryynänen, Siuruainen ja Väänänen. kuitenkin tärkeätä luoda yhteyksiä ja vaihtaa 48709: Juridinen valiokunta yhtyi ehdotuksen teki- kokemuksia. Yhteistyön tulisi johtaa yhdenmu- 48710: jöiden käsitykseen, että tarvitaan strategia, joka kaisiin sääntöihin. Neuvosto hyväksyi valiokun- 48711: ottaisi huomioon uuden teknologian mahdolli- nan ehdotuksesta suosituksen (nro 10) 55 äänel- 48712: suudet mutta asettaisi samalla rajat sen käytölle. lä. 48713: Tällöin voisi olla edullista, että Pohjoismailla on Kansanedustajat Jäätteenmäki, Andersson, 48714: yhteinen kanta. Lainsäädäntöä eräistä biotekno- Björkstrand, Hurskainen, Järvisalo, Louvo, 48715: logian osista valmisteltiin muutamissa Euroopan Niinistö, Nyby, Pietikäinen, Ryynänen, Sasi, 48716: maissa, mm. EY:ssä. Useimmilla Pohjoismailla Siuruainen ja Väänänen ym. olivat tehneet ehdo- 48717: oli lainsäädäntöä jossain muodossa bioteknolo- tuksen (A 923/j) ryhmäkannelta koskevasta lain- 48718: gian eräitä aloja varten ja lisälainsäädäntöä val- säädännöstä. 48719: misteltiin eräissä maissa. Juridinen valiokunta katsoi, että ryhmäkan- 48720: Valiokunta yhtyi niiden lausunnonantajien nekysymys kuluttaja-asioissa soveltui pohjois- 48721: näkemykseen, jotka epäilivät, että pohjoismai- maiseen yhteistyöhön. Kuluttajalainsäädäntö ja 48722: nen sopimus olisi tarkoituksenmukaisin tapa organisaatiorakenne kuluttaja-alalla olivat ver- 48723: ratkaista jäsenehdotuksessa esille otetut kysy- rattain yhtenäiset Pohjoismaissa. Tämän vuoksi 48724: mykset. Saattaisi olla järkevää laatia sopimus olisi tarkoituksenmukaista perustaa yhteispoh- 48725: yhdelle alalle. Jollakin toisella alalla parempi joismainen elin, joka voisi tarkemmin selvittää 48726: 20 48727: 48728: ryhmäkannekysymyksiä Pohjoismaiden oikeus- Valiokunta huomautti, että naisten edustusta 48729: järjestelmissä. Kysymystä oli selvitetty ja siitä oli miesvaltaisissa laitoksissa ei tulisi yksinomaan 48730: keskusteltu myös ministerineuvoston kuluttaja- lisätä, vaan yhtä tärkeätä oli lisätä miesten 48731: kysymyksiä selvittävässä yhteispohjoismaisessa edustusta nykyisin naisvaltaisissa laitoksissa. 48732: projektissa. Loppuraportti valmistui huhtikuus- Valiokunnan mielestä tulisi asettaa realistisia 48733: sa 1990 (NEK-raportti 1990:7). Myös tämä ja konkreettisia tavoitteita tasaisemman edus- 48734: puolsi työn jatkamista pohjoismaisella tasolla ja tuksen aikaansaamiseksi. Ihanteena olisi 50 % 48735: NEK-projektissa tehdyn yhteispohjoismaisen sukupuolijakauma, mutta tämä oli tuskin 48736: työn hyödyntämistä. realistista nykytilanteessa. Valiokunta katsoi, 48737: Valiokunta huomautti myös, että EY:ssä oli että naisten 45 % edustus vuonna 1996, mitä 48738: kuluttaja-alalla osoitettu kiinnostusta kollektii- jäsenehdotuksessa esitettiin, oli hieman korkea 48739: vista ryhmäkannetta kohtaan. Selvityksen tulisi ja ehdotti sen sijaan vähintään 40 %. Vastaavat 48740: siksi kiinnittää huomiota myös EY:n kehityk- prosenttiluvut olivat mm. Norjan tasa-arvolais- 48741: seen tällä alalla. Olisi hyödyllistä saada aikaan sa. Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- 48742: mahdollisimman yhtenevät säännöt säädeltäessä sesta suosituksen (nro 12) 38 äänellä. 4 jäsentä 48743: muitakin aloja kuin kuluttajakiistoja, esim. äänesti suositusta vastaan ja 8 jätti äänestä- 48744: maksettaessa korvauksia ympäristövahingoista. mättä. 48745: Valiokunta ehdotti kuitenkin, että keskityttäisiin Ministerineuvosto oli esittänyt pohjoismaista 48746: selvittämään ryhmäkannetta kuluttajakysymyk- Joorumia 1994 (B 120/j) koskevan ehdotuksen. 48747: sissä. Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuk- Juridinen valiokunta totesi, että Oslossa 1988 48748: sesta suosituksen (nro 11) 48 äänellä. 3 jäsentä järjestetty pohjoismainen foorumi oli ollut 48749: äänesti suositusta vastaan ja 1 jäsen jätti äänes- onnistuneimpia pohjoismaisia tapahtumia. Sillä 48750: tämättä. oli ollut suuri merkitys innoitteena tasa-arvo- 48751: Kansanedustaja Jäätteenmäki teki vastalau- työn jatkamiselle Pohjoismaissa. Valiokunta oli 48752: seen valiokunnan mietintöön ja viittasi lausun- useita kertoja kehottanut ministerineuvostoa 48753: nonantajien myönteiseen kantaan jäsenehdotuk- järjestämään uuden pohjoismaisen foorumin 48754: sesta. Hän ehdotti siksi, että Pohjoismaiden 1988 pidetyn jatkoksi ja suhtautui tämän vuoksi 48755: ministerineuvosto ryhtyisi toimiin valmistellak- ministerineuvoston ehdotukseen erittäin myön- 48756: seen pohjoismaista lainsäädäntöä ryhmäkantees- teisesti. 48757: ta kuluttaja-asioissa. Valiokunta piti ehdotusta hyvin tehtynä. 48758: Pohjoismainen foorumi on määrä järjestää kai- 48759: kille avoimena laaja-alaisena konferenssina eikä 48760: Tasa-arvokysymyksiä osanottajamäärältään rajoitettuna asiantuntija- 48761: kokouksella. Valiokunta tuki myös konferenssin 48762: Mm. kansanedustajat Isohookana-Asunmaa, teemaa "Naisten elämä ja työ". Teeman yhte- 48763: Jäätteenmäki ja Ryynänen olivat tehneet jäsen- ydessä voitaisiin valottaa monia erilaisia yhteis- 48764: ehdotuksen (A 938/j) tasaisemmasta sukupuolija- kunnallisia kysymyksiä. Koska aihe tarjosi 48765: kaumasta pohjoismaisissa komiteoissa, valiokun- monia näkökulmia, myös miehet olisi saatava 48766: nissa ja lautakunnissa jne. kiinnostumaan foorumista. 48767: Valiokunta yhtyi ehdotuksen tekijöiden käsi- Valiokunta piti myös myönteisenä, että halut- 48768: tykseen, että tasa-arvotyötä olisi jatkettava kus- tiin antaa mahdollisuus ottaa yhteyksiä naisiin ja 48769: sakin maassa ja että myös pohjoismaisessa naisjärjestöihin Pohjolan lähialueilla, varsinkin 48770: yhteistyössä olisi käsiteltävä tasa-arvonäkökoh- Baltiassa. Pohjoismainen foorumi oli sopiva Itä- 48771: tia. Valiokunta totesi, että monissa pohjoismai- Euroopan naisjärjestöille yhteyksien luomiseksi 48772: sissa laitoksissa ei ollut lainkaan naispuolisia Pohjolan vastaaviin järjestöihin. 48773: edustajia ja että naisten edustus eräissä tapauk- Keskusteluun osallistui oikeusministeri Halo- 48774: sissa oli noin 13 %. Pohjoismaiden ministerineu- nen, joka ilmoitti että foorumin valmistelut aloi- 48775: voston tasa-arvokysymysten virkamieskomitea tetaan vuoden 1992 alussa. Hän toivoi foorumit- 48776: koostui toisaalta yksinomaan naisista. Epätasai- Ie laajaa kansallista tukea. Kansanedustaja Jäät- 48777: nen sukupuolijakauma eri pohjoismaisissa lai- teenmäki katsoi, että foorumin teema "Naisten 48778: toksissa ei valiokunnan mukaan johtunut siitä, elämä ja työ" oli onnistunut. Hän piti suotavana 48779: että niihin ei saatu päteviä naisia, vaan pikem- useampien miesten osallistumista uuteen fooru- 48780: minkin perinteistä ja tietoisten asenteiden puut- miin. Hän toivoi, että Pohjoismainen kulttuuri- 48781: tumisesta. rahasto suhtautuisi myönteisesti hakemuksiin 48782: 21 48783: 48784: järjestää kulttuuritapahtumia foorumin yhte- toimintaa tulisi arvioida jatkuvasti. Valiokunta 48785: ydessä. Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdo- piti siksi komitean ehdotuksia ensiaskeleena 48786: tuksesta suosituksen (nro 13) 52 äänellä. 4 jäsen- pyrittäessä kehittämään Pohjoismaiden neuvos- 48787: tä äänesti ehdotusta vastaan ja 4 jäsentä jätti tolle tehokkaampi ja iskukykyisempi organisaa- 48788: äänestämättä. tio. 48789: Valiokunta huomautti, että kohta oli kulunut 48790: 30 vuotta Helsingin sopimuksen allekirjoittami- 48791: sesta. Sopimusta on myöhemmin tarkistettu 48792: Organisaatiomuutoksia useita kertoja. Koska monia erillisiä muutoksia 48793: oli tehty nykyiseen sopimustekstiin, sopimus ei 48794: Neuvoston 39. istunnossa oli käsiteltävänä ollut yhtenäinen eikä johdonmukainen. Tältä 48795: jäsenehdotus pohjoismaisen yhteistyön organisaa- pohjalta valiokunta katsoi, että aika oli kypsä 48796: tiosta (A 945/j), samaa ehdotusta koskeva muu- Helsingin sopimuksen täydelliseen tarkistukseen. 48797: tosehdotus (A 945Ä/j), ministerineuvoston Euroopan kehitys puolsi myös sitä. Organisaa- 48798: ehdotus muutoksista Helsingin sopimukseen (B tiokomitea ehdotti, että Helsingin sopimuksen 48799: 118/j) ja jäsenehdotus kahdesta vuosi-istunnosta johdantoon ja 1. artiklaan otetaan tarkempi 48800: Pohjoismaiden neuvostossa (A 926/j). sanamuoto neuvoston kansainvälisestä ulottu- 48801: Jäsenehdotus pohjoismaisen yhteistyön orga- vuudesta. Juridinen valiokunta mainitsi, että 48802: nisaatiosta ja ministerineuvoston ehdotus Hel- kansainvälisen ulottuvuuden maininnalla Hel- 48803: singin sopimuksen muutoksia oli laadittu niiden singin sopimuksessa olisi suuri symboliarvo ja se 48804: ehdotusten pohjalta, jotka Pohjoismaiden neu- legitimoisi tällä alalla syntyneen käytännön. 48805: voston organisaatiokomitea jätti neuvostolle Valiokunta saattoi tämän vuoksi tukea komite- 48806: syksyllä 1990. Valiokuntien nimiä käsittelevän an ehdotusta. 48807: muutosehdotuksen olivat tehneet liikennevalio- Organisaatiokomitea ehdotti, että neuvostolle 48808: kunnan jäsenet ja allekirjoittaneet mm. neuvos- annettaisiin valtuudet päättää pohjoismaisen 48809: ton jäsen Knuuttila ja maakuntapäivien jäsen budjetin lopullisista tärkeysjärjestyksistä. Juridi- 48810: Salmen. Jäsenehdotuksen kahdesta vuosi-istun- nen valiokunta totesi, että tämä oli erittäin 48811: nosta olivat allekirjoittaneet neuvoston jäsenet tärkeä ehdotus kansanedustajien kiinnostuksen 48812: Björkstrand, Jäätteenmäki, Louvo, Moilanen, lisäämiseksi pohjoismaista yhteistyötä kohtaan. 48813: Renko, Ryynänen ja Väänänen. Neuvoston valiokunnissa, valtuuskunnissa ja 48814: Suomen valtuuskunta antoi tammikuussa puolueryhmissä oltiin varsin laajalti yksimieli- 48815: Pohjoismaiden neuvostolle lausunnon organi- siä siitä, että kansanedustajien vaikutusmah- 48816: saatiokomitean mietinnöstä. Valtuuskunnan dollisuuksia pohjoismaiseen budjettiin tulisi 48817: lausunto oli yhdessä muiden valtuuskuntien ja lisätä. Päämääränä olisi sellaisen menettelyn 48818: puolueryhmien lausuntojen kanssa pohjana juri- käyttöönottaminen, joka antaisi kansanedusta- 48819: disen valiokunnan käsitellessä organisaatiokysy- jille todellista vaikutusvaltaa budjettiin, ja 48820: myksiä. Lausunto on tämän kertomuksen liittee- komitean ehdotukset voisivat olla ensiaskel 48821: nä (Liite 1). tähän suuntaan. Tällä perusteella valiokunta 48822: Juridinen valiokunta totesi organisaatioehdo- tuki Helsingin sopimuksen 45. artiklan muutos- 48823: tuksista, että pohjoismainen yhteistyö oli mur- ta, jotta neuvosto voisi päättää kiireellisyysjär- 48824: rosvaiheessa. Euroopan kehitys ja muutokset jestyksistä ministerineuvoston ehdottamassa 48825: aiheuttaisivat muutoksia pohjoismaisen yhteis- budjetissa. 48826: työn toimintaedellytyksiin. Valiokunnan mieles- Komitea oli myös ehdottanut vuodelta 1972 48827: tä oli erittäin tärkeätä, että neuvosto tarkistaa olevan pohjoismaisen kuljetussopimuksen muu- 48828: toimintaansa voidakseen vastata uusiin haastei- tosta siten, että artikla 1 ei enää rajoittaisi 48829: siin. Valiokunta saattoi tämän vuoksi antaa sopimuksen toiminta-alaa merenkulku- ja ilmai- 48830: täyden tukensa muutosten tekemiseksi neuvos- lupoliittisissa kysymyksissä. Juridinen valiokun- 48831: ton organisaatioon ja säännöstöön. Valiokunta ta oli todennut, että voimassa olevia määräyksiä 48832: katsoi, että organisaatiokomitean ehdottamat ilmailupolitiikkaa koskevista poikkeuksista ei 48833: muutokset voivat osaltaan edistää neuvoston enää sovellettu. Tämä puolsi sopimuksen sana- 48834: roolia ja siten myös tehdä pohjoismaisen yhteis- muodon muutosta komitean ehdotuksen mukai- 48835: työn kiinnostavammaksi ja tärkeämmäksi tule- sesti. 48836: vaisuudessa. Valiokunnan mielestä näin suurten Juridisen valiokunnan mietintöön oli liitetty 48837: kansainvälisten muutosten aikana neuvoston monia vastalauseita. Suomen taholta jätettiin 48838: 22 48839: 48840: mm. vastalause, jonka mukaan Pohjoismaiden hän ilmaisi ilonsa siitä, että juridinen valiokunta 48841: neuvoston tulisi kokoontua vuodessa vähintään oli ottanut huomioon itsehallintoalueiden toivo- 48842: kahteen istuntoon. muksia. 48843: Organisaatiokysymykset aiheuttivat vilkkaan Keskustelun päätyttyä pidettiin useita äänes- 48844: keskustelun istunnossa. Kansanedustaja Sasi tyksiä juridisen valiokunnan ehdotusten johdos- 48845: korosti, että organisaatiokomitea ei ole esittänyt ta. Äänestykset johtivat siihen, että neuvosto 48846: mitään visiota Pohjoismaille laajemmasta eu- antoi neljä suositusta (numerot 16-19) muutok- 48847: rooppalaisesta yhteistyöstä. Komitea on ehdot- sista pohjoismaisiin yhteistyösopimuksiin ja 48848: tanut vain teknistä tarkistusta, ja tämä merkitsee hyväksyi joukon sisäisiä päätöksiä työjärjestyk- 48849: sitä, että työn on jatkuttava organisaation mu- sen muutoksista. 48850: kauttamiseksi siihen uuteen tilanteeseen, joka 48851: kohta vallitsee Euroopassa. Hän ilmoitti olevan- 48852: sa pettynyt siihen, että ministerineuvosto ei ollut Baltiaa koskevia ehdotuksia 48853: ottanut kantaa neuvoston työn kansainväliseen 48854: ulottuvuuteen eikä tehnyt ehdotuksia tässä koh- Mm. kansanedustajat Jäätteenmäki, Anders- 48855: dassa. Toinen tärkeä kysymys on budjettivalta. son, Björkstrand, Hurskainen, Louvo, Niinistö, 48856: Hän huomautti, että mikäli kansanedustajat Ryynänen, Sasi, Siuruainen ja Väänänen olivat 48857: voivat päättää neuvoston menoista, tämä mer- tehneet jäsenehdotuksen (A 921/j) parlamentaris- 48858: kitsee myös sitä, että he joutuvat ottamaan siitä mia ja demokratiaa koskevien tietojen siirrosta 48859: vastuun. Lisäksi hän painotti, että puheenjohta- Baltiaan. 48860: jiston jäsenmäärän tulisi olla kiinteä ja että 10 Juridinen valiokunta totesi, että tarvittiin asi- 48861: jäsentä olisi johdonmukainen ratkaisu. Hän toi antuntija-apua demokratian kehittämiseksi Itä- 48862: esiin myös omana käsityksenään, että neuvostol- Euroopassa, tarvittiin mm. demokraattisia lai- 48863: la pitäisi olla kaksi istuntoa vuodessa, mikäli toksia, riippumaton oikeuslaitos, vapaat viesti- 48864: päätösvaltaa lisätään. met ja työelämän järjestöt ym. Lisäksi oli ilmei- 48865: Kansanedustaja Moilanen painotti, että mel- nen tarve siirtää tietoa, ts. antaa tukea aloitteille, 48866: kein poikkeuksetta kaikissa maissa ollaan sitä jotka olivat omiaan kehittämään mm. demo- 48867: mieltä, että pohjoismainen yhteistyö tulee tärke- kraattista hallitusmuotoa ja lainsäädäntötyötä. 48868: ämmäksi Euroopan yhdentyessä. Tavoitteena Valiokunta viittasi myös neuvoston valtuuskun- 48869: tulisi olla Pohjoismaiden aseman ylläpitäminen nan Baltian matkaan lokakuussa 1990, jolloin 48870: alueellisen yhteistyön edelläkävijöinä. Hänen esitettiin toivomus saada perehtyä parlamentaa- 48871: mielestään olisi tärkeätä, että neuvoston työ rikkojen demokraattisiin työmenetelmiin ja työ- 48872: kansainvälistetään ja että ulkoministerit ja ulko- oloihin sekä lainsäädäntöyhteistyön periaattei- 48873: maankauppa- ja kehitysyhteistyöministerit vede- siin. 48874: tään mukaan läheisempään yhteistyöhön ja että Rahoitusavun lisäksi Itä-Euroopan maat oli- 48875: kansainvälisten kysymysten käsittely keskitetään vat toivoneet tiedonsiirtoa laajassa merkitykses- 48876: talousvaliokuntaan. Myös hän tuki vaatimuksia sä yhteistyöstä Länsi-Euroopan kanssa. Tällai- 48877: Pohjoismaiden neuvoston budjettivallan lisää- nen tiedonsiirto voisi tapahtua kurssien tai vaih- 48878: misestä ja kannatti kahden vuosi-istunnon pitä- to-ohjelmien avulla. Tämä olisi pitkä prosessi. 48879: mistä. Pääperiaatteena tulisi olla auttaa maita autta- 48880: Maakuntapäivien varapuhemies Fagerholm maan itseään. Maiden hallitusten ja parlament- 48881: totesi, että Suomen valtuuskunta, itsehallinto- tien tulisijatkaa omien aloitteiden tekemistä Itä- 48882: alueet ja keskiryhmä ovat olleet yksimielisiä Euroopan auttamiseksi. Pohjoismaiden ministe- 48883: yhdessä kohdassa: ehdotusten olisi tullut olla rineuvoston tulisi tehdä yhteisiä aloitteita. Aluk- 48884: syvällisempiä neuvoston työn tehostamiseksi si tulisi kartoittaa yhteispohjoismaisen tiedon- 48885: ja asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja siten siirron tarpeet ja mahdollisuudet. Pohjoismainen 48886: myös päätöksenteon jouduttamiseksi. Vuosi- aloite voisi myös olla esimerkki siitä, kuinka 48887: istuntojen määrästä hän totesi, että kaksi pohjoismainen yhteistyömalli toimii käytännös- 48888: vuosi-istuntoa on vähimmäismäärä, mikäli ai- sä ja myös esimerkkinä vastaavasta valtioiden 48889: otaan saada aikaan nopeampi työrytmi ja pää- välisestä yhteistyöstä Baltian ja Itä-Euroopan 48890: töksenteko. Hän katsoi edelleen, että pohjois- maille. Olisi myös tutkittava, voisiko Pohjois- 48891: maisella asiamiehellä olisi erittäin tärkeä tehtävä maiden ministerineuvoston Baltian ja Itä-Euroo- 48892: valvoa pohjoismaisia kansalaisoikeuksia poh- pan ohjelmaan kuulua aloitteita demokratian 48893: joismaisia sopimuksia sovellettaessa. Lopuksi ja parlamentarismin kehittämisestä. Neuvosto 48894: 23 48895: 48896: hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta suosituksen oleskella ja työskennellä muussa Pohjoismaassa. 48897: (nro 42) 67 äänellä. Valiokunta huomautti, että kansalaisuuden ja 48898: Mm. kansanedustaja Andersson oli allekir- äänioikeuden välinen kytkentä yleensä on peräi- 48899: joittanut jäsenehdotuksen (A 928/j) tuesta demo- sin ajalta, jolloin laaja muuttoliike valtioiden 48900: kratisoitumispyrkimyksille ja kansainväliselle välillä oli tuntematon ilmiö. Aika saattaisi olla 48901: yhteistyölle mm. Baltiassa. nyt kypsä tutkia tarkemmin Pohjoismaiden 48902: Valiokunta totesi, että kehitys oli ollut nopea- kansalaisten äänioikeutta eduskuntavaaleissa. 48903: ta Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan yhteyksissä Äänioikeuden laajentaminen koskemaan myös 48904: eri tasoilla ehdotuksen esittämisestä huhtikuussa eduskuntavaaleja antaisi Pohjoismaiden kansa- 48905: 1990 lähtien. Ei ollut kuitenkaan mitään täydel- laisille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ke- 48906: listä kartoitusta niistä yhteyksistä, jotka oli jo hitykseen siinä maassa, jossa he asuvat ja käyvät 48907: otettu Itä- ja Länsi-Euroopassa toimivien järjes- työssä. Aänioikeus asuinmaassa oli ajankohtai- 48908: töjen välillä. Ensi askeleena olisi kartoitettava, nen myös EY:ssä. Siellä ei tiettävästi oltu vielä 48909: mitä järjestöjä Itä-Euroopassa on. Kartoitus tehty mitään konkreettisia ehdotuksia. Kysymys 48910: tulisi keskittää Baltiaan ja eräisiin Itä-Euroopan Pohjoismaiden kansalaisten äänioikeudesta syn- 48911: maihin. Sen jälkeen olisi selvitettävä, mitä oli nyttää monia ja mutkikkaita ongelmia, jotka 48912: tehty yhteyksien ja yhteistyön aikaansaamiseksi olisi selvitettävä perusteellisesti ennen kannanot- 48913: näiden välillä. Valiokunta katsoi, että yhteyk- toa. Tämä voisi tapahtua pohjoismaisen selvi- 48914: sien olisi lähinnä tapahduttava vapaaehtoisten tyksen avulla. Neuvosto hyväksyi valiokunnan 48915: järjestöjen välillä ilman julkisten viranomaisten ehdotuksesta suosituksen (nro 14) 31 äänellä. 16 48916: puuttumista. Ainutlaatuista kansalaisjärjestöjen jäsentä äänesti suositusta vastaan ja 3 jätti äänes- 48917: yhteistyössä on, että työ tapahtuu aatteelliselta tämättä. 48918: ja vapaaehtoiselta pohjalta. Ministerineuvoston Ministerineuvosto oli tehnyt ehdotuksen (B 48919: tulisi tehdä aloitteita uusiksi tukijärjestelmiksi 114/j) Euroopan integraatio-oikeuden pohjoismai- 48920: ja niitä olisi tarkasteltava Pohjoismaiden neu- sesta tutkimusneuvostosta. Valiokunta totesi, että 48921: voston muiden Baltiaa koskevien aloitteiden EY-oikeuden opetus ja tutkimus tulee saamaan 48922: kanssa. enemmän merkitystä Pohjoismaissa. Oikeudelli- 48923: Olisi myös tutkittava, voitaisiinko Pohjois- set ongelmat, joita on syntynyt tai tulee synty- 48924: maiden ministerineuvoston Baltian ja Itä-Euroo- mään EY:n ja kunkin Pohjoismaan tai Efta- 48925: pan työohjelmaa täydentää koskemaan myös maiden välillä, ovat osoittautuneet niin laajoiksi, 48926: aloitteita demokratian ja parlamentarismin ke- että pohjoismainen panostus olisi hyödyllinen. 48927: hittämiseksi. Neuvosto hyväksyi valiokunnan Valiokunta, joka viittasi pohjoismaisen budjetin 48928: ehdotuksesta suosituksen (nro 43) 67 äänellä. tiukkoihin kehyksiin, yhtyi siihen näkemykseen, 48929: että ensi vaiheessa olisi perustettava tutkimusta 48930: ja kehitystä vireyttävä Euroopan integraatio- 48931: Muita kysymyksiä oikeuden tutkimusneuvosto. Neuvosto tulisi 48932: perustaa mahdollisimman nopeasti ja sillä tulisi 48933: Mm. kansanedustajat Nyby, Andersson, olla ehdotuksessa esitetty kokoonpano ja tehtä- 48934: Hurskainen, Knuuttila, Metsämäki, Niinistö ja vät. Kahden vuoden kokeilukauden jälkeen toi- 48935: Skinnari olivat tehneet jäsenehdotuksen Pohjois- mintaa olisi juridisen valiokunnan mielestä ar- 48936: maiden kansalaisten oikeudesta osallistua edus- vioitava ja instituutti olisi mahdollisesti perustet- 48937: kuntavaaleihin asuinmaassaan (A 946/j). tava, kuten Pohjoismaiden neuvosto oli alunpe- 48938: Valiokunta täsmensi, että ehdotus koski rin suosittanut. Budjettivaikutuksista valiokunta 48939: muussa Pohjoismaassa kuin kotimaassaan asu- totesi, että tutkimusneuvostoa ei tulisi vastedes 48940: vien Pohjoismaiden kansalaisten äänioikeutta rahoittaa lainsäädäntöalan projektitoimintaan 48941: eduskuntavaaleissa eikä muiden kuin Pohjois- tarkoitetuista niukoista budjettivaroista. Neu- 48942: maiden kansalaisten äänioikeutta yleensä. Poh- vosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta suosi- 48943: joismaisessa yhteistyössä on ollut tavoitteena tuksen (nro 15) 43 äänellä. 4 jäsentä jätti äänes- 48944: antaa kaikille Pohjoismaiden kansalaisille, jotka tämättä. 48945: asuvat muussa Pohjoismaassa kuin kotimaas- 48946: saan, samat oikeudet kuin asuinmaan kansalai- 48947: silla. Vapaat työmarkkinat ja pohjoismainen Kysymykset 48948: passiunioni antavat Pohjoismaiden kansalaisille 48949: jo nykyisin lähes rajoittamattoman oikeuden Kansanedustaja Moilanen esitti Pohjoismai- 48950: 24 48951: 48952: den ministerineuvostolle kysymyksen (E 41) passisopimuksesta. Ruotsin hallitus vastasi, että 48953: yhteistyöstä Pohjoismaiden ja Neuvostoliiton vä- pohjoismainen passivapaussopimus sisältää 48954: lillä rikollisuuden torjumiseksi. Ministerineuvosto Pohjoismaiden kansalaisten oikeuden ilman 48955: vastasi, että monilla aloilla oli jo tehty aloitteita passia tai muuta matkustusasiakirjaa matkustaa 48956: tällaista yhteistyötä varten ja että Neuvostolii- Pohjoismaasta toiseen. Sopimus ei sen sijaan 48957: ton, Tsekkoslovakian ja Puolan osallistuminen säätele, minkä tyyppisiä asiakirjoja on käytettä- 48958: Interpolin yhteistyöhön edelleen parantaa mah- vä pankki- ja liikeasioissa tai muissa ns. yksityis- 48959: dollisuuksia torjua mm. järjestäytynyttä rikolli- oikeudellisissa asioissa. Vastauksessa kysymys 48960: suutta. Ministerineuvosto painotti erityisesti siirrettiin Ruotsin pankkiyhdistykselle ja stan- 48961: yhteistyötä huumekysymyksissä. Kansanedusta- dardisointikomitealle ja vastaaville elimille Suo- 48962: ja Moilanen viittasi kuitenkin enemmän muuhun messa. Kansanedustaja Moilanen tiedusteli edel- 48963: rikollisuuteen ja halusi lisäkysymyksellään tie- leen, aikoiko Ruotsin hallitus tiedottaa Ruotsin 48964: tää, mikä tilanne oli. Ministerineuvosto vastasi, pankkiyhdistykselle ja standardisointikomitealle 48965: että yhteistyötä Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan kysymyksestä. Vastauksesta ilmeni, että näin on 48966: välillä haluttiin laajentaa myös muun kuin huu- jo tehty. 48967: merikollisuuden torjunnassa. 48968: Kansanedustaja Hurskainen teki Pohjoismai- 48969: den ministerineuvostolle kysymyksen (E 43) toi- 4.3.2 Kulttuuriyhteistyö 48970: menpiteistä laajan maahanmuuton hallitsemiseksi, 48971: joka mahdollisesti suuntautuu Itä-Euroopasta Yhteistyö yleiskulttuurin alalla 48972: Pohjoismaihin. Ministerineuvosto vastasi, että 48973: kansalliset viranomaiset Pohjoismaissa tarkoin Sivistysvaliokunnan käsiteltävänä oli ministe- 48974: seuraavat kehitystä Neuvostoliitossa ja sieltä rineuvoston ehdotus kulttuurialan laitosten, yh- 48975: tulevaa siirtolaisuutta. Ministerineuvosto pai- teistyöelinten ja muun pysyvän toiminnan organi- 48976: nottaa pyrkimyksiä estää laaja siirtolaisuus saation ja rahoituksen muuttamiseen tähtäävästä 48977: Pohjoismaihin. työohjelmasta (B 112/k). Ministerineuvoston 48978: Kansanedustaja Riihijärvi teki ministerineu- päämääränä on lisätä kulttuuriyhteistyön jous- 48979: vostolle kysymyksen (E 50) Pohjoismaiden orga- tavuutta ja dynaamisuutta. Uudet yhteistyöalat 48980: nisaatiosta pakolaisvirtojen koordinoimiseksi. ja budjetin nollakasvu olivat syynä siihen, että 48981: Ministerineuvosto vastasi, että ongelmia ei ole ministerineuvosto halusi v~hentää pysyvien lai- 48982: sellaisten pakolaisten suhteen, jotka ovat saaneet tosten määrärahoja ja satsata enemmän yleisiin 48983: oleskeluluvan Pohjoismaassa, koska oleskelulu- tukijärjestelmiin, verkostoyhteistyöhön ja mää- 48984: pa koskee ainoastaan luvan myöntänyttä maata. räaikaisiin ohjelmiin. Enemmän rahaa tulisi 48985: Kansanedustaja Sasi teki Tanskan hallituk- saada kansallisista budjeteista, elinkeinoelämäl- 48986: selle kysymyksen (E 55) pohjoismaisesta passiso- tä sekä pohjoismaisten laitosten palveluita käyt- 48987: pimuksesta ja tiedusteli, aikoiko Tanska irtisa- täviltä kuluttajilta. Ministerineuvoston tavoit- 48988: noa sen täyttääkseen EY -maiden rajatarkastus- teena on, että vuoteen 1994 asti saataisiin vapau- 48989: vaatimukset Tanskan hallitus vastasi, että kes- tetuksi vuosittain 30 milj. Tkr. 48990: kusteltaessa muiden EY -maiden kanssa pyritään Sivistysvaliokunta ehdotti ehdotuksesta anta- 48991: löytämään ratkaisu, joka ei puutu Pohjoismai- massaan suosituksessa, että ministerineuvosto 48992: den passivapauteen. Näin ollen Tanskalla ei ole vahvistaisi työohjelman ja että sen toteutuksessa 48993: mitään aikomusta irtisanoa pohjoismaista passi- noudatettaisiin seuraavia periaatteita: 48994: sopimusta. Kansanedustaja Sasi teki lisäkysy- - pysyvillä laitoksilla on tärkeä asema 48995: myksen siitä, mitä neuvotteluaikataulua sovelle- pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä 48996: taan Tanskan liittämiseksi EY:n rajatarkastus- - laitosten toiminta tulee taata joko ulko- 48997: sopimukseen ja milloin lopullinen päätös teh- puolisella rahoituksella tai korottamalla kulttuu- 48998: dään. Vastauksessa ilmoitettiin, että EY:n minis- ribudjettia 48999: terikokous on suunniteltu kesäkuuksi 1991, jol- - Pohjoismaiden neuvostolle on annettava 49000: loin tarkoituksena on allekirjoittaa sopimus. tilaisuus ottaa kantaa suunnitelmiin, joilla halu- 49001: Kansanedustaja Moilanen teki Ruotsin halli- taan muuttaa laitosten toimintaa tai niiden luon- 49002: tukselle kysymyksen (E 59) pohjoismaisesta pas- netta 49003: sisopimuksesta ja tiedusteli, mihin toimiin Ruot- - hyvin toimivia laitoksia ei saa korvata 49004: sin hallitus aikoo ryhtyä tiedottaakseen Ruotsin pohjoismaiselta profiililtaan heikommilla toimil- 49005: viranomaisille ja muille tahoille pohjoismaisesta la. 49006: 25 49007: 49008: Ministerineuvostoa pyydettiin raportoimaan mm1sterineuvosto läheisessä yhteistyössä Poh- 49009: neuvostolle, kuinka työohjelman toteutus edis- joismaiden neuvoston kanssa asettaisi työryh- 49010: tyy. Jo vuoden 1990 istunnossa valiokunta il- män Pohjoismaiden ulkoministeriöiden lehdistö- 49011: moitti suostuvansa sekä laitosten lakkauttami- ja kulttuuriosastojen päälliköistä ja pohjoismais- 49012: seen että yhdistämiseen sillä ehdolla, että siihen ten sihteeristöjen tiedotuspäälliköistä pohtimaan 49013: olisi vankat perustelut. Kaikkea pohjoismaisen tiedotuksen lisäämistä. Valiokunnan selostaja, 49014: kulttuuriyhteistyön piirissä tehtyä toimintaa on kansanedustaja Kekkonen muistutti keskustelus- 49015: säännöllisin välein tarkasteltava uudelleen. Va- ta, jota neuvostossa käytiin jo 1989, kun kaikki 49016: liokunnasta on tärkeätä, että luomme laitoksia, tahot olivat yksimielisiä siitä, että pohjoismaisen 49017: jotka edistävät pohjoismaista yhteistyötä. Ei yhteistyökoneiston tulisi parantaa tiedotusval- 49018: myöskään pidä unohtaa, että pysyvät yhteiset miuttaan näinä kansainvälistymisen aikoina. 49019: laitokset antavat yhteistyölle lujuutta ja vakaut- Neuvosto hyväksyi valiokunnan. esityksestä 49020: ta sekä luovat edellytykset kauaskantoiselle työl- suosituksen (nro 32) 51 äänellä. 49021: le. Valiokunnan mielestä oli kuitenkin myönteis- Koska perinteinen käsityö ja kotiteollisuus 49022: tä, että ministerineuvosto aikoi selvittää uusia ovat tärkeitä kulttuuri-ilmiöitä ja arvokkaita 49023: rahoitusmahdollisuuksia. Tämä viittasi siihen, kulttuurin muotoja, sivistysvaliokunta esitti nii- 49024: että joitakin yhteistyölaitoksista haluttiin myös den säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tehdyn jä- 49025: säilyttää. senehdotuksen pohjalta (A 920/k) suositusta 49026: Lopuksi valiokunta haluaa kiinnittää ministe- ministerineuvostolle, että se antaisi Pohjoismai- 49027: rineuvoston huomion siihen tosiseikkaan, että selle taide- ja taideteollisuuskomitealle tehtäväk- 49028: summat, joita maiden hallitukset antoivat yhteis- si tutkia, mitä mahdollisuuksia on koordinoida 49029: työn valmisteluun EY:n kanssa, olivat eräissä pohjoismaista toimintaa käsityö- ja kotiteolli- 49030: tapauksissa huomattavasti suuremmat kuin mitä suusalalla. Jäsenehdotuksen olivat allekirjoitta- 49031: myönnettiin jo olemassa olevaan pohjoismaiseen neet mm. kansanedustajat Björkstrand ja Vää- 49032: yhteistyöhön. ' nänen. Neuvosto hyväksyi valiokunnan suosi- 49033: Valiokunnan selostaja viittasi puheenvuoros- tusesityksen (nro 33) 51 äänellä. Yksi jäsen jätti 49034: saan kulttuuritoimintasuunnitelmaan ja sen äänestämättä. 49035: rahoitukseen. Työohjelman ja kulttuuritoimin- Sivistysvaliokunta tuki jäsenehdotusta 49036: tasuunnitelman välillä oli myös ristiriitaisuuksia, (A 925/k) Radio Scandinaviasta, joka lähettäisi 49037: minkä vuoksi valiokunta pahoitteli, ettei sen yhteispohjoismaisia radio-ohjelmia ulkomaille, 49038: näkökohtia oltu otettu alusta pitäen huomioon. allekirjoittajana mm. kansanedustaja Kekkonen. 49039: Ministerineuvoston edustaja totesi, että vuo- Suositus hyväksyttiin (nro 34) 53 äänellä. Siinä 49040: sien mittaan on tullut entistä ilmeisemmäksi, suositetaan pohjoismaista teknistä ja ohjelmayh- 49041: ettei uusien laitosten perustaminen ole yksin- teistyötä ensisijaisesti lyhytaalloilla. 49042: omaan eduksi. Kaikille osapuolille olisi hyväksi, Valiokunnan mielestä on tärkeätä, että ulko- 49043: jos laitosten olemassaoloa tutkittaisiin kriittisesti maanlähetyksiä koordinoidaan Pohjoismaiden 49044: ja niiden johtamismuotoja yksinkertaistettaisiin kesken ja että käytettävissä olevia lyhytaalto-ja 49045: radikaalisti. Pyrkimyksenä on ollut syvemmän ja keskiaaltolähettimiä käytetään rationaalisesti. 49046: muodoiltaan vapaamman yhteistyön aikaansaa- Pohjoismaista ja niiden yhteistyöstä kertovan 49047: minen, jonka taloudelliset resurssit sallisivat tiedottamisen tärkeyttä korostettiin Euroopan 49048: ennen muuta toiminnan strategisen vapauden yhdentymisen lisääntyessä ja Itä-Euroopan ja 49049: eivätkä laitosmaisesti konservoisi sitä, ministe- Baltian kehityksen muuttuessa. 49050: rineuvoston selostaja sanoi. Mm. kansanedustaja Anderssonin allekirjoit- 49051: Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi keskuste- tamassa ehdotuksessa esitettiin taloudellisen tuen 49052: lun jälkeen sivistysvaliokunnan suositusehdo- antamista pohjoismaisten kansankorkeakoulujen 49053: tuksen (nro 31) 55 äänellä. Yksi jäsen jätti kurssikeskukselle Le Crau du Saptille (A 935/k). 49054: äänestämättä. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi sivistysva- 49055: 39. istunnossa oli käsiteltävänä yleiskulttuu- liokunta päätti esittää, ettei neuvosto ryhtyisi 49056: rin alalta viisi jäsenehdotusta. Kansanedustajien mihinkään toimiin jäsenehdotuksen johdosta. 49057: Kekkonen, Jäätteenmäki, Knuuttila, Metsämä- Neuvosto kannatti valiokunnan esitystä. 49058: ki, Nyby ja Skinnari tekemässä ehdotuksessa (A Mm. kansanedustajien Isohookana-Asun- 49059: 914/k) haluttiin lisätä pohjoismaista yhteistyötä maan ja Moilasen tekemässä jäsenehdotuksessa 49060: koskevaa tiedotusta Pohjoismaiden ulkopuolella. (A 950/k) ehdotettiin, että Kalmarin unionin 49061: Sivistysvaliokunta esitti suositettavaksi, että 600-vuotisjuhlan kunniaksi pyydettäisiin minis- 49062: 49063: 4 311740Y 49064: 26 49065: 49066: terineuvostoa selvittämään, voitaisiinko unioni- Valiokunnan selostaja totesi, samalla kun 49067: juhlan järjestämiseen ja Pohjolan vuoden viettä- ministerineuvoston suunnitelmia täysin tuetaan, 49068: miseen Kalmarissa 1997 antaa tukea. Sivistysva- että uudistuksilla on kiire ja että pohjoismaista 49069: liokunta totesi, että nykyisen yhteistyön perusta- koulutusyhteisöä luotaessa tulisi panna erityises- 49070: na ei ole ainoastaan yhteinen kulttuuritausta ti painoa laatuun ja työnjakoon lisäämällä 49071: vaan myös yhteinen historia. Yhteisen historian määrätietoisesti opiskelijoiden ja opettajien liik- 49072: esiin tuominen on tärkeätä Pohjoismaiden väli- kumista. Akateemisten ansioiden arviointi sekä 49073: sen yhteistyön ja kanssakäymisen ymmärtämi- tutkinnon vastaavuudet tulisi myös saada selvik- 49074: seksi. Varsin sopivana pidettiin tulevaisuuden SI. 49075: kysymysten nivomista Kalmarin unionin 600- Ministerineuvoston edustaja teki selkoa selvi- 49076: vuotisjuhlintaan. Lisäksi todettiin, että Itämeren tystyön edistymisestä ja totesi rahoituksesta, että 49077: ympärillä turismi olisi ehdotuksen mukaan yksi sitä mietitään tulevien budjettineuvottelujen 49078: Kalmarin juhlan teemoista, minkä vuoksi kult- yhteydessä. 49079: tuuriturismin esiin nostaminen pohjoismaisessa Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi sivistysva- 49080: yhteistyössä katsottiin sopivaksi. liokunnan esityksestä suosituksen (nro 37) 56 49081: Neuvosto hyväksyi äänin 51-1 valiokunnan äänellä. 49082: esityksestä suosituksen (nro 35), jossa Pohjois- Sivistysvaliokunnan käsiteltävänä oli myös 49083: maiden ministerineuvostoa pyydetään selvittä- ministerineuvoston sopimusesitys lukiotason 49084: mään unionijuhlanjärjestämiseen osallistumista. pohjoismaisesta koulutusyhteisöstä (B 117 /k). Sen 49085: mukaan jossakin Pohjoismaassa pysyvästi asuva 49086: voi hakea lukiotason koulutukseen toiseen 49087: Koulutusyhteistyö Pohjoismaahan samoin ehdoin kuin maan 49088: omat kansalaiset. Esitys liittyy osana vuo- 49089: Sivistysvaliokunnan käsiteltävänä ollut minis- delta 1988 olevaan kulttuuritoimintasuunni- 49090: terineuvoston esitys korkean asteen koulutuksen telmaan. 49091: yhteistyöohjelmasta (B 116/k) perustuu Pohjois- Valiokunta tuki esitystä todeten samalla, että 49092: maiden kulttuuritoimintasuunnitelmaan vuodel- aiemmin on jo moneen kertaan tuotu esiin, 49093: ta 1988. Korkean asteen koulutuksen yhteistyötä etteivät Helsingin sopimukseen kirjatut, koulu- 49094: haittaavien esteiden poistamiseksi ministerineu- tusalan yhteistyötä ohjaavat säännöt toimi tyy- 49095: vosto esitti Nordplus-ohjelman laajentamista ja dyttävästi. Tämä esitys toisi parannusta asiaan. 49096: pidentämistä vuoden 1996 loppuun. Ehdotuk- Valiokunta esitti, että neuvosto suosittaisi halli- 49097: sessa luvataan myös, että 1992 yritetään saada tuksia solmimaan sopimuksen lukiotason poh- 49098: aikaan sopimus Pohjoismaiden hallitusten välillä joismaisesta koulutusyhteisöstä niin kuin minis- 49099: pohjoismaisesta koulutusyhteisöstä. terineuvosto on esittänyt. 49100: Sivistysvaliokunta puolsi yhteistyöohjelman Neuvosto hyväksyi sivistysvaliokunnan suosi- 49101: vahvistamista, kunhan siinä otetaan huomioon tusesityksen (nro 38) 53 äänellä. 49102: sivistysvaliokunnan näkökohdat. 49103: Lisäksi valiokunta suositti ministerineuvostoa 49104: toteuttamaan ohjelman 1991-1996 ja erityisesti Tutkimus 49105: - pidentämään ja laajentamaan Nordplus- 49106: ohjelmaa esitetyllä tavalla Ministerineuvosto jätti neuvostolle 49107: - tekemään esityksen Pohjoismaiden neu- ehdotuksen pohjoismaisesta ympäristöntutkimus- 49108: voston 40. istuntoon sopimuksesta, joka mah- ohjelmasta (B 119/k), jossa ehdotetaan yhteis- 49109: dollistaa pääsyn korkean asteen koulutukseen pohjoismaista panostusta ympäristöntutkimuk- 49110: toiseen Pohjoismaahan seen kolmella alalla: ilmastonmuutoksien tutki- 49111: - esittämään konkreettiset suunnitelmat mus, Itämeren tutkimus sekä ympäristöpolitii- 49112: Pohjoismaiden työnjaosta kokonaisten koulu- kan yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimus. 49113: tusväylien kesken ja akateemisten ansioiden Keskittymällä näihin kolmeen alaan saavutetaan 49114: arviointiin ja tutkintojen vastaavuuteen liittyvis- etua kun voimia voidaan yhdistää ja voimavaro- 49115: tä ongelmista. ja säästää. Ohjelma perustuu nykyisiin tutkimus- 49116: Lopulta valiokunta suositti, että ehdotus, ympäristöihin eikä aiheuta uusien laitosten pe- 49117: johon arvioitiin vaadittavan lisämäärärahoja 90 rustamista. 49118: milj. Tkr vuosina 1991-96, rahoitettaisiin kan- Valiokunta ehdotti mietinnössään, että neu- 49119: sallisista budjeteista. vosto suosiHaisi ministerineuvostoa 49120: 27 49121: 49122: vahvistamaan pohjoismaisen ympäristöntut- väksyi sivistysvaliokunnan esityksestä suosituk- 49123: kimusohjelman, sen (nro 30) 55 äänellä. Yksi jäsen jätti äänestä- 49124: toteuttamaan sen 1993-1997 ja erityisesti mättä. 49125: - tekemään kootun tutkimuspoliittisen ar- 49126: vion ministerineuvoston organisaatiossa meneil- 49127: lään olevista ympäristöntutkimushankkeista Kysymykset 49128: - sisällyttämään kulttuurimuistomerkkien 49129: säilyttämistä tutkivat hankkeet ilmastonmuu- Sivistysvaliokunnan asia-alalta tehtiin yhdek- 49130: toksien vaikutusten tutkimukseen sän kysymystä, joista suomalaiset kansanedusta- 49131: - huolehtimaan siitä, että pohjoismaisiin jat tekivät kahdeksan. 49132: asiantuntijakomiteoihin kuuluu alansa pätevim- Kansanedustajat Väänänen ja Ryynänen esitti- 49133: piä aktiivisia tutkijoita vät kysymyksen Ruotsin hallitukselle. Edellinen 49134: varaamaan ohjelmaan vähintään 25 milj. Tkr ruotsinsuomalaisten kotikielenopetuksen ongel- 49135: vuosittain. mista (E 38), jälkimmäinen ruotsinsuomalaisten 49136: Valiokunnan mielestä ministerineuvoston oppilaiden äidinkielen ja kotikielen opetuksesta 49137: perustelut ruotivoivat pohjoismaisen yhteistyön (E 39), joihin Ruotsin hallitus vastasi yhdessä. 49138: käynnistämisen. Erityisesti valiokunta piti tärke- Kysyjät halusivat tietää, miten Ruotsissa huo- 49139: änä voimavarojen säästöä, tieteellisten erikois- lehdittaisiin siitä, että suurimmalle kielivähem- 49140: laitteiden käyttömahdollisuutta ja työnjakoa. mistölle, ruotsinsuomalaisille, järjestettäisiin 49141: Sivistysvaliokunta oli yhtä mieltä ministeri- kotikielenopetusta pohjoismaisen kulttuurisopi- 49142: neuvoston kanssa siitä, että pohjoismaisessa tut- muksen hengen ja velvoitusten mukaisesti, kun 49143: kimusyhteistyössä tulisi ensisijaisesti keskittyä hallituksen esitystä "Ansvaret för skolan" ryh- 49144: kauaskantoisiin tulevaisuuden kysymyksiin. dytään toteuttamaan. Ruotsin hallituksen edus- 49145: Tutkimusohjelmassa tulisi kiinnittää huomiota taja totesi, että esityksessä tähdätään uuteen 49146: perustutkimukseen ja tutkijakoulutukseen. Va- valtionapujärjestelmään, jossa kunnilla olisi 49147: liokunta oli tyytyväinen siitä, että ohjelmaan vapaus itse päättää varojen käytöstä. Tällä ha- 49148: sisältyi myös ilmaston muutosten tutkimusta. luttiin myös saavuttaa 300 milj. Rkr säästöt. 49149: Erityisesti tähdennettiin muinaisaikojen ilmas- Nykyisiä sääntöjä oppilaan oikeudesta kotikie- 49150: ton tutkimuksen tarpeellisuutta. len opetukseen ei muuteta. Molemmat kysyjät 49151: Ministerineuvoston selostaja korosti puheen- suhtautuivat epäilevästi vastaukseen ja totesivat 49152: vuorossaan tutkijakoulutuksen ja liikkuvuuden säästötoimien puhuvan selvää kieltään. Halli- 49153: edistämistä. Ilmaston tutkimuksessa on tärke- tuksen edustaja totesi tähän, että uudistuksessa 49154: ätä, että pohjoismaiset hankkeet toteutetaan ei puututa sen kummemmin suomenkieliseen 49155: sopusoinnussa muiden kansainvälisten hankkei- opetukseen. 49156: den kanssa, jolloin päästäisiin myös paremmin Kansanedustajat Björkstrand ja Nyby tekivät 49157: vaikuttamaan kansainväliseen tutkimukseen. yhteisen kysymyksen Ruotsin hallitukselle (E 40) 49158: Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 36) 52 pohjoismaisen kielisopimuksen soveltamisesta 49159: äänellä. Ruotsissa. He halusivat tietää, kuinka sopimuk- 49160: Edellä mainittuun suositukseen viitaten ja sen määräyksiä toteutetaan Ruotsissa valtakun- 49161: sivistysvaliokunnan esityksestä neuvosto päätti, nan ja kunnan tasolla. Hallituksen vastauksessa 49162: ettei se ryhdy mihinkään toimiin jäsenehdotuk- todettiin, että jo 1970-luvulla ryhdyttiin toimiin 49163: sen (A 956/k) johdosta, jossa kansanedustajat hyvän kielipalvelun takaamiseksi siirtolaisille. 49164: Pietikäinen, Häkämies, Järvenpää, Laitinen, Ministeri mainitsi, että Ruotsin hallintolaki vel- 49165: Louvo, Niinistö, Saastamoinen, Sasi ja Turunen voittaa viranomaisia huomattavasti enemmän 49166: ehdottivat pohjoismaisen otsonitutkimuksen te- kuin pohjoismaisen sopimuksen suositukset. 49167: hostamista ja rahoituksen turvaamista. Hallintolakia sovelletaan kansallisuudesta riip- 49168: Nordplanin tulevaisuudesta tehdyn jäsenehdo- pumatta niin, että myös Ruotsin kansalaisuuden 49169: tuksen (A 909/k) johdosta sivistysvaliokunta ottaneille on järjestettävä tulkkausapua tarvitta- 49170: suositti ministerineuvostoa säilyttämään Nord- essa. Käytännössä viranomaiset eivät ole pitä- 49171: planin, jos toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää neet tulkkaus- ja käännöspalvelun tarvetta on- 49172: nykyisissä puitteissa. Ehdotus käsiteltiin yhdessä gelmallisena. 49173: ministerineuvoston kulttuurialan rahoitusta (B Kansanedustaja Metsämäki kysyi ministeri- 49174: 112/k) koskevan esityksen kanssa (ks. kappaletta neuvostolta arabikulttuurin tunnettavuudesta 49175: Yhteistyö yleiskulttuurin alalla). Neuvosto hy- Pohjoismaissa (E 52). Hän tiedusteli, miten mi- 49176: 28 49177: 49178: nisterineuvosto on ottanut huomioon kulttuuri- tajalle, joka toiminnallaan olisi edistänyt poh- 49179: laitosten uudelleen järjestelyissä maantieteellisen joismaista ja paikallista viestintäkulttuuria. Mi- 49180: jakautumisen pohjoismaisittain koordinoidussa nisterineuvostossa oltiin kysyjän kanssa yhtä 49181: yhteiskuntatutkimuksessa ja mitä ministerineu- mieltä siitä, että viestinnän kansainvälistyminen 49182: vosto aikoi tehdä lisätäkseen arabikulttuurin ja kaupallistuminen tuo Pohjoismaille monia 49183: tuntemusta. Ministerineuvostosta viitattiin is- kulttuuripoliittisia ongelmia. Tämän alan yhteis- 49184: tunnon käsiteltävänä olevaan ohjelmaan laitos- työn edistämiseen ja vahvistamiseen on pantu 49185: ten rahoituksen muuttamisesta ja todettiin, että suuri paino mm. perustamalla Pohjoismainen 49186: vastaisuudessa yhteistyötä tehdään pääsääntöi- elokuva- ja televisiorahasto, vaikkei suurten 49187: sesti joko yleisten tukijärjestelyjen tai ns. verkos- palkintojen jakamisella uskottukaan päästävän 49188: totoiminnan tai ohjelmamäärärahojen turvin. tuloksiin. Periaatteellisista linjoista on sovittu jo 49189: Eri tutkimusaloille myönnettäisiin näin ollen kulttuuritoimin tasuunnitelmassa. 49190: vain määräaikaista tukea, ja esim. arabikulttuu- Kansanedustaja Kekkonen kysyi Tanskan 49191: ria koskevan tutkimusyhteistyön on kilpailtava hallitukselta Århusin yliopiston pohjoismaisesta 49192: muiden alojen kanssa. Kansanedustaja Metsä- lehtoraatista (E 64). Hän kysyi, mihin toimiin 49193: mäen mielestä vastaus osoitti valitettavan passii- Tanskan hallitus aikoi ryhtyä pohjoismaisen 49194: vista suhtautumista, mikä heijasti sekä suunni- kieliyhteistyön toimintasuunnitelman hengessä, 49195: telmallisuuden että visioiden puutetta. jotta suomen, norjanja ruotsin kielen lehtoraatit 49196: Kansanedustaja Jäätteenmäki kysyi Ruotsin saataisiin pidetyksi Arhusin yliopistossa. Tans- 49197: hallitukselta paikallisradion suomenkielisistä oh- kalaiset vakuuttivat, että pohjoismaiset lehto- 49198: jelmista (E 53). Jäätteenmäki asetti kyseenalai- raatit säilytetään Århusissa. 49199: seksi tavan, jolla Ruotsin hallitus aikoo velvoit- 49200: taa Ruotsin Paikallisradio Oy:tä jatkamaan 49201: suomenkielistä ohjelmatoimintaansa myös sen 4.3.3 Sosiaali- ja ympäristöyhteistyö 49202: jälkeen kun valtion ja Paikallisradion solmima 49203: sopimus menee umpeen 1992. Hallituksen vas- Yleiskeskustelu 49204: tauksessa todettiin, että Ruotsin tuleva TV- 49205: politiikka on parhaillaan parlamentaarisessa Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan puheen- 49206: valmistelussa, jolloin myös Ruotsin Radion johtaja Väänänen totesi yleiskeskustelussa, että 49207: organisaatiota selvitetään. Riippumatta siitä, Pohjoismaat olivat kuluneen vuoden aikana 49208: mitä ratkaisuja työryhmä esittää, vastuu kielivä- tehneet paljon työtä rajoittaakseen ympäristön 49209: hemmistöistä on vastaisuudessakin tärkeä osa tuhoutumista alueillaan. Hänen mukaansa idäs- 49210: julkista yleisradiotoimintaa. sä ja etelässä sijaitsevat raja-alueet olivat Poh- 49211: Kansanedustaja Jäätteenmäki teki toisenkin joismaille suuri ongelma ympäristön tuhoutu- 49212: kysymyksen Ruotsin hallitukselle, nimittäin mista ajatellen. Hän selosti valiokunnan Baltian 49213: suomenkielisistä päiväkotiryhmistä (E 54). Hän matkaa marraskuussa 1990, jolloin valiokunta 49214: kysyi, mihin toimiin Ruotsin hallitus aikoi ryh- kävi tutustumassa Baltian ympäristöongelmiin. 49215: tyä, jotta kunnat järjestäisivät suomenkielisiä Väänänen katsoi, että tarvitaan kansainvälisiä, 49216: ryhmiä niin, että suomalaislapsia voitaisiin tukea ts. eurooppalaisia rahastoja ja YK:n rahasto 49217: heidän kulttuuri-identiteettinsä säilyttämisessä. niiden toimenpiteiden lisäksi, joihin Pohjoismaat 49218: Ruotsin hallitus totesi vastauksessaan, että ovat jo ryhtyneet. 49219: Ruotsissa kunnat vastaavat esikoulun toimin- 49220: nasta. Jäätteenmäen jatkokysymykseen ministeri 49221: vastasi, ettei ole mitään syytä olettaa, että kehi- Ympäristönsuojelu 49222: tys kulkisi siihen suuntaan, etteivät kunnat selvi- 49223: äisi tehtävästä. Sosiaali- ja ympäristövaliokunta käsitteli 49224: Kansanedustaja Nyby kysyi mtmsteri- jäsenehdotuksen vihreästä BKT:sta ja pohjois- 49225: neuvostolta pohjoismaisesta mediapalkinnosta maisen ympäristötilastoyhteistyön syventämisestä 49226: (E 58). Hän tiedusteli, onko ministerineuvosto (A 932/s), jonka oli allekirjoittanut mm. kansan- 49227: valmis päättämään pohjoismaisen mediapalkin- edustaja Andersson, yhdessä toisen jäsenehdo- 49228: non perustamisesta. Palkinto olisi 250 000 mark- tuksen kanssa, jossa käsiteltiin pohjoismaista 49229: kaa, joka annettaisiin vuosittain neuvoston is- yhteistyötä luonnonvara- ja sosiaalitilinpitojen 49230: tunnon yhteydessä. Se voitaisiin antaa pohjois- laatimiseksi ja sisällyttämiseksi kansantaloudelli- 49231: maiselle televisio- tai radiotoimittajalle tai -tuot- siin tilinpitoihin (A 936/s). 49232: 29 49233: 49234: Valiokunnasta oli luonnollista, että Pohjois- Sosiaalipolitiikka 49235: maiden kansantalouden tilinpidon kehitys nou- 49236: datti kansainvälisiä suosituksia ja totesi, että Mm. kansanedustajat Knuuttila ja Renko 49237: YK:ssa, OECD:ssäja EY:ssä oli ryhdytty mitta- olivat tehneet jäsenehdotuksen kansainvälisestä 49238: vaan kehitystyöhön. Valiokunnan mielestä Poh- yhteistoiminnasta vammaisalalla (A 937/s). Valio- 49239: joismaiden tulisi jatkaa työskentelyä tilastomal- kunta totesi mietinnössään, että poliittista tah- 49240: lien kehittämiseksi ja ensisijassa laatia ympäris- toa oli, mutta tarvittiin tehokkaampia välineitä 49241: tötilinpito kansantalouden tilinpidon täydennyk- YK:n vammaisohjelman tavoitteiden toteutta- 49242: seksi. Lisäksi Pohjoismaiden olisi tehostettava miseksi. Valiokunta korosti, että tarvitaan sään- 49243: työtään kansainvälisellä tasolla voidakseen tökokoelma vammaisten oikeuksien varmistami- 49244: myötävaikuttaa kansainvälisten normien ja sopi- seksi. Samalla olisi myös luotava tehokas rapor- 49245: musten laadintaan. Neuvosto hyväksyi valio- tointijärjestelmä. Neuvosto hyväksyi valiokun- 49246: kunnan ehdotuksesta suosituksen (nro 25) 43 nan ehdotuksesta suosituksen (nro 26) 49 äänel- 49247: äänellä. Yksi jäsen jätti äänestämättä. lä. 49248: Mm. kansanedustaja Andersson oli allekir- Valiokunta käsitteli mm1sterineuvoston 49249: joittanut jäsenehdotuksen ympäristöyhteistyön ehdotuksen Pohjoismaisesta reumaatikkojen vuo- 49250: syventämisestä Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan desta 1992 (B 113/s). Valiokunnan selostajapu- 49251: maiden sekä Neuvostoliiton välillä (A 929/s). heenvuoron pitänyt kansanedustaja Väänänen 49252: Sosiaali-ja ympäristövaliokunta piti hyvänä, että totesi, että ministerineuvoston ehdotuksen poh- 49253: Pohjoismaat olivat tehneet useita aloitteita, jot- jana oli muun muassa hänen tekemänsä jäseneh- 49254: ka osaksi vastasivat jäsenehdotuksen taustalla dotus. Koko valiokunnan mielestä oli erityisen 49255: olevia toiveita. Kuitenkin valiokunnan valtuus- tärkeätä panostaa tutkimukseen. Pohjoismaisen 49256: kunta, joka teki 19.-22. marraskuuta 1990 reumaatikkojen vuoden yhteydessä voidaan 49257: puheenjohtajansa Väänäsen johdolla matkan korostaa reumatutkimuksen merkitystä, koska 49258: Leningradiin ja Baltiaan, sai vahvan vaikutel- tarvitaan tietoja syy-yhteyksistä ja paremmista 49259: man siitä, että myös nämä toimenpiteet olivat hoitomenetelmistä. Myös ympäristötekijöiden 49260: täysin riittämättömiä. Valtuuskunnan mukaan merkitystä reumasairauksissa olisi tutkittava. 49261: voitiin puhua katastrofista. Haittavaikutukset Valiokunta katsoi, että WHO:n Euroopan 49262: väestön terveyteen olivat suuret. toimisto ja Pohjoismaiden tutkija-akatemia sekä 49263: Valiokunta korosti, että taloudellista ja tek- kansalliset vammaisneuvostot tulisi kytkeä toi- 49264: nistä panostusta on lisättävä ja selkeästi priori- mintaan. Reumaatikkojen vuoden johtoryh- 49265: soitava. Jotta suurin ongelma eli pääoman puute mään tulisi myös ottaa tarkkailijoita sosiaali- ja 49266: voitaisiin ratkaista, Pohjoismaiden hallitusten ympäristövaliokunnasta ja Pohjoismaisesta 49267: tulisi luoda Pohjoismaiden investointipankkiin vammaiskysymysten lautakunnasta. Kansallis- 49268: luottojärjestelmä luottojen myöntämiseksi hel- ten johtoryhmien, joissa on mahdollisimman 49269: pommilla ehdoilla Baltian ympäristönsuojelu toi- paljon eri viranomaisia ja järjestöjä, tulisi johtaa 49270: mintaan. Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdo- toimintaa kussakin maassa. Neuvosto hyväksyi 49271: tuksesta suosituksen (nro 49) 68 äänellä. valiokunnan ehdotuksesta kaksi suositusta (nrot 49272: Valiokunta käsitteli myös jäsenehdotuksen 28 ja 29). Molemmat suositukset hyväksyttiin 48 49273: velvoittavan ympäristöyhteistyön luomiseksi Itä- äänellä. 49274: meren alueelle (A 952/s). Mm. kansanedustaja Valiokunta käsitteli myös jäsenehdotuksen 49275: Andersson oli allekirjoittanut ehdotuksen. Va- yhteispohjoismaisista palontorjuntamääräyksistä 49276: liokunta totesi, että useimmat Itämerta koskevis- (A 943/s), jonka oli allekirjoittanut mm. kansan- 49277: ta ehdotuksista oli käsitelty Helsingin komissios- edustaja Nyby. Sosiaali- ja ympäristövaliokunta 49278: sa, Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisessä korosti tiukennettujenja yhdenmukaisten palon- 49279: meriensuojelukokouksessa 16.-18. lokakuuta torjuntamääräysten merkitystä Pohjoismaissa 49280: 1989 sekä Itämeren maiden pääministerien ko- varsinkin julkisille rakennuksille, kuten hotelleil- 49281: kouksessa Ronnebyssä 2.-3. syyskuuta 1990. le mutta myös aluksille. Valiokunta huomautti 49282: Valiokunta katsoi kuitenkin, että Pohjoismaiden erityisesti Pohjoismaiden välillä liikennöivien 49283: neuvosto voisi esittää tärkeysjärjestykset ja ta- lauttojen olosuhteista. Valiokunnan mielestä 49284: voitetason, joka neuvoston mukaan tulisi asettaa pohjoismainen työryhmä voisi ryhtyä käsittele- 49285: yhteistyölle. Neuvosto hyväksyi valiokunnan mään palontorjuntakysymyksiä. Neuvosto hy- 49286: ehdotuksesta kolme suositusta (nrot 51, 52 ja väksyi valiokunnan ehdotuksesta suosituksen 49287: 53). Kaikki suositukset hyväksyttiin 69 äänellä. (nro 27) 50 äänellä. 49288: 30 49289: 49290: 49291: Kysymykset Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi 49292: suosituksen (nro 8) 49 äänellä. 49293: Kansanedustaja Hurskainen teki Pohjoismai- 49294: den ministerineuvostolle kysymyksen vammais- 49295: järjestöjen edustuksesta erilaisissa lääketieteellis- Kuulovammaisten kommunikointimahdollisuudet 49296: eettisissä neuvostoissa (E 42). Ministerineuvosto 49297: selosti vastauksessaan tilannetta eri Pohjoismais- Mm. neuvostonjäsen Knuuttila oli allekirjoit- 49298: sa, joissa vammaisilla ei yleensä ole edustusta tanut jäsenehdotuksen (A 902/t), jonka mukaan 49299: kyseisissä neuvostoissa. Ministerineuvoston ministerineuvoston tulisi parantaa kuulovam- 49300: mielestä voitaisiin kuitenkin harkita vammais- maisten asemaa. Esim. kuuloteknisten laitteiden 49301: järjestöjen edustusta mahdollisesti perustettaval- määrää julkisissa kokoontumistiloissa tulisi lisä- 49302: ta foorumilla bioteknologiaa koskevien eettisten tä, kuulovammaisille olisi annettava oikeus käyt- 49303: kysymysten käsittelemiseksi. Valiokunnan asia- tää tulkkia ja useampia TV -ohjelmia olisi teksti- 49304: alalta tehtiin yhteensä 20 kysymystä. tettävä. 49305: Mietinnössään valiokunta tuki ehdotuksen 49306: tavoitteiden toteuttamista mahdollisimman laa- 49307: jasti, jotta kuulovammaiset saisivat samat oikeu- 49308: 4.3.4 Liikenneyhteistyö det kuin muut kansalaiset. Erityisesti valiokunta 49309: korosti viittomakielen tulkkauksen merkitystä ja 49310: Liikenneturvallisuus tämän alan opetuksen kehittämistarvetta. 49311: Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi 49312: Liikennevaliokunnan aloitteesta syntynyt suosituksen (nro 2) 44 äänellä yhtä vastaan. 49313: ensimmäinen pohjoismainen liikenneturvalli- 49314: suusohjelma laadittiin vuosiksi 1988-1990. 49315: Valiokunnan toivomuksesta ohjelma tarkiste- Pohjoismainen rautatiejärjestelmä 49316: taan kolmivuosittainja toimintaa lisätään liiken- 49317: neturvallisuuskehityksen valossa. Tarkistettu Pohjoismaista rautatiejärjestelmää käsittele- 49318: ohjelma" Pohjoismaiden liikenne turvallisemmak- vän jäsenehdotuksen (A 907/t) perusteluissa 49319: si" esitettiin neuvostolle ministerineuvoston todetaan, että liikenne on suuri ja kasvava 49320: ehdotuksena (B 115/t). ympäristöongelma, jonka poistaminen edellyt- 49321: Ohjelman tavoitteena on edelleen parantaa tää liikennerakenteen muuttamista ja rautatielii- 49322: liikenneturvallisuutta ilman määrällisiä tavoit- kenteen voimaperäistä kehittämistä. 49323: teita. Eri maissa jo tunnetut toimenpiteet pyri- Ehdotuksen mukaan ministerineuvoston tuli- 49324: tään mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaista- si esittää selonteko rautatiekuljetusten kehittä- 49325: maan. misestä kussakin Pohjoismaassa, suunnitella 49326: Uudessa ohjelmassa on asetettu etusijaan tarvittavia investointeja yhteispohjoismaista 49327: seuraavat sektorit: ylinopeus ja poliisivalvonta, rautatieverkostoa varten, ehdottaa investointeja 49328: uudet kuljettajat, liikenneraittius, jalankulkijoi- (mm. Juutinrauman tunnelia) pohjoismaisen 49329: den ja pyöräilijöiden turvallisuus, paikallinen rautatieverkoston kytkemiseksi muun Euroopan 49330: liikenneturvallisuustyö, raskas liikenne, pohjois- verkostoon sekä myötävaikuttaa siihen, että 49331: mainen yhteistyö kansainvälisillä foorumeilla, pohjoismaiset rautatieyhtiöt kehittävät kilpailu- 49332: Pohjoismaiden liikenneturvallisuusneuvoston ja kykyisen vaihtoehdon tavaraliikenteeseen sekä 49333: liikenneturvallisuuselinten kontaktien lisäämi- Pohjoismaissa että niiden ja muun Euroopan 49334: nen sekä tiedonvälitys. välillä. Lisäksi ministerineuvoston olisi arvioita- 49335: Valiokunta piti ohjelmaa eri projekteineen va, mitkä turvallisuuteen tai ympäristönsuoje- 49336: tarkoituksenmukaisena, mutta totesi, että sen luun perustuvat rajoitukset olisi otettava käyt- 49337: toteuttaminen voi vaikeutua riittämättömien töön tavaroiden maantiekuljetuksissa. 49338: budjettivarojen takia (vuodessa 4---4,5 milj. Mietinnössään valiokunta torjui ehdotukses- 49339: Tanskan kruunua yhteispohjoismaisia varoja). sa esitetyt maantieliikenteen rajoitukset mutta 49340: Valiokunta esitti, että niukat voimavarat olisi korosti, että rautatieliikenteen kilpailukykyä olisi 49341: maksimoitava siten, että Pohjoismaiden liiken- lisättävä esim. kuljetuksia nopeuttamaliaja otta- 49342: neturvallisuusneuvoston ja Pohjoismaiden kulje- malla käyttöön täsmällisemmät aikataulut. 49343: tustutkimuskomitean sihteeristöt toimivat yh- Valiokunta painotti rautatiekuljetusten, eten- 49344: dessä ohjelmaa toteutettaessa. kin yhdistelmäkuljetusten merkitystä varsinkin 49345: 31 49346: 49347: ympäristön suojelemiseksi. Myös kuljetustalou- lisesti laatimaan pohjoismaista kuljetuspolitiik- 49348: den kannalta erityisesti keskipitkän ja pitkän kaa ja kuljetusalan investointiohjelmaa. Pohjois- 49349: matkan rautatiekuljetukset ovat edullisia, mikäli maiden sijainti Euroopan laitamilla on kil- 49350: niiden markkinapohja saadaan riittäväksi. Rau- pailuhaitta elinkeinoelämälle. Kuljetusjärjestel- 49351: tatieliikenteen lisääntyessä myös liikenneturval- män tulisi mahdollistaa nopea ja tehokas 49352: lisuus paranee. kuljetusyhteys Länsi-Euroopan markkinoille, 49353: Valiokunnan mielestä rautatieliikenteen ke- joihin yli 70 % Pohjolan ulkomaankaupasta 49354: hittäminen on erottamaton osa yhteispohjois- suuntautuu. 49355: maista kuljetuspolitiikkaa ja liikenteen koko- Mietinnössään valiokunta korosti EY:n kulje- 49356: naisinfrastruktuuria. tussektorin vapauttamisen, vero- ja maksupoli- 49357: Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi tiikan yhdenmukaistamisen ja infrastruktuuri- 49358: suosituksen (nro 3) 52 äänellä. investointien koordinoimisen Pohjoismaille aset- 49359: tamia haasteita. Tämä on vaikuttanut pohjois- 49360: maiseen yhteistyöhön, mutta toistaiseksi koske- 49361: Tieliikenteen ympäristövaikutukset nut vain maantiekuljetuksia. Pohjoismaat ovat 49362: yhä enemmän riippuvaisia kuljetusalan kehityk- 49363: Mm. kansanedustaja Nybyn allekirjoittamas- sen vaikutuksista ympäristöön ja liikenneturval- 49364: sa jäsenehdotuksessa (A 911/t) esitettiin, että lisuuteen. 49365: ministerineuvosto aikaistaisi ajoneuvojen, etenkin Eri kuljetusmuotojen koordinointi on tärke- 49366: dieselajoneuvojen ympäristövaikutuksia koskevat ätä pyrittäessä pohjoismaiseen kuljetusjärjestel- 49367: tiukemmat määräykset ja koordinoisi ajoneuvo- ja mään. 49368: polttoainealan tutkimus- ja kehitystoimintaa Poh- Pohjoismaissa vastuu investoinneista, ylläpi- 49369: joismaissa. dosta ja sääntelystä kuuluu eri hallintoviran- 49370: Ehdotuksen tekijöiden mukaan jo nykyisin on omaisille, ja suunnittelu- ja päätösjärjestelmät 49371: olemassa tekniikka vähän melua ja saasteita on sovitettu vastaamaan kansallisia tarpeita. 49372: aiheuttavien ajoneuvojen valmistamiseen, ei Tämän vuoksi ei ole saatu aikaan mitään kulje- 49373: kuitenkaan laajassa mitassa kaupallisesti kilpai- tuspoliittista priorisointia eikä suunnittelua 49374: lukykyisin ehdoin. Tämän vuoksi viranomaisten Pohjoismaille kokonaisuutena. 49375: tulisi asettaa tiukemmat vaatimukset ympäris- Näillä perusteilla on välttämätöntä ryhtyä 49376: tönsuojelun nimissä ja ottaen huomioon pohjois- laatimaan pohjoismaista investointisuunnitel- 49377: maisen ympäristöohjelman. maa infrastruktuuria varten, joka on välttä- 49378: Mietinnössään valiokunta totesi, että eräät mätön Pohjoismaiden elinkeinoelämän ja nii- 49379: Pohjoismaat ovat jo päättäneet aikaistaa tiuken- den ja muun maailman liikenneyhteyksien kan- 49380: netut pakokaasumääräykset ja että kaikkien nalta. 49381: Pohjoismaiden tulisi soveltaa samoja vaatimuk- Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi 49382: sia. Olisi toivottavaa, että ajoneuvojen omistajat suosituksen (nro 5) 53 äänellä kahta vastaan. 49383: saataisiin erilaisin kannustein vapaaehtoisesti 49384: siirtymään suodaUimilla ja puhdistimilla varus- 49385: tettujen ajoneuvojen käyttöön. Kuljetusalan tutkimusvoimavarojen koordinointi 49386: Ehdotuksen jälkimmäisessä ponnessa esitet- 49387: tyä tutkimuksen koordinointia tulisi valiokun- Mm. neuvostonjäsenten Nybynja Knuuttilan 49388: nan mielestä edistää: yhä kovenevassa kansain- allekirjoittamassa jäsenehdotuksessa (A 934/t) 49389: välisessä kilpailussa kunkin Pohjoismaan tutki- esitettiin, että ministerineuvoston tulisi selvittää 49390: musresurssit eivät yksinään riitä. ja esittää neuvoston istuntoon 1992 ehdotuksia 49391: Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi kuljetusalan tutkimusresurssien pohjoismaisesta 49392: suosituksen (nro 4) 51 äänellä yhtä vastaan. koordinoimisesta. 49393: Mietinnössään valiokunta totesi, että Pohjois- 49394: maisella kuljetustutkimuskomitealla (NKTF) on 49395: tarvittavat edellytykset hoitaa alan tutkimusre- 49396: Pohjoismaisen kuljetuspolitiikan koordinointi surssien koordinointi mutta korosti, että määrä- 49397: rahoja komitean projektitoimintaan olisi lisättä- 49398: Mm. neuvostonjäsenten Nybynja Knuuttilan vä. 49399: allekirjoittamassa jäsenehdotuksessa (A 933/t) Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi 49400: esitettiin, että ministerineuvosto ryhtyisi kiireel- suosituksen (nro 6) 55 äänellä kahta vastaan. 49401: 32 49402: 49403: 49404: Kuljetusyhteistyö Skagerrakin alueella neuvoston jäsen Ajo puhui Euroopan yhdenty- 49405: misestä ja pohjoismaisen yhteistyön roolista. 49406: Jäsenehdotuksessa (A 942/t) esitettiin Skager- Hän korosti, että Pohjoismailla on tulevaisuus 49407: rakin alueen nimeämistä raja-alueyhteistyön alu- myös Euroopan yhteistyössä ja että ne voivat 49408: eeksi, tietojen kartoitusta liikennepolitiikan koor- muodostaa oman yhteistyöelimen kuten Bene- 49409: dinoimiseksi ja niveltämiseksi Skagerrak-projek- lux-maat EY:ssä. Hän piti valitettavana, että 49410: tiin sekä toiminta- ja investointisuunnitelman laa- Eta-neuvottelujen epävarmuuden vuoksi poh- 49411: timista alueelle. joismaisiin kysymyksiin ei ole panostettu täysi- 49412: Valiokunta piti tätä tärkeänä kuljetusten li- painoisesti. Hän käsitteli myös ympäristöongel- 49413: sääntyessä huomattavasti. Skagerrakin alueen mia ja korosti, että metsien tila on huolestuttava, 49414: joustava ja tehokas kuljetusjärjestelmä ehkäissee etenkin Pohjoiskalotilla Kuolan niemimaalta 49415: osaltaan mm. ympäristöongelmia aiheuttavien tulevien päästöjen vuoksi. 49416: kapeikkojen syntymistä muilla kuljetusväylillä 49417: Pohjoismaissa tai niiden ja Euroopan mantereen 49418: välillä. Energiakysymykset 49419: Esitetyn hankkeen ei tarvitse olla kilpaileva 49420: vaihtoehto, vaan yksi monista keinoista mm. Jäsenehdotuksessa yhteispohjoismaisista toi- 49421: alueen työllisyyden ja etenkin ympäristön paran- mista sähkönkäytön tehostamiseksi kotitalouksis- 49422: tamiseksi. sa (A 913/e) korostettiin, että mahdollisuuksia 49423: Valiokunnan esityksestä neuvosto hyväksyi sähkön säästämiseen kotitalouksissa ei ole hyö- 49424: suosituksen (nro 7) 44 äänellä yhtä vastaan. dynnetty riittävästi. Lisäksi viitattiin suuriin 49425: mahdollisuuksiin saada aikaan ympäristöön liit- 49426: tyviä ja yhteiskuntataloudellisia säästöjä sähkön 49427: Kysymykset käyttöä tehostamalla. Mm. kansanedustaja Jäät- 49428: teenmäki oli allekirjoittanut ehdotuksen. 49429: Kirjallisessa kysymyksessään (E 5) Pohjois- Talousvaliokunta katsoi, että ehdotus oli laa- 49430: maiden ministerineuvostolle neuvoston jäsen dittu niin yksityiskohtaiseksi, ettei ollut tarkoi- 49431: Knuuttila tiedusteli, mihin toimiin se aikoi ryhtyä tuksenmukaista tehdä sitä koskevaa päätöstä 49432: kuljetusyhteyksien tehostamiseksi Pohjoismaista Pohjoismaiden neuvostossa. Valiokunta viittasi 49433: koko Eurooppaan- siis myös Itä-Eurooppaan siihen, että ministerineuvosto oli energiapoliitti- 49434: -ja miten Itämeren maihin rajoittuva markkina- sen työohjelman yhteydessä käynnistänyt jou- 49435: alue on otettu huomioon pohjoismaista kuljetus- kon toimintoja tällä alalla ja että sille olisi 49436: järjestelmää kehitettäessä. annettava enemmän yleistä tukea. Valiokunta 49437: Ministerineuvoston vastauksesta ilmeni, että ehdottikin, että Pohjoismaiden neuvosto hyväk- 49438: mainittujen kuljetusyhteyksien kehittäminen on syisi yleisluontoisemman suosituksen energian 49439: pohjoismaisen kuljetusyhteistyön tärkeimpiä säästämisestä ja energian käytön tehostamisesta. 49440: tehtäviä. Ministerineuvosto tulee korostamaan Valiokunta edellytti pohjoismaisten toimien 49441: tätä Euroopan liikenneministerien kokouksessa koordinointia vastaavaan toimintaan EY:n ja 49442: CEMTissä. Lisäinvestointien kartoittamiseksi Eftan yhteistyössä. 49443: käynnistetään pohjoismainen projekti. Ehdotuksen johdosta hyväksyttiin 56 äänellä 49444: Kysymyksen jälkimmäiseen osaan vastattiin, suositus (nro 20) sähkön ja muun energian käy- 49445: että ministerineuvosto on päättänyt selvityttää, tön tehostamisesta. 49446: mitä vaikutuksia Itä-Euroopan poliittisilla muu- Jäsenehdotuksessa yhteispohjoismaisesta kaik- 49447: toksilla on niiden ja Pohjoismaiden kahdenväli- kien käytössä olevasta sähkön suurjänniteverkosta 49448: siin kuljetussopimuksiin. Lisäksi ministerineu- (A 918/e) ehdotettiin, että kaikille sähköntuotta- 49449: voston virkamieskomitea (NÄT) suunnittelee jille olisi annettava mahdollisuudet hyödyntää 49450: tähän liittyvää tutkimusta. pohjoismaista sähköverkkoa osallistumalla ver- 49451: kon ylläpitokustannuksiin. Mm. kansanedustaja 49452: Jäätteenmäki oli allekirjoittanut ehdotuksen. 49453: 4.3.5 Talousyhteistyö Talousvaliokunta totesi ehdotusta käsitelles- 49454: sään, että keskeiset lausunnonantajat, esim. 49455: Yleiskeskustelu Nordel, energiapolitiikan pohjoismainen virka- 49456: mieskomitea ja kansalliset energiaministerit ei- 49457: Yleiskeskustelussa talousvaliokunnan asioista vät suhtautuneet kielteisesti asian jatkokäsitte- 49458: 33 49459: 49460: lyyn. Selvitystyöhön oli jo ryhdytty pohjoismai- Metsien merkitys Pohjolassa 49461: sen sähköverkon muuttamiseksi kaikkien käy- 49462: tössä olevaksi "common carrier" -verkoksi. Jäsenehdotuksessa Pohjolan metsien kansan- 49463: Ehdotus ei näin ollen merkinnyt lisäkustan- taloudellisen arvon säilyttämisestä (A 903/e) eh- 49464: nuksia pohjoismaiseen budjettiin. Valiokunta dotettiin tehokasta yhteispohjoismaista tutki- 49465: tuki tämän vuoksi periaatteessa ehdotusta suo- mus- ja toimintaohjelmaa Pohjolan metsäympä- 49466: situkseksi. Suositus (nro 21) hyväksyttiin 56 ristön vaurioiden torjumiseksi ja metsien kan- 49467: äänellä. santaloudellisen arvon turvaamiseksi. Ehdotuk- 49468: Talousvaliokunta käsitteli myös jäseneh- sen olivat tehneet neuvoston jäsenet Väänänen 49469: dotuksen yhteispohjoismaisen energiapolitiikan sekä Björkstrand, Ryynänen ja Siuruainen, maa- 49470: suuntaamisesta (A 919/e). Mietinnössään talous- kuntapäivien puhemies Olof Jansson ja vara- 49471: valiokunta piti ehdotuksen otsikkoa harhaan- puhemies Fagerholm. 49472: johtavana, koska se antoi vaikutelman, että Talousvaliokunta totesi ehdotuksesta, että 49473: ehdotettiin kaiken kattavaa pohjoismaista ener- ministerineuvosto oli kesäkuussa 1990 pitämäs- 49474: giapolitiikkaa. Saamiensa kannanottojen pohjal- sään kokouksessa hyväksynyt liitteen maa- ja 49475: ta valiokunta katsoi, että oli epävarmaa, olisiko metsätalousalan työohjelmaan, jonka mukaan 49476: ehdotuksella haluttu vaikutus. Tämän vuoksi on laadittava yhtenäisempi ohjelma pohjoismais- 49477: valiokunta ehdotti, ettei ehdotus antaisi aihetta ta yhteistyötä varten metsien suojelemiseksi saas- 49478: neuvoston toimenpiteisiin. Valiokunnan ehdo- teilta ja muilta ympäristövaaroilta. Valiokunta 49479: tuksen puolesta äänesti 52 jäsentä ja yksi vas- korosti, että ministerineuvoston tulisi myöntää 49480: taan. budjettivaroja metsäyhteistyön asettamiseksi 49481: etusijaan jo vuonna 1991. Valiokunta katsoi, että 49482: ministerineuvoston aikaisemmin tekemä päätös 49483: Urheiluilmailua koskeva tullimenettely täyttää jäsenehdotuksen tarkoituksen ja ehdotti, 49484: ettei neuvosto ryhtyisi muihin toimiinjäsenehdo- 49485: Jäsenehdotuksessa urheiluilmailua koskevien tuksen johdosta. Valiokunnan ehdotus hyväk- 49486: tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta Pohjois- syttiin neuvostossa. 49487: maissa (A 941/e), jonka oli allekirjoittanut mm. 49488: kansanedustaja Moilanen, ehdotettiin, että Poh- 49489: joismaiden välinen urheiluilmailu olisi tullin Pohjoismainen yhteistyö vuoden 1992 jälkeen 49490: kannalta rinnastettava yksityisautoiluun ja va- 49491: paa-ajan veneilyyn. Urheiluilmailun tullimenet- Jäsenehdotuksessa, jonka olivat tehneet vara- 49492: telyjä tulisi tämän vuoksi yksinkertaistaa. puhemies Hetemäki-Olander sekä neuvoston 49493: Talousvaliokunta totesi asiaa käsitellessään, jäsenet Björkstrand; Isohookana-Asunmaa, 49494: että tulliviranomaiset olivat torjuneet ehdotuk- Knuuttila, Metsämäki, Moilanen, Sasi, Skinnari 49495: sen, koska ne katsoivat, että vaadittiin liian ja maakuntapäivien varapuhemies Fagerholm, 49496: paljon voimavaroja ehdotettujen muutosten to- ehdotettiin, että Pohjoismaiden neuvosto käyn- 49497: teuttamiseen, kun kyseessä oli niinkin pieni lii- nistäisi tutkimuksen ajankohtaisista tulevaisuu- 49498: kenneryhmä kuin urheiluilmailun harrastajat. den kysymyksistä yhteistyössä Pohjoismaiden 49499: Valiokunnasta oli oikein ja johdonmukaista sel- ministerineuvoston kanssa ja että tämän työn 49500: vittää tulliin ja rajanylitykseen liittyvät ongelmat perusteella tehdään ehdotus vuoden 1992 jälkei- 49501: eurooppalaisella tasolla. Toisaalta tuettiin aja- sen pohjoismaisen yhteistyön suunraamiseksi 49502: tusta, että Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä yk- (A 947/e). 49503: sinkertaistettaessa tai poistettaessa tulli- ja raja- Ehdotuksesta keskusteltaessa kansanedustaja 49504: tarkastuksia Pohjoismaiden väliltä, kuten on Sasi, joka oli talousvaliokunnan selostaja, ko- 49505: ollut laita passisopimuksen alalla. Valiokunta rosti että valiokunta panee suuren painon sille, 49506: viittasi Pohjoismaiden neuvoston aikaisempiin että ehdotuksen tavoite eli kartoitus pohjoismai- 49507: suosituksiin tulli- ja rajamenettelyjen poistami- sen yhteistyön roolista ja tavoitteista vuoden 49508: sesta. Valiokunta viittasi myös siihen, että Ruot- 1992 jälkeen, voidaan toteuttaa nopeasti. Poh- 49509: sin ja Norjan urheiluilmailuliikenteessä on eräitä joismaille on erittäin tärkeätä luoda perusta 49510: menettelyjä yksinkertaistettu. yhteistyön kehittämiseksi siten, että pohjoismai- 49511: Talousvaliokunta tuki periaatteessa ehdotus- set edut voidaan ottaa huomioon ja vaikuttaa 49512: ta suositukseksi (nro 22), joka hyväksyttiin 53 ratkaisuihin tulevassa yhdentyneessä Euroopas- 49513: äänellä yhtä vastaan. sa. Valiokunnan käsitys on, että pohjoismaisella 49514: 49515: 5 311740Y 49516: 34 49517: 49518: 49519: yhteistyöllä on tärkeä poliittinen rooli myös tiyhdistysyhteistyöstä Pohjoismaissa (A 949/e ), 49520: tulevaisuudessa. Varapuhemies Hetemäki- jonka olivat allekirjoittaneet mm. neuvoston 49521: Olander ilmaisi suuren ilonsa siitä, että talousva- jäsenet Andersson, Isohookana-Asunmaa, 49522: liokunta oli asettunut tukemaan ehdotusta po- Knuuttila, Metsämäki, Moilanen, Nyby ja Skin- 49523: liittisen ohjelman laatimisesta, jossa otetaan nari, ehdotettiin koordinoitua pohjoismaista 49524: kantaa pohjoismaisen yhteistyön keskeisiin ky- lainsäädäntöä, joka turvaisi palkansaajajärjes- 49525: symyksiin vuoden 1992 jälkeen. Hän korosti, töille oikeuden yhtymänsisäiseen ammattiyhdis- 49526: että Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tysyhteistyöhön. 49527: on tukenut Suomen valtuuskunnan käsitystä, Talousvaliokunnan käsitellessä asiaa mielipi- 49528: että neuvoston olisi tehtävä syvällisempiä muu- teet menivät voimakkaasti ristiin. 49529: toksia organisaatioonsa ja työtapoihinsa. Tällä Enemmistö valiokunnan jäsenistä katsoi, että 49530: on suuri poliittinen merkitys ja se edellyttää Pohjoismaiden neuvoston ei tulisi ryhtyä mihin- 49531: neuvoston ja ministerineuvoston keskeisten po- kään toimiin ehdotuksen johdosta. He tosin 49532: liitikkojen läheistä ja suoraa osallistumista. Tar- katsoivat, että oli toivottavaa, että yhtymänsi- 49533: vitsemme poliittista asiakirjaa, joka osoittaa säistä ammattiyhdistystoimintaa laajennetaan, 49534: suunnan tulevina vuosina, aina seuraavalle vuo- mutta tämän tulisi tapahtua vapaaehtoisin sopi- 49535: situhannelle asti. muksin työmarkkinaosapuolten välillä tai yhty- 49536: Talousvaliokunta totesi, että pohjoismaisella missä. Enemmistö totesi myös, että kehitys oli 49537: yhteistyöllä on tärkeä tehtävä myös tulevaisuu- menossa tällaisten vapaaehtoisten sopimusten 49538: dessa. Valiokunta katsoi, kuten ehdotuksen teki- suuntaan niiden suuntaviivojen mukaisesti, jotka 49539: jätkin, että olisi aloitettava prosessi, joka voi oli laadittu eurooppalaiselta pohjalta ja pohjois- 49540: analyysien ja poliittisten keskustelujen kautta maisissa järjestöissä. 49541: johtaa välttämättömiin päätöksiin pohjoismai- Valiokunnan ehdotukseen esittivät vastalau- 49542: sen yhteistyön tulevasta sisällöstä ja roolista. seen sosiaalidemokraattien ja vasemmistososi- 49543: Poliittiset edellytykset, jotka lähinnä ovat ratkai- alistien edustajat, jotka katsoivat, että Pohjois- 49544: sevia pohjoismaisen yhteistyön kannalta, ovat maiden neuvoston tulisi hyväksyä tällaista yh- 49545: suhde EY:hynja EY:nja Eftan suhde. Valiokun- teistyötä koskeva suositus. 49546: nan mielestä tärkeä edellytys Pohjoismaiden Talousvaliokunnan ehdotus aiheutti vilkkaan 49547: mahdollisuuksille tulevaisuudessa on valtioiden keskustelun. Kansanedustaja Metsämäki koros- 49548: välisen alueellisen yhteistyön legitimointi Eta- ti, että Pohjoismaiden ammatillinen yhteisjärjes- 49549: sopimuksessa ja myöhemmin muutettavassa tö, joka edustaa yli 7,5 miljoonaa palkansaajaa, 49550: Rooman sopimuksessa. Valiokunta totesi, että on voimakkaasti puoltanut kyseisen yhteistyön 49551: neuvoston puheenjohtajisto oli jo asettanut aikaansaamista. Sosiaalidemokraatit pitävät 49552: tämän vaatimuksen pääministereille. Valiokunta työntekijöiden itsestäänselvänä oikeutena saada 49553: katsoi myös, että Euroopan poliittinen ilmasto ja samat mahdollisuudet hankkia tietoja ja saada 49554: taloudellinen kehitys ja demokratisoituminen vaikutusmahdollisuuksia yrityksissä sekä poh- 49555: Keski- ja Itä-Euroopassa vaikuttavat pohjois- joismaisella että kansallisella tasolla. Tämä oi- 49556: maisen yhteistyön mahdollisuuksiin tulevaisuu- keus ei ole toteutunut lähinnä työnantajajärjes- 49557: dessa. töjen ja porvarillisten puolueiden kovan vasta- 49558: Valiokunta katsoi, että olisi käytävä keskuste- rinnan vuoksi. Ammattiyhdistysten osallistumi- 49559: lua pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta nen ja työntekijöiden osallistuminen yritysten 49560: erilaisten skenaarioiden pohjalta. Ministerineu- toimintaan on tärkeä voimavara, jota pitäisi 49561: voston olisi esitettävä taustamateriaalia tällaista voida hyödyntää kilpailuetuna verrattuna niihin 49562: keskustelua varten ehdotuksessaan pohjoismai- maihin, joissa työntekijöillä ei ole vastaavia 49563: sen yhteistyön tulevaisuudesta vuoden 1992 jäl- mahdollisuuksia. Hän korosti, että viiden Poh- 49564: keen. Suositus (nro 23) hyväksyttiin 55 äänellä joismaan ministereistä neljä tukee ehdotusta ja 49565: kahta vastaan. Lisäksi hyväksyttiin sisäinen että siksi vaikuttaa naurettavalta, että Pohjois- 49566: päätös siitä, että Pohjoismaiden neuvosto istun- maiden neuvoston porvarilliset puolueet itsepäi- 49567: nossaan 1992 järjestää erillisen keskustelun sesti jatkavat vastarintaansa. 49568: pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. Kansanedustaja Sasi totesi, että on olemassa 49569: valmis EY -ehdotus yhtymänsisäisestä ammatti- 49570: Yhtymänsisäinen ammattiyhdistysyhteistyö yhdistystoiminnasta ja että erillinen pohjoismai- 49571: nen ehdotus ei ehdi valmistua ennen asian käsit- 49572: Jäsenehdotuksessa yhtymänsisäisestä ammat- telyä EY:ssä. Mikäli neuvosto ryhtyy valmistele- 49573: 35 49574: 49575: maan omia erillisratkaisuja, tämä merkitsee sitä, misjärjestöjen ja laitosten kanssa yhteistyöryh- 49576: että tehdään työtä, joka ei ole hyödyksi tulevai- miin, jotka harjoittavat teollisuuden kehittämis- 49577: suudessa. Neuvostolla ei tulevaisuudessa voi olla tä ja yhteistyötä kehitysmaiden kanssa. Keski- ja 49578: muita sääntöjä kuin EY:ssä. Sasi puolsi vapaa- Itä-Eurooppaa koskeva toiminta oli ollut verrat- 49579: ehtoisia ratkaisuja työmarkkinapuolten välillä. tain laajaa vuoden 1990 aikana. Talousvaliokun- 49580: Eräissä pohjoismaisissa yrityksissä on jo osaksi ta totesi, että NOPEF:illa on ollut kriittisempi 49581: onnistuttu tällaisissa ratkaisuissa. linja arvioitaessa projektihakemuksia ja että 49582: Lopullisessa äänestyksessä vastalauseen teki- rahasto on suuressa määrin keskittynyt ympäris- 49583: jöiden ehdotus voitti 39 äänellä 38:aa vastaan töteknologian vientiin, mikä on erittäin tärkeänä 49584: (nro 24). pidetty alue. Valiokunta piti tätä kehitystä tyy- 49585: dyttävänä. Samalla se totesi, että suuri osa ra- 49586: haston toiminnasta kytkeytyy taloustoiminta- 49587: Kertomukset suunnitelmasta saataviin varoihin. Suunnitelma 49588: päättyy vuonna 1992, jonka jälkeen NOPEF:in 49589: Pohjoismaiden investointipankki mahdollisuudet heikkenevät. Siksi ministerineu- 49590: voston tulisi hyvissä ajoin tehdä ehdotuksia, 49591: Mietinnössään Pohjoismaiden investointipan- jotka ovat välttämättömiä rahaston toiminnan 49592: kin kertomuksesta 1990 talousvaliokunta totesi, pitämiseksi suunnilleen nykytasolla. 49593: että Pohjoismaat ovat myöntäneet pankille 15 49594: miljoonaa erityistä nosto-oikeutta (SDR). Tämä 49595: määrä on viimeinen osa niistä 200 miljoonasta Pohjoismaiden kehitysrahasto 49596: SDR:stä, jotka maiden on maksettava yhteisestä 49597: peruspääomasta 1,6 miljardia SDR:ää. Pankin Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) tehtä- 49598: ylijäämä oli 1990 noussut hieman yli 37 miljoo- vänä on myöntää edullisia lainoja Pohjoismai- 49599: nan SDR:n, mikä on 11 miljoonan lisäys vuodes- den kannalta tärkeisiin kehitysyhteistyöprojek- 49600: ta 1989. Pankin myöntämien lainojen kysyntä on teihin. Projektien on edistettävä taloudellista ja 49601: kasvanut erityisesti pohjoismaisessa lainajärjes- sosiaalista kehitystä köyhimmissä maissa. NDF 49602: telyssä, samalla kun maksut Keski- ja Itä-Eu- myöntää ensisijassa lainoja muiden kansainvä- 49603: rooppaan ovat jonkin verran vähentyneet edel- listen luottolaitosten kuten PIP:in, Maailman- 49604: lisvuodesta. Pankin ympäristöprojekteihin pankin ja muiden alueellisten kehityspankkien 49605: myöntämien lainojen kysyntä on ollut eri- kanssa. Vuoden 1990 päättyessä rahasto oli 49606: tyisen suuri, ja 20 % kaikista maksuista poh- myöntänyt 12 luottoa yhteislainamäärältään 43 49607: joismaisessa lainajärjestelyssä on myönnetty milj. SDR. Vuonna 1990 allekirjoitettiin kuusi 49608: ympäristöprojekteihin. Y mpäristörahoitusyhti- uutta lainasopimusta yhteismääräitään 20,6 milj. 49609: ön NEFCO:n avulla pankki tukee ympäristön- SDR. Nämä uudet lainat koskevat lähinnä 49610: suojelulaitteiden tuotannon laajentamista Keski- ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä projekteja: 49611: ja Itä-Euroopan maissa. NEFCO aloitti toimin- energiansäästämisprojekti Mosambikissa, ympä- 49612: tansa 1990. Sekä valiokunnan että ministerineu- ristönsuojeluohjelma Mauritiuksessa, sähkö- 49613: voston mielestä Investointipankilla on tärkeä energiaprojekti Ugandassa ja metsäprojekti In- 49614: tehtävä laajennettaessa taloudellisia suhteita donesiassa. Mietinnössään talousvaliokunta to- 49615: Pohjoismaiden ja Keski- ja Itä-Euroopan mai- tesi, että rahasto on edelleen kehitysvaiheessa. 49616: den välillä. Toiminta tulisi erityisesti kohdistaa Valiokunta kehotti rahastoa, heti kun projektit 49617: alueille, jotka ovat varsinkin Pohjoismaiden antavat käytännön tuloksia, osoittamaan, ovat- 49618: kannalta tärkeitä: esim. Baltia, Itämeren alue ja ko myönnetyt lainat todella johtaneet edellytet- 49619: Kuolan niemimaa. tyihin myönteisiin ympäristövaikutuksiin. 49620: 49621: 49622: Pohjoismaiden projektivientirahasto Pohjoismaiden teollisuusrahasto 49623: 49624: Pohjoismaisen projektivientirahaston NO- Pohjoismaiden teollisuusrahaston (Nl) paa- 49625: PEF:in tehtävänä on vahvistaa pohjoismaisten tehtävänä on yhteistyössä kannustaa teknologi- 49626: yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tukemal- seen kehitykseen ja innovaatioihin pohjoismai- 49627: la Pohjoismaita kiinnostavia vientiprojekteja. sessa yrityselämässä. Tavoitetta edistetään erilai- 49628: Rahasto kuuluu Pohjoismaiden vienninedistä- silla teknisen tutkimuksen ja kehityksen projek- 49629: 36 49630: 49631: teilla ja ohjelmilla. Projektien on edistettävä ei ole vielä käsitellyt tätä kysymystä loppuun. 49632: kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, Vastauksessa kuitenkin viitattiin myös siihen, 49633: prosessien ja palvelusten tuottamista. Rahasto että on ehdotettu, että Pohjoismaiden investoin- 49634: tukee tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka käsit- tipankki voisi osallistua pohjoismaiseen tukijär- 49635: tää teollisuuslaitokset, tutkimuslaitokset ja vi- jestelmään Baltian maihin tehtävien investoin- 49636: ranomaiset useammassa kuin yhdessä Pohjois- tien hyväksi. 49637: maassa. Rahasto voi tukea esiprojekteja aina 100 49638: %:iin ja projektien toteuttamista 50 %:iin saak- 49639: ka. Noin 75% rahaston yhteistuesta annetaan 4.3.6 Budjettikysymykset ja tarkastustoiminta 49640: avustuksina. Keskimääräinen avustus projektin 49641: kokonaiskustannuksiin on noin 40 %. Rahaston Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus poh- 49642: koko rahoituksesta vastaa ministerineuvosto, ja joismaisesta yhteistyöstä (Cl) 49643: vuonna 1990 määräraha oli 117 milj. Nkr. Etu- 49644: sijaan asetettuja aloja vuonna 1990 ovat olleet Käsiteltyään ministerineuvoston kertomuksen 49645: bioteknologian ohjelma, materiaaliteknologian pohjoismaisesta yhteistyöstä 1990 (C 1) budjetti- 49646: ja ympäristöteknologian ohjelmat sekä standar- ja tarkastusvaliokunta antoi siitä yhteisen mie- 49647: dointi ja yhteistyö Euroopan tutkimusympäris- tinnön ottaen huomioon erityisvaliokuntien lau- 49648: töjen kanssa. Rahaston saarnat hakemukset ovat sunnot. 49649: kolminkertaiset käytettävissä oleviin varoihin Mietinnössään valiokunta ehdotti, että neu- 49650: verrattuna. Talousvaliokunnan mukaan rahas- vosto suosiHaisi ministerineuvostoa organisaa- 49651: ton tulevista työtehtävistä ja mahdollisuuksista tiotaan tehostaessaan edistämään sektorien si- 49652: tulisi keskustella ministerineuvoston ehdotusten säistä koordinointia ja korostamaan budjetti- ja 49653: pohjalta. Tavoitteena tulee olla rahaston toimin- tarkastusvaliokunnan sekä erityisvaliokuntien 49654: nan turvaaminen. Jotta rahaston toimintaa voi- esittämiä näkökohtia. Lisäksi ehdotettiin, että 49655: taisiin kehittää ja teollisuuden osallistumista li- ministerineuvosto esittäisi 40. istuntoon ehdo- 49656: sätä, rahaston työssä tulisi harkita mahdolli- tuksen pohjoismaisen yhteistyön jatkamisesta 49657: suuksia antaa teollisuudelle edustus rahaston rakennusalalla ja ottamaan siinä huomioon 49658: hallituksessa. budjetti- ja tarkastusvaliokunnan näkemykset. 49659: Valiokunta totesi, että yhteistyöministerien 49660: hyväksymässä työohjelmassa "Pohjoismaat ja 49661: Kysymykset Eurooppa vuoteen 1992" olisi pitänyt olla tietoja 49662: eri toimintojen kustannuksista ja että ministeri- 49663: Neuvoston jäsen Väänänen tiedusteli Ruotsin neuvoston tulisi myötävaikuttaa siihen, että 49664: hallitukselta (E 37), mihin toimiin hallitus aikoi pienet ja keskisuuret yritykset Pohjoismaissa 49665: ryhtyä korjatakseen Ruotsissa työskennelleiden ja saisivat paremmat mahdollisuudet osallistua kil- 49666: ulkomaille muuttaneiden eläkkeiden verotuksen. pailuun Euroopassa. 49667: Ruotsin hallituksen vastauksesta ilmeni, että Valiokunta totesi myös, että kartoitusta pit- 49668: sellaisia muutoksia on tehty, että ulkomailla kän aikavälin budjettivaikutuksista oli jatkettu 49669: asuvien eläkeläisten ja Ruotsissa asuvien eläke- ja että laitosten tavoite- ja kehysbudjetointia 49670: läisten verotus yhtenäistyy. Ulkomailla asuvien koskeva kokeilutoiminta oli aloitettu. Valiokun- 49671: aikaisemman kunnallisverotuksen säilyttäminen ta katsoi, että kokeilu voisi osaltaan parantaa 49672: olisi merkinnyt sitä, että heitä olisi suosittu resurssien hyödyntämistä ja budjetin ohjausta 49673: perusteettomasti Ruotsissa asuviin eläkeläisiin sekä lisätä laitosten kustannustietoisuutta. 49674: verrattuna. Tämän vuoksi Ruotsin hallitus ei Budjetti- ja tarkastusvaliokunta piti erinomai- 49675: aikonut ryhtyä toimiin muuttaakseen sellaisten sena, että ministerineuvosto pyrkii aktiivisesti 49676: eläkeläisten verotusta, jotka ovat työskennelleet lisäämään tiedotusta ja tietoja pohjoismaisesta 49677: Ruotsissa mutta muuttaneet ulkomaille. yhteistyöstä. Valiokunnasta olisi kuitenkin hyvä, 49678: Kansanedustaja Sasi teki ministerineuvostolle että tärkeät päätökset julkistettaisiin useammin 49679: kysymyksen Pohjoismaiden investointipankin kuin kerran vuodessa. 49680: vuoden 1991 ylijäämästä (E 66). Ministerineuvos- Vuonna 1990 aloitettu laitostenjärjestelmälli- 49681: ton vastauksessa ilmoitettiin, että Pohjoismaiden nen arviointi jatkui vuonna 1991. Budjetti- ja 49682: investointipankin sääntöjen mukaisesti tehdään tarkastusvaliokunnasta oli myönteistä, että 49683: päätös ylijäämän jakamisesta vararahastoon ja ministerineuvosto oli hyväksynyt neuvoston toi- 49684: peruspääoman lisäämiseksi. Ministerineuvosto vomuksen saada esittää käsityksensä suurem- 49685: 37 49686: 49687: 49688: mista uudelleenjärjestelyistä ja laitosten lakkaut- Euroopan kehitys asettaiSI uusia suurempia 49689: tamisesta tai yhdistämisestä. Valiokunta ymmär- vaatimuksia pohjoismaiselle yhteistyölle tulevina 49690: si myös niitä ongelmia, joita saattaa syntyä, jos vuosina. Valiokunnasta oli vaikeata ymmärtää, 49691: neuvosto tämänhetkisessä tiukassa budjettitilan- kuinka nämä vaatimukset voitaisiin täyttää pel- 49692: teessa ehdottaa lisäyksiä esittämättä samanai- kästään uudelleenjärjestelyillä ja vähentämällä 49693: kaisesti vastaavia vähennyksiä. Valiokunta arve- hallinnollisia kustannuksia. 49694: li kuitenkin, että nämä ongelmat voitaisiin pois- Neuvosto hyväksyi keskustelun päätyttyä 49695: taa, mikäli olisi pitkän aikavälin priorisointi- ja budjetti- ja tarkastusvaliokunnan ehdotuksen 49696: budjettisuunnittelua. Nyt olisi tärkeämpää kuin lausunnoksi (nro 2) 52 äänellä. Yksi jäsen pidät- 49697: koskaan aikaisemmin, että sekä neuvosto että tyi äänestämästä. 49698: ministerineuvosto aloittaisivat vakavat ja raken- 49699: tavat keskustelut niistä aloista ja toiminnoista, 49700: joita tulisi priorisoida resurssien parhaan mah- Tarkastustoiminta 49701: dollisen hyödyntämisen takaamiseksi. 49702: Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan lausuntoeh- Budjetti- ja tarkastusvaliokunta selosti lau- 49703: dotus (nro 1) hyväksyttiin 53 äänellä. sunnossaan C 1:stä myös tarkastustoimintaa 49704: 1991, joka koski rakennusalan pohjoismaista 49705: yhteistyötä. 49706: Pohjoismaiden ministerineuvoston selonteko poh- Tarkastuksessa tutkittiin asiakirjoja, tehtiin 49707: joismaisen yhteistyön suunnitelmista (C2) noin 50 haastattelua ja osallistuttiin rakennus- 49708: alan kokouksiin. Tarkastuksen tarkoituksena oli 49709: Pohjoismaisen yhteistyön suunnitteluasiakirja valottaa pohjoismaisen rakennusyhteistyön edel- 49710: (C2) käsiteltiin yhdessä toimintakertomuksen lytyksiä, tehokkuutta ja tulosten hyödyntämistä. 49711: kanssa, ja eri valiokunnat esittivät lausuntonsa Raportista ilmeni, että samalla kun rakennus- 49712: asianomaisilta aloilta. Budjetti- ja tarkastusva- alan työtä oli harjoitettu tehokkaasti ja se oli 49713: liokunta esitteli yhteisen priorisoinnin ja budjet- ollut erittäin hyödyllistä, poliittinen ohjaus oli 49714: tiarvion. puutteellista ja yhteistyöitä puuttuivat yhteiset 49715: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta piti suunnit- tavoitteet. Raportissa huomautettiin myös, että 49716: teluasiakirjaa oleellisesti parempana kuin vuotta Pohjoismaiden tuki rakennusalalla oli ollut erit- 49717: aikaisemmin. Se oli informatiivinen ja antoi täin vähäistä verrattuna alan liikevaihtoon, 49718: yhdessä "Pohjola Euroopassa" -työohjelman mutta tuki oli tärkeätä pohjoismaisen näkemyk- 49719: kanssa hyvän kuvan lähimpien vuosien suunni- sen ohjauskeinona. 49720: telmista. Aikaperspektiiviä pidettiin kuitenkin Valiokunta piti ratkaisevan tärkeänä raken- 49721: edelleen liian lyhyenä. nusalan tulevaisuuden kannalta, että otettaisiin 49722: Mietinnössään budjetti- ja tarkastusvaliokun- selvästi kantaa yhteistyön motiiveihin ja tavoit- 49723: ta ehdotti, että neuvosto suosittaisi ministerineu- teisiin. Valiokunta katsoi myös, että rakennus- 49724: vostoa asettamaan etusijaan Baltian ja varmista- alalle olisi saatava uusi yhteistyöohjelma, joka 49725: maan tämän yhteistyön rahoituksen, pitämään antaisi työlle sellaisen poliittisen ankkuroinnin, 49726: etusijalla myös ympäristöä laajassa merkitykses- joka siitä raportin mukaan tällä hetkellä puuttui. 49727: sä ja jatkamaan työtä ympäristökysymysten Raportissa huomautettiin, että tiedotus poh- 49728: yhdentämiseksi eri yhteistyösektoreilla. Lisäksi joismaisesta yhteistyöstä rakennusalalla oli puut- 49729: katsottiin, että tulisi työskennellä pidemmällä teellista. Valiokunta yhtyi tähän näkemykseen ja 49730: aikaperspektiivillä ja että vuoden 1992 C2 katsoi, että tiedotuksen kohderyhmien tulisi olla 49731: -asiakirjan tulisi sisältää suunnitelmat myös vuo- lähinnä elinkeinoelämä ja poliitikot. Lisäksi 49732: siksi 1993-95. Lopuksi todettiin, että sektorien ehdotettiin tuen laajentamista standardointityö- 49733: tulisi arvioida toimintansa tärkeysjärjestyksiä hön pohjoismaisen vaikutuksen lisäämiseksi 49734: siten, että selvästi ilmenisi, mitä on mahdollista rakennusalan eurooppalaisessa standardoinnis- 49735: toteuttaa, myös sektoribudjettia supistettaessa. sa. Budjetti- ja tarkastusvaliokunta yhtyi tähän 49736: Budjetin kokonaiskehyksistä valiokunta tote- näkemykseen, mutta ei halunnut ottaa kantaa 49737: si, että ministerineuvoston ilmoittama budjetin rakennusalalle esitettyihin lisävaroihin. Tämän 49738: nollakasvu tosiasiassa merkitsi pohjoismaisen tulisi sisältyä esitettyyn analyysiin pohjoismaisen 49739: budjetin pienenemistä pitkällä aikavälillä. Valio- rakennusyhteistyön tulevaisuudesta. 49740: kunnan mielestä tämä voisi aiheuttaa ongelmia, Valiokunta oli yleisesti ottaen valvontatyöstä 49741: koska ministerineuvosto samalla korosti, että sitä mieltä, että oli myönteistä, että ministerineu- 49742: 38 49743: 49744: vosto otti huomioon ne tulokset, joita saatiin sa haittien kustannuksella. Hänen mielestään 49745: valiokunnan tarkastaessa pohjoismaisen yhteis- Pohjoismaiden neuvoston valitsema linja oli 49746: työn eri aloja. Valiokunnan tarkastustehtävä oikea: pieniä toteutettavissa olevia hankkeita, 49747: voisi tällä tavalla olla osa pohjoismaisen yhteis- jotka ovat todella hyödyksi. Baltian maiden 49748: työn tehostamista. jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa olisi epäre- 49749: alistista. Sen sijaan pitäisi vahvistaa Baltian 49750: neuvostoa ja tehdä siitä toimiva järjestö, totesi 49751: 4.3.7 Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskevat kysy- Sasi. 49752: mykset Myös kansanedustaja Metsämäki käsitteli 49753: Suomen ja Baltian, varsinkin Viron tiheitä yhte- 49754: Aikaisempien istuntojen käytännöstä poike- yksiä, ja hän piti erittäin ilahduttavana kasvavaa 49755: ten puheenjohtajisto oli tänä vuonna päättänyt kiinnostusta koko Itämeren aluetta kohtaan. 49756: koota eri valiokuntien asia-aloilta kaikki Baltiaa Pohjoismaiden neuvostolla on vähäiset mahdol- 49757: ja Itä-Eurooppaa koskevat jäsenehdotukset ja lisuudet auttaa jälleenrakennustyössä, mutta sil- 49758: muut asiat käsiteltäväksi istunnon viimeisessä lä on erinomaiset välineet, kuten PIP ja NEFCO. 49759: kokouksessa. Päiväjärjestyksen ensimmäisessä Erityisen tärkeätä on tukea Baltiaa kehittämään 49760: kohdassa käytiin yleinen asiakeskustelu Baltias- vahvan talouden, mikä antaisi alueelle taloudel- 49761: ta ja Itä-Euroopasta sekä puheenjohtajiston lisen riippumattomuuden. 49762: Baltian ohjelmasta (Asiakirja 3). Kaikki poliitti- Kansanedustaja Jäätteenmäki totesi, että 49763: set puheet pidettiin tässä asiakohdassa, jonka Suomen kansa tukee kaikkien kansojen oikeutta 49764: jälkeen käsiteltiin jäsenehdotukset (13). Niitä itsenäisyyteen ja perustuslaillisiin järjestelmiin. 49765: käsiteltäessä ei enää käyty keskusteluja. Kuitenkaan Suomi tai muut Pohjoismaat eivät 49766: voi konkreettisesti vaikuttaa Baltian kehityk- 49767: seen. Jäätteenmäki katsoi kuitenkin, että jäsen- 49768: Asiakeskustelu sekä puheenjohtajiston Baltian oh- ehdotukset Baltiasta olivat tärkeitä ja tuen arvoi- 49769: jelma sia, ja hän mainitsi tällaisina yhteistyön aloina 49770: paitsi ympäristö-, koulutus- ja kulttuurialat myös 49771: Tanskan kansankäräjien jäsen ja puheenjoh- maatalouden. 49772: tajiston jäsen J0rgensen esitteli puheenjohtajis- Kansanedustaja Riihijärvi käsitteli Baltian 49773: ton Baltian ohjelman. Hän totesi, että Pohjois- suurta avun tarvetta koulutusalalla ja kulttuurie- 49774: maiden neuvosto oli kuluneen vuoden aikana lämän kehittämisessä. Siitä puuttuvat kaikki 49775: ollut aktiivinen tällä alalla ja että kaikilla valio- taloudelliset edellytykset. Riihijärvi antoi tuken- 49776: kunnilla oli ollut useita aloitteita ja jäsenehdo- sa jäsenehdotukselle, jossa esitetään, että opiske- 49777: tuksia käsiteltävänä. Puheenjohtajisto oli ohjel- lupaikkoja Pohjoismaiden kansanopistoista tuli- 49778: massaan ottanut esille kolme asia-alaa, joita si antaa Baltiasta tuleville opiskelijoille. 49779: pidettiin erityisen tärkeinä: tietojen siirto ja vaih- Neuvoston jäsen Väänänen antoi toisessa 49780: to (koulutus, hallinto, demokratia, sosiaalinen puheenvuorossaan tukensa ehdotuksdle yhteis- 49781: markkinatalous ja yhteiskunnan infrastruktuu- työn tehostamisesta, asiantuntija-avusta ja ai- 49782: ri), kansanvaltaisen toiminnan lisääminen ja neellisesta avusta saastumisen torjumiseksi. 49783: kansanvaltaisten järjestöjen kehittäminen sekä Väänänen viittasi sosiaali- ja ympäristövalio- 49784: ympäristöpolitiikka sanan laajimmassa merki- kunnan Baltian matkaan syksyllä 1990 ja erittäin 49785: tyksessä. vaikeisiin ympäristöoloihin, joita oli havaittu 49786: Kansanedustaja Väänänen kuvasi puheenvuo- matkan aikana eri tahoilla. 49787: rossaan varsin monien tilastotietojen avulla 49788: Suomen ja Baltian välistä käytännön yhteistyö- 49789: tä, erityisesti Virossa. Toiminta on kasvanut Jäsenehdotukset 49790: erittäin paljon viime aikoina ja kattaa lähes 49791: kaikki yhteiskunnan sektorit. Hänen mukaansa Baltiaa koskevat neljä jäsenehdotusta, jotka 49792: tämä yhteistyö on Suomessa saanut kansanliik- kuuluivat talousvaliokunnan asioihin, käsiteltiin 49793: keen luonteen. yhdellä kertaa. Ehdotus (A 910/e), joka koski 49794: Kansanedustaja Sasi peräsi selvää tavoitetta ympäristönsuojelutoimia Baltiassa ja Puolassa, 49795: Pohjoismaiden neuvoston Baltian politiikalle. oli mm. varapuhemies Hetemäki-Olanderin sekä 49796: Hän piti vastuuttomana profiilin luomista henki- kansanedustajien Louvon ja Sasin allekirjoitta- 49797: lökohtaisen poliittisen tuen saamiseksi kotimaas- ma. Talousvaliokunta ehdotti, että neuvosto 49798: 39 49799: 49800: suosittaisi ministerineuvostoa ja Pohjoismaiden sa. Jäsenehdotuksen johdosta talousvaliokunta 49801: hallituksia ehdotti, että neuvosto suosiHaisi ministerineu- 49802: ~ kansainvälisillä foorumeilla edistämään vostoa ja Pohjoismaiden hallituksia yhdessä 49803: investointi- ja ympäristönsuojeluohjelmien ai- Baltian maiden kanssa laajentamaan koordinoi- 49804: kaansaamista ilman ja veden saastumisen vähen- tua yhteistyötä maatalousalalla Pohjolan ja Bal- 49805: tämiseksi Itämeren saastumi selle herkimmiltä tian välillä. 49806: alueilta, Valiokunta totesi, että maataloussektori on 49807: ~kartoittamaan, voidaanko pohjoismaisessa strategisesti tärkeä sekä itsenäisyyden että hyvin- 49808: yhteistyössä myötävaikuttaa erityisten investoin- voinnin luomiseksi Baltian maihin. Avun tarve 49809: titukijärjestelmien kehittämiseen kysymykseen oli suuri, ja mm. Pohjoismaiden maatalousjärjes- 49810: tulevia Keski- ja Itä-Euroopan maita varten, töt olivat aloittaneet laajan yhteistyön. Valio- 49811: mukaan luettuna Baltia, Puola ja Leningradin kunnan mielestä ministerineuvoston koordinoin- 49812: alue ja titehtävää tässä työssä olisi vahvistettava. Ra- 49813: ~ jatkuvasti ilmoittamaan Pohjoismaiden hoitus olisi kuitenkin myös jatkossa kansallinen. 49814: neuvostolle työn edistymisestä, myös aloitteista, Mm. kansanedustaja Andersson oli tehnyt 49815: joita ministerineuvosto pitää tarpeellisina ko. jäsenehdotuksen (A 931/e) Itämeren skenaarios- 49816: alueella osana pohjoismaista yhteistyötä. ta. Talousvaliokunta katsoi, että ehdotuksen 49817: Talousvaliokunta oli mietinnössään korosta- keskeinen sisältö oli jo otettu huomioon muilla 49818: nut, että varsin monia aloitteita oli jo tehty ja suositusehdotuksilla, minkä vuoksi ei pidetty 49819: että laaja selvitystyö oli pantu alulle. Siksi kat- aiheellisena ehdottaa lisätoimenpiteitä. 49820: sottiin, että lähinnä pitäisi seurata aloitteita, Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi 68 äänellä 49821: selvityksiä ja kartoituksia, jotta myöhemmin suositukset (nrot 39---41 ), joita talousvaliokunta 49822: voitaisiin hyödyntää tuloksia, kun päätetään oli ehdottanut seuraavien jäsenehdotusten joh- 49823: yhteispohjoismaisesta toiminnasta ja kahdenvä- dosta: A 910/e, A 915/e ja A 944/e. Lisäksi 49824: lisen toiminnan koordinoinnista. Myös elinkei- hyväksyttiin valiokunnan ehdotus olla ryhty- 49825: noelämän asiantuntemusta voitaisiin käyttää mättä toimiinjäsenehdotuksen A 931/e johdosta. 49826: hyväksi. Juridisella valiokunnalla oli käsiteltävänä 49827: Mm. kansanedustajat Kekkonen, Jäätteen- kaksi Baltiaa koskevaa ehdotusta, jotka käsitel- 49828: mäki, Knuuttila, Metsämäki, Nyby ja Skinnari tiin samalla kertaa. Mm. kansanedustajat Jäät- 49829: olivat tehneet jäsenehdotuksen (A 915/e) Poh- teenmäki, Andersson, Björkstrand, Hurskainen, 49830: joismaiden talous- ja kulttuuriyhteistyön lisäämi- Louvo, Niinistö, Ryynänen, Sasi, Siuruainen ja 49831: sestä Itämeren valtioiden kanssa. Ehdotuksen Väänänen olivat tehneet jäsenehdotuksen (A 49832: johdosta talousvaliokunta ehdotti, että neuvosto 921/j) yhteistyöstä Pohjoismaiden ja Itä-Euroo- 49833: suosiHaisi ministerineuvostoa edistämään talous- pan välillä parlamentarismiin ja demokratiaan 49834: ja kulttuuriyhteistyön kehittämistä Pohjoismai- liittyvissä kysymyksissä. Juridinen valiokunta 49835: den ja Itämeren maiden välillä Itämeren yhteis- esitti, että neuvosto suosiHaisi ministerineuvos- 49836: työalueen luomiseksi. toa selvittämään, onko tarpeen ja mahdollista 49837: Mietinnössään talousvaliokunta korosti, että siirtää parlamentarismia ja demokratiaa koske- 49838: yhteistyön konkreettisena sisältönä tulisi olla vaa tietoa Baltiaan ja eräisiin Itä-Euroopan 49839: yhtäältä työohjelmaan sisältyvät aloitteet ja toi- maihin. 49840: saalta uudet ehdotukset, joista voitaisiin päästä Valiokunnan mietinnön lähtökohtana oli Itä- 49841: yksimielisyyteen 39. istunnossa. Työtä tulisi Euroopan suuri tarve saada asiantuntija-apua 49842: kehittää jatkuvasti vastaamaan asianomaisten demokratian kehittämiseksi sekä tiedonsiirron 49843: maiden tarpeita. Valiokunta toivoi, että neuvos- kehittämistä varten. Myös Baltian maat olivat 49844: ton istunnossa 1992 voitaisiin käydä perusteelli- toivoneet tämän alan yhteistyötä ja pyytäneet 49845: nen keskustelu pohjoismaisen yhteistyön tulevai- raha-apua. Pohjoismaiden aloite voisi myös olla 49846: suudesta mm. niiden keskustelujen perusteella, esimerkkinä siitä, kuinka pohjoismainen yhteis- 49847: joita on käyty Pohjolan suhteesta muuhun työmalli toimii käytännössä. 49848: maailmaan, muun muassa Itä-Eurooppaan. Toinen jäsenehdotus juridisen valiokunnan 49849: Mm. kansanedustajat Björkstrand, Isohooka- asia-alalla (A 928/j) koski tukea kansainväliselle 49850: na-Asunmaa, Jäätteenmäki, Knuuttila, Laitinen, yhteistyölle ja demokratisoitumispyrkimyksille 49851: Moilanen, Renko, Riihijärvi, Ryynänen, Siuru- idässä. Ehdotuksen oli allekirjoittanut mm. 49852: ainen ja Väänänen olivat tehneet jäsenehdotuk- kansanedustaja Andersson. Valiokunta ehdotti, 49853: sen (A 944/e) maatalousyhteistyöstä Baltian kans- että neuvosto suosittaisi ministerineuvostoa 49854: 40 49855: 49856: -kartoittamaan kysymykseen tulevat muut Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi liikenneva- 49857: kuin valtiolliset järjestöt Baltiassa ja eräissä Itä- liokunnan ehdotuksen (nro 44) 67 äänellä. 49858: Euroopan maissa, Sivistysvaliokunnan asia-alalla oli tehty neljä 49859: - kartoittamaan, mitä tarpeita ja mahdolli- jäsenehdotusta, jotka liittyivät Baltiaan ja Itä- 49860: suuksia on luoda yhteyksiä Baltiassa ja eräissä Eurooppaan. Kaikki käsiteltiin päiväjärjestyk- 49861: Itä-Euroopan maissa toimivien vapaaehtoisjär- sen eri kohdissa. Mm. kansanedustaja Riihijärvi 49862: jestöjen ja vastaavien Pohjoismaissa toimivien oli tehnyt jäsenehdotuksen (A 917/k) Itä-Euroo- 49863: järjestöjen välille, pan maiden opiskelijoiden sijoittamisesta Pohjois- 49864: -tekemään aloitteita sellaisten tukijärjestely- maissa oleviin kansanopistoihin ja kansankorke- 49865: jen luomiseksi, jotka voivat kannustaa yhteyk- akouluihin. Ehdotuksen johdosta sivistysvalio- 49866: siin ja yhteistyöhön Baltiassa ja eräissä Itä- kunta ehdotti, että Pohjoismaiden ministerineu- 49867: Euroopan maissa toimivien muiden kuin valtiol- voston Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskevaa työ- 49868: listen järjestöjen ja vastaavien Pohjoismaissa ohjelmaa laajennettaisiin niin, että se koskisi 49869: toimivien järjestöjen välillä demokratisoitumis- myös näistä maista tuleville kansanopistojen 49870: kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön tukemi- opiskelijoille myönnettävät stipendit. 49871: seksi Itä-Euroopassa siten, että tukijärjestelyjä Valiokunta oli mietinnössään pitänyt tärke- 49872: tarkastellaan yhdessä Pohjoismaiden neuvoston änä tukea Itä-Euroopan demokraattista kehitys- 49873: Baltiaa koskevien muiden aloitteiden kanssa. tä, sekä sivistyksellisesti että yhteiskunnallisesti. 49874: Mietinnössään valiokunta piti tärkeänä myös Kansanopistot soveltuivat laajaan kulttuuriyh- 49875: työtä vapaaehtoiselta pohjalta. Valiokunta kat- teistyöhön eri väestöjen välillä. Virallisessa 49876: soi myös, että ministerineuvoston tulisi tehdä pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin pyrkiä 49877: aloitteita uusiksi tukijärjestelmiksi ja että niitä poistamaan esteitä pohjoismaisten kansanopis- 49878: tulisi tarkastella yhdessä Pohjoismaiden neuvos- tojen yhteistyön lisäämiseksi muun maailman 49879: ton Baltiaa koskevien muiden aloitteiden kanssa. kanssa. 49880: Olisi tutkittava, voidaanko Pohjoismaiden neu- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi sivistysva- 49881: voston Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskevaa työ- liokunnan suosituksen (nro 45) 66 äänellä. Yksi 49882: ohjelmaa täydentää siten, että se käsittää myös jäsen pidättyi äänestämästä. 49883: aloitteet demokratiaoja parlamentarismin kehit- Mm. kansanedustaja Andersson oli allekir- 49884: tämiseksi. joittanut jäsenehdotuksen (A 927 /k) kulttuuriyh- 49885: Neuvosto hyväksyi juridisen valiokunnan teistyöstä Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan maiden 49886: ehdotukset suosituksiksi (nrot 42--43) ehdotus- ja Neuvostoliiton kanssa. Sivistysvaliokunnan 49887: ten A 921/j jaA 928/j johdosta 67 äänellä. käsitellessä jäsenehdotusta se jaettiin kahteen 49888: Liikennevaliokunta oli käsitellyt jäsenehdo- suositusehdotukseen: yhtäältä Pohjoismaiden 49889: tuksen (A 953/t) kuljetusyhteistyöstä Baltian hallituksia suositettiin 49890: kanssa. Ehdotuksen oli allekirjoittanut mm. edellytysten täyttyessä edistämään viisumipa- 49891: varapuhemies Hetemäki-Olander. Valiokunta kon poistamista Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan 49892: ehdotti, että neuvosto suosittaisi ministerineu- maiden väliltä, mahdollisesti useassa vaiheessa, 49893: vostoa ja toisaalta Pohjoismaiden ministerineuvostoa 49894: - edistämään Pohjoismaiden toiminnan suositettiin 49895: koordinointia kansainvälisissä järjestöissä kun toimimaan sen puolesta, että kulttuurin alalla 49896: on kysymys kansainvälisten laitosten tuesta kul- saadaan aikaan yhteistoimintaa ja vaihtoa Poh- 49897: jetusalan investointeihin Baltian tasavalloissa, joismaiden ja Baltian ja Itä-Euroopan maiden 49898: - myötävaikuttamaan siihen, että Baltian kesken ja, milloin tarkoituksenmukaista, lisää- 49899: tasavaltojen liikennesektorin tietojen kehittämis- mään uusia toimia Baltiaa ja Itä-Eurooppaa 49900: en tarpeet kartoitetaan ja koskevaan työohjelmaan. 49901: - kartoituksen pohjalta vastaamaan Poh- Sivistysvaliokunta mainitsi ehdotusten perus- 49902: joismaiden tukitoiminnan koordinoimisesta Bal- teluissa, että tulevaisuuden Euroopassa kaikkien 49903: tiassa. tulisi saada liikkua vapaasti maiden välillä ilman 49904: Liikennevaliokunta katsoi, että liikenneyhte- viisumipakkoa. Viisumipakkoa ei voitaisi kui- 49905: yksien kehittäminen oli tärkeä edellytys talou- tenkaan poistaa yhteispohjoismaisella päätök- 49906: delliselle kehittymiselle yhteiskunnassa ja että sellä, vaan sitä tulisi arvioida kussakin Pohjois- 49907: Pohjoismaiden apu Baltian talouden kehittämi- maassa. Lisäksi valiokunta katsoi, että Pohjois- 49908: seksi olisi kytkettävä liikennesektorin infrastruk- mailla on tärkeä tehtävä Baltian ja Itä-Euroopan 49909: tuurin kehittämiseen. kehittämisessä. Etenkin kulttuuriala on hyvin 49910: 41 49911: 49912: sopiva kansalaisjärjestö- ja verkostoyhteistyön toliiton kanssa. Jäsenehdotus johti kolmeen suo- 49913: kehittämiseksi nopeasti. situsehdotukseen: 49914: Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi sivistysva- 1. Neuvosto suosittaa ministerineuvostoa 49915: liokunnan suositukset (nrot 46-47) 68 äänellä. tekemään ehdotuksen siitä, miten ympäristötek- 49916: Yksi jäsen pidättyi äänestämästä. nologiaa siirretään Itä-Eurooppaan sekä luo- 49917: Mm. kansanedustaja Anderssonin allekirjoit- maan järjestelmän ympäristötutkimuksen tuke- 49918: tamassajäsenehdotuksessa (A 930/k) pohjoismai- miseksi Itä-Euroopan maissa sekä asettamaan 49919: sesta mallista tulevaisuuden haasteena oli ehdo- niiden käyttöön asiantun temusta mm. ympäris- 49920: tettu, että ministerineuvosto laatisi ehdotuksen tön tutkimuksessa ja valvonnassa sekä vaihtoeh- 49921: tutkijoiden yhteyksien tukemisesta Itä-Euroo- toisten energiasuunnitelmien kehittämisessä. 49922: pan ja Pohjolan välillä, varsinkin kun on kyse 2. Neuvosto suosittaa ministerineuvostoa esit- 49923: hyvinvointivaltiota käsittelevistä tutkielmista ja tämään kansainvälisillä foorumeilla vaatimuksia 49924: hyvinvointia koskevista nykyongelmista sekä Euroopan maiden välisen ilmoitusvelvollisuuden 49925: että ministerineuvosto antaisi varoja tutkimus- käyttöön ottamisesta ydinvoimaloita rakennet- 49926: ohjelmaan, johon osallistuisi pohjoismaisia ja taessa tai laajennettaessa. 49927: itäeurooppalaisia tutkijoita käsittelemään hyvin- 3. Neuvosto suosittaa Pohjoismaiden halli- 49928: vointiin liittyviä ongelmia, hajautettuja rakentei- tuksia päättämään Pohjoismaiden investointi- 49929: ta ja yhteiskunnallisten ongelmien uusia ratkai- pankin uudesta luottojärjestelmästä Baltian 49930: sumalleja. Valiokunnasta tavoitteet olivat sinän- ympäristönsuojelutoiminnan lainoittamiseksi 49931: sä tärkeitä, mutta ottaen huomioon tämänhetki- lievemmillä ehdoilla, pyrkimään yhteistyöhön 49932: set niukat voimavarat, ne eivät kuuluneet tär- Baltian maita koskevien erilaisten avustusjärjes- 49933: keimpiin; valiokunta ehdottikin, että neuvosto ei telmien välillä toiminnan järkeistämiseksi ja 49934: ryhtyisi mihinkään toimiin ehdotuksen johdosta. avunsaannin helpottamiseksi. 49935: Mietintöön liitettiin vastalause, jossa ehdotet- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi valiokun- 49936: tiin, että valiokunta yhtyisi ehdotuksen ensim- nan ehdottamat kolme suositusta (nrot 48-50) 49937: mäiseen panteen ja pitäisi sen toista pontta 68 äänellä. 49938: tärkeänä. Mainittuja jäsenehdotuksia käsitellessään 49939: Neuvosto päätti 66 äänellä 2 ääntä vastaan sosiaali- ja ympäristövaliokunta tukeutui laajalti 49940: (yhden jäsenen pidättyessä äänestämästä) hylätä Baltiaan marraskuussa 1990 lähettämänsä val- 49941: vastalauseen tekijöiden ehdotuksen ja kannatti tuuskunnan opintomatkan tuloksiin. Voitiin 49942: sivistysvaliokunnan ehdotusta, että mihinkään perustellusti puhua ympäristökatastrofista tällä 49943: toimiin ei tulisi ryhtyä. alueella. Valiokunta korosti alueen ympäristö- 49944: Mm. kansanedustaja Renko oli tehnyt jäsen- ongelmista saamiensa suorien tietojen perusteel- 49945: ehdotuksen (A 954/k) Pohjoismaiden ja Baltian la, että vaadittavaa taloudellista ja teknistä toi- 49946: valtioiden välisestä parlamentaarisesta harjoitteli- mintaa olisi lisättävä ja suunniteltava se siten, 49947: ja- ja vaihto-ohjelmasta. Neuvosto hyväksyi sivis- että joka tapauksessa rajallisten voimavarojen 49948: tysvaliokunnan ehdotuksesta sisäisen päätöksen antamat tulokset olisivat mahdollisimman hy- 49949: (nro 12), jonka mukaan Pohjoismaiden neuvos- vät. Toimintaa on priorisoitava voimakkaasti ja 49950: tolle annettaisiin tehtäväksi koordinoida tiedo- suunnattava kohteeseen, jotta voitaisiin ratkais- 49951: tus- ja vaihto-ohjelman laajentamista Pohjois- ta vakavin ympäristöongelma: vesien saastumi- 49952: maiden ja Baltian maiden parlamenteissa. nen. Opintomatkalla käsiteltiin myös Ignalinan 49953: Valiokunta tuki ehdotuksen tekijöiden ajatus- ydinvoimalaan liittyviä suuria ympäristöriskejä. 49954: ta, että Pohjoismaat ja pohjoismaiset elimet Välitöntä apua Liettualie tulisi harkita energian 49955: voisivat osaltaan auttaa ja tukea vaikeata uudis- tuotannon muuttamiseksi, jota voimalan lak- 49956: tustyötä Baltian tasa valloissa. Tietty tarve oli jo kauttaminen edellyttää. 49957: täytetty kansallisesti. Neuvoston puheenjohtajis- Myös toinen jäsenehdotus sosiaali- ja ympä- 49958: ton asiana olisi huolehtia koordinoimisesta. ristövaliokunnan asia-alalta (A 952/s) velvoitta- 49959: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta otti kantaa van ympäristöyhteistyön luomisesta Itämeren ym- 49960: kahteen Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskevaan pärillä, jonka oli tehnyt mm. kansanedustaja 49961: jäsenehdotukseen. Kummatkin ehdotukset joh- Andersson, johti kolmeen suositusehdotukseen 49962: tivat moniin suosituksiin. Mm. kansanedustaja ja ehdotukseen sisäiseksi päätökseksi. Ehdotuk- 49963: Andersson oli allekirjoittanut jäsenehdotuksen sissa esitettiin, että neuvosto 49964: (A 929/s) ympäristöyhteistyön syventämisestä 1. suosittaa ministerineuvostoa tekemään 49965: Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan maiden ja Neuvos- aloitteen Itämeren sopimukseen kuuluvan yh- 49966: 49967: 6 311740Y 49968: 42 49969: 49970: teistyön uudistamiseksi ja vahvistamiseksi Poh- sa säädettiin, oli ryhdytty toteuttamaan Itäme- 49971: joismaiden neuvoston meriensuojelukokouksen ren komissiossa ja Ronnebyn kokouksen päätös- 49972: (1989) päätösasiakirjan periaatteiden mukaises- ten mukaisesti. Mm. "varovaisuusperiaate" 49973: ti. (ennaltaehkäisevät toimenpiteet ympäristölle 49974: 2. suosittaa Pohjoismaiden hallituksia vaarallisten päästöjen poistamiseksi ja estämi- 49975: a) tekemään konkreettisia ehdotuksia Itäme- seksi silloin kun niillä voidaan epäillä olevan 49976: ren sopimuksen muuttamiseksi ja pikaiseksi haittavaikutuksia, vaikka tieteelliset tutkimustu- 49977: vahvistamiseksi. Ehdotus on esitettävä muille lokset vahingollisuuden toteamiseksi olisivat 49978: jäsenmaille ennen Itämeren sopimuksen seuraa- toistaiseksi riittämättömiä), periaate "paras saa- 49979: vaa ministerineuvoston kokousta 1992, jotta se tavilla oleva tekniikka" saastumisen ehkäisemi- 49980: voitaisiin hyväksyä samana vuonna seksi sekä laillisen ja institutionaalisen rakenteen 49981: b) Helsingin komissiossa ja sen tarkistaruis- vahvistaminen sovittujen sitoumusten toteutta- 49982: työryhmässä edistämään Pohjoismaiden neuvos- miseksi samoin kuin rahoitusjärjestelyt on otettu 49983: ton kansainvälisen meriensuojelukokouksen esille. Valiokunnasta oli kuitenkin perusteltua, 49984: (1989) päätösasiakirjan periaatteiden sisällyttä- että Pohjoismaiden neuvosto ilmoittaisi priori- 49985: mistä Helsingin sopimukseen ja erityisesti otta- sointinsa ja yhteistyön tavoitetason. 49986: maan huomioon, että tarkistetussa sopimusteks- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi sosiaali- ja 49987: tissä ympäristövaliokunnan ehdotuksen kolmeksi 49988: - täsmennetään ja korostetaan, että sopi- suositukseksi (nrot 51-53) sekä ehdotuksen 49989: mus velvoittaa osanottajamaat yhä enemmän sisäiseksi päätökseksi (nro 13) 69 äänellä. 49990: rajoittamaan Itämeren saastuttamista ekologi- 49991: sesti kestävän kehityksen vuoksi, 49992: - taataan, että sitoumukset tehdään velvoit- 4.4 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 49993: taviksi, ja musiikkipalkinto 49994: - puhdas teknologia ja varovaisuusperiaate 49995: otetaan perusperiaatteiksi, Kööpenhaminan raatihuoneelia 26. helmikuu- 49996: - säädetään ministerineuvoston säännöllis- ta 1991 järjestetyssä tilaisuudessa luovutettiin 49997: ten kokousten pitämisestä, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 49998: - taataan parlamentaarinen kytkentä, saamelaiselle kirjailijalle Nils-Aslak Valkeapääl- 49999: - kansalaisjärjestöille ja ympäristönsuo- le. 50000: jeluliikkeille taataan kuuleruisoikeus sopimuk- Kirjailija Valkeapää sai palkinnon runoko- 50001: seen kuuluvia päätöksiä tehtäessä, koelmastaan "Solen, min far" (Beaivi, ahcazan). 50002: c) tekemään aloitteen 1tämeren sopimuksen Arvostelulautakunta perusteli valintaansa seu- 50003: sihteeristön vahvistamisesta ja velvoittamaan sen raavasti: "Kirjailija on luonut teoksen joka sitoo 50004: tekemään ehdotuksia vahvistetun sopimuksen yhteen menneen ajan ja nykyajan, dokumentaa- 50005: mukaisesti. tion ja fiktion sellaisessa muodossa, joka on 50006: 3. suosittaa Pohjoismaiden hallituksia uuden uutta ja uutta luovaa. Kirja ilmentää saamelais- 50007: Itämeren sopimuksen yhteydessä tekemään aloit- ten kulttuurihistoriaa ja osoittaa lukijalle saa- 50008: teita rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta men kielen rikkauden. Sanojen monet merkityk- 50009: puhtaan teknologian aikaansaamiseksi, mahdol- set inspiroivat lukijaa reagoimaan, luo saamelai- 50010: lisesti yhteistyössä Pohjoismaiden investointi- siin uskoa ja ylpeyttä omasta kielestään ja vai- 50011: pankin kanssa. kuttaa rajoja rikkovasti kaikkeen yksitasoiseen 50012: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta ehdotti kielen käyttöön." 50013: myös, että neuvosto tekisi aloitteen parlamen- Samassa tilaisuudessa luovutettiin Pohjois- 50014: taarisesta yhteistyöstä osana uutta Itämeren maiden neuvoston musiikkipalkinto tanskalai- 50015: sopimusta. selle basistille Niels-Henning @rsted Pedersenille. 50016: Valiokunta totesi, että useimpia ehdotetuista Palkintolautakunta perusteli valintaansa seuraa- 50017: aloitteista Itämeren ympäristöyhteistyön kehit- vasti: 50018: tämiseksi oli käsitelty Helsingin komissiossa, "Niels-Henning 0rsted Pedersen on basisti, 50019: Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisessä me- joka soitassaan yhdistää uuden, virtuoosimaisen 50020: riensuojelukonferenssissa Kööpenhaminassa tekniikan omaperäisyyteen ja improvisaatioon. 50021: lokakuussa 1989 ja Itämeren maiden pääministe- Hänen 1960-luvun alussa alkanut jazzmuusikon 50022: rikokouksessa Ronnebyssä syyskuussa 1990. uransa on herättänyt kunnioitusta kaikkialla 50023: Lisäksi suurta osaa siitä, mitä näissä asiakirjois- maailmassa, jossa soittaminen johtavien jazz- 50024: 43 50025: 50026: muusikoiden kanssa on tehnyt Niels-Henning Ilkka Suominen (Kok.) ja kansanedustaja Mats 50027: 0rsted Pedersenistä kysytyn ja pidetyn." Nyby (SDP). Neuvoston presidentiksi valittiin 50028: Musiikkipalkinto annettiin nyt ensimmäistä 39. istunnossa Anker Jorgensen Tanskasta. 50029: kertaa saittavalle muusikolle ja ensimmäistä Puheenjohtajisto on pitänyt vuoden aikana 13 50030: kertaa rytmisen musiikin edustajalle. Vuonna kokousta. Lisäksi se on aikaisemman käytännön 50031: 1990 muutettiin sääntöjä niin, että palkinto mukaisesti pitänyt kokouksen Pohjoismaiden 50032: annetaan joka toinen vuosi säveltäjälle ja joka pääministerien kanssa varsinaisen istunnon yh- 50033: toinen vuosi saittavalle muusikolle. teydessä. Pääkysymys oli Euroopan yhdentymi- 50034: nen ja sen vaikutukset pohjoismaiseen yhteistyö- 50035: hön. Puheenjohtajisto on tehnyt monia aloitteita 50036: 4.5 Seuraava istunto pohjoismaisesta lausekkeesta, joka mahdollistai- 50037: si yhteistyön jatkamisen Eta-sopimuksen puit- 50038: Neuvosto päätti puheenjohtajiston esitykses- teissa. Se on myös pitänyt yhteisiä kokouksia 50039: tä, että neuvoston seuraava varsinainen istunto Pohjoismaiden yhteistyöministerien kanssa. 50040: pidetään Helsingissä 3.-6.3.1992. Näissä kokouksissa on perinteisesti käsitelty 50041: lähinnä istunnon seurantaa ja tulevan varsinais- 50042: en istunnon valmisteluja. Myös näissä kokouk- 50043: sissa on keskusteltu varsin runsaasti Euroopan 50044: 5 Pohjoismaiden neuvoston yleinen toiminta 1991 kysymyksistä ja organisaatiokysymyksistä. 50045: 50046: Keskustelut Euroopan kysymyksistä ja Poh- 50047: joismaiden neuvoston tulevan toiminnan suun- 5.1.1 Euroopan kysymysten ohjelma 50048: nasta ovat leimanneet toimintaa neuvostossa 50049: myös vuoden 1991 aikana. Puheenjohtajisto on Maarianhaminassa pidettyyn 4. ylimääräiseen 50050: ottanut lisäaskeleita vahvistaakseen neuvoston istuntoon puheenjohtajisto hyväksyi asiakirjan 50051: yhteyksiä muualle maailmaan ja varsinkin mui- pohjoismaisesta yhteistyöstä vuoden 1992 jäl- 50052: hin kansainvälisiin järjestöihin. Työtä Euroopan keen. Hyväksytyn periaateohjelman mukaan 50053: kysymyksissä on jatkettu puheenjohtajistossa ja pohjoismaisen yhteistyön keskeinen tavoite on 50054: neuvoston valiokunnissa. 39. istuntoon puheen- vahvistaa Pohjoismaita sisältäpäin luomalla ta- 50055: johtajisto laati erillisen ohjelman yhteyksien louden, energia- ja liikennepolitiikan sekä kult- 50056: luomiseksi Baltiaan ja 1tä-Eurooppaan. Marras- tuurin ja koulutuksen kotimarkkina-alue. Yh- 50057: kuussa pidettyyn 4. ylimääräiseen istuntoon teistyön tulisi vahvistaa Pohjoismaiden roolia ja 50058: puheenjohtajisto esitti myös kannanoton Poh- vaikutusta yhdentyvässä Euroopassa, ja Pohjois- 50059: joismaiden neuvoston tulevan toiminnan suun- maiden tulisi osallistua aktiviisesti Euroopan 50060: taamisesta. Tämä asiakirja oli ylimääräisen is- päiväjärjestyksen laadintaan. Pohjoismaista 50061: tunnon keskustelujen pohjana. identiteettiä tulisi vahvistaa tehostamalla toimin- 50062: Pohjoismaiden neuvosto on ottanut vastaan taa opetuksen, kulttuurin ja TV -viestimien aloil- 50063: joukon valtuuskuntia kansainvälisistä järjestöis- la. Pohjoismaiden kytkennästä Etaanja EY:hyn 50064: tä ja Baltian ja Venäjän federatiivisen tasavallan seuraa, että monien neljää vapautta koskevien 50065: parlamenteista. kysymysten ratkaisu tapahtuu ensisijaisesti muil- 50066: Puheenjohtajiston ja neuvoston valiokuntien la kuin pohjoismaisilla foorumeilla. Tämä antaa 50067: kokoustoiminta on jatkunut aikaisemmalla ta- lisää mahdollisuuksia pohjoismaisten tehtävien 50068: solla, ja käsiteltyjen asioiden määrä on ollut tehokkaampaan priorisointiin ja keskittämiseen. 50069: edelleen suuri. Puheenjohtajisto haluaa asettaa seuraavat yh- 50070: teistyöalat etusijalle: kulttuuripolitiikka, kansa- 50071: laispolitiikka, Euroopan politiikka, elinkeinopo- 50072: 5.1 Puheenjohtajisto litiikka ja ympäristöpolitiikka. Koko ohjelman 50073: läpäisevä teema on Euroopan politiikka, jonka 50074: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistos- tulee edistää yhteispohjoismaista esiintymistä ja 50075: sa on 10 jäsentä, kaksi kustakin maasta. 38. yhteisiä näkökohtia kansainvälisissä yhteyksis- 50076: istunnosta lähtien puheenjohtajistoon on myös sä. Lisäksi sen tarkoituksena on osaltaan laajen- 50077: kuulunut tarkkailija, joka on edustanut neuvos- taa yhteistyötä Pohjolan alueen ja Euroopan 50078: ton vasemmistososialistista ryhmää. Suomen muiden alojen välillä, esim. Itämerenalue, arkti- 50079: edustajat puheenjohtajistossa ovat puhemies nen alue ja Benelux sekä edistää pohjoismaista 50080: 44 50081: 50082: arvoyhteisöä Euroopassa. Puheenjohtajiston sen energiaohjelman laatimista ja vapaiden ener- 50083: ohjelman vaikutus budjettiin on,. että pohjois- giamarkkinoiden luomista Eurooppaa~!: ~äss~ 50084: maista budjettia on huomattavasti vahvistettava tarkoituksessa konferenssissa hyväksytt1m JUlki- 50085: verrattuna nykytasoon. . .. lausuma Euroopan energiasta. 50086: Organisaatiovaikutuksi~t~ p~heenJoh~aJlS.~o 50087: on sitä mieltä, että pohJmsmmsen yhte1sty<:m 50088: mielekäs rooli tulevaisuudessa edellyttää nykyis- 5.1.3 Kansainväliset yhteydet 50089: tä vahvempaa rakennetta. Pääministerien tul~e 50090: osallistua aktiivisemmin pohjoismaiseen yhteis- Pohjoismaiden neuvoston kansainvälistä .toi- 50091: työhön pitämällä mu~ta~ia kertoj.a vuodessa mintaa 1990-1992 käsittelevän työsuunmtel- 50092: pohjoismaisia päämimstenkoko.u~sla ..P.~heen mansa pohjalta puheenjohtajisto on pitänyt 50093: johtajisto kehottaa myös päämm1stere1ta otta- yhteyksiä sekä kansainvälisiin järjestöihin Eu- 50094: maan kantaa siihen, missä muodossa neuvoston roopassa että eri alueisiin ja maihin ~ohjo~~n 50095: suositukset ulkoasiainministerien ja ulkomaan- lähialueilla. Helmi-maaliskuussa puheenJohtaJIS- 50096: kauppaministerien ministerineu':os~oi~ta v~i~ ton edustajat olivat läsnä Baltian kansanäänes- 50097: daan toteuttaa. Uudelleenorgamsommn tullSl tyksissä, joita pidettiin itsenäisyyskysymyksestä. 50098: myös johtaa puheenjohtajist<;m j.a J?inisterineu- Syyskuussa puheenjohtajisto tapasi kolm~n B~l 50099: voston sihteeristöjen koordmomtnn. Suomen tian parlamentin edustaji~. Täll?i~ es1tettn!l 50100: valtuuskunta on ajanut tätä asiaa aktiivisesti, ja ajankohtainen katsaus Baltmn P?luttl~een kehi- 50101: myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ~:m ot~a tykseen, ja puheenjoht.ajist<;> tledottl .?masta 50102: nut tämän kannan aikaisemmin. PuheenJohtaJIS- Baltian ohjelmastaan. L1säks1 keskusteltnn par- 50103: to haluaa antaa neuvostolle päätösoikeuden lamentaarisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden neu- 50104: pohjoismaisen budjetin varojen ja~amisest~: voston ja Baltian välillä, varsinkin m~hdo_lli 50105: Puheenjohtajisto haluaa myös vahv1staa, etta suuksista saada aikaan parlamentaankkoJen 50106: ulkopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa, sill<;>in yhteistyö Baltian neuvostossa. Kokouksessa 50107: kun ne ovat pohjoismaiden yhteisten etuJe!l päätettiin asettaa molempien järjestöjen yhtei- 50108: mukaisia, pidetään pohjoismaisin~ yhteist~öalm nen työryhmä valmistelemaan tulevia konkreet- 50109: na. Pohjoismaiden parlamentteJa. k~h~1tetaan tisia yhteistyöhankkeita. 50110: myös pyrkimään lisäämään koordm~mt~a Po~ Toukokuussa puheenjohtajisto tapasi Euroo- 50111: joismaiden neuvoston parlamentaankmden Ja pan parlamentin valtuuskunn<l:l! edustajia, jot~a 50112: niiden välillä, jotka vastaavat Euroopan kysy- vastaavat yhteyksistä Ruotsun, Suomeen J~ 50113: myksistä kansallisissa parlamen~eissa. ~uheen Pohjoismaiden neuvostoon. Kokouksessa käsi- 50114: johtajisto lähtee siitä, ett~ . p~naateohjell!la~n teltiin lähinnä kysymyksiä, jotka koskevat alu- 50115: otettavien kysymysten tullSl JOhtaa Helsmgm eellista yhteistyötä Pohjois-Euroopassa ja EY:n 50116: sopimuksen tarkistukseen. ja Eftan neuvotteluja. 50117: Puheenjohtajiston tarkoituksena on edelleen Yhdessä Euroopan neuvoston kanssa Poh- 50118: konkreettistaa tulevaisuuden kysymyksiä käsi- joismaiden neuvosto järjesti 5. raja-alueyhteis- 50119: teltäessa ministerineuvoston ehdotusta pohjois- työkonferenssin 18.-21. kesäkuuta 1991 Rova- 50120: maisen yhteistyön ohjelmaksi vuoden 1992 _jäl- niemellä. 50121: keen, ja erityisesti suhteessa sii~~n t~öhön, JOta Lokakuussa puheenjohtajisto tapasi Venäjän 50122: tehdään pohjoismaiden päämm1stenen asetta- federatiivisen tasavallan valtuuskunnan. Lisäksi 50123: massa työryhmässä, joka selvittää tulevaa poh- Pohjoismaiden neuvoston presidentti on vierail- 50124: joismaista yhteistyötä koskevia kysymyksiä. lut Puolan parlamentissa. 50125: 50126: 5.1.2 Energiakonferenssi 50127: 5.1.4 Pohjoismaiset puolueryhmät 50128: Lokakuun 14.-15. päivinä 1991 puheenjoh- 50129: tajisto järjesti kansainvälisen parlamentaarisen Neuvostossa on tällä hetkellä viisi 50130: konferenssin energiakysymyksistä, "Energy for puolueryhmää: sosiaalidemokraatit, keskipuolu- 50131: Europe". Oslossa pidettyyn k<;>nferenssii.l! osal.~ eet, konservatiivit, vasemmistososialistit ja libe- 50132: listui lähes20maan parlamenttien edustaJia seka raalien ryhmä. Puheenjohtajisto myöntää avus- 50133: tarkkailijoita kansainvälisistä järjestöistä. Ko~ tusta puolueryhmien toimintaan erityisten sään- 50134: ferenssin tärkeä tavoite oli edistää eurooppalm- töjen mukaan. 50135: 45 50136: 50137: 5.1.5 Pohjoismaiden neuvoston sihteerikollegio Kokoukset 50138: 50139: Sihteerikollegioon kuuluvat puheenjohtajis- Valiokunta on pitänyt kuluneen vuoden aika- 50140: ton sihteeri ja kansallisten valtuuskuntien pää- na seitsemän kokousta. Vuonna 1990 työnsä 50141: sihteerit. Kollegion puheenjohtajana toimii pu- päätökseen saaneen organisaatiokomitean mie- 50142: heenjohtajiston sihteeri. Sen tehtävänä on val- tintö sekä organisaatioon liittyvät jäsenehdotuk- 50143: mistella puheenjohtajiston kokouksia, varsinkin set työllistivät valiokunnan istuntoon asti. Valio- 50144: laajempien yhteisten kysymysten käsittelyä. kunta korosti, että Pohjoismaiden neuvoston 50145: Kollegio vastaa myös yhteyksistä yhteistyömi- tulee pitää vähintään yksi istunto vuodessa. 50146: nisterien sijaisvirkamieskomiteaan ja toimii Budjettikäsittelystä päätettiin organisaatiokomi- 50147: koordinoivana elimenä toteutettaessa puheen- tean ehdotusten mukaisesti. Perusteluihin tuli 50148: johtajiston sihteeristön ja valtuuskuntien sihtee- kuitenkin maininta parlamentaarikkojen mah- 50149: ristöjen yhteisiä työtehtäviä. dollisuuksista vaikuttaa budjetin kokonaista- 50150: Kollegio on pitänyt 12 kokousta vuoden 1991 soon. Kysymysinstituutiosta valiokunta päätti 50151: aikana. komitean esitysten mukaisesti neljän eri kysy- 50152: mystyypin käyttöönotosta. Puheenjohtajiston 50153: kokoonpanon osalta valiokunta esitti, ettäjäsen- 50154: määrä olisi vähintään 10, enintään 11. Lisäksi 50155: 5.1.6 Puheenjohtajiston budjetti 1992 esitettiin, että tulevaisuudessa pitäisi olla myös 50156: mahdollista kutsua istuntoon vieraita, joille voi- 50157: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston taisiin antaa tarkkailija-asema ja mahdollisuus 50158: budjetin loppusumma 1992 on n. 34 milj. puhua istunnossa. Valiokuntien nimiä ehdotet- 50159: Ruotsin kruunua. Yhteinen sihteeristö toimii tiin mahdollisimman lyhyiksi ja valiokuntia ha- 50160: Tukholmassa ja siinä on tällä hetkellä 32 työn- lutaan kuulla sihteeriä valittaessa. Valiokunta- 50161: tekijää. sihteerit esitettiin siirrettäväksi puheenjohtajis- 50162: Maiden maksuosuus vahvistetaan erityisen ton sihteeristön linjaorganisaatioon. Valiokunta 50163: jakoperusteen mukaan, joka perustuu kunkin halusi myös, että pohjoismaisesta asiamiesinsti- 50164: maan osuuteen yhteenlasketosta pohjoismai- tuutiosta tehtäisiin lisäselvityksiä. Istunto hy- 50165: sesta bruttokansantulosta. Vuoden 1992 jako- väksyi juridisen valiokunnan ehdotuksesta neljä 50166: perusteen mukaan Suomen maksuosuus on suositusta ja muutamia sisäisiä päätöksiä. Orga- 50167: 22,4 %. nisaatiokomitean mietintöä käsitellään tarkem- 50168: min tämän kertomuksen luvussa 4. 50169: Valiokunnalla oli yhteinen kokous Pohjois- 50170: maiden oikeusministereiden kanssa Maarianha- 50171: minassa 12. marraskuuta 1991. Kokouksessa 50172: 5.2 Valiokunnat käsiteltiin pohjoismaisen passisopimuksen sovel- 50173: tamista EY:n sisäisten rajojen poistuessa. Edus- 50174: 5.2.1 Juridinen valiokunta taja Hurskainen esitti oikeusministereille kysy- 50175: myksen pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön 50176: Juridiseen valiokuntaan kuuluu 13 jäsentä. tulevaisuudesta ja Etan vaikutuksesta siihen. 50177: Vuoden 1991 eduskuntavaaleihin asti valiokun- Lisäksi käsiteltiin poliisiyhteistyötä Pohjoismais- 50178: nan suomalaiset jäsenet olivat kansanedustajat sa ja yhteispohjoismaista lainsäädäntöä lasten 50179: Hurskainen (SDP), Jäätteenmäki (Kesk.) ja pahoinpitelyjen estämiseksi. Maarianhaminan 50180: Niinistö (Kok.). Vaalien jälkeen jäseninä ovat kokouksessa valiokunta kuuli myös Oslon ih- 50181: olleet kansanedustajat Hurskainen, Niinistö ja misoikeusinstituutin professoria Torkel Opsah- 50182: Björkenheim (Kesk.). Valiokunnan puheenjoh- lia ihmisoikeustilanteesta Baltian maissa. 50183: tajana toimi istuntoon asti Sighvatur Björgvins- 50184: son Islannista ja varapuheenjohtajana Helge 50185: Adam M0ller Tanskasta. Istunnossa puheenjoh- Jäsenehdotukset 50186: tajaksi valittiin Helge Adam M0ller ja varapu- 50187: heenjohtajaksi Lennart Andersson Ruotsista. Tärkeimpiä valiokunnan käsittelemiä jäsen- 50188: Viimeksi mainitun jäätyä pois Ruotsin valtiopäi- ehdotuksia ovat olleet: (A 945/j) pohjoismaisen 50189: viltä varapuheenjohtajaksi valittiin 11.11.1991 yhteistyön organisaatiosta, (A 926/j) kahdesta 50190: Lahja Exner Ruotsista. vuosittaisesta istunnosta, (A 948/j) lastensuojelus- 50191: 46 50192: 50193: ta Pohjoismaissa, (A 963/j) Baltian maiden jäsen- kunnassa ja jonka aiheena oli journalismin etiik- 50194: yydestä Pohjoismaiden neuvostossa ja (A 964/j) ka. Aiheen valintaan vaikutti lähinnä Persian- 50195: diplomaattisten yhteyksien luomisesta Baltian lahden sodan käsittely joukkoviestimissä. 50196: maihin. Islannissa pidetyssä kesäkokouksessa valittiin 50197: kolme työryhmää selvittelemään valiokunnan 50198: yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin: 1) yhte- 50199: Kansainväliset yhteydet ydet EY:n parlamenttiin, suomalaisedustajana 50200: Lipponen, 2) yhteydet Euroopan neuvostoon, 50201: Valiokunta käsitteli kesäkokouksessaan Tuk- suomalaisedustajana M. Laukkanen ja 3) yhte- 50202: holman saaristossa 26.-28.6.1991 kansainväli- ydet Baltian maihin, suomalaisedustajana Turu- 50203: siä yhteyksiään ja päätti, että valiokunta pyrkii nen. 50204: mahdollisesti pitämään yhteisen kokouksen Valiokunta kutsui syyskuun kokoukseensa 50205: Euroopan neuvoston lakikomitean kanssa. Va- kulttuurisektorin yhteistyölaitosten johtajat ker- 50206: liokunta lähetti myös neuvoston puheenjohtajis- tomaan niiden toiminnasta ja tulevaisuuden 50207: tolle kirjeen, jossa kehotetaan neuvostoa yhteis- suunnitelmista. 50208: työhön Pohjolan lähialueiden, mm. Venäjän Ministerineuvoston esitysten lisäksi toiminta- 50209: kanssa passi-, viisumi-, pakolais-, siirtolaisuus- kauden hallitsevana teemana oli ohjelmanvaih- 50210: ja rikollisuuskysymyksissä. Joulukuussa valio- toon ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset 50211: kunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sekä viestintäyhteistyö yleensä. 50212: sihteeri tekivät matkan Baltian maiden parla- 50213: mentteihin keskustellakseen niiden kanssa lain- 50214: säädäntö- ja ihmisoikeuskysymyksistä. 50215: 5.2.3 Sosiaalivaliokunta 50216: 50217: Sosiaalivaliokuntaan kuuluu 13 jäsentä. Suo- 50218: 5.2.2 Sivistysvaliokunta mea edustivat sosiaali- ja ympäristövalio kunnas- 50219: sa, jonka nimi muuttui sosiaalivaliokunnaksi 39. 50220: Ennen organisaatiouudistusta sivistysvalio- istunnossa, kansanedustajat Väänänen (Kesk.), 50221: kuntaan kuului 17 jäsentä. Suomea edustivat Nyby (SDP) ja Louvo (Kok.). Uuteen sosiaaliva- 50222: varapuhemies Hetemäki-Olander (Kok.) ja kan- liokuntaan ovat Suomesta kuuluneet kansan- 50223: sanedustajat Kekkonen (SDP), Riihijärvi (SMP) edustajat Andersson (Vas.), Moilanen (SKL) ja 50224: ja Ryynänen (Kesk.). Uudistuksessa määrä Rossi (Kesk.). Valiokunnan puheenjohtajana 50225: muutettiin 13:een, joista kolme on suomalaisia. toimi istuntoon asti kansanedustaja Väänänen ja 50226: Vaalienjälkeen valiokuntaan nimettiin edustajat varapuheenjohtajana Svein Alsaker Norjasta. 50227: M. Laukkanen (Kesk.), Lipponen (SDP) ja Istunnossa valiokunnan puheenjohtajaksi valit- 50228: Turunen (Kok.). Valiokunnan puheenjohtaja oli tiin Lena Öhrsvik Ruotsista ja varapuheenjohta- 50229: istunnon kokoukseen asti tanskalainen J. K. jaksi Svein Alsaker. 50230: Hansen ja siitä eteenpäin norjalainen Thea 50231: Knutzen. 50232: Istuntojen yhteydessä pidetyt kokoukset 50233: mukaanlukien valiokunta kokoontui seitsemän Kokoukset 50234: kertaa. Lisäksi valiokunta tapasi pohjoismaiset 50235: kulttuuriministerit toukokuussa Kööpenhami- Sosiaalivaliokunta ja entinen sosiaali- ja 50236: nassa. Työryhmä oli laatinut neuvonpidon poh- ympäristövaliokunta pitivät vuoden aikana viisi 50237: jaksi muistion, jonka aiheita olivat, valiokunnan kokousta. Lisäksi valiokunnan vammaisohjel- 50238: toimialan priorisointi pohjoismaisessa yhteis- maa käsittelevä työryhmä piti kaksi kokousta ja 50239: työssä, kulttuuriyhteistyön sisäinen etusija-aset- budjettia käsittelevä työryhmä yhden kokouk- 50240: telu ja pohjoismainen kulttuuriyhteistyö kan- sen. Valiokunnalla oli tammikuun 28. päivä 50241: sainvälisessä yhteistyössä. yhteinen kokous Pohjoismaiden ympäristömi- 50242: Kun Euroopan neuvosto piti kesäkokouksen- nistereiden kanssa, jossa keskusteltiin ympäris- 50243: sa Helsingissä, tapasi valiokunnan delegaatio töpolitiikkaa koskevasta vuosittaisesta tilanne- 50244: EN:n parlamentaarisen kulttuurikomitean jä- katsauksesta, ilmansuojelua koskevasta pohjois- 50245: seniä. Valiokunnan edustajat osallistuivat myös maisesta toimintasuunnitelmasta, maailmanlaa- 50246: EN:n kuulemistilaisuuteen, joka pidettiin edus- juisesta ympäristöyhteistyöstä ja jätteiden käyt- 50247: 47 50248: 50249: töä koskevasta toimintasuunnitelmasta. Ko- 5.2.4 Talousvaliokunta 50250: kouksessa sovittiin, että ministerineuvosto antai- 50251: si joka vuosi tilanneraportin, joka keskittyisi Talousvaliokuntaan kuuluu 13 jäsentä. Vuo- 50252: yhteen toimintasuunnitelmaan kerrallaan ja den 1991 eduskuntavaaleihin asti valiokunnan 50253: muiden osalta yleiskatsaukseen. suomalaiset jäsenet olivat kansanedustajat An- 50254: Valiokunnan vammaisalan toimintaohjelmaa dersson, Björkstrand, Metsämäki, Sasi ja Siuru- 50255: varten nimitetty työryhmä piti kokouksensa ainen. Vaalien jälkeen Suomea edustavat kan- 50256: 9.12.1991 Kööpenhaminassa. Siihen kuului Suo- sanedustajat Donner (SFP), Jäätteenmäki 50257: mesta kansanedustaja Moilanen. Työryhmä (Kesk.) ja Tuomioja (SDP). Valiokunnan pu- 50258: tapasi myös Pohjoismaiden vammaisjärjestöjen heenjohtajana on toiminut kansanedustaja Jäät- 50259: edustajia ja keskusteli uudesta pohjoismaisesta teenmäki ja varapuheenjohtajana norjalainen 50260: sosiaaliturvasopimuksesta sekä valmisteli valio- Thor-Eirik Gulbrandsen. 50261: kunnan kansanterveyskysymyksiä käsittelevää Kööpenhaminan istunnon ja Maarianhami- 50262: seminaaria, joka pidetään keväällä 1993. Toinen nan ylimääräisen istunnon kokoukset mukaan 50263: valiokunnan työryhmä valmisteli Pohjoismaiden lukien valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Työtä 50264: ministerineuvoston budjettiesitystä valiokunnal- hallitsivat Euroopan yhdentymiseen liittyvät 50265: le. Työryhmään kuului edustaja Rossi Suomesta. kysymykset. Islannissa Västmannasaarilla 26.- 50266: Valiokunnan kesäkokouksessa Norjan Kirk- 27. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa valiokunta 50267: koniemessä 17.-20.6.1991 hyväksyttiin valiokun- nimesi työryhmän selvittämään pohjoismaista 50268: nan toimintasuunnitelma, jossa tärkeimpinä yhteistyötä Euroopan yhdentymisen valossa. 50269: aloina pidettiin työttömyyttä, asuntopolitiikkaa Työryhmä kokoontui neljästi kansanedustaja 50270: ja kansanterveyttä. Vastaisuudessa valiokunta Jäätteenmäen johdolla. Työn seurauksena teh- 50271: päätti myös tutustua kokousten yhteydessä tiin jäsenehdotus pohjoismaisen yhteistyön vah- 50272: pohjoismaisiin laitoksiin. Asuntopoliittisista vistamisesta, jota käsiteltiin 4. ylimääräisessä 50273: kysymyksistä valiokunta kuuli asiantuntijoita eri istunnossa Maarianhaminassa. 50274: Pohjoismaista marraskuussa Maarianhaminan Valiokunta järjesti puheenjohtajiston kanssa 50275: kokousten yhteydessä. Valiokunnalla oli Maari- kansainvälisen konferenssin "Euroopan energia 50276: anhaminassa kokous myös Pohjoismaiden työ- - voimavaroja, taloutta, yhteistyötä" Holmen- 50277: ministereiden kanssa. Kokouksessa edustaja kollenilla Oslossa 14.-15. lokakuuta. Siihen 50278: Rossi esitti kysymyksen nuorisotyöttömyydestä osallistui parlamentaarikkoja kaikkialta Euroo- 50279: ja pohjoismaisesta ohjelmasta sen hoitamiseksi. pasta. Hollannin pääministeri Ruud Lubbers 50280: Muita käsiteltyjä aiheita yhteisessä kokouksessa esitteli EY:n komission esityksen yleiseurooppa- 50281: olivat siirtolaisuuskysymykset, työelämän kysy- laisesta energiayhteistyöstä. Pankinjohtaja Ulf 50282: mykset ja sellaisten työttömien tukeminen, jotka Sundqvist puhui energiakysymyksistä ja talou- 50283: eivät enää saa työttömyyskorvausta. den ja teollisuuden kehityksestä Euroopassa. 50284: Kokous antoi julkilausuman, joka on kertomuk- 50285: sen liitteenä (Liite 5). 50286: Jäsenehdotukset 50287: 50288: Valiokunta on käsitellyt vuoden aikana mm. 5.2.5 Ympäristövaliokunta 50289: seuraavia ehdotuksia: (A 912/s) yhteispohjoismai- 50290: sista toimista epileptikkojen hyväksi, (A 932/s) Pohjoismaiden neuvoston organisaatiokomi- 50291: vihreätä bruttokansantuotetta ja ympäristötilasto- tean ehdotuksesta neuvosto hyväksyi 39. istun- 50292: ja koskevan pohjoismaisen yhteistyön laatimises- nossa Kööpenhaminassa organisaatiomuutok- 50293: ta, (A 936/s) luonnonvara- ja sosiaalitilinpidon sen,joka tuli voimaan 1.5.1991 alkaen. Ehdotuk- 50294: laatimisesta, (A 937/s) vammaisalan kansainväli- sen mukaisesti liikennevaliokunnan nimi muu- 50295: sestä yhteistoiminnasta, (B ll3/s) pohjoismaisesta tettiin ympäristövaliokunnaksi ja sen toimialoik- 50296: reumavuodesta, (A 978/s) pohjoismaisen mallin si tulivat ympäristönsuojelu, liikenne, liikennetur- 50297: vahvistamisesta, (A 959/s) hyvän työelämän luo- va, maa- ja metsätalous, kalastus, aluepolitiikka 50298: misesta, (A 961/s) pohjoismaisissa aluksissa työs- sekä posti ja tele. 50299: kentelevien merimiesten eläkkeistä, (A 968/s) Ympäristövaliokunnassa on 13 jäsentä. Vuo- 50300: pohjoismaisista pelastusjoukoista kansainvälisissä den 1991 eduskuntavaaleihin asti olivat suoma- 50301: suuronnettomuuksissa ja (A 971/s) vammaisten laiset jäsenet valiokunnassa kansanedustajat 50302: pohjoismaisesta kuljetuspalvelusta. Louvo, Nyby ja Väänänen. Vaalien jälkeen 50303: 48 50304: 50305: Suomen edustajat valiokunnassa ovat kansan- kousta. Toimintaan on painanut leimansa minis- 50306: edustajat Pekka Haavisto (Vihr.), Anna-Kaarina terineuvostossa aloitetut uudistukset budjettikä- 50307: Louvo (Kok.) ja Ahvenanmaan maakuntapäi- sittelyn ja -ohjauksen tehostamiseksi sekä kes- 50308: vien jäsen Olof Salmen (ÅC). Valiokunnan pu- kustelut, joita on käyty budjettimenettelyjen ja 50309: heenjohtaja on Dorte Bennedsen Tanskasta ja päätöksenteon muuttamisesta. 50310: varapuheenjohtaja Elver Jonsson Ruotsista. Valiokunta on käynyt periaatekeskustelun 50311: pohjoismaisen yhteistyön tulevista priorisoin- 50312: neista. Valiokunta on yksimielinen siitä, että 50313: Kokoukset pohjoismaisella yhteistyöllä tulee olemaan suuri 50314: merkitys myös tulevaisuudessa. Kuitenkin kat- 50315: Toimintavuoden aikana valiokunta on pitä- sottiin, että on myös otettava huomioon, että 50316: nyt neljä kokousta 39. istunnon yhteydessä pi- Euroopan kehitys aiheuttaa muutoksia pohjois- 50317: dettyjen kokousten lisäksi. maiseen yhteistyöhön. Eräiden alojen merkitys 50318: Kööpenhaminassa 17. kesäkuuta 1991 Köö- tulee vähenemään ja toisten kasvamaan. Yhteis- 50319: penhaminassa pidetyn valiokuntakokouksen yh- työtä tulee keskittää aloille, joilla Pohjoismailla 50320: teydessä ympäristövaliokunta piti yhteisen ko- yhdessä voi olla vaikutusmahdollisuuksia Eu- 50321: kouksen Euroopan yhteisön parlamentin liikenne- roopan kehitykseen. Valiokunta katsoi, että 50322: ja matkailuvaliokunnan kanssa. Kokouksessa pohjoismaista yhteistyötä ei tulisi tarkastella 50323: käsiteltiin mm. EY:n sisämarkkinoiden kehityk- hallinnoinnin kannalta, vaan tarpeiden ohjaa- 50324: seen liittyvää yhteistä liikennepolitiikkaa, Poh- masta tuloksiin keskiHyvästä näkökulmasta. 50325: joismaiden liikenneyhteistyötä, liikennettä ja Neuvoston on voitava tehdä tehokkaita priori- 50326: ympäristöä sekä liikenneturvallisuutta EY:ssä ja sointeja sellaisilla aloilla, joilla yhteistyötä todel- 50327: Pohjoismaissa, EY:n parlamentin ja Pohjoismai- la tarvitaan. Myöskään ei saa epäröidä lakkaut- 50328: den neuvoston tulevia yhteyksiä ja yhteistyötä taa toimintaa, joka ei ole enää Pohjoismaille 50329: liikennekysymyksissä. ajankohtainen. Käydyn periaatekeskustelun va- 50330: liokunta otti esille myös kokouksessaan neuvos- 50331: ton muiden valiokuntien edustajien kanssa. Li- 50332: Jäsenehdotukset säksi pohdittiin, myönnetäänkö pohjoismaisia 50333: varoja liian moniin toimintoihin ja saataisiinko 50334: Valiokunta käsittelijäsenehdotukset (A 902/t) enemmän tuloksia, jos enemmän budjettivaroja 50335: kuulovammaisten kommunikointimahdollisuuk- sijoitettaisiin harvempiin toimintoihin. 50336: sien parantamisesta, (A 907/t) pohjoismaisesta 50337: rautatiejärjestelmästä, (A 911/t) tieliikenteen ym- 50338: päristövaikutuksia koskevien sääntöjen tiukenta- Tarkastustehtävä 1991 50339: misesta, (A 933/t) Pohjoismaiden kuljetuspolitii- 50340: kan koordinoimisesta, (A 934/t) Kuljetusalan tut- Valiokunta on valinnut vuoden tarkas- 50341: kimusvoimavarojen koordinoinnista, (A 942/t) tustehtäviksi tutkimuksen työnantajan vastuusta 50342: Skagerrakin alueen liikennepolitiikan ja elinkei- ministerineuvostossa ja pohjoismaisissa laitoksissa 50343: noelämän kehittämisen koordinoimisesta ja (A sekä Bryt-projektin (työmarkkinoiden jakautu- 50344: 953/t) liikenneyhteistyöstä Baltian kanssa. minen sukupuolen mukaan) arvioinnin. Valio- 50345: kunta esittää näkemyksensä mietinnössään mi- 50346: nisterineuvoston kertomuksesta (C1) seuraavaan 50347: 5.2.6 Budjettivaliokunta istuntoon. 50348: 50349: Budjettivaliokunnan suomalaiset jäsenet ovat 50350: olleet - eduskuntavaaleihin 1991 asti kansan- Vuoden 1992 budjetti 50351: edustaja Järvisalo - vaalien jälkeen kansan- 50352: edustaja Metsämäki (SDP), joka on ollut valio- Valiokunnan tärkein tehtävä on ottaa kantaa 50353: kunnan puheenjohtaja, ja kansanedustaja Järvi- ministerineuvoston seuraavan vuoden budjet- 50354: lahti (Kesk.). Ahvenanmaan maakuntapäiviä on tiin. Ministerineuvoston budjettiehdotus käsitel- 50355: edustanut varapuhemies Fagerholm (lib ), jonka tiin loppuun marraskuussa pidetyssä ylimääräi- 50356: tilalle 7 .11. valittiin varapuhemies Roger Jans- sessä istunnossa. Budjettikäsittelyä selostetaan 50357: son. Varsinaisen istunnon yhteydessä pidettyjen tarkemmin luvussa, joka käsittelee ylimääräistä 50358: kokousten lisäksi valiokunnalla on ollut viisi ko- istuntoa. 50359: 49 50360: 50361: 5.3 Tiedotustoiminta män toimittajan kesken. Stipendin saivat talous- 50362: toimittaja Ole Granholm (Österbottningen), 50363: 5.3.1 Yleinen tiedotustoiminta uutispäällikkö Markku Hurmeranta (Kauppa- 50364: lehti) ja vapaa toimittaja Ritva Reinboth osallis- 50365: Suomen valtuuskunta harjoittaa kansallista tuakseen Pohjoismaisen toimittajakeskuksen 50366: tiedostustoimintaa yhteisen tiedotustoiminnan järjestämään jatkokoulutuskurssiin "Pohjola ja 50367: lisäksi, josta Tukholmassa sijaitseva puheenjoh- EY vuoden 1992 jälkeen". Vapaa toimittaja 50368: tajiston tiedotusyksikkö vastaa yhteistyössä Tuula Korolainen sai apurahan tutustuakseen 50369: kansallisten valtuuskuntien kanssa. Puheenjoh- Göteborgin Pohjoismaisiin kirjamessuihin, toi- 50370: tajistolla on yhdessä Pohjoismaiden ministeri- mittaja Jukka-Pekka Lappalainen (Helsingin 50371: neuvoston (yhteistyöministerit) kanssa jonkin Sanomat) osallistuakseen opintomatkaan Fär- 50372: verran yhteistä tiedotustoimintaa. Muilta osin saarille ja paikallisradion toimittaja Jussi Nurmi 50373: Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston (Auran Aallot) perehtyäkseen Masa-Kvaerner 50374: tiedotustoiminta perustuu erillisiin tiedotussuun- -konsernin työ-, suunnittelu- ja johtamiskulttuu- 50375: nitelmiin. riin. 50376: Osana kansallista tiedotustoimintaa on järjes- 50377: tetty muutamia seminaareja perinteisen tiedo- 50378: tuksen lisäksi. Kesäkuun 12.-13. päivinäjouk- 50379: kotiedotusvälineiden 12 edustajaa osallistui 6 Neuvoston 4. ylimääräinen istunto Maarianha- 50380: seminaariin, joka oli tarkoitettu Pohjois-Suo- minassa 50381: messa työskenteleville toimittajille. Lisäksi val- 50382: tuuskuntajärjesti yhdessä Pohjoismaisen kieli- ja Pohjoismaiden neuvosto piti 4:nnen ylimää- 50383: tiedotuskeskuksen kanssa Pohjoismaiset tiedo- räisen istuntonsa Maarianhaminassa 13. marras- 50384: tuspäivät kirjastoille 9.-10. syyskuuta Kuopios- kuuta 1991. Neuvoston jäsenten ja hallitusten 50385: sa. Tarkoituksena oli koota kirjastonhoitajia edustajien lisäksi istunnossa oli n. 500 kävijää. 50386: yhteen keskustelemaan mm. pohjoismaisesta Istunnon pääteemana oli pohjoismaisen yh- 50387: kirjallisuudesta ja tiedotusaineistosta sekä tiedon teistyön tulevaisuus uudessa Euroopassa. Tar- 50388: hankkimisen mahdollisuuksista. Seminaariin koitus oli, että ministerineuvoston työhön voitai- 50389: osallistui yli 60 henkilöä. siin antaa lisävirikkeitä yhteistyön tulevaisuu- 50390: desta. Ministerineuvosto tekee suunnitelmistaan 50391: neuvostolle esityksen, joka käsitellään 40. istun- 50392: 5.3.2 Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimitus- nossa maaliskuussa 1992. 50393: komitea Istunnon pohjapapereina olivat puheenjohta- 50394: jiston ohjelma "Pohjoismainen yhteistyö vuoden 50395: Nordisk Kontaktin toimituskomitean suoma- 1992 jälkeen" sekä yhteistyön vahvistamisesta 50396: laiset jäsenet eduskuntavaaleihin 1991 asti olivat tehty jäsenehdotus ja talousvaliokunnan mietin- 50397: kansanedustajat Kekkonen ja Riihijärvi. Vaalien tö siitä. Lisäksi pääministereiden edellisenä päi- 50398: jälkeen valittiin jäseniksi kansanedustajat M. vänä antama julistus antoi tärkeätä pohjaa kes- 50399: Laukkanen (Kesk.) ja Lipponen (SDP). Toimi- kusteluille. 50400: tuskomiteaa on kertomusvuoden aikana ko- Puheenvuoroissa oltiin yleisesti yhtä mieltä 50401: koontunut yhden kerran. Lehden päätoimittaja siitä, että Euroopan muuttunut tilanne edellytti 50402: on toimittaja Larserik Häggman Suomesta. myös sen huomioon ottamista pohjoismaisessa 50403: Lehden suomalainen toimittaja on Marianne yhteistyössä. Eta-sopimus asettaa pohjoismaisel- 50404: Carlsson. le yhteistyölle uusia vaatimuksia, mutta antaa 50405: Lehden varsinainen julkaisu käsittää vuodes- myös uusia mahdollisuuksia. Itä-Euroopan yh- 50406: sa 17 numeroa, jotka ilmestyvät parlamentin teistyöstä korostettiin erityisesti yhteistyön lisää- 50407: työkausina. mistä Baltian maiden kanssa. Monien mielestä 50408: pitäisi ulko- ja turvallisuuspolitiikka ottaa mu- 50409: kaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yleisesti ol- 50410: 5.3.3 Pohjoismaiden neuvoston lehtimiesstipendi tiin sitä mieltä, ettei neuvoston organisaatio 50411: vastaa nykyajan vaatimuksia. Vaadittiin no- 50412: Yhteensä 20 Pohjoismaiden neuvoston lehti- peampaa ja tehokkaampaa organisaatiota. Sen 50413: miesstipendiä koskevaa hakemusta jätettiin. Sti- vuoksi ehdotettiin Tukholmassa olevan puheen- 50414: pendi (70 000 Rkr/maa) jaettiin Suomessa seitse- johtajiston sihteeristön ja Kööpenhaminassa 50415: 50416: 7 311740Y 50417: 50 50418: 50419: olevan ministerineuvoston sihteeristön yhdistä- asettaa työryhmän selvittämään tulevaa yhteis- 50420: mistä. työtä. Ryhmään nimettiin viisi jäsentä, yksi 50421: Neuvosto hyväksyi talousvaliokunnan esityk- kustakin maasta jakautuen poliittisten ryhmien 50422: sestä suosituksen pohjoismaisen yhteistyön vah- kesken tasaisesti. Ryhmän puheenjohtajana toi- 50423: vistamisesta (nro 54). Lisäksi hyväksyttiin mi kansanedustaja Jäätteenmäki. Se kokoontui 50424: ministerineuvoston budjettiesitys vuodeksi 1992 neljä kertaa. Työn tuloksena tehtiin jäsenehdo- 50425: (B 121/b). Yhteistyöbudjetin loppusumma on tus (A 974/e), jonka lähtökohtana oli Pohjois- 50426: 627,3 milj. Tkr. Keskustelussa budjettivaliokun- maiden ulkopoliittisten instituuttien analyysi 50427: nan selostaja, edustaja Metsämäki totesi, ettei Pohjolan asemasta uudessa Euroopassa. Ehdo- 50428: budjetti ole mikään nollabudjetti niinkuin on tuksen tekijöiden mielestä uutta tilannetta on 50429: sanottu, vaan tosiasiassa miinusbudjetti. Tämä hyödynnettävä pohjoismaisen yhteistyön vahvis- 50430: johtuu ennen muuta siitä, että taloudellisen toi- tamiseen niin, että saavutetaan taloudellista 50431: mintasuunnitelman varoja leikataan edellisestä kasvua ja edistetään kestävää kehitystä. 50432: vuodesta. Budjettiesitys hyväksyttiin 66 äänellä Ehdotuksessa on yhteensä 27 kohtaa, joilla 50433: (nro 56). yhteistyötä voidaan vahvistaa. Ne koskevat 50434: monia aloja, kuten ulkopolitiikkaa, teollisuuspo- 50435: litiikkaa, infrastruktuuria, ympäristöä, Baltian 50436: 6.1 Valtuuskunnan kokoonpano maita, kaupanesteiden poistamista jne. 50437: Valiokunta kirjoitti mietinnössään, että ehdo- 50438: Suomen valtuuskunnan kokoonpano Pohjois- tuksilla halutaan edistää talouden positiivista 50439: maiden neuvoston 4. ylimääräisessä istunnossa: kehitystä Pohjoismaissa. Valiokunta uskoo kui- 50440: Hallituksen edustajat: pääministeri Esko Aho, tenkin, että joistakin on tehtävä lisäselvityksiä 50441: ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, lii- ennen lopullista päätöksentekoa ja ennen kuin 50442: kenneministeri, pohjoismainen yhteistyöministe- määräajoista lopullisesti sovitaan. Tärkeysjärjes- 50443: ri Ole Norrback ja ympäristöministeri Sirpa tyksestä on myös sovittava vasta lisäselvitysten 50444: Pietikäinen. perusteella. 50445: Ahvenanmaan maakunnanhallituksen edus- Valiokunnan mielestä tärkeintä on tällä haa- 50446: tajat: maaneuvos Sune Eriksson, varamaaneu- vaa, että pohjoismaista yhteistyötä uudistetaan 50447: vos May Flodin, maakunnanhallituksen jäsen perusteellisesti, minkä vuoksi se odottaakin aloit- 50448: Karl-Göran Eriksson ja maakunnanhallituksen teita Pohjoismaiden pääministereiltä. Seuraavak- 50449: jäsen Magnus Lundberg. si tärkeintä on laajentaa taloudellista yhteistyö- 50450: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansanedus- tä, joka edistäisi kestävää kehitystä Pohjoismais- 50451: tajat Claes Andersson, Rose-Marie Björken- sa. Tämä edellyttää mm., että infrastruktuuria, 50452: heim, Jörn Donner, Pekka Haavisto, Sinikka talouspolitiikkaa, tutkimusta ja kehitystä sekä 50453: Hurskainen, Timo Järvilahti, Anneli Jäät- finanssiyhteistyötä koskevat ehdotukset toteute- 50454: teenmäki, Markku Laukkanen, Paavo Lippo- taan. Baltian maiden kanssa on aloitettava yh- 50455: nen, Anna-Kaarina Louvo, Lauri Metsämäki, teistyö. Valiokunnan mielestä Baltian investoin- 50456: Mats Nyby, Heikki Riihijärvi, Markku Rossi, tipankin perustaminen on perusteltua. 50457: Ilkka Suominen, Erkki Tuomioja ja Eeva Turu- Talousvaliokunnan ehdotuksesta neuvosto 50458: nen. päätti suosittaa ministerineuvostoa ottamaan 50459: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemat mukaan jäsenehdotuksen aloitteet, talousvalio- 50460: jäsenet: maakuntapäivien varapuhemies Roger kunnan mielipiteet niistä, sekä muiden valiokun- 50461: Jansson ja maakuntapäivien jäsen Olof Salmen tien mielipiteet ja neuvostossa käydyn keskuste- 50462: sekä varajäseninä maakuntapäivien jäsenet Olof lun siihen ohjelmatyöhön, jota ministerineuvos- 50463: Erland ja Pekka Tuominen. tossa tehdään yhteistyön tulevaisuudesta ja jon- 50464: ka ministerineuvosto jättää 40:nteen istuntoon. 50465: Ministerineuvoston tulisi lisäksi tehdä erilliset 50466: 6.2 Käsitellyt asiat ehdotukset yksittäisistä ehdotuksista kuten Bal- 50467: tian investointipankista. Neuvoston suositus 50468: Jäsenehdotus pohjoismaisen yhteistyön vahvista- (nro 54) hyväksyttiin äänin 64-2. Yksi jäsen 50469: misesta jätti äänestämättä. 50470: Neuvosto hyväksyi myös sisäisen päätöksen 50471: Talousvaliokunta päätti Västmannasaarilla vuosittain pidettävästä ulko- ja markkinapoliit- 50472: 26.-27. kesäkuuta pitämässään kokouksessa tisesta keskustelusta. 50473: 51 50474: 50475: Muut aloitteet teoikeuteen ja tulosvastuuseen sekä sihteeristö- 50476: jen yhdistämiseen. 50477: Pohjoismaisen mallin vahvistamisesta tehty Pääministeri Ahon mielestä vaarana on kahti- 50478: jäsenehdotus (A 978/s) johti suositukseen (nro ajakautunut Eurooppa. Hän korosti, ettei talou- 50479: 55) äänin 67-3. dellista ja ekologista kuilua saa korvata maan- 50480: Kun teemaa "Pohjola vuoden 1992 jälkeen" osan ideologisella kahtiajakautumisella. Pohjois- 50481: käsiteltiin, käsiteltiin samalla muutamia muita- maiden velvollisuutena on olla torjumassa tätä 50482: kin aloitteita, joista tosin valiokunnat olivat vaaraa. 50483: antaneet negatiiviset mietinnöt. Tällainen oli Hän totesi, että nyt Pohjoismaat kuuluvat 50484: mm. jäsenehdotus (A 966/e) Baltian maiden otta- samaan talousalueeseen Eta-sopimuksen ansios- 50485: misesta jäseniksi Pohjoismaiden neuvostoon. ta. Hänestä oli erittäin positiivista, että Eta- 50486: Neuvosto päätti ettei sen johdosta ryhdytä mi- sopimukseen saatiin mukaan lauseke pohjois- 50487: hinkään toimiin. maisesta alueyhteistyöstä. Neuvotteluissa onnis- 50488: tuttiin myös saamaan mukaan ahvenanmaalais- 50489: 6.3 Yleiskeskustelu ten erityisaseman turvaavat kohdat kiinteästä 50490: omaisuudesta ja elinkeinon harjoittamisesta. 50491: Neuvoston presidentti J0rgensen piti yleiskes- Pääministeri Aho totesi, että pohjoismaisen 50492: kustelun avauspuheenvuoron. Hän esitteli pu- yhteistyön päätehtävänä 90-luvulla on ajaa 50493: heenjohtajiston kannanotot pohjoismaiseen yh- Pohjoismaiden yhteisiä etuja laajemmissa eu- 50494: teistyöhön vuoden 1992 jälkeen ja tähdensi, rooppalaisissa yhteyksissä. Pohjoismaiden po- 50495: että ylimääräinen istunto pidetään nimenomaan liittiseen yhteistyöhön haluttiin lisäpontta, kun 50496: siksi, että yhteistyön tulevaisuudesta voitaisiin Euroopan talousalue on syntymässä ja kaikki tai 50497: keskustella. J0rgensen esitti omana mielipitee- jotkut Pohjoismaista liittymässä EY:hyn. Yh- 50498: nään, että kunkin maan eduskunnassa pitäisi teistyön tulevaisuutta pohtimaan on asetettu 50499: olla erillinen yhdentymiskysymyksiä käsittelevä pääministereiden edustajista koostuva työryh- 50500: valiokunta, jolta pariamentit saisivat jatkuvasti mä. Sen arvioiden perusteella pääministerit kes- 50501: tietoa Euroopan ajankohtaisista asioista. Lisäksi kustelevat asiasta maaliskuussa 1992 Helsingis- 50502: hän oli sitä mieltä, että Pohjoismaiden neuvos- sä. 50503: toon tarvittaisiin Euroopan kysymyksiä käsitte- Tarkoituksena on uudistaa koko pohjoismais- 50504: levä ministerineuvosto, koska yhteispelillä Poh- ta yhteistyötä perusteellisesti, minkä vuoksi 50505: joismailla on paljon suurempi painoarvo Euroo- Helsingin sopimusta joudutaan ehkä muutta- 50506: passa kuin jos kukin maa toimisi yksinään. Hän maan. 50507: viittasi jälleen kerran puheenjohtajiston periaa- Hän totesi myös, että ulkopoliittisten kysy- 50508: teohjelmaan "Pohjoismaat vuoden 1992 jäl- mysten merkitys pohjoismaisessa yhteistyössä 50509: keen", jonka mukaan pää- ja ulkoministereillä kasvaa. Pohjoismaisilla foorumeilla on vastai- 50510: pitäisi olla tärkeämpi asema pohjoismaisessa suudessa voitava käsitellä sellaisia kansainvälisiä 50511: yhteistyössä kuin muilla ministerineuvostoilla. kysymyksiä, jotka suoranaisesti liittyvät Pohjo- 50512: Ministerineuvoston puheenjohtaja Norrback laan. Samaan aikaan on kuitenkin entistä vaike- 50513: sanoi, että pohjoismaisen yhteistyön perusteelli- ampaa vetää rajaa kansallisten, pohjoismaisten 50514: nen uudelleenarviointi on välttämätöntä. Hän ja eurooppalaisten kysymysten välillä. 50515: korosti, että pääministereiden antama julistus on Puhemies Suominen piti konservatiivisen ryh- 50516: ennen muuta poliittinen tahdonilmaisu. Hän män puheenvuoron. Siinä hän totesi, että poh- 50517: totesi, että sen mukana vakiintuneeseen pohjois- joismaisen yhteistyön on vastattava kahteen 50518: maiseen yhteistyöhön saadaan uutena asia-ala- ulkoiseen haasteeseen: Euroopan integraatioke- 50519: na, nimittäin Euroopan kysymykset. hitykseen ja Itä-Euroopan fragmentoitumiseen. 50520: Ministeri Norrback odottaa ylimääräisen is- Sitä paitsi yhteistyössä on sisäisiä paineita, joi- 50521: tunnon seurauksena konkreettisia toimia aina- den vuoksi sitä on tehostettava ja vahvistettava. 50522: kin kolmelta alalta: yhteistyön asemasta Euroo- Pohjoismaiden neuvoston nimen alle on yhdis- 50523: pan kysymyksissä, sisäisestä yhteistyöstä sekä tettävä sekä hallitusten että parlamenttien väli- 50524: Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston nen yhteistyö. Yhteistyön poliittista statusta on 50525: organisaatiosta. Viime mainitusta hän kiinnitti nostettava sitomalla pääministerit entistä tii- 50526: erityisesti huomiota kansanedustajien tosiasialli- viimmin yhteisten tavoitteiden taakse. Ulkomi- 50527: siin vaikutusmahdollisuuksiin, nykyisten virka- nistereiden tulisi kokoontua myös ministerineu- 50528: mieskomiteoiden tarpeeseen, työntekijöiden aloi- vostona, yhteistyön parlamentaarista ulottu- 50529: 52 50530: 50531: vuutta tulee vahvistaa ja sihteeristöt yhdistää. täystyöllisyyttä, joita hän tarkasteli suhteessa 50532: Yhteistyötä on kehitettävä lähialueidemme, EY:ssä vallitseviin kovempiin arvoihin. Tässä 50533: varsinkin Baltian maiden, kanssa. Sen sijaan ei tilanteessa meidän on valittava tiemme, josta on 50534: ole olemassa edellytyksiä Baltian maiden ottami- keskusteltava vakavasti. 50535: selle jäseniksi Pohjoismaiden neuvostoon. Ei Hän kysyi, mitä tapahtuu köyhille maille kun 50536: myöskään ole ajankohtaista perustaa muodollis- niitä ympäröivät tullimuurit tulevat korkeam- 50537: ta Itämeren neuvostoa. miksi. Eikö ole meidän tehtävämme Euroopassa 50538: Kansanedustaja Nyby, sosiaalidemokraatti- ja Pohjolassa muuttaa kuolettavan trendin suun- 50539: sen ryhmän selostaja, peräsi keskittyneempää taa ja auttaa köyhimpiä maita niiden velkalou- 50540: yhteistyötä ja korosti seuraavia yhteistyöaloja: kusta. 50541: ympäristöpolitiikka, energiayhteistyö, työllisyy- Pohjoismaisesta yhteistyöstä Andersson tote- 50542: den edistämiseen tähtäävä yhteistyö, tasa-arvo- si, että Pohjola ja Pohjoismaiden neuvosto ovat 50543: kysymykset, opiskelijavaihto, tutkimus, standar- tärkeitä ja korvaamattomia myös huomisen 50544: disointi, ohjelman vaihto, infrastruktuuri sekä Euroopassa. Pohjoismaiden neuvoston toiminta 50545: sosiaalisektorin yleinen yhteistyö. tulisi suunnata näin: toiminnassa tulisi keskittyä 50546: Hän piti tärkeänä, että yhteistyön sisältöä ja suuriin tärkeisiin kysymyksiin, kuten Itämeri- ja 50547: rakennetta selvitetään mahdollisimman nopeas- kalottiyhteistyöhön, ympäristöön ja energiaan, 50548: ti. Missään tapauksessa ei voida odottaa kunnes sosiaalisesti heikompiosaisten auttamiseen sekä 50549: Ruotsi ja mahdollisesti muut Pohjoismaat ryhty- yhteisiin koulutus-, kulttuuri- ja mediakysymyk- 50550: vät neuvottelemaan EY-jäsenyydestä. On välttä- siin. Lisäksi Pohjoismaiden neuvostolle tulisi 50551: mätöntä päättää pohjoismaisesta sopimuksesta, antaa enemmän poliittista painoa, jolloin mm. 50552: jossa yhteistyön yleistavoitteet määritellään. Se parlamentaarikoiden valtaa on lisättävä. 50553: on soimittava ennen kuin useampia maita liittyy Ulkomaankauppaministeri Salolaisen mieles- 50554: EY:hynja sisällytettävä EY-sopimukseen samal- tä Eta-sopimus on hyvä perusta myös pohjois- 50555: la tavoin kuin Benelux-maiden yhteistyö on osa maiselle yhteistyölle. Sopimus on tehnyt sen, että 50556: niiden EY-sopimusta. kaikki Pohjoismaat kuuluvat jälleen samaan 50557: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Nyby totesi, talousalueeseen. Eta-sopimus ei estä sen enem- 50558: ettei niitä enää voida pitää tabuina. Ne eivät ole pää asiallisesti kuin muodollisestikaanjatkamas- 50559: mitenkään ristiriidassa Helsingin sopimuksen ta ja kehittämästä pohjoismaista yhteistyötä 50560: kanssa, minkä vuoksi niitäkin pitää voida käsi- edellyttäen kuitenkin, ettei yhteistyöllä vaikeute- 50561: tellä. ta Eta-sopimuksen toteutumista. 50562: Keskiryhmän selostajan, kansanedustaja Ministeri Salolainen tähdensi lopuksi, että 50563: Jäätteenmäen mielestä puheenjohtajiston yhteis- kiinteä yhteistoiminta Pohjoismaiden Brysselissä 50564: työtä koskevan asiakirjan lähtökohdat olivat olevien delegaatioiden kesken oli omiaan lisää- 50565: hyviä ja hän kiinnitti erityisesti huomiota kansa- mään vaikutusmahdollisuuksiamme ja nosta- 50566: laisten Pohjolaan sekä Pohjoismaiden ja niiden maan Pohjoismaiden profiilia. Pohjoismaisten 50567: asukkaiden etujen koordinoimiseen suhteessa ulkomaankauppaministereiden ministerineuvos- 50568: Eurooppaan. Hän totesi, että pääministerit oli- to palvelisi samaa tarkoitusta. 50569: vat yhteistyön tehostamisesta antamassaanjulki- Samalla on selvää, että sopimus vaikuttaa 50570: lausumassa lähteneet kansalaisten eduista. Jat- lähes kaikkiin pohjoismaisen yhteistyön aloihin 50571: kotyössä ei myöskään voida sivuuttaa parlamen- ja että se joissakin tapauksissa jopa kattaa suu- 50572: taarikoiden mahdollisuuksia ja vaikutusta. rimman osan nykyisestä yhteistyökentästä, ku- 50573: Hän kaipasi yhteensovitettua EY-politiikkaa ten kauppapolitiikan. Sen vuoksi uudessa tilan- 50574: ja Itämeri-yhteistyötä. Ympäristöyhteistyö oli teessa vaaditaan, että painopistettä siirretään 50575: erityisen tärkeätä Itämeren alueella. Myös arkti- ulos suuntautuvaan pohjoismaiseen yhteistyö- 50576: sia alueita koskeva yhteistyö on hänen mieles- hön eli yhteistyöhön, joka vahvistaa Pohjoismai- 50577: tään tarpeellista. den sanavaltaa Euroopassa ja Brysselissä. Tässä 50578: Yhteistyön uudelleen organisoimisesta Jäät- tilanteessa tulisikin harkita painopisteen siirtä- 50579: teenmäki sanoi, ettei mitään vaihtoehtoja pidä mistä virkamieskomiteailta ad hoc -tyyppiseen 50580: sulkea pois. Enemmistöpäätösten käyttöönottoa yhteistyöhön, varsinkin asiantuntijatasolla. Sa- 50581: ei esim. pidä torjua ilman tarkkaa harkintaa. lolaisen mielestä asiantuntijakomiteat antoivat 50582: Kansanedustaja Andersson vasemmistososi- Brysselissä usein parhaat mahdollisuudet EY- ja 50583: alistisen ryhmän selastajana muistutti pohjois- Eta-sääntöihin vaikuttamiseen. 50584: maisesta mallista, mikä edellyttää tasa-arvoa ja Kansanedustaja Lipponen totesi, että Pohjois- 50585: 53 50586: 50587: maiden neuvosto perustettiin edistämään poh- jotka käytännössä jäävät sivuosaan EY:ssä ja 50588: joismaista yhteistyötä ja että neuvosto säilytet- Etassa, olisi syytä lakkauttaaja panostaa voima- 50589: täisiin tässä hengessä. Yhteistyötä tulisi kuiten- varat muuhun, varsinkin kulttuuriin ja muihin 50590: kin uudistaa ja antaa sille eurooppalainen ulot- aloihin, joilla edelleenkin on selvä ja kehityskel- 50591: tuvuus, joka EY:n lisäksi kattaisi Baltian, Venä- poinen funktio. 50592: jän, Itä-Euroopan, arktiset alueet sekä Välime- Kansanedustaja Turunen totesi, että meidän 50593: ren maat. Lisäksi pitäisi voida keskustella ulko- on toimittava yhdessä voidaksemme luoda Poh- 50594: ja turvallisuuspolitiikasta, mutta ei formaalisesti jolasta kasvukykyisen alueen riippumatta siitä, 50595: vakiinnutettuna vaan mieluiten istuntokokous- miten yksittäiset Pohjoismaat ratkaisevat suh- 50596: ten ulkopuolella. teensa EY:hyn. Ainoastaan sillä tavoin pystym- 50597: Hänen mielestään neuvoston ja ministerineu- me pitämään puoliamme Euroopassa. Mm. vies- 50598: voston sihteeristöt pitäisi yhdistää. Hän peräsi tintäyhteistyö, toistemme kielten ymmärtämi- 50599: lopuksi perusteellista selvitystä yhdentymisen nen, oppilas- ja opiskelijavaihto ja tutkimusyh- 50600: ja Etan vaikutuksista pohjoismaiseen yhteistyö- teistyö ovat tärkeitä unohtamatta myöskään 50601: hön. hyvinvointiimme kuuluvaa huolehtimista hei- 50602: Kansanedustaja Haavisto tähdensi, että Poh- kommista. 50603: joismaiden neuvostoa on uudistettava riippu- Hän sanoi, että pohjoismaista yhteistyötä 50604: matta siitä, minkälaiset päätökset yksittäiset moititaan usein syyttä suotta byrokratiasta, joka 50605: Pohjoismaat tekevät yhdentymisestä. Erityisen suureksi osaksi johtuu kehittyneestä demokrati- 50606: tärkeätä on lisätä yhteistyötä Baltian maiden astamme, kun kaikille halutaan antaa tilaisuus 50607: sekä Pietarin, Karjalan ja Kuolan niemimaan sanoa mielipiteensä. 50608: kanssa. Pohjolan ympäristöongelmat voidaan Kansanedustaja Louvo totesi, että meidän on 50609: ratkaista ainoastaan yhteistyössä niiden kanssa. keskityttävä muutamiin painopistealueisiin. 50610: On välttämätöntä käyttää hyödyksi kaikki käy- Emme voi hajottaa rajallisia voimavarojamme 50611: tettävissä olevat mahdollisuudet kestävän kehi- kovin moniin asioihin. Varsinkin kolme aluetta 50612: tyksen edistämiseen lähialueillamme. Baltian ovat hänen mielestään tärkeitä: yhteistyö EY:n 50613: investointipankki on saatava käyntiin nopeasti. kanssa, yhteistyö Itämeren maiden kanssa sekä 50614: Itämeren neuvosto tulisi muodostaa Itämeren ympäristöyhteistyö. Baltian investointipankki on 50615: alueen parlamentaarikoille keskustelufoorumik- perustettava, niin että se voisi aloittaa toimintan- 50616: si. Tärkeätä on myös saada Saksa ja Euroopan sa mahdollisimman nopeasti. 50617: kansainväliset järjestöt mukaan Itämeri-yhteis- Myös kansanedustaja M. Laukkasen mielestä 50618: työhön. Itämeren alueen yhteistyöhön on olemassa hyvät 50619: Kansanedustaja Metsämäen mielestä suunni- edellytykset. Yhteinen Baltia-ohjelma on toivot- 50620: telmat Baltian investointipankin perustamisesta tava. Varsinkin ympäristökysymykset olivat tär- 50621: on toteutettava. Pankin tarve on huutava ja keitä tulevaisuuden yhteistyössä. 50622: aikaa vähän. Tanskassa, Suomessa ja Islannissa Kansanedustaja Rossi peräsi pohjoismaisen 50623: on jo tehty asiasta myönteinen päätös. Myös yhteistyön uudistamista. Uudistuksissa tulisi 50624: Norjassa ja Ruotsissa olisi päädyttävä samaan, säilyttää perinteisesti vahva parlamentaarinen 50625: totesi Metsämäki. yhteistyö neuvostossa, vaikka hallituspuolen 50626: Kansanedustaja Tuomioja sanoi, että pohjois- yhteistyötä vahvistettaisiinkin. Ministerineuvos- 50627: maisen yhteistyön kulta-aika on ohitse, aina- toissa tulisi harkita enemmistöpäätösten käyt- 50628: kaan ei enää tehdä suurisuuntaisia aloitteita. töönottoa. Jo tässä vaiheessa tulisi voida keskus- 50629: Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tella ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksis- 50630: tulisi kritiikittömästi hyväksyä EY-vaihtoehto tä. 50631: sellaisenaan. Tilaa on vielä aktiiviselle pohjois- Kansanedustaja Hurskaisen mielestä Pohjois- 50632: maiselle europeanismille, jossa markkinoiden maiden tulisi vahvistaa sisäistä yhdentymistään 50633: yhdentyminen ei ole ainoa suuntaa antava asia, niillä aloilla, jotka jäävät Etan ulkopuolelle. 50634: vaan jossa edelleenkin puolustetaan kansallisten Näitä ovat koulutus, tutkimus, liikenne, ympä- 50635: parlamenttien päätösvaltaa ja niiden harjoitta- ristö ja kulttuuri. Pohjoismaiden neuvoston tuli- 50636: maa demokraattista kontrollia. si luoda hyvät yhteydet tulevaan parlamentaari- 50637: Hänen mielestään pohjoismaisen yhteistyön seen Eta-elimeen. Pohjoismaisen yhteistyön 50638: muotoja ja sisältöä on uudistettava ja kehitettä- uudistamisesta Hurskainen totesi, ettei hän näh- 50639: vä riippumatta siitä ovatko kaikki tai ei mitkään nyt selviä syitä ministerineuvoston ja neuvoston 50640: Pohjoismaat EY:n jäseniä. Nykyiset instituutiot, sihteeristöjen yhdistämiselle. 50641: 54 50642: 50643: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO Liite 1 50644: Suomen valtuuskunta 50645: 50646: 50647: 50648: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistolle 50649: 50650: Lausunto pohjoismaiden yhteistyön muotoja ja organisaatiota ym. 50651: koskevasta jäsenehdotuksesta A 945/j 50652: 50653: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- kehitys edellyttää, että työ organisoidaan uudel- 50654: kunta on käsitellyt jäsenehdotuksen A 945/J ja leen siten, että pohjoismaisessa yhteistyössä ase- 50655: Pohjoismaiden neuvoston organisaatiokomitean tetaan etusijaan kysymyksiä, joilla on eurooppa- 50656: mietinnön (NU 1990:7), jotka ovat olleet ehdo- lainen ulottuvuus tai jotka ovat luonteeltaan niin 50657: tuksen pohjana. pohjoismaisia, että puhtaasti pohjoismainen rat- 50658: Seuraavassa mainitaan kysymyksiä, joihin kaisu on luonteva. Pohjoismaiden neuvosto voi- 50659: valtuuskunta haluaa kiinnittää huomiota orga- daan eräillä aloilla kehittää foorumiksi, jossa 50660: nisaatiokomitean ehdotusten jatkokäsittelyssä Pohjoismaiden poliitikot koordinoivai kannan- 50661: juridisessa valiokunnassa. Tässä lausunnossa on ottojaan ennen asioiden käsittelemistä kansalli- 50662: liite, jossa esitetään näkökohtia ehdotetuista sesti tai muissa laajemmissa kansainvälisissä 50663: muutoksista sopimuksiin ja ohjesään töihin. Val- organisaatioissa. 50664: tuuskunta on myös aikaisemmin työn aikana Edellä esitettyihin periaatteellisiin näkökoh- 50665: laatinut muistion organisaatiokomitean työstä tiin viitaten valtuuskunta toteaa, että se oli 50666: 20.4.1990. Muistio lähetettiin komitealle ja siinä odottanut komitealta ehdotuksia, jotka menisi- 50667: esitettiin näkemyksiä siitä, kuinka Pohjoismai- vät pidemmälle neuvoston organisaation vahvis- 50668: den neuvoston organisaatiota tulisi uudistaa. tamisessa. Mietintö osoittaa komitean olleen eri 50669: Ahvenanmaa ja muut itsehallintoalueet anta- mieltä monista keskeisistä kysymyksistä. Komi- 50670: vat erillisen lausunnon organisaatiokysymyksis- tea mainitsee myös monia tärkeitä kysymyksiä, 50671: tä. Valtuuskunta pitää tärkeänä, että siinä esite- mutta ei ota niihin kantaa, mikä antaa epäyhte- 50672: tyt asiat tulevat esille asianjatkokäsittelyn yhtey- näisen vaikutelman ja vaikeuttaa organisaatio- 50673: dessä juridisessa valiokunnassa. kysymysten jatkotyötä. Komitean ehdotukset 50674: sellaisinaan eivät siksi anna riittävää pohjaa 50675: sellaisten organisaatiomuutosten toteuttamiseen, 50676: Yleistä joita valtuuskunta pitää valttämättöminä. Juri- 50677: disen valiokunnan tulisi siksi tämän ja muiden 50678: Pohjoismaisen yhteistyön kannalta on erittäin pyydettyjen lausuntojen pohjalta oma-aloitteisesti 50679: tärkeätä, että Pohjismaiden neuvoston työtä voi- tehdä lisäehdotuksia neuvoston organisaation ke- 50680: daan kehittää niin, että korkeata tavoitetasoa hittämiseksi. 50681: voidaan ylläpitää kaikilla yhteistyöaloilla. Poh- Valtuuskunta toteaa, että eräät komitean 50682: joismaiden tulee myös vastaisuudessa voida olla ehdotuksista (ulkomaankauppaministerien ja 50683: menestyksellisen alueellisen yhteistyön mallina. kehitysyhteistyöministerien ministerineuvoston 50684: Kysymys Pohjoismaiden roolista Euroopan perustaminen) eivät ole uusia vaan jo aikaisem- 50685: yhdentymiskehityksessä on laajalti kysymys sii- min neuvoston puoltamia ehdotuksia. Eräät 50686: tä, kuinka edelleen voidaan vahvistaa yhteistyö- ehdotukset, jotka tähtäävät menettelyjen no- 50687: tä Pohjolassa ja kuinka saavutettuja tuloksia peuttamiseen ja yksinkertaistamiseen ja joita 50688: voidaan parhaiten hyödyntää vuoropuhelussa valtuuskunta periaatteessa tukee, on myös mie- 50689: muiden yhteistyöelinten kanssa koko Euroopas- tinnössä muotoiltu siten, että voidaan asettaa 50690: sa. Pohjoismaiden neuvosto voi laajemman yh- kyseenalaiseksi, johtavatko ne toivottuihin tu- 50691: teistyö piirissä Euroopassa edistää Pohjoismai- loksiin. 50692: den etuja Länsi-Euroopan yhdentymisessä, aloit- Valtuuskunta toteaa, että on ilmeinen ristirii- 50693: taa yhteistyön Baltian maiden kanssa ja kehittää ta siinä, kuinka komitea on ottanut kantaa 50694: yhteyksiä Itä-Eurooppaan. Tämän suuntainen aikaisempiin selvityksiin ja esitettyihin ideoihin. 50695: 55 50696: 50697: Komitea on yksityiskohtaisesti käynyt läpi poh- integraatiovaliokunnan suuntaan. Valtuuskun- 50698: joismaisen yhteistyön työmuotoja koskevan nan käsitys on ollut, että kansainvälinen valiokun- 50699: mietinnön (NU 1983:9) ja puheenjohtajiston ta tulisi perustaa aikaisemmin tehdyn ehdotuksen 50700: sihteeristön organisaatiota koskevan konsultti- mukaisesti. Pohjoimaiden neuvosto tarvitsee eli- 50701: raportin. Sitä vastoin komitea ei ole nimenomai- men, joka voi täysin keskittyä substanssikysy- 50702: sesti ottanut kantaa moniin kansainvälisen yh- myksiin suhteissaan muuhun Eurooppaan, eri- 50703: teistyökomitean ehdotuksiin (NU 1988:4 ja NU tyisesti markkinakysymyksiin ja pohjoismaiseen 50704: 1989:7) eikä eräiden aikaisempien puheenjohta- yhteistyöhön laajennetulla taloudellisella yhteis- 50705: jiston sihteerien laatimiin ideamuistioihin, jotka työalueella Euroopassa. Valtuuskunta voi kuiten- 50706: ovat mietinnön liitteenä. Valtuuskunta pitää kin tukea komitean ehdotuksia koska se merkitsee 50707: puutteena, että varsinkaan näitä viimeksimainit- ensiaskelta pyrittäessä vahvistamaan kansainvä- 50708: tuja muistiaita ei ole otettu vakavammin käsitel- listen kysymysten käsittelyä neuvoston organisaa- 50709: täväksi. tiossa. Valtuuskunta korostaa, että puheenjohta- 50710: jistolle ja talousvaliokunnalle on annettava hen- 50711: kilöstöresursseja, jotka ovat välttämättömiä 50712: Eräitä suuria uudistuksia uusien tehtävien käsittelemiseksi tyydyttävästi. 50713: Valtuuskunta kuten komiteakin katsoo, että 50714: Pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi kaikkien valiokuntien erityisaloillaan tulee kuten 50715: neuvoston työtä tehostamalla tulisi eräät suuret ennenkin käsitellä kansainvälisiä kysymyksiä, 50716: uudistukset toteuttaa nopeasti. Suomen valtuus- varsinkin sellaisia, jotka ovat tärkeitä Euroopan 50717: kunta haluaa osaltaan asettaa seuraavat neljä yhteistyön kannalta. 50718: kysymystä etusijaan: 50719: 50720: Neuvoston koko organisaatiolle yhteinen nimi ja 50721: Ulkoministerien, ulkomaankauppaministerien ja sihteeristö 50722: kehitysyhteistyöministerien ministerineuvostot 50723: Helsingin sopimuksen mukaan Pohjoismaiden 50724: Valtuuskunta tukee komitean ehdotuksia tehdä neuvosto on parlamentin ja hallitusten yhteistyö- 50725: Helsingin sopimukseen tarkennuksia, jotka koske- elin. Ministerineuvostoa perustettaessa sopimuk- 50726: vat kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä. Val- sen tätä kohtaa ei muutettu. Pohjoismaiden yh- 50727: tuuskunta toteaa samalla, että pohjoismaiseen teistyö saisi ulospäin paljon selvemmän profiilin, 50728: yhteistyöhön kytkeytyvien kansainvälisten kysy- mikäli vahvistettaisiin, että kaikki yhteistyö ta- 50729: mysten käsittely on ollut sopimuksen vahvista- pahtuu juuri Pohjoismaiden neuvostossa ja mikäli 50730: ma osa aina siitä lähtien kun Helsingin sopimus käytettäisiin yhteistä nimeä sekä neuvostosta että 50731: tuli voimaan 1962. Jo ennen Helsingin sopimuk- ministerineuvostosta Helsingin sopimuksen hen- 50732: sen syntymistä Pohjoismaiden neuvostossa käsi- gessä. Pohjoismaiden neuvostossa olisi parlamen- 50733: teltiin pohjoismaisia yhteistyökysymyksiä kan- taarinen kokous ja ministerineuvostoja eri ko- 50734: sainvälisellä tasolla sen käytännön pohjalta, joka koonpanoissa. Pohjoismaiden ministerineuvos- 50735: oli kehitetty neuvoston perustamisesta lähtien. tosta ei enää käytettäisi erillistä nimeä. 50736: Helsingin sopimus ei siten nykymuodossaan- Valtuuskunta toteaa, että komitea ei ole lä- 50737: kaan aseta esteitä nykykäytännön laajentamisel- hemmin analysoinut mahdollisuuksia yhdistää 50738: le ulkopoliittisessa yhteistyössä. molempia yhteisiä sihteeristöjä. Ajatus puheen- 50739: Valtuuskunta yhtyy myös uuteen ehdotukseen johtajiston sihteeristön ja ministerineuvoston 50740: ulkoministerien ministerineuvoston perustamises- sihteeristön yhdistämisestä torjutaan sillä perus- 50741: ta ja tukee kuten aikaisemminkin ulkomaankaup- teella, että tällainen yhdistäminen voi tulla kal- 50742: pa- ja kehitysyhteistyöministerien ministerineu- liiksi ja että neuvosto ja sen puheenjohtajisto 50743: vostojen perustamista. Valtuuskunta toteaa, että "saattavat toivoa" omaa sihteeristöä. Valtuus- 50744: komitean lähtökohtana on ollut, että sotilaspo- kunnan mielestä painavin syy yhdistämiselle on 50745: liittiset kysymykset kuten tähänkin asti kuuluvat asioiden valmistelun laadun paraneminen ja yksin- 50746: neuvoston toimivallan ulkopuolelle. kertaistuminen sihteeristöjen läheisemmän yhteis- 50747: Parlamentaarisen yhteistyön kehittämiseksi työn ansiosta. Samalla asioiden parempi valmis- 50748: komitea ehdottaa, että puheenjohtajistolle anne- telu antaisi kansanedustajille ja ministerineuvos- 50749: taan vastuu yleisten kansainvälisten kysymysten tolle paremman pohjan tehdä poliittisia ratkai- 50750: käsittelystä ja että talousvaliokuntaa kehitetään suja ja punnita eri linjauksien välillä. Yhdistämi- 50751: 56 50752: 50753: 50754: nen ei myöskään merkitsisi sitä, että puheenjoh- menttien edustajina. Kansanedustajien vaikutuk- 50755: tajiston sihteeristö lakkautettaisiin. Yhteisellä sen vahvistaminen on myös tärkeä näkökohta 50756: sihteeristöllä olisi itsenäinen yksikkö kansan- ajatellen hallitusten ja parlamenttien yhteistyön 50757: edustajien yhteistyötä varten ja lisäksi kansan- kehittämistä Euroopassa yleisemmin. 50758: edustajat saisivat työssään hyödyntää sihteeris- Valtuuskunta tukee ensiaskeleena komitean 50759: tön koko pätevyyttä. ehdottamaa budjettimenettelyn muuttamista. Val- 50760: tuuskunta katsoo kuitenkin, että tavoitteena 50761: kansanedustajille pitäisi pyrkiä antamaan suora 50762: Kaksi istuntoa vuodessa vaikutusmahdollisuus budjetin kokonaistasoon. 50763: Valtuuskunnan mielestä tällainen järjestely voi- 50764: Työrytmin ja ennen kaikkea päätöksenteon daan ottaa käyttöön neuvoston ja ministerineuvos- 50765: nopeuttamiseksi Pohjoismaiden neuvostossa tulisi ton välisenä neuvottelumenettelynä, ilman että 50766: vastedes pitää vähintään kaksi istuntoa vuodessa. otetaan käyttöön muodollista ylivaltiollista pää- 50767: Kokemukset osoittavat, että syysistunto voidaan tösoikeutta. 50768: pitää tarvitsematta varata useampia päiviä syys- 50769: kokouksiin. Varsinaista istuntoa on myös voitu 50770: tiivistää. Koko neuvosto on kokoontunut tam- 50771: mikuun lopulla valiokuntakokouksiin, ja mel- Muut kysymykset 50772: kein koko neuvosto kokoontuu eri aikoihin 50773: toukokuussa ja syyskuussa. On siis myös muita Seuraavassa valtuuskunta ottaa kantaa eräi- 50774: vaihtoehtoisia aikoja, joita voidaan käyttää is- siin muihin kysymyksiin, jotka ovat tärkeitä 50775: tuntoihin. Erillisen päätöksen tekeminen vuosit- jatkotyön kannalta. 50776: tain toisen istunnon pitämisestä aiheuttaa uusia 50777: ongelmia ja epävarmuutta työn järjestelyssä, 50778: erityisesti vuorossa olevan järjestäjämaan kan- Hallitusyhteistyö 50779: nalta. 50780: Toista varsinaista istuntoa pitäisi pyrkiä kes- Pääongelma pohjoismaisessa yhteistyössä 50781: kittämään joihinkin suurempiin asiakysymyk- nykyään on, että hallitukset eivät ole olleet 50782: siin, mutta tätä ei saa asettaa suoranaiseksi riittävän aloitteellisia pohjoismaisissa yhteistyö- 50783: vaatimukseksi. Työn kannalta on tärkeää, että kysymyksissä. Hallitustason yhteistyön vahvis- 50784: istuntoja voidaan käyttää asioiden loppuunkä- taminen on siksi erittäin tärkeätä pohjoismaisen 50785: sittelemiseen ja lähettämiseen edelleen yhteistyön edistämiseksi ponnekkaasti. Valtuus- 50786: ministerineuvostoon. Syysistunto on tärkeä eri- kunta valittaa, että ministerineuvosto ei suostu- 50787: tyisesti neuvoston budjettikäsittelyn kannalta. nut olemaan edustettuna komiteassa ja että 50788: Jokaisessa istunnossa pitäisi yleensä varata aikaa komitean mietintö tämän vuoksi sisältää vain 50789: yleiskeskusteluun. Ministerineuvosto ja puheen- vähän ministerineuvoston työtä koskevia ehdo- 50790: johtajisto voivat tarvittaessa puheenvuoroillaan tuksia. Valtuuskunta korostaa kuitenkin, että 50791: ohjata keskustelua johonkin keskeiseen poliitti- tällä alalla on jo aikaisemmin tehty erilaisia 50792: seen aiheeseen. ehdotuksia ministerineuvoston työn tehostami- 50793: seksi. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis- 50794: ton tulisi siksi aloittaa vuoropuhelu yhteistyömi- 50795: Suora vaikutus budjettiin nisterien kanssa siitä, kuinka ministerineuvoston 50796: työlle voidaan antaa enemmän painoa ja ankku- 50797: Budjettikäsittelyssä kansanedustajien ja mi- roida se voimakkaammin kansallisiin hallituk- 50798: nisterineuvoston välille kehittynyt yhteistyö on snn. 50799: antanut Pohjoismaiden neuvostolle paremmat 50800: mahdollisuudet vaikuttaa pohjoismaisen budje- 50801: tin sisältöön. Valtuuskunnan mielestä nyt tulisi Puheenjohtajiston jäsenten määrä 50802: edetä tällä linjalla ja ottaa käyttöön menettely, 50803: joka antaa kansanedustajille todellista budjettival- Valtuuskunta ei pidä tyydyttävänä komitean 50804: taa. Tällainen muutos olisi omiaan tekemään ehtotusta, jonka mukaan puheenjohtajiston jä- 50805: budjettityön realistiseksi ja samalla antamaan senten määrän on oltava vähintään kymmenen 50806: kansanedustajille aseman, joka nykyistä enem- ja enintään 11. Jotta voidaan välttää spekulaa- 50807: män vastaisi heidän rooliaan kansallisten parla- tiot ja jatkuvat muutokset puheenjohtajiston 50808: 57 50809: 50810: kokoonpanossa, jäsenten määrän on oltava kiin- ta katsoo, että kansallisten valtuuskuntien toimi- 50811: teä. Valtuuskunta viittaa tässä niihin perustelui- valtaan tulee kuulua tämän tarpeen arviointi ja 50812: hin, jotka on mainittu tätä kohtaa koskevassa päätöksenteko. 50813: vastalauseessa, jonka on tehnyt komitean jäsen Kokousrytmi, jota komitea tämän ehdotuk- 50814: Kimmo Sasi. Valtuuskunnan käsitys on että pu- sen yhteydessä kaavailee, vaikuttaa valtuuskun- 50815: heenjohtajiston jäsenten lukumäärän tulisi olla 10. nan mielestä hieman arveluttavalta. Istunnon 50816: jälkeen valtuuskunnat eivät ehdotetun mallin 50817: mukaisesti enää pitäisi tavanomaisia kokouksia 50818: Valiokuntien asema ennen kesää, ja sen jälkeen ne kokoontuisivat 50819: vasta marraskuussa. Valtuuskunnan käsityksen 50820: Raportti sisältää monia ehdotuk~ia, jot~a mukaan on tärkeätä, että Pohjoismaiden neuvos- 50821: koskevat valiokuntien työtä, mmeä Ja ton työ pääsee käyntiin nopeasti istunnon jälkeen 50822: kokoonpanoa. Valtuuskunta tukee komitean ja että valiokunnat pitävät kokouksia jo keväällä. 50823: ehdotusta siitä, että kaikkien valiokuntien on Lisäksi on tärkeätä, että valiokunnat, varsinkin 50824: oltava yhtä suuria, eli kaikissa tulee olla 13 budjettikäsittelyn kannalta, kokoontuvat jo var- 50825: jäsentä. Mitä tulee ehdotukseen valiokuntien hain syksyllä. Sitä vastoin valiokuntien kesäko- 50826: nimistä, valtuuskunta ei yhdy komitean käsityk- kouksiin voidaan suhtautua kriittisemmin. Ke- 50827: seen, vaan tukee kansanedustaja Sasin vastalau- säkokouksia tulisi ensisijaisesti pitää, mikäli 50828: seessaan esittämiä näkemyksiä. Valiokuntien jokin erityinen kysymys valiokunnan työssä sitä 50829: nimien tulee periaatteessa olla mahdollisimman edellyttää, ja mikäli on erityistä syytä tutkia 50830: yksinkertaisia. Nimissä ei kuitenkaan voida esit- jotain laitosta tai muuta ajankohtaista aluetta 50831: tää kattavaa kuvausta valiokuntien toimialoista. Pohjoismaissa. 50832: Valtuuskunta suhtautuu epäillen koko uudistus- 50833: pakettiin, joka koskee valiokuntien puheenjohta- 50834: jien vaalia, valiokuntasihteerien asettamista ja Uusia ehdotusmuotoja 50835: vastuusuhteita asianomaiseen valiokuntaan. Val- 50836: tuuskunnan lähtökohtana on että valiokuntien Valtuuskunta on aikaisemmin ilmaissut tuke- 50837: integriteettiä ja itsemääräämisoikeutta ei saa ra- vansa uuden aloitemuodon, valiokuntaehdotuksen 50838: joittaa vaan pikemminkin vahvistaa. Tästä syystä käyttöön ottamista. Valtuuskunnalla ei siksi ole 50839: valtuuskunta ei kannata ehdotusta, että yleisko- periaatteessa mitään vastaväitteitä komitean tätä 50840: kous valitsee puheenjohtajan. Nykykäytäntö, koskevasta ehdotuksesta, ja valtuuskunta voi myös 50841: joka myös on yleinen kansallisissa parlamenteis- tukea puheenjohtajiston ehdotuksen käyttöönotta- 50842: sa eli että valiokunnat itse valitsevat puheenjoh- mista uutena muotona. Komitean perustelut kui- 50843: tajansa, olkoon voimassa myös vastaisuudessa. tenkin antavat epäselvän kuvan uusista ehdotus- 50844: Samoin nykyjärjestelyn tulee koskea valiokunta- muodoista. Puheenjohtajiston ja valiokuntien 50845: sihteerien vastuusuhdetta. Valtuuskunta ei hy- aloitteita kuvataan lähinnä uutena jäsenehdotuk- 50846: väksy komitean ehdotusta, että valiokuntasih- sen muotona. Valtuuskunta korostaa, että alku- 50847: teeri myös valiokunnan vastuualaan kuuluvissa peräisenä ajatuksena on ollut, että valiokunta 50848: asiakysymyksissä alistetaan puheenjohtajiston voi poliittisen tahdon pohjalta tehdä nopeasti 50849: sihteerin alaisuuteen. Puheenjohtajiston sihtee- aloitteen ja esittää sen suoraan yleiskokoukselle. 50850: rin koordinointi ja toiminnan johto sihteeristös- Siinä muodossa kuin uudet aloitteet esitellään 50851: sä ovat täysin mahdollisia myös nykyisten sään- komitean mietinnössä on epävarmaa, voivatko 50852: töjen mukaan. Edellä mainitusta syystä valtuus- ne johtaa nopeampaan käsittelyyn. Valtuuskun- 50853: kunta ei myöskään halua poistaa pykälää, joka nan mielestä valiokuntien ja puheenjohtajiston 50854: antaa valiokunnalle oikeuden lausua käsityksen- ehdotuksia tulisi lähinnä verrata valmiisiin valio- 50855: sä valiokuntasihteereitä valittaessa. kuntamietin töihin. Jotta voitaisiin välttää ny- 50856: Valtuuskunta ei pidä tarpeellisena komitean kyisten ehdotusmuotojen aiheuttamaa sekaan- 50857: ehdotusta läsnäolo- ja puheoikeuden muuttamises- nusta, voi olla aiheellista harkita muuta nimeä 50858: ta valiokuntakokouksissa. Nykykäytäntö ei ole uusille aloite- mahdollisuuksille. 50859: johtanut epäselvyyksiin eikä sekaannuksiin. Sen Mikäli komitean ehdotus toteutuu, tarpeetto- 50860: sijaan komitean ehdotus voisi lisätä byrokratiaa, mia ristiriitoja saattaa syntyä neuvoston organi- 50861: mikäli käyttöön otetaan raskas päätösprosessi saatiossa puheenjohtajiston ryhtyessä työskente- 50862: esim. asiantuntijoiden kuulemisessa. Kansallisten lemään valiokunnan tavoin. Reviirikiistojen vält- 50863: virkamiesten läsnäolosta kokouksissa valtuuskun- tämiseksi, puheenjohtajiston ehdotukset tulisi 50864: 50865: 8 311740Y 50866: 58 50867: 50868: rajata koskemaan puheenjohtajiston omaa toi- miseksi, että neuvoston koko sihteeristöorgani- 50869: minta-alaa. Valtuuskunnan mielestä tämä rajaus saatiota voidaan hyödyntää mahdollisimman 50870: ei vaikuta puheenjohtajiston mahdollisuuksiin hyvin ja ylläpitää vastuuta ja kiinnostusta yhteis- 50871: toimia kuten poliittinen tilanne edellyttää. Aktii- toimintaan kansallisissa sihteeristöissä. Valtuus- 50872: visella ja läheisellä yhteistyöllä puheenjohtajis- kunnan mielestä puheenjohtajiston työmäärää 50873: ton kanssa ja hyödyntäen valiokuntien uutta pitää voida keventää delegoimalla huomattavassa 50874: aloitemuotoa valiokunnat voivat tulevaisuudes- määrin asioita sihteerikollegiolle. 50875: sa tehdä uusia poliittisia aloitteita erityisaloilla Lisäksi valtuuskunta edellyttää, että sihteeris- 50876: nopeasti ja viedä ne edelleen ministerineuvos- tön tehtävät myös tulevaisuudessa määritellään 50877: toon puheenjohtajiston esityksillä. työjärjestyksen 3 §:n mukaan. 50878: Valtuuskunta katsoo kuten komiteakin, että on 50879: oikein laatia erityinen työjärjestys sihteerikolle- 50880: Tarkkailijat giolle. Työjärjestyksessä tulisi kuitenkin esitetyn 50881: mukaisesti vahvistaa sihteerikollegion tehtävät 50882: Ulkoisten yhteyksien laajentaminen merkitsee puheenjohtajiston sihteeristön työjärjestyksen 13 50883: sitä, että Pohjoismaiden neuvosto saa vähitellen ja 14 §:ien sanamuodon mukaisesti. 50884: useita kansainvälisiä vieraita istuntoihin. Val- Valtuuskunta korostaa, että virkamiesten osal- 50885: tuuskunta katsoo siksi, kuten komiteakin, että listumisen lisääminen työssä myös muilta osin 50886: istunnoissa on otettava käyttöön uusi osanottaja- vaikuttaa väistämättömältä, mikäli työn tehok- 50887: ryhmä eli tarkkailijat. Valtuuskunta korostaa kuutta aiotaan lisätä ilman että parlamentaarikot 50888: kuitenkin, että tarkkailijan käsitteellä kansain- käyttävät enemmän aikaa neuvoston työhön kuin 50889: välisissä järjestöissä on tietty merkitys ja että nykyisin. Eräitä asiota pitäisi voida käsitellä 50890: myös Pohjoismaiden neuvoston, mikäli tämä virkamiestasolla sen jälkeen kun niitä on kansal- 50891: termi otetaan käyttöön, tulisi antaa tarkkailijoil- lisesti selvitetty vastaavien poliitikkojen kanssa. 50892: le samanlainen asema kuin muissa kansainväli- Puheenjohtajiston työn ohella tämä voisi myös 50893: sissä järjestöissä. Komitean tätä kohtaa koskeva koskea valiokuntia, siten että rutiiniasioita ja 50894: ehdotus on epäselvä ja voi antaa tarkkailijoina vähemmän poliittisia kysymyksiä delegoidaan 50895: osallistuville virheellisen kuvan asemastaan neu- virkamiesryhmille. 50896: vostossa. 50897: 50898: 50899: Kysymysinstituutio Ministerineuvoston repliikki 50900: 50901: Kyselytuntia ( 'Jörespörsel") koskeva uusi Valtuuskunta torjuu komitean ehdotuksen ns. 50902: ehdotus ei vaikuta tuovan neuvoston työhön mi- ministerineuvoston repliikin käyttöönottamisesta. 50903: tään uutta, joka ei olisi mahdollista jo nykyisten Ehdotusta kutsutaan idealuonnokseksi, mutta se 50904: säännösten mukaan. Kysymys esitellään myös on esitetty ilman tarkempaa erittelyä. Ehdotus 50905: komiteamietinnössä tavalla, joka aiheuttaa lisää voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että 50906: sekaannusta nykyisessä jo varsin kirjavassa valiokuntien työ, jota on tehty koko vuoden 50907: kysymysinstituutiossa. Valtuuskunta yhtyy komi- aikana ja joka usein on valmistunut useita kuu- 50908: tean jäsenen Kimmo Sasin vastalauseessaan esit- kausia ennen istuntoa, yhtäkkiä istunnon aikana 50909: tämään ehdotukseen, jonka mukaan neuvostolla lyödään hajalle ministerineuvoston esittäessä 50910: tulee olla vain kaksi kysymysmuotoa, suulliset ja vasta silloin omat näkemyksensä. 50911: kirjalliset. Suullisiin kysymyksiin vastattaisiin, Sen sijaan valtuuskunta pitää tärkeänä, että 50912: kuten nykyisin pikakysymyksiin istunnossa ja tämän ehdotuksen ajatus toteutetaan, nimittäin 50913: kirjallisiin sen määräajan kuluessa, joka nyt mahdollisuudet ottaa neuvoston työssä varhaises- 50914: koskee istuntojen välillä tehtäviä kysymyksiä. sa vaiheessa huomioon ne näkemykset, joita minis- 50915: terineuvostolla mahdollisesti on johonkin valmis- 50916: teilla olevaan asiaan. Enemmän vuorovaikutusta 50917: Sihteerikollegio pitäisi saada aikaan valiokuntien ja ministeri- 50918: neuvoston välillä sihteeristöjen läheisemmällä 50919: Valtuuskunta vastustaa sihteerikollegion ase- yhteistyöllä ja siten, että joku johtava virkamies 50920: man muuttamista. Kollegion suora myötävaiku- ministerineuvoston sihteeristöstä on yleensä pai- 50921: tus ja osallistuminen ovat tärkeitä sen varmista- kalla valiokuntakokouksissa. 50922: 59 50923: 50924: Pohjoismainen asiamies miesfunktiota. Tarvitaan instanssi, jonka tehtä- 50925: vänä olisi valvoa Pohjoismaiden kansalaisten 50926: Valtuuskunta toteaa, että pohjoismaista asia- oikeuksia suhteessa pohjoismaisiin sopimuksiin. 50927: miestä koskevassa kysymyksessä komitea aino- 50928: astaan ehdottaa asianjatkoselvittelyä. Kysymys- 50929: tä on käsitelty hyvin monta vuotta eri instans- Uusi kokoustekniikka 50930: seissa Pohjoismaiden neuvostossa ja ministeri- 50931: neuvostossa. Kysymyksen poliittisista aspekteis- Ehdotus uuden tekniikan käyttöönottamises- 50932: ta keskusteltiin viimeksi neuvoston kansainväli- ta kokousrutiineissa on sinänsä hyvä. TV- ja 50933: sen yhteistyökomitean mietinnössä. Valtuuskun- puhelinkokoukset eivät kuitenkaan saa merkitä 50934: ta katsoo siksi, että nyt on otettava poliittisesti sitä, että Pohjoismaiden kansanedustajat vastai- 50935: kantaa tähän kysymykseen ja että sen jälkeen, suudessa nykyistä vähemmän tapaavat toisiaan 50936: mikäli päästään yksimielisyyteen asiamiesinsti- henkilökohtaisesti. Kustannussyistä tulisi tek- 50937: tuution perustamisesta, selvitetään, kuinka se tuli- niikkaa laajentaa läheisessä yhteistyössä ministe- 50938: si toteuttaa. Valtuuskunta on osaltaan valmis rineuvoston ja kansallisten sijaisvirkamiesten 50939: keskustelemaan myönteisessä hengessä siitä, kuin- toimistojen kanssa. Neuvoston koko organisaa- 50940: ka Pohjoismaiden neuvosto voisi hyödyntää asia- tion pitää voida käyttää tarvittavaa tekniikkaa. 50941: 50942: Helsingissä 18. tammikuuta 1991 50943: 50944: 50945: Puheenjohtaja Elsi Hetemäki-Olander 50946: 50947: 50948: 50949: 50950: Pääsihteeri Guy Lindström 50951: 60 50952: 50953: Liite 2 50954: 50955: 50956: 50957: 50958: Pohjoismaiden neuvoston 39. istunnossa hyväksytyt esitys ja 50959: suositukset 50960: 50961: Esitys ja kuulovammaisille oikeus käyttää tulkkia - 50962: myös viittomakielellä - pohjoismaisen kielisopi- 50963: Nro 1 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti muksen kielipalvelun periaatteiden mukaisesti, 50964: 1991 (B 111/b) sekä 50965: -toimimaan sen hyväksi, että kaikki tärkeät 50966: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto televisio-ohjelmat tekstitetään sekä laajentamaan 50967: esittää Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että lähinnä uutislähetysten ja valikoitujen kulttuu- 50968: se riohjelmien tulkkausta viittomakielelle. 50969: - pitkän aikavälin budjettisuunnittelussa jo 50970: nyt laatii strategian vuosien 1992 ja 1993 poh- 50971: joismaista yhteistyötä varten, Nro 3 Pohjoismaisen rautatiejärjestelmän kehit- 50972: - huolehtii siitä, että hyväksytyt toiminta- täminen (A 907/t) 50973: suunnitelmat voidaan toteuttaa alkuperäisen 50974: suunnitelman mukaan sekä antaa eri alojen Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 50975: ministerineuvostoille ohjeet siitä, että uusissa toi- maiden ministerineuvostoa 50976: mintasuunnitelmissa on oltava sekä kustannus- - mahdollisimman pian selvittämään Tans- 50977: että rahoitussuunnitelmat, kassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa aloitet- 50978: - toimii aktiivisesti sen puolesta, että talou- tua rautatiekuljetusten kansallista ja pohjois- 50979: dellisen toimintasuunnitelman varat siirretään maista kehittämistyötä, 50980: varsinaiseen pohjoismaiseen budjettiin suunni- - selvityksen pohjalta esittämään Pohjois- 50981: telman päättyessä, maiden neuvostolle suunnitelman yhteispohjois- 50982: - tulevissa budjettiehdotuksissa tilittää lai- maiseksi rautatiepolitiikaksi ja välttämättömiksi 50983: tosten ja sektorien viimeisimmän tilikauden tu- investoinneiksi pohjoismaisen rautatieverkoston 50984: loksen, kytkemiseksi muun Euroopan verkostoon, 50985: - budjettiehdotuksessa kommentoi tärkeitä - muuten myötävaikuttamaan siihen, että 50986: muutoksia tärkeysjärjestyksissä, Pohjoismaiden rautatieyhtiöt pystyvät luomaan 50987: - muiltakin osin ottaa huomioon valiokun- kilpailukykyisen vaihtoehdon tavaraliikentee- 50988: nan edellä esittämät näkökohdat. seen Pohjoismaissa sekä niiden ja muun Euroo- 50989: pan välillä. 50990: 50991: Suositukset 50992: Nro 4 Tieliikenteen ympäristövaikutukset 50993: Nro 2 Kuulovammaisten kommunikointimahdol- (A 911/t) 50994: lisuuksien parantaminen (A 902/t) 50995: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 50996: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- maiden ministerineuvostoa 50997: maiden ministerineuvostoa - aikaistamaan ajoneuvojen ja erityisesti 50998: - ottaen huomioon Maailman terveysjärjes- dieselajoneuvojen ympäristövaikutuksia koske- 50999: tön ohjelman "Terveyttä kaikille 2000" (3. osata- vat tiukemmat määräykset ja 51000: voite) parantamaan kuulovammaisten tilannetta - koordinoimaan ajoneuvo- ja polttoaine- 51001: mm. seuraavilla toimenpiteillä: kuulotekniset alan tutkimus- ja kehitystoimintaa Pohjoismais- 51002: laitteet julkisiin kokoontumistiloihin, kuuroille sa. 51003: 61 51004: 51005: Nro 5 Pohjoismainen kuljetuspolitiikka joismaiden liikenne turvallisemmaksi" ministe- 51006: (A 933/t) rineuvoston ehdotuksen B 115/t mukaisesti otta- 51007: en huomioon Pohjoismaiden neuvoston näke- 51008: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- mykset, 51009: maiden ministerineuvostoa - varmistamaan toimintasuunnitelman tyy- 51010: luomaan kiireellisesti yhteispohjoismaisen dyttävän rahoituksen sekä 51011: kuljetuspolitiikan ja yhteispohjoismaisen inves- - että ministerineuvosto esittää toiminta- 51012: tointiohjelman infrastruktuuria ja kuljetuksia suunnitelmasta vuosiraportin toimintakerto- 51013: varten, jotka ovat tärkeitä Pohjolan vahvistami- muksessaan Cl. 51014: seksi kotimarkkina-alueena ja kuljetusten tehos- 51015: tamiseksi Pohjoismaissa sekä niiden ja muun 51016: maailman välillä. Nro 9 Bio- ja geeniteknologiaa koskeva lainsää- 51017: däntöyhteistyö (A 939/j) 51018: 51019: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51020: Nro 6 Pohjoismainen kuljetustutkimus (A 934/t) maiden hallituksia 51021: aloittamaan yhteistyön tai vahvistamaan 51022: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- nykyistä yhteistyötä mahdollisimman yhdenmu- 51023: maiden ministerineuvostoa kaisen pohjoismaisen ja kansainvälisen lainsää- 51024: esittämään vuoden 1992 pohjoismaisessa dännön aikaansaamiseksi bio-ja geeniteknologi- 51025: budjetissa ehdotuksia pohjoismaisen kuljetustut- an käyttämisestä teollisuudessa, maataloudessa, 51026: kimuksen vahvistamiseksi. ympäristöalalla, lääketieteellis-eettisellä alalla 51027: sekä henkilökohtaisen geneettisen loukkaamat- 51028: tomuuden suojaamisesta. 51029: 51030: Nro 7 Kuljetusyhteistyö Skagerrakin alueella 51031: (A 942/t) Nro 10 Velkasaneerausta koskeva lainsäädäntö 51032: (A 922/j) 51033: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51034: maiden ministerineuvostolle, että Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51035: - Skagerrakin alue, ts. Etelä-Norja, Länsi- maiden hallituksia 51036: Ruotsija Pohjois-Jyllanti, nimetään raja-alueyh- -valmistelemaan yksityishenkilöiden velka- 51037: teistyön alueiksi, saneerausta koskevaa lainsäädäntöä, 51038: - nykyiset tiedot kartoitetaan mahdollisim- - luomaan yhteyksiä asian lakivalmistelun 51039: man nopeasti ja sovitetaan yhteen käynnissä aikana mahdollisimman yhdenmukaisen lain- 51040: olevan Skagerrakin projektin kanssa ja lisätutki- säädännön aikaansaamiseksi. 51041: muksia tehdään tarvittavan päätöspohjan saa- 51042: miseksi Skagerrakin alueen kuljetuspolitiikan 51043: koordinoimiseen, Nro 11 Ryhmäkannetta koskeva lainsäädäntö 51044: - tältä pohjalta laaditaan toiminta- ja inves- (A 923/j) 51045: tointisuunnitelma kuljetussektorin laajentami- 51046: seksi Skagerrakin alueella kauppayhteyksien Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51047: elvyttämiseksi Etelä-Norjan, Länsi-Ruotsin ja maiden ministerineuvostoa 51048: Pohjois-Jyllannin välillä sekä transitoliikenteen selvittämään mahdollisuudet ottaa käytän- 51049: edellytysten parantamiseksi. töön yhteispohjoismainen ryhmäkannelainsää- 51050: däntö kuluttaja-asioissa. 51051: 51052: 51053: Nro 8 Toimintasuunnitelma "Pohjoismaiden lii- Nro 12 Tasaisempi sukupuolijakauma pohjois- 51054: kenne turvallisemmaksi" (B 115/t) maisissa hallituksissa, komiteoissa, toi- 51055: mikunnissa, valiokunnissa jne. (A 938/j) 51056: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51057: maiden ministerineuvostoa Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51058: -hyväksymään toimintasuunnitelman "Poh- maiden ministerineuvostoa 51059: 62 51060: 51061: -kartoittamaan naisten edustuksen Pohjois- Nro 17 Helsingin sopimuksen artiklojen 1 ja 45 51062: maiden ministerineuvoston alaisissa pohjoismai- muutokset (A 945/j) 51063: sissa hallituksissa, komiteoissa, valiokunnissa, 51064: toimikunnissa jne. sekä Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Islannin, 51065: - laatimaan suuntaviivat, jotka varmistavat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallituksia 51066: miesten ja naisten mahdollisimman tasapuolisen tekemään muutokset Helsingin sopimuksen 51067: edustuksen em. hallituksissa, komiteoissa, valio- artikloihin 1 ja 45 liitteessä 1 olevien juridisen 51068: kunnissa, toimikunnissa jne. siten, että valiokunnan ehdotusten mukaisesti. 51069: - tavoite tasapuolisemmasta sukupuolija- 51070: kaumasta on toteutettu vuonna 2000, osatavoit- 51071: teena kummankin sukupuolen vähimmäisedus- Nro 18 Pohjoismaisen kuljetussopimuksen muut- 51072: tus seuraavasti: 25 %vuonna 1992, 35 %vuonna taminen (945/j) 51073: 1994 ja 40 % vuonna 1996. 51074: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Islannin, 51075: Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallituksia 51076: Nro 13 Pohjoismainen Foorumi 1994 (B 120/j) muuttamaan kuljetusten ja tietoliikenteen alaa 51077: koskevan yhteistyösopimuksen 1 artiklaa siten, 51078: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- että seuraava virke poistetaan: "Siihen eivät 51079: maiden ministerineuvostoa myöskään sisälly Pohjoismaiden kansainvälisiä 51080: toteuttamaan Uuden Pohjoismaisen Fooru- merenkulku- ja ilmailupoliittisia olosuhteita 51081: min kesällä 1994 ja samalla järjestämään viralli- koskevat kysymykset." 51082: sen tasa-arvokokouksen ministerineuvoston 51083: ehdotuksen B 120/j mukaisesti. 51084: 51085: Nro 19 Muutokset Helsingin sopimukseen 51086: Nro 14 Äänioikeus parlamenttivaaleissa muissa (B 118/j) 51087: Pohjoismaissa (A 946/j) 51088: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Islannin, 51089: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallituksia 51090: maiden ministerineuvostoa tekemään Helsingin sopimuksen artikloihin 51091: asettamaan pohjoismaisen selvitysryhmän 51, 52, 54, 55, 56, 57 ja 58 juridisen valiokunnan 51092: tutkimaan edellytyksiä antaa äänioikeus edus- mietinnön liitteessä esitetyt muutokset. 51093: kuntavaaleissa Pohjoismaiden kansalaisille, jot- 51094: ka asuvat muussa Pohjoismaassa kuin kotimaas- 51095: saan. 51096: Nro 20 Kotitalouksien sähkön- ja energiankäy- 51097: tön tehostaminen (A 913/e) 51098: Nro 15 Pohjoismainen Euroopan integraatio- 51099: oikeuden tutkimusneuvosto (B 114/j) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51100: maiden ministerineuvostoa 51101: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- -ryhtymään koordinoituihin pohjoismaisiin 51102: maiden ministerineuvostoa toimiin tehostaakseen sähkön ja muun energian 51103: perustamaan pohjoismaisen Euroopan inte- käyttöä kotitalouksissa, 51104: graatio-oikeuden tutkimusneuvoston ministeri- -koordinoimaan ja mahdollisimman laajasti 51105: neuvoston ehdotuksen B 114/j ja juridisen valio- toteuttamaan nämä toimet yleiseurooppalaisina. 51106: kunnan näkemysten mukaisesti. 51107: 51108: 51109: Nro 16 Helsingin sopimuksen tarkistus (A 945/j) 51110: Nro 21 Yhteispohjoismainen sähkön suurjännite- 51111: verkko "common carrier" (A 918/e) 51112: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51113: maiden ministerineuvostoa 51114: tekemään Helsingin sopimuksen täydellisen Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51115: tarkistuksen. maiden ministerineuvostoa 51116: 63 51117: 51118: tutkimaan mahdollisuudet muuttaa Pohjois- Nro 26 Vammaisia koskevat kansainväliset stan- 51119: maiden suurjänniteverkko sähkövirran "com- dardisäännöt ( A 937/s) 51120: mon carrier" -verkoksi. 51121: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51122: maiden ministerineuvostoa 51123: Nro 22 Urheiluilmailua koskevien tullimenette- ryhtymään tarvittaviin toimiin vammaisia 51124: lyjen yksinkertaistaminen (A 941/e) koskevien kansainvälisten standardisääntöjen 51125: käyttöön ottamiseksi ja asettamaan varoja käy- 51126: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tettäväksi. 51127: maiden ministerineuvostoa 51128: yksinkertaistamaan urheiluilmailuun Pohjois- Nro 27 Yhteispohjoismaiset paloturvallisuus- 51129: maiden välillä sovellettavia tullimenettelyjä. määräykset (A 943/s) 51130: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51131: Nro 23 Pohjoismainen yhteistyö vuoden 1992 jäl- maiden ministerineuvostoa 51132: keen (A 947/e) tutkimaan edellytykset yhdenmukaistaa Poh- 51133: joismaiden tiukennetut paloturvallisuusmää- 51134: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- räykset. 51135: maiden ministerineuvostoa 51136: yhdessä Pohjoismaiden neuvoston kanssa Nro 28 Pohjoismainen reumaatikkojen vuosi 51137: vaiottamaan ajankohtaisia tulevaisuuden kysy- 1993 (B 113/s) 51138: myksiä, jotka vaikuttavat pohjoismaisen yhteis- 51139: työn mahdollisuuksiin ja tältä pohjalta esittä- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51140: mään ministerineuvoston ehdotuksen pohjois- maiden ministerineuvostoa 51141: maiseksi yhteistyöohjelmaksi vuoden 1992 jäl- nimeämään vuoden 1993 pohjoismaiseksi 51142: keen. reumaatikkojen vuodeksi ja perustamaan poh- 51143: joismaisen reumaatikkojen vuodenjohtoryhmän 51144: ministerineuvoston ehdotuksen B 113/s mukai- 51145: Nro 24 Yhtymänsisäinen ammattiyhdistysyhteis- sesti ja ottaen huomioon sosiaali- ja ympäristö- 51146: työ (A 949/e) valiokunnan esittämät näkemykset. 51147: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51148: maiden ministerineuvostoa Nro 29 Pohjoismaisen reumaatikkojen vuoden 51149: laatimaan nopeasti ehdotuksen koordinoi- rahoitus (B 113/s) 51150: duksi pohjoismaiseksi lainsäädännöksi, joka Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51151: turvaa palkansaajajärjestöjen oikeuden yhty- maiden hallituksia 51152: mänsisäiseen ammattiyhdistysyhteistyöhön jä- asettamaan riittävästi varoja käytettäväksi, 51153: senehdotuksessa esitettyjen periaatteiden mukai- jotta kussakin maassa voitaisiin varmistaa poh- 51154: sesti. joismaisen reumaatikkojen vuoden toteuttami- 51155: nen. 51156: Nro 25 Vihreätä bruttokansantuotetta koskeva Nro 30 Nordpiauin tuleva toiminta (A 909/k) 51157: laskentamalli (A 932/s ja A 936/s) 51158: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51159: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- maiden ministerineuvostoa 51160: maiden ministerineuvostoa säilyttämään Nordpiauin laitoksena siltä 51161: - laajentamaan pohjoismaista ympäristöti- pohjalta, että sen toimintaa jatketaan ja kehite- 51162: lastoyhteistyötä laskentamallin luomiseksi ko- tään nykyisissä puitteissa. 51163: konaisluonnonvarojaja niiden muutoksia varten 51164: sekä Nro 31 Työohjelma koituurisektorin toimielinten 51165: - yhdistämään tämän laskentamallin yhteis- rahoituksen muuttamiseksi (B 112/k) 51166: kunnan kokonaistulojen ja -menojen (BKT) las- 51167: kentaan totaalisen luonnonvara- ja kansantalou- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51168: den tilinpitomallin (vihreä BKT) laatimiseksi. maiden ministerineuvostoa 51169: 64 51170: 51171: a) vahvistamaan työohjelman kulttuurialan koulutusmahdollisuuksien kartoittamisesta Poh- 51172: laitosten, yhteistyöohjelmien ja muiden pysyvien joismaissa ja mahdollisuuksien selvittämisestä 51173: toimintojen rahoituksen ja organisaation muut- antaa jollekin pohjoismaiselle käsityöopistolle 51174: tamiseksi ministerineuvoston ehdotuksen B 112/ koordinoiva päävastuu sekä 51175: k mukaisesti ja ottaen huomioon sivistysvalio- - kiinnittämään erityisesti huomiota Poh- 51176: kunnan esittämät näkemykset joismaisen kotiteollisuusliiton toimintaan. 51177: b) ohjelmaa toteuttaessaan ottamaan huomi- 51178: oon seuraavat periaatteet: 51179: - pysyvillä laitoksilla tulee olla tärkeä tehtä- Nro 34 Radio Skandinavia -kokeiluprojekti 51180: vä pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä, (A 925/k) 51181: - laitosten toiminta saadaan turvata ulko- 51182: puolisella rahoituksella tai lisäämällä kulttuuri- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51183: budjettiin uusia varoja, maiden ministerineuvostoa 51184: - Pohjoismaiden neuvostolle annetaan mah- kokeiluna toteuttamaan pohjoismaista teknis- 51185: dollisuudet ottaa kantaa toimenpiteisiin, jotka tä ja ohjelmayhteistyötä radiolähetyksissä ulko- 51186: merkitsevät suurehkoja muutoksia laitosten toi- maille ensisijaisesti lyhytaaltoalueella. 51187: mintaan tai niiden luonteeseen pohjoismaisina 51188: laitoksina, 51189: - hyvin toimivia pohjoismaisia laitoksia ei Nro 35 Pohjolan vuosi Kalmarissa 1997 51190: saa korvata pohjoismaiselta profiililtaan hei- (A 950/k) 51191: kommalla toiminnalla, 51192: c) ilmoittamaan jatkuvasti Pohjoismaiden Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51193: neuvostolle työohjelman toteuttamisen edistymi- maiden ministerineuvostoa 51194: sestä. Kalmarin unionin 600-vuotisjuhlan johdosta 51195: selvittämään edellytyksiä antaa tukea ja osallis- 51196: tua aktiivisesti unionin juhlaan ja Pohjolan 51197: vuoteen 1997 Kalmarissa. 51198: Nro 32 Tiedotus pohjoismaisesta yhteistyöstä 51199: Pohjoismaiden ulkopuolella (A 914/k) 51200: Nro 36 Pohjoismainen ympäristöntutkimusohjel- 51201: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- ma (B 119/k) 51202: maiden ministerineuvostoa 51203: asettamaan läheisessä yhteistyössä Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51204: maiden neuvoston kanssa työryhmän ulkominis- maiden ministerineuvostoa 51205: teriöiden lehdistö-ja kulttuuriosastojen päälli- a) vahvistamaan pohjoismaisen ympäristön- 51206: köistä ja pohjoismaisten sihteeristöjen tiedotus- tutkimusohjelman ministerineuvoston ehdotuk- 51207: päälliköistä laatimaan nopeasti ehdotuksia tie- sen B 119/k mukaisesti ja ottaen huomioon 51208: dotuksen lisäämiseksi Pohjoismaista ja pohjois- sivistysvaliokunnan esittämät näkemykset 51209: maisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden ulkopuolel- b) toteuttamaan ympäristöntutkimusohjel- 51210: la. man vuosina 1993-1997 ja tällöin erityisesti 51211: - tekemään yleisen tutkimuspoliittisen arvi- 51212: oinnin nykyisestä pohjoismaisesta yhteistyöstä 51213: ympäristön kehitys- ja tutkimustoiminnassa 51214: Nro 33 Pohjoismaista käsityötä ja kotiteollisuut- ministerineuvoston organisaatiossa, 51215: ta koskeva yhteistyö (A 920/k) - sisällyttämään ilmastomuutosten vaiku- 51216: tuksia koskevaan tutkimukseen myös kulttuuri- 51217: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- muistomerkkien hoitoa koskevan tutkimuksen, 51218: maiden ministerineuvostoa - huolehtimaan siitä, että pohjoismaiset asi- 51219: -antamaan Pohjoismaiselle taide- ja taidete- antuntijakomiteat pääasiassa muodostuvat ak- 51220: ollisuuskomitealle tehtäväksi tutkia mahdolli- tiivisista tutkijoista, joilla on asianomaisen alan 51221: suuksia koordinoida pohjoismaista toimintaa tutkimuspätevyys. 51222: käsityö-ja kotiteollisuusalalla, erityisesti kun on c) ohjelmakaudella varaamaan vähintään 25 51223: kysymys dokumentaatiosta, oppimateriaaleja ja miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa ympäris- 51224: ammatinvalintaa koskevasta tiedotusaineistosta, töohjelman toteuttamiseen. 51225: 65 51226: 51227: Nro 37 Pohjoismaiden korkean asteen koulutus- - jatkuvasti ilmoittamaan Pohjoismaiden 51228: ta koskeva yhteistyöohjelma (B 116/k) neuvostolle työn edistyisestä, myös aloitteista, 51229: joita ministerineuvosto pitää tarpeellisina ko. 51230: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- alueella osana pohjoismaista yhteistyötä. 51231: maiden ministerineuvostoa 51232: a) vahvistamaan korkean asteen koulutuksen 51233: pohjoismaisen yhteistyöohjelman ministerineu- Nro 40 Talous- ja kulttuuriyhteistyö Itämeren- 51234: voston ehdotuksen B 116/k mukaisesti ja ottaen maiden kanssa (A 915/e) 51235: huomioon sivistysvaliokunnan esittämät näke- 51236: mykset Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51237: b) toteuttamaan yhteistyöohjelman vuosina maiden ministerineuvostoa 51238: 1991-1996 ja tällöin erityisesti edistämään talous- ja kulttuuriyhteistyön 51239: - pidentämään ja laajentamaan Nordplus- kehittämistä Pohjoismaiden ja Itämerenmaiden 51240: ohjelmaa ehdotuksen mukaisesti, välillä Itämeren yhteistyöalueen luomiseksi. 51241: - esittämään Pohjoismaiden neuvoston 40. 51242: istuntoon ministerineuvoston ehdotuksen poh- 51243: joismaiseksi sopimukseksi korkean asteen kou- Nro 41 Pohjolan ja Baltian maiden välinen maa- 51244: lutukseen pääsystä Pohjoismaissa, talousyhteistyö (A 944/e) 51245: - esittämään konkreettisia suunnitelmia 51246: kokonaisia koulutusaloja koskevasta pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51247: maisesta työnjaosta sekä akateemisten ansioiden maiden ministerineuvostoa ja hallituksia 51248: arvioimiseen ja tutkintojen pätevyyteen liittyvien yhdessä Baltian maiden kanssa laajentamaan 51249: ongelmien ratkaisemisesta, koordinoitua maatalousyhteistyötä Pohjoismai- 51250: c) vahvistamaan rahoituksen ministerineuvos- den ja Baltian maiden kesken. 51251: ton ehdotuksen kolmannen vaihtoehdon mukai- 51252: sesti. 51253: Nro 42 Parlamentarismia ja demokratiaa koske- 51254: vien tietojen siirto mm. Baltiaan 51255: Nro 38 Pohjoismaiden koulutusyhteisö (B 117/k) (A 921/j) 51256: 51257: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51258: maiden hallituksia maiden ministerineuvostoa 51259: tekemään sopimuksen pohjoismaisesta koulu- selvittämään, onko tarpeen ja mahdollista 51260: tusyhteisöstä lukiotasolla ministerineuvoston siirtää parlamentarismia ja demokratiaa koske- 51261: ehdotuksen B 117/k mukaisesti ja ottaen huomi- via tietoja Baltiaan ja eräisiin Itä-Euroopan 51262: oon sivistysvaliokunnan esittämät näkemykset. maihin. 51263: 51264: 51265: Nro 39 Ympäristönsuojelutoiminta Baltiassa Nro 43 Tuki demokratisoitumispyrkimyksille ja 51266: (A 910/e) kansainväliselle yhteistyölle mm. Balti- 51267: assa (A 928/j) 51268: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51269: maiden ministerineuvostoa ja hallituksia Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51270: - kysymykseen tulevilla kansainvälisillä foo- maiden ministerineuvostoa 51271: rumeilla edistämään investointi- ja ympäristön- -kartoittamaan kysymykseen tulevat muut 51272: suojeluohjelmien aikaansaamista ilman ja veden kuin valtiolliset järjestöt Baltiassa ja eräissä Itä- 51273: saastumisen vähentämiseksi Itämeren saastumi- Euroopan maissa, 51274: selle herkimmiltä alueilta, - kartoittamaan, mitä tarpeita ja mahdolli- 51275: -kartoittamaan, voidaanko pohjoismaisessa suuksia on luoda yhteyksiä Baltiassa ja eräissä 51276: yhteistyössä myötävaikuttaa erityisten investoin- Itä-Euroopan maissa toimivien vapaaehtoisjär- 51277: titukijärjestelmien kehittämiseen kysymykseen jestöjen ja vastaavien Pohjoismaissa toimivien 51278: tulevia Keski- ja Itä-Euroopan maita varten, järjestöjen välille, 51279: mukaan luettuna Baltia, Puola ja Leningradin -tekemään aloitteita sellaisten tukijärjestely- 51280: alue ja jen luomiseksi, jotka voivat kannustaa yhteyk- 51281: 9 311740Y 51282: 66 51283: 51284: siin ja yhteistyöhön Baltiassa ja eräissä Itä- toimimaan sen puolesta, että kulttuurin alalla 51285: Euroopan maissa toimivien muiden kuin valtiol- saadaan aikaan yhteistoimintaa ja vaihtoa Poh- 51286: listen järjestöjen ja vastaavien Pohjoismaissa joismaiden ja Baltian ja Itä-Euroopan maiden 51287: toimivien järjestöjen välillä demokratisoitumis- kesken ja, milloin tarkoituksenmukaista, lisää- 51288: kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön tukemi- mään uusia toimia Baltiaa ja Itä-Eurooppaa 51289: seksi Itä-Euroopassa, siten että näitä tukijärjes- koskevaan työohjelmaan. 51290: telyjä tarkastellaan yhdessä Pohjoismaiden neu- 51291: voston Baltiaa koskevien muiden aloitteiden 51292: kanssa. Nro 48 Ympäristöteknologian vienti Itä-Euroop- 51293: paan (A 929/s) 51294: Nro 44 Kuljetusyhteistyö Baltian kanssa 51295: (A 953/t) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51296: maiden ministerineuvostoa 51297: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- - tekemään ehdotuksen siitä, miten ympäris- 51298: maiden ministerineuvostoa töteknologiaa siirretään Itä-Eurooppaan sekä 51299: - edistämään Pohjoismaiden toiminnan -luomaan järjestelmän ympäristötutkimuk- 51300: koordinointia kansainvälisissä järjestöissä kun sen tukemiseksi Itä-Euroopan maissa sekä aset- 51301: on kysymys kansainvälisten laitosten tuesta kul- tamaan niiden käyttöön asiantuntemusta mm. 51302: jetusalan investointeihin Baltian tasavalloissa, ympäristön tutkimuksessa ja valvonnassa sekä 51303: - myötävaikuttamaan siihen, että Baltian vaihtoehtoisten energiasuunnitelmien kehittämi- 51304: tasavaltojen liikennesektorin tietojen kehittämis- sessä. 51305: en tarpeet kartoitetaan ja 51306: - tämän kartoituksen pohjalta vastaamaan 51307: Pohjoismaiden tukitoiminnan koordinoimisesta Nro 49 Ydinvoimaloita koskeva ilmoitusvelvolli- 51308: Baltiassa. suus (A 929/s) 51309: 51310: Nro 45 Apurahat Itä-Euroopan maista tuleville Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51311: kansanopistojen ja -korkeakoulujen opis- maiden ministerineuvostoa 51312: kelijoille (A 917/k) esittämään ao. kansainvälisillä foorumeilla 51313: vaatimuksia Euroopan maiden välisen ilmoitus- 51314: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- velvollisuuden käyttöön ottamisesta ydinvoima- 51315: maiden ministerineuvostoa loita rakennettaessa tai laajennettaessa. 51316: laajentamaan Pohjoismaiden ministerineuvos- 51317: ton Baltiaaja Itä-Eurooppaa koskevaa työohjel- 51318: maa niin, että se käsittää myös kansankorke- Nro 50 Ympäristöapu Baltiaan (A 929/s) 51319: akouluissa ja -opistoissa opiskeleville myönnet- 51320: tävät apurahat. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51321: maiden hallituksia 51322: - päättämään Pohjoismaiden investointi- 51323: Nro 46 Viisumipakon poistaminen Pohjoismai- pankin uudesta luottojärjestelmästä Baltian ym- 51324: den ja Itä-Euroopan väliltä (A 927/k) päristönsuojelutoiminnan lainoittamiseksi lie- 51325: vemmillä ehdoilla, 51326: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- - pyrkimään yhteistyöhön Baltian maita 51327: maiden hallituksia koskevien erilaisten avustusjärjestelmien välillä 51328: edellytysten täyttyessä edistämään viisumipa- toiminnan järkeistämiseksi ja avunsaannin hel- 51329: kon poistamista Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan pottamiseksi. 51330: maiden väliltä, mahdollisesti useassa vaiheessa. 51331: 51332: Nro 51 Itämeren sopimuksen vahvistaminen 51333: Nro 47 Kulttuuriyhteistyö Baltian ja Itä-Euroo- (A 952/s) 51334: pan kanssa (A 927/k) 51335: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51336: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- maiden ministerineuvostoa 51337: maiden ministerineuvostoa tekemään aloitteen Itämeren sopimukseen 51338: 67 51339: 51340: kuuluvan yhteistyön uudistamiseksi ja vahvista- -taataan, että sitoumukset tehdään velvoit- 51341: miseksi Pohjoismaiden neuvoston meriensuoje- taviksi, 51342: lukokouksen (1989) päätösasiakirjan periaattei- - puhdas teknologia ja varovaisuusperiaate 51343: den mukaisesti. otetaan perusperiaatteiksi, 51344: - säädetään ministerineuvoston säännöllis- 51345: ten kokousten pitämisestä, 51346: Nro 52 Helsingin sopimuksen tarkistaminen - taataan parlamentaarinen kytkentä, 51347: (A 952/s) - kansalaisjärjestöille ja ympäristönsuojelu- 51348: liikkeille taataan kuulemisoikeus sopimukseen 51349: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- kuuluvia päätöksiä tehtäessä, 51350: maiden hallituksia c) tekemään aloitteen Itämeren sopimuksen 51351: a) tekemään konkreettisia ehdotuksia Itäme- sihteeristön vahvistamisesta ja velvoittamaan sen 51352: ren sopimuksen muuttamiseksi ja pikaiseksi tekemään ehdotuksia vahvistetun sopimuksen 51353: vahvistamiseksi. Ehdotus on esitettävä muille mukaisesti. 51354: jäsenmaille ennen Itämeren sopimuksen seuraa- 51355: vaa ministerineuvoston kokousta 1992, jotta se 51356: voitaisiin hyväksyä samana vuonna 51357: b) Helsingin komissiossa ja sen tarkistamis- Nro 53 Itämeriyhteistyön rahoituksen paranta- 51358: työryhmässä edistämään Pohjoismaiden neuvos- minen (A 952/s) 51359: ton kansainvälisen meriensuojelukokouksen 51360: (1989) päätösasiakirjan periaatteiden sisällyttä- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51361: misestä Helsingin sopimukseen ja erityisesti otta- maiden hallituksia 51362: maan huomioon, että tarkistetussa sopimusteks- uuden Itämeren sopimuksen yhteydessä teke- 51363: tissä mään aloitteita rahoitusmahdollisuuksien pa- 51364: - täsmennetään ja korostetaan, että sopimus rantamisesta puhtaan teknologian aikaansaami- 51365: velvoittaa osanottajamaat yhä enemmän rajoit- seksi, mahdollisesti yhteistyössä Pohjoismaiden 51366: tamaan Itämeren saastuttamista ekologisesti investointipankin kanssa. 51367: kestävän kehityksen vuoksi, 51368: 68 51369: 51370: Liite 3 51371: 51372: 51373: 51374: 51375: Pohjoismaiden neuvoston 39. istunnossa hyväksytyt lausunnot 51376: 1 Pohjoismaiden neuvoston lausunto Pohjois- - laatimaan Pohjoismaiden kokonaisinfra- 51377: maiden ministerineuvoston pohjoismaista yh- struktuuria koskevan investointisuunnitelman, 51378: teistyötä koskevasta kertomuksesta (Cl) - laatimaan Pohjoismaiden kokonaisinfra- 51379: (budjetti- ja tarkastusvaliokunta) struktuuri-investointeja koskevan rahoitussuun- 51380: nitelman, jossa otetaan huomioon vaihtoehtoiset 51381: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- rahoitusmahdollisuudet, 51382: maiden ministerineuvostoa - edistämään pohjoismaisten kuljetusmark- 51383: 1. organisaatiotaan tehostaessaan edistämään kinoiden luomista siten, että kabotaasikuljetuk- 51384: sisäistä koordinointia sektorien välillä, set ovat sallittuja sekä maa- että lentokuljetuk- 51385: 2. jatkotyössä korostamaan niitä näkemyksiä, stssa, 51386: joita budjetti- ja tarkastusvaliokunta sekä eri- - asettamaan etusijaan liikenneturvallisuus- 51387: tyisvaliokunnat ovat esittäneet, alan yhteistyön, ja 51388: 3. esittämään Pohjoismaiden neuvoston 40. - turvaamaan rahoituksen markkinointi- 51389: istuntoon ehdotuksen pohjoismaisen yhteistyön kampanjoiden jatkamiseksi, jotta Pohjolan ulko- 51390: jatkamisesta rakennusalalla ja ottamaan huomi- puolelta tulevat matkailijat valitsisivat Pohjolan 51391: oon budjetti-ja tarkastusvaliokunnan esittämät matkakohteekseen. 51392: näkemykset. 51393: 51394: 4 Pohjoismaiden neuvoston lausunto juridisen 51395: 2 Pohjoismaiden neuvoston lausunto budjetti- ja valiokunnan asia-alalta (C2) 51396: tarkastusvaliokunnan asia-alalta (C2) 51397: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51398: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- maiden ministerineuvostoa 51399: maiden ministerineuvostoa, - selostamaan pohjoismaisen yhteistyön 51400: 1. pitämään etusijalla yhteistyötä Baltian suunnitelmia juridisen valiokunnan sektorilla 51401: kanssa ja varmistamaan tämän yhteistyön rahoi- 1992 jälkeen, 51402: tuksen, -jatkamaan toimintaa pohjoismaisen passi- 51403: 2. asettamaan myös etusijaan ympäristön sopimuksen turvaamiseksi passitarkastuksen 51404: laajassa merkityksessä ja jatkamaan työtään lakatessa EY:n sisäisillä rajoilla, 51405: ympäristökysymysten yhdentämiseksi eri yhteis- -aloittamaan työn vuonna 1931 hyväksytyn 51406: työsektoreilla, pohjoismaisen avioliittosopimuksen tarkistami- 51407: 3. työskentelemään pidemmällä aikaperspek- seksi, 51408: tiivillä ja sisällyttämään asiakirjaan C 211992 - tehostamaan pakolaispoliittisten strategi- 51409: suunnitelmat vuosille 1993-1995, oiden arviointia, 51410: 4. edistämään sektorien toiminnan priorisoin- -järjestämään seminaarin, johon osallistuisi 51411: tia siten, että selvästi ilmenee, mitä voidaan eräitä Itä-Euroopan maita kuluttaja-alan asian- 51412: toteuttaa, myös sektoribudjetin supistamisten tuntemuksen siirtämiseksi. 51413: yhteydessä. 51414: 51415: 5 Pohjoismaiden neuvoston lausunto talousvalio- 51416: 3 Pohjoismaiden neuvoston lausunto liikenneva- kunnan asia-alalta (C2) 51417: liokunnan asia-alalta (C2) 51418: Pohjoismaiden neuvosto esittää, että 51419: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 1. Asiakirjan C211991 muotoa ja esitystapaa 51420: maiden ministerineuvostoa pidetään tyydyttävänä ja ministerineuvostoa 51421: 69 51422: 51423: kehotetaan vastaisuudessa käyttämään C2:ta EY:n kanssa. Ministerineuvoston tulee tutkia 51424: suunnittelun välineenä. mahdollisuudet säilyttää Pohjoismaiden alkoho- 51425: 2. Pohjoismaisen yhteistyön ja sen kansainvä- lipolitiikka. 51426: lisen aseman tarkastelun ja arvioinnin pohjalta 5. Pohjoismaiden neuvostolle tulee esittää 51427: ministerineuvoston tulisi esittää tulevaisuuden ministerineuvoston ehdotus luonnonsuojelun 51428: ohjelma keskusteltavaksi 40. istunnossa. pohjoismaiseksi toimintasuunnitelmaksi, jossa 51429: 3. Baltiaa ja Itä-Eurooppaa koskevaa työoh- on toimenpiteitä sekä ympäristösektorilla että 51430: jelmaa on jatkuvasti laajennettava ja turvattava maa -ja metsätaloussektorilla. 51431: sen rahoitus pitkällä aikavälillä. 6. Neuvostoliiton ja Baltian suurten ympäris- 51432: 4. NOPEF:in Itä-Eurooppaan liittyvän tule- töongelmien ja rajallisten voimavarojen vuoksi 51433: van työn rahoitus on turvattava. ympäristönsuojelutoimia on tarkasti priorisoita- 51434: 5. Yhteistyö teknisessä ja teollisessa tutki- va ja kohdennettava. Ensisijaisesti toimenpitei- 51435: muksessa ja kehityksessä on strategisesti tärkeää siin on ryhdyttävä haitallisimpien saasteiden 51436: Pohjoismaiden kilpailukyvyn kehittämisen ja torjumiseksi. 51437: kestävän kehityksen kannalta. Tätä yhteistyötä 7. Suurin ongelma on pääoman puute, mitä 51438: tulisi siksi pitää erittäin tärkeänä suunnittelusta Baltian tasavaltojen luottokelpoisuuden puuttu- 51439: ja rahoituksesta päätettäessä. minen vaikeuttaa. Pohjoismaiden hallitusten 51440: 6. Ministerineuvoston tulisi käynnistää pro- tulisi päättää Pohjoismaiden investointipankin 51441: sessi, joka voi johtaa Pohjoismaiden kehitysyh- luottojärjestelmästä "pehmeämpien" luottoehto- 51442: teistyötä koskevan Kööpenhaminan sopimuksen jen soveltamiseksi ympäristönsuojelutoimintaan 51443: tarkistukseen. Baltiassa. 51444: 7. Uusi asunto- ja rakennusalan ohjelma tulisi 51445: laatia 40. istuntoon. 51446: 51447: 7 Pohjoismaiden neuvoston lausunto sivistysva- 51448: 6 Pohjoismaiden neuvoston lausunto sosiaali- ja liokunnan asia-alalta (C2) 51449: ympäristövaliokunnan asia-alalta (C2) 51450: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 51451: Pohjoismaiden neuvosto esittää, että maiden ministerineuvostoa 51452: 1. Pohjoismaalaisten oikeuksien tulee säilyä -viimeistään vuoden 1992 aikana rahoitta- 51453: yhteistyöalana ja niitä tulee valvoa erityisesti maan kulttuuritoimintasuunnitelmaa jäljellä 51454: lisättäessä harmonointia EY:n sääntöjen kanssa. olevilla 35 milj. Tanskan kruunulla, vuoden 1987 51455: 2. Nuorisotyöttömyyttä tulee myös tulevai- budjetin tason lisäksi, 51456: suudessa torjua pohjoismaisella toiminnalla. - aloittamaan ja organisoimaan projektin 51457: 3.Pohjoismaista sosiaaliturvaa ei saa heiken- Pohjoismaiden kulttuurista tulevaisuuden Eu- 51458: tää lisättäessä harmonointia EY:n sääntöjen roopassa, 51459: kanssa. Sosiaaliturvasopimuksen tulee olla pe- - aloittamaan kulttuurimatkailua koskevan 51460: rusta valvottaessa sosiaalista ulottuvuutta EY:n yhteistyön Pohjoismaiden neuvoston ja Euroo- 51461: kanssa käytävissä neuvotteluissa. pan neuvoston välillä, 51462: 4. Pohjoismaiden alkoholipoliittisia pyrki- - jatkuvasti kehittämään ja tukemaan nuo- 51463: myksiä ei saa heikentää lisättäessä harmonointia riso- ja vaihtoyhteisty5tä. 51464: 70 51465: 51466: Liite 4 51467: 51468: 51469: 51470: 51471: Pohjoismaiden neuvoston 4. ylimääräisessä istunnossa 51472: hyväksytyt suositukset 51473: Nro 54/1991 Pohjoismaisen yhteistyön vahvista- Nro 56/1991 Pohjoismaiden ministerineuvoston 51474: minen (A 974/e) budjetti 1992 (B 121/b) 51475: 51476: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- 51477: maiden ministerineuvostoa den ministerineuvostolle 51478: sisällyttämään jäsenehdotuksen aloitteet sekä että ministerineuvosto ottaa huomioon neu- 51479: talousvaliokunnan, muiden valiokuntien ja Poh- voston vaatimuksen informatiivisemmasta bud- 51480: joismaiden neuvoston keskusteluissa em. aloit- jetista, joka voi olla pohjana neuvoston priori- 51481: teista esitetyt näkökohdat ohjelmaan pohjois- soidessa toimintaa eri asia-aloilla, sekä tällöin 51482: maisesta yhteistyöstä 1992 jälkeen, jonka minis- erityisesti 51483: terineuvosto esittää neuvoston 40. istuntoon. -kommentoi muutosesityksiä 51484: Ministerineuvoston tulee lisäksi esittää erillisiä -kutsuu käyttövaroiksi vain sellaisia varoja, 51485: ministerineuvoston ehdotuksia jäsenehdotuksen jotka ovat todella käytettävissä uuteen toimin- 51486: tärkeistä esityksistä, esim. Baltian investointi- taan budjettivuotena 51487: pankista. -toimii sen hyväksi, että pitkällä tähtäimel- 51488: lä, ja viimeistään vuoden 1995 budjetissa, ote- 51489: taan käyttöön ministerineuvoston budjetin koko 51490: Nro 55/1991 Pohjoismaisen mallin vahvistami- toiminnan tavoite- ja kehysohjaus jossain muo- 51491: nen (A 978/s) dossa 51492: - noudattaa aikomuksiaan edistää jo päätet- 51493: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tyjä sitoumuksia, esim. toimintasuunnitelmia ja 51494: maiden ministerineuvostoa työohjelmia, 51495: sisällyttämään pohjoismaista mallia käsittele- päättää, että vuoden 1990 toiminnan ylijäämä 51496: vän jäsenehdotuksen A 978/s aloitteet sekä siirretään vuoden 1992 pohjoismaiseen budjet- 51497: Pohjoismaiden neuvoston ylimääräisessä istun- tiin sen sijaan, että se siirrettäisiin jäsenmaille, ja 51498: nossa 13. marraskuuta 1991 mainitusta jäseneh- tällöin ottamaan huomioon varojen käyttöä 51499: dotuksesta esitetyt näkökannat ohjelmaan poh- koskevat valiokunnan ehdotukset, 51500: joismaisesta yhteistyöstä vuoden 1992 jälkeen, muilta osin ottaa huomioon valiokunnan 51501: jonka ministerineuvosto esittää neuvoston 40. edellä esittämät näkökannat 51502: istuntoon. 51503: 71 51504: 51505: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO Liite 5 51506: "Euroopan energia" Suomennos 51507: 51508: 51509: 51510: 51511: "Euroopan energia" -konferenssin julistus 51512: 51513: Euroopan parlamenttien jäsenet kokoontui- -neuvottelut Euroopan talousalueen luomi- 51514: vat Pohjoismaiden neuvoston järjestämään kan- sesta; 51515: sainväliseen konferenssiin Osloon 14.-15. loka- -maailmanlaajuisen ja alueellisen yhteistyön 51516: kuuta 1991 ja hyväksyivät yksimielisesti seuraa- tarpeen demokratian, itsemääräämisoikeuden ja 51517: van julistuksen: markkinatalouden kehittämiseksi; 51518: - monet maailmanlaajuiset ja alueelliset 51519: sopimukset energian käytöstä ja tuotannosta; 51520: Euroopan parlamenttien jäsenet - monet maailmanlaajuiset ja alueelliset 51521: sopimukset energian käyttöön ja tuotantoon 51522: Ottaen huomioon liittyvistä ympäristöongelmista; 51523: - sopimuksen Euroopan jälleenrakennus- ja 51524: - että jokaisen energiastrategian tai laajan kehityspankin (EBRD) perustamisesta ja toi- 51525: energiasuunnitelman tärkein mittapuu on, kuin- minnan aloittamisesta; 51526: ka se palvelee yhteiskunnan muita, usein ristirii- - Pohjoismaiden neuvoston ilmansuojelu-ja 51527: taisia perustavoitteita, esim. oikeudenmukai- meriensuojelukonferenssit, jotka kiinnittivät 51528: suutta, taloudellisuutta, ympäristöystävällisyyt- huomiota energiaan liittyviin huomattaviin 51529: tä, käyttökelpoisuutta pitkällä ajalla, omavarai- ympäristöongelmiin; 51530: suutta ja rauhaa; - Yhdistyneiden Kansakuntien Brasiliassa 51531: -että aineellisen elintason huomattavat erot 1992 järjestämän ympäristö- ja kehityskonfe- 51532: jakavat tämän päivän maailmaa; renssin (UNCED), jossa keskustellaan muun 51533: - että ihmiskunnan arvokkaat voimavarat, muassa energiakysymyksistä ottaen erityisesti 51534: esim. vesi, viljelymaa, öljy, maakaasuja pääoma, huomioon ilmastomuutokset; 51535: ovat rajalliset, mikä velvoittaa kaikkia kansoja - ECE:n alueella kestävästä kehityksestä 51536: ja yksilöitä käyttämään niitä mahdollisimman (toukokuussa 1990) annetun Bergenin julistuk- 51537: tehokkaasti inhimillisten perustarpeiden täyttä- sen, jossa ECE-maiden hallitukset sopivat 51538: miseksi ja ihmiskunnan hyvinvoinnin lisäämi- "Energiatehokkuus 2000" -kampanjan aloitta- 51539: seksi vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä misesta; 51540: täyttää omat tarpeensa; - Alankomaiden pääministerin Ruud Lub- 51541: -että kaikilla energian tuotanto- ja käyttöta- bersin aloitteen Euroopan energiaperuskirjan 51542: voilla on ympäristövaikutuksia, mikä edellyttää laatimisesta sekä EY:n aloitteen kutsua koolle 51543: yleiseurooppalaista energiapolitiikkaa, jossa diplomaattien konferenssi neuvottelemaan ja 51544: ympäristönsuojelu ja muut tärkeät toimintaoh- sopimaan peruskirjasta; 51545: jelmat ovat tasapainossa; 51546: 51547: Korostavat, että on välttämätöntä 51548: Panevat merkille 51549: tiivistää eurooppalaista yhteistyötä 51550: - Euroopassa meneillään olevat poliittiset energiapolitiikan kaikilla aloilla; 51551: muutokset; -jatkaa Euroopan valtioiden nykyisiä ener- 51552: - että EY on tiivistämässä jäsenvaltioidensa giastrategioita, joilla pyritään suurempaan riip- 51553: yhteistyötä myös energiaa koskevissa kysymyk- pumattomuuteen tuontiöljystä ja vähentämään 51554: sissä; maailmanlaajuisia ilmastonmuutoksia aiheutta- 51555: 72 51556: 51557: via päästöjä sekä rajoittamaan edelleen pluto- sinänsä tue kestävän kehityksen tavoitteita, 51558: niumin määrää ja leviämistä ympäri maailmaa; koska näihin strategioihin sisältyvät valtavat 51559: - testata kaikki energiastrategiat pitkän ai- pääomavaatimukset vaikeuttavat oikeudenmu- 51560: kavälin käyttökelpoisuuskriteerin perusteella; kaisuuden ja taloudellisuuden päämäärien to- 51561: - tunnustaa se tosiasia, että pitkän aikavälin teuttamista; 51562: käyttökelpoisuuden kannalta tärkeä näkökohta - "loppukäytön" lähestymistapa antaa var- 51563: on tiedon tuottaminen ja uusien teknologioiden sin monia mahdollisuuksia laatia energiastrate- 51564: kehittäminen, varsinkin sellaisten voimavarojen giat siten, että ne vastaavat kestävää kehitystä, 51565: hyödyntämiseksi, jotka ovat suhteellisesti kestä- jota pidämme toivottavana; 51566: vämpiä ja uusiutuvia; -fossiilisten polttoaineiden käytön huomat- 51567: - luoda tehokkaammat ja kilpailuun perus- tava laajentaminen ei ole sovitettavissa yhteen 51568: tuvat eurooppalaiset energiamarkkinat - var- ympäristöystävällisyyttä ja pitkän aikavälin 51569: sinkin sähköä ja maakaasua varten; käyttökelpoisuutta koskevien tavoitteiden kans- 51570: - ottaa huomioon sekä "tarjontakeskeinen" sa; 51571: lähestymistapa että "loppukäytön" lähestymis- - nykyisessä ydinvoimatuotannossa ja sen 51572: tapa päätettäessä energiastrategioista ja siten laajentamisessa on vakavia ongelmia, jotka joh- 51573: tunnustaa, että on usein halvempaa säästää kuin tuvat tuotannon potentiaalisista vaaroista, mm. 51574: tuottaa ylimääräinen energiayksikkö, mikä on ydinaseiden leviämiseen, turvallisuuteen ja ym- 51575: myös ympäristön kannalta parempi ratkaisu; päristönsuojeluun liittyvät ongelmat; 51576: - toteuttaa energiajärjestelmien (tuotanto, - Keski- ja Itä-Euroopan maat voivat saa- 51577: kuljetukset ja loppukäyttö) tekninen uudistami- vuttaa edellämainitut tavoitteet vain dynaami- 51578: nen kaikkialla Euroopassa ja varsinkin Itä- ja sessa ja asteittaisessa yhdentymisessä Euroopan 51579: Keski-Euroopan maissa ja Neuvostoliiton tasa- yhteisön markkinoiden suuntaan; 51580: valloissa osana tärkeää prosessia talouden ra- 51581: kenteiden uudistamiseksi ja ympäristön paranta- 51582: miseksi; Suosirtavat seuraavaa: 51583: -ottaa huomioon taloudellisen ja ekologisen 51584: rakennemuutoksen yhteiskunnalliset ja työmark- - Euroopan maat luovat avoimet ja kilpai- 51585: kinavaikutukset koko Euroopassa, varsinkin luun perustuvat energiamarkkinat, jotka toimi- 51586: Keski- ja Itä-Euroopan maissa; vat poliittisella tasolla päätettyjen yleisten yh- 51587: - myötävaikuttaa kaikissa Euroopan valti- teiskunnallisten ja ympäristntavoitteiden mukai- 51588: oissa siihen, että ilmastomuutoksia koskeva sesti; 51589: maailmanlaajuinen sopimus saadaan nopeasti - erityistä painoa tulisi panna energiasekto- 51590: aikaan ja läheisessä yhteistyössä ryhtyä tarvitta- reiden kehittämiseksi Keski- ja Itä-Euroopan 51591: viin toimiin sopimuksen panemiseksi täytän- maissa ja Neuvostoliiton tasavalloissa sellaisen 51592: töön; tilanteen luomiseksi, että kehittyneet energiatek- 51593: - toteuttaa viipymättä ja tiukasti kaikkia nologiat kilpailevat markkinoilla samoilla eh- 51594: alueellisia ja maailmanlaajuisia sopimuksia ener- doilla ja markkinoilta voidaan poistaa eräille 51595: gian ympäristövaikutuksista ja soveltaa kustan- teknologioille tai niiden ryhmille asetetut varsin 51596: nusvastaavuusperiaatetta kansallisiin sitoumuk- monet esteet tai niille myönnetyt edut; 51597: siin tämän alan tulevissa kansainvälisissä sopi- - Euroopan maiden tulisi sopia tarvittavien 51598: muksissa; keinojen koordinoidusta käytöstä varmistaak- 51599: seen energian ympäristövaikutuksia koskevien 51600: kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanon, 51601: esim. kiintiöt ja hiilidioksidi-rikkidioksidi- ja 51602: Tekevät seuraavat johtopäätökset: typpioksidipäästöille määrättävät verot tai 51603: maksut; 51604: - useimmilla yhteiskunnallisilla tavoitteilla - kansainvälisen yhteisön tulisi soveltaa 51605: on ilmeiset energiakytkennät ja tämän vuoksi kustannusvastaavuusperiaatetta määrätessään 51606: maailmanlaajuiset energiastrategiat on laaditta- keinoista ja velvoitteista energia- ja ympäristö- 51607: va niin, että ne tukevat näiden tavoitteiden alan uusissa kansainvälisissä sopimuksissa; 51608: saavuttamista tai eivät ainakaan ole ristiriidassa -huomiota tulisi kiinnittää ongelmaan, joka 51609: niiden kanssa; koskee täyden taloudellisen vastuun määräämis- 51610: - "tarjontakeskeiset" energiastrategiat eivät tä ydinvoimateollisuudelle mahdollisten onnet- 51611: 73 51612: 51613: 51614: tomuuksien varalta, ja ydinenergian kustannus- valloissa SIJaitsevien ydinvoimaloiden nykyai- 51615: ten tulisi siksi sisältää todelliset ja täydet riskiva- kaistamiseksi; 51616: kuutuskustannukset; - Maailmanpankin ja Itä- ja Keski-Euroo- 51617: - on välttämätöntä siirtyä uusiutuviin ener- pan maiden ja Neuvostoliiton tasavaltojen välil- 51618: giavaroihin, joiden kehittämistä tulisi edistää lä olisi päästävä läheisempään yhteistyöhön 51619: laajentamalla yhteisiä eurooppalaisia tutkimus- pankin täysjäsenyyden myöntämiseksi niille; 51620: ja kehitysohjelmia; - Maailmanpankin ja Euroopan jälleenra- 51621: - uusien energiateknologioiden - varsinkin kennus- ja kehityspankin (EBRD) tulisi pitää 51622: uusiutuvien voimavarojen kuten tuuli-, aurinko- erittäin tärkeinä energiajärjestelmien uudistamis- 51623: ja biomassaenergian-kehittämiseen ja energia- hankkeita ja projekteja, jotka edistävät energian 51624: teknologioiden vaihtoon Euroopan maiden vä- säästöä teollisuudessa ja kotitalouksissa Itä- ja 51625: lillä tulisi kannustaa kansallisissa, kahdenvälisis- Keski-Euroopan maissa ja Neuvostoliiton tasa- 51626: sä ja monenvälisissä eurooppalaisissa ohjelmis- valloissa; 51627: sa; - Euroopan maiden tulisi luoda EBRD:ssä 51628: - uusiutuvien energiavarojen käytön edistä- edullisten lainojen järjestelmä energian kehittä- 51629: mistä olisi nopeutettava koordinoidulla vero- ja mishankkeiden rahoittamiseksi Itä- ja Keski- 51630: hin takann ustejärjestelmällä; Euroopan maissa ja Neuvostoliiton tasavallois- 51631: - yhdistetty lämpö- ja energiatuotanto olisi sa; 51632: asetettava erittäin tärkeälle sijalle. Kaukolämpö- -kaikkien Euroopan maiden tulisi toteuttaa 51633: järjestelmien laajennusten avulla tulisi jätteiden- profiililtaan eurooppalaisia tiedotus- ja koulu- 51634: poltosta ja teollisista valmistusprosesseista syn- tusohjelmia lisätäkseen yleistä energiatalouden 51635: tyvän lämpöenergian hyödyntämistä nopeuttaa tuntemusta; 51636: milloin mahdollista; - energia-alan muutosten sosiaalisista ja 51637: - kaikkien Euroopan valtioiden tulisi liittyä työmarkkinanäkökohdista tulisi neuvotella hal- 51638: jäseniksi kansainväliseen energiajärjestöön litusten ja työmarkkinaosapuolten, ts. työnanta- 51639: (lEA); jien ja ammattiyhdistysten kesken; 51640: kansainvälistä atomienergiajärjestöä - Euroopan kaikkien maiden tulisi allekir- 51641: (IAEA) tulisi vahvistaa mahdollisimman paljon, joittaa Euroopan energiaperuskirja, jossa ote- 51642: jotta se pystyisi valvomaan kaikkien ydinvoima- taan huomioon Euroopan parlamentaarikkojen 51643: loiden turvallisuutta ja edistämään teknologian tässä yksimielisessä julistuksessa esittämät näke- 51644: siirtoa, joka on välttämätöntä etenkin Itä- ja mykset. 51645: Keski-Euroopan maissa ja Neuvostoliiton tasa- 51646: Oslossa 15. lokakuuta 1991 51647: 51648: 51649: 51650: 51651: JO 311740Y 51652: 74 51653: 51654: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO Liite 6 51655: Puheenjohtajiston sihteeristö 51656: 12.11.1991 51657: Suomennos 51658: 51659: Asiakirja 2 51660: 51661: 51662: 51663: 51664: Pohjoismainen yhteistyö vuoden 1992 jälkeen- periaatteellisia näkö- 51665: kohtia 51666: Muuttuneet edellytykset Yhteistyön on vahvistettava Pohjoismaiden 51667: roolia ja vaikutusta yhä yhdentyneemmässä 51668: Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen Euroopassa. Pohjoismaiden on otettava aktiivi- 51669: yhdentyminen on luonut ja luo edelleen uusia sesti osaa Euroopan päiväjärjestyksen laadin- 51670: haasteita ja mahdollisuuksia pohjoismaiselle taan. 51671: yhteistyölle. Pohjoismaisen yhteistyön on vahvistettava 51672: Sama koskee kehitystä Itä- ja Keski-Euroo- Pohjolaa sisältäpäin luomalla talouden, energia- 51673: passa - etenkin kehitystä Pohjolan lähialueilla ja liikennepolitiikan sekä kulttuurin ja koulutuk- 51674: - Itämerta ja arktista/Kuolan aluetta. sen kotimarkkinat. 51675: Pohjoismaisen yhteistyön jatkaminen olisi Pohjoismaista identiteettiä on vahvistettava 51676: helpointa, jos kaikki Pohjoismaat valitsisivat yhteistoiminnalla koulutuksen, kulttuurin ja 51677: saman tavan liittyä EY:hyn. Lyhyellä aikavälillä tv:n/viestimien aloilla. 51678: tämä on tuskin ajankohtaista. Seuraavat kehi- Pohjoismaisella yhteistyöllä on vahvistettava 51679: tysvaiheet ovat todennäköisempiä: kansan valtaa ja vaikutusta kehitykseen Euroo- 51680: 1. Tämän vuosikymmenen puoliväliin saakka passa, jolle on ominaista keskittyminen ja byro- 51681: kaikkien Pohjoismaiden (paitsi Tanskan) suh- kratisoituminen. 51682: detta EY:hyn säätelee Eta-sopimus. Pohjoismaisen yhteistyön sanallinen tavoite- 51683: 2. Edellisessä kohdassa esitettyä ajankohtaa taso on aina ollut korkea. Poliittinen tahto 51684: seuraavana 3-5-vuotiskautena todennäköisesti yhteiseen toimintaan ei ole aina ollut yhtä suuri. 51685: 3 tai ehkä 4 Pohjoismaata ovat EY:n jäseniä ja Pohjoismaiden aktiivinen rooli uudessa Euroo- 51686: kaksi tai yksi maa on EY:n ulkopuolella. passa vaatii korkeampaa tavoitetasoa pohjois- 51687: Seuraavan esityksen lähtökohtana on, että maiseen yhteistyöhön ja poliittisen tahdon lisää- 51688: pohjoismainen yhteistyö täydentää ja tukee mistä. Vaihtoehtona on pohjoismaisen yhteis- 51689: Pohjoismaiden yhdentymistä Eurooppaanja että työn väheneminen ja kuihtuminen. 51690: pohjoismainen yhteistyö on elinkelpoista riippu- Puheenjohtajisto kehottaa Pohjoismaiden pää- 51691: matta siitä, minkä lyhyen tai pitkän aikavälin ministereitä mahdollisimman nopeasti antamaan 51692: liittymismuodon EY:hyn eri Pohjoismaat valit- poliittisen julistuksen pohjoismaisen yhteistyön 51693: sevat. päämääristä ja tavoitteista ja tekemään aloitteen 51694: vuonna 1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen 51695: tarkistamisesta, jotta voidaan varmistaa päämää- 51696: Keskeiset tavoitteet rien ja tavoitteiden toteuttaminen käytännön poli- 51697: tiikassa. 51698: Pohjoismaisen yhteistyön on otettava huomi- 51699: oon sekä kansalaisten tarpeet ja edut kansalais- 51700: ten Pohjolan kehittämiseksi ja vahvistamiseksi 51701: että Pohjoismaiden tarpeet koordinoida etujaan Etusijalle asetettavat yhteistyöalat 51702: suhteessa Eurooppaan muissa suhteissa. 51703: Pohjoismaisen yhteistyön on luotava Pohjo- Pohjoismaiseen yhteistyöhön kuuluvat nykyi- 51704: laan kestävä kasvualue, jossa on elinvoimainen sin kaikki yhteiskunnan alat. Pohjoismaiden liit- 51705: kulttuuri ja sosiaalinen tasapaino. tyminen Etaan ja EY:hyn aiheuttaa sen, että 51706: 75 51707: 51708: monet neljää vapautta koskevat kysymykset tämän vuoksi keskeinen väline yhteiskuntaelä- 51709: ratkaistaan muilla kuin pohjoismaisilla fooru- män kaikilla aloilla. Lisäksi ympäristöpolitiikka 51710: meilla. Tämä antaa lisää mahdollisuuksia poh- on etusijaan asetettu ala. Erityisesti tämä koskee 51711: joismaisten yhteistyötehtävien voimakkaampaan pohjoismaista yhteistyötä Itämeren, Kuolan ja 51712: etusija-asetieluun ja keskittämiseen. Pohjanmeren ympärillä asuvien naapureiden 51713: Seuraavat yhteistyöalat on asetettava etusi- kanssa. 51714: jaan: 51715: 51716: Kulttuuripolitiikka 51717: Kansalaisuuspolitiikka Budjettivaikutukset 51718: Eurooppapolitiikka 51719: Elinkeinopolitiikka Yhteispohjoismainen budjetti on laajuudel- 51720: Ympäristöpolitiikka taan pieni, ja sitä voidaan ensisijaisesti pitää 51721: kansallisten budjettien toiminnan täydennykse- 51722: nä. 51723: Pohjoismaisen kulttuuripolitiikan on osaltaan Pohjoismaisen yhteistyön voimaaja sisältöä ei 51724: edistettävä ja lujitettava Pohjoismaiden "arvo- myöskään heijasta pelkästään pohjoismaisen 51725: yhteisöä" mm. kehittämällä elinkelpoista kult- budjetin koko. Päinvastoin, kaikki toimenpiteet, 51726: tuuria ja antamalla ihmisille hyvän perustan jotka tähtäävät esim. säännösten purkamiseen, 51727: vaikuttaa omaan ja yhteiskunnan kehitykseen. yksinkertaistukseen, lakien yhdenmukaistukseen 51728: Kulttuuri po Ii tiikka keskittyy viestintä yhteistyö- jne., voidaan toteuttaa ilman suurta taloudellista 51729: hön, tutkimukseen ja koulutukseen ja kansan- panosta yhteispohjoismaisesta budjetista. 51730: kulttuuriin ja työhön kielten ymmärtämisen li- Muilla aloilla on kuitenkin tärkeätä saada 51731: säämiseksi. laaja yhteispohjoismainen rahoitus pohjoismai- 51732: Pohjoismaisen kansalaisuuspolitiikan on laa- sen yhteistyön tavoitteiden toteuttamiseksi. 51733: jennettava ja lujitettava kansalaisten oikeuksia Kunnianhimoinen pohjoismainen kulttuuripoli- 51734: seuraavilla aloilla: lastenhoito, nuorisopolitiik- tiikka, johon kuuluu opiskelijavaihto, tutkimus, 51735: ka, vanhustenhoito, tasa-arvo, elämänlaatu, ja kansalaisjärjestöjen työn tukeminen ja viestin- 51736: etiikka ja ympäristö. täyhteistyön laajentaminen, edellyttävät talou- 51737: Pohjoismaisen Eurooppapolitiikan on osal- dellisia voimavaroja pohjoismaisella tasolla tu- 51738: taan edistettävä Pohjoismaiden yhteisesiinty- losten saavuttamiseksi. 51739: mistä ja yhteisiä näkökohtia kansainvälisissä Sama koskee pohjoismaista toimintaa Balti- 51740: yhteyksissä, laajennettava yhteistyötä Pohjolan aan nähden, Itämeren alueella tai Kuolan alueel- 51741: alueen ja Euroopan muiden alueiden kanssa, la. Näillä sektoreilla tarvittava valtava panostus 51742: esim. Itämeren alue, arktinen alue ja Benelux, puoltaa sitä, että myönnetyt kansalliset voima- 51743: ja edistettävä Euroopassa pohjoismaista arvo- varat kootaan laajemmaksi tehokkaaksi pohjois- 51744: yhteisöä. maiseksi voimavaraksi. 51745: Pohjoismaisen elinkeinopolitiikan on osaltaan Ympäristö on myös ala, jolla monet tehtävistä 51746: edistettävä kestävän kasvualueen luomista Poh- voidaan ratkaista paremmin yhteistyössä ja jossa 51747: jolaan mm. aktiivisella pohjoismaisella työlli- yhteispohjoismainen määräraha ja/tai laina tai 51748: syyspolitiikalla, ympäristöpolitiikalla, panostuk- tukijärjestelyt tuottavat parempia tuloksia kuin 51749: sella työn laatuun, Pohjolan kotimarkkina-alu- kunkin maan erillinen toiminta. 51750: eella, alueellisilla tukijärjestelyillä, rajoittamalla Puheenjohtajisto suosittaa pääministereitä tu- 51751: ja yksinkertaistamaila rajatarkastuksia, yhden- levina vuosina vahvistamaan huomattavasti poh- 51752: mukaistamaila Pohjoismaiden rajakauppasään- joismaista budjettia nykytasoon verrattuna. Vo- 51753: töjä sekä veroja ja maksuja, yhteispohjoismaisil- lyymin kasvu sijoitetaan ensisijaisesti lisäpanos- 51754: la infrastruktuuriohjelmilla ja yhteisellä kuljetus- tukseen kulttuuri- ja koulutusalalla, Itämeren 51755: politiikalla ja pohjoismaisella teollisuustutki- alueen ja Kuolan toimintasuunnitelmaan, lisäpa- 51756: muksella jne. Pohjolan läntisten osien erityiset nostukseen ympäristöalalla ja elinkeinopoliittiseen 51757: vaatimukset ja mahdollisuudet on otettava huo- toimintasuunnitelmaan Pohjoismaiden työllisyy- 51758: mioon tässä yhteydessä. den lisäämiseksi. 51759: Pohjoismaisen ympäristöpolitiikan keskeinen Toiminnan priorisoinnin ja keskittämisen tulisi 51760: tavoite on edistää Pohjoismaiden yhteiskuntien nykyistä enemmän painaa leimansa yhteispoh- 51761: kestävää kehitystä. Ympäristöpolitiikasta tulee joismaisen budjetin käyttöön. 51762: 76 51763: 51764: Vaikutukset organisaatioon Neuvoston on saatava päätösoikeus siitä, 51765: kuinka yhteispohjoismaisen budjetin varoja on 51766: Pohjoismaiden neuvosto koostuu sekä minis- priorisoitava. 51767: tereistä että kansanedustajista, mutta siltä puut- On täsmennettävä, että ulko- ja turvallisuus- 51768: tuu yhtenäinen poliittinen johto. Varsinkin haja- politiikka ovat pohjoismaisia yhteistyöaloja - 51769: nainen ministerineuvoston organisaatio estää aloilla, joilla Pohjoismaiden kesken on yhteistä 51770: keskittämisen, priorisoinnin ja toimintakyvyn. etua. 51771: Tulevaisuuden pohjoismaisen yhteistyön tär- Pohjoismaiden parlamentteja kehotetaan pyr- 51772: keä rooli edellyttää nykyistä vahvemman raken- kimään lisäämään koordinointia Pohjoismaiden 51773: teen luomista. Pohjoismaisista laitoksista on neuvoston pasrlamentaarikkojen ja parlamen- 51774: muodostettava tehokkaita ja tuloshakuisia. teissa Eurooppa-kysymyksistä vastaavien välillä. 51775: Pääministerien tulee osallistua aktiivisemmin 51776: pohjoismaiseen yhteistyöhön, mm. siten, että 51777: muutamia kertoja vuodessa pidetään pohjois- Puheenjohtajiston ehdotukset Pohjoismaiden pää- 51778: maisia pääministerikokouksia. Pohjoismaiden ministereille 51779: neuvosto on viimeksi 39. istunnossa Kööpenha- 51780: minassa hyväksynyt suositukset siitä, että ulko- Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto 51781: asiainministerienja ulkomaankauppaministerien kehottaa Pohjoismaiden pääministereitä edellä 51782: Euroopan ministerien) ministerineuvostot perus- esitetyn perusteella 51783: tetaan pikaisesti. Puheenjohtajisto kehottaa pää- a) hyväksymään poliittisen tahdonilmaisun 51784: ministereitä ottamaan kantaa siihen, missä pohjoismaisesta yhteistyöstä 1990-luvulla. 51785: muodossa tämä voidaan toteuttaa parhaiten. b) päättämään Helsingin sopimuksen tarkis- 51786: Uudelleenjärjestelyn tulee johtaa eräiden teh- tuksesta, siten että ehdotukset uudeksi sopimuk- 51787: tävien, esim. tiedotuksen koordinointiin, ja seksi voidaan esittää Pohjoismaiden neuvostolle 51788: puheenjohtajiston ja ministerineuvoston sihtee- viimeistään syksyllä 1992. 51789: ristöjen keskittämiseen samoihin toimitiloihin. c) vahvistamaan pohjoismaisten yhteistyöalojen 51790: Sekä ministerineuvoston että neuvoston pää- priorisoinnin 1990-luvulla. 51791: tösvaltaa on lisättävä. On mm. arvioitava ja d) huolehtimaan siitä, että pohjoismaista bud- 51792: selvitettävä, voiko ministerineuvosto tehdä jettia vahvistetaan huomattavasti tulevina vuosina 51793: enemmistöratkaisuja eräissä asioissa, esim. ym- lisäämällä panostusta ja keskitystä etusijaan ase- 51794: päristöpolitiikassa. tetuilla pohjoismaisilla yhteistyöaloilla. 51795: Virkamieskomiteoille on annettava selvempi e) toteuttamaan pohjoismaisen yhteistyön orga- 51796: pohjoismainen toimivalta ja tulosvastuu. nisaatiouudistuksen. 51797: 77 51798: 51799: Liite 7 51800: 51801: 51802: 51803: 51804: Maarianhaminan julistus tulevasta pohjoismaisesta yhteistyöstä 51805: 51806: Pohjoismaiden pääministerit päättivät ko- Pohjoismaisen yhteistyön tulevan kehityksen 51807: kouksessaan 12.11.1991 Pohjoismaiden neuvos- edellytyksiin vaikuttavat organisatorisessa mie- 51808: ton 4. ylimääräisen istunnon yhteydessä Maari- lessä voimakkaasti ne liittymismuodot, jotka 51809: anhaminassa antaa seuraavan julistuksen: Pohjoismaat valitsevat suhteessa Euroopan yh- 51810: Euroopan perinpohjaiset muutokset ja maan- teisöön. 51811: osamme sotilaallisen ja ideologisen kahtiajaon Täitä pohjalta henkilökohtaisten edustajien 51812: päättyminen ovat aloittaneet uuden yhteistyö- olisi tutkittava, kuinka pohjoismaista yhteistyö- 51813: kauden. Muutosaalto vaikuttaa myös Pohjo- tä voitaisiin kehittää eurooppalaisissa kehyksis- 51814: laan, meiltä odotetaan aktiivista panosta uuden sä tilanteessa, jossa kaikki tai useat Pohjoismaat 51815: Euroopan rakentamisessa. Toiminta pohjoismai- ovat tulleet EY:n jäseniksi. Edustajien tulee 51816: sessa yhteistyössä on siten aivan uusien haastei- luonnostella pohjoismaisen politiikan ja euroop- 51817: den edessä. palaisen yhteistyön uusia rakenteita, jotka täl- 51818: Pääministerit pitävät Eta-sopimusta tervetul- löin voisivat täydentää tai korvata nykyisiä ra- 51819: leena. Euroopan taloudellisella ja poliittisella kenteita. Uudelleen arvioinnin keskeiset kysy- 51820: yhdentymisellä on tärkeitä vaikutuksia Pohjo- mykset ovat: 51821: laan. Eta-sopimus edistää alueellisen yhteistyön - Euroopan yhdentymisen vaikutukset poh- 51822: lisäämistä ja läheisempää vuorovaikutusta vii- joismaisen yhteistyön eri aloihin ja yhteistyön 51823: den Pohjoismaan välillä. sisällön ja muotojen kehittäminen, 51824: Pääministerit haluavat tällä julistuksella il- - Pohjoismaiden yhteistyö Pohjolan iähiaiu- 51825: maista yhteisen tahtonsa edelleen ylläpitää ja eiden, mm. Baltian ja Itämeren alueen kanssa, 51826: kehittää pohjoismaista yhteistyötä tämän päivän -tutkia sellaisia organisaatiomuutoksia, joi- 51827: dynaamisessa Euroopassa. ta muutosehdotukset edellyttävät, mukaan luet- 51828: Tulevassa pohjoismaisessa yhteistyössä kas- tuna Helsingin sopimuksen mahdollinen tarkis- 51829: vaa tiiviin yhteistyön merkitys Pohjoismaiden tus. 51830: Euroopan etujen osalta. Pohjoismaiden tulee Pääministerit aikovat tehdä työn ensiarvioin- 51831: pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan Euroopan ja nin kokouksessaan 2.3.1992 PN:n istunnossa 51832: muun maailman kehitykseen Pohjoismaiden Helsingissä. 51833: kansalaisten etujen ja tarpeiden pohjalta. Tämä Pääministerit päättivät pitää pohjoismaisen 51834: edellyttää Pohjoismaiden neuvonpidon uudista- pääministerikokouksen tulevasta pohjoismaises- 51835: mista kansainvälisissä kysymyksissä. ta yhteistyöstä myöhemmin 1992. 51836: Tämän vuoksi Pohjoismaiden pääministerit Tätä Ahvenanmaalla pidettyä pohjoismaista 51837: ovat päättäneet aloittaa välittömästi pohjoismai- pääministerikokousta johti pääministeri Esko 51838: sen yhteistyön uudelleen arvioinnin ottaen huo- Aho Suomesta ja siihen osallistuivat pääministe- 51839: mioon Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjois- ri Poul Schluter Tanskasta, pääministeri Gro 51840: maiden ministerineuvostossa meneillään olevan Harlem Brundtland Norjasta, pääministeri Carl 51841: uudistustyön, joka esitellään maaliskussa pidet- Bildt Ruotsista ja kulttuuri- ja opetusministeri 51842: tävälle Pohjoismaiden neuvoston istunnolle. Ölafur G. Einarsson Islannista. 51843: Pääministerit ovat päättäneet valita henkilökoh- 51844: taiset edustajansa tähän uudelleenarviointiin. 51845:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025