<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

84 Käyttäjää paikalla! 0.0091650485992432

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1992_1 | A_1992_2_3_4 | A_1992_5 | A_1992_6 | A_1992_7 | A_1992_8 | A_1992_9 | B_1992_1 | B_1992_2 | C_1992_1 | C_1992_2 | D_1992_1 | D_1992_2 | E_1992_1 | E_1992_2 | F_1992_1 | F_1992_2 | F_1992_3 | Hak_1992 | PTK_1992_1 | PTK_1992_2 | PTK_1992_3 | PTK_1992_4 | PTK_1992_5 | PTK_1992_6 | PTK_1992_7 | 
1: Vuoden 1992
2:                     ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset 12-16
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:        ISSN 0783-9847
18: PAINAlUSKESKUS OY, HELSINKI1993
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kertomukset 12-16
25: 
26: 12 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityk-    15 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan
27:    sestä vuonna 1991                                    kertomus neuvoston toiminnasta 1992
28: 
29: 13 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1991   16 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta
30:                                                         1991
31: 14 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja
32:    tilasta vuonna 1991 (Liite: Valtion tilinpäätös
33:    liitteineen vuodelta 1991)
34: 
35: 
36: 
37: 
38: 530058N
39:                               j
40:                               j
41:                              j
42:                             j
43:                            j
44:                           j
45:                          j
46:                         j
47:                        j
48:                       j
49:                      j
50:                  j
51:                  j
52:                 j
53:                j
54:               j
55:              j
56:             j
57:            j
58:           j
59:          j
60:         j
61:     j
62:     j
63:    j
64:   j
65:  j
66: j
67:             1992 vp -K 12
68: 
69: 
70: 
71: 
72:           VALTIONEUVOSTON
73:                  KERTOMUS
74:              EDUSKUNN.lli·LE
75: 
76:     päihdeolojen kehityksestä vuonna 1991
77: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
78:      ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden
79:                käytöstä aiheutuvien haittojen
80:            ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
81: 
82: 
83: 
84: 
85:                                 HELSINKI 1992
86:       ISSN 0786-17 45
87: Hel8iDid 1993. VlltioD palllatualalålla
88:   Eduskunnalle annetaan kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1991.
89: 
90:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1992
91: 
92: 
93:                                    Tasavallan Presidentti
94:                                    MAUNO KOIVISTO
95: 
96: 
97: 
98: 
99:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
100: 
101: 
102: 
103: 
104: 321077X
105: 4
106: 
107: 
108: 
109: 
110: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN
111: KEIDTYKSESTÄ VUONNA 1991
112:    Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/87)
113: 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeolojen kehityk-
114: sestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden käytöstä
115: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, raittiustyössä,
116: alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toiminnassa. Kertomukseen sisältyy alkoho-
117: liyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä.
118:    Kertomus on koottu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet myös
119: kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainmi-
120: nisteriö, työministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.
121:                                                                                                                                                                  5
122: 
123: 
124: 
125: 
126: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN
127: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1991
128: 
129:                                                                     SISÅLLYSLUETTELO
130:                                                                            Sivu                                                                               Sivu
131:   JOHDANTO.........................................................           7   7.4 Päihderikokset .. ... .............. .. .. .. ... .......... .. .......   24
132:                                                                                       7.4.1 Alkoholirikokset...................................                 24
133: 2 ALKOI-!OLI- JA HUUMAUSAINEPOLITII-                                                  7.4.2 Huumausainerikokset ...........................                     25
134:   KAN SUUNTAVIIVAT JA KEHITTÄMINEN                                            8
135:                                                                                 8 PÅIHDETIEDOTUS, PÅIHDEVALISTUS JA
136: 3 PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ....................................                      10   RAITTIUSKASVATUS.............. .........................                      27
137:   3.1 Alkoholi.........................................................      10   8.1 Raittiustyö .....................................................         27
138:   3.2 Korvikealkoholi .............................................          10   8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus ........................... 28
139:   3.3 Lääkkeet, huumausaineet ja tekniset liuotti-                                8.3 Toiminta oppilaitoksissa................................                  28
140:       met.................................................................   11   8.4 Kehittäminen .................................................            29
141: 
142: 4 VALTION ALKOHOLITULOT .........................                              13   9 PÄIHDEHUOLTO ................................ ..............              30
143:                                                                                       9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut                        30
144: 5 ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLI-                                                     9.2 Päihdehuollon erityispalvelut .........................               31
145:   TIIKKA ................................................................      14     9.3 Asumispalvelut ..............................................         32
146:   5.1 Yleistä ......................................................... .. .   14     9.4 Akuuttipalvelut ja ensihuolto ........................                33
147:   5.2 Jakeluverkosto...............................................            14     9. 5 Päihteiden ongelmakäyttäjien hoito työelä-
148:   5.3 Kehittäminen.................................................            15          mässä.............................................................   33
149:                                                                                       9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito................                      34
150: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVONTA                                             16     9.7 Kehittäminen.................................................         34
151:   6.1 Alkoholivalvonta ...........................................             16
152:   6.2 Huumausainevalvonta ...................................                  17   JO LASTENSUOJELU..............................................              36
153:   6.3 Kehittäminen.................................................            18       10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut.........................             36
154:                                                                                         10.2 Muut palvelut ...............................................      36
155: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS.....................                               19       10.3 Kehittäminen ................................................      37
156:   7.1 Päihtyneiden säilöönotot ...............................                 19
157:   7.2 Liikennejuopumus .........................................               19
158:       7.2.1 Tie- ja vesiliikenne ........ ............ ............            19   II LIITE
159:       7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne ..........................                  23      Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus
160:   7.3 Väkivaltarikokset ...........................................            23      alkoholiolojen kehityksestä vuonna 1991
161: 1
162: 
163: 1
164: 
165: 1
166: 
167:     1
168: 
169:     1
170: 
171:     1
172: 
173:         1
174: 
175:         1
176: 
177:         1
178: 
179:             1
180: 
181:             1
182: 
183:             1
184: 
185:                 1
186: 
187:                 1
188: 
189:                 1
190:                                                                                                       7
191: 
192: 
193: 
194: 
195: lJOHDANTO
196:    Kertomusta koottaessa on otettu huomioon          muiden tilastojen julkaisemisajankohdasta joh-
197: eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie-      tuen eduskunnan toivomuksia päihdekertomuk-
198: tinnön kannanotot valtioneuvoston kertomuk-          sen antamisajankohdan varhentamisesta ei ole
199: seen päihdeolojen kehityksestä vuonna 1990.          täysin pystytty toteuttamaan. Myöhäinenjulkai-
200: Tilastojen perusteiden ja vertailukelpoisuuden       semisajankohta mahdollistaa kuitenkin tuorei-
201: tarkastamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota,    den, vuoden 1992 alussa julkaistujen tilastojen
202: mikä on vähentänyt tilastojen käyttöä jossain        käytön. Vasta keväälläjulkaistavia tilastoja ovat
203: tapauksissa. Alkoholivalvontalainsäädäntö ja -       olleet esimerkiksi oikeuslääketieteellisen laitok-
204: organisaatio on muuttumassa. Välimenokauden          sen päihteistä aiheutuvien myrkytyskuolemien
205: poikkeuksellisista oloista johtuen alkoholitar-      tilastot ja vuoden 1991 syksyllä suoritetun päih-
206: kastusta koskevat tilastotiedot on jätetty ilmoit-   detapauslaskennan tilastot. Kertomuksen myö-
207: tamatta niiden harhaisuuden vuoksi.                  häisemmän julkaisemisajankohdan vuoksi voi-
208:    Valtion tulo- ja menoarviossa esitettävien al-    daan monessa tapauksessa käyttää lopullisia
209: koholitulotilastojen valmistumisajankohdasta ja      tilastoja ennakkotietojen sijaan.
210: 8
211: 
212: 
213: 
214: 
215: 2 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT JA
216:   KEHITTÄMINEN
217:    Alkoholin kokonaiskulutuksen taso määrää          itsensä että yhteiskunnan kokonaistalouden
218: suurelta osin alkoholista koko yhteiskunnalle        kannalta tehokkainta päihdehuoltoa. Tällöin so-
219: koituvien haittojen ja kustannusten määrän. Al-      siaali- ja terveysviranomaisten yhteistyö opetus-
220: koholihaittojen ehkäiseminen kokonaiskulutus-        viranomaisten ja työyhteisön edustajien kanssa
221: ta hillitsemällä ja tarjontaa säätelemällä muo-      nousee keskeiseen asemaan. Ehkäisevän päihde-
222: dostaa edelleen alkoholipolitiikan keskeisen ta-     työn kohdentaminen erityisryhmiin, kuten nuo-
223: voitteen. Tämä tavoitteenasettelu on yhdenmu-        riin, on olennainen osa viestin tehokkaasta välit-
224: kainen WHO:n "Terveyttä kaikille vuoteen 2000        tymisestä.
225: mennessä"- strategian kanssa.                            Päihteiden ongelmakäyttäjien palvelujärjes-
226:    Päihdeongelmiin vaikuttavia, koko väestöön        telmän kehittämisessä kiinnitetään erityistä huo-
227: kohdennettuja toimenpitetä pyritään toteutta-        miota sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalve-
228: maan osana laajempia sosiaali- ja terveyspoliitti-   lupisteiden kykyyn tunnistaa ja auttaa päihtei-
229: sia toimia. Päihdepolitiikkaa tulee tarkastella      den ongelmakäytöstä kärsiviä. Palvelujen kehit-
230: kokonaisvaltaisesti sovitettuna hyvinvointivalti-    tämisellä ja varhaiskuntoutukseen panostamalla
231: on yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan.                 voidaan saavuttaa paitsi tuloksia päihdehuollos-
232:    Tehokas päihdepolitiikka on mahdollista vain      sa myös taloudellisia säästöjä.
233: mahdollisimman suuren yksimielisyyden valli-             Kertomusvuoden aikana on valmisteltu työ-
234: tessa kansalaisten ja eri intressiryhmien välillä.   ryhmän asettamista selvittämään alkoholilain-
235: Päihdepolitiikassa suositaan toimenpiteitä, jotka    säädännön kokonaisuudistusta. Erityisesti selvi-
236: korostavat yksilön vastuuta itsestään, lähimmäi-     tetään Euroopan yhdentymiskehityksen vaiku-
237: sistään, lähiympäristöstään ja koko yhteiskun-       tukset nykyiseen alkoholijärjestelmään.
238: nasta. Alkoholiasioiden hoidossa vähennetään             Huumausainepolitiikassa tarkoituksena on
239: tarpeettomiksi koettuja rajoituksia, joiden mer-     rehellisen ja asiallisen valistuksen keinoin viedä
240: kitys alkoholipolitiikan tavoitteiden kannalta on    pohja pois huumeiden käyttöön liittyviltä myön-
241: vähäinen. Hintapolitiikalla ja tarjonnan säätelyl-   teisiltä mielikuvilta ja vahvistaa huumausaine-
242: lä pyritään rajoittamaan alkoholin kokonaisku-       kriittistä kansalaismielipidettä. Sosiaali- ja terve-
243: lutusta sekä ohjaamaan sitä miedompiin juo-          ysviranomaisten, opetusviranomaisten sekä po-
244: miin. Alkoholitiedotuksella tuodaan esille alko-     liisi-, tulli-, syyttäjä- ja oikeusviranomaisten toi-
245: holinkäyttöön liittyviä ongelmia ja tuetaan ihmi-    mintaedellytyksiä ja yhteistyötä kehitetään, jotta
246: siä oman alkoholinkäytön hallinnan edistämis-        huumausaineiden käytön ehkäisy tehostuisi ja
247: pyrkimyksissä.                                       jotta ongelmakäyttäjille valvonnasta aiheutuvat
248:    Kansalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvin-      haittavaikutukset voitaisiin minimoida. Edelleen
249: vointia edistetään korostamalla ennalta ehkäi-       on tarkoitus jatkaa kehittämistyötä, jonka ta-
250: sevää päihdepolitiikkaa. Omais- ja lähimmäis-        voitteena on rangaistusten korvaaminen hoidol-
251: työtä sekä kansalaisjärjestötoimintaa sosiaali-      la tai muilla toimenpiteillä.
252: ja terveydenhuollon alueella tuetaan. Nuorten            Huumausaineasioita koskevan tietopohjan
253: ja lasten alkoholinkäyttöä pyritään vähentä-         yhdistämiseksi yhteistyötä jatketaan Pohjois-
254: mään rehellisellä ja asiallisella valistustyöllä,    maiden kanssa ja Euroopan Neuvoston yhtey-
255: joka ei anna alkoholille "kielletyn hedelmän"        dessä. Yhteistyökäytäntöä pyritään laajenta-
256: hohtoa.                                              maan myös Itämeren alueen muihin valtioihin,
257:    Alkoholihaittojen ehkäisyssä panostetaan so-      erityisesti Baltian maihin. Tarkoituksena on
258: siaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan kou-       kansainvälisellä tasolla tiivistää huumausainei-
259: luttamiseen. Varhainen avun tarpeen havaitse-        den valvontaverkkoja Suomen välittömässä ym-
260: minen ja hoitoon ohjaaminen on sekä yksilön          päristössä.
261:                                                                                                    9
262: 
263:    Lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi           ointi olisi mahdollista suorittaa vuoden 1993
264: huomiota kiinnitetään sekä lääkkeiden määräys-      alkupuolella.
265: käytäntöihin että lääkkeiden erilaisten käyttöta-      Kertomusvuoden aikana syventyneen talou-
266: pojen tutkimiseen huumausainekäytön yhtey-          dellisen laman vaikutus päihdehuoltoon on joh-
267: dessä.                                              tamassa yhä suurempiin vaikeuksiin, kun säästö-
268:    Suomi on allekirjoittanut huumausaineiden        toimet ulotetaan myös päihdehuollon kustan-
269: ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa       nuksiin. Päihdehuollon laitosverkoston toimin-
270: vastaan vuonna 1988 tehdyn YK:n yleissopi-          tamahdollisuuksien kaventuminen säästötoi-
271: muksen. Sopimuksen ratifiointi edellyttää Suo-      mien seurauksena ei kuitenkaan merkitse hoidon
272: men lainsäädännön muuttamista siten, että se        tarpeen vähentymistä. Päinvastoin laman vaiku-
273: täyttää sopimuksen asettamat velvoitteet. Huu-      tuksesta kasautuneet yksilölliset ongelmat uh-
274: mausainerikoksia koskevien säännösten uudista-      kaavat purkautua päihteiden ongelmakäytön li-
275: mista jatketaan rikoslain kokonaisuudistuksen       sääntymisenä. Kuntien valtionosuusuudistuksen
276: osana. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-    tullessa voimaan vuoden 1993 alusta pitkäjäntei-
277: tellaan ehdotus huumausainelaiksi. YK:n yleis-      sen ja ennalta ehkäisevän päihdepolitiikan to-
278: sopimuksen ratifioinnin edellyttämät lainmuu-       teuttamismahdollisuuksien turvaamiseen on
279:  tokset pyritään toteuttamaan siten, että ratifi-   kiinnitettävä erityistä huomiota.
280: 
281: 
282: 
283: 
284:  2 321077X
285: 10
286: 
287: 
288: 
289: 
290: 3 PÄRTEIDEN KÄYTTÖ
291: 3.1 Alkoholi                                           jen ja muiden väkevien juomien osuuden vähene-
292:                                                        minen 33,2 %:iin alkoholin kokonaiskulutuk-
293:    Aina 1980-luvun puolesta välistä saakka jat-        sesta. Mainittu osuus oli vielä edellisenä vuonna
294: kunut voimakas alkoholin kulutuksen kasvu.             36,4 %. Kyseessä on prosenteiksi muutettuna
295: hidastui tultaessa 1990-luvulle ja vuonna 1991         noin 11 %:n lasku väkevien juomien kulutukses-
296: kulutus jo aleni. Alkoholin kokonaiskulutus            sa, minkä suurimpana syynä ovat alkoholin
297: puhtaaksi alkoholiksi muutettuna oli 7,69litraa        hintapolitiikan mietoja juomia ja oluita suosiva
298: henkeä kohden vuonna 1990. Vuonna 1991 ku-             suuntaus sekä myös mietojen juomien saatavuu-
299: lutus väheni 7,44litraan henkeä kohti.                 den parantuminen alkoholimarkkinoilla. (Ks.
300:                                                        liitteenä oleva Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston
301:                                                        kertomus.)
302:                  TAULUKKO 1                                Sosiaali- ja terveyshallitus suoritti 8.10. 1991
303:      Alkoholin kulutus 100% alkoholilitroina           päihdetapauslaskennan. Sosiaali- ja terveyden-
304:           henkilöä kohden 1987-1991                    huollon yksiköille lähetettiin kysely, jossa niitä
305:                                                        pyydettiin merkitsemään kyseisenä laskenta-
306:                    1987   1988    1989   1990   1991   vuorokautena (tiistaina) eräitä tietoja kaikista
307:                                                        niistä asiakkaista tai potilaista, joilla oletettiin
308: Kulutusmäärä        7,1    7,3     7,6   7,7    7,4    ilmenevän päihteiden ongelmakäyttöä. Tiedot
309: Lähde: Oy Alko Ab:n vuosikertomus 1991                 toivottiin myös niistä tapauksista, joissa asioimi-
310:                                                        nen liittyi päihteiden kertakäytöstä aiheutunee-
311:                                                        seen haittaan kuten tapaturmaan. Tapauksia
312:     Alkoholin kulutusta parhaiten selittävät teki-     kertyi kaikkiaan 7 631, mikä tarkoittaa vuosita-
313: jät ovat kuluttajien tulot ja alkoholijuomien          solla yli 2 miljoonaa päihdetapausta. Alkoholin
314: reaalihinnat. Vuoden 1991 aikana Suomessa val-         käyttö oli mukana 96 %:ssa kaikista
315: litsi taloudellinen lama. Vuodesta 1990 brutto-        päihdekäyttötapauksista.
316: kansantuote laski 6,2 % ja yksityinen kulutus
317: 4,3 %. Samaan aikaan alkoholijuomien reaali-
318: hinnat nousivat 4,2 %. Tuloksena oli alkoJ:-,olin      3.2 Korvikealkoholi
319: kulutuksen lasku 2, 7 %vuoteen 1990 verrattuna.
320: Kahden kertomusvuonna toteutetun hinnanko-                Korvikealkoholilla tarkoitetaan etyylialkoho-
321: rotuksen vuoksi alkoholiin markkamääräisesti           lia sisältäviä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu
322: käytetty rahasumma kuitenkin kasvoi. Kun               nautittaviksi. Mainittuja tuotteita ovat esimer-
323: vuonna 1990 alkoholiin käytettiin 3 757 mk             kiksi partavedet, jäänestoaineet ja Eau de Colog-
324: asukasta kohti, vuonna 1991 summa oli 3 837            ne. Korvikealkoholin käyttöä esiintyy erityisesti
325: mk. Myös alkoholiin käytetyn rahamäärän                kroonikkoalkoholisteilla, joille korvikkeiden
326: osuus yksityisistä kulutusmenoista kasvoi.             hankkiminen saattaa olla sekä helpompaa että
327: Vuonna 1990 alkoholimenojen osuus yksityisistä         halvempaa kuin alkoholin hankinta.
328: kulutusmenoista oli 7,0 %, kun taas vuonna 1991           Vuoden 1991 päihdetapauslaskennassa kor-
329: osuus oli 7,1 %.                                       vikkeiden käytön osuus oli 8,4 % tapauksista.
330:     Kertomusvuonna alkoholin kulutustottu-             Korvikkeiden käyttö on hieman lisääntynyt, sillä
331: muksien muutoksista huomattavin lienee viino-          vuoden 1987 päihdetapauslaskennassa se muo-
332:                                                                                                                      11
333: 
334: dosti 5,8 % tapauksista. Korvikkeet muodosta-                        TAULUKK02
335: vat mahdollisesti ongelman, jota ei ole riittävästi    Uudenmaan läänin alueilla kuolleiden15-34-
336: huomioitu päihdepolitiikassa.                          vuotiaiden miesten huumausaineiden seulon-
337:                                                            nassa todetut löydökset 1988-1990
338:                                                                                                     1988   1989    1990
339: 3.3 Lääkkeet, huumausaineet ja tekniset
340:     Iiuottimet                                        Amfetamiini ..........................          2      0           1
341:                                                       Opiaatit .................................      3      5           4
342:     Lääkeaineiden päihdyttävä käyttö tarkoittaa       Kannabis ...............................        0      2           4
343: lähinnä keskushermostoon vaikuttavien lääkkei-        Amfetamiini ja kannabis .......                 2      2           2
344: den ja myös verenkiertoelimistöön vaikuttavien        Opiaatit ja
345: lääkkeiden väärinkäyttöä. Kyseessä on lääkeai-        kannabis ................................       0      0           5
346: neen liikakäyttö, mikä tapahtuu yhä enenevästi        Amfetamiini ja
347: useiden lääkkeiden yhteiskäyttönä tai lääkeai-        opiaatit ..................................     0      1           0
348: neiden ja alkoholin yhteiskäyttönä.
349:     Vuoden 1991 päihdetapauslaskennassa lääke-        Yhteensä ...............................        7     10       16
350: aineiden käyttöä esiintyi 13,3 %:ssa tapauksista,     Lähde: Vuori, Erkki et al: Myrkytyskuolemat Suomessa
351: kun vastaava osuus vuonna 1987 suoritetussa                  vuosina 1988-1990. Suomen lääkärilehti 13/1992.
352: edellisessä päihdetapauslaskennassa oli 8,2 %.
353: Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä lääkkei-
354: den lisäksi käytettiin myös alkoholia. Suomessa          Teknisten liuotinaineiden käyttö perustuu nii-
355: lääkkeiden käyttö muodostaakin alkoholin käy-         tä sisäänhengittämällä saatavaan päihdyttävään
356: tönjälkeen suurimman ongelman päihdehuollon           tilaan. Kyseessä ovat esimerkiksi tinneri tai eri-
357: palvelujäljestelmän kannalta.                         laiset liimat, joiden "imppaamista" esiintyy eri-
358:     Huumausaineita ovat huumausaineasetukses-         tyisesti alle 16-vuotiaiden nuorten keskuudessa.
359: sa (282/81) luetellut huumausaineet, joita ovat       Vuoden 1991 päihdetapauslaskennassa erilaisten
360: esimerkiksi kannabistuotteet, amfetamiini, opi-       liuottimien käyttöä esiintyi 2,5 %:ssa kaikista
361: aatit, LSD sekä joukko lääketieteellisessä käy-       7 631 tapauksesta.
362: tössä olevia rauhoittavia lääkkeitä. Huumausai-
363: neiden käyttö muuten kuin lääkinnällisiin tai
364: tieteellisiin tarkoituksiin on kriminalisoitu. Vuo-                   TAULUKK03
365: den 1991 päihdetapauslaskennassa todetuista                 Vuoden 1991 päihdetapauslaskennassa
366: 7 631 erilaisesta päihtymistapauksesta 6,4 %:ssa                 havaittu päihteiden käyttö
367: kysymys oli muiden kuin lääkkeiden eli ns.                                                   tapaukset        o/o-osuus
368: klassisten huumeiden käytöstä. Tapauksia oli
369: prosentuaalisesti jonkin verran enemmän kuin          Alkoholi ......................... .. 7 360                 96,4
370: vuonna 1987.                                          Korvikealkoholi .............. . 639                         8,4
371:     Oikeuslääketieteen laitoksella on tutkittu Uu-    Liuotinaineet ................... . 191                      2,5
372: denmaan läänin alueella kuolleiden nuorten            Lääkeaineet ..................... . 1 015                   13,3
373: miesten mahdollista huumeiden käyttöä vuodes-         Kannabis ........................ . 274                      3,6
374: ta 1985 lähtien. Kaikissa kuolemantapauksissa         Muu huumausaine .......... . 217                             2,8
375: huumausaineiden käyttö on tarkistettu kuolleen
376: henkilön virtsanäytteestä. Positiivisten tapaus-      Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1992
377: ten määrä on kasvanut vuosittain, mikä osoittaa
378: huumausaineiden käytön lisääntymistä Uuden-              Myrkytyskuolemien tilastointi paljastaa päih-
379: maan läänissä tutkimusaikana. Vuonna 1990             teiden käytön haittavaikutuksien kokonaisku-
380: seulonnassa paljastui 16 huumausainetapausta.         van, josta voi päätellä erilaisten päihteiden suh-
381:  Seulontaan kuulumattomilta vainajilta löydet-        teellisen osuuden koko maamme päihdeongel-
382:  tiin huumausaineita koko maassa yhteensä 14          masta. Määrällisesti alkoholimyrkytyksen aihe-
383: näytteestä. Näistä puolet oli Uudenmaan läänis-       uttamat kuolemantapaukset muodostavat kui-
384:  sä. Huumausainelöydökset ovat keskittyneet sel-      tenkin vain noin 20% kaikista alkoholin aiheut-
385: västi Uudenmaan lääniin ja erityisesti pääkau-        tamista kuolemantapauksista (ks. tarkemmin Oy
386: punkiseudulle.                                        Alko Ab:n hallintoneuvoston .kertomus).
387: 12
388: 
389:                                                       TAULUKK04
390:                                            Myrkytyskuolemat Suomessa 1988-1990
391:                                                                                              1988   1989   1990
392: Alkoholi .............................................................................. .    443    380    414
393: Korvikealkoholi .................................................................. .          28     42     36
394: Lääkeaineet (ml. huumausaineet) ....................................... .                    329    361    452
395: Häkä ................................................................................... .    157    153   163
396: Liuotinaineet ....................................................................... .         7      4     6
397: Muut ................................................................................... .     12     12    10
398: Lähde: Vuori, Erkki et al: Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990. Suomen Lääkärilehti 13/1992.
399:                                                                                                                         13
400: 
401: 
402: 
403: 
404: 4 VALTION ALKOHOLITULOT
405:    Alkoholituotannolla, myynnillä ja anniskelul-                        Valtion tilinpäätöksen mukaan alkoholijuo-
406: la on huomattava kansantaloudellinen ja val-                         mien erillisverotulot vähenivät kertomusvuoden
407: tiontaloudellinen merkitys. Valtion alkoholitulot                    aikana. Tulot supistuivat 0,6% vuodesta 1991.
408: muodostuvat alkoholijuomien erillisveroista, joi-                    Alkoholijuomavero väheni edellisestä vuodesta
409: ta ovat alkoholijuomavero, oluen valmistevero                        8,3 %, mikä johtui alkoholijuomaveron porras-
410: ja Oy Alko Ab:n ylijäämä, sekä valtion alkoho-                       tamisesta. Oluen valmisteveron määrä kasvoi
411: lista saamista välillisistä tuloista, joita ovat liike-              5,7 %. Valmisteverotuoton pienuuteen on kerto-
412: vaihtovero, tullimaksut ja Oy Alko Ab:n osinko"                      musvuonna vaikuttanut siirtyminen IV-veroluo-
413: tuotto.                                                              kan oluen kulutuksesta UI-veroluokan oluen
414:     Valtion saarnat alkoholitulot vuonna 1991                        kulutukseen.
415: olivat 12,1 miljardia markkaa, mikä ennakkotie-
416: tojen mukaan oli 9,0% valtion kassatuloista (pl.
417:                                                                                       TAULUKK06
418: rahoitustaloustoimet). Valtion alkoholitulot
419: kasvoivat kertomusvuonna 3,5 % edellisestä                               Valtion alkoholista saarnat erillisverot
420:                                                                        valtion tilinpäätöksen mukaan 1990-1991
421: vuodesta. Valtion alkoholitulo tulee kuitenkin
422: lähitulevaisuudessa alenemaan. Tämä johtuu                                                       1990            1991
423: kulutuksessa jo tapahtuneesta rakennemuutok-                                                      mk              mk
424: sesta sekä alkoholiverotuksen uudistamisesta.
425:      Alkoholitulojen osuudet valtion verotuloista                    Olutvero ..........    2 473 333 443   2 614 000 000
426:  Pohjoismaissa on esitetty alla olevassa taulukos-                   Alkoholijuoma-
427:  sa.                                                                   vero .............   4 927 018 467   4 515 711155
428:                                                                      Oy Alko Ab:n
429:                                                                        ylijäämä .......     1200 055 431    1421 893 949
430:                       TAULUKKO 5
431:    Valtion alkoholitulot prosentteina valtion                        Yhteensä .........     8 600 407 341   8 551 605 104
432:     verotuloista Pohjoismaissa vuonna 1991
433:                                                                      Lähde: Valtiovarainministeriö 1992
434: Tanska ................................................... . 3,0*       Alkoholijuomien erillisverotulojen osuus val-
435: Suomi ..................................................... . 10,4   tion vuoden 1991 veroista ja veronluonteisista
436: Norja ..................................................... . 5,4    tuloista oli 7,4 %, kun vuonna 1990 osuus oli
437: Ruotsi .................................................... . 5,5    7,1 %. Kasvu johtui siitä, että valtion saarnat
438: *) Ei sisällä arvonlisäveroa
439:                                                                      muut verotulot pienenivät kertomusvuonna
440: Lähde: Oy Alko Ab 1992                                               enemmän kuin alkoholijuomien erillisverotulot.
441: 14
442: 
443: 
444: 
445: 
446: 5 ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLITUKKA
447: 5.1 Yleistä                                               lopussa 181 kunnassa yhteensä 247, missä on
448:                                                           lisäystä edellisestä vuodesta 7 myymälää. Sa-
449:    Alkoholin hinta- ja jakelupolitiikkaa koskeva          manaikaisesti keskioluen vähittäismyyntipistei-
450: päätöksenteko on annettu ensisijaisesti Oy Alko           den määrä on vähentynyt voimakkaasti maaseu-
451: Ab:n hallintoneuvostolle. Sen toteuttamaa hin-            dun myymälöiden lopettamisten ja suurempiin
452: ta- ja jakelupolitiikkaa on kuvattu tarkemmin             yksikköihin keskittymisen vuoksi. Kertomus-
453: valtioneuvoston kertomuksen liitteenä olevassa            vuoden päättyessä oli voimassa 6 537 keskioluen
454: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuksessa              vähittäismyyn tilupaa.
455: vuodelta 1991.                                               Anniskeluverkoston kehittymistä on leiman-
456:                                                           nut jatkuva laajeneminen, joka on voimistunut
457:                                                           erityisesti 1980-luvun jälkipuoliskolla. Kerto-
458: 5.2 Jakeluverkosto                                        musvuoden päättyessä ravintoloiden anniskelu-
459:                                                           oikeuksia oli voimassa 2 739, missä oli lisäystä
460:    Alkoholin jakelupolitiikka voidaan jakaa vä-           179 edellisestä vuodesta. Keskioluen anniskelu-
461: hittäismyyntiin ja anniskeluun. Vähittäismyynti-          lupia oli voimassa 3 493, missä lisäys edellisestä
462: verkoston muotoutumisessa Alkon omien myy-                vuodesta oli 365. Anniskeluverkoston kehitys
463: mälöiden lukumäärässä on tapahtunut tasaista              viimeisen kymmenen vuoden ajalta ilmenee tau-
464: kasvua. Alkon myymälöitä oli vuoden 1991                  lukosta 7.
465: 
466: 
467:                                                TAULUKK07
468:                                     Anniskeluverkoston kehitys 1982-1991
469: Vuosi           Anniskelu-     Lisäys    %     Asiakas-         Lisäys        %      Keskiolut- Muutos     %
470:                 ravinto-       lkm             paikkoja         lkm                  anniskelu- lkm
471:                 loita                                                                paikkoja
472: 
473: 1982           1 526           44        2,8   305 275         12 616        4,3    2 517    -116        -4,4
474: 1983           1 552           26        1,7   316 765         11 490        3,8    2 535       18         0,7
475: 1984           1 587           35        2,3   331 606         14 841        4,7    2 554       19         0,7
476: 1985           1 654           67        4,2   342 563         10 957        3,3    2 618       64         2,5
477: 1986           1 751           97        5,9   365 135         22 572        6,6    2 684       66         2,5
478: 1987           2 037          286       16,3   404 742         39 607       10,8    2 580    -104        -3,9
479: 1988           2 235          198        9,7   443 939         39 197        9,7    2 702      122         4,7
480: 1989           2 400          165        7,4   479 233         35 294        8,0    2 873      171         6,3
481: 1990           2 560          160        6,7   532 212         52 979       11,1    3 128      255         8,9
482: 1991           2 739          179        7,0   582 552         50 340        9,5    3 493      365        11,7
483: Muutos 1982/1991             1213       79,5                  277 277       90,8               976        38,7
484: Lähde: Alkoholitilastollinen vuoskirja 1991
485:        Sosiaali- ja terveysministeriö 1992
486:                                                                                                      15
487: 
488:    Anniskelumääräysten keventämiskehitys on         5.3 Kehittäminen
489: jatkunut jo monia vuosia. Kertomusvuonna an-
490: nettiin uusi majoitus- ja ravitsemisliikeasetus        Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-
491: (727/91), jonka nojalla muun muassa majoitus-       tu työryhmää, jonka toimeksiantona olisi alko-
492: ja ravitsemisliiketoiminnan aloittamiseen liitty-   holilainsäädännön muutostarpeiden selvittämi-
493: vää hallinnollista menettelyä kevennettiin, auki-   nen. Työryhmän ehdotusten pohjalta tarkoituk-
494: oloaikoja väljennettiin ja liikkeiden vastaavien    sena on toteuttaa alkoholilainsäädännön koko-
495: hoitajien hyväksymismenettelystä luovuttiin.        naisuudistus vuoden 1993 aikana. Erityisesti
496: Kertomusvuonna annetulla alkoholilainsäädän-        ETA-sopimuksenja mahdollisen EY-jäsenyyden
497: nön muutoksella kevennettiin lupamenettelyä         vaikutukset nykyiseen alkoholijärjestelmään sel-
498: majoitus- ja ravitsemusliikeasetusta vastaavasti.   vitetään tässä yhteydessä. Alkoholilainsäädän-
499: Alkoholilainsäädännön muutoksella poistettiin       nön kokonaistarkistuksessa myös lupahallin-
500: ravintoloilta tanssi- ym. luvat sekä lääninhalli-   toon liittyvät asiat tulevat uudelleen tarkastelta-
501: tuksilta ravintoloiden vastaavien hoitajien ja      viksi.
502: heidän sijaistensa hyväksymistehtävät.
503: 16
504: 
505: 
506: 
507: 
508: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVONTA
509: 6.1 Alkoholivalvonta                                  vontamenetelmissä. Yhteistyössä muiden val-
510:                                                       vojien kanssa pyritään myös poistamaan tar-
511:    Sosiaali- ja terveysministeriö toimii alkoholi-    peettomat päällekkäisyydet valvonnassa ja te-
512: lainsäädännön noudattamisen ylivalvojana. Täs-        hostamaan toimenpiteiden vaikutusten seuran-
513: sä ominaisuudessa ministeriö antaa yleisiä ohjei-     taa.
514: ta alkoholivalvonnasta viranomaisilta saamiensa          Alkoholijuomien laittoman maahantuonnin
515: tietojen perusteella sekä valvoo, että muut val-      valvonnasta on pääasiallisesti huolehtinut tulli-
516: vontaorganisaatioon kuuluvat elimet suorittavat       laitos. Valvonta on kohdistettu ensisijaisesti laa-
517: niille alkoholilainsäädännön mukaan kuuluvat          jamittaisen, organisoidun ja ammattimaisen al-
518: tehtävät. Valvonta- ja tiedotusorganisaatioon         koholijuomien salakuljetuksen torjuntaan. Hen-
519: kuuluvat omalta osaltaan alkoholiyhtiö, läänin-       kilöliikenteen voimakas lisääntyminen entisen
520: hallitukset, kunnat, poliisi, rajavartiolaitos ja     Neuvostoliiton alueelta, muun muassa Virosta,
521: tullilaitos (ks. Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston       sekä tämän alueen valtioiden kansalaisten länsi-
522: kertomus).                                            valuutan tarve on luonut lieveilmiönä alkoholi-
523:    Kertomusvuonna tuli 1.10. voimaan alkoholi-        juomien tuontia myynti tarkoituksessa. Samanai-
524: tarkastusjärjestelmää koskeva lainsäädännön           kaisesti alkoholijuomien matkustajakohtaiset
525: muutos. Muutoksella kunnallista alkoholitar-          määrät ovat ylittäneet sallitut tuontioikeudet.
526: kastusta vastaava valvonta siirrettiin lääninhalli-   Alkoholijuomien jälleenmyynnin ehkäisemiseksi
527: tuksille. Samassa yhteydessä kunnilta poistui         tulliviranomaiset ovat joutuneet rajoittamaan
528: myös alkoholilain valvonnan seuranta alkoholi-        vähäisempienkin alkoholijuomaerien maahan-
529: olojen yleisen seurannanjäädessä edelleen kunti-      tuontioikeuksia. Tullirikoksiksi luokiteltaviin
530: en raittiuslautakunnille tai niitä korvaaville eli-   laittomiin alkoholijuomien maahantuontiyrityk-
531: mille. Muutoksella 418 kunnallisen alkoholitar-       siin on jouduttu puuttumaan entistä useammin.
532: kastajan (päätoimisina 7 tarkastajaa) tilalle lää-        Kertomusvuoden aikana kannettiin ns. Alkon
533: ninhallituksiin perustettiin 9 tarkastajan virkaa.    maksun lisäksi tullilain 36 §:n nojalla tullille
534: Lisäksi lääninhallituksissa selvitettiin mahdolli-    ilmoittamattomista alkoholijuomista maksuja
535: suuksia osoittaa muista tehtävistä vapautuvia         koko maassa yhteensä 1 913 674 markkaa. Kes-
536: henkilöstövoimavaroja kyseessä oleviin valvon-        kiarvona laskettuna summa vastaa noin 12 700
537: tatehtäviin.                                          litraa väkeviä alkoholijuomia.
538:     Organisaatiomuutoksen tarkoituksena on                Tulliviranomaisten toimesta takavarikoitiin
539: siirtää valvonnan painopistettä yksittäisten liik-    kertomusvuoden aikana ulkomaanliikenteen eri
540: keiden ja yksityiskohtaisten vähittäismyynti- ja      muotojen yhteydessä 8 279 litraa alkoholijuo-
541: anniskelumääräysten valvonnasta kokonaiwal-           mia. Määrä on 253 litraa enemmän kuin edellise-
542: taisempaan valvontaan osana muuta sosiaali- ja        nä vuonna. Vuoden 1991 aikana ilmitulleista
543: terveydenhuoltoa. Lääninhallituksille siirtyneen      3 057 tullirikoksesta 1 555 käsitti alkoholijuomi-
544: valvonnan keskeisenä painopistealueena on an-         en salakuljetusta. Noin 40% alkoholijuomien
545: niskelutoimipta. Erityistä huomiota tullaan kiin-     takavarikoista tehtiin idänliikenteessä.
546: nittämään yrittäjien omaan vastuuseen määräys-            Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-alus-
547: ten noudattamisessa ja liikkeiden sisäisen val-       liikenteessä ilmitulleet alkoholirikokset ovat
548: vonnan asianmukaiseen järjestelyyn. Jossain           koskeneet niin sanotun 24 tunnin säännön rikko-
549: määrin on edelleen tarvetta myös tarkastuskäyn-       mistapauksia Vaasan ja Ahvenanmaan alueilla.
550: tien suorittamiseen, mutta käynnit pyritään pää-          Kertomusvuoden aikana liikennöi Suomen ja
551: sääntöisesti ohjaamaan paikkoihin, joissa on          Ruotsin välillä 12 suomalaista matkustaja-alus-
552: ilmennyt erityistä valvonnan tarvetta.                ta. Tulliviranomaiset seuraavat jatkuvasti asia-
553:    Yleisesti ottaen koulutuksen, ohjauksen ja         kirjojen avulla alkoholin kulutusta mainituilla
554: neuvonnan asemaa pyritään painottamaan val-           aluksilla. Seuranta perustuu pohjoismaiseen
555:                                                                                                             17
556: 
557: muonitussopimukseen (395/69). Kertomusvuo-                  vat toimialueillaan salakuljetuksen valvontaan.
558: den aikana kulutettiin aluksissa yhteensä                   Tullilaitos on pyrkinyt huumausainerikollisuu-
559: 2 713 483 litraa väkeviä alkoholijuomia ja                  den torjunnassa ja huumausaineiden leviämistä
560: 2 828 775 litraa viinejä. Kioski- ja tarjoilumyynti         ehkäisevässä toiminnassa pysäyttämään ja pal-
561: on vaihdellut alus- ja reittikohtaisesti 0,32-0,49          jastamaan huumausaineiden tuonnin jo maam-
562: litraan matkustajaa kohti.                                  me rajoilla. Samanaikaisesti on tavoitteena ollut
563:     Suomen, Puolan ja Viron välisessä reitti- ja            vaikeuttaa aineiden maahantuontimahdolli-
564: risteilyliikenteessä liikennöiviin kaikkiin mat-            suuksia siten, että aineita tuovat joutuvat entistä
565: kustaja-aluksiin kohdistettiin kertomusvuonna               alttiimmiksi riskeille ja uhraamaan varoja huu-
566: aluksissa tapahtuvan alkoholijuomien kulutuk-               mausaineiden maahantuonnin onnistumiseksi.
567: sen ja myynnin tehostettu seuranta. Jatkotoi-               Tullilaitos pyrkii vaikuttamaan myös huumaus-
568: menpiteinä jouduttiin alusten varustamoille an-             aineiden kysyntään toimimalla ennalta ehkäise-
569: tamaan kehotus saattaa alkoholijuomien myynti               vässä työssä yhdessä muiden viranomaisten
570: aluksissa pohjoismaisen muonitussopimuksen                  kanssa.
571: säännöstön velvoittamalle tasolle yhdenvertai-                 Kansainvälisellä tasolla tapahtunut huumaus-
572: sesti Pohjoismaiden välisen liikenteen kanssa.              ainerikollisuuden kehityksen vaikeutuminen on
573: Toimenpiteet ovat vähentäneet huomattavasti                 heijastunut huumausaineiden laittomaan maa-
574: alkoholijuomien kokonaiskulutusta aluksilla                 hantuontiin Suomessa. Itä-Euroopassa tapahtu-
575: sekä ehkäisseet samanaikaisesti myös alkoholi-              nut kehitys kansalaisten matkustusmahdolli-
576: juomien laitonta maahantuontia.                             suuksissa maa- ja meriteitä Suomeen ja Suomen
577:     Alusliikenteen matkustajien tulliselvityksessä          kautta on lisännyt merkittävästi tarvetta varau-
578: todettujen väärinkäytöstapausten vuoksi tulli-              tua myös huumausaineiden laittoman maahan-
579: hallitus rajoitti kertomusvuoden aikana ns. pu-             tuonnin ehkäisemiseen. Idänliikenteessä tehtiin
580: navihreä-järjestelmän käytön kahteen tuntiin                kertomusvuoden aikana ensimmäiset huumaus-
581: aluksen saapumisesta satamaan. Sanotulla toi-               ainetakavarikot.
582: menpiteellä kyettiin rajoittamaan alkoholijuo-                 Kertomusvuoden aikana on kehitetty val-
583: mien salakuljetusta alusten satamassaoloaikana.             vontataktisia keinoja ja otettu käyttöön lisää
584:                                                             teknisiä apuvälineitä. Käyttöön hankittiin kol-
585:                     TAULUKKO 8                              me läpivalaisulaitetta, joista yksi sijoitettiin
586:           Tulli- ja alkoholirikokset sekä                   Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja kaksi Venä-
587:          alkoholitakavarikot 1975-1991                      jän vastaisille raja-asemille (Nuijamaa ja Vaali-
588:                                                             maa). Lisäksi kaikille rajapaikoille on hankittu
589:           Tullirikos-       Alkoholi-             Takava-   huumausaineiden tunnistamiseksi tarkoitettuja
590:           asioita           rikosasioita          rikoitu
591:                             edellisestä                     testilaitteita. Tullilaitoksen käytössä olleesta
592:              kpl             kpl           %       ltr      vihjepuhelimesta on saatu myönteisiä koke-
593:                                                             muksia.
594: 1975        2 301           1 630          70,8    7 400       Kertomusvuoden aikana otettiin käyttöön
595: 1980        3 607           2 346          65,0   11 489    tullilaitoksen uusi huumekoirakoulu Kirkko-
596: 1983        3 428           2 168          63,2    9 627    nummella. Koirakoulu mahdollistaa entistä pa-
597: 1984        2 863           1 530          53,4    7 140    remmin koiraohjaajien ja koirien koulutuksen.
598: 1985        2 416           1 437          59,5    4 988    Kertomusvuoden aikana oli käytössä 27 koulu-
599: 1986        2 069           1 175          56,8    5 356    tettua huumekoiraa.
600: 1987        2 091             999          47,9    4 420       Suomeen salakuljetettujen huumausaineiden
601: 1988        1 975             992          50,2    5 808    h.mkintamaana ovat pääsääntöisesti olleet
602: 1989        2 533           1 315          51,9    8 588    H, 'llanti ja Tanska. Merkittävää on ollut en-
603: 1990        2 666           1 591          59,6    8 026    tistä suurempien huumausaine-erien kuljetta-
604: 1991        3 057           1 555          50,8    8 279    minen samanaikaisesti kun organisoitu ja am-
605:                                                             mattimainen salakuljetustoiminta on edelleen-
606: Lähde: Tullihallitus 1992                                   kin lisääntynyt. Useimmat huumausaineiden
607:                                                             salakuljetusyritykset ovat tulleet ilmi matkus-
608: 6.2 Huumausainevalvonta                                     tajaliikenteen valvonnan yhteydessä. Kerto-
609:                                                             musvuoden aikana on tulli- ja poliisiviran-
610:    Tullilaitos valvoo huumausaineiden salakulje-            omaisten toimesta takavarikoitu seuraavat
611: tusta. Myös poliisi- ja rajavartiolaitos osallistu-         huumausaineet:
612: 
613: 3 321077X
614: 18
615: 
616:                TAULUKK09                                 Iee nostamaan myös alkoholivalvontaan liittyvät
617:   Viranomaisten toimesta Suomessa suoritetut             asiat uudelleen tarkasteltaviksi.
618:      huumausainetakavarikot 1990-1991                       Rikoslakiprojektin ehdotus huumausaineri-
619:                                                          koksia koskevien säännösten uudistamiseksi
620:                                     1990          1991   luovutettiin oikeusministeriölle joulukuussa
621:                                                           1991 (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston
622: Hasis .................... .    71,180 kg   101,294 kg   julkaisu 4/1991). Siinä ehdotetaan huumausai-
623: Marihuana ............ .         0,599 kg     6,031 kg   nerikosten rangaistussäännösten siirtämistä
624: Amfetamiini ......... .          1,383 kg     5,319 kg   huumausainelaista rikoslakiin. Ehdotusta laa-
625: Kokaiini ............... .       0,035 kg    38,141 kg   dittaessa on otettu huomioon Suomen allekir-
626: Heroiini ................ .      0,026 kg     0,663 kg   joittama huumausaineiden ja psykotrooppisten
627: Kat ....................... .                39,385 kg   aineiden laittoman kaupan ehkäisemiseksi
628: Lähde: Tullihallitus                                     vuonna 1988 Wienissä hyväksytty YK:n yleisso-
629:         Sisäasiainministeriö 1992                        pimus, joka vaatii huumausainerikoksen val-
630:                                                          mistelun ja eräiden huumausainerikollisuutta
631:    Kertomusvuoden aikana jäi maamme rajojen              edistävien tekojen kriminalisoimista nykyistä
632: ulkopuolella kiinni 96 henkilöä matkalla Suo-            laajemmin.
633: meen mukanaan yhteeensä 106,4 kg hasista, 1,4               Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut
634: kg amfetamiinia ja 0,2 kg heroiinia.                     kertomusvuonna hallituksen esitystä uudeksi
635:    Kertomusvuoden aikana takavarikoitiin pää-            huumausainelaiksi. Huumausaineita koskeva
636: asiallisesti Virosta matkustajaliikenteen yhtey-         valvonta perustuu kansainvälisiin sopimuksiin.
637: dessä laittomasti tuotuja lääkevalmisteita ennä-         Voimassa oleviin periaatteisiin ja menetelmiin ei
638: tysmäärä 847 579 markan arvosta. Takavari-               uudistuksessa esitetä olennaisia muutoksia. Esi-
639: koidut lääkevalmisteet ovat käsittäneet hormo-           tyksessä otetaan kuitenkin huomioon edellä
640: nivalmisteita (137 762 kpl) ja anabolisia steroide-      mainitun YK:n yleissopimuksen asettamat uu-
641: ja (219 469 kpl).                                        det velvoitteet valvoa myös eräitä sellaisia ainei-
642:    Kertomusvuoden aikana Suomi on osallistu-             ta, jotka eivät ole huumausaineita mutta joita
643: nut jäsenenä Euroopassa CCC:n (Customs Co-               käytetään niiden valmistamiseen. Nykyisessä
644: Operation Council) toimintaan. Neuvoston toi-            huumausainelaissa säädetyistä huumausaineri-
645: minnassa keskeinen kohde on ollut huumausai-             koksista samoin kuin menettämisseuraamuksis-
646: neiden laittoman kuljetuksen ja eri maihin ta-           ta on tarkoitus säätää rikoslaissa.
647: pahtuvan salakuljetuksen valvonnan tehostami-               Uusi huumausainelaki on tarkoitus saattaa
648: nen yhteistoimintaa ja tietojenvaihtoa paranta-          voimaan samanaikaisesti huumausainerikoksia
649: malla. Erityisesti yhteistoimintaa on tehostettu         koskevan rikoslain uudistuksen kanssa vuoden
650: ICPO-Interpolin kanssa sekä kansainvälisten              1993 alkupuolella. Huumausaineiden ja psyko-
651: kuljetusjärjestöjen kanssa huumausaineiden sa-           trooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan
652: lakuljetuksen estämiseksi kuljetusvälineissä.            tehty YK:n yleissopimus vaatii myös uutta
653:    Tullihallituksen edustaja on ollut pysyvä jäsen       lainsäädäntöä, joka koskee oikeusapua rikos-
654: pohjoismaisella tasolla toimivassa tulli- ja polii-      asioissa ja jota valmistellaan oikeusministeriön
655: siviranomaisten välisessä huumausaineyhteis-             asettamassa oikeusaputyöryhmässä. Ulko-
656: työelimessä (PTN). Myös pohjoismaiset tulli,al-          asianministeriössä valmistellaan yleissopimuk-
657: vontaelimet ovat tehneet keskinäistä yhteistyötä.        sen voimaansaattamisen edellyttämää lakia.
658:                                                          Lakia koskeva esitys pyritään antamaan edus-
659:                                                          kunnalle siten, että se on mahdollista käsitellä
660: 6.3 Kehittäminen                                         yhdessä muiden yleissopimuksen ratifiointia
661:                                                          koskevien esitysten kanssa. Tavoitteena on
662:    Vuoden 1993 aikana toteutettavaksi tarkoitet-         saada YK:n yleissopimus ratifioiduksi vuoden
663: tu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus tu-            1993 alkupuolella.
664:                                                                                                                  19
665: 
666: 
667: 
668: 
669: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS
670: 7.1 Päihtyneiden säilöönotot                                   tuksia ja vähentämällä säilöönottamista siinä
671:                                                                määrin kuin se yksilön tila huomioon ottaen on
672:   Poliisi on pyrkinyt osaltaan vähentämään                     ollut mahdollista. Säilöönotot ovat vähentyneet
673: päihtyneiden säilöönottoa säilöönottotarpeen                   1987-1991 kaikkiaan 28,2 %. Vuodesta 1990
674: vähentämistyöryhmän (STM 1988:3) ehdotusten                    vuoteen 1991 vähennys oli enää 5,1%.
675: mukaisesti lisäämällä päihtyneiden kotiinkulje-
676: 
677:                                                     TAULUKKOlO
678:                                    Päihtyneiden säilöönotot lääneittäin 1990---1991
679:                                          Säilöön-      Läänin       Säilöön-           Muutos-         Absoluuttinen
680:                                            otot       o/.,..osuus     otot             prosentti           vähennys
681: Lääni                                      1991                       1990                         1991-1990
682: 
683: Uudenmaan ................               49 239        36,3         52 423             -6,1                -3184
684: Turun ja Porin ...........               14 375        10,6         14 863             -3,3                 -488
685: Hämeen ......................            18 798        13,9         20 431             -8,0                -1633
686: Kymen ........................            5 890         4,3          6 100             -3,4                 -210
687: Mikkelin .....................            4 646         3,4          5 153             -9,8                 -507
688: Pohjois-Karjalan .........                5 427         4,0          5 075               6,9                  352
689: Kuopion .....................             7 679         5,7          7 989             -3,9                 -310
690: Keski-Suomen ............                 6 636         4,9          6 835             -2,9                 -199
691: Vaasan ........................           5 635         4,2          5972              -5,6                 -337
692: Oulun .........................          10 450         7,7         11104              -5,9                 -654
693: Lapin ..........................          5 821         4,3          5 895             -1,3                  -74
694: Ahvenanmaa ..............                   952         0,7          1011              -5,8                  -59
695: Koko maa ..................             135 548       100,0         142 851            -5,1                -7303
696: Lähde: Sisäasiainministeriö 1992
697: 
698: 
699:    Poliisi tulee osaltaan jatkamaan päihtyneiden               vuoden tasolla. Poliisin tietoon tuli ennakkotie-
700: säilöönottojen vähentämistä. Tämä aiheuttaa                    tojen mukaan 29 589 rattijuopumusta. Edellise-
701: kuntien sosiaali- ja terveydenhuoliolle velvoit-               nä vuonna rattijuopumusten määrä oli virallises-
702: teen omalta osaltaan vastata päihdehuoltolain                  ti 29 759. Kertomusvuonna törkeiden rattijuo-
703: toteuttamisesta. Nykyisin palveluja ei ole järjes-             pumusten (veren alkoholipitoisuus vähintään 1,5
704: tetty riittävästi, mikä on vaikeuttanut poliisin               promillea) osuus oli 57,8% kaikista rattijuopu-
705: mahdollisuuksia luopua vapaudenriistosta päih-                 mustapauksista, mikä on 2,3 %-yksikköä vä-
706: tyneiden henkilöiden käsittelyssä.                             hemmän kuin vuonna 1990. Poliisi lisäsi edelleen
707:                                                                puhallutuksien määrää. Kertomusvuonna teh-
708: 7.2 Liikennejuopumus                                           tiin 1 390 403 puhallutusta, mikä merkitsee noin
709:                                                                14 o/o:n lisäystä edellisestä vuodesta.
710: 7.2.1 Tie- ja vesiliikenne
711:    Kertomusvuonna poliisin tietoon tulleiden
712: rattijuopumusten määrä pysyi aikaisemman
713: 20
714: 
715:                  TAULUKKO 11                                                   Kansanterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston
716:  Poliiisin suorittamat puhallutukset ja tietoon                            oikeuslääketieteen laitoksen ja poliisin Uudella-
717:       tulleet rattijuopumukset 1986-1991                                   maalla tekemien ratsiatutkimusten mukaan tie-
718:                                                                            liikenne raitistui kertomusvuonna selvästi ver-
719: Vuosi                            puhallutukset              ratti-         rattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 1991 lii-
720:                                                         juopumukset
721:                                                                            kennevirrassa oli rattijuoppoja 0,19 %, edellise-
722: 1986 ................. .          n. 710 000                   24 378      nä vuotena 0,31 %. Törkeiden rattijuopumusten
723: 1987 ................. .             964 529                   24 043      osuus liikennevirrasta oli vähentynyt 0,06 o/o:sta
724: 1988 ................. .           1 021 740                   26 473      0,03 o/o:iin. Kuolemaan johtaneiden rattijuopu-
725: 1989 ................. .           1 002 624                   28 054      musonnettomuuksien määrä laski vuoden 1990
726: 1990 ................. .           1 217 201                   29 759      ennätystasosta, jolloin 23,4% kaikista liikenne-
727: 1991 ................. .           1 390 403                   29 589*     onnettomuuksissa kuolleista kuoli rattijuopu-
728:                                                                            musonnettomuuksissa. Kertomusvuonna ratti-
729: *) Ennakkotieto                                                            juopumusonnettomuuksissa kuoli 128 henkilöä.
730: Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus                  Vuotta aiemmin kuoli 152 henkilöä rattijuopu-
731:        Sisäasiainministeriön poliisiosasto 1992                            musonnettomuuksissa.
732: 
733: 
734: 
735:                                             TAULUKK012
736:         Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet Uudenmaan ratsiatutkimuksissa tutkituista
737:                                    kuljettajista vuosina 1979-1991
738: Vuosi                                                                    Rattijuopumukseen    Törkeään ratti-     Alle 0,5 promillea
739:                                                                            syyllistyneiden juopumukseen syy!-    "alkoholia maistel-
740:                                                                            osuus (kaikki)    listyneiden osuus      leiden" osuus
741: 
742: 1979 ······················································                   0,50%             0,04%                   1,16%
743: 1980 ······················································                   0,44%             0,08%                   0,91%
744: 1981 ..................................................... .                  0,38%             0,04%                   0,60%
745: 1982 ..................................................... .                  0,35%             0,05%                   0,76%
746: 1983 ..................................................... .                  0,25%             0,09%                   0,46%
747: 1984 ..................................................... .                  0,20%             0,03%                   0,48%
748: 1985 ······················································                   0,20%             0,04%                   0,40%
749: 1986 ······················································                   0,23%             0,07%                   0,34%
750: 1987 ..................................................... .                  0,22%             0,04%                   0,34%
751: 1988 ······················································                   0,25%             0,05%                   0,37%
752: 1989* ................................................... .
753: 1990 ..................................................... .                  0,31%             0,09%                   0,50%
754: 1991 ..................................................... .                  0,19%             0,03%                   0,39%
755: *) Ei vertailukelpoista tietoa
756: Lähde: Kansanterveyslaitos 1992
757:                                                                                                                          21
758: 
759:                                                               TAULUKKO 13
760:         Alkoholitapauksissa sekä rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet vuosina 1975-1991
761: Vuosi                                                                     Alkoholita-       Rattijuopumus-          joista
762:                                                                            tapauksia       onnettomuuksissa       sivullisia
763: 
764: 1975 ······················································                    215                 140                  30
765: 1976 ······················································                    151                 105                  22
766: 1977 ······················································                    163                 103                  17
767: 1978 ······················································                    135                  92                  10
768: 1979 ······················································                    129                  92                  11
769: 1980 ······················································                     98                  61                  12
770: 1981 ······················································                     98                  64                    8
771: 1982 ······················································                    102                  68                    7
772: 1983 ······················································                    116                  74                   8
773: 1984 ······················································                    103                  68                   6
774: 1985 ······················································                     99                  54                   6
775: 1986 ······················································                    137                  99                   9
776: 1987 ······················································                    109                  76                   4
777: 1988 ······················································                    126                  97                  10
778: 1989 ······················································                    169                 127                  18
779: 1990 ······················································                    173                 152                  19
780: 1991 ······················································                    173                 128                  15
781: Lähde: Tieliikenneonnettomuudet, Tilastokeskus 1991
782:        Liikennneministeriö 1992
783: 
784: 
785:    Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaan-                                on kuitenkin suunnilleen sama kuin vuonna
786: tuneiden määrä laski aikaisempaan vuoteen ver-                            1989. Vuosi 1989 oli puolestaan 1980-luvun
787: rattuna. Vuonna 1990 rattijuopumusonnetto-                                synkin.
788: muuksissa loukkaantui 1 663 henkilöä, vuonna                                 Huumausaineiden ja huumausaineina käytet-
789: 1991 loukkaantuneiden määrä oli 1 475.                                    tyjen lääkkeiden osuus liikennejuopumuksissa
790:    Koko maan laajuisesti tarkasteltuna liikenne                           on kertomusvuonna pysynyt Kansanterveyslai-
791: raitistui jonkin verran kertomusvuonna. Poliisin                          toksen poliisilta saamien tutkimuspyyntöjen pe-
792: kiinni saamien rattijuoppojen määrä oli tästä                             rusteella alkoholitapauksiin verrattuna vähäise-
793: huolimatta sama kuin vuonna 1990. Tämä tulos                              nä, joskin osuus on viime vuosina jatkuvasti
794: johtunee valvonnan tehostumisesta ja kiinnijou-                           kasvanut. Varsinaisten huumausainetapausten
795: tumisriskin kasvusta. Henkilövahinkoihin johta-                           määrä poliisin tutkimuspyynnöissä kasvoi
796: neiden onnettomuuksien määrä on ennakkotie-                               257:ään vuonna 1991. Vuonna 1990 huumausai-
797: tojen perusteella hieman vähentynyt vuoteen                               netapausten määrä oli 177. Kysymys on lähinnä
798: 1990 verrattuna mutta onnettomuuksien määrä                               kannabiksen ja amfetamiinin käyttäjistä.
799: 
800: 
801:                                                               TAULUKKO 14
802:                Lääkkeiden esiintyminen liikennejuopumuksista epäillyillä vuosina 1988-1991
803:                                                                                1988         1989          1990        1991
804: 
805: Tolueeni ja trikloorietyleeni ............................. .                   22           20            13           9
806: Barbituraatit ..................................................... .           63           64            67          63
807: Bentsodiatsepiinit ............................................. .             497          631           779         839
808: Muut ................................................................ .        299          464           494         674
809: 
810: Yhteensä .......................................................... .          881        1179           1 353      1 585
811:  Lähde: Kansanterveyslaitos 1992
812: 22
813: 
814:                                          TAULUKKO 15
815:          Huumausaineiden esiintyminen liikennejuopumuksesta epäillyillä vuosina 1988-1991
816:                                                                               1988          1989          1990         1991
817: 
818: Kannabis ...........................................................           24            69            91           132
819: Amfetamiini ......................................................              8            37            32            50
820: Morflini .............................................................                        1             2             1
821: Kokaiini ............................................................                         1                           1
822: Kannabis ja amfetamiini ...................................                    13            29            46            64
823: Kannabis ja kokaiini .........................................                                1
824: Amfetamiini ja metamfetamiini ........................                                                       2
825: Amfetamiini ja morflini ....................................                                                 2            2
826: Amfetamiini ja heroiini .....................................                                                             1
827: Kannabis, amfetamiini ja LSD .........................                                         1
828: Kannabis, amfetamiini ja morflini ....................                                         1                          4
829: Kannabis, amfetamiini ja metamfetamiini ........                                                             1
830: Kannabis, amfetamiini ja kokaiini ....................                                                       1            1
831: Kannabis, amfetamiini ja heroiini .....................                                                                   1
832: Yhteensä ............................................................          45           140           177           257
833: Lähde: Kansanterveyslaitos 1992
834: 
835: 
836: 
837: 
838:    Onnettomuustutkinnassa ei ilmene, että huu-                           vistä toimenpiteistä erityisesti liikennejuopu-
839: mausaineiden tai lääkkeiden väärinkäytön mer-                            muksen osalta. Periaatepäätöksen ja hallitusoh-
840: kitys onnettomuuksien synnyssä olisi merkittä-                           jelmassa olevan liikenneturvallisuuden paranta-
841: västi kasvamassa. Huumausaineiden käyttäjien                             mista koskevan tavoitteen johdosta esitettiin
842: kiinniottamiseksi tarvittaviin menetelmiin pyri-                         kahdeksaa liikennejuopumusta koskevaa toi-
843: tään kuitenkin kiinnittämään nykyistä enemmän                            menpidettä, joiden toteuttaminen aloitettiin en-
844: huomiota.                                                                sisijaisesti liikenneministeriössä ja oikeusminis-
845:    Poliisi esitti kertomusvuonna Kansanterveys-                          teriössä:
846: laitokselle 680 tutkimuspyyntöä vesiliikennejuo-                            - Oikeusministeriössä on kertomusvuoden
847: pumuksesta epäillyistä, kun määrä edellisenä                             aikana ollut valmisteltavana ehdotus hallituksen
848: vuonna oli 596. Määrä on viime vuosina ollut                             esitykseksi, jolla rikoslain 23 luvun liikennejuo-
849: kasvussa, mikä selittyy osittain merialueilla liik-                      pumusta koskevia säännöksiä muutetaan siten,
850: kuviin kohdistuneen valvonnan tehostumisella.                            että rangaistavuus määräytyisi paitsi veren niin
851:    Kertomusvuoden kaikkiaan 249 hukkuneesta                              myös uloshengitysilman alkoholipitoisuuden pe-
852: erilaisten veneonnettomuksien seurauksena huk-                           rusteella. Esitykseen sisältyy myös ehdotus tör-
853: kui ennakkotiedon mukaan noin 80 henkilöä.                               keän rattijuopumuksen promillerajan alentami-
854: Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että                          sesta 1,5 promillesta 1,2 promilleen ja vesiliiken-
855: veneonnettomuuksissa hukkuneista noin kaksi                              nejuopumuksen promillerajan alentamisesta 1,5
856: kolmasosaa oli humalassa. Mainittavia muutok-                            promillesta 1,0 promilleen.
857: sia aikaisempiin vuosiin verrattuna ei näytä ta-                            - Oikeusministeriön esitutkinta- ja pakko-
858: pahtuneen. Veneliikentessä kuolleiden määrä on                           keinolainsäädännön muuttamista valmisteleva
859: kuitenkin jonkin verran laskenut. Veneliikenteen                         työryhmä pohtii työssään säännöksiä, jotka kos-
860: hukkumiset tapahtuvat lähinnä mökkiveneilys-                             kevat rattijuopon verinäytteen ottamisen oikeu-
861: sä, ei järjestäytyneen veneilyn piirissä.                                den laajentamista lääkärin ohella tarpeellisen
862:    Valtioneuvosto teki 21.3.1991 periaatepää-                            koulutuksen saaneeseen muuhun hoitohenkilö-
863: töksen tie- ja vesiliikenteen turvallisuutta edistä-                     kuntaan. Työryhmän määräaika on 30.6.1992.
864:                                                                                                          23
865: 
866:     - Toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyvi-        7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne
867: en ajokiellon tehostamiseksi oikeusministeriön
868: asettaman rikoslain kokonaisuudistusta valmis-             Raide- ja ilmaliikenteessä liikennejuopumus ei
869: televan rikoslakiprojektin konfiskaatioseuraa-          ole muodostunut turvallisuusongelmaksi. Polii-
870: mustyöryhmä selvittää, millä tavalla ajokiellossa       sin Kansanterveyslaitokselta pyytämien tutki-
871: olevan tai ajokortittoman rattijuopon kuljetta-         musten määrä on ollut edelleen erittäin pieni.
872: man ajoneuvon käyttö voitaisiin turvaamis- tai             Raideliikenteessä (rautatiet sekä Helsingin
873: menettämisseuraamuksin estää.                           raitiotiet ja metro) liikennejuopumusten määrä
874:     - Rattijuopumustapauksissa lokakuun alusta          on pysynyt aikaisempien vuosien tapaan vähäi-
875: voimaan tulleen ehdollisen ajokiellon määräämi-         senä. Poliisi esitti kaikkiaan 10 tutkimuspyyn-
876: sessä muodostuvaa käytäntöä ja sen vaikutuksia          töä. Tutkimuspyyntöjen määrä on viime vuosina
877: uusintarattijuopumuksien estämiseen seurataan.          pysynyt suunnilleen ennallaan. Helsingin kau-
878:     - Tiedotusta suunnataan niin, että sosiaalis-       pungin liikennelaitos ja valtionrautatiet huoleh-
879: ta vastuuta päihtyneenä ajamisen estämiseksi            tivat omalta osaltaan raideliikenteen kuljettajien
880: kyettäisiin lisäämään.                                  ja muissa turvallisuuteen vaikuttavissa tehtävis-
881:     - Selvitetään millä tavalla radion ja televisi-     sä toimivien henkilöiden ajokunnosta esimerkik-
882: on liikennetoimitusten edellytyksiä käsitellä           si puhallutuskokeilla.
883: asiantuntevasti liikenneturvallisuuskysymyksiä             Ilmaliikenteessä poliisi esitti kertomusvuonna
884: voitaisiin parantaa ja näin tehostaa mm. ratti-         4 tutkimuspyyntöä. Määrä vastaa aiempia vuo-
885: juopumusta koskevaa valistustyötä.                      sia.
886:     - Rattijuopolle tarkoitettuja hoito-ohjelmia
887: ja sopimushoitoa koskevia kansainvälisiä malle-
888: ja pyritään selvittämään oikeusministeriön ri-          7.3 Väkivaltarikokset
889: koslakiprojektin yhteydessä.
890:     Osana rikoslain kokonaisuudistusta oikeus-             Väkivaltarikollisuus aiheuttaa haittoja erityi-
891: ministeriön rikoslakiprojektin johtoryhmän              sesti fyysiseen turvallisuuteen. Fyysiset haitat
892: 20.6.1991 asettaman liikennerikostyöryhmän              kohdistuvat suoraan yksilöihin sekä välillisesti
893: tehtävänä on valmistella ehdotus rikoslain lii-         yhteiskuntaan muun muassa hoitovahinkoina.
894: kennerikoksia koskeviksi rangaistussäännöksik-             Vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa toteutettiin
895: si ja siihen liittyen myös eräiden muiden lakien        samanaikaisesti 14 maassa vertailukelpoiset
896: muutoksiksi sekä pohtia liikennerikoksiin liitty-       haastattelututkimukset rikoksen uhriksi joutu-
897: viä seuraamuskysymyksiä. Työn yhteydessä tu-            misesta. Suomessa tutkimuksesta vastasi Oike-
898: levat myös liikennejuopumussäännöt kokonai-             uspoliittinen tutkimuslaitos. Tutkimuksen mu-
899: suudessaan tarkasteltaviksi. Työryhmän esitys           kaan mahdollisuus joutua rikoksen uhriksi Suo-
900: valmistunee vuoden 1993 aikana.                         messa on pienempi kuin useimmissa muissa Län-
901:     Liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, sosi-     si-Euroopan maissa.
902: aali- ja terveysministeriö sekä Liikenneturva ja           Poliisin tilastoimien pahoinpitelyrikosten
903: Oy Alko Ab ovat edelleen vuosittain järjestäneet        määrä on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt.
904: valtakunnallisen kampanjan rattijuopumusta              Toisaalta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
905: vastaan. Kertomusvuoden kampanjalla oli kaksi           yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tekemissä tut-
906: teemaa: "Rattijuoppo ei selviä- estä ajoissa" ja        kimuksissa on ilmennyt, että väkivallan uhriksi
907: "Älä päästä pässiä auton rattiin". Kampanja oli         joutumisten määrä on Suomessa 1980-luvun
908:  suunnattu erityisesti nuorille aikuisille tarkoituk-   mittaan vähentynyt. Samanaikaisesti tilastoi-
909: sena lisätä sosiaalista vastuuta rattijuopon ajoon      n.atta jäävien väkivaltatapausten osuus on myös
910: lähtemisen estämisessä. Kampanja koostui val-           pi,·nentynyt. Ilmoitusalttius on näiden tutkimus-
911:  takunnallisesta tiedotuksesta, katuteatteriesityk-     ten mukaan kohonnut niin paljon, että poliisin
912:  sistä, nuorisokonserteista ja sen tueksi kunnissa      tietoon on tullut entistä suurempi määrä väkival-
913: järjestetystä toiminnasta. Valtakunnallinen tie-        tarikoksia.
914:  dotus rakentui tv- ja radiotietoiskuille sekä leh-        Alkoholioloja pidetään tärkeänä väkivaltari-
915: distötiedotteille. Kunnissa toiminnasta vastasi-        kollisuuden tasoon vaikuttavana tekijänä. Alko-
916:  vat raittiustyön viranomaiset.                         holin ja väkivallan yhteys käy ilmi sekä poliisiti-
917:      Valtakunnallisen kampanjan lisäksi eri viran-      lastoista että väkivaltarikollisuutta käsittelevistä
918:  omaiset ja yhteisöt ovat aiempien vuosien tapaan       tutkimuksista. Alkoholin osuutta rikollisuuden
919: järjestäneet useita paikallisia kampanjoita.            määrään joudutaan arvioimaan poliisin selvittä-
920: 24
921: 
922: mien rikosten perusteella. Tarkastelun ulkopuo-                         sista on tutkimuksen mukaan keskimäärin yli
923: lelle jäävät ne poliisin tietoon tulleet rikokset,                      90 %. Kuitenkin kaikkein vakavimmat henkeen
924: joiden tekijästä ei ole saatu selvyyttä sekä kaikiri                    ja terveyteen kohdistuvat rikokset tulevat yleen-
925: ne rikokset, jotka eivät tule lainkaan poliisin                         sä poliisin tietoon.
926: tietoon. Piilorikollisuuden osuus väkivaltarikok-
927: 
928: 
929:                                            TAULUKK016
930:              Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 1980-1991
931:                                                                              1980          1985         1990          1991
932: 
933: Rikosten lukumäärä ..........................................             18 126       20 899        26 274        25 067
934: Selvitetty samana vuonna .................................                15 050       16 768        21 995
935: Selvitysprosentti ................................................          83,0         80,2          83,7
936: Lähde: Sisäasiainministeriö 1992
937: 
938: 
939:                                                       TAULUKKO 17
940:                                                Pahoinpitelyrikokset 1980-1991
941: Rikos                                                                        1980          1985         1990          1991
942: 
943: -    pahoinpitely .................................................        9 271        11 480        15 756       15 313
944: -    törkeä pahoinpitely ......................................            1 600         1 891         2 358        2 199
945: -    lievä pahoinpitely .........................................          3 088         3 048         2 534        2 835
946: Yhteensä ............................................................     13 959        16 419       20 648        20 347
947: Lähde: Sisäasiainministeriö 1992
948: 
949: 
950: 
951: 
952:    Tyypillisi.ä henkirikosten syitä ovat yhteisen                       7.4 Päihderikokset
953: juopottelun yhteydessä syntyneet kiistat sekä
954: perheen sisäiset ristiriidat. Hyvin pieni osa hen-                         Päihderikoksia ovat alkoholi- ja huumausai-
955: kirikoksista tehdään jonkun muun rikoksen                               nelainsäädännössä rangaistaviksi säädetyt teot.
956: (ryöstö, anastusrikos) yhteydessä.                                      Alkoholi- ja huumausainerikoksissa ei ole yksi-
957:    Poliisin selvittämistä väkivaltarikoksista on                        tyistä uhria, joka tekisi rikosilmoituksen. Tilas-
958: vuosittain noin 70% ollut sellaisia, joihin syylli-                     toitujen rikosten määrä ja rakenne riippuu lähes
959: seksi epäilty on teon tehdessään ollut alkoholin                        kokonaan poliisin ja muiden valvontaviran-
960: vaikutuksen alaisena. Henkirikosten määrä on                            omaisten toiminnan tehosta ja suuntaamisesta.
961: aiempina vuosina vakiintunut Suomessa 110-
962: 120 tapaukseen vuodessa. Kolmen viime vuoden                            7.4.1 Alkoholirikokset
963: aikana murhia ja tappoja on ollut selvästi enem-
964: män, kertomusvuona 156 tapausta.                                           Vuodesta 1980 vuoteen 1991 alkoholirikokset
965:    Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia                           ovat vähentyneet 42,4 %. Kertomusvuonna vä-
966: koskevat säännökset ovat uudistettavina rikos-                          hennys oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 %.
967: lain kokonaisuudistuksen II vaiheessa. Hallituk-                        Alkoholirikokset eivät ilmeisestikään ole vähen-
968: sen esitys pyritään antamaan eduskunnalle syk-                          tyneet tilastojen osoittamia määriä, vaan valvon-
969: syllä 1992.                                                             ta on suunnattu toisella tavalla kuin aiemmin.
970:                                                                         Tyypillisiä alkoholirikoksia ovat olleet laajat ja
971:                                                                         organisoidut myyntitapahtumat, joihin on syyl-
972:                                                                         listynyt myös ulkomaalaisia.
973:                                                                                                                     25
974: 
975:                                                          TAULUKK018
976:                                                  Alkoholirikokset 1980-1991
977:                                                                            1980         1985          1990         1991
978: 
979: Rikosten lukumäärä ......................................... .          14 679       13 499         8 503        8 450
980: Tapahtumakertoja ............................................ .        199 442      114 510        23 479       20 051
981: Selvitysprosentti ............................................... .       98,1         98,0          98,5
982: Lähde: Sisäasiainministeriö 1992
983: 
984: 
985: 
986: 
987: 7.4.2 Huumausainerikokset                                                Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos-
988:                                                                       ten määrä vaihtelee vuosittain. Poliisin toiminta
989:                                                                       on kohdistunut entistä enemmän laajoihin rikos-
990:    Huumausainerikollisuuden laajuudesta Suo-                          saijoihin ja ammattimaisiin rikoksentekijöihin.
991: messa on esitetty varsin erilaisia arvioita. Kan-                     Näin on pystytty selvittämään suurempien aine-
992: sainvälisesti vertaillen Suomen huumausaineri-                        erien kulkeutumista huumausainemarkkinoilla
993: kollisuustilanne on tyydyttävä. Huumausaineri-                        ja takavarikoimaan suurempia määriä huumaus-
994: koksia koskevien rikosilmoitusten määrä oli ker-                      aineita. Kysynnän rajoittamiseen tähtäävään
995: tomusvuonna 2 491 ja edeltävänä vuonna 2 546.                         valvontaan ei ole noudatetun strategianjohdosta
996: Huumausainerikollisuuden kytkeytyminen muu-                           ollut käytettävissä tarpeeksi voimavaroja, mikä
997: hun rikollisuuteen tulee jatkuvasti esille rikosten                   saattaa johtaa haitalliseen kehitykseen huu-
998: esitutkinnassa.                                                       mausainetilanteessa.
999: 
1000: 
1001: 
1002: 
1003:                                                          TAULUKKO 19
1004:                                              Huumausainerikokset 1980-1991
1005:                                                                            1980         1985          1990         1991
1006: 
1007: Rikosten lukumäärä ......................................... .             955        2 323         2 546        2 491
1008: Tapahtumakertoja ............................................ .         15 655       38 739        38 900       38 535
1009: Selvitysprosentti ............................................... .       90,1         90,5          91,9
1010: Lähde: Sisäasiainministeriö 1992
1011: 
1012: 
1013: 
1014: 
1015:    Yleisimmin käytetty huumausaine Suomes-                            Takavarikoidun kannabiksen määrä on myös
1016: sa on edelleen kannabis. Huumausainerikok-                            noussut 1980-luvun tasosta selvästi. Suomeen
1017: sista syytteeseen ilmoitettujen henkilöiden ja-                       on viime vuosien aikana tullut myös muuta-
1018: ottelu ilmoitukseen liittyneen huumausaineen                          mia yksittäisiä suuria huume-eriä, joita ei il-
1019: mukaan kertoo selvästi kannabiksen aseman                             meisestikään ollut tarkoitettu Suomessa
1020: määräävyydestä suomalaisten huumausaine-                              markkinoitavaksi, mutta jotka näkyvät tilas-
1021: tottumuksissa. Yksityinen henkilö saattaa se-                         toissa. Huumausainetakavarikointien huomat-
1022: kaantua monenkin eri huumausaineen käyt-                              tava vuosittainen vaihtelu ja valvonnassa ta-
1023: töön, mikä vääristää jonkin verran tilastoista                        pahtuvat muutokset vaikeuttavat suorien joh-
1024: tehtyä johtopäätöstä. Aineiden välinen suh-                           topäätösten tekemistä Suomen yleisen huu-
1025: teellinen jakauma lienee kuitenkin luotettava.                        mausainetilanteen kehittymisestä.
1026: 
1027:  4   321077X
1028: 26
1029: 
1030:                                           TAULUKK020
1031:       Huumausainerikoksista syytteeseen ilmoitetut Suomen kansalaiset huumausaineen mukaan
1032:                                             1980-1991
1033:                                                         1980        1985          1989          1990          1991
1034: 
1035: Syytteeseen ilmoitetut henkilöt ..                       487      1 159           713         1 290         1 888
1036: - kannabiksen osuus ................                    78%        66%           60%           57%           67%
1037: - lääkkeiden osuus ..................                    2%        15%           23%           27%           17%
1038: - amfetamiinin osuus ...............                     5%        11%           14%           14%           13%
1039: - muiden aineiden osuus .........                       15%         8%            3%            2%            3%
1040: Lähde: Keskusrikospoliisin huumausainetilastot 1990 ja 1991
1041:        Kansanterveystieteen laitos 1990
1042:        Sosiaali- ja terveysministeriö 1992
1043: 
1044: 
1045:                                          TAULUKK021
1046:         Viranomaisten toimesta tapahtuneet huumausainetakavarikot 1980-1991 (grammoina)
1047:                                             1980        1985       1988         1989           1990        1991
1048: 
1049: Hasis ..................................... 11 100   15 400      21 700       164 300        71 180      101 294
1050: Heroiini .................................      12      720         158           198            26          663
1051: Kokaiini ................................        2                   50        10 800            35       38 141
1052: Amfetamiini ..........................          29     400        2 100         1 140         1 383        5 319
1053: Huumausaineeksi luokitel-
1054: tavia lääkevalmisteita•>
1055: (kappalemäärä) .....................                                         (10 186)       (15 598)     (34 647)
1056: 'l Vuosilta 1980, 1985 ja 1988 ei tietoa.
1057:      Lähde: Sisäasianministeriö 1992.
1058: 
1059:    Huumausaineeksi luokiteltavien lääkevalmis-                 neiden salakuljetuksesta. Myös ulkomaalaiset
1060: teiden väärinkäyttö on edelleen merkittävä osa                 kuljettavat huumausaineita lisääntyYässä mää-
1061: Suomen huumausaineongelmasta. Valmisteet                       rin Suomen kautta muihin maihin.
1062: hankitaan pääosin Suomesta laillisen jakeluver-                   Suomi osallistuu huumausaineasioita koske-
1063: koston välityksellä. Valmisteiden katukauppa-                  vaan yhteistyöhön YK:n erityiselimissä, joista
1064: hinnat ovat moninkertaiset apteekkihintohin                    merkittävin on YK:n huumausaineohjelma
1065: verrattuna.                                                    UNDCP. Yhteistyötä harjoitetaan myös poliisin
1066:    Ilmitullut huumausainerikollisuus on painot-                ja tullin kansainvälisten järjestöjen kesken, Eu-
1067: tunut varsin selvästi aikuisväestöön. Eniten ri-               roopan Neuvoston niin sanotussa Pompidou-
1068: koksiin syyllistyneitä löytyy 19--40 -vuotiaiden               ryhmässä sekä Pohjoismaiden Ministerineuvos-
1069: ryhmästä. Ulkomaalaisten osuus huumausaine-                    ton huumeyhdysmieselimessä. Kertomusvuonna
1070: rikoksissa on nousussa, mutta silti sitä on pidet-             Suomi on ollut aloitteellinen Itämeren alueen
1071: tävä vähäisenä. Kertomusvuonna huumausaine-                    huumausainekontrolliin liittyvässä yhteistyössä.
1072: rikoksesta syytteeseen ilmoitettiin 81 ulkomaa-                Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä poliisin,
1073: laista kun edellisenä vuonna ulkomaalaisten lu-                tullin ja Turun "Terve kaupunki" -projektin
1074: kumäärä oli 56.                                                kanssa valmistellut Itämeren alueen huumausai-
1075:    Huumausainerikollisuuden kansainvälisyy-                    neongelmia käsittelevää vuonna 1992 pidettävää
1076: teen liittyy se, että suomalaisia on jäänyt usein              asiantuntijakokousta.
1077: Euroopan rajanylityspaikolla kiinni huumausai-
1078:                                                                                                           27
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 
1083: 8 P ÄlliDETIEDOTUS, P ÄIHDEVALISTUS JA RAITTIUSKASVATUS
1084: 8.1 Raittiustyö                                        tuksessa. Erityisnuorisotyötä tehtiin pääasiassa
1085:                                                        suurissa kaupungeissa. TyömuotoiDa olivat sel-
1086:     Raittiusjärjestöillä ja kuntien raittiustoimena    viämisasematoiminta, retket, kerhot, leirit ja
1087: on keskeinen asema päihdetiedotuksessa, päih-          nuorten palveleva puhelin.
1088: devalistuksessa ja raittiuskasvatuksessa. Kunnis-          Aikuisiin suunnatun työn tarkoituksena oli
1089: sa raittiustoimi on merkittävä päihdehaittoja          lisätä tietoa päihteiden ja tupakan käytöstä
1090: ehkäisevää ja vähentävää työtä tekevä taho.            aiheutuvista haitoista sekä tukea päihteiden
1091: Raittiusjärjestöt ovat päihde- ja tupakkahaitto-       käyttöään vähentämään pyrkiviä. Työelämän
1092: jen ehkäisemiseen ja vähentämiseen keskittyviä         päihdehaittojen ehkäisyssä toimittiin yhdessä
1093: erikoisjärjestöjä.                                     työelämän osapuolten, päihdehuollon viran-
1094:     Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoitus      omaisten ja järjestöjen kanssa. Työpaikkojen
1095: on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin      avainhenkilöille järjestettiin päihdehaittojen
1096: ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupa-        ehkäisyä käsitteleviä koulutustilaisuuksia.
1097: kan käyttöä.                                           Kuntien raittiustyöntekijöitä osallistui Työtur-
1098:     Kunta voi järjestää raittiustyön hallinnon         vallisuuskeskuksen         päihdeherätekouluttaja-
1099: joko asettamalla raittiuslautakunnan tai anta-         koulutukseen. Aikuisten tervettä vapaa-ajan
1100: malla raittiuslautakunnan tehtävät jonkin muun         viettoa edistettiin tukemalla yhdyskuntatyötä
1101: lautakunnan tai kunnanhallituksen hoidettavak-         ja asukastoimintaa.
1102: si. Raittiuslautakunta oli kertomusvuonna noin             Kertomusvuoden alkupuolella alkoholiolojen
1103:  kahdeksassakymmenessä kunnassa. Useinmiten            ja alkoholilain valvonnan seuraamiseksi suori-
1104:  tehtävät on siirretty sosiaalilautakunnalle tai       tettiin kunnan toimesta seurantakäyntejä alko-
1105:  vapaa-aikalautakunnalle.                              holilain alaisiin anniskelupaikkoihin. Tämä toi-
1106:     Kertomusvuonna maassamme toimi 21 valta-           minta ei ollut varsinaista valvontatoimintaa, sillä
1107:  kunnallista raittiusjärjestöä. Raittiusjärjestöjen     raittiuslautakunnalla, sen tehtäviä hoitavalla
1108:  yhteistyöelimenä toimi Suomen Raittiusjärjestöt       lautakunnalla tai niiden alaisilla viranhaltijoilla
1109:  ry. Raittiusjärjestöt saivat toimintaansa ja inves-   ei ollut toimenpideoikeuksia. Toiminta muuttui
1110:  tointeihinsa avustusta Raha-automaattiyhdis-          alkoholiolojen yleiseksi seurannaksi 1.10.1991
1111:  tykseltä 19,5 miljoonaa markkaa. Raittiusjärjes-      alkaen, kun kunnallinen alkoholitarkastus lope-
1112:  töt tekivät yhteistyötä kuntien viranomaisten          tettiin ja alkoholitarkastus siirrettiin lääninhalli-
1113:  kanssa.                                                tusten tehtäväksi.
1114:      Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-          Päihdevalistuksen yhteydessä tehtävä tupa-
1115:  sen suunnitelman mukaisesti kunnallisen rait-          koinnin vähentämiseen tähtäävä työ on keskei-
1116:  tiustyön keskeisinä painoalueina olivat koulujen       nen osa kunnallisen raittiustyön toimintaa. Kun-
1117:  raittiuskasvatuksen kehittäminen ja työelämän          talaisten käyttöön hankittiin tupakan haitoista
1118:  päihdehaittojen ehkäisyn tehostaminen. Lisäksi         kertovaa materiaalia ja järjestettiin tupakoinnin
1119:  raittiustyöstä ja muusta ehkäisevästä päihde-          vähentämiseen tähtäävää ryhmätoimintaa. Tu-
1120:  työstä pyrittiin kehittämään toimiva kokonai-          pakoinnin vähentämiseen liittyvässä työssä toi-
1121:   suus.                                                 mittiin kiinteässä yhteistyössä terveystoimen
1122:      Lapsiin ja nuoriin suunnatun raittiustyön tar-     kanssa.
1123:   koituksena oli osana kokonaiskasvatusta tukea             Raittiustyön tiedotuksessa ja koulutuksessa
1124:   kodin ja koulun kasvatustoimintaa. Erityistä          korostettiin päihteiden käytön ja päihteiden käy-
1125:   huomiota kiinitettiin päihteiden käytön kokeilu-      töstä aiheutuvien haittojen välistä yhteyttä.
1126:  jen siirtämiseen ja säänöllisen käytön aloittami-          Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut rait-
1127:   sen ehkäisyyn. Koulujen käyttöön hankittiin           tiustyölain 10 §:n mukaisella määrärahalla lää-
1128:   raittiuskasvatusaineistoja sekä avustettiin koulu-    ninhallitusten, kuntien ja järjestöjen toimeenpa-
1129:  jen opettajia oppituntien suunnittelussa ja toteu-     nemia raittiustyön kehittämisprojekteja.
1130: 28
1131: 
1132: 8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus                       tavissa elämänkuluissa on tutkimustietojen mu-
1133:                                                        kaan huomattava. Eriasteisesti alkoholiongel-
1134:     Sosiaali- ja terveyshallitus ja opetusministeriö   maisia oli neljä kymmenestä itsemurhan tehnees-
1135: järjestivät lokakuussa 1991 etsivän nuorisotyön        tä. Miesten itsemurhista noin puolet ja naisten
1136: (ks. luku 10.1) seminaarin, johon osallistui yli       itsemurhista noin kolmannes tehtiin alkoholin
1137: 300 asiasta kiinnostunutta. Seminaarissa olivat        vaikutuksen alaisena. Itsemurhayrityksistä suu-
1138: esillä päihdeongelmat etsivään nuorisotyöhön           rin osa tehdään juuri alkoholin vaikutuksen
1139: liittyen. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa         alaisena.
1140: norjalaista kadulla nuorten parissa tehtävää työ-         Itsemurhaan päätyneet alkoholin ongelma-
1141: mallia. Sosiaali- ja terveyshallitus on valmistellut   käyttäjät eivät hakeneet useinkaan pitkäjäntei-
1142: vuonna 1992 pidettävää etsivän nuorisotyön se-         sesti apua alkoholiongelmiinsa. Hoitojärjestel-
1143: minaaria nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen          män pirstoutuneisuus ja kunkin sektorin vastuun
1144: kenttäväelle ja opetusministeriön vastaavien sek-      kapea-alaisuus estävät osaltaan tehokkaan hoi-
1145: toreiden johdolle.                                     don toteutumista. Päihtyneiden itsemurhaa yrit-
1146:     Opetusministeriö ja työministeriö ovat val-        täneiden hoidossa on myös havaittu epäkohtia.
1147: mistelleet yhteistyössä nuorten työpajatoimintaa          Vuonna 1986 käynnistyneen, sosiaali- ja ter-
1148: käsittelevää seminaaria, joka pidetään touko-          veyshallituksen ja Kansanterveyslaitoksen yh-
1149: kuussa 1992. Nuorten työpajoissa työskentelee          teistyönä toteuttaman valtakunnallisen itsemur-
1150: noin 17-24 -vuotiaita nuoria, jotka ovat jääneet       hien ehkäisyprojektin tarkoituksena on "Suo-
1151: sekä koulutusjärjestelmän että työelämän ulko-         meen terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelman
1152: puolelle. He ovat usein myös päihteiden ongel-         mukaisesti vähentää itsemurhien määrää
1153: makäyttäjiä.                                           20 o/o:lla vuoteen 1995 mennessä. Projektissa val-
1154:     Opetusministeriö on asettanut toukokuussa          mistuu vuonna 1992laajaan itsemurhatutkimuk-
1155:  1991 työryhmän, joka pohtii koko vapaa-aika-          seen perustuva valtakunnallinen itsemurhien eh-
1156: toimen peruskoulutusta, raittiustoimi mukaan           käisyn tavoite- ja toimintaohjelma.
1157: luettuna. Työryhmä päätynee esittämään vapaa-
1158: aikatoimen laaja-alaista ammattikorkeakoulu-
1159:  kokeilua. Tällöin mm. nuoriso-, liikunta- ja kult-    8.3 Toiminta oppilaitoksissa
1160: tuuritoimen koulutukseen voidaan liittää rait-
1161: tiustoimen opetuskokonaisuus siitä opistosta,              Kertomusvuonna jatkui peruskouluissa "Ter-
1162: joka on erikoistunut raittiustyön opetukseen.          ve koulu" -ohjelma. Sen tavoitteena on tervey-
1163:     Kertomusvuonna sosiaali- ja terveyshallitus        den edistäminen ja koulujen terveyskasvatuksen
1164:  rahoitti Helsingin kaupungin keskisessä mielen-       tehostaminen. Ohjelma perustuu eri viranomais-
1165: terveysyksikössä Maunulassa käynnissä olevaa           ten ja kansalaisjärjestojen yhteistyöhön. Päihde-
1166: päihdeprojektia. Päihdevalistusta ja päihteitä         opetukseen liittyvä opetuksen menetelmien ke-
1167:  koskevaa väestöön kohdistuvaa tiedotusta to-          hittämishanke toteutettiin eräissä peruskouluis-
1168:  teutettiin terveyskasvatuksen määrärahan puit-        sa Terveyskasvatuksen keskuksen toimesta. Oh-
1169: teissa "Terveys SOS" -nimisenä ajankohtaisoh-          jelman puitteissa koulujen huumeopetuksesta
1170: jelmana TV 2:n kanssa. Suomen Punaisen Ristin          tehtiin tutkimus vuonna 1991. Tutkimuksen tu-
1171: kanssa toteutettiin päihtyneen ensiapuohjelmaa         los liittyy osin vuonna 1992julkaistavaan sosiaa-
1172:  "Älä kulje ohi". Myös alkoholiyhtiö harjoitti         li- ja terveysministeriön asettaman huumetyö-
1173: lajaa alkoholitiedotusta ja valistusta osana yhti-     ryhmän raporttiin.
1174:  ölle kuuluvaa alkoholipoliittista toimintaa (ks.          Ammatillisten oppilaitosten terveyskasvatuk-
1175: tarkemmin Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston               sen osalta on meneillään kaksi tutkimusprojek-
1176:  kertomus s. 31-32).                                   tia, joissa selvitetään eri oppilaitosmuotojen
1177:     Suomen itsemurhakuolleisuus on Euroopan            opiskelijoiden päihde- ja tupakointikäyttäyty-
1178:  korkeimpia ja huomattavan korkealla se on ollut       mistä sekä oppilaitosten terveyskasvatustoimin-
1179:  1980-luvun puolivälistä alkaen. Vuonna 1990           taa ja -opetusta näiden aihepiirien osalta.
1180:  tehtiin 1 512 itsemurhaa, joista miesten osuus oli        Kertomusvuonna suunniteltiin pohjoismaisen
1181: noin 78%. Nuorten, 15-24 -vuotiaiden miesten           aloitteen pohjalta yhteistyössä virolaisten asian-
1182:  itsemurhakuolleisuus on meillä erityisen korkea.      tuntijoiden kanssa nuorisoasteen koulutukseen
1183: Itsemurhayritysten kokonaismäärä on kymmen-            Atk-ohjelmaa "Alkoholi ja terveys".
1184:  kertainen itsemurhiin verrattuna.                         Ohjaus- ja seurantakäynneillä ammatillisissa
1185:     Alkoholiongelman merkitys itsemurhaan joh-         oppilaitoksissa käytiin neuvotteluja oppilashuolto-
1186:                                                                                                        29
1187: 
1188: ryhmien kanssa. Ryhmään kuuluu tavallisesti apu-            Kunnallisen raittiustyön kehittämisen paino-
1189: laisrehtori, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoita-       pistealue tulevaisuudessa on työmuotojen uudis-
1190: ja ja koulukuraattori. Keskusteluja käytiin oppilai-     taminen sekä yhteistyön parantaminen muiden
1191: toksen mahdollisista päihdeongelmista ja erityis-        ehkäisevää päihdetyötä tekevien tahojen kanssa.
1192: huomio kiinnitettiin asuntolatoimintaan ja vapaa-        Menossa oleva valtionosuusuudistus lisää keski-
1193: ajan ohjaukseen kerhotyön avulla.                        näisen, hallinnonrajoja ylittävän yhteistyön ja
1194:     Heinolan kurssikeskus ja ammattikasvatushal-         tehtäväjaon selkeyttämistarvetta. Uudistuksen
1195: lituksen koulutuskeskus järjestivät oppilashuolto-       toteuttamisessa on varmistettava, että kokonais-
1196: koulutusta opettajille ja oppilashuoltohenkilöstöl-      vastuu toiminnassa tulee turvatuksi.
1197: le. Koulutusyksiköt käsittelivät myös nuorten               Raittiusjärjestöjen toiminnassa painopistettä
1198: päihdekysymyksiä ja ennalta ehkäiseviä kasvatuk-         suunnataan nykyistä enemmän aikuisiin. Työ-
1199: sellisia toimia. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilöt        elämän päihdehaittojen ehkäisyä tehostetaan.
1200: toimivat terveyskeskuksissa ja koordinoivat eri          Erityisesti kehitetään palveluja päihteiden käyt-
1201: hallinnonaloilla tapahtuvaa terveyskasvatusta            töään vähentämään pyrkiville. Päihteistä vapaa-
1202: sekä toimittavat aineistoa koulujen käyttöön. Jy-        ta harrastustoimintaa aktivoidaan. Lasten ja
1203: väskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus              nuorten raittiuskasvatus pyritään saamaan kiin-
1204: aloitti kertomusvuonna yhdyshenkilöiden koulu-           teäksi osaksi kokonaiskasvatusta. Tarkoitukse-
1205: tusprojektin, johon sisältyy useita terveyskasva-        na on päihteiden käytön aloittamisen ehkäisy.
1206:  tuksen strategioita käsitteleviä opintokokonai-            Euroopan yhdentymiskehityksen aiheuttamat
1207: suuksia. Koulutustoiminta jatkuu edelleen.               paineet vähentävät alkoholitarjontaan liittyvien
1208:     Lasten ja nuorten terveyskasvatus koostuu            rajoitusten alkoholipoliittista merkitystä. Tule-
1209:  useilta eri tahoilta tulevista aktiviteeteista, joten   vaisuudessa tiedotuksen, valistuksen ja kasva-
1210:  vaarana on eri alueiden eriytynyt ja osittain pääl-     tuksen merkitys alkoholipolitiikan välineinä
1211:  lekäinen toiminta. Yhteistyöllä päihdeterveyskas-       korostuu entistä enemmän.
1212:  vatuksen ja -neuvonnan kehittämisessä on mah-              Raittiustyölain 10 §:n mukaisessa avustustoi-
1213:  dollista suunnata voimavaroja tehokkaasti.              minnassa tuetaan raittiustyön ja muun ehkäise-
1214:                                                          vän päihdetyön menetelmien kehittämistä ja sii-
1215:                                                          hen liittyvää koulutusta. Samalla tuetaan yhteis-
1216: 8.4 Kehittäminen                                         toiminnan tehostamista ehkäisevässä päihde-
1217:                                                          työssä.
1218:    Nykyisessä lamatilanteessa voimavarat sosi-              Vuonna 1989 asetettu ehkäisevää huumetyötä
1219: aali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämi-         tekevien järjestöjen ja viranomaisten työnjakoa
1220: seen ovat vähentyneet. Tässä tilanteessa on etsit-       ja yhteistyötä selvittävä työryhmä saa muistion-
1221: tävä uusia keinoja palvelujen tarpeen ja palvelu-        sa valmiiksi vuoden 1992 aikana. Työryhmän
1222: jen tuottamiskyvyn tasapainottamiseen. Eräänä            työ perustuu YK:n huumausainekonferenssin
1223: merkittävänä keinona on pidettävä palvelutar-            1987 hyväksymään eMO-tavoiteohjelmaan
1224: peen vähentämistä ehkäisevän toiminnan kei-              (Comprehensive Multidisciplinary Outline for
1225: noin.                                                    Future Activities in Drug Abuse Control).
1226: 30
1227: 
1228: 9 PÄIHDEHUOLTO
1229: 9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut                          ta. Päihteiden käyttöön liittyvien myrkytystilo-
1230:                                                                             jen, sairauksien ja vammojen hoito sekä osin
1231:     Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä päihtei-                          myös katkaisuhoito tapahtuu ensisijaisesti terve-
1232: den käyttöä mm. vaikuttamalla ongelmakäyttöä                                yskeskuksissa. Päihteiden ongelmakäyttäjien on
1233: synnyttäviin ja ylläpitäviin olosuhteisiin ja elä-                          mahdollista saada erikoissairaanhoitona annet-
1234: mäntapoihin. Laki velvoittaa kuntia järjestä-                               tavia mielenterveyden avopalveluja mielenter-
1235: mään tarpeenmukaiset palvelut kuntalaisille sekä                            veystoimistoissa. Sairaalahoitoa edellyttävät po-
1236: yleisinä palveluina että erityisinä päihdehuollon                           tilaat hoidetaan yleissairaaloissa ja psykiatrisissa
1237: palveluina. Sosiaali- ja terveysviranomaiset vas-                           sairaaloissa.
1238: taavat paikallisella tasolla yhdessä päihdehuollon                             Viimeisimmät sairaaloiden päihde-ehtoisten
1239: tarpeisiin tarkoitetuista toimintajärjestelmistä.                           palvelujen käyttötiedot ovat vuodelta 1990. Täl-
1240:     Päihdehuoltoa toteutetaan sosiaalihuollon ylei-                         löin yleis- ja laitossairaaloiden sekä psykiatristen
1241: sissä palveluissa esimerkiksi osana yleistä sosiaali-                       sairaaloiden poistorekisterien mukaan päihtei-
1242: työtä, lastensuojelua, kasvatus- ja perheneuvola-                           siin liittyviin sairauksiin käytettiin noin 16 000
1243: työtä, toimeentulotukea, kotipalvelua ja vanhus-                            hoitokertaa. Hoitoa annettiin yhteensä yli
1244: tenhuoltoa.                                                                 200 000 hoitopäivää. Hoitokertoja oli vuoteen
1245:     Terveydenhuollossa terveyskeskusten neuvo-                              1989 nähden noin 4% enemmän, mutta hoito-
1246: latoiminnassa, koulu-, opiskelija- ja työtervey-                            päiviä oli noin 13 % vähemmän. Keskimääräi-
1247: denhuollossa sekä väestön terveystarkastusten ja                            nen hoitojakso lyheni näin 15,3 vuorokaudesta
1248: muun tavanomaisen vastaanottotoiminnan yh-                                  12,9 vuorokauteen. Myös monien muiden sai-
1249: teydessä annetaan päihteiden ongelmakäyttöön                                raalahoitoa vaatineiden sairaustilojen taustate-
1250: liittyvää ohjausta, neuvontaa ja terveyskasvatus-                           kijänä on ainakin osaksi päihteiden käyttö.
1251: 
1252:                                                       TAULUKKO 22
1253:                                  Päihteisiin liittyvä laitoshoito terveydenhuollossa 1990
1254: Sairaustila (diag. luokitus)                                                                               Hoitokertoja   Hoitopäiviä
1255: 
1256: Alkoholin käyttöön liittyvä elimellinen aivo-oireyhtymä (291) .......... .                                  2 907            74 350
1257: Lääkkeiden tai huumeiden käyttöön liittyvä elimellinen aivo-oire-
1258:   yhtymä (292) .................................................. ·················· ............... .        238            16 585
1259: Alkoholiriippuvuus (303) .................................................................... .             7 716            67 789
1260: Lääkeaine- tai huumausaineriippuvuus (304) ..................................... .                            470             9 303
1261: Alkoholin aiheuttama maksasairaus (5710A-5713X) ....................... .                                   1 656            20 204
1262: Alkoholin aiheuttama haimasairaus (57700-F, 5771C-D) ................. .                                    2 336            16 615
1263: Alkoholimyrkytys (980) ...................................................................... .               608             1 034
1264: Yhteensä ............................................................................................. .   16 003          205 880
1265: Uhde: Lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekisteri 1990
1266:       Sosiaali- ja terveysministeriö 1992
1267: 
1268: 
1269:    Vuoden 1991 päihdetapauslaskennassa kai-                                    Naisten osuus palvelujen käytössä on päihde-
1270: kissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä                              tapauslaskennan mukaan jatkuvasti kasvanut.
1271: yhden päivän aikana kirjatuista päihdetapauk-                               Kun samantyyppisessä laskennassa vuonna 1972
1272: sista 70,6% oli sosiaalihuollossa ja 29,4% terve-                           naisten osuus oli 10%, vuonna 1987 osuus oli jo
1273: ydenhuollossa. Samanlainen kysely suoritettiin                              16% ja vuonna 1991 18%. Perhesuhteiltaan
1274: edellisen kerran 13.10.1987. Vuoden 1987 tilas-                             yksinäisten osuus on suuri. Naimattomia oli
1275: toissa vastaavat luvut olivat 72,1% ja 27,9 %.                              41 %, eronneita 32 %, asumuserossa olevia 2% ja
1276: Eniten tapauksia tuhatta asukasta kohden oli                                leskiä 4 %. Vuonna 1987 palveluun hakeutuneista
1277: Uudellamaalla (2 tapausta) ja vähiten Vaasan                                suurin ryhmä oli ikäluokka 30--39 -vuotiaat,
1278: läänissä (0,6 tapausta).                                                    joita oli 29,1% ja 40--49 -vuotiaat, joita oli
1279:                                                                                                                 31
1280: 
1281: 24,4 %. Vuonna 1991 mainittujen ikäluokkien                       30-39 -vuotiaiden osuus oli 27,0% ja 40-49
1282: osuudet olivat kääntyneet päinvastoin, jolloin                    -vuotiaiden osuus 31 %.
1283: 
1284: 
1285:                                             TAULUKK023
1286:                        Päihdetapausten jakautuminen palvelupisteittäin vuonna 1991
1287:                                                                                                kpl              %
1288: 
1289: Sosiaalihuolto  Sosiaalitoimisto .................................................... .      1 078             14,1
1290:                 A-klinikka ............................................................ .    1 154             15,1
1291:                 Katkaisuhoitoasema ............................................. .             229              3,0
1292:                 Kuntoutuslaitos .................................................... .         707              9,3
1293:                 Pah;elu~sumisyksikkö ........................................... .           1 428             18,7
1294:                 EnsiSUOJa .............................................................. .     248              3,2
1295:                 Nuorisoasema ....................................................... .          59              0,8
1296:                 Muu avopalvelu .................................................... .           15              0,2
1297:                 Päiväkeskus .......................................................... .       462              6,1
1298: Terveydenhuolto Terveyskeskus, vuodeosasto ................................. .                 245              3,2
1299:                 Terveyskeskus, avohoito ...................................... .               644              8,4
1300:                 Terveyskeskus, kotisairaanhoito ........................... .                   31              0,4
1301:                 Terveyskeskus, työterveydenhuolto ...................... .                       9              0,1
1302:                 Yleissairaala, osasto ............................................. .         320               4,2
1303:                 Yleissairaala, poliklinikka .................................... .            229               3,0
1304:                 Psykiatrinen sairaala, osasto ................................ .              475               6,2
1305:                 Psykiatrisen sairaalan poliklinikka ....................... .                  17               0,2
1306:                 Mielenterveystoimisto ........................................... .           267               3,5
1307: Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1992
1308: 
1309: 
1310: 
1311: 9.2 Päihdehuollon erityispalvelut                                käytti 19 000 henkilöä, missä oli vähennystä
1312:                                                                  edellisestä vuodesta lähes 3 000 asiakasta. Hoito-
1313:    Jo kertomusvuoden alkupuolella oli päihde-                    vuorokausia oli lähes 360 000, missä vähennystä
1314: huollossa ilmennyt merkkejä siitä, että palvelu-                 edellisestä vuodesta oli 70 000. Hoitovuorokau-
1315: jen saatavuudessa oli tapahtumassa muutosta                      sien vähennys johtui osittain hoitopaikkojen vä-
1316: huonompaan suuntaan. Päihdehuollon valta-                        henemisestä 115 paikalla mutta ennen kaikkea
1317: kunnallinen yhteistyöryhmä antoi asiasta julki-                  taloudellisesta lamasta.
1318: lausuman 11.2.1991.                                                 Taloudellisen laman vaikutuksesta kuntien
1319:    Sosiaali- ja terveyshallitus suoritti päihde-                 verotulot ovat pienentyneet. Samalla palveluteh-
1320: huollon laitoksille kaksi kyselyä, joissa tiedustel-             tävät ovat lisääntyneet. Vähentyneet voimavarat
1321: tiin laman vaikutuksia. Tuloksista ilmeni, että                  ovat johtaneet säästötoimiin myös päihdehuol-
1322: laitoskuntoutukseen pääsy kokonaisuudessaan                      lossa~ Kuntien pyrkimys säästää päihdehuollon
1323: on vaikeutunut, suuri osa laitoksista on alikuor-                maksusitoumuksista johtaa alenevaan laitosten
1324: mitettu, hoitoajat ovat lyhentyneet, asiakkaat                   käyttöasteeseen ja samalla lisääntyviin hoitokus-
1325: ovat huonokuntoisempia ja erityisesti pienet                     tannuksiin asiakasta kohden. Kuntien säästötoi-
1326: kunnat eivät pysty lähettämään asiakkaita lain-                  mien seurauksenajotkut päihdehuollon laitokset
1327: kaan hoitoon. Tämän todettiin heijastuvan sosi-                  voivat menettää pahimmassa tapauksessa talou-
1328: aalitoimistoihin lisääntyvänä asiakasmääränä.                    delliset toimintamahdollisuutensa, vaikka laman
1329: Sosiaalitoimistoihin kohdistuva työpaine on ko-                  aiheuttamassa ahdinkotilassa päihteiden ongel-
1330: konaisuudessaan kasvanut. Koko maassa tämä                       makäytön määrä tuskin vähenee.
1331: lisäys oli keskimäärin 21 %.                                        Tahdosta riippumattomia hoitotapauksia oli
1332:     Päihdehuollon laitoshoitoa sosiaalihuollossa,                kertomusvuonna neljä.
1333: katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa
1334: 32
1335: 
1336:                  TAULUKK024                                 9.3 Asumispalvelut
1337: Päihteisiin liittyvä laitoshoito sosiaalihuollossa
1338:                     1989-1991                                  Päihteiden ongelmakäyttäjät ovat ryhmänä
1339:                                                             muita alttiimpia joutumaan asunnottomiksi,
1340: Katkaisuhoitoasemat                                         mikä johtuu heikosta taloudellisesta tilanteesta
1341: ja kuntoutuslaitokset        1989          1990      1991
1342:                                                             sekä heikoista asumisvalmiuksista. Tämän joh-
1343: Lukumäärä .......        51               50           49   dosta yleisellä asunnottomuuden kehityksellä on
1344: Asiakkaat .......... 21 212           22 896       18 987   erityistä merkitystä päihteiden ongelmakäyttäji-
1345: Hoitopäivät ....... 468 367          427 286      357 395   en asuntotilannetta tarkasteltaessa.
1346: Hoitopaikat .......   1 826            1 692        1 578      Kertomusvuoden keväällä oli maassamme
1347:                                                             kuntien antamien tietojen mukaan noin 14 100
1348: Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1992                    yksinäistä asunnotonta ja 700 asunnotonta per-
1349:                                                             hettä. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat
1350:    Asiakkaiden ja hoitovuorokausien määrä lai-              15 300 ja 800. Asunnottomien määrä on siis
1351: toshoidossa on vähentynyt noin viidenneksellä.              jonkin verran vähentynyt, millä on vaikutusta
1352: Päihdehuollon erityispalveluja A-klinikoilla ja             myös päihdehuollon laitospaikkatarpeeseen.
1353: nuorisoasemilla käytti kertomusvuonna yli                      Yksinäisistä asunnottomista yli 3 400 asui
1354: 40 000 henkilöä ja käyntikertoja oli kaikkiaan              kertomusvuonna lähes taivasalla, erilaisissa tila-
1355: noin 315 000. Tilanne ei edelliseen vuoteen näh-            päissuojissa tai yömajoissa. Näistä täysin ulkona
1356: den muuttunut lainkaan niin voimakkaasti kuin               asuvia oli kuntien ilmoituksen mukaan noin 360.
1357: laitoskuntoutuksessa oli tapahtunut.                        Tässä ryhmässä, joka koostuu pääosin päihtei-
1358:                                                             den ongelmakäyttäjistä, on tapahtunut eniten
1359:               TAULUKKO 25                                   vähentymistä edellisvuosiin verrattuna. Noin
1360: Päihdehuollon erityispalvelujen käyttö vuosina              3 300 asunnottomaksi laskettavaa oli erilaisissa
1361:                  1989-1991                                  laitoksissa asunnon puutteen takia. Asuntosek-
1362:                                                             torilla ei ole selvitetty kuinka paljon tällaisia
1363:                              1989          1990      1991   henkilöitä on päihdehuollon laitoksissa. Noin
1364:                                                             7 400 asunnotonta kierteli lisäksi sukulaisten ja
1365: A-klinikat                                                  tuttavien luona oman asunnon puutteen vuoksi.
1366: - lukumäärä ..               60           62           63      Yleinen asuntopoliittinen tilanne vaikuttaa
1367: - asiakkaat ....         37 067       38 495       37 544   myös päihteiden ongelmakäyttäjien asuntotilan-
1368: -käynnit .......        272 190      280 977      289 134   teeseen. Asunnottomuuden poistaminen vuoteen
1369: Nuorisoasemat                                                1991 mennessä ei onnistunut, vaikka tavoite oli
1370: - lukumäärät .               10             8           8   kirjattu asunto-olojen kehittämisohjelmaan
1371: - asiakkaat ....          2 659         2 946       2 686    1989-1993 ja valtakunnalliseen suunitelmaan
1372: -käynnit .......         23 299        24 337      25 491   vuosille 1991-1995. Vuokra-asuntokannan li-
1373: Lähde: Sosiaali- ja terveyshallitus 1992                    säämiseen on kertomusvuonna pyritty edelleen
1374: A-klinikkatoimen tilastot vuodelta 1991                     yleisin asuntopoliittisin keinoin. Lisäksi asun-
1375:                                                             nottomuutta on pyritty poistamaan suuntaamai-
1376:     Muutosta sen sijaan tapahtui päivätoiminta-             la tarkoitukseen erityisrahoitusta. Tukiasunto-
1377: keskustyyppisten toimintojen, ensisuojatoimin-              jen lisäämisellä on ollut asuntotilanteeseen suo-
1378: nan, tukiasuntotoiminnan ja asuntolatyyppisen               tuisa vaikutus. Tarkoituksenmukainen tukiasun-
1379: toiminnan määrässä. Vuonna 1990 näissä kirjat-              tojen käyttö edellyttää, että niistä tulee päästä
1380: tiin noin 30 000 hoito- tai asumisvuorokautta,              siirtymään tuen tarpeen loputtua muuhun asun-
1381: kertomusvuonna hoito- tai asumisvuorokausien                tokantaan. Tältä osin tilanne ei kaikilla paikka-
1382: määrä oli lähes 140 000. Osittain tämä johtuu               kunnilla ole ollut tyydyttävä.
1383: siitä, että suuntauksena näyttää olevan kaikkien               Päihdetapauslaskennassa omassa asunnossa
1384: A-klinikkapaikkakunnan päihdehuoltoyksiköi-                 asuvia oli 18 % ja vuokralla asuvia 35 %. Puut-
1385: den liittäminen tilastoissa A-klinikkatoimen                teellisesti asuvia oli 30 %, mistä vailla asuntoa
1386: osaksi, joten tilastoihin on tullut mukaan aikai-           olevien osuus oli 12 %-yksikköä. Puutteellinen
1387: semmin laskemaUomia toimintoja.                             asuminen aiheuttaa palvelujen epätarkoituksen-
1388:    Valtion ainoan päihdehuoltoyksikön, Järven-              mukaista käyttöä. Ilmeni, että asunto-ongelmat
1389: pään sosiaalisairaalan säätiöittämistä selvitettiin         ovat keskeinen syy siihen, ettei asiakasta voida
1390: kertomusvuoden aikana                                       hoitaa avohoidossa. Tällaisten tapausten osuus
1391:                                                                                                          33
1392: 
1393: kuntoutuslaitoksissa oli 20 %, palveluasumisyk-       makäyttäjien saattamisessa varhaisessa vaihees-
1394: siköissä 40 % ja ensisuojissa peräti 80 %.            sa tarpeen mukaiseen hoitoon. Työterveyshuol-
1395:                                                       lon rooli päihteiden ongelmakäytön ennalta eh-
1396:                                                       käisyssä ja käsittelyssä on tärkeä.
1397: 9.4 Akuottipalvelut ja ensihuolto                        Työelämän kehitys ei ole kaikissa suhteissa
1398:                                                       ollut viime aikoina suotuisaa ja henkistä hyvin-
1399:     Varsin kattaviksi ensihuoltopalveluiksi erityi-   vointia edistävää. Työolokomitean mietinnössä
1400: sesti kaupunkikunnissa ovat viime vuosina kas-        (1991:37) ja sen yhteydessä tehdyissä selvityksis-
1401: vaneet ns. päivätoimintakeskukset Sosiaali- ja        sä työelämän laadusta ja sen muutoksista 1977-
1402: terveyshallituksen mukaan maassa toimii nykyi-        1990 (komitemietinnöt 1991:38 ja 1991:39) on
1403: sellään noin 100 päihteiden ongelmakäyttäjille        todettu, että työelämän laadussa on tapahtunut
1404: tarkoitettua päivä- tai toimintakeskusta, jotka       samanaikaisesti muutosta eri suuntiin. Itsensäto-
1405: keskittyvät asiakkaiden aineellisen perusturvan       teuttamisen alueella (autonomia, koulutus) kehi-
1406: paikkaamiseen.                                        tys on ollut myönteistä, mutta sosiaalisella alu-
1407:     Päiväkeskusten asiakkaat olivat tehdyn selvi-     eella epätoivottavaa tai kielteistä. Työelämän
1408: tyksen mukaan huono-osaisempia kuin keski-            laatu on näissä suhteissa huonontunut.
1409: määrin päihdehuollon asiakkaat. Vain puolella            Tutkimustulokset osoittavat erilaisten henki-
1410: päiväkeskusten asiakkaista oli normaali asunto        löstöryhmien, työntekijöiden ja esimiesten välis-
1411: ja yli neljännes heistäkin asui huonotasoisissa       ten ristiriitojen ja suomalaisen yleisesti kielteisenä
1412: asunnoissa. Lähes kolmannes asukkaista oli            kokeman kilpailuhengen lisääntyneen työpai-
1413: palkkatyön ja sosiaalivakuutuksellisten ensisi-       koilla. Työpaikalla ei ole riittävässä määrin
1414: jaisjärjestelmien ulkopuolella. Yli viidennes oli     kiinnitetty huomiota työpaikan sosiaalisen orga-
1415: toimeentulotuen varassa.                              nisaation kehittämiseen. On painotettu liiaksi
1416:     Lähempi tarkastelu osoitti myös, että huono-      teknisiä ja taloudellisia tavoitteita uudelleenorga-
1417: osaiset päihteiden ongelmakäyttäjät putoavat          nisoinnin jäijestämisessä. Suomalaisessa työelä-
1418: kovin helposti sosiaaliturvajärjestelmän aukkoi-      mässä sosiaalinen vuorovaikutus on vähäisem-
1419: hin. Lähes puolet työttömistä sekä sairaista          pää ja määräyssuhteet painottuneempia kuin
1420: päihteiden ongelmakäyttäjistä oli jäänyt työttö-      yleensä Pohjoismaissa. Myös sosiaalinen välinpi-
1421: myysturvan ja sairausvakuutusetuuksien ulko-          tämättömyys on Suomessa ehkä tyypillisempää.
1422: puolelle.                                             Hyvinvoinnin ja myös tuottavuuskehityksen kan-
1423:     Päivätoiminnalla on pystytty tuottamaan syr-      nalta tällä on merkittävää kielteistä vaikutusta.
1424: jäytyneille asiakkaille merkittäviä yhteisyyden          Kiire, työilmapiirin kiristyminen, yleinen epä-
1425: kokemuksia, mikä on aivan ilmeisesti vähentä-         varmuus sekä taloudellinen lama heijastuvat ih-
1426: nyt laitoskuntoutuksen tarvetta. Palvelut toimi-      misen käyttäytymiseen. Seurauksena voi olla
1427: vat kuitenkin vähäisillä voimavaroilla ja erillään    muun muassa lisääntynyt päihteiden käyttö.
1428: muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Monion-       Päihdetapauslaskennassa 1991 työttömien osuus
1429: gelmaisimmat asiakkaat tarvitsisivat nykyistä         oli 43 %, kun vuonna 1987 heitä oli vain kolmas-
1430: suunnitelmallisemman avun vaikeuksiinsa. Sosi-        osa. Päihteiden ongelmakäyttö tulee mitä ilmei-
1431: aali- ja terveyspalvelujen suurkulutus saattaa        simmin koskemaan pahiten juuri niitä, joiden
1432: jatkua, jopa lisääntyä. Lisäämällä yhteistyötä ja     selviytymisedellytykset tai ammatillinen turvalli-
1433: joustoa muussa palvelujärjestelmässä on mah-          suus muutoinkin ovat huonoimmat. Tämä mer-
1434: dollista turvata asiakkaiden tilanne pysyvämmin       kitsee alkoholista aiheutuvan huono-osaisuuden
1435:  ratkaisuin.                                          kasautumista ja sosiaalisten ongelmien kärjisty-
1436:                                                       mistä siitä riippumatta kasvaako alkoholin ko-
1437:                                                       konaiskulutus.
1438: 9.5 Päibteiden ongelmakäyttäjien hoito                   Työministeriö asetti 28.12.1981 pysyvän val-
1439:     työelämässä                                       takunnallisen koordinaatioryhmän, jonka tehtä-
1440:                                                       vänä oli kehittää ja yhteensovittaa sosiaalisesti
1441:    Työpaikkojen päihdeongelmat ovat myös              työrajoitteisten sekä työvoimaviranomaisten ja
1442: keskeisiä ongelmia työkykyä ylläpitävälle toi-        sosiaali- ja terveysviranomaisten muiden yhteis-
1443: minnalle. Työpaikoilla on laadittava suositukset      ten asiakkaiden palvelun järjestämistä. Kuntou-
1444: päihdeongelmien käsittelyyn ja varauduttava           tuksen asiakaspalveluyhteistyötä koskeva laki
1445: huumeongelmien laajenemiseen. Pääpainon tu-           tuli voimaan 1.10.1991. Työministeriö kumosi
1446: lee olla ennalta ehkäisyssä ja päihteiden ongel-      12.12.1991 antamanaan päätöksellä koordinaa-
1447: 
1448: 5 321077X
1449: 34
1450: 
1451: tiotyöryhmän toimeksiannon ja samalla                9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito
1452: 14.7.1982 antamansa päätöksen koordinaatio-
1453: tehtäviin tarkoitettujen yhteistyöelinten perusta-       Huumausaineiden käyttäjiä hoidetaan kuten
1454: miseksi annetuista ohjeista. Uuden lain mukaan       muidenkin päihteiden ongelmakäyttäjiä ensisi-
1455: valtioneuvoston asettama kuntoutusasiain neu-        jassa sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palve-
1456: vottelukunta on valtakunnallisesti ohjausvas-        lujen yhteydessä. Huumausaineiden käyttäjät ja
1457: tuussa päihteiden ongelmakäyttäjien kuntoutuk-       heidän omaisensa voivat hakeutua myös sosiaa-
1458: seen liittyvästä asiakaspalvelun yhteistyöstä.       li- ja terveydenhuollon erityispalveluihin, päih-
1459:    Uusi kuntoutuslainsäädäntö antaa entistä          dehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksiin tai
1460: enemmän mahdollisuuksia päihteiden ongelma-          psykiatrisun sairaaloihin. Kiinnijäämisen pelko
1461: käyttäjien hoitoonohjaukseen työpaikoilla. Laki      saattaa kuitenkin muodostua hoitoonhakeutu-
1462: parantaa myös mahdollisuuksia perhekuntou-           misen esteeksi. Vankilaan joutuminen saattaa
1463: tukseen, sillä uudistukseen liittyvä kuntoutusra-    vahvistaa huumeiden käyttöön liittyvää alakult-
1464: halaki (611/91) koskee näitä toimenpiteitä. Sen      tuuria.
1465: sijaan työttömänä olevien päihteiden ongelma-            Huumausaineiden käyttäjien avusta, katkai-
1466: käyttäjien asemaan uusi kuntoutuslainsäädäntö        su- ja jatkohoidosta vastaavat edelleen merkittä-
1467: ei tuo korjauksia. Vaikeasti työllistettävien,       viltä osin sekä käyttäjiin erikoistuneet yksiköt
1468: usein pitkään työttöminä olleiden päihteiden         että käyttäjiä auttavat kansalaisjärjestöt. Käyt-
1469: ongelmakäyttäjien yksilöllisen kuntoutuksen          täjiin erikoistuneita yksiköitä ovat HYKS:n
1470: mahdollistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon     huumevieroitusyksikkö, A-klinikkasäätiön Hie-
1471: toimenpitein on harkittava kuntoutusrahalain         talinna-yhteisö ja Kalliolan kannatusyhdistyk-
1472: soveltamista myös tähän kohderyhmään.                sen ylläpitämä Kiskon yksikkö. Kansalaisjärjes-
1473:    Yksi päihdehuollon tuloksellista toimintaa        tötoiminnasta vastaavat muun muassa Vapaaksi
1474: vaikeuttava ongelma on kuntoutuksen aikaisen         Huumeista ry. sekä ehkäisevään toimintaan ja
1475: toimeentuloturvan hajanaisuus ja kuntoutettavi-      päihdevalistukseen keskittyvät huumeiden käyt-
1476: en joutuminen viimesijaisen toimeentulotuen          täjien vanhempien perustama Suomen Vanhem-
1477: varaan. Kertomusvuonna voimaan tullut kun-           painyhdistys Irti Huumeista ry. ja nuorten valta-
1478: toutuslaki ei poistanut tätä ongelmaa. Jatkoksi      kunnallinen huumeiden vastainen järjestö Y AD
1479: tarvitaan vielä sairausvakuutuskorvauskäytän-        (Youth Against Drugs ry.). Myös Suomen Pu-
1480: nön kehittämistä vastaamaan paremmin kun-            nainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliit-
1481: toutuksen tarpeita erityisesti avokuntoutukses-      to ovat toteuttaneet huumausaineiden vastaisia
1482: sa. Samalla koko sosiaalivakuutuksen kenttää         hankkeita. Huumausaineiden käyttäjien kriisi-
1483: tulisi eheyttää päihteiden ongelmakäytön ja          puhelimet ovat eräs osa hoitoon hakeutumista.
1484: päihdehuollon alueella. Myös työpaikkojen hoi-
1485: toonohjausjärjestelmät ovat osoittautuneet pai-
1486: koin kankeiksi ja leimaaviksi.                       9.7 Kehittäminen
1487:    Paikallisissa asiakaspalvelun yhteistyöryhmis-
1488: sä voidaan kuitenkin sopia sellaisista menettely-        Päihdetapauslaskennan valossa monet sosiaa-
1489: tavoista ja työnjaosta, jotka selkeyttävät yhtääl-   li- ja terveydenhuollon palveluja päihde-ehtoi-
1490: tä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä päihtei-   sesti käyttävät asiakkaat ovat huono-osaisia. He
1491: den ongelmakäyttäjien hoidossa ja kuntoutuk-         kärsivät usein työttömyydestä, puutteellisesta
1492: sessa sekä toisaalta työhallinnon tehtäviä työhön    asumisesta ja yksinäisyydestä. Laman vaikutuk-
1493: ja koulutukseen ohjaamisessa. Kuntoutujan            set ovat lisäksi vaikuttaneet kielteisesti hoidon ja
1494: osallistumismahdollisuuksien        lisääntyminen    avun saantiin.
1495: oman kuntoutuksensa suunnitteluun lisää aina-            Heikko asumistilanne on polttava puute.
1496: kin periaatteessa joustavuutta kuntoutuksessa.       Päihteiden ongelmakäyttäjien itsenäisen asumi-
1497:    Hankkeet henkisen hyvinvoinnin edistämi-          sen tukemiseksi pyritään rakentamaan vaihtoeh-
1498: seksi työssä sekä muu työyhteisöjen kehittämi-       toisia, kohtuullisen asumistason takaavia ja py-
1499: nen ja työkykyä ylläpitävä toiminta tulevat yhä      syviä ratkaisumalleja. Laitoskuntoutuksen tar-
1500: tärkeämmiksi päihdehuollon painoalueiksi.            peen vähentyessä tehostetaan vastapainoksi avo-
1501: Työpaikkojen henkistä hyvinvointia kehittävät        huollon toimintaa.
1502: työsuojeluhallinnon hankkeet tukevat osaltaan            Akuuttipalveluista, kriisi- ja ensihoidosta on
1503: päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi-     edelleen puutetta. Niitä pyritään kehittämään
1504: syä ja vähentämistä.                                 sosiaali- ja terveydenhuollossa, jotta voidaan
1505:                                                                                                       35
1506: 
1507: vähentää perheväkivaltatilanteita, poliisin suo-       unilääkevalmisteiden tarkoituksenmukaiseen
1508: rittamia säilöönottoja sekä päihteiden ongelma-        määräämiseen ja käyttöön liittyviä mahdollisia
1509: käytön myöhäisvaiheen vaikeampia ja usein kal-         epäkohtia. Lisäksi pohjoismaisen huumeyhdys-
1510: liimpia toimenpiteitä.                                 mieselimen aloitteesta on käynnistynyt yhteis-
1511:     Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-   pohjoismainen hanke, jossa selvitetään vaikeasti
1512: ryhmän selvittämään perhekuntoutusta lasten-           psyykkisesti häiriintyneiden narkomaanien hoi-
1513: suojelussa, päihdehuollossa ja nuorisopsykiat-         toon liittyviä kysymyksiä. Samoin käynnissä on
1514: riassa.                                                HYKS:n huumevieroitusyksikön potilaita vuosi-
1515:     Päihdehuollon kehittämistyön keskeisenä pe-        na 1987-1991 kuvaava tutkimus sekä aikuisvä-
1516: rustana on päihteiden käyttöä, haittoja ja on-         estöön suuntautuva kyselytutkimus, jossa kar-
1517: gelmakäyttäjien auttamista koskeva tutkimus-           toitetaan tämän kohderyhmän huumeiden käyt-
1518: toiminta, jota jatketaan sosiaali- ja terveysmi-       töä.
1519: nisteriön, sosiaali- ja terveyshallituksen, Oy            Suunnitteilla on vielä vaikuttavuutta koskeva
1520: Alko Ab:n sekä yliopistojen toimesta yhteistyö-        tutkimus, jossa selvitetään koko päihdehuollon
1521: nä. Kertomusvuonna sosiaali- ja terveyshallitus        tuloksellisuutta.
1522: sekä sosiaali- ja terveysministeriö osallistuivat         Kuntien valtionosuusuudistuksen tullessa
1523: useisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.           voimaan vuoden 1993 alusta ohjauksen uudista-
1524: Kertomusvuonna valmistuivat rattijuoppojen             minen ja tulosbudjetointiin siirtyminen asettavat
1525: hoitoa, asunnottomien alkoholistien elämänta-          kunnat suurten vaatimusten eteen pitkäjänteisen
1526: paa sekä päivystystä ja säilöönottoja koskevat         ja tehokkaan päihdehuollon turvaamiseksi. Kos-
1527: tutkimukset. Käynnissä olivat muun muassa              ka voimavarojen lisäystä ei ole odotettavissa,
1528: päiväkeskustoimintaa koskeva selvitys, lääke-          toiminnat on järjestettävä olemassa olevilla tai
1529: tieteellinen A-poliklinikan kokeilu, työelämän         jopa vähenevillä voimavaroilla. Toimintoja tulee
1530: alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä ohjel-        kuitenkin kehittää siten, että niiden kattavuus ja
1531:  ma ja kokeilu, jossa pyritään yhdistämään päih-       laatu säilyvät tai jopa paranevat. Näennäiset
1532:  dehuollon ja mielenterveystyön palveluja. Lop-        säästöt päihdehuollossa tulevat helposti monin-
1533:  puvaiheessa oli lisäksi itsemurhaprojekti, josta      kertaisina takaisin lastensuojelutapausten ja al-
1534:  valmistuvana tavoite- ja toimintaohjelmalla on        koholin ongelmakäyttäjien sairaalapäivien li-
1535:  ilmeisiä yhtymäkohtia päihteiden ongelmakäy-          sääntymisen myötä. Keskeisinä toimintaperiaat-
1536:  tön hoitoon.                                          teina ovat panostaminen ehkäisevään sosiaali- ja
1537:     Sosiaali- ja terveyshallitus asetti kertomus-      terveyspolitiikkaan, palvelurakenteen kehittämi-
1538:  vuonna kaksi työryhmää humausainekysymyk-             seen ja yhteistoimintaan sekä henkilöstön uudel-
1539:  seen liittyen. Päihdeasiain asiantuntijatyöryh-       leenkohdentamiseen. Näiden toimintaperiaattei-
1540:  män tehtävänä on valmistella esitys lääkkeiden        den mukainen työn rationalisointi tuo muka-
1541:  käytöstä päihteiden ongelmakäyttäjien hoidossa        naan paitsi joustavamman palvelutoiminnan
1542:  sekä muusta tarvittavasta ohjeistuksesta ja toi-      myös säästöjä kokonaiskustannuksissa kuntata-
1543:  menpiteistä. Unilääketyöryhmässä selvitetään          solla.
1544: 36
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549: 10 LASTENSUOJELU
1550: 10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut                    mistä. Kertomusvuonna on jatkettu ja myös
1551:                                                       aloitettu uusia nuorten parissa työskenteleviä
1552:     Nuorten parissa tehtävää etsivää työtä kehi-      moniammatillisia projekteja. Turussa toimin-
1553: tettiin kertomusvuonna edelleen. Etsiväksi sosi-      nassa olevasta ennalta ehkäisevän nuortenhuol-
1554: aalityöksi kutsutaan sellaista sosiaalityötä, jossa   totyön kokeiluprojektista Lokista valmistui väli-
1555: työntekijät pyrkivät aktiivisesti tavoittamaan        raportti, jossa pyritään arvioimaan projektia
1556: yksittäisiä nuoria tai nuorisoryhmiä, jotka eivät     kokonaisvaltaisesti. Pääsääntöisesti muutokset
1557: voi, kykene tai halua hakea apua ongelmiinsa.         nuorten kohdalla olivat olleet myönteisiä. Hei-
1558: Tarkoituksena on muodostaa näihin nuoriin             dän elämänhallintansa oli parantunut.
1559: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kontak-             Oikeusministeriö asetti kertomusvuonna työ-
1560: ti, motivoida ja ohjata heitä työhön, opintoihin      ryhmän, jonka tehtävänä on laatia suosituksia
1561: ja harrastusten pariin sekä samalla tiedottaa         sellaisiksi muiksi kuin rikosoikeudellisiksi kei-
1562: heille hoitomahdollisuuksista. Näin pyritään          noiksi, joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten
1563: ehkäisemään lapsien ja nuorten ongelmien kehi-        epäsosiaaliseen käyttäytymiseen.
1564: tystä sekä epäsuoralla vaikuttamisella että suo-         Valtion koulukodeissa alettiin kiinnittää ker-
1565: ralla työllä lasten ja nuorten toimintaympäris-       tomusvuonna erityistä huomiota huumausainei-
1566: tössä.                                                ta käyttäviin nuoriin. Koulukodeissa pyrittiin
1567:     Kertomusvuonna käynnistyi Tampereella et-         kehittämään työtapaa työskennellä huumausai-
1568: sivän nuorisotyön kokeilu, jossa on mukana            neita kokeilevien ja huumausaineiden käyttäjien
1569: Tampereen kaupungin sosiaalitoimi ja nuoriso-         kanssa.
1570: toimi sekä Nuorten Palvelu ry. Etsivää työtä
1571: tehdään moniammatillisena tiiminä. Kaduilla
1572: liikkuu kaksi työparia, joista toinen keskustan       10.2 Muut palvelut
1573: alueella ja toinen lähiöalueella. Kokeiluun liittyy
1574: opetusministeriön rahoittama tutkimus, jonka             Vanhempien päihteiden liikakäyttö aiheuttaa
1575: perusteella on tarkoitus arvioida etsivän nuori-      perheessä usein myös lastensuojelullista tarvetta.
1576: sotyön mahdollisuuksia työmuotona ja toisaalta        Tämän vuoksi kertomusvuonna on kiinnitetty
1577: etsivän nuorisotyön tuen järjestämistä viran-         erityistä huomiota koko perheen kuntouttami-
1578: omaisten toimesta.                                    seen. Ensi- ja turvakotien liitto aloitti perhekun-
1579:     Myös monilla pienillä paikkakunnilla teh-         toutuskurssien järjestämisen. Kuntoutukseen
1580: dään katutyötä erityisesti perjantai- ja lauantai-    osallistuneissa perheissä ilmeni monenlaista elä-
1581: iltaisin. Tarkoitus on luoda kontakteja avun          mänhallinnan puutetta ja lähes kaikkien perhei-
1582: tarpeessa oleviin nuoriin sekä auttaa päihtymys-      den ongelmiin liittyy myös liiallista alkoholin
1583: tilassa olevia nuoria.                                käyttöä. Kokemuksen mukaan perhekuntoutus
1584:     Sosiaali- ja terveyshallituksen kertomusvuon-     antaa alun elämän hahmottamiseen ja järjestä-
1585: na teettämästä nuorten terveystapatutkimukses-        miseen. Lastensuojelulain 1.7.1990 voimaan tul-
1586: ta julkaistiin nuorten alkoholin käyttöön liittyvä    leilla muutoksilla on pyritty turvaamaan odotta-
1587: tiedote toukokuussa 1991. Tutkimuksen mu-             ville äideille välttämättömät sosiaali- ja tervey-
1588: kaan 14--18 -vuotiailla nuorilla oli lisääntynyt      denhuollon palvelut. Päihdeongelmaisille äideil-
1589: sekä alkoholin viikottainen käyttö että humala-       le on olemassa Oulunkylän ensikoti turvatun
1590: juominen.                                             raskauden varmistamiseksi.
1591:     Nuorten päihteiden käyttö ei useinkaan ole            Valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin
1592: irrallinen ongelma, vaan nuorella esiintyy sa-        yksi painopistealue on nuorten 15-24 -vuotiaiden
1593: manaikaisesti esimerkiksi ongelmia kotiympäris-       miesten itsemurhakuolleisuuden vähentäminen.
1594: tössä, kouluvaikeuksia ja rikollista käyttäyty-       Nuorten miesten itsemurhakuolleisuutta voidaan
1595:                                                                                                      37
1596: 
1597: ehkäistä etsimällä keinoja tukea runsaasti alkoho-     huomiota. Samoin vaikeasti oirehtivien nuorten
1598: lia käyttävien perheiden lasten selviämisresursseja.   palvelujärjestelmän ja nuorisotyöhön soveltuvi-
1599:                                                        en työtapojen kehittäminen sosiaali- ja tervey-
1600:                                                        denhuollon yhteistyönä on lähiajan painopiste-
1601: 10.3 Kehittäminen                                      alueita.
1602:                                                           Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä ke-
1603:   Lastensuojelun lähiajan kehittämistavoittee-         hitetään työmenetelmiä sellaisten perheiden kun-
1604: na on nuorille soveltuvien palvelujen kehittämi-       touttamiseksi, joissa ilmenee päihteiden ongel-
1605: nen. Etsivän työn kehittämiseen kiinnitetään           makäyttöä.
1606:                    Liite:
1607: valtioneuvoston kertomukseen eduskunnalle
1608:          päihdeolojen kehityksestä
1609:                vuonna 1991
1610: 
1611: 
1612: 
1613: 
1614:  Oy Alko Ab:n
1615: hallintoneuvoston
1616: 
1617: KERTOMUS
1618:     alkoholiolojen
1619:      kehityksestä
1620:      vuonna 1991
1621: 
1622: 
1623: 
1624: 
1625:              Helsinki 1992
1626:                                                                        SISÄLLYS
1627:                                                                             Sivu                                                                               Sivu
1628: 1. JOHDANTO .....................................................              4      5.1. Myymäläverkosto .......................................               25
1629: 2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS ................                                    5      5.2. Kuluttajaneuvonta ......................................              25
1630:    2.1. Kansainvälinen kehitys ...... .. ......... .. ............             5      5.3. Myynnin valvonta ......................................               26
1631:    2.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet ...................                     6      5.4. Anniskeluverkosto .............. .. ... ................. ..          26
1632:    2.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta                                          5.5. Anniskelun valvonta ........... ........ ................             28
1633:         1969 ····························································     7       5.6. Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelu-
1634:    2.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna                                                 luvat............................................................    28
1635:         1991 ............................................................     8       5.7. Keskiolutkaupan valvonta..........................                   29
1636:    2.5. Mielipiteet alkoholijärjestelmästä ... ..... .......                 11       5.8. Muutoksenhakujärjestelmät .......................                    30
1637: 3. TIETOJA         ALKOHOLIN                       KÅYTTÖÖN                           5.9. Alkoholimainonnan valvonta.....................                      30
1638:    LIITTYY1STÄ HAITOISTA .... .......... ..............                      13    6. ALKOHOLIPOLIITTINEN SUUNNITTELU
1639:    3.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat..............                      13       JA TIEDOTUS..................................................             31
1640:    3.2. Päihtyneiden säilöönotot ............................                14    7. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ ......................                               33
1641:    3.3. Liikennejuopumus ......................................              14    8. TIIVISTELMÄ ..................................................            34
1642:    3.4. Tieliikenneonnettomuudet ..........................                  15
1643:    3.5. Väkivaltarikollisuus ....................................            17    LIITE: ERILLISSEL VITYKSIÄ ................. .. ..... ...                    36
1644:    3.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan ....                          18           Nuorten alkoholijuomien hankinta ............                         36
1645:    3.7. Alkoholikuolleisuus ....................................             19           Keskiluokkaisten ravintola-asiakkaiden al-
1646:    3.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus....                         21           koholinkäyttöä koskevat luokitukset .........                         38
1647: 4. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT ...................                                23           Aikakausien taite ja alkoholipolitiikan
1648:    4.1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet .. ....... ..... .. .              23           edellytykset länsimaissa ... ...........................              39
1649:    4.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969 ..................                    23           Alkoholijuomien verotus Pohjoismaissa .....                           40
1650:    4.3. Hinnat vuonna 1991 ...................................               24           Tilastoimaton alkoholinkulutus Pohjois-
1651: 5. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI- JA AN-                                                         maissa.........................................................       41
1652:    NISKELUVERKOSTO ....................................                      25
1653: 
1654: 
1655: 
1656: 
1657: 6 321077X
1658: 4
1659: 
1660: 
1661: 
1662: 
1663:                                           1. JOHDANTO
1664:    Alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyhtiön        käyttöön liittyviä haittoja viranomaisten kokoa-
1665: hallintoneuvosto antaa vuosittain valtioneuvos-       mien tilastojen pohjalta. Sen jälkeen käsitellään
1666: tolle kertomuksen alkoholiolojen kehityksestä         alkoholiyhtiön toimenpiteitä alkoholihaittojen
1667: sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on     estämiseksi. Niitä ovat hintapolitiikka, vähittäis-
1668: ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskiolutlain 4      myynti- ja anniskelujärjestelmä ja niihin liittyvä
1669: §:ssä määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi.       valvonta sekä alkoholitiedotus.
1670: Mainittujen pykälien mukaan alkoholiasioita               Erityisesti alkoholijuomien kulutusta ja alko-
1671: hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä sii-     holihaittoja tarkastellaan varsinaista kertomus-
1672: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot    vuotta pidemmällä aikavälillä kehityssuuntien
1673: muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Hal-           selvittämiseksi. Useista haitoista tiedot ovatkin
1674: lintoneuvoston kertomus liitetään päihdeolojen        saatavissa vasta kulloistakin kertomusvuotta
1675: kehitystä koskevaan kertomukseen, jonka val-          edeltävältä tai aikaisemmalta vuodelta. Kulu-
1676: tioneuvosto antaa asianomaisen lain (254/87)          tuksesta esitetään myös kansainvälisiä vertailu-
1677: mukaan vuosittain eduskunnalle.                       ja.
1678:    Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston kertomuk-             Hallintoneuvoston kertomuksen liitteenä on
1679: sessa on vuosittain noudatettu lain edellyttämää      esitetty lyhyitä erillisselvityksiä sellaisista tuo-
1680: perusrakennetta. Ensin kuvataan alkoholiolojen        reista tutkimuksista, jotka täydentävät varsinai-
1681: kehitystä selvittämällä alkoholijuomien kulutus-      sessa kertomuksessa käsiteltyjä asioita tai valai-
1682: ta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä sekä alkoholin   sevat ajankohtaisia alkoholikysymyksiä.
1683:                                                                                                       5
1684: 
1685: 
1686: 
1687: 
1688:                              2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS
1689: 2.1. Kansainvälinen kehitys                          määrältään kansainvälistä keskitasoa. Tilastoi-
1690:                                                      dusta kulutuksesta on saatavilla luotettavaksi
1691:   Suomen alkoholijuomien kokonaiskulutus on          katsottua tietoa 33 maasta (kuvio l ).
1692: 
1693: 
1694: Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta kohden eräissä maissa vuonna 1989
1695: 
1696: 
1697: 
1698:                Ranska
1699:                Espanja
1700:                Saksan dem.t.
1701:                Sveitsi
1702:                Unkari
1703:                Portugali
1704:                Saksan lllttot.
1705:                hivalta
1706:                Belgia
1707:                Tanska
1708:                halla
1709:                Bulgaria
1710:                Tsekkoslovakla
1711:                Australia (89190)
1712:                Alankomaat
1713:                Romania
1714:                Uusi Seelanti
1715:                Kanada (88/89)
1716:                Iso-Britannia
1717:               *SUOMI
1718:                USA
1719:                Argentiina
1720:                Puola
1721:                Kypros
1722:                Japani
1723:                Jugoslavia
1724:                Irlanti
1725:                Ruotsi
1726:                Etelä-Afrikka
1727:               Islanti
1728:               Norja
1729:               Neuvostoliitto
1730:               Turkki
1731: 
1732: 
1733: 
1734: 
1735: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksen Produktschap voor Gedistilleerde Drankenin julkaisu, Shiedam
1736: Nederland, 1991
1737: 6
1738: 
1739:    Väkeviä juomia käytettiin vuonna 1989 asu-            1980-luvun aikana Suomen alkoholin kulu-
1740: kasta kohden laskettuna eniten Unkarissa ja           tuksen taso läheni muiden teollistuneiden mai-
1741: Puolassa, kun taas viinejä nautittiin eniten Rans-    den kulutustasoa. Samanaikaisesti kun kulutus
1742: kassa ja Italiassa. Olutta juotiin eniten Saksassa.   80-luvun loppupuolella lisääntyi Suomessa, se
1743:    Jos arvioitu tilastoimaton kulutus, suurimpa-      joko pysyi ennallaan tai aleni valtaosassa muita
1744: na eränä matkailijoiden tuomat juomat, lisätään       teollistuneita maita. Tutkimuksen mukaan ta-
1745: tilastoituun kulutukseen, pienenevät näin saa-        loudelliset tekijät, tulo- ja hintataso, työttömyys-
1746: dun kokonaiskulutuksen erot jonkin verran Suo-        aste ja turismi, selittävät lähes 60% vertailumai-
1747: men, Norjan ja Ruotsin välillä. Tuoreimpien           den kulutustasojen eroista. Loppu selittyy maa-
1748: tutkimusten mukaan tilastoimaton kulutus olisi        kohtaisilla tekijöillä: jakelujärjestelmien, rajoi-
1749: Norjassa ja Ruotsissa noin kaksinkertainen Suo-       tusten ja kulutustapojen eroilla. Lähes kaikissa
1750: men tilastoimattomaan kulutukseen verrattuna.         vertailumaissa nämä maakohtaiset tekijät näyt-
1751: Tanskalaiset tuovat alkoholia yksityishenkilöillä     tävät lisäävän alkoholin kulutusta Suomeen ver-
1752: hyvin huomattavia määriä Saksasta, jossa alko-        rattuna. Erityisen suuri, 2-7 litraa puhdasta
1753: holin hinnat ovat selvästi alhaisempia. On esim.      alkoholia täysi-ikäistä asukasta kohden, tämä
1754: arvioitu, että yli kymmenes osa kaikesta Tans-        asenne-, jakelu yms. tekijöiden vaikutus ku-
1755: kassa kulutetusta oluesta on ostettu Saksan puo-      lutuksen määrään oli Välimeren viinimaissa
1756: lelta. - Erillisselvitykset: Tilastoimaton alkoho-    (kuvio 2).
1757: linkulutus Pohjoismaissa.
1758: 
1759: 
1760: Kuvio 2. Alkoholijuomien kulutus eräissä OECD-maissa JOO %:n alkoholina asukasta kohden
1761:          vuosina 1969-1989
1762: 
1763: 
1764:               18
1765: 
1766:               16
1767: 
1768:               14
1769: 
1770: 
1771:               12
1772: 
1773:                                                                         Saksan IIHtotasavana
1774:               10                                                        Tanska -
1775:                                                                         Italia - -
1776:                8
1777: 
1778:                6
1779: 
1780:                4
1781: 
1782:                2
1783: 
1784: 
1785: 
1786: 
1787: 2.2. Kulutuksen säätelyn tavoitteet                      Viime vuosikymmenen aikana viimeksi mai-
1788:                                                       nittu tavoite on toteutunut. Alkoholijuomien
1789:    Alkoholihaittojen estämiseksi ja vähentämi-        kulutus kasvoi 1980-luvulla keskimäärin 2,4%
1790: seksi on pyrittävä hillitsemään ja ohjaamaan          vuodessa, kun koko yksityinen kulutus samaan
1791: alkoholijuomien kulutusta. Kulutuksen säätelyl-       aikaan kohosi keskimäärin 3,1% vuodessa.
1792: le asetetun tavoitteen mukaan alkoholijuomien         Vuosikymmenen lopulla alkoholijuomien kulu-
1793: kulutus olisi saatava alenemaan; se ei ainakaan       tus kuitenkin kasvoi hieman yksityistä kulutusta
1794: saisi kasvaa nopeammin kuin muu yksityinen            nopeammin. Vuonna 1991 alkoholijuomien ku-
1795: kulutus.                                              lutus aleni tavoitteiden mukaisesti (kuvio 3).
1796:                                                                                                  7
1797: 
1798: Kuvio 3. Alkoholijuomien kulutuksen ja yksityisten kulutusmenojen muutos-% edelliseen vuoteen
1799:          verrattuna
1800: 
1801: 
1802: 
1803: 
1804:                 5
1805: 
1806: 
1807: 
1808: 
1809:                 0
1810: 
1811: 
1812: 
1813:                                                                    Alkoholijuomien kulutus
1814: 
1815:                                                                    Yksityiset kulutusmenot
1816: 
1817: 
1818: 
1819: 
1820: 2.3. Kulutuksen kehitys Suomessa vuodesta 1969    lilainsäädäntö. Silloin mm. keskioluen myynti
1821:                                                   tuli mahdolliseksi vähittäiskaupoissa ja kahvi-
1822:   Vuoden 1969 alussa tuli voimaan uusi alkoho-    Joissa (kuvio 4).
1823: 
1824: 
1825: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta
1826:          kohden vuosina 1969-1991
1827: 
1828: 
1829:            11
1830: 
1831: 
1832:            10
1833:                                                                  18 vuotta tiyttänytti kohti
1834: 
1835:             9
1836: 
1837: 
1838:             8
1839: 
1840: 
1841:             7
1842: 
1843: 
1844:             6
1845: 
1846: 
1847:             5
1848: 
1849: 
1850:             4
1851: 8
1852: 
1853: Kuvio 5. Alkoholij"uomien kulutus JOO %:n alkoholina juomaryhmittäin asukasta kohden vuosina
1854:           1969-1991
1855: 
1856: 
1857:                    Lhraa
1858:              3
1859: 
1860: 
1861:              2.5
1862: 
1863: 
1864:              2
1865: 
1866: 
1867:              1.5
1868: 
1869: 
1870: 
1871: 
1872:              0.5
1873:                                                                       Väkevät vllnlt
1874:                                                                       Long drlnk
1875:              0
1876: 
1877: 
1878: 
1879: 
1880:    Alkoholijuomien kulutuksen kasvuun 1970-          väkevissä juomissa. Sen jälkeen kokonaiskasvun
1881: luvun alkupuolella vaikuttivat pääasiassa nopea      tasaannuttua vahvan oluen kulutuksen kasvu
1882: taloudellinen kehitys, kaupungistuminen, uuden       kuitenkin jatkui. Väkevien viinien kulutus on
1883: alkoholilainsäädännön aiheuttama saatavuuden         vuodesta 1981 vähentynyt runsaaseen puoleen,
1884: lisääntyminen sekä alkoholijuomien reaalihinto-      ja mietojen viinien kulutus on kohonnut 1970-
1885: jen pysyminen suhteellisen muuttumattomina           luvun puolivälin poikkeuksellisen korkean tason
1886: aina vuoteen 1974, jolloin ne laskivat huomatta-     yläpuolelle, viime vuosina varsin nopeasti. Kes-
1887: vasti.                                               kioluen kulutus on kasvanut aina vuodesta 1983
1888:    1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoli-         lähtien ja vuonna 1991 erityisen runsaasti
1889: väliin alkoholijuomien kulutus asukasta koh-         (kuvio 5).
1890: den pysyi jokseenkin vakaana ja 18 vuotta
1891: täyttänyttä asukasta kohden laskettuna jopa
1892: aleni. Tähän vaikuttivat mm. kuluttajien reaali-     2.4. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1991
1893: tulojen nousun ja yhteiskunnan rakennemuutok-
1894: sen hidastuminen sekä alkoholijuomien reaali-           Kuluttajien tulot sekä alkoholijuomien reaali-
1895: hintatason kohoaminen. Vuonna 1986 kulu-             hinnat ovat eri tutkimustulosten mukaan tär-
1896: tus kääntyi jälleen nousuun. Siihen vaikuttivat      keimmät alkoholijuomien kulutusta selittävät
1897: mm. pitkään jatkunut suotuisa taloudellinen          tekijät. Kuluttajien reaalitulojen kasvu lisää
1898: kehitys ja kuluttajien reaalitulojen kasvu. Lisäys   alkoholijuomen kulutusta ja alkoholijuomien
1899: taittui vuonna 1990 ja kulutus aleni vuonna          reaalihintojen nousu vähentää sitä.
1900: 1991.                                                   Vuoden 1991 aikana talouden lama syveni
1901:    Kokonaiskulutuksen noustessa vuodesta 1969        Suomessa. Bruttokansantuote laski 6,2 % edelli-
1902: vuoteen 1974 kasvua oli kaikissa juomaryhmis-        sestä vuodesta ja yksityinen kulutus 4,3 %. Ta-
1903: sä, mutta voimakkaimmin viinoissa ja muissa          loudellinen tilanne ja ennen kaikkea alkoholijuo-
1904:                                                                                                        9
1905: 
1906: mien reaalihintojen nousu hillitsivätkin alkoholi-        Vuonna 1991 alkoholijuomia kulutettiin
1907: juomien kulutusta.                                    100 %:n alkoholiksi laskettuna 37,2 miljoonaa
1908:    Alkoholijuomien hintoja nostettiin 2 kertaa        litraa. Kulutus väheni edellisestä vuodesta 2, 7 %.
1909: vuoden 1991 aikana: tammikuun alussa keski-           Asukasta kohden kulutus oli 7,44 litraa puhdas-
1910: määrin 7,9 %ja joulukuun alussa 4,0 %. Alkoho-        ta alkoholia eli 0,25 litraa vähemmän kuin vuot-
1911: lijuomien kuluttajahinnat, joihin myyntihintojen      ta aikaisemmin.
1912: lisäksi sisältyvät anniskeluravintoloiden ja keski-       Alkoholijuomiin käytettiin vuonna 1991 yh-
1913: olutkahviloiden perimä anniskelukorvaus ja pal-       teensä 19,2 miljardia markkaa eli 3 837 markkaa
1914: veluraha, kohosivat keskimäärin 8,5 %. Kun            asukasta kohden laskettuna. Tämä oli 7,1 %
1915: inflaatio samaan aikaan oli 4,0 %, nousivat alko-     yksityisistä kulutusmenoista (taulukko 1).
1916: holijuomien reaalihinnat 4,2 %.
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:    Kulutuksen rakenne miedontui edelleen: vä-         kulutus kasvoi 20 ja keskioluen yli 15% (tauluk-
1922: kevienjuomien kulutus väheni yli 11 %, väkevien       ko 2). Mietojen juomien osuus kulutuksesta oli
1923: viinien yli 3, Iong drink -juoman 24 ja vahvan        viime vuonna 66,8 %, kun se vuotta aikaisemmin
1924: oluen lähes 20 %, kun taas mietojen viinien           oli 63,6% (taulukko 3).
1925: 10
1926: 
1927: 
1928: 
1929: 
1930:    Kulutuksen miedontumiseen ovat vaikutta-        alkoholijuomien veroprosentti on porrastettu
1931: neet nykyinen hinta- ja tuotepolitiikka sekä ku-   juomaryhmittäin, alensi mietojen viinien hintoja.
1932: lutustapojen muuttuminen. Alkoholijuomien          Markkinoille ·on tuotu aikaisempaa enemmän
1933: viime aikojen hinnankorotuksissa on mietojen       huokeita mietoja juomia, lähinnä viinejä.
1934: viinien ja keskioluen hintoja korotettu keski-        Vuonna 1991 alkoholijuomien vähittäismyyn-
1935: määräistä vähemmän. Myös vuoden 1991 alussa        nin kautta toteutunut kulutus laski 2,0 % ja
1936: voimaan tullut alkoholiverolain muutos, jossa      anniskelu 5,1 %. Vähittäismyynnin osuus koko
1937: 
1938: 
1939: 
1940: Kuvio 6. Alkoholijuomien kulutus litroina asukasta kohden JOO %:n alkoholiksi laskettuna lääneittäin
1941:          vuonna 1991
1942: 
1943: 
1944: 
1945: 
1946:           Uudenmaan
1947:           Mlkkelin
1948:           Lapin
1949:           Kymen
1950:           Himeen
1951:           Kuopion
1952:           Keski-Suomen
1953:           Turun ja Porin
1954:           Pohjois-Karjalan
1955:           Oulun
1956:           Ahvenanmaa
1957:           Vaasan
1958: 
1959:           Koko maa 1991
1960:           Koko maa 1990
1961: 
1962:                                                                                        0
1963:                                                                                                               11
1964: 
1965: kulutuksesta oli 77 %. Väkevien juomien osuus                 väljemmiksi 39% (41 %vuonna 1991) ja tiukem-
1966: vähittäismyyntikulutuksesta oli 38 %, viinien 15              miksi 15% (20% vuonna 1991) vastanneista
1967: ja oluiden 45. Anniskelussa väkevien juomien                  (kuvio 7 a).
1968: osuus oli 18 %, viinien 5 ja oluiden 74%.                        Viinien vapaan myynnin kannatus on laske-
1969:     Lääneittäin tarkasteltuna alkoholijuomia ku-              nut. Kun edellisenä vuonna viiniä halusi elintar-
1970: lutettiin edelleen eniten Uudenmaan läänissä, 8,8             vikeliikkeisiin 61 % vastanneista, heitä oli nyt
1971: litraa 100 %:n alkoholina asukasta kohden, ja                 56%.
1972: vähiten Vaasan läänissä, 4,6litraa asukasta koh-                 Naiset kannattavat tiukempia rajoituksia
1973: den. Kulutus asukasta kohden laski kaikissa                   kuin miehet. Joka toisen naisen mielestä nykyiset
1974: lääneissä 1-5 %, paitsi Ahvenanmaalla, jossa se               alkoholipoliittiset rajoitukset ovat sopivia ja
1975: kasvoi 2,2 % (kuvio 6).                                       joka toinen mies olisi valmis niitä väljentämään.
1976:                                                               Iän myötä rajoitusten tiukentajien osuus kasvaa.
1977:                                                               Alkoholin käyttötiheys on selkeästi yhteydessä
1978:                                                               asenteisiin: mitä liberaalimmat ovat vastaajan
1979: 2.5. Mielipiteet alkoholijärjestelmästä                       asenteet, sitä useammin hän käyttää alkoholia.
1980:                                                                  Kyselystä ilmenee myös, etteivät viini ja olut
1981:    Suomalaisten alkoholijärjestelmää koskevaa                 vieläkään juuri kuulu suomalaisten ruokapöy-
1982: mielipideilmastoa on selvitetty kyselytutkimuk-               tään. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoit-
1983: sin vuosittain 1980-luvun alusta lähtien. Viimei-             taa juovansa arkipäivän tai sunnuntain pääateri-
1984: sin Alkon teettämä mittaus on tammikuulta                     alla ruokajuomana olutta tai viiniä. Siitä huoli-
1985: 1992. Se perustuu 1 OOO:n yli 15 vuotta täyttä-               matta yli puolet, 56 %, haastatelluista haluaisi
1986: neen suomalaisen haastatteluun ja on vertailu-                ostaa viinejä elintarvikeliikkeistä. Nuorimmista,
1987: kelpoinen edellisiin kyselyihin. Muutokset vuo-               15-34 -vuotiaiden, ikäluokista yhteensä 60%
1988: desta-1991 eivät ole suuria, mutta suunnanmuu-                haluaisi ostaa viinejä elintarvikeliikkeistä. Mitä
1989: tosta on havaittavissa. Enemmistö eli 43% haas-               korkeampi oli haastateltavien koulutustaso sitä
1990: tatelluista pitää voimassa olevia rajoituksia sopi-           useampi kannatti elintarvikeliikkeitä viinin
1991: vina. Tutkimushetkellä rajoituksia olisi halunnut             myyntipaikkoina (kuvio 7 b).
1992: 
1993: 
1994: 
1995: Kuvio 7 a. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista
1996: 
1997: 
1998: 
1999:              100                                                                          Ei osaa sanoa
2000: 
2001:                                                                                           Pitäisi tiukentaa
2002: 
2003:               80
2004: 
2005: 
2006: 
2007:               80                                                                          Sopivat
2008: 
2009: 
2010: 
2011:               40
2012: 
2013: 
2014: 
2015:               20                                                                          Pitäisi väljentää
2016: 
2017: 
2018: 
2019: 
2020:                    5/81   2184   10/85   6/86   1/87   3188   1/89   1/90   1/91   1/92
2021: 
2022: 
2023: 
2024:  7 321077X
2025: 12
2026: 
2027: Kuvio 7 b. Mistä viinejä pitäisi saada ostaa
2028: 
2029: 
2030:                                                               1984
2031:                                                               osuus-%
2032: 
2033:                                   Alkosta                      72
2034:                                   Elintarvlksliikkeisti        24
2035:                                   Elosaasanoa                   4
2036: 
2037:                                                               1!1991
2038:                                                               osuus-%
2039: 
2040:                                   Alkosta                      36
2041:                                   Elintarvlksliikkslsti        61
2042:                                   Ei osaa sanoa                 2
2043: 
2044:                                                               1/1992
2045:                                                               osuus-%
2046: 
2047:                                   Alkosta                      43
2048:                                   Elintarvikeliikkeisti        56
2049:                                   El osaa sanoa
2050: 
2051: 
2052: 
2053: 
2054:    Keskioluen sopivimpina ostopaikkoina piti                 Haastatelluilta kysyttiin myös, kuinka usein
2055: 80 % vastaajista elintarvikeliikkeitä. A-olutta           he käyttävät alkoholia. Miehet juovat edelleen
2056: sen sijaan halusi joka toinen ostaa mieluiten             naisia useammin. Heistä puolet kertoi nauttivan-
2057: Alkon myymälästä. Hieman yli puolet (52%)                 sa alkoholia vähintään kerran viikossa ja naisista
2058: kannatti oluen ja viinien mainonnan sallimista            vain kolmannes. Raittiita naisia oli haastateltu-
2059: Suomessa.                                                 jen joukossa 17 % ja miehiä 10 %.
2060:                                                                                                      13
2061: 
2062: 
2063: 
2064: 
2065:      3. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYVISTÄ HAITOISTA
2066: 3.1. Alkoholijuomien kulutus ja haitat                  Alkoholihaitat luokitellaan akuutteihinja kroo-
2067:                                                      nisiin haittoihin. Krooniset haitat aiheutuvat pää-
2068:    Perustehtäväänsä suorittaessaan Alko pyrkii       asiassa alkoholin pitkäaikaisesta liikakäytöstä.
2069: siihen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau-   Niitä ovat mm. alkoholista aiheutuva sairastavuus
2070: riot olisivat mahdollisimman vähäiset. Alkoholi-     ja kuolevuus. Akuutit haitat taas liittyvät kiin-
2071: juomien kulutuksen ja alkoholihaittojen yhteys       teämmin alkoholin kertakulutukseen. Niitä ovat
2072: on osoittautunut melko kiinteäksi. Kulutustason      mm. päihtyneiden säilöönotot, liikennejuopumus
2073:  noustessa alkoholista aiheutuvat haitat kas-        ja alkoholiehtoinen väkivaltarikollisuus.
2074: vavat. Haittojen määrä riippuu erityisesti ko-          Kuvaus alkoholihaitoista perustuu saatavissa
2075: konaiskulutuksen tasosta, mutta myös juomata-        oleviin eri viranomaisten keräämiin tilastotietoi-
2076: voista. Nautitun juoman väkevyydellä, juomis-        hin. Vaikka tilastot eivät kata kaikkia alkoholin
2077: kertojen tiheydellä, juoduilla määrillä ja juoman    käyttöön liittyviä haittoja, niiden perusteella on
2078: nauttimistilanteella on merkitystä alkoholihait-     mahdollista seurata haittatilanteessa tapahtuvia
2079: tojen syntymiseen. Haittojen minimointipyrki-        muutoksia pitemmällä aikavälillä eli kehityksen
2080: mys edellyttää alkoholijuomien kokonaiskulu-         suuntaa. Sen sijaan vuosittaisista muutoksista ei
2081: tusta rajoittavaa, mutta myös juomatapoja oh-        aina voida tehdä selkeitä päätelmiä haittojen kehi-
2082: jaavaa alkoholipolitiikkaa.                          tyksestä.
2083: 
2084: 
2085: 
2086: 
2087: Kuvio 8. Päihtyneiden säilöönotot JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1991
2088: 
2089: 
2090:                      7000
2091: 
2092: 
2093: 
2094:                      6000
2095: 
2096: 
2097: 
2098:                      5000
2099: 
2100: 
2101: 
2102:                      4000
2103: 
2104: 
2105: 
2106:                      3000
2107: 
2108: 
2109: 
2110:                      2000
2111: 14
2112: 
2113: 3.2. Päihtyneiden säilöönotot                        pidätyskäytännön sekä kuluttajien juomatottu-
2114:                                                      musten muuttuminen ja kulutuksen miedontu-
2115:    Päihtyneiden säilöönottojen määrä on Suo-         minen.
2116: messa suuri moniin muihin maihin verrattuna.            Vuonna 1991 päihtyneiden säilöönottojen
2117: Määrä on viime vuosina kuitenkin jatkuvasti          määrä väheni 5,1 % edelliseen vuoteen verrattu-
2118: vähentynyt, vuodesta 1982 lähtien jyrkästi (ku-      na. Miesten osuus säilöönotetuista oli lähes 93 %
2119: vio 8). Siihen ovat osaltaan vaikuttaneet poliisin   ja naisten 7% (taulukko 4).
2120: 
2121: 
2122: 
2123: 
2124: 3.3. Liikennejuopumus                                   Viime vuosien aikaisempaa voimakkaampi
2125:                                                      rattijuopumuksen lisäys johtuu liikennemäärien
2126:    Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapa-     kohoamisesta, alkoholijuomien kulutuksen kas-
2127: usten määrä on kasvanut vuodesta 1969 lähtien        vusta sekä poliisin valvonnan tehostumisesta.
2128: lähes jatkuvasti (kuvio 9). Kasvu hidastui vuo-      Vuoden 1986 tasosta ovat rattijuopumustapauk-
2129: den 1977 jälkeen huomattavasti; samanaikaisesti      set 100 000 asukasta kohden laskettuna kohon-
2130: kun kiinnijoutumisen riski lisääntyi liikenneval-    neet lähes 22%. Vuonna 1991 rattijuopumusten
2131: vonnan tehostumisen ansiosta, näiden tapausten       määrä väheni edellisestä vuodesta 0,6% (tau-
2132: määrä väheni.                                        lukko 5).
2133:                                                                                                       15
2134: 
2135: Kuvio 9.   Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset vuosina 1969-1991
2136: 
2137: 
2138:                  Lkm
2139:            700
2140: 
2141: 
2142:            600                                                         100 000 asukasta kohti
2143: 
2144: 
2145:            500
2146: 
2147: 
2148:            400
2149: 
2150: 
2151:            300
2152: 
2153: 
2154:            200
2155:                                                                        10 000 moottoriajoneuvoa
2156:            100                                                         kohti1)
2157: 
2158: 
2159:              0
2160: 
2161: 
2162:                  1) Sisältää autot ja moottoripyörät
2163: 
2164: 
2165: 
2166: 
2167: 3.4. Tieliikenneonnettomuudet                          lä ja onnettomuuden vakavuudella näyttää ole-
2168:                                                        van selkeä yhteys; mitä vakavammasta onnetto-
2169:    Tiedot tieliikenneonnettomuuksien alkoholi-         muudesta on kysymys, sitä suurempi on alkoho-
2170: tapauksista ovat saatavissa yhdenmukaisin pe-          litapausten osuus.
2171: rustein vuodesta 1978 lähtien. Alkoholin käytöl-          Alkoholitapausten suhteellinen osuus tieliiken-
2172: 16
2173: 
2174: Kuvio 10. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleista tieliikenneonnettomuuksissa vuosina
2175:            1978-1990
2176: 
2177: 
2178:             30
2179: 
2180: 
2181:                                                                     Kuolemaan Johtaneet
2182:             25
2183: 
2184: 
2185:             20
2186: 
2187: 
2188:             15                                                      Loukkaantumiseen johtaneet
2189: 
2190: 
2191: 
2192:             10                                                      Omaisuusvaurioita
2193:                                                                     aiheuttaneet
2194: 
2195:              5
2196: 
2197: 
2198:              0
2199: 
2200: 
2201: 
2202: 
2203: neonnettomuuksista ei ole muuttunut paljon viime     muutta eli 0,4% enemmän kuin edellisenä vuon-
2204: vuosina (kuvio 10). Onnettomuuksien määrän kehitys   na. Alkoholitapausten osuus tieliikenneonnetto-
2205: on siten seurannut yleistä liikenteen kasvua.        muuksista oli 10,9% eli 0,5 %-yksikköä enem-
2206:   Vuonna 1990 sattui 43 569 tieliikenneonnetto-      män kuin edellisenä vuonna (taulukko 6).
2207:                                                                                               17
2208: 
2209: 3.5. Väkivaltarikollisuus                           ennallaan. Kokonaisuutena pahoinpitelyrikok-
2210:                                                     set ovat lisääntyneet jatkuvasti 1970-luvun
2211:    Alkoholijuomien käytön yhteys väkivaltari-       loppupuolelta lähtien, mutta vuonna 1991 näi-
2212: kosten määrään ja tärkeysasteeseen käy selvästi     den rikosten määrä väheni; Ennakkotietojen
2213: ilmi väkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista sekä   mukaan tehtiin 19 888 pahoinpitelyrikosta eli
2214: poliisin tilastoista. Alkoholitapausten osuus ei    3,7% vähemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio
2215: ole viime vuosina kasvanut, vaan pysynyt lähes      11 ).
2216: 
2217: 
2218: 
2219: 
2220: Kuvio 11. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt vuosina 1970-1991
2221: 
2222: 
2223:                    Lkm
2224:           16000
2225:                                                                      Pahoinpitely
2226:           14000
2227: 
2228:           12000
2229: 
2230:           10000
2231: 
2232:            8000
2233: 
2234:            6000
2235: 
2236:            4000
2237: 
2238:                                                                      Llevi pahoinpitely - -
2239:            2000
2240:                                                                      Törkei pahoinpitely
2241: 
2242:                0
2243: 
2244: 
2245: 
2246: 
2247:    Vuonna 1990 selvitetyissä rikoksissa syyllinen   pitelyissä 57 sekä lievissä pahoinpitelyissä
2248: oli tekohetkellä humalassa murhissa ja ta poissa    52 %:ssa tapauksista (taulukko 7).
2249: 62 %:ssa, tärkeissä pahoinpitelyissä 71, pahoin-
2250: 18
2251: 
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 3.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan         jetus ja hallussapito sekä nauttiminen yleisellä
2256:                                                     paikalla vähenivät voimakkaasti. Sen sijaan al-
2257:    Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädän-   koholipitoisen aineen luvaton valmistus, välittä-
2258: töä vastaan tehtyjen rikosten yhteismäärä väheni    minen ja maahantuonti kasvoivat hieman edelli-
2259: ennakkotietojen mukaan vuonna 1991 edelliseen       seen vuoteen verrattuna (taulukko 8).
2260: vuoteen verrattuna. Alkoholipitoisen aineen kul-
2261:                                                                                                   19
2262: 
2263: 3.7. Alkoholikuolleisuus                            kuoli päihtyneenä tapaturmaisesti tai väkival-
2264:                                                     taan. Yleisimmät tapaturmaisen kuoleman syyt
2265:    Alkoholin käytön seurauksena kuoli 1980-         olivat liikenneonnettomuudet ja hukkuminen.
2266: luvun lopulla vuosittain 2 300-2 500 henkilöä.      Tavallisin väkivaltaisen kuolemisen syy oli itse-
2267: Kuolemista hieman yli puolessa oli perussyynä       murha. Miesten osuus alkoholikuolleisuudesta
2268: alkoholisairaus tai -myrkytys. Varsinaisista sai-   on noin 90 %. Vuosittain sattuu noin 400 sellais-
2269: rauksista maksakirroosi on tärkein kuolinsyy        ta kuolemantapausta, joissa alkoholisairaus on
2270: (taulukko 9). Vuosittain runsaat 1 000 henkilöä     myötävaikuttavana tekijänä.
2271: 
2272: 
2273: 
2274: 
2275:  8 321077X
2276: 20
2277: 
2278:     Suomessa otettiin vuonna 1987 käyttöön                    tavista alkoholisairauksista yleisin on maksakir-
2279: uusi tautiluokitus, johon sisältyy erillinen alko-            roosi. Vuonna 1990 siihen kuoli 437 henkilöä
2280: holipäihtymystä kuvaava luokka. Pitkäaikaisen                 (kuvio 12).
2281: alkoholinkäytön aiheuttamista kuolemaan joh-
2282: 
2283: Kuvio 12. Maksakirroosiin, alkoholiriippuvuuteen ja alkoholimyrkytykseen kuolleet
2284:           JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1990
2285: 
2286:                    Lkm
2287:              10
2288: 
2289:                                1111111111111111                               Krooniset maksasairaudet
2290:                                                                               ja maksaklrroosl
2291:                                                                               Alkohollmyrkytys
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 
2296:               4
2297: 
2298: 
2299: 
2300:               2
2301:                                                                               Alkoholiriippuvuus
2302: 
2303: 
2304:               0
2305: 
2306:                    Tautlluokltuksan muutos vuonna 1987.
2307: 
2308: 
2309: Kuvio 13. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekisterin mukaan
2310:           JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1990
2311: 
2312:               330
2313: 
2314: 
2315:               230
2316: 
2317:                                                                                  Alkoholiriippuvuus
2318:               130
2319: 
2320: 
2321:                   60
2322: 
2323: 
2324:                   40
2325: 
2326: 
2327: 
2328: 
2329:                                                                                  Alkohollmyrkytys
2330: 
2331: 
2332: 
2333: 
2334:                        Tautlluokltuksen muutos vuonna 1987.
2335:                                                                                                  21
2336: 
2337: 3.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus       tuksessa entistä useammin alkoholismin aiheut-
2338:                                                     tamiksi elinmuutoksiksi eikä yleiseen alkoholis-
2339:    Uuden tautiluokituksen ansiosta myös alko-       miin. Ajallisesti onkin parempi seurata koko
2340: holin käyttöön liittyvistä sairaalahoidoista saa-   sairastavuuden kehitystä (kuvio 13). Suurin sai-
2341: daan aikaisempaa täsmällisemmät tiedot vuo-         raalahoitoa vaativa tautiryhmä on edelleen alko-
2342: desta 1987 lähtien. Uusi luokitus vaikeuttaa        holiriippuvuus. Vuonna 1990 alkoholiriippu-
2343: kuitenkin yksittäisten alkoholisairauksien ver-     vuustapauksia oli 155 kappaletta 100 000 täysi-
2344: tailtavuutta, sillä alkoholin aiheuttamat akuutit   ikäistä asukasta kohden (taulukko 10).
2345: ja krooniset sairaudet lasketaan uudessa luoki-
2346: 22
2347: 
2348:    Kansaneläkelaitoksen alkoholisairauksien pe-     7 986 työkyvyttömyyseläkkeessä. Alkoholisaira-
2349: rusteella myöntämistä työkyvyttömyyseläk-           uksien osuus voimassa olevien työkyvyttömyys-
2350: keistä on saatavissa tietoja vuodesta 1982 lähti-   eläkkeiden syistä on hieman kasvanut 1980-
2351: en. Eläkkeen syyt on ryhmitelty pääsairauden ja     luvun loppupuolelta lähtien. Eläketurvakeskuk-
2352: lisäsairauden mukaan. Vuonna 1991 alkoholi oli      sen alkoholisairauksien perusteella myöntämiä
2353: pääsairautena työkyvyttömyyseläkkeissä 3 219        työ- ja ansioeläkkeitä oli vastaavana aikana
2354: tapauksessa eli vähän yli prosentissa kaikista      voimassa 6 293 kappaletta. Näissä alkoholi mai-
2355: työkyvyttömyyseläkkeistä ja lisäsairautena (pää-    nitaan pääsairautena 3 147:ssa ja lisäsairautena
2356: sairaus muu kuin alkoholisairaus) 4 767 tapauk-     3 146 tapauksessa (taulukko 11).
2357: sessa. Yhteensä alkoholisairaus esiintyi syynä
2358:                                                                                                   23
2359: 
2360: 
2361: 
2362: 
2363:                                4. ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT
2364: 4.1. Hintapolitiikka ja sen tavoitteet               Myös oluiden hinnoittelussa on suosittu mie-
2365:                                                      dompaa vaihtoehtoa, keskiolutta.
2366:     Alkoholijuomien hinnoittelu on ollut keskei-
2367: sin keino alkoholijuomien kokonaiskulutuksen
2368: säätelyssä ja kulutuksen ohjaamisessa mietoihin      4.2. Hintojen kehitys vuodesta 1969
2369: juomiin. Viimeksi mainittuun tuli aikaisempaa
2370: paremmat edellytykset, kun 60 %:n alkoholivero          Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintain-
2371: muutettiin vuoden 1991 alusta lukien juomaryh-       deksi (kuvio 14) oli vuonna 1991 pisteluvussa
2372: mittäin porrastetuksi niiden alkoholipitoisuuden     119,7, joten alkoholijuomien reaalihintataso on
2373: mukaan: väkevien juomien vero on edelleen 60,        vuodesta 1969 noussut 19,7 %. Vuodesta 1980
2374: mutta väkevien viinien 55, mietojen viinien 45 ja    vuoteen 1991 alkoholijuomien reaaliset kulutta-
2375: kevytjuomien 40 %. Olutverot, vahvan oluen 40        jahinnat ovat kohonneet 18,3 %.
2376: ja keskioluen 30 %, jäivät ennalleen. Muutoksilla       Vähittäismyynnin kautta toteutuneen kulu-
2377: lähestyttiin kansainvälistä käytäntöä. Sitä sovel-   tuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1991 piste-
2378:  lettiin jo vuoden 1991 alun hinnanmuutoksissa,      luvussa 107,1 eli alkoholijuomien vähittäismyyn-
2379: jolloin mietojen laatuviinien hinnat alenivat.       tihinnat ovat reaalisesti nousseet 7,1% vuodesta
2380: 
2381: 
2382: 
2383: 
2384:  Kuvio 14. Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksejä vuosina 1969-1991; 1969 =JOO
2385: 
2386: 
2387:                          lnd
2388:                    160
2389:                                                                            Anniskelukulutus
2390:                    150
2391: 
2392:                    140
2393: 
2394:                    130
2395: 
2396:                    120
2397: 
2398:                    110
2399:                                                                            Vähittäiskulutus
2400: 
2401:                    100
2402: 
2403:                     90
2404: 
2405:                     80
2406: 24
2407: 
2408: 1969. Vuonna 1980 indeksi oli pisteluvussa 95,2.   4.3. Hinnat vuonna 1991
2409: Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat
2410: koko 1980-luvun reaalisesti nousseet.                 Alkoholijuomien myyntihintoja korotettiin
2411:    Anniskelukulutuksen reaalihintaindeksi sisäl-   vuoden 1991 alussa 7,9 %. Mietojen viinien hin-
2412: tää ravintoloiden ostohinnan lisäksi anniskelu-    toja alennettiin keskimäärin 2,6 %, ja keskioluen
2413: korvauksen ja palvelurahan.                        hinnankorotus oli keskimääräistä pienempi. Li-
2414:    Vuonna 1991 tämän indeksin pisteluku oli        säksi myyntihintoja nostettiin 1.12.1991 keski-
2415: 153,9. Alkoholijuomien anniskelukulutuksen         määrin 4 %:lla. Tämä korotus kohdistui tasaise-
2416: hinnat ovat siis vuodesta 1969 nousseet 53,9 %     na eri juomaryhmiin vahvaa olutta lukuun otta-
2417: muiden hyödykkeiden hintoja enemmän. Yksi          matta, jonka hintaa nostettiin keskimääräistä
2418: keskeinen syy tähän on ollut 70-luvun alkupuo-     vähemmän.
2419: len anniskelukorvausjärjestelmän uudistus, joka       Anniskeluravintoloiden saama anniskelukor-
2420: nosti anniskeluhintoja lähes 15%. 1980-luvulla     vaus nousi samanaikaisesti myyntihintojen kans-
2421: anniskelukulutuksen reaalihinnat ovat kohon-       sa. Vuoden alun korotuksen yhteydessä enim-
2422: neet 24,5% eli 16 %-yksikköä vähittäiskulutuk-     mäisanniskelukorvausta korotettiin 7,6 ja joulu-
2423: sen reaalihintakehitystä nopeammin. Tämä on        kuussa 0,8 %.
2424: johtunut anniskelukulutuksen rakenteesta: vah-        Vuositasolla alkoholijuomien nimelliset ku-
2425: van oluen osuus on anniskelussa vähittäismyyn-     luttajahinnat olivat 8,5 ja reaaliset kuluttaja-
2426: tiin verrattuna huomattavan suuri. Toinen syy      hinnat 4,2 % korkeammat kuin edellisenä vuon-
2427: on se, että anniskelukorvaus on noussut nope-      na.
2428: ammin kuin vähittäismyyntihinnat.
2429:                                                                                                      25
2430: 
2431: 
2432: 
2433: 
2434:        5. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI- JA ANNISKELUVERKOSTO
2435: 
2436: 5.1. Myymäläverkosto                                     Myymäläverkoston tihentämistäja laadullista
2437:                                                       kehittämistä on muuttuneessa taloudellisessa ti-
2438:    Halukkuus Alkon myymälän saamiseksi                lanteessakin tarkoitus jatkaa kansalaisten palve-
2439: oman kunnan alueelle on varsinkin maaseutu-           lun parantamiseksi. Myymälöiden suljettuina
2440: kunnissa ollut voimakasta. Kuvaavaa on, että          pitämisestä lauantaisin touko-syyskuussa luo-
2441: vieläkin yli 100 kuntaa toivoo saavansa alkoho-       vuttiin kertomusvuonna.
2442: limyymälän. Uusia myymälöitä on avattu tasai-
2443: sesti ja hallitusti. Uusia paikkakuntia valittaessa
2444: on kiinnitetty erityistä huomiota väestöpohjaan
2445: sekä etäisyyteen lähimmästä myymälästä.               5.2. Kuluttajaneuvonta
2446:    Huomattavaa on, että Alkon myymälöiden
2447: lukumäärän lisäyksestä huolimatta alkoholin              Alko jatkoi alkoholipoliittisten tavoitteiden
2448: kokonaiskulutus kääntyi vuonna 1991 laskuun.          mukaista kuluttajaneuvontaa, jonka avulla an-
2449: Väheneminen oli peräisin Alkon myymälämyyn-           netaan tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista
2450: nin tuntuvasta alenemisesta. Keskioluen myynti        ja hillityistä käyttötavoista. Tätä toimintaa har-
2451: sen sijaan jatkoi voimakasta kasvuaan. Valta-         joitetaan pääasiassa yhtiön myymäläverkoston
2452: osan siitä myyvät elintarvikeliikkeet ja kahvilat.    välityksellä sekä paikallisena koulutustoimin-
2453:    Alkoholimyymälöitä oli vuoden 1991 alussa          tana.
2454: 240. Vuoden aikana avattiin hallintoneuvoston            Alkoholimyymälöissä annetaan tietoja alko-
2455: hyväksymien ohjelmien mukaan 7 uutta myymä-           holijuomien ominaisuuksista ja niiden oikeista
2456: lää. Niistä 6 tuli uusille paikkakunnille, Hämeen-    käyttötavoista henkilökohtaisena neuvontana
2457: kyrön, Lappajärven, Laukaan, Mynämäen,                asiakaspalvelun yhteydessä, jakamalla paino-
2458: Närpiön ja Virolahden kuntaan, sekä yksi lisä-        tuotteita sekä tuomalla käyttötapatietoa esiin
2459: myymälä Espoon kaupunkiin. Alkoholimyymä-             julisteiden ja vitriinien avulla.
2460: löitä oli vuoden päättyessä 247 kaikkiaan 181            Myymälöistäjaettiin vuonna 1991 suomen-ja
2461: kunnassa.                                             ruotsinkielisiä kuluttajavalistuksen painotuottei-
2462:    Vuoden aikana ei tehty päätöksiä uusien myy-       ta n. 3 miljoonaa kappaletta. Tästä määrästä
2463: mälöiden perustamisesta. Aikaisemmin pääte-           yhtiön 4 kertaa vuodessa ilmestyvän asiakasleh-
2464: tyistä olivat vielä avaamatta Kempeleen, Keri-        den Etiketin osuus oli kolmannes. Muita julkai-
2465: mäen ja Paltamon myymälät sekä lisämyymälät           suja olivat mm. Bon Appetit, Hyödyllisiä tietoja
2466: Porvooseen ja Vantaalle.                              alkoholista, Juhlaan suomalaista viiniä ja liköö-
2467:    Myymälöiden kehittämisessä on kiinnitetty          riä, Cocktail-opas, Käsittele viiniä oikein, Mitä
2468: erityistä huomiota niiden laadulliseen tasoon ja      juomaksi juhlahetkeen, Olut, Uudet tuotteet,
2469: palveluun. Valintamyymälöitä on mahdollisuuk-         Tuotevalikoima, Viinit ja rypäleet sekä Viini-
2470: sien mukaan lisätty. Vuoden 1991 päättyessä oli       opas.
2471: valintamyymälöitä 108. Niiden osuus myymälöi-            Myymälöissä järjestettiin 2 keskitetysti ohjat-
2472: den kokonaismyynnistä oli jo yli puolet.              tua tuote-esittelytapahtumaa. Viinit ja rypäleet
2473:    Alkoholimyymälöiden palvelua täydentä-             -teema oli esillä kesän tuote-esittelyssä. Talven
2474: mään kehitetty toimitusmyynti vakiintui vuoden        tuote-esittely oli nimeltään Joulu Alkon myymä-
2475:  1991 aikana koko maan kattavaksi. Postin kaut-       löissä. Siinä esiteltiin joulupöytään sopivia juo-
2476: ta toimitettiin yli 18 000 lähetystä. Vähittäis-      mia. Tuote-esittelytapahtumiin liittyi julisteita,
2477: myynnin valvonnan säännökset koskevat myös            tuotekuvia, juomaohjelehtisiä sekä somistusma-
2478: toimitusmyyntiä.                                      teriaalia.
2479: 26
2480: 
2481:    Alkoholijuomien myynnin kentän henkilös-            yhteydessä toisiinsa. Koska alalle pääsyä rajoite-
2482: töön kuului 6 vakituista ja 22 osa-aikaista kulut-     taan, ei alan toivomaa täysin vapaata anniskelu-
2483: tajavalistajaa. Koulutustilaisuuksia järjestettiin     hinnoittelua ole pidetty tarkoituksenmukaisena.
2484: yli 2 300 etupäässä ryhmille, jotka tarvitsevat        Jos hintakatto poistettaisiin, voisi seurauksena
2485: työssään tietoja alkoholijuomista ja niiden oi-        olla ainoastaan hintatason nousu. Se olisi kulut-
2486: keista käyttötavoista. Tilaisuuksissa oli lähes        tajille epämieluisa, anniskelun kulutusosuutta
2487: 50 000 osanottajaa.                                    supistava ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja
2488:    Painotuotteita ja kursseja varten valmistettua      matkailun kannalta epäsuotuisa uudistus. An-
2489: opetusmateriaalia lähetettiin pyynnöstä sekä           niskeluhinnoittelua on kehitetty vapaampaan
2490: yksittäisille asiakkaille että ravintola-alan ym.      suuntaan luopumalla mm. palvelutavan huomi-
2491: oppilaitoksille.                                       oon ottamisesta ylimpiä anniskeluhintoja määri-
2492:                                                        tettäessä.
2493:                                                            Alko on keventänyt anniskelumääräyksiä jo
2494: 5.3 Myynnin valvonta                                   monien vuosien ajan pienin askelin. Vuoden
2495:                                                        1992 alussa anniskeluaikoja pidennettiin kaikki-
2496:    Vähittäismyynnin valvonta perustui pääasias-        en ravintoloiden, myös keskiolutravintoloiden
2497: sa AlkoL 34 §:ään, jossa ovat säännökset siitä,        osalta kello 2:een yöllä majoitus- ja ravitsemislii-
2498: keille vähittäismyyntipaikassa ei saa myydä al-        keasetuksen uusimisen yhteydessä. Suomen an-
2499: koholijuomia. Alkon henkilökunnalle on koros-          niskelurajoitukset ovatkin yleisesti ottaen jo
2500: tettu myynnin valvonnan säännösten ja ohjeiden         kansainvälisellä tasolla ja voidaan sanoa, että
2501: tarkkaa noudattamista. Asiaan on jatkuvasti            Alko on käyttänyt kevennysvaransa. Suurem-
2502: kiinnitetty huomiota mm. myymälähenkilöstön            mat muutokset vaatisivat lain uudistamista.
2503: koulutustilaisuuksissa.                                    Alkon toiminnan muuttuessa lähivuosina
2504:    Myyntikieltotoiminta päättyi lainmuutoksen          mm. Euroopan yhdentymiskehityksen seurauk-
2505: alkoholilain 38 §:n kumoamisesta tullessa voi-         sena sen rooli tulee korostumaan puolueetto-
2506: maa 1.10.1991. Syyskuun loppuun mennessä               mana tietopankkina. Sillä on tässä tehtävässä
2507: annettiin yhteensä 30 myyntikieltoa, joista 12         käytettävissään majoitus- ja ravitsemisalan ja
2508: poliisipiirin päällikön ja 18 sosiaalilautakunnan      alkoholiasioiden monipuolinen asiantuntemus
2509: esityksestä. Vuoden lopussa myyntikieltoja oli         sekä vakiintuneet yhteydet sidosryhmiin, ravin-
2510: voimassa 44.                                           tolaelinkeinoon, poliisiin ja alkoholin valmis-
2511:    Alkon ja poliisin yhteistyö salakaupan val-         tajiin.
2512: vonnassa jatkui kertomusvuonna. Erityispiir-               Anniskeluoikeuksia myönnettiin vuonna 1991
2513: teenä salakaupassa tuli esille ns. itäviinan tarjon-   hallintoneuvoston vuosiksi 1989-1991 vahvis-
2514: nan voimakas lisääntyminen. Vaikka määrien             tamien periaatteiden mukaisesti. Uusia oikeuk-
2515: arvioidaan olevan rekisteröimättömään laitto-          sia päätettiin myöntää samassa määrin kuin
2516: maanja lailliseen kokonaismyyntiin suhteutettu-        edellisenä vuonna eli noin 200. Uusien oikeuksi-
2517: na verrattain pieniä, on tämä salakauppa aiheut-       en antaminen painotettiin toisaalta ruoka- ja
2518: tanut runsaasti lisätyötä poliisi- ja tulliviran-      matkailuravintoloihin toisaalta kulutuksen kan-
2519: omaisille ja häirinnyt myös Alkon myymälöiden          nalta vähämerkityksisiin erikoisanniskelupaik-
2520: toimintaa eräissä itä- ja etelä-Suomen kaupun-         koihin, esim. teatteriravintoloille.
2521: geissa.                                                    Hallintoneuvosto käsitteli kaikkiaan 295
2522:                                                        anniskeluoikeushakemusta. Uusia oikeuksia
2523:                                                        myönnettiin 193 ja ennakkopäätöksiä annis-
2524: 5.4 Anniskeluverkosto                                  keluoikeuksien antamisesta tehtiin 10. Uusista
2525:                                                        oikeuksista oli A-oikeuksia 96 ja B-oikeuksia 97.
2526:    Vuonna 1991 taloudellinen tilanne oli maas-         Hakemuksia hylättiin 92.
2527: samme huono. Tämä myös heikensi anniskelura-               Kertomusvuonna aloitti toimintansa 198 ra-
2528: vintoloiden kannattavuutta; 117 anniskeluravin-        vintolaa, ja 19 anniskelusopimusta purettiin ra-
2529: tolaa, 109 yritystä, teki konkurssin ja 660 ravin-     vintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäyksek-
2530: tolassa vaihtui omistaja.                              si jäi 179 anniskeluoikeutta. Lisäksi 148:n jo
2531:    Anniskelujärjestelmä on nykyisin lailla ja          toimivan ravintolan anniskeluoikeuksien laa-
2532: muilla säädöksillä ohjattu kokonaisuus, johon          juutta tai hintaryhmää muutettiin paremmin
2533: lupien myöntämiskäytäntö, valvonta, mainonta           ravintolan toiminta-ajatusta ja palvelutasoa vas-
2534: ja hinnoittelu vaikuttavat ja jotka ovat kiinteästi    taavaksi.
2535:                                                                                                27
2536: 
2537: 
2538: 
2539: 
2540:    Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä           Yhteensä 55 kotimaassa kulkevassa matkus-
2541: 2 739 anniskeluoikeutta, jotka jakautuivat        taja-aluksessa anniskettiin alkoholijuomia; A-
2542: taulukossa 12 esitetyllä tavalla. Ravintolatyy-   oikeuksia oli 47 ja B-oikeuksia 8. Rautateiden
2543: peittäin anniskeluoikeudet jakautuivat vuoden     ravintolavaunuissa harjoitti yksi yritys, Avecra
2544: 1991 päättyessä taulukon 13 mukaisesti.           Oy, mietojen alkoholijuomien anniskelua.
2545:    Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain           Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1991 aika-
2546: 43 §:n 2 momentin mukainen tilapäinen anniske-    na keskimäärin 582 552 asiakaspaikkaa eli 213
2547: luoikeus 710 kertaa.                              paikkaa ravintolaa kohden.
2548: 
2549: 
2550: 
2551: 
2552: 9 321077X
2553: 28
2554: 
2555: 5.5 Anniskelun valvonta                                menpidettä aiheutui usean valvontaviranomai-
2556:                                                        sen havainnoista.
2557:    Anniskelurikkomusten aiheuttamia toimenpi-             Kunnallinen       alkoholitarkastus       päättyi
2558: teitä oli vuonna 1991 yhteensä 54 ja edellisenä        30.9 .1991. Tarkastusjärjestelmän uudistuminen
2559: vuonna 86. Jakautuminen ilmenee taulukosta             on vaikuttanut kunnallisten tarkastajien työs-
2560: 14. Yleisimmät epäkohdat olivat päihtyneiden           kentelyyn kertomusvuonna, mikä myös nä-
2561: oleskelun salliminen ravintolassa sekä päihty-         kyy Alkolle tehtyjen epäkohtailmoitusten mää-
2562: neille anniskelu. Niihin liittyi usein järjestyshäi-   rässä.
2563: riö. Anniskelutapauksia alle 18-vuotiaille tuli             Lääninhallitusten valvonta- ja tarkastustoi-
2564: ilmi 4 kappaletta.                                     minnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi sosi-
2565:    Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista ha-         aali- ja terveysministeriö on järjestänyt tilaisuuk-
2566: vaittiin 25 poliisin, 24 Alkon ja 2 kunnallisen        sia, joihin myös Alkon edustajat ovat osallistu-
2567: alkoholitarkastajan tarkastuksissa. Kolme toi-         neet.
2568: 
2569: 
2570: 
2571: 
2572: 5.6. Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelu-         myyntiin ja 3 kuntaa vain anniskeluun. Aikai-
2573:      luvat                                             sempia suostumuksia ei peruutettu.
2574:                                                            Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelu-
2575:    Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu on          paikkojen määrät vuodesta 1969 lähtien ilmene-
2576: mahdollista kunnissa, joiden kunnanvaltuusto           vät taulukoista 15 ja 16.
2577: on antanut näihin yleissuostumukset. Lisäksi              Vähittäismyyntipaikkojen määrä on vähenty-
2578: keskioluen anniskelulupa voidaan myöntää mat-          nyt voimakkaasti lähinnä maaseudun myymä-
2579: kailullisin perustein. Vähittäismyynti- ja annis-      löiden lopettamisten ja suurempiin yksikköihin
2580: keluluvat antaa Alko.                                  keskittymisen vuoksi. Vuoden 1991 lopussa 22
2581:    Vuoden 1991 päättyessä maan 460 kunnasta            kuntaa oli ilman keskioluen vähittäismyyntilupia.
2582: oli valtuuston antaman yleissuostumuksen pe-               Keskioluen anniskelulupien määrä suureni
2583: rusteella mahdollisuus keskioluen vähittäis-           vuodesta 1969 vuoteen 1971, jolloin oli voimassa
2584: myyntiin ja anniskeluun 433 kunnassa, vain             yli 3 400 lupaa. Tämän jälkeen määrä pieneni
2585: vähittäismyyntiin 6 kunnassa ja vain anniske-          vuoteen 1982 asti. Silloin alkoi uusi kasvu, joka
2586: luun 4 kunnassa. Kaikkiaan 17 kunnassa ei ollut        kiihtyi vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1989
2587: valtuuston yleissuostumusta keskioluen vähit-          lisäys oli 171 ja vuonna 1991 peräti 365. Vuoden
2588: täismyyntiin eikä anniskeluun.                         päättyessä 39 kunnassa ei ollut keskioluen annis-
2589:    Kertomusvuoden aikana yleissuostumuksen             kelulupia.
2590: antoi 9 kuntaa, joista 3 kuntaa vain vähittäis-           Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 609.
2591:                                                                                                     29
2592: 
2593: 
2594: 
2595: 
2596:    Alko on osaltaan kehittänyt keskioluen annis-    kioluen suosio on kasvanut juomatapojen suun-
2597: kelua. Lajivalikoimaa on lisätty, ja keskiolutra-   tautuessa mietoihin vaihtoehtoihin.
2598: vintoloiden toimintaedellytyksiä on mm. hin-           Toimenpiteiden seurauksena keskiolutravin-
2599: noittelussa ja anniskeluajoissa yhdenmukaistettu    toloiden taso on noussut, ja ne kilpailevat yhä
2600: alkoholilain alaisten ravintoloiden kanssa. Sa-     enenevässä määrin alkoholilain alaisten ravinto-
2601: manaikaisesti näiden toimenpiteiden kanssa kes-     loiden kanssa.
2602: 
2603: 
2604: 
2605: 
2606: 5.7. Keskiolutkaupan valvonta                       tuksia ja varoituksia annettiin 5. Toimenpiteet
2607:                                                     aiheutuivat keskioluen myynnistä alle 18-vuo-
2608:   Keskioluen vähittäismyyntimääräysten rikko-       tiaille. Rikkomuksista havaitsi poliisi 4 ja Alko 2
2609: misen vuoksi Alko peruutti kertomusvuonna           valvontansa yhteydessä (taulukko 17).
2610: yhden luvan määräajaksi. Kirjallisia huomau-
2611: 30
2612: 
2613: 
2614: 
2615: 
2616:     Keskioluen anniskelussa havaittujen epäkoh-          Hallintoneuvoston ja sen oikaisujaoston teke-
2617: tien johdosta peruutettiin 2 anniskelulupaa lo-      miin päätöksiin voidaan hakea muutosta sosiaa-
2618: pullisesti ja 25 lupaa määräajaksi. Kirjallisia      li- ja terveysministeriöltä. Ministeriölle ei kerto-
2619: huomautuksia ja varoituksia annettiin 40 (tau-       musvuonna jätetty muutoshakemuksia. Ministe-
2620: lukko 18).                                           riön päätöksistä on mahdollista valittaa kor-
2621:     Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkoh-     keimpaan hallinto-oikeuteen.
2622: dat olivat päihtyneiden oleskelun salliminen an-
2623: niskelupaikassa ja päihtyneille anniskelu. Toi-
2624: menpiteitä aiheuttaneista epäkohdista 43 havait-     5.9 Alkoholimainonnan valvonta
2625: si poliisi, 7 kunnallinen alkoholitarkastaja ja 8
2626: Alkon edustaja. Loput 9 toimenpidettä johtuivat          Alkon hallintoneuvoston 13.12.1990 tekemät
2627: usean valvontaviranomaisen havainnoista.             muutokset omaan toimivaltaansa kuuluvaan
2628:     Keskioluen vähittäismyynnin ja anniskelun        mainonnan ohjeistukseen tulivat voimaan vuo-
2629: paikallinen valvonta on kuulunut ensisijaisesti      den 1991 alussa. Uusien ohjeiden mukaan ravin-
2630: poliisille ja kunnalliselle alkoholitarkastajalle.   toloilla on oikeus kertoa anniskeluhinnoistaan
2631: Lokakuun alusta tuli voimaan lainmuutos, joka        tietyin ehdoin myös lehti-ilmoituksissa. Ravinto-
2632: lakkautti kunnallisen alkoholitarkastuksen ja        loiden hintailmoittelua on esiintynyt verraten
2633: siirsi alkoholilainsäädännön valvonnan kunnilta      vähän.
2634: lääninhallituksille.                                     Alkon alkoholimainonnan valvontatyö pai-
2635:                                                      nottui entiseen tapaan lausuntojen antamiseen
2636:                                                      ennakkoon elinkeinonharjoittajien ja mainosta-
2637: 5.8. Muutoksenhakujärjestelmät                       jien suunnittelemista mainos- ja markkinointi-
2638:                                                      toimenpiteistä.
2639:    Hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä ja           Todettuihin mainontasäännösten ja ohjeiden
2640: ratkaista AlkoL:n 106 §:ssä ja OlutL:n 43 §:ssä      vastaisiin ilmoituksiin puututtiin yleensä suulli-
2641: tarkoitetut alkoholiyhtiön toimenpiteitä koske-      sella huomautuksella. Yhdessä tapauksessa asia
2642: vat oikaisuvaatimukset sekä hallintoneuvostolle      saatettiin poliisin tutkittavaksi.
2643: osoitetut kantelunluonteiset vaatimukset. Hal-           Alko antoi kuluttaja-asiamiehelle sekä polii-
2644: lintoneuvoston yleisistunnossa käsitellään alko-     sille yhden alkoholimainontaan liittyvän lausun-
2645: holilain alaista anniskelua koskevat oikaisuvaa-     non. Kuluttaja-asiamies lähetti yhden mainon-
2646: timukset. Kertomusvuonna ei esitetty yhtään          taa koskevan kysymyksen Alkolle edelleen hoi-
2647: tällaista vaatimusta.                                dettavaksi.
2648:    Muut oikaisuvaatimukset käsitellään hallin-           Vuoden lopussa kuten vuotta aikaisemminkin
2649: toneuvoston oikaisujaostossa. Vaatimukset kos-       oli 14 sellaisia majoitus- ja ravitsemisalan am-
2650: kevat etupäässä keskioluen anniskelu- ja vähit-      mattijulkaisuja, joissa alkoholijuomien mainon-
2651: täismyyntihakemusten hylkäämisiä tai lupien          ta on sallittu sosiaali- ja terveysministeriön anta-
2652: peruuttamisia. Kertomusvuonna käsiteltiin yksi       man luvan nojalla.
2653: tällainen oikaisuvaatimus.
2654:                                                                                                        31
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659:          6. ALKOHOLIPOLIITTINEN SUUNNITTELU JA TIEDOTUS
2660:     Vuoden 1992 alussa tuli voimaan Alkon uusi           Kertomusvuonna toteutettiin 4 tiedotuskam-
2661: organisaatio. Siinä yhtiön alkoholipoliittisiin      panjaa yhteistyössä useiden sidosryhmien kans-
2662: tehtäviin liittyvä tutkimus ja suunnittelu sekä      sa. Liikenneraittiuskampanjan teemana oli
2663: alkoholin vaikutuksia ja haittoja käsittelevä al-    "Rattijuoppo ei selviä". Vesiturvallisuutta ko-
2664: koholitiedotus koottiin kuuluvaksi alkoholipo-       rostettiin "Korkkaa vasta kuivilla" -teemalla.
2665: liittiseen ryhmään.                                  Nuorisorikollisuutta pyrittiin vähentämään "Ri-
2666:     Ryhmään on siirretty tutkimusyksiköt Alko-       kos ei kannata" -kampanjalla. Työelämän alko-
2667: holipoliittinen tutkimuslaitos ja tutkimuslabora-    holiongelmia vastaan kampanjoitiin "Itsestään
2668: torioon kuulunut biolääketieteen osasto. Lisäksi     Selvä" -tunnuksen avulla. Kaikki kampanjat
2669: ryhmässä ovat alkoholipoliittinen suunnittelu ja     sisälsivät ilmoittelun lisäksi runsaasti lehdistötie-
2670: tiedotus, yhtiön julkaisemat aikakauslehdet Al-      dotusta, seminaareja, keskustelutilaisuuksia jne.
2671: koholipolitiikka ja Nordisk Alkohoitidskrift         Yhteistyötahoina olivat mm. poliisi, Liikenne-
2672: sekä tietopalvelu alkoholialan erikoiskirjastoi-     turva, liikenneministeriö, sosiaali- ja terveysmi-
2673: neen.                                                nisteriö, Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskus, työ-
2674:     Vuodesta 1982 Alkon alkoholipoliittista          markkinajärjestöjen päihderyhmä jne.
2675: suunnittelua on valmistellut sisäinen asiantun-         Projektiyhteistyötä jatkettiin perinteiseen ta-
2676: tijaryhmä. Sen jäsenet edustavat laajasti eri        paan aikaisempien ja eräiden uusien urheilu-
2677: osa-alueiden asiantuntemusta ja tutkimusta           ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Painopistettä
2678: sekä henkilökuntajärjestöjä. Alkoholipoliittisen     siirrettiin urheilu- ja kulttuuriyhteistyöstä so-
2679: suunnitteluryhmän tehtävänä on Alkon pitkän          siaalisen nuorisotyön ja terveysjärjestöjen suun-
2680: tähtäyksen alkoholipoliittisen linjan suunnittelu,   taan. Peruskohderyhmänä on ollut nuoriso.
2681: lyhyen tähtäyksen toimenpiteiden valmistelu ta-      Alko on valmistanut ja tukenut projektei-
2682: voitteiden mukaisesti sekä reagointi alkoholipo-     hin liittyvän tiedotus- ja koulutusmateriaalin
2683: liittisia toimenpiteitä edellyttäviin muutostilan-   tuottamista. Projektien käytännön toteuttami-
2684: teisiin. Kokouksissa käsiteltiin vuonna 1991         sesta on huolehtinut kulloinenkin yhteistyö-
2685: mm. hintapolitiikkaa, tarjontaa, kulutuskehitys-     kumppani.
2686: tä, alkoholiverotusta sekä alkoholilain uudistus-       Vuoden aikana alkoholipoliittinen suunnitte-
2687: ta. Ryhmän tulee huolehtia siitä, että alkoholi-     luyksikkö tuotti ja jakoi runsaasti tiedotus- ja
2688: poliittisesta linjasta tiedotetaan yhtiön sisälle    koulutusmateriaalia. Uusia esitteitä valmistettiin
2689: sekä suunnitella ulospäin suuntautuvaa alkoho-       8 kpl ja video-ohjelmia 2 kpl. Esitteitä jaettiin
2690: litiedotusta.                                        yhteensä noin 600 000.
2691:     Vuonna 1991 alkoholitiedotuksen tavoitteena         Lääninhallitusten kanssa Alko järjesti 3 eri
2692: oli alkoholin kulutuksen ja haittojen välisen        aiheita käsittelevää seminaari- ja koulutustilai-
2693: suhteen korostaminen. Perusteemana olivat al-        suutta. Ne olivat Mikkelissä, Jyväskylässä ja
2694:  koholin ja työelämän väliset ongelmat sekä          Kuopiossa. Tilaisuuksiin osallistui läänien kun-
2695: nuorten alkoholin käytössä tapahtuneet muu-          nista useita satoja henkilöitä. Niihin liittyi myös
2696:  tokset. Käytännön alkoholitiedotus perustui         yhtiön tiedotus- ja koulutusmateriaalin esittely.
2697: edelleen yhteistyöhön useiden viranomaisten,         Yhtiöllä oli oma osasto usei11a sosiaali- ja ter-
2698: järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Toiminta     veysalan messuilla. Lisäksi alkoholipoliittisen
2699: jakautui kampanjoihin, sidosryhmäyhteistyö-          suunnitteluyksikön toimihenkilöt ja heidän
2700:  hön sekä tiedotus- ja koulutusaineiston tuotta-     hankkimansa muut asiantuntijat luennoivat
2701:  miseen. Lisäksi korostettiin monin tavoin lää-      useissa alkoholialan koulutus-, tiedotus- ja semi-
2702:  nintasoista ja paikallista yhteistyötä.             naaritilaisuuksissa.
2703: 32
2704: 
2705:    Alkon julkaisema alkoholikysymystä laajasti     pam osallistuu myös Alkon tietopalvelu, joka
2706: käsittelevä "Neuvoa antavat" -lehti ilmestyi 4     toimii alkoholialan tieteellisenä erikoiskirjastona
2707: kertaa. Sitä jaettiin alkoholimyymälöiden kautta   maassamme. Se palvelee tutkijoita, journalisteja,
2708: sekä suorajakeluna sosiaali-, terveys- ja kasva-   opiskelijoita ja muita tiedon tarvitsijoita Iainaa-
2709: tusalan ammattihenkilöstölle, hotelleille ja ra-   malla kirjallisuutta sekä suorittamalla tarvittaes-
2710: vintoloille sekä valtion ja kuntien päättäjille.   sa tiedonhakuja Alkinfo-tietopankista. Kirjas-
2711: Kunkin numeron jakelu oli noin 60 000 kpl.         ton kokoelmat käsittävät 50 000 nidettä, ja tie-
2712:    Alkoholitiedotukseen Alkon sisällä ja ulos-     topankki sisältää 30 000 viitettä.
2713:                                                                                                        33
2714: 
2715: 
2716: 
2717: 
2718:                                7. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ
2719:     Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annettiin          91, laki keskiolutlain muuttamisesta 212/91 sekä
2720: vuoden 1991 aikana täysin uusittu asetus nro             laki raittiustyölain 4 §:n l momentin muuttami-
2721: 727/91. Samalla vuoden 1969 asetus nro 502/69            sesta 213/91.
2722: kumottiin. Muutoksella poistettiin majoitus- ja             Asetus (nro 1017) päihde- ja raittiusasiain
2723: ravitsemisliikkeen perustamisen luvanvaraisuus,         neuvottelukunnasta annettiin 28.6.1991. Tällä
2724: aukioloaikoja pidennettiin ja vastaavan hoitajan        asetuksella alkoholi- ja huumeneuvosto sekä
2725: nimittäminen jätettiin liikkeenharjoittajan asiak-      raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunta yhdis-
2726: si. Liikehuoneiston tarkastukseen, paloturvalli-        tettiin yhdeksi neuvottelukunnaksi: Vnp alkoho-
2727: suuteen ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymyk-         li- ja huumeneuvostosta annetun valtioneuvos-
2728: set siirrettiin niistä annettuihin erillisiin säädök-   ton päätöksen kumoamisesta nro 1020/91 ja
2729: siin. Mm. näistä syistä uusi asetus on huomatta-        asetus raittiustyöasetuksen eräiden säännösten
2730: vasti lyhyempi kuin entinen. Samassa yhteydessä         kumoamisesta nro 937/91.
2731: majoitus-ja ravitsemisliikkeiden ulosmyyntioi-               Alkon hallintoneuvosto teki 19.9.1991 so-
2732: keutta laajennettiin huomattavasti.                     siaali- ja terveysministeriölle esityksen, että
2733:     Alkoholilain muutoksella nro 1722/91 ja sii-        mahdollisimman pian asetettaisiin laajapohjai-
2734: hen liittyneellä alkoholijuomista annetun asetuk-       nen ja asiantunteva toimikunta valmistelemaan
2735: sen muutoksella nro 1727/91 alkoholilaki muu-           alkoholilainsäädännön (mukaanlukien alkoholi-
2736: tettiin vastaamaan uuden majoitus-ja ravitsemis-        verotus) kokonaisuudistusta. Samalla hallinto-
2737: liikeasetuksen säännöksiä.                              neuvosto ehdotti, että ministeriö esittäisi eräitä
2738:     Alkoholilain muutoksella nro 637/91 ja siihen       yksittäisiä tarkistuksia alkoholilakiin ja keski-
2739: liittyneellä keskiolutlain muutoksella 638/91 an-       olutlakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti
2740: nettiin laivakauppiaille oikeus muonitusvaras-           17.3.1992 työryhmän selvittämään alkoholilain-
2741: tossa säilytettävien alkoholijuomien vientiin.          säädännön muutostarpeet ja tekemään tarvit-
2742:     Vuoden 1991 aikana alkoholilaista poistettiin       tavat muutosehdotukset "erityisesti ottaen huo-
2743: myyntikieltotoimikuntaa koskenut säädös ja al-          mioon ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY-
2744: koholitarkastus siirrettiin kunnilta lääninhalli-       jäsenyyden vaikutukset nykyiseen alkoholijärjes-
2745: tuksille. Muutokset tulivat voimaan 1.10.1991.          telmään".
2746: Ne olivat laki alkoholilain muuttamisesta 2111
2747: 34
2748: 
2749: 
2750: 
2751: 
2752:                                          8. TIIVISTELMÄ
2753:     Suomen alkoholijärjestelmällä on ensisijaises-     verrattuna. Kertomusvuoden aikana alkoholi-
2754: ti sosiaali- ja terveyspoliittinen tehtävä. Alkoho-    juomien hintoja korotettiin kaksi kertaa. Vuosi-
2755: lioloja pyritään ohjaamaan siten, että alkoholi-       tasolla alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat
2756: haitat ovat mahdollisimman vähäiset sekä yh-           keskimäärin 8,5 % korkeammat kuin edellisenä
2757: teiskunnalle että yksilölle. Lisäksi alkoholitulot     vuonna. Kun inflaatio oli 4 %, nousivat alkoho-
2758: pyritään kanavoimaan mahdollisimman tehok-             lijuomien reaalihinnat yli 4%.
2759: kaasti yhteiskunnalle, joka kantaa pääosan alko-           Taloustaantuma ja alkoholijuomien reaali-
2760: holihaittojen aiheuttamista kustannuksista.            hintojen nousu käänsivät alkoholijuomien kulu-
2761:     Lainsäädännössä alkoholijärjestelmän hoita-        tuksen laskuun. Kulutus väheni edellisestä vuo-
2762: minen on annettu keskeisiltä osiltaan alkoholi-        desta 2, 7 % ja oli asukasta kohden 7,4 litraa
2763: yhtiölle Oy Alko Ab:lle. Alkoholipoliittista teh-      100 %:n alkoholina.
2764: tävää toteuttaessaan Alko pyrkii säätelemään              Juomaryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan
2765: alkoholijuomien kulutuksen määrää ja raken-            mietojen viinien ja keskioluen kulutus kasvoi.
2766: netta ja vaikuttamaan väestön juomatapoihin,           Miedoissa viineissä kasvu oli 20 ja keskioluessa
2767: koska ne kaikki vaikuttavat haittojen määrään          yli 15 %. Viinojen ja muiden väkevien juomien
2768: ja laatuun. Alkon käytettävissä olevia keinoja         kulutus puolestaan laski yli 11 ja vahvan oluen
2769: ovat olleet alkoholijuomien hinnoittelu, myynti-       vajaat 20 %. Mietojen juomien osuus koko puh-
2770: järjestelmän rajoitukset ja niihin liittyvä valvon-    taana alkoholina mitatusta kokonaiskulutukses-
2771: ta sekä alkoholitiedotus. Sellaiset yksittäiset ra-    ta oli 66,8 % vastaavan luvun oltua edellisenä
2772: joitukset, joilla ei enää ole olennaista alkoholipo-   vuonna 63,6. Kulutuksen suuntaaminen mietoi-
2773: liittista merkitystä, on asteittain käytännöllisesti   hin juomiin on ollut Alkon tavoite. Tähän on
2774: katsoen kokonaan poistettu. Tiedotuksen ja ku-         pyritty hinnoittelu-, anniskelukorvaus- ja tuote-
2775: luttajaneuvonnan osuutta haitallisen alkoholin-        poliittisin keinoin.
2776: käytön estämisessä korostetaan. Samalla yhtiö             Alkoholijuomien kulutuksen arvo oli kerto-
2777: pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisim-           musvuonna 19 181 miljoonaa markkaa. Asukas-
2778: man hyvin.                                             ta kohden laskettuna se oli 3 837 ja 18 vuotta
2779:     Suomalaisten mielipiteitä alkoholipoliittisesta    täyttänyttä kohden 4 981 markkaa.
2780: järjestelmästä on tutkittu vuosittain 1980-luvun           Alkoholihaitat luokitellaan kroonisiin ja
2781: alusta lähtien. Viimeisin Alkon teettämä tutki-        akuutteihin. Krooniset haitat aiheutuvat pitkä-
2782: mus tehtiin tammikuussa 1992. Tulosten mu-             aikaisesta alkoholin käytöstä. Niitä ovat mm.
2783: kaan vastanneiden enemmistö eli 43% piti voi-          alkoholista aiheutuva sairastavuus ja kuollei-
2784: massaolevia rajoituksia sopivina. Rajoituksia          suus. Alkoholin käytön seurauksena kuoli 1980-
2785: olisi halunnut väljentää 39% ja tiukentaa 15 %.        luvun lopulla vuosittain 2 300-2 500 henkilöä.
2786:     Alkoholijuomien kulutus pysähtyi tai kääntyi       Kuolemista hieman yli puolessa oli perussyynä
2787: laskuun useissa maissa 1970-luvun puolivälin           alkoholisairaus tai -myrkytys. Alkoholisairauk-
2788: paikkeilla. Myös Suomessa kulutus pysyi tasai-         sista yleisin kuolinsyy on maksakirroosi.
2789: sena kymmenvuotiskauden aina 1980-luvun                   Akuutit haitat liittyvät kiinteämmin alkoholin
2790: puoliväliin saakka. Sen jälkeen kulutus kääntyi        kertakäyttöön. Niitä ovat mm. liikennejuopu-
2791: nousuun ja oli korkeimmillaan vuonna 1990,             mus ja yhteys väkivaltarikoksiin. Vuodesta 1986
2792: jolloin alkoholijuomia käytettiin 100 %:n alko-        vuoteen 1990 ovat rattijuopumustapaukset las-
2793: holiksi laskettuna 7,7 litraa asukasta kohden.         kettuna 100 000 asukasta kohden kasvaneet lä-
2794:     Vuoden 1991 aikana taloudellinen lama syve-        hes 22%. Vuonna 1991 rattijuopumusten määrä
2795: ni Suomessa. Bruttokansantuote laski yli 6% ja         väheni edellisestä vuodesta hieman. Pahoinpite-
2796: yksityinen kulutus yli 4 % edelliseen vuoteen          lyrikokset ovat lisääntyneet jatkuvasti 1970-lu-
2797:                                                                                                    35
2798: 
2799: vun loppupuolelta lähtien, mutta vuonna 1991        kaspalveluun liittyvällä kuluttajaneuvonnalla
2800: näiden rikosten määrä väheni vajaat 4%. Vuo-        antaen tietoja alkoholijuomien ominaisuuksista
2801: sittain runsaat 1 000 henkilöä kuolee päihtynee-   ja hillityistä käyttötavoista. Alkoholin käyttöä
2802: nä tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Yleisimmät      pyritään ohjaamaan myös tiedottamalla alkoho-
2803: tapaturmaisen kuoleman syyt ovat liikenneon-       lin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista
2804: nettomuudet ja hukkuminen.                         haitoista. Tässä alkoholitiedotuksessa käytetään
2805:    Vuonna 1991 avattiin 7 uutta alkoholimyy-       yhtiön tutkimukseen ja asiantuntemukseen pe-
2806: mälää. Niitä oli vuoden 1991 päättyessä 247,       rustuvia aineistoja, ja sen keskeisenä toiminta-
2807: joista 108 oli valintamyymälöitä.                  muotona on yhteistyö viranomaisten, organisaa-
2808:    Hallintoneuvosto käsitteli kertomusvuonna       tioiden ja järjestöjen kanssa.
2809: kaikkiaan 295 anniskeluoikeushakemusta. Uu-           Euroopan yhdentymiseen liittyvässä keskus-
2810: sia oikeuksia myönnettiin 193. Vuoden päättyes-    telussa on edelleen käsitelty paljon alkoholijär-
2811: sä anniskeluoikeuksien määrä oli 2 739, keski-     jestelmämme muutostarpeita ja tulevaisuutta.
2812: oluen vähittäismyyntilupien 6 537 ja anniskelu-    On syytä korostaa, että ETA-sopimus ja mah-
2813: lupien 3 493.                                      dollinen liittyminen EY:hyn eivät sinänsä edelly-
2814:    Alko pyrkii estämään ja vähentämään alko-       tä pohjoismaisen alkoholijärjestelmän keskeisten
2815: holihaittoja yhä enenevässä määrin tiedotus-       osien purkamista. Muutoksia tulee kyllä tapah-
2816: ja valistustoiminnalla. Käyttötapoihin pyritään    tumaan, mutta niiden ei tarvitse olla niin nopeita
2817: vaikuttamaan myymälöiden kirjallisella ja asia-    ja voimakkaita kuin julkisuudessa on arvioitu.
2818: 
2819:      Helsingissä 7. päivänä toukokuuta 1992
2820: 
2821: 
2822:                                     Hallintoneuvoston puolesta
2823:                                     Ilkka Suominen
2824: 
2825: 
2826: 
2827: 
2828:                                                                                      Jaakko Aito
2829: 
2830: 
2831: 
2832: 
2833: 10 321077X
2834: 36
2835: 
2836: 
2837: 
2838: 
2839:                               LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ
2840: 
2841: Nuorten alkoholijuomien hankinta                     neet ostoikärajan 21 vuoteen 1980-luvun loppu-
2842:                                                      puolella.
2843:     Nuorten terveystapatutkimuksessa vuonna             Alkoholijuomien välittäminen palkkiota vas-
2844: 1989 selvitettiin, millä tavoin nuoret hankkivat     taan on ollut Suomessa kiellettyä kieltolain ku-
2845: alkoholijuomansa. Kerättyjen tietojen avulla         moamisesta lähtien. Vuonna 1981 kiellettiin al-
2846: voidaan päätellä, miten alkoholikontrolli -          koholilain muutoksella alaikäiselle välittäminen
2847: lähinnä ikärajat-toimii nuorten parissa. Nuor-       myös ilman palkkiota. Esim. vanhemmat, jotka
2848: ten alkoholijuomien hankintaa koskevia tietoja       ostavat alkoholijuomia lapsilleen tai näiden ka-
2849: voidaan käyttää suunniteltaessa alkoholipoliitti-    vereille, rikkovat lakia. Alkoholin tarjoaminen
2850: sia toimenpiteitä ja valistuskampanjoita.            lapsille ja nuorille ei kuitenkaan ole laitonta.
2851:     Lähes kaikissa maissa on säännöksiä alkoho-         Nuorten terveystapatutkimuksen postikyse-
2852: lijuomien ostoon oikeuttavista ikärajoista. Niillä   lyssä vuonna 1989 nuorilta tiedusteltiin ensin,
2853: on tärkeä symboliarvo, joka välittää nuorille ja     mistä hän sai alkoholijuomaosa viimeksi juodes-
2854: heidän vanhemmilleen tiedon siitä, mitä pide-        saan. Tämän jälkeen kysyttiin niiltä, jotka olivat
2855: tään hyväksyttynä ikänä aloittaa eri alkoholijuo-    hankkineet alkoholijuomaosa itse, millä tavalla
2856: miin tutustuminen. Tutkimusten mukaan mitä           he olivat juomansa saaneet.
2857: helpommin alkoholia on saatavilla, sitä useam-          Tulokset osoittivat, että alkoholin osto- ja
2858: min ja enemmän sitä juodaan.                         anniskeluikärajoilla on edelleen tärkeä merkitys:
2859:     Suomessa 18-vuotias voi ostaa olutta ja viiniä   1. Noin puolet 18-vuotiaista oli viimeksi alko-
2860: ja 20-vuotias myös väkeviä alkoholijuomia. Ra-          holia juodessaan juonut ravintolassa, mutta
2861: vintolassa kaikkien alkoholijuomien anniskelu           16-vuotiaista vain 6 %.
2862: on sallittu 18 vuotta täyttäneille. Nämä ikärajat    2. Viimeksi itse alkoholiosa hankkineista 18-
2863: vastaavat aikuisväestön näkemyksiä siitä, minkä         vuotiaista 40% oli hankkinut juomat Alkos-
2864: ikäisenä alkoholijuomiin tutustuminen voitaisiin        ta, mutta 16-vuotiaista vain 1 %.
2865: aloittaa.
2866:     Verrattaessa Pohjoismaita keskenään Suo-            Kun nuoret alaikäisinä käyttävät eri keinoja
2867: men lainsäädäntö ei ikärajojen osalta ole erityi-    hankkiakseen alkoholijuomia, he välittömästi
2868: sen tiukka. Ruotsissa täytyy olla 20 vuotta          lailliset ikärajat saavutettuaan ostavat alkoholi-
2869: täyttänyt voidakseen ostaa alkoholimyymälöistä       juomaosa itse tai juovat ravintolassa.
2870: alkoholijuomia mukaanlukien viinit ja oluet;            Vanhempien merkitys alkoholijuomien tar-
2871: ravintoloissa tarjoillaan kaikkia alkoholijuomia     joajina on suuri erityisesti nuorimmissa ikäryh-
2872: Suomen tavoin jo 18-vuotiaille. Norjassa muut        missä:
2873: ikärajat ovat samat kuin Suomessa, mutta ravin-      1. Kun 13 % kaikkein nuorimman ikäryhmän,
2874: toloissa väkeviä alkoholijuomia tarjoillaan vasta        12-vuotiaiden, nuorista oli käyttänyt alko-
2875: 20 vuotta täyttäneille. Tanskan ikäraja ravinto-        holia, olivat heistä puolelle alkoholin tarjon-
2876: loissa on 18 vuotta; vähittäismyynnissä ei ole          neet viimeisimpänä juomiskertana omat van-
2877: lain säätämää ikärajaa. Englannissa vähittäis-           hemmat.
2878: myynnin alaikäraja on 18 vuotta. Myös Rans-          2. Kun 55% seuraavan ikäryhmän, 14-vuotiai-
2879: kassa 18 ikävuotta on edellytys väkevien juomi-         den, nuorista oli käyttänyt alkoholia, heistä
2880: en ostamiselle. Yhdysvalloissa taas kaikki osa-         joka neljännelle olivat alkoholin tarjonneet
2881: valtiot ovat liittovaltion painostuksesta kohotta-      omat vanhemmat.
2882:                                                                                                      37
2883: 
2884: 
2885: 
2886: 
2887:    On vaikea kuvitella, että valtaosa niistä van-   1. Noin joka neljännelle itse alkoholijuomansa
2888: hemmista, jotka ovat antaneet 12- tai 14-vuo-          hankkineelle 14-vuotiaalle juoman oli ostanut
2889: tiaalle nuorelle jotain alkoholijuomaa, olisi to-      joku muu henkilö Alkosta ja runsaalle
2890: della tarjonnut sen. Pikemminkin voisi kuvitella,       l 0 %:lle keskiolutkaupasta.
2891: että kysymyksessä on ollut tilanne, jossa alkoho-   2. Noin kolmasosalle itse alkoholijuomansa
2892: lia on ollut tarjolla ja nuori itse on pyytänyt        hankkineelle 16-vuotiaalle juoman oli ostanut
2893: saada maistaa. Perhejuhlissa tai saunailloissa         joku muu henkilö Alkosta ja lähes joka vii-
2894: nuorille tuskin varta vasten tarjotaan alkoholi-       dennelle kaupasta.
2895: juomia.
2896:    Myös muiden aikuisten ja 18 vuotta täyttänei-        On ilmeistä, että valtaosa aikuisista ja nuoris-
2897: den nuorten merkitys on suuri alaikäisten nuor-     ta, jotka ovat välittäneet alaikäisille alkoholijuo-
2898: ten alkoholin saannissa:                            mia, ei ole mieltänyt tekoaan lainvastaiseksi.
2899: 
2900: 
2901: 
2902: 
2903:     Em. tulokset heijastavat paljolti alkoholipo-   kasvu oli nopeaa, ja kehitys oli parempi kuin
2904: liittisen mielipideilmaston liberalisoitumista.     vuosikymmeneen. Tämä näkyi myös selvästi
2905: Toinen tärkeä tekijä on nuorten käytettävissä       nuorten käyttövaroissa. Mitä enemmän nuorilla
2906: olevan ostovoiman suhde alkoholin hintaan.          on ollut rahaa, sitä useammin he ovat juoneet ja
2907: 1980-luvun alkuvuosista lähtien taloudellinen       sitä useammin humaltuneet. Vastaava yhteys on
2908: 38
2909: 
2910: havaittu myös aikuisilla. Itse asiassa useimmin       holia, kyky kantaa sosiaaliset velvoitteet, juomi-
2911: mainittu syy toisaalta alkoholin juomisen rajoit-     sen runsaus, humalaan ja putkeen juominen)
2912: tamiseen on juuri rahan puute.                        rakennettiin hierarkkinen viisihaarainen erotte-
2913:     Tulokset nuorten alkoholijuomien saantita-        lupuu.
2914: voista osoittavat alkoholijuomien vallitsevien           Vastaajien pääjako on selvä: juominen on
2915: osto- ja anniskeluikärajojen toimivan. Vaikka         joko säännöllistä ja jatkuvaa tai epäsäännöllistä
2916: ikärajat eivät estä alle 18-vuotiaita juomasta        ja satunnaista, normaalista arjesta poikkeavaa
2917: alkoholijuomia, niillä on tärkeä valvova ja sym-      juomista. Säännöllinen haara jakautuu kolmeksi
2918: bolinen merkitys. Se, että alle 18-vuotiaat nuoret    haarakkeeksi:
2919: joutuvat turvautumaan huomattavassa määrin
2920: välikäsiin ja vanhempiinsa alkoholin hankinnas-             Menestyjät juovat paljon, mahdollisesti
2921: sa, osoittaa jo sinänsä myyntiverkostossa vaivat-           humalaan saakka, mutta eivät ole riippu-
2922: tavan ikärajoja; toisaalta se myös osoittaa, ettei-         vaisia alkoholista ja hoitavat yhteiskun-
2923: vät nuoret kovin herkästi edes yritä hankkia                nalliset velvoitteensa.
2924: juomiaan esim. Alkon myymälöistä. Tärkeintä                 Pärjääjät juovat paljon, mahdollisesti hu-
2925: olisikin, että vanhemmat ja muu lähipiiri nou-              malaan asti ja ovat riippuvaisia alkoholis-
2926: dattaisivat alkoholijuomien välittämistä alaikäi-           ta, mutta hallitsevat käyttäytymisensä ja
2927: sille koskevaa lakia.                                       hoitavat työnsä.
2928:                                                             Putoajat juovat paljon, mahdollisesti hu-
2929: Lähde: Ahlström, Salme: Nuorten alkoholijuo-                malaan asti ja ovat riippuvaisia alkoholis-
2930:        mien hankinta. Alkoholipolitiikka Vol.               ta sekä ovat työelämän ulkopuolella.
2931:        56 (1991):178-186.
2932:                                                         Epäsäännöllisen juomisen haara jakautuu
2933:                                                       kahdeksi haarakkeeksi:
2934: Keskiluokkaisten ravintola-asiakkaiden alkoho-
2935: lin käyttöä koskevat luokitukset                            Putkijuopot eivät ole riippuvaisia alkoho-
2936:                                                             lista, mutta juovat aina vähintään viikon
2937:    Tutkimus on osa projektia, joka koskee alko-             pituisen humalaputken.
2938: holisoitumista keskiluokan piirissä. Lähtökohta-            Satunnaisjuopot eivät ole riippuvaisia al-
2939: na on näkemys, että alkoholismi on fysiologises-            koholista ja juovat aina humalaan, mutta
2940: ta perustastaan huolimatta kulttuurisesti vaihte-           eivät juo putkessa.
2941: leva prosessi. Sen vuoksi alkoholisoitumista kan-
2942: nattaa tutkia erikseen eri väestöryhmissä, erityi-       Juomisen runsaus, humala ja putkeen juomi-
2943: sesti keskiryhmissä, jotka ovat määrällisesti en-     nen ovat piirteitä, joilla vastaajat ensi sijassa
2944: tistä merkittävämpiä. Lisäksi on mahdollista,         tekevät eroa säännöllisten ja satunnaisten käyt-
2945: että keskiluokan omaksumat jäsennystavat ovat         täjien välillä. Riippuvuus ja kyky kantaa sosiaa-
2946: leviämässä myös muihin sosiaaliryhmiin.               liset velvoitteet ovat piirteitä, joilla erotellaan
2947:     Raportti etsii niitä alkoholin käyttöä ja alko-   säännöllisiä käyttäjiä toisistaan. Humalaan juo-
2948: holiongelmia koskevia luokitteluja ja erotteluja,     minen liitetään satunnaisen juomisen haaraan,
2949: joiden varassa keskiryhmät ajattelevat, tulkitse-     mutta säännöllisiä juojia ei erotella sen mukaan,
2950: vat ja ehkä puolustavat ja tuomitsevat omaa ja        kukajuo tullakseen humalaaoja kuka ei. Toinen
2951: toisten alkoholin käyttöä.                            epäsäännöllisen juomisen tunnuspiirre on se,
2952:     Aineiston keräämismenetelmänä olivat ryh-         että humalaa tavoitellaan tietoisesti, kun taas
2953: mähaastattelut. Haastateltaviksi poimittiin kan-      säännöllisessä haarassa humala tulee, jos on
2954: ta-asiakkaita kolmesta Helsingin keskustan ra-        tullakseen.
2955: vintolasta. Ryhmiä oli 11 ja osallistujia yhteensä        Riippuvuuden tärkein indikaattori on se, että
2956:  55.                                                  henkilö "ei voi olla ilman alkoholia". Ilman
2957:     Kutakin osallistujaa pyydettiin erikseen lyhy-    olemisen rajat ovat laveat: voi olla ilman alkoho-
2958: esti määrittelemään termit alkoholisti, juoppo        lia kuukauden, viikon, kolme päivää, päivän,
2959: ja suurkuluttaja. Analyysissa kiinnitettiin huo-      aamupäivän tai pystyy halutessaan lopettamaan
2960: miota niihin piirteisiin, joiden varassa tutkitta-    milloin tahansa.
2961: vat ylipäänsä erottelivat erityyppisiä juojia. Eni-       Ihminen voi olla riippuvainen ja silti hallita
2962: ten mainintoja keränneistä erottelupiirteistä         juomisensa. Juomisen hallinta tarkoittaa ennen
2963: (juomisen säännöllisyys, kyky olla ilman alko-        kaikkea kykyä hoitaa sosiaaliset velvoitteet.
2964:                                                                                                          39
2965: 
2966:     Säännöllisessä haarassa tärkein hallinnan kri-     1. humala ei ole oman juomisen säännöllinen
2967: teeri on työ ja sen hoitaminen. Työ toisaalta             piirre eikä sitä tavoitella tietoisesti;
2968: laillistaa juomisen, toisaalta se on rajanylityksen    2. humalan raja nostetaan erittäin korkealle ja
2969: viimeinen kriteeri. Työaikana juominen ja edus-        3. vastaajat kantavat humalaosa ilman rähinöitä
2970: tusjuominen on menestyksen symboli ja osoitus             ja örinöitä.
2971: korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta. Sään-
2972: nöllisessä haarassa alkoholin käyttö ja työ piirty-       Keskiluokka haluaa erottautua työväenluo-
2973: vät kehäksi, jossa vastuunalainen työ vaatii hoi-      kasta korostamalla erilaisia juomatapojaan. Yl-
2974: tamista ja työn hoitamisesta aiheutuvat paineet        lättävää on vastaajien luokkakartan jyrkkä kak-
2975: rentoutumista, jota haetaan alkoholista. Menes-        sijakoisuus. Toisin kuin 80-luvun sosiologinen
2976: tyjistä voi tulla pärjääjiä ja pärjääjistä putoajia.   keskustelu antaa olettaa, vastaajat eivät tee ni-
2977: Epäsäännöllisen haaran juojilla työ ja alkoholin       meksikään eroja eri keskiryhmien välillä. 80-
2978: käyttö vuorottelevat siten, että paikka työelä-        luvun mainosmiehille ja valuuttakauppiaille Pit-
2979: mässä säilyy.                                          käsilta on edelleen tärkein raja.
2980:     Työelämästä pudotaan sosiaalisesta asemasta
2981: riippuen joko sairaseläkkeelle tai spurgukastiin.      Lähde: Paakkanen, Pirjo: Juoppouden luokka-
2982: Pitkään työelämässä vaikutusvaltansa turvin                   kartta. Keskiluokkaisten ravintola-asi-
2983: sinnitelleet pärjääjät joko kuolevat tai siirtyvät            akkaiden alkoholin käyttöä koskevat
2984: sairaseläkkeelle. Jyrkästi putoavat alkoholistit              luokitukset. Alkoholipoliittisen tutki-
2985: tulevat ryhmistä, joiden asema työhierarkiassa                muslaitoksen tutkimusseloste n:o 184.
2986: on alhainen.                                                  Helsinki 1991.
2987:     Tutkittujen mukaan säännöllinen juominen
2988: edustaa "kaupunkilaista", "sivistynyttä" ja "eu-
2989: rooppalaista" juomakulttuuria. Epäsäännölli-           Aikakausien taite ja alkoholipolitiikan edelly-
2990: nen humalajuominen on vastaajien luokittelussa         tykset länsimaissa
2991: "perinteistä", "kansanomaista" ja "alaluokkais-
2992: ta" alkoholinkäyttöä.                                     Sodanjälkeinen kausi on ollut kovin erilainen
2993:     Vastaajien ajatuskuvioissa humalaan juomi-         historiallinen jakso eri länsimaissa. Kuitenkin
2994: nenjakaa säännöllisen ja epäsäännöllisen haaran        myös yhteisiä piirteitä on esiintynyt. Ne ovat
2995: kahdeksi sosiaaliryhmiä erottavaksi juomismaa-         vaikuttaneet siihen, miten alkoholipolitiikka on
2996: ilmaksi.                                               voitu harjoittaa ja perustella. Yhteistä on ollut
2997:     Tutkituilla on vahva halu luokitella itsensä       kolmen suuren projektin keskeinen asema yh-
2998: menestyvien juojien haaraan. Vaikka erottelu-          teiskunnallisen ajattelun ja toiminnan jäsentäjä-
2999: puun haarojen kriteereitä tulkittiin laveasti,         nä. Ensinnäkin aineellis-tekninen edistys on ollut
3000: omaa paikkaa haettaessa luokittelukriteerit ve-        huimaava. Toiseksi tasa-arvoinen yksilökeskei-
3001: nyvät entisestään. Kun oma juominen ajoittain          syys on ollut länsimaisen yhteiskuntamuodon
3002: äityy rajuksi, kyse on hallittavissa olevasta          tärkeä periaate, jota sekä poliittinen vasemmis-
3003: psyykkisestä riippuvuudesta. Se ei johdu himos-        to, keskusta että oikeisto ovat kukin tavallaan
3004: ta, halusta tai tarpeesta vaan siitä, että runsaasta   pitäneet loukkaamattomana. Kolmanneksi
3005: juomisesta tulee tapa.                                 tämä jakso on ollut kansallisten hyvinvointival-
3006:     Vastaajien juomismaailman luokkakartta on          tioiden rakentamisen aikaa.
3007:  yksiselitteisen kaksijakoinen. Oman juomisen             Nämä periaatteet ovat jäsentäneet myös alko-
3008:  kuvauksissa pyristellään eroon ennen kaikkea          holipoliittista ajattelua ja toimintaa. Aineellis-
3009:  väkivaltaiseksi ja pelottavaksi kuvatusta työvä-      tekninen edistys on kohottanut elintasoa, ja
3010:  estön humalasta. Tutkittavat eivät tee nimeksi-       useimmissa länsimaissa se edisti pitkään alkoho-
3011:  kään eroja keskiryhmien välillä. Vastaajat kyllä      lin kulutuksen kasvua. Vaikutus ei ollut vain
3012:  haluavat irrottautua turhista rajoituksista ja        taloudellinen, vaan myös kulttuurinen. Uusista
3013:  vanhakantaisesta puritanismista, mutta niuhot-        kulutusmalleista tuli uudenaikaisuuden vertaus-
3014:  tajia ei ankkuroida mihinkään väestöryhmään.          kuva varsinkin niissä maissa, joissa alkoholin
3015:     Toistuvista humaloista huolimatta vastaajat        käyttöön on kohdistunut vahvoja moraalisia,
3016:  katsovat olevansa lähempänä mannermaista              uskonnollisia ja kontrollipoliittisia rajoituksia.
3017:  kuin työväenluokkaista tapaa käyttää alkoholia.       Tasa-arvoinen yksilökeskeisyys on painottanut
3018:  Työväestön humalasta erottaudutaan kolmella           kaikkien kansalaisten tasaveroisia oikeuksia ja
3019:  perusteella:                                          samanlaista kohtelua. Alkoholipolitiikassa se il-
3020: 40
3021: 
3022: meni siten, että painopiste asetettiin kokonais-       syiden ehkäisy. Suomi ei ole ainoa maa, jossa
3023: kulutuksen rajoittamiseen, vaikka se merkitsi          valtiokoneisto on kytkenyt alkoholipolitiikan
3024: hankaluuksia ja korkeaa hintaa myös kohtuu-            entistä tiiviimmin yleiseen kansanterveyden edis-
3025: kuluttajille. Ajatus siitä, että kansalliset hyvin-    tämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
3026: vointivaltiot ovat vastuussa yhteiskunnasta ko-            Vertailevissa tutkimuksissa on todettu, että
3027: konaisuutena, on tarjonnut perustan kokonais-          edellä kuvatut tekijät ovat tyypillisiä kaikissa
3028: kulutusta rajoittavan politiikan uskottavuu-           kehittyneissä länsimaissa. Alkoholipolitiikka ja
3029: della.                                                 siitä käytävä keskustelu noudattelee yhteisenä
3030:     Yhteiskunnallinen ilmapiiri on 1980-luvun          osana yhteiskunnallisen kokonaiskehityksen lin-
3031: kuluessa muuttunut ja suuret projektit näyttävät       joja. Siksi niitä on myös tutkimuksessa tarkastel-
3032: olevan päättymässä. Aineellis-tekninen edistys ei      tava aikaisempaa järjestelmällisemmin tästä nä-
3033: enää ongelmattomasti johda elintason nousuun           kökulmasta.
3034: ja luonnon hallinnan paranemiseen. Hyvinvoin-
3035: ninjakautuminen on nousemassa pääongelmak-             Lähteet:
3036: si. Lisäksi korkea teknologinen taso aiheuttaa         Sulkunen, Pekka: Suurten projektien loppu. Al-
3037: uudenlaisia moraalisia ongelmia. Periaatteessa               koholipolitiikka Vol. 56 (1991): 165-177.
3038: tekniset keinot sekä elämän rajoittamiseksi että       Sulkunen, Pekka: De stora projektens död. Nor-
3039: elämän pitkittämiseksi ovat parempia kuin voi-               disk alkoholtidskrift Vol. 8 (1991): 208-
3040: mavarat sallivat. Joudutaan tekemään moraali-                220.
3041: sia ja valtapoliittisia ratkaisuja sen suhteen, mil-
3042: laisia potilaita hoidetaan, millaisten lasten anne-
3043: taan syntyä ja - maailman mitassa - kenellä            Alkoholijuomien verotus Pohjoismaissa
3044: on riittävästi ravintoa ja muita aineellisen elä-
3045: män edellytyksiä. Kun vielä hyvinvointivaltiot            Pohjoismaiden välillä on suuria eroja siinä,
3046: ovat ankaran kritiikin kohteena, myös alkoholi-        miten alkoholijuomat hinnoitellaan, kuka voi
3047: politiikan puitteet ovat olennaisesti muuttumas-       vaikuttaa hinnoitteluun, kuinka suuri osa myyn-
3048: sa.                                                    tihinnasta kulkeutuu valtiolle verojen ja maksu-
3049:     Yhä tärkeämmäksi nousee kysymys siitä, mil-        jen muodossa ja miten suuri osa menee alkoholin
3050: lä tavalla yhteiskunnan tulee suhtautua itse ai-       jakelusta ja valmistuksesta vastaaville.
3051: heutettuihin sairauksiin ja yleensä riskikulutuk-         Alkoholijuomien hinnat ovat Tanskassa Poh-
3052: seen. Kaikkia sairaita ei voida hoitaa yhtä hyvin.     joismaiden alhaisimmat. Karkeasti ottaen oluen
3053: Karsinnan perusteeksi paranemisennusteen rin-          hinnat ovat melkein puolet sekä viinien ja väke-
3054: nalle saattavat entistä useammin tulla kustan-         vien alkoholijuomien hinnat noin kolmasosan
3055: nukset ja moraalinen arvio yksilön omasta vas-         halvemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Euroop-
3056: tuusta sairauteensa. Tasa-arvoisen yksilökeskei-       palaisittain alkoholi on kuitenkin Tanskassa
3057: syyden periaatteesta on jo koulutuksen piirissä        suhteellisen kallista. Suomessa, Ruotsissa, Nor-
3058: vähitellen luovuttu. Koulutusurat jakautuvat           jassa ja Islannissa alkoholi on kallista mutta
3059: epätasaisesti, ja päihteet ovat yksi huonolle ural-    hintarakenne vaihtelee maittain. Niinpä erityi-
3060: le ajautumisen symboli.                                sesti keskiolut on Suomessa suhteellisen halpaa.
3061:     Hyvinvointivaltion kritiikki murentaa valtiol-     Viinit ovat Ruotsissa halvempia kuin muissa
3062: lisen alkoholipolitiikan uskottavuutta. Tervey-        monopolimaissa. Islannissa viinat ovat suhteelli-
3063: destä tulee oikeuden sijasta yksilön velvollisuus.     sen edullisia sen sijaan viinit ovat suhteellisen
3064: Valtion palvelutarjonta supistuu. Suurten yhteis-      kalliita. Pohjoismaiden kallein vahva olut ja
3065: kunnallisten liikkeiden ehtyminen länsimaissa          kotimainen viina löytyvät puolestaan Norjasta.
3066: lisää eriarvoisuutta ja heikentää huonosti toi-        Suomessa näyttävät tuotantokustannuksiltaan
3067: meentulevien mahdollisuuksia puolustaa etu-            korkeat ulkomaiset juomat olevan Pohjoismai-
3068: jaan. Hyvinvointivaltio ei silti ole murenemassa       den kalleimpia.
3069: kokonaan.                                                 Alkoholijuomien hintojen alhaisuus Tanskas-
3070:     Myöskään alkoholipolitiikan tehtävät eivät         sa perustuu muita Pohjoismaita lievempään al-
3071: ole häviämässä. Esimerkit muista maista osoitta-       koholiverotukseen. Karkeasti ottaen olutvero on
3072: vat, että ehkäisevän kansanterveystyön merkitys        Tanskassa noin 40 %, viinien noin 50% ja väke-
3073: korostuu, mutta sen tukijoita eivät ole niinkään       vien alkoholijuomien vero noin 60 % muiden
3074: suuret kansanliikkeet vaan asiantuntijat ja viran-     Pohjoismaiden vastaavista veroista. Tanskan
3075: omaiset. Lisäksi siinä painottuu oireiden eikä         muita Pohjoismaita alhaisemmat alkoholijuomi-
3076:                                                                                                      41
3077: 
3078: en hinnat samoin kuin muiden Pohjoismaiden           Tilastoimaton alkoholinkulutus Pohjoismaissa
3079: väliset hintojen eroavaisuudet johtuvat pääasias-
3080: sa erilaisista veronkantomuodoista ja verotaso-          Kansainvälisten tilastojen mukaan asukasta
3081: jen eroista.                                         kohden 100 %:n alkoholinalasketussa alkoholi-
3082:     Vastoin ennakko-odotuksia alkoholijuomien        juomien kulutuksessa Pohjoismaiden kärkipaik-
3083: valmistus- ja jakelukustannukset ovat markkina-      kaa piti vuonna 1989 Tanska 9,6litran määrällä.
3084: voimien säätelemillä Tanskan alkoholimarkki-         Toisena oli Suomi 7,6 litralla ja kolmantena
3085: noilla suurin piirtein samalla tasolla kuin mono-    Ruotsi 5,6 litralla. Viimeisinä olivat Islanti ja
3086: polijärjestelmiin nojaavissa muissa Pohjoismais-     Norja, joiden kulutukseksi ilmoitettiin 4,3 ja 4,2
3087: sa. Oluen jakelukustannukset näyttävät olevan        litraa.
3088: Tanskassa muita Pohjoismaita alhaisemmat,                Jokaisessa Pohjoismaassa osa kulutetusta al-
3089: kun taas viinien ja viinojen myynnissä mono-         koholista jää tilastojen ulkopuolelle. Nämä
3090: polijärjestelmä näyttää olevan täysin kilpailuky-    osuudet kuitenkin vaihtelevat melkoisesti maas-
3091: kyinen ja osittain jopa kustannuksiltaan alhai-      ta toiseen. Karkeasti voidaan sanoa, että tilastoi-
3092: sempi kuin markkinavoimiin perustuva Tanskan         mattoman kulutuksen määrä oli 1980-luvun jäl-
3093: malli.                                               kimmäisellä puoliskolla Norjassa, Ruotsissa ja
3094:     Monopoleilla on mahdollisuus vaikuttaa al-       Islannissa ainakin kolmas osa rekisteröidystä
3095: koholijuomien hintojen tasoon ja rakenteeseen.       kulutuksesta. Oluen myynnin aloittaminen Is-
3096: Pohjoismaisista monopoleista suurimmat mah-          lannissa vuonna 1989 on saattanut vähentää
3097: dollisuudet vuoden 1991 alussa tapahtuneen al-       tilastoimattoman kulutuksen määrää, vaikka-
3098: koholiverolain muutoksen jälkeenkin Alkolla.         kaan tätä ei ole tutkimuksin vahvistettu. Sen
3099:  Kuitenkin verojärjestelmä sinänsä on vaikutuk-      sijaan Norjaa ja Ruotsia koskevat viimeaikaiset
3100:  siltaan merkittävin. Esimerkiksi Suomessa sovel-    tutkimukset ovat antaneet tulokseksi aiempaa
3101:  lettava arvovero tarkoittaa, että verot ovat        suurempia arvioita tilastoimattomasta kulutuk-
3102:  markkamääräisesti sitä korkeammat mitä ar-          sesta.
3103:  vokkaammasta tuotteesta on kyse. Samaa vero-            Tuoreimman norjalaisen tutkimuksen mu-
3104:  prosenttia soveltamalla voi saman alkoholimää-      kaan tilastoimattoman alkoholinkulutuksen
3105:  rän sisältämää laatuviiniä rasittaa monikertai-     määrä olisi yli puolet tilastoituun kulutukseen
3106:  nen markkamääräinen vero huonompilaatuiseen         verrattuna; tässä tutkimuksessa norjalaisten ku-
3107:  viiniin verrattuna. Sen sijaan määräveroa sovel-    lutus ulkomailla on kuitenkin arvioitu liian suu-
3108:  lettaessa markkamääräinen vero olisi kummalla-      reksi. Viimeisimmissä Ruotsia koskevissa tutki-
3109:  kin tuotteella sama; lähinnä tämänkaltaista jär-    muksissa tilastoimattoman kulutuksen suuruu-
3110:  jestelmää edustaa Pohjoismaissa Islanti.            deksi on saatu noin 40 % tilastoidun kulutuksen
3111:      Erilaiset verot huomioon ottaen on valtion      määrästä. Tanskassa ja Suomessa tilastoimaton
3112:  saama osa alkoholijuomien hinnasta hyvin huo-       kulutus on selvästi pienempi, Tanskassa noin
3113:  mattava. Esim. Suomessa noin 90% väkevien           viides osa ja Suomessa hieman tätäkin pienempi:
3114:  alkoholijuomien hinnoista ja noin 60 % viinien ja   1980-luvun puolivälissä tilastoimattoman kulu-
3115:  oluiden hinnasta kulkeutuu valtion kassaan. Al-     tuksen määräksi arvioitiin Suomessa noin 15%
3116:  koholijuomien hintojen mahdollisessa alentami-      tilastoidusta kulutuksesta.
3117:  sessa on siten ennen muuta kysymys valtion              Suomessa selvästi merkittävin tilastoimaton
3118:  vero-osuuden kaventamisesta, mikä onkin mo-         alkoholierä ovat matkustajien verottomat tuo-
3119:  nesti tullut esiin Tanskassa pohdittaessa alkoho-   miset. Myös kulutus ulkomailla ja kotiviinien
3120:  lihintojen sopeuttamista muun Euroopan hintoi-      valmistus ovat suuruudeltaan maininnan arvoi-
3121:  hin. Pelkkä alkoholikaupan vapauttaminen ei         sia. Sen sijaan pontikka, kilju, korvikkeet, sala-
3122:  Tanskan esimerkin valossa takaisi hintojen ale-     kuljetusalkoholi ja apteekkisprii ovat kuluneina
3123:  nemista                                             vuosikymmeninä menettäneet selvästi osuut-
3124:                                                      taan, ja niiden käyttö on tätä nykyä varsin
3125: Lähteet:                                             harvinaista. Viron ja Venäjän suunnalta on tosin
3126: Horverak, 0yvind & Österberg, Esa: Alkoholi-         viime vuosina alkanut virrata alkoholijuomia
3127:         juomien hinnoittelu ja verotus Pohjois-      Suomen markkinoille. Suhteutettuna tilastoi-
3128:         maissa. Alkoholipolitiikka 56 (1991 ):4.     tuun alkoholinkulutukseen idästä laillisesti tai
3129: Horverak, 0yvind & Österberg, Esa: Alkohol-          laittomasti tuotujen alkoholijuomien määrä jää
3130:         prisene i Norden. Nordisk Alkohoitid-        kuitenkin alle prosenttiin.
3131:         skrift Voi. 8:127-142, 1991.                     Myös muissa Pohjoismaissa turistialkoholi,
3132: 42
3133: 
3134: kotitekoinen vnm Ja kulutus ulkomailla ovat           Norjassa ja Ruotsissa tilastoimatonta kulu-
3135: merkittäviä tilastoimattoman kulutuksen eriä.      tusta on lisäämässä myös verraten runsas koti-
3136: Tanskan erikoisuutena ovat Saksasta tuodut         poltto. Lisäksi ns. pikaviinin valmistus on näissä
3137: suuret olut- ja viinimäärät Alkoholiverotus on     maissa selvästi laajempaa kuin Suomessa.
3138: Saksassa selvästi lievempi kuin Tanskassa. Kos-
3139: ka molemmat maat ovat EY:n jäseniä, ovat           Lähteet:
3140: matkailijoita koskevat tuontirajoitukset Saksan    Reinås, Knut T.: Alkoholens kilder. Nordmenns
3141: ja Tanskan rajalla selvästi lievempiä kuin esim.           totale alkoholforbruk i 1989. Rusmid-
3142: Ruotsin ja Tanskan rajalla.                                deldirektoratet 1991.
3143:    Myös Islannin verottomaan tuontiin liittyi      Österberg, Esa et al.: Unrecorded Alcohol Con-
3144: aiemmin oma erityispiirre: matkailija sai tuoda            sumption in the Nordic Countries. Paper
3145: maahan olutta korillisen verran, kun muissa                at the 16th Annual Epidemiology Mee-
3146: maissa vastaava raja oli 2 litraa. Kun oluen               ting of the Kettil Bruun Society, Buda-
3147: myynti sallittiin Islannissa vuonna 1989, lienee           pest, June 3-8, 1990.
3148: turistioluen osuus tilastoimattomasta kulutuk-     Österberg, Esa: Neuvostoalkoholista Suomessa.
3149: sesta vähentynyt.                                          PM 17.06.1991
3150:           1992 vp -K 13
3151: 
3152: 
3153: 
3154: 
3155: Vai tion tili n tarkasta jain
3156: 
3157: KERTOMUS
3158: --vuodelta 1991--
3159: 
3160: 
3161: 
3162: 
3163:            Helsinki 1992
3164:  Kannen kuvat: Lehtikuva Oy
3165:            ISSN 0355-2535
3166: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus
3167:                                      EDUSKUNNALLE
3168: 
3169:   Vuodeksi 1991 valitut valtiontilintarkastajat    tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä-
3170: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai-    tyn kertomuksen.
3171: 
3172:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
3173: 
3174: 
3175: 
3176: 
3177:                                           Kalevi Mattila
3178: 
3179: 
3180:                                                        %~~
3181:                 Lauri Metsämäki                                Pentti Mäki-Hakola
3182: 
3183: 
3184:       ~---crK~~t:'·--                                 ~Q..u~·OJ.v....~
3185:  /     .... ~   Jorma Rantanen                                    Boris Renlund
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190:                                                                   Teuvo Mäkelä
3191:                                                                       JHTT
3192:                                                                                                          5
3193: 
3194: 
3195:        VUODEN 1991 VALTIONTILINTARKASTAJIEN TOIMINTA
3196: 
3197: 
3198:           VALTIONTILINTARKASTAJAT                      lian I jaosto, johon ovat kuuluneet tarkastus-
3199:                                                        neuvos Asko Valkosalo ]HTT, ylitarkastajat Kari
3200:     Eduskunnan       valitsijamiehet      valitsivat
3201:                                                        Kauppinen ja Kaj Laine sekä apulaistarkastaja
3202: 27.11.1990 valtiontilintarkastajiksi varainhoilo-
3203:                                                        Marjaana Solanne. Valtiontilintarkastajien toista
3204: vuotta 1991 varten työeläketarkastaja Lauri Met-
3205:                                                        tarkastusjaostoa on avustanut kanslian II jaosto,
3206: sämäen, pääluottamusmies Jorma Rantasen, piiri-
3207:                                                        johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka
3208: insinööri Pentti Mäki-Hakolan, kaupunkitarkas-
3209:                                                        Tenhiälä ]HTT, ylitarkastajat Jarmo Laine ja
3210: taja Kalevi Mattilan ja koulunjohtaja Boris Ren-
3211:                                                        Senja Kolehmainen sekä apulaistarkastaja Mar-
3212: lundin sekä valtiontilintarkastajien varamiehiksi
3213:                                                        jatta Mylly.
3214: talousjohtaja Matti Saarisen, talouspäällikkö Matti
3215:                                                           Valtiontilintarkastajain kansliaan 1.3.1990 lu-
3216: Vesterisen, kauppatieteiden maisteri Pirjo Rusa-
3217:                                                        kien perustettuun tarkastusneuvoksen virkaan
3218: sen, pankinjohtaja Matti Maijalan ja maanviljelijä
3219:                                                        on 1.1.1991 lukien nimitetty kauppatieteiden
3220: Reino Jyrkilän. Eduskunnan valitsijamiehet valit-
3221:                                                        tohtori, dosentti Mauri Lehmusta, joka vastaa
3222: sivat 14.5.1991 valtiontilintarkastajien varamie-
3223:                                                        valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa pal-
3224: heksi varainhoitovuosiksi 1~91 vapautuksen
3225:                                                        velevasta tutkimustoiminnasta sekä valtiontilin-
3226: saaneen valtioneuvoston jäseneksi nimitetyn
3227:                                                        tarkastajien ja heidän kansliansa pitkän aikavä-
3228: kauppatieteiden maisteri Pirjo Rusasen sijaan
3229:                                                        lin suunnittelusta.
3230: ekonomi Oiva Savelan, joka toimi valtiontilintar-
3231:                                                           Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä
3232: kastajana Pentti Mäki-Hakolan ollessa sairauden
3233:                                                        on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syväoja,
3234: vuoksi estyneenä 23.5.-31.7.1991.
3235:                                                        joka on vastannut myös suunnittelutehtävistä
3236:     Vuoden 1991 valtiontilintarkastajat valitsivat
3237:                                                        sekä kanslian yleisistä toiminnoista apunaan
3238: kokouksessaan 11.12.1990 puheenjohtajakseen
3239:                                                        osastosihteeri Tuija Myllyvuori ja toimistosih-
3240:  Kalevi Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Lau-
3241:                                                        teeri (1.5.1991 lukien jaostosihteeri) Jaana
3242:  ri Metsämäen. Tarkastustoimintaansa varten
3243:                                                        Holmberg (virasta vapaa 1.6.1988 lukien, vs.
3244: valtiontilintarkastajat ovat olleet jakaantuneina
3245:                                                        Marja Huovila) ja toimistosihteeri Birgit Tuutti
3246:  kahteen tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaos-
3247:                                                        sekä tilapäinen määräaikainen toimistosihteeri
3248:  toon ovat kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola (Sa-
3249:                                                        (kielenhuoltaja) Ulla Taari (15.4.-30.11.1992).
3250:  vela) ja Rantanen sekä toiseen Metsämäki ja
3251:  Renlund.
3252:                                                           YHTEISTOIMINTA VALTIONTALOUDEN
3253:    VALTl 0NTILI NTARKASTAJAI N KANSLIA                      TARKASTUSVIRASTON KANSSA
3254:    Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia,          Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tar-
3255: jossa 1.3.1990 lukien on 14 pysyvää virkaa.            kastusviraston johdon väliset neuvottelut järjes-
3256: Kanslian esimiehenä toimii tarkastusneuvos             tettiin 7.11.1991 ja 12.5.1992. Tällöin neuvotel-
3257: Teuvo Mäkelä]HTT. Valtiontilintarkastajien en-         tiin vuotta 1991 koskevista tarkastussuunnitel-
3258: simmäistä tarkastusjaostoa on avustanut kans-          mista ja sovittiin työnjaosta päällekkäisten tar-
3259: 320730U
3260: 6
3261: 
3262: kastusten välttämiseksi. Muutoin yhteistoiminta        kakuussa 1991 ja ministeriöiden tarkastukset
3263: valtiontalouden tarkastusviraston kanssa on jat-       tammikuussa 1992.
3264: kunut entiseen tapaan siten, että tarkastusviras-         Toimikautenaan valtiontilintarkastajat ovat
3265: to on toimittanut valtiontilintarkastajille kaikki     toimittaneet tarkastuksen kaikissa ministeriöis-
3266: antamansa kertomukset selityksineen, lausun-           sä ja eräissä virastoissa. Näistä tarkastuksista
3267: toineen ja päätöksineen. Vuoden 1991 valtion-          sekä niihin liittyvistä asiantuntijoiden kuulemi-
3268: tilintarkastajien toimikauden aikana tarkastus-        sista valtiontilintarkastajien kokouksissa on
3269: virasto antoi kaikkiaan 75 tarkastuskertomus-          maininta tässä kertomuksessa ao. hallinnonalan
3270: taan, selvitystään, lausuntoaan tai aloitettaan        kohdalla.
3271: tiedoksi valtiontilintarkastajille. Tarkastuskerto-       Piiri- ja paikallishallinnon paikallistarkastuk-
3272: muksista on hallinnonalakohtainen luettelo tä-         sia tehtiin lähinnä Vaasan ja Lapin lääneissä.
3273: män kertomuksen yleisessä osassa. Valtiontilin-        Lapin läänissä toimitettiin paikallistarkastukset
3274: tarkastajain kanslia on myös yhteistoiminnassa         1.-3.10.1991. Tarkastuskohteina olivat läänin-
3275: eduskunnan atk-yksikön ja valtiontalouden tar-         hallituksen lisäksi seuraavat virastot ja laitokset:
3276: kastusviraston kanssa aloittanut toimenpiteet          Rovaniemen hovioikeus, Lapin rajavartiosto,
3277: tarkastusviraston julkisen tekstitietokannan siir-     Rovaniemen sotilaspiirin esikunta, Lapin lää-
3278: tämiseksi osittain myös kansanedustajien käyt-         ninverovirasto, Lapin yliopisto, Lapin maaseu-
3279: töön osana eduskunnan tietojärjestelmää.               tupiiri, Tele Lappi, KTM:n yrityspalvelun Lapin
3280:                                                        piiritoimisto, Geologian tutkimuskeskuksen
3281:                                                        Pohjois-Suomen aluetoimisto, Lapin sairaan-
3282:         VALTIONTILINTARKASTAJIEN                       hoitopiirin kuntainliitto, Rovaniemen kaupun-
3283:            TARKASTUSTOIMINTA                           gin sosiaalivirasto, Lapin läänin työvoimapiiri ja
3284:    Vuoden 1991 valtiontilintarkastajat päättivät       Lapin vesi- ja ympäristöpiiri.
3285: kokouksissaan 23.5.1991 ja 11.6.1991 tarkastus-            Vaasan läänissä toimitettiin paikallistarkas-
3286: matkoistaan sekä 17.12.1991 toimintasuunnitel-         tukset 22.-24.10.1991. Tarkastuskohteina oli-
3287: mastaan ja -aikataulustaan. Marraskuussa 1991          vat lääninhallituksen lisäksi vesiylioikeus, Poh-
3288: pitämissään kokouksissa valtiontilintarkastajat        janlahden merivartiosto, Pohjanmaan sotilas-
3289: päättivät vuoteen 1991 kohdistuvan tarkastuksen        läänin esikunta, Vaasan lääninverovirasto, Vaa-
3290: yhteydessä esille otettavat kaikkia hallinnonaloja     san yliopisto, Vaasan maakunta-arkisto, Vaasan
3291: koskevat selvitysaiheet ja eri hallinnonaloja kos-     maaseutupiiri, Seinäjoen katsastustoimisto,
3292: kevat erityiskysymykset. Näitä koskevat selvitys-      KTM:n yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimis-
3293: pyynnöt käsiteltiin valtiontilintarkastajien koko-     to, Kehitysaluerahasto Oy:n Seinäjoen alue-
3294: uksissa marras--joulukuussa 1991 ja lähetettiin        konttori, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
3295: ministeriöille ja virastoille joulukuussa 1991. Val-   kuntainliitto ja Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri.
3296: tiontilintarkastajat ovat koko toimikautensa ajan      lisäksi tutustuttiin Jätehuolto Stormossen
3297: seuranneet valtionhallinnon varainkäyttöä ja ta-       Oy:öön.
3298: loudenhoitoa käymällä läpi valtiovarainministeri-          Lisäksi valtiontilintarkastajat tekivät ulko-
3299: ön raha-asiainkäsittelyn ja valtioneuvoston raha-       asiainhallinnon tarkastukseen liittyvän tarkas-
3300: asiainvaliokunnan esityslistat                          tusmatkanJapaniin, Indonesiaan, Filippiineille,
3301:    Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- ja pai-    Singaporeen ja Thaimaahan 18.1.-1.2.1992.
3302: kallishallinnon sekä virastojen tarkastukset lo-       Tämän tarkastusmatkan aikana suoritettiin
3303:                                                                                                                                    7
3304: 
3305: paikallistarkastukset Tokion suurlähetystössä                                     Varat on tarkoitus suunnata lähivuosina lyhyt-
3306: 20.-21.1.1992, Matkailun edistämiskeskuksen                                       kestoisiin selvityksiin, pitempiaikaisiin tutki-
3307: Tokion aluetoimistossa 21.1.1992, Manilan                                         mushankkeisiin tai pitkäjänteisten tutkimusoh-
3308: suurlähetystössä 23.-25.1.1992, Jakartan suur-                                    jelmien käynnistämiseen ja rahoittamiseen.
3309: lähetystössä 26.-27.1.1992, Singaporen edus-                                          Päättäessään vuoden 1991 varainhoitoon
3310: tustossa 28.1.1992, Bangkokin suurlähetystössä                                    kohdistuvasta tarkastus- ja tutkimustoiminnasta
3311: 30.-31.1.1992 ja tutustumiskäynti Aasian Tek-                                     valtiontilintarkastajat esittivät tutkimustoimin-
3312: nologia-Instituuttiin 31.1.1992.                                                  nan painopistealoiksi seuraavia tutkimusaihei-
3313:    Paikallistarkastuksissa esille tulleita kysy-                                  ta: julkishallinnon hankinnat ja hankintatoimi,
3314: myksiä on käsitelty kunkin hallinnonalan yh-                                      ns. kasinopelin kansantaloudelle tuottamat hai-
3315: teydessä.                                                                         tat, hallinnoinnin kustannukset eri hallinnon-
3316:                                                                                   aloilla, valtion eri toimintojen vaatimat luon-
3317:                                                                                   nonvarat sekä valtion toimenpiteiden vaikutuk-
3318:                    TUTKIMUSTOIMINTA                                               set taloudelliseen kehitykseen.
3319:    Valtiontilintarkastajat käynnistivät kertomus-                                     Yliopistoja, korkeakouluja ja eräitä tutkimus-
3320: vuonna pitkän aikavälin tutkimusyhteistyön yli-                                   laitoksia pyydettiin syksyn 1991 aikana laati-
3321: opistojen, korkeakoulujen ja eräiden tutkimus-                                    maan tutkimustarjouksia edellä esitetyiltä tutki-
3322: laitosten kanssa. Vuoden 1992 menoarviossa                                        musaloilta. Asetettuun määräaikaan mennessä
3323: tarkoitukseen osoitettiin 500 000 markan mää-                                     valtiontilintarkastajille saapui yhteensä 18 tutki-
3324: räraha, joka voidaan käyttää ulkopuolisilla tee-                                  mussuunnitelmaa, joista valtiontilintarkastajat
3325: tettävien tutkimusten aiheuttamiin menoihin                                       päättivät keväällä 1992 rahoittaa seuraavat kuu-
3326: valtiontilintarkastajien päätösten mukaisesti.                                    si tutkimushanketta:
3327: 
3328: 
3329: Tutkimuksen aihe                                                                           Tutkimuksen           Tutkimuksen
3330:                                                                                            suorituspaikka        johtaja
3331: Julkisen hallinnon henkilöstömäärän kehitys ................ .                             Vaasan                Professori
3332:                                                                                            Yliopisto             Ari Salminen
3333: Valtion hankintatoiminnan ohjaus ja tuloksellisuus ........                                Tampereen             Professori
3334:                                                                                            Yliopisto             Pertti Ahonen
3335: Selvitys hallinnoinnin kustannuksista erikoissairaanhoi-
3336: dossa ................................................................................ .   Kuopion               Professori
3337:                                                                                            Yliopisto             Sirkka Sinkkonen
3338: Suomalaisten rahoitusmarkkinoiden murros ja kansain-
3339: välistyminen ..................................................................... .       Vaasan                Professori
3340:                                                                                            Yliopisto             Paavo Yli-Olli
3341: Yhteiskuntapolitiikan ennakointi - haasteiden ja mah-
3342: dollisuuksien esityslista ................................................... .            Suomen                Erikoistutkija
3343:                                                                                            Akatemia              Paavo Löppönen
3344: Valtiontalouden velkaantuminen ja sen aiheuttamat on-
3345: gelmat .............................................................................. .    Elinkeinoelämän       Tutkimusjohtaja
3346:                                                                                            Tutkimuslaitos        Kari Alho
3347: 8
3348: 
3349:   Viimeksi mainittu tutkimus on valmistunut              Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1991 tar-
3350: syksyllä 1992 ja sen tuloksia on käsitelty tässä      kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi-
3351: kertomuksessa valtionvelan yhteydessä. Muut           na vuosina annettujen muistutusten ja huomau-
3352: em. tutkimukset valmistuvat tutkimussuunnitel-        tusten huomioon ottamista valtionhallinnossa.
3353: mien mukaan talven 1992/1993 aikana.                  Mikäli on katsottu aihetta olevan, niin samoihin
3354:                                                       seikkoihin on kiinnitetty uudelleen huomiota
3355:                                                       osana kertomusvuoden tarkastusta, ja tällöin
3356:                                                       tehdyt havainnot ja muistutukset on esitetty
3357:          KERTOMUKSEN VALMISTELU
3358:                                                       asianomaisen hallinnonalan kohdalla tässä ker-
3359:     Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus-         tomuksessa.
3360: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuu-          Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin-
3361: lemisen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen         tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen
3362: valmistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien      kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta,
3363: kokouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen kä-         jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien
3364: sittely aloitettiin huhtikuun lopulla 1992 ja ker-    käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole
3365: tomuksen painatus alkoi toukokuussa 1992.             havainneet kertomuksessa erityistä huomautta-
3366: Kertomuksen valmistelu päättyi syys-loka-             mista.
3367: kuun vaihteessa 1992, jolloin viimeiset käsikir-
3368: joitukset lähetettiin käännettäväksi ja painetta-
3369: vaksi. Tätä kertomusta valmistellessaan valtion-                         KOULUTUS
3370: tilintarkastajat ovat pitäneet 33 kokousta ja val-       Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa
3371: tiontilintarkastajien jaostot yhteensä 9 kokous-      ovat osallistuneet Tampereen Yliopiston Täy-
3372: ta.                                                   dennyskoulutuskeskuksen järjestämille julkis-
3373:     Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen selvi-    talouden tarkastajien neuvottelupäiville Hä-
3374: tyspyyntöjä on valtiontilintarkastajille tullut 14.   meenlinnassa 19.-20.5.1992. Valtiontilintar-
3375: Kunkin hallinnonalan alussa on kertomuksessa          kastajien toimeksiannosta järjesti Valtionhallin-
3376: mainittu myös ne aiheet, joita valtiontilintarkas-    non kehittämiskeskus valtiontilintarkastajain
3377: tajat ovat käsitelleet, mutta joiden ei katsottu      kanslian henkilökunnalle kaksi päivää kestä-
3378: antavan aihetta asian käsittelemiseen kerto-          neen taseanalyysiseminaarin 8.-9.1.1992. Tä-
3379: muksessa.                                             män lisäksi valtiontilintarkastajain kanslian
3380:     Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös      henkilökunta on osallistunut erilaisille Valtion-
3381: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan           hallinnon kehittämiskeskuksen, Työterveyslai-
3382: kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä         toksen, Sitran, Helsinki-instituutin, opetushal-
3383: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy-    linnon Heinolan kurssikeskuksen ja eduskun-
3384: töksiä lähinnä siltä osin kuin ne ovat koskeneet      nan järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
3385: valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta tai
3386: niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkorvaus-
3387:                                                                         LAUSUNNOT
3388: velvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu polii-
3389: siviranomaisten tutkittaviksi ja tuomioistuinten        Valtiontilintarkastajat ovat pyynnöstä anta-
3390: käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä kerto-   neet kirjalliset lausunnot valtiovarainministeriön
3391: muksessa.                                             vero-osastolle jäämäselvitystyöryhmän mietin-
3392:                                                                                                        9
3393: 
3394: nöstä 14.4.1992, valtiovarainministeriön hallin-       Kumar 15.7.1992, Espanjan valtion tarkastus-
3395: nonkehittämisosastolle uudesta valtion virasto-        viraston pääjohtaja Purificacion Esteso Ruiz
3396: jen ja laitosten kirjaintunnuksia koskevasta eh-       31.7.1992 ja Korean tasavallan tarkastusviraston
3397: dotuksesta 14.4.1992, kauppa- ja teollisuusmi-         kollegion jäsen Sung Dal Park, pääjohtaja Tae
3398: nisteriölle tilintarkastusjärjestelmän kehittämis-     Young Lee ja johtaja Taek Soo Ahn 28.8.1992.
3399: toimikunnan mietinnöstä 9.6.1992, oikeusmi-
3400: nisteriölle julkisuustoimikunnan mietinnöstä
3401: 15.9.1992 sekä valtiovarainministeriön tulo- ja
3402:                                                          JULKISHALLINNON TILINTARKASTAJIEN
3403: menoarvio-osastolle valtionyhtiötarkastuksen
3404:                                                                    AUKTORISOINTI
3405: selvitystarpeesta 16.6.1992. Valtiontilintarkasta-
3406: jat ja kanslian henkilökunta ovat lisäksi osallistu-      Valtiontilintarkastajat, valtiontalouden tar-
3407: neet eräiden valtionhallinnon työryhmien yms.          kastusvirasto sekä kunnalliset keskusjärjestöt
3408: työskentelyyn, minkä lisäksi heitä on kuultu           jättivät 31.5.1988 aloitteen julkishallinnon ja
3409: asiantuntijoina eduskunnan eri valiokunnissa.          -talouden tilintarkastajan tutkinnosta opetusmi-
3410:                                                        nisteriölle. 14.6.1991 annettiin asetus julkishal-
3411:                                                        linnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta
3412:          KANSAINVÄLINEN TOIMINTA                       (926/91), joka tuli voimaan 1.1.1992. Valtioneu-
3413:    Valtiontilintarkastajat ovat toimintavuoden         vosto asetti 22.8.1991 asetuksen tarkoittaman
3414: kuluessa käyneet tutustumassa Filippiinien par-        julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslauta-
3415: lamentin toimintaan, jolloin he tapasivat mm.          kunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli valtionti-
3416: senaatin puhemiehen Neptali Gonzalesin. Val-           lintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja
3417: tiontilintarkastajien toimintaan ovat käyneet tu-      Kalevi Mattila. Lautakunta valitsi kokoukses-
3418: tustumassa Norjan valtiontilintarkastusviraston        saan 10.1.1992 sihteereikseen tarkastusneuvos
3419: pääjohtaja Bjarne Mork Eidem ja toimistopääl-          Mauri Lehmusten valtiontilintarkastajain kans-
3420: likkö Kjell Gjellstad 17.1.1992, Intian tarkastus-     liasta ja vs. opintosihteeri Jukka Oksasen Hel-
3421: viraston Euroopan yksikön johtaja P. Sesh              singin kauppakorkeakoulusta.
3422: 10
3423: 
3424: 
3425: 
3426: 
3427:                                                                     Yleinen osa
3428: 
3429: Vuoden 1991 tilinpäätöksen vertailu vuoden                                    140 892,9 Mmk ja kertomusvuonna 167 959,0
3430:           1990 tilinpäätökseen                                                Mmk. Lisäys edellisestä vuodesta oli siis
3431:                                                                               27 066,0 Mmk (16 %). Vuoden 1990 alijäämä
3432:    Valtion tulot olivat v. 1990 138 738,8 Mmk ja                              oli 2 154,2 Mmk ja kertomusvuoden alijäämä
3433: kertomusvuonna 163 461,7 Mmk, joten ne kas-                                   4 497,2 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain ja
3434: voivat edellisestä vuodesta 24 723,0 Mmk                                      pääluokittain vuosilta 1990 ja 1991 ilmenevät
3435: (15 %). Valtion menot olivat v. 1990                                          seuraavasta taulukosta:
3436: 
3437: 
3438: 
3439:                                                                                                              Lisäykset
3440:                   Osasto/Pääluokka                                    1990                 1991              Vähennvkset-
3441:                                                                       mk                   mk                     mk           %
3442: 
3443:          Tulot
3444: 11 Os.   Verot ja veronluonteiset tulot ........... 120 673 567 150,49              115 180 733 825,98   -5 492 833 324,51    -5
3445: 12 Os.   Sekalaiset tulot ................................. 10 585 228 692,44        16 503 778 063,65     5 918 549 371,21    36
3446: 13 Os.   Korkotulot ja voiton tuloutukset .....                 3 751 634 388,60      3 885 376 545,18       133 742 156,58     3
3447: 14 Os.   Liiketoimintaa harjoittavat valtion
3448:          virastot ja laitokset ..........................         315 291 177,69        159 799 159,65    - 155 492 018,04    -97
3449: 15 Os.   Lainat ............................................... 3 413 037 904,57     27 732 045 625,24    24 319 007 720,67     88
3450: 
3451:          Tulot yhteensä ................................... 138 738 759 313,79      163 461 733 219,70    24 722 973 905,91     15
3452: 
3453:          Menot
3454: 21 Pl.   Tasavallan Presidentti ......................              18 731 132,59        22 478 864,47         3 747 731,88     17
3455: 22 Pl.   Eduskunta ........................................        221 331 754,19       232 504 411,32        11 172 657,13      5
3456: 23 Pl.   Valtioneuvosto ..................................         243 755 607,71       274 107 627,81        30 352 020,10     11
3457: 24Pl.    Ulkoasiainministeriö .........................          4 605 830 053,97     4 044 940 650,11    - 560 889 403,86    -14
3458: 25 Pl.   Oikeusministeriö ...............................        1 755 206 764,67     2 156 963 251,17       401 756 486,50     19
3459: 26 Pl.   Sisäasiainministeriö ..........................         4 754 793 938,91     5 704 810 878,01       950 016 939,10     17
3460: 27 Pl.   Puolustusministeriö ..........................          7 405 063 889,02     8 903 450 408,26     1 498 386 519,24     17
3461: 28 Pl.   Valtiovarainministeriö ......................          18 019 798 987,01    17 454 727 518,71    -565 071 468,30     -3
3462: 29 Pl.   Opetusministeriö ...............................       25 693 081 554,97    29 632 200 920,62     3 939 119 365,65     13
3463: 30 Pl.   Maa- ja metsätalousministeriö .........                11 923 470 427,73    13 594 365 702,61     1 670 895 274,88     12
3464: 31 Pl.   Liikenneministeriö ............................         9 954 155 998,56    10 918 967 261,12       964 811 262,56      9
3465: 32 Pl.   Kauppa- ja teollisuusministeriö ........                4 853 038 098,32     5 003 788 960,69       150 750 862,37      3
3466: 33 Pl.   Sosiaali- ja terveysministeriö ............            38 960 866 990,78    51 775 248 214,12    12 814 381 223,34     25
3467: 34Pl.    Työministeriö ...................................       3 997 911 783,98     6 347 321 522,87     2 349 409 738,89     37
3468: 35 Pl.   Ympäristöministeriö .........................           3 606 669 330,86     5 823 995 910,87     2 217 326 580,01     38
3469: 36 Pl.   Valtionvelka .....................................      4 879 213 091,64     6 069 096 793,48     1 189 883 701,84     20
3470: 
3471:          Menot yhteensä ................................. 140 892 919 404,91        167 958 968 896,24    27 066 049 491,33     16
3472: 
3473:          Alijäämä ...........................................    2 154 160 091,12     4 497 235 676,54
3474:                                                                                                       11
3475: 
3476:     Tulot. Tulot kasvoivat kertomusvuonna suh-         musvuonna k a k s i lisäbudjettia. Niissä hy-
3477: teellisesti eniten osastossa 12 Sekalaiset tulot       väksyttiin tuloihin lisäystä 9 598 081 381 mk ja
3478: (56%, 5 918,5 Mmk) sekä osastossa 15 Lainat            menoihin 9 598 866 381 mk. Tulo- ja menoar-
3479: (kertomusvuonna 27 732,0 Mmk ja v. 1990                vioon merkityt tulot olivat siten kaikkiaan
3480: 3 413,0 Mmk). Osastossa 12 Sekalaiset tulot            168 120 085 381 mk ja menot 168 115 367 381
3481: valtiovarainministeriön hallinnonalalla siirret-       mk, joten budjetoidut tulot olivat 4 718 000 mk
3482: tiin Valtion eläkerahastosta 4 770,0 Mmk. Ky-          menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mukaan tu-
3483: seistä momenttia ei ollut edellisen vuoden valtion     loja kirjattiin 163 461 733 219,70 mk ja menoja
3484: tilinpäätöksessä. Valtion lainanotto kasvoi ker-       167 958 968 896,24 mk. Alijäämä oli siis
3485: tomusvuonna yli 8-kertaiseksi edelliseen vuoteen       4 497 235 676,54 mk.
3486: verrattuna.                                               Seuraavassa on otettu tarkasteltavaksi ne
3487:     Tulot taas vähenivät suhteellisesti eniten osas-   momentit, joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja me-
3488: tossa 14 Liiketoimintaa harjoittavat valtion vi-       noarviosta vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10
3489: rastot ja laitokset (49 %, 155,5 Mmk). Tämä            Mmk. Lisäbudjettien lisäykset ja vähennykset on
3490: johtui etupäässä siitä, että Dmailulaitos muutet-      otettu huomioon vertailussa.
3491: tiin valtion liikelaitokseksi ja Vammaskosken
3492: tehdas muuttui valtionenemmistöiseksi osakeyh-            11 os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tuloja
3493: tiöksi Vammas Oy:ksi.                                  arvioitiin kertyvän 120 115,2 Mmk, mutta tilin-
3494:                                                        päätöksen mukaan kertymä oli 4 934,5 Mmk
3495:     Menot. Ulkoasiainministeriön pääluokan me-         (4 %) pienempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto
3496: not olivat 12% (560,9 Mmk) pienemmät kuin              oli arvioitu varsinaisessa tuloarviossa 41 600,0
3497: edellisenä vuonna. Menojen vähentymiseen vai-          Mmk:ksi. Ensimmäisessä lisämenoarviossa ar-
3498: kutti lähinnä kansainvälisen kehitysyhteistyön ja      vioon lisättiin 320,0 Mmk, mutta toisessa lisäme-
3499: teollisen kehitysyhteistyön menojen vähentymi-         noarviossa siitä vähennettiin 1 420,0 Mmk. Ti-
3500: nen. Kansainvälisen kehitysyhteistyön menot            linpäätöksen mukaan tulot jäivät kuitenkin vielä
3501: vähenivät edellisestä vuodesta 19% (634,5              973,1 Mmk (2 %) arvioitua pienemmiksi eli
3502: Mmk) sekä teollisen kehitysyhteistyön menot            39 526,9 Mmk:aan. Korkotulojen lähdevero oli
3503: 79% (68,3 Mmk).                                        ensi kertaa voimassa kertomusvuonna. Lähdeve-
3504:     Työministeriön pääluokan menot kasvoivat           roa kertyi 276,2 Mmk. Arvio oli ollut 423,8
3505: 59% (2 349,4 Mmk). Momentit Työvoima-                  Mmk (61 %) suurempi.
3506: asiain piiri- ja paikallishallinto, Työvoimapalve-        Toisessa lisämenoarviossa oli arpajaisveron
3507: lut ja Työllisyyden hoito yhdistettiin yhdeksi         tuotto arvioitu 65,0 Mmk alkuperäistä arviota
3508: momentiksi Työvoimapolitiikan toimeenpano.             suuremmaksi eli 295,0 Mmk:ksi. Vuoden loppu-
3509: Menot olivat kertomusvuonna 2 103,8 Mmk                puolella veroa kertyi kuitenkin ennakoitua vä-
3510: (59%) edellisvuotista suuremmat. Syynä kas-            hemmän,joten veron tuottojäi 34,0 Mmk (12 %)
3511: vuun oli työttömyyden lieventämisen ja työvoi-         budjetoitua pienemmäksi.
3512: mapoliittisen aikuiskoulutuksen menojen sekä              Liikevaihtoveroa arvioitiin varsinaisessa tulo-
3513: palkkaturvamenojen lisääntyminen.                      arviossa kertyvän 52 900,0 Mmk, mutta lisäme-
3514:     Ympäristöministeriön pääluokan menot oli-          noarvioissa määrästä vähennettiin yhteensä
3515: vat 61 % (2 217,3 Mmk) suuremmat kuin edel-            7 550,0 Mmk ennakoitua pienemmän kotimai-
3516: lisenä vuonna. Lisäyksen aiheuttivat momentit          sen kysynnän arvon kasvun johdosta. Liikevaih-
3517: Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon ja            toveron tuotto jäi kuitenkin vielä 2 718,1 Mmk
3518: Asumistuki. Asunto-olojen kehittämisrahastoon          (6 %) pienemmäksi kuin arvioitu 45 350,0 Mmk.
3519:  siirrettiin kertomusvuonna 1 519,0 Mmk (124 %)           Tuontimaksua arvioitiin toisessa lisämenoar-
3520: enemmän varoja kuin v. 1990. Asumistuen me-            viossa tehdyn vähennyksen jälkeen kertyvän
3521:  not olivat 323,2 Mmk (67%) edellisvuotista suu-       70,0 Mmk, mutta kertymäjäi 11,7 Mmk (17 %)
3522:  remmat.                                               pienemmäksi naudanlihan tuonnin supistumisen
3523:                                                        vuoksi. Tuloarvioon tehtyjen muutosten jälkeen
3524:  Vuoden 1991 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja          oli tasausveron arvioitu tuotto 655,0 Mmk, mut-
3525:                 menoarvioon                            ta tilinpäätöksen mukaan vero tuotti 97,0 Mmk
3526:                                                        (15 %) enemmän. Vaikka kertomusvuoden ko-
3527:    Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, jossa      konaistuonti oli 15% edellisvuotista alhaisempi,
3528: tulojen loppusumma oli 158 522 004 000 mk ja           tasausverollinen tuonti oli kuitenkin arvioitua
3529: menojen 158 516 501 000 mk, annettiin kerto-           suurempi.
3530: 12
3531: 
3532:                                                            Tulot v. 1991
3533:        Osasto          Tulo- ja menoarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan                              Ylitys
3534:                                                                                  Tilinpäätöksen        Alitus-
3535:                      Varsinainen tulo-         Muutokset        Yhteensä             mukaan
3536:                       ja menoarvio                                                     mk
3537:                            mk                     mk               mk                                     mk           %
3538: 
3539: 11. Verot ja
3540: veronluonteiset
3541: tulot ................. 133 946 200 000   -13 831 000 000 120 115 200 000      115 180 733 825,98 -4 934 466 174,02    -4
3542: 12. Sekalaiset
3543: tulot ................. 15 530 569 000        618 380 381     16 148 949 381    16 503 778 063,65     354 828 682,65     2
3544: 13. Korkotulot            3 396 547 000       401 300 000      3 797 847 000     3 885 376 545,18      87 529 545,18     2
3545: 14. Liike-
3546: toimintaa
3547: harjoittavat
3548: valtion virastot
3549: ja laitokset. .. ....       212 068 000      -96 599 000         115 469 000      159 799 159,65      44 330 159,65     28
3550: 15. Lainat ........       5 436 620 000    22 506 000 000     27 942 620 000   27 732 045 625,24    -210 574 374,76    -1
3551: 
3552: Yhteensä ........... 158 522 004 000        9 598 081381 168 120 085 381       163 461 733 219,70 -4 658 352 161,30    -3
3553: 
3554: 
3555: 
3556: 
3557:    Lannoiteveron tuotto arvioitiin lisämenoar-                      taisten kiintiömaksujen ennakoitua suurempi li-
3558: vioissa 190,0 Mmk alkuperäistä arviota suurem-                      sääntyminen ja maksuperusteiden tiukentumi-
3559: maksi eli 450,0 Mmk:ksi, sillä lannoiteverolain                     nen.
3560: muutoksella korotettiin lannoiteveron määrää
3561: kaksi kertaa kertomusvuonna. Lannoitteiden                             12 os. Sekalaiset tulot. Tulot ylittivät arvioi-
3562: kulutus laski kuitenkin ennakoitua enemmän,                         dun 16 149,0 Mmk 354,8 Mmk:lla (2 %). Puolus-
3563: joten lannoiteveroa kertyi 159,1 Mmk (35 %)                         tusministeriön hallinnonalan muut tulot jäivät
3564: arvioitua vähemmän.                                                 10,5 Mmk (10 %) pienemmiksi kuin ennakoitu
3565:    Fosforilannoitteiden kulutus laski n. 25 %,                      107,0 Mmk. Momentin tulot kertyivät YK:n
3566: joten fosforilannoiteveron tuotto oli 31,9 Mmk                      suorittamista korvauksista suomalaisista val-
3567: (40 %) pienempi kuin ennakoitu 80,0 Mmk.                            vontajoukoista aiheutuvista kustannuksista,
3568: Rehujen rasva- ja valkuaisainevero tuotti 28,4                      Vammaskosken tehtaan hallinnassa olleen omai-
3569: Mmk (10 %) vähemmän kuin arvioitu 272,0                             suuden myynnistä perustetulle osakeyhtiölle ja
3570: Mmk.                                                                valtion palveluksessa olevilta perittävistä ateria-
3571:    Leimaveroa kertyi tilinpäätöksen mukaan                          korvauksista.
3572: 3 456,4 Mmk. Tämä oli 243,6 Mmk (7 %) vä-                              Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
3573: hemmän kuin arvioitu 3 700,0 Mmk. Luotto-                           tulot olivat tilinpäätöksen mukaan 531,5 Mmk,
3574: veron kertymä oli 26,3 Mmk (16 %) pienempi                          joka oli 131,0 Mmk (33 %) arvioitua enemmän.
3575: kuin arvioitu 160,0 Mmk. Arviota oli toisessa                          Opetusministeriön hallinnonalalla olivat Val-
3576: lisämenoarviossa pienennetty 370,0 Mmk:lla.                         tion opintotukikeskuksen tulot 37,2 Mmk
3577: Veron määrä on 0,5% ulkomailta otetun lai-                          (146 %) suuremmat kuin ennakoitu 25,5 Mmk.
3578: nan pääomamäärästä. Auto- ja moottoripyö-                           Valtion opintotukikeskuksen takaajana maksa-
3579: räveroa tuloutettiin 319,8 Mmk (12 %) vä-                           mat opintolainat kirjataan vuosittain tulorästik-
3580: hemmän kuin ennakoitu 2 700,0 Mmk henki-                            si. Kertomusvuonna valtio maksoi takaajana
3581: löautojen myynnin arvioitua nopeamman vä-                           pankeille opintolainoja 57,6 Mmk. Edellisenä
3582: henemisen vuoksi.                                                   vuonna määrä oli 35 Mmk ja v. 1989 21,7 Mmk.
3583:    Momentin Maidon kiintiömaksu, peltoalape-                           Kuntien korvauksia valtion ammatillisia op-
3584: rusteinen vientikustannusmaksu ja pellon-                           pilaitoksia käyvistä oppilaista ajoittui kertomus-
3585: raivausmaksu tuotto oli arvioitu 28,0 Mmk:ksi,                      vuodelle arvioitua enemmän, joten valtion ja
3586: mutta arvio ylittyi 59,6 Mmk:lla (113 %). Syynä                     eräiden muiden ammatillisten oppilaitosten tulot
3587: tulojen arvioitua suurempaan kertymiseen oli                        olivat 144,9 Mmk (16 %) suuremmat kuin arvioi-
3588: maidon ylituotannosta aiheutuvien viljelijäkoh-                     tu 928,0 Mmk. Opetusministeriön hallinnonalan
3589:                                                                                                        13
3590: 
3591: muut tulot oli arvioitu 103,0 Mmk:ksi, mutta ne       va valtiolle korvausta, jos kunnan työmäärära-
3592: jäivät 33,0 Mmk pienemmiksi, koska valtion-           hoilla palkattujen työntekijöiden määrä on ke-
3593: apuja palautettiin odotettua vähemmän.                säkuukausina keskimäärin suurempi kuin mui-
3594:      Maatilahallinnon tulot olivat 13,7 Mmk           den kuukausien keskimäärä.
3595: (32 %) pienemmät kuin ennakoitu 42,8 Mmk.                 Sakkorahat tuottivat 40,6 Mmk (16 %) enem-
3596: Syynä tähän oli siemenkaupan supistumisesta           män kuin budjetoitu 260,0 Mmk. Menorästienja
3597: johtuva tarkastusmaksutulojen huomattava pie-         siirrettyjen määrärahojen peruutuksista kertyi
3598: neneminen, rehujen ja lannoitteiden tarkastus-        tilinpäätöksen mukaan 187,8 Mmk. Tämä oli
3599: maksutulojen pieneneminen ja t01junta-aineiden        112,2 Mmk (37 %) ennakoitua vähemmän. Val-
3600: rekisteröintimaksujen väheneminen.                    tionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä jäi
3601:      Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuis-    19,7 Mmk (38 %) pienemmäksi kuin arvioitu
3602: sa saaduista tuloista oli 38,5 Mmk, joka oli 25 %     52,0 Mmk.
3603: (12,5 Mmk) arvioitua vähemmän. Ulkopuolisil-
3604: ta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista           13 os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. Osas-
3605: tuottivat 18,2 Mmk (24 %) enemmän kuin ar-            ton tulot olivat 87,5 Mmk (2 %) suuremmat kuin
3606: vioitu 75,0 Mmk. Merenkulkulaitoksen tulot            budjetoitu 3 798,0 Mmk. Korot obligaatioista
3607: ylittivät arvioidun 317,2 Mmk 59,9 Mmk:lla            tuottivat 90,2 Mmk (139 %) enemmän kuin en-
3608: (19 %). Tämä johtui ulkomaanliikenteen alusten        nakoitu 65,0 Mmk. Lisäys johtui joukkovelka-
3609: nettovetoisuuden kasvusta.                            kirjalainojen liikkeeseenlaskupäivän ja myynti-
3610:      Ilmatieteen laitoksen tulot olivat 49,5 Mmk.     päivän välisen ajan pidentymisestä. Osinkotulot
3611: Tämä oli 12,2 Mmk (20 %) arvioitua vähemmän.          valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä oli arvioi-
3612: Vajaus johtui taloudellisen laman aiheuttamasta       tu 694,0 Mmk:ksi, mutta taloudellisen laskusuh-
3613: sääpalvelujen kysynnän ja tilaustutkimusten vä-       danteen johdosta tulot jäivät 84,9 Mmk (12 %)
3614:  hentymisestä.                                        pienemmiksi.
3615:      Maksullisten tutkimuspalvelusten oletettua
3616:  heikomman kysynnän vuoksi myös Valtion tek-             14 os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion viras-
3617:  nillisen tutkimuskeskuksen tulot olivat 80,7         tot ja laitokset. Tuloja kertyi 159,8 Mmk, joka oli
3618:  Mmk (14 %) pienemmät kuin arvioitu 584,0             44,3 Mmk (38 %) budjetoitua enemmän. Valtion
3619:  Mmk.                                                 margariinitehtaan käyttötulot jäivät myynnin
3620:      Kansanterveyslaitoksen tulot jäivät 13,8         vähentymisen johdosta 10,4 Mmk (30 %) pie-
3621:  Mmk (18 %) arvioitua 77,9 Mmk:aa pienemmik-          nemmiksi kuin arvioitu 35,0 Mmk.
3622:  si, sillä tutkimuksia siirrettiin suunniteltua no-
3623:  peammin mm. keskussairaaloiden tehtäväksi.              15 os. Lainat. Osaston tulot olivat 210,6 Mmk
3624:  Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla      (1 %) pienemmät kuin ennakoitu 27 942,6 Mmk.
3625:  momentin Valtionapujen palautukset tuotto oli        Valtion nettolainanotto oli budjetoitu 27 191,0
3626:  60,7 Mmk (17 %) suurempi kuin ennakoitu 350,0        Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan se
3627:  Mmk. Momentille tuloutetaan 12:lta eri momen-        oli 26 945,5 Mmk.
3628:  tilta maksettavien valtionapujen enoakkojen pa-
3629:  lautukset, joten tarkka arviointi on vaikeaa.           26 PI. Sisäasiainministeriön hallinnonala. Me-
3630:      Palkkaturvamaksujen palautuksia kertyi           not olivat 43,0 Mmk (1 %) pienemmät kuin
3631:  375,5 Mmk, joka oli 76,9 Mmk (26 %) arvioi-          budjetoitu 5 747,8 Mmk. Valtionosuus kunnan
3632:  tua enemmän. Toisessa lisämenoarviossa mo-           palo- ja pelastustoimen kalustohankintoihin oli
3633:  mentin arvioon lisättiin 179,6 Mmk. Palkka-          arvioitu 47,0 Mmk:ksi, mutta menot olivat 10,0
3634:  turvan maksatus lisääntyi kuitenkin enemmän          Mmk (21 %) suuremmat. Syynä ylitykseen oli se,
3635:  kuin pystyttiin ennakoimaan ja sen myötä li-         että poikkeusmenettelystä palo- ja pelastustoi-
3636:  sääntyivät myös palautukset. Työministeriön          men käyttökustannusten valtionosuuksia myön-
3637:  hallinnonalan muut tulot arvioitiin toisessa li-     nettäessä annettu laki (1 275/89) lisäsi menoja
3638:  sämenoarviossa tehdyn 45,0 Mmk:n lisäyksen           arvioitua enemmän.
3639:  jälkeen 64,2 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan
3640:  tulot ylittivät arvion 16,7 Mmk:lla (26 %) ja           27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala. Me-
3641:  nousivat 80,9 Mmk:aan. Tämä johtui palkka-           not olivat tilinpäätöksen mukaan 133,7 Mmk
3642:  turvamaksujen korkojen ja työllisyyslain 9 §:n       (2 %) pienemmät kuin arvioitu 9 037,2 Mmk.
3643:  mukaisten korvausten lisääntymisestä arvioitua       Puolustusvoimien palkkaus- ja muissa ruenoissa
3644:  enemmän. Lain mukaan kunnan on suoritetta-           palkkaukset oli budjetoitu 3 049,2 Mmk:ksi,
3645: 14
3646: 
3647:                                                         Menotv. 1991
3648:                         Tulo- ja menoarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan                               Ylitys+
3649:                                                                                   Tilinpäätöksen         Säästö-
3650:      Pääluokka         Varsinainen tulo-      Muutokset         Yhteensä              mukaan
3651:                         ja menoarvio                                                    mk
3652:                              mk                   mk               mk                                       mk            %
3653: 21 TP ..............       23 397 000                  -          23 397 000        22 478 864,47         -918 135,53     -4
3654: 22 EK .............       244 568 000                  -         244 568 000       232 504 411,32      -12 063 588,68     -5
3655: 23VN .............        274 494 000           2 580 000        277 074 000       274 107 627,81      - 2 966 372,19     -1
3656: 24UM ............       4 357 077 000      -288 219 000        4 068 858 000     4 044 940 650, II     -23 917 349,89     -1
3657: 25OM ............       2 148 705 000          21 000 000      2 169 705 000     2 156 963 251,17      -12 741 748,83     -1
3658: 26 SM .............     5 698 598 000          49 181 000      5 747 779 000     5 704 810 878,01     -42 968 121,99      -1
3659: 27 PLM ..........       8 944 551 000          92 600 000      9 037 151 000     8 903 450 408,26    -133 700 591,74      -2
3660: 28VM ............      16 583 671 000       1 013 401 000     17 597 072 000    17 454 727 518,71    -142 344 481,29      -1
3661: 29 OPM ..........      29 156 712 000         349 588 000     29 506 300 000    29 632 200 920,62       125 900 920,62      0
3662: 30MMM ........         12 078 572 000       1 609 560 000     13 688 132 000    13 594 365 702,61     -93 766 297,39      -1
3663: 31 LM ............     10 957 495 000       -44 934 000       10 912 561 000    10 918 967 261,12          6 406 261,12     0
3664: 32 KTM .........        5 392 123 000      -151 569 000        5 240 554 000     5 003 788 960,69    -236 765 039,31      -5
3665: 33 STM ..........      45 713 662 000       5 494 794 381     51 208 456 381    51 775 248 214,12       566 791 833,12      1
3666: 34TM ............       5 893 772 000         590 270 000      6 484 042 000     6 347 321 522,87     -136 720 477,13     -2
3667: 35YM ............       5 664 819 000         106 214 000      5 771 033 000     5 823 995 910,87        52 962 910,87      1
3668: 36 Valtion-
3669:    velka ..........      5 384 285 000        754 400 000      6 138 685 000     6 069 096 793,48     - 69 588 206,52     -1
3670: Yhteensä .........     158 516 501 000      9 598 866 381    168 115 367 381   167 958 968 896,24    -156 398 484,76        0
3671: 
3672: 
3673: 
3674: mutta ne olivat tilinpäätöksen mukaan 128,7                         Heikentynyt työllisyystilanne, aikuisopintotuen
3675: Mmk (4 %) pienemmät. Asevelvollisten ylläpito-                      laajentuminen ja tuen määrän lisääntyminen
3676: menoissa matkamomentille oli budjetoitu 56,0                        sekä uudet aikuiskoulutuslinjat kasvattivat käyt-
3677: Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 10,8                            täjämääriä.
3678: Mmk (19 %) suuremmat, koska kustannusten
3679: nousu oli arvioitua suurempi ja ilmaismatkojen                          30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
3680: käyttöaste lisääntyi aiemmista vuosista.                            nonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan
3681:                                                                     13 594,4 Mmk eli 93,8 Mmk (1 %) arvioitua
3682:    28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala.                     pienemmät. Momentti Hevostalouden edistämi-
3683: Menot jäivät 142,3 Mmk (1 %) pienemmiksi                            seen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä
3684: kuin arvioitu 17 597,1 Mmk. Momentille Muut                         varoilla aiheutti kertomusvuonna menoja 29,6
3685: eläkemenot oli myönnetty 132,2 Mmk:n määrä-                         Mmk, joka alitti arvion 12,4 Mmk:lla (29 %),
3686: raha, mutta menot olivat 17,7 Mmk (13 %)                            sillä kilpailutoiminnan supistumisen vuoksi jaet-
3687: pienemmät, koska määrärahan tarve arvioitiin                        tavana oli arvioitua vähemmän varoja.
3688: siten, että kaikki uudet eläkkeet pyritään mak-                         Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun ke-
3689: samaan kertasuorituksena. Työkyvyttömyysal-                         hittämisen aloittamisavustuksiin oli varattu 77,0
3690: kavuuksien ennustettavuus on vaikeaa, mikä                          Mmk:n määräraha, josta jäi säästöön 13,2 Mmk
3691: vaikeutti määrärahan arviointia. Mitoituksessa                      (17 %) ennakoitua pienemmän aloittamisavus-
3692: varauduttiin myös siihen, että Kuntien eläkeva-                     tusten tarpeen vuoksi. Aloittamisavustusten
3693: kuutuksen kanssa päästäisiin vanhan eläkekan-                       myöntämiseen vaikutti olennaisesti sukupolven-
3694: nan osittaiseen kertasuorittamiseen, mihin kui-                     vaihdosten määrän rajoittaminen. Veroihin ja
3695: tenkaan kertomusvuoden kuluessa ei päästy.                          metsänhoitomaksuihin oli budjetoitu 110,0
3696:                                                                     Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 13,2
3697:    29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. Pääluo-                   Mmk (12 %) pienemmät metsäveroperusteiden
3698: kan menot ylittivät tilinpäätöksen mukaan 125,9                     muutoksen vuoksi.
3699: Mmk:lla budjetoidun 29 506,3 Mmk. Valtion
3700: opintotukikeskuksen aikuisopintorahan menot                             31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. Hal-
3701: olivat tilinpäätöksen mukaan 250,2 Mmk. Tämä                         linnonalan menot olivat 10 919,0 Mmk eli 6,4
3702: oli 39,2 Mmk (19 %) arvioitua enemmän. Saaja-                        Mmk (0 %) suuremmat kuin tulo- ja menoar-
3703: määrä oli 6 000 suurempi kuin oli arvioitu.                          viossa. Momentille Korvaus virkalähetysoikeu-
3704:                                                                                                     15
3705: 
3706: den käytöstä postiliikenteessä oli varattu 120,0        33 PI. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
3707: Mmk:n määräraha, joka ylittyi 23,2 Mmk:lla           nonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan
3708: (19 %). Syynä tähän oli se, että verolähetyk-        51 208,5 Mmk eli 566,8 Mmk (1 %) arvioitua
3709: siä ajoittui kertomusvuodelle verovalmistelussa      suuremmat. Momentille Työttömyysturvalain
3710: aiemmin tapahtuneiden viiveiden vuoksi n. 1,6-       mukainen perusturva oli budjetoitu 2 180,0
3711: kertaisesti tavanomaista enemmän.                    Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 164,7
3712:    Turun Asennuspajan käyttömenoihin oli bud-        Mmk (8 %) suuremmat. Momentin Valtion
3713: jetoitu 68,6 Mmk, mutta menot olivat 10,5 Mmk        osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
3714: (15 %) pienemmät. Turun Asennuspajan toimin-         aiheuttamat menot olivat kertomusvuonna 78,4
3715: ta valtion budjettisidonnaisena liikelaitoksena      Mmk eli 39,7 Mmk (103 %) arvioitua suurem-
3716: päättyi 31.10.1991, jolloin laitoksesta muodos-      mat ns. avointen maksujen arvioitua suuremman
3717: tettiin osakeyhtiö. Toiminnan muutoksen epä-         määrän ja vakuutusmaksutulon ennakoitua pie-
3718: varmuus ja samanaikainen lama aiheuttivat lii-       nemmän määrän vuoksi.
3719: ketoiminnan arvioitua suuremman supistumi-              Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen
3720: sen.                                                 muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä
3721:                                                      heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
3722:    32 PI. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-   tyiskustannuksiin oli arvioitu 20,0 Mmk:ksi,
3723: nonala. Menot jäivät 236,8 Mmk (5 %) pienem-         mutta menot olivat 0,5 Mmk eli 19,5 Mmk
3724: miksi kuin budjetoitu 5 240,6 Mmk. Momentille        (97 %) arvioitua pienemmät, koska kertomus-
3725: Siirto valtiontakausrahastoon oli budjetoitu 15,1    vuoden määrärahasta maksettiin v. 1990 aiheu-
3726: Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen mu-           tuneet toimeentulotuen menot. Maahanmuutta-
3727: kaan 40,1 Mmk eli 25,0 Mmk (166 %) suurem-           jia oli arvioitua vähemmän. Lisäksi maahan-
3728: mat. Yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttaman     muuttajat vielä tuona aikana työllistyivät hyvin
3729: takuu- ja takauskorvausten arvioitua suurem-         ja olivat arvioitua vähemmän toimeentulotuen
3730: man kasvun vuoksi tarvittiin määrärahan ylit-        tarpeessa.
3731: täviä rahastosiirtoja. Lisäksi oikeudenkäynnit          Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan
3732: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssin takai-       kustannuksiin oli budjetoitu 720,0 Mmk:ksi,
3733: sinperinnässä siirtyivät, joten odotettuja suori-    mutta menot olivat 100,7 Mmk (14%) suurem-
3734: tuksia sieltä ei saatu. Momentin Avustukset          mat työttömyyden lisääntymisestä aiheutuneen
3735: energiainvestointeihin menot olivat kertomus-        toimeentulotukimenojen kasvun vuoksi. Val-
3736: vuonna tilinpäätöksen mukaan 26,5 Mmk, mikä          tionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
3737: oli 10,5 Mmk (28 %) ennakoitua vähemmän.             sekä ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus-
3738: Säästö johtui eräiden suurehkojen avustusta saa-     tannuksiin oli tilinpäätöksen mukaan 21 387,3
3739: neiden investointihankkeiden rakentamisajan pi-      Mmk, mikä oli 246,3 Mmk (1 %) budjetin arvio-
3740: dentymisestä.                                        ta enemmän.
3741:    Avustukset vienninedistämiseen aiheuttivat
3742: kertomusvuonna menoja 180,7 Mmk , joka alitti           34 Pl. Työministeriön hallinnonala. Pääluokan
3743: arvion 29,8 Mmk:lla (14 %). Yritysten kireä ra-      menot olivat 6 347,3 Mmk eli 136,7 Mmk (2 %)
3744: hoitustilanne sekä eräillä tärkeillä vientimarkki-   arvioitua pienemmät. Työvoimapolitiikan toi-
3745: noillamme heikentynyt kysyntä johtivat siihen,       meenpanon palkkausmenoihin oli budjetoitu
3746: etteivät yritykset pystyneet toteuttamaan esittä-    1 392,2 Mmk, mutta määrähahasta jäi käyttä-
3747: miään markkinointitoimia suunnitellussa laa-         mättä 213,7 Mmk (15 %), koska valtion virastot
3748: juudessa ja suunnitellun aikataulun mukaisesti.      ja laitokset eivät kyenneet työllistämään työllis-
3749: Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle oli tilin-      tämissuunnitelman mukaista määrää pitkäai-
3750: päätöksen mukaan 180,1 Mmk. Arvio oli 49,9           kaistyöttömiä. Lisäksi säästöä syntyi työn järjes-
3751: Mmk (22 %) suurempi, koska alushankintojen           tämisestä aiheutuneiden muiden kustannusten
3752: korkotukeen arvioitu määräraha perustui vuo-         korvaamiseen osoitetuista määrärahoista. Val-
3753: den 1990 alun korkotasoon. Kertomusvuoden            tionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyy-
3754:  loppupuolella, jolloin korkotukimaksatukset ta-     den lieventämiseen oli tilinpäätöksen mukaan
3755:  pahtuivat, Suomen markan korko oli huomatta-         1316,7 Mmk, mikä oli 125,9 Mmk (11 %) bud-
3756:  vasti alhaisempi. Muun antolainauksen korko-        jetin arviota enemmän. Syynä tähän oli se, että
3757:  tukiluottojen määrä arvioitiin liian suureksi ja    velvoitetyöllistettyjen määrä nousi arvioitua
3758:  korkotukimaksatusten ajoitukset liian etupai-       korkeammaksi ja myös yksikkökorvausta koro-
3759:  noisiksi.                                           tettiin kesken varainhoitovuoden n. 7,5 %.
3760: 16
3761: 
3762:    Työllisyysperusteista valtionapua investoin-                                                tukilainoja nostettiin aiempaa nopeammin lähin-
3763: teihin käytettiin tilinpäätöksen mukaan 204,1                                                  nä rakennusaikataulujen nopeutumisen takia.
3764: Mmk. Tämä oli 25,9 Mmk (11 %) budjetoitua
3765: vähemmän. Säästö syntyi investointien lykkään-                                                    37 Pl. Valtionvelka. Menot oli arvioitu 6 138,7
3766: tymisestä vaikeutuneessa taloudellisessa tilan-                                                Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne oli-
3767: teessa. Palkkaturvamenot oli arvioitu 300,0                                                    vat6069,1 Mmkeli69,6Mmk(l %)pienemmät.
3768: Mmk:ksi, mutta menot olivat 76,3 Mmk (25 %)                                                    Momentin Palkkiot ja muut menot valtionve-
3769: suuremmat, koska talouselämän lama ja sen                                                      lasta 334,9 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä
3770: aiheuttama konkurssien lisääntyminen saivat ai-                                                42,9 Mmk (13 %), koska lainojen ottamisesta
3771: kaan myös palkkaturvahakemusten määrän                                                         aiheutuneet kustannukset jäivät arvioitua pie-
3772: merkittävän nousun.                                                                            nemmiksi.
3773: 
3774:     35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala. Me-                                                  Edellä on käsitelty etupäässä niitä momentte-
3775: not olivat tilinpäätöksen mukaan 5 824,0 Mmk                                                   ja, joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta
3776: eli 53,0 Mmk (1 %) arvioitua suuremmat. Vuok-                                                  vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Seu-
3777: ra-asuntolainojen korkotukeen oli budjetoitu                                                   raavissa tapauksissa tulojen lisäys tai vajaus ja
3778: 92,0 Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen                                                    vastaavasti menojen ylitys tai säästö on jäänyt
3779: mukaan 23,7 Mmk (26 %) arvioitua suuremmat.                                                    10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta se on vähintään
3780: Tämä johtui siitä, että vuokra-asuntojen korko-                                                50%.
3781: 
3782: 
3783: Momentti                                                                                                Tulo- ja           Tilin-    Tulos tilinpäätöksen mukaan
3784:                                                                                                     menoarvion sekä      päätöksen             s!lurem~i +
3785:                                                                                                      siihen tehtyjen      mukaan               pienempi-
3786:                                                                                                        muutosten
3787:                                                                                                         mukaan
3788:                                                                                                                          1000 mk                            %
3789: 
3790: Tulot
3791: 11.19.09 Muut verotulot ..............................................................                  1 000,0        --4 552,0      -5 552,0           -555
3792: 12.29.51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot ..............................                             8 860,0         14669,9        +5 809,9            +66
3793: 12.32.38 Mittatekniikan keskuksen tulot .....................................                             300,0            501,2        +201,2             +67
3794: 12.33.02 Sosiaali- ja terveyshallituksen tulot ...............................                            500,0            765,3        +265,3             +53
3795: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut
3796:          tulot ...............................................................................          4 500,0         10 946,0       +6446,0            +143
3797: 12.39.03 Oikaisurahat ..................................................................                  100,0                         -100,0           -100
3798: 12.39.08 Pysl!köintivirhemaksut ..................................................                      2000,0             774,4      -1225,6             -61
3799: 13.03.02 Muut osinkotulot ..........................................................                    5 000,0         11 828,7       +6 828,7           +137
3800: Menot
3801: 24.01.28      Maksullinen palvelutoiminta .........................................                     2000,0           3 977,6       + 1 977,6            +99
3802: 24.99.93      Kurssivaihtelut ..............................................................             100,0                          -100,0            -100
3803: 27.99.93      Kurssivaihtelut ..............................................................              200,0          2 348,4       +2148,4           +1 074
3804: 28.05.95      Valtion saatavien turvaaminen ......................................                        150,0            308,8         +158,8            +106
3805: 28.64.28      Maksullinen palvelutoiminta .........................................                     3 000,0          1 137,1      -1862,9              -62
3806: 28.80.21      Virastojen kehittämistoiminnan erityismenot ................                              5000,0                        -5 000,0            -100
3807: 28.80.60      Valtion osuus Erorahastosta johtuvista menoista .........                                 3 111,0          5 476,5       +2 365,5             +76
3808: 28.81.96      Edeltä arvaamattomat tarpeet .......................................                      1 500,0                       -1500,0             -100
3809: 28.81.98      Eräät virastojen hoitomenot .........................................                     1000,0             150,0        -850,0             -85
3810: 28.99.58      Eräiden koituuritapahtumien tukeminen ......................                              3 000,0          1 332,3      -1667,7              -56
3811: 29.69.52      Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen kor-
3812:               kotuki ............................................................................         50,0               9,8         -40,2            -80
3813: 29.91.52      Urheiluopistojen valtionapu ..........................................                     500,0              42,9        --457,1           -91
3814: 29.96.29      Elokuvien tarkastuksen muut kulutusmenot .................                                 355,0             173,0        -182,0            -51
3815: 30.38.28      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen muut kulu-
3816:               tusmenot ........................................................................         2000,0             657,7      -1 342,3            -67
3817: 30.40.43      Eräät vesioikeudelliset korvaukset ................................                       5 000,0            138,0      -4862,0             -97
3818: 31.25.33      Korvaukset katujen kestopäällystämisestä ....................                             3 100,0          5 335,1       +2 235,1            +72
3819: 32.02.28      Yrityspalvelujen piiritoimistojen maksullinen palvelu-
3820:               toiminta .........................................................................        1 000,0           276,9         -723,1            -72
3821:                                                                                                                                                                 17
3822: 
3823: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus .......................... .                               500,0          25,0             --475,0               -95
3824: 32.27.28 Kuluttajaviraston maksullinen palvelutoiminta .......... ..                                     150,0                           -150,0             -JOO
3825: 33.50.44 Kehitysalueluottojen korkotuki ................................... ..                            15,0            3,9             -ll,l                -74
3826: 33.22.51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelussairauk-
3827:          sista .............................................................................. .        6 000,0        1 295,4           --4 704,6              -78
3828: 33.23.51 Sotaeläkkeet ................................................................ ..                 70,0           26,5              --43,5              --62
3829: 33.28.51 Invalidiraha .................................................................. .               100,0                            -100,0            -JOO
3830: 33.29.29 Pakolaisten vastaanoton muut kulutusmenot .............. .                                      290,0                            -290,0            -JOO
3831: 33.34.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kun-
3832:          nille ~osiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökustan-
3833:          nuksun .......................................................................... .             600,0          26,1             -573,9                -96
3834: 34.05.22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä johtu-
3835:          vat toimenpiteet ............................................................ .                  15,0                             -15,0            -100
3836: 35.25.27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta ................... .                               2 600,0        4502,6             +1 902,6             +73
3837: 35.45.30 Kuntien maanostolainojen korkotuki .......................... .                                 150,0          19,2              -130,8             -87
3838: 
3839: 
3840:                      Määrärahojen ylitykset                                                 ja menoarviossa sekä lisämenoarvioissa osoitet-
3841:                                                                                             tuihin vastaavien momenttien määriin sekä li-
3842:    Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset.                                              säksi se, kuinka moneen ylitykseen on pyydetty
3843: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yh-                                               lupa 31.1.1992 jälkeen. Valtion liikeyritysten
3844: tään kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä.                                                arviomäärärahamomentteja, jotka ovat sarak-
3845:                                                                                             keen ulkopuolella, on pääluokissa 27, 30, 31 ja
3846:    Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta tau-                                            32. Ne on otettu taulukossa mukaan. Ilman niitä
3847: lukosta käy pääluokittain ilmi arviomääräraho-                                              olisi ylitysten määrä yhteensä 1 464,1 Mmk ja
3848: jen lukumäärä kertomusvuonna ja se, kuinka                                                  lisärahoitustarpeen lisäykset 0,5 Mmk eli kaik-
3849: monta niistä on ylitetty, ylitysten suuruus tuhan-                                          kiaan 1 464,6 Mmk. Tämä vastaa hallituksen
3850: sina markkoina ja prosentteina verrattuna tulo-                                             kertomuksen valtiovarain hoidosta ja tilasta v.
3851: 
3852: 
3853:                                                   Arviomäärärahojen ylitykset v. 1991
3854: 
3855: Pääluokka                     Arviomäärärahoja yhteensä                              Arviomäärärahoja ylitetty           Ylityslupa pyydetty 31.1.1992jälkeen
3856:                               kpl                   1 000 mk                  kpl             1 000 mk            %             kpl                       mk
3857: 
3858: 21 TP                          2                     17677,0                 -                           -        -             -                                -
3859: 22 EK                         15                   226 318,0                  4                       605,2       3,6           -                                -
3860: 23 VN                          6                    56 449,0                  2                       464,9       1,8           -                                -
3861: 24UM                          12                 1 177 098,0                  4                     9 554,1       1,8           -                               -
3862: 250M                          21                 1 795 394,0                  7                    15 696,8       2,0           -                                -
3863: 26 SM                         20                 4 901 357,0                  8                    28 390,8       2,7               3                   582 501,95
3864: 27PLM                         17                 4 202 621,0                  5                    21 390,4       4,3           -                               -
3865: 28VM                          45                15 518 004,0                 15                    36 656,7       1,6           -                               -
3866: 290PM                         96                25 508 230,0                 34                   245 949,0       1,6               1                    59 133,88
3867: 30MMM                         56                11 040 787,0                 10                    37 395,5       2,5           -                               -
3868: 31 LM                         21                 1 144 929,0                  7                    35 053,1      11,4               1                     3 858,45
3869: 32KTM                         51                 2 253 399,0                 10                    39 825,7      21,3           -                               -
3870: 33 STM                        62                50 619 176,4                 16                   702 763,3       1,9               3                 5 112 078,97
3871: 34TM                          13                 5 281 104,0                  4                   212 496,2      10,6               2               135 913 650,76
3872: 35YM                          17                 2 335 314,0                  7                    61 297,7       3,1           -                                -
3873: 36 Valtion-
3874:    velka                        4                 6 138 685,0                    2                 37 558,5       1,7           -                                -
3875: 
3876: Yhteensä                     458              132 216 542,4                 135              1 485 097,8          2,2           10                  141 671 224,01
3877: 
3878: V. 1990
3879: yhteensä                     499               108 337 451,7                191              1 434 348,5          2,9               5                 8 846 135,50
3880: V. 1989
3881: yhteensä                     528              108 934 297,2                 191              1 645 086,0          3,0               5                 3 586 932,45
3882: 
3883: 2 320730U
3884: 18
3885: 
3886: 1991 liitteessä 2 olevaa tilinpäätöksessä ilmene-      toiminen sihteeri ja annettiin oikeus ottaa sivu-
3887: vää arviomäärärahojen ylitystä.                        toimisia sihteereitä. Komitean tuli kuulla asian-
3888:     Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen sääs-        tuntijoina työmarkkinajärjestöjä ja muita tar-
3889: töt olivat yhteensä 1 471,2 Mmk. Sarakkeen             peellisiksi katsomiaan sidosryhmiä. Valtioneu-
3890: ulkopuolella olevien arviomäärärahojen säästöt         voston päätökseen sisältyi maininta, että komi-
3891: olivat yhteensä 44,0 Mmk ja ylitykset 20,9 Mmk.        tean menot maksetaan momentilta 26.01.29 Si-
3892:     Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli           säasiainminsteriö; Muut kulutusmenot Sisä-
3893: 458 arviomäärärahaa, ja niiden yhteissumma oli         asiainministeriön antaman tiedon mukaan tässä
3894: 132 216,5 Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin           tapahtui erehdys, sillä sisäasiainministeriön ko-
3895: 135. Ylitysten markkamäärä oli 1 485,1 Mmk             miteakustannukset maksetaan arviomääräraha-
3896: eli 2,2 % näiden arviomäärärahojen menoarvion          momentilta 26.99.29 Sisäasiainminsteriön hal-
3897: mukaisesta yhteissummasta. Vuonna 1990 oli             linnonalan muut menot; Muut kulutusmenot
3898: arviomäärärahoja 499 ja ylityksiä 191. Ylitysten       Ministeriö teki 29.5.1991 esityksen momen-
3899: markkamäärä oli 1 434,3 Mmk ja ylitysprosent-          tin 26.99.29 arviomäärärahan ylittämisestä mm.
3900: ti 2,9. Vuonna 1989 arviomäärärahoja oli 528 ja        kunnalliskomitean toiminnasta aiheutuvien me-
3901: niistä ylitettiin myös 191. Ylitysten markkamää-       nojen maksamiseksi, mutta valtiovarainministe-
3902: rä oli tuolloin 1 645,1 Mmk ja ylitysprosentti 3,0.    riö ei puoltanut ylitysluvan myöntämistä. Minis-
3903:     Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuon-              teriö uudisti esityksensä 10.7.1991, jolloin asia jäi
3904: na 29% pienempi kuin v. 1990 ja 1989. Markka-          valtiovarainministeriön raha-asiain käsittelyssä
3905: määrä oli kertomusvuonna 4 % edellisvuotista           pöydälle odottamaan syksyn 1isäbudjettineuvot-
3906: suurempi mutta 10% pienempi kuin v. 1989.              teluja.
3907:     Sellaisia ylityksiä, joihin Valtiokonttorista         Sisäasiainministeriö esitti lisäbudjettiin kysei-
3908: saatujen tietojen mukaan pyydettiin lupa               selle momentille lisäystä 644 000 mk. Selvityksen
3909: 31.1.1992 jälkeen, oli kymmenen. Sisäasiainmi-         mukaan lisäyksestä 250 000 mk aiheutui ulko-
3910: nisteriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallin-   maalaiskeskuksen kansainvälisestä yhteistoimin-
3911: nonaloilla tällaisia ylityksiä oli kolme, työminis-    nasta ja 394 000 mk kunnalliskomitean menois-
3912: teriön hallinnonalalla kaksi ja opetusministeriön      ta, mistä 94 000 mk pääsihteerin palkkauksesta
3913: ja liikenneministeriön hallinnonaloilla yksi.          ja 300 000 mk muista toimintamenoista. Edus-
3914:     Valtion tulo- ja menoarviosta annetun asetuk-      kunnalle annetussa hallituksen lisämenoarvio-
3915: sen (424/88) mukaan virastojen on pyydettävä           esityksessä momentille esitettiin lisäystä 150 000
3916: lupaa arviomäärärahan ylittämiseen ao. ministe-        mk ja momentin perusteluja muutettavaksi siten,
3917: riöitä varainhoitovuoden marraskuun loppuun            että momentin määrärahalla saa palkata viiden
3918: mennessä. Erityisistä syistä lupaa voidaan pyy-        sijasta kuusi henkilöä.
3919: tää varainhoitovuotta seuraavan tammikuun                 Lisämenoarviossa momentille myönnettiin
3920: loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön              150 000 mk, joka käytettiin erityismenoarvioon
3921: raha-asiain käsittelyssä on marraskuun jälkeen         tehtyjen muutosten mukaan (raha-asiain käsitte-
3922: esitetty ylityslupaa 70 %:lle ylitetyistä määrära-     ly 22.1.1992) ulkomaalaiskeskuksen kansainväli-
3923: hoista. Valtiokonttorin antamista tiedoista ei         seen toimintaan. Momentin perusteluja muutet-
3924: kuitenkaan käy ilmi, milloin virastot ovat pyytä-      tiin siten, että siltä voitiin palkata kunnallisko-
3925: neet ylityslupaa ministeriöitä.                        mitean päätoiminen sihteeri.
3926:     Valtiovarainministeriö puolsi 19.2.1992 sisä-         Sisäasiainministeriö ei käyttänyt mahdolli-
3927: asiainministeriön hallinnonalan palkkausmo-            suutta viedä arviomäärärahan ylitys raha-asiain-
3928: mentin (26.01.01) ylittämistä 640 000 mk:lla.          valiokuntaan. Maaliskuun alussa v. 1992 valtio-
3929: Perustelujen mukaan ylitys aiheutui lähinnä vir-       varainministeriö puolsi sisäasiainministeriön esi-
3930: kaehtosopimusten vaikutuksista.                        tystä momentin määrärahan 172 000 mk:n suu-
3931:     Valtioneuvosto asetti 21.3.1991 kunnallisko-       ruisesta ylityksestä. Ylitys johtui pääasiassa kun-
3932: mitean. Komitean tehtävänä oli laatia ehdotus          nalliskomitean menoista. Asia oli viikkoa aiem-
3933: uudeksi kunnallislaiksi ja tarpeelliset ehdotukset     min jätetty pöydälle lisäselvitystä varten. Silloin
3934: siitä, miten siihen liittyvää muuta lainsäädäntöä      kunnalliskomitean vuoden 1991 menot ilmoitet-
3935: tulisi tarkistaa niin, että säännökset toimivat        tiin 161 999,31 mk:ksi.
3936: kokonaisuutena ja vahvistavat kuntien itsehal-            Seuraavan kerran momentin määrärahan ylit-
3937: linnollista asemaa oman organisaation ja toimin-       tämisestä pyydettiin valtiovarainministeriön lau-
3938: nan järjestämisessä. Komitealle kutsuttiin pää-        suntoa huhtikuun alussa, kun tilinpäätöksen
3939:                                                                                                           19
3940: 
3941: valmistelun yhteydessä selvisi, että määräraha          pakolaisten vastaanottotehtävät siirrettiin so-
3942: ylittyi vielä 35 000 mk:lla Vaasan läänin kehittä-      siaali- ja terveysministeriöön 1.12.1991. Samasta
3943: misneuvottelukunnan loppuraportin painatus-             ajankohdasta lähtien muutettiin päihdehuollon
3944: kulujen vuoksi.                                         laitoksina toimineet Lapinjärven ja Perniön kun-
3945:     Opetusministeriön hallinnonalalla pyydettiin        toutumiskeskukset valtion ylläpitämiksi pako-
3946: määräajanjälkeen lupaa vammaisten lasten kou-           laisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-
3947: lujen palkkausmenojen ylittämiseen 60 200               keskuksiksi. Ylitystarve johtui siitä, että turva-
3948: mk:lla. Valtion ylläpitämiä vammaisten lasten           paikanhakijoiden vastaanottoon liittyvät toi-
3949: kouluja on yhdeksän ja niissä on oppilaita yh-          mintamenot entisissä päihdehuollon toimintayk-
3950: teensä n. 500. Kaikki koulut eivät toimittaneet         siköissä jäivät erehdyksessä ottamatta huomi-
3951: määräaikaan mennessä tilitietojaan huolimatta           oon määrärahatarvetta laskettaessa.
3952: opetushallituksen tiedusteluista, joten määrära-            Työministeriö esitti helmikuun alussa v. 1992
3953: han ylittyminen huomattiin liian myöhään. Kou-          kahden palkkaperusteisen työllisyysmäärärahan
3954: lujen palkkamenojen arviointia vaikeuttaa luen-         ylittämistä. Momentti Valtionosuus kunnille ja
3955: to- ja tuntiopetuspalkkioiden vaihtelu vuosit-          kuntainliitoille työttömyyden lieventämiseen
3956: tain.                                                   ylittyi 125,9 Mmk:lla ja Valtionapu työttömyy-
3957:     Liikenneministeriön hallinnonalalla korvaus         den lieventämiseen 10,0 Mmk:lla. Kertomusvuo-
3958: Posti- ja telelaitokselle erityispalveluina toimitet-   den lopulla voimakkaasti kasvanut työttömyys
3959: tavista virkalähetyksistä ja postiennakkolähe-          lisäsi kuntien työllisyyslain mukaista velvolli-
3960: tyksistä ylittyi 3 858 mk:lla. Momentille oli syk-      suutta järjestää nuorille ja pitkäaikaistyöttömille
3961: syn lisämenoarviossa myönnetty lisäystä 10              työntekomahdollisuuksia arvioitua enemmän.
3962:  Mmk, joten käytettävissä oli yhteensä 52 Mmk.          Näin myös kunnille työllisyyslain perusteella
3963: Posti- ja telelaitos laskutti liikenneministeriötä      suoritettavasta valtionosuudesta ja siihen liitty-
3964: liikenneministeriön kertomusvuoden kesäkuussa           västä lisätuesta aiheutui valtiolle ennalta arvioi-
3965:  tekemän korvauspäätöksen mukaisesti kuukau-            tua enemmän menoja. Samoin lisääntyivät yri-
3966:  sittain ja vuoden päätyttyä loppueränä rekiste-        tysten, yhteisöjen ja yksityisten erityisesti pitkä-
3967:  röityjen seurantatietojen mukaisesti 30.1.1992         aikaistyöttömille järjestämät työntekomahdolli-
3968:  päivätyllä laskulla. Lasku maksettiin menorästi-       suudet ja samalla tähän osoitettu valtionapu
3969:  nä 11.3.1992, ja se ylitti käytettävissä olevan        ennakoitua enemmän.
3970:  määrärahan 3 858 mk:lla. Liikenneministeriön               Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota
3971:  tarkoituksena oli neuvotella Posti- ja telelaitok-     määrärahojen käytön seurannan tarpeellisuuteen,
3972:  sen kanssa lasku käytettävissä olevan määrära-         jotta ylityspyynnöt voidaan tehdä säännösten ja
3973:  han puitteeseen, mutta lasku maksettiin epähuo-        määräysten edellyttämien määräaikojen rajoissa.
3974:  miossa määräraha ylittäen ja tämä huomattiin            Valtiontilintarkastajien mielestä virastojen tulisi
3975:  vasta tilinpäätösajoja tehtäessä.                      antaa ylityslupapyyntönsä tiedoksi Valtiokontto-
3976:      Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan      rilie samaan aikaan, kun ne esittävät pyyntönsä
3977:  momentin Valtion maksuosuus yliopistollisten           ministeriölle. Näin valtiokonttori voisi seurata
3978:  sairaaloiden       käyttömenoihin       ylittyminen    määräaikojen noudattamista ja samalla arvioida
3979:   1 437 667 mk:lla paljastui vasta tilinpäätöksen       niitä koskevien säännösten tarkoituksenmukai-
3980:  valmistuttua, joten ylityslupaa pyydettiin maa-        suutta.
3981:  liskuun 19921opussa. Tämä johtui erään läänin-             Kunnalliskomitean kustannuksista saatujen sel-
3982:  hallituksen antamista virheellisistä tilitiedoista,     vitysten perusteella on toisaalta todettava, että
3983:  joiden perusteella määrärahan luultiin riittävän.      komitealle ei osoitettu tarvittavaa määrärahaa
3984:  Momentin Valtionosuus kunnille toimeentulo-             vaativan toimeksiantonsa toteuttamiseksi ja toi-
3985:  turvan kustannuksiin määrärahalle pyydettiin           saalta, että sisäasiainministeriön arviot komitean
3986:  tammikuussa lupa 100,0 Mmk:n ylitykselle.              kuluista ovat olleet selvästi ylimitoitetut. Valtion-
3987:   Määräajan jälkeen lääninhallitusten tilinpäätös-      tilintarkastajien mielestä komiteoita asetettaessa
3988:  tietojen tarkentuminen kuitenkin osoitti ylityk-       tulee samalla huolehtia siitä, että komitean kus-
3989:   sen olevan 0,7 Mmk suuremman.                         tannuksiin osoitetaan selkeästi määräraha, joka
3990:      Maaliskuun alussa 1992 valtiovarainministe-        vastaa mahdollisimman hyvin komitean työmää-
3991:   riö puolsi pakolaisten vastaanottoon myönnetyn        rää ja toimeksiannon vaativuutta, ja että määrä-
3992:   arviomäärärahan ylittämistä 2 986 300 mk:lla.         rahan käytön seuranta on asianmukaisesti järjes-
3993:   Sosiaali- ja terveyshallitukselle vielä kuuluneet     tetty.
3994: 20
3995: 
3996:                          Valtion lainananto                                     kanavoidaan suurin osa Suomen Vientiluotto
3997:                                                                                 Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n kautta, joiden
3998:    Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoarvion                                valtiolta saarnat lainat sisältyvät taulukossa koh-
3999: että sen ulkopuolella olevien rahastojen kautta.                                taan Lainat luottolaitoksille.
4000: Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta käyvät                                     Uusia lainoja myönnettiin kertomusvuonna
4001: ilmi valtion lainaksi antamien varojen määrä                                    kaikkiaan 10 292 Mmk (v. 1990 7 508 Mmk).
4002: kertomusvuoden alussa ja lopussa, vuoden aika-                                  Lainavarojen vähennykseen 3 248 Mmk (v.
4003: na annetut uudet lainat sekä kertomusvuonna                                     1990 2 886 Mmk) sisältyy kertomusvuonna ke-
4004: kertyneet kuoletukset ja korot. Taulukko ei                                     hitysluottojen muuttamisesta avustuksiksi ai-
4005: sisällä Valtion ydinjätehuoltorahaston lainanan-                                heutuneita poistoja 299 Mmk ja muita tileistä
4006: toa. Taulukosta ilmenee myös erityyppisten lai-                                 poistoja 71 Mmk(74,5 Mmk).
4007: nojen suhteellinen lisäys tai vähennys kertomus-                                   Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 67 %)
4008: vuoden aikana sekä vuoden alussa olleelle laina-                                valtion lainanannosta on asuntolainoja. Näiden
4009: pääomalle laskettu korkotuotto valtiokonttoris-                                 lainojen lainapääoma kertomusvuoden alussa ja
4010: ta ja rahastoista saatujen tietojen mukaan. Maa-                                lopussa, sen lisäys ja vähennys kertomusvuonna
4011: tilatalouden kehittämisrahaston lainoihin on si-                                sekä vuoden aikana kertyneet korot ja vuoden
4012: sällytetty myös myytyjen tilojen kauppahinta-                                   alussa olleelle lainapääomalle laskettu korko-
4013: saatavat. Yrityksille suunnatusta lainanannosta                                 tuotto ilmenevät seuraavasta taulukosta:
4014: 
4015: 
4016: Lainaryhmä                                           Laina-   Lisäys     Vähen-       Laina-    Korot    Lainapää-                  Korko-
4017:                                                      pääoma   vuoden     nys          pääoma    ja in-   oman muutos                tuotto
4018:                                                      vuoden   aikana     vuoden       vuoden    deksi-
4019:                                                      alussa              aikana       lopussa   hyvi-    V.            V.           V.           V.
4020:                                                                                                 tykset   1991          1990         1991         1990
4021:                                                                                                                                              1
4022:                                                                                 Mmk                                             %
4023: 
4024: Vuokratalolainat ...........................         18 383   5 895        336        23 942      534    +30           +20          2,9               2,7
4025: Asunto-osakeyhtiötalolainat .........                   349     242        172           419       20    +20           +23           5,7              6,1
4026: Henkilökohtaiset asunto-osake-
4027:   lainat .........................................    4 393     723        290         4 826      193    +10            -1           4,4              4,2
4028: Omakotitalolainat .........................           5 806     818        375         6249       272     +8             +0          4,7              4,5
4029: Peruskorjaus- ja perusparannus-
4030:   lainat .........................................    2966      591        140         3 417      123     +15           +13          4,1              4,0
4031: Erityisasuntolainat ........................            30       -          30            27        1    -10            -6           3,3              3,1
4032: Lämmityslaitoslainat ....................              199           1      41           159       12    -20           -14           6,0              5,2
4033: Lainat asunnottomien asunto-
4034:   olojen parantamiseksi ...............                 96       13         -            109         3   +14           +11           3,1              3,6
4035: Vuokra-asuntojen omaksilunasta-
4036:   mislainat ...................................         82           9          5         86         3        +5                     3,7
4037: Yhteensä ........................................    32335    8292       1370         39257     1163     +21           +12           3,6              3,5
4038: V. 1990 ..........................................   28 893   4 851      1440         32 304    1 003    +12                -        3,5              -
4039: V. 1989 ..........................................   26 750   3 730      1 587        28983       899     +8                -        3,4              -
4040: V. 1988 ..........................................   25045    3 345      1 640        26 750      782     +7                -        3,1              -
4041: V. 1987 ..........................................   23624    2 792      1 372        25 045      734     +6                -        3,1              -
4042: V. 1986 ..........................................   22 577   2 281      1234         23 624      803     +5                -        3,6              -
4043: V. 1985 ..........................................   21 373   2293       1 089        22 577      799     +6                -        3,7              -
4044: V. 1984 ..........................................   20007    2268         901        21 373      700     +7                -        3,5              -
4045: V. 1983 ..........................................   18 239   2 558        791        20007       562    +10                -        3,1              -
4046: V. 1982 ..........................................   16 523   2294         578        18 239      462    +10                -        3,1              -
4047: V. 1981 ..........................................   14923    2 010        409        16 523      324    +11       1
4048:                                                                                                                             -        2,8              -
4049: 
4050: 
4051: 
4052: 
4053:   Asunto-osakeyhtiötalolainojen vähennystä                                          tyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista
4054: osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto-                                         henkilökohtaisiksi asunto-osakelainoiksi siir-
4055: osakelainojen lisäystä osoittava luku sisältä-                                      rettyjä lainoja, jotka on käsitelty bruttoperiaat-
4056: vät 111 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönne-                                           teella.
4057:                                                                                                                                                        21
4058: 
4059:                                                                     Valtion lainananto v. 1991
4060: 
4061: Lainaryhmä                                           Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääom   Korot ja       Lainapääoman                 Korko-
4062:                                                         vuoden   vuoden vuoden      vuoden  indeksihyvi         muutos                    tuotto
4063:                                                          alussa  aikana aikana     lopussa     tykset       V. 1991   v. 1990        V. 199!   V. 1990
4064:                                                                             Mmk                                                  %
4065: 
4066: Kehitysluotot ...............................              801             7    304        574         2     -28       +15              0,3        0,3
4067: Lainat TeollisenKehitysyhteistyön
4068:   Rahasto Oy:lle ..........................                 43         53        -          96         1                     0          2,3        2,3
4069: Lainat valtion liikelaitoksille ........                     13       579        -         592        26                                           6,5
4070: Lainat väestönsuojelua varten .....                          1          0         0          2         0       3      -50
4071: Rakennuslainat peruskouluille .....                        268         -         31        237        15     -12      -10               5,6        5,7
4072: Lainat yksityisoppikoulujen muut
4073:   tamiseksi kunnallisiksi kouluiksi                         35         -             2      33         2      -6       -5               5,7        5,4
4074: Lainat ammatillisillwppilaitoksille                          7         -             2       5         0     -29      -30
4075: Rakennuslainat kirjastoille ...........                     38         -             2      36         3      -5       -3               7,9        7,7
4076: Veikkausvoittovaroista myönnety
4077:   lainat ........................................          281         23        30        274         16     -2       -1               5,7        5,6
4078: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
4079:   kulttuurin edistämiseksi ...........                          4      -             1          3      0    -25       -20
4080: Invalidihuoltolain mukaiset lainat                              1      -         -              1      0    -38       -50
4081: Asunto-olojen kehittämisrahaston
4082:   lainat .........................................       32 335 8 292          1 370     39 257     1 163     +21      +12              3,6        3,5
4083: Muut lainat asuntotuotannon
4084:   edistämiseen .............................                    0      -             0          0      0    --41
4085: Lainat vesihuoltolaitteiden raken
4086:   tamiseen ...................................                3        -          1           2        0     -24        0
4087: Vesiensuojelulainat teollisuudelle ..                        28        -          7          21        2     -25      -28               7,1        5,1
4088: Maatilatalouden kehittämislainat                          7 539       913       719       7 733      308      +3       +6               4,1        3,6
4089: Muut lainat asutustoiminnan edis
4090:   tämiseen ...................................              162          4       19        147         4      -9      -16               2,5        1,6
4091: Maanparannuslainat .....................                     46          7        3         50         2       +9      +7               4,4        2,3
4092: Metsänparannuslainat .................                    1 311         55       99       1267        29      -3       +4               2,2        2,2
4093: Lainat metsätalouden tukemiseer                               1        -          0          1         0     -20        0
4094: Lainat kalastuselinkeinon edistä
4095:   miseen ......................................                 2      -             0          2      0     -10             0
4096: Lainat satamien rakentamiseen ...                               1      -             0          1      0     -31             0
4097: Lainat Valtionrautateiden asuin
4098:   rakennusten             peruskorjaami-
4099:   seen ..........................................           -           24       -          24         2                 -
4100: Teollisuuden tuotekehityslainat ...                        684         211      123        772        33      +13       +9              4,8        4,8
4101: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..........                   2648         -        172       2476       157      -6       -5               5,9        5,8
4102: Saatavat valtion liikelaitoksilta....                     1078         -        177        901        96     -16                        8,9        6,5
4103: Kauppahintasaatavat yrityksiltä ..                         283          19       24        278        15      -2      -21               5,3        3,9
4104: Valtion investointirahaston ulko
4105:   maan rahan määräisten varoje~
4106:   siirtäminen lainaksi Postipankk"
4107:   Oy:lle ja Kehitysaluerahastc
4108:   Oy:lle ........................................           149        -         80         69         12    -54      --42              8,0        7,4
4109: Kehitysalueiden tuotannollisen
4110:    toiminnan työvoimapoliittiset
4111:    rahoituslainat ............................                  1      -             0          1      0      -7      -50
4112: Muut lainat teollisuuden edistä
4113:   miseen .......................................           109         -         13         96         0     -12      -28                          0,7
4114: Lainat energiatalouden edistä
4115:    miseen ......................................            155        -         34        121         8     -22      -17               5,2        5,3
4116: Lainat vienninedistämiseen ..........                        97            5      8        114         6      +18      +2               6,2        6,3
4117: Saatava Puolalta ...........................                 25        -         25         -          0                 -                         -
4118:  Muut lainat elinkeinojen edistä
4119: miseen ..........................................               1      -         -              1       0        0           0
4120: Ybteensll .......................................       48121 0292             3248      55165      1900      +15        -              3,9        -
4121: Yht. V. 1990 .................................           43499 7 508           2 886     48 121     1 672     +11       +6              3,8        3,6
4122: Yht. V. 1989 .................................           41 011 5 362          2874      43499      1462       +6       +7              3,6        3,4
4123: 22
4124: 
4125:   Valtion tulo- ja menoarvion sekä Asuntora-                                           kaantuivat kuoletusaikojen mukaan eriteltyinä
4126: haston varoista v. 1982-91 nostetut lainat ja-                                         seuraavasti:
4127: 
4128: Kuo1etus-            1982            1983          1984              1985             1986            1987             1988            1989             1990           1991
4129: aika
4130: vuosia                                                                      Mmk
4131:  0-5                 181            154              63             34                64                97             130              141           219               250
4132:  6-10                380            268             214            232               270               272             727              243           229               251
4133: 11-15               1004            323             309            215               235               433             283              154            12               648
4134: 16-20                227          1 320           1 275          1 217             1 137             1340            1564             1 129         1 246               627
4135: 21-25                968             81             133            102               134                97             176              179           135             1 337
4136: 26-30                 17            954           1 197          1 001               972             1 228           1 556            2482          2 898             1 745
4137: Yli 31                22             23              12             13                 5                38                               56           518             4 335
4138: 
4139: 
4140: 
4141: 
4142:    Valtion antolainauskannan jakauma korko-                                             prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa.
4143: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa il-                                             Taulukosta puuttuvat kehitysluottolainat, joi-
4144: menee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty                                         den pääoma 31.12.1991 oli 573,7 Mmk (v. 1990
4145: valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtävä-                                         800,5 Mmk).
4146: alueittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma korko-
4147: 
4148: 
4149: 
4150: Tehtävä                                                                             Korkokanta %
4151:                       0,0     0,25-     1,25-      2,25-      3,25-     4,25-          5,25-         6,25-    7,25-      8,25- 9,25- 10,25-                    Yht. Keski-
4152:                                 1,00      2,00       3,00       4,00      5,00           6,00          7,00     8,00       9,00 10,00 11,00                         korko
4153: 
4154: Yleinen hal-
4155: !into ...........     -          -           -        -          -            -              -          -        -            -         579         -          579     9,8
4156: Yleinen jär-
4157: jestys ja
4158: turvallisuus              0      -           -        -          -            -                  1      -        -            -          -          -             2    5,4
4159: Opetus, tie-
4160: de ja kult-
4161: tuuri ...........         0      -           -            0      -           221         275            -        91           -          -          -          587     5,7
4162: Asuminen ja
4163: ympäristö ...        238 10648          1 747 10458           5 737         1 886       1002         1 586    1 582      1932           107 2 339 39 261               3,6
4164: Työvoima ..           -          -           -        -          -            -              -           1       -            -          -     -       1               7,0
4165: Maa- ja met
4166: sätalous ......           1      -           -        -          -                1              1      -        -                0      -          -            3     4,0
4167: Liikenne .....        -          -           -        -          -                1          -          -        24           -          -          -           25     7,9
4168: Teollisuus
4169: ia muut
4170: ~linkeinot ...       102         -           97       46        140          860         954         1 515       55           79         -          -      3 849       5,6
4171: 
4172: Ybteensli             341 10648             1844 10504         Sfm          2969        2234          3102 1752 2011                  686     2339         44305       3,9
4173: ~lo                   0,8   24,0              4,2  23,7         13,3          6,7         5,0           7,0   4,0   4,5                1,5      5,3          100
4174: Yht. v.1990           870 10 348            2202 9427          1 250        3028        2 583         2 192   648 4204                155       -         36909        3,6
4175: %                      2,3  28,0              6,0  25,5           3,4         8,2          7,0           5,9   1,8 11,4               0,4       -            100
4176: Yht. v.l989         1 159 7981              4335 7 513         2070         1930        1 308         2722    630 4063                 25       -         33 737       3,6
4177: %                      3,4  23,7             12,9  22,3          6,1          5,7          3,9          8,1    1,9 12,0               0,1       -            100
4178: Yht. v.l988         2 551 6729              2877 8602            846        2350        1 859         1 075 2014 2 755                  39      -         31 698       3,4
4179: %                      8,0  21,2              9,1  27,1           2,7         7,4         5,9            3,4   6,4  8,7               0,1       -            100
4180: Yht. v.1987         2 887 7457              2 104 7067         1 291        3428        1457            260 5 173     1                42       -         31 170       3,3
4181: %                     9,3   23,9              6,8  22,7          4,1         11,0         4,7           0,8  16,6   0,0               0,1       -            100
4182:                                                                                                                                                                          23
4183: 
4184:    Kun keskikorko on laskettu vuoden 1991                                                          Edellä sivulla 21 esitettyyn taulukkoon si-
4185: lopun lainakannasta samoin perustein kuin edel-                                                 sältyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston lai-
4186: lä olevasta kappaleesta ilmenee, se eroaa edellä                                                nananto kehittyi kertomusvuoden aikana seu-
4187: olevan taulukon (valtion lainananto v. 1991)                                                    raavasti:
4188: luvuista, joissa laskentaperusteena on käytetty
4189: vuoden 1990 lopun lainakantaa ja kertomus-
4190: vuonna kertyneitä korkoja.
4191: 
4192:                                                      Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1991
4193:                           Lainat                            Lainapääoma Lisäys vuoden    Vähennys Lainapääoma Korot Lainapääoman Korko-
4194:                                                             vuoden alussa   aikana    vuoden aikana vuoden lopussa     muutos    tuotto
4195:                                                                                       Mmk                                     %
4196: 
4197: Asutuskassalainat .................................                   0                 -                      0                 0             0            -54          1,1
4198: Maatilalainat ........................................             6334             391                     444              6 281           244              +7         3,4
4199: Maaseutuelinkeinolainat .......................                     176             310                       17               469            16            +167         9,3
4200: Rahoituslain mukaiset lainat
4201:   Rahalaitosten lainat ..........................                     l                 -                      1                   l            0           -62          2,5
4202:   Tilojen myyntihintoihin Jiitetyt lainat                             0                 -                      0                   0            0           -83          0,7
4203: Maankäyttölainat
4204:   Rahalaitosten lainat ..........................                   284                     0               JOO                 184            13           -35          4,6
4205:   Tilojen myyntihintoihin Jiitetyt lainat                             0                 -                     0                   0             0           -83          0,7
4206: Muut lainat ja saatavat ........................                      0                 -                     0                   0             0           -70          1,5
4207: Kauppahinnat
4208:   Velaksi myytyjen tilojenkauppahinnat                              735             212                     !55                 792            34            +8          4,6
4209: Yhteensä ••.••.•.••••.••••••••.•••••••••.••••..••••••••••          7539             913                     719              7733            308             +3          4,1
4210: Yht. V. 1990 ..........................................            7090            1056                     608              7 539           254             +6          3,5
4211: Yht. V. 1989 ..........................................            6 818            841                     569              7090            228             +4          3,4
4212: 
4213: 
4214: 
4215: 
4216:      Rahalaitosten välityksellä annettujen maatila-                                             oma kertomusvuoden ja kahden edellisen vuo-
4217:  lainojen pääoma kertomusvuoden ja kahden                                                       den päättyessä jakaantui lainatyypeittäin seuraa-
4218:  edellisen vuoden lopussa jakaantui lainatyypeit-                                               vasti:
4219: . täin seuraavasti:                                                                                                                                  1991      1990      1989
4220:                                                                                                                                                               Mmk
4221:                                                             1991      1990       1989           Rakentamislainat ...........................         136           112    64
4222:                                                                      Mmk                        Irtaimistolainat ..............................       62            61    38
4223:  Maanostolainat .............................. 3 126                 3 JOI      2872            Vaihto-omaisuuslainat ...................              3             3     3
4224:  Sisarosuuslainat .............................       719              738        713           Käyttöpääomalainat ......................              1             1     1
4225:  Asuntolainat .................................. 1 580               1649       1 566
4226:  Rakentamislainat ...........................         766              757        708           Yhteensä ........................................    202           176   107
4227:  Raivaus-, perusparannus-, tie-,
4228:     sähköistämis- ja vesihuoltolainat                  18                  21     22               Rahalaitosten välityksellä annettujen maan-
4229:  Irtaimistolainat ..............................        0                   0      2            käyttölainojen lainapääoma kertomusvuoden ja
4230:  Turvetuotantolainat .......................            2                   2      2            kahden edeiiisen vuoden lopussa jakaantui laina-
4231:  Vakauttamislainat ..........................          13                  17     21
4232:                                                                            41
4233:                                                                                                 tyypeittäin seuraavasti:
4234:  Luontaiselinkeinolainat ..................            44                         33
4235:  Kolttalainat ....................................      8                   6      5                                                                 1991      1990      1989
4236:  Porotalouslain (161/90) mukaiset                                                                                                                             Mmk
4237:    lainat ...........................................   4                   2                   Asuntolainat ................................. .      18        39        69
4238:                                                                                                 Rakentamislainat .......................... .         77       101       ll6
4239:  Yhteensä........................................      6 281         6 334      5 945           Maanosto- ja sisarosuus-, rai-
4240:                                                                                                    vaus-,perusparannus- ja tielainat                  82           132   170
4241:                                                                                                 Irtairnisto ja sähköistämislainat .... .               2            4      5
4242:    Rahalaitosten välityksellä annettujen maaseu-                                                Asuntolisälainat ........................... ..        5            8     12
4243:  dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-
4244:  mislain (1031/86) mukaisten lainojen lainapää-                                                 Yhteensä ...................................... ..   184       284       372
4245: 24
4246: 
4247:    Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi-                        sinkertaistunut tarkasteluajanjaksona. Vastaa-
4248: dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoitopalk-                         vana ajanjaksona valtion maksamien korkotu-
4249: kioita rahalaitoksille 35,7 Mmk (v. 1990 33,4                          kien määrä on kehittynyt seuraavasti:
4250: Mmk).
4251:    Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion                                                              1980   1985     1990    1991
4252: antamien lainojen kuoletusajat ovat yleensä erit-                                                                            Mmk
4253: täin pitkiä ja korot yleiseen korkotasoon verrattu-                    Yleinen hallinto ................         0      1        28     66
4254: na alhaisia, niin että noin puolet lainakannasta on                    Maanpuolustus .................                  1         8      7
4255: vuotuiselta koroltaan enintään kolme prosenttia.                       Opetus, tiede ja kulttuuri ..           140    203       338    445
4256: Kun toisaalta valtion ottolainauksessa korkotaso                       Asuminen ja ympäristö .....              22    158       611    729
4257: on huomattavasti korkeampi ja laina-ajat lyhyem-                       Maa- ja metsätalous .........            53    140       332    321
4258:                                                                        Liikenne ............................     0      3         8     40
4259: piä, aiheutuu tästä osaltaan kustannuspainetta                         Teollisuus ja muut elin-
4260: valtiontaloudelle.                                                       keinot ............................    83     62       145    222
4261: 
4262:                                                                        Yhteensä ...........................    298    568     1470    1 830
4263:                    Valtion korkotukilainat
4264:    Valtion korkotukilainojen pääomamäärä on                               Vuonna 1990 maksettiin taulukossa esiinty-
4265: viime vuosina kasvanut merkittävästi. Seuraa-                          vien korkotukikustannusten lisäksi 25 Mmk
4266: vasta asetelmasta ilmenevät valtion korkotuki-                         korkotukea suomalaisten varustamotoimintaa
4267: lainojen pääomamäärät vuosien 1980, 1985,                              harjoittavien yritysten lainoille kotimaisilta tela-
4268: 1990 ja 1991 lopussa tehtäväalueittain.                                koilta tapahtuviin lastialusten hankintoihin ja
4269:                                                                        peruskorjaukseen.
4270:                                                                           Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta ilme-
4271:                                         1980    1985   1990     1991
4272:                                                     Mmk                nevät valtion korkotukilainojen pääomamäärät
4273: Yleinen hallinto ...............                        476 1000       kertomusvuoden alussa ja lopussa, niiden lisäyk-
4274: Maanpuolustus ................                    74    139    150     set ja vähennykset kertomusvuoden aikana, lai-
4275: Opetus, tiede ja kulttuuri .           2 931   4 359 7 058 7 701       nojen keskimääräiset korkoprosentit, jotka on
4276: Asuminen ja ympäristö ...                581   3 741 12 788 14 945     laskettu painottamalla korkoprosentit ao. laina-
4277: Maa- ja metsätalous ........           1 075   2 592 5 630 5084        ryhmän 31.12.1990 takaisin maksamatta oleval-
4278: Liikenne ...........................      32     115    219    735
4279: Teollisuus ja muut elin-                                               la pääomalla, sekä valtion korkotuki ja valtion
4280:   keinot ...........................   1 144   1 085   2469    4 359   maksamat korkotukimenot kertomusvuonna.
4281:                                                                           Valtiokonttorin hoidettavana oli kertomus-
4282: Yhteensä ..........................    5 763 11966 28 779 33 974       vuoden lopussa 64 695 korkotukilainaa, joista
4283:                                                                        ns. asp-lainoja oli 62 744. Nykyisin vain asp-
4284:                                                                        lainojen osalta on käytössä atk-järjestelmä, jos-
4285:   Korkotukilainojen pääomamäärät jakautui-                             kin uutta atk-järjestelmää, joka käsittäisi myös
4286: vat lainansaajasektoreittain tarkasteluajanjakso-                      muut kuin asp-lainat, rakennetaan parhaillaan.
4287: na seuraavasti:                                                        Muiden valtiokonttorissa hoidettavien korkotu-
4288:                                                                        kilainojen määrä lisääntyy uuden ylivelkaantu-
4289:                                         1980    1985    1990    1991
4290:                                                                        neille tarkoitetun korkotukilainajärjestelmän
4291:                                                     Mmk                vuoksi huomattavasti. Valtiokonttorin mielestä
4292: Yhteisöyritykset ................ 1 330          889   1011    1 738   olisi tärkeää, että mahdolliset uudet korkotuki-
4293: Rahoituslaitokset ..............                 711   2137    4020    lainajärjestelmät suunniteltaisiin lainaehdoil-
4294: Julkisyhteisöt ....................   590      1 031   1286    1 215   taan sellaisiksi, että ne soveltuisivat hoidettavak-
4295: Voittoa tavoittelemattomat                                             si nykyisillä tai kehitteillä olevilla atk-järjestel-
4296:   yhteisöt ..........................  88        135    1448 1 982
4297:                                                                        millä. Valtiokonttorin mukaan olisi taloudellista
4298: Kotitaloudet ...................... 3 755      9 199   22421 24019
4299: Ulkomaat ..........................     2          0     476 1 000     supistaa eriehtoisten korkotukilainaryhmien lu-
4300:                                                                        kumäärää.
4301: Yhteensä ...........................   5 763 11966     28 779 33 974      Valtiokonttorin lisäksi korkotukilainojen hoi-
4302:                                                                        dosta huolehtivat mm. Valtion opintotukikes-
4303:                                                                        kus, maatilahallitus, opetushallitus, vesi- ja ym-
4304:   Kuten edellä esitetystä asetelmasta ilmenee,                         päristöhallitus ja merenkulkulaitos.
4305: on korkotukilainojen pääomamäärä lähes kuu-                               Valtiovarainministeriö        asetti    18.7.1990
4306:                                                                                                                                                          25
4307: 
4308:                                                                        Valtion korkotukilainat v. 1991
4309: Lainaryhmä                                                                           Lainapllll- Lisäys Vähennys Lainapllll- Lainojen Keski-         Valtion
4310:                                                                                      oma 1.1. v. 1991 v. 1991    oma 31.12. keskimllll· mllllrllinen maksa-
4311:                                                                                                                              rllinen    valtion      ma kor-
4312:                                                                                                                              korko      korkotuki kotuki
4313:                                                                                                        Mmk                      %         %          Mmk
4314: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myön-
4315:   nettävät korkotukiluotot ........................................ .                   476        547        23      1000        9,50      9,25         66
4316: Turvavarastojen perustamisen ja ylläpitämisen korko-
4317:   tukilainat ................................................................ .         139         II          0       !50      13,20      5,00           7
4318: Lukioiden rakentamisen korkotukilainat .................. .                               3                     1         2      11,60      3,10           0
4319: Kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten korkotuki-
4320:   lainat ...................................................................... .       143          2        40        105      10,60      2,30           3
4321: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen korkotuki-
4322:   lainat ...................................................................... .        23          4          6        21      11,20      3,15
4323: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten huoneistojen
4324:   hankkimisen korkotukilainat ................................. .                        16          6          3        19      10,20      3,65           1
4325: Korkotuen piiriin kuuluvat opintolainat ................... .                         6 873        681                7 554      11,00      6,75        440
4326: Ilmansuojeluinvestointien korkotukilainat ................ .                            209         85        25        269      11,00      3,65          10
4327: Jätehuollon investointien korkotukilainat ................. .                           127        118        23        222      10,65      3,75           8
4328: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki-
4329:   lainat ...................................................................... .       142         40                  182                                6
4330: Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki-
4331:   lainat ...................................................................... .       105         22        28         99      11,10      3,55           4
4332: Kunnille asuntoalueiden hankkimiseksi myönnetyt
4333:   korkotukilainat ...................................................... .                                                0       9,50      2,00           0
4334: On).an asunnon hankintaan myönnetyt korkotuki-
4335:   lainat ...................................................................... .     9 933      2 728     1242      11419        9,85      5,00        554
4336: Vuokra-asuntojen korkotukilainat ............................ .                       1 515       595        46       2064       11,00      6,10        111
4337: Oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta
4338:   myönnettävät korkotukilainat ............................... .                          2          1          0         3      13,05      8,00          0
4339: Lämmityslaitoshankkeiden korkotukilainat .............. .                               270         87        71        286      10,95      5,15         16
4340: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotukilainat ... .                                 484         II        94        401                              20
4341: Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen kor-
4342:   kotukilainat ............................................................ .            93          0         18        75      10,20      1,90           2
4343: Maatalouden perusluotto .......................................... .                      5                    2          3       9,00      5,00           0
4344: Maatilalain mukaiset korkotukilainat ....................... .                        4492         274       417      4349                              274
4345: Eräiden maatalousluottojen ja maatilatalouden luot-
4346:    tojen vakauttamislakien (79179, 398/81, 511/85)
4347:   mukaiset korkotukilainat ....................................... .                     81                   19         62                                4
4348: Vuoden 1984 satovahinkojen korkotukilainat ........... .                                  1                    1          0       9,25      4,25          0
4349: Vuoden 1987 satovahinkojen korkotukilainat ........... .                                805                  396        409       9,50      5,00         35
4350: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-
4351:    tämisestä annetun lain mukaiset korkotukilainat .. .                                  86         15         13        88                                2
4352: Kalatalouden korkotukilainat ................................... .                       67         18         13       721       9,50      3,90           3
4353: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin myönnettävät
4354:    korkotukilainat ...................................................... .              20          9          3        26                                1
4355: Tielain mukaiset korkotukilainat .............................. .                         2                     1         1       7,75      2,50           0
4356: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korko-
4357:    tukilainat ................................................................ .         93         36        20        109                 3,65           4
4358: Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotuki-
4359:    lainat ...................................................................... .       32          0        26          6      11,90      1,25           0
4360: Saaristoliikenteen korkotukilainat ............................. .                        0                     0         0       7,70      3,95           0
4361: Lastialusten hankintojen korkotukilainat .................. .                           476        189        46        619      10,20      6,95         36
4362: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden korko-
4363:    tukilainat ................................................................ .          5                     1         4       9,55      4,55           0
4364: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämät korkotukilainat                                        21                     7        14       9,50      4,00           1
4365: Kehitysaluerahasto Oy:n ottamat korkotukilainat .... .                                  300       315                   615      12,55      4,65         28
4366: Energiainvestointien korkotukilainat ......................... .                        282        74         47        309      10,50      3,85         12
4367: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotukiluotot                                      23         7          9         21      11,35      9,15          2
4368: Suomen Vientiluotto Oy
4369: - ulkomaisen luotonoton korkotuki ....................... .                             929       174        842        261       8,75      0,75         26
4370: - alushankintojen korkotukilainat .......................... .                          908     2 181        267      2822       11,35      5,30        !50
4371: - antolainauksen (pl. alushankinnat) korkotukilainat                                              313                   313       8,55      0,15           3
4372: Yhteensi ......................................................................      29182      8543       3751      33974                            1830
4373: 26
4374: 
4375: työryhmän selvittämään mm. korkotukilainojen             naehtojen noudattamisen valvontaa on myös te-
4376: tarvetta, tuen määrään vaikuttavia tekijöitä ja          hostettava. Eri viranomaisten myöntämien korko-
4377: suhdetta muihin valtion tukimuotoihin sekä te-           tukilainojen tekninen hoito ja seuranta olisi entistä
4378: kemään ehdotuksen korkotukijärjestelmien uu-             enemmän keskitettlivli valtiokonttorille. Valtionti-
4379: distamiseksi tavoitteena mahdollisimman yhte-            lintarkastajien mielestä olisi myös selvitettävä,
4380: näinen ja kustannuksiltaan edullinen tukijärjes-         voitaisiinko joistakin korkotukijärjestelmistä luo-
4381: telmä. Työryhmä antoi muistionsa 2.5.1991.               pua ja voitaisiinko jotkut järjestelmät korvata
4382:     Työryhmä toteaa yksimielisessä muistiossaan          esim. mainitun työryhmän esittämillä pääomatu-
4383: muun ohella, että pääomakustannuksia alenta-             kijärjestelmillä.
4384: vat järjestelyt ohjaavat pääoman tehottomaan
4385: käyttöön. Työryhmän mukaan tukijärjestelmät
4386: merkitsevät samalla sitä, että tuetut kohteet                               Valtionvelka
4387: syrjäyttävät taloudellisesti perustellumpia hank-
4388: keita samalla kun tuet kannustavat ylimitoitet-             Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme-
4389: tuun velkapääoman käyttöön. Työryhmän mie-               nee seuraavalla sivulla olevasta asetelmasta, jo-
4390: lestä pääoman käyttöä tukevia järjestelmiä voi-          hon on sisällytetty myös rahastotalouden velka.
4391: daan pitää osasyynä Suomen talouden jatku-                  Budjettitalouden velka oli vuoden alussa
4392: vaan taipumukseen ajautua suuriin vaihtotaseen           55 226Mmkjasenlopussa 86 967Mmk. Tästäoli
4393: alijäämiin samalla, kun ne ovat merkittävä syy           vuoden alkaessa kotimaista velkaa 30 995 Mmk
4394: siihen, että tasapainokorko Suoman rahoitus-             ja ulkomaista 24 231 Mmk. Vuoden lopussa bud-
4395: markkinoilla näyttäisi olevan kansainvälisesti           jettitalouden velasta oli kotimaista 43 843 Mmk
4396: vertaillen poikkeuksellisen korkea. Pääoman              Gosta 7,6 Mmk velkaa Valtion eläkerahastolle) ja
4397: käyttöön kohdistettu tuki on työryhmän mieles-           ulkomaista 43 124 Mmk. Rahastotalouden velan
4398: tä myös omiaan nostamaan tuen piirissä olevien           määrä oli vuoden alussa 1 812 Mmk ja sen
4399: hyödykkeiden hintatasoa, mikä on osa tällaisen           päättyessä 5 085 Mmk. Rahastotalouden velasta
4400: tuen talouden rakennetta vinouttavaa mekanis-            oli vuoden alussa kotimaista 1 250 Mmk ja
4401: mia.                                                     ulkomaista 562 Mmk ja vuoden päättyessä koti-
4402:     Työryhmä ehdottikin korkotukilainat pää-             maista 4 563 Mmk ja ulkomaista 522 Mmk.
4403: sääntöisesti korvattaviksi pääomatuella siltä            Korkoja maksettiin vuoden aikana budjettitalou-
4404:  osin kuin pääoman käytön tukemista pidetään             den velasta 5 770 Mmk Gosta 285 Mmk Valtion
4405: tarkoituksenmukaisena joidenkin toimintojen              eläkerahastolle) ja rahastotalouden velasta 214
4406: tukimuotona. Tuki olisi toteutettava lainajärjes-        Mmk. Budjettitalouden bruttolainanotto oli
4407: telyistä erillisenä pääomatukena, joka mitoitet-         35 003 Mmk ja nettolainanotto 26 945 Mmk ja
4408: taisiin mahdollisimman niukasti ja kohdennet-            rahastotalouden vastaavasti 3 413 Mmk ja 3 204
4409: taisiin mahdollisimman tarkasti eniten tuen tar-         Mmk.
4410: peessa oleville. Suurimmasta osasta nykyisten               Kertomusvuoden päättyessä koko velkakan-
4411: korkotukijärjestelyjen piiriin kuuluvien hankkei-        nan efektiivinen keskikorko oli 10,8% (v. 1990
4412:  den tukemisesta voitaisiin työryhmän mielestä           9,4 %). Kotimaisen velan keskimääräinen nimel-
4413: luopua kokonaan.                                         liskorko oli 9,2% (v. 1990 9,8 %) ja efektiiviset
4414:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että korkotu-      kustannukset 10,8% (v. 1990 10,3 %) ja ulko-
4415: ki/ainajärjestelmä on viime vuosina laajentunut          maisen vastaavasti 8,8 %ja 10,7% (v. 1990 8,4%
4416: merkittävästi eri aloille samalla, kun korkotuet ja      ja 8,3 %). Efektiiviset kustannukset on laskettu
4417: muut korkotukilainojen ehdot ovat muodostuneet           ottamalla huomioon kaikki toteutuneet kustan-
4418:  varsin erilaisiksi. Ttistä on ollut seurauksena jär-    nukset ja tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät
4419: jestelmistä lainansaajil/e, rahalaitoksille ja julkis-   korot ja kuoletukset 31.12.1991 vallinneiden va-
4420: hallinnolle aiheutuvien kustannusten kasvu. Val-         luuttakurssien mukaan, joten ne eivät sisällä
4421:  tiontilintarkastajien mielestä korkotuki/ainajär-       myöhempien valuuttakurssimuutosten vaiku-
4422: jestelmien ehtoja on yhdenmukaistettava ja tar-          tuksia.
4423: kennettava siten, että tuki kohdentuu täysimääräi-          Kertomusvuonna valtio irtisanoi n. 20 Mmk
4424: senii tuen saajalle ja että sillä saavutetaan tarkoi-    vanhoja korkeakorkoisia lainoja. Efektiiviseen
4425:  tettu tulos sekä ettli em. työryhmän toteamat           kustannustasoon vaikuttivat myös useiden vel-
4426: haittavaikutukset voidaan välttää. Tässli yhtey-         kavaluuttojen kurssien muutokset.
4427: dessä on erityisesti huolehdittava siitä, etteivät          Koko velkakannan keskimääräinen takai-
4428: korkotuet vaikuta kohottavasti korkotasoon. Lai-         sinmaksuaika kertomusvuoden päättyessä oli
4429:                                                                                                                                                      27
4430: 
4431:                                                             Valtionvelan kehitys v. 1991.
4432:                                                          Velka    Nostot   Kuoletukset Valuutan- Valuutta- Velka               Muutos vuoden
4433:                                                          vuoden   vuoden   vuoden      vaihdot   kurssien  vuoden              aikana
4434:                                                          alussa   aikana   aikana                muutokset lopussa
4435:                                                                                                  vuoden
4436:                                                                                     Mmk          aikana                        Mmk               %
4437: 
4438: Kotimainen velka ...............................         32245    21153      4992                                    48406 1> +16 161        +50,1
4439: Pitkäaikainen velka ..........................           32245    15 673     4692                                    43226 +10 981           + 34,0
4440:   Yleisöobligaatiolainat ...................             23 982   ll 073     4037                                    31 018    + 7036        +29,3
4441:   Muut joukkovelkakirjalainat ........                    4832                655                                     4 177     -655        -13,6
4442:   Velkakirjalainat .............................          3431     4600                                               8 031    +4600         +134,1
4443: Lyhytaikainen velka .........................                      5480        300                                    5 180
4444: 
4445: Ulkomainen velka .............................           24793    17263      3275           +158          +4707      43646     +18853        +76,0
4446: Pitkäaikainen velka ..........................           24 793   17 263     3 275          +158          +4707      43646     +18 853       + 76,0
4447:   Obligaatiolainat ............................          20917    15 715     2 160          +158          +4073      38 703    + 17 786      + 85,0
4448:   Muut joukkovelkakirjalainat ........                      732    1448         43                         + 300      2437     + 1705       + 232,9
4449:   Velkakirjalainat .............................          3 144      100     1 072                         + 334      2506      -638        -20,3
4450: Yhteensi ...........................................     57038    38416      8267           +158          +4707      920521> +35 014         + 61,4
4451: V. 1990 ..............................................   52 912   12 307     8073                         -108       57 0382J + 4 126         + 7,8
4452: v. 1989 ..............................................   58084     9206     13484             -2          -892       52 912 -5172            -8,9
4453: V. 1988 ..............................................   58 511   14 185    13906              +1         -707       58084     -427          -0,7
4454: V. 1987 ..............................................   51994    17950     ll 083             +1          -351      58 511   + 6 517        + 12,5
4455: V. 1986 ..............................................   46981    15 257    II 126                         + 882     51994 +5013             +ll
4456: V. 1985 ..............................................   44269    II 357     7768                          -877      46981    +2 712          +6
4457: V. 1984 ..............................................   38 124   11113      5 580                         + 612     44269 + 6 145           + 16
4458: V. 1983 ..............................................   30248    II 725     4628                          + 779     38 124 + 7876           + 26
4459: V. 1982 ..............................................   22 102    8 377     2 587                        +2356      30248 + 8 146           + 37
4460: V. 1981 ..............................................   17966     5 500     2 123                         -759      22 102 +4136            +23
4461: 1> Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
4462: 
4463: 2J Sisältää 3,0 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
4464: 
4465: 
4466: 
4467: 
4468: 5 v 1 kk (v. 1990 4 v 9 kk). Kotimaisen pitkäai-                            erääntyy 6-10 vuoden kuluessa 15 416 Mmk
4469: kaisen valtionvelan keskimääräinen takaisin-                                (v. 1990 6 265 Mmk) ja sen jälkeen 5 163 Mmk
4470: maksuaika oli 4 v 14 pv (v. 1990 3 v 9 kk).                                 (v. 1990 2 964 Mmk).
4471: Ulkomaisen velan keskimääräinen takaisinmak-                                   Kertomusvuoden päättyessä olleen ulkomai-
4472: suaika oli 6 v 4 kk (edellisenä vuonna 5 v 11 kk).                          sen velan valuuttajakauma oli muuttunut edelli-
4473:    Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna                                 sen vuoden lopussa olleen lainakannan valuutta-
4474: korkoja yhteensä 5 984 Mmk (v. 1990 4 720                                   jakaumasta. Jakauman muutokseen vaikutti
4475: Mmk), josta kotimaisen velan osuus oli 3 657                                osaltaan se, että velan valuuttajakaumaa muo-
4476: Mmk (v. 1990 2 772 Mmk). Tästä oli 285 Mmk                                  kattiin kohti ECU-korin rakennetta valuutta-
4477: budjettitalouden Valtion eläkerahastolle maksa-                             kurssiriskien pienentämiseksi. Ulkomaisen velan
4478: maa korkoa.                                                                 valuuttajakauma oli vuosien 1986-1991lopus-
4479:    Pitkäaikaisesta velasta oli vielä indeksisidon-                          sa seuraava:
4480: naista 3 Mmk, josta indeksiehtojen mukaan
4481: maksettiin kuoletuksille ja koroille indeksikoro-                           Valuutta                                   Osuus velasta
4482: tusta 7 Mmk.                                                                                                1986   1987 1988 1989         1990   1991
4483:                                                                                                                                %
4484:    Ulkomaisesta valtionvelasta, joka kokonai-
4485: suudessaan on pitkäaikaista, maksettiin kerto-                              ECU ......................        4      8     8        9      13        24
4486:                                                                             DEM .....................        19     16    15       15      16        20
4487: musvuonna korkoja 2 327 Mmk (v. 1990 1 949                                  USD ......................       21     16    19       24      21        10
4488: Mmk). Noin 53% velasta eli 23 067 Mmk (v.                                   FRF ......................        1      3     6        6       9        ll
4489: 1990 63% velasta eli 15 564 Mmk) on maksetta-                               JPY .......................      15     13    10        7       7         9
4490: va viiden seuraavan vuoden aikana. Kuoletuksia                              GBP ......................        6      9    12       10      10         9
4491: 28
4492: 
4493: CHF ..................... .     15   13   10               Vuosi              Valtion bruttovelka
4494:                                                                                                                  .,...,
4495:                                                                                                            =s"' .su
4496:                                                                                                                  "'"'
4497:                                                8   8   3                                            BKT
4498:                                                                                                            ~
4499: NLG .................... .      12   10    8                                    (ml. rahastot)                   "'>
4500:                                                7   5   3                                                  o§ e"'
4501: BEF ...................... .     4    5    5   5   4   3                  Koti-     Ulko- Yhteen-         ~3    ]·g
4502:                                                                                                                  --;j
4503: DKK .................... .            1    1   4   3   3
4504:                                                                           mainen mainen sä                ~~     ;:l >
4505: LUF ..................... .           3    3   3   3   2                             Mmk                  %BKT:sta
4506: KWD ................... .             3    3   2   1   1   1950 .......      698    659  1 357   5 553 24,4       11,9
4507: SEK ..................... .                            1   1955 .......      750    616  1 366 10 157 13,4         6,0
4508: ITL ....................... .                          1   1960 .......      867    747  1 614 16 199 10,0         4,6
4509: NOK .................... .                                 1965 .......    2269   1 177  3446 26634 12,9           4,4
4510:                                                            1970 .......    2644   1 557  4201   45743 9,2          3,4
4511:                                                            1975 .......    1935   1221   3 156 104 291  3,0        1,2
4512:                                                            1980 .......    7 625 10 341 17966 192 556 9,3          5,4
4513:                                                            1981 .......    8 771 13 331 22 102 218455 10,1         6,1
4514:    Valtion ulkomainen velka oli maksutasetilas-            1982 .......   11441 18 807 30 248 245 172 12,3         7,7
4515: ton (SP) mukaan kertomusvuoden päättyes-                   1983 .......   16 401 21 723 38 124 274436 13,9         7,9
4516:                                                            1984 .......   19 323 24946 44269 307 713 14,4          8,1
4517: sä 25 % koko maan ulkomaisesta nettovelasta.               1985 .......   21 304 25 677 46981 336 824 13,9         7,6
4518: Vuotta aiemmin se oli 18% ja vuoden 1989                   1986 .......   25 013 26 981 51994 357 566 14,5         7,5
4519: päättyessä 21 %. Maan ulkomainen nettovelka                1987 .......   29 831 28 680 58 511 391 597 14,9        7,3
4520: on viime vuosina noussut varsin voimakkaasti,              1988 .......   31 805 26279 58084 441 539 13,2          6,0
4521: niin että se oli Suomen Pankin maksutiedot-                1989 .......   30 126 22 786 52 912 496935 10,6         4,6
4522: teen 27.8.1992 mukaan kertomusvuoden päät-                 1990 .......   32 245 24793 57038 525 900 10,8          4,7
4523:                                                            1991 .......   48406 43646 92052 503 171 18,3           8,7
4524: tyessä 175,2 mrd. mk oltuaan vuotta aiemmin
4525:  141,4 mrd. mk ja vuoden 1989 päättyessä 108,3
4526: mrd. mk.
4527:    Valtionvelan määrä 92,1 mrd. mk oli kerto-
4528: musvuoden päättyessä 67 % valtion tuloista il-              59,8 mrd. mk oli markkamääräistä ja 85,6 mrd.
4529: man lainanottoa eli 25 prosenttiyksikköä suu-              mk valuuttamääräistä. Valuuttamääräisen velan
4530: rempi kuin vuotta aiemmin. Valtion bruttolai-              määrä oli kurssimuutosten vuoksi noussut 9,9
4531: nanotto oli kertomusvuonna 38 416 Mmk ja                   mrd. mk:lla. Valuuttamääräinen velka ja sen
4532: nettolainanotto 30 149 Mmk. Edellisenä vuonna              muutokset oli tällöin laskettu vuoden 1992 syys-
4533: vastaavat luvut olivat 12 307 Mmk ja 4 234                  kuun viimeisen päivän Suomen Pankin keski-
4534: Mmk.                                                        kurssien mukaan. Markan kelluessa on epäsel-
4535:    Viereisellä palstalla olevassa asetelmassa on           vää, mihin tasoon markka ja valuuttamääräisen
4536: esitetty valtionvelan kehitys viisivuotiskausittain        velan kanta lopulta asettuu. Todettakoon, että
4537: v. 1950-80 ja sen jälkeen vuosittain sekä verrat-           1.1.-31. 8.1992 välisenä aikana valuuttakurssien
4538: tu velan kokonaismäärää ao. vuoden lopussa                 muutokset olivat alentaneet valuuttamääräisen
4539: BKT:hen (koko vuoden markkinahintainen                     velan markkamäärää lähes 600 Mmk:lla.
4540: BKT käyvin hinnoin).                                          Valtionvelasta 30.9.1992 oli 138 121 Mmk
4541:    Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT-                 budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamää-
4542: luvut ovat ennakkotietoja. Syksyllä 1992 tehty-            räistä 85 316 Mmk ja markkamääräistä 52 805
4543: jen arvioiden mukaan valtion kotimainen velka              Mmk, josta 7,6 mrd. mk oli budjettitalouden
4544: (ml. rahastot) nousee v. 1992 71 mrd. mk:aan ja            velkaa Valtion eläkerahastolle. Rahastotalouden
4545: ulkomainen 69 mrd. mk:aan, joten koko valtion-             7 320 Mmk:n velasta oli 7 000 Mmk markka-
4546: velan määräksi vuoden 1992lopussa ennakoitiin              määräistä ja 320 Mmk valuuttamääräistä. Koko
4547: 140 mrd. mk. Kun vuoden 1992 BKT:n arvioi-                 valtionvelan korkomenot ajalta 1.1.-30.9.1992
4548: daan pysyvän n. 503 mrd.mk:na, nousisi koko                olivat 6 060 Mmk. Tästä oli budjettitalouden
4549: valtionvelan osuus BKT:sta n. 28 %:iin ja ulko-            osuus 5 570 Mmk, josta 133 Mmk korkoa Val-
4550: maisen velan osuus n. 14 %:iin. Syyskuussa 1992            tion eläkerahastolle, ja rahastotalouden osuus
4551: tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan valtion brut-             490 Mmk.
4552: torahoitustarve nousee v. 1993 n. 90 mrd.                     Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen
4553: mk:aan, jolloin koko valtionvelan määrä nousisi            hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetel-
4554: v. 1993 n. 210 mrd. mk:aan. Koko valtionvelan              masta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml.
4555: osuus ennakoidusta 519 mrd. mk:n BKT:sta                   rahastot) v. 1982-91. Ulkomaisen velan kuole-
4556: nousisi tällöin n. 40 %:iin.                               tuksiin 31.12.1983 asti sisältyivät myös kansain-
4557:    Valtionvelka (ml. rahastot) oli noussut                 välisille järjestöille annettujen velkakirjojen kuo-
4558: 30.9.1992 mennessä jo 145,4 mrd. mk:aan, josta             letukset.
4559:                                                                                                                        29
4560: 
4561:                                       1982    1983    1984    1985    1986          1987    1988     1989    1990     1991
4562:                                                                               Mmk
4563: Korot ja indeksikoro-
4564:   tukset .........................   2 168   3 112   3 864   4621     4639       4841       5 199    4932    4 733   5 991
4565:   Kotimainen ...............           993   1342    1 741   2 109    2202       2595       2806     2 855   2 783   3 498
4566:   Ulkomainen ...............         1 080   1643    1 997   2 381    2293       2084       2 367    2059    1 918   2279
4567:   Rahastot ....................         95     127     126     131      144        162         26       18      32     214
4568: Palkkiot ja muut menot                 148     222     250     233      272        308        218      211     178     292
4569: Kuoletukset ...................      2619    4 163   5 580   7 767   11 126     11 083     13 906   13 484   8063    8267
4570:   Kotimainen ...............         1 852   1 560   3 616   5 617    3 894      5 866      9043     7 337   5 373   4992
4571:   Ulkomainen ...............           580   1 915   1 621   1 616    6 112      3 851      4 826    6009    2 390   3066
4572:   Rahastot ....................        187     688     343     534    1 120      1 366         37      138     300     209
4573: Yhteensä ........................    4935    7497    9694    12621   16037      16232      19323    18627    12974   14550
4574: Velan (pl. rahastot ja
4575:   kuoletukset)          hoito-
4576:   kustannusten           osuus
4577:   valtion tilinpäätöksen
4578:   mukaisista kokonais-
4579:   menoista (pl.nettokuo-
4580:   letukset) .....................      3,4     4,3     4,9     5,3      5,0          4,7      4,6      4,1     3,5     3,6
4581: 
4582: 
4583: 
4584: 
4585:    Vuoden 1992 velanhoitokustannuksiksi (pl.                        - Jos BKT:n kasvu olisi vuosittain 2 % ja
4586: kuoletukset) arvioitiin n. 9,2 mrd. mk ja kuole-                 valtion budjettitalouden menojen määrä voitai-
4587: tukset mukaan lukien n. 20,5 mrd. mk. Valtion-                   siin pysyttää vuoden 1993 tasolla, nousisi budjet-
4588: velan hoitomenojen osuus valtion tilinpäätöksen                  titalouden velka vuosituhannen vaihteessa
4589: mukaisista kokonaismenoista nousisi arvioiden                    90 %:iin BKT:sta ja velanhoitokulujen osuus
4590: mukaan tällöin jo 4,8 %:iin. Nämä luvut perus-                   talousarviosta 28 %:iin.
4591: tuvat kuitenkin ennen 8.9.1992 tehtyä päätöstä                      - Jos BKT:n kasvu olisi vuosittain 2 % ja
4592: markan kelluttamisesta vallinneisiin valuutta-                   valtion budjettitalouden menojen määrän lisäys
4593: kursseihin.                                                      samaan aikaan 2 %, nousisi budjettitalouden ve-
4594:    Valtiovarainministeriön syyskuun puolivälis-                  lan osuus BKT:sta vuosituhannen vaihteeseen
4595: sä 1992 julkistamissa laskelmissa on tarkasteltu                 mennessä jo peräti 110 %:iin ja velanhoitomeno-
4596: valtion budjettitalouden velan BKT-osuutta                       jen osuus talousarviosta 29 %:iin.
4597: vuoteen 2000 asti erilaisilla valtion budjettitalou-                - Mikäli valtion budjettitalouden menojen
4598: den menojen (ilman korkomenoja ja muita val-                     määrää kyettäisiin supistamaan vuosittain
4599: tionvelan hoitomenoja) ja kansantalouden kas-                    2 %:lla ja BKT:n kasvu olisi samaan aikaan 2 %,
4600: vun yhdistelmillä. Laskelmissa on oletettu va-                   olisi budjettitalouden velka korkeimmillaan v.
4601: luuttakurssien pysyvän ennen markan kellutta-                    1996--1998 48% BKT:sta ja vuosituhannen
4602: mispäätöstä vallinneella tasolla. Laskelmissa,                   vaihteessa 43 %, jolloin velanhoitomenot olisivat
4603: jotka on tehty kiintein hinnoin, ei myöskään ole                 17 % talousarviosta.
4604: otettu huomioon budjettitalouden ulkopuolisten                      Valtiontilintarkastajat tilasivat Elinkeinoelä-
4605: rahastojen velkoja, jotka v. 1992 ovat 3,5%                      män Tutkimuslaitokselta (ETLA) selvityksen
4606: BKT:sta.                                                         valtion velkaantumisesta ja sen vaikutuksista
4607:    Näissä laskelmissa on päädytty mm. seuraa-                    kansantaloudessa. Selvityksen tiivistelmässä to-
4608: viin tuloksiin:                                                  detaan seuraavaa:
4609:    - Mikäli valtion budjettitalouden menojen                        "Suomen valtion velka kasvaa erittäin no-
4610: määrä voidaan pysyttää vuoden 1993 tasolla                       peasti. ETLAn syyskuussa 1992 julkaiseman
4611: vuosituhannen loppuun ja BKT kasvaa samaan                       suhdanne-ennusteen mukaan valtionvelka nou-
4612: aikaan vuosittain 4 %, nousee valtionbudjettita-                 see ensi vuoden loppuun mennessä yli 40 %:iin
4613: louden velan osuus vuosituhannen vaihteessa                      kansantuotteesta. Näin korkealla velka ei ole
4614: 64 %:iin BKT:sta ja valtion velanhoitomenojen                    ollut itsenäisen Suomen aikana sota-aikoja lu-
4615: osuus valtion talousarviosta 24 %:iin.                           kuun ottamatta. Tämäkään ei vielä ole pääte-
4616: 30
4617: 
4618: piste velan kasvulle, vaan velkaantuminen jat-       mrd. mk ja finanssipolitiikan keveys 75 mrd. mk.
4619: kuu.                                                 Korkomenot lisäävät velkaa arviolta 74 mrd.
4620:    Kansainvälisesti vertaillen Suomen ulkomai-       mk. Kansantuotteen kasvu samana aikana sallisi
4621: nen velkaantuminen on erittäin suurta. Sen si-       velan kasvavan 32 mrd. mk:lla ilman, että velan
4622: jaan valtionvelka on vielä toistaiseksi alle kan-    suhde kansantuotteeseen nousisi. Yhdistettynä
4623: sainvälisen keskitason, mutta kohoaa ainakin         korkomenojen ja kansantuotteen kasvun vaiku-
4624: tälle tasolle, mahdollisesti huomattavasti kor-      tus velkaan olisi siten 42 mrd. mk.
4625: keammaksi. Kuten eräissä maissa on tapahtu-             Valtion velkaantumisen yksi rajoite on Suo-
4626: nut, valtiontalouden suhteellisen hyvä ja vakaa      men pyrkimys EY:n jäseneksi. EY:n talous- ja
4627: rahoitustilanne voidaan varsin lyhyessä ajassa       rahaliiton EMU:n yhtenä kriteerinä on se, että
4628: murentaa. Tämän vaikutukset voivat ulottua           maan julkisen velan tulee olla korkeintaan 60 %
4629: vuosikymmenien päähän.                               suhteessa kansantuotteeseen. Suomen osalta
4630:    Selvityksessä pyritään arvioimaan, paljonko       tämä merkitsee sitä, että valtion velkasuhde voi
4631: velkaantumisen kasvu johtuu talouden lamasta         olla korkeintaan 50% v. 1996 lopun tilanteessa.
4632: ja paljonko fmanssipoliittisista päätöksistä. Vel-   Tällöin kuntien ja sosiaalirahastojen velka voisi
4633: kasuhde on valtion bruttovelka suhteessa brut-       olla 10% kansantuotteesta. Suomella tulee ole-
4634: tokansantuotteeseen. Sen nousu hajotetaan kol-       maan vaikeuksia täyttää tämä ehto, kun valtion
4635: meen tekijään Kansainvälisen Valuuttarahaston        velka kasvaa väistämättä lähivuosina tuntuvasti,
4636: (IMF)menetelmän mukaisesti. Tekijät ovat suh-        ja budjetin alijäämäkin on moninkertainen ase-
4637: dannetilanteen vaikutus, fmanssipolitiikan ke-       tettuun tavoitteeseen verrattuna.
4638: veyden aste ja kolmantena korkomenojen ja               Tutkimuksessa esitetään kaksi laskelmaa,
4639: kansantuotteen kasvun vaikutus.                      joista toinen johtaa EMU:n mukaiseen tilantee-
4640:    Lamassa verotulot jäävät pieniksi, ja ellei       seen, toinen ei. EMU-kriteerin täyttävä menoke-
4641: menoja supisteta, täytyy lainanottoa lisätä. Tut-    hitys edellyttää sitä, että valtion muut menot
4642: kimuksen mukaan talouden lama selittää Suo-          kuin korkomenot reaalisesti jatkuvasti supistu-
4643: messa kuitenkin vain runsaat 5 prosenttiyksik-       vat. Valtion menot mukaan lukien velan korko-
4644: köä siitä velkasuhteen 27 prosenttiyksikön kas-      menot, mutta ilman finanssisijoituksia voivat
4645: vusta, joka tapahtuu vuodesta 1985 vuoden 1993       tällöin kasvaa nimellisesti vain inflaatiovauhdin
4646: loppuun.                                             mukaisesti.
4647:    Velan korkomenot aiheuttavat lisävelkaantu-          Jos valtion menojen kehitystä ei pystytä tällä
4648: mista, ellei muita menoja supisteta. Toisaalta       tavalla hillitsemään ja muut kuin korkomenot
4649: kansantuotteen kasvu pienentää velkasuhdetta,        kasvavat reaalisesti ensi vuoden jälkeenkin, on
4650: koska se pienentää velan ja tuotannon suhdetta.      valtionvelka hallitsemattomassa kasvussa keski-
4651: Korkomenojen ja kansantuotteen kasvun vaiku-         pitkällä ajalla.
4652: tus velkasuhteen kasvuun vuosina 1985-1993              Valtion velkaantumista on perusteltu sillä,
4653: on runsaat 7 prosenttiyksikköä.                      että näin elvytetään taloutta. Selvityksessä kes-
4654:    Yli 14 prosenttiyksikköä velkasuhteen nou-        kustellaan velalla rahoitettavien valtion menojen
4655: susta on tulkittavissa fmanssipolitiikan kevey-      vaikutuksista taloudelliseen toimeliaisuuteen,
4656: den vaikutukseksi. IMF:n laskutavan mukaan           työllisyyteen, maan ulkomaiseen velkaantumi-
4657: fmanssipolitiikka kevenee esimerkiksi, jos veroja    seen ja korkotasoon.
4658: ei koroteta ja menojen kasvu ylittää ns. poten-         Valtiontalouden alijäämä on paisunut jo yli
4659: tiaalisen kansantuotteen kasvuvauhdin. Tämä          10 o/o:iin suhteessa kansantuotteeseen. Tällä fi-
4660: on talouden korkeatyöllisyysuran mukainen pit-       nanssipoliittisella elvytyksellä on pystytty nosta-
4661: kän ajan keskimääräinen kasvuvauhti.                 maan tuotantoa ja työllisyyttä, kun arvion pe-
4662:    Finanssipolitiikan keveys on siis Suomen vel-     rustana käytetään Suomessa aiemmin tehtyjä
4663: kaantumisen tärkein osatekijä tämän hajotteen        empiirisiä tutkimuksia.
4664: perusteella. Valtion menoja ovat erityisesti kas-       Niissä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä,
4665: vattaneet ja kasvattavat yhä työttömyysturvajär-     että Suomen kansantalous on epätasapainossa
4666: jestelmän menot sekä fmanssisijoituksiin sisälty-    ulkomaisen velkaantumisen osalta. Valtion suuri
4667: vä pankkituki.                                       alijäämä lisää tätä velkaantumista, sillä valtion
4668:     Edellä esitetty velan kasvun hajote voidaan      alijäämä on suurempi kuin yksityisen sektorin
4669: ilmaista myös rahamääräisenä. Vuosina 1985-          rahoitusylijäämä. Tässä tilanteessa suuri budjet-
4670: 1993 valtionvelka kasvaa 176 mrd. mk. Suhdan-        tialijäämä kohottaa korkotasoa. Alijäämä on
4671: netekijät selittävät tästä laskelman mukaan 27       vähentänyt talouspolitiikan uskottavuutta ja on
4672:      -~
4673:                                                                                                          31
4674: 
4675: myös jo vaarantamassa valtion ja maan ulko-             esitetyt ennusteet valtionvelan tulevasta kehityk-
4676: maisen luottokelpoisuuden. Näin ollen velkael-          sestä vaikuttavat varsin optimistisilta, kun ote-
4677: vytyksen kielteiset vaikutukset ovat tulleet jo         taan huomioon valtiontalouden tila ja valtion tu-
4678: näkyviin.                                               lojen väheneminen mm. työttömyyden vuoksi,
4679:    Raportissa tarkastellaan myös mahdollisuuk-          valuuttakurssien epävakaisuus sekä yhä pahene-
4680: sia elvyttää siten, että veroja nostetaan uusien        va kotimaisten rahoitusmarkkinoiden kriisi. Val-
4681: menojen katteeksi. Verotuksen ja lainanoton             tionvelan määrä oli jo 30.9.1992 mennessä nous-
4682: eroa valtiontalouden rahoituksessa on ilmeisesti        sut yli 145 mrd. mk:aan, josta n. 60 miljardia oli
4683: liioiteltu. Velkaelvytyksellä on ajateltu olevan        markkamääräistä ja n. 85,6 miljardia valuutta-
4684: huomattavasti enemmän tehoa. Kun taloudenpi-            määräistä. Erityisesti valuuttamääräisen velan
4685: täjät ottavat huomioon, että velka kohottaa             kasvu on ollut erittäin nopeaa, joskin markan
4686: tulevaa verotusta, alijäämän positiivinen vaiku-        kelluessa on epäselvää mihin tasoon se lopulta
4687: tus työllisyyteen vähenee.                              asettuu. Valtiolla olikin syyskuun lopussa v.
4688:     Valtion uudelle tasolle paisuva velka on pysy-      1992 velkaa jokaista kansalaista kohden jo
4689: vä rasite kansantaloudelle. Tämä rasite syntyy          n. 30 000 mk, josta n. 59 % valuuttamääräistä.
4690: siitä, että yksityisen sektorin säästöt ohjautuvat       Valtio joutunee vastaisuudessakin yhä enemmän
4691: valtion alijäämän rahoittamiseen, eivätkä tuo-          turvautumaan valuuttamääräisen velan lisäämi-
4692: tannollisiin investointeihin. Selvityksessä on esi-     seen, koska kotimaisten pääomamarkkinoiden
4693: merkinomaisesti arvioitu, että kansantalouden           heikon tilan vuoksi tarvittavia lainamääriä ei
4694: tulot voivat jäädä pysyvästi 3 %pienemmiksi, jos        voida kerätä kotimaasta aiheuttamatta yhä li-
4695:  pitkän ajan velkasuhde kohoaa 50 %:n sijasta           sääntyviä ongelmia kotimaisilla pääomamarkki-
4696:  75 %:iin."                                             noilla. Näin ollen valtiontaloutta tulevaisuudes-
4697:     Eduskunnan valtiovarainvaliokunta edellytti         sakin rasittaa kohoavan korkotason lisäksi huo-
4698:  mietinnössään (VaVM n:o 42/1992 vp.) hallituk-         mattava valuuttakurssiriski.
4699:  sen esityksen (HE n:o 188/1992 vp.) johdosta               Tarkasteluajankohtana syys-lokakuun vaih-
4700:  toisten lisävaltuuksien antamisesta valtioneuvos-      teessa 1992 vaikuttivat tulevaisuuden ennusteet
4701:  tolle lainanottoon vuoden 1992 aikana, että             valtionvelan kehityksestä synkiltä. Valtiovarain-
4702:  hallitus ryhtyy valtionvelan kasvun pysäyttämi-        ministeriön ennusteenkin mukaan pelkästään val-
4703:  seksi välittömästi toimiin valtiontalouden tasa-       tion budjettitalouden velka nousee lähivuosina 266
4704:  painottami~eksi. sek~ pankkijärj~stelmän _ongel-       mrd. mk.·aan, vaikka valtion menojen määrää
4705:  mien ratkaisemiseksi Ja tuo tarvittavat esitykset      onnistuttaisiinkin karsimaan vuosittain 2 %jako-
4706:  pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi.                  konaistuotanto nousisi samalla vuosittain 2 %.
4707:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionve-    Tällöin valtionvelan osuus arvioidusta 551 mrd.
4708: lan markkamäärä on kertomusvuonna noussut               mk:n BKT:sta nousisi 48 %:iinja velanhoitomeno-
4709: edellisvuotisesta n. 35 mrd. mk:lla eli 61,4 %.         jen osuus valtion talousarviosta n. 20 %:iin. Ver-
4710: Uutta velkaa on nostettu yli kolminkertainen mää-        tailun vuoksi todettakoon, että tilinpäätöksen
4711: rä edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kuoletuk-       mukaan valtion tulot ilman lainanottoa olivat
4712: sia on maksettu vain saman verran kuin edellisenä       kertomusvuonna n. 136,5 mrd. mk ja maamme
4713: vuonna kuitenkin selvästi vähemmän kuin v.              koko tavaroiden ja palvelusten vienti n. 109,6 mrd.
4714: 1986-1989.                                              mk. Näin suuri valtionvelka on ollut viimeksi
4715:     Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna               toisen maailmansodan aikana. Valtiontilintarkas-
4716: muuttunut, niin että valuuttamääräisen velan             tajat toteavat, että valtion menojen kattaminen
4717: osuus oli vuoden lopussa 47 %koko velkakannas-           valtionvelkaa lisäämällä ei enää ole mahdollista,
4718:  ta. Valuuttamääräisen velan osuus on kertomus-         koska valtionvelan hoito tulee muussa tapauksessa
4719:  vuoden jälkeen noussut merkittävästi ja nousee          aiheuttamaan lähes ylipääsemättömiä vuotuisia
4720:  lähivuosina entisestään, mikäli ulkomaiset tuoton-      kustannuksia. Tämän lisäksi on vaarana, että
4721: saantimahdollisuudet säilyvät entisellään. Val-          ajaudutaan tilanteeseen, jossa uutta velkaa ei enää
4722:  tionvelan osuus koko maan ulkomaisesta nettove-         ole saatavissa kuin kohtuuttomin ehdoin. Tällai-
4723:  lasta on kasvanut, mikä on pääosin aiheutunut           seen tilanteeseen ajautumisella olisi arvaamatto-
4724:  muiden sektoreiden entistä varovaisemmasta suh-         mat seuraukset. Kun valtion tulot pääosaltaan
4725:  tautumisesta ulkomaiseen lainanottoon. Valtion ja       muodostuvat verotuloista, ei vastaisuudessa voida
4726:  koko kansantalouden ulkomainen velkaantuminen           myöskään välttyä huomattavilta verojen ja maksu-
4727:  on lisääntynyt huolestuttavasti.                       jen korotuksilla, mikäli valtion menojen kehityk-
4728:     Syksyllä 1992 ennen markan kellutuspäätöstä          sessä ei saada aikaan valtiontalouden tasapainot-
4729: 32
4730: 
4731: tamiseksi tarvittavia vtilttämättömiä muutoksia.           Aiemmin valtiontilintarkastajat ovat kerto-
4732: On myös muistettava, että valuuttamääräinen vel-       muksessaan vuodelta 1988 selvitelleet laajasti
4733: ka ja sen korot on maksettava viime kädessä            hallinnon palvelukyvyn parantamista (s. 26-38)
4734: vientitulojen ylijäämällä.                             sekä hallinnon kehittämistä (s. 82-92). Tässä
4735:    Valtiontilintarkastajien ktisityksen mukaan         yhteydessä valtiontilintarkastajat tarkastelivat
4736: valtionvelan kasvu ja sen kustannukset käyvät          erityisesti tehtävien ja toimivallan delegointia
4737: hallitsemattomiksi, ellei budjettivajetta saada no-    sekä hallinnon palvelukykyä.
4738: peasti huomattavasti pienennettyä ja valtionvelan          Jäljempänä sisäasiainministeriön hallin-
4739: kasvua pystiytettyti. Eriasteisten htiiriöiden mini-   nonalan kohdalla käsitellään hallinnon kehittä-
4740: moimiseksi olisi toivottavaa, että eri osapuolet       mistä tarkemmin alue- ja paikallishallinnon kan-
4741: voisivat nopeasti ptiiistä yhteisymmärrykseen ra-      nalta.
4742: dikaaleista ja nopeista toimenpiteistä budjettiva-         Normien järkeistämistä ja lupamenettelyjen
4743: jeen merkittäväksi vähentämiseksi. Päätöksiä teh-      vähentämistä jatkettiin kertomusvuonna, jolloin
4744: täessä tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiti huo-     julkaistiin norminvalmistelun opas ja valmistel-
4745: lehtimaan siitti, että tarvittavat toimenpiteet koh-   tiin normien rekisteröintiä sähköisesti käytettä-
4746: distuvat tasapuolisesti eri kansalaispiireihin.        vään tietopankkiin. Lupamenettelyjä poistettiin
4747:                                                        30. Normi- ja lupakysymyksiä käsitellään laa-
4748:                                                        jemmin jäljempänä.
4749:                                                            Valtionhallinnon rakenteen näkyvimpinä
4750:        Julkisen hallinnon kehittäminen                 muutoksina voidaan kertomusvuoden ajalta pi-
4751:                                                        tää eräiden keskusvirastojen yhdistämistä. 11-
4752:    Valtioneuvosto antoi keväällä 1990 eduskun-         mailulaitos aloitti toimintansa uusimuotoisena
4753: nalle selonteon julkisen hallinnon uudistamises-       liikelaitoksena kertomusvuoden alussa. Koko
4754: ta. Selonteossa käsiteltiin hallinnon uudistuksen      julkisen hallinnon kannalta merkittävimpänä
4755: tavoitteita ja toimintalinjoja, hallituksen toimi-     uudistusehdotuksena on pidettävä kuntien val-
4756: kaudella toteutettuja uudistuksia, meneillään          tionosuusuudistusta merkitsevien lakiehdotus-
4757: olevia hankkeita, uudistuksen jatkamista ja hal-       ten antamista eduskunnalle kertomusvuoden
4758: lituksen kannanottoja julkisen palvelujärjestel-       joulukuussa (lait 705-763/92). Hallinnon oh-
4759: män ja hallinnon kehittämisperiaatteista. Halli-       jausjärjestelmissä tapahtuvista muutoksista mer-
4760: tuksen selonteon mukaan uudistuksen lähtökoh-          kittävin on siirtyminen tulosohjaukseen ja siihen
4761: tana on valtiollisen demokraattisen järjestel-         liittyvään toimintamenojen kehysbudjetointiin.
4762: mämme ja kunnallisen itsehallinnon vahvistami-         Sitä tukee 1.3.1992 voimaan tullut uusi valtion
4763: nen sekä kansalaisten palvelujen ja vaikutus-          talousarviota koskeva lainsäädäntö (165/92) ja
4764: mahdollisuuksien lisääminen. Valtiovarainvalio-        maksuperustelaki (150/92). Kertomusvuonna
4765: kunnan mietinnössä (VaVM n:o 31/1990 vp.)              tulosohjausta sovellettiin 12 virastossa. Vuonna
4766: todettiin mm., että on paikallaan tarkastella           1992 menettelyä sovelletaan jo 40 virastossa ja
4767: hallintoa ja sen kehittämistarpeita kokonaisuu-        laitoksessa. Talousarviolainsäädännön uudista-
4768: tena. Vanhoja jäykkiä hallintorakenteita on voi-       misen yhteydessä on nyt tullut mahdolliseksi
4769: tava kehittää niin, että hallinto on tehokasta ja      siirtää virastoja toimimaan nettobudjetointipe-
4770: toimivaa. Perusajatuksena valiokunnan mielestä         riaatteen mukaisesti. Järjestelyä on tarkoitus
4771: on oltava julkisen hallinnon palvelualttiuden ja       käyttää niissä virastoissa, joiden toiminnassa
4772: -henkisyyden lisääminen nykyisin voimavaroin.          voidaan laajasti siirtyä palveluiden tai muiden
4773: Koska selonteossa ei otettu kantaa julkisen hal-       suoritteiden maksullisuuteen.
4774: linnon vastuulla olevan, kaikkia kansalaisia kos-          Valtioneuvosto aloitti kertomusvuoden syk-
4775: kevan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ke-       syllä keskushallinnon rationalisointihankkeen.
4776: hittämiseen, valiokunta korosti sitä, että hallin-     Sen tavoitteina ovat hallinnon ohjauksen muut-
4777: toa uudistettaessa tulee huolehtia myös järjestys-     taminen yksiportaiseksi, tarpeettomien ja pääl-
4778: ja turvallisuuspalvelujen kehittämisestä ja tasa-      lekkäisten tehtävien poistaminen, tehtävien ja
4779: puolisesta alueellisesta saatavuudesta. Valiokun-      toimivallan siirtäminen keskushallinnosta pai-
4780: nan mietintöön sisältyvät usean eri valiokunnan        kallis- ja aluehallintoon sekä keskushallinnon
4781: lausunnot liitteinä (LtVL n:o 3, II LaVL n:o 2,        supistaminen.
4782: TaVL n:o 3, SoVL n:o 6 ja SiVL n:o 3). Edus-               Julkisen hallinnon palvelukyvyn parantamis-
4783: kunta hyväksyi valtiovarainvaliokunnan mietin-         ta on jatkettu erityisesti valtiovarainministeriön
4784: nön 11.10.1990.                                        asettaman palveluprojektin toimesta. Kertomus-
4785:                                                                                                        33
4786: 
4787: vuoden aikana on kokeiltu ja tuettu hallinnon          olevien tutkimusten perusteella ollut pääsuun-
4788: yhteispalvelupisteiden eli ns. yhden luukun pal-       naltaan laskeva 1980-luvulla. Ongelmat ovat
4789: velupisteiden toimintaa. Kokeilujen ja kansain-        olleet ilmeisesti suurimmat terveydenhuoltosek-
4790: välisten kokemusten perusteella valmistui palve-       torilla, jonka tuottavuuden mittaus on valtiova-
4791: lujen joustavuustyöryhmän raportti (VM                 rainministeriön mielestä pulmallisinta. Kehitys-
4792: 1991: 19). Sen ehdotusten pohjalta jatketaan lain-     suunnat ovat samantapaiset kuin Ruotsissa vä-
4793: säädännöllisten, hallinnollisten ja koulutuksellis-    hän aiemmin tehdyssä vastaavanlaisessa selvi-
4794: ten toimien valmistelua tarkoituksena tukea yh-        tyksessä, valtionhallinnon osalta ehkä jonkin
4795: teispalvelu pisteiden toimintaedellytyksiä.            verran positiivisemmatkin.
4796:     Hyvän palvelun virasto -kilpailun avulla tut-         Valtiovarainministeriön mielestä saadut tu-
4797: kittiin julkisen palvelun menestystekijöitä ja         lokset osoittavat, että tuottavuuden jatkuva pa-
4798: kohdistettiin julkista huomiota niihin virastoi-       rantaminen on välttämätöntä sekä valtion- että
4799: hin,jotka olivat kehittäneet palveluaan ja tuotta-     kunnallishallinnossa. Eräiden valtion virastojen
4800: vuuttaan. Kansalaisten ja hallinnon välisen vuo-       (tullilaitos, maanmittauslaitos) eri toimintayk-
4801: rovaikutuksen parantamiseksi on julkaistu julki-       sikköjen, terveyskeskusten, sairaaloiden ja van-
4802: sen hallinnon palveluopas Kansalaisen käsikirja.       husten sosiaalipalveluja tuottavien yksikköjen
4803: Oppaan pohjatiedot koottiin ja saatiin koekäyt-        työn tuottavuuden ja yksikkökustannusten suuri
4804: töön kertomusvuoden aikana. Samanaikaisesti            ero, joka huonoimpienja menestyneimpien välil-
4805: käynnistettiin työ oppaan saamiseksi käyttöön          lä on jopa kaksinkertainen, osoittavat, että suu-
4806: yleisen tietoverkon kautta sekä yleisöpalvelu-         ria tuottavuushyötyjä on saavutettavissa jo lisää-
4807: pisteissä käytettävänä levykkeenä.                     mällä heikoimpien yksiköiden tuottavuutta.
4808:     Kansantalouden tilinpidossa ei nykyisin voida
4809: esittää julkisen toiminnan tuottavuudesta sellai-         Kunnallinen itsehallinto. Kunnallishallinnossa
4810:  sia laskelmia, joissa tuotosten ja panosten kehi-     käytetään kaksi kolmasosaa julkisista varoista ja
4811: tys perustuisi samalla tavalla erillisiin mittauk-     tuotetaan suurin osa julkisista peruspalveluista.
4812:  siin kuin yritystoiminnan tuottavuutta lasket-        Kuntien valtionosuusuudistuksella väljennetään
4813: taessa. Valtiovarainministeriön asettama tuotta-       kuntiin kohdistuvaa voimavaraohjausta ja pyri-
4814: vuusprojekti selvitti loppuraportissaan (VM            tään vähentämään kuntien toimintaa ohjaavia
4815:  1991:14) eräitä tuotos- ja panosmäärien kehitys-      normeja. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisikin
4816:  vertailuihin perustuvia arvioita muutamien val-       valtiovarainministeriön mielestä olla, että kun-
4817:  tion virastojen ja liikelaitosten sekä eräiden kun-   tien toimintaa säänneltäisiin ainoastaan laeilla.
4818:  nallisten toimintojen tuottavuuskehityksestä.            Ohjausjärjestelmiä uudistettaessa olisi kyettä-
4819:  Vaikka nämä arviot eivät valtiovarainministe-         vä uudistamaan myös kuntia koskevat seuranta-
4820:  riön käsityksen mukaan ole kattavia eivätkä           järjestelmät. Kuntien tiedonkeruun pitäisi val-
4821:  keskenään vertailukelpoisia, ne osoittavat, että      tiovarainministeriön käsityksen mukaan koskea
4822:  tällä tavoin tapahtuva tuottavuuden mittaami-         normaalin tulosseurannan ja laskentatoimen tie-
4823:  nen on sekä mahdollista että hyödyllistäjulkisen      toja eli tilinpäätöksiä ja kirjanpidon tietoja sekä
4824:  toiminnan johtamisen ja sitä koskevan päätök-         olennaisen kustannuslaskennan tietoja. Näin
4825:  senteon kannalta.                                     varmistettaisiin tietojen vertailukelpoisuus kun-
4826:      Esitettyjen lähinnä 1980-luvun tietoihin pe-      tien, julkisen hallinnon organisaatioiden ja myös
4827:  rustuvien laskelmien mukaan kokonaistuotta-           yksityissektorin välillä. Tärkein etu saavutettai-
4828:  vuus on noussut sekä Valtionrautateillä (runsaat      siin kuitenkin sillä, että tiedonkeruu saataisiin
4829:  3 % vuodessa) ja Posti- ja telelaitoksessa (5 %       rationaaliseksi ja konekielinen tiedonsiirto olisi
4830:  vuodessa) että Helsingin kaupungin liikelaitok-       mahdollista. Nykyiset ja kaikki suunnitteilla-
4831:  sissa (2,5 %vuodessa). Eräistä valtion virastoista    kaan olevat tiedonkeruut eivät täytä näitä vaati-
4832:  saatujen havaintojen mukaan tuottavuuskehitys         muksia. Edelleen on valtiovarainministeriön
4833:  on ollut huomattavan erilaista eri virastoissa. Se    mielestä taipumus ns. hallinnolliseen tiedon-
4834:  on vaihdellut vajaasta 1 %:sta vuodessa (tielai-      keruuseen. Halutaan kerätä lakien ja muiden
4835:  tos) 3-4 %:iin (mm. asuntohallitus, valtiokont-       normien tarkoittamia meno- ja suoritetietoja,
4836:  tori, tullilaitos) tai kysynnän kasvaessa nopeasti    joiden käyttöarvo kunnallishallinnossa ja kan-
4837:  vielä tätäkin suuremmaksi, kuten patentti- ja         santaloudessa on lähes olematon.
4838:  rekisterihallituksessa 1980-luvun lopulla. Valtio-       Valtiovarainministeriö on eri yhteyksissä esit-
4839:  varainministeriön ilmoituksen mukaan kuntien          tänyt, että kaikesta yhteiskunnan toimintojen
4840:  virastojen tuottavuuskehitys on käytettävissä         ohjauksen ja seuraamisen kannalta keskeisestä
4841: 
4842: 3 320730U
4843: 34
4844: 
4845: tiedonkeruusta vastaisi Tilastokeskus. Tiedon-           köjä, jotka ovat valtioneuvoston kanslian ja
4846: keruu pysyisi tällöin rajallisenaja olisi taloudel-      ministeriöiden välittömässä alaisuudessa. Tällai-
4847: lista. Uudistuva kuntien taloustilasto ja suun-          sia yksiköitä on yhteensä n. 120. Valtioneuvos-
4848: nitteilla oleva tuottajatilasto muodostaisivat jän-      ton kanslian ja ministeriöiden sekä edellä tarkoi-
4849: tevän ja keskushallinnon kohtuulliset tietotar-          tettujen keskushallinnon yksiköiden palveluk-
4850: peet tyydyttävän tietokannan. Valtion ao. viran-         sessa on yhteensä n. 25 000 henkeä. Valtion
4851: omaiset voisivat tehdä tarvittaessa erillisselvityk-     uusimuotoiset liikelaitokset ja budjettitalouden
4852: siä, jotka perustuisivat pääsääntöisesti otantoi-        ulkopuolella olevat valtion toimielimet, kuten
4853: hin.                                                     Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos ja vastaavat,
4854:     Eduskunnan kumpaankin vastaukseen sekä               eivät kuulu selvityksen piiriin eikä niiden henki-
4855: hallituksen esitykseen opetus- ja kulttuuritoimen        löstömääriä siten ole mukana em. lukumäärässä.
4856: rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o            Selvitystyö ei koske myöskään tuomioistuinlai-
4857: 215/1991 vp.) että esitykseen sosiaali- ja tervey-       tosta eikä yliopistoja ja korkeakouluja. Selvityk-
4858: denhuollon suunnittelua ja valtionosuutta kos-           sessä käsitellään kuitenkin korkeakoulujen ja
4859: kevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE n:o               yliopistojen sellaista maksullista palvelutoimin-
4860: 216/1991 vp.) sisältyy lausuma:                          taa, jota myös hallinnon yhteydessä toimivat
4861:     "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti-          tutkimuslaitokset suorittavat.
4862: van siitä, että uuden valtionosuusjärjestelmän              Käynnissä oleva hallinnonuudistus perustuu
4863: voimaan tullessa tietojärjestelmiä kavennetaan           keskeisiltä osiltaan hallinnon hajauttamiskomi-
4864: ensi tilassa siten, että kunnat joutuvat kerää-          tean (KM 1986:12) ehdotuksiin.
4865: mään ja ylläpitämään vain ehdottoman välttä-                Merkittävimmät tehtävien ja toimivallan siir-
4866: mättömiä tietoja ja että ne kerätään mahdolli-           rot on tehty mm. sosiaali- ja terveyshallinnossa,
4867: simman pian uudistuksen voimaantulon jälkeen             työhallinnossa, maataloushallinnossa, vesi- ja
4868: koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk-           ympäristöhallinnossa sekä kouluhallinnossa. Li-
4869: sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä           säksi esim. lupamenettelyjä on karsittu, yksin-
4870: tilastoista noudattaen yleisesti käytössä olevia         kertaistettu ja yhtenäistetty. Niin ikään on nor-
4871: luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä          minantoa selkeytetty ja karsittu. Tarvetta pää-
4872: aiheutuvat kustannukset oleellisesti pienenevät."        tös- ja suunnitteluvallan hajauttamiseen keskus-
4873:     Mainittua lainsäädäntöä koskevissa valio-            hallinnosta paikallis- ja aluehallintoon on valtio-
4874: kunnan mietinnöissä oli käsitelty tietojen kerää-        varainministeriön mielestä vielä kaikilla toimi-
4875: miseen liittyviä kysymyksiä (HaVL n:o 6 ja 7/            aloilla. Näin on asian laita mm. perus- ja kes-
4876:  1992 vp.).                                              kiasteen koulutuksen, tieliikenteen lupajärjestel-
4877:     Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan         män, aluepoliittisten tukien, kaavoituksen ja ra-
4878: vuodelta 1987 (s. 35-43) laajalti selvitelleet           kentamisen sekä asuntoasioiden osalta. Valtion
4879: julkishallinnon viranomaisten välisen tietotek-          talous- ja henkilöstöhallinto on myös edelleen
4880: niikkayhteistyön kehitystä ja ongelmia. Tällöin          varsin keskittynyt.
4881: valtiontilintarkastajat totesivat mm., että merkit-         Hajauttamiskomitean käsittelemistä 22 kes-
4882: tävä osa julkishallinnon tietovirtoihin liittyvistä      kusvirastosta, joilla ei nykyisin enää ole mitään
4883: ongelmista koskee valtion keskushallinnon ja             oikeudellista erityisasemaa, oli kertomusvuonna
4884: kuntien välisiä tietovirtoja, joiden solmukohtina        olemassa 16. Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet
4885: ovat usein lääninhallitukset. Edelleen valtionti-        ja ilmailuhallitus ovat muuttuneet liikelaitoksik-
4886: lintarkastajat korostivat, että julkisen hallinnon       si ja elinkeinohallitus on lakkautettu. Lisäksi
4887: tietohuollon kehittämishankkeissa tulee ottaa            ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus on yh-
4888: nykyistä laajemmin huomioon tietoliikenteen,             distetty opetushallitukseksi sekä lääkintöhallitus
4889: laitteistojen sekä järjestelmien ja niiden tietosisäl-   ja sosiaalihallitus sosiaali- ja terveyshallituk-
4890: lön yhteensopivuutta edistävien standardien              seksi.
4891: käyttö. Lääninhallinnon usein päällekkäistä tie-            Hallinnollisia keskusvirastoja koskevissa uu-
4892: donkeruuta on käsitelty valtiontilintarkastajain         delleenjärjestelyissä ei kuitenkaan ole edetty ha-
4893: kertomuksessa vuodelta 1990(s. 80-86).                   jauttamiskomitean ehdotusten mukaisesti.
4894:                                                             Valtion keskushallinnon rationalisointihank-
4895:   Nykyiset keskusvirastot. Valtion keskushallin-         keen tarkoitus on jatkaa hallinnon hajauttamis-
4896: non järkeistämiseksi aloitetussa valtion keskus-         komitean työtä laatimalla toimenpideohjelma
4897: hallinnon rationalisointihankkeessa käsitellään          ministeriöistä ja etenkin muista virastoista pai-
4898: ministeriöitä sekä sellaisia keskushallintoyksik-        kallis- ja aluehallintoon delegoitavissa olevista
4899:                                                                                                             35
4900: 
4901: tehtävistä ja toimivallasta sekä arvioida keskus-         326 ja tehtäväkohtaisilla määrärahoilla 19 hen-
4902: hallinnon organisaatiota.                                 kilöä eli kaikkiaan 67 henkilöä vähemmän kuin
4903:     Näiden keskusvirastojen osalta kysymykseen            vuoden alussa.
4904: tulevina järjestelyvaihtoehtoina ovat valtiova-              Ammattikasvatushallituksen ja kouluhalli-
4905: rainministeriön mielestä pääsääntöisesti eräiden          tuksen palkkausmomenteilta palkatun henkilös-
4906: virastojen tai niiden toimintojen muuttaminen             tön yhteenlaskettu määrä oli kertomusvuoden
4907: liikelaitoksiksi ja eräiden lakkauttaminen. Hal-          alkaessa 503 ja tehtäväkohtaisilla määrärahoilla
4908: linnollisia tehtäviä suorittavien keskusvirastojen        palkattujen määrä 30. Opetushallituksen aloit-
4909: osalta selvitetään, mitkä niiden tehtävistä olisi         taessa toimintansa sillä oli 445 virkaa tai tehtä-
4910: siirrettävä paikallistasolle ja mitkä taas olisi          vää sekä 17 momenteissa määriteltyä tehtävää.
4911: tarkoituksenmukaisinta hoitaa ministeriöiden,             Vuoden 1992 alussa viraston henkilöstön määrä
4912: tutkimuslaitosten tai aluehallintoviranomaisten           oli 428 eli 115 vähemmän kuin kertomusvuoden
4913: toimesta. Ehdotuksiin sisällytetään tarvittaessa          alussa.
4914: toimenpiteet, joilla huolehditaan oikeusturvasta.
4915:     Keskusvirastojen henkilöstön määrä oli ker-              Tarkastus- ja tutkimuslaitokset. Merkittävin
4916: tomusvuoden syyskuun alussa 6 435. Suurin                 tarkastus- ja tutkimuslaitosten yhdistäminen on
4917: ikäryhmä oli 40--44-vuotiaat, joihin kuului hen-          viime vuosien aikana tehty maa- ja metsätalous-
4918: kilöstöstä 21 %. Valtion henkilöstön vaihtuvuus           ministeriön hallinnonalalla, jolla on ollut eniten
4919: oli v. 1990 6,7 %. Poistuman arvioidaan kerto-            tällaisia laitoksia. Vuonna 1988 toteutetulla or-
4920: musvuonna ja v. 1992 jäävän huomattavasti                 ganisaatiouudistuksella Maatalouden tutkimus-
4921: alhaisemmaksi. Tästä syystä myös henkilöstön              keskukseen liitettiin Valtion maitotalouden tut-
4922: mahdollisuudet siirtyä virastoja lakkautettaessa          kimuslaitos ja Valtion hevosjalostuslaitos. Val-
4923: toisiin tehtäviin valtionhallinnossa voidaan val-         tion lihantarkastamo lakkautettiin kertomus-
4924: tiovarainministeriön mielestä arvioida hyvin ra-          vuoden maaliskuun alussa ja sen tehtävät siirret-
4925: joitetuiksi.                                              tiin Valtion eläinlääketieteelliselle laitokselle.
4926:     Sosiaali- ja terveyshallitus perustettiin kerto-      Saman vuoden alusta lukien Valtion maatalous-
4927: musvuoden maaliskuun ja opetushallitus huhti-             kemian laitos, Valtion maitovalmisteiden tarkas-
4928:  kuun alusta. Samoista ajankohdista lukien lak-           tuslaitos ja Valtion siementarkastuslaitos liitet-
4929:  kautettiin sosiaali- ja lääkintöhallitus sekä am-        tiin maatilahallitukseen mutta erillisiksi yksi-
4930:  mattikasvatus- ja kouluhallitus.                         köiksi.
4931:     Sosiaali- ja terveyshallitukseen siirrettiin pe-          Valtion tutkimus- ja tarkastuslaitosten yhdis-
4932:  rustamisajankohdasta lukien samaan aikaan                tämistä sekä niiden ohjauksen ja rahoituksen
4933:  lakkautettujen lääkintö- ja sosiaalihallituksen          järjestämistä selvitetään laajemmin keskushal-
4934:  henkilöstö. Henkilöstörakenne ei valtiovarain-           linnon rationalisointihankkeessa. Samalla selvi-
4935:  ministeriön mielestä kaikilta osin vastannut seu-        tetään paitsi tarkastusten tarvetta sinänsä myös
4936:  ranta-, arviointi- ja kehittämistehtäviä. Kerto-         mahdollisuudet osoittaa tarkastustehtäviä yli-
4937:  musvuoden aikana henkilöstörakennetta on py-             opistojen ja korkeakoulujen tutkimuslaitoksille.
4938:  ritty kehittämään vastaamaan paremmin viras-                 Suoritetut yhdistämiset ovat olleet hallinnolli-
4939:  ton tehtäviä.                                            sia järjestelyjä, joilla ei ole ollut huomattavaa
4940:      Lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituksen           suoranaista vaikutusta voimavaroihin. Säästöjä
4941:  palkkausmomentilta palkatun henkilöstön mää-             olisi valtiovarainministeriön mielestä saatavissa
4942:  rä oli kertomusvuoden alussa 393 ja tehtäväkoh-          kehittämällä useille erillisille laitoksille yhteisiä
4943:  taisilla määrärahoilla palkatun henkilöstön 19.          ns. sisäisen hallinnon palveluja ja tietopalveluja
4944:  Sosiaali- ja terveysministeriöön siirrettiin 29 vir-     mahdollisuuksien mukaan ostopalveluina.
4945:  kaa, 25 lakkautettiin ja 2 tilapäistä virkaa perus-          Valtioneuvoston asettaman teknisen tarkas-
4946:  tettiin. Uuden viraston aloittaessa toimintansa          tuksen komitean -91 tehtävänä oli selvittää
4947:  sen palveluksessa oli 341 henkilöä. Virkaraken-          15.9.1992 mennessä teknisen tarkastustoiminnan
4948:  netta korjattiin virkajärjestelyin touko- ja syys-       ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamistar-
4949:  kuun 1. päivänä, jolloin virkamäärä väheni kah-          peita ottaen huomioon teknologian ja yhteiskun-
4950:  deksalla viralla. Kun pakolaisasioiden hoito siir-       nan kehitys sekä Länsi-Euroopan yhdentymiske-
4951:  rettiin sosiaali- ja terveysministeriöön vuoden          hitys. Komitea jätti ensimmäisen välimietinnön
4952:   1992 alusta lukien, siirrettiin sinne samalla seitse-   kertomusvuoden joulukuussa. Komitea esittää
4953:  män virkaa. Kertomusvuoden lopussa viraston              pirstoutuneen normiohjauksen ja täytäntöönpa-
4954:  palveluksessa oli palkkausmomentilta palkattu            non kokoamista. Kokonaisnäkemystä säädös-
4955: 36
4956: 
4957: valmistelussa ja muussa ohjauksessa on kyettävä          että ministeriöiden ohjauksen kehittämisen vas-
4958: voimistamaan. Ministeriöiden valvonta-, tarkas-          taamaan entistä paremmin nykyajan vaatimuk-
4959: tus- ja testauselinten toimintatapoja olisi uudis-       sia.
4960: tettava ja organisaatioita koottava järkeviksi              Budjetointitapa, jossa palkkausmenot, muut
4961: toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi.                       kulutusmenot ja kaluston hankintamenot myön-
4962:    Eurooppalaisen käytännön mukaan yhdellä               netään yhtenä määrärahana, on mahdollistanut
4963: direktiivillä säädellään tuotteen turvallisuusvaa-       varojen aiempaa taloudellisemman käytön viras-
4964: timukset kaikkia käyttötarkoituksia varten.              toissa. Taloudellisuutta on tukenut myös budje-
4965: Suomessa on yleensä eri säädökset esim. työnte-          tointi 2-vuotisena siirtomäärärahana. Kaikilla
4966: kijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojelusta.          tulosbudjetoiduilla virastoilla ja laitoksilla jäi
4967: Suomessa yhden direktiivin asiat saattavat ja-           määrärahaa kertomusvuonna käyttämättä, toi-
4968: kaantua jopa useisiin lakeihin ja asetuksiin sekä        mintamenomäärärahoista on siirretty vuodelle
4969: valtioneuvoston, ministeriöiden, keskusvirasto-          1992 n. 8,8 %. Valtiovarainministeriön käsityk-
4970: jen ja tarkastuslaitosten päätöksiin. Norminan-          sen mukaan siirrot aiheutuivat osittain toimin-
4971: tovaltaa on annettu myös yksityisoikeudellisille         taan tai kysyntään liittyvistä muutoksista, mutta
4972: yhteisöille. Täytäntöönpano, valvonta ja tarkas-         osittain myös entistä järkevämmästä talouden-
4973: tus ovat pirstoutuneet samalla tavalla.                  hoidosta.
4974:    Yhä useammin Suomeen tuotavat tuotteet on                Taloudellista käyttäytymistä on tukenut myös
4975: testattu ja tarkastettu muualla kuin Suomessa.           se, että virastoille ja niiden tulosyksiköille on
4976: Tuotteita koskevat tarveharkinta-, lupa-, hyväk-         asetettu tuottavuus- tai taloudellisuustavoitteet
4977: symis- ja poikkeuslupamenettelyt on poistettava          Tämä on saanut aikaan selvän muutoksen suh-
4978: ETA-sopimuksen edellyttämällä tavalla. Suo-              tautumisessa käytettävissä oleviin voimavaroi-
4979: messa valmistettavien tuotteiden tarkastus ja            hin. Saavuttaakseen mahdollisimman hyvän ta-
4980: testaus voidaan valtiovarainministeriön mielestä         loudellisuus- ja tuottavuustuloksen tulosyksiköt
4981: eurooppalaisen käytännön mukaan yhä useam-               pyrkivät vähentämään käyttämiään voimavaro-
4982: min järjestää valmistajan, maahantuojan tai              ja eivätkä entiseen tapaan esitä niiden lisäämistä
4983: muun tuotteen luovuttajan haluamalla tavalla             silloin, kun tehtävät eivät ole merkittävästi li-
4984: eurooppalaiset pätevyysvaatimukset täyttävässä           sääntyneet.
4985: laitoksessa. Tuotevaatimusten ja -tarkastusten               Tulosbudjetoitujen virastojen sopeutumisky-
4986: lisäksijoudutaan harmonisoimaan myös työym-              ky määrärahaleikkauksiin on valtiovarainminis-
4987: päristöä ja ympäristöä koskevia säännöksiä sekä          teriön käsityksen mukaan osoittautunut parem-
4988: muita tuotteiden käyttöä ja käytönaikaisia olo-          maksi kuin tavallisten virastojen.
4989: suhdevaatimuksia.                                            Tulosbudjetoitujen virastojen henkilöstömää-
4990:    Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan          rää säädellään muiden virastojen tapaan henki-
4991: vuodelta 1983 (s. 88-92) käsitelleet maatalou-           lötyövuosikehyksillä. Tämä yhteen voimavara-
4992: den tutkimus- ja tarkastustoimintaa. Tällöin val-        lajiin kohdistuva ohjaustapa soveltuu valtiova-
4993: tiontilintarkastajat totesivat, että olisi aiheellista   rainministeriön mielestä huonosti tulosohjauk-
4994: selvittää maatalouden eri tutkimus- ja tarkastus-        seen. Tulosohjauksessa toimintaa säädellään
4995: laitosten yhdistämismahdollisuuksia.                     määrärahan mitoituksella ja tulostavoitteilla.
4996:                                                          Määrärahan käyttöä koskeva toimivalta on siir-
4997:     Tulosbudjetointi. Tulosbudjetointia sovellet-        retty viraston johdolle. Myös henkilöstömäärää
4998: tiin kertomusvuonna Helsingin kauppakorkea-              koskeva päätösvalta tulisi valtiovarainministe-
4999: koulussa, Joensuun yliopistossa, Keski-Suomen            riön mielestä olla virastojen johdolla, koska
5000: lääninhallituksessa,      maanmittauslaitoksessa,        määrää joka tapauksessa rajoittavat myönnetyt
5001: maatilahallituksessa, merenkulkuhallituksessa,           määrärahat ja asetetut tulostavoitteet
5002: patentti- ja rekisterihallituksessa, tielaitoksessa,         Kaikille tulosbudjetoinnissa mukana olleille
5003: tullilaitoksessa, työministeriön hallinnonalalla         virastoille ja laitoksille esitettiin tulostavoitteet
5004: lukuun ottamatta työsuojeluhallitusta, Valtion           hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä (muut-
5005: teknillisessä tutkimuskeskuksessa ja valtiokont-         tunut valtion talousarvioksi 1.3.1992). Näitä ta-
5006: torissa.                                                 voitteita täsmennettiin ministeriön ja viraston
5007:     Tulosbudjetoinnista kertyneet kokemukset             välisissä tulosneuvotteluissa. Lopulliset ministe-
5008: ovat olleet valtiovarainministeriön mielestä ylei-       riön asettamat tulostavoitteet on kirjattu joko
5009: sesti myönteisiä. Budjetointiuudistus on mahdol-         ministeriön ohjekirjeeseen tai neuvottelumuis-
5010: listanut sekä virastojen johtamisen ja toiminnan         tioon tai -pöytäkirjaan. Usein lopulliset ministe-
5011:                                                                                                         37
5012: 
5013: riön asettamat tulostavoitteet ovat olleet joko        Neuvotteluissa on useimmiten käsitelty viraston
5014: tarkempia tai niitä on ollut enemmän kuin halli-       ohjauksen kannalta olennaisia asioita, tulosta-
5015: tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä on esitetty.      voitteita ja strategisia linjauksia eikä määrära-
5016:     Kaikille tulosbudjetoiduille virastoille on ase-   han lisäystarpeita. Tulosohjaus on säännönmu-
5017: tettu joko tuottavuus- tai taloudellisuustavoite.      kaistanut ja tiivistänyt ministeriön ja viraston
5018: Tuottavuuden mittaaminen sellaisissa virastois-        välistä yhteistoimintaa. Ministeriöiden valmiu-
5019: sa, jotka eivät tuota helposti mitattavissa olevia     det tulosohjaukseen vaihtelivat kertomusvuonna
5020: suoritteita, on valtiovarainministeriön mielestä       sen mukaan, miten ministeriössä oli tulosajatte-
5021: ongelmallista eikä tarvittavaan työmäärään ja          lua ehditty kehittää. Kaikissa tapauksissa esim.
5022: mittaustarkkuuteen nähden ole tarkoituksenmu-          ministeriön eri osastoilta tapahtuvasta ristik-
5023: kaista. Näissä tapauksissa sijaismittana on käy-       käisohjauksesta ei vielä päästy. Useissa tapauk-
5024: tetty kokonaiskustannusten kehitystä.                  sissa ministeriöiden tulosohjausprosessi- tulos-
5025:     Myös palvelukykytavoitteita ja yhteiskunnal-       neuvottelut ja seuranta - etsii vielä muotoaan.
5026: lisia vaikuttavuustavoitteita on asetettu kaikille     Käytännössä kaikki ministeriöt ovat jo kuiten-
5027: tulosbudjetoiduille virastoille. Tyypillisiä palve-    kin aloittaneet tavalla tai toisella oman tulos-
5028: lukykytavoitteita ovat olleet suoritemäärä- ja         ohjauksensa kehittämisen.
5029: käsittelyaikatavoitteet
5030:     Ongelmaksi yhteiskunnallisten vaikuttavuus-            Lupahallinto ja normihanke. Lupahankkeen
5031: tavoitteiden asettamisessa on valtiovarainminis-       tarkoituksena on yksityisiä kansalaisia ja yrityk-
5032: teriön mielestä osoittautunut niiden asettaminen       siä koskevien lupien ja muiden hallintomenette-
5033: vuosittain, koska vaikutukset usein syntyvät vas-      lyjen poistaminen ja yksinkertaistaminen. Ta-
5034: ta usean vuoden sisällä. Joissakin tapauksissa         voitteena on tarpeettoman ja päällekkäisen val-
5035: yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet joudu-        vonnan ja sääntelyn vähentäminen sekä kilpai-
5036: taan tulevaisuudessa asettamaan useammaksi             lun tehostaminen ja hallinnon kustannusten su-
5037: vuodeksi, jolloin vuosittaiset tavoitteet kohdistu-    pistaminen. OECD-maissa toteutetut ja käynnis-
5038: vat enemmän operationaalisiin tavoitteisiin.           sä olevat hankkeet ovat samansuuntaisia, joskin
5039: Mainituissa eduskunnan vastauksissa hallituk-          niiden lähtökohdissa ovat voimakkaammin ko-
5040: sen esityksiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-       rostuneet kilpailun lisääminen ja kansantalou-
5041: tusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-      delliset edut.
5042: lua ja valtionosuutta koskevaksi lainsäädännök-            Lupahanke on ollut vireillä vuodesta 1989
5043: si eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden      lähtien. Tänä aikana on saneerattu eri hallinnon-
5044: lainsäädännön oltua voimassa kolme vuotta              aloilla n. 80 lupamenettelyä, joista suurin piirtein
5045: mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa edus-           puolet on poistettu ja puolet yksinkertaistettu.
5046: kunnalle selonteon valtionosuusjärjestelmän ko-        Lupamenettelyjä on valtiovarainministeriössä
5047: konaisuudistuksen vaikutuksista. Suuri ongelma         aiemmin tehdyn selvityksen mukaan n. 1 700,
5048: on valtiovarainministeriön mielestä myös olen-         mutta arvion mukaan niitä on n. 2 000. Sanee-
5049: naisten mittareiden puuttuminen samoin kuin            raustyössä on painottunut elinkeinotoimintaa
5050: mittausmenetelmien ja -välineiden vähyys.              koskevien lupien purkaminen. Pisimmälle sanee-
5051:     Tulos budjetoinnissa toiminnalle asetetuilla       raustyössä ovat ehtineet kauppa- ja teollisuusmi-
5052: tavoitteilla perustellaan määrärahatarpeet             nisteriö, liikenneministeriö ja osin ympäristömi-
5053: Tämä ei kuitenkaan edellytä, että kaikkien viras-      nisteriö. Myös sisäasiainministeriössä on voi-
5054: tojen tavoitteiden tulee olla tunnuslukujen muo-       makkaasti panostettu lupa-asioiden karsimiseen.
5055: dossa. Tulosbudjetoinnin etenemisen esteeksi voi       Tosin näilläkin hallinnonaloilla on pulmalliseksi
5056: valtiovarainministeriön mielestä muodostua se,         osoittautuneita lupa-asioita. Hitaimmin ja risti-
5057:  että toisaalta pyritään laatimaan tunnuslukuja        riitaisimmin uudistustyö on valtiovarainministe-
5058: asioista, joita ei voida mitata ja toisaalta tulos-    riön käsityksen mukaan edennyt maa- ja metsä-
5059:  budjetointia vastustetaan, koska se ymmärre-          talousministeriön sekä sosiaali- ja terveysminis-
5060:  tään liian ahtaasti tunnusluvuilla ohjaukseksi.       teriön hallinnonaloilla.
5061:  Ministeriöt ovat käyneet alaistensa tulosbudje-           Esimerkkejä toteutetuista lupauudistuksista
5062:  toitujen virastojen kanssa tulosneuvottelut Vi-       ovat:
5063:  rastot ovat myös säännöllisesti raportoineet mi-          - majoitus- ja ravitsemisliikkeiden toimilu-
5064:  nisteriöille tulostavoitteiden toteutumisesta.        van poistaminen 1.1.1992
5065:     Kokemukset tulosneuvotteluista ovat valtio-            - rakentamista koskevien lupien yksinker-
5066:  varainministeriön mielestä yleisesti myönteiset.      taistaminen ja ilmoitusmenettelyn käyttöönotto
5067: 38
5068: 
5069: sekä eräiden poikkeuslupien delegointi kunnille      alueen ja vapaan kilpailun toteuttamiseksi. Toi-
5070: 1.1. ja 1.9.1990                                     saalta integraatio tuo mukanaan myös uusia
5071:    - kymmenen terveydenhuollon vähäisem-             lupia, jotka koskevat pääasiassa ympäristönsuo-
5072: män lupa- ja hyväksymismenettelyn poistaminen        jelua.
5073: 1.3.1991 sosiaali- ja terveyshallituksen perusta-        Lupien saneeraaminen on edennyt odotettua
5074: misen yhteydessä                                     hitaammin kaikilla hallinnonaloilla. Tämä on
5075:    - metsän hakkuu- ja uudistussuunnitelmista        johtunut valtiovarainministeriön käsityksen mu-
5076: luopuminen 1.2.1991                                  kaan seuraavista syistä:
5077:    - tavaraliikennelupien tarveharkinnan pois-           - Lupiin liittyvien monien intressien yhteen-
5078: taminen ja lupajärjestelmän keventäminen             sovittaminen on hidasta. Elinkeinolupajärjestel-
5079: 1.3.1991 (delegointi lääninhallitukselle 1.1.1993)   mästä voi olla taloudellista etua, koska se rajoit-
5080:    - terveydenhuoltoon liittyvien lupa- ja hy-       taa uusien yrittäjien alalle pääsyä. Viranomaisen
5081: väksymismenettelyjen (10 kpl) poistaminen so-        antama lupa, hyväksyminen tai laillistaminen
5082: siaali- ja terveyshallituksen perustamisen yhtey-    voi olla myös statuskysymys. Tällaisia ovat mm.
5083: dessä 1.3.1991                                       tuontilisensiointi, liikenneluvat, autokoululuvat
5084:    - ympäristölupamenettelyn yhtenäistämi-           ja apteekkiluvat
5085: nen 1.9.1992.                                            - Vaikka uudistustyöhön on yleisesti ottaen
5086:                                                      suhtauduttu myönteisesti, esiintyy viranomais-
5087:    Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä ovat halli-      ten piirissä myös vastustusta. Lupamenettelyä
5088: tuksen esitys elinkeinolain muuttamiseksi, jossa     voidaan ylläpitää vanhasta tottumuksesta. Ei ole
5089: ulkomaalaisia koskevat elinkeinoluvat poiste-        pohdittu, millaista ja minkä tasoista viranomais-
5090: taan, ja hallituksen esitys ulkomaalaisten yritys-   valvontaa tarvitaan. Lupa on myös vallan käy-
5091: ostoja ja kiinteistönhankintaa koskevaksi lain-      tön väline, jonka soveltuvuutta tulosohjaus- ja
5092: säädännöksi.                                          palvelukulttuuriin ei aina ole mietitty.
5093:    Joitakin uusia lupamenettelyjä on valtiova-           - Sitoutuminen uudistustyöhön on paikoin
5094: rainministeriön ilmoituksen mukaan kuitenkin          ollut laimeaa. Lupien saneeraamista ei kaikissa
5095: säädetty vastoin lupahallinnon uudistamiselle        ministeriöissä ole pidetty erityisen tärkeänä ja
5096: asetettuja tavoitteita.                               siksi ei ole riittävästi osoitettu voimavaroja uu-
5097:    Lupasaneerauksia valmistellaan kaikilla hal-       distustyöhön.
5098: linnonaloilla joko omana projektinaan tai mui-           Valtioneuvosto antoi 7.5.1992 ohjelmapää-
5099: den uudistusten yhteydessä. Keskeisimpiä näistä       töksen julkisen sektorin uudistamiseksi. Sen lu-
5100: ovat:                                                 pahallinnon uudistamista käsittelevässä kohdas-
5101:    - vesilain lupa-asiat (toimikunnan määräai-        sa asetetaan ministeriölle tavoitteeksi v. 1992-
5102: ka 31.12.1992)                                        93 karsia tai yksinkertaistaa noin puolet nykyi-
5103:    - poliisin lupaprojekti, jossa saneerataan         sistä lupamenettelyistä. Päätös vauhdittanee lu-
5104: huvi- ja alkoholilainsäädäntöön, pelilainsäädän-      pahallinnon saneeraamista. Valtiovarainministe-
5105: töön, arpajaislakiin ja rahankeräykseen liittyvät     riön hallinnon kehittämisosasto seuraa ja kes-
5106: luvat sekä elinkeinoja ja liikennettä koskevat        kustelee eri ministeriöiden kanssa päätöksen
5107: poliisin luvat                                        edellyttämistä toimista.
5108:    - henkilöliikenneluvat                                Lupahallinnon kustannuksista on vuoden
5109:    - metsästyslain uudistus                           1992 syksyllä valmistunut selvitys valtiova-
5110:    - eräiden lääkelain mukaisten lupien ehdot-        rainministeriön hallinnon kehittämisosastolta.
5111: taminen ilmoituksenvaraisiksi (lääkealan kilpai-      Valtion viranomaisten toimivaltaan kuuluvien
5112: lutoimikunta KM 1991:49 ja lääkelaitostyöryh-         lupien käsittelykustannuksiksi arvioidaan n.
5113: män muistio STM 1992:2)                               1,2 mrd. mk. Säästömahdollisuudet ovat ar-
5114:    - rakennuslupajärjestelmän        uudistustar-     violta n. 400--500 Mmk. Selvitystä laativa jaos-
5115: peen työryhmämietintö (valmistuu syyskuun lo-         to ehdottanee mm. työvaltaisimpien lupien sa-
5116: pussa v. 1992)                                        neeraamista. Niin ikään lupapäätöksiä ei tulisi
5117:    - matkatoimistoja ja kiinteistöjen välitys-        maksullistaa tai korottaa maksuja uuden maksu-
5118: liikkeitä koskevat elinkeinoluvat                     perustelain mukaisesti ennen kuin on selvitetty
5119:     Euroopan integraatio vaikuttaa valtiovarain-      kyseisen lupamenettelyn tarpeellisuus tai yksin-
5120: ministeriön mielestä voimakkaasti myös lupa-          kertaistamismahdollisuudet.
5121: hallintoon. Pääsääntöisesti monia lupia on pois-         Normihanke on valtiovarainministeriön mie-
5122: tettava tai lievennettävä yhtenäismarkkina-           lestä edennyt vaiheeseen, jossa vanha norminan-
5123:                                                                                                         39
5124: 
5125: to on saatu paaosin kuntoon ja huomio ja              ohjeita n. 1 700. Normitietokannan ulkopuolella
5126: painopiste on siirtynyt uuden norminannon hal-        olevien viranomaisten antamia normeja oli n.
5127: linnassa pitämiseen ja norminantokäytäntöjen          1 400, joten normien kokonaismäärä oli n. 5 700.
5128: vakiinnuttamiseen.                                       Vuoden 1992 syksyllä on määrä valmistua
5129:     Normihanke valtiovarainministeriön vastuul-       valtiovarainministeriön ja kuntien keskusjärjes-
5130: la päättyy vuoden 1992lopussa. Normilain mu-          töjen teettämä selvitys normilain vaikutuksista
5131: kaisten norminantokäytäntöjen vakiintumista           kuntiin kohdistuvaan norminantoon. Selvityk-
5132: edistää jatkossa Hyvä norminvalmistelu -nimi-         sen on tehnyt Suomen Kaupunkiliitto.
5133: nen hallintoviranomaisten normien va1miste-                Julkisen hallinnon uudistaminen on tullut yhä
5134: luopas, johon on koottu normilain, valtioneu-          tärkeämmäksi pyrittäessä parantamaan kansa-
5135: voston normipäätöksen ja norminvalmistelua            laisten saamia palveluja ja kehittämään julkisen
5136: ohjaavien lähteiden keskeinen sisältö. Opas val-      hallinnon työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta.
5137: mistui kertomusvuoden lokakuussa.                      Tämän vuoksi valtioneuvoston antama selonteko
5138:     Hallintoviranomaisten norminannon valvot-         julkisen hallinnon uudistamisesta on ollut tärkeä.
5139: tavuuden turvaaminen on yksi normiuudistuk-           Se on antanut eduskunnalle mahdollisuuden osal-
5140: sen tavoite. Norminannon valvonnan mahdolli-          listua julkisen hallinnon kehittämistä koskevaan
5141: suudet paranivat merkittävästi, kun keskitetty        keskusteluun. Tätä keskustelua on syytä jatkaa.
5142: normitietokanta siirrettiin oikeusministeriön              Käynnissä olevasta virastojen tulosohjausko-
5143: hallinnassa olevaan Finlex tietopankkiin vuoden       keilusta saadut kokemukset ovat vielä tällä hetkel-
5144: 1992 maaliskuun alustaja se tuli samanaikaisesti      lä niin harvoja ja lyhyeltä ajalta, ettei konkreetti-
5145: yleiseen käyttöön. Käyttöoikeuden voi tällä het-      siajohtopäätöksiä voida esittää. Myös taloudelli-
5146: kellä hankkia kuka tahansa kansalainen, yritys,       selta kehityskuvaltaan poikkeuksellinen aika vai-
5147: yhteisö tai viranomainen.                             keuttaa niiden tekoa. Hanketta on kuitenkin jat-
5148:     Siirron johdosta muutettiin valtioneuvoston       kettava, koska tällä tavoin voidaan vaikuttaa
5149: päätöstä viranomaisen määräyksiä ja ohjeita           siihen, että hallinnon palvelut määräytyvät yhteis-
5150: koskevista toimenpiteistä (786/89). Samalla ase-      kunnan kannalta entistä edullisemmin. Tuottavuu-
5151: tettiin ministeriöille ja muille keskushallinnon      den ja tuloksellisuuden mittaamista ja arviointia,
5152:  tason viranomaisille velvollisuus rekisteröidä       johon myös poliittinen ohjaus on saatava mukaan,
5153: antamansa määräykset ja ohjeet keskitettyyn           on kehitettävä edelleen.
5154:  normitietokantaan. Tarkoituksena on saada ai-             Vaikka kaikissa tulosbudjetoiduissa virastoissa
5155:  kaan kattava keskushallinnon tason normien           on järjestetty johtamiskoulutusta, on tässäkin yh-
5156:  rekisteri. Muutokseen on varattu aikaa vuoden         teydessä aiheellista korostaa sen tärkeyttä.
5157:  1992loppuun. Siirtymäaika koskee niitä keskus-            Kuten kertomuksissaan usein aiemmin valtion-
5158:  hallinnon viranomaisia, jotka aiemmin eivät ole       tilintarkastajat tässäkin yhteydessä korostavat
5159:  olleet tietokannassa mukana.                         hallinnon laajan tiedonkeruun ongelmia. On se
5160:     Normiuudistuksen etenemistä koskeva seu-           vaara, että valtiovallan ohjausotteen hellittäessä
5161:  rantakysely tehtiin viimeksi vuoden 1990 osal-       kunnista saatetaan tiedonkeruuta koskevilla vaati-
5162:  ta. Normeja oli voimassa kertomusvuoden              muksilla pyrkiä jatkamaan kuntien holhousta.
5163:  tammikuun alussa n. 6 700. Näistä oli keskus-        Kun tietojen luokittelustaja sisällön määrittelystä
5164:  hallinnon normeja n. 5 400. Keskushallinnon           vastaa jokainen viranomainen itse oman päätös-
5165:  normeista määräyksiä oli n. 2 800 ja ohjeita          valtansa mukaisesti, saatetaan tietoja vastaisuu-
5166:  runsaat 2 500. Ulkoasiainhallinnon normeista         dessakin kerätä kunnilta hajanaisesti ja päällek-
5167:  ei ollut tietoja käytettävissä, joten ne eivät si-   käin. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että Ti-
5168:  sälly lukuihin.                                      lastokeskuksen ympärille ja vastuulle rakennetaan
5169:     Norminantokäytäntöjä oli yleisesti uudistettu     sellainen tilastointijärjestelmä, joka palvelisi tar-
5170:  normihankkeen säännösten mukaisiksi ja uusien        koituksenmukaisella tavalla valtion hallintoa.
5171:  normien valmistelussa pyritään toimimaan nor-             Hallinnon hajauttamista tutkineen komitean
5172:  miuudistuksen periaatteiden pohjalta. Useim-          työ oli aikanaan ensimmäinen todellinen suunnan-
5173:  mat viranomaiset katsoivat normihankkeen to-         näyttäjä hallinnon tulevalle kehitykselle. Monet
5174:  teutuneen niiden kohdalla kokonaan tai pääosil-      komitean ehdotukset ovat toteutuneet sellaisi-
5175:  taan normilain ja ao. normityöryhmien ehdotus-       naan. On kuitenkin tärkeää edelleen hajauttaa
5176:  ten mukaisesti.                                      päätösvaltaa hallinnon eri tasoille. Koska kunnilla
5177:     Kesäkuun 1992 alussa normitietokannassa oli       on tärkein vastuu kansalaisten peruspalvelujen
5178:  normeja n. 4 300. Määräyksiä oli n. 2 600 ja         järjestämisestä, on valtionhallinnon eri tasojen
5179: 40
5180: 
5181: tehtävänä tukea kuntia niiden perustehtävien hoi-       52/54/91     Valtiokonttorin myöntämät ja
5182: dossa. Hallinnon tehtävien ja toimivallan hajaut-                    maksamat eläkkeet
5183: tamisessa on sen vuoksi ensisijaisena periaatteena      248/54/91    Tullihallinnon atk-toiminta
5184: pidettäväkin niiden siirtämistä kunnille.               272/54/91    Erään valtion kiinteistön hallinta,
5185:    On hyvä, että valtion tarkastus- ja tutkimuslai-                  käyttö ja rakentaminen
5186: toksia on vihdoin ryhdytty yhdistämään. Tulevai-        82/53/92     Tullilaitoksen vuoden 1991 vuositi-
5187: suudessa olisi erityisesti selvitettävä, mitä mahdol-                lintarkastus
5188: lisuuksia on lähentää näiden laitosten yhteistyötä      153/53/92    Verohallituksen vuoden 1991 vuo-
5189: yliopistojen ja eri korkeakoulujen tutkimuslaitos-                   sitilintarkastus
5190: ten kanssa.                                             54/54/92     Tilastokeskuksen maksullinen pal-
5191:                                                                      velutoiminta
5192: 
5193:                                                         Opetusministeriö
5194: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-
5195:                kertomukset                              212/53/91    Lappeenrannan teknillisen korkea-
5196:                                                                      koulun vuoden 1990 vuositilintar-
5197:    Vuodeksi 1991 valittujen valtiontilintarkasta-                    kastus
5198: jien toimintakauden aikana valtiontalouden tar-         218/53/91    Eläinlääketieteellisen     korkea-
5199: kastusvirasto toimitti valtiontilintarkastajille                     koulun vuoden 1990 vuositilintar-
5200: seuraavat tarkastuskertomukset liitteineen:                          kastus
5201:                                                         232/53/91    Lapin yliopiston vuoden 1990 vuo-
5202: Oikeusministeriö                                                     sitilintarkastus
5203:                                                         323/53/91    Turun kauppakorkeakoulun vuo-
5204: VTV:n Dn:o                                                           den 1990 vuositilintarkastus
5205: 256/54/91     Ulosottotoimi Kymen läänissä              14/53/92     Revision av Svenska handelshög-
5206:                                                                      skolans räkenskaper för år 1990
5207: Sisäasiainministeriö                                    185/53/92    Joensuun yliopiston vuoden 1991
5208:                                                                      vuositilintarkastus
5209: 246/53/91     Suojelupoliisin vuoden 1990 vuosi-
5210:               tilintarkastus                            Maa- ja metsätalousministeriö
5211: 259/53/91     Helsingin poliisilaitoksen vuoden
5212:               1990 vuositilintarkastus                  266/53/91    Maatilahallituksen vuoden 1991
5213: 263/53/91     Oulun lääninhallituksen vuoden                         vuositilintarkastus
5214:               1990 vuositilintarkastus                  271/53/91    Metsähallituksen vuoden 1990
5215: 318/53/91     Sisäasiainministeriön vuoden 1990                      vuositilintarkastus
5216:               vuosi tilin tarkastus                     320/54/91    Valtion kalanviljely
5217: 95/54/91      Väestökirjahallinnon tietojen ke-         55/53/92     Maanmittaushallituksen vuoden
5218:               ruuta ja luovutusta koskeva tar-                       1991 vuositilintarkastus
5219:               kastus
5220: 324/54/91     Paikallispoliisin henkilöstön mää-        Liikenneministeriö
5221:               rä pääkaupunkiseudulla
5222: 118/53/92     Keski-Suomen lääninhallituksen            162/53/91    Tiehallituksen vuoden 1990 vuosi-
5223:               vuoden 1991 vuositilintarkastus                        tilintarkastus
5224:                                                         108/53/92    Tielaitoksen vuoden 1991 vuositi-
5225: Puolustusministeriö                                                  lintarkastus
5226: 
5227: 276/53/91     Puolustusministeriön vuoden 1990          Kauppa- ja teollisuusministeriö
5228:               vuositilintarkastus
5229:                                                         234/53/91    Kauppa- ja teollisuusministeriön
5230: Valtiovarainministeriö                                               vuoden 1990 vuositilintarkastus
5231:                                                         282/53/91    Matkailun      edistämiskeskuksen
5232: 163/53/91     Tullilaitoksen vuoden 1990 vuositi-                    vuoden 1990 vuositilintarkastus
5233:               lintarkastus                              291/54/90    Teollisuuden tutkimus- ja tuoteke-
5234: 261153/91     Rakennushallituksen vuoden 1990                        hitystoiminnan edistämistä koske-
5235:               vuositilintarkastus                                    va tarkastus
5236:                                                                                                41
5237: 
5238: 97/53/92      Patentti- ja rekisterihallituksen    264/53/91    Vesi- ja ympäristöhallinnon vuo-
5239:               vuoden 1991 vuositilintarkastus                   den 1990 vuositilintarkastus
5240: 154/53/92     Valtion teknillisen tutkimuskes-
5241:               kuksen vuoden 1991 vuositilintar-    Pohjoismaisten instituuttien tarkastukset
5242:               kastus
5243:                                                    72/55/92     Revision av Nordiska samarbets-
5244: Sosiaali- ja terveysministeriö                                  organets för vetenskaplig informa-
5245:                                                                 tion (NORDINFO) räkenskaper
5246: 107/54/91     Käyttökustannushankkeet sosiaa-                   för år 1991
5247:               li- ja terveysministeriön hallin-    78/55/92     Revision av Nordiskt Konstcent-
5248:               nonalalla                                         rums räkenskaper för år 1991
5249:                                                    107/55/92    Revision av Nordiska språk- och
5250: Työministeriö                                                   informationscentrets räkenskaper
5251:                                                                 för år 1991
5252: 59/53/92      Työministeriön vuoden 1991 vuo-
5253:               sitilintarkastus                     Usean eri hallinnonalan tarkastukset
5254: 
5255: Ympäristöministeriö                                198/54/91    Kehittämisprojektien avustami-
5256:                                                                 seen tarkoitetut määrärahat SM:n,
5257: 225/55/91     Itämeren merellisen ympäristön                    TM:n, MMM:n sekä KTM:n hal-
5258:               suojelukomission        tilikauden                linnonaloilla
5259:               1.7.1990-30.6.1991 tilintarkastus
5260: 42
5261: 
5262: 
5263: 
5264: 
5265:                                            V aitioneuvosto
5266:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-       vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Opetusministe-
5267: kastuksen valtioneuvoston kansliassa 11.3.1992          riön työryhmä, joka valmisteli mm. keskuksen
5268: ja kuulleet asiantuntijana pääministeri Esko            perustamista, sai valmiiksi muistionsa v. 1990.
5269: Ahoa 31.3.1992.                                         Annettavassa asetuksessa säädettäisiin tarkem-
5270:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         min keskuksen tehtävistä, hallinnosta ja muista
5271: selvittäneet tulevaisuudentutkimusta ja -suun-          sen toimintaan liittyvistä seikoista.
5272: nittelua sekä edustus- ja virkahuoneistojen ra-            Valtioneuvoston kanslian vuosien 1992-95
5273: kentamista, käyttöä ja kunnossapitoa. Tulevai-          toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan mm.
5274: suudentutkimuksen tilasta ja mahdollisuuksista          pääministerin ja hallituksen tiedollinen avusta-
5275: on saatu lisäksi selvitys Suomen Akatemiaan             minen ja tietohallinto ovat eräitä toiminnan
5276: 18.2.1991 tehdyllä tarkastuskäynnillä.                  päälinjoja. Tulevaisuuden vaihtoehtoja koske-
5277:    Valtioneuvoston kansliaan tehdyn tarkastus-          van tutkimustiedon hankinta mainitaan erityi-
5278: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan           sesti. Koko kanslian hallinnon kehittämistyön
5279: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, valtio-            alueiksi todetaan kanslian tietojätjestelmien ja
5280: neuvoston tietojätjestelmiä sekä hallituksen ja         tiedon hankinnan kehittäminen. Valtioneuvos-
5281: eduskunnan välistä yhteistyötä.                         ton kanslian tiedonhankintapalvelut ovat perus-
5282:                                                         valmiuden ylläpitämistä ja vakiintuneita menet-
5283:                                                         telytapoja, kuten hallitusohjelman toteutumisen
5284:             Valtioneuvoston kanslia                     seuraamista ja tulevaisuuden vaihtoehtoja kos-
5285:                                                         kevan tutkimustiedon hankkimista. Vuoden
5286:    Tulevaisuudentutkimus ja -suunnittelu.               1992 valtiopäivillä tehtiin 167 kansanedustajan
5287: Y 1ei s t ä. Vuonna 1987 opetusministeriö asetti        allekitjoittama lakialoite, jossa ehdotettiin Suo-
5288: toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää tule-        men Hallitusmuotoa muutettavaksi siten, että
5289: vaisuudentutkimuksen kehittämistarpeet sekä             uusi hallitus olisi velvollinen tuomaan eduskun-
5290: tehdä ehdotukset tulevaisuudentutkimuksen jär-          nan käsiteltäväksi hallitusohjelmansa lisäksi se-
5291: jestelystä ja rahoittamisesta, tulosten hyväksi-        lonteon pitkän aikavälin tulevaisuuden suunni-
5292: käytön parantamisesta ja alan koulutuksesta             telmista. Myös eri hallinnonaloilla tehdään tule-
5293: sekä esitykset toimenpiteiden aiheuttamista kus-        vaisuutta koskevia selvityksiä.
5294: tannuksista. Toimikunta esittää mietinnössään              Tulevaisuudentutkimus on yhteiskunnan ke-
5295: Muutos, valinnat, tulevaisuus- tulevaisuuden-           hitysvaihtoehtojen tutkimista ja arviontia pää-
5296: tutkimuksen edistäminen Suomessa (KM                    töksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua
5297: 1989:3) keskeiset ehdotuksensa tutkimuksen jär-         varten. Tarkasteluajanjakso on pitkä ja aiheet
5298: jestämiseksi. Suomen Akatemian yhteyteen tulee          ovat laaja-alaisia sekä hallinnonalat ylittäviä, ja
5299: perustaa tulevaisuudentutkimuksen keskus, jo-           paras mahdollinen informaatio kootaan keskei-
5300: hon kuuluvat yksiköt sijoitetaan nykyisten lai-         sistä kysymyksistä. Tutkimusten hyödyntämi-
5301: tosten yhteyteen. Yhteiskunnan keskeisiä muu-           nen eri muodoissa kuuluu tärkeänä osana enna-
5302: tosilmiöitä koskevan tutkimuksen välittämiseksi         kointikyvyn kehittämiseen.
5303: valtioneuvoston kansliaan tulee ottaa lisätyövoi-          Valtioneuvoston kansliassa ei tehdä tulevai-
5304: maa. Toimikunnan mukaan tulevaisuudentutki-             suudentutkimusta, mutta kanslia voi teettää tut-
5305: mus luo perustaa tulevaisuudesta käytävälle jul-        kimuksia ja erillisselvityksiä tilaustyönä. Valtio-
5306: kiselle keskustelulle, tatjoaa laaja-alaisia viiteke-   neuvoston kanslia on v. 1990 teettänyt selvityk-
5307: hyksiä päätöksentekijöille, hahmottelee erilaisis-      sen Valtioneuvoston kanslia ja tulevaisuuden
5308: ta päätöksistä aiheutuvia uhkia ja mahdollisuuk-        suunnittelu. Selvityksessä on esitetty eri maiden
5309: sia sekä tatjoaa ongelmien ratkaisuille useita          kokemuksia tulevaisuudentutkimukseen liitty-
5310:                                                                                                       43
5311: 
5312: västä tiedon hankinnasta ja soveltamisesta. Vuo-          Niin kutsuttu think tank on asiantuntijaorga-
5313: den 1992 alussajulkaistiin selvitys Yhteiskunnal-      nisaation työskentelytapa, jonka avulla tarkas-
5314: listen muutosten ennakointi pääministerin kans-        tellaan ja analysoidaan keskeisiä kehittämisky-
5315: liassa. Tutkimuksessa käsitellään yhteiskuntapo-       symyksiä. Työskentelytapaa käytetään liikkeen-
5316: litiikan neuvonantojätjestelmien roolia ja kehit-      johdon, poliittisen johdon tai hallinnon apuväli-
5317: tämistä ja siinä on mm. kartoitettu ja selvitetty      neenä, mutta se on erillään niiden päivittäisestä
5318: tulevaisuudentutkimuksen organisatorinen ase-          toiminnasta. Think tank -organisaatioiden ase-
5319: ma ja hyväksikäyttö päätöksenteossa eri maissa.        massa, rakenteessa, toiminta-ajatuksessa sekä
5320:     Valtioneuvoston kansliassa on v. 1984-90           osittain myös tehtävissä on kansallisia eroja.
5321: järjestetty asiantuntijakeskusteluja eli ns. König-    Tärkeimpiä tehtäviä ovat pitkän aikavälin kehi-
5322: stedt-istuntoja. Niitä on pidetty kaikkiaan 20.        tysarvioiden teko sekä yhteiskunnan tulevaisuut-
5323: Istunnoissa on käsitelty yhteiskunnassa käynnis-       ta koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen.
5324: sä olevia muutossuuntia sekä pitkän aikavälin
5325: yhteiskuntapoliittisia aiheita, jotka koskevat            Tulevaisuudentutkimus
5326: useita hallinnonaloja. Osallistujat ovat olleet        eräissä maissa. Japanin NIRA on julkisen
5327: tutkijoita, valtionhallinnon ja talouselämän           ja yksityisen sektorin yhteinen organisaatio, jos-
5328: asiantuntijoita sekä politiikkoja ja eri työmark-      ta julkisen rahoituksen osuus on 2/3 ja yksityisen
5329: kina- ja muidenjätjestöjen edustajia. Königstedt-      113. NIRAn toimintaan osallistuvat japanilaisen
5330: tilaisuudet ovat mahdollistaneet tutkijoiden ja        yhteiskunnan keskeiset vaikuttajat sekä parhaat
5331: asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen tie-         asiantuntijat. Se on Japanin ennakointikyvyn
5332: tyissä keskusteluaiheissa. Jokaisesta istunnosta       keskus. NIRAssa on ryhdytty rakentamaan
5333:  on tehty raportti, johon on kitjattu käyty keskus-    koko maailman tärkeimpien think tank -organi-
5334:  telu. Raportit ovat olleet luottamuksellisia. Val-    saatioiden ja policy-tutkimuslaitosten tutkimuk-
5335:  tioneuvoston kansliasta saadun tiedon mukaan          sia ja toimintaa koskevaa tietopankkia. Japanis-
5336:  kokemukset ovat olleet hyvät ja raportteja on         sa pääministerin kanslian asiantuntijat osallistu-
5337:  voitu välillisesti hyödyntää valtioneuvoston          vat NIRAn tutkimusohjelmien hallintoon.
5338:  päätöksenteossa erityisesti linjaratkaisujen yh-          Ruotsiin perustettiin v. 1987 Institutet för
5339:  teydessä.                                             framtidsstudier (IFF). Sen hallintoa hoitaa sää-
5340:      Tulevaisuudentutkimuksen tietoa ei ole val-       tiö. Pääministerin kanslia vastaa vain IFF:n
5341:  tioneuvoston kansliassa jätjestelmällisesti kerät-    asioiden yleisestä hoidosta valtionhallinnossa.
5342:  ty, hyödynnetty eikä välitetty päätöksentekijöil-     Sen tehtävänä on toimia varhaisena varoitusjär-
5343:  le. Hyödyntämiseen olisi hyvät mahdollisuudet         jestelmänä, tutkia yhteiskunnallisesti merkittä-
5344:  tietoverkkojen ja yhteyshenkilöverkoston kaut-        viä aiheita sekä edistää pitkän aikavälin yhteis-
5345:  ta. Yhteyshenkilöverkoston kautta valtioneu-          kuntakehitystä koskevaa julkista keskustelua.
5346:  voston kanslia saa tietoa eri maiden kehitysaja-      Laitoksella on laaja tiedottamisvastuu ja tutki-
5347:  tuksista. Lisäksi kanslia saa tietotekniikan avulla   musten hyödyntäminen tapahtuu julkisen kes-
5348:  yhteyden eri tulevaisuudentutkimuksen tieto-          kustelun kautta.
5349:  pankkeihin. Viime vuosina ovatkin erityisesti            Hollannin hallituspolitiikan tieteellinen neu-
5350:  kehittyneet alan kansainväliset suhteet.              vosto (WRR) perustettiin v. 1976. Se on
5351:      Useita tulevaisuudentutkimuksen tietopank-        organisoitu erityisesti pääministerin kanslian ja
5352:  keja käynnistettiin samanaikaisesti 19~0-luvun        hallituksen ennakointitarpeita varten. Sen teh-
5353:  loppupuolella. Tietopankit palvelevat yhteiskun-      tävänä on tuottaa tietoa yhteiskunnassa tapah-
5354:  tapolitiikan suunnittelua. Valtioneuvoston kans-      tuvista muutoksista pitkällä aikavälillä, osoit-
5355:  lia on ollut rahoittamassa OECD:n tulevaisuu-         taa mahdollisia häiriöitä sekä esittää toiminta-
5356:  dentutkimuksen tietopankkia. Se on tietokone-         vaihtoehtoja. Lisäksi se edustaa hallituspolitii-
5357:  pohjainen tietokanta, johon kootaan sekä jul-         kan painopisteiden määrittelyssä tieteellistä asi-
5358:  kaistua että julkaisematonta tulevaisuuden            antuntemusta sekä tekee suosituksia tulevaisuu-
5359:  avainkysymyksiä koskevaa tietoa. Käyttäjille          dentutkimuksen koordinoimiseksi Hollannissa.
5360:  annetaan olennaista tietoa odotettavissa olevista     Tieteellinen neuvosto toimii pääministerin
5361:   kehityssuunnista, tulevaisuuden mahdollisuuk-        kanslian alaisena ja raportoi maan hallitukselle.
5362:  sista ja riskeistä. Unesco on vuoden 1992 alussa      Sitä voidaan pitää perinteisenä think tank -
5363:   käynnistänyt tulevaisuudentutkimuksen tieto-         organisaationa. Valtion virkamiesten on annet-
5364:   kantaohjelman ja keskittyy erityisesti koulutuk-     tava neuvoston käyttöön kaikki pyydetty tieto.
5365:   seen, tieteeseen ja kulttuuriin.                     Toiminta on avointa ja julkista. Neuvosto mm.
5366: 44
5367: 
5368: julkaisee kaikki raporttinsa, sen jälkeen kun              Oikeusministeriön hallinnonalalla tulevaisuu-
5369: hallituksella on ollut kolme kuukautta aikaa            den ennakoimisen näkökulma on keskeinen lain-
5370: perehtyä niihin. Neuvosto on siirtymässä tut-           valmistelutyössä, jossa monilla lainsäädäntö-
5371: kimuspainotteisesta työskentelytavasta asian-           alueilla valmistelun ja normiston soveltamisen
5372: tuntijaverkostojen rakentamiseen ja hyödyntä-           ennakoitava aikaväli on kymmeniä vuosia. Ky-
5373: miseen.                                                 symys on viime kädessä yhteiskuntakehityksen
5374:    Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltion pää-          ennakoimisesta niin, että lainsäädäntötoimiin
5375: ministeri perusti v. 1989 think tank -organisaa-        tarttumalla voidaan mahdollisesti vaikuttaa ke-
5376: tion Denkfabrik Schleswig-Holsteinin, joka toi-         hitykseen. Sama pätee vankeinhoitoon ja kri-
5377: mii välittömästi pääministerin alaisuudessa. Or-        minaalihuoltotyöhön, joissa esim. investointien
5378: ganisatorisesti sen vakituiset kolme työntekijää        vaikutuksia on arvioitava erittäin pitkällä aika-
5379: on sijoitettu pääministerin kanslian suunnittelu-       välillä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos edustaa
5380: yksikköön. Se perustettiin, koska pyrittiin tiivis-     myös sellaista ministeriön käytettävissä olevaa
5381: tämään hallituksen ja eri alojen asiantuntijoiden       sekä oikeus- että yhteiskuntatieteellistä asian-
5382: vuorovaikutusta. Denkfabrikin tehtävänä on              tuntemusta, jossa tulevaisuuden ennakoinnin
5383: analysoida osavaltion kehittämisen kannalta             näkökulma on tärkeä.
5384: keskeiset pitkän aikavälin muutokset ja riskit,            Oikeusministeriössä tai muualla vankeinhoi-
5385: kehittää vaihtoehtoisia ja uudentyyppisiä toi-          tolaitoksen piirissä ei ole harjoitettu kovin laajaa
5386: mintalinjoja sekä valmistella ongelmaratkai-            vankeinhoitoon liittyvää tulevaisuudentutki-
5387: sustrategioita taloudellisissa, sosiaalisissa ja        musta. Tulevaisuutta koskevissa selvityksissä ja
5388: kulttuurikysymyksissä. Keskeiset työmuodot              tutkimuksissa on keskitytty lähinnä vankipopu-
5389: ovat projektiryhmät, kongressit sekä asiantunti-        laation kehitykseen. Kriminologisen tutkimuk-
5390: joiden raportit. Varsinainen think tank -organi-        sen lisäksi tarvitaan muun yhteiskuntatutkimuk-
5391: saatio muodostuu kuitenkin pääministerin kut-           sen tuottamaa tietoa eri ilmiöiden kehityspiir-
5392: sumista ulkopuolisista asiantuntijoista, jotka          teistä ja keskinäisistä riippuvuuksista.
5393: työskentelevät pääministerin valitseman teeman             Sisäasiainministeriö ei itse tee tulevaisuuden-
5394: mukaan. Denkfabrikin analyysien tulokset ja             tutkimusta vaan seuraa muualla tehtävää tutki-
5395: suositukset välitetään osavaltion hallituksen ja        musta. Kunta- ja aluekehitysosasto tilaa yliopis-
5396: eri ministeriöiden käyttöön. Raportit ja asian-         toilta ja tutkimuslaitoksilta selvitykset, jotka se
5397: tuntijalausunnot ovat julkisia.                         katsoo toimintansa kannalta tarpeellisiksi. Kun-
5398:                                                         ta- ja aluekehitysosaston tulevaisuudentutki-
5399:    Tulevaisuudentutkimus                         eri    muksen kehittäminen liittyy olennaisesti aluetut-
5400: h a 11 i n n o n a 1 o i 11 a. Ministeriöissä ja kes-   kimusta tekevien laitosten yhteistyön ja työnjaon
5401: kusvirastoissa on 1980-luvun aikana otettu käyt-        aikaansaamiseen. Tässä työssä korostetaan tule-
5402: töön tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä eri-           vaisuudentutkimuksen merkitystä kuntien ja
5403: tyisissä pitkän aikavälin hankkeissa. Monilla           alueiden kehittämisen tukena. Pelastushallinnon
5404: hallinnonaloilla on viime vuosina pyritty vahvis-       tulevaisuudentutkimus on organisoitu osaksi
5405: tamaan ennakointikykyä nk. tulevaisuushank-             pelastusosaston strategista suunnittelua, joka
5406: keitten avulla (esim. Teollisuus 2000, Väestön          tapahtuu tulossuunnittelun yhteydessä.
5407: koulutus 2000 ja Liikenne 2000). Seuraavassa               Puolustusministeriön hallinnonalalla on v.
5408: käsitellään hallinnonaloittain eri ministeriöiden       1992 valmistunut vuoteen 2 000 ulottuva kehit-
5409: tulevaisuudentutkimusta.                                tämisohjelma. Puolustuspolitiikkaan liittyvä tu-
5410:    Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla ei ole         levaisuudentutkimus on toistaiseksi ollut jäsen-
5411: tulevaisuudentutkimusta käsitteen varsinaisessa         tymätöntä. Kertomusvuonna ministeriöön on
5412: merkityksessä, eikä siihen ole käytettävissä voi-       saatu kaksi turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa,
5413: mavaroja. Ministeriön tehtäviin kuuluu erilais-         jotka suuntautuvat työssään myös tulevaisuuden
5414: ten ulkopoliittisten analyysien ja katsausten esit-     puolustuspolitiikan alueelle.
5415: täminen maan korkeimmalle johdolle ja muille               Puolustuspolitiikan pitkän ajan suunnittelua
5416: sidosryhmille. Tähän kuuluu myös tulevaisuu-            varten ollaan luomassa sitä palveleva tietopalve-
5417: dennäkymien arviointi ja varautuminen erilaisiin        lujärjestelmä ja asiantuntijaverkosto.
5418: oletettuihin tapahtumakulkuihin tulevaisuudes-             Puolustusvoimissa hyödynnetään valmiita
5419: sa. Lisäksi ulkoasiainministeriö rahoittaa joita-       tutkimuksia ja asiantuntijoiden arvioita erityi-
5420: kin ulkomaisia tulevaisuuden kehitysyhteistyötä         sesti pitkän aikavälin suunnittelun yhteydessä.
5421: koskevia tutkimushankkeita.                             Sotakorkeakoulu seuraa jatkuvasti tulevaisuu-
5422:                                                                                                     45
5423: 
5424: dentutkimuksen organisointia maassamme ja                Kertomusvuoden maaliskuussa Valtion ta-
5425: ottaa tutkimukset huomioon omassa toiminnas-          loudellisen tutkimuskeskuksen aloitteesta kut-
5426: saan.                                                 suttiin eri ministeriöiden ja tutkimuslaitosten
5427:     Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukun-          edustajia keskustelemaan pitkän aikavälin ta-
5428: nan tehtävänä on tutkia mm. turvallisuuspoli-         loudellisten kehitysarvioiden tarpeellisuudesta
5429: tiikkaan ja sen osa-alueeseen maanpuolustuk-          ja kehittämistarpeista. Valtiovarainministeriöltä
5430: seen liittyviä asenteita, mielipiteitä ja tietoja.    saadun tiedon mukaan tällöin todettiin, että kun
5431: Tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä on ollut kan-        ministeriöt tekevät omia pitkän aikavälin kehi-
5432: salaisten tulevaisuudenkuvan selvittäminen. Par-      tysarvioitaan, ne tarvitsevat pitkän ajan tal-
5433: haillaan on meneillään tulevaisuudenkuvatutki-        oudellisesta kehityksestä kokonaiskuvan, johon
5434: mus. Tässä tutkimushankkeessa kartoitetaan            voivat kytkeä omat arvionsa.
5435: tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia viiden            Opetusministeriön hallinnonalalla tulevai-
5436: vuoden aikana.                                        suudentutkimus liittyy lähinnä koulutussuun-
5437:     Valtiovarainministeriön hallinnonalalla Val-      nitteluun sekä tiedeyhteisön piirissä tehtävään
5438: tion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT:n)         alan akateemiseen tulevaisuudentutkimukseen.
5439: tehtävänä on tutkia kansantalouden voimavaro-         Valtioneuvoston asettama, ministeriöiden sekä
5440: jen tehokasta kohdentumista, julkisen talouden        työmarkkinoiden ja kuntien keskusjärjestöjen
5441: toimivuutta sekä kansantalouden pitkän aikavä-        edustajista koostuva koulutussuunnittelun neu-
5442: lin ongelmia. Vastuu pitkän aikavälin taloudel-       vottelukunta ennakoi perusasteen jälkeisen
5443: listen ennusteiden laatimisesta kuuluu sille. Tut-    koulutuksen kehitystä 2000-luvulle asti. Työn
5444: kimuskeskuksessa on myös kehitetty tulevaisuu-        pohjana käytetään mm. vaihtoehtoisia ammat-
5445: dentutkimuksen menetelmiä. Tutkimuskeskus             tirakenne-ennusteita,     tietoja  erityyppisestä
5446: osallistuu talouspolitiikan valmisteluun sekä tut-    väestön liikkuvuudesta, tutkintoennusteita sekä
5447: kimustensa avulla että asiantuntijana valtionhal-     tietoja koulutuksen tarpeesta, tarjonnasta ja
5448: linnon valmistelutyössä.                              kysynnästä. Valmistelu tapahtuu opetusminis-
5449:     Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta       teriön suunnittelusihteeristössä, joka myös
5450: saadun selvityksen mukaan keskus on jo kahden         huolehtii työelämän ja koulutuksen välisiä
5451: vuosikymmenen ajan tehnyt hallinnonalojen pit-        suhteita koskevan tutkimuksen koordinoinnis-
5452:  kän ajan kokonaistaloudellisia kehitysarvioita ja    ta. Hallinnonalan toimintojen vaikutuksia
5453: on näin koordinoinut hallinnonalojen tulevai-         koskevan ajattelun edistämiseksi ja tulosoh-
5454:  suudenarviointeja. Toiminnan tuloksellisuuden        jauksen edellytysten parantamiseksi ministeri-
5455: arvioinnin ja tulevaisuudentutkimuksen kehitte-       össä on kertomusvuoden alusta toiminut työ-
5456:  ly Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa       ryhmä, jonka tehtävänä on kehittää hallin-
5457:  tukee sitä, että keskus voi avustaa hallinnonaloja   nonalan strategista visiosuunnittelua. Tarkaste-
5458:  niiden strategioiden kehittelyssä. Tutkimuskes-      lukulma kattaa koulutuksen, tutkimuksen ja
5459:  kuksen ilmoituksen mukaan sillä on myös val-         kulttuurin eri puolet.
5460:  miutta kehittää toimintaansa, kuten pitkän ajan         Kertomusvuoden budjetissa todettiin, että
5461:  arvioiden laadintaa, hallinnonalojen vahvuuksia      "Suomen Akatemian yhteyteen perustetaan tu-
5462: ja uhkia ennakoivaan suuntaan. Hallinnonalo-          levaisuudentutkimuksen keskus. Keskuksen
5463: jen pitkän ajan arvioiden ja tulevaisuudentutki-      tehtävänä on tehdä tulevaisuudentutkimusta
5464:  muksen teknis-hallinnollinen koordinointi ei         sekä siihen liittyvää teknologian arviointia sekä
5465:  kuitenkaan sovellu kovin hyvin Valtion taloudel-     kehittää alan yhteistyötä. Alan tutkimustyö on
5466:  lisen tutkimuskeskuksen mukaan sen rooliin tut-      tarkoitus keskittää Turun korkeakouluihin.
5467:  kimuslaitoksena.                                     Kaupunki vastaa tutkimusyksiköiden toimiti-
5468:     Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa       loista aiheutuvista kustannuksista viiden vuo-
5469:  on selvitetty myös Euroopan integraation pitkä-      den ajan." Valtioneuvosto teki kertomusvuo-
5470:  aikaisia vaikutuksia. Tehdyt arviot koottiin vuo-    den helmikuussa periaatepäätöksen valtion
5471:  den 1992 alussa ilmestyneeseen kirjaan "Suomi        vuoden 1991 menojen vähentämisestä ja sääs-
5472:  Euroopan Yhteisön jäseneksi - taloudelliset          tämisestä. Opetusministeriö päätti vähentää
5473:  vaikutukset". Erillisiä tutkimusraportteja on teh-   Suomen Akatemian rahoitusta 15 Mmk:lla.
5474:  ty EY:hyn Iiittymisen vaikutuksista työmarkki-       Päätöksen johdosta uusien toimintojen käyn-
5475:  noihin, kilpailukykyyn, elintarvikemarkkinoi-        nistäminen vaikeutui. Tieteen keskustoimikun-
5476:  hin, ympäristöön, valuuttamarkkinoihin ja            nan kertomusvuoden maaliskuussa tekemän
5477:  pankkeihin.                                          päätöksen mukaan Suomen Akatemia rahoit-
5478: 46
5479: 
5480: taa hakemuksesta tulevaisuuden tutkimushank-         teistutkimusmäärärahoilla on mahdollisuus
5481: keita, joita korkeakoulut tekevät.                   kohdentaa resursseja myös ajankohtaisiin tule-
5482:    Turun alueen korkeakoulut ovat perustaneet        vaisuutta koskeviin eri tutkimusyksiköiden yh-
5483: yhteistyöhankkeen tulevaisuudentutkimuksen           teistyötä vaativiin tutkimushankkeisiin.
5484: alalla, jonka toimintaa ovat rahoittaneet yhteis-        Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Maata-
5485: työssä ~ukana olevat korkeakoulut Turun yli-         louden taloudellisen tutkimuslaitoksen, Metsän-
5486: opisto, Abo Akademi ja Turun kauppakorkea-           tutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tut-
5487: koulu sekä Suomen Akatemia. Turun korkea-            kimuslaitoksen tutkimustoiminnassa tulevai-
5488: koulut ovat esittäneet vuoden 1991 toiminta- ja      suutta koskeva näkökulma on otettu huomioon.
5489: taloussuunnitelmissaan erityisen tulevaisuuden-      Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on
5490: tutkimuksen yksikön perustamista Turkuun             yhteistyössä Kansainvälisen sovelletun systeemi-
5491: korkeakoulujen yhteyteen.                            analyysi-instituutin kanssa laatinut maatalouden
5492:    Opetusministeriö päätti 16.6.1992 perustaa        suunnittelu- ja ennustemallin, jonka avulla voi-
5493: tulevaisuudentutkimuskeskuksen Turun kaup-           daan rakentaa erilaisia vaihtoehtoisia maatalou-
5494: pakorkeakouluun. Keskus aloitti toimintansa          den kehitysnäkymiä aina 20 vuoden päähän.
5495: erillisenä laitoksena 1.7.1992. Tulevaisuudentut-    Tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamiseen
5496: kimuskeskuksen johtokunnan valitsevat kol-           kuuluu v. 1992 tehtävä selvitys siitä, millaisia
5497: meksi vuodeksi kerrallaan Turun kauppakor-           vaikutuksia Suomen liittymisellä EY:hyn on
5498: keakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin          Suomen metsäteollisuudelle.
5499: hallitukset. Keskuksen johtajana toimii Turun            Liikenneministeriön hallinnonalalla tulevai-
5500: kauppakorkeakoulun hallituksen valitsema kou-        suudentutkimus on tärkeää, koska liikenneinfra-
5501: lun professori.                                      struktuurilla ja liikennepalveluilla on pitkälle
5502:    Valtiovarainvaliokunnan mietintöä n:o 29          ulottuvia vaikutuksia. Liikenneministeriön
5503: valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä valtionti-     oman ja hallinnonalan tutkimustoiminnan kes-
5504: lintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1990          keisimpänä tavoitteena on sellaisen tiedon saa-
5505: laatiessaan valiokunta on perehtynyt myös            minen, jota voidaan käyttää liikennepoliittisen
5506: tulevaisuudentutkimukseen ja sen mahdolliseen        päätöksenteon perustana.
5507: hyödyntämiseen valtiontalouteen liittyvässä              Tiehallituksessa tulevaisuudentutkimuksen
5508: päätöksenteossa. Valiokunta toteaa, että nykyi-      tehtävänä on hankkia tietoja laitoksen toimin-
5509: sissä muuttuneissa olosuhteissa, joissa saattaa      taympäristöstä, sen tulevaisuuden uhkista, mah-
5510: esiintyä yllättäviä muutoksia talouden kehityk-      dollisuuksista ja reunaehdoista sekä tarjota me-
5511: sessä, on ongelmallista laatia talousennusteita      netelmäapua tulevaisuuden suunnitelmia koske-
5512: lyhyelläkin aikavälillä. Yhteiskunnallisissa mur-    vien keskustelujen käymiseksi ja laatimiseksi.
5513: roskohdissa tämä eri tieteenalojen tarjoama          Lisäksi tutkimuksen tehtävänä on luoda ja yllä-
5514: analyyttinen, pirstaleinen, rationaalinen tieto ei   pitää yhteysverkostoja tulevaisuustietojen ja
5515: anna riittävää perustetta hyvälle päätöksen-         -menetelmien kehityksen seurantaa varten koti-
5516: teolle tai murrosaikojen ymmärtämiselle, vaan        maassa ja ulkomailla sekä laatia hankittuihin
5517: johtaa näköalattomaan tiedon harhaan. Saa-           tietoihin ja suunnitelmiin perustuvia liikenteen
5518: mansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa      muutoksia kuvaavia selvityksiä. Tulevaisuuden-
5519: yhteistyön nykyisten tulevaisuudentutkijoiden        tutkimus tuottaa tietoja strategisen suunnittelun
5520: välillä olevan vähäistä. Valiokunta pitääkin         ja johtamisen käyttöön. Tielaitoksessa on laadit-
5521: tarkoituksenmukaisimpana tällä hetkellä hajal-       tu pitkän ajan liikenne- ja autokantaennusteita
5522: laan olevan tulevaisuudentutkimuksen keskittä-       ja tarkasteltu niiden taustoja. Vuosittaisten tule-
5523: mistä alkuvaiheessa yhdelle korkeakoulupaik-         vaisuusseminaarien tavoitteena on ollut jakaa
5524: kakunnalle.                                          tietoa ja saada aikaan keskustelua.
5525:    Maa- ja metsätalousministeriön hallin-                Valtionrautateiden on investointisuunnitel-
5526: nonalalla tutkimukseen sekä suunnitteluun ja         mia tehdessään arvioitava yhteiskunnan ja
5527: päätöksenteon valmisteluun sisältyy erilaisia tu-    markkinoiden kehitystä ainakin 20---40 vuotta
5528: levaisuutta koskevia arvioita, ennusteita ja vaih-   eteenpäin. Laajojen suunnitelmien pohjaksi tar-
5529: toehtoja. Tulevaisuutta koskevaa tutkimusta          vittavien tutkimusten, kuten Tulevaisuuden ase-
5530: ohjataan tutkimuksen yleisen ohjauksen ja joh-       mat ja Huomattavat ratainvestoinnit, lisäksi
5531: tamisen yhteydessä. Koko hallinnonalaa koske-        Valtionrautatiet osallistuu perinteistä tulevai-
5532: vasta tutkimuksen ohjauksesta vastaa maa- ja         suudentutkimusta lähempänä oleviin tutkimuk-
5533: metsätalousministeriö, jolla hallinnonalan yh-       siin ja tekee niitä myös itse.
5534:                                                                                                        47
5535: 
5536:     Posti-Telen toimialoilla tehtävät pitkän ajan       rostuu entisestään ja sen tehostamista pidetään
5537: ennusteet ja suunnitelmat liittyvät tulosyksiköi-       tärkeänä.
5538: den strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminta-            Geologian tutkimuskeskuksessa tehdään tule-
5539: suunnitelmien laadintaan. Yhtymän tutkimus-             vaisuudentutkimusta, jonka tavoitteena on sel-
5540: yksikössä pitkän ajan ennusteita ja suunnitelmia        vittää toiminnan suuntaamisen tarpeita vastaa-
5541: tehdään strategisen suunnittelun tueksi sekä lai-       maan asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita. Tär-
5542: toksen ylimmän johdon toimeksiannosta. Suun-            kein toimintaa ohjaava, monipuoliseen tulevai-
5543: nitelmat ja ennusteet arvioidaan ja koordinoi-          suuden arviointiin perustuva suunnitteluasiakir-
5544: daan toimialajohtokuntien, laitoksen johtoryh-          ja on tutkimuspoliittinen ohjelma, jossa määri-
5545: män sekä hallituksen kokouksissa joko itsenäi-          tellään määrää ja laatua koskevat tavoitteet
5546: sesti tai osana investointipäätösten, liiketoimin-      pitkällä aikavälillä.
5547: tasuunnitelmien tai muiden strategisten päätös-             Puolustustalouden suunnittelukeskuksen toi-
5548: ten valmistelua.                                        minnassa tulevaisuudentutkimuksella on suuri
5549:     Kauppa- ja teollisuusministeriön kaup-              merkitys nykyisessä muuttuvassa turvallisuuspo-
5550: paosastolla tulevaisuudentutkimusta rahoite-            liittisessa ja maailmantaloudellisessa kehitysti-
5551: taan elinkeinopoliittisen tutkimusmäärärahan            lanteessa. Keskeisiä aiheita selvitystyössä on ol-
5552: avulla. Tilaustutkimuksilla on pyritty kartoitta-       lut Euroopan integraatiokehityksen vaikutus
5553: maan tulevaisuuden eri vaihtoehtoja. Tulevai-           Suomen huoltovarmuuteen sekä teknisten jätjes-
5554: suudentutkimusta on tehty mm. kotimaankau-              telmien lisääntyvän häiriöalttiuden vaikutukset
5555: pan ja idänkaupan aloilla ja varsinkin osana            yhteiskunnan toimintoihin.
5556: integraatiotutkimusta. Erityisesti selvitetään              Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu
5557: elinkeinoelämän toimintaympäristön nopeaa               jo 1970-luvun lopulta lähtien sosiaalimenojen
5558: muutosta Euroopassa. Kuluttajatutkimuksessa             tulevaan kehitykseen liittyviä PTS-laskelmia.
5559: tulevaisuuden näkökulma on ollut lähinnä yh-            Laskelmissa on arvioitu eri olettamusten poh-
5560: teiskuntakehityksen ennakoimista niin, että             jalta toimeentulo- ja palvelusektorin menokehi-
5561: kehitykseen voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa          tystä pitkällä ajalla. Myös sosiaalimenojen kas-
5562: kuluttajavalistuksen kautta tai lainsäädäntötoi-        vuun vaikuttavia tekijöitä on arvioitu. Kerto-
5563: min. Kauppa- ja teollisuusministeriön energia-          musvuonna ministeriö julkaisi raportin Kohti
5564: poliittisessa valmistelutyössä on tulevaisuuden         hyvää Suomea 2030 - sosiaalipolitiikka valin-
5565: kehitysnäkymien ja vaihtoehtojen tutkimisella           tojen edessä. Siinä arvioitiin laajasti toimin-
5566:  ollut vakiintunut sija. Energiaosastolla tulevai-      taympäristön muutoksia, erilaisten vaihtoeh-
5567:  suudentutkimuksesta vastaa pääosin energiapo-          toisten toimien kustannuksia sekä laadittiin eri
5568: litiikan toimisto. Työssä tukeudutaan paljon            toimenpiteistä tavoitevaihtoehto, jonka avulla
5569:  laajaan energiatekniseen ja -taloudelliseen tut-       sosiaalimenojen 2000-luvun alussa odotettavissa
5570:  kimus- ja selvitystoimintaan, jota ministeriö          oleva kasvu voidaan hallita. Ministeriön suun-
5571:  rahoittaa momenteilta Eräät energiahuollon             nittelutoiminnassa tällaista vaihtoehtoisten toi-
5572:  tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoiminnan           mien arviointia on tarkoitus jatkaa. Sosiaali- ja
5573:  menot ja Avustukset energiataloudellisen tutki-        terveysministeriöllä on ollut säännöllistä tutki-
5574:  muksen ja koetoiminnan edistämiseen saaduin            mus- ja kehittämisyhteistyötä Valtion taloudel-
5575:  varoin. Energia-alan investointien pitkävaikut-        lisen tutkimuskeskuksen sekä opetus- ja työmi-
5576:  teisuus ja siitä johtuva energiajärjestelmän hidas     nisteriön kanssa.
5577:  uusiutuminen vaativat pitkää 15-40 vuoden                  Työministeriön hallinnonalalla seurataan jat-
5578:  tarkastelujaksoa.                                      kuvasti muualla tehtävää tulevaisuudentutki-
5579:      Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa tu-      musta, jolla on vaikutusta työhallinnon toimin-
5580:  levaisuudentutkimusta tehdään pääasiassa toi-          ta ympäristöön. Varsinaista tulevaisuudentutki-
5581:  mintayksikköjen muuhun tutkimustoimintaan              musta ei työhallinnossa ole tehty. Hallin-
5582:  liittyen ja siellä on laaja taitotieto myös tulevai-   nonalalla tehdään tutkimuksia, joissa on tavoit-
5583:  suudentutkimukseen liittyvässä teknologian ar-         teina työpolitiikan tulevan toimintaympäristön
5584:  vioinnissa. Tulevaisuudentutkimukseen käyte-           hahmotus ja työpolitiikan uudistaminen muut-
5585:  tään Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa         tuvien ympäristöehtojen mukaiseksi. Ministe-
5586:  n. 1,5% kokonaistyöpanoksesta ja n. 3% tutki-          riön mukaan työhallinnolla on oltava kyky
5587:  mus- ja kehitystyön panoksesta. Tutkimuskes-           nopeaan reagointiin, koska hallinnonalalla on
5588:  kuksen mukaan teknologian arvioinnin merkitys          totuttu jatkuvaan muutoksen arviointiin ja
5589:  teknillisessä tutkimus- ja kehitystoiminnassa ko-      toiminnan suunnitteluun. Lausunnossaan työ-
5590: 48
5591: 
5592: ministeriö korostaa tarvetta poikkihallinnolli-        hallinnonaloilla, ja hallinnonalojen välisen tietä-
5593: seen lähestymistapaan, jossa esim. ennakoitavis-       myksen ja yhteistyön merkitys on korostunut.
5594: sa olevien muutosten työ-, koulutus- ja sosiaa-        Kukin hallinnonala tarvitsee omaa tulevaisuuden-
5595: lipoliittisia heijastuksia ja niiden keskinäisiä       tutkimustaan, koska jokaisella hallinnonalalla on
5596: kytkentöjä tarkasteltaisiin yhtenä kokonaisuu-         erityistarpeensa ja erityisosaamisensa tutkimuk-
5597: tena.                                                  sessa. Mutta tällä hetkellä eri hallinnonalojen
5598:     Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulevai-      tulevaisuudentutkimus on sektoroitunuttaja tutki-
5599: suudentutkimusta tehdään ensisijaisesti ympä-          musten koordinointi puuttuu lähes täysin.
5600: ristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston             Tulevaisuudentutkimuksen on valtiontilintar-
5601: toimesta. Yhteistyötahoja ovat pääasiassa asun-        kastajien mielestä liityttävä strategiseen suunnit-
5602: tohallitus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja      teluun ja ajatteluun hallinnon sisällä. Vuosittain
5603: seutukaavaliitot sekä maakuntaliitot Tutkimuk-         tehtävän nelivuotisen toiminta- ja taloussuunnitel-
5604: set ja selvitykset on organisoitu tavallisesti pro-    man yhteydessä pitäisi arvioida myös pitkän ajan
5605: jekteiksi. Tutkimuksia hyödynnetään kaavoitus-         ennakoituja kehityssuuntia. Tulosohjaus virastois-
5606: ja rakennusosastolla hallinnonalan strategisessa       sa ja laitoksissa lisää edelleen viraston tulevaisuu-
5607: johtamisessa. Ympäristöministeriö osallistuu           den ennakoinnin tärkeyttä. Esimerkiksi Valtion
5608: mm. Suomen Akatemian kestävän kehityksen               taloudellinen tutkimuskeskus sopisi resurssiensa ja
5609: tutkimusohjelmaan ja Suomen ilmakehän muu-             tietämyksensä puolesta hallinnonalojen pitkän
5610: toksia tutkivaan SILMU-ohjelmaan. Ympäris-             ajan arvioiden ja tulevaisuudentutkimuksen koor-
5611: tövaikutusten arvioinnin kehittäminen sen sijaan       dinoijaksi.
5612: jo menetelmänä sisältää tulevien vaikutusten               Keskeinen kysymys suunnittelun ja päätöksen-
5613: ennakoinnin.                                           teon kannalta on tutkimustiedon seulominen ja
5614:     Tulevaisuudentutkimus elää kansainvälisesti        välittyminen suunnitteluun ja päätöksentekoon.
5615: nousukautta ja sen hyödyntämiseen kiinnitetään          Valtiontilintarkastajat katsovat, että tutkimusten
5616: eri maissa paljon huomiota. Jo Euroopan yhdenty-       tulokset eivät nykyisellään tavoita eduskuntaa,
5617: miskehitys asettaa Suomen tulevaisuudentutki-          valtioneuvostoa eivätkä hallintoa tarpeeksi hyvin.
5618: mukselle erityisvaatimuksia. Suomen on tunnetta-        Tiedonhankintaa muutoksia ennakoivista ja sel-
5619:  va kehityssuunnat paitsi omassa maassaan myös         vittävistä ulkomaisista ja kotimaisista tutkimuk-
5620: muualla ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY-jä-           sista ja niiden tuloksista on tärkeätä kehittää.
5621: senyyden vuoksi.                                        Toimivat yhteydet on luotava tärkeisiin tulevai-
5622:     Suomessa tulevaisuudentutkimus on perustutki-      suudentutkimuksen laitoksiin ja tietojärjestelmiin.
5623: muksen osalta eräissä korkeakouluissa kehitty-          On luotava menettelytavat, jotka toimivat ja
5624: nyttä. Valtiontilintarkastajien mielestä Suomen        joiden avulla tulevaisuudentutkimuksen tulokset
5625: Akatemian on kuitenkin laajasti aktivoitava eri        välittyvät koko hallinnolle. Pääministerin ja hal-
5626: yliopistoja ja korkeakouluja kehittämään oman          lituksen tarpeita palveleva tiedonhankinta ja
5627: erikoisalansa tulevaisuudentutkimusta ja koordi-       -muokkaus soveltuu edelleenkin hyvin valtioneu-
5628: noitava sen kehittämistä.                              voston kanslialle.
5629:     Koska yhteiskunnallinen kehitys maassamme              Yhteiskuntapolitiikan neuvonantojärjestelmä-
5630: sekä kansainvälinen kehitys yleensäkin on muuttu-      nä em. Königstedt-tilaisuudet olivat edullinen, no-
5631: nut monimutkaisemmaksi ja vaikeammin ennakoi-          pea ja helppo tapa saada ajankohtaista ja sovellet-
5632:  tavaksi, hallinnon on valtiontilintarkastajien mie-    tavaa tietoa. Näiden aivoriihitilaisuuksien elvyttä-
5633: lestä löydettävä uusia menettelytapoja ja keinoja      minen ja edelleen kehittäminen olisi tässä tilan-
5634:  vahvuuksien, mahdollisuuksien, heikkouksien ja        teessa erityisen perusteltua. Tällöin saataisiin ai-
5635: uhkien kartoittamiseksi. Jotta päätöksenteolle         kaan toimiva keskusteluyhteys päättäjien, tutki-
5636: saataisiin entistä laajempi pohja, on luotava          joiden, asiantuntijoiden sekä virkamiesten ja ta-
5637: eräänlainen yhteiskunnan ennakointijärjestelmä,        louselämän välillä. Raporttien pitäisi olla julkisia,
5638: joka toimii varoitusjärjestelmänä. Talousennus-        jotta niitä voitaisiin hyödyntää myös julkisen kes-
5639:  teet eivät enää yksinomaan riitä nopean yhteis-       kustelun kautta.
5640: kunnallisen muutoksen aikana antamaan kuvaa                Lopuksi tulisi vielä valtiontilintarkastajain mie-
5641: kokonaiskehityksen mahdollisesta suunnasta ja          lestä selvittää, mitä yleishallintotehtäviä ministe-
5642: mahdollisuuksista vaikuttaa siihen.                    riöistä voitaisiin siirtää esim. valtioneuvoston
5643:     Tulevaisuutta koskevien tietojen, arvioiden ja     kansliaan tai valtiokonttoriin Selvityksestä tulisi
5644: ennusteiden tarpeellisuus on lisääntynyt kaikilla      ilmetä keskittämisen edut ja haitat.
5645:                                                                                                            49
5646: 
5647: 
5648: 
5649: 
5650:                             Ulkoasiainministeriön hallinnonala
5651: 
5652:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-           K e h i t y k s e n t a u s t a a. Suomen Ulko-
5653: kastuksen ulkoasiainministeriässä 19 .2.1992.           maankauppaliitto teki v. 1958 aloitteen kaupal-
5654: Suomen edustautumista ulkomailla valtiontilin-          listen sihteerien saamiseksi ulkomailla sijaitse-
5655: tarkastajat ovat tarkastaneet Japaniin, Filippii-       viin edustustoihimme. Aloitteen pohjalta perus-
5656: neille, Indonesiaan, Singaporeen ja Thaimaahan          tettiin v. 1960 ensimmäiset kaupallisten sihtee-
5657: 18 .1.-1.2.1992 tekemällään matkalla.                   rien toimet. Ensimmäiset asemapaikat valittiin
5658:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         ilmeisesti melko sattumanvaraisesti. Kaupallis-
5659: selvitelleet kaupallisten sihteerien toimintaa,         ten sihteerien katsottiin toimivan Suomen vien-
5660: kunniakonsulijärjestelmän kehittämistä, ulko-           ninedistämisen tienraivaajina maissa, joissa suo-
5661: maanedustustojen paikalta palkatun henkilös-            malaiset yritykset eivät vielä olleet toimineet.
5662: tön lähdeverotusta, eräitä kehitysapukysymyk-           Tämän vuoksi ensimmäisiksi asemapaikoiksi
5663: siä ja Norjan osallistumista Inarijärven säännös-       valittiin Accra, Bangkok ja Karachi.
5664: telystä aiheutuvien haittojen korvaamiseen.                 Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
5665:     Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus-            vioksi vuodelle 1960 (HE n:o 6711959 vp.) todet-
5666: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan           tiin, että maamme ulkomaankaupan edistämiseksi
5667: keskeisiä tapahtumia, Wider-instituuttiin liitty-       olisi voitava lähettää kaupallisia sihteereitä eri
5668: viä asioita, kaupallisten sihteerien hallinnoinnin      puolille maailmaa suorittamaan markkinatutki-
5669: muutokseen liittyviä valmisteluja, uusia ja mah-        muksia ja perehtymään vientimahdollisuuksiin.
5670: dollisesti lakkautettavia edustustoja, Suomen ja        Tämä toiminta, jota muut maat harjoittavat laajal-
5671: Kaakkois-Aasian taloussuhteita sekä kehitysyh-          ti, oli meilläkin jo pääasiassa erään yksityisen
5672: teistyön kehittämisnäkymiä.                             säätiön varoilla saatu alkuun, mutta toiminnan
5673:     Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat kuulleet       laajentamiseksi ehdotettiin perustettavaksi kolme
5674: kokouksessaan 13.12.1991 asiantuntijana Suo-            ylimääräistä kaupallisen avustajan tointa. Valtio-
5675: men Ulkomaankauppaliiton varatoimitusjohta-             varainvaliokunta totesi mietinnössään odottavan-
5676: ja Seppo Lainetta.                                      sa, että hallitus jatkuvasti kiinnittää huomiota
5677:                                                         kaupallisen asiantuntemuksen lisäämiseen ulko-
5678:                                                         maan edustustoissamme ja, mikäli uusien kaupal-
5679:                                                         listen avustajien toiminta osoittaa tuottavansa
5680:               Ulkoasiainministeriö                      myönteisiä tuloksia, asianmukaisessa järjestykses-
5681:                                                         sä ryhtyy toimenpiteisiin myös näiden toimien
5682:    Kaupalliset sihteerit. T o t e u t e t t u m u u -   määrän lisäämiseksi. Eduskunnan vastauksessa
5683: t o s. Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa        hallituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarviok-
5684: vienninedistämisen hallintoa kehitettiin siten,         si vuodelle 1960 ei ollut lausumaa kaupallisista
5685: että kaupallisten sihteerien toiminta keskitettiin      sihteereistä.
5686: 1.9.1992 lukien Suomen Ulkomaankauppaliit-                  Mitään lakia kaupallisista sihteereistä ei säädet-
5687: toon, jolloin samalla ulkoasiainministeriön vien-       ty, eikä toiminnasta ole asetusta. Edes kaupallisten
5688: ninedistämisyksikkö lakkautettiin. Kaupallisten         sihteerien maksujen perusteista ei ole erillistä ase-
5689: neuvosten ja kaupallisten sihteerien tehtävät ja        tusta, vaan maksut määräytyvät ulkoasiainhallin-
5690: heitä avustava asemamaasta palkattu henkilöstö          non maksuperusteasetuksen mukaan. Ulkoasiain-
5691: siirrettiin Suomen Ulkomaankauppaliittoon.              hallinnosta annetun asetuksen (485/90) 60 §:ssä on
5692: Tässä yhteydessä teollisuussihteerit siirrettiin        pelkästään todettu, että edustuston päällikkö rat-
5693: kauppa- ja teollisuusministeriöstä Teknologian          kaisee asiat, jotka koskevat vienninedistämisen
5694: kehittämiskeskukseen (TEKESiin).                        maksullista palvelutoimintaa.
5695: 4 320730U
5696: 50
5697: 
5698:     Teollisuussihteereistä on sen sijaan annettu         pää toimiaikaa. Erityisesti komitean mielestä
5699: laki ja asetus, ja myös maksuperusteista on              olisi kiinnitettävä huomiota kotimaahan paluun
5700: annettu oma asetuksensa. Koska teollisuussih-            ja asettautumisen helpottamiseen. Kaupallisten
5701: teerit toimivat ulkomailla, pidettiin tarpeellisena      sihteerien tulisi voida komitean mielestä myös
5702: erikseen säätää heidän asemaansa koskevat                matkustaa nykyistä enemmän toimialueellaan ja
5703: määräykset. Lisäksi muussakin lainsäädännössä            tehdä useammin virkamatkoja kotimaahan.
5704: on viittauksia, jotka koskevat teollisuussihteerei-         Tähän mennessä kaupallisten sihteerien ja
5705: tä. Lainsäädännöllisen pohjan puuttuminen                teollisuussihteerien toimintaa ja muutostarpeita
5706: kaupallisilta sihteereiltä siis erottaa heidät teolli-   on laajimmin selvitelty KS-TS-toimikunnan
5707: suussihteereistä, vaikka tehtävät ovat monessa           mietinnössä (KM 1989:34). Toimikunta selvitti
5708: suhteessa rinnastettavissa.                              kaupallisten ja teollisuussihteerien verkostojen
5709:     E h d o t u k s i a e r i v u o s i 1 t a. Kaupal-   toimivuutta, toiminnan tavoitteita ja kehittämis-
5710: listen sihteerien toimintaa on melko vähän selvi-        tarpeita. Erityisesti toimikunta selvitti verkosto-
5711: telty huolimatta siitä, että toiminta on kuitenkin       jen operatiivisenjohtamisen ja kotimaisen hallin-
5712: jatkunut jo yli 30 vuotta. Sekin selvitystyö, joka       non kehittämistarpeita.
5713: on tehty, on käsitellyt enemmänkin ulkoasiain-              Toimikunta esitti, että kaupallisten sihteerien
5714: hallintoa ja vain siihen liittyen sivunnut kaupal-       verkoston operatiivista johtamisvastuuta siirret-
5715: listen sihteerien toimintaa. Eräissä yhteyksissä         täisiin ulkoasiainministeriöstä Ulkomaankaup-
5716: on viitattu v. 1958 asetettuun komiteaan, joka           paliittoon, vaikka kaupalliset sihteerit olisivat
5717: selvitti kaupallisten sihteerien asemaa. Tällaista       tulevaisuudessakin valtion palveluksessa. Teolli-
5718: mietintöä ei kuitenkaan ole löytynyt Eduskun-            suussihteeritoiminnan operatiivisen johtamisen
5719: nan kirjaston hakemistoista. Kysymys on luulta-          lisäksi hallinnollinenjohtaminen esitettiin siirret-
5720: vasti v. 1958 ulkoasiainministeriössä laaditusta         täväksi kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tek-
5721: muistiosta, joka muun ohella on käsitellyt kau-          nologian kehittämiskeskukseen.
5722: pallisia sihteereitä.                                       Valtion tulisi toimikunnan mielestä myöhem-
5723:      Kaupallisen ulkomaanedustuksen tehosta-             minkin pääasiallisesti rahoittaa verkostojen toi-
5724: miskomitean mietinnössä (KM 1964:B 99) todet-            minta. Palveluista perittäviä maksuja esitettiin
5725: tiin, että senhetkisten kokemusten perusteella           kuitenkin korotettaviksi. Verkostojen toiminnan
5726:  kaupallisten sihteerien organisaatio oli vastan-        koordinoimiseksi ja edelleen kehittämiseksi esi-
5727: nut tarkoitustaan. Vaikka useimmat kaupalliset           tettiin asetettavaksi KS-TS-neuvottelukunta.
5728: sihteerit olivat olleet toimessaan lyhyen ajan,              Kertomusosuuden alussa mainittu muutos,
5729: saavutettuja käytännöllisiä tuloksia pidettiin           joka on toteutettu 1.9.1992 lukien, perustuu
5730: yleensä tyydyttävinä, osittainjopa hyvinä. Myös          juuri KS-TS-toimikunnan mietintöön.
5731:  henkilövalinnat näyttivät olleen onnistuneita,              Myös valtiontilintarkastajat käsittelivät ker-
5732:  koskapa komitean mietinnössä todettiin, että            tomuksessaan vuodelta 1979 (s. 22-23) kaupal-
5733:  kaupallisten tehtävien hoitamisessa olivat kau-         lisia sihteereitä. Valtiontilintarkastajat kiinnitti-
5734: palliset sihteerit yleensä osoittaneet harrastusta       vät huomiota mm. siihen, että toimikauden ly-
5735: ja aloitekykyä.                                          hyys (5 vuotta) ei ole omiaan pitkäjänteiseen
5736:      Ulkoasiainhallinnon        uudistamiskomitean       toimintaan, vaan kaupallisten suhteiden luomi-
5737: mietinnössä (KM 1964:B 51) tehtiin joitakin              nen vaatii oman aikansa eli riittävän pitkän
5738:  ehdotuksia kaupallisten sihteerien toimien pe-          toimikauden.
5739:  rustamiseksi eräisiin asemapaikkoihin. Myös ul-             Uudestaan valtiontilintarkastajat puuttuivat
5740: ·koasiainhallinnon kehittämiskomitean mietin-            näihin kysymyksiin kertomuksessaan vuodelta
5741: nössä (KM 1969:A 10) todettiin, että kaupallis-           1984 (s. 117-120) ulkomaankauppahallinnon
5742:  ten sihteerien sijoittaminen on suositeltava tapa       kehittämisen yhteydessä. Tällöin valtiontilintar-
5743: edistää vientiä.                                          kastajat kiirehtivät selvityksen laatimista kau-
5744:      Ulkoasiainhallintokomitea 1983:n mietinnös-         pallisten sihteerien ja teollisuussihteerien työn-
5745: sä (KM 1984:3) käsiteltiin lyhyesti myös kaupal-         jaosta ja yhteistyöstä sekä heidän toimintojensa
5746:  listen sihteereiden toimintaa. Komitean mielestä        yhdistämismahdollisuuksista.
5747:  kaupallisten sihteereiden toimiajanpituuden tu-             Vielä valtiontilintarkastajat ovat pohtineet
5748:  lee edelleen olla pääsääntöisesti viisi vuotta.          kaupallisten sihteereiden toimintaa kertomuk-
5749:  Tästä tulisi kuitenkin joustavasti poiketa silloin,      sessaan vuodelta 1987 (s. 50-60). Tällöin mm.
5750:  kun asemamaan olosuhteet tai asianomaisen               ehdotettiin kaupallisten ja teollisuussihteerien
5751:  henkilökohtaiset ominaisuudet puoltavat pitem-          verkostojen yhdistämistä.
5752:                                                                                                           51
5753: 
5754:     Kaupallisten sihteerien toimeksiantojen las-       tiedottaminen kaupallisten sihteerien verkostolle
5755: kutusta on käsitelty valtiontilintarkastajain ker-     vientiteollisuuden ajankohtaisista näkymistä
5756: tomuksessa vuodelta 1988 (s. 284-286). Kerto-          sekä avustaminen kaupallisten sihteerien Suo-
5757: muksessa valtiontilintarkastajat kiinnittivät          meen suuntautuvien virkamatkojen aikana teh-
5758: huomiota siihen, ettei eräällä kaupallisella sih-      tävien yrityskäyntien suunnittelussa.
5759: teerillä ollut maksullisia toimeksiantoja lainkaan        Niissä toimipaikoissa, joissa toimii sekä kau-
5760: v. 1985 eikä 1.5.1987-31.8.1988.                       pallisen sihteerin että teollisuussihteerin toimis-
5761:     Ny k y i n e n t i 1 a n n e. Jäljempänä tilan-    to, heidän yhteistyötään koordinoi edustuston
5762: netta tarkastellaan ennen 1.9.1992 tapahtunutta        päällikkö.
5763: muutosta. Kaupalliset sihteerit ovat ulkoasiain-          S i h t e e r i v e r k o s t o. Ulkoasiainministe-
5764: ministeriön työsopimussuhteisia toimenhaltijoi-        riön antaman selvityksen mukaan vuodesta 1988
5765: ta. Vuonna 1986 ylimääräiset toimet muutettiin         tavoitteena on erityisesti ollut kaupallisten sih-
5766: työsopimussuhteisiksi. Sen sijaan teollisuussih-       teerien verkoston alueellisten painopisteiden uu-
5767: teerit ovat ylimääräisiä, vuoden 1988 alusta vaki-     delleenarviointi ja voimavarojen järkiperäinen
5768: naisia, virkamiehiä. Ulkoasiainministeriö mää-         kohdentaminen, toimintamenetelmän uudista-
5769: rää kaupallisten sihteerien toimipaikaksi tietyn       minen, operatiivisen ja hallinnollisen johtamisen
5770: ulkomaanedustuksen toimipisteen, eivätkä he            kehittäminen, kaupallisten sihteerien uudenlai-
5771: ole velvollisia siirtymään toiseen virantoimitus-      nen profilointi sekä asemamaissa että suomalai-
5772: paikkaan. Kaupallisten sihteerien toimikausi on        seen yrityskenttään nähden.
5773: määräaikainen, käytännössä vähintään kaksi ja              Suomen Ulkomaankauppaliiton ja TEKESin
5774: enintään viisi vuotta. Ulkoasiainministeriön an-       v. 1990 suorittaman kartoituksen pohjalta jaet-
5775: taman tiedon mukaan kaupalliset sihteerit ovat         tiin kaupallisten sihteerien toimipisteet kolmeen
5776: eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta palanneet          ryhmään niiden palveluprofiilin perusteella seu-
5777: 2-3 vuoden kuluttua Suomeen ja sijoittuneet            raavasti:
5778: varsin hyvin talouselämän palvelukseen. Lama              - vienti- ja teknologiakeskukset: Bryssel,
5779: on tosin heikentänyt myös kaupallisten sihteerei-      Madrid, Lontoo, Milano, Pariisi, Toronto, New
5780: den työmarkkinoita ja aiheuttanut eräille heistä       York, Tokio ja Peking
5781: ongelmia. Ulkomaanedustuksessa palveltua ai-              - vientikeskukset Haag, Wien, Oslo, Frank-
5782: kaa on pidetty tarkoituksenmukaisena.                  furt, Berliini, Kööpenhamina ja Abu Dhabi
5783:      Kaupallisen sihteerin tehtäviin on aina ollut        - kaupallisten sihteerien toimistot: kaikki
5784: paljon hakijoita. Niinpä esim. Tallinnaan oli          muut toimipisteet.
5785: hakijoita 50 ja Pretoriaan 80. Kaupallisten sih-           Ulkoasiainministeriön tavoitteena on ollut
5786: teerien tehtäviin hakeudutaan usein varsin hyvis-      suurentaa yksiköitten kokoa voimavaroja lisää-
5787: tä asemista suurista yrityksistä.                      mällä. Suljettujen toimipisteiden vakanssit on
5788:      Kaupalliset sihteerit kuuluvat ao. maassa toi-    siirretty tarkoituksenmukaisempaan käyttöön
5789: mivan Suomen edustuston diplomaattiseen hen-           joko entisissä tai uusissa toimipisteissä. Yhteis-
5790: kilökuntaan. Suomella ei ole edustustoa kaikissa       työ vienti- ja teknologiakeskuksissa on ulko-
5791: niissä maissa, joiden kanssa sillä on diplomaatti-     asiainministeriön mielestä sujunut hyvin eikä
5792:  set suhteet. Maassa, jossa edustustoa ei ole,         päällekkäistoimintoja ole syntynyt.
5793: voidaan avata kaupallisen sihteerin johtama toi-           Lähi-idän aluekeskus (Abu Dhabi) on ollut
5794: mipiste. Kaupallinen sihteeri toimii tällöin sen       ensimmäinen ns. aluekeskuskokeilu. Sen ansios-
5795: edustuston päällikön alaisuudessa, joka on ak-         ta voitiin alueelta siirtää muualle viisi kaupalli-
5796:  kreditoitu kyseiseen maahan. Kaupallisten sih-        sen sihteerin tointa, joista yksi Abu Dhabiin.
5797:  teerien toimipiirit on vahvistettu ulkoasiainmi-      Seuraavat aluekeskukset ovat perusteilla Syd-
5798:  nisteriön tekemällä päätöksellä.                      neyyn, Baltiaan ja Pohjois-Andimaihin. Tulevai-
5799:      Kaupallisten sihteerien toiminnan keskus on       suudessa alueellisten kaupallisten sihteerien
5800:  tähänkin asti ollut Suomen Ulkomaankauppa-            käyttö lisääntynee. Verkosto ei ulkoasiainminis-
5801:  liitto, joka voi sekä antaa että välittää toimeksi-   teriön ilmoituksen mukaan pyri kilpailemaan
5802:  antoja kaupallisille sihteereille. Ulkomaankaup-      kaupallisten konsulttien kanssa.
5803:  paliiton tehtäviin kuuluvat vientikampanjatoi-            Henkilöstörakenne on ulkoasiainministeriön
5804:  minnan suunnittelu ja koordinointi, kampanja-         mukaan asteittain muuttumassa. Paikallisten
5805:  toimintaan liittyvät toimeksiannot kaupallisille      kaupallisten avustajien määrä on lisääntynyt ja
5806:  sihteereille, vientitarjontaa esittelevän aineiston   näillä on korvattu lähetettyjä kaupallisia sihtee-
5807:  tuottaminen kaupallisten sihteerien käyttöön,         reitä varsin hyvin tuloksin. On suositeltavaa, että
5808: 52
5809: 
5810: tämä suuntaus jatkuu. Esimerkiksi New Yorkin            Maaryhmä          Kaupunki          Kaupal-   Kaupal- Yht.
5811:                                                         ja maa                               Iinen     Iinen
5812: yksi lähetetty kaupallinen sihteeri korvattiin pai-                                         neuvos    sihteeri
5813: kallisella. Tarkoituksena on samoin, että Syd-            Itävalta        Wien                          3        3
5814: neyn Uudessa Seelannissa toimiva kaupallinen              Kreikka         Ateena                         1       1
5815: sihteeri palaa Australiaan vuoden sisällä ja toi-         Norja           Oslo                          2        2
5816: mipiste jää paikallisen avustajan hoitoon.                Portugali       Lissabon                       1       1
5817:     Uudet painopistealueet ulkoasiainministeriön          Ranska          Pariisi                        2       3
5818: käsityksen mukaan ovat Itä- ja Keski-Euroopan             Ruotsi          Göteborg                       2       2
5819:                                                           Saksa           Frankfurt                      3       4
5820: uudet taloudet (entinen SEV), Baltiaja eteläinen                          Hampuri                        2       2
5821: Afrikka sekä lähiaikoina mahdollisesti Ukraina                            MUnchen                        1       1
5822: ja ehkä Valko-Venäjä. Itä- ja Keski-Euroopan                              Berliini                       2       2
5823: maissa on vahvistettu toimipisteitä paikallisia           Sveitsi         ZUrich                         1       1
5824: voimavaroja lisäämällä. Wienin vientikeskukses-           Tanska          Kööpenhamina                   3       3
5825: sa toimii kaupallinen sihteeri, jonka toissijaista        Turkki          Ankara                         1      1
5826: toimipiiriä on laajennettu myös Balkanille. Tal-          Yhteensä                              3       37     40
5827: linnaan ja Pretoriaan on nimitetty ensimmäiset
5828: kaupalliset sihteerit. Tallinnaan perustettavan         Itä-Eurooppa
5829:                                                            Puola           Varsova
5830: aluekeskuksen lisäksi tarkoituksena on avata               Tshekin ja
5831: toimipisteet myös Vilnassa ja Riiassa paikallis-           Slovakian liitto-
5832: ten avustajien voimin.                                     tasavalta       Praha
5833:     Viime vuosina on suljettu seuraavat toimipis-          Unkari           Budapest
5834: teet: v. 1988 Buenos Aires ja Mexico City, v.              Venäjän
5835:                                                            federaatio       Moskova                      2       3
5836:  1989 Sofia, Baghdad, Teheran ja Kuwait, v. 1990                            Pietari                      1       1
5837: Kairo ja DDR sekä v. 1991 Alger, Belgrad ja                Viro             Tallinna                     1       1
5838: Bogota. Uudet toimipisteet avattiin Ankaraan v.            Yhteensä                                      7       8
5839:  1988, Barcelonaan ja Berliiniin V. 1990 sekä
5840: Santiago de Chileen v. 1991. Lisäksi on vahvis-         Pohjois-Amerikka
5841: tettu Sydneyn (Uusi-Seelanti), Tokion, Wienin,            Kanada        Toronto                          2       2
5842:  Berliinin, Kööpenhaminan, Washingtonin, Abu                            Vancouver                        1       1
5843: Dhabin ja Frankfurtin toimipisteitä. Vuonna               Yhdysvallat   Houston                          2       2
5844:                                                                         New York                         1       2
5845:  1992 avataan uudet toimipisteet Pretoriassa ja                         Washington D.C.                  1       2
5846:  Tallinnassa, lisäksi Teheraniin palaa kaupallinen                       Chicago                         1       1
5847:  sihteeri.                                                               Los Angeles                     1       1
5848:      Kertomusvuonna 33 kaupallisen sihteerin toi-         Yhteensä                               2       9      11
5849:  mistoa toimi samoissa tiloissa muun edustuston
5850:  kanssa ja 22 toimistoa oli sijoitettu erillisiin       Etelä-Amerikka
5851:  tiloihin. Teollisuussihteerit ovat lähes poikkeuk-       Chile        Santiago
5852:  setta sijoittuneet kaupallisen sihteerin toimiston       Venezuela    Caracas
5853:  yhteyteen.                                               Yhteensä                                       2       2
5854:      Seuraavasta asetelmasta ilmenevät kaupallis-
5855:                                                         Afrikka
5856:  ten neuvosten ja sihteerien sijoituspaikat ja mää-       Etelä-Afrikka Pretoria
5857:  rät kertomusvuonna:
5858:                                                           Yhteensä
5859: 
5860: Maaryhmä        Kaupunki       Kaupal-   Kaupal- Yht.   Lähi-itä
5861: ja maa                          Iinen     Iinen           Arabiemiiri-
5862:                                neuvos    sihteeri
5863: Länsi-Eurooppa                                            kunnat       Abu Dhabi                         2       2
5864:   Alankomaat Haag                           2      2      Iran         Teheran                           1       1
5865:   Belgia        Bryssel                     1       1     Saudi-Arabia Riad                              1       1
5866:   Espanja       Madrid                      1       1     Yhteensä                                       4       4
5867:                 Barcelona                   1       1
5868:   Irlanti       Dublin                      1       1   Aasia, Australia ja Uusi Seelanti
5869:   Iso-Britannia Lontoo                      3      4      Filippiinit     Manila
5870:                 Edinburgh                   1       1     Hongkong        Hongkong
5871:   Italia        Milano                      2      2      Indonesia       Jakarta
5872:                 Rooma                       l      l      Intia           New Delhi
5873:                                                                                                             53
5874: 
5875: Maaryhmä          Kaupunki       Kaupal-   Kaupal- Yht.                             1988        1990      1991 1
5876: ja maa                            Iinen     Iinen
5877:                                  neuvos    sihteeri                                          1 000 mk
5878:  Japani           Tokio                       2      3
5879:                                                           Palkkaukset ........... 53 529     61 617     63 703
5880:   Kiina           Peking                      1      1    Maksullinen
5881:   Korea           Soul                        1      1    palvelutoiminta ......     1 311    2 918      3 953
5882:   Malesia         Kuala Lumpur                1      1    Muut menot .......... 24 956       22 587     23 872
5883:   Singapore       Singapore                   1      1
5884:   Thaimaa         Bangkok                     1      1    Yhteensä ................ 79 796   87 122     91 528
5885:   Australia       Sydney                      1      1    1 Arvio
5886:   Uusi Seelanti   Auckland                    1      1
5887:   Yhteensä                                   13     14
5888: Kaikki yhteensä                      7      73      80        Maksullista palvelutoimintaa koskeva määrä-
5889:                                                           raha (mom. 24.01.28) otettiin ensimmäistä ker-
5890:                                                           taa valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon.
5891:                                                           Koska momentin käyttö edellyttää vastaavaa
5892:                                                           kertymää kaupallisina palvelumaksutuloina
5893:     Lähetetty henkilöstö muodostuu kaupallisista          (mom. 12.24.99), on se omiaan korostamaan
5894: neuvoksista, kaupallisista sihteereistä ja sekä           kaupallisten sihteerien tulosvastuuta. Maksulli-
5895: sihteereistä että sihteeriharjoittelijoista. Lisäksi      sen palvelutoiminnan määrärahaa saa käyttää
5896: lähetettyyn henkilöstöön kuuluvat vuoden ker-             palveluiden tuottamisen vaatimien tietojenkäsit-
5897: rallaan työskentelevät Kansainvälisen kaupan              tely-, painatus- ja matkamenojen, palkkausme-
5898: koulutuskeskuksen (FINTRAn) harjoittelijat.               nojen, laitevuokramenojen ja muiden kulutus-
5899: Kertomusvuonna kaupallisia neuvoksia oli 7,               menojen sekä ulkopuolisten palveluiden hankin-
5900: kaupallisia sihteereitä 73, sihteereitä 16 ja sihtee-     tamenojen ja laitehankintojen maksamiseen.
5901: riharjoittelijoita 17. Asemamaasta palkattuja             Määrärahaa saa käyttää enintään 12:ta henkilö-
5902: kaupallisia avustajia ja sihteereitä oli liki 100.        työvuotta vastaavan henkilömäärän palkkaami-
5903: Kaikkiaan henkilöstöä oli kertomusvuonna yh-              seen määräaikaiseen työsuhteeseen. Käytännös-
5904: teensä lähes 230.                                         sä määrärahaa on käytetty esim. kaupallisen
5905:     Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvion               sihteerin paikalta palkatun avustajan Suomeen
5906: mukaan kaupallisten sihteerien valtionavun pii-           suuntautuvan tutustumismatkan kustannuksiin.
5907: riin saa hyväksyä enintään 82 kaupallista sihtee-             Te h t ä v ä t j a a j a n k ä y t t ö. Kaupalli-
5908: riä, 21 harjoittelijaa, 13 johto- ja hallintotehtä-       sen sihteerin tehtävänä on seurata asemamaan
5909: vissä olevaa henkilöä sekä tarvittavan määrän             kehitystä ja tiedottaa suomalaisille viejille myyn-
5910: asemamaista sihteeri- ja avustustehtäviin palkat-         timahdollisuuksista kohdemaassa, tehdä suppei-
5911: tua henkilöstöä.                                          ta markkinaselvityksiä ja valmistella ehdotuksia
5912:     Toiminnasta aiheutuvat tulot                          vientikampanjatoiminnan toteuttamiseksi eri
5913: j a m e n o t. Ulkoasiainministeriön mukaan ul-           toimialoilla sekä osallistua kampanjatapahtu-
5914: koasiainhallinnon laskentajärjestelmä ei mah-             mien toteutukseen ja tuloksien seurantaan. Kau-
5915: dollista kaupallisten sihteerien kokonaismenojen          pallisten sihteerien tulee avustaa viejiä myös
5916: tarkkaa seurantaa. Vuodesta 1990 alkaen sisäi-            muulla tavoin, mm. hankkimalla kysyntä- ja
5917: nen laskenta tuottaa raportin sellaisista menois-         hintatietoja, selvittämällä standardeja, hankki-
5918: ta, jotka voidaan kohdistaa suoraan kaupallisille         malla luottotietoja, välittämällä yhteyksiä huo-
5919: sihteereille, kuten palkkoihin ja ulkomaanlisiin          litsijoihin, asianajajiin ja mainostoimistoihin.
5920: liittyvät menot, hankinnat ja matkat. Esimerkik-          Tämän lisäksi kaupalliset sihteerit voivat avus-
5921: si puhelin- ja tietoliikennemenoja sekä toimitilo-        taa myös tuojia.
5922: jen vuokra- ja käyttömenoja koskevat tiedot                   Kaupallisten sihteereiden tulee voida varata
5923: perustuvat edustustojen arvioihin kaupallisten            aikaa oma-aloitteiseen työskentelyyn ottaen
5924: sihteerien osuudesta koko edustuston menoista.            huomioon Suomen vientimahdollisuudet kunkin
5925: Ministeriössä on lisäksi tehty selvitys kaupallis-        maan kehityssuunnitelmien valossa ja pyrkiä
5926: ten sihteerien kokonaismenoista vuodelta 1988.            löytämään vienoiliemme markkinoita sekä pe-
5927: Meno kehitys, jota arvioitaessa täytyy ottaa huo-         rinteisillä että uusilla aloilla.
5928: mioon mm. valuuttakurssien muutokset sekä                     Toimeksiantotyöskentelyn osuus kaupallisel-
5929: hankintojen ajoittuminen, on ollut vuosittain             la sihteerillä on KS-TS-toimikunnan arvion
5930: seuraava:                                                 mukaan keskimäärin 60% työajasta. Toimintan-
5931: 54
5932: 
5933: sa vakiinnuttanut kaupallinen sihteeri käyttää             Asetuksen mukaan yleinen vienninedistämi-
5934: yleensä enemmän aikaa toimeksiantotyöhön,               nen, kuten paikalliset tiedustelut ja selvitykset,
5935: kun taas uusissa toimistoissa käytetään enem-           hankeseuranta ja kampanjatoimin ta, on maksu-
5936: män aikaa oma-aloitteiseen ja muuhun työhön.            tonta.
5937:    Tyypillisiä toimeksiantoja ovat yleensä mm.:            Muista toimeksiantoon perustuvista palve-
5938:    -tuotteita tai yrityksiä koskevat markkina-          luista peritään 400 mk ja avustavista palveluista
5939: selvitykset                                             200 mk toimeksiannolta. Lisäksi peritään 250
5940:    - yritysten tuote-esittelyjen järjestäminen          mk ja avustavista palveluista 100 mk jokaiselta
5941:    - yritysvierailun järjestäminen ja siihen osal-      aikavalta työtunnilta, mikäli toimeksiantoon
5942: listuminen                                              käytetty työaika ylittää neljä ja avustavien palve-
5943:    - tytäryhtiöiden ja myyntikonttorien perus-          lujen osalta kaksi tuntia.
5944: tamiseen liittyvät tehtävät                                Edustuston tilojen käytöstä peritään 300 mk
5945:    - osallistuminen edustajan valintaan muu-            kerralta tai jokaiselta aikavalta päivältä, kuiten-
5946: toin kuin vain tietoja välittämällä                     kin siten, että viikon ylittävästä toimistotilan
5947:    - myyntineuvotteluihin yms. osallistuminen           käytöstä peritään maksu, jonka suuruuden las-
5948:    - yrityksen edustajien matkalle osallistumi-         kee ja määrää ulkoasiainministeriö tilan käytös-
5949: nen                                                     tä aiheutuvien valtion maksuperustelain (980173)
5950:    - yritystoimeksiantoon perustuva projekti-           mukaisten kokonaiskustannusten perusteella.
5951: seuranta.                                                  Käytännössä työ on kuitenkin urakkahinnoi-
5952:     Kertomusvuonna esim. Japanin vientikeskuk-          teltua. Tilaaja ja kaupallinen sihteeri sopivat
5953: sella oli n. 600 maksullista toimeksiantoa, joista      etukäteen siitä, kuinka paljon työstä laskute-
5954: puolet tuli Suomesta ja puolet Japanista.               taan.
5955:     Toimeksiantojen määrä on ollut jo useita               Valtiontilintarkastajien tarkastuskäyntien yh-
5956: vuosia n. 20 000---23 000. Valtiontilintarkasta-        teydessä käytiin keskusteluja kaupallisten sihtee-
5957: jain kertomuksessa vuodelta 1987 on kiinnitetty         rien kanssa. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että
5958: huomiota siihen, ettei kaupallisille sihteereille ole   maksuja voitaisiin korottaa ja niissä pitäisi myös
5959: voitu luoda täysin yhtenäistä luokittelua toimek-       olla nykyistä enemmän harkintavaltaa. Jos selvi-
5960: siantojen kirjaamiseksi. Ulkoasiainministeriön          tyksellä olisi erittäin suurta merkitystä ja hyötyä
5961: silloin antaman selvityksen mukaan se pyrki             yritykselle, siitä pitäisi voida laskuttaakin enem-
5962: vuoden 1988 aikana yhtenäistämään toimeksi-             män. Toisaalta asetus ei nykymuodossaan ota
5963: antoluokittelun ja kehittämään yhtenäisen me-           huomioon sitä, että jotkut maat ovat kustannuk-
5964: nettelyn toimeksiantojen seurantaan. Toimeksi-          siltaan toisia maita niin paljon kalliimpia, että
5965: antoja seurataan nykyisin siten, että kaupalliset       sen pitäisi näkyä myös laskutuksessa.
5966: sihteerit lähettävät tietyn mallin mukaisen seu-           Ruotsissa kaupallisten sihteerien palvelut
5967: rantaraportin ministeriölle neljännesvuosittain.        ovat maksullisia. Varsinainen kaupallisten sih-
5968: Sen sijaan mitään yhtenäistä seurantamallia ei          teerien verkosto toimii Suomen Ulkomaankaup-
5969: ole kehitetty.                                          paliittoa vastaavan järjestön operatiivisessa ja
5970:     M a k s u p e r u s t e e t. Kaupallisten sihtee-   hallinnollisessa valvonnassa. Ruotsista lähete-
5971: rien toiminta oli pitkään maksutonta, koko              tyillä päälliköillä on diplomaattiasema. Sellaisis-
5972:  1960- ja 1970-luvun ajan. Vasta 1.1.1983 voi-          sa maissa, joissa ei ole kaupallista sihteeriä,
5973: maan tullut ja aiemman maksuperusteasetuksen            Ruotsin kaupallisesta edustautumisesta huoleh-
5974: (772177) kumonnut ulkoasiainhallinnon maksu-            tivat ministeriön kaupalliset virkamiehet, jotka
5975: perusteasetus muutti kaupallisten sihteerien suo-       tekevät teollisuuden pyytämiä toimeksiantoja
5976: ritteet maksullisiksi. Asetusta on muutettu v.          pääsääntöisesti ilmaiseksi kuitenkin laajoista
5977: 1985 ja 1987. Nykyinen asetus ulkoasiainhallin-         tehtävistä toimeksiantajiaan veloittaen.
5978: non palveluista perittävistä maksuista (469/91)            T o i m i s t o k o n e e t j a a r k i s t o i n t i.
5979: annettiin ja tuli voimaan kertomusvuoden maa-           Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan kau-
5980: liskuussa. Kaupallisten sihteerien palvelujen           pallisten sihteerien toimistojen laitteistokanta on
5981: maksuperusteista ei siten ole annettu omaa eril-        nykyisellään melko tyydyttävä. Telefax-verkosto
5982: listä asetusta, vaan säännökset sisältyvät ulko-        on täysin kattava. Kaikissa toimipisteissä on
5983: asiainhallinnon maksuja yleisesti koskevaan ase-        telekopiolaite joko omassa tai yhteiskäytössä
5984: tukseen. Sen sijaan teollisuussihteerien suorit-        muun edustuston kanssa. Atk-laitekanta laajeni
5985: teista perittävistä maksuista on annettu oma            ja monipuolistui nopeasti sen jälkeen, kun val-
5986: asetus.                                                 tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvion perustelu-
5987:                                                                                                             55
5988: 
5989: ja muutettiin siten, että maksullisen palvelutoi-       myös määrätty, että kun ulkoasiainministeriön
5990: minnan kertymiä on mahdollista käyttää laite-           alainen vienninedistäminen lakkaa, siirtyvät
5991: hankintoihioja muihin atk-kuluihin. liman mik-          myös kaupallisten sihteerien ja heitä avustavan
5992: rotietokoneita on enää vain muutama edustusto.          asemamaasta palkatun henkilöstön palkkauk-
5993:     Organisaatiomuutoksen yhteydessä koko               siin tarkoitetut määrärahat ulkoasiainministe-
5994: kaupallisten sihteerien verkosto siirtyy atk-poh-       riön hallinnonalan palkkausmomentilta kauppa-
5995: jaiseen sanomanvälitysjärjestelmään, joka pa-           ja teollisuusministeriön hallinnonalan momen-
5996: rantaa olennaisesti toimipisteiden ja Suomen            tille.
5997: Ulkomaankauppaliiton välisiä yhteyksiä. Sa-                 - Kaupalliset sihteerit toimivat edelleen Suo-
5998: malla joudutaan uudistamaan laitekantaa tämän           men ulkomaanedustuksen edustustoissa ja ovat
5999: tietoliikenneohjelmiston vaatimusten mukaisek-          edustuston päällikön johdon ja valvonnan alai-
6000: si. Jo käytössä olevista sovelluksista osoitetieto-     sia. Operatiivisen toiminnan osalta ja hallinnol-
6001: rekisterin kehittäminen on vireillä. Muiden so-         lisesti he saavat toimintaohjeet Suomen Ulko-
6002: vellusten osalta keskitytään tässä vaiheessa yllä-      maankauppaliitolta.
6003: pitoseurantaan.                                             - Kaupalliset sihteerit sijoittuvat ulkomailla
6004:     Kaupallisten sihteerien arkistot on ulko-           pääsääntöisesti edustustojen tiloihin ja käyttävät
6005: asiainministeriön antaman tiedon mukaan hoidet-         edustuston kalustoja ja laitteita. Suomen Ulko-
6006: tu itsenäisesti, mutta ne ovat kuuluneet hallinnol-     maankauppaliitolta peritään todelliset kustan-
6007: lisesti edustuston arkiston yhteyteen. Näiden ns.       nusten korvaukset sekä valtion omistamien tilo-
6008: vienninedistämisarkistojen hoidosta annettiin eril-     jen osalta käyvän vuokrahinnan mukaiset kor-
6009: liset ohjeet alunperin v. 1976 ja ne uudistettiin       vaukset.
6010: sittemmin vuoden 1983 lopulla. Ohjeet ovat minis-           - Myös niille edustustoille, joissa ei ole
6011: teriön mielestä vanhentuneet erityisesti rekisteröin-   kaupallista sihteeriä, Suomen Ulkomaankaup-
6012: nin osalta. Atk-rekisterin käyttöönoton jälkeen         paliitto toimittaa samat perustiedot ja ohjeet,
6013: voitiin luopua toimeksiantoja koskevien asiakirjo-      jotka kaupalliset sihteerit saavat.
6014: jen manuaalisesta rekisteröinnistä. Useissa toimi-          - Suomen Ulkomaankauppaliiton on kuul-
6015: pisteissä on lisäksi tehty omatoimisesti koko saa-      tava ulkoasiainministeriötä kaupallisia sihteerei-
6016:  puvaa ja lähtevää postia koskevia listaussovelluk-     tä koskevissa keskeisissä hallinnollisissa ratkai-
6017:  sia mikrotietokoneilla.                                suissa. Toimipisteiden avaamista ja sulkemista,
6018:     Organisaatiouudistuksen jälkeen arkistot ero-       henkilöstön valintaa ja muita ulkoasiainhallin-
6019:  tetaan edustuston muusta arkistosta. Suomen            non toimintaan vaikuttavia kysymyksiä koske-
6020:  Ulkomaankauppaliitto antanee tarvittavat jär-          vat esitykset on alistettava ulkoasiainministeriön
6021: jestely- ja säilytysohjeet kaupallisten sihteerien      hyväksyttäväksi.
6022:  hallinnollista ja toimeksiantojen hoidosta synty-          Uudistuksen jatkovalmisteluja on suoritettu
6023:  nyttä arkistoa varten. Jos kaupallinen sihteeri        Suomen Ulkomaankauppaliiton asettamissa
6024:  hoitaa edustustossa myös kauppapoliittisia teh-        työryhmissä, joissa on edustus myös ulkoasiain-
6025:  täviä, tästä toiminnasta syntyneet asiakirjat kuu-     ministeriöstä. Vuoden 1992 puolella on aloitettu
6026:  luvat kuitenkin edelleen edustuston pääarkis-          myös ulkoasiainministeriön ja Suomen Ulko-
6027:  toon.                                                  maankauppaliiton välistä yhteistoimintaa sääte-
6028:     M u u t o s t e n v a 1m i s t e 1u. Kun kau-       levän asiakirjan valmistelu.
6029:  pallisten sihteerien siirto ulkoasiainministeriön          M u u t o s t e n a r v i o i n t i a. Kuten edellä
6030:  hallinnonalalta Suomen Ulkomaankauppaliiton            on viitattu, ulkoasiainhallinnon laskentajärjes-
6031:  palvelukseen vahvistui vuoden 1991 tulo- ja            telmä ei mahdollista kaupallisten sihteerien ko-
6032:  menoarvion antamisen yhteydessä, ulkoasiain-           konaismenojen tarkkaa seurantaa. Kertomus-
6033:  ministeriö asetti kolme työryhmää, jotka olivat        vuoden kokonaismenoksi on arvioitu n. 91,5
6034:  budjetointi-, sopimus- ja toimitila- sekä työsuh-      Mmk. Toisaalta ulkoasiainministeriö on arvioi-
6035:  detyöryhmä. Työryhmien selvitykset valmistui-          nut, että kaupallisten sihteerien verkoston siirty-
6036:  vat kertomusvuoden keväällä.                           minen Ulkomaankauppaliittoon aiheuttaa sääs-
6037:     Uudistuksen periaatteet ovat seuraavat:             töjä ministeriölle vuosittain n. 76 Mmk. Vuoden
6038:     - Kaupallisten neuvosten ja sihteerien tehtä-       1992 valtion tulo- ja menoarviossa on Suomen
6039:  vät ja heitä avustava asemamaasta palkattu             Ulkomaankauppaliitolle osoitettu 39,4 Mmk
6040:  henkilöstö (mm. kaupallisten sihteerien sihteerit)     kaupallisten sihteerien toimintaan ajalle 1.9.-
6041:  siirretään Suomen Ulkomaankauppaliiton pal-            31.12.1992. Määrärahan tarve olisi siten n. 118
6042:  velukseen. Valtion tulo- ja menoarviossa on            Mmk vuodessa. On myös arvioitu, että kyseinen
6043: 56
6044: 
6045: 39,4 Mmk:n määräraha on liian pieni ja todelli-        laan olleen kaupallisten sihteerien toiminnan
6046: nen tarve olisin. 52 Mmk. Voisi arvioida, että jos     menoja. Olisikin Ulkomaankauppaliiton mieles-
6047: ulkoasiainministeriöitä säästyy vuodessa 76            tä kohtuutonta tehdä hallinnonuudistuksen kus-
6048: Mmk ja Suomen Ulkomaankauppaliitolle aiheu-            tannusvertailuja kahden täysin eri lähtökohtiin
6049: tuu vuosittain 118 Mmk:n kustannukset, niin            perustuneen numeroaineiston pohjalta. Liiton
6050: verkoston siirrosta aiheutuu valtiolle n. 42           mielestä olisi kohtuullista, että sille varataan
6051: Mmk:n lisäkustannukset. Toisaalta voidaan ul-          omakohtaisten kokemusten hankkimista varten
6052: koasiainministeriölle ehkä asettaa suurempiakin        verkoston hallinnosta ainakin vuodet 1992-
6053: säästötavoitteita kuin em. 76 Mmk, koska varsin        1993, minkä jälkeen hallinnosta saadut kustan-
6054: suuri henkilöstömäärä, yli 10% ministeriön hen-        nussäästöt ovat todennettavissa.
6055: kilöstöstä, siirtyy Suomen Ulkomaankauppaliit-            Kun kaupallisten sihteerien työtä pyritään
6056: toon.                                                  kehittämään entistä enemmän asiakasyrityksen
6057:    Käytännössä kustannusten arviointi on useis-        kanssa toimimiseksi ja johtamiseksi, saattaa syn-
6058: ta syistä vaikeaa, sillä kustannukset voivat vä-       tyä vaikeuksia sopeuttaa tämä toiminta diplo-
6059: hentyä, jos verkostoon palkataan entistä enem-         maattiseen asemaan. Jos on tarkoitus luoda
6060: män asemamaasta kotoisin olevia henkilöitä ja          kaupallisen sihteerin verkostosta yksityisiä kon-
6061: lähetettyjä karsitaan. Toisaalta voidaan kysyä,        sulttipalveluja täydentävä järjestelmä, niin syn-
6062: muuttuuko koko järjestelmän luonne, jos kau-           tyy sikäli erikoinen kilpailutilanne, että toinen
6063: palliset sihteerit yhä useammin korvataan ase-         järjestelmä toimii diplomaattisen aseman turvin
6064: mamaasta palkatuilla henkilöillä. Verkoston or-        ja toinen ei. Toisaalta luonnollisesti diplomaatti-
6065: ganisaatiota voidaan myös muuttaa nopeammin            sen aseman säilyminen kaupallisilla sihteereillä
6066: kuin ennen, jolloin ulkoasiainministeriö johti         merkitsee tuntuvaa taloudellista etua. Syntyykö
6067: toimintaa. Näin painopistealueen valinta mah-          sitten mahdollisesti ongelmia siitä, että diplo-
6068: dollisesti nopeutuu. Uusi kaupallisten sihteerien      maattiasemassa toimiva kaupallinen sihteeri en-
6069: verkosto saattaa kerätä enemmän toimeksianto-          tistä enemmän tulee mukaan asemamaansa kau-
6070: tuloja kuin aiemmin. Toisaalta kustannuksia voi        palliseen elämään, jää nähtäväksi ja riippuu
6071: lisätä ulkoasiainministeriön puolelta se, että         varmasti paljon siitä, miten asemamaat tulevat
6072: kaupalliset sihteerit eivät ehkä enää anna sellais-    uuden tilanteen kokemaan. Sinällänsä mitkään
6073: ta tukea kauppapoliittisissa asioissa edustuston       tekeillä olevat kauppapoliittiset ratkaisut eivät
6074: päällikölle kuin ennen, mikä saattaa lisätä voi-       ilmeisestikään vaikuta siihen, toimivatko kau-
6075: mavarojen tarvetta edustustoissa. Kertakustan-         palliset sihteerit ulkoasiainministeriön vai Suo-
6076: nuksia voi tulla myös huomattavan paljon, jos          men Ulkomaankauppaliiton palveluksessa.
6077: esim. asemamaasta palkatut irtisanotaan                   Valtiontilintarkastajat toivoivat kauppa- ja
6078: 1.9.1992 ja heille joudutaan maksamaan suuria-         teollisuusministeriön käsittelevän ministeriöitä
6079: kin erorahakorvauksia. Toisaalta tuskin on luul-       pyydetyssä lausunnossa erityisesti kaupallisten
6080: tavaa, että Suomen Ulkomaankauppaliitto voisi          ja teollisuussihteerien verkostojen yhdistämisen
6081: uutena työnantajana ryhtyä leikkaamaan pai-            mahdollisuuksia. Myös Suomen Ulkomaan-
6082: kalta palkattujen sosiaalietuuksia ainakaan niin       kauppaliitto käsitteli verkostojen yhdistämis-
6083: paljon, että sillä olisi taloudellista säästömerki-    mahdollisuuksia lausunnossaan. Kauppa- ja
6084: tystä.                                                 teollisuusministeriön mielestä kansainvälisty-
6085:    Valtiontilintarkastajat pyysivät Suomen Ul-         misajattelun ja kansainvälisen kanssakäymisen
6086: komaankauppaliitolta lausunnon, jossa toivot-          toimintamuotojen muutokset vaativat jousta-
6087: tiin liiton erityisesti käsittelevän hallinnon siir-   vuutta ja valmiuksia kehittää myös kaupallisten
6088: rosta aiheutuvia kustannuksia. Ulkomaankaup-           ja teollisuussihteerien verkostojen palveluja tai
6089: paliitto toteaa lausunnossaan, että toiminnan          muita uusia palvelumuotoja tukemaan ja edistä-
6090: kokonaiskustannukset eivät tosiasiallisesti voi        mään Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän
6091: lisääntyä. Edellä esitetyt 42 Mmk:n lisäkustan-        kansainvälistymispyrkimyksiä. Tähän päästään
6092: nukset perustuvat Ulkomaankauppaliiton mie-            kauppa- ja teollisuusministeriön näkemyksen
6093: lestä sen toimesta suoritetun yksityiskohtaisen        mukaan parhaiten, mikäli verkostot toimivat
6094: budjetoinnin ja ulkoasianministeriön esittämien        mahdollisimman läheisessä yhteistyössä keske-
6095: summittaisten arvioiden välisiin eroihin. Liiton       nään. Verkostojen yhdistäminen saattaa näin
6096: mielestä on ymmärrettävää, ettei ulkoasiainmi-         olla asia, johon tulevina vuosina joudutaan uu-
6097: nisteriö ole kyennyt vanhan laskentajärjestel-         delleen ottamaan kantaa. Kun kaupallisten ja
6098: mänsä avulla määrittelemään tarkasti vastuul-          teollisuussihteerien hallinnonuudistus pitkien ja
6099:                                                                                                               57
6100: 
6101: työläiden valmisteluvaiheiden jälkeen nyt on                T e o 11 i s u u s s i h t e e r i t. Kaupallisten ja
6102: edennyt toteutusvaiheeseen, ministeriön mieles-          teollisuussihteerien toiminta liittyy usein toisiin-
6103: tä ei ole välitöntä tarvetta ryhtyä selvittämään         sa. Teollisuussihteeriorganisaation luomiseksi
6104: verkostojen yhdistämisen mahdollisuuksia.                esitettiin vuoden 1972 toisessa lisämenoarviossa
6105: Sekä Ulkomaankauppaliitolle, TEKESille että              tarvittavat varat teollisuussihteeritoimistojen
6106: sihteereille tulisi ministeriön mielestä suoda           perustamiseksi Washingtoniin, Tokioon, Mos-
6107: mahdollisuus täysipainoisesti paneutua uusien            kovaan, Lontooseen, Pariisiin, Bonniin ja Brys-
6108: ratkaisujen mukaiseen toimintaan ja antaa näyt-          seliin. Koska teollisuussihteerit toimivat ulko-
6109: töä sen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta.             mailla, pidettiin tarpeellisena erillisen lain ai-
6110:     Suomen Ulkomaankauppaliitto totesi verkos-           kaansaamista. Teollisuussihteereistä annettu
6111: tojen yhdistämistä koskevassa lausunnossaan,             laki (749172) tuli voimaan 1.12.1972. Hallituksen
6112: että kaupallisten ja teollisuussihteereiden toimin-      esityksessä laiksi teollisuussihteereistä (HE n:o
6113: nassa ja palveluissa on runsaasti yhteisiä piirtei-      134/1972 vp.) ei käsitellä uuden toiminnan mah-
6114: tä. Molemmat tukevat omalta osaltaan toimek-             dollista kytkemistä kaupallisiin sihteereihin eikä
6115: siantajayritysten kansainvälistä kilpailukykyä           tähän kysymykseen myöskään puututtu lakieh-
6116: kentällä toimivina asiantuntijoina, joiden koke-         dotuksen eduskuntakäsittelyssä. Kyseinen laki
6117: mustausta, toimintatavat ja palvelusuoritteet            on kumottu 17.1.1992 annetulla lailla (30/92),
6118: muistuttavat toisiaan. Verkostojen laskutuspe-           joka tuli voimaan 1.9.1992. Samalla muutettiin
6119: rusteet ovat erittäin lähellä toisiaan ja yhtenäis-      myös Teknologian kehittämiskeskuksesta annet-
6120: tetään täydellisesti ensi tilassa. Vähemmän mer-         tua lakia (29/92). Muutoksilla teollisuussihteeri-
6121: kitystä on liiton mielestä sillä, että teollisuus-       toiminnan hallinto siirrettiin kauppa- ja teolli-
6122: sihteerien asiakaskunta koostuu etupäässä suu-           suusministeriöstä Teknologian kehittämiskes-
6123: rista yrityksistä ja että heillä kaupallisista sihtee-   kukseen. Aiempi hallintomalli, jossa toiminta
6124: reistä poiketen ei ole markkinointiviestinnän            oli jaettu kauppa- ja teollisuusministeriön ja
6125: tehtäviä.                                                Teknologian kehittämiskeskuksen kanssa, oli
6126:     Näistä lähtökohdista onkin Ulkomaankaup-             osoittautunut epäselväksi. Hallituksen esityksen
6127: paliiton mielestä ymmärrettävää asettaa kysy-            perusteluissa (HE n:o 121/1992 vp.) ei selvitellä
6128: mys, voitaisiinko verkostot yhdistää myös hal-           kaupallisten ja teollisuussihteerien yhteistoi-
6129: linnollisesti.                                           mintaa tai verkostojen mahdollista yhteenliittä-
6130:     Ulkomailla toimiva kenttäorganisaatio ei kui-        mistä.
6131: tenkaan ole tehokas, ellei sitä ankkuroida kiin-            Teollisuussihteeri ottaa vastaan toimeksianto-
6132: teästi kotimaan isäntäorganisaatioon. Teolli-            ja yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja vastaaviita
6133:  suussihteerit ovat toiminnallisesti yhtä kiinteä        yhteisöiltä. Teollisuussihteeri toimittaa asema-
6134: osa TEKESin palvelukokonaisuutta kuin kau-               maasta kotimaahan tekniikan ja teollisuuden
6135: palliset sihteerit Ulkomaankauppaliittoa. Koska          kehitykseen liittyviä selvityksiä ja toimenpide-
6136: hallintoa ja operatiivista johtamista ei voida           ehdotuksia sekä avustaa kotimaisia yrityksiä
6137: erottaa toisistaan päätöksenteon ja kustannus-           niiden kansainvälisissä toiminnoissa. Työjätjes-
6138: vastuun siitä kärsimättä, kenttäverkostojen hal-         tyksen mukaan teollisuussihteerin tulee myös
6139: linnollinen yhdistäminen johtaisi juuri samoihin         avustaa Suomen osallistumista teollisuusasioita
6140: epäkohtiin, joista hallinnonuudistuksen avulla           käsittelevien kansainvälisten järjestöjen toimin-
6141:  ollaan pääsemässä eroon. Tavoitteena olevat             taan.
6142: rajalliset kustannussynergiat eivät Ulkomaan-               Suomen ulkomaanedustustoissa teollisuussih-
6143:  kauppaliiton mukaan korvaisi syntyvää toimin-           teeritoimiston henkilöstö on edustuston päälli-
6144:  nan tehottomuutta. Tilanne olisi liiton mielestä        kön alainen. Teollisuussihteerin on toimialansa
6145:  toinen, jos samalla toteutettaisiin Ulkomaan-           osalta tiedotettava edustuston päällikölle asema-
6146:  kauppaliiton ja TEKESin yhdistäminen Suo-               maan tiede- ja teollisuuspoliittisesta kehityksestä.
6147: messa. Tällaiseen ratkaisuun lienee kuitenkin               Teollisuussihteeriorganisaation palveluksessa
6148:  osoitettava huomattavasti painavampia perus-            oli kertomusvuonna n. 60 henkilöä ulkomailla
6149:  teita kuin ulkomaanhallinnon synergiahyödyt.            (14 teollisuussihteeriä, 1 projektiteollisuussih-
6150:     Toukokuussa v. 1992 annettiin edukunnalle            teeri, 12 toimistosihteeriä, 21 teollisuussihteeri-
6151:  esitys laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-      avustajaa sekä paikalta palkattuna avustavana
6152:  misesta (HE n:o 62/1992 vp.). Lainmuutoksen             henkilökuntana n. 10 henkilöä). Kotimaassa
6153:  tarkoitus on säilyttää kaupallisten sihteerien ve-      kauppa- ja teollisuusministeriön kansainvälisten
6154:  rotuksellinen asema ennallaan.                          asiain toimistossa ja taloustoimistossa sekä Tek-
6155: 58
6156: 
6157: nologian kehittämiskeskuksessa teollisuussihtee-         tossa aiheuttaa valtiolle menoja. Vasta tällaisen
6158: ritoiminta työllistää päätoimisesti 8 henkilöä.          selvityksen jälkeen voidaan arvioida, onko uudis-
6159:     Teollisuussihteerin suoritteista perittävistä         tus ollut valtiontaloudellisin säästöin perustelta-
6160: maksuista annettu asetus (929/80, muutettu ase-          vissa. Tulevan kehityksen suunta voidaan enna-
6161: tuksilla 901182, 1043/83, 148/86 ja 78/90) mää-          koida jo vuoden 1992 lopulla, jolloin nähdään,
6162: rää, että toimeksiantoon perustuvista suoritteis-        joudutaanko ajaksi 1.9.-31.12.1992 budjetoitu
6163: ta peritään valtiolle suoritteen tuottamisesta ai-       39,4 Mmk ylittämään vai jääkö määrärahasta
6164: heutuvat erilliskustannukset sekä niihin verrat-         säästöjä.
6165: tavat vieraiden palvelujen aiheuttamat kustan-               Keskeinen asia kaupallisten sihteerien toimin-
6166: nukset, kuitenkin vähintään 1 000 mk. Jos teol-           taa arvioitaessa on myös se, millaiseksi ulko-
6167: lisuussihteerin toimeksiantoon käyttämä työaika          asiainhallinnon osaksi toiminta on koettu. Val-
6168: ylittää viisi tuntia, peritään jokaiselta ylittävältä     tiontilintarkastajat ovat nähneet tilanteen sellaise-
6169: työtunnilta vielä 200 mk.                                na, että kaupallisten sihteerien toiminta on ollut
6170:      Kuten edellä on viitattu, poikkeavat kaupal-         lähinnä vienninedistämistä ja elinkeinoelämän
6171: listen sihteerien suoritteista perittävät maksut         kansainvälistymistä tukevaa. Samalla kuitenkin
6172: teollisuussihteerien maksuista. Käytännössä ero          kaupalliset sihteerit ovat antaneet oman tärkeän
6173: lienee kuitenkin vähäinen, koska hinnoittelu on          panoksensa ulkoasiainministeriön perustehtävien
6174: urakkahinnoittelua, jossa tuntimäärät ja maksu           ja ennen muuta kauppapoliittisten asioiden hoita-
6175: sovitaan etukäteen ennen toimaksiannon suorit-           misessa. Vaikka muutoksen jälkeen kaupalliset
6176: tamista. Teollisuussihteereillä on vuosittain n.         sihteerit vielä toistaiseksi toimivat edustustoissa ja
6177: 2 200 toimeksiantoa, kaupallisilla sihteereillä yli       ovat edustuston päällikön johdon ja valvonnan
6178: 20 000.                                                   alaisena, voi arvella, että ajan mittaan yhteys
6179:      Teollisuussihteeritoiminnasta aiheutui kerto-        vähitellen heikkenee. Tällöin kaupallisten sihtee-
6180: musvuonna menoja 28 Mmk. Lisäksi kotimaan                 rien tuki edustuston päälliköille kauppapoliittisis-
6181: toiminnasta aiheutui menoja kauppa- ja teolli-           sa asioissa katoaa ja ilmeisesti tämä aiheuttaa
6182: suusministeriössä n. 0, 7 Mmk ja Teknologian              edustustoissa lisävoimavarojen tarvetta ja kustan-
6183: kehittämiskeskuksessa n. 2,3 Mmk. Teollisuus-             nusten lisäyksiä, ellei sitten edustuston toiminnan
6184: sihteerien maksullisesta palvelutoiminnasta ker-         painopisteitä vähennetä. Myös tätä asiaa on vas-
6185: tyi tuloja n. 2,4 Mmk.                                    taisuudessa erityisen tarkasti seurattava.
6186:      Kokemukset kaupallisten sihteerien toiminnas-            Yksi kysymys on myös se, miten kaupallisen
6187: ta ovat valtiontilintarkastajien mielestä olleet          sihteerin on mahdollista diplomaattisen aseman
6188: myönteisiä ja verkosto on hyvin vastannut niitä           säilyttäen nykyistä paremmin samastua vientiyri-
6189: odotuksia, joita sille sitä perustettaessa on asetet-     tysten toimintaan ja entistä syvällisemmin ryhtyä
6190:  tu. Verkostoa on myös kyetty jatkuvasti kehittä-         yritysten kanssa liiketoimintaan asemamaassa.
6191: mään kulloistenkin uusien vaatimusten mukaisesti          Diplomaattisen aseman ja liike-elämässä toimimi-
6192: perustamalla uusia toimipisteitä ja Iakkauttamalla        sen yhdistäminen saattaa osoittautua käytännössä
6193:  tarpeettomiksi todettuja. Kaakkois-Aasian alueen         hankalaksi.
6194: merkityksen yhä kasvaessa valtiontilintarkastajat             Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan en-
6195: pitävät tärkeänä, että tälle alueelle kohdistuvia         nen muita uudistuksia olisi ollut tarkoin selvitettä-
6196:  vienninedistämistoimia lisätään nykyisestä.              vä kaupallisten sihteerien ja teollisuussihteerien
6197:      Vuoden 1992 syyskuussa tapahtunut muutos,            verkoston yhdistämisen mahdollisuudet. Vasta tä-
6198: jolla vienninedistämisen hallintoa kehitettiin siten,     män jälkeen olisi pitänyt päättää, mikä viranomai-
6199: että kaupallisten sihteerien toiminta keskitettiin        nen tai yhdistys olisi ollut paras hallinnaimaan
6200: Suomen Ulkomaankauppaliittoon, on erittäin suu-           yhdistettyä verkostoa. Kaupallisten ja teknologis-
6201:  ri. On luonnollisesti vaikea arvioida kuinka suuria      ten kysymysten läheinen yhteys on merkinnyt
6202: kustannussäästöjä valtiolle aiheutuu toiminnan            valtiontilintarkastajien mielestä sitä, että kaksi eri
6203: siirtyessä Suomen Ulkomaankauppaliitolle. Val-           järjestelmää on hoitanut samanlaisia tehtäviä. Kun
6204:  tiontilintarkastajat edellyttävät kuitenkin, että ul-   jo nykyisellään teollisuussihteerien lainsäädännöl-
6205: koasiainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministe-       linen pohja, maksuperusteet ja palkkaus erottavat
6206: riö asetttavat yhteisen työryhmän, joka vuoden            heidät kaupallisista sihteereistä ja nyt tehty muu-
6207: 1993 aikana perusteellisesti selvittää, miten paljon      tos muuttaa myös työnantajan, olisi mitä pikem-
6208:  toiminnan siirto aiheutti säästöjä ulkoasiainminis-      min pohdittava teollisuussihteerien aseman selki-
6209:  teriölle ja kuinka paljon kaupallisten sihteerien        yttämistä. Valtiontilintarkastajien mielestä ainoa
6210:  verkoston ylläpito Suomen Ulkomaankauppa/ii-             vaihtoehto on verkostojen yhdistäminen.
6211:                                                                                                               59
6212: 
6213:     Edustuston paikalta palkatun henkilöstön läh-              - Edustuston kassanhoitaja laskee palkat,
6214: deverotus. L a i n s ä ä d ä n t ö. Tulo- ja varalli-      pidättää verot, pitää palkkakortteja ja maksaa
6215: suusverolain (1240/88) 9 §:n mukaan myös sellai-           nettopalkat.
6216: nen henkilö, joka verovuonna ei ole asunut                     - Kassanhoitaja tilittää erikseen lähdeve-
6217: Suomessa, on velvollinen suorittamaan veroa                rosummat sähkeitse ulkoasiainministeriön ta-
6218: Suomesta saamastaan tulosta. Tällöin hän on                loustoimistolle.
6219: rajoitetusti verovelvollinen. Suomesta saatua tu-              - Taloustoimisto tilittää lähdeverot sekä sa-
6220: loa on lain 10 §:n mukaan muun ohessa palkka-              malla sosiaaliturvamaksun lääninverovirastolle.
6221: tulo, joka on saatu Suomen valtiolta, kunnalta                 -Edustuston kassanhoitaja kirjoittaa vuosit-
6222: tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä. Vero-         tain lähdeverotodistukset palkansaajille sekä lä-
6223: velvollisia koskevat rajoitetusti verovelvollisen          hettää niistä eri kappaleet lääninverovirastolle.
6224: tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun                  Ulkoasiainministeriön taloustoimisto on ar-
6225: lain (627/78) säännökset. Tämän lain §:ien 1-3             vioinut vuoden 1989 helmikuussa, että vuoden
6226: perusteella rajoitetusti verovelvollisen palkasta          1988 aikana lähdeverotilitysten sähkeviestinnäs-
6227: peritään valtion- ja kunnallisveroa lopullisena            tä aiheutui n. 100 000 mk:n erillismenot.
6228: verona toimittamalla pidätys tulon lähteellä eli               M u u t o s m a h d o 11 i s u u k s i a. Lähde-
6229: lähdeverotuksena. Lähdeveron suuruus on 35%                verotuksesta on mahdollista luopua joko solmi-
6230: palkasta. Ulkoasiainhallinnossa tämä merkitsee             malla verosopimuksia eri maiden kanssa tai
6231: käytännössä sitä, että ne asemamaasta palkatut,            muuttamalla kotimaista lainsäädäntöä.
6232: jotka eivät ole Suomen kansalaisia, ovat Suo-                  Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-
6233: messa rajoitetusti verovelvollisia. Lisäksi Suo-           tön (OECD:n) vuonna 1977 laatiman mallive-
6234: men kansalaisista ovat rajoitetusti verovelvolli-          rosopimuksen mukaan valtion maksamaa palk-
6235: sia ne, jotka ovat pitkään asuneet ulkomailla ja           katuloa verotetaan vain maksajavaltiossa. Näin
6236: joilla ei ole verotuksellista asuinpaikkaa Suomessa.       verotusoikeus on palkanmaksajavaltiolla eli täs-
6237:     Yleinen periaate kansainvälisessä vero-oikeu-          sä tapauksessa Suomella. Poikkeuksena tästä
6238: dessa on, että valtiot verottavat rajoitetusti vero-       maksajavaltion yksinomaisesta verotusoikeu-
6239: velvollisia lähdevaltioperiaatteen mukaisesti eli          desta on työntekovaltiolle eli asemamaalle an-
6240: rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa niiden           nettu verotusoikeus. Tämä oikeus maalla on
6241: tulojen perusteella, joiden lähteen katsotaan ole-         silloin, kun työntekijä asuu kyseisessä maassa ja
6242: van siinä valtiossa. Samaa tuloa voi lähdevaltion          on sen kansalainen tai hänestä ei ole tullut siellä
6243: lisäksi verottaa myös verovelvollisen asuinvaltio          asuvaa vain tämän työn suorittamista varten.
6244: asuinvaltioperiaatteen mukaisesti eli sillä perus-         Näin ollen verosopimukset antavat useimmissa
6245: teella, että henkilön katsotaan asuvan kyseisessä          tapauksissa rajoitetusti verovelvolliselle suoritet-
6246: valtiossa. Näin sekä lähdevaltio että asuinvaltio          tavan palkan osalta verotusoikeuden asema-
6247: voivat käyttää verotusoikeuttaan.                          maalle. Perustana tälle menettelylle on Wienin
6248:     P a i k a l t a p a 1 k a t t u j e n v e r o t u s.   diplomaattisopimus, jonka mukaan edustusto-
6249: Asemamaasta palkattua henkilökuntaa toimi                  jen hallinnollinen ja tekninen henkilökunta ei
6250: kertomusvuonna Suomen ulkomaanedustukses-                  nauti mitään erivapauksia, jos he ovat asema-
6251: sa yhteensä 67 eri asemamaassa ja yli 90 maksu-            maan kansalaisia tai siellä pysyvästi asuvia.
6252: pisteessä. Kaikkiaan heitä oli n. 600. Sellaisia               Suomi on solminut verosopimuksia lähes 50
6253: asemamaasta palkattuja, joiden palkoista joudu-            eri valtion kanssa. Tällaisia maita ovat Pohjois-
6254: taan perimään lähdevero, oli kertomusvuonna                maiden lisäksi Alankomaat, Yhdysvallat, Aust-
6255:  330. Näistä Suomen kansalaisia oli 64 ja kol-             ralia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Egypti, Espanja,
6256: mannen maan kansalaisia 40. Lähdeveroa jou-                Etelä-Afrikan tasavalta, Filippiinit, Indonesia,
6257:  dutaan perimään myös sellaisista palkkioista,             Intia, Irlanti, Iso-Britannia, Israel, Italia, Itäval-
6258: joita edustusto esim. toimeksiantosopimuksen               ta, Japani, Jugoslavia, Kanada, Kiina, Korean
6259:  perusteella maksaa satunnaisista tehtävistä.              tasavalta, Kreikka, Luxemburg, Malesia, Malta,
6260:     Kaikkiaan kertomusvuonna oli suorituksia,              Marokko, Neuvostoliitto, Portugali, Puola,
6261: joista perittiin lähdevero, yhteensä 3 475. Tilite-        Ranska, Romania, Saksan liittotasavalta, Sam-
6262:  tyn lähdeveron määrä oli yhteensä 5 372 466 mk.           bia, Singapore, Sri Lanka, Sveitsi, Tansania,
6263:     Lähdeverotuksen aiheuttama                             Thaimaa, Tshekkoslovakia, Turkki, Unkari ja
6264:  t y ö m ä ä r ä. Käytännössä lähdeveron pidättä-          Uusi Seelanti.
6265:  minen aiheuttaa ulkoasiainministeriön talous-                 Verosopimusten avulla voidaan luopua lähde-
6266:  hallinnossa ainakin seuraavia toimia:                     verotuksesta. Näiden sopimusten nojalla ei kui-
6267: 60
6268: 
6269: tenkaan vapauduta työnantajan sosiaaliturva-           dutaan tällöin korottamaan lähdeveron määräl-
6270: maksun suorittamisvelvollisuudesta.                    lä. Työntekijän kanssa sovitaan asemamaan ve-
6271:    Ruotsissa lähdeverokysymys on järjestetty           ron sisältävästä bruttopalkasta, joka edustuston
6272: lainsäädäntöä muuttamalla. Ruotsin valtion tai         tilityksissä merkitään lähdeveron määrällä koro-
6273: kunnan maksama palkka on Ruotsista saatua              tettuna.
6274: tuloa ja siellä verotettavaa. Lakiin on kuitenkin          Työnantajan              sosiaaliturva-
6275: otettu lisäys, jonka mukaan edustustossa työs-         m a k s u. Lähdeverotuksen suorittamiseen edus-
6276: kentelevät ovat vapautetut Ruotsin verosta, mi-        tustossa liittyy myös työnantajan sosiaaliturva-
6277: käli he ovat asemamaan kansalaisia. Edelleen           maksun suorittaminen työnantajan sosiaalitur-
6278: vapautus verovelvollisuudesta voidaan myön-            vamaksuista annetun lain (366/63) nojalla. Ker-
6279: tää, jos palkansaaja on asemamaasta palkattuna         tomusvuonna maksun suuruus oli 6,65 % palk-
6280: Euroopan ulkopuolisessa edustustossa eikä ole          kasummasta. Kaikkiaan suorituksia, joiden pe-
6281: Ruotsin kansalainen.                                   rusteella maksettiin työnantajan sosiaaliturva-
6282:    Suomi tuskin voi solmia verosopimuksia              maksua, oli kertomusvuonna yhteensä 8 211.
6283: kaikkien niiden maiden kanssa, joissa on edus-         Maksut olivat yhteensä 2 318 916 mk.
6284: tustoja ja asemamaasta palkattuja työntekijöitä.           Verosopimusten nojalla voidaan siis luopua
6285: Jos lähdeveron suorittamisesta haluttaisiin luo-       lähdeverotuksesta, mutta ei työnantajan sosiaa-
6286: pua, olisi uudistus toteutettava Suomen sisäistä       liturvamaksun suorittamisvelvollisuudesta. Ai-
6287: lainsäädäntöä muuttamalla. Tämä voitaisiin to-         noastaan maiden välillä solmitun sosiaaliturva-
6288: teuttaa esim. siten, että säädettäisiin, ettei edus-   sopimuksen määräykset voivat aiheuttaa poik-
6289: tustossa työskentelevä rajoitetusti verovelvolli-      keuksia työnantajan sosiaaliturvamaksun suo-
6290: nen ole velvollinen maksamaan Suomessa veroa           rittamisvelvollisuuteen. Pohjoismaisen sosiaali-
6291: tällaisesta palkkatulosta, jos hän on asemamaan        turvasopimuksen lisäksi sopimuksia on solmittu
6292: tai kolmannen valtion kansalainen. Toinen vaih-        mm. Ison-Britannian, Sveitsin, Itävallan, Espan-
6293: toehto olisi, että Suomesta saatuna tulona pidet-      jan, Kanadan ja Saksan kanssa. Sellaisia asema-
6294: täisiin Suomen valtion maksamaa palkkatuloa,           maasta palkattuja, joiden osalta työnantajan
6295: paitsi milloin palkansaaja on edustustossa työs-       sosiaaliturvamaksua ei sosiaaliturvasopimuksen
6296: kentelevä asemamaan kansalainen tai kolman-            määräysten nojalla tarvitse suorittaa, oli kerto-
6297: nen maan kansalainen.                                  musvuoden lopulla 77. Kaikkien muiden osalta
6298:    Lähdeverolain 7 §:n mukaan lähdevero menee          maksu siis suoritetaan.
6299: kokonaan valtiolle. Jos lähdeverosta luovuttai-            Sosiaaliturvamaksujen laskemisesta ja tilittä-
6300: siin yllä ehdotetuna tavalla, siitä ei aiheutuisi      misestä aiheutuu lähdeveron tavoin runsaasti
6301: valtiolle tulonmenetyksiä, koska ulkoasiainmi-         työtä hallinnon eri portaissa. Maksusta luopu-
6302: nisteriön palkkausmenot vähenisivät lähdeve-           malla edustustojen työmäärää voitaisiin vähen-
6303: rosta saatavan tulon verran. Toisaalta lähdeve-        tää. Työnantajan sosiaaliturvamaksun poistami-
6304: rotuksen aiheuttamaa työmäärää edustustoissa           nen voitaisiin toteuttaa esim. säätämällä, että
6305: voitaisiin uudistuksella vähentää. Lähdeverojen        asemamaan kansalaisille maksama palkka olisi
6306: laskeminen, perintä, kirjaaminen ja tilittäminen       verovapaata. Toinen mahdollisuus olisi se, että
6307: sekä tietojen viestintä ulkomailta samoin kuin         työnantajan sosiaaliturvamaksun suoritusvel-
6308: menettelyn valvonta eri organisaatioyksiköissä         vollisuus kytkettäisiin palkan veronalaisuuden
6309: on käytännön taloushallintotehtävissä hyvin            sijasta siihen, kuuluuko palkansaaja Suomen
6310: monivaiheinen ja vaatii paljon työtä.                  sosiaaliturvan piiriin vai ei.
6311:    Yksilötasolla ei asemamaasta palkatun muun              Asemamaasta palkatulle asemamaan tai kol-
6312: kuin Suomen kansalaisen kohdalla lähdevero-            mannen maan kansalaiselle ei sosiaaliturvamak-
6313: tuksesta luopuminen olisi ongelma, koska palk-         sun poistamisella ole merkitystä käytännössä,
6314: koja vahvistettaessa joka tapauksessa joudutaan        koska he eivät yleensä kuulu Suomen sosiaalitur-
6315: ottamaan huomioon palkkaan mahdollisesti               van piiriin. Ulkoasiain- ja valtiovarainminis-
6316: kohdistuva kaksinkertainen verotus. Muun kuin          teriön ohjeitten mukaan asemamaasta palkatulle
6317: Suomen kansalaisen joutuessa lähdeverotuksen           henkilökunnalle tulee järjestää sellainen sosiaali-
6318: kohteeksi ei maiden välillä yleensä ole verosopi-      turva, joka asemamaan julkisella sektorilla jär-
6319: musta, ja työntekijä maksaa palkastaan veroa           jestetään työntekijöille. Tämä toteutetaan ensisi-
6320: asemamaahan Suomeen maksettavan lähdeve-               jaisesti liittämällä heidät asemamaan julkiseen
6321: ron lisäksi. Jotta palkat säilyisivät kilpailukykyi-   sosiaaliturvajärjestelmään tai ottamalla heille laki-
6322: sinä asemamaan työmarkkinoilla, palkkoja jou-          sääteinen vakuutus asemamaasta.
6323:                                                                                                            61
6324: 
6325:     Ulkoasiainministeriön aloite                          ta. Sopimukseen liittyy Suomen ja Neuvostolii-
6326: v a 1 t i o v a r a i n m i n i s t e r i ö 11 e. Ulko-   ton kesken tehty lisäpöytäkirja, jonka mukaan
6327: asiainministeriö on 16.12.1988 päivätyllä kirjeel-        Neuvostoliitto on maksanut Suomen hallituksel-
6328: lään valtiovarainministeriölle esittänyt, että voi-       le kertamaksuna 75 Mmk Inarijärven v. 1947 ja
6329: massa olevaa verolainsäädäntöä muutettaisiin              1959 tehtyjen sopimusten mukaisesta säännöste-
6330: siten, että Suomen valtion palveluksessa ulko-            lystä aiheutuneista haitoista ja vahingoista. Tällä
6331: mailla toimiville ulkomaan kansalaisille makset-          lisäpöytäkirjalla Suomi otti vastatakseen järven
6332: tavista palkoista ei tarvitsisi periä lähdeveroa.         säännöstelystä ulkopuolisille aiheutuvat vahin-
6333: Valtiovarainministeriön valtiontilintarkastajille         got.
6334: antamassa lausunnossa todetaan, että Suomen                   Vuonna 1983 tehtiin Suomen ja Neuvostolii-
6335: ulkomaanedustustojen palveluksessa olevien                ton välillä lisäksi sopimus neuvostoliittolaisten
6336: paikalta palkattujen lähdeverotukseen ja työn-            järjestöjen osallistumisesta kalanviljelyyn Inari-
6337: antajan sosiaaliturvamaksuihin liittyy lähinnä            järven kalakantojen säilyttämiseksi (Sopimus-
6338: hallinnollisia ongelmia. Lausunnon mukaan mi-             sarja n:o 79/83). Sopimusta ei saatettu eduskun-
6339: nisteriössä parhaillaan selvitetään ulkomaille            nan käsittelyyn, sillä sen ei katsottu sisältävän
6340: maksettaviin palkkoihin liittyviä säännöksiä.             säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan
6341: Ministeriön mielestä on tarkoituksenmukaista,             tai vaativat valtiosäännön mukaan muuten edus-
6342: että selvitystyön yhteydessä tutkitaan myös               kunnan suostumuksen. Norjan korvauselvolli-
6343: muutostarpeet lähdeverotuksen ja työnantajan              suudesta ei pääsopimuksen käsittelyn yhteydessä
6344: sosiaaliturvamaksun osalta.                               käyty eduskunnassa keskusteluja. (Valtiontilin-
6345:     Ulkoasiainhallinto on lähivuosien aikana suur-        tarkastajain kertomuksessa vuodelta 1988 s.
6346: ten muutosten edessä. Ulkopoliittinen toiminta on         62-64 on käsitelty kansainvälisten sopimusten
6347: lisääntynyt eri ratkaisujen johdosta ja myös edus-        valmistelua. Kertomuksessa on katsottu, että
6348: tustoja on perustettu lisää. Samanaikaisesti kui-         valtiosäännön mukaan sopimuksen voidaan kat-
6349: tenkin joudutaan henkilöstöä vähentämään. Täl-            soa vaativan eduskunnan suostumuksen silloin,
6350: laisessa tilanteessa voimavaroja on suunnattava           kun se liittyy eduskunnan budjettivaltaan. Niin-
6351: uudella tavalla ja toimintoja tehostettava, jotta         pä jos sopimus edellyttää valtiolta maksusuori-
6352: uudet tehtävät voidaan hoitaa.                            tuksia, esim. säännöllisesti toistuvaa jäsenmak-
6353:     Toimintoja onkin tehostettava mm. hallinnon           sua kansainväliselle järjestölle, on eduskunnan
6354:  turhia töitä karsimalla. Valtiontilintarkastajien        hyväksyttävä sopimus.)
6355: mielestä esim. ulkomaanedustustoissa työskente-               Sopimuksen mukaan Neuvostoliiton hallitus
6356:  levien ulkomaan kansalaisten palkoista perittävis-       ilmoittaa suostuvansa siihen, että neuvostoliitto-
6357:  tä lähdeveroista ja työnantajan sosiaaliturvamak-        laiset järjestöt osallistuvat huhtikuussa 1959 alle-
6358: suista voitaisiin luopua. Näin olisi mahdollista          kirjoitetussa sopimuksessa tarkoitettuihin kalan-
6359: merkittävästi vähentää työmäärää sekä ulko-               viljelytoimiin Inarijärven kalakantojen säilyttä-
6360: maanedustuksen toimipisteissä että ulkoasiainmi-          miseksi toimittamalla Suomen rakentamaa ka-
6361: nisteriössä. Valtiontaloudellista merkitystä muu-         lanviljelylaitosta varten sähköenergiaa vuodesta
6362:  toksilla ei olisi, eivätkä muutokset myöskään vai-        1984lähtien. Sopimuksen mukaan sähköä tuote-
6363: kuta työntekijöiden asemaan ja etuuksiin.                 taan 20 milj. kWh vuodessa 5 vuoden aikana ja 10
6364:      Valtiontilintarkastajat kiirehtivät muutosten        milj. kWh vuodessa seuraavien 5 vuoden aikana.
6365:  edellyttämän lainsäädännön valmistelua.                      Sopimuksen voimassaolo lakkaa v. 1993. Ve-
6366:                                                           näjän federaatio on tullut Neuvostoliiton tilalle
6367:    Inarijärven säännöstelyä koskevat kansainväli-         sopimusten osapuoleksi. Norjan kanssa ei ole
6368: set sopimukset. V o i m a s s a o 1e v a t s o p i -      tehty korvauksia koskevia sopimuksia.
6369: m u k se t. Suomen, Norjan ja Neuvostoliiton                  Säännöstelystä Suomelle ai-
6370: kesken tehtiin 29.4.1959 sopimus Inarijärven              h e u t u v a t k u s t a n n u k s et. Inarijärveen
6371: säännöstelemisestä Kaitakosken voimalaitoksen             liittyvään Paatsjokeen on rakennettu yhteensä
6372: ja padon avulla (Sopimussarja n:o 39/59). Sopi-           seitsemän vesivoimalaitosta. Niistä viisi omistaa
6373: muksen mukaan Neuvostoliitolla on oikeus                  Venäjä ja kaksi Norja. Suomelle Inarijärven
6374: säännöstellä Inarijärven vedenpintaa voimalai-            säännöstelystä ei koidu voimataloudellista hyö-
6375: toksen ja padon avulla. Suomi sitoutui olemaan            tyä. Säännöstelystä aiheutuu kuitenkin valtiolle
6376: itse ryhtymättä tai antamatta kenellekään lupaa           velvoitteita ja niiden kautta kustannuksia. Vel-
6377: ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattaisi-       voitteet perustuvat korkeimman hallinto-oikeu-
6378: vat muuttaa Inarijärven tai Paatsjoen vesisuhtei-         den päätöksiin.
6379: 62
6380: 
6381:    Korkeimman hallinto-oikeuden 21.11.1975              Suojausten suunnittelu ja toteuttaminen ran-
6382: tekemässä päätöksessä on velvoite rantavyöry-        tavyörymien estämiseksi sekä vyörymistä mak-
6383: mien mittaamisesta ja arvioimisesta viiden vuo-      settavat korvaukset aiheuttavat vuosittain n. 1,2
6384: den välein niin kauan kuin vyörymiä tapahtuu.        Mmk:n kulut.
6385: Sellaiset rannat, joiden vyörymisen on arvioitu         Kalanhoitovelvoitteista aiheutuu vuosittain
6386: jatkuessaan aiheuttavan vaaraa rakennukselle         kuluja yhteensä n. 4,6 Mmk. Kulut koostuvat
6387: tai huomattavaa vahinkoa tai haittaa tontille,       seuraavista menoeristä:
6388: rakennuspaikalle tai muulle erityiseen käyttöön         - Inarin, Sarmijärven ja Pohjois-Suomen
6389: otetulle alueelle, on velvoitteen mukaan suojat-     keskuskalanviljelylaitosten toimintakulut ilman
6390: tava vyörymien estämiseksi. Muilta osin vyöry-       vakinaisen henkilökunnan palkkauskustannuk-
6391: mien aiheuttamia maa-alueen menetyksiä joudu-        sia 2,0 Mmk
6392: taan korvaamaan omistajien kanssa tehtävien             - kalakantojen hoidon tarkkailu 0,3 Mmk
6393: sopimusten mukaan.                                      - Inarin, Sarmijärven ja Pohjois-Suomen
6394:    Edelleen korkein hallinto-oikeus on määrän-       keskuskalanviljelylaitosten Inarijärven velvoit-
6395: nyt 27.11.1975 tekemässään päätöksessä, että         teiden hoitoon kohdistuvat palkkauskustannuk-
6396: vesi- ja ympäristöhallituksen on Suomen valtion      set 2,0 Mmk
6397: edustajana istutettava maa- ja metsätalousminis-        - velvoitetarkkailuun kohdistuvat palkka-
6398: teriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti            kustannukset 0,3 Mmk.
6399: vuosittain kustannuksellaan Inarijärveen yh-            Näin rantavyörymistä ja kalanhoitovelvoit-
6400: teensä vähintään 100 000 vaelluskokoista taime-      teista aiheutuu vuosittain kuluja arviolta yhteen-
6401: nen tai järvilohen poikasta, 250 000 1-kesäistä      sä 5,8 Mmk.
6402: nieriän tai harmaanieriän poikasta taikka rahal-         Säännöstelystä saatavat tulot.
6403: liselta arvoltaan vastaava määrä 3-vuotiaita har-    Vuonna 1961 tehdyn arvion mukaan Inarijärven
6404: maanieriän poikasia tahi muiden paikallisiin         säännöstelyllä saavutettava voimataloudellinen
6405: olosuhteisiin soveltuvien nieriälajien poikasia      kokonaishyöty on keskimäärin 275 milj. kWh
6406: sekä 1 000 000 1-kesäistä siianpoikasta. Lisäksi     vuodessa, josta Norjan saama hyöty on 68 milj.
6407: vesi- ja ympäristöhallituksen on rakennettava        kWhja Venäjän 207 milj. kWh vuodessa. Norjan
6408: istutusta varten tarvittavat luonnonravintolam-      osuus Paatsjoen vesivoimataloudellisesta hyö-
6409: mikot ja kalankasvatuslaitokset sekä suoritetta-     dystä on siten n. 1/4 ja Venäjän osuus 3/4. Suomi
6410: va tarvittava määrä kalojen ravintoeläinten siir-    ei saa Inarijärven säännöstelystä voimataloudel-
6411: toistutuksia. Hoitotoimien vaikutusta on tark-       lista hyötyä.
6412: kailtava asianmukaisesti.                                Suomen ja Neuvostoliiton v. 1983 solmiman
6413:    Inarijärven säännöstelyyn liittyy vielä kor-      sopimuksen mukaan Neuvostoliitto toimittaa
6414: keimman hallinto-oikeuden 10.5.1984 tekemä           Suomen rakentamaa kalanviljelylaitosta varten
6415: päätös. Sen mukaan vesi- ja ympäristöhallituksen     sähköenergiaa. Sähköntoimituksen kokonaisar-
6416:  on Inarijärven säännöstelystä sen sivuvesistöjen    vo on arviolta 20 Mmk eli keskimäärin 2,0 Mmk
6417: kalastukselle aiheutuneiden ja aiheutuvien vahin-    vuodessa toimitussopimuksen voimassaoloai-
6418: kojen korvaamiseksi sekä kalakantojen säilyttä-      kana.
6419: miseksi istutettava Inarijärven sivuvesistöihin         Neuvostoliitosta toimitettavan sähkön käyt-
6420: vuosittain maa-ja metsätalousministeriön hyväk-      tämisestä Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kala-
6421: symällä tavalla yhteensä 15 000 3-vuotiasta, 18-     talouden kehittämiseksi ovat maa- ja metsäta-
6422: 20 cm:n pituistajärvitaimenen poikasta ja 108 000    lousministeriö ja Inarin kunta allekirjoittaneet v.
6423:  1-kesäistä jokisiian poikasta. Taimenistukkaina     1985 sopimuksen, jonka mukaan Inarin kunta
6424: on mahdollisuuksien mukaan käytettävä istutuk-       toimittaa Neuvostoliitosta saatavasta sähköstä
6425: sen kohteina olevien vesistöjen omia taimenkan-      Inarin ja Sarmijärven kalanviljelylaitoksille ve-
6426: toja. Hoitotoimia on tarkkailtava maa- ja metsäta-   loituksetta niiden tarvitseman sähkön. Inarin
6427: lousministeriön ohjeiden mukaisesti.                 kunta voi kuitenkin periä sähkön jakelusta ai-
6428:    Valtiontilintarkastajien pyynnöstä vesi- ja       heutuvat välittömät kustannukset. Lisäksi sopi-
6429: ympäristöhallitus on arvioinut Inarijärven sään-     muksen mukaan Neuvostoliitosta toimitettavan
6430: nöstelystä Suomelle aiheutuvat vuosittaiset kus-     sähkön muun tuoton Inarin kunta sijoittaa Ina-
6431: tannukset. Niitä muodostuu toisaalta rantavyö-       rijärven ja sen sivuvesistöjen kalatalouden kehit-
6432: rymien estämisestä ja toisaalta kalanhoitovel-       tämiseenja ryhtyy erityisesti toimenpiteisiin Ina-
6433: voitteista korkeimman hallinto-oikeuden em.          rijärveä koskevan kalastussäännön aikaansaa-
6434: päätösten perusteella.                               miseksi.
6435:                                                                                                          63
6436: 
6437:     Sopimuksessa on erikseen todettu, että sopi-        kysymyksistä. Ulkoasiainministeriö teki Norjal-
6438: muksessa mainituilla varoilla palkataan korkea-         le jo vuoden 1984 alkupuolella esityksen neuvot-
6439: koulututkinnon suorittanut kalataloussuunnit-           telujen aloittamisesta Norjan osallistumisesta
6440: telijaja hänelle tarvittava apuhenkilöstö. Heidän       Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin kalanvil-
6441: tehtävänään on yhdessä Riista- ja kalatalouden          jelytoimiin Neuvostoliiton tapaan. Neuvotte-
6442: tutkimuslaitoksen, vesihallituksen sekä metsä-          luissa toivottiin myös käsiteltävän, miten Nor-
6443: hallituksen ja muiden vesienomistajien kanssa           jan osallistuminen toteutettaisiin. Asiasta käy-
6444: laatia ja toteuttaa suunnitelmia toisaalta vesis-       tiin keskustelut Oslossa syksyllä 1985, jolloin
6445: tössä nykyisin harjoitettavien kalataloustoimien        Norja ilmoitti suhtautuvansa aloitteeseen
6446: koordinoimiseksi ja toisaalta niiksi lisätoimenpi-      myönteisesti. Suomessa jatkettiin asian selvitte-
6447: teiksi, joita rahoituksen turvin on tarpeen suorit-     lyä ja päädyttiin Inarin kunnan laatimaan esi-
6448: taa sekä kalastussäännön perusteiden selvittämi-        tykseen, jonka mukaan Norja korvaisi vuosien
6449: seksi että vesistön kalatalouden muunkinlaiseksi        1991-2000 aikana säännöstelyhaittoja yhteen-
6450: kehittämiseksi. Sopimus on voimassa niin kauan          sä 9,5 Mmk vuoden 1988 rahanarvon mukaan
6451: kuin sähköntoimituksista kertyneitä varoja on           laskettuna. Korvaus suoritettaisiin vuosittain
6452: käyttämättä.                                            tasaerinä, valtaosin rahakorvauksenaja osittain
6453:     Säännöstelyn velvoitteena suoritettujen istu-       tutkimus- ja muuna toimintana, jonka Norjan
6454: tusten vuoksi Inarijärvestä saatavien kalansaalii-      kala-asiantuntijat suorittaisivat Inarijärven
6455: den arvioidaan tulleen suuremmiksi kuin ne              vesistössä.
6456: olivat ennen säännöstelyä. Säännöstelystä on                Ulkoasiainministeriö jätti esityksen Norjalle
6457: tätä kautta koitunut merkittävää hyötyä alueelle        vuoden 1989 lopulla. Yhteydenotot Norjan vi-
6458: ja sen elinkeinoelämälle. Tällaisen hyödyn ar-          ranomaisiin eivät ole vuoden 1992 kevääseen
6459: viointi on kuitenkin aina vaikeaa. Toisaalta            mennessä johtaneet viralliseen vastaukseen ei-
6460: hyödyn saaminen merkitsee kuitenkin 6 Mmk:n             vätkä neuvottelujen aloittamiseen.
6461: vuotuisia kustannuksia valtiolta.                           Asiaa on käsitelty myös suomalais-nmjalaisen
6462:     S o p i m u s t e n u u s i m i n e n. Edellä se-   rajavesistökomission kokouksessa kertomus-
6463: lostettujen sopimusten mukaan Venäjä toimittaa          vuoden syksyllä. Komissio suositti, että Norjan
6464: veloituksetta sähköä Suomeen v. 1984-93 yh-             valtio osallistuisi Inarijärven tutkimukseen osuu-
6465: teensä 150 milj. kWh. Sopimus on ulkoasiainmi-          della, joka määräytyy Norjan saaman voimata-
6466: nisteriön mielestä toiminut tarkoitetulla tavalla.      loushyödyn mukaan samoin perustein kuin Neu-
6467:  Sopimus päättyy v. 1993, joten uuden sopimuk-          vostoliitonkin kanssa on sovittu.
6468:  sen solmiminen on tullut ajankohtaiseksi.                  Varsinaiseen sopimukseen sisältyvät myös
6469:     Vuoden 1959 sopimuksessa ja siihen liittyväs-       määräykset siitä, miten osapuolten väliset mah-
6470:  sä lisäpöytäkirjassa ei ole asetettu Norjalle mi-      dolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan. Sen mu-
6471:  tään korvausvelvoitetta. Myöskään hallituksen          kaan erimielisyydet ratkaistaan pariteettikomis-
6472:  esityksessä sopimuksen ja lisäpöytäkirjan hyväk-       siossa, jonka muodostavat kaksi Suomen, kaksi
6473:  symisestä (HE n:o 62/1959 vp.) ei lainkaan             Norjan ja kaksi Neuvostoliiton ministeriön mää-
6474:  käsitelty Norjan mahdollista korvausvelvolli-          räämääjäsentä. Jos tässä komissiossa ei saavute-
6475:  suutta. Neuvostoliiton osalta vain todetaan, että      ta sovintoa, ratkaistaan erimielisyydet diplo-
6476:  sen hallitus on suorittanut 75 Mmk:n korvauk-          maattista tietä Suomen, Norjan ja Neuvostolii-
6477:  sen Suomen hallitukselle.                              ton hallitusten kesken.
6478:     Valtiopäiväasiakirjoista ilmenee, ettei Norjan          Inarijärven säännöstelyä koskevia sopimuksia
6479:  korvauskysymystä otettu esiin muissakaan yh-           tarkasteltaessa kiinnittyy huomio ennen muuta
6480:  teyksissä. Koko kyseisen hallituksen esityksen         siihen, että kahdesta edunsaajasta, Norjasta ja
6481:  istuntokäsittely eteni ilman liiempiä puheenvuo-        Venäjästä, vain jälkimmäinen on sopimuksin si-
6482:  roja, vain asian kolmannessa käsittelyssä tehtiin      toutunut korvaamaan osan säännöstelystä Suo-
6483:  ehdotus pienen muotovirheen korjaamiseksi              melle aiheutuvista kustannuksista. Valtiopäivä-
6484:  ponnen muodossa. Kun ehdotusta kannatettiin,           asiakirjoista ei käy selville, minkä vuoksi Norja on
6485:  ehdotus hyväksyttiin. Sitä, ettei kansainvälisen       saamastaan hyödystä huolimatta alusta alkaen,
6486:  sopimuksen käsittelyn aikana käytetä puheen-           vuodesta 1959, jätetty kaiken korvausvelvollisuu-
6487:  vuoroja, ei kuitenkaan voitane pitää kovin poik-       den ulkopuolelle. Tämä siitäkin huolimatta, että
6488:  keuksellisena ilmiönä eduskunnassa.                    säännöstelyn perusteella syntyvästä voimatalou-
6489:     Suomen ulkoasiainministeriö on käynyt kes-          dellisesta hyödystä Norja saa yhden neljäsosan
6490:  kusteluja Norjan kanssa mahdollisista korvaus-          Venäjän saadessa kolme neljäsosaa.
6491: 64
6492: 
6493:    Korvauksia koskeva sopimus Venäjän kanssa         nopeaa taloudellista kasvua. Japanin taloudelli-
6494: päättyy v. 1993. On tärkeää, että uusi sopimus       nen menestyminen ja pyrkimys alueellisten lähi-
6495: valmistellaan niin, että Suomelle säännöstelystä     markkinoiden valtaamiseen on ollut yksi tär-
6496: aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräi-       keimmistä kiihokkeista kansallisten kehityspyr-
6497: sesti. Myös Norjan on osallistuttava kustannusten    kimysten lisäksi.
6498: korvaamiseen. Pelkästään sitä, että Norja suhtau-        Keskimääräisten tulojen alhaisuudesta ja tu-
6499: tuu periaatteessa myönteisesti Suomen aloittee-      lonjaon epätasaisuudesta huolimatta ylellisyys-
6500: seen saada korvauksia säännöstelyn aiheuttamista     ja teollisuustuotteiden kysyntä on Kaakkois-
6501: kustannuksista, ei enää voida pitää riittävänä.      Aasiassa aina ollut merkittävä. On arvioitu, että
6502:                                                      aasialaisen hyvin toimeentulevan ja koulutetun
6503:   Suomen taloussuhteet Japaniin ja eräisiin          eliitin määrä kasvaa vuodesta 1992 vuoteen 2000
6504: Kaakkois-Aasian mailiin. Tarkastuskäynnillään        mennessä enemmän kuin puolella, n. 51 miljoo-
6505: Japanissa, Filippiineillä, Indonesiassa, Singapo-    naan. Yhteiskuntien samalla keskiluokkaistues-
6506: ressa ja Thaimaassa valtiontilintarkastajat kiin-    sa kotimarkkinoiden voidaan myös olettaa edel-
6507: nittivät huomiota Suomen ja näiden maiden            leen kasvavan.
6508: välisiin taloussuhteisiin. Erityisesti neljää vii-       Valtion ja elinkeinoelämän väliset suhteet
6509: meksi mainittua maata on 1970-luvulle saakka         Kaakkois-Aasiassa ovat sidoksissa kunkin maan
6510: totuttu pitämään kaukaisina, aasialaisina kehi-      sosiaalisiin ja poliittisiin rakenteisiin, jotka poik-
6511: tysmaina, jotka eivät tarjoa suomalaisille yrityk-   keavat länsimaisista. Perhe tai sukulaisuus on
6512: sille kiinnostavia investointi- tai kaupan koh-      edelleen vaikuttava tekijä instituutioiden raken-
6513: teita.                                               tumisessa ja toiminnassa. Talouselämä ei kuiten-
6514:     Kiinnostuksen puute selittynee osittain suo-     kaan kaikissa maissa toimi länsimaisen markki-
6515: malaisten yritysten myöhäisellä kansainvälisty-      namekanismin tavoin. Valtiovallan harjoittama
6516: misellä verrattuna muihin Euroopan teollistunei-     ohjaus ja sääntely lieveilmiöineen elävät ns. puh-
6517: siin valtioihin. Kuljetus- ja kommunikaatiotek-      taan kapitalismin rinnalla. Vaikka yhdyskunta-
6518: niikan kehittyminen viime vuosikymmeninä on          rakenteeseenja luonnonvarojen hyödyntämiseen
6519: parantanut Kaakkois-Aasian maiden saavutet-          liittyvät investointitarpeet ovat valtavat, ongel-
6520: tavuutta ja mahdollistanut kauppavaihdon lisää-      mien ratkaiseminen ei käy käden käänteessä.
6521: misen. Maailmankaupan kasvu ja kansain-                  Koska Kaakkois-Aasian useissa maissa suve-
6522: välisen yhteistyön tehostuminen ovat myös lisän-     reniteetin suojaamisesta on tullut yhä tärkeämpi
6523: neet ulkomaankauppaa Suomesta Kaakkois-              kansallisen politiikan lähtökohta ja tavoite, pi-
6524: Aasiaan. Tosin suomalaisten yritysten etabloitu-     detään tasapuolisten ja yksipuolista riippuvuutta
6525: minen Kaakkois-Aasian kasvaville markkinoille        minimoivien investointien rahoitusvaihtoehtojen
6526: on edelleenkin vähäistä verrattuna esim. Ruot-       löytämistä tärkeänä. Tämän vuoksi suomalais-
6527: siin.                                                ten yritysten kilpailumahdollisuudet eivät ole
6528:     Asenteelliset esteet sekä kielitaidon puute ja   täysin olemattomat. Maiden menettäessä kehi-
6529: kulttuurien erilaisuus ovat pitäneet kaupallista     tysmaa-statuksen tai kehitysmäärärahoja uudel-
6530: kiinnostusta alhaalla. Aasialaisten kauppatapo-      leen suunnattaessa on kuitenkin suuri vaara, että
6531: jen erilaisuus ja pitkäjänteisyyden vaatimus eivät   kehittyvien maiden mahdollisuuksia ei täysin
6532: ole rohkaisseet yrityksiä investointeihin. Tiedon    voida hyödyntää Suomen viennin kasvattami-
6533: lisääminen Kaakkois-Aasian mahdollisuuksista         seen. Toisaalta kauppavaihdon lisäämisellä ja
6534: ei ole vain kauppapoliittisten ja vienninedis-       vienninedistämisellä ilman yritysten etabloitu-
6535: tämistä harjoittavien viranomaisten haaste. Eu-      mista alueelle voidaan parantaa vain vähän suur-
6536: roopan ulkopuolella sijaitsevien markkinoiden        ten väestönosien elämän laatua.
6537: tutkiminen ja tekeminen tunnetuksi Suomessa              Suurvaltapolitiikan radikaalit muutokset
6538: ovat yhtä tärkeitä kuin vientikampanjointi koh-      USA:n valta-aseman vahvistuessa ovat vaikutta-
6539: demaissa.                                             neet myös Kaakkois-Aasian kehitykseen. Poliit-
6540:     Kaakkois-Aasiassa taloudelliset olosuhteet       tisesti maat ovat 1960-luvulta asti kuuluneet
6541: ovat kahden viime vuosikymmenen aikana dra-          ASEAN-järjestöön, jonka yhtenä tavoitteena oli
6542: maattisesti muuttuneet. Taloudellinen kasvu on       Vietnamin sodan riehuessa kommunismin tor-
6543: keskittynyt pääasiassa suurkaupunkeihin maa-         junta ja jäsenvaltioiden pitäminen markkinata-
6544: seudun jäädessä jälkeen ja alueellisten erojen       louden ja USA:n vaikutusvallan piirissä. USA:n
6545: kasvaessa. 1990-luvulle tultaessa Kaakkois-          vetäytyessä Kaakkois-Aasiasta alueen turvalli-
6546: Aasian kansantaloudet ovat osoittaneet erittäin       suuspoliittinen tilanne muuttuu, mistä on ollut
6547:                                                                                                                           65
6548: 
6549: seurauksena, että mm. ASEANin maat ovat                        maailmantalouden merkittävään kasvukeskuk-
6550: tiivistämässä keskinäisiä suhteitaan. Vietnamin                seen. Epäonnistuminen GATT-neuvotteluissa
6551: ja Kiinan avautuminen ulkomaisille investoin-                  olisi takaisku, jonka vuoksi maailma jakaantuisi
6552: neille ja liberaali voittojen kotiuttaminen heiken-            mahdollisesti kolmeen toisilleen vihamieliseen
6553: tää kehittyvien ASEANin maiden suhteellisia                    kauppablokkiin. Japanin ympärille muodostu-
6554: etuja esim. työvoimakustannuksissa. Tämä saat-                 van ryhmittymän kehitysmahdollisuudet eivät
6555: taa näkyä Kaakkois-Aasian maiden työnjaon                      kuitenkaan olisi vähäiset.
6556: uudistumisena.                                                    Filippiinit, Indonesia, Singapore ja Thaimaa
6557:     Kaakkois-Aasian maiden välillä on viime                    muodostavat yhdessä runsaan 320 miljoonan
6558: vuosina ollut pyrkimyksiä myös kauppapoliitti-                 ihmisen markkina-alueen, jonka yhteenlaskettu
6559: seen lähestymiseen päämääränä vapaakauppa-                     bruttokansantuote oli v. 1989 n. 225 mrd. USD.
6560: alueen (AFTAn) muodostaminen. Monista po-                      Kulutuskysynnän keskimääräinen taso on vielä
6561: liittisista, kulttuurisista ja historiallisista syistä         alhainen. Vertailun vuoksi Japanissa asuun. 125
6562: tulokset ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi,                 miljoonaa ihmistä, joiden keskimääräinen kulu-
6563: vaikka kevään 1992 aikana edistymistä on sel-                  tustaso on vuorostaan huomattavan korkea (n.
6564: västi tapahtunut. Alueen kansallisvaltioiden uu-               12 400 USD/henki v. 1989). Bruttokansantuot-
6565: tena haasteena on japanilaisten yritysten suorien              teella mitattuna Japanin talousmahdin suuruus
6566: investointien vaikutus maiden itsenäiseen talous-              vain korostuu Kaakkois-Aasian muihin maihin
6567:  politiikkaan. Maiden sisällä kiinalaisten tärkeä              verrattuna.
6568:  rooli talouselämässä on myös luonut jännitteitä.                 Vuonna 1990 tuonnin arvolla mitattuna neljä
6569:  Maltillisen islamilaisuuden vaikutusta ei alueella            ASEANin maata yhteensä vastaavat suurusluo-
6570:  myöskään voida väheksyä.                                      kaltaan Suomen tuontia Sveitsistä. Vientikoh-
6571:     Maat eivät ole taloudelliselta perustaltaan                teena nämä neljä maata vastaavat Suomen vien-
6572:  samanlaisia. Singapore on väestöltään pieni kau-              tiä Kanadaan tai Itävaltaan. Maat kuuluvat
6573:  punkivaltio. Se on Japanin jälkeen Kaakkois-                  Suomen viidenkymmenen suurimman vienti- ja
6574:  Aasian rikkaimpia maita henkeä kohti Iasketulla               tuontimaan joukkoon. Kauppatase oli Suomelle
6575:  kansantulolla mitattuna. Filippiinit, Thaimaa ja              positiivinen.
6576:  Indonesia ovat kehittyviä, teollistuvia maita,                   Seuraavasta taulukosta ilmenee Suomen ja
6577:  joilla on hallussaan rikkaat luonnonvarat, mutta              Japanin sekä eräiden ASEANin maiden välinen
6578:  joissa väestönkasvu on nopeaa korkean synty-                  kauppavaihto kertomusvuonna:
6579:  vyyden vuoksi. Erityisesti Indonesian, Singapo-
6580:  reoja Thaimaan kansantaloudet ovat maailman-                  Maa                 Kauppavaihto Tuonti    Vienti   Kauppatase
6581:                                                                                                       Mmk
6582:  kaupan kasvun ja teollistumisen vuoksi kasva-
6583:                                                                Japani ..........      6 680     5 287     1 393     -3894
6584:  neet 1990-luvun alkuun asti nopeasti. Taloudel-               Singapore .....          767       297       470      + 174
6585:  lisen dynamiikkaosa ja suurten kotimarkkinoi-                 Thaimaa .......          764       313       451      + 139
6586:  deosa vuoksi nämä maat houkuttelevat ulkomai-                 Indonesia .....          413       117       296      + 180
6587:  sia, erityisesti japanilaisia ja amerikkalaisia, in-          Filippiinit .....        196        88       107      + 19
6588:  vestoijia.                                                    Yhteensä ......        8 820     6102      2 717     -3382
6589:      Seuraavassa taulukossa esitetään Japania ja
6590:  eräitä Kaakkois-Aasian maita koskevia tunnus-
6591:  lukuja:                                                          Vuonna 1990 Thaimaa ja Singapore sijoittui-
6592:                                                                vat Suomen tärkeimpien tuontimaiden joukossa
6593: Maa               Väkiluku   BKT    BKT/henki Inflaa- Työt-    sijoille 32 ja 34. Viennissä sijaluvut olivat 30 ja
6594:                     milj.  mrd. USD    USD      tio    tömiä
6595:                                                      %         32. Indonesia ja Filippiinit sijoittuivat niukasti
6596:                              1989                   1990       Suomen viidenkymmenen suurimman tuonti- ja
6597: Japani ........    123,0    2920     23 730    3,1       2,1   vientimaan joukkoon.
6598: Filippiinit ..      61,2       43       700   12,7       9,3      Yhteensä näistä neljästä ASEANin maasta
6599: Indonesia ...      178,2       88       490   10,8       3,0   tuotiin Suomeen n. 730 Mmk:n arvosta ja niihin
6600: Singapore ..         2,7        28   10450     3,4       1,7
6601:                     55,2        64    1170     8,0       4,9
6602:                                                                vietiin n. 1 100 Mmk:n arvosta. Suomen kauppa-
6603: Thaimaa ....
6604:                                                                tase on n. 370 Mmk ylijäämäinen. Ulkomaan-
6605:                                                                kaupan rakenne on myös ollut Suomelle edulli-
6606:     Poliittisten olojen vakiintuminen ja maaris-               nen. Pääasiassa kohdemaista tuodaan raaka-
6607:  kien pienentyminen lisää Kaakkois-Aasian mai-                 aineita tai vähän jalostettuja tuotteita ja viedään
6608:  den houkuttelevuutta. Ne kuuluvat jo nyt                      teollisuustuotteita.
6609: 
6610:  5   320730U
6611: 66
6612: 
6613:   Suomen kauppavaihto Kaakkois-Aasiaan on             talouden purkautumisena, joka näkyy kiinteistö-
6614: kehittynyt vuoden 1992 alkupuolella pääosin           jen ja osakkeiden arvon laskuna.
6615: suotuisasti. Japanin ja Singaporen kanssa kaup-          Suomen ja Japanin välinen kauppavaihto on
6616: pavaihto oli Suomelle negatiivinen.                   kasvanut 1980-luvulla voimakkaasti. Suomen
6617:                                                       Japaniin suuntautuva vienti on nelinkertaistunut
6618:    J a p a n i. Japani on taloudellinen suurvalta,     1980-luvulla. Tuonti Japanista Suomeen on kui-
6619: jonka bruttokansantuote (2 920 mrd. USD) on           tenkin säilynyt erittäin suurena.
6620: 15% koko maailman bruttokansantuotteesta.                Suomi vei Japaniin teollisuustavaroita v.
6621: Vertailun vuoksi todettakoon, että USA:n brut-         1990 n. 1,4 mrd. mk:n arvosta ja toi sieltä n.
6622: tokansantuote oli v. 1989 yhteensä 4 882 mrd.         6,6 mrd. mk:n arvosta. Kertomusvuoden aika-
6623: USD ja Saksan Hittotasavallan 1131 mrd. USD.          na Suomen ja Japanin välinen kauppavaihto
6624: Japani, jossa asuun. 123 miljoonaa ihmistä, on        on maailmankaupan kasvun hidastumisen ja
6625: myös ahkeruuden, vaurauden ja hyvinvoinnin            Suomen talouden ongelmien vuoksi pienen-
6626: maa, jonka taloudellinen kehitys on ollut häm-        tynyt. Kauppavaihdon kasvun hidastuminen
6627: mästyttävä.                                           on jatkunut vuoden 1992 aikana. Japanin
6628:    Kansainvälisessä kaupassa Japanin rooli sekä       vientikeskuksen keväällä 1992 esittämien ar-
6629: viejänä että tuojana on merkittävä. Japanista tuli    vioiden mukaan tuonnin Japanista Suomeen
6630: 1980-luvulla maailman suurin pääoman viejä. Se        uskotaan edelleen vähenevän v. 1992, kun
6631: on myös toiseksi suurin kehitysavun antaja.           taas suomalaiset vientiyritykset pystynevät li-
6632: Samalla Japani on kuitenkin riippuvainen raa-         säämään Japanin vientiään.
6633: ka-aineiden, erityisesti Lähi-idän öljyn, saata-         Suomen ja Japanin välinen kauppavaihto oli
6634: vuudesta. Kansainvälisessä politiikassa Japanin       v. 1986--1992 Suomen tullitilaston mukaan seu-
6635: asema ei kaikilta osin ole kehittynyt taloudellista   raava:
6636: voimaa vastaavalla tavalla, mihin on odotetta-
6637: vissa muutoksia.                                      Vuosi              Koko kauppa· Tuonti     Vienti    Kauppatase
6638:                                                                             vaihto
6639:    Japanin taloudellinen rooli Itä-Aasiassa on                                                 Mmk
6640: erittäin vahva, mikä johtuu japanilaisten sijoi-      1986 ··········      6 287,4   5 021,8     1 265,6   -3 756,2
6641: tusten ja tuotannon siirtymisestä alueen kehitty-     1987 ......... .     7 374,5   6136,8      1 237,7   -4899,1
6642: viin maihin. Suuryritysten kaupalliset intressit      1988 ......... .     8 171,7   6 522,5     1 649,2   -4873,3
6643: muodostavat lujan taloudellisen verkoston             1989 ··········      9 728,5   7 695,3     2 033,2   -5 662,1
6644: alueelle. Tämä jeniin perustuva ylivalta on herät-    1990 ......... .     8 073,6   6 628,4     1445,2    -5183,2
6645:                                                       1991 ......... .     6679,6    5 286,7     1 392,9   -3 893,8
6646: tänyt naapurimaissa huolta taloudellisen mah-         1992 1 •••••••••     3 783,4   2 990,3       793,1   -2197,2
6647: din muuttumisesta myös sotilaalliseksi mahdiksi,
6648:                                                       1
6649: vaikka Japanin kansainvälisen politiikan yksi             Seitsemän ensimmäistä kuukautta
6650: kulmakivi on perustuslakiinkin kirjattu rauhan-
6651: tahtoisuus. Kun kiinnostus alueellisiin kauppa-          Tärkein suomalainen vientituote Japanin
6652: poliittisiin ratkaisuihin (EAEG, AFTA) on voi-        markkinoilla on ollut paperi. Se on muodostanut
6653: mistunut Kaakkois-Aasiassa GATT-neuvottelu-           viennin rungon 1980-luvulla useana vuonna yli
6654: jen hitaasti edetessä ja Pohjois-Amerikan ja          40 o/o:n osuudella kokonaisviennistä. Suomalai-
6655: Euroopan yhteismarkkinoiden tiivistyessä, ei          sen paperin vientimenestyksen merkitys on huo-
6656: Japani ole osoittanut ymmärrettävistä syistä          mattava, kun muistetaan, että Japanin oma,
6657: suurta kiinnostusta aiheeseen. Japanilla on ulko-     kotimarkkinoiden kysyntää tyydyttävä paperi-
6658: maankaupassaan huomattavat ylijäämät, jotka           teollisuus kuuluu maailman suurimpien jouk-
6659: ovat aiheuttaneet kauppapoliittisia kiistoja          koon. Puunjalostusteollisuuden alalla suomalai-
6660: kauppakumppanien, mm. USA:n, kanssa.                  set ja japanilaiset yritykset ovat viime aikoina
6661:    Vaikka Japanin talous on hyvin vahva ja            löytäneet yhteistyötä Kaakkois-Aasiassa kol-
6662: taloudellinen kasvu on jatkunut ennätyksellisen       mansien maiden kanssa.
6663: pitkään nopeana, ennakoidaan tällä hetkellä              Tärkeysjärjestyksessä seuraavina suomalaisi-
6664: Japanissakin taloudellisen kasvun hidastuvan          na vientituotteina tulevat puunjalostusteollisuu-
6665: mm. maailmankaupan kasvun vähetessä. Toi-             den koneet ja laitteet, teräs ja värimetallit, kemi-
6666: saalta Japanin suuret, ostokykyiset kotimarkki-       kaalit sekä sellu. Vientimahdollisuuksia on voitu
6667: nat tasoittavat ohimeneväksi arvioitua laskusuh-      hyödyntää myös turkisnahkojen, hirsirakenteis-
6668: dannetta. Japanin taloudelliset ongelmat näky-        ten valmistalojen, instrumenttien, veneenvalmis-
6669: vät myös talouskasvun synnyttämän ns. kupla-          tuksen sekä elintarviketeollisuuden tuotteissa.
6670:                                                                                                           67
6671: 
6672:     Tärkein japanilainen tuontituoteryhmä on               Suomi ei ole halunnut kauppapoliittisin toi-
6673: pitkään ollut moottoriajoneuvot, joita tuotiin         min rajoittaa tuontia Japanista, koska se olisi
6674: Suomeen v. 1990 yli 2,3 mrd. mk:n arvosta.             monenkeskisten kauppapoliittisten sitoumus-
6675: Seuraavina ovat toimistokoneet ja atk-laitteet,        temme vastaista ja taloudellisiltakin perusteil-
6676: puhelimet, radiot, televisiot sekä muut sähkö-         taan kyseenalaista. Tärkeänä kauppapoliittisena
6677: koneet ja laitteet. Viimeksi mainittuja tuotteita      tavoitteena on kuitenkin pidettävä Japanin kau-
6678: on v. 1990 tuotu yhteensä Suomeen 2,2 mrd.             pan saamista lähemmäksi tasapainoa.
6679: mk:n edestä. Koneiden ja laitteiden tuonti                 Keväällä 1992 valmistuneessa, Japania koske-
6680: edustaa neljää viidesosaa Japanin tuonnis-             vassa kauppapoliittisessa toimintaohjelmassa
6681: tamme.                                                 Suomen kauppapoliittinen toimintalinja tiiviste-
6682:     1980-luvun jälkipuoliskolla koetut nopean          tään kolmeen ydinkohtaan: Suomen vientiä Ja-
6683: tuonti- ja vientikasvun vuodet ovat taittuneet         paniin on huomattavasti lisättävä, japanilaisia
6684: 1990-luvulle tultaessa. Vuoden 1990 aikana ko-         investointeja on saatava Suomeen ja teknologia-
6685: konaistuonti Japanista on Suomen vientikeskuk-         yhteistyötä on lisättävä ja kaupallisesti hyödyn-
6686: sen arvioiden mukaan laskenut 14 %. Tuonti on          nettävä.
6687: edelleen vähentynyt kertomusvuonna ja v. 1992              Toimintaohjelman toteuttamiseksi ehdote-
6688: eniten ajoneuvojen ryhmässä.                           taan mm. vientikampanjoiden entistä tarkempaa
6689:     Suomalaisten tuotteiden vienti Japaniin on         kohdentamista Japanissa, vienninedistämisvaro-
6690: kasvanut oleellisesti 1980-luvulla. Vienti Suo-        jen lisäämistä, Suomen markkinointia japanilai-
6691: mesta Japaniin oli v. 1989 5,8-kertainen vuoden        sille investointikohteena, yritysten ja tutkimus-
6692: 1980 vientiin verrattuna. Viennin ja tuonnin           laitosten teknologiayhteistyön kaupallista hyö-
6693: suhde on vaihdellut välillä 1:3,52 (1985) ja 1:5,35    dyntämistä, koulutus- ja harjoittelijanvaihdon
6694: (1980). Vuonna 1990 suomalaisten tuotteiden            laajentamista, Japanin ja Suomen markkinoita
6695: kokonaisvienti laski edellisvuodesta lähes 30 %.       koskevan tiedottamisen lisäämistä, viran-
6696: Tärkein syy oli paperiviennin romahtaminen.            omaisyhteistyön tiivistämistä, edustustoverkos-
6697: Kertomusvuonna Suomen vienti on pysynyt                ton sekä kaupallisten ja teollisuussihteerien ver-
6698: edellisen vuoden tasolla. Suomen vientikeskus          koston kehittämistä.
6699: arvioi viennin kasvavan v. 1992.
6700:     Tuonnin Japanista vähentyessä kauppataseen            F i 1 i p p i i n i t. Filippiinit on strategisesti
6701: alijäämän ennakoidaan vähenevän n. 4 mrd.              tärkeä saarivaltio, jossa asuu n. 60 miljoonaa
6702: mk:aan. Kauppataseen alijäämä on kuitenkin             asukasta. Bruttokansantuote henkeä kohti oli v.
6703:  ollut pysyvä ja saavutti huippunsa v. 1989 (-5, 7      1989 n. 700 USD. Syntyvyys on korkea. Asuk-
6704: mrd. mk).                                              kaista lähes 90% on roomalaiskatolisia. Espan-
6705:     Ulkomaankaupan rakenteen ja japanilaisten          jalaisen ja amerikkalaisen hallintokauden vaiku-
6706: tuotteiden hyvän kilpailukyvyn vuoksi täydellis-       tus näkyy maassa selvästi. Toinen virallinen kieli
6707: tä kauppavaihdon tasapainottamista Suomen ja           on englanti.
6708: Japanin välillä ei voida pitää realistisena. Pysyvä       Yli kaksikymmentä vuotta kestäneen Mar-
6709: epätasapaino Japanin kanssa ei ole vain Suomel-        cosin valtakauden jälkeen Filippiinit on kokenut
6710:  le tyypillinen ongelma vaan yleismaailmallinen.       voimakkaita poliittisia muutoksia, jotka ovat
6711:  Japanin tärkeimmän kauppakumppanin Yhdys-             heijastuneet taloudelliseen toimintaan epäva-
6712: valtojen kanssa Japanin ylijäämä on aiheuttanut        kautena. Maan talous on voimakkaasti alijää-
6713:  kauppapoliittista kitkaa ja vastatoimien uhkaa.       mäinen ja ulkomaanvelan osuus on suuri. Kehi-
6714:  Kauppasuhteet EY:n suuntaan ovat toisaalta            tysedellytyksiä ovat heikentäneet myös verotus-
6715:  olleet viime vuosina rauhalliset mm. japanilais-      pohjan kapeus, verojen kiertäminen ja pääomien
6716:  ten autojen viennin vapaaehtoisesta rajoittami-       pako maasta. Lyhyellä aikavälillä maan taloutta
6717:  sesta kertomusvuonna syntyneen sopimuksen             on pyritty pelastamaan mm. IMF:n hyväksymän
6718: jälkeen.                                               vakauttamisohjelman avulla. Lisäksi pyritään
6719:     Suomen ja Japanin välisen kaupan epätasa-          ulkomaisten investointien helpottamiseen.
6720:  painoa ei voida korjata nopeasti. Hitaatkin pa-          Filippiinien bruttokansantuotteen ennakoi-
6721:  rannukset vaativat sitkeää, pitkäjänteistä ja         daan kasvavan v. 1992 n. 3,0 %. Kasvu oli
6722:  määrätietoista panostamista Japanin suuriin ja        kertomusvuonna vain 0,8 %. Myös inflaation
6723:  ostokykyisiin markkinoihin. Kauppatapojen ta-         vauhdin arvioidaan hidastuvan v. 1992 edellis-
6724:  kia markkinoille pääsy vaatii sitkeyttä ja malttia,   vuodesta (kertomusvuonna 17,0 %, v. 1992
6725:  mihin ei länsikaupassa ole totuttu.                   12,0 %).
6726: 68
6727: 
6728:     Filippiinien kanssa käytävä kauppa on kehit-                          Filippiinien ulkomaankaupassa ei ole suoma-
6729: tynyt v. 1986-1990 Suomen kannalta suotuisas-                         laiselle teollisuudelle merkittäviä esteitä. Paikal-
6730: ti. Ulkomaankaupan kasvu on huomattava ver-                           lisella tasolla korostuvat kauppapoliittisista teh-
6731: rattuna 1970-luvun puoliväliin. 1990-luvulle tul-                     tävistä erityisesti projektiviejien konsultointi ja
6732: taessa Suomen vienti on edelleen lisääntynyt ja                       Aasian kehityspankin projektien ja toiminnan
6733: tuonti Filippiineiltä on pysynyt ennallaan. Kos-                      seuraaminen.
6734: ka kauppa on projektiluonteista investointitava-                          Suomalaiset yritykset eivät ole etabloituneet
6735: roiden vientiä, vuosittaiset vaihtelut ovat kuiten-                   Filippiineille, vaan kauppa hoidetaan Singapo-
6736: kin suuria. Kauppatase oli Suomelle v. 1990 n.                        ren tai Hongkongin tytäryhtiöiden kautta. Po-
6737: 50 Mmk ylijäämäinen.                                                  liittinen epävarmuus ja yleinen turvattomuus
6738:     Suomen viennin rakenteessa paperiteollisuu-                       sekä korkea inflaatio ja huomattavan suuri ulko-
6739: den tuotteet ja koneet ovat vieneet valtaosan.                        mainen velka eivät lähitulevaisuudessa houkut-
6740: Filippiineiltä tuodaan Suomeen pääosin elintar-                       tele suomalaisia investoijia maahan. Runsaat
6741: vikkeita, sähköteollisuuden komponentteja ja                          luonnonvarat ja koulutettu, englantia puhuva
6742: käsityöteollisuuden tuotteita.                                        väestö ovat mahdollisuuksia, joita Filippiinien
6743:     Muihin Pohjoismaihin verrattuna Filippiineil-                     uusi poliittinen johto käyttänee hyväksi palaut-
6744: tä tuodaan Suomeen ja Norjaan selvästi vähem-                         taakseen maan vaurauden.
6745: män kuin Ruotsiin ja erityisesti Tanskaan. Kaikki
6746: muut Pohjoismaat Norjaa lukuun ottamatta ovat                             I n d o n e s i a. Indonesia on maailman vii-
6747: lisänneet vientiään Filippiineille 1980-luvunjälki-                   denneksi väkirikkain valtio (183 miljoonaa asu-
6748: puoliskolla voimakkaasti. Suomen vienti Filippii-                     kasta), jolla on valtavien luonnonvarojensa an-
6749: neille kasvoi erityisen voimakkaasti v. 1989-90.                      siosta taloudellista kasvupotentiaalia. Indone-
6750:     Suomen kauppavaihto Filippiinien kanssa on                        siaa voidaan luonnehtia öljyä tuottavaksi maata-
6751: pienin verrattuna kauppavaihtoon muiden                               lousvaltioksi, joka monipuolistaa perusteolli-
6752: ASEANin maiden kanssa. Kaupan määrän tai                              suuttaan. Valtio muodostuu 13 667 saaresta
6753: laadun kehityksessä ei ole odottettavissa suuria                      päiväntasaajan molemmin puolin. Maa on kehi-
6754: muutoksia. Sekä tuonti että vienti ovat molem-                        tysmaa, jonka bruttokansantuote henkeä kohti
6755: pien maiden kannalta muualta korvattavissa.                           oli v. 1989 n. 500 USD. Väestöstä on islamilaisia
6756: Filippiinien merkitys Suomen vientiteollisuudel-                      n. 88%.
6757: le voisi kasvaa maan kustannus- ja koulutusta-                           Valtiojärjestykseltään maa on presidenttival-
6758: son sekä sijainnin vuoksi. Kotimarkkinat ovat                         tainen tasavalta, jossa presidentin johtama halli-
6759: myös suuret ja englannin kieli yleisesti käytössä.                    tus ei ole vastuussa parlamentille. Maassa jatke-
6760:     Suomen vienti Filippiineille pieneni kertomus-                    taan säätelytalouden purkamista. Muutaman
6761: vuonna n. 100 Mmk: aan, mutta vuoden 1992                             viime vuoden aikana Indonesia on houkutellut
6762: aikana vienti piristynee selvästi eräiden suureh-                     maahan runsaasti ulkomaisia investointeja. Ta-
6763: kojen projektikauppojen syntymisen vuoksi.                            louden kasvunopeus on johtanut eräillä aloilla
6764: Vuoden 1992 seitsemän ensimmäisen kuukauden                           ylikuumenemiseen ja kustanustason nousuun.
6765: aikana vietiin yhteensä 100,2 Mmk:n arvosta ja                        Tärkein kauppakumppani on Japani.
6766: tuotiin yhteensä 55,9 Mmk:n arvosta. Tuonti ei                           Indonesian bruttokansantuotteen ennakoi-
6767: kasvane merkittävästi.                                                daan kasvavan v. 1992 6,5 %:n verran. Kasvu oli
6768:     Suomen ja Filiippinien välinen kauppavaihto                       kertomusvuonna 5, 7 %. Myös inflaatiovauhdin
6769: oli v. 1986-1992 Suomen tullitilaston mukaan                          arvioidaan hidastuvan (kertomusvuonna 7,5 %,
6770: seuraava:                                                             V. 1992 9,0 %).
6771: Vuosi               Koko kauppa-   Tuonti       Vienti   Kauppatase       1970-luvun puoliväliin verrattuna Suomen
6772:                        vaihto                                         ja Indonesian välinen kauppavaihto on kehit-
6773:                                           Mmk
6774: 1986 ............      106,8       59,6          47,2     -12,4
6775:                                                                       tynyt 1980-luvulla myönteisesti. Suomen vienti
6776: 1987 ............      154,8       65,3          89,5      + 24,2     Indonesiaan on lisääntynyt ja ollut v. 1989-
6777: 1988 ············      158,8       68,2          90,6      + 22,4     90 runsaat 150 Mmk vuosittain. Tuonti Indo-
6778: 1989 ············      252,5       79,3         173,2      +93,9      nesiasta on kasvanut voimakkaasti 1980-luvul-
6779: 1990 ............      214,9       82,0         132,9      + 50,9     la. Se on ollut v. 1989-91 vuodessa n. 100
6780: 1991 ............      195,6       88,2         107,4      + 19,2     Mmk. Kauppatase on ollut Suomelle selvästi
6781: 19921 •.•••••••••      156,1       55,9         100,2      +44,4
6782:                                                                       ylijäämäinen. Vuoden 1992 seitsemän ensim-
6783: 1 Seitsemän ensimmäistä kuukautta                                     mäisen kuukauden vienti- ja tuontiluvut viit-
6784:                                                                                                                            69
6785: 
6786: taisivat kauppavaihdon säilymiseen vähintään                             englannin kielen hallitseminen ovat auttaneet
6787: entisellä tasolla.                                                       tähän tavoitteeseen pääsemistä. Sisäpoliitti-
6788:    Suomen ja Indonesian välinen kauppavaihto                             sesti myös Singapore on varovaisesti avautu-
6789: oli v. 1986-1992 Suomen tullitilaston mukaan                             massa.
6790: seuraava:                                                                    Maa pitää kuitenkin erityistä huolta kansain-
6791:                                                                          välisestä luotettavuudestaan ja poliittisen stabili-
6792: Vuosi                Koko kauppa-   Tuonti         Vienti   Kauppatase   teetin takaamisesta, mitä on toteutettu rajoitta-
6793:                         vaihto
6794:                                              Mmk                         malla poliittisia vapauksia ja toteuttamalla ns.
6795: 1986 ············       137,4        26,6          110,8     + 84,2      konsultoivaa johtamistyyliä.
6796: 1987 ············       255,3        41,5          213,8     +172,3          Singaporella on ainutlaatuinen maantieteellis-
6797: 1988 ........... .      172,7        51,4          121,3     + 69,9      strateginen sijainti, jolla on ollut myös sotilaspo-
6798: 1989 ........... .      284,8       ]]8,6          166,2     + 47,6      liittista merkitystä. Singaporen taloudellista ke-
6799: 1990 ........... .      275,3        91,7          183,6     + 91,9      hitystä on edesauttanut sijoittuminen laiva-, len-
6800: 1991 ············       412,6       ll6,5          296,1     +179,6
6801: 19921 •••••••••••       233,2        70,8          162,4     + 91,6      to- ja tietoliikenteen solmukohtaan.
6802:                                                                              Singapore noudattaa huomattavan vapaata ja
6803: 1   Seitsemän ensimmäistä kuukautta                                      avointa kauppapolitiikkaa lukuun ottamatta
6804:                                                                          eräitä vähämerkityksellisiä tuontituotteita, mm.
6805:                                                                          ajoneuvoja, alkoholia ja purukumia, koskevia
6806:    Tärkeimmät suomalaiset vientituotteet olivat                          veroja, tulleja tai rajoituksia. Talouden ydin on
6807: v. 1990 koneet ja laitteet (26,2 %), farmaseuttiset                      korkeatasoinen palvelusektori. Erityisesti pank-
6808: tuotteet (20,6 %), paperi ja pahvi (16,3 %) sekä                         ki- ja rahoitussektorin, jonka kehitys on haluttu
6809: rauta ja teräs (16,3 %). Indonesiassa toimii useita                      pitää selkeästi omassa valvonnassa, merkitys on
6810: suomalaisia suuryhtiöitä. Suomi tuo Indonesias-                          huomattava, mistä syystä alueen liikenne- ja
6811: ta tällä hetkellä huonekaluja, vaatteita ja eräitä                       vietintäinfrastruktuuri on rakennettu toimi-
6812: raaka-aineita.                                                           vaksi.
6813:    Suomen vienti Indonesiaan oli v. 1990 sa-                                 Singapore on pystynyt houkuttelemaan
6814: maa suuruusluokkaa kuin Tanskan vienti.                                  alueelleen merkittävästi ulkomaisia, lähinnä
6815: Ruotsi vie Indonesiaan selvästi eniten Pohjois-                          amerikkalaisia ja japanilaisia, teollisuusinves-
6816: maista. Vienti on pysynyt koko 1980-luvun                                tointeja, mikä näkyy myös rakentamisen vilk-
6817: ajan korkeana . Indonesiasta tuotiin v. 1990                             kautena. Singaporella on huomattavan suuri
6818: Suomeen ja Norjaan suunnilleen yhtä paljon.                              kansallisomaisuus, jonka sijoittaminen tuotta-
6819: 1980-luvun jälkipuoliskolla indonesialaisten ta-                         vasti ja luotettavasti pitkällä aikavälillä on halli-
6820: varoiden tuonti Tanskaan on kasvanut no-                                 tuksen tärkeimpiä tehtäviä.
6821: peasti. Tanska on ollut Indonesian tärkein                                   Singaporen bruttokansantuotteen ennakoi-
6822: pohjoismainen vientimaa.                                                 daan kasvavan 6,7% v. 1992, kun kasvu kerto-
6823:                                                                          musvuonna oli 7,1 %. Inflaatiovauhti on v. 1992
6824:     S i n g a p o r e. Länsimaisesta katsannosta                         edellisvuoden tasolla (3,7 %).
6825: tarkasteltuna Singapore poikkeaa monella                                     Kaakkois-Aasian maista Singapore on Indo-
6826: myönteisellä tavalla muista Kaakkois-Asian                               nesian ohella edelleen ulkomaisten investoijien
6827: maista. Singaporen asukasluku on vain 2,8                                suosiossa, vaikka kilpailu pääomista on kasva-
6828: miljoonaa asukasta. Maa on v. 1965 itsenäis-                             massa ja taloudellinen toimintaympäristö muut-
6829: tynyt pieni saarivaltio. Henkeä kohti laske-                             tumassa mm. Vietnamin ja Kiinan talouselämän
6830: tulla bruttokansantuotteella mitaten Singapo-                            nopeasti liberalisoituessa.
6831: re on Japanin jälkeen yksi Kaakkois-Aasian                                   Suomen ulkomaankaupassa Singaporella on
6832: rikkaimpia valtioita. Talouden nopean kas-                               tärkeämpi asema kuin Filippiineillä ja Indone-
6833: vun ja siirtolaisuuden rajoitusten vuoksi työ-                           sialla, vaikka se jää tuonnin ja viennin arvolla
6834: voimapula on akuutti ongelma. Englantilai-                               mit;ä.ttuna mm. Kiinan, Hongkongin ja Korean
6835: sen kulttuurin ja hallinnon vaikutus on histo-                           jälkeen. Suomen ja Singaporen välinen kauppa-
6836: riallisista syistä merkittävä. Voimakkaan pää-                           vaihto on kehittynyt positiivisesti.
6837: ministerin johdolla Singaporea on rakennettu                                 Suomen ja Singaporen välinen kauppavaihto
6838: kansainväliseksi keskukseksi tiukasti omista                             oli v. 1986-1992 Suomen tullitilaston mukaan
6839: lähtökohdista. Korkeasti koulutettu väestö ja                            seuraava:
6840: 70
6841: 
6842: Vuosi               Koko kauppa-   Tuonti        Vienti   Kauppatase   turismi ja yksityinen investointitoiminta. Inflaa-
6843:                        vaihto
6844:                                            Mmk                         tiovauhdin arvioidaan selvästi hidastuvan v.
6845: 1986 ............      274,6        84,8         189,8      +105,0     1992 investointien ja kulutuksen vähenemisen
6846: 1987 ............      373,7       130,8         242,9      +112,1     takia. Thaimaan talous on kuulunut 1980-
6847: 1988 ............      386,1       175,5         210,6      + 35,1     luvulla Kaakkois-Aasian nopeimmin kasvaviin
6848: 1989 ............      584,0       232,7         351,3      +118,6     kansantalouksiin. Infrastruktuurin puutteet, yli-
6849: 1990 ............      652,2       270,0         382,2      + 112,2
6850: 1991 ............      766,6       296,5         470,1      +173,6
6851:                                                                        kuumenemisilmöt ja ympäristön heikkeneminen
6852: 19921 •••••••••••      669,0       420,1         248,9     -171,1      liikenteen ja ilmansaasteiden vuoksi ovat erityi-
6853:                                                                        sesti Bangkokissa silmäänpistävät.
6854: 1 Seitsemän ensimmäistä kuukautta
6855:                                                                            Suomen ja Thaimaan välinen kauppavaihto
6856:                                                                        on kehittynyt nopeasti 1980-luvulla. Suomelle
6857:    Kertomusvuonna Suomen viennin arvo Sin-                             kauppatase muuttui positiiviseksi v. 1990. Ennen
6858: gaporeen oli 470 Mmk ja tuonti Singaporesta                            poliittisia levottomuuksia tehtyjen arvioiden
6859: 297 Mmk. Kauppa on ollut Suomelle selvästi                             mukaan Suomen vientiylijäämä on pysyvä ja
6860: ylijäämäistä, vaikka vuoden 1992 alkupuoliskon                         kauppavaihdon kehitys pitkäHäkin aikavälillä
6861: tilastot osoittavat Singaporen tuonnin Suomeen                         myönteinen erityisesti infrastruktuurin paranta-
6862: mahdollisesti vahvistuvan.                                             miseen tähtäävien hankkeiden vuoksi.
6863:    Suomen vienti Singaporeen on kasvanut viime                             Suomen ja Thaimaan välinen kauppavaihto
6864: vuosina vain marginaalisesti, vaikka samanai-                          oli v. 1986-1992 Suomen tullitilaston mukaan
6865: kaisesti suomalaisyritysten määrä alueella on                          seuraava:
6866: lisääntynyt 70:een. Tämä johtunee siitä, että
6867: Singapore toimii tärkeänä sillanpääasemana                             Vuosi               Koko kauppa-   Tuonti         Vienti   Kauppatase
6868: Kaakkois-Aasian markkinoille.                                                                 vaihto
6869:                                                                                                                    Mmk
6870:    Suomen vienti Singaporeen on rakenteeltaan                          1986 ............      127,7        82,8           44,8    -38,0
6871: perinteistä paperin, koneiden ja elektroniikan                         1987 ............      226,2       128,4           97,8    -30,6
6872: vientiä. Tuonti Singaporesta Suomeen on vuo-                           1988 ············      327,2       210,3          116,9    -93,4
6873: rostaan huipputekniikan, kuten tietokoneiden,                          1989 ............      480,6       297,0          183,6    -113,4
6874: telekommunikaatiotuotteiden ja sähkölaittei-                           1990 ............      694,9       289,4          405,5     + 116,1
6875: den, tuontia. Laadullisesti kauppavaihto poik-                         1991 ............      764,1       312,7          451,4     +138,7
6876:                                                                        19921 •••••••••••      486,2       220,2          266,0     + 45,8
6877: keaa muista tarkastuskäynnin kohteina olleista
6878: Kaakkois-Aasian maista.                                                1
6879:                                                                            Seitsemän ensimmäistä kuukautta
6880:     Suomen ja Singaporen välinen ulkomaan-
6881: kauppa on kasvanut erittäin voimakkaasti 1980-                            Suomen vienti Thaimaahan on kertomus-
6882: luvun alkuun verrattuna. Kaupan kehitystä ku-                          vuonna ylittänyt Norjan viennin ja lähestyy
6883: vaavat vertailuluvut muihin Pohjoismaihin tosin                        Tanskan vientiä. Ruotsilla on huomattava mää-
6884: puuttuvat.                                                             rä tuotantolaitoksia Thaimaassa ja sen vienti on
6885:                                                                        noin kolminkertainen Suomen vientiin verrat-
6886:    T h a i m a a. Thaimaa oli aiemmin kuningas-                        tuna.
6887: kunta, mutta muuttui v. 1932 perustuslailliseksi                          Suomen viennin keskeiset tuotteet ovat teolli-
6888: monarkiaksi. Nykyinen hallitsija on arvovaltan-                        suuden koneet ja laitteet sekä telekommunikaa-
6889: sa ja pitkäaikaisen hallituskautensa ansiosta tuo-                     tiolaitteistot. Merkittävimmät tuontiartikkelit
6890: nut maahan sisäpoliittista vakautta, jossa rau-                        ovat thaimaalaiset tekstiili- ja vaatetusteollisuu-
6891: hanomaiset sotilasvallankaappaukset ja siviili-                        den sekä elintarviketeollisuuden tuotteet. Thai-
6892: hallitukset ovat vuorotellen seuranneet toisiaan.                      maan korkea tullitaso ja tullauskäytäntö ovat
6893: Sotilailla on edelleen merkittävä asema Thai-                          tärkeimmät kaupan lisäämisen esteet. Koska
6894: maassa, vaikka talouden vaurastuessa keski-                            Thaimaan kautta hoidetaan myös Vietnamiin,
6895: luokka on saanut yhä enemmän poliittista vaiku-                        Laosiin, Burmaan ja Kambodzhaan liittyviä
6896: tusvaltaa.                                                             kauppapoliittisia asioita, vaatii se kaupalliselta
6897:    Thaimaan bruttokansantuotteen ennakoitiin                           yksiköitä yhä enemmän. Suomalaisten yritysten
6898: ennen toukokuun 1992 poliittisia väkivaltai-                           pyrkimykset uusien korvaavien markkinoiden
6899: suuksia kasvavan v. 1992 8,2 %, kun kasvu                              löytämiseen on lisännyt toimeksiantoja Thai-
6900: kertomusvuonna oli 8,0 %. Talouden kasvuluvut                          maassa.
6901: ennakoivat tällä hetkellä 6,5-7,5 o/o:n kasvua.                           Suomella ei ole kehitysyhteistyötä Thaimaan
6902: Eniten on epävakaisuudesta kärsinyt Thaimaan                           kanssa lukuun ottamatta metsätalouden koko-
6903:                                                                                                            71
6904: 
6905: naissuunnitelmaa, joka laaditaan yhdessä thai-                Maantieteellisen ja kulttuurisen etäisyyden
6906: maalaisten asiantuntijoiden kanssa. Puunjalos-           vuoksi Japanin ja Kaakkois-Aasian elämä ja tavat
6907: tusteollisuuden alalla on toteutumassa mielen-           ovat suomalaisille vieraita. Suomalaiset vientiyri-
6908: kiintoisia hankkeita. Telekommunikaatioteknii-            tykset joutuvat alueella sellaiseen kielelliseen ja
6909: kan alalla suomalaiset ovat Thaimaassa tunnet-           kulttuuriseen liiketoimintaympäristöön, jonka
6910: tuja ja hyvissä kilpailuasemissa, mistä syystä           kauppatavat poikkeavat perinteisillä länsimaisilla
6911: mm. Suomen tukema Aasian teknologia-                      vientimarkkinoilla opituista tavoista. Vientiyritys-
6912: instituutti (AIT) toimii hyvänä näyteikkunana            ten avainhenkilöiden kulttuurin tuntemukseen on
6913: alueella.                                                panostettu esim. Ruotsissa huomattavasti, mikä
6914:    Suomalaiset ovat löytäneet Thaimaan myös              saattaa omalta osaltaan selittää ruotsalaisten
6915: turistikohteena. Turismiin liittyvät terveysriskit       yritysten vientimenestystä alueella. Vieraan kult-
6916: ovat kuitenkin kasvaneet, minkä myös Thai-                tuurin ja kaupankäynnin perusteiden tunteminen
6917: maan viranomaiset ovat vähitellen joutuneet              alkaakin jo kotimaasta. Japaniin ja Kaakkois-
6918: tunnustamaan.                                            Aasian maihin keskittyvän kulttuurisen ja kaupal-
6919:     Suomen kauppapoliittinen mielenkiinto on vii-        lisen osaamisen lisääminen vaatii ennakkoluulot-
6920: me vuosina keskittynyt voimakkaasti Euroopan              tomia ja tuoreita ratkaisuja liike-elämän, yliopis-
6921: yhdentyviin markkinoihin. Vaikka kysymys kaup-            tojen ja viranomaisten yhteistyönii.
6922: papoliittisten suhteiden järjestiimisestä Euroopan            Valtiontilintarkastajien mielestä investoiminen
6923: yhteisöihin hallitsee ulkomaankauppapolitiikkaa          pitkäjänteiseen ja luottamukselliseen yhteis-
6924: 1990-luvulla, on muistettava, ettii Suomen ulko-          työsuhteeseen on Japanin ja Kaakkois-Aasian
6925: maankauppa ei rajoitu Eurooppaan. Japani ja              kaupassa yhtä tärkeää kuin tuotteiden hyvä laatu,
6926: Kaakkois-Aasian maat muodostavat merkittävän             oikea hinta-laatusuhde, toimitusvarmuus tai hyvin
6927: ja ostokykyisen markkina-alueen, jonka kasvupo-          hoidettu jälkihuolto ja varaosa toimitukset. Ulko-
6928:  tentiaali on huomattava.                                maankauppapolitiikan suunnittelun ja toteuttami-
6929:     Tähän saakka Euroopan ulkopuolisia kaupalli-         sen tulee samalla tavalla olla piiämäärätietoistaja
6930: sia tavoitteita ei ole määritelty kovin tarkasti,        pitkäjänteistä. Ulkoministeriön kauppapoliittisen
6931: koska kauppapoliittisia kysymyksiä on tarpeen            organisaation toimivuus alueella tulisi arvioida
6932:  tullen voitu käsitellä kahdenvälisesti ja laaja-        kauppavaihdon lisäämisen kannalta.
6933: alaiset näkökohdat on tuotu esiin GATT-neuvotte-              Valtiontilintarkastajat painottavat sitä, että
6934:  luissa. Juuri valmistuneessa Japanin toimintaoh-        kauppapolitiikasta vastaavien tahojen on huoleh-
6935: jelmassa korostetaan kauppapoliitiikan järjestel-        dittava myös Euroopan ulkopuolisten markkinoi-
6936: mällistä ja analyyttista kehittämistii. Valtiontilin-    den riittävästä seurannasta ja tunnetuksi tekemi-
6937:  tarkastajat pitiivät hyödyllisenii sitä, että kauppa-   sestä. Tavoitteena on pidettävä erityisesti Japanin
6938: politiikassa kiinnitetään huomiota Euroopan ulko-        ja Suomen välisen kauppavaihdon tasapainotta-
6939: puolisten markkinoiden suomiin mutta riittämät-          mista kaikin sellaisin toimenpitein, joihin kansain-
6940:  tömästi hyödynnettyihin mahdollisuuksiin. Puut-          viiliset sitoumukset suovat mahdollisuuden.
6941:  tumatta yksityiskohtaisesti toimintaohjelman eh-            Huolimatta ajoittaisesta kritiikistä mm. Filip-
6942:  dotuksiin valtiontilintarkastajat toteavat, että toi-   piineillä toteutetut metsätalouden kehittämiseen
6943:  menpiteiden rahoittamiseksi tulisi kuitenkin kehit-      tähtääviit suomalaiset projektit ovat valtiontilin-
6944:  täii myös muita kuin suoraan valtion budjettira-         tarkastajien mielestä olleet tarkoituksenmukaisia
6945:  hoitukseen tukeutuvia keinoja.                          suomalaisen osaamisen ja paikallisten tarpeiden
6946:      Japanin kauppapoliittisen vaikutusvallan ulot-      näkökulmasta. Suomalaisen metsäalan osaamisen
6947:  tuessa kaikkialle Kaakkois-Aasiaan on valtionti-        juurruttamiseksi tarvitaan edelleenkin yhteisiä toi-
6948:  lintarkastajien mielestä jiirkevää etsiä yhteistyö-     menpiteitä paikalliset olot huomioon ottaen.
6949:  kumppaneita erityisesti japanilaisista yrityksistii         Aasian kehityspankin rahoitusmahdollisuudet
6950: ja kauppahuoneista. Tässä työssä viranomaiset            sääteleviit osittain suomalaisten yritysten toimin-
6951:  voivat auttaa perinteisin kauppapoliittisin toi-         tamahdollisuuksia Kaakkois-Aasiassa. Viimeai-
6952:  menpitein, joita on lueteltu mm. Japanin toimin-        kaiset siiästötoimenpiteet ovat heikentäneet näitä
6953:  taohjelmassa. Koska valtiovallan tukimahdolli-          mahdollisuuksia. Aasian kehityspankin tarjoa-
6954:  suudet ovat monista syistä tulevaisuudessa entis-       mien rahoitusmahdollisuuksien täysimääräiseen
6955:  tä raja/lisemmat, valtion vientituki voi vain aut-      hyödyntämiseen tulee valtiontilintarkastajien mie-
6956:  taa aktiivisia yrityksiä alkuun, mutta jatkuvan         lestä kiinnittää erityistä huomiota.
6957:  tuen varaan ei tervettä liiketoimintaa voida pe-            Indonesian tavoitteet luonnonvarojen hyödyn-
6958:  rustaa.                                                  tämiseksi ovat mm. suomalaisen kaivos- ja metsä-
6959: 72
6960: 
6961: teollisuuden kannalta mielenkiintoiset. Suomen          tu väestö ja kehittyneet liike-elämän palvelut.
6962: metsäteollisuus ja metsäalan konsultointi ovatkin       Haittana on kustannusten korkeus erityisesti ver-
6963: tyydyttävästi edustettuina Jakartassa. Nyt vaadi-       rattuna muihin alueen kehittyviin maihin. Suomen
6964: taan suomalaisilta yrityksiltä rolzkeutta etabioitua    kauppapoliittisen edustautumisen kannalta Singa-
6965: Indonesiaan. Maiden välinen lentoliikennesopimus        pore on tärkeä, mutta kauppavaihdon kasvu perus-
6966: edistäisi maiden välistä taloudellista ja kulttuuris-   tuujo nyt yksittäisten yritysten aktiiviseen toimin-
6967: ta vuorovaikutusta.                                     taan.
6968:     Valtiontilintarkastajien saaman tiedon mukaan          Suomen ja Thaimaan kauppavaihdon kehityk-
6969: suomalaisen osaamisen painopistealoja Indone-           selle on valtiontilintarkastajien mielestä olemassa
6970: siassa olisivat mm. metsänhoito ja -istutus, mas-       hyvät edellytykset mm. erinomaisten lentoliiken-
6971: sa-ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet, mekaa-     neyhteyksien vuoksi. Thaimaa voi tulevaisuudessa
6972: ninen puunjalostus, energia, telekommunikaatio          toimia astinlautana Indokiinan avautuville mark-
6973: ja metallurgia. Indonesiataisen yhteiskunnan mo-        kinoille. Thaimaan viimeaikaiset sisäpoliittiset ta-
6974: nimuotoisuus, poliittisen elämän omaperäinen sta-       pahtumat ovat kuitenkin heikentäneet maan hou-
6975: biilisuus ja holhoava suhtautuminen kansalaisten        kuttelevuutta investointikohteena.
6976: poliittisiin vapauksiin yhdessä islamilaisuuden             Valtiontilintarkastajien mielestä kommunikaa-
6977: kanssa tekevät Indonesiasta mielenkiintoisen mut-       tioteknologiaan liittyvien hankkeiden jatkaminen
6978:  ta suomalaisesta näkökulmasta vaikeasti ymmär-         yhteistyössä Aasian teknologiainstituutin kanssa
6979: rettävän markkina-alueen. Valtiontilintarkasta-         on suomalaisen osaamisen ja sen markkinaimisen
6980: jien mielestä Indonesian suuri väestömäärä ja           kannalta mielenkiintoinen kohde. Instituutissa
6981:  valtavat luonnonvarat tarjoavat tulevaisuudessa        tehtävällä työllä on valtiontilintarkastajien mieles-
6982: mahdollisuuksia, joita on tarkasti seurattava           tä tulevaisuudessa sekä Thaimaassa että muualla
6983: maan poliittisten ja taloudellisten muutosten joh-      Aasiassa pysyvää kaupallista merkitystä. Thai-
6984: dosta.                                                  maan metsätalouden kestävä ja paikallisiin olo-
6985:     Valtiontilintarkastajien mielestä Singaporen        suhteisiin sopeutettu kehittäminen on tehnyt tun-
6986:  tunnettavuutta suomalaisten yritysten sijaintipaik-    netuksi suomalaista osaamista, mikä luo pohjan
6987: kana tulisi parantaa siksikin, että Singaporessa on     puunjalostusalan kaupallisille hankkeille yhteis-
6988: hyvin toimiva infrastruktuuri, korkeasti koulutet-      työssä mm. japanilaisten kanssa.
6989:                                                                                                         73
6990: 
6991: 
6992: 
6993: 
6994:                               Oikeusministeriön hallinnonala
6995: 
6996:     Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-    ei ole päätoimista lainvalmistelukuntaa, mutta
6997: kastuksen oikeusministeriössä 12.2.1992 sekä          vuosittain yksi tai kaksi esittelijää toimii lainval-
6998: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa ja YK:n       mistelutehtävissä joko kanslian omissa tai mui-
6999: yhteydessä toimivassa Helsingin kriminaalipo-         den ministeriöiden hankkeissa. Kanslian lainval-
7000: liittisessa instituutissa 21.2.1992.                  mistelun painatuskuluiksi on tarkastelukaudella
7001:     Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat      arvioitu yhteensä 0,2 Mmk.
7002: selvittäneet oikeuspoliittisen tutkimuksen tilaa ja      Ulkoasiainministeriöstä esitellään pääasiassa
7003: kehittämistarpeita, lainvalmistelun kehittämistä      kansainvälisten sopimusten voimaan saattami-
7004: ja laintarkastuskunnan asemaa, sakkojätjestel-        seen liittyviä lakiehdotuksia. Ne valmistellaan
7005: män uudistamistarvetta, oikeusaputoiminnan            yleensä yhteistyössä ao. hallinnonalan ministe-
7006: kehittämistä, omaisuus- ja väkivaltarikollisuu-       riön kanssa. Näitä ns. blankettilakiehdotuksia
7007: den kasvua ja konkurssilainsäädännön koko-            esiteltiin tarkastelukaudella 80. Muiden lakieh-
7008: naisuudistuksen etenemistä.                           dotusten valmistelu on ministeriössä suhteellisen
7009:                                                       vähäistä. Tarkastelukaudella ulkoasiainministe-
7010:                                                       riöstä esiteltiin ainoastaan kuusi tällaista lakieh-
7011:                 Oikeusministeriö                      dotusta.
7012:                                                          Oikeusministeriössä lainvalmistelu on keskit-
7013:    Lainvalmistelun kehittäminen ja laintarkas-        tynyt pääasiassa lainvalmisteluosastolle. Myös
7014: tuskunnan asema. Lainvalmistelu eri                   ministeriön muilla osastoilla valmistellaan jon-
7015: ministeriöissä. Valtionhallinnossa kukin              kin verran lähinnä asetusehdotuksia sekä alem-
7016: ministeriö vastaa oman hallinnonalansa säädös-        manasteisia säädöksiä. Oikeusministeriöstä val-
7017: ten valmistelusta. Ne lainsäädäntöasiat, jotka        mistui tarkastelukaudella yhteensä 408 lakiehdo-
7018: eivät kuulu minkään ministeriön erityiseen toi-       tusta, joiden painatuskulut olivat 4,6 Mmk.
7019: mialaan, käsitellään oikeusministeriössä. Oi-            Sisäasiainministeriössä valmisteltiin 124 la-
7020: keusministeriön lainvalmisteluosasto on lainval-      kiehdotusta ja siihen käytettiin 10-13 henkilö-
7021: mistelun varsinainen asiantuntijaorganisaatio         työvuotta. Lainvalmistelun kustannukset olivat
7022: maassamme. Sen lainvalmisteluhenkilöstöön             kertomusvuonna 4,6 Mmk ja tarkastelukaudella
7023: kuului kertomusvuonna ylijohtajan lisäksi 3           yhteensä 16,3 Mmk. Kertomusvuoden maalis-
7024: lainsäädäntöjohtajaa, ! lainsäädäntöneuvos toi-       kuun alusta on ministeriön hallinto-osastoon
7025: mistopäällikkönä, 33 lainsäädäntöneuvosta ja          perustettu säädösvalmistelun kohentamiseksi
7026: 12lainsäädäntösihteeriä. Yksittäisiä lainsäädän-      lainsäädäntöneuvoksen virka.
7027: töneuvoksen virkoja on eräissä muissakin minis-          Puolustusministeriössä valmistui 12 lakiehdo-
7028: teriöissä. Merkittävän säädösvalmistelijaryhmän       tusta. Päätoimisia lainvalmistelijoita oli kerto-
7029: muodostavat myös eri komiteat ja toimikunnat.         musvuonna kolme ja aiemmin kaksi. Lainval-
7030:    Seuraavaksi tarkastellaan valmistuneiden la-       mistelun palkka- ja painatuskustannukset olivat
7031: kiehdotusten ja lainvalmistelijoiden määriä sekä      kertomusvuonna 0,8 Mmk.
7032: lainvalmistelun kustannuksia tarkastelukaudella          Valtiovarainministeriöstä esiteltiin 370 lakieh-
7033: 1987-91. Eri ministeriöiden arviointiperusteet        dotusta. Lainvalmistelu oli keskittynyt pääasias-
7034: poikkeavat jonkin verran toisistaan, joten niiden     sa vero-osastolle, jossa on erityinen lainvalmiste-
7035: ilmoittamat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoi-   luyksikkö. Muilla osastoilla lainvalmistelutehtä-
7036: sia.                                                  viä on jonkin verran. Päätoimisesti lainvalmiste-
7037:    Valtioneuvoston kansliasta lakiehdotuksia          lutehtävissä on ollut vuosittain 20 henkilöä ja
7038: esitellään harvemmin kuin vuosittain. Kanslialla      sivutoimisesti 30-40 henkilöä. Lainvalmistelun
7039: 74
7040: 
7041: palkkamenojen arvioidaan olevan 10 Mmk ja             ja erityisesti lakiehdotusten taloudellisten vaiku-
7042: painatuskustannusten 1,5-2 Mmk vuodessa.              tusten arviointiin liittyviä epäkohtia.
7043:    Opetusministeriössä valmistui tarkastelukau-           Valtioneuvoston kanslian mielestä kokemus-
7044: della 140 lakiehdotusta. Ministeriössä on vuo-        peräisen tiedon hyödyntäminen lainvalmistelu-
7045: desta 1989 ollut yksi lainsäädäntöneuvos lain-        hankkeissa olisi erittäin suositeltavaa. Kanslia
7046: säädäntötehtäviä varten. Lainsäädäntötehtävis-        on katsonut epäkohdaksi sen, ettei se ole ollut
7047: sä toimii lisäksi keskimäärin 14 henkilöä. Lain-      mukana tai sitä ei ole edes kuultu niissäkään
7048: valmistelun kustannukset olivat kertomusvuon-         lainvalmisteluhankkeissa, joissa kanslian rat-
7049: na 4,2 Mmk.                                           kaistavana ovat menettelytavat valtioneuvoston
7050:    Maa- ja metsätalousministeriöstä esiteltiin 20     yleisistunnossa ja tasavallan presidentin esitte-
7051: lakiehdotusta. Ministeriössä on yksi lainsäädän-      lyssä sekä kirjelmien vaihdossa hallituksen ja
7052: töneuvos, ja muut osallistuvat lainvalmisteluun       eduskunnan välillä.
7053: muun työn ohella. Maatalouslainsäädännön val-             Oikeusministeriön näkemyksen· mukaan la-
7054: misteluun osallistuu myös maatilahallitus.            kiehdotusten valmistelussa tarvittava tieto vaih-
7055:    Liikenneministeriössä valmistui 45 lakiehdo-       telee hankkeiden mukaan. Hankkeesta riippu-
7056: tusta. Ministeriössä ei ole lainvalmisteluun kes-     matta tulisi kuitenkin aina selvittää vallitseva
7057: kittyvää henkilöstöä, vaan lainvalmisteluun           tilanne ja suunnitellun sääntelyn vaikutukset.
7058: osallistuu 15-20 henkilöä muiden tehtävien            Vallitsevaa tilannetta tutkitaan yleensä selvittä-
7059: ohessa. Lainvalmistelun välittömät kustannuk-         mällä oikeudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne
7060: set olivat tarkastelukaudella yhteensä 6 Mmk.         ja käytäntö sekä hankkimalla kansainvälistä ver-
7061:    Kauppa- ja teollisuusministeriö esitteli tarkas-   tailutietoa. Tiettyä lainvalmistelun ongelman-
7062: telukaudella 50 lakiehdotusta. Lainvalmisteluun       asettelua valaisevaa tietoa kaivataan määrättynä
7063: on osallistunut vuosittain keskimäärin 15 henki-      ajankohtana, jotta tietoa voitaisiin välittömästi
7064: löä.                                                  hyödyntää.
7065:    Sosiaali- ja terveysministeriöstä valmistui 187        Ministeriön mukaan Oikeuspoliittisen tutki-
7066: lakiehdotusta ja työhön osallistui 20 henkilöä.       muslaitoksen erityisasema oikeusministeriön
7067: Ministeriössä on kaksi lainsäädäntöneuvosta.          tarvitseman tiedon tuottajana säilyy ja tulevai-
7068: Kaikkien säädösten aiheuttamat painatuskulut           suudessa todennäköisesti myös korostuu. Suun-
7069: ovat olleet vuosittain 1,5 Mmk.                       taus tällaiseen hallintoon nivellettyjen oikeuspo-
7070:    Työministeriöstä esiteltiin 46 lakiehdotusta.      litiikan alan tutkimusyksikköjen kehittämiseen
7071: Säädösvalmistelu on lisääntynyt vuodesta 1989          on havaittavissa myös muissa maissa. Tietopal-
7072: lähtien, mikäjohtuu työsuhde- ja muiden työym-         veluyksikön sijoittaminen Oikeuspoliittiseen tut-
7073: päristökysymysten siirtymisestä sosiaali- ja ter-      kimuslaitokseen on sisältynyt laitoksen johto-
7074: veysministeriöitä työministeriölle. Ministeriössä      kunnan hyväksymiin suunnitteluasiakitjoihin,
7075: on yksi lainsäädäntöneuvos, jonka nimenomai-          mutta toteutus on siirtynyt.
7076: sena tehtävänä on lainvalmistelu. Lainvalmiste-           Oikeusministeriön mukaan valmisteltavien
7077: luun on muiden tehtävien ohella osallistunut           lakiehdotusten taloudellisten vaikutusten arvioi-
7078: aiemmin kolme ja vuodesta 1989 lähtien 12              minen valmisteluvaiheessa on vaihtelevaa. Li-
7079: henkilöä.                                              säksi se on teknisesti hankalaa. Käyttökelpoisia
7080:    Ympäristöministeriössä valmistui 120 lakieh-       ja luotettavia arviqintimenetelmiä ja laskenta-
7081: dotusta. Ministeriössä on lainsäädäntöneuvos ja        malleja ei tunneta tai ei pystytä kehittämään.
7082: 30 muuta lainvalmistelutehtäviin osallistuvaa          Myös valmistelun kireä aikataulu saattaa olla
7083: esittelijää, jotka osallistuvat säädösvalmisteluun     arvioinnin esteenä. Oikeusministeriössä pide-
7084: muiden tehtäviensä ohella. Valmisteltujen esitys-      tään ongelmana myös sitä, että maastamme
7085: ten vuotuinen määrä ja valmistelijoiden määrä          puuttuu toteutetun lainsäädännön taloudellisten
7086: ovat tarkastelukaudella pysyneet samana. Lain-         vaikutusten seurantajätjestelmä. Oikeusministe-
7087: valmistelun painatuskustannukset ovat olleet 0,5       riön mukaan valtiovarainministeriön tulisi syste-
7088: Mmk vuosittain.                                        maattisesti seurata sitä, miten eri ministeriöiden
7089:    Lainvalmistelun             tietopohja.             lakiehdotusten taloudellisia vaikutuksia on käsi-
7090: Seuraavassa tarkastellaan lakiehdotusten val-          telty hallituksen esityksissä.
7091: mistelussa tarvittavan kokemusperäisen tiedon              Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
7092: käyttöön liittyviä näkökohtia eri ministeriöissä       lainvalmistelun kehittämisessä olisi keskityttävä
7093: sekä säädösvalmistelun tietopohjan kattavuutta         erityisministeriöiden valmiuksien parantami-
7094:                                                                                                      75
7095: 
7096: seen. Ruotsin tapaan niihin voitaisiin perustaa       toteutetaan lainsäädännön varsinaista harmo-
7097: lainsäädäntöjohtajan virka ja ottaa eri projektei-    nisointia.
7098: hin ulkopuolisia lainvalmistelijoita määräajaksi          Opetusministeriön hallinnonalalla tapahtu-
7099: ministeriön palvelukseen. Tämän mahdollistaa          vassa lainvalmistelussa on ministeriön mukaan
7100: tulosbudjetointi.                                     ratkaisevan tärkeää asianomaisen tehtäväkoko-
7101:     Kokemusperäisen tiedon hankinnassa sisä-          naisuuden tunteminen ja kehittämistarpeiden
7102: asiainministeriö on pyrkinyt hyödyntämään             sekä esitettävien muutosten vaikutusten arvioin-
7103: alaisensa hallinnon kokemusta kytkemällä val-         ti. Taloudellisten vaikutusten täsmällinen ar-
7104: mistelutyöhön lääninhallinnon, Väestörekisteri-       viointi on suurissa hankkeissa joskus ongelmal-
7105: keskuksen ja rekisteritoimistojen sekä keskusri-      lista. Opetusministeriö käyttää lainvalmistelussa
7106: kospoliisin ja poliisipiirien virkamiehet. Myös       tarvittaessa hyväkseen alaistensa virastojen, ku-
7107: yhteistoiminta kuntien keskusjärjestöjen kanssa       ten opetushallituksen, asiantuntemusta. Opetus-
7108: on ollut tiivistä. Tärkeää kokemusten vaihdossa       ministeriö toimii valmistellessaan lainsäädäntöä
7109: on myös pohjoismaisen lainvalmistelun ja lain-        yhteistyössä myös kuntien keskusjärjestöjen ja
7110: säädännön seuranta. Sisäasiainministeriön mie-        ammattijärjestöjen kanssa.
7111: lestä on tulosohjauksen periaatteiden mukaista,           Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
7112: että taloudelliset vaikutukset mahdollisimman         nonalalla ministeriön eri osastot ja maatilahalli-
7113: tarkkaan kuvataan lakiehdotuksissa. Sisäasiain-       tus toimivat lainvalmistelussa hyvin itsenäisesti.
7114: ministeriö esittää selvityksessään, että oikeus- ja   Lainvalmistelua ei ole ministeriössä koordinoitu
7115: valtiovarainministeriö selvittäisivät, miten tulos-   ja yhteistoiminta eri osastojen välillä tapahtuu
7116: ohjauksen periaatteita olisi noudatettava laadit-     lähinnä lausuntoja pyytämällä ja mahdollisesti
7117: taessa hallituksen esityksiä ja arvioitaessa edus-    työryhmiin osallistumalla. Ministeriön lainsää-
7118: kunnan hyväksymien uudistusten vaikutusten            däntöneuvoksen mahdollisuudet ohjata ministe-
7119: toteutumista. Tulisi luoda sellainen järjestelmä,     riössä tai maatilahallituksessa tapahtuvaa sää-
7120: jonka mukaan hallituksen kertomuksessa edus-          dösvalmistelua ovat rajoitetut. Ministeriö kat-
7121: kunnalle raportoitaisiin eduskunnan hyväksy-          sookin, että koordinoinoin ja yhteistoiminnan
7122: mien uudistusten todelliset taloudelliset vaiku-      tarve tulisi selvittää. Ministeriössä on tarvetta
7123: tukset.                                               nykyistä aktiivisempaan lainvalmisteluun, erityi-
7124:     Puolustusministeriön hallinnonalalla säädös-      sesti linja- ja ongelmakysymysten käsittelyyn,
7125: valmistelu perustuu pääosin hallinnonalan hyvin       yhdenmukaisen käytännön ja lainvalmistelun
7126: tuntevan valmisteluhenkilöstön kokemusperäi-          tason parantamiseksi.
7127:  sen tiedon hyödyntämiseen. Myös ulkopuolisten            Liikenneministeriön hallinnonalan lainsää-
7128:  asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajia käyte-    däntötyössä kokemusperäisen tiedon käyttötar-
7129: tään erityisesti komiteatyyppisessä valmistelus-      ve on korostunut. Hallinnonalan eräiden lain-
7130:  sa. Käytettävissä olevan tietopohjan kattavuus       säädäntöhankkeiden nopeus edellyttää, että
7131:  on yleensä ollut riittävä, vaikka ministeriöllä ei   valmistelussa tarvittava tieto on jo olemassa
7132:  olekaan palveluksessaan informaatikkoa eikä          hallinnonalalla, koska erillisiin tietopohjaa kar-
7133:  Finlexiä lukuun ottamatta käytettävissään esim.      tuttaviin uusiin selvityksiin ei aina ole mah-
7134:  muita tietopankkeja. Ulkomaisen vertailuaineis-      dollisuutta. Toisaalta osa lainsäädäntöhank-
7135:  ton hankinnassa on apuna käytetty mm. sotilas-       keista perustuu myös erillisiin tutkimuksiin.
7136:  asiamieskuntaa.                                      Valmistelussa käytettävää tietoa täydennetään
7137:     Valtiovarainministeriö katsoo joutuvansa          valmistelun kuluessa mm. komitea- ja ryhmä-
7138:  myös koordinoijan asemaan osallistuessaan            työllä sekä myös alan etujärjestöjen osallistu-
7139:  muissa ministeriöissä tapahtuvaan lakiehdo-          misella.
7140:  tusten laadintaan eri valmisteluvaiheissa. Ta-           Liikenneministeriön lakiehdotusten taloudel-
7141:  loudellisten vaikutusten arviointi on ministe-       listen vaikutusten arvioinnin olennainen epävar-
7142:  riön mukaan usein varsin puutteellista ja            muustekijä on toteutettavien uudistusten vaiku-
7143: joskus jopa harhaanjohtavaa. Lainsäädännön            tusjakson pituus. Nopeasti vaihtuvissa taloudel-
7144:  valmistelussa     olisi   valtiovarainministeriön    lisissa tilanteissa on tärkeää saada käyttöön
7145:  mukaan vastaisuudessa kiinnitettävä erityistä        mahdollisimman reaaliaikaista tietoa. Liikenne-
7146:  huomiota mahdollisuuksiin lisätä kansainvälis-       ministeriön käyttöön saadaan eri liikennemuo-
7147:  tä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Euroopan          toja koskeva, taloudellisiin vaikutuksiin liittyvä
7148:  yhdentymiskehityksen vuoksi tämä koskee              tilastotieto lähes reaaliaikaisesti ja korkeintaan
7149:  muitakin kuin niitä alueita, joilla mahdollisesti    yhden kuukauden viipymällä. Tältä tietopohjal-
7150: 76
7151: 
7152: ta voidaan arvioida sekä uudistusten vaikutuksia       kushallinnossa on ministeriön mukaan riittävä
7153: että seurata jo toteutetun lainsäädännön talou-        asiantuntemus voimassa olevan lainsäädännön
7154: dellisia vaikutuksia. Ministeriön hallinnonalan        ajan tasalla pitämiseksi. Uuden lainsäädännön ja
7155: uudistusten yhteydessä otetaan usein käyttöön          laajojen kokonaisuudistusten valmistelun tieto-
7156: uutta tekniikkaa, jonka taloudellisten vaikutus-       pohjan riittävyys varmistetaan laajalla yhteis-
7157: ten tarkka arviointi on vertailutietojen puuttues-     työllä. Valmistelutyöhön pyritään saamaan sel-
7158: sa vaikeaa.                                            laisia henkilöitä, joilla on tarvittava uusin alan
7159:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallionoalal-      asiantuntemus. Myös taloudellisten vaikutusten
7160: la lainvalmistelun tietopohjan riittävyydestä on       arviointiin on ministeriöllä käytettävänään tar-
7161: esitetty osastoittain erilaisia näkökantoja. Niin-     vittava taloudellinen asiantuntemus. Säädösval-
7162: pä elintarvikealalla ongelmana nähdään lähinnä         misteluun liittyvä kansainvälinen vertailu on
7163: kansainvälisen tietopohjan riittämättömyys.            usein jäänyt puutteelliseksi. Tämä johtuu ensisi-
7164: Kokemusperäisen tiedon saannissa auttaisi olen-        jaisesti siitä, että ministeriöittäin ei ole koottu
7165: naisesti koulutus ja tutustuminen kansainvälisiin      aineistoa muiden maiden lainsäädännöstä.
7166: järjestöihin. Teollisuuspuolella säädösvalmiste-       Oikeusvertailua voitaisiin ympäristöministeriön
7167: lusta huomattava osa on virastojen organisaa-          mukaan tehostaa perustamalla oikeusministe-
7168: tiota, teknillistä tarkastusta tai yritystoiminnalle   riön yhteyteen muiden maiden lainsäädäntöä
7169: tarkoitetun taloudellisen tuen jakamista koske-        koskeva tietopankki, josta voitaisiin tilata perus-
7170: vien normien laatimista, jota on voitu hoitaa          selvityksiä tai ainakin pohjamateriaalia eri hal-
7171: omien asiantuntijoiden voimin. Kauppaosas-             linonalojen lainsäädäntöhankkeita varten.
7172: tolla katsotaan, että hallinnonalojen yhteistyötä          Lainvalmistelun koordinointi.
7173: laajojen lainvalmisteluhankkeiden, kuten ETA-          Eri ministeriöissä lainvalmistelun yhteensovitta-
7174: ja EY-sopimusten kaltaisten hankkeiden, osalta         minen tapahtuu pääasiassa siten, että säädöseh-
7175: tulisi kehittää mm. siten, että oikeusministeriön      dotuksista kuullaan muita ministeriöitä tai siten,
7176: asema muodostuisi keskeiseksi.                         että säädösehdotuksen valmisteluun osallistuvat
7177:    Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen          ne ministeriöt, joiden hallinnonalaan valmistelu-
7178: mukaan terveyttä edistävän ja ongelmia ehkäise-        hanke liittyy.
7179: vän toimintapolitiikan voimistamiseksi lainval-            Oikeusministeriö pyrkii koordinoimaan sää-
7180: mistelun koordinoinoilla ja yhteistoiminnalla          dösvalmistelua lähinnä lakitekniseltä ja kielelli-
7181: muiden hallinnonalojen kanssa on tärkeä merki-         seltä kannalta lainvalmisteluosaston tarkastus-
7182: tys. Yhteistoiminnan lisäämiseen saattaisi olla        toimistossa tapahtuvan säädösehdotusten tar-
7183: tarvetta. Ministeriön hallinnonalan säädösval-          kastusten avulla. Lainvalmisteluosaston ylijoh-
7184: mistelussa pyritään käyttämään hyväksi mm.             tajan tulee ministeriöstä annetun asetuksen mu-
7185: sosiaali- ja terveyshallituksessa olevaa ja sinne      kaan seurata koko valtionhallinnon lainvalmis-
7186: koottavaa asiantuntijatietoa. Myös työmarkki-          telua ja lainsäädäntöä. Ylijohtaja seuraa lainval-
7187: najärjestöjen edustajien osallistuminen lainval-       mistelutyön kokonaisuutta mm. tarkastukseen
7188: misteluun tuo kokemusperäistä tietoa. Ministe-         tulevien säädösehdotusten avulla. Oikeusminis-
7189: riön lainvalmistelussa on taloudellisten vaikutus-     teriössä on myös laadittu erilaisia oppaita lain-
7190: ten arviointi ollut eräiltä osin ongelmallista.        valmistelun kehittämiseksi. Näitä ovat mm. Hal-
7191: Siirtyminen tulosjohtamiseen kuitenkin selkiin-        lituksen esitysten laatimisohjeet ja Lainlaatijan
7192: nyttänee ja helpottanee tätä työtä.                    opas. Molemmat ovat parhaillaan uudistettavi-
7193:    Työministeriön toimialaan kuuluva lainsää-          na.
7194: däntö valmistellaan yleensä yhteistyönä työ-               Tärkeänä koordinointitehtävänä oikeusmi-
7195: markkinaosapuoltenja ministeriön kesken. Näin           nisteriön tarkastustoimistolla on säädösehdotus-
7196: kokemusperäisen tiedon saanti sekä työntekijä-         ten tarkastaminen. Ehdotukset tarkastetaan
7197: että työnantajataholta tulee varmistettua. Sää-        yleensä vasta vähän ennen esittelyä, joten lain-
7198: dösvalmistelun tietopohjan kattavuutta edistäisi       valmistelutyön kokonaisuutta ei siinä vaiheessa
7199: se, jos Työterveyslaitos, tasa-arvovaltuutetun         enää ole mahdollista seurata. Lisäksi tarkastut-
7200: toimisto ja Erorahasto siirrettäisiin työministe-      tamisvelvollisuuden laiminlyönnit vähentävät
7201: riön alaisuuteen. Lakiehdotusten taloudellisten        tämän koordinointityön mahdollisuuksia.
7202: vaikutusten arviointi ja siinä mahdollisesti il-           Seuraavassa asetelmassa esitetään oikeusmi-
7203: menneet ongelmat ovat ministeriön mukaan yh-            nisteriön tarkastustoimistossa tarkastettujen la-
7204: teydessä edellä mainittuihin näkökohtiin.               kien, asetusten ja valtioneuvoston päätösten lu-
7205:    Ympäristöministeriössä ja sen ·alaisessa kes-       kumäärät:
7206:                                                                                                                                  77
7207: 
7208:                                Julkaistut     Tarkastetut       Laintarkastuskunta on antanut v. 1960---91
7209:                                   kpl        kpl       %     yhteensä 117 lausuntoa, joista peräti 90 oikeus-
7210: V. 1981-84                                                   ministeriön ja vain 27 muiden ministeriöiden
7211: Lait ......................     1 242         496     39,9   säädösehdotuksista. Näin ollen se on antanut
7212: Asetukset .............         1 850         593     32,1   keskimäärin vain neljä lausuntoa vuodessa. Yksi
7213: VNp ....................          684          57      8,3   lausunto on tullut maksamaan valtiolle viime
7214:                                                              vuosina arviolta 300 000 mk.
7215: Yhteensä .............          3 776       1 146     30,3      Norjassa ja Tanskassa lakiehdotusten tarkas-
7216:                                                              taminen kuuluu oikeusministeriölle. Vain Ruot-
7217: V. 1985-88
7218:                                                              sissa lakiehdotusten tarkastamisesta vastaa eri-
7219: Lait ..................... .    1 460        806      55,2   tyinen toimielin, jonka tehtävistä ja kokoonpa-
7220: Asetukset ............ .        2 124        700      33,0   nosta säädetään hallitusmuodossa. Ruotsissa
7221: VNp ................... .         706         65       9,2   tämä toimielin antaa kuitenkin vuosittain 40---
7222: Yhteensä ............ .         4 290       1 571     36,6   60 lausuntoa eli yli kymmenkertaisen määrän
7223:                                                              Suomen laintarkastuskuntaan verrattuna.
7224: V. 1989-90
7225: Lait ..................... .      873         686     78,6
7226: Asetukset ............ .        1 162         552     47,5     Laintarkastuskunta on tarkastelukaudella
7227: VNp ................... .         320          79     24,7   antanut seuraavat lausunnot:
7228: Yhteensä ............ .         2 355       1 317     55,9   1987      Perintökaaren 25 luvun muuttaminen
7229:                                                                        (OM)
7230: Kertomusvuonna                                                         Virkarikossäännöstö (OM)
7231: Lait ..................... .       575       457      79,5             Yhdistyslaki (OM)
7232: Asetukset ............ .           744       361      48,5   1988      Pakkokeinolainsäädäntö (OM)
7233: VNp ................... .          186        31      16,7             Osuuskuntalain muuttaminen (OM)
7234: Yhteensä ............ .         1 505        849      56,4             Rahoitusyhtiölaki (VM)
7235:                                                              1989      Tuotevastuulaki (OM)
7236:                                                                        Lapsen elatusavun periminen (OM)
7237:                                                                        Takaisinsaanti konkurssipesään (OM)
7238:     1980-luvun alkupuolella säädöskokoelmassa                          Laki arvo-osuusjärjestelmästä (OM)
7239: julkaistuista laeista oli tarkastettu 40 %, asetuk-                    Lapsikaappaus (OM)
7240: sista 32 % ja valtioneuvoston päätöksistä vain               1990      Tapaturmavakuutuslaki (STM)
7241: 8 %. Tarkastamatta jääneistä asetuksista ja pää-                       Asunto-osakeyhtiölaki (OM)
7242: töksistä useat olivat oikeusministeriön mukaan                         Oikeushenkilön rangaistusvastuu (OM)
7243: vähämerkityksisiä, joten niitä ei tarvitsekaan                         Metsästyslaki (MMM)
7244: tarkastuttaa ja monissa tapauksissa on ollut kyse            1991      Laki kauppaedustajista (OM)
7245: kiireellisistä asioista. Oikeusministeriö oli tuol-                    Vahingonkorvauslain muuttaminen
7246: loin kuitenkin sitä mieltä, ettei tarkastuttamis-                      (OM)
7247: velvollisuutta noudateta valtioneuvoston ohje-                         Rikoslain kokonaisuudistus II (OM)
7248: säännön edellyttämässä laajuudessa. Sittemmin                          Laki ihmisen keinoalkuisesta lisäänty-
7249: tilanne on olennaisesti parantunut lakien tarkas-                      misestä (OM)
7250: tusten osalta.                                                         Kuluttajansuojalain muuttaminen (OM)
7251:     L aintarkastu skunnan                 a s e m a.
7252: Laki- ja muiden säädösehdotusten asiallista, la-                Lausunnon keskimääräinen käsittelyaika
7253: kiteknistä ja kielellistä tarkastusta varten on              laintarkastuskunnassa oli seuraava:
7254: laintarkastuskunta, joka perustettiin v.1959 an-
7255: netulla lailla (518/59) ja joka aloitti toimintansa
7256:                                                              Vuosi                                                            Päivää
7257:  1.9.1960. Tavoitteena laintarkastuskuntaa pe-
7258: rustettaessa oli yhtäältä lainvalmistelun tason              1987 ·························································     197
7259: kohottaminen tehostamalla säädösehdotusten                   1988 ·························································     101
7260: tarkastusta ja toisaalta korkeimpien oikeuksien              1989 ·························································      84
7261: työmäärän keventäminen siirtämällä niiltä lau-               1990 ·························································      64
7262: suntotehtäviä laintarkastuskunnalle.                         1991 .........................................................      98
7263: 78
7264: 
7265:    Laintarkastuskunnasta annettua lakia muu-           kastustoimiston tarkastus, joka tapahtuu juuri
7266: tettiin v. 1989 annetulla lailla (1238/89). Uuden      ennen säädösehdotuksen esittelyä valtioneuvos-
7267: 1.1.1990 voimaan tulleen lain mukaan laintar-          tossa. Myös laintarkastuskunnassa lausunnolla
7268: kastuskunnan lausunto on pyydettävä, jollei            olleet säädösehdotukset tarkastetaan oikeusmi-
7269: asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syys-   nisteriön tarkastustoimistossa. Laintarkastus-
7270: tä muuta johdu, säädösehdotuksista, jotka sisäl-       kunnan ja tarkastustoimiston työn päällekkäi-
7271: tävät valtiosäännön, oikeusjärjestelmän keskeis-       syyttä ehkäisee toisaalta myös se, että nämä
7272: ten periaatteiden tai kansalaisten oikeussuojan        arvioivat säädösehdotuksia eri kannalta. Lain-
7273: kannalta merkittäviä säännöksiä, sekä myös kes-        tarkastuskunta arvioi säädösehdotusten suhdet-
7274: keisistä yksityisoikeuden, rikos- ja prosessioi-       ta oikeusjärjestykseen ja kansainvälisiin velvoit-
7275: keuden, hallinto-oikeuden, talousoikeuden ja           teisiin sekä valittujen lainsäädännöllisten keino-
7276: ympäristöoikeuden alaan kuuluvista säädöseh-           jen riittävyyttä asetettuihin tavoitteisiin nähden.
7277: dotuksista. Lausuntoja laintarkastuskunnalta           Tarkastustoimisto on keskittynyt arvioinnissaan
7278: voivat lainmuutoksen mukaan pyytää valtioneu-          lähinnä lakiteknisiin ja kielellisiin kysymyksiin.
7279: voston lisäksi myös yksittäiset ministeriöt. Lain-         Korkein oikeus on tarkastelukaudella anta-
7280: muutoksen jälkeen kaikista lausuntopyynnöistä          nut viisija korkein hallinto-oikeus kaksi hallitus-
7281: onkin päätetty ministeriöissä eikä enää valtio-        muodon 18 §:n mukaista lausuntoa. Kaikki lau-
7282: neuvoston yleisistunnossa.                             sunnot on annettu oikeusministeriön lakiehdo-
7283:    Oikeusministeriön mukaan ainakaan uuden             tuksista.
7284: lain kahden ensimmäisen voimassaolovuoden                  Lainvalmistelu kuuluu jokaisen ministeriön teh-
7285: aikana ei lausuntopyyntöjen määrä ole merkittä-        täviin, joten myös siinä todetut epäkohdat tulee
7286: västi lisääntynyt. Näyttää siltä, ettei laintarkas-    ensisijaisesti ratkaista hallinonaloittain. Edellä
7287: tuskuntavaihetta ole lainmuutoksenjälkeenkään          esitetystä on käynyt selville, että lainvalmistelun
7288: alettu pitää normaaliin lainvalmisteluun kuulu-        määrässä ja voimavaroissa on suuria eroja eri
7289: vana muualla kuin oikeusministeriössä. Laki-           hallinnonaloilla. Ministeriöt eivät kuitenkaan ole
7290: muutoksen jälkeen laintarkastuskunta on anta-          pitäneet niukkojakaan voimavaroja epäkohtana,
7291: nut yhdeksän lausuntoa, joista kaksi on annettu        joten lainvalmistelun tarpeiden ja voimavarojen
7292: oikeusministeriön ulkopuolelle.                        suhde lienee tarkoituksenmukainen.
7293:    Laintarkastuskunnan varsinaisina jäseninä on            Kokemusperäisen tiedon käyttöä on korostettu
7294: kaksi korkeimman oikeuden määräämää oikeus-            kaikkien hallinnonalojen lainvalmistelun lähtö-
7295: neuvosta ja yksi korkeimman hallinto-oikeuden          kohtana, minkä lisäksi toiminnaltaan läheisten
7296: määräämä hallintoneuvos. Laintarkastuskun-             hallinnonalojen ja sidosryhmien mukanaoloa lain-
7297: nan toiminnan alkaessa perustettiin sitä varten         valmistelutyössä on pidetty tärkeänä. Tutkimus-
7298: nämä virat. Jäseniksi määrätyt oikeusneuvokset         tiedon hyväksikäyttö on tiedostettu ehkä voimak-
7299: ja hallintoneuvos saavat vakinaisesta virastaan        kaimmin oikeusministeriössä, jonka alaisuudessa
7300: tulevan palkan lisäksi oikeusministeriön vahvis-       toimii Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Kansain-
7301: taman virantoimituspalkkion. Jäsenten palkka-           välisten mutta ennen kaikkea kotimaisten koke-
7302: kustannukset olivat tarkastelukaudella yhteensä        musten perusteella on tärkeää, että lainsäädän-
7303: 5,1 Mmk ja palkkiokustannukset 0,2 Mmk.                nön koordinoinnista ja tarkastuksesta vastaavalla
7304: Lainmuutoksen jälkeen laintarkastuskunta on            oikeusministeriöllä on lähellään palvelukykyinen
7305: voinut palkata sihteerin lausunnon valmistelua         tutkimuslaitos, jota voidaan käyttää sekä hal-
7306: varten. Näiden tietyn lausunnon valmistelua var-       linnonalan suunnittelussa ja lainvalmistelussa
7307: ten otettujen sihteerien palkkiot ovat v. 1990-        että myös muiden hallinnonalojen säädösvalmis-
7308: 91 olleet yhteensä 0,2 Mmk. Laintarkastuskun-          telussa. Tärkeää olisi, että joko oikeusministe-
7309: taan voidaan lain mukaan määrätä myös lisäjä-          riön tai Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhtey-
7310: seniä, joita ei kuitenkaan tarkastelukaudella ole      teen saataisiin sellainen kansainväliset yhteydet
7311: ollut.                                                 omaava tietopankki, josta voitaisiin saada meille
7312:    Oikeusministeriöitä saadun selvityksen mu-          tärkeiden maiden lainsäädännöstä pohjamateriaa-
7313: kaan laintarkastuskunnan lausuntotoiminta ei           lia eri hallinnonalojen lainsäädäntöhankkeita
7314: ole aiheuttanut ristiriitoja eikä päällekkäisyyttä      varten.
7315: suhteessa oikeusministeriön tarkastustoimiston            Laintarkastuskunnan aseman osalta valtionti-
7316: työhön. Tämä johtuu lähinnä siitä, että laintar-       lintarkastajat viittaavat aiempaan kannanottoon-
7317: kastuskunnan lausunnon antaminen ajoittuu              sa. Kertomuksessaan vuodelta 1986 ( s.34-37)
7318: valmistelun aikaisempaan vaiheeseen kuin tar-          valtiontilintarkastajat katsoivat, että laintarkas-
7319:                                                                                                              79
7320: 
7321: tuskunta voidaan lakkauttaa. Eduskunta asettui           män jälkeenkin teollisuustuotannon ja varkaus-
7322: tuolloin kuitenkin toiselle kannalle hyväksyessään       ja pahoinpitelyrikosten määrän vaihtelut näyttä-
7323: valtiovarainvaliokunnan mietinnön kertomukses-           vät seuraavan toisiaan.
7324: ta. Mietinnössä valiokunta katsoi, että laintarkas-          Rikollisuuden tilastointi muodostaa oman
7325:  tuskunnan lakkauttamista on harkittava vasta            ongelmansa myös Suomessa. Meilläkin poliisin
7326: sitten, jos sen toiminta ei kehittämispyrkimysten        ja muiden viranomaisten tietoon tullut rikolli-
7327: jälkeenkään vastaa sille asetettuja tavoitteita ei-      suus on vain osa kaikesta rikollisuudesta. Piiloon
7328:  vätkä siitä aiheutuneet kustannukset vastaa saavu-      jäävien rikosten osuus vaihtelee rikoslajeittain ja
7329:  tettuja tuloksia.                                       monissa tapauksissa vain pieni osa tulee koskaan
7330:      Yli kolme vuosikymmentä sitten perustetun           viranomaisten tietoon. Todellisen rikollisuuden
7331:  laintarkastuskunnan toiminnalle asetetut tavoit-        ja ilmoittamisalttiuden muutosten selvittämisek-
7332:  teet eivät ole toteutuneet lain ja siihen tehtyjen      si on ryhdytty täydentämään rikollisuustilaston
7333: muutosten perusteluissa esitetyn mukaisesti, eikä        tietoja muilla tietolähteillä, mm. tilastollisesti
7334:  laintarkastuskunnan asema ja merkitys lainval-          edustavaan väestöotokseen suunnatuilla haas-
7335: mistelun tason kohottajana ole muodostunut sel-          tattelututkimuksilla, joissa on selvitetty rikosten
7336:  laiseksi kuin sitä perustettaessa uskottiin. Hallitus   uhriksi joutumista.
7337:  esittää valtion talousarvioesityksessä vuodelle             Yksilöihin tai yhteisöihin kohdistuneiden
7338:  1993 laintarkastuskunnan lakkauttamista 1.1.            omaisuusrikosten tuleminen poliisiviranomais-
7339:  1993 alkaen.                                            ten tietoon riippuu Oikeuspoliittisen tutkimus-
7340:                                                          laitoksen selvityksen mukaan etenkin rikoksesta
7341:    Rikollisuuden kasvu ja seuraamusjärjestelmän          aiheutuneen vahingon suuruudesta ja voimassa
7342: kehittäminen. R i k o 11 i s u u d e n t a u s t a a.    olevista vakuutusjärjestelyistä. Väkivaltarikos-
7343: Kunkin maan rikollisuuden tason katsotaan var-           ten tuleminen poliisin tietoon riippuu puoles-
7344: sin yleisesti määräytyvän mahdollisten rikoksen-         taan, teon vakavuuden lisäksi erityisesti tekijän
7345: tekijöiden määrän, rikoksentekomahdollisuuk-             ja uhrin välisestä suhteesta. Sen sijaan vero-,
7346: sien yleisen esiintymisen sekä muiden rikosten           päihde- ja useimmat liikennerikokset, joihin ei
7347: tekemisen esteiden ja edellytysten mukaan.               liity varsinaista ulkopuolista uhria, paljastuvat
7348: Usean rikostyypin kasvutekijänä on yhteiskun-            puolestaan viranomaisvalvonnan ansiosta. Nii-
7349: nallinen muutos, joka on merkinnyt paitsi rikos-         den ilmitulo riippuu siten suoranaisesti valvon-
7350: tilaisuuksien lisääntymistä myös niiden alueellis-       nasta sekä valvontaan ja tutkintaan käytettävis-
7351: ta keskittymistä. Nopeasti muuttuvassa kaupun-           tä voimavaroista. Muutokset rikollisuustilastois-
7352: kiyhteisössä syntyy jatkuvasti kokonaan uuden-           sa saattavat siksi heijastaa paitsi rikollisuuden
7353: laisia rikoksentekomahdollisuuksia, samalla kun          todellisia, myös ilmoittamisalttiudessa ja valvon-
7354: maaseutuyhteisölle tyypilliset rikokset tulevat          nan suuntautumisessa tapahtuneita muutoksia.
7355: harvinaisiksi. Sosiaalinen kontrolli tunnetusti              R i k o II i s u u d e n k e h i t y s. Rikollisuu-
7356: vähenee kaupungistumisen lisääntyessä, mikä sa-          den kehitystä tarkastellaan seuraavaassa Oikeus-
7357: malla luonnollisesti vähentää kiinnijäämisriskiä.        poliittisen tutkimuslaitoksen julkaisun Rikolli-
7358:     Rikollisuuden käsite on myös muuttumassa             suustilanne 1990 tilastojen pohjalta. Kertomus-
7359: sisällöltään. Rikoksia määritellään uudelleen            vuonna olivat rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
7360: kaiken aikaa lainsäädäntöteitse, mutta myös              yli 50 %ja liikennerikokset yli 40 % kaikista ilmi
7361: kansalaisten käsitykset eri tekojen paheksutta-          tulleista rikoksista.
7362: vuudesta ja rangaistavuudesta muuttuvat ajan                 Tilastoitu rikollisuus on tarkastelukaudella
7363: kuluessa. Yhteiskunnassa vallitseva epäviralli-          selvästi lisääntynyt näissä rikosryhmissä. Liiken-
7364: nen normisto säätelee osaltaan rikosten ilmoitta-        nerikosten määrään on tuntuvasti vaikuttanut
7365: misalttiutta ja vaikuttaa näin sekä ilmirikollisuu-      rikesakkoseuraamuksen käyttöönotto v. 1983
7366: den rakenteeseen että sen tasoon.                        mutta myös ajoneuvokannan liikennesuoritteen
7367:     Rikollisuuden kehitykseen vaikuttavana teki-         voimakas ja jatkuva kasvu. Omaisuusrikoksista
7368: jänä on syytä mainita myös vallitseva taloudelli-        taas kavallukset, petokset sekä vahingonteot
7369: nen tila. Taloudellisessa ja rikollisuuden kehityk-      ovat lisääntyneet huomattavasti.
7370:  sessä on oikeusministeriön alaisen Oikeuspoliit-            Väkivaltarikosten osalta on todettava, että
7371: tisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan to-           tarkastelukaudella tappoon, murhaan tai niiden
7372:  dettavissa samankaltaisia piirteitä. Taloudellisen      yritykseen syyllistyneiden määrä oli peräti puoli-
7373:  kasvun taannuttua 1970-luvun puolivälissä               toistakertaistunut Vuonna 1990 tilastoitiin
7374:  myös rikollisuuden jyrkkä kasvu pysähtyi. Tä-           koko maassa 145 murhaa tai tappoa sekä 244
7375: 80
7376: 
7377:   Seuraavasta asetelmasta käy ilmi joidenkin keskeisten rikosryhmien kehitys 100 000 asukasta
7378: kohti v. 1980--91:
7379:                                                      1980          1982           1984           1986           1988      1990       1991
7380: Tappo, murha, tapon tai mur-
7381: han yritys ..............................              5,2          6,4             5,5           6,8           6,1           7,8      8,3
7382: Ryöstörikokset ......................                  40            39              36            31            36            53       53
7383: Pahoinpitelyrikokset .............                    292           325            336            339           371          413      405
7384: Varkausrikokset (ei sisällä
7385: moottoriajoneuvon anasta-
7386: mista) ....................................        2 113         2 371          2 302          2 600        2 656        3 274      3 682
7387: Vahingonteko ........................                356           430            450            585          744          937        937
7388: Kavallus- ja petosrikokset
7389: (ei sisällä veropetoksia) .........                   261           468            569           887        1 050        1 782        507 1
7390: Rattijuopumus ......................                  427           430            437           495          534          595        586
7391: Liikennerikokset (ei sisällä
7392: liikennejuopumusta mootto-
7393: rittomalla ajoneuvolla) ..........                 4 464 2       4577           6 840          6 843        7 287        7 355      7 452
7394: 1
7395:   Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen voimaantulon ja tilastointitavan muutosten vuoksi luku ei ole
7396: vertailukelpoinen edellisten vuosien lukujen kanssa.
7397: 2
7398:   Tieliikennelain uudistuksen ja tilastointitavan muutoksen vuoksi luku ei ole täysin vertailukelpoinen seuraavien
7399: vuosien lukujen kanssa.
7400: 
7401: 
7402: murhan tai tapon yritystä. Alkoholilla on mer-                              män muodostavat edelleen varkausrikokset, joi-
7403: kittävä osuus väkivaltarikoksissa. Edellä esite-                            den osuus on kuitenkin vähentynyt vuodesta
7404: tyissä tapauksissa syylliseksi epäilty oli alkoholin                        1980. Samalla kavallus- ja petosrikokset sekä
7405: vaikutuksen alainen 70 %:ssa tapauksista. Viime                             veropetokset ovat seitsenkertaistuneet ja niiden
7406: vuosina tapahtuneissa henkirikoksissa sekä teki-                            osuus on kohonnut viidennekseen kaikista rikos-
7407: jä että uhri olivat päihtyneitä yli puolessa ta-                            lakirikoksista.
7408: pauksista. Lisäksi lähes 80 % henkirikoksista                                  Seuraavassa asetelmassa kuvataan rikoslakia
7409: tapahtui tuttujen kesken.                                                   vastaan tehtyjen rikosten jakautumista eri rikos-
7410:    Rikoslakirikosten selvästi suurimman ryh-                                ryhmiin v. 1980 ja 1990 sekä kertomusvuonna:
7411: 
7412: 
7413: 
7414: Rikoslaji                                                                                                1980           1990         1991
7415:                                                                                                                          %
7416: Varkausrikokset (ei sisällä moottoriajoneuvon anastamisia) ........ .                                    45,8           37,6         47,6
7417: Kavallus- ja petosrikokset (myös veropetokset) ............................ .                             7,9           20,5          6,6 1
7418: Vahingonteko ................................................................................ .           7,7           10,8         12,1
7419: Muut omaisuusrikokset ................................................................. .                11,2           11,9         12,8
7420: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ................................ .                            8,2            6,0          6,4
7421: Siveellisyysrikokset ........................................................................ .           0,5            0,2          0,2
7422: R.i.kokset_julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan ........ ..                               4,0            2,1          2,3
7423: LukenneJuopumus ......................................................................... .              10,4            7,7          8,5
7424: Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset ..................................... ..                          4,4            3,2          3,4
7425: Yhteensä ........................................................................................ .     100,0          100,0        100,0
7426: 1
7427:   Jatkettuja rikoksia koskeva tilastointitavan muutos on johtanut kavallus- ja petosrikosten osuuden pienentymiseen
7428: edelliseen vuoteen verrattuna.
7429:                                                                                                                      81
7430: 
7431:     Ulkomaalaisten Suomessa te-                         kansalaisten Suomessa tekemistä rikoksista noin
7432: k e m i s t ä r i k o k s i s t a. Kansainvälisen ri-   kolmasosa oli syntyperältään suomalaisten
7433: kollisuuden tulo Suomeen on tällä vuosisadalla          tekemiä Tilastokeskuksen arvioiden mukaan.
7434: tapahtunut lähinnä muista Pohjoismaista, har-           Viinan myynti oli tyypillisin entisen Neuvostolii-
7435: vemmin läntisistä markkinatalousmaista eikä             ton kansalaisten Suomessa tekemä rikos. Vas-
7436: juuri milloinkaan entisen Neuvostoliiton suun-          taavasti Suomessa tuomittu ulkomaalainen ratti-
7437: nasta. Tältä osin tilanne on täysin muuttunut           juoppo oli taas yleisimmin Ruotsin kansalainen.
7438: Neuvostoliiton hajoamisen aikana. Nyt sekä              Suuri osa ulkomaalaisten rikoksista Suomessa
7439: Venäjältä että Baltian maista Suomeen ulottuva          oli päivittäismatkailijoiden tekemiä. Neuvosto-
7440: rikollisuus pahenee sekä määrältään että laadul-        liittolaisten saamien tuomioiden määrä Suomes-
7441: taan. Samanaikaisesti Euroopan integraatioke-           sa oli 48 v. 1989 ja 236 v. 1990, kun viisumien
7442: hitys on lisännyt kansainvälisiä rikollisuusongel-      määrä kasvoi vastaavana aikana 130 OOO:sta
7443: mia Suomessa.                                           213 OOO:een.
7444:     Sisäasiainministeriön poliisiosastolta saadun           Rikollisuudesta Pohjoismais-
7445: selvityksen mukaan ulkomaalaisten Suomessa              sa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityk-
7446: tekemien rikosten määrä alkoi kasvaa v. 1990.           sen mukaan tilastoidun rikollisuuden kansainvä-
7447: Voimakas kasvu alkoi kertomusvuonna ja jat-             lisiin vertailuihin on syytä suhtautua varauksel-
7448: kuu edelleen. Määrältään suurimman ulko-                lisesti. Vertailujen mielekkyys vaihtelee rikosla-
7449: maalaisten ryhmän muodostavat entiset neuvos-           jista toiseen. Seuraavassa asetelmassa esitetään
7450: toliittolaiset.    Entisten neuvostoliittolaisten       kuitenkin Pohjoismaissa tilastoitua rikollisuutta
7451:  Suomessa tekemien rikosten määrä nelinkertais-         100 000 asukasta kohti v. 1989:
7452: tui kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrat-
7453: tuna. Vuoden 1992 alun tiedot osoittavat suun-
7454: tauksenjatkuvan edelleen samanlaisena. Poliisin                          Sekki-     Murto-       Moottori-     Muut
7455:                                                                         petokset   varkaudet     ajoneuvo-   moottori-
7456:  rekistereissä toimenpiteiden syynä ovat yleensä                           ja      asuntoihin    varkaudet      ajo-
7457:  alkoholirikokset, salakuljetus ja lievät omaisuus-                     väären-                      ja      neuvoihin
7458:                                                                          nykset                 luvattomat   kohdistu-
7459:  rikokset. Niiden ohella voidaan havaita yhä                                                     käyttöön-   neet var-
7460:  enemmän ja yhä selvemmin järjestäytyneeseen                                                     ottamiset    kaudet
7461:  rikollisuuteen kytkeytyviä ilmiöitä, kuten orga-       Tanska .....     274         634          946          928
7462:  nisoitua prostituutiota, omaisuus- ja huumaus-         Norja .......                521          684          925
7463:  ainerikollisuutta.                                     Ruotsi ......     204        237          845        1 827
7464:     Suomen poliisiviranomaisten käsityksen mu-          Suomi ......       62        183          326          415
7465:  kaan käynnistynyt keskusteluyhteys ja yhteistoi-
7466:  mintamuotojen tarpeen ja mahdollisuuksien sel-
7467:  vitys osoittavat, että Venäjän ja Baltian maiden          Norjassa asuntoihin tehtyjen murtovarkauk-
7468:  valvontaviranomaiset ovat vakuuttuneita siitä,         sien määrään sisältyvät myös vapaa-ajan asun-
7469:  että Suomi ja sitä kautta muut Pohjoismaat ovat        toihin tehdyt murrot. Tanskan omakotivaltai-
7470:  lähialueidemme vakavimman ja järjestäytyneesti         suus selittänee myös maan muita Pohjoismaita
7471:  toimivan rikollisuuden erityisen kiinnostuksen         korkeammat luvut asuntomurroissa. Näistä
7472:  kohteena.                                              huolimatta Suomen tilastoidun omaisuusrikolli-
7473:     Ulkomaalaisten osuutta tehtyihin rikoksiin ei       suuden taso on varsin alhainen muihin Pohjois-
7474:  ole sisäasiainministeriön mukaan erityisesti sel-      maihin verrattuna.
7475:  vitetty lukuun ottamatta seksuaalirikoksia. Ul-           Seuraamusjärjestelmän kehit-
7476:  komaalaiset tekivät kertomusvuonna peräti              täminen. Oikeustieteen käsitteistössä seuraa-
7477:  20 % kaikista poliisin selvittämistä seksuaaliri-      musjärjestelmä vaikuttaa yleisestävästi kansalai-
7478:  koksista.                                              siin yleensä ja erityisestävästi rangaistuksen koh-
7479:     Tilastokeskuksen oikeustilaston mukaan vii-         teisiin. Edellisen katsotaan perustuvan joko ran-
7480:  naan liittyvät rikokset, kuten viinan salakulje-       gaistuksen pelottavaan tai sen asenteita ja mo-
7481:  tus, myynti ja rattijuopumus, ovat olleet tyypil-      raalikäsityksiä muokkaavaan vaikutukseen, kun
7482:  lisimpiä rikoksia, joista ulkomaalainen on Suo-        taas erityisestävään vaikutukseen pyritään ri-
7483:  messa oikeudessa tuomittu. Neljässä tapauk-            koksentekijän varoittamisella, sopeuttamisella
7484:  sessa viidestä tuomiona on ollut sakko. Yli            tai vaarattomaksi tekemisellä.
7485:  puolet v. 1990 tuomituista ulkomaalaisista oli            Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityk-
7486:  Ruotsin tai Neuvostoliiton kansalaisia. Ruotsin        sen mukaan eri maissa tehdyt tutkimukset mah-
7487: 
7488: 6 320730U
7489: 82
7490: 
7491:   Poliisin tietoon tulleiden rikosten esiintymistä eri Pohjoismaissa v. 1985-89 voidaan vertailla
7492: myös seuraavan asetelman perusteella:
7493: 
7494:                                                     Rikoksia keskiväkiluvun 100 000 asukasta kohti          Rikosten
7495:                                                                                                                määrä
7496:                                                                                                            tuhansissa
7497:                                               1985          1986          1987         1988           1989      1989
7498: Norja
7499: Pahoinpitelyrikokset .............            128           128           141          162            181            8
7500: Varallisuusrikokset ................        3 462         3 485         4 737        4 668          5 046          213
7501: Tanska
7502: Pahoinpitelyrikokset .............            115           119           115          127            142            7
7503: Varallisuusrikokset ................        8 958         9 667         9 878       10 094         10 079          517
7504: Rikoslakirikokset ..................        9 365        10 050        10 254       10 499         10 493          538
7505: Ruotsi
7506: Pahoinpitelyrikokset .............           383            392           413          444            467           40
7507: Varallisuusrikokset ................       9 628         10 346        10 149       10 106         10 535          895
7508: Rattijuopumus ......................         237            277           272          289            308           26
7509: Rikoslakirikokset ..................      10 710         11 471        11 295       11 320         11 820        1 004
7510: Kaikki rikokset .....................     12 195         13 087        12 995       12 875         13 479        1 145
7511: Suomi
7512: Pahoinpitelyrikokset .............           335            340           346          371            401           20
7513: Varallisuusrikokset ................       4 458          4 790         4 900        5 239          6 180          307
7514: Rattijuopumus ......................         434            508           512          549            584           29
7515: Rikoslakirikokset ..................       5 501          5 731         5 822        6 148          7 201          358
7516: Kaikki rikokset .....................     13 389         14 208        14 823       14 989         16 250          807
7517: Huomautuksia:
7518: Rikosryhmänimikkeet viittaavat ensisijaisesti kansallisissa oikeustilastojulkaisuissa käytettyihin ryhmittelyihin. Ryh-
7519: mittelyä on tässä taulukossa yhdenmukaistettu mm. seuraavasti: vahingonteko ja väärennysrikoksetja (vuodesta 1985)
7520: tuhopolttorikokset on luettu varallisuusrikoksiin, kun taas verorikokset on jätetty tämän ryhmän ulkopuolelle.
7521: Liikennejuopumusrikoksia ei ole sisällytetty rikoslakirikoksiin.
7522: Norjan rikosluvut eivät sisällä ns. rikkomuksia: rikosluokittelu perustuu tutkinnan loputtua saatavissa oleviin
7523: tietoihin. Selvästi jatketun rikoksen käsittävä tekosarja merkitään useassa tapauksessa yhtenä rikoksena Norjan
7524: rikostilastoon. Ruotsin rikosluvut sisältävät myös myöhemmin ns. ei-rikoksiksi todetut teot. Ruotsin rikostilasto ei-
7525: eräin poikkeuksin- sisällä tietoja sellaisista rikoslain ulkopuolisia rangaistussäännöksiä vastaan tehdyistä rikoksista,
7526: joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko.
7527: 
7528: 
7529: 
7530: dollisuuksista vaikuttaa rangaistuksilla ja muilla            mä toimii ennen kaikkea yleisestävästi kansalai-
7531: seuraamuksilla rikollisuuden tasoon ja kehitys-               siin nähden. Järjestelmän asianmukainen toi-
7532: suuntaan antavat aihetta suhtautua varaukselli-               minta, johon sisältyy järkevä kriminalisointira-
7533: sesti näiden keinojen tehokkuuteen. Tämän vuo-                kenne, kansalaisten oikeustajuntaa vastaava
7534: sisadan keskivaiheilla kriminaalipoliittinen uu-              rangaistustaso ja riittävän suuri kiinnijoutumis-
7535: distustyö sävyttyi useimmissa länsimaissa pyrki-              riski, on rikollisuutta aisoissa pitävän kansalais-
7536: myksistä painottaa seuraamusjärjestelmän so-                  moraalin ylläpitämisen välttämätön ehto. Tutki-
7537: peuttavaa vaikutusta pelottavan vaikutuksen                   muslaitoksen mukaan rangaistuksen ankaruutta
7538: kustannuksella. Tutkimusten valossa molemmat                  muuttamalla voidaan sitä vastoin vain vähän
7539: vaikutuskeinot on sittemmin kyseenalaistettu tai              vaikuttaa rikollisuuden yleiseen tasoon. Pelotta-
7540: niiden tehokkaan vaikutusalan on havaittu ra-                 van vaikutuksen osalta on kiinnijoutumisriski
7541: joittuvan suppeisiin erityisryhmiin.                          osoittautunut rangaistusten ankaruutta merkit-
7542:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityk-              tävämmäksi tekijäksi. Vaikka seuraamusjärjes-
7543: sen perusteella Suomessa nykyisin vallitsevien                telmän merkitys olisikin rajallinen rikollisuuden
7544: käsitysten mukaan rikosoikeudellinen järjestel-               tason ja kehityssuunnan määräytymisessä, ei se
7545:                                                                                                          83
7546: 
7547: tarkoita sitä, etteikö järjestelmää pitäisi edelleen       Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen
7548: kehittää.                                              mukaan vankilarangaistus on ainoa tiedossa
7549:     Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos katsoo selvi-     oleva tehokas seuraamusjärjestelmä määrältään
7550: tyksessään, että vankeusrangaistuksen käyttöä          pienen ja jatkuvasti uusiin rikoksiin syyllistyvän
7551: tulisi pyrkiä vähentämään, koska se on sekä kallis     henkilöryhmän kohdalla, johon muut keinot
7552: rangaistusmuoto että myös omiaan lisäämään             eivät ole vaikuttaneet.
7553: rangaistujen uusintarikollisuutta ja muutenkin             Taloudellisen taantuman aikana talousrikok-
7554: vaikeuttamaan heidän sopeutumistaan yhteis-            set lisääntynevät huomattavasti. Odotettavissa
7555: kuntaan. Tutkimuslaitoksen mukaan tässä on             on, että mm. velallisen rikoksia konkurssin yh-
7556: maassamme onnistuttu 15 viime vuoden aikana,           teydessä tullee ilmi ja poliisin tutkittavaksi kerto-
7557: jolloin vankeusaikoja on lyhennetty ja vapaudes-       musvuodelta runsaan vuoden viivästymällä huo-
7558: sa täytäntöönpantavien seuraamusten osuutta            mattava määrä. Ilmitulo on pääasiassa kiinni
7559: lisätty. Tutkimuslaitoksen mukaan tämän kehi-          tarkastuksen tehokkuudesta. Poliisiosaston käsi-
7560: tyssuunnan jatkumista on pidettävä tarkoituk-          tyksen mukaan talousrikosten torjumiseksi eri-
7561: senmukaisena, kun otetaan huomioon pyrkimys            tyisten valvontaviranomaisten olisi tehostettava
7562: pitää Suomen vankiluku muiden vastaavien mai-          kirjanpitojen tarkastusta. Poliisiosastossa on
7563: den tasolla sekä oivallus, että rikollisuuteen voi-    valmisteilla strategia talousrikostutkinnan te-
7564: daan usein tarkoituksenmukaisimmin vaikuttaa           hostamiseksi. Ministeriön käsityksen mukaan
7565: muilla kriminaalipolitiikan keinoilla.                 poliisi ei tule selviytymään tyydyttävällä tavalla
7566:     Tutkimuslaitoksen selvityksessä todetaan,          yhteiskunnalle suuria taloudellisia menetyksiä
7567: että eri viranomaisten ja eduskunnan nimen-            aiheuttavasta talousrikollisuuden ennalta estä-
7568: omaisesti hyväksymä siirtyminen kohti lyhyem-          misestä eikä tutkinnasta ilman laaja-alaista yh-
7569: piä ja harvemmin käytettyjä vankeusrangaistuk-         teistyötä sidosryhmien kanssa.
7570: sia ei perustu ainoastaan pyrkimykseen normali-            Rangaistusjärjestelmän toimintaa kuvataan
7571:  soida Suomen rangaistustaso muihin maihin ver-        lähinnä tuomioistuin- ja vankitilastojen avulla.
7572: rattuna. Taustalla on myös ollut se ajatus, että           Pahoinpitelyrikoksissa selvitysprosentti on
7573: vapaudenmenetys modernissa, koulutukseen ja            laskenut alle 80 %:n ja ryöstörikoksissa alle
7574: työmarkkinakilpailuun perustuvassa yhteiskun-          50 %:n. Varkaus- ja vahingontekorikosten selvi-
7575:  nassa on ankarampi seuraamus kuin edellisten          tysprosentti on laskenut alle 30 %:n. Kavallus- ja
7576:  sukupolvien maatalousvaltaisessa yhteiskunnas-        petosrikoksissa, joissa selvitysaste rikosten luon-
7577:  sa. Vankeuden rankaisullinen merkitys on siis         teen vuoksi on korkea, selvitysprosentit ovat
7578:  kohonnut.                                             nousseet jonkin verran viime vuosien aikana.
7579:     Suomen vankiluvusta voidaan päätellä, että         Tämä johtuu ainakin osittain laskentateknisistä
7580:  Suomessa tuomitut vankeusrangaistukset edel-          seikoista.
7581:  leen ovat varsin ankaria verrattuna muissa vas-           On huomattava, että vain osa asetelmassa
7582:  taavissa maissa tuomittuihin rangaistuksiin siitä     mainituista menoeristä ja henkilöpanoksista
7583:  huolimatta, ettei Suomen rikollisuus ole kan-         kuuluu rikollisuuden valvonnan piiriin. Niinpä
7584:  sainvälisesti katsoen erityisen korkea.               mm. alioikeuksien menoista arviolta puolet lue-
7585:     Rikollisuustilastot osoittavat kasvua melkein      taan rikollisuuskontrollin kustannuksiin.
7586:  kaikissa maailman maissa. Tutkimuslaitoksen               M a k s u t o n o i k e u d e n k ä y n t i. Lain
7587:  tiedossa ei ole yhtään sellaista maata, jossa         (87/73) mukaan maksuton oikeudenkäynti voi-
7588:  esim. vankeusrangaistusten käyttöä säätelemäl-        daan myöntää yleisessä tuomioistuimessa, vesi-
7589:  lä olisi pystytty pysyvästi vaikuttamaan ao.          oikeudessa, vesiylioikeudessa, maaoikeudessa,
7590:  maan yleiseen rikollisuuden tasoon. Kansainvä-        lääninoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oi-
7591:  lisessä kriminaalipoliittisessa keskustelussa ol-     keudessa. Se on mahdollista myöntää rikos-,
7592:  laankin yhä enemmän kiinnittämässä huomiota           riita- ja hakemusasiassa. Vuonna 1988 säädetyllä
7593:  muihin kriminaalipoliittisiin keinoihin kuin          lainmuutoksella (1125/88) maksuttoman oikeu-
7594:  seuraamuksen ankaruuteen. Tällaisia keinoja           denkäynnin soveltamisalaa laajennettiin rikos-
7595:  ovat esim. kiinnijoutumisriskin lisääminen ja         ja hakemusasioissa sekä lääninoikeuden ja
7596:  muu rikosoikeudellisen järjestelmän toiminta-         korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemissä
7597:  edellytysten parantaminen, lähiyhteisön aktivoi-      asioissa. Merkittävin muutos oli maksuttoman
7598:  minen rikollisuuden kontrolliin sekä ennen            oikeudenkäynnin ulottaminen esitutkintaan riip-
7599:  kaikkea rikoksentekomahdollisuuksien yleinen          pumatta siitä, tuleeko asia tuomioistuimen tut-
7600:  vähentäminen.                                         kittavaksi vai ei.
7601: 84
7602: 
7603:   Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan maamme rikollisuuden seuraamusjärjestelmän toimintaa v.
7604: 1950--91:
7605:                                                            1950             1960        1970          1980    1990      1991
7606:                                                                                             %
7607: Rikosten selvittäminen:
7608:   Omaisuusrikokset .............................                65           64           52           51       50        37
7609: Väkivaltarikokset                                               96           95           90           89       84        84
7610:                                                                                    1 000 kpl
7611: Tuomitut:
7612:   Omaisuusrikokset .............................                 8            8             13         33       43
7613:   Väkivaltarikokset .............................                3            3              5         11       12
7614: Rikesakot ............................................                                                          70
7615: Sakkorangaistukset ..............................           120             188         193           296 1    364 2
7616: Ehdolliset vapausrangaistukset ............                   3               4           5            14       17
7617: Ehdottomat vapausrangaistukset ........                       6               7          10            10       12
7618: Vangit vuoden alussa ..........................               8               7           5             5        3            3
7619: Vapausrangaistuksen mediaanipituus 3
7620:   kuukausina:
7621:   Kaikki rikokset ................................          7,6              5,9         5,0          3,7      3,0       3,0
7622:   Varkausrikokset (RL 28:1-3) .........                     9,8              7,7         6,6          4,6      2,9       2,9
7623:   Pahoinpitelyrikokset (RL 21:5-7) ..                       8,6              6,4         5,7          4,9      4,0       4,3
7624: 1 Lisäksi vajaat 5 800 oheissakkoa.
7625: 2
7626:   Lisäksi 8 472 oheissakkoa.
7627: 3 Mediaani = luku, jonka kummallekin puolelle jää puolet suuruus(pituus-)järjestykseen pannuista havainnoista.
7628: 
7629: 
7630: 
7631:   Rikosten selvitysprosentit kuvaavat seuraavassa asetelmassa tilanteen kehitystä eri rikosnimikkei-
7632: den osalta v. 1980--91:
7633: Rikosnimike                                              1980        1982      1984         1986       1988   1990     1991
7634:                                                                                         %
7635: Pahoinpitelyrikokset (RL 21:5-7) ...                      83          81           78            77      81    81       81
7636: Väkisinmakaaminen (RL 20: 1) .........                    70          77           71            68      64    61       65
7637: Ryöstörikokset .................................          53          54           55            54      61    48       45
7638: Asiakirjojen väärentäminen ..............                 73          79           85            82      79    85       36 1
7639: Kavallusrikokset ...............................          73          79           80            83      87    83       641
7640: 
7641: Petosrikokset ....................................        80          85           85            80      92    89       97 1
7642: Varkausrikokset
7643: (pl. moottoriajoneuvovarkaudet)
7644: (RL 28:1-3) ....................................          38          40           40            39      39    37       30 1
7645: Moottoriajoneuvon anastaminen
7646: tai luvaton käyttöönottaminen
7647: (RL 38:6a2- 3; 28:1,2) ........................           50          50           49            47      47    38        ..
7648: Vahingonteko (RL 35:1-3) .............                    41          38           34            32      30    27       27 1
7649: 1 Rikoslain omaisuus-, vaihdanta-, ja talousrikoksia koskeva uudistus (769/90) tuli voimaan 1.1.1991. Näitä rikoksia
7650: 
7651: koskevat tilastoluvut eivät ole sen vuoksi täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.
7652: 2 Moottoriajoneuvon luvattomista käyttöönottamisista ei rikoslain muutoksen (769/90) jälkeen ole tilastotietoja
7653: 
7654: käytettävissä.
7655: 
7656: 
7657:    Vuonna 1988 uudistettu avioliittolainsäädän-                           Maksuton oikeudenkäynti voidaan myöntää
7658: tö (411187) on vähentänyt sekä maksuttomien                           Varattomille ja vähävaraisille Suomen kansalai-
7659: oikeudenkäyntien määriä että kustannuksia. Sen                        sille ja ulkomaalaisille. Toisin kuin yleinen oi-
7660: sijaan pakkokeinoasioiden säätäminen maksut-                          keusaputoiminta maksuton oikeudenkäynti on
7661: tomien oikeudenkäyntien piiriin v. 1990 on lisän-                     painottunut rikosasioihin. Maksuttoman oikeu-
7662: nyt sekä määriä että kustannuksia.                                    denkäynnin myöntämisessä ovat avainasemassa
7663:                                                                                                                                         85
7664: 
7665:    Suomen rikollisuuden seuraamusjärjestelmän määrärahoja ja henkilöstön määrää kuvaa seuraava
7666: asetelma kertomusvuodelta:
7667: 
7668: Tehtävä                                                                                                   Kokonais-     Osuus       Henki-
7669:                                                                                                            menot        valtion     löstön
7670:                                                                                                                        kokonais     määrä
7671:                                                                                                                        menoista
7672:                                                                                                             Mmk           %
7673: Oikeushallinto ............................................................................... .           169,6         0,1          443
7674: Maksuton oikeudenkäynti rikosasioissa (arvio) ............................ .                                70,6         0,0
7675: Rikosvahinkojen korvaukset ......................................................... .                      15,2         0,0
7676: Alioikeudet .................................................................................... .         416,3         0,3        1 780
7677: Muut oikeudet (ylimmät tuomioistuimet, hovioikeudet,
7678: lääninoikeudet, erityistuomioistuimet) .......................................... .                         369,4        0,2        1 371
7679: Syyttäjän- ja ulosottovirastot ........................................................ .                   190,2        0,1          774
7680: Poliisitoimi (ilman läänin- ja keskushallintoa) .............................. .                          2 685,7        1,7       11 408
7681: Vankeinhoitolaitos (sisältää myös valtionavun kriminaalihuolto-
7682: työhön ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen valtionaputoimet) ........... .                                       853,4        0,5        2 936
7683: Yhteensä ........................................................................................ .       4 770,4        2,9       18 712
7684: 
7685: yleiset alioikeudet, sillä alioikeudessa maksuUo-                             Seuraavassa asetelmassa esitetään maksutto-
7686: man oikeudenkäynnin saaneen asia käsitellään                                mien oikeudenkäyntien kustannuskehitys v.
7687: maksuttomana myös muutoksenhakutuomiois-                                    1987-91:
7688: tuimissa.
7689:    Maksuttoman oikeudenkäynnin kustannuk-                                   Vuosi                             Tilin-    Kertomusvuoden
7690: set muodostuvat oikeudenkäyntiavustajille mak-                                                               päätös          hintataso
7691: setuista palkkioista ja kulujen korvauksista. Oi-                                                                      Kuluttaja- Ansio-
7692: keudenkäyntiavustajina toimivat useimmiten                                                                               hinta-       taso-
7693: asianajajat tai muut lakimiehet. Yleisten oikeus-                                                                       indeksi     indeksi
7694: avustajien osuus maksuttornissa oikeudenkäyn-                                                                            Mmk
7695: neissä on pieni. Useimmiten he avustavat perhe-                             1987 ·····················       62,19       76,83      85,45
7696: oikeudellisissa asioissa. Tällöin tilastoihin sisäl-                        1988 ·····················       61,77       76,83      77,97
7697: tyvät vain ne yleisten oikeusavustajien hoitamat                            1989 ·····················       67,98       75,11      79,03
7698: asiat, joissa on asiakkaitten puolesta laskutettu                           1990 .................... .      79,53       82,80      84,45
7699: kulukorvauksia. Palkkiotahan yleisille oikeus-                              1991 .................... .      89,22       89,22      89,22
7700: avustajille ei makseta.
7701:    Tietohallintotoimistoon toimitetun aineiston                                Vuonna 1987 maksuttomien oikeudenkäyn-
7702: mukaan kertomusvuonna myönnettiin maksu-                                    tien tilastointi sidottiin kiinteästi oikeudenkäyn-
7703: ton oikeudenkäynti yleisissä alioikeuksissa                                 tiavustajien palkkioiden ja kulukorvausten mak-
7704: 20 573:lle, hovioikeuksissa 9 100:lle ja korkeim-                           satukseen, koska aiempien vuosien tiedot olivat
7705: massa oikeudessa 700:lle henkilölle.                                        osoittautuneet epäluotettaviksi. Tuomioistuimet
7706:    Hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa                               olivat toimittaneet tietojärjestelmäyksikköön sa-
7707: käsitellyistä asioista useimmat ovat olleet mak-                            tunnaisesti tilastoilmoituksia tapauksissa, joissa
7708: suttornia jo yleisissä alioikeuksissa. Muiden tuo-                          oikeudenkäyntiavustajaksi oli määrätty yleinen
7709: mioistuinten osuus oli pieni.                                               oikeusavustaja tai avustajaa ei ollut määrätty
7710:    Edellä mainittujen asioiden lisäksi yleiset oi-                          lainkaan. Epäluotettavuus koski nimenomaan
7711: keusavustajat avustivat alioikeuksissa 3 500 sel-                           tapauksia, joissa valtiolle ei syntynyt maksuvel-
7712: laisessa maksuttomassa oikeudenkäynnissä, jos-                              voitetta. Vuosien 1987 ja 1988 tiedot eivät tämän
7713: sa valtiolle ei syntynyt kuluja.                                            vuoksi ole suoraan vertailukelpoisia aiempien
7714:    Aikasarjoissa on otettu huomioon tuomiopii-                              vuosien tietoihin.
7715: rimuutokset Asunto-oikeuksien tiedot on sisäl-                                 Seuraavasta asetelmasta käy ilmi maksutto-
7716: lytetty alioikeuksiin ja maistraattien tiedot raas-                         mien oikeudenkäyntien määrän kehitys eri oi-
7717: tuvan oikeuksiin.                                                           keusasteissa v. 1987-91:
7718: 86
7719: 
7720: Tuomioistuin                                                                         Maksuttomat oikeudenkäynnit
7721:                                                                              1987      1988        1989         1990        1991
7722: Tuomiokunnat/KO:t ....................................... ..              10 101     9 246       9 595        9 838      10 412
7723: Raastuvanoikeudet ........................................... .           10 611     9 616       9 282        9 304      10 161
7724: Hovioikeudet .................................................... .        8 577     8 704       8 643        9 189       9 107
7725: Korkein oikeus ................................................. .            513      646          563         630         726
7726: Korkein hallinto-oikeus .................................. ..                   1         1          13           45         101
7727: Lääninoikeudet ................................................ .                                    13           17          50
7728: Maaoikeudet .................................................... .            15         12          12           13          11
7729: Vesioikeudet ..................................................... .           5          2           5            3           5
7730: Vesiylioikeus ..................................................... .          3          3                        6           2
7731: Vankilaoikeus ................................................... .            8          4            6           5           5
7732: Muut ................................................................ .        1                                   2           2
7733: Yhteensä ........................................................... .    29 835    28 234      28 132       29 052      30 582
7734: 
7735:   Kertomusvuoden valtion tilinpäätöksen mu-                               eri toimenpiteistä perustuu toimenpiteen vaati-
7736: kaan maksuttomien oikeudenkäyntien kustan-                                man työn määrään, laatuun, tehtävän vaikeu-
7737: nukset olivat yhteensä 89,2 Mmk ja jakautuivat                            teen ja tehtävän suorittamiseen käytettyyn ai-
7738: seuraavasti:                                                              kaan. Myös päämiehen asema, oikeudenkäynti-
7739:                                                    Mmk              %     avustajan koulutus, kokemus ja ammattitaito
7740: Yleiset alioikeudet ................ .              80,0         89,7     vaikuttavat palkkion määräytymiseen. Edellä
7741: Hovioikeudet ...................... ..               8,1          9,1     mainitut tekijät näyttävätkin selvästi vaikutta-
7742: Muut tuomioistuimet .......... ..                    1,1          1,2     van koko maan palkkioiden keskiarvoihin, mut-
7743:                                                                           ta eivät enää johdonmukaisesti hovioikeuspiirien
7744:    Maksuttomien oikeudenkäyntien kustannuk-                               eikä tuomioistuinten keskiarvoihin.
7745: set ovat nousseet viiden viime vuoden aikana.                                Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdotti
7746: Vuodesta 1990 kustannukset nousivat 12%.                                  v. 1989, että laskutuskäytännön yhtenäistämi-
7747: Reaalikustannukset kuluttajahintaindeksillä mi-                           seksi oikeusministeriö voisi vahvistaa oikeuden-
7748: tattuna nousivat lähes 8 %ja ansiotasoindeksillä                          käyntiavustajia varten markkamääräisen palk-
7749: mitattuna lähes 6 %.                                                      kiosäännön. Eduskunta on v. 1975 jättänyt hy-
7750:    Voimassa olevan oikeusministeriön ohjeen                               väksymättä vastaavan muutosehdotuksen. Eh-
7751: (493/33/91 OM) mukaan, jolla korvattiin v. 1975                           dotusta ei ole toteutettu. Toinen oikeusministe-
7752: annettu ohje, oikeudenkäyntiavustajan palkkio                             riön asettama työryhmä ehdotti kertomusvuon-
7753: 
7754:    Seuraavassa asetelmassa esitetään maksuUoman oikeudenkäynnin kustannukset lääneittäin
7755: v. 1987-91 yleisissä alioikeuksissa:
7756: Lääni                                    Palkkiot ja kulut yhteensä                           Palkkioiden ja kulujen osuus
7757:                                 1987       1988        1989        1990     1991      1987      1988       1989   1990       1991
7758:                                                       Mmk                                                   %
7759: Uudenmaan ........ 17,13                 16,04       18,96       23,77     25,81      30,6      29,0       31,2   33,5       32,3
7760: Ahvenanmaan .... 0,13                     0,08        0,16        0,18      0,24       0,2       0,2        0,3    0,2        0,3
7761: Turun ja Porin ... 9,32                   8,43        8,68        9,45     11,36      16,7      15,2       14,3   13,3       14,2
7762: Hämeen .............. 6,81                7,10        7,96        9,52     11,53      12,2      12,8       13,1   13,4       14,4
7763: Kymen ............... 2,97                3,32        2,68        3,44      3,65       5,3       6,0        6,1    4,8        4,6
7764: Mikkelin ............. 2,13               1,88        2,11        3,39      2,76       3,8       3,4        3,5    4,8        3,4
7765: Pohjois-Karjalan         1,98             1,95        2,04        2,30      2,38       3,5       3,5        3,4    3,2        3,0
7766: Kuopion ............. 3,19                3,72        3,61        3,89      4,66       5,7       6,7        5,9    5,5        5,8
7767: Keski-Suomen .... 2,10                    1,92        2,22        2,54      2,75       3,8       3,5        3,7    3,6        3,4
7768: Vaasan ............... 2,64               2,67        2,84        3,40      3,74       4,7       4,8        4,7    4,8        4,7
7769: Oulun ................. 4,38              4,64        4,43        5,28      6,36       7,8       8,4        7,3    7,4        7,9
7770: Lapin .................. 3,13             3,58        4,04        3,86      4,89       5,6       6,5        6,6    5,4        6,0
7771: Koko maa .......... 55,92                55,34       60,73       71,01     80,02       100       100        100    100        100
7772:                                                                                                                                87
7773: 
7774:   Seuraavassa taulukossa esitetään maksuttomat oikeudenkäynnit ja kustannukset yleisissä alioi-
7775: keuksissa asiaryhmittäin kertomusvuonna:
7776: Asiaryhmä         Yleinen         Asianajaja         Muu lakimies    Muu avustaja    Ei avustajaa     Yhteensä
7777:                   oikeusavustaja
7778:                   Avus-    mk    Avus-       mk     Avus-      mk    Avus-     mk   Edun-     mk      kpl       %      mk        %
7779:                   tetta-         tetta-             tetta-           tetta-         saajat                  mää-            kustan-
7780:                     vat            vat                vat              vat                                  rlistä          nuksis-
7781:                                                                                                                                  ta
7782: Hakemusasiat .. 194 49770 1091 3560081 365 1167928 30 87858 21                               2480 1701       8,3 4868118       6,1
7783: Riita-asiat ........ 184 78552 1404 7414388 597 2889657      55 99215 6                      2438 2246      10,9 10484250     13,1
7784: Rikosasiat ........ 128 117641 11842 48755608 3965 14592163 234 516442 9                     1846 16178     78,6 63983699     80,0
7785: Konkurssiasiat . 0           0     6    11880    2    10836   0      0 0                        0     8      0,0    22716      0,0
7786: Esitutkinta ....... 33    2200     4    11837    3     7125   0      0 0                        0    40      0,2    21162      0,0
7787: Pakkokeinoasiat 0            0   320   511684   65   112450  15 17705 0                         0   400      1,9   641838      0,8
7788: Yhteensä .......... 539 248163 14667 60265478 4997 18780159             334 721220 36        6764 20573     100,0 80021783 100,0
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 
7793:   Oikeudenkäyntiavustajille maksetut keskimääräiset palkkiot ja kulukorvaukset yleisissä alioi-
7794: keuksissa olivat kertomusvuonna seuraavat:
7795: 
7796: Asiaryhmä                                         Yleinen      Asian-           Muu            Muu             Ei           Keski-
7797:                                                    oikeus-      ajaja         lakimies        avustaja      avustajaa       määrin
7798:                                                   avustaja                               mk
7799: Hakemusasiat .............................          257        3 263           3 200          2 929              118        2 862
7800: Riita-asiat ...................................     427        5 281           4 840          1 804              406        4 668
7801: Rikosasiat ..................................       919        4 117           3 680          2 207              205        3 955
7802: Konkurssiasiat ...........................                     1 980           5 418                                        2 839
7803: Esitutkinta ..................................       67        2 959           2 375                                          529
7804: Pakkokeinoasiat .........................                      1 599           1 730          1 180                         1 605
7805: Keskimäärin ...............................         460        4 109           3 758          2 159              188        3 890
7806: 
7807: 
7808: 
7809: na, että maksuttomasta oikeudenkäynnistä an-                            Valtiontilintarkastajat ovat huolestuneet siitä,
7810: nettua lakia tulisi laajentaa koskemaan myös                        että rikosten selvittäminen on maassamme käynyt
7811: turvapaikanhakijan valitusta turvapaikkalauta-                      yhä vaikeammaksi. Kun viikivaltarikoksista jäi
7812: kuntaan. Työryhmän mietinnöstä on saatu lau-                        1950-luvulla selvittämättä vain muutamia prosent-
7813: suntoja.                                                            teja, on tilanne 1990-luvullajo muodostunut sellai-
7814:     Rikollisuuden kasvu on myös Suomessa torjun-                    seksi, että selvittämättä jäli yli 15%. Tähän
7815: tamahdollisuuksiin nähden muodostumassa vaka-                       kehityssuuntaan on saatava muutos. Myös omai-
7816: vaksi ongelmaksi. Vaikka tilastoidun rikollisuu-                    suusrikosten kohdalla tilanne on entisestään hei-
7817: den ja todellisen rikollisuuden välillä voidaankin                  kentynyt. Edellä mainittuna ajankohtana on omai-
7818: aina nähdli mahdollisuuksia harhaanjohtaviin joh-                   suusrikosten      selvittämisprosentti   alentunut
7819: topliätöksiin, on rikollisuuden yleinen kasvu maas-                 65 %:sta 50 %:iin. Varkauksista kyetään selvittä-
7820: samme kiistaton tosiasia. Rikollisuuden kasvaessa                   mään enää hieman yli viidennes.
7821: kiinnijoutumisriski on vähentynyt, mikä on voimis-                     Rangaistuksen ankaruuden uhka on tarkastelu-
7822: tanut kansalaiskeskustelua maamme kriminaali-                       kaudella edelleen vähentynyt. Vapausrangaistuk-
7823: politiikan tasosta ja uudistamistarpeesta. Valtion-                 sen keskimääräinen pituus oli v. 1950 kaikissa
7824: hallinnon säästötoimet ovat koskeneet myös val-                     rikoksissa lähes 8 kuukautta ja kertomusvuonna
7825:  vonta- ja rangaistusjärjestelmän voimavaroja,                      enliä 3 kuukautta. Pahoinpitelyrikosten kohdalla
7826: mikä on osaltaan kärjistänyt eplikohtia. Monet                      vapausrangaistusten keskimääräiset pituudet oli-
7827: rikokset, kuten vero-, pliihde- ja useimmat liiken-                 vat näinä vuosina 9 ja 3 kuukautta sekä varkaus-
7828: nerikokset, ovat luonteeltaan sellaisia, ettli ne                   rikosten osalta JO ja 3 kuukautta. Vaikka rangais-
7829:  tulevat ilmi vain valvonnan ansiosta.                              tuksen ankaruuden uhkaa ei oikeuspolitiikan tut-
7830: 88
7831: 
7832: kijoiden piirissä pidetäkään kovin merkittävänä        palveluksessa, 2 900 vankeinhoitolaitoksissa sekä
7833: rikosten torjuntakeinona, on edellä esitettyä kehi-    4 400 oikeushallinnon ja tuomioistuinlaitoksen
7834: tyslinjaa kuitenkin syytä tarkastella entistä kriit-   palveluksessa. Rikollisuuden kasvulukujen ja
7835: tisemmin rikollisuuden kasvaessa.                      kansalaisten turvallisuuden heikkenemisen valos-
7836:     Ulkomaalaisten Suomessa tekemät rikokset           sa näiden voimavarojen alentamiseen ei ole
7837: ovat lisäntyneet huomattavasti kertomusvuonna.         edellytyksiä. Oikeusministeriön ja sisäasiainmi-
7838:  Vaikka ulkomaalaisten tekemien rikosten tilastol-     nisteriön on selvitettävä yhteistyönä voimavaro-
7839: linen seuranta ei maassamme ole vielä yhtä pitkäl-     jen uudelleenjärjestäminen ja toiminnan tehosta-
7840: le kehitetty kuin mm. Ruotsissa, on käytettävissä      minen.
7841: olevien poliisin ja Tilastokeskuksen keräämien             M aksuttomien oikeudenkäyntien kustannukset
7842: tietojen perusteella syytä suhtautua vakavasti tä-     ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Ker-
7843: hän ilmiöön. Valtiontilintarkastajat pitävät luon-      tomusvuonna ne olivat lähes 90 Mmk. Alueelli-
7844: nollisena, että Euroopan yhdentyminen ja itäisen       sesti nämä kustannukset ovat keskittymässä en-
7845: Euroopan muutokset aiheuttavat yhdessä merkit-          tistä enemmän Uudellemaalle, jonka osuus oli
7846: täviä uhkia ja paineita myös Suomen ja muiden          kertomusvuonna jo kolmannes kaikista kustan-
7847: Pohjoismaiden rikollisuuden leviämiseen ja torjun-     nuksista. Maksuttornia oikeudenkäyntejä oli ker-
7848: taan. Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että ul-    tomusvuonna yli 30 000 eri oikeusasteissa ja
7849: komaalaisten tekemiä rikoksia maassamme tilas-         asianajajat toimivat avustajina lähes 20 000 ta-
7850:  toidaan luotettavin menetelmin ja että poliisi ja     pauksessa. Heidän keskimääräiset palkkionsa
7851: muut valvontaviranomaiset tehostavat yhteistyö-        olivat yli 4 000 mk tapausta kohti, kun yleisten
7852:  tään naapurimaiden vastaavien viranomaisten           oikeusavustajien hoitamista asioista muodostui
7853: kanssa. Erityisesti järjestäytyneen ulkomaalaisen      asiakkaiden puolesta laskutettuja kuluja alle 500
7854: rikollisuuden tulo Suomeen on kyettävä estämään        mk tapausta kohti. Valtiontilintarkastajat edel-
7855: kaikin mahdollisin keinoin.                             lyttävät, että laskutuskäytäntöä yhtenäistetään
7856:     Valtiontilintarkastajien mielestä rikollisuuden    samalla kun maksuttoman oikeudenkäynnin pe-
7857: kokonaiskasvu Suomessa edellyttää rikosten tor-         rusteita arvioidaan uudelleen kustannussäästöjen
7858: juntajärjestelmän ja maamme koko kriminaalipo-         aikaansaamiseksi.
7859: litiikan uudelleenarviointia. Eri rikoksista annet-
7860:  tujen tuomioiden tulee vastata kansalaisten kul-         Sakkojärjestelmän uudistaminen. L a i n s ä ä -
7861:  loistakin oikeustajua, samanlaisesta rikoksesta       d ä n t ö. Ennen v. 1976 toteutettua päiväsakko-
7862:  tulee antaa samantasoisia rangaistuksia maan eri      järjestelmän uudistusta sakko oli menettänyt
7863: alueilla, kiinnijoutumisriskiä tulee voida olennai-    merkityksensä taloudellisena rangaistuksena.
7864: sesti lisätä ja kriminaalipolitiikkaa harjoittaa si-   Päiväsakko oli keskimäärin muutaman markan
7865:  ten, että kansalaismoraali kyetään pitämään riit-     eikä sakotettavien varallisuuseroja otettu käy-
7866:  tävän korkealla tasolla. Vaikka vankeusrangais-       tännössä riittävästi huomioon. Vuoden 1976
7867:  tus on kallis rangaistusmuoto ja on ilmeisesti        uudistuksen avulla pyrittiin lisäämään sakko-
7868: omiaan lisäämään rangaistujen uusintarikollisuut-      rangaistuksen tehoa ja käyttökelpoisuutta. Tar-
7869:  ta sekä muutoinkin vaikeuttamaan rikoksenteki-        koituksena oli palauttaa sakkorangaistuksen
7870: jän sopeutumista yhteiskuntaan, on rangaistusseu-      arvo varallisuuteen kohdistuvana seuraamukse-
7871: raamusten lieventämistä vaikea perustella ainakin      na ja kehittää tuntuvista sakoista jopa vankeus-
7872: niissä rikoslajeissa, joissa rikollisuus kasvaa ja     rangaistuksen vaihtoehto.
7873:  tulee luonteeltaan yhä vaarallisemmaksi. Varsin-         Lainmuutoksen jälkeen vankeusrangaistuk-
7874: kin nuorten rikoksentekijöiden kohdalla on kuiten-     seen tuomitsemisen vähenemisen ei voida osoit-
7875: kin kaikin keinoin voitava löytää vankilarangais-      taa johtuvan nimenomaisesti näitä rangaistuksia
7876:  tukselle vaihtoehto, jonka tulee olla toimiva mutta   korvaavien, ankarien sakkorangaistusten lisään-
7877: myös riittävän puhutteleva. Tältäkin osin tulee        tymisestä. Vuonna 1976 annetun ehdollista ran-
7878: kehittämistoimia tehostaa ja seurata vaihtoehdon       gaistusta koskevan lain mukaan voidaan ehdol-
7879:  vaikutuksia rikoksentekijöiden myöhempään             lisen rangaistuksen lisäksi tuomita ns. oheissak-
7880: käyttäytymiseen.                                       ko. Nimenomaan oheissakon tuomitsemismah-
7881:     Rikollisuuden seuraamusjärjestelmän voimava-       dollisuus on vähentänyt ehdottomien vapaus-
7882: roihin kului kertomusvuonna lähes 5 mrd. mk eli        rangaistusten tuomitsemisen painetta. Käytän-
7883: lähes 3 % valtion menoista. Seuraamusjärjestel-        nössä sillä on merkitystä lähinnä törkeästä ratti-
7884: mään kuuluvan henkilöstön määrä oli yhteensä           juopumuksesta tuomittaessa, sillä 80% oheissa-
7885:  18 700, josta 11 400 poliisitoimen eli valvonnan      koista tuomitaan juuri siitä.
7886:                                                                                                           89
7887: 
7888:     Oikeusministeriöitä saadun selvityksen mu-         määräystuomari ratkaisee syyttäjän esittämän
7889: kaan on edelleen ajankohtaista kehittää sakko-         rangaistusvaatimuksen. Pysäköintivirhemaksuja
7890: rangaistuksesta vapausrangaistuksen vaihtoeh-          ja joukkoliikenteen tarkastusmaksuja on taas pi-
7891: to. Tuntuvaa taloudellista rangaistusta pidetään       dettävä luonteeltaan hallinnollisina seuraamuksi-
7892: tärkeimpänä vapausrangaistuksen vaihtoehtona.          na.
7893:     Rikesakkolaki (66/83), rikesakkoasetus (606/          Hallituksen esityksessä rikesakkolaiksi ja
7894: 83) sekä laki rikesakosta tieliikenteessä (68/83) ja   eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE n:o 19/1981
7895: asetus rikesakosta tieliikenteessä (605/83) tulivat    vp.) todetaan, ettei poliisin huomautusmenette-
7896: voimaan 1.9.1983. Vuoden 1990 alussa tuli voi-         lyyn ja sen käyttöalaan ehdoteta muutoksia.
7897: maan uusi asetus rikesakosta tieliikenteessä           Päinvastoin perusteluissa korostetaan, että on
7898: (1083/89).                                             pidettävä toivottavana, että poliisit edelleenkin
7899:     Vuoden 1990 alussa tulivat voimaan myös            käyttäisivät huomautusta niissä rikkomuksissa,
7900: rikesakkojärjestelmään liittyvät laki rikoslain 2      joissa teko on johtunut ymmärrettävistä ja an-
7901: luvun muuttamisesta (1082/89) ja asetus sakon          teeksi annettavista syistä.
7902: vähimmästä rahamäärästä (1084/89). Rikoslain              Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan
7903: 2 lukuun lisättiin uusi 4 c §, jonka mukaan ase-       edelleen, että rikesakkouudistus toteutettaisiin
7904: tuksella voidaan säätää tuomittujen päiväsakko-        tässä yhteydessä aluksi vähäisissä tieliikennerik-
7905: jen yhteiselle rahamäärälle vähimmäismäärä,            komuksissa, mutta kokemusten karttuessa rike-
7906: jota on käytettävä, jos päiväsakkojen yhteinen         sakkojärjestelmä saatettaisiin ulottaa koske-
7907: rahamäärä olisi muutoin pienempi kuin saman-           maan myös muita vähäisiä rikkomuksia, kuten
7908: laisesta mutta vähäisemmästä rikoksesta mää-           kunnallisten järjestyssääntöjen sekä tulli- ja al-
7909: rättävä rikesakko. Sakon vähimmästä rahamää-           koholilainsäädännön rikkomuksia.
7910: rästä annetun asetuksen 1 §:ssä säädetään, että           Ylinopeusrikosten sisällyttäminen rikesakko-
7911: tieliikennelain säännösten tai tieliikennelain no-     järjestelmään oli suuri kiistakysymys eduskun-
7912: jalla nopeuden ylityksestä tuomittujen päiväsak-       nassa. Lähinnä keskusteltiin siitä, tulisiko ylino-
7913: kojen vähin yhteinen rahamäärä on mopoilijalle         peuksia lainkaan ottaa järjestelmän piiriin ja
7914: 200 mk ja muun moottorikäyttöisen ajoneuvon            kuinka vähäinen nopeuden ylityksen tulisi olla,
7915: kuljettajalle 300 mk. Asetuksen mukainen päivä-        jotta rikesakko olisi sopiva seuraamus. Näiden
7916: sakkojen vähin yhteinen rahamäärä vastaa koro-         kysymysten käsittelyvaiheet ilmenevät lakivalio-
7917: tettuja ylinopeusrikesakkoja.                          kunnan mietinnöstä (LaVM n:o 5/1982 vp.),
7918:     Hallituksen esityksessä laiksi rikoslain 2luvun    joka sisältää liitteinä liikennevaliokunnan lau-
7919: muuttamisesta (HE n:o 82/1989 vp.) todetaan,           sunnon (LiVL n:o 4/1981 vp.) ja perustuslakiva-
7920: että ylinopeusrikesakkojen ja myös muiden rike-        liokunnan lausunnon (PeVL n:o 111982 vp.).
7921: sakkojen korottaminen 1.1.1990 oli asetuksella             S a k k o j e n m ä ä r ä n k e h i t y s. Rike-
7922:  toteutettavissa lailla säädetyn rikesakon enim-       sakkolakia säädettäessä oletettiin, että rikesak-
7923:  mäismäärän 400 mk:n rajoissa. Hallitus ei tässä       kojärjestelmän voimaantulo vähentää rangais-
7924: vaiheessa pitänyt tarpeellisena ehdottaa tätä          tusmääräysten määrää.
7925: enimmäismäärää korotettavaksi. Tarkoitus oli               Seuraava asetelma kuvaa rikesakkojen ja ran-
7926:  kuitenkin seurata muutoksen vaikutuksia ja har-       gaistusmääräysten määriä v. 1984--91:
7927:  kita ylinopeusrikesakkojen käyttöalan laajen-
7928:  nusta ja porrastusta, jolloin myös 400 mk:n           Vuosi               Rikesakot   Rangaistus-   Yhteensä
7929: enimmäismäärän korotus voi tulla ajankohtai-                                           määräykset
7930:  seksi.                                                1984 ............   120 897     248 337       369 234
7931:     Rikesakkoa koskeviin säännöksiin ei ole tehty      1985 ............    94 813     248 969       343 482
7932:  merkittäviä asiallisia muutoksia 1.9.1983 jäl-        1986 ............    92 212     270 427       362 639
7933:  keen. Rikesakko on sakotettavan varallisuudes-        1987 ............    91 225     295 396       386 021
7934:  ta riippumaton markkamäärältään kiinteä ran-          1988 ............    76 998     307 346       384 344
7935:  gaistusseuraamus. Sitä käytetään sellaisissa vä-      1989 ............    65 662     314 944       380 606
7936:  häisissä rikkomuksissa, joissa päiväsakkojärjes-      1990 ............    69 291     316 659       385 950
7937:  telmän mukainen seuraus olisi liian ankara            1991 ............    66 835     325 970       392 805
7938:  ja poliisiviranomaisen antama huomautus taas
7939:  liian lievä. Rikesakko on ainoa yleinen rangais-
7940:  tus, joka määrätään tuomioistuimen ulkopuolel-          Rikesakkojärjestelmän käyttöönotosta eli
7941:  la. Rangaistusmääräysmenettelyssä rangaistus-         vuodesta 1983 lähtien rikesakkojen määrä on
7942: 90
7943: 
7944: vuosi vuodelta vähentynyt. Kuitenkin v. 1990            Sakotusjärjestelmässä ilmenneiden epäkoh-
7945: rikesakkoja määrättiin edellisvuotta hieman          tien lieventämiseksi ja rikesakon käytön lisäämi-
7946: enemmän. Vuoden 1990 alusta tulivat voimaan          seksi sisäasiainministeriö on liikennekuolemien
7947: myös rikesakkojen markkamäärien korotukset.          vähentämistä selvittäneen työryhmän mietinnös-
7948: Pysyvämmästä suunnanmuutoksesta ei kuiten-           tä liikenneministeriölle antamassaan lausunnos-
7949: kaan näy merkkejä, sillä kertomusvuoden rike-        sa esittänyt rikesakon korottamista sekä sen
7950: sakkomäärät jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi.      käyttöalueen laajentamista ja porrastamista yli-
7951:     Rikesakkojärjestelmän voimaantulon jälkeen       nopeusrikkomusten seuraamuksena. Esitetty
7952: arvioitiin, että rikesakkoa käytettiin aluksi seu-   menettely vastaisi periaatteiltaan muissa Poh-
7953: raamuksena sellaisista rikkeistä, joista aiemmin     joismaissa vallitsevaa käytöntöä.
7954: oli selvinnyt pelkällä huomautuksella taijoihin ei      Autoliitto ry:n mielestä rikesakko on sinänsä
7955: ollut puututtu lainkaan. Aluksi rikesakon käyttö     tarkoituksenmukainen ja perusteltu vähäisten
7956: siten hieman ankaroitti seuraamusjärjestelmää.       liikennerikkomusten seuraamuksena. Sitä sää-
7957: Viime vuosien osalta on kuitenkin arvioitu, ettei    dettäessä todettiin sen täydentävän rangaistus-
7958: rikesakkoa enää käytettäisi kaikkein lieviropien     seuraamusjärjestelmäämme. Kuitenkin käytän-
7959: rikosten osalta huomautusta korvaamaan.              nössä se on jopa huomattavasti vähentänyt huo-
7960:     Kaikki rikesakot koskevat tieliikennettä, ja     mautuksen käyttöä ja tältä osin johtanut seuraa-
7961: niistä noin puolet on ylinopeusrikesakkoja. Ran-     musten koventumiseen.
7962: gaistusmääräyksistä 80--85% koskee liikennet-            Rikesakkojärjestelmä ei ole poistanut nykyi-
7963: tä, ja liikennerangaistusmääräyksistä n. 90%         sen päiväsakkokäytännön epäkohtia, joista kes-
7964: annetaan ylinopeudesta.                              keinen on sen perustuminen bruttotuloihin. Jopa
7965:     Rangaistusmääräysmenettelyssä tuomittujen        useisiin tuhansiin markkoihin nousevien päivä-
7966: sakkojen määrä on puolestaan vuosittain kasva-       sakkojen pelossa rikkomuksen tehnyt voi lange-
7967: nut. Vuonna 1990, jolloin poikkeuksellisesti ri-     ta antamaan virheellisiä tietoja bruttotuloistaan.
7968: kesakkojen määrä hienoisesti ylitti edellisvuo-      Näin käy silloin tällöin tapauksissa, joissa on
7969: den, rangaistusmääräysten määrä kasvoi vain          ajettu jonkin verran yli rikesakon kattaman
7970: hyvin vähän. Kertomusvuonna rangaistusmää-           nopeusrajan, mutta kuitenkaan ei ole aiheutettu
7971: räyksiä tuomittiin tähän mennessä eniten eli         liikenteelle eikä liikenneturvallisuudelle varsi-
7972: lähes 326 000.                                       naista vaaraa eikä haittaa.
7973:     Sisäasiainministeriö katsoo selvityksessään,         Rikesakon soveltamista mm. ylinopeusta-
7974: että rikesakon tultua käyttöön sitä ryhdyttiin       pauksiin tulisi laajentaa muiden Pohjoismaiden
7975: soveltamaan etupäässä sellaisiin ylinopeusrikko-     omaksuman käytännön mukaisesti. Autoliitto
7976: muksiin, joihin ei aiemmin ollut puututtu lain-      on jo aiemmin useissa yhteyksissä esittänyt, että
7977: kaan. Rikesakon käyttöönotto ei vähentänyt           tulisi saattaa voimaan toinen rikesakkoporras,
7978: sakkoja, koska ylinopeussakkoja kirjoitettiin sil-   jonka mukaisesti langetettaisiin esim. 700 mk:n
7979: loisen käytönnön mukaan yleensä vasta yli 15         suuruinen rikesakko ajettaessa ylinopeutta 16-
7980: km:n ylinopeuksista. Käytännössä rikesakko ei        29 kilometriä tunnissa ja jos ei ole käytännössä
7981: siis tullut huomautuksen tilalle vaan antoi polii-   aiheutettu vaaraa eikä haittaa liikenneturvalli-
7982: sille mahdollisuuden määrätä kohtuullisen seu-       suudelle. Jos tällainen vaara on ilmiselvästi ollut
7983: raamuksen sellaisista vähäisistä ylinopeuksista,     olemassa, tulisi edelleen soveltaa päiväsakko-
7984: joihin olisi pitänyt soveltaa tekoon nähden koh-     käytäntöä.
7985: tuutonta bruttotuloihin perustuvaa sakotusjär-           Bruttotuloperusteinen päiväsakkojärjestelmä
7986: jestelmää.                                           tulisi samalla muuttaa jälleen nettotuloperustei-
7987:     Vuosien mittaan rikesakon käyttö ylinopeuk-      seksi, jolloin houkutus sakkovilppiin poistuisi
7988: sien seuraamuksena on vähentynyt yksinomaan          eikä seuraamus tuntuisi teon moitittavuuteen
7989: käytännön syistä. Liikennemäärien ja ylino-           nähden kohtuuttomalta.
7990: peuksien lisääntyessä ja valvontaan käytettävien         Liikenneturva toteaa selvityksessään, että
7991: voimavarojen pysyessä entisellään poliisi on jou-    pääosin nykyisenkaltainen rikesakkojärjestel-
7992: tunut nostamaan puuttumiskynnystä yli rikesa-        mä on toiminut verrattain hyvin. Jo v. 1987
7993: kon käyttörajan, jotta pystyttäisiin käsittele-       Liikenneturva kuitenkin kiinnitti huomiota sii-
7994: mään valvonnassa ilmi tulleet suurimmat ylityk-      hen, että rikesakon käytön tehokkuutta ja
7995: set. Myös valvonnan painoalueissa tehdyt muu-        joustavuutta voitaisiin lisätä mm. korottamal-
7996: tokset ovat vähentäneet rikesakon käyttöä.           la rikesakon määriä ja porrastamaila rikesa-
7997:                                                                                                                                      91
7998: 
7999: kon markkamäärä esim. ajetun ylinopeuden ja                                 Rikesakkojen, rangaistusmääräysten ja tuo-
8000: sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutu-                             mioistuinten määräämien sakkojen kertymä v.
8001: neen riskin mukaan.                                                       1987-91 oli seuraava:
8002:     Vuoden 1990 uudistuksessa rikesakon porras-                           Vuosi                   Rike-       Ran- Tuomio- Yhteen-
8003: tamista ei toteutettu. Rikesakon porrastaruiselia                                                 sakot      gaistus istuinten sä
8004: voitaisiin ylinopeuksiin vaikuttaa turvallisuutta                                                           määräyk- määrää-
8005: edistävästi. Samalla voitaisiin ylinopeuksien hil-                                                             set      mät
8006: litsemiseksi tiukentaa valvonnassa nopeuksien                                                                      Mmk
8007: toleranssirajoja, kriminalisoida sakkovilppi ja                           1987 ............       12,0          109,6     84,6     206,2
8008: määritellä rikesakon markkamäärät muiden                                  1988 ············       10,7          126,1     85,2     221,3
8009: Pohjoismaiden käytäntöön verraten vastaamaan                              1989 ············        8,6          144,0     85,8     238,4
8010: vahinkoriskin lisäystä.                                                   1990 ............       13,3          148,8    102,2     264,3
8011:     Rikesakkosäännösten kehittämisen lisäksi                              1991 ············       13,3          164,9    122,4     300,6
8012: Liikenneturva pitää tarpeellisena puuttua
8013: myös toiseen ongelmaan. Rangaistusseuraa-                                    Rikesakoista maksetaan vapaaehtoisesti 85%
8014: mukset ovat suhteellisesti vähentyneet. Vuosi-                            ja perinnässä 10%. Rangaistusmääräyksistä
8015: na 1984--90 liikennesuorite on kasvanut                                   maksetaan heti 73 % ja perinnässä 13 %.
8016: 33%. Seuraamustapaukset (rikesakot ja ran-                                   S a k k o j ä r j e s t e 1 m ä n e p ä k o h t i a.
8017: gaistusmääräykset yhteensä) ovat lisääntyneet                             Sisäasiainministeriön mukaan poliisin kannalta
8018: vain 4,5 %. On perusteltua katsoa kiinnijoutu-                            ongelmana on ollut paitsi valvontavoimavarojen
8019: misriskin liikennerikosten yhteydessä alentu-                             niukkuus, ennen muuta rikesakkojen markka-
8020: neen, mikä on liikenneturvallisuuden kannalta                             määrien alhaisuus ja tämän vaikutus järjestelmän
8021: huolestuttavaa.                                                           käyttämisen mielekkyyteen. Tähän vaikuttanee
8022:     R i k e s a k o n s u u r u u s. Rikesakkoja on                       vuoden 1990 alussa toteutettu rikesakkojen
8023: korotettu 1.1.1990. Rikesakon suuruus on 40,                              markkamäärien korottaminen. Määräämisme-
8024: 70, 140, 200 tai 300 mk. Rikesakkolain 1 §:n 3                            nettelyyn ei poliisin kannalta liity erityisiä epä-
8025: momentin mukaan rikesakon suuruus säädetään                               kohtia. Sisäasiainministeriö tutkii myös auto-
8026: asetuksella. Rikesakko saa olla enintään 400 mk,                          maattisen liikenteenvalvonnan käyttöönotto-
8027: ja sen korottaminen yli laissa säädetyn määrän                            mahdollisuuksia.
8028: edellyttääkin lain muutosta.                                                 Rikesakot ovat seuraavat:
8029: 
8030:                                                                                                                         Uusi      Vanha
8031:                                                                                                                                  mk
8032: -   Jalankulkurikkomukset .......................................................................... .                   40          30
8033: -   Polkupyöräilijän tai muun moottoriUoman ajoneuvon kuljettajan
8034:     rikkomukset ........................................................................................... .            70          50
8035: -   Moottorikäyttöisen ajoneuvon asiakirjoja koskevat rikkomukset ......... .                                            70          50
8036: -   Moottorikäyttöistä ajoneuvoa koskevat varusterikkomukset ................ .                                         140         100
8037:     -mopo ................................................................................................. .            70          50
8038: -   Henkilökohtaisen suojavälineen käyttöä koskevat rikkomukset ........... .                                           140         100
8039: -   Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ......... .                                           300         150
8040:     -mopo ................................................................................................. .           200         100
8041: -   Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan liikennesääntö-
8042:     rikkomukset ........................................................................................... .           200         150
8043:     -mopo ................................................................................................. .           140         100
8044: -   Moottorikäyttöisen ajoneuvon häiritsevä käyttö .................................. ..                                140         100
8045: -   Ajoneuvon katsastusta ja rekisteröitäväksi ilmoittamista koskevat
8046:     rikkomukset ........................................................................................... .           140         100
8047: -   Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevat rikkomukset                                                 200         150
8048: 92
8049: 
8050:     Oikeusministeriön mukaan rikesakon käsitte-            Rikesakkojärjestelmä ei ole vähentänyt ran-
8051: lyyn alioikeudessa ei ole havaittu liittyvän epä-      gaistusmääräyksiä. Vuonna 1984 rikesakkoja
8052: kohtia. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että vain         määrättiin lähes 121 000 ja rangaistusmääräyksiä
8053: murto-osa rikesakoista saatetaan alioikeuden           yli 248 000. Kertomusvuonna määrättiin rikesak-
8054: käsittelyyn. Niinpä v. 1987-89 määrätyistä ri-         koja enää alle 67 000 mutta rangaistusmääräyk-
8055: kesakoista keskimäärin 130 eli vajaat kaksi rike-      siä lähes 326 000. Rikesakkojärjestelmän laajen-
8056: sakkoa tuhannesta vietiin vuosittain alioikeu-         tamisessa ei ole edetty, vaikka järjestelmää perus-
8057: teen. Samana aikana rangaistusmääräyksistä             tettaessa sitä katsottiin voitavan laajentaa koske-
8058: vietiin oikeuteen keskimäärin 1 500 asiaa vuosit-      maan myös muita vähäisiä massarikkomuksia,
8059: tain eli 5 tapausta tuhannesta.                        kuten kunnallisten järjestyssäännösten sekä tulli-
8060:     Oikeusministeriössä rikesakkojen täytäntöön-       ja alkoholilainsädäännön rikkomuksia.
8061: panosta vastaavien virkamiesten mukaan                      Suomessa rikesakon käyttö on olennaisesti
8062: atk:hon perustuva rikesakkojen täytäntöönpa-           suppeampaa kuin vastaavan seuraamuksen käyt-
8063: nojärjestelmä toimii hyvin.                             tö liikennerikoksista muissa Pohjoismaissa.
8064:     Rikesakon valmisteluvaiheessa mm. hallituk-        Ruotsissa lähes 90 % ylinopeuksista tuomitaan
8065: sen esityksen perusteluissa korostettiin, ettei uusi   Suomen rikesakkoa vastaavalla järjestyssakolla.
8066: seuraamus saisi vaikuttaa huomautuksen käyt-           Ruotsissa ja Norjassa ylinopeuksista tuomittavat
8067: töön. Oikeusministeriön ylinopeustyöryhmän             kiinteämääräiset sakot on porrastettu ajetun yli-
8068: selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä,       nopeuden mukaan. Tanskassakin sakkojen suu-
8069: että rikesakkoja annetaan myös sellaisista rikko-      ruus on porrastettu ajetun ylinopeuden mukaan,
8070: muksista, joista aiemmin selvisi huomautuksella        mutta sakkoa määrättäessä voidaan ottaa huo-
8071: tai joihin ei puututtu. Tätä tukee erityisesti se,     mioon rikkomukseen syyllistyneen poikkeukselli-
8072: että rangaistusmääräysten määrä ei rikesakko-          sen heikko maksukyky. Porrastuksesta johtuu,
8073: rangaistuksen käyttöönottamisen yhteydessä             että kiinteiden sakkojen rahamäärtl on muissa
8074: huomattavasti vähentynyt, vaan rikesakot tuli-          Pohjoismaissa moninkertainen Suomen ylino-
8075: vat tavallaan rangaistusmääräysten lisäksi.            peusrikesakkoon verrattuna. Muutenkin muissa
8076:     Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on puoles-         Pohjoismaissa kiinteämäärtlisiä sakkoja käyte-
8077: taan katsonut, että valvontarutiinit ovat lähenty-      tään päivtlsakkojen sijasta huomattavan paljon,
8078: neet vuotta 1983 edeltäneitä toimintatapoja. Esi-      ja Norjassa päiväsakkoja ei ole lainkaan. Val-
8079: merkiksi jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille        tiontilintarkastajat edellyttävät, että maamme
8080: määrättyjen rikesakkojen määrä on vähentynyt           sakkojärjestelmti arvioidaan uudelleen. Tällöin
8081: v. 1984----88 välisenä aikana 8 650 rikesakosta        myös rikesakon porrastus ylinopeuden mukaan
8082: 3 080 rikesakkoon.                                      tulee ottaa harkinnan kohteeksi. Porrastetun
8083:     Sakko on selvästi yleisin tuomittu rangaistus,      rikesakon käyttöönottoa tulee harkita yleisem-
8084: sillä sakkojen osuus kaikista rangaistuksista on       minkin.
8085: ollut viime vuosina yli 90 %. Lähes 90 % sakoista           Valtiontilintarkastajat katsovat, että päiväsa-
8086: määrätään rangaistusmääräysmenettelyssä ja             kon suuruuden perusteena olevan tulotason mää-
8087: määräyksistä puolestaan 80 % kohdistuu liiken-          rittelyongelmiin ja sakon määräytymiseen on
8088: nerikkomuksiin. Rikesakoista keskimäärin puolet        saatava nykyistä parempi ja oikeudenmukaisempi
8089: määrätään ylinopeuksista.                              ratkaisu.
8090:                                                                                                        93
8091: 
8092: 
8093: 
8094: 
8095:                             Sisäasiainministeriön hallinnonala
8096: 
8097:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-      ta päättäminen saattaa siirtyä entistä enemmän
8098: kastuksen sisäasiainministeriössä 28.2.1992 sekä       virkamiehille. Kansanvallan väheneminen yhdis-
8099: Lapin lääninhallituksessa 2.10.1991 ja Vaasan          tyneenä toimeentulon kaventumiseen lisää puo-
8100: lääninhallituksessa 23.10.1991.                        lestaan konfliktiriskiä. Erityisesti kunnallista
8101:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat        lainsäädäntöä kehitettäessä on selvitetty, millä
8102: perehtyneet hallinnon ja aluepolitiikan kehittä-       edellytyksillä ja keinoilla kansalaisten suoraa
8103: miseen sekä ulkomaalaishallintoa koskeviin ky-         vaikuttamista ja osallistumista voidaan lisätä ja
8104: symyksiin. Keskustelun kohteena on ollut myös          mitä organisatorisia järjestelyjä ne vaatisivat.
8105: ulkoisten muutosten vaikutukset rajavartiolai-             Kansainvälistymis- ja yhdentymiskehitys lisää
8106: toksen toimintaan, sen organisaatiouudistukset         nykyisestään paikallis- ja aluehallinnon merki-
8107: ja yhteistoiminnan lisääminen merivalvonnassa.         tystä. Kansallisvaltioiden lisäksi laajojen ja pie-
8108: Lisäksi on selvitetty lääninkehittämisrahan            nien alueellisten yhteisöjen, kuten kuntien, mer-
8109: suuntautumista.                                        kitys on lisääntynyt. Niiden kommunikoinoissa
8110:                                                        joustavat yhteydet korvaavat ylhäältä alaspäin
8111:                                                        rakentuvia käskyvaltasuhteita. Suomessa kun-
8112:               Sisäasiainministeriö                     tien merkitys on ollut perinteisestikin huomatta-
8113:                                                        va. Niiden osuus on kaksi kolmasosaa julkisen
8114:    Hallinnon kehittäminen. K e h i t t ä m i s e n     hallinnon käytettävissä olevista tuloista, palvelu-
8115: s u u n n a t. Hallinnon kehittäminen on tullut        jen tuottamisesta ja henkilökunnasta. Suomessa
8116: ajankohtaiseksi lähinnä siksi, että ajattelu ja        kunnallishallinnon menokehitys on ollut 1980-
8117: asenteet ovat muuttuneet, kansainvälistymis- ja        luvulla jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa.
8118: yhdentymiskehitys on voimistunut ja hallinnon              Saksalaisten arvion mukaan v. 1992 on n.
8119: toimintaympäristö ja toimenpidevaatimukset             80 % kaikesta kansallisesta lainsäädännöstä eu-
8120: ovat muuttuneet. Muutoksen kohteena on myös            rooppalaista alkuperää. Niin sanotun valkoisen
8121: hallinnon asema.                                       kirjan 280 EY-määräyksestä arvioidaan 120 ole-
8122:    Yleinen ajattelu on muuttunut niin, että Parii-     van sellaisia, joita on noudatettava kunnallisella
8123: sissa v. 1990 allekirjoitetussa Euroopan turvalli-     tasolla. Lisäksi lakien, standardien ja sopimus-
8124: suus- ja yhteistyökokouksen julkilausumassa,           ten yhdenmukaistaminen vaikuttaa hallinnon
8125: ns. uuden Euroopan peruskirjassa painotetaan           rakenteisiin ja toimintamenetelmiin.
8126: demokraattista, yksilökeskeistä ajattelua aiem-           Keskittyneestä teollisuusyhteiskunnasta on
8127: man keskittämishenkisen, valtiokeskeisen ajatte-       siirrytty tietoyhteiskuntaan, jolle on ominaista
8128: lun sijaan. Samat periaatteet ovat korostuneet         hajautettu rakenne. Aina 1980-luvun alkupuolel-
8129: Suomen hyväksyttyä Euroopan ihmisoikeusso-             le saakka on hallinnon keinoin pyritty vaikutta-
8130: pimuksen.                                              maan yhteiskunnan kehitykseen ja poistamaan
8131:    Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ohella hal-         ongelmia, mikä on johtanut hallintovallan kas-
8132: linnossa painotetaan aiempaa enemmän jousta-           vuun. Muuttuneessa hallinto- ja palvelutuotan-
8133: vaa talouskasvua ja eriytynyttä palvelutuotan-         toympäristössä hallinnon reagointikyvyn, keino-
8134: toa, mikä korostaa yksilöllisyyttä hallinnon toi-      valikoiman ja ratkaisumallien on sovelluttava
8135: minnassa. Toisaalta mm. ympäristön- ja luon-           nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Muun muassa
8136: nonsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen               jäykästä suunnittelumenettelystä luovutaan. Pal-
8137: vaatii julkiselta hallinnoita kollektiivisia toimia.   velutuotannossa ei enää pyritä tasa-arvoon käyt-
8138: Kilpailukyvystä huolehtiminen vie yhä suurem-          tämällä perinteisiä, osittain tehottomaksi osoit-
8139: man osan vähenevistä julkisista resursseista, jois-    tautuneita ohjauskeinoja. Samoin hyvinvointi-
8140: 94
8141: 
8142: valtion perinteiset ohjausvälineet ja -mekanis-       taisiin siirtää ministeriöistä ja etenkin keskusvi-
8143: mit, raha ja oikeus, ovat joutuneet kriisiin. Toi-    rastoista paikallis- ja aluehallintoon. Lisäksi ar-
8144: saalta julkishallintoa tarvitaan ehkäisemään ja       vioidaan, kuinka esitetyt muutokset vaikuttavat
8145: lieventämään haitallisia muutoksia.                   keskushallinnon organisaatioon.
8146:    Myös hallinnon asema yhteiskunnassa on                Tavoitteina on muodostaa pääsääntöisesti
8147: muuttunut perusteellisesti. Hallintopäätösten         yksiportainen keskushallinto, joka valmistelee
8148: kohteet, etujärjestöt, yhtiöt, ammattikunnat          eduskunnan ja hallituksen päätöksentekoa sekä
8149: jne. vaikuttavat neuvotteluin ja sopimuksin yhä       huolehtii hallinnonalansa tulosohjauksesta, siir-
8150: useammin päätösten sisältöön. Sopimusoikeu-           tää yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia koskevat
8151: dellinen hallintotapa on uudistanut oikeussuoja-      päätökset kuntiin ja valtion paikallishallintoon
8152: järjestelyjä ja päätöksentekomenettelyä.              sekä vähentää julkisia menoja.
8153:    Poliittiseen päätöksentekoon nähden hallin-           Rationalisointihankkeen          loppuraportissa,
8154: non ylikorostunutta merkitystä, mikä on todettu       joka valmistui vuoden 1992 syksyllä, ehdotetaan
8155: mm. vapaakuntakokeilussa, pyritään vähentä-           mm. että yksityiskohtaisesta hallinnonalan ja
8156: mään. Kaikkialla Länsi-Euroopassa on 1980-            kuntien normi-, lupa- ja määrärahaohjauksesta
8157: luvulla pyritty lakeja ja säännöksiä karsimalla       luovutaan ja lakisääteiset suunnittelujärjestel-
8158: parantamaan hallinnon toimintaa ja joustavuut-        mät lopetetaan.
8159: taa. Lukuun ottamatta Suomea on useimmissa               Raportissa ehdotettujen muutosten mukaan
8160: Euroopan maissa julkisen sektorin kasvu saatu         ministeriöiden alaisen keskushallinnon yksikkö-
8161: noudattamaan kansantalouden kasvua. Heiken-           jen kokonaismäärä vähenee 15-20 yksikköön.
8162: tyneen taloudellisen tilanteen vuoksi Suomessa        Keskushallinnon palveluksessa olisi n. 3 500-
8163: joudutaan supistamaan tehokasta, mutta voima-         4 000 ja keskushallinnon ulkopuolelle jäävien
8164: varoihin nähden ylisuurta julkista hallintoa ja       yksikköjen palveluksessa enintään 8 000--
8165: palvelujärjestelmää. Esimerkiksi Suomessa on jo       10 000 henkilöä. Luonnollisen vaihtuvuuden li-
8166: pelkästään kunnallishallinnossa yhtä paljon vi-       säksi henkilöstöä joudutaan irtisanomaan ja
8167: ranhaltijoita kuin asukasmäärältään lähes sa-         henkilöstöpolitiikkaa joustavoittamaan siten,
8168: man kokoisen Sveitsin koko julkishallinnossa.         että virkaan nimittäminen ja tehtävään määrää-
8169:    Yhteiskunta on kehittymässä markkinaval-           minen erotetaan toisistaan.
8170: tion suuntaan. Siinä valtion rooli muuttuu viran-        Raportissa arvioidaan, että toimintamenojen
8171: omaispainotteisuudesta palveluiden myyjäksi.          bruttosäästöt olisivat n. 3,4 mrd.mk vuosittain,
8172: Vallankäytön korvaa kilpailun hyväksikäyttö.          ja henkilöstövoimavarat vähenisivät 10 000 hen-
8173: Keskitettyjen, valtion suorittamien ratkaisujen       kilötyövuotta. Jos otetaan huomioon henkilös-
8174: asemesta kansalaisten valinnat vaikuttavat aiem-      tömäärän supistamisen välittömät tukitoimet,
8175: paa korostuneemmin palveluvalikoimaan ja to-          verotulojen väheneminen ja työttömyysturvame-
8176: teutukseen. Muun muassa Tanskassa uudiste-            nojen lisääntyminen, valtiontalouden nettosääs-
8177: taan palvelutuotantoa niin, että kansalaiset saa-     töt olisivat n. 2,0--2,5 mrd.mk vuodessa.
8178: vat täyden vapauden valita laitosten tai avustus-         Sisäasiainministeriön rooli ja tehtävät arvioi-
8179: ten välillä. Määrärahat jaetaan käyttäjien valin-     daan uudelleen. Sen asemaa vahvistetaan poliit-
8180: tojen mukaan. Mikäli on aiheellista, Tanskassa        tisen päätöksenteon tukijana ja hallinnonalansa
8181: ollaan valmiita jopa lakkauttamaan tarpeetto-         tulosohjaajana sekä sisäisten turvallisuustehtä-
8182: maksi osoittautuneiden laitosten toiminta.            vien johtamisessa.
8183:                                                           Sisäasiainministeriö on suunnittelussa lähte-
8184:    Suomen julkishallinnon uudis-                      nyt siitä, että vastaisuudessakin tarvitaan alueel-
8185: t a m i n e n. Sisäasiainministeriön mukaan jul-      lista valtion yleis- ja erityishallintoviranomaista.
8186: kisen hallinnon kehittämisen tavoitteena on saa-      Tehtäviensä ja perinteensä puolesta siihen sopii
8187: da aikaan joustava, tuloksellinen ja oikeuden-        parhaiten lääninhallitus. Tällä hetkellä n. 400:aa
8188: mukainen palvelurakenne. Päämääränä on kan-           lakia ja asetusta soveltavista lääninhallituksista
8189: salaisten tarpeista lähtevä, tulosvastuulla toimi-    kehitetään nykyaikaisia, tehokkaasti toimivia ja
8190: va, hajautettu palveluhallinto, joka on toimin-       joustavasti säänneltyjä virastoja, jotka voivat
8191: noiltaan ja rakenteiltaan nykyistä kevyempi.          mukautua hallinnon kehitykseen ottamalla huo-
8192:    Valtioneuvosto asetti kertomusvuoden loka-         mioon aluehallinnon kehittämishankkeen tulok-
8193: kuussa keskushallinnon rationalisointihank-           set. Uudella lääninhallitusasetuksella (638/92)
8194: keen, jossa laaditaan toimenpideohjelma niistä        laajennettiin lääninhallitusten mahdollisuutta
8195: tehtävistä ja erityisesti toimivallasta, jotka voi-   päättää toimintansa järjestämisestä. Asetus an-
8196:                                                                                                          95
8197: 
8198: taa lääninhallituksille mahdollisuuden toimia          alhaalta kunnista. Keskeisten tehtävien, kuten
8199: tulosohjaus- ja tulosjohtamisperiaatteiden mu-         sosiaali- ja terveys-, kaavoitus- ja kulttuuripalve-
8200: kaisesti sekä korostaa läänien vastuuta tehtävien      luja koskevien asioiden, siirtäminen kunnista
8201: tehokkaassa hoitamisessa. Asetus laajentaa             johtaisi siihen, että valtaa siirrettäisiin kauem-
8202: myös lääninhallitusten oikeutta päättää virka-         mas kuntalaisilta ja kunnilta.
8203: miestensä nimittämisestä ja heiltä edellytettävis-        Maakuntahallinto voitaisiin muodostaa myös
8204: tä vaatimuksista.                                      siten, että kunnat järjestävät kuntainliittojen
8205:    Lääninhallitusten toimintamahdollisuuksia           toiminnan uudelleen sopimaila laajasta yhteis-
8206: laajentaa myös tulosbudjetointi. Kaikki läänin-        työstä esim. elinkeinopolitiikan, ympäristönsuo-
8207: hallitukset siirtyvät tulosbudjetointiin v. 1993.      jelun, jätehuollon ja palotoimen järjestämisessä.
8208: Tulosbudjetointia on aiemmin sovellettu jo nel-        Tässä ns. kuntapohjaisessa ratkaisussa on toisar-
8209: jään lääninhallitukseen. Lääninhallitukset voi-        voista, kutsutaanko sitä kuntien yhteistyöksi vai
8210: vat myös vuoden 1993 alusta lukien budjetoida          maakuntahallinnoksi. Kuntien vaikutusmahdol-
8211: tuloja ja menoja nettomäärin. Virkamieslainsää-        lisuudet kuntainliittojen toiminnan ohjauksessa
8212: dännön uudistukset laajentavat niin ikään lää-         lisääntyvät vuoden 1993 alussa, kun valtion-
8213: ninhallitusten virkojen perustamis-, lakkautta-        osuusjärjestelmän uudistuksessa valtionosuudet
8214: mis- ja muuta järjestelyvaltaa sekä oikeutta pa-       ohjautuvat jäsenkuntien kautta.
8215: rantaa virkamiesten palkkausta.                           Valtion aluehallinnon keventämistä ja kokoa-
8216:    Keskus- ja aluehallinnossa on yhteistyömuo-         mista koskevan osahankkeen tarkoituksena on
8217: toja kehittämällä lisätty toiminnan vaikutta-          selvittää tehtävät, jotka voidaan siirtää aluehal-
8218: vuutta aluekehitykseen.                                linnosta paikallishallintoon sekä koota hajanais-
8219:                                                        ta valtion aluehallintoa hallinnonalarajat ylittä-
8220:     A 1 u e h a 11 into. Vuoden 1992 alkupuolel-       viksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat tarkoituksen-
8221: la käynnistettiin alueellisen hallinnon kehittä-       mukaisia ja toimivia. Uudistettu valtion aluehal-
8222: mishanke, joka jakautuu maakuntahallinnon              linto koostuisi yleis- ja erityishallintoviranomai-
8223: osahankkeeseen ja valtion aluehallinnon keven-         sina toimivista lääninhallituksista, joiden tehtä-
8224: tämistä ja kokoamista koskevaan osahankkee-            vät muuttuvat monella tavalla, ja muutamasta
8225: seen. Aluehallinnosta pyritään luomaan nykyis-         valtionhallinnon yksiköstä. Alueellista päätös-
8226: tä kevyempi, kootumpi ja taloudellisemmin toi-         valtaa lisätään niissä yksittäisissä tehtävissä, joi-
8227: miva sekä alueiden asukkaiden tahtoon nojaava          ta ei voida siirtää paikallishallintoon.
8228: järjestelmä, jolla on suhteessa keskushallintoon          Aluehallinnon voimavarat suunnataan toimi-
8229: olennaisesti nykyistä enemmän taloudellista ja         aloille ja hankkeisiin, jotka ovat alueen kehityk-
8230: muuta päätösvaltaa.                                    sen kannalta merkittäviä. Hankkeessa selvite-
8231:     Maakuntahallinnon osahankkeen tarkoitus            tään ohjausjärjestelmä, jolla varoja voidaan
8232: on edistää kuntainliittojen kokoamista yhteen          suunnata, sovittaa yhteen ja määrittää niiden
8233: maakunnittain. Maakuntahallintokokeilu on              tärkeysjärjestys. Aluehallinto huolehtii myös
8234: tarkoitus järjestää kolmessa tai neljässä valtio-      kansainvälisestä yhteistyöstä ja suhteista keskus-
8235: neuvoston valitsemassa maakunnassa v. 1994--           hallintoon. Siirrettäviä tehtäviä ja organisaatio-
8236: 96. Kokeilussa selvitetään, miten maakuntahal-         muutoksia koskeva toimenpidesuunnitelma val-
8237: linnon ohjaus voidaan järjestää kansanvaltaisel-       mistuu vuoden 1993 alussa.
8238: le pohjalle, mitkä tehtävät soveltuvat maakunta-           Koko hankkeen tarkoitus on selvittää, mitkä
8239: hallinnon hoidettaviksi ja miten pitäisi järjestää     tehtävät soveltuisivat maakuntahallinnon ja mit-
8240: yhteistyö ja työnjako maakuntahallinnon ja val-        kä valtion aluehallinnon hoidettaviksi sekä mikä
8241: tion aluehallinnon välillä. Lisäksi pyritään selvit-   olisi niiden tarkoituksenmukainen yhteistyö-
8242:  tämään, miten voidaan ottaa entistä korostu-          muoto ja työnjako. Hankkeen ansiosta olisi
8243:  neemmin huomioon maakuntien näkökohdat                hallinto-organisaatioiden ja julkisten menojen
8244:  ohjattaessa valtion aluehallintoviranomaisten         vähennyttävä. Ensimmäisessä vaiheessa on ta-
8245:  toimintaa. Tavoitteena on, että kuntainliittoja       voitteena, että aluehallinnon nettomenoissa
8246:  kootaan laaja-alaisiksi kokonaisuuksiksi kun-         säästetään v. 1994 vuoteen 1992 verrattuna reaa-
8247:  tien keskenään sopimaila tavalla ottamalla huo-       lisesti vähintään viisi prosenttia.
8248:  mioon toiminnallis-taloudelliset ja kielelliset nä-      Valtion aluehallintoviranomaisten välisen yh-
8249:  kökohdat.                                             teistyön kehittämiseksi käynnistettiin kertomus-
8250:     Maakuntahallinnolle voidaan siirtää tehtäviä       vuoden syksyllä Uudenmaan, Turun ja Porin,
8251:  sekä ylhäältä paikallis- ja piirihallinnosta että     Vaasan, Keski-Suomenja Lapin lääneissä kokei-
8252: 96
8253: 
8254: lu, jonka tarkoituksena on tehostaa alueellista      rekisteritoimistojen väestökirjatehtävät kihla-
8255: kehittämispolitiikkaaja parantaa alueen kehittä-     kuntajärjestelmään koko maassa.
8256: misstrategioiden toteuttamista. Lapin läänissä          Edellä mainitun lain mukaan valtioneuvoston
8257: on otettu mukaan myös kunnallishallinto, jota        on päätettävä kihlakuntajaosta vuoden 1992
8258: edustaa maakunta- ja seutukaavaliitto.               loppuun mennessä. Jako noudattaisi lääneittäin
8259:    Kokeilun ajaksi on päätösvaltaa osin siirretty    kuntajakoa. Kihlakuntaan voi kuulua vain yh-
8260: keskushallinnosta kokeiluun osallistuville lää-      teen lääniin kuuluvia kuntia. Niitä muodostet-
8261: neille. Kokeilu ei muuta aluehallintoviranomais-     taessa olisi otettava huomioon eri alueiden eri-
8262: ten keskinäisiä toimivaltarajoja. Se kestää vuo-     tyispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys,
8263: den 1993 loppuun.                                    laajuus, liikenneyhteydet ja kieliolot. Lakiehdo-
8264:    Aluehallinnon toimivuutta, mm. aluehallinto-      tuksessa todetaan, että palveluja parannettaessa
8265: viranomaisten välistä yhteistyötä ja toimintojen     on otettava huomioon hallitusmuodon 14 §:n
8266: yhteensovittamista, sekä alueellista kehittämistä    säännökset sekä ne seikat, jotka saamenkielisten
8267: vaikeuttaa paitsi hallinnon sektoroituneisuus        palvelujen ja oikeusturvan tasapuoliseksi järjes-
8268: myös epäyhtenäinen aluejako. Lääninjako sekä         tämiseksi ovat tarpeen.
8269: vaitiori piirihallinnon aluejaot poikkeavat nykyi-       Kihlakunnissa olisi pääsääntöisesti kihlakun-
8270: sin liiaksi toisistaan ja vastaavat eräiltä osin     nanvirasto. Erilliset virastot voidaan perustaa
8271: huonosti toiminnallisia aluekokonaisuuksia.          lähinnä sellaisiin kihlakuntiin, joihin kuuluvas-
8272: Moneen suuntaan asioiminen haittaa kansalais-        sa suuressa kaupungissa on erilliset virastot pai-
8273: ten käytännön toimintaa ja aiheuttaa heille kus-     kallishallintolain tullessa voimaan. Eduskunnan
8274: tannuksia.                                           hallintovaliokunnan mukaan pyrkimyksenä on
8275:    Aluejakoneuvottelukunta on kertomusvuon-          toteuttaa uudistus mahdollisimman laajalti yh-
8276: na määrittänyt valtion aluejaotusten yhtenäistä-     tenäisjärjestelmän pohjalta. Tämä olisi pää-
8277: mistavoitteet sekä yhtenäistämisen perustaksi        sääntö myös niissä kihlakunnissa, joissa nykyi-
8278: otettavan toiminnallis-taloudellisen maakunta-       sin on erillisiä viranomaisia. Hallituksen esityk-
8279: tai aluejaon. Maakuntajaotus perustuu mm.            sen mukaan tiheästi asutuilla alueilla etäisyydet
8280: kuntien yhteistyöhön naapurikuntien kanssa,          keskustaajamaan olisivat kohtuulliset, jos kihla-
8281: kuntalaisten asiointiinja työssäkäyntiin, kuntien    kunnat muodostettaisiin asukasmäärältään
8282: suuntautumiseen maakunnittain sekä elinkeino-        30 000-50 000 asukkaan piireiksi ja suurim-
8283: elämän ja kansalaisjärjestöjen toiminta-alueisiin.   pien kaupunkien yhteydessä suuremmiksikin.
8284: Läänien rajat noudattaisivat maakuntajakoa, ja       Eduskunnan hallintovaliokunnan mukaan kih-
8285: läänit muodostuisivat yhdestä tai useammasta         lakuntien koko voi vaihdella kuitenkin huomat-
8286: maakunnasta. Piirihallinto, jolla on merkitystä      tavasti maan eri osissa erilaisten olosuhteiden
8287: yhteiskunnallisen ja alueellisen kehittämisen        vuoksi.
8288: kannalta, noudattaisi samoin maakunta- ja lää-           Paikallishallintouudistuksella, joka toteute-
8289: nijakoa. Valtioneuvosto teki asiasta heinäkuussa     taan vuoden 1996 loppuun mennessä, paranne-
8290:  1992 periaatepäätöksen.                             taan hallinnon toimintamahdollisuuksia, siirre-
8291:                                                      tään päätösvaltaa paikallistasolle ja tuotetaan
8292:    V a 1 t i on p aika 11 i s h a 11 into. Val-      palveluja entistä taloudellisemmin. Uudistuksel-
8293: tion paikallishallinnosta muodostetaan yhtenäi-      la ei poliisihallinnossa saavutettane merkittäviä
8294: sen aluejaon pohjalta toimiva, laaja-alaisesti       säästöjä. Voimavarat kohdeunetaan uudelleen
8295: koottu järjestelmä, jossa hallinnon asiakkaat        kuitenkin siten, että palvelujen saatavuus pyri-
8296: saavat mahdollisimman monet palvelut yhdestä         tään pysyttämään entisellään. Poliisin tehtävä-
8297: palvelupisteestä.                                    määrät eivät uudistuksen mukana vähene. Uu-
8298:    Valtion paikallishallinnon kehittämisen pe-       distus parantaa myös oikeusturvaa, koska polii-
8299: rusteita koskeva laki (126/92) sisältää yleiset      si- ja syyttäjäntoimi eriytetään.
8300: perusteet, joilla hallinto kootaan yhteen, sekä          Rekisterihallinnosta kehitetään yhtenäinen ja
8301: määrittää yhteenkootun paikallishallinto-orga-       palvelukykyinen perusrekisterijärjestelmä, jonka
8302: nisaation perusosat. Uudelleenjärjestely koskee      avulla kansalaisten asiointi hallinnossa olisi no-
8303: aluksi poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotoimen sekä    peaa, joustavaa ja edullista. Rekisteritoimistojen
8304: yleishallinnon tehtäviä. Eduskunta on hyväk-         automatisointi mahdollistaa toimintojen kehit-
8305: syessään lain vaatinut, että hallitus selvittää      tämisen, ennen kaikkea tehtävien ja päätösvallan
8306: mahdollisimman pian mahdollisuudet kytkeä            siirron keskushallinnolta paikallistasolle. Tieto-
8307: myös kihlakuntien erilliset virastot ja nykyisten    jen keruumenetelmiä ja mm. viranomaisten vä-
8308:                                                                                                          97
8309: 
8310: listä tiedon välitystä uudistamalla vähennetään         däntömuutosten käytännön toteuttamista var-
8311: kansalaisten ilmoitusvelvollisuutta ja kevenne-         ten sisäasiainministeriö on asettanut kertomus-
8312: tään ilmoitusmenettelyä. Rekisteröintimenetel-          vuoden heinäkuussa poliisin lupahankkeen, jon-
8313: miä kehittämällä parannetaan tietojen virheettö-        ka tehtävänä on vähentää ja yksinkertaistaa
8314: myyttä ja ajantasaisuutta. Lisäksi rekisterien          poliisin lupahallintoon kuuluvia lupamenettely-
8315: tietosisältöä supistetaan.                              jä, lyhentää lupien käsittelyaikoja sekä selkeyt-
8316:     Väestötietojätjestelmiä hyödynnetään erityi-        tää menettelyjen perustana olevia säädöksiä.
8317: sesti hallinnossa, tuomioistuinmenettelyssä, ti-        Lainsäädäntöä muutetaan lupahankkeen työ-
8318: lastotuotannossa, suunnittelussa ja tieteellisessä      ryhmien työskentelyn kestäessä. Työryhmiä on
8319: tutkimuksessa. Tietosuoja- ja tietoturvallisuus-        kolme ja niillä on eripituiset määräajat Viimei-
8320: näkökohtiin kiinnitetään erityistä huomiota.            sen määräaika päättyy 31.3.1993.
8321: Myös väestökitjalainsäädännön uudistaminen                 Kertomusvuonna asetettu koko lupahallintoa
8322: on vireillä. Maksuperusteita tarkistetaan siten,        selvittänyt työryhmä arvioi, että lupamenettelyjä
8323: että julkishallinnolta perittävät maksut kattavat       on kaikkiaan yli 2 000. Vuosittain 3-5 miljoo-
8324: paremmin suoritteiden tuottamisesta aiheutu-            nan luvan käsittely vaatii lausuntoineen n. 4 000
8325: neet kustannukset ottamalla kuitenkin huo-              henkilötyövuotta. Valtion lupahallinnon vuo-
8326: mioon maksujen vaikutukset kokonaiskysyn-               tuiskustannuksia, jotka olivat kertomusvuonna
8327: tään ja -tulonmuodostukseen. Kaupparekisteri-           1,2 mrd. mk, voitaisiin työryhmän arvion mu-
8328: ja yhdistysrekisteripalveluista peritään leima-         kaan säästää 400---500 Mmk rationalisointitoi-
8329: verojen sijasta maksuja.                                mien avulla. Hyvin suuri osa kaikista luvista
8330:     Väestökirjanpitotehtävät siirretään kirkolta        käsitellään kunnissa. Kuntien lupahallinnon laa-
8331: valtiolle. Rekisteritoimistojen voimavaroja suun-       juutta ja kokonaiskustannuksia ei kuitenkaan
8332:  nataan palvelutoimintaan. Sisäasiainministeriöi-       voitu kattavasti selvittää.
8333:  tä siirretään rekisteritoimistoja koskevia yleishal-      Väestönsuojelua, rakentamista ja palotarkas-
8334:  lintotehtäviä lääninhallituksiin. Lisäksi selvite-     tusta koskevat lait ja asetukset on muutettu v.
8335:  tään Väestörekisterikeskuksen ja lääninhallitus-       1990---91. Palo- ja pelastustoimen lainsäädän-
8336:  ten uusi asema ja tehtävät. Lääninhallitusten ja       nön uudistaminen on vireillä. Pelastusosaston
8337:  rekisteritoimistojen välinen vuorovaikutus li-         organisaatio on uudistettu v. 1992.
8338:  sääntyy ainakin tietojenkäsittelyyn liittyvissä asi-      Viime vuosina on sekä väestönsuojelussa että
8339:  oissa. Myös Väestörekisterikeskuksesta, patent-        palo- ja pelastustoimessa siirretty päätösvaltaa
8340:  ti- ja rekisterihallituksesta sekä oikeusministeri-    alemmille viranomaisille. Kunnallista itsehallin-
8341:  ön yhdistysrekisteritoimistosta siirretään tehtä-      toa on vahvistettu poistamalla monia alistus-
8342:  viä ja päätösvaltaa rekisteritoimistoille. Väestö-     säännöksiä ja siirtämällä v. 1989 palo- ja pelas-
8343:  rekisterikeskuksen henkilöstösäästötavoite on v.       tustoimen käyttökustannusten valtionosuus
8344:  1992-95 n. 26% eli 31 henkilötyövuotta.                eräin poikkeuksin osaksi yleistä valtionosuutta,
8345:      Poliisitoimessa poliisipiirien suuri määrä ja      jonka perustana on asukasluku. Luvat, joita
8346:  erilainen koko on aiheuttanut sen, että vain           väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta poik-
8347:  suurimmat piirit pystyvät toimimaan itsenäisesti       keamiseen tarvitaan, siirrettiin sisäasiainministe-
8348:  ympäri vuorokauden. Piirien välistä yhteistoi-         riöitä osittain lääninhallituksille ja osittain kun-
8349:  mintaa kehittämällä ja organisoimaila saadaan          nan rakennusvalvontaviranomaisille.
8350:  voimavaroja tarkoituksenmukaiseen käyttöön,               Kunnat voivat jätjestää palvelut haluamal-
8351:  poistetaan päällekkäisiä toimintoja ja paranne-        laan tavalla ja korostaa järjestelyissä taloudelli-
8352:  taan palvelua. Poliisin hallintoa koskevan lain        sia näkökohtia. Erityisesti pyritään lisäämään
8353:  (110/92) mukaan lääninhallitus päättää kuul-           vapaaehtoistyötä sekä palokuntien ja muiden
8354:  tuaan asianosaisia kuntia yhteistoiminta-alueen        pelastusorganisaatioiden yhteistyötä onnetto-
8355:  muodostamisesta, yhteistoiminnassa hoidetta-           muustilanteissa, palonehkäisyssä, hallinnossa ja
8356:  vista tehtävistä ja johtosuhteista yhteistoiminta-     huoltotehtävissä. Kertomusvuoden lopussa oli
8357:  alueella. Sisäasiainministeriö päättää yhteistoi-      käynnissä n. 50 yhteistyöhanketta, joissa oli
8358:  minnasta kuultuaan ao. lääninhallitusta ja kun-        mukana n. 200 kuntaa. Tavoitteena on käynnis-
8359:  tia silloin, kun yhteistoiminta-alue käsittää eri      tää yhteistyöselvitykset vuoden 1992 aikana
8360:   lääneihin kuuluvia poliisipiirejä.                    koko maassa.
8361:      Lupahallinon yksinkertaistamista on esitetty          Pelastushallinnon viranomaiset huolehtivat
8362:   mm. poliisin lupatyöryhmän raportissa, joka           aiempaa enemmän siitä, että turvallisuustaso ei
8363:   valmistui kertomusvuoden keväällä. Lainsää- ·         huonone. Sisäasiainministeriön mukaan kuntien
8364: 
8365: 7 320730U
8366: 98
8367: 
8368: heikko taloudellinen tilanne voi jatkuessaan hei-         Sisäasianministeriön hallinnonalalla on uu-
8369: kentää palokuntien toimintaedellytyksiä. Erityi-      distettu ulkomaalaiskeskuksen sisäistä organi-
8370: sesti huolta aiheuttaa vanhenevan kaluston uusi-      saatiota. Sen palveluksessa oli kertomusvuonna
8371: minen.                                                tilapäinen kehitysjohtaja. Organisaatiossa siirry-
8372:    Eräisiin teknisiin laitteisiin liittyvä hyväksy-   tään vähitellen päätöslajeittain organisoiduista
8373: mismenettely ja luvat siirretään mahdollisuuk-        yksiköistä maantieteelliseen tehtäväjakoon.
8374: sien mukaan Teknilliselle tarkastuskeskukselle        Näin voidaan parantaa henkilökunnan asian-
8375: tai muulle tarkastuslaitokselle.                      tuntemusta. Asioiden käsittely nopeutuu ja pal-
8376:    Yleisten hätäkeskusten, aluehälytyskeskus-         velun laatu paranee, kun saman asiakkaan asiat
8377: ten, toimintaa tehostetaan suurentamalla häly-        hoidetaan alusta loppuun samassa yksikössä.
8378: tysalueita ja järjestämällä uudelleen keskusten       Sisäasiainministeriön mukaan monista eri mais-
8379: toiminta. Sisäasiainministeriössä on päätetty         ta tulevien turvapaikanhakijoiden asioiden hoi-
8380: kertomusvuoden huhtikuussa palo- ja pelastus-         tamista vaikeuttaa se, että on vaikea löytää
8381: toimen hälytysaluejaon uudistamisesta. Hälytys-       kieltä riittävästi taitavia henkilöitä ja toisaalta
8382: alueiden määrä vähenee 58:sta 28:aan, jos Ahve-       tulkkauskustannukset nousevat korkeiksi.
8383: nanmaa lasketaan mukaan. Aluejako ja siihen               Rajavartiolaitoksessa on v. 1989 tehdyn ti-
8384: olennaisena osana liittyvä keskusten tekninen ja      lannearvion perusteella laadittu toimintasuun-
8385: toiminnallinen uusiminen tehdään vuoteen 2000         nitelma. Sen lähtökohtana on tarve säilyttää
8386: mennessä.                                             rajavartiolaitoksen toiminnan taso tilanteessa,
8387:    Hätäkeskusten viesti- ja tietotekniikkaan liit-    jossa julkishallinnon kasvu pysähtyy ja viran-
8388: tyvät ratkaisut suunnitellaan keskitetysti sisä-      omaistoimintojen päällekkäisyyksiä poistetaan
8389: asiainministeriön johtamassa ja Palosuojelura-        säästötoimien vuoksi. Rajojen vartiointi ja val-
8390: haston rahoittamassa hankkeessa. Tavoitteena          vonta korostuu tulevaisuudessa myös ulkoisten
8391: on säästää kehittämiskustannuksia, aikaansaada        tekijöiden vuoksi. Sisäasiainministeriön mu-
8392: yhdenmukaiset ja yhteensopivat järjestelmät ja        kaan tilanne itärajalla on pysynyt hallinnassa.
8393: uudistaa toimintaa ja hallintoa. Tärkeä selvittä-     Venäjän puolella passien ja viisumien tarkastus
8394: miskohde on, voidaanko palo- ja pelastustoimen        on toiminut asiallisesti. Ennakkoarvioista poi-
8395: ja poliisin hälytyskeskuksen toiminnot yhdistää,      keten nälkäpakolaisia ei ole saapunut maa-
8396: mikä olisi niiden työnjako ja mitä tarkistuksia       hamme ja rajan ylittäneiden määrä kasvaa halli-
8397: muutosten toteuttaminen vaatisi kunnallisiin          tusti.
8398: säännöksiin. Lopulliset päätökset asiasta teh-            Vilkastuva liikenne vaatii ainakin Vaalimaal-
8399: dään kokeilusta saatujen tulosten perusteella.        la, Värtsilässä ja Vartiuksessa rajanylityspaikan
8400: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kanssa        rakenteellista kehittämistä. Myös merialueella,
8401: selvitetään, kuinka voitaisiin kehittää hätäkes-      erityisesti Baltian ja Suomen välillä on matkusta-
8402: kusten hoitamaa sairaankuljetuksen hälyttämis-        ja- ja huviveneliikenne vilkastunut. Sen valvomi-
8403: järjestelmää.                                         seksi rajavartiolaitos on lisännyt Suomenlahden
8404:     Ulkomaalaishallinnon kehittämiseksi asetet-       merivartioston voimavaroja. Vilkastunut liiken-
8405: tiin kertomusvuonna ministerityöryhmä, jonka          ne on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä niin
8406: tehtäviin kuuluu laatia ulkomaalaishallinnon          Kaakkois-Suomeen kuin Suomenlahdelle. Lähi-
8407: kokoamista koskeva suunnitelma ja toteuttamis-        vuosien keskeinen Suomen sisäiseen turvallisuu-
8408: aikataulu. Päätöksiä uudesta organisaatiosta ei       teen vaikuttava tekijä tulevalla Euroopan yhtei-
8409: ole vielä tehty.                                      söjen ulkorajalla onkin henkilöiden maahantu-
8410:    Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan kertomus-        lon ja maastalähdön valvonta passintarkastus-
8411: vuoden maaliskuussa. Lailla siirrettiin oleskelu-     paikoilla ja luvattoman rajanylikulun estäminen
8412: ja työlupa-asioihin liittyvää päätösvaltaa sisä-      niiden välialueilla. Toiminnan painopistealueita
8413: asiainministeriön ulkomaalaiskeskukselta pai-         ovat Kaakkois-Suomi ja Suomenlahti sekä Ah-
8414: kallispoliisille, Suomen ulkomaanedustustoille        venanmaan eteläpuolineo merialue.
8415: ja työvoimatoimistoille. Ulkomaalaiskeskuksen             Rajavartiolaitoksen hallinnon rakennetta ja
8416: käsiteltäväksi jäivät eniten harkintaa vaativat       kokoonpanoa, henkilöstörakennetta, kalustoa ja
8417: luparatkaisut. Hallitus antaa syksyllä 1992 edus-     toimintamenetelmiä ryhdyttiin kehittämään
8418: kunnalle ulkomaalaislain muutosesityksen, joka        niin, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin
8419: koskee turvapaikan myöntämistä. Lisäksi halli-        toiminnan johtamiseen ja tukemiseen eri organi-
8420: tus on luvannut antaa ulkomaalaisasioita koske-       saatiotasoilla. Päätös- ja toimivaltaa on siirretty
8421: van selonteon.                                        hallintoyksiköille. Uudistuksen aikana on lak-
8422:                                                                                                         99
8423: 
8424: kautettu rajajoukkueen johtoporras. Lisäksi on           siirtymisestä uuteen jätjestelmään ja siirtyminen
8425: kevennetty esikuntien, komentopaikkojen ja               tapahtuu asteittain. Taloudellisen tilanteen heik-
8426: huollon organisaatioita. Myös hallintoa on ke-           kennyttyä kunnat pyrkivät yhteistyötä lisäämällä
8427: vennetty keskittämällä toimintaa entistä suu-            säästämään kustannuksia ja etsimään keinoja,
8428: rempiin ja toimintakykyisempiin yksiköihin.              joilla nykyiset palvelut voitaisiin säilyttää.
8429: Vuodesta 1989 lähtien on lakkautettu yhteensä               Muutosesitys sisältää myös ehdotuksen halli-
8430: 35 vartioasemaa, niistä kertomusvuonna 22.               tusmuodon 51 §:n kuntien itsehallintoa koske-
8431: Vapautuneet voimavarat on suunnattu valta-               van säännöksen muutokseksi. Kuntajakolakia
8432: kunnan rajojen vartiointiin sekä maahantulon ja          on ehdotettu muutettavaksi siten, että kunnan
8433: maastalähdön valvontaan.                                 lakkauttamisesta ja perustamisesta olisi säädet-
8434:    Uudistus on lisännyt rajavartiolaitoksen tuot-        tävä lailla, jos kunta, jota muutos koskisi, vas-
8435: tavuutta, sillä se on mahdollistanut uusien tehtä-       tustaa sen toimeenpanoa.
8436: vien, kuten passintarkastuksen, vastaanottami-              Kunnallislakikomitea ehdottaa lisäksi, että
8437: sen ja luonut edellytykset vähentää henkilöstöä          kunnan itsehallintoa koskevaa perustuslain suo-
8438: päätösten mukaisesti.                                    jaa täsmennetäänja nykyaikaistetaan. Ehdotuk-
8439:                                                          sen mukaan kunnan hallinnon tulee perustua
8440:     K u n n a II i s h a II i n t o. Kunnallishallin-    kunnassa asuvien itsehallintoon, jonka perus-
8441: non kehittämisen tavoitteina on vahvistaa kun-           teista säädettäisiin lailla. Edelleen ehdotetaan,
8442: nallista itsehallintoa, tehostaa palvelutuotantoa,       että hallitusmuodossa todettaisiin nimenomai-
8443: parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia,           sesti kunnan oikeus periä veroja.
8444: lisätä kuntien kustannusvastuuta ja yleensäkin              Kertomusvuonna väljennettiin huomattavasti
8445: vähentää valtion viranomaisten ohjausta.                 kuntien hallintoa koskevaa suunnittelu- ja oh-
8446:     Kuntainliittojen kokoamista on edistetty lain-       jausjätjestelmää. Kuntien sisäinen organisointi
8447: säädäntötoimin. Merkittävä muutos oli erikois-           sekä hallinnon muodot ja menettelytavat voi-
8448: sairaanhoidon kuntainliittojen yhdistäminen              daan ratkaista paikallisen harkinnan perusteella.
8449: lailla. Kunnallis-ja rakennuslakiin tehty muutos         Suurten kuntien hallintomallia ja sen raskasta
8450: mahdollistaa seutukaavoituksen ja maakunta-              organisaatiota on ollutkin vaikea soveltaa pie-
8451: liittojen tehtävien yhdistämisen. Maakunta- ja           niin kuntiin. Samoin pyrittiin lisäämään kuntien
8452: seutukaavaliittoja yhdistetään parhaillaan maa-          vastuuta taloudestaan. Ajankohtaiseksi nousee
8453: kunnallisiksi liitoiksi.                                 taloudellisiin vaikeuksiin joutuneitten kuntien
8454:     Vapaakuntakokeilusta, jota jatketaan vuo-            auttaminen.
8455: teen 1996 asti, saatujen tulosten ja muiden kehit-          Samoin kertomusvuoden joulukuussa edus-
8456: tämisehdotusten perusteella uudistetaan kunnal-          kunnalle annetussa esityksessä ehdotettiin uudis-
8457: lishallintoa. Kertomusvuoden keväällä asetettu           tettavaksi tehtäväsidonnaista, kustannusperus-
8458: kunnallislakikomitea valmistelee ehdotuksia              teista ja kuntien toiminnan ja talouden yksityis-
8459: kuntien toimintaa säänteleväksi peruslainsää-            kohtaista ohjausta vaativaavaltionosuus-ja val-
8460: dännöksi. Vuoden 1992 helmikuussa valmistu-              tionavustusjätjestelmää. Tarkoitus on vahvistaa
8461: neen osamietinnön perusteella on laadittu kun-           kuntien itsehallintoa ja toimivaltaa, lisätä kus-
8462: nallislain ja kuntajakolain muutosesitys (HE n:o         tannusvastuuta ja tuloksellisuutta, yhtenäistää ja
8463: 70/1992 vp.), jonka tavoitteina on joustavoittaa         yksikertaistaa valtionosuus-ja valtionavustuspe-
8464:  kunnallista päätöksentekoa ja kunnan hallinnon          rusteita sekä keventää huomattavasti valtion
8465: jätjestämistä sekä edistää kuntien välistä yhteis-       kuntiin kohdistamaa ohjausta ja valvontaa. Jär-
8466:  työtä. Kunnat voivat pääsääntöisesti vapaasti           jestelmällä pyritään tasoittamaan kuntien talou-
8467:  sopia yhteistyön muodosta. Kuntainliittojätjes-         dellisessa asemassa olevia eroja, lisäämään toi-
8468:  telmästä nykymuodossa luovutaan ja kuntainlii-          minnan joustavuutta, vähentämään asiakitja-
8469:  tot muuttuvat kuntayhtymiksi. Kunnat päättä-            tuotantoa ja hallinnollista työtä. Lisäksi sen
8470:  vät ja vastaavat palvelujen sisällöstä ja jätjestely-   pitäisi olla vaikutuksiltaan hallittava ja enna-
8471:  tavasta.                                                koiva.
8472:     Lainsäädäntö velvoittaa kunnat edelleenkin              Olennaisinta uudistuksessa on, että valtion-
8473:  hoitamaan eräät tehtävät yhteistyössä toisten           osuus määräytyy kunnittain laskennallisin pe-
8474:  kuntien kanssa, määrittää yhteistyöalueen ja            rustein. Kuntien toimintavapaus lisääntyy ja
8475:  organisaatiomuodon. Tällaisia tehtäviä ovat eri-        mahdollisuudet toimintojen rationalisoinnille
8476:  koissairaanhoito, kehitysvammaisten erityis-            ovat hyvät. Kuntien päätösvaltaa lisätään myös
8477:  huolto ja seutukaavoitus. Kunnat päättävät itse         henkilökunnan kelpoisuusehtojen ja virkaraken-
8478: 100
8479: 
8480: teen määräämisessä. Uudistuksessa valtion-                  Kokeilu on osoittanut, että kuntiin ei voida
8481: osuuksia kootaan yhteen suuriksi kokonaisuuk-            enää soveltaa yhtenäisiä hallinto- ja toiminta-
8482: siksi.                                                   malleja. Paikalliset olot ovat niin määrääviä,
8483:    Kuntien ohjausta kehitetään siten, että niille        ettei yhtenäisillä malleilla päästä paikallista har-
8484: tarjotaan asiantuntija- ja neuvontapalveluita.           kintaa parempaan tulokseen. Niistä luopuminen
8485: Ohjaukseen liityvistä kielteisistä seurauksista,         ei ole johtanut haitallisiin seurauksiin. Kehittä-
8486: kuten valtionosuuden menetyksistä, pyritään              miseen liittyvä valinnanvapaus tulisi koskea
8487: pitkällä ajalla pääsemään eroon. Valtion tehtä-          kunnan kaikkia toimialoja. Kollegiota tarvitaan
8488: väksi jäisi laillisuuden valvonta.                       esim. kieliasioissa ja sivistystoimen suurissa lau-
8489:                                                          takunnissa sekä silloin, kun kunta itse on asian-
8490:     V a p a a k u n t a k o k e i l u. Vastoin alku-     osaisena. Tulosvastuun käyttöönotto takaa sen,
8491: peräistä tarkoitusta vapaakunniksi valittiin             että kehyksissä pysyttelevän sektorijohdon val-
8492: kaikki halukkaat 56 kuntaa. Niissä on 2,2 milj.          taa ja vastuuta kunnioitetaan.
8493: asukasta. Hallinnon kokeiluun on ilmoittautu-               Kunnan ja kansalaisen välisessä suhteessa on
8494: nut 253 kuntaa ja kaksi kuntainliittoa. Kunnal-          korostunut palveluajattelu perinteisen hallinnon
8495: lislain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamises-        sijaan. Hierarkiset työskentelytavat korvataan
8496: ta huolimatta kokeilun jatkamista pidetään tar-          erilaisilla poikkihallinnollisilla projektiryhmillä
8497: peellisena, koska ei ole olemassa lopullisia malle-      ja tilapäisillä toimielimillä. Suora ja epäviralli-
8498: ja hallinnon tai palvelutoiminnan organisoimi-           nen yhteydenpito ja kaavamaisista muodoista
8499: seksi eikä myöskään asenteellisia tai poliittisia        poikkeavat työskentelytavat ovat yleistyneet.
8500: valmiuksia niiden toteuttamiseksi.                          Vapaakuntakokeilusta annetun lain (718/88)
8501:     Vapaakuntakokeilun tuloksia arvioitaessa on          mukaan hallinto voidaan järjestää myös niin,
8502: todettu, että kunnat ovat lähteneet kokeiluun            että kutakin kunnan osa-aluetta tai niistä joita-
8503: hyvin erilaisista syistä ja asettaneet sille erilaisia   kin varten voidaan asettaa lautakunta, johto-
8504: tavoitteita. Kunnat ovat olleet aktiivisia sisäisen      kunta tai muu viranomainen. Vapaakuntakokei-
8505: hallintonsa kehittämisessä. Lautakuntia on lak-          lun yhteydessä on otettu käyttöön myös muita
8506: kautettu ja yhdistetty. Lautakunnat vähenivät            alueellisia toimielimiä, esim. kyläjohtokuntia.
8507: vapaakunnissa kokeilun puoliväliin mennessä n.           Koulun johtokunnan tehtävien ohella niillä on
8508: 37 %. Hallinnon kokeilukunnissa kehitys oli              myös muita tehtäviä.
8509: sama. Luottamushenkilöiden ja virkaorganisaa-               Kansalaisosallistuminen ja alueelliset tai
8510: tion työnjakoaja vastuuta on selkeytetty. Virka-         asiakasuhteeseen perustuvat osallistumisjärjes-
8511: miesten ja asiantuntijoiden toimintavapautta on          telmät mainitaan kuntien suunnitelmissa. Neljän
8512: lisätty vähentämällä sääntelyä. Vastuun määrit-          vuoden koeaika on niiden osalta kuitenkin to-
8513: täminen, toimivallan uusjako ja hajauttaminen            dettu riittämättömäksi. Nämä vapaakuntien
8514: ovat edenneet tulosjohtamisperiaatteiden mu-             käyttöönottamat työmuodot ovat olleet esillä jo
8515: kaisesti.                                                1970- ja 1980-lukujen komiteamietinnöissä.
8516:     Vaikka tehtävien ja toimivallan jakaminen ja         Normit eivät ole olleet esteenä niiden käyttöön-
8517: hajauttaminen vaatii ensi vaiheessa hallinnon            otolle vaan asenteet.
8518: organisaatiorakenteen muuttamista, vapaakun-                Kaikki kunnassa tapahtuneet muutokset ei-
8519: takokeilussa hallinnon järjestäminen on koros-           vät liity kokeiluun. Useilla hallinnonaloilla on
8520: tunut kohtuuttomasti. Tärkeää olisi arvioida             jo aiemmin ollut vireillä vapaakuntakokeilun
8521: uudelleen itse palvelutoiminta. Lisäksi toimival-        kanssa samansuuntaisia, siitä riippumattomia
8522: lan uusjaossa, hajauttamisessa ja tulosvastuun           uudistuksia. Kokeilu on aktivoinut myös näitä
8523: painottamisessa on kielteisenä koettu erityis-           uudistuksia, jotka aiemmin ovat edenneet huo-
8524: asiantuntemuksen ja koulutustaustan, ns. virka-          nosti.
8525: valtaisuuden liiallinen korostuminen. Käytän-               Vapaakuntakokeilua on arvosteltu siitä, että
8526: nössä se kuitenkin on usein tehostanut ja jousta-        tavoitteiden vastaisesti siinä lähdettiin uudista-
8527: voittanut asiakaspalvelua.                               maan koko hallintokenttää. Kun kokeilualueen
8528:     Kokeilu on tuonut esiin uusia mm. parlamen-          laajuuden vuoksi riskinottoa on haluttu välttää,
8529: tarismia korostavia ideoita, kuten suhteellisuus-        kokeilussa ei ole päädytty syvällisiin, uudelleen-
8530: periaatteen, viranhaltijan aseman ja erottamat-          arviointia ja luovuutta vaativiin uudistuksiin.
8531: tomuuden, jotka asettavat entiset rakennemallit          Kunnat ovat olleet kokeilussaan oletettua varo-
8532: kyseenalaisiksi. Niiden vaikutusten selvittämi-          vaisempia, ja päätöksenteossa on liikaa painotet-
8533: nen sopisi ns. syväkokeilujen kohteeksi.                 tu yksimielisyyttä. Seuranta, joka tehdään jälki-
8534:                                                                                                           101
8535: 
8536: käteen, on vähentänyt päätöksenteon ohjaavaa            kaksi ns. purkupakettia, joilla on hoidettu suurin
8537: vaikutusta.                                             osa kuntien hakemuksista.
8538:     Peruslakia täydentävä poikkeamisoikeuslaki             Kokeilun seurantaan ovat osallistuneet kun-
8539: tuotti n. 720 hakemusta eri aloilta. Erivapausha-       tien keskusjärjestöt ja korkeakoulut. Lisäksi eri
8540: kemukset painottuivat sosiaali- ja terveyden-           hallinnonalat, esim. ympäristöministeriö, ovat
8541: huoltoon sekä sivistystoimeen. Myös rakennus-           mm. lääninhallituksen kautta seuranneet kokei-
8542: laisäädäntö oli keskeinen erivapaushakemusten           lua. Lääni- ja piirihallinto eivät ole olleet aktiivi-
8543: kohde.                                                  sesti mukana kokeilussa. Vaasan lääninhallituk-
8544:     Hakemusten käsittelymekanismi on osoittau-          sessa on käynnistetty erillinen seuranta- ja kon-
8545: tunut hitaaksi ja kalliiksi. Yksittäistä kuntaa         sultointikokeilu,jossa kuntien kanssa yhteistyös-
8546: koskeva poikkeama vaatii valtioneuvoston,               sä kehitetään niiden esittämiä ideoita.
8547: usein jopa eduskunnan päätöksen. Lisäksi val-              Kokeilun jatkamista koskevassa valmistelu-
8548: tionhallinto on tottumaton käsittelemään niin           työssä otetaan huomioon kunnalliskomitean toi-
8549: suurta aloitemäärää kuin kunnista on tullut.            meksiantoja vuoden 1993 alusta voimaan tuleva
8550: Poikkeamisoikeuslainsäädäntö on sinänsä osoit-          valtionosuusuudistus, jonka yhteydessä toteutuu
8551: tautunut tarpeelliseksi, ja alussa tapahtuneiden        merkittävä osa kuntien vapauksista pysyvästi.
8552: viivästysten jälkeen hakemusruuhka on saatu             Poikkeamisoikeusmenettelyä kevennetään huo-
8553: pääosin purettua.                                       mattavasti. Kokeilutoiminnalle esitetään omaa
8554:     Varsinaisia kokeilulupia on myönnetty alle          puitelainsäädäntöä niin, että kaikki kunnat voi-
8555: 3 % hakemuksista. Lisäksi hallinnonalat ovat            vat toteuttaa syvällisiä, riskiäkin sisältäviä eri-
8556: järjestäneet omia kokeiluja osittain samojen            koiskokeiluja.
8557: aloitteiden pohjalta. Kokeiluja on ollut oletettua
8558: vähemmän. Toisaalta yhtään kokeilua ei ole                 Tutkimuksen                hyväksikäyttö
8559: jouduttu Iaittornana keskeyttämään, eikä niiden         h a 11 i n n o n k e h i t t ä m i s e s s ä. Tutki-
8560: ole havaittu vaarantavan oikeusturvaa.                  muksen asema on noussut esille erityisesti kun-
8561:     Kokeilun onnistuminen olisi vaatinut eri mi-        nallishallintoa koskevan lainsäädännön kehittä-
8562: nisteriöiltä aktiivista otetta ja keskinäistä yhteis-   misessä. Kunnallishallintoa ja kunnallista pal-
8563: työkykyä. Vapaakuntakokeilun peruslakiin                velutoimintaa koskevan lainsäädännön perus-
8564: myönnettiin niin riskittömiä kokeiluoikeuksia,          ratkaisut ovat syntyneet yhteistyössä kuntien
8565: että ne voitiin laajentaa melkein välittömästi          keskusjärjestöjen ja ministeriöiden kesken.
8566: koskemaan kaikkia kuntia. Joillakin hallinnon-          Kuntien keskusjärjestöt ovat olleet aloitteente-
8567: aloilla suhtautuminen on ollut pidättyvää, ja           kijöinä, valmistelijoina ja lausunnonantajina.
8568:  suoranaista muutosvastarintaa on esiintynyt.           Lainsäädännön kokonaisuus on kärsinyt siitä,
8569: Kuntien esityksiä palvelujensa järjestämisestä on       että uudistukset on tehty paloittain ja niissä on
8570: torjuttu muodollisjuridisin perustein, ja poikkea-      keskitytty muuttamaan yksityiskohtia, jolloin
8571: misoikeuksien käsittely on ollut passiivista.           yleisiä periaatteita ei ole riittävästi korostettu.
8572: Poikkeamisoikeuslakia valmisteltaessa sisä-             Kritiikin mukaan vireillä olevassa kunnallislain
8573: asiainministeriön aktiivista asemaa pyrittiin           uudistuksessa on nostettu esiin kiinnostavia yk-
8574: korostamaan, mutta muut hallinnonalat eivät             sityiskohtia, vaikka sen yhteydessä pitäisi sel-
8575:  suostuneet siihen. Kokeilun sijasta monet hallin-      keästi hahmottaa, mikä on tavoitteellinen, kan-
8576: nonalat ovat painottaneet pysyvän lainsäädän-           sanvaltainen, tehokas ja itsehallinnollinen kun-
8577: nön kehittämistä.                                       ta, jonka toiminta voidaan sopeuttaa uusiin
8578:      Kaiken kaikkiaan eri osapuolten valmiudet          vaatimuksiin.
8579:  kokeiluun ja uudistustoimiin ovat oletettua hei-          Periaatteiden vähäisyyden on katsottu johtu-
8580:  kommat. Yhtenä syynä kokeilun odotettua hei-           van osittain siitä, että kunnallihallinnon tutki-
8581:  kompaan tulokseen lienee se, että vapaaseen            mukselta puuttuu itsenäinen asema. Kunnallis-
8582:  ideointiin perustuneen kokeilun tavoitteita ei         oikeuteen painottunut tutkimus ei anna riittä-
8583:  riittävästi konkretisoitu.                             västi aineksia niiden ongelmien ratkaisemiseksi,
8584:      Kokeilun merkittävin tulos on, että kaikkia        joita kunnallishallinnossa käytännössä esiintyy.
8585:  kuntia koskevaa erityislainsäädäntöä on uudis-         Kansainvälistymiskehitys sekä palvelutuotan-
8586:  tettu. Poikkeamisoikeuslain harkinnanvaraisista        non ja kansanvallan kehittäminen edellyttävät
8587:  kohteista monet ovat siirtyneet pysyviksi lakiuu-      tutkimuksessa uudenlaista lähestymistapaa. Yh-
8588:  distuksiksi mm. rakennuslainsäädäntöön. Ope-           tenäisen kunnallistieteen sijaan kunnallistiedettä
8589:  tushallinnossa on kertomusvuonna toteutettu            pitäisi tarkastella kunnallisoikeuden, politiikka-
8590: 102
8591: 
8592: ja hallintotieteiden, taloustieteiden, liikkeen-             Valtion paikallishallinnon uudistaminen etenee
8593: johto-opin, kaupunkimaantieteen, -suunnitte-             suunnitelmien mukaan. Hallintoa kehitettäessä on
8594: lun, -sosiologian ja -ekologian sekä kulttuuri-          edelleenkin korostettava asiakaspalvelun paranta-
8595: tieteiden näkökulmista.                                  mista ja tarpeettoman byrokratian ja siitä aiheutu-
8596:     Sisäasiainministeriön mukaan valtion alue- ja        vien kustannusten karsimista. Uudistusten yhtey-
8597: paikallishallinnossa lisätään tutkimuksen hyväk-         dessä on huolehdittava siitä, että kansalaisten
8598: sikäyttöä lähinnä kehittämishankkeiden talou-            turvallisuus ei heikkene. Viranomaisten asenteisiin
8599: dellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvi-        vaikuttamalla on valtioneuvoston päätöksen mu-
8600: oinnissa. Kunta- ja aluekehitysosaston toimialal-        kaisesti pyrittävä edelleen vähentämään virkato-
8601: la hallintoa kehitetään asiantuntijoiden ja ai-          distusten käyttöä ja korostettava viranomaisten
8602: heesta tehtyjen tutkimustulosten avulla. Osasto          velvollisuutta niiden hankinnassa.
8603: on tilannut selvityksen alueellisten organisaatioi-         Kuntien toiminnan kehittämisessä on korostet-
8604: den yhteistyöstä ja työnjaosta. Sen ensimmäinen          tava ja kiirehdittävä ohjaavan säännöstön purka-
8605: osa valmistui kertomusvuoden syksyllä. Lisäksi           mista ja keventämistä. Kuntien itsehallinnon li-
8606: osasto on pyytänyt eri tutkimuslaitoksilta tar-          sääntyessä on seurantaa kehittämällä huolehditta-
8607: jouksia tutkimushankkeesta, joka on otsikoitu            va siitä, että kuntien palvelut täyttävät valtion
8608: Alueiden Eurooppa. Sen tarkoituksena on hank-            asettamat tasovaatimukset.
8609: kia tietoja sekä kunnallishallinnon että maakun-             Hallintokulttuuri on perinteisesti korostanut
8610: nallisten hallintoelinten tehtävistä eri Euroopan        kansalaisten oikeusturvaa, joka saattaa palvelu-
8611: maissa. Tutkimuksessa maat jaotellaan eri hal-           kulttuuriin siirryttäessä heikentyä. Ostettaessa
8612: lintotraditioiden mukaan. Tutkimus käynnistyi            palveluja on korostettava kuntien vastuuta palve-
8613: vuoden 1992 alkupuolella.                                lutason arvioinnissa ja käyttäjien oikeusturvan
8614:     Poliisikoulutukseen on alipäällystökoulutuk-         toteutumisen valvonnassa. Palvelujen järjestämi-
8615: sesta lähtien sisältynyt jo usean vuoden ajan            sessä on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä
8616: perehtymistä tieteellisiin menetelmiin. Opetuk-          yhteiskunnan rahoittamaa tuotantorakennetta.
8617: sen tavoitteena on ollut antaa selkeä kokonais-              Kansalaisten ja yhteisöjen vaikutusmahdolli-
8618: kuva tieteellisistä tutkimusmenetelmistä ja nii-         suuksien lisäämiseksi olisi poliittisen demokratian
8619: den soveltamisesta poliisityössä, erityisesti rikos-     ohella tutkittava ja kokeiltava erilaisia tominnalli-
8620: tutkinnassa.                                             sia ja käyttäjädemokratian muotoja. Joustavan
8621:     Poliisihallinnon oman tutkimustoiminnan te-          käytännön aikaansaamiseksi on kiirehdittävä tar-
8622: hostamiseksi on Poliisiopistoon perustettu infor-        vittavia lainsäädännön muutoksia.
8623: maatikon ja erikoistutkijan virat. Poliisihallinto           Vapaakuntakokeilulla on saatu hyödyllistä tie-
8624: tarvitsee kuitenkin oman tutkimustoimintansa ja          toa, jota voidaan soveltaa hallintoa kehitettäessä.
8625: erityisesti jatkokoulutuksen kehittämisessä kor-         Tämäkin kokeilu osoittaa, että organisaatiouudis-
8626: keakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten apua.            tusta syvemmälle ulottuvat toimintojen ja toimin-
8627: Kokonaissuunnitelmalla selkeytetään eri organi-          takulttuurin muutokset etenevät hitaasti jos ollen-
8628: saatiotasojen tehtävät ja asema tutkimustoimin-          kaan. Saavutettujen organisaatiouudistusten, jot-
8629: nassa.                                                   ka erityisesti kohdistuivat lautakuntalaitokseen,
8630:     Julkisen hallinnon keventämisessä on saatava         lisäksi suppealla kohderyhmällä ja tehokkaalla
8631: aikaan konkreettisia tuloksia mahdollisimman pi-         ohjauksella kokeilussa olisi voitu saavuttaa entistä
8632: kaisesti. Hallintoa uudistettaessa on rationalisoi-      paremmin hallinnon sisäiselle uudistamiselle ase-
8633:  tava julkishallinnon tehtäviä ja selkeytettävä työn-    tetut demokratia-, desentralisaatio- ja tehokkuus-
8634: jakoa niin, että hallinnon kustannukset ja hallinto-     tavoitteet. Kokeilun edistyessä on seurannan re-
8635: henkilöstön määrä kokonaisuutena vähenevät.              surssointiin kiinnitettävä huomiota. Kunnallisen
8636: Joustava/la henkilöstöpolitiikalla ja toimintoja         hallintokulttuurin syvällinen uudistaminen vaatisi
8637: järkeistämällä on peruspalvelujen taso pyrittävä         myös tutkimusnäkökulman laajentamista ja moni-
8638: säilyttämään nykyisellään.                               puolistamista.
8639:     Keskushallinnon keventäminen sekä tehtävien              Valtion ja kunnan välisten uudistusten hitaus
8640: ja toimivallan siirtäminen aluehallinnolle ja toi-       osoittaa, että kaikki hallinnonalat ja -tasot eivät
8641: miyksiköille vastaa niitä hallinnon kehittämista-        sitoutuneet samalla tavoin kokeiluprojektiin. Kun-
8642:  voitteita, joihin on pyritty useita vuosia. Hallintoa   tia lähinnä olevan valtion viranomaisen, lääninhal-
8643: kehitettäessä erityisesti lääninhallitusten asema ja     lituksen, aktiivinen osallistuminen vapaakuntako-
8644:  tehtävät on arvioitava kokonaan uudelleen tehty-        keiluun olisi välttämätöntä. Kokeilun uskottavuut-
8645: jen selvitysten perusteella.                             ta on vähentänyt myös se, että kokeilun yhteydes-
8646:                                                                                                                        103
8647: 
8648: sä ei riittävästi lisätty kuntien päätösvaltaa ja                     lääninrahasta. Matkailuun liittyvien hankkeiden
8649: siirretty tehtäviä keskus- ja lääninhallituksi/ta                     osuus oli 18 %ja maaseutua sekä sen elinkeinoja
8650: kuntiin. Valtiontilintarkastajat toteavat tässäkin                    kehittävien hankkeiden osuus oli 13% lääninra-
8651: yhteydessä, että yhteistoiminta hallinnossa ei mo-                    hasta.
8652: nista kehittämispyrkimyksistä huolimatta toimi                           Tietoa tuottavien projektien osuus oli 25 %.
8653: tyydyttävästi.                                                        Osa näistä oli laajoja tutkimuksia ja ohjelmia,
8654:                                                                       jotka toimivat alkusysäyksenä myöhemmille toi-
8655:   Aluepolitiikka. Y 1 e i s t ä. Aluepoliittista tu-                  mille ja joista saatuja tuloksia sovelletaan alueel-
8656: kea on myönnetty v. 1988-91 seuraavasti:                              lisessa kehittämistyössä. Osa projekteista oli ta-
8657:                                                                       voitteiltaan rajattuja ja sisälsi esim. toiminta- tai
8658:                                    1988    1989     1990      1991    taloussuunnitelman tai investoinnin kannatta-
8659:                                                Mmk
8660:                                                                       vuuslaskelman. Projektit lisäsivät mm. kuntien
8661: Kehitysaluerahasto .......         1 021   1118     1120      1 359
8662: Kauppa- ja
8663:                                                                       välistä sekä oppilaitosten ja elinkeinoelämän
8664: teollisusministeriö .........       750     740         730    500    välistä yhteistoimintaa.
8665: Läänin kehittämisraha ..             80      86          90     40        Markkinointiprojektien osuus oli 27 %. Mer-
8666: Kuljetustuki ..................     166     184         155    165    kittävintä oli matkailuun, kuntaan ja koulutuk-
8667: Pienyritystuki                                                        seen liittyvä markkinointi. Matkailumarkki-
8668: (KTM, MMM) .............            282     269         254    170    nointi keskittyi laajojen alueiden markkinointiin
8669: Rakennemuutosraha .....              63      53          50     25
8670:                                                                       ja lisäsi yli lääninrajojen ulottuvaa yhteistoimin-
8671: Yhteensä .......................   2 362   2 450    2 399     2 259   taa. Eri aloille suuntautuvat markkinointipro-
8672:                                                                       jektit palvelivat alueen elinkeinoelämää ja sen
8673:    Aluepolitiikan arvioimiseksi on tutkittu ja                        kehitysmahdollisuuksia.
8674: selvitetty mm. läänin kehittämisrahan vaikutuk-                           Edellytyksiä luovien projektien osuus oli
8675: sia, erilaisten elinkeinopoliittisten toimien ja nii-                  17 %. Niillä parannettiin elinkeinotoiminnan
8676: hin liittyvien yhteistyöverkostojen merkitystä                        mahdollisuuksia ja ne kohdistuivat monipuoli-
8677: kun tien toiminnassa, kuljetustukijärjestelmän                        sesti koko infrastruktuuriin. Projekteissa selvi-
8678: vaikutuksia ja yhteyskustannusten merkitystä                          tettiin mm. tieverkon, rautatien ja muiden liiken-
8679: yritystoiminnan alueelliselle kehitykselle, inves-                    neyhteyksien kehittämisvaihtoehtoja ja niiden
8680: tointi- ja kehittämisrahoitusmuotojen merkitys-                       vaikutuksia alueen ja sen elinkeinojen näkökul-
8681: tä pienten ja keskisuurten yritysten kannalta,                        masta. Lisäksi keskityttiin yritystoiminnan eri
8682: yritysten sijaintiin vaikuttavia tekijöitä, yhdys-                    osa-alueiden ongelmiin, joita ovat esim. atk-
8683: kuntarakenteen kustannuksia ja alihankinnan                           toiminnot, työvoiman hankinta ja kuljetukset.
8684: kehittämistä.                                                         Tietotekniikka ja sen soveltaminen oli usein
8685:    Läänin kehittämisrahaa jaettiin v. 1988-91                         välittävä tekijä, joka liitti koulutuksen ja oppilai-
8686: seuraavasti:                                                          toksen kiinteästi alueelliseen kehittämistoimin-
8687:                                                                       taan ja sen tavoitteisiin.
8688:                                     1988    1989     1990      1991
8689:                                                   Mmk                     Konkreettisia toimia käsittävien projektien
8690: Lapin lääni ....................    15,0    15,5     14,0      7,5    osuus oli 31 %. Kohdeyrityksen kehitykseen py-
8691: Oulun lääni ...................     10,0    10,5     11,0      5,0    rittiin vaikuttamaan koulutus-, konsultointi- ja
8692: Vaasan lääni .................       6,0     7,0      8,0      3,5    neuvontaprojekteilla. Huomattava osa projek-
8693: Keski-Suomen lääni ......            6,0     6,5      7,0      3,0    teista kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityk-
8694: Kuopion lääni ...............        6,0     6,5      7,0      3,0    siin, niiden tuotekehitykseen ja markkinointiin.
8695: Pohjois-Karjalan lääni ..            6,5     7,0      7,5      3,5
8696: Mikkelin lääni ...............       6,0     6,5      7,0      3,0    Maaseudun sivuelinkeinot oli yksi kehittämis-
8697: Kymen lääni .................        6,0     6,5      7,0      3,0    kohde. Palveluelinkeinoihin kohdistuvat projek-
8698: Hämeen lääni ................        5,5     6,5      7,0      3,0    tit koskivat tietotekniikan lisäksi mm. suureh-
8699: Turun ja Porin lääni .....           5,5     6,5      7,0      3,0    koja palvelukeskuksia ja matkailukohteita.
8700: Uudenmaan lääni .........            5,0     5,5      5,5      1,5    Vaikka kehittämisrahasta ei myönnetä suoraa
8701: Sisäasiainministeriö .......         2,5     1,5      2,0      1,0    yritystoiminnan tukea, projektit ovat vaikutta-
8702: Yhteensä .......................    80,0    86,0     90,0     40,0    neet lähes 150 yrityksen ja yli 1 000 uuden
8703:                                                                       työpaikan syntymiseen tutkituissa viidessä lää-
8704:    Kertomusvuonna valmistunut tutkimus osoit-                         nissä.
8705: taa, että tutkimus-, koulutus- ja teknologiapro-                          Läänin kehittämisrahan käyttö on vakiintu-
8706: jekteihin, joita läänit pitävät kehittämisen kan-                     nut. Se on osoittautunut tehokkaaksi omatoimi-
8707: nalta tärkeinä aloina, on suunnattu noin puolet                       sen, alueilta lähtevän kehittämisen välineeksi.
8708: 104
8709: 
8710: Pienellä määrärahalla on saatu liikkeelle laajoja,    alueita. Sen sijaan jalostusasteen nostamiseen
8711: yhteiskunnallisesti vaikuttavia muutoksia. Lää-       sekä viennin aloittamiseen sillä ei juurikaan ole
8712: ninrahaprojektien merkitys yhteistyön kehittä-        vaikutusta.
8713: misessä on huomattava. Viime vuosina on pyrit-           Valtaosa kuljetustukea saavista yrityksistä
8714: ty lisäämään erityisesti kuntien välistä elinkeino-   pitää tukea hyvin tärkeänä toimintansa jatkumi-
8715: poliittista yhteistyötä.                              sen kannalta. Kehittämistoiveet liittyvätkin ny-
8716:     Läänin kehittämisrahaan on yritetty yhdistää      kyisen järjestelmän epäkohtien korjaamiseen.
8717: mm. haja-asutusalueiden vähittäiskaupan tukija        Yritykset esittävät, että tavarakuljetukset olisi-
8718: osa rakennemuutosmäärärahasta. Siinä ei kui-          vat tuen ensisijainen kohde, kuljetusmatka olisi
8719: tenkaan ole onnistuttu.                               tuen perusteena, tuki suunnattaisiin tasapuoli-
8720:     Kuntien elinkeinopolitiikkaa koskevassa tut-      sesti eri kuljetusmuodoille ja että hakujärjestel-
8721: kimuksessa todettiin, että suurissa keskuksissa       mästä tehdään selkeä ja vähän työtä vaativa.
8722: on siirrytty yritystoiminnan aineettoman toimin-         Yhteystekijöillä on työvoiman saatavuuden
8723: taympäristön kehittämiseen. Kuitenkin rahoi-          ohella merkittävä vaikutus sekä toimipaikan
8724: tuspanokset näihin hankkeisiin ovat vielä erit-       sijaintipäätökseen että nykyiseen liiketoimin-
8725: täin vähäisiä. Teknologiapolitiikan rooli on ko-      taan. Perinteisten sijaintitekijöiden, kuten vesi-
8726: rostunut. Matkailun kehittäminen on ollut kes-        reittien ja rautatieyhteyksien, ohella arvostetaan
8727: keistä maakuntakeskuksissa. Teollisuuskeskuk-         entistä enemmän varmojen ja tuotettavien kulje-
8728: sissa projektitoiminta on ollut vilkasta ja suun-     tuspalvelujen saatavuutta sekä maantieyhteyk-
8729: tautunut uuden yritystoiminnan virittämiseen.         siä. Kansainvälistymisen ja nopeiden liikekon-
8730: Myös kunnan ja elinkeinoelämän välinen vuoro-         taktien lisäännyttyä toimipaikan sijaintiin vai-
8731: vaikutus on ollut vilkasta.                           kuttaa huomattavasti toimivat tietoliikenneyh-
8732:     Suurimmassa osassa maaseutukunnista käy-          teydet.
8733: tännön elinkeinopolitiikka on ollut yritysten fyy-       Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta
8734: sisten toimintamahdollisuuksien tukemista. Ak-        keskeisiä investointi- ja kehittämisrahoitusmuo-
8735: tiivisimmissa kunnissa on pyritty myös paranta-       toja ovat kauppa- ja teollisuusministeriön, Kera
8736: maan yritysten ulkoista toimintaympäristöä.           Oy:n, Valtiontakuukeskuksen ja Teknologian
8737: Alueellisten yhteistyöprojektien avulla on pyritty    kehittämiskeskuksen (TEKESin) myöntämät
8738: mm. edistämään elinkeinoelämää ja asukkaiden          lainat, avustukset ja takaukset sekä koulutus- ja
8739: paluumuuttoa sekä tehostamaan yrittäjäkoulu-          neuvontapalvelut Avustuksista yli 90% kohdis-
8740: tusta.                                                tui yrityksiin, joissa työskenteli alle 100 henkeä.
8741:     Tulevaisuudessa aluerakenne perustuu yhteis-      Tuetut yritykset markkinoivat pääasiassa koti-
8742: työverkkoihin, joissa osaamisella on keskeinen        maahan ja panostivat huomattavasti tuotekehi-
8743: merkitys. Tällöin suurten keskusten merkitys          tykseen.
8744: alueellisessa kehityksessä korostuu. Alueellista         Tutkimuksen mukaan v. 1989-90 yritysten
8745: yhteistyötä olisi tehostettava huomattavasti asu-     oma rahoitus kattoi keskimäärin 34,5 % aineelli-
8746: tuskeskuksissa, teollisuuskeskusten työssäkäyn-       sista investointikuluista. Valtion avustusten ja
8747: tialueillaja maaseutukunnissa. Yhteistyön kehit-      Keran lainojen osuus oli yhteensä n. 20 %. Inves-
8748: täminen on tärkeintä maaseutukunnissa, jotka          tointien rahoittamisessa oli vaikeuksia 28,6 o/o:lla
8749: eivät yksin pysty kilpailemaan suurten keskusten      yrityksistä. Eniten niitä oli uutta teknologiaa
8750: kanssa.                                               käyttävillä yrityksillä, toiseksi yrityspalveluyri-
8751:     Kuntien on selvitettävä, millaiseksi sen eri      tyksillä ja yleensäkin yrityksillä, joissa työsken-
8752: alueita halutaan kehittää ja mitkä ovat niiden        teli vain muutama henkilö. Syynä oli korkea
8753: voimavarat ja mahdollisuudet, joiden perusteella      korkotaso ja vakuuksien puuttuminen. Tukea
8754: kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan.          saaneista yrityksistä olisi 59% jättänyt ilman
8755: Strategiaohjelmissa olisi sovittava myös kuntien      tukea aineelliset investointinsa joko kokonaan
8756: välisestä työnjaosta ja ennen kaikkea vahvistet-      tai osittain toteuttamatta tai olisi toteuttanut ne
8757: tava kuntien ja elinkeinoelämän tahtoa toteuttaa      suppeampina tai tekniseltä tasoltaan alhaisempi-
8758: alueella kokonaisvaltaista elinkeinopolitiikkaa.      na.
8759:     Kuljetustuen vaikutukset kotimaan ja ulko-           Yritykset käyttivät aineettomista eli ns. kehit-
8760: maan kuljetusreittien valintaan jäivät melko vä-      tämisinvestoinneista 41,5% tuotekehitykseen, n.
8761: häisiksi. Kuljetustuen katsottiin parantaneen         20% markkinointiin ja tuotannon kehittämiseen
8762: kilpailukykyä ja kehittäneen myönteisesti toimi-      ja 12,5 % liikkeenjohtotaidon ja -menetelmien
8763: paikkoja, investointeja sekä uusia markkina-          kehittämiseen. Näiden rahoittamisessa oli vai-
8764:                                                                                                    105
8765: 
8766: keuksia 22 o/o:lla yrityksistä. Tieto mahdollisuu-       Monitoimipaikkaiset yritykset siirtävät toi-
8767: desta saada julkista tukea vaikutti huomattavas-      mintojaan useammin kuin muut työssäkäynti-
8768: ti enemmän kehittämishankkeiden kuin aineel-          alueelta toiselle. Yleensä nämä yritykset olivat
8769: listen investointien suunnitteluun.                   laajentaneet 1980-luvun noususuhdanteessa toi-
8770:     Yritykset suhtautuivat myönteisimmin kehit-       mintaansa yritysostoilla. Pääkaupunkiseudun
8771: tämishankkeisiin suunnattuihin lainoihin ja           suuryritykset olivat hajauttaneet toimintaansa
8772: avustuksiin. Myös käyttöomaisuuden hankki-            saadakseen etua alueen tuotantorakenteesta ja
8773: mista varten tarkoitettuja lainoja ja avustuksia      osaavaa työvoimaa. Lisäksi yrityksille ovat tär-
8774: pidettiin tärkeinä tukimuotoina. Kehittämis-          keitä kuljetus- ja liikenneyhteydet. Myös paik-
8775: hankkeiden tukeminen nähtiin järkevänä tule-          kakunnan yritysystävällisyys, markkinointikyky
8776: vaisuuden tukipolitiikkana. Tärkeimpänä kehit-        ja asuntojen saanti voivat ratkaista sijoittumi-
8777: tämiskohteena pidettiin tuotekehitystä, viennin       sen.
8778: ja markkinoinnin kehittämistä sekä teknisen ta-          Kuntien maapolitiikka ohjaa olennaisesti yh-
8779: son parantamista.                                     dyskuntakustannuksia. Tutkimuksen tulokset
8780:     Yritykset eivät siirtäneet julkisen tuen vaiku-   osoittavat, että kuntien tulee tarkastaa rakenta-
8781: tuksesta yritystoimintaansa alueelta toiselle.        misen ohjaamista. Helsingin seutu erottuu
8782: Suurin merkitys julkisilla tukimuodoilla oli aloi-    muista keskuksista korkean maan hinnan, ra-
8783: tettaessa uutta yritystoimintaa.                      kentamiskustannusten ja työmatkakustannus-
8784:     Elinkeinoasiamiehet pitivät aineettomien in-      ten takia. Muilta osin keskusten asettaminen
8785: vestointien tärkeimpänä tukitoimena kauppa-           kustannusten mukaan järjestykseen ei ole tutki-
8786: ja teollisuusministeriön investointiavustusta.        mustulosten perusteella mahdollista. Helsingin
8787:  Keran takauksilla ei heidän mielestään ollut         seudun kalliit kustannukset johtavat siihen, että
8788: pk-yritysten toimintaan suurtakaan merkitystä.        alueella asutaan ja työskennellään ahtaammin
8789: Valtiontakuukeskuksen takausten merkitys oli          kuin maakunnissa. Helsingin seudun kustan-
8790:  yleensä vähäinen. Veroetuuksia ei myöskään           nuseroa muuhun maahan voidaan karkeasti
8791:  pidetty merkittävänä investointien rahoituksessa.    verrata siten, että 100 000 asukkaan sijoittami-
8792:     Sen sijaan kehittämisavustusten, konsultoin-      nen Helsingin seudulle aiheuttaisi yhdyskunta-
8793:  nin ja koulutuksen kehittämistä sekä riskirahoi-     kustannuksia n. 60 mrd. mk ja maakuntakes-
8794:  tuksen lisäämistä pidettiin tärkeänä. Erityisesti    kuksiin 40 mrd. mk.
8795:  tulisi lisätä Keran riskirahoitusta takausten, va-      Alihankintaa koskevassa selvityksessä merkit-
8796:  kuudettomien lainojen ja osakkuuksien kautta         tävin havainto on, että esim. metallin päähankki-
8797:  sekä tarjota lainoja edullisin ehdoin. Avustusten    jayritykset käyttävät tulevaisuudessa enemmän
8798:  hakukäytäntöä pitäisi selkeyttää esim. yhdistä-      ulkomaisia kuin pohjoissuomalaisia alihankkijoi-
8799:  mällä organisaatioita, yksinkertaistamaila alue-     ta. Tuotteen hinta nousee yhä tärkeämmäksi
8800:  jako ja keskittämällä tukimuotoja. Kauppa- ja        kilpailutekijäksi. Itä-Euroopan maiden markki-
8801:  teollisuusministeriön yrityspalvelua pitäisi ke-     naosuuden arvellaan kasvavan. Metallin ali-
8802:  hittää lisäämällä konsultointia sekä eri tuki-       hankkijat toivoivat yhteiskunnalta voimakasta
8803:  muotoja ja -mahdollisuuksia koskevaa tiedotta-       panostusta tuotekehitykseen ja koulutukseen,
8804:  mista. Lisäksi toimintaa olisi nopeutettava, voi-    mutta eivät odottaneet muunlaisia tukitoimia.
8805:  mavaroja lisättävä ja yrityspalvelut liitettävä
8806:  yhteen organisaatioon. Yrityspalvelukeskusten           Suomen aluepolitiikkaa kos-
8807:  perustamista kannatetaan.                            keva kansainvälinen arviointi.
8808:     Yritysten sijaintikäyttäytymistä koskevan tut-    Aluepoliittisen tarkastelun lähtökohta on, että
8809:  kimuksen keskeinen päätelmä on, että lähinnä         Suomen taloudessa vallitsee lama, johon on
8810:  alueen tuotantorakenne ja työvoiman laatu oh-        yhtenä tärkeänä syynä entisen Neuvostoliiton
8811:  jaavat yritystoiminnan sijoittumista. Yritysten      talouden ja yhteiskuntakehityksen syvä muutos.
8812:  on erikoistuttava ja kyettävä vastaamaan mark-       Taloudellisten ongelmien lisäksi Suomessa on
8813:  kinoiden ja teknologian muutoksiin. Tässä muu-       meneillään myös muita yhteiskuntaa koettelevia
8814:  toksessa tärkeiksi koetaan suuryritysten ja kor-     rakenteellisia muutoksia, joita Suomen aluepoli-
8815:  keakoulujen ympärille syntyneet osaamiskeskit-       tiikan uudistamisessa tulisi ottaa huomioon.
8816:  tymät. Lisäksi yritykset joutuvat kansainvälisty-    Tällaisia ovat:
8817:  mään varsin nopeasti. Näille yrityksille ovat           - Harva asutus aiheuttaa alueellisia muutos-
8818:  nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet vält-    paineita Suomen integroituessa kansainväliseen
8819:   tämättömiä.                                         talouteen ja kulttuuriin. Tämän erityispiirteen
8820: 106
8821: 
8822: huomioon ottamiseksi integraatiokehityksessä          rärahoilla, ovat infrastruktuuri-investoinnit aina
8823: on esitetty pohjoismaisen yhteistyön tiivistämis-     merkittävästi vaikuttaneet alueelliseen kehityk-
8824: tä ja pohjoismaisen painostusryhmän muodosta-         seen. Niistä ovat päättäneet sektori- eikä aluepo-
8825: mista, sillä ongelma on sama Ruotsissa ja Nor-        litiikasta vastaavat viranomaiset. Kun investoin-
8826: jassa.                                                tien perusteena on ollut työllisyysnäkökohdat,
8827:    - Kansainvälistyminen vaatii yritystoimin-         myös maan heikoilla alueilla on korkeatasoinen
8828: nalta erikoistumista, asiakaskeskeisyyden koros-      infrastruktuuri ja usein huomattavaa liikakapa-
8829: tamista ja verkostoitumista.                          siteettia.
8830:    - Pääpaino on avoimen sektorin kilpailuky-             Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkis-
8831: vyn kehittämisessä. Julkisen sektorin supistuessa     hallinnon investointejajoudutaan kuitenkin kar-
8832: sen rooli alueellisena tasapainotekijänä piene-       simaan koko maassa. Kun päätöksenteko ja
8833: nee.                                                  suunnittelu on hyvin keskittynyttä ja sektoroitu-
8834:    - Kestävän kehityksen reunaehdot täytyy            nutta ja voimavarat ovat niukat, infrastruktuuri-
8835: ottaa huomioon sekä kansallisessa että kansain-       politiikan käyttö alueellisessa kehittämisessä vä-
8836: välisessä päätöksenteossa.                            henee.
8837:     Aluepolitiikkaa on seuraavassa tarkasteltu            Neljänneksi aluepolitiikka koostuu joko
8838: neljästä eri näkökulmasta. Ensinnäkin aluepoli-       suunnitelluista toimista tai sektoripolitiikan toi-
8839: tiikka voi olla joko tasoittamispolitiikkaa tai       mien takia syntyneistä tasoitusvaikutuksista.
8840: laajaa maan kaikkien osien kehittämispolitiik-        Hyvinvointivaltiona Suomi harjoittaa ensisijai-
8841: kaa. Suomessa, samoin kuin muissa OECD-               sesti suunnitelmallista aluepolitiikkaa. Julkishal-
8842: maissa tasoittamisperiaate on ollut vallitseva.       linnon tulonsiirroilla ohjataan kuitenkin epäsuo-
8843: Tasoituspolitiikka ja kehittämispolitiikka ovat       rasti huomattava määrä yhteiskunnan varoja
8844: osittain ristiriidassa keskenään. Tasoituspolitiik-   alueiden tulonjaon tasoittamiseen. Julkisen ta-
8845: ka on yleensä määrännyt ehdot, joiden mukaan          louden menot ja tulot ovat maan eri osissa olleet
8846: alueellista kehittämistä on voitu tukea aluepoliit-   esim. 1980-luvun loppupuolella seuraavat:
8847: tisten tukialueiden ulkopuolella. Kaikkien aluei-
8848: den kehittämispolitiikka voi merkitä myös kan-                                                                 Tulot       Menot
8849:                                                                                                                        %
8850: sallista kasvua.                                                                                               31,7
8851:                                                       Pääkaupunkiseutu ............................... .                   25,4
8852:     Läänin kehittämisrahalla ja keskusten kehit-      Muu Etelä-Suomi ................................ .       33,1        30,1
8853: tämisohjelmilla on pyritty toteuttamaan laajaa        Keski-Suomi ........................................ .   20,2        24,4
8854: kehittämispolitiikkaa. Alueiden omatoimineo           Pohjois- ja Itä-Suomi .......................... .       14,4        20,1
8855: kehittäminen, joka on otettu selkeästi yhdeksi
8856: Suomen 90-luvun aluepolitiikan tavoitteeksi,              Taloudellisen tilanteen muututtua pitäisi ar-
8857: merkitsee sekin kehittämispolitiikan laajenta-        vioida uudelleen, onko maan kokonaiskehityksen
8858: mista. Omatoimista kehittämistä tulisi soveltaa       kannalta tasainen tulonjako parempi kuin mark-
8859: koko talouspolitiikassa.                              kinoiden mukainen tulonjako ja heikennetäänkö
8860:     Toisaalta aluepolitiikka on pohjois-etelä-        tulonsiirroilla kasvavien ja tuottavien alueiden,
8861: akselilla sijaitsevien alueiden välistä kompen-       kuten pääkaupunkiseudun, kehittymismahdolli-
8862: saatiopolitiikkaa. Tukemalla Pohjois- ja Itä-         suuksia sekä mitä poliittisia ja taloudellisia vai-
8863: Suomen alueita on pyritty kompensoimaan etäi-         kutuksia tulonjaon tasoittamisella on. Toisaalta
8864: syydestä, harvasta asutuksesta ja maaseudun           valtionhallinnon keskittyminen pääkaupunki-
8865: rakennemuutoksesta johtuvia ongelmia. Ongel-          seudulle lisää ostovoimaa alueella huomattavas-
8866: mat ovat kuitenkin viime aikoina ulottuneet           ti, mistä seuraa kerrannaisvaikutuksia.
8867: myös muualle. Yhä enemmän rakennemuutok-                  Julkisen sektorin myöntämän yritystoiminnan
8868: sessa on kysymys myös teollisuuden sisäisestä         tuen osalta on todettu, että suorien investointitu-
8869: rakennemuutoksesta, joka aiheuttaa ongelmia           kien lisääminen on perusteltua, sillä tuki ajoittuu
8870: teollistuneille paikkakunnille. Aluepolitiikan pi-    yrityksen alkuvaiheeseen. Tukiviranomaisten
8871: täisi pystyä vastaamaan kaupunkialueiden ja           kannalta pääomatuki on helppo kohdentaa toi-
8872: teollisuuspaikkakuntien ongelmiin.                    mialoittain tai alueittain. Se on EY-säännösten
8873:     Kolmanneksi aluepolitiikassa ollaan siirty-       mukainen ja muodostaa pääosan EY-maiden
8874: mässä erityistoimista laajoihin yhteiskuntaan         yritystukijärjestelmää. Investointien korkotuki
8875: vaikuttavien toimien politiikkaan. Vaikka alue-       tarjoaa riskipääomaa pitkällä aikavälillä silloin,
8876: politiikalla yleensä tarkoitetaan lähinnä yritys-     kun muut rahoitusmahdollisuudet ovat rajattuja.
8877: ten tukemista keskushallinnosta ohjatuilla mää-       Koska rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen on
8878:                                                                                                        107
8879: 
8880:     mrd.mk                                                                               mrd.mk
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 
8885:        1981    1982       1983    1984    1985    1986    1987    1988    1989    1990    1991
8886: 
8887:                       -          sijoitukset Suomeen     it61 sijoitukset Suomesta
8888: 
8889: 
8890: helpottanut pääoman saantia, Keran tulisi kes-           Suomen ongelma on erityisesti tiedotus- ja neu-
8891: kittyä riskipääoman rahoitukseen.                        vontaorganisaation puuttuminen.
8892:     Suomalaisessa aluepolitiikassa on kiinnitetty           Lisäksi on arvioitu maassamme harjoitettua
8893: liian vähän huomiota ulkomaisiin investointei-           teknologia-, maaseutu- ja liikennepolitiikkaa.
8894: hin. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ja           Teknologiapolitiikan merkitys korostuu. Vaikka
8895: ulkomailta Suomeen ovat kehittyneet v. 1981-             Suomessa ovat tutkimus- ja kehittämistoimin-
8896: 91 yllä olevan kuvion esittämällä tavalla.               nan määrärahat lisääntyneet 1980-luvulla enem-
8897:     Kertomusvuonna ulkomaisten yhtiöiden net-            män kuin muissa OECD-maissa eli 10% vuosit-
8898: tomääräiset sijoitukset Suomessa oleviin tytär- ja       tain, niiden osuus oli v. 1990 1,9% BKT:sta.
8899: osakkuusyhtiöihin sekä sivuliikkeisiin olivat            Kansainvälinen taso oli kertomusvuonna 2, 1 %
8900: vain 131 Mmk. Sijoitukset Suomeen jäivät vä-             BKT:sta. Tutkimusta ja kehittämistä harjoitta-
8901: häisiksi muutaman poikkeuksellisen suuren pää-           vien yritysten määrä lisääntyi samalla SOO:sta
8902: oman palautuksenjohdosta. Suomalaiset yrityk-            1 200:aan, tosin eniten tutkimuksia tehtiin vii-
8903: set investoivat samanaikaisesti ulkomaille n. 8,5        dessä suurimmassa yrityksessä. Kehityksestä
8904: mrd. mk. Ulkomaiset investoijat voisivat tarjota         huolimatta Suomen yritystoiminnan panostus
8905: Suomelle yrityspääomaa, työpaikkoja sekä mah-            tutkimukseen on muihin teollisuusmaihin näh-
8906: dollisesti uutta tuotantotekniikkaa, tuotanto-           den alhainen. Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa
8907: prosesseja, johtamismalleja ja liikesuhteita.            erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan
8908:     Baltian ja Venäjän markkinoiden läheisyys            koulutuksen heikko taso.
8909: voisi houkutella ulkomaisia yrityksiä sijoitta-             Teknologiaa on edistetty hajauttamaHa kor-
8910: maan Suomeen. Aluepolitiikalla voi olla merkit-          keakoulu- ja opistoverkosto, perustamalla tek-
8911: tävä rooli ulkomaisen pääoman houkuttelemi-              nologiakeskukset ja VTT:n laboratoriot ympäri
8912: sessa, kuten Skotlannin, Irlannin ja Walesin             maata sekä aktivoimalla TEKESin toimintaa.
8913: esimerkit osoittavat. Ulkomaisten investoijien           Tiede- ja tekniikkastrategiana on säilyttää perus-
8914: hakeutumiseen vaikuttaa markkinoiden lisäksi             teollisuuden kilpailukyky ja kehittää uusia tek-
8915:  työvoimakustannukset ja työvoiman ammatti-              nologian aloja. Suomi on osallistunut useisiin
8916:  taito sekä yritys- ja henkilökohtainen verotus.         kansainvälisiin tutkimusohjelmiin.
8917: 108
8918: 
8919:    Teknologiapanostustenja tulosten välistä ket-          - Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan hyvin-
8920: jua voidaan nopeuttaa avustamaHa ja koulutta-          vointipolitiikkaa. Noin viisi prosenttia väestöstä
8921: malla yrityksiä hankkimaan uutta tutkimustie-          asuu Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäisillä ja harvaan
8922: toaja soveltamaan sitä. Edistämistoimintaa han-        asutuilla alueilla, joiden ongelmana on väestön
8923: kaloittaa muun yritystoiminnan tuen ja neuvon-         väheneminen. Tavoitteena tulisi olla julkisten
8924: nan ohjautuminen monista eri lähteistä, yritys-        peruspalvelujen takaaminen syrjäseutujen asuk-
8925: palvelujen ammattiteknisen asiantuntemuksen            kaille huolimatta siitä, että väestön määrä on
8926: puutteellisuus, liian vähäiset pyrkimykset proses-     palvelujen kannattavuuden kannalta liian pieni.
8927: sitekniikan kehittämiseen ja yrityspalvelujen, eri-        Suomen hajautuneen aluerakenteen toimimi-
8928: tyisesti ulkomaanmarkkinoinnin, kehittymättö-          sen edellytys on hyvä liikennejärjestelmä. Lento-
8929: myys.                                                  liikenteen ongelmana on Helsinki-keskeisyys
8930:     Teknologiapolitiikassa pitäisi painottaa enem-     sekä poikittaisliikenneyhteyksien puuttuminen
8931: män organisaatiorakenteita, toimintamalleja ja         Pohjoismaiden väliltä. Rautatieyhteydet toimi-
8932: jakelusysteemejä, liikkeenjohtoa sekä kehittämis-      vat keskusten välillä, mutta syrjäisten alueiden
8933: avustuksia. Keinoina on esitetty mm., että sitou-      saavutettavuutta ne eivät paranna. Junaliiken-
8934: tumisen varmistamiseksi julkisen rahoituksen           teen nopeuttaminen lisää Etelä-Suomen suurten
8935: myöntämisen edellytyksenä pitäisi olla se, että        keskusten integroitumista, helpottaa pääkau-
8936: hankkeeseen saadaan yksityistä sektorirahoitus-        punkiseudun ongelmia ja parantaa koko alueen
8937: ta, hankkeiden toteutus järjestetään paikallisten      kilpailukykyä suhteessa muuhun Eurooppaan.
8938: voittoa tavoittelemattomien yritysten toimesta,        Yhteydet kaukana sijaitseviin keskuksiin nopeu-
8939: toteuttamiselle luodaan yhteinen toimintastrate-       tuvat. Rautatieyhteyden kehittämistä Venäjälle,
8940: giamalli, toteuttajaorganisaatioita kilpailutetaan     lähinnä n. 150 km:n päässä Lappeenrannasta
8941: keskenään ja toteuttamista arvioidaan.                 sijaitsevaan, kuuden miljoonan asukkaan Pieta-
8942:     Teknologiakeskusten lisäksi pitäisi perustaa       riin, pidetään tärkeänä.
8943: teknologian soveltamista toiminnassaan painot-             Suomessa tieliikenteen merkitys on suuri. Tie-
8944: tavia kehittämiskeskuksia, jotka avustaisivat          verkosto on hyvin hajautunut, poikittaisliiken-
8945: myös pkt-yrityksiä kansainvälisessä markki-            neyhteydet ja yhteydet naapurimaihin voisivat
8946: noinnissa, yhteenliittymien muodostamisessa ja         olla paremmat. Kehittäessään yhteyksiä Venä-
8947: tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Keinotekoi-        jään ja Baltian maihin Suomi voisi tukea ja
8948:  sesta jaosta kansalliseen ja alueelliseen teknolo-    rakentaa sinne nykyaikaista tieverkkoa.
8949: giapolitiikkaan pitäisi luopua. Kaikki teknolo-            Tielaitoksen kehittämissuunnitelmassa pai-
8950: giapolitiikka on alueellista ja siihen on ohjattava    nopiste on päätieverkon kehittämisessä. Jaka-
8951: riittävät voimavarat.                                  malla käytettävissä olevat voimavarat kunnille,
8952:     Suomen maaseutupolitiikan tavoitteissa ko-         voitaisiin säilyttää nykyinen hajautunut liiken-
8953:  rostuu maaseudun elinvoimaisuus. Maaseudulla          neverkosto. Keskittymisvaihtoehto vaatii vähi-
8954:  asuu 1,2 milj. suomalaista. Maaseudun kehittä-        ten suoria liikenneinvestointeja ja kuntavaih-
8955: mispolitiikassa voitaisiin eriyttää maatalouspoli-     toehto eniten. Jos otetaan huomioon myös joka-
8956: tiikan tavoitteet ja toteuttaa ne sektoripolitiikan    päiväisestä matkustamisesta, infrastruktuurin
8957: avulla. Uuden maaseutupolitiikan tavoitteet voi-       rakentamisesta, saastumisesta, yritystoiminnan
8958: taisiin jakaa erityyppisten maaseutualueiden           tehottomuudesta ja sosiaalisista ongelmista ai-
8959: mukaan seuraavasti:                                    heutuvat kustannukset, keskittyminen ja hajaut-
8960:     -Keskusten lähellä sijaitsevilla alueilla tulisi   taminen tulevat yhtä kalliiksi. Hyvin suunnitel-
8961: keskittyä suunnitteluun. Perinteinen maatalous-        tuna näiden välivaihtoehto tulee yhteiskunnalle
8962: tuotanto on tällä alueella vähemmän tärkeää,           edullisimmaksi.
8963: mutta maatalous voisi erikoistua tuottamaan                Aluepolitiikan yhteydessä on tarkasteltu
8964: kaupunkiväestön kysynnän mukaisia korkealaa-           myös maamme hallintorakennetta. Suomessa on
8965: tuisia tuotteita ja palveluita.                        moniin muihin Euroopan maihin verrattuna
8966:     - Ydinmaaseudulla kehittäminen on pitkälti         heikko aluehallinto. Sen kehittäminen on tärkeä-
8967: sidoksissa harjoitettavaan maa- ja metsätalous-        tä siksi, että Euroopan yhdentyessä kilpailu on
8968: politiikkaan. Kun arvion mukaan alkutuotan-            alueiden eikä kansallisvaltioiden välistä. Hajau-
8969:  nossa työskentelevien määrä vähenee seuraavan         tunut aluehallintorakenne ei sovellu tehokkaa-
8970:  kymmenen vuoden kuluessa jopa 50 %:1la, pää-          seen kehittämiseen, minkä vuoksi kehittämistyö
8971:  paino ydinmaaseudun kehittämisessä on työ-            on yleensä organisoitu muulla tavalla, kuten
8972: paikkojen luomisella.                                  projektitoimintana.
8973:                                                                                                          109
8974: 
8975:    Aluerakenteen keskittämistä puoltaa tuotan-            muutokset. ETA-ratkaisun vuoksi aluejakoja
8976: torakenteen muuttuminen, erityisesti tietovaltai-         vähennetään, teoreettista tuki-intensiteettiä las-
8977: sen tuotannon lisääntyminen sekä julkisen sekto-          ketaan lievästi ja toimenpidevalikoimaa muute-
8978: rin rakenteelliset muutokset, kustannusten leik-          taan siten, että toimintatuen sijaan kehitetään
8979: kaaminen, tulosjohtaminen sekä pitkälle koulute-          elinkeinoelämän yleisiä edellytyksiä. Baltiaa ja
8980: tun ja erikoistuneen työvoiman tarve. Sen sijaan          Venäjää varten luodaan tarvittaessa ns. sillan-
8981: hajautettua rakennetta puoltaa kansalaisten elin-         pääohjelma.
8982: ympäristölleen asettamat arvostukset. Nykyisen                Sisäasiainministeriön mukaan maassamme
8983: asutusrakenteen säilyttäminen keskushallinnon             harjoitettu aluepolitiikka on ollut kansainväli-
8984: tukijärjestelmien avulla saattaa kuitenkin olla           sesti vertaillen tehokasta, joten aluepolitiikan
8985: voimavarojen niukkuuden vuoksi vaikeaa.                   perusteita ei ole tarpeen muuttaa. Uudistuksessa
8986:    Alueellisen kehittämisen kunnat hoitavat tule-         alue- ja paikallishallinnon omatoimisuuden edel-
8987: vaisuudessa pääasiassa yhteistyönä. Kuntien               lytyksiä vahvistetaan huomattavasti, yritystuki-
8988: moninaisuus ja pieni koko ei haittaa alueen               järjestelmä uudistetaan siten, että se tukee pa-
8989: kehittämistä, jos alue- ja paikallishallinnossa           remmin yritysten kilpailukykyä, aluepolitiikkaa
8990: yhteistyö esim. alueellisten palvelu- ja työvoima-        tehostetaan, sen toimenpiteitä kohdistetaan ny-
8991: markkinoiden vahvistamiseksi toimii. Erityisesti          kyistä valikoivammin ja tulosten arviointia te-
8992: kunnat pyrkivät hoitamaan vielä hyvin eriyty-             hostetaan.
8993: neesti mm. asumis- ja työmarkkinakysymyksiä.                 Tarkoitus on siirtyä koko maan kattavaan
8994:    Paikallishallinnolta edellytetään entistä suu-         ohjelmoituun aluepolitiikkaan, painottaa alue-
8995: rempaa avoimuutta ja yhteistyökykyä myös yk-              poliittisia näkemyksiä, strategioita ja toimenpi-
8996: sityissektorin kanssa. Hallinnon ja toisaalta yri-        teitä eri sektoreiden päätöksenteossa sekä val-
8997: tystoiminnan eristäytyminen omille toimintaloh-           tion tulo- ja menoarvion ja toiminta- ja talous-
8998: koilleen haittaa alueellista kehittämistä.                suunnitelmien valmistelussa sekä ottaa käyttöön
8999:    Keskushallinnossa eri sektoriviranomaiset              uusi alueellinen kehittämisraha.
9000: toimivat vielä eriytyneesti. Keskushallinnon pi-              Aluepolitiikan perusohjelmia on viisi: kehitys-
9001: täisi pystyä toimimaan kansallisten ja kansain-           alue-, rakennemuutosalue-, maaseutu- ja saaris-
9002: välisten tavoitteiden sekä uuden tiedon välittäjä-        toalue-, osaamiskeskusten ja ns. sillanpääohjel-
9003: nä alueille ja koordinoimaan kehittämistoimin-            ma. Kehitysalueohjelmalla pyritään uudista-
9004: nan sääntöjä.                                             maan tuotantorakennetta heikoimmin kehitty-
9005:                                                           neillä alueilla. Alustavien suunnitelmien mukaan
9006:      A 1 u e p o 1i t ii k a n u u d i s t a m i n e n.   kehitysalueet jaetaan kahteen tukialueeseen (I ja
9007:   Aluepolitiikkaa uudistamalla parannetaan avoi-          II) toiminnallisten kuntaryhmien perusteella.
9008:   men sektorin yritysten kilpailukykyä, luodaan           Kehitysaluetta pienennetään niin, että sillä asuu
9009:   uutta teollisuutta ja painotetaan tietoon perustu-      25-30% maan väestöstä (nyt 47 %). Alueiden
9010:   van tuotannon kehittämistä. Lähtökohtana on,            kehityserot ja kehittämistarpeet määritellään lä-
9011:   että julkinen sektori ei voi enää kasvaa eivätkä        hinnä työttömyyden, tuotantorakenteen yksi-
9012:   aluepoliittiset määrärahat lisääntyä nykyises-          puolisuuden, asukastiheyden ja tulotason perus-
9013:   tään. Julkisen sektorin lisääntyvät tehtävät hoi-       teella. Pysyvästi asutut ja ilman kiinteää tieyh-
9014:   detaan parantamalla tehokkuutta.                        teyttä olevat saaristoalueet kuuluvat kehitys-
9015:      Aluepolitiikkaa uudistetaan siirtämällä mää-         alueeseen.
9016:   rärahoja nykyisten, laajasti määritellyn aluepoli-          Rakennemuutosalueohjelmalla pyritään pois-
9017:   tiikan rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Alue-           tamaan äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia
9018:   politiikan rahoitustoimikunta (KM 1991:8) eh-           haittoja monipuolistamaHa tuotantorakennetta.
9019:   dotti, että vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa           Alueiden määrää vähennetään koskemaan vain
9020:   voidaan aluepoliittisia määrärahoja vähentää            10-20:tä todella vaikeaa rakennemuutos- ja
9021:   yhteensä 100 Mmk kertomusvuoden määrään                 työttömyysaluetta. Ne nimetään seuduittain
9022:   verrattuna. Ehdotus toteutui lisäbudjetin kautta.       korkeintaan 2-3 vuodeksi. Toimenpiteitä te-
9023:   Kohdentamalla uudelleen eri tuet ja supistamal-         hostetaan.
9024:   la kehitysaluevyöhykettä voidaan valtion meno-             Maaseutuohjelmaan kuuluvia alueita määri-
9025:  ja vähentää vuoteen 1994 mennessä n. 200 Mmk             tettäessä kriteereinä ovat asukastiheys, maata-
9026:   vuodessa.                                               lousvaltaisuus ja etäisyys merkittävästä väestö-
9027:      Uudistamisessa otetaan huomioon myös kan-            ja työpaikkakeskuksesta. Näillä alueilla pyritään
9028: . sainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet          turvaamaan nykyisen väestön tarvitsemat palve-
9029: 110
9030: 
9031: lut ja toimeentulomahdollisuudet, jotta alueet         nykyisten periaatteiden mukaisesti. Avustami-
9032: säilyisivät edes jonkin verran asuttuina. Toimen-      sessa painopistettä siirretään elinkeinoelämän
9033: piteinä voisivat olla työmatkakulujen laajennet-       kehittämiseen. Käynnistysavustus joko lopete-
9034: tu verovähennysoikeus, ympäristönhoitoviljelyn         taan tai se rajataan yksivuotiseksi. Kuljetustuki
9035: kehittäminen, pienyritystuen myöntäminen               korvataan määräaikaisella yhteyskustannus-
9036: maksimissaan ja tuotantotoiminnan tukeminen.           tuella.
9037: Lisäksi on esitetty harkittavaksi asuinpaikkaan            Keran toiminta kattaa nyt koko maan. Lisäk-
9038: perustuvan yleisen verohuojennuksen käyttöön-          si sen roolia vahvistetaan porrastamaHa alueelli-
9039: ottoa ja maatalouden tuotantokiintiöiden pois-         sesti korkosubventiota, joka olisi suurin ensim-
9040: tamista.                                               mäisellä kehitysaluevyöhykkeellä.
9041:     Saaristokunnat määrätään kuuluvaksi I ja II            Viranomaisten velvollisuuksien ja yhteistoi-
9042: tukialueeseen. Niihin sovelletaan erityiskritee-       minnan osalta ehdotetaan, että ministeriöiden ja
9043: rein uutta yhteyskustannustukea ja niiden liiken-      valtion muiden hallintoviranomaisten tulee aset-
9044: neyhteydet ja palvelut turvataan erityistoimin.        taa toimintansa tulostavoitteeksi alueellisesti ta-
9045:    Osaamiskeskusten ohjelmassa tavoitteena on          sapainoinen kehitys sekä arvioida toimialansa
9046: kehittää keskusseuduista kansainvälisesti kilpai-      toimien alueellisia vaikutuksia. Kehitykseen
9047: lukykyisiä yritystoiminnan osaavia sijoittumis-        merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä valmis-
9048: alueita. Helsingin seutua varten luodaan uusi          tellessaan ja toteuttaessaan em. viranomaisten ja
9049: kehittämisohjelma ja aiesopimus. Ohjelma-aluei-        valtion liikelaitosten tulee olla yhteistoiminnassa
9050: den kehittämiseksi käynnistetään infrastruktuu-        sisäasiainministeriön kanssa. Valtion piiri- ja
9051: rihankkeita.                                           paikallishallinnon alueellisessa yhteistyössä nou-
9052:    Niin sanotun sillanpääohjelman tavoite on           datetaan niitä määräyksiä, joita aluehallinnon
9053: edistää itäisten ja eteläisten lähialueiden rakenta-   kokeilusta erikseen annetaan.
9054: misen ja tuotantotoiminnan infrastruktuurin                Harjoitetulla aluepolitiikalla on pystytty kaven-
9055: hankkeita, luoda toimintaedellytyksiä ja yritys-        tamaan elintasoeroja, luotu työpaikkoja ja pidetty
9056: palveluja kansainvälisille yrityksille, käynnistää     koko maa asuttuna. Kansainvälistymisen ja teknii-
9057: kansainvälinen markkinointiprojekti sekä pyr-          kan kehityksen vaikutukset yritysympäristöön sa-
9058: kiä löytämään hankkeille myös kansainvälistä           moin kuin valtiontalouden heikentynyt tilanne ovat
9059: rahoitusta.                                            johtaneet siihen, että tavaratuotannon mahdolli-
9060:    Lähinnä ohjelmaperusteisen aluepolitiikan           suuksien parantamiseen painottuneen, julkissekto-
9061: toteuttamista varten tulisi ottaa käyttöön alueel-      rivetoisen aluepolitiikan tavoitteita, keinovalikoi-
9062: linen kehittämisraha, jota käytetään kehittä-          maa ja toteutusta on arvioitava uudelleen.
9063: miprojektien rahoittamiseen, osarahoituksena               Aluepoliittista tarkastelua tulee laajentaa niin,
9064: osaamisinfrastruktuuri-investointeihin ja maa-         että kehittämispolitiikka nähdään osana talous- ja
9065: seudun palvelujen tukemiseen. Määräraha muo-           elinkeinopolitiikkaa, joiden pyrkimyksenä on tuo-
9066: dostetaan siirtämällä eri hallinnonaloilta samoi-       tantorakenteen ja reaalisen kilpailukyvyn paran-
9067: hin tarkoituksiin aluehallinnon päätettäväksi           taminen. Ensiarvoisen tärkeää on arvioida mah-
9068: nykyisin pääosin keskushallinnon päätöksillä           dollisimman realistisesti tuleva tuotantorakenne ja
9069: kohdeunettavia rahoja. Määräraha osoitetaan            ottaa huomioon sekä suuren että pienen ja keski-
9070: joko lääninhallituksille, maakunnallisille liitoille   suuren teollisuuden monin tavoin toisiinsa liittyvät
9071: tai kuntien yhteenliittymille. Määrärahaa lisä-        kehitysmahdollisuudet. Lisäksi on määritettävä
9072: täänasteittainniin,ettäsev.1996olisi 1 mrd.mk.          vaatimusten mukaiset koulutustavoitteet, infra-
9073:    Aluehallintoon perustetaan yrityspalvelukes-        struktuuri, yritysten ja yrityksiä palvelevat kehit-
9074: kukset, joiden organisointi lähtee yritysten eikä       tämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon kehit-
9075: hallinnon tarpeista. Keskuksissa toimisivat             tämistavoitteet.
9076: kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelu-            Päinvastaisista tarpeista huolimatta suoran
9077: piiri, Keran aluekonttori, Ulkomaankauppaliit-          tuen käyttöä aluepolitiikan keinona joudutaan
9078: to, TEKESin alueyksikkö, eri hallinnonalojen           rajaamaan. Tukipolitiikkaa uudistettaessa on ko-
9079: yrittäjäkoulutus, yritysten sijoitusneuvonta ja        rostettava tehokkuutta, kilpailukykyä ja työpaik-
9080: lisäksi muita organisaatioita, kuten yrittäjäjär-      kojen luomista sekä nykyisten työpaikkojen säilyt-
9081: jestöjä, yksityisiä konsulttiyrityksiä ja yritystut-   tämistä. Työpaikkoja luotaessa on tärkeätä pai-
9082: kimusyksiköitä.                                        nottaa teollisuuden rakenteen monipuolistamista
9083:    Yritystoiminnan aluepoliittiseen rahoitusjär-       tukemalla tutkimukseen, kehittämiseen sekä eri-
9084: jestelmään ei ehdoteta kovin huomattavia muu-           tyisesti markkinointiin ja vientiin liittyvien yritys-
9085: toksia. Avustuspolitiikkaa suunnataan pääosin          palvelujen saatavuutta.
9086:                                                                                                          111
9087: 
9088:     Eri hallinnonaloille ja moneen kohderyhmään               Alueellisen teknologiapolitiikan tehostaminen
9089: pirstoutunutta yritystoiminnan alueellista rahoi-        lisäämällä määrärahoja on perusteltua. Tiede- ja
9090: tusta on tarpeellista keskittää määräraha- ja toi-       teknologiatoiminnan tulisi panostaa kansainväli-
9091: menpidekokonaisuudeksi, jota voidaan soveltaa            seen tiedeyhteistyöhön. Korkeakoulujen ja yliopis-
9092: mahdollisimman joustavasti. Tukea suunnattaessa          tojen vastuuta alueidensa kehittämisessä on koros-
9093: on painotettava riski- ja pääomarahoitusta ja            tettava ja niiden yhteyksiä elinkeinoelämään lisät-
9094: luotava riittävät toimintamahdollisuudet sitä            tävä. Samoin tulee parantaa ammatillisten oppi-
9095: myöntävälle Kera Oy:lle. Tukienjakamista koor-           laitosten ja aikuiskoulutuskeskusten mahdolli-
9096: dinoitaessa ja alueellistettaessa on kokonaan uu-        suuksia osallistua joustavasti alueelliseen kehitys-
9097: den organisaation luomisen sijaan käytettävä yri-        työhön. Alueellista tutkimus- ja kehittämistoimin-
9098: tysten tuntemia alueellisia organisaatioita ja           taa tehostamalla ja suuntaamalla on aktivoitava
9099: pankkeja.                                                yritysten tiedon hankintaa ja tutkimustulosten
9100:     Läänin kehittämisrahan muuttaminen alueelli-         soveltamista yritystoiminnan käyttöön.
9101: seksi kehittämisrahaksi yhdistämällä eri tukimuo-             Omaehtoisten työllistämistoimien lisäksi on
9102: toja vastaa niitä näkemyksiä, joita valtiontilintar-     pyrittävä kehittämään keinoja työssäkäyntialueen
9103: kastajat ovat aiempina vuosina esittäneet. Alueel-       laajentamiseksi, jotta syrjäalueet säilyisivät mah-
9104: lisen kehittämisrahan suuntaamisessa on yksittäi-        dollisimman pitkään asuttuina. Palvelujen järjes-
9105: siä kuntia hyödyttävien projektien sijaan tuettava       tämisessä on pyrittävä löytämään uudenlaisia rat-
9106: alueiden kehittämistä koskevaa tutkimusta ja             kaisuja pysyvien palveluorganisaatioiden sijaan.
9107: markkinoinnin tehostamista. Alueita on kannus-           Maaseutupolitiikan tavoitteet tulee konkretisoida
9108:  tettava osallistumaan oma-aloitteisesti eri kehittä-    niin, että niitä voidaan mitata. Kokonaisvaltaisen
9109: mistoimiin ja panostamaan omaa rahoitusta eri            maaseutupolitiikan toteuttamiseksi on kuntien
9110:  tukimuotoihin.                                           vastuuta eri sektoreiden toimien yhteensovittami-
9111:      Tukipolitiikan vaikutusten mittaamista on te-       sesta korostettava. Sektoreiden välistä yhteistyötä
9112: hostettava, kuten muualla Euroopassa on jo tehty.        tulee tehostaa erityisesti silloin, kun maaseudulle
9113: Arvioinnin kehittämiseksi aluepoliittiselle tuelle       pyritään luomaan uusia työpaikkoja uusille toimi-
9114: asetettavat tavoitteet on täsmennettävä jo suunnit-      aloille.
9115:  teluvaiheessa siten, että ne ovat selkeitä ja eritel-        Toimivat liikenneyhteydet ovat sekä ulkomai-
9116:  tyjä. Arvioinnin yhteydessä pitäisi pystyä erittele-    sen ja kotimaisen markkinoinnin että alueellisen
9117: mään, miten myönnetty tuki ja yritysten oma              rakenteen vahvistamisen kannalta välttämättö-
9118: panostus on vaikuttaneet hankkeen etenemiseen.           miä. Julkisen talouden kasvurajoitteista huolimat-
9119:  Tuen vaikutuksia pitäisi arvioida sekä tietyn ajan-      ta liikennejärjestelmien kehittäminen on turvatta-
9120:  kohdan poikkileikkaustilanteessa että pitkän ajan        va tarvittaessa kehittämällä uusia rahoitusmuoto-
9121:  kustannuksinaja hyötyinä.                               ja. Erityisesti on pyrittävä kehittämään keskusten
9122:      Aluepolitiikasta vastaavien organisaatioiden         välisiä nopeita yhteyksiä. Toimivan aluerakenteen
9123:  on luotava yhteistyössä tehokas järjestelmä alu-        aikaansaamiseksi tulee parantaa eri liikennemuo-
9124:  eellisen kehityksen sekä politiikan toimien ja nii-      tojen välisen ja maankäytön suunnittelun koordi-
9125:  den vaikuttavuuden seurantaa varten. Tulonsiir-         nointia sekä hyödyntää haja-asutusalueiden infra-
9126:  tojen ja niissä tapahtuvien muutosten vaikutusten       struktuuria. Tietoliikenneinvestoinneissa ja -yh-
9127:  arviointia on kehitettävä ja otettava huomioon          teyksien käytössä tulee turvata maan eri osien
9128:  aluepoliittista kehittämisrahoitusta suunnattaes-       yhdenvertaisuus.
9129:  sa. Tässä vaiheessa olisi tarpeellista selvittää,            Aluepolitiikan tehostamiseksi myös hallinnon
9130:  mitä alueellisia sivuvaikutuksia julkisen sektorin      kehittämisessä on haettava uusia, organisaatio- ja
9131:  rakennemuutos ja voimavarojen supistaminen ai-          aluerajat ylittäviä ratkaisuja mm. delegoinnin,
9132:  heuttaa.                                                säännöstön purkamisen ja keventämisen, uudel-
9133:      Valtiontilintarkastajien mielestä ei ole tarkoi-    leen organisoinnin lisäksi. Aluehallinnon on kyet-
9134:   tuksenmukaista, että pääasiassa väestöllisten ja        tävä ajamaan erityisesti pienten kuntien etuja
9135:  maantieteellisten tekijöiden perusteella määritel-       tilanteessa, jossa yhteistyöalueiden merkitys kas-
9136:   tävä! aluepoliittiset vyöhykkeet kattavat euroop-       vaa kaupunkiseudulla. Paikallis- ja aluehallinnon
9137:  palaisittain tarkasteltuna suuren osan Suomen            toimintamahdollisuuksia tulee kehittää alueellisen
9138:   väestöstä. Aluepolitiikan toteuttamisessa on eri-      strategiasuunnittelun ja henkilöstön osalta. Stra-
9139:   tyisesti korostettava lyhytkestoisia, riittävän te-     tegista ja taloudellista kehittämisvastuuta pitäisi
9140:   hokkaita toimia, joita suunnataan rajatluun jouk-      keskittää muutamaan yksikköön. Keskushallin-
9141:   koon vaikeista työttömyysongelmista kärsiviä eri-      non tuleva asema hajautettussa hallintojärjestel-
9142:   tyisalueita.                                           mässä tulee selvittää.
9143: 112
9144: 
9145: 
9146: 
9147: 
9148:                             Puolustusministeriön hallinnonala
9149: 
9150:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-      hinnä turvallisuuspoliittisen ympäristön muu-
9151: kastuksen puolustusministeriössä 14.2.1992 ja          tokset, kriisien muuttuminen, yhteiskunnalliset
9152: pääesikunnassa 27.3.1992.                              muutokset, asenteiden kehittyminen, puolustus-
9153:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat        voimien sisäinen kehitys ja taloudellisten voima-
9154: perehtyneet turvallisuuspolitiikassa tapahtunei-       varojen kehittyminen.
9155: den muutosten vaikutuksiin, hävittäjähankinto-            T u r v a 11 i s u u s p o 1i i t t i s e n t i 1 a n-
9156: jen vastaostoihin, materiaalihallintoon, henki-        t e e n m u u t o k s e t. Hallituksen eduskun-
9157: löstöhallintoon sekä kansainväliseen rauhantur-        nalle antamassa EY-selonteossa todetaan turval-
9158: vaamistyöhön. Puolustusministeriöön ja pääesi-         lisuuspolitiikan osalta seuraavaa. Vuosina
9159: kuntaan tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä          1989-91 Keski-Euroopassa ja entisessä Neu-
9160: on lisäksi käsitelty hallinto- ja johtamisjärjestel-   vostoliitossa tapahtuneet vallankumoukselliset
9161: mien uudistamista, varusmies- ja reserviläiskou-       muutokset sekä Saksan yhdistyminen mursivat
9162: lutuksen kehittämistä sekä siviilipalveluslain val-    Euroopan ideologisen ja poliittisen kahtiajaon.
9163: mistelussa tapahtunutta virhettä.                      Suursodan uhka on väistynyt maanosan keskei-
9164:                                                        senä turvallisuushuolena.
9165:                                                            Euroopan turvallisuuden kannalta olennaisia
9166:               Puolustusministeriö                      kysymyksiä ovat nyt Keski-Euroopan maiden
9167:                                                        muutoksen ja Itsenäisten Valtioiden Yhteisön
9168:    Puolustusvoimien toiminnan kehittäminen.            (IVY:n) alueen epävakauden hallinta sekä
9169: Puolustusvoimien tehtävät. Lain                        maanosan puoliskojen sosiaalis-taloudellisesta
9170: mukaan puolustusvoimien tulee:                         kehityskuilusta syntyvän Euroopan uudenlaisen
9171:    - huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen          kahtiajaon estäminen. Tähän tavoitteeseen liit-
9172: sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa           tyy oleellisena osana maanosan ekologisen tasa-
9173: muiden valvontaviranomaisten kanssa                    painon turvaaminen.
9174:    - turvata valtakunnan alueellinen koske-                Turvallisuusarvioissa on kuitenkin otettava
9175: mattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen           huomioon myös aseellisten selkkausten mahdol-
9176:    - puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjes-        lisuus. Eurooppaan jäävät vielä mittavat asevoi-
9177: tystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perus-        mat. Venäjän ja koko euraasialaisen valtioalueen
9178: oikeuksia                                              kehitykseen liittyy suuri joukko epävarmuuste-
9179:    - huolehtia valtakunnan sotilaallisen puo-          kijöitä, jotka Suomen on otettava huomioon
9180: lustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä          turvallisuusajattelussaan. Tällaisia ovat ennen
9181:    - antaa sotilaskoulutusta sekä osaltaan edis-       kaikkea kansallisuuskysymys, taloudellispoliitti-
9182: tää puolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista       sen epävakauden jatkuminen sekä asevoimien
9183: kuntoa kohottavaa toimintaa                            määrään, hallintaan ja sijoitukseen liittyvät avoi-
9184:    - antaa tarvittaessa virka-apua yleisen jär-        met kysymykset. Lisäksi ydinaseiden hallinta
9185: jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen        entisen Neuvostoliiton alueella sekä kysymys
9186: niin kuin siitä erikseen on säädetty                   ydinaseteknologian leviämisestä uusiin käsiin
9187:    - myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansa-               ovat synnyttäneet uuden huolestuttavan epävar-
9188: kuntien käyttöön asetettavan valvontajoukon            muustekijän.
9189: järjestelytoimiin sekä                                     Tavanomaisia asevoimia koskevaa TAE-sopi-
9190:    - suorittaa muut sille laissa määrätyt teh-         musta ei ole ratifioitu. Sama epävarmuus koskee
9191: tävät.                                                 strategisia aseita käsittelevää START -sopimus-
9192:    Puolustusvoimien toimintaan vaikuttavat lä-         ta, jota ei ole myöskään ratifioitu.
9193:                                                                                                      113
9194: 
9195:     Tavanomaisten aseiden ja asevoimien vähen-         ollut tarvetta muuttaa strategista perusratkai-
9196: nykset Keski-Euroopasta ovat kuitenkin ainakin         suaan eli alueellista puolustusta, joka on tyypil-
9197: tilapäisesti lisänneet asevoimien määriä Pohjo-        lisesti pienet aineelliset voimavarat omaavan
9198: lan lähialueilla. Itämeren tilanteeseen vaikuttaa      maan puolustusjärjestelmä. Suomen alueen laa-
9199: se, millaiseksi Baltian maiden turvallisuuspoliit-     juuden ja ennen muuta alueellisen puolustusjär-
9200: tinen tilanne muodostuu.                               jestelmän vuoksi puolustusvoimat korostaa voi-
9201:     Euroopan turvallisuuspoliittisessa ympäris-        makkaasti maavoimien merkitystä niin, että yli
9202: tössä korostuvat alueelliset ja paikalliset tekijät.   90% sodan ajan joukoista kuuluu maavoimiin.
9203: Mahdollisia turvallisuusongelmia syntyy valtioi-       Suomen puolustusjärjestelmä täyttää edelleen
9204: den ja alueiden sisäisestä epävakaudesta, epäta-       maan sotilaallisen turvallisuustarpeen ja näyttää
9205: saisesta kehityksestä ja eriarvoisuudesta. Seu-        vastaavan myös lähialueilta Suomeen kohdistu-
9206: raukset saattavat heijastua myös pakolaisuuden         via odotuksia. Järjestelmä antaa selkeän viestin
9207: ja muuttoliikkeiden kasvuna.                           Suomen kyvystä varjella alueensa koskematto-
9208:     Puolustusministeriön mukaan epävarmuutta           muutta.
9209: aiheuttaa Suomen lähialueella Venäjän muutos-              Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolus-
9210: prosessin etenemistapaja lopputulos sekä Balti-        tuksen kulmakivi. Alueellinen puolustusjärjestel-
9211: an maiden tuleva turvallisuuspoliittinen asema.        mä ei toimisi ilman yleisen asevelvollisuuden
9212: Tietynlainen epävarmuustekijä on myös ns. uusi         mahdollistamaa suurta reserviä ja Suomessa val-
9213: eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, joka on        litsevaa vahvaa maanpuolustustahtoa. Reservin
9214: toistaiseksi muotoutumatta. Varustautumisen            kertausharjoituksia, jotka ovat olennainen osa
9215: vähentyminen Keski-Euroopassa on merkinnyt             asevelvollisuusjärjestelmäämme, joudutaan v.
9216: pohjoisessa ainakin toistaiseksi joukkojen ja ka-       1992 vähentämään lähes puoleen aiemmasta.
9217: luston määrän kasvua.                                  Hallituksen kehyspäätöksen johdosta kertaus-
9218:     Pohjoisia alueita, myös Suomea, kohtaan tun-       harjoitusten määrää ei voitaisi nostaa tavoittee-
9219: nettu sotilaallinen mielenkiinto ei ole vähenty-       seen vielä v. 1993-95.
9220: nyt. Entisen Neuvostoliiton vetäydyttyä Keski-             Varusmiespalveluksen ja kertausharjoitus-
9221: Euroopasta ja sittemmin Baltian maiden saavu-          koulutuksen sisällön sopeuttaminen yhteiskun-
9222: tettua uudelleen itsenäisyytensä on Itämeren so-       nalliseen kehitykseen on havaittu välttämättö-
9223: tilaallinen painopiste siirtynyt Tanskan salmista      mäksi ja uudistuksia siihen suuntaan valmistel-
9224: pohjoiselle Itämerelle ja Suomenlahden suulle.         laan.
9225:  Kuolan niemimaa säilyy myös IVY:lle ja Venä-              Puolustusministeriön mukaan puolustusmää-
9226: jälle yhtenä sotilaallisesti tärkeimpänä alueena,      rärahoihin ei tule vuoden 1992 varsinaisessa
9227:  koska sinne tukeutuu pääosa maan strategisista        tulo- ja menoarviossa reaalista lisäystä edellis-
9228: ydinsukellusveneistä. START -sopimus sekä sen          vuodesta. Puolustusbudjetin keskeisenä tavoit-
9229: jälkeiset aloitteet strategisten ydinaseiden vähen-    teena on aloittaa torjuntahävittäjien uusinta,
9230:  tämisestä vain korostavat sukellusvenesijoitteis-     jatkaa puolustusvoimien organisaation ja tehtä-
9231:  ten ohjusten merkitystä.                              vien kehittämistä sekä kohentaa ikääntynyttä
9232:     Sotaa alemmanasteiset kriisit ovat entistä to-     rakennuskantaa. Vuoden 1992 tulo- ja menoar-
9233:  dennäköisempiä. Kansallisuuskiistat voivat joh-       vioehdotukseen verrattuna kiinteistövaroja on
9234:  taa aseelliseen toimintaan erityisesti entisen Neu-   erityismenoarviossa yhteensä lähes 20 Mmk
9235:  vostoliiton alueella. Pakolaisten aiheuttamat         enemmän. Lisäyksestä on rakentamismäärära-
9236:  ongelmat voivat vaatia mm. tehostettua toimin-        hoja 10 Mmk.
9237:  taa rajoilla ja myös puolustusvoimien osallistu-          Nykyiset torjuntahävittäjämme ovat tulossa
9238:  mista rajojen vartiointiin sekä pakolaisten huol-     väistämättä käyttöikänsä loppuun. Itsenäisen
9239:  lon järjestelyihin. Ympäristökatastrofien, erityi-    maan velvollisuus on huolehtia paitsi alueensa
9240:  sesti ydinvoimalaonnettomuuksien, öljykata-           myös ilmatilansa koskemattomuudesta ja tarvit-
9241:  strofien ja myrkkyonnettomuuksien mahdolli-           taessa sen puolustamisesta. Torjuntahävittäjä-
9242:  suus on aiempaa suurempi.                             hankintaa pidetään ensisijaisena. Nähtävissä
9243:     Vaikutukset Suomen puolus-                         oleva rahoituskehys ei mahdollistane tämän
9244:  t u s j ä r j e s te 1m ä ä n. Suomen geostrategi-    vuosikymmenen loppupuoliskolla juuri mitään
9245:  sen aseman peruspiirteet ovat pysyneet lähes          muita merkittäviä materiaalihankintaohjelmia.
9246:  muuttumattomina samanaikaisesti, kun turvalli-        Tämän vuoksi mm. maavoimien jääkäriprikaa-
9247:  suusympäristöön on ilmaantunut uusia mahdol-          tien hankinnat viivästyvät useita vuosia suunni-
9248:  lisuuksia ja haasteita. Suomella ei kuitenkaan ole    tellusta aikataulusta.
9249: 
9250: 8 320730U
9251: 114
9252: 
9253:     Yhteiskunta kansainvälistyy ja sitoutuu yhä       puolustusvoimien alueellisen puolustusjärjestel-
9254: enemmän kansainväliseen yhteisöön. Koulutus-          män ja aluehallinnon kannalta keskeiset johto-
9255: tason kasvaessa asevelvollisten valmius opetetta-     portaat. Nykyisten sotilaspiirien tehtävät ja re-
9256: vien asioiden omaksumiseen lisääntyy. Teknolo-        surssit siirretään uusimuotoisille sotilaslääneille
9257: gian kehittyminen luo mahdollisuuksia entistä         ja osittain joukko-osastoille ja laitoksille. Soti-
9258: tehokkaampaan toimintaan aiempaa vähemmäl-            lasläänit toimivat myös ensisijaisina yhteistyövi-
9259: lä henkilöstöllä.                                     ranomaisina siviilihallinnon suuntaan. Pääesi-
9260:     Naisten rooli tulee entistä enemmän esille        kunta organisoidaan henkilöstö-, operaatio-,
9261: turvallisuupoliittisissa kysymyksissä, minkä          huolto- ja maavoimaesikuntiin ja sen henkilös-
9262: vuoksi naisten turvallisuuspoliittista tietoutta on   tön määrää vähennetään. Uudelleen kohdista-
9263: olennaisesti kehitettävä. Avoimuus koskee myös        minen koskee kaikkiaan n. 660 virkaa ja tehtä-
9264: puolustusvoimia ja asettaa lisävaatimuksia hen-       vää.
9265: kilöstön koulutukselle sekä edellyttää asenne-           V a i k u t u k s e t p u o 1 u s t u s m e n o i-
9266: muutoksia.                                            h i n. Sotilaallisen maanpuolustuksen meno-
9267:     Työttömyys vähentynee 1990-luvun puolivä-         kehitys on ollut v. 1980-92 seuraava:
9268: liin mennessä. Kilpailu työvoimasta kiihtyy vuo-
9269: sikymmenen loppupuolelta lähtien, mikä vaatii         Vuosi                   Sotilaalli- Matariaali- Sotilaalli- Materiaali-
9270:                                                                               sen maan-   hankinnat sen maan- hankinnat
9271: puolustusvoimien henkilöstöä koskevan kilpai-                                 puolustuk-              puolustuk- BKT:sta
9272: lukyvyn parantamista.                                                         sen menot               sen menot
9273:                                                                                                       BKT:sta
9274:     Julkishallinnossa hallintoa kehitetään ja pää-                                      Mmk                      %
9275: tösvaltaa delegoidaan alaspäin, mikä lisää puo-       1980 ...............      2 737         840,3      1,42         0,44
9276: lustusvoimien mahdollisuuksia resurssien entistä      1981 ...............      3 071         842,1      1,41         0,39
9277: tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.                    1982 ...............      3 899       1 275,9      1,59         0,52
9278:     Työvoiman liikkuvuus tulee merkittäväksi          1983 ...............      4 180       1 246,4      1,52         0,45
9279: yhteiskunnalliseksi tekijäksi ja asettaa lisävaati-   1984 ...............      4 528       1 337,2      1,46         0,43
9280: muksia asevelvollisuuden suorittamisjärjestelyil-     1985 ...............      4 881       1 416,6      1,45         0,42
9281: le.                                                   1986 ...............      5 423       1 712,9      1,52         0,48
9282:     Maaseutuväestön määrä vähenee, mikä osal-         1987 ...............      5 658       1 719,1      1,44         0,44
9283: taan vaikuttaa alueellisen puolustusjärjestelmän      1988 ...............      6 290       2 010,5      1,42         0,46
9284: käytännön järjestelyihin. Taloudellisen integroi-     1989 ...............      6 595       2 124,5      1,33         0,43
9285: tumisen lisääntyessä riippuvuus ulkomaankau-          1990 ...............      7 201       2 376,0      1,37         0,45
9286: pasta kasvaa, samalla kun taloudellinen ja erityi-    1991 ...............      8 623       2 710,0      1,68         0,53
9287: sesti elintarvikeomavaraisuus vähenee.                1991 1) •••••••••••••     7 721       2 650,0      1,52         0,52
9288:     Maanpuolustustahto säilyy edelleen korkea-        1992 TMA ....             9 233       2 995,0      1,78         0,58
9289: na,joskin muutoksiin on varauduttava. Pehmeät         19921) •••••••••••••      8 330                    1,60
9290: arvot ovat nousussa, minkä takia aseellisen           1
9291: maanpuolustuksen ja vaativan sotilaskoulutuk-          >   Pl. eläkemenot. Vuodesta 1991 lukien budjetoidaan
9292:                                                            eläkevastuut (runsaat 900 Mmk vuodessa) menoissa.
9293: sen osuus saattaa heikentyä pelastuspalvelun ja
9294: ympäristönsuojelun hyväksi.
9295:     Kutsuotaikään tulevien ikäluokkien vahvuus           Valtiontalouden tila heikkenee lähivuosina.
9296: vaihtelee vuoteen 2010 asti 31 OOO:sta 34 OOO:een     Hallituksen kehyspäätöksen mukaan valtion
9297: ja pienenee sen jälkeen. Yleinen asevelvollisuus      budjettitalouden menot sopeutetaan vuoteen
9298: säilynee ja ikäluokasta pystytään kouluttamaan        1995 mennessä kertomusvuoden tasolle. Puolus-
9299: edelleen yli 80 %, mikä takaa puolustusvoimille       tusministeriön pääluokan menot laskisivat vuo-
9300: riittävän reservin. Reserviläisten kertausharjoi-     den 1992 tulo- ja menoarviosta vuoteen 1995
9301: tuskoulutuksessa voidaan saavuttaa valmiuden          tultaessa 7,4 %:lla. Mahdolliset maailmanpoliit-
9302: edellyttämä 60 OOO:n reserviläisen määrä aikai-       tisen tilanteen nopeat muutokset voivat kuiten-
9303: sintaan 1990-luvun lopussa.                           kin aiheuttaa uudelleenpriorisointia julkisten
9304:     Toiminnan rationalisoimiseksi ja resurssien       varojen kohdentamisessa.
9305: käytön tehostamiseksi uudistetaan 1.1.1993 puo-          Parlamentaarisen puolustuspoliittisen neu-
9306: lustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä.       vottelukunnan mietinnössä (KM 1990:57) on
9307: Uudistuksessa maa jaetaan lähinnä poikkeus-           tarkasteltu puolustusvoimien lähivuosien suun-
9308: olojen varalta kolmeen maanpuolustusaluee-            nitelmia. Niissä on esitetty mm. seuraavia rahoi-
9309: seen. Sotilasläänit, joita on 12, muodostavat         tustarpeita (kertomusvuoden hintatasossa):
9310:                                                                                                     115
9311: 
9312:     - Maavoimien materiaalihankkeisiin tarvi-            Puolustusministeriön mukaan materiaalihan-
9313: taan 13,5 mrd. mk, josta n. 60% vuosikym-             kinnoissa jäädään 1990-luvulla ilmavoimia lu-
9314: menen alkupuolella. Kymmenen jääkäri- ja kah-         kuun ottamatta olennaisesti jälkeen pitkän ajan
9315: den panssariprikaatin kehittäminen ei riittävien      suunnitelmista. Tämä johtuu hallituksen teke-
9316: varojen puuttuessa ole edennyt suunnitellulla         mistä säästöpäätöksistä ja vuosille 1993-95 an-
9317: tavalla. Jääkäriprikaateilta vapautuvaa vanhaa        tamista menokehyksistä.
9318: materiaalia ei siten ole voitu siirtää suunnitel-        V a s ta o s t o t. Puolustusvoimien materiaa-
9319: mien mukaisesti prikaati 80:nille, joita on viisi-    lihankintojen vastaostot ohjataan suomalaisen
9320: toista.                                               korkean jalostusasteen teollisuuden uusien työ-
9321:     - Merivoimien materiaalin kehittämiseen           ja vientimahdollisuuksien luomiseen. Liiketoimi
9322: tarvitaan vajaat 3 mrd. mk, josta aluksiin            on kompensaatioksi kelpaavaa, mikäli toimitta-
9323: 1,2 mrd. mk. Tärkeimmät kehittämiskohteet             ja vaikuttaa olennaisesti kompensaatiokaupan
9324: ovat ohjusveneet ja miinalaivat Helsinki-luokan       syntymiseen ja liiketoimi hyödyttää merkittäväs-
9325: ohjusveneet peruskmjataanja uusi Rauma-luok-          ti Suomen taloudellisia etuja.
9326: ka korvaa poistuvat ohjusveneet. Uusi miina-              Torjuntahävittäjähankintoihin liittyvät vasta-
9327: laiva korvaa Keihässalmen laivan, ja Tuima-           ostot perustuvat uuteen vastaostojärjestelmään.
9328: luokan ohjusveneet muunnetaan miinanlaskuun           Merkittäviä lisäyksiä aiempiin kompensaatio-
9329: soveltuviksi.                                         vaatimuksiin on kolme. Kun aiemmin hyväksyt-
9330:     - Ilmavoimien materiaalihankkeisiin tarvi-        tiin vastaostoiksi pääsääntöisesti suomalaisten
9331: taan 10 mrd. mk. Käytön painopiste on vuosi-          yritysten vientikauppoja, on niiden rinnalle nyt
9332: kymmenen jälkipuoliskolla torjuntahävittäjä-          nostettu markkinointiapu, tuotannolliset inves-
9333: hankinnoissa.                                         toinnit ja huipputeknologian ja tietouden saan-
9334:      Ottaen huomioon suurvaltasuhteiden myön-         nin helpottaminen maamme teollisuuden käyt-
9335: teisen kehityksen ja toisaalta Suomen kansanta-       töön.
9336: louden lähivuosien epäedulliset kehitysnäkymät,           Aiemmin vientikaupat hyväksyttiin vastaos-
9337: jotka ovat osoittautuneet odotettua huonom-           toiksi omasta arvostaan. Nyt erityisellä kerroin-
9338: miksi, neuvottelukunta päätyi alempaan tavoite-       järjestelmällä kannustetaan suuntaamaan vasta-
9339: tasoon kuin puolustusvoimat omissa voimavaro-         kauppoja joko tietyille sektoreille, kuten ava-
9340: jen tarpeita koskevissa, sinänsä perustelluissa,      ruus- ja lentokoneteollisuuteen ja puolustustar-
9341: esityksissään on esittänyt. Neuvottelukunta suo-      vikkeisiin, tai tietyyn toimintaan, kuten teknolo-
9342:  sitti, että sotilaalliseen maanpuolustukseen käy-    gian siirtoon, investointeihin ja markkinointi-
9343:  tettäisiin 1990-luvulla ilman eläkkeitä vähim-       apuun. Vastakauppasäännöt korostavat pienen
9344:  mäistarpeiden mukaiset n. 90 mrd. mk kerto-          ja keskisuuren teollisuuden huomioon ottamista,
9345: musvuoden hintatason mukaan kuitenkin niin,           joten vaikutukset ulottuvat entistä laajemmalle
9346:  etteivät puolutusmäärärahat ylitä 1,5 %:a brut-      elinkeinoelämään. Vientiä edistämällä pyritään
9347:  tokansantuotteesta.                                  näille aloille luomaan pysyviä työpaikkoja siten,
9348:      Näillä voimavaroilla voidaan neuvottelukun-      että niillä on kestävä tuotannollinen pohja jat-
9349:  nan mukaan varustaa jääkäri- ja panssariprikaa-      kaa toimintaansa vastaostovelvoitteiden jälkeen-
9350:  tit, aloittaa torjuntahävittäjien uusinta sekä to-   kin.
9351:  teuttaa meripuolustuksen keskeisimmät hank-              Vastakauppatoimitukset ovat jakautuneet v.
9352:  keet. Osa suojajoukoista ja pääjoukot lähes ko-      1977-90 teollisuusaJoittain seuraavasti:
9353:  konaan jäävät edelleen vanhan materiaalin va-           - metsäteollisuuden tuotantokoneet 35 %
9354:  raan.                                                   - auto- ja kuljetusvälineteollisuus 25 %
9355:      Mikäli taloudellinen tilanne kehittyy 1990-         - laivateollisuus 19%
9356:  loppupuolella huomattavasti suotuisammaksi,             - elektroniikkateollisuus 10%
9357:  neuvottelukunta suositti, että edellä mainittujen       - puolustusvälineteollisuus 5 %
9358:  voimavarojen lisäksi mahdollisuuksien mukaan            - sähköteollisuuden koneet, paperiteollisuu-
9359:  panostetaan erityisesti suojajoukkojen materiaa-     den tuotteet ja lento- koneteollisuus, kukin 1 %
9360:  liin, heikon ampumatarviketilanteen parantami-          -muut 3%.
9361:  seen sekä rakentamiseen ja kiinteistöjen perus-
9362:  korjaukseen.                                            Samaan tapaan vastakaupat jakautunevat
9363:      Ottaen huomioon suunnittelukauden pituu-         myös tulevassa projektissa eri teollisuusaloille.
9364:  den on neuvottelukunnan käsityksen mukaan               Mikäli vastakauppasitoumus ei toteudu mää-
9365:  suunnitteluperusteita kauden kuluessa jatkuvasti     räaikaan mennessä ja sovituin ehdoin, on vasta-
9366:  arvioitava.                                          puoli velvollinen korvaamaan tietyn prosentin
9367: 116
9368: 
9369: kompensaatiovelvoitesummasta, jonka suuruus              Vastaostojen organisointi aiheuttaa kuluja,
9370: määritetään tarkemmin hävittäjävalmistajan            jotka voivat vaikuttaa hankintahintoihin. Kulu-
9371: kanssa tehtävän hankintasopimuksen yhteydes-          jen vaikutus riippuu kulloinkin vallitsevasta kil-
9372: sä. Suurempi pakote on kuitenkin täyttämättä          pailutilanteesta.
9373: olevan kompensaatiovelvoitteen aiheuttama
9374: haitta yrityksen imagolle. Sanktioita ei ole jou-        V a i k u t u k s e t h e n k i 1 ö s t ö ö n. Puo-
9375: duttu soveltamaan, sillä vastaostovelvoitteet on      lustusvoimiin palkatun henkilöstön määrän ke-
9376: suoritettu sopimuksen edellyttämällä tavalla.         hitys v. 1970-95 ilmenee seuraavasta kuviosta:
9377: 
9378: 
9379: 
9380:       14~ r---------------------------------------------------------~
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 
9385:       12~ r---------------------------------------------------------~
9386: 
9387: 
9388: 
9389: 
9390:       8000~--------------------~~----------------------------~
9391: 
9392: 
9393: 
9394: 
9395:       40001------------------------------------------------------~
9396: 
9397: 
9398: 
9399:              DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
9400:       2000 ~-------------------------------------------------------4
9401: 
9402: 
9403: 
9404: 
9405:             1970                               1980                                 1990
9406:                              1975                                 1985                                 1995
9407:             -8- UPSEERIT              ~ OPISTOUPSEERIT               A    ERIKOISUPSEERIT
9408:              *VÄRVÄTYT               +siVIILIT
9409:                                                                                                      117
9410: 
9411:     Puolustusvoimien henkilöstöhallintoa kehite-      viin. Puolustusvoimat olettivat selviytyvänsä
9412: tään. Alustavien suunnitelmien mukaan puolus-         maltillisista henkilöstövähennyksistä, jotka kos-
9413: tusministeriö toimii henkilöstöhallinnossa lähin-     kivat v. 1989-91 yhteensä 581 henkilöä ja 67
9414: nä resurssiohjaajana. Puolustusministeriö yhdes-      sotilasvirkaa, organisoimaila uudelleen toimin-
9415: sä pääesikunnan kanssa suunnittelee, ohjaa ja         toja, lisäämällä henkilöstön koulutusta ja auto-
9416: valvoo hallinnon henkilöstöresurssien käyttöä.        matisoimalla laajasti toimistotehtäviä.
9417:     Henkilöstöjärjestelmän kehittäminen liittyy           Valtioneuvoston v. 1992 tekemä päätös hal-
9418: puolustusvalmiuden kehittämiseen pitkällä aika-       linnonalan henkilöstösuunnitelmiksi vähentää
9419: välillä. Tavoitteena on turvata määrältään ja         henkilöstöä 5 o/o:lla vuoteen 1995 mennessä ja
9420: ammattitaidoltaan riittävä henkilöstö puolustus-      vaikuttaa myös puolustushallinnon henkilöstö-
9421: voimien sekä sodan että rauhan ajan tarpeisiin.       rakenteeseen, koulutukseen ja organisaatioon.
9422: Yleisenä tavoitteena on lisätä tuottavuutta hyö-      Vähentäminen koskee 1 058 henkilötyövuotta.
9423: dyntämällä yhä paremmin henkilöstövoimava-            Vähentämisvelvoitteen täyttämiseksi joudutaan
9424: roja. Henkilöstön motivoimiseksi uudistetaan          lakkauttamaan toimintoja, turvautumaan palve-
9425: palvelusuhdetta, kehitetään työnantajatoimin-         lujen ostoon ja se saattaa johtaa myös irtisano-
9426: taa hajauttamaHa henkilöstöpolitiikkaan, palk-        misiin.
9427: kaukseen jne. liittyvää toimivaltaa ja vastuuta,          Pääesikunnan mukaan henkilöstön vähen-
9428: parannetaan henkilöstön osallistumista hallinto-      nykset on kohdistettava muille kuin sotilaallisen
9429: ja johtoelinten toimintaan ja lisätään henkilös-      maanpuolustuksen kannalta tärkeille tehtävä-
9430: tön tasa-arvoa. Erityisesti edistetään naisten ha-    aloille, sillä puolustusvoimien aktiivipalvelukses-
9431: keutumista ja pääsyä vastuullisiin tehtäviin.         sa olevan päällystön osuus liikekannallepano-
9432:     Henkilöstöjärjestelmän kehittämisen osa-          vahvuuksista eli kaaderin osuus on jo ennen
9433: alueita ovat mm. henkilöstön koulutusjärjestel-       henkilöstövähennyksiä pienempi kuin sodan ai-
9434: mä, sotilasarvojärjestelmä, henkilöstön määrä,        kana tarvitaan ja pient~api kuin esimerkiksi
9435: laatu ja rakenne, virkarakenne, henkilöstöryh-        Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa ja
9436: mien tehtäväjako, palkkausjärjestelmä ja palve-       Ranskassa. Toisaaltajoidenkin toimintojen hoi-
9437: lussuhteen ehdot sekä sotilaseläkejärjestelmä,        tamisessa puolustusvoimat voivat tarvittaessa
9438: joita selvitetään monissa projekteissa, hankkeis-     tukeutua siviilihallintoon.
9439: sa ja työryhmissä. Kehittäminen kohdistetaan              Johtamis- ja hallintojärjestelmän päätavoitet-
9440: kaikkiin henkilöstöryhmiin mahdollisimman ta-         ta, 70~800 henkilön siirtämistä koulutus- ja
9441:  sapuolisesti ja siinä otetaan huomioon mm. hal-      valvontatehtäviin, ei tässä tilanteessa pystytä
9442: lintojärjestelmän kehitys. Koulutusjärjestelmän       luonnollisen poistuman kautta toteuttamaan.
9443:  uudistukset ulottuvat koulutuksen rakenteisiin,      Koulutusjärjestelmän uudistamista, jonka ta-
9444:  sisältöön, opetusmenetelmiin ja järjestelyihin.      voitteena oli parantaa upseerien ja opistoupsee-
9445:     Kehittämiseen vaikuttavat ennen kaikkea teh-      rien valmiuksia yhä vaativampiin tehtäviin ja
9446:  tävät turvallisuuspoliittiset kokonaisratkaisut,     siirtää heiltä vapautuvia tehtäviä muille ryhmil-
9447:  tekniikan ja erityisesti aseteknologian kehitys      le, ei nytkään ole pystytty toteuttamaan. Samoin
9448:  sekä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja          ei ole voitu toteuttaa suunnitelmia välttämättö-
9449:  taloudelliset realiteetit, joihin puolustusvoimien   mistä virkarakennemuutoksista, joilla mm. py-
9450:  henkilöstöjärjestelmän on sopeuduttava.              rittiin sodan ajan taistelujoukkojen päällystön
9451:     Kehittämisen lähtökohdat ja tavoitteet on         nuorentamiseen.
9452: määritetty Puolustusvoimien henkilöstö 2000               Varusmiesten ja reserviläisten koulutus saat-
9453:  -mietinnössä, joka valmistui v. 1989. Tehtävien      taa kärsiä, sillä vähentämispäätökset kohdistui-
9454:  hoitamiseksi ehdotettiin henkilöstön kohdenta-       sivat pääasiassa näitä tehtäviä hoitaviin ns. val-
9455:  mista uudelleen ja virkarakenteen muuttamista,       mistumisvirkoihin, joiden perusteella on mitoi-
9456:  koska uusien virkojen saantia pidettin epätoden-     tettu Päällystöopiston ja Kadettikoulun oppilas-
9457:  näköisenä.                                           vahvuudet. Jos opiskelijoiden sisäänottoa ei sa-
9458:     Näiden periaatteiden mukaan suunniteltiin         malla vähennetä, jää .osa valmistuvista työttö-
9459: johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamista.       mäksi, eikä heille ole tarjolla koulutusta vastaa-
9460:  Tavoitteena on vähentää esikuntien määrää ja         vaa työtä puolustusvoimien ulkopuolella.
9461:  parantaa niiden toimivuutta. Alkuperäisen                Henkilöstövähennykset häiritsevät mm. huol-
9462:  suunnitelman mukaan hallinto-organisaatiota          lonja terveydenhuollon toimintaa. Varusmiesten
9463:  kevennetään lähes 70~800 työntekijällä, jotka        käyttöä tukitehtäviin ja sotilashenkilöstön käyt-
9464:  siirretään pääasiassa koulutus- ja valvontatehtä-    töä koulutustaan vastaamattomiin tehtäviinjou-
9465: 118
9466: 
9467: dutaan lisäämään. Erityisasiantuntijoiden vä-               Puolustushallinnossa ei ole tilastoitu kuinka
9468: hentäminen aiheuttaa tomintaan vakavia häi-                 moni eläkkeelle jääneistä jatkaa siviilitehtävissä,
9469: riöitä.                                                     eikä sitä, minkälaisilla taloudellisilla etuuksilla
9470:     Puolustusministeriön mukaan henkilöstöhal-              eläkettä nauttivat jatkavat työelämässä. Valtion
9471: linnon muutokset edellyttävät myös säädösten,               maksaman eläkkeen lisäksi he saavat siviilitehtä-
9472: sopimusjärjestelmien, palvelussuhdehankkeiden,              vistä täyden palkan.
9473: vaativuusluokituksen ja palkkausjärjestelmän                   Vuoden 1992 tulo- ja menoarvion mukaisesti
9474: uudistamista ja toimintamenetelmien tarkista-               puolustusministeriön asettama työryhmä on sel-
9475: mista. Myös siirtyminen pääosin yhteen palvelu-             vittänyt sotilaseläkejärjestelmää ja vaikutuksia,
9476: suhteeseen aiheuttaa merkittäviä muutoksia                  joita eläkeiän nostamisesta ainakin 55 ja 63
9477: lainsäädäntöön ja sopimuksiin. Vaikutusten                  vuoteen aiheutuu puolustusjärjestelmään ja puo-
9478: tarkka arvioiminen ei ole vielä mahdollista.                lustusvoimien toimintaan. Työryhmä on selvit-
9479:     S o t i 1 a s e 1 ä k e j ä r j e s t e 1m ä. Henki-    tänyt myös muita mahdollisia vaihtoehtoja soti-
9480: löstöhallintoon ja valtion menoihin vaikuttaa               laseläkejärjestelmän muuttamiseksi ja vertaillut
9481: olennaisesti voimassa oleva sotilaseläkejärjestel-          muiden maiden sotilaseläkejärjestelmiä. Koska
9482: mä. Sen piiriin kuuluvat upseerin ja opistoupsee-           nykyisessä sotilaseläkejärjestelmässä on eläkeoi-
9483: rin virassa palvelevat. Muiden sotilasviran halti-          keuden saavuttamisen jälkeen mahdollista pal-
9484: joiden eläke-etuudet määräytyvät valtion eläke-             vella eroamisikään asti, työryhmä on selvittänyt
9485: lain yleisten säännösten mukaisesti, joskin hei-            myös eroamisikäsäännösten tarkoituksenmukai-
9486: dän eroamisikänsä on pääsääntöisesti 60 vuotta.             suuden ja vaikutukset.
9487:     Oikeus täyteen eläkkeeseen saadaan palvelus-               Työryhmä esittää, että sotilaseläkkeeseen pe-
9488: ajan perusteella valtion yleisessä eläkejärjestel-          rustuvan reservinmuodostumisjärjestelmän rin-
9489: mässä 360 kuukauden ja 30 vuoden ja vastaavas-              nalle otettaisiin käyttöön määräaikainen palve-
9490: ti sotilaseläkejärjestelmässä 300 kuukauden ja 25           lus upseereiden ja opistoupseereiden viroissa.
9491: vuoden jälkeen. Sotilaslentäjiltä vaaditaan vajaa           Tämä tarkoittaa, että osa upseereista ja opis-
9492: 18 vuoden palvelus.                                         toupseereista palvelisi puolustusvoimissa vain
9493:     V seimmilla upseereilla ja opistoupseereilla on          12-16 vuoden pituisen ajan. Sen jälkeen he
9494: mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle 48-vuo-            siirtyisivät muun työelämän palvelukseen talou-
9495: tiaina. Sotilaslentäjät voivat lähteä eläkkeelle jo         dellisesti tuetun ammatinvaihdon kautta.
9496: 40-vuotiaina. Käytännössä osa siirtyy eläkkeelle               Työryhmän esityksen mukaan sotilaseläkkee-
9497: heti mahdollisuuden saatuaan ja osa jatkaa pal-             seen oikeuttavaa palvelusaikaa pidennettäisiin
9498: velustaan. Säädettyyn eroamisikään asti palvel-             nykyisestä 25 vuodesta 30 vuoteen ja eläkkeelle-
9499: Iaan vain poikkeuksellisesti.                               siirtymisikä nousisi näin nykyisestä 48-50 vuo-
9500:     Esimerkiksi Ruotsissa ylimmän sotilasjoh-               desta 55 vuoteen.
9501: don eläkeikä on 65 vuotta ja muiden pääasiassa                 Lentäjien eläkejärjestelmään esitetään tehtä-
9502: 60 vuotta. Lentäjät voivat lähteä eläkkeelle                väksi samansisältöiset muutokset ottamalla kui-
9503: 55-vuotiaina, jos he ovat palvelleet vähintään 25           tenkin huomioon, että lentäjän viroissa palve-
9504: vuotta.                                                     lusaika lasketaan puolitoistakertaisena.
9505:     Puolustushallinnosta on jäänyt v. 1987-91                  Ehdotettuun järjestelmään sisältyisi myös
9506: sotilaseläkkeelle ja muulle eläkkeelle henkilöitä           mahdollisuus erota puolustusvoimien palveluk-
9507: seuraavasti:                                                sesta jo 48 ikävuoden jälkeen tietyllä vuosittai-
9508:                                                             sella palvelusvelvollisuudella. Tällöin eroava ei
9509:                          1987   1988   1989   1990   1991
9510:                                                             kuitenkaan saisi eläkettä vaan tietyn suuruisen
9511: Vanhuuseläkkeitä         438    443    516    550    516    määräaikaisen toistuvaiskorvauksen. Varsi-
9512: Muita eläkkeitä ..        97    107    101    124     52    nainen sotilaseläke tulisi maksuun 55 vuoden
9513: Yhteensä ............    535    550    617    674    568    iässä.
9514:                                                                Reservinmuodostamistarpeet ja yleistä eläke-
9515: Siitä:                                                      ikää alempi eläkeikä edellyttävät työryhmän
9516: Upseerit .............    97     58     93    115    142    mukaan eroamisikäjärjestelmän säilyttämistä.
9517: Opistoupseerit ....      181    214    216    238    196    Nykyisiä eroamisikiä esitetään kuitenkin tarkis-
9518: Muu henkilöstö           257    278    308    321    230    tettavaksi siten, että pakolliseksi eroamisiäksi
9519:                                                             tulisi 59 vuotta, eversteillä ja kenraaleilla 60
9520:  Valtiokonttori maksoi sotilaseläkkeitä 600                 vuotta ja puolustusvoimain komentajana 63
9521: Mmk v. 1987 ja kertomusvuonna 878 Mmk.                      vuotta.
9522:                                                                                                                                 119
9523: 
9524:    Sotilaseläkejärjestelmän kehittämistä selvitet-                              kejärjestelmän uudistamisen ja henkilöstön vä-
9525: täessä on noussut esiin määräaikaisen palveluk-                                 hentämisen yhteisvaikutukset aiheuttaisivat
9526: sen ulottaminen myös sellaisiin sotilastehtäviin,                               puolustusvoimien toiminnalle ylipääsemättömiä
9527: jotka eivät edellytä sotilasammattikoulutusta.                                  ongelmia.
9528:    Pääesikunnan mukaan sotilaseläkejärjestel-                                      Sotilaseläkejärjestelmässä täysi eläke on 66 %
9529: mässä on kysymys keskeisestä, koko puolustus-                                   ennakonpidätyksen alaisesta vuosiansiosta.
9530: järjestelmän uskottavuuteen liittyvästä asiasta                                 Eläkkeen perustana olevaan palkkaan ja siten
9531: eikä pelkästään yksilön eläke-edusta. Puolustus-                                myös eläkekertymään vaikuttavat ennakonpidä-
9532: voimien sodan ajan tehtävät edellyttävät, että                                  tyksen alaiset lisäpalkkiot. Puolustusvoimien
9533: palveluksessa on rauhan aikana riittävästi nuor-                                maksamat lisäpalkat jakautuvat kahteen ryh-
9534: ta ja kenttäkelpoista perusyhtymä- ja yhtymä-                                   mään, työaikaperusteisiin korvauksiin, jotka
9535: päällystöä.                                                                     koskevat yhdenmukaisesti kaikkia valtion työn-
9536:    Sotilaseläkejärjestelmän ansiosta palvelukses-                               tekijäryhmiä, ja sotilaallisen toiminnan erityis-
9537: sa olevan sotilashenkilöstön keski-ikä on maa-,                                 korvauksiin, jotka johtuvat puolustusvoimien
9538: meri- ja ilmavoimissa alle 40 vuotta. Vuosittain                                erityisluonteesta ja tehtävästä.
9539: siirtyy reserviin keskimäärin 100 sodan ajan                                       Puolustushallinto maksaa eläkevastuuna up-
9540: joukkoihin sijoituskelpoista alle 55-vuotiasta                                  seereista ja opistoupseereista 47% sekä muusta
9541: upseeria ja 300 opistoupseeria. Mikäli eläke- ja                                henkilöstöstä 25-26% maksetusta veronalai-
9542: eroamisikiä nostetaan esim. 55 vuoteen, sijoitus-                               sesta tulosta. Eläkevastuuprosentin mukaisesti
9543:  kelpoisen kaaderireservin katoaminen pitäisi                                   puolustusvoimien virkamiesten lisäpalkkojen
9544:  korvata 3 000-4 000 uudella viralla. Sotilaselä-                               kehitys on ollut v. 1987-91 seuraava:
9545: 
9546:                                                                                     1987      1988      19RQ       1990        1991
9547: Virkamiesten palkat Mmk ........................................ .                1 454,0   1 620,0    1 743,0    1 913,0   1 965,0
9548: Lisäpalkat Mmk ....................................................... .            207,5     231,2      210,9      249,0     215,0
9549: Osuus% .................................................................... .        14,3      14,3       12,0       11,0      11,0
9550: Upseereiden ja opistoupseereiden palkat Mmk ........ .                              871,6     964,6      989,2    1 067,0   1 069,0
9551: Lisäpalkkiot Mmk .................................................... .             151,6     168,7      150,5      176,9     149,7
9552: Osuus% .................................................................... .        17,0      17,0       15,0       15,0      14,0
9553: 
9554: 
9555:    Ilmavoimien lentolisät on huomioitu taulu-                                   suunnitteluperusteita ja mitoitusta joudutaan
9556: kossa kokonaispalkkasummissa eikä lisäpalk-                                     jatkuvasti ja nopeastikin arvioimaan uudelleen.
9557: kioissa. Erityiskorvauksina maksettavia virka-                                   Vaikka turvallisuuspoliittisen ympäristön muu-
9558: miesten matkustussäännön mukaisen päivära-                                       tokset ovatkin huomattavia ja niihin liittyy pal-
9559: han suuruisia harjoituspäivärahoja, jotka ovat                                  jon epävarmuutta, ne eivät tässä vaiheessa anna
9560: verotonta tuloa eivätkä niin ollen vaikuta eläke-                               aihetta tarkistaa puolustusvoimien tehtäviä kos-
9561: kertymään, on maksettu v. 1987 21,0 Mmk, v.                                     kevaa lainsäädäntöä, jonka mukaisista velvoit-
9562: 1988 24,7 Mmk ja kertomusvuonna 20,1 Mmk.                                        teista puolustusvoimat pystyvät selviytymään si-
9563: Lisäpalkkajärjestelmässä maksetuista lisistä on                                 säisillä järjestelyillä.
9564: siten keskimäärin 90 % ennakonpidätyksen alai-                                      Kansantalouden ja valtiontalouden tila on viime
9565: sia, eläkekertymään vaikuttavia tuloja.                                          vuosina heikentynyt oletettua enemmän ja nope-
9566:    Kokonaisuutena tarkastellen puolustusvoi-                                    ammin. Verotulojen väheneminen ja valtion vel-
9567: mien keskeiset tehtävät säilynevät nykyisellään.                                kaantuminen on johtanut siihen, että Suomessakin
9568: Ei-sotilaallisten tehtävien merkitys saattaa kas-                               joudutaan julkisia menoja vähentämään pysyvästi
9569: vaa. Puolustusvoimien perusrakenne voitaneen                                    kaikilla hallinnonaloilla. Tässä vaiheessa tavoit-
9570: pitää pääpiirteissään nykymuotoisena.                                            teena on toteuttaa säästötoimet siten, etteivät ne
9571:     Puolustushallinnossa on tiedostettu turvalli-                                vähennä kansalaisten tarvitsemia välttämättömiä
9572: suuspoliittisessa ympäristössä jatkuvasti tapah-                                palveluja tai heikennä niiden laatua.
9573: tuvat, perustavaa laatua olevat muutokset ja                                        Puolustusvoimien suunnittelemat menovähen-
9574: valtiontalouden asettamat realiteetit. Pitkälle                                 nykset eivät poikkea näistä periaatteista, vaikka
9575: aikavälille ulottuvista periaatepäätöksistä huoli-                              ne johtavat hankintojen myöhentämiseen ja niiden
9576: matta on varauduttava siihen, että toimintojen                                   tärkeysjärjestyksen uudelleen arviointiin ja henki-
9577: 120
9578: 
9579: löstön vähentämiseen jopa niin, että toimiyksiköi-           Eläkejärjestelmät, sotilaseläkejärjestelmä mu-
9580: den lakkauttamista joudutaan harkitsemaan. Li-           kaan lukien, arvioidaan uudelleen. Tarkoituksena
9581: säksi tulee selvittää, mitä eri hallinnonalojen teh-     on nostaa kansainvälisesti keskimääräisen alhais-
9582: täviä on tarkoituksenmukaista yhdistää tai voi-          ta eläkeikää ja puuttua kohtuuttoman korkeisiin
9583: daanko yhteistyötä tehostaa niiden hoidossa.             eläke-etuuksiin. Haittavaikutuksista huolimatta
9584:      Maa-, meri- ja ilmavoimien riittävä materiaali-     joudutaan myös sotilaseläkejärjestelmää yhden-
9585: nen varustaminen on maanpuolustuksen ja Suo-             mukaistamaan yleisen eläkejärjestelmän kanssa.
9586: men puolustuspoliitisen uskottavuuden kannalta           Eläkeiän nostamiselta tuskin voidaan välttyä.
9587:  välttämätöntä. Harkittaessa materiaalihankinto-          Valtiontilintarkastajien mielestä sotilaseläkejär-
9588: jen tärkeysjärjestystä eri aselajien kesken on otet-     jestelmää uudistettaessa on puututtava ansiotyös-
9589:  tava huomioon maavoimien perinteisesti vahva            sä jatkavan sotilashenkilöstön eläke-etuuksiin.
9590: asema puolustusopissa, jota ei ole nähty tarpeelli-          Valtiontilintarkastajat korostavat, että tehtä-
9591: seksi arvioida uudelleen.                                 viä suunniteltaessa on otettava huomioon niistä
9592:      Valtiontilintarkastajien mielestä lamakauteen        valtiontaloudelle myös pitkällä aikavälillä koitu-
9593:  liittyvät menovähennysvelvoitteet on helpointa to-       vat menot. Valvontaa tehostamalla on huolehdit-
9594:  teuttaa myöhentämällä materiaalihankintoja.              tava siitä, että lisäpalkkiojärjestelmän avulla ei
9595: Materiaalihankintojen ohella on pyrittävä koti-          keinotekoisesti lisätä eläkekertymää.
9596: maisen puolustusmateriaalin tuotantovalmiuden
9597: parantamiseen.                                               Materiaaliballinto. K e h i t t ä m i n e n. Puo-
9598:      Vastaostot kiistatta elvyttävät kotimaista teol-    lustusmateriaalin varastoarvo oli kertomusvuo-
9599:  lisuutta. Valtiontilintarkastajat korostavat, että      den lopussa yhteensä 29 mrd. mk. Siitä maa-
9600: niillä on myös luotava maahamme uusia ja paran-          voimien osuus olin. 10 mrd. mk (36 %), ilmavoi-
9601: nettava nykyisen teollisuuden työ- ja vientimah-         mien n. 14 mrd. mk (48 %) ja meripuolustuksen
9602:  dollisuuksia. Siihen on hyvät edellytykset, mikäli      6 mrd. mk (16 %).
9603:  onnistutaan pyrkimyksissä lisätä teollisuuden tai-          Puolustusvoimat, erityisesti maavoimat, säi-
9604:  totietoa ja erityisesti pienen ja keskisuuren teolli-   lyttää suuria materiaalimääriä hajautettuina eri
9605:  suuden toimintaedellytyksiä.                            puolille. Ne voidaan nopeasti jakaa kriisiaikana
9606:      Henkilöstöä koskevat ratkaisut eivät saa perus-     perustettaville joukoille. Osa kalustoa on jatku-
9607:  tua yksinomaan suhdannepoliittisiin näkökohtiin,        vassa koulutuskäytössä ja varsinkin ilma- ja
9608:  vaan niiden vaikutukset on arvioitava pitkällä          meripuolustuksen osalta valvonnan ja alueellisen
9609:  aikavälillä. Henkilöstöä vähennettäessä on ensisi-      koskemattomuuden turvaamisen vaatimissa val-
9610: jaisesti pyrittävä käyttämään hyväksi luonnollisen       miustehtävissä. Materiaalihallinnon keskeinen
9611: poistuman suomia mahdollisuuksia, jotka ovat             tehtävä on kriisiajan materiaalitäydennyksen,
9612:  hyvät nykyisten sotilas- ja varhaiseläkejärjestel-      -huollon ja -toimintojen valmistelu.
9613:  mien vielä ollessa voimassa. Teknistymisen ja               Sotilaallisen maanpuolustuksen vuotuisista
9614:  toimistoautomaation vaikutuksesta vapautuvien           menoista, jotka olivat kertomusvuonna 8, 7 mrd.
9615: kokonaisten ammattiryhmien sijoittamisongel-             mk, on materiaalihankintojen ja -toimintojen
9616:  maan, joka koskee lähes koko valtionhallintoa,          osuus yli 4 mrd. mk. Sotavarustuksen hankin-
9617: pitäisi yhteistyössä työmarkkinalaitoksen kanssa         taan käytettiin n. 2, 7 mrd. mk ja materiaalin
9618:  löytää kokonaisratkaisu.                                käyttö- ja kunnossapitomenoihin 1,3 mrd. mk.
9619:      Johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistuksen ta-     Asevelvollisten ylläpidon materiaalimenoihin
9620:  voitteena on selkeyttää työnjakoa ja siirtää            käytettiin 0,2-0,3 mrd. mk. Luvut eivät sisällä
9621:  tehtäviä ja toimivaltaa mahdollisimman alas koko        rakentamisen materiaalimenoja.
9622:  organisaatiossa. Samalla esikuntaportaiden mää-             Puolustusvoimien huollon tehtävissä työsken-
9623:  rä lisääntyy. Uudistettua organisaatiota on jo          telee noin kolmannes koko palkatusta henkilös-
9624:  varhaisessa vaiheessa muutettava, jos ministeriön       töstä. Lähes kaikki huoltohenkilöstön tehtävät
9625: ja eri esikuntien tehtävissä ja toimivallassa ilme-      liittyvät myös materiaalitoimintoihin.
9626:  nee käytännössä epäselvyyttä ja päällekkäisyyttä            Varastoinnissa painotetaan sitä, että mate-
9627:  tai jos organisaation uudistaminen on esim. tekni-      riaalin on oltava nopeasti jaettavissa ja jatkuvasti
9628:  sen tai kustannuskehityksen vuoksi tarkoituksen-        toimintakuntoisena sekä sen on kestettävä hyvin
9629:  mukaista. Organisaatiouudistuksessa ja rationali-       varastointia ja riitettävä sodan ajan joukoille.
9630:  soinnissa vapautuva henkilöstö on suunnattava           Koneelliseen materiaalinkäsittelyyn soveltuu vain
9631: pääasiassa kentälle henkilöstöpulasta kärsiviin          hieman yli viidennes varastoista. Esimerkiksi osa
9632: koulutustehtäviin.                                       ajoneuvoista on edelleenkin vailla suojaa.
9633:                                                                                                        121
9634: 
9635:     Rakentamisvarojen niukkuuden vuoksi va-             vien työnjakoa ja soveltamalla tulosohjausta.
9636: rastorakentaminen ei yleensä ole vastannut ma-          Samoin korostetaan puolustushaarojen vastuuta
9637: teriaalihankkeiden edellyttämää tarvetta. Toi-          materiaalistaan siten, että vastuu koko materiaa-
9638: saalta budjettirakenteen momenttisidonnaisuus           lin kestoaikana olisi mahdollisimman yhtenäi-
9639: on estänyt hankintavarojen käytön varastojen            nen. Lisäksi vastuuta, tehtäviä ja resursseja dele-
9640: rakentamiseen, vaikka rakentamistarve on otet-          goidaan sotilaslääneille, joukko-osastoille ja eri-
9641: tu huomioon hankesuunnitelmissa.                        tyisesti laitoksille.
9642:     Tavaroiden siirtämistä pyritään kehittämään             Toisaalta materiaalihallinnon huoltojärjestel-
9643: luomalla kuljetuksiin terminaalijärjestelmä, jos-       mien kehittäminen ja työnjaon selkeyttäminen
9644: sa valtakunnalliset kuljetusyritykset hoitavat          on tullut ajankohtaiseksi siksi, että materiaalin
9645: päivittäistavarakuljetukset yksiköiden välillä          määrä on lisääntynyt ja järjestelmät teknisty-
9646: sekä suuret kertakuljetukset                            neet. Tässä yhteydessä tarkistetaan maavoimien
9647:     Puolustusvoimien materiaalihallinto on orga-        varikkojen työnjako ja kapasiteetti ja paranne-
9648: nisoitu siten, että pääesikunta on määrittänyt          taan teknistä suoritetasoa. Samoin määritetään
9649: tavoitteet ja vastannut kokonaisohjauksesta, ke-        alueellisten ja varuskunnan korjaamaiden hallin-
9650: hittämistoiminnasta ja sotavarustehankinnoista.         to, kapasiteetti ja tekninen suoritustaso sekä
9651: Pääesikunnassa on kolmeen eri alaesikuntaan             kehittämistoimet. Lisäksi selvitetään varastointi-
9652: jakautuneena yhteensä 22 ns. materiaaliasioiden         resurssien optimi, lähinnä sodan ajan joukkojen
9653: toimialajohtoon lukeutuvaa osastoa tai toimis-          täydennysmateriaalimäärien kasvamisesta joh-
9654: toa, jotka ovat jakaneet oman alansa materiaa-          tuva materiaalin lisääntynyt käsittely- ja kulje-
9655: liin liittyvät resurssit ja tehtävät sotilaslääneille   tustarve suhteessa resursseihin ja teknisen mate-
9656: ja osittain varikoille. Johtamisen, hallinnon ja        riaalin varastosäilyvyys.
9657: huollon menetelmät ovat jonkin verran eronneet              Materiaalihallintoa joudutaan kehittämään
9658: materiaalialoittain toisistaan. Menettelytapojen        myös siksi, että johto- ja suoritushenkilöstön
9659: yhtenäistämisessä on ollut vaikeuksia. Korostu-         määrä ei lisäänny eikä materiaalin ylläpitomää-
9660: nut toimialaitsenäisyys on myös vaikuttanut             rärahojen kehys vastaa nykyisellä huoltojärjes-
9661: alueellisen k01jaus- ja huoltotoiminnan päällek-        telmällä materiaalin huoltotarvetta. Materiaali-
9662: käisyyteen.                                             hankintoihin osoitettu rahoitus on jo nyt val-
9663:     Ilmavoimien ja merivoimien esikunnat ovat           miuden kannalta kriittinen eikä hankintavaroja
9664: johtaneet oman alansa materiaalitoimintoja. So-         voida suunnata suunniteltua enempää materiaa-
9665: tilasläänin esikunnilla on ollut kokonaisvastuu         lin ylläpitoon.
9666: materiaalitoimintojen ohjauksesta alueellaan.               Yksi kehittämisen lähtökohta on, että halu-
9667: Paikallisesti joukko-osastojen ja sotilaslaitosten      taan varmistaa myös puolustusmateriaalituotan-
9668: huolto- ja materiaalitoiminnot on keskitetty            non ja teollisen korjaustoiminnan tarvitsemat
9669: yleensä varuskunnittain. Sotilaspiirien tehtävät        resurssit. Samoin sitä edellyttää työnjako teolli-
9670: painottuvat perustettavien joukkojen sotavarus-         suuden ja puolustusvoimien omien laitosten vä-
9671: tuksen valmiusvarastointiin ja jakovalmistelui-         lillä. Materiaalihallinnon kehittämistä on selvi-
9672: hin. Kertausharjoituksiin liittyvät materiaaliteh-      tetty työryhmässä ja varikkotoiminnan rationa-
9673: tävät ovat lisääntyneet huomattavasti sotilaspii-       lisointitutkimuksissa.
9674: reissä. Alueellista korjaus- ja huoltotoimintaa             Puolustusministeriölle kuuluu materiaalipoli-
9675: varten on 20 varuskunta- ja 7 viestikorjaamoa, 3        tiikan ohjaus ml. puolustusvoimien resurssi-,
9676: lennoston ja 3 merivoimien korjaamoa. Varikot           kehys- ja tulosohjaus sekä taloudellisesti tai
9677:  hoitavat alansa erikoismateriaalin peruskorjauk-       poliittisesti merkittävien hankintojen ja hankkei-
9678:  set ja -huollot sekä erityisesti räjähtävän ma-        den hyväksyminen.
9679:  teriaalin varastointi- ja tuotantotehtävät Ne              Pääesikunnasta siirretään hallintotehtäviä ja
9680: jakavat myös täydennystä joukoille. Varikkoja           -vastuuta sotilasläänin esikunnille ja varikoille.
9681: ja varikko-osastoja, ml. viestikeskuskorjaamo,          Pääesikunnan operaatioesikunta vastaa sotilaal-
9682: on yhteensä 23.                                         lisen maanpuolustuksen valmisteluista ja jakaa
9683:     Materiaalihallinnon kehittäminen on tullut          mm. materiaalihallinnon voimavarat puolustus-
9684: ajankohtaiseksi ensinnäkin siksi, että puolustus-       haaroille. Huoltoesikunta vastaa puolustusvoi-
9685:  voimien koko johtamis- ja hallintojärjestelmä          mien sotatalouden ja huollon yleissuunnittelusta
9686:  uudistetaan. Samalla selkeytetään myös mate-           ja ohjaa materiaalihallinnon hallintojärjestelyjä,
9687:  riaalihallinnon johtamisen vastuu- ja toimivalta-      joihin kuuluvat myös atk, taloushuolto, tervey-
9688: jakoa täsmentämällä ohjaus- ja suoritustehtä-           denhuolto ja ympäristövalvonta, tekninen tutki-
9689: 122
9690: 
9691: mus-, kehittämis- ja tarkastustoiminta, varas-       vontajärjestelmät. Tärkein materiaali saadaan
9692: toinoin kokonaiskehittäminen sekä sotatalous-        atk-kirjanpitoon vuoden 1992 aikana. Ylemmis-
9693: alan valmistelut.                                    sä esikunnissa otetaan vuodesta 1993 alkaen
9694:    Maa-, meri- ja ilmavoimien välinen vastuu         vaiheittain käyttöön atk-järjestelmät, jotka tuke-
9695: materiaaliosa kehittämisestä, hankinnasta, kus-      vat materiaalitilanteen seurantaa ja asiainhoitoa.
9696: tannuksista ja huollosta selkiytetään. Maavoi-       Materiaalilaitoksen johdon ja varikoiden käyt-
9697: mien esikunta vastaa paitsi maavoimien myös          töön tulee taloushallinnon ja tuotannonohjauk-
9698: kaikkien puolustushaarojen yhteisten materiaa-       sen järjestelmä.
9699: litoimintojen ja maavoimien korjaamotoimin-              Varastointia kehitetään saneeraamalla varas-
9700: nan kehittämisestä sekä ohjaa Puolustusvoimien       toja sekä rakentamalla uusia varastotiloja, joissa
9701: materiaalilaitoksen toimintaa. Ilmavoimissa on       materiaali säilyy paremmin ja koneellinen käsit-
9702: jo selkiytetty sisäistä vastuujakoa uudistamalla     tely on mahdollista. Koneellista käsittelyä lisä-
9703: vankka-organisaatiota. Laajat materiaalitoi-         tään koko materiaalin käsittely- ja kuljetusket-
9704: mintojen käsittelyä koskevat hankkeet ovat me-       jussa. Vuosikymmenen loppuun mennessä räjäh-
9705: neillään. Johtamis- ja hallintojärjestelmiä uudis-   tävän materiaalin varastointi saatetaan vastaa-
9706: tettaessa on uudistettu merivoimien organisaa-       maan uusia räjähdystarvikemääräyksiä.
9707: tiota. Siinä on otettu huomioon materiaalitoi-           Materiaalihankinnoissa pyritään kokonai-
9708: mintojen rationalisointitarpeet.                     suuksiin, jotka käsittävät myös tarvittavat huol-
9709:     Maanpuolustusalueen esikunta määrittää           tojärjestelmät, koulutuslaitteet, varalaitteet ja
9710: materiaalivalmiuden, varastoinoin ja huolto-         -osat, varastointivälineet sekä pääosan kulutus-
9711: järjestelmän kehittämisen perusteet. Sotilaslää-     materiaalista, esim. ampumatarvikkeista. Van-
9712: nit vastaavat omasta materiaalitoiminnastaan,        hentunut tai muuten käyttöarvonsa menettänyt
9713: alueensa joukkojen materiaalitoimintojen oh-         materiaali poistetaan viipymättä käytöstä. Omat
9714: jauksesta ja varastoivat hallussaan olevan mate-     kunnossapitoresurssit suunnataan ensi sijassa
9715: riaalin. Joukko-osastot ja niihin rinnastettavat     erikoiskaluston, ase- ym. järjestelmien sekä
9716: yksiköt vastaavat paitsi omasta materiaalistaan      muun koulutuksen ja valmiuden kannalta tär-
9717: ja sen varastoinnista myös oman sekä niiden          keän kaluston kunnossapitoon. Soveltuvin osin
9718: huoltovastuulle jaetun materiaalin huoltamises-      huoltopalvelut ostetaan puolustusvoimien ulko-
9719: ta ja toimintakunnosta.                              puolelta taloudellisuuskriteerien perusteella.
9720:     Maavoimien varikkojärjestelmän kehittämi-            Tulosjohtamiseen siirtymisen valmistelut ovat
9721: seksi ase-, kuljetusväline-, pioneeri- ja suojelu-   vielä kesken. Ne painottuvat koulutukseen ja
9722: alan varikoista sekä viesti- ja sähköteknisen alan   perusmäärittelyihin. Materiaalihallintoa selvit-
9723: laitoksista muodostetaan pääesikunnan alainen,       tänyt työryhmä ehdotti, että linjaorganisaation
9724: maavoimaesikunnan toimialaan kuuluva toimi-          mukaiset johtoportaat on tarkoituksenmukaista
9725: alaryhmä Puolustusvoimien materiaalilaitos. Il-      muodostaa tulosyksiköiksi. Perustulosyksikkö-
9726: mavoimien varikot on organisoitu uudelleen ja        nä olisi joukko-osasto (varuskunta). Jotkut toi-
9727: merivoimissa on muutettu organisaatiota. Mi-         mialat, kuten taloushuolto, kuljetukset, sairaan-
9728: nisteriön johdolla selvitetään siviiliteollisuuden   hoito, on työryhmän mukaan edullista pitää
9729: ja varikkokentän työnjaon kehittämistä pitkällä      pääesikunnan johdossa toimivina tulosalueina.
9730: aikavälillä. Tavoitteena on edistää tuotannollis-        Muiden kuin materiaalilaitoksen osalta tulos-
9731: ta valmiutta ja tuottavuutta, poistaa päällekkäi-    yksiköiksi siirtymisen vaikutuksista on vaikea
9732: syyttä ja turvata keskeisimmän puolustustarvi-       esittää arvioita. Suunnittelun ulottuessa joukko-
9733: keteollisuuden säilyminen maassamme.                 osastoihin tehtävien ja resurssien suunnittelu,
9734:     Samalla alueella toimivat varuskunnalliset ja    niistä sopiminen ja päättäminen tulee entistä
9735: alueelliset huoltolaitokset kootaan tarkoituksen-    kokonaisvaltaisemmaksi, mikä hyödyttää ratio-
9736: mukaisesti yhtenäisen johdon alaisuuteen ja nii-     nalisointia. Taloushallinnon ohjaus jää ministe-
9737: den hallinto-, kuljetus- ym. tukitoimintoja yhdis-   riön tehtäväksi. Kiinteistöhallinnon resurssien
9738: tämällä poistetaan päällekkäisyyttä. Korjaamo-       siirtämisestä toimiyksiköiden hallintaan ei ole
9739: jen kapasiteetti ja tekninen taso suhteutetaan        päätetty.
9740: varikkojen suoritustasoon.                               Puolustusvoimien lakisääteiset päätehtävät
9741:     Tulevissa sotilasläänin esikunnissa, joukko-     liittyvät toimintavalmiuteen ja rauhan ajan kou-
9742: osastoissa ja sotilaslaitoksissa ml. varikot on      lutukseen. Toimintavalmius onkin koko organi-
9743: otettu kertomusvuodesta alkaen käyttöön atk-          saatiossa, myös materiaalilaitoksessa, jonka toi-
9744: perusteiset materiaalikirjanpito- ja varastoval-     mialat selkeimmin muodostavat tulosyksikön,
9745:                                                                                                            123
9746: 
9747: yhtenä tavoite- ja avaintulosalueena. Vankoiden         Elektroniikka-alalla toimialarationalisointi on
9748: ja laitosten kehitteillä olevassa laskentajäljestel-    vielä kesken.
9749: mässä pyritään erottamaan puhtaasti valmiuteen             Tuottavuus- ja tehokkuushyödyt ovat seu-
9750: liittyvä toiminta ja kustannukset muusta varik-         raavat. Huolto-, koljaus- ja tuotantotoimintaa
9751: kotoiminnasta. Tällöin voidaan verrata esim.            keskittämällä saadaan saljakoot tarkoituksen-
9752: tuotteen kappalekustannuksia siviiliteollisuuden        mukaisiksi. Samalla olisi investoitava työme-
9753: kustannuksiin.                                          netelmien ja laitteiden kehittämiseen. Huolto-
9754:     Varikkojen tuottavuus ja te-                        aikoihin voidaan vaikuttaa huomattavasti
9755: h o k k u u s. Kotimaisen puolustustarviketeolli-       määrittämällä uudelleen huoltotaso, lisäämällä
9756: suuden vientimahdollisuudet ovat tällä hetkellä         ennakkotarkastuksia ja tarkentamalla työoh-
9757: olemattomat. Teollisuutta pidetään pitkälti yllä        jeita ja -menetelmiä. Konekapasiteetin käyttö-
9758: puolustushallinnon tilauksilla. Maavoimien ti-          astetta voidaan kohottaa keskittämällä toi-
9759: lauskantaa rajoittavat vaikea taloudellinen tilan-      mintoja ja tehostamalla toimialojen välistä
9760: ne, jonka vuoksi ei saada tarvittavia varoja, ja        sekä ulkopuolista alihankintatoimintaa. Toi-
9761: hävittäjähankinnat Keskittämällä voimavaroja,           minnan suunnittelua tehostamalla vältytään
9762: minimoimaHa päällekkäisiä toimintoja ja panos-          ruuhkatilanteilta ja saadaan kuormitus jakau-
9763:  tamalla tuontia korvaavaan tuotekehitykseen            tumaan yhä tasaisemmin. Ylimääräisiltä siirto-
9764: pyritään säilyttämään puolustustarviketeollisuu-        kustannuksilta ja kapasiteettikapeikoilta välty-
9765:  den tuotantokyky ja luomaan kullekin toimialal-        tään, kun uusien tilojen suunnittelussa otetaan
9766:  le toimintakykyisiä ja elinkelpoisia yksiköitä.        huomioon tilojen käyttötarkoitus.
9767:      Vankoiden ja siviiliteollisuuden työnjakoa            Varaosavarastojen koko määritetään tarpeen
9768:  selvitetään ottamalla huomioon puolustusvoi-           mukaiseksi. Varastoidun materiaalin huolto-
9769:  mien materiaalialan tarpeet ja toiminnan talou-        tarvetta voidaan huomattavasti vähentää pa-
9770:  dellisuus. Samalla kehitetään varikoiden laatu-        rantamalla varasto-olosuhteita ja varastojen
9771: jäljestelmää ja määritetään kehittämiskohteet,          täyttöastetta kohottaa kehittämällä varastointi-
9772:  laskentakriteerit ja tuotevastuu.                      menetelmiä. Koneellinen käsittely vapauttaa
9773:      ToimialoiHain tarkasteltaessa korostuvat seu-       10-15% varastotilaa. Tavoitteena on paran-
9774:  raavat näkökohdat. Ampumatarvikealalla pa-             taa oleellisesti varastoinoin suunnittelmallisuut-
9775:  nostuotanto pyritään keskittämään nykyistä             ta ja palveluja sekä vähentää päällekkäistä toi-
9776:  suurempiin yksiköihin. Myös lataamotoimintaa           mintaa.
9777:  keskitetään, kuitenkin siten, että nykyiset lataa-         Kehittämisessä on lähtökohtana organisaa-
9778:  mot pidetään käyttökuntoisina poikkeusoloja            tionja tehtävien hoidon muuttaminen liiketalou-
9779:  varten. Kehittämisessä otetaan huomioon uusi           delliseen tulosjohtamiseen soveltuviksi. Toimin-
9780:  räjähdysainelainsäädäntö. Materiaalihallinnon          nan organisoinnissa ja johtamisessa keskitetään
9781:  työryhmän mukaan ampumatarvikealaan olisi              vastuuta ja delegoidaan valtuudet tuoteryhmit-
9782:  investoitava vuoteen 2000 mennessä n. 450              täin, korostetaan tuotannon tehokkuutta ja ta-
9783:   Mmk, mikäli halutaan saavuttaa asetettu tuo-          loudellisuutta, hyödynnetään henkilöstön kor-
9784:   tantotavoite.                                         keatasoista ammatillista osaamista ja aloitteelli-
9785:      Asealan koljaustoiminta pyritään hoitamaan         suutta ja poistetaan byrokratiaa.
9786:   mahdollisimman taloudellisesti nykyisissä lai-            Kehittämistoimien avulla voidaan poistaa poik-
9787:   toksissa. Kunkin aseryhmän korjaustoiminta            keuksellisissa oloissa riskitekijöiksi muodostuvia
9788:   keskitetään yhteen laitokseen. Teollisuus valmis-     valmistusketjun kapasiteettien heikkoja kohtia ja
9789:   taa rauh_an aikana uusia aseita, aseiden varaosia     määrittää toimialoittain tarkoituksenmukaiset ra-
9790:  ja komponentteja sekä nykyaikaistaa vanhoja            tionalisointiperusteet, joita sovelletaan sekä siviili-
9791:   aseita. Lisäksi se perushuoltaa ja -koijaa joitakin   teollisuuden ja varikkotuotannon että varikoiden
9792:   valmistamiaan raskaita aseita. Muiden aseiden         väliseen toimintaan. Niillä on mahdollista välttää
9793:   perushuolto ja koljaus on taloudellista tehdä         henkilöstön lisätarve, kohdentaa uudelleen henki-
9794:   puolustusvoimissa. Esimerkiksi rynnäkkökivää-         löstöresursseja varikoiden välillä sekä toteuttaa
9795:   rin peruskoljauskustannukset ovat varikolla n.        hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti valtionhallin-
9796:   700 mk halvemmat kappaleelta kuin siviiliteolli-      non supistamistavoitteet
9797:   suudessa. Kustannussäästö on n. 5 Mmk vuo-               Vuoden 1993 alusta toimintansa aloittava
9798:   dessa.                                                Puolustusvoimien materiaalilaitos, jonka henki-
9799:      Kuljetusväline-, pioneeri- ja suojeluvarikoihin    löstömäärä on yli 2 500, huolehtii teollisista
9800:   ja -teollisuuteen ei investoida lisää lähivuosina.    huolto- ja koljaustoimista sekä tuottaa mate-
9801: 124
9802: 
9803: riaalia ja varusteita. Laitoksen toiminta organi-          Neuvoa-antavia elimiä on kolme. Puolustus-
9804: soidaan tulosvastuullisiksi toimialoiksi, joita        voimain komentajan neuvottelukunta käsittelee
9805: ovat ase-, ampumatarvike-, kuljetusmateriaali-,        komentajan ratkaisua vaativat tärkeimmät asia-
9806: pioneerimateriaali-, suojelu- ja elektroniikkatoi-     kokonaisuudet mm. puolustusvoimien kehittä-
9807: miala. Lisäksi toimialoihin rinnastetaan tuoteke-      misen perusteet ja suuntaviivat, puolustusvoi-
9808: hitysyksikkö ja Koeampumalaitos sekä hallinto-         mien hankintaohjelmat, toiminta- ja taloussuun-
9809: ja palveluosasto. Laitoksen alaisuudessa toimii        nitelmat sekä tulo- ja menoarvion perusteet.
9810: kaikkiaan 17 varikkoa tai laitosta.                    Pääesikunnan sotavarustetoimikunta, joka on
9811:     Siviiliteollisuuteen verrattavassa tuontanto-,     tarkoitus muuttaa materiaalihallinnon neuvotte-
9812: huolto-, korjaus-, varastointi- ja jakelutoimin-       lukunnaksi, käsittelee ja antaa lausuntoja teknil-
9813: nassa edellytetään korkeaa ammattitaitoa. Suuri        lisistä, teollisista, taloudellisista ja sotataloudelli-
9814: osa työstä on käsityötä, ja tuotantosarjat ovat        sista sotavarustushankkeisiin liittyvistä asioista.
9815: pieniä tai keskisuuria. Toiminnan investointitar-      Sen vastuualueeksi tulisi materiaalihallinnon
9816: vetta ei voida perustella yksinomaan tuottavuus-       käytäntö, sotatalous, puolustusvoimien yhteiset
9817: näkökohdilla.                                          hankintakokonaisuudet sekä osa nykyisen sota-
9818:     Laitoksen toiminnan uudistamisessa tavoit-         varustetoimikunnan tehtävistä. Materiaalilai-
9819: teena on muodostaa tulosvastuullinen yksikkö,          toksen johdon neuvoa-antavaksi asiantuntijaeli-
9820: jossa noudatetaan tulosjohtamista ja tuottavuus-       meksi perustetaan johtokunta, jossa on puolus-
9821: ja tehokkuusperiaatteita. Vastuualueet selkiyte-       tusministeriön, pääesikunnan ja puolustushaara-
9822: tään ja tulosvastuuta siirretään varikoille.           esikuntien edustus.
9823:     Pyrkimyksenä on mm. poistaa tai lieventää              Asiantuntijaelimien asema materiaalihallin-
9824: puolustusvalmiutta heikentäviä materiaalin tuo-        toa kehitettäessä on merkittävä materiaalipoliit-
9825: tannon ja huollon ongelmia, selkeyttää tehtä-          tisten, taloudellisten ja myös toiminnallisten
9826: vänautoa sekä tilaajan ja toimittajan välistä          suuntalinjojen sekä reunaehtojen linjaajana.
9827: suhdetta, muodostaa laitoksesta kooltaan riittä-       Asiantuntijaelimet voivat tuoda hallintoproses-
9828: vä ja toiminuoiltaan ehjä kokonaisuus, kohottaa        siin varsinaisen linjaorganisaation päätöksente-
9829: kapasiteetin ja toiminnan luotettavuutta ja sa-        koa laajemman ohjauksen ja puolustushallinnon
9830: malla optimoida kustannuksia. Lisäksi halutaan         ulkopuolisten vaikutusten tuntemuksen. Koko-
9831: selkeyttää ja tehostaa yhteistyötä siviiliteollisuu-   naiskehittämisen kannalta ovat merkittäviä toi-
9832: den kanssa.                                            mintaansa aloittava materiaalipolitiikan johto-
9833:     Tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa, jos         ryhmä, kaupallinen lautakunta ja puolustusvoi-
9834: materiaalilaitokselle ei jaeta päätösvaltaa ja va-     main komentajan neuvottelukunta.
9835: roja sen kaikkien toimintojen, mm. talous- ja              Materiaalihallinnon kehittämissuunnitelmat
9836: kiinteistöhallinnon osalta.                            ovat oikeansuuntaisia ja vastaavat niitä näkemyk-
9837:     Materiaalihallinnon kehittämiseen osallistu-       siä, joita valtiontilintarkastajat ovat esittäneet.
9838: vat asiantuntijaelimet Materiaalipolitiikan joh-       Laajassa rakenteisiin ulottuvassa kehittämispro-
9839: toryhmä suunnittelee ja johtaa puolustusminis-         sessissa materiaalihallintoon sovelletaan osittain
9840: teriön hallinnonalan eri yksiköiden materiaali-        uutta tekniikkaa ja luodaan järjestelmiä, joita ei
9841: politiikkaa, johon sisältyy mm. teollisuus-, tuon-     ole muualla kokeiltu. Johtamisen, seurannan ja
9842: ti-, vienti- ja hankintapolitiikka sekä alue- ja       arvioinnin on oltava tehokasta ja jatkuvaa, jotta
9843: työllisyyspoliittiset näkökohdat. Johtoryhmä            virheratkaisuihin voidaan välittömästi puuttua ja
9844: vastaa myös materiaalipolitiikan strategisesta         siten minimoida niistä aiheutuvat kustannukset ja
9845: suunnittelusta ja pyrkii selvittämään alan tule-       haitat.
9846: vaisuuden näkymät. Siinä ovat jäseninä ministe-            Varastossa oleva materiaali on puolustuksen
9847: riön, pääesikunnan sekä meri- ja ilmavoimien           kannalta ratkaiseva. Puolustusvoimat hankkivat
9848: esikuntien edustajat ja teollisuuden ja talouselä-     jo nyt huomattavan määrän materiaalistaan koti-
9849: män asiantuntijat. Johtoryhmä laatii materiaali-       maiselta teollisuudelta. Harkittaessa tuotanto- ja
9850: poliittisen ohjelman.                                  hankintarakenteiden muuttamista merkittävästi,
9851:     Puolustusministeriön kaupallinen lautakunta        on tuotantokustannusten lisäksi painotettava krii-
9852: käsittelee kaupallisesti merkittävät, määrätyn         siajan tuotantovalmiuteen ja -varmuuteen liittyviä
9853: ratkaisuoikeuden ylittävät hankinnat. Lauta-           näkökohtia sekä varikkojen koulutustehtävien
9854: l:unta antaa lausuntonsa hankinnoista, joihin          merkitystä.
9855: tarvitaan ministerin päätös. Lautakunnassa on              Toimintojen keskittäminen erillisen materiaali-
9856: pääesikunnan edustus.                                  laitoksen tehtäväksi selkeyttää materiaa/ihailin-
9857:                                                                                                        125
9858: 
9859: non toimintaa ja siitä on odotettavissa suoranaisia     käytännössä koko Lähi-idän, Israelin ja sitä
9860: kustannussäästöjä. Laitoksen sijoittaminen Tam-         ympäröivät arabimaat. Lisäksi UNTSOlla ei ole
9861: pereelle, puolustusmateriaalia valmistavan siviili-     määrättyä mandaattikautta, vaan YK:n turvalli-
9862: teollisuuden läheisyyteen, on käytännöllistä ja         suusneuvosto on asettanut sen toimimaan jatku-
9863: tarkoituksenmukaista ja noudattaa hallinnon ha-         vasti. UNTSOn esikunta on Jerusalemissa ja sillä
9864: jauttamisperiaatteita. Laitoksen ja materiaalihan-      on tarkkailijaryhmiä Libanonissa, Beirutissa,
9865: kintojen valmistelusta ja päätöksenteosta vastaa-       Golanilla ja Egyptissä. Lisäksi sillä on pieniä
9866:  vien ministeriön ja pääesikunnan välisen yhteistoi-    toimipisteitä mm. Ammanissa ja Gazassa.
9867: minnan kehittämiseen on samalla kiinnitettävä               UNTSOn tarkkailijat raportoivat Lähi-idän
9868: erityistä huomiota, ettei keskusyksiköiden asema        tilanteesta Jerusalemin esikunnan kautta YK:n
9869: korostu liikaa ja niiden voimavarat lisäänny            päämajaan, New Yorkiin. Se tarjoaa näin ai-
9870: maantieteellisen etäisyyden vuoksi.                     noan puolueettoman tavan turvallisuusneuvos-
9871:     Valtiontilintarkastajat ovat tarkastuskäynneil-     tolle seurata tapahtumia kentällä.
9872:  lään todenneet, että puolutusvoimien vanhoihin ja          UNTSOssa on edustettuina turvallisuusneu-
9873: epäkäytännöllisiin varastotiloihin ei voida soveltaa    voston pysyvistä jäsenmaista Venäjä, Ranska,
9874: nykytekniikkaa eikä siten saavuttaa varastoinnis-       USA ja Kiinan kansantasavalta. Näiden maiden
9875: sa rationalisointihyötyjä. Valtiontilintarkastajat      tarkkailijoiden käytössä on eräitä rajoituksia,
9876: korostavat lisäksi, että ottaen huomioon valtionta-     joiden vuoksi eräille asemille joudutaan keskittä-
9877:  louden tilanne ja puolustusvoimien koko rakenta-       mään tarpeettoman monta yhden kansallisuu-
9878: mistarve ja kiinteistöjen heikko tila varastoraken-     den edustajaa. Kaikki osapuolet antavat tukensa
9879:  tamista ei ole mahdollista aientaa oleellisesti ny-    UNTSOn toiminnalle koko Lähi-idässä.
9880: kyisestään. Tämä näkökohta on otettava huo-                 UNMOGIP (United Nations Observer
9881:  mioon, kun mitoitetaan ja ajoitetaan matateriaali-     Group in India and Pakistan) perustettiin brit-
9882:  hankintoja.                                            tien siirtomaavallan loputtua. Se valvoi Intian ja
9883:                                                         Pakistanin kesken tehdyn tulitaukosopimuksen
9884:    Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta.              noudattamista. Siinä on enimmillään ollut yli
9885: YK:n rauhanturvaoperaatiot jaetaan nykyään               100 sotilastarkkailijaa. Nykyisin siinä on 8:sta
9886: kolmeen pääryhmään seuraavasti:                         eri maasta 38 tarkkailijaa, heistä 5 on suomalai-
9887:    - Sotilastarkkailijaoperaatioissa käytetään          sia upseereita.
9888: aseistamattomia, YK:n jäsenvaltioiden tätä tar-             Yhdistettyjä operaatioita on toiminnassa kak-
9889: koitusta varten YK:n käyttöön asettamia soti-           si, UNIKOM (United Nations Irak-Kuwait
9890: lastarkkailijoita, yleensä upseereita.                  Observation Mission) ja MINURSO (United
9891:    - Yhdistetyt operaatiot muodostetaan huol-           Nations Mission for the Fererendum in Westero
9892: to- ja suojaosastoista, jotka koostuvat sotilas-        Sahara). UNIKOM perustettiin kertomusvuo-
9893: tarkkailijoista ja niitä tukevista sotilaista.          den huhtikuussa. Se valvoo Irakin ja Kuwaitin
9894:    - Valvontajoukko-operaatiot muodoste-                rajalla, demilitarisoidulla vyöhykkeellä, kaik-
9895: taanjäsenvaltioiden tähän tehtävään lähettämis-         kien aseellisten joukkojen vetäytymistä, miehit-
9896: tä kansallisista, aseistetuista joukoista, joihin voi   tää tarkastuspaikkat ja valvoo liikennettä sekä
9897: kuulua tehtävältään, kokoonpanaltaan ja vah-            vyöhykkeellä että pääteillä, hoitaa ilma- ja maa-
9898: vuudeltaan erilaisia yksiköitä tai osastoja.            partioinoin vyöhykkeellä, valvoo Khor Abdulla-
9899:    YK on käynnistänyt kaikkiaan 12 tarkkailija-         hin ja tekee tutkimuksia.
9900: operaatiota, 3 yhdistettyä ja 7 valvontajoukko-             Operaation aloitti UNTSOn ja YK:n New
9901: operaatiota, joita kutakin oli kertomusvuoden           Yorkin henkilöstöistä koottu etupartio. Kerto-
9902: lopussa toiminnassa kolme. Seuraavassa käsitel-         musvuoden kevään aikana alueelle saapui n. 300
9903: lään tarkemmin ne operaatiot, joissa on mukana          tarkkailijaa 33 eri maasta. Lisäksi alueella toimi-
9904: suomalaisia rauhanturvaajia.                            vat n. 450 henkilön vahvuiset huolto- ja tukiyk-
9905:    Sotilastarkkailijaoperaatioista UNTSO (Uni-          siköt Suomesta osallistuu UNTSOn toimintaan
9906: ted Nations Truce Supervision Organization)             tällä alueella 7 sotilastarkkailijaa.
9907: aloitti toimintansa v. 1949. Se on Lähi-idän                MINURSO perustettiin kertomusvuoden elo-
9908: vanhin YK-operaatio, johon kuuluu n. 300 soti-          kuussa Marokkoon. Sen tehtävänä oli mahdol-
9909: lastarkkailijaa 19 eri maasta. Suomella on 22           listaa kansanäänestys Länsi-Saharassa. Suunni-
9910: tarkkailijaa.                                           telmien mukaan operaatioon piti osallistua n.
9911:    Merkittävä ero muihin operaatioihin nähden           550 sotilastarkkailijaa lähes 40 eri maasta, n. 700
9912: UNTSOssa on se, että sen toimialue käsittää             miehen vahvuinen jalkaväkipataljoona Kana-
9913: 126
9914: 
9915: dasta, 200 miehen vahvuinen huoltopataljoona                                     suusneuvoston tuki ja kunnossa oleva rahoitus.
9916: sekä viesti-, lääkintä- ja ilmakuljetus- sekä soti-                              UNDOF on pystynyt hyvin täyttämään tehtä-
9917: laspoliisijoukkoja, eli kokonaisvahvuudeltaan                                    vänsä,joka on yksiselitteinen ja selkeä. Suomi on
9918: n. 1 700 henkilöä.                                                               osallistunut operaatioon vuodesta 1979 alkaen.
9919:    Suunnitelmien mukaan operaatioon kuuluu                                       Tällä hetkellä Suomella on UNDOFissa runsaan
9920: lisäksi siviiliyksikkö, jonka tehtävänä olisi ää-                                400 henkilön pataljoona Kanadan, Itävällan ja
9921: nestäjien tunnistamisen ja kansanäänestyksen                                     Puolan ohella.
9922: valmistelu, pakolaisten kotiuttaminen, huolto ja                                    UNIFIL (United Nations Interim Force In
9923: hallinto. Turvallisuusyksikköön kuuluisi aluksi                                  Lebanon), joka perustettiin v. 1978, ei ole kos-
9924: n. 100 poliisia, joita on tarkoitus lisätä 200                                   kaan täysin pystynyt suorittamaan tehtäväänsä.
9925: operaaation edistyessä. Erimielisyyksien vuoksi                                  Sen toimialue ei ole yhtenäinen ja toisaalta
9926: operaation toteuttamiseen suunnitellussa laajuu-                                 alueella toimivat useat eri ryhmittymät. Suoma-
9927: dessa ei ole päästy, eikä suomalaisia ole vielä                                  laiset ovat osallistuneet UNIFILin toimintaan
9928: lähetetty alueelle.                                                              vuodesta 1982lähtien. Pataljoonaan kuuluu 543
9929:    Valvontajoukko-operaatioista          UNICYP                                  henkilöä.
9930: (United Nations Force In Cyprus) on toiminut                                        OSGAPin (Office of the Secretary-General in
9931: vuodesta 1964 lähtien Kyproksella kreikkalais-                                   Afghanistan and Pakistan) tehtävänä on tark-
9932: ja turkkilaisväestön välillä puhjenneiden levotto-                               kailla Afganistanin sisäistä tilannetta ja rapor-
9933: muuksien vuoksi. Alkuaikoina koko saarella                                       toida siitä pääsihteerille. Operaation luonne on
9934: toiminut UNICYP ryhmitettiin uudelleen pus-                                      muuttunut poliittiseksi ja siihen osallistuvat 10
9935: kurivyöhykkeeksi vuoden 1974 sodan jälkeen.                                      sotilashenkilöä, joiden joukossa on yksi rsuoma-
9936: Suomi poisti v. 1977 saarella olleen pataljoonao-                                lainen, toimivat sotilasneuvonantajan nimik-
9937: sa ja jätti vain nimellisen edustuksen, 7 upseeria                               keellä.
9938: ja sotilaspoliisia.                                                                 Kertomusvuoden aikana on Suomelta pyy-
9939:     UNICYP ei sisälly YK:n budjettiin, vaan                                      detty joko virallisesti tai epävirallisesti kannan-
9940: rahoitus hoidetaan jäsenmaiden vapaaehtoisilla                                   ottoja mahdollisesta osallistumisesta YK:n tai
9941: lahjoituksilla. Pääosan kustannuksista hoitaa                                    muuhun rauhanturvaamistoimintaan. Yleensä
9942: Yhdysvallat.                                                                     esille on tullut rauhanturvaamiskysymyksiä yh-
9943:     UNDOF (United Nations Disengagement                                          teensä 20.
9944: Observer Force) perustettiin v. 1974 valvomaan                                      Suomalaisia on osallistunut v. 1956-91
9945: loitontamista Golanilla. UNDOF lienee tähän-                                     YK:n       rauhanturvaamistehtäviin         yhteensä
9946: astisista YK:n valvontajoukko-operaatioista                                      27 800.
9947: kaikkein onnistunein. Se on osapuolten ja suur-                                     Puolustusministeriö on käyttänyt v. 1987-91
9948: valtojen hyväksymä ja tukema, sillä on turvalli-                                 varoja rauhanturvatoimintaan seuraavasti:
9949: 
9950: 
9951: 
9952: 
9953:                                                                                      1987    1988    19891)         1990     1991 Yhteensä
9954:                                                                                                               Mmk
9955: Valmiusjoukko-ja sotilastarkkailijat (30.21) .............                           2,0      6,5      12,5         12,7     13,5      47,2
9956: Hallinto- ja varustamismenot (30.22)2> .......................................      26,3     31,6     102,4         46,6     40,0     246,9
9957: Varustamismenot .....................................................               10,4     15,5      67,4         20,7     16,2
9958: Terveydenhuolto ......................................................               0,5      0,5       1,0          0,6      0,6
9959: Matkakustannukset ..................................................                 0,6      0,6       1,0          0,6      0,6
9960: Huoltolennot ja kuljetusmenot .................................                     10,8     10,7      26,7         10,9     10,9
9961: Muut hallintomenot .................................................                 4,1      4,3       6,3         13,83)   11,63)
9962: 
9963:    1
9964:     >Vuoden 1989 menojen kasvu johtuu Suomen osallistumisesta YK:n Namibia-operaatioon 860 miehen
9965: vahvuisen pataljoonan voimin.
9966:    2
9967:     >Vuosien 1990 ja 1991 laskelmien mukaisesti valmiusjoukkopataljoonan lähettäminen uuteen rauhanturva-
9968: operaatioon aiheuttaa hallinto- ja varustamismenoihin n. 54 Mmk:n lisärahoitustarpeen.
9969:    3>Vuosien 1990 ja 1991 muihin hallintomenoihin sisältyvät Namibia-pataljoonan purkamiseen käytetyt
9970: 
9971: menot.
9972:                                                                                                             127
9973: 
9974:   Kokonaiskustannukset kaikista rauhanturva-                  ta ja sen puolustusvoimista sekä YK:ssa että
9975: operaatioista ovat olleet v. 1987-91 seuraavat:               kriisialueella. Puolustusministeriön mukaan
9976:                                                               osallistuminen rauhanturvatoimintaan on myö-
9977:       Myönnetyt määrärahat                                    hemminkin tärkeä YK-politiikkamme toiminta-
9978:                                         Mmk                   muoto. Osallistuminen riippuuYK:ntarpeista ja
9979: UNFICYP ...................... .         5,32                 omista resursseistamme.
9980: UNDOF ......................... .      230,17                    Rauhanturvalakiin sisältyvä yläraja, jonka
9981: UNIFIL .......................... .    299,91                 mukaan Suomesta saa osallistua rauhanturvaa-
9982: UNTAG ......................... .      137,13                 miseen enintään 2 000 henkilöä, vastaa mitoituk-
9983: Yhteiset menot.. .............. .      304,55                 seltaan voimavarojamme. Tarvetta sen muutta-
9984:                                                               miseen ei ole. Voimavarojen vuoksi kolme patal-
9985: Yhteensä ......................... .   977,08                 joonaa voidaan ylläpitää vain väliaikaisesti.
9986:                                                                  Suomen osallistuminen UNDOFin ja UNI-
9987: Laskutettu YK:lta                                             FILin toimintaan tulee pitkällä aikavälillä ottaa
9988:                                          Mmk      milj. USD   esille YK:n kanssa. Kaikissa operaatioissa tulisi
9989: UNFICYP ...................... .         5,71        1,36     tapahtua riittävää kiertoa.
9990: UNDOF ......................... .       11,70        2,78        Suomi pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että
9991: UNIFIL .......................... .    139,18       33,50     YK:n operaatioille muotoillaan mahdollisim-
9992: UNGOMAP ................... .            0,03                 man selvä ja toteuttamiskelpoinen mandaatti.
9993: UNIIMOG ..................... .          0,20        0,05     Suomen päätös osallistumisesta määräytyy sen
9994: UNTAG ......................... .       96,63       24,56     pohjalta. Suomi panostaa vastaisuudessakin
9995: Yhteensä ......................... .   253,45       62,25     sekä oman että YK:n rauhanturvakapasiteetin
9996:                                                               kehittämiseen. YK:n kykyä hoitaa rauhanturva-
9997: YK:n suorittamat korvaukset                                   operaatioita tulee lisätä kehittämällä rahoitus-
9998:                                          Mmk      milj. USD   järjestelyjä sekä sihteeristön resursseja.
9999:                                                                   Rauhanturvakoulutuksen resursseja Suomes-
10000: UNFICYP ...................... .         1,99        0,52     sa tulee lisätä ja turvata riittävät edellytykset
10001: UNDOF (UNEF 11) ....... .              131,02       32,43     opetuksen kehittämiseen. Koulutuskokemuksen
10002: UNIFIL .......................... .    161,73       36,43     ja -tietämyksen saattamista yhä laajemmin kan-
10003: UNTAG ......................... .       43,88       10,57     sainväliseen käyttöön tulee tutkia yhdessä mui-
10004: UNGOMAP ................... .            0,03                 den Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi tulisi selvit-
10005: UNIIMOG ..................... .          0,20        0,05     tää, mitä edellytyksiä Suomella on asettaa YK:n
10006: Yhteensä ......................... .   338,85       80,00     rauhanturvatehtäviin siviilihenkilöstöä, erityi-
10007:                                                               sesti poliiseja ja vaalivalvojia.
10008: YK:nvelka Suomelle 31.12.1991                                    Suomalaisten valvontajoukkojen antama hu-
10009:                                                   milj. USD   manitaarinen apu on käytettävissä olleisiin va-
10010:                                                               roihin nähden ollut tehokasta ja myötävaikutta-
10011: UNFICYP ...................... .                     2,30     nut hyvien suhteiden luomiseen paikallisen väes-
10012: UNEF II, UNDOF ........ .                            0,10     tön kanssa. Myöhemminkin on uusille toimi-
10013: UNIFIL .......................... .                 17,17     alueille aina pyrittävä järjestämään vähintään
10014: UNGOMAP ................... .                                 lääkintäapuaja vanhoilla toimialueilla pienentä-
10015: UNIIMOG ..................... .                               mään avustuksia. Tavoitteena on väestön oma-
10016: UNTAG ......................... .                   12,13     varaisuus lääkintähuollossa.
10017: Yhteensä ......................... .   137,88 Mmkll=31,70        YK:n toiminnassa tulee myös tulevaisuudessa
10018:  I)   USD-laskutuksen osalta velan markkamäärä on
10019:                                                               korostaa, että rauhanturvaamistoiminta on
10020:       laskettu kurssin USD 1 = FIM 4,35 mukaan.               kaikkien jäsenmaiden kollektiivisella vastuulla.
10021:                                                               YK:n tulee taata joukkoja luovuttaville maille
10022:                                                               sovitun mukaiset korvaukset ja suorittaa ne
10023:     Rauhanturvatyöryhmän mukaan kokemuk-                      ajallaan.
10024:  set Suomen osallistumisesta YK:n rauhanturva-                   YK:n rauhanturvatoiminnasta käytiin laaja
10025:  toimintaan ovat olleet ulko- ja YK-politiikkam-              keskustelu erityispoliittisessa komiteassa. Lähtö-
10026:  me samoin kuin puolustusvoimienkin kannalta                  kohtina käytetyille puheenvuoroille olivat rau-
10027:  myönteisiä. Suomen osallistuminen rauhantur-                 hanturvatoimintaa käsitelleen 34-vallan komi-
10028:  vatyöhön on lisännyt myönteistä kuvaa Suomes-                tean raportti, päätöslauselmaluonnos asiakoh-
10029: 128
10030: 
10031: dasta sekä jäsenmaiden kannat ja arviot YK:n               Ruotsin pitämässä yhteispohjoismaisessa pu-
10032: rauhanturvatoiminnasta.                                heenvuorossa korostettiin myös edellä esitettyjä
10033:    Aiempaa selvemmin ja painokkaammin tuo-             seikkoja. Lisäksi siinä esiteltiin lyhyesti kaikkien
10034: tiin esille tarve rauhaturvakoulutuksen kehittä-       Pohjoismaiden yhteisesti laatimat rauhanturva-
10035: miseen. Puheenvuoroissa tuettiin YK:n pyrki-           toiminnan suuntaviivat.
10036: myksiä edistää rauhanturvakoulutusta omilla                Suomalaisten valvontajoukkojen osallistuminen
10037: toimillaan. Päätöslauselman mukaisesti kanna-           Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatyöhön
10038: tettiin samoin ehdotuksia koulutusyhteistyöstä         on hyödyllistä niin ulko- ja YK-politiikan kuin
10039: jäsenvaltioiden kesken, alueellisella ja kansain-      Suomi-kuvan ja puolustustusvoimien imagon kan-
10040: välisellä tasolla.                                     nalta. Rauhanturvatyöhön osallistuvat sotilaat
10041:     Uutena rauhanturvatoimintaan osallistuvana         saavat lisäksi kokemusta kriisien hallinnnasta ja
10042: henkilöryhmänä tuotiin esille siviilihenkilöstö.       kriisiajan tehtävien hoidosta. Runsaslukuinen
10043: Sen käyttöä korostettiin ja toivottiin varsin laa-     osallistuminen YK-toimintaan kuitenkin vaikeut-
10044: jasti. Siviilihenkilöstön koulutusta rauhanturva-       taa erityisesti Länsi-Suomessa koulutustehtävien
10045: tehtäviin esitettiin myös järjestettäväksi.            hoitamista.
10046:     YK:nrahoitusvaikeudet rauhanturvaoperaa-               Valtiontilintarkastajat toteavat, että vaikka
10047: tioiden osalta todettiin lähes poikkeuksetta. Jä-      erityisjärjestelyjen vuoksi Suomen saatavat
10048: senvaltioiden puheenvuoroissa ei kuitenkaan an-         YK.·lta ovat moniin muihin maihin verrattuna
10049: nettu lupauksia taloudellisen tuen varmistami-         kohtuulliset, on niiden aktiivisia perintätoimia
10050: sesta vaan useimmiten toivottiin vain kustannus-       jatkettava, jotta niiden määrä saadaan pienene-
10051: säästöjä ja toiminnan entistä suurempaa talou-         mään. YK-toiminnan olennaiseen laajentamiseen
10052: dellisuutta.                                           onkin aiheellista suhtautua pidättyvästi. Suomen
10053:     YK:n sihteeristön voimavaroja vastata yhä          osallistumista YK:neri operaatioihin on jatkuvasti
10054: kasvavista rauhanturvaoperaatioihin liittyvistä        arvioitava uudelleen. Rauhanturvakoulutuksen
10055: tehtävistä pidettiin yleisesti alimitoitettuina. Li-   kehittämisessä on lisättävä yhteistyötä muiden
10056: säksi ehdotettiin, että sihteeristön organisaatiota    Pohjoismaiden kanssa.
10057: tulisi rauhanturvatoiminnan osalta selkeyttää.
10058:                                                                                                            129
10059: 
10060: 
10061: 
10062: 
10063:                             Valtiovarainministeriön hallinnonala
10064: 
10065:    Valtiontilintarkastajat tekivät tarkastuskäyn-           Myös pankkien varainkäyttö muuttui raken-
10066: nin valtiovarainministeriöön 4.3.1992 ja pankki-         teellisesti. Markkaluottojen merkitystä vähen-
10067: tarkastusvirastoon 17.3.1992.                            nettiin, kun taas valuuttamääräisten luottojen
10068:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat          sekä vaihto- ja sijoitusomaisuuserien osuutta
10069: selvittäneet rahoitusmarkkinoiden valvontaa,             lisättiin. Kuitenkin myös markkaluottojen kasvu
10070: suhdanne-ennusteiden laadintaa ja finanssipoli-          oli 1980-luvun jälkipuoliskolla huomattavasti
10071: tiikkaa, julkisen talouden rahoitusasemaa sekä           markkatalletusten kasvua nopeampaa.
10072: Postipankki Oy:n arvopaperikaupan tappioita.                Vaikka rahoitusmarkkinakehitys noudatteli
10073: Valtiovarainministeriöön tehdyn tarkastuskäyn-           yleistä eurooppalaista kehityssuuntaa, jäivät
10074: nin yhteydessä on käsitelty ministeriön hallin-          Suomen rahoitusmarkkinat edelleen kehittymät-
10075: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna,             tömiksi mm. keskittyneisyyden, valtion vähäisen
10076: tulosohjauksen ja kehysbudjetoinnin käyttöön-            luotontarpeen ja verotusseikkojen vuoksi. Talle-
10077: ottoa ministeriön hallinnonalalla, valtion ta-           tusten lähdeveron käyttöönotto kertomusvuo-
10078: kausvastuita ja -tappioita sekä nk. suurta vero-         den alusta lisäsi osaltaan kilpailua verollisista
10079: tusuudistusta ja verotuksen kehittämistä lähi-           pankkitalletuksista. Kertomusvuoden alussa
10080: vuosina. Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat            lähdeverollisille tileille siirtyi runsaasti talletuk-
10081: kuulleet kokouksessaan 10.4.1992 asiantunti-             sia.
10082: jana ylijohtaja Pekka Ojalaa.                               Rahoitusmarkkinat vapautettiin viime vuosi-
10083:                                                          kymmenen jälkipuoliskolla ilman samanaikaista
10084:                                                          talouspolitiikan riittävää kiristämistä, mikä yli-
10085:              Valtiovarainministeriö                      kuumensi osaltaan kansantaloutta v. 1988-89.
10086:                                                          Seurauksena olivat kasvavat vaihtotasealijäämät
10087:   Rahoitusmarkkinoiden säätely ja valvonta.              ja ulkoisen velkaantumisen nopea kasvu.
10088: R a h o i t u s m a r k k i n o i d e n k e h i t y s.      Taantumavaihe Suomen länsimarkkinoilla,
10089: Suomalaiset pankit kasvattivat luotonantoaan             idänviennin romahtaminen ja rahapolitiikan ki-
10090: varsin voimakkaasti viime vuosikymmenen puo-             ristäminen johtivat kansantaloutemme jyrkkään
10091: livälin jälkeen, kun valuutta- ja korkosäännöste-        taantumaan v. 1990. Varallisuusesineiden hinnat
10092: ly pääosin purettiin ja kun rahamarkkinat mah-           alkoivat laskea nopeasti.
10093: dollistivat sijoitustodistusten yleistyttyä jousta-         Taloudellisen toimeliaisuuden heikentyminen
10094: van jälleenrahoituksen saannin. Pankit suuntasi-         ja korkea korkotaso vähensivät luoton kysyntää
10095: vat luotonantoaan erityisesti uusille asiakasryh-        edelleen kertomusvuonna. Samanaikaisesti
10096: mille ja riskipitoisiin kohteisiin. Samalla pää-         myös luoton tarjonta supistui, mikä aiheutui
10097: omamarkkinoilla alkoi myös arvopaperistumi-              erityisesti pankkien kannattavuuden heikkene-
10098: nen. Kehitykseen vaikutti myös varallisuusesi-           misestä ja luotonannon rajoituksista. Kertomus-
10099: neiden nopea arvonnousu, jota luotonsaannin              vuonna rahoituksen kysyntää tyydytettiin pää-
10100: helppous osaltaan kiihdytti.                             osin vakuutusyhtiöiden ja ulkomailta suoraan
10101:     Kansantalouden noususuhdanne viime vuosi-            otetuilla luotoilla.
10102: kymmenen jälkipuoliskolla vaikutti myös huo-                Erityisesti luottotappioiden kasvun vuoksi
10103: mattavasti pankkien taseiden kasvuun ja raken-           useimpien pankkien liiketoiminnan tulos oli ker-
10104: teisiin. Pankkien varainhankinnassa ulkomaisen           tomusvuonna tappiollinen. Konkurssin estämi-
10105:  velan ja markkinaehtoisen markkamääräisen               seksi ja luottamuksen säilyttämiseksi maan ra-
10106:  varainhankinnan osuus kasvoi. Talletusten mer-          hoitusmarkkinoihin Säästöpankkien Keskus-
10107:  kitys pankkien varainhankinnassa väheni                 osakepankki otettiin kertomusvuoden syksyllä
10108:  olennaisesti.                                           Suomen Pankin hallintaan.
10109: 9 320730U
10110: 130
10111: 
10112:      R aho i tu sm arkkin ala in s ä äd än t ö         maan Suomen kansainvälisiä ja erityisesti Eu-
10113: j a m u u s ä ä t e 1y. Kertomusvuoden alussa          roopan yhdentymiskehitykseen liittyviä velvoit-
10114: astui voimaan uusi talletuspankkeja koskeva            teita. Tämä arvopaperimarkkinatoimikunta luo-
10115: lainsäädäntö, jonka keskeinen osa on kaikkia           vutti mietintönsä vuoden 1992 helmikuussa.
10116: talletuspankkeja koskeva laki niiden toiminnas-           Arvopaperimarkkinalailla on säännelty arvo-
10117: ta. Laki koskee erityisesti pankkien vakavarai-        paperimarkkinoita ja toimintaa markkinoilla
10118: suuden sääntelyä. Vakavaraisuussäännökset              kokonaisuutena. Lailla kaupankäynnistä vakioi-
10119: ovat, eräin poikkeuksin, Kansainvälisen järjeste-      duilla optioilla ja termiineillä tehtiin optiopörssi-
10120: lypankin (BIS) suositusten ja EY-direktiivien          toiminta ja optiokauppojen selvitystoiminta lu-
10121: mukaiset. Talletuspankeille annettiin viiden vuo-      vanvaraiseksi. Lailla säänneltiin myös kaupan-
10122: den siirtymäaika saattaa vakavaraisuutensa uu-         käynnin kohteeksi ottamista, kaupankäyntime-
10123: den lain mukaiseksi. Kansainvälistä pankkitoi-         nettelyä ja markkinoiden valvontaa. Sijoitusra-
10124: mintaa harjoittavan talletuspankin on kuitenkin        hastolaissa rajoitettiin oikeus tarjota yleisölle
10125: täytettävä uuden lain mukainen vakavaraisuus-          mahdollisuus yhteisiin arvopaperisijoituksiin si-
10126: vaatimus vuoden 1993 alusta.                           joitusyhtiöiden ohella vain pankkitarkastusvi-
10127:      Muuta luottolaitostoimintaa kuin talletus-        raston valvonnassa oleville sijoitusrahastoille.
10128: pankkitoimintaa koskee vuoden 1992 alusta voi-         Arvopaperimarkkinatoimikunta ehdotti EY-di-
10129: maan tullut rahoitustoimintalaki, jonka tarkoi-        rektiivien vähimmäisvaatimusten mukaisia täy-
10130: tuksena on saattaa ammattimainen rahoituksen           dennyksiä arvopaperimarkkinalakiin.
10131: välitys talletuspankkeja koskevien vastaavien              Arvopaperin välittäjien elinkeino-oikeudellis-
10132:  säännösten piiriin. Laki koskee kiinnitysluotto-      ta asemaa säännellään laissa arvopaperinvälitys-
10133: pankkeja, luotto-osakeyhtiöitä ja muitakin luot-       liikkeistä. Arvopaperin välitys on määritelty
10134: tolaitoksia, mm. rahoitus- ja luottokorttiyhtiöi-      ammattimaiseksi toiminnaksi, jossa omissa ni-
10135: tä. Näille luottolaitoksille sallitun liiketoiminnan   missä, mutta toisen lukuun ostetaan, myydään,
10136: ala on lain mukaan sama kuin talletuspankeilla,        vaihdetaan tai merkitään arvopapereita taikka
10137: joilla on kuitenkin yksinoikeus vastaanottaa tal-      käydään kauppaa vakioiduilla optioilla ja ter-
10138:  letuksia yleisöltä. Luottolaitoksille asetetut va-    miineillä sekä ilmoitetaan optiokauppoja selvi-
10139: kavaraisuusvaatimukset ovat samat kuin talle-          tettäväksi optioyhteisössä. ETA-sopimus aiheut-
10140:  tuspankeilla.                                         taa muutostarvetta tähän lakiin, mikäli EY :ssä
10141:      Euroopan talousaluetta (ETAa) koskevan so-        päästään yhteisymmärrykseen sijoituspalveluja
10142:  pimuksen voimaantulon yhteydessä on tarkoitus         koskevien direktiivien sisällöstä.
10143:  yhdistää talletuspankkilainsäädäntö ja rahoitus-          Arvopaperimarkkinatoimikunnan ehdotta-
10144:  toimintalaki yhdeksi luottolaitostoimintaa sää-       mat muutokset on tarkoitus saada voimaan
10145:  teteväksi kokonaisuudeksi. Tämä uusi lainsää-         vuoden 1993 alusta lukien. ETA-sopimuksen
10146:  däntö tarkistuksineen on tarkoitus saada voi-         vaatimat muutokset sijoitusrahastolakiin on tar-
10147:  maan vuoden 1993 alusta. Uutta lainsäädäntöä          koitus saada voimaan vuoden 1992 aikana.
10148: valmisteli kertomusvuonna valtiovarainministe-             Kertomusvuonna loppui koko sodanjälkeisen
10149:  riön asettama rahoituslainsäädännön tarkista-         ajan kestänyt valuutansäännöstely kokonaan.
10150:  mistoimikunta, joka jätti mietintönsä 9 .4.1992.      Kertomusvuoden alusta tuli voimaan uusi va-
10151:  Luottolaitoslainsäädäntö kiristänee pankkien ja       luuttalaki (1060/90), jonka pääperiaate on, että
10152:  muiden luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuk-         valuuttatoimet ovat sallittuja, ellei Suomen
10153:  sia. Uusi laki parantaa luottolaitostoiminnan         Pankki ole määrännyt niitä erikseen luvanvarai-
10154: vakautta. Siinä edellytetään luottolaitosten suu-      siksi. Kertomusvuoden alusta Suomen Pankki
10155:  ret asiakasriskit purettavan määräajassa EY:ssä       kumosi jäljellä olleen valuutansäännöstelyn lu-
10156:  vaaditulle tasolle.                                   kuun ottamatta yksityishenkilöiden ja yksityis-
10157:      Arvopaperimarkkinalaki (495/89) ja laki ar-       henkilöihin rionastettavien yhteisöjen ulkomais-
10158:  vopaperin välitysliikkeistä (499/89) tulivat voi-     ta luotonottoa. Tämä kotitalouksien ulkomaista
10159:  maan 1.8.1989. Laki kaupankäynnistä vakioi-           luotanottoa koskenut kielto kumottiin kerto-
10160:  duilla optioilla ja termiineillä (772/88) tuli voi-   musvuoden lokakuun alussa. Valuutansäännös-
10161:  maan 1.11.1988 ja sijoitusrahastolaki (480/87)        telyn purkamisesta huolimatta Suomen Pankki
10162:  1. 9.1987. Oikeusministeriö asetti syyskuussa         valvoo edelleen rahoituslaitosten ulkomaantoi-
10163:  1990 toimikunnan, jonka oli laadittava ehdotuk-       mintoja valuuttapankki- ja valuuttatoimintalu-
10164:  set säännöksiksi, joilla Suomen arvopaperimark-       pien avulla. Valvonnalla pyritään estämään liial-
10165:  kinoita koskeva lainsäädäntö saatetaan vastaa-        listen riskien otto ulkomaantoiminnassa.
10166:                                                                                                       131
10167: 
10168:      Kertomusvuoden alusta ulkomaisten pank-           1992 tammikuussa valmistuneessa mietinnös-
10169: kien sallittiin perustaa Suomeen sivukonttoreita.      sään mm., että työeläkevakuutusmaksuista
10170: Kertomusvuoden elokuun alussa astui voimaan            myönnettyjen lainojen korko määräytyisi aiem-
10171: laki sekä arvo-osuusjärjestelmästä että arvo-          paa markkinaehtoisemmin. Esityksen mukaan
10172: osuustileistä. Tämän lainsäädännön mukaan              myös rahastointiosuutta olisi nostettava.
10173: osakekirjat ja muut fyysiset arvopaperit korva-            Rahoitusmarkkinoiden valvon-
10174: taan arvo-osuusrekistereihin tehtävillä tilikir-       t a. Rahoitusmarkkinoita valvovia viranomaisia
10175: jauksilla.                                             ovat valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja
10176:      Arvopaperikaupan selvitystä tarkastellut työ-     pankkitarkastusvirasto. Käytännön valvonta-
10177: ryhmä ehdotti kertomusvuoden keväällä, että            vastuu on pääosin pankkitarkastusvirastolla.
10178: arvopaperikaupan selvitystä säädeltäisiin lailla.      Valtiovarainministeriö osallistuu valvontaan ra-
10179: Esityksen mukaan arvo-osuusympäristössä har-           hoitusmarkkinalainsäädännön        valmistelusta
10180: joitettavan selvityksen tulisi olla luvanvaraista ja   vastaavana viranomaisena ja lupaviranomaise-
10181: viranomaisten valvomaa.                                na. Suomen Pankin tehtävänä on Suomen raha-
10182:      Kertomusvuoden syksyllä annettiin eduskun-        laitoksen pitäminen vakavalla ja turvallisella
10183: nalle lakiesitys sijoitusrahastolain osittaiseksi      kannalla sekä maan rahaliikkeen edistäminen ja
10184: uudistamiseksi. Vuoden 1992 alussa voimaan             helpottaminen.
10185: tulleet uudistukset antoivat ulkomaalaisille oi-           Vakuutuslaitosten toimintaa valvoo sosiaali-
10186:  keuden hankkia suomalaisten sijoitusrahastojen        ja terveysministeriö.
10187:  osuuksia.                                                 Paikallispankkeja valvovat niiden omat tar-
10188:      Kertomusvuoden syksyllä asetettiin myös           kastuselimet, säästöpankkitarkastus ja osuus-
10189:  työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus          pankkitarkastus, joita puolestaan valvoo pank-
10190:  talletuspankkien yhteisestä vakuusrahastosta.         kitarkastusvirasto. Valtiovarainministeriön käsi-
10191:  Rahaston tehtävänä olisi turvata talletuspank-        tyksen mukaan sen ja Suomen Pankin työnjako
10192:  kien vakaa toiminta ja tallettajien saamiset. Työ-    rahoitusmarkkinoiden valvonnassa on pääpiir-
10193:  ryhmä jätti mietintönsä vuoden 1992 helmikuus-        teissään tarkoituksenmukainen. Tietojen vaih-
10194:  sa ja hallituksen esitys vakuusrahastolainsää-        toa ja toiminnan koordinointia voidaan ministe-
10195:  dännöksi annettiin eduskunnalle vuoden 1992           riön mielestä kuitenkin edelleen kehittää.
10196:  maaliskuussa. Eduskunta hyväksyi lain 28.4.               Sekä Suomen Pankki että pankkitarkastusvi-
10197:  1992, ja se astui voimaan 30.4.1992.                  rasto seuraavat pankkien vakavaraisuutta ja ta-
10198:      Kertomusvuoden marraskuussa sai mietin-           sekehitystä. Suomen Pankki ja pankkitarkastus-
10199:  tönsä valmiiksi finanssiryhmäkomitea, jonka           virasto sopivat v. 1990, että Suomen Pankki
10200:  tehtävänä oli selvittää pankkien ja vakuutusyh-       vastaa arvopaperimarkkinalain mukaisesta val-
10201:  tiöiden yhteenliittymiä, toimialarajoja ja yhteis-    vonnasta pankkien välisillä rahamarkkinoilla.
10202:  työtä sekä tällaisten liittymien valvontaa. Komi-     Tämän perusteella Suomen Pankki sopi kerto-
10203:  tean ehdotuksen mukaan pankit ja vakuutuslai-         musvuoden huhtikuussa pankkien kanssa raha-
10204:  tokset voisivat kuulua samaan konserniin ja olla      markkinoiden pelisäännöistä. Sopimuksessa
10205:  toistensa emo- ja tytäryhtiöitä. Esityksessä mai-     määriteltiin pankkien välisen rahamarkkinakau-
10206:  nittujen yritysten yhteistoiminnalle asetettiin       pan periaatteet ja markkinatakaajana toimivan
10207:  kuitenkin tiukkoja toiminnan erillisyyttä, vaka-      pankin velvollisuudet. Sopimuksen perusteella
10208:  varaisuutta, riskien hallintaa, kilpailua ja asiak-   perustettiin pankkien eettinen toimikunta, johon
10209:  kaiden suojaa koskevia ehtoja. Edelleen komitea       kuuluu sekä pankkien että Suomen Pankin edus-
10210:  ehdotti, että finanssiryhmien valvonta keskitet-      tajia.
10211:   täisiin uudelle itsenäiselle valvontaviranomaisel-       Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan
10212:  le, jolle siirrettäisiin pankkitarkastusviraston      pankkitarkastusviraston ja Suomen Pankin ra-
10213:   tehtävien lisäksi merkittävä osa Suomen Pankin       hoitusvalvonta on pääsääntöisesti toisiaun täy-
10214:   valvontaan kuuluvista tehtävistä. Uusi valvonta-     dentävää, joskin osittain myös päällekkäistä.
10215:   elin seuraisi komitean ehdotuksen mukaan myös        Valtiovarainministeriö katsoo, että vaikka seu-
10216:   vakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa yhdessä so-      ranta- ja valvontavastuuta on jo koordinoitu,
10217:   siaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston        voitaisiin resurssien käyttöä ilmeisesti edelleen
10218:   kanssa.                                              tehostaa keskittämällä valvonta yhdelle viran-
10219:      Kertomusvuonna työeläkejärjestelmän pitkän        omaiselle. Tällöin valvontatehtävät ja niihin liit-
10220:   ajan rahoitusta ja rahastointiperiaatteita pohti-    tyvät toimivaltuudet voitaisiin sovittaa hyvin
10221:   nut työeläkerahastotoimikunta esitti vuoden          yhteen.
10222: 132
10223: 
10224:    Finanssiryhmäkomitea ehdotti kertomusvuo-          joutumasta talletuspaon kohteiksi. Vakuusra-
10225: den marraskuussa valmistuneessa mietinnössään         hastot ovat avustaneet vaikeuksiin joutuneita
10226: rahoitusmarkkinoiden valvonnan kehittämistä           pankkeja. Vakuusrahastojen tehtävänä on tar-
10227: ja nykyisen valvontajärjestelmän päällekkäi-          vittaessa ollut myös tallettajien saamisten tur-
10228: syyksien vähentämistä. Tätä varten komitea eh-        vaaminen pankin konkurssissa. Vakuusrahastoi-
10229: dotti perustettavaksi uuden valvontaviranomai-        hin rahastoidut varat ovat olleet kuitenkin varsin
10230: sen, rahoitustarkastuksen, jonka keskeisiksi teh-     vaatimattomat.
10231: täviksi tulisivat pankkitarkastusviraston tehtä-          Vuoden 1992 tammikuun lopussa mietintönsä
10232: vät. Lisäksi siihen siirtyisivät Suomen Pankin        jättänyt vakuutusrahastotyöryhmä ehdotti eri-
10233: valvontatehtäviä hoitavat yksiköt. Rahoitustar-       tyisen valtion vakuusrahaston perustamista. Eh-
10234: kastus seuraisi myös vakuutusyhtiöiden sijoitus-      dotuksen tavoitteena oli luoda pankkiryhmit-
10235: toimintaa. Perustettava yksikkö olisi itsenäinen      täisten vakuusrahastojen rinnalle julkiseen ra-
10236: julkisoikeudellinen laitos, joka toimisi eduskun-     hoitukseen viime kädessä turvaava, pankeille
10237: nan pankkivaltuusmiesten valvonnassa.                 yhteinen rahasto. Sen tehtävänä on turvata tal-
10238:    Rahoitustarkastuksen perustamiseksi tarvitta-      lettajien saamiset ja pankkijärjestelmän vakaa
10239: vien säännösten tarkempaa valmistelua varten          toiminta.
10240: valtiovarainministeriö asetti kertomusvuoden              Valtion vakuusrahasto on valtiopäiväjärjes-
10241: joulukuussa työryhmän. Sen työlle asetettu mää-       tyksen 83 §:ssä tarkoitettu eduskunnan vastatta-
10242: räaika päättyi vuoden 1992 huhtikuun lopussa.         vana oleva rahasto. Valtion vakuusrahaston toi-
10243: Ministeriön tarkoituksena oli, että rahoitustar-      minta perustuu pääasiassa lainanottoon. Rahas-
10244: kastus perustettaisiin vuoden 1993 alusta lukien.     to voi ottaa valtioneuvoston luvalla lainaa, jon-
10245:    Rahoitusmarkkinoiden vakau-                        ka määrä voi olla rahaston omien varojen ja sen
10246: d e n turvaa m i ne n. Pankkien vakavarai-            myöntämien takausten kanssa kulloinkin enin-
10247: suus oli kertomusvuoden lopussa tappioista huo-       tään 20 mrd. mk. Lainojen kuoletuksia ja korko-
10248: limatta kohtalainen, joskin tilanne vaihteli pan-     ja varten tarvittavat varat peritään tukilainoja
10249: keittain. Pankkien vakavaraisuuden heikkene-          saaneilta pankkien vakuusrahastoilta ja laina-
10250: minen edelleen saattaisi johtaa niiden luotonan-      muotoista tukea suoraan saaneilta pankeilta.
10251: non vähentämiseen, millä olisi huomattava ta-         Tämä merkitsee käytännössä sitä, että valtion on
10252: loudellista taantumaa syventävä ja pitkittävä         varauduttava hoitamaan vakuusrahaston mak-
10253: vaikutus. Pankkien vakavaraisuuden huonone-           suvelvoitteet ottamalla tarkoitusta varten mää-
10254: minen voisi lisäksi herättää tallettajien ja ulko-    räraha valtion talousarvioon usean vuoden aika-
10255: maisten sijoittajien epäilykset saamistensa tur-      na. Valtiovarainministeriön ilmoituksen mu-
10256: vaamisesta.                                            kaan rahaston toiminnan vaikutuksia lähivuo-
10257:    Valtioneuvosto päätti vuoden 1992 maalis-          sien valtiontalouteen ei voida arvioida.
10258: kuussa toimenpiteistä, joiden tarkoituksena oli           P a n k k i t a r k a s t u s v i r a s t o. Pankki-
10259: parantaa pankkien kannattavuutta ja vakavarai-        tarkastusviraston toimintaa säätelee siitä annet-
10260: suutta. Toimenpiteillä pyrittiin estämään luotto-     tu laki (1273/90), asetus pankkitarkastusviras-
10261: laman syntyminen ja turvaamaan rahoitusmark-          tosta (1274/90) sekä asetus pankkitarkastusvi-
10262: kinoiden vakaa toiminta. Toimista arvioitiin           raston toiminnasta johtuvien kustannusten kat-
10263: aiheutuvan valtiolle vajaan 400 Mmk:n vuotui-          tamisesta (1275/90).
10264: nen rasitus, mikäli valtion pankkeihin tekemille          Pankkitarkastusvirasto valvoo talletuspank-
10265: sijoituksille saadaan niiden kanssa tehdyn sopi-       kien ja niiden vakuusrahastojen, luottolaitosten,
10266: muksen mukainen tuotto. Huonoimmassa vaih-            hypoteekkiyhdistysten, rahastoyhtiöiden, arvo-
10267: toehdossa valtiontaloudellinen rasitus kasvaisi       paperinvälitysliikkeiden, arvopaperipörssien, so-
10268: vallinneiden markkinakorkojen tapauksessa             pimusmarkkinatoimintaa tai muuta julkista
10269: enimmillään noin miljardiin markkaan. Yhteen-          kaupankäyntiä arvopapereilla harjoittavien ar-
10270: sä valtiolle aiheutuisi näistä toimista siten enin-   vopaperinvälittäjien yhteisöjen, optioyhteisöjen,
10271: tään 1,4 mrd. mk:n vuotuinen rasitus.                 johdannaismarkkinoilla toimivien välittäjien ja
10272:    Rahoitusmarkkinoiden vakautta ovat perin-          markkinatakaajien, meklareiden, ulkomaisten
10273: teisesti turvanneet pankkiryhmien vakuusrahas-        luottolaitosten edustustojen ja sivukonttorien,
10274: tot ja Suomen Pankin turvaama pankkien mak-           arvo-osuusyhdistyksen, osakekeskusrekisteriä
10275: suvalmius. Vakuusrahastoilla on pyritty suojaa-       hoitavan osuuskunnan ja toimiluvan saaneiden
10276: maan pankkijärjestelmä pitämällä yllä talletta-       arvo-osuusrekisterin pitäjien toimintaa. Pankki-
10277: jien luottamus ja estämällä ennakolta pankkeja         tarkastusvirasto valvoo, että mainitut valvotta-
10278:                                                                                                      133
10279: 
10280: vat toimivat lakien, asetusten sekä viranomais-        toimivan kansainvälisen ryhmän toimintaan.
10281: ten antamien määräysten ja ohjeiden sekä yhtiö-        Pohjoismaiden pankkitarkastuksesta vastaavat
10282: järjestyksensä tai sääntöjensä taikka ohjesääntö-      valvontaviranomaiset tapasivat vuosittaisessa
10283: jensä mukaisesti. Virasto tarkastaa, antaa ohjei-      kokouksessaan. Kertomusvuonna järjestettiin li-
10284: ta ja neuvoja viraston toimialaan kuuluvissa           säksi useita muita yhteispohjoismaisia pankki-
10285: asioissa, seuraa toimialoilla vallitsevia olosuhtei-   tarkastusalan kokouksia.
10286: ta sekä tekee esityksiä kulloinkin vaadittavista          ETA-sopimuksen valmistelun vuoksi pankki-
10287: toimista.                                              tarkastusvirasto on v. 1991-92 perehtynyt n.
10288:     Pankkitarkastusviraston organisaatio uudis-        30:een luottolaitoksia ja arvopaperimarkkinoita
10289: tettiin v. 1985. Uudistuksen perusteena oli mm.        koskevaan EY-direktiiviin tai direktiiviehdotuk-
10290: valvottavien määrän kasvu ja toimintojen laaje-        seen, osallistunut niiden täytäntöönpanoa kos-
10291: neminen. Uusitun organisaation mukaisesti              kevan lainsäädännön valmisteluun sekä valmis-
10292: pankkitarkastusvirastossa oli laskentaosasto,          tellut uusien säännösten tarkempaa soveltamista
10293: lainopillinen osasto ja luotto-osasto sekä hallin-     koskevat määräykset. Lisäksi mahdollisesta
10294: totoimisto.                                            ETA-sopimuksesta seuraa pankkitarkastusvi-
10295:     Arvopaperimarkkinoiden tulo pankkitarkas-          rastolle pysyvä velvollisuus antaa ulkomaisille
10296: tusviraston valvontaan ja tietotekniikan merki-        viranomaisille lausuntoja. Myös muutoin integ-
10297: tyksen kasvu johtivat siihen, että pankkitarkas-       raatiokehitys vaatii yhteistyön syventämistä ul-
10298: tusvirastoon perustettiin v. 1989 arvopaperi-          komaisten viranomaisten kanssa. Lisääntyvät
10299: markkinaosasto ja kehittämisyksikkö. Pankki-           kansainväliset tehtävät kasvattavat pankkitar-
10300: tarkastusvirastosta tuli päällikkövirasto vuoden       kastusviraston voimavaratarpeita ja organisaa-
10301:  1989 marraskuun alusta. Pankkitarkastusviras-         tion kehittämisvaatimuksia.
10302: ton henkilöstökehys oli kertomusvuonna 63 hen-            Pankkitarkastusvirasto siirtyy tulosohjauk-
10303: kilötyövuotta. Vuoden 1992 henkilöstökehys oli         seen v. 1993. Siirtymistä on valmisteltu vuoden
10304: yhteensä 66 henkilötyövuotta, joista johdon ja         1990 syksystä lähtien viraston sisäisessä työryh-
10305: tarkastajien 46 ja toimistohenkilöstön 20 henki-       mässä. Suunnittelu on keskittynyt raportointi-
10306: lötyövuotta.                                           järjestelmän ja työajan seurantajärjestelmän ke-
10307:     Pankkitarkastusviraston erityismenoarvion          hittämiseen sekä vakiotilikartan käyttöönoton
10308: loppusumma oli kertomusvuonna 21,2 Mmk.                valmisteluun.
10309:     Pankkitarkastusviraston diaariin merkittäviä          Pankkitarkastusvirasto on ilmoittanut epä-
10310:  asioita oli kertomusvuonna yhteensä 1 911. Kas-       kohdaksi sen, ettei viraston henkilöstövoimava-
10311: vua edellisestä vuodesta oli n. 23 %. Näistä           rojen kehitys ole seurannut tehtävämäärän kas-
10312: valvottavia koskevia asioita oli yhteensä 1 689.       vua. Pankkitarkastusvirastolle on 1980-luvun
10313:     Pankkitarkastusviraston toiminnasta aiheu-         lopulta alkaen annettu uusia tehtäviä ilman, että
10314:  tuvat kustannukset katetaan periaatteessa val-        samalla olisi turvattu näiden tehtävien hoitami-
10315:  vontamaksulla, joka perustuu saman vuoden             seen tarvittavat voimavarat. Pankkitarkastusvi-
10316: valtion tulo- ja menoarviossa virastolle hyväk-        raston mukaan tarkastajahenkilökuntaa tulisi
10317:  syttyjen määrärahojen yhteismäärään. Valvon-          olla lähes nelinkertainen määrä kertomusvuo-
10318:  tamaksun suuruus määräytyy valvottavan lai-           teen verrattuna, jotta tilanne vastaisi 1980-luvun
10319:  toksen taseen loppusumman ja aiheutuneen val-         alkua.
10320:  vontatyön perusteella. Arvopaperimarkkinoilla            Pankkitarkastusviraston käsityksen mukaan
10321:  toimivien yhteisöjen valvontamaksu määräytyy          pankkitarkastuksen kansainvälisen uskottavuu-
10322:  yksinomaan valvontatyön perusteella. Valvonta-        den ylläpitämiseksi ei kertomusvuoden tilanne
10323:  maksun maksuunpanon suorittaa valtiovarain-           ollut tyydyttävä.
10324:  ministeriö. Kertomusvuonna maksuunpantu                  Pankkitarkastusvirastolla on pääasiallinen
10325:  valvontamaksu oli 20,4 Mmk, kun pankkitar-            pankkien valvontavastuu. Pankkien ottamien
10326:  kastusviraston menoarvio oli 21,2 Mmk.                riskien valvonnassa pankkitarkastusvirasto ja-
10327:     Pankkitarkastusviraston kansainvälinen yh-         kaa kuitenkin valvontavastuun Suomen Pankin
10328:  teistyö on lisääntynyt viime vuosina. Viraston        kanssa. Pankkitarkastusviraston mukaan vallit-
10329:  edustajat osallistuivat kertomusvuonna arvopa-        sevaa tilannetta, jossa valvonta on hajautettu
10330:  perimarkkinoiden harmonisointi- ja kehittämis-        usean yksikön kesken, ei voida pitää tyydyttävä-
10331:  työtä tekevän Intemational Organization of Se-        nä. Viraston mielestä tällaiset päällekkäisyydet
10332:  curities Commissions -järjestön kokouksiin. Vi-       tulisi poistaa valvontatoimien yhdenmukaisuu-
10333:  rasto osallistui myös rahanpesun estämiseksi          den turvaamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi.
10334: 134
10335: 
10336:      Maamme rahoitusmarkkinat ajautuivat kerto-             Viime vuosien kokemus on osoittanut niin ikään
10337: musvuoden aikana epävarmuuden tilaan, joka jat-        sen, ettei pankkien ja rahoituslaitosten toiminnan
10338: kui edelleen vuoden 1992 alkupuolella. Pankkien        valvonnassa ole täysin onnistuttu. Valtiovarainmi-
10339: kannattavuus laski jyrkästi ja niiden vakavarai-       nisteriö ei ole onnistunut pysyttelemään lainval-
10340: suus heikkeni tuntuvasti. Yksi suuri liikepankki       mistelutyössään valvomiensa rahoitusmarkkinoi-
10341: joutui keskuspankin omistukseen. Hallituksen oli       den nopeiden ja voimakkaiden muutosten tahdissa
10342: laadittava pikaisesti vuoden 1992 alussa toimenpi-     eikä ole myöskään osoittanut pankkitarkastusvi-
10343: deohjelma pankkien vakavaraisuuden turvaami-           rastolle tämän valvontatyössään tarvitsemia hen-
10344: seksi ja rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttä-       kilöstövoimavaroja. Pankkitarkastusvirasto ei ole
10345: miseksi.                                               puolestaan suhtautunut riittävän vakavasti pank-
10346:      Pankkien ja muiden rahoituslaitosten kannatta-    kien riskien ja yksittäisten riskikeskittymien kas-
10347:  vuutta huononsivat kertomusvuonna syventynyt          vuun eikä tältä osin ole siten kyennyt ennakoi-
10348: taloudellinen lama, pankkien olosuhteisiin ja mak-     maan tai estämään pankkien kannattavuuden hei-
10349: sujärjestelmän tarpeisiin nähden liian raskas kus-     kentymistä ja vakavaraisuuden alenemista. Lain-
10350:  tannusrakenne sekä erityisesti tuntuvasti kasva-      säädännön ja jopa oikeuskäytännön eräät piirteet
10351: neet luottotappiot. Viimeksi mainitut seurasivat       ovat osaltaan vaikuttaneet viraston heikohkoon
10352: pääosin pankkien nousukaudella laajentuneesta          menestykseen. Pankkien omat toimet ovat osoit-
10353:  luotonannosta, niiden hankkimista riskikeskitty-      tautuneet varomattomiksi.
10354: mistä, varomattomasto luotonannosta sekä keino-             Pankkien toiminnassa ja valvonnassa tapahtu-
10355:  tekoisen korkealle arvostettujen vakuusarvojen        neet virheet ja laiminlyönnit rasittavat viime kä-
10356: laskusta.                                              dessä valtiontaloutta, joka joutuu viimeisenä kan-
10357:      Kansantaloutemme oli kertomusvuoden lopulla        tamaan syntyvät taloudelliset ja talouspoliittiset
10358: ajautumassa luottolamaan ja rahoitusjärjestelmän        vastuut. Pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän
10359: perusteiden murenemiseen, mikä olisi estänyt            vakauden turvaamisen valtiontaloudelliset kustan-
10360: koko maan taloudellista ja talouspoliittista elpy-     nukset selviävät kokonaan vasta myöhemmin.
10361: mistä. Nykyisen suuruisen ulkomaisen velkaantu-        Joka tapauksessa ne ovat tuntuvat.
10362: misen vallitessa ulkomaisten velkojien luottamuk-           Mikäli pankit ja muut rahoituslaitokset halua-
10363: sen järkkyminen kansantaloutemme perusteisiin,          vat välttää yhteiskunnallisen osuuden kasvun pää-
10364: mikä rahoitusjärjestelmän romahduksesta olisi           töksenteossaan tai sitä voimakkaasti rajoittavan
10365: seurauksena, merkitsisi perustavaa laatua olevaa       julkisen valvonnan, on niiden oltava valmiita kan-
10366:  iskua talouskehityksellemme.                           tamaan viime kädessä itsenäisesti toimintaansa
10367:      Tämän vuoksi on suorastaan elintärkeää, että       liittyvät riskit ja niistä mahdollisesti syntyvät
10368: pankkien ja muiden rahoituslaitosten muodosta-          tappiot. Tämä edellyttää sitä, että pankit pitkällä
10369: man rahoitusjärjestelmän vakaus kyetään turvaa-        ajalla kantavat itse vakuusrahastoistaan aiheutu-
10370: maan kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää yksise-      vat kustannukset tai siirtävät ne asiakkaidensa
10371:  litteisen tarkkaa, täsmällistä ja tiukkaa rahoitus-   maksettaviksi. Valtiontilintarkastajat katsovat,
10372: markkinoiden viranomaisvalvontaa. Kokemus on           ettei ole perusteltua siirtää pankkien toiminnasta
10373:  viime vuosina konkreettisesti osoittanut, etteivät    aiheutuvia riskejä valtion kannettavaksi ja tappioi-
10374: pankit ja muut rahoituslaitokset kykene itse huo-       ta yleisistä verovaroista kustannettaviksi, koska
10375: lehtimaan markkinoiden ja koko järjestelmän va-         tämä poistaa perustan pankkien yrittäjänriskiin
10376: kaasta toiminnasta kansantalouden epätavallisen        ohjautuvalta päätöksenteolta ja saattaa johtaa
10377:  voimakkaissa suhdanneheilahteluissa. Myös fi-         harkitsemattomUn ja valtiontaloudellisesti kestä-
10378: nanssi- ja tulopolitiikan oikea mitoitus on tärkeää    mättömUn päätöksiin.
10379:  rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi.             Tilanne, jossa vastuu virheiden synnyttämistä
10380:      Viranomaisvalvonnan tulee olla ennen kaikkea       tappioista on valtiontaloudella ja viime kädessä
10381:  luonteeltaan ennalta ehkäisevää. Siihen tulee kuu-    koko yhteiskunnalla, mutta päätöksentekovalta
10382:  lua ensiksikin lainsäädännön jatkuva ja ajan tasal-   pääosin yksityisillä pankeilla ja muilla rahoituslai-
10383:  la pysyttelevä tarkistaminen kulloinkin muuttuvia      toksilla, on ajan mittaan kestämätön. Ristiriita
10384:  tarpeita ja toimintaoloja vastaavaksi ja toiseksi      voidaan ratkaista siten, että yhteiskunta joko
10385: käytännössä toteutettava valvonta, joka varmistaa       osallistuu vastuutaan vastaavaan päätöksente-
10386: mainitun lainsäädännön edellyttämissäja sallimis-      koon rahoitusmarkkinoilla toimivissa yrityksissä
10387: sa rajoissa sen, ettei rahoitusmarkkinoiden ja         ja laitoksissa tai valvoo näiden yritysten ja laitos-
10388: koko kansantalouden perusteita harjuttavia il-          ten toimintaa niin aukottomasti ja tehokkaasti
10389: miöitä pääse esiintymään.                              kuin se lainsäädännöllisesti ja organisatorisesti
10390:                                                                                                         135
10391: 
10392: suinkin on mahdollista. Lainsäädännön jatkuva            tuntijatahot odottivat clearing-kaupan voivan
10393: ajan tasalla pitäminen ja valvontaorganisaation          jatkua ennallaan. Entisen Neuvostoliiton talou-
10394: ennaltaehkäisevyys ovat erityisen tärkeitä rahoi-        dellisten ongelmien todellisesta laajuudesta ei
10395: tusmarkkinoiden kansainvälistymisen ja markki-           ollut Suomessa realistista kuvaa.
10396: navoimien merkityksen kasvun vuoksi. Missään                Vielä elokuussa 1990 valtiovarainministeriö
10397: tilanteessa ei ole varaa sallia rahoitusjärjestelmän     arvioi kokonaistuotannon kasvuksi kyseisenä
10398: järkkymistä.                                             vuonna 2,5 %, kun todellinen kasvujäi vajaaseen
10399:                                                          0,5 %:iin. Tosin tukipalkkioiden suuri lisäys
10400:     Subdanne-ennusteet ja finanssipolitiikka.            alensi markkinahintaisen BKT:n kasvua. Kor-
10401: S u h d a n n e - e n n u s t e i d e n o s u v u u s.   kean korkotason ja kotitalouksien velkaantumi-
10402: Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteet oli-          sen, asuntojen hintojen laskun sekä yritysten
10403: vat v. 1987-91 silmiinpistävän varovaisia ja             kilpailukyvyn ja tulorahoituksen heikkenemisen
10404: konservatiivisia. Ministeriössä aliarvioitiin eri-       vaikutuksia kulutuksen ja investointien kehityk-
10405: tyisesti kotimaisen kysynnän ja tuotannon kasvu          seen ei kyetty ennakoimaan. Aluksi 2,5 %:n suu-
10406: viime vuosikymmenen nousu- ja korkeasuhdan-              ruiseksi arvioitu yksityisen kulutuksen kasvuen-
10407: teessa. Ministeriössä ei myöskään onnistuttu             nuste oli 2 prosenttiyksikköä liian suuri. Yksi-
10408: ennakoimaan suhdannekäännettä. Muutoinkin                tyisten investointien arvioitiin kasvavan 4,5 %,
10409: kesti varsin pitkään ennen kuin ministeriön en-          kun ne todellisuudessa vähenivät 7 %.
10410: nusteet mukautuivat jo käynnissä olleeseen tuo-             Valtiovarainministeriön mielestä ennustevir-
10411: tannon ja investointien jyrkkään supistumiseen           heitä voidaan osittain selittää tilastoviivästymil-
10412: ja työttömyyden ennätysmäiseen kasvuun.                  lä. Kotimaista kysyntää koskevat tilastot valmis-
10413:     Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan alene-             tuvat edelleenkin melko hitaasti. Teollisuustuo-
10414: misesta aiheutuneen kansantaloutemme vaihto-             tannon tilastot valmistuvat kuitenkin nopeasti,
10415: suhteen kohoamisen arvioitiin nopeuttavan ky-            eikä ennustevirheitä voida selittää kyseisellä te-
10416: synnän kasvua v. 1987 sekä vientimaissa että             kijällä.
10417: kotimaassa. Suomen länsivienti lisääntyi kuiten-             Vasta kertomusvuoden elokuussa julkistetus-
10418: kin odotettua enemmän, kun sen sijaan itävienti          sa ennusteessa valtiovarainministeriö onnistui
10419: väheni oletusten mukaisesti. Kulutus ja inves-           arvioimaan kehityksen suunnilleen todellisuutta
10420: toinnit kasvoivat ennustettua nopeammin. Ko-             vastavaksi.
10421: konaistuotannon kasvu oli prosenttiyksikön ver-              Muutkaan taloudelliset tutkimuslaitokset ei-
10422:  ran arvioitua nopeampaa, mutta tuonnin määrä            vät onnistuneet ennakoimaan suhdannekäännet-
10423:  kasvoi todellisuudessa kolminkertaisesti ennus-         tä ja laman syvyyttä. Elinkeinoelämän tutkimus-
10424:  teeseen verrattuna.                                     laitos (ETLA), Pellervon taloudellinen tutkimus-
10425:     Ministeriön ennakoimaa voimakkaampi koti-            laitos (PTT) ja Työväen taloudellinen tutkimus-
10426:  maisen kysynnän kasvujatkui myös v. 1988-89.            laitos (TTT) ennustivat vuoden 1990 keväällä
10427:  Yksityiset investoinnit kasvoivat kolmio-nelin-         bruttokansantuotteen kasvavan 2,5-3,0% v.
10428:  kertaista vauhtia ennusteisiin verrattuna. Yksi-         1990 ja 1,5-2,0% kertomusvuonna. ETLA ja
10429:  tyisen kulutuksen ennustevirheet olivat 1-2             PTT ennustivat vielä vuoden 1990 syksyllä
10430:  prosenttiyksikön suuruisia. Viennin kasvu aliar-        BKT:n kasvuksi 1,5-2,0% v. 1990 ja 0% kerto-
10431:  vioitiin edelleen selvästi ja tuonnin kasvua aliar-     musvuonna. Toteutuneet BKT:n kasvuluvut
10432:  vioitiin suuresti.                                      vastaavina vuosina olivat 0,4% ja -6,0 %. Vas-
10433:     Vuosien 1988-89 korkeasuhdannevaiheessa              ta kertomusvuoden keväällä mainitut tutkimus-
10434:  vaihtotaseen ennustevirhe pysyi kohtuullisena,          laitokset ennakoivat BKT:n pienenevän samana
10435:  koska viennin ja tuonnin virheet kompensoivat           vuonna 1,0-2,5 %:n verran, mikä edelleen oli
10436:  toisiaan. Valtiovarainministeriö onnistui työlli-       selvästi vähemmän kuin toteutunut kehitys.
10437:  syyden ennustamisessa kohtuullisen hyvin. In-               Viime vuosina toteutuneet ja edelleen jatkuvat
10438:  flaatioennusteisiin sisältyi jonkin verran tavoit-      kansantalouden rakenteellisten ja ulkoisten olo-
10439:  teellisuutta, jolla pyrittiin kansantalouden kil-       suhteiden muutokset edellyttävät valtiovarain-
10440:  pailukyvyn ylläpitämiseen ja kilpailijamaiden           ministeriön mukaan ennustemenetelmien kehit-
10441:  tasoiseen inflaatioon.                                  tämistä ja ennustetyön luonteen tarkistamista.
10442:     Yleisesti vaikeasti ennustettavissa olevan suh-      Kokemukset osoittavat nyt taloudellisten tapah-
10443:  dannekäänteen ajoituksen ja jyrkkyyden enna-            tumien ennustettavuuden aikahorisontin lyhen-
10444:  kointia vaikeutti itäviennin nopea väheneminen.         tyneen ja yritysten sekä kotitalouksien taloudel-
10445:  Idänkauppaa käyneet yritykset ja muut asian-            lisen käyttäytymisen muuttuneen. Tämän vuoksi
10446: 136
10447: 
10448: historiallisiin aikasarjoihin perustuvat ennuste-     Iiset. Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla
10449: mallit ovat menettäneet käyttökelpoisuuttaan,         kansantaloudessa tapahtui ja toteutettiin olen-
10450: kun taas kunkinhetkisen suhdannekehityksen            naisia rakenteellisia muutoksia. Kansainvälisen
10451: erittely on kohonnut keskeiseen asemaan.              kehityslinjan mukaisesti Suomessa käynnistet-
10452:     Ennustejärjestelmää muutetaan valtiovarain-       tiin mm. verouudistus ja rahoitusmarkkinoiden
10453: ministeriön mukaan vastaamaan uutta tilannet-         vapauttaminen. Nämä vaikuttivat merkittävästi
10454: ta. Tässä uudistustyössä keskeistä ovat ensi vai-     finanssipolitiikan suhdanteita tasaaviin vaiku-
10455: heessa ennustetuotannon tekninen nopeuttami-          tuksiin.
10456: nen, analyyttisen tarkastelun tehostaminen ja             Pääomamarkkinoiden vapauttaminen siirsi
10457: sektorimiesten asiantuntemuksen lisääminen.           päävastuun talouspolitiikan harjoittamisesta fi-
10458: Ensimmäiseksi on aloitettu ennustejärjestelmän        nanssi- ja tulopolitiikalle. Luotoosaannin va-
10459: tilastosyötön, laskentakehikoiden ja tulostustau-     pauttaminen johti mittavaan luottoekspansioon
10460: lujen siirto tietoverkon kautta tapahtuvaksi.         ja vaihtosuhteen paraneminen toi kansantalou-
10461: Uuteen järjestelmään siirrytään asteittain v.         teen vielä lisää ostovoimaa. Verotuksen kevene-
10462: 1992-93.                                              minen yksityisellä sektorilla kasvatti tätä edel-
10463:     Finanssi p o 1 i i t t i se t toimet. Val-        leen. Näissä oloissa finanssipolitiikan tehtävä
10464: tiovarainministeriö ilmoittaa kokeneensa talou-       talouden tasapainottajana vaikeutui suuresti.
10465: den ongelmiksi vaihtotaseen lisääntyvän tasapai-      Näin talouden rakenteellisen kehittämisen ja
10466: nottomuuden ja liian nopeasti kasvavan koti-          suhdannepolitiikan välille muodostui vaikeasti
10467: maisen kysynnän jo v. 1987 valmisteltaessa seu-       korjattava tavoiteristiriita.
10468: raavan vuoden tulo- ja menoarvioesitystä. Mi-             Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja ve-
10469: nisteriö esitti korjaaviksi toimiksi valtion meno-    rouudistus ajoittuivat suhdannekehityksen kan-
10470: jen kasvun pysäyttämistä, yritysten reaalisen         nalta huonosti. Ylikuumentuneen noususuhdan-
10471: kilpailukyvyn kohentamista ja tuotantoraken-          teen ja sen jälkeisen syvän laman taustalla vai-
10472: teen monipuolistamista. Näitä tavoitteita ei kui-     kuttaa paljolti kotimaisen kysynnän raju kasvu
10473: tenkaan onnistuttu erityisen hyvin saavutta-          ja myöhempi supistuminen. Pankkien markkina-
10474: maan.                                                 osuuskilpailu luotonannossa ja voimakas luot-
10475:     Noususuhdanteen tasaamiseksi käytössä oli-        toekspansio sekä niiden mukana kasvanut ky-
10476: vat suhdanne- ja vientitalletukset, investointive-    syntä kaksinkertaistivat mm. asuntojen hinnat ja
10477: ro, liikevaihtoveron korotus, työeläkemaksujen        johtivat ennätysmäiseen asuntojen uustuotan-
10478: korotukset ja alennukset samoin kuin kansanelä-       toon. Muiden varallisuusesineiden arvot kohosi-
10479: ke- ja sairausvakuutusmaksujen korotukset.            vat niin ikään korkeiksi, samalla kun suljetun
10480: Myös alkoholin ja tupakan hintoja korotettiin         sektorin investointeja kasvatettiin kannattavuus-
10481: kysynnän kasvun hidastamiseksi.                       näkökohdat usein kokonaan unohtaen. Suhdan-
10482:     Vuoden 1987 jälkeen fmanssipolitiikka on          nekäänteen jälkeen kehitys on kääntynyt päin-
10483: valtiovarainministeriön mukaan ollut suhdantei-       vastaiseksi. Tulojen ja tulorahoituksen heikkene-
10484: ta tasaavaa. Huomattava osa tästä finanssipoli-       minen, kohonneet reaalikorot ja kasvanut velka-
10485: tiikan vastasyklisyydestä on toteutunut auto-         taakka kaventavat kulutusta ja investointeja,
10486: maattisesti ja ollut seurausta siitä, että mm.        minkä vuoksi tuotanto ja työllisyys supistuvat
10487: verotulot kasvavat progression vuoksi nousu-          entisestään.
10488: suhdanteessa kokonaistuotantoa enemmän, kun               Siten rahoitusmarkkinoiden vapauttamiseen
10489: taas taantumassa vaikutus on mm. työllisyysme-        liittyvät tekijät ja niiden vaikutuksesta synty-
10490: nojen takia vastakkainen. Ministeriön laskel-         nyt liikakysyntä lieveilmiöineen olivat keskeiset
10491: mien mukaan myös päätökset ovat tasoittaneet          syyt kertomusvuoden syvälle lamatilalle. Myös
10492: suhdannevaihtelua.                                    idänkaupan äkillinen väheneminen syvensi la-
10493:     Finanssipolitiikan kiristäminen oli korkea-       maa merkittävästi erityisesti kertomusvuonna
10494: suhdanteessa kuitenkin riittämätöntä eikä se          ja vaikutti myös ulkoisen tasapainon heikkene-
10495: kyennyt estämään talouden ylikuumenemista.            miseen.
10496: Näennäisen hyvänä jatkunut taloudellinen tilan-           Vastaava kehitys on toteutunut useissa muis-
10497: ne vauhditti taloudellisia uudistuksia ja ylläpiti    sakin maissa. Myös niissä kotitaloudet ovat
10498: liian suurta julkisten menojen kasvua, jonka          syvästi velkaantuneet, varallisuusesineiden ja
10499: taittamiseen ei ollut riittävää poliittista tahtoa.   omaisuuden arvot ovat romahtaneet, kotimai-
10500:     Finanssipolitiikan mahdollisuudet tasata suh-     nen kysyntä on heikko, yritysten kannattavuus
10501: dannekehitystä olivat kuitenkin kaikkiaan rajal-      on alentunut, pankkien luottotappiot ovat
10502:                                                                                                          137
10503: 
10504: lisääntyneet ja reaalikorot ovat asettuneet kor-        jää fmanssi- ja tulopolitiikan tehtäväksi. Finans-
10505: kealle.                                                 sipolitiikan suhdanteita tasaavat mahdollisuudet
10506:     Finanssipolitiikan tavoitteiden painopiste on       ovat tällöin varsin rajalliset, ellei talouspolitiik-
10507: valtiovarainministeriön mukaan viime vuosina            kaa muuteta yhtäaikaisesti koko integraatio-
10508: ollut julkisten menojen kasvuvauhdin alentami-          alueella. Lähinnä finanssipoliittiset toimet voisi-
10509: sessa sekä verotuksen ja julkisten menojen uudel-       vat suuntautua avoimen sektorin yleisten toimin-
10510: leen kohdentamisessa avoimen sektorin toimin-           taedellytystenja reaalisen kilpailukyvyn kehittä-
10511: taedellytyksiä parantavalla tavalla. Tavoitteena        miseen. Sen sijaan perinteisen kysynnänsääntely-
10512: ovat olleet vaihtotaseen vajeen kasvun pysäyttä-        politiikan mahdollisuudet ovat entistä vähäisem-
10513: minen, korkoeron kaventaminen kansainvälisiin           mät.
10514: korkoihin nähden sekä ulkomaisen velkaantu-                 Viime vuosikymmenen jälkipuolen nousu- ja
10515: misen hillitseminen. Vaihtotaseen vajeet ovatkin        korkeasuhdanteessa harjoitettu finanssipolitiikka
10516: alkaneet pienentyä pääosin laman ja kotimaisen          oli virheellistä suhdanteiden tasaamisen näkökul-
10517: kysynnän taantumisen vuoksi. Muiden tavoittei-          masta. Finanssipolitiikkaa ei kiristetty läheskään
10518: den osalta tulokset ovat heikommat. Erityisesti         riittävästi, vaan kotimaisen kysynnän annettiin
10519: valtion menojen kasvu oli kertomusvuonna suu-           kansantalouden tasapainoisen kehityksen kannal-
10520: ri.                                                     ta kasvaa liikaa. Korkeasuhdanteen ylikuumene-
10521:     Finanssipolitiikan ongelmat ja haasteet ovat        miseen vaikuttivat osaltaan myös suhdannepoliit-
10522: lähivuosina valtiovarainministeriön mielestä            tisesta näkökulmasta epäonnistuneesti ajoittuneet
10523: poikkeuksellisen vaikeat. Valtiontalouden rahoi-        rahamarkkinoiden vapauttaminen sekä tulovero-
10524: tusasema on tuntuvasti heikentynyt ja talouspo-         tuksen keventäminen. Kotimaisen kysynnän hillit-
10525: liittiset tavoiteristiriidat ovat vaikeita. Keskeise-   semätön kasvu synnytti vuosittain syveneviä vaih-
10526: nä tavoitteena on julkisten menojen supistami-          totasealijäämiä ja johti kansantalouden erittäin
10527: nen ja suuntaaminen uudelleen. Avoimen sekto-           huolestuttavaan ulkoiseen velkaantumiseen. Tä-
10528: rin toimintaedellytysten kohentamiseen ja sen           män kehityksen ongelmat tiedostettiin yleisesti
10529: kilpailukyvyn säilymiseen sekä rahoituksen tur-         vasta kertomusvuonna. Historiallisesti poikkeuk-
10530: vaamiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota.           sellisen syvä lamakausi, joka on pääosin aiheutu-
10531: Taloudellisen yhdentymiskehityksen takia on             nut yritysten ja kotitalouksien ennätysmäisestä
10532: entistä tärkeämpää kehittää talouden toiminta-          velkaantumisesta korkeasuhdanteessa, on vasta
10533: mekanismit tehokkaammiksi ja joustavammiksi.            tuotannon laskun ja työttömyyden kasvun hinnalla
10534: Nykyinen finanssipolitiikan päätöksentekojär-           alkanut supistaa vaihtotaseen alijäämäisyyttä ja
10535: jestelmä soveltuu oloihin, joissa julkista sektoria     vakauttaa ulkoista velkaantumista.
10536: voidaan jatkuvasti laajentaa, julkisia tehtäviä             Harjoitettu finanssipolitiikka on perustunut
10537: lisätä sekä entiset toiminnat säilyttää. Taloudel-      huomattavalta osin valtiovarainministeriön Jaati-
10538: lisen integraation takia verotusta ja julkisten         miin suhdanne-ennusteisiin. Koska finanssipoliitti-
10539: menojen rakennetta yhdenmukaistavat paineet             nen päätöksenteko nojautuu yleisesti ennusteisiin
10540: voimistuvat, mikä edellyttää joustavaa päätök-          kansantalouden keskeisten muuttujien tulevasta
10541: sentekoa säästötoimissa ja toiminnan järjestämi-        kehityksestä, voidaan päätöksenteon perusteena
10542: sessä. Tämän vuoksi tulisi lainsäädäntöjärjestys-       käytettyjä ennakointeja pitää osavastuullisina vii-
10543: tä valtiovarainministeriön mielestä muuttaa si-         me vuosikymmenen jälkipuolen ja lopun finanssi-
10544: ten, ettei valtion menoja säästäviä lakeja yleensä      poliittisiin virhearvioihin, vaikkakin talous- ja fi-
10545: voitaisi kansalaisten perusturvaa lukuun otta-          nanssipoliittinen päätösvalta onkin viime kädessä
10546: matta jättää lepäämään. Edelleen tulisi selvittää       poliittisilla päätöksentekoelimillä, hallituksella ja
10547: nykyisen suhdannesääntelyjärjestelmän sopi-             eduskunnalla.
10548: vuus integraatio-oloihin.                                   Näyttää siltä, että suhdanteita tasaava finans-
10549:     Vapaiden pääomamarkkinoiden ja taloudelli-          sipolitiikka hallitaan teoriassa, mutta käytännön
10550:  sen integraation oloissa talouspolitiikan roolija-     toteutukset epäonnistuvat. Ongelmia on sekä fi-
10551:  ko muuttuu. Keskuspankkipolitiikan päätehtä-           nanssipoliittisten toimien ajoituksessa että niiden
10552: vä on rahan ulkoisen arvon vakauden ylläpitä-           mitoituksessa. Toisaalta suhdannevaihtelut ovat
10553: minen muiden Euroopan maiden keskuspank-                markkinatalousjärjestelmän sisäsyntyinen ominai-
10554:  kien tavoin, koska valuuttakurssien muutokset          suus, eikä niitä ole muuallakaan kyetty täysin
10555:  aiheuttaisivat vaikeasti hallittavia korkopaineita     poistamaan. Tavoitteeksi voitaisiin kuitenkin ot-
10556: ja järkyttäisivät rahamarkkinoita. Näissä oloissa       taa, ettei finanssipolitiikan tai muun talouspolitii-
10557:  tuotannon kasvun ja työllisyyden turvaaminen           kan toimin sentään voimistettaisi suhdanneheilah-
10558: 138
10559: 
10560: teluja. Tavoitteen saavuttamisen yksi keskeinen        tuotannosta ja käytöstä maakohtaisten finanssi-
10561: edellytys on kunnollinen suhdanne-ennusteiden          poliittisten ratkaisujen perustana. Nykyistä jäy-
10562: tuotanto.                                              kemmän valuuttakurssipolitiikan oloissa finans-
10563:    Suhdanne-ennusteiden suuri merkitys ja vastuu       sipolitiikan vastuu maan taloudellisesta hyvin-
10564: edellyttävät, että valtiovarainministeriö kiinnittää   voinnista korostuu. Tältä kannalta on olennai-
10565: tulevaisuudessa tuntuvasti huomiota suhdanne-en-       sen tärkeää, että eduskunta ja valtiovarainmi-
10566: nusteiden osuvuuden parantamiseen mm. ennuste-         nisteriö selvittävät perusteellisesti, mitä vaiku-
10567: menetelmiä, tiedontuotantoa ja uusia suhdanne-         tuksia ETA-sopimuksella ja Suomen mahdolli-
10568: osoittimia kehittämällä. Vaikka valtiovarainmi-        sella EY-jäsenyydellä on maamme talouspoliit-
10569: nisteriö on ilmoittanut ryhtyneensä jo ennuste-        tiselle autonomialle yleensä sekä finanssipoliitti-
10570: työnsä tehostamiseen, on syytä painottaa tämän         sen päätöksenteon edellytyksille ja rajoituksille
10571: toiminnan jatkuvaa parantamistarvetta finanssi-        erityisesti. Valtiontilintarkastajien mielestä ta-
10572: poliittisen päätöksenteon keskeisenä perustana.        voitteeksi tulee asettaa integraatio-oloihin sovel-
10573:     Taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen          tuvien finanssipoliittisten menettelytapojen ke-
10574: oloissakaan, huolimatta mahdollisesta yhteisen         hittely, tavoite- ja keinovalikoimien selvittely
10575: talouspolitiikan linjan vaatimuksesta, ei ole syy-     sekä päätöksentekojärjestelmän ja sitä tukevan
10576: tä luopua itsenäisten taloudellisten ennusteiden       valmistelujärjestelmän muodostaminen.
10577:                                                                                                     139
10578: 
10579: 
10580: 
10581: 
10582:                              Opetusministeriön hallinnonala
10583: 
10584:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-    tään Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Joensuun,
10585: kastuksen opetusministeriössä 13.5.1992ja Neu-       Turun, Tampereen ja Lapin yliopistoissa sekä
10586: vostoliittoinstituutissa 27.11.1991 sekä opetus-     Åbo Akademissa. Opettajankoulutus jäJjeste-
10587: hallituksessa 1.4.1992.                              tään yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa
10588:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat      tai muussa vastaavassa yksikössä, jota laissa
10589: käsitelleet opettajankoulutuksen epäkohtia, tut-     kutsutaan opettajankoulutusyksiköksi. Yliopis-
10590: kijoiden siirtoa Suomeen ja Suomesta muihin          ton opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta
10591: maihin, ulkopoliittista tutkimusta, konservoin-      haJjoittelukoulun opetushaJjoituksesta ja tutki-
10592: tialan koulutusta ja autokouluopetuksen anta-        muksesta on annettu oma lakinsa (143/85) ja
10593: mista oppilaitoksissa.                               asetuksensa (336/85). Opettajankoulutuslakia on
10594:    Opetusministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin        vuosien mittaan muutettu useaan kertaan. Usei-
10595: yhteydessä on käsitelty hallinnonalan keskeistä      ta lain alkuperäisiä pykäliä on myös kokonaan
10596: toimintaa kertomusvuonna, toimenpiteitä Suo-         kumottu. Opettajankoulutusasetus sisältää tär-
10597: men koulutusjäJjestelmää, koulutuksen tasoa ja       keimmät säännökset. Myös asetusta on useita
10598: kehittämislinjoja koskevan selonteon johdosta,       kertoja muutettu.
10599: luonnontieteiden ja matematiikan opettajien             0 p et t aj ien      m ä ä r ä. Lukuvuonna
10600: koulutusta ja Arktisen keskuksen toimintaa.           1990-91 peruskouluissa oli 42 601 päätoimista
10601:                                                      opettajaa, joista viranhoitajia oli 38 179 ja pää-
10602:                                                      toimisia tuntiopettajia 4 441. Luvut sisältävät
10603:                                                      sekä suomen- että ruotsinkielisen koulutoimen.
10604:               Opetusministeriö                       Mukana ovat rehtorit, luokanopettajat, lehtorit,
10605:                                                      aineenopettajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat
10606:    Opettajankoulutuksen kehittäminen. Y 1e i s -     ja erityisluokanopettajat.
10607: t ä. Viime vuosikymmeninä toteutetut koulutus-          Peruskoulujen päätoimisista viranhoitajista
10608: uudistukset ovat vaatineet myös opettajankoulu-      oli lukuvuonna 1990--91 muodollista kelpoi-
10609: tuksen laajentamista ja tason nostamista. Perus-     suutta vailla 7,9 %, mikä on 3 113 opettajaa.
10610: koulun luokanopettajan tutkintoon johtava            Suhteellisesti eniten muodollisesti epäpäteviä vi-
10611: koulutus siirrettiin v. 1973-74 korkeakoului-        ranhoitajia oli erityisopetuksessa, joskin opetta-
10612: hin. Koulutus uudistettiin 1980-luvun vaihteessa     jatilanne erityisopetuksessa on opetusministe-
10613: perustutkintotasoiseksi. Opettajavajauksen pois-     riön antaman tiedon mukaan viime vuosina
10614: tamiseksi erityisesti luokanopettajien ja taideai-   jonkin verran parantunut. Kuitenkin erityisope-
10615: neiden opettajien koulutusta on laajennettu ja       tuksessa epäpätevien viranhoitajien määrä oli
10616: jäJjestetty myös poikkeuskoulutusta. Opettajan-       12,7% suomenkielisessä koulutoimessa ja 25%
10617: koulutuksen kehittämisen yleinen tavoite on ol-      ruotsinkielisessä koulutoimessa. Peruskoulun
10618: lut, että koulutus vastaisi laadultaan ja määräl-    ala- ja yläasteella muodollista kelpoisuutta vailla
10619: tään kehittyvän koululaitoksen tarpeita.             olevien opettajien osuus on lisääntynyt.
10620:     L a i n s ä ä d ä n t ö. Peruskoulun ja lukion      Muodollista kelpoisuutta vailla olevien luo-
10621: opettajien koulutuksen jäJjestäminen perustuu        kanopettajien (yhteensä 18 448) osuus on luku-
10622: opettajankoulutuslakiin (844/71 ), opettajankou-     vuoden 1980--81 1,2 %:sta kasvanut 9,3 %:iin
10623: lutusasetukseen (486/86) sekä kasvatustieteelli-     lukuvuonna 1990-91. Eniten muodollisesti epä-
10624: sistä tutkinnoista ja opinnoista annettuun ase-      päteviä oli Uudenmaan läänissä (14,4 %)ja vähi-
10625: tukseen (530/78). Opettajankoulutusta jäJjeste-      ten Keski-Suomen läänissä (4,7 %).
10626: 320730U
10627: 140
10628: 
10629:   Läänien väliset erot lukuvuonna 1990-91            viensä ja toimintaolosuhteidensa mukaisesti.
10630: näkyvät seuraavasta asetelmasta 1:                   Opetustuntien enimmäismäärä on opetuksen
10631:                                                      järjestämisen kannalta ohjeellinen. Käytännön
10632: Lääni                     Muodollista kelpoisuutta   opetustyössä se voidaan ylittää tai alittaa.
10633:                             vailla olevat luokan-        - Opettajankoulutuksen muutos on vaikut-
10634:                                    opettajat
10635:                           määrä               %
10636:                                                      tanut 1980-luvulla opettajatarpeeseen. Uusitut-
10637:                                                      kintojärjestelmä on pidentänyt opiskeluaikaa.
10638: Uudenmaan ........ . 3 674                 14,4      Opiskelijoiden työssäkäynti opiskeluaikana sekä
10639: Turun ja Porin ... . 2 576                  8,5      opintojen keskeyttäminen ovat myös lisäänty-
10640: Hämeen .............. . 2 197               8,0      neet.
10641: Kymen ................ . 1 154              8,1          - Lisäksi uusi opettajantutkinto antaa mah-
10642: Mikkelin ............. .     848            9,6      dollisuuksia siirtyä työelämään koulun ulkopuo-
10643: Pohjois-Karjalan .           789            8,1      lelle. Opettajien ikärakenteen vaikutus opettaja-
10644: Kuopion ............. . 1 112              10,0      tarpeeseen on ollut myös selvä. 1950-luvulla
10645: Keski-Suomen .... .          997            4,8      suuria ikäluokkia varten koulutetut opettajat
10646: Vaasan ............... . 1 985              9,3      ovat tällä hetkellä eläkeiässä. 1990-luvulla opet-
10647: Oulun ................. . 2 100             7,5      tajatarvetta lisäävät erityisesti opettajien uudet
10648: Lapin .................. . 1 016            5,3      varhaiseläkejärjestelmät.
10649: Yhteensä ............ . 18 448              9,3          - Opettajia on siirtynyt kasvaneen koulu-
10650:                                                      hallinnon, lähinnä kunnan, palvelukseen.
10651: 1
10652:     Ei sisällä Ahvenanmaata.                             - Eräillä alueilla, varsinkin pääkaupunki-
10653:                                                       seudulla, muuttoliike on lisännyt opettajatarvet-
10654:     Opettajatarpeen               muutokset.         ta ja samanaikaisesti asuntotilanne vaikeuttaa
10655: Opetusministeriön antaman selvityksen mukaan         hakeutumista avoimiin työpaikkoihin.
10656: peruskoulun luokanopettajien opettajatarpeen             Ikäryhmien pienentymisellä on opetusminis-
10657: kasvuun ovat vaikuttaneet lähinnä seuraavat          teriön käsityksen mukaan vaikutusta pitkällä
10658: seikat:                                              aikavälillä perusopetusryhmien määrään ja sitä
10659:     - Peruskoulujärjestelmään        siirryttäessä   kautta jonkin verran luokanopettajien virkojen
10660: 1970-luvulla entisten keskikoulujen alimmat luo-     määrään. Tästä aiheesta on opetusministeriössä
10661: kat (1-2 luokat) siirtyivät ala-asteen koulujen       tehty selvityksiä, jotka ovat valmistuneet v. 1985
10662: luokiksi (5-6 luokat).                               ja 1987. Tällöin on tarkasteltu kehitystä v.
10663:     - Koulutuksen voimavaroja on muutettu             1985-2005. Enemmän kuin ikäryhmien pienen-
10664:  1970-80-lukujen vaihteessa mm. siten, että ase-     tyminen näyttää opettajatarpeeseen vaikuttavan
10665: tuksella muutettiin perusopetusryhmien kokoa,        muut koulutuspoliittiset ratkaisut. Kertomus-
10666: jolloin ala-asteen kahden ensimmäisen luokan         vuonna lakkautettiin 34 ala-asteen koulua.
10667: perusopetusryhmän kooksi tuli 25 oppilasta en-       Aiemmin ala-asteen kouluja on lakkautettu vuo-
10668: tisen 32 oppilaan sijasta.                            sittain keskimäärin 20. Opetushallitus on arvioi-
10669:     - Opettajanvirkojen palkkauksen valtion-          nut toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille
10670: osuuden edellytykseksi säädettyjä oppilasmääriä       1992-96, että maassamme lakkautetaan vuosit-
10671: on tarkistettu siten, että luokanopettajan virka     tain n. 80 ala-asteen koulua.
10672: on voitu säilyttää pienemmällä oppilasmäärällä           Opetusministeriö on arvioinut, että maassam-
10673: kuin aiemmin.                                        me oli lukuvuonna 1990-91 861 sellaista ala-
10674:     - Myös siirtyminen tuntikehysjärjestelmään       asteen koulua, joiden oppilasmäärä oli enintään
10675:  1.8.1985 lukien on eräissä tapauksissa tuonut       20. Oulun, Lapin ja Mikkelin lääneissä oli eniten
10676: jonkin verran lisää opetustunteja ala-asteelle.       tällaisia kouluja, yhteensä lähes 350, ja Ahve-
10677: Aineenopettajien (lehtorit) tarpeeseen yläasteella   nanmaan ohella Uudellamaalla vähiten, lähes
10678: on erityisesti vaikuttanut tuntikehysjärjestelmän    40. Voidaan arvioida, että koulujen lakkautta-
10679: käyttöönotto. Tuntikehysjärjestelmän rajoissa        minen kohdistuu tulevina vuosina juuri näihin
10680: perusopetusryhmät voidaan jakaa erisuuruisiksi       pieniin ala-asteen kouluihin. Kun nämä pienet
10681: koulun haluamalla tavalla. Tuntikehyksenä tar-       koulut ovat sijoittuneet enimmäkseen juuri Ou-
10682: koitetaan laskennallisin perustein määrättyä         lun ja Lapin lääneihin, joissa muodollista kelpoi-
10683: opetustuntien enimmäismäärää, jonka rajoissa          suutta vailla olevien opettajien määrä on myös
10684: oppilaitos päättää opetusjärjestelyistään ja ope-     keskiarvoa pienempi, vapautuu tätä kautta muo-
10685: tusryhmiensä muodostamisesta koulutustehtä-          dollisestikin päteviä opettajia muualle.
10686:                                                                                                              141
10687: 
10688:     Opetusministeriö ja kuntien keskusjärjestöt          ten opintojen opetusharjoittelun toisesta luku-
10689: allekirjoittivat kertomusvuoden kesällä pöytä-           kaudesta. Muista maista poiketen Suomessa on
10690: kirjan kuntien koulutoimen säästötoimista. On            perinteisesti muotoutunut käytännöksi se, että
10691: kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, miten sääs-        opettajan virkoihin pyritään saamaan runsaasti
10692: tötoimet vaikuttavat kuntien opettajanvirkoihin.         erivapauksia. Muissa maissa käytäntö on pikem-
10693: Säästöt kohdistunevat ilmeisimmin opettajien             minkin se, että kelpoisuutta laajennetaan koulu-
10694: ylityötunteihin ja jonkin verran myös tuntiopet-         tusteitse eikä erivapausmenettelyä ole lainkaan.
10695: tajien tehtäviin.                                           Vuonna 1989 peruskoulun ja lukion eriva-
10696:     Opettajien            kelpoisuusvaati-               paushakemuksia oli yhteensä 311, joista 144
10697: musten väljentäminen ja eriva-                           hyväksyttiin ja 167 hylättiin. Vuonna 1990 hake-
10698: p a u s m e n e t t e 1y n    k e h i t t ä m i n e n.   muksia oli yhteensä 257, joista 125 hyväksyttiin
10699: Eri koulumuotojen opettajien kelpoisuusvaati-            ja 132 hylättiin. Kertomusvuonna erivapausha-
10700: muksista on säädetty eri oppilaitoksia koskevis-         kemuksia tehtiin 214, joista hyväksyttiin 96 ja
10701: sa asetuksissa. Eri oppilaitoksilla on erilaiset         hylättiin 118. Peruskoulun ja lukion erivapaus-
10702: yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset Näin ei          hakemusten suuri määrä johtuu opetusministe-
10703: yhtä oppilaitosmuotoa varten hankittu opetta-            riön mukaan siitä, että näiden koulumuotojen
10704: jankoulutus yleensä tuota kelpoisuutta toiseen           puolella on ollut pitkään opettajapula. Tällöin
10705: oppilaitosmuotoon. Esimerkiksi peruskoulun               koululaitos on pystynyt työllistämään eri tavoin
10706: opettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty           ja eri määrin koulutusta saaneita henkilöitä. Jos
10707: peruskouluasetuksessa (718/84) ja lukion opetta-         he ovat selvinneet tehtävistään, heille on synty-
10708: jien kelpoisuusvaatimuksista lukioasetuksessa            nyt tarve erivapauden saamiseen. Jos otetaan
10709: (719/84). Näin kelpoisuus peruskoulun ja lukion          peruskoulun ja lukion lisäksi huomioon myös
10710: opettajanvirkoihin saadaan pääsääntöisesti vain          ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot sekä
10711: tietyllä koulutuksella. Tällöin ei ole otettu huo-       kansalais- ja työväenopistot, oli hakemuksia
10712: mioon opettajien mahdollista liikkuvuutta esim.          esim. v. 1990 yhteensä 394,joista 214 hylättiin, ja
10713: ammatillisista oppilaitoksista peruskouluun ja           kertomusvuonna yhteensä 297, joista hyväksyt-
10714: lukioon. Kuitenkin jonkin koulumuodon opet-              tiin 154 ja hylättiin 143.
10715: tajanvirkaan hankittu kelpoisuus saattaisi antaa             Opetusministeriö asetti vuoden 1990 lopulla
10716: hyvät valmiudet hoitaa tehtäviä myös muualla.            opettajien kelpoisuustoimikunnan, joka sai
10717: Toisaalta tämä joustamattomuus luo myös tilas-           työnsä valmiiksi kertomusvuoden syksyllä. Toi-
10718: tollista harhaa, sillä muualla pätevä opettaja           mikunta teki mietinnössään (KM 1991:31) ehdo-
10719:  saattaa toisessa koulumuodossa tulla merkityksi         tuksen peruskoulun, lukion, ammatillisten oppi-
10720:  kelpoisuutta vailla olevaksi opettajaksi. Tilastol-     laitosten, kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
10721:  lista vääristymää saattaa tosin syntyä myös siten,      väenopistojen opettajien kelpoisuusvaatimusten
10722:  että erivapautta hakevien joukossa on henkilöi-         väljentämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Sen tavoite
10723:  tä, jotka hakevat erivapautta vuodesta toiseen,         oli edistää opettajien liikkuvuutta oppilaitos-
10724: vaikka eivät ole sillä välin juuri suorittaneet          muodosta ja tehtävästä toiseen.
10725:  lisäopintoja.                                               0 p i s k e 1 i j a m ä ä r i e n k e h i t y s. Luo-
10726:      Erivapauksien määrää lisää myös ulkomailla          kanopettajien peruskoulutuksen aloituspaikka-
10727:  opiskelu, johon on haettu korjausta ulkomailla          määrä oli v. 1985 n. 700, joista ruotsinkielisiä 64,
10728:  suoritettujen tutkintojen rinnastuslainsäädäntöä        ja kertomusvuonna 900, joista ruotsinkielisiä 80.
10729:  kehittämällä. Erivapaushakemusten määrää li-            Poikkeuskoulutukseen otettiin v. 1987 pääkau-
10730:  sää myös se, että tähän ryhmään luetaan myös            punkiseudulla 20 opiskelijan ryhmä. Tätä koulu-
10731:  ne henkilöt, jotka erottuaan kirkosta tarvitsevat       tusmuotoa laajennettiin myös muualle Suomeen,
10732:  erivapauden uskonnonopetuksen antamiseen.               niin että kertomusvuonna n. 200 pääsi poikkeus-
10733:      Eri oppilaitosmuotojen opettajien kelpoisuus-       koulutukseen. Pääpaino oli suurimmilla vajaus-
10734:  vaatimusten yksityiskohtaisuudenja tästä aiheu-         alueilla, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.
10735:  tuvan joustamattomuuden vuoksi opetusalalla                 Taideaineiden vajausta on lievitetty lisäämällä
10736:  tehdään runsaasti erivapaushakemuksia. Käsi-            musiikinopettajien aloituspaikkamääriä Sibe-
10737:  tellyistä erivapaushakemuksista noin puolet tu-         lius-Akatemiassa ja Jyväskylän yliopistossa 45
10738:  lee hylätyksi. Peruskoulun ja lukion opettajat          paikasta yhteensä 60 paikkaan sekä järjestämäl-
10739:  hakevat eniten erivapautta erityisluokan opetta-        lä poikkeuskoulutusta. Oulun yliopistossa alkaa
10740:  jan ja erityisopettajan virkojen kelpoisuusvaati-        tämän vuosikymmenen puolivälissä musiikin-
10741:  muksista sekä aineenopettajan kasvatustieteellis-        opettajien koulutus. Kuvaamataidonopettajien
10742: 142
10743: 
10744: koulutusta on alettu järjestää Taideteollisen kor-     epätarkoituksenmukainen ja vaatii pikaista uudis-
10745: keakoulun lisäksi myös Lapin yliopistossa. Li-         tamista. Tällä hetkellä eri opettajaryhmien teho-
10746: säksi on järjestetty poikkeuskoulutusta.               kas käyttö on vaikeaa ja koulurajojen ylittäminen
10747:     Kertomusvuoden jälkeen on eduskunnassa             eri kouluasteiden välillä lähes mahdotonta. Eri
10748: hyväksytty lait taiteen perusopetuksesta sekä          koulumuotojen kelpoisuusvaatimuksia tuleekin
10749: peruskoululain 26 §:n ja lukiolain 18 §:n muutta-      kehittää niin, että opettajien mahdollinen liikku-
10750: misesta (424-426/92). Esitykset edellyttävät           vuus eri koulumuotojen välillä turvataan. On ope-
10751: opettajien saatavuuden lisäämistä.                     tuksen ja yksilön voimavarojen tuhlausta, jos opet-
10752:     Muiden aineenopettajien aloituspaikkamäärä         tajien liikkuvuus eri koulumuotojen välillä vaatii
10753: on ollut riittävä. Ongelmana on opetusministe-         päällekkäistä ja moninkertaista opettajankoulu-
10754: riön ilmoituksen mukaan ollut, etteivät kiintiöt       tusta. Julkishallinnon norminannon vähentyessä
10755: ole täyttyneet. Tähän on pyritty vaikuttamaan          ei opettajanvirkojenkaan kelpoisuusvaatimusten
10756: kehottamalla yliopistoja tehostamaan opintojen         pitäisi olla niin tiukkoja, että ne asettavat koh-
10757: ohjausta ja opastusta.                                 tuuttomia rajoituksia opettajan siirtymiselle sel-
10758:     Opiskelijavalintoja on kehitetty keskitetysti      laiselle opetusalalle, johon hänellä on parhaat
10759: kertomusvuonna lakkautetun opettajankoulu-             edellytykset. Valtiontilintarkastajat kiirehtivät
10760: tusneuvoston valintajaostossa sekä opetusminis-        sellaisten uudistusten aikaansaamista, joilla opet-
10761: teriön asettamassa työryhmässä, jonka muistio          tajien kelpoisuusehtoja yhtenäistetään ja väljenne-
10762: valmistui v. 1988. Muistion perusteella annettiin      tään nykyisestään.
10763: uusitut suositukset ensimmäisen kerran vuoden              Yksityiskohtaisista kelpoisuusvaatimuksista
10764: 1989 valintoja varten. Tällöin vähennettiin todis-     seuraa myös, että opetusalalla tehdään vuosittain
10765: tusten painoarvoa ja annettiin enemmän merki-          runsaasti erivapaushakemuksia. Tämä on osoitus
10766: tystä työkokemukselle ja mm. harrastustoimin-          myös siitä, ettei kelpoisuusvaatimuksia ole kyetty
10767: nalle. Tasa-arvolakiin perustuen samalla poistet-      kehittämään uusia oloja ja vaatimuksia vastaavik-
10768: tiin sukupuolikiintiöt luokanopettajien koulu-         si. Kun tilanne on ollut jo pitkään tämä, kysymys
10769: tuksesta. Muissa opettajaryhmissä niitä ei ole         on valtiontilintarkastajien mielestä pitkälti ope-
10770: koskaan ollutkaan. Vaikutuksia seurattaessa on         tusviranomaisten saarnattomuudesta tarttua tä-
10771: todettu, että miehiä valitaan koulutukseen nyt n.      hän epäkohtaan.
10772: 20%.                                                       Lopuksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät
10773:     Opettajankoulutuksen yleinen tavoite tulisi olla   huomiota sivistysvaliokunnan mietinnössä Suo-
10774: se, että koulutus laadultaan ja määrältään vastaa      men koulutusjärjestelmää, koulutuksen tasoa ja
10775: kehittyvän koululaitoksen tarpeita. Tähän pää-         kehittämislinjoja koskevasta selonteosta ( Siv M
10776: määrään on pyrittävä opettajankoulutuksen jatku-       n:o 11/1990 vp.) olevaan kannanottoon, jonka
10777: valla uudistamistyöllä ja kehittämällä opiskelija-     mukaan miesopettajia tarvitaan nykyistä enem-
10778: valintoja. Koulutuksen tulisi antaa laaja-alainen      män lasten kasvattajina ja esikuvina.
10779: ammattipätevyys, johon liittyy joustavai täyden-
10780: nyskoulutusmahdollisuudet. Yhteiskunnan sosiaa-            Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen kehittä-
10781: listen ja taloudellisten muutosten vuoksi opettajan    minen. U 1 k o p o 1i i t t i s e n t u t k i m u k-
10782: työ lasten ja nuorten kehityksen ja koulumenes-        s en nyky t i 1 a. Ulkopolitiikan ja kansainvä-
10783: tyksen turvaajana entisestäänkin korostuu.             listen suhteiden tutkimustarve on kasvanut ja
10784:     Opettajien määrän tarvetta on vaikea tarkoin       muuttunut maailmalla tapahtuvien nopeiden
10785: ennustaa. Kertomusvuonna ja sen jälkeen päätetyt       muutosten vuoksi. Muutokset mm. Itä- ja Keski-
10786: säästötoimet vähentävät opettajien määrän tarvet-      Euroopassa, Länsi-Euroopan tiivistyvä integ-
10787: ta. On lisäksi luultavaa, että esim. kuntien koulu-    raatio, kehitys Aasiassa sekä muutokset kehitys-
10788: virastoissa ja -toimistoissa on ilmeisen runsaasti     maiden ja teollisuusmaiden suhteissa vaativat
10789: opettajankoulutuksen saanutta henkilöstöä, joka        kansainvälisten suhteiden tutkimuksen uudel-
10790: kunnan supistustoimien ja hallinnon järkiperäistä-     leenarviointia. Suomen pohjoinen sijainti ja ase-
10791: misen vuoksi joutunee siirtymään takaisin koulu-       ma Itämeren alueen valtiona edellyttävät uuden-
10792: tustaan vastaavaan työhön kouluihin. Tällöin pä-       laista painopisteajattelua turvallisuus-, ympäris-
10793: tevien opettajien määrä kasvaa.                        tö-, talous- ja ulkopolitiikan sekä yleisten kan-
10794:     Opettajien kelpoisuusehdot ovat nykyisellään       sainvälisten suhteiden tutkimuksen aloilla.
10795: koulumuotokohtaisia. Niissä määritellään kelpoi-           Ulkopolitiikan alueen tutkimusta on maas-
10796: suuden edellytykset yksityiskohtaisesti. Valtionti-    samme tehty erityisesti Rauhan- ja konfliktintut-
10797: lintarkastajien mielestä nykyinen järjestelmä on       kimuslaitoksella ja Ulkopoliittisen tutkimuksen
10798:                                                                                                         143
10799: 
10800: säätiön ylläpitämässä Ulkopoliittisessa instituu-      Vuonna 1982 opetusministeriö velvoitti valtion
10801: tissa. Lisäksi tutkimustyötä tehdään Sotakor-          tiedeneuvoston aloitteesta Neuvostoliittoinsti-
10802: keakoulun alaisessa Sotatieteen laitoksessa sekä       tuutin laatimaan selvityksen Suomessa harjoitet-
10803: Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen             tavasta sosialististen maiden tutkimuksesta ja
10804: alaisissa laitoksissa ja Neuvostoliittoinstituutis-    sen kehittämisestä. Neuvostoliittoinstituutti jätti
10805: sa.                                                    selvityksen Idäntutkimuksen tila ja kehittämis-
10806:     Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos on pe-         tarpeet Suomessa opetusministeriölle vuoden
10807: rustettu 23.1.1970 annetulla lailla. Asetus Rau-       1983 keväällä.
10808: han- ja konfliktintutkimuslaitoksesta (1163/87)            Opetusministeriö asetti marraskuussa 1990
10809: on annettu 23.12.1987. Laitoksessa on 10 vaki-         Venäjän, Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan tutki-
10810: naista työntekijää, joista yksi on sopimuspaik-        muksen työryhmän, jonka selvitys valmistui ker-
10811: kainen johtaja. Peruspalkkaisia ovat kaksi eri-        tomusvuoden lokakuussa (Opetusministeriön
10812: koistutkijaa, kolme tutkimusassistenttia, ama-         työryhmän muistioita 1991:36).
10813: nuenssi, konekirjoittaja, tekstinkäsittelijä ja toi-       Nykyinen tutkimusalue voidaan jakaa huma-
10814: mistosihteeri.                                         nistisiin tieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Huma-
10815:     Ulkopoliittinen instituutti on säätiöpohjainen     nistisiin tieteisiin voidaan sisällyttää slaavilaiset
10816: tutkimuslaitos, jossa on johtaja, tutkimuspääl-        ja balttilaiset kielet ja kirjallisuus, suomensukui-
10817: likkö, kaksi erikoistutkijaa, tiedotuspäällikkö,       set ja altailaiset kielet, arkeologia, taidehistoria,
10818: toimistonhoitaja, i~formaatikko, kolme toimis-         kansanrunous ja kansatiede, teologia, uskonto-
10819: tosihteeriä ja lisäksi määräaikaisia projektitutki-    tiede ja historia. Yhteiskuntatieteisiin voidaan
10820: joita.                                                 taas sisällyttää taloustieteet, politiikan tutkimus,
10821:      Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen me-        oikeustiede, sosiologia ja kasvatustiede.
10822:  not olivat kertomusvuonna n. 3,2 Mmk ja Ulko-             Neuvostoliiton naapuruus talous- ja kauppa-
10823:  poliittisen instituutin n. 4,4 Mmk, josta valtion-    suhteineen on tukenut korkeakoulujemme venä-
10824:  osuutta 3,1 Mmk.                                      jän kielen opetuksen ja tutkimuksen erikoisase-
10825:      Opetusministeriö asetti keväällä 1992 työryh-     maa muihin slaavilaisiin kieliin nähden. Venäjää
10826:  män selvittämään kansainvälisten suhteiden tut-       voi pääaineena opiskella Helsingin, Joensuun,
10827:  kimusta. Työryhmän tuli tehdä kokonaiskartoi-         Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa,
10828:  tus maassamme harjoitettavasta kansainvälisten        Abo Akademissa, Helsingin kauppakorkeakou-
10829:  suhteiden tutkimuksesta sekä ehdotus mahdol-          lussa ja v. 1981 yliopistojen yhteyteen liitetyissä
10830:  lisine vaihtoehtoineen maamme kansainvälisten         Kouvolan, Tampereen ja Savonlinnan kääntä-
10831:  suhteiden tutkimuksen tavoitteista, keskeisistä       jänkoulutuslaitoksissa. Venäjä on sivuaineena
10832:  kohteista, rahoituksesta ja muusta järjestelystä.     myös Vaasan yliopiston nykykielten, kulttuurin
10833:  Erityisesti työryhmän tuli selvittää mahdollisuu-     ja viestinnän koulutusohjelman kääntämisen
10834:  det Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen ja         suuntautumisvaihtoehdossa.
10835:  Ulkopoliittisen instituutin entistä kiinteämpään          Turun kauppakorkeakoulussa, Helsingin
10836:  yhteistyöhön sekä mahdollisuudet liittää tähän        ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa ja Vaasan
10837:  yhteistyöhön myös eräitä Neuvostoliittoinstituu-      yliopistossa taloustieteitä opiskelevat voivat si-
10838:  tin toimintoja. Työryhmälle oli varattu määrä-        sällyttää kieliopinto-ohjelmaansa myös venäjän
10839:  aikaa 30.10.1992 saakka.                              kielen.
10840:      Venäjän ja Itä-Euroopan tut-                          Ainoastaan Helsingin yliopistossa opiskelija
10841:  ki m u k s e n n y k y t i 1a. Entiseen Neuvosto-     voi valita pääaineekseen muun slaavilaisen kie-
10842:  liittoon ja Itä-Eurooppaan kohdistuvan yhteis-        len kuin venäjän. Helsingin yliopiston slaavilais-
10843:  kuntatieteellisen tutkimuksen vähyyttä alettiin       ten kielten laitoksessa pääasiassa vierailevin leh-
10844:  pohtia vakavasti ensimmäisen kerran 1960-lu-          torein hoidettu opetus puolassa, tshekissä, ser-
10845:  vulla. Keskustelun aloitti varsinaisesti Ulkopo-      bokroaatissa ja bulgariassa ei kuitenkaan anna
10846:  liittisen instituutin monistesarjan Sovjetologisia    syventävien opintojen vaiheessa olevalle opiske-
10847:  tutkimuksia ja myöhemmin INFO-sarjan ympä-            lijalle riittävää teoreettista pohjaa.
10848:  rille 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa ryhmitty-          Slaavilaisten kielialueiden muuttuneet olosuh-
10849:  nyt Neuvostoliiton tutkimuksen ryhmä. Helsin-         teet avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia
10850:  gin yliopiston konsistorin 1960-luvun lopulla         myös entisen Neuvostoliiton nykyisten rajojen
10851:  asettama Itä-Euroopan tutkimus- ja opetustoi-         sisälle jäävien kielten, kirjallisuuksien ja kulttuu-
10852:  mikunta ehdotti, että Helsinkiin perustettaisiin      rien tutkimukselle. Suomen kannalta tärkeitä
10853:  yhteispohjoismainen Itä-Eurooppa-instituutti.         kielten ja kulttuurientutkimusalueita ovat lisäk-
10854: 144
10855: 
10856: si Baltian maat, Unkari, Puola ja Tshekkoslova-        rian uudelleen tutkiminen korostavat entises-
10857: kia sekä entisen Neuvostoliiton alueen itäslaavi-      tään historian tutkimuksen tärkeyttä.
10858: laiset kielet ukraina ja valkovenäjä. Baltian maat        Itsenäisyyden alkuaikojen jälkeen ei korkea-
10859: ja Puola ovat Suomen yhteistyökumppaneita              kouluissamme ole ollut Venäjän historian pro-
10860: Itämeren alueella. Tshekkoslovakialla on tärkeä        fessuuria. Muutamiin itätutkimuksen kysymyk-
10861: kulttuuri- ja kauppapoliittinen asema Keski-           siin erikoistuneet tutkijat antavat dosenttiope-
10862: Euroopassa.                                            tusta, mutta alan varsinaisia virkoja on vain
10863:    Balttilaisista kielistä opetetaan liettuaa Hel-     yksi, Itä-Euroopan historian assistentuuri Hel-
10864: singin yliopiston slaavilaisten kielten laitoksella.   singin yliopiston Renvall-instituutissa. Tutki-
10865: Latvian kielen opetus aloitettiin kertomusvuo-         musvirkoja on kehitettävä, jotta ala kehittyy ja
10866: den syksyllä.                                          tutkijoita voidaan kouluttaa hyödyntämään
10867:    Viime vuosikymmeninä eri yliopistot ja Koti-        Helsingin yliopiston kirjaston laajoja slaavilai-
10868: maisten kielten tutkimuskeskus ovat kyenneet           sia kokoelmia, Neuvostoliittoinstituutin kirjas-
10869: solmimaan tutkimussuhteita itämerensuomalai-           toa ja Valtionarkiston asiakirjoja. Vuosisadan
10870: siin kansoihin, ennen kaikkea virolaisiin ja kar-      vaihteessa Helsingin yliopistossa oli vielä neljä
10871: jalaisiin. Suomensukuisten kielten opetuksesta ja      Venäjään erikoistunutta professuuria. 1920-lu-
10872: tutkimustyöstä vastaavat Helsingin yliopisto,          vulle tultaessa venäjän kielen ja kirjallisuuden
10873: jossa on kolme oppiainetta (itämerensuomalaiset        sekä valtio-oikeuden professorin virat lakkau-
10874: kielet, suomalais-ugrilainen kielentutkimus sekä       tettiin ja historian ja valtio-opin professorien
10875: unkarin kieli ja kulttuuri), Turun yliopisto (suo-     virat muutettiin yleisen historian professuu-
10876: malais-ugrilainen kielentutkimus) ja Oulun yli-        reiksi.
10877: opisto (saamen kielen ja saamelaiskulttuurin               Entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan yh-
10878: oppituoli).                                            teiskuntatieteellistä tutkimusta tehdään Suomes-
10879:     Venäläisen kuvataiteen tutkimuksessa vah-          sa useissa laitoksissa. Neuvostoliittoinstituutin
10880: vimmat perinteet ovat ikonitaiteen tutkimuksel-        lisäksi näitä laitoksia ovat Helsingin yliopiston
10881: la. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella    Renvall-instituutti, Ulkopoliittinen instituutti,
10882: on valmistunut myös väitöskirjoja tältä alalta.        Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun SEV-
10883: Helsingin yliopistossa on myös taidehistorian,         ryhmä ja Turun kauppakorkeakoulun Itäkau-
10884: erityisesti ikonitaiteen tutkimuksen dosentti,         pan instituutti. Merkittävää kulttuuris-yhteis-
10885: joka on jo pitkän aikaa antanut opetusta ikoni-        kunnallista tutkimusta tehdään maan kuudessa
10886: taiteen tutkimuksessa. Ikonitaidetta on viime          venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä slaavilaisen
10887: aikoina tutkittu myös Åbo Akademin taidehis-           filologian laitoksessa. Tutkimuksen kannalta
10888: torian laitoksella.                                    tärkeimmät kirjastot ovat Helsingin yliopiston
10889:     Helsingin yliopiston teologisessa tiedekun-        slaavilainen kirjasto ja Neuvostoliittoinstituutin
10890: nassa Itä-Eurooppaa ja Venäjää koskevan tut-           kirjasto.
10891: kimuksen voidaan sanoa alkaneen varsinaisesti              Idänkaupan ja kansainvälisten suhteiden tut-
10892: v. 1961, jolloin tiedekuntaan perustettiin orto-       kimus ei välttämättä vaadi aina tutkijalta venä-
10893: doksian laitos. Vaikka ortodoksian laitos kes-         jänkielen taitoa tai Itä-Euroopan maista peräi-
10894: kittyi alkuaikoinaan voimakkaasti bysanttilai-         sin olevien lähteiden laajamittaista käyttöä. En-
10895: seen kulttuuriin ja kirkon toiminnan kartoituk-        tiseen Neuvostoliittoon tai Itä-Eurooppaan eri-
10896: seen, sen toiminta laajeni myös Venäjän ja             koistuvan tutkijan on sitä vastoin hyvä osata
10897: Karjalan ortodoksisen kirkon perinteen ja              venäjänlisäksi muitakin slaavilaisia kieliä. Kieli-
10898: vaikutuksen tutkimukseen. Joensuun yliopiston          taidon puutetta pidetäänkin yhtenä syynä siihen,
10899: ortodoksisen teologian laitos on pyrkimässä            että Venäjään, Neuvostoliittoon ja Itä-Euroop-
10900: tutkimusyhteistyöhön Pietarin hengellisen aka-         paan perehtyneitä yhteiskuntatieteilijöitä on
10901: temian kanssa. Tutkimuskohteena on mm. idän            maassamme vähän. Opetusministeriön em. työ-
10902: ja lännen teologisten traditioiden vuorovaiku-         ryhmän mukaan muita syitä ovat mm. seuraa-
10903: tus, erityisesti Karjalan alueella. Ortodoksinen       vat:
10904: teema on esillä myös niissä yleisen historian             - Tähän tutkimusalaan erikoistuminen ei
10905: tutkimuksissa, joiden kohteena on Karjalan             ole ollut urakehityksen kannalta palkitsevaa.
10906: historia. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton               - Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on yleen-
10907: tutkimuksen keskeisiä tutkimusaloja on ollut           sä keskittynyt läntisiin yhteiskuntiin. Esimerkik-
10908: historia. Neuvostoliiton arkistojen avautuminen        si taloustieteissä on tutkittu pääasiassa läntisten
10909: ja vallankumousta edeltävän ja jälkeisen histo-        markkinatalouksien ongelmia, valtio-opissa Iän-
10910:                                                                                                         145
10911: 
10912: sirnaisen demokratian kysymyksiä ja oikeustie-          nehtia kaksijakoiseksi. Neuvostoyhteiskunnan
10913: teissä läntistä oikeutta.                               sosiologinen analysointi on ollut hankalaa, kos-
10914:    - Aihepiiri on mielletty poliittisesti arka-         ka saatavilla oleva aineisto on ollut niukkaa ja
10915: luonteiseksi.                                           irrelevanttia. Sosiologinen itätutkimus on jäänyt
10916:    - Alaa on kartettu myös siksi, että ensisijais-      hajanaiseksi ja vähäiseksi. Toisaalta taas sosiolo-
10917: aineistoa on useimmiten ollut vaikea saada ja           gian alan tieteellis-teknistä yhteistyötä Suomen
10918: toissijainen aineisto on ollut kirjavaa.                ja Neuvostoliiton välillä on harjoitettu jo 1970-
10919:    - Suomalais-neuvostoliittolaista käytännön           luvun loppupuolelta lähtien. Yhteistyön pää-
10920: tutkimustyötä on vaikeuttanut yhteiskuntatie-           muodoksi vakiintuneiden vertailevien ja rinnak-
10921: teellisten peruskriteerien poikkeavuus. Tämän           kaisten tutkimusprojektien kautta on saatu ar-
10922: vuoksi mm. osapuolten käsitykset tutkimusra-            vokasta tietoa. Monilla sosiologian lohkoilla on
10923: porttien julkaisukelpoisuudesta ovat usein olleet       toteutettu varsin laajoja suomalais-neuvostoliit-
10924: ristiriitaisia.                                         tolaisia yhteisprojekteja. Yleensä näissä tutki-
10925:     Suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluis-       muksissa kumpikin osapuoli on tutkinut omaa
10926: sa sekä tutkimuslaitoksissa on tutkittu jonkin          yhteiskuntaansa,ja tulokset on koottu yhteiseksi
10927: verran entisen Neuvostoliiton poliittista kehitys-      raportiksi. Muuttunut tilanne tarjoaa uusia
10928: tä. Eniten tutkimusta on tehty Neuvostoliiton           mahdollisuuksia myös suomalaisten omaehtoi-
10929: ulkopolitiikasta sekä erityisesti Suomen ja Neu-        selle neuvostoyhteiskunnan tutkimukselle. Kas-
10930: vostoliiton välisistä suhteista. Myös suurvalta-        vatustieteiden alueen suomalais-neuvostoliitto-
10931: suhteita sekä Neuvostoliiton suhteita Euroop-           laisessa yhteistyössä pääpaino on ollut koulutus-
10932: paan on tutkittu. Mielenkiinto ympäristökysy-           järjestelmien vertailevalla arvioinnilla ja eritte-
10933: myksiä kohtaan on viime aikoina lisääntynyt.            lyllä koulutuksen eri tasoilla.
10934: Neuvostoliiton poliittisen järjestelmän uudistu-            N y k y t i 1 a n a r v i o i n t i a. Kertomus-
10935: mista on tutkittu vain vähän. Varsinkin paikalli-       vuoden aikana käytiin runsaasti julkista keskus-
10936: sen tason poliittisten käytäntöjen tutkimus puut-       telua Suomen ja suomalaisten Venäjän ja Itä-
10937: tuu lähes kokonaan.                                     Euroopan tuntemuksen tasosta. Keskustelua on
10938:     Itsenäisyyden aikana Neuvostoliiton ja Itä-         käyty jo 1960-luvun lopulta lähtien, mutta aiem-
10939: Euroopan oikeustieteen asiantuntemus maas-              min paljolti tiedeyhteisön sisällä. Kertomus-
10940: samme on pääasiassa rajoittunut kauppaoikeu-            vuonna keskustelua käytiin julkisten tiedotusvä-
10941: teen, eli on tutkittu käytännön kauppaan liitty-        lineiden kautta ja siihen osallistui suomalaisten
10942: viä oikeuskysymyksiä. Suomessa ei .ole korkea-          lisäksi myös runsaasti ulkomaalaisiakin tutki-
10943: kouluvirkaa, jonka erityisalana olisi Neuvosto-         joita. Muutokset Neuvostoliiton sisällä olivat
10944: liiton tai Itä-Euroopan oikeus. Tämä erityisala ei      omiaan vilkastuttamaan tätä keskustelua.
10945: myöskään ole yhdenkään oikeustieteen profes-                Suomen sijainti sekä harjoitettu ulko- ja
10946: sorin pääasiallinen tutkimuskohde. Näin ollen           kauppapolitiikka ovat ehkä osaltaan luoneet
10947: korkeakouluissamme ei ole järjestelmällisesti           sellaisen vaikutelman, että Suomella olisi erityi-
10948: seurattu Neuvostoliiton liittovaltiorakenteen           sen paljon tietoa ja kokemusta entisestä Neuvos-
10949: muutosprosessia ja talousjärjestelmän muuttu-           toliitosta ja idänsuhteista. Eri yrityksiin ja val-
10950: misesta aiheutuvia oikeudellisia kysymyksiä.            tionhallintoon on kertynyt runsaasti tietoa idän-
10951:     Seurantaa Neuvostoliiton viimeaikaisesta            suhteista ja sopimus- ja neuvottelutekniikasta.
10952: lainsäädännöstä on pyritty kehittämään perusta-         Toisaalta kuitenkin entiseen Neuvostoliittoon ja
10953: malla Neuvostoliittoinstituuttiin lakitiedostoja.       muihin pieniin Itä-Euroopan maihin kohdistuva
10954: Näitä ovat viitetiedosto yleisliittolaisista ja tasa-   yhteiskuntatieteellinen perustutkimus on ollut
10955: valtojen uusista laeista ja asetuksista sekä viite-     vähäistä. Alueen eri maihin on kuitenkin vuosien
10956: tiedosto suomeksi saatavissa olevista yleisliitto-      mittaan luotu hyvin toimivat kulttuurisuhteet
10957: laisista ja tasavaltojen laeista ja asetuksista. Suo-   Entisiä sosialistisia maita käsittelevä opetus ja
10958: malais-Neuvostoliittolainen Kauppakamari on             tutkimus on ollut hajanaista, jolloin myös tutki-
10959:  kääntänyt keskeisimpiä lakeja venäjästä suo-           jakunnan täydentyminen on epävarmana pohjal-
10960: meenkäytännön tarpeita varten. Tämän lisäksi            la ja tutkimusperinnettä ei pääse syntymään.
10961: eri alojen suomalaiset viranomaiset ovat määrä-         Tutkimustyön kannalta on kuitenkin merkittä-
10962:  rahojensa rajoissa käännättäneet alansa kannal-        vää, että Suomessa on hyvin varustettuja Venä-
10963:  ta keskeistä lainsäädäntöä.                            jään erikoistuneita kirjastoja, jotka osaltaan luo-
10964:     Tilannetta sosiologian alalla voidaan opetus-       vat edellytyksiä tutkimustyön järjestämiselle.
10965: ministeriön työryhmän muistion mukaan Juon-             Toisaalta tutkimustyön järjestämiselle on voinut
10966: 
10967: 10 320730U
10968: 146
10969: 
10970: olla myös paljon asenteellisia esteitä, ainakin heti   kissa aloitti toimintansa erityinen idäntalouksien
10971: itsenäisyysajan alussa. Niinpä jäljempänä laa-         yksikkö, joka keskittyy seuraamaan ja tutki-
10972: jemmin käsitellyn Helsingin yliopiston slaavilai-      maan entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan
10973: sen kirjaston myyntiaikeet v. 1923 saattoivat          maiden talouskehitystä ja talouksien siirtymis-
10974: ennemminkin kertoa halusta päästä eroon laa-           prosessia. Tässä yksikössä on päällikön ja eri-
10975: jasta Venäjän vallan aikana kootusta kokoel-           tyisasiantuntijan lisäksi kuusi eritasoista tutki-
10976: masta kuin pelkästään yliopiston rahapulasta.          jantointa.
10977: Tällöin näet Helsingin yliopisto oli valmis myy-           Toisaalta kaikkia tarjoutuvia mahdollisuuk-
10978: mään kirjastoosa slaavilaiset kokoelmat Tshek-         sia ei ole osattu tai haluttu käyttää hyväksi.
10979: koslovakiaan saadakseen vastineeksi kojeita ja         Niinpä Suomi myönsi keväällä 1990 Wider-
10980: instrumentteja sieltä.                                 instituutille 10 Mmk tutkimusprojektiin, jossa
10981:     Valtaosa viime vuosikymmenien aikaisesta           tarkastellaan Itä-Euroopan ja entisen Neuvosto-
10982: tutkimuksesta on kohdistunut idänkauppaan ja           liiton taloutta sekä kehitysmaiden talouksien
10983: ollut luonteeltaan soveltavaa. Jonkin verran on        sopeutumista siihen. Suomen ulkoasiainministe-
10984: tutkittu myös Suomen poliittisia idänsuhteita          riön ja instituutin välillä solmitussa rahoitusso-
10985: sekä yleisemmin idän ja lännen välisen yhteis-         pimuksessa vahvistettiin ministeriön toivomus,
10986: työn kysymyksiä. Lähes kokonaan sen sijaan             että suomalaiset tutkijat ja tutkimusharjoittelijat
10987: puuttuu suoraan entisiin sosialistisiin maihin         voisivat osallistua hankkeen toteuttamiseen.
10988: kohdistuva perustutkimus. Tiedeyhteistyö esim.         Suomen lopullinen rahoitus hankkeelle on ollut
10989: yhteisten tutkimusprojektien osalta on käytän-         7,16 Mmk. Hankkeen on toteuttanut professori
10990: nössä tarkoittanut lähinnä sitä, että kumpikin         Jeffrey Sachsin johtama tutkimusryhmä. Vuo-
10991: osapuoli on tutkinut omaa yhteiskuntaansa ja           den 1992 kesällä saadun tiedon mukaan loppu-
10992: saadut tulokset on koottu yhteen.                      raportti valmistuu saman vuoden lokakuun lop-
10993:     Tutkimuksen esteenä on tietysti myös venäjän       puun mennessä.
10994: kielen osaamisen puute. Entisen Neuvostoliiton             Huolimatta ulkoasiainministeriön ja instituu-
10995: naapuruus talous- ja kauppasuhteineen on osal-         tin välillä käydystä kirjeenvaihdosta suomalais-
10996: taan kuitenkin tukenut korkeakoulujen venäjän          ten osuus hankkeesta on jäänyt vähäiseksi. Kak-
10997: kielen opetuksen ja tutkimuksen erikoisasemaa          si suomalaista opiskelijaa, toinen kertomusvuo-
10998: muihin slaavilaisiin kieliin nähden. Koko huo-         den kesällä ja toinen kesällä 1992, on suoranai-
10999: mio on tämän vuoksi kohdistettu venäjän kie-           sesti osallistunut tutkimushankkeen toteuttami-
11000: leen. Niinpä esim. ukrainan opetusta, tutkimuk-        seen. Muutel\ suomalaiset ovat osallistuneet vain
11001:  sesta puhumattakaan, ei korkeakouluissamme             Helsingissä järjestettyihin projektiin kuuluviin
11002: järjestetä. Suomessa ei myöskään tutkita min-          seminaareihin tai projektihenkilökunnan luento-
11003:  kään muun slaavilaiskansan kuin venäläisten           ja esitelmätilaisuuksiin.
11004:  kirjallisuutta. Entisen Neuvostoliiton alueella           Vuosien 1980-91 aikana Venäjän, entisen
11005: venäjän jälkeen yksi tärkeimmistä kielistä on          Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan tutkimuksen
11006:  turkki. Turkin kieltä opetetaan vain Helsingin         alalta on julkaistu kaikkiaan 43 väitöskirjaa. Ker-
11007:  yliopistossa.                                          tomusvuoden jälkeen käytiin keskusteluja julki-
11008:     Itsenäisyyden alkuaikojenjälkeen korkeakou-         suudessa myös siitä, onko mainittu määrä paljon
11009:  luissamme ei ole ollut Venäjän historian profes-       tai vähän. Ottamatta kantaa tähän lukumääräky-
11010:  suuria. Ainoa varsinainen virka on Itä-Euroo-          symykseen voidaan kaijonkinlaisena epäkohtana
11011: pan historian assistentin toimi Helsingin yliopis-     pitää sitä, että väitöskirjat koskettelevat pääosin
11012:  ton Renvall-instituutissa. Kun akateemisia vir-        yksittäisiä aiheita. Tutkija on jostain syystä kiin-
11013:  koja ei ole ollut, ovat harvat Venäjän ja entisen      nostunut jostakin aiheesta ja laventanut sen väi-
11014:  Neuvostoliiton tutkijat hakeutuneet sellaisiin         töskirjatasolle. Kun näin on, ei väitöskirja-aineis-
11015:  asemiin, joissa heidän tutkijakokemuksensa ja          to muodosta pysyvää laajaa tutkimusperinnettä,
11016:  asiantuntemuksensa ei ehkä suoranaisesti välity       joka toisi aiheita uusille tutkijoille tai veisi laajem-
11017:  alan opiskelijoiden ja tulevien tutkijapolvien hy-     pia tutkimusalueita eteenpäin.
11018: väksi. Osa tutkijoista on joutunut sopivien ope-           Tutkimustoiminnan esteenä ovat voineet olla
11019:  tusvirkojen puuttuessa siirtymään kokonaan ul-         myös jäykät yhteydenpitosuhteet Entisen Neu-
11020:  komaille. Koska yliopistojen opetus- ja tutki-         vostoliiton päätöksenteko oli keskitettyä ja hie-
11021:  musvoimavaroja ei ole voitu lisätä, on välttämät-      rarkista. Tieteellisten laitosten ja tieteenharjoit-
11022:  tömät lisätarpeet pyritty ratkaisemaan muulla          tajien omaehtoinen yhteydenpito oli vaikeaa.
11023:  tavalla. Niinpä kertomusvuonna Suomen Pan-             Toisaalta byrokraattiset järjestelmät ehkä kulut-
11024:                                                                                                              147
11025: 
11026: tivat juuri niitä varoja, joista olisi saatu suurempi      kun v. 1971 Suomen Akatemia ja Neuvostoliiton
11027: hyöty, jos ne olisi ohjattu suoraan korkeakou-            tiedeakatemia allekirjoittivat yhteistyöpöytäkir-
11028: luille ja tutkimuslaitoksille. Vuodesta 1955 toi-         jan. Laitoksen tehtäväkenttää laajennettiin ja se
11029: minut Suomen ja Neuvostoliiton välinen tieteel-           sai lisää henkilökuntaa ja käyttövaroja sekä v.
11030: lis-tekninen yhteistyökomitea on käyttänyt varo-           1975 oman toimitalon. Instituutti on 1970-luvun
11031: ja vuosittain n. ~5 Mmk ja Suomi-Neuvosto-                puolivälistä lähtien vastannut yhdessä taidelai-
11032: liitto-Seura on saanut toimintaansa varten esim.          tosten kanssa myös lukuisten kulttuurivaihto-
11033: kertomusvuonna n. 11 Mmk.                                 projektien toteuttamisesta.
11034:     Neuvostoliittoinstituutti. Ope-                           Tukeakseen venäjän kielen ja kirjallisuuden
11035: tusministeriön alaisena valtion laitoksena on             tutkimusta instituutti alkoi julkaista vuosikirjas-
11036: vuodesta 1947 toiminut Neuvostoliittoinstituut-           saan alan väitöskirjoja. Tähän mennessä insti-
11037: ti, joka perustettiin Neuvostoliittoinstituutista ja      tuutti on julkaissut kahdeksan väitöskirjaa. Tut-
11038: sen yhteyteen perustetusta keskuskirjastosta an-          kimustoiminnan kehittyessä syntyi myös tarve
11039: netulla lailla (389/47). Tämä laki korvattiin v.          perustaa tieteellinen julkaisusarja, joka alkoi
11040:  1967 Neuvostoliittoinstituutista annetulla lailla        ilmestyä Studia Slavica Finlandensia -nimisenä
11041: (674/67).                                                 V. 1984.
11042:     Kertomusvuoden jälkeen eduskunnalle annet-                Instituutin kirjaston aktiivinen kartuttaminen
11043: tiin esitys laiksi Venäjän ja Itä-Euroopan insti-         alkoi 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Kirjoja
11044: tuutista (HE n:o 44/1992 vp.). Lakiehdotuksen             hankittiin aluksi kaikilta aloilta. Suurelle yleisöl-
11045: tarkoituksena oli muuttaa instituutin nimi vas-           le tarkoitettu helppotajuinen tietokirjallisuus oli
11046: taamaan nykyistä valtiollista tilannetta ja luoda         kaunokirjallisuuden ohella merkittävä hankinta-
11047: instituutille puitteet, jotka olisivat hallinnollisesti   kohde. Toiminnassa pyrittiin yhdistämään tie-
11048: ajan tasalla ja muutoinkin vastaisivat kulttuu-           teellisen kirjaston ja yleisen kirjaston tehtävät.
11049:  riyhteyksien ja tutkimustehtävien uusia vaati-               Kirjojen valintaan alettiin kiinnittää erityistä
11050: muksia. Eduskunta hyväksyi esityksen 8.6.1992.            huomiota 1960-luvun lopulta lähtien. Hankinta-
11051:      Instituutin tehtävänä on tämän lain mukaan           ala supistettiin käsittämään neuvostoliittolaista
11052: järjestelmällisesti hankkia tietoja Sosialististen        ja Neuvostoliittoa koskevaa yhteiskuntatieteel-
11053:  neuvostotasavaltojen liiton talous- ja sivistyselä-      listä ja poliittista kirjallisuutta. Yhteistyö ja
11054:  mää koskevasta tieteellisestä työstä, suorittaa          koordinointi kirjahankinnoissa aloitettiin Hel-
11055:  sitä koskevia tutkimuksia, harjoittaa julkaisu- ja       singin yliopiston slaavilaisen kirjaston kanssa
11056:  tiedotustoimintaa sekä edistää Suomen ja Neu-            päällekkäisostojen karsimiseksi.
11057:  vostoliiton välistä tieteellistä ja muuta sivistyk-          Pitkäjänteisen hankinnan ansiosta Neuvosto-
11058:  sellistä yhteistyötä.                                    liittoinstituutin kirjastossa on laaja kokoelma
11059:      Instituutin toiminta oli alkuvuosina suhteelli-      neuvostoliittolaista ja Neuvostoliittoa käsittele-
11060:  sen vaatimatonta. Toimintaedellytykset parani-           vää yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta sekä laa-
11061:  vat kuitenkin Suomen ja Neuvostoliiton solmit-           ja lehtikokoelma. Yhdessä slaavilaisen kirjaston
11062:  tua v. 1960 sopimuksen sivistyksellisestä yhteis-        kanssa ne muodostavat kansainvälisestikin ar-
11063:  työstä. Sopimusta toteuttamaan tarvittiin neu-           vokkaan kokonaisuuden. Tärkeänä yhteistyön
11064:  voa-antava toimielin, jollaisena aluksi toimi            muotona 30 vuoden ajan on ollut kaukolainojen
11065:  opetusministeriön yhteyteen perustettu Suomen            välittäminen entisestä Neuvostoliitosta Suomeen
11066:  ja Neuvostoliiton kulttuurivaihtokomitea. Mait-          niin kirjastoille kuin yksittäisille lainaajillekin.
11067:  ten välisen sivistyksellisen yhteistyön lisääntyes-      Tietopalvelua ei ole toistaiseksi onnistuttu kehit-
11068:  sä ja stipendiaattivaihdon viikastuessa komitean         tämään tarpeeksi hyvin. Myöskään neuvostoliit-
11069:  mahdollisuudet suoriutua kasvavista käytännön            tolaisia tietokantoja ei ole teknisten puutteiden
11070:  tehtävistä kävivät riittämättömiksi. Tämän takia         vuoksi voitu toistaiseksi hyödyntää.
11071:   1960-luvun lopulla toteutetun opetusministeriön             Helsingin yliopiston slaavi-
11072:  hallintouudistuksen yhteydessä komitea lakkau-           1 a i n e n k i r j a s t o. Slaavilainen kirjasto toi-
11073:  tettiin ja sen tehtävät siirrettiin uudelleen organi-    mi Helsingin yliopiston kirjaston itsenäisenä
11074:  soidulle Neuvostoliittoinstituutille. Neuvostoliit-      osastona v. 192~74. Kertomusvuonna se oli
11075:  toinstituutista annetussa asetuksessa (432/68) ei        yliopiston kirjaston kokoelmaosaston yksi toi-
11076:  itsenäistä tieteellistä työtä enää erikseen koros-       misto. Vuoden 1992 alussa voimaan tulleen Hel-
11077:  tettu. Instituutille tuli myös uusia tehtäviä, kun       singin yliopiston kirjaston johtosäännön mu-
11078:  v. 1969 allekirjoitettiin ensimmäinen pöytäkirja         kaan slaavilaista kirjastoa verrataan muihin kir-
11079:  yhteistyöstä korkeimman opetuksen alalla ja              jaston osastoihin.
11080: 148
11081: 
11082:     Helsingin yliopiston kirjaston varhaisimmat       eri kokoelmien välinen tiukka kieliraja. Slaavi-
11083: venäjänkieliset julkaisut ovat peräisin jo Turun      laisessa kirjastossa on yksinomaan slaavilaisilla
11084: Akatemian ajoilta, vaikka Turun palo v. 1827          kielillä julkaistu aineisto, kun taas länsimainen
11085: tuhosikin niistä suurimman osan. Helsingin yli-       tutkimus ja balttilainen kirjallisuus on yliopiston
11086: opiston slaavilaisen kirjaston varsinaisena perus-    kirjaston muissa yksiköissä. Yliopiston kirjaston
11087: tana on kokoelma, joka on syntynyt Helsingin          eri kokoelmien välinen tiukka kieliraja vaikeut-
11088: yliopiston 1820-luvulla saaman vapaakappaleoi-        taa tutkijoiden työtä. Tämän haitan poistaa
11089: keuden tuloksena. Vapaakappaleoikeus,joka oli         yliopiston kirjastolaitoksen yhteinen luettelotie-
11090: voimassa v. 1828-1917, koski kaikkia keisari-         tokanta HELKA, josta tutkija tavoittaa kaikkiin
11091: kunnassa julkaistavia painotuotteita. Tällä ta-       kokoelmiin sijoitetun kirjallisuuden kielestä riip-
11092: voin maahamme kertyivät kansainvälisesti mer-         pumatta.
11093: kittävät Venäjällä julkaistun kirjallisuuden ko-          Kirjastoon hankittavan aineiston suhteellisen
11094: koelmat. Slaavilaista kirjastoa onkin pidettävä       edullisuuden vuoksi kokoelmia pystyttiin kartut-
11095: yhtenä Suomen kansainvälisesti merkittävim-           tamaan kohtuullisesti. Venäläisen kirjan hinnan
11096: mistä kirjastoista. Se sisältää maailman täydelli-    noustua viime vuosina rajusti uutuuksien han-
11097: simmän entisen Neuvostoliiton ulkopuolella ole-       kinta on vaikeutunut. Kirjasto on vuodesta 1974
11098: van venäläisen, vallankumousta edeltäneen kir-        lähtien toiminut väliaikaisissa tiloissa.
11099: jallisuuden kokoelman. Laajin niistä on venäjän-          Sekä Neuvostoliittoinstituutin että Helsingin
11100: kielinen, mutta yliopiston pääkirjastossa on          yliopiston slaavilaisessa kirjastossa käy vuosit-
11101: myös merkittäviä vähemmistökansallisuuksien           tain n. 50 ulkomaalaista tutkijaa. Koska tutkijat
11102: kokoelmia: virolainen, latvialainen, liettualai-      kuitenkin tulevat ja menevät itsenäisesti, ei tark-
11103: nen, armenialainen ja gruusialainen kokoelma          koja tietoja heistä ole. Kun lisäksi eräät tärkeät
11104: sekä Russica, joka käsittää keisarikunnassa län-      Moskovan ja Pietarin kirjastot ovat olleet suljet-
11105: simaisilla kielillä julkaistun kirjallisuuden. Pää-   tuina jo pitkään, tutkijoita myös Venäjältä olisi
11106: kirjaston yleiskokoelmassa on Venäjän vähem-          tulossa runsaasti, varsinkin kun matkustusrajoi-
11107: mistökansallisuuksien kirjallisuutta erittäin pal-    tukset vähitellen poistuvat.
11108: jon, koska sinne on sijoitettu vuotta 1828 edeltä-        Valtiontilintarkastajat ovat aiemmin kerto-
11109: vä ja vuoden 1917 jälkeinen ao. kansallisuuksien      muksissaan vuodelta 1981 (s. 120-121) ja vuo-
11110: ja kielten kirjallisuus sekä myös vapaakappalei-      delta 1990 (s. 128-135) käsitelleet slaavilaisen
11111: na saatua tieteellistä kirjallisuutta.                kirjaston toimintaa.
11112:     Slaavilaiseen kirjastoon on kerätty slaavilai-        Viime vuosina julkisuudessa on käyty laajaa
11113: silla kielillä painettu kirjallisuus. Vanha vapaa-    keskustelua ulkopoliittisen tutkimuksemme tasos-
11114: kappalekokoelma on yleiskokoelma ja käsittää          ta ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksesta eri-
11115: kaikki tieteenalat. Myöhemmin kokoelmia luo-          tyisesti. Keskustelu on ollut hyödyllistä ja aiheut-
11116: taessa on pääpaino asetettu yhteiskunnallisille ja    tanut jo hallinnossa konkreettisia toimia. Opetus-
11117: humanistisille tieteenaloille. Hankintavarojen        ministeriö on asettanut kertomusvuoden jälkeen
11118: taloudellisen käytön vuoksi slaavilainen kirjasto     kansainvälisten suhteiden tutkimusta pohtivan
11119: ja Neuvostoliittoinstituutin kirjasto ovat harjoit-    työryhmän. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeä-
11120: taneet kirjallisuuden hankinnassa yhteistyötä jo      nä, että ulkopoliittista tutkimusta koordinoidaan
11121:  1970-luvulta lähtien. Näin on pyritty välttämään     riittävästi, jotta voimavaroja voidaan hyödyntää
11122: tarpeeton päällekkäishankinta ja takaamaan            tarkoituksenmukaisesti. Eri laitosten mahdollista
11123: mahdollisimman kattavan kokoelman valikoitu-          yhdistämistä ei kuitenkaan pitäisi nähdä keinona
11124: minen tutkijoiden käyttöön.                            vähentää tutkijan virkoja vaan ennen kaikkea sen
11125:     Vuosittain slaavilaiseen kirjastoon hankitaan     tulisi parantaa tutkimuksen suunnittelua ja pois-
11126: n. 3 000 erikoistutkielmaa ja 400 aikakaus- ja         taa mahdollisia päällekkäisyyksiä.
11127: sanomalehtinimikettä. Kokoelmista 90 % on ve-             Suomi on mielellään nähty siltana idän ja
11128: näjänkielisiä. Antikvaareista kirjasto pyrkii         lännen välillä. Näkemys on perustunut harjoitet-
11129: hankkimaan mahdollisuuksiensa mukaan erityi-          tuun ulko- ja kauppapolitiikkaan ja maantieteelli-
11130: sesti Stalinin kauden kirjallisuuden kokoel-          seen asemaan. Suomella on yrityksissä ja valtion
11131: miaan. Perinteisesti on pyritty hankkimaan            hallinnossa runsaasti tietoja ja kokemuksia Venä-
11132: myös emigranttikirjallisuutta. Vanhan vapaa-          jän ja Itä-Euroopan asioista. Tutkimuksen ja
11133: kappalekokoelmansa ansiosta slaavilainen kir-         tieteen harjoittamisen kannalta tilanne ei kuiten-
11134: jasto on ainutlaatuinen maailmassa. Tutkijoiden       kaan ole kaikilta osin tyydyttävä. Varsinaiselle
11135: työtä kuitenkin vaikeuttaa yliopiston kirjaston       tutkimukselle osoitetut voimavarat ovat olleet
11136:                                                                                                            149
11137: 
11138: melko vähäisiä ja pääosa varoista on käytetty             takunnallisena humanististen alojen keskuskirjas-
11139: byrokraattisten yhteyksien ylläpitämiseen. Val-           tona, ratkaisut eivät saa olla sellaisia, että ne
11140: tiontilintarkastajien mielestä nämä rakennelmat           heikentäisivät humanistisen tutkimuksen edelly-
11141: tulisi nyt purkaa ja voimavarat antaa yliopistoille       tyksiä. Neuvostoliittoinstituuttia tulisi kehittää
11142: ja tutkimuslaitoksille. Venäjällä ja muualla Itä-         laitoksen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti eli
11143: Euroopassa on tällä hetkellä jo vaikea löytää             entistä enemmän tieteelliseksi laitokseksi. Tämän
11144:  valtionhallinnon viranomaisia, jotka voisivat vas-       vuoksi laitokselle nykyisin kuuluvat henkilövaihto-
11145: tata suomalaisten virallisiin yhteydenottoihin.           tehtävät ja kulttuuriasiat tulisikin valtiontilintar-
11146:  Toisaalta myös siellä yliopistot ja tutkimuslaitok-      kastajien mielestä pikaisesti siirtää opetusministe-
11147: set voivat entistä laajemmin ottaa itsenäisesti           riölle.
11148: yhteyksiä ulkomaisiin laitoksiin, joten tarpeetto-
11149: man kotimaisen byrokratian ylläpitäminen on tur-             Konservointialan koulutus. Y 1ei s t ä. Val-
11150: haa.                                                      tiontilintarkastajat totesivat kertomuksessaan
11151:      Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen esteenä          vuodelta 1990 (s. 135), että aiemmat arviot siitä,
11152: ovat monet eri asiat. Venäjän kieltä opiskellaan          että konservointialan koulutuksen käynnistyttyä
11153: meillä vähän. Opiskelun pohjaa pitäisi laajentaa          1980-luvun alussa koulutetun työvoiman saanti
11154: nopeasti. Venäjän kielen asemaan kouluissa olisi          ei enää olisi ongelma, ovat osoittautuneet vähin-
11155: kiinnitettävä riittävästi huomiota, koska yliopis-        täänkin ylioptimistisiksi. Alan koulutus ei val-
11156:  ton laitoksilla ei ole mahdollisuuksia alkeisopetuk-     tiontilintarkastajien mielestä ollut vieläkään tyy-
11157: sen järjestämiseen. Peruskielitaidon hankkiminen          dyttävästi järjestetty. Yksi mahdollisuus Helsin-
11158:  vasta korkeakoulussa hidastaa tutkimustyön ete-          gin yliopiston kirjastojen kokoelmien konser-
11159: nemistä. Myös muiden slaavilaisten kielten ope-           vointityössä voisi olla yhteistyö esim. Viron
11160:  tusmahdollisuuksia pitäisi parantaa ainakin kor-         kanssa siten, että sieltä palkattaisiin Suomeen
11161: keakouluissa. Esimerkiksi ukrainan kieltä ei meil-        määräajaksi konservaattc.;eita, koska siellä alan
11162:  lä opeteta eikä tulkita missään korkeakoulussa.          ammattikoulutus on järjestetty ja halukkaita
11163:  Myös turkin kielen opetus on vähäistä. Kaikkiin          tulijoita olisi.
11164:  näihin asioihin pitäisi saada korjaus.                       K o u 1u t u k s e n n y k y t i 1 a. Konser-
11165:      Venäjän ja muunkin Itä-Euroopan keskeinen            vointialan koulutus ammatillisena peruskoulu-
11166:  tutkimusala on ollut historia. Kun eri maiden            tuksena on vielä varsin nuorta. Poikkeuksena on
11167:  arkistot ovat avautumassa tutkijoille, on historian      luonnontieteellisen alan konservointiopetus, jota
11168:  tutkimus tullut entistä keskeisemmäksi. Valtionti-       luonnontieteelliset museot ovat antaneet työ-
11169:  lintarkastajat pitävät tärkeänä, että Venäjän his-       paikkakoulutuksena. Helsingin yliopiston eläin-
11170:  torian opetusta ja opetusvirkoja lisätään. Vain          museon konservointikoulutus sai opetusohjel-
11171:  tällä tavoin tutkimuksen alue voi kehittyä ja            mansa v. 1974. Koulutuksella ei kuitenkaan ollut
11172:  kouluttaa tutkijoita hyödyntämään maamme laa-            virallista asemaa, vaan muodollisen pätevyyden
11173: joja slaavilaisia kokoelmia ja asiakirjoja sekä eri       hankkimiseksi konservaattoritutkinto oli suori-
11174:  tavoin kertynyttä muuta asiantuntemusta.                 tettava ulkomailla.
11175:     Kaikki uudistukset vaativat lisävoimavaroja,             Vuonna 1988 aloitettiin Suomessa ensimmäi-
11176: joita ainakin osittain voidaan saada nykyisiä byro-       senä Pohjoismaissa ammattikasvatushallituksen
11177:  kraattisia yhteistoimintajärjestelmiä karsimalla.        vahvistaman oppiohjelman mukainen nelivuoti-
11178:  Kysymyshän on vain siitä, millainen tarve, arvo tai      nen luonnontieteellisen alan oppisopimukseen
11179:  sisältö meillä nähdään Venäjän ja Itä-Euroopan           perustuva konservaattorikoulutus.Ratkaisu pe-
11180:  tutkimuksella ja sen lisäämisellä.                       rustui luonnontieteellisten museoiden konser-
11181:      Valtiontilintarkastajien mielestä olisi syytä sel-   vaattorikoulutuksen hallinnollisia järjestelyjä
11182:  vittää, mitä mahdollisuuksia olisi syventää entises-     selvittäneen työryhmän tekemiin ehdotuksiin
11183:  tään Helsingin yliopiston slaavilaisen kirjaston ja      (OPM 1987:37). Koulutusta annetaan Helsingin
11184:  Neuvostoliittoinstituutin kirjaston yhteistyötä.         yliopiston erillislaitoksena toimivassa luonnon-
11185:  Laaja kirjastokokonaisuus, joka nyt on sijoitettu        tieteellisessä keskusmuseossa. Koulutus järjeste-
11186:  seitsemään eri kohteeseen, tulisi sijoittaa yhtenäi-     tään yhdessä Vantaan käsi- ja taideteollisuusop-
11187:  siin tiloihin. Näin tutkijoiden työskentelymahdolli-     pilaitoksen ja Itä-Uudenmaan ammatillisen ai-
11188:  suudet paranisivat. Tänne tulevia ulkomaisia tut-        kuiskoulutuskeskuksen kanssa. Koulutusta voi-
11189:  kijoita voitaisiin käyttää meillä vierailevina luen-     daan kerrallaan antaa viidelle ylioppilastutkin-
11190:  noitsijoina tai eri tutkimusten johtajina. Koska         non suorittaneelle ja yhdelle vierailevalle oppi-
11191:  kuitenkin Helsingin yliopiston kirjasto toimii vai-      laalle.
11192: 150
11193: 
11194:    Konservaattoreiden vakinaisen peruskoulu-         myös lukuisia pohjoismaisia ja muita kansainvä-
11195: tuksen suunnittelu aloitettiin v. 1973. Tällöin      lisiä vierailuja ja tapahtumia.
11196: opetusministeriö asetti toimikunnan, jonka teh-          Myös luonnontieteellisellä keskusmuseolla on
11197: täväksi annettiin selvittää konservaattoreiden       erittäin hyvät maailmanlaajuiset yhteydet alan
11198: lähivuosien kokonaistarve, alalla toimivien kon-     vastaaviin muihin laitoksiin. Yhteydet pohjois-
11199: servaattoreiden koulutustaso sekä laatia ehdotus     maisiin ja muihin lähialueiden, kuten Viron,
11200: konservaattoreiden peruskoulutuksen järjestä-        museoihin ovat opetusministeriön käsityksen
11201: misestä (Konservointialan koulutustoimikunnan        mukaan niin ikään hyvät. Suomessa työskente-
11202: mietintö, KM 1974:122). Ammattikasvatushalli-        lee jatkuvasti alaa opiskelevia ja jo ammatissa
11203: tuksen asettama konservaattorikoulutusta suun-       toimivia ulkomaalaisia konservaattoreita. Myös
11204: nitellut virkamiestyöryhmä esitti v. 1979 yleis-     suomalaisia työskentelee säännöllisesti jo opis-
11205: suunnitelman kahdeksaa konservoinnin erikois-        keluvaiheessa ulkomailla.
11206: tumislinjaa varten.                                      Koulutettujen tarve ja työlli-
11207:    Konservointialan opistoasteinen ammatilli-        s y y s n ä k y m ä t. Koulutettavien määrää kos-
11208: nen peruskoulutus aloitettiin v. 1984 Vantaan        kevat suunnitelmat perustuvat erillisselvityksiin,
11209: käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Koulu-      joista jo edellä mainittiin v. 1973 opetusministe-
11210: tusta on tähän mennessä annettu yhteensä seitse-     riön asettaman toimikunnnan mietintö. Vuonna
11211: mällä erillisellä konservoinnin suuntautumisalal-     1984 käynnistyneen koulutuksen aloituspaikko-
11212: la. Kertomusvuonna koulutusta annettiin kol-         jen määrä perustui keskiasteen koulutuksen ke-
11213: mella konservoinnin suuntautumisalalla, jotka        hittämisohjelmaan. Myöhempien vuosien linja-
11214: olivat esine-, taide- ja paperikonservointi. Opis-   rakenne ja aloituspaikkamäärät perustuvat alan
11215: kelijoita kullakin alalla oli 8 eli yhteensä 24.     keskeisten asiantuntijatahojen lausuntoihin.
11216:    Tähän asti on otettu 24 opiskelijaa kolmen        Kertomusvuonna aloitetun koulutuksen eri
11217: vuoden välein kahdeksalle suuntautumisalalle,        suuntautumisalojen tarpeellisuus- ja kiireelli-
11218: joita ovat olleet taide-, paperi-, puurakenne-,      syysjärjestys pohjautui Museoviraston, Pohjois-
11219: rakennuspinta-, tekstiili-, rakennus-, huonekalu-    maisen konservaattoriliiton Suomen osaston,
11220: ja esinekonservointi.                                Ateneumin taidemuseon ja Suomen museoliiton
11221:    Koulutuksen kustannukset olivat kertomus-         lausuntoihin. Myös Vantaan käsi- ja taideteolli-
11222: vuonna n. 2 Mmk eli oppilasta kohti n. 80 000        suusoppilaitoksen yhteyteen perustettua konser-
11223: mk, mistä valtionosuus oli 55 %.                     vointialan neuvottelukuntaa kuultiin asiassa.
11224:    Kansa i n v ä 1i ne n y h te i s työ. Van-        Koulutettujen työhön sijoittumista koskevasta
11225: taan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksella on      selvityksestä käy ilmi, että kyselyllä tavoitetuista
11226: opetusministeriön käsityksen mukaan varsin           konservaattoritutkinnon suorittaneista, joita oli
11227: hyvät kansainväliset yhteydet. Oppilaitos on         40 kaikkiaan 47:stä, 77,5% oli sijoittunut alan
11228: hyväksytty liitännäisjäseneksi keskeisiin alan       tehtäviin, 12,5% oli entisissä ammateissaan tai
11229: kansainvälisiin järjestöihin. Näitä ovat mm.         opiskeli ja 10% oli työttömänä.
11230: ICCROM (International Centre for the Study of            Luonnontieteellisen alan konservaattorit si-
11231: the Preservation and the Restoration of Cultural     joittuvat sekä kotimaahan että ulkomaille. Am-
11232: Property, Rooma), ICOM-CC (International             mattihan on luonteeltaan hyvin kansainvälinen.
11233: Council of Museums - Conservation Commit-            Tärkeitä työllistäjiä ovat luonnontieteelliset mu-
11234: tee, UNESCO, Pariisi) ja IIC (International          seot mutta myös yksityiset yritykset.
11235: Institute for Conservation of Historic and Artis-        Konservointialan                koulutuk-
11236: tic Works, Lontoo). Kansainvälisten järjestöjen      s e n k e h i t t ä m i n e n. Laki nuorisoasteen
11237: edustajat ovat vierailleet oppilaitoksessa ja alan   koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokei-
11238: ulkomaisten oppilaitosten, myös virolaisten,         lusta tuli voimaan kertomusvuoden maaliskuus-
11239: kanssa on ollut runsaasti luennoitsija- ja asian-    sa (391/91).
11240: tuntijavaihtoa. Yhteistyösopimus on vireillä             Ammattikorkeakoulukokeilun enslSlJamen
11241: Göteborgin yliopiston konservointilaitoksen          toiminta-ajatus on kehittää usean ammatillisen
11242: kanssa. Konservointialan opiskelijat ovat teh-       oppilaitoksen yhteistyöllä nykyinen opistoasteen
11243: neet opintoihinsa liittyen vähintään yhden opin-     ja ammatillisen korkea-asteen koulutus ammat-
11244: tomatkan ulkomaille mm. Ruotsiin, Tanskaan,          tikorkeakoulututkintoihin johtaviksi koulutus-
11245: Englantiin ja Italiaan. Nordplus-Junior -apura-      ohjelmiksi. Ammattikorkeakoulussa suoritetta-
11246: hojen turvin on voitu laajentaa harjoittelijavaih-   va tutkinto on korkeakoulututkinto.
11247: toa Pohjoismaihin. Oppilaitos on järjestänyt             Valtioneuvosto on myöntänyt kokeiluluvan
11248:                                                                                                            151
11249: 
11250: yhteensä 22 väliaikaiselle ammattikorkeakoulul-              Koulutuksen yhteydessä on Vantaan käsi- ja
11251: le. Näiden joukossa on Vantaan väliaikainen              taideteollisuusoppilaitokseen kertynyt jo laaja
11252: ammattikorkeakoulu. Tähän kokeiluyksikköön               alan kirjasto ja yhteydet kansainväliseen konser-
11253: kuuluvat Tikkurilan ammattioppilaitos, Van-               vointialan tiedostoon. Näiden yhteyksien käyttöä
11254: taan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Vantaan         ja tunnettavuutta olisi edistettävä siten, että niistä
11255: sosiaalialan oppilaitos, Vantaan terveydenhuol-          olisi hyötyä koko maan konservointialan kehityk-
11256: to-oppilaitos ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos.          selle.
11257: Opetusministeriö on kertomusvuoden lokakuus-
11258: sa vahvistanut Vantaan väliaikaisen ammatti-                Autokouluopetuksen antaminen oppilaitoksis-
11259: korkeakoulun koulutusohjelmat, mm. konser-               sa. Y 1 e i s t ä. Suomessa autokoulutoiminta on
11260: vointialan koulutusohjelman,             lukuvuonna      luvanvaraista. Luvan myöntämisen ehtona on
11261:  1992-93 alkavaa opetusta varten. Koulutusoh-            se, että hakijalla on edellytykset koulun pitämi-
11262: jelman aloittaminen olisi ollut mahdollista jo           seen ja koulun perustaminen harkitaan liikenne-
11263: syksyllä 1992. Pohjoismaisen konservaattorilii-          ministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaan
11264:  ton Suomen osasto ilmoitti kuitenkin kertomus-          tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Luvan
11265: vuoden syksyllä oppilaitokselle kielteisen kan-          myöntämisessä noudatettavassa tarveharkinnas-
11266:  tansa kokeilun aloittamisesta. Näin koulutuksen         sa autokoulujen enimmäismäärä on suhteutettu
11267: aloittamisajankohta siirtyy myöhemmäksi, mah-            alueella myönnettyjen ajokorttien määrään. Au-
11268:  dollisesti vuoteen 1994.                                tokoulutoimintaa samoin kuin siellä annettavaa
11269:      Koulutusohjelmasta vastaa ensisijaisesti Van-       opetusta koskevat tarkat määräykset ja toiminta
11270:  taan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Koulutus-      ovat viranomaisen valvonnassa. Toiminta on
11271:  ohjelmassa ovat tekstiilikonservoinnin sekä tai-        siten meillä luvanvaraista ja tarveharkintaista.
11272:  deteosten konservoinnin suuntautumisvaihtoeh-              Autokoulutoiminta on kansainvälisesti ylei-
11273:  dot. Koulutusohjelman laajuus on 140 opinto-            sesti luvanvaraista mutta d tarveharkintaan si-
11274:  viikkoa, ja siihen kuuluu perusopintoja, ammat-         dottua. Pohjoismaista vain Norjassa on ollut
11275:  tiopintoja, harjoittelu ja päättötyö. Koulutusoh-       tarveharkinta käytössä. Sielläkin tarveharkin-
11276:  jelma johtaa konservaattorin ammattikorkea-             nasta luovuttiin 1960-luvulla kuljettajaopetusky-
11277:  koulututkintoon.                                        synnän kasvaessa. Norjassa määräsääntelystä
11278:      Opetusministeriö selvittää yliopistoissa annet-     luopuminen lisäsi autokoulujen määrää. Erityi-
11279:  tavan jatkokoulutuksen järjestämistarpeen ja            sesti yleistyivät pienet yhden opettajan ylläpitä-
11280:  -muodot vuoden 1992 aikana. Jyväskylässä on             mät koulut, mikä koettiin ongelmalliseksi. On-
11281:  aloittanut toimintansa lähinnä tekstiilialan kon-       gelmat aiheutuivat lähinnä valvonnan riittämät-
11282:  servointipalveluihin keskittynyt konservointi-          tömyydestä. Uudistus ei siellä parantanut ope-
11283:  keskus. Jyväskylän yliopiston laatima suunnitel-        tuksen tasoa odotetulla tavalla. Tuolloin Norjas-
11284:  ma koulutuksen ja tutkimuksen järjestämisestä           ta puuttuivat opetuksen vähimmäismääriä kos-
11285:  valmistuu vuoden 1992 aikana. Suunnitelma               kevat määräykset. Norjassa ja Ruotsissa luvan
11286:  antaa opetusministeriön mielestä pohjan arvioi-         saaminen edellyttää peruskoulutuksen lisäksi
11287:   da Jyväskylän yliopiston edellytyksiä koulutuk-        erityistä johtajakoulutusta. Palvelujen saannissa
11288:   sen järjestäjänä sekä yliopistojen välistä työnja-     haja-asutusalueilla on näissä maissa ollut jonkin
11289:   koa ja yhteistyötä konservointialan koulutuksen        verran ongelmia. Tilannetta on helpotettu kor-
11290:  ja tutkimuksen kehittämiseksi edelleen. Samalla         vaavan opetuslupajärjestelmän avulla.
11291:   selvitetään myös tarkoituksenmukaiset pohjois-            Autokoulupalveluja tarvitsee pääasiassa se
11292:   maiset ja muut kansainväliset koulutuksen ja           ikäluokka, joka saavuttaa 18 vuoden iän. Kun
11293:   tutkimuksen yhteistyömahdollisuudet                    opetettavien määrä on tasaisesti vähentynyt ikä-
11294:       Huolimatta siitä, että myös konservointialan       luokkien pienenemisen johdosta, alalle pääsy on
11295:   työllisyystilanne on heikentynyt yleisen työllisyys-   huomattavasti vaikeutunut nykyisen kiintiöjär-
11296:   tilanteen muuttuessa, on kuitenkin välttämätöntä       jestelmän vuoksi.
11297:  pitää huolta siitä, että konservointialan koulutusta        Kuluttajavirasto on kertomusvuoden jälkeen
11298:   ylläpidetään ja kehitetään meillä jatkuvasti. Sa-      ryhtynyt suorittamaan hintavertailuja autokou-
11299:   moin on huolehdittava siitä, että maassamme on         lumaksuista eri puolilla Suomea. Tämän vertai-
11300:   riittävästi ammattitaitoisia konservointia/alla toi-   lun oli määrä valmistua vuoden 1992 syksyllä.
11301:   mivia henkilöitä. Vain näin voidaan turvata se,            Lainsäädäntö. Tieliikennelain (267/81)
11302:   että kansallisesti tärkeät kulttuurihistorialliset     66 §:n mukaan kuljettajaopetus annetaan auto-
11303:   kohteet ja arvot siirtyvät seuraaville sukupolville.   koulussa ja autokoulun pitämiseen on hankitta-
11304: 152
11305: 
11306: va lääninhallituksen autokoululupa. Ilman auto-        tavat Turun yliopiston psykologian laitos ja
11307: koululupaa saa antaa kuljettajaopetusta opetus-        opettajankoulutuslaitos.
11308: hallituksen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan            Teoriaopetus on oppilaille ilmaista kuten
11309: ammattiopetuksen yhteydessä sekä liikenneopet-         muukin kouluopetus. Ajo-opetuksesta jokainen
11310: tajia kouluttavassa laitoksessa. Lisäksi poliisi voi   maksaa ajokertojen mukaan. Tähän liittyvän
11311: eräin edellytyksin oikeuttaa henkilön, jolla on        maksuliikenteen hoitaa koulu ja yliopisto. Toi-
11312: opetusajoneuvon luokkaa vastaava ajo-oikeus,           minnasta ei kerry ylijäämää eikä siitä saada
11313: antamaan määrätylle henkilölle opetusta ajo-           mitään välityspalkkiota.
11314: oikeuden saamiseksi. Tällaisilla opetusluvilla            Oppilaalta ajokerralta perittävä maksu oli
11315: saatujen ajokorttien määrä oli kertomusvuonna          autokoulun aloittaessa toimintansa 85 mk. Lu-
11316: n. 15 %. Ajokorttiasetus (845/90) taas sisältää        kuvuoden 1991-92 alusta lukien maksu on ollut
11317: tarkemmat säännökset ajokortin myöntämises-            90 mk. Tätä aiemmin autokoulun aloittaneet
11318: tä.                                                    maksavat alemman maksun koko autokoulunsa
11319:     K o u 1 u i s s a a n n e t t a v a o p e t u s.   ajalta. Auton käytöstä tutkinnossa perittävä
11320: Kertomusvuonna autokouluopetusta annettiin             maksu on koko ajan ollut 215 mk. Norssin
11321: Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Tu-          autokoulussa voi suorittaa myös ajokortin II
11322: run normaalikoulussa.                                  vaiheen. Lukuvuoden 1991-92 alusta alkaen
11323:     Suomalaisen Yhteiskoulun osakeyhtiöllä,            maksu on ollut 450 mk.
11324: joka on koulun ylläpitäjäyhteisö, on ollut läänin-        Norssin autokoulussa on 14.2.1992 mennessä
11325: hallituksen viideksi vuodeksi kerrallaan myöntä-       aloittanut ajokortin 1 vaiheen suorituksen 95
11326: mä autokoululupa 1960-luvun alusta alkaen.             oppilasta. Seuraava kurssi alkoi 18.2.1992. Ajo-
11327: Oppilaiksi saa ottaa vain koulun varsinaisia           kortin 1 vaiheen on 14.2.1992 mennessä suoritta-
11328: oppilaita, ei esim. ylioppilaiksi päässeitä tai hen-   nut 71 oppilasta. Sellaisen oppilaan, joka ei ole
11329: kilökunnan jäseniä.                                    suorittanut A-korttia, ajokertojen miniiDimäärä
11330:     Noin 95% lukion oppilaista käy autokoulun          on 34 ajokertaa. A-kortin suorittaneen oppilaan
11331: koulun yhteydessä. Koulussa on aiemmin ollut           ajokertojen minimimäärä on 17. Tähän mennes-
11332: neljä lukion aloitusluokkaa, viime vuosina kol-        sä ajokortin 1 vaiheen suorittaneista 71 oppilaas-
11333: me. Ajokortin suorittajia on ollut vuosittain          ta 6 oppilaalla on ollut A-kortti. Keskimääräisel-
11334: keskimäärin 100, kertomusvuonna kuitenkin 90.          lä ylimääräisten ajo-opetuskertojen määrällä
11335:     Ajo-opetuksen kuluja ei opetusministeriön il-      ajokortin 1 vaiheen suoritus tulee ajo-opetuksen
11336: moituksen mukaan ole liitetty koulun kustan-           osalta maksamaan 3 815 mk.
11337: nuksiin. Tästä syystä osakeyhtiö on koko toi-             Turun normaalikoulun autokoululuvan
11338: minta-ajan sopinut pätevän autokoulunopetta-           vuoksi on asiaa jouduttu selvittämään korkeim-
11339: jan kanssa siitä, että hän huolehtii opetuksen         massa hallinto-oikeudessa saakka. Turussa ole-
11340: ohella kalustosta ja kirjanpidosta. Yhtiö luovut-      vat autokoulut valittivat korkeimpaan hallinto-
11341: taa korvauksetta opetustilat ja kontrolloi mak-        oikeuteen vedoten siihen, että Turun poliisilaitos
11342: sut ja kirjanpidon.                                    oli todennut autokoululupaa koskeneen hake-
11343:     Ajo-opetuksen perusmaksu on 4 300 mk.              muksen johdosta lääninhallitukselle antamas-
11344: Lisäksi tulee tarpeen mukaan lisäajokertoja (å 85      saan lausunnossa, ettei normaalikoululla ollut
11345: mk). Ajo-opetuksen II vaihe maksaa 600 mk.             edellytyksiä autokoulun pitämiseen. Hakemuk-
11346:     Ajo-opetusta ei ole kytketty mihinkään oppi-       sessa ei ollut edes esitystä opetustoiminnasta
11347: aineeseen, mutta se heijastuu monin tavoin kou-        vastaavasta johtajasta. Lääninhallitus oli valitta-
11348: lun liikenneharrastukseen.                             jan mielestä myöntänyt autokoululuvan vastoin
11349:     Turun normaalikoulussa suoritetaan liikenne-       ajokorttiasetuksen 5 §:n 3 momentin ja 6 §:n
11350: kasvatuskokeilua. Kokeilun yhteydessä Turun            säännöksiä. Sen vuoksi autokoulut olivat vaati-
11351: normaalikoulun lukion oppilaat voivat suorittaa        neet, että lääninhallituksen em. päätös puretaan.
11352: ajokorttitutkinnon omassa autokoulussa. Toi-              Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen
11353: minta alkoi syksyllä 1990 Turun ja Porin läänin        mukaan lääninhallituksen päätös ei perustunut
11354: lääninhallituksen 29.5.1990 myöntämän kokei-           ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Kun ha-
11355: luluvan perusteella.                                   kemuksessa ei muutoinkaan ollut esitetty syitä,
11356:     Kokeilun tarkoituksena on mm. tutkia, miten        joiden perusteella se, ottaen huomioon ylimää-
11357: autokouluopetus soveltuu lukion yhteyteen ja           räisestä muutoksenhausta hallintoasioissa an-
11358: miten laajennettu, pitkäaikainen teoriaopetus          netun lain 6 §:n 1 momentin säännökset, voi-
11359: vaikuttaa liikenneasenteisiin. Tutkimusta suorit-      taisiin hyväksyä. Korkein hallinto-oikeus hyl-
11360:                                                                                                      153
11361: 
11362: käsi valituksen (K.KO 19.5.1992, taltio n:o          ABC-ajokorttia. Ero aloituspaikkojen määrään
11363: 1569).                                               nähdenjohtuu siitä, että osa opiskelijoista, lähin-
11364:     Kokeiluhankkeita on opetusministeriön il-        nä yo-opintolinjalla, on jo suorittanut ajokortin
11365: moituksen mukaan vireillä useita. Niinpä esimer-     opiskelun alkaessa.
11366: kiksi Taivalkoskella ja Pyhäjoella autokoulu ja         Ajokortin suorittamisesta aiheutuu opetusmi-
11367: lukio toimivat yhteistyössä. Tarvittava teoria-      nisteriön mukaan oppilasta kohden n. 7 500-
11368: opetus annetaan koulussa. Ajo-opetuksesta vas-       8 000 mk:n kustannukset. Siitä on palkkakus-
11369: taa autokoulu. Lisäksi opetusministeriön tiedon      tannusten osuus ilman sosiaalikuluja 6 000-
11370: mukaan ainakin Espoossa, Evijärvellä, Ilmajoel-      6 200 mk ja loput kaluston käyttökuluja.
11371: la, Jyväskylässä ja Pihtiputaalla on lukioiden ja        Vasta aivan viime vuosien aikana on ryhdytty
11372: paikallisen autokoulun yhteistyötä. Autokoulun-      kiinnittämään huomiota siihen laajaan, eri alueilla
11373: opettajat pitävät mm. ylimääräisiä liikennekas-      vallitsevaan lupajärjestelmään, joka on lisännyt
11374: vatustunteja. Nykyisessä taloudellisessa tilan-      yhteiskunnan viranomaisvaltaistumista ja johon
11375: teessa ei opetusministeriön mielestä ole kuiten-     on liittynyt laaja päätöksenteko- ja valvontako-
11376: kaan suotavaa laajentaa tätä toimintaa lukiossa.     neisto. Valmisteilla olevat toimet lupajärjestelmän
11377:     Keväällä 1992 autokouluopetus maksoi hel-        uudistamiseksi liittyvät laajaan julkisen hallinnon
11378: sinkiläisissä autokouluissa runsaat 5 000 mk ja II   uudistamiseen, jonka keskeiset osat muodostuvat
11379: vaihe n. 1 000 mk sen mukaan, käyttikö omaa          budjettiuudistuksesta, kuntien valtionosuusuudis-
11380: vai autokoulun autoa.                                tuksesta ja liikelaitosuudistuksesta.
11381:     Ammattioppilaitoksissa annet-                        Myös autokoulutoiminnassa luvanvaraisuutta
11382: tava opetus. Ajokorttiasetuksen 47 §:n               on selvitettävä ja mahdollistettava nykyistä suu-
11383: nojalla opetushallituksen valvonnassa tapahtu-       rempi kilpailuvapaus.
11384: van kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä              Nykyinen tilanne, jossa nuoret aiheuttavat suu-
11385: saa antaa kuljettajaopetusta ilman autokoululu-      ren osan vakavista liikenneonnettomuuksista, vaa-
11386: paa. Lupa koskee vain kuljettajalinjojen oppilai-    tii korjausta. Jos liikennekasvatusta annettaisiin
11387: ta ja näin oppilaitoksen muille opiskelijoille ei    osana koulun muuta toimintaa pitkän ajan kulues-
11388: voida antaa tämän luvan perusteella ajokortin        sa, saattaisivat nuorten asenteet liikenteeseen ja
11389: suorittamiseen tähtäävää opetusta.                   muihin tiellä liikkujiin olla paremmat kuin suhteel-
11390:     Ammatillisissa oppilaitoksissa on siten mah-     lisen lyhyen autokouluopetuksen jälkeen. Joka
11391: dollista suorittaa ABC-ajokortti opiskelun yh-       tapauksessa tätä mahdollisuutta olisi ainakin ko-
11392:  teydessä joko ammattioppilaitoksen ajo- ja kul-     keiltava nykyistä laajemmin.
11393: jetustekniikan mekaanikon opintolinjalla, jossa          Vuonna 1990 valmistuneessa liikenneministe-
11394:  on n. 630 aloituspaikkaa tai metsäoppilaitokses-    riön asettaman autokoulutyöryhmän mietinnössä
11395:  sa metsäkoneenkuljettajan opintolinjalla, jossa     ( LM julkaisu 29190) on pohdittu tarveharkinnas-
11396:  on n. 320 aloituspaikkaa. ABC-ajokortin suorit-     ta luopumista. Työryhmässä ei ole kuitenkaan
11397:  taminen kuuluu kyseisten ammattien tavoittei-       selvitetty lainkaan sitä, miten autokouluopetus
11398:  siin ja on edellytys koulutuksen antamiseen.        niveltyisi kouluopetukseen tai koulun muuhun toi-
11399:     Ammattioppilaitoksissa suoritetaan vuosit-       mintaan. Tätä valtiontilintarkastajat pitävät puut-
11400:  tain n. 500-550 ja metsäoppilaitoksissa n. 100      teena.
11401: 154
11402: 
11403: 
11404: 
11405: 
11406:                     Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
11407: 
11408:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-     ja lämpötaloutta. Metsäojitus on tähän asti ollut
11409: kastuksen metsähallituksessa 11.12.1991, maa-         melkein yksinomaan uudisojitusta. Vanhojen
11410: ja metsätalousministeriössä 7.2.1992 ja Metsä-        ojitusalueiden kunnostusojituksen tarve on kui-
11411: keskus Tapiossa 8.4.1992.                             tenkin lisääntynyt niin, että kertomusvuonna
11412:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat       kaksi kolmasosaa ja tulevaisuudessa yhä suu-
11413: selvittäneet maankuivatusta ja tulvasuojelua,         rempi osa metsänparannusvaroin rahoitettavas-
11414: maaseudun kehittämistä, puuntuotantoa ja sen          ta yksityismaiden metsäojituksesta on kunnos-
11415: käyttöä sekä osa-aika- ja harrastelijaviljelyä.       tusojitusta.
11416:    Maa- ja metsätalousministeriöön tehdyn tar-            Metsäojituksen ansiosta on maamme metsien
11417: kastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin-         kasvukykyä lisätty huomattavasti vuodesta 1955
11418: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna,          lähtien. Ojituksella saavutettu puuston lisäys-
11419: säästötoimia, tulosohjausta, metsätalouden kes-       kasvu on nykyään 10 milj. m 3 vuodessa. Kasvun-
11420: keisiä ongelmia sekä maatalouden tutkimuksen,         lisäyksen kantoraha-arvo v. 1950-1990 on ny-
11421: tarkastuksen ja neuvonnan kehittämistä.               kyrahassa n. 20 mrd. mk, jos hintana käytetään
11422:                                                       100 mk/m 3• Metsäojitukseen on käytetty varoja
11423:                                                       v. 1955-1990 n. 75 Mmk vuodessa eli yhteensä
11424:                                                       n. 3 mrd. mk.
11425:       Maa- ja metsätalousministeriö                       Suomen ilmastossa täytyy peltojen kuivatuk-
11426:                                                       sen olla huomattavasti tehokkaampaa kuin
11427:     Peruskuivatus.      M aan kuiva tust oi-          useimmissa muissa maissa. Kuivatuksen tärkeys
11428: m i n t a y 1 e e n s ä. Maankuivatuksen paran-       johtuu pääasiassa kasvukauden lyhyydestä, lu-
11429: tamiseksi tehtävät työt luokitellaan yleisesti pe-    men sulamisvesien runsaudesta, sateiden epä-
11430: ruskuivatukseen        ja   paikalliskuivatukseen.    edullisesta jakutumisesta kasvukaudella ja pelto-
11431: Maankuivatuksen kannalta on merkitystä myös           maittemme huonosta vedenläpäisykyvystä. Mer-
11432: tulvasuojelutöillä, joita tehdään lähinnä jokive-     kitystä on myös turvemaiden yleisyydellä. Ke-
11433: sistöissä valtion kustannuksella ns. valtion vesis-   väällä aikainen kylvö vaatii sulamisvesien ja
11434: tötöinä. Peruskuivatuksella tarkoitetaan yleensä      liiallisen märkyyden nopeaa poistamista pelloil-
11435: peltojen kuivattamiseksi tarvittavia purojen ja       ta, jotta lyhyt kasvukausi voitaisiin käyttää täy-
11436: valtaojien perkauksia sekä pienehköjä penger-         sipainoisesti hyväksi. Korjuukausi syksyllä on
11437: ryksiä. Valtaosa näistä suoritetaan valtion tuella    taas maassamme sateisinta aikaa, jolloin kuiva-
11438: ns. rahoituslain perusteella. Vesioikeudellisesti     tuksen tehokkuus vaikuttaa oleellisesti peltojen
11439: kysymys on ojituksesta, jonka suorittamiseen          kantavuuteen ja koneiden käyttömahdollisuu-
11440: tarvitaan yleensä ojitustoimituksen päätös. Näil-     teen. Hyvä kuivatus mahdollistaa myös pitkäh-
11441: lä töillä poistetaan usein myös pienehköjä tulva-     köä kasvukautta vaativien, runsassatoisten lajik-
11442: alueita. Yleensä hankkeen jollekin osalle tarvi-      keiden viljelyn.
11443: taan vesioikeuden lupa. Jos osakkaat ovat yksi-           Peltojen peruskuivatuksen ja tulvasuojelun
11444: mielisiä, pieniä hankkeita voidaan tehdä myös         merkitys on ollut ja on vastakin maaseutuasu-
11445: sopimuksen perusteella ilman ojitustoimitusta.        tuksen ja erityisesti maatilatalouden kannalta
11446:     Metsäojituksella pyritään parantamaan soi-        suuri. Maaperän tasaisuus ja jokien ja purojen
11447: den ja veden vaivaamien kangasmaiden metsän-          tulvimisherkkyys erityisesti Pohjanmaalla vaatii
11448: kasvatuskelpoisuutta ja muuttamaan ne tuotta-         tehokasta peruskuivatusta ja tulvasuojelua. n-
11449: viksi metsätalousmaiksi johtamalla kasvupaikan        man niitä alueen maatalousyritystoimintaan pe-
11450: liika vesi pois ja parantamalla siten maan happi-     rustuva talouselämä taantuu ja sen tehokkuus
11451:                                                                                                          155
11452: 
11453: oleellisesti laskee. Koska vesiväylien alajuoksuil-      erityisrakentamista. Suurimmat osakastyönä ra-
11454: ta sijaitsevat peltojen peruskuivatuskanavat käy-        hoitetut hankkeet ovat olleet kustannusarvioi-
11455: tännössä mahdollistavat myös yläjuoksuilla ole-          taan n. 1 Mmk.
11456: vien metsäalueiden maankuivatuksen, peltojen                Vesi- ja ympäristöpiirit hoitavat peruskuiva-
11457: peruskuivatus palvelee myös metsätalouden tar-           tuksen käytännön tehtävät. Ne vastaavat pää-
11458: peita. Peruskuivatuskanavat toimivat metsäojien          asiallisesti hankkeiden suunnittelusta, toteutta-
11459: laskuojina.                                              misesta ja kunnossapidon valvonnasta. Tämän
11460:     Peruskuivatuksen säädöstaus-                         lisäksi piirit huolehtivat suunnitteluun liittyvästä
11461: t a. Peruskuivatusta säätelevät vesilaki ja -asetus      vesilain mukaisesta lupakäsittelystä. Toiminta
11462: (264/61 ja 282/62), laki ja asetus valtion osan-         on ollut vesihallituksen perustamisesta vuodesta
11463: otosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kus-            1970 alkaen hallinnollisesti lähes samanlaista.
11464: tannuksiin (433/63 ja 451163, ns. rahoituslaki ja        Maatilahallitus ja vuodesta 1988 lähtien yhä
11465: -asetus) sekä laki ja asetus eräiden vesirakennus-       enemmän myös maaseutupiirit ovat huolehtineet
11466: tehtävien hoitamisesta (1317/87 ja 150/88).              toiminnan budjetoinnista ja tehneet hankkeiden
11467:     Vesilain 6 luvussa ovat ojitusta koskevat            rahoituspäätökset
11468: keskeiset säännökset. Useiden tilojen yhteiset              Peruskuivatuksen laajuus ja
11469: ojitukset käsitellään yleensä vesilain 19 luvun          t a r v e. Peruskuivatuksia tehtiin maassamme
11470: mukaisessa ojitustoimituksessa. Maanomistus-              1950- ja 1960-luvulla varsin runsaasti. Hankkei-
11471: olojen ja oikeusturvan kannalta ojitustoimitus-          den hyötyalaan sisältyi silloin suhteellisen paljon
11472: menettely on lähes kaikissa kuivatushankkeissa           myös metsä- ja suomaita. Tänä aikana valmistu-
11473: välttämätöntä. Valtion rahoitustukea peruskui-           neiden peruskuivatusten hyötyala oli 1,05 milj.
11474: vatuksiin myönnetään rahoituslain nojalla maa-           ha. Pellon osuus hyötyalasta oli 440 000 ha eli
11475: tilahallituksen tai maaseutupiirien tekemillä pää-       peltoa kuivatettiin keskimäärin 22 000 ha vuo-
11476: töksillä. Ojitushankkeelle tai sen osalle voidaan        dessa. Kuivatustöiden jälkeen hyötyalueille rai-
11477: myöntää rahoitustukena avustusta ja lainaa tai           vatut pellot eivät sisälly em. peltoalaan. Perus-
11478: molempia erikseen.                                       kuivatus toteutettiin vielä 1960-luvulla Etelä-
11479:     Peruskuivatus voidaan toteuttaa kahdella ta-         Suomea lukuun ottamatta yleensä avo-ojitussy-
11480: valla. Ne työt, jotka rahoitetaan kokonaan val-          vyyteen.
11481: tion avustuksin ja lainoin, tehdään vesi- ja ympä-          Peruskuivatus väheni huomattavasti 1970-lu-
11482:  ristöpiirien omana työnä tai teetetään urakoitsi-       vulla. Tämä johtui myönnettyjen määrärahojen
11483: joilla. Toisen ryhmän muodostavat ns. osakas-            niukkuudesta ja peruskuivatustarpeen pienene-
11484:  työt, jotka ovat pääasiassa pienehköjä ja ongel-        misestä mm. asutustoiminnan päättymisen joh-
11485:  mattornia hankkeita. Näihin maaseutupiirit              dosta. Vuosina 1970-79 hyötyala olin. 3 500 ha
11486:  myöntävät valtion rahoitustukena yleensä avus-          vuodessa. Hyötyalasta oli peltoa n. 80 %. Seu-
11487:  tusta, rahoitusvyöhykkeen mukaan 35-60 %                raavalla vuosikymmenellä peruskuivatettiin kes-
11488:  kustannusarviosta. Loppuosan osakkaat kus-              kimäärin 6 700 ha vuodessa. Hyötyala oli neljäs-
11489:  tantavat itse omana rahoituksena ja työnä sekä          osa 1950- ja 1960-lukujen kuivatusalasta.
11490:  työnjohtona. Näin osakastyöt ovat valtion kan-             Maassamme tarvittava peruskuivatus on ker-
11491:  nalta huomattavasti edullisempia kuin vesi- ja          taalleen toteutettu, mutta sen tarve on vielä suuri
11492:  ympäristöpiirien toimesta toteutettavat kuiva-          maatalouden lisäksi myös metsä- ja turvetalou-
11493:  tushankkeet                                             dessa. Peruskuivatusta varten valtaojien per-
11494:     Maatilahallitukselta saadun selvityksen mu-          kauksia tehdään säännöllisesti salaojituksen
11495:  kaan peruskuivatustöiden rahoittamisesta ja to-         vaatiman suuremman kuivatussyvyyden ja tur-
11496:  teuttamisesta ns. osakastyönä on muutenkin              vemaiden painumisen vuoksi. Peruskuivatuksen
11497:  saatu varsin hyviä kokemuksia. Tosin toimin-            tarvetta lisäävät olennaisesti myös laajat metsä-
11498:  nasta ei ole toistaiseksi tehty tarkkoja selvityksiä.   ojitukset. Peruskuivatuksen kunnosta ja toimi-
11499:  Suurin osa osakastyönä rahoitettavista perus-           vuudesta onkin huolehdittava jatkuvasti.
11500:  kuivatushankkeista on pienehköjä, kustannusar-             Maa- ja metsätalousministeriön asettama
11501:  vioitaan alle 200 000 mk:n töitä. Osakastöille ei       peruskuivatuksen tarveryhmä selvitti peltoaluei-
11502:  ole varsinaisesti asetettu kustannusten ylärajaa,       den peruskuivatuksia ja niiden rahoitustarvetta.
11503:  vaan kaikki työt voidaan periaatteessa rahoittaa        Selvitys (MMM 1990:3) perustuu maanomista-
11504:  osakastyönä, jos osakkaat ovat siitä yksimielisiä       jien vireille panemiin ojitustoimitushakemuksiin.
11505:  ja siihen halukkaita. Osakastyöksi soveltuvat           Työryhmä ei tarkastellut peruskuivatuksen tar-
11506:  parhaiten hankkeet, joissa ei ole merkittävästi         vetta maatalouden tuotantopoliittiselta kannal-
11507: 156
11508: 
11509: ta. Tarvetta mitattiin hakemusten määrän sekä                          hakijat peruuttavat hakemuksensa, jos työhön ei
11510: hankkeiden hyötyalan ja kustannusarvion perus-                         saa valtion rahoitustukea. Näin voidaan välttää
11511: teella. Peruskuivatustöiden tarve 1.9.1989 oli                         sellainen suunnittelu, joka ei johda työn toteut-
11512: mainitun muistion mukaan seuraava:                                     tamiseen. Vesi- ja ympäristöhallinnolla on laki-
11513:                                                                        sääteinen velvollisuus pitää ojitustoimitus ja laa-
11514:                                                                        tia hankkeesta suunnitelma, ellei hakemusta pe-
11515: Hankeryhmä                             Määrä   Hyötyala  Arvioidut
11516:                                         kpl      ha     kustannukset   ruuteta. Hakijat voivat kuitenkin toteuttaa työn
11517:                                                            Mmk         omilla varoillaan.
11518: Keskeneräiset valtiontyöt ..             65     2300           9          Peruskuivatusmäärärahoja tarvitaan edellä
11519: Valmiit suunnitelmat ........           135    10000          37       tarkastellun lisäksi uusjakotoimitusten vaatimiin
11520: Vuonna 1990 valmistuvat
11521: suunnitelmat .....................       231   21 300         78
11522:                                                                        peruskuivatuksiin. Uusjakoja arvioidaan tehtä-
11523: Muut ojitushankkeet .........            605   51000         201       vän seuraavan viiden vuoden kuluessa n. 7 000
11524: Yhteensä ...........................   1 036   84 600        325       hehtaarin alalla. Osa hankkeista rahoitetaan
11525:                                                                        uusjakojen tukemisvaroin. Rahoitusasetuksen
11526:                                                                        mukaan uusjakotoimitusten peruskuivatukset
11527:                                                                        on pyrittävä asettamaan peruskuivatusten rahoi-
11528:    Kuten asetelmasta voidaan havaita, peruskui-                        tuksessa etusijalle.
11529: vatushankkeita oli vireillä yhteensä yli 1 000.                           E r ä i t ä e p ä k o h t i a. Maanomistajat te-
11530: Niiden yhteenlaskettu hyötyala oli hieman alle                         kevät ojitustoimitusta koskevat hakemukset
11531: 85 000 ha ja arvioidut kustannukset 325 Mmk.                           vesi- ja ympäristöpiireille. Salaojitukseen liitty-
11532:    Peltojen peruskuivatuksiin myönnetään val-                          viä kuivatusanomuksia jätetään myös maaseutu-
11533: tion tulo- ja menoarviossa sekä avustuksia että                        piireille ja salaojakeskukselle, joka myös suun-
11534: lainavaroja. Määrärahoja oli 1980-luvun puoli-                         nittelee lähinnä pienehköjä kuivatushankkeita.
11535: välissä nykyrahassa n. 30 Mmk vuosittain, mutta                        Kuivatusaloitteet tarkastetaan yleensä vesi- ja
11536: niitä on sittemmin vähennetty. Vuonna 1990                             ympäristöministeriön ja maaseutupiirien välisis-
11537: kumpiakin määrärahoja oli 10 Mmk eli yhteensä                          sä kokouksissa, jotta niiden kiireellisyys, tarpeel-
11538: 20 Mmk. Maatilahallinnossa oli vuoden 1990                             lisuus, taloudellisuus ym. näkökohdat voitaisiin
11539: lopussa välitön rahoitustarve 130 kuivatushank-                        todeta.
11540: keelle, joiden kustannusarvio oli yhteensä 37                             Vesi- ja ympäristöpiiri määrää ojitustoimituk-
11541: Mmk. Esimerkiksi Oulun vesi- ja ympäristöpii-                          seen toimitusinsinöörin ja antaa tämän käytettä-
11542: rin alueella odotti kertomusvuoden marraskuus-                         väksi tarvittavat resurssit. Toimitusinsinööri on
11543: sa rahoitusta 26 hanketta, joiden kustannusarvio                       tehtävässään itsenäinen. Ojitustoimitukseen
11544: on yhteensä 17 Mmk.                                                    kuuluvat hankkeen kenttätutkimukset ja tarkoi-
11545:    Kertomusvuonna peltojen peruskuivatukseen                           tuksenmukaisen suunnitelman laatiminen sovit-
11546: oli käytettävissä kuitenkin vain 5 Mmk avustus-                        tamalla yhteen hyödynsaajien, muiden asian-
11547: varoja ja 5 Mmk lainavaroja. Vuoden 1992 tulo-                         osaisten ja eri viranomaisten intressejä lainsää-
11548: ja menoarviossa varoja on osoitettu yhteensä                           dännön vaatimalla tavalla. Ojitustoimituksen
11549: 8 Mmk. Vesi- ja ympäristöhallitukselta saadun                          yhteydessä perustetaan ojitusyhtiö, joka toimi-
11550: selvityksen mukaan peruskuivatustyöt ovat                              tuksessa vahvistetun suunnitelman perusteella
11551: määrärahojen vähyyden vuoksi vähentyneet.                              hakee valtion rahoitustukea maaseutupiiriltä.
11552: Kertomusvuonna on keskitytty etenkin vesi- ja                          Hakemus kuitenkin jätetään vesi- ja ympäristö-
11553: ympäristöhallinnon hankkeiden osalta kesken-                           piirille, joka hankkii osakkaiden varallisuusselvi-
11554: eräisten töiden loppuunsaattamiseen. Osakastöi-                        tykset verottajalta ja täydentää rahoitusasiakir-
11555: tä rahoitettiin jonkin verran.                                         jat. Vesi- ja ympäristöpiiri antaa myös lausunto-
11556:    Monet vesi- ja ympäristöpiirit ovat yhdessä                         ja tuomioistuimille peruskuivatusta koskevien
11557: maaseutupiirien kanssa pyrkineet vaikuttamaan                          valitusten johdosta, laatii vuosittain hankkeiden
11558: siihen, että hakijat peruuttaisivat sellaisia hake-                    toteuttamisohjelmat, toteuttaa maankuivatus-
11559: muksia, joiden toteuttamista maaseutupiiri ei                           työt valtion rahoittamissa hankkeissa, tekee lop-
11560: pidä valtion tuella tarkoituksenmukaisena. Kun                         putilityksen ja lähettää lainojen perimistä koske-
11561: viljelyksessä olevaa peltoalaa tulisi vähentää ja                      vat asiakirjat lääninkoottorille perintää varten.
11562: kun valtion tukea myönnetään vain ns. pysyville                        Tämän jälkeen valvotaan hankkeen kunnossapi-
11563: peltoalueille, toimintaa kehitetään niin, että                         toaja annetaan kunnossapitokehotuksia osak-
11564: maaseutupiiriitä pyydetään kannanotto jo ennen                          kaille, jos valtaojat ovat tukkeutuneet tavan-
11565: suunnittelun aloittamista. Useissa tapauksissa                         omaista nopeammin.
11566:                                                                                                        157
11567: 
11568:     Peruskuivatushankkeet ovat nykyisin lähes          tusvuoroon. Kunnostusojitukset tulisi metsän-
11569: yksinomaan aiemmin tehtyjen ojitusten täyden-          hoidollisten ja vesitaloudellisten syiden takia
11570: nysperkauksia. Kuitenkin kuivatussuunnitel-            tehdä ajallaan, koska seurauksena ovat muuten
11571: mien laatimiseen, valtion avustusten ja lainojen       suuret taloudelliset menetykset. Kunnostusoji-
11572: myöntämiseen ja maksatukseen sekä etenkin              tustarpeet ovat suurimmat Keski- ja Pohjois-
11573: hankkeiden kustannusositteluun ja kustannus-           Pohjanmaalla.
11574: ten perintään sisältyy edellä selostetuissa käsitte-       Saatujen selvitysten mukaan laajat metsäoji-
11575: lyvaiheissa suuri määrä nykyaikaan huonosti            tukset etenkin Pohjanmaalla ovat aiheuttaneet
11576: soveltuvaa ja ylimääräisiä kustannuksia aiheut-        tuntuvia peruskuivatus- ja tulvaongelmia ala-
11577: tavaa hallintotoimintaa ja kalliita maastotutki-       puolisten valtaojien ja vesistöjen varsilla oleville
11578: muksia. Oulun vesi- ja ympäristöpiiriitä saadun        viljelyksille ja rakenteille. Alapuolisten uomien
11579: selvityksen mukaan työlästä kustannusten jakoa         vedenjohtokyky ei riitä, uomat tukkeutuvat ja
11580: ositteluineen on pidettävä aikansa eläneenä. Esi-      tulvivat ja seurauksena on ongelmia pelloille,
11581: merkiksi tilan hyödyn arviointi perustuu kuiva-        rakenteille sekä muulle maan käytölle. Vesilain
11582: tusjyvän osalta kenttätutkimuksessa havaittuun         6luvun 3 §:n säännös, jonka mukaan "ojitus on
11583: hetkelliseen vedenkorkeuteen, joka voi vaihdella       niin toimeenpantava ja siten kunnossapidettävä,
11584: olosuhteiden mukaan ja kuvata näin hyvin epä-          ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahin-
11585: tasapuolisesti hyötyalueen tilojen osuutta ojituk-     gollista vettymistä tai muuta vahinkoa", ei ole
11586: sen hyödystä. Kustannusten kalleuden vuoksi ei         auttanut. Säännöstä on ollut mahdoton valvoa,
11587: ole tarkoituksenmukaista suorittaa kussakin            ja metsäojitusalueiden alapuolisille viljelmille on
11588: kuivatushankkeessa pitkäaikaista vedenkor-             aiheutunut haittaa. Viljelysalueiden omistajat
11589: keuksien havainnointia, jotta todellinen kuiva-        ovat joutuneet maksamaan peltoalueen perus-
11590: tusongelma ja sen jakaantuminen tilojen kesken         kuivatuksen yhteydessä kuivatuskustannukset
11591: voitaisiin selvittää.                                  itse, vaikka syy perkaustarpeeseen on voinut
11592:     Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan moni-         aiheutua suurelta osin yläpuolisista metsäojituk-
11593: mutkaisissa ja ristiriitaisissa tapauksissa vaadi-     sista. Peruskuivatusmaksut kohdistuvat näin
11594: taan yhä nykyisen kaltaista osittelumenetelmää,        harvoille maanomistajille, vaikka hyöty kohdis-
11595: jotta voitaisiin turvata osakkaiden oikeudenmu-        tuu usein tuntuvasti laajemmalle valuma-alueel-
11596: kainen kohtelu. Maanarvojyvän pääasialliset            le. Tämä on aiheuttanut runsaasti riitoja ja ns.
11597: erot johtuvat maankäyttölajeista. Kuivatusjy-          riitaojitustoimituksia.
11598: vässä, joka perustuu kuivatuksen paranemiseen              Edellä kuvatuissa tapauksissa ei aiheuttamis-
11599: ja siis kuvaa peruskuivatuksen tarvetta, voivat        periaatetta kuitenkaan voida soveltaa, koska
11600: eri peltokuvioiden väliset erot olla moninkertai-      kustannusten jakoa koskevat vesilain säännök-
11601: sia. Kuivatusjyvän määritys ei ohjeiden mukaan         set, maanomistusolot ja hankkeiden laaja ajalli-
11602: saa perustua kenttätutkimuksessa havaittuun            nen ja alueellinen ulottuvuus tekevät tämän
11603: hetkelliseen vedenkorkeuteen.                          käytännössä mahdottomaksi. Kustannusten
11604:      Maankuivatuslainsäädännön keskeinen epä-          osittelu oikeudenmukaisesti on lähes mahdoton
11605: kohta on ollut se, ettei valtaojien kokonaisval-       tehtävä. Tällaisia tapauksia on kuitenkin lukui-
11606: taisesta kunnossapidosta ole vastannut kukaan.         sia, ja ne lisääntyvät koko ajan tilojen pirstou-
11607: Vuonna 1977 metsävaltaojien kaivu eriytettiin          tuessa ja ns. ilmaismetsävaltaojien rahoitustuen
11608: ja siirrettiin silloiselta vesihallinnoita metsänpa-   päätyttyä. Eräissä riitatapauksissa korkein hal-
11609: rannusorganisaation tehtäväksi. Maatalous-             linto-oikeus on velvoittanut metsäojituksen to-
11610: maan peruskuivatukset ja metsäojitukset toteu-         teuttajan poistamaan haittoja tai maksamaan
11611: tetaan täysin erillisinä hankkeina eri viran-          niistä korvauksia. Kun myös yleinen ajatteluta-
11612:  omaisten toimesta. Metsäojitukset toteuttaa           pa on muuttunut, pyritään metsäojituksia suun-
11613: metsälautakunta, mutta lisäksi myös metsähal-          niteltaessa ja toteutettaessa nykyisin korostetusti
11614: litus, yhtiöt, kunnat ym. ojittavat omia mai-          välttämään haittojen aiheuttamista alapuolisessa
11615:  taan. Metsäojituksiin onkin ollut varoja käytet-      vesistössä.
11616: tävissä riittävästi. Viime vuosina uudistusojituk-         Edellä selostettujen ongelmien poistamiseen
11617: sissa on päästy lähes Metsä 2000 -tavoitteisiin,       on kiinnitetty huomiota myös peruskuivatuksen
11618: mutta metsäojien kunnostuksessa ei ole ylletty         tarvetta selvittäneen virkamiestyöryhmän muis-
11619:  riittäviin määriin. Kunnostusojitusten tarve          tiossa. Työryhmä esitti, että metsäojituksen joh-
11620:  kasvaa suuresti sitä mukaa, kun 1960- ja 1970-        dosta tarvittava alapuolisten purojen ja valta-
11621:  lukujen suuret uudistusojitukset tulevat kunnos-      ojien kunnossapito tulisi voida toteutta/avaftion
11622: 158
11623: 
11624: varoin silloin, kun haitan poistamiseksi tarvitta-   käsittelevän viisivuotisen tutkimusprojektin
11625: via toimenpiteitä ei saada muutoin tehdyksi.         (METVE). Metsä 2000 -ohjelman tarkistamisen
11626: Työryhmä piti mahdollisena, että metsälauta-         yhteydessä on selvitelty myös metsäojituksen
11627: kunnat tai vesi- ja ympäristöhallinto voisivat       ympäristövaikutuksia ja haittojen ehkäisemistä.
11628: toteuttaa tällaiset työt, mutta katsoi, että asia    Vesi- ja ympäristöhallitus on alkanut omalta
11629: vaatisi tarkempaa selvitystä.                        osaltaan tehostaa metsäojituksen ympäristön-
11630:     Maa- ja metsätalousministeriö on kertomus-       suojelua monin eri keinoin.
11631: vuonna asettanut peruskuivatus- ja tulvansuoje-          Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
11632: lutoiminnan kehittämistyöryhmän, jonka tehtä-        vesistötöiden tarkistamistyöryhmän muistiossa
11633: vänä on vuoden 1992 loppuun mennessä mm.             (MMM 1991:8) on käsitelty vesistötöiden ympä-
11634: selvittää eri viranomaisten välinen ja toisaalta     ristövaikutuksia. Työryhmän mukaan vesistö-
11635: hyödynsaajien ja valtion välinen tehtäväjako         töiden vaikutuksia tulee arvioida eri käyttöetu-
11636: peruskuivatuksessa sekä peruskuivatuksen ra-         jen sekä ympäristön tilan kannalta paikallisesti,
11637: hoitusperusteet. Työryhmän työn valmistuttua         alueellisesti ja valtakunnallisesti. Muistiossa esi-
11638: on mahdollista päättää niistä toimista, joihin on    tetään, että on tarpeen kehittää erityisesti ekolo-
11639: tarpeen ryhtyä peruskuivatukseen liittyvien epä-     gisten vaikutusten arvioinnin menetelmiä ja eri-
11640: kohtien k01jaamiseksi.                               mitallisten vaikutusten vertailun menetelmiä,
11641:     Ympäristöhaitat ja niiden tor-                   jotta ympäristövaikutusten arviointia voitaisiin
11642: j u n t a. Kuivatuksella on aina tiettyjä ympäris-   parantaa. Ympäristövaikutusten selvittämiseksi
11643: tövaikutuksia. Maankuivatus- ja tulvasuojelu-        monipuolisesti tulisi työryhmän mukaan vesi- ja
11644: toiminnan ympäristöhaitat voivat olla joko           ympäristöpiirien, lääninhallitusten ympäristön-
11645: työnaikaisia tai töiden päättymisen jälkeen jat-     suojelutoimistojen ja kalastuspiirien yhteistyötä
11646: kuvia. Töiden päättymisen jälkeen jatkuvat           lisätä. Vesi- ja ympäristöhallinnossa otetaan työ-
11647: muutokset voivat olla pysyviä tai poistuvia.         ryhmän esitykset huomioon vesistöhankkeiden
11648: Vaikutukset voivat myös olla välittömiä tai välil-   suunnittelussa ja koulutuksessa.
11649:                                                          Peltojen peruskuivatushakemuksia ja valmiita
11650: lisiä. Vaikutukset voidaan jakaa vesistön geo-
11651: morfologiaan, hydrologiaan, veden laatuun,           hankesuunnitelmia on vireillä huomattava määrä.
11652: eliöstöön ja maisemaan kohdistuviin muutok-          Niiden arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli
11653: siin.                                                300 Mmk. Koska kuivatushankkeiden toteuttami-
11654:                                                      seen ei ainakaan lähivuosina voitane osoittaa val-
11655:     Pääosa maatalouden hajakuormituksesta            tion talousarviossa lisämäärärahoja, on suurin osa
11656: tulee vesistöihin kuivatusjärjestelmien kautta,      kuivatushankkeista tehtävä maanomistajien kus-
11657: ja toisaalta valtaojat itse aiheuttavat vesistöjen   tannuksella. Valtion rahoitustukea myönnettäessä
11658: kuormittumista, erityisesti ojitustöiden yhtey-      on etusijalle pyrittävä asetettamaan uusjakotoimi-
11659: dessä. Ojituksen vuoksi hydrologiset olo-            tusten peruskuivatukset kuten rahoitusasetuskin
11660: suhteet aina muuttuvat ojitetulla alueella.          edellyttää. Valtion tukemat peruskuivatustyöt tu-
11661: Valtaojien perkauksen yhteydessä eroosio ja          lisi useimmiten tehdä ns. osakastöinä, koska niissä
11662: kiintoainehuuhtoutumat voivat kasvaa monin-          valtiontuen tarve on huomattavasti pienempi kuin
11663: kertaisiksi usean vuoden ajaksi. Peruskuiva-         vesi- ja ympäristöpiirin suorittamissa hankkeissa.
11664: tustyöt voivat aiheuttaa etenkin Pohjanlahden        Rahoitustuen tulisi olla lyhytaikaista, hankkeiden
11665: rannikkoalueen vesistöissä happamuushaittoja.        käynnistämiseksi tarkoitettua avustusta, joka suh-
11666: Sulfaattimailla maakerrosten kuivuminen ja           teellisen lyhyen ajan kuluessa tulee periä valtiolle
11667: uoman varteen nostettujen kaivumaiden ha-            takaisin. Suunnitelmien tarpeellisuus ja kiireelli-
11668: pettuminen lisäävät rikkiyhdisteiden huuhtou-        syys on arvioitava tarkoin ottamalla huomioon
11669: tumista vesiuomiin.                                  mm. maatalouden tuotantopoliittiset tavoitteet.
11670:     Saadun selvityksen mukaan metsätalouden          Toteutettavia hankkeita olisivat lähinnä aiemmin
11671: vesiensuojelun kehittyminen on ollut hidasta.        tehtyjen ojitusten täydennysperkaukset. Hankkei-
11672: Yhtenä syynä on pidetty tutkimustiedon puutet-       den suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä
11673: ta.                                                  entisestään lisäämään maaseutupiirien ja vesi- ja
11674:     Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimi-      ympäristöpiirien yhteistyötä ja selvitettävä tar-
11675: kunta (KM 1987:62) selvitti tutkimustarpeita.        koin, voidaanko kaikki peltojen peruskuivatus-
11676: Suurelta osin tähän työhön perustuen maa- ja         hankkeet suunnitella ja toteuttaa yhden viran-
11677: metsätalousministeriö perusti v. 1990 metsä-         omaisen, joko maaseutupiirin tai vesi- ja ympäris-
11678: talouden vesistöhaittoja ja niiden torjuntaa         t(Jpiirin, toimesta.
11679:                                                                                                         159
11680: 
11681:     Valtiontilintarkastajat katsovat, että peltojen    supistunut, mutta peltoala kuten myös keskipel-
11682: peruskuivatustöiden suunnittelussa ja toteutukses-     toala on kasvanut.
11683: sa havaittuihin epäkohtiin on kiinnitettävä vaka-         Osa-aikaviljelijöillä oli runsaat 36 000 maati-
11684: vaa huomiota. Kuivatushankkeiden työmäärän             laa eli 28% toimivista ja 18% kaikista tiloista.
11685: vähentämiseksi ja niiden vireilläolaajan lyhentä-      Osa-aikaisesti viljeltiin 220 000 hehtaaria. Eläke-
11686: miseksi on kuivatusasioiden käsittely- sekä suun-      läiset omistivat yhteensä 29 000 tilaa, joihin kuu-
11687: nittelu- ja hallintojärjestelmää viipymättä yksin-     lui peltoa 147 000 ha, mutta viljelyksessä oli vain
11688: kertaistettava ja selkeytettävä. Peruskuivatus-        66000 ha.
11689: suunnitelman ja siihen liittyvän kustannusosittelun       Päätoimisten viljelijöiden tiloilla peltoala ylit-
11690: laatimiseksi tulee kehittää entistä yksinkertaisem-    tää koko maassa 20 ha. Osa-aikaviljelijöiden
11691: pia ja halvempia menetelmiä. Kuivatushankkeen          keskimääräinen peltoala on n. 7 ha ja eläkeläis-
11692: suunnitteluun liittyvää yksityiskohtaista kustan-      ten 5 ha. Tilakoko vaihtelee huomattavasti
11693: nusten osittelua ei normaalitapauksissa voida pi-      alueittain. Päätoimisilla viljelijöillä on oman pel-
11694: tää tarkoituksenmukaisenaja nykyaikaan soveltu-        tonsa lisäksi usein vuokrattua peltoa.
11695: vana, koska se on tarpeeseen nähden kohtuutto-            Maa- ja metsätalouden merkitys työllistäjänä
11696: man työläs ja aikaa ja kustannuksia vaativa. Myös      on viime vuosikymmeninä pienentynyt ja maa-
11697: hyötyaluemäärittelyssä havaitut epäkohdat, jopa        seudun muiden elinkeinojen merkitys kasvanut.
11698: kohtuuttomuudet, tulisi voida korjata niin, että       Vuodesta 1960 lähtien maa- ja metsätalouden
11699: kuivatushankkeen taloudelliset rasitteet voitaisiin    ammatissa toimiva väestö on vähentynyt run-
11700: jakaa tasapuolisesti kaikkien hyödynsaajien kes-       saasta 700 000 hengestä n. 250 000 henkeen.
11701: ken.                                                   Muissa ammateissa toimivien määrä on kasva-
11702:     Valtiontilintarkastajat eivät pidä tarkoituksen-   nut maa- ja metsätalouden väestömäärää suu-
11703: mukaisena, että maatalousmaan peruskuivatukset         remmaksi. Muutokset eivät kuitenkaan osoita
11704: ja metsäojitukseen liittyvät peruskuivatukset hoi-     suoraan maa- ja metsätalouden merkityksen vä-
11705: detaan täysin erillisinä hankkeina eri viranomais-     henemistä, koska osa väestöstä on siirtynyt var-
11706:  ten toimesta. Tulisikin selvittää mahdollisuudet      sinaisesta alkutuotannosta sitä palveleviin mui-
11707: hankkeiden suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmän        hin elinkeinoihin.
11708: yhdenmukaistamiseen niin, että kuivatushankkeet           Maaseudun väestömäärän väheneminen on
11709:  voitaisiin toteuttaa nykyistä halvemmin kustan-       johtanut siihen, että 1980-luvulla on otettu käyt-
11710: nuksin ja välttyä samalla em. epäkohdista.             töön uusia toimia, joilla on pyritty luomaan
11711:     Toimintaa kehitettäessä on ympäristön- ja ve-      korvaavia työpaikkoja maa- ja metsätaloudelle
11712:  siensuojeluun liittyvien seikkojen korostamiseen      ja monipuolistamaan maaseudun elinkeinotoi-
11713:  kiinnitettävä myös riittävää huomiota. Voimava-       mintaa. Uudet toimet ovat olleet aluksi kokeilu-
11714:  roja tulisi ohjata myös kuivatustoiminnassa tehtä-    luonteisia (maaseudun työpaikkatuki) ja sittem-
11715:  viin vesistökuormitusta vähentäviin ja maiseman       min pysyvämpiä, mutta määräaikaisia (laki
11716:  kannalta tärkeisiin toimiin.                          maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
11717:                                                        edistämisestä).
11718:                                                           Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen
11719:    Maaseudun kehittäminen. M a a t a 1 o u d e n       maaseutuelinkeinolain (1295/90) myötä on maa-
11720: rakenne p o 1 i t iikka. Kesän 1990 maata-             seutuelinkeinojen kehittämisessä siirrytty aivan
11721: louslaskennan mukaan Suomessa oli 198 000 yli          uuteen aikakauteen. Maatilatalouden, erikois-
11722: yhden peltohehtaarin tilaa, joista yksityisomis-       maatalouden sekä pienyritystoiminnan kehittä-
11723: tuksessa olin. 156 000 tilaa. Perikuntien ja kuo-      minen kohdistetaan vain sellaisille yrityksille,
11724: linpesien hallussa oli yli 30 000 tilaa ja perheyh-    joilla katsotaan olevan edellytykset jatkuvan
11725: tiöillä ja -yhtymillä 9 600 tilaa. Loput n. 1 600      kannattavan toiminnan harjoittamiseen. Kehit-
11726: tilaa olivat valtion, kuntien, osakeyhtiöiden, sää-    tämistoimien ulkopuolelle jää siten valtaosa
11727: tiöiden ym. omistuksessa. Tuotantoa harjoitta-         maamme pientiloista. Näiden kannattamatto-
11728: via, toimivia maatiloja oli kuitenkin vain             mien tilojen osalta voidaan parantaa lähinnä
11729: 128 000. Maatilojen kokonaispinta-ala on n.            asumisoloja.
11730: 2,52 milj. ha. Siitä on viljeltyä 2,25 milj. ha.          Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun sel-
11731:     Päätoimiset viljelijät omistivat yksityishenki-    vityksen mukaan kannattavien tilojen kehittämi-
11732: löiden tiloista n. 82 000 tilaa eli 64 % toimivista    sessä on kiinnitetty erityistä huomiota tuotta-
11733: tiloista ja vain 41% kaikista maatiloista. Päätoi-     vuuden lisäämiseen, tuotantopanosten järkipe-
11734: misten viljelijöiden omistusosuus on edelleen          räiseen käyttöön, yhteistoiminnan edistämiseen
11735: 160
11736: 
11737: sekä yrityskoon kasvattamiseen. Kehittämistoi-       133 Mmk. Näitä lainoja myönnettiin lähinnä
11738: mia kohdennettaessa on pyritty lisäämään tuo-        maaseudun nykyisen asuntokannan hyödyntä-
11739: tannollista ja taloudellista tarkoituksenmukai-      miseen ns. asuntotilan ostolainoina. Mainittuja
11740: suutta. Tavoitteena on myös pääomarakenteen          lainoja on voitu osoittaa myös kannattamatonta
11741: parantaminen ja rahoituskustannusten alentami-       toimintaa harjoittavan tilan hankintaan, mutta
11742: nen. Lisäksi kaikessa toiminnassa on korostettu      lainoituksen kohteena on tällöin ollut vain asun-
11743: hankkeiden ympäristövaikutuksia. Kertomus-           to ja tontti.
11744: vuosi on varsinkin ympäristökysymysten osalta           Suoria avustuksia on myönnetty maaseutue-
11745: ollut käänteentekevä, eivätkä toimintaan suun-       linkeinolain nojalla. Näitä ovat mm. aloittamis-
11746: nitellut varat osoittautuneet riittäviksi.           avustukset nuorelle tilanpidon jatkajalle (n. 80
11747:     Maatalous 2000-tarkistustyöryhmän (työryh-       Mmk) sekä investointiavustukset ympäristön-
11748: mämuistio MMM 1992:3) mukaan maatalouden             suojeluun (25 Mmk), pellon salaojitukseen (30
11749: rakennepolitiikan tavoitteet ovat jääneet osittain   Mmk) ja tuotantorakennusten rakentamistoi-
11750: muun maatalouspolitiikan varjoon. Tilakoon           miin (10 Mmk). Avustukset salaojitukseen ja
11751: kasvu on ollut hidasta, lähinnä tilastollista        tuotantorakennuksiin on ohjattu kehitysalueille.
11752: muutosta pienien tilojen luopuessa tuotannosta.      Maaseudun pienyritystoimintaan myönnettiin
11753: Tuotantoa jatkavien maatalousyritysten kasvua        avustuksia yhteensä n. 95 Mmk.
11754: rajoitetaan tuotannon vähentämiseksi. Monet             Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
11755: tuotannonrajoitustoimet, erityisesti maidon- ja      ohjattiin pääasiassa valtionlainoitukseen ja
11756: kananmunantuotannon kaksihintajärjestelmät           maanostoon. Maaseutuelinkeinolain mukaisia
11757: sekä perustamislupajärjestelmä, säätelevät huo-      lainoja myönnettiin 455 Mmk, joista 385 Mmk
11758: mattavasti maatalouden rakennetta. Tilakoon          maatilojen sukupolvenvaihdoksiin ja 60 Mmk
11759: suurentamista on hidastanut myös maan korkea         pienyritystoimintaan. Maatilatalouden kehittä-
11760: hinta.                                               misrahaston toimilla on voitu rahoittaa n. 950
11761:     Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ny-        kannattavan maatilan sukupolvenvaihdokset.
11762: kyinen tilanne, jossa tuotannonohjausta joudu-       Tuetut maatilat ovat olleet huomattavasti kook-
11763: taan vuosittain tiukentamaan, ei luo hyvää poh-      kaampia kuin maatilalain aikana. Etelä-Suomes-
11764: jaa maaseutualueiden kokonaiskehitykselle.           sa tuetuilla tiloilla on ollut peltoa keskimäärin n.
11765: Tuotannonohjauksen yhteensovittaminen maa-           35 haja muualla maassa runsaat 20 ha.
11766: talouden alue- ja rakennepoliittisten tavoitteiden      Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ra-
11767: ja toimien kanssa on osoittautunut vaikeaksi.        kennepolitiikkaa jatketaan ja tässä yhteydessä
11768: Tuotannonohjauksesta on muodostunut varsin           tarkastellaan maatalouden rakennetta myös
11769: tärkeä maatalouden rakenteeseen vaikuttava te-       maaseutu- ja aluepolitiikan näkökulmasta. Maa-
11770: kijä ilman alueellista painotusta.                   seudun elinkeinojen kehittäminen tarkoittaa
11771:     Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa osoi-       myös tulevaisuudessa suurelta osin pienten mo-
11772: tettiin maatilatalouden rakenteen ja maaseudun       nitoimiyritysten toimintaedellytysten luomista.
11773: kehittämiseen 945 Mmk:n suuruinen myöntöval-         Keinoina maatalouden liitännäiselinkeinojen ja
11774: tuus korkotukilainoitukselle. Varoista käytettiin    maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä käy-
11775: n. 157 Mmk edellisvuonna vaille jääneisiin hank-     tetään entistä enemmän yrittäjän osaamisen ja
11776: keisiin. Uuden maaseutuelinkeinolain mukaisiin       valmiuksien lisäämistä. Neuvonnan ja yritys-
11777: lainoihin käytettiin 788 Mmk. Kertomusvuonna         kohtaisen asiantuntija-avun sekä viranomaisten
11778: pystyttiin varoja ohjaamaan niin, ettei lainaha-     aktiivisuuden merkitys korostuu. Maaseutuyri-
11779: kemuksia siirtynyt rahoitettavaksi vuodelle          tysten monet markkinointi- ym. hankkeet vaati-
11780: 1992. Korkotukilainoista 176 Mmk ohjattiin           vat yhteistoimintaa useiden yritysten kesken.
11781: tilakoon suurentamiseen ja 200 Mmk maatilata-        Ministeriön mukaan kehittämisavustuksia olisi
11782: louden muihin investointeihin, lähinnä tuotanto-     joustavasti pystyttävä kohdistamaan myös yh-
11783: rakennusten peruskorjauksiin ja pellon salaoji-      teisiin hankkeisiin tai pienyritysten perustamille
11784: tukseen. Asuntolainoitus hoidettiin ensimmäistä      markkinointiyhtiöille. Tähän ollaan maaseutue-
11785: kertaa kokonaan korkotukilainoituksella ja va-       linkeinolain muutosesityksellä pyrkimässä.
11786: roja ohjattiin toimintaan yhteensä 251 Mmk.             Maaseutuelinkeinolain pahimpia epäkohtia
11787: Maatilataloutta korvaavaan tai sitä täydentä-        on monipuolisen yrityskombinaation pilkkomi-
11788: vään pienyritystoimintaan ohjattiin korkotuki-       nen määritelmillä (lain 4 §) erilaisen rahoituksen
11789: lainoja 47 Mmk, lähinnä erikoismaatalouteen.         piiriin. Laki ei pidä maatilalla olevaa pienyritys-
11790: Maaseudun asuttuna säilymiseen käytettiin            toimintaa maatilakokonaisuuteen kuuluvana.
11791:                                                                                                        161
11792: 
11793: Kuitenkin raja maataloustuotannon, sen jatko-            Euroopan yhteisöjen maksamia tukia. Tämä
11794: jalostuksen ja muun tilalla hatjoitettavan yritys-       merkitsee, että maataloustuotannon arvo laskee
11795: toiminnan välillä on käytönnössä liukuva. Sa-            n. 40% nykyisestä. Koska EY-ratkaisu edellyt-
11796: mat investoinnit voivat palvella monia maaseu-           tää, että valtaosa maataloustuotannosta tulee
11797: tuelinkeinolain eri kategorioissa pitämiä toimin-        kilpailukykyiseksi tuonnin kanssa, on tuotta-
11798: toja.                                                    vuutta samanaikaisesti voimakkaasti lisättävä.
11799:     Pienyritysten rahoituksessa jätjestelmä on toi-      Käytännössä tämä merkitsee pienten tilojen toi-
11800: minut varsin joustavasti. Nykyinen rahoitusjär-          minnan lopettamista sekä keskikokoisten tai
11801: jestelmä ei tulevaisuudessa kuitenkaan pysty vas-        suurten tilojen tuotannontekijöiden käytön te-
11802: taamaan kovin laajoihin työpaikkatavoitteita ja          hostamista. Siten työllisten määrä pienenee no-
11803: muita maaseudun elinkeinotoiminnan kehittä-              peammin kuin tuotannon määrä, ja ilman toi-
11804: mistä koskeviin haasteisiin vaan vaatii jatkuvaa         menpiteitä maaseutu autioituu ja menettää elin-
11805: kehittämistä.                                            voimaisuuttaan.
11806:     Maa- ja metsätalousministeriön mukaan in-               On selvää, että maaseudun elinvoimaisuutta
11807: vestointien rahoituksessa olisi siirryttävä lähes        ei voida säilyttää siinä uudessa tilanteessa, jota
11808: yksinomaan edulliseen lainoitukseen. Avustus-            mahdollinen EY-ratkaisu merkitsee maatalou-
11809: muotoinen tuki vääristää ajattelua investointien         den elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kannal-
11810: suunnittelussa. Investointiavustus on myös var-          ta. Maaseudun elinvoimaisuus voidaan säilyttää
11811: sin kankea väline yritystoiminnan lopettamis- ja         vain luomalla maaseudulle maataloutta korvaa-
11812:  mahdollisissa takaisinperimistapauksissa. Lai-          via yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä merkitsee
11813:  noituksessa on huomiota kiinnitettävä riittävän         sen nykyisen kehityksen jatkamista ja vahvista-
11814: ja edullisen käyttöpääoman turvaamiseen yri-             mista, jossa maataloutta hatjoittavat ihmiset
11815:  tyksille. Edullisen lainoituksen lisäksi vakuusky-      saavat yhä suuremman osan tuloistaan muista
11816:  symysten hoitaminen tulee vaatimaan varsin laa-         lähteistä.
11817: joja toimia. Maaseutuyritysten kiinteistöjen                Sisäasianministeriöltä saadun selvityksen mu-
11818:  kauppa-arvot ovat yritysten usein syrjäisen si-         kaan koti- ja ulkomaiset muutospaineet ovat
11819: jainnin takia monesti tuottoarvoa alhaisempia.           hyvin samansuuntaiset. Kustannuksia on vähen-
11820:  Mikäli pankit edelleen käyttävät vakuusarvoina          nettävä, maataloustuotantoa supistettava, tuo-
11821:  todennäköisiä kauppahintoja, tarvitaan valtion-         tannon jalostusastetta nostettava ja varaudutta-
11822:  takausta varsin useassa tilanteessa myös hyvin          va nopeaan ja suureen ammattien muutokseen
11823:  menestyvän yrityksen rahoituksen turvaamiseen.          maaseudulla. EY ja GATT tuovat prosessiin
11824:  Käyttöpääomalle on vielä vaikeampaa saada               lisäpaineita, mutta muutoksen perussyyt ovat
11825:  pankin vaatimaa turvaavaa vakuuutta.                    lähtöisin sisältäpäin.
11826:      M a a t a 1 o u s p o 1i t i i k a s t a  m a a-       Maa- ja metsätalousministeriön mukaan
11827:  s e u t u p o 1 i t i i k k a a n. Maatalouspolitiik-   maatilatalouden ja koko maaseudun kehityksen
11828:  ka ei enää 1990-luvulla ole ainoa merkittävä            tavoitteina tulisi olla mm. perinteisen maa- ja
11829:  maaseudun elinkeinojen kehitykseen vaikuttava           metsätalouden perustuotannon ja muun maa-
11830:  tekijä. Euroopan yhdentyessä joudutaan alueel-          seudun yritystoiminnan toimintaedellytysten pa-
11831:  lisia elinkeinotukia tarkastelemaan uudelta poh-        rantaminen sekä tuotantopoliittisen tarkoituk-
11832:  jalta. Maatilojen määrän väheneminen ja elin-           senmukaisuuden edistäminen, maaseudun ra-
11833:  keinon muu rakenteellinen muutos vaikuttavat            kennemuutoksen hallitseminen ja maaseudun
11834:  kuitenkin olennaisesti siihen, millainen on kehi-       yritys- ja aluerakenteen kehittäminen.
11835:  tys maaseutualueilla ja etenkin sytjäisellä maa-           Eri yhteyksissä, joissa maaseudun ongelmia ja
11836:  seudulla. Perinteinen maa- ja metsätalous luovat        kehittämistä on käsitelty, kuten Maatalous 2000
11837:  useissa tapauksissa perustan maaseudun yritys-          -komitea, Maaseutukampanja ja Maaseutupro-
11838:  toiminnalle, mutta ne eivät yksin riitä pitämään        jektin eri selvitykset, on pidetty tärkeän~- maa-
11839:  maaseutua asuttuna. Niiden rinalle tarvitaan            seudun säilymistä asuttuna. Maaseudun kehittä-
11840:  uusia maaseudun elinkeinoja, jotka tukevat pe-          misprojektin yhtenä päätehtävänä oli laatia
11841:  rinteistä yritystoimintaa.                              maaseutupolitiikan runko-ohjelma. Kertomus-
11842:      Maataloustuotannon arvo kertomusvuonna              vuonna julkaistu Maaseudun kehittämisohjel-
11843:  oli n. 24 mrd. mk. Mahdollisen EY-ratkaisun             ma, sen tavoitteet, strategiat ja keinot luovat
11844:  vuoksi se supistuu n. 14 mrd. mk:aan, josta 8           maa- ja metsätalousministeriön mielestä edelly-
11845:  mrd. mk on maatalouden arvonlisäystä ja                 tykset pitkäjänteisen maaseutupolitiikan hatjoit-
11846:  6 mrd. mk valtion tulo- ja menoarviosta sekä            tamiselle.
11847: 
11848:  ll   320730U
11849: 162
11850: 
11851:     Kehittämisohjelman mukaisesti maaseutupo-          oli keskeisesti mukana vuosina 1988-91 osoitti
11852: litiikalla tarkoitetaan kaikkia niitä tavoitteita ja   yhteistyön tarpeen ja myös sen, että kykyä hal-
11853: toimia, joilla pyritään parantamaan maaseudun          linnon rajojen ylittävään kehittämistyöhön on
11854: asemaa yhteiskunnassa ja aluerakenteessa. Maa-         olemassa.
11855: seutupolitiikalla vastataan niihin taloudellisiin,         Vuoden 1992 alusta valtioneuvoston asettama
11856: sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin odotuksiin,       maaseutupolitiikan neuvottelukunta on edus-
11857: joita eri sidosryhmät ja väestöryhmät, maaseutu-       tukseltaan edeltäjäänsä laajempi. Sen asettami-
11858: yhteisöt, yritystoiminta ja julkinen valta kohdis-     nen ja toiminta pohjautuu Maaseudun kehittä-
11859: tavat maaseutuun.                                      misohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Neuvot-
11860:     Maaseutupolitiikan käsite painottaa maaseu-        telukunta toimii sektoreiden ja intressitahojen
11861: dun ja sen osa-alueiden kokonaiskehittämistä.          yhteisenä foorumina maaseutupolitiikkaa kos-
11862: Maaseutua vahvistavat elinkeinot ja toiminnot,         kevien esitysten tekijänä ja valtakunnallisten
11863: joilla ei vielä ole organisaatiota ja edunvalvojia,    kehittämishankkeiden edistäjänä. Neuvottelu-
11864: ovat maaseutupolitiikan erityiskohteina. Maa-          kunnan käytössä on 25 Mmk v. 1992 maa- ja
11865: seutupolitiikan tavoitteina on lisätä maaseudun        metsätalousministeriön pääluokassa maaseutua
11866: elinvoimaisuuta, lievittää rakenneongelmia, pa-        koskeviin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin.
11867: rantaa asukkaiden toimeentuloa sekä palvelui-              Neuvottelukunta myötävaikuttaa ja vauhdit-
11868: den ja yhdyskuntien toimivuutta sekä vahvistaa         taa erityisesti seuraavia asiakokonaisuuksia:
11869: maaseudun kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta                - maaseudun palvelujen uudelleenjärjestä-
11870: asumisen ja yrittämisen sijaintipaikkana. Maa-         mistä
11871: seutupolitiikalla hyödynnetään maaseudun vah-              - seutukun tien, kuntien ja kylien maaseutu-,
11872: vuudet ja mahdollisuudet. Ennen kaikkea moni-          elinkeino- ja teknologiapolitiikan kehittämistä
11873: puolistetaan elinkeinotoimintaa ja nostetaan           (erityiskohteina syrjäinen maaseutu ja saaristo)
11874: maaseudun vetovoimaa asuinympäristönä.                     - maaseutuneuvontajärjestelmän uudista-
11875:     Maaseudun elinkeinopolitiikka kohdistuu eri-       mista
11876: tyisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimin-         - maaseudun asukkaiden aikuiskoulutuksen
11877: taedellytysten vahvistamiseen. Maaseutualuei-          ja yrittäjäkoulutuksen lisäämistä
11878: den erilaisuus ja elinkeinorakenteen monimuo-              - etätyön edistämistä
11879: toisuus vaativat viranomaisilta hyvin erilaisia            - aluepolitiikan kehittämistä maaseudun
11880: keinoja elinkeinojen edistämisessä. Esimerkiksi        kannalta
11881: taajamia lähellä olevien maaseutualueiden elin-            - maaseutuhallinnon uudistamista
11882: keinot voivat rakentua enemmän suoraan vuo-                - maaseutupoliittisten ja pieniin elinkeinoi-
11883: rovaikutukseen tuottajan ja kuluttajan välillä,        hin kohdistuvan tutkimustoiminnan koordinoi-
11884: kun syrjäisemmän maaseudun toimeentulo poh-            mista ja lisäämistä sekä alan tutkimus- ja kehit-
11885: jautuu edelleen luonnonvarojen alkutuotantoon          tämisyksiköiden vahvistamista ja verkon täyden-
11886: ja jalostukseen.                                       tämistä.
11887:     Sisäasiainministeriö on ilmoittanut yhtyvänsä          Edellä mainitut ovat maaseutupolitiikan lähi-
11888: pääosin Maaseudun kehittämisohjelman näke-             vuosien painopistealueita. Neuvottelukunta voi
11889: mykseen maaseutupolitiikan vaiheittaisesta kiin-       kuitenkin nostaa esille myös muita maaseutupo-
11890: teytymisestä Suomessa. Ministeriön mukaan              liittisesti tärkeiksi katsomiaan asioita. Rahoitet-
11891: ohjelman ongelmana on kuitenkin se, ettei siinä        tavien kehittämishankkeiden tulee olla toimin-
11892: esitetä selkeää maaseudun kehittämistrategiaa,         noiltaan ja merkitykseltään lisääntyviä. Tavoit-
11893: jossa olisi asetettu tärkeät painopisteet ja priori-   teena on uuden toimintatavan etsiminen, kokeilu
11894: soitu suurimmat kehittämishankkeet. Ohjelma            tai edelleen kehittäminen siten, että sitä voidaan
11895: tavallaan sisältää kaiken, muttei kuitenkaan tuo       soveltaa tuen päättymisen jälkeen laajemmin
11896: esiin kehittämisen tärkeimpiä kohteita.                maaseudun kehitystyössä. Rahoitettavien tutki-
11897:     Maaseutupolitiikan neuvotte-                       mushankkeiden painopisteinä ovat uusien ja laa-
11898: 1u k u n t a. Maa- ja metsätalousministeriön           jenevien maaseutuelinkeinojen soveltava tutki-
11899: mukaan maaseutupolitiikan onnistumisen edel-           mus, yhteiskunnan toimintojen uudelleen orga-
11900: lytys on, että maaseutuelinkeinoja palvelevat          nisoinnin tutkimus ja maaseudun kehitystyön
11901: viranomaiset pystyvät joustavaan yhteistyöhön          keinoja kehittävä ja arvioiva tutkimus.
11902: sekä keskenään että kehittämisen keskeisten ta-            Neuvottelukunnalla on työvaliokunta ja han-
11903:  hojen kanssa. Maaseudun kehittämisprojekti,           keryhmä, joka käsittelee hankesuunnitelmat ja
11904: jonka toiminnassa maataloushallinto eri tasoilla       rahoitussuositukset Lisäksi neuvottelukunta on
11905:                                                                                                       163
11906: 
11907: muodostanut useita teemaryhmiä mm. val-               misrahaan) nykyisen aluehallintomallin rajoissa.
11908: mistelemaan maaseutuohjelmaa syvällisempiä            Sisäasiainministeriö on ilmoittanut ajaneensa
11909: erillisohjelmia, laatima~n kannan<;>ttoj~ j~ lau-     johdonmukaisesti tätä linjaa, minkä se on myös
11910: suntoja, tekemään tutkimussuunmtelmia Ja ra-          todennut lausunnossaan em. kertomuksesta.
11911: kentamaan kehittämishankkeita. Näissä on mu-              Maatilahallitus on laatinut maatilatalouden
11912: kana monien asiantuntijaorganisaatioiden edus-        rakenneohjelman, jonka mukaan kaksi kolman-
11913: ~~.                                       '           nesta nykyisistä maatiloista lopetetaan. Toteu-
11914:    Neuvottelukunnan työ alkoi vuoden 1992             tuessaan se muuttaisi maaseudun asumis-, toi-
11915: alusta. Sisäasiainministeriön mukaan neuvotte-        meentulo- ja palvelurakenteita perusteellisesti.
11916: lukunta on selvä askel kohti systemaattista maa-      Rakenneohjelma on siten osittain ristiriidassa
11917: seutupolitiikkaa. Neuvottelukunnan asemaa on          maaseudun kehittämisohjelman kanssa, koska
11918: kuitenkin syytä pohtia aluepolitiikan kokonais-       rakenneohjelma murentaa myös maaseutuelin-
11919: uudistuksen yhteydessä, ja jos tarvetta ilmenee,      keinolain tavoitteita maatilayritysten monipuo-
11920: muuttaa maaseudun kehittämisen organisaatio           listamiseksi. Elinkelvoton maatila voi kuitenkin
11921: vastaamaan tulevan aluepolitiikan muiden ohjel-       olla hyvä perusta uudenlaiselle tuotanto-, jalos-
11922: mien työn organisointia. Neuvottelukunnan             tus- ja palveluyritykselle. Myös kunnille maaseu-
11923: määräajaksi on asetettu 30.4.1995.                    tuasutuksen voimakas väheneminen merkitsisi
11924:     Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun sel-      suuria taloudellisia vaikeuksia.
11925: vityksen mu~aan pienyritystoim~nn~n ~dylly~ys­            M a a s e u t u h a ll i n t o. Maa- ja metsäta-
11926: ten kehittämisessä maaseutuproJektin Ja sen Jat-      lousministeriön asettama maaseutuhallinnon ke-
11927: keeksi perustetun maaseutupolitiikan neuvotte-        hittämistyöryhmä (työryhmämuistio MMM
11928: lukunnan projektirahoituksella on keskeinen           1992:2) on valmistellut maa- ja metsätalousmi-
11929: merkitys. Varsin monen projektina rahoitetta-         nisteriön tehtäväalueelle kuuluvun maaseutu-
11930: van hankkeen tavoitteena on yritystoiminnan           elinkeinohallinnon järjestämistä ja uudelleen or-
11931: synnyttäminen tai yritystoiminnan edellytysten        ganisointia. Työryhmä on myös selvittänyt mah-
11932: luominen. Projektirahoituksesta ei saa kuiten-        dollisuudet koota maaseutuhallinto maa- ja met-
11933: kaan tehdä pysyvää järjestelmää, vaan entisiä         sätalousministeriöön. Työryhmä on katsonut,
11934: resursseja on rohkeasti siirrettävä uusiin kohtei-    että maaseutuelinkeinoihin kuuluvat maatilata-
11935: siin vaikka kokonaisrahoitusta joudutaan supis-       lous ja siihen liittyvä pienimuotoinen yritystoi-
11936: tam'aankin. Tyypillinen esimerkki projektirahoi-      minta, metsätalous, kalatalous, metsästys, riis-
11937: tuksella käynnistetystä ja hyvin keskeisestä pien-    tanhoito, porotalous ja muut luontaiselinkeinot
11938: yritysten toimi?-ta~n l~itt)":'ästä .k~hittämises~ä   sekä vesien käyttö ja hoito ja eläinlääkintätoimi.
11939:  on maaseutuynttäjlen Ja yntyst01mmnan kehit-
11940: täjien koulutus. Yrittäjäkoulutus ja myös maa-            Maaseutuelinkeinoja hoitavan hallinnon osal-
11941: seudun kehittäjien kouluttaminen olisi syytä si-      ta työryhmä on tarkastellut tehtävien jakautu-
11942: sällyttää normaaliin budjettirahoitukseen.            mista eri ministeriöiden kesken sekä maa- ja
11943:     Sisäasiainministeriön mielestä neuvottelukun-     metsätalousministeriön hallinnonalan sisällä.
11944:  nan käytössä oleva~ määrärahaa .ei t~si jak~~        Vaikka tarkastelu pääasiassa on rajoittunut var-
11945:  keskitetysti. Tulevaisuudessa proJektiraha ohsi      sinaisten hallintotehtävien hoitamiseen, työryh-
11946:  yhdistettävä aluepolitiikan uudistamisen yhtey-      mä on tarkastellut myös hallinnon suhdetta mm.
11947:  dessä luotavaan alueelliseen kehittämisrahaan        neuvontaan ja tutkimukseen. Työryhmä on eh-
11948:  (nykyiseen läänin kehittämisrahaan), josta va~ta­    dottanut maatilahallituksen maatilataloutta
11949:  osa annetaan alueiden omaan käyttöön. Sisä-          koskevien tehtävien siirtämistä pääosin maa- ja
11950:  asiainministeriö on yhtynyt valtiontalouden tar-     metsätalousministeriöön. Tämä merkitsee maa-
11951:  kastusviraston kehittämisprojektien avustami-        tilahallituksen lakkauttamista keskusvirastona
11952:  seen tarkoitettuja määrärahoja koskevassa tar-       1.1.1993 lukien.
11953:  kastuskertomuksessa (198/54/91) esittämiin joh-          Aluehallintoa koskevaksi organisatoriseksi
11954:  topäätöksiin, joiden mukaan työministeriön           muutokseksi työryhmä on ehdottanut nykyisin
11955:  rakennemuutosraha, maa- ja metsätalousminis-         maatilahallituksen alaisena toimivan 16 maaseu-
11956:  teriön maaseutuprojektin kehittämisraha ja           tupiirin ja maa- ja metsätalousministeriön alai-
11957:  kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysten        suudessa toimivan 11 kalastuspiirin yhdistämis-
11958:  neuvonta- ja koulutushankkeisiin tarkoitettu         tä.
11959:  valtionavustusmääräraha yhdistettäisiin läänin           Maa- ja metsätalousministeriön piirihallinnon
11960:  kehittämisrahaan (tulevaan alueelliseen kehittä-     aluejakoa työryhmä on ehdottanut yhtenäistet-
11961: 164
11962: 
11963: täväksi siten, että aluejaon perustana käytetään      vät yleisesti kunnan vastattavaksi. Jokaisen kun-
11964: valtion aluejakoneuvottelukunnan ehdotuksen           nanvaltuuston on asetettava maaseutuelinkei-
11965: pohjalta laadittua toiminallis-taloudellista alue-    noista huolehtiva toimielin tai määrättävä yksi
11966: jakoa. Työryhmän mielestä maaseutupiirien lu-         tai useampi viranhaltija vastuulliseksi maaseutu-
11967: kumäärää voidaan hallinnon tehtäviä järkeistet-       viranomaiseksi. Tällainen toimielin tai viranhal-
11968: täessä vähentää tulevaisuudessa nykyisestään.         tija voi myös olla monen kunnan yhteinen tai
11969: Työryhmä on ehdottanut selvitettäväksi, olisiko       kunta voi tehdä toisen kunnan kanssa sopimuk-
11970: Satakunnan ja Kainuun maaseutupiirit tarkoi-          sen maaseutuelinkeinojen hallintolain mukaisten
11971: tuksenmukaista yhdistää naapuripiireihin.             tehtävien hoitamisesta. Tehtäviä ei kuitenkaan
11972:     Metsätalouden hallinto- ja edistämisorgani-       voi antaa työsopimussuhteessa olevalle henkilöl-
11973: saatioiden säilyttäminen omana kokonaisuute-          le eikä hankkia ostopalveluina, sillä kysymykses-
11974: naan on katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Saa-         sä on virkavastuulla suoritettava toiminta.
11975: vutettavat pienet hallintoon kohdistuvat säästöt          Käsite maaseutuhallinto on alkanut esiintyä
11976: eivät korvaa metsätalouden kehittämiseen synty-       uudissanana, joka sisäasiainministeriön mu-
11977: vää taantumaa, jota toimivan organisaation pur-       kaan tarkoittaa lähes yksinomaan maatalous-
11978: kaminen merkitsisi. Yhteistyön lisääminen maa-        hallintoa. Ministeriön mielestä maaseutuhallin-
11979: ja metsätalouden organisaatioiden välillä on          non rakentamiseen on tarvetta, mutta siinä ei
11980: luonnollisesti perusteltua.                           voida edetä nopeasti. Runsassisältöistä maaseu-
11981:     Toimitilajärjestelyjen osalta on katsottu, että   tupolitiikkaa ei voida sisällyttää minkään sekto-
11982: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla        rihallinnon alaisuuteen. Yhteen alaan kytkeyty-
11983: toimivien piirihallintoviranomaisten ja valtion-      minen keskushallinnossa antaisi väärän signaa-
11984: apujärjestöjen toiminnot tulisi keskittää mahdol-     lin alue- ja paikallishallintoon, jotka ovat hyvin
11985: lisimman paljon yhteisiin maa- ja metsätaloihin.      tärkeitä maaseutupolitiikan toteuttajia. Maa-
11986: Tavoitteena tulee olla mahdollisimman monen           seutupolitiikan neuvottelukunta sai tehtäväk-
11987: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan          seen pohtia uutta sisältöä maaseutuhallinnolle
11988: palvelun saatavuus samasta palvelupisteestä. Li-      ja laatia ehdotuksia maaseutuhallinnon raken-
11989: säksi on selvitettävä palvelujen sekä tietojärjes-    tamiseksi.
11990: telmien yhteiskäyttömahdollisuudet ko. hallin-            Aluetasolla maaseudun kehittämisen valmiu-
11991: nonalalla toimivien piirihallintoviranomaisten ja     det vaihtelevat eri organisaatioissa. Keskeisim-
11992: valtionapujärjestöjen kesken.                         piä ovat lääninhallitukset, alueliitot, maaseutu-
11993:     Työryhmä on arvioinut, että sen esittämien        keskukset, maaseutupiirit tai maaseudun kysy-
11994: ehdotusten toteuttaminen antaa mahdollisuuden         myksiin erikoistuneet tutkimus- ja koulutuskes-
11995: vähentää vuoden 1992 tilanteeseen verrattuna          kukset Tilanne on sisäasiainministeriön mu-
11996: valtionhallinnosta n. 180 henkilötyövuotta vuo-       kaan kirjava, mutta ei kovin ongelmallinen vai-
11997: teen 1995 mennessä ja n. 290 henkilötyövuotta         heessa, jossa maaseutupolitiikkaa vasta raken-
11998: vuoteen 2000 mennessä. Metsätalouden valtion-         netaan.
11999: apuorganisaatioista voidaan vähentää vuoteen              Useissa Euroopan maissa pohditaan maaseu-
12000:  1995 mennessä n. 110 ja vuoteen 2000 mennessä        tupolitiikan kytkemistä maa- ja metsätaloushal-
12001: n. 200 henkilötyövuotta. Vastaavasti valtion          lintoon tai ympäristöhallintoon. Yleisimmässäja
12002: vuotuisia menoja on mahdollista supistaa vuo-         edelleen yleistyvässä mallissa maaseutupolitiik-
12003: teen 1992 verrattuna n. 65 Mmk vuoteen 1995           ka hoidetaan usean hallinnonalan yhteistyönä.
12004: mennessä ja n. 130 Mmk vuoteen 2000 mennes-           Näillä kullakin on lisäksi huomattavat maaseu-
12005: sä.                                                   dun elämänmenoon vaikuttavat tehtävät. Sisä-
12006:     Maaseutuelinkeinoja koskeva paikallishallin-      asiainministeriön mielestä maaseudun kehittä-
12007: to on järjestetty maaseutuelinkeinojen hallinnos-     minen on luontevaa kytkeä osaksi aluepolitiik-
12008: ta kunnissa annetulla lailla (1558/91), joka tuli     kaa, jonka päätoimintatapa on eri sektoreiden
12009: voimaan 1.7.1992. Lain mukaan kunnan on               välinen yhteistyö.
12010: huolehdittava alueellaan maaseutuelinkeinoja              M e t s ä t a 1 o u d e n o n g e 1 m a t. Suo-
12011: koskevien lakien, asetusten ja päätösten täytän-      men metsien kokonaisala on 23,2 milj. ha, josta
12012: töönpanosta siten kuin siitä erikseen säädetään.      metsätalouden piirissä (ei sisällä suoalueita) on
12013: Uusi laki merkitsee käytännössä sitä, että aiem-      n. 21 milj. ha. Puuston määrä vuoden 1990
12014: min suoraan maatalouslautakunnan ja maata-            alussa sekä kasvu ja poistuma v. 1985-89 olivat
12015: loussihteerin vastuulle määrätyt tehtävät siirty-     seuraavat:
12016:                                                                                                                        165
12017: 
12018:                                                                                  Etelä-           Pohjois-       Kokomaa
12019:                                                                                  Suomi             Suomi
12020: Talousmetsien pinta-ala, milj. ha .......................... .                     12                9               21
12021: Puusto vuoden 1990 alussa, milj. m3•••••••••••••••••••••••                       1340              450            1 790
12022: Kasvu v. 1985-89, milj.m 3/v ................................ .                    61               16               77
12023: Poistuma v. 1985-89, milj.m 3/v ........................... .                      43               12               55
12024: - siitä hakkuukertymä ............................................ .               39               10               49
12025: Puuston lisäys v. 1985-89, milj.m 3/v .................... .                       18                4               22
12026: 
12027:     Asetelmassa Pohjois-Suomeen sisältyvät Poh-                        milj. m3 vuodessa, kun laskelmissa on huomioitu
12028: jois-Pohjanmaan, Koillis-Suomen ja Lapin met-                          kestävyyden vaatimus metsälautakunta-alueit-
12029: sälautakuntien ja Etelä-Suomeen muiden metsä-                          tain. Seuraavien vuosikymmenten aikana hak-
12030: lautakuntien alueet. Hakkuukertymällä tarkoi-                          kuumäärä voisi nousta lähes 80 milj. m3:iin.
12031: tetaan vuoden aikana metsästä käyttöön otettua                         Puuston määrä säilyisi tällöin jatkuvasti suurin
12032: raakapuumäärää. Kokonaispoistuma sisältää                              piirtein 1990-luvun tasolla.
12033: hakkuupoistuman (hakkuukertymä + metsään                                  Hakkuusäästöjen määrä riippuu siitä, mikä
12034: jäävä hukkapuu) ja luontaisesti kuolleen, käyttä-                      on asetettu hakkuutavoitteeksi. Alkuperäisen
12035: mättä jääneen luonnonpoistuman.                                        Metsä 2000 -ohjelman vuositasolle tarkennetut
12036:     Kuten asetelmasta voidaan havaita, maamme                          hakkuukertymätavoitteet saavutettiin vielä v.
12037: metsät kasvoivat v. 1985-89 keskimäärin 77                             1989, mutta v. 1990 niistä jäätiin 5,1 milj. m3 ja
12038: milj. m 3 vuodessa. Samaan aikaan metsien koko-                        kertomusvuonna 18 milj. m3• Metsälautakunnit-
12039: naispoistuma oli 55 milj. m3 vuodessa ja hakkuu-                       tain tarkastellen on Metsä 2000 -ohjelman hak-
12040: kertymä 49 milj. m3 vuodessa. Koska hakkuut                            kuutavoitteista jääty eniten jälkeen Lounais-
12041: ovat selvästi hakkuumahdollisuuksia vähäisem-                          Suomen ja Satakunnan sekä toisaalta Etelä-,
12042: mät, on Suomen puustopääoma kasvamassa.                                Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan metsälautakun-
12043: Nykyisellä metsien käytöllä puusto lisääntyy 40                        nissa.
12044: vuodessa lähes kaksinkertaiseksi nykyiseen ver-                           Metsävaroihin nähden liian vähäinen puun
12045: rattuna eli 3 500 milj. m3:iin.                                        kysyntä on tärkein hakkuusäästöjen syntymi-
12046:     Metsiemme puuston määrä on nyt 13 % ja                             seen vaikuttava tekijä. Alueellisia erityispiirteitä
12047: vuotuinen kasvu 16% suurempi kuin 1970-luvun                           ovat tällä hetkellä kuusikuitupuun vajaakäyttö
12048: lopulla. Puuvaraston ja sen kasvun lisääntymi-                         Itä-Suomessa ja osittain Rauman sellutehtaan
12049: nen johtuvat sekä hakkuiden jäämisestä 1970-                           lopettamisesta johtuva Länsi-Suomen alueen
12050: luvun alkupuolelta lähtien metsien kasvua pie-                         mäntykuitupuun menekkivaikeus. Erityisesti sa-
12051: nemmiksi että etenkin 1960- ja 1970-luvuilla                           haustoiminnan vähentyminen 1980-luvun alku-
12052:  toteutetuista laajoista metsänhoito- ja peruspa-                      puolen runsaan 7 milj. m3:n tuotannosta alle 6
12053: rannustöistä. Metsien kasvu lisääntyy edelleen                         milj. m 3:iin kertomusvuonna on vähentänyt tuk-
12054: lähivuosikymmeninä runsaiden nuorten metsien                           kipuun kysyntää.
12055: tullessa suurimman kasvunsa vaiheeseen. Hak-                              Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun sel-
12056:  kuiden määrä ja kohdentuminen erilaisiin metsi-                       vityksen mukaan metsien puuntuotantokyvyn
12057:  köihin vaikuttavat voimakkaasti puuston kas-                          ylläpitäminen pitkällä aikavälillä edellyttää hak-
12058:  vun lisäykseen, sen rakenteeseen ja puuston                           kuiden kokonaismäärän selvää lisäämistä nykyi-
12059:  kokonaistilavuuden kehitykseen. Pääosa hak-                           sestä ottamalla kuitenkin huomioon kestävän
12060:  kuukertymästä saadaan uudistushakkuista.                              metsätalouden periaatteet. Hakkuiden lisäämis-
12061:     Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun sel-                       mahdollisuuksia on koko maassa koillis- ja poh-
12062:  vityksen mukaan uudistuskypsiä ja harvennus-                          joisosia lukuun ottamatta. Metsänhoidollisten
12063:  ten tarpeessa olevia metsiä on niin runsaasti, että                   epäkohtien perusteella lisähakkuut olisi kohdis-
12064:  nykyisten metsänhoitosuositusten mukaan voi-                          tettava maan eteläosiin, missä on runsaasti vart-
12065:  taisiin 1990-luvulla hakata keskimäärin 105 milj.                     tuneita metsiä ja vanhoja kuusikoita. Harven-
12066:  m3 vuodessa. Näin suuret hakkuut johtaisivat                          nushakkuiden, erityisesti ensiharvennusten,
12067:  kuitenkin puustopääoman ja tulevien hakkuu-                           määrää on myös olennaisesti lisättävä.
12068:  mahdollisuuksien selvään vähenemiseen useiksi                            Metsien vajaakäyttö johtaa puuston ikäänty-
12069:  vuosikymmeniksi. Suurin jatkuvasti hakattavis-                        miseen. Ikääntyminen johtaa puolestaan puus-
12070:  sa oleva käyttöpuumäärä on 1990-luvulla n. 68                         ton määrään suhteutetun kasvun alenemiseen
12071: 166
12072: 
12073: ja lopulta lahoutumiseen, jota Metsäkeskus            käytön olennainen kasvattaminen, jolla on myös
12074: Tapion mukaan on pidettävä suoranaisena haas-         muita taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä
12075: kauksena. Kaikenikäisissä metsissä vajaakäytös-       lisääviä vaikutuksia. Varsinaista runkopuuta
12076: tä seuraa ylitihentyminen, joka sekään ei ole         poltetaan tällä hetkellä maassamme n. 3--4 milj.
12077: metsänhoidollisesti toivottava tilanne. Puusto        m3 vuosittain, jos selluteollisuuden sivutuotteita
12078: menettää elävää latvustoaan, elinvoima ja kasvu       ei lasketa mukaan.
12079: heikkenevät kuten yli-ikäisissäkin metsissä. Sekä        Metsä 2000 -tarkistustoimikunta on mietin-
12080: ikääntymisen että tihentymisen aiheuttama             nössään katsonut, että markkinoiden kohtuulli-
12081: puustojen rappeutuminen lisää tuhoalttiutta.          sen hyvät kysyntäennusteet, metsäteollisuuden
12082:    Vajaakäytön vuoksi jää taloudellisia mahdol-       tuotevalikoimaa vastaava kysyntä, metsävarojen
12083: lisuuksia käyttämättä. Ensivaiheen menettäjiä         kestävä käyttö sekä koko metsäsektorilla saavu-
12084: ovat metsänomistajat ja metsätalous, mutta suu-       tettu osaaminen tekevät mahdolliseksi lisätä
12085: rempi häviäjä on kansantalous, sillä vientitulo-      metsäteollisuuden viennin määrää 1990-luvulla
12086: jen voidaan laskea olevan seitsemänkertaiset          keskimäärin 3% vuodessa 1980-luvun loppu-
12087: kantorahatuloihin verrattuna. Lisäksi voidaan         puoliskon keskimääräiseen vientiin verrattuna.
12088: laskea huomattavat kerrannaisvaikutukset.             Kasvutavoitteen toteutuminen lisää puun käyt-
12089: Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunta on           töä n. 1,0--1,5% vuodessa, mikä puolestaan
12090: suositellut hakkuukertymää lisättäväksi 1990-         parantaa yksityismetsätalouden toimintaedelly-
12091: luvulla 13 milj. m3:llä vuodessa 1980-luvun lopun     tyksiä.
12092: määrään verrattuna. Kantorahatulot lisääntyisi-          Toimikunnan mukaan metsäsektorin toimin-
12093: vät tällöin 2 mrd. mk vuodessa ja vientitulot         taa tukevien talouspoliittisten toimien keskeisin
12094:  15 mrd. mk.                                          tavoite on ensin parantaa ja sitten ylläpitää
12095:     Metsäntutkimuslaitos ja Jaakko Pöyry Oy           metsäteollisuuden hintakilpailukyky sellaisena,
12096: julkaisivat tammikuussa 1992 maa- ja metsäta-         että metsäteollisuus investoi Suomeen viennin
12097: lousministeriön toimeksiannosta tekemänsä sel-        määrän kasvua vastaavasti. Metsäteollisuuden
12098: vityksen harvennushakkuiden ja niiden tekemät-        kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan monia
12099: tä jättämisen taloudellisista vaikutuksista. Selvi-   toimia, jotka vasta usean vuoden päästä vaikut-
12100: tyksen mukaan normaalia metsänhoitoa ja hak-          tavat koko tehollaan. Esimerkiksi kansantalou-
12101: kuita käyttäen koko Suomen metsien arvo nou-          den rakenteita kehitetään siten, että turvataan
12102: see nykyisestä 200 mrd.mk:sta vuoteen 2030            avoimen sektorin toimintaedellytykset supista-
12103: mennessä lähes kaksinkertaiseksi. Jos harven-         malla julkisen sektorin osuutta kansantaloudes-
12104: nushakkuut lopetettaisiin kokonaan ja puun            sa ja lisäämällä kilpailua erityisesti suljetulla
12105: korjuussa käytettäisiin vain päätehakkuita kuten      sektorilla. Näin turvataan resurssien saatavuus
12106: Kanadassa ja Venäjällä, olisi metsiemme arvo          sekä avoimen sektorin investoinneille että sen
12107: tuolloin 140 mrd.mk pienempi. Lisäksi menetet-        muihin tarpeisiin. Työmarkkinaratkaisuilla ja
12108: täisiin harvennuspuun arvona kymmeniä miljar-         muilla toimilla huolehditaan siitä, että koko
12109: deja neljän vuosikymmenen aikana.                     metsäsektorin kilpailukyky paranee keskeisiin
12110:     Metsäkeskus Tapion mukaan metsätaloutem-          kilpailijamaihin verrattuna ja että elinkeinon
12111: me tärkein kehitystarve ja toisaalta myös -edelly-    sisällä syntyy sisäistä joustoa.
12112: tys on voimakas puunkäytön lisääminen. Hak-              Toimikunnan mukaan teollisuuspolitiikan ja
12113: kuumäärien lisääminen edellyttää, että puulle on      teollisuuden omien toimien tavoitteena on saada
12114: käyttöä. Teollisuuden tämänhetkisellä kapasi-         ensi vaiheessa metsäteollisuuden hintakilpailu-
12115: teetilla ei suuriin hakkuiden lisäyksiin ole mah-     kyky ja tulevaisuudessa muutkin toimintaedelly-
12116: dollisuuksia. Tarvitaan tuntuvaa kapasiteetin         tykset sellaisiksi, että metsäteollisuus pystyy saa-
12117: kasvattamista. Metsäteollisuuden nykyisten in-        vuttamaan 3 o/o:n vuotuisen viennin määrän li-
12118: vestointisuunnitelmien toteutuminen merkitsee         säyksen ja toteuttamaan yhä lisääntyvät ympä-
12119: puunkäytön lisääntymistä 14 milj. m3:llä vuodes-      ristönsuojelutarpeet Vastuu teollisuuspoliittis-
12120: sa vuoteen 2010 mennessä. Näiden investointien        ten toimien valmistelusta on kauppa- ja teolli-
12121: jälkeenkin olisi puun käyttö reilusti alle 80 milj.   suusministeriöllä. Esimerkiksi tutkimus- ja kehit-
12122: m3.                                                   tämistoiminnassa lisätään sekä valtion että yri-
12123:    Tapion mielestä tuontipuun, n. 6 milj. m3          tysten rahallista panosta ja organisatorista koor-
12124: vuodessa, vaihtaminen kotimaiseen raaka-ainee-        dinointia painopistealueina teknologia, markki-
12125: seen olisi nopein keino hyödyntää omia metsiä.        nointi, energian säästö ja ympäristökysymykset
12126: Kolmantena mahdollisuutena on puun energia-           sekä puun käytön lisääminen rakentamisessa.
12127:                                                                                                                     167
12128: 
12129:     Toimikunta on edelleen katsonut, että metsä-         Vuosi               Kouluaste   Opistoaste Korkeakoulut Yhteensä
12130: politiikan päätavoitteena on metsävarojen käy-           1985 ............    4084          903        293        5 280
12131: tön lisääminen ja metsien elinvoimaisuuden säi-          1986 ............    4076        1 041        311        5428
12132: lyttäminen noudattamalla edelleen kestävyyden            1987 ............    3 538         920        308        4766
12133: periaatetta ja ottamalla huomioon myös metsien           1988 ............    3274          987        317        4 578
12134:                                                          1989 ............    3006        1 288        317        4 611
12135: muu käyttö, saattamalla puun tehdashinta kil-            1990 ............    2 738       1 674        337        4769
12136: pailukykyiseksi keskeisiin kilpailijamaihin ver-         1991 ............    2 699         860        337        3 896
12137: rattuna ja huolehtimalla metsätalouden kannat-
12138: tavuuden säilymisestä. Puun käytön lisääminen
12139: on tarpeen myös hakkuiden oikealle kohdenta-             Valtioneuvoston kertomusvuoden marraskuussa
12140: miselle metsätuhojen minimoimiseksi ja metsä-            vuosille 1991-96 hyväksymän koulutuksen ja
12141: varojen suotuisan kehityksen turvaamiseksi pit-          korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-
12142: källä aikavälillä. Metsänhoidossa säilytetään            hittämissuunnitelman sekä pitkän aikavälin ta-
12143:  1980-luvulla saavutettu keskimääräinen taso töi-        voitteiden perusteella arvioidaan alkutuotannon
12144: den tuottavuutta lisäämällä. Metsiä käsiteltäessä        koulutuksen aloittavien määrän pysyvän lähes
12145: toimitaan siten, että riski metsätuhojen ja metsä-       nykyisellään koko kuluvan vuosikymmenen.
12146: talouden ympäristöhaittojen syntymiseen vähe-                Koulutuksen määriä koskevat kehittämista-
12147: nee.                                                     voitteet ovat perustuneet ja perustuvat koulutus-
12148:     Edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi      suunnittelun neuvottelukunnan työelämän kehi-
12149:  toimikunta on esittänyt lukuisia toimia, joista         tysarvioistajohdettuihin pitkän aikavälin tavoit-
12150: useimpien valmistelun vastuu on maa- ja metsä-           teisiin. Neuvottelukunnan tavoite on ollut suh-
12151:  talousministeriöllä. Seuvaavassa muutamia esi-          teellisen vakaa eli n. 6 000 aloituspaikkaa vuosil-
12152:  merkkejä toimikunnan ehdotuksista:                      le 1988 ja 1995. Vuoden 1988 mietinnössä ja sen
12153:     -Tehostetaan tilakoon suurentamiseen täh-            v. 1990 tehdyssä tarkisteessa tavoitteet on esitet-
12154:  tääviä toimia ja edistetään metsätaloustilojen          ty aloittavien määrinä ja niihin sisältyy myös
12155:  perustamista.                                           aikuiskoulutus, joten ne eivät ole täysin vertailu-
12156:      - Turvataan ammattitaitoisen työvoiman              kelpoisia aiempien vuosien tavoitteenasettelun
12157:  saanti metsätalouteen työympäristön paranta-            kanssa. Vuoden 2000 tavoitteista vähennetään
12158:  misella ja koulutuksen oikealla suuntaamisella.         huomattavasti nuorisoasteen koulutusta, jonka
12159:      -Laaditaan metsäpoliittinen ohjelma, joka           tilalle on esitetty vastaavasti aikuiskoulutuksen
12160:  tukee metsäsektorin keskeisten tavoitteiden mm.         lisäämistä.
12161:  taloudellisuuden ja kilpailukyvyn saavuttamista
12162:  ja antaa tietoa ilman epäpuhtauksien ja ilmasto-            Nuorisoasteen koulutuksen supistamiseen
12163:  muutoksen vaikutuksista sekä metsätalouden              neuvottelukunta päätyi vuosien 1988 ja 1990
12164:  omista ympäristövaikutuksista ja niihin sisälty-        mietinnöissään ennen muuta sen vuoksi, että
12165:  vien haittojen vähentämisestä.                          koulutuksen kysyntä ei ole vastannut työvoima-
12166:      - Metsälautakuntien ja valtion metsien orga-        ennusteiden perusteella arvioitua koulutustar-
12167:  nisaatioita kevennetään sekä puretaan metsälau-         vetta. Alkutuotannon koulutukseen ensisijaisesti
12168:  takuntien ja metsänhoitoyhdistysten tarpeetonta         pyrkivien määrät ovat huomattavasti laskeneet
12169:   päällekkäisyyttä ja byrokratiaa.                       v. 1985-91, mikä on johtanut koulutuskapasi-
12170:      - Tehdään ensi tilassa kauppa- ja teollisuus-       teetin vajaakäyttöön. Neuvottelukunta on pitä-
12171:  ministeriön johdolla perusteellinen selvitys eri-       nyt tarpeellisena lisätä voimakkaasti aikuiskou-
12172:   tyisesti teollisuuskäytön ulkopuolelle jäävän          lutuksen tarjontaa, mikä johtuu siitä, että maa-
12173:   käyttöpuun ja myös jätepuun hyödyntämisestä            ja metsätalouden työvoiman koulutustaso on
12174:   energia tuotannossa.                                   koko työvoimaan verrattuna varsin alhainen.
12175:       M a a- j a m e t s ä t a 1o u s a 1a n k o u 1u-       Opetusministeriön pyrkimykset lisätä aikuis-
12176:   tu s ta voittee t. Maa- ja metsätalousalan             koulutusta eivät ole johtaneet toivottuihin tulok-
12177:   koulutukseen luetaan maatila-, kala- ja metsäta-       siin. Koulutuspaikkojen vajaakäyttö on kasva-
12178:   louden koulutus. Koulutuksen näillä aloilla            nut 1980-luvun loppupuolella. Yhteisvalintati-
12179:   aloitti kertomusvuonna yhteensä n. 3 900 oppi-         lastojen mukaan koulutuksen aloittavien määrä
12180:   lasta. Kehitys on tässä suhteessa ollut laskeva.       kasvoi lievästi vasta viime vuonna. Kehitys on
12181:   Aloittavien määrä on laskenut 1 400 oppilaalla         ollut samansuuntaista koko maassa. Selkeitä
12182:   vuodesta 1985, kuten seuraavasta asetelmasta           eroja eri läänien koulutuksen täyttöasteissa ei ole
12183:   voidaan todeta:                                        havaittavissa.
12184: 168
12185: 
12186:    Alkutuotannon koulutus on tällä hetkellä           ti siitä, millaiseksi maaseutuelinkeinojen tulevai-
12187: hyvin hajautettua. Maatalousalan oppilaitos-          suus arvioidaan.
12188: verkosto on tiheä ja koostuu pienistä oppilai-            Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että
12189: toksista. Valtio ylläpitää 39 oppilaitosta, kun-      maataloustuotannossa pyritään selkeämmin laaje-
12190: nallisia on toiminnassa kahdeksan ja yksityisiä       nevan kansainvälisen kilpailun vaatimaan kannat-
12191: viisi. Oppilaitosverkosto jakautuu alueellisesti      tavaan tuotantoon ja tilakokoon. Maatalouden
12192: hyvin ja on siten vastannut tähän saakka pien-        rakennetta on kehitettävä niin, että se mahdollis-
12193: valtaisen maatalouden tarpeita. Maatalouden           taisi samanaikaisesti sekä alhaisemmat elintarvik-
12194: voimakas rakennemuutos ja sopeuttaminen Eu-           keiden hinnat että vähentäisi maataloudesta val-
12195: roopan yhdentymiseen asettavat toisenlaisia ke-       tiolle aiheutuvia menoja.
12196: hittämishaasteita. Maatilayrityskoon huomat-              Maatalouden rakennekehityksen tulee turvata
12197: tava kasvu ja maaseudun muuttuva elinkeinora-         maatalouden jatkuminen Suomessa ja edistää
12198: kenne vaativat opetukselta ja oppilaitokselta         osaltaan maaseudun asutuksen säilymistä, työlli-
12199: joustavuutta ja sellaista opetuksen laatua, johon     syyden turvaamista ja kansantalouden kasvua.
12200: pienet oppilaitokset eivät kykene riittävän hyvin      Varoja on suunnattava elinkelpoisten tilojen tuke-
12201: vastaamaan.                                           miseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuo-
12202:    Opetusministeriön mukaan maaseutuelinkei-          tannonohjauksen ja maatalouden alue- ja rakenne-
12203: not vaativat tulevaisuudessa nykyistä tehok-          poliittisten tavoitteiden ja toimien yhteensovitta-
12204: kaampaa, monipuolisempaa ja korkeatasoisem-           misessa havaittuihin ongelmiin. Rakennekehityk-
12205: paa koulutusta. Tähän eivät pienet perinteiset        sen aikaansaamisen ei tule kuitenkaan perustua
12206: maatalousoppilaitokset ja metsäoppilaitokset          yksinomaan valtion rahoitustukeen. Esimerkiksi
12207: kykene. Keskeisessä asemassa tulevaisuudessa          sukupolvenvaihdosten yhteydessä on rahallisesti
12208: ovat ammattikorkeakoulut, joita ollaan parhail-       tuettava vain kannattavien ja kehittämiskelpoisten
12209: laan kokeilujen kautta perustamassa. Kokeilus-        maatilojen toimintaa. Lisäksi on vältettävä tilojen
12210: sa on nk. oppilaitosryhmä, joka muodostuu             pirstoutumista perinnönjaon yhteydessä. M etsäta-
12211: useammasta alueella toimivasta itsenäisestä op-       loustilojen muodostamista on pyrittävä edistä-
12212: pilaitoksesta.                                        mään nykyistä enemmän.
12213:    Myös lakkauttamaHa pieniä heikosti toimivia            Valtiontilintarkastajat katsovat, että maata-
12214: oppilaitoksia ja kohdentamalla niistä vapautu-        louden rakennemuutoksen kielteisiä vaikutuksia
12215: via voimavaroja uudentyyppisiin, monipuoli-           on ehkäistäväja korjattava muun yhteiskuntapoli-
12216: sempiin oppilaitosyksiköihin voidaan näin pal-        tiikan avulla mm. tehostamalla alue- ja maaseutu-
12217: vella myös maaseutuelinkeinoja. Eräissä tapauk-       politiikkaa. Muun muassa maaseudun pienimuo-
12218: sissa on tarkoituksenmukaista yhdistää maa- ja         toisen yritystoiminnan tuella on voitu edistää maa-
12219: metsätalousoppilaitoksia toisiinsa, jolloin voi-      seudun pienyritystoimintaa ja luoda uusia työpaik-
12220: daan turvata koulutuksen kysyntää vastaava            koja korvaamaan supistuvaa maataloutta. Maata-
12221: tarjonta kohtuullisin kustannuksin.                   louden liitännäiselinkeinojen ja maaseudun yritys-
12222:     Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunta on        toiminnan kehittämisessä voimavaroja on suun-
12223: ehdottanut supistettavaksi metsätalouden kor-         nattava ennen kaikkea yrittäjäkoulutukseen, neu-
12224: keakoulu- ja keskiasteen koulutusta tarvetta vas-      vontaan ja yritysten kehittämishankkeisiin. Ny-
12225: taavaksi. Toimikunnan mielestä metsätalouden          kyisiä rahoitusjärjestelmiä on kehitettävä niin,
12226: koulutusohjelmia olisi kehitettävä siten, että        että ne toimivat joustavasti ja kehittämisen tarpei-
12227: osalla alalta valmistuvilla on mahdollisuus suun-      ta vastaavasti.
12228: tautua nykyistä monipuolisemmin metsätaloutta             Maaseudun kehittämistoimien yhteensovitta-
12229: lähellä oleviin ulkopuolisiin tehtäviin ja kansain-   misessa ja muussa valmistelussa on keskeisessä
12230: väliseen yhteistyöhön sekä Suomen lähialueilla        asemassa maaseutupolitiikan neuvottelukunta,
12231: että myös muualla. Lisäksi tulisi lisätä metsän-      joka suunnittelee ja rahoittaa maaseudun kehittä-
12232: omistajien sekä metsätalous- ja metsäkoneyrittä-      mishankkeita. Neuvottelukunnan tavoitteet ja lin-
12233: jien liiketaloudellista koulutusta ja metsäko-        janveto ratkaisevat, mihin suuntaan maaseudun
12234: neenkuljettajien koulutusta ja varata siihen riit-    kehittämistä tullaan viemään. Tämän lisäksi vaa-
12235: tävät opettaja- ja koneresurssit jo olemassa ole-     ditaan, että maaseutuelinkeinoista vastaavat kes-
12236: vien oppilaitosten voimavaroja keskittämällä.         kus- ja aluehallinnon viranomaiset ja järjestöt
12237:    Opetusministeriö on katsonut, että maa- ja         pystyvät hyvään yhteistyöhön sekä keskenään että
12238: metsätalousalan koulutuksen laajuus ja oppilai-       neuvottelukunnan ja muiden kehittämisen tahojen
12239: tosverkoston kehittäminen riippuvat olennaises-       kanssa. Maaseutupolitiikan merkittävin toteutta-
12240:                                                                                                       169
12241: 
12242: ja on kunta, jonka kyvystä ja valmiuksista riippuu        Metsäpolitiikan päätavoitteena tulee olla metsä-
12243: maaseudun kehittämisohjelmien onnistuminen.           varojen erimuotoisen käytön lisääminen, mikä on
12244: Kunnallistalouden näkymät ovat tällä hetkellä         mm. maaseudun kehittämisen ja asuttuna säilymisen
12245: heikot ja laajoihin hankkeisiin yksittäisessä kun-    kannalta tärkeää. Jo pitkään metsän kasvua olen-
12246: nassa on tuskin voimavaroja. Sen sijaan yhteis-       naisesti pienempi poistuma ja toteutetut metsänhoi-
12247:  työstä ja työnjaosta kuntien kesken ja elinkeino-     totyöt ovat lisänneet metsävaroja ja hakkuumahdol-
12248: elämän kanssa on mahdollista löytää nopeita ja        lisuuksia. Hakkuiden lisääminen riippuu kuitenkin
12249: tehokkaita ratkaisuja erilaisiin kehittämishank-      ensisijaisestimetsäteollisuuden tuotantokapasiteetin
12250: keisiin.                                              laajentamismahdollisuuksista. Nykyisessä taloudel-
12251:     Maaseutuelinkeinojen aluehallinnosta on luo-      lisessa ja maailmanmarkkinatilanteessa kapasiteetin
12252:  tavajoustavaja tehokas organisaatio, joka samas-     laajentaminen on vaikeaa. Nopeimmin kotimaisen
12253:  ta palvelupisteestä voi tarjota mahdollisimman       puun käyttöä voitaisiinkin lisätä korvaamalla pää-
12254: monia maaseutuelinkeinoihin liittyviä palveluja.      osa tuontipuusta kotimaisella raaka-aineella. Val-
12255:  Yhteistyötä kuntien ja muiden maaseutuelinkei-       tiontilintarkastajat katsovat myös, että harvennus-
12256: noista vastaavien viranomaisten ja valtionapujär-     hakkuupuun käyttöä on selvitettävä ennakkoluulot-
12257: jestöjen kanssa on lisättävä mm. palveluja ja         tomasti mm. pienimuotoisten energialaitosten ener-
12258:  tietojärjestelmiä kehittämällä.                      gianlähteenä.
12259:     Maataloudessa ja sen toimintaympäristössä jo          Koska metsäteollisuudella on keskeinen merki-
12260:  tapahtuneet ja odotettavissa olevat muutokset        tys metsätalouden ja koko kansantalouden kan-
12261:  vaativat merkittäviä uudistuksia myös neuvonta-      nalta, on sen kilpailukyvyn parantamisesta ja
12262: palveluissa. Perinteisen neuvontajärjetelmän re-      säilyttämisestä kaikin tavoin pidettävä huolta.
12263: sursseista on osa mahdollisimman pian suunnatta-      Muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan
12264:  va maaseudun uusien toimintojen edistämiseen,        on kiinnitettävä jatkuvasti riittävää huomiota tek-
12265: kutenjalostusasteen nostamiseen ja uusien tuottei-    nologian ja uusien tuotteiden kehittämiseksi. On
12266: den kehittämiseen.                                    myös kehitettävä toimia, jotka mahdollistavat
12267:     Monipuolinen maaseutututkimus ja maa- ja          nykyistä taloudellisemman metsänkasvatuksen
12268:  metsätalousalan koulutuksen uudistuminen tulee       sekä puunkorjuun ja -kuljetuksen. M etsäteollisuu-
12269:  myös entistä tärkeämmäksi Euroopan talouden          den kilpailukyvyn kannalta on tärkeää puukaupan
12270: yhdentymiskehityksessä. Nyt maaseutuun liittyvä        toimivuus ja joustava puunhinnoittelu.
12271:  koulutus on liiaksi maa- ja metsätalouspainotteis-       Metsänhoidon keskeisenä tavoitteena on oltava
12272:  ta. Tulevaisuudessa maaseutuelinkeinot vaativat-     tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä
12273:  kin tehokkaampaa, monipuolisempaa ja korkeata-       kustannusten alentaminen. Samalla on määrätie-
12274:  soisempaa koulutusta. Näiden tavoitteiden toteu-      toisesti ylläpidettävä ja kehitettävä metsien elin-
12275:  tuminen edellyttää suuria muutoksia nykyiseen         voimaisuutta. Nykyisessä tilanteessa on myös pe-
12276:  oppilaitosverkkoon ja koulutusohjelmiin, koska       rusteltua tarkastella metsänparannusvarojen
12277: perinteisen maa- ja metsätalouskoulutuksen tarve      käyttöä kriittisesti ja suunnata niitä nykyistä
12278: pienenee työpaikkojen vähentyessä. Muun muassa        tarkemmin sekä selvittää valtion rahoituksen tarve
12279:  aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa jat-    ja laajuus. Metsätaloudessa ja -teollisuudessa on
12280:  kuvasti. Voimavaroja tarvitaan myös maaseutue-       myös varauduttava niihin muutospaineisiin, joita
12281:  linkeinojen tutkimukseen, yrittäjäkoulutukseen ja    lisääntyneet ympäristönsuojelun vaatimukset toi-
12282:  kouluttajien koulutukseen.                           minnalle aiheuttavat.
12283: 170
12284: 
12285: 
12286: 
12287: 
12288:                             Liikenneministeriön hallinnonala
12289:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-    minen ja yleensä päällystettyjen teiden kunto.
12290: kastuksen liikenneministeriössä 15.5.1992, tie-      Tielaitoksen kertomusvuoden tulosraportin mu-
12291: hallituksessa 24.4.1992 ja Valtionrautateillä        kaan pääteiden kunto oli hyvä vuoden lopussa.
12292: 8.5.1992.                                            Kevytpäällysteisen tieverkon kunto parani hie-
12293:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat      manja oli samanlainen kuin v. 1988. Päällysteitä
12294: perehtyneet tieliikenteen ja -verkon kehittämi-      uusittiin n. 4 400 km, ja tieverkon kantavuus
12295: seen, tieliikenteen ympäristöongelmiin, Posti- ja    parantui.
12296: telelaitoksen toimintaan erityisesti teletoimen         Liikennöitävyyden, liikenteen sujuvuuden tai
12297: osalta sekä joukkoviestintäpolitiikkaan ja jouk-     ruuhkautumisen mittaamiseen käytetään tielai-
12298: koviestinnän tukemiseen. Liikenneministeriöön        toksessa ajo-olosuhteita kuvaavia palvelutasoja.
12299: tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä on käsitel-       Näiden tasojen määrittelyjä ollaan parhaillaan
12300: ty mm. hallinnonalan pitkän aikavälin kehitys-       tarkistamassa. Kaksikaistaiselle tielle palveluta-
12301: ennusteiden ja toimintasuunnitelmien laatimista      sot on määritelty seuraavasti:
12302: ja valtion lehdistötuen kehittämistavoitteita ja
12303: -suunnitelmia.                                       Palvelu-   Ajo-olosuhteet
12304:                                                      taso
12305:                                                      A          Ajaminen on lähes vapaata ja vaiva-
12306:              Liikenneministeriö                                 tonta.
12307:                                                      B          Olosuhteet ovat hyvät ja ohittaminen
12308:    Tieverkon kehittäminen. Maamme tieverkko                     helppoa.
12309: muodostuu valtion ylläpitämistä yleisistä teistä,    C          Liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta
12310: n. 76 500 km, kuntien ylläpitämistä kaduista ja                 häiriöt ovat mahdollisia. Jonoja alkaa
12311: kaavateistä, n. 19 000 km, yksityisten tiekuntien               esiintyä ja ohittaminen vaikeutuu.
12312: ylläpitämistä ja valtionapua saavista yksityisistä   D          Liikenne on jonoutunutta ja häiriö-
12313: teistä, n. 57 000 km, sekä muista yksityisistä                  herkkää ja ohittaminen on hyvin vai-
12314: teistä. Kaikkiaan arvioidaan ajokelpoisen ties-                 keaa (riskiohituksia).
12315: tön pituudeksi n. 250 000 km.                        E          Liikenne on ruuhkautunutta ja jatku-
12316:    Tieliikenteen osuus koko maan henkilöliiken-                 via jonoja esiintyy. Ohittaminen on
12317: teestä on n. 93 % ja tavaraliikenteestä n. 68 %.                lähes mahdotonta ja hyödytöntä. Aja-
12318: Kertomusvuonna yleisten teiden liikennemäärä                    minen on rasittavaa ja nopeus vaihte-
12319: oli 27 450 milj. ajokmja tästä lähes 60% ajettiin               lee paljon. Ketjukolanen vaara on
12320: pääteillä. Liikennemäärät kasvoivat 1980-luvul-                 suuri ja sivuteiltä pääsy on vaikeaa.
12321: la huomattavasti, mutta kertomusvuonna liiken-       F          Tiet tukkeutuvat ja autot matelevat tai
12322: ne jo pieneni noin prosentin vallitsevan laman                  pysähtelevät.
12323: vaikutuksesta. Tavaraliikenteen määrä riippuu
12324: suoranaisesti tuotettujen tavaroiden ja palvelu-         Tarkastelemalla tieosittain vuoden sadannek-
12325: jen määrästä ja niiden tarvitsemista kuljetuksis-    si vilkkaimman tunnin liikennettä on ruuhkautu-
12326: ta. Tiehallituksesta saadun tiedon mukaan myös       vien teiden pituudeksi saatu kertomusvuonna
12327: henkilöautoliikenne näyttäisi reagoivan hyvin        1 100 km. Tällöin sadas huipputunti on luokassa
12328: herkästi taloudelliseen kehitykseen ja sen aiheut-   E tai F. Erityisen pahoja ruuhkia esiintyy tielai-
12329: tamiin ostovoiman muutoksiin.                        toksen mukaan työmatkaliikenteessä Helsingin,
12330:    Yleisten teiden merkittävimmät .liikenneon-       Tampereen ja Turun seuduilla. Kesän viikonlop-
12331: gelmat ovat turvallisuus, pääteiden ruuhkautu-       puliikenne ruuhkautuu pahoin valtatie kolmella,
12332:                                                                                                                 171
12333: 
12334: valtatie viidellä Heinolan kohdalla ja valtatie                   kasvavan 37 %:lla tarkastelujakson loppuun
12335: seitsemällä Porvoon kohdalla.                                     mennessä. Nopeinta kasvu olisi pääteillä, joilla
12336:    Tielaitoksen toiminnassa painotetaan sekä                      liikenteen arvioidaan kasvavan 45 %. Kun lii-
12337: kertomusvuonna että lähitulevaisuudessa tiever-                   kennesuorite kertomusvuonna oli 27 450 milj.
12338: kon merkitystä maamme alue- ja yhdyskuntara-                      ajokm, niin v. 2010 sen arvioidaan olevan 37 700
12339: kenteen kehittymisessä, tieliikenteen peruspalve-                 milj. ajokm.
12340: lujen turvaamista ja elinkeinoelämän kuljetusten                      Alueittain liikenteen arvioidaan kasvavan
12341: taloudellisuuden parantamista, liikenneturvalli-                  melko tasaisesti, joskin Etelä-Suomessa hiukan
12342: suuden parantamista ja tieliikenteen ja tienpidon                 muuta Suomea nopeammin. Vuosina 1991-
12343: ympäristöhaittojen vähentämistä.                                  2010 liikenteen arvioidaan kasvavan Etelä-Suo-
12344:     Tielaitoksen lausunnon mukaan tienpitotoi-                    messa 40 %, Keski-Suomessa 35 % ja Pohjois-
12345: minnan tavoitteena on tasapuolisen alueellisen                    Suomessa 34 %. Liikenteen keskimääräinen kas-
12346: kehityksen tukeminen. Tielaitos kehittää tieverk-                 vu olisi siten 37 %. Arvioiden lähtökohtana on
12347: koa osana liikennejärjestelmää siten, että kulje-                 pidetty sitä, että tieliikenteelle ei Suomessa ole
12348: tukset voidaan pitkällä aikavälillä toteuttaa mi-                 merkittäviä vaihtoehtoja ja että tieliikenteen
12349: nimiliikenteellä. Samalla kansalaisten liikkumis-                 osuus liikenteen kokonaiskasvusta vuoteen 2010
12350: oikeudet turvataan.                                               on n. 90%. Arvio perustuu v. 1990 laadittuun
12351:     Infrastruktuuria parantamalla tielaitos vai-                  liikenne-ennusteeseen.
12352: kuttaa myönteisesti maamme kansantalouden                             Kertomusvuonna liikenteen määrä pieneni
12353: kehittymiseen. Se pyrkii turvaamaan maakunta-                     noin prosentilla ja tielaitoksen arvion mukaan
12354: keskusten ja niitä ympäröivien talousalueiden                     vuodelle 1992 ei myöskään ole odotettavissa
12355: elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminta-                     kasvua. Tielaitoksessa arvioidaan kuitenkin, että
12356: edellytykset kehittämällä näiden alueiden tie-                    vaikka liikenteen kasvu on keskipitkällä aikavä-
12357: verkkoa.                                                          lillä hitaampaa kuin edellä esitetyssä ennustees-
12358:     Maankäyttö- ja liikennesuunnittelu on tielai-                 sa, se saavuttaa kuitenkin ennustetun kasvun
12359:  toksen mukaan myös jatkuvaa yhteistyötä kaa-                     vuoteen 2010 mennessä.
12360: voittajien ja eri liikennemuotojen suunnittelijoi-                    Tienpidon kustannukset ja
12361: den välillä. Tielaitos kehittää yhdessä kuntien                   säästötoimet. Vuosina 1987-1991 tien-
12362:  kanssa yhdyskuntarakennetta mm. siten, että                      pidon kustannukset ovat kasvaneet reaalisesti
12363:  maankäytön ja liikenteen samanaikaisella suun-                   saman verran kuin liikenne eli 3,5% vuodessa.
12364:  nittelulla voitaisiin hillitä liikenteen kasvua.                 Julkiset menot kokonaisuudessaan ovat kasva-
12365:                                                                   neet samalla ajanjaksolla lähes 5% vuosittain.
12366:    T i e 1 i i k e n t e e n k a s v u e n n u s t e e t.         Tienpidon kokonaismenot v. 1960-1991 jaettu-
12367: Kertomusvuoden kesällä ilmestyneessä tielaitok-                   na perustienpitoon ja kehittämiseen sekä työlli-
12368: sen raportissa Tie 2010 on tielaitos esittänyt                    syysrahojen käyttöön ilmenevät seuraavasta ker-
12369: oman näkemyksensä tieliikenteen kehitysnäky-                      tomusvuoden hintatason mukaan laaditusta ku-
12370: mistä ja tieverkon kehittämistarpeista aina vuo-                  viosta. Siinä on myös suhteutettu tienpidon
12371: teen 2010 asti. Sen mukaan liikenteen arvioidaan                  resurssit vastaavan vuoden liikenteeseen.
12372:                       Menot mrd. mk                                                         p/ ajokm
12373:                   8.---------------------------------------------~160
12374: 
12375: 
12376: 
12377: 
12378:                   6                                                                                    120
12379: 
12380: 
12381:                   4                                                                                    80
12382: 
12383: 
12384:                   2                                                                                    40
12385: 
12386: 
12387:                                                                                                        0
12388:                                  1965      1970        1975            1980          1985     1990
12389: 
12390:                       -   Perustienpito                       ~ Työllisyysrahat
12391: 
12392:                       D   Kehittllminen                       -      penniä! ajokm
12393: 172
12394: 
12395:   Seuraavassa esitetään tienpidon kustannusten kehitys v. 1987-1991 laskettuna vuoden 1992
12396: kustannusten mukaan:
12397:                                                                                           1987       1988      1989       1990      1991
12398:                                                                                                                Mmk
12399: Yleisten teiden perustienpito ..........................................                 3 974      3 965     3 814      3 757     4013
12400: Talonrakennukset ...........................................................                45         29        37         29        14
12401: Tieverkon kehittäminen .................................................                 1 183      1 475     1 672      1 712     1 942
12402: Ulkopuolisille tehdyt työt ...............................................                  83         70        73         76       103
12403: Maa-aineiden hankinnat ja korvaukset ..........................                            167        173       174        169       200
12404: Yhteensä .........................................................................       5 452      5 713     5 770      5744      6 273
12405: 
12406: 
12407: 
12408: 
12409:    Tie 2010 -suunnitelman mukaan tienpitoon                                          vaikuttavat vasta tulevien vuosikymmenien ai-
12410: tarvittaisiin v. 1991-2010 n. 172 mrd. mk eli 8,6                                    kana.
12411: mrd. mk vuodessa. Siitä käytettäisiin 21 mrd. mk                                         Tielaitoksen mukaan perustienpidon palvelut
12412: tiestön päivittäiseen hoitoon, 40 mrd. mk tiestön                                    turvataan säästötoimista huolimatta ja mahdol-
12413: ja sen rakenteiden kunnon turvaamiseen sekä n.                                       liset säästöt toisaalla sijoitetaan perustienpitoon.
12414: 79 mrd. mk tieverkon parantamis- ja kehittämis-                                      Palvelutaso ei ole vielä sanottavasti laskenut,
12415: toimiin. Tienpidon suunnitteluun kuluisi 14 mrd.                                     sillä säästötoimien vaikutuksia on korvattu jär-
12416: mk, hallintoon 11 mrd. mk ja maa-alueiden                                            jestämällä ja tehostamalla toimintaa uudelleen.
12417: lunastukseen ja erilaisiin korvauksiin n. 7 mrd.                                     Niukkuus näkyy kuitenkin esim. vuoden 1992
12418: mk. Mikäli näihin ei ole varaa, joudutaan suun-                                      tulo- ja menoarvioon kirjatuissa tielaitoksen
12419: nitelmassa esitettyjä tienpidon tavoitteita tarkis-                                  alustavissa tulostavoitteissa, joiden mukaan
12420: tamaan. Tienpidon rahoituksessa tulisi tielaitok-                                    mm. huonokuntoisten päällysteiden määrä saisi
12421: sen mielestä kuitenkin mahdollisimman pian                                           lisääntyä vuoden 1992 aikana vuoden 1990 mää-
12422: siirtyä käyttäjäperusteiseen maksuun. Teiden                                         rästä enintään 300 km:n verran. Alueellista epä-
12423: hoidosta aiheutuvat kulut tulisi kattaa polttoai-                                    oikeudenmukaisuutta ei tielaitoksen mukaan
12424: nemaksuilla ja tieverkon kehittämiskulut ajo-                                        säästötoimista kuitenkaan aiheudu. Muita hel-
12425: neuvojen käyttömaksulla tai tie- ja aluekohtaisil-                                   pommin säästötoimet saattavat kohdistua erilli-
12426: la tullimaksuilla. Polttoaineiden ja ajoneuvojen                                     siin liikenneturvallisuuskohteisiin.
12427: verotusta tulisi vastaavasti vähentää.                                                   Tielaitos toteaa pystyvänsä toteuttamaan sen
12428:    Erityisesti moottoriväylien rakentamiseen                                         osalle asetetun 6,85 %:n henkilöstön vähentä-
12429: käytettäisiin Tie 2010 -suunnitelman mukaan v.                                       mistavoitteen v. 1992-96. Tielaitoksen henkilö-
12430:  1992-2010 n. 17,8 mrd. mk. Moottoriteiden                                           kunnan määrä oli vielä v. 1980 n. 15 000 ja
12431: määrä kasvaisi tällöin nykyisestään n. 600 km,                                       kertomusvuonna enää n. 10 550. Kertomus-
12432: eli moottoriväyliä olisi Suomessa 2010-luvulla                                       vuonna henkilöstön nettovähennys oli 316 hen-
12433: kaikkiaan 1 170 km ja valtatieverkosto olisi n.                                      keä ja vuoteen 1996 mennessä sen arvioidaan
12434: 7 777 km pitkä (nykyisin 7 500 km). On arvioitu,                                     vielä vähenevän vajaat 1 000 henkeä. Näinkin
12435: että moottoriväylillä ajetaan 25 % valtateiden                                        suuri muutos tienpitoa vaarantamatta on tielai-
12436: kokonaisliikenteestä. Näiden moottoriväylien                                         toksen mukaan mahdollista tuottavuutta nosta-
12437: osuus valtateistä on 15 %.                                                           malla ja laitoksen hallintoa keventämällä. Tielai-
12438:     Liikenneministeriön mukaan julkisen sektorin                                     tos siirtyy mm. aluehallinnossaan nykyistä suu-
12439: säästötoimet eivät vielä näkyneet kertomusvuo-                                       rempiin tulosyksiköihin, mikä merkitsee eräiden
12440: den toiminnassa, sillä ne tehtiin eri puolilla                                       tiepiirien yhdistämistä.
12441: hallinnonalaa, joten mikään toiminto ei kärsinyt                                         Pääkaupunkiseudunliikenteen
12442: erityisesti. Vuoden 1992 osalta niukkuus on                                           k e h i t t ä m i n e n. Pääkaupunkiseudun yh-
12443: kuitenkin näkynyt selvemmin. Uusia infrastruk-                                       teistyövaltuuskunnan mielestä liikennettä on
12444: tuurihankkeita hyväksyttiin aiempaa vähemmän                                         tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena ottamalla
12445: ja uusia moottoritiehankkeita ei käynnistetty                                        huomioon tieverkkoratkaisujen lisäksi myös
12446: lainkaan. Ministeriön mukaan infrastruktuurin                                        joukkoliikenteen verkot ja joukkoliikenteen hoi-
12447: ylläpito ja kehittäminen on kuitenkin pitkäjän-                                       to. Tällöin tulisi tarkastella myös rahoitusvas-
12448: teistä työtä ja toteutetut säästöt näkyvät ja                                        tuun jakautumista valtion ja kuntien kesken.
12449:                                                                                                          173
12450: 
12451: Yhteistyövaltuuskunnan mielestä teiden raken-            teestä. Tämä on lausunnon mukaan välttämä-
12452: tamisen rahoitus ei saisi pääkaupunkiseudulla            töntä, jotta joukkoliikenteen kilpailukykyä hen-
12453: riippua nykyiseen tapaan tien teknisestä standar-        kilöautoon verrattuna voitaisiin parantaa. Jouk-
12454: dista, vaan seudulle tulisi määritellä päätieverk-       koliikenteen hoidon kustannukset pääkaupunki-
12455: ko, jonka kustannuksista huolehtisi valtio. Tär-         seudulla ovat vuosittain n. 1, 7 mrd. mk ja
12456: keintä olisi selvittää kauttakulkuliikenteen sekä        lipputuloilla katetaan tästä ainoastaan 900
12457: alkavan ja päättyvän liikenteen kannalta tär-            Mmk. Liikenteen alijäämä, n. 800 Mmk, jää
12458: keimmät väylät. Väylät tulisi sovittaa ympäröi-          seudun kuntien maksettavaksi.
12459: vään kaupunkirakenteeseen ja ympäristöön ja                  Nykyinen linja-autoliikenteen tukijärjestelmä
12460: niiden tulisi olla mahdollisimman hyvin toimi-           syrjii niitä kaupunkeja, jotka ovat ottaneet ta-
12461: via. Yhteistyövaltuuskunta on tehnyt seudun              loudellisen vastuun joukkoliikenteen järjestämi-
12462: pääväylistä tiehallitukselle esityksen.                  sestä alueellaan. Nykymuotoinen kilometrituki
12463:     Liikennetutkimuksen tietoihin perustuen on           ei yhteistyövaltuuskunnan mielestä sen vuoksi
12464: pääkaupunkiseudun liikennemäärien kasvua en-             rohkaise kuntia tukemaan joukkoliikennettä.
12465: nustettu myös aina vuoteen 2020 asti. Arvioiden          Joukkoliikenteen tuki pitäisi tulevaisuudessa ja-
12466: mukaan henkilöautoliikenne kasvaisi pääkau-              kaa alueellisesti, esim. asukasluvun perusteella ja
12467: punkiseudulla nykytilanteesta vuoteen 2020               pääsääntöisesti sillä edellytyksellä, että kunta tai
12468: mennessä 54%. Joukkoliikenteen osuus vähenisi            kunnat yhdessä osallistuisivat myös itse joukko-
12469: samanaikaisesti n. 10%. Ennusteet perustuvat             liikenteen kustannuksiin.
12470: oletukseen nopeasta taloudellisesta kasvusta, jo-            Menestyäkseen kilpailussa henkilöautolii-
12471: ten ne saattavat nykyisessä taloudellisessa tilan-       kenteen kanssa joukkoliikenteen palveluja on
12472: teessa olla liian suuret. Lausunnon mukaan tar-          yhteistyövaltuuskunnan mukaan entisestään
12473: vittaisiin kuitenkin erityisesti joukkoliikenteen        parannettava. Tämä vaatii väylien, pysäkkien,
12474: asemaa ja kilpailukykyä parantavia toimenpitei-          terminaalien ja informaatiojärjestelmien kehit-
12475: tä. Näitä toimia suunnitellaan mm. käynnissä             tämistä. Joukkoliikenteen aseman parantami-
12476: olevan pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä-            seen vaikuttavat toimenpiteet ovat lausunnon
12477: suunnitelman yhteydessä. Suunnitelmat ulottu-            mukaan perusteltuja myös valtiontaloudellisel-
12478: vat vuoteen 2020 asti.                                   ta kannalta, koska tieverkkoon tehtävät lii-
12479:     Liikennemäärien kasvu ja haitoista aiheutu-          kenneinvestoinnit jäävät pienemmiksi kuin
12480: vat kustannuksetjohtavat siihen, että yksityisau-        mitä ne olisivat, jos henkilöauton käyttö yhä
12481: toitua joudutaan rajoittamaan joko nostamalla            lisääntyisi. Tämän johdosta valtion tulisi yh-
12482: auton hankintakustannuksia tai pyrkimällä ra-            teistyövaltuuskunnan mielestä mm. myöntää
12483: joittamaan auton käyttöä esim. polttoaineen              joko suoraan tai verotuksen avulla tukea ym-
12484: hintaa korottamalla, tie- ja katutulleilla tai au-       päristöystävällisen bussikaluston hankintaan ja
12485: ton käyttömaksuilla. Yhteistyövaltuuskunta               osallistua Valtionrautateiden uusien lähijunien
12486: puoltaa auton käytön rajoittamista ja suosii             rahoitukseen, jotta raideliikenne säilyisi kus-
12487: joukkoliikennettä, mikä on myös ns. kestävän             tannuksiltaan kilpailuky kyisenä.
12488: kehityksen periaatteiden mukaista. Liikennemi-               Valtion ja kuntien pääväylä- ja ratainvestoin-
12489: nisteriön tulisi yhteistyövaltuuskunnan mielestä         tien kehitys pääkaupunkiseudulla 1970-80-lu-
12490: nopeasti valmistella tie- ja katutullien ja alueel-      vuilla ilmenee seuraavalla sivulla olevasta pää-
12491: listen automaksujen perimisen mahdollistava              kaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoitus-
12492: lainmuutos. Maksut voitaisiin kohdentaa niille           toimikunnalle v. 1990 ja sen vuoden hintatasoon
12493: alueille tai yhteysväylille, joissa tarve rajoituksiin   laaditusta kuviosta.
12494: on selvä. Tällä tavalla kerättävät rahat tulisi              Lausunnossaan yhteistyövaltuuskunta huo-
12495:  yhteistyövaltuuskunnan mukaan käyttää liiken-           mauttaa, että pääkaupunkiseudup osuus koko
12496: neinvestointien rahoitukseen ja/tai joukkoliiken-        maan tieverkkorahoista on ollut selvästi alempi
12497: teen käyttökustannusten tukemiseen.                      kuin alueen väestön (16,4 %) ja autokannan
12498:      Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta             (15,1 %) osuudet. Valtion tieinvestointienjakau-
12499:  on samaa mieltä kuin toinen parlamentaarinen            man asukasta kohden koko maassa ja pääkau-
12500: liikennekomitea, joka mietinnössään Liikenne             punkiseudulla 1970-80-luvuilla osoittaa seu-
12501:  2000 (KM 1991:3) esitti ajatuksen, ettäjoukko-          raavalla sivulla oleva v. 1990 laadittu kuvio.
12502:  liikenteen osalta tulisi myöntää valtionapua niil-          Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan
12503:  le kunnille tai kuntaryhmille, jotka ovat ottaneet      mielestä valtion lisärahoitus seudun liikennein-
12504:  taloudellisen vastuun paikallisesta joukkoliiken-       vestointeihin tulisi toteuttaa lisäämällä ja koh-
12505: 174
12506: 
12507:                            Valtion ja kuntien pääväylä- ja ratainvestointien
12508:                                      kehitys pääkaupunkiseudulla
12509: 
12510: 
12511:        750
12512: 
12513:                         ,,... ' '   \
12514:                     1                                          ~
12515:                                         \               ..  ~ \
12516:                                             \   Yh teensa ~     \
12517:        500
12518:                                                                     \
12519:                                                                         \                               t,
12520:  Mmk                                                                        \                           1    ...
12521:                                                                                 \                      1
12522:                                                                                                    1
12523:                                                                                     '"""'
12524:        250
12525:                 •
12526:                                                                                             '
12527: 
12528:          0+--r-T--~~-r-;--T-,_-T~r-T--r-T--~~-r-;--T-,_-;
12529:          1970                       1975                1980                                1985                   1990
12530: 
12531: 
12532: 
12533: 
12534:                                      Valtion tieinvestointien jakauma asukasta
12535:                                     kohti koko maassa ja pääkaupunkiseudulla
12536: 
12537: 
12538: 
12539: 
12540:          o+--r-+--r-+--r~--r-,_~_,--+-,_-+_,--+--r-+--r-+-~
12541: 
12542:          1970                       1975                1980                                1985                   1990
12543:                                                                                                                      175
12544: 
12545: dentamalla uudelleen nykymuotoista valtion                            Seuraavasta kuviosta ilmenee pääkaupunki-
12546: budjettirahoitusta. Tierahoitusta tulisi voida siir-               seudun liikenneinvestointien runkosuunnitel-
12547: täää joukkoliikennehankkeiden, sekä tie- että                      man mukainen pitkän aikavälin rahoitustarve ja
12548: raideliikennehankkeiden, rahoittamiseen pää-                       sen jakautuminen pääväylien ja ratojen rahoi-
12549: kaupunkiseudulla.                                                  tukseen:
12550: 
12551: 
12552: 
12553:            750
12554: 
12555:                                        , ,. ... .,. ,. ;
12556:                                                            ;   -- ... ,_'\
12557:                                                                              \
12558:                                  ,-;                                             \ Yhteensä
12559:                              ;                                                   ''
12560:            500
12561:                          ;
12562: 
12563:                                           Tiet ja pääkadut                                ----- ................
12564:    Mmk
12565: 
12566: 
12567:            250
12568:                      / • Radat
12569:                                    . .,.•-·' ·-·
12570:                          / .,. """'•-·./                            '•7
12571:                      •
12572: 
12573:               0
12574:               1990                     1995                        2000                       2005            2010
12575: 
12576: 
12577: 
12578: 
12579:     Maamme tieverkko on ehkä merkittävin osa                          Liikenteen nykyinen ruuhkautuminen näkyy
12580: sitä laajaa liikenteen infrastruktuuria, joka luo                  erityisesti pääteillä suurissa taajamissa. Näiden
12581: pohjan kansantaloutemme toimivuudelle. Sen kun-                    väylien liikenteenvälityskyvyn parantamiseen on
12582: nossapidossa ja kehittämisessä on toimittava pit-                  tulevaisuudessa panostettava. Taajamien poikit-
12583: käjänteisesti ja suunnitelma/lisesti, sillä nykyhet-               tais- ja ohitusliikenteen väyliä on kehitettävä ja
12584: ken ratkaisuilla vaikutetaan liikenteen sujuvuu-                   kaukorahtiliikenteen osalta on suosittava rautatei-
12585: teen pitkälti tulevaisuuteen. Tieinvestointien liian               tä ja ns. yhdistettyjä kuljetuksia.
12586: voimakas karsinta nykyisessä taloudellisessa ti-                       Valtion ja kuntien välistä työnjakoa on pää-
12587: lanteessa johtaisi valtiontilintarkastajien käsityk-               väylien kunnossapidossa ja kehittämisessä selkey-
12588: sen mukaan tulevaisuudessa yhä kohoaviin perus-                    tettävä. Valtiontilintarkastajat korostavat, että
12589: tienpidon menoihin ja kuljetuskustannuksiin sekä                   valtion tieverkon suunnittelussa on aina huomioi-
12590: heikentyvään liikenneturvallisuuteen.                              tava myös liikennetarpeeseen vaikuttavat kunnal-
12591:     Tie 2010 -suunnitelmassa liikennemäärien on                    liset kaavoitus- ja muut maankäytön ja yhdyskun-
12592: arvioitu kasvavan tasaisesti jopa 37 % vuoteen                     tasuunnittelun ratkaisut ja yhteistyössä pyrittävä
12593: 2010 mennessä. Vallitseva lama on kuitenkin                        ratkaisemaan tieliikenteen ja -verkon kehittämis-
12594: viime vuosina päinvastoin alentanut liikennemää-                   ongelmat. Esimerkkinä yhteistyötä vaativista
12595: riä. Ilmeistä kuitenkin on, että pitkällä ajalla                   hankkeista voidaan mainita mahdollisten uusien
12596: ennustettu kasvu likipitäen saavutetaan, joskin                    satamien ja niiden vaatimien liikennejärjestelyjen
12597: kasvu painottuu ennustettua enemmän tarkastelu-                    suunnittelu.
12598: jakson loppupuolelle. Tämän kasvun mukanaan                            Sekä valtion että kuntien joukkoliikenneratkai-
12599:  tuomiin ongelmiin on varauduttava tieverkon ja                    suilla on aikaansaatava mahdollisimman houkut-
12600: -liikenteen tasaisella kehittämisellä.                             televat ja hinnaltaan kilpailukykyiset kokonaisuu-
12601: 176
12602: 
12603: det. Liikennetarpeen jatkuvasti kasvaessa täytyy         miseksi, liikennemäärien vähentämiseksi ja lii-
12604: joukkoliikenteen voida tulevaisuudessakin tarjota        kennemuotojen työnjaon muuttamiseksi.
12605:  taloudellinen ja toimiva vaihtoehto yksityisautoi-          Ilmansuojelun kansainvälisiin sopimuksiin
12606: lulle. Merkittävinä on myös pidettävä niitä jouk-        kuuluu ilmakehän otsonikerroksen suojelua kos-
12607: koliikenteen kilpailuttamiseen liittyviä kokeiluja,      keva yleissopimus, joka allekirjoitettiin Wienissä
12608: joihin mm. pääkaupunkiseudulla ollaan päätymäs-          v. 1985. Helsingissä allekirjoitettiin v. 1985 ns.
12609: sä.                                                      rikkipöytäkirja, jossa 11 valtiota, Suomi mukaan
12610:      Tulevaisuudessa on vakavasti pohdittava tienpi-     lukien, ilmoitti vähentävänsä rikkipäästöjä vä-
12611: don rahoituksen kokonaisuutta sekä valtion että          hintään 50% vuoteen 1995 mennessä.
12612: kuntien kannalta. Valtiontilintarkastajat ovat sa-          Ympäristöministeriön liikennetyyppityöryh-
12613: maa mieltä mm. kuntien joukkoliikenteen valtion-         män mietintö valmistui v. 1989. Työryhmä tar-
12614: avusta kuin toinen parlamentaarinen liikenneko-          kasteli mahdollisuuksia, joilla liikenteen ja erityi-
12615: mitea. Sen esityksen mukaan apua myönnettäisiin          sesti tieliikenteen osalta voitaisiin toteuttaa So-
12616: niille kunnille tai kuntaryhmille, jotka ottaisivat      fian pöytäkirjan ja julistuksen mukainen typen-
12617:  vastuun paikallisesta joukkoliikenteestä. Merkit-       oksidien päästöjen rajoittaminen vuoden 1987
12618:  tävä liikenteen kasvupaineita hillitsevä seikka olisi   tasolle vuoteen 1994 mennessä sekä vähentämi-
12619:  liikenteen vero- ja maksupolitiikan muuttaminen         nen n. 30 %:lla vuoteen 1998 mennessä vuoden
12620: siten, että auton omistamisen sijasta verotettaisiin     1980 tasosta. YK:n Euroopan talouskomission
12621: auton käyttöä. Eräiden suurien teiden osalta tulisi      25 jäsenvaltiota Suomi mukaan lukien allekir-
12622: myös mahdollistaa tietullikokeilut sekä osana hen-       joitti pöytäkirjan Sofiassa v. 1988.
12623: kilöautoliikenteen kasvun tasaamista että                    Liikennesuorite oli kertomusvuonna 5 % en-
12624: osana välttämättömien tiehankkeiden lisärahoi-           nustettua pienempi, koska Suomen taloudellinen
12625:  tusta.                                                  kasvu on ollut 1990-luvun alussa selvästi hei-
12626:                                                          kompaa kuin tiehallituksen pitkän aikavälin lii-
12627:     Tieliikenteen ympäristöongelmat. Y 1e i s t ä.       kenne-ennusteissa. Myös autokanta väheni en-
12628: Toinen parlamentaarinen liikennekomitea (KM              simmäistä kertaa Suomen autoliikennehistorias-
12629: 1991:3) luovutti mietintönsä kertomusvuoden              sa kertomusvuonna prosentilla. Liikenteen kehi-
12630: maaliskuussa. Komitea katsoi, että kestävän              tysnäkymätarkastelussa ei ole otettu huomioon
12631: kehityksen periaate tulee ottaa lähtökohdaksi            mahdollisten liikenne- ja ympäristöpoliittisten
12632: liikennejärjestelmien suunnittelussa ja liikenteen       toimenpiteiden vaikutusta liikenteen kehityk-
12633: hoidossa. Tällöin ihmiskunnan nykyiset perus-            seen.
12634: tarpeet tyydytetään viemättä tulevilta sukupol-              L i i ken n e m i n i s te r i ö. Liikenne ai-
12635: vilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa            heuttaa ympäristö-, terveys- ja meluhaittoja. Tie-
12636: ympäristön saastumisen ja luonnonvarojen hu-             liikenteen haittoja ovat lisäksi mm. turvallisuus-
12637: penemisen johdosta. Fossiilisiin pohtoaineisiin          riskit, pölyhaitat, polttonesteiden valmistuksen
12638: sitoutunut liikennejärjestelmä sekä erityisesti lii-     ja jakelun päästöt sekä liikenteen väylien aiheut-
12639: kenteen ennakoitu nopea kasvu muodostavat                tamat haitat. Polttoaineiden palamisesta syntyy
12640: uhan kestävälle kehitykselle. Komitea teki yli 50        hiilimonoksidia, rikin- ja typenoksideja, hiilive-
12641: liikennettä ja ympäristöä koskevaa toimenpide-           tyjä sekä hiukkasia. Ne sisältävät terveydelle
12642: ehdotusta. Komitean mukaan liikenteen päästö-            haitallisia aineita. Liikenteen osuus ilmaan jou-
12643: jä tulee vähentää käyttämällä hyväksi parasta            tuvista kokonaispäästöistä on hiilimonoksidin
12644: käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä vaikutta-           osalta n. 90 %, typenoksideista ja hiilivedyistä n.
12645: malla rakenteellisinja taloudellisin ohjailutoimin       60 % sekä hiilidioksidipäästöistä hieman alle
12646: liikennemäärien kasvuun, energiankäytön te-              30%. Rikkiyhdisteiden päästäjänä liikenteen
12647: hokkuuteen ja ympäristöä vähiten kuormitta-              merkitys on selvästi vähäisempi kuin teollisuu-
12648: vien polttoaineiden ja liikennemuotojen osuuden          den ja energiantuotannon. Suurin osa lyijypääs-
12649: lisäämiseen.                                             töistä on toistaiseksi edelleen peräisin bensiini-
12650:     Mietinnössä tuetaan ympäristön, ihmisten             käyttöisistä ajoneuvoista, mutta lyijyttömän
12651: terveyden ja energiatalouden kannalta edullisten         bensiinin käytön yleistyessä tieliikenteen merki-
12652: liikennemuotojen aseman parantamista ja kilpai-          tys lyijypäästöjen osalta vähenee. Rikkiyhdisteet
12653: lukyvyn lisäämistä, liikennemuotojen kustan-             ja typenoksidit aiheuttavat mm. happamoitu-
12654: nusvastuun lisäämistä, ympäristövaikutusten              mista. Typenoksidit ja hiilivedyt muodostavat
12655: parempaa arviointia sekä taloudellisten ohjaus-          auringon säteilyn vaikutuksesta otsonia. Kasvi-
12656: keinojen käyttöä teknisen kehityksen nopeutta-           huoneilmiö ja maapallon keskilämpötilan ko-
12657:                                                                                                        177
12658: 
12659: hoaminen ovat muuttamassa ihmiskunnan elin-              mukaisiksi vaiheittain vuodesta 1990 alkaen.
12660: oloja voimakkaasti ja nopeasti. Noin neljännes           Kuorma- ja linja-autojen raskaiden dieselmoot-
12661: hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä,        torien pakokaasupäästöjen rajoituksia on tiu-
12662: joten niiden vähentäminen koskettaa läheisesti           kennettu yleisen eurooppalaisen linjan mukaises-
12663: myös liikennesektoria. Liikenteen välittömiin            ti vuodesta 1989 alkaen. Lyijyttömän bensiinin
12664: haittoihin kuuluu myös nastojen päällysteestä            ja vähäpäästöisten henkilöautojen myyntiä on
12665: irrottama bitumi- ja kivipöly. Vilkkaiden väylien        tuettu verohelpotuksin. Lisäksi henkilöautojen
12666: läheisyydessä pölypitoisuus saattaa ajoittain            pakokaasujen valvonnan ja tutkimuksen edelly-
12667: ylittää asetetut ohjearvot. Pöly ja talvella sohjo       tyksiä on parannettu.
12668: likaavat lähiympäristöä ja ajoneuvoja.                      Vuoden 1992 alusta edellytetään kaikkien
12669:     Kertomusvuoden toukokuussa Euroopan lii-             Suomessa ensi kertaa käyttöön otettavien bensii-
12670: kenneministerikonferenssi päätti, että Euroopan          nikäyttöisten henkilöautojen täyttävän kataly-
12671: sisäisessä maantieliikenteessä ns. vihreät kuor-         saattoritason vaatimukset. Henkilöauton omi-
12672: ma-autot, jotka alittavat EY:ssä v. 1992 voi-            naispäästöt vähenevät näin 80-90 % vuoden
12673: maan tulevat päästörajat, saavat enemmän kul-            1989 tasosta. Vuoden 1993 alusta alenee diesel-
12674: jetuskiintiöitä Itävallan läpiajoon. Kertomus-           käyttöisten henkilöautojen hiukkasraja kolman-
12675: vuoden marraskuussa liikenneministerikonfe-              nekseen nykyisestä. Vuoden 1992 alusta uusien
12676: renssi antoi julkilausuman, jossa EY:tä ja               pakettiautomallien ja vuoden 1993 alusta kaik-
12677: ECE:tä kehotettiin valmistelemaan määräyksiä             kien Suomessa ensi kertaa käyttöön otettavien
12678: ajoneuvojen tehopainosuhteen ja huippunopeu-             pakettiautojen päästöjen raja-arvot edellyttävät
12679: den rajoittamiseksi.                                     parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöä,
12680:     Ulkoasiainministeriön v. 1990 asettama laaja-        jonka ansiosta pakettiautojen ominaispäästöt
12681: pohjainen toimikunta on valmistellut Suomen              alenevat noin puoleen aiemmasta.
12682: kannanottoja kansainvälisiin ilmastosopimus-                Kesäkuussa 1992 annetulla ajoneuvoasetuk-
12683: neuvotteluihin. YK:n asettama neuvottelukomi-            sen muutoksella rajoitetaan valtioneuvoston te-
12684:  tea hyväksyi yksimielisesti puitesopimuksen il-         kemän periaatepäätöksen mukaisesti diesel-
12685: mastomuutoksen torjumiseksi. Sopimus allekir-            moottoreilla varustettujen linja- ja kuorma-au-
12686: joitettiin kesäkuussa 1992 YK:n ympäristö- ja            tojen päästöjä vaiheittain v. 1992-93 ja 1995-
12687:  kehityskonferenssin yhteydessä Rio de Janeiros-         96. Ensimmäisessä vaiheessa kaasumaisten yh-
12688:  sa. Sopimuksen tavoitteena on kaikkien kasvi-           disteiden raja-arvot tiukentuvat 40-65 % kerto-
12689:  huonekaasujen, ml. hiilidioksidi, ilmakehässä           musvuoden tasoon verrattuna ja hiukkaspääs-
12690:  olevien pitoisuuksien vakauttaminen. Suomi si-          töille annetaan ensimmäistä kertaa raja-arvo.
12691:  toutuu ilmastosopimuksen allekirjoittaessaan            Toisessa vaiheessa tiukennetaan edelleen typen
12692:  yhteiskunnallisissa ohjelmissaan ja toimissaan          oksidi- ja hiukkaspäästöjä. Dieselöljyn rikkipi-
12693:  pyrkimään hiilidioksidipäästöjen jäädyttämiseen         toisuus on vuodesta 1989 alkaen saanut olla
12694: ja myöhemmin mahdollisesti vähentämiseen                 enintään 0,2 painoprosenttia. Dieselöljyn rikki-
12695:  vuoden 2000 jälkeen ilmaston lämpenemisen               pitoisuutta lasketaan edelleen, koska alhainen
12696:  estämiseksi. Kunkin valtion tulee laatia ohjelma        rikkipitoisuus tehostaa raskaiden dieselajoneu-
12697:  ilmastomuutoksen torjumisesta. Liikenneminis-           vojen pakokaasupuhdistusta. Euroopan yhtei-
12698:  teriön mukaan liikennesektori on varautunut             söissä ollaan siirtymässä dieselöljyyn, jonka rik-
12699:  tekemään oman hiilidioksidiohjelmansa vuoden            kipitoisuus on korkeintaan 0,05 painoprosenttia.
12700:  1993 aikana. Hallituksen v. 1992 eduskunnalle           Suomessa tätä laatua on saatavissa koko maassa
12701:  antamassa energiapoliittisessa selonteossa on           vuoden 1993 alusta. Periaatepäätöksen mukaan
12702:  otettu esiin eräitä vaikeuksia, joita kiinteät hiili-   myös työkoneiden päästöjä rajoitetaan euroop-
12703:  dioksidipäästöjen vakauttamisaikataulut aiheut-         palaisen linjan mukaisesti.
12704:  taisivat Suomessa harjoitettavalle yhteiskunta-            Melukuormituksen vähentämiseksi Suomen
12705: ja energiapolitiikalle.                                  tieliikenteessä on noudatettu kertomusvuoden
12706:     Valtioneuvoston v. 1988 tekemässä periaate-          lokakuusta alkaen Euroopan yhteisöissä käyt-
12707:  päätöksessä ajoneuvojen pakokaasuraja-arvois-           töön otettuja autojen melupäästörajoja. Melu-
12708:  sa poikettiin tuolloista eurooppalaista linjaa tiu-     päästäraja-arvot laskivat 2-4 dBA aiemmista
12709:  kemmalle EFTA-maiden, Japanin ja Yhdysval-              arvioista. Edellä mainitussa periaatepäätöksessä
12710:  tojen omaksumalle linjalle. Periaatepäätöksen           linja- ja kuorma-autojen melupäästörajatavoit-
12711:  mukaisesti on henkilöautojen pakokaasupäästö-           teeksi on asetettu 80 dBA:n enimmäisrajan saa-
12712:  jä rajoitettu USA:n ja EFTA:n raja-arvojen              vuttaminen.
12713: 
12714: 12 320730U
12715: 178
12716: 
12717:    Autojen päästöjen valvonta on liikenneminis-       lähtökohtina ovat kannanotot maamme liiken-
12718: teriön mukaan järjestetty niissä maissa, joissa on    ne- ja ympäristöpolitiikasta. Lisäksi suunnitel-
12719: voimassa tiukat päästörajoitukset, kuten              massa esitetään arvio ympäristön tilasta ja mää-
12720: USA:ssa, Japanissa, Saksassa, Sveitsissä ja           ritellään samalla laitoksen toiminnan ja eri toi-
12721: Ruotsissa. Liikenneministeriön pakokaasupääs-         mintalohkojen ympäristötavoitteet. Tielaitoksen
12722: töjen valvonnan työryhmä sai mietintönsä val-         keinoja ovat mm. nykyisten teiden ympäristön
12723: miiksi v. 1990. Työryhmä valmisteli ehdotuksen        parantamistoimet ja uusien teiden suunnittelu
12724: päästöjen valvonnan järjestämisestä sekä sovel-       siten, että ne sopivat ympäristöön ja ovat turval-
12725: lettavasta menettelytavasta. Liikenneministeriön      lisia, auttavat ruuhkien poistamista tai paranta-
12726: työryhmä jatkoi seurantaryhmänä, jonka tehtä-         vat yritysten kuljetusvarmuutta. Lisäksi laitos
12727: vänä oli avustaa ehdotusten soveltamisessa käy-       pyrkii kehittämään kunnossapitotoimintaa ja
12728: täntöön kokeilujakson aikana. Seurantaryhmä           materiaalinkäyttöä. Tiehankkeiden ympäristö-
12729: luovutti mietintönsä ja tarkistetut ehdotukset        vaikutukset selvitetään liikenneministeriöitä saa-
12730: pakokaasuvalvonnan järjestämisestä 28.4.1992.         dun tiedon mukaan käytännöllisesti katsoen jo
12731: Päästöjen mittausta on kokeiltu muutamissa            nyt kaikissa merkittävissä tieverkon kehittämis-
12732: katsastuskonttoreissa vuosikatsastuksen yhtey-        hankkeissa.
12733: dessä. Pakokaasupäästöjen käytönaikaista val-             Tielaitoksen johtokunta teki v. 1990 periaate-
12734: vontaa on lisäksi kokeiltu Suomessa seitsemällä       päätöksen siitä, että melu- ja pakokaasuhaitto-
12735: katsastustoimipaikalla lopullisten raja-arvojen       jen kustannukset sisällytetään tiehankkeiden
12736: määrittelemiseksi. Paikkakunnat ovat Espoo,           kannattavuuslaskelmiin. Tiehallituksen perusta-
12737: Porvoo, Heinola, Kuopio, Alajärvi, Oulu ja            man työryhmän esitys haittojen hinnoittelun
12738: Kajaani. Liikenneministeriöitä saadun tiedon          perusteista ja menettelytavoista valmistui kerto-
12739: mukaan kokemukset osoittivat, että päästömää-         musvuonna. Hinnoittelu otetaan käyttöön tielai-
12740: rien valvonta on välttämätöntä. Autoista 10-          toksessa vuoden 1992 aikana. Vuonna 1989
12741: 30 % ylitti em. työryhmän ehdottamat raja-ar-         melun ja pakokaasujen haittakustannuksiksi ar-
12742: vot. Pakokaasuvalvonta ehdotetaan aloitetta-          vioitiin 4,5 mrd. mk. Tästä pakokaasujen osuus
12743: vaksi koejakson jälkeen vuoden 1993 alusta.           oli 2,9 mrd.mk ja melun 1,6 mrd.mk. Ilmaston
12744: Päästömittauksia voivat katsastusasemien lisäk-       muutoksista aiheutuvien kustannusten osuus
12745: si liikenneministeriön mielestä tehdä esim. auto-     pakokaasujen kustannuksista oli 1,5 mrd. mk.
12746: jen huolto- ja myyntiliikkeet sekä korjaamot              Ympäristövaikutusten arvioinnissa liikenteen
12747: Autorekisterikeskuksen muututtua liikelaitok-         aiheuttamaa melua ja pakokaasua tarkastellaan
12748: seksi. Euroopan yhteisöissä on kuitenkin valmis-      määrinä ja niiden aiheuttamia haittoja laadullisi-
12749: teilla direktiivi, joka rajoittaa päästömittauksien   na arvioina. Melunja pakokaasujen haitat arvo-
12750: suorittamispaikkoja. Tekniikan kehittyessä val-       tetaan resurssien menetysten avulla. Ilmaston
12751: vonta voidaan liikenneministeröltä saadun tie-        muutos sen sijaan arvotetaan hiilidioksidipääs-
12752: don mukaan toteuttaa määräaikaistarkastusten          töjen kasvun pysähdyttämiseksi tarvittavien
12753: sijasta tai niiden lisäksi suoraan liikennevirrasta   maksujen avulla. Liikenteen päästöjen aiheutta-
12754: tapahtuvin mittauksin.                                mat kustannukset arvioidaan tiehankkeiden
12755:     T i e h a 11 i t u s. Tielaitoksessa käynnistyi   suunnittelussa päästömäärien avulla. Melu- ja
12756: kertomusvuonna yleisten teiden liikenneympä-          päästöhaittojen hinnoittelua on tiehallituksen
12757: ristön tilaa koskeva selvitys. Vuoteen 1995 men-      mukaan kokeiltu kahdessa suunnitteilla olevassa
12758: nessä on tarkoitus selvittää mm. yleisten teiden      tiehankkeessa.
12759: meluhaitat, pohjavesiriskit, taajamarakenne-ja            Tietyissä tiehankkeissa, esim. siirrettäessä
12760: taajamakuvakysymykset, luonnonympäristön,             suuria liikennevirtoja taajamakeskustoista ohi-
12761: maiseman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkai-       kulkuteille, saattaa haittakustannusten muutos-
12762: den alueiden ongelmakohdat sekä ilman laatu-          ten merkitys olla huomattava. Teiden kehittä-
12763: kysymykset. Ympäristönäkökohtien huomioon             mishankkeiden suunnittelukustannuksista ym-
12764: ottaminen ja haittojen vähentäminen ovat tiehal-      päristökysymysten osuus on hankkeesta ja olo-
12765: lituksen mukaan lisänneet tielaitoksen kustan-        suhteista riippuen 10-50%.
12766: nuksia suunnittelussa, rakentamisessa ja kun-             Tielaitos voi lisäksi myötävaikuttaa yhdys-
12767: nossapidossa.                                         kunta- ja aluerakenteen eheytymiseen ja tasapai-
12768:     Tielaitoksen ympäristöpoliittinen suunnitel-      nottamiseen. Kunnat ohjavat maankäytön kehi-
12769: ma Tielaitoksen ympäristön toimintalinjat val-        tystä kaavoituksenaan ja joukkoliikenteen kehi-
12770: mistui toukokuussa 1992. Suunnitelman yleisinä        tystä suunnittelullaan sekä mahdollisin tukitoi-
12771:                                                                                                                                             179
12772: 
12773: min. Tiehallituksen mukaan arviolta 60 % tielii-                                      kokonaan sähköistetty ja kaukoliikenteen henki-
12774: kenteen melualueiden asukkaista asuu katujen ja                                       lökilometreistä n. 60 % ajetaan sähkökalustolla.
12775: rakennuskaavateiden varrella. Pakokaasupitoi-                                         Tavaraliikenteessä erityisesti suurten tavaramää-
12776: suuksista johtuvista ongelmista pääosa esiintyy                                       rien ja pitkien kuljetusten osalta edullisia kulje-
12777: kaupunkien katuverkostossa.                                                           tusmuotoja ovat juna- ja vesiliikenne. Maantie-
12778:    Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö. Henkilölii-                                 liikenne kuluttaa energiaa n. 3-5-kertaisesti
12779: kenteessä energiatalouden ja haitallisten päästö-                                     raide- ja vesikuljetuksiin verrattuna tonnikilo-
12780: jen kannalta edullisia liikennemuotoja ovat linja-                                    metriä kohti. Seuraavassa taulukossa on esitetty
12781: auto ja juna edellyttäen, että täyttöaste pysyy                                       arvioita keskimääräisistä pakokaasupäästöistä
12782: korkeana. Suomessa rautateiden lähiliikenne on                                        henkilöliikenteessä:
12783: 
12784: 
12785: Liikennemuoto                                                                                Typen           Hiilimo-            Hiili-
12786:                                                                                              oksidit         noksidi             vety
12787:                                                                                                         g!henkilökilometri
12788:                                                                                                        Maantieajo-kaupunkiajo
12789: Henkilöauto, ilman kata1ysaattoria ............................... .                        1,5-1,9           1,8-7,5           0,2-0,6
12790: Henkilöauto, diese1 ........................................................ .              0,4-0,6           0,05              0,1-0,4
12791: H~~kilöauto, kata1ysaattorilla ....................................... .                    0,4-0,6           0,6               0,06-0,2
12792: LmJa-auto ...................................................................... .          0,5-1,0           0,10              0,04- 0,1
12793: Juna, diese1 .................................................................... .         1,0               0,11              0,14
12794: Juna, sähkö ................................................................... .           0,0               0,0               0,0
12795: Lentokone ..................................................................... .           1,1               2,13              0,5
12796: 
12797: 
12798: 
12799:     Taajamien ulkopuolella liikenteen kuten                                              Tieliikenteen osuus ilman epäpuhtauksista on
12800: myös energiantuotannon ja teollisuuden aiheut-                                        merkittävä kaikissa OECD-maissa. Tieliiken-
12801: tamien epäpuhtauksien pitoisuudet jäävät yleen-                                       teen ympäristöhaitat voidaan ympäristöministe-
12802: sä selvästi pääasiassa terveydellisin perustein                                       riön mukaan selvimmin osoittaa toisaalta siellä,
12803: määritettyjen ilmanlaadun ohjearvojen alapuo-                                         missä liikennemäärät ovat suurimmat eli teollis-
12804: lelle. Ilmanlaadun ohjearvot ylittyvät ajoittain                                      tuneilla ja kaupungistuneilla alueilla, ja toisaalta
12805: kaupunkien keskustoissa ja taajamissa vilkaslii-                                      siellä, missä luonto on erityisen herkkää ulkoisil-
12806: kenteisillä katuosuuksilla ja katukuiluissa. Oh-                                      le häiriötekijöille. USA:ssa ilmansuojelulakiin
12807: jearvojen ylitykset ovat tyypillisiä etenkin epä-                                     sisältyy määräyksiä nykyistä puhtaamman ajo-
12808: edullisissa sääoloissa. Ilmansaasteet aiheuttavat                                     neuvokaluston käyttöönottoaikataulusta. Otso-
12809: hajuhaittoja, ärsyttävät hengitysteitä ja lisäävät                                    nin tavoitetason saavuttamiseksi ongelma-alueet
12810: hengitysteiden tulehdusherkkyyttä sekä altista-                                       on jaettu 6 luokkaan, joille kullekin on laadittu
12811: vat astmalle. Dieselpakokaasujen ongelma ovat                                         omat päästöjen rajoittamisohjelmat. Hiilivety-
12812: erityisesti hiukkaset ja hiukkasiin sitoutuneet                                       päästöjen vähentämiseksi USA:ssa on autoihin
12813: terveydelle haitalliset yhdisteet, joista osa on                                      otettu käyttöön pienet aktiivihiilisäiliöt ja järjes-
12814: todettu karsinogeenisiksi eli syöpää aiheuttavik-                                     tetty bensiinin talteenotto jakeluvarastoilla ja
12815: si. Terveysvaikutuksia tutkitaan mm. Kuopion                                          tankkaushöyryjen talteenotto huoltoasemilla
12816: kansanterveystieteen laitoksella.                                                     muutamissa osavaltioissa.
12817:     Päästöjen leviämistä tieliikenteessä on tutkit-                                      Kehitys EY:ssä on ympäristöministeriöitä
12818: tu ilmanlaatumittausten lisäksi myös biologisin                                       saadun tiedon mukaan ollut päästöjen rajoitta-
12819: menetelmin. Sammalissaja neulasissa on havait-                                        misen osalta hitaampaa kuin USA:ssa ja useim-
12820: tu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia n. 100                                        missa EFTA-maissa, mutta uusimmat ajoneuvo-
12821: m:n etäisyydellä tiestä ja neulasissa kohonneita                                      jen päästödirektiivit vastaavat kuitenkin tasol-
12822: typpipitoisuuksia n. 400 m:n etäisyydellä.                                            taan EFTA-maiden linjaa. Euroopan yhteisöissä
12823:     LiukkaudentOijunnassa käytetään suolaa                                            v. 1992 voimaan tullut direktiivi bensiinikäyttöi-
12824: joko sellaisenaan tai sekoitettuna hiekoitushiek-                                     sistä henkilöautoista edellyttää katalysaattorita-
12825: kaan. Suolan määriin vaikuttavat keliolot Tei-                                        son päästömääräysten täyttämistä ja haihtumis-
12826: den suolaus saattaa aiheuttaa pohjavesien pi-                                         päästöjen rajoittamista bensiinikäyttöisissä hen-
12827: laantumista.                                                                          kilöautoissa vuodesta 1993 lähtien. Raskaiden
12828: 180
12829: 
12830: ajoneuvojen päästöjä rajoitetaan merkittävästi       jo lähes 30% ja muissa Pohjoismaissa 5-10%.
12831: v. 1992-93 ja 1995-96.                               Useissa Euroopan maissa lyijyttömän bensiinin
12832:    Ruotsissa tiukennetaan henkilöautojen pääs-       käyttöä ja katalysaattoriautojen hankkimista
12833: tävaatimuksia v. 1993-94 ja toteutetaan ajo-         tuetaan tai on tuettu verohuojennuksin.
12834: neuvojen ympäristöluokitus vuodesta 1993 al-             Pakokaasunormien ja toisaalta käytössä ole-
12835: kaen, vähennetään jakelupäästöjä varastoilla ja      van kaluston päästätason välillä on eroja, jotka
12836: asennetaan höyrynpalautuslaitteistot kaikille        johtuvat mm. kaluston hitaasta uusiutumisesta.
12837: huoltoasemille vuoteen 1994 mennessä. Öljy-          Myös huoltojen laiminlyöminen vaikuttaa pääs-
12838: tuotteiden ympäristöluokitus on ollut Ruotsissa      tömääriin. Ruotsalaisissa ja amerikkalaisissa
12839: voimassa kertomusvuodesta alkaen. Myös Sak-          tutkimuksissa on todettu, että hyvin pieni osa
12840: sassa ollaan siirtymässä ajoneuvojen ja polttoai-    ajoneuvokannasta voi tuottaa valtaosan koko-
12841: neiden ympäristöluokitukseen.                        naispäästöistä. Likaavimmat 10 % ajoneuvoista
12842:    Suomessa tieliikenteen päästöjä on pyritty ra-    voivat tuottaa jopa 60 % hiilidioksidipäästöistä
12843: joittamaan lähinnä päästömääräyksillä. Lyijyt-       ja 20 % autoista vastaavasti n. 50 % hiilivety-
12844: tömän bensiinin polttoaineveron ja katalysaatto-     päästöistä.
12845: riautojen autoveron huojennuksilla on lisäksi            Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
12846: pyritty nopeuttamaan vähäpäästöisten kataly-         v a 1 t u u s k u n t a . Pääkaupunkiseudun yh-
12847: saattoriautojen yleistymistä ajoneuvokannassa.       teistyövaltuuskunnan ympäristötoimisto seuraa
12848: Ympäristöministeriöitä saadun tiedon mukaan          jatkuvasti pääkaupunkiseudun ilmanlaatua ja
12849: pääosin katalysaattoritekniikan ansiosta päästä-     sen vaikutuksia ympäristöön. Viime vuosina il-
12850: määrien kasvu on pysähtynyt ja odotettavissa on      manlaadun mittauksen painopistettä on siirretty
12851: päästöjen suhteellisen nopea väheneminen.            autoliikenteen päästöjen vaikutusten seuran-
12852:    Euroopan valtioista erityisesti Itävalta ja       taan. Tähän käytetään lähinnä kolmea siirrettä-
12853: Sveitsi ovat pyrkineet rajoittamaan transitliiken-   vää mittausasemaa, joiden sijaintipaikkaa valit-
12854: nettä alueellaan. Sveitsissä voimassa oleva 28       taessa otetaan huomioon nimenomaan liiken-
12855: tonnin yhdistelmäpainoraja on käytännössä joh-       teen ympäristöongelmat.
12856: tanut siihen, että lähes kaikki transitliikenne          Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnal-
12857: hoidetaan junilla. Pääsyy rajoituksiin on ympä-      ta saadun tiedon mukaan Helsingin keskustassa
12858: ristöministeriöitä saadun tiedon mukaan kuor-        esiintyneet korkeahkojen epäpuhtauspitoisuuk-
12859: ma-autoliikenteen melun ja pakokaasujen asu-         sien alueet ovat laajentuneet esikaupunkialueel-
12860: tukselle aiheuttama haitta. Rautateiden osuus        le. Pääteiden varsilla on mitattu yhä korkeampia
12861: kuljetussuoritteesta on useimmissa muissa Eu-        pitoisuuksia, jotka ovat lähellä kantakaupungin
12862: roopan maissa vähäinen ja mahdollisuudet siir-       pitoisuustasoa. Rikkidioksidiongelmat ovat vä-
12863: tää kuljetuksia rautateille rajoitetut.              hentymässä pääkaupunkiseudulla. Typpidioksi-
12864:    Muun muassa USA:ssa, Itävallassa ja Hollan-       din ohjearvoja ei ylitetä, mutta keskimääräiset
12865: nissa on jo otettu käyttöön vaihtoehtoisia poltto-   pitoisuudet ovat suhteellisen korkeita. Liiken-
12866: aineita, kuten nestekaasu, maakaasu, alkoholit       teen vaikutus korostuu hiilimonoksidipitoisuuk-
12867: ja sähkö. Sveitsi, Hollanti ja Saksa pyrkivät        sissa. Keskustassa mitataan korkeimmillaan
12868: lisäämään investointeja rautatieliikenteeseen ja     80-90 %:n pitoisuuksia ohjearvoon verrattuna.
12869: yhdistettyihin kuljetuksiin. Hollannissa dieselöl-   Leijuvan pölyn ohjearvot ylittyvät säännöllisesti
12870: jyn verotusta on tiukennettu ja kertyneet varat      Helsingin keskustassa. Pääkaupunkiseudun yh-
12871: käytetään vähäpäästöisten rekkojen ja bussien        teistyövaltuuskunnan mukaan valtakunnallisesti
12872: tukemiseen.                                          saaduissa tuloksissa korostuu tarve kehittää oh-
12873:    Lyijyttömän bensiinin osuus myynnistä oli         jearvoja. Muilla paikkakunnilla ilmansuojeluti-
12874: ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan ker-         lanne ei välttämättä ole samanlainen eivätkä
12875: tomusvuonna Suomessa yli 50 %, Tanskassa yli         pääkaupunkiseudulla saadut tulokset ole tällöin
12876: 60 %, Ruotsissa 55 %, Hollannissa 60 % ja Sak-       suoraan sovellettavissa.
12877: sassa yli 75 %. Englannissa lyijyttömän bensiinin        Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
12878: osuus on 40 % ja Ranskassa 24 %, mikä jää            on yhdessä tielaitoksen kanssa laatinut pääkau-
12879: selvästi alle puoleen kokonaismyynnistä. Kata-       punkiseudun yleisten teiden meluntorjuntaselvi-
12880: lysaattoriautojen osuus myytävistä henkilöau-        tyksen. Selvityksessä kartoitetaan yleisten teiden
12881: toista on Pohjoismaissa, Saksassa ja Sveitsissä jo   ongelmakohdat pääkaupunkiseudulla. Suunni-
12882: käytännössä 100%. Osuus ajoneuvokannasta on          telmaan sisältyi myös meluntorjuntatoimien to-
12883: Sveitsissä n. 45 %, Saksassa yli 20 %, Ruotsissa     teuttamisohjelma.
12884:                                                                                                           181
12885: 
12886:      Kuntien maankäytön suunnittelulla on tärkeä          rottamiseen. Ympäristön kannalta edullisten polt-
12887: merkitys liikenteestä johtuvien ongelmien vähen-          toaine-, puhdistin- ja moottoriratkaisujen käyttöä
12888: tämisessä. Yhdyskuntasuunnittelussa on korostet-          on tuettava vastedeskin verohelpotuksin. Lisäksi
12889: tava maankäytön ja liikenteen suunnittelun tär-           pitäisi selvittää, voidaanko veron porrastamisella
12890: keyttä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti         kannustaa uusien ratkaisujen löytämisessä. Suo-
12891: ja pyrittävä liikennetarvetta vähentämällä säästä-        messa olisi tehtävä selvitys siitä, mitä mahdolli-
12892: mään energiaa ja ympäristöä. Liikennemuotojen             suuksia ja etuja tai haittoja olisi siirtymisessä
12893:  välisessä kilpailussa on erityisesti painotettava        ajoneuvojen ja polttoaineiden ympäristöluokituk-
12894: raideliikeneten ympäristöystävällisyyttä. Tava-           seen. Luokituksen mukaan joko peritään vero tai
12895: rankuljetuksessa raideliikenteen edut on otettava         maksetaan tuki.
12896: huomioon ja yhdistettyjä maantie- ja rautatiekul-             Eri tutkimustuloksista käy ilmi pakokaasu-
12897: jetuksia on kehitettävä edelleen. Joukkoliikenteen        päästöjen käytönaikaisen valvonnan tärkeys. Li-
12898: osuuden säilyttäminen ja lisääminen sekä sen              säksi pakokaasumittauksien kokeilut katsastus-
12899:  tukeminen ja palvelutason nostaminen ovat myös           asemilla osoittivat autoilijoiden suuren kiinnostuk-
12900: sekä ympäristönsuojelun että valtiontalouden nä-          sen niihin. Valvonnan tehostaminen on tärkeää,
12901: kökulmasta perusteltuja toimia.                           jotta autojen todellisia päästöjä ja meluhaittoja
12902:      Lyijyttömän bensiinin käytöllä ja katalysaatto-       voidaan seurata. Valvontaoikeuden laajentuessa
12903: ritekniikalla on liikenteen haittoja pyritty pienen-      on aluksi seurattava sitä, että valvonta säilyttää
12904:  tämään. Esimerkiksi pöly-, diesel-ja hiilidioksidi-      luotettavuutensa ja objektiivisuutensa. Valtionti-
12905:  ongelmaan tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta.      lintarkastajien mielestä on paikallaan, että pako-
12906:  Juuri solmittu Rion ilmastosopimus velvoittaa            kaasumittaukset alkavat suunnitellusti vuoden
12907: kuitenkin samalla ryhtymään toimiin kasvihuone-           1993 alussa.
12908: kaasujen päästöjen vähentämiseksi. Valtiontilin-
12909:  tarkastajien mielestä pitäisi edelleen selvittää,           Lehdistön tuki. Suomec joukkoviestintäjärjes-
12910:  mitä teknisiä mahdollisuuksia sekä taloudellisia ja      telmässä lehdistöllä on kansainvälisestikin kat-
12911:  hallinnollisia ohjauskeinoja on haitallisten päästö-     soen poikkeuksellisen vahva asema. Vaikka
12912: jen ja melun vähentämiseksi. Harvaan asuttu maa-          1980-luvun piti olla Suomessakin nimenomaan
12913:  seutu ja pitkät etäisyydet vaikuttavat siihen, ettei     sähköisen viestinnän voimakkaan laajentumisen
12914:  henkilöauton käytölle ole paljon vaihtoehtoja,           aikaa, säilytti lehdistö asemansa ja jopa paransi
12915:  mutta erityisesti kaupunkien keskusta-alueilla ja        asemiaan mainosmarkkinoilla.
12916:  taajamissa yksityisautoliikennettä on suurten               Vuonna 1990 ilmestyi 252 sanomalehteä, joi-
12917:  haittojen vuoksi pyrittävä vähentämään ja ratkais-       den kokonaislevikki oli 4,1 milj. kappaletta.
12918:  tava järkevällä liikennesuunnittelulla liikenteestä      Näistä 4-7 kertaa viikossa ilmestyvien päivä-
12919:  aiheutuvia ongelmia.                                     lehtien osuus oli 68,4 %. Asukasta kohden las-
12920:       Liikenne vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Ih-      kettuna sanomalehtien levikki Suomessa on toi-
12921:  miset ovat huolestuneita ilmanlaadusta, mutta            seksi korkein maailmassa.
12922:  tietoa liikenteen pakokaasujen ja melun vaikutuk-           Liikenneministeriön arvion mukaan useat
12923:  sista ihmisten terveyteen ei ole riittävästi. Valtion-   alueelliset valtalehdet ovat tilanteessa, jossa nii-
12924:  tilintarkastajien mielestä pitääkin edelleen selvit-     den levikkipeitto on jo yli 90 % alueen kotita-
12925:  tää pakokaasupäästöjen terveydelliset vaikutukset        louksista, eli kasvun yläraja olisi saavutettu.
12926:  Suomen oloissa.                                          Iltapäivälehdet, joiden osuus päivälehtien levi-
12927:       Ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii tut-        kistä on noin 9,2 %, ovat 1980-luvulla nopeim-
12928:  kimuksen kehittämistä ja tuotekehittelyä. Koska          min kasvattaneet levikkiään. Suomessa näiden
12929:  ympäristöongelmien ratkaisemisessa tarvitaan             lehtien levikkiosuus on vielä selvästi pienempi
12930:  laajaa ja kallista tutkimusta, olisi tärkeää tehos-      kuin muissa Pohjoismaissa.
12931:  taa yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joiden            Päivälehtien liikevaihto kasvoi vielä 1980-
12932:  olot vastaavat Suomen oloja. Melu- ja pakokaasu-         luvun loppupuolella huomattavasti, mutta v.
12933:  haittojen kustannusten sisällyttäminen tiehankkei-       1990 kasvu pysähtyi. Liikenneministeriön mu-
12934:  den kannattavuuslaskelmiin on oikea kehityssuun-         kaan päivälehtien kokonaisliikevaihto laski vuo-
12935:   ta. Kehittämistyötä on jatkettava, jotta laskelmis-     den 1989 4 612 Mmk:sta vuoden 1990 4 440
12936:   ta saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri.            Mmk:aan. Sama kehitys on jatkunut ja jopa
12937:       Liikenteen verotuksen painopistettä on valtion-     voimistunut kertomusvuonna. Liikenneministe-
12938:   tilintarkastajien mielestä siirrettävä edelleen han-    riön saamien ennakkotietojen mukaan sanoma-
12939:  kinnan ja omistamisen verottamisesta käytön ve-          lehtien ilmoitusmäärä olisi laskenut jopa 15%.
12940: 182
12941: 
12942: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi mm. Uusi                Liikenneministeriön mukaan lehdistötuella
12943: Suomi ja Kansan Lehti ovat lakanneet ilmesty-         on onnistuttu pitämään elossa alueellinen kak-
12944: mästä.                                                koslehdistö, mutta sillä ei ole pystytty kehittä-
12945:    Helsingin yliopiston vapaakappaletoimiston         mään lehdistöä entistä kannattavampaan suun-
12946: tilastojen mukaan Suomessa julkaistaan yli 4 500      taan. Tuesta onkin muodostunut kakkoslehdille
12947: aikakausjulkaisua. Postin lehtiluettelossa oli v.     pysyvä ja välttämätön osa tuloja. Ministeriön
12948: 1990 1120 aikakauslehteä, jotka ilmestyivät vä-       mukaan lehdistötuki on suosinut lehdistön ra-
12949: hintään neljä kertaa vuodessa ja olivat oikeutet-     kenteiden koskemattomuutta ja siten muodostu-
12950: tuja kuljetustukeen. Aikakauslehtien kokonais-        nut osittain jopa kehitystä jarruttavaksi tekijäk-
12951: levikki on 1980-luvun loppupuolella kuitenkin         si. Tuen loppuminen tai jopa sen väheneminen
12952: vähentynyt. Tärkein syy tähän on liikenneminis-       merkitsisi kuitenkin sitä, että esim. Helsinki,
12953: teriön mielestä se, että lehtiyhtiöt ovat luopuneet   Oulu, Tampere, Turku, Vaasa ja Kuopio jäisivät
12954: ns. keinotekoisista levikinlisäyksistä kilpailukei-   ilman alueellista suomenkielistä kakkoslehteä.
12955: nona.                                                     Valtion tuki 1 ehdi s t ö 11 e. Val-
12956:     Aikakauslehdistön taloudellinen tilanne ei ole    tion tulo- ja menoarviossa liikenneministeriön
12957: kehittynyt 1980-luvun loppupuolella, varsin-          pääluokkaan on kertomusvuonna varattu neljä
12958: kaan suurten kustantajien kohdalla, yhtä suotui-      eri määrärahaa lehdistön tukemiseen. Momentil-
12959: sasti kuin sanomalehdistön kohdalla. Liikenne-        le 31.55.41 Sanomalehdistön tuki on varattu 122
12960: ministeriön mukaan tämä on johtunut osittain          Mmk, josta 48,8 Mmk on ns. parlamentaarisena
12961: alan sisäisestä kilpailutilanteesta, mutta aika-      tukena jaettu puolueille niiden lehdistön tukemi-
12962: kauslehtien asema yleensäkin mainosmarkki-            seen ja 73,2 Mmk valikoivana tukena 49:lle eri
12963: noilla on heikentynyt.                                lehdelle näiden kuljetus-, jakelu- ja muiden kus-
12964:     Paikallislehdistä hieman alle puolet on ny-       tannusten alentamiseen.
12965: kyään maakunnallista valtalehteä julkaisevan              Valikoivaa tukea saaneista lehdistä 29:llä tuen
12966: yhtiön omistuksessa. Ne ilmestyvät pääasiassa         osuus oli liikevaihdosta yli 15 %, jolloin voidaan
12967: maakuntakeskusten ulkopuolella eivätkä kilpai-        liikenneministeriön mielestä jo sanoa lehtien il-
12968: le uutisista ja ilmoituksista maakunnallisten leh-    mestymisen riippuvan lehdistötuesta.
12969: tien kanssa. Paikallislehtien liittoon kuuluvien          Momentille 31.55.42 Lehdistön yleinen kulje-
12970: lehtien liikevaihto oli v. 1990 yhteensä 66,3         tustuki on varattu 320 Mmk käytettäväksi ylei-
12971: Mmk. Paikallislehtien tulorakenne on suunnil-         sen kuljetustuen maksamiseen Posti- ja telelai-
12972: leen samanlainen kuin sanomalehdillä yleensä eli      tokselle kertomusvuonna kuljetettavien, lehti-
12973: tilausmaksujen osuus on n. 25 %ja mainostulo-         luetteloon merkittyjen sanoma- ja aikakausleh-
12974: jen osuus n. 75 %.                                    tien kuljetusmaksujen alentamiseksi. Tukea sai
12975:     K a k k o s 1 e h t i e n a s e m a. Kakkosleh-   myöntää vain sellaisten lehtien julkaisijoiden
12976: dillä tarkoitetaan yleisessä keskustelussa niitä      hyväksi, jotka antavat kokonaan ko. jakelun
12977: lehtiä, joilla ei ole millään paikkakunnalla johta-   Posti- ja telelaitoksen tehtäväksi. Määrärahasta
12978: vaa ykköslehden asemaa. Niiden taloudelliset          on 194 Mmk käytetty sanomalehdistön ja 126
12979: toimintaedellytykset ovat liikenneministeriön         Mmk aikakauslehdistön tukemiseen.
12980: mukaan yleisesti ottaen hyvin heikot. Valtion             Lehdistön yleisen kuljetustuen viestintäpoliit-
12981: lehdistötuki on pitänyt lehdet elossa, mutta sillä    tinen merkitys on liikenneministeriön mukaan
12982: ei ole pystytty kehittämään niitä ja kakkosleh-       aika ajoin asetettu kyseenalaiseksi mm. sillä
12983: tien levikit ovatkin 1980-luvulla olleet selvässä     perusteella, että se kohdistuuu ensisijaisesti muu-
12984: laskussa. Sekä ilmoitus- että levikkikehitys on       toinkin menestyville lehdille. Sanomalehtien Lii-
12985: ollut jatkuvasti aleneva, mikä puolestaan on          ton mielestä kyseessä on ollut tuki ennemmin
12986: vaikuttanut myös toimitukselliseen sisältöön.         postille kuin lehdille. Ministeriön keskipitkän
12987:     Vuodesta 1985 vuoteen 1989 kakkoslehtien          aikavälin suunnitelmissa kuljetustuesta luovut-
12988: kokonaislevikki väheni Sanomalehtien Liiton           taisiin asteittain, kuitenkin siten, että postille
12989: laskelmien mukaan 537 194:stä 418 520:een eli         korvattaisiin lehtien maaseutujakelusta aiheutu-
12990: yhteensä 22,1 %. Kakkoslehtien kannattavuu-           vat ylimääräiset kustannukset.
12991: den kehitys olikin 1980-luvulla hyvin negatiivis-         Momentille 31.55.43 Uutis- ja tietotoimistotu-
12992: ta, vaikka sanomalehtien kannattavuus yleisesti       ki varattu 6,9 Mmk:n tuki on käytetty avustus-
12993: parani sinä aikana. Sama negatiivinen kehitys-        ten maksamiseen uutis- ja tietotoimistoille.
12994: suunta on kakkoslehtien osalta edelleenjatkunut           Momentille 31.55.44 Sanomalehtien yhteisja-
12995: 1990-luvun alkupuolella.                              kelun tuki on puolestaan varattu 21 Mmk avus-
12996:                                                                                                         183
12997: 
12998: tusten maksamiseen yhteisjakeluihin osallistu-              Seuraavat kuviot osoittavat em. määräraho-
12999: vien sekä yhteisjakeluja järjestävien sanomaleh-         jen kehityksen vuodesta 1987 vuoteen 1992.
13000: tien ja Posti- ja telelaitoksen jakeluorganisaatioi-     Ensimmäinen näyttää valtion maksaman suoran
13001: den yhteisjakelukustannuksia sekä yhteisjakelui-         lehdistötuen, jaettuna valtioneuvoston jaka-
13002: hin liittyviä kehittämishankkeita varten. Kerto-         maan ja puolueiden jakamaan ns. parlamentaa-
13003: musvuoden ensimmäisessä lisämenoarviossa on              riseen tukeen, uutis- ja tietotoimistojen tuen sekä
13004: määrärahaan vielä lisätty 3 Mmk korjauksena              sanomalehtien yhteisjakelukustannusten tuen
13005: vuoden 1990 toisen lisämenoarvion käsittelyssä           kehityksen ja toinen näyttää yleisen kuljetustuen
13006: sattuneeseen virheeseen.                                 kehityksen samana ajanjaksona.
13007: 
13008: 
13009: 
13010:                                            Valtion suora lehdistötuki
13011: 
13012: 
13013:                Mmk
13014:                 80~----------------------------------------~
13015: 
13016: 
13017: 
13018: 
13019:                 60
13020: 
13021: 
13022: 
13023: 
13024:                 40
13025: 
13026: 
13027: 
13028: 
13029:                 20
13030: 
13031: 
13032: 
13033: 
13034:                  0
13035:                          1987       1988         1989        1990        1991       1992
13036: 
13037:                      •    Valtioneuvoston jakama ~ Puolueiden jakama
13038:                      D    Uutis- ja tietotoimistot     ~ Sanomalehtien yhteisjakelu
13039: 184
13040: 
13041:                                            Yleinen kuljetustuki
13042: 
13043:                     Mmk
13044:                     400
13045: 
13046: 
13047:                     350
13048: 
13049: 
13050:                     300
13051: 
13052: 
13053:                     250
13054: 
13055: 
13056:                     200
13057: 
13058: 
13059:                     150
13060: 
13061: 
13062:                     100
13063: 
13064: 
13065:                      50
13066: 
13067: 
13068:                        0
13069:                             1987      1988       1989      1990       1991      1992
13070: 
13071: 
13072: 
13073: 
13074:    Liikenneministeriön jakaman lehdistötuen li-         sana ja tuki esitettiin, että lehdistötukea voitai-
13075: säksi opetusministeriö on kertomusvuonna jaka-          siin v. 1993 vähentää n. 65 Mmk ja kolmessa
13076: nut tukea mielipidelehdille 2,5 Mmk ja uskon-           vuodessa n. 100 Mmk, ilman että se ratkaisevasti
13077: nollisille lehdille 2,1 Mmk.                            vaikuttaisi lehdistön toimintaedellytyksiin.
13078:    Le h d i s t öt u e n k e h i t t ä m i s suun-      Tämä vaatisi kuitenkin sen, että jäljelle jäävä
13079: n i t e 1m a t. Liikenneministeriö on kertomus-         tuki suunnattaisiin tehokkaasti.
13080: vuonna käynnistänyt selvitystyön lehdistötuen              Ehdotuksen mukaan valikoivan tuen jakope-
13081: kehittämistarpeista. Selvitystyön taustalla on ol-      rusteet uusittaisiin mm. siten, että tuen määrä ei
13082: lut huoli ns. kakkoslehtien entisestään huonon-         saisi ylittää 50 %:a nettomääräisten ilmoitus- ja
13083: tuneesta taloudellisesta tilanteesta ja siitä, koh-     levikkitulojen summasta. Tukea ei saisi jakaa
13084: distuvatko nykyiset tuet viestinnän monipuoli-          kannattaville lehdille. Sitä voisivat saada vähin-
13085: suuden turvaamisen kannalta parhaalla mahdol-           tään kerran viikossa ilmestyvät lehdet, ja erityi-
13086: lisella tavalla. Selvitystyössä on myös jouduttu        sen harkinnan mukaan lehdet voisivat saada
13087: ottamaan huomioon valtiontalouden heikenty-             myös ns. kehitystukea. Uutis- ja tietotoimistotu-
13088: nyt tila ja se, että tulevina vuosina avustuksiin ei    ki siirettäisiin valikoivaan tukeen ja lehdistötuki-
13089: ole käytettävissä samaa määrää valtion varoja           lautakunnan poliittista luonnetta vähennettäi-
13090: kuin aiemmin.                                           siin.
13091:    Vuoden 1992 maaliskuussa valmistuneessa                 Sanomalehtien yhteisjakelun tukea eli ns.
13092: selvitysmies Virmavirran raportissa Julkinen            SAVA-tukea selvitysmies piti tärkeänä ja ehdotti
13093:                                                                                                           185
13094: 
13095: sen lisäämistä. Ongelmana ovat olleet pääkau-           70 o/o:n ylärajan kokonaiskustannuksista. Kosk.a
13096: punkiseudun ulkopuolella ilmestyvien lehtien            suunnitelmissa on ollut lehdistön valtionavus-
13097: viikonvaihdejakelut pääkaupunkiseudulla.                tusjärjestelmän uudistaminen ministeriö katsoi
13098:      Ehdotuksen mukaan lehdistön yleinen kulje-         aiheelliseksi käynnistää vuoden 1990 avustusten
13099: tustuki säilyisi vielä v. 1993 ennallaan, mutta         osalta erityistarkastuksen seitsemässä lehdessä,
13100: vuodesta 1994 tuki jaettaisiin suoraan lehdille,        jolloin tilitysten lisäksi tutkittiin myös tiliaineis-
13101: jotta nämä voisivat itse valita itselleen edullisim-    to tositteineen. Tarkastuksen yhtenä tavoitteena
13102: man jakelutien. Selvitysmies ehdotti, että koko         oli tehtyjen havaintojen perusteella laatia esitys
13103: kuljetustuki olisi n. 150 Mmk.                          lehdistötuen käyttöä koskevaksi seurantajärjes-
13104:      Lausuntokierroksella on selvitysmies Virma-        telmäksi.
13105: virran ehdotuksia pidetty oikeansuuntaisina läh-           Tukea saaneet lehdet jaettiin selvityksessä
13106: tökohdan ollessa supistuva valtiontalous. Monet         kolmeen ryhmään seuraavasti:
13107: lausunnonantajat pitivät hyvänä ehdotusta, jon-            - kiinteästi puolueen yhteydessä toimivat
13108: ka mukaan ns. parlamentaarinen tuki yhdistet-           lehdet
13109: täisiin valikoivaan tukeen ja sitä jaettaisiin har-        - lehdet, joilla on valtakunnallinen levikki
13110: kinnan mukaan ottamatta huomioon lehden ja                 - lehdet, joilla on paikallinen levikki.
13111: tuen jakajien poliittista taustaa. Joidenkin lau-          Selvityksen mukaan kiinteästi puolueen yh-
13112: suntojen mukaan puoluetukijärjestelmää koske-           teydessä toimivat lehdet olivat saaneet enemmän
13113: vat ehdotukset vaatisivat entistä laajempaa jat-        valtion tukea kuin muut lehdet, jos tukea verra-
13114: koselvittelyä.                                          taan lehden kustannuksiin tai tuottoihin. Muu-
13115:      Lehdistön tukimuotojen uudistaminen on lii-        tamat lehdet olivat toimineet jopa tuen enim-
13116: kenneministeriön mukaan parhaillaan valmistel-          mäisrajalla.
13117: tavana. Siihen vaikuttaa mm. hallituksen                   Puolueiden ja lehtien välinen kiinteä toiminta
13118:  5.4.1992 tekemä päätös lehdistötuen supistami-         johti ratkaisemattomiin vaikeuksiin kustannus-
13119:  sesta ensi vuoden budjetissa 100 Mmk:lla.              ten jaossa. Selvityksen mukaan voitiinkin kat-
13120:      Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion       soa, että osa lehdille menneestä tuesta meni myös
13121:  talousarvioksi vuodelle 1993 esitetään momentil-       puolueen toimintojen ylläpitämiseen.
13122:  le 31.55.41, Sanomalehdistön tuki, 100 Mmk.               Valtakunnallisten lehtien saama tuki oli selvi-
13123:  Tältä momentilta on tarkoitus suorittaa avus-          tyksen mukaan lehtien kustannuksiin verrattuna
13124:  tuksia myös uutis- ja tietotoimistoille. Momen-        alhainen. Korkeimmillaan tuki oli ollut noin
13125:  tille 31.55.42, Posti- ja telelaitoksen jakelukor-      kolmanneksen kustannuksista ja alhaisimmil-
13126:  vaus ja lehtien yleinen kuljetustuki, esitetään 178    laan vain muutaman prosentin. Näiden lehtien
13127:  Mmk, josta 80 Mmk jaettaisiin yleisenä kuljetus-       taloudellinen tilanne oli ollut hyvin tiukka eikä
13128:  tukena. Momentille 31.55.43, Sanomalehtien             lehdistötukeen oikeuttaviin kustannuksiin ollut
13129:  yhteisjakelun tuki, esitetään 18 Mmk.                  kerätty ylimääräisiä kustannuksia. Vaikka tähän
13130:      Ministeriön mukaan lehdistötuen suunta             ryhmään oli kuulunut lehtiä, jotka olivat saaneet
13131:  1990-luvulla lienee yleisesti se, että pysyviä tuki-   suuriakin valtiontukia, olivat muutamat lehdet
13132:  muotoja joudutaan asteittain vähentämään. Tu-          kuitenkin joutuneet lopettamaan toimintansa.
13133:  levaisuudessa siirryHäneen yhä enemmän pää-               Paikallisten lehtien saama tuki on selvityksen
13134:  asiassa lyhytaikaiseen tukemiseen. Tuen määrän         mukaan ollut alhainen kustannuksiin verrattu-
13135:  vähentyessä on tärkeää, että tuen jakoperusteita       na. Tuen osuus on ollut korkeimmillaan noin
13136:  tilanteen mukaan tarkistetaan.                         40 % kustannuksista ja alhaisimmillaan vain
13137:      Lehdistötuen               k ä y t ö n v a 1-      muutaman prosentin. Lehtien mielestä saatu
13138:  v o n t a. Sanomalehdistölle suunnattujen avus-        tuki on ollut välttämätön edellytys useimpien
13139:  tusten ehdoista päätetään vuosittain valtioneu-        ilmestymiselle. Lehdistötuen pienentäminen
13140:  vostossa. Liikenneministeriö valvoo avustusten         saattaisi vaikeuttaa nimenomaan tähän ryh-
13141:  käyttöä ja tarkastaa vuosittain lehdistötuen tili-     mään kuuluvien lehtien toimintaa.
13142:  tykset.                                                    Vallitseva taloudellinen tilanne pakottaa val-
13143:      Avustusten käyttö on liikenneministeriön ha-       tion säästötoimiin myös lehdistötuen osalta ajan-
13144:  vaintojen mukaan ollut yleisesti ottaen asiallista.    kohtana, jolloin lehdistön ja erityisesti ns. kakkos-
13145:  Eräissä tapauksissa tilitysten tarkastusten yhte-      lehtien kannattavuus on edelleen selvästi heikkene-
13146:  ydessä on jouduttu tekemään lisäkyselyitä, kos-        mässä. Eräät viimeaikaiset lehtikuolemat osoitta-
13147:  ka on ilmennyt aihetta epäillä, että avustusten        vat käytännössä tilanteen vakavuuden. Valtionti-
13148:  määrä ylittäisi avustusehdoissa määrätyn               lintarkastajien mielestä on tärkeää, että Suomessa
13149: 186
13150: 
13151:  tulevaisuudessakin on monipuolinen ja -arvoinen         maan puoluelehtien erityinen ns. parlamentaari-
13152: lehdistö. Tämä edellyttää kuitenkin vähenevän            nen tuki.
13153:  tuen suuntaamista yhä valikoivammin eniten tuen            Lehdistötukijärjestelmää uudistettaessa on
13154:  tarpeessa oleville lehdille ja siis nykyisen tukijär-   myös kiinnnitettävä huomiotajärjestelmän valvot-
13155: jestelmän muuttamista.                                   tavuuteenja otettava huomioon ne havainnot, joita
13156:     Tulevaisuudessa pääpaino on asetettava ns.           tuen käytön tarkastuksissa on tehty.
13157:  Valikoivan tuen kehittämiseen ja siten, että muu-           Valtion tuen vähentäminen tullee lehtien nykyi-
13158:  toinkin kannaltaville lehdille ei tukea pääsääntöi-     sessä taloudellisessa tilanteessa omalta osaltaan
13159: sesti myönnettäisi. Valtiontilintarkastajat yhty-        lisäämään eräiden lehtien kannattavuusongelmia
13160:  vät liikenneministeriön esittämään näkemykseen,         ja siten edesauttamaan lehdistön keskittymiskehi-
13161: jonka mukaan tulevaisuudessa joudutaan siirty-           tystä. Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen
13162: mään pysyvistä tukijärjestelmistä lyhytaikaisiin         mukaan lehdistön omistuksen keskittyminen ei ole
13163: joustaviin järjestelmiin. Erityisen tärkeää on tu-       saavuttanut haitallisia muotoja tai mittasuhteita,
13164: kea lehdistön erityyppisiä kehittämishankkeita,          mutta tätä kehitystä sekä lehdistössä että muissa-
13165: joilla lehtien kannattavuutta voitaisiin pysyvästi       kin viestintävälineissä on seurattava tarkoin ja
13166: parantaa. Tähänastinen kehitys on osoittanut,            arvioitava sen myönteiset ja kielteiset seuraukset.
13167: että valtion tuki ei sinänsä riitä pelastamaan            Viestinnän keskittymistä on useissa Euroopan
13168:  lehteä, jonka levikki- ja kannattavuuskehitys on        maissa säännelty ja ilmeistä on, että tähän liitty-
13169: jatkuvasti heikkenevä. Lehdistötukijärjestelmää          vää lainsäädäntöä on harkittava tulevaisuudessa
13170: selkeytettäessä joudutaan samalla myös arvioi-           myös Suomessa.
13171:                                                                                                        187
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176:                     Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
13177: 
13178:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-       teissamme mahdotonta. Kasvuun tarvitaan teol-
13179: kastuksen kauppa- ja teollisuusministeriössä            lisuuden vetokyvyn lisääntymistä. Teollisuus-
13180: 20.3.1992 ja Geologian tutkimuskeskuksessa              tuotannon tulee kasvaa 5 % ja viennin 6---7 %
13181: 22.4.1992.                                              vuodessa. Tällöin teollisuustuotannon osuus
13182:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         bruttokansantuotteesta nousee 25-26 o/o:iin
13183: selvittäneet vienninedistämistä ja sen rahallista       vuosikymmenen loppuun mennessä ja tuotan-
13184: tukemista, Geologian tutkimuskeskuksen toi-             non volyymi puolitoistakertaiseksi nykyisestä.
13185: mintaa, energian säästöä ja kotimaisen energian         Edelleenkin osuus bruttokansantuotteesta jäisi
13186: käytön edistämistä, kuluttajan suojaa ja elinkei-       pienemmäksi kuin 1980-luvun alussa.
13187: nolupajärjestelmää.                                        Työryhmä on korostanut, että teollisuuden
13188:    Kauppa- ja teollisuusministeriöön tehdyn tar-        rakennemuutosta tulee edistää voimaperäisesti.
13189: kastuskäynnin yhteydessä on käsitelty hallin-           Teollisuutemme monipuolistaminen vaatii ny-
13190: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna,            kyisen osaamisen laaja-alaista hyödyntämistä ja
13191: teollisuuden rakennemuutoksen nykytilaa sekä            voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitystoi-
13192: kilpailu- ja kuluttajahallintoa.                        mintaan. Riittävän uusteollistamisen ja samalla
13193:                                                         teollisen rakennemuutoksen onnistumisen yksi
13194:                                                         keskeinen edellytys on pienten ja keskisuurten
13195:         Kauppa- ja teollisuusministeriö                 yritysten käynnistämis- ja toimintaedellytysten
13196:                                                         oleellinen parantaminen nykyisestä.
13197:    Vienninedistäminen ja sen rahoitus. T e o 1 -            Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun sel-
13198: 1i s u u d e n r a k e n n e k e h i t y s. Maamme      vityksen mukaan nykytilanteessa on kansanta-
13199: tehdasteollisuuden osuus kokonaistuotannosta            louden rakenteen ja toimintakyvyn parantami-
13200: on pienentynyt 1980-luvun alun runsaasta                seksi välttämätöntä nostaa teollisuuden osuutta
13201: 30 o/o:sta n. 20 o/o:iin ja vastaavasti viennin osuus   kokonaistuotannosta ja jatkaa sen laadullista
13202: kansantuotteesta 33 o/o:sta n. 22 o/o:iin. Teollisuu-   kehittämistä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen
13203: den investointi-, kehitys- ja toimintaympäristö-        tuotanto perustuu entistä enemmän tietoon ja
13204: työryhmän (työryhmän raportti, valtioneuvos-            osaamiseen. Aineettomat investoinnit ovat tul-
13205: ton kanslianjulkaisusarja 1992/1) mielestä tähän        leet entistä keskeisemmiksi tuotantoedellytyksik-
13206: kehitykseen ovat vaikuttaneet useat ulkoiset ja         si. Kysymys ei ole pelkästään tutkimuksesta ja
13207: sisäiset seikat, joiden vuoksi Suomella on riittä-      kehittämisestä vaan innovaatioketjun hyödyntä-
13208: mättömästi kansainvälisesti kilpailukykyisiä            misen edistämisestä muilla teollisuuspolitiikan
13209: vientituotteita ja kilpailukykyistä tuotantoa           toimilla.
13210: yleensä. Tämä on keskeinen syy taloutemme                   Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
13211: lamaantumiseen ja ongelmiin sekä vallitsevaan           vuodelta 1990 (s. 178-183) käsitelleet Suomen
13212: suurtyöttömyyteen. Suomalaisen elintason, so-           teollisuuden rakennemuutosta ja todenneet kan-
13213: siaaliturvan ja työllisyyden ylläpitämiseksi sekä       nanotossaan mm., että ehdottomasti tärkein ra-
13214: jo asetettuihin ympäristönsuojelutavoitteisiin          kenteellinen kilpailutekijä on uuteen ja uusittuun
13215: pääsemiseksi tulisi bruttokansantuotteen kasvaa         teknologiaan liittyvä tutkimus ja tuotekehitys,
13216: vähintään 2,5% vuodessa. Tämä puolestaan                johon valtion teollisuus- ja rahoituspolitiikassa
13217: vaatii teollisuustuotannon ja viennin todella           tulee suunnata lisäpanostusta. Koska Suomella
13218: huomattavaa lisäämistä.                                 on luontainen etu kansainvälisessä työnjaossa
13219:    Työryhmän mukaan selviytyminen jälkiteolli-          metsäteollisuuden alalla, tulee erityisesti sen ra-
13220: sen tuotannon ja palvelusten avulla on olosuh-          kenteellista muutosta tukea tarpeellisin toimin.
13221: 188
13222: 
13223:    Edellä tässä kertomuksessa on maa- ja met-       vuoden ajan määrätietoista teollisuutemme kan-
13224: sätalousministeriön hallinnonalan kohdalla kä-      sainvälisen kilpailukyvyn palauttamiseen tähtää-
13225: sitelty metsätalouden ja -teollisuuden ongelmia     vää talouspolitiikkaa. Edellytykset viennin elpy-
13226: ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavia toimia.       miseen ovat vähitellen paranemassa. Kertomus-
13227:    Tiede- ja teknologianeuvosto on asettanut        vuoden marraskuussa suoritetun devalvaation
13228: kertomusvuoden tammikuussa julkaistussa kat-        sekä tulo- ja finanssipoliittisten toimien ansiosta
13229: sauksessaan tavoitteeksi tutkimus- ja kehittämis-   teollisuuden hintakilpailukyvyn arvioidaan v.
13230: menojen lisäämisen 2, 7 %:iin bruttokansantuot-     1992 olevan 15-20% parempi kuin 1980-luvun
13231: teesta vuoteen 1997 mennessä eli näiden menojen     lopulla. Tilanne saattaa vielä muuttua 8.9.1992
13232: 7-9 %:n vuosittaisen kasvun. Yksityisen ja jul-     tehdyn markan kellutuspäätöksen vuoksi.
13233: kisen sektorin nykyistä jakaumaa 60/40% pide-          Tullihallituksen     ulkomaankauppatilaston
13234: tään edelleen perusteltuna. Tavoite merkitsee       mukaan vuoden 1992 tammi-kesäkuussa Suo-
13235: sitä, että valtion tutkimusrahoitusta tulee tänä    men viennin arvo oli vajaat 52,1 mrd. mk ja
13236: ajanjaksona lisätä 420-460 Mmk vuodessa.            tuonnin 47,7 mrd. mk. Kertomusvuoden samas-
13237:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-         ta ajankohdasta vienti kasvoi 18% ja tuonti
13238: nonalan osalta tavoite merkitsee tutkimus- ja       10%. Lisäksi viennin arvo oli alkuvuonna lähes
13239: kehittämismenojen runsaan 200 Mmk:n lisäystä        prosentin korkeampi kuin viennin tähänastisena
13240: vuodessa. Suurin osa siitä suuntautuu Teknolo-      huippuvuonna 1990.
13241: gian kehittämiskeskuksen (TEKESin) toiminta-           Kilpailukyvyn riittävyys on lähivuosina
13242: alueelle, niin soveltavan teknisen tutkimuksen      avainasemassa taloutemme ulkoisen ja sisäisen
13243: kuin yritysten kehittämistyönkin rahoitukseen.      tasapainon palauttamisessa. Ilman kansainväli-
13244: Toinen keskeinen tavoite on hallinnonalan tek-      sen talouden vetoapua vientimme ja taloutemme
13245: nillisten tutkimuslaitosten, Valtion teknillisen    elpyminen uhkaa kuitenkin jäädä lieväksi ja
13246: tutkimuskeskuksen sekä Geologian tutkimus-          lyhytaikaiseksi.
13247: keskuksen, toiminnan kehittäminen ja tehosta-          Vienninedistämisen keskeinen tavoite on ny-
13248: minen. Samoin energiatutkimuksen laajentami-        kytilanteessa viennin kasvun nopeuttaminen.
13249: nen on edelleen välttämätöntä energiapolitiikan     Tämä on mahdollista tehostamalla markkinoin-
13250: tietoperustan vahvistamiseksi.                      tia, edistämällä vientiteollisuutemme rakenteen
13251:     Suomen ulkomaankaupan on-                       monipuolistamista, yritysten kansainvälistymis-
13252: g e 1m a t . Suomen ulkomaankaupan keskeiset        tä ja etenkin pk-yritysten vientivalmiuksia sekä
13253: ongelmat liittyvät teollisuutemme hintakilpailu-    kehittämällä viennin yhteistyötä. Tarvittavien
13254: kyvyn heikentymiseen sekä itäviennin romah-         rakennemuutosten toteuttamista hidastaa teolli-
13255: dusmaiseen vähenemiseen. Myös eräillä vientim-      suutemme heikko kannattavuus ja investointien
13256: me kannalta keskeisillä markkinoilla, kuten         huomattava supistuminen. Teollisuutemme kiin-
13257: Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvallois-     teiden investointien arvioidaanjäävän v. 1992 n.
13258: sa, vallitseva matalasuhdanne on hidastanut         40% pienemmiksi kuin lamaa edeltävänä aika-
13259: vientimme riittävää elpymistä. Uusien vientikoh-    na. Uutta vientikapasiteettia ei tällä investointi-
13260: teiden löytäminen ja vahvistaminen uusilla          vauhdilla synny. Niin ikään reaalisen kilpailuky-
13261: markkina-alueilla vaatii oman aikansa. Suomen       vyn ylläpitäminen vaikeutuu, sillä lamavuosina
13262: elinkeinoelämän kansainvälinen toimintaympä-        teollisuus on joutunut tinkimään myös aineetto-
13263: ristö, joka myös määrittelee viennin edistämisen    mista investoinneista.
13264: painopisteet, on poikkeuksellisen nopeassa muu-        Vienninedistämisen painopiste ja strategiat
13265: tosliikkeessä. Nykyistä tilannetta voidaan luon-    laaditaan kauppa- ja teollisuusministeriön ja
13266: nehtia murrosvaiheeksi. Markkinoiden ja toimi-      Suomen Ulkomaankauppaliiton yhteistyönä.
13267: alojen perinteiset rajat murtuvat. Lähivuosina      Ulkomaankauppaliitonjohtokunnassa on teolli-
13268: Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristöön          suuden järjestöjen ohella edustettuna kauppa- ja
13269: ja kilpailuedellytyksiin vaikuttavat voimakkaim-    teollisuusministeriö, ulkoasiainministeriö ja val-
13270: min Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio ja     tiovarainministeriö.
13271: Itä-Euroopan taloudellisten järjestelmien uudis-       Suomen Ulkomaankauppaliitolta saadun sel-
13272: tumispyrkimykset kohti markkinataloutta.            vityksen mukaan ulkomaankaupan keskeisim-
13273:    Tavaranviennin arvo kasvoi v. 1990 2% ja         mät ongelmat ovat tulevaisuudessa viennin jat-
13274: väheni kertomusvuonna 8 %. Kauppa- ja teolli-       kuvan kasvun turvaaminen ja vaihtotaseen ali-
13275: suusministeriön mukaan on välttämätöntä, että       jäämäisyyden kattamiseksi tarvittava riittävän
13276: tässä tilante.!ssa maassamme harjoitetaan usean     suuri kauppataseen ylijäämä myös siinä suhdan-
13277:                                                                                                                      189
13278: 
13279: nevaiheessa, jolloin patoutunut tuontipaine pur-                  taa sekä riittäviä markkinointipanoksia, jotka
13280: kautuu. Viennin tulisi olla vuodessa vähintään n.                 erityisesti kulutustavarateollisuudessa on suun-
13281: 20 mrd. mk nykyistä suurempi, ulkomaisen vel-                     nattava kansainvälisten tuotemerkkien luomi-
13282: kamme hoitorasitteiden kasvun mukaan toden-                       seen.
13283: näköisesti vieläkin suurempi. Tämän onnistumi-                       Vaikka vienninedistämisen painopiste lähi-
13284: nen riippuu ensisijaisesti seuraavista seikoista:                 vuosina on Länsi-Euroopassa, ovat maamme
13285:     - Suomalaisilla yrityksillä on oltava tasaver-                tulevaisuuden vientikohteina myös itäiset alueet,
13286: tainen kilpailuasema Euroopan sisämarkkinoil-                     IVY:n lähialueet ja Baltian maat. Yritysten kiin-
13287: la.                                                               nostus näitä alueita kohtaan on poikkeuksellisen
13288:     - On luotava onnistunut toimintastrategia                     suurta, ja tämä panostus onkin kauppa- ja teol-
13289: Itä-Euroopan uusilla, pääomariskejä edellyttä-                    lisuusministeriön mukaan nähtävä sijoituksena
13290: villä markkinoilla. Yritysten tueksi tarvitaan                    tulevaisuuteen. Ministeriö tukee mahdollisuuk-
13291: valtion osallistumista rahoitusriskeihin samaan                   siensa mukaan yritysten vientimarkkinoita sekä
13292: tapaan kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme-                     konkreettisia teknistaloudellisia yhteistyöhank-
13293: kin asia on järjestetty.                                          keita mainituilla alueilla. Suomen teollisuuden
13294:     - On valittava oikeat markkinasegmentit.                      mukanaolon ja markkinaosuuksien lisääminen
13295: Markkinoiden kasvaessa ja kilpailun vapautues-                    myös USA:ssa ja Japanissa ovat vienninedistä-
13296: sa on erikoistuttava aiempaa kapeampiin mark-                     misen päätavoitteita.
13297: kinasegmentteihin.                                                   Suomen Ulkomaankauppalii-
13298:     - On kehitettävä tuotantolähtöiseen ajatte-                   ton ja ulkomaankauppaa edis-
13299: luun painottuvien yritystemme markkinointi-                       t ä v i e n j ä r j e s t ö j e n t o i m i n t a. Suo-
13300: osaamista. Siihen tarvitaan hyvää tietopohjaa                     men Ulkomaankauppaliitolle ja muille ulko-
13301: kilpailutilanteesta ja sen vaatimista menestyste-                 maankauppaa edistäville järjestöille on v.
13302: kijöistä, tavoitteetlista ja pitkäjänteistä toimin-               1990-92 myönnetty valtionapua seuraavasti:
13303: 
13304:                                                                                1990               1991              1992
13305:                                                                                                  Mmk
13306: 
13307: S"':lo~en Ulkom~~~~auppaliitto ...................... ..                      20,8               25,2               23,7
13308: V1ent1koulutussaatw ........................................ ..                  8,3               9,0               8,8
13309: Suomalais-Ruotsalainen Kauppakamari .......... .                                 2,0               2,3               2,2
13310: Suomalais-Neuvostoliittolainen Kauppakamari                                      1,6               1,6               1,6
13311: Osuuskunta Viexpo .......................................... .                   1,2               1,4               1,3
13312: 
13313: 
13314:    Suomen Ulkomaankauppaliitto toimii elin-                       edustustot Helsingissä, Moskovassa ja Pietaris-
13315: keinoelämän ja valtion yhteisesti ylläpitämänä                    sa. Kauppakamarin toiminnan rahoitukseen
13316: viennin edistämisen keskusjärjestönä. Yritykset                   Neuvostoliitto on osallistunut samansuuruisella
13317: pitävät Ulkomaankauppaliiton palveluja hyö-                       panoksella kuin Suomen valtio. Kauppakamarin
13318: dyllisinä ja tarpeellisina.                                       toiminnan rahoituksesta ja suuntaviivoista käy-
13319:    Vientikoulutussäätiö eli Kansainvälisen kau-                   dään neuvotteluja Venäjän kauppakamarilai-
13320: pan koulutuskeskus (FINTRA) vastaa yritysten                      toksen kanssa.
13321: vientihenkilöstön kouluttamisesta. Säätiön kou-                      Osuuskunta Viexpo toimii Pietarsaaressa
13322: lutustoimintaa on yleisesti pidetty tehokkaana ja                 kaupungin ja sen lähialueiden pk-yritysten vien-
13323: korkeatasoisena.                                                  tipalvelukeskuksena. Viexpolla on aluekonttorit
13324:    Suomalais-Ruotsalainen Kauppakamari toi-                       Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa.
13325: mii Tukholmassa Suomen vientikeskuksena.                             Suomen Ulkomaankauppaliiton ja muiden
13326: Kauppakamarin palveluiden kysyntä on viime                        ulkomaankauppaa edistävienjärjestöjen siirtyes-
13327: vuosina suuresti lisääntynyt etenkin pk-yritysten                 sä tulosjohtamiseen tavoitteena on lisätä näiden
13328: pyrkiessä löytämään tuotteilleen jalansijaa                       järjestöjen omarahoitteisen toiminnan osuutta,
13329: Ruotsin markkinoilta.                                             minkä tulevaisuudessa arvioidaan asteittain vä-
13330:    Suomalais-Neuvostoliittolainen Kauppaka-                       hentävän valtionavun lisäämistarvetta. -~
13331: mari on Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi suur-                       Ulkomaankauppaliiton toimi!}ta--afafuksessa
13332: ten muutosten alaisena. Kauppakamarilla on                        korostetaan palvelu~n luonnetta ja
13333: 
13334: 
13335:                                                                              /
13336: 190
13337: 
13338: yhteistyöllä haettavia yhteisvaikutuksia. Näillä       vienninedistämiseen liittyvään projektitoi-
13339: pyritään maamme oloissa johtavaan asiantunti-          mintaan. Palveluiden kysynnän jakautuminen
13340: ja-asemaan. Liiton toimintaa ohjataan ensisijai-       alueellisesti riippuu luonnollisesti alueella ole-
13341: sesti markkinoiden tarpeiden mukaisesti sidos-         vien vakiintuneiden vientiyritysten, vientiä käyn-
13342: ryhmien huolehtiessa edunvalvonnasta. Palvelut         nistävien yritysten ja potentilaalisten vientiyri-
13343: ovat kuitenkin puolijulkisia ja kohdistetaan elin-     tysten määrästä.
13344: keinoelämälle asiakkaan toimialasta tai yritys-            Vienninedistämisen asiantuntijapalveluiden
13345: koosta riippumatta. Pienen ja keskisuuren teolli-      kysyntä on suurin Etelä-Suomessa. Suurin osa
13346: suuden tarpeet otetaan kuitenkin korostetusti          kysynnästä tyydytetään yksityisten yrityspalve-
13347: huomioon oma-aloitteisessa tuotekehityksessä.          luyritysten sekä suoraan Suomen Ulkomaan-
13348: Liiton kiinteää organisaatiota ei pyritä nykyises-     kauppaliiton kautta. Kokonaistarpeeseen näh-
13349: tään kasvattamaan. Uudet kasvutarpeet hoide-           den tällä alueella vientiasiamiestoimistojen pal-
13350: taan ainakin aluksi projektiluonteisilla järjeste-     veluiden osuus on muuta maata pienempi. Sitä
13351: lyillä, joiden hallinnoimiseen liiton kantaorgani-     vastoin muualla maassa vientiasioissa palvele-
13352: saatiolla on hyvät mahdollisuudet.                     vien yrityspalveluyritysten verkosto ei ole riittä-
13353:     Liiton toimintaan kuuluva vienninedistämi-         vän kattava, joten vientiasiamiehet hoitavat
13354: nen pelkistetään kolmeen toiminta-alueeseen,           suurimman osan viennin asiantuntijapalveluis-
13355: asiantuntija-, markkinatieto- ja markkinointi-         ta.
13356: viestintäpalveluihin. Niistä jokaisella on erilliset       Huomattavan        vienninedistämispalvelujen
13357: toimintalogiikkansa, markkinaympäristönsä ja           osa-alueen muodostaa vientikoulutus, jonka
13358: resurssivaatimuksensa.                                 ajankohtaiskoulutuksen hoitavat pääosin alueel-
13359:     Ulkomaankaupan nykyisessä murrosvaihees-           liset kauppakamarit. Vienninkäynnistämiskou-
13360: sa on erityisen tärkeää Ulkomaankauppaliiton           lutusta ja kansainvälistymiskoulutusta järjestä-
13361: harjoittama integraationeuvonta. Sitä antaa            vät kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
13362: lähinnä Euroneuvontakeskus, jonka toiminta             lun piiritoimistot yleensä yhteistyössä FINT-
13363: kattaa nykyisellään koko maan. Toiminnassa             RAn kanssa. FINTRA järjestää erityisesti pää-
13364: käytetään apuna mm. alueellisia vientiasiamie-         kaupunkiseudulla paljon koulutusta, johon
13365: hiä ja muita maakunnallisia yrityspalveluorgani-       kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun
13366:  saatioita.                                            piiritoimistot eivät osallistu.
13367:     Mahdollisimman laajan ja kattavan tiedotta-            Ongelmallinen koulutusalue on vientiä aloit-
13368: misen ja neuvonnan varmistamiseksi Euroneu-            tavien yritysten koulutus. Pääkaupunkiseutua ja
13369: vontakeskuksen käyttöön on koottu perustiedot          isoja kaupunkeja lukuun ottamatta viennin
13370: eri viranomaisorganisaatioiden euroasiantunte-         aloittamisvaiheessa olevia yrityksiä on alueittain
13371: muksesta. Neuvonnan uutena muotona on yri-             niin vähän, että riittävän suuren koulutusryh-
13372:  tysten kansainvälisten yhteystietojen välittämi-      män kokoaminen tuottaa vaikeuksia. Tämä joh-
13373: nen, ns. BC-NET -tietokannan sovittaminen              taa siihen, että vientikoulutus jakautuu alueelli-
13374:  suomalaisyritysten käyttöön.                          sesti epätasaisesti.
13375:     Maakunnallinen                 vientiasia-             Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
13376: miesverkosto              ja      palveluiden          lun piiritoimistot ja Suomen Ulkomaankauppa-
13377:  k y s y n t ä. Suomen Ulkomaankauppaliiton yl-        liiton vientiasiamiehet toimivat alueellisesti tii-
13378: läpitämän, valtion ja maakuntien rahoittaman           viissä yhteistyössä. Yhteistyötä on ollut erityises-
13379: maakunnallisen vientiasiamiesverkoston tehtävä         ti neuvonnassa ja projektitoiminnassa. Yhteis-
13380:  on neuvoa ja avustaa etenkin pienyrityksiä nii-       neuvonnassa vientiasiamies on antanut viennin
13381:  den vientitoiminnan käynnistämisessä. Vienti-         erikoisneuvonnan ja yrityspalvelu muun, etu-
13382: asiamiesverkosto käsittää 16 toimistoa ja 2 päi-       päässä liiketaloudellisen neuvonnan. Projektitoi-
13383: vystyspistettä ja kattaa koko maan lukuun otta-        minnassa vientiasiamiehet ja yrityspalvelun piiri-
13384: matta Vaasan lääniä, jossa viennin edistämisestä       toimistot tekevät yhteistyötä projektien kaikissa
13385: vastaa Viexpo. Pääsääntöisesti toimistoissa on         vaiheissa projektin suunnittelusta aina jälkiseu-
13386: vientiasiamies ja vientisihteeri. Vientiasiamiehis-    rantaan asti. Vientiasiamies tuo usein projektiin
13387: tä 13 toimii samoissa tiloissa kauppa- ja teolli-      vientiasiantuntemuksen ja kauppa- ja teollisuus-
13388:  suusministeriön yrityspalvelun piiri- tai paikal-     ministeriön yrityspalvelu muun asiantuntemuk-
13389: listoimiston kanssa.                                   sen lisäksi koulutus- ja rahoituspalvelut
13390:     Vienninedistämispalvelut voidaan jakaa                 Vientiasiamiesten palveluja käytti kertomus-
13391:  asiantuntijapalveluihin, vientikoulutukseen ja        vuonna n. 2 000 pientä ja keskisuurta yritystä.
13392:                                                                                                                                                 191
13393: 
13394: Toiminnan tuloksena syntyi n. 160 uutta vien-                                             liset vientiasiamiestoimistot tulee koota neljäksi
13395: tiyritystä.                                                                               viideksi vienninkehittämiskeskukseksi, joiden si-
13396:    Vientiasiamiehet käynnistivät kertomusvuon-                                            sällä eri maakunnissa toimivat vientiasiamiestoi-
13397: na potentiaalisten pienten ja keskisuurten vien-                                          mistot tukevat toisiaan ja voivat erikoistua tiet-
13398: tiyritysten kartoituksen. Tavoitteena on rekiste-                                         tyihin osaamisalueisiin. Vienninkehittämiskes-
13399: röidä ne pk-yritykset, joiden viennin kasvun                                              kuksiin tulisi sijoittaa riittävä määrä pk-yritysten
13400: ennuste kolmeksi vuodeksi on vähintään miljoo-                                            käytännön vientitoiminnan hoitamiseen tarkoi-
13401: na markkaa. Kertomusvuoden lopulla käynnis-                                               tettuja yhteisvientipäälliköitä, jotka ovat määrä-
13402: tyi kampanja Viennin kehittämisrenkaat, joka                                              aikaisessa työsuhteessa Ulkomaankauppaliit-
13403: sai myönteisen vastaanoton. Kampanjan tavoit-                                             toon. Kukin päällikkö vastaa 4-6 pienyrityksen
13404: teena on perustaa vähintään yksi alueellinen tai                                          viennin käynnistämisestä 1-2 vuoden projektin
13405: toimialakohtainen viennin kehittämisrengas jo-                                            pohjalta.
13406: kaiseen maakuntaan.                                                                           Suomen Ulkomaankauppaliiton kertomus-
13407:    Yritysten palvelujen kysyntä kohdistui kerto-                                          vuoden lopulla käynnistämä potentiaalisten pk-
13408: musvuonna ostaja- ja maahantuojayhteyksien                                                vientiyritysten kartoittamiskampanja sekä kehi-
13409: hankkimiseen sekä markkinaselvitysten tekemi-                                             tyskykyisten pk-yritysten yhteisten vientirenkai-
13410: seen. Vientineuvontatilaisuuksissa ja seminaa-                                            den muodostaminen on liiton mukaan saanut
13411: reissa pääteemoina olivat Euroopan yhdentymi-                                             myönteisen palautteen yrityksiltä. Yhteisvienti-
13412: nen ja sen yrityksen toimintaan tuomat muutok-                                            päällikkötyyppinen toiminta on lisääntynyt suu-
13413: set, Itä-Euroopan muuttunut tilanne ja erityisesti                                        resti. Vireillä on toistakymmentä uutta hanketta,
13414: pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle tärkeät                                          joissa tulisi olemaan mukana kaikkiaan lähes
13415: lähimarkkinat                                                                             sata pk-yritystä. Erityisesti yritysten kiinnostus
13416:     Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal-                                           ulkomaille sijoitettavia pk-yritysten yhteisiä
13417: veluiden kehittämistyöryhmä (työryhmäraportti                                             vientimarkkinoijia ja yhteisvientipäälliköitä
13418: 28.2.1992) on selvittänyt aluehallinnon koordi-                                           kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Tällä
13419:  nointimahdollisuuksia kauppa- ja teollisuus-                                             hetkellä on jo käynnistynyt tai käynnistymässä
13420: ministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen,                                              5-6 ulkomaille sijoittuvaa Ulkomaankauppalii-
13421: TEKESin alueyksikköjen ja Suomen Ulkomaan-                                                ton hallinnaimaa yhteisvientipäällikköprojektia.
13422:  kauppaliiton vientiasiamiesten osalta. Työryhmä                                          Kaikkiaan näissä projekteissa on mukana n. 40
13423:  teki 14 ehdotusta, jotka käsittelivät yritys-                                            yritystä. Tarve tällaisen toiminnan lisäämiseen
13424:  palvelukeskusverkoston täydentämistä, yritys-                                            tuntuu kasvavan. Myös ulkomaankauppaliiton
13425:  palvelukeskuksissa toimivien yksiköiden yhteis-                                          ulkopuolelle syntyviä pk-yritysten vienninkehit-
13426:  toiminnan lisäämistä yleensä ja yhteistyön lisää-                                        tämisrenkaita on pyritty tukemaan monin tavoin
13427:  mistä erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön                                       erityisesti vientiasiamiesverkoston avulla.
13428:  hallinnonalalla toimivien yksiköiden eli kauppa-                                             Vienninedistämiseen myönne-
13429: ja teollisuusministeriön yrityspalvelun, TEKESin                                          t y t määrärahat. Vuosina 1986--91 vien-
13430:  alueyksiköiden ja vientiasiamiesten kesken.                                              ninedistämiseen myönnetyistä määrärahoista
13431:     Ulkomaankauppaliiton mukaan maakunnal-                                                esitetään selvitys seuraavassa taulukossa:
13432: 
13433: 
13434:                                                                                              1986      1987      1988         1989     1990     1991
13435:                                                                                                                         1000 mk
13436: Avustukset:
13437: Vientituotteiden markkinoinnin edistäminen .......................                         55 539   64 835    82 258        78 905   77 519   85 300
13438: Monivuotiset vientimarkkinointiavustukset .........................                                            5 150         4 150    8000     9700
13439: Yritysten yksittäiset näyttelyyn osallistumiset .....................                      20143    27 565    33 334        30114    31436    27481
13440: Uuden vientihenkilöstön paikkaaminen ..............................                         1 829    2677      3 111         2 873    3 150    4025
13441: Suomen viralliset näyttelyyn osallistumiset ..........................                      5 731    9150      9 100
13442: ToimiaJoittain toteutettavat vienninedistämistapahtumat ...                                33 292   44356     44655        42008     54 761   66939
13443: Maittain toteutettavat tiedotuskampanjat ...........................                                 3 652    11 450        7 528     7 433    8 389
13444: Suomen teollisen ja teknologisen kuvan vahvistaminen ......                                                                 6 865     7740     6554
13445: Hankevientiin liittyvä tarjoustoiminta .................................                                                              2 815    3 125
13446: Elintarvikevientikeskus ........................................................                                                      2 500    2 700
13447: Sevillan maailmannäyttely 1992 ...........................................                                                            5000    17000
13448: BC-Net verkosto ..................................................................                                                               800
13449: Yhteensä ..............................................................................   116 534   152 235   189 058      172443    200 354 232013
13450: 192
13451: 
13452:                                                                                                 1986      1987      1988       1989      1990      1991
13453:                                                                                                                            1000 mk
13454: Lainat:
13455: Hankevientiin liittyvä tarjoustoiminta .................................                      5 165     4320      3 550       3 770
13456: Vientituotteiden markkinoinnin edistäminen .......................                           23 750    26 680    40000       37980     30000     30 330
13457: Yhteensä ..............................................................................      28 915     31 000    43 550     41 750    30 000    30 330
13458: Avustukset ja lainat yhteensä: ...............................................               145449    183235    232608     214193    230354    262343
13459: 
13460: 
13461:    Vienninedistämiseen kertomusvuonna myön-                                                  esitetään selvitys vienninedistämistuen jakautu-
13462: netystä 262 Mmk:n määrärahasta myönnettiin                                                   misesta toimialoittain, yritysten koon ja käyttö-
13463: yrityskohtaiseen käyttöön avustuksilla ja lainoi-                                            kohteiden mukaan v. 1986--91:
13464: na yhteensä 161 Mmk. Seuraavassa taulukossa
13465: 
13466: Toimiala                                                                                        1986      1987      1988       1989      1990      1991
13467:                                                                                                                            1000 mk
13468: Teollisuuden toimialat
13469: Elintarviketeollisuus .............................................................            2455     3 279      3211       5 833     5613      6 806
13470: Tevanake-teollisuus ..............................................................            18 706   25 418     33 495     28 325    23 748    19 626
13471: Puutavaran ja puutavaratuotteiden valmistus .....................                             10653    16 126      5 831      5 877     4 507     7 896
13472: Paperialan tuotteiden valmistus ...........................................                    4116     4262       9 305      4639      4481      5 364
13473: Huonekalujen valmistus .......................................................                                    16 165      7 796    14 163    11 674
13474: Kemian teollisuus (sisältää öljy-, kumi- ym. tuotteet) .........                              7 874     7 452      8 587      8 452     6 663     7999
13475: Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus ................................                     2864      4201       4547       5 560     6 579     6 701
13476: Metalliteollisuus (sisältää metallien valmistuksen) ...............                          66 502    90 189    105 950    103 030   109 351   118 773
13477: Muu teollinen valmistus ......................................................                6058      8 085     20 933     13 253    12 164    21 702
13478: 
13479: Muut toimialat
13480: Energia- ja vesihuolto ..........................................................              3 833                  48        867       335     1484
13481: Rakentaminen ......................................................................            8 116     3 419     5 022      1 935     2 702     3 129
13482: Kauppa ................................................................................                              695        897     1 946     1 696
13483: Tekniset palvelut liike-elämälle ............................................                  6 367    18 086    18 378     26 765    28 952    30 564
13484: Muut toimialat ....................................................................            7 905     2 718       441        964     9150     18 929
13485: Yhteensä ..............................................................................      145 449   183 235   232 608    214193    230 354   262 343
13486: 
13487: 
13488: Kokoluokitus (henkilökunnan määrä):
13489: 
13490: 1--4 .....................................................................................                                             12 923    18 174
13491: 5--49 ....................................................................................    37 552   43 199     59 027     55 609    38148     42 378
13492: 50--99 ..................................................................................                                              21 827    27423
13493: 100--499 ··············································································       41999     54499     70 633     72629     46462     44661
13494: Yli 500 .................................................................................     26 875    28 379    37 743     29 554    33 560    27 325
13495: Järjestöt, vientiagentit ..........................................................           39023     57 158    65 205     56401     77434    102 382
13496: Yhteensä ..............................................................................      145 449   183 235   232 608    214 193   230 354   262 343
13497: 
13498: Käyttökohde:
13499: Myyntiorganisaation perustaminen ulkomaille                                                  17 985    23 045     24 831     28 187    27 370    32455
13500: Myyntihenkilöstön paikkaaminen ulkomaille/kotimaahan ..                                       3264      3 927      7 294      4603      6245     19 025
13501: Ulkopuolisilla teetettävät markkinatutkimukset ..................                             1 959     1 531      1 231      7 540    12 170    13 017
13502: Vienninedistämis- ja markkinatutkimusmatkat ...................                               1 588     1 310      1240       1 073    13 309     5 637
13503: Vientimainon ta, lehti-ilmoitus ja esittelyaineisto .................                        18047     23 800     34952      28 772    77840     90980
13504: Ulkomaalaisten Suomen-vierailut ........................................                      2 847     4180       6 137      5 778     6972      6 251
13505: Vientikonsultointi ................................................................           2430      2 668      3 250      2 245       919       628
13506: Tuote-esittelyt ja seminaarit ulkomailla ...............................                      6 807     6 543      8 201      5 897    10 548     5 799
13507: Osallistuminen kansainväliseen näyttelyyn ..........................                         37 725    53 574     59 618     54176     57 448    58134
13508: Useat toimenpiteet yhdessä ..................................................                47632     58 337     82304      72152     14 718    27292
13509: Hankeviennin tarjoustoiminta .............................................                    5 165     4 320      3 550      3 770     2 815     3 125
13510: Yhteensä ..............................................................................      145 449   183 235   232 608    214 193   230 354   262 343
13511:                                                                                                                      193
13512: 
13513:     Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan           hinnä suuntaamaila investointi- ja kehittämis-
13514: vienninedistämistukea on viime vuosina määrä-         avustuksia hankkeisiin, joilla parannetaan tuot-
13515: tietoisesti pyritty suuntaamaan lupaavia kasvu-       teiden ja tuotannon tasoa kansainvälistyvillä
13516: näkymiä tarjoaville tuotannonaloille, kuten me-       markkinoilla. Myös matkailuhankkeiden inves-
13517: talliteollisuuden toimialaan kuuluvan high tech-      tointi- ja kehittämisrahoituksella edistetään huo-
13518: tuotannon vienninedistämiseen sekä teknisten          mattavasti vientiä, koska merkittävä osa matkai-
13519: palvelujen, esim. rakennus-, kone- ja prosessi-       lun asiakkaista on ulkomaalaisia. Aluetukea yri-
13520: suunnittelun, ja muun taitotiedon vienninedistä-      tystoiminnan kehittämiseen ja matkailuhankkei-
13521: miseen. Vastaavasti tukea on yhä vähemmän             den rahoitukseen on myönnetty v. 1986-91
13522: myönnetty kulutustavaroiden, kuten tevanake-          seuraavasti:
13523: tuotannon vienninedistämiseen. Tuesta n. 80 %
13524: on myönnetty pienille ja keskisuurille yrityksille,   Vuosi                                Kehittämis-      Matkailun
13525: joiden henkilökunnan määrä on alle 500. Pk-                                                   tuki           rahoitus
13526:                                                                                                          Mmk
13527: yrityksinä on myös pidetty suurten yritysten
13528: yhtiöitettyjä alle 500 työntekijän tulosyksikköjä.    1986 .......................... ..        36              57
13529:     Edellä olevasta taulukosta voidaan havaita,       1987 .......................... ..        62              61
13530: että vienninedistämistukea on viime vuosina yhä       1988 .......................... ..        66             136
13531: enemmän myönnetty yritysten ulkomaisten               1989 .......................... ..        92             132
13532: myyntiorganisaatioiden perustamiseen, myynti-         1990 .......................... ..       123              93
13533: henkilöstön palkkaamiseen vientimarkkinoille          1991 .......................... ..       137              68
13534: sekä markkinaselvitysten tekemiseen. Vientime-
13535: nestyksen turvaaminen edellyttää mukanaolon
13536: vahvistamista vientimarkkinoilla ja markkinoin-           Osana vienninedistämisrahoitusta kauppa- ja
13537: timahdollisuuksien entistä syvällisempää selvit-      teollisuusministeriö on voinut myöntää avustuk-
13538: tämistä. Vienninedistämistukea on ensisijaisesti      sia matkailun ulkomaanmarkkinoinnin hankkei-
13539: kohdistettu Länsi-Euroopan markkinoille. Toi-         siin enintään 3,9 Mmk. Tuella on kompensoitu
13540: saalta tuki on viime vuosina huomattavasti li-        Matkailun edistämiskeskuksen avustustoimin-
13541: sääntynyt Itä-Euroopan maiden markkinoiden            nan loppumista. Samalla on voitu korostaa mat-
13542: alueella.                                             kailuelinkeinon vientikykyä ja -mahdollisuuksia
13543:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt    yhdistämällä avustukset muuta vientitukea kos-
13544:  1970-luvulta lähtien tutkimuksin ja omilla seu-      kevaan päätöksentekoon. Ministeriön mukaan
13545: rantatiedoillaan vienninedistämistoiminnan tu-        avustuksilla on parannettu elinkeinon yhteistyö-
13546: loksellisuutta ja vaikuttavuutta. Valtiontuen pa-     organisaatioiden toimintamahdollisuuksia. Yk-
13547: nos-tuotos -suhteen tulkintaa vaikeuttaa kuiten-      sittäiselle matkailuyritykselle tukea ei myönnetä.
13548: kin se, että markkinoinnin edistämistoimet to-            Muun muassa Suomen kongressimatkailun
13549: teutetaan yleensä pitkävaikutteisesti eikä yksise-    ulkomaanmarkkinoinnissa vientituki on ollut
13550: litteisesti ole todettavissa, miten valtiontuki on    tärkeällä sijalla. Se edustaa noin kolmasosaa
13551: edistänyt vientiä. Tuen merkittävyyttä kuvaa          koko Helsinki-Finland Congress Bureaun rahoi-
13552: kuitenkin se, että yritysten viennin kannalta         tuksesta. Vastaava merkitys sillä on ollut Suo-
13553: tärkeät hankkeet toteutetaan mainittujen tutki-       men kesän kulttuuritapahtumien markkinointi-
13554: musten ja myös käytännön kokemusten mukaan            ketjun Finland Festivals ry:n ulkomaanmarkki-
13555: vasta sitten, kun valtiontuen saanti on varmistu-     noinnissa. Sen avulla on voitu tehostaa maamme
13556: nut. Myös vientitukihakemusten käsittelyn ja          tärkeimpien matkailukohteiden markkinointia
13557: myönnetyn tuen maksatuksenjatkuva kiirehdin-          Keski-Euroopassa. Kertomusvuoden lisämeno-
13558: tä osoittaa, että tuki vaikuttaa ratkaisevasti        arviossa osoitettu avustus Joulumaa ry:lle on
13559: etenkin pk-yritysten mahdollisuuksiin toteuttaa       mahdollistanut joulupukin kirjepalvelun jatka-
13560: tarvittavat markkinointitoimet.                       misen tarpeeksi laajasti. Myös sisävesilaivalii-
13561:     Tilastokeskuksen tehdasteollisuudelta kerää-      kenteen toimintaedellytysten kannalta vienti-
13562: mien vuoden 1990 tilinpäätöstietojen mukaan           tuella on ollut huomattava merkitys.
13563: pk-yritysten liikevaihdosta neljännes on suoraa           Kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu
13564: vientiä. Tämän lisäksi merkittävä osa pk-yritys-      jatkuvasti. Markkinoiden ja toimialojen perin-
13565: ten viennistä kuuluu välillisesti suuryritysten       teiset rajat murtuvat, mikä on johtamassa ennen
13566: osahankintoihin. Kauppa- ja teollisuusministe-        kokemattoman laajoihin yhtenäisiin markkinoi-
13567:  riön aluetukirahoituksessa vientiä on tuettu lä-     hin. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan
13568: 
13569: 13 320730U
13570: 194
13571: 
13572: muutokset edellyttävät yritysten vientitoimin-           niillä aloilla, jotka ovat tärkeitä maan elinkeino-
13573: nassa uusien keinojen ja strategioiden käyttöön          toiminnan kehitykselle ja viennin lisäämiselle. Eri-
13574: ottamista. Tässä murrosvaiheessa vienninedistä-          tyisesti metsäteollisuuden rakenteen muutosta tu-
13575: mistuella on merkittävä vaikutus suotuisten              lee edistää tehokkaasti ja riittävästi, koska metsä-
13576: edellytysten luomiselle yritysten vientitoiminnan        teollisuudella on hyvät mahdollisuudet olla kan-
13577: kääntämiseksi kasvu-uralle. Tuen on ennen                santalouden kestävän kehityksen edelläkävijä.
13578: kaikkea edistettävä yritysten kansainvälistymis-         Suppeiden kotimarkkinoiden vuoksi ovat uudet
13579: tä ja läsnäolon vahvistamista vientimarkkinoilla         markkinointimahdollisuudet löydettävissä pääosin
13580: tukemalla yritysten omien myyntiverkostojen              vientimarkkinoilla.
13581: perustamista ja laajentamista. Vienninedistämis-              Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että
13582: tuen ensisijaisina kohteina ovat yritysten riskipi-      viennin osuutta suhteessa maamme bruttokansan-
13583: toiset kehittämishankkeet viennin käynnistys- ja         tuotteeseen lisätään ja monipuolistetaan mahdolli-
13584: laajentumisvaiheissa sekä muut olennaisia uu-            simman tehokkaastija määrätietoisesti. Vientituo-
13585: tuusnäkökohtia sisältävät hankkeet, kuten uu-            tannon lisääminen on välttämätöntä, jotta vaihto-
13586: den tuotteen markkinointi tai viennin käynnistä-         taseen vajeen kasvu voidaan pysäyttää. Viennin
13587: minen uudella markkina-alueella.                         edistämisessä ja lisäämisessä tarvitaan sekä yritys-
13588:     Viennin edistämisen tukijärjestelmää on vuo-         ten että julkisen vallan määrätietoisia toimia.
13589: sien kuluessa kehitetty yrityksiltä ja vientiä edis-     Kertomusvuoden aikana länsivientimme on paran-
13590: täviltä järjestöiltä saadun palautteen pohjalta.         tuneen hintakilpailukyvyn ansiosta lähtenyt nou-
13591: Tukijärjestelmä on nykyisin varsin monipuoli-            suun. Alkuvuoden 1992 tullitilastot osoittavat vien-
13592: nen tarjoten yritysten käyttöön monenlaisia              nin edelleen kasvavan voimakkaasti ja ulkomaan-
13593: vientipalveluja sekä mahdollisuuden osallistua           kaupan olevan jälleen ylijäämäistä. Suotuisaa ke-
13594: Suomen Ulkomaankauppaliiton toimesta toimi-              hitystä tulisi kaikin talouspoliittisin keinoin ylläpi-
13595: aloittain toteutettaviin yritysten yhteisiin vien-       tää ja edistää yritysten investointeja kotimaassa,
13596: ninedistämishankkeisiin.                                 jotta viennin jatkuva kasvu voidaan turvata myös
13597:     ETA-sopimuksen voimaantulo edellyttää val-            tulevaisuudessa. Erityistä huomiota on kiinnitettä-
13598: tion vienninedistämistuen myöntämisperustei-              vä yrittäjyyden mahdollisuuksien parantamiseen
13599: den tarkistamista entistä valikoivammin, varsin-         sekä yritysten toiminnan turvaamiseen.
13600: kin yksittäiselle yritykselle myönnettävän tuen               Julkisin varoin tuettua vienninedistämistoi-
13601: osalta. Valtion vuoden 1993 talousarvioehdo-             mintaa tulee edelleen tehostaa kehittämällä eri
13602: tuksessa ehdotetaankin vienninedistämismäärä-            organisaatioiden palvelumuotoja ja                työs-
13603: rahojen momenttien perusteluja muutettavaksi             kentelymenetelmiä. Erityisen tärkeää on yritysten
13604: vastaamaan paremmin ETA-sopimuksessa vaa-                kansainvälistymisen edistäminen ja vientikoulu-
13605: dittuja tuen myöntämisperusteita. Tukea myön-             tuksen alueellisen kattavuuden lisääminen. Suo-
13606: netään ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yri-       men Ulkomaankauppaliiton ja muiden ulkomaan-
13607: tysten vientivalmiuksien ja kansainvälistymisen          kauppaa edistävien järjestöjen siirtyessä tulosjoh-
13608: edistämiseen, vientiedellytysten ja uusien vienti-        tamiseen on samalla niiden yhteistyötä pyrittävä
13609: kontaktien luomiseen, yritysten yhteistoiminnan           tiivistämään ja edistämään järjestöjen mahdollista
13610: kehittämiseen sekä kansainvälisten liiketoimin-          yhdistämistä järkevän hallinnollisen kokonaisuu-
13611: taverkostojen aikaansaamiseen.                           den aikaansaamiseksi ja valtionavun lisäämistar-
13612:     Edellä ulkoasiainministeriön hallinnonalan           peen vähentämiseksi. Ulkomaankauppaliiton toi-
13613: kohdalla on selvitelty kaupallisten sihteerien ja        miessa johtavana ulkomaankaupan ja kansainvä-
13614: teollisuussihteerien toimintaa ja toteutettuja or-       listymisen asiantuntijaorganisaationa on sen pal-
13615: ganisaatiomuutoksia.                                      veluverkoston toimivuudella ja tuloksellisuudella
13616:     Valtiontilintarkastajien mielestä kansantalou-       keskeinen merkitys viennin edistämisessä.
13617: den rakenteen ja toimintakyvyn parantamiseksi on              Valtiontilintarkastajien mielestä maakunnallis-
13618: välttämätöntä nostaa teollisuuden osuutta koko-           ten vientiasiamiesten toimintaa ja yhteistyötä tu-
13619: naistuotannosta ja jatkaa teollisuuden laadun ja         lee kehittää yrityspalveluiden kehittämistyöryh-
13620: rakenteen kehittämistä. Tämä vaatii avoimen sek-         män raportin suuntaviivojen mukaisesti. Vienti-
13621:  torin toimintaedellytysten turvaamista supista-         asiamiestoiminnassa tulee aikaansaada yritysten
13622: malla julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa          vientivalmiuksia ja saattaa nykyinen vientipoten-
13623: ja lisäämällä kilpailua suljetulla sektorilla. Teolli-    tiaali konkreettisen vientitoiminnan asteelle.
13624: suuden kilpailuedellytyksiä tulee parantaa lisää-             Suomen elinkeinoelämän kansainvälinen toi-
13625: mällä tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä          mintaympäristö on poikkeuksellisen nopeassa
13626:                                                                                                      195
13627: 
13628: muutosliikkeessä. Tämän vuoksi viennin edistämi-        millä on ilmeisen mahdollista aloittaa tuotanto,
13629: sen tukijärjestelmää on kehitettävä yritysten vien-     mikä malmien pienen koon vuoksi kestäisi vain
13630: titoiminnassa tapahtuvien muutosten mukaisesti.         muutamia vuosia. Lisäksi tunnetaan muutamia
13631: Avautuvat Länsi-Euroopan maiden sisämarkkinat          muita mahdollisesti taloudellisia malmiesiinty-
13632: edellyttävät teollisuutemme mukanaolon lisäämis-       miä, joiden tutkimuksia jatketaan. Kauppa- ja
13633: tä ja markkinaosuuksien kasvattamista ETA-              teollisuusministeriön mukaan pienimuotoiseen
13634: maissa. Myös IVY:n lähialueet ja Baltian maat           kaivostoimintaan soveltuvat hyvin mm. kulta-
13635: ovat potentiaalisia tulevaisuuden vientikohteita,       malmit sekä perusmetallien malmit erityisesti
13636: jotka vienninedistämisessä tulee ottaa myös vaka-       hintahuippujen aikana. Viimeksi nikkelin hinta-
13637:  vasti huomioon. Edellä ulkoasiainministeriön hal-      huipun aikana v. 1989-90 aloitettiin kolmen
13638: linnonalan kohdalla valtiontilintarkastajat ovat       pienen nikkelimalmiesiintymän hyödyntäminen.
13639: korostaneet Japaniin ja eräisiin Kaakkois-Aasian       Pienten esiintymien hyödyntämiseen on koh-
13640: maihin suuntautuvan ulkomaankaupan kehittä-            tuulliset valmiudet ja maailmanmarkkinahinto-
13641: mistä ja tehostamista.                                 jen lyhytaikaisetkin huiput mahdollistavat tuo-
13642:     Valtiontilintarkastajien mielestä vienninedistä-   tannon aloittamisen.
13643: misen tavoitteena tulee olla vientimme rakenteen           Maailman kuparivarat on arvioitu n. 525 milj.
13644: monipuolistaminen ja maantieteellisen jakautumi-       tonniksi. Niiden on arvioitu riittävän seuraavat
13645: sen laajentaminen. Varsinkin pienen ja keskisuu-       40-50 vuotta. Tunnetut kuparivarat ovat kas-
13646: ren yritystoiminnan markkinointi- ja vientiponnis-     vaneet viime vuosina kulutusta nopeammin, jo-
13647:  teluja sekä kansainvälistymistä on tuettava ja        ten varantojen ehtymistä ei kauppa- ja teolli-
13648:  rahoitusvaihtoehtoja monipuolistettava.               suusministeriön mukaan ole näköpiirissä siirryt-
13649:     Vientituen seurantaan ja saavutettujen tulosten    täessä 2000-luvulle. Johtavissa läntisissä maissa
13650: selvittämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän        siirrytään tiedonsiirrossa yhä enemmän mm.
13651: huomiota, jotta vientituen todelliset vaikutukset      kuparin tarvetta vähentäviin optisiin kaapelei-
13652:  voitaisiin tulevaisuudessa selvittää nykyistä yksi-   hin. Lisäksi eräillä käyttöalueilla kupari on kor-
13653:  tyiskohtaisemmin mahdollisesti tarvittavien kehit-    vattavissa alumiinilla ja muovilla. Kuparin tar-
13654:  tämistoimien suuntaamiseksi.                          jonnan potentiaalisen runsauden vuoksi reaali-
13655:                                                        hinnat eivät kohonne paljonkaan 1990-luvulla.
13656:    Kaivostoiminta. M i n e r a a 1 i s t e n r a a -       Suomen kuparivarannot ehtyvät vuoteen
13657: k a - a i n e i d e n r i i t t ä v y y s. Suomessa    2000 mennessä, minkä jälkeen Suomi on suurelta
13658: tuotettavat ja kotimaisen teollisuuden käyttämät       osin riippuvainen kuparirikasteen tuonnista.
13659: tärkeimmät metallit ovat kupari, nikkeli, sinkki,      Vuonna 2000 kuparirikasteen tuotanto on enää
13660: koboltti, kromija rauta (ei tuotetaenää Suomes-        n. 20 000 tonnia, ellei uusia esiintymiä löydy.
13661: sa). Teollisuusmineraaleista tärkeimpiä ovat               Näillä näkymin nikkelirikasteen tuotanto
13662: kalkkikivi, talkki, apatiitti ja kvartsi. Kertomus-    Suomessa loppuu 1990-luvulla, joskin sitä saa-
13663: vuoden aikana oli tuotannossa kymmenen me-             daan edelleen talkkituotannon sivutuotteena lä-
13664: tallikaivosta,joista yhden toiminta päättyi. Vuo-      hes 10 %tarpeesta. Reserviesiintymistä kooltaan
13665: sina 1992-93 kuuden kaivoksen toiminta lop-            merkittävin on Talvivaaran nikkeliesiintymä
13666: punee, joten sen jälkeen olisi tuotannossa enää        Sotkamossa, jonka hyödyntämismahdollisuuk-
13667: kolme metallikaivosta. Näiden malminlouhinta           sia on selvitetty kolmivuotisessa, kertomusvuon-
13668: on tulevaisuudessa n. 2,5 milj. tonnia vuodessa,       na päättyneessä projektissa. Tutkimusten perus-
13669: mikä on neljäsosa ennätystasosta n. 10 milj.           teella esiintymä ei vieläkään ole taloudellinen.
13670: tonnista v. 1979, josta lähtien louhintamäärä on       Maailman nikkelivarantojen perusteella voidaan
13671: vähentynyt. Ellei uusia malmilöydöksiä Suomes-         arvioida Talvivaaran esiintymän taloudellisuu-
13672: sa tehdä, loppuu vuoteen 2000 mennessä monien          den paranevan kymmenen vuoden kuluessa.
13673: metallimalmien tuotanto, mikä lisää malmirikas-            Sinkkirikasteen tuotanto Suomessa päättyy
13674: teiden tuontitarvetta. Jo tällä hetkellä ulkomais-     vuoden 2000 paikkeilla, jolloin Pyhäsalmen kai-
13675: ten toimitusten osuus on raakaraudan osalta            voksen toiminta loppuu. Kaivoksen ympäristös-
13676:  100 %, kuparin n. 80 %, sinkin n. 70 %ja nikke-       sä on löydetty uusi sinkkimalmi ns. syvämalmi
13677: lin n. 30% metallurgisten laitosten raaka-ainees-      yli 500 metrin syvyydessä, ja esiintymä saattaa
13678: ta.                                                    muodostua taloudelliseksi. Myös Polvijärven
13679:     Kaivosyrityksillä on hallussaan useita reser-      alueella tunnetaan pääosin kuparia ja kobolttia
13680: viesiintymiä, joiden kannattavuus on heikko tai        sisältävä syväesiintymä. Molempien tutkimuksia
13681: epävarma. Esimerkiksi muutamilla kultaesiinty-         jatketaan.
13682: 196
13683: 
13684:     Koboltin kaivostuotanto päättyi v. 1987,         loginen kokonaisuus. Kolarin Karhujupukan
13685: mutta kobolttisuolojen tuotanto, joka on ollut n.    ympäristön titaani-rauta-vanadiiniesiintymien
13686: 1 000 tonnia vuodessa, jatkuu. Taloudellisia         arviointityöt ovat valmistuneet.
13687: esiintymiä ei ole tiedossa. Suomessa on lähes 2 %       Mineraalikaivosten toiminta on ollut vakaata
13688: kromin tunnetuista esiintymistä. Nykyiset kro-       viime vuosina ja tuotanto on ollut n. 13 milj.
13689: mivarat riittävät avolouhintana arviolta 50 vuo-     tonnia vuodessa. Mineraalikaivokset tuottavat
13690: deksi, ja jos maanalainen louhinta osoittautuu       kalkkikiveä, apatiittia, kvartsia, maasälpää ja
13691: kannattavaksi, malmia riittää ehkä 150 vuodek-       talkkia. Keskeisten teollisuusmineraalien osalta
13692: si. Kemin kromikaivos tuottanee malmia arviol-       tunnetut kalkkivarat riittävät useita kymmeniä
13693: ta miljoona tonnia vuodessa. Rautuvaaran kai-        vuosia. K vartsi on määrältään käytännössä eh-
13694: voksen sulkeminen vuoden 1988lopussa merkit-         tymätön. Siilinjärven kaivoksen apatiittivarat
13695: si rautarikasteen tuotannon päättymistä Suo-         riittävät vähintään 50 vuotta. Tärkeimmät teol-
13696: messa. Uusia kaivoksia ei ole näköpiirissä, joten    lisuusmineraalien reserviesiintymät ovat Sokliu
13697: rautarikastetta ei tuoteta enää Suomessa.            apatiitti ja Virtasalmen kaoliini, jotka kuitenkin
13698:     Kotimaisen perusmetallien tuotannon ylläpi-      ovat toistaiseksi epätaloudellisia.
13699: tämiseksi rikasteiden saannin turvaaminen on            Valtion omistamien kaivoslain
13700: tärkeää. Se voi tapahtua kaivosten hankkimisel-      mukaisten esiintymien myynti.
13701: la ulkomailta, pitkäaikaisten rikasteiden tuonti-    Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on val-
13702: sopimusten solmimisella tai selvittämällä yhteis-    voa valtion etua ja oikeutta löytämiinsä kaivos-
13703: työmahdollisuudet ulkomaisten kaivostoimintaa        lain mukaisiin esiintymiin. Tutkimuskeskus ra-
13704: harjoittavien yritysten kanssa. Rikasteiden saan-    portoi esiintymien tutkimustulokset kauppa- ja
13705: nin turvaamiseen tulevina vuosina pyritään           teollisuusministeriölle, joka järjestää tarjouskil-
13706: myös tehostamalla malminetsintää teollisuudes-       pailun. Esiintymän myynnistä päättää valtioneu-
13707: sa käytettävien metallien ja muiden teollisuuden     vosto kauppa- ja teollisuusministeriön esittelys-
13708: tarvitsemien strategisten metallien osalta.          tä. Valtion omistamia esiintymiä on vuoteen
13709:     Geologian tutkimuskeskuksen mukaan mal-           1988 saakka voitu luovuttaa ensisijaisesti vain
13710: minetsintä perustuu tieteellisen tutkimuksen         valtionyhtiöille lain (174/40) perusteella. Hinta ei
13711: tuottamiin malmimalleihin. Se tukeutuu geotie-       tällöin muodostunut vapaan kilpailun perusteel-
13712: toja yhdistämällä tehtyyn malmiennusteeseen,         la. Lakia muutettiin v. 1988 (965/88) siten, että
13713: taloudellisuuslaskelmiin sekä monipuoliseen pe-      valtion omistamia esiintymiä voidaan luovuttaa
13714: rustutkimukseen. Malminetsinnän tehtävänä on         kotimaisille yrityksille. Koska alan yrityksiä on
13715: paikantaa ja inventoida kallioperän raaka-ainei-     vähän, ei todellista tarjouskilpailua ole juuri-
13716: ta elinkeinoelämän käyttöön. Myös teollisuus-        kaan syntynyt. Pääsyynä tähän on ollut kuiten-
13717: mineraaliesiintymiä on löydetty huomattavasti        kin myynnissä olleiden esiintymien pieni koko ja!
13718: ja hyödynnetty varsin runsaasti viime vuosikym-      tai alhaiset pitoisuudet. Vasta esiintymä, jonka
13719: meninä.                                              arvo olisi huomattava ja kannattavuus varmalla
13720:     Kertomusvuonna Etelä-Suomessa tutkittiin         pohjalla, aikaansaisi todellisen hintakilpailun.
13721: Kankaanpään kupariaihetta ja Hämeenkyrön             Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ETA-
13722: sinkkiaihetta. Kultatutkimukset keskittyivät         sopimuksen toteutuminen lisää todennäköisesti
13723: Hämeeseen Valkeakoskelle ja Nokialle. Väli-          ulkomaisten yritysten kiinnostusta kaivosalaa
13724: Suomen malminetsintä painottui Etelä-Savoon,         kohtaan, koska tällöin kaivoslaista poistettaisiin
13725: Keski-Pohjanmaalle, Kuhmo-Suomussalmi -vyö-          ulkomaisia yrityksiä koskevat erityisrajoitukset.
13726: hykkeelle ja Ilomantsiin. Ilomantsissa etsittiin         Kaivosesiintymiä myytäessä käytetään taval-
13727: kultaa, muissa lisäksi perusmetalleja. Rantasal-     lisesti kahta menettelyä. Pienet, lyhytaikaiset
13728: men Osikonmäellä paikannettiin kairauksilla          esiintymät, joiden nopea käyttöönotto on toden-
13729: uusi kalliomassaltaan n. 100 000 tonnin kultapi-     näköinen, myydään tavallisesti etukäteismaksul-
13730: toinen esiintymä. Keski-Raution batoliittialueen     la. Jos taas esiintymä on suuri ja kannattavuus
13731: ympäristössä tutkittiin alueen monimetallimal-       näyttää epävarmalta, esiintymästä maksetaan
13732: miviitteitä. Kuhmossa on tutkittu Suomussal-         pienehkö maksu oikeuksia siirrettäessä. Mikäli
13733: men Housuvaaran kultakriittistä aluetta.             esiintymän tuotanto alkaa, maksetaan siitä vuo-
13734:     Pohjois-Suomessa tärkeä tavoite on erityisesti   sittain louhitun malmin määrän mukainen mak-
13735: kulta- ja piatinametallien esiintymien paikanta-     su. Yhteensä maksut ovat enimmällään muuta-
13736: minen. Savukosken Akanvaarassa on paikannet-         mia kymmeniä miljoonia markkoja yhden esiin-
13737: tu uusi piatinametallien kannalta otollinen geo-     tymän osalta.
13738:                                                                                                  197
13739: 
13740:    Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun sel-   sijainti ja maksuperusteet ilmenevät seuraavasta
13741: vityksen mukaan valtioneuvosto on v. 1985-91        taulukosta:
13742: myynyt kuusi malmiesiintymää, joiden ostaja,
13743: 
13744: Esiintymä                               Ostaja                   Vuosi     Maksu
13745: 
13746: Talvivaara (nikkeli-sinkki),            Outokumpu Oy             1985      100 000 mk+ vuosimak-
13747: suuri ja köyhä, nyt                                                        su louhinnasta
13748: epätaloudellinen                                                           yht. n. 20 Mmk
13749: 
13750: Pirilä (kulta),                         Malmikaivos              1987     Louhinnasta olisi mak-
13751: pieni esiintymä                         Oy (palaut-                       settu yht. 700 000 mk,
13752:                                         tanut valtiolle)                  jos yhtiö olisi lu-
13753:                                                                           nastanut option
13754: 
13755: Rauhala (sinkki-kupari),                 Outokumpu Oy            1989      100 000 mk+ toimin-
13756: pieni, kapea, lyhytaikainen                                                nan alettua 300 000 mk
13757: 
13758: Kuusamo (kulta),                         Outokumpu Oy            1990      500 000 mk + 1,5 mk/tn
13759: pieniä, pitoisuus hyvä                   Finnmines Oy                      eli n. 0, 7 Mmk
13760: 
13761: Pahtavaara (kulta),                      Terra Mining Oy         1991      500 000 mk + 1,5 mk/tn
13762: pieni, pitoisuus hyvä                                                      eli n. 3,0 Mmk
13763: 
13764: Virtasalmi (kaoliini),                   Kemira Oy               1991      260 000 mk + 1 mk/tn
13765: määrät suurehkoja,                                                         elin. 15 Mmk
13766: laatu tyydyttävä
13767: 
13768: 
13769: 
13770:    Esiintymiä ei ole toistaiseksi otettu tuotan-    siten, että vain suurimpien esiintymien luovutta-
13771: toon, mutta Kuusamon ja Pahtavaaran osalta          misesta päättäisi valtioneuvosto.
13772: ratkaisu saattaa tapahtua lähiaikoina. Ministe-         Geologian tutkimuskeskus on pitänyt epä-
13773: riön ilmoituksen mukaan myyntihinnat ovat           kohtana sitä, että nykyisen lainsäädännön mu-
13774: määräytyneet tarjouskilpailun perusteella. Mi-      kaan tutkimuskeskus ei voi tehdä yhteistyötä
13775: käli esiintymät johtavat kaivostoimintaan, niin     mahdollisen ostajan kanssa esiintymän laadun
13776: muutamien esiintymien osalta myyntihinta kat-       ja arvon määräämiseksi. Tutkimuskeskus ei
13777: taa tutkimuskustannukset Sen sijaan pienistä        myöskään voi markkinoida valtaamiaan esiin-
13778: esiintymistä kertyvät maksut eivät kata kustan-     tymiä eikä antaa asiantuntija-apua uusille yrit-
13779: nuksia.                                             täjille. Nykyinen käytäntö estää tutkimuskes-
13780:    Malmitutkimus ei yleensä johda kovin usein       kusta kehittämästä asiakkaiden tarpeita hyö-
13781: suurten, hyvälaatuisien ja kannattavien esiinty-    dyntävää toimintaa. Lisäksi se vähentää tutki-
13782: mien löytymiseen. Näitä esiintymiä on kuitenkin     muskeskuksen arvovaltaa ja vaikuttaa kieltei-
13783: löydetty ja niiden metallisisällön arvo enimmäl-    sesti keskuksen ulkoiseen kuvaan alan asiantun-
13784: tään on ollut kymmeniä miljardeja markkoja.         tijalaitoksena.
13785: Tämän johdosta ministeriö pitää nykyisenkal-            Maamme lähes kaikki toiminnassa olevat me-
13786: taista kaivoslainsäädäntöä tarpeellisena. Lain-     tallikaivokset lopettavat toimintansa vuosisadan
13787: säädännön muuttaminen siten, että harkinnan         loppuun mennessä. Useimmissa kaivoksissa tunne-
13788: mukaan voitaisiin esiintymiä tarjota myös ulko-     tut malmivarat loppuvat, mutta myös teollisuuden
13789: maisille yrityksille lisäisi kilpailua myös tällä   kustannustason nousu on kohottanut malmien lou-
13790: alalla. Samalla on tarkoituksenmukaista siirtää     hittavuuspitoisuuden kannattavuusrajaa. Tämä
13791: esiintymän luovutusta koskeva päätösvalta val-      heikentää alan työllisyyttä ja tuotantomme raaka-
13792: tioneuvostotta kauppa- ja teollisuusministeriölle   aineomavaraisuutta ja lisää malmirikasteiden
13793: 198
13794: 
13795: tuontitarvetta. Mineraalisten raaka-ainevarojen         tymiä, joiden taloudellista tuotantoa on kaikin
13796: varaan rakentuvan kaivostoiminnan merkitys              tavoin hyödynnettävä mm. edistämällä pienimuo-
13797: Pohjois-Suomessa on ollut suhteellisesti suurempi       toista kaivostoimintaa ja luomalla edellytykset
13798: kuin muualla Suomessa. Tämän vuoksi kaivostoi-          alan vapaalle kilpailulle ja myös ulkomaisille yri-
13799: minnanjatkuva väheneminen pahentaa entisestään          tyksille.
13800: alueen heikkoa työllisyystilannetta ja aiheuttaa            Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtion
13801: vakavia taloudellisia ongelmia kaivospaikkakun-         omistamien esiintymien markkinoinnin, myynnin
13802: nille, koska korvaavan tuotannon luominen nykyi-        ja luovutuksen hallinnollista menettelyä tulee ke-
13803: sessä taloudellisessa tilanteessa on erityisen vai-     hittää entistä joustavammaksi ja tarkoituksenmu-
13804: keaa.                                                   kaisemmaksi. Esiintymän luovutusta koskeva pää-
13805:     Valtiontilintarkastajien mielestä tässä tilan-      tösvalta on aiheellista siirtää pääsääntöisesti val-
13806: teessa, kun kaivostoiminta maassamme on jo huo-         tioneuvosto/ta kauppa- ja teollisuusministeriölle.
13807: lestuttavasti vähentynyt, tulee kaikki alan taitotie-   Myös Geologian tutkimuskeskuksen asemaa alan
13808: to saattaa parhaalla tavalla käyttöön kehittämällä      asiantuntijalaitoksena on selkeytettävä ja vahvis-
13809: malminetsintään liittyvää teknologiaa, malmitut-        tettava. Tämän vuoksi on mm. selvitettävä laitok-
13810: kimusta ja malmien jalostusmenetelmiä. Korkea-          sen mahdollisuudet osallistua valtaamiensa kai-
13811: koulujen, tutkimuslaitosten ja kaivosyhtiöiden vä-       voskivennäisten valtausoikeuksien markkinointi-,
13812: listä yhteistyötä tulee tehostaa. Kansantaloudelle      sopimus- ja myyntimenettelyä koskevaan päätök-
13813: on edelleen tärkeää että malmi-ja mineraaliesiin-       sentekoon. Tutkimuskeskuksen lähivuosien toi-
13814: tymät tutkitaan tarkoin, jotta kaivostoimintaan         minnassa on mineraalivarojen löytäminen asetet-
13815: soveltuvat mineraalilöydökset voitaisiin tehok-          tava keskeiseksi tulostavoitteeksi. Tämä edellyt-
13816: kaasti hyödyntää. Maassamme tunnetaan jo nyt             tää voimavarojen tehostamista ja toiminnan tulok-
13817: lukuisia pieniä ja suhteellisen rikkaita malmiesiin-    sellisuuden ja vaikuttavuuden korostamista.
13818:                                                                                                        199
13819: 
13820: 
13821: 
13822: 
13823:                      Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
13824: 
13825:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-      KETI-tilaston mukaan 53 250. Yleissairaaloiden
13826: kastuksen sosiaali- ja terveysministeriössä            osuus sairaansijoista oli 35 %, mielisairaaloiden
13827: 6.3.1992, sosiaali- ja terveyshallituksessa            20 % ja terveyskeskusten 44 %. Kun otetaan
13828: 29.11.1991, Lapin sairaanhoitopiirin kuntainlii-       huomioon myös terveyskeskusten erikoislääkä-
13829: tossa 3.10.1991, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoi-          rien johtamat yksiköt, vajaa puolet laitoshoidon
13830: topiirin kuntainliitossa 24.10.1991 ja Raha-auto-      kokonaiskapasiteetista on luettavissa somaatti-
13831: maattiyhdistyksessä 3.6.1992.                          seksi (siis ei psykiatriseksi) erikoissairaanhoi-
13832:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat        doksi. Terveyskeskusten erikoissairaanhoidon
13833: perehtyneet terveydenhuollon porrastetun palve-        osuus kaikista sairaansijoista oli v. 1990 runsaat
13834: lurakenteen toimivuuteen, lastensuojelun tilaan        10 % eli viidennes koko somaattisesta erikoissaif
13835: ja kehittämistarpeisiin, sosiaalimenojen kehityk-      raanhoidosta.
13836: seen ja Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksen             Somaattista erikoissairaanhoitoa annetaan lä-
13837: toimivuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriöön         hinnä yleissairaaloissa ja erikoislääkärien johta-
13838: tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä on lisäksi          missa terveyskeskussairaaloissa. Jälkimmäiset
13839: käsitelty valtionosuusuudistuksen vaikutusta           keskittyvät pääosin suuriin kaupunkeihin. Näi-
13840: hallinnonalan ohjaukseen ja mielenterveyslain          den yhdistetty kapasiteetti on laajoja alueita tar-
13841: toimivuutta lasten ja nuorten kohdalla.                kastellen yhdenmukainen Helsingin (HYKS),
13842:                                                        Turun (TYKS) ja Tampereen (TAYKS) yliopis-
13843:                                                        tollisten sairaaloiden vastuualueilla. Yksittäisistä
13844:        Sosiaali- ja terveysministeriö                  sairaanhoitopiireistä on somaattisen erikoissai-
13845:                                                        raanhoidon kapasiteetti suuri Pohjois-Pohjan-
13846:    Terveydenhuollon palvelurakenne. Suomen ter-        maan, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-
13847: veydenhuollon palvelurakenne on kaksiportai-           Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä.
13848: nen siten, että perusterveydenhuollosta eli ns.        Vastaavasti kapasiteetti on muuta maata pie-
13849: kansanterveystyöstä huolehtivat kunnat tai eri-        nempi Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa, erityises-
13850: tyiset kansanterveystyön kuntainliitot ja vaati-       ti Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen
13851: vammasta erikoissairaanhoidosta erityiset sai-         ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.
13852: raanhoitopiirit                                           Psykiatristen sairaansijojen määrä on sairaan-
13853:    Erikoissairaanhoito jakaantuu yleissairaala-        hoitopiireissä hyvin epäyhtenäinen. Runsaasti
13854: toimintaan ja mielenterveystyöhön. Suurin osa          psykiatrisia sairaansijoja väestömäärään nähden
13855: mielenterveystyön palveluista hoidetaan erityi-        oli v. 1990 vielä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hä-
13856: sissä mielisairaaloissa ja paikallisissa mielenter-    meen, Vaasan ja Etelä-Savon sairaanhoitopii-
13857: veystoimistoissa. Osittain mielenterveystyötä          reissä. Psykiatrisia sairaansijoja ei ole ollenkaan
13858: tehdään myös yleispsykiatrian piirissä yleissai-       Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ja sangen vähän
13859: raaloissa.                                             Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Länsi-
13860:    Yleissairaalatoiminnassa erikoissairaanhoito        Pohjan sairaanhoitopiireissä. Psykiatrian hoito-
13861: on mielenterveystyötä porrastetumpaa. Palvelu-         tilannetta tulisikin ilmeisesti tarkastella suurem-
13862: ja tarjotaan alue- ja paikallissairaaloissa, keskus-   pina kokonaisuuksina kuin pelkästään sairaan-
13863: sairaaloissa ja yliopistollisissa keskussairaalois-    hoitopiireinä ainakin niillä alueilla, joilla palve-
13864: sa. Joissakin tapauksissa ovat eräät yliopistolli-     lujen järjestely on aiemmin ollut muulla, laajem-
13865: set keskussairaalat vielä erikoistuneet erityista-     malla aluepohjalla.
13866: pauksiin.                                                 Vuonna 1989 terveydenhuollon laitoksista
13867:     Vuonna 1990 sairaansijoja oli käytössä             kotiutettujen potilaiden hoito tuli maksamaan n.
13868: 200
13869: 
13870: 16 mrd. mk. Vajaa puolet kokonaiskustannuk-               Painopisteen siirtämistä laitoshoidosta avo-
13871: sista (47 %) aiheutui yleissairaaloiden toiminnas-    hoitoon on määrätietoisesti tavoiteltu erityisesti
13872: ta, vajaa neljännes sekä mielisairaaloiden että       psykiatriassa, sillä psykiatristen sairaansijojen
13873: terveyskeskusten potilashoidosta ja n. 5 % mui-       määrä on ollut Suomessa poikkeuksellisen kor-
13874: den, lähinnä yksityisten laitosten toiminnasta.       kea muihin maihin verrattuna.
13875:    Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuol-          Sosiaali- ja terveyshallituksen lausunnon mu-
13876: lon suunnitelmaan vuosiksi 1992-1996 sisältyy         kaan psykiatristen sairaansijojen määrä on ke-
13877: myös palvelurakenteen muuttamista koskeva             hittynyt sairaalatilaston valossa suotuisasti. Kun
13878: yleinen tavoite. Sen mukaan sosiaali- ja tervey-      mielisairaaloiden sairaansijamäärä oli v. 1982
13879: denhuollon palvelurakennetta on muutettava            18 492, oli se v. 1989 enää 11 779 ja v. 1990
13880: kunnittain siten, että sosiaali- ja terveydenhuol-    11 278. Luvut eivät kuitenkaan lausunnon mu-
13881: lon perus- ja erityispalvelujen saatavuus turva-      kaan ole suoraan vertailukelpoisia, sillä 1980-
13882: taan ensisijaisesti avohuollossa ja kotihoidossa.     luvulla on siirretty mielisairaaloiden sairaansijo-
13883: Laitoshoidon tarvetta pyritään vähentämään            ja yleissairaaloiden sairaansijoiksi. On kuitenkin
13884: tehostamalla ennalta ehkäiseviä toimia ja ko-         vaikea muodostaa kuva siitä, minkä asteista
13885: tona selviytymistä tukevia palveluja. Palvelura-      psykiatrisen laitoshoidon purkaminen on ollut
13886: kenteen muuttamiseksi välttämättömät avo-             1980-luvulla ja mitkä ovat olleet sen kustannus-
13887: huollon kehittämistä tukevat ratkaisut otetaan        vaikutukset.
13888: huomioon sekä rakennushankkeiden aloittami-               Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -tavoiteohjel-
13889: sessa että henkilöstövoimavarojen kohdentami-         massa on psykiatrian laitoshoidon tavoitteeksi
13890: sessa.                                                asetettu kaksi sairaansijaa tuhatta asukasta koh-
13891:     Palvelurakenteen kehittämis-                      ti. Psykiatrian hoitokapasiteetti on sairaanhoito-
13892: t a r p e e t. Sosiaali- ja terveysministeriön lau-   piireittäin hyvin epäyhtenäinen. Jos tilannetta
13893: sunnon mukaan useissa tutkimuksissa on todet-         tarkastellaan lääneittäin, on kuva yhtenäisempi.
13894: tu, että terveydenhuollon palvelurakenne ei ole       Tällöin voidaan katsoa, että ylikapasiteetin
13895: kehittynyt aiempien tavoitteiden mukaisesti. On       alueet kompensoivat matalan kapasiteetin aluei-
13896: arvioitu, että rakennetta muuttamalla saataisiin      ta. Vuoden 1990 määrästä täytyy sosiaali- ja
13897: merkittäviä säästöjä hoidon tasosta tinkimättä.       terveyshallituksen mukaan karsia vielä n. 1 500
13898: Muutoksen hitaus aivan viime aikoihin asti ei         sairaansijaa. Suurin karsintatarve on Vaasan ja
13899: ministeriön mukaan ilmeisesti ole johtunut ta-        Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä (660
13900: voitteiden kyseenalaistamisesta vaan pikemmin-        sairaansijaa). Merkittävää vähennystä tarvitaan
13901: kin siitä, ettei muutoksen tarvetta ole aiemmin       vielä Pirkanmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen sai-
13902: koettu pakottavaksi sellaisessa taloudellisessa       raanhoitopiireissä, Pohjois-Savossa, Pohjois-
13903: tilanteessa, jossa ongelmia on voitu ratkoa koh-      Karjalassa ja Turun ja Porin läänissä, vähäisem-
13904: deotamaHa lisävoimavaroja. Osittain tähän on          pää karsintaa Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja
13905: vaikuttanut myös tavoitteiden täsmentymättö-          Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Eräil-
13906: myys ja tietojen riittämättömyys, mutta myös          lä alueilla on tavoitetta haluttu laskea jopa
13907: yhteistyökäytäntöjen kehittymättömyys.                yhteen sairaansijaan tuhatta asukasta kohti.
13908:                                                           Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa
13909:     Ministeriön mukaan laitoshoidon ja avohoi-        on asetettu yleissairaaloiden sairaansijatavoit-
13910: don palvelurakennetta voidaan muuttaa hyvin-
13911:                                                       teeksi 3,5-3,9 sairaansijaa tuhatta asukasta
13912: kin paljon jo nykyisten voimavarojen rajoissa.
13913:                                                       kohti. Eräissä Euroopan maissa tavoite on pie-
13914: Jos myös aiemmin suunnitelmiin sisällytetyt lisä-
13915:                                                       nempi eli kolme sairaansijaa tuhatta asukasta
13916: voimavarojen tarpeet kohdistetaan palvelura-          kohti. Ohjelman ylin tavoitetaso ylittyy eri alueet
13917: kenteen muuttamiseen, niin varsinaisesti tämä         huomioon ottaen n. 700 sairaansijalla. Ylitys on
13918: muutos ei vaatisi kunnissa paljoakaan täysin
13919: uusia voimavaroja.                                    selvin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä,
13920:                                                       huomattava myös Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan
13921:     Sosiaali- ja terveyshallituksen mukaan suuret     sairaanhoitopiirien alueella sekä pienempi Poh-
13922: vaihtelut kustannusten muodostumisessa toi-           jois- ja Etelä-Savossa sekä Turun ja Porin läänis-
13923: saalta laitosten ja toisaalta kuntien välillä viit-   sä. Jos mukaan lasketaan myös erikoislääkäri-
13924: taavat siihen, etteivät nykyjärjestelyt ole aina      jobtoinen terveyskeskusten sairaanhoito, koros-
13925: optimaaliset. Samantyyppistenkin kuntien ter-         tuu tavoitetason ylitys Helsingissä ja Uudella-
13926: veydenhoitomenot voivat erota huomattavasti           maalla, Kymenlaaksossa, Turun ja Porin läänis-
13927: toisistaan.                                           sä, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla.
13928:                                                                                                         201
13929: 
13930:    Perusterveydenhuollossa on laitospaikkami-        mukaan tulisi ensisijaisesti harkita korkeatasoi-
13931: toitus sosiaali- ja terveyshallituksen mukaan        sen erikoissairaanhoidon vähentämistä terveys-
13932: maan eri alueilla yllättävän yhtenäinen ja siinä     keskuksissa ja vapautuvan kapasiteetin käyttöä
13933: on lisäksi otettu huomioon sairastavuuserot.         perushoitoon, vapautuvan mielisairaalakapasi-
13934: Tavoitenormeja perusterveydenhuollon laitos-         teetin suunnitelmallista käyttöä vanhustenhuol-
13935: paikkamäärille ei ole asetettu.                      toon ja laitoshoitoa korvaavien järjestelyiden,
13936:    Työnjako terveyskeskusten ja sairaanhoito-        hoivakotien, palveluasuntojen yms. kehittämistä
13937: piirien kesken on sosiaali- ja terveysministeriön    ja luomista sekä vanhusten kotihoidon tukimuo-
13938: mukaan toimivalla pohjalla. Osa ongelmistajoh-       tojen kehittämistä.
13939: tuu siitä, että erikoissairaanhoidossa joudutaan         Ministeriö asettit kertomusvuodenjoulukuus-
13940: hoitamaan terveyskeskuksille kuuluvia tehtäviä,      sa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää so-
13941: lähinnä järjestämään pitkäaikaissairaanhoitoa.       siaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen toi-
13942: Ongelma on selvimmin näkyvissä Helsingin seu-        mivuutta, taloudellisuutta ja muutostarpeita.
13943: dun terveydenhoidossa, jossa erikoissairaanhoi-      Työryhmän tulee tehdä ehdotukset toimenpide-
13944: to painottuu huomattavasti Helsingin kaupun-         ohjelmaksi, jolla valtakunnallista sekä lääni- ja
13945: gin terveyskeskussairaaloihin.                       kuntakohtaista palvelurakennetta ja mitoituspe-
13946:    Pitkäaikaishoitoa ja hoivaa annetaan ministe-     rusteita voitaisiin parantaa, sekä arvioida ehdo-
13947: riön mukaan edelleen liian korkealla ja kalliilla    tusten kustannusvaikutukset, koulutustarpeet ja
13948: hoidon porrastustasolla. Terveydenhuollon lai-       muut toteuttamisedellytykset. Työryhmän mää-
13949: toksissa on eräiden arvioiden mukaan jatkuvasti      räaika päättyy 31.12.1992.
13950: n. 30 000 kansalaista hyvin pitkäaikaisessa, yli         S a i r a a 1 a 1 i i t t o. Sairaalaliiton mielestä
13951: puoli vuotta kestävässä laitoshoidossa. Suurin       maamme terveydenhuoltojärjestelmä on kan-
13952: osa heistä on mielisairaaloissa ja terveyskeskuk-    sainvälisesti katsoen toimiva ja menoiltaan mui-
13953: sissa, mutta yleissairaaloistakin kotiutetaan täl-   hin kehittyneisiin maihin verrattuna keskihintai-
13954: laisia potilaita vuosittain n. 800. Vaikka nämä      nen tai jopa halpa. Sen palvelut jakautuvat
13955: potilaat muodostavatkin vain prosentin kaikista      melko tasaisesti maan eri osiin ja ovat tasapuo-
13956: hoidetuista, vievät he yli puolet vuoden aikana      lisesti kaikkien käytössä sosioekonomisesta ase-
13957: kotiutettujen potilaiden hoitopäivistä ja 39 %       masta riippumatta. Teknologialtaan, varusteil-
13958: kustannuksista.                                      taan ja henkilökunnan koulutukseltaan tervey-
13959:    Ministeriö huomauttaa myös, että pitkäai-         denhuoltojärjestelmämme on huippuluokkaa.
13960: kaishoidossa on ainakin osittain kyse alueellises-      Perusterveydenhuollon ja sairaaloiden väli-
13961: ta palvelujen organisoinnista, painotuksesta ja      nen työnjako ja yhteistyö on Sairaalaliiton mu-
13962: toimintakulttuurista. Sairaansijojen määrä oh-       kaan tullut yhä toimivammaksi. Toiminnalliset
13963: jaa voimakkaasti laitosten käyttöä ja voi osal-      ratkaisut vaihtelevat kuitenkin alueellisesti ja
13964: taan jarruttaa myös korvaavien hoito- ja hoiva-      paikallisesti. Yhtä ainoaa ja oikeaa mallia ei ole
13965: ratkaisujen järjestämistä. Ministeriön mukaan        olemassakaan eikä sellaiseen tule pyrkiä. Sairaa-
13966: on tarpeen erikseen selvittää, kuinka suuri osa      laliiton mukaan joustavuus, sujuvat palvelut,
13967: terveydenhuoltolaitoksien pitkäaikaishoidosta        tehokkuus ja taloudellisuus innovoivat ja johta-
13968: voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisemmin         vat erilaisiin ratkaisuihin.
13969: muulla tavalla ja halvemmilla ratkaisuilla. Kor-         Sairaaloiden kannalta hyvin toimiva ja am-
13970: vaavissa järjestelyissä tarvitaan myös sosiaa-       mattitaitoinen terveyskeskus on ehdottoman tär-
13971: lialan toimia, hoivakoteja, palveluasuntoja ja       keä. Terveyskeskukset ovat viime aikoina pysty-
13972: kotihoidon tukemista.                                neet yhä paremmin ottamaan jatkohoitoon poti-
13973:    Väestön ikääntyminen lisää painetta pitkäai-      laita sairaaloista. Siitä huolimatta aluesairaalois-
13974: kaishoivan ja -hoidon kehittämiseen. Sosiaali- ja    sa, psykiatrisissa sairaaloissa ja osin myös kes-
13975: terveyshallituksen lausunnon mukaan vanhojen         kussairaaloissa on edelleen potilaita, jotka eivät
13976: ikäluokkien määrän lisääntyminen väestössä ai-       tarvitse enää erikoissairaanhoitoa eivätkä aina
13977: heuttaa n. 10 % potentiaalisen lisäyspaineen         edes terveyskeskuksenkaan palveluja.
13978: vuosikymmenessä niiden sairauksien hoitoon,             Terveydenhuollon porrastus on valtaosin
13979: jotka ovat ko. ikäryhmille tyypillisiä. Kalliista    osaamisen porrastusta. Tämän vuoksi ei ole
13980: pitkäaikaishoidosta terveydenhoidon liian kor-       järkevää vastedeskään hajauttaa erikoislääkäri-
13981:  kealla porrastuksen tasolla on päästävä eroon ja    palveluja terveyskeskuksiin suuria kaupunkeja
13982:  paneuduttava määrätietoisesti korvaavien hoito-     lukuun ottamatta. Sairaalaliiton mukaan on
13983: ja hoivamuotojen selvittämiseen. Lausunnon           kuitenkin ilmeistä, että 'tällaiset pyrkimykset li-
13984: 202
13985: 
13986: sääntyvät uuden valtionosuusjätjestelmän synty-       risesta hoidosta tuleville , kehitysvammaisille ja
13987: misen ja keskitetyn suunnittelujätjestelmän ha-       kodittomille vanhuksille tulee lisätä palvelukes-
13988: joamisen mukana. Tällöin päällekkäiset toimin-        kuksia, palvelukoteja sekä palvelu- ja tukiasu-
13989: not ja menot lisääntyisivät.                          mista. Samoin tulee monipuolistaa nykyisten
13990:    Toimiakseen tehokkaasti ja taloudellisesti sai-    hoitopaikkojen käyttöä.
13991: raalat tarvitsevat Sairaalaliiton lausunnon mu-           Kotona selviytymistä ja sitä tukevia koti- ja
13992: kaan suuren määrän potilaita. Jos niillä ei ole       sairaanhoitopalveluja tulee kehittää yhdessä pe-
13993: riittävää määrää potilaita, monet aluesairaalat ja    rusterveydenhuollon ja vapaaehtoisjätjestöjen
13994: pienet keskussairaalat eivät voi toimia nykyiseen     kanssa. Omassa kodissa asumista ja selviytymis-
13995: tapaan tulevaisuudessa. Noin 100 000 asukasta         tä mahdollisimman pitkään on tuettava asumis-
13996: on liian vähän, jos merkittävä osa erikoissai-        ja ympäristöolosuhteita parantamalla. Edellä
13997: raanhoidon palveluista hankitaan yksityiseltä         mainituilla toimilla voidaan Sairaalaliiton mie-
13998: sektorilta tai oman sairaalan ulkopuolelta. Tä-       lestä poistaa terveyskeskuksista ja sairaaloista
13999: män vuoksi on Sairaalaliiton mukaan tärkeää,          siellä tarpeettomasti jatkohoito- tai -hoivapaik-
14000: että aluesairaalat ja pienet keskussairaalat hoita-   koja odottavia potilaita.
14001: vat alueensa lähes kaikki erikoissairaanhoitoa            Uusi valtionosuusjätjestelmä on Sairaalalii-
14002: tarvitsevat potilaat. Muutoin palvelut siirtyvät      ton mielestä tarpeen ja järkeistää nykyisiä ra-
14003: taas suuriin kaupunkikeskuksiin.                      kenteita. Samalla se mahdollistaa sen, että
14004:     Erikoissairaanhoidon määrä on sinänsä riittä-     kunnat ja terveyskeskukset alkavat etsiä yksit-
14005: vä ja eräissä sairaanhoitopiireissä kapasiteettia     täisiä halpoja ratkaisuja ja keinoja oman
14006: on liikaakin. Ylikapasiteettia ollaan purkamassa      alueen ulkopuolelta tai että niitä jätjestetään
14007: ja tatjoamassa muuhun käyttöön esim. eräiden          itse. Myös sairaaloiden kustannuslaskentaa ja
14008: mielisairaaloiden ja entisten tuberkuloosisairaa-     hinnoittelua on pakko uudistaa. Kalliit päivys-
14009: loiden kohdalla. Erikoissairaanhoitonsa ylimää-       tykseen, koulutukseen ja sairaalan infrastruk-
14010: räistä kapasiteettia purkavat mm. Etelä-Katja-        tuurin ylläpitoon kuluvat menot eivät enää tu-
14011: lan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan,            levaisuudessa kuormita tavanomaisia palveluja.
14012: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Helsingin ja Uu-          Näin kunnalliset sairaalat hakevat tasavertaiset
14013: denmaan sairaanhoitopiirit Pulmana kuitenkin          kilpailuedellytykset yksityissektorille, joka eri-
14014: on, että kaikille vanhoille sairaaloille ei edes      tyisesti muutosvaiheessa kuitenkin keskittyisi
14015: saneerattuina löydy uutta käyttöä. Sairaalaliiton     ainoastaan kannattavimpiin toimintoihin. Toi-
14016: mukaan osaa vanhoista sairaalakiinteistöistä ei       saalta on Sairaalaliiton mielestä hyvä, että te-
14017: kannata enää ryhtyä kotjaamaan.                       hokas ja tuottava yksityissektori pakottaa sai-
14018:     Sairaalaliitto viittaa lausunnossaan joihinkin    raalat ja samalla itsensä hintakilpailuun. Tä-
14019: viimeaikaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan ny-        hän asti yksityinen terveydenhuolto on ollut
14020: kyinen terveydenhuollon palvelurakenne ei             osa suljettua sektoria.
14021: vastaa käyttäjien palvelujen tarvetta. Palvelu-           Sairaanhoitopiirit ja sairaalat ovat liiton mu-
14022: jen käyttö painottuu edelleen liiaksi erikoissai-     kaan nopeasti ja voimakkaasti reagoineet jäsen-
14023: raanhoitoon ja laitoshoitoon. Terveydenhuol-          kuntiensa viimeaikaiseen kiristyneeseen talou-
14024: lon jätjestelmästä puuttuvat suurelta osin            teen. Sairaalaliiton selvityksen mukaan 12 sai-
14025: hoivaa ja huolenpitoa antavat palvelut, jotka         raanhoitopiirin, HYKS:n ja Lastenlinnan käyt-
14026: sijoittuisivat terveyskeskuksen ja vanhainkodin       tömenot kasvavat v. 1992 vähemmän kuin 3,5 %,
14027: väliin tai kodin ja vanhainkodin/terveyskes-          eli niiden menot vähenevät reaalisesti. Kahden
14028: kuksen väliin.                                        sairaanhoitopiirin menot vähenevät nimellisesti-
14029:     Este terveydenhuollon porrastuksen onnistu-       km. Tämä vaatii kuitenkin runsaasti erilaisia
14030: miselle on Sairaalaliiton mielestä sosiaalihuollon    uudistuksia, joilla sairaanhoitopiirit osoittavat,
14031: porrastuksen epäonnistuminen. Vanhusten ja            että julkisia menoja voidaan hallita ja niiden
14032: vammaisten palvelut on jätjestetty monesti liikaa     kasvu voidaan sopeuttaa käytettävissä oleviin
14033: laitoshuollon pohjalta. Myös sosiaalihuollossa        tuloihin. Kysymyksessä on siis sairaalalaitoksen
14034: tulee kiinnittää huomiota erityisesti vanhusten ja    sisäinen rakenteellinen ja toiminnallinen uudis-
14035: vammaisten avopalvelujen sekä omassa kodissa          tus. Sairaalaliiton mukaan kunnallisen sairaala-
14036: selviytymisen tukemiseen.                             laitoksen on uudistuttava niin hyväksi, ettei
14037:     Vanhusten ja erityisesti dementiaa sairasta-      synny minkäänlaisia paineita rakentaa rinnak-
14038: vien hoito ja hoiva tulee jätjestää pienissä yksi-    kaista tai päällekkäistä yksityistä sairaalalaitos-
14039: köissä tai tehokkaana intervallihoitona. Psykiat-     ta.
14040:                                                                                                      203
14041: 
14042:     Terveydenhuollon                 porrastus         1 000 asukasta kohti huomataan, että kunnittai-
14043: Vaasan 1 äänissä. Valtiontilintarkastajat              set erot ovat varsin suuret.
14044: suorittivat kertomusvuoden lokakuussa tarkas-             Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-
14045: tuskäynnin Vaasan lääninhallitukseen ja sen so-        sen suunnitelman mukaan tulisi pitkäaikaishoi-
14046: siaali- ja terveysosastoon sekä Etelä-Pohjan-          topaikkoja olla 10-12% 75-vuotiaiden määräs-
14047: maan sairaanhoitopiiriin. Tällöin selvitettiin         tä. Ehdoton yläraja on 18%. Nykyisin käytössä
14048: mm. terveydenhuollon porrastusta läänin alueel-        olevista läänin pitkäaikaishoidon laitospaikoista
14049: la.                                                    voisi osaston mukaan v. 2000 vähentää 654
14050:     Vaasan lääni on jaettu erikoissairaanhoidon        paikkaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Täl-
14051: osalta kolmeen sairaanhoitopiiriin, jotka ovat         löin tavoitteena olisi suosituksen mukainen 12%
14052: Vaasan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjan-              75-vuotta täyttäneiden määrästä.
14053: maan sairaanhoitopiirit Piirien keskussairaalat           Psykiatrineo hoito on etenkin Etelä-Pohjan-
14054: sijaitsevat Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella.       maalla ollut varsin laitoskeskeistä. Vielä v. 1981
14055: Vaativaa erikoissairaanhoitoa läänin asukkaille        oli alueella yli 1 600 psykiatrista sairaansijaa,
14056: tarjoavat OYKS, TAYKSja HYKS. Lääninhal-               joiden määrää on voitu selvästi vähentää ja
14057: lituksen sosiaali- ja terveysosaston mielestä Vaa-     siirtää painopistettä avohoidon kehittämiseen.
14058: san läänin sairaalaverkosto on varsin valmiiksi        Esimerkiksi kertomusvuonna lakkautettiin Kos-
14059: rakennettu, kunhan käynnissä oleva Vaasan kes-         kenalan B-mielisairaala, jolloin hävisi yhteensä
14060: kussairaalan laajennus ja saneeraus (kustannus-        314 psykiatrista sairaansijaa ja sairaala toimii
14061: arvio 121 Mmk) valmistuu. Vuonna 1993 on               nyt Seinäjoen terveyskeskuksen 50-paikkaisena
14062: tarkoitus toteuttaa saman hankkeen 99 Mmk              vuodeosastona. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoi-
14063: maksava toinen vaihe. Toholammilla on vireillä         topiirissä oli kertomusvuoden lopussa 683 ai-
14064: terveysaseman perustamiskustannushanke, jota           kuispsykiatrian, 8 lastenpsykiatrian ja 8 nuori-
14065: ei vielä kuitenkaan ole hyväksytty valtakunnalli-      sopsykiatrian sairaansijaa. Kun sosiaali- ja ter-
14066: seen suunnitelmaan.                                    veydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmas-
14067:     Keskeinen terveydenhuollon puute lääninhal-        sa psykiatristen sairaansijojen määräksi suositel-
14068: lituksen sosiaali- ja terveysosaston mielestä on       laan 2, 7 sairaansijaa 1 000 asukasta kohti on
14069: se, että yhdessäkään läänin keskussairaalassa ei       Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä asetettu
14070: toimi geriatrian yksikköä. Koska vanhusten ter-        tavoitteeksi vuodeksi 1996 1,5 sairaansijaa 1 000
14071: veydenhuolto on määritelty yhdeksi merkittä-           asukasta kohti. Psykiatristen sairaansijojen mää-
14072: vimmistä painoaloista, voi erikoisosaamisen            rä olisi tällöin 311. Sosiaali- ja terveysosaston
14073: puute osaston mielestä hidastaa vanhustenhuol-         mukaan psykiatrian laitoshoidon käyttö vaihte-
14074: lon järkevää ja tarkoituksenmukaista kehittä-          lee suuresti kunnittain ja muutamissa Etelä-
14075: mistä Vaasan läänissä.                                 Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa psy-
14076:     Laitoshoidon tarpeen osalta sosiaali- ja ter-      kiatrian hoitopäivien määrä 1 000 asukasta koh-
14077: veysosasto viittaa sosiaali- ja terveyshallituksen     ti on edelleen varsin korkea. Vuonna 1989 oli
14078: valtakunnalliseen tutkimukseen Poisto-projek-          mielisairaanhoidon hoitopäivien osuus kunnan
14079: tiin, jonka mukaan turhaa laitoshoitoa vähentä-        erikoissairaanhoidon kokonaiskäytöstä korkein
14080: mällä ja panostamalla avohoitoon saavutettai-          Viropelissä eli n. 65 %.
14081:  siin suuria rahallisia säästöjä. Samansuuntaisia         Vaasan keskussairaalan alueella oli v. 1981
14082: johtopäätöksiä voi tehdä myös osaston toimitta-        736 psykiatrista sairaansijaa eli 4 sairaansijaa
14083:  masta raportista, joka koskee Järviseudun ja          1 000 asukasta kohti. Sairaansijojen määrää on
14084:  Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntainliit-       tästä vähennetty ja kertomusvuonna niitä oli
14085:  tojen purkautumisen vaikutuksia jäsenkuntien          enää 396 eli 2,3 sairaansijaa 1 000 asukasta
14086:  sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja        kohden. Sairaanhoitopiirissä ei ole vielä nuori-
14087:  palveluihin. Osaston mukaan selvityksestä käy         sopsykiatrista vuodeosastoa, mutta sellainen on
14088:  ilmi, että esim. Lappajärven kunnassa vanhus-         suunniteltu avattavan v. 1994.
14089:  tenhuolto on varsin laitoskeskeistä ja Lestijärvel-      Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ei ole
14090:  lä erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä on         lainkaan omaa psykiatrista sairaalaa, vaan tar-
14091:  niin korkea, että se aiheuttaa tilanteen jatkuessa    vittavat palvelut on ostettu joko Huutoniemen
14092:  ylivoimaisen rasituksen kunnan taloudelle. Ver-       sairaalasta tai Seinäjoen keskussairaalasta. Sai-
14093:  rattaessa esim. läänin eri kuntien yleissairauk-      raanhoitopiiri on kuitenkin huomattavasti kehit-
14094:  sien erikoisalojen hoitopäiviä 1 000 asukasta         tänyt psykiatrista avohoitoa. Kun valtakunnalli-
14095:  kohti tai kuntien laitoshoidon kokonaiskäyttöä        sen suunnitelman mukaan psykiatriseen avohoi-
14096: 204
14097: 
14098: toon tulisi kohdentaa 4,5 virkaa 10 000 asukasta            Kokonaiskustannusten kannalta on olennais-
14099: kohti, on sairaanhoitopiirissä päästy jo 6,5 vir-       ta, että potilaan hoitoon voidaan ohjata kussa-
14100: kaan 10 000 asukasta kohti. Sairaanhoitopiiri           kin tilanteessa hoitotavoitteen kannalta mahdol-
14101: pyrkii kuitenkin myös lähivuosina omavaraisek-          lisimman tarkoituksenmukainen määrä resursse-
14102: si psykiatrisen erikoissairaanhoidon osalta. Sai-       ja. Erikoissairaanhoitoon verrattuna kunnan
14103: raansijoja on suunniteltu rakennettavan 86 eli          omissa hoitojärjestelmissä voidaan paremmin
14104: 1,1 sairaansijaa 1 000 asukasta kohti.                  käyttää potilaskohtaista harkintaa eri hoito-
14105:     Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mu-             muotojen valitsemiseksi. Erikoissairaanhoito
14106: kaan Vaasan läänin sairaanhoitopiirien yhteis-          onkin siksi syytä sopeuttaa niin pieneksi, että
14107: työtä voi kuvata hyväksi ja asialliseksi. Sairaan-      hoitojaksoilla ei potilaspaineen vuoksi ole mah-
14108: hoitopiiri tuottaa esim. jonkin verran psykiatri-       dollisuutta venyä tarpeellista pitemmiksi.
14109: sia hoitopalveluja sekä Keski-Pohjanmaan että               Sen arviointi, millä tavalla painopisteen siirty-
14110: Vaasan sairaanhoitopiireille. Myös nuorisopsy-          minen laitoshoidosta avohoitoon vaikuttaa ter-
14111: kiatriassa tulisi edelleenkin voida säilyttää tar-      veydenhuollon kokonaiskustannuksiin, on sai-
14112: koituksenmukainen ja taloudellisesti järkevä            raanhoitopiirin mielestä kuitenkin huomattavan
14113: keskittäminen. Vaasan piirin kanssa on yhteise-         vaikeaa. Painopisteen siirtäminen huomattavasti
14114: nä sairaalana Selkämeren aluesairaala ja lähes          avohuollon puolelle vaatii myöskin huomatta-
14115: kaikki sädehoitopalvelut puolestaan ostetaan            vaa panostusta avohoidon kehittämiseen sekä
14116: Vaasan keskussairaalasta. Tätä yhteistyötä on           terveydenhuollon että sosiaalihuollon alalla. Sai-
14117: tarkoitus edelleenkin jatkaa.                           raaloissa hoidon siirtäminen vuodeosastohoi-
14118:     Erityistason palveluja piiri saa yliopistosai-      dosta poliklinikkatasolle vähentää selkeästi kus-
14119: raaloista, lähinnä TAYKS:lta ja HYKS:lta, jos-          tannuksia, mutta tältä osin toiminnan rationali-
14120: kin esim. ohitusleikkauksia ostetaan myös yksi-         sointia on tehty jo usean vuoden ajan, eikä kovin
14121: tyiseltä palvelujen tuottajalta. Sairaanhoitopiiri      merkittävää lisäsiirtymistä tapahdu.
14122: on tältäkin osin varsin tyytyväinen vallitsevaan            Sairaanhoitopiirin mukaan kokemukset mm.
14123: työnjakoon ja porrastukseen. Yliopistosairaaloi-        Koskenalan sairaalan lopettamisen yhteydessä
14124: den, etenkin HYKS:n kustannukset ovat kuiten-           osoittavat, että hoitoa voidaan siirtää laitoksesta
14125: kin piirin mielestä osittain nousseet liian paljon      avohoitoon edelleen merkittävästikin, mutta vai-
14126: ja palveluiden ylihinnoitteleminen saattaa johtaa       kutukset kuntien kokonaiskustannuksiin eivät
14127: järkevästä hoidonporrastuksesta poikkeamiseen           ehkä ole huomattavia. Laitoshoito saattaa olla
14128: ja jopa pahimmillaan potilasturvallisuuden heik-        joissakin muodoissaan jopa taloudellisempaa
14129: kenemiseen.                                             kuin avohoito, joskin ilmeisesti avohoito on
14130:     Yhteistyö ja työnjako terveyskeskuksien             yleensä edullisempaa.
14131: kanssa perustuu hyvin toimivaan porrastus- ja               Pitkäaikaispotilaiden nopea siirtäminen pe-
14132: työnjakosuunnitelmaan. Yhteistyötä on myös               rusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen vastuulle
14133: tarkennettu alueellisissa hoito-ohjelmissa. Käy-        vaatisi piirin mielestä myös henkilökuntaresurs-
14134: täntö tietysti vaihtelee terveyskeskuksittain. Ter-     sien siirtämistä. Resurssien siirtäminen toimin-
14135: veyskeskuksien oman palvelutuotannon kehittä-           nan siirtyessä olisi myös sairaanhoitopiirin kan-
14136: minen johtaa järkevään hoidon porrastukseen ja          nalta järkevää, koska se mahdollistaisi parhaiten
14137: mahdollistaa myös sairaanhoitopiirin toiminnan          työntekijöiden työsuhteen jatkuvuuden.
14138: rationalisoinnin. Sairaanhoitopiirin mielestä ai-           Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laitos-
14139: nakaan vielä ei ole ilmennyt, että terveyskeskuk-       paikkojen tarvetta on vastikään selvitetty Vaa-
14140: sen ja piirin palvelut olisivat haittaavasti päällek-   san läänin sairaalatoimen markkinatutkimus-
14141: käisiä.                                                 projektin yhteydessä. Sen mukaisesti sekä kon-
14142:     Laitospaikkarakennetta on sairaanhoitopiirin        servatiivisten että operatiivisten erikoisalojen
14143: mukaan tarkoitus keventää erityisesti psykiatri-        sairaansijamääriä voitaisiin vähentää piirissä
14144: sen pitkäaikaishoidon osalta kiinnittämällä huo-        yhteensä n. 80 paikalla, mutta poliklinikkakäyn-
14145: miota psykiatrisen hoidon sisältöön ja siten estä-      tien määrää olisi vastaavasti lisättävä. Psykiat-
14146: mällä sairaalajaksojen pitkäaikaistumisen. Li-           rian kohdalla sairaansijojen vähentämistarve oli-
14147: säksi on panostettava huomattavasti nykyisten           si suurempi. Kun todennäköinen paikkatarve on
14148: pitkäaikaispotilaiden kuntouttamiseen siten,             runsaat 200 sairaansijaa eli lähes yksi sija 1 000
14149: että he selviävät avohoidossa ja siirrettävä sai-        asukasta kohden, on piirissä psykiatrisia sai-
14150: raaloista osastoja perusterveydenhuollon vas-            raansijoja yli 600. Sairaalapaikkojen tarve ei
14151: tuulle.                                                  kuitenkaan sairaanhoitopiirin käsityksen mu-
14152:                                                                                                       205
14153: 
14154: kaan ilmeisesti myöhemmin merkittävästi piene-         Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille. Siltä olisi vas-
14155: ne, koska myöskin väestön ikääntyminen lisää           tavuoroisesti mahdollista ostaa suusairauksien
14156: sairaanhoidon käyttöä.                                 hoitopalveluja Lapin sairaanhoitopiirille. Yh-
14157:     Terveydenhuollon                 porrastus         teistoimintaa on tarkoitus edelleen jatkaa mm.
14158:  La p i n 1 ä ä n i s s ä. Terveydenhuollon por-       kalliiden lääkintälaitteiden hankinnoissa.
14159: rastusta selvitettiin kertomusvuoden lokakuussa            Sairaanhoitopiirissä on kertomusvuoden
14160: myös Lapin lääninhallitukseen ja Lapin sairaan-        syyskuussa tehty tutkimus potilaiden oikeasta
14161: hoitopiiriin suoritettujen tarkastuskäyntien yh-       sijoituspaikasta. Tutkimuksen tulos oli, että kun
14162: teydessä.                                              kaikissa laitoksissa oli tuolloin käytössä 530
14163:     Lapin läänin alue on erikoissairaanhoidon          sairaansijaa, yhteensä 79 potilasta oli epätarkoi-
14164: osalta jaettu Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoi-        tuksenmukaisella hoitopaikalla. Tutkimuksen
14165: topiireihin. Piirien keskussairaalat sijaitsevat       mukaan potilaista 29 (36,8 %) oli odottanut
14166: Kemissä ja Rovaniemellä. Länsi-Pohjan sairaan-         jatkohoitopaikkaa yhden vuoden tai pidempään
14167: hoitopiiriin kuuluu 6 kuntaa, joissa on asukkaita      ja kuukausia jatkohoitopaikkaa oli odottanut 21
14168: runsaat 73 000, ja Lapin sairaanhoitopiiriin 16        potilasta (26,6 %). Osa näistä potilaista siirtyi
14169: kuntaa, joissa yhteenlaskettu asukasmäärä on           vuoden 1992 alusta perusterveydenhuoltoon,
14170: vajaat 128 000. Vaativaa erikoissairaanhoitoa          kun Muurolan sairaalan yksi osasto suljettiin.
14171: tarjoaa pääosin Oulun yliopistollinen keskus-              Suurin toiminnan muutos on Ounasrinteen
14172: sairaala (OYKS).                                       sairaalan toimintojen siirtäminen v. 1992 koko-
14173:     Lapin lääninhallituksen mukaan läänin ter-         naan Lapin keskussairaalan uusiin tiloihin. Tällä
14174: veyskeskukset ovat keskimäärin kehittyneempiä          muutoksella sairaanhoitopiiri arvioi päästävän
14175: kuin muualla maassa. Terveyskeskuksissa suori-         useiden miljoonien markkojen säästöihin. Tyh-
14176: tetaan sellaisia sairaanhoitotoimenpiteitä, jotka      jentyvät tilat on vuokrattu Suomen Punaiselle
14177: muualla maassa tehdään erikoissairaaloissa.            Ristille pakolaiskeskukseksi.
14178: Lääninhallitus on pyrkinyt tehostamaan palve-              Erityisesti mielenterveystyössä on yhteistyötä
14179: lurakenteen porrastusta laatimalla läänin kun-         terveyskeskusten ja sosiaaliviranomaisten kans-
14180: nille ja kuntainliitoille suositukset lääkärien päi-   sa kehitetty ja parannettu. Monet jäsenkunnat
14181: vystysalueiden laajentamisesta ja lääkärien päi-       ovat sairaanhoitopiirin mukaan ilmaisseet ha-
14182: vystykseen liittyvistä uudelleenjärjestelyistä.        lukkuutensa liittää mielenterveystoimistojen toi-
14183:     Vanhustenhuoltoa on lääninhallituksen mu-          minta terveyskeskuksiin. Lapin keskussairaalan
14184: kaan vähitellen kehitetty siten, että pitkäaikaista    lastenpsykiatrian osasto toimii yhteistyössä Ro-
14185: laitoshuoltoa tarvitsevat vanhukset siirretään         vaniemen perheneuvolan kanssa, ja sairaanhoi-
14186: erikoissairaanhoidon piiristä terveyskeskusten         topiirin ylläpitämä päihdeklinikka on perustami-
14187:  vuodeosastoille, sosiaalihuollon palvelulaitok-       sesta lähtien toiminut tiiviissä yhteistyössäjäsen-
14188:  siin ja avohuoltoon. Myös mielenterveystyössä         kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa. Kunnal-
14189:  on lisätty avohoitoa. Läänin palvelurakenne on        listalouden lama on sairaanhoitopiirin mukaan
14190:  kuitenkin vielä keskimääräistä laitosvaltaisempi      kuitenkin aiheuttanut sen, että jäsenkunnat an-
14191:  kuin muualla maassa ja lääninhallitus onkin           tavat maksusitoumuksia päihdeklinikalle entistä
14192:  asettanut yhdeksi avaintulosalueeksi laitospaik-      tiukemmin, jolloin klinikan käyttöaste on pie-
14193:  kojen suhteellisen osuuden alentamisen läänissä.      nentynyt.
14194:      Sosiaali- ja terveysosasto toteaa kuitenkin           Sairaanhoitopiiri on pyrkinyt myös kartoitta-
14195:  myös, että läänissä pitkät etäisyydet asettavat       maan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia kun-
14196:  rajoituksia palvelurakenteen porrastukselle.          tien halukkuuteen edelleen ostaa erikossairaan-
14197:  Erikoislääkäreiden virkojen täyttämisessä on          hoidon palveluja omasta sairaanhoitopiiristä.
14198:  myös ollut ongelmia ja terveyskeskuslääkäreiden       Enemmistö kunnista on jo ilmoittanut käyttä-
14199:  saatavuus vaihtelee kunnittain nopeasti.              vänsä edelleenkin sairaanhoitopiirin palveluja.
14200:      Lapin sairaanhoitopiirin kuntainliiton mu-            Terveydenhuollossa kuten muussakin julkishal-
14201:  kaan Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit         linnossa on tultu tilanteeseen, jossa kustannusten
14202:  ovat toiminnan käynnistymisestä asti etsineet         säästämiseksi toimintoja on pakko karsiaja suun-
14203:  yhdessä niitä toimintoja, joita voitaisiin toteut-    nata uudelleen. Lyhyellä aikavälillä tämä saattaa
14204:  taa yhteisvoimin tai joihin jompikumpi voisi          johtaa palvelutason tosiasialliseen heikentymi-
14205:  erikoistua. Laboratoriotutkimusten osalta yh-         seen, mutta pitkällä aikavälillä on mahdollista
14206:  teistyö on käynnistynyt ja lasten psykiatrian         päästä palvelujärjestelmien rakenteellisiin muu-
14207:  osalta on tehty tatjous palvelujen myymisestä          toksiin ja sitä kautta merkittäviin ja pitkävaikut-
14208: 206
14209: 
14210: teisiin säästöihin, joiden palvelutasoa heikentävä      /on yksiköiden taloudellisuutta ja tuottavuutta,
14211: merkitys on vähäinen. Tätä järkeistämistä olisi         mutta valtiontilintarkastajat muistuttavat kuiten-
14212: pitänyt suorittaa jo ajat sitten, mutta 1980-luvulla    kin myös siitä, että sairaanhoitopiirien ylläpitämiä
14213: vallinneen taloudellisen kasvun aikana ongelmia         suuria keskussairaaloita tarvitaan tulevaisuudes-
14214: ratkottiin tavallisimmin resursseja lisäämällä.         sakin kattavien erikoissairaanhoidon palvelujen
14215: Valtionosuusuudistuksen yhteydessä kuntien mah-         takaamiseksi. Erikoissairaanhoidon palvelujen
14216: dollisuudet järkeistää toimintoja alueellisten tar-     laajamittainen rakentaminen kuntiin ei voi olla
14217: peiden mukaisesti paranevat selvästi.                   minkään tahon kannalta järkevä kokonaisratkai-
14218:    Suomen terveydenhuollon perusongelmana on            su. Erikoisairaanhoidossa kasvaa kilpailun joh-
14219: edelleenkin laitosvaltaisuus sekä terveydenhuollon      dosta tarve siirtyä kustannuspohjaiseen laskutuk-
14220: painottuminen etenkin pitkäaikaissairaanhoidon          seen ja tämä saattaa erityisesti pienten kuntien
14221: osalta erikoissairaanhoitoon. Laitosvaltaisuuden        osalta johtaa hankaliin tilanteisiin, joihin on pys-
14222: purkaminen ja pitkäaikaissairaanhoidon järkeis-          tyttävä varautumaan jo ennakolta.
14223: täminen asettavat merkittäviä haasteita polikli-             Merkittävä este sosiaali- ja terveydenhuollon
14224: nikkatoimintojen kehittämiselle ja erityisesti sekä     kehittämisessä on valtiontilintarkastajien mielestä
14225: sosiaali- että terveydenhuollon avohuollolle. Esi-      jatkuvasti ollut toimintojen sektoroituminen toi-
14226: merkiksi psykiatristen sairaansijamäärien vähen-        saalta erikoissairaanhoitoon ja perusterveyden-
14227: täminen, jopa kokonaisten sairaaloiden sulkemi-         huoltoon ja toisaalta sosiaalihuoltoon. Kunnissa
14228: nen edellyttää sitä, että avohuolto pystyy otta-         ovat sektorirajat muodostuneet välillä ylitsepääse-
14229: maan vastuun näistä potilaista ja takaamaan heille      mättömiksi esteiksi ja syynä tähän on mainittu
14230: välttämättömät hoito- ja hoivapalvelut. Selvää on       näiden toimintalohkojen eriytynyt lainsäädäntö.
14231: myös, että hoidon oikean porrastustason löytämi-         Tähän ongelmaan on sosiaali- ja terveysministe-
14232: seksi tarvitaan resurssien siirtoa uusimuotoisten        riön taholta kiinnitettävä vakavaa huomiota ja
14233: kevyttä hoitoa ja hoivaa antavien yksikköjen            käynnistettävä työ sosiaali- ja terveydenhuollon
14234: käynnistämiseen ja palvelukotien ja -keskusten,          lainsäädännön kokoamiseksi yhteen.
14235: sekä palvelu- ja tukiasumisen kehittämiseen. Val-            Käytännössä tulee terveydenhuollon toiminto-
14236: tiontilintarkastajien käsityksen mukaan tällaisella     jen järkeistäminen saamaan erilaisia kunta- ja
14237: kehityksellä olisi erityisesti pitkäaikaissairaanhoi-   aluekohtaisia muotoja. Erityisesti tulisi valtionti-
14238: don osalta sekä mahdollista saavuttaa merkittäviä        lintarkastajien mielestä korostaa kuntayhtymä-
14239: säästöjä nykytilanteeseen verrattuna että kehittää      mallin suomia mahdollisuuksia ja eri terveyden-
14240: hoitoa nykyistä inhimillisempään ja potilaslähei-        huollon yksiköiden vapaamuotoista yhteistyötä ja
14241: sempään suuntaan.                                       keskinäistä vuorovaikutusta järkevien ja taloudel-
14242:     Terveydenhuollon porrastustaja työnjakoa eri-        listen ratkaisujen löytämiseksi. Esimerkkinä tästä
14243: koissairaanhoidon ja kansanterveystyön välillä on        voidaan mainita alueelliset yhteistyönä hoidetta-
14244: valtionosuusuudistukseen asti pyritty kehittämään        vat päivystysjärjestelyt, joilla pyritään vähentä-
14245: valtion viranomaisten ohjauksen ja sairaanhoito-         mään päällekkäistä ja kallista päivystystä. Val-
14246: piirien vastuullisen kokonaisnäkemyksen avulla.          tion viranomaisten tehtävä on tässä tilanteessa
14247: Valtionosuusuudistus siirtää peruskunnille päätös-      seurata erityisesti palvelutason muutosten kehitys-
14248: vallan kunnallisten palvelujen järjestämisestä           tä ja tukea sitä mahdollisuuksien mukaan sekä
14249: asiakkaille ja siten myös vastuun alueen tervey-         innavoida ja markkinoida uusia yhteistyö- ja hoi-
14250: denhuollon yksiköiden tuottamien perusterveyden-         tomuotoja kunnallisille päättäjille.
14251: huollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järke-
14252: västä ja mahdollisimman taloudellisesta kokonais-          Lasten ja nuorison huolto. L a s t e n j a
14253: käytöstä. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyn-        n u o r t e n a s e m a. Lapsen asema on Suo-
14254: tä on erityisesti vuodeosastohoidon osalta jonkin       messa kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin
14255: verran vähentynyt kuntien yhä tarkemmin harki-          hyvä. Kymmenen viime vuoden aikana on pyrit-
14256: tessa potilaiden erikoissairaanhoidon tarvetta ja       ty erityisesti lapsiperheiden aseman parantami-
14257: kuntien mahdollisuuksia itse järjestää tätä hoitoa      seen. Lapsiperheiden taloudellista tukea on lisät-
14258: omissa laitoksissaan halvemmalla. Sairaaloiden          ty, samalla kun lapsille suunnattuja palveluja on
14259: käyttöastetta laskee myös toiminnan jatkuva si-         laajennettu. Lapsiperheiden bruttotuloista kes-
14260: säinen rationalisointi, jolla pyritään mm. vähentä-     kimäärin 12 % muodostuu saaduista tulonsiir-
14261: mään potilaiden turhaa odottelua vuodeosastoilla.       roista. Lapsiperheiden toimeentulo on kuitenkin
14262: Kilpailun avaaminen julkisessa terveydenhuollossa       useimmiten niukempaa kuin muilla väestöryh-
14263: on varmasti omiaan tehostamaan terveydenhuol-           millä. Nämä tiedot käyvät ilmi Yhdistyneille
14264:                                                                                                          207
14265: 
14266: Kansakunnille annetusta lasten asemaa käsitte-             Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan
14267: levästä Suomen kansallisesta toimintaohjelmas-         ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö merkitsee
14268: ta (STM:n monisteita 1992:6). Lasten oloja tur-        käytännössä aukotonta palvelujärjestelmää lap-
14269: vaavasta lainsäädännöstä toimintaohjelmassa            siperheen normaalin, jokapäiväisen elämän
14270: luetellaan mm. päivähoitopalvelut, kodinhoidon         tueksi. Liitto esittää, että lastensuojelun kehitys
14271: tuki, raskaana olevien työsuojelu, työsuhdetur-        on turvattava hallintoa uudistettaessa ja julkisia
14272: va, pitkät äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat,         menoja säästettäessä. Kustannuksia voidaan lii-
14273: oikeus hoitovapaaseen ja oikeus olla pois työstä       ton mukaan vähentää ja samalla parantaa las-
14274: lapsen sairauden vuoksi.                               tensuojelun tuloksellisuutta kehittämällä työme-
14275:     Toimintaohjelman mukaan suomalainen lap-           netelmiä ja yhteistyötä, vähentämällä tarpeeton-
14276: sipolitiikka on vasta muotoutumassa perhepoli-         ta hallinnointia sekä painottamalla ennalta eh-
14277: tiikan rinnalla. Vaikka lasten ja vanhempien           käisevää työtä. Olisi kehitettävä sellaisia työ-
14278: mahdollisuuksia yhdessäoloon on parannettu             muotoja, joissa korostetaan resurssien löytämis-
14279: uudistamalla työlainsäädäntöä, ajankäyttöselvi-        tä nuorista ja vanhemmista sekä heidän lähiym-
14280: tykset ovat lähteneet pitkälti aikuisten ajankäy-      päristöstään. Siten asiakkaat nähdään vastuulli-
14281: tön mittaamisesta. Lapsen ja lapsuuden kun-            sina oman elämänsä asiantuntijoina.
14282: nioittaminen ja päätöksenteossa tarvittavan tie-           Lastensuojelun Keskusliiton lausunnossa to-
14283: don kokoaminen myös lapsiväestön näkökul-              detaan, että lastensuojelu mielletään usein vir-
14284: masta on ohjelman mukaan lapsuuden politiikan          heellisesti vain viimesijaiseksi työksi äärimmäi-
14285: kannalta keskeinen kehittämiskohde samoin              sissä tilanteissa. Kuitenkin lastensuojelulaki ko-
14286: kuin haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten        rostaa avohuollon ensisijaisuutta, perhekeskeis-
14287: elämän helpottaminen.                                  tä työtä ja yhteistoimintaa sekä vanhempien ja
14288:     Suomi ratifioi yleissopimuksen lasten oikeuk-      lapsen että muiden yhteistyötahojen kanssa. Esi-
14289:  sista vuoden 1991 toukokuussa ja sitoutui viral-      merkkinä merkittävästä lastensuojelun avohuol-
14290: lisesti poistamaan lasten huono-osaisuuden.            lon toimintamuodosta mainitaan lasten päivä-
14291: Monessa suhteessa lasten saama turva ja heille         hoito. Laajasti ymmärrettynä lastensuojelu on
14292: annetut edut ovat Suomessa jo pidemmällä kuin          hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuk-
14293: yleissopimus edellyttää.                               sen yms. turvaamista kaikille lapsille. Yleisten
14294:     Lasten ongelmat eivät ole kuitenkaan poistu-       peruspalvelujen rinnalla tarvitaan kuitenkin hy-
14295:  neet. Sosiaali- ja terveyshallituksen mukaan las-     vinkin pienille erityisryhmille tai erityistilantei-
14296:  tensuojelun tarpeet liittyvät usein puutteelliseen    siin tarkoitettuja palveluja tai taloudellisia tuki-
14297:  asumistasoon, työttömyyteen ja yksinhuoltajien        toimia.
14298:  köyhyyteen.                                              Lastensuojelujärjestöt täydentävät lastensuo-
14299:     Sosiaaliturvan Keskusliitto r.y:n julkaiseman
14300:  Sosiaalibarometri 1992:n mukaan laman aiheut-         jelupalveluiden järjestämisessä julkisen vallan
14301:                                                        toimia. Niiden toiminnassa voidaan erottaa kol-
14302:  tamat säästötoimet ovat kohdistuneet ennen
14303:  muuta sairaiden, päihdeongelmaisten, monion-          me pääulottuvuutta: palvelujen tuottaminen,
14304:  gelmaisten perheiden, turvattomien lasten ja          edun valvonta eli vaikuttaminen sekä tutkimus-,
14305:  nuorten, vanhusten ja vammaisten palveluihin.         kokeilu- ja kehittämistyö. Kokeilut tähtäävät
14306:  Myös yleisesti lapsiperheille, lapsille ja nuorille   mm. palvelujen ja eri sektoreiden yhteistyön
14307:  sekä opiskelijoille tarkoitettua tukea on heiken-     kehittämiseen. Järjestöt ovat perinteisesti toimi-
14308:  netty. Vastaajia pyydettiin kouluarvosanoin ar-       neet aktiivisesti kokeilu- ja kehittämistoiminnan
14309:  vioimaan, miten eri asiakasryhmien sosiaalipal-       käynnistämiseksi nimenomaan avohuollossa.
14310:  velut on hoidettu kunnassa. Kaikissa kunnissa            Raha-automaattiyhdistyksellä on ollut mer-
14311:  kiitettävän arvosanan 9 saivat ainoastaan päivä-      kittävä osajärjestöjen toimintamahdollisuuksien
14312:  hoitoikäisille lapsille tarkoitetut palvelut. Huo-    luomisessa. Jakamalla Raha-automaattiyhdis-
14313:  noimmat arvosanat saivat päihteiden väärin-           tyksen tuotosta vuosittain avustuksia lastensuo-
14314:  käyttäjille, työttömille, psyykkisesti sairaille ja   jelun tukemiseen valtiovalta tukee osaltaan las-
14315:  moniongelmaisille perheille suunnatut palvelut.       tensuojelun kehittämistä.
14316:     Valtiontilintarkastajille antamissaan lasten-         L a s t e n s u o j e 1u u n 1i i t t y v ä 1 a i n-
14317:  suojelun tilaa ja kehittämistä koskevissa lausun-     s ä ä d ä n t ö. Uusi lastensuojelulaki (683/83)
14318:  noissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Las-       tuli voimaan 1.1.1984. Hyväksyessään lain edus-
14319:  tensuojelun Keskusliitto korostavat ennalta eh-       kunta edellytti, että hallitus seuraa tarkoin uu-
14320:  käisevän lastensuojelutyön merkitystä.                den lastensuojelulainsäädännön toteutumista ja
14321: 208
14322: 
14323: tekee mahdollisten epäkohtien ilmetessä tarvitta-     riittävän varhainen tuki esim. odottavan äidin
14324: vat lainmuutosesitykset sekä antaa viiden vuo-        päihdeongelman poistamiseksi ja haittojen eh-
14325: den kuluessa lain voimaantulosta selonteon las-       käisemiseksi. Perusteluissa mainitaan, että kysy-
14326: tensuojelun tilasta, kehityksestä ja tarvittavista    myksessä on avohuollon tukitoimi, johon ei
14327: toimenpiteistä.                                       voida ryhtyä asiakkaan tahdon vastaisesti.
14328:     Lastensuojelulaki liittyy kiinteästi sen kanssa       Eduskunta hyväksyi kertomusvuoden joulu-
14329: samanaikaisesti voimaan tulleeseen, yksityisoi-       kuussa perhehoitoa koskevan lainsäädäntöuu-
14330: keudelliset säännökset lapsen asemasta perhees-       distuksen, jolla muutetaan sosiaalihuoltolain
14331: sä sisältävään lakiin lapsen huollosta ja tapaa-      perhehoitoa koskevia säännöksiä sekä annetaan
14332: misoikeudesta (361/83). Laki sisältää säännökset      uusi perhehoitajalaki. Uudistuksella pyritään
14333: lapsen ja hänen huoltajansa välisistä oikeudelli-     mm. erottamaan perhehoito nykyistä selvemmin
14334: sista suhteista perhepiirissä, lapsen huollosta,      laitoshuollosta selkiyttämällä viime aikoina yhä
14335: huoltajien määräytymisestä ja tehtävistä. Las-        enemmän syntyneiden yksityisten ns. perheko-
14336: tensuojelun tavoite on turvata lapselle kaikissa      tien asemaa. Perhehoitoa antavien yksityisten
14337: oloissa sellainen huolto kuin tämän lain 1 §:ssä      kotien määrä on viime vuosina jatkuvasti vähen-
14338: säädetään. Lain kasvatustavoitteet on otettu          tynyt. Uudistuksella pyritään lisäämään perhe-
14339: myös lastensuojelun kasvatustavoitteiksi.             hoitajiksi halukkaiden määrää.
14340:     Lastensuojelua koskevan selontekonsa valtio-          Perhehoidossa on n. 4 500 lasta. Perhehoito
14341: neuvosto antoi 12.10.1989. Selonteossa keskityt-      on pelkästään taloudellisesti tarkasteltuna huo-
14342: tiin lastensuojelulasten ja -nuorten olosuhteisiin    mattavasti edullisempaa kuin laitoshuolto. Uu-
14343: ja heitä tukeviin lastensuojelulainsäädännön          den perhehoitajalain vaikutukset lastensuojelun
14344: mukaisiin toimiin. Sosiaali- ja terveysministe-       perhehoidon kustannuksiin eivät ole täysin en-
14345: riössä valmisteltiin samanaikaisesti lastensuoje-     nakoitavissa. Joka tapauksessa kustannukset li-
14346: lua koskevan selonteon valmistelun kanssa halli-      sääntyvät, sillä lain mukaan hoitaja saa hoito-
14347: tuksen esitystä lastensuojelulain muuttamiseksi.      palkkioon perustuvan eläkeoikeuden ja oikeu-
14348: Näiden eduskuntakäsittely tapahtui samanaikai-        den 12 arkipäivän mittaiseen vapaaseen. Ennen
14349: sesti. Laki hyväksyttiin marraskuussa 1989. An-       uuden perhehoitajalain voimaantuloa hoitovuo-
14350: tamassaan vastauksessa hallituksen esitykseen         rokauden enimmäishinta sijaishuollosta perhees-
14351: eduskunta edellytti, että hallitus antaa viiden       sä oli 283 mk. Esimerkiksi Helsingissä pitkäai-
14352: vuoden kuluessa hyväksyttyjen lakien voimaan-         kaista huoltoa järjestettävissä lastenkodeissa
14353: tulosta lapsipoliittisen selonteon.                   hoitovuorokauden hinta on 700-1 150 mk.
14354:     Lastensuojelulain muutoksilla pyrittiin pa-           Ruotsissa ovat kunnat lakkauttaneet omia
14355: rantamaan entisestään avohuollon tukitoimien          lastensuojelulaitoksiaan. Tästä on Ruotsin so-
14356: mahdollisuuksia vastata lastensuojelun tarpee-        siaalihallituksen julkaiseman raportin mukaan
14357: seen. Lisäksi säädettiin jälkihuollon järjestämi-     ollut seurauksena kilpailun puuttumisesta johtu-
14358: nen huostaanoton päätyttyä pakolliseksi ja kou-       va yksityisten perhekotien hintojen kohoaminen.
14359: lun oppilashuoltoa tehostettiin lakisääteistämäl-         L a s t e n s u o j e 1u n a s i a k k a a t, p a 1-
14360: lä koulukuraattorien ja -psykologien virat. Kun-      v e l u t j a k e h i t t ä m i n e n. Sosiaali- ja ter-
14361: nille annettiin sitova velvoite antaa taloudellista   veyshallitus on koonnut tietoa lastensuojelu-
14362: tukea ja järjestää tarpeenmukainen asunto las-        asiakkuudesta. Lastensuojelun piirissä on vuo-
14363: tensuojelun tukitoimien tarpeessa elävien lasten,     sittain n. 18 000 lasta. Heistä n. 10 000 on
14364: heidän perheidensä ja itsenäistymässä olevien         avohuollossa ja n. 8 000 sijoitettuna kodin' ulko-
14365: nuorten auttamiseksi. Lainmuutoksella ja siihen       puolelle. Huostassa on n. 6 000 lasta.
14366: liittyvillä lastensuojeluasetuksen muutoksilla te-        Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen per-
14367: hostettiin lastensuojelun perhehoitoa säätämällä      he on olennaisesti toisenlainen kuin keskimäärin
14368: sijaisvanhemmille oikeus palkkioon ja kulukor-        väestön lapsilla. Asiakasperheessä on tavallisim-
14369: vauksiin.                                             min yksi vanhempi ja monta lasta. Noin 60%
14370:     Lastensuojelulain 11 §:n terveydenhuollon vi-     lapsista tulee asiakkaaksi alle kouluikäisenä.
14371: ranomaisia koskevaan momenttiin tehtiin lisäys,       Uudellamaalla on 40% lastensuojeluasiakkaista
14372: jonka mukaan terveydenhuollon viranomaisten           ja pääkaupunkiseudulla 1/3 kaikista lastensuoje-
14373: on järjestettävä välttämättömät palvelut raskaa-      lulapsista.
14374: na olevien naisten erityiseksi suojelemiseksi.            Vuonna 1987 asiakkaana olleista lapsista yli
14375: Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten peruste-     puolet on ollut elämänsä aikana sijoitettuna
14376: lujen mukaan säännöksen tehtävänä on tarjota          kodin ulkopuolelle seuraavasti: 40 % kerran,
14377:                                                                                                        209
14378: 
14379: 30% kahdesti, 15% kolmasti ja 15% vähintään             tehostamalla lastensuojelutyötä osana lääninoh-
14380: neljä kertaa eri paikoissa. Vähintään neljässä eri      jaajakokeilua. Vaasan lääninhallitus on yrittänyt
14381: paikassa sijoitettuna olleita lapsia oli 1 440. Si-     kehittää kunnille yhteistä foorumia lastensuoje-
14382: joitetuista lapsista on siis 60% sijoitettu toista-     luasioita varten, mutta yritys ei ole johtanut
14383: miseen. Tieto lasten sijoitusten lukumäärästä on        tuloksiin kuntien vähäisen kiinnostuksen vuoksi.
14384: vuodelta 1987, mutta mikään ei osoita, että                 Lapin lääninhallituksen mukaan lastensuoje-
14385: tilanne olisi sen jälkeen olennaisesti muuttunut.       luun liittyvät ja sitä tukevat toimintamuodot
14386:     Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus       tulisi mahdollisuuksien mukaan koota kunnissa
14387: suhteessa alaikäisten määrään vaihtelee lääneit-        samaan kunnalliseen terapiayksikköön. Tämän
14388: täin. Vuonna 1990 määrä oli suurin Uudella-             mahdollistavat valtionosuusuudistukseen liitty-
14389: maalla (1,05 %) ja pienin Vaasan läänissä               vät lainmuutokset, mutta eri tahojen välistä
14390: (0,32 %). Seuraavaksi pienin se oli Lapin läänissä      yhteistyötä vaikeuttaa hajanainen ja vaikeasel-
14391: (0,42 %).                                               koinen salassapitosäännöstö.
14392:     Vaasan ja Lapin läänit. Valtiontilintarkastajat         Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupun-
14393:  ovat tehneet tarkastuskäynnit Lapin ja Vaasan          gissa tehtiin kertomusvuonna yhdeksän huos-
14394: lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoille.       taanottoa. Tämä määrä on tavallista suurempi,
14395: Tarkastuskäynneillä käsiteltiin mm. lastensuoje-        sillä keskimäärin huostaanottoja on tehty vuo-
14396: lun tilaa ja tarvetta näissä lääneissä.                 sittain viidestä kuuteen. Lastensuojelun tukena
14397:     Vaasan lääninhallituksen sosiaali- ja terveys-      toimii perhetyön kotipalvelu, joka tarvittaessa
14398:  osasto teki kertomusvuonna selvityksen lasten ja       osoittaa resursseja lastensuojelun käyttöön. Päi-
14399:  nuorten psykososiaalisista palveluista läänissä ja     vähoito on merkittävä ennalta ehkäisevän las-
14400:  kartoitti tässä yhteydessä lastensuojelun tilan-       tensuojelun muoto. Vuosittain on Rovaniemellä
14401:  netta.                                                 päivähoidossa n. 3 000 lasta, joista n. 50 lasta
14402:     Huostaanottoja tehtiin v. 1989 54 ja v. 1990        sosiaalisista syistä. Näissä tapauksissa on muka-
14403:  60. Huostaanotetuista oli sijoitettu perhehoitoon      na muitakin yhteistyötahoja.
14404:  180 ja laitoshoitoon 66 lasta tai nuorta. Läänin-          Vuoden 1992 alussa oli huostaanotettuja Ro-
14405:  hallituksen selvittäessä kuntien lastensuojeluti-      vaniemellä yhteensä 38, joista perhehoidossa 21,
14406:  lannetta kävi ilmi, että läänissä on n. 100 lapsen     omassa lapsi- ja nuorisokodissa 11, SOS-lapsiky-
14407:  huostaanoton tarve. Laitospaikoista on n. 20           lässä Ylitomiolla 4 ja koulukodissa 2. A vohuol-
14408:  hoitopaikan vajaus, joten tämä luo paineita            lon tukitoimena oli lapsi-ja nuorisokotiin sijoi-
14409:  myös yksityisten perhekotien syntyyn.                  tettu 3 lasta ja jälkihuollossa 14 nuorta.
14410:     Lapin läänissä tehtiin kuntien esittämien tie-          Rovaniemen sosiaalivirastossa on haettu rat-
14411:  tojen pohjalta v. 1986-87 kokonaisselvitys lää-        kaisua siihen, että ns. kokonaisvaltaista sosiaali-
14412:  nin lastensuojelun tilasta ja tarpeista.Lapin lää-     työtä tekevien työntekijöiden työajasta menee
14413:  nissä tapahtuu lasten huostaanottoja ja muita          70-80% toimeentulonormien laskemiseen ja
14414:  lastensuojelutoimia suhteellisesti vähemmän            ennalta ehkäisevä ja rakenteellinen sosiaalityö
14415:  kuin muualla maassa.                                   jää vähäiseksi. Lastensuojelussa apua on voitu
14416:     Lapin läänissä toimii viisi lastenkotia, joista     antaa vain kriisitilanteissa. Tähän on pyritty
14417:  neljä on kunnallista ja yksi yksityinen, sekä          saamaan korjausta siten, että huhtikuussa 1992
14418:  nuorisokoti. Näissä on ollut paikkoja tarvetta         on sosiaalivirastossa aloittanut toimintansa toi-
14419:  vastaavasti. Myös sijaiskoteja on ollut riittävästi.   meentulotukitoimisto, jossa kanslistit hoitavat
14420:  Perhe- ja kasvatusneuvonta on järjestetty muu-         suurelta osin toimeentulotuen maksatuksen ja
14421:  ten tyydyttävästi, mutta yhdessä perheneuvolas-        esimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä. So-
14422:  sa ei ole ollut sen koko kymmenvuotisen olemas-        siaalityöntekijät on tarkoitus näin vapauttaa
14423:  saolon aikana yhtään pätevää viranhaltijaa.            aluetyöhön.
14424:  Läänin alueella ei ole lainkaan koulukoteja,               Lastensuojelun vaikuttavuus on Rovaniemen
14425:  joten vaikeat lastensuojelutapaukset joudutaan         sosiaaliviraston mukaan kriisitilassa. Lastensuo-
14426:  hoitamaan lähinnä Oulun läänissä sijaitsevissa         jelutapaukset ovat nykyään niin monitahoisia,
14427:  laitoksissa.                                           ettei nykyisellä lainsäädännöllä ja käytettävissä
14428:     Vaikeuksiin joutuneiden perheiden määrä ja          olevilla menetelmillä ole helppoa löytää onnistu-
14429:  lastensuojelun tarve on lisääntynyt samaan ai-         nutta ratkaisua ongelmiin.
14430:  kaan, kun lastensuojelutyöhön suunnatut voi-               Suurena ongelmana koetaan murrosikäisten
14431:  mavarat vähenevät. Lapin lääninhallitus on             nuorten tilanne. Vaikka nuorisotoimi onkin pys-
14432:  osaltaan pyrkinyt parantamaan tilannetta mm.           tynyt järjestämään sangen kattavaa nuorison
14433: 
14434: 14 320730U
14435: 210
14436: 
14437: vapaa-ajan toimintaa, jää suuri joukko ns. on-            Avohuollon tukitoimin vältytään pitkälle var-
14438: gelmanuoria kaiken toiminnan ulkopuolelle.             sinaisilta huostaanotoilta, mutta ne tapaukset,
14439: Näistä moni olisi psykiatrisen hoidon tarpeessa,       joissa päädytään huostaanottoon, ovat vaikeu-
14440: mutta tämä on järjestämättä. Perhehoidon jär-          tuneet. Tämä aiheuttaa sijoitusongelmia. Erityi-
14441: jestäminen yli kymmenvuotiaille ei enää ny-            sesti on niiden lasten määrä lisääntynyt, joilla on
14442: kyään onnistu monessakaan tapauksessa. Per-            erilaisia psyykkisiä ongelmia. Tällaisille lapsille
14443: heet eivät jaksa moniongelmaisten nuorten kas-         ei löydy sijoituspaikkoja terveystoimen puolelta.
14444: vattamista.                                            Kun tällainen lapsi sijoitetaan huostaanoton
14445:    Rovaniemen kaupunki järjesti kertomus-              kautta lastenhuollon laitokseen, on hänen vaikea
14446: vuonna yliopiston täydennyskoulutuksen kanssa          saada tarvitseiDiaan terveyspalveluja, vaikka
14447: ns. aluetyön koulutuksen, johon osallistui so-         hänen tilansa olisi huonontunut.
14448: siaalitoimen lisäksi koulu-, terveys- ja nuoriso-          Avohuollon osalta tilanne on tyydyttävä, kos-
14449: toimi sekä kutsuttuna mm. seurakunnan edusta-          ka lastenpsykiatrin palveluja saadaan perheneu-
14450: jia. Koulutukseen kuuluvana muodostettiin eri          volan kautta.
14451: kaupunginosiin aluetyöryhmät, jotka tekivät ns.            Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin so-
14452: alueraportit aluetyön pohja-aineistoksi. Ryhmät        siaalivirastossa toimi vuoden 1990 alusta vuoden
14453: ovat jatkaneet työskentelyä ja ottaneet työhön          1992 tammikuun loppuun lastensuojelun kehit-
14454: mukaan alueensa asukkaat ja asukasyhdistykset          tämistyöryhmä. Työryhmä julkaisi kehittämis-
14455: Tehostetun aluetyön uskotaan lisäävän huomat-          muistion lisäksi myös sijaishuollon paikkatarve-
14456: tavasti lastensuojelutyön vaikuttavuutta.              kartoituksen ja selvityksen kiireellisistä huos-
14457:     Rovaniemen kaupungin terveystoimi ja so-           taanotoista. Organisatorisia ja strategisia ongel-
14458: siaalitoimi on tarkoitus yhdistää vuoden 1994          mia varten perustettiin lastensuojelun strategia-
14459: alusta. Tämä aiheuttaa pelkoa sosiaalityötä te-        ryhmä. Helsingissä on 28 % koko maan lasten-
14460: kevien henkilöiden keskuudessa. Muun muassa            suojeluasiakkaista.
14461: pelätään, että lastensuojelutyö jäisi asianmukai-          Viime vuosina on Helsigissä pyritty suunnitel-
14462: sella tavalla hoitamatta resurssien niukkuuden         mallisesti vähentämään lasten kasvupaikkojen
14463: vuoksi. Rovaniemen kaupungin sosiaaliviraston          vaihtuvuutta. Ratkaisevat päätökset on pyritty
14464: näkemyksen mukaan ei riitä, että laissa tode-          tekemään mahdollisimman varhain. Tämä on
14465: taan, että kunnan tulee järjestää erilaisia toimin-    johtanut huostaanottojen määrän kasvuun,
14466: toja kunnan tarpeet huomioon ottaen, koska se          mikä on näkynyt erityisen tuntuvana kertomus-
14467: jättää kunnalle liian suuren vallan olla järjestä-     vuonna. Syksyllä oli jo 70 lasta enemmän huos-
14468: mättä palveluita asianmukaisella tavalla. Erityi-      tassa kuin vuoden alussa. Tämä aiheuttaa pai-
14469: sesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kun-      netta sijaishuoltopaikkoihin, joita kuitenkin on
14470: nan on mahdollista vähentää resursseja juuri           vähennetty. Vuotuiset lisäkustannukset 70 lap-
14471: sieltä, missä niitä lamakautena eniten tarvitaan,      sen huostaanotosta ovat n. 3,8 Mmk.
14472: kuten juuri lastensuojelusta ja päihdehuollosta.           Helsingistä puuttuu 112 pitkäaikaista hoito-
14473:     Vaasan kaupunki. Vaasan kaupungissa oli            paikkaa. Pulmana on, miten tällaisessa tilantees-
14474: vuoden 1992 alussa lastensuojelun piirissä n. 400      sa huostaanoton tarpeessa olevia lapsia voidaan
14475: lasta. Vuosittain otetaan huostaan n. 20 lasta.        ylipäätään ottaa huostaan. On vain kaksi huo-
14476: Määrässä ei ole tapahtunut suuria vaihteluja.          noa vaihtoehtoa: jätetään lapsi odottamaan ko-
14477: Huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten hoito ja     tiinsa tai sijoitetaan hänet väliaikaiseen hoito-
14478: kasvatus tapahtuu perhehoidossa (n. 60 lasta),         paikkaan odottamaan tarpeitaan vastaavaa si-
14479: omissa lastenkodeissa (34 paikkaa) ja kouluko-         joituspaikkaa.
14480: deissa (1-2 lasta).                                        Helsingin kaupungin sosiaaliviraston selvi-
14481:     Vaasassa on asuntotilanne huomattavasti pa-        tyksestä käy ilmi, että pienimpien sijoitettavien
14482: rantunut, niin että jälkihuollossa oleville nuorille   lasten joukkoon ovat ilmaantuneet alkoholin
14483: on saatu tukiasuntoja. Työskentely asuntoviran-        ennen syntymää vaurioittamat lapset, jotka vaa-
14484: omaisten kanssa on tehostunut sen jälkeen, kun         tivat aivan erityistä hoitoa. Heidän määränsä on
14485: on perustettu säännöllisesti kokoontuva yhteis-        jatkuvasti lisääntynyt, ja heidän sijoittamisensa
14486: työryhmä. Myös päivähoidon kanssa tehdään              tuottaa melkoisia ongelmia Helsingissä.
14487: tiivistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa ennalta            Suomessa syntyy vuosittain n. 100 alkoholin
14488: ehkäisevän työn. Avohuollossa on eniten vai-           vaikeasti ja pysyvästi vaurioittamaa lasta ja 200
14489: keuksia kotipalvelun järjestämisessä lastensuoje-      lapsen arvioidaan syntyessään olevan lievästi
14490: lun tarpeisiin, koska kunta on vanhusvoittoinen.       alkoholin takia vammautuneita. Ensi- ja turva-
14491:                                                                                                          211
14492: 
14493: kotien liiton käynnistämä Erja-projekti on tutki-          Työntekijöiden koulutuksesta Rovaniemen
14494: nut ja kehittänyt keinoja alkoholin aiheuttamien        sosiaalivirasto toteaa, että sosiaalityön perus-
14495: sikiövaurioiden estämiseksi. Tämän tiedon käyt-         koulutus ei anna sellaisia valmiuksia, joilla nuori
14496: töönotto edellyttää, että kunnat taloudellisesta        työntekijä selviytyisi nykyisestä vaikeasta lasten-
14497: lamasta huolimatta edelleen ostavat järjestön           suojelutyöstä. Työntekijät tarvitsevat huomatta-
14498: palveluja. Helsingissä on v. 1990 aloittanut toi-       vasti lisää koulutusta eri menetelmien käytöstä
14499: mintansa päihdeongelmaisille äideille tarkoitettu       ja enemmän tietoa ihmissuhteista.
14500: ensikoti. Erja-toimikunnan suunnitelmana on                Myös Vaasan ja Helsingin kaupunkien sosiaa-
14501: maan kaikkien ensikotien saaminen mukaan                livirastot painottavat lastensuojelutyössä tarvit-
14502: alkoholiongelmaisten äitien auttamiseen.                tavaa vahvaa ammattitaitoa ja teoreettista tieto-
14503:     Henkilökunnan riittävyys ja                         pohjaa. Yhdennetyn sosiaalityön yleistyminen ja
14504: k o u 1u t u s t a r v e. Tarkastuksissa on erityi-     avohuollon sosiaalityön alueellistamiskehitys
14505: sesti tullut esiin työntekijäpulan ja koulutustar-      ovat herättäneet huolen lastensuojelun sosiaali-
14506: peen vaikutus toimintaan. Vaasan läänissä koe-          työn ammattitaidon kertymisestä ja kehittymi-
14507: taan erityisen vaikeana pätevien sosiaalityönte-        sestä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto koros-
14508: kijöiden puute. Lapin läänissä Lapin yliopisto          taa myös sitä, että lastensuojelulaitosten henki-
14509: kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, joten heitä on         lökunnan koulutuksessa tulee ottaa huomioon
14510: siellä tarjolla riittävästi, mutta kuntien säästötoi-   psykiatrisen osaamisen tarve. Sosiaali- ja ter-
14511: mien vuoksi virkoja jätetään täyttämättä.               veyshallitus onkin kehittämässä valtakunnallista
14512:     Kertomusvuoden lopussa oli Vaasan läänin n.         lastensuojelun täydennyskoulutusta yhteistyössä
14513: 200:sta sosiaalihuollon sosiaalityöntekijän viras-      korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten
14514: ta vain 57 % täytetty muodollisesti pätevällä           kanssa. Koulutustarpeen kartoituksessa ilmeni,
14515: henkilökunnalla. Joissakin kunnissa ei ollut ai-        että tarvitaan sekä moniammatillista täydennys-
14516: nuttakaan pätevää sosiaalityöntekijää. Vaasan           koulutusta että erikoistumiskoulutusta viimesi-
14517: lääninhallitus asetti kertomusvuoden tammi-             jaiseen lastensuojelutyöhön.
14518: kuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää            Lastensuojelulain kehittämis-
14519: syyt Vaasan läänissä vallitsevaan sosiaalityönte-       t a r p e i ta. Nykyään ratkaistaan normaalipal-
14520: kijäpulaan sekä etsiä keinoja pulan poista-             veluiden piirissä monia sellaisia ongelmia, joihin
14521: miseksi.                                                lastensuojelu ennen joutui vastaamaan. Nyt tu-
14522:                                                         lee lastensuojelun piiriin yhä enemmän todella
14523:     Valtakunnallisesti on todettu, että sosiaali-       vakavista päihdeongelmista ja mielenterveyson-
14524:  työntekijäpulan keskeisimpiä syitä ovat palk-          gelmista kärsiviä perheitä. Erityisesti äitien päih-
14525:  kauksen jälkeenjääneisyys tehtäviin, vastuuseen        deongelmat ovat lisääntyneet. Avohuollon tuki-
14526: ja koulutukseen nähden, työolot sekä heikot             toimet eivät aina riitä näiden perheiden lasten
14527:  mahdollisuudet edetä uralla. Tässä selvityksessä       auttamiseen. Helsingin sosiaalivirasto pitääkin
14528: pulan vaikutuksia on kuvattu alueittain, jolloin        tärkeänä, ettei lain ja vallitsevan sosiaalipoliitti-
14529:  sekä läänin että työntekijäpulan erityispiirteet       sen linjan avohuoltopainotteisuus tulisi esteeksi
14530:  tulevat esille. Toimenpide-ehdotuksissa on myös        lapsen edun mukaiselle huostaanotolle ja sijais-
14531:  lähdetty siitä, että ne suunnitellaan toteutetta-      huoltoon sijoittamiselle.
14532:  viksi tietyssä kunnassa muuttamaan jotain tun-            Rovaniemen sosiaalityöntekijät ovat olleet
14533:  nettua tilannetta eikä pyritä tarjoamaan mitään        erityisen tyytyväisiä lastensuojelulain antamiin
14534:  ideaalityyppistä ratkaisua, joka kävisi mihin          mahdollisuuksiin kehittää avohuoltoa. Huonon-
14535:  vain.                                                  nuksena koettiin v. 1990 tullut lainmuutos, jon-
14536:     Puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä heijas-      ka mukaan avohuollon tukitoimena voidaan alle
14537:  tuu ympäröivään yhteiskuntaan virheellisinä toi-       12-vuotiaalle järjestää perhe- tai laitoshuoltoa
14538:  mina tai tekemättä jääneenä työnä, jotka useim-        ilman vanhempien tai huoltajan mukanaoloa
14539:  miten ilmenevät myöhemmin kasvaneina sosiaa-           vain kolmen kuukauden ajan, erityistapauksessa
14540:  litoimen kustannuksina. Näin syntyneet kustan-         jatkettuna kolmella kuukaudella, minkä jälkeen
14541:  nukset saattavat osittain kohdistua jonkin             on päätettävä huostaanotosta. Uuden lainkoh-
14542:  muunkin kuin sosiaalisektorin kannettaviksi.           dan oli tarkoitus parantaa asianosaisten oikeus-
14543:  Vaasan läänissä sosiaalityöntekijäpulan vaiku-         turvaa, mutta käytännössä työntekijät eivät koe
14544:  tukset kärjistyvät siten, että kunnan sosiaalitoi-     näin. Lapsen sijoitus perhe- tai laitoshuoltoon
14545:  mene kuuluvia lastensuojelun asiakkaita hoide-         avohuollon toimenpiteenä yhteistyössä vanhem-
14546:  taan kalliilla erityissairaanhoidon paikoilla.         pien kanssa antaa huomattavasti paremmat läh-
14547: 212
14548: 
14549: tökohdat vanhempien kanssa tehtävälle yhteis-          osasto. Erityisen vaikeasti oirehtivien tai vaka-
14550: työlle kuin se, että lapsi kolmen kuukauden            viin rikoksiin syyllistyneiden lasten hoito on
14551: kuluttua joudutaan ottamaan huostaan. Huos-            eräissä tapauksissa mahdollista järjestää ainoas-
14552: taanoton vanhemmat kokevat erittäin raskaana           taan suljetussa yksikössä. Tämä tulee kysymyk-
14553: ja hyväksyvät pitempiaikaisenkin sijoituksen           seen sellaisissa tapauksissa, joissa muut lasten-
14554: avohuollon tukitoimena, jos huostaanotolta             suojelun toimenpiteet osoittautuvat riittämättö-
14555: säästytään. Lapsen asema on tässäkin tilanteessa       miksi tai eivät ole mahdollisia. Nykykäytännös-
14556: turvattu, sillä huostaanotto tehdään joka ta-          sä omaksutuin menettelyin ei vaikeimmin oireh-
14557: pauksessa, jos vanhemmat vaikeuttavat sijoitus-        tivia lapsia ja nuoria kyetä lastensuojelussa aut-
14558: ta.                                                    tamaan. Nuori tulisi saada sitoutumaan hoi-
14559:     Rovaniemen sosiaaliviraston kokemuksen             toyhteisöönsäja luomaan luottamussuhde hoita-
14560: mukaan 12-vuotiaan oikeus muutoksenhakuun              jaansa. Tässä tarkoituksessa hoito voisi Helsin-
14561: sijaishuoltoon sijoittamista sekä huostassapidon       gin sosiaaliviraston näkemyksen mukaan tapah-
14562: lakkautamista koskevassa asiassa ei käytännössä        tua aluksi rajoitetun ajan lastensuojelulaitoksen
14563: ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Lap-         suljetulla osastolla.
14564: silla on lojaliteettiristiriita vanhempiinsa näh-          Mielenterveyslain toimivuus
14565: den, ja usein vanhemmat sanelevat muutosvaati-         1 a s t e n j a n u o r t e n k o h d a 11 a. Kerto-
14566: muksen ja allekirjoituttavat sen lapsella, joka ei     musvuoden alussa tuli voimaan uusi mielenter-
14567: uskalla eikä halua ilmaista tahtoaan vapaasti,         veyslaki (1116/90), jossa on myös alaikäisten
14568: ettei loukkaisi vanhempiaan.                           hoitoa koskevia määräyksiä. Yli 18-vuotiaiden
14569:     Sosiaali- ja terveyshallitus on seurannut pak-     tahdosta riippumaton hoito vaatii mielisairau-
14570: kohuostaanottojen kehitystä. Pakkohuostaan-            den toteamisen, mutta alaikäinen voidaan mää-
14571: otot ovat koko maassa lisääntyneet. Vuonna             rätä tahdostaan nippumattomaan psykiatriseen
14572: 1990 niitä oli 246 ja kertomusvuonna 331. Suuri        sairaalahoitoon myös siinä tapauksessa, että
14573: osa pakkohuostaanotoista alkaa kiireellisenä           hänellä todetaan vakava mielenterveydenhäiriö
14574: huostaanottona. Vuoden 1990 lainmuutos asetti          ja hoitoon määräämisen muut edellytykset täyt-
14575: kiireellisen huostaanoton jälkeiselle työskente-       tyvät eli hoitoon toimittamatta jättäminen pa-
14576: lylle erittäin tiukat aikarajat. Nykyinen aikatau-     hentaisi olennaisesti hänen sairauttaan tai vaka-
14577: lu ei mahdollista lapsen edun riittävää selvittä-      vasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvalli-
14578: mistä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto esit-       suuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai
14579: tää kiireellisistä huostaanotoista tekemänsä sel-      turvallisuutta eivätkä mitkään muut mielenter-
14580: vityksen perusteella, että määräaika huostaan-         veyspalvelut sovellu käytettäväksi.
14581: oton valmistelulle pidennettäisiin 3--4 kuukau-            Talousvaliokunnan mietinnössä (6/1990) hal-
14582: deksi. Näin varmistettaisiin lapsen edun ja avo-       lituksen esityksestä mielenterveyslaiksi (HE n:o
14583: hoidon keinojen selvittämisen mahdollisuus sekä        201/1989 vp.) annetaan esimerkkejä vakavasta
14584: tarvittaessa ehdittäisiin hankkia riittävä näyttö      mielenterveydenhäiriöstä, jonka perusteella ala-
14585: ja lausunnot tahdonvastaisen huostaanoton läpi-        ikäinen voidaan määrätä hoitoon vasten tah-
14586: viemiseksi.                                            toaan. Näitä ovat vaikea-asteiset psykoottista-
14587:     Helsingin kaupungin sosiaalivirasto esittää         soiset häiröt, vaikea-asteinen itsetuhokäyttäyty-
14588: myös, että sosiaalilautakunnalle tai lääninoikeu-      minen sekä vaikea-asteinen ja pitkäaikainen
14589: delle tulisi antaa poikkeustapauksessa mahdolli-       nuoren henkilön päihteiden väärinkäyttö, johon
14590: suus sijoittaa alle 12-vuotias lapsi koulukotiin.      liittyy selkeästi tunnistettava mielenterveyden-
14591: Lastensuojelulain muutoksella tämä kiellettiin.        häiriö.
14592: On kuitenkin käytännössä todettu, että muuta-              Valiokunta korosti, että tämän lain perusteel-
14593: mat alle 12-vuotiaat oireilevat erittäin voimak-       la ei voida ohjata huumenuoria vastentahtoiseen
14594: kaasti rikoksin, päihtein, väkivallalla ja karkaile-   hoitoon, ellei asiaan liity vakavaa mielentervey-
14595: malla. Heidän tilanteessaan sosiaalityöntekijät        den häiriötä, eikä hoitomuotona tällöinkään voi
14596: arvioivat ainoaksi riittävät rajat ja turvallisuu-     olla muu kuin psykiatrinen sairaanhoito. Tämän
14597: dentunteen tarjoavaksi vaihtoehdoksi kouluko-          vuoksi valiokunta edellytti, että hallitus ryhtyy
14598: din.                                                   lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin huume-
14599:     Helsingin sosiaaliviraston kannanoton mu-          nuorten hoidon, myös tahdonvastaisen, pikai-
14600: kaan lastensuojelulain laitoksia koskevaan 29          seksi järjestämiseksi maassamme. Sosiaali- ja
14601: §:ään tulisi lisätä 2 momentti, jossa säädettäisiin,   terveysministeriö on lausunnossaan painottanut,
14602: että lastensuojelulaitoksessa voi olla suljettu        että lastensuojelulain kautta on mahdollista jär-
14603:                                                                                                        213
14604: 
14605: jestää huumenuorten pitkäaikainenkin tahdosta         tasaisesti jakautuneena yhteensä 285. Yliopistol-
14606: riippumaton hoito. Ongelmana on kuitenkin             lisissa keskussairaaloissa niitä on yhteensä 134,
14607: erityisesti nuorille tarkoitettujen hoitopaikkojen    keskussairaaloissa 93 ja muissa sairaaloissa 58.
14608: puute.                                                    Sosiaali- ja terveyshallituksen keräämien tie-
14609:     Talousvaliokunta edellytti myös, että hallitus    tojen mukaan oli v. 1990 psykiatrisista syistä
14610: järjestää lasten ja nuorten hoitoon määräämisen       sairaalahoidossa 2 548 alaikäistä. Alle 12-vuo-
14611: seurannan, josta ilmenee mm. vasten tahtoa            tiaita potilaita oli 1 731, 12-14-vuotiaita 343 ja
14612: hoitoon määräämisen syyt ja niiden kehitys.           15-17-vuotiaita 474. Alle 15-vuotiaista suurin
14613:     Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrää-          osa hoidettiin alaikäisille tarkoitetuilla osastoilla
14614: IDineo on nelivaiheinen prosessi: kirjoitetaan        mutta 15-17-vuotiaista vain 32,4 %. Nimen-
14615: tarkkailulähete, tehdään päätös potilaan ottami-      omaan nuorisopsykiatrisella osastolla hoidettiin
14616: sesta sairaalaan tarkkailuun, kirjoitetaan tark-      viimeksi mainitusta ryhmästä vain vajaa viides-
14617: kailulausunto viimeistään neljäntenä päivänä          osa eli 88 nuorta. Hoitopäivinä laskettuna vähän
14618: tarkkailuun ottamispäivän jälkeen ja päätetään        yli puolet tämän ikäluokan hoidosta annettiin
14619: hoitoon määräämisestä.                                aikuispsykiatrisilla osastoilla.
14620:     Päätös hoitoon määräämisestä on aina alistet-         Mielenterveyslaissa korostetaan avohuollon
14621: tava lääninoikeuden vahvistettavaksi, kun kysy-       ja avopalvelujen saatavuuden merkitystä. Ter-
14622: myksessä on alaikäinen. Hoidon jatkamista tai         veydenhuollolla on n. 70 lasten ja nuorten psy-
14623: lopettamista koskeva kirjallinen päätös on tehtä-     kiatrisen avohoidon yksikköä, joissa on n. 250
14624: vä ennen kuin hoitoa on kestänyt kolme kuu-           työntekijää. Alle 20-vuotiaita käy niissä n.
14625: kautta. Tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan          10 000 vuosittain. Perheneuvoloita on 120. Niis-
14626: tämän jälkeen jatkaa enintään kuusi kuukautta;        sä on yli 800 työntekijää ja käy vuosittain n.
14627: maksimiaika on siis yhdeksän kuukautta, minkä         20 000 lasta ja nuorta.
14628: jälkeen edellytykset hoitoon määräämiseen on
14629:                                                           Suurin osa lasten ja nuorten psyykkisistä
14630: tutkittava uudelleen ja prosessi alkaa alusta.
14631:                                                       häiriöistä hoidetaan avohoidossa. Osa potilaista
14632:     Vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi tah-
14633:                                                       tulee kuitenkin aina tarvitsemaan sairaalahoi-
14634: dosta nippumattomaan hoitoon otettuja nuoria
14635:                                                       toa. Lasten ja nuorten psykiatrisen sairaalahoi-
14636: saadaan pitää ainoastaan alaikäisille tarkoitetul-
14637:                                                       don tuloksellisuudesta todetaan, että pitkäkään
14638: la osastolla. Tällainen osasto on sairaalan lasten-
14639:                                                       sairaalahoito ei näytä sinänsä kroonistavan poti-
14640: tai nuorisopsykiatrista hoitoa antava yksikkö.
14641:                                                       laita, vaan pitkillä hoidoilla on ollut myönteinen
14642:  Sen sijaan nuorta, joka on mielisairauden vuoksi
14643:                                                       vaikutus mm. työkyvyn ennusteeseen. Kroonis-
14644:  tahdostaan riippumattomassa hoidossa, tämä
14645:                                                       tuvien määrä on pieni, alle 15 %.
14646:  velvoite ei koske.
14647:     YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopi-             Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan jopa
14648:  muksen nojalla on erityisesti vapaudenriiston        puolella lastensuojelulaitoksissa olevista lapsista
14649:  kohteeksi joutunutta lasta pidettävä erillään ai-    on merkittäviä psyykkisiä oireita. Nuorille tar-
14650:  kuisista, paitsi silloin, kun katsotaan olevan       koitetun psykiatrisen hoidon puuttuessa on las-
14651:  lapsen edun mukaista menetellä toisin. Mielen-       tensuojelu joutunut paikkaamaan puutetta.
14652:  terveyslain sanamuoto ei vastaa täsmällisesti tätä       Suomen nuorisopsykiatrineo yhdistys on teh-
14653:  sopimusta. Ministeriössä valmistellaan esitystä      nyt selvityksen kertomusvuonna tahdosta nip-
14654:  lain muuttamiseksi lapsen oikeuksia koskevan         pumattomaan hoitoon otetuista nuorista. Selvi-
14655:  yleissopimuksen mukaiseksi.                          tys ei ole kattava, sillä joistakin sairaaloista on
14656:     Mielenterveyslain toteutumista on vaikeutta-      saatu vain poikkileikkaustieto marraskuulta, ei
14657:  nut nuorille tarkoitettujen hoitopaikkojen vä-       koko vuoden tilannetta. Otokseen tuli näin 39
14658:  hyys. Koko maassa on psykiatrian sairaansijoja       potilasta, joista tyttöjä oli 22 ja poikia 17.
14659:  nuorille yhteensä 114. Mikkelin, Kuopion, Poh-       Tyttöjen keski-ikä oli 15,7 vuotta ja poikien 16,4
14660: jois-Karjalan, Oulun ja Lapin läänissä ei ole         vuotta. Nuorin oli 13-vuotias. Potilaista puolet
14661:  ollenkaan nuorisopsykiatrisia hoitopaikkoja.         oli otettu hoitoon mielisairauden perusteella ja
14662:  Uudenmaan läänissä näitä on yhteensä 69, Tu-         puolet, siis alle 20, vakavan mielenterveydenhäi-
14663:  run ja Porin läänissä 6, Kymen läänissä 15 sekä      riön vuoksi. Päihderiippuvuusdiagnooseja ei ol-
14664:  Hämeen, Keski-Suomen ja Vaasan läänissä kus-         lut yhtään. Selvityksen teettäjän mukaan tulos
14665:  sakin 8.                                             osoittaa, että vakavaan mielenterveydenhäiriöön
14666:     Lapsille tarkoitettuja psykiatrisia sairaala-     ei vielä osata kiinnittää riittävästi huomiota.
14667:  paikkoja on koko maassa alueellisesti melko          Selvitys paljasti myös sen, että tahdosta riippu-
14668: 214
14669: 
14670: mattomaan hoitoon tai tarkkailuun on nähty            käynnistetty kokeilu- ja kehittämishankkeita.
14671: tarvetta pelkästään siellä, missä sen toteuttami-     Mikkelin läänissä alkaa kokeilu psykiatrisen
14672: seen on jo ollut olemassa resurssit.                  hoidon tarpeessa olevien nuorten hoitamisesta
14673:    Sosiaali- ja terveydenhuollon                      koulukodeissa. Mikkelin läänin koulukodit toi-
14674: y h te i s t y ö. Sosiaali- ja terveysministeriön     mivat ikään kuin sosiaali- ja terveydenhuollon
14675: lokakuussa 1989 asettamassa lasten ja nuorten         yhteisyksikköinä. Valtiontilintarkastajille anne-
14676: sosiaali-ja terveyspalveluja käsittelevässä johto-    tun tiedon mukaan näiden nuorten koulukoti-
14677: ryhmässä on selvitetty mm. eri palvelu- ja hoito-     hoidon ehtona on, että he tulevat hoitoon vapaa-
14678: järjestelmien yhteistyötä ja työnjakoa sekä niissä    ehtoisesti ja pystyvät käymään koulua. Myös
14679: ilmenneitä ongelmia.                                  muissa koulukodeissa ollaan tiivistämässä yh-
14680:     Mielenterveyslaki edellyttää yhteistyötä ter-     teistyötä psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa.
14681: veyskeskusten, sairaanhoitopiirin ja sosiaali-            Lasten ja nuorten palvelujen projektiin liittyy
14682: huollon välillä. Lain tarkoittamaa elinolosuhtei-     myös tutkimus, jossa v. 1992-93 haastatellaan
14683: den kehittämistä ja mielenterveyspalvelujen tu-       lastensuojelulain ja mielenterveyslain perusteella
14684: kemista tapahtuu myös sosiaalihuollossa, kou-         vasten tahtoaan hoidossa olleita 12-17-vuotiai-
14685: lussa ja monilla muilla sektoreilla. Vastaavasti      ta nuoria sekä nuorisovankilaan alle 18-vuotiai-
14686: lastensuojelulaki koskee varsinaisen lastensuoje-     na tulleita. Tarkoituksena on selvittää hoidon
14687: lun ohella myös muiden sektoreiden, mm. kou-          syyt ja nuorten aiemmat kontaktit sosiaali- ja
14688: lun ja terveydenhuollon, toimintaa, joka voi          terveyspalveluihin.
14689: tukea lastensuojelua ja edistää lasten kasvuoloja.        Sosiaali- ja terveyshallituksen näkemyksen
14690:     Johtoryhmän muistiossa todetaan, että kenel-      mukaan 1990-luvun tärkeä tehtävä on koota
14691: läkään viranomaisella ei ole yhteensovittamisen       hoidon kokonaisuus lasten ja perheiden tarpeista
14692: velvollisuutta eikä siihen liittyvää asemaa. Siksi    käsin, ei organisaatioiden tai ammattiryhmien
14693: palvelujen yhteensovittaminen onkin käytännös-        toiveiden mukaan. Näyttää todennäköiseltä,
14694: sä sitä, että kukin sektori ja työntekijä suhteut-    että syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon yhtei-
14695: taa toisten viranomaisten toimia omaan perus-         nen hoitokokonaisuus, jossa monimuotoisista
14696: tehtäväänsä ja oman toimintasektorinsa kieleen.       palveluista voidaan valita kulloinkin asiakkaan
14697:     Johtoryhmän muistiossa esitetään esimerkki        tarpeita vastaavat hoidon osuudet.
14698: tilanteesta, jossa työntekijät joutuvat selvittä-         Uuden lastensuojelulain tultua voimaan vuoden
14699: mään, minkä lain piiriin asia kuuluu. Jos vaka-        1984 alusta kunnat ovat laatineet yleiset perusteet
14700: vasti häiriintynyt lapsi vaarantaa omaa kehitys-      ja ohjeet lastensuojelun järjestämisestä ja kehittä-
14701: tään ja hänen katsotaan olevan välittömästi           misestä. Vuonna 1989 valtioneuvosto antoi edus-
14702: hoidon tarpeessa, voitaneen häntä hoitaa tah-         kunnalle lastensuojelua koskevan selonteon. Sa-
14703: dostaan riippumatta sairaalassa sekä mielenter-       mana vuonna sosiaali- ja terveysministeriö asetti
14704: veyslain että lastensuojelulain perusteella. Työn-     lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen
14705: tekijät joutuvat valitsemaan kahdesta menette-        johtoryhmän, joka on tehnyt merkittävän työn
14706: lystä. Mielenterveyslain mukainen hoitopäätös         selvittäessään näiden palvelujen yhteensovittami-
14707: perustuu erikoislääkäritasoiseen tutkimukseen.        sen ongelmia. Vuoden 1990 alusta tuli voimaan
14708: Lastensuojelulaissa asian valmistelu taas kuuluu       laki lastensuojelulain muuttamisesta. Suomi on
14709: sosiaalityöntekijälle mutta päätöksenteko maal-       kertomusvuonna ratifioinut varaumitta lasten oi-
14710: likoista koostuvalle lautakunnalle.                   keuksien sopimuksen, jonka mukaan mm. kaikissa
14711:     Lakien yhteensovittamisen ongelmat saatta-        julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomiois-
14712: vat kärjistyä kuntien ryhtyessä yhdistämään so-        tuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädänttJ-
14713: siaali- ja terveydenhuoltoaan. Yhden hallinnolli-     elinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisi-
14714: sen yksikön toimintaa voivat määrätä kaksi            jaisesti otettava huomioon lapsen etu. Parhaillaan
14715: peruslakia ja lisäksi erilaisia menettelytapoja        valmistellaan eduskunnan edellyttämää lapsipo-
14716: edellyttävät erityislait.                             liittista selontekoa. Yleisesti voidaan siis todeta,
14717:    Johtoryhmä esittääkin, että sekä mielenter-        että lastensuojelun tilaa ja kehittämistarpeita on
14718: veyslain ja lastensuojelulain yhtenäistäminen          1980-luvun alusta alkaen pyritty kattavasti selvit-
14719: että sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain ja eri-     tämään.
14720: koissairaanhoitolain yhtenäistäminen otettaisiin          Valtiontilintarkastajat pitävät Vaasan läänin-
14721: harkittavaksi.                                        hallituksen tekemää selvitystä sosiaalitytJntekijtt-
14722:     Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluja   pulasta lällnissä yleisesti merkittävänä, koska se
14723: selvittävän johtoryhmän työhön liittyen on            osoittaa pätevien tytJntekijöiden puutteesta johtu-
14724:                                                                                                             215
14725: 
14726: vat seuraukset. Muistion mukaan työntekijäpula            tävälle sijoitukselle määrätty lyhyt aikaraja,jonka
14727: heikentää valikoiden organisaation palvelukykyä,         jälkeen huostaanoton on tapahduttava, ei ole aina
14728: erityisesti lastensuojelussa ja perhekeskeisessä         lapsen edun mukainen vaikeuttaessaan yhteistyötä
14729: työssä sekä rakenteellisessa työssä. Rutiinien hoi-      perheen kanssa. Oikeusturvan takaavat salassapi-
14730: to koetaan pulatilanteessa usein helpommaksi työ-         tosäännökset koetaan usein eri viranomaisten vä-
14731: muodoksi kuin paneutuminen lastensuojelu- tai            lisen yhteistyön esteiksi lastensuojeluasioissa. Val-
14732: perhekeskeiseen työhön. Tämä lisää kunnan kus-           tiontilintarkastajien mielestä lastensuojelun eri
14733: tannuksia, kun hoitamattomat ongelmat kärjisty-          osapuolten oikeusturvan sisältöä ja painotusta
14734:  vät ja joudutaan turvautumaan huostaanottoihin          suhteessa lapsen etuun tulisi edelleen vakavasti
14735: ja kalliisiin sijoituksiin. Näitä seurauksia voi val-    selvittää.
14736: tiontilintarkastajien käsityksen mukaan odottaa               Lastensuojelutyön vaikeita ongelmia kuvasta-
14737: myös niissä kunnissa, joissa virkoja jätetään sääs-       vat mm. ne valtiontilintarkastajien saarnat esityk-
14738: tötoimien vuoksi täyttämättä.                            set, joiden mukaan laissa tulisi olla maininta
14739:      Valtiontilintarkastajien tarkastuskäyntien yh-      lastensuojelulaitosten suljetuista osastoista, pa-
14740:  teydessä samoin kuin lasten ja nuorten palvelujen       kotteet ja rajoitukset olisi saatava koskemaan
14741: johtoryhmän työssä ovat tulleet esiin sellaisten         myös perhehoitoa ja vastoin lakiuudistusta myös
14742:  ongelmanuorten ryhmät, jotka jäävät kaikkien            alle 12-vuotias voitaisiin sijoittaa koulukotiin.
14743: palvelujärjestelmien ulkopuolelle. Tällaisia väliin-     Lasten ja nuorten palvelujen projektiin liittyvää
14744: putoajia ovat epäsosiaaliset, päihdeongelmaiset,         pakkohoidossa olleiden nuorten haastattelututki-
14745:  aggressiiviset nuoret, toisaalta kotiin koulun jäl-     musta tulisi voida käyttää hyväksi pohdittaessa
14746:  keen jumittuvat, vaikeasti häiriintyneet nuoret.        pakkotoimenpiteiden mahdollistamisen lisäämis-
14747:  On myös nuoria, joita nykyisillä hoitomuodoilla          tä.
14748: ja menetelmillä ei pystytä auttamaan. Tarvitaan               Vakavaa haastetta äitiysneuvoloille merkitse-
14749:  kokeiluja ja uusien menetelmien kehittämistä.            vät päihdeongelmaiset äid;t, jotka alkoholinkäy-
14750:  Tässä on sosiaali- ja terveyshallituksen ja lasten-      töllään vaarantavat paitsi oman myös syntyvän
14751:  suojelujärjestöjen panos merkittävä. Lasten ja          lapsensa terveyden. Heidän ongelmiensa kohtaa-
14752:  nuorten psyykkiset oireet ja häiriökäyttäytymi-         miseen tulisi työntekijöillä olla erityistä kykyä ja
14753:  nen tulee nähdä viesteinä, joihin yhteiskunnan on        voimavaroja. Ensikotien liitto tekee merkittävää
14754:  vastattava. Yhtenä väliinputoamissyynä on vali-          työtä tämän ongelman parissa. Valtiontilintarkas-
14755:  tettavasti myös vanhempien kyvyttömyys tai suo-          tajat esittävät pohdittavaksi, mitä lastensuojelu-
14756:  ranainen haluttomuus itse saattaa lapsensa hoi-          lain korostama lapsen edun ensisijaisuus merkitsee
14757:  don piiriin.                                            näiden äitien kohdalla.
14758:      Kunnissa lastensuojelu on eriytynyt sosiaali-            Uusi mielenterveyslaki tuli voimaan kertomus-
14759:  huollon ja terveydenhuollon sektoreille. Kun lasten      vuoden alussa. Lakiesityksen valiokuntakäsitte-
14760:  ongelmiin joudutaan etsimään ratkaisuja myös             lyssä edellytetty lasten ja nuorten hoitoon määrää-
14761:  koulutoimessa on näiden viranomaisten yhteistyö         misen seuranta on käynnistymässä. Niistä tiedois-
14762:  kokonaisnäkemyksen saamiseksi lapsen ongelmis-           ta, joita on ollut saatavilla, käy ilmi, että nuoria on
14763:  ta välttämätöntä. Sosiaali- ja terveysministeriön       määrätty tahdosta riippumattamaan hoitoon suh-
14764:   vireillä oleva lasten ja nuorten palvelujen kehittä-    teellisen vähän. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää
14765:  misprojekti, jolla pyritään mm. löytämään eri           nuorten psykiatristen sairaalapaikkojen puutetta
14766:  sektoreiden yhteistyölle järkeviä ja toimivia muo-      ja epätasaista jakautumista maassa. Hoitoon ei
14767:   toja, on erityisen tärkeä. Samalla on kuitenkin        määrätä, koska lainmukaista hoitoa ei resurssipu-
14768:  muistettava, että lastensuojelun tärkein periaate,       lan johdosta pystytä antamaan.
14769:   lapsen edun ensisijaisuus, turvataan luontevimmin           Talousvaliokunta edellytti myös, että hallitus
14770:   tukemalla vanhempia heidän kasvatustehtäväs-            ryhtyy lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin huu-
14771:  sään. Vanhempien, lasten ja nuorten omien voima-        menuorten hoidon, myös tahdonvastaisen, pikai-
14772:   varojen löytäminen ja käyttöönotto onkin lasten-       seksi järjestämiseksi maassamme. Huumenuorten
14773:   suojelun keskeinen tehtävä.                            hoito on kuitenkin käytännössä edelleen järjestä-
14774:      Lastensuojelulain oikeusturvaa korostavat           mättä. Koska tulokset lasten ja nuorten psykiatri-
14775:   säännökset eivät ole aina yhteensovitettavissa lap-    sesta hoidosta ovat yleensä hyvät ja esim. Ruotsis-
14776:   sen edun ensisijaisuuden periaatteen kanssa. Kii-      sa on huumenuorten pakkohoidosta saatu positii-
14777:   reellisen huostaanoton jälkeiselle perhekeskeiselle     visia kokemuksia, valtiontilintarkastajat katsovat,
14778:   työskentelylle jää ilmeisesti käytännössä liian vä-     että mitkään syyt eivät puolla näiden nuorten
14779:   hän aikaa. Samoin avohuollon toimenpiteenä teh-         hoidon järjestämisen laiminlyömistä.
14780: 216
14781: 
14782: 
14783: 
14784: 
14785:                                 Työministeriön hallinnonala
14786: 
14787:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-     sisältyivät myös työttömyyseläkeläiset. Jos ker-
14788: kastuksen työministeriössä 3.4.1992.                  tomusvuoden työttömien määrään lisätään sen
14789:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat       vuoden 52 000 työttömyyseläkeläistä, saadaan
14790: selvittäneet työvoimapoliittisen tutkimuksen ke-      työttömien määräksi 287 000, joka on vertailu-
14791: hittämistarpeita, työelämän suhteita ja työmark-      kelpoinen 1970-luvun työttömyystietojen kans-
14792: kinoiden kehitysnäkymiä, työllisyyslain tavoit-       sa. Nykyisen työttömyystilanteen vakavuuden
14793: teiden toteutumista, työvoimapalvelujen katta-        kannalta on paikallaan todeta, että vuoden 1976
14794: vuutta, työttömyystilanteen kehitystä ja yrittä-      ns. hätätilahallituksen muodostamisen aikaan
14795: jäksi ryhtyvän työttömän tukemista.                   työttömiä oli vain kuudennes kertomusvuoden
14796:                                                       lopun tilanteeseen verrattuna.
14797:                                                          Työttömyys on lisääntynyt eniten maan ete-
14798:                  Työministeriö                        läisessä osassa eli perinteisesti hyvän työllisyysti-
14799:                                                       lanteen alueella. Tämä näkyi kertomusvuonna
14800:    Täystyöllisyydestä       joukkotyöttömyyteen.      myös työttömien alueellisessa jakautumisessa.
14801: Y 1e i s k e h i t y s. Kertomusvuonna työttö-        Kun 20 vuotta sitten vajaat 40 % työttömistä oli
14802: myys kasvoi räjähdysmäisesti edelliseen vuoteen       viiden eteläisimmän työvoimapiirin alueella ja
14803: verrattuna. Työttömien määrä oli kertomus-            runsas 60 % muualla maassa, oli suhde kerto-
14804: vuonna keskimäärin 235 000, kun se edellisenä         musvuonna jo kääntynyt päinvastaiseksi. Näky-
14805: vuonna oli 105 000. Työttömyysaste kohosi             vä piirre nykyisessä laskusuhdanteessa on, että
14806: 4 %:sta 10 %:iin. Kertomusvuoden lopussa työt-        työttömyyden kasvu painottuu selkeästi Etelä-
14807: tömiä oli 341 400 ja työttömyysaste oli 13,6 %.       Suomeen. Kertomusvuoden aikana työttömien
14808: Työllisyystilanne on kuluvana vuonna yhä vai-         määrä kasvoi eniten Uudellamaalla, peräti
14809: keutunut, sillä heinäkuussa 1992 työttömiä oli        391 %, ja vähiten Pohjois-Karjalassa, 62 %.
14810: lähes 390 000 ja työttömyysaste oli 15,1 %. Työ-      Koko maassa työttömyys kasvoi 134 % eli
14811: ministeriön työmarkkinanäkymissä vuodelle             195 500 henkilöllä. Silti maan korkeimmat työt-
14812: 2000 katsotaan, että työttömyysaste säilyy kor-       tömyysasteet ovat edelleen maan pohjois- ja
14813: keana koko 1990-luvun. Eri vaihtoehtojen mu-          itäosien työvoimapiireissä. Kertomusvuoden lo-
14814: kaan työttömyysaste olisi vuosituhannen vaih-         pussa korkein työttömyysaste oli Kainuussa,
14815: teessa 6--8,5 %.                                      19,5 %, ja alhaisin Uudellamaalla, 10,3 %. Kos-
14816:    Työttömien työnhakijoiden määrä oli 1980-          kaan aiemmin ei työttömyysaste ole ylittänyt
14817: luvun alussa ja lopussa alle 100 000, joten työt-     10 %:a maan kaikissa työvoimapiireissä.
14818: tömyysaste oli tuolloin alle 4 %. Silloista työlli-      Jokaisen laman jälkeen työttömyys näyttää
14819: syystilannetta voidaan pitää oloissamme täys-         Suomessa nousevan melko pysyväisluonteisesti
14820: työllisyytenä. Kuitenkin v. 1982-87 työttömien        ja sen vähentäminen pitkäksi ajaksi on osoittau-
14821: työnhakijoiden maara vaihteli 120 OOO:sta             tunut yleensä vaikeaksi tehtäväksi. Työntekijöi-
14822: 150 OOO:een ja työttömyysaste oli 5-6%. Työt-         den irtisanomiset ja lomautukset kohdistuvat
14823: tömyyden vaihtelut olivat kuitenkin 1970-luvulla      yleensä heikkotuottoiseen osaan työvoimasta,
14824: paljon suurempia, sillä v. 1970 työttömiä oli         minkä vuoksi vaikeasti uudelleen työllistyvien
14825: alimmillaan vain hieman yli 30 000 ja korkeim-        työttömien määrä taantumakausina kasvaa.
14826: millaan v. 1978 yli 180 000 eli kuusinkertainen       Näistä monet ajautuvat pitkäksikin aikaa työt-
14827: määrä.                                                tömyysturvan ja työhallinnon erityistoimien va-
14828:    Työttömyyden ajallisessa vertailussa on muis-      raan. Työttömiä oli 1970-luvun jälkipuoliskon
14829: tettava, että vuotta 1980 edeltäneisiin lukuihin      talouslaman jälkeen useita vuosia n. 100 000.
14830:                                                                                                               217
14831: 
14832: Edes 1980-luvun lopun ylikuumentuneet suh-                        hoittama tutkimus (Kari Hietala: Työttömyyden
14833: danteet eivät kyenneet merkittävästi alentamaan                   kustannukset, Helsinki 1992. Työpoliittinen tut-
14834: työttömien määrää alle 100 OOO:n. Toisaalta                       kimus 24), jonka mukaan nykyinen lähes 400 000
14835: työttömyyden torjunta erilaisilla varhaiseläke-                   ihmisen työttömyys maksaa Suomen kansanta-
14836: järjestelyillä tuli yhteiskunnalle kalliiksi. On pe-              loudelle yli 24 mrd. mk vuodessa. Työttömyyden
14837: lättävissä, että nykyisen laman jälkeen työttö-                   kasvaessa valtion osuus kustannuksista piene-
14838: myys jää pysyvästi korkeaksi, mikä merkitsee                      nee, mutta kuntien ja yksityissektorin osuus
14839: väistämättä siitä aiheutuvien kustannusten kas-                   kasvaa.
14840: vua pitkällä ajalla.                                                 Seuraavassa asetelmassa esitetään työttömyy-
14841:    Työttömyyden kustannuksista on kertomus-                       den nettokustannukset yhteensä:
14842: vuoden jälkeen valmistunut työministeriön ra-
14843: 
14844: 
14845: 
14846: Kansantaloudelliset kustannukset                                           Työttömien määrä
14847:                                                   100 000         200000        300 000       400 000      500 000
14848:                                                                                  Mmk
14849: Työttömyysturva (netto) ..........                 2435            5 238         8 128        11237        15 038
14850: Asumistuki ...............................            50             150           300           450          600
14851: Toimeentulotuki .......................             500              900         1 600         3 000        4 500
14852: Erityistoimet .............................        2000            2000          2000          2000         2000
14853: Investointiluont. työt ...............             2200            2400          2400          2 500        2 700
14854: Työllisyyskoulutus ...................              700              780           830           890          980
14855: Liikkuvuusavustukset ...............                  20              20            20            20           20
14856: Työvoimahallinnon kulut .........                   200              200           200           200          200
14857: Alueellinen yritystuki ...............              860              950         1040          1140         1230
14858: Työllisyysperusteinen koulutus                        30             150           250           460          550
14859: Työttömyyseläke ......................             2000            2000          2000          2000         2000
14860: Eroraha +Palkkaturva ..............                  180             200           250           300          400
14861: Yhteensä:
14862:    Kansantalous .......................           11 200          15 000        19 000        24200        30 600
14863:    Julkistalous ..........................         8 600          10 700        13 200        16 800       20400
14864:    Valtion talous ......................           8 200          11000         12 000        14 600       17 300
14865:    Kunnat .................................          400            700          1200          2100         3 100
14866:    Yksityinen sektori ................             2 600           4300          5 800         7 400       10200
14867: Kansantalous/työtön, mk .........               111 800           74900        63 200         60 500       61200
14868: Julkistalous/työtön, mk ............             85 900           53 400       43 900         41900        40900
14869: Valtion talous/työtön, mk ........               83 400           55 100       39 900         36600        34 700
14870: 
14871: 
14872: 
14873: 
14874:   Työttömyyden kustannusrasitus jakautuu                             Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona voi-
14875: seuraavasti:                                                      daan pitää sitä, että työttömyyden kasvaessa
14876:                                         Työttömien määrä          myös sen rajakustannukset kasvavat voimak-
14877:                                     100 000 300 000 500 000       kaasti. Kansantaloudelliset rajakustannukset
14878:                                               %                   työtöntä kohden ovat 100 000 työttömän tasolla
14879:                                                                   27 000 mk, 300 000 työttömän tasolla 42 000 mk
14880: Valtio ..........................       74      63           57   ja 500 000 työttömän tasolla 68 000 mk vuodes-
14881: Yksityinen sektori .......              23      31           33   sa. Työttömyyden kasvaessa myös sen hinta
14882: Kuntasektori ...............             3       6           10   kasvaa rajusti. Tutkimuksen mukaan työttö-
14883: Kansantalous yhteensä                  100     100          100   myyden nousun hinta tekee siten työttömyyttä
14884: 218
14885: 
14886: torjuvat keinot koko ajan edullisemmiksi. Työt-                                             Seuraavassa asetelmassa esitetään työttömien
14887: tömyys on jo tullut niin kalliiksi, että on edulli-                                      työnhakijoiden määrä työvoimapiireittäin v.
14888: sempaa torjua se.                                                                        1971, 1980, 1990, 1991 ja heinäkuussa 1992:
14889: 
14890: TyövoimapiirP                                                                    1971         1980              1990           1991            1992
14891: Uudenmaan ................................                                      3 800       11 300             9 500      44 600               85 075
14892: Turun .........................................                                 2 900        7 800             7 100      18 100               29 645
14893: Satakunnan2 ......................................................              1 800        6 700             7 100      14 000               21 863
14894: Hämeen ......................................                                   5 800       15 300            16 500      39 400               63 678
14895: Kymen ........................................                                  2 900        9 300             8 700      17 300               26 456
14896: Mikkelin3 ..............................................................        2 300        5 900             5 900      10 500               16 353
14897: Vaasan .......................................                                  3 600        5 800             9 300      19 600               30 996
14898: Keski-Suomen ............................                                       2 800        7 000             7 000      13 400               21 035
14899: Kuopion .....................................                                   4 400        8 700             7 000      12 800               19 940
14900: Pohjois-Karjalan ........................                                       2 400        6 900             6 300       9 800               15 150
14901: Kainuun .....................................                                   2 100        4 800             3 700       6 100                9 826
14902: Oulun .........................................                                 5 000       10 300             9 500      16 500               28 014
14903: LaEin ..........................................                                4 400        9 700             7 800      12 700               21 379
14904: Koko maa ..................................                                    44 100      109 500           105 400     234 900              389 410
14905: 1
14906:   Työvoimapiirien nimet muutettu vastaamaan nykyistä työvoimapiirijakoa.
14907: 2
14908:   Satakunnan työvoimapiiri perustettiin v. 1987. Työttömien työnhakijoiden määrät on laskettu taannehtivasti
14909: työvoimatoimistoittaisten tietojen avulla vuoteen 1971 saakka. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi korjattuja lukuja
14910: on käytetty oheisessa taulukossa. Vastaavat korjaukset on tehty myös niihin työvoimapiireihin, joista Satakunnan
14911: työvoimapiiri erotettiin. Pienempiä piirirajojen tarkistuksia tehtiin samanaikaisesti muuallakin ja myös nämä on
14912: korjattu taannehtivasti.
14913: 3 Mikkelin työvoimapiiri perustettiin v. 1973. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskettu taannehtivasti myös
14914: 
14915: vuodelle 1971 työvoimatoimistoittaisten lukujen avulla. Vastaavat korjaukset on tehty niihin työvoimapiireihin, joiden
14916: osista Mikkelin työvoimapiiri muodostettiin.
14917: 
14918: 
14919:    Seuraavasta asetelmasta ilmenevät työttömyysasteet työvoimapiireittäin v. 1970, 1980, 1990, 1991
14920: ja heinäkuussa 1992:
14921: Työvoimapiiri                                                    19701         19801    Työvoimapiiri2                 19901          1991'      19921
14922:                                                                            %                                                           %
14923: Helsinki ......................                                    0,9          2,8     Uudenmaan ...........          1,4             6,5       12,1
14924: Turku .........................                                    1,3          3,4     Turun ....................     3,1             8,0       13,5
14925: Tampere .....................                                      1,6          4,8     Satakunnan ...........         5,6            11,4       17,2
14926: Kouvola ......................                                     1,8          4,7     Hämeen .................       4,3            10,4       16,7
14927: Mikkeli .......................                                                 6,3     Kymen ...................      5,3            10,5       15,7
14928: Vaasa ..........................                                   1,2          3,1     Mikkelin ................      5,8            10,6       16,4
14929: Jyväskylä ....................                                     2,5          5,1     Vaasan ...................     4,3             9,1       14,1
14930: Kuopio .......................                                     2,8          5,6     Keski-Suomen .......           5,7            11,0       17,0
14931: Joensuu .......................                                    3,1          7,1     Kuopion ................       5,6            10,3       15,8
14932: Kajaani .......................                                                10,5     Pohjois-Karjalan ...           7,5            12,0       18,0
14933: Oulu ...........................                                  3,6           8,0     Kainuun ................       8,2            13,6       21,8
14934: Rovaniemi ..................                                      4,6           9,9     Oulun ....................     5,9            10,2       17,0
14935:                                                                                         Lapin .....................    7,8            12,7       21,2
14936: Koko maa ..................                                        1,9          4,7     Koko maa .............         4,1             9,3       15,1
14937: 1
14938:   Noudattaa tuolloin voimassa olleita työvoimapiirijakoja. Taannehtivia korjauksia ei ole voitu tehdä kuntakohtais-
14939: ten työvoimalukujen puuttumisen vuoksi.
14940: 2
14941:   Työvoimapiirien nimet muutettiin v. 1987. Samalla muutettiin myös työvoimapiirijakoja.
14942:                                                                                                        219
14943: 
14944:     N u o r i s o t y ö t t ö m y y s. Työikäisen eli   kuna käytetyn työvoiman tatjonnan pienentyrr.i-
14945: 15-74-vuotiaan väestön määrä on v. 1970-91              sestä 1980-luvulla.
14946: lisääntynyt yli 410 OOO:lla, mutta samanaikaisesti          Kertomusvuoden lopussa alle 25-vuotiaita
14947: 15-24-vuotias ikäluokka on pienentynyt n.               työttömiä oli 61 100, kun heitä edellisen vuoden
14948: 230 OOO:lla eli 26 %. Työikään tulevien uusien          lopussa oli 27 800. Vuoden 1992 heinäkuussa
14949: ikäluokkien koon pieneneminen on heijastunut            alle 25-vuotiaita työttömiä oli jo 93 337 ja
14950: alle 25-vuotiaan työvoiman tatjontaan ja ase-           työttömyysaste oli 22 %.
14951: maan työmarkkinoilla.                                       Suhteellisen korkeaan nuorisotyöttömyyteen
14952:     Alle 25-vuotiaan työvoiman tatjonta on v.           on olemassa luontevat syyt. Merkittävä osa siitä
14953: 1970-91 vähentynyt yli 190 OOO:lla eli 37%.             on ns. alkutyöttömyyttä, joka liittyy nuorten
14954: Koko työvoiman tatjonta on samanaikaisesti              työmarkkinoille tuloon ja työuran etsintään
14955: kasvanut 270 OOO:lla. Myös nuorten työhönosal-          koulutuksen päättymisen jälkeen. Sopivan työ-
14956: listuminen on v. 1970-91 alentunut 9 prosent-           paikan löytämiseen voi hyvienkin suhdanteiden
14957: tiyksikköä noususuhdannevuosia lukuun otta-             vallitessa kulua hakuaikaa, joka ilmenee työttö-
14958: matta. Nuorten työhönosallistumista on supista-         myytenä. Lisäksi nuoret työskentelevät muita
14959: nut lisääntynyt koulutukseen hakeutuminen ja            ikäryhmiä enemmän tilapäisissä tai määräaikai-
14960: koulutusaikojen pidentyminen. Alle 25-vuotiaan          sissa työtehtävissä, joiden päättyminen altistaa
14961: työvoiman tatjonnan ja työhönosallistumisen             heidät työttömyydelle. Työelämään hakeutumi-
14962: väheneminen on lievittänyt nuorisotyöttömyyttä          sen alkuvaiheessa nuorten sidonnaisuus työ-
14963: viime vuosikymmeninä.                                   markkinoihin ei myöskään ole yhtä laajaa ja
14964:      Nuorten työttömyys on kansainvälisestikin          vakiintunutta kuin esim. perheellisellä, keski-
14965: tarkastellen kaikkien ikäryhmien keskimääräistä         ikäisenä työvoimalla. Tämän vuoksi työvoiman
14966: työttömyyttä suurempi. Suomessa alle 25-vuo-            ulkopuolella olon, työttömyyden ja työssäkäyn-
14967: tiaiden työttömyysaste on noin kaksinkertainen          nin vuorottelu on nuorten kohdalla muita ylei-
14968: keskimäärään verrattuna. Tilanne on sama sekä           sempää.
14969: miesten että naisten kohdalla. Suhdanteiden tas-            Työvoimapoliittisten toimien painopiste vielä
14970: kuvaiheessa ero yleensä hieman lisääntyy nuo-           1980-luvun alkupuolella oli nuorten työllistämi-
14971: risotyöttömyyden kasvaessa keskimääräislukua            sessä. Vuosikymmenen alkupuoliskolla sovellet-
14972: nopeammin.                                              tiin asetukseen perustuvaa nuorten yhteiskunta-
14973:      Viime vuosikymmenen alkupuoliskolla nuo-           takuuta. Sillä tarkoitettiin toimenpidejärjestel-
14974: risotyöttömyys vaihteli 10 o/o:n molemmin puo-          mää, joka koostui alle 25-vuotiaille tatjottavista
14975: lin. Noususuhdanteen vauhdittamana alle 25-             tehostetuista työvoimapalveluista työhön tai
14976: vuotiaiden työttömyys aleni vuosikymmenen               koulutukseen ohjaamisessa sekä tietyistä palk-
14977: loppua kohden ja oli pienimmillään 6,5 % v.             kaperusteisista tukimuodoista. Viimeksi mainit-
14978:  1989. Tällöin nuorisotyöttömyys oli pienin sitten      tuja olivat oppisopimuskoulutukseen perustuva
14979:  1970-luvun puolivälin. Alle 25-vuotiaiden keski-       nuorten työllistämistuki, 16-19-vuotiaiden har-
14980:  määräinen työttömyysaste oli v. 1990 vielä             joitteluraha ja alle 25-vuotiaiden perehdyttämis-
14981:  6, 7 %, mutta loppuvuodesta merkkejä heikkene-         tuki. Vuodesta 1988 lähtien keskeiset nuoriin
14982: västä kehityksestä oli jo havaittavissa. Suhdan-        kohdistetut erityistoimet ovat sisältyneet työlli-
14983:  netaantuman syvennyttyä nuorisotyöttömyys              syyslakiin, varsinkin §:iin 17 ja 21. Lain 17 §:n
14984:  kasvoi jyrkästi, ja kertomusvuonna alle 25-vuo-        mukaan alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoi-
14985:  tiaiden työttömyysaste oli 14,5 %. Miehillä työt-      maviranomaiset eivät ole kolmen kuukauden
14986:  tömyysaste oli 17,7% ja naisilla 11,1 %. Kaik-         kuluessa voineet osoittaa työtä tai koulutusta,
14987:  kien ikäryhmien keskimääräinen työttömyysaste          on hänen kotikuntansa jätjestettävä työ- tai
14988:  oli 9,3 %. Työvoimatoimistoihin ilmoittautui           hatjoittelupaikka kuuden kuukauden ajaksi.
14989:  kertomusvuonna keskimäärin 45 800 alle 25-             Vuoden 1992 alusta lain 17 §:n perusteella työl-
14990:  vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Näiden osuus           listettäviä nuoria voidaan sijoittaa myös yksityi-
14991:  kaikista työttömistä työnhakijoista ilman lo-          selle sektorille. Jos kunta työllistää työvoimatoi-
14992:  mautettuja oli 25,4 %. Vuonna 1990 vastaavat           miston osoittaman 20-24-vuotiaan työttömän,
14993:  luvut olivat 21 800 ja 23,7 %. Edellisen kerran        sillä on lain 21 §:n mukaan oikeus saada normaa-
14994:  alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden           li valtionosuus 50 o/o:lla korotettuna.
14995:  määrä ylitti 40 000 v. 1982-83, mutta tuolloin             Vielä 1980-luvun alkupuolella työvoimahal-
14996:  työttömyysasteet olivat 11 o/o:n tuntumassa. Ero       linnon palkkaperusteisista toimenpiteistä 65 %
14997:  viime vuoteen johtuu mm. prosenttien kantalu-          ja työllisyyskoulutuksesta 40 % kohdennettiin
14998: 220
14999: 
15000: alle 25-vuotiaisiin työttömiin. Viime vuosina                         syyskoulutuksessa olevista heidän osuutensa oli
15001: nuorten sijoittuminen ammatilliseen koulutuk-                         laskenut jo alle 20 %:n.
15002: seen ja avoimille työmarkkinoille on lisääntynyt                         Vaikka nuorten työttömyys on kaikkien ikä-
15003: niin paljon, että palkkaperusteisten toimien pai-                     ryhmien keskimäärään verrattuna lähes kaksin-
15004: nopistettä on kyetty siirtämään yhä enemmän                           kertainen, on se kuitenkin harvoin pitkäaikaista.
15005: mm. pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan. Myös                          Kertomusvuonna kaikkien ikäryhmien osalta
15006: työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa alle                        työttömyyden keskimääräinen kesto oli 16 viik-
15007: 25-vuotiaiden osuus on kääntynyt laskuun. Ker-                        koa. Alle 25-vuotiailla työttömyyden keskimää-
15008: tomusvuonna työllisyyslain 17 §:n perusteella                         räinen kesto oli vain 11 viikkoa. Työttömyyden
15009: kuntiin velvoiterahalla sijoitettuja alle 20-vuo-                     keskimääräistä lyhyempi kesto osoittaa nuorilla
15010: tiaita työttömiä oli keskimäärin 7 000 ja v. 1990                     olevan valinnanmahdollisuuksia. Siirtyminen
15011: 3 000. Alle 25-vuotiaita voidaan velvoiterahalla                      koulutukseen tai työhön toiselle paikkakunnalle
15012: työllistää myös pitkäaikaistyöttömyyden ja alue-                      on nuorille helpompaa kuin ikääntyneille. Luoo-
15013: näkökohtien perusteella. Kaikkiaan velvoitera-                        tevien toimintavaihtoehtojen olemassaolo pa-
15014: halla sijoitettiin keskimäärin 11 000 alle 25-                        rantaa nuorten asemaa työmarkkinoilla ja vä-
15015: vuotiasta työtöntä. Edellisenä vuonna työllistet-                     hentää altistumista pitkäaikaistyöttömyydelle.
15016: tiin 7 000 nuorta. Harkinnanvaraiset toimet                           Lama-aikana erityisesti nuorten työllisyystilan-
15017: mukaan lukien palkkaperusteisten tukien avulla                        netta vaikeuttavat kesälomatöiden ja harjoittelu-
15018: sijoitettiin kertomusvuonna yhteensä 13 000 alle                      paikkojen tuntuva vähentyminen.
15019: 25-vuotiasta ja vuotta aiemmin 9 000. Vuosina                            Seuraavassa asetelmassa esitetään nuoriso-
15020: 1990-91 nuorten osuus kaikista palkkaperus-                           työttömyys ja nuoriin kohdistettavat erityistoi-
15021: teisin toimin työllistetyistä oli n. 30% ja työlli-                   menpiteet keskimäärin v. 1988-91:
15022: 
15023:                                                                            1988         1989          1990        1991
15024:                                                                                            1 000 henkeä
15025: Työttömät työnhakijat ............................................         129           105          105         235
15026: -Ilman lomautettuja .............................................          119            97           93          181
15027:     - Alle 25-vuotiaat .............................................        29            22           22           46
15028:     - Alle 20-vuotiaat .............................................         9             7            7           15
15029: Työttömyysaste 1 (%) ................................................      4,5           3,5          4,1          9,3
15030: - 15-24 vuotiaat ..................................................        8,4           6,5          6,7         14,5
15031: Palkkaperusteisin toimin työllistetyt .......................               37            34           31           40
15032: Näistä:
15033: a) Alle 25-vuotiaat ...................................................     17            12            9           13
15034: b) Velvoiterahalla työllistetyt ..................................          16            24           25           35
15035:    - Alle 25-vuotiaat velvoiterahalla työllistetyt ....                      8             8            7           11
15036:    - Alle 20-vuotiaat yli 3 kuukautta työttömänä
15037:     olleet velvoiterahalla työllistetyt .........................            3             3            3            7
15038: Työmarkkinakoulutuksessa olevat ..........................                  16            16           17           18
15039: - Alle 25-vuotiaat ..................................................        5             4            4            3
15040: Työttömyyden keskimääräinen kesto (viikkoa) .......                         24            20           15           16
15041: - Alle 25-vuotiaat ..................................................       11            10            9           11
15042: 1 Työvoimatutkimuksen mukaan.
15043: 
15044: 
15045: 
15046: 
15047:     P i t k ä a i k a i s t y ö t t ö m y y s. Pitkäai-               rattuna moniin eurooppalaisiin maihin, joissa
15048: kaistyöttömillä tarkoitetaan vakiintuneen mää-                        pitkäaikaistyöttömien osuus saattaa olla yli puo-
15049: rittelyn mukaan yhtäjaksoisesti yli vuoden työt-                      let työttömistä.
15050: tömänä olleita. 1980-luvulla, josta alkaen on                            Pitkäaikaistyöttömien määrä vaihteli 1980-
15051: käytettävissä kunnolliset tilastot, pitkäaikais-                      luvun alkupuolella 10 700:n ja 17 500:n välillä
15052: työttömien osuus oli 13% kaikista työttömistä                         noudattaen työttömien kokonaismäärän vaihte-
15053: työnhakijoista. Tämä osuus on melko pieni ver-                        lua. Eniten pitkäaikaistyöttömiä oli v. 1983.
15054:                                                                                                                 221
15055: 
15056: Suhteellisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä on ol-                tömyys väheni ensimmäisten vuosien aikana eri
15057: lut Satakunnan ja Hämeen työvoimapiireissä.                      tavalla maan eri osissa.
15058: Satakunnassa v. 1987 pitkäaikaistyöttömien                          Paitsi yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä
15059: osuus työttömistä nousi korkeimmillaan                           olleet työllisyyslain mukaan myös kahden vuo-
15060: 22 %:iin.                                                        den aikana yhteensä yli vuoden työttömänä
15061:    Pitkäaikaistyöttömyys kohdistuu eniten van-                   olleet ns. toistuvaistyöttömät tulivat velvoite-
15062: hempiin ikäluokkiin. Nuorten, alle 25-vuotiai-                   työllistämisen piiriin ja heidät oli työllistettävä
15063: den osuus pitkäaikaistyöttömistä on alle 5 %.                    samoin kuin pitkäaikaistyöttömätkin.
15064:    Työttömyyseläkkeelle siirtyminen alkoi 1980-                     Työllisyyslain velvoitteiden perusteella v.
15065: luvun alkupuolella vähentää merkittävästi muu-                   1989 työllistettiin keskimäärin 4 800 pitkäaikais-
15066: toin lisääntyvää vanhempien ikäluokkien pitkä-                   työtöntä ja 4 000 toistuvaistyötöntä, v. 1990
15067: aikaistyöttömyyttä, kun työttömyyseläkkeelle                     vastaavasti 4 500 ja 6 800 ja kertomusvuonna
15068: pääsyn alaikäraja alennettiin tilapäisesti 55 vuo-               6 400 ja 10 000.
15069: teen. Työttömyyseläkkeellä olevien määrä kas-                       Työllisyyslain mukaisten toimien ansiosta pit-
15070: voi jatkuvasti aina vuoteen 1987, jolloin heitä oli              käaikaistyöttömien määrä väheni v. 1989 keski-
15071: lähes 70 000. Tämän jälkeen määrä väheni, kun                    määrin 6 400:aan ja 3 OOO:een v. 1990. Kerto-
15072: työttömyyseläkkeelle pääsyn alaikärajaa nostet-                  musvuonna, kun työttömien työnhakijoiden
15073: tiin vuosittain 60 ikävuoteen. Kertomusvuoden                    määrä alkoi huomattavasti kasvaa, lisääntyi toi-
15074: lopussa työttömyyseläkkeensaajia oli alle 49 000.                menpiteistä huolimatta myös pitkäaikaistyöttö-
15075: Vuoden 1992 heinäkuussa heitä oli 46 407.                        mien määrä, joka oli keskimäärin 5 300. Kerto-
15076:    Vuoden 1988 alusta tuli voimaan uusi työlli-                  musvuoden lopussa heitä oli 10 800. Pitkäaikais-
15077: syyslaki, jonka vaikutuksesta pitkäaikaistyöttö-                 työttömistä oli kertomusvuoden lopulla 70 %
15078: mien määrä alkoi nopeasti vähentyä. Laki edel-                   miehiä. Alle 25-vuotiaita oli 6 %. Toistuvaistyöt-
15079: lytti, että kaikki yhtäjaksoisesti yli vuoden työt-              tömiä oli kertomusvuoden lopussa 21 300.
15080: tömänä olleet oli sijoitettava ns. velvoitetyöhön                   Seuraavasta asetelmasta ilmenee työttömät
15081: kunnan tai valtion toimesta. Lain voimaantulon                   työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät ja työttö-
15082: alueellisen porrastuksen vuoksi pitkäaikaistyöt-                 myyseläkkeellä olevat v. 1988-91:
15083: 
15084: 
15085:                                                                     1988          1989          1990         1991
15086: Työttömät työnhakijat ................................... .       129 300       104 500       105 400      235 000
15087: - ilman 1omautettuja .................................... .       119 300        96 700        93 500      181 000
15088: Pitkäaikaistyöttömät ...................................... .      12 100         6 400         3 000        5 300
15089: - osuus työttömistä, % ................................. .           10,1           6,6            3,2         2,9
15090: - nuorten osuus, 0/o ....................................... .         3,9           3,4          2,7           3,7
15091: Velvoitesijoitetut pitkäaikaistyöttömät .......... .                2 400         4 800         4 500        6 400
15092: Velvoitesijoitetut toistuvaistyöttömät ............. .                            4 000         6 800       10 000
15093: Työttömyyseläkkeellä olevat .......................... .           68 700        65 200        59 300       52 000
15094: 
15095: 
15096: 
15097:    Työhallinto ja joukkotyöttö-                                  louden kasvun mukana syntyvistä ongelmista.
15098: m y y s. Työministeriöitä saadun selvityksen                     Talouden elpyessä työhallinnolla on tällöin edes-
15099: mukaan maamme työttömyysaste laskee hitaasti                     sään sekä työttömyyden että työvoimapulan
15100: siten, että v. 1994--96 työttömiä olisi arviolta                 ongelma.
15101: ainakin 250 000. Työttömyysjaksojen pidetessä                       Tulevaisuudessa työvoiman kysyntä kohdis-
15102: keskeisenä uhkana on pysyvä työmarkkinoilta                      tuu osaavaan, ammattitaitoiseen ja nuoreen työ-
15103: syrjäytyminen, joka osaltaan hidastaa talouden                   voimaan. Erityisesti lähivuosina mutta myös
15104: elpymistä, kasvattaa julkisia menoja ja sitoo                    myöhemmin organisaatioista karsiutuu ikäänty-
15105: mahdollisen nousukauden alkaessakin työhallin-                   vää, vajaan työkyvyn ja kapean ammattitaidon
15106: non ja muiden hallinnonalojen sekä asiakaspal-                   omaavaa henkilöstöä, joilla ilman erityispalvelu-
15107: velun että muita voimavaroja. Tämä puolestaan                    ja on vaikeuksia palata työelämään ja joilla
15108: heikentää mahdollisuuksia selviytyä uusista ta-                  pitkäaikaistyöttömyyden uhka on ilmeinen.
15109: 222
15110: 
15111:    Kun myös työhallinto joutuu omasta toimin-         kannalta puolestaan keskeisiä ovat työnantajien
15112: nastaan etsimään säästökohteita palvelutarpei-        kokemukset työnvälityksen palvelukyvystä työ-
15113: den kuitenkin kasvaessa, on entistä keskeisem-        voiman hankinnassa. Työhallinnon markkina-
15114: pää määritellä ne merkittävimmät vaikuttamisen        osuuden kasvattamiseksi tavoitteeksi asetetaan,
15115: kohteet, joihin voimavaroja suunnataan.               että avoimet työpaikat kyetään täyttämään
15116:    Osa suhdannetyöttömyydestä on muuttunut            työnantajien tarpeiden mukaisesti ja että mark-
15117: ja muuttuu rakennetyöttömyydeksi työttömyy-           kinaosuutta lisätään niillä aloilla ja tehtävissä,
15118: den jatkuessa pitkään. Sen ehkäisyyn tulisi va-       joihin työvoimaa on ohjattavissa. Erityisesti ta-
15119: rautua mahdollisimman aktiivisilla ja kehittävil-     loudellisen kasvun alkaessa on tärkeää huolehtia
15120: lä toimilla. Valintoja tehtäessä tulisi peruslähtö-   työvoiman saatavuudesta talouden kannalta
15121: kohtana olla se, että ei menetetä näkymiä koko        keskeisillä teollisuuden toimialoilla ja kasvuyri-
15122: 1990-luvun kehityssuuntiin ja niihin tarpeisiin,      tyksissä, jotta työvoiman saatavuusongelmat ei-
15123: jotka korostuvat talouden jälleen elvyttyä.           vät muodosta estettä talouden elpymiselle.
15124:    Työministeriö esittää näistä lähtökohdista         Avainhenkilöiden paikkaaminen noususuhdan-
15125: keskeisiksi painotuksiksi seuraavaa:                  teessa avaa työtilaisuuksia myös vähemmän
15126:    Työttömyyden rakenteeseen vaikuttaminen.           ammattitaitoa vaativissa tehtävissä.
15127: Työhallinto ei voi omin toimenpitein olennaises-         Pysyväisluonteinen työllistyminen ja omatoimi-
15128: ti vaikuttaa työttömyyden yleistasoon. Siihen         suuden tukeminen. Myös työllisyydenhoidon kei-
15129: voidaan vaikuttaa talous- ja finanssipolitiikan       novalikoimaa ja resursseja käytettäessä tulee
15130: avulla. Sen sijaan vaikuttamisen kohteeksi tulee      entistä painokkaammin pyrkiä ratkaisuihin, joil-
15131: ottaa työttömyyden rakenteeseen vaikuttaminen         la tuetaan pysyväisluonteista työllistymistä, uu-
15132: aktiivisen työvoimapolitiikan avulla siten, että      sien työpaikkojen syntyyn myötävaikuttamista
15133: toiminnalla ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden        sekä yrittäjyyttä. Toimintaa suunnataan entistä
15134: kasvua. Henkilökohtaisia työvoimapalveluja            määrätietoisemmin toimialoittaisiin ja alueelli-
15135: kohdistetaan erityisesti niihin työttömiin, joilla    siin kehittämishankkeisiin. Rakennemuutoksen
15136: pitkäaikaistyöttömyyden uhka on ilmeisin ja           voimistuminen puolestaan korostaa sekä työlli-
15137: joiden tilannetta työvoimapalveluin voidaan           syyshäiriöiden ennakoinoin että viranomaisten
15138: edistää. Työvoimapalvelujen tulostavoitteeksi         yhteistyöverkostojen merkitystä ratkaisuja etsit-
15139: asetetaan ratkaisujen löytäminen erityisesti puo-     täessä.
15140: lesta vuodesta vuoteen työttömänä olleille siten,        Yritysten työvoimavarojen ja työolojen kehittä-
15141: että pitkäaikaistyöttömyys vähenee.                   minen. Uhka karsiutua työstä joko puuttuvan
15142:    Työvoimavarojen kehittäminen ja työkyvyn yl-       osaamisen tai heikentyneen terveyden vuoksi
15143: läpito. Tilanteessa, jossa sopivia työtilaisuuksia    kasvaa ikääntymisen ja toisaalta työntekijöihin
15144: ei voida tarjota, keskeiseksi nousee työttömien       kohdistuvan vaatimustason kasvaessa. Vastaa-
15145: työkyvyn ja osaamisen parantaminen siten, että        vasti työn kuluttavuuden seuraukset alkavat
15146: työttömien kilpailukyky ja edellytykset selviytyä     usein näkyä vasta keski-iässä ja sen jälkeen.
15147: työmarkkinoilla paranevat. Tämä merkitsee             Suoraan yritysten sisällä tapahtuvan työvoima-
15148: myös myöhemmin korostuvien työvoiman laatu-           varoibio ja työoloihin kohdistuvan kehitystyön
15149: ongelmien lieventämistä ennakolta. Koulutus- ja       merkitystä tulee 1990-luvulla lisätä. Tarvittavia
15150: kuntoutussuunnitelmien tekoa varhennetaan ja          kuntoutus- ja koulutusratkaisuja on tuotettava
15151: myös määräaikaisia työtilaisuuksia etsitään si-       ja työtehtäviä sovitettava vastaamaan paremmin
15152: ten, että niillä on myönteistä merkitystä pysyvän     työntekijöiden työkykyä vielä työsuhteen aika-
15153: työllistymisen edistäjänä. Kun työstä syrjäyty-       na. Työhallinnon kannalta kyseessä on uuden
15154: misen yksilölliset syyt vaihtelevat, myös toimen-     toimintatavan oppiminen, jossa tarvittavalle
15155: pidesuunnitelmat joudutaan tekemään yksilö-           tuotekehittelylle ja valmiuksien parantamiselle
15156: kohtaisesti ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa.       on varattava aikansa. Resurssien niukkuudesta
15157:     Työnantajapalvelujen vahvistaminen. Riittävät     huolimatta kehitystyötä tulee jatkaa työttömyy-
15158: yhteydet yrityksiin ovat perusedellytys työvoi-       den aikanakin. Tavoitteeksi tulee kuitenkin aset-
15159: man kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamises-         taa, että suunnittelukauden aikana voidaan toi-
15160: sa. Kun työvoiman tarjonta ylittää kysynnän,          mintamuodon osalta siirtyä suurelta osin mak-
15161: yhteyksien merkitys kasvaa entisestään. Näin          sulliseen palvelutoimintaan.
15162: tavoitteeksi tulee asettaa, että myös työnvälityk-        Toimintalinjojen edellytykset. Työvoimapalve-
15163: sille tiedotetaan avoimista työpaikoista entistä      lujen osalta toimintalinjat merkitsevät sitä, että
15164: paremmin. Työnvälityksen käytön lisäämisen            resursseja sitovia henkilökohtaisia palveluja koh-
15165:                                                                                                         223
15166: 
15167: distetaan asiakasryhmiin, joilla pitkäaikaistyöt-      poliittiset valinnat vaikuttavat ratkaisevasti
15168: tömyyden uhka on ilmeinen. Muiden asiakasryh-          maan työllisyyskehitykseen. Suomessa pitkään
15169: mien palvelussa korostuu tällöin tiedottavien          jatkunut taantuma on nostanut työttömyyden
15170: palvelujen merkitys. Yksilöllisesti suunnitellut       ennätyslukemiin. Taloudellisen tilanteen korjaa-
15171: koulutus- ja kuntoutusratkaisut edellyttävät           miseksi harjoitettu tiukka tulo-, finanssi- ja va-
15172: myös uusien palvelutuotteiden kehittämistä ja          luuttakurssipolitiikka on työministeriön mu-
15173: mm. kuntoutuksen, koulutuksen ja työharjoitte-         kaan johtanut lisääntyvään työttömyyteen.
15174: lun yhteensovittamista eri kohderyhmille ja               Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan
15175: asiakkaille. Tulosvastuuta annetaan voimak-            taloudellisen tilanteen korjaamiseksi on tärkeää
15176: kaasti työvoimapalveluille. Tämä edellyttää kui-       edelleenkin vahvistaa avoimen sektorin kilpailu-
15177: tenkin sitä, että työvoimapalvelujen resurssipe-       kykyä suhteessa sekä kilpailijamaihin että suljet-
15178: rustaa vahvistetaan. Nykyisin työllisyyslain pe-       tuun sektoriin. Vain yritysten riittävän kilpailu-
15179: rusteella käytettävissä olevia määrärahoja tulisi      kyvyn säilyttämisellä ja toimintamahdollisuuk-
15180: voida käyttää koulutukseen, kuntoutukseen ja           sien kehittämisellä edelleen kyetään kohenta-
15181: työharjoitteluun jo 6--12 kuukauden työttömyy-         maan työllisyyttä pysyvästi. Valtiovarainminis-
15182: den jälkeen, mikäli pitkäaikaistyöttömyyden            teriö katsoo, että muutoin valtion menojen edel-
15183: uhka on ilmeinen. Tarvittavien suunnitelmien           leen kasvattaminen pahentaisi vain nykyistä
15184: laadinta voisi tällöin käynnistyä jo ennalta. Myös     työllisyystilannetta ja veisi pohjaa pois kestävil-
15185: nykyisen työn oikeuden asemesta tulisi voida           tä, tervehdyttäviltä talousratkaisuilta.
15186: valita oikeus koulutukseen tai ammatilliseen              EY :n asettamat ehdot vaatinevat jatkamaan
15187: kuntoutukseen, joka ei kuitenkaan saisi muodos-        tätä politiikkaa, kunnes taloudellisen tilanteen
15188: tua pakoksi. Opintososiaalisten tukien tulisi säi-     korjaantuminen kääntää työllisyyden nousuun
15189: lyä sellaisina, että ne aktivoisivat aikuisia koulu-   ja työttömyystilanne alkaa kohentua. Työttö-
15190: tukseen työttömyyden sijasta. Työllisyyden hoi-        myys uhkaa jäädä kuitenkin aiemmin totuttua
15191: don määrärahojen sisällä painopistettä tulisi          suuremmaksi.
15192:  asettaa aiempaa enemmän startti- ja rakennera-           Integraatio kiihdyttää muutenkin väistämättä
15193:  haan. Samoin tulisi lisätä harkinnanvaraisien         edessä olevaa rakennemuutosta. Muun muassa
15194: määrärahojen käyttömahdollisuuksia. Yrittä-            tulliunionin syntyminen ja maatalouteen liitty-
15195: jäksi ryhtyvän työttömän tukemisesta työhallin-        vät sopeuttamistoimet nopeuttavai muutosta.
15196:  nolla on hyviä kokemuksia v. 1984--91, jolloin        Toisaalta usko Suomen talouselämän elpymi-
15197:  tukea myönnettiin yhteensä 650 Mmk ja saatiin         seen voimistunee, kun jäsenanomus nyt on jätet-
15198:  aikaan lähes 21 000 työpaikkaa.                       ty EY:lle. Vähitellen investoinnit lisääntynevät.
15199:     S u o me n t y ö m a r k k i n o i d en n ä-       Jotta integraatio ei entisestään yksipuolistaisi
15200:  k y m ä t v u o d e II e 2000. Tuoreimmat tule-       maamme tuotantorakennetta ja saattaisi sitä
15201:  vaisuudennäkymät Suomen työvoimatilanteesta           entistä riippuvaisemmaksi metsä- ja metalliteol-
15202:  ilmenevät työvoima 2000 -ryhmän kertomusvuo-          lisuudesta, on tuotantorakenteita monipuolistet-
15203:  den helmikuussa julkistamasta julkaisusta ja sen      tava ja samalla tuettava avaintuotannonaloja.
15204:  vuoden 1992 epävirallisesta tarkisteesta. Julkai-        EY:n kehityshistoria osoittaa, ettei EY:ssä ole
15205:  sun mukaan maamme väestökehitys vuosituhan-           kysyntää vain suurille tuotantosarjoille. Myös
15206:  nen vaihteen tienoilla johtaa työvoimapulaan,         pienille, verkostoissa tuotetuille sarjoille näyttäi-
15207:  jota jouduttaneen vähitellen yhä enemmän paik-        si avautuvan yhä paremmat markkinamahdolli-
15208:  kaamaan työvoiman maahanmuutolla. Tuolloin            suudet Verkostumiseen mukaan pääseminen
15209:  ulkomaista työvoimaa tarvittaisiin vuosittain         tarjoaa hyvän keinon sopeutua tuotantoproses-
15210:  runsaat 20 000 henkeä. Eläkejärjestelmien muu-        siin. On järkevää suunnata tukitoimia Suomen
15211:  toksilla ja työelämän nykyistä joustavammilla         pienen ja keskisuuren teollisuuden sopeuttami-
15212:  järjestelyillä sekä huolehtimalla ihmisten työ-       seen integraatioon.
15213:  kunnosta voidaan ulkomaisen työvoiman tarvet-            Työvoiman liikkuminen yhteisöalueella on
15214:  ta vähentää.                                          ollut vuosittain keskimäärin alle 2 % työvoimas-
15215:     Täsmällisiä arvioita Suomen mahdollisen EY-        ta, eikä aiheuttane muutoksia maahamme EY:n
15216:  jäsenyyden vaikutuksista maamme työllisyyteen         alueelta suuntautuviin työvoimavirtoihin. Sen
15217:  ei voida työministeriön mukaan esittää. Kan-          sijaan on todennäköistä, että työvoiman liikku-
15218:  sainvälisesti ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna   minen Suomesta Eurooppaan vilkastuu. Yleensä
15219:  esim. GATTin vaikutus on merkittävämpi. EY-           nuoret, hyvin koulutetut, kielitaitoiset ja helposti
15220:  jäsenyydenkin aikana Suomen omat päätökset ja         sopeutuvat hakeutuvat usein määräaikaiseen
15221: 224
15222: 
15223: työsuhteeseen Eurooppaan. Ammattitaidotto-             komission toimesta. Työnvälitysjärjestelmästä
15224: malla työvoimalla ei Euroopassa ole kysyntää.          säädetään työvoiman vapaata liikkuvuutta kos-
15225: Työvoiman liikkuvuus on tarkoitushakuista eikä         kevassa asetuksessa (1612/EEC 68), joka edellyt-
15226: pyrkimyksenä ole siirtää työttömyyttä alueelta         tää toimivaa julkista työnvälitystä, mutta sen
15227: toiselle. Todennäköisesti Euroopassa vastaisuu-        ohessa sallitaan muitakin järjestelmiä. EY:n
15228: dessa kilpaillaan samasta työvoimasta.                 kansainvälinen atk-pohjainen työnvälitysjärjes-
15229:    Euroopassa lisääntyy tarve yhtenäistää ulko-        telmä on tarkoitus rakentaa vaiheittain ns.
15230: maalaispolitiikkaa suhteessa EY:n ulkopuolisiin        alueellisin pilottiprojektein. Pohjoismaat, joissa
15231: maihin samalla, kun muuttopaine ulkopuolelta           on hyvin toimiva keskinäinen työnvälitysjärjes-
15232: lisääntyy sekä etelästä että Keski- ja Itä-Euroo-      telmä, tarjoaisivat hyvän kokeilukohteen ja
15233: pan suunnasta. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa           mahdollistaisivat pohjoismaisten virikkeiden an-
15234: on sopeutettava yhteisön politiikkaan, mikä voi        tamisen kehittämistyöhön.
15235: muuttaa aiempia käytäntöjä. Suomen pitkä itä-              Kertomusvuoden aikana työllisyystilanne vai-
15236: raja korostaa maan asemaa integraatioalueen            keutui nopeasti ja vuoden loppuun mennessä maas-
15237: merkittävänä ulkorajana.                               samme oli jo lähes 350 000 työtöntä työnhakijaaja
15238:    Työvoimapolitiikka säilyy kansallisen pää-          työttömyysaste oli vuoden kuluessa kohonnut
15239: töksenteon asiana yhdentyneessä Euroopassa-            4 %:sta peräti 13,5 %:iin. Kaikissa työvoimapii-
15240: kin. Komiteatyöskentelyssä politiikkavalinnat          reissä työttömyysaste oli yli 10%. Uudenmaan
15241: kuitenkin yhtenäistynevät. Työvoiman sopeutta-         läänissä työttömien määrä viisinkertaistui vuoden
15242: minen integraatioon ja paine työmarkkinoiden           aikana. Kuluvan vuoden aikana työllisyystilanne
15243: joustavuuden lisäämiseen eri hallinnonalojen ja        on entisestään vaikeutunut, sillä heinäkuussa 1992
15244: järjestöjen yhteistoimin korostuvat. Tällöin kou-      työttömiä oli lähes 390 000 ja työttömyysaste oli
15245: lutus on avainasemassa.                                15,1%. Työministeriön arvioiden mukaan työttö-
15246:    Työministeriö katsoo selvityksessään, että          myysaste säilyy korkeana vuosituhannen vaihtee-
15247: työpaikkojen luominen ei sinänsä ole työhallin-        seen saakka. Tuolloin ajaudumme todennäköisesti
15248: non asia, mutta sen tulisi kuitenkin asiantunte-       tilanteeseen, jolloin maassa on sekä työttömyyttä
15249: muksenaan osallistua mm. pienen ja keskisuuren         että työvoimapulaa.
15250: teollisuuden verkostojen kehittämiseen. Työhal-            Maassamme vallitsee nyt joukkotyöttömyys.
15251: linto voi tarjota työmarkkinoita, alueellisia si-      Sen vakavuutta voidaan verrata vuoden 1976 "hä-
15252: joittumisedellytyksiä ja työsuhteen ehtoja koske-      tätilahallituksen" muodostamisen aikaan, jolloin
15253: vaa erityistietoa. Erityisesti työvoimapoliittisen     työttömiä oli vain kuudennes kertomusvuoden lo-
15254: aikuiskoulutuksen suunnittelussa nämä tarpeet          pun tilanteeseen verrattuna. Työttömyystilastojen
15255: tulisi ottaa huomioon.                                 vertailukelpoisuuden kannalta on muistettava,
15256:    Integraatio asettaa julkiselle hallinnolle ja sen   että 1970-luvulla tilastoihin luettiin myös työttö-
15257: asiantuntemukselle suuria vaatimuksia. Selviyty-       myyseläkeläiset. Mikäli käytäntö olisi edelleen
15258: minen yhdentyvässä Euroopassa edellyttää kan-          sama olisi Suomessa ollut kertomusvuoden lopussa
15259: sainvälisen kanssakäymisen hallitsevaa henkilös-       lähes 400 000 työtöntä.
15260: töä. Tämä vaatimus on otettava huomioon kai-               Valtiontilintarkastajat ovat erityisen huolis-
15261: kessa julkishallinnon koulutuksessa ja henkilös-       saan nuorisotyöttömyyden voimakkaasta kasvus-
15262: tön rekrytoinnissa. Työhallinnon koulutussuun-         ta. Kertomusvuoden lopussa nuoria alle 25-vuo-
15263: nittelussa tämä onkin jo otettu huomioon, sillä        tiaita työttömiä oli 61 000 eli lähes kuudesosa
15264: valtion henkilöstön valmiudet EY :n toimintaan         kaikista työttömistä. Vuoden 1992 heinäkuussa
15265: ovat nykyisellään riittämättömät.                      heitä oli jo 93 300 eli lähes neljäsosa kaikista
15266:    Erityisesti haasteet kohdistuvat julkisen pal-      työttömistä. Vaikka nuorten työttömyyden kesto
15267: velun piirissä työskenteleviin, työhallinnossa en-     ainakin vielä on ollut selvästi keskimääräistä ly-
15268: nen muuta työvoimaneuvojiin. EY:ssä rakenne-           hyempi kuin kaikilla työttömillä, on ilmeinen
15269: taan kansallisia työnvälitysjärjestelmiä tukevaa       vaara, että myös nuorten altistuminen pitkäaikais-
15270: kansainvälistä työnvälitystä (SEDOC), jonka            työttömyyteen on tulossa vakavaksi ongelmaksi.
15271: painopisteenä on kattavan tietoaineiston kerää-        Kesälomatöiden ja harjoittelupaikkojen tuntuva
15272: minen, jakelu ja saatavuus. Sen tarkoituksena ei       vähentyminen on osaltaan omiaan siirtämään
15273: ole korvata vaan tukea jäsenmaiden omia työn-          nuorten työelämään tuloa.
15274: välityksiä. Koordinointi tapahtuu luomalla                 Valtiontilintarkastajien mielestä koulujen tulisi
15275: koko alueen kattava ns. Euroneuvojaverkosto,           ottaa vastuuta koulutettavistaan nykyistä pidem-
15276: jonka koulutus ja ohjaus tapahtuu keskitetysti         mälle. Olisi perusteltua omaksua sellainen ajatte-
15277:                                                                                                          225
15278: 
15279: lutapa, että koulutettava ei ole valmis työelämään     dentymiskehityksen myötä perinteisestä työvoi-
15280: silloin, kun hän saa päästötodistuksen koulustaan      mapolitiikasta laajennettuun ja OECD:nkin suo-
15281: vaan vasta saatuaan työpaikan. Koulun tulisi           sittamaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työ-
15282:  voida järjestää hänelle ainakin harjoittelupaikka     markkinoiden toimintaa tulee tehostaa nopeutta-
15283: ja mahdollisuuksien mukaan ensimmäinen työ-            malla työpaikkojen täyttämistä ja tiedottamista
15284: paikka yhdessä työvoimahallinnon kanssa. Tämä           sekä estämällä työmarkkinoilta syrjäytyminen.
15285: olisi muutoinkin luonteva osoitus koulun ja työn-       Myös osa-aikatyön mahdollisuudet tulee selvittää.
15286: antajien yhteydenpidon jatkuvuudesta koulutus-         Lisäksi tulee parantaa taitotietoa sekä lisätä laa-
15287: suunnittelun, toteutuksen ja työpaikkaan sijoitta-     ja-alaista osaamista ja elämänikäistä koulutusta,
15288: misen ketjussa.                                        jossa vastuu on sekä yrityksillä että julkisella
15289:     Suuri huolenaihe on myös pitkäaikaistyöttö-         vallalla. Eri politiikkalohkojen yhteistoimintaa on
15290: myyden kasvu. 1980-luvulla yli vuoden työttömä-         tiivistettävä eri tasoilla. Erityisen tärkeää on, että
15291: nä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 10-13 %kai-        elinkeino-, alue-, asunto-, liikenne-, koulutus- ja
15292: kista työttömistä eli 11 000-17 000. Työttömyys-       sosiaalipolitiikasta vastaavat hallinnonalat kyke-
15293: eläkkeelle siirtyminen alkoi tuolloin kuitenkin        nevät käytännön toimin tukemaan työvoimapoliit-
15294: merkittävästi vähentää heidän määräänsä aina            tisia tavoitteita. Valtiontilintarkastajat edellyttä-
15295:  vuoteen 1987 saakka, jolloin työttömyyseläkeläi-       vät, että joukkotyöttömyyden torjumiseksi laadi-
15296: siä oli maassamme lähes 70 000. Kertomusvuonna          taan erityinen työllisyys- ja talouspoliittinen ohjel-
15297:  työttömyyseläkeläisiä oli 52 000 ja pitkäaikais-      ma, jossa määritellään eri osapuolia koskevat
15298:  työttömiä keskimäärin runsaat 5 000. Vuonna            tavoitteet ja keinot työllisyystilanteen parantami-
15299:  1988 voimaan tullut työllisyyslaki edellytti, että    seksi.
15300: kaikki yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä ol-
15301:  leet oli sijoitettava ns. velvoitetyöhön kunnan tai      Työllisyyslain tavoitteiden toteutuminen.
15302:  valtion toimesta. Kertomusvuonna heitä oli yh-        T ä h ä n a s t i s e t k o k e m u k s e t. Työlli-
15303:  teensä yli 16 000. Vuoden 1992 heinäkuussa            syyslaki (275/87) ja sitä täydentävä asetus (737/
15304: pitkäaikaistyöttömiä oli 30 265.                       87) tulivat voimaan 1.1.1988. Lainmuutoksella
15305:      Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että    (1174/87) porrastettiin työllisyyslain voimaantu-
15306: joukkotyöttömyydestä päästään eroon mahdolli-          lo pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitteen
15307:  simman nopeasti. Vaikka lamakaudenjatkuminen          ja aluevelvoitteen (§:ien 18 ja 19) osalta ajallisesti
15308:  Suomessa on merkittäväitä osaltaan riippuvainen       ja alueellisesti. Muilta osin lakia alettiin soveltaa
15309:  kansainvälisestä talouskehityksestä, on kansalli-     koko maassa voimaantulopäivästä lähtien.
15310:  sen tason päätöksillä ja toimintalinjan valinnalla       Työllisyyslain tavoitteena on jäljestää kansa-
15311:  edelleenkin ratkaiseva vaikutus maan työllisyys-      laisille mahdollisuus tehdä työtä. Laki sisältää
15312:  kehitykseen. Tämän lisäksi valtiontalouden ja         säännökset, jotka koskevat yhteiskuntapolitii-
15313:  koko julkisen talouden säästö- ja supistamistoimet    kan täystyöllisyyspäämäärää sekä talouspolitii-
15314:  ovat aiheuttaneet vakavaa ristiriitaa työllisyyden    kan ja erityisesti työvoimapolitiikan tehtävää
15315:  hoidon tavoitteiden ja niiden toteuttamiseen osoi-    lain päämäärien toteuttamiseksi. Täystyöllisyy-
15316:  tettavien voimavarojen välillä. Työttömyydestä        teen pyritään mm. edistämällä vakaata ja alueel-
15317:  aiheutuneet kustannukset olivat kertomusvuonna        lisesti tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta
15318:  koko kansantaloudessa arviolta 20 mrd. mk, josta      yhteiskunnallista kehitystä. Työttömien työllis-
15319:  valtion osuus oli 60%. Valtion arviolta 15 mrd.       tämisessä omatoiminen ja työvoimapalvelujen
15320:  mk:n suuruinen menoerä työttömyyteen v. 1992 on       avulla tapahtuva työhön sijoittuminen on laissa
15321: jo lähes puolet välittömien verotulojen määrästä.      asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi.
15322:  Työttömyyden kasvaessa sen rajakustannukset eli          Hallitus antoi marraskuussa v. 1990 selonteon
15323:  kustannukset jokaista lisätyötöntä kohti laskettu-    työllisyyslain työvoima- ja sosiaalipoliittisista
15324:  na kasvavat voimakkaasti. Maamme kansanta-            vaikutuksista sekä toimeenpanosta. Selonteossa
15325:  lous on jo tullut työttömyyden kustannuskasvun        esitetyt kokemukset ja tulokset koskevat hyvän
15326:  osalta tilanteeseen, jossa on edullisempaa torjua     taloudellisen kehityksen aikaa. Selonteossa to-
15327:  työttömyys kuin sallia sen jatkuminen. On tärkeä      dettiin, että kokemuksia on saatava myös lasku-
15328:  selvittää, onko nykyisille lähes 25 mrd. mk:n         suhdanteen ja kasvavan työttömyyden ajalta
15329:  työttömyyskustannuksille vaihtoehtoisia käyttöta-     ennen kuin saadaan riittävää varmuutta työlli-
15330:  poja.                                                 syyslain perusteellisen uudelleenarvioinnin poh-
15331:      Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättömä-    jaksi. Lain seurantaa on jatkettu edelleen mm.
15332:  nä, että myös Suomessa siirrytään Euroopan yh-        työasiainneuvoston kertomusvuoden alussa
15333: 
15334: 15 320730U
15335: 226
15336: 
15337: asettamassa työllisyyslain seurantajaostossa,          mistä edistävää koulutusta, jos hän siihen suos-
15338: jonka toimikausi päättyi 30.6.1992.                    tuu. Lain 18 aja b §:ien säännökset ovat voimas-
15339:    Työllisyyslakia muutettiin lainmuutoksella          sa vuoden 1994 huhtikuun loppuun.
15340: (1732/91) 1.1.1992 lähtien siten, että pitkäai-           Työllisyyslakia on väliaikaisesti muutettu ke-
15341: kaistyöttömäksi määritellään lain 18 §:ssä työ-        säkuussa 1992 annetulla lailla, joka tuli voimaan
15342: tön, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti          1.8.1992 ja on voimassa vuoden loppuun. Työ-
15343:  12 kuukautta tai viimeistään 13 kuukauden             ministeriön tarkoitus on esittää muutoksen jat-
15344: aikana työttömänä 12 kuukautta. Lain 18 §:stä          kamista v. 1993. Lainmuutoksella nuorten vel-
15345: poistettiin kahden vuoden aikana yhteensä              voitetyöllistämiseen oikeuttava työttömyysaika
15346: vuoden työttömänä olleita koskeva työllistä-           nostettiin kolmesta kuuteen kuukauteen, työllis-
15347: misvelvoite.                                           tämisvelvoite muutettiin osa-aikaiseksi ja kun-
15348:    Edelleen työllisyyslakia muutettiin lainmuu-        nille maksettava valtionosuus alennettiin vastaa-
15349: toksella (1733/91) vuoden 1992 alusta lähtien.         vasti 160 mk:sta 116 mk:aan. Muutosten perus-
15350: Lain 5 § muutettiin siten, että vuosittaisen val-      teena oli valtion poikkeuksellisen vaikea talou-
15351: mistelun sijasta valtioneuvosto laatii tarvittaessa    dellinen tilanne ja työttömyyden huomattava
15352: työllisyyden hoidon lähiajan tavoiteohjelman.          kasvu.
15353: Lain 9 §:stä poistettiin kunnilta talvi- ja kesäkau-      Erityisesti työllisyyslaki on vaikuttanut työt-
15354: den työvoiman käyttöä koskevat määräykset.             tömyyden rakenteeseen. Lain tullessa voimaan
15355: Lakiin tuli uusi 18 a §, jonka mukaan pitkäai-         alle 20-vuotiaiden työttömyys ja yhtäjaksoinen
15356: kaistyötön voi luopua laissa säädetyn työllistä-       pitkäaikaistyöttömyys alenivat tuntuvasti. Ko-
15357: misvelvoitteen nojalla järjestettävästä kuuden         konaistyöttömyyden jyrkästi kasvaessa myös
15358: kuukauden työntekomahdollisuudesta työttö-             näiden ryhmien työttömyys on alkanut kasvaa
15359: myyspäivärahaa menettämättä. Uuden 18 b §:n            selvästi.
15360: mukaan pitkäaikaistyötön voi luopua työnteko-              Seuraavasta asetelmasta ilmenee työllisyyden
15361: mahdollisuudestaan myös siten, että hänelle jär-       hoidon määrärahoilla työllistettyjen määrä ja
15362: jestetään tämän mahdollisuuden sijaan työllisty-       työttömien määrä v. 1987-92:
15363:                                                                                                                                              227
15364: 
15365: Työllisyyden hoito                1987            1988                 1989                 1990                 1991                 1992
15366:                                 Toteu-   Toteu-    josta      Toteu-    josta      Toteu-    josta      Toteu-    josta       TMA         josta
15367:                                  tunut    tunut velvoite       tunut velvoite       tunut velvoite       tunut velvoite                velvoite'
15368: Palkkaperusteiset
15369: Mom. 34.50.02.
15370: Palkkaukset ..........          6 730    6 550       3 390     7 410      5 610     7 900     6900 11 100           9900     11 050      8 500
15371: Mom. 34.50.30.
15372: Valtionosuus kun-
15373: nille ja kuntainlii-
15374: toille työttömyy-
15375: den lieventämiseen             20120     19 950 10 750 18 760            14 530    16400 14100 20 800              18 900 23 550 20000
15376: Mom. 34.50.61.
15377: Valtionapu työttö-
15378: myyden lieventämi-
15379: seen .......................    8 820    10 330 3 220 8 310 3 940 6200 4400 8 400 6200 21 500 14500
15380: Yhteensä ...............       35 670    36 830 17 360 34480 24080 30500 25 400 40300 35000 56100 43000
15381: 
15382: Muut
15383: Mom. 34.50.62.
15384: Työllisyysperustei-
15385: nen valtionapu in-
15386: vestointeihin .........          1900     3 550                2 300                3 000                2000                 1 500
15387: Mom. 34.50.63.
15388: Rakennemuutosten
15389: aiheuttaminen häi-
15390: riöiden lieventämi-
15391: nen ........................              1 570                2000                  300                  200
15392: Mom. 34.50.71.
15393: Työllisyysperustei-
15394: set hankinnat ........                     100                   10
15395: Mom. 34.50.77.
15396: Sijoitusmenot työl-
15397: !isyyden turvaami-
15398: seksi ......................    2000      1 970                1440                 1 300                1 070                 860
15399: Yhteensä ...............         3 900    7 190                5 750                4 600                3 270                2 360
15400: 
15401: Toimenpiteet
15402: yhteensä ................      39570     44020 17840 40230 24080 35600 25500 43570 35000 58460 43000
15403: 
15404: Työvoimapoliitti-
15405: nen aikuiskoulutus
15406: Yhteensä ...............        15 900   15 600          -    15 600          -    16 800          -    18 400          -    23 000
15407: 
15408: Työttömät
15409: työnhakijat ...........        142 500 129 300               104 500              105 400              235 000              360 000
15410: 1   Markkamuutoksista huolimatta näitä lukuja ei ole muutettu. Tämän hetken arvio on, että velvoitteiden määrä
15411:     nousee ehkä 44 000---45 000 henkilöön.
15412: 
15413: 
15414: 
15415: 
15416:    T y ö II i syy d e n h o i d on mä ä r ä r a-                          tettiin yhteensä lähes 10 200 Mmk. Työllisyyden
15417: h a t. Työllisyystilanteen nopean huonontumisen                           hoidon määrärahojen käyttö kasvoi 1 300 Mmk
15418: vuoksi ovat työllisyyden hoidon ja työttömyys-                            ja työttömyysturvan 3 100 Mmk.
15419: turvan kokonaismenot kertomusvuonna merkit-                                  Seuraavassa asetelmassa esitetään työllisyy-
15420: tävästi nousseet vuodesta 1990. Nousua on ollut                           den hoidon ja työttömyysturvan määrärahat v.
15421: arviolta vajaat 4 400 Mmk. Kertomusvuonna                                 1987-92:
15422: työllisyyden hoitoon ja työttömyysturvaan käy-
15423: 228
15424: 
15425: Työllisyyden hoito                1987              1988                  1989                  1990                  1991                1992
15426:                                 Käyttö    Käyttö        josta   Käyttö        josta   Käyttö        josta   Käyttö        josta   TMA         josta
15427:                                                      velvoite              velvoite              velvoite              velvoite            velvoite
15428:                                                                              Mmk
15429: Palkkaperusteiset
15430: Mom. 34.50.02.
15431: Palkkaukset ......... .          347,9     445,9       257,4     575,6       455,5     670,4           594 1 178,5 1 071,7        1 299      1 099
15432: Mom. 34.50.30.
15433: Valtionosuus kun-
15434: nille ja kuntainlii-
15435: toille työttömyy-
15436: den lieventämiseen               706,2     842,3       595,7     966,6       872,9     990,6      916,9 1 316,7 1 224,3           1 726      1 570
15437: Mom. 34.50.61.
15438: Valtionapu työttö-
15439: myyden lieventämi-
15440: seen ...................... .    372,5     293,0        99,8 336,5 166,7 294,9           231 538,0 388,1                          1 262        828
15441: Yhteensä...............         1 426,6   1 581,2      952,9 1 878,7 1 495,1 1 955,9 1 741,9 3 033,2 2 684,1                      4 287      3 497
15442: 
15443: Muut
15444: Mom. 34.50.62.
15445: Työllisyysperustei-
15446: nen valtionapu in-
15447: vestointeihin ........ .         147,5     240,0                  150 (myöntä- 140,8 (myöntä- 204,1 (myöntä-                      280 (myöntä-
15448: Mom. 34.50.63 .... .                                               misvalt.280)   misvalt.264)   misvalt.295)                      misvalt.265)
15449: Rakennemuutosten
15450: aiheuttaminen häi-
15451: riöiden lieventämi-
15452: nen ....................... .               63,0                    53                    50                  25,0
15453: Mom. 34.50.71.
15454: Työllisyysperustei-
15455: set hankinnat ....... .                     30,0                    10
15456: Mom. 34.50.77.
15457: Sijoitusmenot työl-
15458: lisyyden turvaami-
15459: seksi ..................... .    456,6     506,0                 494,4                 404,4                 480,0                 430
15460: Yhteensä .............. .        604,1     839,0                 707,4                 595,2                 709,1                 710
15461: 
15462: Työvoimapoliitti-
15463: nen aikuiskoulutus
15464: yhteensä ............... .       1 012     1 168                  1263                  1 195               1405,8                1 893
15465: Työttömyysturva
15466: Mom. 33.17.50.
15467: Valtionosuus työt-
15468: tömyyskassoille .....           1 060,9   1 106,9               1 053,2               1 187,4               2782,6                3 580
15469: Mom. 33.17.51.
15470: Työttömyysturva-
15471: lain mukainen
15472: perusturva.............         1 429,5 1 295,0                   950,0                   865               2 344,7               3 290
15473: Yhteensä...............         2 490,4 2 401,9                 2 003,2               2 052,4               5 127,3               6870
15474: 
15475: 
15476:     S i j o i t u k s e t t y ö 11 i s y y d e n h o i-                      perusteinen valtionapu investointeihin, raken-
15477: d o n m ä ä r ä r a h o i 11 a. Kertomusvuonna                               nemuutosten aiheuttamien häiriöiden lie-
15478: työllisyyden hoidon toimilla sijoitettiin keski-                             ventäminen, sijoitusmenot työllisyyden turvaa-
15479: määrin 43 600 henkilöä, joista palkkaperustei-                               miseksi ja työllisyysperusteiset hankinnat. Vuo-
15480: silla tukitoimilla 40 300 ja muilla 3 300. Velvoit-                          desta 1990 pall<:kaperusteisilla toimilla keski-
15481: teiden perusteella työllistettiin keskimäärin                                määrin työllistettyjen määrä on kasvanut lähes
15482: 35 000. Muihin toimiin kuuluvat työllisyys-                                  10 000.
15483:                                                                                                             229
15484: 
15485:     Asetuksessa on erikseen säädetty niistä tilan-          Kuntien palkkaperusteiset tu-
15486: teista, jolloin lain §:issä 17 ja 18 tarkoitetuille     k i t y ö p a i k a t. Kertomusvuonna kunnat si-
15487: henkilöille ei tarvitse osoittaa velvoitteeseen pe-     joittivat keskimäärin 20 800 henkilöä palkkape-
15488: rustuvaa työtä, elleivät he itse sitä vaadi. Näin       rusteisiin tukityöpaikkoihin, joista velvoitetyö-
15489: voidaan menetellä mm. silloin, jos henkilö työl-        paikkoja oli 18 900. Määrä kasvoi edellisestä
15490: listämisvelvollisuuden aikana työn, opiskelun,          vuodesta 4 400:lla. Valtaosa kunnista on hoita-
15491: asevelvollisuuden tai muun näihin verrattavan           nut hyvin työllistämisvelvollisuutensa. Osa kun-
15492: syyn vuoksi joutuisi keskeyttämään työn tai             nista on työllistänyt huomattavasti yli työlli-
15493: järjestetty työntekomahdollisuus olisi merkityk-        syyslaissa säädetyn velvoitteensa enimmäismää-
15494: setön henkilön pysyvän työllistämisen kannalta.         rän eli 17 §:n mukaiset nuoret työttömät ja yli
15495: Kertomusvuoden lopulla tällaisia henkilöitä oli         puolet pitkäaikaistyöttömistä tai yli 2 % alueen-
15496: 8 600. Lisäksi työhönosoitusta ei tehdä henki-          sa ammatissa toimivasta väestöstä. Kuntien val-
15497: löille, jotka itse asettavat työn vastaanottamisen      mius ylimääräiseen työllistämiseen on keventä-
15498: tosiasiallisesti estäviä rajoituksia.                   nyt valtiolle muuten lankeavaa työllistämisvel-
15499:     Vuonna 1990 nuorista työhönoikeutetuista            voitetta.
15500: 9% ja pitkäaikaistyöttömistä 18% ei ottanut                 T u k i t y ö 11 i s t ä m i ne n       y r i t y k-
15501: työtä vastaan. Kieltäytyjille tehdään uusi työ-         s i i n, y h te i s ö i h i n j a y k s i t y i s i 11 e.
15502: hönosoitus viimeistään kolmen kuukauden ku-             Kertomusvuonna yksityisellä sektorilla oli palk-
15503: luessa.                                                 kaperusteisin tukitoimin työllistetty keskimäärin
15504:     Valtion palkkaperusteiset tu-                       8 400 henkilöä, joista velvoitetyöpaikkoihin 6
15505: k i t y ö p a i k a t. Kertomusvuonna valtio si-        200. Vuoteen 1990 verrattuna työllistettyjen
15506: joitti keskimäärin 11 100 henkilöä palkkaperus-         määrä nousi 2 200:lla. Heistä suurin osa on ollut
15507: teisiin tukityöpaikkoihin, joista velvoitetyöpaik-      pitkäaikaistyöttömiä ja alueellisten työttömyys-
15508: koja oli 9 900. Määrä on kasvanut edellisestä           erojen perusteella tukityöllistettyjä, jotka muu-
15509: vuodesta 3 200:lla. Valtio on entistä paremmin          toin ainakin osaksi olisi jouduttu sijoittamaan
15510: täyttänyt sille asetetut työllistämistavoitteet. Tä-    lähinnä valtion velvoitetyöpaikkoihin. Valtio on
15511: hän on osaltaan vaikuttanut valtion työllistämis-       näin kyennyt epäsuorasti hoitamaan omaa työl-
15512: palvelun laajentaminen. Työministeriön sekä             listämisvelvoitettaan erityisesti alueilla, joissa on
15513: valtion virastojen ja laitosten välisissä työvoima-     vähän sopivia sijoitustyöpaikkoja virastoissa tai
15514: piireittäisissä neuvotteluissa sovitut työllistämis-    laitoksissa.
15515: määrät on jopa paikoin ylitetty maan pohjois-               Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa on
15516: ja itäosissa. Joillakin Etelä-Suomen alueilla sovi-     arvioitu työllistettävän yksityisellä sektorilla kes-
15517:  tut arviot työllistämisestä ovat olleet ylimitoitet-   kimäärin 20 000 henkilöä. Nyt myös nuoria
15518:  tuja.                                                  työhönoikeutettuja voidaan sijoittaa yksityiselle
15519:     Vuoden 1992 työllistämissuunnitelmassa on           sektorille kuntasektorin lisäksi. Saatujen koke-
15520: vahvistettu keskimäärin 8 500 henkilön työllistä-       musten ja tutkimustulosten perusteella työttö-
15521:  minen. Sen sijaan valtion virastojen ja laitosten      män työnhakijan työllistäminen tukitoimin yksi-
15522:  kanssa on sovittu, että tarvittaessa voidaan työn-     tyiselle työnantajalle turvaa pysyvän työpaikan
15523:  tekomahdollisuus järjestää runsaalle 12 OOO:lle.       saannin tulevaisuudessa paremmin kuin sijoitta-
15524:  Työllistäminen harkinnanvaraisin määrärahoin           minen valtion ja kuntien velvoitetyötehtäviin.
15525:  on säilynyt lähes entisellään. Harkinnanvaraisin           Seuraavasta asetelmasta käy ilmi yksityiselle
15526:  määrärahoin työllistettiin kertomusvuonna kes-         sektorille palkkaperusteisin tukitoimin sijoitettu-
15527:  kimäärin 1 200 työtöntä.                               jen määrä kertomusvuonna:
15528: 230
15529: 
15530: Tukitoimi                                                                             Työllistetty keskimäärin
15531:                                                                            Velvoite           Harkinnan-          Yhteensä
15532:                                                                                                varainen
15533: Vajaakuntoisten tuki ................................. .                      290                550                840
15534: Tuki yli 10 kk työttömänä olleille ............ .                           3 770                 40              3 810
15535: Tuki 18-24-vuotiaille työttömille ............ .                              150                330                480
15536: Työelämään harjaantujien tuki ................. .                             160                280                440
15537: Yrittäjäksi ryhtyvän tuki (starttiraha) ...... .                              830                750              1 580
15538: Vaikeiden kuntien alueella myönnettävä
15539: tuki ........................................................... .            970                100              1 070
15540: Rakennemuutoskunnissa myönnettävä
15541: tuki ........................................................... .             30                 160               190
15542: Muut ......................................................... .                0                  10                10
15543: Yhteensä ................................................... .              6 200               2 220             8 420
15544: 
15545:    Seuraava asetelma kuvaa työllisyyslain §:ien 17-19 mukaista velvoitetyöllistämistä v. 1988-91
15546: (henkilöä keskimäärin):
15547: 
15548: Kohderyhmä                                                                1988           1989              1990        1991
15549: Nuoret työhönoikeutetut ................................                4 200          3 200             2 800       6 900
15550: Pitkäaikaistyöttömät .......................................            3 100         14 400            16 700      20 800
15551: Alueellisten näkökohtien perusteella !Yöllistetyt                      10 100          6 500             6 000       7 300
15552: Yhteensä .........................................................     17 400         24 100            25 500      35 000
15553: 
15554: 
15555: 
15556:    Alle 20-vuotiaiden ja yli kolme kuukautta                             Työllisyysasetusta muutettiin (291190) 1.5.
15557: työttömänä olleiden nuorten määrän voimak-                           1990 siten, että yksityiselle sektorille työllistetyis-
15558: kaan kasvun vuoksi näyttää työllisyyslain vel-                       tä pitkäaikaistyöttömistä maksettu yksikkötuki
15559: voitteiden toteuttaminen nuorten osalta tuotta-                      korotettiin 70 %:sta 100 %:iin.
15560: van vaikeuksia laskusuhdanteessa. Vuonna 1992                            Työllisyysasetusta muutettiin kertomusvuo-
15561: työllisyyslain 17 §:n mukaan työhönoikeutettu-                       den syyskuussa annetulla asetuksella (1217/91)
15562: jen nuorten tukityöllistämistä helpottanee mah-                      väliaikaisesti siten, että pitkäaikaistyöttömälle
15563: dollisuus sijoittaa heitä velvoitemäärärahoin                        voidaan maksaa korvausta hänen omatoimisen
15564: kuntien lisäksi myös yksityiselle sektorille.                        työllistymisensä tukemiseksi. Omatoimisen työl-
15565:    Työministeriön v. 1989 käyttöön ottamalla,                        listymisen tukeminen on vaihtoehto työllisyys-
15566: tukityöhön oikeutettujen pitkäaikaistyöttömien                       lain pitkäaikaistyöttömiä koskevalle valtion
15567: työhönsijoittamiseen tarkoitetulla ns. valtion                       työllistämisvelvoitteelle. Muutos on voimassa
15568: työllistämispalvelulla on voitu merkittävästi hel-                   vuoden 1992loppuun.
15569: pottaa valtion velvoitteiden toteuttamista niiden                        Alueellisten näkökohtien perusteella tapahtu-
15570: yhteensä 29 työvoimatoimiston alueella, joilla                       va työllistäminen on kohdistunut pääosin neljän
15571: pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja tukityöpaik-                    itäisen ja pohjoisen työvoimapiirin alueelle.
15572: koja ei ole kertomusvuonna muulla tavoin kyet-                       Työllisyyslain 19 §edellyttää työllisyyden alueel-
15573: ty riittävästi luomaan.                                              lisesta tasapainosta huolehdittavan niin, että
15574:    Edistääkseen valtion työllistämisvelvoitteen                      minkään alueen työttömyys ei olennaisesti ylitä
15575: täyttämistä valtioneuvosto on viime vuosina                          maan keskimääräistä tasoa. Vuosien 1988-92
15576: vuosittain päättänyt vahvistaessaan valtion                          valtion tulo- ja menoarvioissa ylittymiskriteeri
15577: työohjelman, että valtion omissa investointitöis-                    on vahvistettu 1,8-kertaiseksi.
15578: sä kokonaistyövoimasta vähintään 10 % tulee                              Alueellisen työllistämisvelvoitteen piiriin kuu-
15579: olla pitkäaikaistyöttömiä, mutta tielaitoksella                      luvien työttömien määrä on kertomusvuoden
15580: 5%.                                                                  aikana vähentynyt suuresti. Vuoden 1990 lopus-
15581:                                                                                                              231
15582: 
15583: sa alueellisia työttömyyseroja oli vielä 40 alueel-        Seuraavassa esitetään valtion ja kuntien työl-
15584: la. Alueellisten erojen pienentymiseen on ensisi-      listämisvelvotteiden määrät ja niiden toteutumi-
15585: jaisesti vaikuttanut maan eteläosien muita huo-        nen v. 1989-91:
15586: mattavampi työttömyyden kasvu.
15587:     Työllisyyslain tavoitteiden toteuttamiseksi on    Ajankohta    Kunnan velvoite Valtion       Yhteen- Työhön-
15588: tärkeää ohjata työttömiä avoimille työmarkki-                                        velvoite      sä     osoitus
15589:                                                                    Alle 20- Pitkäai-                       teke-
15590: noille ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-                     vuotiaat kais-                          mättä
15591: seen sekä kehittää elinkeinopolitiikkaa.                           yli 3 kk työttö-
15592:     Työministeriöitä saadun selvityksen mukaan                      työttö-   mät
15593:                                                                      mänä
15594: näissä toimissa on edelleen kehittämisen varaa.                      olleet
15595: Vuonna 1992 on annettu ohjeet, että kaikille          30.9.1989      351   l 587      3 787       10 071    5672
15596: työttömille tarjotaan viimeistään yhdeksän kuu-       29.12.1989     364   l 093      4 094       10 565    5 551
15597: kauden työttömyyden jälkeen mahdollisuus työ-         30.3.1990      378   l 096      3 708       ll 807    5 128
15598: voimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.                 31.5.1990      289     514      2 125        8 297    2 928
15599:                                                       30.8.1990      264     547      l 574        7 535    2 385
15600:     Työministeriön työllisyysosastolla on vuoden      30.11.1990     218     572      l 610        8 273    2 400
15601:  1989 syyskuun lopulta lähtien seurattu erillisky-    28.2.1991      400     476      l 760        9 636    2 636
15602:  selyn avulla valtion ja kuntien työllistämisvel-     31.5.1991      396     616      l 815        9 817    2 827
15603: voitteen toteutumista työvoimatoimistoittainja-       31.8.1991    l 145   l 335      3 438       14 223    5 918
15604:  piireittäin. Viimeisimmistä kertomusvuoden           29.11.1991   l 674   2972       6 112       21 805   10 758
15605:  marraskuussa annetuista tilastotiedoista käy
15606:  ilmi työllisyyslain vuoden 1992 alusta voimaan
15607:  tulleen muutoksen ennakointi. Toistuvaistyöttö-         Alla olevassa asetelmassa esitetään työhönoi-
15608:  myyden määritelmä on poistettu laista ja työn-       keutettujen määrä, joille kyseisenä ajankohtana
15609:  saannin oikeudesta voi luopua menettämättä           on ollut työnönosoitus tekemättä työvoimapii-
15610:  työttömyysturvaa.                                    reittäin v. 1989-91:
15611: 
15612: 
15613: Ajankohta Uusi- Turku Sata- Häme Kymi        Mik- Vaasa Keski- Kuo-        Poh-     Kai- Oulu Lappi Koko
15614:           maa         kunta                  keli       Suomi pio          jois-    nuu             maa
15615:                                                                            Kar-
15616:                                                                            jala
15617: 30.9.1989           12   411 l 463   474      511       3   700    479      524     270         313   512 5672
15618: 29.12.1989          lO   439 l 158   417      586      45   628    382      612     390         292   592 5 551
15619: 30.3.1990    162   171   327   871   337      401     296   527    401      695     283         220   491 5 182
15620: 31.5.1990    150   106   393   717   276      183     360   246    145      150      81         113     8 2 928
15621: 30.8.1990    221   185   281   220   352      213     240   266    155       28      90         116    18 2 385
15622: 30.11.1990   251    89   281   168   234      208     236   274    271       93     130         117    48 2 400
15623: 28.2.1991    260    31   359   497   369      226     270     1    201      126     123         112    61 2 636
15624: 31.5.1991    226    48   450   345   380      174     246   336    271       57     135         144    15 2 827
15625: 31.8.1991    553   506   898 1 079   644      299     449   647    432       91      69         225    26 5 918
15626: 29.11.1991   967   830 1 302 1 948 1 336      645     920 1 051    490     218      282         558   211 10 758
15627: 
15628: 
15629:    Velvoitetyöllistämiseen                            kaltaista poikkeuksellisen vaikeaa työllisyysti-
15630: liittyvät        epäkohdat           ja     työ 1-    lannetta. Lakiesityksen perusteluissa todettiin
15631: lisyyslain          tarkistamistarpeet.               kustannusarviona käytetyn silloista vuodelle
15632: Työllisyyslain voimaantulo ajoittui voimakkaa-        1987 ennustettua keskimääräistä 165 000 työttö-
15633: seen korkeasuhdannevaiheeseen. Hyvä taloudel-         män työnhakijan määrää. Velvoitetyöllistettäviä
15634: linen tilanne osaltaan edisti ja helpotti myös        arvioitiin tulevan 25 000.
15635: työllisyyslaissa säädettyjen valtion ja kuntien          Taloudellinen lama on heikentänyt työllistä-
15636: työllistämisvelvoitteiden toimeenpanoa. Työlli-       misvelvollisten työnantajien, valtion ja kuntien
15637: syystilanteen nopea heikkeneminen on vaikutta-        mahdollisuuksia järjestää työllistettäville sovel-
15638: nut myös työllistämisvelvoitteiden kasvuun.           tuvaa ja mielekästä työtä. Myös paremmassa
15639: Työllisyyslakia valmisteltaessa ja lain tavoitteita   työllisyystilanteessa on töiden järjestämisessä
15640: asetettaessa sekä työllistämisvelvoitteiden mää-      esiintynyt ongelmia. Erityisesti ongelmia on
15641: riä arvioitaessa ei otettu huomioon nykyisen          esiintynyt perinteisesti alhaisen työttömyyden
15642: 232
15643: 
15644: alueilla Etelä-Suomessa, missä työttömyys on            vaihteluun. Yleisille työmarkkinoille sijoittumi-
15645: nyt kasvanut voimakkaimmin. Toisaalta vaikeil-          sen edistämiseksi tarvitaan työnvälitystä, koulu-
15646: la työttömyysalueilla kunnat ovat jatkuvasti ylit-      tusta ja harkinnanvaraisia työllisyysmääräraho-
15647: täneet työllisyyslain 20 §:ssä säädetyn enimmäis-       ja sekä työllisyyslain säädösten väljentämistä
15648: velvoitteensa, joka on 2% kunnan alueen amma-           joiltain osin. Työministeriön tavoite onkin saada
15649: tissa toimivasta väestöstä.                             työllisyydenhoidon ja työvoimapalvelujen mää-
15650:     Edellä mainittujen lainmuutosten avulla vä-         rärahat valtion tulo- ja menoarvioon yhdelle
15651: hennetään työllistämisvelvoitteiden määrää ny-          riittävän joustavalle momentille.
15652: kyisen taloudellisen tilanteen ja työllisyystilan-         Valtiovarainministeriön mukaan momenttira-
15653: teen vaatimalla tavalla. Tavoitteena on erityises-      kenteen uudistamistarpeet koskevat kaikkia
15654: ti, että työllistämisvelvoitteista säästyviä määrä-     hallinnonaloja, jolloin kehittämisratkaisujen tu-
15655: rahoja kohdistetaan työvoimapoliittiseen ja             lee olla koko budjetin kattavia. Tämä vaatii
15656: muuhun aikuiskoulutukseen, työvoimapalvelui-            pitkäaikaista valmistelutyötä ja ratkaisun suh-
15657: hin sekä harkinnanvaraisin työllisyysmäärära-           teuttamista tulosohjaushankkeen etenemiseen
15658: hoin työllistämiseen, jotta voitaisiin pitkällä ajal-   budjettilainsäädännön muutosten ohella. Lisäksi
15659: la edistää työttömien pysyvää työllistymistä.           valtiovarainministeriö toteaa, ettei työllisyys- ja
15660: Työvoimapalvelujen avulla työllistäminen on             työvoimapalvelumäärärahojen          yhdistäminen
15661: aina ensisijainen työllistämiskeino, jonka kehit-       yhdeksi momentiksi ole perusteltua, vaan ratkai-
15662: tämiseen tulee kiinnittää huomiota.                     sun on lähdettävä ainakin kahden momentin
15663:     Pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitetta       (työllisyyden edistäminen ja työvoimapalvelut)
15664: koskeva työllisyyslain 18 §:n muutos osaltaan           pohjalta.
15665: vähentää ongelmia, joita velvoitteiden toimeen-             Kuten hallituksen v. 1990 antamassa selon-
15666: panossa on esiintynyt. Julkisella sektorilla pyri-      teossa on todettu, työllisyyslain perusteellinen
15667: tään vähentämään henkilöstön määrää samanai-            uudelleenarviointi edellyttää kokemuksien saa-
15668: kaisesti, kun sillä tulee työllistää mm. pitkäai-       mista lain toimeenpanosta myös laskusuhdan-
15669: kaistyöttömiä.                                          teen ja kasvavan työttömyyden ajalta. Vuoden
15670:     Yliopistoissa ja korkeakouluissa ongelma on          1992 alusta voimaan tulleilla työllisyyslain muu-
15671: saattanut nykyisen lain aikana kärjistyä aiem-          toksilla on vähennetty pitkäaikaistyöttömien
15672: paan verrattuna. Aiemmin yliopistoissa ja kor-          työllistämisvelvoitteiden toimeenpanossa ilmen-
15673: keakouluissa työllisyysmäärärahoin palkattiin           neitä epäkohtia.
15674: henkilöitä erilaisiin tutkimustehtäviin useiksi             Tielaitokselta saadun selvityksen mukaan
15675: vuosiksi yhtäjaksoisesti. Voimassa oleva työlli-        työohjelmien kehittäminen olisi edelleen tarpeen
15676: syyslaki kohdistaa työllisyysmäärärahat vai-            sekä varsinaisen työohjelman että työllisyystyö-
15677: keimmin työllistettäviin pitkäaikaistyöttömiin,         ohjelman osalta.
15678: minkä vuoksi mahdollisuudet käyttää työllisyys-             Varsinainen ohjelma sisältää muut kuin työl-
15679: määrärahoja erilaisiin tutkimustehtäviin ovat           lisyysmäärärahat. Nykyisten säädösten mukaan
15680: vähentyneet.                                            valtioneuvosto päättää työohjelmamenettelyssä
15681:     Työministeriön v. 1988 asettaman työryhmän          työministeriön esityksestä tielaitoksen määrära-
15682: selvityksen mukaan työllisyysmäärärahoin ra-            hojen (perustienpito, tieverkon kehittäminen,
15683: hoitettiin valtion puolella vakinaisluontoisia teh-     talonrakennukset ja ulkopuolisille tehtävät työt)
15684: täviä eniten opetusministeriön hallinnonalalla.         jaosta piireittäin (ns. käyttösuunnitelma) sekä
15685: Työllisyysmäärärahojen tarkoitus ei kuitenkaan          kustannusarvioitaan yli 10 Mmk:n uusien työ-
15686: ole poistaa virastojen ja laitoksien mahdollista        kohteiden aloittamisesta (ns. hankekohtainen
15687: henkilöstön palkkauksen määrärahavajetta.               työohjelma).
15688: Työllisyysmäärärahojen käyttämistä harkitaan                Koska em. määrärahojen piirikohtainen ja-
15689: työvoimatoimistossa asiakkaana olevan työttö-           kautuminen sekä uudet alkavat työkohteet on
15690: män lähtökohdista. Työministeriö katsoo selvi-          hyväksytty jo eduskunnan tulo- ja menoarvioesi-
15691: tyksessään, että virastojen ja laitosten kuten          tyksen käsittelyn yhteydessä, on tarpeetonta
15692: myös korkeakoulujen tulee välttämättömien pe-           päättää uudelleen määrärahojen käytöstä valtio-
15693: rustehtäviensä hoitamiseksi käyttää muita kei-          neuvostossa. Esitys edellyttänee työllisyyslain
15694: noja kuin työllisyysmäärärahoja.                        4 §:n 4 momentin muuttamista.
15695:     Ongelmana työllisyyslain toimeenpanossa on              Työohjelmamenettelyssä työministeriö hy-
15696: pitkäaikaistyöttömien osittainen urautuminen            väksyy em. käyttösuunnitelmaan sisältyvät muut
15697: verrattain pysyvään tukitöiden ja työttömyyden          hankekohtaiset työohjelmat (pl. yli 10 Mmk:n
15698:                                                                                                    233
15699: 
15700: uudet työkohteet) ja niihin tehtävät tarkistukset.       - työmarkkinoiden toimivuuden parantami-
15701: Hankkeita koskevat ohjelmat eli vuosirahoitus         nen
15702: sekä työvoiman käyttö kuukausittain laaditaan            - taloudellisen, tuotannollisen ja ammatilli-
15703: nykyisin kaikista tielaitoksen tieverkon kehittä-     sen rakennemuutoksen edistäminen
15704: misenja talonrakennusten momenteilta rahoitet-           - ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden
15705: tavista töistä sekä kustannusarvioitaan yli 10        edistäminen sekä
15706: Mmk:n perustienpidon uusista hankkeista.                 - työvoimavarojen kehittäminen.
15707:    Tielaitos ei pidä oikeana menettelyä, jossa           Jaosto on tehnyt seuraavat johtopäätökset:
15708: tulosvastuullisten tiepiirien laatimat hankkeita         - Velvoitetyö ei pääsääntöisesti edistä työ-
15709: koskevat ohjelmat hyväksytetään työministe-           voimapolitiikan päätavoitteita, kuten työmark-
15710: riössä. Tielaitos voisi kuitenkin toimittaa ohjel-    kinoiden toimivuutta. Se tukee ja korostaa van-
15711: mat tiedoksi työministeriölle. Esitys edellyttää      hoja rakenteita ja työmarkkinoiden jäykkyyttä.
15712: työllisyysasetuksen §:ien 6 ja 8 muuttamista.            - Työllisyyslaki on toiminut kohtuullisesti
15713:    Työllisyystyöohjelma sisältää työministeriön       nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ja pitkäai-
15714: momentilta 34.06.77 Sijoitusmenot työllisyyden        kaistyöttömyyden määräaikaisessa katkaisemi-
15715: turvaamiseksi rahoitettavat työllisyystyökoh-         sessa viimesijaisten velvoitetyöpaikkojen avulla.
15716: teet Nykyisten säädösten mukaan valtioneuvos-         Pitkäaikaistyöttömien ja alueellisten työllistä-
15717: to päättää työministeriön esityksestä momentin        misvelvoitteiden osalta järjestelmä on muodos-
15718: 34.02. 77 määrärahojen piirikohtaisen jaon sekä       tunut pikemmin sosiaali- ja aluepolitiikan kuin
15719: kustannusarvioitaan yli 10 Mmk:n uusien työlli-       kehittävän työvoimapolitiikan välineeksi.
15720: syystyökohteiden aloittamisen. Työministeriö ja          - Laajan velvoitetyöllistämisen vuoksi työ-
15721: työvoimapiirien toimistot päättävät piirikohtai-      voimapolitiikan rajalliset määrärahat eivät ole
15722: sen jaon rajoissa muiden hankkeiden työohjel-         ohjautuneet työvoimapolitiikan perustavoitteita
15723: mat (pl. yli 10 Mmk:n uudet työkohteet). Työ-         tukevasti, pysyvien työllistymismahdollisuuk-
15724: voimapiirit voivat päättää työllisyyskohteista,       sien edistämiseen tai työntekijöiden osaamisen
15725: joiden kustannusarvio ei ylitä 5 Mmk:aa suoraan       parantamiseen.
15726: tiepiirien esityksestä.                                  - Velvoitetyöjärjestelmä niveltyy verrattain
15727:    Tielaitos hyväksyy työohjelmamenettelyn            huonosti työvoimapalveluihin. Ns. marssijärjes-
15728: työllisyysmäärärahojen osalta. Tielaitos ei näe       tys ei toimi tyydyttävästi järjestelmän jäykkyy-
15729: estettä myöskään sille että kaikki työllisyyshank-    den ja kaavamaisuuden vuoksi. Työvoimapalve-
15730: keet voitaisiin päättää piireissä. Näin voitaisiin    luilla kuitenkin olisi mahdollisuus vaikuttaa pi-
15731: välttää tarpeetonta byrokratiaa keskushallin-         tenevän työttömyyden syihin. Tämä edellyttää
15732: nossa.                                                kuitenkin työvoimapalvelujen keinovalikoiman
15733:     Valtiovarainministeriö katsoo selvitykses-        ja resurssien lisäämistä.
15734: sään, että tulosohjauksen etenemiseen liittyen           Kansalaisen oikeudesta työhön seurantajaos-
15735: työohjelmamenettelystä tulisi luopua sekä varsi-      to pitää perusoikeuskomitean ehdotusta oikeaan
15736: naisen työohjelman että työllisyystyöohjelman         osuneena. Komitea on ehdottanut hallitusmuo-
15737: osalta. Ministeriön mielestä talousarvioon tulee      don muuttamista tältä osin seuraavaan muo-
15738: sisällyttää tarvittavat tiedot määrärahojen piiri-    toon:
15739: kohtaisesta jakautumasta ja alkavista suurista           "Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa
15740: hankkeista. Muutoin eri piirien tulisi tulosvas-      valitsemailaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla
15741: tuullisesti päättää määrärahojen käytöstä. Työl-      sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
15742: lisyystyöohjelman määrärahat tulisi siirtää tar-      Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja
15743: peellisilta osin työvirastojen investointimomen-      pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
15744: teille ja muutoin alueellisten kehittämistavoittei-   Jokaisella on oikeus toimeentulon perusturvaan,
15745: den toteuttamiseen.                                   sekä sen mukaan kuin lailla tarkemmin sääde-
15746:     Työ 11 i syys 1 a i n      seuran t aja o s-      tään, työllistävään koulutukseen sinä aikana,
15747: t o n p ä ä t e 1m i ä j a s u o s i t u k s i a.     kun työtä ei ole saatavilla tai sitä ei voida
15748: Lain seurantaa on jatkettu em. selonteon jälkeen      järjestää."
15749: työasiainneuvoston 23.1.1991 asettamassa työlli-         Työvoimapolitiikan puitelain tai erillisuudis-
15750:  syyslain seurantajaostossa, jonka loppuraportti      tusten osalta seurantajaosto katsoo, että vali-
15751: valmistui 5.5.1992.                                   taanpa toteutusvaihtoehdoksi kumpi tahansa,
15752:     Seurantajaoston mielestä työvoimapolitiikan       työvoimapolitiikkaa koskevia säännöksiä on
15753: perustehtävät ovat seuraavat:                         syytä tulevaisuudessa tarkastella kokonaisuute-
15754: 234
15755: 
15756: na jo muutosehdotuksia valmisteltaessa. Koko-        lisimman hyvin työvoimapalvelutehtäviin.
15757: naisuudistus tarjoaisi mahdollisuuden myös sel-      Joukkkotyöttömyys on lisännyt asiakasmäärää
15758: keyttää työvoimapolitiikan roolia suhteessa ta-      ja työvoiman ikääntyminen vaatii tulevaisuudes-
15759: lous-, elinkeino-, alue- ja sosiaalipolitiikkaan.    sa asiakaspalvelumenettelyn syventämistä. Li-
15760:    Nuorten koulutuksessa ja työllistämisessä         säksi valtion henkilöstön supistamistoimet ovat
15761: ovat seurantajaoston mielestä tärkeitä seuraavat     meneillään.
15762: periaatteet:                                             Tämä edellyttää, että hallinto-, työllistämis- ja
15763:    -Nuoren oma-aloitteisuuden ja itsenäisyy-         työttömyysturvatehtävät olisivat toimeenpanol-
15764: den tukemista on pidettävä lähtökohtana.             taan, maksatukseltaan ja seurannaltaan mahdol-
15765:    - Koulutusvaihtoehdot asetetaan aina etusi-       lisimman helppoja käyttää. Sama koskee myös
15766: jalle.                                               koulutustuen ja liikkuvuusavustusten maksatus-
15767:    -Jokaiselle nuorelle on oltava mahdollisuus       järjestelmiä. Rationalisoinnissa tulisi myös har-
15768: järjestää koulutuspaikka.                            kita ulkopuolisen konsultin käyttöä.
15769:    - Nuorten ohjaus ja suunnitelmien teko on             Seurantajaosto toteaa johtopäätöksenään,
15770: aloitettava mahdollisimman pian, viimeistään         että työhallinnossa tulisi järjestää byrokratiatai-
15771: kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alka-         koot pyrkimyksenä yksinkertaistaa hallinto-,
15772: misesta.                                             työllistämis- ja työttömyysturvatoimenpiteiden
15773:     - Tavoitteena on ammatti- tai koulutusalan       toimeenpanoa.
15774: selkeyttäminen ja ammatillisen suunnitelman              Valtiontilintarkastajat toteavat, että vuodesta
15775: toteuttaminen tai koulutuksen jälkeisen harjoit-     1988 voimassa ollut työllisyyslaki on erityisesti
15776: telu- tai työjakson turvaaminen.                      vaikuttanut työttömyyden rakenteeseen. Lain tul-
15777:     - Työllisyystyön vastaanottaminen on va-         lessa voimaan alle 20-vuotiaiden työttömyys ja
15778: paaehtoista.                                         yhtäjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys vähenivät
15779:     Alueellisten työttömyyserojen tasaamisesta       tuntuvasti. Joukkotyöttömyyteen siirryttäessä
15780: seurantajaosto toteaa, että aluevelvoite jäykistää   myös näiden ryhmien työttömyys on alkanut uu-
15781: työmarkkinoita, estää liikkuvuutta ja säilyttää      delleen lisääntyä. Työllisyyslakia valmisteltaessa
15782: vanhoja rakenteita. Monille alueille on syntynyt     ja lain tavoitteita asetettaessa sekä työllistämis-
15783: melko säännönmukaiset tukityömarkkinat,               velvoitteiden määriä arvioitaessa ei kyetty otta-
15784: mikä on myös usein johtanut henkilöiden joutu-       maan huomioon nykyisen kaltaisen joukkotyöttö-
15785: miseen tukityön ja työttömyyden väliseen ke-         myyden syntymistä. Työttömien määrä on kol-
15786: hään. Aluevelvoiterahan käytössä ei ole määrät-      minkertaistunut lain voimassaoloaikana heinä-
15787: ty työllistämisjaksoa edeltävää työttömyysaikaa.     kuun 1992 tilanteeseen verrattuna.
15788: Sen tulisi olla 6-12 kuukautta, mikäli velvoite          Taloudellinen lama on heikentänyt työllistä-
15789: on käytössä. Aluevelvoitteen laskuperuste, joka      misvelvollisten työnantajien, valtion ja kuntien
15790: pohjautuu työssäkäyntialueen työttömyysastee-        mahdollisuuksia järjestää työllistettäville soveltu-
15791:  seen, ei lähde työvoimapoliittisista perusteista.    vaaja mielekästä työtä. Myös paremmassa työlli-
15792: Tämä on usein epäoikeudenmukaista niitä aluei-       syystilanteessa esiintyi jo ongelmia töiden järjestä-
15793: ta kohtaan, joissa määrällinen työttömyys on         misessä. Erityisesti on ongelmia ollut perinteisesti
15794: erityisen korkea. Alueellisista työttömyyseroista    alhaisen työttömyyden alueilla Etelä-Suomessa,
15795: puhuttaessa tulee ottaa huomioon myös määräl-        missä työttömyys on kasvanut nyt eniten. Toisaal-
15796: liset tekijät.                                        ta vaikeilla työttömyysalueilla, jotka ovat edelleen
15797:     Seurantajaosto toteaa, että työllisyyslain       maan kehitysalueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa,
15798:  19 §:ssä todettu aluevelvoite tulee poistaa ja      kunnat ovat jatkuvasti ylittäneet säädetyn enim-
15799: käyttää sen sijaan aluepoliittisia toimenpiteitä     mäisvelvoitteensa, joka on 2 %kunnan ammatissa
15800: pysyväisluonteisten työpaikkojen synnyttämi-          toimivasta väestöstä. Myös kunnissa ovat talou-
15801:  seksi. Aluepoliittisten tukimuotojen koordinoin-     delliset olosuhteet tuntuvasti heikentyneet.
15802: ti näitä tukia myöntävien tahojen kesken on              Pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitteiden
15803: välttämätöntä, koska Suomen tukijärjestelmä on        toimeenpanossa on ongelmia erityisesti siitä syys-
15804:  nykyisellään melko huomattava.                       tä, että julkisessa hallinnossa pyritään vähentä-
15805:     Seurantatutkimuksen mukaan työvoimaneu-          mään henkilöstön määrää samanaikaisesti kun sen
15806: vojat ja toimistojen esimiehet katsoivat työlli-     pitäisi vastata työllistämisvelvoitteistaan. Pitkäai-
15807:  syyslain lisänneen paperisotaa. Hallinnon voi-      kaistyöttömien vaikein ongelma on osittainen tai
15808: mavarat asiakaspalvelutehtävissä ovat rajalliset     pysyvä urautuminen verrattain pysyvään tukitöi-
15809: ja usein alimitoitetut. Ne tulisi käyttää mahdol-    den tai työttömyyden vaihteluun. Yleisille työ-
15810:                                                                                                           235
15811: 
15812: markkinoille sijoittumisen edistämiseksi tarvitaan       tähän hyvän perustan. Samalla tulee harkita myös
15813: tehostettua työnvälitystä, lisäkoulutusta ja har-        niitä tulosohjauksen käyttöönottoon liittyviä muu-
15814: kinnanvaraisia työllisyysmäärärahoja.                     tosesityksiä, joita mm. tielaitos on edellä tuonut
15815:    Työllisyyslain perusonge/ma on jäykkyys. Jo           julki. Nykyisellään työllistämisvelvoitteet sitovat
15816: nyt on nähtävissä, että velvoitetyöllistäminen ku-        työvoimaa liiaksi julkiselle sektorille, vaikka työ-
15817: luttaa liikaa julkisia varoja. Määrärahoja tulisi         voiman kysyntää tulisi juuri siltä sektorilta siirtää
15818: laman aikana kohdistaa nykyistä kiinteämpiin             yksityisen sektorin tulevan työvoiman saatavuus-
15819: työsuhteisiin eikä vain tilapäistä helpotusta tuo-       ongelman ratkaisemisen tueksi. Kasvavan nuoriso-
15820: vaan velvoitetyöllistämiseen, joka on jälkikätei-         työttömyyden torjumiseksi on tehtävä kaikki mah-
15821: nen, passiivinen, pinnallinen ja näköalaton tapa         dollinen, sillä nuorten työttömien ajautuminen
15822: toteuttaa kansalaisen oikeus työhön.                     pysyvästi työelämän ulkopuolelle on tässä tilan-
15823:     Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että työlli-    teessa vakava uhka. Työhallinnon keinovalikoi-
15824: syyslain uudelleenarviointiin ryhdytään mahdolli-        maa tulee muutoinkin jatkuvasti uudistaa työvoi-
15825: simman pian. Työllisyyslain seurantajaoston edel-        maa kehittävien ja kuntouttavien palvelujen pa-
15826: lä todetut johtopäätökset ja suositukset tarjoavat       rantamiseksi.
15827: 236
15828: 
15829: 
15830: 
15831: 
15832:                           Ympäristöministeriön hallinnonala
15833:    Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastus-    ohjaus ja valvonta. Lääninhallitukset tekevät
15834: käynnin ympäristöministeriöön 13.3.1992.              päätöksiä luvista ja ilmoituksista sekä antavat
15835:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat       viranomaisille lausuntoja. Lääninhallitusten
15836: selvittäneet ympäristöhallinnon organisaatioky-       ympäristönsuojelutehtävät ovat viime vuosina
15837: symyksiä, kestävän kehityksen periaatteen huo-        lisääntyneet tuntuvasti ja ne vaativat monipuo-
15838: mioon ottamista lainsäädännössämme, aiheutta-         lista ympäristönsuojelun eri alojen asiantunte-
15839: misperiaatetta, ympäristöinvestointeja, ranto-        musta.
15840: jensuojeluohjelman toteuttamista, luonnonsuo-            Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-
15841: jelualueiden hankintaa ja hallintoa sekä valtion      tojen keskeisimmät lakisääteiset tehtävät perus-
15842: asuntotuotantoa.                                      tuvat luonnonsuojelulakiin (7111923), jätehuol-
15843:    Ympäristöministeriöön tehdyn tarkastus-            tolakiin (673/1978) sekä ilmansuojelulakiin (67/
15844: käynnin yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan          1982). Luonnonsuojelussa lääninhallituksille
15845: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, tulosoh-         kuuluu eräitä luonnonsuojeluohjelmien toteut-
15846: jauksen ja kehysbudjetoinnin käyttöönottoa,           tamiseen liittyviä tehtäviä. Lääninhallitukset
15847: kasvihuoneilmiötä ja typpi- ja rikkipäästöjen         päättävät muulle kuin valtion maalle tulevan
15848: ehkäisytoimia sekä Valtion asunto-olojen kehit-       luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä
15849: tämisrahastoa.                                        hankkivat maa- ja vesialueita luonnonsuojelu-
15850:                                                       tarkoituksiin.
15851:                                                          Jätehuollossa lääninhallitusten tärkeimmät
15852:             Ympäristöministeriö                       tehtävät ovat yleinen ohjaus ja valvonta sekä
15853:                                                       kiinteistöjen jätehuoltosuunnitelmien hyväksy-
15854:    Ympäristöhallinnon alue- ja paikallisorgani-       minen. Lääninhallitukset päättävät ongelmajät-
15855: saatio. Aluehallinnossa keskeisimmät ympäris-         teiden käsittelyluvista sekä valvovat romuajo-
15856: tönsuojeluasiat hoidetaan lääninhallituksissa         neuvoista annetun lain toteuttamista.
15857: sekä vesi- ja ympäristöpiireissä. Luonnonsuoje-          Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat ilman-
15858: lualueisiin liittyviä asioita hoidetaan metsähalli-   suojelua läänissä käsittelemällä teollisuus- ja
15859: tuksen alueorganisaatioissa.                          energialaitosten ilmansuojeluilmoitukset ja teke-
15860:     Lääninhallitusten ympäristö-                      mällä näiden johdosta päätöksiä, joihin läänin-
15861: asiat. Valtaosa ympäristönsuojelutehtävistä           hallitukset voivat asettaa ehtoja.
15862: vesiensuojelua lukuun ottamatta kuuluu alue-             Lääninhallitusten ja kuntien välinen työnja-
15863: hallinnossa lääninhallituksille, joiden asema ym-     ko jätehuollossa ja ilmansuojelussa muuttui
15864: päristönsuojelun lainsäädännön valvonnassa ja         1.9.1992 voimaan tulleella ympäristölupamenet-
15865: muussa toimeenpanossa on keskeinen. Näitä             telylailla (735/1991), jolla yhdistettiin ilmansuo-
15866: tehtäviä hoitavat lääninhallitusten ympäristön-       jelulain mukainen ilmansuojeluilmoitus, naapu-
15867: suojelutoimistot. Uudenmaan lääninhallitukses-        ruussuhdelain sijoitusratkaisut, terveydenhoito-
15868: sa on ympäristönsuojelutoimiston sekä kaavoi-         lain sijoituspaikkalupa sekäjätehuoltolaissa sää-
15869: tus- ja asuntotoimiston muodostama ympäristö-         detyt kiinteistön jätehuoltosuunnitelma ja ongel-
15870: osasto. Lääninneuvottelukuntien ympäristöpo-          majätteiden käsittelylupa yhdeksi ympäristölu-
15871: liittiset jaostot toimivat neuvoa-antavina yhteis-    vaksi. Pääosa lupahakemuksista annetaan kun-
15872: työeliminä.                                           tien ratkaistaviksi. Ympäristön kannalta merkit-
15873:     Lääninhallitusten tehtäviä ympäristönsuoje-       tävien laitosten lupahakemukset käsittelee kui-
15874: lussa ovat lainsäädännön toimeenpanon yleinen         tenkin edelleen lääninhallitus.
15875:                                                                                                       237
15876: 
15877:     Meluntorjunnassa lääninhallituksille kuuluu           Vesi- ja ympäristöpiiri t. Vesi- ja
15878: meluntorjunnan ohjaus ja valvonta alueellaan           ympäristöpiiri huolehtii vesi- ja ympäristöhallin-
15879: meluntorjuntalain (382/1987) nojalla.                  non tehtävistä alueellaan. Sen tulee erityisesti:
15880:     Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-            -edistää alueellaan vesien käyttöä ja hoitoa,
15881: tot käsittelevät ja vahvistavat ulkoilulain (606/      vesien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen tor-
15882: 1973) nojalla kuntien ulkoilureittisuunnitelmia        juntaa sekä vesien ja muun ympäristön suojelua
15883: sekä antavat luvat ulkoilulain mukaisten leirin-          -valvoa vesistöjen, vesialueiden ja pohjave-
15884: täalueiden pitämiseen. Lääninhallitus asettaa          sien käyttöä, tilaa ja tilaan vaikuttavaa toimin-
15885: myös rajoituksia ja kieltoja moottorikäyttöisten       taa
15886: ajoneuvojen maastokäytölle maastoliikennelain             -huolehtia osaltaan vesi- ja ympäristönhal-
15887: (670/1991) nojalla. Rajoituksia ja kieltoja voi-       linnon suunnittelu- ja rakennustehtävistä
15888: daan asettaa myös moottoriveneille.                       - suorittaa vesien ja ympäristön tutkimusta
15889:     Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-         sekä seurata vesien ja muun ympäristön tilaa
15890: toille kuuluu myös erilaisten hankkeiden ympä-            -valvoa ja ohjata öljyvahinkojen torjuntaa
15891: ristövaikutusten arviointiin liittyviä tehtäviä           -valvoa patorakenteiden ja -laitteiden kun-
15892: sekä kuntien yleinen ohjaus ympäristönsuojelus-        toa, kunnossapitoa ja käyttöä sekä huolehtia
15893: sa.                                                    vesi- ja ympäristöhallinnon hallinnassa olevien
15894:     Ympäristönsuojeluasioita käsitellään myös          sanotunlaisten rakenteiden ja laitteiden kunnos-
15895: lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistois-      sapidosta ja käytöstä sekä huolehtia hallinnas-
15896: sa, joille kuuluvat myös rakennussuojelutehtä-         saan olevien rakenteiden ja laitteiden kunnossa-
15897: vät Nämä toimistot käsittelevät lisäksi maa-           pidosta ja käytöstä
15898: aineslain mukaiset merkittävät soranottoa kos-            -huolehtia osaltaan vesilain mukaisista kat-
15899: kevat lupa-asiat, joista pyydetään aina ympäris-       selmus- ja ojitustoimituksista sekä lopputarkas-
15900: tönsuojelutoimiston lausunto.                          tuksista
15901:     Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilla      -osallistua vesi- ja ympäristöhallinnon ta-
15902: käsitellään mm. ympäristöhygieniaan, elintarvi-        voitteiden määrittelyyn sekä toiminnan ja talou-
15903: kevalvontaan ja eläinsuojeluun kuuluvia asioita.       den suunnitteluun ja pitää yhteyttä eri viran-
15904:                                                        omaisiin, laitoksiin, järjestöihin ja muihin yhtei-
15905:     Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-         söihin sekä alueen väestöön vesi- ja ympäristö-
15906: tot perustettiin v. 1982. Kertomusvuoden lopus-        hallintoa koskevissa asioissa
15907: sa ympäristönsuojelutoimistoissa työskenteli yh-          -suorittaa muut tehtävät, jotka on säädetty
15908: teensä 130 henkilöä. Toimistojen vahvuus vaih-         tai määrätty sen tehtäväksi.
15909: teli S:stä 20:een henkeen.                                Vesi- ja ympäristöhallinnon toimintaa koske-
15910:     Lääninhallitusten henkilöstön palkkaukseen         vat muut keskeisimmät säännökset liittyvät vesi-
15911: ja kulutusmenoihin tarkoitetut määrärahat sisäl-       lain mukaiseen laillisuuden ja yleisen edun val-
15912: tyvät sisäasiainministeriön pääluokkaan. Kerto-        vontaan, kemikaalivalvontaan, jätehuoltoon,
15913: musvuonna tulosbudjetointiin siirtyi Keski-Suo-        ympäristölupien valvontaan, ympäristönsuoje-
15914: men lääninhallitus. Turun ja Porin, Kymen sekä         luun ja vesihuollon rahoitukseen sekä vesistöjen
15915: Lapin lääninhallitukset siirtyivät tulosbudjetoin-     rakentamis-, kunnostus- ja hoitotöihin, yleisten
15916: tiin v. 1992. Näiden lääninhallitusten toiminta-       vesialueiden hallintaan, vesioikeudellisten lupien
15917: menoihin varattiin asianomaisissa tulo- ja meno-       haltijana toimimiseen, öljyvahinkojen torjun-
15918: arvioissa erillinen määräraha. Muut lääninhalli-       taan, patoturvallisuuteen ja tulvan torjuntaan
15919: tukset siirtyvät tulosbudjetointiin vuoden 1993        sekä koskiensuojelulain täytäntöönpanoon.
15920: alusta.                                                   Vesilain (264/1961) ja sen nojalla annettujen
15921:     Lääninhallitusten ympäristönsuojelutehtä-          määräysten noudattamisen yleinen valvonta
15922: vien hoitamiseen tarkoitetut määrärahat sisälty-       kuuluu vesi- ja ympäristöhallitukselle sekä sen
15923: vät ympäristöministeriön pääluokkaan. Luon-            piiriorganisaatiolle. Vesi- ja ympäristöhallinto
15924:  nonsuojelualueiden hankintaan tarkoitetut mää-        vastaa vesilain tarkoittamasta yleisen edun val-
15925: rärahat ympäristöministeriö on kohdentanut             vonnasta toimialallaan. Vesilain mukaisten kat-
15926: lääneittäin käytettäväksi. Ympäristöministeriö         selmus- ja ojitustoimitusten pitäjinä toimivat
15927:  on myös jakanut lääninhallituksille osan hallin-      vesi- ja ympäristöpiirien virkamiehet.
15928:  nonalan koulutusmäärärahasta käytettäväksi               Vesi- ja ympäristöpiiri käyttää yleensä hallin-
15929:  henkilöstökoulutukseen. Vuonna 1993 läänin-           non puhe- ja toimivaltaa vesilaissa tarkoitetuissa
15930:  hallitusten koulutusmäärärahat siirretään sisä-       asioissa. Merkittävimmät asiat on siirrettävä
15931:  asiainministeriön pääluokkaan.                        vesi- ja ympäristöhallituksen käsiteltäväksi.
15932: 238
15933: 
15934:    Vesioikeudellisen lupamenettelyn ulkopuolel-             Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta an-
15935: le jäävien laitosten ilmoitusmenettelyn mukais-          nettua lakia muutettiin vuoden 1992 alusta voi-
15936: ten useimpien ilmoitusten tarkastamisesta ja kä-         maan tulleella lailla (729/91), jonka mukaan
15937: sittelystä huolehtii vesi- ja ympäristöpiiri.            ympäristönsuojelulautakunta säilyy edelleen pe-
15938:    Vesi- ja ympäristöhallitus seuraa jätehuolto-         rusmallina. Kunta voi kuitenkin halutessaan
15939: lain nojalla jätteiden käsittelypaikkoja ja suorit-      antaa lautakunnan tehtävät myös muulle lauta-
15940: taa muita ympäristöministeriön määräämiä jäte-           kunnalle tai alle 3 000 asukkaan kunnassa myös
15941: huoltoon liittyviä tehtäviä. Vesi- ja ympäristö-         kunnanhallitukselle. Tehtävät voidaan hoitaa
15942: hallinto hoitaa myös valtion jätehuoltotöiden            yhteistoiminnassa yhden tai useamman kunnan
15943: valmistelua ja toteuttamista. Näitä töitä koske-         kanssa. Kansanterveystyön kuntainliittoon kuu-
15944: vat sopimukset tekee vesi- ja ympäristöhallitus.         luva kunta voi hoitaa ympäristönsuojelulauta-
15945: Vesi- ja ympäristöhallinnolle kuuluu myös alus-          kunnan tehtävät joko itse tai antaa ne kuntainlii-
15946: jätelain (300/1979) yleinen valvonta.                    ton viranomaisille.
15947:     Öljyvahinkojen torjunnassa vesi- ja ympäris-            Lainmuutos vastaa vapaakuntakokeilun ja
15948: töhallinnolle kuuluu mm. torjunnan yleinen jär-          hallinnon kehittämisen yleisiä linjoja. Tavoittee-
15949: jestäminen ja toiminnan valvonta, torjuntasuun-          na on voimavarojen lisääminen kunnan ympä-
15950: nitelmien vahvistaminen, lausuntojen antaminen           ristönsuojelun hallinnossa. Uudistuksella pyrit-
15951: sekä eräissä vahinkotapauksissa torjunnan orga-          tiin lisäämään kuntien valtaa ja vastuuta ympä-
15952: nisointi.                                                ristönsuojelutehtävien hoidossa. Organisaatio-
15953:    Vuoden 1992 syyskuun alussa voimaan tul-              muutokset toteutettaneen pääosin vuoden 1993
15954: leen ympäristölupamenettelylain noudattamista            alusta.
15955: valvovat lääninhallitukset, vesi- ja ympäristöpii-          Tärkeimmät lakisääteiset ympäristönsuojelu-
15956: rit sekä kunnan ympäristölupaviranomaiset                tehtävät kunnissa ovat seuraavat:
15957: Ympäristöministeriöllä on mahdollisuus määrä-               - ympäristön tilan seuranta sekä ympäris-
15958: tä tarvittaessa lääninhallitusten ja vesi- ja ympä-      tönsuojelun ohjaus, neuvonta, tiedotus ja valis-
15959: ristöpiirien työnjaosta ja yhteistyöstä valvonnas-       tus
15960: sa.                                                         -jätehuollon valvonta sekä ilmansuojelu-
15961:     Vesi- ja ympäristöpiireissä oli kertomusvuo-         laissa ja vesilaissa säädetyt tehtävät, meluntor-
15962: den lopussa työntekijöitä 1 135, johon eivät             junta ja kemikaalivalvonta
15963: sisältyneet velvoitetyöllistetyt, huoltokorjaamo-           -luonnonsuojelun edistäminen.
15964: eivätkä maa- ja vesirakennustyöntekijät Vii-                Uutena tehtävänä kunnalle tuli vuoden 1992
15965: meksi mainittuja oli yhteensä 424.                       syyskuun alusta lukien ympäristölupien käsittely
15966:     K u nt ien       y m p ä r i s t ö n s u o j e 1u-   ja valvonta. Ympäristölupamenettelylailla (735/
15967: h a 11 into. Kunnille on määrätty runsaasti              1991) yhdistettiin ilmansuojelulain, jätehuolto-
15968: lakisääteisiä ympäristönsuojelutehtäviä. Laki            lain, terveydenhuoltolain ja naapuruussuhdelain
15969: kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta tuli voi-         mukaiset lupa-, ilmoitus- ja suunnitelmamenet-
15970: maan v. 1986. Sen mukaan vähintään 3 000                 telyt yhdeksi ympäristölupamenettelyksi. Uudis-
15971: asukkaan kuntiin oli perustettava ympäristön-            tuksessa kunnat saavat päätösvaltaa myös il-
15972: suojelulautakunnat Vuoden 1988lopussa ympä-              mansuojelussa. Uudistuksen jälkeen pääosa ym-
15973: ristönsuojelulautakuntia oli 386 kunnassa.               päristöluvista käsitellään kunnissa.
15974:     Vapaakuntakokeilu on muuttanut tilannetta                Kunnille maksetaan valtionosuutta ympäris-
15975: siten, että tehtävien uudelleen järjestelyyn on          töhallinnon virkojen palkkakustannuksiin. Ker-
15976: halukkuutta esiintynyt useassa kunnassa. Ympä-           tomusvuoden lopussa näitä valtionosuusvirkoja
15977: ristönsuojelutehtävät on useimmiten yhdistetty           oli n. 350 kunnassa yhteensä n. 370. Vuonna
15978: ympäristöterveydenhuoltoon tai rakennusval-              1992 kunnille jaettiin yhteensä 20 uutta ympäris-
15979: vontaan. Eräissä suurissa kunnissa ympäristön-           töhallinnon valtionosuusvirkaa.
15980: suojelun ja ympäristöterveydenhuollon virka-                Valtionosuusviroista suurin osa eli n. 250 on
15981: miesorganisaatiot on yhdistetty kunnallisiksi            päävirkoja. Runsaat 30 virkaa on usean kunnan
15982: ympäristövirastoiksi.                                    yhteisiä. Muissa valtionosuusviroissa ympäris-
15983:     Organisaatiouudistuksissa päätösvaltaa on            tönsuojelutehtävät on yhdistetty toiseen virkaan.
15984: delegoitu tapauskohtaisissa asioissa lautakunnil-        Valtionosuusviroista n. 20:een kuuluu toimisto-
15985: ta virkamiehille, jolloin lautakunnille on jäänyt        tehtävistä huolehtiminen. Muut ovat ammatilli-
15986: enemmän aikaa keskittyä periaatteellisiinja mer-         sia virkoja.
15987: kittäviin asioihin.                                          Kertomusvuoden lopulla eduskunnalle annet-
15988:                                                                                                             239
15989: 
15990: tiin hallituksen esitys, jonka mukaan valtion-            luun ja maankuivatukseen käytetään voimava-
15991: osuusjärjestelmät muuttuvat vuoden 1993 alus-             roja aiempaa vähemmän. Vesihuolto pysyy edel-
15992: ta. Tässä valtionosuusuudistuksessa kuntien val-          leen merkittävänä vesi- ja ympäristöpiirien teh-
15993: tionosuudet on tarkoitus muuttaa laskennallisik-          täväalueena. Vallitseva organisaatiorakenne on
15994: si. Kunnat voivat tällöin vapaasti päättää val-           pitänyt vesiasioiden hallinnon keskitettynä.
15995: tionosuuden käytöstä.                                        0 r g a n i s a a t i o n u u d i s t a m i s t a r-
15996:     Ympäristöministeriön mukaan ympäristön-               v e. Ympäristöministeriön mukaan lääninhalli-
15997: suojeluhallinnon voimavarat kunnissa ovat kes-            tusten kuuluminen useiden eri keskushallinnon
15998: kimäärin riittämättömät. Tilanne on tyydyttävä            viranomaisten alaisuuteen vaikeuttaa voimava-
15999: vain isoissa kaupungeissa. Yli 100 kunnasta               rojenjärkevää ohjausta. Lääninhallitukset siirty-
16000: puuttuu edelleen ympäristönsuojelun ammatilli-            vät tulosohjaukseen viimeistään v. 1993. Tulos-
16001: nen virka. Useissa tapauksissa tehtäviä hoide-            ohjaus ja vireillä oleva lääninhallitusasetuksen
16002: taan epäpätevin voimin.                                   uudistaminen lisäävät lääninhallitusten päätös-
16003:     0 r ga nisaa tion           t a r k o i t u k s en-   valtaa tehtävien organisoinnissaja voimavarojen
16004: m u k a i s u u s. Lääninhallitusten ja niiden ym-        suuntaamisessa. Ympäristöministeriön mukaan
16005: päristönsuojelutoimistojen asema ympäristön-              tämä on ympäristötehtävien hoidon osalta
16006: suojelussa on viime vuosina vakiintunut ja asian-         myönteinen kehityssuunta.
16007: tuntemus kasvanut. Lääninhallitusten ympäris-                Luonnonsuojeluhallintotyöryhmä             ehdotti
16008: tönsuojelutehtävissä eniten voimavaroja vaati-            kertomusvuoden lokakuussa jättämässään mie-
16009: vat ilmansuojeluilmoitusten ja kiinteistöjen jäte-        tinnössä mm. lähes kaikkien luonnonsuojelu-
16010: huoltosuunnitelmien käsittely sekä luonnonsuo-            aluekauppojen sekä vapaaehtoisista rauhoituk-
16011: jelualueiden hankinta. Kiinteistöjen jätehuolto-          sista johtuvien korvausten siirtämistä ympäristö-
16012: suunnitelmien käsittelyn delegointi kuntiin v.            ministeriöstä lääninhallituksille. Työryhmä eh-
16013:  1989 vapautti voimavaroja. Ilmansuojeluilmoi-            dotti myös metsähallituksen luonnonsuojelutoi-
16014: tustenja -lupien ruuhkien purkamiseksi on eräis-          minnan kehittämistä.
16015:  sä lääninhallituksissa käytetty tilapäistä ja mää-          Ympäristölupamenettelylaki keskittää ympä-
16016: räaikaista henkilöstöä.                                   ristölupien käsittelyn lääninhallituksiin ja kun-
16017:     Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-            tien ympäristölupaviranomaisille. Lupien val-
16018: tojen sekä asunto- ja kaavoitustoimistojen yh-            vonta kuuluu näiden lisäksi vesi- ja ympäristö-
16019:  teistyö on tyydyttävää. Sen sijaan ympäristön-           piireille.
16020:  suojelutoimistojen yhteistyössä sosiaali- ja ter-            ETA-sopimuksen vuoksi lääninhallitusten
16021:  veysosastojen kanssa on ympäristöministeriön             ympäristönsuojelutehtävät lisääntyvät. Erityi-
16022:  mukaan edelleen kehittämistarvetta. Lääninhal-           sesti jätehuoltolainsäädännön kokonaisuudistus
16023:  litusten sekä vesi- ja ympäristöpiirien yhteydet         sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä
16024:  kärsivät hallinnollisten rajojen epäyhtenäisyy-          koskevan lainsäädännön voimaantulo vaikutta-
16025:  destä. Myös virastojen hallintokulttuureissa on          vat sekä lääninhallitusten että vesi- ja ympäristö-
16026:  eroja.                                                   piirien tehtäviin.
16027:     Ympäristöministeriöstä on viime vuosina de-               Ympäristöministeriön mukaan tehtävien ja
16028:  legoitu lääninhallituksille luonnonsuojelualuei-         toimivallan hajauttaminen vesi- ja ympäristöhal-
16029:  den hankintatehtäviä sekä eräiden avustusten ja          lituksesta piireihin pyritään saamaan lähiaikoina
16030:  korkotukilainojen käsittelytehtäviä. Ympäristö-          päätökseen. Suurin osa asioista hajautettiin jo v.
16031:  lupamenettelylaki siirtää päätösvaltaa lupa-             1988-90 piirihallintoon.
16032:  asioissa lääninhallituksilta kunnille erityisesti il-        Vesi- ja ympäristöpiirien rakennusorganisaa-
16033:  mansuojelussa.                                           tiota olisi tarkoituksenmukaista keventää. Piirit
16034:      Vesi- ja ympäristöpiireillä on ympäristöminis-       säilyisivät kuitenkin edelleen rakennuttavina or-
16035:  teriön mukaan monipuoliset valmiudet tehtä-              ganisaatioina.
16036:  viensä hoitamiseen. Piireillä on toimiva valvon-             Vesi- ja ympäristöpiirien laboratoriotoimin-
16037:  taorganisaatio, tutkimuslaboratorio, työvirasto-         taa kehitetään keskittämällä suurina sarjoina
16038:  organisaatio sekä valmiudet käytännönläheiseen           tehtävät määritykset kolmeen aluelaborato-
16039:  suunnittelu- ja tutkimustyöhön. Piirit voivat vai-       rioon: Helsinkiin, Jyväskylään ja Ouluun. Piirien
16040:  kuttaa ympäristö- ja vesiasioihin monipuolisesti.        laboratorioita kehitetään erikoistumaan tiettyi-
16041:      Vesi- ja ympäristöpiirien toimintaa on viime         hin tutkimuslohkoihin.
16042:  vuosina suunnattu erityisesti ympäristönsuoje-               Vesi- ja ympäristöhallinto siirtyi vuoden 1992
16043:  luun ja tutkimukseen. Muun muassa tulvasuoje-            alussa tulosbudjetointiin. Tämän mukaisesti pii-
16044: 240
16045: 
16046: rien ohjaus keskitetään mahdollisimman paljon              Ympäristöministeriössä valmistui vuoden
16047: tulosohjausprosessiin. Hallinnollisen ohjauksen         1992 huhtikuussa selvitys ympäristöhallinnon
16048: sijasta kehitetään keskusviraston piireihin suun-       kehittämisestä. Selvityksen lähtökohtana oli
16049: tautuvaa asiantuntijaohjausta.                          kaavoituksen, maankäytön suunnittelun, ympä-
16050:    Ympäristöministeriön mukaan perusongel-              ristönsuojelun ja rakennetun ympäristön muo-
16051: mana sen aluehallinnossa on hajanaisuus. Ym-            dostaman kokonaisuuden hoitaminen. Tavoit-
16052: päristönsuojelutehtäviä hoitaa 11 lääninhallitus-       teena oli ympäristöasioiden hoidon tehostami-
16053: ta sekä 13 vesi- ja ympäristöpiiriä. Valtion luon-      nen sekä toiminnan taloudellisuuden ja tuotta-
16054: nonsuojelualueiden hallinta ja hoito kuuluu li-         vuuden parantaminen.
16055: säksi metsähallinnon organisaatioille. Ympäris-            Selvityksen mukaan ympäristöhallinnon kes-
16056: töministeriön sekä vesi- ja ympäristöhallinnon          kushallinto tulisi muuttaa yksiportaiseksi. Ehdo-
16057: perustaminen on johtanut vain vähäisiin muu-            tuksen perusteella vesi- ja ympäristöhallituksesta
16058: toksiin lääninhallitusten sekä vesi- ja ympäristö-      tulisi kehittää ympäristöalan asiantuntijaelin,
16059: piirien tehtävissä, yhteistyössä ja ohjaussuhteis-      ympäristökeskus, joka toimisi linjahallinnon ul-
16060: sa. Ohjaussuhteet keskushallinnosta aluehallin-         kopuolella ympäristöministeriön tulosohjauk-
16061: toon ja aluehallinnosta kuntiin poikkeavat toi-         sessa. Tämän ympäristökeskuksen asiantunte-
16062: sistaan.                                                musta ja valmiuksia parannettaisiin laaja-alai-
16063:    Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen            seen ja monitieteelliseen ympäristötutkimuk-
16064: sekä vesi- ja ympäristöpiirien tehtävien kokoa-         seen, ympäristön seurantaan, ympäristötietopal-
16065: minen yhteen yksikköön parantaisi ympäristö-            velun ylläpitämiseen, ympäristönsuojelun talou-
16066: ministeriön mukaan voimavarojen järkevää                dellisten ja muiden ohjauskeinojen kehittämi-
16067: käyttöä ja tehtävien yhteensovittamista. Tällai-        seen sekä eräisiin erityistehtäviin. Vesi- ja ympä-
16068: selle vahvalle aluehallintoyksikölle voitaisiin siir-   ristöhallituksen hallinnolliset tehtävät siirrettäi-
16069: tää pääosa keskusviraston hallinnollisista tehtä-       siin aluehallintoon sekä hallinnon ohjaustehtä-
16070: vistä sekä tehtäviä myös ministeriöstä.                 vät ministeriöihin. Ehdotuksen mukaan ympä-
16071:    Kertomusvuoden marraskuussa ympäristö-               ristöasioiden aluehallintoon perustettaisiin lää-
16072: ministeriön asettama ympäristönsuojelun alue-           ninrajojen mukaiset ympäristöhallinnon alue-
16073: hallintotyöryhmä ehdotti, että lääninhallitukset        keskukset, jotka olisivat suoraan ympäristömi-
16074: ja vesi- ja ympäristöpiirit sopisivat vuosittain        nisteriön alaisia. Aluekeskukset muodostettai-
16075: keskenään, miten ympäristölupien valvonta lää-          siin lääninhallitusten ympäristönsuojelua ja
16076: nissä järjestetään. Sovittavia asioita olisivat ai-     maankäytön suunnittelua hoitavista yksiköistä
16077: nakin vaivattavat laitokset tai laitosryhmät, val-      sekä vesi- ja ympäristöpiireistä.
16078: vontatehtävät ja yhteistyön muodot. Jos läänin-            Lisäksi selvityksessä esitettiin eräitä tarkistuk-
16079: hallitus ja vesi- ja ympäristöpiirit eivät pääsisi      sia ympäristöministeriön, maa- ja metsätalous-
16080: työnjaosta sopimukseen, ympäristöministeriö             ministeriön, liikenneministeriön sekä sosiaali- ja
16081: määräisi, miten ympäristölupien valvonta lää-           terveysministeriön välisiin tehtäväjakoihin.
16082: nissä järjestetään. Työryhmä ehdotti lisäksi               V e s i e n- j a i 1m a n s u o j e 1 u n p ä ä -
16083: eläinsuojien ja turkistarhojen vesiensuojelua           t ö k senteon teho s ta m i ne n. Ympä-
16084: koskevien ilmoitusten käsittelyn siirtämistä vesi-      ristölupakomitea (KM 1989:52) selvitti ympäris-
16085: ja ympäristöpiireiltä kuntien ympäristönsuojelu-        tönsuojelun vaihtoehtoisia lupajärjestelmiä. Ko-
16086: lautakunnille.                                          mitea ei päässyt yksimielisyyteen vaihtoehtoisten
16087:    Ympäristöministeriön uuden näkemyksen                mallien paremmuudesta. Komitean ehdotuksen
16088: mukaan tehtävien kokoaminen tulisikin toteut-           pohjalta säädettiin ympäristölupamenettelylaki,
16089: taa perustamalla aluehallintoon uusi keskusyk-          joka asiallisesti merkitsee ilmansuojelun ilmoi-
16090: sikkö, joka muodostettaisiin vesi- ja ympäristö-        tusmenettelyn muuttumista lupamenettelyksi.
16091: piiristä sekä lääninhallituksen ympäristönsuoje-        Kun lain perusteella ilmansuojelun päätöksente-
16092: lutoimistosta. Lääninhallituksesta tähän yksik-         koa siirretään kuntiin, voivat lääninhallitukset
16093: köön tulisi siirtää myös ympäristönsuojelun kan-        keskittyä suurten ja merkittäviä ympäristövaiku-
16094: nalta keskeinen maankäytön suunnittelutehtävä.          tuksia aiheuttavien laitosten ympäristölupa-
16095: Uudistuksen yhteydessä olisi selvitettävä lisäksi       asioihin.
16096: maa- ja metsätalousministeriön toimialaan piiri-           Ilmansuojelun ilmoitusmenettelyn epäkohta-
16097: tasolla kuuluvien tehtävien hoitaminen. Aluehal-        na on ollut erityisesti ilmoitusten käsittelyn hi-
16098: linnon uusi keskusyksikkö olisi suoraan ministe-        taus. Käsittelyruuhkia on kertynyt teollistunei-
16099: riön ohjauksessa.                                       siin lääneihin. Ruuhkia on onnistuttu purka-
16100:                                                                                                         241
16101: 
16102: maan, sillä kertomusvuoden lopussa oli vireillä         ympäristötalousprojektissa vuoden 1993 helmi-
16103: n. 450 ilmoitusta, kun vuotta aiemmin vireillä oli      kuun loppuun asti.
16104: n. 700 ilmoitusta. Ympäristöministeriön arvion              Ympäristöasioiden aluehallintoa on leimannut
16105: mukaan ruuhkat on pystytty lähes kokonaan               hajautuneisuus sekä viranomaisten toimivaltasuh-
16106: purkamaan ennen ympäristölupamenettelylain              teiden ja tehtävien jaon selkiytymättömyys. Hal-
16107: voimaantuloa 1.9.1992.                                  linnollisen tehokkuuden lisäämisen ja voimavara-
16108:     Vesi- ja ympäristöpiirit ovat käsitelleet vesien-   säästöjen saavuttamisen näkökulmasta on perus-
16109: suojelua koskevia ilmoituksia. Järjestelmää laa-        teltua, että ympäristöasioiden alueellinen hallinto-
16110: jennettiin v. 1989 koskemaan mm. turvetuotan-           organisaatio yhtenäistetään ja keskusvirastotaso
16111: toa, eläinsuojia, turkistarhoja ja kalankasvatus-       lakkautetaan sekä että toimivaltaa siirretään edel-
16112: laitoksia. Samalla tehtäviä siirrettiin keskusvi-       leen kuntien viranomaisille. Hallinnollisia etuja
16113: rastosta piireille. Näiden ilmoitusten käsittely on     saadaan myös siitä, että ympäristöhallinnon alue-
16114: luonteeltaan lähinnä valvontaa.                         jako muutetaan vastaamaan pääsääntöisesti ny-
16115:     Ympäristöministeriön mukaan järjestelmä on          kyistä läänijakoa.
16116: osoittautunut valvonnan kannalta tarpeelliseksi.            On syytä odottaa, että hallintoa tehostamalla
16117: Ennakkoilmoitusten johdosta on kuitenkin                ja yhtenäistämällä sekä toimivaltaa delegoimalla
16118: eräissä tapauksissa annettu määräyksiä ja ehto-         aikaansaatavat voimavarasäästöt tulevat selkeästi
16119: ja, joiden asettamisen pitäisi kuulua vesilain          esiin ympäristöministeriön hallinnonalan henkilös-
16120: mukaiselle lupaviranomaiselle. Oikeusministe-           tömäärän kehityksessä.
16121: riön työryhmä on laatinut ehdotuksia, jotka                 Valtiontilintarkastajien mielestä vesi- ja ympä-
16122: selventävät ennakkoilmoitusmenettelyn suhdet-           ristöhallituksen tilalle ehdotetun ympäristökes-
16123: ta vesilain pilaamislupajärjestelmään. Oikeusmi-        kuksen tarpeellisuutta ja asemaa on tarpeen edel-
16124: nisteriö valmisteli kertomusvuonna toimikun-            leen selvittää. Ympäristökeskuksen muodostami-
16125: nan asettamista selvittämään mm. mahdolli-              sen vaihtoehto on asiantuntijoiden ja tutkimus- ja
16126: suuksia vesilain lupamenettelyjen jouduttami-           suunnittelutoimintojen keskittäminen ympäristö-
16127:  seksi.                                                 ministeriöön esim. näihin tehtäviin erikoistunee-
16128:     Ympäristölupien yhtenäistä kehittämistä tuli-       seen osastoon. Myös korkeakoulujen ja muiden
16129:  si ympäristöministeriön mukaan edelleen jatkaa.        linjahallinnosta selvästi erillään olevien tutkimus-
16130:  Ympäristöministeriö on yhteistyössä oikeusmi-          yksiköiden asemaa ympäristötutkimuksessa tulee
16131:  nisteriön ja kuntien keskusjärjestöjen kanssa          selvittää.
16132:  aloittanut tutkimuksen, joka valmistelee lupa-             Ympäristöhaittojen torjunnassa tulee pyrkiä
16133:  hallinnon jatkokehittelyä.                             siirtymään yhä enemmän yleisen normi- ja talou-
16134:     ETA-sopimuksen vaikutukset ulottuvat myös           dellisen ohjauksen suuntaan kankean, hitaan ja
16135:  ympäristöalan lainsäädäntöön ja ohjausjärjestel-        voimavaroja kysyvän lupamenettelyn sijaan.
16136:  miin. Yleisohjeinja -määräyksin tapahtuva nor-          Ympäristöveroja ja haittamaksuja lisäämällä tu-
16137:  miohjaus painottuu tällöin nykyistä enemmän            lee korvata lupamenettelyt niissä tapauksissa,
16138:  mm. vesiensuojelussa. Normiohjauksena voi-             joissa se on toiminnan ja tavoitteiden kannalta
16139:  daan tulevaisuudessa hoitaa osa nykyään luvan          perusteltua. Ympäristöinvestointien tukemisen si-
16140:  vaativista toiminnoista. Lupamenettely on ym-          jaan tavoitteeksi on asetettava ympäristöhaittojen
16141:  päristöministeriön mukaan kuitenkin tehokas            estäminen taloudellisen ohjauksen keinoin.
16142:  keino ympäristöhaittojen ennalta ehkäisyssä
16143:  eikä sitä voida täysin korvata muilla ohjauskei-          Valtion      asuntotuotannon            tukeminen.
16144:  noilla.                                                A s u n t o m a r k k i n a t i 1 a n n e. Sekä uu-
16145:      Ympäristöministeriön mukaan taloudellista          sien arava-asuntojen että vanhojen vapaarahoit-
16146:  ohjausta on syytä lisätä ympäristönsuojelussa.         teisten omistusasuntojen myyntihinnat olivat
16147:  Ympäristöperusteisia maksuja voidaan kohden-           kertomusvuoden puolivälissä palkkatasoon suh-
16148:  taa päästöihin, poltto- ja raaka-aineisiin sekä        teutettuna yhtä suuret kuin asuntojen hintojen
16149:  tuotteisiin ja palveluihin. Maksuja ja veroja voi-     nousun alkaessa v. 1987. Asuntokaupan elpymi-
16150:  daan käyttää erityisesti silloin, kun useiden pi-      sen esteenä oli kuitenkin korkea reaalikorko.
16151:  laajien päästöistä aiheutuu yhteisvaikutuksia.         Asuntojen myyntihintojen laskusta huolimatta
16152:      Ympäristöpäästöjen taloudellisessa ohjauk-         asunnonhankinnasta aiheutuvat kokonaiskus-
16153:  sessa pyritään ympäristöministeriön mukaan             tannukset olivat korkean koron vuoksi edelleen
16154:  siirtymään tukimuotoisista keinoista erilaisiin        suuret. Heikosta työllisyystilanteesta johtuneet
16155:  maksuihin ja veroihin. Taloudellista ohjausta          kotitalouksien huonot tulo-odotukset hidastivat
16156:  selvitetään ympäristöministeriön asettamassa           myös osaltaan asuntokaupan elpymistä.
16157:  16 320730U
16158: 242
16159: 
16160:     Omistusasuntojen hintojen lasku on tuonut        tarjoushinnat laskivat, mihin osaltaan vaikutti
16161: markkinoille ostajiksi asuntosäästöpalkkio-sääs-     myös rakennusmateriaalien ja työvoiman kysyn-
16162: täjiä, joilla ei ole tarvetta vanhan asunnon myyn-   nän vähentymisestä aiheutunut tuotantopanos-
16163: tiin. Koska ASP-tilejä on edelleen lähes 45 000 ja   ten hintojen lasku.
16164: asunnon hankinnan ajankohta on säästäjän kan-           Kertomusvuonna myytäväksi tarkoitettu va-
16165: nalta edullinen, säilynee ASP-asunnonhankki-         paarahoitteinen kerros- ja rivitalotuotanto lähes
16166: joiden määrä lähivuosinakin suurena. Uusien          pysähtyi. Rakennusyritysten aloittama asunto-
16167: ASP-tilien avaaminen pankeissa on kuitenkin          tuotanto oli miltei kokonaan aravatuotantoa.
16168: vähentynyt, koska näiden lainojen korot eivät        Näiden kohteiden rakennuskustannukset laski-
16169: tyydytä pankkeja.                                    vat kertomusvuonna poikkeuksellisen paljon.
16170:     Myymättömiä uusia omistusasuntoja oli ker-       Vielä vuoden 1990 alkupuolella aravakohteiden
16171: tomusvuoden alussa n. 15 000. Osa näistä myy-        hyväksytyt kustannukset nousivat aiempien vuo-
16172: tiin kertomusvuoden aikana, mutta samanaikai-        sien tapaan.
16173: sesti valmistui uutta vapaarahoitteista asunto-         Kertomusvuonna olivat hyväksyttyjen arava-
16174: tuotantoa. Vuoden 1992 helmikuun alussa myy-         kohteiden rakennuskustannukset koko maassa
16175: mättömiä asuntoja oli edelleen 13 800. Pääkau-       normaalikohteissa keskimäärin 6 063 mklm2 (v.
16176: punkiseudun osuus näistä myymättömistä va-           1990 6 618 mklm2). Kertomusvuoden aikana
16177: paarahoitteisista asunnoista oli kymmenisen          laskua oli 8,4 %. Noususuhdanteessa v. 1987-
16178: prosenttia.                                          89 aravakohteiden vuotuinen kustannusnousu
16179:     Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen mark-        oli keskimäärin 15 % vuodessa.
16180: kinat ovat Suomessa pienet. Pääosa tarjolla             Pääkaupunkiseudulla hyväksyttyjen kohtei-
16181: olevista vuokra-asunnoista on sosiaalisin perus-     den rakennuskustannukset olivat kertomus-
16182: teinjaettavia aravavuokra-asuntoja. Näitä on yli     vuonna keskimäärin 6 635 mklm2 (v. 1990 keski-
16183: 300 000, mikä on yli puolet koko maan n.             määrin 7 462 mklm2). Laskua oli siten 11,1 %.
16184:  500 000 vuokra-asunnon kannasta. Aravavuok-         Vuosina 1985-88 pääkaupunkiseudun arava-
16185: ra-asuntojen tuotanto ei ole kuitenkaan kyennyt      hankkeiden rakennuskustannukset kohosivat
16186: korvaamaan vapaarahoitteisen vuokra-asunto-          keskimäärin 18% vuodessa.
16187: kannan pienenemistä viime vuosikymmeninä.               Valtion lainoituksella peruskorjattujen, asun-
16188: Vuokra-asuntojen kokonaismäärä näyttää kui-          tohallituksen hyväksymien kolme- tai useampi-
16189: tenkin viime vuosina kääntyneen lievään kas-         asuntoisten kohteiden kokonaiskustannukset
16190: vuun ja myös vapaarahoitteisten vuokra-asunto-       olivat asuntoa kohti v. 1990 n. 96 000 ja kerto-
16191: jen tarjonta on lisääntynyt.                         musvuonna n. 89 000 mk. Omakotitalojen koh-
16192:     Aravavuokra-asuntotuotanto oli 1970-luvun        dalla olivat kokonaiskustannukset perusparan-
16193: ennätystason jälkeen suurimmillaan kertomus-         nuslainoituksessa keskimäärin v. 1990 n. 140 000
16194: vuonna ja v. 1992. Kertomusvuonna alkoi              mk ja kertomusvuonna n. 160 000 mk omakoti-
16195:  15 200 aravavuokra-asunnon ja lisäksi 1 269         taloa kohden.
16196: asumisoikeusasunnon rakentaminen. Vuonna                Kertomusvuoden aravatuotan-
16197:  1992 alkamistavoite oli 12 600 aravavuokra-         to ja vuoden i992 tavoitteet.
16198: asuntoa ja 3 000 asumisoikeusasuntoa. Lisäksi        Aloitettavan aravatuotannon kokonaistavoite
16199: tarkoitus oli korkotuki1ainoittaa 4 250 vuokra-      kertomusvuonna oli yhteensä 22 500 asuntoa.
16200: asuntoa.                                             Kertomusvuonna aloitettiin 22 550 uuden arava-
16201:     Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrasään-         asunnon rakentaminen. Näistä vuokra-asuntoja
16202: nöstelyä alettiin purkamaan v. 1990. Uusien          (ml. asumisoikeusasunnot) oli 16 470, arava-
16203: vuokrasopimusten vuokrasäännöstely purettiin         osakehuoneistoja 4 080 ja omakotitaloja 2 000.
16204: vuoden 1992 helmikuun alussa. Vuokrasäännös-         Kertomusvuonna aloitettiin myös 880 korkotu-
16205:  telyn purku ajoittui näin taloudelliseen lamaan.    kiasunnon rakentaminen.
16206:  Sääntelyn lieventäminen ja myymättä olevien            Vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa oli tarkoi-
16207:  omistusasuntojen suuri määrä näyttää lisänneen      tus lainoittaa yhteensä 22 850 aravavuokra-
16208: vuokra-asuntojen tarjontaa erityisesti pääkau-       asunnon, asunto-osakeyhtiöasunnon ja omako-
16209:  punkiseudulla.                                      titalon rakentaminen. Lisäksi määrärahoja va-
16210:     Valtion rahoittaman asunto-                      rattiin yhteensä 4 250 vuokra-asunnon rakenta-
16211:  tuotannon rakennuskustannuk-                        misen rahoittamiseen korkotukilainoin.
16212:  s e t. Talonrakennustoiminta väheni kertomus-          Kertomusvuonna korkotukilainoituksen koh-
16213: vuonna huomattavasti ja rakennusyritysten kil-       distaminen vuokra-asuntojen rakentamiseen vai-
16214:  pailu urakoista kiristyi. Tämän vuoksi urakka-      keutui lainaehtojen muuttumisen vuoksi. Kor-
16215:                                                                                                     243
16216: 
16217: kotukilainoituksen ehdot tiukkenivat edelleen           Hallitus antoi vuoden 1992 toukokuussa
16218: vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa korkotukilai-      eduskunnalle esityksen laiksi vuokra-asuntolai-
16219: nan enirnrnäisosuuden alentuessa 80 %:sta            nojen korkotuen muuttamisesta. Esityksen tar-
16220: 70 %:iin. Tätä lievensi jonkin verran kertomus-      koituksena oli lisätä vuokra-asuntosijoittajien
16221: vuonna omaksuttu käytäntö, jonka mukaan              kiinnostusta ao. asuntojen rakentamiseen, han-
16222: tonttikustannukset luetaan lainoitettaviin kus-      kintaan ja peruskorjaukseen mm. nostamalla
16223: tannuksiin.                                          korkotukilainan enirnmäismäärä takaisin 80
16224:     Vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa asunto-        %:iin sekä alentamalla käyttörajoitusaika 15
16225: osakeyhtiöiden aloitusmäärää lisättiin 6 500         vuodesta 10 vuoteen.
16226: asuntoon. Näiden rakentamista koskevien hake-           Ympäristöministeriön mukaan on todennä-
16227: musten määrä ei kuitenkaan kasvanut aloitusta-       köistä, että lähivuosina vapaarahoitteista asun-
16228: voitteita vastaavasti. Vuodelle 1992 jätettiin ha-   totuotantoa aloitetaan niukasti. Vuosina 1991-
16229: kemuksia yhteensä 10 800 asunto-osakeyhtiö-          92 aloitettu vapaarahoitteinen kerros- ja rivitalo-
16230: asunnon rakentamiseksi, mikä oli 2 000 asuntoa       rakentaminen jäi arvion mukaan vain muuta-
16231: enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä kunnat        maan tuhanteen asuntoon vuodessa. Myös v.
16232: puolsivat vain 7 200 asunnon rakentamista.           1993 vapaarahoitteinen tuotanto jäänee vähäi-
16233: Vuoden 1992 valtion asuntolainojen käyttösuun-       seksi.
16234: nitelmassa aloitettavien asunto-osakeyhtiöasun-         Ympäristöministeriön mukaan 1990-luvun al-
16235: tojen tavoitteeksi muutettiin 5 000 asuntoa.         kupuolella tarvittaisiin 40 000-45 000 asunnon
16236:     Asuntojen uustuotantoon kohdistuneiden           vuosituotanto, josta noin puolet olisi valtion
16237: aravahakemusten kokonaismäärä vuodelle 1992          tuella rahoitettavia. Vuosina 1992 ja 1993 jää-
16238: kasvoi kertomusvuodesta n. 15 %:lla 47 500           dään vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa
16239: asuntoon. Kasvua oli erityisesti Uudenmaan,          kuitenkin selvästi jälkeen tästä arvioidusta tuo-
16240: Turun ja Porin, Hämeen ja Oulun lääneissä.           tantotarpeesta.
16241: Aiempaa enemmän hakemuksia kohdistettiin                Vuonna 1986 asuntohallitus rahoitti tähän
16242: vuokratalohankkeisiin erityisesti pääkaupunki-       mennessä ennätyksellisen 13 900 asunnon perus-
16243: seudulla.                                            parannuksen. Vuonna 1990 lainoitettiin enää
16244:     Hallituksen vuoden 1992 huhtikuussa päät-        6 500 asunnon perusparannus. Perusparannus-
16245: tämässä valtiontalouden säästöohjelmassa val-        ten vähenemiseen keskeisenä syynä oli uustuo-
16246: tion asuntotuotantomäärärahoja ehdotettiin           tannon korostunut asema korkeasuhdanteen ai-
16247:  säästettäväksi 1,6 mrd. mk:lla. Tämä säästö         kaisessa lainoitustoirninnassa. Vuokra-asunto-
16248:  oli tarkoitus toteuttaa vuoden 1993 talousar-       tuotannon lisäys ja rakennuskustannusten koho-
16249:  viossa korottamalla asuntolainojen reaalikor-       aminen katettiin valtion budjeteissa osittain pe-
16250:  koa ja vuosimaksua sekä alentamalla asumis-         rusparannusmäärärahojen kustannuksella. Sa-
16251:  oikeusasuntojen ja omakotitalojen sekä omis-        manaikaisesti myös rajoitettiin perusparannus-
16252:  tustontilla sijaitsevien muiden kohteiden laina-    lainojen myöntämisedellytyksiä. Ympäristömi-
16253:  osuutta. Lisäksi annettiin valtioneuvostolle        nisteriö korostaa peruskorjaustoiminnan lisää-
16254:  valtuudet määrätä lainoitusta varten enim-          misen merkitystä työllisyyden hoidossa nykyi-
16255:  mäislainaosuudet luopumalla samalla omako-          sessä suhdannetilanteessa, koska asuinrakennus-
16256:  titonttien lainoituksesta.                          ten korjaustyömailla tarvitaan enemmän työvoi-
16257:     Vuoden 1992 alkupuolella toukokuuhun tul-        maa valrnistuvaa asuntoa kohden kuin uudisra-
16258:  taessa oli ryhdytty rakentamaan vasta vajaata       kentamisessa.
16259:  tuhatta aravaosakeyhtiöasuntoa. Usean läänin           Peruskorjaustoiminnan edistäminen asunto-
16260:  alueella ei ollut aloitettu yhdenkään aravaosake-   kannan rappeutumisen ehkäisemiseksi on perus-
16261:  yhtiöasunnon rakentamista, vaikka ympäristö-        teltua myös kansantaloudellisesti. Tällä vuosi-
16262:  ministeriö oli aiemmin kehottanut asuntohalli-      kymmenellä suuri osa 1960- ja 1970-luvulla ra-
16263:  tusta etsimään aravaosakeyhtiökohteiden raken-      kennetusta kerrostalokannasta on korjauksen
16264:  tajia.                                              tarpeessa. Selvitysten mukaan vuosittain olisi
16265:     Myöskään korkotukilainoitettujen vuokra-         korjattava yhteensä noin 65 000 asuntoa. Ympä-
16266:  asuntojen rakentaminen ei alkuvuonna käynnis-       ristöministeriön asettama asuntokannan kor-
16267:  tynyt. Vastaavana aikana oli aloitettu vain 67      jausrahoitustyöryhmä valmisteli maaliskuun
16268:  korkotukilainoitetun vuokra-asunnon rakenta-         1992 loppuun mennessä ehdotuksensa korjaus-
16269:  minen. Keskeinen syy budjetoitujen määräraho-       toiminnan edistämiseksi. Ehdotukset oli tarkoi-
16270:  jen heikkoon kysyntään oli em. korkotuen alen-      tus ottaa huomioon vuoden 1993 valtion talous-
16271:  taminen.                                            arvioehdotuksen laadinnassa.
16272: 244
16273: 
16274:    Aravatuotannon vaikutukset                           louden piirissä. Varansa rahasto hankkii vanho-
16275: t y ö 11 i s y y t e e n j a v a 1 t i o n t a 1 o u-   jen aravalainojen lyhennys- ja korkotuloina sekä
16276: t e e n . Rakennusalalla työttömien työntekijöi-        lainoina pääomamarkkinoilta. Lainanottoval-
16277: den määrä oli kertomusvuoden marraskuussa               tuus osoitetaan vuosittain valtion tulo- ja meno-
16278: n. 25 000. Vuoden 1992 tammikuussa työttömiä            arviossa. Lisäksi rahastolle myönnetään siirtona
16279: oli n. 30 000. Talvikaudella 1992-93 rakennus-          valtion budjetista määräraha, joka vastaa asun-
16280: alan työttömyysluvut ovat ilmeisesti edelleen           tolainojen koko laina-ajalta vuosittain kertyvien
16281: varsin korkeat.                                         alikorkoisuuserien eli korkotuen yhteenlasket-
16282:    Tehtyjen selvitysten mukaan yhden arava-             tua nykyarvoa lainoitushetkellä.
16283: asunnon rakentaminen työllistää yhden raken-               Asunto-olojen kehittämisrahaston tulot olivat
16284: nusmiehen vuodeksi ja välillisesti toisen henkilön      tulo- ja menoarvion mukaisesti v. 1990-92
16285: rakennusainetuotannossa ja kuljetuksessa. Ra-           seuraavat:
16286: kentamisen lisääminen elvyttää näin ollen tuo-                                                    1990   1991   1992
16287: tantoa myös rakennusaineteollisuudessa ja pa1-                                                           Mmk
16288: veluelinkeinoissa.                                      Siirto rahastoon .................. .     1 221 2 740 2 720
16289:    Ympäristö- ja työministeriöissä sekä asunto-         Lainanottovaltuus ............... .       1 250 3 315 4 500
16290: hallituksessa on arvioitu arava-asuntojen tuotta-       Rahastoon aravalainoista
16291: misesta aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Ar-            kertyvät tulot ................... .   2 467 2 464 2 800
16292: vioinnin tulos on seuraava: Mikäli asuntotuo-
16293: tantoa lisättäisiin 1 000 asunnolla, joista 2/3 olisi       Syyskuun 1990 alusta lähtien rahastolla on
16294: vuokra-asuntoja ja 113 omistusarava-asuntoja,           ollut mahdollisuus ottaa pitkäaikaista lainaa
16295: olisivat valtion alikorkotuesta aiheutuvat menot        asunto-obligaatiolainoituksena. Vuonna 1990
16296: 101 Mmk. Toisaalta verotulot kasvaisivat 118            asunto-obligaatioita myytiin suursijoittajille.
16297: Mmk ja työttömyyskorvausmenot vähenisivät               Ensimmäinen yleisölle suunnattu obligaatiolaina
16298: 12 Mmk. Valtiontaloudellinen nettohyöty olisi           laskettiin markkinoille kertomusvuoden syys-
16299: 29 Mmk. Laskelman perusedellytys on, että               kuussa.
16300: korkotukivaikutus olisi riittävä saamaan aikaan             Pitkäaikaisen lainanottovaltuuden avulla on
16301: oletetun suuruisen asuntotuotannon lisäyksen.           ympäristöministeriön mukaan mahdollistettu
16302:     Asunto-olojen kehittämisra-                         aravatuotannon jatkuminen nykyisessä laajuu-
16303: h a s t o. Ympäristöministeriön alaisena toimiva        dessa sekä aravalainajärjestelmän kehittäminen.
16304: Asunto-olojen kehittämisrahasto perustettiin            Pitkäaikaisen lainanottovaltuuden välityksellä
16305: vuoden 1990 alussa turvaamaan sosiaalisen               Asunto-olojen kehittämisrahasto voi merkittä-
16306: asuntotuotannon rahoitusta. Rahastoa hoitaa             västi myös vaikuttaa ns. pitkän rahan asunto-
16307: valtioneuvoston kolmeksi kalenterivuodeksi ker-         markkinoiden syntyyn maassamme. Ympäristö-
16308: rallaan nimeämä johtokunta. Rahastolla ei ole           ministeriön mukaan toimivat pitkän rahan
16309: henkilökuntaa eikä organisaatiota.                      markkinat, joihin liittyisivät myös jälkimarkki-
16310:     Rahaston johtokunnan tehtävä on vastata             nat, olisivat tarpeelliset suomalaisen asuntora-
16311: rahaston maksuvalmiudesta sekä lainan ottami-           hoitusjärjestelmän kehittämisen kannalta.
16312: sesta sen turvaamiseksi. Johtokunta antaa ym-               Ympäristöministeriön mielestä Asunto-olojen
16313: päristöministeriölle lausunnon asuntohallituk-          kehittämisrahaston toimintaedellytyksiä tulisi
16314: sen ehdotuksesta tulo- ja menoarvioesitykseksi          parantaa väljentämällä valtion tulo- ja menoar-
16315: ja lainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunni-            viossa asetettuja tiukkoja lainojen myöntämis-
16316: telmaksi. Rahaston tehtävien hoitoa avustavat           valtuuteen, rahaston lainanottovaltuuteen ja ta-
16317: asuntohallitus ja valtiokonttori, joka hoitaa           voitteisiin asetettuja vuosittaisia rajoituksia.
16318: myös rahaston kirjanpidon. Käytännön lainan-            Tämä voitaisiin ministeriön näkemyksen mu-
16319: oton hoitavat valtiokonttori ja valtiovarainmi-         kaan saavuttaa rahastolle asetetuilla monivuoti-
16320: nisteriö.                                               silla tavoitteilla. Tällöin rahaston toimintaan
16321:     Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse-           saataisiin pitkäjänteisyyttä ja se voitaisiin so-
16322: taan asuntohallituksen ja kuntien myöntämät             peuttaa paremmin vaihtuviin suhdannetilantei-
16323: asuntolainat sekä rahoitetaan asuntojen hankin-         siin.
16324: taa erityisryhmille. Aravatuotannon tavoitteet ja           Ympäristöministeriön työryhmä, jonka tehtä-
16325: aravalainojen myöntämisvaltuus osoitetaan               vä oli selvittää tarvittavat toimet asuntorahoi-
16326: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa.               tuksen saamiseksi vakaalle ja ehdoiltaan koh-
16327:     Rahasto toimii valtion tulo- ja menoarvion          tuulliselle pohjalle, jätti mietintönsä kertomus-
16328: ulkopuolella, mutta kuitenkin valtion kassata-          vuoden maaliskuussa. Tämän jälkeen valmistui
16329:                                                                                                       245
16330: 
16331: ympäristöministeriössä kansliapäällikön ehdo-          Selvitystyön määräaika päättyi vuoden 1992
16332: tus asuntorahoituksen joukkovelkakirjamarkki-          maaliskuun lopussa.
16333: noiden luomiseksi.                                        Asuntohallitus siirtyi vuoden 1992 alusta tu-
16334:     Ehdotuksen mukaan pitkäaikaiset joukkovel-         losohjaukseen ja -johtamiseen. Tätä valmistel-
16335: kakirjamarkkinat on pyrittävä luomaan markki-          taessa oli ympäristöministeriön mukaan selvästi
16336: naehtoisesti sekä neuvottelemalla ja sopimalla         todettavissa, ettei tulostavoitteita parhaiten to-
16337: eri osapuolten kanssa. Ehdotuksessa ei suositeta       teuttava organisaatio ole asuntohallituksen ny-
16338: mahdollisuutta indeksiehdon käyttöön pitkäai-          kyinen organisaatio. Asuntohallituksessa val-
16339: kaisissa joukkovelkakirjoissa. Tärkeä olisi myös       misteltiin tämän vuoksi uutta asetusta, työjärjes-
16340: lähdeveron säätäminen pysyväksi. Erityistä huo-        tystä ja uutta lakia, joka olisi laajentanut asunto-
16341: miota ehdotuksessa kiinnitettiin pitkäaikaisten        hallituksen toimenkuvaa mm. vapaarahoittei-
16342: obligaatioiden jälkimarkkinoihin.                      seen asuntokantaan kohdistuvaan kiinteistön-
16343:     Valtiovarainministeriön asettama joukko-           hoitoon. Tarkoituksena oli muodostaa asunto-
16344: velkakirjamarkkinatyöryhmä jätti mietintönsä           hallitukseen johtokunta ja selvittää sen ja asun-
16345: kertomusvuoden marraskuussa. Työryhmän eh-             torahaston johtokunnan asema sekä ylipäätään
16346: dotuksen mukaan valtion pitäisi emissiotoimin-         tarkistaa hallintosäännökset
16347: nassaan pyrkiä mahdollisimman suuriin laina-              Ympäristöministeriön ja asuntohallituksen
16348: kokoihin ja lainatyyppien yhdenmukaisuuteen,           kesken sovittiin kuitenkin, ettei uudistusta ase-
16349: jolloin pystyttäisiin parantamaan jälkimarkki-         tuksenja lain osalta toteuteta. Hallintosäädösten
16350: noiden likviditeettiä. Valtion olisi myös lisättävä    uudistaminen tuli kuitenkin ympäristöministe-
16351: informaatiota lainaoperaatioistaan. Työryhmän          riön mukaan ajankohtaiseksi heti, kun selvitys-
16352: mukaan jälkimarkkinoiden toimintaa voidaan             miehen ehdotukset ja niiden toteuttamisaikatau-
16353: edesauttaa luomalla markkinatakausjärjestelmä          lu saatiin tietoon.
16354: valtion tärkeimmille lainoille. Riskeiltä suojau-         Asunto- ja rakentami~itallinnon selvitysmie-
16355: tumiseksi olisi luotava valtion kiinteäkorkoisiin      hen vuoden 1992 maaliskuussa tekemän esityk-
16356: kertalyhenteisiin lainoihin perustuvat johdan-         sen mukaan asuntohallitus lakkautettaisiin ja
16357: naismarkkinat. Työryhmä suositteli lisäksijouk-        sen tehtävät jaettaisiin asuntorahastolle, ympä-
16358: kovelkakirjasijoittamisen edellytysten paranta-        ristöministeriölle ja kunnille. Asuntorahasto toi-
16359: mista.                                                 misi liikelaitoksena ja kunnat saisivat enemmän
16360:     V a 1 t i on    asunto rahoitus o r g a-           päätäntävaltaa. Asuntopolitiikan yleisohjaus
16361: n i s a a t i o n u u d i s t a m i ne n. Julkisen     keskitettäisiin ympäristöministeriöön ja ulotet-
16362:  hallinnon organisaation kehittämisen periaatteet      taisiin koskemaan asumista kokonaisuudessaan.
16363: ja tavoitteet on ilmaistu Esko Ahon hallituksen        Selvityksessä ei käsitelty organisaatiomuutosten
16364:  hallitusohjelmassa, vuoden 1992 valtion tulo- ja      markkamääräisiä vaikutuksia eikä arvioitu hen-
16365: menoarvioesityksen yleisperusteluissa sekä val-        kilöstömäärien muutoksia.
16366:  tioneuvoston kertomusvuoden lokakuussa teke-             Selvitysmiehen esityksen vuoksi antamassaan
16367:  mässä päätöksessä hallinnon hajauttamisesta.          lausunnossa asuntohallitus katsoi, että selvityk-
16368:  Erityisesti keskusvirastojen asema ja tehtävät on     sessä asetetaan eduskunnan ja valtioneuvoston
16369:  asetettu selvitettäviksi.                             harjoittama sosiaalinen asuntopolitiikka kyseen-
16370:     Ympäristöministeriö asetti hallinnonalansa         alaiseksi. Asuntohallituksen mukaan selvitykses-
16371:  selvitysmieheksi kertomusvuoden joulukuussa           sä ei myöskään otettu huomioon sen paremmin
16372:  kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemen. Toi-             valtiontaloudellisia mahdollisuuksia kuin asuk-
16373:  meksiantokirjelmässä edellytettiin selvitettäväk-     kaiden maksukykyä ehdotuksiin vaikuttavina
16374:  si, miten ympäristöministeriön hallinnonalaan         tekijöinä. Asuntohallituksen arvion mukaan
16375:  kuuluvaa asunto- ja rakentamisasioiden hallin-        kustannusohjauksen ansiosta arava-asunnot
16376:  toa tulisi koota eri hallinnonalojen päällekkäis-     ovat viime vuosina olleet n. 15 % halvempia kuin
16377:  ten toimintojen poistamiseksi ja työnjaon sel-        esim. kuntien ohjaama muu asuntotuotanto.
16378:  kiyttämiseksi sekä niin, että hallinnon järkeistä-    Vuotuinen kustannussäästö on aravatuotannos-
16379:  misestä seuraisi samalla hallinnon kustannus- ja      sa ollut siten 700-1 000 Mmk.
16380:  resurssisäästöjä. Valmistelutyössä tuli erityisesti      Kertomusvuonna asuntomarkkinatilannetta lei-
16381:  selvittää mahdollisuudet keskushallinnon olen-        masivat myymättömien uusien asuntojen paljous
16382:  naiseen keventämiseen ja sen muuttamiseen yksi-       sekä aravaperustein tuotettujen vuokra-asuntojen
16383:  portaiseksi. Samoin oli selvitettävä mahdollisuu-     niukkuus. Rakennusalalla sekä koko kansantalou-
16384:  det siirtää laaja-alaisesti keskushallinnon tehtä-    dessa oli samaan aikaan runsaasti tuotantovoima-
16385:  viä ja toimivaltaa paikallis- ja aluehallintoon.      varoja käyttämättöminä. Työttömyys oli poik-
16386: 246
16387: 
16388: keuksellisen suurta, ja rakennuskustannukset oli-     siteetin selvän vajaakäyttöisyyden oloissa asunto-
16389: vat tuntuvasti pienentyneet. Näissä oloissa olisi     tuotannon lisätuen aiheuttamat nettomenot ovat
16390: niin asunto- kuin työllisyyspoliittisestikin ollut    valtiontaloudellisesti varsin vähäiset.
16391: perusteltua suunnata määrärahoja kertomus-                Asumis- ja rakentamisasioiden hallinnon tehos-
16392: vuonna annetussa valtion tulo- ja menoarvioesi-       tamiseksi ja selkiinnyttämiseksi on perusteltua
16393: tyksessä toteutunutta enemmän aravaperustein          siirtyä kaksiportaiseen hallinto-organisaatioon.
16394: tapahtuvaan vuokra-asuntotuotantoon. Valtion          Alan asiantuntemus, yleinen normiohjaus ja yleis-
16395: asuntolainoituksen ehdot olisi tullut samalla säi-    valvonta voidaan keskittää ympäristöministeriöön
16396: lyttää sellaisina, että ne olisivat vallinneen kor-   ja sen aluehallintoon, kun taas kunnille voidaan
16397: kean markkinakoron oloissa mahdollistaneet vä-        delegoida päätösvaltaa yksittäistapausten ratkai-
16398: hintään eduskunnan tavoitteeksi asettaman asun-       sussa. Asunto-olojen kehittämisrahastosta on
16399: totuotannon.                                          mahdollista muodostaa asuntomarkkinoilla toimi-
16400:     Tilannetta on sittemmin pyritty korjaamaan         va julkinen liikelaitos.
16401: säätämällä lainaehdot korkotukilainojen enim-             On kuitenkin ilmeistä, etteivät organisaatio-
16402: mäismäärän osalta kertomusvuoden tulo- ja meno-       muutokset sinänsä riitä varmistamaan eduskun-
16403: arvion mukaisiksi. Tätä on pidettävä oikeana          nan määrittämän valtion asuntopolitiikan tavoit-
16404: toimenpiteenä.                                         teiden saavuttamista. Tämän vuoksi on syytä
16405:     Koska kertomusvuoden kaltainen asunto- ja         pitää kiinni siitä, että eduskunnalla säilyy mahdol-
16406: rakennusmarkkinatilanne jatkuu todennäköisesti        lisuus päättää asuntopolitiikan päälinjoista tule-
16407: myös lähivuosina, on valtiontilintarkastajien mie-     vaisuudessakin. Tämä edellyttää, että eduskunnan
16408: lestä syytä suunnata valtion asuntotuotantomää-       päättämät toiminnan tavoitteet otetaan huomioon
16409: rärahat ja mitoittaa lainaehdot siten, että asunto-    uudistetussakin organisaatiossa. Varsinkin yleistä
16410: markkinoiden epäkohtia voidaan edelleen lievit-       ja joissain tapauksissa myös yksittäistä rakenta-
16411:  tää. Erityisesti on syytä pyrkiä lisäämään asunto-   misen kustannusohjausta tarvitaan erityisesti
16412: jen perusparannusta ja -korjausta sekä asunto-         mahdollisissa tulevissa nousu- ja korkeasuhdanne-
16413: että työllisyyspoliittisin perustein. Tuotantokapa-    vaiheissa.
16414:                                                                                                                          247
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                             Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
16420: 
16421:    Valtiontilintarkastajat ovat tehneet perehty-        laski kertomusvuonna 24 % edellisestä vuodesta.
16422: miskäynnin Outokumpu Oy:öön 22.5.1992 ja                Teollisuuskonsemien käyttökate pieneni 31 %, ja
16423: Veitsiluoto Oy:öön 6.5.1992.                            niiden nettotulos osoitti 3,4 mrd. mk:n tappiota,
16424:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         kun se vielä v. 1990 oli 3,6 mrd. mk voitollinen.
16425: seuranneet valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-           Suurten valtionyhtiöiden yhteinen nettotulos oli
16426: den taloudellista tilaa ja kehitystä, yhtiöiden ja      1,7 mrd. mk tappiollinen. Valtionenemmistöis-
16427: valtion välisiä rahoitussuhteita sekä valtionyh-        ten osakeyhtiöiden tuloskehitys vastasi kerto-
16428: tiöiden kansainvälistymistä.                            musvuonna suomalaisten suuryritysten yleistä
16429:                                                         kehitystä, joskin tappiollisuus oli vielä tuntu-
16430:    Yleiskatsaus. V a 1t i o n e n e m m i s t ö i s -   vampaa.
16431: ten osakeyhtiöiden taloudelli-                             Suurten valtionyhtiöiden (ml. seuraavat kon-
16432: nen tila ja kehitys kertomus-                           semit: Alko, Enso, Finnair, Imatran Voima,
16433: v u o n n a . Niin sanottuja suuria valtionyhtiöi-      Kemira, Neste, OutokumiJU, Rautaruukki, Sisu-
16434: tä, joiden osakepääomasta valtio omistaa ääni-          Auto, Valmet ja Veitsiluoto sekä Kemijoki Oy ja
16435: vallan perusteella suoraan tai välillisesti yli puo-    Vapa Oy) yhteenlaskettu tuloslaskelma kerto-
16436: let, oli kertomusvuonna 14. Näistä teollisuus- tai      musvuodelta on seuraava:
16437: energiayhtiöitä oli 11. Yhteensä varsinaista tuo-
16438: tannollista tai rahoitustoimintaa harjoittavia                                                     1991     Muutos edellisestä
16439: valtionenemmistöisiä emoyhtiöitä oli kertomus-                                                                 vuodesta
16440:                                                                                                    Mmk        Mmk         %
16441: vuoden lopussa 26.                                      Liikevaihto ..........................    122 584     4 101       3,5
16442:     Jo v. 1990 alkanut laskusuhdanne vaikutti           ./. Ainekulut ........................     76 627     6 426       9,2
16443: kertomusvuonna huomattavasti valtionyhtiöi-             ./. Henkilökulut ...................       20 849       980       4,9
16444: den kannattavuuteen. Energiayhtiöiden ja ke-            ./. Muut kulut ......................      14 993       401       2,7
16445: mianteollisuuden yhtiöiden tulos huononi lu-
16446:                                                         Käyttökate ..........................      10 115   -3 706    -26,8
16447: kuun ottamatta Kemijoki Oy:tä, joka tuottaa             ./. Poistot (suunn.) ...............        7 104      759      12,0
16448: vesivoimaa ja myy sen osakkailleen omakustan-
16449: nushintaan. Kemira Oy:n tulos muodostui tap-            Liikevoitto ...........................     30]]    -4465     -59,7
16450: piolliseksi. Metsäteollisuudessa jo v. 1990 alkanut      + Korkotuotot ...................          3 041       483     18,9
16451:                                                          + Muut rahoitustuotot .......                507       177     53,6
16452: kysynnän ja myyntihintojen lasku jatkui, minkä          ./. Korkokulut .....................        6 778     1 052     18,4
16453: vuoksi sekä Enso-Gutzeit Oy että Veitsiluoto Oy         ./. Kurssierot ........................     1 181     1 535
16454: tuottivat tappiota. Perusmetalliteollisuuden yh-        ./. Muut rahoituskulut .........              516       299     137,8
16455: tiöistä Outokumpu-konsernin tappiollisuus syve-          + Muut säännölliset
16456: ni ja Rautaruukin tulos heikkeni vuoden 1990                tuotot ja kulut ................          44     -138     -75,8
16457: epätyydyttävästä tappiolliseksi. Metalliteollisuu-      Nettotulos ............................   -1872     -6 829 -137,8
16458: dessa Valmet Oy:n käyttökate oli negatiivinen ja        + Satunnaiset tuotot
16459: Oy Sisu-Auto Ab:n tulos tappiollinen. Vapa Oy:n           ja kulut ...........................        152     -83     -35,3
16460: tulos pysyi kuitenkin edellisvuoden suuruisena          Kokonaistulos .....................       -1720     -6912 -133,1
16461: sahateollisuuden vaikeuksista huolimatta. Oy             + Poistoerotus ....................          296     1 469
16462: Alko Ab:n tulos parani edellisestä vuodesta.             + Varausten muutos ...........             1 814     2 275
16463: Myös Neste Oy:n, Imatran Voima Oy:nja Kemi-             ./. Välittömät verot ..............           411    -792 -65,8
16464: joki Oy:n nettotulos oli positiivinen. Finnair Oy:n      + Muut tuloksen-
16465:                                                             korjauserät ......................         34      206
16466: toiminta muodostui vuorostaan tappiolliseksi.
16467:     Yhteensä suurten valtionyhtiöiden käyttökate        Kirjanpidon tulos ................             13   -2170     --99,4
16468:       248
16469: 
16470:          Näiden valtionyhtiöiden yhteenlaskettu kir-                               Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden henki-
16471:       janpidossa näytetty tulos oli kertomusvuonna 13                           löstöä oli kertomusvuonna n. 126 000, mikä oli
16472:       Mmk, kun tulos vielä vuotta aiemmin oli runsaat                           n. 3 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suo-
16473:       2 mrd. mk. Yhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos                            messa työskentelevien osuus henkilöstöstä oli n.
16474:       oli kertomusvuonna tappiolla lähes 7 mrd. mk.                             70%.
16475:       Ilman Alko-konsemia oli suurten valtionyhtiöi-                               Kertomusvuonna varsinaista tuotanto- tai
16476:       den kirjanpidon tulos tappiollinen n. 1,5 mrd. mk.                        rahoitustoimintaa harjoittaneiden 25 valtion-
16477:          Valtionenemmistöisten teollisuuskonsemien                              enemmistöisen osakeyhtiön liikevaihto ja hen-
16478:       investoinnit vähenivät kertomusvuonna vain lie-                           kilöstö kertomusvuonna ja v. 1990 sekä niiden
16479:       västi heikosta tuloskehityksestä huolimatta edel-                         muutokset kertomusvuonna olivat seuraavat:
16480:       liseen vuoteen verrattuna.
16481: 
16482:       Yhtiö (Konserni)                                   Liikevaihto             Muutos                 Henkilöstö                Muutos
16483:                                                             Mmk
16484:                                                   1991             1990      Mmk          %          1991      1990    Henkilöä            %
16485:       Oy Alko Ab ........................        6 275           6 391      -116        -1,8        3 900      4 020    -120          -3,0
16486:       Avecra Oy1 ••••••••••••••••••••••••••        199           7 202        -3        -1,5          610        653     -43          -6,6
16487:       Enso-Gutzeit Oy ..................         9 331           9 903      -572        -5,8       15 005     15 974    -969          -6,1
16488:       Finnair Oy ...........................     5 591           5 343         248        4,6       8 175      7 588       587          7,7
16489:       Imatran Voima Oy ..............            5 473           5 389          84        1,6       5 770      5 351       419          7,8
16490:       Kehitysaluerahasto Oy ........             137P            1 171 2)      2062)     17,6         224        215         9          4,2
16491:       Kemijoki Oy ........................         280             275           5        1,8         497        524     -27          -5,2
16492:       Kemira Oy ...........................     10 848          II 383      -535        -4,7       14 321     15 256    -935          -6,1
16493:       Kokkolan Puhelin Oy .........                 32              29           3        9,4          91         94       -3         -3,2
16494:       Neste Oy ..............................   53 025          46 626      6 399        13,7      13 685     II 707     1 978         16,9
16495:       Outokumpu Oy ...................          12 617          II 286       1 331       11,8      17 716     18 819   -1 103         -5,9
16496:       Patruunatehdas Lapua Oy ..                    97             112       -15       -13,4          371        380       -9         -2,4
16497:       Oy Pohjolan Liikenne Ab ...                   36              39         -3       -7,7          214        225     -II          -4,9
16498:       Postipankki Oy ....................       10 595 3)        9 414 2)    1 181       12,5       6 575      6 888    -313          -4,5
16499:       Rautaruukki Oy ..................          6 850           6 499         351        5,4      II 197     10 596       601          5,7
16500:       Oy Sisu-Auto Ab .................            854           1 113      -259       -23,3        1 422      1 438      -16         -1,1
16501:       Suomen Vientiluotto Oy ......              6 875 2)        6 263 2)      6122)      9,8         109        105         4          3,8
16502:       Teollisen Kehitysyhteistyön
16503:          Rahasto Oy ....................             57 2)          171 2)4) -1142)                    24         23        1           4,3
16504:       Valmet Oy ...........................       7 666          10 109     -2443      -24,2       14 508     17 646   -3 138        -17,8
16505:       Vaivilla Oy ..........................          7              13        -6      -46,2           12         17      -5         -29,4
16506: ...   Vammas Oy .........................
16507:       Vapo Oy ..............................
16508:                                                     173
16509:                                                     871
16510:                                                                     129
16511:                                                                     875
16512:                                                                                 44
16513:                                                                                 -4
16514:                                                                                          34,1
16515:                                                                                         -0,5
16516:                                                                                                       376
16517:                                                                                                     1 012
16518:                                                                                                                  339
16519:                                                                                                                1 216
16520:                                                                                                                            37
16521:                                                                                                                         -204
16522:                                                                                                                                        10,9
16523:                                                                                                                                      -16,8
16524:       Oy Veikkaus Ab ..................           3272            3 245         27        0,8         583        558       25           4,5
16525:       Veitsiluoto Oy .....................        2 903           3 291      -388      -11,8        4 789      4 886     -97          -2,0
16526:       VTT-Technology Oy ...........                  14              20        -{)     -30,0           16         23      -7         -30,4
16527:       Oy Yleisradio Ab ................           1 684           1 593         91        5,7       4 796      4 761       35           0,7
16528: 
16529:       Yhteensä ..............................   138 693        133 279      5 154         3,9      125 998   129 302   -3 304         -2,6
16530:                                                   8 309 2)       7 6052)      7042)       9,3 2)
16531: 
16532:       1> Aiemmin Liikenneravintolat Oy.
16533:       2
16534:        l Myönnetty rahoitus.
16535:       3l Korkotuotot ja muut tuotot.
16536:       •l Tilastointiperuste muuttunut.
16537: 
16538:          Sekä liikevaihto että henkilökunta vähenivät                           tui lähinnä heikosta vientikysynnästä. Henkilös-
16539:       useimmissa valtionyhtiöissä. Ilman Neste-kon-                             töään valtion teollisuusyhtiöt vähensivät jonkin
16540:       semia aleni valtionyhtiöiden yhteenlaskettu lii-                          verran pidättyvämmin kuin yksityiset teollisuus-
16541:       kevaihto runsaalla 1 mrd. mk:lla.                                         yhtiöt. Valtionyhtiöiden osuus teollisuuden työ-
16542:          Valtionenemmistöisten teollisuuskonsemien                              voimasta kasvoi kertomusvuonna 15,4 %:iin.
16543:       jalostusarvo-osuus Suomen teollisuudesta on hi-                           Niiden osuus Suomen viennistä oli 28 %ja osuus
16544:       taasti kasvanut. Kertomusvuonna valtionyhtiöi-                            tuonnista kasvoi runsaan prosenttiyksikön
16545:       den osuus pieneni kuitenkin lievästi, mikä aiheu-                         16,5 %:iin.
16546:                                                                                                                                 249
16547: 
16548:    Valtion teollisuuskonsemien aineelliset net-                         kasvoi rahastoanoissa niinellisarvoltaan 100
16549: toinvestoinnit kotimaahan olivat kertomusvuon-                          Mmk:n osakkeilla. Teollisen Kehitysyhteistyön
16550: na jokseenkin yhtä suuret kuin v. 1990. Muun                            Rahasto Oy:öön valtio sijoitti uutta osakepää-
16551: investointitoiminnan vähentyessä valtionyhtiöi-                         omaa 17,7 Mmk. Osakepääomasijoitusten lisäk-
16552: den osuus Suomen koko teollisuuden kiinteän                             si valtio merkitsi 353 Mmk:n osuuden Enso-
16553: pääoman bruttomuodostuksesta kasvoi noin                                Gutzeit Oy:n liikkeelle laskemasta 775 Mmk:n
16554: kolmannekseen.                                                          suuruisesta vaihtovelkakirjalainasta, joten kaik-
16555:    Erityisesti metsä- ja metalliteollisuuden vienti-                    kiaan valtio sijoitti kertomusvuonna yhtiöihin
16556: kysynnän heikkenemisen ja nestemäisten poltto-                          777,7 Mmk. Vammas Oy:n perustamisen yhtey-
16557: aineiden korkeiden hintojen vuoksi pysyi koti-                          dessä valtio sijoitti apporttina osakepääomaa 61
16558: maisen myynnin osuus valtionyhtiöiden liike-                            Mmk.
16559: vaihdosta samana kuin edellisenä vuonna eli                                Valtionyhtiöiden maksamien osinkojen kasvu
16560: runsaana neljänneksenä. Viennin osuus sen si-                           pysähtyi kertomusvuonna, jolloin ne maksoivat
16561: jaan aleni lähes kolme prosenttiyksikköä.                               osinkoja yhteensä 579 Mmk. Yhtiöt maksoivat
16562:    Kemira Oy:n, Veitsiluoto Oy:n, Oy Sisu-Auto                          keskimäärin 10% osinkoa osakepääomalle. Val-
16563: Ab:n ja Neste Oy:n osakepääomia korotettiin                             tion saarnat osingot jäivät ensimmäisen kerran
16564: kaikkiaan 162 Mmk 354 Mmk:n emissiohintaan.                             vuoden 1985 jälkeen pienemmiksi kuin yhtiöihin
16565: Neste Oy:n osakepääoman korotuksen merkitsi-                            tehdyt lisäsijoitukset Efektiivinen osinkotuotto
16566: vät yhtiön henkilöstörahasto ja eläkesäätiö. Val-                       oli 9,4 %. Valtionyhtiöiden kertomusvuoden tu-
16567: tion osuus osakepääoman näistä korotuksista oli                         loksesta maksettavat osingot alenevat edelleen.
16568:  148 Mmk 295 Mmk:n emissiohintaan. Valtio                                  Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja val-
16569: merkitsi myös Postipankki Oy:n osakkeita 50                             tion väliset rahoitussuhteet olivat kertomus-
16570: Mmk:lla, minkä lisäksi valtion osakepääoma                              vuonna kokonaisuudessaan seuraavat:
16571: 
16572: Yhtiö                                               Valtion saarnat               Valtion suorittamat            Valtion rahoitus
16573:                                           Osingot       Korot       Kuoletuk-   Uudet osa·        Uudet     Osakkeet            Laina-
16574:                                                                        set      kepääornat        lainat     (nirnel-          pääoma
16575:                                                                                                              lisarvo)
16576:                                                                                   1 000 mk
16577: Oy Alko Ab ........................           672                                                             9 600
16578: Enso-Gutzeit Oy ..................         57 646         836         5 293                       2 458     720 572           14 229
16579: Finnair Oy ...........................                                                                      172 503
16580: Imatran Voima Oy ..............           104 609       3 814        10 816                                 871 743           70 638
16581: Kehitysaluerahasto Oy ........                        108 413        97 960                                 310 000        1 505 040
16582: Kemijoki Oy ........................        5 653       1 596         9 370                                 125 629           24 858
16583: Kemira Oy ...........................      63 798         705         3 344     200 000           3 150     787 978           12 509
16584: Kokkolan Puhelin Oy .........                                                                                   172
16585: Neste Oy ..............................   169 694       1 040         9 359                         425     848 470            9 784
16586: Outokumpu Oy ...................           32 127         751        15 074                         500     458 958           92 390
16587: Postipankki Oy ....................        25 000                                50 000 1)                  630 000
16588: Rautaruukki Oy ..................          75 732         272           642                       2 150     757 315            5 667
16589: Saimaan Kanavalaivat Oy ...                                                                                  13 765
16590: Oy Sisu-Auto Ab .................          14 341         110          625       20 000           1 400     153 409            2 825
16591: Suomen Vientiluotto Oy ......               4 722      46 687        65920                                   59 030          947 280
16592: Teollisen Kehitysyhteistyön
16593: Rahasto Oy .........................                       860                    18 707         53 000     172 920           96 000
16594: Valmet Oy ...........................                    1 573         8 037                     15 000     519 294           35 414
16595: Vaivilla Oy ..........................                                                                       27640
16596: Vammas Oy .........................                                              60 988 2)                   61 000
16597: Vapo Oy ..............................     33 000      10 656        21 576                                 300 000          161 417
16598: Oy Veikkaus Ab ..................                                                                               996
16599: Veitsiluoto Oy .....................       22 084           29           304     75 000                     313 555               187
16600: VTT-Technology Oy ...........                                6            34                        866         600               900
16601: Oy Yleisradio Ab ................                                                                            46 831
16602: 
16603: Yhteensä ..............................   609 078     177 350       248 354     424 695          78 949    7 361 981       2 979 142
16604: 1>Lisäksi valtion osakepääoma kasvoi rahastoanoissa nimellisarvoltaan 100 Mmk:n osakkeilla.
16605: 2> Apportti.
16606: 250
16607: 
16608:    Valtio sai kertomusvuonna korkosuorituksia            peruskemia, polyoleflinit ja rakennemateriaalit.
16609: valtionenemmistöisiltä osakeyhtiöiltä 177 Mmk,           Liimahartsien osuutta Neste-konsernissa lisät-
16610: mikä oli 6% vajaan 3 mrd. mk:n lainapääomas-             tiin ostamalla tehtaat Hollannista, käynnistä-
16611: ta. Uutta lainaa valtio antoi yhtiöilleen vajaat 80      mällä oma laitos Belgiassa sekä osallistumalla
16612: Mmk. Kun vanhojen lainojen kuoletukset olivat            yhteisyrityksiin Meksikossa ja Malesiassa. Ben-
16613: kertomusvuonna 248 Mmk, väheni yhtiöiden                 siinin lisäainetta valmistavia MTBE-laitoksia oli
16614: nettovelka valtiolle n. 170 Mmk:lla.                     rakenteilla tai rakentamispäätökset tehtyinä
16615:    Valtionenemmistöisten osake-                          Kanadassa, Malesiassa, Saudi-Arabiassa ja Por-
16616: y h t i ö i d e n o r g a n i s a a t i o m u u t o k-   tugalissa. Yhtiö hankki osuuksia öljykentistä
16617: s e t k e r t o m u s v u o n n a. Enso-Gutzeit Oy       Norjanmereltä, Pohjanlahdelta ja Omanista.
16618: myi voimalaitosyhtiö Pamilo Oy:n osakekannan                 Outokumpu-konserni osti Forrestanian nik-
16619: Eläke-Varmalle ja Imatran Voima Oy:lle. Enso-            kelimalmiesiintymän Australiasta. Yhtiö ja yh-
16620: Gutzeit Oy osti Honkalahden sahan liiketoimin-           dysvaltalainen Mooney Chemicals Inc. yhdisti-
16621: toineen Oy Hackman Ab:ltä, Pitkäpuu Oy:n ja              vät kemikaaliliiketoimintansa. Outokumpu Me-
16622: Ovi- ja Vaneriyhtymä Oy:n sekä Nurmeksen                 tals & Resources Oy:n omistusosuus näin synty-
16623: sahan Schauman W ood Oy:ltä ja myi Heinolan              neessä konsernissa on 49 %. Outokumpu-kon-
16624: Aihiotuote Oy:n koko osakekannan sekä osan               sernin yhtiöittäminen päätettiin yhtiöittämällä
16625: Tavastimber Oy Ltd:n osakkeista Schauman                 loppuosa konsernin terästeollisuudesta ja Outo-
16626: Wood Oy:lle. Yhtiö myi myös Karhulan säkki-              kumpu Invest.
16627: ja kääreliiketoiminnan Oy Wisapak Ab:lle. Yh-                Rautaruukki Oy ja Valmet Oy yhdistivät
16628: tiön puupitoiset painopaperit -tulosyksikkö yh-          kiskokalustotuotantonsa Oy Transtech Limited
16629: tiöitettiin sen täysin omistamaksi Enso Publi-           -nimiseksi yhtiöksi, josta Rautaruukki omistaa
16630: cation Papers Oy Ltd:ksi. Enso-Gutzeit Oy:n              75 %. Rautaruukki Oy hankki Oy Datacity
16631: Uimaharjun sellutehdas ja saha myytiin yhtiön            Patron Ab:n osake-enemmistön. Tämän muka-
16632: 80-prosenttisesti omistamalle Enocell Oy:lle.            na konserniin siirtyivät ohutlevyjen profilointia
16633:     Imatran Voima Oy laajensi yhteistyötään              harjoittavat yhtiöt Verho-metalli Oy ja Mäkelä
16634: teollisuuden kanssa uusiin sähkön ja lämmön              Metals Oy. Rautaruukki Oy osti myös Paavo
16635: toimitussopimuksiin. Niihin liittyen yhtiön              Rannila Oy:n ohutlevyjen profilointiliiketoimin-
16636: omistukseen siirtyivät Outokumpu Oy:n Kokko-             nan. Putkiliiketoiminnassa yhtiö osti 50% saksa-
16637: lan sinkkitehtaiden höyryvoimalaitos ja Partek           laisesta Carl Froh Röhrenwerk GmbH:sta. Rau-
16638: Oy:n Paraisten tehtaiden voimalaitos sekä Ahl-           taruukki Oy:n ruotsalaisen tytäryhtiön Hedpipe
16639: ström Oy:n Kauttuan tehtaiden voimalaitos.               Ab:n toiminta lopetettiin kannattamattomana.
16640: Enso-Gutzeit Oy:ltä Imatran Voima Oy osti                Rautaruukki Oy ja norjalainen Norsk Jern Hoi-
16641:  18 %:n osuuden Pamilon vesivoimalaitoksesta.            ding AS perustivat yhteisen pitkiä kauppateräk-
16642: Englannissa Imatran Voima Oy:n tytäryhtiö                siä valmistavan teräskonsernin. Fundia-niminen
16643: IVO Energy osallistui 25 %:n osuudella voi-              konserni muodostettiin yhdistämällä Norsk
16644: mayhtiöön, joka rakentaa Briggsin voimalaitok-           Jernverk AS, Oy Dalsbruk Ab sekä Fundia Ab.
16645: sen. IVO Energy käynnisti Englannissa lupakä-            Sekä Rautaruukki Oy että Norsk Jem Hoiding
16646: sittelyn 1 100 MW:n maakaasukäyttöisen kom-              AS omistavat uudesta yhtiöstä puolet.
16647: bivoimalaitoksen rakentamiseksi Itä-Englantiin.              Valmet Oy:n loput kolme toimialaa yhtiöitet-
16648:     Kemira Oy:n maalialan Paints-ryhmä myi               tiin vuoden 1992 alusta. Valmet Oy ja ruotsalai-
16649: Kemira Coatings Ltd -konserniin kuuluneen                nen Robusti Industri Ab sopivat Valmet Hymas
16650: Macpherson Plc -alakonsernin, jonka toiminta             Ab:n osakkeiden siirtymisestä täysin Robusti
16651: käsitti kauppa- ja rakennusmaaleja. Kemira               Industrin omistukseen. Valmet Automation Oy
16652: Oy:n Biotech-ryhmän toimintoja uudelleenorga-            myi vähemmistöosuutensa Valmet-IVO Oy Me-
16653: nisoitiin myymällä paikalliselle henkilökunnalle         teringistä Imatran Voima Oy:lle. Saksaan perus-
16654: Scanflower Fortuna Ab:n liiketoiminta Malmös-            tettiin tehdasautomaatiojärjestelmiä myyvä yh-
16655: sä ja Västeråsissa. Suomessa myytiin Oy Hortus           teisyritys Valmet Systemtechnik GmbH. Portu-
16656: Ab:n kukkatuotanto ja myyntiorganisaatio hen-            galissa aloitti toimintansa traktoritehdas Valmet
16657: kilökunnalle ja päätettiin lopettaa sen muu toi-         Tractor S.A.
16658: minta.                                                       Veitsiluoto Oy osti paperitukkukauppaa Eng-
16659:     Neste Oy:n Chemicals-toimialan liiketoimin-          lannissa harjoittavan R A Brand & Company
16660: not ryhmiteltiin kolmeen tulosryhmään aiem-              Ltd:n sekä enemmistön Ranskassa paperitukku-
16661: man kuuden asemesta. Uudet tulosryhmät ovat              kauppaa harjoittavan Compagnie Brand Et As-
16662:                                                                                                        251
16663: 
16664: socies -nimisestä yrityksestä. Veitsiluoto Oy osti      sentti v. 1990 oli 13,2 ja kertomusvuonna 1,4.
16665: myös Finncutters Limited -nimisen arkittamon            Samaan aikaan yhtiön investoinnit olivat yh-
16666: Englannista. Yhtiö perusti Pakkauslava Oy:n             teensä 2 865 Mmk. Tämän vuoksi yhtiön omava-
16667: Tornioon ja osti lavatuotantotoiminnat Repola-          raisuusaste (oma pääoma + varaukset/ taseen
16668: konserniin kuuluneelta Porin Puuosa Oy:ltä.             loppusumma) laski v. 1990 25 o/o:iinja kertomus-
16669:     Valtionenemmistöisien osakeyhtiöiden talou-         vuonna 16 o/o:iin. Kannattavuuden heikkenemi-
16670: dellinen tulos heikkeni kertomusvuonna jo toisena       nen on aiheutunut päätuotteiden hintojen voi-
16671:  vuonna peräkkllin taloudellisen taantuman jat-         makkaasta alenemisesta ja kysynnän vähenemi-
16672: kuessa edelleen. Heikko kannattavuuskehitys on          sestä sekä tuotantokustannusten tuntuvasta
16673: johtanut valtionyhtiöiden velkaantuneisuuden kas-       noususta.
16674:  vuun ja siten niiden vakavaraisuuden alenemiseen.         Veitsiluoto Oy:n investointistrategia on kaup-
16675:  Tämlln ja yleisen taloudellisen taantuman vuoksi       pa- ja teollisuusministeriön käsityksen mukaan
16676:  valtionyhtiöiden yksityistllminen olisi nykytilan-     ollut periaatteessa oikea. Yhtiö on pyrkinyt
16677:  teessa epäedullista valtiontaloudelliselta kannalta.   pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Yhtiön tuotan-
16678:     Sen sijaan valtiontilintarkastajien mielestä on     tokapasiteetti on hyvässä kunnossa, ja yhtiö
16679:  aiheellista turvata valtionyhtiöiden pääomahuolto      käyttää raaka-ainetta lähes ns. lankeavuuden
16680:  vallitsevan taantuman aikana, jotta valtion omis-      periaatteen mukaisesti. Veitsiluoto Oy oli metsä-
16681:  tamat yritykset olisivat taloudellisesti riittllvän    teollisuuden noususuhdannevaiheessa 1980-lu-
16682:  vahvoja laajentamaan toimintaansa seuraavassa          vulla hyvin kannattava yhtiö. Suomen metsä-
16683:  noususuhdanteessa. Niiden yksityistäminen tulee        teollisuuden lama on kuitenkin koetellut Veitsi-
16684:  ajankohtaiseksi vasta valtion omistajaedun kan-        luoto Oy:tä keskimääräistä enemmän, koska
16685:  nalta otollisempana aikana.                            yhtiön tuotantorakenne on suhdanneherkkä.
16686:                                                         Oulun paperikonehanke on osoittautunut myös
16687:    Veitsiluoto Oy. Valtion Veitsiluodon saha            raskaaksi toteuttaa.
16688: aloitti toimintansa Kemissä v. 1922ja sulfrittisel-        Metsäteollisuuden kannattavuuden edellytyk-
16689: luloosatehdas v. 1930. Toiminta sai osakeyhtiö-         senä Suomen kustannustason (puun hankinta-
16690: muodon v. 1932. Vuonna 1955 aloitettiin pape-           hinta, työvoiman hinta ja korkotaso) pitäisi
16691: rin valmistus. Vuonna 1968 yhtiöön liitettiin           olla kilpailijamaita matalamman keskimäärin
16692: Kemijärvi Oy ja v. 1986 Oulu Oy.                        korkeampien rahtikustannusten korvaamiseksi
16693:    Yhtiön osakepääoma oli kertomusvuonna                esim. keskieurooppalaisiin kilpailijoihin verrat-
16694: 353,1 Mmk ja omistus jakautui siten, että               tuna. Energian hinta on Suomen suhteellisen
16695: Suomen valtio omisti 88,8 %, Kansaneläkelaitos          suuren vesi- ja ydinvoimaosuuden vuoksi kil-
16696: 11,2% ja muut 0,0004%.                                  pailukykyinen.
16697:    Veitsiluoto Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat          Veitsiluoto Oy:n heikon kannattavuuden ja
16698: Kemissä, Kemijärvellä ja Oulussa. Yhtiöllä on           epävarmojen kehitysnäkymien vuoksi valtio
16699: tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Yhtiön            merkitsi keväällä 1992 yhteensä 150 Mmk:lla
16700: liiketoimintayksiköt ovat paperiteollisuus, sellu-      Veitsiluoto Oy:n osakkeita. Velkarasituksen pie-
16701: teollisuus, mekaaninen metsäteollisuus ja metsä-        nentämiseksi Veitsiluoto Oy realisoi metsäomai-
16702: kemian teollisuus.                                      suuttaan myymällä valtiolle n. 200 Mmk:lla
16703:    Veitsiluoto Oy:n tuotantolaitosten tarvitse-         metsää. Veitsiluoto Oy:n yhtiökokous valtuutti
16704: man raakapuun, yhteensä n. 5 milj. kuutiomet-           myös yhtiön hallituksen osakkeenomistajien etu-
16705: riä, hankkii yhtiön metsäosasto pääosin Lapin ja        oikeudesta poiketen päättämään 150 Mmk:n
16706: Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Noin 2% puusta             osakepääoman korottamisesta tai vaihtovelka-
16707: tulee yhtiön omista metsistä. Tuontipuun osuus          kirjalainan ottamisesta. Valtio saattaa joutua
16708: on n. 12%.                                              lisäämään osakepääomarahoitustaan suunnitel-
16709:     Veitsiluoto Oy:n henkilöstön määrä oli ker-         lusta 50 Mmk:sta v. 1993.
16710: tomusvuonna teollisuuslaitoksilla keskimäärin              Veitsiluoto Oy:n investoinnit, rahoitus, pää-
16711: 3 723 ja metsäosastolla 851. Tytäryhtiöt mukaan         omahuolto ja tuleva taloudellinen tilanne yleen-
16712: lukien koko konsemissa oli 4 789 työntekijää.           sä riippuvat olennaisesti päätuotteiden menekki-
16713:     Konsernin emoyhtiön liikevaihto oli kerto-          ja hintakehityksestä sekä yhtiön ja sen osakkai-
16714: musvuonna 2 695 Mmk ja tytäryhtiöiden liike-            den toimista oman pääoman lisäämiseksi.
16715: vaihto 318 Mmk.                                            Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomus-
16716:     Veitsiluoto Oy:n kannattavuus heikkeni v.           vuonna laatimassa selvityksessä valtionyhtiöi-
16717:  1990-91 tuntuvasti. Emoyhtiön käyttökatepro-           den omistuspohjan laajentamismahdollisuuksis-
16718: 252
16719: 
16720: ta ja vaihtoehdoista todettiin, ettei valtion enem-    pyrkivänsä ensi vaiheessa yhtiön pääomahuol-
16721: mistöomistuksen säilyttämiseen Veitsiluoto             lon turvaamiseen. Valtion omistamien Veitsi-
16722: Oy:ssä ole sinänsä teollisuuspoliittisia perusteita.   luoto Oy:n osakkeiden myyminen tullee ajan-
16723: Yhtiön tärkeän alueellisen merkityksen vuoksi          kohtaiseksi, kun yhtiön taloudellinen asema ja
16724: valtion tulisi kuitenkin säilyttää merkittävä vä-      kehitysnäkymät ovat nykyistä paremmat.
16725: hemmistöosuus Veitsiluoto Oy:ssä. Eduskunta                Veitsiluoto Oy:n heikko kannattavuus viime
16726: päätti kertomusvuoden toisen lisämenoarvion            vuosina on aiheutunut pääosin suhdannetekijöistä.
16727: käsittelyn yhteydessä, että valtioneuvosto voi         Tämän vuoksi yhtiön suhdanneherkkyyden vähen-
16728: luopua valtion määräenemmistövallasta Veitsi-          tämiseen tähdännyt investointistrategia on perus-
16729: luoto Oy:ssä.                                          teiltaan oikea. Valtion tulee pääomistajana huo-
16730:    Veitsiluoto Oy:n omistuspohjan laajentami-          lehtia siitä, että Veitsiluoto Oy:n pääomahuolto
16731: sessa kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa        turvataan nykyisen suhdannetaantuman yli.
16732:                                                                                                                                                      253
16733: 
16734: 
16735: 
16736: 
16737:                                                               SISÄLLYSLUETTELO
16738: 
16739:                                                                         Sivu                                                                         Sivu
16740: Vuoden 1991 valtiontilintarkastajien toiminta .. .                         5   Oikeusministeriön hallinnonala ........................ .              73
16741: Yleinen osa ...................................................... .     10      Oikeusministeriö ......................................... .         73
16742:   Vuoden I99I tilinpäätöksen vertailu vuoden                                        Lainvalmistelun kehittäminen ja laintar-
16743:      I990 tilinpäätökseen ................................ .             10           kastuskunnan asema ............................ .               73
16744:      Tulot ........................................................ .    II         Rikollisuuden kasvu ja seuraamusjäijestel-
16745:      Menot ...................................................... .      11           män kehittäminen ................................ .             79
16746:   Vuoden I991 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja                                      Sakkojäijestelmän uudistaminen ............. .                    88
16747:      menoarvioon ............................................ .          11    Sisäasiainministeriön hallinnonala ................... .               93
16748:      Tulot v. I99I ............................ /.............. .        12      Sisäasiainministeriö ..................................... .         93
16749:      Menot v. I99I ......................................... .           14         Hallinnon kehittäminen ........................... .              93
16750:   Määrärahojen ylitykset ............................... .               17         Aluepolitiikka .......................................... .      I03
16751:      Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset                          I7    Puolustusministeriön hallinnonala .................... .              112
16752:      Arviomäärärahojen ylitykset ................... .                   I7      Puolustusministeriö ..................................... .         112
16753:   Valtion lainanauto ...................................... .            20         Puolustusvoimien toiminnan kehittäminen                          112
16754:   Valtion korkotukilainat .............................. .               24         Materiaalihallinto .................................... .        I20
16755:   Valtionvelka ................................................ .        26         Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta                           I25
16756:   Julkisen hallinnon kehittäminen ................. .                    32    Valtiovarainministeriön hallinnonala ................ .               I29
16757:      Kunnallinen itsehallinto .......................... .               33      Valtiovarainministeriö ................................. .          129
16758:      Nykyiset keskusvirastot ........................... .               34         Rahoitusmarkkinoiden säätely ja valvonta                         129
16759:      Tarkastus- ja tutkimuslaitokset ............... .                   35         Suhdanne-ennusteet ja fmanssipolitiikka ..                       135
16760:      Tulosbudjetointi ...................................... .           36    Opetusministeriön hallinnonala ........................ .             139
16761:      Lupahallinto ja normihanke .................... .                   37      Opetusministeriö ......................................... .        139
16762:   Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-                                         Opettajankoulutuksen kehittäminen ........ .                     139
16763:      tuskertomukset ........................................ .           40        Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen
16764:                                                                                       kehittäminen ........................................ .        142
16765: Valtioneuvosto ................................................. .       42        KonservointiaJan koulutus ...................... .                149
16766:  Valtioneuvoston kanslia .............................. .                42        Autokouluopetuksen antaminen oppilai-
16767:      Tulevaisuudentutkimus ja -suunnittelu .... .                        42           toksissa ................................................. .   I5I
16768: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .................. .                  49    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ... .                     154
16769:   Ulkoasiainministeriö ................................... .             49      Maa- ja metsätalousministeriö .................... .                154
16770:     Kaupalliset sihteerit ................................. .            49        Peruskuivatus .......................................... .        I54
16771:     Edustuston paikalta palkatun henkilöstön                                       Maaseudun kehittäminen ........................ .                 I59
16772:       lähdeverotus ......................................... .           59    Liikenneministeriön hallinnonala ..................... .              170
16773:     Inarijärven säännöstelyä koskevat kan-                                       Liikenneministeriö ....................................... .        170
16774:       sainväliset sopimukset .......................... .                6I        Tieverkon kehittäminen ........................... .              I70
16775:     Suomen taloussuhteet Japaniin ja eräisiin                                      Tieliikenteen ympäristöongelmat ............. .                   I76
16776:     Kaakkois-Aasian maihin ......................... .                   64        Lehdistön tuki ......................................... .        I81
16777: 254
16778: 
16779:                                                                   Sivu                                                                         Sivu
16780: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ...                 187        Täystyöllisyydestä joukkotyöttömyyteen ..                         216
16781:   Kauppa- ja teollisuusministeriö ...................             187        Työllisyyslain tavoitteiden toteutuminen..                        225
16782:     Vienninedistäminen ja sen rahoitus..........                  187    Ympäristöministeriön hallinnonala ....................                236
16783:     Kaivostoiminta .........................................      195     Ympäristöministeriö.....................................             236
16784: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .... ..              199        Ympäristöhallinnon alue- ja paikallis-
16785:   Sosiaali- ja terveysministeriö........................          199           organisaatio ..... ............ ... ..................... ..   236
16786:     Terveydenhuollon palvelurakenne ............                  199        Valtion asuntotuotannon tukeminen........                         241
16787:     Lasten ja nuorison huolto ........................            206    Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .................. ...               247
16788: Työministeriön hallinnonala .. ...... .. .......... ..... .....   216     Yleiskatsaus .................................................       247
16789:   Työministeriö ...............................................   216     Veitsiluoto Oy..............................................         251
16790:                 1992 vp- K 14
16791: 
16792: 
16793: 
16794: 
16795:      HALLITUKSEN KERTOMUS
16796: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
16797:           VUONNA 1991
16798: 
16799: 
16800:                     *
16801: 
16802:                ANNETTU
16803:         EDUSKUNNALLE VUODEN 1992
16804:              VALTIOPÄIVILLÄ
16805: 
16806: 
16807: 
16808: 
16809:               HELSINKI 1992
16810:        ISSN 0356-3804
16811: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus
16812:    Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja      Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpäätös
16813: tilasta vuonna 1991 annetaan valtiopäiväjärjes-    vuodelta 1991 on erikseen jaettu Eduskunnan
16814: tyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle.             jäsenille.
16815: 
16816: 
16817: 
16818: 
16819: 321195A
16820:                                                             SISÄLLYSLUETTELO
16821:                                                                                Sivu                                                                                      Sivu
16822: 1. Julkinen talous ..................................................... .        7   8. Valtionvelka ......................................................... .          62
16823: 2. Finanssipolitiikka ................................................. .        11      8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka ................... .                         63
16824: 3. Valtiontalouden tasapaino ................................... .               13      8.2. Markkamääräinen valtionvelka .................... .                          65
16825: 4. Valtion tulot ........................................................ ..     15      8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta ......... .                            66
16826:    4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta-
16827:          vat verot ...................................................... .      17   LIITTEET
16828:    4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja
16829:          maksut .......................................................... .    18     1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hallin-
16830:    4.3. Valmisteverot ................................................ .        19        nolliset taseet ....................................................... .       67
16831:    4.4. Muut verot .................................................. ..        20     2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991                                    69
16832:    4.5. Muut tulot .................................................... .       21     3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1991 ......... .                             70
16833: 5. Valtion menot ...................................................... .       23     4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ............ .                        75
16834:    5.1. Valtion menot tehtävien mukaan ................. .                      24     5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ............ .                          77
16835:          5.1.l.Yleiset tehtävät .................................... .          26     6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain ....... .                              79
16836:          5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät ....... .                     28     7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno-
16837:          5.1.3. Elinkeinojen edistäminen ................... .                  34        lajiryhmittäin vuonna 1991 ................................. .                  80
16838:          5.1.4. Muut menot ....................................... .            38     8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön määrä .. .                             82
16839:    5.2. Menot menolajeittain ................................... .              39     9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palkkauk-
16840:          5.2.1. Kulutusmenot ..................................... .            39        siin ..................................................................... .    82
16841:          5.2.2. Siirtomenot ......................................... .         40    10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
16842:          5.2.3. Sijoitusmenot ...................................... .          41        eläkemenot .......................................................... .         83
16843:          5.2.4. Muut menot ....................................... .            41    11. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoituspalk-
16844: 6. Valtio muiden sektorien rahoittajana ................... .                   42        kausluokan ja sukupuolen mukaan syyskuussa
16845:    6.1. Rahoitustukimuodot ..................................... .              43        1991 ..................................................................... .     83
16846:          6.1.1. Siirrot ................................................. .     43    12. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ........................ .                       84
16847:          6.1.2. Finanssisijoitukset .............................. .            44    13. Valtion lainananto .............................................. .              93
16848:          6.1.3. Korkotuki ......................................... ..          45    14. Valtion korkotukilainat ...................................... .                 97
16849:          6.1.4. Valtiontakaukset ................................ .             46    15. Valtion myöntämät takaukset ............................. .                     101
16850:    6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki .................. .                    47    16. Valtionvelka ........................................................ .         105
16851:          6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät ........... .                    47    17. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis-
16852:          6.2.2. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin                                       tamat osakkeet ja osuudet .................................. .                  107
16853:                 kohdistuva rahoitustuki ...................... .                48    18. Valtion budjettisidonnaiset liikeyritykset ............ .                       109
16854:          6.2.3. Jalostus- ja palvelualoille myönnetty                                 19. Selostuksia vuoden 1991 tulo- ja menoarvion ja
16855:                 rahoitustuki ........................................ .          51       tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja menojen huo-
16856:          6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki ........... .                     54       mattavimpien eroavuuksien syistä ...................... .                       111
16857: 7. Valtion liiketoiminta ............................................ .          56   20. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön ylei-
16858:     7.1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset. .......... .                   56       sistä perusteista annetun lain (13.5.19311168)
16859:          7.1.1. Yleiset toimintaperiaatteet ................. .                  56       13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teollisuus-
16860:          7.1.2. Kertomusvuoden toiminta ................. .                      57       laitosten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja
16861:     7.2. Valtionyhtiöt vuonna 1991 ........................... .                 60       tilintarkastajien lausunnot ................................... .               123
16862: 
16863: 
16864: 
16865: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
16866: 
16867: Ei mitään ilmoitettavaa ............................................. .               Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
16868: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä ..... .                           0   erikseen, mistä aiheutuu, etteivät summat aina täsmää.
16869: Tietoa ei ole saatu ..................................................... .
16870: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ............................. .
16871: Ennakkoarvio ............................................................ .
16872:                                                                                                                                                     7
16873: 
16874: 
16875: 
16876: 
16877:                                                          1. JULKINEN TALOUS
16878:    Julkisen talouden tehostamispyrkimykset voi-                                               Julkisen velan BKT-osuus saa olla EMU-
16879: mistuivat useimmissa maissa 1980-luvulla. Taus-                                            kriteerien mukaan korkeintaan 60 % ja julki-
16880: tana pyrkimyksille oli verorasituksen, julkisten                                           sen sektorin rahoitusalijäämä korkeintaan 3 %
16881: menojen ja julkisen velan nopea kasvu. Ensim-                                              BKT:sta. Vaikka julkinen velka on talousla-
16882: mäisen öljykriisin jälkeen julkinen velka pääsi                                            man myötä lähtenyt nopeaan kasvuun, oli se
16883: kohoamaan liian korkeaksi, ja kun sitten korko-                                            vuoden 1991 lopussa silti vasta 24% BKT:sta.
16884: taso toisen öljykriisinjälkeen myös kohosi, muo-                                           Julkinen rahoitusalijäämä kansallisen määritel-
16885: dostuivat velan hoitokustannukset yleisesti var-                                           män mukaan oli sitä vastoin heikompi kuin
16886: sin raskaiksi. Monessa maassa julkisten menojen                                            ao. EMU-kriteeri, ja heikentyminen uhkaa ta-
16887: BKT-suhde kääntyi 1980-luvun puolivälissäjul-                                              louslaman takia jatkua. Jos myös Suomessa
16888: kisen toiminnan tehostamisen ja säästötoimenpi-                                            julkiseen sektoriin sisällytetään lakisääteisten
16889: teiden ansiosta laskuun. Taloudellinen taantuma                                            TEL-rahastojen kasvu, kuten useimmissa
16890: 1990-luvun alussa käänsi tosin sosiaaliturva-                                              muissa maissa tehdään, julkisen sektorin ra-
16891: verkostojen kautta julkisten menojen BKT-suh-                                              hoitusalijäämä lähes pysyy kriteerin sallimissa
16892: teen uudelleen nousuun, joka jäänee ohimene-                                               rajoissa myös laman aikana.
16893: väksi.                                                                                        Julkisen sektorin suuruus, verorasituksen taso
16894:     Uutta merkitystä julkisen talouden tehosta-                                            ja rakenne ovat integraatiokehityksen takia
16895: mispyrkimykset ovat saaneet Euroopan talou-                                                entistä selvemmin kansallisia kilpailutekijöitä.
16896: dellisen integraation ja siihen liittyvien EMU-                                            Suomessa julkisen sektorin osuus kansantalou-
16897: kriteerien takia. Myös Suomi haki EY:n jäse-                                               dessa on ollut lähellä OECD-maiden keskitasoa,
16898: nyyttä keväällä 1992. EMU-kriteerit koskevat                                               mutta selvästi pienempi kuin muissa Pohjois-
16899: inflaatiota, valuuttakurssien vakautta, pitkiä                                             maissa. Myös Suomessa on silti nähty tarpeelli-
16900: markkinakorkoja sekä myös julkista velkaa ja                                               seksi estää julkisen sektorin jatkuva laajentumi-
16901: julkista rahoitusalijäämää. Syksyn 1991 deval-                                             nen. Vain tätä kautta on mahdollista pysäyttää
16902:  vaation takia valuuttakurssikriteeriä Suomi ei                                            verorasituksen kohoaminen. Kansainvälistymi-
16903:  toistaiseksi täytä, myös markkinakorot ovat ol-                                           sen myötä lisääntynyt maiden välinen verokil-
16904:  leet liian korkealla, inflaatiovauhti sitä vastoin                                        pailu asettaa paineita jopa alentaa verotuksen
16905:  on alentunut siinä määrin, että tämän erityisen                                           tasoa. Rakenteelliseksi ongelmaksi muodostu-
16906:  tärkeän kriteerin Suomi täyttää kirkkaasti.                                               nut vientisektorin suhteellisen osuuden tuntuva
16907: 
16908: 
16909: 
16910: 1. Julkinen sektori kansantaloudessa
16911:                                                                                            197D-1979     198D-1988       1989         1990       1991*
16912:                                                                                                        prosenttia BKT:sta keskimäärin vuodessa
16913: 
16914: Julkinen kulutus ja investoinnit ......................................                      20,0           23,1         22,9         24,3        27,7
16915: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ................................. ..                    11,3           12,8         12,3         13,3        17,9
16916: Julkiset menot yhteensä .................................................                    34,3           39,5         38,2         41,2        49,1
16917: Verot, netto ....•........•...•••.......•.•........................................          22,8           22,6         25,0         24,9        21,1
16918: Verot, brutto .............•.....•••••....••.........••........•.......••......••••          34,1           35,3         37,2         37,7        37,5
16919: Rahoitusjäämä ..•.•......••....•.....•.....•.....••......•.••..•..•..••...•••..               3,5            0,2          2,9          1,1       -6,0
16920: Velka 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••     12,5           20.0         17,0         17,8        24,0
16921: 1l Sulautettu velka
16922: 8
16923: 
16924: aleneminen Suomessa edellyttää myös voima-                         Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ovat kasva-
16925: varojen siirtämistä kilpailevaan sektoriin pois                 neet 1990-luvun alussa erittäin nopeasti. Kasvu
16926: suljetulta sektorilta.                                          oli osin kirjanpidollista, kun liikelaitosten mak-
16927:    Julkisten menojen suhde kansantuotteeseen                    samia eläkkeitä siirrettiin tilinpidossa yksityises-
16928: alenikin tavoitteiden mukaisesti v. 1988-89.                    tä sektorista valtion maksamiksi. Tulopoliittiset
16929: Tämän jälkeen menosuhde kuitenkin kääntyi                       sitoumukset, esim. lapsilisien kohdalla aiheutti-
16930: jälleen selvään nousuun, joka jatkuu edelleen v.                vat kuitenkin myös todellisia lisäyksiä valtion
16931: 1992. Menojen kasvun ohella myös BKT:n kas-                     tulonsiirtoihin, ja vuoden 1991 loppua kohden
16932: vun pysähtyminen ja kääntyminen laskuun ko-                     työttömyyden nopea lisääntyminen on kasvatta-
16933: hotti menosuhdetta. Lama ja kotimaisen kysyn-                   nut nopeasti työttömyyssidonnaisia menoja.
16934: nän rakenteelliset muutokset supistivat veroker-                Nämä kasvavat erittäin nopeasti edelleen v.
16935: tymiä. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyi                  1992.
16936: jyrkkään laskuun vuoden 1990 jälkeen ja lasku
16937: syvenee edelleen tänä vuonna.
16938:                                                                 Kuvio 1. Julkinen kysyntä, prosenttia   bruttokansan-
16939:                                                                          tuotteesta11
16940:                                                                   %
16941: Julkiset menot
16942:                                                                  30~------------------------------~
16943:    Julkisten menojen kasvua hidasti 1980-luvun
16944: loppuvuosina rakennepoliittisen tavoitteen ohel-                 25
16945: la ennen kaikkea hyvä suhdannekehitys. Vahva
16946: talouskasvu vähensi työttömyyteen sidottuja                     . 20
16947: menoja ja suhdanteiden ylikuumenemisen estä-
16948: miseksi julkisia investointeja myöhennettiin.
16949:                                                                  15
16950: 
16951: 2. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksi-
16952:    tyiselle sektorille, volyymin muutos, o/o.                    10
16953: 
16954:                 Kulutus        Investoinnit    Tulon-    Yh-
16955:                                                siirrot teensä
16956:              Valtio   Kunnat Valtio   Kunnat
16957: 
16958: 1982 .....     6,0      2,3     5,9     9,4      8,6    5,7       0
16959:                                                                              1970            1980   1990        1991*
16960: 1983 .....     5,3      3,0     8,0     1,2      8,5    5,5
16961: 1984 .....   -1,0       4,7   -3,6    -1,5       3,6    2,7
16962: 
16963:                                                                        • Valtio D Kunnat • Sosiaaliturvarahastot
16964: 1985 .....     4,8      4,8     0,5     4,0      6,3    5,1
16965: 1986 .....     1,1      4,3     4,1     1,5      5,3    4,0
16966: 1987 .....     4,4      4,7    11,8     7,4      3,2    4,5
16967: 1988 .....     1,8      2,5   -0,3    -2,7       2,0    1,9
16968: 1989 .....     1,6      3,0   -0,8    -2,6       3,4    2,7
16969:                                                                 ,, Kulutus ja investoinnit
16970: 1990* ...      7,8      3,1    17,5    10,7      8,5    6,7
16971: 1991* ...      4,0      2,8    12,6   -0,6      16,6    8,5
16972: 
16973:                                                                    Volyymikasvun nopeutumisen ohella julkisen
16974:    Julkisen talouden toiminnallista tehostamista                talouden tasapainoa on rasittanut julkisten me-
16975: haetaan 1980-luvulla aloitetusta hallinnon uu-                  nojen hintakomponentin suhteellinen kohoami-
16976: distamisesta, jota edelleen jatketaan. Liikelaitos-             nen. Tähän vaikuttivat erityisesti kuntien nopea
16977: uudistus toteutettiin suurimpien liikelaitosten,                palkkakehitys ja eläkemaksut valtion ja kuntien
16978: VR ja Posti- ja telelaitos, kohdalla jo v. 1990.                eläkerahastoihin. Julkisen kulutuksen hinta oli
16979: Tässä uudistuksessa liikelaitoksille annettiin ai-              parina edellisenäkin vuonna kohonnut 1 pro-
16980: kaisempaa huomattavasti enemmän toiminnal-                      senttiyksikön nopeammin kuin BKT:n hinta-
16981: lista vapautta ja myös liiketaloudellista tulosvas-             indeksi, mutta v. 1990-91 eroksi muodostui
16982: tuuta. Tavoitteelliseen tulosbudjetointiin siirty-              peräti 3-4 prosenttiyksikköä. Eläkemaksujen
16983: minen ja vuoden 1993 alussa toteutuva kuntien                   rahastoimisella varaudutaan julkisen sektorin
16984: valtionapu-uudistus tuovat osaltaan taloudellis-                myöhempinä vuosina erittäin nopeasti kasvaviin
16985: ta harkintaa julkiseen toimintaan.                              eläkemenoihin. Palkankorotusten jäädyttämi-
16986:                                                                                                                                                                                                                                                     9
16987: 
16988: nen sekä päätös työntekijän 3 prosentin eläke-                                                        Kuvio 3. Nettoveroaste
16989: maksusta v. 1993, joka korvaa työnantajan työ-                                                         %
16990: eläkemaksua, hidastavat tuntuvasti julkisen ku-                                                       30~~--~~--~~--~-,-----,--,-~
16991: 
16992: lutuksen hinnan kohoamista lähivuosina.
16993:                                                                                                                                                  !Nett~ve~ste
16994: Verotus
16995: 
16996:    Veroaste on pysynyt varsin vakaana 37 pro-
16997:                                                                                                                         :             •          0        '           •             •          •          •              :               :
16998:                                                                                                       20
16999: sentin tuntumassa viimeiset 5 vuotta. Tulo-
17000: verouudistuksen yhteydessä alennettiin aluksi
17001: veroasteikkoja ja vähennysoikeuksia pienennet-
17002:                                                                                                                      TT i:lUJJ:IT
17003:                                                                                                                         :             :          :        1                                    '          •
17004: 
17005: 
17006: 
17007: tiin. Kun veropohjat laman yhteydessä ovat
17008: kutistuneet, on sekä valtion että kuntien kuiten-
17009: kin ollut pakko nostaa uudelleen tuloveron ja                                                         10                .
17010:                                                                                                                         '             1
17011: 
17012:                                                                                                                                                  . .
17013:                                                                                                                                                  1
17014:                                                                                                               ~----~-----·-'"···---~---···"··-----
17015:                                                                                                                         '
17016:                                                                                                                            '
17017:                                                                                                                                       '          '
17018:                                                                                                                                                  ,___r-~
17019:                                                                                                                                                           •           1
17020:                                                                                                                                                                                         ---··· --·---~------
17021: kunnallisveron perusteita. Liikevaihtoveropro-
17022: senttia nostettiin jo vuoden 1989 lopulla sekä
17023: uudelleen v. 1991. Myös yksityisen työnantajan                                                                                                   l:Valtfuntaloudesk
17024:                                                                                                                                                        : : : : :
17025:                                                                                                                                                                     anieut~ut
17026: sava-maksua korotettiin. Uusina veroina otettiin                                                                                                 :        :           :             :          :          :
17027: käyttöön luottovero v. 1990 ja matkustajavero v.                                                                                                 1        1           1             1          1           j
17028:                                                                                                        0+--+--+--+--+--+--~-+--~~--~~
17029:  1991. Polttoaineveroa on korotettu ympäristö-                                                               1981                         1983                1985                      1987                  1989                           1991•
17030: poliittisin perustein.
17031: 
17032: 
17033: Rahoitustasapaino                                                                                     Ylijäämä supistui kuitenkin nopeasti v. 1990 ja
17034:                                                                                                       muuttui sen jälkeen syveneväksi alijäämäksi,
17035:    Julkisen sektorin rahoitusylijäämä kohosi                                                          kun ylikuumentuneet suhdanteet romahtivat.
17036: kotimaisen kysynnän ja verokertymien kasvun                                                           Rahoitusaseman heikkeneminen jatkuu ja muo-
17037: takia tuntuvasti 1980-luvun viimeisinä vuosina.                                                       dostuu erityisen ongelmalliseksi vuonna 1992.
17038: 
17039: 
17040: 
17041: Kuvio 2. Veroaste                                                                                     Kuvio 4. Valtiontalouden velka ja kuntien velka, pro-
17042:                                                                                                                senttia bruttokansantuotteesta
17043:  %                                                                                                     %
17044: 40.-~--,-~--,--,--,--,--,--,--,-~                                                                     18~~--~~--~--~------~------~
17045: 
17046: 
17047: 
17048: 
17049: 30   ···········j•"''''' ... ,..       ..; .......;.   .....;
17050: 
17051: 
17052: 
17053: 
17054: 20                                     IJ11                                                           10
17055: 
17056: 
17057:                                                                                                        8
17058: 
17059: 
17060:                                                                                                        6
17061:                                             Vällliiset\ verot
17062:                                             sbJ;~4~~~k~d
17063: 10                                                                       ·······i············i·····
17064:                                                                                                        4
17065:                                    m    '
17066:                                                                                                                                                               ,---~---:---~---r---~--
17067:                                                                                                                                                                         Ktuinat
17068:                                                                                                        2     ............ , ............,.....                     ...... , ···········-:           ........... ., ............i····· ...... .,. .... .
17069: 
17070: 
17071:  0+-~--+--+--+--+--+--r--r--r--~~                                                                      0+-~~~~~~~~~~~-+~~~~
17072:      1981                    1983                  1985         1987   1989                  1991•         1971             73            75         77       79          81             83        85           87              89              91
17073: 
17074: 2 321195A
17075: 10
17076: 
17077:    Sekä valtion että kuntien velkaantuneisuus       3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät
17078: kääntyi nousuun rahoitustasapainon heiken-          (juoksevat tulot- juoksevat menot- investoinnit-
17079:                                                     pääoman siirrot- maan ostot)
17080: nyttyä. Valtion velanottotarvetta lisäsi antolai-
17081: nojen maksatusten huomattava kasvu, reaali-                        Valtio    Kunnat Sosiaali- Yh- Tel-rah.
17082: kasvu kohosi 15 prosenttiin v. 1990, ja v. 1991                                      turva- teensä kasvu
17083: kasvu lähes kolminkertaistui. Valtion lainoja                                       rahastot
17084:                                                                             milj.mk            % BKT:sta
17085: lisäsi asunto-olojen kehittämisrahaston perusta-
17086: minen ja uuteen yhtenäislainajärjestelmään siir-    1985 ········     390   176 -120   0,1            2,0
17087: tyminen, jossa valtion rahoitusosuus kohosi en-     1986 ········   3312     79 -608   0,8            2,2
17088: tisestään. Suhdannetilanteen olennaisen heikke-     1987 ........ -2448 -2103    -86 -1,2             2,1
17089: nemisen takia lainoitettujen asuntojen määrää       1988 ........   5 407 -168    475  1,3            2,5
17090: lisättiin myös tuntuvasti.                          1989 ........  13679    256   407  2,9            2,8
17091:                                                     1990 ........   6303    418 -875   1,1            3,7
17092:                                                     1991* ······ -21900 -5875-2510 -6,0               3,7
17093:                                                                                                                          11
17094: 
17095: 
17096: 
17097: 
17098:                                                 2. FINANSSIPOLITIIKKA
17099:    Taloudellinen kehitys oli muuttumassa erit-                               Ennustevirheiden taustalla oli Neuvostoliiton
17100: täin ongelmalliseksi kertomusvuoden fmanssi- ja                          ja idänkaupan romahtaminen, ennakoitua sy-
17101: talouspolitiikkaa suunniteltaessa. Talouskasvu                           vempi taantuma länsimarkkinoilla, sekä kansan-
17102: oli lähes pysähtymässä ja työttömyys oli lähdös-                         talouden velkaongelman aliarviointi, joiden ta-
17103: sä nopeaan nousuun, vienti oli supistumassa,                             kia sekä vienti että kotimainen kysyntä supistui-
17104: mutta kotimainen kysyntä oli edelleen liian kor-                         vat selvästi ennakoitua enemmän. Myös tuonti
17105: kealla tasolla. Hintakilpailukyky oli tuntuvasti                         supistui, mutta vaihtotasevaje säilyi erittäin suu-
17106: heikentynyt. Velkaantuneisuus ja korkeat korot                           rena.
17107: olivat pakottamassa kotimaista kysyntää alas-                                Kasvun olennaisesta, ennakoidusta hidastu-
17108: päin. Vaihtotasevaje oli painunut erittäin syväksi                       misesta huolimatta kotimaisen kysynnän lisää-
17109: ja sen mukana ulkomainen velkaantuneisuus oli                            mistä haluttiin välttää. Pääpaino talouspolitii-
17110: nopeassa kasvussa. Valtion rahoitusasema oli                             kassa asetettiin kansantalouden ja etenkin avoi-
17111: syksyllä 1990 vielä keveä, mutta tilanteen nopeaa                        men sektorin toimintaedellytysten vahvistami-
17112: heikentymistä ennakoitiin.                                               seen ja kansantalouden säästämisen tukemiseen.
17113:    Talouskasvun odotettiin kertomusvuoden                                Myös tulopolitiikan päätavoitteena pidettiin
17114: tulo- ja menoarvioehdotuksessa olevan 1h pro-                            hintakilpailukyvyn parantamista ja ostovoiman
17115: senttia, todellisuudessa BKT supistui 61/2 %.                            vain maltillista lisäämistä.
17116: Vastaavasti työttömyyden odotettiin kohoavan                                 Tulo- ja menoarvioesityksen mukainen fi-
17117: 4 prosenttiin, kun se todellisuudessa oli keski-                         nanssipolitiikka tuki kasvua laskennallisesti 1,6
17118: määrin ? 1/2% ja kertomusvuoden lopulla jo                               BKT-prosenttiyksikköä. Kun kehitys osoittau-
17119:  10 %. Kun talouspolitiikassa varauduttiin taan-                         tui ennakoitua huonommaksi ja valtion alijäämä
17120: tumaan, jouduttiin erittäin vaikeaan lamaan,                             ennakoitua olennaisesti suuremmaksi, tehtiin
17121: joka kotimaisen kysynnän osalta jatkuu edelleen                          kertomusvuoden aikana tarkistuksia finanssipo-
17122: V. 1992.                                                                 litiikan mitoitukseen ja linjaankin.
17123:                                                                              Finanssipolitiikan linjaa tarkistettiin koko-
17124:                                                                          naisuudessaan hallituksen vaihtuessa keväällä
17125: 4. Kansantalouden kehitys                                                 1991. Uusi hallitus mm. tiukensi edellisen halli-
17126:                                                                          tuksen talvella hyväksymiä valtion menokehyk-
17127:                                               1991     1990      1991
17128:                                              mrdmk   määrän muutos %     siä. Toukokuussa hallitus teki periaatepäätöksen
17129:                                                                          toimenpiteistä teollisuuden toimintaedellytysten
17130: BKT.......................................     503      0.4     -fj1J    vahvistamiseksi, jolloin mm. alennettiin yksityi-
17131: Tuonti...................................      113    -0,9     -111/     sen työnantajan satu-maksuja ja Tel-maksua
17132: Vienti....................................     110      1,6     -fj1/2   päätettiin alentaa vuoden 1992 alusta. Talouspo-
17133: Yksityinen kulutus...............              277      0,2     -4       litiikan uskottavuuden parantamiseksi markka
17134: Julkinen kulutus..................             121      4,4       3
17135: Yksityiset investoinnit.........                95    -7,1     -22 1/    sidottiin kesällä ecuun, devalvaatiospekulaatioi-
17136: Julkiset investoinnit............               18     13,2        41/   den voimistuttua markka lopulta jouduttiin
17137: Kotimainen kysyntä ............                506    -0,3      -81/2    marraskuussa kuitenkin devalvoimaan. Tiukka
17138:                                                                          palkkalinja kyettiin tuolloinkin silti säilyttämään
17139:                                                        1990      1991
17140:                                                                          ja inflaatio hidastui selvästi devalvaatiosta huo-
17141: Vaihtotase mrd mk ......................... .        -26,5     -26,6     limatta. Kaikkiaan teollisuuden hintakilpailu-
17142: Palkkasumma mrd mk .................... .               231       230
17143: Palkkasumma %-muutos ............•.                      7,5      -0     kyky parani ja vienti lähti jo kertomusvuoden
17144: Ansiotasoindeksi %-muutos ........ .                    9,2       6,4    jälkipuoliskolla tuntuvaan nousuun.
17145: Kuluttajahintaindeksi %-muutos ..                        6,1       4,1       Valtion kokonaismenoja pyrittiin kertomus-
17146: Työttömyysaste % .......................... .            3,4       7,6   vuoden aikana leikkaamaan, mutta työllisyyden
17147: 12
17148: 
17149: jyrkän heikkenemisen takia valtion kassamenot       5. Finanssipolitiikan kasvu- ja kustannusvaikutukset
17150: kohosivat lopulta reaalisesti 14 %. Laman syve-
17151: neminen sekä erityisesti yritystoiminnan elvy-                                         1988      1989        1990   1991
17152:                                                                                                prosenttia
17153: tykseen tähtäävät verokevennykset toisaalta hei-
17154: kensivät verokertymiä, jolloin finanssipolitiikan   Kasvuvaikutus
17155: laskennallinen elvytys kohosi tuntuvasti alun-        Valtio .......................... -2,2 -1,7             1,6    5,6
17156: perin suunnitellusta.                                 Kunnat ....................... -0,5      0,1          -0,1     1,3
17157:    Finanssipolitiikan elvytys jatkui v. 1992, kun     Sosiaaliturvarahastot -0,1               0,0            0,3    0,3
17158: mm. pankkikriisin välttämiseksi tehtiin laajoja     Yhteensä .......................   -2.8 -1,6              1,8    7,1
17159: tukioperaatioita. Pitkä yhtäjaksoinen, voimakas
17160:                                                     Kustannusvaikutus .......            1,8       1,0        1,0    2,0
17161: elvytys on muuttanut julkisen talouden varhem-
17162: mat ylijäämät syviksi ja rakenteellisiksi alijää-
17163: miksi.
17164:                                                                                                                                                                                          13
17165: 
17166: 
17167: 
17168: 
17169:                                                         3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
17170:       Tulo-                   ja            menoarvioesityksen                                               menoihin,             tiin 4 685 milj. markkaa. Varsinainen tulo- ja
17171: 157 653 milj. markkaa, sisältyi 100 milj. markkaa                                                                                  menoarvio osoitti 5,5 milj. markan ylijäämää.
17172: nettokuoletuksia 1l. Budjettiesityksessä ylijäämä                                                                                      Kertomusvuonna annettiin kaksi lisäbudjet-
17173: oli 2,5 milj. markkaa. Eduskuntakäsittelyssä                                                                                       tia, jotka sisälsivät sekä menojen että tulojen
17174: menoja lisättiin nettomääräisesti 864 milj. mark-                                                                                  lisäyksiä ja vähennyksiä. Lisäbudjeteilla meno-
17175: kaa, mutta nettokuoletukset poistettiin. Suurin                                                                                    jen yhteismäärää lisättiin 9 599 milj. markkaa;
17176: lisäys tehtiin valtion osuuteen kansaneläkelaista                                                                                  lisäykset kohdistuivat erityisesti työllisyyden
17177: johtuvista menoista. Taloudellisen kehityksen                                                                                      hoitoon ja sosiaaliturvaan. Verotulojen arvioita
17178: käännyttyä selvästi aiemmin ennustettua hei-                                                                                       alennettiin yhteensä 13 831 milj. mk, mistä 7 550
17179: kompaan suuntaan jouduttiin veroarvioita alen-                                                                                     milj. mk kohdistui liikevaihtoveroon. Muiden
17180: tamaan eduskunnassa 3 988 milj. mk. Samalla                                                                                        tulojen arviota korotettiin lisäbudjeteissa 923
17181: sekalaisten tulojen arviota kuitenkin korotettiin                                                                                  milj. mk, ja nettolainanottoa merkittiin lisää
17182:  170 milj. markkaa ja nettolainanotoksi merkit-                                                                                    22 506 milj. mk. Lisäbudjeteilla tulojen arviota
17183:                                                                                                                                    nettolainanotto mukaan lukien korotettiin
17184:                                                                                                                                    nettomääräisesti 9 598 milj. mk. Varsinaisen ja
17185: Kuvio 5. Valtiontalouden nettorahoitustarve (-), mrd1l                                                                             lisäbudjettien mukaan ylijäämä oli 4, 7 milj.
17186:   mrd. mk                                                                                                                          markkaa.
17187:   10 .-----,-----~---,-----,-----,----.                                                                                                Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 156 milj.
17188:                                                                                  /~                                                markkaa pienemmiksi kuin menoarviot, mutta
17189:                                                                                                                                    tulot olivat 4 658 milj. markkaa tuloarvioita
17190:      5                                                                      /                               \
17191:                         _:                                                                                                         pienemmät. Tilinpäätös osoitti 4 497 milj. mar-
17192: 
17193:   -5
17194:      o~J"'
17195:              Yi. . . . . . . . ~·
17196:                                                       !J                                                                \r         kan alijäämää; edellisenä vuonna alijäämä oli
17197:                                                                                                                                    ollut 2 154 milj. markkaa. Siirtyvien ja maksu-
17198:                                                                                                                                    suoritusta edustamattomien kirjanpidollisten
17199:                                                                                                                                    erien2l vaikutuksesta budjettitalous kuitenkin
17200: -10                                                                                                                                osoitti kassa-alijäämää 4 568 milj. markkaa.
17201: ~:: +····················+···············i························+·························i························
17202:                                                                                                                          T
17203:                                                                                                                         + "\
17204:                                                                                                                                        Korkotason korkeus, työllisyyden romahdus
17205:                                                                                                                                    ja talouden odottamattoman jyrkkä supistumi-
17206:                                                                                                                                    nen vaikuttivat siihen, että koko valtiontalouden
17207:                                                                                                                                    (budjettitalous + budjetin ulkopuoliset rahas-
17208:                                                                                                                                \   tot)3l tulot ilman lainanottoa olivat kertomus-
17209: -25 +····················+············ . ;.................... ··+··················· ··+···················· ··!
17210:                                                                                                                                    vuonna 3,2% pienemmät kuin vuonna 1990.
17211: -30
17212:                                                                                                                                    2
17213:                                                                                                                                    > Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huomioon
17214:                                                                                                                                       siirtyvien erien kannassa tapahtuvia muutoksia, jotka
17215:              1986                 1987                 1988                  1989                 1990                  1991          kuitenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpää-
17216:                                                                                                                                       tökseen sisältyy eriä, joita vastaamassa ei ole saman-
17217: 11 12 kuukauden liukuva summa
17218:                                                                                                                                       aikaisia maksusuorituksia tai jotka eivät missään
17219:                                                                                                                                       vaiheessa merkitse kassatuloa tai -menoa. Valtion-
17220:                                                                                                                                       taloutta tarkastellaan seuraavassa pääasiassa kassa-
17221: 1>     Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja                                                                           tulojen ja -menojen pohjalta.
17222:                                                                                                                                    3> Asunto-olojen kehittämisrahasto, valtion eläkerahas-
17223:        kuoletukset on nettoutettu. Tulopuolelle merkitään
17224:        kuoletukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolel-                                                                         to, maatilatalouden kehittämisrahasto, varmuusvaras-
17225:        le mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suurem-                                                                            torahasto, valtiontakausrahasto, vientitakuurahasto,
17226:        mat, merkitään niiden erotus menopuolelle.                                                                                     ydinjätehuoltorahasto ja öljysuojarahasto.
17227: 14
17228: 
17229:    Valtiontalouden kassamenojen kasvu nopeu-         den lopussa 15 673 milj. markkaa, joka vastasi
17230: tui huomattavasti eli 20 prosenttiin. Menojen        kuukauden menoja vuonna 1992. Edellisessä
17231: volyymi (ilman kuoletuksia) kasvoi kertomus-         vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut
17232: vuonna 141/2%. Edellisenä vuonna menot ilman         22 339 milj. markkaa ja vuoden 1989 lopussa
17233: velan kuoletuksia kasvoivat kiintein hinnoin lä-     19 531 milj. markkaa. Kun kertomusvuodelta
17234: hes 4 %. Kun valtiontalouden menot lisääntyivät      eteenpäin siirtyneet menot kasvoivat 86 milj.
17235: huomattavasti ja tulot ilman lainanottoa supis-      markkaa ja siirtyneet tulot kasvoivat 651 milj.
17236: tuivat, syntyi edellisen vuoden 0, 7 mrd markan      markkaa, supistui siirtyneistä eristä aiheutuva
17237: rahoitusylijäämän jälkeen nettorahoitustarvetta      rahoitusvastuu 566 milj. markkaa. Kun saman-
17238: 32,3 mrd mk. Kun kertomusvuoden aikana oli           aikaisesti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset piene-
17239: nostettu lainoja valtiontalouteen 25,7 mrd mk        nivät 6 667 milj. markkaa, heikkeni valtion-
17240: enemmän kuin maksettu kuoletuksia, muodos-           talouden rahoitusasema vuonna 1991 selvästi.
17241: tui valtiontalouteen kassa-alijäämää 6 645 milj.     Lyhytaikaiset rahoitusvaraukset kuitenkin vielä
17242: markkaa.                                             ylittivät kertomusvuoden lopussa siirtyneiden
17243:    Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman         menojen ja tulojen nettomäärän 7 103 milj. mar-
17244: valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja nettolai-   kalla.
17245: nanottoa olivat kertomusvuonna 23 417 milj.             Kertomusvuoden lopussa budjettitalouden
17246: markkaa pienemmät kuin valtion tavaroiden ja         velka oli 87,0 mrd mk ja rahastotalouden velka
17247: palvelusten ostot ja siirtomenot Valtiontalous       4,6 mrd mk. Kun budjettitalouden velasta 7,6
17248: osoitti siten edellisen vuoden 5, 7 mrd markan       mrd mk oli otettu valtion eläkerahastolta oli
17249: tuloylijäämän sijaan tuloalijäämää 23,4 mrd          koko valtiontalouden velka kertomusvuoden
17250: mk. Kun tähän lisättiin nettofinanssisijoitukset,    lopussa 83,9 mrd mk. Valtiontalouden velka
17251: syntyi nettorahoitustarvetta 32 304 milj. mark-      kasvoi nettolainanoton ja valuuttakurssimuu-
17252: kaa, mikä suhteessa kansantuotteeseen oli 6,4 %.     tosten vuoksi 29,9 mrd markkaa. Valtiontalou-
17253: Tämän verran valtio joutui ottamaan rahoitusta       den velka oli 60 112% saman vuoden tuloista
17254: muilta kotimaisilta sektoreilta ja ulkomailta.       ilman lainanottoa. Vastaava suhde oli edellisenä
17255:    Kun valtiontalouden rahoitusalijäämän kat-        vuonna 371/2 %. Alimmillaan suhde oli 13 %
17256: tamiseksi otettiin nettomääräisesti lainaa 25 659    vuonna 1974 ja ennen vuotta 1983 korkeimmil-
17257: milj. markkaa, jäivät kertomusvuoden koko-           laan 55% vuonna 1967. Velan suhde kansan-
17258: naistulot 6 645 milj. markkaa menoja pienem-         tuotteeseen oli kertomusvuoden lopussa 16,7 %.
17259: miksi. Varsinaisia lyhytaikaisia rahoitusvarauk-     Valtiontalouden velasta ulkomaisen velan osuus
17260: sia eli varoja hallinnollisen taseen "budjetoi-      nousi 51 1/2 prosenttiin.
17261: mattomien sijoitusten" tileillä oli kertomusvuo-
17262:                                                                                                                               15
17263: 
17264: 
17265: 
17266: 
17267:                                             4. VALTION TULOT
17268:    Hallituksen esitys kertomusvuoden tulo-                           Koska tosiasiallisen tasapainotilanteen kannalta
17269: arvioksi oli 157 655 milj. markkaa!). Eduskunta-                     olennaista merkitystä on myös tulojen
17270: käsittelyssä tuloarviota korotettiin nettomää-                       alennuksilla tai kertymättä jäävillä tuloilla sekä
17271: räisesti 867 milj. markkaa. Verotulojen arvioita                     menojen säästöillä, otettiin näitä huomioon
17272: alennettiin nopeasti heikentyneen taloudellisen                      lisäbudjeteissa siltä osin kuin ne voitiin kohdis-
17273: kehityksen vuoksi yhteensä 3 988 milj. mk. Tulo-                     taa määrätyille momenteille. Kertomusvuodelle
17274: arvioiden aleneminen korvattiin merkitsemällä                        budjetoidut tulot olivat yhteensä 168 120 milj.
17275: nettolainanottoa 4 685 milj. mk.                                     markkaa.
17276:    Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoituja                         Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 4 658
17277: tuloja nettomääräisesti 9 598 milj. markkaa,                         milj. markkaa pienemmät, ja budjettitalouden
17278: mikä sisälsi verojen tuottoarvioiden alennuksia                      kassatulot 4 928 milj. markkaa pienemmät kuin
17279: 13 831 milj. markkaa ja nettolainanottoa 22 506                      kaikki budjetoidut tulot. Koko valtiontalouden
17280: milj. markkaa. Lisäbudjeteilla muutettu tulo- ja                     kassatulot2> nousivat 164 727 milj. markkaan
17281: menoarvio oli 5,5 milj. markkaa ylijäämäinen.                        (taulukko 7 ja liite 4). Nettolainanottoa tästä oli
17282:                                                                      kertomusvuonna 25 659 milj. mk.
17283:                                                                         Valtiontalouden verotulot supistuivat 4,5 %,
17284: Kuvio 6. Valtiontalouden verotulot, prosenttia brutto-               mikä oli saman verran kuin kansantuotteen
17285:          kansantuotteesta                                            arvon supistuminen. Tulo- ja varallisuusveron
17286: %
17287: 9~------------------------------------------------------------=--,   tuotto supistui 4 1/z prosenttiyksikköä palkka-
17288:                                                                      summan supistumista enemmän. Välillisiä veroja
17289: 8                                                                    vähensi kotimaisen kysynnän määrän pienene-
17290:                                                                      minen ja lainakorkojen huomattavan nousun
17291: 7
17292:                                                                      osaltaan aiheuttama auto-, asunto- ja kiinteistö-
17293: 6                                                                    kaupan romahdus. Auto- ja moottoripyöräveroa
17294:                                                                      kertyi kaksi viidesosaa vähemmän sekä leima-
17295: 5                                                                    veroa 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
17296:                                                                         Valtiontalouden veroaste pysyi kertomus-
17297:  4
17298:                                                                      vuonna ennallaan. Koko veroaste aleni 0,2 pro-
17299:  3                                                                   senttiyksikköä 37,5 prosenttiin. Kertomusvuon-
17300:                                                                      na aleni hieman myös kunnallisveron ja sosiaali-
17301:  2                                                                   turvarahastojen saamien maksujen suhde kan-
17302:                                                                      santuotteeseen. Vuonna 1990 veroaste aleni 0,5
17303:                                                                      prosenttiyksikköä. Kun veroasteeseen lisätään
17304:                                                                      työeläkemaksujen ja yksityisten pakollisten so-
17305:                1986                 1990                 1991*       siaalivakuutusmaksujen suhde kansantuottee-
17306: A = tulo- ja varallisuusvero                                         seen, saadaan kokonaisveroaste, joka vuosina
17307: B = liikevaihtovero                                                  1989-1991 oli 43,0 %, 45,0% ja 46,3 %.
17308: C = muut verot
17309: 
17310:                                                                      2l   Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus
17311: n Vuoden 1988 budjettiesityksestä alkaen lainanotto ja                    rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtionta-
17312:   kuoletukset on nettoutettu. Tulopuolelle merkitään                      louden tulot. Valtiontalouden laskelmissa on liiketoi-
17313:   kuoletukset ylittävä osa lainanotosta eikä menopuolel-                  mintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
17314:   le mitään. Jos kuoletukset ovat lainanottoa suurem-                     käyttötuloksista esitetty rahoituskatteet tulopuolella
17315:   mat, merkitään niiden erotus menopuolelle.                              ja lisärahoitustarpeet menopuolella.
17316: 16
17317: 
17318: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1991
17319: 
17320:                                                                     Esitys       Hyväksytty          Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
17321:                                                                     tulo-        tuloarvio           lisäykset ja yhteensä             laskelma
17322:                                                                     arvioksi                         vähennykset
17323:                                                                     miljoonaa markkaa
17324: 
17325: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot ........                       137 934            133 946     -13 831        120 115        115 181   115 196
17326: 12 Os. Sekalaiset tulot ...............................               15 361             15 531         618         16149          16 504    16 076
17327: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ....                           3 467              3 397         401          3 798          3885      4 028
17328: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion
17329:           virastot ja laitokset .........................                   212               212      -97             115            160      160
17330: 15 Os. Lainat ...............................................               682             5 437    22 506         27 943         27 732   27 732
17331: Yhteensä ......•..•...•.•........•..................•.........       157 655            158 522       9598         168120         163 462   163193
17332: 
17333: 
17334:   Verojen kertymään vaikuttaa myös se, missä                                             ka ovat tilittämättömiä ennakonpidätyksiä ja
17335: määrin maksuunpannut verot saadaan todella                                               sosiaaliturvamaksuja maksuunpantuine viiväs-
17336: kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasvaneet                                           tysseuraamuksineen. Välillisistä veroista on ve-
17337: markkamääräisesti, mutta supistuneet suhteessa                                           rojäämissä mukana mm. liikevaihtovero. Vero-
17338: verojen tuottoon. Kertomusvuonna tämä suhde-                                             jäämät sisältävät välittömien verojen osalta kai-
17339: luku nousi runsaan prosenttiyksikön. Verojää-                                            kille veronsaajille kuuluvia osuuksia. Koska suo-
17340: mät lisääntyivät poikkeuksellisen paljon eli                                             ritukset eri veronsaajille määräytyvät kertynei-
17341: kaikkiaan 41,5% ja olivat vuoden päättyessä                                              den verotulojen mukaan, uudet verojäämät vä-
17342: 13 347 milj. markkaa (taulukko 8). Tämä sum-                                             hentävät kaikkien veronsaajien kassatuloja nii-
17343: ma koostui mm. välittömien verojen ennakkove-                                            den osuuksien suhteessa. Kertomusvuonna vero-
17344: rosta, kannossa maksettavista verotuslain mu-                                            jäämien kasvu merkitsi 3 918 milj. markan jää-
17345: kaisista veroista, perintö- ja lahjaverosta ja                                           mistä pois veronsaajien tuloista.
17346: maksuunpannuista työnantajasuorituksista, jot-
17347: 
17348: 
17349: 7. Valtiontalouden kassatulot 11
17350: 
17351:                                                                                                      1989           1990          1991      Muutos
17352:                                                                                                                                             1991/90
17353:                                                                                                               miljoonaa markkaa               %
17354: 
17355: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............                                    39 396        42 611         41053      -4
17356: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ...........                                     45194         47 370         44648      -6
17357: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .................. .                                  2 564         2 514          2 043    -19
17358: Valmisteverot ...................•.•.•.....................................................          15102         17 334         18 440      6
17359: Muut verot ja veronluontaiset tulot .........................................                        14072         11 099          9259     -17
17360: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä .................................                           116 326       120 928     115 444        -5
17361: 
17362: Sekalaiset tulot 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••        10 008        12 460          5 729    -54
17363: Korkotulot ja voiton tuloutukset .............•..............................•..                      3 674         5 606         13 299
17364: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
17365:    rahoituskatteet ........................................................................           2 308           357            153    -57
17366: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .........................................                       3 926          4260          4 443       4
17367: 
17368: Tulot ilman lainanottoa .....••...•.......•............•.•...•....•...••••...•......                136 242       143 612     139 068        -3
17369: 
17370: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ................................. .                       -4010            1202         25 659
17371: 
17372: Kassatulot yhteensä ..••..•.••.••..•.•••.•••........•...•....•......•..•••...••...•.••              132 232       144814      164 727         14
17373: 
17374: 11 Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
17375:                                                                                                                                               17
17376: 
17377: 8. Verojäämät
17378: 
17379:                                                                                                       1989          1990           1991   Muutos
17380:                                                                                                                                           1991/90
17381:                                                                                                              miljoonaa markkaa               %
17382: 
17383: Ennakkovero ...............................................................................            927         1 245          1629      31
17384: Kannessa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... .                                    2 330         2 829          4203      49
17385: Perintö- ja lahjavero ..................................................................                21            48             68     40
17386: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ...................................                              2077          2 536          3 462     37
17387: Muut maksuunpannut välittömät verot .................................. .                                31            36             38      7
17388: 
17389: Välittömät verot yhteensä ....................................................... .                  5386          6694           9400      40
17390: 
17391: Maksuunpantu liikevaihtovero .................................................                       2 317         2 716          3937      45
17392: Muut maksuunpannut välilliset verot ......................................                               7             7            10      47
17393: 
17394: Välilliset verot yhteensä ......................................................... ..               2324          2723           3947      45
17395: 
17396: Verojäämät yhteensä 11............................................................. .                7 710         9 417         13347      42
17397: 
17398: 11 liman metsänhoitomaksuja ja suhdannetalletusta.
17399: 
17400: 
17401: 
17402: 
17403:                 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
17404:    Kertomusvuodelta 1991 toimitettavassa vero-                                             nenemiseen 5,8 mrd markalla. Tästä 2,5 mrd
17405: tuksessa sovellettavat veroperusteet oli laadittu                                          mk toteutui kertomusvuonna ennakkoperinnän
17406: jatkaen vuonna 1989 alkanutta tuloverouudis-                                               alennuksena.
17407: tusta. Keskeisimpiä muutoksia olivat tulovero-                                                Yhteisöjen suhteellista tuloverokantaa alen-
17408: tuksen rajaveroasteiden alentaminen 2-4 pro-                                               nettiin 25 prosentista 23 prosenttiin (1250/90).
17409: senttiyksiköllä. Korkovähennysjärjestelmän ra-                                             Valtionverokannan alentumisen takia yhteisöjen
17410: joittamista jatkettiin kahden edellisen vuoden                                             tuloveron vähimmäismäärä pieneni 21/29:sta
17411: tapaan. Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin ja                                            2/3:aan osingon määrästä. Yritysverotuksen
17412: keskeisten vähennysten markkamääriin tehtiin                                               veropohjaan vaikutti lisäksi varastovarauksen
17413: 4 prosentin inflaatiota vastaavat tarkistukset                                             enimmäismäärän alentaminen 25 prosenttiin
17414: (1250/90).                                                                                 vaihto-omaisuuden hankintamenosta.
17415:    Tuloverotuksen perusteiden muutosten ar-                                                   Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel-
17416: vioitiin johtavan luonnollisten henkilöiden val-                                           leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet
17417: tion tulo- ja varallisuusverotuksen tuoton pie-                                            varallisuusverosta vapaita.
17418: 
17419: 
17420: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
17421: 
17422:                                                                                                       1989         1990            1991   Muutos
17423:                                                                                                                                           1991/90
17424:                                                                                                              miljoonaa markkaa              %
17425: 
17426: Tulo- ja varallisuusvero .............................................................              38 513        41 508         39 526   -5
17427: Korkotulojen lähdevero .............................................................                                                276
17428: Perintö- ja lahjavero ..................................................................               688          871             990     14
17429: Arpajaisvero ...............................................................................           195          233             261     12
17430: 
17431: Yhteensä .................................................................................... .     39396         42 611         41054    -4
17432: 
17433: 3 321195A
17434: 18
17435: 
17436:    Henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit                                               kainenjälkikanto oli 9 008 milj. markkaa. Myös
17437: tulivat voimaan 1.7.1991 lukien. Tammi-kesä-                                              vuoden 1990 tuloihin perustunut verotus viiväs-
17438: kuussa 1991 toimitettiin ennakonpidätys vielä                                             tyi ja veronpalautusten, 7 696 milj. mk, maksa-
17439: vuoden 1990 pidätystaulukoiden mukaan.                                                    minen siirtyi vuoden 1992 maaliskuuhun.
17440:    Vuoden 1989 tuloihin perustunut verotus vii-                                           Viivästyneille veronpalautuksille maksettiin
17441: västyi ja veionpalautusten, 6 759 milj. markkaa,                                          hyvityksiä 577 milj. mk. Myös vuoden 1990
17442: maksaminen siirtyi vuoden 1991 toukokuuhun.                                               verotuksen jälkikanto ajoittui kokonaisuudes-
17443: Viivästyneille veronpalautuksille maksettiin kor-                                         saan vuoden 1992 puolelle. Tulon ja varallisuu-
17444: koja 257 milj. mk. Myös vuoden 1989 verotuk-                                              den perusteella kannettavat verot supistuivat
17445: sen jälkikanto ajoittui kokonaisuudessaan vuo-                                            yli 3112 %, ja niitä kertyi yhteensä 41 054 milj.
17446: den 1991 puolelle. Valmistuneen verotuksen mu-                                            markkaa.
17447: 
17448: 
17449: 
17450: 
17451:               4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
17452:    Rinnan tuloverotuksen kokonaisuudistuksen                                              kettuna 21,2 prosentista 22 prosenttiin (1085/
17453: kanssa jatkettiin vuonna 1991 myös liikevaihto-                                           91).
17454: verotuksen kokonaisuudistusta. Vuoden 1989                                                   Liikevaihtoveroa kertyi kertomusvuonna
17455: alussa toteutettua liikevaihtoverotusmenettelyn                                           6,4 % edellisvuotista vähemmän. Liikevaihtove-
17456: ja -hallinnon uudistusta seurasi uudistuksen toi-                                         ro tuotti kaikkiaan 42 632 milj. markkaa, josta
17457: sena vaiheena 1.10.1991 liikevaihtoverotuksen                                             Oy Alko Ab suoritti 1 408 milj. mk. Liikevaihto-
17458: lakitekninen uudistus, joka mahdollistaa liike-                                           veron kertymää supistijäämien kasvu 1 220 milj.
17459: vaihtoverotuksen kehittämisen vastaamaan kan-                                             markalla.
17460: sainvälistä käytäntöä arvonlisäverotuksen peri-                                              Jäämien kanta vuoden lopussa prosentteina
17461: aatteiden mukaisesti.                                                                     vuoden aikana kertyneestä verosta nousi huo-
17462:     Kertomusvuoden alusta nostettiin liikevaih-                                           mattavasti:
17463: toveron verokanta 17 prosentista 17,5 prosent-
17464: tiin (1096/90) ja tuotannollisten kone- ja laite-
17465: investointien vähennys nostettiin täyteen mää-                                            Vuosi                                     milj.mk                    %
17466: rään (1097 ja 1098/90). Lokakuun 1991 alusta
17467: voimaan tulleella liikevaihtoverolailla laajennet-                                        1989 ................................ .    2 317                5,3
17468: tiin huomattavasti vähennysjärjestelmää ja ko-                                            1990 ................................ .    2 716                6,0
17469: rotettiin verokanta verottomasta hinnasta las-                                            1991 ................................ .    3937                 9,2
17470: 
17471: 
17472: 
17473: 
17474: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
17475: 
17476:                                                                                                               1989                  1990       1991    Muutos
17477:                                                                                                                                                        1991/90
17478:                                                                                                                         miljoonaa markkaa                o/o
17479: 
17480: Liikevaihtovero ...•......••......•........•.•.............•.•...•..••.....•..••......•..•.                43603               45 534         42 632    -6
17481:    siitä Oy Alko Ab ..•••.....•....................................•.......•......•.......                  1 239               1362           1 408      3
17482: Vakuutusmaksuvero •.....................•.........•.....•............•............•.                        1 355               1563           1724      10
17483: Apteekki maksut ............•.......•.................•....•...•.......•..............•...                    235                 273            293      7
17484: 
17485: Yhteensä .....................................................................................             45194               47370          44648     -6
17486:                                                                                                                         19
17487: 
17488:    Vakuutusmaksuverokannan korotus 17 pro-           sitä kertyi 1 724 milj. markkaa. Apteekkimaksu-
17489: sentista 17,5 prosenttiin maksusta, johon vero       ja kertyi 7,3 % edellisvuotista enemmän eli 293
17490: sisältyy tuli voimaan kertomusvuoden alusta.         milj. markkaa.
17491: Vakuutusmaksuveron tuotto kasvoi 10,3% ja
17492: 
17493: 
17494: 
17495: 
17496:                                       4.3. Valmisteverot
17497:     Tupakkavalmisteiden hinnat nousivat kerto-       kuun alusta 60 penniin kilolta. Fosforilannoite-
17498: musvuoden aikana noin 20 %:lla. Korotuksista         vero korotettiin 16.6.1991 1,50 markkaan fos-
17499: noin neljännes johtui joulukuun alussa               forikilolta.
17500: toteutetusta tupakkaveron lisäveron korotukses-         Kertomusvuoden alussa kumottiin valkuais-
17501: ta 1 prosenttiyksiköllä. Kertomusvuoden alussa       verolaki ja säädettiin laki rehujen rasva- ja
17502: oluen ja muiden alkoholijuomien myyntihintoja        valkuaisverosta, jonka mukaan veroa kannettiin
17503: korotettiin keskimäärin 8 %ja joulukuun alussa       1,60 mk valkuaisaine- ja rasvakilolta.
17504: lisää 4 %. Alkoholijuomien kuluttajahinnat oli-         Eräiden valmisteverojen avulla pyritään ra-
17505: vat kertomusvuonna keskimäärin 8,4 % edel-           joittamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. Tä-
17506: lisvuotista korkeammat. Väkevien viinien vero        män vuoksi verojen osuus tuotteiden hinnoista
17507: aleni 55 prosenttiin, mietojen viinien 45 prosent-   saattaa olla suhteellisen korkea. Valmisteverojen
17508: tiin ja ns. long drink-juomien 40 prosenttiin.       ja liikevaihtoveron osuus tärkeimpien tällaisten
17509: Väkevien alkoholijuomien vero säilyi 60 pro-         hinnoista kertomusvuoden lopussa oli:
17510: senttina.
17511:     Kertomusvuoden alussa korotettiin lyijyttö-                                               Valmista- Liikevaih- Yhteensä
17512: män moottoribensiinin perusveroa 30 p/1 ja                                                      vero     tovero
17513: lyijyllisen bensiinin lisäveroa 3 p/1 sekä muiden                                                %          %           %
17514: polttoaineiden veromääriä 5 %. Polttoöljynä
17515: käytetty dieselöljy, jota ei ole tehty tunnistet-    Väkevät alkoholijuomat.                     60        18         78
17516: tavaksi polttoaineveroasetuksen mukaisesti, voi-     Väkevät viinit ..................           55        18         73
17517:                                                      Miedot viinit ...................           45        18         63
17518: daan tietyin edellytyksin verotuksellisesti katsoa   Long drink-juomat .........                 40        18         58
17519: kevyeksi polttoöljyksi. Tunnistettavaksi tekemi-     Vahva olut ......................           40        18         58
17520: sen laiminlyönnistä voidaan tällöin kantaa virhe-    Keskiolut .........................         30        18         48
17521: maksu. Ulkomaanliikenteessä olevien moottori-
17522: ajoneuvojen saattamiseksi verotuksellisesti sa-      Savukkeet ...........•...........           53        18         71
17523:                                                      Piipputupakka .................             38        18         56
17524: maan asemaan muiden kuljetusmuotojen kanssa
17525:                                                      Sikarit ..............................      31        18         49
17526: on ulkomaan kuorma-autoliikenteen käyttämäs-         Moottoribensiini, 95 okt.                   40        18         58
17527: tä polttoaineesta palautettu polttoaineveroa ker-    Dieselöljy ....................•...         33        18         51
17528: tomusvuonna 23,5 milj. markkaa. Ulkomaan
17529:  kuorma-autoliikenteen polttoaineen hintaan
17530:  sisältyvää liikevaihtoveroa korvattiin yhteensä        Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden
17531:  7,3 milj. markkaa.                                  hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden
17532:     Margariinien ja voikasviöljyseosten sekä jää-    tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, tuonti-
17533:  telön valmistukseen käytettävien kasviöljyjen       maksua ja tasausveroa sekä alkoholijuomissa
17534: vero aleni 3,50 mk/kilo ja aiemmin verottomien       lisäksi Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttamaa yli-
17535:  käyttökohteiden vero nousi 6,00 markalla ki-        jäämää. Valmisteveron ja/tai liikevaihtoveron
17536:  lolta.                                              lisäksi kannettiin polttoaineista myös varmuus-
17537:     Lannoitevero korotettiin kertomusvuoden          varastointimaksua, joka tuloutettiin suoraan
17538:  alussa 20 penniin, 16.6.1991 35 penniin ja syys-    varmuusvarastorahastoon.
17539: 20
17540: 
17541: 11. Valmisteverot
17542: 
17543:                                                                                                                1989               1990       1991    Muutos
17544:                                                                                                                                                      1991/90
17545:                                                                                                                          miljoonaa markkaa             %
17546: 
17547: Tupakkavero ...............................................................................                   2 610              2 823       3175      12
17548: Olutvero ......................................................................................               2 228              2 473       2 614      6
17549: Alkoholijuomavero ....................................................................                        4 566              4927        4 516    -8
17550: Elintarviketuotteiden valmistevero ..........................................                                   200                215         239     11
17551: Polttoainevero ............................................................................                   4 563              5 734       6 487     13
17552: Muut valmisteverot ................................................................. ..                         936              1162        1 409     21
17553: Yhteensä .....................................................................................              15102                17 334      18440      6
17554: 
17555: 
17556: 
17557: 
17558:                                                                     4.4. Muut verot
17559:    Kertomusvuonna kannettiin teollisuustuot-                                                   Tullien suhde tuontiin eri maaryhmittymissä
17560: teista pelkästään yleistä tullia. Lisäksi kannettiin                                        oli:
17561: vähäisessä määrin EFTA- ja EEC-tullia eräis-
17562: tä jalostetuista maataloustuotteista. Kertomus-                                                                                    1989      1990       1991
17563: vuonna kannettiin tuontitullia 1 232 milj. mark-
17564: kaa eli 10,6% edellisvuotista vähemmän.                                                     EFTA ............................       0,0       0,0       0,0
17565:    Tuontimaksuja kannettiin kertomusvuonna                                                  EEC ..............................      0,0       0,0       0,0
17566: 58 milj. markkaa. Vuotta aiemmin oli tuonti-                                                Espanja .......................         2,0
17567: maksuja kannettu 70 milj. markkaa.                                                          SNTL ...........................        0,0       0,0
17568:                                                                                             KEVSOS ......................
17569:    Tavaratuonnin perusteella kannettavaa tasa-                                              Normaalitulli ...............           7,7       8,2       8,9
17570: usveroa, jolla maahan tuotavat tavarat ja koti-
17571: maiset tuotteet pyritään saattamaan verotuksel-                                             Koko tuonti .................           1,4       1,3       1,4
17572: lisesti samaan asemaan, kannettiin kertomus-
17573: vuonna 752 milj. markkaa, eli 29,4 %vähemmän
17574: kuin edellisenä vuonna. Tasausvero poistettiin                                                 Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto-
17575: 1.7.1991 teollisuuden käyttöön tulevista raaka-                                            ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja
17576: aineista, tuotantotarvikkeista ja investointitava-                                         muista saamistodisteista. Alle 40-vuotiaat ensi-
17577: roista (987/91). Tasausveron määriä alennettiin                                            asunnon ostajat vapautettiin 1.11.1990 jälkeen
17578: 0,3 prosenttiyksikköä liikevaihtoverouudistusta                                            hankitun kiinteistön ja kaupungissa vuokraton-
17579: vastaavasti 1.10.1991 ja samalla poistettiin säh-                                          tilla olevan rakennuksen leimaverosta sekä asun-
17580: köenergian tasausvero (1163/90).                                                           to-osakkeiden ja -osuuksien siirtoleimaverosta
17581: 
17582: 
17583: 
17584: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
17585: 
17586:                                                                                                                 1989               1990      1991    Muutos
17587:                                                                                                                                                      1991/90
17588:                                                                                                                          miljoonaa markkaa              %
17589: 
17590: Tuontitulli ......................................................................................            1 359              1379     1232       -11
17591: Tuontimaksut ................................................................................                   135                70       58       -17
17592: Tasausvero ....................................................................................               1069               1065      752       -29
17593: Yhteensä ........................................................................................             2563               2514     2043       -19
17594:                                                                                                                                                 21
17595: 
17596: (1167/90). Eräät leimaverot siirrettiin kertomus-                                            nousi kertomusvuonna 1 422 milj. markkaan eli
17597: vuoden alussa maksuasetuksen piiriin (1333/90).                                              18 1h% suuremmaksi kuin vuonna 1990.
17598: Leimaveroa kannettiin 3 456 milj. markkaa eli                                                   Leimaveron, luottoveron, auto- ja moottori-
17599: 12,9 % edellisvuotista vähemmän.                                                             pyöräveron, moottoriajoneuvoveron ja Oy Alko
17600:    Edellisenä vuonna voimaan tulleen luottove-                                               Ab:n ylijäämän lisäksi muita veroja ja veron-
17601: rolain perusteella kannettiin veroa ulkomailta                                               luonteisia tuloja olivat mm. lästimaksut, eräiden
17602: otetuista luotoista. Luottoveron tuotto kerto-                                               maataloustuotteiden markkinoimismaksut, eri-
17603: musvuonna oli 134 milj. markkaa eli 19,3%                                                    koiskasvien markkinoimismaksut, maidon kiin-
17604: edellisvuotista enemmän.                                                                     tiömaksu, peltoalaperusteinen vientikustannus-
17605:    Autoveroprosenttia alennettiin 25.5.1991 5                                                maksu ja pellonraivausmaksu sekä öljyjätemak-
17606: prosenttiyksiköllä (824 ja 986/91). Muutoksen                                                su. Varmuusvarastointimaksu kannettiin suo-
17607: arvioitiin pienentävän autoveron kertymää ker-                                               raan budjetin ulkopuoliseen varmuusvarastora-
17608: tomusvuonna 85 milj. markalla. Auto- ja moot-                                                hastoon (891185). Näiden perustemuutoksia on
17609: toripyöräveron tuotto oli 2 380 milj. markkaa eli                                            tarkasteltu liitteessä 3. Nämä "muut verot ja
17610: 42 1h% pienempi kuin edellisenä vuonna.                                                      veronluonteiset tulot" tuottivat kertomusvuon-
17611:     Moottoriajoneuvoveron perusteita kiristettiin                                            na 16,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin ja
17612: kertomusvuoden alusta (1168/90) (liite 3). Muu-                                              niitä kertyi yhteensä 9 259 milj. markkaa. Var-
17613: tosten arvioitiin lisäävän veron tuottoa 70                                                  muusvarastointimaksua kertyi 248 milj. mark-
17614: milj. markkaa. Moottoriajoneuvoveron koko-                                                   kaa eli 8,4 % edellisvuotista vähemmän, ja eräi-
17615: naistuotto oli kertomusvuonna 863 milj. mark-                                                den maataloustuotteiden markkinoimismaksua
17616: kaa eli 3,6 % edellisvuotista suurempi.                                                      647 milj. markkaa eli 87% edellisvuotista enem-
17617:     Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä                                               män.
17618: 
17619: 
17620: 13. Muut verot ja veronluonteiset tulot
17621: 
17622:                                                                                                          1989         1990          1991    Muutos
17623:                                                                                                                                             1991/90
17624:                                                                                                                 miljoonaa markkaa             o/o
17625: 
17626: Leimavero ...................................................................................           5 998        3970           3 456   -13
17627: Auto- ja moottoripyörävero ......................................................                       5 445        4143           2 380   -43
17628: Moottoriajoneuvovero ..............................................................                       716          833            863      4
17629: Oy Alko Ab:n ylijäämä ...............................................................                   1 441        1 200          1 422     19
17630: Muut ............................................................................................         472          953          1138      19
17631: Yhteensä .....................................................................................         14072        11099           9259    -17
17632: 
17633: 
17634: 
17635: 
17636:                                                                       4.5. Muut tulot
17637:    Verot muodostavat valtiontalouden pääasial-                                               kuoletuksia 18,9 prosentiila, eivätkä otetut lai-
17638: lisen rahoituslähteen. Verojen osuus tuloista                                                nat vielä riittäneet kert'OOlusvuoden menojen
17639: ilman lainanottoa on useana vuonna ollut run-                                                rahoitukseen, vaan lisäbi jouduttiin supista-
17640: sas 85 %, mutta aleni kertomusvuonna 83 pro-                                                 maan lyhytaikaisia radmiitusvarauksia 6, 7 mrd
17641: senttiin. Veroilla ja muilla tuloilla on viime                                               mk. Muiden tulojen kmn verotulojen osuus on
17642: vuosina rahoitettu yli 95~/o valtion menoista                                                pysynyt 14-17 prosentin vaiheilla. Osa näistä-
17643: ilman kuoletuksia, mutta 1·kertomusvuonna tä-                                                kin tuloista on eräänlaisia veroja -ja kansain-
17644: mä suhdeluku aleni 81 prosenttiin. Nettolainan-                                              välisissä vertailuissa ne sisällytetäänkin veroihin
17645: otolla rahoitettavaksi on siten jäänyt keskimää-                                             - vaikkakaan niiden suorittaminen ei yksi-
17646: rin runsas 4 % menoista. Kertomusvuonna tu-                                                  tyisen kansalaisen osalta perustu "pakkoon".
17647: lot ilman lainanottoa alittivat menot ilman                                                  Tällaisia ovat mm. valtion osuus vedonlyön-
17648: 22
17649: 
17650: nistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta, met-                                             4,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuon-
17651: sästys- ja kalastusmaksut sekä viivästyskorot,                                             na 1990 kasvu oli ollut 8112 %. Takaisin makse-
17652: jäämämaksut ja veronlisäykset veronmaksun                                                  tuista lainoista 1 248 milj. markkaa oli asunto-
17653: laiminlyömisestä määräaikana.                                                              ja perusparannuslainoja, mikä vastasi 3,9%
17654:    Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista                                         asuntolainojen kannasta kertomusvuoden alus-
17655: palveluksista kannetuista maksuista, finanssisi-                                           sa. Ydinjätehuoltorahaston antamien lainojen
17656: joituksista saaduista koroista ja osingoista sekä                                          takaisinmaksuja oli kertomusvuonna 1 754 milj.
17657: valtion antamien lainojen koroista ja kuole-                                               mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuista ja-
17658: tuksista. Palveluista kannettuja maksuja ovat                                              kautui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä
17659: mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja tar-                                              teollisuuden ja muiden elinkeinojen osalle. Näi-
17660: kastustoiminnan tulot sekä erilaiset liikentee-                                            den valtiolta saamista lainoista suuri osa on
17661: seen liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet                                                annettu maatilatalouden kehittämisrahaston
17662: valtion hoitamista tehtävistä, kuten verotoimis-                                           kautta.
17663: tojen ja poliisilaitoksen menoista, paikallisteiden                                           Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoi-
17664: menoista yms. sisältyvät muihin tuloihin.                                                  vat 15 %. Lyhytaikaiset sijoitukset supistuivat
17665:    Valtio sai antamistaan lainoista kertomus-                                              6 667 milj. markkaa ja niistä kertyi korkoa
17666: vuonna korkotuloja 2 115 milj. markkaa eli                                                 yhteensä 2 412 milj. markkaa eli 13,3 % edel-
17667: 0,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ko-                                                 lisvuotista enemmän. Valtio sai lyhytaikaisesti
17668: rot asunto- ja perusparannuslainoista pysyivät                                             sijoittamilleen varoille korkoa 13 112%.
17669: ennallaan, korkotuotto suhteessa lainakantaan                                                 Obligaatioista saadut korkotulot kasvoivat
17670: kertomusvuoden alussa aleni puoli prosenttiyk-                                             54%. Osinkotulot, joita vuosina 1989 ja 1990
17671: sikköä ja oli 3,9 %. Muiden lainojen keskimää-                                             kertyi 618 milj. markkaa ja 719 milj. markkaa,
17672: räinen tuotto oli 5,3 %eli 2112 prosenttiyksikköä                                          jäivät kertomusvuonna 621 milj. markkaan.
17673: suurempi kuin vuonna 1990. Liiketoimintaa                                                     Saadut osingot merkitsivät keskimäärin 8, 7
17674: harjoittavien valtion virastojen ja laitosten ra-                                          prosentin tuottoa budjettivaroin rahoitetulle val-
17675: hoituskatteet supistuivat kertomusvuonna 55 %                                              tionyhtiöiden osakepääomalle. Vuonna 1990
17676: ja niitä oli 160 milj. markkaa. Supistuminen                                               vastaava tuotto oli 10,1 %. Muut kuin verotulot
17677: aiheutui lähinnä liikelaitosuudistuksesta.                                                 olivat kertomusvuonna yhteensä 23 624 milj.
17678:    Valtion myöntämiä lainoja maksettiin kerto-                                             markkaa, mikä merkitsi 4 % suurempia tuloja
17679: musvuonna takaisin 4 443 milj. markkaa eli                                                 kuin edellisenä vuonna.
17680: 
17681: 
17682: 14. Muut tulot
17683: 
17684:                                                                                                       1989          1990          1991    Muutos
17685:                                                                                                                                           1991190
17686:                                                                                                               miljoonaa markkaa              %
17687: 
17688: Sekalaiset tulot ...............•...................•.....................................•.         10008        12 460          5729    -54
17689: -osuus veikkausvoittovaroista 1' •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                    1 867        1957           2276      16
17690: - veronlisäykset yms.veronmaksun laiminlyömisestä mää-
17691:     räaikana ......•.....................................................................•.....        283           298           339      14
17692: -liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
17693:     omaisuuden myynnit .......•......•...................•.........................                      39            4          6         46
17694: -muut •.........•...•....•.•...................................•..•......•..................•         7 819       10 201       3108
17695: Korkotulot ja voiton tuloutukset ...............................................                      3674         5606       13299
17696: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
17697: rahoituskatteet ..............•.....•................•.......•......................••.....           2308          357             153   -57
17698: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .........................................                       3926         4260           4 443     4
17699: 
17700: Yhteensä .................................................................................... .      19916        22683       23624          4
17701: 
17702: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa                                saa-
17703:   dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
17704:                                                                                                                                         23
17705: 
17706: 
17707: 
17708: 
17709:                                                             5. VALTION MENOT
17710:    Vuoden 1991 varsinaisen tulo- ja menoarvion                                           sesta budjetista. Lisäbudjettien osuus kasvoi
17711: menot (ilman valtionvelan nettokuoletuksia )                                             edelleen, 1980-luvulla se oli keskimäärin 4,4 %.
17712: olivat 11,9 %suuremmat kuin v. 1990. Hyväksy-                                                Ensimmäisessä lisäbudjetissa myönnettiin li-
17713: tyn budjetin loppusumma oli vajaa miljardi                                               sävaroja yhteensä 6,1 mrd markkaa. Kun toi-
17714: markkaa suurempi kuin menoarvioesitys. Meno-                                             saalta menoja päätettiin säästää budjetoiduista
17715: arvioesityksen menojen arvioitiin alunperin kas-                                         noin 1,5 mrd markkaa, nettolisäys oli 4, 7 mrd
17716: vavan kiintein hinnoin noin 4 %, mikä vastasi                                            markkaa. Yli puolet lisäyksestä kohdistui sosiaa-
17717: edellisten kymmenen vuoden keskikasvua.                                                  li- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Valtion
17718:    Vuonna 1991 annettiin 2 lisämenoarviota,                                              työttömyysturvan määrärahoja jouduttiin ko-
17719: joissa määrärahoja lisättiin nettomääräisesti 9,6                                        rottamaan 1,2 mrd markalla. Valtion sairausva-
17720: mrd markkaa. Jo vuoden 1990 puolella alkanut                                             kuutus- ja kansaneläkeosuudet lisääntyivät 1,1
17721: talouden taantuma muuttui kertomusvuonna                                                 mrd markalla pääasiassa yksityisen työnantajan
17722: syväksi lamaksi, mikä heijastui välittömästi eri-                                        maksujen alentamisen vuoksi, tämä lisäsi valtion
17723: tyisesti työllisyyteen sidoksissa olevien valtion                                        takuusuorituksia. Valtionapuja sosiaali- ja ter-
17724: menojen lisääntymisenä. Lisäksi hallituksen ker-                                         veyspalveluihin lisättiin 0,8 mrd markalla. Lisä-
17725: tomusvuoden keväällä tekemä periaatepäätös                                               määrärahoja tarvittiin myös eläkemenoihin,
17726: teollisuuden tukemiseksi mm. yritysten sosiaali-                                         työllisyyden hoitoon, maatalouden tukeen sekä
17727: turvamaksuja alentamalla lisäsi valtion menoja.                                          korkomenoihin.
17728: Lisäbudjettien menosumma oli 6,1% varsinai-                                                  Toisen lisäbudjetin menonlisäykset olivat yh-
17729:                                                                                          teensä 5,5 mrd markkaa ja vähennykset huo-
17730:                                                                                          mioon otettuna 4,9 mrd markkaa. Työttömyy-
17731:                                                                                          den nopea kasvu lisäsi edelleen korvausmäärä-
17732:                                                                                          rahoja 1,4 mrd markalla. Muita suuria lisäyksiä
17733: Kuvio 7. Kokonaistuotannon ja valtion menojen muu-                                       olivat maataloustuotteiden vientituki 0, 7 mrd
17734:          tokset kiintein hinnoin                                                         markkaa, sairausvakuutus- ja kansaneläkeosuu-
17735:                                                                                          det 0,5 mrd markkaa ja valtion velanhoitomenot
17736:  '
17737: 16.-------------------------------~
17738:                                                                                          0,4 mrd markkaa.
17739:                                                                                              Lisäbudjettien menojen lisäykset hallinnon-
17740: 14   --------------------------------------------------------------------------
17741:                                                                                          aJoittain on esitetty taulukossa 15. Yksittäisistä
17742: 12   --------------------------------------------------------------------------          menonlisäyksistä suurimmat olivat valtionosuus
17743: 10   ------------------------------------------------------------------------            työttömyyskassoille 1 540 milj. markkaa, työt-
17744:  8   ----------------------------------------------------------------------              tömyysperusturva 1 080 milj. markkaa, valtion
17745:                                                                                          osuus sairausvakuutusmenoihin 994 milj. mark-
17746:  6                                                                                       kaa, maataloustuotteiden vientituki 975 milj.
17747:  4                                                                                       markkaa, sosiaali- ja terveyspalvelujen valtion-
17748:  2                                                                                       avut 950 milj. markkaa, valtionosuus kansan-
17749:  0
17750:                                                                                          eläkemenoihin 663. milj. markkaa sekä valtion-
17751:                                                                                          velan korot 704 milj. markkaa. Säästökohteista
17752: -2                                                                                       merkittävimmät olivat kehitysyhteistyömenot
17753: -4       ---------------------------------------------------------------------           370 milj. markkaa, lainat valtion liikeyrityksille
17754: -6       ---------------------------------------------------------------------           300 milj. markkaa, valtion takuukorvaukset 200
17755:                                                                                          milj. markkaa ja peruskoulujen valtionavut 133
17756: -8 ~------------------------------~                                                      milj. markkaa.
17757:           1985       1986        1987       1988        1989       1990          1991•
17758:      •       Bruttokansantuote markkinahintaan
17759:                                                                                              Vuodelle 1991 budjetoidut määrärahat
17760:                                                                                          yhteensä olivat 19,4% suuremmat kuin edel-
17761:      ~ Valtiontalouden kassamenot Oman kuoletuksla                                       lisenä vuonna.
17762: 24
17763: 
17764: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1991
17765: 
17766:                                                                  Esitys      Hyväksytty   Hyväksytyt   Menoarviot Tilinpäätös    Kassa-
17767:                                                                  meno-       menoarvio    lisäykset ja yhteensä               laskelma11
17768:                                                                  arvioksi                 vähennykset
17769:                                                                  miljoonaa markkaa
17770: 
17771: 21 Pl Tasavallan Presidentti ......................                   23         23                      23            22            18
17772: 22 Pl Eduskunta ..........................................           245        245                     244           233           239
17773: 23 Pl Valtioneuvosto ................................ ..             274        274            3        277           274           244
17774: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ........................ .              4 556      4357        -288        4069          4045          4 788
17775: 25 Pl Oikeusministeriö ...............................             2 148      2149            21      2170          2157          2 202
17776: 26 Pl Sisäasiainministeriö .........................               5 601      5 699           49      5 748         5 705         5 717
17777: 27 Pl Puolustusministeriö ........................ ..              9 004      8945            93      9 037         8904          8 324
17778: 28 Pl Valtiovarainministeriö .................... ..              16 609     16584         1 013     17 597        17 455        17 393
17779: 29 Pl Opetusministeriö ............................ ..            29198      29157           350     29 506        29632         29 579
17780: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ...... ..                     12 316     12 079        1 610     13688         13 594        13 584
17781: 31 Pl Liikenneministeriö ............................             11 111     10957          -45      10 913        10 919        10 628
17782: 32 Pl Kauppa-ja teollisuusministeriö ........                      5 401      5392        -152        5241          5 004         5140
17783: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ..........                   44 641     45714         5 495     51 208        51 775        51 830
17784: 34 Pl Työministeriö ....................................           5 909      5894           590      6 484         6 347         6 219
17785: 35 Pl Ympäristöministeriö .........................                5 689      5665           106      5 771         5 824         5 784
17786: 36 Pl Valtionvelka .......................................         4928       5 384          754      6139          6069          6069
17787: 
17788: Yhteensä .....................................................   157 653    158 517       9599      168115        167 959      167 760
17789: 
17790: 11 liman varastojen muutoksia.
17791: 
17792: 
17793: 
17794: 
17795:    Tilinpäätöksen menot olivat 156 milj. mark-                                ja menojen reaalikasvu ylitti yli kymmenellä
17796: kaa pienemmät kuin budjetoidut. Arviomäärä-                                   prosenttiyksiköllä budjettiesityksessä alunperin
17797: rahoja ylitettiin 1 465 milj. markalla, mutta mää-                            arvioidun kasvun.
17798: rärahoja säästyi lisäbudjeteissa jo huomioon                                     Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään
17799: otettujen lisäksi 1 621 milj. markkaa.                                        budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten
17800:    Budjettitalouden kassamenot olivat 199 milj.                               valtion rahastojen menot. Rahastojen menot
17801: markkaa pienemmät kuin tilinpäätöksen menot.                                  kasvoivat noin kolmanneksen. Valtiontalouden
17802: Ero aiheutui mm. siirrettyjen määrärahojen ja                                 menojen kasvu oli käyvin hinnoin 19,9% ja
17803: menorästien muutoksista (liite 2). Budjettitalou-                             kiintein hinnoin 14,6%. Valtion menojen hinta
17804: den kassamenot kasvoivat nimellisesti 19,8% ja                                nousi keskimäärin 4,6 %; hintojen nousu hidas-
17805: reaalisesti 14,5 %. Odottamattoman äkillisen ja                               tui selvästi.
17806: syvän laman vuoksi budjetin laadintapohja petti,
17807: 
17808: 
17809: 
17810: 
17811:                                        5.t. Valtion menot tehtävien mukaan
17812:    Valtion menojen tehtävit1läistä kehitystä tar-                             ti- ja telelaitos olivat aloittaneet toimintansa
17813: kastellaan tässä luvussa kassamenojen pohjalta                                uusimuotoisina liikelaitoksina jo vuonna 1990.
17814: kuten aiemminkin. Budjetfu tehtävittäinen ja                                  Muutos merkitsi mm. näiden laitosten sekä käyt-
17815: menolajeittainen rakenne muuttuivat eräiltä                                   tötalbuden että investointien siirtymistä pois
17816: osin. Tähän vaikuttivat JiJDnnä valtion liikelai-                             budjetista. Kertomusvuonna;uudistettiin vastaa-
17817: tosuudistuksen jatkamine~ valtion eläkeuudis-                                 vasti ilmailuhallinto, ja puolustusministeriön
17818: tus sekä tulosbudjetoinnin laajentuminen. Val-                                alaiset Vammaskosken tehdas jjl Lapuan pat-
17819: tion suuret liikelaitokset, Valtionrautatiet ja Pos-                          ruunatehdas muutettiin valtionenemmistöisiksi
17820:                                                                                                                                      25
17821: 
17822: Kuvio 8. Valtiontalouden menot, prosenttia brutto-                                  netta tuntuvasti. Kaikki valtion eläkkeet makse-
17823:          kansantuotteesta                                                           taan suoraan budjetista, ja niiden rahoittamiseen
17824:  t                                                                                  käytetään osa eläkerahastoon kertyviä varoja.
17825: 20 , - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ,              Virastojen budjetoinnin uudistamista jatket-
17826: 18                                                                                  tiin siten, että yhteensä 12 virastossa siirryttiin
17827:                                                                                     tulosbudjetointiin. Virastojen toimintamenot
17828: 16                                                                                  (palkat, muut kulutusmenot, hankinnat yms.)
17829: 14                                                                                  budjetoidaan uuden käytännön mukaan pää-
17830:                                                                                     sääntöisesti yhtenä määrärahana.
17831: 12                                                                                      Valtion menot tehtäväkokonaisuuksittain
17832: 10                                                                                  ryhmiteltynä on esitetty taulukossa 16. Edellä
17833:                                                                                     mainitut muutokset kertomusvuonna pienentä-
17834:  8                                                                                  vät hieman elinkeinojen edistämisen (liikenteen)
17835:  6                                                                                  menoja Qiikelaitosuudistus). Tehtäväkokonai-
17836:                                                                                     suuksien tasolla muut muutokset ovat selvästi
17837:  4
17838:                                                                                     vähäisempiä kuin v. 1990.
17839:   2                                                                                     Yli puolet valtion menoista suuntautui pää-
17840:                                                                                     asiassa kotitalouksille suoraan tulonsiirtoina tai
17841:                     1986                      1990                      1991*       epäsuorasti palvelusten muodossa. Nämä menot
17842:                                                                                     kasvoivat kertomusvuonna reaalisesti 20 % eli
17843: A = kotitalouksia palvelevat tehtävät                                               selvästi kokonaismenoja nopeammin. Menot
17844: B = elinkeinojen edistäminen                                                        elinkeinoja edistäviin, kansantalouden rakennet-
17845: C = yleiset tehtävät                                                                ta parantaviin tehtäviin ovat noin viidennes
17846: D = muut menot
17847:                                                                                     kaikista valtion menoista. Kertomusvuonna ne
17848:                                                                                     kasvoivat mm. työllisyyden hoidon ja valtionyh-
17849:                                                                                     tiöiden osakerahoituksen lisääntymisen vuoksi.
17850: osakeyhtiöiksi. Valtionyhtiöiden ja valtion liike-                                  Kollektiivisten, valtion yleisten tehtävien menot
17851: laitosten kehitystä kuvataan keskitetysti jäljem-                                   kasvoivat eräiden satunnaisten menoerien vuok-
17852: pänä luvussa 7.                                                                     si tavanomaista nopeammin, reaalisesti 8 %.
17853:    Vuonna 1990 valtio siirtyi osittain rahastoi-                                    Näiden osuus valtion menoista on nykyisin noin
17854: vaan eläkejärjestelmään, ja valtion eläkerahasto                                     15%.
17855: perustettiin. Liikelaitokset maksoivat rahastoon                                        Muut menot ovat pääasiassa valtionvelan
17856: eläkemaksuja jo vuonna 1990, mutta virastojen                                       korkoja ja muita hoitomenoja sekä eläkemenoja,
17857: ja laitosten eläkemaksut maksettiin tuolloin kes-                                   joita ei voi kohdistaa tiettyyn tehtävään. Eläke-
17858: kitetysti siirtona eläkerahastoon. Vuoden 1991                                      menot lisääntyivät nopeasti. Valtionvelan hoito-
17859: alusta lukien kukin virasto ja laitos alkoi maksaa                                  menot, lähinnä korot lisääntyivät nimellisesti
17860: yleisimmin 25 prosentin eläkemaksua, mikä                                           lähes viidenneksen. Muut menot yhteensä kas-
17861: muutti budjettitaloudessa virastojen menoraken-                                     voivat kiintein hinnoin noin kymmeneksen.
17862: 
17863: 
17864: 
17865: 
17866: 16. Valtiontalouden kassamenot
17867:                                                                                      1989           1990       1991    Muutos 1991/90, %
17868: Tehtäväalue                                                                                  miljoonaa markkaa         Arvo        Määrä
17869: 
17870: Yleiset tehtävät ..............................................................     19659         21 581      24281    13           8
17871: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ................................ .                63 450        72694       91748    26          20
17872: Elinkeinojen edistäminen ..............................................             33061         33 449      37669    13           8
17873: Muut menot ...................................................................      12 219        15 209      17 674   16          11
17874: Yhteensä ........................................................................   128390       142 934     171 372   20          15
17875: 
17876: 4 321195A
17877: 26
17878: 
17879: 5.1.1. Yleiset tehtävät                                                             tuille suhdannetalletuksille ja ennakonpalautuk-
17880:                                                                                     sille maksetut korot, yhteensä 451 milj. markkaa
17881:    Valtion yleisiin, kollektiivisiin tehtäviin käy-                                 sekä valtion liikelaitoksille myönnetyt 578 milj.
17882: tettiin varoja reaalisesti yli 8 % enemmän kuin                                     markan lainat, jotka yhteensä kasvattivat ker-
17883: edellisenä vuonna.                                                                  taluonteisesti valtiovarainhallinnon menoja 45
17884:                                                                                     prosenttiyksiköllä.
17885:                                                                                         Verotoimistoissa käsiteltiin 5,1 miljoonaa ve-
17886: Yleinen hallinto                                                                    roilmoitusta; veroilmoitusten määrä lisääntyi
17887:                                                                                     kolmen viime vuoden aikana noin 5 %. Liike-
17888:    Yleisen hallinnon menot kasvoivat reaalisesti                                    vaihtoverovelvollisten määrä supistui kertomus-
17889: noin 18 %. Varsin suuri kasvu aiheutui mm.                                          vuonna 2 112%. Verohallinnon henkilöstön mää-
17890: eräistä satunnaisista menoeristä valtiovarain-                                      rä supistui hieman kertomusvuonna. Verotuksen
17891: hallinnon alueella. Myös kehitysyhteistyön me-                                      lukuisia uudistuksia ja perustemuutoksia on se-
17892: not kasvoivat vielä nopeasti säästöistä huolimat-                                   lostettu tulojen yhteydessä luvussa 4.
17893: ta. Tehtäväryhmittäinen kehitys oli seuraavan:                                          Tullilaitos on osa valtiovarainhallintoa, joka
17894:                                                                                     ulkomaankaupan yleisviranomaisena huolehtii
17895:                                                         Milj. mk         Määrän     varsinaisen tullivalvonnan ohella myös tulli-
17896:                                                          1991            muutos     ja valmisteverotuksesta. Tullin budjetti perus-
17897:                                                                          1991/90    tui tulosohjaukseen. Heikon talouskehityksen
17898:                                                                            %
17899:                                                                                     vuoksi ulkomaankauppa ja -liikenne supistuivat
17900:                                                                                     selvästi, mm. tuontitullaukset vähenivät 12% ja
17901: Ylin päätöksenteko .....................                    360              10     vientitullaukset 4 %. Vaikka henkilötyöpanos
17902: Valtiovarsinhallinto ....................                 3 564              49
17903: Ulkoasiainhoito ...........................               1 459               6     supistui, työn tuottavuus aleni 5,8 %.
17904: Kansainvälinen kehitysyhteistyö                           3628               12         Ulkoasiainhoidon menot kasvoivat reaalisesti
17905: Muu yleinen hallinto ..................                   2 423                4    6 %. Varsinaiset ulkoasiainhallinnon menot kas-
17906: Yhteensä .................................... .         11 433               18
17907:                                                                                     voivat nimellisesti 12 prosenttia 1 307 milj.
17908:                                                                                     markkaan. Kertomusvuonna mm. lakkautettiin
17909:                                                                                     Liman suurlähetystö ja muutettiin Tallinnan
17910:                                                                                     konsulinvirasto ja Pretorian lähetystö suurlähe-
17911:    Yleisen hallinnon laajimpia tehtäviä menoilla                                    tystöiksi sekä perustettiin Viinaan ja Riikaan
17912: mitattuna ovat valtiovarainhallinto, kansainväli-                                   suurlähetystöt
17913: nen kehitysyhteistyö sekä "muu yleinen hal-                                             Kansainvliliseen kehitysyhteistyöhön osoitet-
17914: linto".                                                                             tiin budjettivaroja yhteensä 3 103 milj. markkaa
17915:    Valtiovarainhallinnon menot kasvoivat reaali-                                    eli 15% vähemmän kuin v. 1990. Kehitysavun
17916: sesti lähes puolella. Niitä kasvattivat palaute-                                    maksatukset olivat kuitenkin 3 752 milj. mark-
17917: 1
17918:                                                                                     kaa, sillä edellisiltä vuosilta siirtyneet määrära-
17919:  > Määrän muutoksia laskettaessa on käytetty tässä ja
17920:      jäljempänä esitetyissä vastaavissa asetelmissa ao. teh-                        hat käytettiin suurimmaksi osaksi vuonna 1991.
17921:      täväalueen keskimääräistä hintojen muutosta, sillä                             Maksatusten reaalinen lisäys oli lähes 12 %.
17922:      hintaindeksit tuotetaan menolajien lisäksi vain tehtä-                         Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen kehitys-
17923:      väaluetasolla.                                                                 apu nousi 0, 76 prosenttiin. Kahdenvälisen kehi-
17924: 
17925: 
17926: 
17927: 
17928: 17. Yleisten tehtävien kassamenot
17929: 
17930:                                                                                      1989           1990       1991   Muutos 1991/90, %
17931: Tehtäväalue                                                                                  miljoonaa markkaa        Arvo        Määrä
17932: 
17933: Yleinen hallinto ............................................................       8714          9317       11 433   23          18
17934: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................                4325          4 772       5030     5           1
17935: Maanpuolustus ............................................................          6620          7 492       7 818    4           1
17936: 
17937: Yhteensä .................................................................,.... .   19 659       21581       24281    13           8
17938:                                                                                                                      27
17939: 
17940: tysavun osuus oli 63 %. Hallitus antaa kehitys-        kökustannukset (kustannukset/ratkaistu asia)
17941: yhteistyöstä erillisen kertomuksen.                    ovat nousseet erittäin voimakkaasti vuodesta
17942:    Muun yleisen hallinnon laajin tehtävä on            1988, esim. hovioikeuksissa 16% vuodessa ja
17943: rakennushallinto. Rakennushallinnon koko-              alioikeuksissa 12 % vuodessa. Taloudellisen ti-
17944: naismenot olivat 2 950 milj. markkaa. Raken-           lanteen heikkeneminen ja yleinen velkaantumi-
17945: nushallinnon henkilöstötyövuodet olivat 3 940,         nen lisäsivät edelleen voimakkaasti pakkope-
17946: henkilöstö supistui hieman. Vuonna 1991 aloi-          rintään saapuneita asioita ja markkamääriä.
17947: tettiin 35 uudis- ja lisärakennusta yhteis-            Ulosottosaatavista, joita oli yhteensä 17,6 mrd
17948: tilavuudeltaan 341 600 m 3, aloitettujen määrä         markkaa oli veroja 6,6 mrd markkaa.
17949: supistui 40%. Valmistuneita rakennuskohteita               Rajavartiolaitos otti hoidettavakseen passin-
17950: oli yhteensä 383 000 m 3• Rakennushallinnon yl-        tarkastustehtävät maarajoilla vuoden 1991 alus-
17951: läpitämä rakennuskanta kasvoi lähes 3% yli 16          sa ja huviveneiden maahantulon ja maastaläh-
17952: miljoonaan kuutiometriin.                              dön valvonnan merialueilla 15.6.1991. Itärajan
17953:                                                        ylikulkuliikenne vilkastui 30 % noin 1,3 milj.
17954:                                                        henkilöön. Passintarkastustehtävän vastaanot-
17955:                                                        taminen merkitsi rajavartiolaitoksen valvoman
17956: Yleinen järjestys ja turvallisuus                      liikenteen kymmenkertaistumista itärajalla. Li-
17957:                                                        sääntynyt henkilökunnan tarve pystyttiin hoita-
17958:    Tehtäväalueen menot yhteensä kasvoivat              maan sisäisin järjestelyin. Rajavartiolaitoksen
17959: reaalisesti runsaan prosentin. Palo- ja pelastus-      menot supistuvat reaalisesti 7 prosenttia; supis-
17960: toimen käyttökustannusten valtionosuus on si-          tuminen aiheutui kalustohankintamenojen vähe-
17961: sältynyt vuoden 1989 alusta lukien kuntien ylei-       nemisestä.
17962: seen asukaskohtaiseen valtionosuuteen (tehtävä-           Tehtäväalueen menojen reaalinen kehitys oli
17963: ryhmä "yleisavustukset kunnille"). Jäljempänä          seuraava:
17964: olevassa asetelmassa sekä liitetauluissa on siten
17965: vain osa palo- ja pelastustoimen tehtäväryh-
17966: mään kuuluvista valtion menoista.                                                                      Milj.mk   Määrän
17967:                                                                                                         1991     muutos
17968:    Poliisitoimen menot kasvoivat reaalisesti noin                                                                1991/90
17969: 4 %. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila                                                                    o/o
17970: säilyi verrattain hyvänä. Poliisin toimintavalmi-      Hallinto ....................................     165       13
17971: us pystyttiin säilyttämään ennallaan. Poliisin         Poliisitoimi .............................. .   2 316        4
17972: ennalta estävään, näkyvään partiointiin ja val-        Oikeudenkäyttö ........•..............            929        4
17973: vontaan yleisillä paikoilla käyttämä työaika ly-       Vankainhoito ...................•.......          803        4
17974: heni entisestään, vuoteen 1987 verrattuna yh-          Palo- ja pelastustoimi •............              130     -24
17975: teensä 13 %. Rikoslakia vastaan tehtyjen ilmitul-      Rajojen vartiointi .................... .         687     -7
17976: leiden rikosten määrä nousi 4 %. Erityisen sel-        Yhteensä ................................. .    5030          1
17977: västi lisääntyivät etupäässä rahalaitoksiin koh-
17978: distuneet aseelliset ryöstöt, moottoriajoneuvojen
17979: luvattomat käyttöönotot sekä kavallusrikokset
17980: Tehokkuutta pyrittiin lisäämään mm. poliisin           Maanpuolustus
17981: lupajärjestelmää uudistamalla sekä kehittämällä
17982: voimakkaasti tietojärjestelmiä.                           Maanpuolustusmenot lisääntyivät kiintein
17983:     Oikeudenktiytön menojen reaalinen lisäys oli       hinnoin prosentin. Kasvua hidasti jossain mää-
17984: vajaa 4 %. Ylimpiin tuomioistuimiin saapui uu-         rin perushankintamenojen maksatusten siirtymi-
17985: sia asioita suunnilleen yhtä paljon kuin niitä         nen vuoteen 1992. Valtaosa menoista aiheutuu
17986: ratkaistiin. Hovioikeuksien jutturuuhka pysyi          sotilaallisesta maanpuolustuksesta.
17987: suurena, vuoteen 1992 siirtyi noin 14 000 asiaa,          Taloudellinen maanpuolustus käsittää var-
17988: mikä vastaa noin 9 kuukauden keskimääräistä            muusvarastoinnin. Varmuusvarastoinnin menot
17989: käsittelyaikaa. Erityistuomioistuimissa juttu-         rahoitetaan pääasiassa varmuusvarastointimak-
17990: ruuhkia saatiin jonkin verran puretuksi. Ali-          suin, joita kertyi 248 milj markkaa. Varmuus-
17991: oikeuksissa erityisesti konkurssiasiat ja riita-asi-   varastoinoin menot olivat 458 milj. markkaa,
17992: at (lähinnä velkomuskanteet) sekä maksamis-            josta pääosa käytettiin materiaalihankintoihin.
17993: määräysasiat ovat lyhyessä ajassa kaksinkertais-          Sotilaallisen maanpuolustuksen menot olivat
17994: tuneet. Lähes kaikissa tuomioistuimissa yksik-         7 137 milj. markkaa, mikä oli 1,4% bruttokan-
17995: 28
17996: 
17997: santuotteesta. Suhdeluku nousi hieman kansan-                                       5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät
17998: tuotteen arvon pienenemisen vuoksi. Menot li-
17999: sääntyivät käyvin hinnoin 41h %. Palvelukseen                                          Valtion ns. hyvinvointitehtävien menot kas-
18000: astui noin 24 800 varusmiestä. Lukumäärän                                           voivat nimellisesti yli neljänneksen ja reaalisesti
18001: pieneneminen aiheutui siirtymisestä uuteen                                          20 %; kasvunopeus oli moninkertainen edellis-
18002: palvelukseenastumisrytmiin v. 1990. Vuonna                                          vuosiin verrattuna. Suureen kasvuun oli useita
18003: 1991 palvelukseen astui 2 saapumiserää. Reservi-                                    syitä: lamasta aiheutunut työttömyyteen liitty-
18004: läisiä koulutettiin kertausharjoituksissa 45 900,                                   neiden menojen raju kasvu, yritystoiminnan
18005: kertausharjoitusten määrää supistettiin edellises-                                  elvytystoimet, eräiden kotitalouksille makset-
18006: tä vuodesta. Asevelvollisten ns. perusyllä-                                         tavien etuuksien korotukset sekä aravalainoituk-
18007: pitomenot yhteensä olivat 633 milj. markkaa eli                                     sen kasvu. Tehtäväkokonaisuus kattoi 54 %kai-
18008: 70,94 markkaa miestä kohti vuorokaudessa.                                           kista valtion menoista.
18009: Kiinteistö- ja koulutusmenot mukaan luettuina
18010: kokonaiskustannukset varusmiestä kohti vuoro-
18011: kaudessa olivat 149,30 markkaa; nousu oli 3%.                                       Kuvio 9. Kotitalouksia palvelevien tehtävien menot,
18012: Vastaavat reserviläiskustannukset olivat nelin-                                              prosentteina bruttokansantuotteesta
18013: kertaiset johtuen tuntuvasti korkeammasta                                            %
18014: reserviläispalkasta varusmiespäivärahaan ver-                                       11 ~------------------------------~
18015: rattuna. Puolustusmateriaalihankintoihin käy-                                       10
18016: tettiin kaikkiaan 2 227 milj. markkaa. Hankinta-
18017:                                                                                      9
18018: menot supistuivat reaalisesti muutaman prosen-
18019: tin; myönnettyjen määrärahojen maksatuksia                                           8
18020: siirtyi huomattavasti vuoteen 1992.                                                  7
18021:    Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat yh-
18022:                                                                                      6
18023: teensä 710 milj. markkaa. Reaalisesti ne kas-
18024: voivat selvästi yli kymmeneksen. Maanpuolus-                                         5
18025: tusmenojen kehitys tehtäväryhmittäin oli seu-                                        4
18026: raava:
18027:                                                                                      3
18028: 
18029:                                                        Milj.mk            Määrän     2
18030:                                                         1991              muutos
18031:                                                                           1991/90
18032:                                                                              %
18033:                                                                                                    1986               1990
18034: Hallinto .....................................           211                  20
18035: Sotilaallinen maanpuolustus ..                          7137                 -2     A = opetus, tiede ja kulttuuri
18036: Taloudellinen maanpuolustus                              471                  76    B = sosiaaliturva
18037:                                                                                     C = terveydenhuolto
18038: Yhteensä ................................. .            7 818                   1   D = asuminen ja ympäristö
18039: 
18040: 
18041: 
18042: 
18043: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot
18044: 
18045:                                                                                      1989           1990       1991          Muutos 1991/90, %
18046: Tehtäväalue                                                                                  miljoonaa markkaa               Arvo      Määrä
18047: 
18048: Opetus, tiede ja kulttuuri .............................................            22 549       25726       28033             9         5
18049: Terveydenhuolto ....................................................•.....          11 472       13 089         714
18050: Sosiaaliturva .......................................•........................      23 078       25946       51 129           97        86
18051: Asuminen ja ympäristö ...............................................                6351         7933       11872            50        45
18052: Yhteensä ...................................................................... .   63450        72694       91748            26        20
18053:                                                                                                                                         29
18054: 
18055: Opetus, tiede ja kulttuuri                                                                   Yleissivisttivän opetuksen menojen reaalikasvu
18056:                                                                                          oli noin 3 %. Peruskoulussa oli kertomusvuoden
18057:    Merkittävä organisaatiouudistus opetuksen                                             syyslukukaudella noin 593 000 oppilasta esi-
18058: alueella oli 1.4.1991 toimintansa aloittaneen                                            opetus ja lisäluokat mukaanluettuina. Oppilas-
18059: opetushallituksen perustaminen yhdistämällä                                              määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Pe-
18060: kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus. Koko                                           ruskouluja oli 4 843. Peruskoulujen käyttökus-
18061: tehtäväalueen menojen reaalikasvu oli lähes                                              tannuksiin maksettiin valtionosuuksia 8 483
18062: 5 %. Tehtäväryhmittäinen kehitys oli seu-                                                milj. markkaa eli nimellisesti 7 % edellisvuotisia
18063: raava:                                                                                   enemmän, reaalikasvu oli noin 3 %. Lukioiden
18064:                                                                                          oppilasmäärä oli päivälukiossa 91 900 eli 5 %
18065:                                                                                          suurempi kuin vuotta aiemmin. Iltaopiskelijoita
18066:                                                         Milj.mk            Määrän        oli lukioasteella noin 17 000, myös iltaopiskeli-
18067:                                                           1991             muutos        joiden määrä kasvoi tuntuvasti. Valtionosuus
18068:                                                                            1991/90       lukioiden käyttökustannuksiin oli 1 389 milj.
18069:                                                                                 %
18070:                                                                                          markkaa, nimelliskasvu oli 7 %. Valtionosuu-
18071:                                                                                          teen oikeuttavat käyttökustannukset olivat lu-
18072: Hallinto .................................. ..            352                  4         kioissa oppilasta kohti noin 19 000 markkaa ja
18073: Yleissivistävä opetus ............ ..                  10 578                  3
18074: Ammattiopetus ...................... .                  6060                  10         peruskouluissa 19 300 markkaa.
18075: Korkeakouluopetus ................ .                    4387                   2            Ammattiopetukseen käytetyt valtion varat
18076: Aikuiskoulutus ........................ .               1 442               -22          kasvoivat reaalisesti 10 %. Ammatillisissa oppi-
18077: Opintotuki ............................... .            2164                  28         laitoksissa oli syksyllä 1991 noin 149 000 oppi-
18078: Yleinen tutkimus .................... .                   499                 16         lasta vakinaisessa koulutuksessa. Oppilasmäärä
18079: Muut ....................................... ..         2 551                  7         lisääntyi mm. ammattioppilaitoksissa ja sosiaali-
18080: Yhteensä ................................. .           28033                     5       alan oppilaitoksissa, mutta väheni selvimmin
18081:                                                                                          kauppaoppilaitoksissa.
18082: 
18083: 19. Ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärä v. 1991 (vakinainen koulutus)
18084: 
18085:                                                                                           Oppilaitoksia         Oppilaita
18086: 
18087: 
18088: Ammattioppilaitokset ......................................................                     96               46 420
18089: Maatalousalan oppilaitokset ...........................................                         58                5100
18090: Teknilliset oppilaitokset ..................................................                    31               19 300
18091: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ............................ ..                           45                5380
18092: Kauppaoppilaitokset ........................................................                    68               26 670
18093: Terveydenhuolto-oppilaitokset ......................................                            48               22 410
18094: Sosiaalialan oppilaitokset ...............................................                      28                8180
18095: Koti- ja laitostalousoppilaitokset .................................. ..                        49                5600
18096: Muut oppilaitokset ...........................................................                  66                9960
18097: Yhteensä ..........................................................................            489             149 020
18098: 
18099: 
18100:    Korkeakouluopetuksen menot kasvoivat kerto-                                           opiskelijoiden määrä syksyllä 1991 oli 115 600
18101: musvuonna reaalisesti noin 2 %. Menot yhteensä                                           (taulukko 20). Korkeakoulujen talonraken-
18102: olivat 4 387 milj. markkaa, josta lähes kolme                                            nusinvestoinnit ja kiinteistöjen hankintamenot
18103: viidesosaa on palkkausmenoja. Korkeakoulu-                                               yhteensä kasvoivat kiintein hinnoin lähes 50 %.
18104: 
18105: 20. Korkeakoululaitoksen opiskelijat, opettajat ja tutkinnot
18106: 
18107:                                                                                             1989                  1990                1991
18108: 
18109: Uu~ia opi~kelijoita ... :: ......................................................           15 571              15 701              17150
18110: Opls~eiiJOI.ta yht~en~a .....................................................              109 061             113 601             115 573
18111: Suontettuja tutkintoJa .....................................................                10 316              10 329              11 437
18112: Opettajia ............................................................................       7 744               7 791               7 802
18113: 30
18114: 
18115:     Aikuiskoulutuksen menot vähenivät näennäi-                                                         Milj.mk   Määrän
18116: sesti, mikä aiheutui työllisyyspoliittisen aikuis-                                                      1991     muutos
18117: koulutuksen uudelleenjärjestelyistä. Suuri osa                                                                   1991/90
18118:                                                                                                                     %
18119: työllisyyskoulutuksen rahoituksesta siirtyi työ-
18120: voimahallinnon alueelle. Ammatilliset kurssikes-
18121: kukset muuttuivat kertomusvuoden alussa              Hallinto .................................... .      387        2
18122:                                                      Toimeentuloturva ................... .            26 052      53
18123: ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. Työ-       Sosiaali- ja terveyspalvelukset                   24690
18124: voimahallinto ostaa näiltä keskuksilta työvoi-
18125: mapolitiikan hoitamiseksi tarpeellista aikuis-       Yhteensä •......................•.•.•..•...       51129
18126: koulutusta. Koulutus lisääntyi tuntuvasti, kou-
18127: lutuksen sai kertomusvuonna noin 41 700 hen-            Suuri osa valtion sosiaaliturvamenoista on
18128: keä kun vastaava luku edellisenä vuonna oli          toimeentuloturvaa, mikä puolestaan on pääasias-
18129: 28 200. Opintososiaalisia etuuksia maksettiin        sa tulonsiirtoja kotitalouksille.Nopeasti heiken-
18130: noin 200 markkaa oppilaspäivää kohti, yhteensä       tyneen talouskehityksen vuoksi valtion toimeen-
18131: niitä maksettiin 785 milj. markkaa. Yleissi-         tuloturvamenot kasvoivat erittäin voimakkaasti.
18132: vistävää aikuiskoulutusta antavien kansalais- ja     Lapsilisiä korotettiin vuoden 1991 lokakuun
18133: työväenopistojen sekä kansanopistojen valtion-       alusta lukien 22 %. Korotuksen jälkeen lapsilisä
18134: avut olivat yhteensä 856 milj. markkaa.              vaihteli 4 392 markasta 10 104 markkaan vuosi-
18135:     Valtion opintotukimenot olivat kaikkiaan         tasolla lapsen järjestysluvusta riippuen. Alle 3-
18136: 2 165 milj. markkaa. Nimellinen lisäys oli kol-      vuotiaille maksettiin lisäksi 1 284 markan vuo-
18137: mannes, reaalinen lähes 30 %. Opintorahaa            tuinen korotus. Lapsilisää saavien lasten luku-
18138: maksettiin kaikkiaan 1 312 milj. markkaa ja          määrä kasvoi 2 OOO:lla. Lapsilisämenot olivat
18139: opintolainojen korkotukea ja takausvastuita          kaikkiaan 4 791 milj. markkaa. Vuonna 1991
18140: 560 milj. markkaa. Opintorahaa sai 237 000 ja        maksettiin perhe-eläkkeitä 253 milj. markkaa eli
18141: opintolainaa 158 000 opiskelijaa, lukumäärät         10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Meno-
18142: kasvoivat 3-5 %. Opintorahan perusasaa ko-           jen kasvu aiheutui 1.7.1990 voimaan tulleesta
18143: rotettiin 1.7.1991 lukien selvästi yli kustannus-    perhe-eläkeuudistuksesta.
18144: tason nousun, 13-14%. Esimerkiksi amma-                 Lasten kotihoidon tuen voimakas kasvu jat-
18145: tillisissa oppilaitoksissa opintorahan perusosa      kui. Kunnille maksettiin valtionosuuksia yhteen-
18146: nousi 490 markkaan kuukaudessa ja kor-               sä 1 057 milj. markkaa eli 23 % enemmän kuin
18147: keakouluissa opiskelevien 640 markkaan kuu-          vuonna 1990; reaalikasvu oli lähes viidennes.
18148: kaudessa. Aikuisopintoraha vakinaistui vuoden        Keskimääräinen valtionosuus oli 50% kustan-
18149: 1991 alusta lukien. Aikuisopintorahamenot            nuksista. Kotihoidon tuen perusosa oli 1.10.1991
18150: kaksi ja puolikertaistuivat 250 milj. mark-          lukien 1 850 mk, sisarkorotus alle 3-vuotiaasta
18151: kaan saajien lukumäärän ja tasokorotuksen            sisaruksesta 370 mk ja tulosidonnainen lisäosa
18152: vuoksi.                                              täysimääräisenä 1 480 mk kuukaudessa.
18153:                                                         Valtion työttömyysturvamenot olivat 5 177
18154:                                                      milj. markkaa eli kaksi ja puolikertaiset edel-
18155:                                                      lisvuotisiin verrattuna. Työttömyysaste kohosi
18156: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto                     3,4 prosentista 7,6 prosenttiin. Työttömyystur-
18157:                                                      van täyttä peruspäivärahaa korotettiin 1. 7.1991
18158:    Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteis-       lukien 10 % 116 markkaan. Valtion rahoittaman
18159: toiminnan parantamiseksi keskushallinnossa so-       perusturvan kokonaismenot olivat 2 345 milj.
18160: siaalihallitus ja lääkintöhallitus yhdistettiin      markkaa, kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin
18161: 1.3.1991 sosiaali- ja terveyshallitukseksi. Kerto-   v. 1990. Ansioon suhteutetun työttömyysturvan
18162: musvuoden budjetissa yhdistettiin sosiaalipalve-     valtionosuus kasvoi nimellisesti lähes 140%
18163: luiden ja terveyspalveluiden valtion rahoitus sa-    2 832 milj. markkaan. Ansioturvan mukainen
18164: maan lukuun ja samalla samaan tehtäväryh-            keskimääräinen etuus oli 217 mk päivässä eli
18165: mään. Tämän vuoksi sosiaaliturvan ja tervey-         17 % suurempi kuin v. 1990.
18166: denhuollon menot eivät ole vertailukelpoisia            Valtionosuus sairausvakuutuksen kustannuk-
18167: edelliseen vuoteen ohessa esitetyssä ja muissa       sista vuonna 1991 oli 3 107 milj. markkaa eli
18168: tämän kertomuksen taulukoissa. Terveyden-            hieman yli kolminkertainen vuoteen 1990 verrat-
18169: huollon toiminnallista kehitystä on selostettu       tuna. Valtionosuuden suuri kasvu aiheutui lähin-
18170: erikseen jäljempänä.                                 nä vakuutusmaksukertymän vähenemisestä, mi-
18171:                                                                                                      31
18172: 
18173: hin vaikuttivat yksityisen sektorin työnantajan       den 1989 alusta lukien. Kuntien tulee siirtyä
18174: vakuutusmaksun alentaminen 1.7.1991 lukien 1          noudattamaan uudistettua tuen perusosaa vuo-
18175: prosenttiyksiköllä, palkkasumman lasku sekä           den 1993 loppuun mennessä; kertomusvuoden
18176: verotuksen viivästyminen. Sairausvakuutuskor-         lopussa yli puolet kunnista oli uuden järjes-
18177: vauksia maksettiin runsas 11 mrd markkaa, ja ne       telmän piirissä. Toimeentulotukea myönnettiin
18178: kasvoivat 11 %.                             ·         kertomusvuonna 330 000 henkilölle.
18179:      Valtion maksama osuus kansaneläkelaista             Muita toimeentuloturvan menoja ovat asevel-
18180: johtuvista kustannuksista kasvoi 140% ja oli          vollisten kotiuttamisraha ja pakolaisten vastaan-
18181: 5 054 milj. markkaa. Yksityisen työnantajan           otto. Pakolaisten vastaanoton menot olivat yh-
18182: vakuutusmaksua alennettiin 1,0 prosenttiyksi-         teensä 294 milj. markkaa, eli lähes kaksinkertai-
18183: köllä vuoden alusta lukien ja edelleen 2,40           set vuoteen 1990 verrattuna. Uusia pakolaisia
18184: prosenttiyksikköön 1. 7. alkaen poistamalla           saapui Suomeen vuonna 1991 yhteensä noin 590,
18185: maksun porrastus. Muita valtionosuutta lisän-         ja vuoden 1991 lopussa välittömän pakolais-
18186: neitä tekijöitä olivat vakuutusmaksutulon pie-        huollon piirissä oli noin 5 720 pakolaista ja
18187:  nentyminen palkkasumman supistumisen vuoksi          heidän omaistaan. Turvapaikan hakijoita saapui
18188: ja verotuksen viivästyminen kuten sairausva-          2 134, ja heitä varten oli käytössä 20 vastaanot-
18189:  kuutuksessakin. Kansaneläkemenot olivat yh-          tokeskusta tai -asemaa.
18190:  teensä 16,5 mrd markkaa, ja niiden kasvu 5,8 %.         Valtion menot sosiaalipalvelujen rahoittami-
18191:  Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi 1 %:lla, ja         seen kasvoivat edelleen tuntuvasti. Valtaosa
18192:  kansaneläkkeen saajia oli vuoden päättyessä yli      menoista on valtionosuuksia kuntien järjestä-
18193:  miljoona. Keskimääräinen kansaneläke nousi           miin sosiaalipalveluihin. Toimintojen kehittämi-
18194:  6,5%.                                                sen painopisteet, lasten päivähoito, kotipalvelu,
18195:      Valtionosuus maatalousyrittäjäeläkkeisiin v.     sosiaalityö ja asumispalvelut olivat ennallaan.
18196:  1991 oli 1 752 milj. markkaa ja merimieseläk-        Vuosia 1991-1995 koskevassa valtakunnallises-
18197:  keisiin 108 milj. markkaa, ja niiden kasvut vas-     sa suunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 2 897
18198:  taavasti 4% ja 11 %. Valtionosuutta yrittäjä-        uutta virkaa. Vuoden 1991 lopussa kunnissa ja
18199:  eläkkeisiin maksettiin 78 milj. markkaa, kun sitä    kuntainliitoissa toimi sosiaalihuollon tehtävissä
18200:  ei v. 1990 ollut tarvetta maksaa lainkaan. Kussa-    yhteensä noin 106 000 henkeä. Henkilöstö li-
18201:  kin näistä eläkejärjestelmistä eläkkeiden luku-      sääntyi 2 900 hengellä edellisestä vuodesta. Val-
18202:  määrä kasvoi 1-6 prosenttia.                         tionosuudet käyttökustannusten ennakoihin ja
18203:      Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 1991 rinta-      loppueriin olivat yhteensä 8 669 milj. markkaa,
18204:  masotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asumistuki-       ja niiden niroelliskasvu 15 %.
18205:  neen 1 086 milj. markkaa eli 23% enemmän                Lomatoiminnan avustuksiin käytettiin 1470
18206:  kuin v.1990. Ylimääräisen rintamalisän korotta-      milj. markkaa ilman raha-automaattivaroja;
18207:  minen 22 1/2 prosentilla lisäsi valtion menoja;      niroelliskasvu oli 26 %. Valtion kustannukset
18208:  niitä vähensi kaikkien po. etuuksien saajien vä-     maatalousyrittäjien lomatoiminnan kustannuk-
18209:  heneminen. Etuudet maksetaan kokonaan val-           siin olivat yhteensä 1 435 milj. markkaa eli
18210:  tion varoista. Valtio rahoittaa myös rintama-        neljänneksen suuremmat kuin v. 1990. Pienyrit-
18211:  veteraanien varhaiseläkkeet. Varhaiseläkemenot       täjien vuosilomajärjestelmän kustannukset oli-
18212:  hoitokuluineen pienenivät alle puoleen eläkkeen-     vat 35 milj. markkaa. Raha-automaattiyhdistyk-
18213:   saajien nopean vähentymisen vuoksi.                 sen tuotolla rahoitettiin useiden eri yksityisten
18214:      Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään        yhteisöjen järjestämiä sosiaalipalveluja (ml. ter-
18215:  joutuneille erilaisia korvauksia yhteensä 2 256      veyspalvelut ja lomatoiminta) yhteensä 919 milj.
18216:   milj. markkaa. Niroelliskasvu oli 13%. Pääosin      markalla; avustukset lisääntyivät reaalisesti noin
18217:   TEL-indeksiin sidotut korvaukset nousivat 4 %.      kymmeneksen.
18218:   Kuntoutus- ja laitoshuoltokustannukset sekä
18219:   sairaanhoitokustannukset nousivat edelleen no-
18220:   peasti, 20 ja 50 %.
18221:      Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat         Terveydenhuolto
18222:   toimeentulotuki, elatustuki ja sotilasavustukset.
18223:   Valtionosuuden ennakkojaja loppueriä makset-            Terveydenhuollon toiminnan tavoitteet ja
18224:   tiin yhteensä 821 milj. markkaa, 30 %enemmän        voimavarojen lisäykset vahvistettiin terveyden-
18225:   kuin v. 1990. Valtioneuvoston päätös toimeen-       huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuo-
18226:   tulotuen yleisistä perusteista tuli voiniaan vuo-   sille 1991-1995. Valtion terveydenhuollon teh-
18227: 32
18228: 
18229: tävänimikkeen alle jäivät em. budjettiuudistuk-                                          tehtäviin sekä sotilasvammalaissa tarkoitettujen
18230: sen jälkeen oheisissa taulukoissa ja liitteissä lä-                                      palvelujen tuottamiseksi.
18231: hinnä terveydenhuollon tutkimuslaitokset,                                                   Kansanterveystyön         käyttökustannuksiin
18232: raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö ter-                                            maksetut valtionosuuden ennakot ja loppuerät
18233: veydenhuollon edistämiseen sekä valtion mieli-                                           olivat yhteensä 5 591 milj. markkaa. Lisäys oli
18234: sairaalat.                                                                               nimellisesti 11 %. Valtionosuuksia investointei-
18235:                                                                                          hin maksettiin 106 mi1j. markkaa. Raha-auto-
18236:                                                         Milj.mk            Määrän        maattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin avus-
18237:                                                          1991              muutos        tuksia yksityisten yhteisöjenjärjestämiin kansan-
18238:                                                                            1991/90       terveyspalveluihin 173 milj. markkaa.
18239:                                                                                 %
18240:                                                                                             Erikoissairaanhoidon toimintojen kehittämi-
18241: Tutkimuslaitokset....................                       377
18242:                                                                                          sen peruslinjat ja painoalueet pysyivät myös
18243: Kansanterveystyö ...................                        194                          ennallaan. Erikoissairaanhoidosta vastaavan
18244: Erikoissairaanhoito .................                       143                          sairaalaverkoston rakennustyöt olivat lähinnä
18245:                                                                                          peruskorjauksia ja laajennustöitä. Uusina
18246: Yhteensä..................................                  714
18247:                                                                                          hankkeina aloitettiin Kymenlaakson keskus-
18248:                                                                                          sairaalan laajennus ja peruskorjaus sekä
18249:                                                                                          Peijaksen sairaalan II-vaiheen rakentaminen.
18250:    Kansanterveystyötä toteutettiin voimassa ol-                                          Kertomusvuonna hyväksyttiin valtionosuuteen
18251: leen valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti.                                           oikeuttaviksi yhteensä 640 uuden henkilön
18252: Suunnitelman tavoitteet ja painopistealueet py-                                          palkkauksesta aiheutuvat kustannukset. Eri-
18253: syivät ennallaan. Terveyskeskusten sairaaloissa                                          koissairaanhoidon sairaansijojen määrä oli en-
18254: oli sairaansijoja vuoden lopussa noin 25 350. Yli                                        nakkotietojen mukaan 31 400, hoitopäivien
18255: 65-vuotiaiden hoitoon käytettiin noin 90 % hoi-                                          määrä 8,8 miljoonaa ja keskimääräinen hoito-
18256: topäivistä. Lääkärin vastaanotolla oli yhteensä                                          jakso 11 päivää. Erikoissairaanhoidon käyttö-
18257: noin 9,2 miljoonaa käyntiä, terveydenhuolto-                                             kustannusten valtionosuudet kasvoivat 16 pro-
18258: käyntejä oli 7,0 miljoonaa ja hammashuolto-                                              senttia 7 124 milj. markkaan. Investointiavus-
18259: käyntejä 5, 7 miljoonaa. Terveyskeskuksiin pe-                                           tuksia maksettiin 127 milj. markkaa.
18260: rustettiin suunnitelmien mukaisesti 868 uutta                                               Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden hen-
18261: virkaa. Lisäksi perustettiin virkoja työterveys-                                         kilöstön kehitys on esitetty taulukossa 21.
18262: 
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 21. Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden henkilökunta
18267: 
18268:                                                                                             Terveyskeskukset            Erikoissairaalat
18269:                                                                                            1990            1991       1990               1991
18270: 
18271: Lääkärit .............................................................................    3 780          3 834         4 647            4 732
18272: Hammaslääkärit ...............................................................            2 218          2 269
18273: Hoitohenkilökunta ja muu henkilökunta ...................... ..                          47 054         48383        52 920            53 225
18274: Yhteensä ..........................................................................      53052          54486        57 567            57 957
18275:                                                                                                                                      33
18276: 
18277: Asuminen ja ympäristö                                                                 päristönsuojeluyhteistyöhön liittyvien selvitys-
18278:                                                                                       ten ja investointihankkeiden rahoituksen tuke-
18279:   Tehtäväalueen menojen suureen kasvuun vai-                                          minen. Suomalaisia ympäristönsuojeluinvestoin-
18280: kutti erityisesti valtion asuntolainojen lisäänty-                                    teja lähinnä Virossa ja Pietarin alueella avus-
18281: minen. Tehtäväryhmittäinen kehitys on esitetty                                        tettiin 28 milj. markalla.
18282: seuraavassa asetelmassa:                                                                 Asumisen edistämisen suurimmat menoerät
18283:                                                                                       ovat asuntolainat ja asumistuki. Lainat myön-
18284:                                                       Milj.mk           Määrän        nettiin vuoden 1990 alussa perustetusta valtion
18285:                                                          1991           muutos        tulo- ja menoarvion ulkopuolisesta asunto-olo-
18286:                                                                          1991/90      jen kehittämisrahastosta. Rahastoon kertyi
18287:                                                                              %
18288:                                                                                       asuntolainojen korkoina ja lyhennyksinä 2 553
18289:                                                            82                  7
18290:                                                                                       milj. markkaa, siirtona valtion budjetista 2 740
18291: Hallinto .......................................
18292: Ympäristön- ja luonnonsuojelu                             351                63       milj. markkaa, minkä lisäksi rahasto otti pitkä-
18293: Alueiden käytön suunnittelu ja                                                        aikaista lainaa 2 973 milj. markkaa ja lyhyt-
18294:   rakentamisen valvonta ......... .                      51                90         aikaista lainaa 340 milj. markkaa. Asunto- ja
18295: Asumisen edistäminen ............ .                  10 409                51         perusparannuslainoja myönnettiin 7 966 milj.
18296: Maanmittaus .................•............              446               -2          markkaa eli 47% enemmän kuin v. 1990. Suuri
18297: Vesitalous .................................. .         532                    5      kasvu aiheutui sekä tuotantomäärien noususta
18298: Yhteensä .....................••.............        11872                   45       että enimmäislainamäärän nostamisesta v. 1990
18299:                                                                                       uudistuksen yhteydessä. Kertomusvuoden ja
18300:                                                                                       aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuksilla
18301:    Ympäristön- ja luonnonsuojeluun (ilman hallin-                                     aloitettiin 22 560 asunnon rakentaminen sekä
18302: toa) käytetyt valtion varat kasvoivat tuntuvasti.                                     6 820 asunnon perusparannus. Uudisrakennus-
18303: Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittiin maita                                          ten määrä kasvoi 10 %. Kertomusvuonna mak-
18304: 8 200 hehtaaria, ja budjetissa varattu 120 milj.                                      settiin asunto-, perusparannus- ja hankintalaino-
18305: markan määräraha käytettiin kokonaan. Kerto-                                          ja 8 137 milj. markkaa. Maksatusten kehitys on
18306: musvuonna aloitettiin Suomen lähialueiden ym-                                         esitetty taulukossa 22.
18307: 
18308: 
18309: 22. Asuntolainojen maksatus
18310: 
18311:                                                                                          1989         1990          1991         Muutos
18312:                                                                                                                                  1991/90
18313:                                                                                                 miljoonaa markkaa                   %
18314: 
18315: Asunto-osakelainat ..........................................................            473            461           863          87
18316: Vuokra- ja opiskelija-asuntolainat ................................ ..                 2 265          3 335         5 509          65
18317: Omakotitalolainat ............................................................           419           471            819          74
18318: Asumisoikeusasunnot .....................................................                                             213
18319: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat 11 ••••••••••••••••••••••••                         473            479           592          24
18320: Hankintalainat ..................................................................                        10           141
18321: Yhteensä ..................................•.......................................    3 630          4 756         8137           71
18322: 
18323: 11 Sisältää lämmityslaitoslainat
18324: 
18325: 
18326: 
18327: 
18328:    Oman asunnon hankinnan korkotukijärjestel-                                         yhteensä 1 280 milj. markkaa, 34% enemmän
18329: mässä maksettiin korkotukea rahalaitosten                                             kuin v. 1990. Tuensaajien lukumäärä kasvoi
18330: myöntämille asuntosäästäjien vastaantulolai-                                          36 OOO:lla ruokakunnalla. Tästä 14 000 aiheutui
18331: noille 554 milj. markkaa. Korkotuki lisääntyi                                         1.7.1991 toteutetusta uudistuksesta, jolla mm.
18332: lähes viidenneksen. Korkotuen piirissä oli vuo-                                       eräät opiskelijaryhmät siirtyivät yleisen asumis-
18333: den lopulla noin 62 740 lainaa, lainojen luku-                                        tuen piiriin. Muutoin kasvu oli seurausta asu-
18334: määrä lisääntyi 7 %.                                                                  miskustannusten noususta ja työttömyyden li-
18335:    Asumistukea maksettiin 146 300 tuensaajalle                                        sääntymisestä.
18336:  5 321195A
18337: 34
18338: 
18339: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen                                                     on luettu työvoima, maa- ja metsätalous, liiken-
18340:                                                                                     ne sekä teollisuus ja muut elinkeinot Nämä
18341:  Tässä kertomuksessa käytetyn luokituksen                                           menot yhteensä kasvoivat reaalisesti 8 %. Meno-
18342: mukaan elinkeinoja edistäviin tehtäväalueisiin                                      ja kasvatti ennenkaikkea työllisyyden hoito.
18343: 
18344: 
18345: 23. Elinkeinojen edistämisen kassamenot
18346: 
18347:                                                                                      1989            1990       1991                 Muutos 1991/90, %
18348: Tehtäväalue                                                                                   miljoonaa markkaa                      Arvo       Määrä
18349: 
18350: 
18351: Työv~ima ·····.:································································     3 852            3996              5917           48         42
18352: Maa- Ja metsatalous ....................................................            11 324           12 866            14 089          10          5
18353: Liikenne ........................................................................   11 339            9 532             9 852           3          0
18354: Teollisuus ja muut elinkeinot ......................................                 6546             7 055             7 811          11          7
18355: 
18356: Yhteensä ...................................................................... .   33061            33449             37669           13          8
18357: 
18358: 
18359: 
18360: 
18361: Kuvio 10. Elinkeinojen edistämisen menot, prosenttia                                376 milj. markkaan. Tehtäväjako muuttui kerto-
18362:           bruttokansantuotteesta                                                    musvuoden budjetissa siten, että "erittelemät-
18363:  %                                                                                  tömät työllisyysmenot" yhdistettiin "työvoiman
18364:  3~--------------------------~---.                                                  ohjaukseen". Työsuojelun menot sisältyvät so-
18365:                                                                                     siaaliturvan tehtäväalueelle. Työvoiman ohjauk-
18366:                                                                                     seen eli "varsinaiseen työllisyyden edistämiseen"
18367:                                                                                     käytettiin valtion varoja kertomusvuonna reaali-
18368:                                                                                     sesti 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
18369:  2                                                                                  Osa kasvusta aiheutui kuitenkin työllisyyskoulu-
18370:                                                                                     tuksen siirtymisestä opetustoimesta työvoima-
18371:                                                                                     hallintoon. Kertomusvuoden työttömyysaste,
18372:                                                                                     7,6 % oli yli kaksinkertainen vuoteen 1990 ver-
18373:                                                                                     rattuna.
18374: 
18375:                                                                                                                                      Milj.mk   Määrän
18376:                                                                                                                                       1991     muutos
18377:                                                                                                                                                1991/90
18378:                                                                                                                                                    %
18379:  0
18380:                      1986                       1990                                Hallinto .....................................     509        63
18381:                                                                                     Työvoiman ohjaus ...................             5 407        40
18382: A= liikenne
18383: B = maa- ja metsätalous                                                             Yhteensä ................................. .     5917         42
18384: C = teollisuus ja muut elinkeinot
18385: D =työvoima
18386:                                                                                        TylJvoiman ohjaukseen sisältyvät nykyisin
18387:                                                                                     työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon li-
18388: Työvoima                                                                            säksi ns. palkkaperusteiset työllistämismenot,
18389:                                                                                     työllisyyskoulutus sekä sijoitusmenot työllisyy-
18390:    Työhallinto siirtyi tulosohjaukseen ja -budje-                                   den turvaamiseksi.
18391: tointiin vuoden 1991 alusta lukien lukuun otta-                                        Työvoimatoimistoissa oli lähes 719 400 työn-
18392: matta työsuojeluhallintoa. Hallinnon menot                                          hakijaa, joista 464 900 oli työttömiä. Avoimia
18393: kasvoivat erittäin nopeasti, mikä aiheutui tähän                                    työpaikkoja ilmoitettiin lähes 196 900. Työttö-
18394: tehtäväryhmään sisältyvien palkkaturvameno-                                         mien työnhakijoiden määrä kasvoi 46 %, avoin-
18395: jen noususta; ne kasvoivat yli kaksinkertaisiksi                                    ten työpaikkojen määrä toisaalta supistui 42 %.
18396:                                                                                                                                      35
18397: 
18398:    Työllisyyspolitiikan erityistoimenpitein työl-                           Luvussa 6.2 tarkastellaan yksityiskohtaisesti
18399: listettiin kertomusvuonna keskimäärin noin                               elinkeinotoiminnan saamaa valtion rahoitus-
18400: 43 000 henkeä. Heistä valtion työtehtävissä oli                          tukea. Rahoitustukikäsite poikkeaa budjetin
18401: noin 11 100 henkeä, kuntasektorilla lähes 21 000                         tehtäväluokituksen mukaisesta menosisällöstä;
18402: henkeä ja yksityisellä sektorilla 8 400 henkeä.                          viimeksi mainittuun sisältyvät myös hallinto-
18403: Valtion virastoille ja laitoksille vahvistettu                           menot, mutta siihen ei lueta esim. viennin
18404: 10 700 henkilön työllistämisvelvoitte alittui                            Iiikevaihtoverotukeaja lisäksi finanssisijoitukset
18405: 800:lla hengellä. Kuntasektorilla sen sijaan                             käsitellään eri tavalla. Myös maataloustuottei-
18406: 13 900 henkilön tavoitetaso ylittyi 5 OOO:lla                            den vientitukea ja hintatukea on käsitelty luvus-
18407: hengellä. Suuri osa kunnista hoiti työllistämis-                         sa 6.2.
18408: tä edelleen huomattavasti yli työllisyyslaissa                              Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalous-
18409: säädetyn velvoitteen enimmäismäärän, joka on                             tuotannolle suotuisa, ja sato oli niin määrällisesti
18410: 2 % kunnan ammatissa toimivasta väestöstä.                               kuin laadullisestikin hyvä. Kotieläintuotanto
18411: Yritys-, yhteisö- ja yksityissektorilla asetetusta                       kääntyi laskuun voimakkaiden tuotannonrajoi-
18412: 7 400 hengen keskimääräisestä työllistämis-                              tustoimien takia, ja kotieläintuotteiden vientitar-
18413: tavoitteesta toteutui 84 %. Kohderyhmittäin                              ve aleni. Viljan vienti sen sijaan kasvoi v. 1991
18414: työllisyyslaki toteutui alle 20-vuotiaiden ja yli                        erityisen suureksi, koska edellisenä vuonna syn-
18415: 3 kk työttömänä olleiden osalta hyvin kuten                              tyneitä suuria varastoja jouduttiin purkamaan.
18416: vuonna 1990. Pitkäaikaistyöttömien työllistämi-                          Vienti oli hyvin epäedullista, sillä maailman-
18417: nen toteutui 96 prosenttisesti tavoitteeseen näh-                        markkinahinnat olivat ennätyksellisen matalat.
18418: den. Alueelliset työttömyyserot poistuivat lähes
18419: kokonaan, mikä oli kuitenkin seurausta maan
18420: eteläisten osien muita alueita voimakkaammasta
18421: työttömyyden kasvusta.                                                   24. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti
18422:     Hallitus antaa eduskunnalle erillisen kerto-
18423: muksen toimenpiteistä työllisyyslain soveltami-                                                           1989     1990     1991 Muutos
18424:                                                                                                                                  1991/90
18425: sesta, jossa selostetaan lähemmin mm. säädösten                                                               miljoonaa kiloa        %
18426: muutokset ja eri toimenpiteiden vaikutukset.
18427:                                                                          Meijerivoi, tuotanto ...          61,7    62,2    51,8   -17
18428:                                                                                       vienti .........     20,3    30,6    23,8   -22
18429:                                                                          Juusto, tuotanto .........        86,0    93,3    84,8   -9
18430: Maa- ja metsätalous                                                               vienti ..............    26,3    28,9    28,2   -2
18431:                                                                          Maitojauhe, rasvainen
18432:    Valtion menot maa- ja metsätalouteen vuon-                                           tuotanto.          11,4    22,2     8,7   -61
18433: na 1991 olivat yhteensä 14,1 mrd markkaa.                                               vienti ......       6,1    23,1    10,0   -57
18434: Menojen reaalikasvu oli vajaa 5 %. Budjetin                              Kananmunat, tuotanto              75,6    76,4    68,0   -11
18435:                                                                                           vienti ...       19,1    19,1    12,7   -34
18436: tehtäväluokituksen mukaan maatalouteen koh-                              Sianliha, tuotanto .......       173,5   185,9   179,0   -4
18437: distuviksi em. menoista luetaan 12,6 mrd mark-                                      vientili .........      6,3    11,4    12,9     13
18438: kaa (asetelmaja liite 5). Valtion maatalousmeno-                                    jalostavienti           7,7    11,5     1,5   -87
18439: jen reaalikasvu oli runsas 6 %. Tehtäväryh-                              Naudanliha, tuotanto.            106,8   117,6   121,0      3
18440: mittäinen kehitys esitetään seuraavassa asetel-                                     vientPl .........         0     1,3    13,0
18441:                                                                                     jalostavienti           5,5     8,7     4,6   -47
18442: massa.                                                                   Viljan vienti
18443:                                                                          - kehitysapu ..............        25      13      25      82
18444:                                                        Milj.mk Määrän    - rehuvilja .................     310     500    1068     114
18445:                                                         1991   muutos    - leipävilja .................      0       0       0
18446:                                                                1991/90
18447:                                                                   %      n liman jalostevientiä.
18448: 
18449: Hallinto ...........................................       63   -15
18450: Maa- ja metsätalouden tutkimus-                                             Varsinaiselta vientitukimomentilta maksettiin
18451:  ja tarkastustoiminta .................. .                346    -1      kassamenoina 3 819 milj. markkaa, vientituki
18452: Maatalous ......................................       12 624     6      kasvoi nimellisesti 8 %. Maatalouden vientikus-
18453: Metsätalous ................................•..           809    -9      tannusvastuu kasvoi huomattavasti, ja vienti-
18454: Kalastus, metsästys ja porotalous                         247    -7
18455:                                                                          kustannusmaksuja perittiin maataloustuottajilta
18456: Yhteensä ......•..•••.......•.•...•••...•.•...•••      14089       5     yhteensä 1 325 milj. markkaa. Summa on yli
18457: 36
18458: 
18459: kaksinkertainen edellisvuotiseen verrattuna.                               sähallituksen puutavaran myyntitulot olivat yh-
18460: Valtion nettomenot maataloustuotteiden vien-                               teensä 1 052 milj. markkaa. Metsähallitus luo-
18461: nistä siten pienenivät. Luvussa 6.2 vientitukeen                           vutti ostajille puuta 4,1 milj. m 3 eli lähes saman
18462: on sisällytetty myös valmisteverolakien mukaiset                           verran kuin v. 1990. Puutavaran keskihinta kui-
18463: hinnaneropalautukset ja ns. liikevaihtoverotuki.                           tenkin laski 4 %. Matalasuhdanteen takia raaka-
18464: Vientituen kehitys yksikköä kohti on esitetty                              puun kysyntä ja hinta putosivat tuntuvasti vuo-
18465: oheisessa asetelmassa.                                                     den 1991 aikana.
18466: 
18467:                                      1989       1990      1991   Muutos
18468:                                                                  1991/90
18469:                                      vientituki, markkaa/kilo       %      Liikenne
18470: Voi ..............................   23,36     20,41    19,07     -7
18471: Juusto........................       14,54     14,11    14,98      6          Valtion liikelaitosuudistuksen jatkaminen pie-
18472: Maitojauhe rasvainen                 10,90     13,48    14,13      5       nensi jonkin verran valtion budjetin kautta
18473: Kananmunat..............              8,40      9,03     6,61    -27       rahoitettavien liikennemenojen kasvua kun
18474: Sianliha......................       12,65     11,11    11,47      3       ilmailuhallinnosta muodostettiin 1.1.1991lukien
18475: Naudanliha ............... .                   16,74    17,53      5       valtion liikelaitos. Valtion liikennemenot jäivät
18476: Rehuvilja .................. ..                 1,35     1,39      3       reaalisesti edellisvuotiselle tasolle. Eri liikenne-
18477:                                                                            muotojen menokehitys on esitetty oheisessa ase-
18478:                                                                            telmassa.
18479:    Maatalouden hintatuen (budjetissa luvun
18480: 30.31 menot) kassamenot olivat yhteensä 4 421                                                                                   Milj. mk   Määrän
18481: milj. markkaa. Tästä ns. suoraa tukea kuten                                                                                      1991      muutos
18482: pinta-alalisä, peltoalan ja kotieläinten lukumää-                                                                                          1991/90
18483:                                                                                                                                              %
18484: rän mukaan maksettavat tuet oli yhteensä 1 864
18485: milj. markkaa. Niin sanottujen erikoiskasvien                              Hallinto ....................................... .     205        63
18486: (mm. sokerijuurikas, öljykasvit) tuki oli yhteensä                         Tieliikenne .................................. .     6148          0
18487: 863 milj. markkaa. Hintatuki yhteensä lisääntyi                            Vesiliikenne ................................ .        847        14
18488: 8%.                                                                        limaliikenne ................................ .        120      -51
18489:    Maataloustuotannon tasapainottamismenot                                 Rautatieliikenne ......................... .         2 032      -6
18490:                                                                            Tietoliikenne .............................. ..        500          6
18491: olivat yhteensä 1 324 milj. markkaa, lähes kak-
18492: sinkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Yli                            Yhteensä .................................... .      9 852          0
18493: puolet näistä käytettiin kesannointisopimuksiin,
18494: joilla peltoa poistettiin tuotannosta 473 000 heh-
18495: taaria.                                                                       Tieliikennemenot jäivät kiintein hinnoin en-
18496:    Maatilatalouden rakennetta ja rahoitusta oh-                            nalleen. Yleisten teiden liikenne väheni v. 1991
18497: jataan 1.1.1991 voimaan tulleella maaseutuelin-                            noin 1,6 %, mikäjohtunee taloudellisesta lamas-
18498: keinolailla. Lain mukaisia avustuksia ja korko-                            ta. Koko 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa lii-
18499: tukilainoja maksettiin 454 milj. markkaa. Maa-                             kenne lisääntyi keskimäärin 41/2% vuodessa.
18500: tilatalouden kehittämisrahastosta myönnettiin                                 Tielaitoksen organisaatiota uudistettiin sisäi-
18501: lainoja 944 milj. markkaa. Valtionosuus luo-                               sin järjestelyin tuloksellisuuden ja taloudellisuu-
18502: pumiseläkelain mukaisista menoista oli 313 milj.                           den parantamiseksi erityisesti piirihallinnossa.
18503: markkaa.                                                                   Samalla tielaitoksen määrärahojen budjetointi
18504:    Valtion menot metsätalouteen vähenivät                                  uudistettiin. Tielaitos saavutti hyvin sille vuo-
18505: reaalisesti 9 %. Yksityismetsätalouden edistämi-                           deksi 1991 asetetut tulostavoitteet Liikennetur-
18506: seen käytettiin valtion varoja kaikkiaan 732 milj.                         vallisuus parani, sillä henkilövahinkoihin johta-
18507: markkaa eli suunnilleen yhtä paljon kuin v. 1990.                          neet onnettomuudet vähenivät lähes 5 % noin
18508: Valtionavut metsänparannustöihin olivat 237                                4 100:aan. Vilkkaasti liikennöityjen pääteiden
18509: milj. markkaaja vastaavat lainat 146 milj. mark-                           kunto pysyi hyvänä. Tienpidon taloudellisuus
18510: kaa. Valtionavut keskus- ja piirimetsälautakun-                            parani 0,9 %kun tavoite oli 1 %. Myös yleiskus-
18511: nille olivat 329 milj. markkaa.                                            tannustavoite toteutui. Tienpidon henkilöstön
18512:    Valtion metsien liikekirjanpidollinen tulos oli                         määrä väheni edelleen suunnitelman mukaisesti
18513: 90 milj. markkaa ylijäämäinen, mikä on 55 milj.                            2 %. Kokonaisvahvuus oli 10 520 henkilötyö-
18514: markkaa pienempi kuin edellisenä vuonna. Met-                              vuotta.
18515:                                                                                                                              37
18516: 
18517:     Vesiliikenteen menot kasvoivat reaalisesti sel-    327 milj. markkaa. Laitos maksoi valtiolle 270
18518: västi. Merenkulkulaitos aloitti tulosbudjettiko-       milj. markkaa voitontuloutuksena ennakkoon
18519: keilun v. 1991. Laitoksen menot kasvoivat reaa-        vuoden 1991lopussa. Posti- ja telelaitoksen liike-
18520: lisesti yli viidenneksen. Jäänmurtajien toiminta-      vaihto oli yhteensä 9 642 milj. markkaa, kasvu
18521: päivien määrä lisääntyi 23 %, ja avustus ja            oli 2 %. Telen liikevaihto laski hieman, postin
18522: hinausmatkat yli 40 %. Satamien tavaraliiken-          liikevaihto kasvoi 41h %. Posti- ja telelaitoksen
18523: teessä vientimäärä kasvoi, mutta tuonti ja             koko henkilöstö oli noin 40 400 henkeä, se
18524: transitoliikenne supistuivat. Satamien henkilölii-     supistui noin 8 %. (ks. myös luku 7.1.). Laitok-
18525: kenne lisääntyi 15 %.                                  sen investoinnit olivat yhteensä 1 579 milj. mark-
18526:     Ilmaliikenteen kehitys heikkeni kertomus-          kaa. Reaalisesti investoinnit supistuivat 15 %.
18527: vuonna. Matkustajamäärä väheni kotimaan lii-
18528: kenteessä 10% ja kansainvälisessä liikenteessä
18529: 8-9 %ja keskimäärin 9 %. Taloudellinen tulos
18530: muodostui kuitenkin verrattain hyväksi, kun            Teollisuus ja muut elinkeinot
18531: mm. kustannusten nousu pystyttiin pitämään
18532: kurissa. Valtioneuvoston asettama tulostavoite            Tehtäväalueen painopistealueilla, mm. tutki-
18533: ylitettiin, tilikauden voitto oli ns. lomapalkka-      mustoiminnassa ja ulkomaankaupan edistämi-
18534: velka huomioon otettuna 26 milj. markkaa.              sessä menojen reaalikasvu oli varsin huomatta-
18535: Vuoden 1991 alusta ilmailuhallitus muuttui uusi-       va. Tosin hallinnon menot ja luottolaitosten
18536: muotoiseksi valtion liikelaitokseksi, ilmailulai-      rahoitus kasvoivat tilapäistekijöiden vuoksi
18537: tokseksi. Valtion budjetista rahoitettavat menot       kaikkein nopeimmin. Tehtäväryhmittäinen kehi-
18538: ilmaliikenteeseen alenivat tämän vuoksi vajaa-         tys on esitetty seuraavassa asetelmassa:
18539: seen puoleen, kun ilmailulaitoksen investoinnit
18540: jäivät pääosin pois budjetista. Budjettimenot                                                                 Milj. mk   Määrän
18541: olivat kertomusvuonna pääosin ilmailulaitoksen                                                                           muutos
18542: peruspääoman korotusta.                                                                                        1991      1991/90
18543:     Valtion menot rautatieliikenteeseen vähenivät                                                                            %
18544: reaalisesti 6 %. Radanpitoon eli rakentamiseen
18545:                                                        Hallinto ...........................................     228
18546: ja kunnossapitoon käytettiin valtion budjettiva-       Valvonta ja tarkastus .................... .             256         13
18547: roja 1 422 milj. markkaa. Budjettivaroin rahoite-      Tutkimustoiminta .......................... .          1982           6
18548: taan lisäksi mm. joukkoliikenteen kehittämistä         Luottolaitokset .............................. .         215        62
18549: ja peruspalveluliikenteen korvauksia. Menojen          Teollisuuden edistäminen .............                 1 811          9
18550:  supistuminen kertomusvuonna aiheutui edellise-        Energiahuolto ................................ .       2031       -2
18551: nä vuonna maksetun peruspääoman korotuksen             Muiden elinkeinojen edistäminen                           95          1
18552:                                                        Ulkomaankaupan edistäminen .....                       1195           7
18553: poisjäämisestä.
18554:     Valtionrautatiet saavutti valtioneuvoston          Yhteensä ............••.........•.............•...     7 811          7
18555:  asettaman tulostavoitteen, kun tilinpäätöskir-
18556: jaukset otetaan huomioon. Liikevaihto supistui
18557: 21/2%. Kuljetettu tavaramäärä väheni 10 %, ja              Teollisuutta edistäviin tutkimustoiminnan me-
18558:  henkilöliikenteessä henkilökilometrit vähenivät       not kasvoivat 1980-luvulla selvästi valtion ko-
18559:  3 %. Luvussa 7.1 esitetään lisäksi keskeisiä tieto-   konaismenoja nopeammin. Kertomusvuonna
18560: ja uusimuotoisten liikelaitosten toiminnasta.          kuitenkin reaalikasvu oli noin 6 %. Geologian
18561:     Valtion tietoliikennemenot ovat nykyisin lä-       tutkimuskeskuksen menot kasvoivat reaalisesti
18562:  hinnä viestinnän korvauksia ja avustuksia kun         muutaman prosentin. Valtion teknillisen tutki-
18563:  telelaitoksen investointien rahoitus jäi liikelai-    muskeskuksen toiminta ja talous kehittyivät ylei-
18564:  tosuudistuksen vuoksi pois budjetista v. 1990.        sesti ottaen myönteisesti. Laman vuoksi maksul-
18565:  Lehdistön yleistä kuljetustukea maksettiin 320        lisen palvelutoiminnan tulojen kasvu kuitenkin
18566: milj. markkaa ja sanomalehdistön tukea 122             hidastui 5 prosenttiin. Omarahoitteista toimin-
18567:  milj. markkaa. Avustukset ja korvaukset kasvoi-       taa voitiin edelleen laajentaa. Henkilöstövoima-
18568:  vat yhteensä reaalisesti pari prosenttia.             varat lisääntyivät noin prosentin. VTT:n
18569:     Valtioneuvoston asettama Posti- ja telelaitok-     kokonaismenot ilman eläkemaksuja olivat 830
18570:  sen tulostavoite 400 milj. markkaa saavutettiin v.    milj. markkaa, ja niiden kasvu nimellisesti 7 %.
18571:  1991, kun otetaan huomioon ns. lomapalkkave-          Maksullisen toiminnan kannattavuus parani, ja
18572:  lan kirjaus tilinpäätöksessä. Tilikauden voitto oli   kannattavuustavoite saavutettiin.
18573: 38
18574: 
18575:    Teknologian kehittämiskeskuksen kassame-           vasta edellisvuotisesta. Vaikeasta taloudellisesta
18576: not olivat 737 milj. markkaa, reaalikasvu oli yli     tilanteesta huolimatta kehittämisavustusten
18577: 10 %. Vuonna 1991 Tekesin rahoitusta myön-            määrä kasvoi 10 %. Aluetuen maksatukset yh-
18578: nettiin 954 eri hankkeeseen yhteensä 862 milj.        teensä pienenivät nimellisesti 9 prosenttia 563
18579: markkaa eli 21% enemmän kuin vuonna 1990.             milj. markkaan. Alueellista kuljetustukea mak-
18580: Lainoja myönnetystä rahoitustuesta oli 254 milj.      settiin 196 milj. markkaa; maksatussiirtymien
18581: markkaa ja avustuksia 347 milj. markkaa. Eri          vuoksi lisäys oli lähes 60 %. Pienyritystuen hake-
18582: vuosina myönnettyjä tuotekehityslainoja nos-          musten määrä väheni 5 %, joten taloudellisesta
18583: tettiin 213 milj. markkaa, lisäys oli 22 %. Vastaa-   tilanteesta huolimatta halukkuus pienyritysten
18584: vien tuotekehitysavustusten maksatukset kas-          käynnistämiseen pysyi merkittävänä. Pienyritys-
18585: voivat yli 30% 237 milj. markkaan. Tavoitetut-        tukea myönnettiin yhteensä 61 milj. markkaa.
18586: kimustoiminnan menot supistuivat hieman 160               Valtion energiahuollon menot kasvoivat
18587: milj. markkaan.                                       käyvin hinnoin pari prosenttia ja supistuivat
18588:    Teollisuutta edistäviin luottolaitoksiin kuului    siten reaalisesti hieman. Ydinjätehuoltorahaston
18589: kertomusvuonna Kehitysaluerahasto Oy, Poh-            menoja lukuunottamatta muut energiahuollon
18590: joismaiden Investointipankki sekä eräät korva-        menot vähenivät 10 %. Energiahuollon tutki-
18591: ukset Postipankki Oy:n investointirahastolle.         mus-, suunnittelu- ja valvontatoimeen käytettiin
18592: Valtion rahoituserät Kera Oy:lle kasvoivat yli        81 milj. markkaa eli hieman enemmän kuin
18593: 80 % eli 172 milj. markkaan. Kasvu johtui mm.         edellisenä vuonna. Avustuksia energiainvestoin-
18594: 30 milj. markan avustuksesta uuden riskipää-          teihin annettiin 27 milj. markkaa sekä energia-
18595: omarahaston perustamista varten. Rahaston tar-        taloudelliseen tutkimukseen ja koetoimintaan 34
18596: koituksena on pienten ja keskisuurten yritysten       milj. markkaa. Investointiavustukset vähenivät
18597: rahoituksen tukeminen tuotantoidean kehittä-          puoleen.
18598: misvaiheessa ja tuotannon alkuvaiheessa. Valtio           Valtion ydinjätehuoltorahastoon kertyi laino-
18599: maksoi Kera Oy:lle korkotukea lähes 29 milj.          jen takaisin maksuja 1 754 milj. markkaa.
18600: markkaa. Lisäksi luotto- ja kurssitappioiden          Y dinjätehuoltovelvollisille lainattiin takaisin
18601: korvauksia maksettiin 70 milj. markkaa sekä           1 899 milj. markkaa eli 6% enemmän kuin
18602: avustuksia yritysten tutkimustoiminnan tukemi-        vuonna 1990.
18603: seen 42 milj. markkaa. Korkotuki lähes kaksin-            Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen
18604: kertaistuija edellä mainitut avustukset kasvoivat     kasvoivat merkittävästi. Vientitakuukorvaukset
18605: 40-44%.                                               supistuivat jonkin verran. Korvauksia makset-
18606:    Valtaosa teollisuuden edistämisen menoista         tiin 697 milj. markkaa (ks. luku 6.1.4). Sen sijaan
18607: koostuu tuotantotoiminnan alueellisesta tuesta        erityisesti korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle
18608: sekä valtionyhtiöiden osakerahoituksesta. Teh-        sekä avustus viennin edistämiseen kasvoivat tun-
18609: täväryhmän menot kasvoivat kiintein hinnoin           tuvasti; korkotukea maksettiin 179 milj. mark-
18610: lähes kymmeneksen. Kasvu aiheutui pääasiassa          kaaja avustusta 185 milj. markkaa. Heikentynyt
18611: valtionyhtiöiden osakepääomien korotuksista,          kotimaan kysyntä sekä entisen Neuvostoliiton
18612: joiden maksatuksia siirtyi runsaasti edellisestä      alueelle suuntautuneen viennin jyrkkä supistu-
18613: vuodesta kertomusvuoteen. Tämän kertomuk-             minen lisäsivät vienninedistämistuen kysyntää.
18614: sen luvuissa 6.1.2 ja 7.2 selostetaan lähemmin
18615: valtionyhtiöiden toimintaa, tuloksia ja rahoitus-
18616: ta. Valtiontakuukeskuksen toimintaa ja kor-
18617: vausten kehitystä kuvataan luvussa 6.1.4.             5.1.4. Muut menot
18618:    Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
18619: annetun lain mukaisia avustuksia myönnettiin             "Muut menot" ovat budjetin tehtävittäisessä
18620: budjetissa varattu 500 milj. markan myöntämis-        luokittelussa lähinnä valtionvelan hoitomenoja,
18621: valtuus kokonaan. Myönnettyjen avustusten             eläkemenoja sekä kunnille maksettavia yleisiä
18622: kokonaismäärä väheni lähes kolmanneksen, kun          rahoitusavustuksia. Nämä lisääntyivät reaalises-
18623: investointi- ja käynnistyshankkeiden lukumäärä        ti yli kymmeneksen. Nopea kasvu aiheutui val-
18624: aleni suunnilleen yhtä paljon talouden taantu-        tionvelan hoitomenojen lisääntymisestä. Val-
18625: man vuoksi. Vuonna 1991 investointi- ja käyn-         tionvelan ja sen hoitomenojen kehitystä kuva-
18626: nistysavustuksella rahoitetuissa hankkeissa ar-       taan yksityiskohtaisesti luvussa 8 ja liitteessä 16.
18627: vioidaan lähivuosina syntyvän noin 1 900 uutta           Valtion eläkemenot olivat kertomusvuonna
18628: pysyvää työpaikkaa eli vain kolmannes vastaa-         kaikkiaan 9 776 milj. markkaa. Taulukossa 25
18629:                                                                                                                                                39
18630: 
18631: esitetty eläkemenosumma sisältää vuodesta 1990                                      valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk-
18632: alkaen myös ns. uusimuotoisten valtion liikeyri-                                    sista. Yleinen valtionosuus määräytyy pää-
18633: tysten eläkemenot, mutta ei sisällä budjettisidon-                                  asiallisesti kunnan asukasluvun ja kantokyky-
18634: naisten liikelaitosten sarakkeen ulkopuolisia                                       luokan perusteella. Samalla verotulojen täyden-
18635: eläkkeitä. Valtion maksamien eläkkeiden luku-                                       nystä ja harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia
18636: määrä lisääntyi kertomusvuonna 3, 7 %. Eläk-                                        koskeva lainsäädäntö vakinaistettiin. Vuonna
18637: keiden lukumäärien ja eläkemenojen kehitys on                                       1991 kuntien taloutta tuettiin välittömästi mak-
18638: esitetty liitetaulussa 10.                                                          samalla kaikille kunnille yleisenä valtioD-
18639:    Muihin menoihin sisältyvät yleiset rahoitus-                                     osuutena 702 milj. markkaa, verotulojen täy-
18640: avustukset kunnille kasvoivat kertomusvuonna                                        dennyksenä 475 milj. markkaa 175 kunnalle
18641: kiintein hinnoin lähes viidenneksen. Vuoden                                         ja harkinnanvaraista avustusta 50 milj. mark-
18642: 1989 alusta tuli voimaan laki kuntien yleisestä                                     kaa 116 kunnalle.
18643: 
18644: 
18645: 25. Muut menot
18646: 
18647:                                                                                          1989         1990           1991      Muutos 1991/90,%
18648: Tehtäväryhmä                                                                                    miljoonaa markkaa              Arvo     Määrä
18649: 
18650: Valtionvelan hoito .........................................................         5126             4 879          5 784     19          14
18651:   siitä korot ..............••...................................................    4898             4688           5770      23          18
18652: Muut menot •........•...................................................•.....       7 093           10330          11 889     15          10
18653:   siitä eläkemenot ........................................................          5 545            8663           9 899     14           6
18654: Yhteensä .....................••••..........•.•.............••..........•........   12219            15209          17 674     16          11
18655: 
18656: 
18657: 
18658: 
18659:                                                       5.2. Menot menolajeittain
18660:    Valtiontalouden kassamenot lisääntyivät                                          Kuvio 11. Valtiontalouden kassamenot menolajeit-
18661: vuonna 1991 nimellisesti 19,9 %. Valtion meno-                                                tain, prosentteina bruttokansantuotteesta
18662:                                                                                      %
18663: jen keskimääräinen hinta nousi 4,6 %, ja meno-                                      22,--------------------------------,
18664: jen reaalikasvu oli 14,6 %. Menojen kasvu oli
18665:                                                                                     20
18666: poikkeuksellisen suuri; yhtä nopea se on ollut v.
18667:  1975 ns. ensimmäisen öljykriisin jälkeen.                                          18
18668:    Edellä luvussa 5.1 mainitut kertomusvuoden                                       16 +--------.-
18669: budjetissa toteutetut uudistukset ja niistä aiheu-
18670:                                                                                     14
18671: tuvat rakennemuutokset heikentävät menojen
18672: menolajeittaista vertailua myös kertomus-                                           12
18673: vuonna.                                                                             10
18674:                                                                                      8
18675: 
18676:                                                                                      6
18677: 5.2.1. Kulutusmenot
18678:                                                                                      4
18679: 
18680:    Valtion kulutusmenojen reaalikasvu oli 3 %.
18681: Valtion eläkemenot kasvoivat reaalisesti 6 %.                                        0
18682:  Puolustuslaitoksen hankintamenot sen sijaan                                                         1986               1990           1991*
18683: vähenivät ajoittumistekijöiden vuoksi 4 %. Tu-                                      A = siirtomenot
18684: losbudjetoinnin huomattava laajeneminen                                             B = kulutusmenot
18685:  muutti merkittävästi kulutusmenojen rakennetta                                     C = sijoitusmenot
18686: ja heikensi vertailtavuutta.                                                        0 = muut menot
18687: 40
18688: 
18689: 26. Kulutusmenot
18690:                                                                                          1989          1990       1991       Muutos 1991/90, o/o
18691:                                                                                                 miljoonaa markkaa             Arvo      Määrä
18692: 
18693: Eläkkeet ..........................................................................     5 545        8 663           9899     14            6
18694: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ...................                               1 890        2 255           2 227   -1            -4
18695: Muut kulutusmenot ......................................................               27 647       30 617          32 960      8           3
18696: Yhteensä ........................................................................      35082        41535           45086       9            3
18697: 
18698: 
18699: 
18700: 
18701:     Lähes puolet valtion kulutusmenoista on                                            laman aiheuttamista automaattisista vaikutuk-
18702: palkkausmenoja. Vuonna 1991 alussa olivat voi-                                         sista ja toisaalta lamaa lievittämään tarkoitetuis-
18703: massa 15.1.1990 allekirjoitetun talous- ja tulopo-                                     ta yritysten tukitoimista.
18704: liittisen kokonaisratkaisun perusteella tehdyt                                             Kuntien valtionapujen kasvu oli edelleen ver-
18705: virka- ja työehtosopimukset. Niitä tarkistettiin                                       rattain nopea, vaikka kuntien kulututusmenot
18706: sopimuksen mukaisesti 15.11.1990. Palkkoja ko-                                         lisääntyivät kertomusvuonna reaalisesti vain
18707: rotettiin 1.5.1991lukien yleiskorotuksella, ansio-                                     21/2%. Valtionavut kunnille työttömyyden hoi-
18708: kehitystakuun välitarkistuksella, ennakolla sekä                                       toon ja toimeentuloturvaan kasvoivat toisaalta
18709: tasa-arvoerällä. Yhteinen keskimääräinen koro-                                         nopeasti. Talouden lama heijastui hyvin selvästi
18710: tusvaikutus valtiolla oli 2,94 %. Sopimukseen                                          kotitalouksien valtionapujen kasvuna. Ne kas-
18711: sisältyy indeksiehto. Palkkojen sopimuskorotus-                                        voivat reaalisesti lähes 30 %, ts. kasvuvauhti
18712: ten vaikutus valtiolla oli vuodesta 1990 vuoteen                                       kymmenkertaistui edellisvuotisesta. Valtion
18713: 1991 keskimäärin 4,2 %.                                                                työttömyysturvamenot mm. nousivat kaksi ja
18714:     Valtion palveluksessa oli vuonna 1991 noin                                         puolikertaisiksi. Lisäksi budjettiin jo sisältyi
18715: 141 700 virkasuhteista ja 69 100 työsopimussuh-                                        monia kotitalouksien etuuksia parantaneita ko-
18716: teista eli yhteensä 210 800 palkansaajaa. Tämä                                         rotuksia (opintotuki, asumistuki ym.).
18717: oli 9% maamme kaikista palkansaajista. Val-                                                Valtion sairausvakuutus- ja kansaneläkeva-
18718: tion henkilöstöstä kolmannes oli valtion liikelai-                                     kuutusosuudet yhteensä kasvoivat kaksi ja puoli
18719: tosten palveluksessa. Valtion henkilöstön mää-                                         kertaisiksi. Suuri kasvu aiheutui osaksi yksityi-
18720: rät, palkkausmenot sekä eläkkeiden määrät ja                                           sen työnantajan maksujen alentamisesta kerto-
18721: eläkemenot on esitetty liitteissä 8-11.                                                musvuoden puolivälistä alkaen, mikä lisäsi val-
18722:                                                                                        tion takuusuorituksia kansaneläkelaitokselle.
18723:                                                                                        Valtion suoritukset kasvoivat myös laman vuok-
18724: 5.2.2. Siirtomenot                                                                     si, kun kansaneläkelaitoksen maksutulokertymä
18725:                                                                                        jäi heikoksi. Tulonsiirrot ulkomaille eli lähinnä
18726:     Siirtomenot kasvoivat erittäin nopeasti, reaa-                                     kehitysyhteistyömenot kasvoivat noin 15 %
18727: lisesti lähes 19 %. Suuri kasvu oli seurausta                                          säästötoimista huolimatta.
18728: 
18729: 
18730: 
18731: 27. Siirtomenot
18732: 
18733:                                                                                         1989          1990          1991       Muutos 1991/90, o/o
18734:                                                                                                 miljoonaa markkaa              Arvo        Määrä
18735: 
18736: Valtionavut kunnille .........................................................         33 245       37 646          42 297      12           7
18737: Valtionavut elinkeinoelämälle ........................................                 13 426       15 643          17 327      11           6
18738: Valtionavut kotitalouksille ...............................................            17 237       19 062          26053       37          29
18739: Valtionosuudet sairausvakuutus- ja kansaneläke-
18740:   menoihin .......................................................................      2 785         3132           8 161     161         150
18741: Muut siirtomenot .............................................................          5 315         5 708          7 383      29          26
18742: Yhteensä .......... ,...............................................................   72008        81 190      101 221         25          19
18743:                                                                                                                                              41
18744: 
18745: 5.2.3. Sijoitusmenot                                                                         Finanssisijoitusten kasvu jatkui erittäin no-
18746:                                                                                           peana. Se aiheutui pääasiassa valtion asuntolai-
18747:    Ilmailulaitoksen muodostaminen uudeksi lii-                                            nojen lisääntymisestä. Asuntolainoja nostettiin
18748: kelaitoslain mukaiseksi liikelaitokseksi vähensi                                          62% enemmän kuin v. 1990 (taulukko 28). Suuri
18749: budjetista rahoitettavia valtion investointeja.                                           kasvu oli seurausta siirtymisestä ns. yhtenäis-
18750: Tulosbudjetoinnin laajeneminen vähensi myös                                               lainajärjestelmään v. 1990, mikä merkitsi valtion
18751: näennäisesti investointeja, kun osa niistä sisäl-                                         lainoitusosuuden huomattavaa nousua. Myös
18752: lytettiin toimintamenoihin (kulutusmenoihin).                                             aravatuotannon kasvu lisäsi valtion lainoja.
18753: Valtion hallinnolliset investoinnit (pl. liikelai-                                           Muut finanssisijoitukset kasvoivat reaalisesti
18754: tokset) kasvoivat kertomusvuonna reaalisesti                                              neljänneksen. Valtionyhtiöiden osakehankinnat
18755: useita prosentteja. Valtion liikelaitosten toimin-                                        lisääntyivät tuntuvasti osaksi edellisestä vuodes-
18756: taa ja investointeja on selostettu lähemmin lu-                                           ta siirtyneiden maksatusten vuoksi (ks. luku 7.2
18757: vussa 7.1.                                                                                ja liite 17).
18758: 
18759: 
18760: 
18761: 28. Sijoitusmenot
18762: 
18763:                                                                                            1989           1990       1991     Muutos 1991/90,%
18764:                                                                                                    miljoonaa markkaa        Arvo        Määrä
18765: 
18766: Kaluston hankinta ............................................................             3676         1 097         836   -24          -25
18767: Talonrakennukset ............................................................              1 520        1 622       1 822     12           10
18768: Maa- ja vesirakennukset .................................................                  3196         3 243       2 714   -16          -19
18769: 
18770: Reaalisijoitukset yhteensä .............................................                   8393         5 962       5 372   -10          -12
18771: Lainat ................................................................................    6292         7 999      11 640    46            42
18772:   siitä asuntolainat ..........................................................            3628         4 910       7 966    62            58
18773: Muut finanssisijoitukset ..................................................                1 273        1 320       1 689    28            26
18774: Finanssisijoitukset yhteensä ..........................................                    7 565        9 319      13 329     43           40
18775: 
18776: Yhteensä ..........................................................................       15958        15281       18701     22            20
18777: 
18778: 
18779: 
18780: 
18781: 5.2.4. Muut menot                                                                         kertomusvuonna. Valtion rahoitustasapainon
18782:                                                                                           jyrkän heikentymisen vuoksi nettokuoletuksia ei
18783:    Muut menot ovat menolajeittaisessa luokit-                                             ollut, vaan velan kuoletukset merkittiin tulopuo-
18784: telussa lähinnä valtionvelan korkomenoja ja val-                                          lelle uusien lainojen kanssa nettolainanotoksi.
18785: tionvelan nettokuoletuksia. Korkomenot kään-                                              Valtion velanhoitomenojen ja valtion velan kehi-
18786: tyivät selvään kasvuun, kun velka alkoi kasvaa                                            tystä tarkastellaan lähemmin luvussa 8 ja liit-
18787: jo vuoden 1990 puolella ja kasvu kiihtyi edelleen                                         teessä 16.
18788: 
18789: 
18790: 
18791: 29. Muut menot
18792: 
18793:                                                                                             1989          1990       1991     Muutos 1991/90, o/o
18794:                                                                                                    miljoonaa markkaa          Arvo      Määrä
18795: 
18796: Valtionvelan korot ...........................................................             5 003        4 727       5 784      22          22
18797: Varastojen muutos (kasvu +) ........................................ ..                      306          177         357
18798: Muut .................................................................................        34           23         223
18799: Yhteensä ..........................................................................        5 343        4927        6364       29          28
18800: 
18801: 6 321195A
18802: 42
18803: 
18804: 
18805: 
18806: 
18807:               6. VALTIO MUIDEN SEKTORIEN RAHOITTAJANA1>
18808:    Valtion muille sektoreille antamaan rahoituk-                                        kasteliaan korkotukilainojen sekä erilaisten ta-
18809: seen sisältyvät bruttomääräiset tulon- ja pää-                                          kausten ja takuiden muodossa annettavaa tukea.
18810: omansiirrot, tukipalkkiot, lainakannan muutos                                              Valtion bruttomääräinen rahoitustuki on
18811: sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Tuki-                                            luvun 6. tarkastelussa ryhmitelty muiden jul-
18812: palkkiot ja tulon- ja pääomansiirrot ovat vas-                                          kisyhteisöjen (kunnat, kuntainliitot ja sosiaali-
18813: tikkeettornia siirtoja saajasektorille, kun taas                                        turvarahastot), rahoituslaitosten, yritysten, koti-
18814: lainakannan lisääntyminen, osakkeiden ja osuuk-                                         talouksien ja ulkomaiden saamaan tukeen. Val-
18815: sien hankinta ovat finanssisijoituksia, joihin liit-                                    tion myöntämää nettomääräistä rahoitustu-
18816: tyy takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaati-                                          kea tarkastellaan luvussa 6.2 elinkeinoittain:
18817: mus. Tämän ns. suoran rahoitustuen lisäksi tar-                                         jaotteluna on alkutuotanto ja elintarvikkeet sekä
18818:                                                                                         jalostus- ja palvelualat. Valtionyhtiöiden ja val-
18819: 1
18820:                                                                                         tion liikelaitosten toimintaa tarkastellaan myös
18821:  > Tässä luvussa on käytetty kansantalouden tilinpidon
18822:      käsitteitä ja luokituksia, paitsi luvussa 6.2., joka poh-
18823:                                                                                         erikseen luvussa 7.
18824:      jautuu tulo- ja menoarvion käsitteistöön ja jaotteluun.                               Valtion suora rahoitustuki oli kertomusvuon-
18825:      Tilinpidon tiedot perustuvat Tilastokeskuksesta vuon-                              na 114,1 miljardia markkaa. Rahoitus kasvoi
18826:      na 1992 saatuihin ennakkoarvioihin.                                                edellisestä vuodesta 24 %.
18827: 
18828: 
18829: 
18830: 
18831: 30. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain
18832:                                                                                                     1989          1990          1991     Muutos
18833:                                                                                                                                          1991/90
18834:                                                                                                             miljoonaa markkaa               %
18835: 
18836: Siirrot
18837:   Tulonsiirrot ...............................••.................................•..............   59254        68646           85 410     24
18838:   T~~ipalkki~~ .................•.•................•...............•...•...•..................•.   13053        13990           16573      18
18839:   Paaomans11rrot ...........................................•.....................•.........        3717         4206            4353       3
18840: Finanssisijoitukset
18841:   Lainananto 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••    2 488         4622           7044      52
18842:   Osakkeet21••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••      507          423            723      71
18843: Suora rahoitus yhteensä ..............................................................             79019        91887       114103         24
18844: Korkotukilainat11•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••    2770         3 562        4 792
18845: ValtiontakauksetJI ...........................••.................•...............•.........•..•     1 031        1640         3515
18846: Takuukeskuksen voimassa olevat takuut41 •••••••••••••••••••••••••••••••••••                         2 769      -1746          3126
18847: Takuukeskusta sitovat takuutarjoukset41 ......................................                      3448       -8813          7202
18848: 
18849: 11 Kannan muutos.
18850: 21 Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta.
18851: 31 Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat
18852:    takaukset sekä valtiontakuukeskuksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja vesiensuojelutakaukset.
18853: 41 Valtiontakuukeskuksen myöntämien luottoriski-, rahoitus- sekä B-, D- ja M-takuiden taseen mukainen kannan
18854:    muutos. Valtiontakuukeskuksen kustannustakuiden nojalla maksamat korvaukset sisältyivät tukipalkkioihin.
18855:                                                                                                                                                    43
18856: 
18857:                                                          6.1. Rahoitustukimuodot
18858: 6.1.1. Siirrot                                                                              hemmin elinkeinotoiminnan saaman rahoitus-
18859:                                                                                             tuen yhteydessä Quku 6.2.).
18860:    Tulon- ja pääomansiirrot suuntautuivat lähes
18861: yksinomaan julkisyhteisöille ja kotitalouksille.
18862: Nämä menot kasvoivat kertomusvuonna 23 %.
18863: Ulkomaille maksettiin tulonsiirtoina 3 % kaikis-                                            Kuvio 12. Valtion bruttomääräiset siirrot tuensaaja-
18864:                                                                                                       sektoreittain vuonna 1991 yhteensä 106.3
18865: ta tulon- ja pääomansiirroista. Nämä menot                                                            miljardia markkaa
18866: koostuvat pääasiassa kehitysyhteistyömenoista
18867: sekä kansainvälisen yhteistyön kustannusosuuk-
18868: sista. Rahoituslaitosten saarnat tulonsiirrot val-                                                              Julkfsyhtelsöt 54 t
18869: tiolta kasvoivat 8 %. Nämä tulonsiirrot koostu-
18870: vat eläkemaksuista.
18871:    Tukipalkkioita saavat vain yritykset ja näistä
18872: valtaosa suuntautuu maataloudelle. Tukipalkki~
18873: oihin sisältyvät sekä hyödyketukipalkkiot että
18874: muut tukipalkkiot Osa tukipalkkioista makse-
18875: taan elinkeinonharjoittajakotitalouksille (esim.                                             Ulkomaat
18876: maatilat), mutta sektoreittaisessa tarkastelussa                                                3 t
18877: kaikki tukipalkkiot on tilastollisista syistä kirjat-
18878: tu maksetuiksi yrityksille. Tukipalkkioita ja yri-
18879: tysten saamia pääomansiirtoja tarkastellaan lä-
18880:                                                                                                         Kotitaloudet 25 t
18881: 
18882: 
18883: 
18884: 
18885: 31. Valtion siirrot tuensaajasektoreille
18886: 
18887:                                                                                                         1989           1990            1991    Muutos
18888:                                                                                                                                                1991/90
18889:                                                                                                                  miljoonaa markkaa                %
18890: 
18891: Julkisyhteisöt .............................•......•.......•..........................••........       39 680         44 418          57 555     30
18892: Rahoituslaitokset •..................•.....•.•.......................•........•..............           2146           2188            2359       8
18893: Yritykset ..................•....•..................................................................   13 578         14 661          17 075     16
18894: Kotitaloudet .......•............................................................................      18 450         23141           26 647     15
18895: Ulkomaat ..............................................•.........................................       2170           2 434           2700      11
18896: Suora rahoitus yhteensä .......•...•.•••••..••..•.........•.•....••••.....•............                76024          86842          106 336     22
18897: 
18898: 
18899: 
18900: 
18901: Julkisybteisöt
18902: 
18903:    Valtion siirrot muille julkisyhteisöille kasvoi-                                             Kunnille ja kuntainliitoille myönnetyllä val-
18904: vat edellisvuodesta 30% ja olivat siten 57,5                                                 tionavulla rahoitetaan niiden toiminnallisia ku-
18905: miljardia markkaa. Kunnille ja kuntainliitoille                                              lutusmenoja, kuten opetus- ja kulttuuritointa
18906: tästä tuesta menee n. 75 %ja sosiaaliturvarahas-                                             sekä sosiaali- ja terveyspalveluja.
18907: toille noin neljännes.
18908: 44
18909: 
18910:    Kuntien rahoitusasema heikkeni edelleen             Kuvio 13. Tulonsiirrot kotitalouksille vuonna 1991
18911: vuonna 1991. Kuntien menot kasvoivat 8,5 %,
18912: mutta tulojen kasvu jäi valtionapujen sekä mui-
18913: den tulojen varaan, koska verotuloja kertyi vä-
18914: hemmän kuin edellisvuonna.
18915:    Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavut li-
18916: sääntyivät 11 % ja opetus- ja kulttuuritoimen
18917: valtionavut 5 %. Kuntien menojen kasvu on
18918: ollut näillä hallinnonaloilla samaa suuruus-
18919: luokkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa me-
18920: noja ja valtionapuja on lisännyt mm. virka-
18921: määrien kasvu. Kuntien työeläkemaksua koro-
18922: tettiin 0, 7 prosenttiyksikköä 18,5 prosenttiin
18923: palkoista.
18924:    Sosiaaliturvarahastoille maksetut tulonsiirrot
18925: lisääntyivät voimakkaasti, noin 2112 kertaisiksi
18926: viime vuoden tasosta. Sosiaaliturvarahastoihan
18927: maksavat peruseläkkeitä, sairausvakuutus-
18928: korvauksia sekä yleisiä ja ansioon sidottuja
18929:                                                                 ~ Sosiaalivakuutusetuudet
18930: työttömyyskorvauksia. Juuri työttömyyden erit-
18931: täin voimakas kasvu onkin ollut syynä poik-
18932: keuksellisen voimakkaaseen tulonsiirtojen li-
18933: säykseen.
18934:    Työttömyyskassojen nopeasti kasvaneiden
18935: menojen rahoittamiseksi työnantajan työttö-
18936:                                                                 IIJ      Sosiaaliavustukset
18937: 
18938: myysvakuutusmaksua korotettiin 0,9 prosentis-
18939: ta 1,4 prosenttiin. Valtion takuusuoritukset kan-                       Muut tulonsiirrot
18940: saneläkerahaston ja sairausvakuutuksen maksu-
18941: valmiuden turvaamiseksi olivat noin 6,5 miljar-
18942: dia markkaa.
18943:    Julkisyhteisöjen saamista siirroista oli valta-
18944:                                                                 D       Rahastolmattomat
18945:                                                                         sosiaalivakuutusetuudet
18946: 
18947: osa tulonsiirtoja (55,0 miljardia mk) ja loput
18948: pääomansiirtoja (2,6 miljardia mk). Näistä siir-          Sosiaalivakuutusetuuksien erittäin voimakas
18949: roista tulonsiirrot lisääntyivät edellisvuodesta       kasvu ja vastaavasti rahastoimattomien so-
18950: 31 % ja pääomansiirrot 7 %.                            siaalivakuutusetuuksien voimakas vähennys ai-
18951:                                                        heutuvat valtion eläkerahastouudistuksesta,
18952:                                                        vuodesta 1991 alkaen sosiaalivakuutusetuuksiin
18953:                                                        on merkitty myös kaikkien valtion virastojen ja
18954: Kotitaloudet                                           laitosten eläkkeet.
18955: 
18956:    Valtion vastikkeettornai siirrot eli tulonsiirrot
18957: ja pääomansiirrot kotitalouksille ja voittoa ta-       6.1.2. Finanssisijoitukset
18958: voittelemattomille yhteisöille olivat kertomus-
18959: vuonna 26,6 miljardia mk, jossa kasvua edellis-        Lainananto
18960: vuodesta oli 15 %. Kotitalouksien saarnat siirrot
18961: olivat neljännes siirtojen kokonaismäärästä ja             Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuo-
18962: niiden suhde yksityisiin kulutusmenoihin oli           lisista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta2>
18963: 10%.                                                   oli kertomusvuoden lopussa 55,2 miljardia
18964:    Kotitalouksien saamien pääomansiirtojen             markkaa eli 14,6 %suurempi kuin vuotta aikai-
18965: osuus oli suhteellisen vähäinen (1,3 miljardia
18966: mk). Ne lisääntyivät kertomusvuonna 14 %.              2
18967:                                                        > Valtion     lainanantoa, korkotukiluottoja ja valtion-
18968: Kotitalouksien saarnat tulonsiirrot (yhteensä              takauksia selvitetään lähemmin liitteissä 13-15, joi-
18969: 25,3 miljardia mk) jakaantuivai vuonna 1991                hin eivät sisälly valtiontakausrahaston eikä vientitakuu-
18970: tukimuodoittain seuraavasti:                               rahaston myötämät takaukset ja takuut.
18971:                                                                                                            45
18972: 
18973: semmin. Valtion lainasaatavat olivat noin 40 %             Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden
18974: valtionvelan määrästä, joka oli 92,1 miljardia             valtiolta saarnat lainat olivat 21,5 miljardia
18975: markkaa. Kotitalouksien ja voittoa tavoitte-               markkaa. Julkisten yritysten ja luotto-osakeyhti-
18976: lemattomien yhteisöjen saamien lainojen osuus              öiden osuus yritysten ja rahoituslaitosten valtiol-
18977: nousi edellisestä vuodesta (83,6 %). Samoin yri-           ta saamien lainojen kannasta oli 77,4 %.
18978: tysten osuus nousi (6 %), kun taas rahalaitosten              Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet-
18979: (4,8 %) osuus laski prosentilla. Rahalaitosten             tyjä luottoja nostettiin 265 milj. markkaa. Vas-
18980: lainoista valtaosa kanavoitui yrityssektorille jul-        taavat nostot olivat vuotta aikaisemmin olleet
18981: kisten luotto-osakeyhtiöiden kautta.                       204 milj. markkaa. Maatilatalouden kehit-
18982:     Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty-            tämisrahastosta nostettiin uusia lainoja 913 milj.
18983: jen lainojen määrä pysyi lähes samana kuin                 markkaa, mikä oli 13,5% vähemmän kuin edel-
18984: edellisenä vuonna ja oli vain 7,9 miljardia mark-          lisenä vuonna.
18985: kaa, koska asuntolainat ovat asunto-olojen                    Valtiokonttorin hoitamissa lainoissa ken-
18986: kehittämisrahaston lainoja. Rahasto perustettiin           kursseissajouduttiin valvomaan valtion saatavia
18987: 1.1.1990. Asunto-olojen kehittämisrahasto on               240 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja
18988: budjetin ulkopuolinen, mutta valtion kassata-              pakkohuutokauppavalvontojen määrä lähes
18989: louden piirissä oleva rahasto. Valtiokonttorin             kolminkertaistui. Kenkursseissa ja pakkohuuto-
18990: hoidossa olevasta 46,0 miljardin markan laina-             kaupoissa valvottiin Valtiokonttorin saamisia 77
18991: kannasta vain 0,3 miljardia markkaa oli vuoden             kertaa. Tileistä poistojen määrä kertomusvuon-
18992: päättyessä korotonta. Nollakorkoisista lainoista           na oli yhteensä 370 milj. markkaa. Tileistä pois-
18993: 0,2 miljardia markkaa oli asuntolainoja.                   tamisen syy oli lainojen muuttaminen avus-
18994:     Asunto-olojen kehittämisrahaston lainakanta            tuksiksi. Mm. kauppa- ja teollisuusministeriön
18995: oli 39,2 miljardia markkaa. Kasvua edellisen               sekä Teknologian kehittämiskeskuksen myön-
18996: vuoden asuntolainakantaan oli 21,5 %.                      tämiä hankevienti- ja tuotekehityslainoja muu-
18997:     Maatilatalouden kehittämisrahaston lainan-             tettiin avustuksiksi 35,7 milj. markan ja ulko-
18998: annon määrä 7,7 miljardia markkaa oli 2,3%                 asiainministeriön kehitysluottoja 299 milj. mar-
18999: suurempi kuin edellisen vuoden lopussa.                    kan arvosta.
19000:     Valtion uusia lainoja nostettiin kertomus-
19001: vuonna 10,3 miljardia markkaa eli 37,1 % enem-
19002: män kuin vuotta aikaisemmin. Budjettitalouden              Osakesijoitukset
19003: osuus lisäyksestä oli 1,1 ja rahastojen 9,2 miljar-
19004: dia markkaa. Suurin osa luotoista oli asuntolai-              Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus-
19005: noja, joiden nostaja kertyi 8,3 miljardia mark-            vuoden päättyessä oli 10,6 miljardia markkaa,
19006: kaa3l. Määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuo-            josta varsinaisten valtionyhtiöiden osuus oli 7,4
19007: teen verrattuna.                                           miljardia markkaa. Osinkoja tuloutettiin ker-
19008:     Asuntolainojen osuus koko valtion lainakan-            tomusvuonna valtionenemmistöisistä osakeyh-
19009: nasta oli kertomusvuoden päättyessä 71,1 %eli 4            tiöistä yhteensä 609 milj. markkaa ja muista 4
19010: prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä                 milj. markkaa.
19011: vuonna. Yksityishenkilöiden saamien asuntolai-                Lisäksi valtion osakeomistuksiin rinnastetta-
19012: nojen määrä oli noin 14,5 miljardia ja vuokrata-           vana sisältyi osakesalkkuun myös kansainvälis-
19013: lojen 23,9 miljardia markkaa. Toiseksi suurin              ten rahoituslaitosten osuuksia tai muita rahoi-
19014: lainaryhmä oli maa- ja metsätalouden saarnat               tuspanostuksia vuoden lopun valuuttakurssien
19015:  lainat, joiden määrä oli kertomusvuoden lopussa           mukaan laskettuna 3,2 miljardin markan ar-
19016:  9,2 miljardia markkaa. Kolmanneksi eniten oli             vosta.
19017:  lainoja teollisuus- ja elinkeinosektorilla, joiden
19018:  lainakanta oli vuoden lopussa 4,8 miljardia
19019: markkaa. Loput eli 3,5 % lainakannasta oli lai-            6.1.3. Korkotuki
19020:  noja muille lainansaajaryhmille.
19021:     Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle            Valtion korkotukea saavien lainojen laina-
19022:  oli vuoden päättyessä 6,0 miljardia markkaa.              pääoma oli kertomusvuoden päättyessä 34,0
19023:                                                            miljardia markkaa eli 16,4 % suurempi kuin
19024: 3>   Määrään sisältyy noin 111 milj. markkaa taloyhtiöi-   edellisenä vuotena. Valtion korkotukilainoista
19025:      den rahoitusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi   7,5 miljardia markkaa eli 22,2 % kohdistui opis-
19026:      osakelainoiksi siirrettyjä lainoja.                   kelijoiden tukemiseen. Yrityssektorin osuus kor-
19027: 46
19028: 
19029: kotukilainojen määrästä nousi edellisvuodesta        Valtiontakuukeskus
19030: 23,8% eli 1,7 miljardiin markkaan. Se oli 5,2%
19031: koko korkotukea saavien lainojen määrästä.              Valtiontakuukeskuksen tehtävänä on toimia
19032: Nuorten oman ensiasunnon hankintaan myön-            sekä valtion riskinoton suuntaajana että viennin
19033: nettyjen lainojen lainapääoma nousi 10,2 miljar-     edistäjänä ja pienen ja keskisuuren teollisuuden
19034: dista markasta 11,4 miljardiin markkaan ja oli       kehittäjänä. Takuukeskus tarjoaa yrityksille
19035: 33,6 % koko korkotukilainakannasta.                  vientitakuita ja valtiontakauksia. Lain mukaan
19036:     Valtion maksamien korkotukien määrä oli          toiminnan tulee olla itsekannattavaa.
19037: kertomusvuonna 1 830 milj. markkaa eli 24,5%            Jyrkästi heikentynyt taloudellinen tilanne ja
19038: suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Nuorten            pankkien kiristynyt luotonanto vaikuttivat Ta-
19039: oman ensiasunnon hankintaan myönnetyille lai-        kuukeskuksen palveluiden kysynnän voimak-
19040: noille maksettiin kertomusvuonna korkotukea          kaaseen kasvuun. Suomalaisten yritysten perus-
19041: 554 milj. markkaa eli 18% edellisvuotta enem-        heikkoutena on oman pääoman vähäinen osuus
19042: män. Yrityksille maksetuista 82 milj. markan kor-    rahoitusrakenteessa. Takuukeskuksen tarjoa-
19043: kotuista 18 milj. markkaa meni julkisille yrityk-    mien vakuuksien avulla yritykset voivat paran-
19044: sille. Määrä oli 63 % edellistä vuotta pienempi.     taa tulorahoitustaan ja etsiä uusia asiakkaita
19045:                                                      kohtuullisella oman riskin lisäyksellä.
19046:                                                         Takuukeskuksen ulkomaisen riskinoton puo-
19047:                                                      lella vientitakuupalveluiden kysyntä lisääntyi
19048: 6.1.4. Valtiontakaukset                              kertomusvuonna merkittävästi. Huolimatta
19049:                                                      Suomen kokonaisviennin voimakkaasta laskus-
19050: Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen       ta vientitakuukanta kasvoi edellisvuodesta 28 %
19051: hoitamat takaukset                                   nousten vuoden aikana 27 miljardiin markkaan.
19052:                                                      Samalla pk-teollisuuden merkitys vientitakuiden
19053:    Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuk-      käyttäjänä lisääntyi. Lisääntyvät pankkien luot-
19054: sen hoitamien takausten takausvastuu oli kerto-      toriskitappiot vaikeuttavat pankkien riskinotto-
19055: musvuoden lopussa yhteensä 18,0 miljardia mk         kykyä, mikä lisää vientitakuiden kysyntää edel-
19056: eli 17 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin.           leen. Keskipitkän ja pitkän maksuajan vientita-
19057: Valtion vastuu ulkomaisista valuuttamääräisistä      kuiden osalta vientikauppojen siirtyminen toimi-
19058: takauksista oli 2,8 miljardia mk, joka oli           tusluotoista ostajaluottopohjaisiksi on johtanut
19059: kokonaisuudessaan valtiokonttorin hoidossa.          muutoksiin myös Takuukeskuksen vastuukan-
19060: Valuuttamääräisten luottojen osuus takaus-           nassa.
19061: vastuusta oli sama kuin edellisenä vuonna,               Takuukeskuksen kotimaisen riskinoton puo-
19062: noin 15%.                                            lella toimintaa leimasi korkea reaalikorko, mikä
19063:    Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten        osaltaan johti investointien vähenemiseen vii-
19064: määrä oli 6, 7 miljardia mk, josta kotimaisille      denneksellä viime vuodesta. Luottokysynnän
19065: lainoille annetut takaukset olivat 3,9 miljardia     siirtyminen investoinneista käyttöpääoman ra-
19066: mk. Kuten edellisenäkin vuonna, suurin osuus         hoitukseen näkyi selvästi myös Valtiontakuukes-
19067: (42 %) valuuttamääräisestä takausvastuusta           kukselle tulleista hakemuksista. Takuukeskuk-
19068: kohdistui dollarimääräisille lainoille. Seuraavak-   sen lisääntynyt markkinointi on myös kasvatta-
19069: si merkittävämmät valuutat olivat Saksan mark-       nut hakemusmääriä voimakkaasti. Kotimaisen
19070: ka (17 %) ja Sveitsin frangi (15 %).                 riskinoton toimintapiiriin kuuluvat pk-yrityksil-
19071:    Rahoituslaitosten osuus valtiokonttorin hoi-      le myönnettävät teollisuustakaukset, lyhyt-
19072: dossa olevista takauksista oli 40 %, josta julkis-   aikaiset R-takuut käyttöpääomaluotoille, ympä-
19073: ten rahoituslaitosten osuus oli 34 prosenttia ja     ristönsuojelutakaukset sekä syyskuun alusta
19074: yksityisten rahoituslaitosten osuus 6 prosent-       myös alustakaukset.
19075: tiyksikköä. Yksityisten yritysten osuus takaus-          Teollisuustakausten kysyntä kasvoi voimak-
19076: vastuusta oli 14% ja valtionyhtiöiden 27 %.          kaasti ja uusia takauksia myönnettiinkin 360
19077: Muita valtiontakauksia oli yhteensä 19% valtio-      miljoonan markan arvosta. Näillä takauksilla
19078: konttorin hoidossa olevista takauksista. Yrittä-     osallistuttiin 1,2 miljardin markan hankkeiden
19079: jätoiminnassa takaukset suuntautuivat teollisuu-     rahoitukseen. Alkusyksystä tarjottu suhdan-
19080: delle, energiahuollolle ja liikenteelle.             netakaus johti vain harvoihin hakemuksiin.
19081:    Valtion opintotukikeskuksen takausvastuu          Viennin rahoitustakuiden myöntäminen lyhyt-
19082: oli kertomusvuoden päättyessä 11,3 miljardia         aikaisille käyttöpääomaluotoille väheni sitä vas-
19083: mk eli 10 % enemmän kuin edellisvuonna.              toin vuonna 1991 olennaisesti.
19084:                                                                                                                    47
19085: 
19086:    Aluskaupoille myönnettiin kertomusvuonna                        markkaa ja valtiontakauksista aiheutuvia 124
19087: takauksia ja takuita 4,6 miljardin markan ar-                      milj. markkaa. Takaisinperinnän osuus jäi huo-
19088: vosta. Ympäristönsuojelutakauksia myönnettiin                      mattavasti edellisvuotta vähäisemmäksi, 183
19089: huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuon-                        milj. markkaan. Näin nettokorvausmääräksi
19090: na, tosin nytkin vain 300 milj. markan arvosta.                    muodostui 624 milj. markkaa (vuonna 1990 56
19091: Näistä suurin osa käytettiin vesiensuojeluinves-                   milj. markkaa). Merkittävin korvausten aiheut-
19092: tointeihin, sitä vastoin ilmansuojeluinvestointien                 taja oli ulkomaisen riskinoton puolella edelleen
19093: toteuttaminen näyttää edelleen siirtyneen.                         Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi, joka ai-
19094:    Takuukorvauksia ilman takaisinperintää                          heutti korvauksia yhteensä 452 mi1j. mk (takai-
19095: maksettiin kertomusvuonna 807 milj. markkaa,                       sinperinnän osuus oli 106 milj. mk).
19096: joista vientitakuista johtuvia oli 683 miljoonaa
19097: 
19098: 
19099: 
19100: 
19101:                                        6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki
19102:    Elinkeinotoiminnan tukea tarkastellaan erik-                    prosenttia ja jalostus- ja palvelualojen tuki 29
19103: seen suojatun alkutuotanto- ja elintarvikesekto-                   prosenttia. Yhteenlaskettu tuki oli 15 prosenttia
19104: rin sekä kilpailulle alttiiden jalostus- ja palvelu-               edellisvuotta suurempi.
19105: toimialojen saaman rahoitustuen osalta. Tarkas-
19106: telussa ei oteta huomioon verojäijestelmään si-
19107: sältyviä tukia.                                                    6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät
19108:    Varsinaisen elinkeinotoiminnan ohella val-
19109: tiolle aiheutuu huomattavia menoja maatalous-                         Rahoitustuet jakaantuvat avustuksiin, laina-
19110: yrittäjien ja jossain määrin myös muiden yrittä-                   tukeen, pääomatukeen ja takuutukeen. Jotta eri
19111: jien eläketurvan ja lomajäijestelmien rahoituk-                    tukimuodot saadaan keskenään vertailukel-
19112: seen osallistumisesta. Tukien kokonaismäärä on                     poiseksi niistä valtiolle aiheutuvien kustannusten
19113: kehittynyt seuraavasti:                                            kannalta, on kunkin tuen osalta laskettava siitä
19114:                                                                    aiheutuvat nettokustannukset.
19115:                                           1989    1990     1991       Avustuksista aiheutuva tuki on sama kuin
19116:                                             miljoonaa markkaa      tarkasteluvuoden aikana maksettu markka-
19117:                                                                    määrä.
19118: Alkutuotanto ja                                                       Lainatuki lasketaan lainoista valtiolle ai-
19119: elintarvikkeet ................•.•..     8 225    9 518   10 434
19120: Jalostus- ja palvelualat ....            3 567    4 073    5 242   heutuvien kustannusten ja tuottojen erotuksena.
19121:                                                                    Korkokustannukset määritellään valtion tarkas-
19122: Yhteensä ...........................    11 792   13 591   15 676   teluvuoden aikana nostamien uusien lainojen
19123:                                                                    keskimääräisen efektiivisen koron (nimellis-
19124: Sosiaaliturvan luonteinen
19125: tuki yrittäjille:
19126:                                                                    korko +lainan liikkeellelaskukustannukset) pe-
19127: - alkutuotanto ja                                                  rusteella. Vuonna 1991 tämä korko oli 10,33 %.
19128:     elintarvikkeet ............•..       2 628    2 880    3 244   Tuotot ovat puolestaan lainoista valtiolle
19129: - jalostus- ja palvelualat                 260      127      221   maksettuja korkotuloja. Takaisinperimättä jä-
19130:                                                                    tetyt lainanlyhennykset ja luottotappiot otetaan
19131:    Valtion koko elinkeinotuesta on alkutuotan-                     sellaisenaan huomioon tuen lisäyksenä.
19132: non ja elintarvikkeiden osuus kaksi kolmannes-                        Pääomatuen osalta laskelmiin sisällytetään
19133: ta. Pääosa tuesta kohdistuu maatalouteen. Yrit-                    valtion pääomasijoitukset mm. valtionenemmis-
19134: täjien sosiaaliturvan rahoitukseen kertomus-                       töisiin osakeyhtiöihin, liikelaitoksiin ja erityis-
19135: vuonna käytetystä 3,5 miljardista markasta käy-                    rahoituslaitoksiin. Tuki lasketaan keskimää-
19136: tettiin puolestaan yli 90 prosenttia maatalous-                    räiselle sijoitetulle pääomalle laskettavan tuotto-
19137: yrittäjien sosiaaliturvaan. Alkutuotannon ja                       vaatimuksen (10,33 %) ja valtiolle tarkastelu-
19138: elintarvikesektorin tuki kasvoi vuonna 1991 10                     vuodelta maksettujen osinkojen (tai vastaavien)
19139: 48
19140: 
19141: erotuksena. Valtionyhtiöiden ja valtion liikelai-                                       Edellä mainitut tuen laskentaperiaatteet kos-
19142: tosten kohdalla pääomatuen laskennassa ote-                                         kevat myös alkutuotantoon ja elintarvikesekto-
19143: taan huomioon vain ne yritykset, joiden valtiolle                                   rille suuntautuvia tukia. Ne on rajattu lähinnä
19144: maksamat osingot alittavat laskennallisen tuot-                                     maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
19145: tovaatimuksen.                                                                      pääluokkaan poislukien tutkimuksen, hallinnon
19146:    Takuutuki lasketaan suoritettujen takaus-                                        ja neuvontatyön menot. Lisäksi mukaan on
19147: korvausten ja saatujen takuu- sekä takaus-                                          otettu ylituotannon viennistä aiheutuvina me-
19148: maksutuottojen erotuksena. Vientitakuurahas-                                        noina valmisteverolakien mukaiset hinnan-
19149: tonja valtiontakausrahaston (vuoden 1992 alus-                                      erokorvaukset sekä viennin arvioitu liikevaihto-
19150: ta yhdistetty valtiontakuurahastoksi) osalta tuki                                   verotuki.
19151: määritellään rahastojen yrityksille myöntämän                                           Elintarvikesektorin osalta tukea on tarkas-
19152: nettotuen perusteella eikä budjetista rahastoille                                   teltu myös nettomääräisenä siten, että tuen
19153: suoritettavilla tulonsiirroilla. Rahastojen hallin-                                 bruttosummista on vähennetty elintarvikesekto-
19154: tokulut otetaan huomioon tukea laskettaessa.                                        rilta perityt valmisteverot ja maksut, jotka muo-
19155: Valtiontakuukeskuksen toimintaa tarkastellaan                                       dostavat elintarvikkeiden hintajärjestelmän kiin-
19156: lähemmin luvussa 6.1.4.                                                             teän osan.
19157:    Tukiin on laskettu mukaan vain ne erät, jotka
19158: ovat koituneet rahallisesti yritysten hyödyksi.
19159: Esimerkiksi viranomaisten antama palvelu-
19160: luonteinen tuki on jätetty laskelmien ulkopuolel-                                   6.2.2. Alkutuotantoon ja elintarvikkei-
19161: le. Eri määrärahoista laskelmat sisältävät vain                                            siin kohdistuva rahoitustuki
19162: yritystoiminnan osuuden. Julkiselle sektorille,
19163: esim. kunnille, myönnetyt tuen osat on siis                                           Alkutuotannolle maksettu tuki oli kertomus-
19164: jätetty pois tukisummista.                                                          vuonna bruttomäärältään 12 575 milj. markkaa
19165: 
19166: 
19167: 32. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot saajan/maksajan mukaan jaoteltuina
19168: 
19169:                                                                           Menot               Tulot              Menot miinus tulot
19170:                                                                           1990      1991      1990    1991    1989     1990           1991
19171:                                                                           miljoonaa markkaa
19172: 
19173: Maataloustuotanto .........................................              5247       6047                      4886    5247        6047
19174: Hintatuki ...........................................................    3 375      3 564
19175: Maatalouden rakenteen kehittäminen:
19176: Avustukset .......................................................         708        733
19177: Lainatuki ..........................................................       421        371
19178: Muut .................................................................     743       1380
19179: Elintarviketeollisuus ...•.•••......................•.•......              738        911      916     782    -98     -178            129
19180: Valmisteverot ..................................................                               745     782
19181: Maataloustuotteiden hintatuki .......................                      680        874
19182: Muut .................................................................      58         37      171
19183: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ........•..••.•.                     4720       5 079      798    1359    2995    3 921       3720
19184: Maataloustuotteiden vientituki ......................                    3 481      3 838
19185: Viennin liikevaihtoverotuki .............................                  753        885
19186: Hinnanerokorvaukset, vienti ..........................                     486        355
19187: Maatalouden osuutena perityt maksut ..........                                                 728    1 301
19188: Muut .................................................................                          70       58
19189: 
19190: Elintarviketuotanto, yhteensä .......................                    10705     12 037     1714    2141    7784    8991        9896
19191: 
19192: Porotalous ........................................................         14         16                        7       14            16
19193: Kalatalous ........................................................         38         45                       37       38            45
19194: Yksityismetsätalous ........................................               341        343                      297      341           343
19195: Muu alkutuotanto ............................................              135        134                      100      135           134
19196: Alkutuotanto (pl. maatalous) yhteensä ........                             528        538                      441      528           538
19197: 
19198: Yhteensä .......................................................... 11233          12 575     1714    2141    8225    9518      10434
19199:                                                                                                                            49
19200: 
19201: Kuvio 14. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdis-                Kuvio 15. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdis-
19202:           tuvat valtion nettomenot                                             tuvien valtion nettomenojen jakautuminen
19203: 
19204:   mi1j. mk                                                           milj. mk
19205:   7000                                                               3500 . - - - - - - - - - - - - - - - - - ,
19206: 
19207:   6000
19208:                                                                      3000
19209: 
19210:   5000
19211:                                                                      2500
19212:   4000
19213:                                                                      2000
19214:   3000   ----------------
19215: 
19216:                                                                      1500
19217:   2000   --
19218: 
19219:                                                                      1000
19220: 
19221: 
19222:                                                                       500
19223: 
19224: -1000
19225:               Muu alku-     Maatalous-   Markkinointi Elintarvike-      0
19226:               tuotanto      tuotanto                  teollisuus            Maitota- Kanan-     Uha     Vllja   Erlkols- Jakamaton
19227:                                                                             1oustuott. munat                    kasvit
19228:                 .1989         1m 199o D 1991                                    .1990          ~ 1991
19229: 
19230: 
19231: oltuaan edellisenä vuonna 11 233 milj. mark-                         va tuki, mikä oli askel suoran tulotuen käytön
19232: kaa. Kertomusvuonna muun alkutuotannon                               lisäämiseen viljelijöiden tulotason turvaamises-
19233: kuin maatalouden osuus oli 528 milj. markkaa                         sa. Peltoalan perusteella maksettavan tuen suu-
19234: eli 4 % koko alkutuotannon menoista. Alkutuo-                        ruus oli kertomusvuonna 827 milj. markkaa,
19235: tannolle kohdistuvista elinkeinojen rahoitus-                        jossa oli nousua 263 milj. markkaa edellisestä
19236: tuista suurin osa (12 037 milj. markkaa) kohdis-                     vuodesta. Maataloustuottajille maksettu tuki oli
19237: tui maatalouteen ja elintarvikkeisiin. Valtion                       yhteensä 6 047 milj. markkaa oltuaan edellisenä
19238: saarnat tulot olivat vastaavasti 2 141 milj. mark-                   vuonna 800 milj. markkaa pienempi. Hintatuen
19239: kaa, eli 426 milj. markkaa suuremmat kuin                            osuus maataloustuottajille maksetusta tuesta oli
19240: edellisenä vuonna. Tulojen kasvu johtui maata-                       vajaat kaksi kolmasosaa ja rakennetuen viides-
19241: louden osuudesta lisääntyneiden vientitukime-                        osa tuen määrästä. Maataloudelle myönnetyn
19242: nojen rahoitukseen. Nettomääräinen tuki oli                          lainarahoituksen valtiontaloudelliset kustannuk-
19243: siten vuonna 1991 yhteensä 10 434 milj. mark-                        set laskivat kahdeksan prosenttia edellisvuodes-
19244: kaa oltuaan edellisenä vuonna 9 518 milj. mark-                      ta johtuen osin viljelijöiden maksaman korkota-
19245: kaa. Tukeen sisältyvät erät on eritelty liitetaulu-                  son noususta.
19246: kossa 12.1.
19247:     Maataloustuen maksatus viljelijöille hoide-
19248: taan suurelta osin tuotteiden tilityshintojen yhte-                  Elintarviketeollisuus
19249: ydessä. Suurimmat erikseen haettavat tuet ovat
19250: varsinainen tulotuki sekä peltoalan mukaan                              Elintarviketeollisuudelle maksettu tuki oli 129
19251: maksettava tuki. Viljelijöiden lisäksi tukea mak-                    milj. markkaa suurempi kuin siltä kerätyt mak-
19252: setaan maataloustuotteita jalostavalle teollisuu-                    sut. Edellisenä vuonna tuki oli 178 milj. markkaa
19253: delle ja viejinä toimiville keskusliikkeille.                        pienempi kuin elintarviketeollisuudelta kerätyt
19254:                                                                      maksut. Valtion menoista lisääntyi eniten öljy-
19255:                                                                      kasvituotannon tukeminen, 138 milj. markkaa.
19256: Maatalous                                                            Valtion tuloista sokeriveron tuotto kohosi 72
19257:                                                                      milj. markkaa ja kerman ja vähärasvaisen mai-
19258:   Maataloustuotannon tukemisessa oli toista                          don tasausmaksuja ei enää kannettu vuonna
19259: vuotta käytössä peltoalan perusteella maksetta-                      1991 (vuonna 1990 171 milj. markkaa).
19260: 7 321195A
19261: 50
19262: 
19263: 33. Keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuusesteet (o/o)
19264:                                                                                                                    1989         1990          1991
19265: 
19266: Maito (maitorasvan perusteella laskettun~ .........................................                                132          143            128
19267: Kananmunat ............................................................................................            136          137            125
19268: Naudanliha ..............................................................................................          106          109            114
19269: Sianliha ....................................................................................................      110          114            108
19270: Vehnä .......................................................................................................      120          157             98
19271: 
19272: 
19273: 
19274: Maataloustuotteiden markkinointi                                                                  Maataloustuotteiden viennin tukeminen li-
19275:                                                                                                sääntyi bruttomääräisesti 7 prosenttia vastaavan
19276:     Kaikkien keskeisten maataloustuotteiden ko-                                                kasvuprosentin oltua edellisenä vuonna 41. Net-
19277: timaisen kulutuksen ja tuotannon perusteella                                                   tomenojen määrä puolestaan väheni 5 prosent-
19278: lasketut omavaraisuusasteet säilyivät edellisvuo-                                              tia. Valtion maksama vientituki aleni 357 milj.
19279: den tasolla vehnää lukuunottamatta. Vehnän                                                     markkaa ja samalla viljelijöiden markkinoimis-,
19280: omavaraisuusaste tarkasteluvuonna oli 98 pro-                                                  kiintiö- ja vientikustannusmaksut kohosivat 336
19281: senttia oltuaan edellisenä vuonna runsas puo-                                                  milj. markkaa. Viennin liikevaihtoverotuki kas-
19282: litoistakertainen. Kasvinviljelytuotantoa pienen-                                              voi 133 milj. markkaa. Vuoden 1990 erinomai-
19283: si käytössä ollut velvoitekesannointijärjestelmä.                                              nen ja kertomusvuoden hyvä viljasato lisäsivät
19284: Naudanlihan omavaraisuus kohosi 5 ja sianlihan                                                 viljasta kannettuja markkinoimismaksuja 260
19285: laski 6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.                                                milj. markkaa. Lisäksi edellä mainitut hyvät
19286: Maidon osalta rasvan perusteella laskettu oma-                                                 sadot heijastuvat vielä vuodelle 1992.
19287: varaisuus laski 15 prosenttiyksikköä. Maitones-                                                    Kauppa- ja teollisuusministeriö maksoi jalos-
19288: teen perusteella laskettu omavaraisuusaste sen                                                 tamattomille maataloustuotteille 93 prosenttia
19289: sijaan laski 9 prosenttiyksikköä edellisestä vuo-                                              vientituesta. Tullihallitus puolestaan maksoi
19290: desta. Maitotuotteiden kulutus väheni edelleen                                                 jalasteille hinnanerokorvausta valmisteverolain-
19291: ja lisäksi vuosien 1990-1991 vaihteessa tehtiin                                                säädännön perusteella. Vientitukimomentilta
19292: paljon maidontuotannon vähentämissopi-                                                         maksettiin myös noin 100 milj. markkaa hinnan-
19293: muksia.                                                                                        erokorvausta kotimaiselle käytölle.
19294: 
19295: 
19296: 
19297: 34. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki (ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotukO
19298: 
19299:                                                                                                                    1989         1990          1991
19300:                                                                                                                           miljoonaa markkaa
19301: 
19302: Voi ............................................................................................................   653          932            574
19303: Juusto ......................................................................................................      514          558            547
19304: Maitojauhe, rasvainen ............................................................................                  95          426            195
19305: Maitojauhe, rasvaton ..............................................................................                 13           25             64
19306: Kananmunat ............................................................................................            187          187            103
19307: Sianliha ....................................................................................................      109          177            193
19308: Naudanliha ..............................................................................................                        28            299
19309: Vehnä .......................................................................................................       55                          62
19310: Rehuvilja ..................................................................................................       400          814           1840
19311: 
19312: 
19313: 
19314: Elintarvikesektorin tuki tuotteittain                                                           tuotteisiin kohdistuneet nettomenot vähenivät
19315:                                                                                                 19 prosenttia kun ne kasvoivat peräti 30 prosent-
19316:    Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvis-                                               tia edellisvuonna. Viljan osalta vuoden 1990
19317: ta valtion menoista maitotaloustuotteet on edel-                                                hyvästä sadosta johtuvat vientikustannukset
19318: leen suurin yksittäinen tuen kohde. Maitotalous-                                                ajoittuvat paljolti vuodelle 1991; jolloin ne nou-
19319:                                                                                                                                                                51
19320: 
19321: 35. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain
19322: 
19323:                                                                                   Menot                     Tulot                        Menot miinus tulot
19324:                                                                            1990             1991     1990           1991          1989         1990       1991
19325:                                                                            miljoonaa markkaa
19326: 
19327: Maitotaloustuotteet .........................................              3 407          2 635       365            184          2 342       3042        2 451
19328: Kananmunat ....................................................              357            313         9              8            360         348         305
19329: Liha ...................................................................   1147           1177         24             77            912       1123        1101
19330: Vilja ..................................................................   1357           2 437       155            414          1047        1 201       2023
19331: Erikoiskasvit .....................................................          865          1 059       203            276            656         662         783
19332: Hyödykkeille jakamaton ..................................                  3 573          4 415       959           1183          2 466       2 614       3 232
19333: 
19334: Yhteensä .......................................................... 10 705               12037       1715         2141            7784        8990        9896
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339: sivat 68 prosenttia edellisvuodesta. Valtion net-                                           6.2.3. Jalostus- ja palvelualoille myön-
19340: tomenot kasvoivat kokonaisuudessaan 10 pro-                                                        netty rahoitustuki
19341: senttia edellisvuodesta.
19342:                                                                                                 Valtio myöntää tulo- ja menoarviosta sekä
19343:                                                                                             Valtiontakuukeskuksen valtiontakaus-ja vienti-
19344: Muut alkutuotantoon kohdistuvat menot                                                       takuurahastoista rahoitustukea suoraan yrityk-
19345:                                                                                             sille sekä erityisluottolaitoksille (Suomen Vienti-
19346:    Muuhun alkutuotantoon kuin maatalouteen                                                  luotto Oy, Kehitysaluerahasto Oy), muille
19347: kohdistuvat menot säilyivät lähes ennallaan                                                 rahastoille (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto,
19348: kasvaen vajaat kaksi prosenttia edellisestä vuo-                                            Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy),
19349: desta. Suhteellisesti suuret menojen lisäykset ta-                                          säätiöille (Keksintösäätiö, PKT-säätiö) sekä ke-
19350: pahtuivat poro taloudessa, 23 prosenttia, ja kala-                                          hitysyhtiöille. Tukeen sisältyvät erät on eritelty
19351: taloudessa, 16 prosenttia, kun niiden markka-                                               liitetaulukoissa 12.2. ja 12.3.
19352: määräinen lisäys oli runsaat 8 milj. markkaa.                                                   Vuonna 1991 tuen kokonaismäärä oli 5 242
19353: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan                                                 milj. markkaa. Kokonaistuen määrä nousi vuo-
19354: avustukset ja lainatuki on sisällytetty muun                                                desta 1990 nimellisesti 29 prosenttia ja reaalisesti
19355: alkutuotannon lukuihin. Niitä on lyhyesti                                                   23 prosenttia. Vuodesta 1989 tuen määrä on
19356: kommentoitu myös kohdassa 6.2.3.                                                            kasvanut reaalisesti 31 prosenttia.
19357: 
19358: 
19359: 
19360: 
19361: 36. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset
19362: 
19363:                                                                                                         1989               1990            1991         Muutos
19364:                                                                                                                                                         1991/90
19365:                                                                                                                miljoonaa markkaa                              %
19366: 
19367: Aluetuki .........•...........................................................•...................          921        1097               1005            -8
19368: Energiahuolto ........................•......................................................               101         119                 64           -46
19369: Lehdistön tukeminen ...................................................................•                    482         443                467              5
19370: Merenkulku ja laivanrakennus ......•..............................................                          436         210                597            184
19371: Tutkimus ja tuotekehitys ....•......•.............•........................•...........                     316         351                495             41
19372: Työm~rkki~a~.uki.......................................................•....................                644         653                746             14
19373: V1enn1n ed1stam1nen .•..................................................................                    177         185                485            162
19374: Ympäristön suojelu ..........••..............•.......•...•...•.......•...................                    33          43                 41            -5
19375: Valtionyritysten tuet .............•...•.....••.......•.............................•......                 151         664                952             43
19376: Muuttuet .........•............•....•..•........................................................            306         309                389             26
19377: 
19378: Tuki yhteensä ............................................................................. ..         3567            4073               5242                29
19379: 52
19380: 
19381:    Tarkoitusperän mukaan jaoteltuna kaikissa         Kuvio 16. Jalostus- ja palvelualoille kohdistuvan rahoi-
19382: muissa tuissa paitsi aluetuessa, energiahuollon                tustuen kehitys
19383: tuessa sekä ympäristönsuojelutuessa on lisäystä      mllj. mk
19384: 
19385: edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten kasvoivat     5500    -r-------------------,
19386: merenkulun ja laivanrakennuksen sekä viennin         5000
19387: edistämisen tuet. Tässä käytetyn jaottelun mu-       4500
19388: kaan ovat vuodesta 1989 selvästi eniten kasva-       4000
19389: neet valtionyritysten tuet.
19390:    Pk-yritykset saivat tukea erityisesti alue- ja    3500
19391: 
19392: työmarkkinatukiohjelmien kautta. Tutkimus- ja        3000
19393: tuotekehitystukea suuntautui sitä vastoin suh-       2500
19394: teellisesti enemmän suurille yrityksille.            2000
19395:                                                      1500
19396: Aluetuki
19397:                                                      1000
19398:    Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli        500
19399: kertomusvuonna 29% eli 1 005 milj. markkaa.
19400:                                                          0
19401: Tuen määrä väheni vuoteen 1990 verrattuna 8                           1989            1990             1991
19402: prosenttia. Aluetuki oli edelleen rahamäärältään
19403: suurin tukiryhmä valtionyritysten tuen voimak-       1 = aluetuki
19404: kaasta kasvusta huolimatta.                          2 = energiahuolto
19405:    Kauppa- ja teollisuusministeriön maksaman         3 = lehdistötuki
19406: yritystoiminnan aluetuen määrä oli 552 milj.         4 = merenkulku ja laivanrakennus
19407:                                                      5 = tutkimus ja tuotekehitys
19408: markkaa, mikä on lähes 100 milj. markkaa             6 = työmarkkinatuki
19409: vähemmän kuin edellisvuonna. Tuki on jaettu          7 = viennin edistäminen
19410: käyttötarkoituksen mukaan investointi-, käyn-        8 = valtionyhtiöiden tuet
19411: nistys- ja kehittämisavustuksiin. Investointiavus-   9 = muuttuet
19412: tusten osuus on näistä suurin, kertomusvuonna
19413: 332 milj. markkaa. Avustuksia myönnetään eni-
19414: ten metalli- ja puutavarateollisuudelle sekä mat-
19415: kailuyrityksille. Investointiavustuksia suuntau-     Energiahuolto
19416: tui eniten Lapin lääniin, käynnistysavustuksia
19417: Oulun lääniin ja kehittämisavustuksia Vaasan            Energiahuoltoon kohdistuva tuki väheni sel-
19418: lääniin. Yritystoiminnan aluetuesta 81 prosent-      västi vuonna 1991. Sen kokonaismäärä oli 64
19419: tia maksettiin pienille, alle 100 työntekijän yri-   milj. markkaa, mikä tarkoittaa tuen supistumis-
19420: tyksille.                                            ta lähes puoleen edellisvuotisesta. Eniten tuen
19421:    Alueellista kuljetustukea maksettiin 165 milj.    kokonaismäärää laski Neste Oy:n maakaasuver-
19422: markkaa, josta 70 milj. markkaa Oulun ja Lapin       kon rakentamislainojen korkotuen päättyminen.
19423: lääneihin. Pienyritysten ja sijainninohjausmenet-    Toisaalta avustukset energiainvestointeihin las-
19424: telyn tukemiseen käytettiin yhteensä 53 milj.        kivat 49 milj. markasta 23 milj. markkaan. Niistä
19425: markkaa. Suuri osa aluetuesta suuntautui avus-       lähes 80 % suuntautui julkisille yrityksille. Maa-
19426: tus-, laina- ja pääomatukena Kehitysaluerahasto      seudun sähköistämistä tuettiin 17 milj. markalla,
19427: Oy:lle (yhteensä 207 milj. mk).                      josta lähes puolet kohdistui Lapin lääniin.
19428:    Aluetukea suuntautuu jalostus- ja palvelu-
19429: elinkeinoille jonkin verran myös maaseudun pie-
19430: nimuotoisen elinkeinotoiminnan avustuksina,          Lehdistötuki
19431: maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukena sekä
19432: maatilatalouden kehittämisrahaston lainoista            Lehdistötuen määrä oli vuonna 1991 467 milj.
19433: aiheutuvana lainatukena, jotka on tässä kerto-       markkaa. Tuen nimelliskasvu oli n. 5 prosenttia,
19434: muksessa sisällytetty alkutuotannon tukiin (liite    mutta reaalikasvu lähes olematon. Merkittävin
19435: 12.1). Näistä tärkein tukimuoto jalostus- ja pal-    lehtituista oli lehdistön yleinen kuljetustuki (320
19436: veluelinkeinojen kannalta oli maaseudun pieni-       milj. mk). Kuljetustuki on maksettu Posti- ja
19437: muotoisen elinkeinotoiminnan avustukset (48          telelaitokselle, joka on suunnannut sen edelleen
19438: milj. mk).                                           lehdille alennettujen postitaksojen muodossa.
19439:                                                                                                         53
19440: 
19441: Tukea on myönnetty vain niiden julkaisijoiden           40 % enemmän kuin vuonna 1990. Teknologian
19442: hyväksi, jotka antavat lehtiensä jakelun koko-          kehittämiskeskuksen maksamat avustukset teol-
19443: naan Posti- ja telelaitoksen tehtäväksi. Rajoitus       lisuuden tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan
19444: ei kuitenkaan koske sanomalehtien erillis-              muodostavat tuen suurimman erän (237 milj.
19445: jakelua.                                                mk). Lähes 60% näistä avustuksista suuntautui
19446:    Sanomalehdistön tuki (122 milj. mk) on tar-          Uudenmaan lääniin. Suuret, yli 500 työntekijän
19447: koitettu sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja            yritykset, saivat tuesta valtaosan.
19448: muiden kustannusten alentamiseksi. Sanomaleh-              Teollisuuden tuotekehityslainojen osalta syn-
19449: tien yhteisjakelun tuki (18 milj. mk) suuntautuu        tyvä lainatuki oli 77 milj. markkaa. Energia-
19450: erilaisten yhteisjakelusta aiheutuvien kustannus-       taloudellisen tutkimuksen ja koetoiminnan edis-
19451: ten peittämiseen.                                       tämiseen suunnattuja avustuksia myönnettiin 34
19452:                                                         milj. markkaa. Kehitysaluerahastolle maksettu
19453:                                                         avustus yritysten tutkimustoiminnan tukemiseen
19454:                                                         oli puolestaan 31 milj. markkaa.
19455: Merenkulku ja laivanrakennus                               Suomen itsenäisyyden juhlarahasto irtautui
19456:                                                         vuoden 1991 alussa Suomen Pankista ja muuttui
19457:    Merenkulun ja laivanrakennuksen tuki oli             suoraan eduskunnan alaiseksi rahastoksi. Ra-
19458: tarkasteluvuonna lähes kolminkertainen vuo-             hastoon sijoitetusta peruspääomasta syntyvä las-
19459: teen 1990 verrattuna. Sen kokonaismäärä kohosi          kennallinen pääomatuki ja valtion maksamat
19460: 597 milj. markkaan. Tukisummasta yli puolet             suorat avustukset merkitsivät yhteensä 61 milj.
19461: muodostuu vientitakuurahaston takuista synty-           markan tukea. Sitran myöntämästä rahoitukses-
19462: neestä nettotuesta (320 milj. mk). Takuutuen            ta noin kolmannes suuntautuu yleishyödyllisiin
19463: suuri määrä johtuu ennen kaikkea Wärtsilä               hankkeisiin ja kaksi kolmannesta yritysten riski-
19464: Meriteollisuuden konkurssin seurauksena mak-            rahoitukseen.
19465: setuista takuukorvauksista. Valtiontakausrahas-
19466: ton alustakauksista aiheutui nettotukea vastaa-
19467: vasti 48 milj. markkaa. Kaiken kaikkiaan Val-           Työmarkkinatuki
19468: tiontakuukeskukselle Wärtsilä Meriteollisuuden
19469: konkurssista aiheutuneet bruttokorvaukset ko-              Työmarkkinatukea myönnettiin vuonna 1991
19470: hosivat vuonna 1991 452 milj. markkaan, mikä            kaikkiaan 746 milj. markkaa, mikä merkitsee 93
19471: oli 56 prosenttia Takuukeskuksen kokonais-              milj. markan lisäystä edellisvuodesta. Varsinais-
19472: korvausmäärästä.                                        ten työttömyyden ehkäisemiseen kohdistuvien
19473:    Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alus-         tukien lisäksi työmarkkinatuki sisältää myös
19474: hankintojen korkotuen määrä kasvoi edellisvuo-          oppi- ja koulutussopimuksista aiheutuvat korva-
19475: den 59 milj. markasta 150 milj. markkaan. Li-           ukset yrityksille.
19476: säksi Vientiluotolle maksettiin ulkomaisen luo-            Työmarkkinatuen eristä oli suurin valtionapu
19477: tanoton korkotukea, josta kotimaisten laivatoi-         työttömyyden lieventämiseen, joka kohosi kor-
19478: mitusten osuus oli 10 milj. markkaa.                    kean työttömyyden oloissa 465 milj. markkaan
19479:    Lastialusten hankintojen tukemiseen myön-            (vuonna 1990 382 milj. mk). Avustussumma
19480: nettiin 34 milj. markkaa. Vuonna 1991 käyt-             suuntautui lähes kokonaisuudessaan pienille,
19481: töönotettua avustusta ulkomaanliikenteen lasti-         alle 100 työntekijän yrityksille. Työllisyysperus-
19482: alusten kilpailuedellytysten turvaamiseksi mak-         teista valtionapua investointeihin myönnettiin
19483: settiin 28 milj. markkaa. Tuki on suunnattu             97 milj. markkaa. Yli 80% investointituesta
19484: sellaisille suomalaisille varustamoille, jotka hoi-     kohdistui Oulun ja Lapin läänin yrityksiin. Suh-
19485: tavat ulkomaankaupan kuljetuksia Suomen li-             teellisesti eniten tuettiin energia- ja vesihuollon
19486: pun alla purjehtivilla lastialuksilla ja työllistävät   sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan investoin-
19487: pääasiassa suomalaisia merenkulkijoita.                 teja.
19488:                                                            Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden
19489:                                                         lieventämiseen käytettiin kertomusvuonna 22
19490:                                                         milj. markkaa. Suurin osa tuesta suuntautui
19491: Tutkimus ja tuotekehitys                                palvelualan yrityksille. Yritysten oppi- ja koulu-
19492:                                                         tussopimuksista aiheutuvien avustusten määrä
19493:   Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tuki oli           oli 153 milj. markkaa, mikä on 15 milj. markkaa
19494: kertomusvuonna 495 milj. markkaa, mikä on yli           enemmän kuin edellisvuonna.
19495: 54
19496: 
19497: Viennin edistäminen                                    luku 7.1). Laskennallinen peruspääomatuki on
19498:                                                        suuntautunut ennen kaikkea Valtionrautateille
19499:    Viennin edistämiseen suunnatun tuen määrä           sekä Ilmailulaitokselle.
19500: kohosi kertomusvuonna 485 milj. markkaan,                 Suorana avustuksena maksettiin 24 milj.
19501: mikä merkitsee lähes 300 milj. markan lisäystä         markkaa Vaivilla Oy:lle yhtiön rahoitusaseman
19502: edellisvuodesta. Tuen kasvu johtui suurimmaksi         parantamiseksi. Yrityskohtaista lainatukea syn-
19503: osaksi vientitakuurahaston toiminnasta aiheutu-        tyi mm. Enso-Gutzeit Oy:n vaihtovelkakirjalai-
19504: van takuutuen voimakkaasta kasvusta. Tämän             nan (18 milj. mk) osalta.
19505: takuutoiminnan (pl. alustakuut) nettomenot ko-
19506: hosivat viime vuonna 163 milj. markkaan, kun
19507: edellisvuonna nettotulot olivat 99 milj. markkaa.
19508:    Avustukset viennin edistämiseen kohosivat           Muut tuet
19509: 183 milj. markkaan. Ne on suunnattu ennen
19510: kaikkea kasvukykyisten ja korkean kotimaisen              Liikenneministeriön maksama tuki joukkolii-
19511: jalostusasteen tuotannonalojen viennin edistä-         kenteen kehittämiseen ja säilyttämiseen oli ker-
19512: miseen. Lähes puolet avustuksista on maksettu          tomusvuonna 239 milj. markkaa. Tuki
19513: metallituotteisiin ja sähkötekniikkaan erikois-        kohdentuu pääosin linja-autoliikenteeseen.
19514: tuneille yrityksille. Alle 100 työntekijän yritysten      Valtiontakausrahaston teollisuustakauksista
19515: osuus tuesta oli 63 prosenttia.                        aiheutui 47 milj. markan nettotuki. Liikevaihto-
19516:                                                        veron huojennusta vastaavia avustuksia myön-
19517:                                                        nettiin pääosin kuntaenemmistöisille kiinteistö-
19518:                                                        osakeyhtiöille 43 milj. markkaa.
19519: Ympäristön suojelu                                        Suomen elokuvasäätiölle myönnettiin 43 milj.
19520:                                                        markkaa. Avustuksista suurin osa jaetaan edel-
19521:    Yrityksille suuntautui ympäristönsuojelutu-         leen kotimaisen elokuva- ja ohjelmatuotannon
19522: kea yhteensä 41 milj. markkaa, josta ongelma-          sekä levityksen tukena.
19523: jätelaitos Ekokem Oy:lle myönnetyt avustus-,              Varmuusvarastointiin liittyvät avustukset tur-
19524: pääoma- ja takuutuki muodostivat suurimman             vavarastojen perustamiseen ja ylläpitämiseen oli-
19525: osan (23 milj. markkaa). Ilmansuojeluinvestoin-        vat 7 milj. markkaa. Tuki kohdistuu ennen
19526: tien korkotuki oli 8 milj. markkaaja teollisuuden      kaikkea raakaöljyn, öljytuotteiden, kivihiilen
19527: vesiensuojeluinvestointien korkotuki 4 milj.           sekä perusraaka-aineiden velvoitevarastointiin.
19528: markkaa.                                                  Vaikeuksiin joutuneiden pankkien tukitoimet
19529:                                                        eivät aiheuttaneet valtiolle budjettimenoja vielä
19530:                                                        vuonna 1991. Pankkien tukemiseksi perustetusta
19531:                                                        vakuusrahastosta aiheutuvat kustannukset mer-
19532: Valtionyritysten tuet                                  kitsevät kuitenkin huomattavaa yritystuen mää-
19533:                                                        rän kasvua lähivuosina.
19534:    Valtionyritysten tuet olivat kertomusvuonna
19535: 43 prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990.
19536: Tuen kokonaismäärä oli 952 milj. markkaa,              6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki
19537: josta suurimman osan muodosti laskennallinen                  elinkeinotoiminnalle
19538: pääomatuki valtionenemmistöisille osakeyhtiöil-
19539: le (527 milj. mk) ja valtion liikelaitoksille (371         Maataloudelle ja muulle alkutuotannolle, sil-
19540: milj. mk). Taloudellisen laman oloissa vain har-       tä osin kuin ne kuuluvat maatalousyrittäjien
19541: vat valtionyhtiöt saavuttivat pääomalle tässä          eläkelain tai maatalousyrittäjien tapaturmava-
19542: nettokustannustarkastelussa asetettavan lasken-        kuutuslain piiriin, maksettiin valtion osuutena
19543: nallisen tuottovaatimuksen. Yhtiöittäin tarkas-        maatalousyrittäjien eläkelain menoista 1 752
19544: teltuna syntyi pääomatukea eniten Postipankki          milj. markkaa ja valtion osuutena maatalousyrit-
19545: Oy:n, Rautaruukki Oy:n, Enso-Gutzeit Oy:n,             täjien tapaturmavakuutuslain menoista 56 milj.
19546: Kemira Oy:n, Valmet Oy:n ja Outokumpu Oy:n             markkaa. Karjataloutta harjoittavien maanvilje-
19547: osalta. Viime vuosien liikelaitosuudistuksessa         lijöiden lomituskustannuksiin valtio osallistui
19548: uusimuotoisille valtion liikelaitoksille on määri-     1 435 milj. markalla. Sosiaaliturvan luonteiset
19549: telty peruspääoma, joka mm. toimii valtiolle           menot kasvoivat edellisestä vuodesta 12 prosent-
19550: maksettavien voiton tuloutusten perustana (vrt.        tia.
19551:                                                                                                  55
19552: 
19553:    Jalostus- ja palvelualojen yritystoiminnalle    kuutusmaksutuloista. Kertomusvuonna valtion
19554: maksettiin sosiaaliturvan luonteista tukea kaik-   osuus eläkelain mukaisista menoista oli 78 milj.
19555: kiaan 221 milj. markkaa, mikä oli lähes 75         markkaa. Muita merkittäviä menoeriä olivat
19556: prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tuen        valtion osuus merimieseläkekassan menoista
19557: lisääntymiseen vaikutti ennen kaikkea yrittäjien   (108 milj. mk) sekä korvaus pienyrittäjien vuosi-
19558: eläkelaista johtuvien menojen merkittävä kasvu,    lomajärjestelmän kustannuksiin (35 milj. mk).
19559: joka johtui arvioitua pienemmiksi jääneistä va-
19560: 56
19561: 
19562: 
19563: 
19564: 
19565:                             7. VALTION LIIKETOIMINTA
19566: 
19567:    Valtio harjoittaa varsinaista liiketoimintaa lii-   musvuonna 6 kpl. Niiden palveluksessa oli 4 600
19568: kelaitosten ja omistamiensa yhtiöiden kautta.          henkeä. Vuonna 1990 budjettisidonnaisia laitok-
19569: Liikelaitokset jakautuvat budjettisidonnaisiin         sia oli 9. Kolmen laitoksen toiminta lopetettiin ja
19570: liikelaitoksiin sekä uusimuotoisiin liikelaitok-       niiden toimintaa jatkamaan perustettiin valtion-
19571: siin, joiden toiminta perustuu vuonna 1989 voi-        yhtiö. Näistä yksi myytiin yksityiseen omistuk-
19572: maan tulleeseen lakiin valtion liikelaitoksista.       seen.
19573: Uusimuotoiset liikelaitokset ovat valtion talous-         Uusimuotoisia liikelaitoksia oli 7 kpl ja niissä
19574: arvion ulkopuolisia ja ne ovat itsenäisempiä kuin      työskenteli noin 64 000 henkeä. Kertomusvuon-
19575: budjettisidonnaiset liikelaitokset. Uusimuotoiset      na määrä lisääntyi yhdellä. Palveluksessa olevien
19576: liikelaitokset sijoittuvat organisatoorisesti ja oh-   määrä kuitenkin väheni. Henkilöstöä oli 3 000
19577: jauksen kannalta viraston ja itsenäisen osake-         henkeä vähemmän edelliseen vuoteen verrattu-
19578: yhtiön väliin.                                         na. Valtion teollisuusyhtiöissä työskenteli 99 922
19579:     Budjettisidonnaisia liikelaitoksia oli kerto-      henkeä.
19580: 
19581: 
19582: 
19583:                      7.1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset
19584: 7.1.1. Yleiset toimintaperiaatteet                     töksiä liikelaitoksen hoidosta. Valtioneuvosto
19585:                                                        vahvistaa liikelaitoksen tilinpäätöksen sekä
19586:    Valtion liikelaitoksista annettu laki (627/87)      päättää sen perusteella voiton tuloutuksesta val-
19587: tuli voimaan 1.1.1989. Ensimmäiset uusimuotoi-         tion talousarvioon sekä muista toimenpiteistä,
19588: set liikelaitokset olivat Valtion painatuskeskus,      joihin liikelaitoksen toiminnan ja taloudellisen
19589: Valtion tietokonekeskus ja Valtion ravitsemis-         tuloksen johdosta on tarpeen ryhtyä.
19590: keskus, jotka aloittivat toimintansa vuoden 1989          Liikelaitosuudistukseen liittyy tulosvastuun
19591: alusta. Vuoden 1990 alussa aloittivat Karttakes-       hyväksyminen ja sen toteuttaminen. Mikäli toi-
19592: kus, Posti- ja telelaitos ja Valtionrautatiet. Ker-    minnalle asetettuja palvelutavoitteita eikä tulos-
19593: tomusvuoden alussa muodostettiin ilmailuhalli-         tavoitteita ole saavutettu, eikä tälle ole hyväksyt-
19594: tuksesta Ilmailulaitos.                                täviä syitä, hallituksen ja toimitusjohtajan asema
19595:    Liikelaitoksen ohjaus perustuu tulosohjauk-         tulisi ottaa harkittavaksi.
19596: seen. Eduskunta asettaa vuosittain talousarvion           Eduskunnan vahvistamat palvelu- ja muut
19597: käsittelyn yhteydessä kullekin liikelaitokselle        toimintatavoitteet määrittelevät palvelutason ja
19598: keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet          mahdollisesti myös keskeiset palvelut. Liikelai-
19599: Valtioneuvosto tai ao. ministeriö hyväksyy näis-       toslaissa ja laitoskohtaisissa laeissa ja asetuksissa
19600: sä puitteissa liikelaitoksen palvelu- ja muut toi-     on määritelty muut liikelaitoksen ohjaustilanteet
19601: mintatavoitteet sekä asettaa tulostavoitteen ja        ja liikelaitoksia ohjaavat viranomaiset.
19602: tuottovaatimuksen.                                        Liikelaitoksen toiminnallisen yleislinjan täs-
19603:    Valtioneuvosto määrää ja vapauttaa hallituk-        mentäminen sekä tavoitteiden saavuttamiseksi
19604: sen, nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan sekä       tarvittavien keinojen valinta, kuten päättäminen
19605: asettaa ja vapauttaa tilintarkastajat.                 palvelujen tuottamistavasta, tuotantotekniikasta
19606:    Liikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen         ja yksittäisistä toimenpiteistä, on liikelaitoksen
19607: yhteydessä arvioidaan, miten liikelaitos on saa-       sisäinen asia. Liikelaitoksen hallitus päättää lii-
19608: vuttanut palvelu- ja muut toimintatavoitteet           kelaitoksen yleislinjaukset sekä keskeiset tavoit-
19609: sekä tulostavoitteen. Samalla tehdään johtopää-        teiden saavuttamiskeinot. Toimitusjohtaja ja
19610:                                                                                                      57
19611: 
19612: muu operatiivinen johto päättää liikelaitoksen           Investointikohteita olivat Jyväskylän toimita-
19613: muut toimenpiteet.                                    lon rakentaminen ja Otaniemen toimitalon laa-
19614:    Liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvi-     jennus.
19615: oon peruspääomalle asetetun tuottovaatimuk-
19616: sen suuruisen osuuden tilikauden voitosta. Ker-
19617: tomusvuodelta liikelaitokset tulouttivat yhteen-      Valtion ravitsemiskeskus
19618: sä 278,9 milj. markkaa. Määrä oli 121,9 milj.
19619: markkaa pienempi kuin vuonna 1990.                       Valtion ravitsemiskeskuksen palvelu- ja muut
19620:                                                       toimintatavoitteet olivat Valtion ravitsemiskes-
19621:                                                       kuksesta annetun lain (752/88) 2 §:ssä annettujen
19622:                                                       tehtävien mukaiset. Lainkohdan mukaan ravit-
19623: 7.1.2. Kertomusvuoden toiminta                        semiskeskuksen on otettava toiminnassaan huo-
19624:                                                       mioon erityisesti valtion ja muun julkishallinnon
19625:    Kullekin liikelaitokselle asetettu tulostavoite,   virastojen ja laitosten ravitsemispalvelujen tarve
19626: tuottovaatimus, saavutettu tulos ja valtion ta-       sekä ravitsemispalvelujen terveellisyys. Laitos
19627: lousarvioon tuloutettu määrä on esitetty jäljem-      saavutti sille asetetut tavoitteet.
19628: pänä taulukossa 1. Liikevaihto, investointival-          Valtion ravitsemiskeskus hoiti vuoden 1991
19629: tuudet ja tehdyt investoinnnit sekä henkilöstön       lopussa 414 henkilöstö- ja opiskelijaruokalaa.
19630: määrä kunkin laitoksen osalta ilmenevät taulu-        Henkilöstöravintoloiden osuus liikevaihdosta oli
19631: kosta 2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet          noin 57 %ja opiskelijaravintoloiden osuus noin
19632: toteutuivat seuraavasti:                              43 %. Aterioita myytiin vuoden 1991 aikana
19633:                                                       yhteensä 16,3 milj. kappaletta.
19634:                                                          Ravitsemiskeskuksen toiminnan kannatta-
19635: Valtion painatuskeskus                                vuus ja vakavaraisuus paranivat merkittävästi
19636:                                                       vuoden 1991 aikana.
19637:    Painatuskeskukselle asetetut palvelu- ja muut
19638: toimintatavoitteet olivat seuraavat: tuottaa ja
19639: välittää kirjapaino-, kustannus- ja jakelutoimin-     Karttakeskus
19640: nan sekä niihin liittyviä viestinnän tuotteita ja
19641: palveluja ja ottaa toiminnassaan huomioon eri-           Karttakeskukselle asetetut palvelu- ja muut
19642: tyisesti eduskunnan ja valtionhallinnon paina-        toimintatavoitteet vastasivat Karttakeskuksesta
19643: tus- ja julkaisutarpeet ja julkaisujen saatavuus.     annetun lain (1016/89) 2 §:n ja sen perusteella
19644: Laitos saavutti sille asetetut tavoitteet.            annetun asetuksen mukaisia tehtäviä.
19645:    Kirjapainotoiminnan liikevaihdosta valtion            Tehtäviin kuului kartta-alan ja siihen liitty-
19646: osuus oli 86 %. Kustannustoiminnan liikevaih-         vien tuotteitten ja palvelujen tuottaminen ja
19647: dosta julkisen sektorin osuus oli 53 %.               välittäminen sekä kartastotöihin liittyvien tuot-
19648:                                                       teitten ja palvelujen välittämien, kehittäminen
19649:                                                       ja tuottaminen. Toiminnassa oli otettava huo-
19650: Valtion tietokonekeskus                               mioon valtionhallinnon ja erityisesti maanmit-
19651:                                                       tauslaitoksen tarvitsemat kartta-alan palvelut ja
19652:    Valtion tietokonekeskukselle asetetut palvelu-     niiden saatavuus. Laitos saavutti sille asetetut
19653: ja muut toimintatavoitteet olivat seuraavat: ke-      tavoitteet.
19654: hittää, tuottaa ja myydä yleisten liikeperiaat-          Liikevaihdosta kertyi välityskaupasta 38 %,
19655: teitten mukaan toimien ensisijaisesti valtionhal-     graafisesta tuotannosta 51,5 %, numeerisesta
19656: linnonja muunjulkisen hallinnon tuottavuutta ja       tuotannosta 12,5 % ja kustannustoiminnasta
19657: palvelutasoa parantavia sekä yhteiskunnan tieto-      8 %. Asiakasryhmänä julkisen sektorin osuus oli
19658: tarpeita tyydyttäviä tietotekniikan tuotteita ja      44,6%.
19659: palveluja. Tavoitteena on pitää tuote- ja palvelu-       Karttakeskus oikeutettiin perustamaan tytär-
19660: valikoima kilpailukyisenä sekä asiakkaiden tar-       yhtiö, jonka nimeksi tuli Genimap Oy. Kartta-
19661: peita vastaavana.                                     keskuksen omistusosuus yhtiöstä ja sen osakkei-
19662:    Valtionhallinnon asiakkaiden osuus myynti-         den tuottamasta äänivallasta on 67,3 %. Yhtiön
19663: tuotoista oli 73 %, muun julkisen hallinnon 16 %      perustamisella yhdistyi Karttakeskuksen julkis-
19664: ja yksityissektorin 11 %.                             hallinnollinen osaaminen kaupan ja teollisuuden
19665: 
19666:  8 321195A
19667: 58
19668: 
19669: asiakasosaamiseen, jonka seurauksena Kartta-                Posti- ja telelaitoksella oli seuraavat tytär-
19670: keskus kykeni entistä paremmin palvelemaan               yhtiöt: Postin alainen Jakelumarkkinat Oy ja
19671: yhä erilaisempia kartta-alan asiakkaita.                 Telen alaiset Rinox Oy, Maksuverkot Oy, Yri-
19672:                                                          tysverkot Oy, Mobitele Oy, Mobitele Trading
19673:                                                          Oy ja Telecom Finland SA.
19674: Posti- ja telelaitos                                        Maksuverkot Oy ja Telecom Finland SA
19675:                                                          ovat uusia tytäryhtiöitä ja niiden tilikausi on
19676:    Posti- ja telelaitoksen palvelu- ja muut toimin-      kesken. Muiden tytäryhtiöiden liikevaihto oli
19677: tatavoitteet olivat seuraavat: huolehtia posti- ja       yhteensä 79,1 milj. markkaa, mikä on 0,8 %
19678: teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kehittä-            Posti- ja telelaitoksen liikevaihdosta. Tilinpää-
19679: misestä ja palvelutarjonnasta asiakkaiden ja             töksen tehneiden tytäryhtiöiden yhteenlaskettu
19680: koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti sekä eri-         tulos oli 1,56 milj. markkaa tappiollinen. Ai-
19681: tyisesti huolehtia peruspalveluiden saatavuudes-         noastaan Yritysverkot Oy tuotti kertomusvuon-
19682: ta koko maassa tasapuolisin ehdoin.                      na voittoa. Päätelaitteita markkinoivat Rinox
19683:    Postin peruspalveluihin kuuluvat tavallinen 1.        Oy, Mobitele Oy ja Mobitele Trading Oy kärsi-
19684: luokan kirje ja lehti normaalissa postinkannossa.        vät talouden lamasta johtuneesta heikosta ky-
19685: Telen peruspalveluihin kuuluvat puhelinliitty-           syntätilanteesta.
19686: män saanti ja perusteleverkon tarjoamat yhtey-
19687: det.
19688:    Liikevaihto kasvoi 1,9% mutta jäi kasvusta            Valtionrautatiet
19689: huolimatta noin 300 milj. markkaa tavoiteitua
19690: pienemmäksi lamasta aiheutuneen palvelujen                  Valtionrautateiden liiketoiminnan palvelu- ja
19691: kysynnän heikentymisen johdosta.                         muut toimintatavoitteet tavara- ja henkilöliiken-
19692:    Postin liikevaihto oli 4 684,7 milj. markkaa.         teen osalta olivat seuraavat.
19693: Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,5 %.                        Tavaraliikenteessä tavoitteena on tuottaa ja
19694:    Telen liikevaihto oli 4 957,7 milj. markkaa,          kehittää liiketaloudellisesti kannattavia, kilpai-
19695: missä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna           lukykyisiä ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia
19696: 0,5%.                                                    palveluja. Toimenpiteinä on keskittyminen voi-
19697:    Tilikauden voitto oli 327 milj. markkaa. Tu-          makkaisiin tavaravirtoihinja yhdistettyjen kulje-
19698: loslaskelmassa kirjattiin kuluihin liikelaitoksen        tusten kehittäminen.
19699: aloitusvaiheessa kattamatta jäänyttä lomapalk-              Henkilöliikennettä kehitetään osana koko
19700: kajaksotusta, jota ei otettu huomioon tulostavoi-        maan tarpeita palvelevasta pitkämatkaisesta
19701: tetta asetettaessa. Tulos ennen lomapalkka-              joukkoliikennejärjestelmästä sekä osana pää-
19702: jaksotuksen kattamista ja varauksia oli 485 milj.        kaupunkiseudun lähiliikennettä yhteistyössä
19703: markkaa. Tulos täytti valtioneuvoston asetta-            kuntien kanssa. Henkilöliikenteen kaluston uusi-
19704: man tulostavoitteen.                                     minen aloitetaan vastaamaan 2000-luvun palve-
19705:    Posti- ja telelaitos saavutti sille asetetut palve-   lutasovaatimuksia ja nopeuksien nostoa.
19706: lu- ja toimintavoitteet Kirjeiden kulkunopeus ja            Tavaraliikenteen liikevaihto oli 1,9 mrd mark-
19707: lehtiliikenteen palvelutaso vastasivat asetettuja        kaa. Liikevaihdolle ja suoritteille asetettuja ta-
19708: tavoitteita. Puhelinliittymä toimitettiin tilaajalle     voitteita ei saavutettu vallitsevasta suhdanne-
19709: tavoiteaikaa nopeammin. Postitoimipaikkaver-             tilanteesta johtuen.
19710: kossa suoritettiin vuoden alkupuolella laaja pal-            Henkilöliikenteen liikevaihto oli 1,4 mrd
19711: veluiden uudelleenjärjestely.                            markkaa. Liikevaihdon tavoite saavutettiin
19712:    Posti- ja telelaitoksen hoitaman tietoliiken-         vaikka matkustajamäärissä oli lievää laskua.
19713: teen hinnat pysyivät vuonna 1991 keskimäärin                Liiketoiminnan tulos ennen varauksia ja vel-
19714: edellisvuoden tasolla. Postiliikenteen hinnat            koja oli 96,6 milj. markkaa. Tulos täytti valtio-
19715: nousivat keskimäärin 7 % ja teleliikenteen hin-          neuvoston asettaman tulostavoitteen.
19716: nat laskivat keskimäärin 6 % edelliseen vuoteen              Liiketoiminnan kulut olivat budjetoitua alhai-
19717: verrattuna.                                              semmat. Investointien taso pidettiin alhaisena
19718:    Investoinnit olivat 11 % pienemmät edelliseen         ennakoidentulevien vuosien huomattavaa inves-
19719: vuoteen verrattuna johtuen laman aiheuttamasta           tointitarvetta uuteen junakalustoon.
19720: kysynnän laskusta.                                           Valtionrautatiet omisti konsernisuhteen edel-
19721:    Laitoksen peruspääomaa korotettiin 200 milj.          lyttämän enemmistöosuuden seuraavissa osake-
19722: markalla.                                                yhtiöissä: Oy Pohjolan Liikenne Ab, Avecra Oy,
19723:                                                                                                                                                     59
19724: 
19725: Rautatieasunnot Oy, Kiinteistö Oy Pasilan Ase-                                         sainväliset palvelutaso- ja turvallisuusvaatimuk-
19726: ma ja Kokkolan tavaratenninaali Oy.                                                    set
19727:                                                                                           Ilmailulaitokselle ei asetettu tulostavoitetta
19728:                                                                                        eikä tuottovaatimusta.
19729: Dmailulaitos                                                                              Ilmailulaitoksen tulot muodostuivat pääasias-
19730:                                                                                        sa lentoyhtiöiltä perittävistä liikennöimis-
19731:    Ilmailulaitoksen palvelu- ja muut toiminta-                                         maksuista, lentoasemien toimitilavuokrista ja
19732: voitteet olivat seuraavat: huolehtia toimialansa                                       erilaisista maapalveluista.
19733: ja tehtäviensä palvelujen tarkoituksenmukaises-                                           Lentoliikenteen kysyntä laski vuoden 1991
19734: ta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan                                        aikana sekä kotimaan että kansainvälisen liiken-
19735: edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiak-                                         teen osalta lähes 10 %. Taloudellinen tulos muo-
19736: kaitten alueelliset ja muut yhteiskunnan tarpeet                                       dostui kuitenkin varsin tyydyttäväksi vallinnut
19737: siten, että nykyisten lentoasemien toimintaedel-                                       suhdannetilanne huomioon ottaen. Kustannus-
19738: lytykset turvataan. Nykyiset lentoasemat ylläpi-                                       tehokkuus parani ja laitoksen toimintakulut oli-
19739: detään ja niitä kehitetään siten, että lentoliiken-                                    vat budjetoituja toimintakuluja alhaisemmat.
19740: teen toimintaedellytykset ovat alueellisesti tasa-                                     Suomen ilmatilan kautta tapahtuneet ylilennot
19741: puoliset sekä kysyntää vastaavat.                                                      lisääntyivät 50 %:11a vuoteen 1990 verrattuna,
19742:    Tavoitteena ilmaliikenteessä on huolehtia sii-                                      mikä kehitys osaltaan vaikutti positiivisesti vuo-
19743: tä, että ilmailutoiminta tapahtuu mahdollisim-                                         den 1991 tulokseen.
19744: man turvallisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmu-                                           Investointivolyymi kasvoi edelliseen vuoteen
19745: kaisestija taloudellisesti. Laitoksen tulee huoleh-                                    verrattuna.
19746: tia, että lentokenttä- ja lennonvarmistuspalvelut                                         Laitoksen peruspääomaa korotettiin kerto-
19747: täyttävät palvelujen kysyntätarpeet sekä kan-                                          musvuoden aikana yhteensä 87,5 milj. markalla.
19748: 
19749: 
19750: 
19751: 
19752: 37. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset vuonna 1991
19753: Taulukko 1
19754:                                                                                          Asetettu         Asetettu       Tilikauden        Tuloutus
19755:                                                                                        tulostavoite     tuot. vaatimus      voitto        %      mmk
19756:                                                                                            mmk              mmk              mmk
19757: 
19758: 
19759: Valtion painatuskeskus ...................................................                  4                1,2            8,3          12        1,2
19760: Valtion tietokonekeskus ..................................................                 15                5             43,8          14         7
19761: Valtion ravitsemiskeskus ................................................                   0,4              0,12           0,4          10        0,2
19762: Karttakeskus .....................................................................          0,5              0,5            0,5           9        0,5
19763: Posti- ja telelaitos ............................................................         400              270            327            10      270
19764: Valtionrautatiet ................................................................          40                               4
19765: llmailulaitos ......................................................................                                       26,3
19766: 
19767: 
19768: Taulukko2
19769:                                                                                          Liike-       Muutos   Käyttö-   Investointi- Tehdyt     Henki-
19770:                                                                                          vaihto        %       kate %     valtuudet investoinnit löstön
19771:                                                                                           mmk                               mmk        mmk       määrä
19772: 
19773: 
19774: Valtion painatuskeskus ...................................................               204          -4,7      14          49           17,7   575
19775: Valtion ravitsemiskeskus ................................................                441          -1,3       4,4        24            6   1 800
19776: Valtion tietokonekeskus ..................................................               588            4       14         101           77,3   991
19777: Karttakeskus .....................................................................        47,4        -2        11           3            2,2   140
19778: Posti- ja telelaitos ............................................................      9 642,4          1,9     24,2      2060        1 579   40379
19779: Valtionrautatiet ................................................................      3 325,7        -2,4      13,4       650          230,8 18700
19780: llmailulaitos ......................................................................     703                    32,2       500          300,2 1779
19781: 60
19782: 
19783:                              7.2. Valtionyhtiöt vuonna 1991 1>
19784:    Vuonna 1990 alkanut taloudellinen lasku-              suuden kiinteän pääoman bruttomuodostuk-
19785: suhdanne heijastui vuonna 1991 täydellä voimal-          sesta nousi noin kolmannekseen.
19786: laan valtionyhtiöiden kehitykseen ja kannatta-              Investointejaan kasvattivat erityisesti Neste-,
19787: vuuteen. Valtion teollisuusyhtiöiden liikevaih-          Enso-Gutzeit- ja Veitsiluoto-konsernit. Sen si-
19788: don kasvu hidastui 3, 7 prosenttiin edellisen vuo-       jaan Outokumpu- ja Sisu-konsernien sekä Vapo
19789: den 11 prosentista, ja se oli yhteensä 110 718           Oy:n investoinnit vähenivät.
19790: milj. markkaa. Liikevaihtoaan kasvattivat Nes-              Bruttoinvestointien arvo oli vuonna 1991 yh-
19791: te-, Outokumpu- ja Rautaruukki-konserni.                 teensä 15 472 milj. markkaa, joista kotimaan
19792: Valmet-, Sisu-, Veitsiluoto-, Enso-Gutzeit- ja           osuus oli 64 prosenttia. Neste-konsernin inves-
19793: Kemira-konsernin liikevaihto laski edellisestä           toinnit olivat suurimmat 5 445 milj. markkaa, ja
19794: vuodesta.                                                niistä suuntautui kotimaahan pienin osuus, 31
19795:    Vielä vuonna 1990 hyvää tai olosuhteet huo-           prosenttia.
19796: mioon ottaen tyydyttävää tulosta tehneiden                  Vuonna 1990 toteutetuista tai käynnissä ol-
19797: energiayhtiöiden ja kemianteollisuuden yhtiöi-           leista ulkomaisista teollisuuskonsernien inves-
19798: den tulos laski lukuun ottamatta Kemijoki                tointihankkeista mainittakoon vetyperoksidi-
19799: Oy:tä, joka tuottaa vesivoimaa ja myy sen                tehtaan rakentaminen Hollantiin ja yhteisyrityk-
19800: osakkailleen omakustannushintaan. Kemian-                sen puitteissa Japaniin, öljyvarainvestoinnit
19801: teollisuuden yhtiöistä Kemira Oy:n tulos muo-            Pohjanmerellä, kapasiteetin rakentaminen ben-
19802: dostui tappiolliseksi. Metsäteollisuudessa jo            siinin lisäaineiden valmistusta varten ja hart-
19803: edellisenä vuonna tuloksiin heijastunut kysyn-           seja tuottavien tytäryhtiöiden osto Hollan-
19804: nän määrän ja myyntihintojen lasku jatkui ja             nissa. Huomattavimpia investointikohteita oli-
19805: sekä Enso-Gutzeit Oy että Veitsiluoto Oy tuotti-         vat Enso-Gutzeit-konsernin Enosellu-projekti
19806: vat tappiota. Perusmetallin yhtiöistä Outo-              Uimahaljussa, Veitsiluoto Oy:n hienopaperiteh-
19807: kumpu-konsernin tappiollisuus syveni ja Rauta-           das Oulussa, Tornion jaloterästehtaan laajen-
19808: ruukin tulos romahti vuoden 1990 epä-                    nus, Meri-Porin hiilivoimala, Kurkiaskan vesi-
19809: tyydyttäväitä tasolta tappiolliseksi. Valmet Oy:n        voimala sekä Neste Oy:nja Kemira Oy:n lähinnä
19810: käyttökate oli negatiivinen ja myös Oy Sisu-             ympäristönsuojelun parantamiseksi toteuttamat
19811: Auto Ab:n tulos oli tappiollinen. Sen sijaan             investoinnit.
19812: Vapo Oy:n tulos pysyi jokseenkin edellisen vuo-             Monet valtionyhtiöt luopuivat vuoden 1991
19813: den tasolla sahateollisuuden vaikeuksista huoli-         aikana ydintoimintoihin kuulumattomien yksi-
19814: matta. Vapo Oy:n ohella Neste Oy:n, Imatran              köidensä omistuksesta. Merkittävimmät raken-
19815: Voima Oy:n ja Kemijoki Oy:n nettotulos oli               neratkaisut toteutettiin Enso-Gutzeit Oy:ssä,
19816: positiivinen.                                            Valmet Oy:ssä, Outokumpu Oy:ssä ja Kemira
19817:    Valtion teollisuuskonsernien käyttökate laski         Oy:ssä.
19818: yhteensä 31 prosenttia. Teollisuuskonsernien                Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä
19819: nettotulos oli 3,4 mrd markkaa tappiollinen,             vuonna 1991 oli 99 922 henkilöä eli noin 3 500
19820: kun se vielä vuonna 1990 oli 3,6 mrd markkaa             henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
19821: voitollinen. Valtionyhtiöiden tuloksen kehitys           Henkilöstön vähennys oli runsaat 3,4 ulkomai-
19822: vastasi pääpiirteittäin suomalaisten suuryritys-         sissa toimipisteissä ja kotimaassa 2, 7 prosenttia.
19823: ten yleistä kehitystä, joskin tuloksen lasku oli         Suomessa työskentelevien osuus henkilöstömää-
19824: 1980-luvun lopun nousun tavoin vielä jyrkempi.           rästä oli 68,9 prosenttia.
19825:    Valtion teollisuuskonsernien bruttoinvestoin-            Valtion teollisuuskonsernien (emoyhtiöt ja
19826: nit eivät vähentyneet heikosta tuloskehityksestä         kotimaiset tytäryhtiöt) osuus Suomen teollisuu-
19827: huolimatta. Valtion teollisuuskonsernien aineel-         desta on jatkuvasti ollut hitaasti kasvamassa.
19828: liset nettoinvestoinnit kotimaahan pysyivät jok-         Vuonna 1991 valtionyhtiöiden suhteellinen tuo-
19829: seenkin samalla tasolla kuin vuonna 1990, mikä           tannollinen merkitys kuitenkin supistui ennak-
19830: muun investointitoiminnan supistuttua merkitsi           kotietojen mukaan lievästi johtuen ennen kaik-
19831: sitä, että valtionyhtiöiden osuus Suomen teolli-         kea vientikysynnän heikosta kehityksestä. Sen
19832:                                                          sijaan henkilöstön ja työpaikkojen vähentämi-
19833: 1> Tarkempi selvitys valtionyhtiöiden neuvottelukunnan   sessä valtion teollisuusyhtiöt käyttäytyivät hei-
19834:   julkaisussa. ·                                         kossa taloudellisessa tilanteessa ennakkotietojen
19835:                                                                                                        61
19836: 
19837: perusteella jonkin verran pidättyvämmin kuin          tuloskehityksen vuoksi toteuttaa vuoden 1991
19838: yksityinen teollisuus, ja niiden osuus teollisuu-     aikana, vaikka uuden oman pääoman ehdoin
19839: den työvoimasta nousi 14,3 prosentista 15,4           sijoitettavan pääoman tarve olisi ollut merkittä-
19840: prosenttiin. Valtionyhtiöiden osuus Suomen            vä. Valtion osakepääomarahoitus kattoi ainoas-
19841: viennistä oli 28 prosenttia ja osuus tuonnista        taan 1,9 prosenttia valtionyhtiöiden investoin-
19842: nousi muun tuonnin nopeamman supistumisen             neista.
19843: johdosta runsaalla prosenttiyksiköllä 16,5 pro-          Valtionyhtiöiden osakepääomaa korotettiin
19844: senttiin.                                             kaikkiaan 162 milj. markkaa 354 milj. markan
19845:     Erityisesti metsäteollisuuden ja metalliteolli-   emissiohintaan. Osakepääoman korotuksista
19846: suuden vientikysynnän heikkeneminen ja neste-         pääsivät osallisiksi Kemira Oy, Veitsiluoto Oy,
19847: mäisten polttonesteiden alkuvuonna korkeat            Oy Sisu-Auto Ab ja Neste Oy. Neste Oy:n
19848: hinnat johtivat siihen, että ulkomaisten toimin-      osakepääoman korotuksen merkitsivät yhtiön
19849: tojen kasvun jatkumisesta huolimatta kotimai-         henkilöstörahasto ja eläkesäätiö. Valtion osuus
19850: sen myynnin osuus valtionyhtiöiden liikevaih-         osakepääomakorotuksista oli 148 milj. markkaa
19851: dosta pysyi edellisen vuoden tapaan runsaana          295 milj. markan emissiohintaan. Osakepää-
19852: neljänneksenä. Viennin osuus laski lähes kolmel-      omasijoitusten ohella valtio merkitsi 353 milj.
19853: la prosenttiyksiköllä eli jokseenkin yhtä paljon      markan osuuden Enso-Gutzeit Oy:n liikkeelle
19854:  kuin ulkomaisten toimintojen merkitys kasvoi.        laskemasta 775 milj. markan suuruisesta vaihto-
19855: Vuoden 1991 aikana valtion omistusosuus               velkakitjalainasta, joten kaikkiaan valtio sijoitti
19856:  valtionyhtiöissä pysyi edellisen vuoden tapaan       valtion teollisuusyhtiöihin vuonna 1991 648
19857:  lähes ennallaan huolimatta siitä, että yhtiöiden     milj. markkaa.
19858:  omistuspohjan laajentamista selviteltiin tiiviisti      Valtionyhtiöiden maksamien osinkojen nou-
19859: ja hallitus sai eduskunnalta valtuudet valtion        sukehitys katkesi vuonna 1991. Yhtiöt maksoi-
19860:  omistusosuuden pienentämiseen. Valtion omis-         vat osinkoa keskimäärin 10 prosenttia osakepää-
19861:  tusosuus väheni ainoastaan Neste Oy:ssä, jossa       omalle, ja valtion saarnat osingot jäivät ensim-
19862:  yhtiön henkilöstörahasto ja eläkerahasto merkit-     mäisen kerran vuoden 1985 jälkeen pienemmiksi
19863:  sivät osakepääoman korotuksen yhteydessä uu-         kuin yhtiöihin tehdyt lisäsijoitukset. Efektiivinen
19864:  sia osakkeita 50 milj. markalla ja tulivat näin      osinkotuotto oli 9,4 prosenttia. Yhtiöiden vuo-
19865:  yhtiön omistajaksi 1,1 prosentin osuudella.          den 1991 tuloksesta maksettavat osingot alene-
19866:  Suunnitelmia pörssissä noteerattavien valtion-       vat edelleen, ja siten valtion teollisuusyhtiöistään
19867:  yhtiöiden määrän lisäämiseksi ja valtion omis-       saama osinkotuotto jäänee vuonna 1992 noin 6
19868:  tusosuuden supistamisesta jo pörssissä olevissa      prosenttiin ja efektiivinen osinkotuotto 5,4 pro-
19869:  yhtiöissä ei voitu markkinatilanteen ja yhtiöiden    senttiin.
19870: 62
19871: 
19872: 
19873: 
19874: 
19875:                                                          8. VALTIONVELKA
19876:     Valtionvelka oli vuoden 1991 päättyessä                                          1990 velka lisääntyi 4 126 milj. markkaa eli
19877: kaikkiaan 92 052 milj.markkaa, kun se vuotta                                         7,8 %. Valuuttamääräisen velan osuus oli kerto-
19878: aikaisemmin oli ollut 57 038 milj. markkaa. Li-                                      musvuoden päättyessä 47% eli neljä prosent-
19879: säys oli 35 014 milj. markkaa eli 61,4 %. Vuonna                                     tiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
19880: 
19881: 38. Valtionvelka 1l
19882: 
19883:                                                                   Velkakanta vuoden lopussa                                             Muutos
19884:                                                                      1987              1988         1989         1990       1991        1991/90
19885:                                                                                     miljoonaa markkaa                                        %
19886: 
19887: Markkamääräinen velka ....................                          29831             31805         30126      32245        48406          50
19888: Pitkäaikainen velka .............................                   29831             29 515        29876      32245        43226          34
19889:   Budjettitalouden velka ....................                       29756             29 478        29876      30995        39003          26
19890:   Rahastotalouden velka ...................                            75                 37            0       1 250        4223
19891: Lyhytaikainen velka ............................                                       2290           250                    5180
19892:   Budjettitalouden velka ....................                                          2290           250                    4840
19893:   Rahastotalouden velka ...................                                                                                   340
19894: 
19895: Valuuttamääräinen velka .•................                          28680             26279         22786      24793        43646          76
19896: Pitkäaikainen velka .............................                   28680             26279         22786      24 793       43646          76
19897:   Budjettitalouden velka ....................                       27 838            26008         22 472     24231        43124          78
19898:   Rahastotalouden velka ...................                            842              271            314        562         522         -7
19899: 
19900: Yhteensä ............................................               58511             58084         52912      57 038       92052          61
19901: 
19902: % BKT:sta ............................................                14,9              13,2          10,6        10,8      18,3*1
19903: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa, mutta sisältää valtion eläkerahastolta otetun
19904:    velan, jonka määrä 31.12.1991 oli 7,6 mrd markkaa.
19905: 
19906: 
19907: 39. Valtionvelka lainatyypeittäin
19908: 
19909:                                                           Velka             Nostot        Kuole-      Valuutan- Valuutta-    Velka       Korko
19910:                                                          31.12.90                         tukset       vaihdot   kurssien    31.12.91
19911:                                                                     miljoonaa markkaa                    ym.    muutokset
19912: 
19913: Markkamääräinen velka ...............                    32245          21153             4992                               48406      3657
19914: Pitkäaikainen velka ........................             32245          15673             4692                               43226      3104
19915: - yleisöobligaatiolainat ..............                  23982          11 073            4037                               31 018     2266
19916: - muut joukkovelkakirjalainat ....                        4832                             655                                4177       506
19917: - velkakirjalainat .........................              3431              4600                                              8031       332
19918: Lyhytaikainen velka .......................                                 5 480             300                             5180       553
19919: - velkasitoumukset .....................                                    5180                                              5180       553
19920: - lyhytaikaiset luotot ...................                                    300             300                                          0
19921: 
19922: Valuuttamääräinen velka .............                    24 793         17263             3275          158      4707        43646      2327
19923: Pitkäaikainen velka ........................             24 793         17 263            3275          158      4 707       43646      2327
19924: - obligaatiolainat ........................              20917          15 715            2160          158      4073        38703      2007
19925: - muut joukkovelkakirjalainat ....                          732          1 448              43                     300        2 437       58
19926: - velkakirjalainat .........................              3144             100            1072                     334        2 506      262
19927: 
19928: Valtionvelka ...................................         57038          38416             8267          158      4707        92052      5984
19929:                                                                                                                                                          63
19930: 
19931:    Valtionvelan määrä, 92 052 milj. markkaa, kaa ja lainojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym.
19932: kertomusvuoden päättyessä oli 67% valtion tu- palkkiot ja kulut 292 milj. markkaa. Vuonna
19933: loista ilman nettolainanottoa eli 25 prosenttiyk- 1990 vastaavat valtionvelan menot olivat 4 879
19934: sikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Bud- milj. markkaaja vuonna 1989 5 125 milj. mark-
19935: jettitalouden bruttolainanotto oli 35 003 milj. kaa.
19936: markkaa ja nettolainanotto 26 945 milj. mark-        Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan
19937: kaa. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuot- velkakannan keskimääräinen nimelliskorko oli
19938: teeseen oli 18,3 %. Vuonna 1990 se oli ollut 9,0% ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 5
19939:  10,8% ja vuonna 1989 10,6% bruttokansan- , vuotta 1 kuukausi. Mikäli kaikki toteutuneet
19940: tuotteesta.                                       ja--ennakoidut lainakustannukset muutetaan
19941:    Valtionvelkapääluokan (Pl. 36) menot ilman vuotuiseksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko
19942: kuoletuksia olivat vuonna 1991 yhteensä 6 069 10,8 %.
19943: milj. markkaa eli 24,4% suuremmat kuin vuon-         Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus-
19944: na 1990. Korot olivat kertomusvuonna 5 770 tannukset ja nimelliskorot ovat vaihdelleet seu-
19945: milj. markkaa, indeksikorotukset 7 milj. mark- raavasti:
19946: 
19947: 
19948: Vuosi                                                                             Markkamääräinen             Valuuttamääräinen            Kokovelka
19949:                                                                                   Efekt. Nimellis-            Efekt.   Nimellis-       Efekt.   Nimellis-
19950:                                                                                   kust.    korko               kust.     korko         kust.      korko
19951: 
19952: 
19953: 1987 ·········································································    10,3            9,6           9,8           8,3       10,0       8,9
19954: 1988 ·········································································     9,8            9,2           8,8           8,3        9,4       8,8
19955: 1989 ·········································································     9,8            9,3           8,4           8,2        9,2       8,8
19956: 1990 ·········································································    10,3            9,8           8,3           8,4        9,4       9,2
19957: 1991 ........................................................................ .   10,8            9,2          10,7           8,8       10,8       9,0
19958: 
19959: 
19960: 
19961: 
19962:    Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal-                                        Vuosi                      Markka-         Valuutta-   Kokovelka
19963: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset                                                                        määräinen        määräinen
19964: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu-                                                                        velka            velka
19965: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset.                                          1987 ..................      3v2kk         Sv 3kk        4v2kk
19966: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan-                                            1988 ..................      3v2kk         6v 8kk        4v9kk
19967: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset                                               1989 ..................      3v2kk         6v 7kk        4v8kk
19968: eivät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten                                           1990 ..................      3v9kk         Sv 11kk       4v9kk
19969: vaikutuksia.                                                                             1991 ..................      4v0kk         6v 4kk        Sv 1kk
19970:    Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu-
19971: aika on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen
19972: kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa-
19973: vasti:
19974: 
19975: 
19976: 
19977: 
19978:                                            8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka
19979:    Suomen valuuttamääräinen valtionvelka li-                                             osuus oli 21 milj. markkaa. Valuuttakurssien
19980: sääntyi kertomusvuonna 24 793 milj.markasta                                              muutosten nettovaikutus kertomusvuoden aika-
19981: 43 646 milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä                                           na kasvatti valuuttamääräisen velkakannan
19982: lainoja nostettiin 17 263 milj.markkaa ja kuo-                                           määrää 4 707 milj.markalla, josta devalvaation
19983: letuksia maksettiin 3 275 milj. markkaa, josta                                           jälkeisten kurssimuutosten osuus oli 3 585 milj.
19984: ennenaikaisesti takaisinmaksettujen lainojen                                             markkaa. Valuuttamääräisen velan nettolisäys
19985: 64
19986: 
19987: oli siten 18 853 milj.markkaa eli 76,0 %. Korkoja             nimelliskorkokanta oli 8,90% ja keskimääräi-
19988: maksettiin 2 327 milj.markkaa eli 19,4% enem-                 nen efektiivinen kustannus 9,06 %. Vuonna 1990
19989: män kuin vuonna 1990.                                         nostettujen valuuttamääräisten lainojen vastaa-
19990:    Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa otet-               vat luvut olivat 9,25% ja 9,74 %.
19991: tiin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri va-                 Kertomusvuoden päättyessä oli 89 % valuut-
19992: luutoissa yhteensä 14lainaa, markkavasta-arvol-               tamääräisestä velkakannasta obligaatiolainoja,
19993: taan 17163 milj.markkaa, minkä lisäksi valtion                5 % muita joukkovelkakirjalainoja ja 6 % velka-
19994: viljavarasto otti valuuttamääräisiä lainoja yh-               kirjalainoja.
19995: teensä 100 milj. markkaa. Valtion budjettitalou-                 Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan
19996: den lainojen noston yhteydessä tehtiin 12 valuu-              valuuttamääräisen pitkäaikaisen velan valuutta-
19997: tanvaihtosopimusta. Näiden lisäksi tehtiin vuo-               jakautuma oli muuttunut edellisvuotisesta siten,
19998: sina 1989-1991 nostettuihin dollarilainoihin 8                että dollarimääräisen velan osuus pieneni yksi-
19999: valuutanvaihto- ja 2 koronvaihtosopimusta.                    toista ja sveitsinfrangimääräisen velan osuus viisi
20000:     Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis-                 prosenttiyksikköä, kun taas ECU-määräisen
20001: ten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot              velan osuus kasvoi yksitoista ja saksanmark-
20002: olivat seuraavat (vaihdettujen lainojen osalta                kamääräisen velan osuus neljä prosenttiyk-
20003: markkamäärät ja efektiiviset kustannukset las-                sikköä. Muiden valuuttojen osalta muutokset
20004: kettu todellisen nostovaluutan mukaan):                       olivat pienempiä.
20005: 
20006: Lainan valuutta-  milj.    korko laina-   emissio- ef.kust.
20007: määrä, milj.     markkaa     %    aika     kurssi      %      Kuvio 17. Valuuttamääräisen valtionvelan valuutta-
20008:                                 vuosina      %                          jakautuma
20009: -----------------------------------
20010: Obligaatiolainat:
20011: USD 300        1124         9,00     5    102,10     8,90
20012: ECU    500     2 518        9,50     7    101,275    9,62
20013: JPY 50 000     1 356        6,75     5     99,55     9,60
20014: DEM 300           731       8,50     7    101,125    8,72
20015: FRF 3 000      2 139        9,25    10     98,80     9,50
20016: DEM 200           491       8,50     7    100,75     8,78
20017: GBP    200     1 427       10,375    7     99,77     9,32
20018: ECU    500     2 500        8,75    10     99,25     8,92
20019: DEM 300           744       8,625    7    101,875    8,71
20020: JPY 50 000     1 714        6,00    10     99,83     8,36
20021: CAD 250           970       9,00     7    101,605    8,84
20022: 
20023: Muut lainat:
20024: JPY 20000         546      7,85     3      97,50     9,04
20025: JPY 16 000        440      7,85     3      97,50     8,83
20026: CHF    150        463      7,00     7     100,75     7,25
20027: ECU      20       100      9,91     3     100,00    10,09
20028: 
20029:                                                                  Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan
20030:     Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa              keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden
20031: taulukossa laskettu valuuttamääräisten kustan-                1991 lopussa oli 6 vuotta 4 kuukautta eli viisi
20032: nusten perusteella nostoajankohtana.                          kuukautta pidempi kuin vuotta aikaisemmin.
20033:    Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan-                 Noin 53% eli 23 067 milj. markkaa maksetaan
20034: otosta oli 21 % lainoja, joiden laina-aika on                 takaisin kuoletusehtojen mukaisesti seuraavan
20035: korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuon-                viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy
20036: na 1990 oli 86 %. Uusista lainoista 42% oli lai-              maksettavaksi 6--10 vuoden kuluttua 15 416
20037: na-ajaltaan 7 vuotta ja 10 vuoden lainoja nostet-             milj. markkaa ja sen jälkeen 5 163 milj. mark-
20038: tiin 37%. Nostettujen lainojen pääoman mark-                  kaa.
20039: kavasta-arvona painotettu keskimääräinen ta-                     Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen
20040: kaisinmaksuaika oli 7 vuotta 7 kuukautta, eli                 valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark-
20041: pidempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5              kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor-
20042: vuotta 5 kuukautta. Vuonna 1991 nostettujen                   ko 8, 79 % oli 0,37 prosenttiyksikköä edellis-
20043: valuuttamääräisten lainojen keskimääräinen                    vuotista korkeampi. Mikäli toteutuneet valuut-
20044:                                                                                                       65
20045: 
20046: takurssien muutokset ja lainakustannukset muu-        denlopun valuuttakurssien mukaan ja on siis
20047: tetaan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keski-     tulevien lainakustannusten osalta ennuste, joka
20048: korko 10,74%, joka kuitenkin on laskettu vuo-         muuttuu valuuttakurssikehityksen mukaisesti.
20049: 
20050: 
20051: 
20052: 
20053:                           8.2. Markkamääräinen valtionvelka
20054:     Markkamääräinen valtionvelka kasvoi kerto-        korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuon-
20055: musvuonna 32 245 milj. markasta 48 406 milj.          na 1990 oli 43 %. Uusista lainoista oli 35%
20056: markkaan. Uusia markkamääräisiä lainoja otet-         sellaisia, joiden laina-aika on 10 vuotta. Uusien
20057: tiin 21 153 milj. markkaa. Kuoletuksia makset-        lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli
20058: tiin 4 992 milj. markkaa. Markkamääräisen ve-         ottohetkellä 3 vuotta 2 kk. Edellisenä vuonna se
20059: lan nettolisäys oli siten 16 161 milj. markkaa.       oli 4 vuotta ja 6 kk.
20060: Pitkäaikaista markkamääräistä velkaa nostettiin          Vuonna 1991 otettujen lainojen keskimääräi-
20061: kertomusvuonna 15 673 milj. markkaaja kuole-          nen nimelliskorko oli 8,15 % ja keskimääräinen
20062: tettiin 4 692 milj. markkaa, joten nettolisäys oli    efektiivinen kustannus 11,39 %. Uusista lainois-
20063: 10 981 milj. markkaa. Pitkäaikaisten lainojen         ta 24,8 % oli nollakorkoisia.
20064: alin korko oli 9,50% ja ylin 13 %, laina-ajat             Kertomusvuoden päättyessä oli markka-
20065: vaihtelivat 3 vuodesta 10 vuoteen.                    määräisestä lainakannasta 64% yleisöobligaa-
20066:     Pankeilta ja pankkiiriliikkeiltä pyydettyjen      tiolainoja, vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitoksil-
20067: merkintätarjousten perusteella laskettiin useam-      ta ym. oli lainaa 25 %. Lyhytaikaista velkaa oli
20068: massa erässä liikkeeseen kaksi 5 vuoden sarjaob-      vuoden lopussa 11 %.
20069: ligaatiolainaa sekä yksi 4 vuoden sarjaobligaa-           Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi-
20070: tiolaina yhteismääräitään 5 760 milj. markkaa.        nen takaisinmaksuaika vuoden 1991 lopussa oli
20071: Lainojen korot olivat 12,50 %, 11,75% ja 11 %.        4 vuotta 14 pv, edellisenä vuonna se oli 3 vuotta
20072:     Lisäksi valtio laski liikkeeseen pankeilta        9 kk. Noin 70 %, 34 376 milj. markkaa, makse-
20073: pyydettyjen tarjousten perusteella kuusi yleisölle    taan kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seuraa-
20074:  suunnattua 3 vuoden tuotto-obligaatiolainaa          van viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia
20075:  pääomamäärältään 2 340 milj. markkaa. Tuot-          erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua
20076:  to-obligaatiolainojen korko vaihteli 10,80 %:sta     14 030 milj. markkaa.
20077:  13 %:iin.                                                Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin
20078:     Lyhytaikaisia velkasitoumuksia emittoitiin        kertomusvuonna korkoa 3 657 milj. markkaa
20079:  5 180 milj. markkaa. Valtion eläkerahastolta         eli 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ylei-
20080:  valtio otti lainaa 4 600 milj. markkaa.              sölainojen korkojen osuus oli 2 266 milj. mark-
20081:     Asunto-olojen kehittämisrahasto laski useam-      kaa.
20082:  massa erässä liikkeeseen kaksi lähinnä insti-            Kertomusvuoden päättyessä oli markka-
20083:  tutionaalisille sijoittajille suunnattua 10 vuoden   määräisen valtionvelan nimellinen keskikorko
20084:  asunto-obligaatiolainaa yhteismääräitään 2 673       9,15% eli 0,65 prosenttiyksikköä edellisvuotista
20085:  milj. markkaa. Lainojen korot olivat 11% ja          pienempi. Mikäli lainakustannukset muutetaan
20086:   10,50 %. Lisäksi asunto-olojen kehittämis-rahas-    vuotuiseksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko
20087:  to emittoi 300 milj. markan määräisen yleisölle      10,81% oltuaan edellisenä vuonna 10,26%.
20088:  suunnatun 5 vuoden obligaatiolainan, jonka               Velasta oli vuoden 1991 päättyessä indeksisi-
20089:  korko oli 10,80%.                                    donnaista 3 milj. markkaa. Indeksiehtojen pe-
20090:      Kertomusvuoden markkamääräisestä lainan-         rusteella maksettiin kuoletuksille ja koroille in-
20091:  otosta oli 65 % lainoja, joiden laina-aika on        deksikorotusta 7 milj. markkaa.
20092: 
20093: 
20094: 
20095: 
20096:  9 321195A
20097: 66
20098: 
20099:                                 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta
20100:    Palkkiot ja muut menot budjettitalouden ve-                               Markkamääräisten lainojen liikkeeseenlaske-
20101: lasta olivat kertomusvuonna:                                              misesta johtuvat menot olivat 35 milj. markkaa
20102:                                                                           oltuaan edellisenä vuonna 26 milj. markkaa.
20103:                                                      tuhatta markkaa      Myyntipalkkioiden osuus liikkeeseenlaskukus-
20104: Menot valuuttamäär.äisistä lainoista:                                     tannuksista oli 30 milj. markkaa. Kulujen
20105: Pääomanalennukset......................          70 443                   suureneminen aiheutui lainanoton kasvusta.
20106: Välitys- ja järjestelypalkkiot.......... 127 210
20107: Painatuskulut .................................     419
20108: Muut lainojen liikkeeseenlaskukulut 5 596
20109: Lunastus-ym. palkkiot...................          2 062
20110: Muut kulut......................................  2 038         207 768
20111: Menot markkamääräisistä lainoista:
20112: Pääomanalennukset ..................... .             30883
20113: Myyntipalkkiot .............................. .       29 800
20114: Markkinointikustannukset ........... .                 4132
20115: Painatuskulut ................................ .       1 280
20116: Lunastuspalkkiot ...........................          17963
20117: Muut menot ...................................           158     84216
20118: Yhteensä ....................................... .              291984
20119:                                                                                                                                          67
20120: 
20121: 
20122: 
20123: 
20124:                                                                              Liitteet
20125: 
20126: LIITE 1
20127: 
20128: 
20129: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET
20130: 
20131: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1990 ja 1991
20132: 
20133:                                                                               Tulo- ja menoarvion mukaan             Tilinpäätöksen mukaan
20134:                                                                                 1990               1991                1990           1991
20135:                                                                                                       miljoonaa markkaa
20136: 
20137: Tulot ....................................................................    140 836           168 120             138 739        163 462
20138: Menot .................................................................       140 827           168115              140 893        167 959
20139:             Ylijäämä ................................................ .            10                  5
20140:             Alijäämä ................................................ .                                               2154            4497
20141: 
20142: 
20143: 
20144: Tulot
20145: 11 Os Verot ja veronluontaiset tulot .............. .                         123 666           120 115             120 674         115181
20146: 12 Os Sekalaiset tulot ......................................                  10 055            16 149              10 585          16 504
20147: 13 Os Korkotulot ja voiton tuloutukset .......... .                             3272              3 798               3 752           3 885
20148: 14 Os Liiketoimintaa harjoittavat valtion
20149:       virastot ja laitokset .............................. ..                     302              115                  315             160
20150: 15 Os Lainat ......................................................             3 541            27943                3 413          27 732
20151:             Tulot yhteensä .................................... ..            140 836           168120              138 739        163 462
20152: 
20153: 
20154: 
20155: Menot
20156: 21 Pl Tasavallan Presidentti .......................... ..                         19                23                  19             22
20157: 22 Pl Eduskunta ................................................                  222               244                 221            233
20158: 23 Pl Valtioneuvosto ........................................                     245               277                 244            274
20159: 24 Pl Ulkoasiainministeriö .............................. .                     4 627             4069                4606           4045
20160: 25 Pl Oikeusministeriö .....................................                    1 745             2170                1 755          2 157
20161: 26 Pl Sisäasiainministeriö .............................. .                     4 711             5 748               4 755          5 705
20162: 27 Pl Puolustusministeriö .............................. ..                     7 401             9 037               7 405          8904
20163: 28 Pl Valtiovarainministeriö .......................... ..                     18 138            17 597              18 020         17 455
20164: 29 Pl Opetusministeriö ....................................                    25 412            29 506              25 693         29 632
20165: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ............ ..                            11 833            13688               11 923         13 594
20166: 31 Pl Liikenneministeriö ................................ ..                    9 990            10 913               9 954         10 919
20167: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ............ .                            4938              5 241               4 853          5004
20168: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ................ .                        38 768            51 208              38961          51 775
20169: 34 Pl Työministeriö ..........................................                  4296              6484                3 998          6347
20170: 35 Pl Ympäristöministeriö .............................. .                      3 601             5 771               3 607          5 824
20171: 36 Pl Valtionvelka .............................................                4 881             6139                4 879          6069
20172:             Menot yhteensä .................................. ..              140 827           168115              140 893        167 959
20173: 68
20174: 
20175: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1990 ja 31.12.1991
20176: 
20177:                                                                                                                                           31.12.1990        31.12.1991
20178:                                                                                                                                                 miljoonaa markkaa
20179: 
20180: Vastaavaa
20181: Kassatilit ........................................................................................................................               10                 8
20182: Postisiirtotulotilit ..........................................................................................................                  621               228
20183: Postisiirtomenotilit .......................................................................................................                       5                 7
20184: Muut pankkitilit .............................................................................................................                    38                40
20185: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit .....................................................................                               100
20186: Varsinaisten saatavien tilit ...........................................................................................                         744              514
20187: Annettujen ennakkojen tilit ..........................................................................................                         1 404            1 484
20188: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ................................................................... .                                  43               13
20189: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ..............................................................................                            22 339           15 673
20190: Varastotilit .....................................................................................................................               292              262
20191: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ............................................................................                            18                1
20192: Tulorästien tilit ..............................................................................................................               1 223            1 305
20193: Muut varat, aktiivatilit ..................................................................................................                   17 957           17 527
20194: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit ......................................................................                                41               33
20195: Selvitystilit ....................................................................................................................                                 80
20196:                                                                                                                                               44845            37175
20197: 
20198: 
20199: Vastattavaa
20200: Varsinaisten velkojen tilit .............................................................................................                      1368             1 605
20201: Saatujen ennakkojen tilit .........•...................................................................................                           73               34
20202: Tilitettävien varojen tilit ...............................................................................................                      101               85
20203: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................................................                               933            1 075
20204: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit .............................................................................                             2                2
20205: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ...............................................................................                              739            1 271
20206: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit .................................................................................                           2 126            1 368
20207: Menorästien tilit ...........................................................................................................                  1 860            1748
20208: Siirrettyjen määrärahojen tilit .....................................................................................                          8 728            8830
20209: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ..............................................................                                    4 218            1 397
20210: Muut varat, passiivatilit ................................................................................................                    17 966           17 539
20211: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit ....................................................................                                102              100
20212: Selvitystilit ....................................................................................................................                11
20213: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä .........................................................                                         6618               2 121
20214:                                                                                                                                               44845            37175
20215: 
20216: 
20217: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1991
20218: 
20219:                                                                                                                          Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä-
20220:                                                                                                                          tai vastattavaatil ien hennys tai vastatta-
20221:                                                                                                                          vähennys               vaatilien lisäys
20222:                                                                                                                          miljoonaa markkaa
20223: 
20224: Kassoissa olevat varat vähentyneet ................................................................                                                           2
20225: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet ..................................................................                                                     489
20226: Tulorästit lisääntyneet ......................................................................................                          73
20227: Menorästit vähentyneet ...................................................................................                             112
20228: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ....................................................................                                                     102
20229: Varastot vähentyneet ........................................................................................                                               30
20230: Velalliset vähentyneet ......................................................................................                                             6848
20231: Velkojat lisääntyneet ......................................:................................................. .                                           324
20232: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet .................................................                                      208
20233: Muut tasetilit vähentyneet ...............................................................................                            2905
20234: Alijäämä .............................................................................................................                4 497
20235:                                                                                                                                       7 795               7 795
20236:                                                                                                                                                             69
20237: 
20238: LIITE2
20239: 
20240: 
20241: 
20242: 
20243: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1991
20244: 
20245:                                                                   miljoonaa                                                                           miljoonaa
20246:                                                                    markkaa                                                                             markkaa
20247: 
20248: Budjetit                                                                      Kassalaskelma
20249: Varsinainen tuloarvio .................................. .         158 522    Tilinpäätöksen tulot .................................... ..             163 462
20250: Lisätuloarviot ................................................      9 598    Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus                               -270
20251: Budjetoidut tulot yhteensä .......................... .            168 120    Budjettitalouden kassatulot ........................ .                   163 192
20252: 
20253: Varsinainen menoarvio ................................             158 517    Tilinpäätöksen menot .................................. .                167 959
20254: Lisämenoarviot .............................................         9 599    Menorästien vaikutus ................................. ..                    105
20255:                                                                               Siirtomäärärahojen vaikutus ...................... .                      -102
20256: Budjetoidut menot yhteensä ...................... .                168 115    Muiden korjauserien vaikutus .................... .                       -202
20257: Budjetin ylijäämä (+) .................................. ..              5
20258:                                                                               Budjettitalouden kassamenot ......................                      167 760
20259:                                                                               Budjettitalouden kassa-alijäämä .................                       -4 568
20260: 
20261:                                                                               Budjettitalouden kassatulot ........................ .                   163 192
20262: Tilinpäätös                                                                   Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot,
20263: Tulot budjetoituja pienemmät.....................                     4 658     netto 1) ........................................................ .      1 535
20264: Tilinpäätöksen tulot......................................         163 462    Valtiontalouden kassatulot ......................... .                   164 727
20265: 
20266: Menot budjetoituja pienemmät                                                  Budjettitalouden kassamenot .................... ..                      167 760
20267: -säästyneet menot.....................................            -   1 621   Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot,
20268: - arviomäärärahojen ylitykset....................                     1 465     netto 1)2) .................................................... ..       3 612
20269: Tilinpäätöksen menot ..................................            167 959    Valtiontalouden kassamenot ...................... .                     171 372
20270: Tilinpäätöksen alijäämä (-) ........................              - 4 497     Valtiontalouden kassa-alijäämä (-) .......... .                         -6645
20271: 
20272: 11 liman siirtoja budjetista ja budjettiin.
20273: 21 Sisältää rahastojen varastojen muutokset 357 milj. markkaa.
20274: 70
20275: 
20276: LIITE3
20277: 
20278: 
20279: 
20280: 
20281: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1991
20282: Vero, tuotto ja osuus
20283:                                     Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
20284: verotuloista v. 1991
20285: 
20286: 
20287: Tulo- ja varallisuusvero            Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tulo- ja varallisuusverolain
20288: 39 527 milj. mk                     (1240/88) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeinoverolain(360/68) ja
20289: 34,2%                               maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan.
20290: 
20291: Tuloverotuksen perusteiden          Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin ja keskeisten vähennysten markkamääriin
20292: muutosten arvioitiin johtavan       tehtiin 4 prosentin inflaatiota vastaavattarkistukset (1250/90). Keskeisiä muutok-
20293: luonnollisten henkilöiden           sia olivat tuloverotuksen rajaveroasteiden alentaminen 2-4 prosenttiyksiköllä
20294: valtion tulo- ja varallisuusvero-   sekä korkokulujen vähentämiskelpoisuuden rajoittaminen kahden edellisen vuo-
20295: tuksen tuoton pienenemiseen         den tapaan.
20296: 5 800 milj. markalla. Tästä 2 500
20297: milj. mk toteutui kertomus-         Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.7.1991 alka-
20298: vuonna ennakkoperinnän              en. Ennakonpidätysprosentit vahvistettiin puolen prosenttiyksikön tarkkuudella
20299: alennuksena.                        ylöspäin pyöristäen. Kertomusvuoden alkupuoliskolla sovellettiin vuoden 1990
20300:                                     henkilökohtaisia ennakonpidätysprosentteja.
20301: 
20302:                                     Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien
20303:                                     progressiivinen tuloveroasteikko v. 1991 oli (1250/90):
20304: 
20305:                                     Verotettava               Vero alarajan             Vero alarajan
20306:                                     tulo, mk                  kohdalla, mk                ylittävästä
20307:                                                                                          tulosta,%
20308: 
20309:                                      40 ooo- 56 ooo                   50                      7
20310:                                      56 ooo- 10 ooo                1170                      17
20311:                                      10 ooo- 98 ooo                3 550                     21
20312:                                      98 OOQ-154 000                9 430                     27
20313:                                     154 000-275 000               24 550                     33
20314:                                     275 ooo-                      64 480                     39
20315: 
20316:                                     Tarkistetut vähennykset olivat:                          1990             1991
20317:                                                                                                     markkaa
20318:                                     Luonnolliset vähennykset
20319:                                     - tulonhankkimisvähennys                               3% palk-        3% palk-
20320:                                                                                            katulosta,      katulosta,
20321:                                                                                            enintään        enintään
20322:                                                                                              2 000           2 100
20323: 
20324:                                     Kokonaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa
20325:                                     - korkovähennys
20326:                                       - omavastuuosuus                                  1 000                1100
20327:                                       - omavastuun ylittävästä osasta                    85%                 80%
20328:                                       - enimmäismäärä yksinäisellä henkilöllä          20 000               20 000
20329:                                                           puolisoilla                  22 000               24 000
20330:                                                           lapsikorotus yhdestä lapsesta 3 500                3 500
20331:                                                           toisesta lapsesta             3 500                3 500
20332:                                       - korkovähennys saa sisältää muita kuin
20333:                                          asuntolainakorkoja enintään
20334:                                            yksinäisellä henkilöllä                      6 000                 5 000
20335:                                            puolisoilla                                  9 000                 9 000
20336:                                     - eläkevakuutusmaksuvähennys, enintään               15%                   12%
20337:                                                                                                               71
20338: 
20339: 
20340: Vero, tuotto ja osuus
20341: verotuloista v. 1991           Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
20342: 
20343: 
20344:                                Kokonaistulosta valtionverotuksessa
20345:                                - lapsenhoitovähennys, jos verovelvollinen
20346:                                  on elättänyt 3-7-vuotiasta lasta                    12 700          13 200
20347:                                - merityötulovähennys                                 38 000          39 500
20348: 
20349:                                Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
20350:                                -lapsivähennys                                        10 100          10 500
20351:                                -yksinhuoltajavähennys                                12 000          12 500
20352:                                -perusvähennys enintään                                8 500           8 800
20353:                                - merityötulovähennys                                 65 000          67 500
20354: 
20355:                                Valtion tuloverosta
20356:                                - asuntovähennys, täysi määrä                          7 500           7 800
20357: 
20358:                                Verotettavan varallisuuden alaraja korotettiin 1 060 000 markasta 1 100 000
20359:                                markkaan,josta vero oli 500 mk ja alarajan ylittävästä varallisuudesta marginaa-
20360:                                livero oli 0,9% (1250/90).
20361: 
20362:                                Yhteisöjen tuloverokanta alennettiin 25 prosentista 23 prosenttiin (1250/90) ja
20363:                                varastovarauksen enimmäismäärä alennettiin 25 prosenttiin vaihto-omaisuu-
20364:                                den hankintamenosta.
20365: 
20366: Korkotulojen lähdevero         Kertomusvuonna alettiin kantaa korkotulojen lähdeveroa, joka oli suuruudeltaan
20367: 276 milj. mk                   10% talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta (1341/90).
20368: 0,2%
20369: 
20370: Perintö- ja lahjavero          Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20371: 990 milj. mk
20372: 0,9%
20373: 
20374: Arpajaisvero                   Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20375: 261 milj. mk
20376: 0,2%
20377: 
20378: Liikevaihtovero                Kertomusvuoden alusta nostettiin liikevaihtoverokanta 17 prosentista 17,5 pro-
20379: 42 632 milj. mk                senttiin(1096/90) ja tuotannollisten kone- ja laiteinvestointien vähennys nostet-
20380: 36,9%                          tiin täyteen määrään (1097 ja 1098/90). Lokakuun 1991 alusta tuli voimaan uusi
20381:                                liikevaihtoverolaki (559/91), jossa samalla laajennettiin huomattavasti vähen-
20382: Perustemuutosten nettovaiku-   nysjärjestelmää. Lokakuun1991 alusta kertomusvuoden loppuun korotettiin
20383: tus+ 750 milj. mk              verokanta veronomasta hinnasta laskettuna 21,2 prosentista 22 prosenttiin
20384:                                (1085/91).Lihan alkutuotevähennys aleni 1.7.1991 1,35-kertaiseksi (1099/90).
20385: 
20386: Eräistä vakuutusmaksuista      Vakuutusmaksuveron verokanta korotettiin kertomusvuoden alusta 17 prosen-
20387: suoritettava vero              tista 17,5 prosenttiin vakuutusmaksuista, joihin vero sisältyy (1100/90).
20388: 1 724 milj. mk
20389: 1,5%
20390: 
20391: Perustemuutoksen arvioitu
20392: vaikutus+ 40 milj. mk
20393: 
20394: Apteekkimaksut                 Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20395: 293 milj. mk
20396: 0,3%
20397: 
20398: Tuontitulli                    Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20399: 1 232 milj. mk
20400: 1,1%
20401: 72
20402: 
20403: 
20404: Vero, tuotto ja osuus
20405: verotuloista v. 1991        Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
20406: 
20407: Tuontimaksut                Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20408: 58 milj. mk
20409: 0,1%
20410: 
20411: Tasausvero                  Ulkomaisten ja kotimaisten tuotteiden saattamiseksi verotuksellisesti tasaver-
20412: 752 milj. mk                taiseen hintakilpailuasemaan kannetaan tuontitavaroista tasausveroa, joka vas-
20413: 0,7%                        taa kotimaisten tuotteiden hintoihin sisältyvää ns. piilevää liikevaihtoveroa.
20414:                             Tasausvero poistettiin 1.7.1991 teollisuuden käyttöön tulevista raaka-aineista,
20415: Perustemuutoksen arvioitu   tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista (987/91). Tasausveron määriä alen-
20416: vaikutus -300 milj. mk      nettiin 0,3 prosenttiyksikköä liikevaihtoverouudistusta vastaavasti 1.10.1991 ja
20417:                             samalla poistettiin sähköenergian tasausvero(1163/90).
20418: Perustemuutoksen arvioitu
20419: vaikutus -40 milj. mk
20420: 
20421: Tupakkavero                 Kertomusvuoden alusta tupakkatuotteiden vähittäishinnat nousivat 9% ja 1.8.
20422: 3 175 milj. mk              1991 lisää 5 %.
20423: 2,8%
20424: 
20425: Makeisvero                  Veroperusteita ei muutettu v. 1991.
20426: 155 milj. mk
20427: 0,1%
20428: 
20429: Olutvero                    Oluen myyntihintoja korotettiin kertomusvuoden alussa 8% ja joulukuun alussa
20430: 2 614 milj. mk              lisää 4%.
20431: 2,3%
20432: 
20433: Alkoholijuomavero           Alkoholijuomien hintoja korotettiin kertomusvuoden alussa keskimäärin 7,9
20434: 4 516 milj. mk              prosenttia ja joulukuun alussa lisää 4%. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat
20435: 3,9%                        kertomusvuonna keskimäärin 8.4 prosenttia edellisvuotista korkeammat. Väke-
20436:                             vien viinien vero aleni 55 prosenttiin, mietojen viinien 45 prosenttiin ja ns. Iong
20437: Perustemuutosten arvioitu   drink-juomien 40 prosenttiin.Väkevien alkoholijuomien vero säilyi 60 prosentti-
20438: vaikutus+ 440 milj. mk      na (1007/90).
20439: 
20440: Virvoitusjuomavero          Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20441: 128 milj. mk
20442: 0,1%
20443: 
20444: Elintarviketuotteiden       Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20445: valmistavero
20446: 239 milj. mk
20447: 0,2%
20448: 
20449: Polttoainevero              Kertomusvuoden alussa korotettiin moottoribensiinin perusveroa 30 p/1 ja
20450: 6 487 milj. mk              lyijyllisen bensiinin lisäveroa 3 p/1 sekä muiden polttoaineiden veromääriä 5%
20451: 5,6%                        (1160/90).
20452: 
20453: Perustemuutosten arvioitu
20454: vaikutus+ 770 milj. mk
20455: 
20456: Ravintorasvavero            Margariinien ja voikasviöljyseosten sekä jäätelön valmistukseen käytettävien
20457: 267 milj. mk                kasviöljyjen vero aleni 3,50 mk/kilo ja aiemmin verottomien käyttökohteiden
20458: 0,2%                        vero nousi 6,00 markalla kilolta (1161/90).
20459: 
20460: Sokerivero                  Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20461: 276 milj. mk
20462: 0,2%
20463: 
20464: L11nnoitevero               Lannoitevero korotettiin 1.1.1991 alkaen 15 pennistä 20 penniin lannoitekilolta
20465: 291 milj. mk                (1085/90) ja 16.6. 1991 35 penniin kilolta (906/91)sekä 1.9.1991 60 penniin kilolta
20466: 0,3%                        (1136 ja1433/91).
20467:                                                                                                                  73
20468: 
20469: Vero, tuotto ja osuus
20470: verotuloista v. 1991              Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
20471: 
20472: 
20473: Fosforilannoitevero               Fosforilannoitevero korotettiin 16.6.1991 1,00 markasta kilolta 1,50 markkaan
20474: 48 milj. mk                       kilolta (1084/90).
20475: 0,0%
20476: 
20477: Rehujen rasva- ja valkuaisvero    Kertomusvuoden alussa kumottiin valkuaisverolaki ja säädettiin laki rehujen
20478: 244 milj. mk                      rasva- ja valkuaisverosta, jonka mukaan veroa kannetaan 1,60 mk valkuaisaine-
20479: 0,2%                              kilolta ja rasvakilolta(1162/90).
20480: 
20481: Leimavero                         Alle 40-vuotiaat ensiasunnon ostajat vapautettiin 1.11.1990 jälkeen hankitun
20482: 3456 milj. mk                     kiinteistön ja kaupungissavuokratontilla olevan rakennuksen leimaverosta sekä
20483: 3,0%                              asunto-osakkeiden ja -osuuksien siirtoleimaverosta (1167/90).Eräät leimaverot
20484:                                   siirrettiin kertomusvuoden alussa maksuasetuksen piiriin (1333/90).
20485: Perustemuutosten arvioitu
20486: vaikutus -135 milj. mk
20487: 
20488: Luottovero                        Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20489: 134 milj. mk
20490: 0,1%
20491: 
20492: Auto- ja moottoripyörävero        Henkilöautojen prosenttuaalinen autovero aleni 25.5.1991 5 prosenttiyksikköä
20493: 2 380 milj. mk                    (824 ja 986/91).
20494: 2,1%
20495: 
20496: Perustemuutosten arvioitu
20497: vaikutus -85 milj. mk
20498: 
20499: Moottoriajoneuvovero              Kertomusvuoden alussa kuorma- ja erikoisautojen moottoriajoneuvoveroa ko-
20500: 863 milj. mk                      rotettiin 3 mk kultakin aikavalta sadalta kilolta. Henkilöautojen moottoriajo-
20501: 0,7%                              neuvoveroa korotettiin 42 mk kultakin aikavalta sadalta kilolta. Liikennetraktori-
20502:                                   en lisävero nousi 60 000 markkaan. Museoajoneuvot vapautettiin moottoriajo-
20503: Perustemuutosten vaikutus         neuvoverosta (1168/90).
20504: +70 milj. mk
20505: 
20506:  Oy Alko Ab:n ylijäämä            Alkoholijuomien hintojen korotus lisäsi myös ylijäämää.
20507:  1 422 milj. mk
20508:  1,2%
20509: 
20510:  Lästimaksut                      Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20511:  4milj.mk
20512:  0,0%
20513: 
20514:  Eräiden maataloustuot-           Kertomusvuoden alussa tuli voimaan uusi laki maidon, sianlihan ja viljan
20515:  teiden markkinoimismaksut        vientikustannusmaksusta (1062/90). Maidon vientikustannusmaksua perittiin
20516:  647 milj. mk                     0,8 penniä maidontuonajalta vastaanotetun maidon rasvapitoisuusprosentin
20517:  0,6%                             kymmenesosalta maidon 3,7 prosentin rasvapitoisuuden ylittävältä osalta. Sian-
20518:                                   lihan vientikustannusmaksun suuruus oli sianlihakilolta 20 penniä, jos ruho
20519:                                   painaa enintään 76 kiloa, ja 60 penniä, jos ruho painaa yli 76 kiloa.Vehnän ja
20520:                                   rukiin vientikustannusmaksu oli 20 penniä kilolta ja ohran sekä kauran 10 penniä
20521:                                   kilolta. Heinäkuun alusta vehnän vientikustannusmaksu nousi 50 penniin kilolta
20522:                                   ja rukiin 80 penniin kilolta.
20523: 
20524:  Erikoiskasvien markkinoimis-     Kertomusvuoden heinäkuun alusta alettiin kantaa markkinoimismaksua
20525:  maksut                           sokerijuurikkaalta ja tärkkelysperunalta 2,8 penniä kilolta sekä öljykasvien
20526:  12 milj.mk                       siemeniltä 22 penniä kilolta (978/91).
20527:  0,0%
20528: 
20529:  Maidon kiintiömaksu, peltoala-   Kertomusvuonna otettiin käyttöön peltoalan perusteella suoritettava vientikus-
20530:  perusteinen vientikustannus-     tannusmaksu, joka oli 1 000 mk, oikeushenkilöltä kuitenkin 2 000 mk peltohehtaa-
20531:  maksu ja pellonraivausmaksu      rilta (1314/90).
20532:  60 milj. mk
20533:  0,1%
20534: 
20535:  10 321195A
20536: 74
20537: 
20538: Vero, tuotto ja osuus
20539: verotuloista v. 1991      Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
20540: 
20541: Öljyjätemaksu             Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20542: 24 milj. mk
20543: 0,0%
20544: 
20545: Muut verotulot            Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa
20546: -5milj.mk                 momenttiaja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä kertyy
20547: 0,0%                      tai palautetaan.
20548: 
20549: Varmuusvarastointimaksu   Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen varmuusvarasto-
20550: 248 milj. mk              rahastoon. Veroperusteita ei v. 1991 muutettu.
20551: 0,2%
20552:                                                                                                                                               75
20553: 
20554: LIITE4
20555: 
20556: 
20557: 
20558: 
20559: VALTIONTALOUDEN KASSATULOTU TULOLAJEITTAIN
20560: 
20561:                                                                                                       1989          1990          1991    Muutos
20562: Tulolaji                                                                                                                                  1991/90
20563:                                                                                                              miljoonaa markkaa               %
20564: 
20565: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .............                                   39396        42 611         41054     -4
20566: Tulo- ja varallisuusvero ..............................................................              38 513       41 508         39 527    -5
20567: Korkotulojen lähdevero ..............................................................                                               276
20568: Perintö- ja lahjavero ....................................................................             688           871            990     14
20569: Arpajaisvero ................................................................................          195           233            261     12
20570: 
20571: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .......... .                                    45194        47 370         44648     -6
20572: Liikevaihtovero ............................................................................         43 603       45 534         42 632    -6
20573:    siitä: Oy Alko Ab ......................................................................           1 239        1 362          1408       3
20574: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero .......................... .                              1 355        1 563          1 724     10
20575: Apteekkimaksut .................................................•.........................              235          273            293      7
20576: 
20577: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ...................                                   2 563        2 514          2043    -19
20578: Tuontitulli .....................................................................................     1 359        1 379          1 232   -11
20579: Tuontimaksut ...............................................................................            135           70             58   -17
20580: Tasausvero ..................................................................................         1069         1 065            752   -29
20581: 
20582: Valmisteverot ..............................................................................         15102        17 334         18440       6
20583: Tupakkavero ................................................................................          2 610        2 823          3175      12
20584: Makeisvero ..................................................................................           149          154            155      1
20585: Olutvero .......................................................................................      2 228        2 473          2 614      6
20586: Alkoholijuomavero ......................................................................              4 566        4927           4 516    -8
20587: Virvoitusjuomavero ....................................................................                 123          131            128    -2
20588: Elintarviketuotteiden valmistavero ............................................                         200          215            239     11
20589: Polttoainevero .............................................................................          4 563        5 734          6 487     13
20590: Ravintorasvavero ........................................................................               304          327            267   -18
20591: Sokerivero ....................................................................................         191          203            276     36
20592: Lannoitevero ................................................................................            63          124            291    135
20593: Fosforilannoitevero .....................................................................                             42             48     14
20594: Rehujen rasva- ja valkuaisvero ..................................................                      106           180            244     36
20595: 
20596: Muut verot ...................................................................................       12160         9058           6833    -25
20597: Leimavero ....................................................................................        5 998        3 970          3 456   -13
20598: Luottovero ...................................................................................                       112            134     20
20599: Auto- ja moottori pyörävero ........................................................                  5 445        4143           2380    -43
20600: Moottoriajoneuvovero ................................................................                   716          833            863      4
20601: 
20602: Muut veronluonteiset tulot ..•...........•...........................•.............                   1 912        2041           2426       1
20603: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................................................                1 441        1 200          1 422     19
20604: Lästimaksut ..................................................................................            2            2              4    100
20605: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut .................                                         12          345            647     88
20606: Erikoiskasvien markkinoimismaksut ..........................................                                                         12
20607: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut ...........                                       138           156
20608: Maidon kiintiömaksu, peltoalaperusteinen vientikustannus-
20609: l!l~k~_u ja pellonraivausmaksu ....................................................                     26            36            60      67
20610: OIJyJatemaksu ..............................................................................            16            26            24     -8
20611: Muut verotulot .............................................................................           277           276           258    -7
20612:  Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ...................................                        116 326      120 928     115 444       -5
20613: 
20614:  ,,Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaisettulot ja rahastojen tulot lisättyinätulorästien kannan muutoksilla
20615:    sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla erillä. Liiketoimintaa harjoittavien valtion virasto-
20616:    jen ja laitosten käyttötalouden rahoituskatteet sisältyvät taulukon lukuihin.
20617: 76
20618: 
20619:                                                                                                    1989          1990          1991   Muutos
20620: Tulolaji                                                                                                                              1991/90
20621:                                                                                                           miljoonaa markkaa              o/o
20622: 
20623: 
20624: Sekalaiset tulot ........................................................................... .     9969        12 455         5723    -54
20625: 
20626: Korkotulot ja voiton tuloutukset .............................................. .                  3 674        5606          13299
20627: 
20628: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset ......... .                              2347           361           160   -56
20629: Käyttötalouden rahoituskatteet ..................................................                  2 308          357           153   -57
20630: Omaisuuden myynnit ................................................................ .                 39            4             6     50
20631: 
20632: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ....................................... ..                   3 926        4260          4443       4
20633: Tulot ilman lainanottoa ............................................................. .          136 242      143 612     139 068      -3
20634: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ................................ .                     -4010           1 202        25659
20635: Kassatulot yhteensä .................................................................. .         132 232      144814      164 727       14
20636:                                                                                                                                                  77
20637: 
20638: LIITE 5
20639: 
20640: 
20641: 
20642: 
20643: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVITTÄIN
20644:                                                                                                          1989          1990          1991    Muutos
20645: Tehtäväryhmä                                                                                                                                 1991/90
20646:                                                                                                                 miljoonaa markkaa               %
20647: 
20648: 
20649: Yleinen hallinto ..................................................................................      8 714        9317          11433      23
20650: 010 Ylin päätöksenteko .................................................................. ..               282          315            360     14
20651: 020 Valtiovarainhallinto ....................................................................            2 092        2 297          3564      55
20652:      siitä: Verotustoimi .....................................................................           1 250        1 357          1 673     23
20653: 030 Ulkoasiainhoito ..........................................................................           1 258        1 330          1 459     10
20654: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................................ ..                      2 945        3126           3628      16
20655: 050 Muu yleinen hallinto ................................................................ ..             2 138        2 247          2 423      8
20656:      siitä: Rakennushallinto .............................................................               1 203        1 258          1 454     16
20657: 
20658: Yleinen järjestys ja turvallisuus ........................................................               4325         4 772          5030       5
20659: 070 Hallinto .......................................................................................       127          140            165     18
20660: 080 Poliisitoimi ..................................................................................      1 962        2 148          2 316      8
20661: 090 Oikeudenkäyttö ..........................................................................              756          863            929      8
20662: 100 Vankainhoito ..............................................................................            684          746            803      8
20663: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ............................ .                              118          165            130   -21
20664: 120 Rajojen vartiointi ........................................................................            678          711            687   -3
20665: Maanpuolustus ..................................................................................         6 620        7 492          7 818      4
20666: 150 Hallinto .......................................................................................       127          160            211     32
20667: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................................................                     6345         7 075          7137       1
20668: 170 Taloudellinen maanpuolustus ..................................................                         149          258            471     83
20669: 
20670: Opetus, tiede ja kulttuuri ..................................................................           22549        25 726         28033       9
20671: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ............................................                        250          326            352      8
20672: 220 Yleissivistävä opetus .................................................................              8 821        9 844         10578       7
20673: 230 Ammattiopetus ..........................................................................             4607         5 317          6060      14
20674: 240 Korkeakouluopetus ....................................................................               3 521        4135           4387       6
20675: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................          1 631        1 767          1 442   -18
20676:     siitä: Ammattikurssit .................................................................                932        1 004            574   -43
20677: 260 Opintotuki ...................................................................................       1 349        1 630          2164      33
20678: 270 Yleinen tutkimus ........................................................................              364          412            499     21
20679: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ......................................................                   737          856            965     13
20680: 290 Taide ...........................................................................................      708          845            929     10
20681: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ...................................................... .                   544          579            640     11
20682: 310 Kirkollishallinto ..........................................................................            16           17             18      6
20683: 
20684: Sosiaaliturva .......................................................................................   23078        25 946         51129     97
20685: 400 Hallinto .......................................................................................       330          358           387      8
20686: 410 Toimeentuloturva ......................................................................             14 572       16 021         26052     63
20687: 420 Sosiaalipalvelukset ....................................................................             8175         9 567         24690
20688: 
20689: Terveydenhuolto ................................................................................        11 472       13 089           714    -95
20690: 450 Tutkimuslaitokset .......................................................................              316          349           377      8
20691: 460 Ympäristöterveydenhuolto .......................................................                       158          232             0
20692: 470 Kansanterveystyö ......................................................................              4 809        5 581           194    -97
20693: 480 Erikoissairaanhoito ....................................................................             6188         6928            143    -98
20694: 
20695: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
20696: 
20697:    siirrot) lisättyinä menorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla
20698:    erillä. Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten käyttötalouden lisärahoitustarpeet sisältyvät
20699:    taulukon lukuihin.
20700: 78
20701: 
20702: 
20703:                                                                                                              1989          1990          1991    Muutos
20704: Tehtäväryhmä                                                                                                                                     1991/90
20705:                                                                                                                     miljoonaa markkaa               o/o
20706: 
20707: Asuminen ja ympäristö .................................................................... .                 6351         7 933         11872      50
20708: 510 Hallinto .......................................................................................            65           74             82     11
20709: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ................................................                             332          208            351     69
20710: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ......... .                                            26           26             51     96
20711: 540 Asumisen edistäminen ..............................................................                      5 099        6692          10 409     56
20712:     siitä: Asumistuki ........................................................................                 828          949          1 270     34
20713: 550 Maanmittaus ..............................................................................                 405          441            446      1
20714: 560 Vesitalous ...................................................................................             423          491            532      8
20715: 
20716: Työvoima ............................................................................................        3 852        3 996          5917      48
20717: 610 Hallinto .......................................................................................           296          300           509      70
20718: 620 Työvoiman ohjaus .....................................................................                     349          391          5149
20719: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ............................................                            3 207        3 305           258    -92
20720: 
20721: Maa- ja metsätalous ..........................................................................              11 324       12866          14089      10
20722: 650 Hallinto .......................................................................................            74           71            63    -11
20723: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus-ja tarkastustoiminta .......... .                                           299          334           346       4
20724: 670 Maatalous ...................................................................................            9 967       11 360         12624      11
20725:     siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainottaminen                                                 8 021        9 603         11107      16
20726:            Eräät hinnanerokorvaukset .............................................                             481          491           416    -15
20727: 680 Metsätalous ................................................................................               769          848           809     -5
20728:     siitä: Yksityismetsätalous ..........................................................                      659          736           732     -1
20729:            Valtion metsätalous ..........................................................                      110          112            77    -31
20730: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ............................................                             214          253           247     -2
20731: Liikenne ...............................................................................................    11339         9532           9852       3
20732: 710 Hallinto .......................................................................................           102          121            205     69
20733: 720 Tieliikenne ..................................................................................           5 229        5913           6148       4
20734:      siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ........................... .                                5 015        5 626          6016       7
20735: 730 Vesiliikenne ................................................................................              763          717            847     18
20736: 740 limaliikenne ................................................................................              216          236            120   -49
20737: 750 Rautatieliikenne .........................................................................               2 826        2 089          2 032    -3
20738: 760 Tietoliikenne ...............................................................................            2 203          456            500     10
20739:      siitä: Posti-ja telelaitos ..............................................................                 534
20740: 
20741: Teollisuus ja muut elinkeinot ...........................................................                    6546         7055           7 811     11
20742: 810 Hallinto .......................................................................................           108          122            228     87
20743: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. .                                             187          219            256     17
20744: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta ..                                           1 683        1 813          1982       9
20745: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. .                                          208          128            215     68
20746:      siitä: Kehitysaluerahasto Oy .....................................................                        186           94            161     72
20747: 850 Teollisuuden edistäminen .........................................................                       1 971        1 603          1 811     13
20748: 860 Energiahuolto .............................................................................              1662         1999           2031       2
20749: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ............................................                                77           91             95      4
20750: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .................................................                               650        1 080          1195      11
20751: 
20752: Muutmenot ....................................................................................•...          12219        15209          17 674     16
20753: 910 Valtionvelka ................................................................................            5126         4879           5784      19
20754: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............................... .                                5 525        8 663          9 899     14
20755: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................................................                        1 438        1 581          1 952     23
20756: 990 Muut ja erittelemättömät menot ..............................................                              130           86             38   -56
20757: Yhteensä ........•..•.............................................................................•...     128 390      142 934     171372         20
20758:                                                                                                                                                    79
20759: 
20760: LIITE&
20761: 
20762: 
20763: 
20764: 
20765: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 MENOLAJEITTAIN
20766:                                                                                                            1989          1990          1991    Muutos
20767: Menolaji                                                                                                                                       1991/90
20768:                                                                                                                   miljoonaa markkaa               %
20769: 
20770: Kulutusmenot ...................................................................................         35082         41535          45086        9
20771: Eläkkeet .............................................................................................    5 545         8663           9899       14
20772: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .......................................                             1 890         2255           2227     -1
20773: Muut kulutusmenot ..........................................................................             27 647        30 617         32960        8
20774: 
20775: Siirtomenot .......................................................................................       72008        81190      101 221        25
20776: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym .................................... ..                       33245        37 646      42297         12
20777: Valtionavut elinkeinoelämälle .........................................................                   13 426       15 643      17327          11
20778: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille ..... ..                                    17 237       19062       26053         37
20779: Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ................................. .                       2 785        3132        8 161
20780: Erittelemättömät siirrot kotimaahan ...............................................                          843        2 470       3618          46
20781: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten käyt-
20782: tötalouden lisärahoitustarpeet ...................................................... ..                   1 423           6              3
20783: Siirrot ulkomaille ..............................................................................          3049         3232           3763       16
20784: 
20785: Sijoitusmenot ...................................................................................         15958        15 281         18701      22
20786: Reaa/isijoitukset ................................................................................         8393         5962           5372    -10
20787: Kaluston hankinta .............................................................................            3 676        1097             836   -24
20788: Talonrakennukset .............................................................................             1 520        1622           1822      12
20789: Maa- ja vesirakennukset ..................................................................                 3196         3243           2 714   -16
20790: 
20791: Lainat ja muut finanssisijoitukset ....................................................                    7565         9319          13329       43
20792: Valtion varoista myönnettävät lainat ..............................................                        6292         7999          11 640      46
20793: Muut finanssisijoitukset ...................................................................               1 273        1320           1 689      28
20794: 
20795: Muut menot ......................................................................................          5343          4927          6364      29
20796: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ..........................................                         5003          4 727         5 784     22
20797: Muut ja erittelemättömät menot .....................................................                         34             23           223
20798: Varastojen muutos (kasvu+) ............................................................                     306            177           357
20799: Yhteensä ...........................................................................................     128 390      142 934     171372         20
20800: 
20801: 
20802: 11 Ks. liitteen 5 alaviite 1.
20803: 80
20804: 
20805: LIITE 7
20806: 
20807: 
20808: 
20809: 
20810: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1991
20811: 
20812:                                                                                        Kulutus-   Siirto-      Sijoitus-   Muut    Yhteensä
20813: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä                                                              menot     menot         menot      menot
20814:                                                                                                     miljoonaa markkaa
20815: 
20816: 
20817: Yleinen hallinto ................................................................      5 430       4509         1399        96      11 433
20818: 010 Ylin päätöksenteko ...................................................               269          76          16                   360
20819: 020 Valtiovarainhallinto ..................................................            2 205         643         607       109       3 564
20820: 030 Ulkoasiainhoito .........................................................          1 051         236         171                 1 459
20821: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................ .                         4       3 552          72                 3 628
20822: 050 Muu yleinen hallinto ................................................ .            1 901           1         533       -13       2 423
20823: 
20824: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................... .              4451          228          351         1      5030
20825: 070 Hallinto ......................................................................      142           1           21         1        165
20826: 080 Poliisitoimi .................................................................     2 231                       85                2 316
20827: 090 Oikeudenkäyttö .........................................................             838          90            2                  929
20828: 100 Vankainhoito .............................................................           589          51          163                  803
20829: 110 Palo-ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .............                               24          85           22                  130
20830: 120 Rajojen vartiointi .......................................................           629                       58                  687
20831: 
20832: Maanpuolustus ................................................................         7 025          67          336      390       7 818
20833: 150 Hallinto ......................................................................      126          59            7       18          211
20834: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .................................. .                   6877            0          264       -4        7 137
20835: 170 Taloudellinen maanpuolustus ................................ .                        22           7           65      376          471
20836: 
20837: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................... .           7 525      19220         1289                28033
20838: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät .......................... .                      225          49          78                   352
20839: 220 Yleissivistävä opetus ................................................               362      10193           23                10 578
20840: 230 Ammattiopetus .........................................................            2 635       2 989         436                 6060
20841: 240 Korkeakouluopetus ...................................................              3938            0         449                 4387
20842: 250 Aikuiskoulutus ...........................................................            45       1 386           11                1 442
20843: 260 Opintotuki ..................................................................         14       2 150            0                2164
20844: 270 Yleinen tutkimus .......................................................             113         383            2                  499
20845: 280 Kirjastot, arkistot ja museot .................................... .                 141         792           31                  965
20846: 290 Taide ..........................................................................      33         637          258                  929
20847: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ..................................... .                    0         640                               640
20848: 310 Kirkollishallinto .........................................................           17           1                                18
20849: 
20850: Sosiaaliturva ....................................................................       429      50686            14               51129
20851: 400 Hallinto ......................................................................      354         24             9                 387
20852: 410 Toimeentuloturva .....................................................                 0      26052             0               26052
20853: 420 Sosiaalipalvelukset ...................................................               75      24610             5               24690
20854: 
20855: Terveydenhuolto .......•.....................................................            320         341           53                  714
20856: 450 Tutkimuslaitokset ......................................................             204         145           29                  377
20857: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................................
20858: 470 Kansanterveystyö .....................................................                23         170                               194
20859: 480 Erikoissairaanhoito ...................................................               94          25           24                  143
20860: 
20861: 11 Katso liitteen 5 alaviita 1.
20862:                                                                                                                                           81
20863: 
20864: 
20865:                                                                                         Kulutus-    Siirto-      Sijoitus-   Muut    Yhteensä
20866: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä                                                               menot      menot         menot      menot
20867:                                                                                                       miljoonaa markkaa
20868: 
20869: 
20870: Asuminen ja ympäristö .................................................. .                885        2 411        8275        301     11872
20871: 510 Hallinto ......................................................................        76            5            1                   82
20872: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ............................ ..                          43          182          126                  351
20873: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen val-
20874:     vonta .........................................................................        16           26            0         8         51
20875: 540 Asumisen edistäminen .......................................... ..                     47        2102         7 969       292     10 409
20876: 550 Maanmittaus ............................................................              419                        28                  446
20877: 560 Vesitalous ................................................................ .         284           95          153                  532
20878: 
20879: Työvoima .........................................................................      1648         3882           387                5917
20880: 610 Hallinto ......................................................................       125          384                              509
20881: 620 Työvoiman ohjaus .................................................. .                1507        3 297          345                5149
20882: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ........................ ..                           16          200           41                 258
20883: 
20884: Maa- ja metsätalous ........................................................              680       12285         1125        -1      14089
20885: 650 Hallinto ......................................................................        57           3            2                   63
20886: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoi-
20887:     minta .........................................................................       281            0           65                 346
20888: 670 Maatalous .................................................................           269       11 537          819               12624
20889: 680 Metsätalous ..............................................................              0          597          213       -1        809
20890: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................ ..                          73          147           27                 247
20891: 
20892: Liikenne ............................................................................   4459         2864         2503         26      9852
20893: 710 Hallinto ......................................................................       110           62           3         30        205
20894: 720 Tieliikenne ............................................................... .        3682          198        2 272       -4       6148
20895: 730 Vesiliikenne ..............................................................           667           74          107                  847
20896: 740 limaliikenne ..............................................................             0            0          120                  120
20897: 750 Rautatieliikenne ....................................................... .              0        2 032            0                2 032
20898: 760 Tietoliikenne .............................................................             0          499            1                  500
20899: 
20900: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................ .                 2000        2773         2964         74      7 811
20901: 810 Hallinto ......................................................................       143          34             1        50        228
20902: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja
20903:      tarkastus ...................................................................        247            5            4                  256
20904: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutki-
20905:      mustoiminta .............................................................           1357         304           321                 1 982
20906: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luot-
20907:      tolaitokset .................................................................          0          165           50                  215
20908: 850 Teollisuuden edistäminen .......................................                       50        1 082          654        24      1 811
20909: 860 Energiahuolto .......................................................... .             89           42        1 899                2 031
20910: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ........................ ..                            76           19            0                   95
20911: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .............................. .                            37        1122            35                1195
20912: 
20913: Muut menot .................................................................... .       10234        1957             5      5478     17 674
20914: 910 Valtionvelka ..............................................................          292                                 5 492     5784
20915: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ..............                              9899                                           9899
20916: 960 Yleisavustukset kunnille yms ................................. .                                 1952                              1952
20917: 990 Muut erittelemättömät menot ................................ .                         42            5            5      -14         38
20918:  Yhteensä ..........................................................................    45086      101 221      18 701       6364    171372
20919: 
20920: 
20921: 
20922: 
20923:  11     321195A
20924: 82
20925: 
20926: LIITE8
20927: 
20928: 
20929: 
20930: 
20931: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
20932: 
20933:                                                                                                          1987      1988        1989      1990      1991
20934: 
20935: Valtion virat ja toimet
20936: Peruspalkkaiset .................................................................................      64 482   129 777     134 090   132 439   131 120
20937: Sopimusp;::lkkaiset ...........................................................................         1 512     1690        1758      1 787     1777
20938: Ylimääräiset ......................................................................................    54 191
20939: 
20940: Virat ja toimet yhteensä .................................................................. 120185 131 467                  135 848   134 226 132 897
20941: 
20942: Valtion henkilöstö
20943: Virkasuhteiset ................................................................................... 124 252      133 902     141709    142 456   141 740
20944: - perus- ja sopimuspaikkaiset ....................................................... 63 301                    125 591     131 640   130 637   129 427
20945: -ylimääräiset .................................................................................. 51 554
20946: -tilapäiset .......................................................................................  4928         8 311      10 069    11 819    12 313
20947: -satunnaiset apulaiset ja päätoimiset tuntiopettajat .................                               4 469
20948: Muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat ...................                              7 923
20949: - värvätyt ja rajavartijat ..................................................................        3 009
20950: -postin erillisryhmät 1>....................................................................         4 914
20951: Työsuhteiset ..................................................................................... 82 093        81 424      73 339    71 008    69 095
20952: - kuukausipaikkaiset
20953:    - kokoaikaiset ............................................................................. 53 631           55 090      48 905    48987     49164
20954:    - osa-aikaiset ..............................................................................     9 962        8 834       7 834     6 296     5957
20955: - tuntipalkkaiset2>............................................................................ 18 500           17 500      16 600    15 725    13974
20956: 
20957: Valtion henkilöstö yhteensä ........................................................... 214268 215 326 215 048 213 464 210835
20958: 11
20959:      Postinjakajat, postiaseman hoitajat, puhelinaseman hoitajat.
20960: 2>Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät.
20961: 
20962: 
20963: 
20964: 
20965: LIITE 9
20966: 
20967: 
20968: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN 11
20969: 
20970:                                                                                                          1987      1988        1989      1990      1991
20971:                                                                                                                           miljoonaa markkaa
20972: 
20973: Valtion palkkaukset ........................................................................           19252     21539       23 046    25047     26596
20974: - virkasuhteiset2>.............................................................................        13 015    14637       16128     17 637    18 819
20975: - työsuhteiset ..................................................................................       6237      6902        6918      7 410     7 777
20976: 
20977: Valtionavut palkkauksiin4 >...............................................................             16753     18299       20799     23 329
20978: -kunnat ja kuntainliitot ..................................................................            15 074    16 457      18 886    21 264
20979: - yksityiset yhteisöt3> ........................................................................        1679      1 842       1 913     2 065
20980: 
20981: Yhteensä ...........................................................................................   36 005    39 838      43 845    48 376    26 596
20982: 
20983: 1l Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
20984: 21 Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat.
20985: 3>Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja.
20986: 
20987: 'l Vuoden 1991 osalta ei ole saatavissa luotettavaa tietoa valtionavuista palkkaukseen.
20988:                                                                                                                                                           83
20989: 
20990: LIITE 10
20991: 
20992: 
20993: 
20994: 
20995: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT
20996: 
20997:                                                                                                            1987        1988       1989        1990       1991
20998: 
20999: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ...................................... 157 231                           162 041      167 592     174 863    215215
21000: - omat eläkkeet ............................................................................... 111 962           115 639      120 179     126 813    160 841
21001: - perhe-eläkkeet .............................................................................. 45 269             46 402       47 413      48 050     54374
21002: Kunnan tai yksityisen palvelukseen perustuvat eläkkeet .............. 23 609                                       25 027       26995       29 186     31386
21003: - omat eläkkeet ............................................................................... 19 727             20 979       22 765      24 835     26843
21004: - perhe-eläkkeet ..............................................................................   3 882             4 048        4 230       4 351      4543
21005: Ylimääräiset eläkkeet .......................................................................     3940              3 354        3 815       3 815      3 595
21006: - omat eläkkeet ...............................................................................   2 658             2 157        2 718       2 795      2 661
21007: - perhe-eläkkeet ..............................................................................   1282              1 197        1 097       1 020        934
21008: 
21009: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 184 780            190 422      198 402     207 864    250196
21010: Muutos edellisestä vuodesta, % ·····················································                3,5               3,1           4,2         4,7      20,2
21011: 
21012: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ....................................................                        6 412       6 939      7 709       8 713      9775
21013: Muutos edellisestä vuodesta,%                                                                               8,5          8,2      11,1        13,0       12,2
21014:                                                   ·····················································
21015: 
21016: 
21017: 
21018: 
21019: LIITE 11
21020: 
21021: 
21022: 
21023: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN
21024: SYYSKUUSSA 1991
21025: 
21026:  Palkkausluokka-                                          Yhteensä                      Miehiä               Naisia              Naisten osuus o/o
21027:  ryhmä"
21028: 
21029: 1        -A2        ...........................                 786                      191                  595                     76
21030: 2
21031: 3
21032:        A3-A7        ···························
21033:        A8--A12 ...........................
21034:                                                               9 982
21035:                                                              54136
21036:                                                                                        3 917
21037:                                                                                       24 734
21038:                                                                                                             6065
21039:                                                                                                            29 402
21040:                                                                                                                                       61
21041:                                                                                                                                       54
21042: 4     A13-A17 ...........................                    36237                    23 745               12 492                     34
21043: 5     A18--A21 ...........................                   21 100                   12 111                8989                      43
21044: 6     A22-A24 ...........................                     8288                     5 603                2 685                     32
21045: 7     A25-     ···························                    8144                     6 761                1 383                     17
21046: 
21047: Yhteensä ...............................•..                138 673                    77 062               61 611                     44
21048:  1'   Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut.
21049:       Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti:
21050:       3     -C38
21051:       4 C39-C47
21052:       5 C48-C55,-S21
21053:       6 C56--C61,S22-S24
21054:       7 C62-,S25-
21055: 84
21056: 
21057: LIITE 12
21058: 
21059: 
21060: 
21061: 
21062: ELINKEINOTOIMINNAN RAHOITUSTUKI
21063: 
21064: 12.1. Alkutuotannon tuet vuonna 1991 saajanmukaan jaoteltuna
21065: 
21066:                                                         Yhteeensä       Maito-     Kanan-     Uha       Vilja   Erikois-     Hyödyk-
21067:                                                                        tuotteet    munat                         kasvit        keille
21068:                                                   tuhatta markkaa                                                          jakamaton
21069: 
21070: 
21071: MAATALOUSTUOTANTO
21072: 
21073: Maataloustuotteiden hintatuki
21074: 303141 Varsinainen tulotuki ja alue-
21075:        tuki (1) ....................................... 3 259 248        820 364             522 963   40 586   17 174 1 858 161
21076: 303141 Muu maataloustulolain mukai-
21077: 303143 nen valtion tuki (2) ...................           304 524                  206 738                                   97 786
21078: 303140 Villan hintatuki ..........................          2 062                                                             2 062
21079: 303144 Satovahinkojen korvaaminen ..                        4 614                                       4 614
21080:        Hintatuki yhteensä ................... 3 570448                   820 364   206 738   522 963   45200    17 174 1 958 009
21081: 
21082: 303241 Maataloustuotannon tasapai-
21083:        nottamismenot ........................ 1324 254                                                              -      1324 254
21084: 
21085: Maatilatalouden rakenteen kehittämi-
21086: nen
21087: 303342 Valtion osuus luopumiseläke-
21088:         lain mukaisista menoista .........            313 334                                                               313 334
21089: 303340 Aloittamisavustus ....................          99 662                                                                99 662
21090: 303341 Maataloustuotteiden varasto-
21091:         tilojen rakentamisen korkotuki                  2 030                                                                  2 030
21092: 303348 Avustukset peruskuivatukseen                     7 446                                                                  7 446
21093: 303349 Maaseutuelinkeinotoiminnan
21094:         korkotuki ................................... 280 460                                                               280 460
21095:         Maatilatalouden kehittäm isra-
21096:         haston avustukset ....................         30 206                                                                 30 206
21097:         Maatilatalouden kehittämisra-
21098:         haston lainatuki (3) ...................      367 011                                                               367 011
21099: 303383 Lainat peruskuivatukseen (3) ...                 3 554                                                                 3 554
21100:         Rakennetuki yhteensä ............. 1103 703                                                                        1103 703
21101: 
21102: Muu tuki
21103: 303442 Hukkakauran torjunnasta ai-
21104:        heutuvat menot ........................                9 123                                     9123
21105: 303443 Satovahinkojen johdosta myön-
21106:        nettyjen korkotukilainojen me-
21107:        not .............................................     34 536                                    34 536
21108: 303444 Kotimaisen energian käytön
21109:        edistäminen ..............................             5008                                                             5 008
21110:        Muu tuki yhteensä ...................                 48667                                     43 659                  5008
21111: 
21112:            MAATALOUSTUOTANTO,
21113:            nettomenot ...............................      6 047 072     820364    206 738   522 963   88859    17174 4390 974
21114:                                                                                                                                           85
21115: 
21116:                                                               Yhteeensä       Maito-     Kanan-     Liha       Vilja    Erikois-     Hyödyk-
21117:                                                                              tuotteet    munat                           kasvit        keille
21118:                                                           tuhatta markkaa                                                          jakamaton
21119: 
21120: ELINTARVIKETEOLLISUUS
21121: 
21122: 110806 Elintarviketuotteiden
21123:        valmistavero .............................                  239 413                                                          239 413
21124: 110808 Ravintorasvavero .....................                      266 714                                                          266 714
21125: 110809 Sokerivero .................................                275 814                                             275 814
21126: 
21127:           Tulot yhteensä .........................                 781 941                                             275 814      506127
21128: 
21129: 2837 40 Jalostettujan elintarviketeolli-
21130:         suustuotteiden raaka-aineiden
21131:         hinnanerokorvaukset          (koti-
21132:         maan toimitukset) (4) ...............                       24 213      21985                                    2 228
21133: 303140 Maataloustuotteiden        markki-
21134:         noinnin edistäminen ja hinta-
21135:         tason vakaannuttaminen .........                             4 844                                               1 744         3100
21136: 303145 Sokerituotannon tukeminen ....                              258 784                                             258 784
21137: 303146 Öljykasvituotannon tukeminen                                528 000                                             528 000
21138: 303147 Tärkkelystuotannon tukeminen                                 81 900                                              81900
21139: 303141 Maidon kuljetusavustukset ......                             12 437      12 437
21140: 303141 Lihan kuljetusavustus (5) .........                             515                             515
21141: 
21142:            Menot yhteensä .......................                  910 693      34 422                 515             872 656         3100
21143:            ELINTARVIKETEOLLISUUS,
21144:            nettomenot ...............................              128 752      34 422                 515             596842 -503 027
21145: 
21146: 
21147: MARKKINOINTI (vienti, kauppa)
21148: 
21149: 110811 Lannoitevero .............................                  290 913                                                          290 913
21150: 110812 Fosforilannoitevero ..................                       48 080                                                           48 080
21151: 110814 Rehujen rasva- ja valkuaisvero                              243 561                                                          243 561
21152: 110602 Tuontimaksut ............................                    58 321                                                           58 321
21153: 111904 Eräiden maataloustuotteiden
21154:        markkinoimismaksut ................                         646 756     125 799     8 019    76 515   414 271                  22152
21155: 111905 Erikoiskasvien markkinoimis-
21156:        maksut .......................................               11 853                                                            11 853
21157: 111907 Maidon kiintiömaksu, peltoala-
21158:        perusteinen vienti kustannus-
21159:        maksu ja pellonraivausmaksu                                  59 578      57 901                                                 1 677
21160: 
21161:            Tulot yhteensä .........................               1359 062     183 700     8019     76515    414271                 676 557
21162: 
21163: 283740 Jalostettujan elintarviketeolli-
21164:        suustuotteiden raaka-aineiden
21165:        hinnanerokorvaukset (vientitoi-
21166:        mitukset) (4) .............................. 355 440 113 422                          711              63 983   169 035         8 289
21167: 303240 Maataloustuotteiden vientituki 3 838 456 1 303 710                                 85 469   514 728 1 921 185       438        12 926
21168:        Alkutuotevähennys viennistä (6) 885 269 362 660                                    20 357   138 831   363 421
21169: 
21170:            Menot yhteensä .......................                 5 079 165 1 779 792    106 537   653 559 2 348 589   169 473    21215
21171:            MARKKINOINTI, nettomenot ..                            3 720 103 1 596 092     98518    577 044 1 934 318   169 473 -655342
21172: 
21173:  ELINTARVIKETUOTANTO, tulot yhteen-
21174:  sä         ...................................................
21175:                                                              2141 003 183 700              8019     76515    414271    275 814 1182 684
21176:  ELINTARVIKETUOTANTO, menot yh-
21177:  teensä ................................................... 12 036 930 2 634 578         313 275 1177 037 2 437 448 1 059 303 4 415 289
21178:  ELINTARVIKETUOTANTO, nettomenot
21179:  yhteensä ................................................. 9 895 927 2 450 878          305 256 1100 522 2 023177     783 489 3 232 605
21180: 86
21181: 
21182: 
21183: 
21184:                                                     tuhatta markkaa                                                tuhatta markkaa
21185: 
21186: 
21187: MUUT ALKUTUOTANTOON KOHDISTUNEET MENOT                                SOSIAALITURVAN LUONTEISET MENOT
21188: 
21189: Porotalous                                                            331951 Valtion osuus maatalousyrittä-
21190: 303545 Porotalouden edistäminen ..... .                      1 390           jien eläkelaista johtuvista me-
21191: 303547 Poroaitojen kunnossapito ....... .                    2 972           noista ........................................ 1 752 100
21192:        Maatilatalouden kehittämisra-                                  332053 Valtion osuus maatalousyrit-
21193:        haston avustukset ................... .              11 005           täjien tapaturmavakuutuksen
21194:        Maatilatalouden kehittämisra-                                         kustannuksista..........................           56 700
21195:        haston lainatuki (3) .................. .              976     335740 Valtion korvaus maatalousyrit-
21196:            Porotalous yhteensä ............... .            16343            täjien lomituspalvelujen kus-
21197:                                                                              tannuksiin ................................. 1 435 210
21198: Kalatalous
21199: 303742 Kalastuksesta saatavan tulon                                             Yhteensä................................... 3 244 010
21200:         vakaannuttaminen ja kotimai-
21201:         sen kalan käytön edistäminen                        34 329
21202: 303744 Kalastusvakuutustoiminta ...... .                     6396
21203: 303746 Korvaukset lohenkalastuksen
21204:         rajoitusten johdosta ................ .                622
21205: 303747 Kalatalouden korkotukilainojen
21206:         menot ........................................      3 040
21207: 3037 48 Eräät korvaukset ja maksut ..... .                     67
21208:            Kalatalous yhteensä ............... .           44 454
21209: 
21210: Yksityismetsätalous
21211: 305051 Siemenviljelyssiemenen hin-
21212:        nanalennuskorvaus ................. .                 1 744
21213: 305844 Valtionapu metsänparannustöi-
21214:        hin .............................................   237 266
21215:        Metsänparannuslainat, laina-
21216:        tuki (3) ...................................... .   103 918
21217:            Yksityismetsätalous yhteensä                    342928
21218: 
21219: Muu alkutuotanto
21220: 303446 Metsämarjojen ja sienien va-
21221:        rastoinnin tukeminen .............. .                   548
21222: 303149 Puutarhatuotteiden ja ruokape-
21223:        runan menekin edistäminen ....                       11 955
21224: 303344 Avustukset maaseudun pien-
21225:        yritystoiminnan edistämiseen                         96 495
21226:        Lainojen korkotuki ................... .              2 110
21227:        Maatilatalouden kehittämisra-
21228:        haston avustus ........................ .            13 430
21229:        Maatilatalouden kehittämisra-
21230:        haston lainatuki (3) .................. .             9 794
21231:            Muu alkutuotanto yhteensä ... .                 134332
21232: 
21233:            Alkutuotanto (pl . maatalous)
21234:            yhteensä .................................. .   538057
21235:            KOKO ALKUTUOTANTO,
21236:            menot yhteensä ....................... 12 574 987
21237:                                                                                                                                                                    87
21238: 
21239: Tuotejakautumien laskentaselvitykset:
21240: 
21241: Maksettuna summana on käytetty kaikkien momenttien osalta tilinpäätöslukua vähennettynä peruutuksilla ja siirroilla
21242: (aiempien vuosien siirtojen käyttö on otettu mukaan).
21243: 
21244: 1. Jaottelu tuotteittain: maito: maidon tuotantoavustus; liha: lihan tuotantoavustus; vilja: rukiin tuotantopalkkio ja
21245:    rehuviljan tuotantopalkkio; erikoiskasvit: teollisuusperunan tuotantopalkkio ja sokerijuurikkaan tuotantopalkkio;
21246:    jakamaton: kotieläinten lukumäärän perusteella maksettava avustus ja pinta-alalisä.
21247: 2. Jaottelu tuotteittain: kananmunat: kananmunien lisähinta; jakamaton: pinta-alaperusteinen tuki.
21248: 3. Lainarahoituksesta aiheutuva tuki tai valtiontalouden nettokustannus on laskettu seuraavan kaavan mukaisesti.
21249:    Kaikista rahaeristä on vähennetty maatalouden harjoittajien omien asuntojen rakentamiseen liittyvät erät. Lasken-
21250:    takorkona on sama efektiivinen korko kuin teollisuuden puolella.
21251:    Kaava: (keskimääräinen lainakanta x laskentakorko) + hoitopalkkiot+vapaavuosien lyhennyserät + asutusluottojen
21252:    maksuvapautukset- korkotulot.
21253: 4. Tullihallituksen tietojen perusteella.
21254: 5. Maatalouden hintapoliittista tukea, joka maksetaan teollisuudelle.
21255: 6. KTM:n laskelmien perusteella.
21256: 
21257: 
21258: 
21259: 
21260: 12.2. Jalostus- ja palvelualan yrityksille kohdistuva rahoitustuki vuonna 1991
21261: 
21262:                                                                                                                                            1000 mk                  %
21263: 
21264:  1. Aluetuki ..........................................................................................................................    1 005 346                 19
21265:  2. Energiahuolto ................................................................................................................            64 234                  1
21266:  3. Lehdistötuki ...................................................................................................................         467 400                  9
21267:  4. Merenkulku ja laivanrakennus .....................................................................................                       597 005                 11
21268:  5. Tutkimus ja tuotekehitys ..............................................................................................                  494 939                  9
21269: 
21270:  ~: ~Y:n~~~~k~~!~u~ii~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
21271:                                                                                                                                              746 449                 14
21272:                                                                                                                                              484 819                  9
21273:  8. Ympäristön suojelu .......................................................................................................                 40 796                 1
21274:  9. Valtionyritysten tuet .....................................................................................................              952 262                 18
21275:                                                                                                                                              388 507 _ _ _ _ _~
21276: 10. Muut tuet ······················································································································:...·_ _=..::.;:;...:..::..:....  7
21277:                                                                                                                        Yhteensä           5 241 757              100
21278: 
21279: 
21280: Avustukset ...........................................................................................................................    3 416 680        65
21281: Lainatuki ..............................................................................................................................    255 288         5
21282: Pääomatuki ..........................................................................................................................       994 787        19
21283: Takuutuki ............................................................................................................................_.---'--------..:....c
21284:                                                                                                                                             575 002        11
21285:                                                                                                                        Yhteensä           5 241 757              100
21286: 
21287: Lasku kaavat:
21288: 
21289: Lainatuki:            (laskenta korko x keskimääräinen IainakantaJ + luottotappiot- korot
21290: Pääomatuki:           (laskenta korko x keskimääräinen sijoitettu osakepääoma) + pääoman alennukset- osingot
21291: Takaus- ja takuutuki: takaustappiot-takausmaksut-takaisin perityt korvaukset
21292: Valtiontakausrahaston ja vientitakuurahaston osalta hallintokulut on sisällytetty tukeen.
21293: 88
21294: 
21295: 12.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuet vuonna1991 (nettokustannukset)
21296: (Suluissa olevat vuodet kuvaavat aiemmin myönnettyjen ja vielä maksettavien tukien myöntämisvuosia)
21297: 
21298:                                                                          Avustukset   Lainatuki     Pääomatuki      Takuutuki   Yhteensä
21299:                                                                                                   tuhatta markkaa
21300: 
21301: 
21302: 1. ALUETUKI
21303: 283940 Mantereen ja Ahvenanmaan välisten
21304:        tavarakuljetusten kuljetuskustannusten
21305:        tasaaminen ............................................. .             700                                                    700
21306: 288283 Valtion investointirahaston ulkomaan
21307:        rahan määräisten varojen siirtäminen
21308:        lainaksi       Kehitysaluerahasto                    Oy:lle
21309:        (1988) ........................................................                    403                                       403
21310: 324942 Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy:lle ..... .                         29 172                                                 29172
21311: 324943 Kehitysaluerahasto Oy:n luotto- ja kurs-
21312:        sitappioiden korvaaminen ..................... .                    62 995                                                 62 995
21313: 324946 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle riski-
21314:        pääomarahaston perustamista varten .. .                             30 000                                                 30 000
21315: 324983 Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle ............ .                                  52 117                                     52 117
21316:        Osakepääomatuki Kehitysaluerahasto
21317:        Oy:lle ........................................................                                32 023                      32 023
21318: 325045 Eräiden kehitysalueilla                     sijaitsevien
21319:        hankkeiden korkotuki:
21320:        Kemijoki Oy:n Porttipahdan tekojärven
21321:        investointilainojen korkotuki ................. .                      203                                                    203
21322: 325146 Sijainninohjausmenettelyn tukeminen ..                               8 491                                                  8 491
21323: 325147 Pienyritysten tukeminen ........................ .                  44 917                                                 44 917
21324: 325148 Alueellinen kuljetustuki .......................... .              164 940                                                164 940
21325: 325149 Yritystoiminnan aluetuki ........................ .                552 112                                                552 112
21326: 326140 Haja-asutusalueiden                 vähittäiskaupan
21327:        korkotuki ...................................................        2 307                                                  2 307
21328: 326141 Avustukset haja-asutusalueiden vähit-
21329:        täiskaupan investointeihin ..................... .                   4147                                                   4147
21330: 326142 Avustukset haja-asutusalueidenkauppa-
21331:        palvelujen turvaamiseksi ....................... .                   9 931                                                  9 931
21332: 327084 Lainat kehitysalueiden teollisuuskylien
21333:        rakentamiseen (1973, 1974, 19781 ......... .                                       323                                        323
21334:        Lainat kaivostoiminnan ja kaivannais-
21335:        teollisuuden edistämiseen:
21336: 327086 Laina Outokumpu Oy:lle Sotkamon
21337:        Talvivaaran malmitutkimuksen kustan-
21338:        nuksia varten (1980) ............................... .                           3 306                                      3 306
21339: 325084 Laina Outokumpu Oy:lle Tornion jalo-
21340:        terästehtaan rakentamiseen (1977) ....... .                                      5 759                                       5 759
21341: 328040 Avustus matkailun edistämistoimintaan                                1 500                                                   1 500
21342:                                                    YHTEENSÄ               911 415     61 908          32 023                    1 005 346
21343:                                                                                                                                 89
21344: 
21345:                                                                     Avustukset   Lainatuki     Pääomatuki      Takuutuki   Yhteensä
21346:                                                                                              tuhatta markkaa
21347: 
21348: 2. ENERGIAHUOLTO
21349: 325284 Laina Neste Oy: IIe maakaasutoimitusten
21350:        vaatimien investointien rahoittamista
21351:        varten (1972) ............................................                    327                                       327
21352: 325540 Avustukset energiainvestointeihin .........                    23 271                                                23 271
21353: 325541 Avustukset maaseudun sähköistämiseen                           17 082                                                17 082
21354: 325545 Energiainvestointien korkotuki ...............                  9 715                                                 9 715
21355: 354560 Lämmityslaitoslainat (Asunto-olojen ke-
21356:        hittämisrahasto) .......................................                      975                                       975
21357: 354562 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki ....                         6 644                                                 6 644
21358: 328783 Lainat voimalaitosten rakentamiseen
21359:        (1968-71) ................................................                  6 076                                     6 076
21360: 324483 Lainat kotimaisten polttoaineiden käytön
21361:        edistämiseen ............................................                     -8                                        -8
21362: 325587 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuo-
21363:        tannon edistämiseen ...............................                           152                                      152
21364:                                               YHTEENSÄ                56 712       7 522                                    64234
21365: 
21366: 3. LEHDISTÖTUKI
21367: 315541 Sanomalehdistön tuki .............................            122 000                                               122 000
21368: 315542 Lehdistön yleinen kuljetustuki ................               320 000                                               320 000
21369: 315543 Uutis- ja tietotoimistotuki .......................             6900                                                  6900
21370: 315544 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki ........ ::                   18 500                                                18 500
21371:                                        VHTEENSA                      467 400                                               467 400
21372: 
21373: 
21374: 4. MERENKULKU JA LAIVANRAKENNUS
21375: 313231 Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta-
21376:        misen korkotuki .......................................             72                                                   72
21377: 313240 Lastialusten hankintojen tukeminen ......                       34 004                                               34 004
21378: 313241 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten
21379:        kilpailuedellytysten turvaamiseksi .........                    28 209                                               28 209
21380: 313244 Saaristoliikenteen avustaminen .............                       600                                                  600
21381: 313245 Saaristoliikenteen korkotuki ...................                    13                                                   13
21382: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: Valtion-
21383:        takausrahaston takaukset laivojen vai-
21384:        mistukseen ja korjaukseen (toi 271) .......                                                              47 835      47 835
21385: 325088 Masa-Vards Oy:n vaihtovelkakirjalaina
21386:        (1990) ........................................................               915                                       915
21387:        Osakepääomatuki Masa-Yards Oy:lle ....                                                     5 165                      5 165
21388: 328084 Lainat sisävesialusten rakentamiseen
21389:        (1976-78) ................................................                       2                                        2
21390: 328547 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle:
21391:        Laivojen valmistuksen ja korjauksen (toi
21392:        271) osuus ulkomaisen luotanoton kor-
21393:        kotuesta ....................................................    9 539                                                9 539
21394:        Alushankintojen korkotuki ...................... 150 219                                                            150 219
21395: 328560 Siirto vientitakuurahastoon ja vienti-
21396:        takuukorvaukset: Vientitakuurahaston
21397:        takuut laivojen valmistukseen ja kor-
21398:        jaukseen (tol271) ................................... ::                                                320 432     320 432
21399:                                                    VHTEENSA 222 656                  917          5165         368 267     597 005
21400: 
21401: 
21402: 
21403: 
21404:  12 321195A
21405: 90
21406: 
21407:                                                                     Avustukset      Lainatuki     Pääomatuki      Takuutuki   Yhteensä
21408:                                                                                                 tuhatta markkaa
21409: 
21410: 
21411: 5. TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS
21412: 288660 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston
21413:        toiminnan rahoittaminen........................                 20 000                                                  20 000
21414:        Peruspääomatuki Suomen itsenäisyy-
21415:        den juhlarahastolle ................................ ..                                      41 320                     41320
21416: 324440 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja
21417:        tuotekehitystoimintaan ...........................             236 647                                                 236 647
21418: 324442 Avustukset alueellisiin teknologiahank-
21419:         keisiin, yritysten uuden teknologian
21420:         käyttöönottoon ja kansainvälistymiseen
21421:        sekä avustukset teknologia- ja tietotek-
21422:         niikkakeskuksille ......................................        15 042                                                 15 042
21423: 324483 Teollisuuden tuotekehityslainat ............ .                                76 951                                    76951
21424: 324643 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
21425:        teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
21426:         miskoulutukseen .....................................           11 993                                                 11 993
21427: 324649 Avustus Keksintösäätiölle .......................                 8 100                                                  8 100
21428: 324945 Avustus Kehitysaluerahasto Oy: IIe yri-
21429:        tysten tutkimustoiminnan tukemiseen ..                          30 965                                                  30 965
21430: 325041 Kaivannaisteollisuuden edistäminen.....                         15 312                                                  15 312
21431: 325240 Valtionavustus pienen ja keskisuuren
21432:        yritystoiminnan edistämisyhteisöille:
21433:         PKT-säätiön osuus...................................             2 070                                                  2 070
21434: 325247 Valtionavustus pienten ja keskisuurten
21435:        yritysten kehittämispalvelutoimintaan ..                          3 000                                                  3 000
21436: 325542 Avustukset energiataloudellisen tutki-
21437:         muksen ja koetoiminnan edistämiseen                            33 539                                                  33 539
21438:                                             YHTEENSÄ                  376 668        76 951         41320                     494939
21439: 
21440: 
21441: 6. TYÖMARKKINATUKI
21442: 297440 Korvaus työnantajille: oppi- ja koulutus-
21443:        sopimukset............................................... 153 477                                                      153 477
21444: 325046 Avustukset Martinniemen työllisyysti-
21445:        lanteen parantamiseen ..........................                       774                                                 774
21446: 325188 Pääomatuki Vuosaaren Kehitysyhtiö
21447:        Oy:lle ........................................................                                 207                        207
21448: 340625 Työvoimapalveluiden erityismenot; va-
21449:        jaakuntoisten työllistäminen ..................                        132                                                 132
21450: 340661 Valtionapu työttömyyden lieventämi-
21451:        seen .................. ...... ...................... ............ 465 000                                             465 000
21452: 340662 Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
21453:        tointeihin..................................................        96 716                                              96716
21454: 340663 Rakennemuutosten aiheuttamien häi-
21455:        riöiden lieventäminen .............................                 22 081                                              22 081
21456: 340677 Sijoitusmenot työllisyyden turvaami-
21457:        seksi (työllisyysperusteisten hankinto-
21458:        jen osuus).................................................          7 847                                               7 847
21459: 344083 Kehitysalueiden tuotannollisen toimin-
21460:        nan työvoimapoliittiset rahoituslainat
21461:        (1974-78) ............................................... .                       86                                        86
21462: 345083 Työllisyyspoliittiset                  suhdannelainat
21463:        (1976--81) ................................................                      129                                       129
21464:                                                      YHTEENSÄ 746 027                   215            207                    746 449
21465:                                                                                                                                    91
21466: 
21467: 
21468:                                                                        Avustukset   Lainatuki     Pääomatuki      Takuutuki   Yhteensä
21469:                                                                                                 tuhatta markkaa
21470: 
21471: 
21472: 7. VIENNIN EDISTÄMINEN
21473: 244050 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön
21474:         Rahasto Oy: IIe ..........................................       18 500                                                18 500
21475: 244083 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Ra-
21476:         hasto Oy:lle ..............................................                   6319                                      6319
21477: 244088 Osakepääomatuki Teollisen Kehitysyh-
21478:         teistyön Rahasto Oy: IIe ...........................                                        16903                      16 903
21479: 289940 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polt-
21480:         toaineen hintaan sisältyvän liikevaihto-
21481:         veron korvaaminen .................................               9 352                                                 9 352
21482: 319944 Hyvitys ulkomaanliikenteen maantie- ja
21483:         rautatiekaluston liikevaihtoverosta ........                      7 620                                                 7 620
21484: 328540 Avustus viennin edistämiseen ...............                     182 644                                               182 644
21485: 328546 Avustus yrityksille uuden vienti henki-
21486:         löstön palkkaamiseen ..............................               3 888                                                 3 888
21487: 328547 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle
21488:         (muut kuin tol271) ..................................            16 768                                                16 768
21489: 326083 Debentuurilainat Suomen Vientiluotto
21490:         Oy:lle (-1980) .........................................                     54 572                                    54 572
21491:         Pääomatuki Suomen Vientiluotto Oy:lle                                                        -657                       -657
21492: 328560 Siirto vientitakuurahastoon ja vientita-
21493:         kuukorvaukset:          Vientitakuurahaston
21494:         takuut muille toimialoille kuin toi 271                                                                   162 925     162 925
21495: 328584 Lainat viennin edistämiseen ...................                                5 985                                     5 985
21496:                                                YHTEENSÄ                 238 772      66 876         16246         162 925     484 819
21497: 
21498: 
21499: 
21500: 
21501: 8. YMPÄRISTÖN SUOJELU
21502: 304030 Vesihuoltolaitteiden                  rakentamisen
21503:        korkotuki ...................................................      1 570                                                  1 570
21504: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon: Valtion-
21505:        takausrahaston takaukset ympäristön-
21506:        suojeluun ................................................ .                                                 -130        -130
21507: 351142 Ilmansuojeluinvestointien korkotuki ..... .                        8 492                                                 8 492
21508: 351162 Jätehuollon edistäminen ....................... .                  2804                                                   2 804
21509: 351163 Jätehuollon investointien korkotuki ...... .                         224                                                    224
21510: 351164 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
21511:        huolto; avustukset Ekokem Oy:lle ..........                       21 761                                                21 761
21512: 351288 Osakepääomatuki Ekokem Oy:lle .......... .                                                     1 240                      1 240
21513:        Takaus Ekokem Oy:lle ............................ .                                                          -203        -203
21514: 352530 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoin-
21515:        tien korkotuki ...........................................           225                                                   225
21516: 352540 Teollisuuden         vesiensuojeluinvestoin-
21517:        tien korkotuki ...........................................         3 926                                                 3 926
21518: 352583 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vien-
21519:        timaksulainojen kuoletuksina kertyvistä
21520:        varoista (1981-88) ................................. .                           887                                      887
21521:                                                 YHTEENSÄ                 39002          887           1240          -333       40796
21522: 92
21523: 
21524:                                                                           Avustukset   Lainatuki     Pääomatuki      Takuutuki   Yhteensä
21525:                                                                                                    tuhatta markkaa
21526: 
21527: 
21528: 9. VALTIONYRITYSTEN TUET
21529:        Valtioneuvoston takauksetvaltionenem-
21530:        mistöisille yrityksille .............................. ..                                                     -2416        -2416
21531:         Kauppahintasaatavat valtionyrityksiltä:
21532:        (Vapo Oy 1984, Vammas Oy 1991,Turun
21533:        Asennuspaja 1991) ................................ ..                             6957                                       6957
21534: 288243 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle                                1 816                                                  1 816
21535: 288283 Valtion investointirahaston ulkomaan
21536:         rahan määräisten varojen siirtäminen
21537:        lainaksi Postipankki Oy:lle (1988) .......... .                                   -728                                      -728
21538: 288288 Pääomatuki Postipankki Oy:lle .............. .                                                 124 167                     124 167
21539:        Osakesijoitukset;
21540:         Pääomatuki valtionenemmistöisille yri-
21541:        tyksille ......................................................                                402 704                     402 704
21542:         Peruspääomatuki valtion liikelaitoksille                                                      371 715                     371 715
21543: 325088 Enso-Gutzeit Oy:n vaihtovelkakirjalaina
21544:         (1991) ........................................................                 18244                                      18 244
21545: 325090 Vaivilla Oy:n tukeminen ..........................                   23 762                                                 23 762
21546:        Saatavat valtion liikelaitoksilta:
21547:         (Valtion painatuskeskus 1989, Valtion
21548:        tietokonekeskus 1989, Valtion ravitse-
21549:         miskeskus 1989, Karttakeskus 1990,
21550:         Posti- ja telelaitos1990) .......................... .                           6 041                                      6041
21551:                                                     YHTEENSÄ                25 578      30 514        898 586        -2416        952262
21552: 
21553: 
21554: 10. MUUT TUET
21555:        Valtioneuvoston takaukset yksityisille
21556:        yrityksille ................................................. .                                                 -448        -448
21557:        Kauppahintasaatavat yksityisiltä
21558:        yrityksiltä:
21559:        (Telenokia Oy 1976, Nokia Oy 1987) ......                                         7 237                                      7 237
21560: 299052 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto-
21561:        varat taiteen tukemiseen:
21562:        Suomen Elokuvasäätiön osuus..............                            43 000                                                 43 000
21563: 315730 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
21564:        seen ja säilyttämiseen.............................                 238 747                                                238 747
21565: 320641 Korkotuki turvavarastojen perustami-
21566:        seen ja ylläpitämiseen.............................                   7 312                                                  7 312
21567: 320642 Turvavarastoinnin varastointiavustus ...                                 25                                                     25
21568: 325060 Siirto valtiontakausrahastoon:
21569:        Valtiontakausrahaston takaukset teolli-
21570:        suudelle ....................................................                                                  47 134       47134
21571: 325083 Laina Carrus Oy:lle (Ajokki Oy:n jatkaja)
21572:        (1986) ........................................................                     723                                       723
21573: 325085 Vaikeuksissa oleville yrityksille erityisis-
21574:        tä syistä myönnetyt lainat (1978) .......... .                                        85                                       85
21575: 325088 YIT-Yhtymä Oy:n vaihtovelkakirjalaina
21576:        (1989) ........................................................                     583                                       583
21577: 325144 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
21578:        avustukset kiinteistöyrityksille ................                    43 366                                                 43 366
21579: 328083 Lainat matkailun markkinointiin ulko-
21580:        mailla (1984-86) .................................... .
21581: 328285 Debentuurilaina               Teollistamisrahasto
21582:        Oy:lle (1968) .............................................                         812                                       812
21583:        Takaus Teollistamisrahasto Oy: IIe ........ .                                                                   -127        -127
21584:        Vesihuoltoinvestointilainat (1959-60) ..                                             57                                        57
21585:                                                    YHTEENSÄ                332 450       9 498                        46559       388507
21586: 
21587:                                KOHDAT 1-10 YHTEENSÄ 3 416 680                          255288         994 787        575002      5241757
21588:                                                                                                                                 93
21589: 
21590: LIITE 13
21591: 
21592: 
21593: 
21594: VALTION LAINANANTO
21595: 
21596: 13.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 11
21597: 
21598: Tehtäväalue                                        Laina-       Laina-        Lisäys   Vähennys    Laina-       Korot ja   Pääoma-
21599: Lainaryhmä                                         pääoma       pääoma        1991     1991        pääoma       indeksi-   muutos
21600:                                                    31.12.1989   31.12.1990                         31.12.1991   hyvitykset 1991/90
21601:                                                                                                                 1991          %
21602:                                                    miljoonaa markkaa
21603: 
21604: Yleinen hallinto ........................             750          857          709       304       1262            29         47
21605: Kehitysluotot ............................            694          801           77       304        574             2       -28
21606: Lainat Teollisen Kehitysyhteis-
21607: työn Rahasto Oy:lle .................                  43           43           53                    96            1
21608: Lainat valtion liikelaitoksille ....                   13           13          579                   592           26
21609: Yleinen järjestys ja turvallisuus                        2                        0           0          2           0          3
21610: Lainat väestönsuojelua varten                            2                        0           0          2           0          3
21611: Opetus, tiede ja kulttuuri ........                   675          633           23           68      588           36       -7
21612: Rakennuslainat peruskouluille                         299          268                        31      237           15       -12
21613: Lainat      yksityisoppikoulujen
21614: muuttamiseksi             kunnallisiksi
21615: kouluiksi ...................................          37           35                         2       33            2       -6
21616: Lainat ammatillisille oppilai-
21617: toksille ......................................        10            7                         2        5            0       -29
21618: Rakennuslainat kirjastoille ......                     39           38                         2       36            3       -5
21619: Veikkausvoittovaroista myön-
21620: netyt lainat ...............................          285          281           23           30      274           16       -2
21621: Muut lainat opetuksen, tieteen
21622: ja kulttuurin edistämiseksi ......                       5             4                                 3           0       -25
21623: Sosiaaliturva ............................               2                                                           0       -38
21624: lnvalidihuoltolain               mukaiset
21625: lainat .........................................         2                                                           0       -38
21626: Asuminen ja ympäristö ...........                  28936        32335        218 292   21 1 370    39 257        1163          21
21627: Asunto-olojen                kehittämis-
21628: rahaston lainat .........................          28 893       32 304       218 292   21 1 362    39 234        1 161         21
21629: - Vuokratalolainat .................               15 326       18 383         5 895        336    23 942          534         30
21630: - Asunto-osakeyhtiötalolainat                         297          349           242      21172       419           20         20
21631: - Henkilökohtaiset asunto-
21632:     osakelainat ..........................          4 413        4 393        21 723      290       4 826         193          10
21633: - Omakotitalolainat ...............                 5 789        5 806           818      375       6249          272           8
21634: - Peruskorjaus- ja peruspa-
21635:     rannuslainat ........................           2 645        2 966          591       140       3 417         123          15
21636: - Erityisasuntolainat .............                    32           30                      3          27           1        -10
21637: - Lainat asunnottomien asun-
21638:     to-olojen parantamiseksi ...                       83           96           13                   109            3         14
21639: - Vuokra-asuntojen omaksi-
21640:     lunastamislainat .................                 76           82            9            5       86            3         5
21641: - Lämmityslaitoslainat ..........                     232          199            1           41      159           12       -20
21642:  Muut lainat asuntotuotannon
21643: edistämiseen ............................                              0                      0          0           0       -41
21644:  Lainat vesihuoltolaitteiden ra-
21645:  kentamiseen .............................               3             3                                 2           0       -24
21646: Vesiensuojelulainat teollisuu-
21647: delle ..........................................       39           28                        7        21            2       -25
21648: 94
21649: 
21650: 
21651: Tehtäväalue                                          Laina-       Laina-          Lisäys   Vähennys    Laina-       Korot ja   Pääoma-
21652: Lainaryhmä                                           pääoma       pääoma          1991     1991        pääoma       indeksi-   muutos
21653:                                                      31.12.1989   31.12.1990                           31.12.1991   hyvitykset 1991/90
21654:                                                                                                                     1991          %
21655:                                                      miljoonaa markkaa
21656: 
21657: Työvoima ............................... ..                1                                                                         0
21658: 
21659: Maa- ja metsätalous .............. ..                 8590         9061            979         840      9 200          343           2
21660: Maatilatalouden kehittämis-
21661: rahaston lainat ........................ .            7 090        7 539           913         719      7 733          308           3
21662: Muut lainat asutustoiminnan
21663: edistämiseen .......................... ..              192          162              4          19       147            4       -9
21664: Maanparannuslainat .............. .                      43           46              7           3        50            2           9
21665: Metsänparannuslainat .......... ..                    1 262        1 311             55          99     1 267           29       -3
21666: Lainat metsätalouden tukemi-
21667: seen ..........................................                                                   0                      0       -20
21668: Lainat kalastuselinkeinon edis-
21669: tämiseen .................................. .              2             2                        0          2           0       -10
21670: Liikenne ................................... .             1             1           24           0        25            2
21671: Lainat satamien rakentami-
21672: seen ........................................ ..                                                  0                      0       -31
21673: Lainat          valtionrautateiden
21674: asuinrakennusten peruskorjaa-
21675: miseen .................................... ..                                       24                     24           2
21676: 
21677: Teollisuus ja muut elinkeinot                         4542         5 230           265         666      4829           327           8
21678: Teollisuuden tuotekehityslai-
21679: nat .............................................       625          684           211         123        772           33         13
21680: Lainat luotto-osakeyhtiöille .... .                   2 797        2 648                       172      2 476          157       -6
21681: Saatavat valtion liikelaitoksilta                        46        1 078                       177        901           96       -16
21682: Kauppahintasaatavat yrityk-
21683: siltä ......................................... ..      356          283             19          24       278           15       -2
21684: Valtion investointirahaston ul-
21685: komaan rahan                  määräisten
21686: varojen siirto lainaksi Posti-
21687: pankki Oy:lle ja Kehitysalue-
21688: rahasto Oy: IIe .......................... .            256          149                         80         69          12       -54
21689: Kehitysalueiden tuotannolli-
21690: sen toiminnan työvoimapoliit-
21691: tiset rahoituslainat ................ ..                   2                                      0                      0       -7
21692: Muut lainat teollisuuden edis-
21693: tämiseen .................................. .           152          109                         13         96           0       -12
21694: Lainat energiatalouden edis-
21695: tämiseen ................................. ..           187          155                         34       121            8       -22
21696: Lainat viennin edistämiseen .. .                          95          97             35          18       114            6         18
21697: Saatava Puolalta .................... ..                  25          25                         25                      0           0
21698: Muut lainat elinkeinojen edis-
21699: tämiseen .................................. .                                                                            0           0
21700: Yhteensä ................................. .         43 499       48121        21 10 292   21313 248   55165         1900           15
21701: 
21702: 
21703: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
21704: 21 Luvut sisältävät 111 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi
21705:    siirrettyjä lainoja.
21706: 31 Luvut sisältävät kehitysluottojen muuttamisesta avustuksiksi aiheutuneita poistoja 299 milj. markkaa ja muita
21707: 
21708:    tileistä poistoja 71 milj. markkaa.
21709:                                                                                                                                  95
21710: 
21711: 13.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11
21712: 
21713: Sektori                                           Laina-       Laina-          Lisäys    Vähennys   Laina-       Korot ja   Pääoma-
21714:                                                   pääoma       pääoma          1991      1991       pääoma       indeksi-   muutos
21715:                                                   31.12.1989   31.12.1990                           31.12.1991   hyvitykset 1991/90
21716:                                                                                                                  1991          o/o
21717:                                                   miljoonaa markkaa
21718: 
21719: Yhteisöyritykset ......................            1835         2 819           917          427     3309          201          17
21720: Julkiset yritykset ......................           802         1733            635          292     2 076         153          20
21721: Yksityiset ulkomaalaisten yri-
21722: tykset ........................................         5             5                         2         3           0       -33
21723: Yksityiset suomalaisten yri-
21724: tykset ........................................    1 028        1 081           282          133     1 230           48          14
21725: 
21726: Rahoituslaitokset ....................
21727: Yksityiset rahalaitokset ...........
21728:                                                    3131
21729:                                                      248
21730:                                                                 2 873
21731:                                                                   136
21732:                                                                                  53          253
21733:                                                                                               69
21734:                                                                                                      2 673
21735:                                                                                                         67           ,,
21736:                                                                                                                    173        -7
21737:                                                                                                                               -51
21738: Vakuutuslaitokset ....................                28           27                          1        26            3       -4
21739: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt...                      40           32                          8        24            2       -25
21740: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ......                 2 815        2 678            53          175     2 556          157       -5
21741: 
21742: Julkisyhteisöt ..........................          2079         2194            412          115     2 491           86        14
21743: Kaupungit .................................        1072         1 169           306           58     1 417           43        21
21744: Muut kunnat .............................           980           999           106           55     1 050           41         5
21745: Kuntainliitot ..............................         27            26             0            2        24            2       -8
21746: 
21747: Voittoa tavoittelemattomat
21748: yhteisöt ....................................     15 213       18305          6046         21507    23844          546         30
21749: Valtionapulaitokset ..................                55           62            1             2        61           2        -2
21750: Valtionkirkot .............................           28           27            0             1        26           2        -4
21751: Säätiöt ja rahastot ...................            1 639        1 829          352            36     2 145          59         17
21752: Asunto-osakeyhtiöt ja -osuus-
21753: kunnat .......................................     1 184        1 406          674         21 204    1 876          51          33
21754: Asuinkiinteistöyhtiöt ...............             11 595       14 168         4855            248   18 775         408          33
21755: Muut asuntoyhteisöt ...............                  611          701          152             12      841          19          20
21756: Muut voittoa tavoittelematto-
21757: mat yhteisöt .............................           101          112            12             4      120            5           7
21758: 
21759: Kotitaloudet .............................        20522        21104         212 787       1 617    22 274         892           6
21760: Elinkeinonharjoittajien kotita-
21761: loudet .......................................     8 000        8 310            778        719      8 369         306           1
21762: Palkansaajakotitaloudet ..........                12 380       12 626        211 966        882     13 710         582           9
21763: Muut kotitaloudet ....................               142          168             43         16        195           4          16
21764: 
21765: Ulkomaat ..................................          719          826            77         329        574            2       -31
21766: Yhteensä ..................................       43 499       48121        21 10292    21313 248   55165         1900          15
21767: 
21768: 
21769:  11   Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
21770: 21 Luvut sisältävät 111 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi
21771:       siirrettyjä lainoja.
21772: 31 Luvut sisältävät kehitysluottojen muuttamisesta avustuksiksi aiheutuneita poistoja 299 milj. markkaa ja muita
21773:    tileistä poistoja 71 milj. markkaa.
21774: 96
21775: 
21776: 13.3. Valtion lainananto toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien
21777: kotitaloudet"
21778: Toimiala                                              Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys    Laina-       Korot ja   Pääoma-
21779:                                                       pääoma       pääoma       1991     1991        pääoma       indeksi-   muutos
21780:                                                      31.12.1989    31.12.1990                        31.12.1991   hyvitykset 1991/90
21781:                                                                                                                   1991          %
21782:                                                       miljoonaa markkaa
21783: 
21784: Maatalous, kala- ja riistata-
21785: lous ...........................................       6904         7 242        730           639    7 333          282
21786: 
21787: Metsätalous .............................              1100         1 071         49            81    1039            24       -3
21788: Kaivos- ja kaivannaistoiminta                            205             188                    22      166           11       -12
21789: Teollisuus .................................           1024              945     213           163      995           44           5
21790: Elintarvikkeiden, juomien ja
21791: tupakan valmistus ...................                      21             23      11             4        30                     30
21792: Tekstiilien, vaatteiden, nahka-
21793: tuotteiden ja jalkineiden vai-
21794: mistus .......................................             10             12        4                     15                     25
21795: Puutavaran ja puutuotteiden
21796: valmistus ..................................               12             11        2            2        11           0           0
21797: Massan, paperin ja paperi-
21798: tuotteiden valmistus ................                    139             122       13           25      110            7       -10
21799: Kustantaminen ja painaminen                               13              17        8            2       23            2         35
21800: Kemikaalien ja kemiallisten
21801: tuotteiden valmistus sekä ku-
21802: mi- ja muovituotteiden vai-
21803: mistus .......................................           125              94      20            26        88           5       -6
21804: Lasi-, savi- ja kivituotteiden
21805: valmistus ..................................              12              14        5            4       15            1         7
21806: Metallien valmistus .................                    138             128       12           23      117            2       -9
21807: Metallituotteiden, koneiden ja
21808: laitteiden,sähköteknisten tuot-
21809: teiden ja instrumenttien sekä
21810: kulkuneuvojen valmistus ........                         542             510     133            74      569           24         12
21811: Muu teollisuus .........................                  12              14       5             2       17            1         21
21812: Energia- ja vesihuolto .............                     268             228        0           43      185           12       -19
21813: Rakentaminen ..........................                  110             177      70             5      242            4         37
21814: Kauppa .....................................               51             61      15             4       72            3         18
21815: Tukkukauppa ja agentuuritoi-
21816: minta ........................................             32             43      14             2        55           2        28
21817: Muu kauppa .............................                   19             18        1            2        17           1       -6
21818: 
21819: Majoitus- ja ravitsemistoiminta                            15             15      11             0        26           0         73
21820: Kuljetus ....................................               1                    175             0      176            9
21821: 
21822: Tietoliikenne ............................                          1031         365           172    1224           107         19
21823: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuok-
21824: rauspalvelut .............................                 25             23      10             3        30           1         30
21825: 
21826: Tekninen palvelu ja palvelut
21827: liike-elämälle ............................              103             115      53            11      157            8         37
21828: Koulutus ja tutkimus ...............                        2              2                               3                     50
21829: Terveys- ja sosiaalipalvelu ......                                                  1                                  0
21830: 
21831: Virkistys- ja kulttuuripalvelut                           27              30        2            3        29           2       -3
21832:                                                        9 835       11129                 11   1146   11 678         507
21833: Yhteensä ..................................                                     1 695                                             5
21834: 11 Luku sisältää tileistä poistoja                 43 milj. markkaa ..
21835:                                                                                                                                                   97
21836: 
21837: LIITE 14
21838: 
21839: 
21840: 
21841: 
21842: VALTION KORKOTUKILAINAT
21843: 
21844: 14.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
21845: 
21846: Tehtäväalue                                                 Rahoituslaitosten osuus                                              Valtion osuus
21847: 
21848: Lainaryhmä                                                  Laina-       Laina-       Lisäys     Vähennys Laina-      Lai-    Keskim. Valtion
21849:                                                             pääoma       pääoma       1991       1991     pääoma      nojen korko- maksamat
21850:                                                             31.12.1989   31.12.1990                        31.12.1991 keskim. tuki    korkotuki-
21851:                                                                                                                       korko 31.12. menot
21852:                                                                                                                       31.12. 1991' 1  1991
21853:                                                                                                                       1991 11
21854:                                                                                                                                             miljoonaa
21855:                                                             miljoonaa markkaa                                         %          %          markkaa
21856: 
21857: Yleinen hallinto .................................              243         476        547           23      1000                                 66
21858: Kehitysmaiden taloudellista kehi-
21859: tystä varten myönnettävät korko-
21860: tukiluotot ............................................         243         476        547           23      1000         9,50       9,25         66
21861: 
21862: Maanpuolustus ......•..........................                 154         139          11           0        150                                  7
21863: Turvavarastojen perustamisen ja yl-
21864: läpitämisen korkotukilainat ..............                      154         139          11           0        150     13,20         5,00           7
21865: 
21866: Opetus, tiede ja kulttuuri .................                  6468        7058         693           50      7701                                445
21867: Lukioiden rakentamisen korkotuki-
21868: lainat ..................................................          4            3                                2     11,60         3,10           0
21869: Kunnallisten ja yksityisten oppilai-
21870: tosten korkotukilainat .......................                  184         143              2       40        105     10,60         2,30           3
21871: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
21872: tojen rakentamisen korkotukilainat                               26          23              4        6         21     11,20         3,15
21873: Ammatillisten            aikuiskoulutuskes-
21874: kusten huoneistojen hankkimisen
21875: korkotukilainat ...................................                9         16              6        3         19     10,20         3,65
21876: Korkotuen piiriin kuuluvat opinto-
21877: lainat ..................................................     6245        6873         681 21                7 554     11,00         6,75        440
21878: 
21879: Asuminen ja ympäristö .................... 10419                         12 788       3687         1530     14945                                729
21880: limansuojeluinvestointien                      korko-
21881: tukilainat ............................................    162              209          85          25        269     11,00         3,65          10
21882: Jätehuollon investointien korkotuki-
21883: lainat ..................................................  110              127        118           23        222     10,65         3,75           8
21884: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
21885: tointien korkotukilainat .....................             125              142          4021                  182                                  6
21886: Teollisuuden vesiensuojeluinves-
21887: tointien korkotukilainat .....................             108              105          22          28         99     11,10         3,55           4
21888: Kunnille asuntoalueiden hankkimi-
21889: seksi myönnetyt korkotukilainat ......                       6                                                   0        9,50       2,00           0
21890: Oman asunnon hankintaan myön-
21891: netyt korkotukilainat ......................... 8 115                     9933        2 728        1 242    11 419      9,85         5,00        554
21892: Vuokra-asuntojen korkotukilainat .... 1 072                               1 515         595           46     2064      11,00         6,10        111
21893: Oman asunnon hankintaan valtion
21894: lainan sijasta myönnettävät kor-
21895:  kotukilainat ........................................                          2                     0          3     13,05         8,00           0
21896:  Lämmityslaitoshankkeiden korkotu-
21897:  kilainat ................................................ 271              270          87          71        286     10,95         5,15          16
21898: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
21899:  korkotukilainat '··································       449              484          11          94        401                                 20
21900: 
21901:  13     321195A
21902: 98
21903: 
21904: Tehtäväalue                                               Rahoituslaitosten osuus                                               Valtion osuus
21905: 
21906: Lainaryhmä                                                Laina-       Laina-       Lisäys     Vähennys Laina-       Lai-    Keskim. Valtion
21907:                                                           pääoma       pääoma       1991       1991     pääoma       nojen korko- maksamat
21908:                                                           31.12.1989   31.12.1990                         31.12.1991 keskim. tuki    korkotuki-
21909:                                                                                                                      korko 31.12. menot
21910:                                                                                                                      31.12.     1991 11    1991
21911:                                                                                                                      1991'1
21912:                                                                                                                                            miljoonaa
21913:                                                           miljoonaa markkaa                                          %          %          markkaa
21914: 
21915: Maa- ja metsätalous .........................               5 613       5650         316          882       5084                                   321
21916: Maataloustuotteiden varastotilojen
21917: rakentamisen korkotukilainat ...........                     114           93              0       18          75     10,20         1,90             2
21918: Maatalouden perusluotto .................                      8            5                       2           3      9,00         5,00             0
21919: Maatilalain mukaiset korkotukilainat                        4028        4 492        274          417       4 349                                  274
21920: Eräiden maatalousluottojen ja maa-
21921: tilatalouden luottojen vakauttamis-
21922: lakien (79/79, 398/81, 511/85} mukai-
21923: set korkotukilainat .............................             102          81                      19          62                                    4
21924: Vuoden 1984 satovahinkojen korko-
21925: tukilainat ............................................          4                                              0        9,25       4,25             0
21926: Vuoden 1987 satovahinkojen korko-
21927: tukilainat ............................................     1 219         805                     396         409        9,50       5,00            35
21928: Maaseudun pienimuotoisen elinkei-
21929: notoiminnan edistämisestä anne-
21930: tun lain mukaiset korkotukilainat .....                        59          86          15          13          88                                    2
21931: Kalatalouden korkotukilainat ............                      67          67          18          13          72        9,50       3,90             3
21932: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin
21933: myönnettävät korkotukilainat ..........                        12          20              9         3         26
21934: 
21935: Liikenne .............................................        237         603        225           93         735                                   40
21936: Tielain mukaiset korkotukilainat ......                         2           2                       1           1        7,75       2,50             0
21937: Kauppa- ja teollisuussatamien ra-
21938: kentamisen korkotukilainat ..............                     100           93         36          20         109                   3,65             4
21939: Tahkoluodon syväsataman rakenta-
21940: misen korkotukilainat ........................                 35           32             0       26           6     11,90         1,25             0
21941: Saaristoliikenteen korkotukilainat ...                          1            0                      0           0      7,70         3,95             0
21942: Lastialusten hankintojen tukemisen
21943: korkotukilainat ...................................            99         476'        189.          46'       619'    10,20         6,95            36
21944: 
21945: Teollisuus ja muut elinkeinot ..........                    2095        2468        3064         1173       4359                                   222
21946: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien
21947: hankkeiden korkotukilainat ...............                    111             5                                  4       9,55       4,55             0
21948: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntä-
21949: mät korkotukilainat ...........................                29           21                       7         14        9,50       4,00
21950: Kehitysaluerahasto Oy:n ottamat
21951: korkotukilainat ...................................           100         300        315                      615     12,55         4,65            28
21952: Maakaasuverkon rahoittamislaino-
21953: jen korkotuki ......................................          617
21954: Energiainvestointien korkotukilainat                          213         282          74           47        309     10,50         3,85            12
21955: Haja-asutusalueiden vähittäiskau-
21956: pan korkotukiluotot ...........................                23           23             7         9         21     11,35         9,15             2
21957: Suomen Vientiluotto Oy
21958: -ulkomaisen luotonoton korkotuki                              858         929         174         842         261      8,75         0,75            26
21959: - alushankintojen korkotukilainat ..                          144         908       2 181         267       2 822     11,35         5,30           150
21960: -antolainauksen (pl. alushankin-
21961:    nat} korkotuki ................................                                   313                      313        8,55       0,15             3
21962: Yhteensä ............................................ 25229            29182        8543         3 751     33974                                  1830
21963: 
21964: 11 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1991 takaisin
21965:    maksamatta olevalla pääomalla.
21966: 21 Muutos on esitetty nettomääräisenä.
21967:                                                                                                                                        99
21968: 
21969: 14.2. Valtion korkotukilainat Jainansaajasektoreittain
21970: 
21971: Sektori                                                 Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys   Laina-       Valtion      Pääoma-
21972:                                                         pääoma       pääoma       1991     1991       pääoma       maksamat     muutos
21973:                                                         31.12.J989   31.12.1990                       31.12.1991   korkotuki-   1991/90
21974:                                                                                                                    menot
21975:                                                                                                                    1991
21976:                                                         miljoonaa markkaa                                                          %
21977: 
21978: Yhteisöyritykset ............................           1662          1404         535       201       1738           82            24
21979: Julkiset yritykset ............................         1 030          372          94        69         397          18             7
21980: Yksityiset suomalaisten yritykset                         632         1032         441       132       1 341          64            30
21981: 
21982: Rahoituslaitokset ...•......................            1102         2137         2992     1109        4020          209            88
21983: Vakuutuslaitokset ..........................                            1            8                     9           1
21984: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ...........                  1102        2136         2984      1109       4 011         208            88
21985: 
21986: Julkisyhteisöt ....................•...........         1227          1286         180       251       1215            56          -6
21987: Kaupungit ......................................         737           745         126       172        699          . 32          -6
21988: Muut kunnat ..................................           379           434          44        54        424            21          -2
21989: Kuntainliitot ...................................        111           107          10        25         92             3         -14
21990: 
21991: Voittoa tavoittelemattomat yh-
21992: teisöt ..............................................   1057          1457         574        49       1982          103            36
21993: Valtionapulaitokset ........................              55            50          10        14          46           2           -8
21994: Säätiöt ja rahastot .........................              3             3                     1           2           0          -27
21995: Asuntoyhteisöt ..............................            866          1205         521        29       1 697          88            41
21996: Muut voittoa tavoittelemattomat
21997: yhteisöt ..........................................        133          199          43           5     237           13            19
21998: 
21999: Kotitaloudet ................................... 19 938              22422        3 715    2118       24019        1 314               7
22000: Elinkeinonharjoittajien
22001: kotitaloudet .................................... 5 683               5 739         328      891       5176          326          -10
22002: Palkansaajakotitaloudet ................ 7 380                        8 911       2 336     1158      10089          492            13
22003: Muut kotitaloudet .......................... 6875                     7 772       1 051       69       8754          496            13
22004: 
22005: Ulkomaat .......................................          243          476         547        23       1000           66
22006: Yhteensä ........................................ 25229              29182        8543     3 751      33 974       1830             16
22007: 100
22008: 
22009: 14.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille ·vhteisöyritykset.. ja .. Elinkeinonharjoittajien
22010:        kotitaloudet•
22011: 
22012: Toimiala                                               laina-       laina-       Lisäys     Vähennys    laina-       Valtion      Pääoma-
22013:                                                        pääoma       pääoma       1991       1991        pääoma       maksamat     muutos
22014:                                                        31.12.1989   31.12.1990                          31.12.1991   korkotuki-   1991/90
22015:                                                                                                                      menot
22016:                                                                                                                      1991
22017:                                                        miljoonaa markkaa                                                             %
22018: 
22019: 
22020: Maatalous, kala- ja riistatalous ....                   5590         5630          308        875        5063          320          -10
22021: Metsätalous .............•.....................             1            3              0           0        3              0            0
22022: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ......                        1            5              7           2       10              0
22023: Teollisuus .......................................      1240          564          183             81      666          25            18
22024: Elintarvikkeiden, juomien ja tu-
22025: pakan valmistus .............................             106           99              5           5       99              5        -0
22026: Tekstiilien, vaattei"den, nahkatuot-
22027: teiden ja jalkineiden valmistus .....                      11            8              2                    9              0          12
22028: Puutavaran ja puutuotteiden vai-
22029: mistus .............................................        6            4              4           2        6              0         54
22030: Massan, paperin ja paperituottei-
22031: denvalmistus ................................             148          182         122             31      273              9         50
22032: Kustantaminen ja painaminen .....                           2            2                          1        1              0       -18
22033: Kemikaalien ja kemiallisten tuot-
22034: teiden valmistus sekä kumi- ja
22035: muovituotteiden valmistus ...........                     657           38          16              5       49              2         27
22036: Lasi-, savi- ja kivituotteiden vai-
22037: mistus .............................................       16           22          17              3       36              2         64
22038: Metallien valmistus .......................               184          106          13              7      112              4          6
22039: Metallituotteiden,koneiden ja lait-
22040: teiden, sähköteknisten tuotteiden
22041: ja instrumenttien sekä kulkuneu-
22042: vojen valmistus .............................             106           95              3          25       73              3       -23
22043: Muu teollisuus ...............................              4            8              1           1        8              0         5
22044: Energia ja vesihuolto ....................                261          362          90             71      381          18               5
22045: Rakentaminen ............•..•..............•               69           24          12              3       33              2         37
22046: Kauppa ......•.•..................................         76           65          41             19       87              5         34
22047: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta                           35           30          31              8       53              2         77
22048: Muu kauppa ...................................             41           35          10             11       34              3        -5
22049: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ...                         4            4              1           0        5              0            9
22050: Kuljetus .....................•.................••.        52          427         189             30      586          35            37
22051: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokraus-
22052: palvelut ..........................................        28           34          23              7       50              2         47
22053: Tekninen palvelu ja palvelut liike-
22054: elämälle ..........................................         2            5              2           1        6              0         10
22055: Terveys- ja sosiaalipalvelut ..........                     6            5              1           1        5              0        -4
22056: 
22057: Virkistys- ja kulttuuritoiminta ......                      8           10              4           1       13              1         29
22058: Muut palvelut ................................              7            5              2                    6              0         19
22059: Yhteensä .........................•..............       7 345        7143          863       1092        6914          408           -3
22060:                                                                                                                         101
22061: 
22062: LIITE 15
22063: 
22064: 
22065: 
22066: 
22067: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET 1l 21
22068: 
22069: 15.1. Valtiontakaukset valuutoittain
22070: 
22071: Voimassa olevat takaukset        Takausvastuu   Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset         Ulkomaan- Muutos
22072: 31.12.1990                       lisääntynyt    vähentynyt   markkoina 31.12.1991                         rahan-      1991/90
22073:                                  1991           1991                                                      määräisten      %
22074: Valuutoissa        Vasta-arvo markkoina         markkoina                Valuutoissa         Vasta-arvo   takausten
22075:                    markkoina 31                                                              markkoina"   jakauma
22076:                                                                                                           valuuttojen
22077: miljoonaa rahayksikköä                                                                                    mukaan%
22078: 
22079: Yhteensä            15 396          2902           626          367                             18039                   17
22080: 
22081: Markkamääräi-
22082: set yhteensä        12 836          2645           216                                          15265                   19
22083: 
22084: Valuuttamääräi-
22085: set yhteensä          2560              257        410          367                              2774                     8
22086: 
22087: CHF          144           410                                           CHF           138         421         16
22088: DEM           66           159                                           DEM           169         460         17
22089: DKK           92            57                                           DKK            87          61          2
22090: ECU            6            30                                           ECU             5          26          1
22091: FRF           16            11                                           FRF            19          15          1
22092: GBP            6            39                                           GBP             8          58          2
22093: JPY        6 400           171                                           JPY           200           7          0
22094: LUF          240            28                                           LUF           160          21          1
22095: NLG           82           177                                           NLG            54         132          5
22096: NOK            6             4                                           NOK             7           5          0
22097: SEK          367           238                                           SEK           283         211          8
22098: SUR           24           154                                           USD           279        1153         42
22099: USD          297         1 082                                           XEU            37         204          7
22100: 
22101: 11 Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu-
22102:    keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1991 oli 20 369 milj. markkaa
22103:    (vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 17 557 milj. markkaa).
22104: 21 Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 58 milj. markkaa.
22105: 31 Vuosien 1990 ja 19911opussa voimassa olleiden ulkomaanrahanmääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja
22106:    laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu
22107:    Suomen Pankin ja Postipankin vuodelle 1991 laskemian keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
22108: 
22109: 
22110:     31.12.1990               31.12.1991
22111:   CHF 2.8417               CHF     3.0584
22112:   DEM 2.4207               DEM 2.7286
22113:   DKK 0.6275               DKK 0.7004
22114:   ECU 4.958                ECU     5.54283
22115:   FRF 0.7142               FRF     0.8001
22116:   GBP 6.996                GBP 7.76
22117:   JPY 0.02679              JPY     0.03313
22118:   LUF 0.1173               LUF     0.1324
22119:   NLG 2.1472               NLG 2.4214
22120:   NOK 0.6174               NOK 0.6934
22121:   SEK 0.646                SEK     0.7469
22122:   SUR 6.511                USD 4.141
22123:   USD 3.642                XEU     5.543
22124: 102
22125: 
22126: 15.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin
22127: Takauksen                       Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
22128: saaja                           olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1991/90
22129:                                 takaukset 1991         1991                     takaukset     takaukset   31.12.1991
22130:                                 31.12.1990                                      31.12.1991    31.12.1991
22131: 
22132:                                 miljoonaa markkaa                                                                       %
22133: 
22134: Rahoitus-
22135: laitokset ................         1 745       1 012        224         137      1732            938        2 670       53
22136: Valtion-
22137: enemmistöiset
22138: osakeyhtiöt ...........            1849                     164         138        806         1 017        1 823      -1
22139: Yksityiset
22140: yhtiöt .....................       1 105                    223          51        557           376          933      -16
22141: Muut .....................        10 697       1 890          15         41     12170            443       12 613       18
22142: 
22143: Yhteensä ...............         15396         2902         626         367     15 265         2774        18 039       17
22144: 
22145: 
22146: 
22147: 
22148: 15.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille
22149: Takauksen                       Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
22150: saaja                           olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1991/90
22151:                                 takaukset 1991         1991                     takaukset     takaukset   31.12.1991
22152:                                 31.12.1990                                      31.12.1991    31.12.1991
22153: 
22154:                                 miljoonaa markkaa                                                                       %
22155: 
22156: Julkiset yhteensä .                1314        1012         137          93       1732           550        2282        74
22157: 
22158: Kehitysalue-
22159: rahasto Oy ............            1 293            889     135          82       1 732          397        2 129       65
22160: 
22161: MB Osakepankki
22162: (ent. Mortgage
22163: Bank of Finland
22164: Ltd.) .......................         21                       2          3                       22           22           5
22165: 
22166: Suomen
22167: Vientiluotto Oy .....                               123                   8                      131          131
22168: 
22169: Yksityiset
22170: yhteensä ...............             431                      87         44                      388          388      -10
22171: Suomen Teolli-
22172: suuspankki Oy ......                 272                      35         34                      271          271      -0
22173: Teollistamis-
22174: rahasto Oy ............              101                      23          6                       84           84      -17
22175: 
22176: Kiinnitysluotto-
22177: laitokset ................            58                      29          4                       33           33      -43
22178: 
22179: Yhteensä ...............           1745        1012         224         137       1732           938        2670        53
22180:                                                                                                                          103
22181: 
22182: 15.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille
22183: 
22184: Takauksen                  Voimassa     Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset    Muutos
22185: saaja                      olevat       lisääntynyt  vähentynyt                lainojen    lainojen    yhteensä     1991190
22186:                            takaukset    1991         1991                      takaukset   takaukset   31.12.1991
22187:                            31.12.1990                                          31.12.1991   31.12.1991
22188: 
22189:                            miljoonaa markkaa                                                                         %
22190: 
22191: Enso-Gutzeit Oy ...              26                         26
22192: Finnair Oy .............        409                                     29        197          240         437        7
22193: Imatran Voima Oy                597                         42          90                     645         645        8
22194: Kemijoki Oy ..........           18                         10                       9                       9      -50
22195: Outokumpu Oy .....               17                          16                                                     -94
22196: Rautaruukki Oy .....             97                         22          13           7          81          88      -9
22197: Oy Sisu-Auto Ab ..              195                          4                    191                      191      -2
22198: Valmet Oy .............         348                          15                   333                      333      -4
22199: Vaivilla Oy 11 .........         42                          3                     39                       39      -7
22200: Veitsiluoto Oy .......           98                         24           5          28          51          79      -19
22201: VTT-Technology Oy                 2                                                                                 -50
22202: Yhteensä ...............      1849                          164        138        806        1017        1823       -1
22203: 11 Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
22204:   Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla
22205:   lakkasi. Valtion vastuulla olevien lainojen määrä 31.12.1991 oli 57 milj. markkaa.
22206: 104
22207: 
22208: 15.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille
22209: Takauksen                    Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
22210: saaja                        olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1991/90
22211:                              takaukset 1991         1991                     takaukset     takaukset   31.12.1991
22212:                              31.12.1990                                      31.12.1991    31.12.1991
22213: 
22214:                              miljoonaa markkaa                                                                       %
22215: 
22216: Metsä-Sellu Oy
22217: (ent. Metsä-
22218: Botnia Oy) .............           19                       7          2                       14           14      -26
22219: Teollisuuden
22220: Voima Oy ..............          523                     136          49         74           362          436      -17
22221: 
22222: Metra Oy Ab
22223: (ent. Oy Wärt-
22224: siläAb) ..................       563                      80                    483                        483      -14
22225: Yhteensä ...............        1105                     223          51        557           376          933      -16
22226: 
22227: 
22228: 
22229: 
22230: 15.6. Muut valtiontakaukset
22231: Takauksen                    Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
22232: saaja                        olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1991/90
22233:                              takaukset 1991         1991                     takaukset     takaukset   31.12.1991
22234:                              31.12.1990                                      31.12.1991    31.12.1991
22235: 
22236:                              miljoonaa markkaa                                                                       %
22237: 
22238: Pohjoismaiden
22239: Investointipankki ..             292             110                  41                      443          443       52
22240: Opintolaina-
22241: takaukset 11 .............     10 317       1 032                            11 349                     11 349       10
22242: Ekokem Oy ...........              88                      15                    73                         73      -17
22243: Työttömyyskasso-
22244: jen Keskuskassa ...                              748                            748                        748
22245: 
22246: Yhteensä ...............       10 697       1890           15         41     12170            443       12613        18
22247: 11 Opintolainatakausten muutokset on esitetty nettomääräisinä.
22248:                                                                                                                                          105
22249: 
22250: UITE 16
22251: 
22252: 
22253: VALTIONVELKA
22254: 
22255: 16.1. Markkamääräinen valtionvelka 11
22256: 
22257: Lainaryhmä                                                                 Jakau- Pääoma       Otetut   Maksetut Pääoma       Jakau- Maksetut
22258:                                                                             tuma 31.12.1990    lainat   kuole-   31.12.1991    tuma korot
22259:                                                                              %                          tukset                   %   1991
22260:                                                                                   miljoonaa markkaa
22261: 
22262: 
22263: Pitkäaikainen velka ........................................                100     32 245    15 673     4 692    43226         89     3104
22264: Yleisöobligaatiolainat .....................................                 75     23 984    11 073     4 037    31 020        64     2 266
22265: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat ...                                71     22 734     8100      4037     26 797        55     2110
22266: - asunto-olojen kehittämisrahaston asun-
22267:     to-obligaatiolainat .....................................                 4      1250      2 973                4223         9       156
22268: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitok-
22269: silta ..................................................................     16      5 255                 655      4600         9       553
22270: - vakuutuslaitoslainat ..................................                     7      2163                  296      1 867        4       226
22271: - työeläkekassalainat ...................................                     1        304                  41        263        0        33
22272: - työeläkelaitoslainat ...................................                    7      2 221                 294      1 927        4       232
22273: - eläkesäätiölainat ........................................                  0        143                  24        119        0        15
22274: - lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan
22275:     eläkesäätiöltä .............................................              0        72                              72        0         8
22276: - lainat Oy Alko Ab:n eläkesäätiöltä ...........                              1       352                             352        1        39
22277:  Lainat kunnilta ................................................             0         6                               6        0         0
22278:  Laina valtion eläkerahastolta .........................                      9      3000      4600                 7 600       16       285
22279: 
22280: Lyhytaikainen velka .....................•........•........                                    5480        300      5180        11       553
22281: Budjettitalouden velkasitoumukset ...............                                              4840                 4840        10       542
22282: Asunto-olojen kehittämisrahaston velkasi-
22283: toumukset .......................................................                                340                 340                  11
22284: Lyhytaikainen luotto .......................................                                     300       300                             0
22285: 
22286: Yhteensä .........................•...............................          100     32245     21153      4992     48406        100     3 657
22287: 
22288: ,, Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa.
22289: 
22290: 
22291: 
22292: 
22293:  14 321195A
22294: 106
22295: 
22296: 16.2. Valuuttamääräinen valtionvelka
22297: 
22298:                                        Velka 31.12.1990   Velan Ii-      Velan vä-      Kurssi-    Velka 31.12.1991             Mak-
22299:                                                           säys 1991      hennys 1991    erot                           Jakau- setut
22300:                                        Ulkomaan Vasta- markkoina         markkoina      mark-      Ulkomaan Vasta-     tuma     korot
22301:                                        rahan       arvo Lainojen         Lainojen       koina      rahan    arvo       valuut- mark-
22302:                                        määräi-     mark- nosto           kuoletus                  määräi-  mark-      tojen    koina
22303:                                        senä        koina (valuutan-      (valuutan-                senä     koina      mukaan''
22304:                                                           vaihdot ym.)   vaihdot ym.)                                  %
22305:                                        miljoonaa rahayksikköä
22306: 
22307: Pitkäaikainen velka ••...•                        24 793 17 263           3 275     +4 707                   43646      100   2327
22308:                                                          123401          121821
22309: Dollarilainat IUSD) .....••             1164       4 241  1125              587         +505         781       3 233     10     523
22310:                                                            (131)         (21821
22311: Puntalainat (GBP) .........               383      2 681    619                         +390         520       4033       9     293
22312:                                                            1343)
22313: Ruotsinkruunulainat
22314: ISEKl ...••.•.•.••...•••....•......                           (439)                      +67         678         506              35
22315: Tanskankruunulainat
22316: (DKKI .••......•.....•...••...••...     1 400        879      (179)                     +123        1687       1 181      3       98
22317: Saksanmarkkalainat
22318: (DEM) .•....••....•....••.....••..      1 701      4 118    5 583        1361           +777        3 341      9 117     20     320
22319: Floriinilainat INLG) .•..•..              631      1356       485         365           +125          661      1 601      3     126
22320: Belgianfrangilainat
22321: (BEF) ..............................   10003       1173                                 +151      10 003       1 324      3       93
22322: Luxemburginfrangilai-
22323: nat (LUF) ...••.........•........       5 600        657                                 +84        5600         741      2       54
22324: Sveitsinfrangilainat
22325: (CHFl .............................       695      1 974      463          923           +62         515       1 576      3      104
22326: Ranskanfrangilainat
22327: (FRFl ...........•..•..•.....•.•.•.•    3 281      2 344    2139                        +543        6281       5 026     11     231
22328: ltalianliiralainat (ITL) ....                                 263                        +35       82 380        298      1
22329: Jenilainat (JPY) ..••.•.•..•.          65 859      1 764    1112            39          +722      118 402      3923       9      133
22330:                                                              (364)
22331: ECU-Iainat ....••...••......••..          674      3 343    5 474                   +1 092          1 947     10 793     24     296
22332:                                                              (884)
22333: Kuwaitindinaarilainat
22334: (KWD) ....•..•.••••..•.••.•.••.•..         20        263                                 +31           20        294              21
22335: 
22336: Lyhytaikainen velka •••••
22337: 
22338: Yhteensä .......................                  24793    17 263         3275      +4707                     43646     100    2327
22339:                                                             123401       12182)
22340: 
22341: 11 liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta.
22342:                                                                                                                                         107
22343: 
22344: LIITE 17
22345: 
22346: 
22347: VALTIOKONTIORIN HOIDOSSA OLEVATVALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET
22348: 
22349: 17.1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet
22350: 
22351:                                                                                            31.12.1989        31.12.1990    31.12.1991
22352:                                                                                            Nimellisarvo tuhatta markkaa
22353: 
22354: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .................................. .                      6864858            7 006190     7 361980
22355: OyAikoAb ...........................................................................           9 600              9600         9600
22356: Enso-Gutzeit Oy
22357: -SarjaA .............................................................................        592 965            592965       592 965
22358: -Sarja R ..............................................................................      127 607            127 607      127 607
22359: Finnair Oy
22360: -SarjaA .............................................................................        172 503            172 503      172 503
22361: Imatran Voima Oy ...............................................................             871 743            871 743      871 743
22362: Kehitysaluerahasto Oy ........................................................               310 000            310 000      310 000
22363: Kemijoki Oy
22364: -SarjaA .............................................................................          3 951              3951         3951
22365: -Sarja 6 ..............................................................................      121 678            121 678      121 678
22366: Kemira Oy ............................................................................       637 978            687 978      787 978
22367: Kokkolan Puhelin Oy ...........................................................                  174                174          172
22368: Liikenneravintolat Oy ..........................................................               2 700
22369: Neste Oy ...............................................................................     819 070            848 470      848 470
22370: Outokumpu Oy
22371: -SarjaA .............................................................................        288 960            288960       288960
22372: -Sarja 6 ..............................................................................      169 998            169 998      169 998
22373: Oy Pohjolan Liikenne Ab .................................................... .                 5 853
22374: Postipankki Oy .....................................................................         500 000            500 000      630 000
22375: Rautaruukki Oy ....................................................................          757 315            757 315      757 315
22376: Saimaan Kanavalaivat Oy ...................................................                   13 765             13 765       13 765
22377: Oy Sisu-Auto Ab ..................................................................           128 409            143 409      153 409
22378: Suomen Malmi Oy ..............................................................                 1 403              1 403
22379: Suomen Vientiluotto Oy .....................................................                  59 030             59030        59 030
22380: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy .......................... .                          112 500            154213       172 920
22381: Valmet Oy
22382: -SarjaA .............................................................................        519 294            519 294      519 294
22383: Vaivilla Oy ............................................................................      27 640             27 640       27 640
22384: Vammas Oy ..........................................................................                                 12       61000
22385: Vapo Oy ................................................................................     300 000            300 000      300 000
22386: Oy Veikkaus Ab ....................................................................              996                996          996
22387: Veitsiluoto Oy ......................................................................        259 395            276055       313 555
22388: VTI-Technology Oy .............................................................                3 500                600          600
22389: Oy Yleisradio Ab ................................................................. .          46831              46831        46831
22390: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ...... ..                                       556                100
22391: Asunto-osakeyhtiöt .............................................................                   75                 75           75
22392: Muut osakeyhtiöt ................................................................            169131             148845        50745
22393: Ekokem Oy Ab .....................................................................             9 000             12 000       12000
22394: Finnish Railway Engineering Oy ........................................                          750
22395: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................................... .                          1 600              3000          4800
22396: Laiva Oy Matkailu ................................................................               363
22397: Masa-Yards Oy ....................................................................           100 000            100 000
22398: Oy Nokia Ab .........................................................................         28617              28617        28617
22399: Postline Oy ...........................................................................          240
22400: Publie management consulting Oy ................................... .                                                             100
22401: Scandinavian Telecommunication Services Ab ................                                    1 065
22402: Suomen Keltaiset Sivut Oy .................................................                      300
22403: Suomenlinnan Liikenne Oy ............................................... .                     3 000              3000          3000
22404: 108
22405: 
22406: 
22407:                                                                                                31.12.1989            31.12.1990             31.12.1991
22408:                                                                                                Nimellisarvo tuhatta markkaa
22409: 
22410: Suomen Puututkimus Oy ....................................................                              150                 150                  150
22411: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy •....................•....................•.....                            2 000               2 000                 2000
22412: YIT-Yhtymä Oy .........•...•....................•.....................•....•.......                  21870
22413: Muut osakkeet ............................................•......•..................                    176                 78                      78
22414: 
22415: Osakkeet yhteensä ..•.....................•.....•....•....•.....•..••...•.•..•..               7 034 620              7155 210              7 412 800
22416: 
22417: Muut yhteisöt ......................................................................                    389                381                    454
22418: Helsingin Puhelinyhdistys ..................................................                            367                367                    440
22419: Muut .....................................................................................               22                 14                     14
22420: 
22421: Yhteensä ..............................................................................        7 035009               7155 591              7 413 254
22422: 
22423: 
22424: 
22425: 
22426: 17.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
22427: 
22428:                                                             Merkitty                                      Maksettu
22429:                                                             31.12.1991
22430:                                                             alkuperäi-                  Osuudet alku-    Osuuksien markkavasta-arvot
22431:                                                             sessä                       peräisessä       31.12.1991       Maksupäivien valuutta-
22432:                                                             valuutassa''                valuutassa       valuuttakurssien kurssien mukaan
22433:                                                                                         31.12.1991       mukaan           31.12.1990      31.12.1991
22434: 
22435:                                                             tuhatta yksikköä
22436: 
22437: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
22438: pankki .............................................        SDR 780 800                 USD 55 803              231 080        250 798                261 952
22439: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ......                         USD   8 872                 USD   8 872              36739          37 040                 37 040
22440: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö                           USD 334 368                 USD 334 368           1 660 902      1 526 968              1 782 968
22441:                                                             SDR 46780                   SDR 46780
22442: -Afrikka-rahasto ..........................                 USD 12 000                  USD 12 000              49 692             78 000                 78 000
22443: Aasian Kehityspankki ....................                   USD 14 114                  USD   4862              39 033             38 354                 38 354
22444:                                                             SDR 48 450                  SDR   3200
22445: Aasian Kehitysrahasto 2' ...............                    USD 71 620                  USD 71 620             296 578        339 525                    339 525
22446: Latinalaisen Amerikan Kehitys-
22447: pankki .............................................        USD         48 242          USD     2 618           10 841             13 916                 13 916
22448: -pankin erityisrahasto ................                     USD         13 650          USD    13 522           55 995             74 502                 74 502
22449: Afrikan Kehityspankki ...................                   UA          56824           UA      7 654           45205              35 206                 38 013
22450: Afrikan Kehitysrahasto ..................                   FUA         78 520          FUA    78 520          427 129            400 717                400 717
22451: EFTA-maiden Portugalin Teollis-
22452: tamisrahasto ..................................             SDR          8 087          SDR      8 087          47 762             42 488                 42 488
22453: Kansainvälinen Maatalouden Ke-
22454: hittämisrahasto .............................               FIM  79 473                 FIM    79 473           79 473             79 473                 79 473
22455: Länsipohjolan Kehittämisrahasto                             USD   1 230                 USD     1 230            5093               4 255                  5108
22456: Pohjoismaiden Investointipankki                             SDR 292 000                 SDR    29 940          176 826            156 041                156 041
22457: Kansainvälinen lnvestointitakaus-
22458: laitos ...............................................      SDR          6 000          USD      1 298           5 375              5 536                  5 536
22459: Perushyödykkeiden yhteisrahasto                             SDR          1 831          FRF      8 038           6 431              3 307                  5 623
22460: Pohjoismaiden Ympäristörahoi-
22461: tusyhtiö ..........................................         SDR           2 460         SDR      2 460          14 529              6 371                 13 261
22462: Maailmanlaajuinen Ympäristöra-
22463: hasto ...............................................       FIM         35000           FIM    35 000           35000                                     35000
22464: Euroopan Jälleenrakennus- ja ke-
22465: hityspankki .....................................           ECU          7 500          ECU      7 500          41 573                                    36540
22466: 
22467: Yhteensä ........................................                                                             3 265 256     3 092 497               3 444057
22468: 
22469: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1991 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman.
22470: 2' Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
22471:                                                                                                                                        109
22472: 
22473: LIITE 18
22474: 
22475: 
22476: 
22477: 
22478: VALTION BUDJETTISIDONNAISET LIIKEYRITYKSET
22479: 
22480:                                                                                                1989              1990       1991
22481:                                                                                                tuhatta markkaa
22482: 
22483: 
22484: Valtionrautatietll
22485: Käyttötulot ............................................................................      3 530 906
22486: Käyttömenot ........................................................................          4 908 914
22487: Käyttötulos ...........................................................................     -1 378 008
22488: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                         -1 549 398
22489: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                     +171 390
22490: 
22491: llmailuhallinto ,,
22492: Käyttötulot ............................................................................       492 221           607 379
22493: Käyttömenot ........................................................................           407 412           486 475
22494: Käyttötulos ...........................................................................         84809            120 904
22495: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                             58 610           125 829
22496: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                      +26199            -4925
22497: 
22498: Posti- ja telelaitos 11
22499: Käyttötulot ............................................................................      8 435 746
22500: Käyttömenot ........................................................................          6 407 288
22501: Käyttötulos ...........................................................................       2 028 458
22502: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                           2 042 487
22503: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. ..                      -14029
22504: 
22505: Posti- ja telelaitoksen konepajat
22506: (1.1.199Q-31.10.1991 Turun Asennuspaja)
22507: Käyttötulot ............................................................................        93 744            75 076    65 552
22508: Käyttömenot ........................................................................            86952             70 271    58096
22509: Käyttötulos ...........................................................................          6 792             4 805     7 456
22510: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                              3 700             2 300     -200
22511: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ....................................                         +3 092            +2 505    +7 656
22512: 
22513: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta
22514: (1.1.1991 alkaen Valtion pukutehdas)
22515: Käyttötulot ............................................................................       265 691           297 648     47 578
22516: Käyttömenot ........................................................................           248 395           277 535     46410
22517: Käyttötulos ...........................................................................         17 296            20113        1168
22518: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                             22 710            26 490       1 500
22519: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                      -5414             ---0 377     -332
22520: 
22521: Valtion hankintakeskus
22522: Käyttötulot ............................................................................        84662             99 253    94874
22523: Käyttömenot ........................................................................            57 002            68 390    71 037
22524: Käyttötulos ...........................................................................         27 660            30 863    23837
22525: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                             15 362            20190     20 449
22526: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ....................................                       +12 298           +10 673    +3388
22527: 
22528: Valtion margariinitehdas
22529:  Käyttötulot ............................................................................       30 637            28 745     24622
22530:  Käyttömenot ........................................................................           31 357            29 319     25289
22531:  Käyttötulos ...........................................................................         -720              -574      ---067
22532:  Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                               532               363      1814
22533:  Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                     -1252               -937     -2481
22534: 110
22535: 
22536: 
22537:                                                                                              1989               1990        1991
22538:                                                                                              tuhatta markkaa
22539: 
22540: Maanmittaushallituksen karttapaino 11
22541: Käyttötulot ............................................................................       49 762
22542: Käyttömenot ........................................................................          36 523
22543: Käyttötulos ...........................................................................        13239
22544: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                             7 610
22545: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                      + 5629
22546: 
22547: Metsähallitus
22548: Käyttötulot ............................................................................    1 192 127          1 140 692   1 125 142
22549: Käyttömenot ........................................................................        1 031 371          1 010 130   1 004 671
22550: Käyttötulos ...........................................................................       160 756            130 562     120 471
22551: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                           189 384            118 867      85029
22552: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                     -28628              +11 695     +35 442
22553: 
22554: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
22555: Käyttötulot ............................................................................      33 444             32 590      29 971
22556: Käyttömenot ........................................................................          33 893             34929       29 544
22557: Käyttötulos ...........................................................................        -449             -2339           427
22558: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                             2 183             2 154         177
22559: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                     -2632              -4493         +250
22560: 
22561: Valtion liikeyritykset yhteensä
22562: Käyttötulot ............................................................................   14 208 940          2 281 383   1 387 739
22563: Käyttömenot ........................................................................       13 249 107          1 977 049   1 235 047
22564: Käyttötulos ...........................................................................       959 833            304 334     152 692
22565: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                           793180             296193      108769
22566: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ................................... .                    +166 653              +8 141     +43923
22567: 
22568: 
22569: 11 Liikeyrityksestä on muodostettu valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukainen liikelaitos.
22570:                                                                                                                            111
22571: 
22572: LIITE 19
22573: 
22574: 
22575: 
22576: SELOSTUKSIA VUODEN 1991 TULO- JA MENOARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENO-
22577: JEN HUOMATTAVIMPIEN EROAVAISUUKSIEN SYISTÄ1>
22578: 
22579: 19.1. Tulokertymä arvioitua suurempi
22580: 
22581: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
22582:                                              päätös arviot     päätös suurem- ma       kertymiseen vaikuttaneet tekijät
22583:                                              1990     1991     1991   pi 1991
22584:                                              miljoonaa markkaa
22585: 
22586: 11.06.09 Tasausvero ................ 1 065            655    752        97      15%    Vuoden 1991 kokonaistuonti oli 15%
22587:                                                                                        edellisvuotista alhaisempi. Tasausva-
22588:                                                                                        roilinen tuonti oli kuitenkin arvioitua
22589:                                                                                        suurempi.
22590: 
22591: 11.19.07 Maidon kiintiömaksu,
22592:          peltoalaperusteinen
22593:          vientikustannusmak-
22594:          su ja pellonraivaus-
22595:          maksu........................        36       28      60       32    113%     Maidon ylituotannosta aiheutuvien
22596:                                                                                        viljelijäkohtaisten kiintiömaksujen en-
22597:                                                                                        nakoitua suurempi lisääntyminen ja
22598:                                                                                        maksuperusteiden tiukentaminen.
22599: 
22600: 12.26.99 Sisäasiainministeriön
22601:          hallinnonalan muut
22602:          tulot............................    22       19      24        5     28%      Kunnan palo- ja pelastustoimen valti-
22603:                                                                                         onosuuksien annakkojen palautuksia
22604:                                                                                         kertyi arvioitua enemmän.
22605: 
22606: 12.28.99 Valtiovarainministe-
22607:          non     hallinnonalan
22608:          muut tulot..................        293      400    531       131     33%      Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
22609:                                                                                         arvioitava tuloerä.
22610: 
22611: 12.29.39 Valtion opintotukikes-
22612:          kuksen tulot ...............         41       26      63       37    146%      Valtion opintotukikeskuksen takaajana
22613:                                                                                         maksamien lainojen määrä kasvoi ker-
22614:                                                                                         tomusvuonna yleisen taloudellisen ti-
22615:                                                                                         lanteen heikkenemisen vuoksi. Takaa-
22616:                                                                                         jana maksetut opintolainat kirjataan
22617:                                                                                         vuosittain tulorästiksi. Valtio maksoi
22618:                                                                                         vuonna 1991 takaajana 57,6 milj.
22619:                                                                                         markkaa opintolainoja pankeille (1990
22620:                                                                                         35 milj.markkaa ja 1989 21,7
22621:                                                                                         milj.markkaa).
22622: 
22623: 12.29.51 Lastentarhanopet-
22624:          tajaopistojen tulot.....             11        9      15        6     66 %     Kunnilta perityt korvaukset olivat bud-
22625:                                                                                         jetoitua suuremmat kustannusten
22626:                                                                                         nousun vuoksi.
22627: 
22628: 
22629: 
22630: 
22631: 1) Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin tulo- ja menoarvi-
22632: 
22633: osta (ml. lisäbudjetit)
22634:   -1-5 milj. markkaa ja samalla vähintään 50% tai
22635:   -yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10%.
22636: 112
22637: 
22638: 
22639: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
22640:                                              päätös arviot     päätös suurem- ma       kertymiseen vaikuttaneet tekijät
22641:                                              1990     1991     1991   pi 1991
22642:                                              miljoonaa markkaa
22643: 
22644: 12.29.60 Valtion ja eräiden
22645:          muiden ammatillisten
22646:          oppilaitosten tulot.....            730     928    1 073      145      16%     Kuntien korvauksia valtion ammatilli-
22647:                                                                                         sia oppilaitoksia käyvistä oppilaista
22648:                                                                                         ajoittui kertomusvuodelle arvioitua
22649:                                                                                         enemmän.
22650: 
22651: 12.31.22 Kuntien osuus paikal-
22652:          listeiden kunnossapi-
22653:          tomenoista ................          59       58      65        7      12%     Kunnat lisäsivätvuoden alun ennakko-
22654:                                                                                         tiedoista poiketen arvioitua enemmän
22655:                                                                                         paikallisteiden hoitoa ja kunnostusta.
22656:                                                                                         Kunnilta perittävä osuus on lakisäätei-
22657:                                                                                         nen tulo, joka näin ollen kasvoi bud-
22658:                                                                                         jetoitua suuremmaksi.
22659: 12.31.25 Ulkopuolisilta perittä-
22660:          vät osuudet tietöiden
22661:          kustannuksista ..........            68       75      93       18      24%     Ulkopuolisten kanssa tehtävät sitou-
22662:                                                                                         musosuudet tietöistä selviävät koko-
22663:                                                                                         naisuudessaan vasta vuoden loppu-
22664:                                                                                         puolella luotettavasti. Tämän johdosta
22665:                                                                                         vastaavalle menomomentille saatiin
22666:                                                                                         kaksi ylityslupaa yhteensä 15,4 milj.
22667:                                                                                         markkaa. Molemmat ylityspyynnöt
22668:                                                                                         voitiin tehdä vasta syksyn lisämenoar-
22669:                                                                                         vion jälkeen, joten tulon lisäys ei kerto-
22670:                                                                                         musvuonna näy vastaavalla tulomo-
22671:                                                                                         mentilla.
22672: 
22673: 12.31.30 Merenkulkulaitoksen
22674:          tulot............................   340      317    377        60      19%     Tulojen arvioitua suurempi kasvu oli
22675:                                                                                         seurausta ulkomaanliikenteen alusten
22676:                                                                                         nettovetoisuuden kasvusta, josta huo-
22677:                                                                                         mattavan osan aiheutti lisääntynyt
22678:                                                                                         matkustajaliikenne.
22679: 
22680: 12.33.98 Valtionapujen palau-
22681:          tukset .........................    781      350    411        61      17%     Momentille tuloutetaan 12 eri momen-
22682:                                                                                         tilta maksettavien valtionapujen en-
22683:                                                                                         nakkojen palautukset, joten tarkka ar-
22684:                                                                                         viointi on vaikeaa.
22685: 
22686: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysmi-
22687:          nisteriön hallinnon-
22688:          alan muut tulot..........              4       5      11        6     143%     Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
22689:                                                                                         arvioitava tuloerä.
22690: 
22691: 12.34.70 Palkkaturvamaksujen
22692:          palautukset................         168      299    376        77      26%     II lisämenoarviossa momentille arvioi-
22693:                                                                                         tiin lisäystä 180 milj. markkaa. Palkka-
22694:                                                                                         turvan maksatus lisääntyi kuitenkin
22695:                                                                                         enemmän kuin pystyttiin ennakoi-
22696:                                                                                         maan ja sen myötä myös palautukset.
22697:                                                                                                                       113
22698: 
22699: 
22700: Momentin numero ja nimike               Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
22701:                                         päätös arviot     päätös suurem- ma       kertymiseen vaikuttaneet tekijät
22702:                                         1990     1991     1991   pi 1991
22703:                                         miljoonaa markkaa
22704: 
22705: 12.34.99 Työministeriön hallin-                                                   II lisämenoarviossa arvioitiin momen-
22706:          nonalan muut tulot ...          79       64      81       17     26%     tille lisäystä 45 milj. markkaa. Työlli-
22707:                                                                                   syyslain 9 §:n mukaisia korvauksia ker-
22708:                                                                                   tyi kuitenkin enemmän samoin palkka-
22709:                                                                                   turvamaksujen korot lisääntyivät, kos-
22710:                                                                                   ka palkkaturvaa maksettiin arvioitua
22711:                                                                                   enemmän.
22712: 
22713: 12.39.01 Sakkorahat .................   264      260    301        41      16%     Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
22714:                                                                                    arvioitava tuloerä.
22715: 
22716: 
22717: 12.39.05 Valtion maaomaisuu-
22718:          den ja tuloa tuottavien
22719:          oikeuksien myynti .....         27       30      37        7      25%     Puolustusministeriön ja rakennushal-
22720:                                                                                    lituksen hallussa olleen omaisuuden
22721:                                                                                    myynnistä kertyi tuloja arvioitua
22722:                                                                                    enemmän.
22723: 
22724: 13.01.08 Korot obligaatioista ..        101       65    155        90    139%     Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen-
22725:                                                                                   laskupäivän ja myyntipäivän välisen
22726:                                                                                   ajan pidentyminen aiheutti arvioitua
22727:                                                                                   suuremmat tulot.
22728: 
22729: 13.03.02 Muut osinkotulot .......         6        5      12        7    137%      Momentille kertyi osinkotuloja, joita
22730:                                                                                    budjettia laadittaessa ei kyetty enna-
22731:                                                                                    koi maan.
22732: 
22733: 
22734: 
22735: 
22736:  15 321195A
22737: 114
22738: 
22739: 19.2. Tulokertymä arvioitua pienempi
22740: Momentin numero ja nimike                         Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
22741:                                                   päätös arviot     päätös pienem- ma       pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
22742:                                                   1990     1991     1991   pi1991
22743:                                                   miljoonaa markkaa
22744: 
22745: 11.01.02 Korkotulojen lähdeve-
22746:          ro ................................               700    276       424      61%     Verotusmuotona korkotulojen lähde-
22747:                                                                                              vero oli ensi kertaa voimassa kerto-
22748:                                                                                              musvuonna. Tästä syystä tuoton arvi-
22749:                                                                                              ointi on voinut perustua vain karkeisiin
22750:                                                                                              olettamuksiin Iähdeveroiiisiiie tileille
22751:                                                                                              talletuksia tehneiden käyttäytymises-
22752:                                                                                              tä.
22753: 
22754: 11.01.04 Arpajaisvero ..............              233      295    261        34      12%     Arpajaisveron kertymä jäi vuoden lop-
22755:                                                                                              pupuolella arvioitua pienemmäksi.
22756: 
22757: 11.06.02 Tuontimaksut ............                 70       70      58       12      17%     Naudanlihan tuonnin supistuminen.
22758: 
22759: 11.08.11 Lannoitevero .............               124      450    291       159      35%     Lannoitteiden arvioitua suurempi ku-
22760:                                                                                              lutuksen lasku.
22761: 
22762: 11.08.12 Fosforilannoitevero ...                   42       80      48       32      40%     Fosforilannoitteiden kulutuksen lasku
22763:                                                                                              noin 25 %:11a.
22764: 
22765: 11.08.14 Rehujen rasva- ja vai-
22766:          kuaisvero ...................            180      272     244       28      10%     Rehuvalkuaisen ja rehurasvojen arvi-
22767:                                                                                              oitua pienempi kulutus.
22768: 
22769: 11.10.02 Luottovero .................             112      160     134       26      16%     Veron kertymä oli vuoden viimeisellä
22770:                                                                                              neljänneksellä hieman arvioitua pie-
22771:                                                                                              nempi. Kertymäarviota pienennettiin
22772:                                                                                              II lisämenoarviossa 370 milj. markkaa.
22773: 
22774: 11.10.03 Auto- ja moottoripyö-
22775:          rävero ......................... 4 143          2700    2380       320      12%     Henkilöautojen myynnin arvioitua no-
22776:                                                                                              peampi supistuminen.
22777: 
22778: 11.19.09 Muutverotulot ..........                    5             -5       -6               Momentille merkitään ennen vuotta
22779:                                                                                              1991 voimassa olleiden verojen ja
22780:                                                                                              maksuperusteiden mukaiset vähäiset
22781:                                                                                              tulot ja niiden oikaisut.
22782: 
22783: 12.29.99 Opetusministeriön
22784:          hallinnonalan muut                                                                  Valtionosuuksien palautusten maara
22785:          tulot ............................        77      103      70       33      32%     oli arvioitua pienempi lähinnä enna-
22786:                                                                                              koiden mitoituksen vuoksi.
22787: 
22788: 12.30.08 Maatilahallinnon tulot                    35       43      29       14      32%     Siemenkaupan supistumisesta aiheu-
22789:                                                                                              tuva tarkastusmaksutulojen huomat-
22790:                                                                                              tava pieneneminen, rehujen ja lannoit-
22791:                                                                                              teiden tarkastusmaksutulojen vähene-
22792:                                                                                              minen ja torjunta-aineiden rekisteröin-
22793:                                                                                              timaksujen väheneminen.
22794: 
22795: 12.30.30 Valtion osuus vedon-
22796:          lyönnistä hevoskilpai-
22797:          luissa saadusta tulos-
22798:             ta ................................    50       51      38       13      25%     Pelivaihto oli arvioitua pienempi.
22799:                                                                                                                               115
22800: 
22801: 
22802: Momentin numero ja nimike                      Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
22803:                                                päätös arviot     päätös pienem- ma       pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
22804:                                                1990     1991     1991   pi 1991
22805:                                                miljoonaa markkaa
22806: 
22807: 12.30.70 Maatalouden    tutkic
22808:          muskeskuksen tulot ..                  25       33      26        7      20%     Maksullisen palvelutoiminnan vuosit-
22809:                                                                                           taiset kysyntävaihtelut ovat suuret ja
22810:                                                                                           maatilataloustulojen kertymä oli arvi-
22811:                                                                                           oitua pienempi.
22812: 
22813: 12.31.50 limatieteen laitoksen
22814:          tulot............................      50       62      50       12      20%     Taloudellisen laman aiheuttama sää-
22815:                                                                                           palvelujen kysynnän sekä tilaustutki-
22816:                                                                                           musten vähentyminen.
22817: 
22818: 12.32.42 Valtion teknillisen tut-
22819:          kimuskeskuksen tulot                  481      584     503       81      14%     Maksullisten tutkimuspalvelusten ole-
22820:                                                                                           tettua heikompi kysyntä meneillään
22821:                                                                                           olevan laman vuoksi.
22822: 
22823: 12.33.08 Kansanterveyslaitok-
22824:          sen tulot.....................         68       78      64       14      18%     Tutkimuksia siirrettiin suunniteltua
22825:                                                                                           nopeammin mm. keskussairaaloiden
22826:                                                                                           tehtäviksi.
22827: 
22828: 12.33.13 Valtion päihdehuollon
22829:          toimintayksiköiden
22830:          tulot............................      27       21      16         5     26%     Perniön ja lapinjärven kuntoutumis-
22831:                                                                                           keskusten muuttuminen pakolaisten
22832:                                                                                           vastaanottokeskuksiksi.
22833: 
22834: 12.39.04 Menorästien ja siirret-
22835:          tyjen määrärahojen
22836:          peruutukset ...............           311      300     188      112      37%     Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
22837:                                                                                           arvioitava tuloerä.
22838: 
22839: 12.39.07 Valtionapulaitosten
22840:          omavastuuosuus
22841:          eläkkeistä ...................         32       52      32       20      38 %    Kertomusvuonna kertyviksi arvioitu-
22842:                                                                                           jen eläkekustannusosuuksien tulou-
22843:                                                                                           tuksen siirtyminen myöhäisemmäksi.
22844: 
22845: 12.39.08 Pysäköintivirhemak-
22846:          sut ............................. .              2                       61 %    Kunnallisen pysäköinninvalvonnan li-
22847:                                                                                           sääntyminen oli nopeampaa kuin ker-
22848:                                                                                           tomusvuoden TMA:ssa oletettiin.
22849: 
22850: 13.03.01 Osinkotulot valtion-
22851:          enemmistöisistä osa-
22852:          keyhtiöistä .................         713      694     609       85      12%     Taloudellinen laskusuhdanne.
22853: 
22854: 14.40.01 Valtion margariiniteh-
22855:          taan käyttötulot .........             29       35      25       10      30%     Myynnin pieneneminen.
22856: 116
22857: 
22858: 19.3. Määrärahojen ylitykset
22859: 
22860: Momentin numero ja nimike                      Tilin-   Meno- Tilin-   Ylitys   Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen
22861:                                                päätös arviot    päätös 1991     ma       vaikuttaneet tekijät
22862:                                                1990     1991     1991
22863:                                                miljoonaa markkaa
22864: 
22865: 
22866: 24.01.28 Ulkoasiainhallinto;
22867:          maksullinen palvelu-
22868:          toiminta.....................            3       2       4        2    99%      Kaupallisten sihteerien palvelujen ky-
22869:                                                                                          synnän lisääntyminen sekä devalvaa-
22870:                                                                                          tio.
22871: 26.80.32 Valtionosuus kunnan
22872:          palo- ja pelastustoi-
22873:          men     käyttökustan-
22874:          nuksiin .......................       119       47      57       10    21 %     Poikkeusmenettelystä palo- ja pelas-
22875:                                                                                          tustoimen käyttökustannusten valti-
22876:                                                                                          onosuuksia myönnettäessä annetun
22877:                                                                                          lain (1275/89) vaikutus menoihin oli
22878:                                                                                          arvioitua suurempi.
22879: 
22880: 27.14.20 Asevelvollisten ylläpi-
22881:          tomenot; matkat........                56       56      67       11     19%     Arvioitua suurempi kustannusten
22882:                                                                                          nousu ja ilmaismatkojen käyttöasteen
22883:                                                                                          lisääntyminen aikaisemmista vuosis-
22884: 27.99.93 Puolustusvoimien                                                                ta.
22885:          hallinnonalan muut
22886:          menot; kurssivaihte-
22887:          lut ...............................      4       0       2        2             Dollarin kurssin alentumisesta johtu-
22888:                                                                                          neet kurssitappiot suomalaisten val-
22889:                                                                                          vontajoukkojen kustannusten lasku-
22890:                                                                                          tuksessa.
22891: 
22892: 28.80.60 Valtion osuus erora-
22893:          hastosta johtuvista
22894:          menoista....................             3       3       5        2    76%      Määrärahassa on otettu huomioon
22895:                                                                                          edellisen vuoden valtion osuus, joka
22896:                                                                                          palkkasumman selvittyä lopullisesti
22897:                                                                                          osoittautui liian pieneksi.
22898: 
22899: 29.39.56 Valtion opintotukikes-
22900:          kus; aikuisopintoraha                  96      211     250       39     19%     Saajamäärä arvioitiin 6 000 toteutu-
22901:                                                                                          nutta pienemmäksi. Heikentynyt työl-
22902:                                                                                          lisyystilanne, aikuisopintotuen laajen-
22903:                                                                                          tuminen ja sen tason kohoaminen
22904:                                                                                          sekä uudet aikuiskoulutuslinjat kasvat-
22905:                                                                                          tivat käyttäjämääriä.
22906: 
22907: 31.25.33 Tienpidon valtion-
22908:          avut; korvaukset katu-
22909:          jen kestopäällystämi-
22910:          sestä ...........................        3       3       5        2    72%      Kunnat laskuttavat töiden valmistut-
22911:                                                                                          tua rakennuslain 136 a §:n mukaiset
22912:                                                                                          korvaukset valtiolta. Vuoden 1991 ai-
22913:                                                                                          kana ajoittui maksettavaksi eräitä suu-
22914:                                                                                          ria hankkeita, josta syystä rahoitustar-
22915:                                                                                          ve oli huomattavasti arvioitua suu-
22916:                                                                                          rempi.
22917: 
22918: 31.56.23 Korvaus virkalähetys-
22919:          oikeuden käytöstä
22920:          postiliikenteessä ........            107      120     143       23     19%     Verolähetyksiä ajoittui kertomusvuo-
22921:                                                                                          delle verovalmistelussa aiemmin ta-
22922:                                                                                          pahtuneiden viiveiden vuoksi noin 1,6
22923:                                                                                          -kertaisesti tavanomaista enemmän.
22924:                                                                                                                          117
22925: 
22926: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Meno- Tilin- Ylitys    Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen
22927:                                              päätös arviot     päätös 1991   ma       vaikuttaneet tekijät
22928:                                              1990     1991     1991
22929:                                              miljoonaa markkaa
22930: 
22931: 32.50.60 Siirto valtiontakausra-
22932:          hastoon ......................      100      15      40       25    166%    Yleisen taloudellisen tilanteen aiheut-
22933:                                                                                      taman takuu- ja takauskorvausten ar-
22934:                                                                                      vicitua suuremman kasvun vuoksi tar-
22935:                                                                                      vittiin määrärahan ylittäviä rahasto-
22936:                                                                                      siirtoja. Lisäksi oikeudenkäynnit Wärt-
22937:                                                                                      silä Meriteollisuus Oy:n konkurssin ta-
22938:                                                                                      kaisiperinnästä siirtyivät, joten odotet-
22939:                                                                                      tuja suorituksia sieltä ei saatu.
22940: 
22941: 32.85.84 Lainat viennin edistä-
22942:          miseen .......................       23      25      34        9    34%     Yritysten kireä rahoitustilanne ja vien-
22943:                                                                                      nin edistämiseen myönnettyjen laino-
22944:                                                                                      jen ehtojen edullisuus markkinakor-
22945:                                                                                      koihin nähden johti siihen, että yrityk-
22946:                                                                                      set ottivat niille myönnetyt lainat ar-
22947:                                                                                      vicitua nopeammin ja laajemmin käyt-
22948:                                                                                      töön.
22949: 
22950: 33.19.52 Valtion osuus yrittä-
22951:          jien eläkelaista johtu-
22952:          vista menoista ...........                   39      79       40    103%    Ns. avointen maksujen arvioitua suu-
22953:                                                                                      rempi määrä ja vakuutusmaksutulon
22954:                                                                                      ennakoitua pienempi määrä.
22955: 
22956: 33.33.30 Valtionosuus kunnille
22957:          toimeentuloturvan
22958:          kustannuksiin ............          629     720     821      101    14%     Työttömyyden lisääntymisestä aiheu-
22959:                                                                                      tunut toimeentulotukimenojen kasvu.
22960: 
22961: 34.06.30 Valtionosuus kunnille
22962:          ja kuntainliitoille työt-
22963:          tömyyden lieventämi-
22964:          seen ............................   991    1191   1 317      126    11%     Velvoitetyöllistettyjan määrä nousi ar-
22965:                                                                                      vicitua korkeammaksi ja myös yksik-
22966:                                                                                      kökorvausta korotettiin kesken varain-
22967:                                                                                      hoitovuoden noin 7,5 prosentilla.
22968: 
22969: 34.99.50 Työministeriön hallin-
22970:          nonalan muut menot;
22971:          palkkaturva ................        168     300     376       76    25%     Talouselämän lama ja sen aiheuttama
22972:                                                                                      kenkurssien lisääntyminen saivat ai-
22973:                                                                                      kaan myös palkkaturvahakemusten
22974:                                                                                      määrän merkittävän nousun.
22975: 
22976: 35.25.27 Vesi- ja ympäristöhal-
22977:          !into; öljy- ja aluskemi-
22978:          kaalivahinkojen tor-
22979:          junta ...........................     3       3       5        2    73%     Ylitys aiheutui vuonna 1991 tapahtu-
22980:                                                                                      neiden viiden merkittävän merivahin-
22981:                                                                                      gon torjuntatoimista.
22982: 
22983: 35.45.63 Asuntotoimi; vuokra-
22984:          asuntolainojen
22985:          korkotuki ....................       80      92     116       24    26%     Vuokra-asuntojen      korkotukilainoja
22986:                                                                                      nostettiin aikaisempaa nopeammin lä-
22987:                                                                                      hinnä rakennusaikataulujen nopeutu-
22988:                                                                                      rnisen takia.
22989: 118
22990: 
22991: 19.4. Määrärahojen säästöt
22992: 
22993: Momentin numero ja nimike                     Tilin-   Meno- Tilin- Säästö    Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
22994:                                               päätös arviot     päätös 1991   ma       vaikuttaneet tekijät
22995:                                               1990     1991     1991
22996:                                               miljoonaa markkaa
22997: 
22998: 24.40.50 Valtionapu Teollisen
22999:          Kehitysyhteistyön Ra-
23000:          hasto Oy:lle ...............          15      26     18        8     29%     Luotto-, takaus-, sijoitus- ja kurssitap-
23001:                                                                                       pioiden maksamiseen varattua määrä-
23002:                                                                                       rahaa säästyi, koska ei ollut sellaisia
23003:                                                                                       arvonalennuksia, joita ei pystytty itse
23004:                                                                                       kattamaan. Samoin korkotukeen va-
23005:                                                                                       rattu määräraha säästyi, koska kerto-
23006:                                                                                       musvuonna nostettujen lainojen kor-
23007:                                                                                       kotuen maksatus siirtyi vuodelle 1992.
23008: 27.30.22 Kansainvälinen rau-
23009:          hanturvaamistoimin-
23010:          ta; suomalaisten vai-
23011:          vontajaukkojen hallin-
23012:          to- ja varustamismenot                28      40     33        7     17%     Suomalaisten      valvontajoukkojen
23013:                                                                                       huoltolento- ja muut kuljetuskustan-
23014:                                                                                       nukset sekä muut hallintomenot jäivät
23015:                                                                                       arvioitua pienemmiksi.
23016: 
23017: 28.07.07 Eläkkeet; muut eläke-
23018:          menot .........................      137     132    114       18     13%     Määrärahan tarve arvioitiin siten, että
23019:                                                                                       kaikki uudet eläkkeet pyritään maksa-
23020:                                                                                       maan kertasuorituksena. Työkyvyttö-
23021:                                                                                       myysalkavuuksien ennustettavuus on
23022:                                                                                       vaikeaa, mikä vaikeutti määrärahan
23023:                                                                                       arviointia. Mitoituksessa varauduttiin
23024:                                                                                       myös siihen, että Kuntien eläkevakuu-
23025:                                                                                       tuksen kanssa päästäisiin vanhan elä-
23026:                                                                                       kekannan osittaiseen kertasuorittami-
23027:                                                                                       seen, mihin kuitenkaan vuoden 1991
23028:                                                                                       kuluessa ei päästy.
23029: 
23030: 28.64.28 Eräät valtion kiinteis-
23031:          tömenot; maksullinen
23032:          palvelutoiminta .........                      3               2     62%     Maksullinen palvelutoiminta raken-
23033:                                                                                       nushallinnossa oli vielä suhteellisen
23034:                                                                                       uutta ja toiminnan laajuutta arvioides-
23035:                                                                                       saan rakennuspiirit olivat lähinnä kor-
23036:                                                                                       jausrakennuksen ja kiinteistön hoidon
23037:                                                                                       osalta liian optimistisia. Liikelaitokset
23038:                                                                                       eivät käyttäneet RH:n palveluita aikai-
23039:                                                                                       sammassa laajuudessa.
23040: 
23041: 28.80.21 Virastojen kehittämis-
23042:          toiminnan erityisme-
23043:          not ..............................             5       0       5     100%    Määrärahaa käytetään virastojen ke-
23044:                                                                                       hittämistoimintaan edellyttäen, että
23045:                                                                                       viraston henkilöstö ja palkkausmenot
23046:                                                                                       ovat vähentyneet. Määräraha oli ker-
23047:                                                                                       tomusvuonna uusi, joten järjestelmä
23048:                                                                                       ei ehtinyt käynnistyä suunnitellussa
23049:                                                                                       laajuudessa.
23050: 
23051: 28.81.96 Eräät halinnonaloit-
23052:          tain jakamattomat
23053:          menot; edeltä arvaa-
23054:          mattomat tarpeet ......                0               0             100%    Määrärahaa ei tarvittu vuonna 1991.
23055:                                                                                                                             119
23056: 
23057: 
23058: Momentin numero ja nimike                     Tilin-   Meno- Tilin-    Säästö   Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
23059:                                               päätös arviot     päätös 1991     ma       vaikuttaneet tekijät
23060:                                               1990     1991     1991
23061:                                               miljoonaa markkaa
23062: 
23063: 28.99.58 Valtiovarainministe-
23064:          riön hallinnonalan
23065:          muut menot; eräiden
23066:          kulttuuritapahtumien
23067:          tukeminen ................ ..          2        3                2     56%     Säästö perustuu laskujohteisesti otet-
23068:                                                                                         tuun kantaan eräiden kulttuuritapah-
23069:                                                                                         tumien tukemiseen, joka on aiheutu-
23070:                                                                                         nut em. tapahtumissa olleiden taiteili-
23071:                                                                                         joiden lähdeveron palauttamisesta.
23072:                                                                                         Momentti on tarkoitus poistaa tulo- ja
23073:                                                                                         menoarviosta.
23074: 28.99.61 Verosta vapautuksen
23075:          johdosta takaisin
23076:          maksetut verot ..........             18       42     36         6     15%     Arvioitua vähäisempi määrä päätök-
23077:                                                                                         siä.
23078: 
23079: 29.40.01 Opetushallitus; palk- }
23080:          kaukset
23081: 29.41.01 Kouluhallitus; palk-
23082:          kaukset                               73       99     87        12     12%     Avoimien virkojen täyttämättä jättä-
23083: 29.59.01 Ammattikasvatushal-                                                            minen.
23084:          litus; palkkaukset
23085: 
23086: 30.30.44 Hevostalouden edis-
23087:          täminen vedonlyön-
23088:          nistä hevoskilpailuis-
23089:          sa kertyvillä varoilla ..             40       42      30       12     29%     Kilpailutoiminnan supistumisen vuok-
23090:                                                                                         si jaettavana oli arvioitua vähemmän
23091:                                                                                         varoja.
23092: 
23093: 30.33.40 Maatilatalouden ra-
23094:          kenteen ja maaseu-
23095:          dun kehittäminen;
23096:          aloittamisavustus ......              32       77      64       13     17%     Ennakoitua pienempi aloittamisavus-
23097:                                                                                         tusten tarve. Aloittamisavustusten
23098:                                                                                         myöntämiseen vaikutti oleellisesti su-
23099:                                                                                         kupolvenvaihdosten määrällinen ra-
23100:                                                                                         joittaminen.
23101: 
23102: 30.34.43 Satovahinkojen joh-
23103:          dosta myönnettävien
23104:          korkotukilainojen me-
23105:          not ..............................    55       40      35        5     14%     Vuoden 1987 satovahinkoihin myön-
23106:                                                                                         nettyjen lainojen korkotukien määrän
23107:                                                                                         pienentyminen jäljellä olleen laina-
23108:                                                                                         pääoman arvioitua nopeamman vähe-
23109:                                                                                         nemisen vuoksi.
23110: 30.35.41 Hirvieläinten aiheutta-
23111:          mien vahinkojen kor-
23112:          vaaminen ...................          23       22      16        6     27%     Syksyn hyvät korjuuaikaiset säät ai-
23113:                                                                                         heuttivat sen, että vilja voitiin korjata
23114:                                                                                         ajoissa pelloilta pois, jolloin vahinko-
23115:                                                                                         jen määrä jäi vähäiseksi.
23116: 
23117: 30.38.28 Riista- ja kalatalouden
23118:          tutkimuslaitos; mak-
23119:          sullinen palvelutoi-
23120:          minta ..........................                2                      67 %    Kysyntä oli arvioitua vähäisempää.
23121: 120
23122: 
23123: 
23124: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Meno- Tilin- Säästö    Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
23125:                                              päätös arviot     päätös 1991   ma       vaikuttaneet tekijät
23126:                                              1990     1991     1991
23127:                                              miljoonaa markkaa
23128: 
23129: 30.40.43 Vesivarojen käyttö;
23130:          eräät vesioikeudelli-
23131:          set korvaukset ...........           25       5      0        5     97%     Vesioikeudellisia päätöksiä ei eräänty-
23132:                                                                                      nyt maksettaviksi vuonna 1991.
23133: 
23134: 30.90.22 Valtion margariiniteh-
23135:          das; käyttömenot ......              28      33     25        8     24%     Myynnin pieneneminen.
23136: 
23137: 
23138: 30.95.24 Metsähallitus; verot ja
23139:          metsänhoitomaksut ..                 94     110     97       13     12%     Metsäveroperusteiden muutos.
23140: 
23141: 
23142: 31.32.40 Lastialusten hankinto-
23143:          jen tukeminen ...........            28      40     34        6     16%     Korkohyvitykseen oikeutettujen alus-
23144:                                                                                      ten hankinta painottui loppuvuoteen
23145:                                                                                      ja kun korkohyvitykset maksetaan
23146:                                                                                      yleensä puolivuosittain jälkikäteen hy-
23147:                                                                                      vitysten määrä jäi arvioitua pienem-
23148:                                                                                      mäksi.
23149: 
23150: 
23151: 31.95.21 Turun Asennuspaja;
23152:          käyttömenot ..............           70      69     58       11     15%     Turun Asennuspajan toiminta valtion
23153:                                                                                      budjettisidonnaisena liikelaitoksena
23154:                                                                                      päättyi 31.10.1991, jolloin laitoksesta
23155:                                                                                      muodostettiin osakeyhtiö. Toiminnan
23156:                                                                                      muutoksen epävarmuus ja samanai-
23157:                                                                                      kainen lama aiheuttivat liiketoiminnan
23158:                                                                                      arvioitua suuremman supistumisen.
23159: 
23160: 
23161: 32.48.01 Teollisuussihteerit;
23162:          palkkaukset ................         17      26     20        6     22%     Henkilöstön palkkojen vuokravastik-
23163:                                                                                      keiden kirjaamismenettelyssä vuoden
23164:                                                                                      1990 tapahtuneen muutoksen enna-
23165:                                                                                      koitua pienempi vaikutus sekä vuok-
23166:                                                                                      rien ja asumiskustannusten arvioitua
23167:                                                                                      vähäisemmät korotukset.
23168: 32.51.46 Yritystoiminnan
23169:          alueelliset rahoitus-
23170:          toimenpiteet; sijain-
23171:          ninohjausmenettelyn
23172:          tukeminen ..................                 14      9        5     39%     Suhdannevaiheen muutoksen vuoksi
23173:                                                                                      yrityssiirtymiä toteutui arvioitua vä-
23174:                                                                                      hemmän.
23175: 
23176: 32.51.47 Pienyritysten tukemi-
23177:          nen .............................    40      50     44        6     11%     Suhdannevaiheen muutoksen vuoksi
23178:                                                                                      suunniteltuja hankkeita jäi toteutu-
23179:                                                                                      matta.
23180: 
23181: 32.55.40 Avustukset energia-
23182:          investointeihin ..........           49      37     27       10     28%     Eräiden suurehkojen avustusta saa-
23183:                                                                                      neiden investointihankkeiden rakenta-
23184:                                                                                      misaika pidentyi.
23185:                                                                                                                             121
23186: 
23187: 
23188: Momentin numero ja nimike                     Tilin-   Meno- Tilin-    Säästö   Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
23189:                                               päätös arviot     päätös 1991     ma       vaikuttaneet tekijät
23190:                                               1990     1991     1991
23191:                                               miljoonaa markkaa
23192: 
23193: 32.55.45 Energiainvestointien
23194:          korkotuki ....................        10       19      12        7     37 %    Korkotuen kysyntä oli arvioitua vähäi-
23195:                                                                                         sempää vuosina 1990 ja 1991, mikä
23196:                                                                                         johtui mm. maakaasun runkoputki-
23197:                                                                                         investointien lykkääntymisestä.
23198: 
23199: 32.85.40 Ulkomaankaupan
23200:          edistäminen; avustus
23201:          viennin edistämiseen                 141     211     181        30     14%     Yritysten kireä rahoitustilanne sekä
23202:                                                                                         eräillä tärkeillä vientimarkkinoillamme
23203:                                                                                         heikentynyt kysyntä johtivat siihen,
23204:                                                                                         etteivät yritykset pystyneet toteutta-
23205:                                                                                         maan esittämiään markkinointitoi-
23206:                                                                                         menpiteitä suunnitellussa laajuudes-
23207:                                                                                         sa ja suunnitellun aikataulun mukai-
23208:                                                                                         sesti.
23209: 
23210: 32.85.47 Korkotuki Suomen
23211:          Vientiluotto Oy:lle .....             83     230     180        50     22%     Alushankintojen korkotukeen arvioitu
23212:                                                                                         määräraha perustui vuoden 1990 alun
23213:                                                                                         korkotasoon. Vuoden 1991 loppupuo-
23214:                                                                                         lella, jolloin korkotukimaksatukset ta-
23215:                                                                                         pahtuivat, Suomen markan korko oli
23216:                                                                                         huomattavasti alhaisempi.Muun anto-
23217:                                                                                         lainauksen korkotukiluottojen määrä
23218:                                                                                         arvioitiin liian suureksi ja korkotuki-
23219:                                                                                         maksatusten ajoitukset liian etupai-
23220:                                                                                         noisiksi.
23221: 
23222: 32.90.72 Valtion hankintakes-
23223:          kus; vuokraustoiminta                 16       18      12        6     34%     Ajoneuvojen ja muun kaluston vuok-
23224:                                                                                         raus oli arvioitua vähäisempää.
23225: 
23226: 33.08.26 Kansanterveyslaitos;
23227:          yleisen rokotusohjel-
23228:          man mukaiset rokot-
23229:          teet ja tutkimusaineet
23230:          sekä rokotteiden väli-
23231:          tystoiminta ................          23       27     20         7     28%     Kansanterveyslaitos budjetoi vuodelle
23232:                                                                                         1991 varoja HIB-rokotteisiin, mutta
23233:                                                                                         saikin neuvottelujen tuloksena vielä
23234:                                                                                         kertomusvuonna rokotteet ilmaiseksi
23235:                                                                                         lääketehtailta.
23236: 
23237: 33.22.51 Valtion korvaus soti-
23238:          lastapaturmista ja pal-
23239:          velussairauksista ...... .                      6                5     78%     Uuden lain mukaisia hakemuksia ryh-
23240:                                                                                         dyttiin käsittelemään vasta loppuvuo-
23241:                                                                                         desta, koska sotilasvammalain mukai-
23242:                                                                                         sia vastaavia hakemuksia oli runsaasti
23243:                                                                                         käsittelemättä edelliseltä vuodelta ja
23244:                                                                                         siirtymäkaudelta.
23245: 
23246: 33.23.30 Valtion korvaus sodis-
23247:          ta kärsineiden huol-
23248:          toon ........................... .    32       38     33         5     14%     Korvaustapausten määrän vähenemi-
23249:                                                                                         nen arvioitua nopeammin.
23250: 
23251: 
23252: 
23253:  16 32ll95A
23254: 122
23255: 
23256: 
23257: Momentin numero ja nimike                   Tilin-   Meno- Tilin-    Säästö   Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
23258:                                             päätös arviot     päätös 1991     ma       vaikuttaneet tekijät
23259:                                             1990     1991     1991
23260:                                             miljoonaa markkaa
23261: 
23262: 33.28.30 Valtion korvaus kun-
23263:          nille eräiden Suo-
23264:          meen muuttavien
23265:          henkilöiden toimeen-
23266:          tulotuen sekä heille
23267:          annetun sosiaali- ja
23268:          terveydenhuollon eri-
23269:          tyiskustannuksiin ..... .            0       20               19     97%     Vuoden 1991 määrärahasta maksettiin
23270:                                                                                       vuonna 1990 aiheutuneet toimeentu-
23271:                                                                                       lotuen menot. Maahanmuuttajia oli
23272:                                                                                       arvioitua vähemmän, lisäksi maahan-
23273:                                                                                       muuttajat vielä tuona aikana työllistyi-
23274:                                                                                       vät hyvin ja olivat arvioitua vähäisem-
23275:                                                                                       mässä määrin toimeentulotuen tar-
23276:                                                                                       peessa.
23277: 
23278: 33.57.42 Valtion korvaus pien-
23279:          yrittäjien vuosiloma-
23280:          järjestelmän kustan-
23281:          nuksiin .......................     29       41      35        6     15%     Vuosilomarahaa hakeneiden pienyrit-
23282:                                                                                       täjien arvioitua pienempi määrä.
23283: 
23284: 34.06.02 Työvoimapolitiikan
23285:          toimeenpano; palk-
23286:          kaukset .......................    670    1 392   1 178      214     15%     Valtion virastot ja laitokset eivät kyen-
23287:                                                                                       neet työllistämään työllistämissuun-
23288:                                                                                       nitelman mukaista määrää pitkäai-
23289:                                                                                       kaistyöttömiä. Lisäksi säästöä syntyi
23290:                                                                                       työn järjestämisestä aiheutuneiden
23291:                                                                                       muiden kustannusten korvaamiseen
23292:                                                                                       osoitetuista määrärahoista.
23293: 
23294: 34.06.25 Työvoimapalvelujen
23295:          erityismenot ..............         25       34      27        7     20%     Eräissä työvoimapiireissä oli puutteita
23296:                                                                                       määrärahan seurannassa. Työvoima-
23297:                                                                                       toimistoille jaettujen määrärahojen
23298:                                                                                       seuranta olisi edellyttänyt määräraho-
23299:                                                                                       jen siirtoja vuoden jälkipuoliskolla työ-
23300:                                                                                       voimapiirien sisällä. Seurantaa on tar-
23301:                                                                                       koitus jatkossa tehostaa. Lisämenoar-
23302:                                                                                       viossa myönnettiin 4 milj. markkaa
23303:                                                                                       työvoimapalvelujen erityismenoihin.
23304:                                                                                       Lisämenoarvio hyväksyttiin joulukuun
23305:                                                                                       puolivälissä. Siinä vaiheessa kuntou-
23306:                                                                                       tuspalvelujen järjestäjillä ei ollut enää
23307:                                                                                       kapasiteettia tarjota riittävästi palve-
23308:                                                                                       luja.
23309: 
23310: 34.06.62 Työllisyysperusteinen
23311:          valtionapu investoin-
23312:          teihin..........................   141      230    204        26     11 %     Investoinnit lykkääntyivät vaikeutu-
23313:                                                                                        neessa taloudellisessa tilanteessa.
23314: 
23315: 36.09.21 Palkkiot ja muut me-
23316:          not valtionvelasta ......          178      335    292        43     13%      Lainojen ottamisesta aiheutuneet kus-
23317:                                                                                        tannukset jäivät arvioitua pienem-
23318:                                                                                        miksi.
23319:                                                                                                                                                                             123
23320: 
23321: LIITE 20
23322: 
23323: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTAANNETUN LAIN (13.5.1931/
23324: 168) 13 §:N 2 MOM. EDELLYTTÄMÄTVALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖK-
23325: SET JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT
23326: 
23327: 
23328: 
23329: 
23330:                                                                 Turun Asennuspaja
23331:    Päättynyt vuosi oli valtion budjettisidonnaisena liike-                                    Turun Asennuspajan toimitusjohtajana toimi liikelai-
23332: laitoksena toimivan Turun Asennuspajan 47. ja myös                                         toksen lopettamiseen, 31.10. 1991 asti Matti Kallio ja
23333: viimeinen toimintavuosi. Valtion liikelaitoksen toiminta                                   1.11.1991 lukien loppuselvitystöiden ajan ilman eri kor-
23334: siirtyi 1.11.1991 alkaen Turun Asennuspaja Oy:lle.                                         vausta, ylijohtaja Niilo Laakso liikenneministeriöstä.
23335:    Liikelaitos teki edelleen sähköasennustöitä raken-                                      Turun Asennuspajan johtokunnan muodostivat puheen-
23336: nuksiin, asensi sähkölinjoja, teki tie- ja katuvalaistus-                                  johtajana Laakso, varapuheenjohtajana johtaja Risto
23337: töitä sekä laivasähkötöitä. Yrityksellä oli Turun osasto,                                  Iivarinen Posti-Telestä sekä jäsenenä apulaisosastopääl-
23338: Helsingin osasto ja linjaosasto. Näiden alaisina toi-                                      likkö Kari Rahkamo rakennushallituksesta 1.6.1991 saak-
23339: mivat Hämeenlinnan ja Kuopion toimipisteet sekä T AP                                       ka ja tästä lukien piirirakennuspäällikkö Raimo Gumme-
23340: Service. Sähkölinjojen rakennustöitä ja tie- ja katuvalais-                                rus rakennushallituksesta.
23341: tustöitä tehtiin tielaitokselle, kunnille ja sähkölaitok-                                     Valtion liikelaitoksen henkilöstö siirtyi 1.11.1991 osa-
23342: sille.                                                                                     keyhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Valtio
23343:    Valtion liikelaitoksen liikevaihto vuoden 1991 kymme-                                   kustansi yli 19 vuotta palvelleille VEL-eläkettä vastaavan
23344: neltä kuukaudelta oli 65,5 milj.markkaa edellisen täyden                                   lisäeläke-edun.
23345: vuoden liikevaihdon oltua 74,5 milj.markkaa. Liikevaih-                                       Osakeyhtiön ottaessa vastatakseen Turun Asennuspajan
23346: toa kasvatti myynniksi kirjattu keskeneräiset työt sisältä-                                keskeneräisten töiden suorituksen ja Turun Asennus-
23347: vän vaihto-omaisuuden siirto Turun Asennuspaja Oy:öön.                                     pajan antamista vuositakuista johtuvat työt, Turun
23348: Liikevaihtoveroton laskutus oli 48,8 milj.markkaa edel-                                    Asennuspajan antamat takuusitoumukset jäävät voi-
23349: lisen vuoden laskutuksen oltua 71,5 milj. markkaa.                                         maan ja koskevat myös osakeyhtiötä.
23350: Laskutus jakaantui seuraavasti: valtion virastot ja laitok-                                   Välittömästi yhtiöittämisen jälkeen 1.11.1991 myytiin
23351: set 28,5 %, yksityinen sektori 57,6 %, kunnat ja kuntain-                                  Turun Asennuspaja Oy:n koko osakekanta toimitusjoh-
23352: liitot sekä sähkölaitokset 13,9 %.                                                         taja Esko Pajalan omistamalle Sähköpajala-konsernille,
23353:     Henkilökunnan kokonaismäärä oli 31.1 0. yhteensä 152                                   missä ostajan ilmoituksen mukaan Turun Asennuspaja
23354: sen oltua edellisen vuoden lopussa 168.                                                    Oy tulee jatkamaan toimintaansa entiseltä pohjalta.
23355: 
23356: 
23357: 
23358: 
23359:                                                                   Tuloslaskelma 1.1-31.10.1991
23360: 
23361: Liikevaihto ........................................................................................................................................ .     65 526 715,79
23362: Muuttuvat kulut
23363:   Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................             24 500 346,21
23364:   Palkat ..................................................................................................................    11429318,65
23365:   Muut muuttuvat kulut.......................................................................................                    6 842 187,71
23366:   Valmistus omaan käyttöön ..............................................................................                         -58 985,48
23367:   Varastojen muutos............................................................................................               _17_6_24_23_6....:.,_21_ _-6_0_33_7_10_3....:.,3_0
23368: Myyntikate.........................................................................................................................................         5 189 612,49
23369: 
23370: Kiinteät kulut
23371:   Palkat..................................................................................................................      3 766 039,79
23372:   Vuokrat...............................................................................................................           765 355,60
23373:   Muut kiinteät kulut............................................................................................ _4_07_6_2_4_3..:...,1_2_ _-8        __6_07----=-63.:...8:..:.,5_1
23374: Käyttökate ..................................................................................................................... .................... -3 418 026,02
23375: 
23376: Poistot
23377:   Rakennuksista ja rakennelmista ......................................................................                             404 991,00
23378:   Koneista ja kalustosta.......................................................................................               __   72_0_35_8....:.,3_7_ _ _-_1_12_5_3_4_9....:.,3_7
23379: Liiketappio .........................................................................................................................................      -4 543 375,39
23380: 124
23381: 
23382: Muut tuotot ja kulut
23383:    Korkotuotot ........................................................................................................           389 099,00
23384:    Muut tuotot ........................................................................................................             81 272,20
23385:    Muut kulut .........................................................................................................       -303065,72                  167 305,48
23386: Tappio ennen korkokulu ja, varauksia ja veroja ..............................................................................                          -4 376 069,91
23387: Korkokulut .........................................................................................................................................      -1647,38
23388: Tappio ennen varauksia ja veroja ...................................................................................................                   -4 377 717,29
23389: Varausten muutos ............................................................................................................................           5 078 000,00
23390: Välittömät verot ................................................................................................................................       -231 521,70
23391: Tilikauden voitto ...............................................................................................................................         468 761,01
23392: 
23393: 
23394:                                                                             Tase 31.10.1991
23395: Vastaavaa
23396: Rahoitusomaisuus
23397:  Myyntisaamiset .............................................................................................................................           11796959,74
23398: 
23399: Vaihto-omaisuus
23400:  Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................                769 647,29
23401:  Valmisteet ..........................................................................................................        27 737 651,00             28 507 298,29
23402: 
23403: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot
23404:  Maa- ja vesialueet .............................................................................................                 300 000,00
23405:   Rakennukset ja rakennelmat ............................................................................                       8049 861,78
23406:  Koneet ja kalusto ...............................................................................................              2 300 319,42
23407:  Osakkeet ............................................................................................................             37 949,00
23408:  Muut pitkävaikutteiset menot ..........................................................................                          103 538,30            10 791 668,50
23409:                                                                                                                                                         51 095 926,53
23410: 
23411: Vastattavaa
23412: Vieras pääoma
23413: Lyhytaikainen
23414:   Ostovelat ............................................................................................................           1 518,90
23415:   Ennakkomaksut .................................................................................................             29 541 007,63
23416:   Siirtovelat ..........................................................................................................       6035 088,90
23417:   Muut lyhytaikaiset velat ...................................................................................                 4278166,05               39 855 781,48
23418: 
23419: Om~ p~~om~         ....
23420:  Kayttooma1suuspaaoma ..................................................................................                      10 791 668,50
23421:  Rahoituspääoma ...............................................................................................                 -20 284,46
23422:  Tilikauden ylijäämä ...........................................................................................                 468761,01              11 240 145,05
23423:                                                                                                                                                         51 095 926,53
23424: 
23425: 
23426:                                                                         Tilintarkastuskertomus
23427: 
23428:    Valtioneuvoston määrättyä 2.5.1991 meidät Turun                                          velkojen siirtoa Turun Asennuspaja Oy:lle ja osakekan-
23429: Asennuspajan tilintarkastajiksi vuodelle 1991 olemme                                        nan edelleenmyyntiä valtiolta koskevan valvonta-
23430: tarkastaneet tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon                                       tilintarkastuskertomuksen. Näihin kertomuksiin olemme
23431: tilivuodelta 1991 hyvän tilintarkastustavan edellyttämäs-                                   perehtyneet.
23432: sä laajuudessa.                                                                                Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten
23433:    Turun Asennuspajanjohtokunnan valitsemana sisäise-                                       mukaisesti ja osoittaa voittoa 468 761,01 mk.
23434: nä tarkastajana on toiminut Tilintarkastustoimisto Kihl-                                       Tarkastuksen aikana on meille selostettu Turun
23435: man Oy K.HT -tilintarkastaja Kari Mannerin johdolla.                                        Asennuspajan toimintaa, tilaa ja kehitystä sekä esitetty
23436: Tilintarkastustoimisto on antanut toiminnastaan erillis-                                    tehtävän suorittamiseksi tarpeelliseksi katsomamme tie-
23437: ten kertomusten lisäksi 7.2. 1992 päivätyn valvon-                                          dot.
23438: tatilintarkastuskertomuksen tilivuodelta 1991 sekä                                             Tarkastuksen perusteella puollamme, että Turun
23439: 31.12.1991 päivätyn, Turun Asennuspajan varojen ja                                          Asennuspajan tilinpäätös vuodelta 1991 vahvistetaan.
23440:        Turussa 7 päivänä helmikuuta 1992
23441: 
23442:                              Eero Ruonakangas                                                                              Markku Heikkinen
23443:                                                                                                                                                                                                                     125
23444: 
23445:                                                                               Valtion pukutehdas
23446:     Valtion pukutehdas keskittyi vuonna 1991 kannatta-                                                           järjestelyjä ja karsittiin kiinteitä ja välillisiä kustannuksia.
23447: vuutta ja toimintaedellytyksiä parantavien toimenpitei-                                                          Tuotannon suora myynti väheni 3,7 %.
23448: den käynnistämiseen. Päätoimenpiteet tähtäsivät uusien                                                              Tuotannon investoinnit olivat kone- ja laitehankintoja
23449: asiakasryhmien hankintaan, kiinteiden ja välillisten kus-                                                        sekä uusi työasema mallimestarin käyttöön. Muut inves-
23450: tannusten leikkaamiseen sekä tuotannon ohjaustavan,                                                              toinnit olivat keskusjärjestelmän uusiminen, atk:n
23451: palkkajärjestelmien ja kustannuslaskennan kehittämi-                                                             kapasiteettiin ja järjestelmiin kohdistuvat hankinnat sekä
23452: seen. Vuoden aikana käynnistettiin myös Virosta tapah-                                                           myymälöiden kassapäätejärjestelmä. Investoinnit koko-
23453: tuva alihankinta.                                                                                                naisuudessaan olivat 2,3 milj. markkaa.
23454:    Markkinoinnin alueella tehtiin sopimukset poliisien                                                              Käynnistettyjen toimenpiteiden vaikutus tulee vähen-
23455: vaatteista sekä Taksiliiton kanssa taksien uusista asusteista,                                                   tämään henkilökuntaa noin 20 heinäkuuhun 1992 men-
23456: jotka molemmat tulevat uusina asiakasryhminä vuoden                                                              nessä. Vähennys vuoden 1991 loppuun mennessä oli 21
23457: 1992 alusta pukutehtaan hoidettaviksi. Vuoden lopulla                                                            henkeä ja kokonaishenkilömäärä 228.
23458: käynnistyivät neuvottelut yhteistyöstä vartiointiliikkei-                                                           Vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa pienennettiin
23459: den kanssa.                                                                                                      vuoden aikana 3,1 milj. markkaa.
23460:    Liikevaihto oli 46,5 milj.markkaa ja se kasvoi 1,3%                                                              Vuoden 1991 tulos ennen varausten muutoksiajäi lähes
23461: suurimman kasvun ollessa myymälämyynnin osalla, joka                                                             edellisen vuoden tasolle lievästi parantuen. Tulosta rasitti
23462: kasvoi 18,5 %. Postimyynnin loppuvuoden luvuissa näkyi                                                           eläkekustannusten laskentaperusteen muutoksestajohtu-
23463: taloudellisen tilanteen vaikutus ja myynti laski 5,7 %.                                                          va kasvu, joka oli 1,1 milj.markkaa edelliseen vuoteen
23464: Koko vähittäismyynnin kasvu oli 5 %. Tuotannon alueel-                                                           verrattuna.
23465: la toteutettiin nopeuteenjajoustavuuteen tähtääviä solu-
23466: 
23467: 
23468:                                                                               Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1991
23469: 
23470: Myyntituotot .................................................................................................................................... ..                                             57 525 416.47
23471: 
23472: Myynnin oikaisuerät
23473:   Alennukset .........................................................................................................             140 154,67
23474:   Välilliset verot....................................................................................................        10 138 020,00
23475:   Muut oikaisuerät ...............................................................................................                 736 842,88        11 015 017,55
23476:                                                                                                                               --~~~------~~~~
23477: Liikevaihto......................................................................................................................................... 46 510 398,92
23478: 
23479: Muuttuvat kulut
23480:  Aineet ja tarvikkeet...........................................................................................             14116 971,25
23481:  Valmistuspalkat .................................................................................................           10 884 116,89
23482:  Henkilökulut ......................................................................................................           3 284 152,91
23483:  Muut muuttuvat kulut.......................................................................................                      245 658,66
23484:  Varastojen muutos............................................................................................ _3.:_;,0_94_87_0....:.,0_6_ _....:..31....:..62_5:....7_6.;...;9....:.,7;_:_7
23485: Myyntikate......................................................................................................................................... 14 884 629,15
23486: 
23487: Kiinteät kulut
23488:   Palkat .................................................................................................................       7 828 372,01
23489:   Henkilökulut ......................................................................................................            2 840 600,37
23490:   Vuokrat ............... ............. ........... ........... ............. ........... ....................... ........ .....      300 077,1 0
23491:   Muut kiinteät ku 1ut . .. ............ ........................ ............... ..... .... ............................. ......:..4~0.::.39:....=.09:....4.:..:.,4-=-0=--_......:..15:....=.00.::.8=---=-14.;.;3.:..:.,8=8
23492: Käyttökate..........................................................................................................................................                                   -123 514,73
23493: 
23494: Poistot
23495:   Rakennuksista ja rakennelmista ..................................................................... .                          237 760,86
23496:   Koneista ja kalustosta ...................................................................................... .              2 091 072.42
23497:   Atk-ohjelmat ..................................................................................................... .              89 002,50                                                   2 417 835,78
23498: Liikealijäämä .................................................................................................................................... .                                           -2 541 350,51
23499: 
23500: Muut tuotot ja kulut
23501:   Korkotuotot ...................................................................................................... .          10 493,33
23502:   Muut tuotot ...................................................................................................... .        598 047,85
23503:   Muut kulut ......................................................................................................... .  -790896,83                                                            -182 355,65
23504: Tilikauden alijäämä ......................................................................................................................... ..                                               -2 723 706,16
23505: 126
23506: 
23507:                                                                            Tase 31.12.1991
23508: 
23509: Vastaavaa
23510: 
23511: Rahoitusomaisuus
23512:   Rahat ja pankkisaamiset ...................................................................................                 6163 597,49
23513:   Myyntisaamiset .................................................................................................            4998994,37
23514:  Siirtosaamiset ...................................................................................................            226 316,60    11 388 908,46
23515: 
23516: Vaihto-omaisuus
23517:   Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................            9 403 826,15
23518:   Valmisteet ..........................................................................................................       6 040297,92
23519:   Keskeneräiset työt .............................................................................................              701 013,00   16 145 137,07
23520: 
23521: Käyttöomaisuus
23522:   Maa-alueet .........................................................................................................           43 500,00
23523:   Rakennukset ja rakennelmat ............................................................................                     6 796 584,44
23524:   Koneet ja kalusto ...............................................................................................           4879168,99
23525:   Atk-ohjelmat ......................................................................................................           207 672,50
23526:   Osakkeet ja osuudet ..........................................................................................                 11 100,00   11 938 025,93
23527:                                                                                                                                              39 472 071,46
23528: 
23529: 
23530: Vastattavaa
23531: 
23532: Vieras pääoma
23533: Lyhytaikainen
23534:   Ostovelat ...........................................................................................................         815 844,85
23535:   Siirtovelat ..........................................................................................................      1 049 219,08
23536:   Muut lyhytaikaiset velat ...................................................................................                2199 844,89     4064 908,82
23537: 
23538: Oma pääoma
23539:  Rahoituspääoma ...............................................................................................              26 261 282,68
23540:  Käyttöomaisuuspääoma ..................................................................................                     11 869 586,12
23541:  Tilikauden alijäämä ...........................................................................................            -2 723 706,16    35 407 162,64
23542:                                                                                                                                              39 472 071,46
23543: 
23544: 
23545: 
23546: 
23547:                                                                        Tilintarkastuskertomus
23548: 
23549:    Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan                                       Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oi-
23550: tilintarkastajiksi vuodeksi 1991 olemme suorittaneet tä-                                   kein arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukai-
23551: män tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seu-                                       sesti. Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty
23552: raavaa.                                                                                    valtiovarainministeriön määräämien perusteiden mukai-
23553:    Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjan-                                   sesti.
23554: pitoa ja hallintoa sekä pistokokein varastoja, minkä                                         Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo-
23555: lisäksi olemme seuranneet tehtaan tuotanto- ja myynti-                                     mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu
23556: toimintaa. Olemme lukeneet johtokunnan kokousten                                           asianmukaisesti.
23557: pöytäkirjat ja tehtaan toimintakertomuksen.                                                  Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen
23558:    Vuoden 1991 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen                                   osoittama alijäämä on 2 723 706,16 markkaa.
23559: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpi-                                      Edellä esitetyn perusteeliaja kun tehtaan toimintaa on
23560: don viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin                                    käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja
23561: tositteisiin.                                                                              asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukuteh-
23562:    Olemme todenneet, että kassantarkastukset on asian-                                     taan tilinpäätös vuodelta 1991 vahvistetaan.
23563: mukaisesti suoritettu ja että postisiirtotilin saldo 31.12.1991
23564: on ollut Postipankin antaman tiliotteen mukainen.
23565: 
23566:        Hämeenlinnassa tammikuun 28 päivänä 1992
23567: 
23568:                                Ilmari Puukko                                                                               Markku Leikoski
23569:                                                                                                                                                                                                        127
23570: 
23571:                                                                Valtion margariinitehdas
23572:   Vuoden 1991 aikana Suomessa myytiin yhteensä 40,1                                                          Myynnin pienenemisestä ja hintatason alentumisesta
23573: milj.kiloa margariinia, mikä oli 6,4% enemmän kuin                                                        johtuen kannattavuutta ei kyetty pitämään edellisvuoden
23574: edellisvuonna. Lisäys tuli kuitenkin kokonaisuudessaan                                                    tyydyttävällä tasolla. Operatiivinen käyttökate oli 137 200
23575: vähittäiskauppalaatujen kasvaneesta kysynnästä.                                                           mk negatiivinen. Kirjanpidollista tulosta heikensi vuo-
23576:    Margariinin ja öljyn suurtalousmyynti laski vuoden                                                     teen l987liittyvä korvaus, kokonaismääräitään 402 000
23577: 1991 aikana. Margariinin myynti oli 8,4 milj. kg, eli 2,2 %                                               mk. Luottotappiot olivat 0,6 % liikevaihdosta. Tilinpää-
23578: edellisvuotta pienempi ja öljyn SK-myynti laski jopa                                                      töksessä varastovarausta on pienennetty 50 000 mk.
23579: 22,8 %. Tämä kiristi kilpailua entisestään ja laski hinta-                                                Laskennallinen eläkekustannus on 25 % palkoista. Pois-
23580: tasoa. Margariinien SK-myynnissä margariinitehtaan                                                        toja ei ole tehty.
23581: markkinaosuus nousi 6,3 prosenttiin (6,2 %vuonna 1990).                                                      Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuoden aikana
23582: Öljyissä, joissa hintakilpailu oli kovinta, markkinaosuus                                                 kuuluneet puheenjohtajana kansliapäällikkö Reino Uro-
23583: laski 6,0 prosenttiin (6,8% vuonna 1990).                                                                 nen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Väinö Saa-
23584:    Kertomusvuoden myyntimäärä, 1,8 milj. kg, oli 10,5%                                                    rio sekä muina jäseninä finanssineuvos Pertti Kohi,
23585: pienempi kuin edellisvuonna. Alihankintasopimukset                                                        puolustusasiainneuvos Erkki Rantanen ja neuvotteleva
23586: takasivat kuitenkin täyden työllisyyden koko vuodelle.                                                    virkamies Antero Tuominen. Tehtaan toimitusjohtajana
23587: Oman tuotanto-ohjelman lisäksi pakattiin alihankintana                                                    on toiminut Risto Majala.
23588: yhteensä 3,2 milj. kg öljyä ja rasvaa, josta suurin osa oli
23589: kehitysavuksi toimitettavaa rypsiöljyä.
23590:    Valtion margariinitehtaan myynnin ja liikevaihdon
23591: kehitys:·
23592: 
23593: Vuosi                                                       Myynti Liikevaihto
23594:                                                             1 000 kg milj.mk
23595: 
23596: 1980 ......................................... .              2 486             19,0
23597: 1985 ......................................... .              3 048 11          32,5
23598: 1989 ......................................... .              2 331             24,6
23599: 1990 ......................................... .              2 988 21          23,0
23600: 1991 ......................................... .              4 95031           20,5
23601: 11 Sisältää 200 tuh.kg vienti margariinia.
23602: 21 Sisältää 1 003 tuh.kg alihankintalaatuja.
23603: 31 Sisältää 3         173 tuh.kg alihankintalaatuja.
23604: 
23605: 
23606: 
23607: 
23608:                                                                           Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1991
23609: 
23610: Myyntituotot ..................................................................................................................................... .                                 24 604 750,78
23611: 
23612: Myynnin oikaisuerät
23613:   Alennukset ........................................................................................................ .             333 507,87
23614:   Luottotappiot .................................................................................................... .              119 453,04
23615:   Välilliset verot ................................................................................................... .         3 114 222,00
23616:   Muut oikaisuerät .............................................................................................. .                 582 713,36                                        4149 896,27
23617: Liikevaihto ........................................................................................................................................ .                               20 454 854,51
23618: 
23619: Kulut
23620:  Aineet ja tarvikkeet...........................................................................................              14 829 383,10
23621:   Palkat .................................................................................................................      2 731 521,95
23622:  Vuokrat ..............................................................................................................              11 450,00
23623:   Muut kulut.........................................................................................................           3 744 282,34
23624:  Varastojen muutos............................................................................................ _...:.4...:.72::...::.30...:.8;:.:.,8.::..6=----=-20::...::.84..:..4...:.3...:.2=.:8;:.:.,5=-=.3
23625: Käyttökate..........................................................................................................................................                       -389 474,02
23626: 
23627: Poistot .................................................................................................................. ..                0,00                                             0,00
23628: Liikealijäämä ................................................................................................................................... ..                                   -389 474,02
23629: 128
23630: 
23631: Muut tuotot ja kulut
23632:   Korkotuotot .......................................................................................................     16896,24
23633:   Muut tuotot .......................................................................................................     29 373,50
23634:   Muut kulut ......................................................................................................... -149728,28                  -103 458,54
23635: Tulos ennen varauksia ja veroja ......................................................................................................             -492932,56
23636: 
23637:    Välittömät verot ............................................................................................................................    -53 466,00
23638:    Varausten muutos .........................................................................................................................         50 000,00
23639: Tilikauden alijäämä ...........................................................................................................................    -496 398,56
23640: 
23641: 
23642: 
23643: 
23644:                                                                              Tase31.12.1991
23645: 
23646: Vastaavaa
23647: 
23648: Rahoitusomaisuus
23649:   Rahat ..................................................................................................................         409,00
23650:   Myyntisaamiset .................................................................................................           2 408 281,35
23651:   Siirtosaamiset ...................................................................................................           240 581,80
23652:   Muut rahoitusvarat ...........................................................................................                56 503,70          2 705775,85
23653: 
23654: Vaihto-omaisuus
23655:   Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................           1127 214,07
23656:   Valmisteet ..........................................................................................................      1 842 645,84          2 969 859,91
23657: 
23658: Käyttöomaisuus
23659:   Rakennukset ......................................................................................................           465 599,50
23660:   Koneet ja kalusto ...............................................................................................          1 547 971,34
23661:   Osakkeet ja osuudet ..........................................................................................                 2 250,00          2 015 820,84
23662:                                                                                                                                                    7 691 456,60
23663: 
23664: Vastattavaa
23665: 
23666: Vieras pääoma
23667: Lyhytaikainen
23668:   Ostovelat ...........................................................................................................      1375 649,88
23669:   Siirtovelat ..........................................................................................................       71 305,44
23670:   Muut lyhytaikaiset velat ...................................................................................                139 480,23           1 586 435,55
23671: 
23672: Varaukset
23673:   Varastovaraus ...............................................................................................................................            0,00
23674: 
23675: Oma pääoma
23676:  Käyttöomaisuuspääoma ..................................................................................                      2 015820,84
23677:  Rahoituspääoma ...............................................................................................               4 562160,94
23678:  Edellisen vuoden tulos .....................................................................................                    23 437,83
23679:  Tilikauden tulos .................................................................................................          -496398,56            6105 021,05
23680:                                                                                                                                                    7 691 456,60
23681:                                                                                                                     129
23682: 
23683:                                                   Tilintarkastuskertomus
23684:   Valtioneuvoston asetettua meidät 20.12.1990 Valtion           Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten ja
23685: margariinitehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1991 esi-         hallinnollisten määräysten mukaisesti ja johdettu oikein
23686: tämme tehtävän hoidettuamme seuraavaa.                          kirjanpidosta.
23687:   Tarkastus on toimitettu hyvän tilintarkastustavan                Valtion margariinitehtaan toiminnan lopettaminen ai-
23688: mukaisessa laajuudessa. Olemme perehtyneet tehtaan              nakin nykyisessa muodossa on ollut tiedossa tilikaudella
23689: toimintaan ja tilaan, vuosikertomuksen, muun asiakirja-         ja nyttemmin lopettamistoimenpiteet onkin käynnistetty
23690: aineiston sekä tehtaan toimitusjohtajalta ja toimihenkilöiltä   sen vuoksi, että laitoksen toimintaedellytykset eivät ole
23691: saamiemme selvitysten avulla.                                   riittävät. Tämän huomioon ottaen ja toimittamamme
23692:   Valtion margariinitehtaanjohtokunnan valitsema val-           tarkastuksen perusteella katsomme, että laitoksen toi-
23693: vontatilintarkastaja HTM Reino J. Kokki on antanut              mintoja on hoidettu asianmukaisesti ja ehdotamme, että
23694: toiminnastaan 2.9.1991 ja 31.1.1992 päivätyt kertomuk-          Valtion margariinitehtaan tilinpäätös vuodelta 1991 vah-
23695: set, joihin olemme perehtyneet.                                 vistetaan.
23696:    Tilinpäätös osoittaa alijäämää 496 398,56 markkaa.
23697: 
23698:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
23699:                       Aarne Hynönen                   Vellamo Kivistö                 Jouko Siren
23700: 
23701: 
23702: 
23703: 
23704:  17 321195A
23705:                        .. ..        ..
23706:  VALTION TILINPAATOS
23707:       LIITTEI N EEN
23708:         VUODELTA
23709: 
23710:           1991
23711: 
23712:                                ..
23713: STATSBOKSLUTET JAMTE
23714:       BILAGOR
23715:          FÖ R AR
23716: 
23717:           1991
23718: 
23719: 
23720: 
23721: 
23722:       VALTIOKONTTORI
23723:         ISSN 0356-2727
23724: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus
23725:                                                    SISÄLLYS-INNEHALL
23726:                                                                                                                                                                  Sivu
23727: 
23728: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1991 - Sammandrag
23729: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1991 . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .                                             5
23730:     Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta - Sammandrag av budgetens
23731:     förverkligande..............................................................................                                                                       6
23732:     Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta- Sammandrag av den administrativa balan-
23733:     sen ......... ............ ........................................ .................. ... .. ......                                                               7
23734: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet.........................................................                                                                           9
23735:     Tulo- ja menoarvion toteutuminen - Budgetens förverkligande................... 11
23736:      Hallinnollinen tase- Administrativ balans............................................ 103
23737:     Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja
23738:     taseet- Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar........ 177
23739: Liitteet- Bilagor.............................................................................. 189
23740:      Selostus tulorästeistä - Relation angående inkomstrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
23741:      Selostus menorästeistä - Relation angående utgiftsrester.......................... 201
23742:      Selostus siirretyistä määrärahoista - Relation angående reserverade anslag . . . . . 213
23743:      Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet
23744:     - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba-
23745:      lansräkningar............................................................................... 269
23746:      Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat-
23747:      och balansräkningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
23748:      Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta - Utred-
23749:      ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom...................... 293
23750:      Selvitys valtion velasta - Utredning över statsskulden.............................. 297
23751:      Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens
23752:      garanti- och andra förbindelser .......................................................... 303
23753: 
23754: 
23755: 
23756: 
23757:  320468K
23758: 1
23759: 1
23760:  1
23761:  1
23762:   1
23763:   1
23764:    1
23765:    1
23766:     1
23767:     1
23768:      1
23769:      1
23770:       1
23771:       1
23772:        1
23773:        1
23774:         1
23775:         1
23776:          1
23777:          1
23778:           1
23779:           1
23780:            1
23781:            1
23782:             1
23783:             1
23784:              1
23785:              1
23786:               1
23787: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI-
23788:  TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ
23789:          VUODELTA
23790:             1991
23791: 
23792: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
23793:  STATENS BUDGETHUSHÅLLNING
23794:            FÖR ÅR
23795:             1991
23796: 6
23797: 
23798:        Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta vuodelta 1991
23799:           Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1991
23800: 
23801:                    Yhdistelmä- Sammandrag
23802:                                                                                   Tulo- ja meno-
23803:                                                                                   arvion mukaan     Tilinpäätöksen
23804:                                                                                        Enligt            mukaan
23805:                                                                                      budgeten       Enligt bokslutet
23806: Tulot- lnkomster .................................................... .          168 120 085 381 163 461 733 219,70
23807: Menot- Utgifter. .................................................... .          168 115 367 381 167 958 968 896,24
23808:                                                  Ylijäämä- Överskott                   4 718 000
23809:                                                Alijäämä- Underskott                                4 497 235 676,54
23810: 
23811: 
23812: 
23813:                   Tulot- lnkomster
23814: Os.-Avd.
23815:    11   Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur.    120 115 200 000 115 180 733 825,98
23816:    12   Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur .................. .         16 148 949 381  16 503 778 063,65
23817:    13    Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av
23818:         vinster. .................................................... .            3 797 847 000    3 885 376 545,18
23819:    14    Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset - Statens
23820:         affärsdrivande ämbetsverk och inrättningar ...................... .          115 469 000    159 799 159,65
23821:    15    Lainat-Lån ............................................... .             27 942 620 000 27 732 045 625,24
23822:                                      Tulot yhteensä- Summa inkomster             168120 085 381 163 461 733 219,70
23823:                                                      Alijäämä- Underskott                         4 497 235 676,54
23824:                                                                                  168120 085 381 167 958 968 896,24
23825: 
23826: 
23827:                   Menot- Utgifter
23828: PI.-Ht.
23829:    21   Tasavallan Presidentti - Republikens President ................. .            23 397 000       22 478 864,47
23830:    22   Eduskunta- Riksdagen ..................................... .                 244 568 000      232 504 411 ,32
23831:    23   Valtioneuvosto- Statsrådet .................................. .              277 074000       274107 627,81
23832:    24   Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltnings-
23833:         område .................................................... .              4068 858 000     4 044 940 650,11
23834:    25   Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsom-
23835:         råde ............................................... · · · · · · · · ·     2169 705 000     2 156 963 251 '17
23836:    26   Sisäasiainministeriön hallinnonala- lnrikesministeriets förvaltnings-
23837:         område .................................................... .              5 747 779 000    5 704 810 878,01
23838:    27   Puolustusministeriön hallinnonala - Försvarsministeriets förvalt-
23839:         ningsområde ............................................... .              9037151 000      8 903 450 408,26
23840:    28   Valtiovarainministeriön hallinnonala - Finansministeriets förvalt-
23841:         ningsområde ............................................... .             17 597 072 000   17 454 727 518,71
23842:    29   Opetusministeriön hallinnonala - Undervisningsministeriets förvalt-
23843:         ningsområde ............................................... .             29 506 300 000   29 632 200 920,62
23844:    30   Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogs-
23845:         bruksministeriets förvaltningsområde ........................... .        13 688 132 000   13 594 365 702,61
23846:    31   Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsom-
23847:         råde ....................................................... .            10 912 561 000   10 918 967 261 '12
23848:    32   Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och indu-
23849:         striministeriets förvaltningsområde ............................. .        5 240 554000     5 003 788 960,69
23850:    33   Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårds-
23851:         ministeriets förvaltningsområde ............................... .         51 208 456 381   51775248214,12
23852:    34   Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde.        6484 042 000     6 347 321 522,87
23853:    35   Ympäristöministeriön hallinnonala - Miljöministeriets förvaltnings-
23854:         område .................................................... .              5 771 033000   5 823 995 91 0,87
23855:    36   Valtionvelka - Statsskulden .................................. .           6138 685 000   6 069 096 793,48
23856:                                        Menot yhteensä- Summa utgifter            168115 367 381 167 958 968 896,24
23857:                                                      Ylijäämä- Överskott               4 718 000
23858:                                                                                  168120 085 381 167 958 968 896,24
23859:                                                                                                                                                          7
23860: 
23861:      Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta joulukuun 31. päivänä 1991
23862:    Sammandrag av den administrativa balansen den 31. december 1991
23863: 
23864: 
23865:                                                 Vastaavaa - Aktiva
23866: 
23867: Kassatilit- Kassakonton .............................................................. .                                                 8 396 427,55
23868: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .............................................. .                                          227 937 01 9,90
23869: Postisiirtomenotilit- Postgiroutgiftskonton .............................................. .                                             6 826 300,69
23870: Muut pankkitilit- Övriga bankkonton .................................................. .                                               40 032 910,59
23871: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringars konton .................................. .                                       51 3 846 892,77
23872: Annettujen enoakkojen tilit- Utgivna förskotts konton .................................... .                                        1 483 594 509,93
23873: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ............ .                                       12 882 323,79
23874: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ..................... .                                      15 672 603 757,66
23875: Varastotilit- Förrådskonton ........................................................... .                                             262 354 172,87
23876: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton ...... .                                       839 516,83
23877: Tulorästien tilit- lnkomstresters konton ................................................. .                                        1 305 382 951,33
23878: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ....................................... .                                      17 527118 745,78
23879: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ............ .                                     33 427 028.79
23880: Selvitystilit- Utredningskonton ........................................................ .                                             80186 514,19
23881:                                                                                                                                    37 175 429 072,67
23882:                                               Vastattavaa - Passiva
23883: 
23884: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           1 605 367 818,30
23885: Saatujen enoakkojen tilit- Erhållna förskotts konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               33 846 866,01
23886: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               85 158 544.79
23887: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton...........................                                                 1 074 775 265,02
23888: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton . . . . . . . . . .                                   2 453 361,1 1
23889: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton . . . . . . . . . . . . . .                                  1 271 073 730,08
23890: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton . . . . . . . . . . . . . . . . .                              1 368196 573,38
23891: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  1 747 694 864,05
23892: Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton.................................                                                8 829 958 054,72
23893: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit- Utom budgeten stående fonders kollektivkonton . .                                             1 397 505 846,86
23894: Muut varat, passiivatilit- Ovriga medel, passivkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            17 538 757184,60
23895: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton . . . . . . . . . .                                      99 774156,35
23896:       Ylijäämä vuoden alkaessa - Överskott vid årets ingång . . . . . . . . . . . . .                      6 618 102 483,94
23897:       Tilivuoden alijäämä- Redovisningsårets underskott ............... __4.:......c:49,_,7_,2,3'""5__,6c.:..7=-<6,.oo54_,__~2...;,1~20~86~6~8~0~7~,4~0~
23898:                                                                                                                                            37175 429 072,67
23899: 
23900: 
23901: Helsingissä, valtiokonttorissa 8. päivänä huhtikuuta 1992- Helsingfors, statskontoret den 8. april 1992
23902: 
23903: 
23904:                                                          Pääjohtaj.a  .. Jukka Wuolijoki
23905:                                                          Generald•rektor
23906: 
23907: 
23908:                                                                                          Yksikönjohtaja Seppo Kivelä
23909:                                                                                          Enhetschef
23910: VALTION TILINPÄÄTÖS
23911:      VUODELTA
23912:        1991
23913: 
23914: 
23915:   STATSBOKSLUTET
23916:       FÖR AR
23917:        1991
23918:   TULO- JA MENOARVION
23919:      TOTEUTUMINEN
23920:           1991
23921: 
23922: 
23923: BUDGETENS FÖRVERKLIGANDE
23924:           1991
23925:                                             Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
23926:                                                                                                                                                    sivu
23927: 11 Os.- Avd.                                Budgetens förverkligande år 1991                                                                       sida     12
23928: Luku- Kap.                                                                               Tulo- ja meno-        Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
23929:                                                                                          arvion mukaan             mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
23930:      Mom.- Mom.                                                                                                                      Resultat enligt bokslutet
23931:                                                                                              Enligt               Enligt              jämfört med budgeten
23932:                                                                                            budgeten              bokslutet
23933:                                                                                                                                    suurempi - högre
23934:                                                                                                                                                               %
23935:                                                                                                                                     pienempi -lägre (-)
23936: 
23937: 
23938:              11. OSASTO- AVDELNINGEN:
23939: 
23940:              VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT -
23941:              SKATTER OCH INKOMSTER AV SKATTENA-
23942:              TUR . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   120 115 200 000      115 180 733 825,98      -4 934 466 17 4,02          4
23943: 
23944: 01      TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA
23945:         KANNETTAVAT VEROT - SKATTER PA
23946:         GRUND AV INKOMST OCH FÖRMÖGENHET.                                             42 485 000 000       41 053 827 594,59      -1 431 172 405.41           3
23947:      01 Tulo- ja varallisuusvero- Skatt på inkomst och
23948:         förmögenhet ...........................                                       40 500 000 000       39 526 938 439,37        -973 061 560,63           2
23949:      02 Korkotulojen lähdevero- Källskatt pä räntein-
23950:         komster ...............................                                         700000000            276161 208,11          -423 838 791 ,89         61
23951:      03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva .                                 990000000            989 733 645,90            -266354,10             0
23952:      04 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................                                    295000000            260 994 301 ,21         -34 005 698,79          12
23953: 
23954: 04           LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTA-
23955:              VAT VEROT JA MAKSUT- SKATTER OCH
23956:              AVGIFTER PÅ GRUND AV OMSÄTTNING ...                                      47410000000          44 648 034 773,67      -2 761 965 226,33           6
23957:      01      Liikevaihtovero - Omsättningsskatt .........                             45 350 000 000       42 631 851 458,27      -2 718148 541.73            6
23958:      02      Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero -
23959:              Skatt på vissa försäkringspremier ...........                             1 770000 000         1 723 657 481 ,60        -46 342 518.40           3
23960:      03      Apteekkimaksut - Apoteksavgifter .........                                  290000000            292 525 833,80           2 525 833,80
23961: 
23962: 06           TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVATVE-
23963:              ROT JA MAKSUT- PÅ GRUND AV IMPORT
23964:              UPPBURNA SKATTER OCH AVGIFTER .....                                       2 015 000 000        2 042 827 855,00           27 827 855,00
23965:      01      Tuontitulli - lmporttull ..................                               1 290000 000         1 232 479 137,00         -57 520 863,00           4
23966:      02      Tuontimaksut- lmportavgifter ............                                    70000000             58 320 797,00         -11 679 203,00          17
23967:      09      Tasausvero- Utjämningsskatt .............                                   655000000            752 027 921 ,00          97 027 921 ,00        15
23968: 
23969: 08      VALMISTEVEROT- ACCISER ............                                           18 569 000 000       18 439 785 863,35        -129 214136,65            1
23970:      01 Tupakkavero- Tobaksaccis ...............                                       3105000000           3174 773 325,00            69 773 325,00          2
23971:      02 Makeisvero - Sötsaksaccis ...............                                        160000000            155 320131,00           -4 679 869,00           3
23972:      03 Olutvero - Ölaccis ......................                                      2580000 000          2 614 135 940,00           34 135 940,00          1
23973:      04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker .                                  4 530000000          4 515 711155,00          -14 288 845,00           0
23974:      05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ......                                     135000000            128310485,75            -6 689 514,25           5
23975:      06 Elintarviketuotteiden valmistavero - Accis på
23976:         livsmedelsprodukter .....................                                       250000000             239 413 204,00         -10586796,00             4
23977:      07 Polttoainevero - Bränsleaccis .............                                    6465000000           6 487 039 575,60           22 039 575,60          0
23978:      08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter ....                                  280000000             266 713 746.00         -13 286 254,00           5
23979:      09 Sokerivero - Sockeraccis ................                                       262000000             275 814 193,00           13 814 193,00          5
23980:      11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel .......                                     450000000             290 912 643,00        -159 087 357,00          35
23981:      12 Fosforilannoitevero - Accis på fosforgödsel-
23982:         medel ................................                                            80000000             48 080 065,00         -31 919 935,00          40
23983:      14 Rehujen rasva- ja valkuaisvero - Fett- och
23984:         proteinaccis på foder ....................                                      272000000            243 561 400,00          -28 438 600,00          10
23985: 
23986: 10           MUUT VEROT- ÖVRIGA SKATTER .......                                        7 405000000          6 833133 541,38         -571 866 458,62           8
23987:      01      Leimavero - Stämpelskatt ................                                 3 700000000          3 456 369 660,19        -243 630 339,81           7
23988:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
23989:                                                                                                                          sivu
23990: 11 Os.- Avd.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida        13
23991: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
23992:                                                                 arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
23993:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
23994:                                                                     Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
23995:                                                                   budgeten            bokslutet         suurempi - högre
23996:                                                                                                                                       %
23997:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
23998: 
23999: 
24000:      02      Luottovero - Kreditskatt .................        160000000          133 677 254,47          -26 322 745,53             16
24001:      03      Auto- ja moottoripyörävero- Skatt på bilar och
24002:              motorcyklar ............................         2 700000000        2 380 223 377,64        -319 776 622,36             12
24003:      04      Moottoriajoneuvovero -- Motorfordonsskatt ..       845000000          862 863 249,08          17 863 249,08              2
24004: 
24005: 19           MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRI-
24006:              GA INKOMSTER AV SKATIENATUR .......              2 231 200 000      2163124197,99            -88 075 802,01               3
24007:      01      Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s över-
24008:              skott .................................          1 460000000        1 421 893 948,94         -38 106 051,06               3
24009:      02      Lästimaksut- Lästavgifter ................           3 200000           3 736 482,00             536482,00               17
24010:      04      Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismak-
24011:              sut - Marknadsföringsavgifter för vissa lant-
24012:              bruksprodukter .........................          699000000          646 755 924,66          -52 244 075,34               7
24013:      05      Erikoiskasvien markkinoimismaksut - Mark-
24014:              nadsföringsavgift för specialväxter ..........     15000000           11 853 342,24           -3146 657,76               21
24015:      07      Maidon kiintiömaksu, peltoalaperusteinen vien-
24016:              tikustannusmaksu ja pellonraivausmaksu -
24017:              Kvotavgift för mjölk, arealbaserad exportkost-
24018:              nadsavgift och åkerröjningsavgift ...........      28000000           59 577 697,83            31 577 697,83            113
24019:      08      Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ...........      25000000           23 858 816,00           -1141184,00                 5
24020:      09      Muut verotulot- Övriga skatteinkomster ....         1 000 000        -4 552 013,68            -5 552 013,68             555
24021:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24022:                                                                                                                            sivu
24023: 12 Os.- Avd.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida     14
24024: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24025:                                                                   arvion mukaan            mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24026:      Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
24027:                                                                       Enligt              Enligt              jämfört med budgeten
24028:                                                                     budgeten             bokslutet
24029:                                                                                                            suurempi - högre
24030:                                                                                                                                       %
24031:                                                                                                             pienempi- lägre (-)
24032: 
24033: 
24034:              12. OSASTO- AVDELNINGEN:
24035: 
24036:              SEKALAISET TULOT - INKOMSTER AV
24037:              BLANDADNATUR .....................                 16148949381        16 503 778 063,65          354 828 682,65          2
24038: 
24039: 24      ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
24040:         - UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING-
24041:         SOMRÅDE ........................... .                      27 700000           26 370 424,06           -1 329 575,94          5
24042:      99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot- ln-
24043:         komster inom utrikesministeriets förvaltnings-
24044:         område .............................. .                    27 700000           26 370 424,06           -1 329 575,94          5
24045: 
24046: 25      OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
24047:         JUSTITIEMINISTERIETS          FÖRVALTNING-
24048:         SOMRÅDE ........................... .                     336 600 000        335 255 263,59            -1 344 736,41          0
24049:      01 Tuomioistuintulot- Domstolarnas inkomster .               155000000          153 800 175,74            -1 199 824,26
24050:      31 Haastetiedoksiannoista kertyvät tulot - ln-
24051:         komster av stämningsdelgivningar ......... .               15 000 000          16 951 332,70             1 951 332,70        13
24052:      47 Ulosottomaksut- Utsökningsavgifter ...... .                56 000000           58 935 787,57             2 935 787,57         5
24053:      50 Vankeinhoitolaitoksen tulot- Fångvårdsväsen-
24054:         dets inkomster ........................ .                 107 600000         101 257 306,54            ~342693,46             6
24055:      99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot -
24056:         övriga inkomster inom justitieministeriets för-
24057:         valtningsområde ....................... .                   3000000             4 310 661,04             1 310661,04         44
24058: 
24059: 26           SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
24060:              - INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING-
24061:              SOMRÅDE ........................... .                203 685 000         217118261,11              13 433 261,11             7
24062:      05      Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot -
24063:              1nkomster av länstyrelsernas prestationer .....        2000000             1 015 419.49             -984580,51          49
24064:      06      Väestökirjanpidon tulot - lnkomster av folk-
24065:              bokföringen ........................... .             38 500 000          42 604 795,94             4104 795,94         11
24066:      62      Tulot poliisin maksullisesta palvelutoiminnasta
24067:              -lnkomster av polisens avgiftsbelagda service.        23 285 000          21 719 085,85           -1 565914,15               7
24068:      64      Ulosotto- ja tiedoksiantotoimen maksutulot -
24069:              lnkomster av utmätnings- och delgivningsvä-
24070:              sendets avgifter ........................ .          104000000          109 623 831 ,99             5 623 831,99             5
24071:      90      Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakning-
24072:              sväsendets inkomster ................... .            17 200000           18127193,35                 927193,35              5
24073:      99      Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot
24074:              - Övriga inkomster inom inrikesministeriets för-
24075:              valtningsområde ....................... .             18 700 000          24 027 934,49             5 327 934,49        28
24076: 
24077: 
24078: 27           PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
24079:                  FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALT-
24080:              NINGSOMRÅDE ...................... .                 209 900000          197 302 969,97         -12 597 030,03               6
24081:      14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta - ln-
24082:         komster av avgiftsbelagd service .......... .              16300000            14 878 169,03           -1 421 830,97              9
24083:      20      Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
24084:              myynnistä ja vuokrauksesta - lnkomster vid
24085:              föryttring och uthyrning av försvarsmaktens lö-
24086:              segendom ..................... .                       8000000            11 086 012,44             3 086 012.44        39
24087:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24088:                                                                                                                             sivu
24089: 12 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        15
24090: Luku- Kap.                                                         Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24091:                                                                    arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24092:      Mom.- Mom.                                                                                             Resultat enligt bokslutet
24093:                                                                        Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
24094:                                                                      budgeten            bokslutet
24095:                                                                                                            suurempi - högre
24096:                                                                                                             pienempi- lägre (-)
24097:                                                                                                                                          %
24098: 
24099: 
24100:      21      Metsätaloustoiminnan tulot - lnkomster av
24101:              skogshushållningen .................... .             19000000           16150 773,74             -2 849 226,26            15
24102:      27      Vuokratulot- Hyresinkomster ............ .            59 600000          58 644 286,14             -955 713,86              2
24103:      99      Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
24104:              - Övriga inkomster inom försvarsministeriets
24105:              förvaltningsområde ..................... .           107 000 000         96 543 728,62          -10 456 271,38             10
24106: 
24107: 28           VALTIOVARAINMINISTERIÖN                 HALLIN-
24108:              NONALA -         FINANSMINISTERIETS FÖR-
24109:              VALTNINGSOMRADE .................. .                6 361 459000       6 489 541 623,22          128 082 623,22             2
24110:      07      Siirto valtion eläkerahastosta - Överföring ur
24111:              statens pensionsfond ................... .          4 770000000        4 770 000 000,00                       0,00          0
24112:      23      Valtion työterveyshuollon tulot- lnkomster av
24113:              statens företagshälsovård ................ .          50 000000          48 553 260,30            -1 446 739,70             3
24114:      24      Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhti-
24115:              öiden vakuutusmaksuosuus - Av försäkrings-
24116:              bolag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd
24117:              premieandel .................. .                        9 300000           8 851126,00             -448874,00               5
24118:      28      Kuntien osuudet verotuskustannuksista -
24119:              Kommunernas andelar av beskattningskostna-
24120:              derna ................................ .             505 000 000        507 815 981 ,26             2 815 981,26
24121:      29      Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk-
24122:              sista - Folkpensionsanstaltens andel av be-
24123:              skattningskostnaderna ............. .                133 000 000        133 246 084,00                246 084,00            0
24124:      30      Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet ve-
24125:              rotuskustannuksista -       Evangelisk-lutherska
24126:              församlingarnas andelar av beskattningskostna-
24127:              derna ................................ .              74 500 000         74 511 848,00                 11 848,00            0
24128:      39      Henkilöstöruokailun tulot- lnkomster av per-
24129:              sonalmåltider .......................... .             6 500000           3 735 869,79           -2 764 130,21             43
24130:      49      Tullilaitoksen tulot- Tullverkets inkomster .. .      35 000000          33 399 281,14           -1 600718,86               5
24131:      50      Suomen rahapajan tulot - Myntverkets i Fin-
24132:              land inkomster ........................ .            171 600 000        168 438 424,95           -3 161 575,05              2
24133:       52     Tilastokeskuksen tulot- Statistikcentralens in-
24134:              komster .............................. .              25 893 000         23 033 809,23           -2 859 190,77             11
24135:       54     Pankkitarkastusviraston tulot- Bankinspektio-
24136:              nens inkomster ........................ .             21166000           19 042 993,92           -2 123 006,08             10
24137:       60     Rakennushallinnon sekalaiset tulot - Bygg-
24138:              nadsförvaltningens inkomster av blandad natur.       124000000          129 471 713,37              5 471 713,37            4
24139:       61     Rakennushallinnon maksullisen palvelutoimin-
24140:              nan tulot- lnkomster av byggnadsförvaltning-
24141:              ens avgiftsbelagda service ............... .          24 000000          26 011 188,65              2 011188,65             8
24142:       70 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen tulot -
24143:          Statens utvecklingscentrals inkomster ...... .            11 000000          11 929 437,95                929 437,95            8
24144:       99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu-
24145:          lot- övriga inkomster inom finansministeriets
24146:          förvaltningsområde ..................... .               400 500 000        531 500 604,66           131 000 604,66            33
24147: 
24148: 
24149: 29           OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
24150:              UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT-
24151:              NINGSOMRADE ...................... .                3 225 899 000      3 462 014 964,99          236 115 964,99             7
24152:       06     Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot- Sta-
24153:              tens audiovisuella centrals inkomster ....... .         2 300000           1 779 974,00            -520026,00              23
24154:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24155:                                                                                                                         sivu
24156: 12 Os.- Avd.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida    16
24157: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24158:                                                                arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24159:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
24160:                                                                     Enligt            Enligt              jämfört med budgeten
24161:                                                                   budgeten           bokslutet
24162:                                                                                                        suurempi - högre
24163:                                                                                                                                   %
24164:                                                                                                         pienempi- lägre (-)
24165: 
24166: 
24167:      10 Korkeakoulujen tulot - Högskolornas inkoms-
24168:         ter .................................. .               721166 000        782 859 846,68             61 693 846,68         9
24169:      39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens
24170:         studiestödscentrals inkomster ............. .           25 510 000        62 674 992,37             37 164 992,37       146
24171:      42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot- Vissa stat-
24172:         liga läroanstalters inkomster .............. .           8 210 000        10 755 761,41              2 545 761,41        31
24173:      43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studen-
24174:         texamensnämndens inkomster ............ .               14000000          14 397 289,00                397 289,00         3
24175:      51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot - Barn-
24176:         trädgårdslärarinstitutens inkomster ......... .          8860000          14 669 913,55              5 809 913,55        66
24177:      55 Vammaisten lasten koulujen tulot- lnkomster
24178:         av skolor för handikappade barn .......... .            16 270 000        16136 229,75               -133 770,25
24179:      60 Valtion ja eräiden muiden ammatillisten oppilai-
24180:         tosten tulot - Statens och vissa andra yrkeslä-
24181:         roanstalters inkomster ................... .           928 000 000      1 072 949 469,16          144949469,16           16
24182:      61 Koulutilojen ja metsien tulot - lnkomster av
24183:         skollägenheter och skogar ............... .             80000000          75 524 540,96            -4 475 459,04          6
24184:      83 Arkistolaitoksen tulot - lnkomster av arkivvä-
24185:         sendet ............................... .                 1153000            1 295081,10                142 081,10        12
24186:      84 Museoviraston tulot - Museiverkets inkoms-
24187:         ter .................................. .                 5500000            4 809 638,35             ---ti90 361 ,65     13
24188:      85 Suomenlinnan tulot- lnkomster av Sveaborg.               5 200000           7 034 630,87              1 834 630,87       35
24189:      91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
24190:         voittovaroista - Statens andel av tippningens
24191:         och penninglotteriets vinstmedel .......... .         1 302000000       1 322 660 548,87            20 660 548,87         2
24192:      92 Valtion taidemuseon tulot- Statens konstmu-
24193:         seums inkomster ....................... .                2 580 000          2 868 853,55               288853,55         11
24194:      95 Suomen elokuva-arkiston tulot- Finlands film-
24195:         arkivs inkomster ....................... .               1 450000           1164 868,58              -285131,42          20
24196:      96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av
24197:         filmgranskning ........................ .                  700000            421 850,15              -278149,85          40
24198:      99      Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot -
24199:              Övriga inkomster inom undervisningsministeri-
24200:              ets förvaltningsområde .................. .       103 000 000        70 011.476,64          -32 988 523,36          32
24201: 
24202: 30           MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
24203:              HALLINNONALA - JORD- OCH SKOGS-
24204:              BRUKSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
24205:              RÅDE ............................... .            474 266 000       433 553 893,28          -40 712106,72            9
24206:      08      Maatilahallinnon tulot - Lantbruksförvaltning-
24207:              ens inkomster ......................... .          42 850000         29186 594,25           -13 663 405,75          32
24208:      14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen
24209:         tulot - lnkomster av statens lantbruksteknolo-
24210:         giska forskningsanstalt .................. .             2346000           2187 075,93              -158924,07            7
24211:      30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
24212:         saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten
24213:         av vadhållning vid travtävlingar ........... .          51 000000         38 459 083,66          -12 540 916,34          25
24214:      32 Kasvinjalostusmaksut- Växtförädlingsavgifter.           13 300000          8 532 856,44           -4 767 143,56          36
24215:      35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för
24216:         jakt på hjortdjur ....................... .             22150000          191 07 713,50           -3 042 286,50          14
24217:      36 Pilkintämaksut- Pilkfiskeavgifter ......... .            7 200000          7 730601,50               530 601,50           7
24218:      37 Kalastuksenhoitomaksut- Fiskevårdsavgifter .            18600000          18 711 309,03              111 309,03
24219:                                         Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24220:                                                                                                                                        sivu
24221: 12 Os.- Avd.                            Budgetens förverkligande år 1991                                                               sida        17
24222: Luku- Kap.                                                                     Tulo- ja meno-     Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24223:                                                                                arvion mukaan          mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24224:       Mom.- Mom.                                                                                                       Resultat enligt bokslutet
24225:                                                                                    Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
24226:                                                                                  budgeten           bokslutet
24227:                                                                                                                       suurempi - högre
24228:                                                                                                                                                     %
24229:                                                                                                                        pienempi- lägre (-)
24230: 
24231: 
24232:      38      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot
24233:              - Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkoms-
24234:              ter ...................................                             6000000           3 500 925,29          -2 499 074.71             42
24235:      39      Riistanhoitomaksut- Jaktvårdsavgifter ......                       31 350000         32 240 634,50             890634,50               3
24236:      40      Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vatten-
24237:              rättsliga fiskeskyddsavgifter ...............                       2000000           2489 851,96                489 851,96           24
24238:      41      Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för
24239:              tillstånd att fiska i Tana älv ................                      850000           1170 474,41                320 474,41           38
24240:      60      Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriför-
24241:              valtningens inkomster ....................                        162510000         162 700 932,42               190 932,42            0
24242:      65      Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska in-
24243:              stitutets inkomster .......................                          140000             161 733,20                21 733,20           16
24244:      70      Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot- Lant-
24245:              brukets forskningscentrals inkomster ........                      32570000          26009918,72            -6 560 081 ,28            20
24246:      76      Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsk-
24247:              ningsinstitutets inkomster .................                       18 500000         17 382 180,03          -1117819,97                6
24248:      80      Lihantarkastustoiminnan maksutulot-lnkoms-
24249:              ter av avgifter av köttkontroll ..............                     28400000          27 308 674,97          -1 091 325,03              4
24250:      84      Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot -
24251:              Statens veterinärmedicinska anstalts inkomster .                   22000000          19 683 624,24          -2 316 375,76             11
24252:      99      Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
24253:              muut tulot- Övriga inkomster inom jord- och
24254:              skogsbruksministeriets förvaltningsområde ....                     12 500000         16 989 709,23             4489 709,23            36
24255: 
24256: 31      LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA -
24257:         TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
24258:         RÅDE ................................                                 1132890000        1180417 515,95            4 7 527 515,95            4
24259:      22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome-
24260:         noista - Kommunernas andel i underhållet av
24261:         bygdevägar ............................                                 58000000          64 987 559,00             6 987 559,00           12
24262:      23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä -
24263:         Kommunernas andel i byggandet av bygdevä-
24264:         gar ...................................                                 37000000          41 248 447,00             4248447,00             11
24265:      24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in-
24266:         komster av blandad natur .................                             152 500000        149328346,12            -3 171 653,88              2
24267:      25 Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kus-
24268:         tannuksista - Andelar av sådana kostnader för
24269:         vägarbeten vilka uppbärs hos utomstående ...                            75 000000         93 184 769.70           18 184 769.70            24
24270:      26 Tulot tielaitoksen maksullisesta palvelutoimin-
24271:         nasta -lnkomster av vägverkets avgiftsbelagda
24272:         service ................................                                26000000          22 621 956,56          -3 378 043,44             13
24273:      30 Merenkulkulaitoksen tulot- Sjöfartsväsendets
24274:         inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ' .    317 200000        377 067 001,44           59 867 001,44            19
24275:      31 Merentutkimuslaitoksen tulot- Havsforskning-
24276:         sinstitutets inkomster ....................                              2000000           2152 594,93                152594,93             8
24277:      40 Autorekisterikeskuksen tulot -                    Bilregister-
24278:         centralens inkomster .....................                             340200000         321 301 855,23         -18898144,77                6
24279:      50 limatieteen laitoksen tulot - Meteorologiska
24280:         institutets inkomster .....................                            61 730 000         49 537 821 ,96        -12192178,04               20
24281:      52 Telehallintokeskuksen tulot- Teleförvaltnings-
24282:         centralens inkomster .....................                              62260000          57 987 164,01          --4 272 835,99             7
24283:      90 Ratamaksu - Banavgift ..................                                 1 000000          1 000000,00                     0,00             0
24284: 
24285: 
24286: 2    320468K
24287:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24288:                                                                                                                             sivu
24289: 12 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida     18
24290: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24291:                                                                     arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24292:      Mom.- Mom.                                                                                               Resultat enligt bokslutet
24293:                                                                         Enligt             Enligt              jämfört med budgeten
24294:                                                                       budgeten            bokslutet
24295:                                                                                                             suurempi - högre
24296:                                                                                                              pienempi -lägre (-}
24297:                                                                                                                                        %
24298: 
24299: 
24300: 32            KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
24301:              HALLINNONALA- HANDELS- OCH INDU-
24302:              STRIMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
24303:              DE .................................. .               971 570 000        900 843 269,40          -70 726 730,60           7
24304:      02      Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullises-
24305:              ta palvelutoiminnasta -lnkomster av avgiftsbe-
24306:              lagd service vid distriktsbyråer för företags-
24307:              ~~·································                      9 500000           8167 427,40            -1 332 572.60         14
24308:      32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen pal-
24309:         velutoiminnan tulot -lnkomster av patent- och
24310:         registerstyrelsens avgiftsbelagda service ..... .           64 700 000         63 512 097.75            -1 187 902,25          2
24311:      33 Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot - Konsum-
24312:         tionsforskningscentralens inkomster ........ .                1 000000             654 802,20             -345197,80          35
24313:      34 Lisenssiviraston tulot - Licensverkets inkoms-
24314:         ter .................................. .                    10800000           10194647,15                --Q05 352,85         6
24315:      38 Mittatekniikan keskuksen tulot- lnkomster av
24316:         Centralen för mätteknik .................. .                    300 000            501 205,23               201 205,23        67
24317:      39 Teknillisen tarkastuskeskuksen tulot- Tekniska
24318:         kontrollcentralens inkomster .............. .               54100000           51 613 867,73            -2 486 132,27          5
24319:      40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot- Geologi-
24320:         ska forskningscentralens inkomster ........ .               15800000           18 914 731 ,28             3114 731.28         20
24321:      42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot -
24322:         Statens tekniska forskningscentrals inkomster .            584 000 000        503 299 914,42          -80 700 085,58          14
24323:      80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Över-
24324:         föring från statens kärnavfallshanteringsfond ..            40000000           39 974847)7                 -25152,23           0
24325:      99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
24326:         muut tulot - Övriga inkomster inom handels-
24327:         och industriministeriets förvaltningsområde ...            191 370000         204 009 728.47             12 639728,47          7
24328: 
24329: 33           SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HAL-
24330:              LINNONALA -          SOCIAL- OCH HÄLSO-
24331:              VÅRDSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
24332:              RÅDE ............................... .               1 613 000 381      1 660 559 936,06            47 559 555,06         3
24333:      01      Sosiaali- ja terveysministeriön tulot - Social-
24334:              och hälsovårdsministeriets inkomster ....... .           5600000            5 722345,00                122 345,00             2
24335:      02      Sosiaali- ja terveyshallituksen tulot - Social-
24336:              och hälsostyrelsens inkomster ............ .               500000             765 280,30               265 280,30        53
24337:      08      Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinsti-
24338:              tutets inkomster ....................... .             77 900000          64 106 218,59          -13 793 781,41          18
24339:      09      Lääkelaboratorion tulot- Läkemedelslaborato-
24340:              riets inkomster ........................ .               3500000            3 281 692,91             -218 307,09          6
24341:      10      Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets-
24342:              centralens inkomster .................... .            39 380 000         36 618 253,01            -2 761 746,99          7
24343:      12      Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems
24344:              inkomster ............................ .               58 500000          59005336.45                  505336.45
24345:      13      Valtion päihdehuollon toimintayksiköiden tulot
24346:              - lnkomster av statens verksamhetsenheter för
24347:              missbrukarvård ........................ .              21 500000          16 000 302.77            -5 499 697,23         26
24348:      14      Valtion mielisairaaloiden tulot- lnkomster av
24349:              statens sinnessjukhus ................... .           113800000          114 409 196.03                609196,03
24350:      67      Lääkevalmisteiden ja lääkkeenomaisten tuottei-
24351:              den myyntilupatulot - lnkomster av försälj-
24352:              ningstillstånd för läkemedelspreparat och pro-
24353:              dukter av läkemedelstyp ................. .            16 800000          18 033 830,00              1 233 830,00         7
24354:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24355:                                                                                                                             sivu
24356: 12 Os.- Avd.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida     19
24357: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24358:                                                                     arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24359:      Mom.- Mom.                                                                                               Resultat enligt bokslutet
24360:                                                                          Enligt            Enligt              jämfört med budgeten
24361:                                                                        budgeten           bokslutet
24362:                                                                                                             suurempi - högre
24363:                                                                                                              pienempi - lägre (-)
24364:                                                                                                                                        %
24365: 
24366: 
24367:      92      Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast-
24368:              ning av penningautomatföreningens verksam-
24369:              het .................................. .               921 020381        921 020 381,00                       0,00        0
24370:      98      Valtionapujen palautukset - Aterbäringar av
24371:              statsunderstöd ........................ .              350000000         410651080,61               60 651 080,61        17
24372:      99      Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
24373:              muut tulot- Övriga inkomster inom social- och
24374:              hälsovårdsministeriets förvaltningsområde ....           4500000           10 946 019,39             6 446 019,39       143
24375: 
24376: 34      TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - AR-
24377:         BETSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
24378:         DE .................................. .                     367 650000        458 981 203,59             91 331 203,59        25
24379:      03 Työsuojeluhallinnon tulot- Arbetarskyddsför-
24380:         valtningens inkomster ................... .                   4 850 000          2 568 547,85          -2 281 452,15          47
24381:      70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbä-
24382:         ringar av betalningar enligt lönegaranti ..... .            298 600000        375 544 153,03             76 944 153,03        26
24383:      99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot- öv-
24384:         riga inko'!lster inom arbetsministeriets förvalt-
24385:         nmgsomrade .......................... .                      64 200 000         80868 502.71             16 668 502,71        26
24386: 
24387: 35      YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
24388:         -     MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNING-
24389:         SOMRÅDE ........................... .                        30 490 000         26410507,48            -4 079 492,52          13
24390:      25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot- Vatten- och
24391:         miljöförvaltningens inkomster ............. .                 4 550000           4 637 976,02                87 976,02         2
24392:      40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets in-
24393:         komster .............................. .                      3000000            3 565 410,09               565 410,09        19
24394:      60 Korvaukset öljysuojatoiminnasta - Ersättningar
24395:         från oljeskyddsverksamheten ............. .                  21 890000          17 494 184,65          -4 395 815,35          20
24396:      99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot
24397:         - Ovriga inkomster inom miljöministeriets för-
24398:         valtningsområde ....................... .                     1 050 000            712936,72             -337063,28           32
24399: 
24400: 39           MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA IN-
24401:               KOMSTER AV BLANDAD NATUR ........ .                  1193840000        1 115 408 230,95         -78 431 769,05           7
24402:      01      Sakkorahat - Böter .................... .              260000000          300 553 231 ,89          40 553 231 ,89        16
24403:      02      Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut
24404:              ja veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä
24405:              määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter
24406:              och skattetillägg för försummad betalning av
24407:              skatt inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili
24408:              staten ............................... .               320 000000        339 367 990,72            19 367 990,72         6
24409:       03     Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ........ .                 100 000                 0,00             -100000,00         100
24410:       04      Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruu-
24411:              tukset- lndragning av utgiftsrester och reser-
24412:              verade anslag ......................... .              300000000         187 780 249,04         -112 219 750,96          37
24413:       05     Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oi-
24414:              keuksien myynti - lnkomst vid föryttring av
24415:              statsjord och inkomstbringande rättigheter ....         29 640000         37 089 027,31              7 449 027,31        25
24416:       06     Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut
24417:              tulot. joita voidaan käyttää maiden ostamiseen
24418:              valtion metsätaloutta varten - Genom överlå-
24419:              telse av statsjord influtna inkomster som kan
24420:              användas vid köp av jord för statens skogsbruk .          100 000              52 716,55              -47 283,45         47
24421:                               Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24422:                                                                                                                  sivu
24423: 12 Os.- Avd.                  Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     20
24424: Luku- Kap.                                                 Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24425:                                                            arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24426:      Mom.- Mom.                                                                                    Resultat enligt bokslutet
24427:                                                                Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
24428:                                                              budgeten          bokslutet         suurempi - högre
24429:                                                                                                                             %
24430:                                                                                                   pienempi -lägre (-)
24431: 
24432: 
24433:      07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä
24434:         - Statsunderstödda institutioners självriskandel
24435:         av pensionerna .........................           52000000          32 284 818,68         -19715181,32            38
24436:      08 Pysäköintivirhemaksut- Parkeringsbot ......         2000000             774 375,66          -1 225 624,34          61
24437:      09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
24438:         sosiaaliturvamaksut- Dag- och moderskaps-
24439:         penningar samt socialskyddsavgifter som skall
24440:         erläggas tili staten .......................       220000000        205 925 728,60         -14 074 271.40           6
24441:      10 Muut sekalaiset tulot - övriga inkomster av
24442:         blandad natur ..........................           10000 000         11 580 092,50             1 580092,50         16
24443:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24444:                                                                                                                             sivu
24445: 13 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        21
24446: Luku- Kap.                                                         Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24447:                                                                    arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24448:      Mom.- Mom.                                                                                             Resultat enligt bokslutet
24449:                                                                        Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
24450:                                                                      budgeten            bokslutet
24451:                                                                                                            suurempi - högre
24452:                                                                                                             pienempi- lägre {-)
24453:                                                                                                                                          %
24454: 
24455: 
24456:              13. OSASTO- AVDELNINGEN:
24457: 
24458:              KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET-
24459:              RÄNTEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV
24460:              VINSTER ............................. .             3 797 847 000      3 885 376 545,18            87 529 545,18            2
24461: 
24462: 01           KORKOTULOT- RÄNTEINKOMSTER ..... .                  2 822 227 000      2 987 649 525,87          165 422 525,87             6
24463:      04      Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor
24464:              på statens lån tili affärsverken ............. .      98 727000           96 191 429,00           -2 535 571 ,00         3
24465:      05      Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän .      308 500000          324 306 698,08            15 806 698,08         5
24466:      07      Korot talletuksista - Räntor på depositioner ..     2350000000         2 411 904 784.70            61 904 784,70         3
24467:      08      Korot obligaatioista - Räntor på obligationer .       65000000           155 246 614,09            90 246 614,09       139
24468: 
24469: 03      OSINKOTULOT- DIVIDENDINKOMSTER ..                         699000000          620 907 019,31          -78 092 980,69             11
24470:      01 Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhti-
24471:         öistä- Dividendinkomster från aktiebolag med
24472:         statlig majoritet ........................ .              694000000          609 078 344,40          -84 921 655,60          12
24473:      02 Muut osinkotulot- Övriga dividendinkomster.                 5000000           11 828 674,91            6 828 674,91         137
24474: 
24475: 05           VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOU-
24476:              TUKSET - INTÄKTSFÖRING AV STATENS
24477:              AFFÄRSVERKS VINST .................. .               276 620 000        276 820 000,00                200000,00             0
24478:      01      Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - ln-
24479:              täktsföring av statens affärsverks vinst ...... .    276 620000         276 820 000,00                200000,00             0
24480:                                           Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24481:                                                                                                                                           sivu
24482: 14 Os.- Avd.                              Budgetens förverkl igande år 1991                                                               sida     22
24483: Luku- Kap.                                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24484:                                                                                    arvion mukaan          mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24485:      Mom.- Mom.                                                                                                             Resultat enligt bokslutet
24486:                                                                                        Enligt            Enligt              jämfört med budgeten
24487:                                                                                      budgeten           bokslutet
24488:                                                                                                                           suurempi - högre
24489:                                                                                                                            pienempi- lägre (-)
24490:                                                                                                                                                      %
24491: 
24492: 
24493:              14. OSASTO- AVDELNINGEN:
24494: 
24495: 
24496:              LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION
24497:              VIRASTOT JA LAITOKSET- STATENS AF-
24498:              FÄRSDRIVANDE ÄMBETSVERK OCH IN-
24499:              RÄTTNINGAR .........................                                 115469 000        159 799 159,65             44 330 159,65        38
24500: 
24501: 
24502: 05           TURUN ASENNUSPAJA- ÅBO INSTALLA-
24503:              TIONSVERKSTAD ......................
24504:      02      Turun Asennuspajan käyttötulot- Åbo lnstal-
24505:              lationsverkstads driftsinkomster ............                         68400000          65 552 160,39
24506:              05. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster                         68400000          65 552 160,39
24507:                               Käyttömenot- Driftsutgifter                          68 600 000        58 095 609,13
24508:                               Käyttötalouden rahoituskate
24509:                               - Driftshushållningens finan-
24510:                               sieringsbidrag .......... '.                                   0         7 456 551,26             7 456 551,26
24511: 
24512: 20           VALTION PUKUTEHDAS - STATENS BEK-
24513:              LÄDNADSFABRIK ......................
24514:      01      Valtion pukutehtaan käyttötulot- Statens bek-
24515:              lädnadsfabriks driftsinkomster ..............                         51 800000         47 578 317,80
24516:              20. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster                          51 800 000        47 578 317,80
24517:                               Käyttömenot- Driftsutgifter                          50300000          46 409 700,96
24518:                               Käyttötalouden rahoituskate
24519:                               - Driftshushållningens finan-
24520:                               sieringsbidrag . . . . . . . . . . . .                 1 500000          1168 616,84              -331 383,16         22
24521: 
24522: 30           VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS
24523:              UPPHANDLINGSCENTRAL ...............
24524:      01      Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphand-
24525:              lingscentralens driftsinkomster .............                         95300000          94 874 034,60
24526:              30. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster                          95 300 000        94 874 034,60
24527:                               Käyttömenot - Driftsutgifter                         74 851 000        71 037 023,02
24528:                               Käyttötalouden rahoituskate
24529:                               - Driftshushållningens finan-
24530:                               sieringsbidrag . . . . . . . . . . . .               20449000          23 837 011 ,58             3 388011,58         17
24531: 
24532: 40           VALTION MARGARIINITEHDAS- STATENS
24533:              MARGARINFABRIK .....................
24534:      01      Valtion margariinitehtaan käyttötulot- Statens
24535:              margarinfabriks driftsinkomster .............                         35000000          24 621 647,02
24536:              40. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster                          35000000          24 621 647,02
24537:                               Käyttömenot- Driftsutgifter                          33186 000         25 288 843,34
24538:                               Käyttötalouden rahoituskate
24539:                               - Driftshushållningens finan-
24540:                               sieringsbidrag ............                            1 814 000                  0,00          -1814000,00          100
24541: 
24542: 45           METSÄHALLITUS- FORSTSTYRELSEN                               '.'
24543: 
24544:      01      Metsähallituksen käyttötulot - Forststyrelsens
24545:              driftsinkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1 082000000       1125141 995,29
24546:              45. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster                        1 082000000       1125141995,29
24547:                               Käyttömenot - Driftsutgifter                         996 971 000     1 004 671 090,43
24548:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24549:                                                                                                                          sivu
24550: 14 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida    23
24551: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24552:                                                                   arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
24553:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
24554:                                                                       Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
24555:                                                                     budgeten          bokslutet
24556:                                                                                                         suurempi - högre
24557:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
24558:                                                                                                                                    %
24559: 
24560: 
24561:                               Käyttötalouden rahoituskate
24562:                               - Driftshushållningens finan-
24563:                               sieringsbidrag ........... .        85029000         120 4 70 904,86           35 441 904,86        42
24564: 
24565: 47           MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LII-
24566:              KETOIMINTA -   LANTBRUKETS FORSK-
24567:              NINGSCENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ...
24568:      01      Jokioisten siemenkeskuksen tulot- Jockis frö-
24569:              centrals driftsinkomster .................. .        15 258 000        12 362 168,81
24570:      02      Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tu-
24571:              lot- Centralens för utsädespotatis driftsinkom-
24572:              ster ................................. .             19130000          17 609 315,05
24573:              47. Luku - Kap. Käyttötulot- Driftsinkomster         34388000          29 971 483,86
24574:                              Käyttömenot- Driftsutgifter          34 211 000        29 544 051,81
24575:                              Käyttötalouden rahoituskate
24576:                              - Driftshushållningens finan-
24577:                              sieringsbidrag ........... .            177000            427 432,05               250 432,05       141
24578: 
24579: 60           TULOT LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
24580:              VALTION VIRASTOJEN JA LAITOSTEN HAL-
24581:              LINNASSA OLEVAN VALTION OMAISUUDEN
24582:              MYYNNISTÄ - INKOMSTER VID FÖRYT-
24583:              TRING AV STATENS EGENDOM 1 STATENS
24584:              AFFÄRSDRIVANDE ÄMBETSVERKS OCH IN-
24585:              RÄTTNINGARS BESITTNING ............ .                 6 500000          6 438 643,06              -61 356,94
24586:      01      Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja
24587:              laitosten sekalaiset myyntitulot - Statens af-
24588:              färsdrivande ämbetsverks och inrättningars för-
24589:              säljningsinkomster av blandad natur ........ .         1 000000         1 268 570,56               268 570,56        27
24590:      02      Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-aluei-
24591:              den ja rakennusten myyntitulot- lnkomster vid
24592:              föryttring av markområden och byggnader i
24593:              forststyrelsens besittning ................ .         5 500000          5170 072,50             -329 927,50           6
24594:                                            Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24595:                                                                                                                                                  sivu
24596: 15 Os.- Avd.                               Budgetens förverkligande år 1991                                                                      sida        24
24597: Luku- Kap.                                                                             Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24598:                                                                                        arvion mukaan          mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
24599:      Mom.- Mom.                                                                                                                  Resultat enligt bokslutet
24600:                                                                                            Enligt              Enligt             jämfört med budgeten
24601:                                                                                          budgeten             bokslutet
24602:                                                                                                                                 suurempi - högre
24603:                                                                                                                                                               %
24604:                                                                                                                                  pienempi- lägre (-)
24605: 
24606: 
24607:              15. OSASTO- AVDELNINGEN:
24608: 
24609:              LAINAT- LAN ........................                                   27 942 620 000      27 732 045 625,24        -210 574 374.76
24610: 
24611: 01      VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETIAVAT LAI-
24612:         NAT- LAN SOM ATERBETALAS TILL STA-
24613:         TEN ..................................                                         751 620 000         786 499 567,92            34 879 567,92            5
24614:      02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille
24615:         - Aterbetalningar på statens Iän tili affärsverk .                             176 580000          176 613 340,00                33340,00             0
24616:      04 Muiden lainojen lyhennykset-Avkortningar på
24617:         övriga lån .............................                                       575040000           609 886 227,92            34 846 227,92            6
24618: 
24619: 02           VALTION LAINANOTIO- STATENS UPPLA-
24620:              NING . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   27 191 000 000      26 945 546 057,32        -245 453 942,68
24621:      01      Nettolainanotto - Nettoupplåningen ........                            27 191 000 000      26 945 546 057,32        -245 453 942,68
24622: 
24623: 
24624: 
24625: 
24626:              TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTER-
24627:              NASTOTALBELOPP ....................                                    168120085381        163461733219,70        -4658352161,30                 3
24628:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24629:                                                                                                                     sivu
24630: 21 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                  sida        25
24631: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24632:                                                               arvion mukaan      mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
24633:      Mom.- Mom.                                                                                     Resultat enligt bokslutet
24634:                                                                   Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
24635:                                                                 budgeten         bokslutet         suurempi - högre
24636:                                                                                                                                  %
24637:                                                                                                     pienempi - lägre (-)
24638: 
24639: 
24640:              21. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
24641: 
24642:              TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLI-
24643:              KENS PRESIDENT ......................            23 397 000       22 478 864.47             -918135,53              4
24644: 
24645: 01           TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLI-
24646:              KENS PRESIDENT ......................              1175000         1139 976,34               -35023,66              3
24647:      01      Presidentin palkkio ja edustusrahat- Presiden-
24648:              tens arvode och representationsanslag .......      1 050000        1 050000,00                        0,00          0
24649:      21      Presidentin käyttövarat- Presidentens disposi-
24650:              tionsmedel ............................             125 000           89 976,34              -35023,66             28
24651: 
24652: 02      TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA-RE-
24653:         PUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI .........                 22 222 000       21 338 888,13             -883111,87              4
24654:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24655:         (Förslagsanslag) ........................             12 483 000       12 445 198,08              -37801,92              0
24656:      29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
24657:         konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ........           5194000         4348690,05               -845309,95             16
24658:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
24659:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)           4545000         4545000,00                         0,00          0
24660:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24661:                                                                                                                     sivu
24662: 22 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     26
24663: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24664:                                                               arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24665:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
24666:                                                                   Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
24667:                                                                 budgeten          bokslutet         suurempi - högre
24668:                                                                                                      pienempi- lägre (-)
24669:                                                                                                                                %
24670: 
24671: 
24672:              22. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
24673: 
24674:              EDUSKUNTA- RIKSDAGEN ............ .              244568000        232 504 411,32         -12 063 588,68           5
24675: 
24676: 01           KANSANEDUSTAJAT -           RIKSDAGSMÄN-
24677:              NEN ................................ .            79593000         72 475 407,37           -7117 592,63           9
24678:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24679:              (Förslagsanslag) ....................... .        47 943000        42 059 188,93           -5 883 811 ,07        12
24680:      02      Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) -
24681:              Rikdagsmännens dagspenningar (Förslagsan-
24682:              slag) ................................ .          19 000 000       17 774 450,67           -1 225 549,33          6
24683:      20      Matkat (Arviomääräraha)- Resor (Förslagsan-
24684:              slag) ................................ .          12 650 000       12641 767,77                -8 232,23          0
24685: 
24686: 02      EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS
24687:         KANSLI .............................. .               107 415 000      104 055 692.78           -3 359 307,22          3
24688:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24689:         (Förslagsanslag) ....................... .             54490000         54 425 162,50              --64 837,50         0
24690:      10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha)- Bygg-
24691:         naders drift (Förslagsanslag) ............. .           5200000          5 622 492,93               422492,93          8
24692:      13 Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer
24693:         (Reservationsanslag) ................... .              2100000          2100000,00                        0,00        0
24694:      29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
24695:         konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ....... .        35125000         31 408 037,35           -3 716 962,65         11
24696:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
24697:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)          10500000         10 500 000,00                      0,00        0
24698: 09           VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSRE-
24699:              VISORERNA .......................... .             5887 000         5 299 074,96             -587925,04          10
24700:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24701:              (Förslagsanslag) ....................... .         4642000          4 501 584,24             -140415.76           3
24702:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- övriga
24703:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .     1 245000           797 490.72             --447 509,28        36
24704: 
24705: 14           EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - RIKS-
24706:              DAGENS JUSTITIEOMBUDSMAN ........ .                9380000          9471 888,12                  91 888,12
24707:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24708:              (Förslagsanslag) ....................... .         8270000          8 290552.46                  20552.46         0
24709:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
24710:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .       710000           781 335,66                 71 335,66       10
24711:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
24712:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        400000           400000,00                       0,00        0
24713: 
24714: 25           POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN
24715:              VALTUUSKUNTA - FINLANDS DELEGA-
24716:              TION 1 NORDISKA RÅDET .............. .            10 350000         9 409 385,31             -940614,69           9
24717:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24718:              (Förslagsanslag) ....................... .         2600000          2 690 792,18                 90 792,18        3
24719:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
24720:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .     7 750000         6 718 593,13           -1 031 406,87         13
24721: 
24722: 30           EDUSKUNNAN KIRJASTO- RIKSDAGSBIB-
24723:              LIOTEKET ............................ .           17 477 000       17 432 482,63              --44 517,37         0
24724:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24725:                                                                                                                       sivu
24726: 22 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        27
24727: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24728:                                                                 arvion mukaan      mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
24729:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
24730:                                                                     Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
24731:                                                                   budgeten         bokslutet         suurempi - högre
24732:                                                                                                       pienempi -lägre (-)
24733:                                                                                                                                    %
24734: 
24735: 
24736:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24737:              ( Förslagsanslag) ....................... .        11 757 000       11 715818,84               -41181,16              0
24738:      21      Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomäärä-
24739:              raha) - Anskaffning och inbindning av littera-
24740:              tur ( Reservationsanslag) ................. .        2 200 000       2 200000,00                        0,00          0
24741:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
24742:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .       1 520000        1 516 663.79               -3336,21              0
24743:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
24744:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        2000000         2000000,00                         0,00          0
24745: 
24746: 99           EDUSKUNNAN MUUT MENOT- RIKSDAG-
24747:              ENS ÖVRIGA UTGIFTER ................ .             14466000         14 360 480,15             -105 519,85
24748:      21      Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita
24749:              varten (Arviomääräraha) - Dispositionsmedel
24750:              tili rikdagsgrupperna för gruppkanslierna (För-
24751:              slagsanslag) .......................... .          13 416 000       13 322 400,00              -93600,00
24752:      22      Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän
24753:              käytettäväksi - Tili förfogande för Finlands
24754:              grupp av lnterparlamentariska unionen ...... .       1 050 000       1 038080,15               -11 919,85
24755:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24756:                                                                                                                         sivu
24757: 23 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida     28
24758: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24759:                                                                   arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24760:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
24761:                                                                       Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
24762:                                                                     budgeten          bokslutet         suurempi - högre
24763:                                                                                                                                    %
24764:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
24765: 
24766: 
24767:              23. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
24768: 
24769:              VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ...... .                  277 074000       274107 627,81            -2 966 372,19
24770: 
24771: 01           VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ...... .                   23670000         22646684,48             -1 023315,52           4
24772:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24773:              (Förslagsanslag) ....................... .           15 570 000        15 675 767,87               105 767,87
24774:      20      Matkat (Arviomääräraha)- Resor (Förslagsan-
24775:              slag) ................................ .               1 600000         1 443987,87              -156012,13          10
24776:      21      Ministeriöiden käyttövarat- Ministeriernas dis-
24777:              positionsmedel ........................ .              6500000          5 526 928.74             -973071,26          15
24778: 
24779: 02      VALTIONEUVOSTON KANSLIA- STATSRA-
24780:         DETS KANSLI ........................ .                     44324000         42 701 740,03           -1 622 259,97          4
24781:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24782:         (Förslagsanslag) ....................... .                 26104 000        24 481 740,03           -1 622259,97           6
24783:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
24784:         övriga konsumtionsutgifter ( Reservations-
24785:         anslag 2 år) ........................... .                 15 220000        15 220 000,00                      0,00        0
24786:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
24787:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)               3000000          3000000,00                        0,00        0
24788: 
24789: 03           OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIE-
24790:              KANSLERSÄMBETET .................. .                  11 755 000       11 834 947,38                79947,38
24791:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24792:              (Förslagsanslag) ....................... .            10 275 000       10 634 113,18               359113,18          3
24793:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
24794:              gifter ......................... · ... · · · ·         1 480000         1 200834,20              -279165,80          19
24795: 
24796: 25           VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKA-
24797:              HUONEISTOT- STATSRÅDETS REPRESEN-
24798:              TATIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ....... .                 108530000        108165110,92               -364889,08           0
24799:      26      Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) -
24800:              Representationslokaliteterna i anslutning tili Fi-
24801:              skartorpet ( Förslagsanslag) .............. .          1 550000         1185 797,45              -364202,55          23
24802:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
24803:              gifter ................................ .                480000          479313.47                   -686,53          0
24804:      74      Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomäärära-
24805:              ha) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsan-
24806:              slag) ................................ .              30000000         30 000 000,00                      0,00        0
24807:      75      Säätytalon peruskorjaustyöt (Siirtomääräraha)
24808:              - Grundreparationsarbeten på Ständerhuset
24809:              (Reservationsanslag) ................... .             3 500000         3500000,00                        0,00        0
24810:      76      Tasavallan Presidentin virka-asunnon rakennus-
24811:              työt (Siirtomääräraha) - Byggnadsarbeten på
24812:              Republikens Presidents tjänstebostad (Reserva-
24813:              tionsanslag) .......................... .             73000000         73 000 000,00                      0,00        0
24814: 
24815: 27           POLIITIISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN-
24816:              UNDERSTÖDJANDE AV POLITISK VERK-
24817:              SAMHET ............................. .                75700000         75 700 000,00                      0,00        0
24818:      50      Puoluetoiminnan tukeminen- Understödjande
24819:              av partiverksamhet ..................... .            75700000         75 700 000,00                      0,00        0
24820:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24821:                                                                                                                       sivu
24822: 23 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     29
24823: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24824:                                                                  arvion mukaan        mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24825:      Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
24826:                                                                      Enligt          Enligt              jämfört med budgeten
24827:                                                                    budgeten         bokslutet         suurempi - högre
24828:                                                                                                                                  %
24829:                                                                                                        pienempi- lägre (-)
24830: 
24831: 
24832: 
24833: 
24834: 99           VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT -
24835:              STATSRADETS ÖVRIGA UTGIFTER ........                13 095 000       13 059 145,00              -35855,00           0
24836:      24      Kunniamerkit (Arviomääräraha)- Ordnar (För-
24837:              slagsanslag) ............. ' .............            1 350000        1 314145,00               -35855,00           3
24838:      25      J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomäärära-
24839:              ha) - J.V.Snellmans samlade verk (Reserva-
24840:              tionsanslag) ...........................              1 700000        1 700000,00                       0,00        0
24841:      26      Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha) -
24842:              Finlands förvaltningshistoria ( Reservationsan-
24843:              slag) .................................               1 825000        1 825000,00                       0,00        0
24844:      28      Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuosi
24845:              (Siirtomääräraha) - Firandet av 75-årsminnet
24846:              av Finlands självständighetsförklaring ( Reserva-
24847:              tionsanslag) ...........................             8220000          8 220000,00                       0,00        0
24848:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24849:                                                                                                                              sivu
24850: 24 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                           sida     30
24851: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24852:                                                                   arvion mukaan            mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
24853:      Mom.- Mom.                                                                                                Resultat enligt bokslutet
24854:                                                                       Enligt             Enligt                 jämfört med budgeten
24855:                                                                     budgeten            bokslutet
24856:                                                                                                              suurempi - högre
24857:                                                                                                               pienempi -lägre (-)
24858:                                                                                                                                         %
24859: 
24860: 
24861:              24. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
24862: 
24863:              ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
24864:              - UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGS-
24865:              OMRADE ............................ .              4068858000         4 044 940 650,11            -23 917 349,89
24866: 
24867: 01           ULKOASIAINHALLINTO -             UTRIKESFÖR-
24868:              VALTNINGEN ......................... .              855 749 000        857 181 071 ,91                1 432 071,91         0
24869:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24870:              (Förslagsanslag) ....................... .          493449000          499 598 715,05                 6149 715,05
24871:      22      Kansainvälinen tiedotustoiminta (Siirtomäärära-
24872:              ha) - lnternationell informationsverksamhet
24873:              (Reservationsanslag) ................... .           22 500 000         22 500 000,00                          0,00        0
24874:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
24875:              - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....         2000000            3 977 552,86                1 977 552,86        99
24876:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
24877:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .      248800000          242 104 804,00               -6 695 196,00          3
24878:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
24879:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)       16000000           16 000 000,00                          0,00        0
24880:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
24881:              byggen (Reservationsanslag) ............. .          43000000           43 000 000,00                          0,00        0
24882:      87      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siir-
24883:              tomääräraha) - Anskaffning av fastigheter och
24884:              lokaler (Reservationsanslag) .............. .        30000000           30 000 000,00                          0,00        0
24885: 
24886: 30      KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ -
24887:         INTERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMAR-
24888:         BETE ................................ .                 2 719 700 000      2 719 700 000,00                         0,00        0
24889:      22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnfor-
24890:         mationsverksamhet ( Reservationsanslag) .....               4000000            4000000,00                           0,00        0
24891:      50 Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
24892:         työtä koskevaan tiedotustoimintaan (Siirtomää-
24893:         räraha 2 v) - Understöd för informations-
24894:         verksamhet som gäller medborgarorganisatio-
24895:         nernas utvecklingssamarbete (Reservationsan-
24896:         slag 2 år) ............................ .                   4000000            4000000,00                           0,00        0
24897:      66 Kehitysyhteistyötoiminta (Siirtomääräraha) -
24898:         Utvecklingssamarbete (Reservationsanslag) ...           2 711 700 000      2 711 700 000,00                         0,00        0
24899: 
24900: 40      TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ -                 IN-
24901:         DUSTRIELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ...                       26000000           18 499 999,00               -7 500 001.00         29
24902:      50 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
24903:         Oy:lle (Arviomääräraha) - Statsbidrag tili Fon-
24904:         den för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab
24905:         (Förslagsanslag) ....................... .                26000000           18 499 999,00               -7 500 001,00         29
24906:      66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteis-
24907:         työ kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha) -
24908:         Ekonomiskt, industriellt och teknologiskt samar-
24909:         bete med utvecklingsländerna (Reservationsan-
24910:         slag) ................................ .                             0                    0,00                      0,00        0
24911:      88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osa-
24912:         kepääoman korottaminen (Siirtomääräraha) -
24913:         Höjande av aktiekapitalet för Fonden för ln-
24914:         dustriellt Utvecklingssamarbete Ab ( Reserva-
24915:         tionsanslag) .......................... .                            0                    0,00                      0,00        0
24916:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24917:                                                                                                                          sivu
24918: 24 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida        31
24919: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24920:                                                                   arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24921:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
24922:                                                                        Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
24923:                                                                      budgeten         bokslutet
24924:                                                                                                         suurempi - högre
24925:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
24926:                                                                                                                                       %
24927: 
24928: 
24929: 
24930: 
24931: 50           YHTEISTYÖ ITÄ- JA KESKI-EUROOPAN MAI-
24932:              DEN KANSSA - SAMARBETE MED LÄN-
24933:              DERNA 1 ÖST- OCH CENTRALEUROPA ....                   72450000         72 989 530,00               539 530,00
24934:      61      Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian maiden
24935:              kanssa (Siirtomääräraha)- Samarbete med nä-
24936:              rområdena samt de baltiska länderna ( Reserva-
24937:              tionsanslag) .......................... .              5000000          4999 530,00                  -470,00             0
24938:      66      Humanitaarinen apu (Siirtomääräraha 2 v) -
24939:              Humanitärt bistånd (Reservationsanslag 2 år) .        30 750000        30 750 000,00                       0,00          0
24940:      67      Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja
24941:              kehityspankin osakepääoman maksamisesta
24942:              (Arviomääräraha) - Finlands andel i aktie-
24943:              kapitalet för Europeiska återbyggnads- och ut-
24944:              vecklingsbanken (Förslagsanslag) ......... .          36000000         36 540 000,00               540000,00             2
24945:      68      Tavara-avun kuljetustuki (Siirtomääräraha) -
24946:              Stöd för varutransporter (Reservationsanslag) .          700000           700000,00                        0,00          0
24947: 
24948: 99           ULKOASIAINMINISTERIÖN                    HALLIN-
24949:              NONALAN MUUT MENOT -ÖVRIGA UTGIF-
24950:              TER INOM UTRIKESMINISTERIETS FÖR-
24951:              VALTNINGSOMRÅDE .................. .                 394959000        376 570 049,20         -18 388 950,80              5
24952:      02      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
24953:              ( Förslagsanslag) ....................... .            5 938 000        6 824 856,56               886 856,56           15
24954:      21      Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotte-
24955:              luissa (Arviomääräraha) - Tillfällig representa-
24956:              tion vid internationella konferenser ( Förslagsan-
24957:              slag) ................................ .              28000000         25 118 842,66          -2 881157,34              10
24958:      22      Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot
24959:              (Arviomääräraha)- Utgifter för underhåll av de
24960:              finska övervakningsstyrkorna (Förslagsanslag) .      167 580000       157 262 512,61         -10 317 487,39              6
24961:      24      Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siir-
24962:              tomääräraha 2 v) - Deltagande i internationella
24963:              konferenser (Reservationsanslag 2 år) ...... .        13 000000        13 000 000,00                       0,00          0
24964:      26      Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta (Siirto-
24965:              määräraha 2 v) - Säkerhetspolitisk forsknings-
24966:              verksamhet ( Reservationsanslag 2 år) ...... .         5800000          5800000,00                         0,00          0
24967:       27      Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liitty-
24968:              vät menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Fin-
24969:              land för internationellt samarbete (Förslagsan-
24970:              slag) ................................ .               7 320000         5284675,05            -2 035 324,95             28
24971:       50      Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd .... .        5 310 000        5 310 000,00                   0,00              0
24972:       51      Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustami-
24973:              nen (Arviomääräraha) - Understöd tili nöd-
24974:              ställda finska medborgare (Förslagsanslag) ...          280000           248 651,55               -31 348,45            11
24975:       66      Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Ar-
24976:              viomääräraha) - Vissa medlemsavgifter och
24977:              finansieringsandelar ( Förslagsanslag) ....... .     161 631 000      157720510,77            -3 910 489,23              2
24978:       93      Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluk-
24979:              tuationer ( Förslagsanslag) ............... .           100000                   0,00           -1 00 000,00        100
24980:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
24981:                                                                                                                             sivu
24982: 25 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida     32
24983: Luku- Kap.                                                           Tulo- ja meno-     Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
24984:                                                                      arvion mukaan          mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
24985:      Mom.- Mom.                                                                                               Resultat enligt bokslutet
24986:                                                                           Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
24987:                                                                         budgeten          bokslutet         suurempi - högre
24988:                                                                                                              pienempi- lägre (-)
24989:                                                                                                                                        %
24990: 
24991: 
24992:              25. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
24993: 
24994:              OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
24995:              JUSTITIEMINISTERIETS  FÖRVALTNING-
24996:              SOMRÅDE ............................                   2169 705 000      2156 963 251,17         -12741748,83
24997: 
24998: 01      OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTE-
24999:         RIET .................... · · ... · · · · · · · ·            109053000         109 999 285.78               946 285,78
25000:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25001:         (Förslagsanslag) ........................                     82 853 000        84 119 017,29             1 266 017,29         2
25002:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
25003:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....                  1 200000            880268,49              -319 731,51         27
25004:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25005:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25006:         slag 2 år)       •••••••••••••••••••••••        0   •••••     25000000          25 000 000,00                      0,00        0
25007: 
25008: 10           YLIMMÄTTUOMIOISTUIMET-DE HÖGSTA
25009:              DOMSTOLARNA .......................                      64 713 000        62 922 492,53           -1 790507.47           3
25010:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25011:              ( Förslagsanslag) ........................               61 303000         59 608 272,86           -1 694 727,14          3
25012:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25013:              gifter .................................                  3 410 000         3 314 219,67              -95 780,33          3
25014: 
25015: 20           HOVIOIKEUDET- HOVRÄTIERNA ........                      132 839 000       132 894 258,20                 55 258,20        0
25016:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25017:              (Förslagsanslag) .......-.................              122659000         122 770 018,99               111 018,99         0
25018:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25019:              gifter .................................                 10180 000         10 124 239,21              -55 760.79
25020: 
25021: 25           LÄÄNINOIKEUDET- LÄNSRÄTIERNA ....                        88 520000         86974152,42             -1545847,58            2
25022:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25023:              (Förslagsanslag) ........................                78820000          77 527 566,73           -1 292 433,27          2
25024:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
25025:              gifter .................... · · ... · · · · · · · ·       9700000           9446 585,69              -253414,31           3
25026: 
25027: 30           ALIOIKEUDET- UNDERRÄTIERNA .......                      417 285000        423 549 047,33             6 264047,33          2
25028:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25029:              (Förslagsanslag) ........................               362985000         369 249 047,33             6 264047,33          2
25030:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25031:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25032:              slag 2 år) .............................                 54300000          54 300 000,00                      0,00        0
25033: 
25034: 40           ERITYISTUOMIOISTUIMET -          SPECIAL-
25035:              DOMSTOLARNA .......................                      76364000          74 001 223,83           -2 362 776,17          3
25036:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25037:              (Förslagsanslag) ........................                68964000          66 601 223,83           -2 362 776,17          3
25038:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25039:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25040:              slag 2 år) .............................                  7 400000          7 400000,00                       0,00        0
25041: 
25042: 45           ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT - SÄR-
25043:              SKILDA RÄTISVÅRDSUTGIFTER ..........                    110300000         108 709 637,69           -1 590 362,31
25044:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25045:                                                                                                                         sivu
25046: 25 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida    33
25047: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25048:                                                                  arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25049:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
25050:                                                                      Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
25051:                                                                    budgeten          bokslutet
25052:                                                                                                        suurempi - högre
25053:                                                                                                                                   %
25054:                                                                                                         pienempi- lägre (-)
25055: 
25056: 
25057:      22      Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomääräraha)
25058:              -   Särskilda rättegångsutgifter (Förslagsan-
25059:              slag) ................................ .             23 300 000       19 485 373.74          -3 814 626,26          16
25060:      50      Maksuton oikeudenkäynti (Arviomääräraha) -
25061:              Fri rättegång (Förslagsanslag) ............ .        87 000000        89 224 263,95             2 224 263,95         3
25062: 
25063: 46           SYYTTÄJÄNVIRASTOT - ÅKLAGARÄMBE-
25064:              TENA ............................... .               33 236 000       32 700 959,14            -535040,86            2
25065:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25066:              (Förslagsanslag) ....................... .           30 326 000       29 790 959,14            -535040,86            2
25067:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25068:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25069:              slag 2 år) ............................ .             2 910 000        2 910000,00                       0,00        0
25070: 
25071: 47           ULOSOTTOVIRASTOT - EXEKUTIONSVER-
25072:              ~N ·································                156 985000       155 928 557,91          -1 056 442,09
25073:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25074:              (Förslagsanslag) ....................... .          129 335 000      128 278 557,91           -1 056 442,09
25075:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25076:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25077:              slag 2 år) ............................ .            27 650000        27 650 000,00                      0,00        0
25078: 
25079: 50           VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVÅRDSVÄ-
25080:              SENDET ............................. .              863398000        851 939 222,06         -11 458 777,94
25081:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25082:              (Förslagsanslag) ....................... .          456 507 000      449 821 304,17          -6 685 695,83
25083:      10      Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
25084:              heters drift (Förslagsanslag) .............. .       39 500 000       39 733 343,19               233 343,19
25085:      13      Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito (Siirto-
25086:              määräraha)- Reparation och underhåll av fas-
25087:              tigheter (Reservationsanslag) ............. .         8 000000         8000000,00                        0,00        0
25088:      21      Vankien huolto ja koulutus (Arviomääräraha)-
25089:              Vården och utbildningen av fångar (Förslagsan-
25090:              slag) ................................ .             59 570000        62 499 148,58             2 929148,58          5
25091:      23      Työtoiminta (Arviomääräraha) - Arbetsverk-
25092:              samhet (Förslagsanslag) ................. .          65 950000        60 656 026,01          -5 293 973,99           8
25093:      24      Työ- ja käyttörahat sekä avolaitospalkat (Ar-
25094:              viomääräraha) - Arbets- och brukspenningar
25095:              samt löner i öppen anstalt (Förslagsanslag) ...      33 600 000       31 701 445.70           -1 898 554,30          6
25096:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25097:              gifter ................................ .            17 800000        17 066454,41             -733 545,59           4
25098:       50     Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lain-
25099:              säädäntöön perustuviin tehtäviin (Arviomäärä-
25100:              raha) - Statsunderstöd för Kriminalvårdsföre-
25101:              ningen för uppgifter som grundar sig på lagstift-
25102:              ning (Förslagsanslag) ................... .          29 300000        29 300 000,00                      0,00        0
25103:       51     Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suoritta-
25104:              miseen - Statsunderstöd för annat kriminal-
25105:              vårdsarbete ........................... .            17 871 000       17 861 500,00               -9500,00           0
25106:       52     Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimi-
25107:              tilojen perustamis- ja peruskorjausmenoihin
25108:              (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för Krimi-
25109:              nalvårdsföreningen för anläggnings- och
25110:              grundreparationsutgifter för verksamhetsutrym-
25111:              men (Reservationsanslag) ............... .            1 000000         1 000000,00                       0,00        0
25112: 
25113:   3 320468K
25114:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25115:                                                                                                                          sivu
25116: 25 Pl. - Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida        34
25117: Luku- Kap.                                                         Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25118:                                                                    arvion mukaan        mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25119:       Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
25120:                                                                        Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
25121:                                                                      budgeten         bokslutet
25122:                                                                                                         suurempi - högre
25123:                                                                                                          pienempi -lägre (-)
25124:                                                                                                                                       %
25125: 
25126: 
25127:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25128:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)         12500000         12 500 000,00                       0,00          0
25129:      74      Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirto-
25130:              määräraha) - Nybyggnader och grundrepara-
25131:              tioner ( Reservationsanslag) .............. .         37 200 000       37 200 000,00                       0,00          0
25132:      75      Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitos-
25133:              työnä (Siirtomääräraha) - Nybyggnader och
25134:              grundreparationer vilka utförs säsom arbete i
25135:              öppen anstalt (Reservationsanslag) ........ .         56 700 000       56 700 000,00                       0,00          0
25136:       76     Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (Siir-
25137:              tomääräraha) - Sysselsättande av frigivna
25138:              fångar (Reservationsanslag) .............. .            3500000         3 500000,00                        0,00          0
25139:      77      TyösiirtoJoille järjestettävät työt (Siirtomäärära-
25140:              ha) - Arbeten för arbetskolonier ( Reservations-
25141:              anslag) .............................. .              23 500 000       23 500 000,00                       0,00          0
25142:       79     Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) -
25143:              Jord- och vattenbyggen (Reservationsanslag) .             900000          900000,00                        0,00          0
25144: 
25145: 60           ERÄÄT VIRASTOT- VISSA VERK ........ .                 11 322 000       10 467 779.78             -854220,22              8
25146:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25147:              ( Förslagsanslag) ....................... .             7102000         6 859 368,13             -242631,87              3
25148:       29     Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25149:              gifter ................................ .               4 220000        3 608411,65              -611 588,35            14
25150: 
25151: 70           VAALIT- VAL ....................... .                 41 000 000       43 668 984,69             2 668 984,69            7
25152:       21     Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter
25153:              ( Förslagsanslag) ....................... .           41 000000        43 668 984,69             2 668 984,69            7
25154: 
25155: 99           OIKEUSMINISTERIÖN           HALLINNONALAN
25156:              MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM
25157:              JUSTITIEMINISTERIETS           FÖRVALTNING-
25158:              SOMRÅDE ........................... .                 64690000         63 207 649,81           -1 482350,19              2
25159:       25     Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen - Ut-
25160:              vecklande av förvaltningen och personalen ...           3400000         2 568 669,66             ---831 330,34          24
25161:       26     Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) -
25162:              lnternationellt samarbete (Förslagsanslag) ....         5900000         5 601 977,14             -298022,86              5
25163:       27     Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomäärära-
25164:              ha 2 v) - Automatisk databehandling (Reser-
25165:              vationsanslag 2 är) ..................... .           27 000 000       27 000 000,00                       0,00          0
25166:       29     Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
25167:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .          8 220000        7 923 003,01             -296996,99              4
25168:      50      Eräät avustukset - Vissa understöd ........ .           1 200000        1144000,00                -56000,00              5
25169:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25170:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)         18 970 000       18 970 000,00                       0,00          0
25171:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25172:                                                                                                                            sivu
25173: 26 Pl. - Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        35
25174: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25175:                                                                   arvion mukaan         mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
25176:       Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
25177:                                                                        Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
25178:                                                                      budgeten           bokslutet
25179:                                                                                                           suurempi - högre
25180:                                                                                                            pienempi- lägre (-)
25181:                                                                                                                                         %
25182: 
25183: 
25184:              26. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
25185: 
25186:              SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
25187:              - INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGS-
25188:              OMRÅDE ............................ .               5 747 779000      5 704 810 878,01         --42 968 121 ,99
25189: 
25190: 01       SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINIS-
25191:          TERIET .............................. .                   74 685 000        75 233 022,96                548 022,96
25192:       01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25193:          ( Förslagsanslag) ....................... .               62 885 000        63 433 795.42                548 795.42
25194:       29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25195:          gifter ................................ .                 10800000          10 799 4 71.76                 -528,24             0
25196:       70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
25197:          rier .................................. .                  1 000000            999 755.78                  -244,22             0
25198: 
25199: 05           LÄÄNINHALLITUKSET- LÄNSSTYRELSER-
25200:              NA ................................. .               441 267000        440 650 184,70             -616 815,30              0
25201:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25202:              ( Förslagsanslag) ....................... .          330 529 000       329 757 527,04             -771 472.96              0
25203:       10     Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
25204:              heters drift ( Förslagsanslag) .............. .       23 650000         23 588 886,23               -61113,77              0
25205:       21     Keski-Suomen lääninhallituksen toimintamenot
25206:              (Siirtomääräraha 2 v) - Omkostnader för Mel-
25207:              lersta Finlands länsstyrelse ( Reservationsanslag
25208:              2 år) ................................ .              32 738000         32 738 000,00                        0,00          0
25209:       25     Eräät hallintomenot (Arviomääräraha) - Vissa
25210:              förvaltningsutgifter ( Förslagsanslag) ....... .       1100000            1 315 771.43               215 771.43           20
25211:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25212:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25213:              slag 2 år) ............................ .             46000000          46 000 000,00                        0,00          0
25214:       70     Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2 v) - An-
25215:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag 2
25216:              år) .................................. .               7 250000           7 250 000,00                       0,00          0
25217: 
25218: 06           VÄESTÖREKISTERIKESKUS      BEFOLK-
25219:              NINGSREGISTERCENTRALEN ........... .                  57 394000         60 911 641,30              3 517 641,30            6
25220:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25221:              ( Förslagsanslag) ....................... .           17 394000         16 914 050,97             --479 949,03             3
25222:       28     Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
25223:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....         16 000000         19 997 590,33              3 997 590,33           25
25224:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25225:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25226:              slag 2 år) ............................ .             24 000000         24 000 000,00                        0,00          0
25227: 
25228: 07           REKISTERITOIMISTOT       REGISTERBY-
25229:              RÅERNA ............................. .                99014000          98125 746,04              -888 253,96
25230:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25231:              ( Förslagsanslag) ....................... .           75 016 000        74127 746,04              -888 253,96
25232:       21     Keski-Suomen läänin rekisteritoimistojen toi-
25233:              mintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Omkost-
25234:              nader för registerbyråerna i Mellersta Finlands
25235:              Iän ( Reservationsanslag 2 år) ............. .         5116000            5116000,00                         0,00          0
25236:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25237:                                                                                                                             sivu
25238: 26 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        36
25239: Luku- Kap.                                                         Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25240:                                                                    arvion mukaan         mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
25241:      Mom.- Mom.                                                                                             Resultat enligt bokslutet
25242:                                                                         Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
25243:                                                                       budgeten           bokslutet
25244:                                                                                                            suurempi - högre
25245:                                                                                                             pienempi- lägre (-)
25246:                                                                                                                                          %
25247: 
25248: 
25249:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25250:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25251:              slag 2 år) ............................ .              18882000          18 882 000,00                        0,00          0
25252: 
25253: 75           POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET ....... .                2 770401 000      2 737 632 027,91         -32 768 972,09
25254:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25255:              (Förslagsanslag) ....................... .           2169 986 000      2134 042 041,90          -35 943 958,1 0             2
25256:      21      Keski-Suomen läänin paikallispoliisin toiminta-
25257:              menot (Siirtomääräraha 2 v)- Omkostnader för
25258:              den loka Ia polisen i Mellersta Finlands Iän ( Re-
25259:              servationsanslag 2 år) ................... .           99196000          99 196 000,00                        0,00          0
25260:      23      Poliisin erityismenot (Arviomääräraha) - Sär-
25261:              skilda utgifter för polisen (Förslagsanslag) ....     232 320 000       235 496 078,95              3176 078,95
25262:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25263:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25264:              slag 2 år) ............................ .             152119 000        152117 907,66                 -1 092,34             0
25265:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25266:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)         82 880 000        82879999,40                       -0,60            0
25267:      74      Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa
25268:              byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ..... .           30600000          30 600 000,00                        0,00          0
25269:      88      Teiskon moottoriurheilukeskuksen käyttöoikeu-
25270:              den hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaffande
25271:              av nyttjanderätt tili Teisko motorsportcentral
25272:              ( Reservationsanslag) ................... .             3300000            3300000,00                         0,00          0
25273: 
25274: 80           PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖR-
25275:              VALTNINGEN ......................... .                119142 000        129 347 053,27             10 205 053,27            9
25276:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25277:              (Förslagsanslag) ....................... .              9430000            9 037 586,57             -392413,43              4
25278:      11      Laitteiden ja kaluston käyttö ja kunnossapito-
25279:              Drift och underhåll av anläggningar och inven-
25280:              tarier ................................ .               3 370 000          3 368 886,64               -1113,36              0
25281:      21      Eräät pelastushallinnon menot (Arviomäärära-
25282:              ha) - Vissa utgifter för räddningsförvaltningen
25283:              (Förslagsanslag) ....................... .              3 511 000          5 007 326,31             1 496 326,31           43
25284:      25      Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elev-
25285:              vård (Förslagsanslag) ................... .             3900000            3 855 572,65              -44427,35
25286:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25287:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25288:              slag 2 år) ............................ .               6150000            6150000,00                         0,00          0
25289:      30      Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamis-
25290:              kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel
25291:              för kretsalarmeringscentralernas anläggnings-
25292:              kostnader (Förslagsanslag) ............... .            2000000            1146681,10               -853318,90             43
25293:      32      Valtionosuus kunnan palo- ja pelastustoimen
25294:              käyttökustannuksiin (Arviomääräraha)- Stats-
25295:              andel för driftskostnaderna för det kommunala
25296:              brand- och räddningsväsendet (Förslagsan-
25297:              slag) ................................ .               47 000000         57 000 000,00             10 000 000,00           21
25298:      33      Valtionosuus kunnan palo- ja pelastustoimen
25299:              kalustohankintoihin (Siirtomääräraha 2 v) -
25300:              Statsandel för anskaffning av inventarier för det
25301:              kommunala brand- och räddningsväsendet (Re-
25302:              servationsanslag 2 år) ................... .           14500000          14 500 000,00                        0,00          0
25303:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25304:                                                                                                                          sivu
25305: 26 Pl. - Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida        37
25306: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25307:                                                                 arvion mukaan         mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
25308:       Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
25309:                                                                     Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
25310:                                                                   budgeten            bokslutet
25311:                                                                                                         suurempi - högre
25312:                                                                                                          pienempi -lägre (-)
25313:                                                                                                                                       %
25314: 
25315: 
25316:      34      Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto-
25317:              määräraha 2 v) - Ersättningar enligt lagen om
25318:              befolkningsskydd ( Reservationsanslag 2 år) ..       2 981 000          2 981 000,00                       0,00          0
25319:      70      Kaluston ja välineiden hankinta (Siirtomäärära-
25320:              ha) - Anskaffning av inventarier och materiel
25321:              (Reservationsanslag) ................... .          11 700000         11 700 000,00                        0,00          0
25322:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
25323:              byggen (Reservationsanslag) ............. .         14 600000         14 600 000,00                        0,00          0
25324: 
25325: 90           RAJAVARTIOLAITOS               GRÄNSBEVAK-
25326:              NINGSVÄSENDET ..................... .              917 326 000       885 646 058,59          -31 679941.41               3
25327:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25328:              ( Förslagsanslag) ....................... .        732186000         700 507 101 .49         -31 678 898,51              4
25329:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25330:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25331:              slag 2 år) ............................ .          127 350000        127 348 982.70                -1 017,30             0
25332:       70     Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25333:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)       47 000000         46 999 974.40                    -25,60            0
25334:       74     Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
25335:              byggen ( Reservationsanslag) ............. .         8890000           8890000,00                          0,00          0
25336:       77     Satamat ja muut rakenteet (Siirtomääräraha) -
25337:              Hamnar och andra anläggningar ( Reservations-
25338:              anslag) .............................. .             1 900000          1 900000,00                         0,00          0
25339: 
25340: 97       AVUSTUKSET KUNNILLE- UNDERSTÖD ÅT
25341:          KOMMUNER ......................... .                  1 220400000       1 229 018 377.00             8 618 377.00
25342:       31 Kuntien yleiset valtionosuudet (Arviomäärära-
25343:          ha) - Allmänna statsandelar tili kommunerna
25344:          (Förslagsanslag) ....................... .             693 000000        701 749 488,00              8 749488,00
25345:       32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomääräraha)
25346:          - Understöd åt kommunerna för kommunsam-
25347:          manslagning ( Förslagsanslag) ............ .             1 900000          1 884889,00                -15111,00
25348:       33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomäärära-
25349:          ha)- Komplettering av kommunernas skattein-
25350:          komster ( Förslagsanslag) ................ .           475500000         475 384 000,00             -116000,00               0
25351:       34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Under-
25352:          stöd tili kommunerna enligt prövning ....... .          50000000          50 000 000,00                        0,00          0
25353: 
25354: 98           LÄÄNIEN KEHITIÄMINEN- UTVECKLANDE
25355:              AV LÄNEN ........................... .              40000000          40 000 000,00                        0,00          0
25356:       43     Läänin kehittämisraha (Siirtomääräraha) - Re-
25357:              gionalt utvecklingsbidrag (Reservationsan-
25358:              slag) ................................ .            40000000          40 000 000,00                        0,00          0
25359: 
25360: 99       SISÄASIAINMINISTERIÖN                  HALLIN-
25361:          NONALAN MUUT MENOT -ÖVRIGA UTGIF-
25362:          TER INOM INRIKESMINISTERIETS FÖR-
25363:          VALTNINGSOMRADE .................. .                     8150000           8 246 766,24                 96 766,24
25364:       24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito ja koulutus (Ar-
25365:          viomääräraha) - Underhåll och utbildning för
25366:          civiltjänstepliktiga (Förslagsanslag) ........ .          500000             390059.71              -109940,29              22
25367:       25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära-
25368:          ha 2 v) - Forsknings- och utvecklings-
25369:          verksamhet (Reservationsanslag 2 år) ...... .            2800000           2800000,00                         0,00           0
25370:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25371:                                                                                                                           sivu
25372: 26 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida        38
25373: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-   Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25374:                                                                  arvion mukaan       mukaan           verrattuna tulo- ja menoarvioon
25375:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
25376:                                                                      Enligt          Enligt                jämfört med budgeten
25377:                                                                    budgeten         bokslutet
25378:                                                                                                          suurempi - högre
25379:                                                                                                           pienempi- lägre (-)
25380:                                                                                                                                        %
25381: 
25382: 
25383:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
25384:              konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ....... .       3 550000        3 756 706,53                  206 706,53            6
25385:      51      Valtionavustus eräille järjestöille - Statsunder-
25386:              stöd tili vissa organisationer .............. .       1 300000        1 300000,00                           0,00          0
25387:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25388:                                                                                                                            sivu
25389: 27 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        39
25390: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25391:                                                                   arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25392:      Mom.- Mom.                                                                                            Resultat enligt bokslutet
25393:                                                                       Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
25394:                                                                     budgeten            bokslutet
25395:                                                                                                           suurempi - högre
25396:                                                                                                            pienempi -lägre (-)
25397:                                                                                                                                         %
25398: 
25399: 
25400:              27. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
25401: 
25402:              PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
25403:                    FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALT-
25404:              NINGSOMRÅDE ...................... .               9 037151 000       8 903 450 408,26        -133 700 591,74
25405: 01           PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMI-
25406:              NISTERIET ........................... .              53 062 000         52859 850.43              -202149,57               0
25407:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25408:              (Förslagsanslag) ....................... .           41 862 000         41 759 936,35             -102063,65               0
25409:      21      Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Forsk-
25410:              ningsverksamhet (Reservationsanslag) ...... .          4 200000           4200000,00                         0,00          0
25411:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25412:              gifter ................................ .             6 500000            6 399 914,08            -100085,92               2
25413:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25414:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)           500000             500000,00                         0,00          0
25415: 
25416: 12           PUOLUSTUSVOIMIEN             PALKKAUS-      JA
25417:              MUUT MENOT- FÖRSVARSMAKTENS AV-
25418:              LÖNINGS- OCH ÖVRIGA UTGIFTER ...... .              3 335 239 000      3 204 457 797,66        -130 781 202,34              4
25419:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25420:              ( Förslagsanslag) ....................... .        3 049 239 000      2 920 537 598,22        -128 701 401,78              4
25421:      16      Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta (Siir-
25422:              tomääräraha 2 v) - Anskaffning av inventarier,
25423:              maskiner och anordningar ( Reservationsanslag
25424:              2 år) ................................ .             28000000           28 000 000,00                        0,00          0
25425:      25      Joukkojen ja tavaran kuljetukset (Arviomäärära-
25426:              ha)- Trupp- och godstransporter (Förslagsan-
25427:              slag) ................................ .             43 500000          42 892 709,23             --607 290,77
25428:      27      Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomäärära-
25429:              ha 2 v) - Automatisk databehandling (Reser-
25430:              vationsanslag 2 år) ..................... .          53500000           53 500 000,00                        0,00          0
25431:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
25432:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....         8000000            6530679.41             -1 469 320,59             18
25433:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25434:              gifter ................................ .           153000000          152 996 810,80                -3189,20              0
25435: 
25436: 14           ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT -
25437:              UNDERHÅLL AV VÄRNPLIKTIGA ......... .               630 500000         628 569 042,85           -1 930957,15               0
25438:      02      Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha)
25439:              - Dagspenningar och reservistlöner (Förslags-
25440:              anslag) .............................. .            209500000          204 492 479,60           -5007 520.40               2
25441:      20      Matkat (Arviomääräraha)- Resor (Förslagsan-
25442:              slag) ................................ .             56 000000          66 799 944,91            10 799 944,91            19
25443:      21      Muonitus (Arviomääräraha) - Proviantering
25444:              ( Förslagsanslag) ....................... .         198 500000         190 871 886,67           -7 628113,33               4
25445:       22     Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha) -
25446:              Beklädnad, tvätt och hygien (Reservationsan-
25447:              slag) ................................ .            124000000          124 000 000,00                       0,00           0
25448:       23     Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälso-
25449:              vård (Förslagsanslag) ................... .          31 000000          30 997 331 ,29               -2668.71              0
25450:       29     Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25451:              gifter ................................ .            11 500000          11 407 400,38              -92599,62
25452:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25453:                                                                                                                              sivu
25454: 27 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                          sida        40
25455: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25456:                                                                     arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25457:      Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
25458:                                                                         Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
25459:                                                                       budgeten            bokslutet
25460:                                                                                                             suurempi - högre
25461:                                                                                                                                           %
25462:                                                                                                              pienempi- lägre (-)
25463: 
25464: 
25465: 25           PUOLUSTUSMATERIAALIN HANKINTA- JA
25466:              KÄYTIÖMENOT - UTGIFTER FÖR FÖR-
25467:              NYANDE OCH ANVÄNDNING AV FÖR-
25468:              SVARSMATERIAL ..................... .                4 055 200 000      4 058 283 743.76             3 083 743.76            0
25469:      16      Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha)
25470:              - Anskaffning av försvarsmaterial (Reserva-
25471:              tionsanslag) .......................... .            2699000000         2 699 000 000.00                       0,00          0
25472:      17      Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomäärä-
25473:              raha) - Förnyande av utmönstrad utrustning
25474:              ( Förslagsanslag) ....................... .              8000000          11 083 743,76              3 083 743.76           39
25475:      24      Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomää-
25476:              räraha)- Användning och underhåll av utrust-
25477:              ning ( Reservationsanslag) ............... .         1 348200000        1 348 200 000,00                       0,00          0
25478: 
25479: 27           KIINTEISTÖMENOT- UTGIFTER FÖR FAS-
25480:              TIGHETER ........................... .                727 700 000        732 517 891,51              4 817 891,51
25481:      10      Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
25482:              heters drift ( Förslagsanslag) .............. .       350000000          354 817 891,51              4 817 891,51
25483:      13      Rakennusten. sotilasalueiden ja -laitteiden kor-
25484:              jaus ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Re-
25485:              paration och underhåll av byggnader, militärom-
25486:              råden och -anläggningar (Reservationsanslag) .         93000000           93 000 000,00                        0,00          0
25487:      74      Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirto-
25488:              määräraha) - Nybyggnader och grundförbät-
25489:              tringar ( Reservationsanslag) .............. .        142 700000         142 700 000,00                        0,00          0
25490:      75      Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grund-
25491:              förbättringar ( Reservationsanslag) ......... .        70000000           70 000 000,00                        0,00          0
25492:      77      Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siir-
25493:              tomääräraha) - Byggnadsarbeten på militära
25494:              områden och anläggningar ( Reservationsan-
25495:              ~ag) ................................ .                60000000           60 000 000,00                        0,00          0
25496:      87      Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomää-
25497:              räraha 2 v) - lnköp och expropriation av fas-
25498:              tigheter ( Reservationsanslag 2 år) ......... .        12 000 000         12 000 000,00                        0,00          0
25499: 
25500: 30           KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMIS-
25501:              TOIMINTA - INTERNATIONELL FREDSBE-
25502:              VARANDE VERKSAMHET ............... .                   56 900000          50 265 400,85           -6 634 599,15             12
25503:      21      Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja sotilas-
25504:              tarkkailijatehtävät (Siirtomääräraha) - Bered-
25505:              skaps- och militärobservatörsuppgifter i den
25506:              fredsbevarande verksamheten (Reservationsan-
25507:              slag) ................................ .               15 300 000         15 300 000,00                        0,00          0
25508:      22      Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja va-
25509:              rustamismenot (Arviomääräraha) - De finska
25510:              övervakningsstyrkornas       förvaltnings-  och
25511:              utrustningsutgifter ( Förslagsanslag) ........ .       40000000           33 365 400,85           -6 634 599,15             17
25512:      24      ETYKin toimeenpanosta aiheutuvat menot (Siir-
25513:              tomääräraha 2 v) - Utgifter för verkställandet
25514:              av KSSE (Reservationsanslag 2 år) ........ .             1 600000          1 600 000,00                        0,00          0
25515: 
25516: 90           VALTION PUKUTEHDAS - STATENS BEK-
25517:              LÄDNADSFABRIK ..................... .
25518:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25519:                                                                                                                        sivu
25520: 27 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida        41
25521: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25522:                                                                 arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25523:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
25524:                                                                     Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
25525:                                                                   budgeten          bokslutet         suurempi - högre
25526:                                                                                                                                      %
25527:                                                                                                        pienempi- lägre (-)
25528: 
25529: 
25530:      21      Valtion pukutehtaan käyttömenot (Arviomäärä-
25531:              raha)- Statens beklädnadsfabriks driftsutgifter
25532:              ( Förslagsanslag) ....................... .         50300000         46 409 700,96
25533:              90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter        50300000         46 409 700,96
25534:                                Käyttötulot - Driftsinkomster     51 800000        47 578 317,80
25535: 
25536:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25537:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        2800000          2 800000,00                        0,00           0
25538:              90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesterings-
25539:                               utgifter                            2800000          2800000,00
25540: 
25541: 99           PUOLUSTUSMINISTERIÖN    HALLINNON-
25542:              ALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER
25543:              INOM FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALT-
25544:              NINGSOMRÅDE ...................... .               175 750000       173 696 681 ,20          -2 053 318,80
25545:      02      Työrajoitteisten palkkaukset (Arviomääräraha)
25546:              - Arbetshandikappades avlöning (Förslagsan-
25547:              slag) ................................ .            79000000         79 540 423,62               540423,62
25548:      21      Metsätaloustoiminta  (Arviomääräraha)
25549:              Skogshushållnings verksamhet (Förslagsan-
25550:              slag) ................................ .            17 200000        16 621 133,56            -578866,44                3
25551:      40      Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapa-
25552:              turmakorvaukset (Arviomääräraha) - Olycks-
25553:              fallsersättningar på grund av olyckan vid Lappo
25554:              patronfabrik (Förslagsanslag) ............. .         320000            317 029,50               -2970,50
25555:      50      Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
25556:              - Understödjande av försvarsorganisationers
25557:              verksamhet ........................... .             2 030000         2030000,00                         0,00           0
25558:      51      Korvaus sotilasilmailun lentokenttä- ja lennon-
25559:              varmistuspalvelujen tuottamisesta (Siirtomäärä-
25560:              raha) - Ersättning för produktion av flygfälts-
25561:              och flygsäkerhetstjänster för den militära luft-
25562:              farten ( Reservationsanslag) .............. .       57 000 000       57 000 000,00                       0,00           0
25563:      90      Eräät tileistä poistot (Arviomääräraha) - Vissa
25564:              kontoavskrivningar ( Förslagsanslag) ....... .      20 000 000       15 839 687,56           --4 160 312,44            21
25565:      93      Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluk-
25566:              tueringar ( Förslagsanslag) ............... .         200000.         2348406,96               2148406,96             999
25567:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25568:                                                                                                                                   sivu
25569: 28 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1991                                                              sida        42
25570: Luku- Kap.                                                              Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25571:                                                                         arvion mukaan            mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25572:      Mom.- Mom.                                                                                                   Resultat enligt bokslutet
25573:                                                                             Enligt              Enligt             jämfört med budgeten
25574:                                                                           budgeten             bokslutet
25575:                                                                                                                  suurempi - högre
25576:                                                                                                                   pienempi- lägre (-)
25577:                                                                                                                                                %
25578: 
25579: 
25580:              28. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
25581: 
25582:              VALTIOVARAINMINISTERIÖN               HALLIN-
25583:              NONALA - FINANSMINISTERIETS FÖR-
25584:              VALTNINGSOMRADE . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   17 597 072 000      17 454 727 518,71        -142 344 481 ,29
25585: 
25586: 01           VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMI-
25587:              NISTERIET ........................... .                   106 238 000         104833510,45              -1 404489,55
25588:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25589:              (Förslagsanslag) ....................... .                 75248000             73843 510,45            -1 404489,55               2
25590:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25591:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25592:              slag 2 år) ............................ .                  23 300 000           23 300 000,00                       0,00          0
25593:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25594:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)               7 690 000           7 690000,00                        0,00           0
25595: 
25596: 03           VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKES-
25597:              KUS - STATENS EKONOMISKA FORSK-
25598:              NINGSCENTRAL ...................... .                      19193000             18 076 676,01           -1116 323,99               6
25599:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25600:              ( Förslagsanslag) ....................... .                12 538 000           11 438 150,32           -1 099 849,68              9
25601:      22      Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha 2 v) -
25602:              Forskningsverksamhet ( Reservationsanslag 2
25603:              år) .................................. .                     1 500000            1 500000,00                        0,00           0
25604:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25605:              gifter .. , ............................. .                  5155000             5138 525,69               -16474,31               0
25606: 
25607: 05      VALTIOKONTIORI- STATSKONTORET ....                            1 005654000           992 075 511,79         -13 578 488,21
25608:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Verk-
25609:         samhetsutgifter ( Reservationsanslag 2 år) ....                239 944 000          239 944 000,00                       0,00           0
25610:      25 Valtion henkilöstöjärjestelyt, uudelleensijoituk-
25611:         sen ja työkyvyn edistäminen (Siirtomääräraha 2
25612:         v) - Statens personalarrangemang, främjande
25613:         av omplaceringar och förbättrande av arbetsför-
25614:         mågan ( Reservationsanslag 2 år) .......... .                   23 760 000           23 760 000,00                       0,00           0
25615:      50 Eräät valtion maksamat korvaukset (Arviomää-
25616:         räraha) - Ersättningar som betalas av staten
25617:         (Förslagsanslag) ....................... .                     140000000           147 562 716,79              7 562 716,79             5
25618:      83 Lainat valtion liikelaitoksille (Arviomääräraha)
25619:         -· Lån tili statens affärsverk (Förslagsanslag)                600000000           578 700 000,00          -21 300 000,00               4
25620:      88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha) -
25621:         Anskaffning av aktier (Reservationsanslag) ...                    1 800000            1 800000,00                        0,00           0
25622:      95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära-
25623:         ha) - Tryggande av statens fordringar (För-
25624:         slagsanslag) .......................... .                           150000              308 795,00               158 795,00           106
25625: 
25626: 07           ELÄKKEET- PENSIONER .............. .                    10418160000         10 348 841 614,07         --{)9 318 385,93
25627:      05      Vakinaiset eläkkeet sekä perhe-eläkkeet ja hau-
25628:              tausavut (Arviomääräraha)- Ordinarie pensio-
25629:              ner, familjepensioner och begravningshjälp
25630:              (Förslagsanslag) ....................... .               9 710 000 000       9 653 586 982,52         -56 413 017,48
25631:      06      Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
25632:              pensioner (Förslagsanslag) ............... .              125 960000          127 266 315,22              1 306 315,22
25633:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25634:                                                                                                                              sivu
25635: 28 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                          sida        43
25636: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25637:                                                                     arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25638:      Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
25639:                                                                         Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
25640:                                                                       budgeten            bokslutet
25641:                                                                                                             suurempi - högre
25642:                                                                                                                                           %
25643:                                                                                                              pienempi- lägre (-)
25644: 
25645: 
25646:      07      Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga
25647:              pensionsutgifter ( Förslagsanslag) .......... .       132 200000         114 485 070,16          -17 714 929,84             13
25648:      61      Korko valtion eläkerahastolle (Arviomääräraha)
25649:              - Ränta tili statens pensionsfond (Förslagsan-
25650:              slag) ................................ .              450000000          453 503 246,17              3 503 246,17
25651: 
25652: 10           VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
25653:              - STATENS REVISIONSVERK ........... .                  23 619 000         24 213 526,64                594 526,64            3
25654:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25655:              (Förslagsanslag) ....................... .             20 519 000         21 372 038,55                853 038,55            4
25656:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
25657:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .          3100000             2841488,09              -258 511,91              8
25658: 
25659: 18      VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNING-
25660:         EN .................................. .                   1 673 370 000      1 673 073 834,39            -296165,61               0
25661:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25662:         ( Förslagsanslag) ....................... .               1126 326 000       1 132 491 990,21             6165 990,21
25663:      21 Korot ja tiedonsiirtopalkkiot (Arviomääräraha)
25664:         - Räntor och dataöverföringsprovisioner (För-
25665:         slagsanslag) .......................... .                  165 000000         158 537 844,18           -6 462 155,82              4
25666:      22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassi-
25667:         ficering ( Reservationsanslag) ............. .              31 000000          31 000 000,00                        0,00          0
25668:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25669:         övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25670:         slag 2 år) ............................ .                  351 044000         351 044 000,00                        0,00          0
25671: 37      ERÄÄT HINNANEROKORVAUKSET- VISSA
25672:         PRISSKILLNADSERSÄTTNINGAR ........ .                       415 000 000        414 995 512,00                --4488,00             0
25673:      40 Jalostettujen        elintarviketeollisuustuotteiden
25674:         raaka-aineiden        hinnanerokorvaukset        (Ar-
25675:         viomääräraha) - Prisskillnadsersättningar för
25676:         råvaror tili förädlade livsmedelsindustriprodukter
25677:         ( Förslagsanslag) ....................... .                415000000          414 995 512,00                --4488,00             0
25678: 
25679: 39      ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUN-
25680:         NALLE -        VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL
25681:         LANDSKAPET ÄLAND .................. .                      726401 000         724 452 000,00           -1 949 000,00              0
25682:      30 Verotaloudellinen tasoitus (Arviomääräraha) -
25683:         Skattefinansiell utjämning ( Förslagsanslag) .. .          690000000          689 998 000,00              -2000,00                0
25684:      31 Ylimääräiset menot- Extraordinarie anslag .. .              33 701 000         31 754 000,00           -1 947 000,00              6
25685:      32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen
25686:         - Ersättning för bortfall av kommunalskatt ...               2 000 000          2000000,00                         0,00           0
25687:      40 Mantereen ja Ahvenanmaan välisten tavarakul-
25688:         jetusten kuljetuskustannusten tasaaminen (Siir-
25689:         tomääräraha) - Utjämning av varutransport-
25690:         kostnader mellan fastlandet och Aland ( Reser-
25691:         vationsanslag) ......................... .                     700000             700000,00                        0,00           0
25692: 
25693: 40           TULLILAITOS- TULLVERKET ........... .                 505 710000         505 710 000,00                       0,00           0
25694:      21      Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
25695:              kostnader (Reservationsanslag 2 år) ....... .         497000000          497 000 000,00                       0,00           0
25696:      66      Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava ke-
25697:              hitysapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp
25698:              som styrs via en internationell tullorganisation
25699:              (Reservationsanslag) ................... .                210000             210000,00                        0,00           0
25700:                                            Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25701:                                                                                                                                           sivu
25702: 28 Pl.- Ht.                                Budgetens förverkligande år 1991                                                               sida     44
25703: Luku- Kap.                                                                          Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25704:                                                                                     arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25705:      Mom.- Mom.                                                                                                             Resultat enligt bokslutet
25706:                                                                                         Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
25707:                                                                                       budgeten          bokslutet
25708:                                                                                                                           suurempi - högre
25709:                                                                                                                            pienempi- lägre (-)
25710:                                                                                                                                                      %
25711: 
25712: 
25713:      74 Tullitalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) -
25714:         Tullhusbyggen (Reservationsanslag) ........                                   8 500 000        8500000,00                        0,00        0
25715: 
25716: 50      SUOMEN RAHAPAJA- MYNTVERKET 1 FIN-
25717:         LAND ................................                                       179 258 000      176 549 052,62           -2 708 947,38          2
25718:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25719:         (Förslagsanslag) ........................                                     7 908000         8126 607,60                218 607,60         3
25720:      22 Raaka-aineet (Arviomääräraha) - Råämnen
25721:         (Förslagsanslag) ........................                                    51 000000        46 366 406,60           -4 633 593,40          9
25722:      29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
25723:         konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ........                                8 850 000       10 556 288,42             1 706 288,42        19
25724:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25725:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)                                 5 500000         5 500 000,00                      0,00        0
25726:      95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen
25727:         Pankilta (Arviomääräraha) - lnlösen av gam-
25728:         malt växelmynt från Finlands Bank (Förslagsan-
25729:         slag) .................................                                     106000000        105 999 750,00                 -250,00          0
25730: 
25731: 52      TILASTOKESKUS - STATISTIKCENTRALEN                                          186 068 000      185 775 634,09             -292365,91           0
25732:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25733:         (Förslagsanslag) ........................                                    98038000         99 894 408,64             1 856408,64          2
25734:      21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat (Siirtomää-
25735:         räraha) - Regelbundet återkommande under-
25736:         sökningar och räkningar (Reservationsanslag)                                 26 500000        26 500 000,00                      0,00        0
25737:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
25738:         - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....                               23 330 000       21 235 640,62           -2 094 359,38          9
25739:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
25740:         gifter .................................                                     32 200 000       32 145 584,83              -54415,17           0
25741:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25742:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)                                 6000000          6000000,00                        0,00        0
25743: 
25744: 54           PANKKITARKASTUSVIRASTO - BANKIN-
25745:              SPEKTIONEN ..........................                                   21166000         21 194 898,21                28 898,21         0
25746:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25747:              ( Förslagsanslag) ........................                              13196000         13 224 898,21                 28 898,21        0
25748:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25749:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25750:              slag 2 år) ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     7180000          7180000,00                        0,00        0
25751:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2 v) - An-
25752:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag 2
25753:              år) ...................................                                   790000           790000,00                        0,00        0
25754: 
25755: 60           RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖR-
25756:              VALTNINGEN ..........................                                  535 352 000      521 914157,55          -1 3 437 842,45          3
25757:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25758:              (Förslagsanslag) ........................                              502472 000       489 155 753,78         -13 316 246,22           3
25759:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
25760:              gifter .................................                                30380000         30 369 397,87              -10602,13           0
25761:      70      Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
25762:              rier ...................................                                 2 500 000        2 389 005,90             -110994,10           4
25763: 
25764: 64           ERÄÄTVALTION KIINTEISTÖMENOT -STA-
25765:              TENS FASTIGHETSUTGIFTER ............                                   925540000        932 077 004,32             6 537 004,32
25766:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25767:                                                                                                                          sivu
25768: 28 Pl. - Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida        45
25769: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25770:                                                                   arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25771:       Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
25772:                                                                       Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
25773:                                                                     budgeten          bokslutet
25774:                                                                                                         suurempi - högre
25775:                                                                                                                                       %
25776:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
25777: 
25778: 
25779:      10      Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
25780:              heters drift (Förslagsanslag) .............. .       305 000 000      314 311 806,78             9 311 806,78            3
25781:      11      Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamatto-
25782:              mat vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförut-
25783:              sedda hyresutgifter för statens ämbetsverk och
25784:              inrättningar (Förslagsanslag) ............. .          4000000          3 088 068,25            -911 931,75             23
25785:       13     Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer
25786:              (Reservationsanslag) ................... .           248000000        248 000 000,00                       0,00          0
25787:       28     Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
25788:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          3 000 000        1137129,29             -1 862 870,71            62
25789:       70     Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
25790:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)         19 020 000       19 020 000,00                       0,00          0
25791:       76     Virastotalojen rakentaminen sekä valtion talon-
25792:              rakennusten suunnittelu ja koerakentaminen
25793:              (Siirtomääräraha) - Byggande av ämbetshus
25794:              samt planering av statens husbyggen och expe-
25795:              rimentellt byggande (Reservationsanslag) ....        209 720000       209 720 000,00                       0,00          0
25796:       87     Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankki-
25797:              minen (Siirtomääräraha)- Anskaffning av fas-
25798:              tigheter och bostadsaktier (Reservationsan-
25799:              slag) ................................ .             136 800000       136 800 000,00                       0,00          0
25800: 
25801: 70           VALTIONHALLINNON KEHITTÄMISKESKUS
25802:              - STATENS UTVECKLINGSCENTRAL ..... .                  33 095000        32 898 237,55            -196762,45
25803:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25804:              (Förslagsanslag) ....................... .            16 595 000       16 409 831 ,39           -185168,61
25805:       26     Koulutus-, kehittämis-, julkaisu-, tutkimus- ja
25806:              tuotekehittelytoiminnan erityismenot (Siirto-
25807:              määräraha 2 v) - Särskilda utgifter för utbild-
25808:              ning, utveckling, publikation, forskning och
25809:              produktutveckling ( Reservationsanslag 2 år) ..        5450000          5450000,00                         0,00          0
25810:       28     Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
25811:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          4000000          3 988 406,16              -11 593,84             0
25812:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
25813:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
25814:              slag 2 år) ............................ .              5550000          5 550 000,00                       0,00          0
25815:       74     Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
25816:              byggen (Reservationsanslag) ............. .            1 000000         1 000000,00                        0,00          0
25817:       88     Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha) -
25818:              Anskaffning av aktier (Reservationsanslag) ...           500000           500000,00                        0,00          0
25819: 
25820: 80           HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT
25821:              HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMET -
25822:              FÖRNYANDE AV FÖRVALTNINGEN OCH
25823:              VISSA STÖDÅTGÄRDER 1 PERSONALADMI-
25824:              NISTRATIONEN ....................... .                49 649 000       44 672 329,17           --4 976 670,83           10
25825:       02     Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha)
25826:              - Vissa andra löner och arvoden (Förslagsan-
25827:              slag) ................................ .               6 583000         4 240 786,17           -2 342 213,83             36
25828:       20     Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomäärära-
25829:              ha) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet
25830:              ( Reservationsanslag) ................... .           12 600000        12 600 000,00                       0,00          0
25831:       21     Virastojen kehittämistoiminnan erityismenot
25832:              (Arviomääräraha) - Särskilda utgifter för äm-
25833:              betsverkens utvecklingsverksamhet (Förslags-
25834:              anslag) .............................. .               5000000                   0,00          -5 000 000,00            100
25835:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25836:                                                                                                                          sivu
25837: 28 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     46
25838: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-   Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25839:                                                                  arvion mukaan         mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
25840:      Mom.- Mom.                                                                                            Resultat enligt bokslutet
25841:                                                                      Enligt          Enligt                 jämfört med budgeten
25842:                                                                    budgeten         bokslutet
25843:                                                                                                          suurempi - högre
25844:                                                                                                                                     %
25845:                                                                                                           pienempi- lägre (-)
25846: 
25847: 
25848:      23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha) -
25849:         Främjande av arbetarskyddet (Reservationsan-
25850:         slag) ................................ .                   6 655 000       6655000,00                           0,00        0
25851:      24      Henkilöstöruokailun järjestäminen (Siirtomäärä-
25852:              raha) - Anordnande av personalmåltider (Re-
25853:              servationsanslag) ...................... .          15 700 000       15 700 000,00                         0,00        0
25854:      60      Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista
25855:              (Arviomääräraha)- Statens andel av utgifterna
25856:              på grund av avgångsbidragsfonden (Förslags-
25857:              anslag) .............................. .              3111 000        5 476 543,00                2 365 543,00        76
25858: 
25859: 81           ERÄÄT HALLINNONALOITIAIN JAKAMAT-
25860:              TOMAT MENOT - VISSA UTGIFTER SOM
25861:              ICKE FÖRDELAS ENLIGT FÖRVALTNINGS-
25862:              OMRÅDEN ........................... .               14 500 000       12 742 403,78              -1 757 596,22         12
25863:      74      Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden
25864:              tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära-
25865:              ha) - Utgifter föranlädda av justeringar av
25866:              kostnadskalkyler för husbyggnadsprojekt ( För-
25867:              slagsanslag) .......................... .             5000000         4 855160,80                 -144839,20           3
25868:      95      Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita
25869:              varten menoarvioon ei ole erikseen merkitty
25870:              määrärahaa (Arviomääräraha) - På lag eller
25871:              författning grundade utgifter för vilka särskilt
25872:              anslag icke ingår i utgiftsstaten ( Förslagsan-
25873:              slag) ................................ .              2000000         1 324 634,37                -675 365,63         34
25874:      96      Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda
25875:              utgifter .............................. .             1 500000                   0,00           -1 500000,00         100
25876:      97      Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskriv-
25877:              ningar (Förslagsanslag) ................. .           5000000         6 412 608,61                1 412 608,61        28
25878:      98      Eräät virastojen hoitomenot (Arviomääräraha)
25879:              - Vissa förvaltningsutgifter för ämbetsverken
25880:              ( Förslagsanslag) ....................... .           1 000000          150000,00                 -850 000,00         85
25881: 
25882: 82           POSTIPANKKI OY- POSTSANKEN AB ....                  53 000 000       51 815 506,88              -1184 493,12           2
25883:      43      Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Ar-
25884:              viomääräraha) -      Kreditförlustersättning tili
25885:              Postbanken Ab (Förslagsanslag) .......... .           3000000         1 815 506,88              -1184493,12           39
25886:      88      Postipankki Oy:n osakepääoman korotus (Siir-
25887:              tomääräraha) - Höjning av Postbanken Ab:s
25888:              aktiekapital (Reservationsanslag) .......... .      50000000         50 000 000,00                         0,00        0
25889: 
25890: 83           KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT -
25891:              INTERNATIONELLA FINANSINSTITUT .....                13 800000        13 470179,19                 -329820,81           2
25892:      66      Suomen maksuosuus Kansainvälisen Jälleenra-
25893:              kennuspankin osakepääoman korottamisesta
25894:              (Arviomääräraha) - Finlands betalningsandel i
25895:              höjning av lnternationella Ateruppbyggnads-
25896:              bankens aktiekapital ( Förslagsanslag) ...... .     11 500000        11154 785,78                 -345 214,22          3
25897:      67      Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston
25898:              jäsenosuuksien korottamisesta - Finlands an-
25899:              del i ökningen av medlemmarnas kvoter i lnter-
25900:              nationella Valutalonden ................. .                   0                  0,00                      0,00        0
25901:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25902:                                                                                                                           sivu
25903: 28 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida        47
25904: Luku- Kap.                                                         Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25905:                                                                    arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25906:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
25907:                                                                        Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
25908:                                                                      budgeten          bokslutet
25909:                                                                                                          suurempi - högre
25910:                                                                                                                                        %
25911:                                                                                                           pienempi- lägre (-)
25912: 
25913: 
25914:      69      Suomen osuus perushyödykkeiden yhteisrahas-
25915:              ton osakemerkinnästä (Arviomääräraha) -
25916:              Tecknande av andelar i gemensamma fonden för
25917:              råvaror ( Förslagsanslag) ................. .           2 300000         2 315 393.41                15 393.41
25918: 
25919: 
25920: 84           POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT -
25921:              NORDISKA FINANSINSTITUT ........... .                 12 680 000        12 744 999.40                64 999.40
25922:      68      Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäris-
25923:              törahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha)
25924:              - Finlands betalningsandel av det nordiska
25925:              miljöfinansieringsbolagets kapital (Förslagsan-
25926:              slag) ................................ .                6 700000         6 891 007.75               191 007.75            3
25927:      69      Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahastan
25928:              pääomasta (Arviomääräraha) - Finlands betal-
25929:              ningsandel i Västnordenfonden (Förslagsan-
25930:              slag) ................................ .                  980000          853 991,65              -126008,35             13
25931:      89      Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön
25932:              Baltian maiden kanssa (Siirtomääräraha)- Fin-
25933:              lands deltagande i finansieringssamarbete med
25934:              de baltiska länderna (Reservationsanslag) ....          5000000          5000000,00                         0,00          0
25935: 
25936: 
25937: 85           SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRI-
25938:              ANDE AV FÖRBINDELSER .............. .                 130000000        124 979 432,00           -5 020 568,00             4
25939:      66      Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
25940:              toumusten lunastaminen (Arviomääräraha) -
25941:              lnfriande av förbindelser som avgivits tili inter-
25942:              nationella finansinstitut (Förslagsanslag) .....      130000000        124 979 432,00           -5 020 568,00             4
25943: 86           SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO
25944:              -  JUBILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS
25945:              SJÄLVSTÄNDIGHET ................... .                  20 000000        20 000 000,00                       0,00          0
25946:      60      Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan
25947:              rahoittaminen - Finansiering av den verksam-
25948:              het som jubileumsfonden för Finlands självstän-
25949:              dighet bedriver ........................ .             20 000000        20 000 000,00                       0,00          0
25950: 
25951: 
25952: 99           VALTIOVARAINMINISTERIÖN      HALLIN-
25953:              NONALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIF-
25954:              TER INOM FINANSMINISTERIETS FÖRVALT-
25955:              NINGSOMRÄDE ...................... .                  529 619000       497 621 498,60         -31 997 501.40              6
25956:       40     Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen
25957:              hintaan sisältyvän liikevaihtoveron korvaaminen
25958:              (Arviomääräraha) - Ersättande av den omsätt-
25959:              ningsskatt som ingår i bränslepriset för den
25960:              utländska lastbilstrafiken (Förslagsanslag) ....        9 400000         9352013,00                -47 987,00
25961:       50     Korvaus Sotainvalidien Veljesiiitalie - Ersätt-
25962:              ningar åt Krigsinvalidernas Brödraförbund ....            219 000          218 948,86                   -51,14            0
25963:       58     Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen -
25964:              Stödjande av vissa kulturevenemang ....... .            3 000 000        1 332 290,00           -1 667 710,00            56
25965:       61     Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
25966:              verot (Arviomääräraha)- På grund av befrielse
25967:              från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag)        42000000         35 541 009.41           ---U 458 990,59          15
25968:       63     Palautettavien suhdannetalletusten korko (Ar-
25969:              viomääräraha) - Ränta på konjukturdepositio-
25970:              ner som skall återbäras ( Förslagsanslag) .....       205000000        200 933 905.77           -4 066 094,23              2
25971:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25972:                                                                                                                      sivu
25973: 28 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        48
25974: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25975:                                                               arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25976:      Mom.- Mom.                                                                                      Resultat enligt bokslutet
25977:                                                                   Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
25978:                                                                 budgeten          bokslutet
25979:                                                                                                     suurempi - högre
25980:                                                                                                                                   %
25981:                                                                                                      pienempi -lägre (-)
25982: 
25983: 
25984:      64      Ennakonpalautuksille maksettava hyvitys (Ar-
25985:              viomääräraha) - Gottgörelse för förskottsåter-
25986:              bäring (Förslagsanslag) ................. .      270000000        250 243 331 ,56        -19 756 668,44              7
25987:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
25988:                                                                                                                             sivu
25989: 29 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                          sida    49
25990: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
25991:                                                                   arvion mukaan            mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
25992:      Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
25993:                                                                       Enligt              Enligt              jämfört med budgeten
25994:                                                                     budgeten             bokslutet
25995:                                                                                                            suurempi - högre
25996:                                                                                                                                       %
25997:                                                                                                             pienempi- lägre (-)
25998: 
25999: 
26000:              29. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
26001: 
26002:              OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
26003:              UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT-
26004:              NINGSOMRÅDE ...................... .              29 506 300 000      29 632 200 920,62          125 900 920,62          0
26005: 
26006: 01           OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGS-
26007:              MINISTERIET ......................... .              82 882000           80 176 323,88           -2 705 676,12           3
26008:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26009:              ( Förslagsanslag) ....................... .          60 462 000           57 756 323,88          -2 705 676,12           4
26010:      21      Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära-
26011:              ha 2 v) - Forsknings- och utvecklings-
26012:              verksamhet (Reservationsanslag 2 år) ...... .        10000000            10 000 000,00                       0,00        0
26013:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26014:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26015:              slag 2 år) ............................ .            12 420 000          12 420 000,00                       0,00        0
26016: 
26017: 02           LUTERILAINEN KIRKKO- LUTHERSKA KYR-
26018:              ~N ................................ .                14442000            14 431 935,96               -10064,04           0
26019:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26020:              ( Förslagsanslag) ....................... .          11 967 000          11 998 788,12                 31 788,12         0
26021:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
26022:              g~•·································                   1 885 000           1 843147,84               -41 852,16          2
26023:      50      Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle- Bi-
26024:              drag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ....         590000              590000,00                        0,00        0
26025: 
26026: 05           ORTODOKSINEN KIRKKO - ORTODOXA
26027:              KYRKAN ............................. .                8 030 000            7 207112,83             -822 887,17          10
26028:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26029:              (Förslagsanslag) ....................... .            6 295 000            5 472 512,82            -822487,18           13
26030:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
26031:              gifter ................................ .               700000              699 600,01                  -399,99          0
26032:      50      Eräät avustukset- Vissa understöd ........ .            385 000             385 000,00                      0,00         0
26033:      51      Avustukset kaluston hankintaan ja korjaustöihin
26034:              (Siirtomääräraha) - Understöd för inventa- •
26035:              rieanskaffningar och för reparationsoarbeten
26036:              (Reservationsanslag) ................... .              200000              200000,00                        0,00        0
26037:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - lnven-
26038:              tarieanskaffningar (Reservationsanslag) ..... .         150 000             150000,00                        0,00        0
26039:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26040:              byggen (Reservationsanslag) ............. .             300000              300000,00                        0,00        0
26041: 
26042: 06      VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS -
26043:         STATENS AUDIOVISUELLA CENTRAL .....                        9667000              9 386 697,96            -280302,04            3
26044:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26045:         ( Förslagsanslag) ....................... .                3 407 000           3 203 658,71             -203 341,29           6
26046:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26047:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....              2 060 000           2040338,08                 -19661,92
26048:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26049:         gifter ................................ .                  4200000             4142 701,17                -57 298,83
26050: 
26051: 10           KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA ..... .                 5 234 205 000       5 254 658 181,06            20 453 181,06          0
26052: 
26053:  4 320468K
26054:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26055:                                                                                                                             sivu
26056: 29 Pl. - Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                          sida     50
26057: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-      Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26058:                                                                  arvion mukaan            mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
26059:       Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
26060:                                                                      Enligt             Enligt                 jämfört med budgeten
26061:                                                                    budgeten            bokslutet
26062:                                                                                                             suurempi - högre
26063:                                                                                                                                        %
26064:                                                                                                              pienempi - lägre (-)
26065: 
26066: 
26067:      01       Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26068:              ( Förslagsanslag) ....................... .       2 837 066 000      2 818 658 521 ,61           -18 407 478,39
26069:       20     Muut opetus- ja tutkimusmenot kaluston han-
26070:              kinta sekä kiinteistön käyttö (Siirtomääräraha)
26071:              - övriga undervisnings- och forskningsutgifter,
26072:              inventarieanskaffningar samt fastigheters drift
26073:              (Reservationsanslag) ................... .        1 047 350000       1 047 349 951,20                      -48,80         0
26074:       21     Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (Siirto-
26075:              määräraha 2 v) - Vissa högskolors omkostna-
26076:              der (Reservationsanslag 2 år) ............. .      260111 000         260 111 000,00                          0,00        0
26077:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26078:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....      670 728 000        710 644 706.73                39 916 706,73         6
26079:      71      Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle
26080:              (Arviomääräraha) - Förnyande av ur bruk tag-
26081:              na inventarier (Förslagsanslag) ............ .        3000000            1 944 001,52              -1 055998.48          35
26082:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26083:              byggen ( Reservationsanslag) ............. .       227 600 000        227 600 000,00                          0,00        0
26084:      87      Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26085:              skaffning av fastigheter ( Reservationsanslag)     188 350 000        188 350 000,00                          0,00        0
26086: 
26087: 11           VALTION HARJOITTELUKOULUT - STA-
26088:              TENS ÖVNINGSSKOLOR ............... .               285 085 000        287 486 494,01                 2401494,01
26089:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26090:              (Förslagsanslag) ....................... .         233265000          236 104 356,60                 2 839 356.60
26091:       21     Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård
26092:              (Förslagsanslag) ....................... .          16 220 000          15 782137.41                 -437862,59           3
26093:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26094:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26095:              slag 2 år) ............................ .           19400000            19 400 000,00                         0,00        0
26096:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26097:              byggen ( Reservationsanslag) ............. .        16 200000           16 200 000,00                         0,00        0
26098: 
26099: 12           KUVATAIDEAKATEMIA- BILDKONSTAKA-
26100:              DEMIN .............................. .                8 557 000          8 858 047,50                  301 047,50         4
26101:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26102:              ( Förslagsanslag) ....................... .           4 257 000          4 559 883,97                  302883,97          7
26103:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26104:              gifter ................................ .             4300000            4 298163,53                   -1 836.47          0
26105: 
26106: 37      MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA
26107:         HÖGSKOLEUTGIFTER .................. .                   125 547 000        120 923 348,63               -4 623 651 ,37         4
26108:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26109:         ( Förslagsanslag) ....................... .              50397000           47 943 055,93               -2 453 944,07          5
26110:      21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Forsknings-
26111:         och utvecklingsverksamhet ............... .              19450000            18 970 870,16                -479129,84           2
26112:      24 Kansainvälisen toiminnan kehittäminen - Ut-
26113:         vecklande av internationell verksamhet ..... .           14000000            13 425 009,05                -574990,95           4
26114:      25 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De ve-
26115:         tenskapliga bibliotekens ADB-verksamhet ....               3 700 000          3 541 504,78                -158495,22           4
26116:      26 Eräät opettajankoulutuksen menot- Vissa ut-
26117:         gifter för lärarutbildning ................. .           28 000 000          27 042 908.71                -957 091,29          3
26118:      27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirto-
26119:         määräraha 2 v) - Högskolornas gemensamma
26120:         ADB-verksamhet (Reservationsanslag 2 år) ...             10000000            10 000 000,00                         0,00        0
26121:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26122:                                                                                                                         sivu
26123: 29 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     51
26124: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26125:                                                                 arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26126:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
26127:                                                                     Enligt             Enligt              jämfört med budgeten
26128:                                                                   budgeten            bokslutet
26129:                                                                                                         suurempi - högre
26130:                                                                                                                                    %
26131:                                                                                                          pienempi - lägre (-)
26132: 
26133: 
26134: 39           VALTION OPINTOTUKIKESKUS- STATENS
26135:              STUDIESTÖDSCENTRAL ............... .             2082844000         2 1 56 736 182,15           73 892182,15          4
26136:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26137:              ( Förslagsanslag) ....................... .         8004000             8198 861,64                194 861,64         2
26138:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26139:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26140:              slag 2 år) ............................ .            8 740000           8 740000,00                       0,00        0
26141:      52      Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Ar-
26142:              viomääräraha) - Statsgaranti och räntestöd för
26143:              studielån ( Förslagsanslag) ............... .     517 000000         530 866 381 ,21            13 866 381,21         3
26144:      55      Opintoraha (Arviomäärä raha)- Studiepenning
26145:              (Förslagsanslag) ....................... .       1 306 600 000      1 329 398 691 ,00           22 798 691 ,00        2
26146:      56      Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie-
26147:              penning för vuxenstudier ( Förslagsanslag) ...    211 000000         250 233 734,30             39 233 734,30        19
26148:      57      Korkeakouluopiskelijoiden     ateriatuki  (Ar-
26149:              viomääräraha) - Måltidsstödet tili högskole-
26150:              studerande ( Förslagsanslag) .............. .      31 500000           29 298 514,00          -2 201 486,00           7
26151: 
26152: 40      OPETUSHALLITUS -         UTBILDNINGSSTY-
26153:         RELSEN ............................. .                 110 207 000        102 392 746,07           -7 814 253,93           7
26154:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26155:         ( Förslagsanslag) ....................... .             73 507 000          65 700 389,09          -7 806 610,91          11
26156:      21 Opetuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 2 v)
26157:         - Utvecklande av undervisningen (Reserva-
26158:         tionsanslag 2 år) ....................... .             18 600 000         18 600 000,00                     0,00          0
26159:      24 Oppilasvalinta - Elevval ................ .              6 500000           6 492 356,98                -7643,02           0
26160:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26161:         övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26162:         slag 2 år) ............................ .               11 600000          11 600 000,00                       0,00        0
26163: 
26164: 41           KOULUHALLITUS- SKOLSTYRELSEN ....                  16659000           14 318 656,96           -2 340 343,04          14
26165:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26166:              ( Förslagsanslag) ....................... .        12 639000          10 300 067,79           -2 338 932,21          19
26167:      22      Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset menot
26168:              (Siirtomääräraha 2 v) - Planeringsverksamhet
26169:              och övriga gemensamma utgifter (Reservations-
26170:              anslag 2 år) ........................... .          2 620000            2620000,00                        0,00        0
26171:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26172:              gifter ................................ .           1 400000            1398589,17                 -1 410,83          0
26173: 
26174: 42           ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET- VISSA
26175:              STATLIGA LÄROANSTALTER ............ .              37 292 000         38 378 687,77              1 086 687,77         3
26176:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26177:              ( Förslagsanslag) ....................... .        29 392000          30 735 797,85              1 343 797,85         5
26178:       21     Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård
26179:              ( Förslagsanslag) ....................... .         2 500000            2 399 353,15            -100646,85            4
26180:       29     Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
26181:              gifter ................................ .           4400000             4243 536,77             -156463,23            4
26182:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26183:              byggen ( Reservationsanslag) ............. .        1 000000            1 000000,00                       0,00        0
26184: 
26185: 
26186: 43           LUKIOT- GYMNASIER ................ .             1 420050000        1 418 996 434,95          -1 053 565,05           0
26187:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26188:                                                                                                                            sivu
26189: 29 Pl.- Ht                         Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        52
26190: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26191:                                                                   arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26192:      Mom.- Mom.                                                                                            Resultat enligt bokslutet
26193:                                                                        Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
26194:                                                                      budgeten           bokslutet
26195:                                                                                                           suurempi - högre
26196:                                                                                                                                         %
26197:                                                                                                            pienempi -lägre (-)
26198: 
26199: 
26200:      21      Ylioppilastutkintolautakunnan    menot    (Ar-
26201:              viomääräraha) - Studentexamensnämndens
26202:              utgifter (Förslagsanslag) ................. .         14 300 000         15 269 024,38               969024,38             7
26203:      24      Eräät yhteiset menot- Vissa gemensamma ut-
26204:              gifter ................................ .                700000             645 911.47              -54088,53              8
26205:      30      Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin
26206:              (Arviomääräraha) - Siatsandel för gymnasier-
26207:              nas driftskostnader (Förslagsanslag) ....... .      1 403000 000      1 401 031 499,1 0          -1 968 500,90             0
26208:      32      Lukioiden rakentamisen korkotuki (Siirtomäärä-
26209:              raha) - Räntestöd för byggande av gymnasier
26210:              (Reservationsanslag) ................... .               110000             110000,00                        0,00          0
26211:      52      Eräät avustukset- Vissa understöd ........ .           1 940 000          1 940000,00                        0,00          0
26212: 
26213: 46           PERUSKOULUT- GRUNDSKOLOR ...... .                   8 771 950000      8 780 628 970,85             8 678 970,85            0
26214:      30      Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuk-
26215:              siin (Arviomääräraha) - Statsandel för grund-
26216:              skolornas driftsutgifter (Förslagsanslag) ..... .   8482500000        8 486 301 209,51             3 801 209,51            0
26217:      34      Valtionosuus peruskoulujen ja lukioiden perus-
26218:              tamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Stats-
26219:              understöd för grundskolornas och gymnasiernas
26220:              anläggningskostnader (Förslagsanslag) ..... .        255 000 000       258 973 424,24              3 973424,24             2
26221:      35      Lisäavustus yleissivistävästä ja ammatillisesta
26222:              koulutuksesta aiheutuviin menoihin- Tilläggs-
26223:              understöd för utgifter för allmänbildande utbild-
26224:              ning och yrkesutbildning ................ .            3500000            3420000,00                --80000,00             2
26225:      51      Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomääräraha)
26226:              - Statsunderstöd tili Steiner-skolorna (För-
26227:              slagsanslag) .......................... .             22500000           23 512 480,00             1 012480,00             4
26228:      52      Avustus vieraskielisille kouluille - Understöd
26229:              tili skolor med främmande språk ........... .          4650000            4650000,00                         0,00          0
26230:      55      Avustus ulkomailla toimiville kouluille (Ar-
26231:              viomääräraha) - Understöd tili i utlandet verk-
26232:              samma skolor (Förslagsanslag) ........... .            3800000            3771 857,10               -28142,90
26233: 
26234: 50           ERÄÄT OPETTAJANKOULUTUKSEN MENOT
26235:              - VISSA UTGIFTER FÖR LÄRARUTBILD-
26236:              NINGEN ............................. .                22 426 000         20 571 576,07           -1 854423,93              8
26237:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26238:              (Förslagsanslag) ....................... .             7 276000           5693110,77             -1 582889,23             22
26239:      27      Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirto-
26240:              määräraha) - Fortbildning av skolpersonal
26241:              (Reservationsanslag) ................... .            11 350000          11 350 000,00                       0,00          0
26242:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26243:              gifter ................................ .              3800000            3 528465,30              -271 534,70             7
26244: 
26245: 
26246: 51           LASTENTARHANOPETTAJAOPISTOT
26247:              BARNTRÄDGARDSLÄRARINSTITUT ...... .                   49 508 000         45 376 886.62           --4 131 113,38            8
26248:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26249:              ( Förslagsanslag) ....................... .           33208 000          31 478 767.76           -1 729 232,24             5
26250:      10      Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
26251:              heters drift (Förslagsanslag) .............. .         6 600 000          4422 294,28            -2 177 705,72            33
26252:      21      Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård
26253:              (Förslagsanslag) ....................... .             5 500000           5 856 505,55               356 505,55            6
26254:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26255:                                                                                                                          sivu
26256: 29 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida        53
26257: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26258:                                                                   arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26259:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
26260:                                                                       Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
26261:                                                                     budgeten          bokslutet
26262:                                                                                                         suurempi - högre
26263:                                                                                                                                       %
26264:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
26265: 
26266: 
26267:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26268:              gifter ................................ .              3 700000         3119 319,03             -580680,97              16
26269:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26270:              byggen (Reservationsanslag) ............. .             500000            500 000,00                       0,00          0
26271: 
26272: 52           MUSIIKIN AMMATILLISTA KOULUTUSTA
26273:              ANTAVAT OPPILAITOKSET -                 LÄROAN-
26274:              STALTEN SOM GER YRKESUTBILDNING 1
26275:              MUSIK .............................. .               64000000          63 482 907,81             -517 092,19
26276:      50      Valtionosuus musiikin ammatillista koulutusta
26277:              antaville oppilaitoksille (Arviomääräraha) -
26278:              Statsandel tili läroanstalter som ger yrkesutbild-
26279:              ning i musik (Förslagsanslag) ............ .         64000000          63 482 907,81             -517092,19
26280: 
26281: 55           VAMMAISTEN LASTEN KOULUT- SKOLOR
26282:              FÖR HANDIKAPPADE BARN ............ .                 117136000        118 694 085,95             1 558 085,95
26283:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26284:              ( Förslagsanslag) ....................... .          86036000          87 561 133,88             1 525133,88             2
26285:      21      Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård
26286:              (Förslagsanslag) ....................... .           12 700000         14 227 677,78             1 527 677,78           12
26287:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
26288:              gifter ................................ .              8500000          7 005 274,29          -1 494 725,71             18
26289:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26290:              byggen (Reservationsanslag) ............. .            9 900000         9900000;00                         0,00          0
26291: 
26292: 56           KIRJASTOTOIMI -        BIBLIOTEKSVERKSAM-
26293:              HIT ................................. .              742600000        742 102 127,74            -497872,26               0
26294:      30 Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökus-
26295:         tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel och
26296:         -understöd för bibliotekens driftskostnader
26297:         ( Förslagsanslag) ....................... .               700800000        700 ?791 933,00              -8067,00              0
26298:      31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuk-
26299:         siin (Arviomääräraha)- Statsandel för anlägg-
26300:         ningskostnaderna för bibliotek (Förslagsan-
26301:         slag) ................................ .                  40400000          39910194,74               -489805,26
26302:      51 Avustus kuurojen tiedonsaannin edistämiseen
26303:         -:: Understöd för främjande av information tili
26304:         dova ................................ .                     1 400000         1 400 000,00                       0,00          0
26305: 
26306: 
26307: 58           NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO - BIBLIO-
26308:              TEKET FÖR SYNSKADADE .............. .                 20 213 000       20 436 163,75               223163,75
26309:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26310:              ( Förslagsanslag) ....................... .            8983000          9 206166,46                223166,46             2
26311:       29     Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26312:              gifter ................................ .              8 250000         8 249 997,29                    -2,71            0
26313:      50      Näkövammaisten tiedonsaannin avustaminen-
26314:              Understöd för information tili synskadade ....         2 980000         2980000;00                         0,00          0
26315: 
26316: 59           AMMATIIKASVATUSHALLITUS - YRKES-
26317:              UTBILDNINGSSTYRELSEN .............. .                 22859000         20 807 027,95           -2 051 972,05             9
26318:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26319:              (Förslagsanslag) ....................... .            13 259 000       11 237 713,32           -2 021 286,68            15
26320:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26321:                                                                                                                         sivu
26322: 29 Pl. - Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     54
26323: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26324:                                                                  arvion mukaan          mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26325:       Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
26326:                                                                      Enligt            Enligt              jämfört med budgeten
26327:                                                                    budgeten           bokslutet
26328:                                                                                                         suurempi - högre
26329:                                                                                                          pienempi - lägre (-)
26330:                                                                                                                                    %
26331: 
26332: 
26333:       23 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära-
26334:          ha) - Forskning och utvecklingsverksamhet
26335:          (Reservationsanslag) ................... .               1100 000           1100000,00                        0,00        0
26336:       24 Oppilasvalinta - Elevval ................ .              2 500000           2 499 999,51                    -0,49         0
26337:       25 Oppimateriaalin kehittäminen ja valmistaminen
26338:          (Siirtomääräraha) - Utveckling och utarbetan-
26339:          de av studiematerial (Reservationsanslag) ....            3000000           3000000,00                        0,00        0
26340:       29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
26341:          gifter ................................ .                 3000000           2 969 315,12              -30684,88
26342: 
26343: 60       VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET
26344:          - STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER .....                   3123 028 000      3 191 903 344,38            68 875 344,38         2
26345:       01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26346:          (Förslagsanslag) ....................... .            1 708 268 000     1 773 228 133,06            64 960 133,06         4
26347:       21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård
26348:          (Förslagsanslag) ....................... .             215000000         232 244 969,19             17244969,19           8
26349:       23 Väliaikainen ammatillinen koulutus- Temporär
26350:          yrkesutbildning ........................ .             242000000         232 430 554,76            -9 569 445,24          4
26351:       24 Harjoittelutoiminta - Praktik ............. .            9700000           9 675 849,75              -24150,25            0
26352:       26 Opettajankoulutus - Lärarutbildning ....... .           26100 000         24 132 178,35            -1 967 821 ,65         8
26353:       27 Oppilaitosten henkilöstön lisäkoulutus - Vi-
26354:          dareutbildning av läroanstalternas personai ...         22 600000         21 820 532,35              -779467,65           3
26355:       28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26356:          - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....         203000000         212 627 660,95              9 627 660,95         5
26357:       29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
26358:          konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .         280000000         269 696 094,17          -10 303 905,83           4
26359:       70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26360:          skaffning av inventarier (Reservationsanslag)          122 000 000       122 000 000,00                       0,00        0
26361:       71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle
26362:          (Arviomääräraha) - Förnyande av ur bruk tag-
26363:          na inventarier ( Förslagsanslag) ............ .           3000000           2 687 371,80             -312628,20          10
26364:       74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26365:          byggen (Reservationsanslag) ............. .            287 860 000       287 860 000,00                       0,00        0
26366:       87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26367:          skaffning av fastigheter (Reservationsanslag)             3 500000          3 500000,00                       0,00        0
26368: 
26369: 61           KOULUTILAT JA METSÄT - SKOLLÄGEN-
26370:              HETER OCH SKOGAR .................. .              111 888000        109 779 916,20            -2 108 083,80          2
26371:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26372:              (Förslagsanslag) ....................... .          54 388 000        53 041 675,76            -1 346 324,24          2
26373:       21     Metsien hoito (Arviomääräraha) - Skogsvärd
26374:              ( Förslagsanslag) ....................... .            800000             617 649,19             -182350,81          23
26375:       22     Puutavaran hankinta ja myynti (Arviomäärära-
26376:              ha) - Virkesanskaffning och -försäljning (För-
26377:              slagsanslag) .......................... .             2 200 000         2 087 258,92             -112 741,08          5
26378:       28     Maatilatalouden menot (Arviomääräraha) -
26379:              Gårdsbruksutgifter ( Förslagsanslag) ........ .     40000000          39 562 843,1 0             -437156,90
26380:       29     Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26381:              gifter ................................ .             1 500000          1 470489,23               -29510,77           2
26382:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26383:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        3000000            3000000,00                        0,00        0
26384:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26385:              byggen (Reservationsanslag) ............. .           8500000           8 500000,00                       0,00        0
26386:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26387:                                                                                                                           sivu
26388: 29 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        55
26389: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26390:                                                                  arvion mukaan          mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
26391:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
26392:                                                                      Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
26393:                                                                    budgeten            bokslutet         suurempi - högre
26394:                                                                                                                                        %
26395:                                                                                                           pienempi - lägre (-)
26396: 
26397: 
26398:      77      Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grund-
26399:              förbättringsarbeten ( Reservationsanslag) .....       1 000000          1 000 000,00                        0,00          0
26400:      87      Maa-alueiden hankinta (Siirtomääräraha) -
26401:              Anskaffning av mark (Reservationsanslag) ....          500000             500000,00                         0,00          0
26402: 
26403: 65      KUNNALLISET AMMATILLISET OPPILAI-
26404:         TOKSET - KOMMUNALA YRKESLÄROAN-
26405:         STALTER ............................ .                 2 398 050 000      2 395 633 648,82           -2416 351,18              0
26406:      30 Valtionosuus käyttökustannuksiin (Arviomäärä-
26407:         raha)- Statsandel för driftskostnader (Förslag-
26408:         sanslag) ............................. .               2155000000         2 154 997 320,00               -2680,00              0
26409:      32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korko-
26410:         tuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggan-
26411:         de av kommunala läroanstalter (Förslagsan-
26412:         slag) ................................ .                   5000000           3166 670,59            -1 833 329,41             37
26413:      35 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ .              3 400000          2 819 658,23            -580341,77               17
26414:      37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuk-
26415:         siin (Siirtomääräraha) - Statsandel och -un-
26416:         derstöd för anläggningskostnader (Reserva-
26417:         tionsanslag) .......................... .               234 650000         234 650 000,00                        0,00          0
26418: 
26419: 67           YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOK-
26420:              SET- PRIVATA YRKESLÄROANSTALTER ..                 404200000          403 051 431 ,20          -1 148 568,80              0
26421:      50      Valtionavustus käyttökustannuksiin (Arviomää-
26422:              räraha) - Statsunderstöd för driftskostnader
26423:              ( Förslagsanslag) ....................... .        255000000          254 992 562,00                -7438,00              0
26424:      51      Valtionavustus ammatillisten erityisoppilaitos-
26425:              ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
26426:              Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalters
26427:              driftskostnader ( Förslagsanslag) ........... .    126 200000         126 198 850,00               -1150,00               0
26428:      52      Ylimääräinen avustus- Extra understöd .... .         2 900 000          2020051,00               -879 949,00             30
26429:      53      Yksityisten oppilaitosten rakentamisen korkotu-
26430:              ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande
26431:              av privata läroanstalter (Förslagsanslag) .....        550000             289 968,20             -260031,80              47
26432:      57      Valtionavustus perustamiskustannuksiin (Siirto-
26433:              määräraha) - Statsunderstöd för anläggnings-
26434:              kostnader (Reservationsanslag) ........... .        19 550 000         19 550 000,00                        0,00          0
26435: 
26436: 68      YLEISSIVISTÄVÄ AIKUISKOULUTUS- ALL-
26437:         MÄNBILDANDE VUXENUTBILDNING ..... .                     861 570 000        860 459 006,58           -1110 993,42               0
26438:      30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväen-
26439:         opistojen käyttökustannuksiin (Arviomäärära-
26440:         ha) - Statsandel och -understöd för medbor-
26441:         gar- och arbetarinstitutens driftskostander (För-
26442:         slagsanslag) .......................... .               456000000          455 935 288,47               ---64 711,53           0
26443:      50 Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuk-
26444:         siin (Arviomääräraha) - Statsbidrag för folk-
26445:         högskolornas driftskostander (Förslagsanslag)           295 420 000        295 254 250,50             -165 749,50              0
26446:      52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha) -
26447:         Vissa byggnadsunderstöd ( Reservationsan-
26448:         slag) ................................ .                 12450000           12 450 000,00                        0,00          0
26449:      54 Avustus järjestöjen vapaata sivistystyötä varten
26450:         - Understöd för organisationers fria bild-
26451:         ningsarbete ........................... .                18 820 000         18 817 070,00                -2930,00              0
26452:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26453:                                                                                                                       sivu
26454: 29 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        56
26455: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26456:                                                                arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
26457:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
26458:                                                                    Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
26459:                                                                  budgeten          bokslutet
26460:                                                                                                      suurempi - högre
26461:                                                                                                                                    %
26462:                                                                                                       pienempi - lägre (-)
26463: 
26464: 
26465:      55      Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuk-
26466:              siin (Arviomääräraha)- Statsunderstöd för stu-
26467:              diecentralers driftskostander ( Förslagsanslag)    72800000         71 922 397,61             ---877 602,39
26468:      56      Avustukset kesäyliopistoille - Understöd tili
26469:              sommaruniversiteten .................... .          5100000          5100000,00                         0,00          0
26470:      57      Kansanopistojen sekä kansalais- ja työväen-
26471:              opistojen rakentamisen korkotuki (Siirtomäärä-
26472:              raha) - Räntestöd för byggande av folk-
26473:              högskolor samt medborgar- och arbetarinstitut
26474:              (Reservationsanslag) ................... .           980000            980000,00                        0,00          0
26475: 
26476: 69      AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS - YR-
26477:         KESINRIKTAD VUXENUTBILDNING ....... .                  576 870000       579 931 025,36             3 061 025,36
26478:      25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomäärära-
26479:         ha 2 v) - Utvecklande av vuxenutbildningen
26480:          (Reservationsanslag 2 år) ................ .           18000000         18 000 000,00                       0,00          0
26481:      26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomäärära-
26482:         ha) - Fackliga kompetensexamina (Förslags-
26483:         anslag) .............................. .                 5 800000         4 727 483,92           -1072516,08              18
26484:      30 Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten huo-
26485:         neistojen hankkimisen korkotuki (Arviomäärära-
26486:         ha) - Räntestöd för anskaffning av lokaliteter
26487:         för yrkesutbildningscenter för vuxna (Förslag-
26488:         sanslag) ............................. .                  660000            659 985,53                   -14.47            0
26489:      31 Valtion korvaus ammatillisten aikuiskoulutus-
26490:         keskusten perustamiskustannuksiin (Siirtomää-
26491:         räraha) - Statens ersättning för anläggnings-
26492:         kostnader för yrkesutbildningscenter för vuxna
26493:          ( Reservationsanslag) ................... .             9740000          9 740000.00                        0,00          0
26494:      32 Valtionavustus ja -k<!nvaus ammatillisille aikuis-
26495:         koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stats-
26496:         understöd och -ersättning tili yrkesutbildnings-
26497:         center för vuxna ( Förslagsanslag) ......... .         271 500 000      281 496 085,85             9 996 085,85            4
26498:      33 Ammatillinen täydennyskoulutus - Yrkesinrik-
26499:         tad fortbildning ........................ .             86000000         80 199 682,56           -5 800 317.44             7
26500:      50 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitos-
26501:         ten käyttökustannuksiin (ArviomääräraiTa) -
26502:         Statsunderstöd för specialyrkesläro<mstalters
26503:         driftskostnader (Förslagsanslag) ........... .         123 700 000      1 23 693 442,00              -6558,00              0
26504:      51 Ylimääräiset avustukset- Extra understöd .. .            8100000          8100000,00                      0,00             0
26505:      52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen
26506:         korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
26507:         byggande av specialyrkesläroanstalter (För-
26508:         slagsanslag) .......................... .                   50000             9 833,50              --40166,50            80
26509:      53 Avustus kotitalousneuvontajärjestöille - Un-
26510:         derstöd tili rådgivningsorganisationer i huslig
26511:         ekonomi ............................. .                 19000000         18 999 512,00                 --488.00            0
26512:      54 Avustukset kotiteollisuusneuvontajärjestöille -
26513:         Understöd tili rådgivningsorganisationer för
26514:         hemslöjd ............................. .                21 720000        21 720 000,00                       0,00          0
26515:      57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitos-
26516:         ten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
26517:         - Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalter-
26518:         nas anläggningskostnaden (Reservationsan-
26519:         slag) ................................ .                 9000000          9000000,00                         0,00          0
26520:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26521:                                                                                                                         sivu
26522: 29 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida    57
26523: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26524:                                                                  arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo~ ja menoarvioon
26525:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
26526:                                                                      Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
26527:                                                                    budgeten          bokslutet
26528:                                                                                                        suurempi - högre
26529:                                                                                                                                   %
26530:                                                                                                         pienempi - lägre (-)
26531: 
26532: 
26533:      59      Valtionapu kirjeopiskelua varten - Statsbidrag
26534:              för brevstudier ......................... .           3600000          3 585 000,00              -15000,00           0
26535: 
26536: 74           KOULUTUSSOPIMUS- JA OPPISOPIMUS-
26537:              KOULUTUS- UTBILDNINGSAVTALS- OCH
26538:              LÄROAVTALSUTBILDNING ............. .                234 900000       227 492 316,22           -7 407 683,78          3
26539:      27      Kurssitoiminta (Arviomääräraha) - Kursverk-
26540:              samhet (Förslagsanslag) ................. .          69 000 000       67 604 311 ,40          -1 395 688,60          2
26541:      30      Valtionosuus oppisopimuskoulutuksen palkka-
26542:              usmenoihin (Arviomääräraha) - Statsandel tili
26543:              avlöningsutgifter för läroavtalsutbildning ( För-
26544:              slagsanslag) .......................... .             5 900000         6410916,10                 510 916,10         9
26545:      40      Korvaus työnantajille (Arviomääräraha) - Er-
26546:              sättning åt arbetsgivare ( Förslagsanslag) .....    160000000        153 477 088,72           -6 522 911,28          4
26547: 
26548: 80      VARASTOKIRJASTO- DEPÅBIBLIOTEKET .                        10464 000        10 263 088,17             -200911,83           2
26549:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26550:         (Förslagsanslag) ....................... .                 3 234 000        3 034101,22              -199898,78           6
26551:      10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
26552:         heters drift (Förslagsanslag) .............. .              510000            508 986,95               -1 013,05          0
26553:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26554:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26555:              ~g2~       ............................ .             1 350 000        1 350000,00                       0,00        0
26556:      87      Osakkeiden hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26557:              skaffning av aktier ( Reservationsanslag) .....       5 370000         5 370 000,00                      0,00        0
26558: 
26559: 81           RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAI-
26560:              TOS - FREDS- OCH KONFLIKTFORSK-
26561:              NINGSINSTITUTET .................... .                3178000          3 076 762,94            -101 237,06           3
26562:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26563:              (Förslagsanslag) ....................... .            1 896000         1 794 762,94            -101 237,06           5
26564:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26565:              Övriga konsumtionsutgifter ( Reservationsan-
26566:              slag 2 år) ............................ .             1 282 000        1 282000,00                       0,00        0
26567: 
26568: 82      KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS
26569:         - FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE IN-
26570:         HEMSKA SPRÅKEN .................... .                    14 428 000        13 824 893,76            -603106,24            4
26571:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26572:         ( Förslagsanslag) ....................... .                8 383 000        7 962 678,00            -420322,00            5
26573:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26574:         - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....             1 545000         1 362 215,76            -182 784,24          12
26575:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26576:         Övriga konsumtionsutgifter ( Reservationsan-
26577:         slag 2 år) ............................ .                  4500000          4500000,00                        0,00        0
26578: 
26579: 83      ARKISTOLAITOS- ARKIVVÄSENDET ..... .                     46377000          45 403 827,62            -973172,38            2
26580:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26581:         (Förslagsanslag) ....................... .                27 902 000       26 880 208,06          -1 021 791,94           4
26582:      10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
26583:         heters drift (Förslagsanslag) .............. .             4100 000         4150 092,60                 50 092,60
26584:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26585:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....               525000           523 526,96                -1 473,04          0
26586:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26587:                                                                                                                       sivu
26588: 29 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        58
26589: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26590:                                                                arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26591:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
26592:                                                                    Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
26593:                                                                  budgeten          bokslutet         suurempi - högre
26594:                                                                                                       pienempi- lägre (-)
26595:                                                                                                                                    %
26596: 
26597: 
26598:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26599:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26600:              slag 2 år) ............................ .           4100000          4100 000,00                        0,00          0
26601:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26602:              byggen (Reservationsanslag) ............. .         9 750000         9750000,00                         0,00          0
26603: 
26604: 84           MUSEOVIRASTO- MUSEIVERKET ....... .               98851 000        102 381 847,36             3 530 847,36            4
26605:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26606:              ( Förslagsanslag) ....................... .       43 501 000        43 694 191,62               193191,62             0
26607:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26608:              - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....      1 600000         1 535 545,74              -----{)4 454,26        4
26609:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26610:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26611:              slag 2 år) ............................ .         12 900000         12 900 000,00                       0,00          0
26612:      30      Museoiden valtionosuudet (Arviomääräraha)-
26613:              Statsandelar för museer (Förslagsanslag) .....    31 500000         34 946 610,00             3 446 610,00           11
26614:      50      Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomää-
26615:              räraha) - Understöd för restaurering av bygg-
26616:              nader ( Reservationsanslag) .............. .        4550000          4 550000,00                        0,00          0
26617:      75      Perusparannukset ja talonrakennukset (Siirto-
26618:              määräraha) - Grundförbättringar och husbyg-
26619:              gen (Reservationsanslag) ................ .         4 500000         4500000,00                         0,00          0
26620:      95      Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat me-
26621:              not (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av
26622:              kulturmiljö ( Förslagsanslag) .............. .        300000           255 500,00              -44 500,00            15
26623: 
26624: 85           SUOMENLINNAN HOITOKUNTA - FÖR-
26625:              VALTNINGSNÄMDEN FÖR SVEABORG ....                 26 992 000        27 557 570,36               565 570,36            2
26626:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26627:              (Förslagsanslag) ....................... .        10 392 000        10 304 855,27              -87144,73
26628:      10      Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastig-
26629:              heters drift ( Förslagsanslag) .............. .     4500000          5 097 715,09               597 715,09           13
26630:      13      Rakennusten korjaus ja kunnossapito (Siirto-
26631:              määräraha) - Reparation och underhåll av
26632:              byggnader ( Reservationsanslag) .......... .        3 700000         3 700000,00                        0,00          0
26633:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26634:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26635:              slag 2 år) ............................ .            600000           600000,00                         0,00          0
26636:      40      Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Ar-
26637:              viomääräraha) - Understöd tili Suomenlinnan
26638:              Liikenne Oy ( Förslagsanslag) ............. .        800000           855000,00                  55000,00             7
26639:      75      Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grund-
26640:              förbättringar (Reservationsanslag) ......... .      7000000          7 000000,00                        0,00          0
26641: 
26642: 88           SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMI-
26643:              NEN - FINLANDS AKADEMI OCH STÖD-
26644:              JANDET AV VETENSKAPEN ............. .             539102000        538 355 333,92            -746666,08               0
26645:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26646:              ( Förslagsanslag) ....................... .       116382000        113134 864,24            -3 247 135,76             3
26647:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26648:              Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26649:              slag 2 år) ............................ .           7 400000         7 400000,00                        0,00          0
26650:                                 Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26651:                                                                                                                     sivu
26652: 29 Pl.- Ht.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida     59
26653: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26654:                                                               arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
26655:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
26656:                                                                   Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
26657:                                                                 budgeten          bokslutet
26658:                                                                                                     suurempi - högre
26659:                                                                                                      pienempi- lägre (-)
26660:                                                                                                                                %
26661: 
26662: 
26663:      50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto-
26664:         määräraha)- Finlands Akademis forskningsan-
26665:         slag ( Reservationsanslag) ................ .         243 570000       243 570 000,00                      0,00        0
26666:      53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie-
26667:         teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tipp-
26668:         nings- och penninglotterivinstmedel för främ-
26669:         jande av vetenskapen ( Förslagsanslag) ..... .        155 750000       157 543 069,26             1 793 069,26
26670:      54 Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen - Vissa
26671:         tilläggsunderstöd för stödjande av vetenskapen .        3 500000         3 500000,00                       0,00        0
26672:      66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
26673:          (Arviomääräraha) - Finansieringsandelar tili
26674:         internationella organisationer ( Förslagsanslag) .     11 900000        12607 400,42                707 400.42         6
26675:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26676:         byggen (Reservationsanslag) ............. .              600000            600000,00                       0,00        0
26677: 
26678: 90      TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR
26679:         KONST .............................. .                843153000        842 630 139.76            -522860,24            0
26680:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26681:         (Förslagsanslag) ....................... .              4512000          4300337,13              -211 662,87           5
26682:      30 Kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen (Ar-
26683:         viomääräraha) - Stöd för kulturverksamhet i
26684:         kommunerna ( Förslagsanslag) ............ .            44600000         45 411 622,00               811 622,00         2
26685:      51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha) -
26686:         Statens konstnärsstipendier ( Förslagsanslag) ..       34 066 000       32 007 526,00          -2 058 474,00           6
26687:      52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
26688:         teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tipp-
26689:         nings- och penninglotterivinstmedel för främ-
26690:         jande av konsten (Förslagsanslag) ......... .         525910000        526 405 767,63               495 767,63         0
26691:      53 Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen - Vissa
26692:         extra understöd för stödjande av konsten .....         13 565 000       13 525 000,00              --40000,00          0
26693:      55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettavat apurahat ja
26694:         avustukset (Arviomääräraha) - Stipendier och
26695:         understöd åt författare och översättare (För-
26696:         slagsanslag) .......................... .              17 500000        17 979 887,00               479887,00          3
26697:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26698:         byggen ( Reservationsanslag) ............. .           23000000         23 000 000,00                      0,00        0
26699:      76 Oopperatalon rakennustyöt (Siirtomääräraha)
26700:         - Byggnadsarbetena på operahuset (Reserva-
26701:         tionsanslag) .......................... .             180000000        180 000 000,00                      0,00        0
26702: 
26703: 91       URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN
26704:          TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROIT
26705:          OCH UNGDOMSFOSTRINGSARBETE ..... .                   625110000        615 434 051,02          -9 675 948,98           2
26706:       50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat ur-
26707:          heilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Ar-
26708:          viomääräraha)- Tippnings- och penninglotte-
26709:          rivinstmedel för stödjande av idrott och fysisk
26710:          fostran (Förslagsanslag) ................. .         469000000        467 824 464,43          -1 175 535,57           0
26711:       51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
26712:          nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arviomäärä-
26713:          raha) - Tippnings- och penninglotterivinstme-
26714:          del för stödjande av ungdomsfostringsarbete
26715:          (Förslagsanslag) ....................... .           151 340000       143 296 667,19          -8 043 332,81           5
26716:       52 Urheiluopistojen valtionapu - Statsbidrag åt
26717:          idrottsinstitut .......................... .            500000            42 919.40             --457 080,60         91
26718:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26719:                                                                                                                     sivu
26720: 29 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida        60
26721: Luku- Kap.                                                   Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26722:                                                              arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26723:      Mom.- Mom.                                                                                     Resultat enligt bokslutet
26724:                                                                  Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
26725:                                                                budgeten          bokslutet
26726:                                                                                                    suurempi - högre
26727:                                                                                                                                  %
26728:                                                                                                     pienempi- lägre {-)
26729: 
26730: 
26731:      53 Valtionapu nuorisonkasvatustyöhön- Statsun-
26732:         derstöd för ungdomsfostringsarbete ........ .          3 330 000        3330000,00                         0,00          0
26733:      54 Valtionapu urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön
26734:         - Statsunderstöd lör idrott och idrottsfost-
26735:         ringsarbete ........................... .               940000           940000,00                         0,00          0
26736: 
26737: 92           VALTION TAIDEMUSEO- STATENS KONST-
26738:              MUSEUM ............................ .            34321 000        32 773 166,38           -1 547 833,62             5
26739:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26740:              ( Förslagsanslag) ....................... .      14499000         12 976 355,53           -1 522 644,47            11
26741:      21      Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta
26742:              (Siirtomääräraha 2 v) - Musei-, lorsknings-
26743:              och dokumentationsverksamhet (Reservations-
26744:              anslag 2 år) ........................... .        3800000          3800000,00                         0,00          0
26745:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26746:              - Avgiltsbelagd service (Förslagsanslag) ....     2500000          2 485 660,41              -14339,59
26747:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26748:              gifter ................................ .         2 700000         2 689150.44               -10849,56              0
26749:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26750:              skallning av inventarier (Reservationsanslag)     2000000          2000000,00                         0,00          0
26751:      72      Museokokoelmien kartuttaminen (Siirtomäärä-
26752:              raha) - Utsökning av museisamlingar (Reser-
26753:              vationsanslag) ......................... .        8 822 000        8822000,00                         0,00          0
26754: 
26755: 95      SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO- FINLANDS
26756:         FILMARKIV .......................... .                11 794000        11 377 632,22             --416 367.78            4
26757:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26758:         (Förslagsanslag) ....................... .             5994000          5510717,13               --483 282,87            8
26759:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26760:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          1 600000         1 681 834,37                81 834,37            5
26761:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26762:         gifter ................................ .              3700000          3685080,72                -14919,28              0
26763:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26764:         skallning av inventarier (Reservationsanslag)            500000           500000,00                        0,00          0
26765: 
26766: 96           ELOKUVIEN TARKASTUS - FILMGRANSK-
26767:              NING ............................... .            2457 000         1 814 972,70             -642027,30             26
26768:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26769:              (Förslagsanslag) ....................... .        2102 000         1 642 007,22             --459 992,78           22
26770:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26771:              gifter ................................ .          355 000          172 965.48              -182034,52             51
26772: 
26773: 97           NEUVOSTOLIITIOINSTITUUTII - SOVJET-
26774:              INSTITUTET .......................... .           3 539000         3409604,34               -129395,66              4
26775:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26776:              (Förslagsanslag) ....................... .        3089000          2 970 367,77             -118632,23              4
26777:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26778:              gifter ......................... .                 450000           439 236,57               -10763,43              2
26779: 
26780: 98           KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ- INTERNA-
26781:              TIONELLT SAMARBETE ................ .           141 814000       141 863 870,43                49 870,43            0
26782:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26783:              (Förslagsanslag) ....................... .        8206000          9186 261,48                980 261,48           12
26784:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26785:                                                                                                                        sivu
26786: 29 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida        61
26787: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26788:                                                                 arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
26789:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
26790:                                                                     Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
26791:                                                                   budgeten          bokslutet
26792:                                                                                                       suurempi - högre
26793:                                                                                                        pienempi -lägre (-)
26794:                                                                                                                                     %
26795: 
26796: 
26797:      25      Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomäärä-
26798:              raha 2 v) - lnternationellt kulturellt samarbete
26799:              ( Reservationsanslag 2 år) ................ .      46 730 000        46 730 000,00                   0,00              0
26800:      50      Eräät avustukset - Vissa understöd ........ .      41 450000         41 348470,70             -101 529,30              0
26801:      66      Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
26802:              (Arviomääräraha) - Finansieringsandelar tili
26803:              internationella organisationer (Förslagsanslag)    38 228 000        37 399 138,25             -828 861,75             2
26804:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26805:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)       2000000          2 000000,00                        0,00          0
26806:      75      Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grund-
26807:              liga förbättringar (Reservationsanslag) ...... .    3 000000          3000000,00                         0,00          0
26808:      87      Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26809:              skaffning av fastigheter (Reservationsanslag)        2200000          2200000,00                         0,00          0
26810: 
26811: 99      OPETUSMINISTERIÖN            HALLINNONALAN
26812:         MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM
26813:         UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT-
26814:         NINGSOMRÅDE ...................... .                    148055000        147 732 874,41            -322125,59               0
26815:      25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siir-
26816:         tomääräraha 2 v) - Utarbetande och anskaff-
26817:         ning av vissa verk (Reservationsanslag 2 år) ..          3 850000          3 850000,00                        0,00          0
26818:      26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset- Vissa
26819:         kopierings- och bandinspelningsersättningar ..          13 580000         13 580 000,00                       0,00          0
26820:      27 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen
26821:         järjestäminen - Anordnande av interimistisk
26822:          barnträdgårdslärarutbildning .............. .          15000000          14 985 086,77             -14913,23               0
26823:      50 Eräät avustukset- Vissa understöd ........ .            22 525 000        22 217 787,64            -307 212,36
26824:      51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjaukseen
26825:          ( Momentin avustusta voidaan käyttää myös
26826:         korjauksia ja perusparannuksia koskevaan valis-
26827:         tus- ja neuvontatoimintaan ehdollinen) (Siirto-
26828:         määräraha)- Understöd för reparation av Fol-
26829:         kets Hus-byggnader och föreningshus (Reser-
26830:         vationsanslag) ......................... .              17100000          17 100 000,00                       0,00          0
26831:      52 Avustus eräiden rakennusten peruskorjaukseen
26832:         - Understöd för ombyggnad av vissa byggna-
26833:         der .................................. .                 6 000 000         6 000 000,00                       0,00          0
26834:      71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta Neu-
26835:         vostoliitosta (Siirtomääräraha} - Anskaffning
26836:         av forsknings- och undervisningsmateriel från
26837:         Sovjetunionen (Reservationsanslag) ....... .            70000000         70 000 000,00                        0,00          0
26838:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26839:                                                                                                                           sivu
26840: 30 Pl. - Ht.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        62
26841: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26842:                                                                 arvion mukaan            mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26843:       Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
26844:                                                                     Enligt              Enligt             jämfört med budgeten
26845:                                                                   budgeten             bokslutet
26846:                                                                                                          suurempi - högre
26847:                                                                                                                                        %
26848:                                                                                                           pienempi- lägre (-)
26849: 
26850: 
26851:              30. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
26852: 
26853:              MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
26854:              HALLINNONALA - JORD- OCH SKOGS-
26855:              BRUKSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
26856:              RADE................................             13688132000        13 594 365 702,61         -93 766 297,39
26857: 
26858: 01      MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ -
26859:         JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ...                      45493000            43 980 865,96           -1 512134,04              3
26860:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26861:         (Förslagsanslag) ....................... .               34693000            33 180 865,96           -1 512134,04              4
26862:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
26863:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
26864:         slag 2 år) ............................ .                 8 900 000           8 900000,00                        0,00          0
26865:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2 v)- An-
26866:         skaffning av inventarier ( Reservationsanslag 2
26867:         år) .................................. .                  1 900000            1 900000,00                        0,00          0
26868: 08      MAATILAHALLINTO - JORDBRUKSFÖR-
26869:         VALTNINGEN ......................... .                  220723000          221 012 974,00                289 974,00            0
26870:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
26871:         kostnader (Reservationsanslag 2 år) ....... .           193168000          193 168 000,00                        0,00          0
26872:      25 Maatalouslaskenta (Siirtomääräraha) - Lant-
26873:         bruksräkning ( Reservationsanslag) ......... .            2000000             2000000,00                         0,00          0
26874:      41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
26875:         sättningar (Förslagsanslag) .............. .              2055000             2344974,00                 289974,00            14
26876:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
26877:         byggen (Reservationsanslag) ............. .              23500000            23 500 000,00                       0,00          0
26878: 
26879: 14      VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUT-
26880:         KIMUSLAITOS -         STATENS LANTBRUK-
26881:         STEKNOLOGISKA FORSKNINGSANSTALT ..                       10 616 000           9 990 774.73            -625225,27               6
26882:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
26883:         (Förslagsanslag) ....................... .                7 706000            7 081147,61             -624852,39               8
26884:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
26885:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....               550 000             549 942,08                   -57,92            0
26886:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
26887:         gifter ................................ .                 2100 000            2099685,04                   -314,96             0
26888:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
26889:         skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)              260000              260000,00                        0,00          0
26890: 
26891: 29           VILJAN VARMUUSVARASTOINTI- SÄKER-
26892:              HETSUPPLAGRING AV SPANNMAL ...... .                366490000          371 590 424,00              5100424,00
26893:      61      Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (Ar-
26894:              viomääräraha)- Överföring tili medel för främ-
26895:              jande av fröproduktionen (Förslagsanslag) ...        2300000             2000424,00              -299 576,00             13
26896:      63      Leipäviljan hinnan alentamisen korvaaminen -
26897:              Ersättande av sänkning av priset på brödsäd ..     146190000          146190 000,00                         0,00          0
26898:      64      Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras-
26899:              toinnista aiheutuvien kustannusten korvaami-
26900:              nen (Arviomääräraha) - Ersättande av kostna-
26901:              derna för säkerhetsupplagring av spannmål och
26902:              vallfrö (Förslagsanslag) ................. .       218000000           223 400 000,00             5400000,00              2
26903:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26904:                                                                                                                              sivu
26905: 30 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        63
26906: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26907:                                                                     arvion mukaan          mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
26908:      Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
26909:                                                                         Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
26910:                                                                        budgeten           bokslutet
26911:                                                                                                             suurempi - högre
26912:                                                                                                              pienempi - lägre (-)
26913:                                                                                                                                           %
26914: 
26915: 
26916: 30           MAASEUDUN ELINKEINOJEN NEUVONTA-
26917:              LANDSBYGDSNÄRINGSRÅDGIVNINGEN ...                     195 645000          183 203 786,29         -12441 213,71               6
26918:      40      Valtionapu maaseudun elinkeinojen neuvontaan
26919:              - Statsbidrag för landsbygdsnäringsrådgiv-
26920:              ningen ............................... .              153 645 000         153 568 900,00              -76100,00              0
26921:      44      Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he-
26922:              voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära-
26923:              ha)- Hästskötselns främjande med medel som
26924:              inflyter genom vadhållning vid travtävlingar
26925:              (Förslagsanslag) ....................... .              42000000           29 634 886,29         -12 365113,71              29
26926: 
26927: 31      MAATALOUSTUOTIEIDEN HINTATUKI -
26928:         PRISSTÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER ..                        4505600000         4 507 728 795,69             2128 795,69             0
26929:      40 Maataloustuotteiden markkinoinnin edistämi-
26930:         nen ja hintatason vakaannuttaminen (Ar-
26931:         viomääräraha) - Främjande av lantbrukspro-
26932:         dukternas marknadsföring och stabilisering av
26933:         prisnivån ( Förslagsanslag) ............... .                 6500000            4844453,50            -1 655 546,50             25
26934:      41 Maataloustulolain mukainen valtion tuki (Ar-
26935:         viomääräraha) - Statligt stöd enligt lantbruks-
26936:         inkomstlagen (Förslagsanslag) ............ .              3 572 200000       3 572 199 990,00                  -10,00             0
26937:      44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha)
26938:         - Ersättning för skördeskador (Reservationsan-
26939:         slag) ................................ .                     50000000           50 000 000,00                       0,00          0
26940:      45 Sokerintuotannon tukeminen (Arviomääräraha)
26941:         -    Understödjande av sockerproduktionen
26942:         (Förslagsanslag) ....................... .                 255 000000         258 784 352,19              3 784 352,19
26943:      46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomäärära-
26944:         ha) - Stödjande av produktionen av oljeväxter
26945:         ( Förslagsanslag) ....................... .                528 000000         528 000 000,00                        0,00          0
26946:      47 Tärkkelystuotannon tukeminen- Stödjande av
26947:         stärkelseproduktionen ................... .                 81 900000          81 900 000,00                       0,00           0
26948:      49 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan menekin
26949:         edistäminen (Siirtomääräraha) - Främjande av
26950:         avkastningen för trädgårdsprodukter och mat-
26951:         potatis (Reservationsanslag) ............. .                12000000           12 000 000,00                       0,00           0
26952: 
26953: 32           MAATALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA
26954:              TUOTANNON TASAPAINOTIAMISTOIMEN-
26955:              PITEET- EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKS-
26956:              PRODUKTER OCH ÅTGÄRDER FÖR BALAN-
26957:              SERING AV PRODUKTIONEN ............ .                5117000000         5 100 455 502,95         -16 544 497,05              0
26958:      40      Maataloustuotteiden vientituki (Arviomäärära-
26959:              ha) - Exportstöd för lantbruksprodukter (För-
26960:              slagsanslag) .......................... .            3 855 000 000      3 838 455 502,95         -16 544 497,05              0
26961:      41      Maataloustuotannon      tasapainottamismenot
26962:              (Siirtomääräraha) - Utgifter för balansering av
26963:              lantbruksproduktionen (Reservationsanslag) ..        1 262000000        1 262 000 000,00                      0,00           0
26964: 
26965: 33           MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAA-
26966:              SEUDUN KEHITIÄMINEN- UTVECKLANDE
26967:              AV GARDSBRUKETS STRUKTUR OCH
26968:              LANDSBYGDEN ...................... .                  867750000          840 342 312,22          -27 407 687,78              3
26969:      40      Aloittamisavustus (Arviomääräraha) - Start-
26970:              bidrag (Förslagsanslag) ................. .            77000000           63 781 411,88          -13 218 588,12             17
26971:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
26972:                                                                                                                       sivu
26973: 30 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        64
26974: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
26975:                                                                arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
26976:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
26977:                                                                   Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
26978:                                                                  budgeten          bokslutet
26979:                                                                                                      suurempi - högre
26980:                                                                                                       pienempi -lägre (-)
26981:                                                                                                                                    %
26982: 
26983: 
26984:      41      Maataloustuotteiden varastotilojen rakentami-
26985:              sen korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd
26986:              för byggande av lagerutrymmen för lantbruks-
26987:              produkter (Förslagsanslag) ............... .        2 750 000        2 030138,33              -719861,67             26
26988:      42      Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista me-
26989:              noista (Arviomääräraha) - Statens andel av
26990:              utgifterna enligt lagen om avträdelsepension
26991:              ( Förslagsanslag) ....................... .       314000000        313 334 374,55                                     0
26992:      43      Avustukset maatilojen investointeihin (Ar-
26993:              viomääräraha)- Bidrag för gårdsbruksenheter-
26994:              nas investeringar (Förslagsanslag) ......... .     33000000         34 241 336,00             1 241 336,00            4
26995:      44      Avustukset maaseudun pienyritystoiminnan
26996:              edistämiseen (Arviomääräraha) - Bidrag för
26997:              främjande småföretagarverksamhet på lands-
26998:              bygden (Förslagsanslag) ................ .        100000000         96 495 479,00           -3 504 521 ,00            4
26999:      47      Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki (Siirto-
27000:              määräraha)- Temporärt prisstöd för pälsskinn
27001:              (Reservationsanslag) ................... .         40000000         40 000 000,00                       0,00          0
27002:      48      Avustukset peruskuivatukseen (Siirtomäärära-
27003:              ha) - Bidrag för grundtorrläggning (Reserva-
27004:              tionsanslag) .......................... .           5000000          5000000,00                         0,00          0
27005:      49      Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Ar-
27006:              viomääräraha) - Räntestödslån för närings-
27007:              verksamhet på landsbygden ( Förslagsanslag)       291 000000       280 459 572,46         -10 540 427,54              4
27008:      60      Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon -
27009:              Överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond ..              0                0,00                      0,00          0
27010:      83      Lainat peruskuivatukseen (Siirtomääräraha) -
27011:              Lån för grundtorrläggning (Reservationsan-
27012:              slag) ................................ .            5000000          5000000,00                         0,00          0
27013: 
27014: 34           MUUT MAATALOUDEN MENOT- ÖVRIGA
27015:              UTGIFTER FÖR LANTBRUKET ........... .              67 500000        57 189 503,49         -10 310 496,51             15
27016:      42      Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot (Ar-
27017:              viomääräraha) - Utgifter för bekämpning av
27018:              flyghavre (Förslagsanslag) ............... .       10500000          9122 673,33            -1 377 326,67            13
27019:      43      Satovahinkojen johdosta myönnettävien korko-
27020:              tukilainojen menot (Arviomääräraha)- Utgifter
27021:              för räntestödslån, som beviljas med anledning
27022:              av skördeskador (Förslagsanslag) .......... .     40000000          34 535 770,71           -5 464 229,29            14
27023:      44      Kotimaisen energian käytön edistäminen (Siir-
27024:              tomääräraha)- Främjande av användningen av
27025:              inhemsk energi (Reservationsanslag) ....... .       4000000          4000000,00                         0,00          0
27026:      46      Metsämarjojen ja sienien varastoinoin tukemi-
27027:              nen (Siirtomääräraha) - Understödjande av
27028:              lagringen av skogsbär och svamp ( Reserva-
27029:              tionsanslag) .......................... .           1 000000         1 000000,00                        0,00          0
27030:      47      Kasvinjalostustoiminnan edistäminen      (Ar-
27031:              viomääräraha) - Främjande av växtförädlings-
27032:              verksamheten ( Förslagsanslag) ........... .       11 500000         8 031 059,45           -3 468 940,55            30
27033:      48 Aggregaattiavustukset (Siirtomääräraha)- Ag-
27034:         gregatunderstöd (Reservationsanslag) ...... .              500000           500000,00                        0,00          0
27035: 
27036: 
27037: 35           METSÄSTYS JA POROTALOUS- JAKT OCH
27038:              RENSKÖTSEL ......................... .             65 796 000       59 799 948,53           -5 996 051,47             9
27039:                                      Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27040:                                                                                                                            sivu
27041: 30 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     65
27042: Luku- Kap.                                                           Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27043:                                                                      arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
27044:       Mom.-Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
27045:                                                                          Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
27046:                                                                        budgeten          bokslutet
27047:                                                                                                            suurempi - högre
27048:                                                                                                                                       %
27049:                                                                                                             pienempi - lägre (-)
27050: 
27051: 
27052:      40      Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Ar-
27053:              viomääräraha) - Främjande av jakten och jakt-
27054:              vården (Förslagsanslag) ................. .             31 354000         32 602 436,94             1 248 436,94         4
27055:      41      Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaa-
27056:              minen (Arviomääräraha) -         Ersättning för
27057:              hjortdjurs skadegörelse (Förslagsanslag) .....          22150000          16 243 521 ,29         -5 906 478,71          27
27058:      42      Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaa-
27059:              minen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse             3500000           3 238 747,82            -261 252,18           7
27060:      45      Porotalouden edistäminen- Främjande av ren-
27061:              skötseln .............................. .                 2 390000         1 390000,00           -1 000000,00           42
27062:      46      Paliskuntain yhdistyksen tukeminen (Arviomää-
27063:              räraha) - Stödjande av Renbeteslagsförening-
27064:              en ( Förslagsanslag) .................... .               3402000          3353404,56                -48595,44
27065:      47      Poroaitojen kunnossapito- Underhåll av reng-
27066:              ärden ................................ .                  3000000          2 971 837,92              -28162,08
27067: 
27068: 37           KALATALOUS- FISKERIHUSHÅLLNINGEN                        113400000        113 390 479,99               -9520,01           0
27069:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27070:              ( Förslagsanslag) ....................... .               9 673 000        9 516 808,57            -156191,43            2
27071:      23      Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalatalou-
27072:              den kehittäminen (Siirtomääräraha)- Regional
27073:              planering av fiskerihushållningen och utveck-
27074:              lande av fiskerihushållningen (Reservationsan-
27075:              slag) ................................ .                  1 550000         1 550 000,00                      0,00        0
27076:      25      Kalakannan hoitovelvoitteet ja kalatalousselvi-
27077:              tykset (Arviomääräraha)- Skyldighet att vårda
27078:              fiskbeståndet och fiskeriutredning ( Förslagsan-
27079:              slag) ................................ .                 4100000           3 085 544,99          -1 014455,01           25
27080:      26      Tenojoen ja muiden Jäämereen laskevien vesis-
27081:              töjen kalakantojen kehittäminen, kalastuksen
27082:              valvonta ja kalataloustutkimukset- Utvecklan-
27083:              de av fiskstammarna i Tana älv och andra vat-
27084:              tendrag som utmynnar i lshavet, tillsyn över
27085:              fisket och fiskerihushållningsundersökningar ..           1 330000         1 267 262,17              -62 737,83          5
27086:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27087:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27088:              slag 2 år) ............................ .                3254000           3254000,00                        0,00        0
27089:      40      Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut
27090:               (Arviomääräraha) - Pilkfiskeavgifter och av-
27091:              gifter för tillstånd tili fiske i Tana älv (Förslags-
27092:              anslag) .............................. .                 8 796000         11 173 000,00             2377000,00          27
27093:       41      Kalatalouden edistäminen (Arviomääräraha) -
27094:               Främjande av fiskerihushållningen (Förslagsan-
27095:              slag) ................................ .                21 337 000        20 416 312,83            -920687,17            4
27096:       42      Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen
27097:              ja kotimaisen kalan käytön edistäminen (Ar-
27098:              viomääräraha) - Stabilisering av inkomsten av
27099:              fiske och främjande av användningen av in-
27100:               hemsk fisk ( Förslagsanslag) .............. .          33000000          32 976 776,52              -23 223,48          0
27101:       44      Kalastusvakuutustoiminta (Arviomääräraha) -
27102:               Fiskeförsäkringsverksamheten           ( Förslagsan-
27103:              slag) ................................ .                 6 500000          6 396 067,98            -103932,02            2
27104:       45     Kalastusmatkailun kehittäminen (Siirtomäärära-
27105:              ha) - Utvecklande av fisketurismen (Reserva-
27106:              tionsanslag) .......................... .                 3000000          3000000,00                        0,00        0
27107: 
27108:  5   320468K
27109:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27110:                                                                                                                         sivu
27111: 30 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida        66
27112: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27113:                                                                  arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27114:      Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
27115:                                                                      Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
27116:                                                                    budgeten          bokslutet
27117:                                                                                                        suurempi - högre
27118:                                                                                                         pienempi -lägre (-)
27119:                                                                                                                                      %
27120: 
27121: 
27122:      46      Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten joh-
27123:              dosta (Siirtomääräraha) - Ersättningar tili följd
27124:              av inskränkningen av laxfiske (Reservationsan-
27125:              slag) ................................ .                900000           900000,00                        0,00          0
27126:      47      Kalatalouden korkotukilainojen menot (Ar-
27127:              viomääräraha)- Utgifter för fiskerihushållning-
27128:              ens räntestödslån ( Förslagsanslag) ........ .        3100000          3 039 919,83                                     2
27129:      48      Eräät korvaukset ja maksut- Vissa ersättningar
27130:              och avgifter ........................... .              100 000           66 503,60              -33496.40             33
27131:      49 Valtionapu kalastusalan järjestöjen toiminnan
27132:         tukemiseen - Statsbidrag för stödjande av or-
27133:         ganisationernas i fiskeribranschen verksamhet             13 310000        13 310 000,00                       0,00          0
27134:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
27135:         rier .................................. .                    350000           338 283,50              -11 716,50             3
27136:      77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank-
27137:         keet (Siirtomääräraha) - Fiskeriekonomiska
27138:         byggnads- och iståndsättningsprojekt (Reser-
27139:         vationsanslag) ......................... .                 3100 000         3100000,00                         0,00          0
27140: 
27141: 38           RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAI-
27142:              TOS - VILT- OCH FISKERIFORSKNINGS-
27143:              INSTITUTET .......................... .              98181 000        98 937 424,50               756424,50
27144:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27145:              ( Förslagsanslag) ....................... .          42 431 000       44 529 701 ,00            2098701,00              5
27146:      14      Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja vesi-
27147:              tysjärjestelmien sekä luonnonravintolammikoi-
27148:              den kunnossapito (Siirtomääräraha) - Under-
27149:              håll av fiskodlingsanstalternas dammområden
27150:              och vattenförsörjningsarrangemang samt natur-
27151:              dammar för fiskodling (Reservationsanslag) ..           200000           200000,00                        0,00          0
27152:      23      Valtion kalanviljelytoiminta (Siirtomääräraha 2
27153:              v) - Statens fiskodlingsverksamhet (Reserva-
27154:              tionsanslag 2 år) ....................... .          11 000 000       11 000 000,00                       0,00          0
27155:      24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirto-
27156:         määräraha) - Kontraktsodling av värdefisk
27157:         (Reservationsanslag) ................... .                 7600000          7600000,00                         0,00          0
27158:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27159:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....              2000000            657 723,50           -1 342 276,50            67
27160:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27161:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27162:         slag 2 år) ............................ .                 10900000         10 900 000,00                       0,00          0
27163:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27164:         skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)             2100 000         2100000,00                         0,00          0
27165:      74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärä-
27166:         raha)- Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
27167:         ter (Reservationsanslag) ................. .              17 250 000       17 250 000,00                       0,00          0
27168:      75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27169:         byggen (Reservationsanslag) ............. .                4 700000         4 700000,00                        0,00          0
27170: 
27171: 40           VESIVAROJEN KÄYTIÖ- ANVÄNDNING AV
27172:              VATIENTILLGÅNGAR .................. .               165 335 000      156 081 477,81          -9 253 522,19              6
27173:      14 Vesistöjen hoito (Siirtomääräraha)- Skötsel av
27174:         vattendrag (Reservationsanslag) .......... .              11 000000        11 000 000,00                       0,00          0
27175:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27176:                                                                                                                       sivu
27177: 30 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        67
27178: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    l ulos tilinpäätöksen mukaan
27179:                                                                arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
27180:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
27181:                                                                     Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
27182:                                                                   budgeten         bokslutet
27183:                                                                                                      suurempi - högre
27184:                                                                                                       pienempi- lägre (-)
27185:                                                                                                                                    %
27186: 
27187: 
27188:      15 Vesioikeudelliset velvoitteet (Siirtomääräraha)
27189:         - Vattenrättsliga skyldigheter (Reservationsan-
27190:         slag) ................................ .                 8 450 000        8450000,00                         0,00          0
27191:      23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta (Siirto-
27192:         määräraha 2 v) - Projektering av samt tillsyn
27193:         över vattnen (Reservationsanslag 2 år) ..... .           4 950 000        4950000,00                         0,00          0
27194:      30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki
27195:         (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggande av
27196:         vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsan-
27197:         slag) ................................ .                24 000 000       19 608 489,55          -4391 510,45              18
27198:      31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpi-
27199:         teisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för sam-
27200:         hällenas vatten- och avloppsåtgärder (Reserva-
27201:         tionsanslag) .......................... .               32000000         32 000 000,00                       0,00          0
27202:      43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset (Arviomäärä-
27203:         raha) -        Vattenrättsliga ersättningar (För-
27204:         slagsanslag) .......................... .                5000000            138004,50           -4 861 995,50             97
27205:      77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha) -
27206:         Vattendrags- och vattenvårdsarbeten ( Reserva-
27207:         tionsanslag) .......................... .               79 935 000       79 934 983,76                   -16,24            0
27208: 
27209: 58           YKSITYISMETSÄTALOUS - DET PRIVATA
27210:              SKOGSBRUKET ....................... .             733 785 000      733 785 000,00                      0,00           0
27211:      41      Valtionapu keskusmetsälautakunnille - Stats-
27212:              understöd tili centralskogsnämnderna ...... .      24 460000        24 460 000,00                      0,00           0
27213:      42      Valtionapu metsälautakunnille- Statsbidrag tili
27214:              skogsnämnderna ....................... .          304 500 000      304 500 000,00                       0,00          0
27215:      44      Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomäärä-
27216:              raha)- Statsunderstöd för skogsförbättringsar-
27217:              beten (Reservationsanslag) .............. .       238 000 000      238 000 000,00                      0,00           0
27218:      45      Valtionapu metsänjalostukseen ja metsätalou-
27219:              den ratianalisointiin -     Statsunderstöd för
27220:              skogsförädling och skogsbrukets rationalise-
27221:              ring ................................. .           15 900 000       15 900 000,00                      0,00           0
27222:      50      Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa
27223:              statsu nderstöd för skogsbruket ............ .      4 925 000        4925 000,00                       0,00           0
27224:      83      Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha)
27225:              Skogsförbättringslån (Reservationsanslag) ....    146 000 000      146 000 000,00                      0,00           0
27226: 
27227: 60           MAANMITIAUSHALLINTO- LANTMÄTERI-
27228:              FÖRVALTNINGEN ..................... .             524085000        520 758 727,98          -3 326 272,02
27229:       21     Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
27230:              kostnader (Reservationsanslag 2 år) ....... .     494 085 000      494 085 000,00                      0,00           0
27231:      80      Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat
27232:              menot (Arviomääräraha) - Utgiher för under-
27233:              stödjande av fastighetsförrättningar (Förslags-
27234:              anslag) .............................. .           30 000000        26 673 727,98          -3 326 272,02             11
27235: 
27236: 65           GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA
27237:              INSTITUTET .......................... .            12 084 000       11 934 827,23            -149172,77
27238:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27239:              (Förslagsanslag) ....................... .          5 964 000        5 941 942,31              -22057,69              0
27240:       21     Mittaus- ja tutkimustyöt - Mätnings- och
27241:              forskningsarbete ....................... .          2100000          1 974 734,63            -125265,37               6
27242:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27243:                                                                                                                     sivu
27244: 30 Pl. - Ht.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida        68
27245: Luku- Kap.                                                   Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27246:                                                              arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27247:       Mom.- Mom.                                                                                    Resultat enligt bokslutet
27248:                                                                  Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
27249:                                                                budgeten          bokslutet
27250:                                                                                                    suurempi - högre
27251:                                                                                                     pienempi- lägre (-)
27252:                                                                                                                                  %
27253: 
27254: 
27255:       28Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27256:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....            120000          126 208,15                   6 208,15           5
27257:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27258:         gifter ................................ .              2 900000         2 891 942,14               -8057,86              0
27259:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27260:         skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)         1 000000         1 000000,00                        0,00          0
27261: 
27262: 70      MAATALOUDEN          TUTKIMUSKESKUS
27263:         LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ....                   168 962 000      163 144 964,56           -5 817 035,44             3
27264:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27265:         (Förslagsanslag) ....................... .           102 072 000       98 720 321 ,24          -3 351 678,76             3
27266:      22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) -
27267:         Kantroll av bekämpningsmedel (Förslagsan-
27268:         slag) ................................ .               2000000          2000000,00                         0,00          0
27269:      24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha 2 v) -
27270:         Växtförädlingsverksamhet (Reservationsanslag
27271:         2 år) ................................ .               4 760 000        4 760000,00                        0,00          0
27272:      26 Maatalouden sääpalvelu - Lantbrukets väder-
27273:         lekstjänst ............................. .             3 700 000        3 679 357,40              -20642,60
27274:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27275:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          8800000          6 355 285,92           -2 444 714,08            28
27276:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27277:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27278:         slag 2 år) ............................ .             39 080 000       39 080 000,00                       0,00          0
27279:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27280:         skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)         5 500000         5 500000,00                        0,00          0
27281:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27282:         byggen (Reservationsanslag) ............. .            1 500000         1 500000,00                        0,00          0
27283:      77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) -
27284:         Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reserva-
27285:         tionsanslag) .......................... .              1 400000         1 400000,00                        0,00          0
27286:      87 Maa-alueet (Siirtomääräraha) - Jordområden
27287:         ( Reservationsanslag) ................... .              150000          150 000,00                        0,00          0
27288: 
27289: 72           MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKI-
27290:              MUSLAITOS - LANTBRUKSEKONOMISKA
27291:              FORSKNINGSCENTRALEN .............. .             11 420000        10 902 917,25             -517 082,75             5
27292:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27293:              ( Förslagsanslag) ....................... .       6 725000         6 236 657,62             -488342,38              7
27294:       29     Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsut-
27295:              gifter ................................ .         4395000          4 366 259,63              -28 740,37
27296:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27297:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)      300000           300000,00                         0,00          0
27298: 
27299: 76      METSÄNTUTKIMUSLAITOS                    SKOGS-
27300:         FORSKNINGSINSTITUTET .............. .                200833000        198 666 112,59          -2166 887,41
27301:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27302:         (Förslagsanslag) ....................... .           106 483 000      104 339 484,93          -2 143 515,07              2
27303:      24 Tutkimus- ja metsätalousmenot (Siirtomäärära-
27304:         ha 2 v) - Allmänna utgifter för forskningen och
27305:         skogsbruksutgifter (Reservationsanslag 2 år) ..       56000000         56 000 000,00                       0,00          0
27306:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27307:         - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....          300000           276 627,66               -23372,34              8
27308:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27309:                                                                                                                     sivu
27310: 30 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     69
27311: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27312:                                                               arvion mukaan       mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
27313:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
27314:                                                                   Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
27315:                                                                 budgeten          bokslutet
27316:                                                                                                     suurempi - högre
27317:                                                                                                                                %
27318:                                                                                                      pienempi - lägre (-)
27319: 
27320: 
27321:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27322:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)     13000000         13 000 000,00                      0,00        0
27323:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27324:              byggen (Reservationsanslag) ............. .       22 750 000       22 750 000,00                      0,00        0
27325:      77      Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha) -
27326:              Grundförbättring av skog (Reservationsan-
27327:              slag) ................................ .           1 800000         1 800000,00                       0,00        0
27328:      87      Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Mark-
27329:              förvärv (Reservationsanslag) ............. .        500000            500000,00                       0,00        0
27330: 
27331: 80           ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI - VETERINÄRVÄ-
27332:              SENDET ............................. .            34114000         31 113 461 ,23          -3 000 538,77          9
27333:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27334:              ( Förslagsanslag) ....................... .       25 868 000       23 205 254,79           -2 662 745,21         10
27335:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- övriga
27336:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .     8030000          7 692206.44              -337 793,56          4
27337:      50      Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag
27338:              för djurskyddsarbete .................... .          216 000          216000,00                       0,00        0
27339: 
27340: 84           VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAI-
27341:              TOS - STATENS VETERINÄRMEDICINSKA
27342:              ANSTALT ............................ .            50170 000        47 861 746,51           -2 308 253.49          5
27343:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27344:              (Förslagsanslag) ....................... .        22 040 000       21 525063.43              -514936,57           2
27345:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27346:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....     15 700000        14 040 229,38           -1 659 770,62         11
27347:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- övriga
27348:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .     8370000          8 236 453,70             -133 546,30          2
27349:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27350:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)      2 060000         2060000,00                        0,00        0
27351:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27352:              byggen ( Reservationsanslag) ............. .       2000000          2 000000,00                       0,00        0
27353: 
27354: 90           VALTION MARGARIINITEHDAS- STATENS
27355:              MARGARINFABRIK .................... .
27356:      22      Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter
27357:              ( Förslagsanslag) ....................... .       33186 000        25 288 843,34
27358:              90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter      33186000         25 288 843,34
27359:                                Käyttötulot- Driftsinkomster    35 000000        24 621 647,02
27360:                                Käyttötalouden lisärahoitus-
27361:                               tarve - Drifthushållningens
27362:                               behov av tilläggsfinansiering              0        667196,32                 667196,32
27363: 
27364:       70     Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27365:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        250000          250000,00                        0,00        0
27366:              90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesterings-
27367:                              utgifter                            250000           250000,00
27368: 
27369: 95           METSÄHALLITUS- FORSTSTYRELSEN ...
27370:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27371:              ( Förslagsanslag) ....................... .      131 338000       135147 440,01
27372:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27373:                                                                                                                            sivu
27374: 30 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        70
27375: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27376:                                                                    arvion mukaan          mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27377:      Mom.- Mom.                                                                                            Resultat enligt bokslutet
27378:                                                                        Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
27379:                                                                      budgeten           bokslutet
27380:                                                                                                           suurempi - högre
27381:                                                                                                                                         %
27382:                                                                                                            pienempi- lägre (-)
27383: 
27384: 
27385:      21      Liiketoiminnan ja muut käyttömenot (Arviomää-
27386:              räraha) - Affärsverksamhetens driftsutgifter
27387:              och övriga driftsutgifter ( Förslagsanslag) .....    755 633 000       772 773 028,96
27388:      24 Verot ja metsänhoitomaksut (Arviomääräraha)
27389:         - Skatter och skogsvårdsavgifter (Förslagsan-
27390:         slag) ................................ .                   110000000          96 750 621,46
27391:         95. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter                996 971 000     1 004 671 090,43
27392:                         Käyttötulot- Driftsinkomster             1 082000 000      1125141 995,29
27393: 
27394:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27395:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)         21 000 000        21 000 000,00                        0,00          0
27396:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27397:              byggen (Reservationsanslag) ............. .             3 000 000         3000000,00                         0,00          0
27398:      77      Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) -
27399:              Jord- och vattenbyggnader (Reservationsan-
27400:              slag) ................................ .              22000000          22 000 000,00                        0,00          0
27401:      78      Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha) - All-
27402:              männa flottledsarbeten (Reservationsanslag) ..          9000000           9000000,00                         0,00          0
27403:      87      Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp
27404:              av mark ( Reservationsanslag) ............. .         12000000          12 000 000,00                        0,00          0
27405:              95. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesterings-
27406:                                utgifter                            67 000000         67 000 000,00
27407: 
27408: 98           MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LII-
27409:              KETOIMINTA -   LANTBRUKETS FORSK-
27410:              NINGSCENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ...
27411:      22      Jokioisten siemenkeskuksen käyttömenot (Ar-
27412:              viomääräraha) - Jockis fröcentrals driftsutgif-
27413:              ter (Förslagsanslag) .................... .           14 666 000        13154201,48
27414:      24      Siemenperunakeskuksen käyttömenot (Ar-
27415:              viomääräraha) - Centralens för utsädespotatis
27416:              driftsutgifter ( Förslagsanslag) ............. .      19 545000         16 389 850,33
27417:              98. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter           34 211 000        29 544 051 ,81
27418:                                  Käyttötulot- Driftsinkomster      34388000          29 971 483,86
27419: 
27420:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27421:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)           500000             500000,00                        0,00          0
27422:              98. Luku - Kap. Sijoitusmenot -lnvesterings-
27423:                              utgifter                                 500000             500000,00
27424: 
27425: 99           MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
27426:              HALLINNONALAN MUUT MENOT- ÖVRI-
27427:              GA UTGIFTER INOM JORD- OCH SKOGS-
27428:              BRUKSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
27429:              RADE ............................... .                45400000          44 076 478,78            -1 323 521,22             3
27430:      25      Kansainvälinen yhteistyö (Määrärahasta saa
27431:              käyttää enintään 5 950 000 mk muista kuin
27432:              jäsenmaksuista aiheutuvien menojen maksami-
27433:              seen) (Arviomääräraha) - lnternationellt sam-
27434:              arbete (Förslagsanslag) ................. .           13 350 000        12 027 305,20            -1 322 694,80            10
27435:      27      Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha) - Samar-
27436:              betsforskning (Reservationsanslag) ........ .         26400000          26 399 173,58                  -826.42             0
27437:      40      Muut avustukset- Övriga understöd ...... .               150000             150000,00                        0,00          0
27438:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27439:                                                                                                                        sivu
27440: 30 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        71
27441: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27442:                                                                  arvion mukaan      mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
27443:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
27444:                                                                      Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
27445:                                                                    budgeten         bokslutet
27446:                                                                                                       suurempi - högre
27447:                                                                                                                                     %
27448:                                                                                                        pienempi - lägre (-)
27449: 
27450: 
27451:      43      Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä aiheu-
27452:              tuvat korvaukset (Siirtomääräraha) - Ersätt-
27453:              ningar som föranleds av gamla flottledsarbeten i
27454:              ljo älvs vattendrag (Reservationsanslag) .....         500000          500000,00                         0,00          0
27455:      48      Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinko-
27456:              jen korvaaminen (Siirtomääräraha 2 v)- Ersät-
27457:              tande av skador som förorsakats av exeptionella
27458:              översvämningar ( Reservationsanslag 2 år) ....        5000000         5000000,00                         0,00          0
27459:                                            Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27460:                                                                                                                                                 sivu
27461: 31 Pl.- Ht.                                Budgetens förverkligande år 1991                                                                     sida     72
27462: Luku- Kap.                                                                             Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27463:                                                                                        arvion mukaan            mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27464:      Mom.- Mom.                                                                                                                   Resultat enligt bokslutet
27465:                                                                                            Enligt              Enligt              jämfört med budgeten
27466:                                                                                          budgeten             bokslutet
27467:                                                                                                                                 suurempi - högre
27468:                                                                                                                                                            %
27469:                                                                                                                                  pienempi- lägre (-)
27470: 
27471: 
27472:              31. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
27473: 
27474:              LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA-
27475:              TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
27476:              RADE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   10 912 561 000      10 918 967 261,1 2            6406261,12           0
27477: 
27478: 01      LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTE-
27479:         RIET ................................ .                                        40509000             40 478 425.74              -30574,26           0
27480:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27481:         (Förslagsanslag) ....................... .                                      30 309 000          30 568 664.45               259 664.45
27482:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27483:         gifter ................................ .                                      10200000              9 909 761,29             -290 238.71          3
27484: 
27485: 24      TIELAITOS- VÄGVERKET .............. .                                        6131600000          6 140 761 448,08             9161 448,08          0
27486:      21 Yleisten teiden perustienpito (Siirtomääräraha 2
27487:         v)- Basväghållning av allmänna vägar (Reser-
27488:         vationsanslag 2 år) ..................... .                                  3897 300000         3 897 190 179,57             -109820.43           0
27489:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27490:         byggen ( Reservationsanslag) ............. .                                   14150000             14 150 000,00                      0,00        0
27491:      77 Tieverkon kehittäminen (Romppalan - Ahveni-
27492:         sen tien parantaminen toteutetaan Uimaharjun
27493:         tehtaiden laajennuksen valmistumiseen men-
27494:         nessä, ehdollinen) (Siirtomääräraha 2 v)- Ut-
27495:         vecklande av vägnätet ( Reservationsanslag 2
27496:         år) .................................. .                                     1 886150 000        1 886 150 000,00                      0,00        0
27497:      78 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha)-
27498:         Arbeten som utförs åt utomstående (För-
27499:         slagsanslag) .......................... .                                     100 000 000         109 288 394,39              9288394,39           9
27500:      87 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset kor-
27501:         vaukset (Arviomääräraha) - Anskaffning av
27502:         jordområden och ersättningar enligt lagen om
27503:         allmänna vägar ( Förslagsanslag) .......... .                                 234000000            233982874,12                -17125,88           0
27504: 
27505: 25           TIENPIDON VALTIONAVUT - STATSUN-
27506:              DERSTÖD FÖR VAGHÄLLNINGEN ....... .                                      175600000           176 340 698,00                740 698,00         0
27507:      31      Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamis-
27508:              ta menoista- Statsunderstöd tili kommuner för
27509:              bygdevägsutgifter ...................... .                                  3800000             3795107,00                 -4893,00           0
27510:      33      Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Ar-
27511:              viomääräraha) - Ersättningar för permanetbe-
27512:              läggning av gator (Förslagsanslag) ........ .                               3100000             5335103,00               2 235103,00         72
27513:      34      Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärä-
27514:              raha) - Statsbidrag för anläggande av gator
27515:              (Reservationsanslag) ................... .                                20000000             20 000 000,00                      0,00        0
27516:      50      Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon
27517:              (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för under-
27518:              håll av enskilda vägar ( Förslagsanslag) ..... .                         128 700000          127 21 0 558,00          -1 489 442,00
27519:      51      Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siir-
27520:              tomääräraha) - Statsunderstöd för byggande
27521:              av enskilda vägar (Reservationsanslag) ..... .                            20000000             19 999 930,00                  -70,00          0
27522: 
27523: 30           MERENKULKULAITOS -      SJÖFARTSVER-
27524:              KET ................................. .                                  868807 000          868 861 440,64                 54440,64          0
27525:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27526:                                                                                                                      sivu
27527: 31 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     73
27528: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27529:                                                                arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27530:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
27531:                                                                    Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
27532:                                                                  budgeten          bokslutet
27533:                                                                                                      suurempi - högre
27534:                                                                                                                                 %
27535:                                                                                                       pienempi - lägre (-)
27536: 
27537: 
27538:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
27539:         kostnader ( Reservationsanslag 2 år) ....... .         727 450000       727 450 000,00                      0,00        0
27540:      22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha)
27541:         - Förvaltningsnämden för Saima kanal (För-
27542:         slagsanslag) .......................... .                 941 000          995440,64                  54 440,64         6
27543:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27544:         skaffning av materiel ( Reservationsanslag) ...          9316000          9316000,00                        0,00        0
27545:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
27546:         byggen (Reservationsanslag) ............. .            10 000 000        10 000 000,00                      0,00        0
27547:      77 Väylätyöt (Siirtomääräraha) - Farledsarbeten
27548:         (Reservationsanslag) ................... .             45300000          45 300 000,00                      0.00        0
27549:      78 Keitele-Päijänne kanava (Siirtomääräraha) -
27550:         Keitele- Päijännekanalen ( Reservationsanslag)         75000000          75 000 000,00                      0.00        0
27551:      87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomäärära-
27552:         ha)- Anskaffning av mark- och vattenområden
27553:         ( Reservationsanslag) ................... .               800000           800000,00                        0,00        0
27554: 
27555: 31           MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSK-
27556:              NINGSINSTITUTET .................... .            32 423 000        31 226 175,39          -1 196 824,61           4
27557:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27558:              (Förslagsanslag) ....................... .        13973000          12 900 835,95          -1 072164,05            8
27559:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27560:              - Avgiftsbelagd serviceverksamhet ( Förslags-
27561:              anslag) .............................. .            2000000          2 035 664,06                35664,06          2
27562:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27563:              gifter ................................ .          11 050000        10 889 675,38            -160324,62
27564:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27565:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)      3400000          3400000,00                        0,00        0
27566:      72      Alusten peruskorjaukset (Siirtomääräraha) -
27567:              Grundliga reparationer av fartyg (Reservations-
27568:              anslag) .............................. .            2000000          2000000,00                        0,00        0
27569: 
27570: 32      MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN
27571:         EDISTÄMINEN- FRÄMJANDE AV SJÖFAR-
27572:         TEN OCH ANNAN VATIENTRAFIK ....... .                   102425000         94 653 661.42          -7 771 338,58           8
27573:      30 Piensatamien rakentamisen valtionapu (Siirto-
27574:         määräraha) - Statsbidrag för byggande av
27575:         småhamnar (Reservationsanslag) .......... .              2800000          2800000,00                        0,00        0
27576:      31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen
27577:         korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
27578:         byggande av handels- och industrihamnar ( För-
27579:         slagsanslag) .......................... .               4800000           4054863,55              -745136.45           16
27580:      32 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korko-
27581:         tuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggan-
27582:         de av en djuphamn i Tahkoluoto (Förslagsan-
27583:         slag) ................................ .                  500000           391 867,88             -108132,12           22
27584:      40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomää-
27585:         räraha) - Stödjande av anskaffningar av last-
27586:         fartyg ( Förslagsanslag) .................. .          40500000          34 004 888,22          -6 495 111.78          16
27587:      41 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten kilpai-
27588:         luedellytysten turvaamiseksi (Siirtomääräraha)
27589:         - Understöd för säkrande av konkurrensbeting-
27590:         elserna för lastfartyg i utlandstrafik ( Reserva-
27591:         tionsanslag) .......................... .              50000000          50 000 000,00                      0,00        0
27592:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27593:                                                                                                                        sivu
27594: 31 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     74
27595: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-    Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27596:                                                               arvion mukaan          mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
27597:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
27598:                                                                   Enligt           Enligt                 jämfört med budgeten
27599:                                                                 budgeten          bokslutet
27600:                                                                                                        suurempi - högre
27601:                                                                                                                                   %
27602:                                                                                                         pienempi- lägre (-)
27603: 
27604: 
27605:      44 Saaristoliikenteen avustaminen- Skärgårdstra-
27606:         fikens understödjande ................... .              600 000           599 967,10                      -32,90         0
27607:      45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha)
27608:         - Räntestöd tili skärgårdstrafiken (Förslagsan-
27609:         slag) ................................ .                   25000             14000,67                 -10999,33          44
27610:      50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Ar-
27611:         viomääräraha)- Statsunderstöd ur lästavgifter-
27612:         na ( Förslagsanslag) .................... .             3200000          2 788 074,00                --411 926,00        13
27613: 
27614: 40           AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTER-
27615:              CENTRALEN ......................... .            317 859 000      307 099 213,17            -1 0 759 786,83          3
27616:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27617:              (Förslagsanslag) ....................... .       193 798000       188 236 750,76              -5 561 249,24          3
27618:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
27619:              gifter ................................ .         88 700000        83 501 462,41              -5198 537,59           6
27620:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27621:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)     10000 000        10 000 000,00                         0,00        0
27622:      74      Katsastusasemien rakentaminen (Siirtomäärära-
27623:              ha) - Byggande av besiktningsstationer (Re-
27624:              servationsanslag) ...................... .        16 600 000       16 600 000,00                         0,00        0
27625:      87      Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen
27626:              (Siirtomääräraha) - Anskaffning av jordområ-
27627:              den och fastigheter (Reservationsanslag) .....     8 761 000        8 761 000,00                         0,00        0
27628: 
27629: 50      ILMATIETEEN LAITOS- METEOROLOGISKA
27630:         INSTITUTET .......................... .               160966000        159 721 317,61              -1 244 682,39
27631:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27632:         (Förslagsanslag) ....................... .             88 866 000       87 632 747,30              -1 233 252,70
27633:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27634:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          11 000000        10 988 570,31                 -11429,69           0
27635:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27636:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27637:         slag 2 år) ............................ .              49 700000        49 700 000,00                         0,00        0
27638:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27639:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)     11 400000        11 400 000,00                         0,00        0
27640: 
27641: 52           TELEHALLINTOKESKUS - TELEFÖRVALT-
27642:              NINGSCENTRALEN .................... .             81417000         80 429 876,43                -987123,57
27643:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27644:              (Förslagsanslag) ....................... .        36617000         35 630 493,96                -986506,04           3
27645:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27646:              gifter ................................ .         39 500 000       39 499 382,47                    -617,53          0
27647:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27648:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)      5 300000         5 300000,00                          0,00        0
27649: 
27650: 55           VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUKSET
27651:              - ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR
27652:              KOMMUNIKATION .................... .             492 050 000      492047511,12                    -2488,88           0
27653:      22      Korvaus radiotoiminnan valvonnasta - Ersätt-
27654:              ning för övervakning av radioverksamheten ...       400000            400000,00                          0,00        0
27655:      41      Sanomalehdistön tuki- Understödjande av tid-
27656:              ningspressen .......................... .        122 000 000      122 000 000,00                         0,00        0
27657:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27658:                                                                                                                         sivu
27659: 31 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida     75
27660: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27661:                                                                   arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27662:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
27663:                                                                        Enligt          Enligt              jämfört med budgeten
27664:                                                                      budgeten         bokslutet
27665:                                                                                                         suurempi - högre
27666:                                                                                                                                    %
27667:                                                                                                          pienempi- lägre (-}
27668: 
27669: 
27670:      42      Lehdistön yleinen kuljetustuki- Allmänt trans-
27671:              portstöd för pressen .................... .          320000000        320 000 000,00                      0,00        0
27672:      43      Uutis- ja tietotoimistotuki - Understöd tili ny-
27673:              hets- och notisbyråer ................... .            6 900 000        6 900 000,00                      0,00        0
27674:      44      Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomäärä-
27675:              raha) - Understöd av samdistribution av tid-
27676:              ningar (Reservationsanslag) .............. .          24000000         24 000 000,00                      0,00        0
27677:      52      Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustan-
27678:              nuksiin Suur-Tukholman alueella (Siirtomäärä-
27679:              raha) - Statsunderstöd för kostnaderna för
27680:              förmedling av TV-program tili Star-Stockholms
27681:              område (Reservationsanslag) ............. .            4000000          4000000,00                        0,00        0
27682:      54      Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon raken-
27683:              taminen Etelä-Suomeen (Siirtomääräraha) -
27684:              Byggande av ett nät för distribution av Sveriges
27685:              TV-program tili södra Finland (Reservationsan-
27686:              slag) ................................ .                       0                 0,00                     0,00        0
27687:      56      Vammaisten postiliikennepalvelut- Posttrafik-
27688:              service för handikappade ................ .            5 750000         5 750000,00                       0,00        0
27689:      58      Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä-
27690:              Ersättning för kommunikationsarrangemang för
27691:              undantagsförhållanden .................. .             9000000          8997511,12                 -2488,88           0
27692: 
27693: 56           KORVAUKSET POSTI- JA TELELAITOKSELLE
27694:              VALTION VIRKALÄHETYKSISTÄ- ERSÄTI-
27695:              NING TILL POST- OCH TELEVERKET FÖR
27696:              STATENS TJÄNSTEFÖRSÄNDELSER ...... .                 172000000        195 179 858.45            23 179 858.45        13
27697:      23      Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postilii-
27698:              kenteessä (Arviomääräraha) - Ersättning för
27699:              rätt tili användande av tjänsteförsändelse i post-
27700:              trafiken ( Förslagsanslag) ................ .        120 000000       143 176 000,00            23 176 000,00        19
27701:      24      Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalä-
27702:              hetyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Ar-
27703:              viomääräraha) - Ersättning för såsom special-
27704:              service befordrade tjänsteförsändelser och post-
27705:              förskottsförsändelser (Förslagsanslag) ...... .       52000000         52 003 858.45                 3 858.45         0
27706: 
27707: 57      HENKILÖ- JA TAVARALIIKENTEEN TUET JA
27708:         KORVAUKSET- STÖD OCH ERSÄTINING-
27709:         AR FÖR PERSON- OCH GODSTRAFIKEN ...                       587 000 000      586 955 738,00              --44 262,00         0
27710:      30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja
27711:         säilyttämiseen (Siirtomääräraha)- Statsunder-
27712:         stöd för utvecklande och bevarande av kol-
27713:         lektivtrafiken (Reservationsanslag) ......... .           264000000        264 000 000,00                      0,00        0
27714:      34 Valtionavustus pääkaupunkiseudun metrojärjes-
27715:         telmän suunnitteluun (Siirtomääräraha)- Stat-
27716:         sunderstöd för planering av metrosystemet i
27717:         huvudstadsregionen (Reservationsanslag) ....                8000000          8000000,00                        0,00        0
27718:      40 Korvaus Valtionrautateiden henkilöliikenteestä
27719:         - Ersättningar för Statsjärnvägarnas persontra-
27720:         fik .................................. .                  300 000 000      300 000 000,00                      0,00        0
27721:      41 Korvaus tavaraliikenteen kuljetusalennuksista-
27722:         Ersättning för rabatter på godstrafikens trans-
27723:         porter ............................... .                   15000000         14 955 738,00              --44 262,00         0
27724:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27725:                                                                                                                           sivu
27726: 31 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        76
27727: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27728:                                                                  arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27729:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
27730:                                                                      Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
27731:                                                                    budgeten            bokslutet
27732:                                                                                                          suurempi - högre
27733:                                                                                                                                        %
27734:                                                                                                           pienempi- lägre (-)
27735: 
27736: 
27737: 58           RADANPITO- BANHÅLLNING .......... .               1 439 950 000      1 439 950 000,00                       0,00           0
27738:      62      Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha)
27739:              - Statsjärnvägarnas banhållning (Reserva-
27740:              tionsanslag) .......................... .         1 439 950 000      1 439 950 000,00                       0,00           0
27741: 
27742: 85           SIJOITUKSET       VALTIONENEMMISTÖISIIN
27743:              OSAKEYHTIÖIHIN- INVESTERINGAR 1 BO-
27744:              LAG MED STATLIG AKTIEMAJORITET .....                90000000           90 000 000,00                        0,00           0
27745:      88      Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen (Siir-
27746:              tomääräraha)- Höjning av aktiekapitalet i Fin-
27747:              nair Oy (Reservationsanslag) ............. .        90000000           90 000 000,00                        0,00           0
27748: 
27749: 92           ILMAILULAITOS- LUFTFARTSVERKET ....                107 500 000        107 500 000,00                        0,00           0
27750:      71      lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä (Siirto-
27751:              määräraha) - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem
27752:              (Reservationsanslag) ................... .          20000000           20 000 000,00                        0,00           0
27753:      88      llmailulaitoksen peruspääoman korotus- Höj-
27754:              ning av Luftfartsverkets grundkapital ....... .     87 500000          87 500 000,00                        0,00           0
27755: 
27756: 95           TURUN ASENNUSPAJA- ÅBO INSTALLA-
27757:              TIONSVERKSTAD ..................... .
27758:      21      Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter
27759:              (Förslagsanslag) ....................... .          68600000           58 095 609,13
27760:              95. Luku - Kap. Käyttömenot- Driftsutgifter         68 600000          58 095 609,13
27761:                               Käyttötulot- Driftsinkomster       68400000           65 552 160,39
27762:                              Käyttötalouden lisärahoitus-
27763:                              tarve - Drifthushållningens
27764:                              behov av tilläggsfinansiering           200000                    0,00            -200 000,00            100
27765: 
27766:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27767:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)         1 000000            886 546,07              -113453,93              11
27768:              95. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesterings-
27769:                              utgifter                              1 000000            886 546,07
27770: 
27771: 99           LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN
27772:              MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM
27773:              TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
27774:              RÅDE ............................... .             111 255000         106 875 351 ,00           --4 379 649,00             4
27775:      22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) -
27776:         Undersökning och planering (Reservationsan-
27777:         slag) ................................ .                  8750000            8 750000,00                         0,00           0
27778:      31      Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirto-
27779:              määräraha) - Statsunderstöd för avlägsnande
27780:              av plankorsningar (Reservationsanslag) ..... .        5000000            5000000,00                         0,00           0
27781:      33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki
27782:         (Siirtomääräraha)- Räntestöd för byggande av
27783:         Tahkoluotobanan (Reservationsanslag) ..... .                300000             300000,00                         0,00           0
27784:      40      Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd .... .        3 655 000          3655000,00                         0,00           0
27785:      41      Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentami-
27786:              seen ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byg-
27787:              gande och underhåll av vissa flygplatser .....      11 600000          11 600 000,00                        0,00           0
27788:      42      Korvaus koulutuksesta- Ersättning för utbild-
27789:              ning ................................ .             35500000           35 500 000,00                        0,00           0
27790:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27791:                                                                                                                         sivu
27792: 31 Pl. - Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida        77
27793: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27794:                                                                   arvion mukaan        mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27795:       Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
27796:                                                                       Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
27797:                                                                     budgeten         bokslutet
27798:                                                                                                        suurempi - högre
27799:                                                                                                                                      %
27800:                                                                                                         pienempi -lägre (-)
27801: 
27802: 
27803:      43      Korvaus ylimääräisistä turvatarkastuksista ja tur-
27804:              vallisuusjärjestelyistä- Ersättning för extra sä-
27805:              kerhetskontroller och säkerhetsarrangemang ..          3 200 000       3200000,00                         0,00          0
27806:      44      Hyvitys ulkomaanliikenteen maantie- ja rauta-
27807:              tiekaluston liikevaihtoverosta (Arviomääräraha)
27808:              - Gottgörelse för omsättningsskatt på land-
27809:              svägs- och järnvägsmateriel i utrikestrafik ( För-
27810:              slagsanslag) .......................... .            12000000          7 620 351,00           -4 379 649,00            36
27811:      50      Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämi-
27812:              seen- Vissa statsunderstöd för upprätthållande
27813:              av flygverksamhet ...................... .             1 250000        1 250000,00                        0,00          0
27814:      97      Tileistä poistot- Kontoavskrivningar ...... .        30000000         30 000 000,00                       0,00          0
27815:                                 Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27816:                                                                                                                          sivu
27817: 32 Pl.- Ht.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida        78
27818: Luku- Kap.                                                   Tulo- ja meno-      Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27819:                                                              arvion mukaan            mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
27820:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
27821:                                                                  Enligt             Enligt                jämfört med budgeten
27822:                                                                budgeten            bokslutet
27823:                                                                                                         suurempi - högre
27824:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
27825:                                                                                                                                       %
27826: 
27827: 
27828:              32. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN:
27829: 
27830:              KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
27831:              HALLINNONALA- HANDELS- OCH INDU-
27832:              STRIMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
27833:              DE .................................. .       5 240 554 000      5 003 788 960,69           -236 765 039,31              5
27834: 
27835: 01      KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ -
27836:         HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ...                201 626 000        200 826 045,31                 -799954,69              0
27837:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27838:         ( Förslagsanslag) ....................... .          63 609 000         62 634 698,89                 -974301,11              2
27839:      22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta
27840:         (Siirtomääräraha)- Tili näringspolitiken anslu-
27841:         ten forskningsverksamhet (Reservationsan-
27842:         slag) ................................ .               7 000 000          7 000000,00                           0,00          0
27843:      26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) -
27844:         lnternationellt samarbete (Förslagsanslag) ....      24 967 000         25 396 480,55                   429480,55             2
27845:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27846:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27847:         slag 2 år) ............................ .            21 670000          21 670 000,00                           0,00          0
27848:      60 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon (Ar-
27849:         viomääräraha) - Överföring tili statens kärnav-
27850:         fallshanteringsfond ( Förslagsanslag) ....... .      33 000 000         33 116 798,56                   116 798,56            0
27851:      66 Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (Ar-
27852:         viomääräraha)- Finansieringsandelar tili inter-
27853:         nationella organisationer (Förslagsanslag) ....        1 050000             881 065,00                -168935,00             16
27854:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
27855:         rier .................................. .               330000              327 796,00                  -2204,00
27856:      92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Ar-
27857:         viomääräraha) - Ersättning tili statens kärnav-
27858:         fallshanteringsfond ( Förslagsanslag) ....... .      50000000           49 799 206,31                -200793,69               0
27859: 
27860: 02      YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT - DIS-
27861:         TRIKTSBYRAERNA FÖR FÖRETAGSTJÄNST.                   44189000           43840748.43                   -348251,57
27862:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27863:         ( Förslagsanslag) ....................... .          29489000           29 863 872.22                   374 872,22
27864:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27865:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          1 000000             276 876,21               -723123.79              72
27866:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27867:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27868:         slag 2 år) ............................ .            13 000 000         13 000 000,00                           0,00          0
27869:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
27870:         rier .................................. .               700000              700000,00                           0,00          0
27871: 
27872: 04           PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITIE-
27873:              LUKUNTA- FÖRSVARSEKONOMISKA PLA-
27874:              NERINGSKOMMISSIONEN .............. .              5 761 000          5 460074,60                -300925,40               5
27875:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27876:              ( Förslagsanslag) ....................... .      3 611 000           3 597 521,92                 -13478,08              0
27877:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27878:              gifter ................................ .        2150000             1 862 552,68               -287 447,32             13
27879: 
27880: 06           TALOUDELLINEN HUOLTOVARMUUS -
27881:              EKONOMISK FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAP .               12000000            7 337112,82               --4 662 887,18            39
27882:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27883:                                                                                                                        sivu
27884: 32 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida        79
27885: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27886:                                                                 arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27887:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
27888:                                                                      Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
27889:                                                                    budgeten         bokslutet
27890:                                                                                                       suurempi - högre
27891:                                                                                                                                     %
27892:                                                                                                        pienempi -lägre (-)
27893: 
27894: 
27895:      41      Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja yllä-
27896:              pitämiseen (Arviomääräraha) - Räntestöd för
27897:              grundande och upprätthållande av skyddsupp-
27898:              lag ( Förslagsanslag) .................... .        11 500 000        7 312 065,82           -4187 934,18              36
27899:      42      Turvavarastoinnin varastointiavustus - Upp-
27900:              lagringsunderstöd för skyddsupplagring ..... .         500 000           25 047,00             -474953,00              95
27901: 
27902: 27      KULUnAJAVIRASTO - KONSUMENTVER-
27903:         KET ................................. .                  27 502 000       25 713 330,71           -1 788 669,29              7
27904:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27905:         (Förslagsanslag) ....................... .               14024000         12 608 207.49           -1 415 792,51            10
27906:      21 Eräät kuluttaja-asiain menot- Vissa utgifter för
27907:         konsumentangelägenheter ............... .                 5150000          5 016 751,65             -133 248,35              3
27908:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27909:         - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....              150 000                 0,00            -150 000,00            100
27910:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27911:         gifter ................................ .                 2 988 000        2 898 371,57              -89628.43               3
27912:      50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsun-
27913:         derstöd för konsumentorganisationer ....... .             5190000          5190000,00                         0,00           0
27914: 
27915: 29           KILPAILUVIRASTO -        KONKURRENSVER-
27916:              KET ................................. .             15431000         15 044 593,80            -386 406,20               3
27917:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27918:              ( Förslagsanslag) ....................... .         10761000         10 376167,00             -384833,00                4
27919:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
27920:              gifter ................................ .            4 670 000        4 668 426,80               -1 573,20              0
27921: 
27922: 30           ELINTARVIKEVIRASTO -          LIVSMEDELS-
27923:              VERKET ............................. .               9164000          8904312,88               -259687,12               3
27924:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27925:              ( Förslagsanslag) ....................... .          4534000          4 309 586,93            -224413,07                5
27926:      21      Elintarvikevalvonnan menot - Utgifter för livs-
27927:              medelskontrollen ....................... .           2 580 000        2 559 990.46              -20009,54
27928:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
27929:              gifter ................................ .            2 050 000        2 034 735.49              -15264,51
27930: 
27931: 31           KULUnAJANSUOJA                KONSUMENT-
27932:              SKYDD .............................. .              11 012 000       11 208 983,17               196 983,17             2
27933:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27934:              ( Förslagsanslag) ....................... .          7 873 000        8160 961,14                287 961,14             4
27935:       29     Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27936:              gifter ................................ .            3139000          3048022,03                -90977.97               3
27937: 
27938: 32           PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS - PA-
27939:              TENT- OCH REGISTERSTYRELSEN ....... .              116 312 000      116 312 000,00                       0,00          0
27940:       21     Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
27941:              kostnader ( Reservationsanslag 2 år) ....... .     116 312 000      116 312 000,00                       0,00          0
27942: 
27943: 33           KULUnAJATUTKIMUSKESKUS - KONSU-
27944:              MENTFORSKNINGSCENTRALEN ......... .                  9723000          9 000 961,66             -722 038,34              7
27945:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27946:              (Förslagsanslag) ....................... .           4402000          3 990 761.48            -411 238,52               9
27947:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
27948:                                                                                                                     sivu
27949: 32 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     80
27950: Luku- Kap.                                                    Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
27951:                                                               arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
27952:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
27953:                                                                   Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
27954:                                                                 budgeten          bokslutet
27955:                                                                                                     suurempi - högre
27956:                                                                                                                                %
27957:                                                                                                      pienempi- lägre (-)
27958: 
27959: 
27960:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27961:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....            900000            589200,18              -310799,82          35
27962:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27963:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27964:         slag 2 år) ............................ .               4421 000         4421 000,00                       0,00        0
27965: 
27966: 34           LISENSSIVIRASTO- LICENSVERKET ..... .              8522 000         6 949 743,94           -1 572 256,06         18
27967:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27968:              (Förslagsanslag) ....................... .         5 922 000        4622468,72             -1 299531,28          22
27969:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
27970:              gifter ................................ .          2600000          2 327 275,22             -272 724.78         10
27971: 
27972: 38           MITIATEKNIIKAN KESKUS - CENTRALEN
27973:              FÖR MÄTTEKNIK ...................... .             4052 000         3 743 938,21             -308061,79           8
27974:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27975:              (Förslagsanslag) ....................... .         2 627 000        2 362 356.44             -264643,56          10
27976:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
27977:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .       960000           916 581,77              -43418,23           5
27978:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27979:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        465000           465000,00                       0,00        0
27980: 
27981: 39      TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEK-
27982:         NISKA KONTROLLCENTRALEN .......... .                   74401 000        71 391 447.48           -3 009 552,52          4
27983:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27984:         (Förslagsanslag) ....................... .             54 471 000       51 827 686,51           -2 643 313.49          5
27985:      29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
27986:         konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ....... .        17 530 000       17 163 760,97             -366 239,03              2
27987:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
27988:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)           2 400 000        2400000,00                        0,00        0
27989: 
27990: 40      GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS- GEOLO-
27991:         GISKA FORSKNINGSCENTRALEN ........ .                  214 826 000      216 864 009,18             2 038 009,18
27992:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
27993:         (Förslagsanslag) ....................... .            132 456 000      131 693 566,96             -762433,04
27994:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
27995:         - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....          11 750000        14 550 442,22             2 800442,22         24
27996:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
27997:         Övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
27998:         slag 2 år) ............................ .              63100 000        63 100 000,00                      0,00        0
27999:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
28000:         skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)          6000000          6000000,00                        0,00        0
28001:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
28002:         byggen (Reservationsanslag) ............. .             1 520 000        1 520000,00                       0,00        0
28003: 
28004: 42      VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS
28005:         - STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCEN-
28006:         TRAL ............................... .                972900000        892 900 169,95         -79 999 830,05           8
28007:      21 Toimintamenot (enintään 880 henk. omarahoit-
28008:         teiseen tutkimustoimintaan) (Siirtomääräraha 2
28009:         v) - Omkostnader (Reservationsanslag 2 år) .          933000000        853 000 169,95         -79 999 830,05           9
28010:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
28011:         byggen (Reservationsanslag) ............. .            38 200000        38 200 000,00                      0,00        0
28012:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28013:                                                                                                                        sivu
28014: 32 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida     81
28015: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28016:                                                                  arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28017:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
28018:                                                                     Enligt            Enligt              jämfört med budgeten
28019:                                                                    budgeten          bokslutet
28020:                                                                                                        suurempi - högre           %
28021:                                                                                                         pienempi- lägre (-)
28022: 
28023: 
28024:      88      Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha) -
28025:              Köp av lokaliteter (Reservationsanslag) ..... .       1 700000         1 700000,00                       0,00        0
28026: 
28027: 44           TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS- TEK-
28028:              NOLOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ...                  878 519000       875 863 592,02           -2 655 407,98          0
28029:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28030:              ( Förslagsanslag) ....................... .          30819000         30 132 725,94            -686 274,06           2
28031:      21      Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha) -
28032:              Målsättningsundersökningar (Reservationsan-
28033:              slag) ................................ .            200000000        200 000 000,00                      0,00        0
28034:      22 Avaruustutkimustoiminta (Siirtomääräraha) -
28035:              Rymdforskning (Reservationsanslag) ....... .        67 000000         67 000 000,00                      0,00        0
28036:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28037:              gifter ................................ .            26 500000        24 530 866,08          -1 969 133,92           7
28038:      40      Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehi-
28039:              tystoimintaan (Siirtomääräraha) - Understöd
28040:              tili industrins forsknings- och produktutveck-
28041:              lingsverksamhet (Reservationsanslag) ...... .       323 000000       323 000 000,00                      0,00        0
28042:      42      Avustukset alueellisen ja paikallisen teknologia-
28043:              toiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha) -
28044:              Understöd för främjande av den regionala och
28045:              lokala teknologiverksamheten (Reservationsan-
28046:              slag) ................................ .             14000000         14 000 000,00                      0,00        0
28047:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
28048:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)        1 200 000        1 200000,00                       0,00        0
28049:      83      Teollisuuden tuotekehityslainat (Siirtomäärära-
28050:              ha) -lndustrins produktutvecklingslån (Reser-
28051:              vationsanslag) ......................... .          216000000        216 000 000,00                      0,00        0
28052: 
28053: 46           TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN
28054:              EDISTÄMINEN- FRÄMJANDE AV DEN TEK-
28055:              NISKA OCH KOMMERSIELLA FORSKNING-
28056:              EN .................................. .             63 450000         63 450 000,00                      0,00        0
28057:      22      Kansainvälinen teknistaloudellinen yhteistyö
28058:              (30 henk., 1.6.91 lukien 28 henk.) (Siirtomää-
28059:              räraha) - lnternationellt tekniskt-ekonomiskt
28060:              samarbete ( Reservationsanslag) ........... .       16 950 000        16 950 000,00                      0,00        0
28061:      24      Meriteknisen tutkimuksen tukeminen (Siirto-
28062:              määräraha) - Understöd tili havsteknisk forsk-
28063:              ning ( Reservationsanslag) ............... .          2800000          2800000,00                        0,00        0
28064:      25      Kansallisten mittauspaikkojen sekä mitta- ja tur-
28065:              vallisuustekniikan kehittäminen (Siirtomäärära-
28066:              ha) - Utvecklande av riksmätplatser samt mät-
28067:              och säkerhetsteknik (Reservationsanslag) ....         3 500 000        3 500000,00                       0,00        0
28068:      41      Avustus Suomen Standardisoimisliitto ry:lle-
28069:              Understöd tili Finlands Standardiseringsförbund
28070:              r.f................................... .            12 000000         12 000 000,00                      0,00        0
28071:      43 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yhteistyö-
28072:         hankkeisiin sekä kansainvälistymiskoulutukseen
28073:         (Siirtomääräraha) - Understöd tili internatio-
28074:         nella tekniska samarbetsprojekt samt tili utbild-
28075:         ning i internationalisering (Reservationsan-
28076:         slag) ................................ .                 15 800000         15 800 000,00                      0,00        0
28077: 
28078: 
28079:  6   320468K
28080:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28081:                                                                                                                       sivu
28082: 32 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        82
28083: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28084:                                                                arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28085:      Mom.- Mom.                                                                                       Resultat enligt bokslutet
28086:                                                                    Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
28087:                                                                  budgeten          bokslutet
28088:                                                                                                      suurempi - högre
28089:                                                                                                                                    %
28090:                                                                                                       pienempi -lägre (-)
28091: 
28092: 
28093:      44      Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin
28094:              (Siirtomääräraha 2 v) - Understöd tili projekt
28095:              för förbättrande av know-how (Reservationsan-
28096:              slag 2 år) ............................ .           5250000          5 250000,00                        0,00          0
28097:      49      Avustus Keksintösäätiölle (Siirtomääräraha) -
28098:              Understöd tili Keksintösäätiö (Reservationsan-
28099:              slag) ................................ .            7150000          7150000,00                         0,00          0
28100: 
28101: 48           TEOLLISUUSSIHTEERIT -INDUSTRISEKRE-
28102:              TERARE ............................. .             36 733000        32 021 206,13           -4 711 793,87            13
28103:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28104:              (Förslagsanslag) ....................... .         25 733 000       19 995 313.40           -5 737 686,60            22
28105:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Siirtomääräraha)
28106:              - Avgiftsbelagd service (Reservationsanslag) .      2 700 000        2 700000,00                        0,00          0
28107:      29      Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
28108:              konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ....... .      8 300 000        9325 892.73              1 025 892.73           12
28109: 
28110: 49           KEHITYSALUERAHASTO OY -   UTVECK-
28111:              LINGSOMRADESFONDEN AB ........... .               165 330 000      162 631 191.88           -2 698 808,12             2
28112:      42      Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy:lle (Arviomää-
28113:              räraha) - Räntestöd tili Utvecklingsområdes-
28114:              fonden Ab (Förslagsanslag) .............. .        28 830 000       29171 514.48                341 514.48
28115:      43      Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Ar-
28116:              viomääräraha) - Ersättande av kredit- och
28117:              kursförluster (Förslagsanslag) ............. .     63000000         62 994 788,83               -5211.17              0
28118:      44      Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle Pohjois-Suo-
28119:              men kehitysyhteistoimintaa varten (Siirtomäärä-
28120:              raha)- Understöd tili Utvecklingsområdesfon-
28121:              den Ab för utvecklingssamarbete i norra Finland
28122:              ( Reservationsanslag) ................... .         9 500 000        9 500000,00                        0,00          0
28123:      45      Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Ar-
28124:              viomääräraha) - Stödjande av företagens
28125:              forskningsverksamhet ( Förslagsanslag) ..... .     34000000         30 964 888,57           -3035111.43               9
28126:      46      Avustus riskipääomarahaston perustamista var-
28127:              ten Kehitysaluerahasto Oy:lle - Understöd tili
28128:              Utvecklingsområdesfonden Ab för inrättande av
28129:              en riskkapitalfond ...................... .        30000000         30 000 000,00                       0,00          0
28130: 
28131: 50           TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDU-
28132:              STRINS FRÄMJANDE .................. .             549 848000       574 052 104,60            24 204 104,60            4
28133:      21      Malminetsintää ja esiintymien hyödyntämistä
28134:              palveleva tutkimus (Siirtomääräraha 2 v) -
28135:              Forskning tili stöd för malmletning och utnytt-
28136:              jande av fyndigheterna (Reservationsanslag 2
28137:              år) .................................. .            1 800 000        1 800000,00                        0,00          0
28138:      23      Teollisuustutkimukset (Siirtomääräraha) - ln-
28139:              dustriundersökningar (Reservationsanslag) ...       6100 000         6100000,00                         0,00          0
28140:      41      Kaivannaisteollisuuden edistäminen (Siirtomää-
28141:              räraha 2 v)- Gruvindustrins främjande (Reser-
28142:              vationsanslag 2 år) ..................... .        12000000         12 000 000,00                       0,00          0
28143:      44      Kehitysalueluottojen korkotuki (Arviomäärära-
28144:              ha) - Räntestöd för utvecklingsområdeskredi-
28145:              ter ( Förslagsanslag) .................... .           15000             3 909,97              -11 090,03            74
28146:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28147:                                                                                                                           sivu
28148: 32 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     83
28149: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28150:                                                                     arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28151:      Mom.- Mom.                                                                                             Resultat enligt bokslutet
28152:                                                                         Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
28153:                                                                       budgeten          bokslutet
28154:                                                                                                           suurempi - högre
28155:                                                                                                                                      %
28156:                                                                                                            pienempi- lägre (-)
28157: 
28158: 
28159:      45      Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden
28160:              korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
28161:              vissa projekt inom utvecklingsområdena (För-
28162:              slagsanslag) .......................... .                 250000           203 297,20               -46 702,80         19
28163:      60      Siirto valtiontakausrahastoon (Arviomääräraha)
28164:              - överföring tili statsgarantifonden (Förslag-
28165:              sanslag) ............................. .                15100000         40 100 000,00            25 000 000,00       166
28166:      88      Osakehankinnat (Siirtomääräraha) - Aktieför-
28167:              värv (Reservationsanslag) ................ .           490000000        490 000 000,00                      0,00        0
28168:      90      Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) -
28169:              Understöd tili Vaivilla Oy ( Förslagsanslag) ...        24 500000        23 762 397,43             -737 602,57          3
28170:      95      Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Ar-
28171:              viomääräraha) - Jordägarnas andel av försvar-
28172:              savgifter ( Förslagsanslag) ................ .              83000            82 500,00                 -500,00
28173: 
28174: 
28175: 51           YRITYSTOIMINNAN ALUEELLISET RAHOI-
28176:              TUSTOIMENPITEET - REGIONALA FINAN-
28177:              SIERINGSÅTGÄRDER INOM FÖRETAGS-
28178:              VERKSAMHETEN ...................... .                  870 300000       810 401 675,39         -59 898 324,61           7
28179:      44      Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat avus-
28180:              tukset kunnille ja kiinteistöyrityksille (Siirtomää-
28181:              räraha) - Mot lättnader i omsättningsskatten
28182:              svarande understöd tili kommuner och fastig-
28183:              hetsföretag (Reservationsanslag) .......... .           40000000         40 000 000,00                      0,00        0
28184:      46      Sijainninohjausmenettelyn tukeminen       (Ar-
28185:              viomääräraha) - Stödjande av lokaliserings-
28186:              styrningsförfarandet (Förslagsanslag) ....... .         14300000          8 752 228,24          -5 547 771,76          39
28187:      47      Pienyritysten tukeminen (Arviomääräraha) -
28188:              Stödjande av små företag (Förslagsanslag) ...           50000000         44483574,15            -5 516 425,85          11
28189:      48      Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) -
28190:              Regionalt transportstöd ( Förslagsanslag) .....        165000000        164 939 760,00              -60240,00           0
28191:      49      Yritystoiminnan aluetuki (Arviomääräraha) -
28192:              Regionalt stöd för företagsverksamhet (För-
28193:              slagsanslag) .......................... .              601 000000       552 226 113,00         -48 773 887,00           8
28194: 
28195: 52           PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMIN-
28196:              NAN KEHITTÄMINEN- UTVECKLANDE AV
28197:              SMA OCH MEDELSTORA FÖRETAGS VERK-
28198:              SAMHET ............................. .                  46 800000        45 492 858,30          -1 307141,70            3
28199:       24     Yrittäjäkoulutus ja -neuvonta - Företagarut-
28200:              bildning och -information ................ .            27 000000        26149160,74              -850839,26            3
28201:       25     Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettujen
28202:              henkilöstökoulutuspalvelujen osto - Köpande
28203:              av personalutbildningstjänster som är avsedda
28204:              för små och medelstora företag ........... .             5 000000         4 543 697,56            -456 302,44           9
28205:       40     Valtionavustus pienen ja keskisuuren yritystoi-
28206:              minnan edistämisyhteisöille - Statsunderstöd
28207:              tili samfund som främjar små och medelstora
28208:              företags verksamhet .................... .               8 600000         8 600000,00                       0,00        0
28209:       47     Valtionavustus pienten ja keskisuurten yritysten
28210:              kehittämispalvelutoimintaan (Siirtomääräraha)
28211:              - Statsunderstöd för utvecklingstjänsteverk-
28212:              samhet för små och medelstora företag (Reser-
28213:              vationsanslag) ......................... .               6 200000         6 200000,00                       0,00        0
28214:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28215:                                                                                                                        sivu
28216: 32 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida     84
28217: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28218:                                                                  arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28219:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
28220:                                                                      Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
28221:                                                                    budgeten          bokslutet
28222:                                                                                                        suurempi - högre
28223:                                                                                                                                   %
28224:                                                                                                         pienempi -lägre {-)
28225: 
28226: 
28227: 55      ENERGIATALOUS               ENERGIHUSHÅLL-
28228:         NING ............................... .                   197 600000       179 791 705.45         -17 808 294,55           9
28229:      21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja
28230:         valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha) -
28231:         Vissa utgifter för forsknings-, planerings- och
28232:         övervakningsverksamhet angående energiför-
28233:         sörjningen (Reservationsanslag) ........... .             79000000         79 000 000,00                      0,00        0
28234:      22 Ydinturvallisuusalan yhteistyö (Siirtomäärära-
28235:         ha)- Samarbete inom kärnsäkerhetens område
28236:         (Reservationsanslag) ................... .                 5000000          5000000,00                        0,00        0
28237:      27      Energiatiedotus, tietohuolto ja neuvontatoimin-
28238:              ta (Siirtomääräraha 2 v) - Energiinformation,
28239:              informatiosförsörjning och rådgivning (Reser-
28240:              vationsanslag 2 år) ..................... .          10000000         10 000 000,00                      0,00        0
28241:      40 Avustukset energiainvestointeihin (Arviomäärä-
28242:         raha)- Understöd tili energiinvesteringar (För-
28243:         slagsanslag) .......................... .                 37000000         26 503 491 ,00        -1 0 496 509,00         28
28244:      41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto-
28245:         määräraha) - Understöd för landsbygdens
28246:         elektrifiering (Reservationsanslag) ......... .           11 500 000       11 500 000,00                      0,00        0
28247:      42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja
28248:         koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha)
28249:         - Understöd för främjande av forskning och
28250:         försöksverksamhet inom energihushållningen
28251:         ( Reservationsanslag) ................... .               35 080 000       35 080 000,00                       0,00           0
28252:      45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära-
28253:         ha) - Räntestöd för energiinvesteringar (För-
28254:         slagsanslag) .......................... .                 19600000         12 288 214.45           -7 311 785,55         37
28255:      46 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirto-
28256:         määräraha) - Vissa understöd för energihus-
28257:         hållningen (Reservationsanslag) ........... .                420000           420000,00                        0,00           0
28258: 
28259: 61           KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN- INRI-
28260:              KESHANDELNS FRÄMJANDE ........... .                  18 700000        16 384 963,02           -2 315 036,98         12
28261:      40 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuki
28262:          (Arviomääräraha) - Räntestöd tili minuthan-
28263:         deln inom glesbygsområden (Förslagsanslag)                 3100000          2 307 239,02             -792 760,98         26
28264:      41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskau-
28265:         pan investointeihin (Arviomääräraha) - lnves-
28266:         teringsunderstöd tili minuthandeln inon gles-
28267:          bygdsområden (Förslagsanslag) ........... .               5600000          4146 519,00            -1 453481,00          26
28268:      42 Avustukset haja-asutusalueiden kauppapalvelu-
28269:         jen turvaamiseksi (Arviomääräraha) - Under-
28270:         stöd för tryggande av butiksservicen inom gles-
28271:         bygdsområden ( Förslagsanslag) ........... .              10 000 000        9 931 205,00              ---08 795,00
28272: 
28273: 
28274: 80           MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENT-
28275:              RALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE ........ .                 87 333 000       86 405 717,07             -927 282,93
28276:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28277:              ( Förslagsanslag) ....................... .          21 832000        21 037 987,27             -794012.73               4
28278:      21      Eräät matkailun edistämistoiminnan menot
28279:              (Siirtomääräraha 2 v)- Vissa utgifter för turist-
28280:              främjande verksamhet (Reservationsanslag 2
28281:              år) .................................. .             62 681 000       62 681 000,00                       0,00           0
28282:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28283:                                                                                                                         sivu
28284: 32 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida        85
28285: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen     Tulos tilinpäätöksen mukaan
28286:                                                                 arvion mukaan        mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
28287:      Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
28288:                                                                     Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
28289:                                                                   budgeten          bokslutet          suurempi - högre
28290:                                                                                                         pienempi - lägre (-)
28291:                                                                                                                                      %
28292: 
28293: 
28294:      28      Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
28295:              - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ....         300000            166 729,80              -133270,20             44
28296:      40      Avustus matkailun edistämistoimintaan - Un-
28297:              derstöd för turistfrämjande verksamhet ...... .      2 520000         2 520000,00                         0,00          0
28298: 
28299: 85           ULKOMAANKAUPAN             EDISTÄMINEN
28300:              UTRIKESHANDELNS FRÄMJANDE ....... .                575 520000       504 848 652,20          -70 671 347,80             12
28301:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
28302:              gifter ................................ .            1 900000         1 552 321,98             -347678,02              18
28303:      40      Avustus viennin edistämiseen (Arviomääräraha)
28304:              - Understöd för exportfrämjande (Förslagsan-
28305:              slag) ................................ .           210500000        180 668 501.75          -29 831 498,25             14
28306:      41      Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöil-
28307:              le - Understöd tili organisationer som främjar
28308:              utrikeshandeln ........................ .           15 200 000       15 200 000,00                        0,00          0
28309:      45      Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle-
28310:              Understöd tili Finlands Utrikeshandelsförbund
28311:              r.f................................... .            24820000         24 820 000,00                        0,00          0
28312:      46      Avustus yrityksille uuden vientihenkilöstön
28313:              palkkaamiseen (Arviomääräraha) - Understöd
28314:              tili företag för avlönande av ny exportpersonal
28315:              (Förslagsanslag) ....................... .           3000000          3 888 225,00                888 225,00           30
28316:      47      Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Ar-
28317:              viomääräraha) - Räntestöd tili Finlands Ex-
28318:              portkredit Ab (Förslagsanslag) ............ .      230000000        180 059 103.47          -49 940 896,53             22
28319:      60      Siirto vientitakuurahastoon ja vientitakuukorva-
28320:              ukset (Arviomääräraha) - Överföring tili ex-
28321:              portgarantifonden och exportgarantiersättning-
28322:              ar (Förslagsanslag) ..................... .         65100000         65 100 000,00                        0,00          0
28323:      84      Lainat viennin edistämiseen (Arviomääräraha)
28324:              - Lån för exportfrämjande ( Förslagsanslag) ..      25000000         33 560 500,00              8560500,00             34
28325: 
28326: 90           VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS
28327:              UPPHANDLINGSCENTRAL .............. .
28328:      21       Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter
28329:               (Förslagsanslag) ....................... .         74851 000        7.1 ;Q37 023,02
28330:              •90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter       74 851 000       71 037 023,02
28331:                               Käyttötulot- Driftsinkomster       95300000         94 874 034,60
28332: 
28333:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - lnven-
28334:              tarieanskaffningar (Reservationsanslag) ..... .      5000000          5000000,00                       0,00             0
28335:      72      Vuokraustoiminta - Uthyrningsverksamhet .. .        18000000         11 947 822.49            -6 052 177.51            34
28336:              90. Luku - Kap. Sijoitusmenot- lnvesterings-
28337:                                utgifter                          23000000         16 947 822.49
28338:                                            Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28339:                                                                                                                                                 sivu
28340: 33 Pl.- Ht.                                Budgetens förverkligande år 1991                                                                     sida        86
28341: Luku- Kap.                                                                             Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28342:                                                                                        arvion mukaan          mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
28343:      Mom.- Mom.                                                                                                                 Resultat enligt bokslutet
28344:                                                                                            Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
28345:                                                                                          budgeten            bokslutet
28346:                                                                                                                                suurempi - högre
28347:                                                                                                                                 pienempi -lägre (-)
28348:                                                                                                                                                              %
28349: 
28350: 
28351:              33. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN:
28352: 
28353:              SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HAL-
28354:              LINNONALA -              SOCIAL- OCH HÄLSO-
28355:              VARDSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
28356:              RÅDE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   51 208 456 381      51 775248214,12           566 791 833,12
28357: 
28358: 01      SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ- SO-
28359:         CIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ....                                           82519000            82 693 625,36               174 625,36            0
28360:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28361:         (Förslagsanslag) ....................... .                                      52919000           53 181 608,05               262 608,05            0
28362:      22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomäärära-
28363:         ha 2 v) - Undersöknings- och utvecklings-
28364:         verksamhet (Reservationsanslag 2 år) ...... .                                    9 300 000          9 300000,00                        0,00          0
28365:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28366:         gifter ................................ .                                       19800000           19 712 017,31              -87 982,69             0
28367:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
28368:         rier .................................. .                                         500000              500000,00                        0,00          0
28369: 
28370: 02      SOSIAALI- JA TERVEYSHALLITUS - SO-
28371:         SIAL- OCH HÄLSOSTYRELSEN .......... .                                         104945000           100 084 130,55          -4860869.45                5
28372:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28373:         (Förslagsanslag) ....................... .                                     57 945 000          54 615 585,14          -3 329 414,86              6
28374:      22 Kehittämistoiminta     (Siirtomääräraha)
28375:         Utvecklingsverksamhet (Reservationsanslag) ..                                    8800000            8 800 000,00                       0,00          0
28376:      25 Kansainvälinen yhteistyö -lnternationellt sam-
28377:         arbete ............................... .                                         4080000            3 323 502,29            -756497.71              19
28378:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
28379:         - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....                                    900000              899127,62                  -872,38             0
28380:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28381:         gifter ................................ .                                      32 360 000          31 585 91 5,83           -774084,17               2
28382:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
28383:         rier .................................. .                                         860 000             859 999,67                    -0,33            0
28384: 
28385: 03           TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA - AR-
28386:              BETSLÖSHETSNÄMNDEN .............. .                                         6110000            6245066,11                 135 066,11            2
28387:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28388:              ( Förslagsanslag) ....................... .                                 4 910 000          5 045 333,51               135 333,51            3
28389:      29      Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsut-
28390:              gifter ............................... · .                                  1 200 000          1199 732,60                  -267.40             0
28391: 
28392: 04           TARKASTUSLAUTAKUNTA- PRÖVNINGS-
28393:              NÄMNDEN ........................... .                                       6091 000           6 092 507,52                  1 507,52           0
28394:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28395:              ( Förslagsanslag) ....................... .                                 4 771 000          4 799398,03                 28 398,03
28396:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28397:              gifter ................................ .                                   1 320000           1 293109.49               -26890,51              2
28398: 
28399: 
28400: 05           TAPATURMAVIRASTO -          OLYCKSFALLS-
28401:              VERKET ............................. .                                    55 469 000          52 205 618,98          -3 263 381 ,02             6
28402:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28403:              (Förslagsanslag) ....................... .                                38569000            35 638 794,85          -2 930 205,15              8
28404:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28405:                                                                                                                        sivu
28406: 33 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        87
28407: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28408:                                                                 arvion mukaan       mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
28409:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
28410:                                                                      Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
28411:                                                                    budgeten         bokslutet
28412:                                                                                                       suurempi - högre
28413:                                                                                                                                     %
28414:                                                                                                        pienempi- lägre (-)
28415: 
28416: 
28417:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28418:              gifter ................................ .           13 800000        13 487 869,55            -312130.45               2
28419:      70      Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
28420:              rier .................................. .            3100000          3 078 954,58              -21045.42
28421: 
28422: 07           TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR
28423:              ARBETSHYGIEN ...................... .              145000000        145 000 000,00                       0,00          0
28424:      50      Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin -
28425:              Statsunderstöd för utgifterna vid institutet för
28426:              arbetshygien .......................... .          145000000        145 000 000,00                       0,00          0
28427: 
28428: 08           KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSO-
28429:              INSTITUTET .......................... .            192 494 000      177 260 698,59         -15 233 301.41              8
28430:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28431:              ( Förslagsanslag) ....................... .         78144 000        74 700 118,81           -3 443 881,19             4
28432:      21      Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
28433:              (Siirtomääräraha) - Vissa utgifter för övervak-
28434:              nings- och forksningsverksamhet (Reserva-
28435:              tionsanslag) .......................... .            7 200 000        7 200000,00                        0,00          0
28436:      22      Eräät tutkimustoiminnan menot (Arviomäärära-
28437:              ha) - Vissa utgifter för undersökningsverksam-
28438:              het (Förslagsanslag) .................... .         29 250 000       25 416 501,60           -3 833498.40             13
28439:      26      Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ja
28440:              tutkimusaineet sekä rokotteiden välitystoiminta
28441:              (Arviomääräraha) - Vaccin och försökssubs-
28442:              tanser för allmänna vaccineringsprogram samt
28443:              förmedling av vaccin (Förslagsanslag) ...... .      27100000         19 616 264,63           -7 483 735,37            28
28444:      29       Muut kulutusmenot (Arviomääräraha)- Övriga
28445:              konsumtionsutgifter ( Förslagsanslag) ....... .     30 200000        29 727 813,55            -472186.45               2
28446:      70       Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
28447:              skaffning av inventarier ( Reservationsanslag)       5 600000         5 600 000,00                       0,00          0
28448:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
28449:              byggen (Reservationsanslag) ............. .         15 000000        15 000 000,00                       0,00          0
28450:      87       Kiinteistöjen hankinta (Arviomääräraha) - An-
28451:              skaffning av fastigheter ( Förslagsanslag) .....             0                 0.00                      0,00          0
28452: 
28453: 09           LÄÄKELABORATORIO - LÄKEMEDELSLA-
28454:              BORATORIET ......................... .               9210000          8 757 254,71            -452 745,29              5
28455:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28456:              (Förslagsanslag) ....................... .           6 750000         6 725 772,91              -24227,09              0
28457:       29     Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28458:              gifter ................................ .            2000000          1 571 481,80            -428518,20              21
28459:       70     Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
28460:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)         460000           460000,00                         0,00          0
28461: 
28462: 10           SÄTEILYTURVAKESKUS -           STRÅLSÄKER-
28463:              HETSCENTRALEN ..................... .               81 307 000       80361 853.45             -945146,55
28464:       01     Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28465:              ( Förslagsanslag) ....................... .         50907 000        50 359 230,36            -547 769.64
28466:       21     Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
28467:              (Siirtomääräraha) - Vissa utgifter för övervak-
28468:              ning och forskning (Reservationsanslag) .....        6 200 000        6 200000,00                        0,00          0
28469:       29     Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
28470:              gifter ................................ .           18400000         18 002 623,09            -397 376,91              2
28471:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28472:                                                                                                                         sivu
28473: 33 Pl. - Ht.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida        88
28474: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28475:                                                                arvion mukaan         mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
28476:       Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
28477:                                                                    Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
28478:                                                                  budgeten            bokslutet
28479:                                                                                                        suurempi - högre
28480:                                                                                                         pienempi- lägre (-)
28481:                                                                                                                                      %
28482: 
28483: 
28484:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
28485:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)            4 200 000          4200000,00                         0,00          0
28486:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
28487:         byggen (Reservationsanslag) ............. .              1 600 000          1 600000,00                        0,00          0
28488: 
28489: 12      VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOL-
28490:         HEM ................................ .                  69 759 000         69 405 905,36             -353094,64
28491:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28492:         ( Förslagsanslag) ....................... .             46 889 000        46 886 41 0,99               -2589,01              0
28493:      29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28494:         gifter .............................. · · .             12 900 000        12 549 628,17              -350371,83              3
28495:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
28496:         rier .................................. .                 150 000             149 866,20                 -133,80             0
28497:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
28498:         byggen (Reservationsanslag) ............. .              9 820 000          9 820000,00                        0,00          0
28499: 
28500: 13           VALTION PÄIHDEHUOLLON TOIMINTAYK-
28501:              SIKÖT- STATENS VERKSAMHETSENHETER
28502:              FÖR MISSBRUKARVARD ................ .              29910000           29 133 364,53             -776635,47              3
28503:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28504:              (Förslagsanslag) ....................... .         23 560 000         23 475 303,27              -84696.73              0
28505:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28506:              gifter ................................ .           6 350 000          5 658061,26              __..fj91 938,74        11
28507: 
28508: 14      VALTION MIELISAIRAALAT -              STATENS
28509:         SINNtSSJUKHUS . ~·: .................. .               138689000         136 577 670,22            -2 111 329,78             2
28510:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28511:         (Förslagsanslag) ....................... .              97 589000          96 667 778,02             -921 221,98
28512:      29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
28513:         gifter .......................•...... · · .             17 000 000        15 809 892,20            -1190107,80               7
28514:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
28515:         skaffning av inventarier (Reservationsanslag)            2300000            2300000,00                         0,00          0
28516:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
28517:         byggen (Reservationsanslag) ............. .             21 800000          21 800 000,00                       0,00          0
28518: 
28519: 15           PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS- UTJÄM-
28520:              NING AV FAMIUEKOSTNADER ......... .              4839700000        4 846 496 468,00             6 796 468,00            0
28521:      51      Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moders-
28522:              kapsunderstöd (.Förslagsanslag) ........... .      55.700000         55 700 000,00                        0,00          0
28523:      52      Lapsilisät (Arviomääräraha) -      Barnbidrag
28524:              (Förslagsanslag) ....................... .       4784000000        4 790 796 468,00             6 796 468,00            0
28525: 
28526: 16           YLEINEN PERHE-ELÄKE- ALLMÄN FAMIL-
28527:              JEPENSION .......................... .            260000000         253 152 736,00            __..fj 847 264,00         3
28528:      50      Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - All-
28529:              män familjepension ( Förslagsanslag) ....... .    260000000         253 152 736,00            __..fj 847 264,00         3
28530: 
28531: 17      TYÖTIÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD
28532:         FÖR ARBETSLÖSA .................... .                 4970000000        5 127 266 400.79          157 266 400,79             3
28533:      50 Valtionosuus työttömyyskassoi IIe (Arviomäärä-
28534:         raha)- Statsandel tili arbetslöshetskassor (För-
28535:         slagsanslag) .......................... .             2 790000000       2 782 604 311 ,39          -7 395 688,61             0
28536:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28537:                                                                                                                            sivu
28538: 33 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                         sida    89
28539: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28540:                                                                   arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28541:      Mom.- Mom.                                                                                             Resultat enligt bokslutet
28542:                                                                       Enligt             Enligt              jämfört med budgeten
28543:                                                                     budgeten            bokslutet
28544:                                                                                                           suurempi - högre
28545:                                                                                                            pienempi - lägre (-)
28546:                                                                                                                                      %
28547: 
28548: 
28549:      51      Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Ar-
28550:              viomääräraha) - Grundskydd i enlighet med
28551:              lagen om utkomstskydd för arbetslösa (För-
28552:              slagsanslag) .......................... .          2180000000         2 344 662 089,40          164 662 089,40          8
28553: 
28554: 18      SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING.                        3110000000         3 107 699 715,02          -2 300 284,98           0
28555:      60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista
28556:         menoista (Arviomääräraha) - Statens andel i
28557:         de utgifter som föranleds av sjukförsäkrings-
28558:         lagen ( Förslagsanslag) .................. .            3110000000         3 107 699 715,02          -2 300 284,98           0
28559: 
28560: 19      ELÄKEVAKUUTUS -            PENSIONSFÖRSÄK-
28561:         RING ............................... .                  6 931 200 000      6 992 699 695,06            61 499 695,06
28562:      50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
28563:         (Arviomääräraha) - Statens andel i sjömans-
28564:         pensionskassans utgifter (Förslagsanslag) ....           107 500000         108 026 963,14                526 963,14         0
28565:      51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista
28566:         johtuvista menoista (Arviomääräraha) - Sta-
28567:         tens andel i de utgifter som föranleds av lagen
28568:         om pension för lantbruksföretagare ( Förslags-
28569:         anslag) .............................. .                1 775000000        1 752 100 000,00         -22 900 000,00
28570:      52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista
28571:         menoista (Arviomääräraha) - Statens andel i
28572:         de utgifter som föranleds av lagen om pension
28573:         för företagare ( Förslagsanslag) ............ .           38 700000          78 400 000,00             39 700 000,00      103
28574:      60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me-
28575:         noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
28576:         utgifter som föranleds av folkpensionslagen
28577:         ( Förslagsanslag) ....................... .             5010000000         5 054 172 731,92           44 172 731 ,92
28578: 
28579: 20           TAPATURMAVAKUUTUS- OLYCKSFALLS-
28580:              FÖRSÄKRING ........................ .                61 000000          56 700 000,00           --4 300 000,00          7
28581:      53      Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava-
28582:              kuutuksen kustannuksista (Arviomääräraha) -
28583:              Statens andel i kostnaderna för lantbruksföreta-
28584:              gares olycksfallsförsäkring (Förslagsanslag) ...     61 000000          56 700 000,00           --4 300 000,00          7
28585: 
28586: 21           RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONT-
28587:              VETERANPENSIONER .................. .              1117500000         1 117 557 497,43                57 497,43         0
28588:      52      Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Ar-
28589:              viomääräraha) - Frontmannapensioner och
28590:              bostadsbidrag ( Förslagsanslag) ........... .      1 085000000        1 086 124 329,00             1124329,00           0
28591:      53      Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärä-
28592:              raha)- Förtidspension för frontveteraner (För-
28593:              slagsanslag) .......................... .            32 500000          31 433168,43            -1 066 831,57           3
28594: 
28595: 22           SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT
28596:              KUNTOUTUSTOIMINNAN MENOT - ER-
28597:              SÄTINING FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILI-
28598:              TÄRTJÄNST OCH VISSA UTGIFTER FÖR RE-
28599:              HABILITERING ....................... .             2 267 900 000      2 255 669 320,59         -12 230 679,41
28600:       50     Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) -
28601:              Ersättning för skada, ådragen i militärtjänst
28602:              ( Förslagsanslag) ....................... .        1 982000000        1 974587121,89            -7412878,11             0
28603:                                     Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28604:                                                                                                                           sivu
28605: 33 PL- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1991                                                      sida     90
28606: Luku- Kap.                                                          Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28607:                                                                     arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28608:      Mom.- Mom.                                                                                             Resultat enligt bokslutet
28609:                                                                         Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
28610:                                                                       budgeten          bokslutet         suurempi - högre
28611:                                                                                                            pienempi -lägre (-)
28612:                                                                                                                                      %
28613: 
28614: 
28615:      51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelus-
28616:         sairauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersätt-
28617:         ning för olycksfall i militärtjänst och militär-
28618:         tjänstsjukdom ( Förslagsanslag) ........... .                 6000000          1 295 422,20           --4 704 577,80        78
28619:      55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja
28620:         hoitolaitosten käyttökustannuksiin (Arviomää-
28621:         räraha) - Statlig ersättning för driftskostnader
28622:         för krigsinvalidernas rehabiliterings- och vårdin-
28623:         rättningar (Förslagsanslag) ............... .               131 900 000      131 786 776,50            -113223,50            0
28624:      56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntou-
28625:         tustoimintaan (Siirtomääräraha 2 v) - Statsbi-
28626:         drag för rehabilitering av makar tili krigsinvalider
28627:         (Reservationsanslag 2 år) ................ .                  9000000          9000000,00                        0,00        0
28628:      59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoi-
28629:         mintaan (Siirtomääräraha 2 v) - Statsbidrag för
28630:         frontveteranernas rehabilitering (Reservations-
28631:         anslag 2 år) ........................... .                  139000000        139 000 000,00                      0,00        0
28632: 
28633: 23      MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA-AN-
28634:         NAT SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT
28635:         SKADA AV KRIGEN .................... .                       40970000         35 676141,72            -5 293 858,28         13
28636:      30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
28637:         (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för vård-
28638:         en av personer som lidit skada av krigen ( För-
28639:         slagsanslag) .......................... .                    38000000         32 749 635,50           -5 250 364,50         14
28640:      51 Sotaeläkkeet (Arviomääräraha) - Krigspensio-
28641:         ner ( Förslagsanslag) .................... .                     70000            26 506,22              --43493,78         62
28642:      53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille -
28643:         Statsunderstöd tili vissa veteranorganisationer .             2900000          2 900000,00                       0,00        0
28644: 
28645: 28           MUU TOIMEENTULOTURVA-ANNAT UT-
28646:              KOMSTSKYDD ........................ .                   29700000          9 715 856,00         -19 984144,00           67
28647:      30      Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen
28648:              muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä
28649:              heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
28650:              tyiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
28651:              ersättning tili kommunerna för speciella kost-
28652:              nader för utkomststöd tili personer som flyttar tili
28653:              Finland och för social- och hälsovård som ges
28654:              dem ( Förslagsanslag) ................... .             20000000            521 004,00         -19478996,00            97
28655:      51      lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpen-
28656:              ning (Förslagsanslag) ................... .               100000                   0,00           -100000,00         100
28657:      56      Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomäärära-
28658:              ha) - Värnpliktigas hemförlovningspenning
28659:              (Förslagsanslag) ....................... .               9600000          9194852,00              --405 148,00          4
28660: 
28661: 29           PAKOLAISTEN VASTAANOTIO - MOTIA-
28662:              GANDE AV FLYKTINGAR ............... .                  287 965000       291 670 891 ,92            3 705 891,92
28663:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28664:              ( Förslagsanslag) ....................... .               675000            934 603,42               259 603,42        38
28665:      29      Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsut-
28666:              gifter ................................ .                 290000                   0,00           -290 000,00        100
28667:      61      Pakolaisten vastaanotto (Arviomääräraha) -
28668:              Mottagande av flyktingar ( Förslagsanslag) ...         287000000        290 736 288,50             3 736 288,50
28669:                                          Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28670:                                                                                                                                            sivu
28671: 33 Pl.- Ht.                              Budgetens förverkligande år 1991                                                                  sida        91
28672: Luku- Kap.                                                                       Tulo- ja meno-       Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28673:                                                                                  arvion mukaan            mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28674:      Mom.- Mom.                                                                                                            Resultat enligt bokslutet
28675:                                                                                       Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
28676:                                                                                     budgeten            bokslutet
28677:                                                                                                                           suurempi - högre
28678:                                                                                                                                                         %
28679:                                                                                                                            pienempi -lägre (-)
28680: 
28681: 
28682: 30           SOSIAALIHALLITUS- SOCIALSTYRELSEN.                                   10435000             9 398 252,77          -1 036 747,23             10
28683:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28684:              (Förslagsanslag) ....................... .                            5 865000            4 954198,65             -910801,35              16
28685:      22      Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 2 v) -
28686:              Utvecklingsverksamhet (Reservationsanslag 2
28687:              år) .................................. .                                500 000             500000,00                        0,00          0
28688:      25      Kansainvälinen yhteistyö- lnternationellt sam-
28689:              arbete ............................... .                                170000               95 736,85              -74263,15             44
28690:      29      Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsut-
28691:              gifter ................................ .                             3900000             3 848 317,27              -51 682,73
28692: 
28693: 31           SOSIAALIHUOLLON TÄYDENNYSKOULU-
28694:              TUS- KOMPLETTERANDE UTBILDNING IN-
28695:              OM SOCIALVAROEN .................. .                                   600000               581 284,48              -18715,52              3
28696:      27      Sosiaalihuollon jatko- ja täydennyskoulutus -
28697:              Vidareutbildning och kompletterande utbildning
28698:              inom socialvården ...................... .                             550000              548 332,48                -1 667,52             0
28699:      50      Opintoapurahat sosiaalihuollon ulkomaista jat-
28700:              ko- ja täydennyskoulutusta varten - Stipendier
28701:              för vidareutbildning och kompletterande utbild-
28702:              ning inom socialvården utomlands ......... .                             50000               32 952,00              -17048,00             34
28703: 
28704: 33           KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA JA
28705:              LASTEN KOTIHOIDON TUKI- KOMMUNALT
28706:              UTKOMSTSKYDD OCH STÖD FÖR VARD AV
28707:              BARN 1 HEMMET ..................... .                             1 782 000 000       1 877 503 540,47           95 503 540,47             5
28708:      30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kus-
28709:         tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili
28710:         kommunerna för kostnaderna för utkomstskydd
28711:         ( Förslagsanslag) ....................... .                             720000000           820 688123,47            100 688 123,47            14
28712:      31 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan
28713:         hoidon tukemiseen (Arviomääräraha) - Siats-
28714:         andel tili kommunerna för stödjande av vård av
28715:         barn i hemmet ( Förslagsanslag) ........... .                          1 062000000         1 056815417,00            -5 184 583,00              0
28716: 
28717: 34           KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALI- JA
28718:              TERVEYSPALVELUT SEKÄ YMPÄRISTÖN-
28719:              SUOJELUN HALLINTO -AV KOMMUNER-
28720:              NA ANORDNAD SOCIAL- OCH HÄLSO-
28721:              VÅRDSSERVICE OCH MILJÖVÅRDSFÖR-
28722:              VALTNINGEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   22166 480 000       22434141758,18             267 661 758,18
28723:      30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalve-
28724:         lujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon käyttö-
28725:         kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
28726:         tili kommunerna för social- och hälsovårdsser-
28727:         vicens samt miljövårdsförvaltningens driftskost-
28728:         nader ( Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         21 141 000 000      21 387 277 957,78          246 277 957,78
28729:      31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalve-
28730:         lujen sekä ympäristönsuojelun hallinnon perus-
28731:         tamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Stats-
28732:         andel tili kommunerna för social- och hälso-
28733:         vårdsservicens samt miljövårdsförvaltningens
28734:         anläggningskostnader (Förslagsanslag) ..... .                           303000000           330 744 705,38            27 744 705,38             9
28735:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28736:                                                                                                                            sivu
28737: 33 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        92
28738: Luku- Kap.                                                       Tulo- ja meno-    Ti 1i n päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28739:                                                                  arvion mukaan          mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
28740:      Mom.- Mom.                                                                                            Resultat enligt bokslutet
28741:                                                                      Enligt           Enligt                jämfört med budgeten
28742:                                                                    budgeten          bokslutet
28743:                                                                                                           suurempi - högre
28744:                                                                                                                                         %
28745:                                                                                                            pienempi- lägre (-)
28746: 
28747: 
28748:      32 Valtion maksuosuus yliopistollisten sairaaloiden
28749:              käyttömenoihin (Arviomääräraha) - Statens
28750:              betalningsandel     av universitetssjukhusens
28751:              driftskostnader ( Förslagsanslag) ........... .     650000000        651 437 667,00                1 437 667,00            0
28752:      33      Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussai-
28753:              raaloiden kustannuksiin (Arviomääräraha) -
28754:              Statens betalningsandel av universitetscen-
28755:              tralssjukhusens kostnader (Förslagsanslag) ...        8000000          5 081195,00               -2 918 805,00            36
28756:      34      Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspoti-
28757:              laista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustan-
28758:              nuksiin (Arviomääräraha) - Statslig ersättning
28759:              tili kommunerna för kostnaderna för patienter
28760:              som sinnesundersöks och patientöverföringar
28761:              ( Förslagsanslag) ....................... .         13 400 000        11 489 890,68              -1 910109,32             14
28762:      35      Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon
28763:              kustannuksiin- Statsunderstöd tili kommuner-
28764:              na för specialssjukvårdens kostnader ....... .        2680000          2 680000,00                           0,00          0
28765:      36      Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalve-
28766:              luhankkeiden kustannuksiin (Arviomääräraha)
28767:              - Statsunderstöd för kostnaderna för vissa so-
28768:              cial- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslagsan-
28769:              ~ag) ................................ .             40000000          37 604 213,20              -2 395 786,80             6
28770:      37 Valtionavustus koulutus- ja tutkimuskeskuksen
28771:              perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) -
28772:              Statsbidrag för anläggningskostnaderna för ett
28773:              utbildnings- och forskningscenter (Reserva-
28774:              tionsanslag) .......................... .             1100000          1100000,00                            0,00          0
28775:      38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät
28776:              kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin
28777:              käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Slu-
28778:              trater av statsandel och statlig ersättning tili
28779:              kommunerna för vissa driftskostnader för social-
28780:              och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) ..... .          600000             26129,14                -573870,86             96
28781:      39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja
28782:              terveyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuk"-
28783:              siin - Slutrat av statsandel tili kommunerna för
28784:              viss~ anlägg~ingskostnader för social- och häl-
28785:              sovardssservlce ........................ .            6 700000         6 700000,00                           0,00          0
28786: 
28787: 51           SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TÄY-
28788:              DENNYSKOULUTUS - KOMPLETIERANDE
28789:              UTBILDNING INOM SOCIAL- OCH HÄLSO-
28790:              VÅRDEN ............................. .                6600000          5 855189,23                 -744810,77             11
28791:      27      Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulu-
28792:              tus - Kompletterande utbildning inom social-
28793:              och hälsovården ....................... .             5 700 000        4960474,23                  -739525.77             13
28794:      50 Opintoapurahat- Studiestipendier ........ .                  900000          894 715,00                   -5285,00
28795: 
28796: 53           TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA- HÄL-
28797:              SOFOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING ...... .                 23 350000         23 211 370,53               -138629.47
28798:      21      Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa-
28799:              koinnin vähentäminen - Hälsofostran och
28800:              minskande av rusmedelsbruk och tobaksrök-
28801:              ~~    ................................ .            17 450000         17 332 587.48               -117412,52
28802:      23 Terveysvalvonta- Hälsoövervakning ...... .                2500000           2494 840,93                  -5159,07               0
28803:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28804:                                                                                                                          sivu
28805: 33 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida        93
28806: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28807:                                                                  arvion mukaan        mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
28808:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
28809:                                                                      Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
28810:                                                                    budgeten           bokslutet
28811:                                                                                                         suurempi - högre
28812:                                                                                                          pienempi -lägre (-)
28813:                                                                                                                                       %
28814: 
28815: 
28816:      24      Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) -
28817:              Övervakning av epidemisjukdomar (Förslagsan-
28818:              slag) ................................ .             3400000            3 383 942,12              -16057,88              0
28819: 
28820: 57           LOMATOIMINTA -         SEMESTERVERKSAM-
28821:              HIT ................................. .           1 411 500000      1 470 198 899,25            58 698 899,25            4
28822:      30 Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalous-
28823:         yrittäjien lomituspalvelujen ja pienyrittäjien vuo-
28824:         silomajärjestelmän hallintomenoihin (Arviomää-
28825:         räraha)- Slutrater av statsandelen tili kommu-
28826:         nerna för utgifter för administration av avbytar-
28827:         servicen för lantbruksföretagare och semester-
28828:         systemet för småföretagare ( Förslagsanslag) ..             500000            343277.09              -156722,91              31
28829:      40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspal-
28830:         velujen kustannuksiin (Arviomääräraha) -
28831:         Statlig ersättning för kostnaderna för semeste-
28832:         ravbytare för lantbruksföretagare (Förslagsan-
28833:         slag) ................................ .               1 370000000       1 435 210 049,16            65210049,16              5
28834:      42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjes-
28835:         telmän kustannuksiin (Arviomääräraha)- Stat-
28836:         lig ersättning för kostnaderna för semestersy-
28837:         stem för småföretagare ( Förslagsanslag) .....           41 000000         34645573.00             -6 354 427,00             15
28838: 
28839: 60           LÄÄKINTÖHALLITUS -            MEDICINALSTY-
28840:              RELSEN ............................. .              15743000          13 058 060,24           -2 684 939,76             17
28841:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28842:              ( Förslagsanslag) ....................... .          9143 000           6 969 382,58          -2173617,42               24
28843:      22      Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 2 v) -
28844:              Utvecklingsverksamhet (Reservationsanslag 2
28845:              år) .................................. .               850000            850000,00                         0,00          0
28846:      25      Kansainvälinen yhteistyö -lnternationellt sam-
28847:              arbete .............................. .                700000            366 303,39             -333696,61              48
28848:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28849:              gifter ................................ .            4050000           3 872 374,27             -177 625,73              4
28850:      70      Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
28851:              rier .................................. .            1 000000          1 000000,00                        0,00           0
28852: 
28853: 69      TERVEYDENHUOLLON TÄYDENNYSKOULU-
28854:         TUS- KOMPLETIERANDE UTBILDNING IN-
28855:         OM HÄLSOVÅRDEN ................... .                        700000            568 088,84             -131911,16              19
28856:      27 Terveydenhuollon jatko- ja täydennyskoulutus
28857:         - Vidareutbildning och kompletterande utbild-
28858:         ning inom hälsovården .................. .                  650000            525 988,84             -124 011,16             19
28859:      50 Opintoapurahat terveydenhuoltoalan ulkomais-
28860:         ta jatko- ja täydennyskoulutusta varten- Stu-
28861:         dieunderstöd för vidareutbildning och komplet-
28862:         terande utbildning utomlands inom hälsovår-
28863:         den ................................. .                      50000             42100,00                 -7900,00             16
28864: 
28865: 92           KANSANTERVEYDEN            EDISTÄMINEN
28866:              FOLKHÄLSANS FRÄMJANDE ........... .                172 700 000       172 700 000,00                       0,00           0
28867:      50      Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveys-
28868:              työn kustannuksiin (Arviomääräraha) - Under-
28869:              stöd tili enskilda sammanslutningar för kost-
28870:              nader för folkhälsoarbete (Förslagsanslag) ....    172 700000        172 700 000,00                       0,00           0
28871:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28872:                                                                                                                          sivu
28873: 33 Pl. - Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida        94
28874: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Ti 1in päätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28875:                                                                 arvion mukaan        mukaan          verrattuna tulo- ja menoarvioon
28876:       Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
28877:                                                                     Enligt           Enligt               jämfört med budgeten
28878:                                                                   budgeten          bokslutet
28879:                                                                                                         suurempi - högre
28880:                                                                                                                                       %
28881:                                                                                                          pienempi -lägre (-)
28882: 
28883: 
28884: 93      ERÄIDEN SOSIAALIPALVELUJEN AVUSTA-
28885:         MINEN- FRÄMJANDE AV VISSA FORMER
28886:         AV SOCIALSERVICE ................... .                  651 360 381      651 360 381 ,00                        0,00          0
28887:      50 Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten
28888:         huollon kustannuksiin (Arviomääräraha)- Un-
28889:         derstöd tili enskilda sammanslutningar för kost-
28890:         nader för vård av barn och unga (Förslagsan-
28891:         slag) ................................ .                 96 366 000       96 366 000,00                         0,00          0
28892:      51 Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huol-
28893:         lon kustannuksiin (Arviomääräraha) - Under-
28894:         stöd tili enskilda sammanslutningar för kost-
28895:         nader för åldringsvård (Förslagsanslag) ..... .         208463381        208 463 381 ,00                        0,00          0
28896:      52 Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huol-
28897:         lon kustannuksiin (Arviomääräraha) - Under-
28898:         stöd tili enskilda sammanslutningar för kost-
28899:         nader för vård av handikappade (Förslagsan-
28900:         slag) ................................ .                294143 000       294 143 000,00                         0,00          0
28901:      53 Avustus yksityisille yhteisöille raittiustyön ja
28902:         päihdehuollon kustannuksiin (Arviomääräraha)
28903:         - Understöd tili enskilda sammanslutningar för
28904:         kostnader för nykterhetsarbete och missbrukar-
28905:         vård (Förslagsanslag) ................... .              52 388 000       52 388 000,00                         0,00          0
28906: 
28907: 94           LOMANVIETIOMAHDOLLISUUKSIEN EDIS-
28908:              TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SEMESTER-
28909:              MÖJLIGHETER ....................... .               91 385 000       91 385 000,00                         0,00          0
28910:       50     Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan
28911:              kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd
28912:              tili enskilda sammanslutningar för kostnader för
28913:              semesterverksamhet (Förslagsanslag) ....... .       91 385 000       91 385 000,00                         0,00          0
28914: 
28915: 95           SUURONNETIOMUUKSIIN             VARAUTUMI-
28916:              NEN- KATASTROFBEREDSKAP ........ .                   5 575 000        5 575 000,00                         0,00          0
28917:       50     Avustus yksityisille yhteisöille suuronnetto-
28918:              muuksiin varautumisesta aiheutuviin kustan-
28919:              nuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili en-
28920:              skilda sammanslutningar för kostnader för kata-
28921:              strofberedskap (Förslagsanslag) ........... .        5 575 000        5 575 000,00                         0,00          0
28922: 
28923: 99       SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HAL-
28924:          LINNONALAN MUUT MENOT -ÖVRIGA UT-
28925:          GIFTER INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVARDS-
28926:          MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..                      32590000         31 588 971,22             -1 001 028.78             3
28927:       25 Kansainvälinen yhteistyö -lnternationellt sam-
28928:          arbete ............................... .                 5 700 000        5 249 942,91               -450057,09              8
28929:       26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei-
28930:          den kustannuksiin - Andel i kostnaderna för
28931:          utbildnings- och forskningscentralens projekt .            670000           669911,11                      -88,89             0
28932:       27 Osuus kehittämiskeskuksen käyttökustannuk-
28933:          siin (Siirtomääräraha 2 v) - Andel i utveck-
28934:          lingscentrets driftskostnader ( Reservationsan-
28935:          slag 2 år) ............................ .                  780000           780000,00                          0,00           0
28936:       28 Eräät koulutustoiminnan ja asiantuntijapalvelu-
28937:          jen menot- Vissa utgifter för utbildningsverk-
28938:          samhet och sakkunnigtjänster ............. .               850 000         829 032,95                 -20967,05               2
28939:       50 Eräät avustukset- Vissa understöd ........ .             9 490000         9455 237.41                 -34 762,59              0
28940:                                 Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28941:                                                                                                                 sivu
28942: 33 Pl.- Ht.                     Budgetens förverkligande år 1991                                                sida     95
28943: Luku- Kap.                                                 Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28944:                                                            arvion mukaan        mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28945:      Mom.- Mom.                                                                                   Resultat enligt bokslutet
28946:                                                                Enligt          Enligt              jämfört med budgeten
28947:                                                              budgeten         bokslutet
28948:                                                                                                 suurempi - högre
28949:                                                                                                                            %
28950:                                                                                                  pienempi- lägre (-)
28951: 
28952: 
28953:      67      Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
28954:              (Arviomääräraha) - lnternationella medlems-
28955:              avgifter och betalningsandelar (Förslagsan-
28956:              slag) ................................ .      15100000         14 604 846,84            -495153,16            3
28957:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
28958:                                                                                                                         sivu
28959: 34 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                       sida     96
28960: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
28961:                                                                 arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
28962:      Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
28963:                                                                     Enligt             Enligt              jämfört med budgeten
28964:                                                                   budgeten            bokslutet
28965:                                                                                                         suurempi - högre
28966:                                                                                                                                    %
28967:                                                                                                          pienempi -lägre (-)
28968: 
28969: 
28970:              34. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
28971: 
28972:              TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - AR-
28973:              BETSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
28974:              DE .................................. .          6484042 000        6 347 321 522.87        -136720477,13             2
28975: 
28976: 01           TYÖMINISTERIÖ- ARBETSMINISTERIET ..               128 315 000        128 315 000,00                       0,00        0
28977:      21      Toimintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
28978:              kostnader ( Reservationsanslag 2 år) ....... .    128315000          128 315 000,00                       0,00        0
28979: 
28980: 03           TYÖSUOJELUHALLINTO                 ARBETAR-
28981:              SKYDDSFÖRVALTNINGEN .............. .              151 739000         148 347 024,36           -3 391 975,64           2
28982:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
28983:              ( Förslagsanslag) ....................... .       115849000          112 754 050,68            -3 094 949,32          3
28984:      22      Kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 2 v) -
28985:              Utvecklingsverksamhet (Reservationsanslag 2
28986:              år) .................................. .             1 240000           1 240000,00                       0,00        0
28987:      25      Kansainvälinen yhteistyö -lnternationellt sam-
28988:              arbete ............................... .              920000             822 887.71               -97112,29          11
28989:      29      Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsut-
28990:              gifter ................................ .          32 230000          32 031 064.47              -198935,53
28991:      70      Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
28992:              rier .................................. .            1 500000           1 499 021,50                 -978.50          0
28993: 
28994: 05      TYÖSUOJELUN MUUT MENOT - ÖVRIGA
28995:         UTGIFTER FÖR ARBETARSKYDDET ...... .                      1 253000           1 238000,00               -15000,00
28996:      22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä
28997:         johtuvat toimenpiteet (Arviomääräraha) - At-
28998:         gärder på grund av försummelse av åtgärder för
28999:         skydd i arbete ( Förslagsanslag) ........... .               15 000                   0,00             -15000,00         100
29000:      56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen ja tiedotus-
29001:         toimintaan- Statsunderstöd för arbetarskydds-
29002:         utbildning och informationsverksamhet ..... .             1 238000           1 238 000,00                      0,00        0
29003: 
29004: 06      TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO -
29005:         ARBETSKRAFTSPOLITIKEN ............. .                 5879035 000        5 670 535 508,23        -208 499 491.77           4
29006:      02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
29007:         (Förslagsanslag) ....................... .            1 392 200 000      1 178 465 952,30        -213 734 047,70          15
29008:      21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toi-
29009:         mintamenot (Siirtomääräraha 2 v) - Om-
29010:         kostander inom arbetskraftsärendenas distrikts-
29011:         och lokal förvaltning (Reservationsanslag 2 år) .      494645000          494 645 000,00                       0,00        0
29012:      25 Työvoimapalvelujen erityismenot - Specialut-
29013:         gifter för arbetskraftsservicen ............. .         34010000           27 214 653.43           -6 795 346,57          20
29014:      30 Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttö-
29015:         myyden lieventämiseen (Arviomääräraha) -
29016:         Statsandel tili kommuner och kommunalför-
29017:         bund för lindrande av arbetslösheten (För-
29018:         slagsanslag) .......................... .             1190800 000        1 316 678 205,60          125 878 205,60         11
29019:      50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osal-
29020:         listuvien opintososiaaliset edut (Arviomäärära-
29021:         ha) - Studiesociala förmåner för dem som
29022:         deltar i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
29023:         (Förslagsanslag) ....................... .             855 380 000        786 603 638,82          -68 776 361,18           8
29024:                                   Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
29025:                                                                                                                      sivu
29026: 34 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                   sida     97
29027: Luku- Kap.                                                     Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
29028:                                                                arvion mukaan         mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
29029:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
29030:                                                                    Enligt           Enligt              jämfört med budgeten
29031:                                                                  budgeten          bokslutet
29032:                                                                                                      suurempi - högre
29033:                                                                                                       pienempi -lägre (-)
29034:                                                                                                                                 %
29035: 
29036: 
29037:      51 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopal-
29038:         velut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som
29039:         hänför sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
29040:         ning ( Förslagsanslag) ................... .           645900000        619 235 162,54         -26 664 837,46           4
29041:      61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Ar-
29042:         viomääräraha) - Statsunderstöd för lindrande
29043:         av arbetslösheten (Förslagsanslag) ........ .          503000000        513 035 445,16            10 035 445,16         2
29044:      62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin
29045:         (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för inves-
29046:         teringar i sysselsättningsfrämjande syfte (För-
29047:         slagsanslag) .......................... .              230000000        204 143 493,28         -25 856 506,72          11
29048:      63 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lie-
29049:         ventäminen (Siirtomääräraha) - Lindrande av
29050:         störningar föranledda av strukturomvandlingen
29051:         ( Reservationsanslag) ................... .             25000000         25 000 000,00                      0,00        0
29052:      64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomst-
29053:         skydd vid flyttning ( Förslagsanslag) ........ .        28100000         25513957,10            -2 586 042,90           9
29054:      77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Siir-
29055:         tomääräraha) - lnvesteringsutgifter för tryg-
29056:         gande av sysselsättningen ( Reservationsan-
29057:         slag) ................................ .               480000000        480 000 000,00                      0,00        0
29058: 
29059: 99           TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
29060:              MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM AR-
29061:              BETSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
29062:              DE .................................. .           323 700000       398 885 990,28            75 185 990,28        23
29063:      21      Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomäärä-
29064:              raha 2 v) - Arbetskraftsinstitutets omkostander
29065:              (Reservationsanslag 2 år) ................ .        2840000          2840000,00                        0,00        0
29066:      22      Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha
29067:              2 v) - Arbetsrådets omkostnader (Reserva-
29068:              tionsanslag 2 år) ....................... .         1 000000         1 000000,00                       0,00        0
29069:      23      Siviilipalvelus (Arviomääräraha) - Civiltjänst
29070:              (Förslagsanslag) ....................... .        10 750 000        11017 451,30                267 451,30         2
29071:      50      Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti
29072:              (Förslagsanslag) ....................... .        300000000        376 315 076,80            76 315 076,80        25
29073:      51      Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha)- Vis-
29074:              sa former av sjömansservice (Förslagsanslag)        4850000          3497 623,70           -1 352 376,30          28
29075:      67      Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
29076:              (Arviomääräraha) - lnternationella medlems-
29077:              avgifter och betalningsandelar (Förslagsan-
29078:              slag) ................................ .            4 260000         4 215 838,48              -44161,52
29079: 
29080: 
29081: 
29082: 
29083:  7   320468K
29084:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
29085:                                                                                                                          sivu
29086: 35 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida        98
29087: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
29088:                                                                 arvion mukaan           mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
29089:      Mom.- Mom.                                                                                          Resultat enligt bokslutet
29090:                                                                     Enligt             Enligt             jämfört med budgeten
29091:                                                                   budgeten            bokslutet
29092:                                                                                                         suurempi - högre
29093:                                                                                                                                       %
29094:                                                                                                          pienempi- lägre (-)
29095: 
29096: 
29097:              35. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
29098: 
29099:              YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
29100:              -  MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNING-
29101:              SOMRÅDE ........................... .            5 771 033 000      5 823 995 91 0,87           52 962 91 0,87
29102: 
29103: 01           YMPÄRISTÖMINISTERIÖ- MILJÖMINISTE-
29104:              RIET ................................ .            69136000            69 914 218,89               778 218,89
29105:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
29106:              (Förslagsanslag) ....................... .         53036000            53 814 218,89               778 218,89
29107:      29      Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
29108:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
29109:              slag 2 år) ............................ .          14 600 000          14 600 000,00                       0,00          0
29110:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2 v)- An-
29111:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag 2
29112:              år) .................................. .             1 500000           1 500000,00                        0,00          0
29113: 
29114: 11      YMPÄRISTÖN SUOJELU- MILJÖVÅRD ...                       92 354000           93 219 142.76               865142,76
29115:      26 Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta
29116:         (Siirtomääräraha 2 v) - Miljöforskning, plane-
29117:         ring och övervakning (Reservationsanslag 2
29118:         år) .................................. .                31 800000           31 799 999,99                    -0,01            0
29119:      42 limansuojeluinvestointien korkotuki (Arviomää-
29120:         räraha) - Räntestöd för luftvårdsinvesteringar
29121:         (Förslagsanslag) ....................... .                8900000            9 765142.77                865142,77            10
29122:      61 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun
29123:         tukeminen (Siirtomääräraha) - Stödjande av
29124:         miljövården i skärgården och fjällen (Reserva-
29125:         tionsanslag) .......................... .                 3854000            3854000,00                         0,00          0
29126:      62 Jätehuollon edistäminen (Siirtomääräraha) -
29127:         Främjande av avfallshanteringen (Reservations-
29128:         anslag) .............................. .                15000000            15 000 000,00                       0,00          0
29129:      63 Jätehuollon investointien korkotuki (Arviomää-
29130:         räraha) - Räntestöd för avfallshanteringsinve-
29131:         steringar ( Förslagsanslag) ............... .             7 800000           7 800000,00                        0,00          0
29132:      64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
29133:         (Siirtomääräraha) - Oljeavfallshantering som
29134:         finansieras med oljeavfallsavgift ( Reservations-
29135:         anslag) .............................. .                25000000            25 000 000,00                       0,00          0
29136: 
29137: 13      YMPÄRISTÖNSUOJELUYHTEISTYÖ ITÄ- EU-
29138:         ROOPAN KANSSA- MILJÖVÅRDSSAMAR-
29139:         BETE MED ÖSTEUROPA ................ .                   63000000            63 000 000,00                       0,00          0
29140:      40 Itä-Euroopan ympäristönsuojeluinvestointien
29141:         korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
29142:         miljövårdsinvesteringar i Östeuropa (Förslags-
29143:         anslag) .............................. .                          0                   0,00                      0,00          0
29144:      66 Avustukset ympäristönsuojeluinvestointeihin
29145:         Itä-Euroopassa (Siirtomääräraha)- Understöd
29146:         för miljövårdsinvesteringar i Östeuropa (Reser-
29147:         vationsanslag) ......................... .              50000000           50 000 000,00                        0,00          0
29148:      67 Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen (Siir-
29149:         tomääräraha)- Allmänt främjande av miljövår-
29150:         den (Reservationsanslag) ................ .             13000000           13 000 000,00                        0,00          0
29151:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
29152:                                                                                                                        sivu
29153: 35 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                    sida        99
29154: Luku- Kap.                                                      Tulo- ja meno-    Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
29155:                                                                 arvion mukaan        mukaan        verrattuna tulo- ja menoarvioon
29156:      Mom.- Mom.                                                                                        Resultat enligt bokslutet
29157:                                                                     Enligt           Enligt             jämfört med budgeten
29158:                                                                   budgeten          bokslutet         suurempi - högre
29159:                                                                                                        pienempi- lägre (-)
29160:                                                                                                                                     %
29161: 
29162: 
29163: 15           LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKIS-
29164:              TYSKÄYTTÖ - NATURVÅRDEN OCH RE-
29165:              KREATIONSANVÄNDNING AV NATUREN ...                 201 850000       201 693 428,68            -156 571,32              0
29166:      21      Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha
29167:              2 v) - Allmänna utgifter för naturvården (Re-
29168:              servationsanslag 2 år) ................... .         3 700000         3 700000,00                        0,00          0
29169:      22      Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
29170:              - Skötsel och underhåll av naturskyddsområ-
29171:              dena ................................ .             10100000         10 095 698,68               -4301,32              0
29172:      30      Korvaukset metsäverotulojen menetyksistä (Ar-
29173:              viomääräraha) - Ersättning för förluster av
29174:              skatteintäkter av skog (Förslagsanslag) ..... .      4 500000         4 347730,00             -152 270,00              3
29175:      32      Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirto-
29176:              määräraha) - Understöd för anskaffning av
29177:              rekreationsområden ( Reservationsanslag) ....        5000000          5000000,00                         0,00          0
29178:      44      Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto-
29179:              määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla-
29180:              gen ( Reservationsanslag) ................ .        20 000000        20 000 000,00                       0,00          0
29181:      60      Korvaus Maatilatalouden kehittämisrahastolle
29182:              - Ersättning tili gårdsbrukets utvecklingsfond .    30000000         30 000 000,00                       0,00          0
29183:      61      Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset
29184:              (Siirtomääräraha) - Vissa ersättningar i sam-
29185:              band med naturvården (Reservationsanslag) ..        10000000         10 000 000,00                       0,00          0
29186:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
29187:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        2 650000         2650000,00                         0,00          0
29188:      74      Luonnonsuojelualueiden    talonrakennustyöt
29189:              (Siirtomääräraha)- Husbyggnadsarbeten inom
29190:              naturskyddsområdena (Reservationsanslag) ...         6400000          6400000,00                         0,00          0
29191:      87      Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirto-
29192:              määräraha) - Anskaffning av naturskyddsom-
29193:              råden (Reservationsanslag) .............. .        109 500000       109 500 000,00                       0,00          0
29194: 
29195: 
29196: 25           VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO- VATTEN-
29197:              OCH MILJÖFÖRVALTNINGEN ........... .               419905000        418451 022,06           -1 453 977,94              0
29198:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
29199:              (Förslagsanslag) ....................... .         242185 000       240 733 841 ,69         -1 451158,31
29200:       23     Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta
29201:              (Siirtomääräraha 2 v) - Miljöforskning, plane-
29202:              ring och övervakning ( Reservationsanslag 2
29203:              år) .................................. .            17 870000        17 870 000,00                       0,00          0
29204:       27     Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (Ar-
29205:              viomääräraha) - Bekämpning av olje- och far-
29206:              tygskemikalieskador (Förslagsanslag) ....... .       2 600000         4 502 619,46             1 902 619,46           73
29207:       28     Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha)
29208:              - Avgiftsbelagd service ( Förslagsanslag) ....        400000            494865,13                 94865,13            24
29209:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
29210:              övriga konsumtionsutgifter ( Reservationsan-
29211:              slag 2 år) ............................ .           65150 000        65 149 980,15                   -19,85            0
29212:       30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korko-
29213:          tuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för sam-
29214:          hällenas vattenvårdsinvesteringar ( Förslagsan-
29215:          slag) ................................ .                 6 700 000        5 974164,61             -725835,39              11
29216:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
29217:                                                                                                                         sivu
29218: 35 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1991                                                     sida   100
29219: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-   Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
29220:                                                                   arvion mukaan      mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
29221:      Mom.- Mom.                                                                                         Resultat enligt bokslutet
29222:                                                                       Enligt          Enligt             jämfört med budgeten
29223:                                                                     budgeten         bokslutet
29224:                                                                                                        suurempi - högre
29225:                                                                                                         pienempi -lägre (-)
29226:                                                                                                                                     %
29227: 
29228: 
29229:      31      Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimen-
29230:              piteisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för
29231:              samhällenas vattenvårdsåtgärder ( Reservations-
29232:              anslag) .............................. .             11 500000        11 500 000,00                       0,00         0
29233:      40      Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korko-
29234:              tuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för indus-
29235:              trins vattenvårdsinvesteringar ( Förslagsanslag) .     5 200 000       3 925 551,02           -1 27 4 448,98           25
29236:      70      Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - An-
29237:              skaffning av inventarier (Reservationsanslag)        32 850 000       32 850 000,00                       0,00          0
29238:      74      Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Hus-
29239:              byggen (Reservationsanslag) ............. .          10250000         10 250 000,00                       0,00         0
29240:      77      Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomäärä-
29241:              raha) - Vattendrags- och miljövårdsarbeten
29242:              (Reservationsanslag) ................... .           25200000         25 200 000,00                       0,00         0
29243: 
29244: 30           KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOIMI- PLAN-
29245:              LÄGGNINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET .                    27730000         27 462 547,00             -267 453,00
29246:      21      Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja kehit-
29247:              täminen (Siirtomääräraha 2 v)- Undersökning
29248:              och utveckling av planläggnings- och bygg-
29249:              nadsväsendet ( Reservationsanslag 2 år) .....        11 300 000       11 300 000,00                       0,00         0
29250:      23      Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen (Siirto-
29251:              määräraha 2 v) - Utvecklande av fastighetsda-
29252:              tasystemet ( Reservationsanslag 2 år) ....... .        1 600000        1 600000,00                        0,00         0
29253:      31      Valtionosuus       rakennuskaavoitukseen    (Ar-
29254:              viomääräraha)- Statsandel för byggnadsplan-
29255:              läggningen ( Förslagsanslag) ............. .           8000000         7 998 789,00               -1 211,00             0
29256:      32      Avustukset aluearkkitehtien palkkauksiin- Un-
29257:              derstöd för avlönande av områdesarkitekter ...         1 430 000       1163 758,00              -266 242,00            19
29258:      36      Maa-aineslain mukaiset avustukset - 1 mark-
29259:              täktslagen avsedda bidrag ............... .              400000         400000,00                         0,00         0
29260:      37      Avustukset yleiskaavoitukseen (Siirtomääräraha
29261:              2 v)- Understöd för generalplanering (Reser-
29262:              vationsanslag 2 år) ..................... .            3000000         3000000,00                         0,00         0
29263:      62      Koerakentaminen ja kokeilutoiminta (Siirtomää-
29264:              räraha 2 v) - Provbyggande och försöksverk-
29265:              samhet (Reservationsanslag 2 år) .......... .          2000000         2000000,00                         0,00         0
29266: 
29267: 32           RAKENNUSSUOJELU           BYGGNADS-
29268:              SKYDD .............................. .               18 450 000       18 450 000,00                       0,00         0
29269:      21      Rakennussuojelun tutkimus ja kehittäminen
29270:              (Siirtomääräraha 2 v) - Undersökning och ut-
29271:              veckling av byggnadsskyddet ( Reservationsan-
29272:              slag 2 år) ............................ .                700000         700000,00                         0,00         0
29273:      34      Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
29274:              kohteiden säilyttämiseen (Siirtomääräraha) -
29275:              Bidrag för bevarande av kulturhistoriskt värde-
29276:              fulla objekt (Reservationsanslag) .......... .         7 800000        7 800000,00                        0,00         0
29277:      61      Muut rakennussuojelukustannukset (Siirtomää-
29278:              räraha) - övriga kostnader för byggnadsskyd-
29279:              det ( Reservationsanslag) ................ .           4 550 000       4550000,00                         0,00         0
29280:      90      Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen (Siir-
29281:              tomääräraha) - Stödjande av Pojo Bruksin-
29282:              dustri Fast. Ab (Reservationsanslag) ....... .         5400000         5400000,00                         0,00         0
29283:                                    Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
29284:                                                                                                                            sivu
29285: 35 Pl. - Ht.                       Budgetens förverkligande år 1991                                                        sida   101
29286: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-      Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
29287:                                                                    arvion mukaan        mukaan         verrattuna tulo- ja menoarvioon
29288:       Mom.- Mom.                                                                                           Resultat enligt bokslutet
29289:                                                                        Enligt            Enligt             jämfört med budgeten
29290:                                                                      budgeten           bokslutet
29291:                                                                                                           suurempi - högre
29292:                                                                                                                                        %
29293:                                                                                                            pienempi -lägre (-)
29294: 
29295: 
29296: 40           ASUNTOHALLITUS -     BOSTADSSTYREL-
29297:              SEN ................................ .                45923000          45 287 003,07             -635 996,93
29298:      01      Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
29299:              ( Förslagsanslag) ....................... .           35 343000         34 707 003.40             -635996,60               2
29300:       29     Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2 v) -
29301:              övriga konsumtionsutgifter (Reservationsan-
29302:              slag 2 år) ............................ .             10080000          10 080 000,00                        0,00          0
29303:       70     Kaluston hankinta - Anskaffning av inventa-
29304:              rier .................................. .                500000            499 999,67                     -0,33            0
29305: 
29306: 45           ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET ....                   4 799 950000      4 854 874 958,82            54 924 958,82
29307:       22     Asuntotutkimus (Siirtomääräraha) - Bostads-
29308:              undersökning ( Reservationsanslag) ........ .          5000000            5000000,00                         0,00          0
29309:       30     Kuntien maanostolainojen korkotuki (Ar-
29310:              viomääräraha) - Räntestöd för kommunernas
29311:              jordinköpslån ( Förslagsanslag) ............ .           150000              19180,27             -130819.73              87
29312:       53     ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki
29313:              (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili
29314:              BSP-systemet och räntestöd (Förslagsanslag)          580000000         603 989 667,87             23 989 667,87            4
29315:       54     Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag
29316:              (Förslagsanslag) ....................... .          1 270 000 000     1 280 000 000,00            10 000 000,00
29317:       56     Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha)
29318:              - Understöd för reparationsverksamhet (Reser-
29319:              vationsanslag) ......................... .            30000000          30 000 000,00                        0,00          0
29320:       60     Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon -
29321:              överföring tili fonden för utvecklande av bo-
29322:              stadsförhållandena ..................... .          2 740000000       2 740 000 000,00                       0,00          0
29323:       61     Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha) -
29324:              Understöd tili hyreshus (Reservationsanslag)          22 300000         22 300 000,00                        0,00          0
29325:       62     Lämmityslaitoshankkeiden        korkotuki    (Ar-
29326:              viomääräraha) - Räntestöd för värmeanlägg-
29327:              ningsprojekt ( Förslagsanslag) ............. .        18500000          15 898 961 ,31           -2 601 038,69            14
29328:       63     Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomäärä-
29329:              raha) - Räntestöd för hyresbostadslån (För-
29330:              slagsanslag) .......................... .             92000000         115 667 149,37             23 667 149,37           26
29331:       64     Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoi-
29332:              tettaviin asuntoihin (Siirtomääräraha)- Under-
29333:              stöd för bostäder tili bostadslösa och flyktingar
29334:              ( Reservationsanslag) ................... .           42000000          42 000 000,00                        0,00          0
29335: 
29336: 99           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN     HALLINNON-
29337:              ALAN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER
29338:              INOM   MILJÖMINISTERIETS   FÖRVALT-
29339:              NINGSOMRÅDE ...................... .                  32 735000         31 643 589,59           -1 091 410.41              3
29340:       24     Kansainvälinen yhteistyö -lnternationellt sam-
29341:              arbete ............................... .              23115000          22 039 589,59           -1 075 410.41              5
29342:       26     Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valistus
29343:              (Siirtomääräraha 2 v)- Utbildning, information
29344:              och upplysning inom förvaltningsområdet (Re-
29345:              servationsanslag 2 år) ................... .           4 240000          4 240000,00                      0,00             0
29346:       50     Eräät valtionavut- Vissa statsbidrag ....... .         3680000           3664000,00                 -16000,00              0
29347:       52     Avustukset asuntoalan järjestöille - Statsun-
29348:              derstöd tili organisationer inom bostadsbran-
29349:              schen ............................... .                1 700000          1 700000,00                         0,00         0
29350:                                  Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1991
29351:                                                                                                                              sivu
29352: 36 Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1991                                                            sida 102
29353: Luku- Kap.                                                        Tulo- ja meno-        Tilinpäätöksen    Tulos tilinpäätöksen mukaan
29354:                                                                   arvion mukaan             mukaan       verrattuna tulo- ja menoarvioon
29355:      Mom.- Mom.                                                                                              Resultat enligt bokslutet
29356:                                                                       Enligt               Enligt             jämfört med budgeten
29357:                                                                     budgeten              bokslutet         suurempi - högre
29358:                                                                                                                                          %
29359:                                                                                                              pienempi- lägre (-)
29360: 
29361: 
29362:              36. PÄÄLUOKKA- HUVUDTITELN :
29363: 
29364:              VALTIONVELKA- STATSSKULDEN .......                 6138685000           6 069 096 793.48         ---09 588 206,52
29365: 
29366: 01           KOTIMAISEN VELAN KORKO - RÄNTA PA
29367:              INHEMSK SKULD ......................               3 555000000          3 490 769 193,54         ---04 230 806,46           2
29368:      90      Kotimaisen velan korko (Arviomääräraha) -
29369:              Ränta på inhemsk skuld ( Förslagsanslag) ....      3 555000000          3 490 769 193,54         ---04 230 806.46           2
29370: 
29371: 03           ULKOMAISEN VELAN KORKO- RÄNTA PA
29372:              UTLÄNDSK SKULD .....................               2 241 400 000        2 278 946 817.44            37 546 817.44           2
29373:      90      Ulkomaisen velan korko (Arviomääräraha) -
29374:              Ränta på utländsk skuld (Förslagsanslag) ....      2 241 400 000        2 278 946 817.44            37 546 817,44           2
29375: 
29376: 09           MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRI-
29377:              GA UTGIFTER FÖR STATSSKULDEN .......                342 285000           299 380 782,50          --42 904 217,50            13
29378:      21      Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Ar-
29379:              viomääräraha)- Arvoden och andra utgifter för
29380:              statsskulden ( Förslagsanslag) ..............       334 900000           291 984 149,68          --42 915 850,32            13
29381:      90      Kotimaisen velan indeksikorotus (Arviomäärära-
29382:              ha) - lndexförhöjning på inhemsk skuld (För-
29383:              slagsanslag) ...........................               7 385000             7 396 632,82                 11 632,82          0
29384: 
29385:              MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS
29386:              TOTALBELOPP ........................             168 115 367 381      167 958 968 896,24        -156 398 484,76             0
29387: HALLINNOLLINEN TASE
29388:       31. 12.1991
29389: 
29390: 
29391: 
29392: ADMINISTRATIV BALANS
29393:       31. 12. 1991
29394:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29395:                                                                                                    sivu
29396: Tili - Kanto 6111             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 104
29397: 
29398:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29399: 
29400: 
29401: 
29402:   611       KASSATILIT
29403:             KASSAKONTON                                                  8396427,55
29404: 
29405:   6111      Kassatili
29406:             Kassakanto                                                   8 396 427,55
29407:                  Eduskunta
29408:                  Riksdagen                                                  19 296.40
29409:                  Tasavallan Presidentin kanslia
29410:                  Republikens Presidents kansi i                              5 637,94
29411:                  Valtioneuvoston kanslia
29412:                  Statsrådets kansli                                            997,13
29413:                  Ulkoasiainministeriö
29414:                  Utrikesministeriet                                      2 742090,84
29415:                  Oikeusministeriö
29416:                  Justitieministeriet                                       417 912.49
29417:                  Sisäasiainministeriö
29418:                  lnrikesministeriet                                         12082,20
29419:                  Rajavartiolaitos
29420:                  Gränsbevakningsväsendet                                    17 373.55
29421:                  Uudenmaan lääninhallitus
29422:                  Nylands länsstyrelse                                       54666,63
29423:                  Turun ja Porin lääninhallitus
29424:                  Åbo och Björneborgs länsstyrelse                          170155,91
29425:                  Hämeen lääninhallitus
29426:                  Tavastehus länsstyrelse                                    78457,13
29427:                   Kymen lääninhallitus
29428:                   Kymmene länsstyrelse                                     126 852.45
29429:                  Mikkelin lääninhallitus
29430:                  St. Michels länsstyrelse                                   29 541,50
29431:                   Kuopion lääninhallitus
29432:                   Kuopio länsstyrelse                                       20831.80
29433:                   Pohjois- Karjalan lääninhallitus
29434:                   Norra Karelens länsstyrelse                              209247,80
29435:                   Keski-Suomen lääninhallitus
29436:                   Mellersta Finlands länsstyrelse                           30253,05
29437:                   Vaasan lääninhallitus
29438:                  Vasa länsstyrelse                                          27181,16
29439:                  Oulun lääninhallitus
29440:                   Uleåborgs länsstyrelse                                    13 973,06
29441:                   Lapin lääninhallitus
29442:                   Lapplands länsstyrelse                                    38 949.45
29443:                   Länsstyrelsen i landskapet Aland
29444:                   Länsstyrelsen i landskapet Åland                          14816,50
29445:                   Helsingin poliisilaitos
29446:                   Helsingfors polisinrättning                                 1 045.40
29447:                   Keskusrikospoliisi
29448:                   Centralkriminalpolisen                                    32372,68
29449:                   Suojelupoliisi
29450:                   Skyddspolisen                                               4035.40
29451:                   Liikkuva poliisi
29452:                   Rörliga polisen                                             1 202,80
29453:                   Väestörekisterikeskus
29454:                   Befolkningsregistercentralen                                  380,00
29455:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29456:                                                                                                         sivu
29457: Tili - Kanto   6111                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 105
29458: 
29459:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29460: 
29461: 
29462: 
29463:                       Asuntohallitus
29464:                       Bostadsstyrelsen                                            1 004,35
29465:                       Puolustusministeriö
29466:                       Försvarsministeriet                                       899 678,58
29467:                       Valtiovarainministeriö
29468:                       Finansministeriet                                           1185,02
29469:                       Valtiokonttori
29470:                       Statskontoret                                           1162039,10
29471:                       Tullihallitus
29472:                       Tullstyrelsen                                             226 051,07
29473:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
29474:                       Statens revisionsverk                                       1 977.48
29475:                       Rahapaja
29476:                       Myntverket                                                 29 700,15
29477:                       Verohallitus
29478:                       Skattestyrelsen                                             3 989,45
29479:                       Tilastokeskus
29480:                       Statistikcentralen                                          1 025,25
29481:                       Pankkitarkastusvirasto
29482:                       Bankinspektionen                                            1 450,82
29483:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
29484:                       Statens utvecklingscentral                                  6327,10
29485:                       Rakennushallitus
29486:                       Byggnadsstyrelsen                                          42 355,85
29487:                       Maa- ja metsätalousministeriö
29488:                       Jord- och skogsbruksministeriet                            10063,86
29489:                       Maanmittaushallitus
29490:                       Lantmäteristyrelsen                                        64 017,20
29491:                       Metsäntutkimuslaitos
29492:                       Skogsforskningsinstitutet                                  14999,90
29493:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
29494:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                 28168,75
29495:                       Maatilahallitus
29496:                       Jordbruksstyrelsen                                         45 554,20
29497:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29498:                       Lantbrukets forskningscentral                               2 720.40
29499:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29500:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                      36 716,38
29501:                       Metsähallitus
29502:                       Forststyrelsen                                            506 837,95
29503:                       Valtion margariinitehdas
29504:                       Statens margarinfabrik                                        409,00
29505:                       Liikenneministeriö
29506:                       Trafi kmi nisteriet                                         1 040,80
29507:                       Autorekisterikeskus
29508:                       Bi1reg istercentra Ien                                      1 468.70
29509:                       Tiehallitus
29510:                       Vägstyrelsen                                               62 972.75
29511:                       Työministeriö
29512:                       Arbetsministeriet                                           2 009,91
29513:                       limatieteen laitos
29514:                       Meteorologiska institutet                                   2 412,25
29515:                       Telehallintokeskus
29516:                       Teleförvaltningscentralen                                  23093.46
29517:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29518:                                                                                                         sivu
29519: Tili - Konto   6111                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida   106
29520:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29521: 
29522: 
29523: 
29524:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
29525:                       Handels- och industriministeriet                            5102,90
29526:                       Merenkulkuhallitus
29527:                       Sjöfartsstyrelsen                                         136 340,55
29528:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29529:                       Statens tekniska forskningscentral                          4481,95
29530:                       Geologian tutkimuskeskus
29531:                       Geologiska forskningscentralen                              5 842,75
29532:                       Matkailun edistämiskeskus
29533:                       Centralen för turistfrämjande                               5 849,61
29534:                       Patentti- ja rekisterihallitus
29535:                       Patent- och registerstyrelsen                             114 907,00
29536:                       Merentutkimuslaitos
29537:                       Havsforskningsinstitutet                                    5 468,90
29538:                       Teknologian kehittämiskeskus
29539:                       Centralen för teknologisk utveckling                          220,80
29540:                       Lisenssivirasto
29541:                       Licensverket                                               10 913,51
29542:                       Kilpailuvirasto
29543:                       Konkurrensverket                                                54,10
29544:                       Kuluttajavirasto
29545:                       Konsumentverket                                             2280,30
29546:                       Valtion hankintakeskus
29547:                       Statens upphandlingscentral                                  4089,10
29548:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
29549:                       Social- och hälsovårdsministeriet                            3340,30
29550:                       Työsuojeluhallitus
29551:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                       1 129,73
29552:                       Kansanterveyslaitos
29553:                       Folkhälsoinstitutet                                          7 777.61
29554:                       Säteilyturvakeskus
29555:                       Strålsäkerhetscentralen                                      3 511,95
29556:                       Tapaturmavirasto
29557:                       Olycksfallsverket                                            2 094.45
29558:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
29559:                       Social- och hälsostyrelsen                                 33 057,38
29560:                       Opetusministeriö
29561:                       Undervisningsministeriet                                   15 949,93
29562:                       Valtion opintotukikeskus
29563:                       Statens studiestödscentral                                     761,12
29564:                       Valtionarkisto
29565:                       Riksarkivet                                                  8 234,59
29566:                       Museovirasto
29567:                       M useiverket                                                 5476,30
29568:                       Suomenlinnan hoitokunta
29569:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                             1 982,60
29570:                       Valtion taidemuseo
29571:                       Statens konstmuseum                                          4 310,00
29572:                       Helsingin yliopisto
29573:                       Helsingfors universitet                                   212190,65
29574:                       Jyväskylän yliopisto
29575:                       Jyväskylä universitet                                      76 766,90
29576:                       Oulun yliopisto
29577:                       Uleåborgs universitet                                        9065,60
29578:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29579:                                                                                                        sivu
29580: Tili - Kanto   6121               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 107
29581: 
29582:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29583: 
29584: 
29585:                       Turun yliopisto
29586:                       Åbo universitet                                           26135,60
29587:                       Tampereen yliopisto
29588:                       Tammerfors universitet                                    24110,40
29589:                       Åbo Akademi
29590:                       Åbo Akademi                                               17 623,00
29591:                       Joensuun yliopisto
29592:                       Joensuu universitet                                       27684,00
29593:                       Kuopion yliopisto
29594:                       Kuopio universitet                                         8478,10
29595:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
29596:                       Veterinärmedicinska högskola                                 705,91
29597:                       Teknillinen korkeakoulu
29598:                       Tekniska högskolan                                         8389,10
29599:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
29600:                       Tammerforstekniska högskola                               21 711,30
29601:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29602:                       Villmanstrands tekniska högskola                           4 277,30
29603:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
29604:                       Helsingfors handelshögskola                                8 293,70
29605:                       Svenska handelshögskolan
29606:                       Svenska handelshögskolan                                  23175,05
29607:                       Turun kauppakorkeakoulu
29608:                       Åbo handelshögskola                                       14 801,10
29609:                       Vaasan yliopisto
29610:                       Vasa universitet                                           5 601,10
29611:                       Sibelius-Akatemia
29612:                       Sibelius-Akademin                                            657,00
29613:                       Lapin yliopisto
29614:                       Lapplands universitet                                        857,70
29615:                       Teatterikorkeakoulu
29616:                       Teaterhögskolan                                            1 774,23
29617:                       Taideteollinen korkeakoulu
29618:                       Konstindustriella högskolan                               43 788,33
29619:                       Opetushallitus
29620:                       Utbildningsstyrelsen                                    227 584,65
29621:                       Ympäristöministeriö
29622:                       Miljöministeriet                                             956,40
29623: 
29624: 
29625:    612         POSTISIIRTOTULOTILIT
29626:                POSTGIROINKOMSTKONTON                                      227 937 019,90
29627: 
29628:    6121        Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
29629:                Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto              7 362 757,80
29630:                        Uudenmaan lääninhallitus
29631:                        Nylands länsstyrelse                                 6 321195,00
29632:                        Mikkelin lääninhallitus
29633:                        St. Michels länsstyrelse                               275000,00
29634:                        Kuopion lääninhallitus
29635:                        Kuopio länsstyrelse                                      20 230,45
29636:                        Oulun lääninhallitus
29637:                        Uleåborgs länsstyrelse                                 147 729,00
29638:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29639:                                                                                                         sivu
29640: Tili - Konto   6122                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida   108
29641:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29642: 
29643: 
29644: 
29645:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland
29646:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland                         420 654.70
29647:                        Åbo Akademi
29648:                        Åbo Akademi                                              177 948,65
29649:   6122         Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
29650:                Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton              197 840 474,35
29651:                        Tasavallan Presidentin kanslia
29652:                        Republikens Presidents kansli                                                     13 836,05
29653:                        Uudenmaan lääninhallitus
29654:                        Nylands länsstyrelse                                     116483,03
29655:                        Turun ja Porin lääninhallitus
29656:                        Åbo och Björneborgs länsstyrelse                          17 688,13
29657:                        Hämeen lääninhallitus
29658:                        Tavastehus länsstyrelse                                   31 869.43
29659:                        Kymen lääninhallitus
29660:                        Kymmene länsstyrelse                                      12 636,75
29661:                        Mikkelin lääninhallitus
29662:                        St. Michels länsstyrelse                                  34665.40
29663:                        Pohjois- Karjalan lääninhallitus
29664:                        Norra Karelens länsstyrelse                                3391.40
29665:                        Keski-Suomen lääninhallitus
29666:                        Mellersta Finlands länsstyrelse                            8 755.70
29667:                        Vaasan lääninhallitus
29668:                        Vasa länsstyrelse                                          8450,90
29669:                        Oulun lääninhallitus
29670:                        Uleåborgs länsstyrelse                                 7 212 694,20
29671:                        Lapin lääninhallitus
29672:                        Lapplands länsstyrelse                                    10 623,75
29673:                        Maa- ja metsätalousministeriö
29674:                        Jord- och skogsbruksministeriet                          491 070,00
29675:                        Maatilahallitus
29676:                        Jordbruksstyrelsen                                   68 425 652,04
29677:                        Maatalouden tutkimuskeskus
29678:                        Lantbrukets forskningscentral                                184,30
29679:                        Autorekisterikeskus
29680:                        Bilregistercentralen                                107 073 515,16
29681:                        Telehallintokeskus
29682:                        Teleförvaltningscentralen                            13 084 897,71
29683:                        Merenkulkuhallitus
29684:                        Sjöfartsstyrelsen                                              32,80
29685:                        Teknillinen tarkastuskeskus
29686:                        Tekniska kontrollcentralen                                  1 673,20
29687:                        Patentti- ja rekisterihallitus
29688:                        Patent- och registerstyrelsen                             53 790,00
29689:                        Sosiaali- ja terveyshallitus
29690:                        Social- och hälsostyrelsen                                57 943,50
29691:                       Helsingin yliopisto
29692:                       Helsingfors universitet                                 1110400,00
29693:                       Taideteollinen korkeakoulu
29694:                       Konstindustriella högskolan                                97 893,00
29695:   6123         Maksupisteen postisiirtotulotili
29696:                Betalningspunktens postgiroinkomstkonto                       22 733 787,75
29697:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29698:                                                                                                      sivu
29699: Tili - Konto 6123               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 109
29700: 
29701:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29702: 
29703: 
29704: 
29705:                     Oikeusministeriö
29706:                     Justitieministeriet                                    2 520 083.79
29707:                     Sisäasiainministeriö
29708:                     1nrikesministeriet                                      442 026,80
29709:                     Rajavartiolaitos
29710:                     Gränsbevakningsväsendet                                   59589,90
29711:                     Uudenmaan lääninhallitus
29712:                     Nylands länsstyrelse                                       5184,30
29713:                     Turun ja Porin lääninhallitus
29714:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                          93 935,90
29715:                     Hämeen lääninhallitus
29716:                     Tavastehus länsstyrelse                                    3 687,20
29717:                     Kymen lääninhallitus
29718:                     Kymmene länsstyrelse                                         690,00
29719:                     Mikkelin lääninhallitus
29720:                     St. Michels länsstyrelse                                  10 593,50
29721:                     Kuopion lääninhallitus
29722:                     Kuopio länsstyrelse                                      300 386,20
29723:                     Keski-Suomen lääninhallitus
29724:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                            1 740.70
29725:                     Oulun lääninhallitus
29726:                     Uleåborgs länsstyrelse                                     3 463,80
29727:                     Lapin lääninhallitus
29728:                     Lapplands länsstyrelse                                       700,00
29729:                     Puolustusministeriö
29730:                     Försvarsministeriet                                      312 782,12
29731:                     Tullihallitus
29732:                     Tullstyrelsen                                           694506,20
29733:                     Rakennushallitus
29734:                     Byggnadsstyrelsen                                      2154 068,04
29735:                     Maa- ja metsätalousministeriö
29736:                     Jord- och skogsbruksministeriet                         132 755,80
29737:                     Maanmittaushallitus
29738:                     Lantmäteristyrelsen                                   3 883 097.40
29739:                     Metsäntutkimuslaitos
29740:                     Skogsforskningsinstitutet                                  3199,15
29741:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
29742:                     Vatten- och miljöstyrelsen                              133 634,15
29743:                     Maatilahallitus
29744:                     Jordbruksstyrelsen                                      960077.20
29745:                     Maatalouden tutkimuskeskus
29746:                     Lantbrukets forskningscentral                           166 822,80
29747:                     Metsähallitus
29748:                     Forststyrelsen                                          936 327,84
29749:                     Autorekisterikeskus
29750:                     Bilregistercentralen                                      16 027,60
29751:                     Tiehallitus
29752:                     Vägstyrelsen                                           3 778 882,88
29753:                     Työministeriö
29754:                     Arbetsministeriet                                       649 521,50
29755:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
29756:                     Handels- och industriministeriet                          25 860,00
29757:                     Merenkulkuhallitus
29758:                     Sjöfartsstyrelsen                                       470 473,25
29759:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29760:                                                                                                       sivu
29761: Tili - Kanto 6131                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 110
29762: 
29763:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29764: 
29765: 
29766: 
29767:                     Geologian tutkimuskeskus
29768:                     Geologiska forskningscentralen                             12526,10
29769:                     Kansanterveyslaitos
29770:                     Folkhälsoinstitutet                                        43 258,50
29771:                     Sosiaali- ja terveyshallitus
29772:                     Social- och hälsostyrelsen                                412420,50
29773:                     Opetusministeriö
29774:                     Undervisningsministeriet                                   74 261,80
29775:                     Valtionarkisto
29776:                     Riksarkivet                                                     20,70
29777:                     Opetushallitus
29778:                     Utbildningsstyrelsen                                    4431182,13
29779: 
29780: 
29781:   613       POSTISIIRTOMENOTILIT
29782:             POSTG IROUTG 1FTSKONTON                                         6826300,69
29783: 
29784:   6131      Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili
29785:             Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto                    32 973,47
29786:                     Oikeusministeriö
29787:                     Justitieministeriet                                                                       4,17
29788:                     Sisäasiainministeriö
29789:                     lnrikesministeriet                                                                   3 999,86
29790:                     Verohallitus
29791:                     Skattestyrelsen                                                                      3063,80
29792:                     Sosiaali- ja terveyshallitus
29793:                     Social- och hälsostyrelsen                                 40041,30
29794:   6132      Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
29795:             Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton                  6 793 327,22
29796:                     Puolustusministeriö
29797:                     Försvarsministeriet                                     6 793 327,22
29798: 
29799: 
29800:   615       MUUT PANKKITILIT
29801:             ÖVRIGA BANKKONTON                                             40 032 910,59
29802: 
29803:   6151      Valtion shekkitili
29804:             Statens checkkonto                                                                         14 375,00
29805:                   Valtiokonttori
29806:                   Statskontoret                                                                        14375,00
29807:   6152      Muut shekkitilit ja käyttötilit
29808:             Övriga checkkonton och brukskonton                            35 668 409,29
29809:                   Ulkoasiainministeriö
29810:                   Utrikesministeriet                                      35 668 409,29
29811:   6159      Muut pankkitilit
29812:             Övriga bankkonton                                               4 378 876,30
29813:                   Matkailun edistämiskeskus
29814:                   Centralen för turistfrämj ande                            4378876,30
29815:   621       VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
29816:             ORDINARIE FORDRINGARS KONTON                                 513 846 892,77
29817: 
29818:   6211      Tilisaatavien tili
29819:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29820:                                                                                                        sivu
29821: Tili - Konto   6212               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida   111
29822:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29823: 
29824: 
29825: 
29826:                Kontofordringars konto                                     447 358 312,09
29827:                      Ulkoasiainministeriö
29828:                      Utrikesministeriet                                      1052860,41
29829:                      Rajavartiolaitos
29830:                      Gränsbevakningsväsendet                                                                766,90
29831:                      Helsingin poliisilaitos
29832:                      Helsingfors polisinrättning                               195353,40
29833:                      Puolustusministeriö
29834:                      Försvarsministeriet                                   11 865 828,34
29835:                      Tullihallitus
29836:                      Tullstyrelsen                                              33 594,00
29837:                      Rakennushallitus
29838:                      Byggnadsstyrelsen                                       1 333 387,84
29839:                      Maatalouden tutkimuskeskus
29840:                      Lantbrukets forskningscentral                           2 977 447,54
29841:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29842:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                    315 505,66
29843:                      Telehallintokeskus
29844:                      Teleförvaltningscentralen                               1 959 059,50
29845:                      Valtion hankintakeskus
29846:                      Statens upphandlingscentral                          427 465 358,27
29847:                      Turun kauppakorkeakoulu
29848:                      Åbo handelshögskola                                      160 684,03
29849:    6212        Muiden saatavien tili
29850:                övriga fordringars konto                                    66 488 580,68
29851:                      Eduskunta
29852:                      Riksdagen                                                   8 985,16
29853:                      Valtioneuvoston kanslia
29854:                      Statsrådets kansli                                          5 233,45
29855:                      Ulkoasiainministeriö
29856:                      Utrikesministeriet                                      2 334 908,52
29857:                      Oikeusministeriö
29858:                      Justitieministeriet                                       270 808,17
29859:                      Sisäasiainministeriö
29860:                      1nrikesministeriet                                       139 587,31
29861:                      Rajavartiolaitos
29862:                      Gränsbevakningsväsendet                                                              4 510,78
29863:                      Uudenmaan lääninhallitus
29864:                      Nylands länsstyrelse                                     171144,84
29865:                      Turun ja Porin lääninhallitus
29866:                      Åbo och Björneborgs länsstyrelse                        4088260,22
29867:                      Hämeen lääninhallitus
29868:                      Tavastehus länsstyrelse                                3 296154,42
29869:                      Mikkelin lääninhallitus
29870:                      St. Michels länsstyrelse                                    3 750,60
29871:                      Kuopion lääninhallitus
29872:                      Kuopio länsstyrelse                                        23 871,75
29873:                      Pohjois- Karjalan lääninhallitus
29874:                      Norra Karelens länsstyrelse                                 5177,10
29875:                      Keski-Suomen lääninhallitus
29876:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                            15 905,35
29877:                      Vaasan lääninhallitus
29878:                      Vasa länsstyrelse                                          35 358,76
29879:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29880:                                                                                                         sivu
29881: Tili - Kanto   6212                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 112
29882: 
29883:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29884: 
29885: 
29886: 
29887:                       Oulun lääninhallitus
29888:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                               2 076.70
29889:                       Lapin lääninhallitus
29890:                       Lapplands länsstyrelse                                     76 757,52
29891:                       Keskusrikospoliisi
29892:                       Centralkriminalpolisen                                     49 010,57
29893:                       Liikkuva poliisi
29894:                       Rörliga polisen                                               137,20
29895:                       Asuntohallitus
29896:                       Bostadsstyrelsen                                              360.40
29897:                       Puolustusministeriö
29898:                       Försvarsministeriet                                       594 082,81
29899:                       Valtiokonttori
29900:                       Statskontoret                                               7 936,20
29901:                       Tullihallitus
29902:                       Tullstyrelsen                                               7 906,68
29903:                       Verohallitus
29904:                       Skattestyrelsen                                            53 549,25
29905:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29906:                       Statens ekonomiska forskningscentral                          963,08
29907:                       Tilastokeskus
29908:                       Statistikcentralen                                         24 289,34
29909:                       Rakennushallitus
29910:                       Byggnadsstyrelsen                                     11 052 032,60
29911:                       Maa- ja metsätalousministeriö
29912:                       Jord- och skogsbruksministeriet                            52 315,10
29913:                       Maanmittaushallitus
29914:                       Lantmäteristyrelsen                                        25 722,59
29915:                       Metsäntutkimuslaitos
29916:                       Skogsforskningsinstitutet                                   5 949.70
29917:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
29918:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                 76 624,36
29919:                       Maatilahallitus
29920:                       Jordbruksstyrelsen                                      1038227,10
29921:                       Maatalouden tutkimuskeskus
29922:                       Lantbrukets forskningscentral                             335 996,52
29923:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29924:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                     147 466,71
29925:                       Metsähallitus
29926:                       Forststyrelsen                                            313449.40
29927:                       Valtion margariinitehdas
29928:                       Statens margarinfabrik                                    297 085,50
29929:                       Liikenneministeriö
29930:                       Trafikministeriet                                          49 702,14
29931:                       Autorekisterikeskus
29932:                       Bilregistercentralen                                       33 896,25
29933:                       Tiehallitus
29934:                       Vägstyrelsen                                            1 545 389,23
29935:                       Työministeriö
29936:                       Arbetsm inisteriet                                                                 81 833,08
29937:                       Ilmatieteen laitos
29938:                       Meteorologiska institute!                                150 720,81
29939:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
29940:                       Handels- och industriministeriet                          218 789.70
29941:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
29942:                                                                                                       sivu
29943: Tili - Konto 6212               Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 113
29944: 
29945:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
29946: 
29947: 
29948: 
29949:                     Merenkulkuhallitus
29950:                     Sjöfartsstyrelsen                                      7 043 098,87
29951:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29952:                     Statens tekniska forskningscentral                         7 834,68
29953:                     Geologian tutkimuskeskus
29954:                     Geologiska forskningscentralen                            74 700,95
29955:                     Matkailun edistämiskeskus
29956:                     Centralen för turistfrämjande                          1016871,86
29957:                     Patentti- ja rekisterihallitus
29958:                     Patent- och registerstyrelsen                              1 165.42
29959:                     Teknologian kehittämiskeskus
29960:                     Centralen för teknologisk utveckling                     111 926.44
29961:                     Valtion hankintakeskus
29962:                     Statens upphandlingscentral                               24 858,90
29963:                     Työsuojeluhallitus
29964:                     Arbetarskyddsstyrelsen                                    12438,80
29965:                     Säteilyturvakeskus
29966:                     Strålsäkerhetscentralen                                   47090,20
29967:                     Tapaturmavirasto
29968:                     Olycksfallsverket                                         26354.42
29969:                     Sosiaali- ja terveyshallitus
29970:                     Social- och hälsostyrelsen                                24189,57
29971:                     Opetusministeriö
29972:                     Undervisn ingsm inisteriet                              155 052,69
29973:                     Suomen Akatemia
29974:                     Finlands Akademi                                           9 692,00
29975:                     Museovirasto
29976:                     M useiverket                                           1156905,94
29977:                     Helsingin yliopisto
29978:                     Helsingfors universitet                                 413 460,66
29979:                     Jyväskylän yliopisto
29980:                     Jyväskylä universitet                                   455 295,50
29981:                     Turun yliopisto
29982:                     Åbo universitet                                         956 713.48
29983:                     Tampereen yliopisto
29984:                     Tammerfors universitet                                  120078,85
29985:                     Åbo Akademi
29986:                     Åbo Akademi                                               75 995,00
29987:                     Joensuun yliopisto
29988:                     Joensuu universitet                                                              521 404,58
29989:                     Kuopion yliopisto
29990:                     Kuopio universitet                                        96 771,92
29991:                     Teknillinen korkeakoulu
29992:                     Tekniska högskolan                                      163 576,54
29993:                     Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29994:                     Villmanstrands tekniska högskola                           8 552,66
29995:                     Helsingin kauppakorkeakoulu
29996:                     Helsingfors handelshögskola                             108 380.73
29997:                     Svenska handelshögskolan
29998:                     Svenska handelshögskolan                                  65 277.00
29999:                     Vaasan yliopisto
30000:                     Vasa universitet                                           2 424,10
30001:                     Sibelius-Akatemia
30002:                     Sibelius-Akademin                                       196 896,68
30003: 
30004: 
30005: 
30006: 
30007:  8 320468K
30008:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30009:                                                                                                        sivu
30010: Tili - Konto   6221               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 114
30011: 
30012:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30013: 
30014: 
30015: 
30016:                       Lapin yliopisto
30017:                       Lapplands universitet                                      4 582,19
30018:                       Teatterikorkeakoulu
30019:                       Teaterhögskolan                                           24 929,16
30020:                       Taideteollinen korkeakoulu
30021:                       Konstindustriella högskolan                                  778,33
30022:                       Opetushallitus
30023:                       Utbildningsstyrelsen                                  28 123 661,58
30024:                       Ympäristöministeriö
30025:                       Miljöministeriet                                          11 344,29
30026: 
30027: 
30028:   622          ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT
30029:                UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON                                  1 483 594 509,93
30030: 
30031:   6221         Annettujen hankintaannakkojen tili
30032:                Utgivna leveransförskotts konto                           1 432 052 031 ,53
30033:                      Eduskunta
30034:                      Riksdagen                                                                            7 239,80
30035:                      Puolustusministeriö
30036:                      Försvarsministeriet                                 1 404 548 421 ,58
30037:                      Verohallitus
30038:                      Skattestyrelsen                                           406 250,80
30039:                      Tiehallitus
30040:                      Vägstyrelsen                                           10 017 060,00
30041:                      limatieteen laitos
30042:                      Meteorologiska institute!                                    7116,60
30043:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30044:                      Statens tekniska forskningscentral                      4 262 900,32
30045:                      Valtion hankintakeskus
30046:                      Statens upphandlingscentral                            12176154,96
30047:                      Suomen Akatemia
30048:                      Finlands Akademi                                             5 714,60
30049:                      Helsingin yliopisto
30050:                      Helsingfors universitet                                   417 552,67
30051:                      Turun yliopisto
30052:                      Åbo universitet                                            62870,30
30053:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
30054:                      Tammerfors tekniska högskola                               43110,00
30055:                      Sibelius-Akatemia
30056:                      Sibelius-Akademin                                         110119,50
30057:                      Teatterikorkeakoulu
30058:                      Teaterhögskolan                                              2000,00
30059:   6222         Matkaennakkojan tili
30060:                Reseförskotts konto                                           9 883 898.44
30061:                      Eduskunta
30062:                      Riksdagen                                                    3400,00
30063:                      Valtioneuvoston kanslia
30064:                      Statsrådets kansli                                         23970,00
30065:                      Ulkoasiainministeriö
30066:                      Utrikesministeriet                                        325 373.23
30067:                      Oikeusministeriö
30068:                      Justitieministeriet                                        50440.40
30069:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30070:                                                                                                       sivu
30071: Tili - Kanto 6222                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 115
30072: 
30073:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30074: 
30075: 
30076:                     Sisäasiainministeriö
30077:                     lnrikesministeriet                                         48868,02
30078:                     Rajavartiolaitos
30079:                     Gränsbevakningsväsendet                                    12904,20
30080:                     Uudenmaan lääninhallitus
30081:                     Nylands länsstyrelse                                        2 381,98
30082:                     Turun ja Porin lääninhallitus
30083:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                           24117,26
30084:                     Hämeen lääninhallitus
30085:                     Tavastehus länsstyrelse                                     9 580,00
30086:                     Kymen lääninhallitus
30087:                     Kymmene länsstyrelse                                       11 997,17
30088:                     Mikkelin lääninhallitus
30089:                     St. Michels länsstyrelse                                   14174,50
30090:                     Kuopion lääninhallitus
30091:                     Kuopio länsstyrelse                                         9 792,17
30092:                     Pohjois- Karjalan lääninhallitus
30093:                     Norra Karelens länsstyrelse                                 5176,00
30094:                     Keski-Suomen lääninhallitus
30095:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                            14161,50
30096:                     Vaasan lääninhallitus
30097:                     Vasa 1änsstyrel se                                         11184,86
30098:                     Oulun lääninhallitus
30099:                     Uleåborgs länsstyrelse                                     12 614,50
30100:                     Lapin lääninhallitus
30101:                     Lapplands länsstyrelse                                     30 902,50
30102:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland
30103:                     Länsstyrelsen i landskapet Åland                            7 881,50
30104:                     Helsingin poliisilaitos
30105:                     Helsingfors polisinrättning                                17 864,68
30106:                     Keskusrikospoliisi
30107:                     Centralkriminalpolisen                                     95 976,20
30108:                     Liikkuva poliisi
30109:                     Rörliga polisen                                            13 650,00
30110:                     Asuntohallitus
30111:                     Bostadsstyrelsen                                            2200,00
30112:                     Puolustusministeriö
30113:                     Försvarsministeriet                                    1 562899,28
30114:                     Valtiovarainministeriö
30115:                     Finansministeriet                                          27 617,97
30116:                     Valtiokonttori
30117:                     Statskontoret                                               3141,40
30118:                     Tullihallitus
30119:                     Tullstyrelsen                                              32 470,50
30120:                     Verohallitus
30121:                     Skattestyrelsen                                            65 231,20
30122:                     Tilastokeskus
30123:                     Statistikcentralen                                          9820,80
30124:                     Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30125:                     Statens utvecklingscentral                                  2300,00
30126:                     Rakennushallitus
30127:                     Byggnadsstyrelsen                                          19102,00
30128:                     Maa- ja metsätalousministeriö
30129:                     Jord- och skogsbruksministeriet                             8420,34
30130:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30131:                                                                                                         sivu
30132: Tili - Konto   6222                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 116
30133: 
30134:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30135: 
30136: 
30137: 
30138:                       Maanmittaushallitus
30139:                       Lantmäteristyrelsen                                        19 792,93
30140:                       Metsäntutkimuslaitos
30141:                       Skogsforskningsinstitutet                                 121 342,65
30142:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30143:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                 48 066,41
30144:                       Maatilahallitus
30145:                       J ord bruksstyrelsen                                         3105,00
30146:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30147:                       Lantbrukets forskningscentral                              63 819,55
30148:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30149:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                      13331,46
30150:                       Metsähallitus
30151:                       Forststyrelsen                                            645 008,69
30152:                       Liikenneministeriö
30153:                       Trafikministeriet                                            3 858,09
30154:                       Autorekisterikeskus
30155:                       Bilregistercentralen                                       28 757,00
30156:                       Tiehallitus
30157:                       Vägstyrelsen                                              401 008,30
30158:                       Työministeriö
30159:                       Arbetsm inisteriet                                        129151,97
30160:                       limatieteen laitos
30161:                       Meteorologiska institutet                                 114 900,00
30162:                       Telehallintokeskus
30163:                       Teleförvaltningscentralen                                   96 990,00
30164:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
30165:                       Handels- och industriministeriet                          198 283,33
30166:                       Merenkulkuhallitus
30167:                       Sjöfartsstyrelsen                                         155125,60
30168:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30169:                       Statens tekniska forskningscentral                        671 659,55
30170:                       Geologian tutkimuskeskus
30171:                       Geologiska forskningscentralen                            488 925,53
30172:                       Teknillinen tarkastuskeskus
30173:                       Tekniska kontrollcentralen                                  37 493,25
30174:                       Matkailun edistämiskeskus
30175:                       Centralen för turistfrämjande                             341 189,81
30176:                       Merentutkimuslaitos
30177:                       Havsforskningsinstitutet                                  153600,00
30178:                       Teknologian kehittämiskeskus
30179:                       Centralen för teknologisk utveckling                      131 481,44
30180:                       Kuluttajavirasto
30181:                       Konsumentverket                                             37 600,61
30182:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
30183:                       Social- och hälsovårdsministeriet                            2 562,60
30184:                       Työsuojeluhallitus
30185:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                     54010,09
30186:                       Kansanterveyslaitos
30187:                       Folkhälsoinstitutet                                         93 283,50
30188:                       Säteilyturvakeskus
30189:                       Strålsäkerhetscentralen                                     20 602,10
30190:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
30191:                       Social- och hälsostyrelsen                                 48846,55
30192:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30193:                                                                                                     sivu
30194: Tili - Kanto 6223             Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 117
30195: 
30196:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30197: 
30198: 
30199: 
30200:                   Opetusministeriö
30201:                   Undervisn ingsm inisteriet                               107 033,02
30202:                   Valtionarkisto
30203:                   Riksarkivet                                                6606,00
30204:                   Suomen Akatemia
30205:                   Finlands Akademi                                        447 526,90
30206:                   Museavirasto
30207:                   M useiverket                                              14 723,53
30208:                   Helsingin yliopisto
30209:                   Helsingfors universitet                                 566143,10
30210:                   Jyväskylän yliopisto
30211:                   Jyväskylä universitet                                     90082,00
30212:                   Oulun yliopisto
30213:                   Uleåborgs universitet                                    516 756,41
30214:                   Turun yliopisto
30215:                   Åbo universitet                                         377600,00
30216:                   Tampereen yliopisto
30217:                   Tammerfors universitet                                    33 576,00
30218:                   Joensuun yliopisto
30219:                   Joensuu universitet                                       60650,00
30220:                   Kuopion yliopisto
30221:                   Kuopio universitet                                        14 621,16
30222:                   Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30223:                   Veterinärmedicinska högskola                               1160,00
30224:                   Teknillinen korkeakoulu
30225:                   Tekniska högskolan                                        36954,50
30226:                   Tampereen teknillinen korkeakoulu
30227:                   Tammerforstekniska högskola                             193 152,47
30228:                   Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30229:                   Villmanstrands tekniska högskola                          15 747,50
30230:                   Helsingin kauppakorkeakoulu
30231:                   Helsingfors handelshögskola                             449 343.42
30232:                   Svenska handelshögskolan
30233:                   Svenska handelshögskolan                                  54 762,53
30234:                   Sibelius-Akatemia
30235:                   Sibelius-Akademin                                         14419,50
30236:                   Lapin yliopisto
30237:                   Lapplands universitet                                     18012,50
30238:                   Teatterikorkeakoulu
30239:                   Teaterhögskolan                                           15m3;50
30240:                   Taideteollinen korkeakoulu
30241:                   Konstindustriella högskolan                               29059,32
30242:                   Opetushallitus
30243:                   Utbildningsstyrelsen                                    130 229,91
30244:                   Ympäristöministeriö
30245:                   Miljöministeriet                                          87 315,00
30246:   6223      Muiden annettujen annakkojen tili
30247:             Övriga utgivna förskotts kanto                             41 658 579,96
30248:                   Eduskunta
30249:                   Riksdagen                                                 20000,00
30250:                   Ulkoasiainministeriö
30251:                   Utrikesministeriet                                   26733133,45
30252:                   Oikeusministeriö
30253:                   J ustitiem in isteriet                                  819127,90
30254:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30255:                                                                                                         sivu
30256: Tili - Konto   6223                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 118
30257: 
30258:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30259: 
30260: 
30261: 
30262:                       Uudenmaan lääninhallitus
30263:                       Nylands länsstyrelse                                        4993,33
30264:                       Mikkelin lääninhallitus
30265:                       St. Michels länsstyrelse                                   51 209,50
30266:                       Kuopion lääninhallitus
30267:                       Kuopio länsstyrelse                                        11 500,00
30268:                       Pohjois- Karjalan lääninhallitus
30269:                       Norra Karelens länsstyrelse                                16 640,20
30270:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland
30271:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                              350,00
30272:                       Helsingin poliisilaitos
30273:                       Helsingfors polisinrättning                                 2124,00
30274:                       Keskusrikospoliisi
30275:                       Centralkriminalpolisen                                     27 754.44
30276:                       Tullihallitus
30277:                       Tullstyrelsen                                              46 069,25
30278:                       Verohallitus
30279:                       Skattestyrelsen                                            55 650,00
30280:                       Tilastokeskus
30281:                       Statistikcentralen                                         42 223.44
30282:                       Rakennushallitus
30283:                       Byggnadsstyrelsen                                           1 960,90
30284:                       Maa- ja metsätalousministeriö
30285:                       Jord- och skogsbruksministeriet                            63017,90
30286:                       Maanmittaushallitus
30287:                       Lantmäteristyrelsen                                       477 094.48
30288:                       Metsäntutkimuslaitos
30289:                       Skogsforskningsinstitutet                                   7 823,50
30290:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30291:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                  1 757,55
30292:                       Maatilahallitus
30293:                       Jordbruksstyrelsen                                         46000,00
30294:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30295:                       Lantbrukets forskningscentral                             595 381,71
30296:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30297:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                         290,90
30298:                       Metsähallitus
30299:                       Forststyrelsen                                              2 783,00
30300:                       Liikenneministeriö
30301:                       Trafikministeriet                                           1 500,00
30302:                       Autorekisterikeskus
30303:                       Bilregistercentralen                                        6415,14
30304:                       Tiehallitus
30305:                       Vägstyrelsen                                            5 941 606,54
30306:                       Työministeriö
30307:                       Arbetsministeriet                                         176 323,23
30308:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
30309:                       Handels- och industriministeriet                        1 325 334,14
30310:                       Merenkulkuhallitus
30311:                       Sjöfartsstyrelsen                                       2609500,00
30312:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30313:                       Statens tekniska forskningscentral                         40080,00
30314:                       Geologian tutkimuskeskus
30315:                       Geologiska forskningscentralen                            259170,20
30316:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30317:                                                                                                       sivu
30318: Tili - Kanto 6231               Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 119
30319: 
30320:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30321: 
30322: 
30323: 
30324:                     Matkailun edistämiskeskus
30325:                     Centralen för turistfrämjande                            488 016,91
30326:                     Lisenssivirasto
30327:                     Licensverket                                                 100,00
30328:                     Kilpailuvirasto
30329:                     Konkurrensverket                                               50,00
30330:                     Kuluttajavirasto
30331:                     Konsumentverket                                              108,35
30332:                     Työsuojeluhallitus
30333:                     Arbetarskyddsstyrelsen                                     5446,43
30334:                     Kansanterveyslaitos
30335:                     Folkhälsoinstitutet                                        7 099,56
30336:                     Säteilyturvakeskus
30337:                     Strålsäkerhetscentralen                                      496,55
30338:                     Sosiaali- ja terveyshallitus
30339:                     Social- och hälsostyrelsen                                11 261,95
30340:                     Suomen Akatemia
30341:                     Finlands Akademi                                             896,45
30342:                     Helsingin yliopisto
30343:                     Helsingfors universitet                                  562119,23
30344:                     Jyväskylän yliopisto
30345:                     Jyväskylä universitet                                    107 434,32
30346:                     Turun yliopisto
30347:                     Abo universitet                                           43889,95
30348:                     Tampereen yliopisto
30349:                     Tammerfors universitet                                     1 400,00
30350:                     Kuopion yliopisto
30351:                     Kuopio universitet                                       335195,86
30352:                     Teknillinen korkeakoulu
30353:                     Tekniska högskolan                                         1189,00
30354:                     Tampereen teknillinen korkeakoulu
30355:                     Tammerforstekniska högskola                               10 255,00
30356:                     Helsingin kauppakorkeakoulu
30357:                     Helsingfors handelshögskola                              291157,00
30358:                     Sibelius-Akatemia
30359:                     Sibelius-Akademin                                          2 522,40
30360:                     Lapin yliopisto
30361:                     Lapplands universitet                                    260942,70
30362:                     Opetushallitus
30363:                     Utbi ld ningsstyrelsen                                    24 752,75
30364:                     Ympäristöministeriö
30365:                     Miljöministeriet                                         117 430,85
30366: 
30367: 
30368: 
30369:    623       TILITYSTÄ VASTAAN ANNETTUJEN VAROJEN TILIT
30370:              MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON                       12 882 323,79
30371: 
30372:    6231      Annettujen etukäteisvarojen tili
30373:              Utgivna försträckningsmedels konto                          12 882 323.79
30374:                    Eduskunta
30375:                    Riksdagen                                                   3 200,00
30376:                    Tasavallan Presidentin kanslia
30377:                    Republikens Presidents kansli                               2 611,45
30378:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30379:                                                                                                        sivu
30380: Tili - Kanto   6231               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 120
30381: 
30382:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30383: 
30384: 
30385: 
30386:                       Valtioneuvoston kanslia
30387:                       Statsrådets kansli                                         5 586,95
30388:                       Oikeusministeriö
30389:                       Justitieministeriet                                       41 625,00
30390:                       Sisäasiainministeriö
30391:                       lnrikesministeriet                                         5400,00
30392:                       Rajavartiolaitos
30393:                       Gränsbevakningsväsendet                                    2 971,86
30394:                       Uudenmaan lääninhallitus
30395:                       Nylands länsstyrelse                                     346 995,95
30396:                       Turun ja Porin lääninhallitus
30397:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                             917,90
30398:                       Hämeen lääninhallitus
30399:                       Tavastehus länsstyrelse                                      675,80
30400:                       Mikkelin lääninhallitus
30401:                       St. Michels länsstyrelse                                   8 719,70
30402:                       Kuopion lääninhallitus
30403:                       Kuopio länsstyrelse                                        2800,00
30404:                       Keski-Suomen lääninhallitus
30405:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                            1 800,60
30406:                       Vaasan lääninhallitus
30407:                       Vasa länsstyrelse                                         15411,00
30408:                       Oulun lääninhallitus
30409:                       Uleåborgs länsstyrelse                                       570,51
30410:                       Lapin lääninhallitus
30411:                       Lapplands länsstyrelse                                   276 901,26
30412:                       Suojelupoliisi
30413:                       Skyddspolisen                                             37 600,00
30414:                       Puolustusministeriö
30415:                       Försvarsministeriet                                      572128,04
30416:                       Valtiokonttori
30417:                       Statskontoret                                             14437,40
30418:                       Tullihallitl:IS
30419:                       Tullstyrelsen                                             16 005,21
30420:                       Verohallitus
30421:                       Skattestyrelsen                                        1161 931,53
30422:                       Rakennushallitus
30423:                       Byggnadsstyrelsen                                            854,70
30424:                       Maa- ja metsätalousministeriö
30425:                       Jord- och' skogsöruksministeriet                     20 791 508,24
30426:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30427:                       l..antbrukets forskningscentral                            7 815,02
30428:                       Metsähallitus
30429:                       Forststyrelsen                                           592 377,94
30430:                       Autorekisterikeskus
30431:                       Bilregistercentralen                                      17 243,95
30432:                       Tiehallitus
30433:                       Vägstyrelsen                                           1 095 723,35
30434:                       Työministeriö
30435:                       Arbetsministeriet                                                            49 398 493,01
30436:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
30437:                       Handels- och industriministeriet                       1 782 848,28
30438:                       Merenkulkuhallitus
30439:                       Sjölartsstyrelsen                                        241 649,05
30440:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30441:                                                                                                       sivu
30442: Tili- Konto 6241                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 121
30443: 
30444:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30445: 
30446: 
30447: 
30448:                    Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30449:                    Statens tekniska forskningscentral                         38630,00
30450:                    Geologian tutkimuskeskus
30451:                    Geologiska forskningscentralen                            240 525.41
30452:                    Matkailun edistämiskeskus
30453:                    Centralen för turistfrämjande                               5 225,70
30454:                    Teknologian kehittämiskeskus
30455:                    Centralen för teknologisk utveckling                        4696,00
30456:                    Sosiaali- ja terveysministeriö
30457:                    Social- och hälsovårdsministeriet                      34 864 867,38
30458:                    Opetusministeriö
30459:                    Undervisningsministeriet                                   19 498.40
30460:                    Museovirasto
30461:                    Museiverket                                                 8413,90
30462:                    Joensuun yliopisto
30463:                    Joensuu universitet                                         1 655,28
30464:                    Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30465:                    Veterinärmedicinska högskola                               23447,18
30466:                    Svenska handelshögskolan
30467:                    Svenska handelshögskolan                                    9 689,86
30468:                    Lapin yliopisto
30469:                    Lapplands universitet                                         407,30
30470:                    Taideteollinen korkeakoulu
30471:                    Konstindustriella högskolan                                15 449,70
30472: 
30473: 
30474:   624      BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
30475:            OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON                           15 672 603 757,66
30476: 
30477:   6241     Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä
30478:            Statens kanto för kontofordringar i Postbanken Ab           3191 076 212,76
30479:                  Valtiokonttori
30480:                  Statskontoret                                         3 191 076 212.76
30481:   6242     Markkatalletusten tili
30482:            Markdepositioners kanto                                    12 381 527 544,90
30483:                  Valtiokonttori
30484:                  Statskontoret                                        12 381 527 544,90
30485:   6245     Annettujen luottojen tili
30486:            Utgivna krediters kanto                                      100 000 000,00
30487:                  Valtiokonttori
30488:                   Statskontoret                                         100 000 000,00
30489: 
30490: 
30491: 
30492:   631      VARASTOTILIT
30493:            FÖRRÅDSKONTON                                                262 354 172.87
30494: 
30495:   6310     Varastotili
30496:            Förrådskonto                                                 262 354 172.87
30497:                  Oikeusministeriö
30498:                  Justitieministeriet                                      11 945 176,36
30499:                  Puolustusministeriö
30500:                  Försvarsministeriet                                     57 164 595,61
30501:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30502:                                                                                                         sivu
30503: Tili - Konto   6511                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 122
30504: 
30505:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30506: 
30507: 
30508: 
30509:                       Rahapaja
30510:                       Myntverket                                            32 555 037,72
30511:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30512:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                666 247,28
30513:                       Metsähallitus
30514:                       Forststyrelsen                                          2 707 774.42
30515:                       Valtion margariinitehdas
30516:                       Statens margarinfabrik                                  1 460012,54
30517:                       Tiehallitus
30518:                       Vägstyrelsen                                         104169 440,58
30519:                       Valtion hankintakeskus
30520:                       Statens upphandlingscentral                           51 685 888,36
30521: 
30522: 
30523:   651          VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
30524:                ORDINARIE SKULDERS KONTON                                                         1 605 367 818,30
30525: 
30526:   6511         Tilivelkojen tili
30527:                Kontoskulders konto                                                                 380 806 822,87
30528:                        Rajavartiolaitos
30529:                        Gränsbevakningsväsendet                                                        2162 045,60
30530:                       Turun ja Porin lääninhallitus
30531:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                4 235 741,20
30532:                        Hämeen lääninhallitus
30533:                       Tavastehus länsstyrelse                                                            19 608,80
30534:                        Mikkelin lääninhallitus
30535:                        St. Michels länsstyrelse                                                            2016,00
30536:                        Kuopion lääninhallitus
30537:                        Kuopio länsstyrelse                                                                 3499,90
30538:                        Keski-Suomen lääninhallitus
30539:                        Mellersta Finlands länsstyrelse                                                  469286,96
30540:                        Lapin lääninhallitus
30541:                        Lapplands länsstyrelse                                                              1 026,90
30542:                        Helsingin poliisilaitos
30543:                        Helsingfors polisinrättning                                                      509 248,50
30544:                        Puolustusministeriö
30545:                        Försvarsministeriet                                                            2599228,35
30546:                        Rakennushallitus
30547:                        Byggnadsstyrelsen                                                                620 221,16
30548:                        Maatilahallitus
30549:                       Jordbruksstyrelsen                                                                715 531,32
30550:                       Valtion margariinitehdas
30551:                        Statens margarinfabrik                                                         1 446 955,32
30552:                       Tiehallitus
30553:                       Vägstyrelsen                                                                 139 180 970,27
30554:                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
30555:                        Handels- och industriministeriet                                                 197 250,59
30556:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30557:                        Statens tekniska forskningscentral                                             4 401138.45
30558:                       Teknillinen tarkastuskeskus
30559:                       Tekniska kontrollcentralen                                                           2555,00
30560:                        Patentti- ja rekisterihallitus
30561:                        Patent- och registerstyrelsen                                                  1 064132,85
30562:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30563:                                                                                                    sivu
30564: Tili - Konto 6512             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 123
30565: 
30566:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30567: 
30568: 
30569: 
30570:                   Valtion hankintakeskus
30571:                   Statens upphandlingscentral                                                 218 660 527,65
30572:                   Opetusministeriö
30573:                   Undervisningsministeriet                                                         176 470.46
30574:                   Museovirasto
30575:                   Museiverket                                                                       40500,00
30576:                   Åbo Akademi
30577:                   Abo Akademi                                                                      623680,58
30578:                   Teknillinen korkeakoulu
30579:                   Tekniska högskolan                                                               453120,23
30580:                   Svenska handelshögskolan
30581:                   Svenska handelshögskolan                                                          41 421,00
30582:                   Vaasan yliopisto
30583:                   Vasa universitet                                                                 104 014,90
30584:                   Teatterikorkeakoulu
30585:                   Teaterhögskolan                                                                   80167,10
30586:                   Opetushallitus
30587:                   Utbildningsstyrelsen                                                           2 996 463.78
30588:   6512      Muiden velkojen tili
30589:             Övriga skulders konto                                                           1 224 560 995,43
30590:                   Tasavallan Presidentin kanslia
30591:                   Republikens Presidents kansli                                                     70000,00
30592:                   Valtioneuvoston kanslia
30593:                   Statsrådets kansli                                                                  3 670,20
30594:                   Ulkoasiainministeriö
30595:                   Utrikesministeriet                                                          153 898 443,55
30596:                   Oikeusministeriö
30597:                   Justitieministeriet                                                              587 953,80
30598:                   Sisäasiainministeriö
30599:                   lnrikesministeriet                                                             1 400609,54
30600:                   Rajavartiolaitos
30601:                   Gränsbevakningsväsendet                                                             1141,40
30602:                   Uudenmaan lääninhallitus
30603:                   Nylands länsstyrelse                                                             150481,69
30604:                   Turun ja Porin lääninhallitus
30605:                   Abo och Björneborgs länsstyrelse                                                 207 949.49
30606:                   Hämeen lääninhallitus
30607:                   Tavastehus länsstyrelse                                                           91 219,62
30608:                   Kymen lääninhallitus
30609:                   Kymmene länsstyrelse                                                              79564,94
30610:                   Mikkelin lääninhallitus
30611:                   St. Michels länsstyrelse                                                         252 318,29
30612:                   Kuopion lääninhallitus
30613:                   Kuopio länsstyrelse                                                               13 093,16
30614:                   Pohjois- Karjalan lääninhallitus
30615:                   Norra Karelens länsstyrelse                                                         1 302,53
30616:                   Keski-Suomen lääninhallitus
30617:                   Mellersta Finlands länsstyrelse                                                   20 766,38
30618:                   Vaasan lääninhallitus
30619:                   Vasa länsstyrelse                                                                   2 234.41
30620:                   Oulun lääninhallitus
30621:                   Uleåborgs länsstyrelse                                                            11 920,12
30622:                   Lapin lääninhallitus
30623:                    Lapplands länsstyrelse                                                             4 251,76
30624:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30625:                                                                                                      sivu
30626: Tili - Kanto 6512               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 124
30627: 
30628:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30629: 
30630: 
30631: 
30632:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland
30633:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                      117.00
30634:                     Helsingin poliisilaitos
30635:                     Helsingfors polisinrättning                                                         5 015,58
30636:                     Liikkuva poliisi
30637:                     Rörliga polisen                                                                  661149,95
30638:                     Asuntohallitus
30639:                     Bostadsstyrelsen                                                                   15100,00
30640:                     Puolustusministeriö
30641:                     Försvarsministeriet                                                           94 950 792,94
30642:                     Valtiokonttori
30643:                     Statskontoret                                                                 12 091 288,81
30644:                     Tullihallitus
30645:                     Tullstyrelsen                                                                  5 683 000.01
30646:                     Verohallitus
30647:                     Skattestyrelsen                                                               13 964 638,15
30648:                     Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30649:                     Statens ekonomiska forskningscentral                                              92 732.20
30650:                     Tilastokeskus
30651:                     Statistikcentralen                                                                  2 504,37
30652:                     Rakennushallitus
30653:                     Byggnadsstyrelsen                                                              3 569 348,57
30654:                     Maa- ja metsätalousministeriö
30655:                     Jord· och skogsbruksministeriet                          595 716,72
30656:                     Maanmittaushallitus
30657:                     Lantmäteristyrelsen                                                            6162 587,30
30658:                     Metsäntutkimuslaitos
30659:                     Skogsforskningsinstitutet                                                          28 962,08
30660:                     Vesi· ja ympäristöhallitus
30661:                     Vatten· och miljöstyrelsen                                                       271116,30
30662:                     Maatilahallitus
30663:                     Jordbruksstyrelsen                                                             4 811 952,74
30664:                     Maatalouden tutkimuskeskus
30665:                     Lantbrukets forskningscentral                                                    140104,66
30666:                     Metsähallitus
30667:                     Forststyrelsen                                                                 4 286 028,52
30668:                     Valtion margariinitehdas
30669:                     Statens margarinfabrik                                    52 516.77
30670:                     Autorekisterikeskus
30671:                     Bilregistercentralen                                                             178 820,20
30672:                     Tiehallitus
30673:                     Vägstyrelsen                                                                   3 237 624,96
30674:                     Työministeriö
30675:                     Arbetsm in isteriet                                                              856111,61
30676:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
30677:                     Handels- och industriministeriet                                               2 858 803.28
30678:                     Merenkulkuhallitus
30679:                     Sjöfartsstyrelsen                                                             37 800 901,59
30680:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30681:                     Statens tekniska forskningscentral                                             4 571 670,92
30682:                     Geologian tutkimuskeskus
30683:                     Geologiska forskningscentralen                                                      1 437.42
30684:                     Teknillinen tarkastuskeskus
30685:                     Tekniska kontrollcentralen                                                          8164,91
30686:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30687:                                                                                                        sivu
30688: Tili - Konto   6521               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 125
30689: 
30690:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30691: 
30692: 
30693:                       Matkailun edistämiskeskus
30694:                       Centralen för turistfrämjande                                                     30 286,04
30695:                       Patentti- ja rekisterihallitus
30696:                       Patent- och registerstyrelsen                                                  2127 318,81
30697:                       Valtion hankintakeskus
30698:                       Statens upphandlingscentral                                                         1 023,64
30699:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
30700:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                           854 114 153,84
30701:                       Säteilyturvakeskus
30702:                       Strålsäkerhetscentralen                                                             3185,00
30703:                       Tapaturmavirasto
30704:                       Olycksfallsverket                                                                 53 380,44
30705:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
30706:                       Social- och hälsostyrelsen                                                        24 250,02
30707:                       Opetusministeriö
30708:                       Undervisningsministeriet                                                       6196 67~,03
30709:                       Suomenlinnan hoitokunta
30710:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                      372,20
30711:                       Helsingin yliopisto
30712:                       Helsingfors universitet                                                        1 259 339,31
30713:                       Jyväskylän yliopisto
30714:                       Jyväskylä universitet                                                            500150,14
30715:                       Turun yliopisto
30716:                       Åbo universitet                                                                   38 529,44
30717:                       Teknillinen korkeakoulu
30718:                       Tekniska högskolan                                                               236 331,15
30719:                       Svenska handelshögskolan
30720:                       Svenska handelshögskolan                                                              425,00
30721:                       Sibelius-Akatemia
30722:                       Sibelius-Akademin                                                              1 497 908,77
30723:                       Teatterikorkeakoulu
30724:                       Teaterhögskolan                                                                     5 491,20
30725:                       Opetushallitus
30726:                       Utbildningsstyrelsen                                                           6 005 584,92
30727:                       Ympäristöministeriö
30728:                       Miljöministeriet                                                                  67 925,02
30729: 
30730: 
30731:    652         SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT
30732:                ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON                                                           33 846 866,01
30733: 
30734:    6521        Saatujen hankintaennakkojen tili
30735:                Erhållna leveransförskotts konto                                                    23 766 725,67
30736:                       Puolustusministeriö
30737:                       Försvarsmiriisteriet                                                           2 690 745,60
30738:                       Metsäntutkimuslaitos
30739:                       Skogsforskningsinstitutet                                                      2 886 806,96
30740:                       Metsähallitus
30741:                       Forststyrelsen                                                                 4698 280,84
30742:                       Tiehallitus
30743:                       Vägstyrelsen                                                                        5000,00
30744:                       Valtion hankintakeskus
30745:                       Statens upphandlingscentral                                                  12983 991,45
30746:                                Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30747:                                                                                                     sivu
30748: Tili - Konto 6522              Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 126
30749: 
30750:                                                                        Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30751: 
30752: 
30753: 
30754:                   Oulun yliopisto
30755:                   Uleåborgs universitet                                                             501 900,82
30756:   6522      Muiden saatujen annakkojen tili
30757:             övriga erhållna förskotts konto                                                      10 080 140,34
30758:                   Oikeusministeriö
30759:                   J ustitiem inisteriet                                                                7103,70
30760:                   Sisäasiainministeriö
30761:                   lnrikesministeriet                                                                 63830,00
30762:                   Tullihallitus
30763:                   Tullstyrelsen                                                                     728016,65
30764:                   Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30765:                   Statens utvecklingscentral                                                           6 600,00
30766:                   Rakennushallitus
30767:                   Byggnadsstyrelsen                                                                 218084,95
30768:                   Maa- ja metsätalousministeriö
30769:                   Jord- och skogsbruksministeriet                                                    16 657,00
30770:                   Vesi- ja ympäristöhallitus
30771:                   Vatten- och miljöstyrelsen                                                           3486,50
30772:                   Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30773:                   Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                             232 523,02
30774:                   Metsähallitus
30775:                   Forststyrelsen                                                                    278887,94
30776:                   Tiehallitus
30777:                   Vägstyrelsen                                                                      622 916,30
30778:                   Ilmatieteen laitos
30779:                   Meteorologiska institutet                                                            2150,20
30780:                   Kauppa- ja teollisuusministeriö
30781:                   Handels- och industriministeriet                                                  339 277,83
30782:                   Matkailun edistämiskeskus
30783:                   Centralen för turistfrämjande                                                       12000,00
30784:                   Patentti- ja rekisterihallitus
30785:                   Patent- och registerstyrelsen                                                     110 084,00
30786:                   Tapaturmavirasto
30787:                   Olycksfallsverket                                                                      195,00
30788:                   Jyväskylän yliopisto
30789:                   Jyväskylä universitet                                                           1 237 045,00
30790:                   Turun yliopisto
30791:                   Åbo universitet                                                                 1107 447,30
30792:                   Tampereen yliopisto
30793:                   Tammerfors universitet                                                            781 698,08
30794:                   Teknillinen korkeakoulu
30795:                   Tekniska högskolan                                                                120 071,80
30796:                   Tampereen teknillinen korkeakoulu
30797:                   Tammerforstekniska högskola                                                     2 230 882,14
30798:                   Helsingin kauppakorkeakoulu
30799:                   Helsingfors handelshögskola                                                       792 379,70
30800:                   Turun kauppakorkeakoulu
30801:                   Åbo handelshögskola                                                                 34196,80
30802:                   Lapin yliopisto
30803:                   Lapplands universitet                                                             438440,00
30804:                   Opetushallitus
30805:                   Utbildningsstyrelsen                                                              696166.43
30806:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30807:                                                                                                     sivu
30808: Tili - Kanto 6531             Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 127
30809: 
30810:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30811: 
30812: 
30813: 
30814:   653       TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT
30815:             REDOVISNINGSMEDELS KONTON                                                           85 158 544,79
30816: 
30817:   6531      Eläke- ja avustuskassamaksujen tili
30818:             Pensions- och understödskassebetalningars konto                                      7 556131,35
30819:                   Eduskunta
30820:                   Riksdagen                                                                           2 829.40
30821:                   Tasavallan Presidentin kanslia
30822:                   Republikens Presidents kansli                                                       3859,09
30823:                   Valtioneuvoston kanslia
30824:                   Statsrådets kansli                                                                    700,00
30825:                   Ulkoasiainministeriö
30826:                   Utrikesministeriet                                                                  4 756,82
30827:                   Oikeusministeriö
30828:                   J ustitiemi nisteriet                                                               1 501,00
30829:                   Sisäasiainministeriö
30830:                   lnrikesministeriet                                                                     24,80
30831:                   Rajavartiolaitos
30832:                   Gränsbevakningsväsendet                                                           20 712,37
30833:                   Turun ja Porin lääninhallitus
30834:                   Abo och Björneborgs länsstyrelse                                                  16 003,04
30835:                   Kymen lääninhallitus
30836:                   Kymmene länsstyrelse                                                                7 440,00
30837:                   Mikkelin lääninhallitus
30838:                   St. Michels länsstyrelse                                                            4 770.42
30839:                   Kuopion lääninhallitus
30840:                    Kuopio länsstyrelse                                                                4687,20
30841:                   Pohjois- Karjalan lääninhallitus
30842:                   Norra Karelens länsstyrelse                                                           949,20
30843:                    Keski-Suomen lääninhallitus
30844:                   Mellersta Finlands länsstyrelse                                                     2274,80
30845:                   Vaasan lääninhallitus
30846:                   Vasa länsstyrelse                                                                   6370,80
30847:                    Oulun lääninhallitus
30848:                   Uleåborgs länsstyrelse                                                              7 514.40
30849:                   Lapin lääninhallitus
30850:                    Lapplands länsstyrelse                                                             4364,80
30851:                    Keskusrikospoliisi
30852:                    Centralkriminalpolisen                                                             1 686.40
30853:                    Liikkuva poliisi
30854:                    Rörliga polisen                                                                    2 777,60
30855:                    Puolustusministeriö
30856:                    Försvarsministeriet                                                             755817,08
30857:                    Rakennushallitus
30858:                    Byggnadsstyrelsen                                                                78195,07
30859:                   Maa- ja metsätalousministeriö
30860:                   Jord- och skogsbruksministeriet                                                     2 883.44
30861:                    Metsäntutkimuslaitos
30862:                   Skogsforskningsinstitutet                                                         13 362,37
30863:                   Vesi- ja ympäristöhallitus
30864:                   Vatten- och miljöstyrelsen                                                       474 545,67
30865:                    Maatilahallitus
30866:                   Jordbruksstyrelsen                                                                     55,28
30867:                                Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30868:                                                                                                     sivu
30869: Tili - Konto 6532              Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 128
30870: 
30871:                                                                        Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30872: 
30873: 
30874: 
30875:                     Maatalouden tutkimuskeskus
30876:                     Lantbrukets forskningscentral                                                      7 297,89
30877:                     Metsähallitus
30878:                     Forststyrelsen                                                                1116 976,05
30879:                     Tiehallitus
30880:                     Vägstyrelsen                                                                  1 676 941,92
30881:                     Työministeriö
30882:                     Arbetsministeriet                                                               961 391,57
30883:                     Merenkulkuhallitus
30884:                     Sjöfartsstyrelsen                                                               961 934,96
30885:                     Matkailun edistämiskeskus
30886:                     Centralen för turistfrämjande                                                      1 427,16
30887:                     Opetusministeriö
30888:                     Undervisningsministeriet                                                         14 399,56
30889:                     Museovirasto
30890:                     Museiverket                                                                      44 793,89
30891:                     Valtion taidemuseo
30892:                     Statens konstmuseum                                                                3820,17
30893:                     Helsingin yliopisto
30894:                     Helsingfors universitet                                                            4004,55
30895:                     Oulun yliopisto
30896:                     Uleåborgs universitet                                                              1 052,22
30897:                     Tampereen yliopisto
30898:                     Tammerfors universitet                                                             4 616,50
30899:                     Sibelius-Akatemia
30900:                     Sibelius-Akademin                                                                17 568,63
30901:                     Teatterikorkeakoulu
30902:                     Teaterhögskolan                                                                    4 631,24
30903:                     Opetushallitus
30904:                     Utbildningsstyrelsen                                                          1 315027,07
30905:                     Ympäristöministeriö
30906:                     Miljöministeriet                                                                   2166,92
30907:   6532      Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
30908:             Mot redovisning erhållna medels kanto                                                17 983 836,58
30909:                     Valtioneuvoston kanslia
30910:                     Statsrådets kansli                                                              125 611,62
30911:                     Ulkoasiainministeriö
30912:                     Utrikesmin isteriet                                     811 092,95
30913:                     Oikeusministeriö
30914:                     Justitieministeriet                                                              74 815,94
30915:                     Sisäasiainministeriö
30916:                     lnrikesministeriet                                                              381 738,53
30917:                     Kuopion lääninhallitus
30918:                     Kuopio länsstyrelse                                                                5 057,97
30919:                     Keski-Suomen lääninhallitus
30920:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                                                    3142,24
30921:                     Puolustusministeriö
30922:                     Försvarsministeriet                                                             179 652,77
30923:                     Tilastokeskus
30924:                     Statistikcentralen                                                               14 878.48
30925:                     Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30926:                     Statens utvecklingscentral                                                        26547,15
30927:                     Rakennushallitus
30928:                     Byggnadsstyrelsen                                                             1 396 705,18
30929:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30930:                                                                                                          sivu
30931: Tili - Konto   6532                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 129
30932: 
30933:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
30934: 
30935: 
30936: 
30937:                       Maa- ja metsätalousministeriö
30938:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                    95 744,89
30939:                       Maanmittaushallitus
30940:                       Lantmäteristyrelsen                                      102 486,68
30941:                       Metsäntutkimuslaitos
30942:                       Skogsforskningsinstitutet                                                         633110,84
30943:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
30944:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                      1 212 601,21
30945:                       Maatilahallitus
30946:                       Jordbruksstyrelsen                                                                 33 597,36
30947:                       Maatalouden tutkimuskeskus
30948:                       Lantbrukets forskningscentral                                                     182390,95
30949:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30950:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                              82 615,76
30951:                       Metsähallitus
30952:                       Forststyrelsen                                                                     37 575,96
30953:                       Liikenneministeriö
30954:                       Trafikministeriet                                                                 302 714,84
30955:                       Tiehallitus
30956:                       Vägstyrelsen                                                                       28140,68
30957:                       Työministeriö
30958:                       Arbetsministeriet                                                                  56 576,01
30959:                       Geologian tutkimuskeskus
30960:                       Geologiska forskningscentralen                                                     40330,50
30961:                       Matkailun edistämiskeskus
30962:                       Centralen för turistfrämjande                                                      20985,83
30963:                       Kuluttajavirasto
30964:                       Konsumentverket                                                                      2 227,31
30965:                       Työsuojeluhallitus
30966:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                               9724,12
30967:                       Kansanterveyslaitos
30968:                       Folkhälsoinstitutet                                         9581,77
30969:                       Säteilyturvakeskus
30970:                       Strålsäkerhetscentralen                                                            72110,55
30971:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
30972:                       Social- och hälsostyrelsen                                                        427 386.43
30973:                       Opetusministeriö
30974:                       Undervisningsministeriet                                                          220302,91
30975:                       Valtionarkisto
30976:                       Riksarkivet                                                                       128500,00
30977:                       Suomen Akatemia
30978:                       Finlands Akademi                                                                  357 285.46
30979:                       Valtion taidemuseo
30980:                       Statens konstmuseum                                                                63000,00
30981:                       Helsingin yliopisto
30982:                       Helsingfors universitet                                                         1 235 686,52
30983:                       Jyväskylän yliopisto
30984:                       Jyväskylä universitet                                                           2344 739,99
30985:                       Turun yliopisto
30986:                       Åbo universitet                                                                   191 936,76
30987:                       Tampereen yliopisto
30988:                       Tammerfors universitet                                                            344 538,35
30989:                       Joensuun yliopisto
30990:                       Joensuu universitet                                                                28102.44
30991: 
30992: 
30993: 
30994: 
30995:  9 320468K
30996:                              Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
30997:                                                                                                   sivu
30998: Tili - Konto 6533            Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 130
30999: 
31000:                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31001: 
31002: 
31003: 
31004:                  Kuopion yliopisto
31005:                  Kuopio universitet                                                             2 979 455,63
31006:                  Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31007:                  Veterinärmedicinska högskola                                                      30177,13
31008:                  Teknillinen korkeakoulu
31009:                  Tekniska högskolan                                                             1 998 829,84
31010:                  Tampereen teknillinen korkeakoulu
31011:                  Tammerfors tekniska högskola                                                     184 215.75
31012:                  Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31013:                  Villmanstrands tekniska högskola                                                 961 724,75
31014:                  Svenska handelshögskolan
31015:                  Svenska handelshögskolan                                                         198 335,43
31016:                  Turun kauppakorkeakoulu
31017:                  Åbo handelshögskola                                                              603 288,86
31018:                  Lapin yliopisto
31019:                  Lapplands universitet                                                            181 946,14
31020:                  Opetushallitus
31021:                  Utbildningsstyrelsen                                                           1 467 533,99
31022:                  Ympäristöministeriö
31023:                  Miljöministeriet                                          58585,09
31024:   6533      Jäsenmaksujen tili
31025:             Medlemsavgifters ~onto                                                              8 704 822,92
31026:                  Tasavallan Presidentin kanslia
31027:                  Republikens Presidents kansli                                                       8 275,05
31028:                  Valtioneuvoston kanslia
31029:                  Statsrådets kansli                                                                10912,59
31030:                  Ulkoasiainministeriö
31031:                  Utrikesministeriet                                                                  3 083,86
31032:                  Oikeusministeriö
31033:                  Justitieministeriet                                                              177 547,67
31034:                  Sisäasiainministeriö
31035:                  1nrikesm inisteriet                                                                 6449,84
31036:                  Rajavartiolaitos
31037:                  Gränsbevakningsväsendet                                                          349873,96
31038:                  Uudenmaan lääninhallitus
31039:                  Nylands länsstyrelse                                                              19 525,80
31040:                  Turun ja Porin lääninhallitus
31041:                  Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                 174266,10
31042:                  Kymen lääninhallitus
31043:                  Kymmene länsstyrelse                                                              90 331,79
31044:                  Mikkelin lääninhallitus
31045:                  St. Michels länsstyrelse                                                          52 680,52
31046:                  Kuopion lääninhallitus
31047:                  Kuopio länsstyrelse                                                               64 736,97
31048:                  Pohjois- Karjalan lääninhallitus
31049:                  Norra Karelens länsstyrelse                                                       49 538,02
31050:                  Keski-Suomen lääninhallitus
31051:                  Mellersta Finlands länsstyrelse                                                   17 588,94
31052:                  Vaasan lääninhallitus
31053:                  Vasa länsstyrelse                                                                105 015,34
31054:                  Oulun lääninhallitus
31055:                  Uleåborgs länsstyrelse                                                            97108,07
31056:                  Lapin lääninhallitus
31057:                  Lapplands länsstyrelse                                                            84 237,09
31058:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31059:                                                                                                         sivu
31060: Tili - Konto   6533                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 131
31061: 
31062:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31063: 
31064: 
31065: 
31066:                       Keskusrikospoliisi
31067:                       Centralkriminalpolisen                                                             44315,25
31068:                       Liikkuva poliisi
31069:                       Rörliga polisen                                                                    90 395,73
31070:                       Väestörekisterikeskus
31071:                       Befolkningsregistercentralen                                                         8 603,98
31072:                       Asuntohallitus
31073:                       Bostadsstyrelsen                                                                   16479,96
31074:                       Puolustusministeriö
31075:                       Försvarsministeriet                                                             1 991 819,05
31076:                       Tullihallitus
31077:                       Tullstyrelsen                                                                      31 845,30
31078:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
31079:                       Statens revisionsverk                                                                3029,04
31080:                       Verohallitus
31081:                       Skattestyrelsen                                                                        605,97
31082:                       Tilastokeskus
31083:                       Statistikcentralen                                                                      82,89
31084:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31085:                       Statens utvecklingscentral                                                           5399,24
31086:                       Rakennushallitus
31087:                       Byggnadsstyrelsen                                                                 203 417,69
31088:                       Maa- ja metsätalousministeriö
31089:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                      9 732,95
31090:                       Maanmittaushallitus
31091:                       Lantmäteristyrelsen                                                                96 401,91
31092:                       Metsäntutkimuslaitos
31093:                       Skogsforskningsinstitutet                                                          52 935,50
31094:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
31095:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                        109464,25
31096:                       Maatilahallitus
31097:                       Jordbruksstyrelsen                                                                 50 393,17
31098:                       Maatalouden tutkimuskeskus
31099:                       Lantbrukets forskningscentral                                                      46 721,05
31100:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31101:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                              23 418,53
31102:                       Metsähallitus
31103:                       Forststyrelsen                                                                       2 524,62
31104:                       Liikenneministeriö
31105:                       Trafikministeriet                                                                    6356,06
31106:                       Autorekisterikeskus
31107:                       Bilregistercentralen                                                               92 883,42
31108:                       Tiehallitus
31109:                       Vägstyrelsen                                                                    1 368 237,94
31110:                       Työministeriö
31111:                       Arbetsmi nisteriet                                                                313942,70
31112:                       Ilmatieteen laitos
31113:                       Meteorologiska institutet                                                          39 260,44
31114:                       Telehallintokeskus
31115:                       Teleförvaltningscentralen                                                          15 314,35
31116:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
31117:                       Handels- och industriministeriet                                                   16 634,33
31118:                       Merenkulkuhallitus
31119:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                 200447,58
31120:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31121:                                                                                                        sivu
31122: Tili - Kanto   6533               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 132
31123: 
31124:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31125: 
31126: 
31127:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31128:                       Statens tekniska forskningscentral                                               149624,66
31129:                       Geologian tutkimuskeskus
31130:                       Geologiska forskningscentralen                                                    57 776,08
31131:                       Teknillinen tarkastuskeskus
31132:                       Tekniska kontrollcentralen                                                        16 817,26
31133:                       Matkailun edistämiskeskus
31134:                       Centralen för turistfrämjande                                                     18 768,30
31135:                       Patentti- ja rekisterihallitus
31136:                       Patent- och registerstyrelsen                                                            3,40
31137:                       Teknologian kehittämiskeskus
31138:                       Centralen för teknologisk utveckling                                                3 370,23
31139:                       Kilpailuvirasto
31140:                       Konkurrensverket                                                                    4126,70
31141:                       Kuluttajavirasto
31142:                       Konsu mentverket                                                                  26 300,71
31143:                       Kansanterveyslaitos
31144:                       Folkhälsoinstitutet                                                               30704,89
31145:                       Tapaturmavirasto
31146:                       Olycksfallsverket                                                                 14237,36
31147:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
31148:                       Social- och hälsostyrelsen                                                       167 378,31
31149:                       Opetusministeriö
31150:                       Undervisn ingsmi nisteriet                                                        48 605,45
31151:                       Valtionarkisto
31152:                       Riksarkivet                                                                         6 756,30
31153:                       Museovirasto
31154:                       Museiverket                                                                       23116,13
31155:                       Suomenlinnan hoitokunta
31156:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                    6 236,95
31157:                       Valtion taidemuseo
31158:                       Statens konstmuseum                                                                 6145,10
31159:                       Helsingin yliopisto
31160:                       Helsingfors universitet                                                          368 714,96
31161:                       Oulun yliopisto
31162:                       Uleåborgs universitet                                                            184373,56
31163:                       Turun yliopisto
31164:                       Åbo universitet                                                                  163 238,75
31165:                       Tampereen yliopisto
31166:                       Tammerfors universitet                                                           130 520,22
31167:                       Åbo Akademi
31168:                       Åbo Akademi                                                                      130498,11
31169:                       Joensuun yliopisto
31170:                       Joensuu universitet                                                               92 264,99
31171:                       Kuopion yliopisto
31172:                       Kuopio universitet                                                                57574,96
31173:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31174:                       Veterinärmedicinska högskola                                                     111177,86
31175:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
31176:                       Tammerforstekniska högskola                                                       45254,69
31177:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31178:                       Villmanstrands tekniska högskola                              93,56
31179:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
31180:                       Helsingfors handelshögskola                                                       21 668,02
31181:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31182:                                                                                                    sivu
31183: Tili - Konto 6534             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 133
31184: 
31185:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31186: 
31187: 
31188: 
31189:                  Svenska handelshögskolan
31190:                  Svenska handelshögskolan                                                           15 419,96
31191:                  Turun kauppakorkeakoulu
31192:                  Åbo handelshögskola                                                                17 688.46
31193:                  Vaasan yliopisto
31194:                  Vasa universitet                                                                   21 226,48
31195:                  Sibelius-Akatemia
31196:                  Sibelius-Akademin                                                                  71 896,93
31197:                  Teatterikorkeakoulu
31198:                  Teaterhögskolan                                                                    44263,09
31199:                  Taideteollinen korkeakoulu
31200:                  Konstindustriella högskolan                                                        19 036,97
31201:                  Opetushallitus
31202:                  Utbildningsstyrelsen                                                              478296,13
31203:   6534      Ulosottojan tili
31204:             Utmätningars kanto                                                                     418405,65
31205:                  Valtioneuvoston kanslia
31206:                  Statsrådets kansli                                                                   3 329,34
31207:                  Ulkoasiainministeriö
31208:                  Utrikesministeriet                                            200,00
31209:                  Oikeusministeriö
31210:                  Justitieministeriet                                                                  3 812,02
31211:                  Sisäasiainministeriö
31212:                   lnrikesministeriet                                                                 12171,09
31213:                  Turun ja Porin lääninhallitus
31214:                  Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                     9601,07
31215:                   Kuopion lääninhallitus
31216:                   Kuopio länsstyrelse                                                                   313.41
31217:                   Vaasan lääninhallitus
31218:                   Vasa länsstyrelse                                                                   1 920,54
31219:                   Oulun lääninhallitus
31220:                   Uleåborgs länsstyrelse                                                                483,22
31221:                   Helsingin poliisilaitos
31222:                   Helsingfors polisinrättning                                                         4590,05
31223:                   Liikkuva poliisi
31224:                   Rörliga polisen                                                                       150,96
31225:                   Väestörekisterikeskus
31226:                   Befolkningsregistercentralen                                                          600,00
31227:                   Puolustusministeriö
31228:                   Försvarsministeriet                                                               15 967.49
31229:                   Tullihallitus
31230:                   Tullstyrelsen                                                                       2 225,00
31231:                   Verohallitus
31232:                   Skattestyrelsen                                                                     3 473,97
31233:                   Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31234:                   Statens utvecklingscentral                                                          2 615,33
31235:                   Rakennushallitus
31236:                   Byggnadsstyrelsen                                                                 40 205.49
31237:                   Maa- ja metsätalousministeriö
31238:                   Jord- och skogsbruksministeriet                                                     5304,10
31239:                   Maanmittaushallitus
31240:                   Lantmäteristyrelsen                                                               12101.29
31241:                   Metsäntutkimuslaitos
31242:                   Skogsforskningsinstitutet                                                           2930,00
31243:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31244:                                                                                                       sivu
31245: Tili - Konto   6539              Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 134
31246: 
31247:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31248: 
31249: 
31250: 
31251:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
31252:                      Vatten- och miljöstyrelsen                                                          6 511,32
31253:                      Maatalouden tutkimuskeskus
31254:                      Lantbrukets forskningscentral                                706,15
31255:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31256:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                             11 366,22
31257:                      Metsähallitus
31258:                      Forststyrelsen                                             9 713,26
31259:                      Tiehallitus
31260:                      Vägstyrelsen                                                                     108 729,03
31261:                      Työministeriö
31262:                      Arbetsministeriet                                                                111 983,94
31263:                      limatieteen laitos
31264:                      Meteorologiska institute!                                                           4363,58
31265:                      Merenkulkuhallitus
31266:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                 18 861,37
31267:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31268:                      Statens tekniska forskningscentral                          1 499,33
31269:                      Säteilyturvakeskus
31270:                      Strålsäkerhetscentralen                                     1 500,00
31271:                      Tapaturmavirasto
31272:                      0 lycksfa llsverket                                                                   113,00
31273:                      Sosiaali- ja terveyshallitus
31274:                      Social- och hälsostyrelsen                                                          5 597,00
31275:                      Opetusministeriö
31276:                      Undervisningsministeriet                                                              890,00
31277:                      Valtionarkisto
31278:                      Riksarkivet                                                                         2 350,50
31279:                      M useavirasto
31280:                      Museiverket                                                                         4 539,20
31281:                      Suomenlinnan hoitokunta
31282:                      Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                    7187,11
31283:                      Valtion taidemuseo
31284:                      Statens konstmuseum                                                                 1 910,00
31285:                      Åbo Akademi
31286:                      Åbo Akademi                                                                           700,00
31287:                      Teknillinen korkeakoulu
31288:                      Tekniska högskolan                                                                    946,45
31289:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31290:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                    1 200,00
31291:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
31292:                      Helsingfors handelshögskola                                                         4 471,80
31293:                      Sibelius-Akatemia
31294:                      Sibelius-Akademin                                                                     159,79
31295:                      Opetushallitus
31296:                      Utbildningsstyrelsen                                                               18 349,71
31297:   6539         Muiden tilitettävien varojen tili
31298:                Övriga redovisningsmedels konto                                                     50 495 348,29
31299:                      Ulkoasiainministeriö
31300:                      Utrikesministeriet                                                                 90 264,25
31301:                      Oikeusministeriö
31302:                      J ustitiemi nisteriet                                                            200189,99
31303:                      Rajavartiolaitos
31304:                      Gränsbevakningsväsendet                                                            27181,30
31305:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31306:                                                                                                        sivu
31307: Tili - Konto   6539               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 135
31308: 
31309:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31310: 
31311: 
31312: 
31313:                       Uudenmaan lääninhallitus
31314:                       Nylands länsstyrelse                                                                  897,93
31315:                       Turun ja Porin lääninhallitus
31316:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                 358 948,36
31317:                       Hämeen lääninhallitus
31318:                       Tavastehus länsstyrelse                                                          401 417,40
31319:                       Kymen lääninhallitus
31320:                       Kymmene länsstyrelse                                                                2600,00
31321:                       Mikkelin lääninhallitus
31322:                       St. Michels länsstyrelse                                                              550,00
31323:                       Kuopion lääninhallitus
31324:                       Kuopio länsstyrelse                                                              199 085,73
31325:                       Pohjois- Karjalan lääninhallitus
31326:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                         8083,00
31327:                       Vaasan lääninhallitus
31328:                       Vasa länsstyrelse                                                                181 076,93
31329:                       Oulun lääninhallitus
31330:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                              2814,02
31331:                       Lapin lääninhallitus
31332:                       Lapplands länsstyrelse                                                                650,00
31333:                       Puolustusministeriö
31334:                       Försvarsministeriet                                                               85 725,41
31335:                       Valtiokonttori
31336:                       Statskontoret                                                                     75 370,24
31337:                       Tullihallitus
31338:                       Tullstyrelsen                                                                 28 331 118,21
31339:                       Verohallitus
31340:                       Skattestyrelsen                                                                4 356 332,69
31341:                       Maatalouden tutkimuskeskus
31342:                       Lantbrukets forskningscentral                            226 412,65
31343:                       Metsähallitus
31344:                       Forststyrelsen                                                                   379 651,94
31345:                       Tiehallitus
31346:                       Vägstyrelsen                                                                      26 380,80
31347:                       Työministeriö
31348:                       Arbetsministeriet                                         11 652.42
31349:                       Telehallintokeskus
31350:                       Teleförvaltningscentralen                                                     13 180 667,83
31351:                       Geologian tutkimuskeskus
31352:                       Geologiska forskningscentralen                            11414.40
31353:                       Matkailun edistämiskeskus
31354:                       Centralen för turistfrämjande                                                    177 169,91
31355:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
31356:                       Social- och hälsostyrelsen                                                          4 024,17
31357:                       Helsingin yliopisto
31358:                       Helsingfors universitet                                                        2132 408,37
31359:                       Tampereen yliopisto
31360:                       Tammerfors universitet                                                              6370,02
31361:                       Åbo Akademi
31362:                       Åbo Akademi                                                                       10000,00
31363:                       Teknillinen korkeakoulu
31364:                       Tekniska högskolan                                                                61116,05
31365:                       Sibelius-Akatemia
31366:                       Sibelius-Akademin                                                                168236,74
31367:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31368:                                                                                                        sivu
31369: Tili - Konto   6549               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 136
31370: 
31371:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31372: 
31373: 
31374: 
31375:                       Lapin yliopisto
31376:                       Lapplands universitet                                                             62082,25
31377:                       Opetushallitus
31378:                       Utbildningsstyrelsen                                                             214 414,22
31379: 
31380: 
31381:   654          BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT
31382:                OBUDGETERADE KREDITERS KONTON                                                    1 074 775 265,02
31383: 
31384:   6549         Muiden luottojen tili
31385:                Övriga krediters konto                                                           1 074 775 265,02
31386:                      Valtiokonttori
31387:                      Statskontoret                                                              1 074 775 265,02
31388:   661          TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT
31389:                RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON-
31390:                TON                                                             839516,83
31391: 
31392:   6611         Lähetteiden tili
31393:                Remisskonto                                                     839 516,83
31394: 
31395: 
31396: 
31397:   662          TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
31398:                RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON-
31399:                TON                                                                                   2 453 361,11
31400: 
31401:   6621         Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
31402:                Räkenskapsverkets interna betalningars konto                                          4196 537,62
31403:                        Ulkoasiainministeriö
31404:                        Utrikesministeriet                                      124463,93
31405:                        Oikeusministeriö
31406:                        Justitieministeriet                                                                  196,45
31407:                        Rajavartiolaitos
31408:                        Gränsbevakningsväsendet                                   3620,80
31409:                        Turun ja Porin lääninhallitus
31410:                        Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                206703,33
31411:                        Kuopion lääninhallitus
31412:                        Kuopio länsstyrelse                                                             602 769,45
31413:                        Puolustusministeriö
31414:                        Försvarsministeriet                                                           3575 744,29
31415:                        Verohallitus
31416:                        Skattestyrelsen                                                                 852 249.42
31417:                        Maanmittaushallitus
31418:                        Lantmäteristyrelsen                                           75,00
31419:                        Metsäntutkimuslaitos
31420:                        Skogsforskningsinstitutet                                                          2 790.70
31421:                        Maatalouden tutkimuskeskus
31422:                        Lantbrukets forskningscentral                                                         88,00
31423:                        Metsähallitus
31424:                        Forststyrelsen                                          480498,34
31425:                        Tiehallitus
31426:                        Vägstyrelsen                                                                    117 983,85
31427:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31428:                                                                                                    sivu
31429: Tili - Konto 6623             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 137
31430: 
31431:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastanavaa - Passiva
31432: 
31433: 
31434:                     Työministeriö
31435:                     Arbetsministeriet                                       45884,85
31436:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
31437:                     Handels- och industriministeriet                         7064,43
31438:                     Merenkulkuhallitus
31439:                     Sjöfartsstyrelsen                                      193493,53
31440:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
31441:                     Social- och hälsovårdsministeriet                          849,60
31442:                     Kuopion yliopisto
31443:                     Kuopio universitet                                                                 151,08
31444:                     Opetushallitus
31445:                     Utbildningsstyrelsen                                  306188,47
31446:   6623      Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili
31447:             Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto                   1 498 313,02
31448:                     Ulkoasiainministeriö
31449:                     Utrikesministeriet                                   1 625 910,00
31450:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
31451:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                                       1 092,00
31452:                     Metsähallitus
31453:                     Forststyrelsen                                                                 126 504,98
31454:   6624      Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili
31455:             Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto                     244863,49
31456:                     Sisäasiainministeriö
31457:                     lnrikesministeriet                                         229,80
31458:                     Uudenmaan lääninhallitus
31459:                     Nylands länsstyrelse                                                             2 010,00
31460:                     Turun ja Porin lääninhallitus
31461:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                14824,00
31462:                     Kuopion lääninhallitus
31463:                     Kuopio länsstyrelse                                                           140037,18
31464:                     Vaasan lääninhallitus
31465:                     Vasa länsstyrelse                                                                  655,90
31466:                     Puolustusministeriö
31467:                     Försvarsministeriet                                     46 939,47
31468:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
31469:                     Vatten- och miljöstyrelsen                              26 782,00
31470:                     Maatilahallitus
31471:                     Jordbruksstyrelsen                                         587,80
31472:                     Maatalouden tutkimuskeskus
31473:                     Lantbrukets forskningscentral                              232,00
31474:                     Metsähallitus
31475:                     Forststyrelsen                                                               1127 071,91
31476:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
31477:                     Handels- och industriministeriet                    1 528 829,63
31478:                     Merenkulkuhallitus
31479:                     Sjöfartsstyrelsen                                       64 636,19
31480:                     Valtionarkisto
31481:                     Riksarkivet                                                                        554,90
31482:                     Helsingin yliopisto
31483:                     Helsingfors universitet                                  1 794,50
31484:                     Opetushallitus
31485:                     Utbildningsstyrelsen                                                          140 014,01
31486:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31487:                                                                                                      sivu
31488: Tili - Kanto   6631             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 138
31489: 
31490:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31491: 
31492: 
31493: 
31494:   663          TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
31495:                RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON                                      1 271 073 730,08
31496: 
31497:   6631         Ennakonpidätysten tili
31498:                Förskottsinnehållningars konto                                                   745 305 466.75
31499:                     Eduskunta
31500:                     Riksdagen                                                                      3 230851,00
31501:                     Tasavallan Presidentin kanslia
31502:                     Republikens Presidents kansli                                                    258 714,72
31503:                     Valtioneuvoston kanslia
31504:                     Statsrådets kansli                                                             1 384 537,00
31505:                     Ulkoasiainministeriö
31506:                     Utrikesministeriet                                                             6963310.40
31507:                     Oikeusministeriö
31508:                     Justitieministeriet                                                           23 850 760,59
31509:                     Sisäasiainministeriö
31510:                     1nrikesministeriet                                                             2 313 479,23
31511:                     Rajavartiolaitos
31512:                     Gränsbevakningsväsendet                                                        9 643 974,00
31513:                     Uudenmaan lääninhallitus
31514:                     Nylands länsstyrelse                                                           5 390 834,84
31515:                     Turun ja Porin lääninhallitus
31516:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                               5 212 876,11
31517:                     Hämeen lääninhallitus
31518:                     Tavastehus länsstyrelse                                                        4 945 619,00
31519:                     Kymen lääninhallitus
31520:                     Kymmene länsstyrelse                                                           2 912 801,13
31521:                     Mikkelin lääninhallitus
31522:                     St. M ichels länsstyrelse                                                      1 892 250,00
31523:                     Kuopion lääninhallitus
31524:                     Kuopio länsstyrelse                                                              673 616,23
31525:                     Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31526:                     Norra Karelens länsstyrelse                                                    1 766 410,00
31527:                     Keski-Suomen lääninhallitus
31528:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                                                2151195,00
31529:                     Vaasan lääninhallitus
31530:                     Vasa länsstyrelse                                                              3496 938,00
31531:                     Oulun lääninhallitus
31532:                     Uleåborgs länsstyrelse                                                         3 211 342,00
31533:                     Lapin lääninhallitus
31534:                     Lapplands länsstyrelse                                                         3090154,00
31535:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland
31536:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                  69 916,00
31537:                     Helsingin poliisilaitos
31538:                     Helsingfors polisinrättning                                                    5 758 602,00
31539:                     Keskusrikospoliisi
31540:                     Centralkriminalpolisen                                                         1 548 590.70
31541:                     Suojelupoliisi
31542:                     Skyddspolisen                                                                    624150,00
31543:                     Liikkuva poliisi
31544:                     Rörliga polisen                                                                2124863,75
31545:                     Väestörekisterikeskus
31546:                     Befolkningsregistercentralen                                                     286 062,00
31547:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31548:                                                                                                        sivu
31549: Tili - Kanto 6631                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 139
31550: 
31551:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31552: 
31553: 
31554: 
31555:                     Asuntohallitus
31556:                     Bostadsstyrelsen                                                                  724 277,00
31557:                     Puolustusministeriö
31558:                     Försvarsministeriet                                                            67112 596,71
31559:                     Valtiovarainministeriö
31560:                     Finansministeriet                                                               1 728 779,15
31561:                     Valtiokonttori
31562:                     Statskontoret                                                                234 984 241,00
31563:                     Tullihallitus
31564:                     Tullstyrelsen                                                                   6 854155,20
31565:                     Valtiontalouden tarkastusvirasto
31566:                     Statens revisionsverk                                                             427 804,30
31567:                     Rahapaja
31568:                     Myntverket                                                                        202093,00
31569:                     Verohallitus
31570:                     Skattestyrelsen                                                                22 587 380,74
31571:                     Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31572:                     Statens ekonomiska forskningscentral                                              321 871,00
31573:                     Tilastokeskus
31574:                     Statistikcentralen                                                              2333328,00
31575:                     Pankkitarkastusvirasto
31576:                     Bankinspektionen                                                                  278 096,00
31577:                     Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31578:                     Statens utvecklingscentral                                                        569373,00
31579:                     Rakennushallitus
31580:                     Byggnadsstyrelsen                                                               8 900736,00
31581:                     Maa- ja metsätalousministeriö
31582:                     Jord- och skogsbruksministeriet                                                 2 414 265,00
31583:                     Maanmittaushallitus
31584:                     Lantmäteristyrelsen                                                             6418520,00
31585:                     Metsäntutkimuslaitos
31586:                     Skogsforskningsinstitutet                                                       2 673170,00
31587:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
31588:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                                      7125 547,29
31589:                     Maatilahallitus
31590:                     Jordbruksstyrelsen                                                              2 513 747,00
31591:                     Maatalouden tutkimuskeskus
31592:                     Lantbrukets forskningscentral                                                   2 288582,00
31593:                     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31594:                     Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                           1 534 247,00
31595:                     Metsähallitus
31596:                     Forststyrelsen                                                                  9 534 544,29
31597:                     Valtion margariinitehdas
31598:                     Statens margarinfabrik                                                            166 517,00
31599:                     Liikenneministeriö
31600:                     Trafikministeriet                                                                 667 681,00
31601:                     Autorekisterikeskus
31602:                     Bi1reg istercentra Ien                                                          2 998 026,00
31603:                     Tiehallitus
31604:                     Vägstyrelsen                                                                  42 799 708,68
31605:                     Työministeriö
31606:                     Arbetsministeriet                                                             27 416 536,39
31607:                     limatieteen laitos
31608:                     Meteorologiska institute!                                                       1 846 532,00
31609:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31610:                                                                                                         sivu
31611: Tili - Konto   6631                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 140
31612: 
31613:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31614: 
31615: 
31616: 
31617:                       Telehallintokeskus
31618:                       Teleförvaltningscentralen                                                         711 577,00
31619:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
31620:                       Handels- och industriministeriet                                                1 753 836,54
31621:                       Merenkulkuhallitus
31622:                       Sjöfartsstyrelsen                                                               7 972127,00
31623:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31624:                       Statens tekniska forskningscentral                                             10 644 681,54
31625:                       Geologian tutkimuskeskus
31626:                       Geologiska forskningscentralen                                                  2405400,00
31627:                       Teknillinen tarkastuskeskus
31628:                       Tekniska kontrollcentralen                                                      1 043970,98
31629:                       Matkailun edistämiskeskus
31630:                       Centralen för turistfrämjande                                                     643 812,33
31631:                       Patentti- ja rekisterihallitus
31632:                       Patent- och registerstyrelsen                                                   1 329 331,19
31633:                       Merentutkimuslaitos
31634:                       Havsforskningsinstitutet                                                          492 712.71
31635:                       Teknologian kehittämiskeskus
31636:                       Centralen för teknologisk utveckling                                              749667,00
31637:                       Lisenssivirasto
31638:                       Licensverket                                                                        75 661,00
31639:                       Kilpailuvirasto
31640:                       Konkurrensverket                                                                  220 523,00
31641:                       Kuluttajavirasto
31642:                       Konsumentverket                                                                   624 549,00
31643:                       Valtion hankintakeskus
31644:                       Statens upphandlingscentral                                                       834299,00
31645:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
31646:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                               1 460243,62
31647:                       Työsuojelu hallitus
31648:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                          2145 706,00
31649:                       Kansanterveyslaitos
31650:                       Folkhälsoinstitutet                                                             2394098,87
31651:                       Säteilyturvakeskus
31652:                       Strålsäkerhetscentralen                                                         1 066878,00
31653:                       Tapaturmavirasto
31654:                       Olycksfallsverket                                                                 721 897,00
31655:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
31656:                       Social- och hälsostyrelsen                                                      5066 570.45
31657:                       Opetusministeriö
31658:                       Undervisningsministeriet                                                        3 322 636,51
31659:                       Valtion opintotukikeskus
31660:                       Statens studiestödscentral                                                      6048804,00
31661:                       Valtionarkisto
31662:                       Riksarkivet                                                                       545135.00
31663:                       Suomen Akatemia
31664:                       Finlands Akademi                                                                2 474 762.00
31665:                       Museavirasto
31666:                       Museiverket                                                                       944 767,53
31667:                       Suomenlinnan hoitokunta
31668:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                  196481,00
31669:                       Valtion taidemuseo
31670:                       Statens konstmuseum                                                               332 227,00
31671:                               Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31672:                                                                                                    sivu
31673: Tili - Konto 6632             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 141
31674: 
31675:                                                                       Vastaavaa - Aktiva   Vastanavaa - Passiva
31676: 
31677: 
31678: 
31679:                   Helsingin yliopisto
31680:                   Helsingfors universitet                                                      20 304 356,95
31681:                  Jyväskylän yliopisto
31682:                  Jyväskylä universitet                                                           6 991 394,30
31683:                   Oulun yliopisto
31684:                   Uleåborgs universitet                                                          9272093,53
31685:                  Turun yliopisto
31686:                  Åbo universitet                                                                 8 809 954,00
31687:                  Tampereen yliopisto
31688:                  Tammerfors universitet                                                          6454 563,00
31689:                  Åbo Akademi
31690:                   Åbo Akademi                                                                    3 990 312,00
31691:                   Joensuun yliopisto
31692:                   Joensuu universitet                                                            4535688,00
31693:                   Kuopion yliopisto
31694:                   Kuopio universitet                                                             3546 244,00
31695:                   Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31696:                   Veterinärmedicinska högskola                                                     161 773,52
31697:                   Teknillinen korkeakoulu
31698:                  Tekniska högskolan                                                              6839849,00
31699:                   Tampereen teknillinen korkeakoulu
31700:                   Tammerforstekniska högskola                                                    3370120,00
31701:                   Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31702:                   Villmanstrands tekniska högskola                                               1 488 724,00
31703:                   Helsingin kauppakorkeakoulu
31704:                   Helsingfors handelshögskola                                                    1 744 683,91
31705:                   Svenska handelshögskolan
31706:                   Svenska handelshögskolan                                                         827 918,00
31707:                   Turun kauppakorkeakoulu
31708:                   Åbo handelshögskola                                                              798 852,00
31709:                   Vaasan yliopisto
31710:                   Vasa universitet                                                               1135430,00
31711:                   Sibelius-Akatemia
31712:                   Sibelius-Akademin                                                              1 602 539.00
31713:                   Lapin yliopisto
31714:                   Lapplands universitet                                                          1 434 559,00
31715:                   Teatterikorkeakoulu
31716:                   Teaterhögskolan                                                                  385126,36
31717:                   Taideteollinen korkeakoulu
31718:                   Konstindustriella högskolan                                                    1 089 986,20
31719:                   Opetushallitus
31720:                   Utbildningsstyrelsen                                                         52 752 358,26
31721:                   Ympäristöministeriö
31722:                   Miljöministeriet                                                               1 322 384,00
31723:   6632      Sosiaaliturvamaksujen tili
31724:             Socialskyddsavgifters konto                                                       108 575 332,28
31725:                   Eduskunta
31726:                   Riksdagen                                                                        588402,88
31727:                   Tasavallan Presidentin kanslia
31728:                   Republikens Presidents kansli                                                     72 058,03
31729:                   Valtioneuvoston kanslia
31730:                   Statsrådets kansli                                                               247 687,00
31731:                   Ulkoasiainministeriö
31732:                   Utrikesministeriet                                                             1 700380,14
31733:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31734:                                                                                                      sivu
31735: Tili - Konto 6632               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 142
31736: 
31737:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31738: 
31739: 
31740: 
31741:                     Oikeusministeriö
31742:                     Justitieministeriet                                                            5017 500,09
31743:                     Sisäasiainministeriö
31744:                     lnrikesministeriet                                                               449184,58
31745:                     Rajavartiolaitos
31746:                     Gränsbevakningsväsendet                                                        2 397 366.70
31747:                     Uudenmaan lääninhallitus
31748:                     Nylands länsstyrelse                                                           1 228 558.40
31749:                     Turun ja Porin lääninhallitus
31750:                     Abo och Björneborgs länsstyrelse                                               1 234 581,56
31751:                     Hämeen lääninhallitus
31752:                     Tavastehus länsstyrelse                                                        1 152 021,79
31753:                     Kymen lääninhallitus
31754:                     Kymmene länsstyrelse                                                             642 331,55
31755:                     Mikkelin lääninhallitus
31756:                     St. Michels länsstyrelse                                                         426 353,94
31757:                     Kuopion lääninhallitus
31758:                     Kuopio länsstyrelse                                                              158129,68
31759:                     Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31760:                     Norra Karelens länsstyrelse                                                      392 923,34
31761:                     Keski-Suomen lääninhallitus
31762:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                                                  483 392,30
31763:                     Vaasan lääninhallitus
31764:                     Vasa länsstyrelse                                                                792 242.49
31765:                     Oulun lääninhallitus
31766:                     Uleåborgs länsstyrelse                                                           734 236,67
31767:                     Lapin lääninhallitus
31768:                     Lapplands länsstyrelse                                                           627 311,31
31769:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland
31770:                     Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                   12 683,00
31771:                     Helsingin poliisilaitos
31772:                     Helsingfors polisinrättning                                                    1 352 812,00
31773:                     Keskusrikospoliisi
31774:                     Centralkriminalpolisen                                                           331110,39
31775:                     Suojelupoliisi
31776:                     Skyddspolisen                                                                    137 485,71
31777:                     Liikkuva poliisi
31778:                     Rörliga polisen                                                                  515 833,73
31779:                     Väestörekisterikeskus
31780:                     Befolkningsregistercentralen                                                       67135,43
31781:                     Asuntohallitus
31782:                     Bostadsstyrelsen                                                                 147 641,03
31783:                     Puolustusministeriö
31784:                     Försvarsministeriet                                                           15 302 971 ,05
31785:                     Valtiovarainministeriö
31786:                     Finansministeriet                                                                321 383,87
31787:                     Valtiokonttori
31788:                     Statskontoret                                                                    539 865,08
31789:                     Tullihallitus
31790:                     Tullstyrelsen                                                                  1 602 814,64
31791:                     Valtiontalouden tarkastusvirasto
31792:                     Statens revisionsverk                                                             81 881,06
31793:                     Rahapaja
31794:                     Myntverket                                                                        45470,00
31795:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31796:                                                                                                       sivu
31797: Tili - Kanto 6632                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 143
31798: 
31799:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31800: 
31801: 
31802: 
31803:                     Verohallitus
31804:                     Skattestyrelsen                                                                 5 077181,97
31805:                     Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31806:                     Statens ekonomiska forskningscentral                                               61 653,56
31807:                     Tilastokeskus
31808:                     Statistikcentralen                                                                516 548,78
31809:                     Pankkitarkastusvirasto
31810:                     Bankinspektionen                                                                   55 264,79
31811:                     Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31812:                     Statens utvecklingscentral                                                        103178,04
31813:                     Rakennushallitus
31814:                     Byggnadsstyrelsen                                                               2130 569,84
31815:                     Maa- ja metsätalousministeriö
31816:                     Jord- och skogsbruksministeriet                                                   512124,99
31817:                     Maanmittaushallitus
31818:                     Lantmäteristyrelsen                                                             1 490 694,06
31819:                     Metsäntutkimuslaitos
31820:                     Skogsforskningsinstitutet                                                         641193,77
31821:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
31822:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                                      1 602 573,24
31823:                     Maatilahallitus
31824:                     Jordbruksstyrelsen                                                                562 999,62
31825:                     Maatalouden tutkimuskeskus
31826:                     Lantbrukets forskningscentral                                                     528 037,18
31827:                     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31828:                     Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                             351 446,10
31829:                     Metsähallitus
31830:                     Forststyrelsen                                                                  2 344 838,20
31831:                     Valtion margariinitehdas
31832:                     Statens margarinfabrik                                                              25480,00
31833:                     Liikenneministeriö
31834:                     Trafikministeriet                                                                 134601,00
31835:                     Autorekisterikeskus
31836:                     Bilregistercentralen                                                              740097,00
31837:                     Tiehallitus
31838:                     Vägstyrelsen                                                                    9304 784,60
31839:                     Työministeriö
31840:                     Arbetsministeriet                                                               3 257 485,34
31841:                     limatieteen laitos
31842:                     Meteorologiska institutet                                                         421 502,97
31843:                     Telehallintokeskus
31844:                     Teleförvaltningscentralen                                                         149 211,97
31845:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
31846:                     Handels- och industriministeriet                                                  884 563,28
31847:                     Merenkulkuhallitus
31848:                     Sjöfartsstyrelsen                                                               1 828 269,96
31849:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31850:                     Statens tekniska forskningscentral                                              2 300 589,38
31851:                     Geologian tutkimuskeskus
31852:                     Geologiska forskningscentralen                                                    562 293,89
31853:                     Teknillinen tarkastuskeskus
31854:                     Tekniska kontrollcentralen                                                        224 836,42
31855:                     Matkailun edistämiskeskus
31856:                     Centralen för turistfrämjande                                                     180 821,76
31857:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31858:                                                                                                         sivu
31859: Tili - Konto   6632                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 144
31860: 
31861:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31862: 
31863: 
31864: 
31865:                       Patentti- ja rekisterihallitus
31866:                       Patent- och registerstyrelsen                                                     289707,13
31867:                       Merentutkimuslaitos
31868:                       Havsforskningsinstitutet                                                          150 011,37
31869:                       Teknologian kehittämiskeskus
31870:                       Centralen för teknologisk utveckling                                              145 382,33
31871:                       Lisenssivirasto
31872:                       Licensverket                                                                       17 575,66
31873:                       Kilpailuvirasto
31874:                       Konkurrensverket                                                                   47 473,00
31875:                       Kuluttajavirasto
31876:                       Konsumentverket                                                                   127 932,00
31877:                       Valtion hankintakeskus
31878:                       Statens upphandlingscentral                                                       186196,88
31879:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
31880:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                 290079,02
31881:                       Työsuojeluhallitus
31882:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                            482078,00
31883:                       Kansanterveyslaitos
31884:                       Folkhälsoinstitutet                                                               400 641,11
31885:                       Säteilyturvakeskus
31886:                       Strålsäkerhetscentralen                                                           222 279,84
31887:                       Tapaturmavirasto
31888:                       Olycksfallsverket                                                                 146 746,06
31889:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
31890:                       Social- och hälsostyrelsen                                                      1105122,67
31891:                       Opetusministeriö
31892:                       Undervisningsministeriet                                                          657 219,25
31893:                       Valtion opintotukikeskus
31894:                       Statens studiestödscentral                                                         42 702,00
31895:                       Valtionarkisto
31896:                       Riksarkivet                                                                       126 677,00
31897:                       Suomen Akatemia
31898:                       Finlands Akademi                                                                  530 000,92
31899:                       Museovirasto
31900:                       Museiverket                                                                       230 595,46
31901:                       Suomenlinnan hoitokunta
31902:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                   44 971,11
31903:                       Valtion taidemuseo
31904:                       Statens konstmuseum                                                                78442,06
31905:                       Helsingin yliopisto
31906:                       Helsingfors universitet                                                         4176 235,09
31907:                       Jyväskylän yliopisto
31908:                       Jyväskylä universitet                                                           1412241,71
31909:                       Oulun yliopisto
31910:                       Uleåborgs universitet                                                           1 938 418,10
31911:                       Turun yliopisto
31912:                       Åbo universitet                                                                 1 773 876,00
31913:                       Tampereen yliopisto
31914:                       Tammerfors universitet                                                          1 327 097,94
31915:                       Åbo Akademi
31916:                       Åbo Akademi                                                                       805 294,05
31917:                       Joensuun yliopisto
31918:                       Joensuu universitet                                                               833 890,66
31919:                                Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31920:                                                                                                      sivu
31921: Tili - Kanto 6633              Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 145
31922: 
31923:                                                                        Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31924: 
31925: 
31926: 
31927:                    Kuopion yliopisto
31928:                    Kuopio universitet                                                               742 799,57
31929:                    Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31930:                    Veterinärmedicinska högskola                                                        4 338,29
31931:                    Teknillinen korkeakoulu
31932:                    Tekniska högskolan                                                             1 434 925,59
31933:                    Tampereen teknillinen korkeakoulu
31934:                    Tammerfors tekniska högskola                                                     715 324,20
31935:                    Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31936:                    Villmanstrands tekniska högskola                                                 325 048,51
31937:                    Helsingin kauppakorkeakoulu
31938:                    Helsingfors handelshögskola                                                      364 696,39
31939:                    Svenska handelshögskolan
31940:                    Svenska handelshögskolan                                                         165 791,00
31941:                    Turun kauppakorkeakoulu
31942:                    Åbo handelshögskola                                                              167 412,61
31943:                    Vaasan yliopisto
31944:                    Vasa universitet                                                                 233 702,88
31945:                    Sibelius-Akatemia
31946:                    Sibelius-Akademin                                                                342 950,58
31947:                    Lapin yliopisto
31948:                    Lapplands universitet                                                            302 438.75
31949:                    Teatterikorkeakoulu
31950:                    Teaterhögskolan                                                                   97 993,00
31951:                    Taideteollinen korkeakoulu
31952:                    Konstindustriella högskolan                                                      242 864,69
31953:                    Opetushallitus
31954:                    Utbildningsstyrelsen                                                          10 781 259.49
31955:                    Ympäristöministeriö
31956:                    Miljöministeriet                                                                 268 309,16
31957:      6633    Edelleen siirrettävien tulojen tili
31958:              Vidare överförbara inkomsters kanto                                                  5 944 562,13
31959:                    Ulkoasiainministeriö
31960:                    Utrikesministeriet                                                                13407,90
31961:                    Uudenmaan lääninhallitus
31962:                    Nylands länsstyrelse                                                                1 236.45
31963:                    Hämeen lääninhallitus
31964:                    Tavastehus länsstyrelse                                                           99 032,00
31965:                    Kymen lääninhallitus
31966:                    Kymmene länsstyrelse                                  1100000,00
31967:                    Vaasan lääninhallitus
31968:                    Vasa länsstyrelse                                          3344,56
31969:                    Lapin lääninhallitus
31970:                    Lapplands länsstyrelse                                                                 61.45
31971:                    Puolustusministeriö
31972:                    Försvarsministeriet                                                            1 292 570,13
31973:                    Valtiokonttori
31974:                    Statskontoret                                                                  1 758 074,90
31975:                    Maanmittaushallitus
31976:                    Lantmäteristyrelsen                                                               25 517,00
31977:                    Vesi- ja ympäristöhallitus
31978:                    Vatten- och miljöstyrelsen                                                            665,31
31979:                    Autorekisterikeskus
31980:                    Bilregistercentralen                                                           3051415,09
31981: 
31982: 
31983: 
31984: 10     320468K
31985:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
31986:                                                                                                        sivu
31987: Tili - Konto   6634               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 146
31988: 
31989:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
31990: 
31991: 
31992: 
31993:                      Telehallintokeskus
31994:                      Teleförvaltningscentralen                                                               27,00
31995:                      Valtion hankintakeskus
31996:                      Statens upphandlingscentral                                                       734 573,00
31997:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
31998:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                    1 479,96
31999:                      Sosiaali- ja terveyshallitus
32000:                      Social- och hälsostyrelsen                                                         69 846,50
32001:   6634         Edelleen siirrettävien menojen tili
32002:                Vidare överförbara utgifters kanto                          10 226 645,17
32003:                      Valtioneuvoston kanslia
32004:                      Statsrådets kansli                                        159 934,75
32005:                      Ulkoasiainministeriö
32006:                      Utrikesministeriet                                        143 834,78
32007:                      Oikeusministeriö
32008:                      Justitieministeriet                                        40572,57
32009:                      Rajavartiolaitos
32010:                      Gränsbevakningsväsendet                                   410 870,28
32011:                      Kuopion lääninhallitus
32012:                      Kuopio länsstyrelse                                                                       5,27
32013:                      Vaasan lääninhallitus
32014:                      Vasa länsstyrelse                                          73443,72
32015:                      Keskusrikospoliisi
32016:                      Centralkriminalpolisen                                     17 654,89
32017:                      Valtiokonttori
32018:                      Statskontoret                                           4711852,10
32019:                      Tilastokeskus
32020:                      Statistikcentralen                                        227 640,60
32021:                      Maa- ja metsätalousministeriö
32022:                      Jord- och skogsbruksministeriet                            19396,00
32023:                      Metsähallitus
32024:                      Forststyrelsen                                            536 685,60
32025:                      Tiehallitus
32026:                      Vägstyrelsen                                            3193 497,23
32027:                      limatieteen laitos
32028:                      Meteorologiska institutet                                 147 566,25
32029:                      Merenkulkuhallitus
32030:                      Sjöfartsstyrelsen                                          45 470.45
32031:                      Teknologian kehittämiskeskus
32032:                      Centralen för teknologisk utveckling                       93094,69
32033:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
32034:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                 161 915.70
32035:                      Työsuojeluhallitus
32036:                      Arbetarskyddsstyrelsen                                    108 024,00
32037:                      Kansanterveyslaitos
32038:                      Folkhälsoinstitutet                                        43 276,23
32039:                      Tapaturmavirasto
32040:                      Olycksfallsverket                                          30 677.24
32041:                      Sosiaali- ja terveyshallitus
32042:                      Social- och hälsostyrelsen                                                          48156,30
32043:                      Valtion opintotukikeskus
32044:                      Statens studiestödscentral                                 13 713,60
32045:                      Helsingin yliopisto
32046:                      Helsingfors universitet                                                           318 239,77
32047:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32048:                                                                                                      sivu
32049: Tili - Konto   6635             Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 147
32050: 
32051:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32052: 
32053: 
32054: 
32055:                     Oulun yliopisto
32056:                     Uleåborgs universitet                                      5 320.73
32057:                     Turun yliopisto
32058:                     Åbo universitet                                           73 930,01
32059:                     Tampereen teknillinen korkeakoulu
32060:                     Tammerforstekniska högskola                                                         6117,74
32061:                     Helsingin kauppakorkeakoulu
32062:                     Helsingfors handelshögskola                                                         1 212,77
32063:                     Taideteollinen korkeakoulu
32064:                      Konstindustriella högskolan                             278 348,74
32065:                     Ympäristöministeriö
32066:                     Miljöministeriet                                        387 488,26
32067:   6635         Eläkemaksujen tili
32068:                Pensionsavgifters konto                                                          421 475 014,09
32069:                      Eduskunta
32070:                      Riksdagen                                                                     1 300 680,48
32071:                     Tasavallan Presidentin kanslia
32072:                      Republikens Presidents kansli                                                   166 912,16
32073:                     Valtioneuvoston kanslia
32074:                     Statsrådets kansli                                                               738 017,67
32075:                      Ulkoasiainministeriö
32076:                      Utrikesministeriet                                                            5 505 479,08
32077:                     Oikeusministeriö
32078:                     Justitieministeriet                                                           21 215 807,58
32079:                     Sisäasiainministeriö
32080:                      lnrikesministeriet                                                            1 635 258,76
32081:                      Rajavartiolaitos
32082:                     Gränsbevakningsväsendet                                                       14 015 285,41
32083:                      Uudenmaan lääninhallitus
32084:                      Nylands länsstyrelse                                                          4597 972,31
32085:                     Turun ja Porin lääninhallitus
32086:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                               4435456,35
32087:                      Hämeen lääninhallitus
32088:                     Tavastehus länsstyrelse                                                        4 382 543.74
32089:                      Kymen lääninhallitus
32090:                      Kymmene länsstyrelse                                                          2447 474,39
32091:                      Mikkelin lääninhallitus
32092:                      St. Michels länsstyrelse                                                      1 592606,50
32093:                      Kuopion lääninhallitus
32094:                      Kuopio länsstyrelse                                                           1 216 793,23
32095:                      Pohjois- Karjalan lääninhallitus
32096:                      Norra Karelens länsstyrelse                                                   1 449952,29
32097:                      Keski-Suomen lääninhallitus
32098:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                                               1 802585,33
32099:                      Vaasan lääninhallitus
32100:                      Vasa länsstyrelse                                                             2 906 273,69
32101:                      Oulun lääninhallitus
32102:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                        2 774 704,43
32103:                      Lapin lääninhallitus
32104:                      Lapplands länsstyrelse                                                        2327050,95
32105:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
32106:                      Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                 46884,00
32107:                      Helsingin poliisilaitos
32108:                      Helsingfors polisinrättning                                                   5 077 992,35
32109:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32110:                                                                                                       sivu
32111: Tili - Konto 6635                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 148
32112: 
32113:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32114: 
32115: 
32116: 
32117:                     Keskusrikospoliisi
32118:                     Centralkriminalpolisen                                                          1 263173.06
32119:                     Suojelupoliisi
32120:                     Skyddspolisen                                                                     517 780,66
32121:                     Liikkuva poliisi
32122:                     Rörliga polisen                                                                 1 950 208,79
32123:                     Väestörekisterikeskus
32124:                     Befolkningsregistercentralen                                                      250134.00
32125:                     Asuntohallitus
32126:                     Bostadsstyrelsen                                                                  552 517,08
32127:                     Puolustusministeriö
32128:                     Försvarsministeriet                                                            81 763 866,59
32129:                     Valtiovarainministeriö
32130:                     Finansministeriet                                                               1170 616,36
32131:                     Valtiokonttori
32132:                     Statskontoret                                                                   2 276 353,23
32133:                     Tullihallitus
32134:                     Tullstyrelsen                                                                   6 008 731,31
32135:                     Valtiontalouden tarkastusvirasto
32136:                     Statens revisionsverk                                                             316 825,27
32137:                     Rahapaja
32138:                     Myntverket                                                                        168481,00
32139:                     Verohallitus
32140:                     Skattestyrelsen                                                                18 959 975,70
32141:                     Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32142:                     Statens ekonomiska forskningscentral                                              206 084,56
32143:                     Tilastokeskus
32144:                     Statistikcentralen                                                              2 010 977,40
32145:                     Pankkitarkastusvirasto
32146:                     Bankinspektionen                                                                  210 353,32
32147:                     Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32148:                     Statens utvecklingscentral                                                        301 710,09
32149:                     Rakennushallitus
32150:                     Byggnadsstyrelsen                                                               8 000 323.79
32151:                     Maa- ja metsätalousministeriö
32152:                     Jord- och skogsbruksministeriet                                                 1 930 796,92
32153:                     Maanmittaushallitus
32154:                     Lantmäteristyrelsen                                                             5 557 890,96
32155:                     Metsäntutkimuslaitos
32156:                     Skogsforskningsinstitutet                                                       2 368 858,50
32157:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
32158:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                                      5 366165,10
32159:                     Maatilahallitus
32160:                     Jordbruksstyrelsen                                                              2112 628,93
32161:                     Maatalouden tutkimuskeskus
32162:                     Lantbrukets forskningscentral                                                   1 983 530,38
32163:                     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32164:                     Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                           1 299157,00
32165:                     Metsähallitus
32166:                     Forststyrelsen                                                                  7118 569,85
32167:                     Liikenneministeriö
32168:                     Trafikministeriet                                                                 483 095,00
32169:                     Autorekisterikeskus
32170:                     Bilregistercentralen                                                            2 775 550,16
32171:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32172:                                                                                                          sivu
32173: Tili - Konto   6635                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 149
32174: 
32175:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32176: 
32177: 
32178: 
32179:                       Tiehallitus
32180:                       Vägstyrelsen                                                                   31 819033,12
32181:                       Työministeriö
32182:                       Arbetsministeriet                                                              10 279 231,92
32183:                       limatieteen laitos
32184:                       Meteorologiska institutet                                                       1 641 758,86
32185:                       Telehallintokeskus
32186:                       Teleförvaltningscentralen                                                         555 682,25
32187:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32188:                       Handels- och industriministeriet                                                1 661 369,45
32189:                       Merenkulkuhallitus
32190:                       Sjöfartsstyrelsen                                                               6 071141,23
32191:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32192:                       Statens tekniska forskningscentral                                              8 467 242,74
32193:                       Geologian tutkimuskeskus
32194:                       Geologiska forskningscentralen                                                  2103 915,27
32195:                       Teknillinen tarkastuskeskus
32196:                       Tekniska kontrollcentralen                                                        844940,18
32197:                       Matkailun edistämiskeskus
32198:                       Centralen för turistfrämjande                                                     512 565,00
32199:                       Patentti- ja rekisterihallitus
32200:                       Patent- och registerstyrelsen                                                   1 097 974,41
32201:                       Merentutkimuslaitos
32202:                       Havsforskningsinstitutet                                                          258 525,00
32203:                       Teknologian kehittämiskeskus
32204:                       Centralen för teknologisk utveckling                                              521 858,80
32205:                       Lisenssivirasto
32206:                       Licensverket                                                                       66 075,10
32207:                       Kilpailuvirasto
32208:                       Konkurrensverket                                                                  170 314,00
32209:                       Kuluuajavirasto
32210:                       Konsumentverket                                                                   472 569,00
32211:                       Valtion hankintakeskus
32212:                       Statens upphandlingscentral                                                       619 415,75
32213:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32214:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                               1 011 207,61
32215:                       Työsuojeluhallitus
32216:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                          1 777 507,75
32217:                       Kansanterveyslaitos
32218:                       Folkhälsoinstitutet                                                             1 581 345,36
32219:                       Säteilyturvakeskus
32220:                       Strålsäkerhetscentralen                                                           824 756,16
32221:                       Tapaturmavirasto
32222:                       Olycksfallsverket                                                                 519 589,98
32223:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
32224:                       Social- och hälsostyrelsen                                                      3 985 672,02
32225:                       Opetusministeriö
32226:                       Undervisningsministeriet                                                        2417949,86
32227:                       Valtion opintotukikeskus
32228:                       Statens studiestödscentral                                                        155101,00
32229:                       Valtionarkisto
32230:                       Riksarkivet                                                                       471108,00
32231:                       Suomen Akatemia
32232:                        Finlands Akademi                                                               1 974 272,53
32233:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32234:                                                                                                        sivu
32235: Tili - Konto   6635               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 150
32236: 
32237:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32238: 
32239: 
32240: 
32241:                       Museovirasto
32242:                       Museiverket                                                                      740015,03
32243:                       Suomenlinnan hoitokunta
32244:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                 175 460,73
32245:                       Valtion taidemuseo
32246:                       Statens konstmuseum                                                              231164,00
32247:                       Helsingin yliopisto
32248:                       Helsingfors universitet                                                       15741851,24
32249:                       Jyväskylän yliopisto
32250:                       Jyväskylä universitet                                                          5053405,80
32251:                       Oulun yliopisto
32252:                       Uleåborgs universitet                                                          7186 435,88
32253:                       Turun yliopisto
32254:                       Åbo universitet                                                                6 308624,79
32255:                       Tampereen yliopisto
32256:                       Tammerfors universitet                                                         5152 282,16
32257:                       Åbo Akademi
32258:                       Åbo Akademi                                                                    2 931 520.45
32259:                       Joensuun yliopisto
32260:                       Joensuu universitet                                                            3454 562,74
32261:                       Kuopion yliopisto
32262:                       Kuopio universitet                                                             2 776803,51
32263:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32264:                       Veterinärmedicinska högskola                                                     568 210,50
32265:                       Teknillinen korkeakoulu
32266:                       Tekniska högskolan                                                             5 284 609,87
32267:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
32268:                       Tammerforstekniska högskola                                                    2 684080,71
32269:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32270:                       Villmanstrands tekniska högskola                                               1188014,60
32271:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
32272:                       Helsingfors handelshögskola                                                    1 278004,18
32273:                       Svenska handelshögskolan
32274:                       Svenska handelshögskolan                                                         623 924.48
32275:                       Turun kauppakorkeakoulu
32276:                       Åbo handelshögskola                                                              612 553,94
32277:                       Vaasan yliopisto
32278:                       Vasa universitet                                                                 874841,84
32279:                       Sibelius-Akatemia
32280:                       Sibelius-Akademin                                                              1 227101,00
32281:                       Lapin yliopisto
32282:                       Lapplands universitet                                                          1126 698,64
32283:                       Teatterikorkeakoulu
32284:                       Teaterhögskolan                                                                  327 758,58
32285:                       Taideteollinen korkeakoulu
32286:                       Konstindustriella högskolan                                                      852 681,75
32287:                       Opetushallitus
32288:                       Utbildningsstyrelsen                                                         35 711 511,86
32289:                       Ympäristöministeriö
32290:                       Miljöministeriet                                                                 920 687,75
32291: 
32292: 
32293:   664          TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
32294:                RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON                                         1 368 196 573,38
32295:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32296:                                                                                                         sivu
32297: Tili - Kanto   6641               Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 151
32298: 
32299:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32300: 
32301: 
32302: 
32303: 
32304:   6641         Tulojen kokoomatili
32305:                lnkomsters samlingskonto                                                             94546102.44
32306:                       Turun ja Porin lääninhallitus
32307:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                  68 047,25
32308:                       Hämeen lääninhallitus
32309:                      Tavastehus länsstyrelse                                                            36 768,00
32310:                       Puolustusministeriö
32311:                       Försvarsministeriet                                                               78428,92
32312:                       Tullihallitus
32313:                       Tullstyrelsen                                                                 83 954 759,87
32314:                       Verohallitus
32315:                       Skattestyrelsen                                                                6 447 855,51
32316:                       Maatilahallitus
32317:                       Jordbruksstyrelsen                                                             1 421 700,00
32318:                       Autorekisterikeskus
32319:                       Bilregistercentralen                                                           1177 241,94
32320:                       Tiehallitus
32321:                       Vägstyrelsen                                                                   1 238 221,75
32322:                       Merenkulkuhallitus
32323:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                   8472.60
32324:                       Geologian tutkimuskeskus
32325:                       Geologiska forskningscentralen                                                         60,00
32326:                       Työsuojeluhallitus
32327:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                                 81.07
32328:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
32329:                       Social- och hälsostyrelsen                                                            416,20
32330:                       Museovirasto
32331:                       Museiverket                                                                       43 227,33
32332:                       Valtion taidemuseo
32333:                       Statens konstmuseum                                                               70 762,00
32334:                       Oulun yliopisto
32335:                       Uleåborgs universitet                                                                  60,00
32336:    6642        Menojen kokoomatili
32337:                Utgifters samlingskonto                                     85 617 693,91
32338:                       Valtioneuvoston kanslia
32339:                       Statsrådets kansli                                             78,00
32340:                       Ulkoasiainministeriö
32341:                       Utrikesministeriet                                    3041 972,66
32342:                       Sisäasiainministeriö
32343:                       1nrikesm inisteriet                                     425 907,97
32344:                       Rajavartiolaitos
32345:                       Gränsbevakningsväsendet                                    2006,00
32346:                       Uudenmaan lääninhallitus
32347:                       Nylands länsstyrelse                                                                   47,25
32348:                       Hämeen lääninhallitus
32349:                       Tavastehus länsstyrelse                                                             9 598,55
32350:                       Kymen lääninhallitus
32351:                       Kymmene länsstyrelse                                      21 544,00
32352:                       Mikkelin lääninhallitus
32353:                       St. Michels länsstyrelse                                   1 336,38
32354:                       Keski-Suomen lääninhallitus
32355:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                            3680,50
32356:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31- päivänä 1991
32357:                                                                                                       sivu
32358: Tili - Konto 6642                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 152
32359: 
32360:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32361: 
32362: 
32363: 
32364:                     Vaasan lääninhallitus
32365:                     Vasa länsstyrelse                                          89 003,96
32366:                     Helsingin poliisilaitos
32367:                     Helsingfors polisinrättning                                                    23 005 616,89
32368:                     Keskusrikospoliisi
32369:                     Centralkriminalpolisen                                      5199,25
32370:                     Väestörekisterikeskus
32371:                     Befolkningsregistercentralen                               13741,80
32372:                     Asuntohallitus
32373:                     Bostadsstyrelsen                                     100 269 673,34
32374:                     Puolustusministeriö
32375:                     Försvarsministeriet                                       188 627,71
32376:                     Tilastokeskus
32377:                     Statistikcentralen                                              65,00
32378:                     Rakennushallitus
32379:                     Byggnadsstyrelsen                                           1 627,61
32380:                     Maa- ja metsätalousministeriö
32381:                     Jord- och skogsbruksministeriet                                                      2 752,00
32382:                     Maanmittaushallitus
32383:                     Lantmäteristyrelsen                                       398 602,26
32384:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
32385:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                676 844,52
32386:                     Maatilahallitus
32387:                     Jordbruksstyrelsen                                                                   1 387,50
32388:                     Tiehallitus
32389:                     Vägstyrelsen                                            3 356 801,35
32390:                     Ilmatieteen laitos
32391:                     Meteorologiska institute!                                                            1147,70
32392:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
32393:                     Handels- och industriministeriet                            8474,00
32394:                     Merenkulkuhallitus
32395:                     Sjöfartsstyrelsen                                                               1150 332,01
32396:                     Geologian tutkimuskeskus
32397:                     Geologiska. forskningscentralen                           354 631,43
32398:                     Teknillinen tarkastuskeskus
32399:                     Tekniska kontrollcentralen                                                              35,47
32400:                     Matkailun edistämiskeskus
32401:                     Centralen för turistfrämj11nde                            817 341,34
32402:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
32403:                     Social- och hälsovårdsministeriet                          14 850,00
32404:                     Säteilyturvakeskus
32405:                     Strålsäkerhetscentralen                                     6 662,00
32406:                     Opetusministeriö
32407:                     Undervisningsministeriet                                   85 515,20
32408:                     Valtionarkisto
32409:                     Riksarkivet                                                 1 220,00
32410:                     Museovirasto
32411:                     Museiverket                                                15 439,15
32412:                     Oulun yliopisto
32413:                     Uleåborgs universitet                                     132 249,29
32414:                     Joensuun yliopisto
32415:                     Joensuu universitet                                                               160 516,94
32416:                     Kuopion yliopisto
32417:                     Kuopio universitet                                            121,00
32418:                                Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32419:                                                                                                     sivu
32420: Tili - Kanto 6643              Administrativ balans den 31 december 1991                            sida. 153
32421: 
32422:                                                                        Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32423: 
32424: 
32425: 
32426:                   Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32427:                   Veterinärmedicinska högskola                                3 978.48
32428:                   Vaasan yliopisto
32429:                   Vasa universitet                                              464,00
32430:                   Sibelius-Akatemia
32431:                   Sibelius-Akademin                                                                       48,00
32432:                   Ympäristöministeriö
32433:                   Miljöministeriet                                           11 518,02
32434:   6643      Verojen kokoomatili
32435:             Skatters samlingskonto                                                           1 209 616 580.44
32436:                   Verohallitus
32437:                   Skattestyrelsen                                                            1 209 616 580.44
32438:   6644      Palkkojen aputili
32439:             Hjälpkonto för löner                                                               119290787.47
32440:                   Eduskunta
32441:                   Riksdagen                                                                         112 328,06
32442:                   Tasavallan Presidentin kanslia
32443:                   Republikens Presidents kansli                                                     186 980,79
32444:                   Valtioneuvoston kanslia
32445:                   Statsrådets kansli                                                                182 730,77
32446:                   Ulkoasiainministeriö
32447:                   Utrikesministeriet                                      3 629 910,26
32448:                   Oikeusministeriö
32449:                   Justitieministeriet                                                            14 925 798,98
32450:                   Sisäasiainministeriö
32451:                   1nrikesministeriet                                                                 86 233,30
32452:                   Rajavartiolaitos
32453:                   Gränsbevakningsväsendet                                                        12 039158,97
32454:                   Uudenmaan lääninhallitus
32455:                   Nylands länsstyrelse                                                            5 458182,74
32456:                   Turun ja Porin lääninhallitus
32457:                   Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                5 869 850,15
32458:                   Hämeen lääninhallitus
32459:                   Tavastehus länsstyrelse                                                         5 722955.43
32460:                   Kymen lääninhallitus
32461:                   Kymmene länsstyrelse                                                            2 708 699,68
32462:                   Mikkelin lääninhallitus
32463:                   St. Michels länsstyrelse                                                        1 453 773.70
32464:                   Kuopion lääninhallitus
32465:                   Kuopio länsstyrelse                                                             1 764 390,65
32466:                   Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32467:                   Norra Karelens länsstyrelse                                                     1 502985.49
32468:                   Keski-Suomen lääninhallitus
32469:                   Mellersta Finlands länsstyrelse                                                 1 690437.71
32470:                   Vaasan lääninhallitus
32471:                   Vasa länsstyrelse                                                               3 286 050.71
32472:                   Oulun lääninhallitus
32473:                   Uleåborgs länsstyrelse                                                          3030808.46
32474:                   Lapin lääninhallitus
32475:                   Lapplands länsstyrelse                                                          3 268110,07
32476:                   Helsingin poliisilaitos
32477:                   Helsingfors polisinrättning                                62 580,96
32478:                    Keskusrikospoliisi
32479:                   Centralkriminalpolisen                                                            828 640,28
32480:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32481:                                                                                                         sivu
32482: Tili - Konto   6644                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 154
32483: 
32484:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32485: 
32486: 
32487: 
32488:                       Suojelupoliisi
32489:                       Skyddspolisen                                                                     340934,68
32490:                       Liikkuva poliisi
32491:                       Rörliga polisen                                                                 3 276 924,39
32492:                       Asuntohallitus
32493:                       Bostadsstyrelsen                                                                    29 527,20
32494:                       Valtiovarainministeriö
32495:                       Finansministeriet                                                                    9421,14
32496:                       Valtiokonttori
32497:                       Statskontoret                                                                     253 657,98
32498:                       Tullihallitus
32499:                       Tullstyrelsen                                                                   3964948,89
32500:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
32501:                       Statens revisionsverk                                                              12 861.73
32502:                       Verohallitus
32503:                       Skattestyrelsen                                                                 5344234,09
32504:                       Tilastokeskus
32505:                       Statistikcentralen                                                              1110820,22
32506:                       Pankkitarkastusvirasto
32507:                       Bankinspektionen                                                                    14 695,67
32508:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32509:                       Statens utvecklingscentral                                                        247 482.41
32510:                       Rakennushallitus
32511:                       Byggnadsstyrelsen                                                               2940508,65
32512:                       Maa- ja metsätalousministeriö
32513:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                     65 216,14
32514:                       Maanmittaushallitus
32515:                       Lantmäteristyrelsen                                                                49412,51
32516:                       Metsäntutkimuslaitos
32517:                       Skogsforskningsinstitutet                                  26 375,59
32518:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
32519:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                 44958,27
32520:                       Maatilahallitus
32521:                       Jordbruksstyrelsen                                                                  53836,60
32522:                       Maatalouden tutkimuskeskus
32523:                       Lantbrukets forskningscentral                                                     160809,39
32524:                       Metsähallitus
32525:                       Forststyrelsen                                             17 236,54
32526:                       Liikenneministeriö
32527:                       Trafikministeriet                                                                   16 724,57
32528:                       Autorekisterikeskus
32529:                       Bilregistercentralen                                                              354 620,81
32530:                       Työministeriö
32531:                       Arbetsministeriet                                                               2 229 893,36
32532:                       limatieteen laitos
32533:                       Meteorologiska institutet                                                         996 545,85
32534:                       Telehallintokeskus
32535:                       Teleförvaltn ingscentralen                                                        422672,08
32536:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
32537:                       Handels- och industriministeriet                           90598,65
32538:                       Merenkulkuhallitus
32539:                       Sjöfartsstyrelsen                                                               5 941 775,02
32540:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32541:                       Statens tekniska forskningscentral                                                309 861,35
32542:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32543:                                                                                                        sivu
32544: Tili - Konto   6644               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 155
32545: 
32546:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32547: 
32548: 
32549: 
32550:                       Geologian tutkimuskeskus
32551:                       Geologiska forskningscentralen                                                   471 205,97
32552:                       Teknillinen tarkastuskeskus
32553:                       Tekniska kontrollcentralen                                                       134 369,13
32554:                       Patentti- ja rekisterihallitus
32555:                       Patent- och registerstyrelsen                                                       2841,14
32556:                       Valtion hankintakeskus
32557:                       Statens upphandlingscentral                               13410,93
32558:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
32559:                       Social- och hälsovårdsministeriet                              38,15
32560:                       Työsuojeluhallitus
32561:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                    54 976,32
32562:                       Kansanterveyslaitos
32563:                       Folkhälsoinstitutet                                                              128 858,21
32564:                       Säteilyturvakeskus
32565:                       Strålsäkerhetscentralen                                                          146996.74
32566:                       Tapaturmavirasto
32567:                       Olycksfallsverket                                                                 77797,86
32568:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
32569:                       Social- och hälsostyrelsen                                                     1 903 793.49
32570:                       Opetusministeriö
32571:                       Undervisningsministeriet                                                         124 578,23
32572:                       Suomen Akatemia
32573:                       Finlands Akademi                                                                  55131,65
32574:                       Museovirasto
32575:                       Museiverket                                                                      261 380,81
32576:                       Helsingin yliopisto
32577:                       Helsingfors universitet                                                        5444974,18
32578:                       Jyväskylän yliopisto
32579:                       Jyväskylä universitet                                                          2 045 037.23
32580:                       Oulun yliopisto
32581:                       Uleåborgs universitet                                                          3 629 348.74
32582:                       Turun yliopisto
32583:                       Åbo universitet                                                                1 098147.43
32584:                       Tampereen yliopisto
32585:                       Tammerfors universitet                                                         1 662122,66
32586:                       Abo Akademi
32587:                       Abo Akademi                                                                    1 623 689,59
32588:                       Joensuun yliopisto
32589:                       Joensuu universitet                                                            1 086 097,23
32590:                       Kuopion yliopisto
32591:                       Kuopio universitet                                                               911 838,72
32592:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32593:                       Veterinärmedicinska högskola                                                     252144,17
32594:                       Teknillinen korkeakoulu
32595:                       Tekniska högskolan                                                             1 562 765,03
32596:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
32597:                       Tammerforstekniska högskola                                                      325 455.77
32598:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32599:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                    2 235,30
32600:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
32601:                       Helsingfors handelshögskola                                                      329442,19
32602:                       Turun kauppakorkeakoulu
32603:                       Abo handelshögskola                                                              350 505,25
32604:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32605:                                                                                                       sivu
32606: Tili - Konto   6649              Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 156
32607: 
32608:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32609: 
32610: 
32611: 
32612:                      Vaasan yliopisto
32613:                      Vasa universitet                                                                 377 482,67
32614:                      Sibelius-Akatemia
32615:                      Sibelius-Akademin                                                              2 226 658,58
32616:                      Lapin yliopisto
32617:                      Lapplands universitet                                                            561 802,32
32618:                      Teatterikorkeakoulu
32619:                      Teaterhögskolan                                                                  243126,76
32620:                      Taideteollinen korkeakoulu
32621:                      Konstindustriella högskolan                                                      999197,11
32622:                      Opetushallitus
32623:                      Utbildningsstyrelsen                                                           2 910189,10
32624:                      Ympäristöministeriö
32625:                      Miljöministeriet                                                                  16159,21
32626:   6649         Muu kokoomatili
32627:                Övrigt samlingskonto                                                               30 360 796,94
32628:                      Eduskunta
32629:                      Riksdagen                                                 95147,85
32630:                      Uudenmaan lääninhallitus
32631:                      Nylands länsstyrelse                                                           8 978 372,16
32632:                      Turun ja Porin lääninhallitus
32633:                      Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                 157 791,80
32634:                      Hämeen lääninhallitus
32635:                      Tavastehus länsstyrelse                                    4218,00
32636:                      Kymen lääninhallitus
32637:                      Kymmene länsstyrelse                                                             193906,20
32638:                      Mikkelin lääninhallitus
32639:                      St. M ichels länsstyrelse                                                        222 589,50
32640:                      Kuopion lääninhallitus
32641:                      Kuopio länsstyrelse                                                               52468,90
32642:                      Pohjois- Karjalan lääninhallitus
32643:                      Norra Karelens länsstyrelse                                                      401 924,87
32644:                      Keski-Suomen lääninhallitus
32645:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                                                   22 758,00
32646:                      Vaasan lääninhallitus
32647:                      Vasa länsstyrelse                                                                 74136,89
32648:                      Oulun lääninhallitus
32649:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                           270 517.44
32650:                      Lapin lääninhallitus
32651:                      Lapplands länsstyrelse                                                           162 592,46
32652:                      Asuntohallitus
32653:                      Bostadsstyrelsen                                                                    5334,00
32654:                      Puolustusministeriö
32655:                      Försvarsministeriet                                    2840852,02
32656:                      Verohallitus
32657:                      Skattestyrelsen                                                              22 809 487,60
32658:                      Rakennushallitus
32659:                      Byggnadsstyrelsen                                        587 464,00
32660:                      Maanmittaushallitus
32661:                      Lantmäteristyrelsen                                          500,00
32662:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
32663:                      Vatten- och miljöstyrelsen                                                        75 518,94
32664:                      Metsähallitus
32665:                      Forststyrelsen                                                                    87 074,08
32666:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32667:                                                                                                        sivu
32668: Tili - Konto 671 0                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 157
32669: 
32670:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32671: 
32672: 
32673: 
32674:                      Tiehallitus
32675:                      Vägstyrelsen                                                                       31 312,79
32676:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
32677:                      Handels- och industriministeriet                          473 728,00
32678:                      Merenkulkuhallitus
32679:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                    3 758,01
32680:                      Oulun yliopisto
32681:                      Uleåborgs universitet                                                              90000,00
32682:                      Teknillinen korkeakoulu
32683:                      Tekniska högskolan                                                                452 938,79
32684:                      Taideteollinen korkeakoulu
32685:                      Konstindustriella högskolan                                                       270 224,38
32686: 
32687: 
32688:   671        MENORÄSTIEN TILIT
32689:              UTGIFTSRESTERS KONTON                                                              1 747 694 864,05
32690: 
32691:   6710       Menorästien tili
32692:              Utgiftsresters konto                                                               1 747 694 864,05
32693:                     Eduskunta
32694:                     Riksdagen                                                                        1 475112,87
32695:                     Tasavallan Presidentin kanslia
32696:                     Republikens Presidents kansli                                                      411 538,34
32697:                     Valtioneuvoston kanslia
32698:                     Statsrådets kansli                                                                 984 851,55
32699:                     Ulkoasiainministeriö
32700:                     Utrikesministeriet                                                              13 825 358,16
32701:                     Oikeusministeriö
32702:                     J ustitieministeriet                                                            17 734 637,86
32703:                     Sisäasiainministeriö
32704:                     lnrikesministeriet                                                              11 227 114,67
32705:                     Rajavartiolaitos
32706:                     Gränsbevakningsväsendet                                                          1 744219,12
32707:                     Uudenmaan lääninhallitus
32708:                     Nylands länsstyrelse                                                           48 449 249,48
32709:                     Turun ja Porin lääninhallitus
32710:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                               12 375 759,12
32711:                     Hämeen lääninhallitus
32712:                     Tavastehus länsstyrelse                                                        16 916 979,27
32713:                     Kymen lääninhallitus
32714:                     Kymmene länsstyrelse                                                             6156 621,15
32715:                     Mikkelin lääninhallitus
32716:                     St. Michels länsstyrelse                                                         8 301 930,86
32717:                     Kuopion lääninhallitus
32718:                     Kuopio länsstyrelse                                                              8 255 293,49
32719:                     Pohjois- Karjalan lääninhallitus
32720:                     Norra Karelens länsstyrelse                                                      8 986 891,53
32721:                     Keski-Suomen lääninhallitus
32722:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                                                  2 608 446,23
32723:                     Vaasan lääninhallitus
32724:                     Vasa 1änsstyrelse                                                              11 036 208,92
32725:                     Oulun lääninhallitus
32726:                     Uleåborgs länsstyrelse                                                         29 427 194,96
32727:                                     Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32728:                                                                                                          sivu
32729: Tili - Kanto   671 0                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 158
32730: 
32731:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32732: 
32733: 
32734:                        Lapin lääninhallitus
32735:                        Lapplands länsstyrelse                                                          3 398 881,78
32736:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland
32737:                        Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                3707 038,00
32738:                        Helsingin poliisilaitos
32739:                        Helsingfors polisinrättning                                                        91 804,00
32740:                        Keskusrikospoliisi
32741:                        Centralkriminalpolisen                                                          1000320,17
32742:                        Suojelupoliisi
32743:                        Skyddspolisen                                                                     234 589,20
32744:                        Liikkuva poliisi
32745:                        Rörliga polisen                                                                 1166498,24
32746:                        Väestörekisterikeskus
32747:                        Befolkningsregistercentralen                                                    2 881 763,90
32748:                        Asuntohallitus
32749:                        Bostadsstyrelsen                                                               30 715 836.49
32750:                        Puolustusministeriö
32751:                        Försvarsministeriet                                                            77338721,12
32752:                        Valtiovarainministeriö
32753:                        Finansministeriet                                                               1 363 286,35
32754:                        Valtiokonttori
32755:                        Statskontoret                                                                   8 713 015,62
32756:                        Tullihallitus
32757:                        Tullstyrelsen                                                                  43106474,50
32758:                        Valtiontalouden tarkastusvirasto
32759:                        Statens revisionsverk                                                             194518,15
32760:                        Rahapaja
32761:                        Myntverket                                                                      3 585 613,35
32762:                        Verohallitus
32763:                        Skattestyrelsen                                                                    47 274,08
32764:                        Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32765:                        Statens ekonomiska forskningscentral                                               50450,10
32766:                        Tilastokeskus
32767:                        Statistikcentralen                                                              2440849,33
32768:                        Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32769:                        Statens utvecklingscentral                                                        383424,10
32770:                        Rakennushallitus
32771:                        Byggnadsstyrelsen                                                              30 491 304,52
32772:                        Maa- ja metsätalousministeriö
32773:                        Jord- och skogsbruksministeriet                                                29 027 938,91
32774:                        Maanmittaushallitus
32775:                        Lantmäteristyrelsen                                                             1 401 587.47
32776:                        Metsäntutkimuslaitos
32777:                        Skogsforskningsinstitutet                                                         569332,87
32778:                        Vesi- ja ympäristöhallitus
32779:                        Vatten- och miljöstyrelsen                                                      1 964176,95
32780:                        Maatilahallitus
32781:                        Jordbruksstyrelsen                                                             57 491 587,83
32782:                        Maatalouden tutkimuskeskus
32783:                        Lantbrukets forskningscentral                                                   1 448 874,08
32784:                        Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32785:                        Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                           1118614,34
32786:                        Metsähallitus
32787:                        Forststyrelsen                                                                 24 016 687,02
32788:                                     Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32789:                                                                                                           sivu
32790: Tili - Konto   671 0                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 159
32791: 
32792:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32793: 
32794: 
32795: 
32796:                        Liikenneministeriö
32797:                        Trafikministeriet                                                              48 961 221 ,51
32798:                        Autorekisterikeskus
32799:                        Bilregistercentralen                                                           11 939 662,61
32800:                        Tiehallitus
32801:                        Vägstyrelsen                                                                   52 309 627,17
32802:                        Työministeriö
32803:                        Arbetsministeriet                                                            130650410,91
32804:                        limatieteen laitos
32805:                        Meteorologiska institute!                                                         177 911,32
32806:                        Telehallintokeskus
32807:                        Teleförvaltningscentralen                                                       4357657,84
32808:                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
32809:                        Handels- och industriministeriet                                             312 402 899,03
32810:                        Merenkulkuhallitus
32811:                        Sjöfartsstyrelsen                                                               1 716 488,38
32812:                        Geologian tutkimuskeskus
32813:                        Geologiska forskningscentralen                                                    247 217,33
32814:                        Teknillinen tarkastuskeskus
32815:                        Tekniska kontrollcentralen                                                      2 007 951,19
32816:                        Matkailun edistämiskeskus
32817:                        Centralen för turistfrämjande                                                     212116,71
32818:                        Patentti- ja rekisterihallitus
32819:                        Patent- och registerstyrelsen                                                        4686,80
32820:                        Merentutkimuslaitos
32821:                        Havsforskningsinstitutet                                                        1 306 971,73
32822:                        Teknologian kehittämiskeskus
32823:                        Centralen för teknologisk utveckling                                            2 027 556,02
32824:                        Lisenssivirasto
32825:                        Licensverket                                                                      274135,63
32826:                        Kilpailuvirasto
32827:                        Konkurrensverket                                                                  431 932,72
32828:                        Kuluttajavirasto
32829:                        Konsumentverket                                                                 3077 580,55
32830:                        Valtion hankintakeskus
32831:                        Statens upphandlingscentral                                                     1 834247,80
32832:                        Sosiaali- ja terveysministeriö
32833:                        Social- och hälsovårdsministeriet                                            244 480 899,57
32834:                        Työsuojeluhallitus
32835:                        Arbetarskyddsstyrelsen                                                          3210487,12
32836:                        Kansanterveyslaitos
32837:                        Folkhälsoinstitutet                                                           11161247,10
32838:                        Säteilyturvakeskus
32839:                        Strålsäkerhetscentralen                                                         1 806 215,84
32840:                        Tapaturmavirasto
32841:                        Olycksfallsverket                                                               2173 895,67
32842:                        Sosiaali- ja terveyshallitus
32843:                        Social- och hälsostyrelsen                                                    16 981 440,82
32844:                        Opetusministeriö
32845:                        Undervisningsministeriet                                                      78 836 432,81
32846:                        Valtion opintotukikeskus
32847:                        Statens studiestödscentral                                                    29 095 027,1 5
32848:                        Valtionarkisto
32849:                        Riksarkivet                                                                     1 609 548,12
32850:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32851:                                                                                                         sivu
32852: Tili - Konto   671 0               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 160
32853: 
32854:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32855: 
32856: 
32857: 
32858:                        Suomen Akatemia
32859:                        Finlands Akademi                                                                 245377,70
32860:                        Museovirasto
32861:                        Museiverket                                                                      884885,16
32862:                        Suomenlinnan hoitokunta
32863:                        Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                 120856,00
32864:                        Valtion taidemuseo
32865:                        Statens konstmuseum                                                              875 391,92
32866:                        Helsingin yliopisto
32867:                        Helsingfors universitet                                                       13 189 791.73
32868:                        Jyväskylän yliopisto
32869:                        Jyväskylä universitet                                                          1 640 333,96
32870:                        Oulun yliopisto
32871:                        Uleåborgs universitet                                                          4 650149,13
32872:                        Turun yliopisto
32873:                        Åbo universitet                                                                4649037,89
32874:                        Tampereen yliopisto
32875:                        Tammerfors universitet                                                         2023195,20
32876:                        Åbo Akademi
32877:                        Åbo Akademi                                                                    3 468174,14
32878:                        Joensuun yliopisto
32879:                        Joensuu universitet                                                            1 039746,62
32880:                        Kuopion yliopisto
32881:                        Kuopio universitet                                                             1 860 561,28
32882:                        Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32883:                        Veterinärmedicinska högskola                                                     172080,54
32884:                        Teknillinen korkeakoulu
32885:                        Tekniska högskolan                                                             3 348390,82
32886:                        Tampereen teknillinen korkeakoulu
32887:                        Tammerfors tekniska högskola                                                     891 727,72
32888:                        Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32889:                        Villmanstrands tekniska högskola                                               1 370 256,68
32890:                        Helsingin kauppakorkeakoulu
32891:                        Helsingfors handelshögskola                                                      717 704,06
32892:                        Svenska handelshögskolan
32893:                        Svenska handelshögskolan                                                         354 811,10
32894:                        Turun kauppakorkeakoulu
32895:                        Åbo handelshögskola                                                              217 800,66
32896:                        Vaasan yliopisto
32897:                        Vasa universitet                                                                 162034,60
32898:                        Sibelius-Akatemia
32899:                        Sibelius-Akademin                                                                596156,07
32900:                        Lapin yliopisto
32901:                        Lapplands universitet                                                            558693,28
32902:                        Teatterikorkeakoulu
32903:                        Teaterhögskolan                                                                  272110,96
32904:                        Taideteollinen korkeakoulu
32905:                        Konstindustriella högskolan                                                      888 566,91
32906:                        Opetushallitus
32907:                        Utbildningsstyrelsen                                                        202 291 804,54
32908:                        Ympäristöministeriö
32909:                        Miljömlnisteriet                                                             10 041 885,88
32910:                                Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32911:                                                                                                     sivu
32912: Tili - Konto 6720              Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 161
32913: 
32914:                                                                        Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32915: 
32916: 
32917: 
32918:   672        TULORÄSTIEN TILIT
32919:              INKOMSTRESTERS KONTON                                    1 305 382 951 ,33
32920: 
32921:   6720       Tulorästien tili
32922:              lnkomstresters konto                                     1 305 382 951,33
32923:                    Oikeusministeriö
32924:                    Justitieministeriet                                   16 450 577.90
32925:                    Sisäasiainministeriö
32926:                    lnrikesministeriet                                     1 887 582,67
32927:                    Rajavartiolaitos
32928:                    Gränsbevakningsväsendet                                   37154,10
32929:                    Uudenmaan lääninhallitus
32930:                    Nylands länsstyrelse                                   2 732 582,06
32931:                    Kymen lääninhallitus
32932:                    Kymmene länsstyrelse                                   1 029 783,47
32933:                    Mikkelin lääninhallitus
32934:                    St. Michels länsstyrelse                                 544464,84
32935:                    Kuopion lääninhallitus
32936:                    Kuopio länsstyrelse                                        2 258,00
32937:                    Pohjois- Karjalan lääninhallitus
32938:                    Norra Karelens länsstyrelse                              679 308,21
32939:                    Keski-Suomen lääninhallitus
32940:                    Mellersta Finlands länsstyrelse                            1 966,95
32941:                    Vaasan lääninhallitus
32942:                    Vasa länsstyrelse                                      4 303175,06
32943:                    Oulun lääninhallitus
32944:                    Uleåborgs länsstyrelse                                   315 247,00
32945:                    Lapin lääninhallitus
32946:                    Lapplands länsstyrelse                                 1 078 541,60
32947:                    Länsstyrelsen i landskapet Åland
32948:                    Länsstyrelsen i landskapet Åland                           4693,50
32949:                    Väestörekisterikeskus
32950:                    Befolkningsregistercentralen                           3 616 997,74
32951:                    Puolustusministeriö
32952:                     Försvarsministeriet                                135 607 855,11
32953:                    Valtiovarainministeriö
32954:                     Finansministeriet                                     4 796250,70
32955:                    Valtiokonttori
32956:                     Statskontoret                                        37 505 590,44
32957:                    Tullihallitus
32958:                    Tullstyrelsen                                             30 380,61
32959:                     Rahapaja
32960:                     Myntverket                                               39 664,50
32961:                     Verohallitus
32962:                     SkattestYrelsen                                       4183 850.78
32963:                     Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32964:                     Statens ekonomiska forskningscentral                      5 357,88
32965:                     Tilastokeskus
32966:                     Statistikcentralen                                    3 838 434,60
32967:                     Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32968:                     Statens utvecklingscentral                            1 673 531,50
32969:                     Rakennushallitus
32970:                     Byggnadsstyrelsen                                    10973525,47
32971: 
32972: 
32973: 
32974: 
32975:  11     320468K
32976:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
32977:                                                                                                        sivu
32978: Tili - Konto 6720                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 162
32979: 
32980:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
32981: 
32982: 
32983: 
32984:                     Maa- ja metsätalousministeriö .
32985:                     Jord- och skogsbruksministeriet                         7 425 736,96
32986:                     Maanmittaushallitus
32987:                     Lantmäteristyrelsen                                   40 772 489,01
32988:                     Metsäntutkimuslaitos
32989:                     Skogsforskningsinstitutet                                 292 579,00
32990:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
32991:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                786184,89
32992:                     Maatilahallitus
32993:                     Jordbruksstyrelsen                                      7 304 887,35
32994:                     Maatalouden tutkimuskeskus
32995:                     Lantbrukets forskningscentral                           2513417,46
32996:                     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32997:                     Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                     466 264,82
32998:                     Metsähallitus
32999:                     Forststyrelsen                                       142 211 594,02
33000:                     Valtion margariinitehdas
33001:                     Statens margarinfabrik                                  2 408 281,35
33002:                     Liikenneministeriö
33003:                     Trafikministeriet                                            1 967,10
33004:                     Autorekisterikeskus
33005:                     Bilregistercentralen                                      414900,20
33006:                     Tiehallitus
33007:                     Vägstyrelsen                                          41 050 703,27
33008:                     Työministeriö
33009:                     Arbetsministeriet                                    305 440 880,89
33010:                     limatieteen laitos
33011:                     Meteorologiska institutet                               6189 361,62
33012:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
33013:                     Handels- och industriministeriet                        5199969,11
33014:                     Merenkulkuhallitus
33015:                     Sjöfartsstyrelsen                                       3 378 711,38
33016:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33017:                     Statens tekniska forskningscentral                   118 076 047,86
33018:                     Geologian tutkimuskeskus
33019:                     Geologiska forskningscentralen                          2 707 594,70
33020:                     Teknillinen tarkastuskeskus
33021:                     Tekniska kontrollcentralen                              6 975 997,15
33022:                     Matkailun edistämiskeskus
33023:                     Centralen för turistfrämjande                           1 401 031,39
33024:                     Patentti- ja rekisterihallitus
33025:                     Patent- och registerstyrelsen                              59 329,15
33026:                     Merentutkimuslaitos
33027:                     Havsforskningsinstitutet                                1 064 723,68
33028:                     Teknologian kehittämiskeskus
33029:                     Centralen för teknologisk utveckling                      231 033,02
33030:                     Kuluttajavirasto
33031:                     Konsumentverket                                           235 399,70
33032:                     Valtion hankintakeskus
33033:                     Statens upphandlingscentral                               358920,21
33034:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
33035:                     Social- och hälsovårdsministeriet                          43137,80
33036:                     Työsuojeluhallitus
33037:                     Arbetarskyddsstyrelsen                                    343428,78
33038:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33039:                                                                                                      sivu
33040: Tili - Kanto 6720               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 163
33041: 
33042:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33043: 
33044: 
33045: 
33046:                     Kansanterveyslaitos
33047:                     Folkhälsoinstitutet                                  11118 003,06
33048:                     Säteilyturvakeskus
33049:                     Strålsäkerhetscentralen                               4970 962,45
33050:                     Sosiaali- ja terveyshallitus
33051:                     Social- och hälsostyrelsen                           17 571 575,68
33052:                     Opetusministeriö
33053:                     Undervisningsministeriet                              5786617,17
33054:                     Valtion opintotukikeskus
33055:                     Statens studiestödscentral                          155 408 189,69
33056:                     Valtionarkisto
33057:                     Riksarkivet                                             170 290,74
33058:                     Suomen Akatemia
33059:                     Finlands Akademi                                          64492,79
33060:                     Museovirasto
33061:                     Museiverket                                              117126,85
33062:                     Suomenlinnan hoitokunta
33063:                     Förvaltningsnämnden för Sveaborg                         266 349,41
33064:                     Valtion taidemuseo
33065:                     Statens konstmuseum                                       47 682,10
33066:                     Helsingin yliopisto
33067:                     Helsingfors universitet                              18 553319,42
33068:                     Jyväskylän yliopisto
33069:                     Jyväskylä universitet                                  3 664 668,84
33070:                     Oulun yliopisto
33071:                     Uleåborgs universitet                                10 438 133,56
33072:                     Turun yliopisto
33073:                     Åbo universitet                                        6 213 553,42
33074:                     Tampereen yliopisto
33075:                     Tammerfors universitet                                 3130 800,65
33076:                     Åbo Akademi
33077:                     Åbo Akademi                                           9 932 632,23
33078:                     Joensuun yliopisto
33079:                     Joensuu universitet                                    1 837 364.00
33080:                     Kuopion yliopisto
33081:                     Kuopio universitet                                    3 278 734,88
33082:                     Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33083:                     Veterinärmedicinska högskola                             917 805,10
33084:                     Teknillinen korkeakoulu
33085:                     Tekniska högskolan                                   34 875 998,98
33086:                     Tampereen teknillinen korkeakoulu
33087:                     Tammerforstekniska högskola                          13 732181.74
33088:                     Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33089:                     Villmanstrands tekniska högskola                       6 305 662,65
33090:                     Helsingin kauppakorkeakoulu
33091:                     Helsingfors handelshögskola                            4 453 239,42
33092:                     Svenska handelshögskolan
33093:                     Svenska handelshögskolan                                  83 370,90
33094:                     Turun kauppakorkeakoulu
33095:                     Åbo handelshögskola                                      797 673,29
33096:                     Vaasan yliopisto
33097:                     Vasa universitet                                         221 040,10
33098:                     Sibelius-Akatemia
33099:                     Sibelius-Akademin                                         46 026,78
33100:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33101:                                                                                                      sivu
33102: Tili - Konto 6750               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 164
33103: 
33104:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33105: 
33106: 
33107: 
33108:                     Lapin yliopisto
33109:                     Lapplands universitet                                    490805,60
33110:                     Teatterikorkeakoulu
33111:                     Teaterhögskolan                                          570672,94
33112:                     Taideteollinen korkeakoulu
33113:                     Konstindustriella högskolan                            1 760507,30
33114:                     Opetushallitus
33115:                     Utbildningsstyrelsen                                 59 839 590,33
33116:                     Ympäristöministeriö
33117:                     Miljöministeriet                                          24 532,70
33118: 
33119: 
33120:   675       SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
33121:             RESERVERADE ANSLAGS KONTON                                                        8 829 958 054,72
33122: 
33123:   6750      Siirrettyjan määrärahojen tili
33124:             Reserverade anslags konto                                                         8 829 958 054,72
33125:                     Eduskunta
33126:                     Riksdagen                                                                     15 848 300,65
33127:                    Tasavallan Presidentin kanslia
33128:                     Republikens Presidents kansli                                                  4 554 640,17
33129:                     Valtioneuvoston kanslia
33130:                     Statsrådets kansli                                                            19 314 727,25
33131:                     Ulkoasiainministeriö
33132:                     Utrikesministeriet                                                          439 206164,15
33133:                     Oikeusministeriö
33134:                     J ustitiem inisteriet                                                         53 887 658,72
33135:                     Sisäasiainministeriö
33136:                     lnrikesministeriet                                                           64 656 737.43
33137:                     Rajavartiolaitos
33138:                     Gränsbevakningsväsendet                                                      70 122 069,38
33139:                     Uudenmaan lääninhallitus
33140:                     Nylands länsstyrelse                                                         13 946 397,69
33141:                     Turun ja Porin lääninhallitus
33142:                    Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                               14 379 060,10
33143:                     Hämeen lääninhallitus
33144:                     Tavastehus länsstyrelse                                                      11 830 461 ,30
33145:                     Kymen lääninhallitus
33146:                     Kymmene länsstyrelse                                                         10 652 445,72
33147:                     Mikkelin lääninhallitus
33148:                    St. Michels länsstyrelse                                                        6 954 878,09
33149:                     Kuopion lääninhallitus
33150:                     Kuopio länsstyrelse                                                            7 821 887,91
33151:                     Pohjois- Karjalan lääninhallitus
33152:                    Norra Karelens länsstyrelse                                                     7 577 232.42
33153:                     Keski-Suomen lääninhallitus
33154:                     Mellersta Finlands länsstyrelse                                              16 004 757,48
33155:                    Vaasan lääninhallitus
33156:                    Vasa länsstyrelse                                                               8428206,65
33157:                    Oulun lääninhallitus
33158:                    Uleåborgs länsstyrelse                                                        15 766 780,14
33159:                    Lapin lääninhallitus
33160:                    Lapplands länsstyrelse                                                        25 226 548,12
33161:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33162:                                                                                                          sivu
33163: Tili - Konto   6750                Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 165
33164: 
33165:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33166: 
33167: 
33168: 
33169:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland
33170:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                  201 689,38
33171:                       Helsingin poliisilaitos
33172:                       Helsingfors polisinrättning                                                     1 647 698,29
33173:                       Keskusrikospoliisi
33174:                       Centralkriminalpolisen                                                          3647 409,70
33175:                       Suojelupoliisi
33176:                       Skyddspolisen                                                                   8 402 672,76
33177:                       Liikkuva poliisi
33178:                       Rörliga polisen                                                                 1141 344,73
33179:                       Väestörekisterikeskus
33180:                       Befolkningsregistercentralen                                                    4 563 770,16
33181:                       Asuntohallitus
33182:                       Bostadsstyrelsen                                                             110 827 477,57
33183:                       Puolustusministeriö
33184:                       Försvarsministeriet                                                        2 621 529 641,88
33185:                       Valtiovarainministeriö
33186:                       Finansministeriet                                                              36 307 920,03
33187:                       Valtiokonttori
33188:                       Statskontoret                                                                643 523 044,04
33189:                       Tullihallitus
33190:                       Tullstyrelsen                                                                  25 847 135,75
33191:                       Rahapaja
33192:                       Myntverket                                                                        608488,85
33193:                       Verohallitus
33194:                       Skattestyrelsen                                                              11 0 122 129,56
33195:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
33196:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                              121 990,95
33197:                       Tilastokeskus
33198:                       Statistikcentralen                                                              9111 660,33
33199:                       Pankkitarkastusvirasto
33200:                       Bankinspektionen                                                                3166 461,80
33201:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
33202:                       Statens utvecklingscentral                                                      2 577155,66
33203:                       Rakennushallitus
33204:                       Byggnadsstyrelsen                                                            904 307 232,29
33205:                       Maa- ja metsätalousministeriö
33206:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                               17 714124.40
33207:                       Maanmittaushallitus
33208:                       Lantmäteristyrelsen                                                           28 453 656,88
33209:                       Metsäntutkimuslaitos
33210:                       Skogsforskningsinstitutet                                                     19 294169,70
33211:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
33212:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                   112 398 222,75
33213:                       Maatilahallitus
33214:                       Jordbruksstyrelsen                                                           220 610 455,32
33215:                       Maatalouden tutkimuskeskus
33216:                       Lantbrukets forskningscentral                                                 13 954 955,27
33217:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
33218:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                         26 690 662.79
33219:                       Metsähallitus
33220:                       Forststyrelsen                                                                23 379 386,89
33221:                       Valtion margariinitehdas
33222:                       Statens margarinfabrik                                                            287 544,68
33223:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33224:                                                                                                       sivu
33225: Tili - Konto 6750                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 166
33226: 
33227:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33228: 
33229: 
33230: 
33231:                     Liikenneministeriö
33232:                     Trafikministeriet                                                            184 124 619,44
33233:                     Autorekisterikeskus
33234:                     Bilregistercentralen                                                            5202097,01
33235:                     Tiehallitus
33236:                     Vägstyrelsen                                                                 450 946 135,33
33237:                     Työministeriö
33238:                     Arbetsm inisteriet                                                           168 4 70 583,99
33239:                     limatieteen laitos
33240:                     Meteorologiska institutet                                                       6 013 840,64
33241:                     Telehallintokeskus
33242:                     Teleförvaltningscentralen                                                       5 966 539,60
33243:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
33244:                     Handels- och industriministeriet                                             219 374 547,50
33245:                     Merenkulkuhallitus
33246:                     Sjöfartsstyrelsen                                                            297 703 268,70
33247:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33248:                     Statens tekniska forskningscentral                                             29 907 506,44
33249:                     Geologian tutkimuskeskus
33250:                     Geologiska forskningscentralen                                                 11 916 570,37
33251:                     Teknillinen tarkastuskeskus
33252:                     Tekniska kontrollcentralen                                                      1 519148,31
33253:                     Matkailun edistämiskeskus
33254:                     Centralen för turistfrämjande                                                   8 324 788,52
33255:                     Patentti- ja rekisterihallitus
33256:                     Patent- och registerstyrelsen                                                  10 958 328,97
33257:                     Merentutkimuslaitos
33258:                     Havsforskningsinstitutet                                                        3 549 485,64
33259:                     Teknologian kehittämiskeskus
33260:                     Centralen för teknologisk utveckling                                         611 997 449,31
33261:                     Kuluttajavirasto
33262:                     Konsumentverket                                                                   898009,86
33263:                     Valtion hankintakeskus
33264:                     Statens upphandlingscentral                                                     6 603 949,27
33265:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
33266:                     Social- och hälsovårdsministeriet                                               5435 954,77
33267:                     Työsuojeluhallitus
33268:                     Arbetarskyddsstyrelsen                                                            794430,81
33269:                     Kansanterveyslaitos
33270:                     Folkhälsoinstitutet                                                             7 678 945,01
33271:                     Säteilyturvakeskus
33272:                     Strålsäkerhetscentralen                                                         6886210,16
33273:                     Tapaturmavirasto
33274:                     Olycksfallsverket                                                               3 370131,40
33275:                     Sosiaali- ja terveyshallitus
33276:                     Social- och hälsostyrelsen                                                      7 295 870,35
33277:                     Opetusministeriö
33278:                     Undervisningsministeriet                                                      60 446 841,58
33279:                     Valtion opintotukikeskus
33280:                     Statens studiestödscentral                                                      2187 225,38
33281:                     Valtionarkisto
33282:                     Riksarkivet                                                                     1 409421,23
33283:                     Suomen Akatemia
33284:                     Finlands Akademi                                                             186 31 0 624,70
33285:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33286:                                                                                                      sivu
33287: Tili - Kanto 6750               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 167
33288: 
33289:                                                                         Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33290: 
33291: 
33292:                     Museavirasto
33293:                     Museiverket                                                                   10 188 294,97
33294:                     Suomenlinnan hoitokunta
33295:                     Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                               2179 436,15
33296:                     Valtion taidemuseo
33297:                     Statens konstmuseum                                                            7 983 280,51
33298:                     Helsingin yliopisto
33299:                     Helsingfors universitet                                                       72 913 546,31
33300:                     Jyväskylän yliopisto
33301:                     Jyväskylä universitet                                                         20 784 044,56
33302:                     Oulun yliopisto
33303:                     Uleåborgs universitet                                                        44 581 369,52
33304:                     Turun yliopisto
33305:                     Åbo universitet                                                               23 831 744,63
33306:                     Tampereen yliopisto
33307:                     Tammerfors universitet                                                        11 721848,16
33308:                     Åbo Akademi
33309:                     Åbo Akademi                                                                    4 933107,58
33310:                     Joensuun yliopisto
33311:                     Joensuu universitet                                                           20 943 855,22
33312:                     Kuopion yliopisto
33313:                     Kuopio universitet                                                             6 288 459,32
33314:                     Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33315:                     Veterinärmedicinska högskola                                                   5 301 397,35
33316:                     Teknillinen korkeakoulu
33317:                     Tekniska högskolan                                                            52 925 812,16
33318:                     Tampereen teknillinen korkeakoulu
33319:                     Tammerfors tekniska högskola                                                   4481 587,51
33320:                     Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33321:                     Villmanstrands tekniska högskola                                             18 597 230,67
33322:                     Helsingin kauppakorkeakoulu
33323:                     Helsingfors handelshögskola                                                    8102 938.43
33324:                     Svenska handelshögskolan
33325:                     Svenska handelshögskolan                                                       1 760 783,76
33326:                     Turun kauppakorkeakoulu
33327:                     Åbo handelshögskola                                                            5 872104,02
33328:                     Vaasan yliopisto
33329:                     Vasa universitet                                                               6 363151,52
33330:                     Sibelius-Akatemia
33331:                     Sibelius-Akademin                                                              6 542032,41
33332:                     Lapin yliopisto
33333:                     Lapplands universitet                                                          6 319 082,21
33334:                     Teatterikorkeakoulu
33335:                     Teaterhögskolan                                                                2 970199,54
33336:                     Taideteollinen korkeakoulu
33337:                     Konstindustriella högskolan                                                    3170 246,94
33338:                     Opetushallitus
33339:                     Utbildningsstyrelsen                                                        289 888 975,97
33340:                     Ympäristöministeriö
33341:                     Miljöministeriet                                                            129 403 945,23
33342: 
33343: 
33344:    691      BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT
33345:             UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON                                     1 397 505 846,86
33346:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33347:                                                                                                        sivu
33348: Tili - Konto   6911               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 168
33349: 
33350:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33351: 
33352: 
33353: 
33354: 
33355:   6911         Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdystili
33356:                Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond                                    683152 858,13
33357:                       Maatilahallitus
33358:                       Jordbruksstyrelsen                                                          683 152 858,13
33359:   6912         Valtion takausrahaston yhdystili
33360:                Statsgarantifondens kollektivkonto                                                    1 051 949,89
33361:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33362:                       Handels- och industriministeriet                                               1 051 949,89
33363:   6914         Varmuusvarastorahaston yhdystili
33364:                Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto                                               16 473 068,63
33365:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33366:                       Handels- och industriministeriet                                              16 473 068,63
33367:   6915         Vientitakuurahaston yhdystili
33368:                Exportgarantifondens kollektivkonto                                                 24 527 413,98
33369:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33370:                       Handels- och industriministeriet                                             24 527 413,98
33371:   6916         Öljysuojarahaston yhdystili
33372:                Oljeskyddsfondens kollektivkonto                                                     20 982 640,33
33373:                       Ympäristöministeriö
33374:                       Miljöministeriet                                                              20 982 640,33
33375:   6917         Asunto-olojen kehittämisrahaston yhdystili
33376:                Koll.konto för fonden för utveckl. av bostadsförhåll.                              222 797 481,61
33377:                       Valtiokonttori
33378:                       Statskontoret                                                               222 797 481,61
33379:   6918         Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili
33380:                Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto                                        81 611,87
33381:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33382:                       Handels- och industriministeriet                                                  81 611,87
33383:   6919         Valtion eläkerahaston yhdystili
33384:                Stadens pensionsfonds kollektivkonto                                               428 438 822.42
33385:                       Valtiokonttori
33386:                       Statskontoret                                                               428 438 822.42
33387: 
33388: 
33389: 
33390:   692          MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
33391:                ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON                                17 527118745,78
33392: 
33393:   6921         Saamamieskirjan tili
33394:                Fordringsägarbokens kanto                                 5 792 640 256,50
33395:                       Valtiokonttori
33396:                       Statskontoret                                      5 792 640 256,50
33397:   6922         Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
33398:                Deponerade och främmande medel, aktivkonto                 124 387 182,08
33399:                       Oikeusministeriö
33400:                       Justitieministeriet                                  14 107 376,83
33401:                       Uudenmaan lääninhallitus
33402:                       Nylands länsstyrelse                                 18 003 617,50
33403:                       Turun ja Porin lääninhallitus
33404:                       Åbo och Björneborgs limsstyrelse                       3 522121,87
33405:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33406:                                                                                                         sivu
33407: Tili - Kanto   6929                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 169
33408: 
33409:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33410: 
33411: 
33412: 
33413:                      Hämeen lääninhallitus
33414:                      Tavastehus länsstyrelse                                  4 001 621,72
33415:                      Kymen lääninhallitus
33416:                      Kymmene länsstyrelse                                     4322020,08
33417:                      Mikkelin lääninhallitus
33418:                      St. Michels länsstyrelse                                 3 050 378,28
33419:                      Kuopion lääninhallitus
33420:                      Kuopio länsstyrelse                                      6834978,94
33421:                      Pohjois- Karjalan lääninhallitus
33422:                      Norra Karelens länsstyrelse                               796 289,90
33423:                      Keski-Suomen lääninhallitus
33424:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                          6 787 708.45
33425:                      Vaasan lääninhallitus
33426:                      Vasa länsstyrelse                                        6 240 418,65
33427:                      Oulun lääninhallitus
33428:                      Uleåborgs länsstyrelse                                 10196 091,37
33429:                      Lapin lääninhallitus
33430:                      Lapplands länsstyrelse                                 45 316 639,97
33431:                      Rakennushallitus
33432:                      Byggnadsstyrelsen                                        1 051 711,50
33433:                      Maatilahallitus
33434:                      Jordbruksstyrelsen                                         156 207,02
33435:   6929         Sekalaiset muut varat, aktiivatili
33436:                Diverse övriga medel, aktivkonto                          11 610 091 307,20
33437:                      Valtiokonttori
33438:                      Statskontoret                                       11 610 091 307,20
33439: 
33440: 
33441:   693          MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
33442:                ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON                                                       17 538 757 184,60
33443: 
33444:   6931         Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili
33445:                1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto                               5 792 640 256,50
33446:                       Valtiokonttori
33447:                       Statskontoret                                                              5 792 640 256,50
33448:   6932         Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
33449:                Deponerade och främmande medel, passivkonto                                         136 025 620,90
33450:                       Ulkoasiainministeriö
33451:                       Utrikesministeriet                                                                844944,37
33452:                       Oikeusministeriö
33453:                       Justitieministeriet                                                           16 836 991 ,01
33454:                       Uudenmaan lääninhallitus
33455:                        Nylands länsstyrelse                                                         22 006 859,04
33456:                       Turun ja Porin lääninhallitus
33457:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                3 993 872,66
33458:                        Hämeen lääninhallitus
33459:                       Tavastehus länsstyrelse                                                         4 317 839,63
33460:                        Kymen lääninhallitus
33461:                        Kymmene länsstyrelse                                                           4 340 892,64
33462:                       Mikkelin lääninhallitus
33463:                        St. Michels länsstyrelse                                                       3 058 277,22
33464:                        Kuopion lääninhallitus
33465:                        Kuopio länsstyrelse                                                            6 740884,36
33466:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33467:                                                                                                        sivu
33468: Tili - Konto   6939               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 170
33469: 
33470:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33471: 
33472: 
33473: 
33474:                      Pohjois- Karjalan lääninhallitus
33475:                      Norra Karelens länsstyrelse                                                       827182,58
33476:                      Keski-Suomen lääninhallitus
33477:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                                                 6 812 661,30
33478:                      Vaasan lääninhallitus
33479:                      Vasa länsstyrelse                                                               8160 865,59
33480:                      Oulun lääninhallitus
33481:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                         10 699 737,25
33482:                      Lapin lääninhallitus
33483:                      Lapplands länsstyrelse                                                         46 164 094,73
33484:                      Rakennushallitus
33485:                      Byggnadsstyrelsen                                                               1 051 711,50
33486:                      Maatilahallitus
33487:                      Jordbruksstyrelsen                                                                156 207,02
33488:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
33489:                      Tammerforstekniska högskola                                                         12600,00
33490:   6939         Sekalaiset muut varat, passiivatili
33491:                Diverse övriga medel, passivkonto                                               11610091307,20
33492:                      Valtiokonttori
33493:                      Statskontoret                                                             11 610 091 307,20
33494: 
33495: 
33496:   696          RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
33497:                FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON                      33 427 028,79
33498: 
33499:   6961         Rahastot aktiivatili
33500:                Fonder, aktivkonto                                          19 587 009,73
33501:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
33502:                      Social- och hälsovårdsministeriet                       2 275172,03
33503:                      Sosiaali- ja terveyshallitus
33504:                      Social- och hälsostyrelsen                                 14851,98
33505:                      Opetusministeriö
33506:                      Undervisningsministeriet                                1 414006,25
33507:                      Helsingin yliopisto
33508:                      Helsingfors universitet                                    51 840,53
33509:                      Turun yliopisto
33510:                      Åbo universitet                                         8844560,00
33511:                      Tampereen yliopisto
33512:                      Tammerfors universitet                                  3 365 570,10
33513:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33514:                      Veterinärmedicinska högskola                              918 659,60
33515:                      Teknillinen korkeakoulu
33516:                      Tekniska högskolan                                      4 733701,79
33517:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
33518:                      Helsingfors handelshögskola                                                     3493 423,32
33519:                      Svenska handelshögskolan
33520:                      Svenska handelshögskolan                                  341 682,00
33521:                      Turun kauppakorkeakoulu
33522:                      Åbo handelshögskola                                     1120 388,77
33523:   6962         Lahjoitetut varat aktiivatili
33524:                Donerade medel, aktivkonto                                   13 840 019,06
33525:                      Puolustusministeriö
33526:                      Försvarsministeriet                                       993 560,89
33527:                                  Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33528:                                                                                                       sivu
33529: Tili - Kanto 6971                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 171
33530: 
33531:                                                                          Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33532: 
33533: 
33534: 
33535:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33536:                     Statens tekniska forskningscentral                       600000,00
33537:                     Opetusministeriö
33538:                     Undervisningsministeriet                                 770 053,94
33539:                     Museovirasto
33540:                     Museiverket                                              138 593,09
33541:                     Jyväskylän yliopisto
33542:                     Jyväskylä universitet                                    411 413,79
33543:                     Oulun yliopisto
33544:                     Uleåborgs universitet                                   1 008832,01
33545:                     Turun yliopisto
33546:                     Åbo universitet                                            57 600,00
33547:                     Joensuun yliopisto
33548:                     Joensuu universitet                                    3106 724,40
33549:                     Kuopion yliopisto
33550:                     Kuopio universitet                                         32 577,25
33551:                     Vaasan yliopisto
33552:                     Vasa universitet                                           35112,48
33553:                     Sibelius-Akatemia
33554:                     Sibelius-Akademin                                       6188126,43
33555:                     Lapin yliopisto
33556:                     Lapplands universitet                                       3 673,96
33557:                     Opetushallitus
33558:                     Utbildningsstyrelsen                                     493 750,82
33559: 
33560: 
33561:   697       RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
33562:             FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON                                                99 774156,35
33563: 
33564:   6971       Rahastot, passiivatili
33565:              Fonder, passivkonto                                                                   62 445 637,42
33566:                   Sisäasiainministeriö
33567:                   lnrikesministeriet                                                              40 343 491,03
33568:                   Puolustusministeriö
33569:                   Försvarsministeriet                                                               1 929 380,70
33570:                   Sosiaali- ja terveysministeriö
33571:                   Social- och hälsovårdsministeriet                                                 2 275172,03
33572:                   Sosiaali- ja terveyshallitus
33573:                   Social- och hälsostyrelsen                                                           14 851,98
33574:                   Opetusministeriö
33575:                   Undervisningsministeriet                                                          1414006,25
33576:                   Helsingin yliopisto
33577:                   Helsingfors universitet                                                              51 840,53
33578:                   Turun yliopisto
33579:                   Åbo universitet                                                                   9 430 315,96
33580:                   Tampereen yliopisto
33581:                   Tammerfors universitet                                                            3 365 570,10
33582:                   Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33583:                   Veterinärmedicinska högskola                                                        918 659,60
33584:                   Teknillinen korkeakoulu
33585:                   Tekniska högskolan                                                                4 733 701,79
33586:                   Helsingin kauppakorkeakoulu
33587:                   Helsingfors handelshögskola                              3 493 423,32
33588:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33589:                                                                                                        sivu
33590: Tili - Konto   6972               Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 172
33591: 
33592:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33593: 
33594: 
33595: 
33596:                      Svenska handelshögskolan
33597:                      Svenska handelshögskolan                                                          341 682,00
33598:                      Turun kauppakorkeakoulu
33599:                      Abo handelshögskola                                                             1120388,77
33600:   6972         Lahjoitetut varat, passiivatili
33601:                Donerade medel. passivkonto                                                          37 328 518,93
33602:                      Ulkoasiainministeriö
33603:                      Utrikesministeriet                                                                   3 339,78
33604:                      Rajavartiolaitos
33605:                      Gränsbevakningsväsendet                                                              8 382,98
33606:                      Pohjois· Karjalan lääninhallitus
33607:                      Norra Karelens länsstyrelse                                                          2162,90
33608:                      Puolustusministeriö
33609:                      Försvarsministeriet                                                             1 814516,06
33610:                      Maa- ja metsätalousministeriö
33611:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                                   100486,89
33612:                      Metsäntutkimuslaitos
33613:                      Skogsforskningsinstitutet                                                         274 981,51
33614:                      Maatalouden tutkimuskeskus
33615:                      Lantbrukets forskningscentral                                                     239 412,14
33616:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
33617:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                               20064,71
33618:                      limatieteen laitos
33619:                      Meteorologiska institutet                                                           26640,72
33620:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33621:                      Statens tekniska forskningscentral                                                894 617,08
33622:                      Geologian tutkimuskeskus
33623:                      Geologiska forskningscentralen                                                       8578,04
33624:                      Kansanterveyslaitos
33625:                      Folkhälsoinstitutet                                                                 91 844,96
33626:                      Opetusministeriö
33627:                      Undervisn ingsm in isteriet                                                       882466,23
33628:                      M useavirasto
33629:                      Museiverket                                                                       278 565,71
33630:                      Valtion taidemuseo
33631:                      Statens konstmuseum                                                                  3 578,04
33632:                      Jyväskylän yliopisto
33633:                      Jyväskylä universitet                                                             423043,65
33634:                      Oulun yliopisto
33635:                      Uleåborgs universitet                                                           4259102,40
33636:                      Turun yliopisto
33637:                      Abo universitet                                                                 2 332 622,91
33638:                      Tampereen yliopisto
33639:                      Tammerfors universitet                                                          1 433 239,28
33640:                      Abo Akademi
33641:                      Abo Akademi                                                                     1 231 997,52
33642:                      Joensuun yliopisto
33643:                      Joensuu universitet                                                             4 398 519,34
33644:                      Kuopion yliopisto
33645:                      Kuopio universitet                                                              9 825 414,88
33646:                      Teknillinen korkeakoulu
33647:                      Tekniska högskolan                                                                536 998,46
33648:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
33649:                      Tammerforstekniska högskola                                                         26921,11
33650:                                   Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33651:                                                                                                         sivu
33652: Tili - Konto   6991               Administrativ balans den 31 december 1991                             sida 173
33653: 
33654:                                                                           Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33655: 
33656: 
33657: 
33658:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33659:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                 301 547,62
33660:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
33661:                       Helsingfors handelshögskola                                                      460033,08
33662:                       Vaasan yliopisto
33663:                       Vasa universitet                                                                  98 925,18
33664:                       Sibelius-Akatemia
33665:                       Sibelius-Akademin                                                              6 561 972,12
33666:                       Lapin yliopisto
33667:                       Lapplands universitet                                                             38141,96
33668:                       Teatterikorkeakoulu
33669:                       Teaterhögskolan                                                                   24 587,98
33670:                       Taideteollinen korkeakoulu
33671:                       Konstindustriella högskolan                                                       15 291,00
33672:                       Opetushallitus
33673:                       Utbildningsstyrelsen                                                             710 522,69
33674: 
33675: 
33676:   699          SELVITYSTILIT
33677:                UTREDNINGSKONTON                                            80186514,19
33678: 
33679:   6991         Epäselvien erien tili
33680:                Oklara posters konto                                        80186514,19
33681:                      Oikeusministeriö
33682:                      Justitieministeriet                                                                49067,10
33683:                      Sisäasiainministeriö
33684:                      1nrikesministeriet                                                                     843,00
33685:                      Uudenmaan lääninhallitus
33686:                      Nylands länsstyrelse                                                               18554,54
33687:                      Turun ja Porin lääninhallitus
33688:                      Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                       991,50
33689:                      Hämeen lääninhallitus
33690:                      Tavastehus länsstyrelse                                                              9 829,35
33691:                      Kymen lääninhallitus
33692:                      Kymmene länsstyrelse                                                                 1 489,53
33693:                      Kuopion lääninhallitus
33694:                      Kuopio länsstyrelse                                                                  3121,63
33695:                      Keski-Suomen lääninhallitus
33696:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                          468112,76
33697:                      Vaasan lääninhallitus
33698:                      Vasa länsstyrelse                                                                  43 653,99
33699:                      Oulun lääninhallitus
33700:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                               4 536,80
33701:                      Lapin lääninhallitus
33702:                      Lapplands länsstyrelse                                                             28 537,86
33703:                      Helsingin poliisilaitos
33704:                      Helsingfors polisinrättning                                   663,00
33705:                      Keskusrikospoliisi
33706:                      Centralkriminalpolisen                                      2 352,15
33707:                      Puolustusministeriö
33708:                      Försvarsministeriet                                      219 320,86
33709:                      Valtiovarainministeriö
33710:                      Finansministeriet                                                                       74,88
33711:                                    Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33712:                                                                                                         sivu
33713: Tili - Kanto   6991                Administrativ balans den 31 december 1991                            sida 174
33714: 
33715:                                                                            Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33716: 
33717: 
33718: 
33719:                       Valtiokonttori
33720:                       Statskontoret                                         68 135 593,89
33721:                       Tullihallitus
33722:                       Tullstyrelsen                                                                   2118216,22
33723:                       Verohallitus
33724:                       Skattestyrelsen                                                                 1169895,08
33725:                       Tilastokeskus
33726:                       Statistikcentra Ien                                         1 220,50
33727:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
33728:                       Statens utvecklingscentral                                                          14 708,50
33729:                       Rakennushallitus
33730:                       Byggnadsstyrelsen                                                                       60,00
33731:                       Maanmittaushallitus
33732:                       Lantmäteristyrelsen                                        22 588,96
33733:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
33734:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                222 582,16
33735:                       Maatilahallitus
33736:                       Jordbruksstyrelsen                                            150,00
33737:                       Maatalouden tutkimuskeskus
33738:                       Lantbrukets forskningscentral                                                          609,85
33739:                       Metsähallitus
33740:                       Forststyrelsen                                                                    129 890,52
33741:                       Tiehallitus
33742:                       Vägstyrelsen                                               22 872,73
33743:                       Työministeriö
33744:                       Arbetsministeriet                                       1 519 399,63
33745:                       Telehallintokeskus
33746:                       Teleförvaltningscentralen                                                         385043,60
33747:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
33748:                       Handels- och industriministeriet                             1 720,66
33749:                       Merenkulkuhallitus
33750:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                   16 623,15
33751:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33752:                       Statens tekniska forskningscentral                    14 572 637,90
33753:                       Geologian tutkimuskeskus
33754:                       Geologiska forskningscentralen                                                      69726,15
33755:                       Patentti- ja rekisterihallitus
33756:                       Patent- och registerstyrelsen                                 365,00
33757:                       Kuluttajavirasto
33758:                       Konsumentverket                                               106,00
33759:                       Kansanterveyslaitos
33760:                       Folkhälsoinstitutet                                         7 408,69
33761:                       Sosiaali- ja terveyshallitus
33762:                       Social- och hälsostyrelsen                                                             738,95
33763:                       Opetusministeriö
33764:                       Undervisningsministeriet                                                            11 683,30
33765:                       Suomen Akatemia
33766:                       Finlands Akademi                                                                  120 596,43
33767:                       Museovirasto
33768:                       Museiverket                                                   439,15
33769:                       Helsingin yliopisto
33770:                       Helsingfors universitet                                                            93 240,07
33771:                       Jyväskylän yliopisto
33772:                       Jyväskylä universitet                                       6 906,05
33773:                                 Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1991
33774:                                                                                                           sivu
33775: Tili - Konto 6991               Administrativ balans den 31 december 1991                                 sida 175
33776: 
33777:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
33778: 
33779: 
33780: 
33781:                     Oulun yliopisto
33782:                     Uleåborgs universitet                                                                  10074,06
33783:                     Åbo Akademi
33784:                     Åbo Akademi                                                                           180 733,58
33785:                     Joensuun yliopisto
33786:                     Joensuu universitet                                                                      5 200,00
33787:                     Kuopion yliopisto
33788:                     Kuopio universitet                                            188 050,97
33789:                     Tampereen teknillinen korkeakoulu
33790:                     Tammerforstekniska högskola                                                            10285.47
33791:                     Helsingin kauppakorkeakoulu
33792:                     Helsingfors handelshögskola                                    19 908,05
33793:                     Vaasan yliopisto
33794:                     Vasa universitet                                                                         2 288,50
33795:                     Taideteollinen korkeakoulu
33796:                     Konstindustriella högskolan                                     1150,00
33797:                     Opetushallitus
33798:                     Utbildningsstyrelsen                                                                  726 721,31
33799: 
33800: 
33801:             TASETILIT YHTEENSÄ
33802:             BALANSKONTON SAMMANLAGT                                        37 175 429 072,67      35 054 562 265,27
33803: 
33804: 
33805: 
33806:             Ylijäämien ja vajausten tili
33807:             Överskotts och underskotts kanto                                                       2 120 866 807.40
33808: 
33809:                     Ylijäämä vuoden alkaessa
33810:                     Överskott vid årets ingång          6 618 102 483,94
33811:                     Tilivuoden alijäämä
33812:                     Redovisningsårets underskott        4 497 235 676,54
33813: 
33814: 
33815: 
33816:   6040      HALLINNOLLINEN TASETILI
33817:             ADMINISTRATIV BALANSKONTON                                     37 175 429 072.67      37 175 429 072,67
33818:                            j
33819:                           j
33820:                          j
33821:                         j
33822:                        j
33823:                       j
33824:                      j
33825:                     j
33826:                    j
33827:                   j
33828:                  j
33829:                 j
33830:                j
33831:               j
33832:              j
33833:             j
33834:            j
33835:           j
33836:          j
33837:         j
33838:        j
33839:       j
33840:      j
33841:     j
33842:    j
33843:   j
33844:  j
33845: j
33846:  TULO- JA MENOARVION ULKOPUOLELLA
33847:     OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
33848: 
33849:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
33850:            19 91
33851: 
33852: 
33853:   STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
33854: 
33855: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
33856:              1991
33857: 178
33858: 
33859:                  Maatilatalouden kehittämisrahasto- Gårdsbrukets utvecklingsfond
33860:                                      Tulostase- Resultaträkning 1991
33861: Kulut-Kostnader
33862: Varsinaiset kulut- Egentliga kostnader
33863:   Palkat sosiaaliturvamaksut ja matkat - Löner, socialskyddsavgifter och
33864:   resor 0000000000000000.. 000000000000.. 00000.. 000000.. 0000.. 00000000                           29 837,19
33865:   Lainojen hoitopalkkiot- Kostnader för lånens förvaltning 000000000000000                 35107 351,80
33866:   Tilojen hoitomenot- Kostnader för lägenheternas förvaltning 000000000000                         194 385.49
33867:   Verot- Skattero 0000000.. 0.. 000000000.. 0.. 0.. 00.. 000000000000.... 00-----=2:....:2:..:.0,;:,5.::.25""'0"'-,5=-1                                           37 536 824,99
33868: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter
33869: Maatilahallituksen päätöksen 140201992 n:o 592/221 /92 perusteella poistettu
33870: tileistä- På grund av jordbruksstyrelsens beslut av 140201992 nr 592/221/92
33871: har avskrivits:
33872:      Vapaavuosien lyhennyseriä - Friårs avkortningar 000000000000000000000            9 704,65
33873:      Aosut~sluottoj~n maksuvapautuksia - Befrielse från betalning av kolo-
33874:      msatiOnskredlter 0000000000000000000000000000000000000000000000000         4121 505.79
33875:       Kuivatus-, tienteko-, vesi- ja viemärikustannuksia- Torrläggnings-, väg-
33876:      byggnads-, vatten- och avloppsledningskostnader 00000000000000000000          95 224,80
33877:      Porotalouslain mukaisia avustuksia - Bidrag enligt lagen om renhushåll-
33878:      ningo 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000         10 022100,-
33879:      Porotilalain mukaisia rakennuspalkkioita - Premier för byggning enligt
33880:      lagen om renlägenheter 0000000000000000000000000000000000000000000           982 779,-
33881:      Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt naturnäringsla-
33882:      gen 000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000           7 527 595,-
33883:       Kolttalain mukaisia avustuksia - Bidrag enligt lagen om skoltar 00000000  5 902 557,50
33884:      Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byg-
33885:      gande och för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter 00000000000     8 230800,-
33886:      Tientekoavustuksia- Understöd för vägbyggen 0000000000000000000000         3929 834,-
33887:      Salaojitusavustuksia- Understöd för täckdikning 00000000000000000000      18 045100,-
33888:      Metsänhoito- ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset- Skogs-
33889:      vårds- och skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar 0000000000    1 061 653,26
33890:       Maaseutuelinkeinoavustukset- Bidrag beviljade för näringsverksamheten
33891:      på landsbygden 00000000000000000000000000000000000000000000000000            170170,-
33892:      Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande
33893:      undersökningsanslag 000000000000000000000000000000000000000000000             39 474,35
33894:      Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä
33895:      varoja- För undersökning av gårdsbrukets utvecklingsverksamhet bevil-
33896:      jade medel 000000000000000000000000000000000000000000000000000000          3 400 425,90
33897:      Luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Undersök-
33898:      ning gällande utvecklingsverksamhet av naturnäringo 000000000000000000       654 645,22
33899:      Muut menot- Övriga utgifter 0000000000000000000000000000000000000 _ _ _ _7'-'9'-'5-'7..,;,7""'8,"'5-"-0                                                      64 989 347,97
33900: Ylijäämä- Överskott       ..
33901:     Siirto vuodelle 1992- Overföring tili året 1992 0000000000000000000000     100 000 000,-
33902:     Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott 000000000000000000000 _ _. :. .11'-'6:.. :8::.. 4:..:.7-=1-=9"-'5'c=2.::..9_ _=..21:. .:6:. .:8:. :4. :. .7. . :.1.: .95=-<'.: .: . 29
33903:                                                                                                                                                                 319 373 368,25
33904: Tuotot-lntäkter
33905: Varsinaiset tuotot- Ordinära intäkter
33906:      Korot - Räntor:
33907:     Asutuskassalainoista - Kolonisationskassalån 000000000000000000000000                  4 598,34
33908:      Maaseutuelinkeinolainoista - Lån beviljade för näringsverksamheten på
33909:     landsbygdeno 0000000000000000000000000000000000000000000000000000                   215 943,56
33910:      Maatilalainoista- Jordlägenhetslån 00000000000000000000000000000000            244 233 183,27
33911:      Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för
33912:     näringsverksamheten i liten skala på landsbygden 000000000000000000000           16 100 369,07
33913:      Maankäyttölainoista - Jorddispositionslån 00000000000000000000000000            13 163 319,95
33914:     Asuttamislainoista- Kolonisationslån 000000000000000000000000000000                  15 770,81
33915:      Myyntihintoihin liitetyistä lainoista- Lån i samband med försäljningspriso            3189,64
33916:     Tilojen kauppahinnoista - På lägenheters pris 00000000000000000000000            34 17 4 695.44
33917:      Muita korkotuloja- Övriga ränteinkomster 00000000000000000000000000                 30 432,05
33918:      Provisiot valtiontakauksista - Provisioner från statsgarantier 00000000000 _ _ _ _ _1:...:5:..:0:..::0!-,--                                                 307 943 002,13
33919:                                                                                                                                                                                               179
33920: 
33921: Muut tuotot- Övriga intäkter
33922:    Vuokratulot- Hyresinkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 171 537.47
33923:    Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä- Överskott av försålda lägenheter...                               7 530 263,36
33924:    Satunnaiset tulot- Diverse inkomster .............................. _ ___:2:...;7c.=2:..::8-=5..::.6:::..!5'.::c29=-------'1'-'1-4:..::3..::.0..::.3..::.66::!.,.:..=.12
33925:                                                                                                                                 319 373 368,25
33926: 
33927: 
33928:                                                                       Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
33929: Vastaavaa-Aktiva
33930: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
33931: Varat - Medel
33932:   Sitomattomat varat - Obundna medel ............................... .                                                                 114 043 994.45
33933:   Siirto vuodelle 1992 - Överföring tili året 1992 ....................... .                                                           100 000 000,-
33934: 
33935: Sidotut varat- Bundna medel
33936:   Myönnetyt. mutta maksamatta olevat- Beviljade, men icke utbetalade:
33937:       Maatilalainat ja muut lainat- Jordlägenhetslån och
33938:       andra lån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379 862 365,38
33939:       Tilojen hinnat- L~genheters pris . . . . . . . . . . . . . . . .                      23 100 437,60
33940:        Muita maksuja- Ovriga utbetalningar............                                      65 414 395,34 468 377198,32
33941:       Talletetut varat- Deponerade medel ............................. ____7:. : 3:. :1-=6..: .6-=.c5,:. : 3.: . 6                                                         683 152 858,13
33942: Lainat- Lån
33943:  Kuntien lainat- Kommunernas lån
33944:    Asutuskassalainat - Kolonisationskassalån ............................................ .                                                                                       195425,52
33945:    Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslån
33946:      Maaseutuelinkeinolainat - Lån beviljade för näringsverksamheten på
33947:     landsbygden .................................................... .                                 267 247 695.46
33948:      Maatilalainat- Jordlägenhetslån ................................. .                             6 280 891 401 ,55
33949:      Maaseudun pienimuotoisen elintoiminnan lainat - Lån beviljade för
33950:      näringsverksamheten i liten skala på landsbygden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         202 130 272,66
33951:      Maankäyttölainat - Jorddispositionslån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   184 372 931 ,33
33952:      Asuttamislainat- Kolonisationslån ................................. -----=23=-6:.....:....19:...:5=-=-,3=8                                                        6 934 878 496,38
33953: 
33954: Muut lainat- Övriga lån
33955:    Suoraan rahastosta myönnetyt erinäiset saatavat - Direkt ur fonden
33956:    beviljade särskilda fordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1 452,21
33957:    Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Lån i samband med
33958:    köpeskillingar för jorddispositionslägenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             6 079 138,38
33959:    Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med
33960:    köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter ......................... _ _ _ _7:. .:3:. .;2=.:0:. :7:. :. ,3=8                                                            6153 797,97
33961: Kauppahinnat- Köpeskillingar
33962:    Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för
33963:    lägenheter, som sålts med stöd av kolonisationslagen ................ .        587188,67
33964:    Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för
33965:    lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen .............. .    26 257 623,88
33966:    Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för
33967:    lägenheter, som sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter ........ .    761 808 875.04
33968:    Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskil-
33969:    lingar för lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen ......... .   2 054861,77
33970:    Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för
33971:    lägenheter, som sålts med stöd av skoltlagen ........................ .         23071,30
33972:    Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskil-
33973:    lingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om näringsverksamheten
33974:    på landsbygden .................................................. ____9:. . c7.. .:.3. . :.0-=-00"'",--                                                                791 704 620,66
33975: 
33976: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
33977:  Ostetut tilat - Köpta lägenheter ........................................................ .                                                                              159 561 545,82
33978: Erilaatuiset saatavat- Diverse fordringar
33979:   Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        4 376,-
33980:   Ennakkomaksut - Förskottsbetal ni ngar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ____:4-=3c=2-=-4-=-69:. .:9:. :. ,0:. : 9_ _----,4.:. .c3:. :2:. :.9-=0-=-75=-<'.: . : . 09
33981:                                                                                                                                                     8 579 975 819,57
33982: 180
33983: 
33984: Vastattavaa-Passiva
33985: Vieras pääoma - Främmande kapital
33986:   Talletetut varat- Depositioner ......................................................... .                                                                                                                            731 665,36
33987: Oma pääoma - Eget kapital
33988:  Pääoma vuoden alussa.- Kapital vid årets ingång ..................... .                                                                                                       8 362 396 958,92
33989:  Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital ............................. .                                                                                                             100 000 000,-
33990: 
33991: Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott ......................... _ __:_11:...;6:.c8::..4:..:.7...::1..::9~5,c:::2.::..9_ _:8: . 5: .:7:. : 9:. :2:. .:4. .:.4. .:.1.: .54:.:.,=-:. .21
33992:                                                                                                                                     8 579 975 819,57
33993: 
33994: 
33995:                         Valtion viljavaraston rahasto- Statens spannmålsförrådsfond
33996:                                                                   Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
33997: 
33998: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ...................................................... .                                                            2 590 436 226,67
33999: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
34000:   Välilliset verot- lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                110 265 238,26
34001:   Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter ............................. _ _ __:3:. :7. : 0. . :1. .:.7.=!2'c: :3.: .8_ _1.:. :1:. .: 0:. :6:.: :3.: .5. . :.4.:. :10::!.·~64
34002: Liikevaihto- Omsättning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     2 479 816,03
34003: 
34004: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
34005:  Tavarat- Varor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                           2174 594 381.78
34006:  Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                                       13189 710,04
34007:  Varaston muutos- Förändring i lager .                                 00   ••••   00   •••   00    00      •••       00    00   •••••             00   •    •                 -187 158 229.76 -2 374 942 321,58
34008: Myyntikate- Försäljningsbidrag.                        00   00   00   ••••••••••         00   •   00    •   00    •   00    00    •   00   •   00   ••           00   00   •   00   •••••   00    104 858 494.45
34009:                                                                                                                                                                                                  00   •   00   •
34010: 
34011: 
34012: 
34013: 
34014: Kiinteät kulut - Fasta kostnader
34015:    Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 598 404,04
34016:    Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader .......................... ___4.:.:2::..7:..::3:.:::8....:1..::5~7,c:::5=..2_ _. . :8: : 3:. :3:.: :3.: .6. : 5.: .61.:.!.,: : . : .56
34017: Käyttökate - Driftsbidrag .....                   00   ••   00   •••••      00   ••••••••          00    00   •   00       00    •••   21 521 932,89
34018:                                                                                                                                        00      •   00       ••    00   •••      00   •••••••      00      •   00
34019: 
34020: 
34021: 
34022: 
34023: Poistot suunnitelman mukaan - Avskrivningar enligt planen
34024:    Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . .                                                15 888 626.73
34025:    Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                   23 585 315,55
34026:    Pitkävaikutteisista menoista - Långfristiga utgifter. ..................... _ _.........;1'-'6:...:7..::0-=0..::.8.=,0,c::.02=-------4_....:_:1_:1....:4...:..4..::0=22~,3=-0
34027: Liikevoitto - Rörelsevinst. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -19 622 089.41
34028: 
34029: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
34030:   Korkotuotot- Ränteintäkter.                    00    ••   00.   00   ••   00.   00   •••••      00    •••  5 527 005,75
34031:                                                                                                                   00   00       00    •••••         00.
34032: 
34033: 
34034: 
34035: 
34036:   Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  360 035,93
34037:   Korkokulut- Räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -59 897 856,21
34038:   Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader .................... _ _-_7:..:9:..:6::::9:..:4...::8:.:..70::.!,.::.88:::....___1~3::::3:..:7~0.:::.5..::6~85::!..4:.:...:...1
34039: Tappio rahoituserien jälkeen - Förlust efter finansieringsposter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     -153 327 774,82
34040: 
34041: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
34042:   Muut tuotot- Övriga intäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 093 799,51
34043:   Muut kulut- Övriga kostnader ...................................... _ _ _----=8.::.6..::58:::.:9:..:..4.:..:0:....__ ___..:6: .:0: :.:0:. :.7-=2.. :. 10::.!.•. :. . :. .11
34044: Tappio ennen tilinpäätössiirtoja - Förlust före boksluttransfereringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -147 320 564.71
34045: Varausten vähennys- Minskning av reserveringar ........................................... ___7:. . :5:. . :0:. :0. : .0. : .0.: .00:.!, -_
34046: 
34047: Tilikauden tappio - Räkenskapsperiodens förlust ........................................... .                                                                                                                      -72 320 564 .71
34048: 
34049: 
34050:                                                                        Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
34051: Vastaavaa-Aktiva
34052:    Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34053:    Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden. . . . . . . . . . . . .                          13 426 720,87
34054:    Myyntisaamiset- .försäljningsfordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       189 636 343,52
34055:    Muut saamiset- Ovriga fordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     53 243 297,96
34056:    Lainasaamiset- Lånefordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 000 000,-
34057:    Siirtosaamiset- Result.atregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  19121 943,78
34058:    Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar. .................... _ _ _ _4:.:0:..::9:..:4..::.0,~2..:...1                                                                                                 41 0 469 246,34
34059:                                                                                                                                                                                  181
34060: 
34061: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
34062:  Tavarat- Varor ...................................................................... .                                                                      2 614 016 053,02
34063: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och
34064: övriga långfristiga utgifter
34065:   Keskeneräiset omat työt- Halvfärdiga egna arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           2 904 159,52
34066:   Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         1 355 680,04
34067:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . .                   386 589153,32
34068:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     73131 566,-
34069:   0sakkeet ja osuudet- Aktier och andelar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   23 668 612,70
34070:   Pitkävaikutteiset menot - Långfristiga utgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   3 293 729,58                                             490 942 901,16
34071: Arvostuserät - Värderingsposter. ......................................................... .                                                                   111 914 664,19
34072:                                                                                                                                                              3 627 342 864,71
34073: Vastattavaa-Passiva
34074: Vieras pääoma - Främmande kapital
34075:   Lyhytaikainen- Kortfristigt
34076:      Ostovelat- Leverantörskulder .................................... .                                                     188 225 211 ,83
34077:      Siirtovelat- Resultatregleringar ................................... .                                                   33 348 919,75
34078:      Lyhytaikaiset velat - Kortfristiga skulder ........................... .                                              1 137 348 112,52                 1 358 922 244,1 0
34079: 
34080:    Pitkäaikainen- Långfristigt
34081:      Lainat rahoituslaitoksilla - Lån från finansieringsanstalter . . . . . . . . . . . . .       549 561 676,44
34082:      Eläkevastuuvelka- Pensionsgarantiskuld . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 582 649,03
34083:      Hinnanerovarat- Prisskillnadstillgångar. ............................ ___1.:..:2:..:8:..:7-=2-=2:.:.7~4,:.:.1::.2                                         780 016 599,59
34084: 
34085: Varaukset- Reserveringar
34086:  Varastovaraukset - Lagerreserveringar .................................................. .                                                                    540 000 000,-
34087: 
34088: Oma pääoma - Eget kapital
34089:  Viljavarastorahasto - Spannmålsförrådsfonden
34090:  Perusrahasto- Grundfonden................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 054 235,-
34091:  Käyttörahasto- Driftfonden ......................................... _ _3""'2:..=8-=2'--60-'---"'32=2"-',9'-'-6                                               998 314 557,96
34092: Siementuotannon edistämisvarat- Medel för befrämjande av fröproduktion .................... .                                                                  22 410 027,77
34093: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ........................................... .                                                                 -72 320 564,71
34094:                                                                                                                                                             3 627 342 864,71
34095: 
34096: 
34097:                                     Varmuusvarastorahasto- Säkerhetsupplagsfonden
34098:                                                            Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
34099: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ...................................................... .                                                                      99 721 726,75
34100: Muut kulut- Övriga kostnader
34101:  Tavaraostot- Varuinköp
34102:  Öljy - Olje ..... .: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 215 211 ,82
34103:  Muut tuotteet- Ovriga produkter .................................... _ _. :. .13::. .:5:. -4.:. :3c::.3-=2:.:.7"-'5'. :. 67.:. .                          -469 648 487.49
34104: 
34105: Varastojen hoitomenot- Underhållsutgifter av lager
34106:   Öljyvarastojen vuokrat - Hyror av oljelager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              20 177 858,45
34107:   Valtion omistamien öljyvarastojen kustannukset - Kostnader av statens
34108:   ägande oljelager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          11 730 572,79     -31 908 431 ,24
34109:   Muiden varastojen varastointikorvaukset- Lageringsersättningar av övriga
34110:   lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  2139 795,04
34111:   Muiden varastojen hoito- ja käsittelykorvaukset- Underhålls- .och behan-
34112:   dlingsersättningar av övriga lager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      1 296 891,22      -3 436 686,26
34113: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___   37_6_1_9_6_6....:.0..:..8,:....4_7
34114: Hoitokate- Underhållsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -29 075 269,77
34115: Varmuusvarastointimaksu- Säkerhetsupplagsavgift. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    252 213 049,-
34116: Sijoitusmenot- lnvesteringsutgiffter
34117: Rakennukset- Byggnader
34118:   Varasto 100 suunnittelu- Planering av lager 100 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 43 589 821 ,90
34119:   Rovaniemi - Rovaniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 832 468,80
34120:   Suurkorjaukset - Storreparationer. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       836 520,70
34121:   Rautaruukki - Järnbruk ............................................ _ _ _. . : 3. :. 0. :. .8-'-17'-4:. . :3:. .:. 0                                       -64 566 985,70
34122: 182
34123: 
34124: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
34125: Hallintomenot- Förvaltningsutgifter
34126:   Sopimuspalkat - Avtalslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 928,35
34127:   Johtokunnan palkkiot- Direktionens arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                130 513.77
34128:    Kokouspalkkiot- Mötearvoden................................... . . .                                         9 780,-
34129:    Muut pakkiot- Övriga arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      66 213,65
34130:   Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             57 215.75
34131:    Eläkemaksut- Pensionsavgifter ..................................... _ _ _ _1_9_8_8..:..86....:.,_                                                                                     -1 169 537,52
34132: Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter
34133:   Käyttövarat- Dispositionsmedel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  6 917.49
34134:   Matkat - Resor . . . . . . .. .. . . . . . .. .. . . .. .. . .. . .. . . .. .. .. . .. . .. . . . . . .                              130 804,63
34135:  Toimistomenot- Byråutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               37 012,32
34136:   Atk-kustannukset- Adb-kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  213 750,05
34137:   Koulutus- Utbildning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         47 912,53
34138:   Kalustohankinnat - Anskaffning av inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                         10 848,90
34139:   Erillistutkimukset- Avskilda undersökningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      444 501 ,80
34140:   Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter ...................... _ _ _ __;3;_5_4;...:.0'--,____                                                       -8__;;. .:.9. :. 5. : : 2. =.87'--''"-=-72
34141: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 505 968,29
34142: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
34143:    Korkotuotot- Ränteintekter ............................................................ ____8"--4_6_4..::::2""4,'-1-'-6
34144: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 352 392.45
34145:                                                 Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
34146: Vastaavaa-Aktiva
34147: Sijoittamattomat varat- Oplacerade medel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                              16 472 568,63
34148: Tulorästien tili- lnkomstresters konton.................................                                                                         26 557177,56
34149: Tilisaatavat- Kontofordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    4 581 686,87
34150: Tavaravarastot- Varulager............................................                                                                          3157 269 344,11
34151: Muiden annettujen ennakkojen tili- Övriga utgivna förskotts kanto . . . . . . . .                                                                 3 813 978,16
34152: Muiden tilitettävien varojen tili - Övriga redovisningsmedelskonto. . . . . . . . . .                                                  __        75 920 963,24
34153:                                                                                                                                                   __;_;;...:.~~..::;..:..     _ 3 284 615 718,57
34154:                                                                                                                                                                                     _;,;;_~_;;...:.,;;__~~
34155: 
34156: 
34157: 
34158: 
34159:                                                                                                                                                                                      3 284 615 718,57
34160: Vastattavaa-Passiva
34161: Ennakonpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      33 584,17
34162: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 6 553.45
34163: Eläkemaksut - Pensionsavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       24 629,-
34164: Muut velat- Övriga skulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 695 321,81
34165: Menorästit - Utgiftsrester ............................................ _ _. . :3:. . ;4--"7-=-3"'-2_73=--4;:,;.7. .:. .9                                                                108 492 823,22
34166: Pääoma- Kapital . . . . . . .. . .. . .. . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . .. . . .. .. . . . . . . . .. 2 823 350 919.74
34167: Edellisen tilikauden tulos- Resultatet av föregående räkenskapsperioden. . . .                                195 419 583,16
34168: Pääoma - Kapital 1.1.1991 . . . . . . . . .. . . . .. .. .. . . . . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . .    3 018 770 502,90
34169: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ......................... ___                                  15--'7--'3;....:5_2....:3-=-9~2,""45.:...__3;_1_7....:6....:1..:::2..=.2...::.8.::..95:..:.,.:;...:._35
34170:                                                                                                                                                                     3 284 615 718,57
34171: 
34172:                                                    Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden
34173:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
34174: 
34175: Takuumaksutuotot- Garantiavgiftsintäkter ......................................... .                                                                                                   77 792 1 65,55
34176: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
34177:   Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden.. .. . . .. .. .. . .. .. . .. .. .. . 17 755 901 ,27
34178:   Huoneistokulut- Lokalkostnader..............................                   3 285 911,15
34179:   Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader ............ ·--..-7~5~5.,._473~7~0z.;;,5;-;.7
34180:                                                                                                                                                 28 596 1 82,99
34181:   Muut tuotot- Övriga intäkter..................................    -319 898,30 -28 276 284,69
34182: Takuumaksukate- Garantiavgiftsbidrag ............................................ . 49 515 880,86
34183: Korvaukset ja takaisinperintätuotot - Ersättningar och återindriv-
34184: ningsintäkter
34185:    Suoritetut takuukorvaukset- Erlagda garantiersättningar.......     682 737 958,88
34186:    Perintäkulut- lndrivningskostnader............................       7 137 420,39
34187:    Takaisinperintätuotot- Aterindrivningsintäkter ................. -149 865 449,31
34188:    Muut perintätuotot- Övriga indrivningsintäkter................ -18 800 439,20 -521 209 490,76
34189: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott..............................    471 693 609,90
34190:                                                                                                                                                                                           183
34191: 
34192:                                                             Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
34193: 
34194: V a s t a a v a a-A k t i v a
34195: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         24 527 413,98
34196: Rahat- Kassa.......................................................................                                                                         5 000,-
34197: Ennakot- Förskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      4 328,60
34198: Siirtosaamiset- Resultatregleringar..................................................                                                                     77 697,82
34199: Arvopaperit- Värdepapper ..........................................................____3_4_1_5_0,'---
34200:                                                                                                                                                       24 648 590,40
34201: Vastattavaa-Passiva
34202: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................... .                                                         4 995 439,38
34203: Vientitakuurahasto- Exportgarantifonden 1.1.1991 . . . . . . . . . . . . . . 426 246 760,92
34204: Siirto rahastoon - Överföring tili fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 100 000,-
34205: Ti 1ikauden a1ijää mä - Räkenska psperi odens u nderskott ........... _-4____.:c. :.7. :.1. . :6:. .:9:. .:3=-6=-0::. :9=-<,.: .9.: .0_ _:_1.::.9..:.6:...:5:...:3:....1:...:5=-1:...c,.::.02::.
34206:                                                                                                                                             24 648 590,40
34207: 
34208: 
34209: 
34210: 
34211:                                               Valtiontakausrahasto -                                  Statsgarantifonden
34212: 
34213: 
34214:                                                        Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
34215: 
34216: Takausmaksutuotot- Garantiavgiftsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        16 998 752,65
34217: Takuumaksutuotot- Garantiavgiftsintäkter ...................... ·---'-1....:4..::.5-'-7..:.7-=5-=8'-1....::.0
34218:                                                                                                           ',       18 456 510,75
34219: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
34220:   Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     6 857 263,69
34221:   Huoneistokulut- Lokalkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  1 401 315,75
34222:   Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader ............. _ _::..2..:..7.::2.::.3..::.9c..:.7.::2s,2:...:.4
34223:                                                                                              10 982 551,68
34224:   Muut tuotot- Övriga intäkter..................................                              -109 828,- -1 0 872 723,68
34225: Takausmaksukate- Garantiavgiftsbidrag ............................................ .                                7 583 787,07
34226: 
34227: Korvaukset ja takautumistuotot- Ersättningar och regressintäkter
34228:    Suoritetut takauskorvaukset- Erlagda garantiersättningar......     124 103 851,40
34229:    Perintäkulut- lndrivningskostnader............................          89 329,17
34230:    Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt basera-
34231:    de intäkter...................................................... -21 675 445,78 -102 517 734,79
34232: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott..............................     94 933 947,72
34233: 
34234: 
34235: 
34236: 
34237:                                                             Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
34238: 
34239: Vastaavaa-Aktiva
34240: Sijoittamattomat varat- Oplacerade medel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          1 051 949,89
34241: Ennakot- Förskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    46 100,-
34242: Siirtosaamiset- Resultatregleringar..................................................                                                                       420,-
34243: Arvopaperit - Värdepapper ......................................................... ·---~7:..,8=--=2.::.04..:..''--
34244:                                                                                                                                                       1176 673,89
34245: 
34246: Vastattavaa-Passiva
34247: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................... .                              836 442,94
34248: Valtiontakausrahasto- Statsgarantifonden 1. 1. 1991 . . . . . . . . . . . .                 55 174 178,67
34249: Siirto rahastoon - Överföring tili fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 100 000,-
34250: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .......... ·---=9-'4-'9'-'3'-'3=-9=-4..:...7'-' ..:...7=2_ _--=3=-4:...:0....:2::..:3:..:0:..c,=-95.c.
34251:                                                                                                                  1176 673,89
34252: 184
34253: 
34254:                                                  Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
34255: 
34256: 
34257:                                                    Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
34258: Tuotot-lntäkter
34259: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter................................................                                                                       43 269 257,-
34260: Kuluja ylituottojen- Kostnader utöver intäkter.......................................                                                                      1 387 625,18
34261:                                                                                                                                                   ---------'-
34262:                                                                                                                                                          44 656 882.18
34263: Kulut-Kostnader
34264: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        222 128,13
34265: Sekalaiset kulut- Kostnader av blandad natur . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    2 806,30
34266: Matkat - Resor. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2 822,62
34267: ö 1jyva h inkokorva ukset - 01 jeskadeersättn i ngar .................. ·_........:.44...:.._:4.:::2.=.9....:1.:::2c::.5'-1-=3~----'4-=4---=6:....:5-=6---=8:....:8=-=2"-,
34268:                                                                                                                             ',                                           1:. .: :.8
34269:                                                                                                                                                          44 656 882.18
34270: 
34271: 
34272:                                                        Tase -          Balansräkning 31. 12. 1991
34273: Vastaavaa-Aktiva
34274: Sijoittamatlomat varat -                    Oplacerade medel ......................................... .                                                 20 982 640,33
34275:                                                                                                                                                          20 982 640,33
34276: Vastattavaa-Passiva
34277: Ennakonpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar...............                                                 1 056,-
34278: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter.......................                                                  149,07
34279: Menorästit - Utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 593 37 4, 79  10 594 579,86
34280: Pääoma- Kapital 1. 1. 1991 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       11 775 685,65
34281: Kuluja yli tuottojen :__ Kostnader utöver intäkter................... _ _...:..1..::3:..:8:..:.7_6:..:2:..:5:..c,..:...18=----=-1.=.0..::3=-=8c::.8-=0:..:6:..:0"-.4~7
34282:                                                                                                                                                          20 982 640,33
34283: 
34284: 
34285: 
34286: 
34287:               Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfonden
34288: 
34289: 
34290:                                                    Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
34291: Tu o t o t -         1n t ä k te r
34292: Varsinaiset tuotot- Ordinarie intäkter
34293:   Korkotuotot - Ränteintäkter ................................... .                                                    191 762 506,85
34294:   Korvaus valtiolta - Ersättning trån staten ...................... .                                                   66 746 289,53                  258 508 796,38
34295: 
34296: 
34297: Kulut-Kostnader
34298:    Palkkiot- Arvoden.............................................                                                                  139 250,-
34299:    Sosiaalikulut- Socialkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    9 260,06
34300:    Eläkemaksut - Pensionsavgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    32 932,-
34301:    Korvaus KTM:IIe - Ersättning tili handels- och industriministe-
34302:    riet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  29 662,-
34303:    Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter .............. ____7_0_1_3_9_,,_3_7_ _ _2_8_1_2_4_3-'-.4_3.:..
34304: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               258 227 552,95
34305:                                                                                                                                                  185
34306: 
34307:                                               Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
34308: 
34309: Vastaavaa-Aktiva
34310: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34311:  Yhdystilisaatava valtiolta - Kollektivkontofordring från staten ..................... .        81 611,87
34312:  Lainasaamiset- Lånefordringar .................................................. . 1 866 000 000,-
34313:  Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ............................... . 638 651 942,21
34314:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar .............................................. . 258 508 796,38
34315:                                                                                          2 763 242 350.46
34316: 
34317: Vastattavaa-Passiva
34318: Vieras pääoma -          Främmande kapital
34319: Lyhytaikainen - Kortfristigt
34320:   Siirtovelat- Resultatregleringar................................                     276.45
34321:   Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ........... _ _ _. :. 1. :. 4-=5-=2..:. 1t. : .,0:. =.6                           14 797,51
34322: Oma pääoma - Eget kapital
34323:   Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus - Fondandelen av Imatran
34324:   Voima Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585 100 000,-
34325:   Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus -                                            Fondandelen av
34326:   Teollisuuden Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 902 900 000,-
34327:   Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus- Fondan-
34328:   delen av Statens tekniska forskningscentral . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  17 000 000,- 2 505 000 000,-
34329: Tilikauden voitto -         Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     258 227 552,95
34330:                                                                                                                                     2 763 242 350.46
34331: 
34332: 
34333: 
34334: 
34335: Asunto-olojen kehittämisrahasto - Fonden för utvecklande av bostadsförhållandena
34336:                                            Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
34337: 
34338: Korkotuotot - Ränteintäkter
34339: Varsinaiset korkotuotot - Egentliga ränteintäkter
34340:   Korot asuntotoimen lainoista - Räntor för bostadsväsendets lån.................                                                   1 304 991 805,84
34341: 
34342: Korkokulut- Räntekostnader
34343: Varsinaiset korkokulut- Egentliga räntekostnader
34344:   Luotoilisesta tilistä - Från kreditkonton
34345:   Asunto-obligaatiolainasta - Från bostadsobligationslån .... .                                      273 968 059,34
34346:   Velkasitoumuksista- Skuldförbindelsen ................... .                                          1 478 661,51                 -275 446 720,85
34347: Koronluonteiset kulut- Ränteliknande kostnader
34348:   Emissiokulut- Emissionskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 8 928 750,-
34349:   Provisiot - Provisioner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 650 000,-
34350:   Korkotuet - Rä ntestöd ......................................____2_6_4_5_5_7..:..,1_0___1_6_8_4_3_3_0_7-',_10_
34351: Korkokate- Räntebidrag...........................................................                                                   1 012 701 777,89
34352: 
34353: Muut tuotot- Övriga intäkter
34354:  Luovutuskorvaukset- Överlåtelse-ersättningar..............      3 024 058,23
34355:  Muut - Övriga .............................................._ _ _ _7'--7-'-97_,,-=-4~0___3::......:..03"'-1--'-85.:....5'"'"'_.:..63
34356: Tuotot yhteensä- lntäkter sammanlagt............................................                                                    1 015 733 633,52
34357: 
34358: Muut kulut- Övriga kostnader
34359:  Lainojen anteeksiannat- Efterskänkning av lån.............                                           2 328 428,62
34360:  Palkkiot - Arvoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    107 790,-
34361:  M uut - Övriga .............................................._ _ _ _                                   8_89_4_27_,,_7_4___3--'-32_5_64_6....:.,_36
34362: Tilikauden ylijäämä -           Räkenskapsperiodens överskott..............................                                         1 012 407 987,16
34363: 186
34364: 
34365:                                                  Tase -        Balansräkning 31. 12. 1991
34366: 
34367: Vastaavaa-Aktiva
34368: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34369:  Valtion kassatalouden piirissä olevat varat - Tillgångar i
34370:  statens kassahushållning ................................... .  222 797 481,61
34371:  Lainasaamiset- Lånefordringar ............................ . 39 234 158 277,98
34372:  Korkosaamiset- Räntefordringar ........................... .    373 713 292,78
34373:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar ........................ .    8 958 656,21 39 839 627 708,58
34374: 
34375: Arvostuserät - Värderingsposter
34376:   Emissiokulut- Emissionskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          93 811 062,50
34377:                                                                                                                                     39 933 438 771.08
34378: Vastattavaa- Pass iva
34379: Vieras pääoma - Främmande kapital
34380: Lyhytaikainen - Kortfristigt
34381:   Siirtovelat- Resultatreglerirgar ............................ .                                       237 354 782,66
34382:   Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ....... .                                       340 000 000 ,-                577 354 782,66
34383: 
34384: Pitkäaikainen- Långfristigt
34385:   Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslån.................................                                                    4 223 000 000,-
34386: 0ma pääoma - Eget kapital
34387:  Peruspääoma- Grundkapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 892 912 152,42
34388: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital
34389:  Edellisten tilikausien siirrot tulo- ja menoarviosta ja ylijäämät
34390:  -::- Förra räkenskapsperiodens överföringar från budgeten och
34391:  overskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 476 076 300,84
34392:  Siirrot tulo- ja menoarviosta tilikauden aikana- Överföringar
34393:  från budgeten under räkenskapsperioden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  2 751 687 548,-
34394: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott.........                                          1 012 407 987,16 35133 083 988,42
34395:                                                                                                                                     39 933 438 771.08
34396: 
34397: 
34398: 
34399: 
34400:                                                  Eläkerahasto - Pensionsfonden
34401: 
34402:                                                Tuloslaskelma- Balansräkning 1991
34403: Tuotot-lntäkter
34404: Eläkemaksut - Pensionsavgifter
34405:   Virastoilta ja laitoksilta - Från ämbetsverken och inrättnin-
34406:   garna........................................................                                      4 974 906 445,38
34407:   Liikelaitoksilta- Från affärsverken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            1 682 197 232,49                6 657 103 677,87
34408: 
34409: Korkotuotot - Ränteintäkter
34410:   Lainoista valtiolle- Från lån tili staten......................                                       285 000 000,-
34411:  Yhdystilisaatavasta- Från föräningskontofordringen........                                             453 503 246,17                 738 503 246,17
34412: Tuotot yhteensä- lntäkter sammanlagt............................................                                                     7 395 606 924,04
34413: 
34414: Kulut- Kostnader
34415:  Eläkerahastolain 5 §:n mukainen siirto tulo- ja menoarvioon - Överföring tili
34416:  budgeten enligt 5 § av pensionsjordlagen ......................................... -4 770 000 000,-
34417: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat.............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               2 625 606 924,04
34418:                                                                                                                                                                                          187
34419: 
34420:                                                             Tase -          Balansräkning 31. 12. 1991
34421: 
34422: Vastaavaa-Aktiva
34423: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34424:  Valtion kassatalouden piirissä olevat varat - Tillgångar i
34425:  statens kassahushållning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  428 438 822,42
34426:  Lainasaamiset- Lånefordringar.............................                                       7 600 000 000,-
34427:  Eläkema ksusaa m iset - Pensionsavg iftsfordri ngar ........... ·----=5=--4:....:7_8::.c5::..c7:........:..1=-95=c•c:::3:....:1--=8-=5:..:7-=6:....:2=.:9::.c6::....::.0-=-1-'--'7•c.:.7. : .3
34428:                                                                                                                                     8 576 296 017,73
34429: 
34430: Vastattavaa-Passiva
34431: Oma pääoma - Eget kapital
34432:  Päoma vuoden alussa - Kapital i början av året. . . . . . . . . . . . . 5 950 689 093,69
34433:  Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ........... ·_..::2_:6:..:2:..:5:....:6::..:0::..:6:....::.92::.4..:!'c:::0_:4_..::8_:5::..:7....::6:..:2:::9::..:6:....::.0..:._17~,~7..::::3
34434:                                                                                                                                       8 576 296 017,73
34435: 
34436: 
34437: 
34438: 
34439:                                                             Muut rahastot- Övriga fonder
34440: 
34441:                                                     Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden
34442: 
34443: Pääoma - Kapital 1. 1. 1991 ...................................................... .                                                                                38 961 972,75
34444: Menot- Utgifter .................................................................. .                                                                                40 811 177,84
34445: Tulot- lnkomster ................................................................. .                                                                                42 192 696,12
34446: Siirto tulo- ja menoarviosta- Överföring från budgeten ........................... .
34447: Pääoma - Kapital 31. 12. 1991 ................................................... .                                                                                 40 343 491 ,03
34448: 
34449: 
34450: 
34451:                                                                  Radiorahasto -                     Radiofonden
34452: Pääoma - Kapital 1. 1. 1991 ...................................................... .                                                                                33 260 4 78,78
34453: Menot - Utgifter .................................................................. .                                                                         1 511 837 063,23
34454: Tulot- lnkomster ................................................................. .                                                                          1 491 757 252,28
34455: Siirto tulo- ja menoarviosta- Överföring från budgeten ........................... .
34456: Pääoma - Kapital 31. 12. 1991 .................................................. ..                                                                                 13180 667,83
34457: LIITTEET
34458: 
34459: BILAGOR
34460:     SELOSTUS
34461: 
34462: TULORÄSTEISTÄ
34463:     VUODELTA
34464:       19 9 1
34465: 
34466: 
34467: RELATION ANGÅENDE
34468: 
34469: INKOMSTRESTER
34470:      FÖR ÅR
34471:       19 9 1
34472:                                   Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34473:                                                                                                                 sivu
34474:                                   Relation angående inkomstsrester för år 1991                                  sida 192
34475:                                                             Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle -Tili år
34476:                                                                    1990                      1991                  1992
34477:                                                                                  ~
34478: 
34479: 
34480: 
34481: OIKEUSMINISTERIÖ
34482: JUSTITIEMINISTERIET
34483:         1.1.1991                                            14931469,10
34484:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit     14159165,62          95
34485:         31.12.1991                                            772 303,48               15678274,42           16 450 577,90
34486: SISÄASIAINMINISTERIÖ
34487: INRIKESMINISTERIET
34488:         1.1.1991                                               720 235,67
34489:         Kertynyt/tileistä poistettu - 1nflutit/avskrivit       720 235,67        100
34490:         31.12.1991                                                   0,00              1 887 582,67           1 887 582,67
34491: RAJAVARTIOLAITOS
34492: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET
34493:        1.1.1991                                                  21 075,15
34494:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit           21 075,15       100
34495:        31.12.1991                                                     0,00                37154,10               37154,10
34496: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS
34497: NYLANDS LÄNSSTYRELSE
34498:        1.1.1991                                               1 815 728,03
34499:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        1 815 728,03 100
34500:        31.12.1991                                                     0,00             2 732 582,06           2 732 582,06
34501:   TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS
34502: · ABO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE
34503:          1.1.1991                                               831 962,00
34504:          Kertynytjtileistä poistettu - lnflutit/avskrivit       831 962,00 100
34505:          31.12.1991                                                   0,00                      0,00                    0,00
34506: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS
34507: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE
34508:        1.1.1991                                               1 278402,14
34509:        Kertynjt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        1 278 402,14 100
34510:        31.12. 991                                                     0,00                      0,00                    0,00
34511:  KYMEN LÄÄNINHALLITUS
34512:  KYMMENE LÄNSSTYRELSE
34513:         1.1.1991                                                541 623,00
34514:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit        541 623,00 100
34515:         31.12.1991                                                    0,00              1 029783,47           1 029 783,47
34516: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS
34517: ST. MICHEL$ LÄNSSTYRELSE
34518:         1.1.1991                                                397 365,60
34519:         Kertynytjtileistä poistettu - lnflutit/avskrivit        390 718,15        98
34520:         31.12.1991                                                6 647,45               537 817,39             544464,84
34521: KUOPION LÄÄNINHALLITUS
34522: KUOPIO LÄNSSTYRELSE
34523:         1.1.1991                                                101 910,50
34524:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         101 910,50 100
34525:         31.12.1991                                                    0,00                  2 258,00               2 258,00
34526: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS
34527: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE
34528:        1.1.1991                                                 431 458,35
34529:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          431 458,35 100
34530:        31.12.1991                                                     0,00               679 308,21             679 308,21
34531: 
34532: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
34533: MELLERSTA FINLAND$ LÄNSSTYRELSE
34534:         1.1.1991                                                470929,95
34535:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         468963,00 100
34536:         31.12.1991                                                1 966,95                       0,00              1 966,95
34537:                                  Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34538:                                                                                                                  sivu
34539:                                  Relation angående inkomstsrester för år 1991                                    sida 193
34540:                                                            Vuodelta - Från år          Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
34541:                                                                   1990                       1991                  1992
34542:                                                                                 ~
34543: 
34544: 
34545: 
34546: VAASAN LÄÄNINHALLITUS
34547: VASA LÄNSSTYRELSE
34548:        1.1.1991                                                800472,68
34549:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        799 774,42 100
34550:        31.12.1991                                                  698.26              4302476,80             4 303175,06
34551: OULUN LÄÄNINHALLITUS
34552: ULEABORGS LÄNSSTYRELSE
34553:        1.1.1991                                                200 475,82
34554:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         200 475,82 100
34555:        31.12.1991                                                    0.00                315 247,00             315 247,00
34556: LAPIN LÄÄNINHALLITUS
34557: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE
34558:         1.1.1991                                             1 012069,75
34559:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit       683084,39        67
34560:         31.12.1991                                             328 985,36                749 556,24           1 078 541,60
34561: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND
34562: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ALAND
34563:        1.1.1991                                                  4615,90
34564:        Kertynyt/tileistä poistettu - 1nflutit/avskrivit          4615,90 100
34565:        31.12.1991                                                   0,00                   4 693,50                4693,50
34566: HELSINGIN POLIISILAITOS
34567: HELSINGFORS POLISINRÄTTNING
34568:         1.1.1991                                                98 931.07
34569:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         98 931,07       100
34570:         31.12.1991                                                   0,00                       0,00                    0,00
34571: VÄESTÖREKISTERIKESKUS
34572: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN
34573:        1.1.1991                                              3183 249.80
34574:        Kertynjt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      3183 249,80 100
34575:        31.12. 991                                                   0.00               3 616 997.74           3 616 997,74
34576: ASUNTOHALLITUS
34577: BOSTADSSTYRELSEN
34578:        1.1.1991                                                     55,50
34579:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit              55,50 100
34580:        31.12.1991                                                    0,00                       0,00                    0,00
34581: PUOLUSTUSMINISTERIÖ
34582: FÖRSVARSMINISTERIET
34583:        1.1.1991                                            131 966 487.88
34584:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit     13 706 657,80       10
34585:        31.12.1991                                          118 259 830.08             17 348 025,03         135 607 855,11
34586: VALTIOVARAINMINISTERIÖ
34587: FINANSMINISTERIET
34588:        1.1.1991                                              4 641 270,85
34589:         KertyrTI/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit     4 641 270,85 100
34590:        31.12. 991                                                    0.00              4 796 250.70           4 796 250.70
34591: VALTIOKONTTORI
34592: STATSKONTÖRET
34593:         1.1.1991                                           180 634 486,20
34594:         Kertynyt/tileistä poistettu - tnflutit/avskrivit   180 634 486,20 100
34595:        31.12.1991                                                    0,00             37 505 590,44          37 505 590,44
34596: 
34597: TULLIHALLITUS
34598: TULLSTYRELSEN
34599:         1.1.1991                                                40 291,65
34600:         Kertynyt/tileistä poistettu - 1nflutit/avskrivit        33 919,70       84
34601:         31.12.1991                                               6 371,95                 24008,66               30380,61
34602: 
34603: 
34604: 
34605: 
34606: 13 320468K
34607:                                  Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34608:                                                                                                                sivu
34609:                                  Relation angående inkomstsrester för år 1991                                  sida 194
34610:                                                            Vuodelta - Från år        Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
34611:                                                                   1990                     1991                  1992
34612:                                                                                 ~
34613: 
34614: 
34615: 
34616: RAHAPAJA
34617: MYNTVERKET
34618:        1.1.1991                                                  7 680,00
34619:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit           7 680,00 100
34620:        31.12.1991                                                    0,00                39 664,50              39 664,50
34621: VEROHALLITUS
34622: SKATTESTYR ELSEN
34623:        1.1.1991                                              4 351 542,85
34624:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       4 345 640.40 100
34625:        31.12.1991                                                5 902.45             4177 948,33           4183 850.78
34626: VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS
34627: STATENS EKONOMISKA FORSKNINGSCENTRAL
34628:         1.1.1991                                                      0,00
34629:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit               0,00       0
34630:         31.12.1991                                                    0,00                5 357,88               5 357,88
34631: TILASTOKESKUS
34632: STATISTI KCENTRALEN
34633:          1.1.1991                                            3 342 496,45
34634:          Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit     3 201 892,03       96
34635:          31.12.1991                                            140 604.42             3 697 830,18          3838434,60
34636: PANKKITARKASTUSVIRASTO
34637: BANKINSPEKTIONEN
34638:        1.1.1991                                                  4 335,94
34639:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          4 335,94 100
34640:        31.12.1991                                                    0,00                      0,00                   0,00
34641: VALTIONHALLINNON KEHITTÄMISKESKUS
34642: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL
34643:        1.1.1991                                              1 241 902,50
34644:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       1 236 602,50 100
34645:        31.12.1991                                                5300,00              1 668 231,50          1 673 531,50
34646: RAKENNUSHALLITUS
34647: BYGGNADSSTYRELSEN
34648:       1.1.1991                                             12 720 829,19
34649:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit     12 277106,76         97
34650:       31.12.1991                                              443 722.43             10 529 803,04         10 973 525.47
34651: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
34652: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET
34653:        1.1.1991                                              5 733 067,50
34654:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       4243435,13         74
34655:        31.12.1991                                            1 489 632,37             5 936104,59           7 425 736,96
34656: MAANMITTAUSHALLITUS
34657: LANTMÄTERISTYRELSEN
34658:        1.1.1991                                            38 136 906,11
34659:        Kertynjt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit    36 443 455,59        96
34660:        31.12. 991                                           1 693 450,52             39 079 038.49        40 772 489,01
34661: METSÄNTUTKIMUSLAITOS
34662: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
34663:        1.1.1991                                                       0,00
34664:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit                0,00       0
34665:        31.12.1991                                                     0,00             292 579,00             292 579,00
34666: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS
34667: VATTEN- OCH MILJÖSTYRELSEN
34668:          1.1.1991                                             191 869,55
34669:          Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      166 265,55        87
34670:          31.12.1991                                            25604,00                760 580,89             786184,89
34671:                                    Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34672:                                                                                                                      sivu
34673:                                    Relation angående inkomstsrester för år 1991                                      sida 195
34674:                                                               Vuodelta - Från år           Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
34675:                                                                      1990                        1991                  1992
34676:                                                                                    ~
34677: 
34678: 
34679: 
34680: MAATILAHALLITUS
34681: JORDBRUKSSTYRELSEN
34682:        1.1.1991                                                21 028 564,36
34683:        Kertynyt/tileistä poistettu - 1nfl utit/avskrivit       20846471,08          99
34684:        31.12.1991                                                 182 093,28               7122 794,07            7 304 887,35
34685: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
34686: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL
34687:        1.1.1991                                                 2 528 799,17
34688:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          2 459 882,92        97
34689:        31.12.1991                                                  68 916,25               2 444 501,21           2513417.46
34690: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS
34691: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET
34692:          1.1.1991                                                483142,60
34693:          Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit        322188,81          67
34694:          31.12.1991                                              160 953,79                  305 311,03             466 264,82
34695: METSÄHALLITUS
34696: FORSTSTYRELSEN
34697:        1.1.1991                                               140 875 265,04
34698:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        140 561 633.49       100
34699:        31.12.1991                                                 313 631,55             141 897 962.47         142 211 594,02
34700: VALTION MARGARIINITEHDAS
34701: STATENS MARGARINFABRIK
34702:         1.1.1991                                                 265 636,90
34703:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          263 581,25         99
34704:         31.12.1991                                                 2 055,65                2 406 225.70           2408 281,35
34705: LIIKENNEMINISTERIÖ
34706: TRAFIKMINISTERIET
34707:         1.1.1991                                                      431,90
34708:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit               431,90 100
34709:         31.12.1991                                                      0,00                    1 967,10               1 967,10
34710: AUTOREKISTERIKESKUS
34711: Bl LR EG ISTERCENTRALEN
34712:            1.1.1991                                              486450,00
34713:            Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      486 450,00 100
34714:            31.12.1991                                                  0,00                  414900,20              414900,20
34715: TIEHALLITUS
34716: VÄGSTYRELSEN
34717:         1.1.1991                                               39 611 732,99
34718:          Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       38 603 819,75        97
34719:         31.12.1991                                              1 007 913,24              40 042 790,03          41 050 703,27
34720: TYÖMINISTERIÖ
34721: ARBETSMINISTERIET
34722:         1.1.1991                                              128 090 943.76
34723:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      128 090 943.76       100
34724:         31.12.1991                                                      0,00             305 440 880,89         305 440 880,89
34725: ILMATIETEEN LAITOS
34726: METEOROLOGISKA INSTITUTET
34727:         1.1.1991                                                4 796 978,17
34728:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         4 730807,77         99
34729:         31.12.1991                                                 66170.40                6123191,22             6189 361,62
34730: 
34731:  KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ
34732:  HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET
34733:         1.1.1991                                                4 277 242,50
34734:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit        3 664 762,19        86
34735:         31.12.1991                                                612 480,31               4 587 488,80           5199 969,11
34736:                                  Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34737:                                                                                                                  sivu
34738:                                  Relation angående inkomstsrester för år 1991                                    sida 196
34739:                                                            Vuodelta - Från år          Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
34740:                                                                   1990                       1991                  1992
34741:                                                                                 ~
34742: 
34743: 
34744: 
34745: MERENKULKUHALLITUS
34746: SJÖFARTSSTYRELSEN
34747:        1.1.1991                                              3 513 236,30
34748:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      3442 881,90         98
34749:        31.12.1991                                               70 354,40               3308356,98            3 378 711,38
34750: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS
34751: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL
34752:         1.1.1991                                           109 995 942,95
34753:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit    106 985 841,24        97
34754:         31.12.1991                                           3010101,71               115 065 946,15        118 076 047,86
34755: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
34756: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
34757:        1.1.1991                                              2181 836,75
34758:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       2181 540,75        100
34759:        31.12.1991                                                 296,00                2 707 298,70          2 707 594,70
34760: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS
34761: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN
34762:         1.1.1991                                             6 698 703,04
34763:          Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit     5 767 041,26        86
34764:         31.12.1991                                             931 661,78               6 044 335,37          6 975 997,15
34765: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
34766: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE
34767:        1.1.1991                                                985 915,78
34768:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         683 599,78        69
34769:        31.12.1991                                              302 316,00               1 098 715,39          1 401 031,39
34770: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS
34771: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN
34772:         1.1.1991                                                55 707,20
34773:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         55 707,20 100
34774:         31.12.1991                                                   0,00                  59 329,15              59 329,15
34775: MERENTUTKIMUSLAITOS
34776: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET
34777:        1.1.1991                                                939 318,74
34778:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit         939318,74        100
34779:        31.12.1991                                                    0,00               1 064 723,68          1 064 723,68
34780: TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS
34781: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING
34782:        1.1.1991                                                 38 532,18
34783:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit         37 032,18        96
34784:        31.12.1991                                                1 500,00                229 533,02             231 033,02
34785: KULUTTAJAVIRASTO
34786: KONSUMENTVERKET
34787:        1.1.1991                                                       0,00
34788:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit                0,00       0
34789:        31.12.1991                                                     0,00               235 399,70             235 399,70
34790: VALTION HANKINTAKESKUS
34791: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL
34792:         1.1.1991                                              286 570,15
34793:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      286 570,15 100
34794:         31.12.1991                                                  0,00                 358 920,21             358 920,21
34795: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
34796: SOCIAL- OCH HÄLSOVARDSMINISTERIET
34797:         1.1.1991                                                10 257,60
34798:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit              0,00        0
34799:         31.12.1991                                              10 257,60                 32 880,20              43137,80
34800:                                  Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34801:                                                                                                                 sivu
34802:                                  Relation angående inkomstsrester för år 1991                                   sida 197
34803:                                                            Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
34804:                                                                   1990                      1991                  1992
34805:                                                                                 ~
34806: 
34807: 
34808: 
34809: LÄÄKINTÖHALLITUS
34810: MEDICINALSTYRELSEN
34811:        1.1.1991                                              5048604,47
34812:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutitjavskrivit      5048604,47         100
34813:        31.12.1991                                                  0,00                        0,00                    0,00
34814: SOSIAALIHALLITUS
34815: SOCIALSTYRELSEN
34816:         1.1.1991                                             6 083 035,56
34817:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit     6 083 035,56 100
34818:         31.12.1991                                                   0,00                      0,00                    0,00
34819: TYÖSUOJELUHALLITUS
34820: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN
34821:        1.1.1991                                               197 644,92
34822:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        106 797,84         54
34823:        31.12.1991                                              90847,08                 252 581,70             343428.78
34824: KANSANTERVEYSLAITOS
34825: FOLKHÄLSOINSTITUTET
34826:        1.1.1991                                             16 885 984,30
34827:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit     14843321.44          88
34828:        31.12.1991                                            2 042 662,86              9075 340,20          11 118 003,06
34829: SÄTEILYTURVAKESKUS
34830: STRALSÄKERHETSCENTRALEN
34831:         1.1.1991                                             4 956 788,25
34832:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      4 956 788,25       100
34833:         31.12.1991                                                   0,00              4970962,45            4970962,45
34834: SOSIAALI- JA TERVEYSHALLITUS
34835: SOCIAL- OCH HÄLSOSTYRELSEN
34836:         1.1.1991                                             3 270 448,10
34837:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      1 258 762,72        38
34838:         31.12.1991                                           2 011 685,38             15 559 890,30         17 571 575,68
34839: OPETUSMINISTERIÖ
34840: UNDERVISNINGSMINISTERIET
34841:        1.1.1991                                              1 954 746.62
34842:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       1 826 026,50        93
34843:        31.12.1991                                              128 720,12              5 657 897,05          5 786 617,17
34844: VALTION OPINTOTUKIKESKUS
34845: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL
34846:         1.1.1991                                           116 356 507.77
34847:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit    10 477 114,27         9
34848:         31.12.1991                                         105 879 393,50             49 528 796,19        155 408 189,69
34849: VALTIONARKISTO
34850: RIKSARKIVET
34851:         1.1.1991                                                68 237,09
34852:         KertynWtileistä poistettu- lnflutit/avskrivit           68 237,09       100
34853:         31.12. 991                                                   0,00               170 290.74             170 290.74
34854: SUOMEN AKATEMIA
34855: FINLANDS AKADEMI
34856:        1.1.1991                                                  4 792,79
34857:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit              0,00        0
34858:        31.12.1991                                                4 792.79                59700,00                64 492.79
34859: 
34860: MUSEOVIRASTO
34861: MUSEIVERKET
34862:        1.1.1991                                               117162,46
34863:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit       106 880,51        91
34864:        31.12.1991                                              10 281,95                106844,90              117126,85
34865:                                  Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34866:                                                                                                                 sivu
34867:                                  Relation angående inkomstsrester för år 1991                                   sida 198
34868:                                                            Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
34869:                                                                   1990                      1991                  1992
34870:                                                                                 ~
34871: 
34872: 
34873: 
34874: SUOMENLINNAN HOITOKUNTA
34875: FÖRVALTNINGSNÄMNDEN FÖR SVEABORG
34876:        1.1.1991                                               482 807,36
34877:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        482807,36         100
34878:        31.12.1991                                                   0,00                266 349,41             266 349,41
34879: VALTION TAIDEMUSEO
34880: STATENS KONSTMUSEUM
34881:         1.1.1991                                                 6180,90
34882:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          6180,90 100
34883:         31.12.1991                                                  0,00                 47 682,10               47682,10
34884: HELSINGIN YLIOPISTO
34885: HELSINGFORS UNIVERSITET
34886:         1.1.1991                                           16 028 380,84
34887:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit   15 900 807,39         99
34888:         31.12.1991                                            127 573,45              18 425 745,97         18 553 319,42
34889: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
34890: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET
34891:        1.1.1991                                              6 505 762,00
34892:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       6 505 762,00 100
34893:        31.12.1991                                                    0,00              3 664668,84           3664668,84
34894: OULUN YLIOPISTO
34895: ULEÅBORGS UNIVERSITET
34896:        1.1.1991                                            17 545 001,52
34897:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit     17384617,80           99
34898:        31.12.1991                                             160383,72               10277749,84           10 438133,56
34899: TURUN YLIOPISTO
34900: ÅBO UNIVERSITET
34901:         1.1.1991                                             5 407 735,93
34902:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      5051 249,18         93
34903:         31.12.1991                                             356 486,75              5 857 066,67          6 213 553,42
34904: TAMPEREEN YLIOPISTO
34905: TAMMERFORS UNIVERSITET
34906:        1.1.1991                                              8 497 418,46
34907:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      8 497 418,46 100
34908:        31.12.1991                                                    0,00              3130 800,65           3130 800,65
34909: ÅBO AKADEMI
34910: ÅBO AKADEMI
34911:        1.1.1991                                              4 477 925,84
34912:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       4477 925,84 100
34913:        31.12.1991                                                    0,00              9 932 632,23          9 932 632,23
34914: JOENSUUN YLIOPISTO
34915: JOENSUU UNIVERSITET
34916:        1.1.1991                                              7 329 209,83
34917:        KertynD/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        7 328 709,83 100
34918:        31.12. 991                                                  500,00              1 836864,00           1 837 364,00
34919: KUOPION YLIOPISTO
34920: KUOPIO UNIVERSITET
34921:        1.1.1991                                              3 658477,34
34922:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       3616076,14          99
34923:        31.12.1991                                               42401,20               3 236 333,68          3 278 734,88
34924: 
34925: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU
34926: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA
34927:         1.1.1991                                             1 296 499,94
34928:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit     1144902,29          88
34929:         31.12.1991                                             151 597,65               766 207,45             917 805,10
34930:                                  Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34931:                                                                                                                sivu
34932:                                  Relation angående inkomstsrester för år 1991                                  sida 199
34933:                                                            Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle- Tili år
34934:                                                                   1990                      1991                 1992
34935:                                                                                 %"
34936: 
34937: 
34938: TEKNILLINEN KORKEAKOULU
34939: TEKNISKA HÖGSKOLAN
34940:         1.1.1991                                           37 562 298,17
34941:          Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit   36 989 718,74         98
34942:         31.12.1991                                            572 579,43              34 303 419,55        34 875 998,98
34943: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
34944: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA
34945:        1.1.1991                                            21 555 803,26
34946:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit    19 848 476,61        92
34947:        31.12.1991                                           1 707 326,65              12 024 855,09        13732181,74
34948: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
34949: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA
34950:        1.1.1991                                              6 758 082,32
34951:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      6748241,62 100
34952:        31.12.1991                                                9 840,70              6 295 821,95          6 305 662,65
34953: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU
34954: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA
34955:         1.1.1991                                             7 583 018,61
34956:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutitjavskrivit      7 338 560,68        97
34957:         31.12.1991                                             244457,93               4208 781,49           4453 239,42
34958: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
34959: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
34960:        1.1.1991                                               124 821,17
34961:        Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit       124 821,17        100
34962:        31.12.1991                                                   0,00                 83 370,90              83 370,90
34963: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
34964: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA
34965:        1.1.1991                                             1 090421,11
34966:        Kertynn/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit      1 090421,11         100
34967:        31.12. 991                                                  0,00                 797 673,29             797 673,29
34968: VAASAN YLIOPISTO
34969: VASA UNIVERSITET
34970:        1.1.1991                                               317 209,35
34971:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutitjavskrivit      317 209,35 100
34972:        31.12.1991                                                   0,00                221 040,10             221 040,10
34973: Sl BELIUS-AKATEM lA
34974: SIBELIUS-AKADEMIN
34975:          1.1.1991                                             101 282,52
34976:          Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      100 017,22        99
34977:          31.12.1991                                             1 265,30                 44 761,48              46 026,78
34978: LAPIN YLIOPISTO
34979: LAPPLANDS UNIVERSITET
34980:         1.1.1991                                            1 803 014,90
34981:         Kertvnn/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      1 795 214,90 100
34982:         31.12. 991                                              7 800,00                483005,60              490805,60
34983: TEATIERIKORKEAKOULU
34984: TEATERHÖGSKOLAN
34985:         1.1.1991                                                13469,94
34986:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          2 200,00       16
34987:         31.12.1991                                              11 269,94               559403,00              570 672,94
34988: 
34989: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU
34990: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN
34991:         1.1.1991                                            2 765 931,54
34992:         Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit    2 701806,54         98
34993:         31.12.1991                                             64125,00                1 696 382,30          1 760 507,30
34994:                                 Selostus tulorästeistä vuodelta 1991
34995:                                                                                                                     sivu
34996:                                 Relation angående inkomstsrester för år 1991                                        sida   200
34997:                                                             Vuodelta - Från år           Vuodelta - Från år    Vuodelle - Tili år
34998:                                                                    1990                        1991                   1992
34999:                                                                                  ~
35000: 
35001: 
35002: 
35003: KOULUHALLITUS
35004: SKOLSTYRELSEN
35005:        1.1.1991                                               5094 771,20
35006:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit        5094 771,20 100
35007:        31.12.1991                                                    0,00                         0,00                     0,00
35008: OPETUSHALLITUS
35009: UTBILDNINGSSTYRELSEN
35010:         1.1.1991                                              3 971 532,22
35011:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit       2488888,86         63
35012:         31.12.1991                                            1 482643,36               58 356 946,97           59 839 590,33
35013: AMMATTIKASVATUSHALLITUS
35014: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN
35015:        1.1.1991                                             19 879 650,57
35016:        Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit      19 879 650,57 100
35017:        31.12.1991                                                    0,00                         0,00                     0,00
35018: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
35019: MILJÖMINISTERIET
35020:        1.1.1991                                                  27 323,20
35021:         Kertynyt/tileistä poistettu- lnflutit/avskrivit          27323,20 100
35022:        31.12.1991                                                     0,00                   24 532,70               24532,70
35023: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT
35024:       1.1.1991                                            1 211 834 387,13
35025:       Kertynyt/tileistä poistettu - 1nflutit/avskrivit      966 804 030,69       80
35026:       31.12.1991                                            245 030 356,44            1 060 352 594,89        1 305 382 951,33
35027:     SELOSTUS
35028: 
35029: MENORÄSTEISTÄ
35030:     VUODELTA
35031: 
35032:       19 9 1
35033: 
35034: 
35035: 
35036: RELATION ANGÅENDE
35037: 
35038: UTGIFTSRESTER
35039:      FÖR AR
35040: 
35041:       19 9 1
35042:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35043:                                                                                                            sivu
35044:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                   sida 202
35045:                                                     Vuodelta - Från år            Vuodelta - Från år   Vuodelle- Tili år
35046:                                                            1990                         1991                  1992
35047:                                                                          ---""%
35048: 
35049: 
35050: EDUSKUNTA
35051: RIKSDAGEN
35052:        1.1.1991                                       2 988 731,92
35053:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget         2 988 731,92       100
35054:        31.12.1991                                             0,00                 1 475112,87           1 475112,87
35055: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA
35056: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI
35057:         1.1.1991                                        356 645,05
35058:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         356 645,05 100
35059:         31.12.1991                                            0,00                  411 538,34             411 538,34
35060: VALTIONEUVOSTON KANSLIA
35061: STATSRÅDETS KANSLI
35062:         1.1.1991                                      2 254 810,18
35063:         Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget        2 254 810,18 100
35064:         31.12.1991                                            0,00                  984 851,55             984851,55
35065: ULKOASIAINMINISTERIÖ
35066: UTRIKESMINISTERIET
35067:        1.1.1991                                       8 944 203,49
35068:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget         8 944 203,49 100
35069:        31.12.1991                                             0,00                13 825 358,16         13 825 358,16
35070: OIKEUSMINISTERIÖ
35071: JUSTITIEMINISTERIET
35072:         1.1.1991                                     32 536 428,57
35073:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      32 536 428,57       100
35074:         31.12.1991                                            0,00                17 734 637,86         17 734 637,86
35075: SISÄASIAINMINISTERIÖ
35076: INRIKESMINISTERIET
35077:         1.1.1991                                     35 804 658,69
35078:         Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget       35 804 658,69 100
35079:         31.12.1991                                            0,00                11 227 114,67         11 227 114,67
35080: RAJAVARTIOLAITOS
35081: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET
35082:        1.1.1991                                       4 359191,80
35083:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget         4 359191,80 100
35084:        31.12.1991                                            0,00                  1744219,12            1744219,12
35085: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS
35086: NYLANDS LÄNSSTYRELSE
35087:        1.1.1991                                      13 033 539,87
35088:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       12 240 539,87        94
35089:        31.12.1991                                       793000,00                 47 656 249,48         48449 249,48
35090: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS
35091: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE
35092:        1.1.1991                                       9114 813,96
35093:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        8 884 382,96        97
35094:        31.12.1991                                       230431,00                 12145 328,12          12 375 759,12
35095: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS
35096: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE
35097:        1.1.1991                                      14 757 765,91
35098:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget        13 425 545,91        91
35099:        31.12.1991                                     1 332 220,00                15 584 759,27         16 916 979,27
35100: 
35101: KYMEN LÄÄNINHALLITUS
35102: KYMMENE LÄNSSTYRELSE
35103:        1.1.1991                                       6142122,81
35104:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        6136 315,81 100
35105:        31.12.1991                                        5807,00                   6150 814,15           6156 621,15
35106:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35107:                                                                                                          sivu
35108:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                 sida 203
35109:                                                      Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle -Tili år
35110:                                                             1990                      1991                  1992
35111:                                                                           ~
35112: 
35113: 
35114: 
35115: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS
35116: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE
35117:         1.1.1991                                       5 211 552,81
35118:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        5 211 552,81 100
35119:         31.12.1991                                             0,00              8 301 930,86          8301 930,86
35120: KUOPION LÄÄNINHALLITUS
35121: KUOPIO LÄNSSTYRELSE
35122:        1.1.1991                                       7 444 778,98
35123:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       6 544085,98          88
35124:         31.12.1991                                      900 693,00               7 354 600,49          8 255 293,49
35125: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS
35126: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE
35127:        1.1.1991                                      17 298 791 ,30
35128:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       17 298 791 ,30 100
35129:        31.12.1991                                             0,00               8 986 891,53          8 986 891,53
35130: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
35131: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE
35132:         1.1.1991                                      4146 807,26
35133:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       4146 807,26         100
35134:         31.12.1991                                           0,00                2 608446,23           2 608 446,23
35135: VAASAN LÄÄNINHALLITUS
35136: VASA LÄNSSTYRELSE
35137:        1.1.1991                                       7 962 857,85
35138:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        7 561 226,85         95
35139:        31.12.1991                                       401 631,00              10 634 577,92         11 036 208,92
35140: OULUN LÄÄNINHALLITUS
35141: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE
35142:        1.1.1991                                      10551131,81
35143:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        8 254146,84          78
35144:        31.12.1991                                     2 296 984,97              27 130 209,99         29 427 194,96
35145: LAPIN LÄÄNINHALLITUS
35146: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE
35147:         1.1.1991                                     11 959 085,88
35148:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      11 922 705,88 100
35149:         31.12.1991                                       36 380,00               3 362 501,78          3 398 881,78
35150: LÄNSSTYRELSEN 1LANDSKAPET ÅLAND
35151: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND
35152:        1.1.1991                                       2 074 297,45
35153:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        2 074 297,45 100
35154:        31.12.1991                                             0,00               3 707 038,00          3 707 038,00
35155: HELSINGIN POLIISILAITOS
35156: HELSINGFORS POLISINRÄTINING
35157:         1.1.1991                                     19 795 458,62
35158:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      19 795 458,62        100
35159:         31.12.1991                                            0,00                 91 804,00              91 804,00
35160: KESKUSRIKOSPOLIISI
35161: CENTRALKRIMINALPOLISEN
35162:        1.1.1991                                         530423,30
35163:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          530423,30 100
35164:        31.12.1991                                            0,00                1 000320,17           1 000 320,17
35165: 
35166: SUOJELUPOLIISI
35167: SKYDDSPOLISEN
35168:        1.1.1991                                         532 305,85
35169:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          532 305,85 100
35170:        31.12.1991                                             0,00                234 589,20             234 589,20
35171:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35172:                                                                                                           sivu
35173:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                  sida   204
35174:                                                      Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
35175:                                                             1990                      1991                  1992
35176:                                                                           ~
35177: 
35178: 
35179: 
35180: LIIKKUVA POLIISI
35181: RÖRLIGA POLISEN
35182:         1.1.1991                                        575 770,89
35183:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         575 770,89 100
35184:         31.12.1991                                            0,00               1166498,24            1166 498,24
35185: VÄESTÖREKISTERIKESKUS
35186: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN
35187:        1.1.1991                                       6 019 497,60
35188:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        6 019 497,60 100
35189:        31.12.1991                                             0,00               2 881 763,90          2 881 763,90
35190: ASUNTOHALLITUS
35191: BOSTADSSTYR ELSEN
35192:        1.1.1991                                      21 204 812,35
35193:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       21 204 81 2,35 100
35194:        31.12.1991                                              0,00             30 715 836,49         30 715 836,49
35195: PUOLUSTUSMINISTERIÖ
35196: FÖRSVARSMINISTERIET
35197:        1.1.1991                                      75 114 735,92
35198:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       74 563 768,50        99
35199:        31.12.1991                                       550 967,42              76 787 753,70        77 338 721,12
35200: VALTIOVARAINMINISTERIÖ
35201: FINANSMINISTERIET
35202:        1.1.1991                                       5265650,08
35203:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        5 265 650,08 100
35204:        31.12.1991                                             0,00               1 363 286,35          1 363 286,35
35205: VALTIOKONTTORI
35206: STATSKONTORET
35207:         1.1.1991                                     13 546 710,48
35208:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      12 273 666,48         91
35209:        31.12.1991                                     1 273 044,00               7 439 971,62          8 713 015,62
35210: TULLIHALLITUS
35211: TULLSTYRELSEN
35212:         1.1.1991                                     49 465 224,97
35213:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      49 465 224,97        100
35214:         31.12.1991                                            0,00              43106 474,50         43106474,50
35215: VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
35216: STATENS REVISIONSVERK
35217:        1.1.1991                                           14 907,70
35218:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget           14 907,70 100
35219:        31.12.1991                                              0,00               194 518,15             194518,15
35220: RAHAPAJA
35221: MYNTVERKET
35222:        1.1.1991                                         447868,04
35223:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          447 868,04 100
35224:        31.12.1991                                             0,00               3 585 613,35          3 585 613,35
35225: VEROHALLITUS
35226: SKATTESTYRELSEN
35227:        1.1.1991                                         950183,83
35228:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          950183,83 100
35229:        31.12.1991                                            0,00                  47 274,08              47 274,08
35230: 
35231: VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS
35232: STATENS EKONOMISKA FORSKNINGSCENTRAL
35233:         1.1.1991                                        725 533,43
35234:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         725 533,43 100
35235:         31.12.1991                                            0,00                 50450,10                50450,10
35236:                               Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35237:                                                                                                            sivu
35238:                               Relation angående utgiftsrester för år 1991                                  sida 205
35239:                                                       Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
35240:                                                              1990                      1991                  1992
35241:                                                                            ~
35242: 
35243: 
35244: 
35245: TILASTOKESKUS
35246: STATISTIKCENTRALEN
35247:         1.1.1991                                       3 558 681,17
35248:          Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       3 558 681,17 100
35249:         31.12.1991                                             0,00               2440849,33            2440849,33
35250: PANKKITARKASTUSVIRASTO
35251: BANKINSPEKTIONEN
35252:        1.1.1991                                            63899,00
35253:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget            63 899,00 100
35254:        31.12.1991                                               0,00                      0,00                    0,00
35255: VALTIONHALLINNON KEHITIÄMISKESKUS
35256: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL
35257:        1.1.1991                                          804027,61
35258:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget           804027,61 100
35259:        31.12.1991                                             0,00                 383424,10              383424,10
35260: RAKENNUSHALLITUS
35261: BYGGNADSSTYRELSEN
35262:        1.1.1991                                       51864153,16
35263:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        51864153,16          100
35264:        31.12.1991                                            0,00                30 491 304,52         30 491 304,52
35265: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
35266: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET
35267:        1.1.1991                                       44 974 252,80
35268:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        44 724 042,80         99
35269:        31.12.1991                                        250210,00               28 777 728,91         29 027 938,91
35270: MAANMITTAUSHALLITUS
35271: LANTMÄTERISTYRELSEN
35272:        1.1.1991                                       10 939 466,51
35273:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        10 939 466,51        100
35274:        31.12.1991                                              0,00               1 401 587,47          1 401 587.47
35275: METSÄNTUTKIMUSLAITOS
35276: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
35277:        1.1.1991                                         1 271 651,22
35278:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          1 271 651,22       100
35279:        31.12.1991                                               0,00               569 332,87             569 332,87
35280: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS
35281: VATTEN- OCH MILJÖSTYRELSEN
35282:          1.1.1991                                     22 472 625,60
35283:          Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      22 472 625,60 100
35284:          31.12.1991                                            0,00               1 964176,95           1 964176,95
35285: MAATl LAHALLITUS
35286: JORDBRUKSSTYRELSEN
35287:         1.1.1991                                      15 795 446,22
35288:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       15 638 446,22         99
35289:         31.12.1991                                       157000,00               57 334 587,83         57 491 587,83
35290: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
35291: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL
35292:        1.1.1991                                         1 819 705,22
35293:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget           1 819 705,22 100
35294:        31.12.1991                                               0,00              1 448 874,08          1 448874,08
35295: 
35296: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS
35297: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET
35298:          1.1.1991                                       3 372 257,28
35299:          Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        3 372 257,28 100
35300:          31.12.1991                                             0,00              1118614,34            1118614,34
35301:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35302:                                                                                                            sivu
35303:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                   sida 206
35304:                                                     Vuodelta - Från år           Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
35305:                                                            1990                        1991                  1992
35306:                                                                          ~
35307: 
35308: 
35309: 
35310: METSÄHALLITUS
35311: FORSTSTYRELSEN
35312:        1.1.1991                                      18 454 936,05
35313:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       18 454 936,05       100
35314:        31.12.1991                                             0,00              24 016 687,02          24 016 687,02
35315: LIIKENNEMINISTERIÖ
35316: TRAFIKMINISTERIET
35317:         1.1.1991                                     17 294 757,63
35318:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      17 294 757,63       100
35319:         31.12.1991                                            0,00              48 961 221,51          48 961 221,51
35320: AUTOREKISTERIKESKUS
35321: BILREGISTERCENTRALEN
35322:         1.1.1991                                     12 114 193,93
35323:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      12 114 193,93       100
35324:         31.12.1991                                            0,00              11 939 662,61          11 939 662,61
35325: TIEHALLITUS
35326: VÄGSTYRELSEN
35327:         1.1.1991                                      7140 202,96
35328:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       7140202,96 100
35329:         31.12.1991                                           0,00               52 309 627,17          52 309 627,17
35330: TYÖMINISTERIÖ
35331: ARBETSMINISTERIET
35332:         1.1.1991                                     80 882 096,97
35333:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      80 882 096,97 100
35334:         31.12.1991                                            0,00             130 650 410,91         130650410,91
35335: ILMATIETEEN LAITOS
35336: METEOROLOGISKA INSTITUTET
35337:         1.1.1991                                       383 927,05
35338:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        383 927,05 100
35339:         31.12.1991                                           0,00                  177 911,32             177 911,32
35340: TELEHALLINTOKESKUS
35341: TELEFÖRVALTNINGSCENTRALEN
35342:        1.1.1991                                       3546 034,50
35343:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       3 546034,50 100
35344:        31.12.1991                                            0,00                4 357 657,84           4 357 657,84
35345: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ
35346: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET
35347:        1.1.1991                                     332 264 020,29
35348:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      332 189 020,29       100
35349:        31.12.1991                                        75000,00              312 327 899,03         312 402 899,03
35350: MEREN KULKUHALLITUS
35351: SJÖFARTSSTYRELSEN
35352:        1.1.1991                                      11 103 453.43
35353:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        9 838 453.43       89
35354:        31.12.1991                                     1 265000,00                  451 488,38           1 716 488,38
35355: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS
35356: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL
35357:         1.1.1991                                     14 04 7718,61
35358:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      14047718,61 100
35359:         31.12.1991                                            0,00                        0,00                    0,00
35360: 
35361: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
35362: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
35363:        1.1.1991                                        438 916,73
35364:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         438 916.73 100
35365:        31.12.1991                                            0,00                  247 217,33             247 217,33
35366:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35367:                                                                                                            sivu
35368:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                   sida   207
35369:                                                      Vuodelta - Från år          Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
35370:                                                             1990                       1991                  1992
35371:                                                                           ""%
35372: 
35373: 
35374: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS
35375: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN
35376:          1.1.1991                                      1 255 840.73
35377:          Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget        1 255 840,73       100
35378:          31.12.1991                                            0,00               2 007 951,19          2 007 951,19
35379: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
35380: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE
35381:        1.1.1991                                          257 972,91
35382:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget           257 972,91       100
35383:        31.12.1991                                              0,00                212116,71              212116.71
35384: PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS
35385: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN
35386:         1.1.1991                                     11 046 963,90
35387:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      11 046 963,90        100
35388:         31.12.1991                                            0,00                    4686,80                4 686,80
35389: MERENTUTKIMUSLAITOS
35390: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET
35391:        1.1.1991                                        1 379 296,94
35392:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         1 379 296,94       100
35393:        31.12.1991                                              0,00               1 306 971,73          1 306 971,73
35394: TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS
35395: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING
35396:        1.1.1991                                        3 064 030,37
35397:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget          3 064 030,37 100
35398:        31.12.1991                                              0,00               2 027 556,02          2 027 556,02
35399: LISENSSIVIRASTO
35400: LICENSVERKET
35401:         1.1.1991                                         101 608,36
35402:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          101 608,36       100
35403:         31.12.1991                                             0,00                274135,63              274135,63
35404: KILPAILUVIRASTO
35405: KONKURRENSVERKET
35406:         1.1.1991                                         732 640,77
35407:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          732 640,77       100
35408:         31.12.1991                                             0,00                431 932,72             431 932,72
35409: KULUTTAJAVIRASTO
35410: KONSUMENTVERKET
35411:        1.1.1991                                        3 036 719,34
35412:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         3 036 719,34       100
35413:        31.12.1991                                              0,00               3 077 580,55          3 077 580,55
35414: VALTION HANKINTAKESKUS
35415: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL
35416:         1.1.1991                                       3 961 323,79
35417:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        3 961 323,79       100
35418:         31.12.1991                                             0,00               1 834 247,80          1 834247,80
35419: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
35420: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET
35421:         1.1.1991                                    281 855 465,49
35422:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget     252 921 753,63         90
35423:         31.12.1991                                   28 933 711 ,86             215 547187,71         244 480 899,57
35424: 
35425: LÄÄKINTÖHALLITUS
35426: MEDICINALSTYRELSEN
35427:         1.1.1991                                     27 895 972,29
35428:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      27 895 972,29        100
35429:         31.12.1991                                            0,00                        0,00                    0,00
35430:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35431:                                                                                                         sivu
35432:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                sida 208
35433:                                                     Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
35434:                                                            1990                      1991                  1992
35435:                                                                          ~
35436: 
35437: 
35438: 
35439: SOSIAALI HALLITUS
35440: SOCIALSTYRELSEN
35441:         1.1.1991                                     28 421 262,23
35442:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      28 421 262,23       100
35443:         31.12.1991                                            0,00                      0,00                    0,00
35444: TYÖSUOJELUHALLITUS
35445: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN
35446:        1.1.1991                                       3 301 675,52
35447:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        3 301 675,52       100
35448:        31.12.1991                                             0,00              3 210 487,12          3210487,12
35449: KANSANTERVEYSLAITOS
35450: FOLKHÄLSOINSTITUTET
35451:        1.1.1991                                      10 910 487,39
35452:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       10 910 487,39 100
35453:        31.12.1991                                             0,00             11161 247,10         11161 247,10
35454: SÄTEILYTURVAKESKUS
35455: STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN
35456:         1.1.1991                                      1 000477,31
35457:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       1 000 477,31       100
35458:         31.12.1991                                            0,00              1 806 215,84          1 806 215,84
35459: TAPATURMAVIRASTO
35460: OLYCKSFALLSVERKET
35461:        1.1.1991                                       3 639 220,15
35462:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        3 639 220,15       100
35463:        31.12.1991                                             0,00              2173 895,67           2173 895,67
35464: SOSIAALI- JA TERVEYSHALLITUS
35465: SOCIAL- OCH HÄLSOSTYRELSEN
35466:         1.1.1991                                     17 919 313,20
35467:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      17 919 313,20       100
35468:         31.12.1991                                            0,00             16 981 440,82        16 981 440,82
35469: OPETUSMINISTERIÖ
35470: UNDERVISNINGSMINISTERIET
35471:        1.1.1991                                     110 263 760,16
35472:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       79 029 090,32        72
35473:        31.12.1991                                    31 234 669,84             47 601 762,97        78 836 432,81
35474: VALTION OPINTOTUKIKESKUS
35475: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL
35476:         1.1.1991                                     40 062 833,50
35477:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      40 062 833,50       100
35478:         31.12.1991                                            0,00             29 095 027,15        29095027,15
35479: VALTIONARKISTO
35480: RIKSARKIVET
35481:         1.1.1991                                       740 582,06
35482:         Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget         740 582,06        100
35483:         31.12.1991                                           0,00               1 609 548,12          1 609 548,12
35484: SUOMEN AKATEMIA
35485: FINLANDS AKADEMI
35486:        1.1.1991                                        842850,98
35487:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget          842 850,98        100
35488:        31.12.1991                                            0,00                245 377.70             245 377.70
35489: 
35490: MUSEOVIRASTO
35491: MUSEIVERKET
35492:        1.1.1991                                       3 785 071,35
35493:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        3 785071,35        100
35494:        31.12.1991                                             0,00               884 885,16             884 885,16
35495:                              Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35496:                                                                                                         sivu
35497:                              Relation angående utgiftsrester för år 1991                                sida   209
35498:                                                     Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle -Tili år
35499:                                                            1990                      1991                  1992
35500:                                                                          ~
35501: 
35502: 
35503: 
35504: SUOMENLINNAN HOITOKUNTA
35505: FÖRVALTNINGSNÄMNDEN FÖR SVEABORG
35506:        1.1.1991                                         506 563.74
35507:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          506 563.74 100
35508:        31.12.1991                                             0,00               120856,00              120856,00
35509: VALTION TAIDEMUSEO
35510: STATENS KONSTMUSEUM
35511:         1.1.1991                                      1 047 629,99
35512:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       1 047 629,99 100
35513:         31.12.1991                                            0,00               875 391,92             875 391,92
35514: HELSINGIN YLIOPISTO
35515: HELSINGFORS UNIVERSITET
35516:         1.1.1991                                     11 944 868,99
35517:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      11 944 868,99       100
35518:         31.12.1991                                            0,00             13189 791,73          13 189 791,73
35519: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
35520: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET
35521:        1.1.1991                                       2 397 095,34
35522:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        2 397 095,34       100
35523:        31.12.1991                                             0,00              1 640 333,96          1 640 333,96
35524: OULUN YLIOPISTO
35525: ULEÅBORGS UNIVERSITET
35526:        1.1.1991                                       4134 252,70
35527:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        4134 252,70 100
35528:        31.12.1991                                            0,00              4 650149,13            4650149,13
35529: TURUN YLIOPISTO
35530: ÅBO UNIVERSITET
35531:         1.1.1991                                      2 830 780,03
35532:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       2 830 780,03 100
35533:         31.12.1991                                            0,00             4 649 037,89           4 649 037,89
35534: TAMPEREEN YLIOPISTO
35535: TAMMERFORS UNIVERSITET
35536:        1.1.1991                                       2 657173,46
35537:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        2 657173,46        100
35538:        31.12.1991                                            0,00               2 023195,20           2 023195,20
35539: ÅBO AKADEMI
35540: ÅBO AKADEMI
35541:        1.1.1991                                       3 245 018,41
35542:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        3 245 018,41       100
35543:        31.12.1991                                             0,00              3 468174,14           3468174,14
35544: JOENSUUN YLIOPISTO
35545: JOENSUU UNIVERSITET
35546:        1.1.1991                                       1 402 072,07
35547:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget         1 402072,07 100
35548:        31.12.1991                                             0,00              1 039 746,62          1 039 746,62
35549: KUOPION YLIOPISTO
35550: KUOPIO UNIVERSITET
35551:        1.1.1991                                       1 906 563,03
35552:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        1 906 563,03 100
35553:        31.12.1991                                             0,00             1 860 561,28           1 860 561,28
35554: 
35555: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU
35556: VETERINÄRM EDICINSKA HÖGSKOLA
35557:         1.1.1991                                       426 477,95
35558:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        426 477,95 100
35559:         31.12.1991                                           0,00                172080,54              172080,54
35560: 
35561: 
35562: 
35563: 
35564: 14   320468K
35565:                               Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35566:                                                                                                           sivu
35567:                               Relation angående utgiftsrester för år 1991                                 sida   210
35568:                                                      Vuodelta - Från år         Vuodelta - Från år   Vuodelle - Tili år
35569:                                                             1990                      1991                  1992
35570:                                                                           ~
35571: 
35572: 
35573: 
35574: TEKNILLINEN KORKEAKOULU
35575: TEKNISKA HÖGSKOLAN
35576:          1.1.1991                                      4 732 926,94
35577:          Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget       4 732 926,94       100
35578:          31.12.1991                                            0,00             3 348 390,82           3348390,82
35579: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
35580: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA
35581:        1.1.1991                                        1163 350,01
35582:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         1163 350,01        100
35583:        31.12.1991                                             0,00                891 727,72             891 727,72
35584: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
35585: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA
35586:        1.1.1991                                        1100600,04
35587:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         1100600,04         100
35588:        31.12.1991                                            0,00               1 370 256,68           1 370 256,68
35589: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU
35590: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA
35591:        1.1.1991                                        1 837 998.73
35592:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        1 837 998,73       100
35593:        31.12.1991                                              0,00               717 704,06             717 704,06
35594: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
35595: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
35596:        1.1.1991                                          290 383,20
35597:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget           290 383,20 100
35598:        31.12.1991                                              0,00               354811,10              354811,10
35599: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
35600: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA
35601:        1.1.1991                                         167 208,04
35602:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget          167 208,04        100
35603:        31.12.1991                                             0,00                217 800,66             217 800,66
35604: VAASAN YLIOPISTO
35605: VASA UNIVERSITET
35606:        1.1.1991                                           70 337,77
35607:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget            70 337,77       100
35608:        31.12.1991                                              0,00               162 034,60             162 034,60
35609: SIBELIUS-AKATEMIA
35610: SIBELIUS-AKADEMIN
35611:         1.1.1991                                        372166,53
35612:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         372166,53         100
35613:         31.12.1991                                           0,00                 596156,07              596156,07
35614: LAPIN YLIOPISTO
35615: LAPPLANDS UNIVERSITET
35616:         1.1.1991                                       1 028133,58
35617:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        1 028133,58 100
35618:         31.12.1991                                            0,00                558 693,28             558 693,28
35619: TEATTERIKORKEAKOULU
35620: TEATERHÖGSKOLAN
35621:         1.1.1991                                        153596,10
35622:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         153596,10 100
35623:         31.12.1991                                           0,00                 272110,96              272110,96
35624: 
35625: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU
35626: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN
35627:         1.1.1991                                        752 323,33
35628:         Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget         752 323,33 100
35629:         31.12.1991                                            0,00                888 566,91             888 566,91
35630:                             Selostus menorästeistä vuodelta 1991
35631:                                                                                                                sivu
35632:                             Relation angående utgiftsrester för år 1991                                        sida 211
35633:                                                     Vuodelta - Från år              Vuodelta - Från år    Vuodelle - Tili år
35634:                                                            1990                           1991                   1992
35635:                                                                          --""%
35636: 
35637: 
35638: KOULUHALLITUS
35639: SKOLSTYRELSEN
35640:        1.1.1991                                     34 252 348,62
35641:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget       34 252 348,62 100
35642:        31.12.1991                                            0,00                            0.00                     0,00
35643: OPETUSHALLITUS
35644: UTBILDNINGSSTYRELSEN
35645:        1.1.1991                                     33 383 370.78
35646:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget      29 790 630,83         89
35647:        31.12.1991                                    3 592 739,95                 198 699 064,59          202 291 804,54
35648: AM MATII KASVATUSHALLITUS
35649: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN
35650:        1.1.1991                                    133 348 494,50
35651:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget     133 348 494,50 100
35652:        31.12.1991                                            0,00                            0,00                     0,00
35653: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
35654: MILJÖMINISTERIET
35655:        1.1.1991                                       6 621 794,11
35656:        Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget        5 581 429,21        84
35657:        31.12.1991                                     1 040 364,90                   9 001 520,98          10 041 885,88
35658: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT
35659:        1.1.1991                                   1 852 986 619,32
35660:        Maksettu/peruutettu- Utbetalt/indraget     1 778 616 764,38        96
35661:        31.12.1991                                    74 369 854,94               1 673 325 009,11        1 747 694 864,05
35662: 1
35663: 1
35664: 
35665: 
35666: 
35667: 
35668:     1
35669:     1
35670:           SELOSTUS
35671: 
35672: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA
35673:           VUODELTA
35674:             19 9 1
35675: 
35676: 
35677: 
35678:       RELATION ANGAENDE
35679: 
35680:    RESERVERADE ANSLAG
35681:            FÖR AR
35682:             19 9 1
35683:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
35684:                                                                                                                     sivu
35685: 21   Pl.- Ht.                Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida 214
35686: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
35687:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
35688:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
35689:              Mom.- Mom.
35690:                                                                                                             %
35691: 
35692: 
35693: 90 21 02 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35694:                 ventarier .........................              585 000,17             585000,17          100            0,00
35695: 91 21 02 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35696:                 ventarier .........................            4545000,00                  9 640,17          0    4554640,17
35697: 
35698: 90 22 02 13     Korjaukset - Reparationer ..........           1 315 628,32           1 315 628,32         100          0,00
35699: 91 22 02 13     Korjaukset - Reparationer ..........           2100000,00             2 011 668,35          96      88331,65
35700: 88 22 02 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35701:                 ventarier .........................              139 071,00             139 071,00         100            0,00
35702: 89 22 02 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35703:                 ventarier .........................              315 894,97             102 487,61          32     213 407,36
35704: 90 22 02 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35705:                 ventarier .........................           10 192 154,74           7 446 012,48          73    2 746142,26
35706: 91 22 02 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35707:                 ventarier .........................           10 500 000,00             673 964,63           6    9 826 035,37
35708: 90 22 02 76     Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus -
35709:                 Grundreparation av fastig heten Riks-
35710:                 dagsgatan 4 ......................             7 600 776,35           6 831 977,68         90      768 798,67
35711: 90 22 14 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35712:                 ventarier .........................              760 519,35             291 341,00          38     469178,35
35713: 91 22 14 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35714:                 ventarier .........................              400000,00                      0,00         0     400000,00
35715: 90 22 19 21     Kirjallisuuden hankinta ja sidonta- An-
35716:                 skaffning och inbindning av litteratur ..          10 205,86              10205,86         100            0,00
35717: 89 22 19 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35718:                 ventarier .........................              622 936,75             622 936,75 100                    0,00
35719: 91 22 30 21     Kirjallisuuden hankinta ja sidonta- An-
35720:                 skaffning och inbindning av litteratur ..      2 200000,00            2041 080,27           93     158 919,73
35721: 91 22 30 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35722:                 ventarier .........................            2000000,00               822 512,74          41    1177 487,26
35723: 
35724: 91 23 02 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35725:                 tionsutgifter ......................          15 220 000,00          10 760 230,00          71    4459770,00
35726: 88 23 02 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35727:                 inventarier .......................                16127,25              16127,25 100                     0,00
35728: 90 23 02 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35729:                 ventarier .........................           10 025 380,62           4 951 059,42         49     5074321,20
35730: 91 23 02 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35731:                 ventarier .........................            3000000,00                 91 525,40          3    2 908 474,60
35732: 88 23 25 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35733:                 inventarier .......................                34 317,76              34 317,76        100            0,00
35734: 90 23 25 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35735:                 ventarier .........................            4800000,00             1 616 363,38          34    3183 636,62
35736: 90 23 25 74     Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
35737:                 rådets skyddsrum ..................            7 843 700.43           7 843 700,43         100            0,00
35738: 91 23 25 74     Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
35739:                 rådets skyddsrum ..................           30 000 000,00           5 598 707,21          19   24 401 292,79
35740: 90 23 25 75     Säätytalon peruskorjaustyöt- Grundre-
35741:                 parationsarbeten på Ständerhuset .....        16 489 703,83         16 467 134,74 100               22 569,09
35742: 91 23 25 75     Säätytalon peruskorjaustyöt- Grundre-
35743:                 parationsarbeten på Ständerhuset .....         3 500000,00            1 902 675,80          54    1 597 324,20
35744: 90 23 25 76     Tasavallan Presidentin virka-asunnon
35745:                 rakennustyöt - Byggnadsarbeten på
35746:                 Republikens Presidents tjänstebostad ..        8446 977.57            8446 977,57          100            0,00
35747:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
35748:                                                                                                                      sivu
35749: 24 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   215
35750: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
35751:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
35752:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
35753:               Mom.- Mom.
35754:                                                                                                              %
35755: 
35756: 
35757: 91 23 25 76       Tasavallan Presidentin virka-asunnon
35758:                   rakennustyöt - Byggnadsarbeten på
35759:                   Republikens Presidents tjänstebostad ..      73 000 000,00         37 570 959,63           51   35 429 040,37
35760: 90 23 99 23       Risto Rytin muistomerkki - Monument
35761:                   över Risto Ryti ................... .           400000,00              400 000,00         100             0,00
35762: 90 23 99 25       J. V. Snellmanin kootut teokset -
35763:                   J.V.Snellmans samlade verk ......... .            64 629,66             64 629,66         100             0,00
35764:  91 23 99 25      J. V. Snellmanin kootut teokset -
35765:                   J.V.Snellmans samlade verk ......... .        1 700 000,00           1 288 369,24          76     411 630.76
35766: 88 23 99 26       Suomen hallintohistoria- Finlands för-
35767:                   valtningshistoria .................. .             1 340,63               1 340,63    100                 0,00
35768: 89 23 99 26       Suomen hallintohistoria- Finlands för-
35769:                   valtningshistoria .................. .          132242.40              106 283,30         80        25959,10
35770:  90 23 99 26      Suomen hallintohistoria- Finlands för-
35771:                   valtningshistoria .................. .          489 003,33             463 317.77          95       25 685,56
35772:  91 23 99 26      Suomen hallintohistoria- Finlands för-
35773:                   valtningshistoria .................. .        1 825 000,00           1 602 152,93         88       222 847,07
35774:  90 23 99 28      Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
35775:                   vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
35776:                   Finlands självständighetsförklaring ....        692 338,20             513009,83          74      179 328,37
35777:  91 23 99 28      Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
35778:                   vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
35779:                   Finlands självständighetsförklaring ....      8 220000,00            5 396 926,03         66     2 823 073,97
35780: 
35781:  88 24 01 22      Kansainvälinen tiedotustoiminta - ln-
35782:                   ternationell informationsverksamhet ...         184 895,09             184 895,09     100                 0,00
35783:  90 24 01 22      Kansainvälinen tiedotustoiminta - ln-
35784:                   ternationell informationsverksamhet ...         909 289,68             909 289,68     100                 0,00
35785:  91 24 01 22      Kansainvälinen tiedotustoiminta - ln-
35786:                   ternationell informationsverksamhet ...      22 500 000,00         19 353 622,58          86     3146377.42
35787:  89 24 01 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35788:                   ventarier ........................ .          1 540 531.77           1 540 531.77     100                 0,00
35789:  90 24 01 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35790:                   ventarier ........................ .          3 968 265,98           3 165 616,34         80      802649,64
35791:  91 24 01 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
35792:                   ventarier ........................ .        16 000 000,00          11 761 309,96          74     4238690,04
35793:  89 24 01 74      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .          7 485 042,65           6 844 377.97          91       640 664,68
35794:  90 24 01 74      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .         28 050 795,62          23 307 764,53          83     4 743 031,09
35795:  91 24 01 74      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .         43 000 000,00          12683851.46            29    30 316 148,54
35796:  89 24 01 87      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35797:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
35798:                   lokaler ......................... .         50 642 280,12          50642280,12        100                 0,00
35799:  90 24 01 87      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35800:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
35801:                   lokaler ......................... .         78 787 572.67          39 127 576,28          50    39 659 996,39
35802:  91 24 01 87      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35803:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
35804:                   lokaler ......................... .         30 000 000,00          10 628 123,64          35    19 371 876,36
35805:  88 24 10 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35806:                   inventarier ...................... .            122 824,53             122 824,53     100                 0.00
35807:  88 24 10 88      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
35808:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
35809:                   lokaler ......................... .           6 909 457,61           6 909 457,61     100                 0,00
35810:  90 24 30 22      Tiedotustoiminta       lnformations-
35811:                   verksamhet ...................... .                8175,50                8175,50     100                 0,00
35812:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
35813:                                                                                                                          sivu
35814: 24 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                          sida 216
35815: Vuosi- Ar                                                         Käytettävissä          Käytetty1peruutettu             Vuodelle
35816:     Pl.- Ht.                                                   Stått tili förfogande      Använt/indraget                 Tili år
35817:          Luku- Kap.                                            vuonna - år 1991           vuonna - år 1991                 1992
35818:               Mom.- Mom.
35819:                                                                                                                 %
35820: 
35821: 
35822: 91 24 30 22       Tiedotustoiminta       lnformations-
35823:                   verksamhet ...................... .             4000000,00               3600715,13           90      399 284,87
35824: 90 24 30 50       Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitys-
35825:                   yhteistyötä koskevaan tiedotustoimin-
35826:                   taan -    Understöd för informations-
35827:                   verksamhet som gäller medborgarorga-
35828:                   nisationernas utvecklingssamarbete ....             70 510,15               70510,15 100                     0,00
35829: 91 24 30 50       Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitys-
35830:                   yhteistyötä koskevaan tiedotustoimin-
35831:                   taan -    Understöd för informations-
35832:                   verksamhet som gäller medborgarorga-
35833:                   nisationernas utvecklingssamarbete ....         4000000,00               4 000 000,00 100                    0,00
35834: 89 24 30 66       Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjat-
35835:                   tava kehitysapu - Utvecklingshjälp ge-
35836:                   nom internationella organisationer .....        3 515 628.75             3 515 628.75 100                    0,00
35837: 90 24 30 66       Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjat-
35838:                   tava kehitysapu - Utvecklingshjälp ge-
35839:                   nom internationella organisationer .....     155 322 039,65           155 322 039,65 100                     0,00
35840: 91 24 30 66       Kehitysyhteistyötoiminta -       Utveck-
35841:                   lingssamarbete ................... .        2 711 700 000,00         2 599 594 970,91        96    112 105 029,09
35842: 88 24 30 67       Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitys-
35843:                   apu - Bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
35844:                   form ........................... .              7 310 977,26             7 310 977.26 100                    0,00
35845: 89 24 30 67       Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitys-
35846:                   apu- Bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
35847:                   form ........................... .             22 845 152,04            20 032 898,57        88      2812253.47
35848: 90 24 30 67       Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitys-
35849:                   apu- Bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
35850:                   form ........................... .           382 505 079.75           363 357 254,03         95     19147 825,72
35851: 90 24 30 68       Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuu-
35852:                   korvaukset - Utvecklingskrediter, rän-
35853:                   testöd och exportgarantiersättningar ...     207 955 555,02           147650405,64            71    60 305 149,38
35854: 88 24 30 69       Humanitaarinen apu kehitysmaille -
35855:                   Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna.         573 519,32               573 519,32 100                    0,00
35856: 89 24 30 69       Humanitaarinen apu kehitysmaille -
35857:                   Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna.         692 211,51               692211,51         100             0,00
35858: 90 24 30 69       Humanitaarinen apu kehitysmaille -
35859:                   Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna.       8 665 712,88             8 626 031 ,63 100             39 681,25
35860: 88 24 40 66       Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
35861:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
35862:                   nomiskt, industriellt och teknologiskt
35863:                   samarbete med utvecklingsländerna ...           6 370107,75              6 370 107.75 100                    0,00
35864: 89 24 40 66       Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
35865:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
35866:                   nomiskt, industriellt och teknologiskt
35867:                   samarbete med utvecklingsländerna ...          15 000 000,00                 2 500.74          0    14 997 499,26
35868: 90 24 40 66       Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
35869:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
35870:                   nomiskt, industriellt och teknologiskt
35871:                   samarbete med utvecklingsländerna ...          20 000 000,00                      0,00         0    20 000 000,00
35872: 91 24 40 66       Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
35873:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
35874:                   nomiskt. industriellt och teknologiskt
35875:                   samarbete med utvecklingsländerna ...                     0,00                    0,00         0             0,00
35876: 88 24 40 83       Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Ra-
35877:                   hasto Oy:lle- Lån tili Fonden för ln-
35878:                   dustriellt Utvecklingssamarbete Ab ....        26 000 000,00           26 000 000,00 100                     0,00
35879:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
35880:                                                                                                                     sivu
35881: 25 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida 217
35882: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
35883:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
35884:          Luku- Kap.                                         vuonna · år 1991         vuonna - år 1991                 1992
35885:              Mom.- Mom.
35886:                                                                                                             %
35887: 
35888: 
35889: 89 24 40 83     Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Ra-
35890:                 hasto Oy:lle - Lån tili Fonden för ln-
35891:                 dustriellt Utvecklingssamarbete Ab ....       27 000 000,00         27 000 000,00 100                     0,00
35892: 90 24 40 83     Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Ra-
35893:                 hasto Oy:lle - Lån tili Fonden för ln-
35894:                 dustriellt Utvecklingssamarbete Ab ....       15 000 000,00                     0,00         0   15 000 000,00
35895: 88 24 40 88     Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
35896:                 Oy:n osakepääoman korottaminen -
35897:                 Höjande av aktiekapitalet för Fonden för
35898:                 lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab ...      18 833 333,00         18 833 333,00 100                     0,00
35899: 89 24 40 88     Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
35900:                 Oy:n osakepääoman korottaminen -
35901:                 Höjande av aktiekapitalet för Fonden för
35902:                 lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab ...      43 200 000,00                     0,00         0   43 200 000,00
35903:  90 24 40 88    Osakehankinnat- Aktieförvärv .......          33 080 000,00                     0,00         0   33 080 000,00
35904:  91 24 40 88    Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
35905:                 Oy:n osakepääoman korottaminen -
35906:                 Höjande av aktiekapitalet för Fonden för
35907:                 lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab ...                 0,00                   0,00         0            0,00
35908:  91 24 50 61     Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian
35909:                  maiden kanssa - Samarbete med nä-
35910:                  rområdena samt de baltiska länderna ...       5000000,00                99 918.71           2    4 899 611,29
35911:  90 24 50 66     Puolan avustaminen- Bistånd tili Pol-
35912:                  en ..............................             4104 914,55            3754049,10            91     350865,45
35913:  91 24 50 66     Humanitaarinen apu - Humanitärt bi-
35914:                  stånd ...........................            30 750 000,00         30 000 000,00           98     750000,00
35915:  91 24 50 68     Tavara-avun kuljetustuki- Stöd för va-
35916:                  rutransporter ......................            700000,00              307 623,25          44     392 376,75
35917:  88 24 99 22     Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi-
35918:                  tomenot - Utgifter för underhåll av de
35919:                  finska övervakningsstyrkorna .........          129156,04              129156,04 100                     0,00
35920:  89 24 99 22     Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi-
35921:                  tomenot- Utgifter för underhåll av de
35922:                  finska övervakningsstyrkorna .........       23 009 91 3,60        16 265 353,08           71    6 744 560,52
35923:  90 24 99 22     Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi-
35924:                  tomenot- Utgifter för underhåll av de
35925:                  finska övervakningsstyrkorna .........        3 469 803,26           3442650,89            99      27152,37
35926:  88 24 99 24     Osallistuminen kansainvälisiin kokouk-
35927:                  siin- Deltagande i internationella kon-
35928:                  ferenser .........................              469 774,44             469 774,44 100                    0,00
35929:  90 24 99 24     Osallistuminen kansainvälisiin kokouk-
35930:                  siin- Deltagande i internationella kon-
35931:                  ferenser .........................            2 626 870,51           2 626 870,51         100            0,00
35932:  91 24 99 24     Osallistuminen kansainvälisiin kokouk-
35933:                  siin- Deltagande i internationella kon-
35934:                  ferenser .........................           13 000 000,00           5 661 554,20          44    7 338 445,80
35935:  90 24 99 26     Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta
35936:                  - Säkerhetspolitisk forskningsverksam-
35937:                  het .............................             1 616 810,57           1 616 810,57         100            0,00
35938:  91 24 99 26     Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta
35939:                  - Säkerhetspolitisk forskningsverksam-
35940:                  het .............................             5800000,00             4 331 292,34          75    1 468 707,66
35941: 
35942:  91 25 01 29     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35943:                  tionsutgifter ......................         25 000 000,00         20 980 985,83          84     4 019 014,17
35944:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
35945:                                                                                                                    sivu
35946: 25 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   218
35947: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty1peru utettu           Vuodelle
35948:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
35949:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
35950:              Mom.- Mom.
35951:                                                                                                              %
35952: 
35953: 
35954: 88 25 10 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35955:                 inventarier .......................               100000,00              100000,00 100                    0,00
35956: 88 25 20 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35957:                 inventarier .......................               218 360,47             218 360,47 100                   0,00
35958: 90 25 30 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35959:                 tionsutgifter ......................            8621 321,11            8621 321,11          100           0,00
35960: 91 25 30 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35961:                 tionsutgifter ......................           54 300 000,00         48 651 045,75           90   5 648 954,25
35962: 88 25 30 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35963:                 inventarier .......................                  3775,10                3 775,10 100                  0,00
35964: 88 25 31 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35965:                 inventarier .......................                 50408,32               50 408,32 100                  0,00
35966: 90 25 40 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35967:                 tionsutgifter ......................            1 032 433,65           1 032433,65 100                    0,00
35968: 91 25 40 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35969:                 tionsutgifter ......................            7 400000,00            6 075 894,36          82   1 324105,64
35970: 90 25 46 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35971:                 tionsutgifter ......................              310189,28              310189,28 100                    0,00
35972: 91 25 46 29     Muut kulutusmenot- övriga konsum-
35973:                 tionsutgifter ......................            2 910 000,00           2 586 912,82          89    323087,18
35974: 88 25 46 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35975:                 inventarier .......................                 20406,42               20406,42 100                   0,00
35976: 90 25 47 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35977:                 tionsutgifter ......................            5161 659,53            5161 659,53          100           0,00
35978: 91 25 47 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
35979:                 tionsutgifter ......................           27 650 000,00          23 787 019,74          86   3 862 980,26
35980: 88 25 47 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
35981:                  inventarier .......................            1161 012,45            1161 012,45          100           0,00
35982: 88 25 50 13      Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito -
35983:                  Reparation och underhåll av fastigheter.           70 767,97              70 767,97        100           0,00
35984: 89 25 50 13      Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito -
35985:                  Reparation och underhåll av fastigheter.         315 201,20             303 753,49          96     11447,71
35986: 90 25 50 13      Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito-
35987:                  Reparation och underhåll av fastigheter.       2284848,84             2100 070,94           92    184 777,90
35988: 91 25 50 13      Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito-
35989:                  Reparation och underhåll av fastigheter.       8000000,00             6 529 642,19          82   1 470 357,81
35990: 88 25 50 52     Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistyksel-
35991:                 Ie toimitilojen perustamis- ja peruskorja-
35992:                 usmenoihin- Statsunderstöd för Krimi-
35993:                 nalvårdsföreningen för anläggnings-
35994:                 och grundreparationsutgifter för verk-
35995:                 samhetsutrymmen .................                 800000,00              800000,00 100                    0,00
35996: 89 25 50 52     Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistyksel-
35997:                 Ie toimitilojen perustamis- ja peruskorja-
35998:                 usmenoihin- Statsunderstöd för Krimi-
35999:                 nalvårdsföreningen för anläggnings-
36000:                 och grundreparationsutgifter för verk-
36001:                 samhetsutrymmen .................               4555000,00             4555000,00 100                     0,00
36002: 91 25 50 52     Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistyksel-
36003:                 Ie toimitilojen perustamis- ja peruskorja-
36004:                 usmenoihin- Statsunderstöd för Krimi-
36005:                 nalvårdsföreningen för anläggnings-
36006:                 och grundreparationsutgifter för verk-
36007:                 samhetsutrymmen .................               1 000000,00            1 000000,00 100                    0,00
36008: 88 25 50 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
36009:                  inventarier .......................              401 043,68             401 043,68 100                   0,00
36010:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36011:                                                                                                                      sivu
36012: 26 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   219
36013: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä        Käytetty1peruutettu            Vuodelle
36014:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
36015:          Luku- Kap.                                           vuonna- år 1991          vuonna - år 1991                1992
36016:              Mom.- Mom.
36017:                                                                                                              %
36018: 
36019: 
36020: 89 25 50 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36021:                 ventarier .........................              1 717 811,86           1 660 229,03         97      57 582,83
36022:  90 25 50 70    Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36023:                 ventarier .........................              5 844 218.44           3 905188,00          67    1 939 030.44
36024:  91 25 50 70    Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36025:                 ventarier .........................             12 500 000,00           9 593000,55          77    2 906 999.45
36026:  88 25 50 74    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36027:                 Nybyggnader och grundreparationer ...            5 827 827,25           5 827 827,25        100             0,00
36028:  89 25 50 74    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36029:                 Nybyggnader och grundreparationer ...           21 016 873.86           5 257 622,07         25   15 759 251,79
36030:  90 25 50 74    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36031:                 Nybyggnader och grundreparationer ...           30 150 668,93         23 816 202,87          79    6334466,06
36032:  91 25 50 74    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset-
36033:                 Nybyggnader och grundreparationer ...           37 200 000,00         27 418 647,85          74    9 781 352,15
36034:  89 25 50 75    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
36035:                 avolaitostyönä - Nybyggnader och
36036:                 grundreparationer vilka utförs såsom ar-
36037:                 bete i öppen anstalt ................              514 788.71             514 788.71        100             0,00
36038:  90 25 50 75    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
36039:                 avolaitostyönä -         Nybyggnader och
36040:                 grundreparationer vilka utförs såsom ar-
36041:                 bete i öppen anstalt ................           12 413108,28            9 764101,67         79     2649006,61
36042:  91 25 50 75    Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
36043:                 avolaitostyönä - Nybyggnader och
36044:                 grundreparationer vilka utförs såsom ar-
36045:                 bete i öppen anstalt ................           56 700 000,00         48 684 875,72          86    8 015124,28
36046:  90 25 50 76    Vankilasta vapautuneiden työllistäminen
36047:                 - Sysselsättande av frigivna fångar ...              55 903,19             55 903,19    100                 0,00
36048:  91 25 50 76    Vankilasta vapautuneiden työllistäminen
36049:                 - Sysselsättande av frigivna fångar ...          3 500000,00            2 795 938,99        80      704061,01
36050:  91 25 50 77    Työsiirto Ioiiie järjestettävät työt- Arbe-
36051:                 ten för arbetskolonier ...............          23 500 000,00         22 749 461,50         97      750 538,50
36052:  89 25 50 79    Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
36053:                 vattenbyggen .....................                   58 502,11             24 329.70        42       34172.41
36054:  90 25 50 79    Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
36055:                 vattenbyggen .....................                 468 505,25             368 854.40        79       99 650,85
36056:  91 25 50 79    Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
36057:                 vattenbyggen .....................                 900000,00              130849,90         15      769150,10
36058:  88 25 62 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
36059:                  inventarier .......................                 14 783,05             14 783,05    100                 0,00
36060:  91 25 99 27     Automaattinen tietojenkäsittely- Auto-
36061:                  matisk databehandling ..............           27 000 000,00         24 687 139.73         91     2 312 860,27
36062:  89 25 99 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36063:                  ventarier .........................               194 231,75                 405,00         0      193 826.75
36064:  90 25 99 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36065:                  ventarier .........................             2 740600,87            2 740 600,87    100                 0,00
36066:  91 25 99 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36067:                  ventarier .........................            18 970 000,00         16 697 627,52         88     2 272 372.48
36068: 
36069: 
36070:  91 26 05 21     Keski-Suomen lääninhallituksen toimin-
36071:                  tamenot - Omkostnader för Mellersta
36072:                  Finlands länsstyrelse ...............         32 738 000,00          31 518 632,88         96    1219367,12
36073:  91 26 05 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36074:                  tionsutgifter ......................          46 000 000,00          38 969 094,10         85    7030905,90
36075:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36076:                                                                                                                      sivu
36077: 26 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   220
36078: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä        Käytetty /peruutettu           Vuodelle
36079:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
36080:          Luku- Kap.                                           vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
36081:              Mom.- Mom.
36082:                                                                                                              %
36083: 
36084: 
36085: 90 26 05 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36086:                  ventarier .........................               928 929,85             928 929,85 100                    0,00
36087: 91 26 05 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36088:                  ventarier .........................             7 250000,00            5 836 562,88         81    1413437,12
36089: 91 26 06 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36090:                  tionsutgifter ......................           24 000 000,00          19 436 229,84         81    4 563 770,16
36091: 91 26 07 21     Keski-Suomen läänin rekisteritoimisto-
36092:                 jen toimintamenot - Omkostnader för
36093:                 registerbyråerna i Mellersta Finlands Iän.       5116 000,00            4 669 845,93         91     446154,07
36094: 91 26 07 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36095:                  tionsutgifter ......................           18 882 000,00          14 784 655.49         78    4097 344,51
36096: 91 26 75 21      Keski-Suomen läänin paikallispoliisin
36097:                  toimintamenot - Omkostnader för den
36098:                  lokala polisen i Mellersta Finlands Iän ..     99 196 000,00          93 650 522,99         94    5 545 477.01
36099: 90 26 75 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36100:                  tionsutgifter ......................           11373671,12            11 373 671,12 100                    0,00
36101: 91 26 75 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36102:                  tionsutgifter ......................         152 119 000,00          140 208 11 0,53        92   11909797,13
36103: 88 26 75 70      Kaluston ja välineiden hankkiminen -
36104:                  Anskaffning av inventarier och materiel.          958 612,62             958 612,62 100                    0,00
36105: 89 26 75 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36106:                  ventarier .........................             5061 711,22            3 616 842,26         71    1 444868,96
36107: 90 26 75 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36108:                  ventarier .........................            10 524 734,58           6 779 379,60         64    3 745 354,98
36109:  91 26 75 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36110:                  ventarier .........................            82 880 000,00          38 963 901,64         47   43 916 097,76
36111: 89 26 75 71      Ajoneuvojen hankinta- Anskaffning av
36112:                  fordon ..........................                 572 701,18             572 701,18 100                    0,00
36113:  90 26 75 71     Ajoneuvojen hankinta- Anskaffning av
36114:                  fordon ..........................              11 768 790,83          11 395 805,63         97     372 985,20
36115:  88 26 75 74     Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsar-
36116:                  beten ...........................               2 391 628,50           2 391 628,50 100                    0,00
36117: 89 26 75 74      Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsar-
36118:                  beten ...........................               2 079 662,64           2019236,13           97       60426,51
36119:  90 26 75 74     Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsar-
36120:                  beten ...........................              18 300 000,00          18 200 000,00         99     100000,00
36121:  91 26 75 74     Eräät rakennustyöt- Vissa byggnadsar-
36122:                  beten ...........................              30 600 000,00             355 418.70              30 244 581,30
36123:  91 26 75 88     Teiskon moottoriurheilukeskuksen käyt-
36124:                  töoikeuden hankinta - Anskaffande av
36125:                  nyttjanderätt tili Teisko motorsportcen-
36126:                  tral .............................              3 300000,00                    0,00   0           3300000,00
36127:  90 26 80 23     Tutkimukset- Undersökningar .......               682 381.40             682 381.40 100                 0,00
36128:  91 26 80 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36129:                  tionsutgifter ......................            6150000,00             4 743 471,71         77    1 406 528,29
36130: 91 26 80 33      Valtionosuus kunnan palo- ja pelastus-
36131:                  toimen kalustohankintoihin - Statsan-
36132:                  del för anskaffning av inventarier för det
36133:                  kommunala brand- och räddningsvä-
36134:                  sendet ..........................              14 500 000,00           6 308153,22          44    8191 846,78
36135:  90 26 80 34     Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset
36136:                  - Ersättningar enligt lagen om befolk-
36137:                  ningsskydd .......................              1 378 905,80           1 378905,80 100                     0,00
36138: 91 26 80 34     Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset
36139:                 - Ersättningar enligt lagen om befolk-
36140:                 ningsskydd .......................               2 981 000,00           2 592 921,98         87     388078,02
36141:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36142:                                                                                                                       sivu
36143: 26 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida   221
36144: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä        Käytetty1peru utettu            Vuodelle
36145:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
36146:          Luku- Kap.                                           vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
36147:              Mom.- Mom.
36148:                                                                                                               %
36149: 
36150: 
36151: 88 26 80 70      Kaluston ja välineiden hankinta - An-
36152:                  skaffning av inventarier och materiel ...         219 980,82             219 980,82 100                     0,00
36153: 89 26 80 70      Kaluston ja välineiden hankinta - An-
36154:                  skaffning av inventarier och materiel ...         437 670,89             354 554,14          81       83116.75
36155: 90 26 80 70      Kaluston ja välineiden hankinta - An-
36156:                  skaffning av inventarier och materiel ...       2470588,10             1408581,13            57    1 062 006,97
36157: 91 26 80 70      Kaluston ja välineiden hankinta - An-
36158:                  skaffning av inventarier och materiel ...      11 700 000,00           7 341 997,72         63     4 358 002,28
36159: 89   26 80 74    Talonrakennukset- Husbyggnader ...              5 524077.07            3 590182,23          65     1 933 894,84
36160: 90   26 80 74    Talonrakennukset- Husbyggnader ...              5 973166,68            2173166.68           36     3 800 000,00
36161: 91   26 80 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......             14 600 000,00           6 269265.42          43     8 330 734,58
36162: 88   26 80 80    Lainat kunnille väestönsuojien rakenta-
36163:                  mista sekä erityiskaluston ja -välineistön
36164:                  hankkimista varten- Lån åt kommuner-
36165:                  na för byggande av skyddsrum samt för
36166:                  anskaffning av specialinventarier och
36167:                  -redskap ..................                       330000,00              330000,00 100                      0,00
36168:  90 26 90 10     Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito -
36169:                  Drift och underhåll av fastigheter .....        6 512 023,27           6 512 023,27         100             0,00
36170:  88 26 90 13     Rakennusten korjaus- ja kunnossapito-
36171:                  menot - Reparation och underhåll av
36172:                  byggnader .......................                 172 732,28             172 732,28 100                     0,00
36173:  90 26 90 21     Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja
36174:                  kunnossapito - Drift och underhåll av
36175:                  transport- och trafikmedel ...........          6 552136,18            6 552136,18          100             0,00
36176:  90 26 90 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36177:                  tionsutgifter ......................            3 930033,79            3 930 033,79 100                     0,00
36178:  91 26 90 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36179:                  tionsutgifter ............ ..........        127 350 000,00          94110844.43             74   33 238 138,27
36180:  88 26 90 70     Kaluston ja välineiden hankkiminen -
36181:                  Anskaffning av inventarier och materiel.          909 710,55             909 710,55 100                     0,00
36182:  89 26 90 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36183:                  ventarier .........................             1 589 733,82           1186 520,26           75      403 213,56
36184:  90 26 90 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36185:                  ventarier .........................            19916307,18           14 427 781,86          72     5488 525,32
36186:  91 26 90 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36187:                  ventarier .........................            47 000 000,00         24 675 742,71  53            22 324 231 ,69
36188:  88 26 90 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                745 829,60            745 829,60 100                     0,00
36189:  89 26 90 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              7 718 682,81          5 596 761,61  73             2121 921,20
36190:  90 26 90 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              3 334 600,60          2 952 515,83  89               382 084.77
36191:  91 26 90 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              8890000,00            4944812,72    56             3 945187,28
36192:  88 26 90 77     Laiturit. ampumaradat ja muut rakenteet
36193:                  - Bryggor, skjutbanor och andra an-
36194:                  läggningar .......................                159031,98              159 031,98 100                     0,00
36195:  89 26 90 77     Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
36196:                  och andra anläggningar .............            2428 937,01              945 824.75         39     1 483112,26
36197:  90 26 90 77     Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
36198:                  och andra anläggningar .............            1 611 430,27             707 064.78         44      904 365.49
36199:  91 26 90 77     Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
36200:                  och andra anläggningar .............            1 900000,00            1156 252,39          61      743 747,61
36201:  88 26 98 43     Läänien kehittäminen- Utvecklande av
36202:                  länen ...........................               3110954,63             3110 954,63 100                      0,00
36203:  89 26 98 43     Läänien kehittämisraha - Länsutveck-
36204:                  lingsbidrag .......................           20 429 675,78          16 845 077.18          82     3 584 598,60
36205:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36206:                                                                                                                          sivu
36207: 27 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                          sida   222
36208: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä         Käytetty /peruutettu              Vuodelle
36209:      Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande     Använt/indraget                   Tili år
36210:           Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991          vuonna - år 1991                   1992
36211:               Mom.- Mom.
36212:                                                                                                                %
36213: 
36214: 
36215: 90 26 98 43       Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
36216:                   lingsbidrag .......................           79 01 2 341 ,88         51 754 870,29         66      27 257 471,59
36217: 91 26 98 43       Läänin kehittämisraha - Regionalt ut-
36218:                   vecklingsbidrag ...................           40 000 000,00            5 255 796,17          13     34 744 203,83
36219: 90 26 99 25       Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
36220:                   Forsknings- och utvecklingsverksamhet.           696 044,76              696 044,76 100                       0,00
36221: 91 26 99 25       Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
36222:                   Forsknings- och utvecklingsverksamhet.         2800000,00              1 305186,64           47      1 494813,36
36223: 
36224: 90 27 01 21       Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig
36225:                   forskning ........................             2 591 633,93            2 591 633,93         100               0,00
36226: 91 27 01 21       Tutkimustoiminta -     Forskningsverk-
36227:                   samhet ..........................              4 200000,00             1 520875.45          36       2 679124,55
36228: 90 27 01 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36229:                   ventarier .........................              129 722,10              129 722,10 100                       0,00
36230: 91 27 01 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36231:                   ventarier .........................              500000,00               500000,00 100                        0,00
36232: 90 27 12 16       Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta
36233:                   - Anskaffning av inventarier, maskiner
36234:                   och anordningar ...................           14 053 153,63           14 053 153,63 100                       0,00
36235:  91 27 12 16      Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta
36236:                   - Anskaffning av inventarier, maskiner
36237:                   och anordningar ...................           28 000 000,00           18 364 381,13          66      9 635 618,87
36238:  88 27 12 27      Automaattinen tietojenkäsittely- Auto-
36239:                   matisk databehandling ..............               10 982,15               10 982,15        100               0,00
36240:  90 27 12 27      Automaattinen tietojenkäsittely- Auto-
36241:                   matisk databehandling ..............           5 686 811.75             5 686 811.75 100                      0,00
36242: 91 27 12 27       Automaattinen tietojenkäsittely- Auto-
36243:                   matisk databehandling ..............          53 500 000,00           50 257 489,15          94      3 242 510,85
36244:  88 27 14 22      Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
36245:                   tvätt och hyg ien ...................            527 213,99              527 213,99 100                       0,00
36246:  89 27 14 22      Vaatetus ja puhtaanapito- Beklädnad,
36247:                   tvätt och hygien ...................             691 729,77              528161,01           76        163 568.76
36248: 90 27 14 22       Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
36249:                   tvätt och hygien ...................          20 546 282,64           17 617 764,35          86      2 928 518,29
36250:  91 27 14 22      Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
36251:                   tvätt och hygien ...................         124 000 000,00          112 696 911 ,56         91     11 303088.44
36252:  88 27 20 18      Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämis-
36253:                   työt- Grundanskaffningar, försök och
36254:                   utvecklande av utrustning ...........         90 658 099,32           90 658 099,32         100               0,00
36255:  88 27 25 16      Uusinta- Nyanskaffning ...........           111 680 507,17          111 680507,17          100               0,00
36256:  89 27 25 16      Puolustusmateriaalihankinnat - An-
36257:                   skaffning av försvarsmaterial .........      400 973 231 ,34         171 737 984,07          43    229 235 247,27
36258:  90 27 25 16      Puolustusmateriaalihankinnat -      An-
36259:                   skaffning av försvarsmaterial .........      975 721 583,56          442 542 209,35          45    533 179 374,21
36260:  91 27 25 16      Puolustusmateriaalihankinnat - An-
36261:                   skaffning av försvarsmaterial .........     2 699 000 000,00        1 367 120 050,07         51   1 331 879 949,93
36262:  88 27 25 24      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
36263:                   Användning och underhåll av utrust-
36264:                   ning ............................             10 718 694.48           10718 694.48          100               0,00
36265:  89 27 25 24      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
36266:                   Användning och underhåll av utrust-
36267:                   ning ............................             24 335 922,88            19 215139,30          79       5120 783,58
36268:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36269:                                                                                                                          sivu
36270: 27 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                           sida   223
36271: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä          Käytetty1peru utettu             Vuodelle
36272:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande      Använt/indraget                  Tili år
36273:          Luku- Kap.                                           vuonna · år 1991           vuonna - år 1 991                 1992
36274:              Mom.- Mom.
36275:                                                                                                                 %
36276: 
36277: 
36278: 90 27 25 24      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
36279:                  Användning och underhåll av utrust-
36280:                  ning ............................            207 833 040,04           180 772 748,23           87    27 060 291,81
36281:  91 27 25 24     Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
36282:                  Användning och underhåll av utrust-
36283:                  ning ............................           1 348 200 000,00         1 096 342 026,72          81   251 857 973,28
36284:  88 27 27 13     Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
36285:                  den korjaus ja kunnossapito - Repara-
36286:                  tion och underhåll av byggnader, militä-
36287:                  rområden och -anläggningar .........                33100,38                33100,38          100              0,00
36288:  89 27 27 13     Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
36289:                  den korjaus ja kunnossapito - Repara-
36290:                  tion och underhåll av byggnader, militä-
36291:                  rområden och -anläggningar .........              169004,95                162 488,85          96         6 516,10
36292:  90 27 27 13     Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
36293:                  den korjaus ja kunnossapito- Repara-
36294:                  tion och underhåll av byggnader, militä-
36295:                  rområden och -anläggningar .........           12 566 176,29           11417919,74             91     1148 256,55
36296:  91 27 27 13     Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
36297:                  den korjaus ja kunnossapito - Repara-
36298:                  tion och underhåll av byggnader, militä-
36299:                  rområden och -anläggningar .........           93 000 000,00           80 817 394,28           87    12182 605,72
36300:  88 27 27 16     Varuskuntien viestiyhteyksien rakenta-
36301:                  minen - Anläggande av garnisonernas
36302:                  signalförbindelser ..................               54 562,20               54562,20 100                       0,00
36303:  88 27 27 74     Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36304:                  Nybyggnader och grundförbättringar. ..          7 458 656,09             7 458 656,09         100              0,00
36305:  89 27 27 74     Uudisrakennukset ja peruskorjaukset-
36306:                  Nybyggnader och grundförbättringar ...          5 340911,20              5 052439,88           95      288 471,32
36307:  90 27 27 74     Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36308:                  Nybyggnader och grundförbättringar. ..         29 266 216,07           26 121 258,25          89      3144 957,82
36309:  91 27 27 74     Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36310:                  Nybyggnader och grundförbättringar ...       142 700 000,00            91 428 277,24          64     51 271 722,76
36311:  88 27 27 75     Perusparannukset - Grundförbättring-
36312:                  ar ..............................                   96000,00                96 000,00 100                      0,00
36313:  89 27 27 75     Perusparannukset - Grundförbättring-
36314:                  •..............................                   631 271,50               499 373,39         79       131 898,11
36315:  90 27 27 75     Perusparannukset - Grundförbättring-
36316:                  ar ..............................              13 564 396,29           11 581 601,47          85      1 982 794,82
36317:  91 27 27 75     Perusparannukset - Grundförbättring-
36318:                  •..............................                70 000 000,00           42 565 663,04          61     27 434 336,96
36319:  89 27 27 77     Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
36320:                  työt- Byggnadsarbeten på militära om-
36321:                  råden och anläggningar .............              689 949,00               640240,31          93        49708,69
36322:  90 27 27 77     Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
36323:                  työt- Byggnadsarbeten på militära om-
36324:                  råden och anläggningar .............           15 793 736,87           14 409 690,63          91      1 384046,24
36325:  91 27 27 77     Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
36326:                  työt- Byggnadsarbeten på militära om-
36327:                  råden och anläggningar .............          60 000 000,00            48 666 615,99          81    11 333 384,01
36328:  90 27 27 87     Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus -
36329:                  lnköp och expropriation av fastigheter .        4 766 220,54             4 766 220,54 100                      0,00
36330:  91 27 27 87     Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus -
36331:                  lnköp och expropriation av fastigheter .      12 000 000,00            10 485 193,66          87      1 514 806,34
36332:  88 27 30 21     Suomalainen valmiusjoukko -       Den
36333:                  finska beredskapsstyrkan ............                1 047,74                 1 047,74    100                  0,00
36334:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36335:                                                                                                                    sivu
36336: 28 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   224
36337: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty1peruutettu           Vuodelle
36338:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36339:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1 991        vuonna - år 1991               1992
36340:              Mom.- Mom.
36341:                                                                                                             %
36342: 
36343: 
36344: 
36345: 90 27 30 21     Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
36346:                 sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
36347:                 och militärobservatörsuppgifter i den
36348:                 fredsbevarande verksamheten ........            3135 827,82              693074,68          22   2 442 753,14
36349: 91 27 30 21     Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
36350:                 sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
36351:                 och militärobservatörsuppgifter i den
36352:                 fredsbevarande verksamheten ........           15 300 000,00           9 885 272.78         65   5414 727,22
36353: 88 27 30 22     Suomalaisten valvontajoukkojen hallin-
36354:                 to- ja varustamismenot - De finska
36355:                 övervakningsstyrkornas förvaltningsoch
36356:                 utrustningsutgifter .................               94630,90              94 630,90 100                   0,00
36357: 89 27 30 22     Suomalaisten valvontajoukkojen hallin-
36358:                 to- ja varustamismenot - De finska
36359:                 övervakningsstyrkornas förvaltningsoch
36360:                 utrustningsutgifter .................           5 027 647,01           2448787,69          49    2 578 859,32
36361: 90 27 30 22     Suomalaisten valvontajoukkojen hallin-
36362:                 to- ja varustamismenot - De finska
36363:                 övervakningsstyrkornas       förvaltnings-
36364:                 och utrustningsutgifter ..............         14127 997,24            6 530072,92         46    7 597 924,32
36365: 91 27 30 24     ETYKin toimeenpanosta aiheutuvat me-
36366:                 not - Utgifter för verkställandet av
36367:                 KSSE ...........................                1 600 000,00             115 966,64          7   1 484 033,36
36368: 90 27 90 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36369:                 ventarier .........................             1 719140,33            1 719140,33         100            0,00
36370: 91 27 90 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36371:                 ventarier .........................             2800000,00               630255,63          23   2169744,37
36372: 88 27 90 74     Uudisrakennukset ja peruskorjaukset -
36373:                 Nybyggnader och grundförbättringar...             290000,00              290000,00 100                    0,00
36374: 88 27 90 78     Puolustusministeriön metsien peruspa-
36375:                 rannukset - Grundförbättring av för-
36376:                 svarsministeriets skogar .............            190 989.79             190989,79 100                    0,00
36377: 90 27 91 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36378:                 ventarier .........................             2 294 942,49           2 294942.49 100                    0,00
36379: 90 27 91'74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                340981,59              340 981,59 100                   0,00
36380: 89 27 92 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36381:                 ventarier .........................             2070269,16             1 342 883,00        65     727 386,16
36382: 90 27 92 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36383:                 ventarier .........................             5000000,00                      0,00        0    5000000,00
36384: 91 27 99 51     Korvaus sotilasilmailun lentokenttä- ja
36385:                 lennonvarmistuspalvelujen tuottamises-
36386:                 ta - Ersättning för produktion av flyg-
36387:                 fälts- och flygsäkerhetstjänster för den
36388:                 militära luftfarten ..................         57 000 000,00         57 000 000,00 100                    0,00
36389: 
36390: 91 28 01 29     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
36391:                 tionsutgifter ......................           23 300 000,00         16 473 766.43         71    6 826 233,57
36392: 90 28 01 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36393:                 ventarier .........................             2 485 966.71             928 998,45        37    1 556 968,26
36394: 91 28 01 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36395:                 ventarier .........................             7690000,00             5 799 814,58        75    1 890185,42
36396: 90 28 03 22     Tutkimustoiminta -  Forskningsverk-
36397:                 samhet ..........................                 151 509.47             151 509.47 100                   0,00
36398: 91 28 03 22     Tutkimustoiminta -  Forskningsverk-
36399:                 samhet ..........................               1 500000,00            1 378009,05         92     121 990,95
36400:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36401:                                                                                                                      sivu
36402: 28 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   225
36403: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
36404:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili är
36405:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
36406:              Mom.- Mom.
36407:                                                                                                              %
36408: 
36409: 
36410: 90 28 03 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36411:                 ventarier .........................            1149 784,35             1149784,35 100                      0,00
36412: 91 28 05 21     Toimintamenot- Verksamhetsutgifter .         239 944 000,00          196 015 039,07 82            43 928 960,93
36413: 90 28 05 23     Työterveyshuollon kehittäminen - Ut-
36414:                 vecklande av företagshälsovården .....         23 971 659,04          23 971 659,04 100                     0,00
36415: 90 28 05 24     Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjes-
36416:                 telmän uudistaminen - Förnyande av
36417:                 statens personaladministrativa datasy-
36418:                 stem ............................                 142904,34              142 904,34 100                     0,00
36419: 91 28 05 25     Valtion henkilöstöjärjestelyt, uudelleen-
36420:                 sijoituksen ja työkyvyn edistäminen -
36421:                 Statens personalarrangemang, främjan-
36422:                 de av omplaceringar och förbättrande av
36423:                 arbetsförmågan ...... .............            23 760 000,00           7 089 660,97          30   16 670 339,03
36424: 90 28 05 26     Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyt-
36425:                 töönotto - lnförande av flexibell pen-
36426:                 sionsålder ........................               217 073,31             217 073,31         100             0,00
36427: 90 28 05 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36428:                 tionsutgifter ......................           13 866 271 ,35         13 866 271 ,35 100                    0,00
36429:  90 28 05 70    Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36430:                 ventarier .........................               479 600,00             479600,00          100             0,00
36431:  91 28 05 88    Osakkeiden hankkiminen- Anskaffning
36432:                 av aktier .........................             1 800000,00            1 800000,00 100                      0,00
36433: 89 28 18 22      Veroluokitus - Skatteklassificering ....       3 301 278,90           3 301 278,90 100                     0,00
36434: 90 28 18 22      Veroluokitus - Skatteklassificering ....      23 677 399,66          17 872 235,28  75            5 805164,38
36435: 91 28 18 22      Veroluokitus - Skatteklassificering ....      31 000 000,00          11 554 242.40  37           19 445 757,60
36436: 90 28 18 29      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
36437:                  tionsutgifter ......................          51 269030,75           51 269 030,75         100             0,00
36438:  91 28 18 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36439:                  tionsutgifter ......................        351 044 000,00          266 172 792.42          76   84 871 207,58
36440: 88 28 18 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
36441:                  inventarier .......................              232 365,b0             232 365,60 100                     0,00
36442:  90 28 18 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36443:                  ventarier .........................            9 716114,15            9716114,15           100             0,00
36444:  91 28 39 40     Mantereen ja Ahvenanmaan välisten ta-
36445:                  varakuljetusten kuljetuskustannusten ta-
36446:                  saaminen - Utjämning av varutrans-
36447:                  portkostnader mellan fastlandet och
36448:                  Aland .. , ........................              700000,00              700000,00 100                     0,00
36449:  91 28 40 21     Toimintamenot- Omkostnader ......           497 000 000,00          479 469 755,07 96            17 530 244,93
36450:  89 28 40 66      Kansainvälisen tullijärjestön kautta oh-
36451:                  jattava kehitysapu - Utvecklingshjälp
36452:                  som styrs via en internationett tuttorga-
36453:                  nisation .........................                 82 697,21             82 697,21     100                 0,00
36454:  90 28 40 66      Kansainvälisen tullijärjestön kautta oh-
36455:                  jattava kehitysapu - Utvecktingshjälp
36456:                  som styrs via en internationett tullorga-
36457:                   nisation .........................              200000,00               23 729,18          12     176 270,82
36458:  91 28 40 66      Kansainvälisen tullijärjestön kautta oh-
36459:                  jattava kehitysapu - Utvecklingshjälp
36460:                  som styrs via en internationell tullorga-
36461:                   nisation .........................              210000,00                      0,00         0     210000,00
36462:  89 28 40 70      Kaluston hankinta - Anskaffningar av
36463:                   inventarier .......................             456 394,07             456 394,07         100             0,00
36464: 
36465:  15   320468K
36466:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36467:                                                                                                                             sivu
36468: 28 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                             sida   226
36469: Vuosi- Ar                                                             Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu            Vuodelle
36470:     Pl.- Ht.                                                       Stått tili förfogande    Använt/indraget                  Tili år
36471:          Luku- Kap.                                                vuonna - år 1991         vuonna - år 1 991                 1992
36472:              Mom.- Mom.
36473:                                                                                                                     %
36474: 
36475: 
36476: 88 28 40 71      Kaluston, puhelimien ja muiden välinei-
36477:                  den hankkiminen - Anskaffning av in-
36478:                  ventarier, telefoner och annan materiel .               19150,01               19150,01           100            0,00
36479: 88 28 40 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                   1 260 849,19           1 260 849,19          100            0,00
36480: 89 28 40 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                   3 029 291,60           2 464 718.77           81      564 572.83
36481: 90 28 40 74      Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
36482:                  byggen ..........................                    1 700 000,00             506 549,66           30    1193 450,34
36483: 91 28 40 74      Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
36484:                  byggen ..........................                    8500000,00               160 274.70            2    8 339 725,30
36485: 88 28 50 70      Koneiden hankkiminen - Anskaffning
36486:                  av maskiner ......................                     388 586,89             388 586,89 100                      0,00
36487: 89 28 50 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36488:                  ventarier .........................                      17 974,00              17 974,00 100                     0,00
36489: 90 28 50 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36490:                  ventarier .........................                      81 135.70              38 374.70          47       42 761,00
36491: 91 28 50 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36492:                  ventarier .........................                  5 500 000,00           4 934 272.15           90      565 727,85
36493: 89 28 52 21      Määräaikaisselvitykset ja laskennat -
36494:                  Regelbundet återkommande undersök-
36495:                  ningar och räkningar ...............                     69139,63               65196,01           94        3 943,62
36496: 90 28 52 21      Määräaikaisselvitykset ja laskennat -
36497:                  Regelbundet återkommande undersök-
36498:                  ningar och räkningar ...............                 2 008 915,93           1 836 980,81           91      171 935,12
36499: 91 28 52 21      Määräaikaisselvitykset ja laskennat -
36500:                  Regelbundet återkommande undersök-
36501:                  ningar och räkningar ...............                26 500 000,00          19 053 247,30           72    7 446 752,70
36502: 90 28 52 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36503:                  ventarier .........................                    789 983,95               97 099,00          12      692 884,95
36504: 91 28 52 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36505:                  ventarier .........................                  6000000,00             5 477 495,50           91      522 504,50
36506: 90 28 54 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36507:                 tionsutgifter ......................                  1 046194,65            1 046194,65           100             0,00
36508: 91 28 54 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36509:                  tionsutgifter ......................                 7180000,00             4684088,20             65    2 495 911,80
36510: 91 28 54 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36511:                 ventarier .........................                     790000,00              119 450,00           15      670 550,00
36512: 88 28 64 13     Korjaus ja kunnossapito - Reparation
36513:                                                     .
36514:                 och underhåll ...... . . . . . . ' . . . ' . . .        640462,96              640462,96 100                       0,00
36515: 89 28 64 13     Korjaus ja kunnossapito - Reparation
36516:                 och underhåll .....................                   1 062 046,20           1 062 046,20 100                      0,00
36517: 90 28 64 13     Korjaus ja kunnossapito - Reparation
36518:                 och underhåll .....................                 13 352 125,55           12 442 811,04          93       909 314,51
36519: 91 28 64 13      Korjaukset- Reparationer ..........               248 000 000,00          207 873 445.76          84    40 126 554,24
36520: 88 28 64 70     Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston
36521:                 hankkiminen - Anskaffning av arbets-
36522:                 maskiner och inventarier tili fastigheter .             574 543,38             574 543,38 100                      0,00
36523: 89 28 64 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36524:                 ventarier .........................                   1 773 672.43             918 281,62          52       855 390,81
36525: 90 28 64 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36526:                 ventarier .........................                 12 627 938,30            6 645 576,90          53     5 982 361.40
36527: 91 28 64 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36528:                 ventarier .........................                 19 020 000,00            5 751138,98           30    13 268 861 ,02
36529:                                 Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36530:                                                                                                                               sivu
36531: 28 Pl.- Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1991                                              sida   227
36532: Vuosi- Ar                                                              Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu             Vuodelle
36533:     Pl.- Ht.                                                        Stått tili förfogande    Använt/indraget                   Tili år
36534:          Luku- Kap.                                                 vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                   1992
36535:              Mom.- Mom.
36536:                                                                                                                      %
36537: 
36538: 
36539: 88 28 64 74      Valtion talonrakennusten suunnittelu ja
36540:                  koerakentaminen- Planering av statens
36541:                  husbyggen och experimentellt byggan-
36542:                  de ..............................                       160 517,50             160 517,50          100              0,00
36543: 89 28 64 74      Valtion talonrakennusten suunnittelu ja
36544:                  koerakentaminen- Planering av statens
36545:                  husbyggen och experimentellt byggan-
36546:                  de ..............................                     2 720 396,81           2 434 281.43           89       286115,38
36547: 89 28 64 75      Perusparannukset - Grundförbättring-
36548:                  ar . . . . . . . . . . . . . . ' ...............        976148,72              976148,72           100              0,00
36549:  90 28 64 75     Perusparannukset - Grundförbättring-
36550:                  ar ..............................                    35 178 233.46          32 763 898,29           93     2414335,17
36551:  88 28 64 76     Virastotalojen rakentaminen- Byggan-
36552:                  de av ämbetshus ..................                   13 824 859,56          13 824 859,56          100              0,00
36553:  89 28 64 76     Virastotalojen rakentaminen- Byggan-
36554:                  de av ämbetshus ..................                   49 649 875,26          35 754 179,83           72    13 895 695.43
36555:  90 28 64 76     Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
36556:                  talonrakennusten suunnittelu ja koera-
36557:                  kantaminen - Byggande av ämbetshus
36558:                  samt planering av statens husbyggen
36559:                  och experimentellt byggande .........              1 22 373 901,17          72 697 629,66           59    49 676 271,51
36560:  91 28 64 76     Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
36561:                  talonrakennusten suunnittelu ja koera-
36562:                  kantaminen- Byggande av ämbetshus
36563:                  samt planering av statens husbyggen
36564:                  och experimentellt byggande .........              209 720 000,00          103 771 646,94           49   105 948 353,06
36565:  89 28 64 87     Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
36566:                  hankkiminen - Anskaffning av fastig-
36567:                  heter och bostadsaktier .............                28 426 060.74          22 106 177.99           78     6 319 882.75
36568:  90 28 64 87     Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
36569:                  hankkiminen - Anskaffning av fastig-
36570:                  heter och bostadsaktier .............                93 836 009,00          49 309 198,73           53    44 526 81 0,27
36571:  91 28 64 87     Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
36572:                  hankkiminen - Anskaffning av fastig-
36573:                  heter och bostadsaktier .............              136 800 000,00           54 754 838,00           40    82 045 162,00
36574:  88 28 64 88     Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
36575:                  hankkiminen valtion tarpeisiin - An-
36576:                  skaffning av fastigheter och bostadsak-
36577:                  tier för statens behov ...............                4 455 296,20           4 455 296,20          100              0,00
36578:  88 28 70 26     Koulutus-, konsultointi- ja tutkimustoi-
36579:                  minnan erityismenot- Särskilda utgifter
36580:                  för utbildning, konsultverksamhet och
36581:                  forskning ........................                        23 266,86              23 266,86         100              0,00
36582:  89 28 70 26     Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tut-
36583:                  kimustoiminnan erityismenot- Särskil-
36584:                  da utgifter för utbildning, utveckling,
36585:                  publikation och forskning ...........                    275161,88             198 680,68           72        76 481,20
36586:  90 28 70 26     Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tut-
36587:                  kimustoiminnan erityismenot- Särskil-
36588:                  da utgifter för utbildning, utveckling,
36589:                  publikation och forskning ...........                  1 384351,10           1 000 655.40           72       383 695.70
36590:  91 28 70 26     Koulutus-, kehittämis-, julkaisu-, tutki-
36591:                  mus- ja tuotekehittelytoiminnan erityis-
36592:                  menot - Särskilda utgifter för utbild-
36593:                  ning, utveckling, publikation, forskning
36594:                  och produktutveckling ..............                   5450000,00            4 391 866,67           81     1 058133,33
36595:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36596:                                                                                                                   sivu
36597: 28 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                     sida   228
36598: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty /peruutettu          Vuodelle
36599:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36600:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
36601:              Mom.- Mom.
36602:                                                                                                             %
36603: 
36604: 
36605: 91 28 70 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36606:                  tionsutgifter ......................          5 550000,00            4 938 943,94         89     611 056,06
36607: 90 28 70 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36608:                  ventarier .........................             550 555,07             102 765.70         19     447 789.37
36609: 91 28 70 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......            1 000000,00              618192,05          62     381 807,95
36610: 91 28 70 88     Osakkeiden hankkiminen- Anskaffning
36611:                 av aktier .........................              500000,00              100 000,00         20     400000,00
36612: 88 28 80 19      Hallinnon kehittämistoiminnan tukemi-
36613:                  nen -     Stödjande av förvaltningens
36614:                  utvecklingsverksamhet ..............            312164,14              312164,14 100                    0,00
36615: 89 28 80 20      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
36616:                  vecklings- och utbildningsverksamhet ..       2 270 342,90             602 499,84         27    1 667 843,06
36617: 90 28 80 20      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
36618:                  vecklings- och utbildningsverksamhet ..       4 517 502,82           3 738 330,67          83    779172,15
36619: 91 28 80 20      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
36620:                  vecklings- och utbildningsverksamhet ..      12 600 000,00           5 856 695,15         46    6 743 304,85
36621: 88 28 80 22      Työsuojelun edistäminen - Främjande
36622:                  av arbetarskyddet ..................          1 087 271.92           1 087 271,92         100           0,00
36623: 89 28 80 22      Uudelleensijoittamista tukeva koulutus-
36624:                  ja muu toiminta - Utbildnings- och
36625:                  annan verksamhet som stöder omplace-
36626:                  ring ............................             3 022 316,86           1 789140,29           59   1 233176,57
36627: 90 28 80 22      Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen
36628:                  ja työkyvyn edistäminen - Främjande
36629:                  av omplacering av statens personai och
36630:                  personalens arbetsförmåga ..........          7 541 750,87           1171 475,39          16    6 370 275.48
36631: 89 28 80 23      Työsuojelun edistäminen - Främjande
36632:                  av arbetarskyddet ..................          1 672 995,91           1 084 539,27          65    588456,64
36633: 90 28 80 23      Työsuojelun edistäminen - Främjande
36634:                  av arbetarskyddet ..................          3 956 275,26           1 720 320.49          43   2 235 954,77
36635: 91 28 80 23      Työsuojelun edistäminen - Främjande
36636:                  av arbetarskyddet ..................          6 655000,00            2 527 875,90          38   4127124,10
36637: 88 28 80 24      Työpaikkaruokailun kehittäminen- Ut-
36638:                  vecklande av arbetsplatskosthållning ...          68440,86               68 440,86 100                  0,00
36639: 89 28 80 24      Henkilöstöruokailun järjestäminen -
36640:                  Anordnande av personalkosthållning ...            44 526.49              38 509.56        86        6 016,93
36641: 90 28 80 24      Henkilöstöruokailun järjestäminen -
36642:                  Anordnande av personalkosthållning ...        6 452 933,92           5 935 987.37         92     516 946,55
36643: 91 28 80 24      Henkilöstöruokailun järjestäminen -
36644:                  Anordnande av personalmåltider ......        15 700 000,00           6 213 354,62         40    9 486 645,38
36645: 89 28 80 25      Kuntoutustoiminnan kehittäminen -
36646:                  Utvecklande av rehabiliteringsverksam-
36647:                  heten ...........................             4 973 802.16           4 973 802.16 100                   0,00
36648: 88 28 80 26      Eräät koulutuksen menot- Vissa utgif-
36649:                  ter för utbildning ..................             37 819,84              37 819,84 100                  0,00
36650: 91 28 82 88      Postipankki Oy:n osakepääoman koro-
36651:                  tus- Höjning av Postbanken Ab:s ak-
36652:                  tiekapital ........................          50 000 000,00          50 000 000.00 100                   0,00
36653: 91 28 84 89      Suomen osallistuminen rahoitusyhteis-
36654:                  työhön Baltian maiden kanssa - Fin-
36655:                  lands deltagande i finansieringssamar-
36656:                  bete med de baltiska länderna ........        5000000,00                      0.00   0          5000000,00
36657: 88 28 90 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......              15 400.43                15 400.43 100                0,00
36658: 88 28 92 88     Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen
36659:                 - Anskaffning av aktier och fastigheter.       1 000000,00            1 000000,00 100                    0,00
36660:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36661:                                                                                                                        sivu
36662: 29 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                         sida 229
36663: Vuosi- Ar                                                         Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
36664:     Pl.- Ht.                                                   Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
36665:          Luku- Kap.                                            vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
36666:              Mom.- Mom.
36667:                                                                                                               %
36668: 
36669: 
36670: 90 28 99 62      Palautettavien vientitalletusten korko -
36671:                  ~änta. på exportdepositioner som skall
36672:                 aterbaras ....................... .               7 930 620,00                     0,00        0     7 930 620,00
36673: 
36674: 90 29 01 21     Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset
36675:                 tehtävät - Planeringsverksamhet och
36676:                 andra gemensamma uppgifter ....... .              2 493 827,14           2493827,14 100                       0,00
36677:  91 29 01 21    Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
36678:                 Forsknings- och utvecklingsverksamhet.           10 000 000,00           5 583 151 ,09        56     4416848,91
36679:  91 29 01 29    Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36680:                 tionsutgifter ..................... .            12 420 000,00          10 114 273,72         81     2 305 726,28
36681:  88 29 01 70     Kaluston ja konttorikoneiden hankkimi-
36682:                  nen - Anskaffning av inventarier och
36683:                  kontorsmaskiner .................. .                  8 594,22               8 594,22 100                   0,00
36684:  90 29 05 51    Avustukset kaluston hankintaan ja kor-
36685:                 jaustöihin - Understöd för anskaffning
36686:                 av inventarier och för reparationsarbe-
36687:                 ten ............................ .                  200000,00              200 000,00 100                     0,00
36688:  91 29 05 51     Avustukset kaluston hankintaan ja kor-
36689:                  jaustöihin -   Understöd för inventa-
36690:                  rieanskaffningar och för reparationsoar-
36691:                  beten .......................... .                 200000,00              200 000,00 100                     0,00
36692:  91 29 05 70     Kaluston hankinta - lnventarieanskaff-
36693:                  ningar. ......................... .                150000,00                      0,00        0       150000,00
36694:  91 29 05 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                300000,00                      0,00        0       300000,00
36695:  89 29 06 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36696:                  ventarier ........................ .               122 839,75              93 691,90         76        29147,85
36697:  90 29 06 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36698:                  ventarier ........................ .               250 000,00              49180,40          20       200819,60
36699:  91 29 10 20     Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalus-
36700:                  ton hankinta sekä kiinteistön käyttö -
36701:                  Övriga undervisnings- och forskningsut-
36702:                  gifter, inventarieanskaffningar samt fast-
36703:                  igheters drift. ................. : .. .     1 047 350 000,00         795 292 074,89         76   252 057 876,31
36704:  88 29 10 21     Muut opetus- ja tutkimusmenot- Öv-
36705:                  riga undervisnings- och forskningsutgif-
36706:                  ter ............................. .              1 130 334,40           1 130 334,40 100                    0,00
36707:  89 29 10 21     Muut opetus- ja tutkimusmenot- Öv-
36708:                  riga undervisnings- och forskningsutgif-
36709:                  ter. ............................ .              6 970 311,86           4 649 095,31         67     2 321 216,55
36710:  90 29 10 21     Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalus-
36711:                  ton hankinta sekä kiinteistön käyttö -
36712:                  Övriga undervisnings- och forskningsut-
36713:                  gifter, anskaffning av inventarier samt
36714:                  fastigheters drift .................. .       224 445 901 ,45         186 402 860,09         83    38 043 041 ,36
36715:  91 29 10 21     Eräiden korkeakoulujen toimintamenot
36716:                  - Vissa högskolors omkostnader .....          260 111 000,00          232 370 659,32         89    27 740 340,68
36717:  88 29 10 53     Valtionavustus rakennustoimintaan -
36718:                  Statsunderstöd för byggnadsverksam-
36719:                  het ............................ .                 100 000,00             100 000,00 100                    0,00
36720:  88 29 10 70     Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä ka-
36721:                  luston hankkiminen - Anskaffning av
36722:                  forsknings- och undervisningsmateriel
36723:                  samt inventarier .................. .            6 788 685,23           6 788 685,23 100                    0,00
36724:  89 29 10 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36725:                  ventarier ........................ .           25 761 589,33           20 837 336,43         81     4 924 252,90
36726:                                      Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36727:                                                                                                                                         sivu
36728: 29 Pl.- Ht.                          Relation angående reserverade anslag för år 1991                                                   sida    230
36729: Vuosi- Ar                                                                          Käytettävissä        Käytetty1peru utettu            Vuodelle
36730:     Pl.- Ht.                                                                    Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
36731:          Luku- Kap.                                                             vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
36732:              Mom.- Mom.
36733:                                                                                                                                 %
36734: 
36735: 
36736: 
36737: 88   29   10 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......                             3119287,59              3119 287,59          100            0,00
36738: 89   29   10 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......                             6 644 011.10            3 377 463,80          51    3 266 547,30
36739: 90   29   10 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......                            71 466178,19            56 591 675,81          79   14 874 502,38
36740: 91   29   10 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......                           227 600 000,00          166 443 256,52          73   61156 743.48
36741: 90   29   10 87    Kiinteistöjen hankinta- Anskaffning av
36742:                    fastig heter .......................                            1 738 670,33           1 738 670,33         100               0,00
36743: 91 29 10 87        Kiinteistöjen hankinta- Anskaffning av
36744:                    fastig heter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   188 350 000,00          185 038 727,32          98    3311 272,68
36745: 88 29 10 88        Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaff-
36746:                    ning av fastigheter .................                           3000000,00             3000000,00           100               0,00
36747: 91 29 11 29        Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36748:                    tionsutgifter ......................                           19 400 000,00          15 771 363,37          81    3 628 636,63
36749: 89 29 11 70        Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36750:                    ventarier .........................                                 41 698,61              41 352,76         99             345,85
36751: 90 29 11 70        Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36752:                    ventarier .........................                               886 925.44             827 249,10  93               59 676,34
36753: 89 29 11      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......                                500000,00              202 003,80 40               297 996,20
36754: 90 29 11      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......                                105 768,00             105 768,00 100                    0,00
36755: 91 29 11      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......                             16 200 000,00           9 748 472.24  60            6 451 527,76
36756: 90 29 37      27   Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta-
36757:                    Högskolornas gemensamma ADB-verk-
36758:                    samhet ..........................                               1 153 473,20           1153 473,20          100               0,00
36759: 91 29 37 27        Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta-
36760:                    Högskolornas gemensamma ADB-verk-
36761:                    samhet ..........................                              10 000 000,00           9 961 489.76 100               38510,24
36762:  91 29 39 29       Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36763:                    tionsutgifter ......................                            8 740000,00            6 552 774,62          75    2187 225,38
36764:  88 29 39 70       Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
36765:                    inventarier .......................                                 46014,85               46 014,85 100                      0,00
36766:  91 29 40 21       Opetuksen kehittäminen - Utvecklande
36767:                    av undervisningen .................                            18 600 000,00           5 640 998,15          30   12 959 001 ,85
36768:  91 29 40 29       Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
36769:                    tionsutgifter ......................                           11 600 000,00           7 679 940,13          66    3 920 059,87
36770: 88 29 41 22        Suunnittelutoiminta - Planeringsverk-
36771:                    samhet ..........................                                  255 004,10            255 004,10         100               0,00
36772:  90 29 41 22       Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset
36773:                    menot- Planeringsverksamhet och öv-
36774:                    riga gemensamma utgifter ...........                            3192698,04             3192 698,04          100               0,00
36775:  91 29 41 22       Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset
36776:                    menot- Planeringsverksamhet och öv-
36777:                    riga gemensamma utgifter ...........                             2620000,00            2 261 644,68          86      358 355,32
36778:  88 29 41 23       Oppimateriaalien kehittäminen - Ut-
36779:                    vecklande av läromedel .............                                12 725,27              12 725,27 100                      0,00
36780:  89 29 41 70       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36781:                    ventarier .........................                                411 133,25            198 459,55          48      212 673.70
36782:  89 29 42 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36783:                    ventarier .........................                                 24 681,53              24 681,53        100               0,00
36784:  90 29 42 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36785:                    ventarier .........................                               187 835,89             187 835,89 100                    0,00
36786:  89 29 42 74       Talonrakennukset- Husbyggen ......                              1 998 695,95             466619,50   23            1 532 076.45
36787:  91 29 42 74       Talonrakennukset- Husbyggen ......                              1 000 000,00                   0,00   0            1 000000,00
36788:  89 29 43 32       Lukioiden rakentamisen korkotuki -
36789:                    Räntestöd för byggande av gymnasier ..                                8 347.77                   0,00         0        8 347.77
36790:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36791:                                                                                                                   sivu
36792: 29 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                     sida   231
36793: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty /peruutettu          Vuodelle
36794:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36795:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1 991              1992
36796:              Mom.- Mom.
36797:                                                                                                             %
36798: 
36799: 
36800:  90 29 43 32     Lukioiden rakentamisen korkotuki -
36801:                  Räntestöd för byggande av gymnasier ..          199 550,00                1 416.70               198133,30
36802:  91 29 43 32     Lukioiden rakentamisen korkotuki -
36803:                  Räntestöd för byggande av gymnasier. .          110000,00               76 578,65          70     33421,35
36804:  88 29 50 27     Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus-
36805:                  Fortbildning av skolpersonal .........          733177,93              733177,93          100           0,00
36806:  89 29 50 27     Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus-
36807:                  Fortbildning av skolpersonal .........        1 462 003,86             916 694,32          63    545 309,54
36808:  90 29 50 27     Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus-
36809:                  Fortbildning av skolpersonal .........        5 315 526,33           4189 295,59           79   1 126 230.74
36810:  91 29 50 27     Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus-
36811:                  Fortbildning av skolpersonal .........       11 350 000,00           5 437189,31           48   5 912 810,69
36812:  88 29 50 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
36813:                  inventarier .......................               88 531,24              88 531,24        100           0,00
36814:  88 29 51 70     Kaluston ja opetusvälineiden hankkimi-
36815:                  nen - Anskaffning av inventarier och
36816:                  undervisningsmateriel ..............              66 726,25              66 726,25        100           0,00
36817:  89 29 51 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36818:                  ventarier .........................              229 333,34            229 333,34         100           0,00
36819:  90 29 51 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36820:                  ventarier .........................             718 990.79             490610,33           68    228 380,46
36821:  88 29   51 74   Talonrakennukset- Husbyggen ......              741 714.70             741 714.70         100          0,00
36822:  89 29   51 74   Talonrakennukset- Husbyggen ......            1 000000,00               17 687,40           2    982 312,60
36823:  90 29   51 74   Talonrakennukset- Husbyggen ......              500000,00                    0,00           0    500 000,00
36824:  91 29   51 74   Talonrakennukset- Husbyggen ......              500000,00                    0,00           0    500000,00
36825:  88 29   55 70   Kaluston ja opetusvälineiden hankkimi-
36826:                  nen - Anskaffning av inventarier och
36827:                  undervisningsmateriel ..............              16 589,99              16 589,99        100           0,00
36828:  89 29 55 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36829:                  ventarier .........................               40489,99               23 955,37         59     16 534,62
36830:  90 29 55 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36831:                  ventarier .........................             246 052.70             239 685.70          97       6367,00
36832:  88 29 55 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              130 548,05             130 548,05         100           0,00
36833:  89 29 55 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              602 744,20             602 744,20         100           0,00
36834:  90 29 55 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......            3 749 728,37             766 328,87          20   2 983 399,50
36835:  91 29 55 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......            9 900 000,00           7 903 751,00          80   1 996 249,00
36836:  88 29 57 52     Eräät rakennusavustukset- Vissa bygg-
36837:                  nadsu nderstöd ....................              580 000,00            580 000,00         100           0,00
36838:  89 29 57 52     Eräät rakennusavustukset- Vissa bygg-
36839:                  nadsu nderstöd ....................           1100000,00               250000,00           23    850 000,00
36840:  90 29 57 52     Eräät rakennusavustukset- Vissa bygg-
36841:                  nadsunderstöd ....................            3 700000,00            2 250000,00           61   1 450000,00
36842:  90 29 57 57     Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
36843:                  väenopistojen rakentamisen korkotuki-
36844:                  Räntestöd för byggande av folkhögsko-
36845:                  lor samt medborgar- och arbetarinstitut.         138 374,23            123 320,46          89     15 053,77
36846:   90 29 58 70    Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36847:                  ventarier .........................              698 577,90            698 577,90         100           0,00
36848:   89 29 59 23    Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
36849:                  Forskning och utvecklingsverksamhet ..           728 338,36            456137,72           63    272 200,64
36850:   90 29 59 23    Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
36851:                  Forskning och utvecklingsverksamhet ..        1 690847,12              921 375.75          54    769 471,37
36852:   91 29 59 23    Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
36853:                  Forskning och utvecklingsverksamhet ..        1100000,00               642 043,15          58    457 956,85
36854:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36855:                                                                                                                      sivu
36856: 29 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   232
36857: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
36858:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
36859:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
36860:              Mom.- Mom.
36861:                                                                                                             %
36862: 
36863: 
36864: 89 29 59 25        Oppimateriaalin valmistaminen - Utar-
36865:                    betande av studiematerial ...........            78 754,92             49 382,80         63       29 372,12
36866: 90 29 59 25        Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
36867:                    taminen - Utveckling och utarbetande
36868:                    av studiematerial ..................        10 578 535,25           9 773 701,46         92      804833,79
36869: 91 29 59 25        Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
36870:                    taminen - Utveckling och utarbetande
36871:                    av studiematerial ..................         3000000,00               382 769,02         13     2 617 230,98
36872: 89 29 59 70        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36873:                    ventarier .........................            560 236,35             560 231,65 100                     4,70
36874: 88 29 60 70        Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
36875:                    inventarier .......................          1 043940,75            1 043 940,75 100                     0,00
36876: 89 29 60 70        Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36877:                    ventarier .........................          5 385 354,11           4 554 892,71         85      830 461,40
36878: 90 29 60 70        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36879:                    ventarier .........................         39 725 679,04          32 949 197,40         83     6 776 481,64
36880: 91 29 60 70        Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36881:                    ventarier .........................       122 000 000,00           82 877 992,98 68            39122 007,02
36882: 88 29 60 74        Talonrakennukset- Husbyggen ......         13247736,72             13 247 736,72 100                    0,00
36883: 89 29 60 74        Talonrakennukset- Husbyggen ......         40 464 811,74           19 271 761 ,77 48           21 193 049,97
36884: 90 29 60 74        Talonrakennukset- Husbyggen ......        109 193 432,27           92 168 569,96 84            17 024 862,31
36885: 91 29 60 74        Talonrakennukset- Husbyggen ......        287 860 000,00          169 756 049,52  59          118103 950,48
36886: 91 29 60 87         Kiinteistöjen hankinta- Anskaffning av
36887:                    fastigheter .......................          3 500000,00            2161 227,20          62     1 338 772,80
36888:  88 29 60 88        Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaff-
36889:                    ning av fastigheter .................             1 034,00               1 034,00 100                    0,00
36890: 88 29 61 70        lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning
36891:                    av lösöre ........................               16 057,00              16057,00 100                     0,00
36892: 89 29 61 70        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36893:                    ventarier .........................               9 776,00               5 417,20        55         4358,80
36894:  90 29 61 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36895:                    ventarier .........................            210494,16              205148,17          97         5 345,99
36896:  91 29 61 70        Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36897:                    ventarier .........................          3000000,00             2 623 012,52  87              376 987,48
36898: 88 29 61      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......             163 770,25             163 770,25 100                    0,00
36899: 89 29 61      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......           1 506 857,46           1 457 860,35  97               48 997,11
36900: 90 29 61      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......           4 424 530,74           3063820,54 69               1 360 710,20
36901: 91 29 61      74   Talonrakennukset- Husbyggen ......           8500000,00             6 060 784,11  71            2 439 215,89
36902: 88 29 61      77   Perusparannukset - Grundförbättring-
36903:                    sarbeten .........................               47 636,09              47 636,09 100                    0,00
36904:  89 29 61 77       Perusparannukset - Grundförbättring-
36905:                    sarbeten .........................             226 531,19             145 236,25         64        81 294,94
36906:  90 29 61 77        Perusparannukset - Grundförbättring-
36907:                    sarbeten .........................             495458,34              335 251,60         68      160 206,74
36908:  91 29 61 77        Perusparannukset - Grundförbättring-
36909:                    sarbeten .........................           1 000000,00              489 973,24         49      510 026,76
36910:  89 29 61 87        Maa-alueiden hankinta - Anskaffning
36911:                     av mark .........................           1 500000,00            1159 212,60          77      340 787,40
36912:  90 29 61 87        Maa-alueiden hankinta - Anskaffning
36913:                     av mark .........................           1 000000,00              500000,00          50      500000,00
36914:  91 29 61 87        Maa-alueiden hankinta - Anskaffning
36915:                    av mark .........................              500000,00              129 874,80         26      370125,20
36916:  88 29 61 88        Maa-alueiden hankkiminen - Anskaff-
36917:                     ning av mark .....................            463 794,00             463 794,00 100                     0,00
36918:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36919:                                                                                                                        sivu
36920: 29 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                         sida   233
36921: Vuosi -Ar                                                        Käytettävissä        Käytetty /peruutettu             Vuodelle
36922:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget                  Tili år
36923:          Luku- Kap.                                           vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                  1992
36924:              Mom.- Mom.
36925:                                                                                                               %
36926: 
36927: 
36928: 88 29 65 37     Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
36929:                 tannuksiin- Statsandel och -understöd
36930:                 för anläggningskostnader ............            1 473 378,00           1 473 378,00 100                      0,00
36931: 89 29 65 37     Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
36932:                 tannuksiin- Statsandel och -understöd
36933:                 för anläggningskostnader ............           17 718 357,00          17 162 470,00         97       555 887,00
36934:  90 29 65 37    Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
36935:                 tannuksiin- Statsandel och -understöd
36936:                 för anläggningskostnader. ...........         127 635 975,00          104 522 673,00         82     23 113 302,00
36937:  91 29 65 37     Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
36938:                  tannuksiin- Statsandel och -understöd
36939:                  för anläggningskostnader ............        234 650 000,00          116 000 039,00         49    118 649 961,00
36940:  88 29 67 57    Valtionavustus perustamiskustannuksiin
36941:                 - Statsunderstöd för anläggningskost-
36942:                 nader ...........................                3 623 921,00           3 623 921,00 100                      0,00
36943:  89 29 67 57    Valtionavustus perustamiskustannuksiin
36944:                 - Statsunderstöd för anläggningskost-
36945:                 nader ...........................                8 935 554,00           4093519,00           46      4 842 035,00
36946:  90 29 67 57     Valtionavustus perustamiskustannuksiin
36947:                  - Statsunderstöd för anläggningskost-
36948:                  nader ...........................              14 981 288,00           3 673 058,00          25    11 308 230,00
36949:  91 29 67 57     Valtionavustus perustamiskustannuksiin
36950:                  - Statsunderstöd för anläggningskost-
36951:                  nader ...........................              19 550 000,00           6198 672,00          32     13 351 328,00
36952:  91 29 68 52     Eräät rakennusavustukset- Vissa bygg-
36953:                  nadsu nderstöd ....................            12 450 000,00          10 720 000,00         86      1 730 000,00
36954:  91 29 68 57     Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
36955:                  väenopistojen rakentamisen korkotuki-
36956:                  Räntestöd för byggande av folkhögsko-
36957:                  lor samt medborgar- och arbetarinstitut.           980000,00             728 304,22          74       251 695.78
36958:  91 29 69 25     Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
36959:                  vecklande av vuxenutbildningen ......          18 000 000,00          12 328 463,95         68      5 671 536,05
36960:  90 29 69 31     Valtion korvaus ammatillisten kurssikes-
36961:                  kusten rakennuskustannuksiin - Sta-
36962:                  tens ersättr.ing för yrkeskurscentralernas
36963:                  byggnadskostnader ................              2 700 000,00           2 700000,00 100                       0,00
36964:  91 29 69 31     Valtion korvaus ammatillisten aikuiskou-
36965:                  lutuskeskusten perustamiskustannuksiin
36966:                  - Statens ersättning för anläggning-
36967:                  skostnader för yrkesutbildningscenter
36968:                  för vuxna ........................              9 740 000,00           2135000,00            22     7 605 000,00
36969:  88 29 69 57     Valtionavustus ammatillisten erikoisop-
36970:                  pilaitosten perustamiskustannuksiin -
36971:                  Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
36972:                  stalternas anläggningskostnader ......             613 075,00            613 075,00         100              0,00
36973:  89 29 69 57     Valtionavustus ammatillisten erikoisop-
36974:                  pilaitosten perustamiskustannuksiin -
36975:                  Statsu nderstöd för specialyrkesläroan-
36976:                  stalternas anläggningskostnader ......          1 002065,00            1 002065,00          100              0,00
36977:  90 29 69 57     Valtionavustus ammatillisten erikoisop-
36978:                  pilaitosten perustamiskustannuksiin -
36979:                  Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
36980:                  stalternas anläggningskostnader ......          9 911 662,00           4 647 763,00          47     5 263899,00
36981:   91 29 69 57    Valtionavustus ammatillisten erikoisop-
36982:                  pilaitosten perustamiskustannuksiin -
36983:                  Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
36984:                  stalternas anläggningskostnader ......          9 000 000,00             146345,00            2     8 853 655,00
36985:                                   Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
36986:                                                                                                                                  sivu
36987: 29 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1991                                               sida   234
36988: Vuosi- Ar                                                                     Käytettävissä        Käytetty1peru utettu          Vuodelle
36989:     Pl.- Ht.                                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
36990:           Luku- Kap.                                                       vuonna - år 1991         vuonna - år 1 991              1992
36991:              Mom.- Mom.
36992:                                                                                                                            %
36993: 
36994: 
36995: 90 29 69 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
36996:                 ventarier ........... ..............                         10 744 726,86         10 677 562,12          99      67164,74
36997: 89 29 69 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                              570 411,25             59 334,88          10     511 076,37
36998: 89 29 69 87     Kiinteistöjen hankinta- Anskaffning av
36999:                 fastigheter .......................                                1 000,00                    0,00        0       1 000,00
37000: 88 29 76 23     Tutkimustoiminta -  Forskningsverk-
37001:                 samhet ..........................                                  2194,84                2194,84 100                   0,00
37002: 88 29 76 25      Oppimateriaalin valmistaminen sekä
37003:                  opetusväline- ja kalustosuunnittelu -
37004:                  Utarbetande av studiematerial samt pla-
37005:                  nering av läromedel och inventarier ....                         22 274,39              22 274,39 100                  0,00
37006: 91 29 80 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37007:                 tionsutgifter ......................                          1 350000,00              965 591,22          72    384 408,78
37008: 90 29 80 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37009:                 ventarier .........................                             144170,11              144170,11          100           0,00
37010: 90 29 80 87      Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
37011:                  aktier ...........................                             737 522,00             737 522,00 100                   0,00
37012: 91 29 80 87      Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
37013:                  aktier ...........................                           5 370 000,00           5 366 041,00         100       3 959,00
37014: 91 29 81 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37015:                  tionsutgifter ......................                         1 282000,00            1 237 068,99          96     44931,01
37016: 91 29 82 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37017:                  tionsutgifter ......................                         4 500000,00            4 329 975,66          96    170024,34
37018: 90 29 82 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37019:                  ventarier .........................                              32 859,20              32 859,20 100                  0,00
37020: 91 29 83 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37021:                  tionsutgifter ........... ...........                        4100000,00             3 403195,63           83    696 804,37
37022: 90 29 83 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37023:                  ventarier .........................                            172 436.45             110 706,30          64      61 730,15
37024: 90 29 83 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                           1 376 533,35           1 331 294,85          97      45 238,50
37025: 91 29 83 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                           9750000,00             7 701 038,16          79   2 048 961,84
37026: 90 29 84 13      Rakennusten korjaus- Byggnadsrepa-
37027:                  rationer ..........................                              71 546,58              71 546,58 100                  0,00
37028: 91 29 84 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37029:                  tionsutgifter ......................                        12 900 000,00          10 659 824,11          83   2 240175,89
37030: 90 29 84 50      Rakennusten entistämisavustukset -
37031:                  Understöd för restaurering av byggna-
37032:                  der ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         996 532,00            733457,90           74    263074,10
37033: 91 29 84 50      Rakennusten entistämisavustukset -
37034:                  Understöd för restaurering av byggna-
37035:                  der .............................                            4550000,00             3 802 082,20          84    747 917,80
37036: 90 29 84 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37037:                  ventarier .........................                          1 055 035.75             608 317,37          58    446 718,38
37038: 90 29 84 75      Perusparannukset - Grundförbättring-
37039:                  ar ..............................                            1 404 369,87           1 153 366.70          82    251 003,17
37040: 91 29 84 75      Perusparannukset ja talonrakennukset
37041:                  - Gru ndförbättringar och husbyggen ..                       4 500000,00            3 452 385,24          77   1 047 614,76
37042: 90 29 85 13      Rakennusten korjaus ja kunnossapito-
37043:                  Reparation och underhåll av byggnader.                       1 354 063,12           1 249 615,80          92    104447,32
37044: 91 29 85 13      Rakennusten korjaus ja kunnossapito-
37045:                  Reparation och underhåll av byggnader.                       3 700 000,00           2 886 057,09          78    813 942,91
37046: 91 29 85 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37047:                  tionsutgifter ......................                           600000,00              553147,72           92     46 852,28
37048: 90 29 85 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37049:                  ventarier .........................                               2 077.37               2 077.37        100           0,00
37050:                                 Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37051:                                                                                                                           sivu
37052: 29 Pl.- Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1991                                          sida   235
37053: Vuosi- År                                                          Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu             Vuodelle
37054:     Pl.- Ht.                                                    Stått tili förfogande    Använt/indraget                   Tili år
37055:          Luku- Kap.                                             vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                   1992
37056:              Mom.- Mom.
37057:                                                                                                                  %
37058: 
37059: 
37060: 90 29 85 75        Perusparannukset -     Grundförbättring-
37061:                    •..............................                   352 752,61             352 752,61          100              0,00
37062: 91 29 85 75        Perusparannukset - Grundförbättring-
37063:                    ar ..............................               7 000000,00            5 785 806,36          83      1 214193,64
37064: 91 29 88 29        Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37065:                    tionsutgifter ......................            7 400000,00            7 047 595,39          95       352404,61
37066: 88 29 88 50        Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
37067:                    - Finlands Akademis forskningsanslag.           9 710660.70            9 710 660)0       100                  0,00
37068: 89 29 88 50        Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
37069:                    - Finlands Akademis forskningsanslag.         36 322 171,52           23 856 562.45           66    12 465 609,07
37070:  90 29 88 50       Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
37071:                    - Finlands Akademis forskningsanslag.        106 840 648,63           68 720122.44           64     38 120 526,19
37072:  91 29 88 50       Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
37073:                    - Finlands Akademis forskningsanslag.        243 570 000,00          108 757 068,50          45    134 812 931,50
37074:  90 29 88 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37075:                    ventarier .........................                 9 097,00               9 097,00 100                     0,00
37076:  89 29 88     74   Talonrakennukset- Husbyggen ......              1 000000,00            1 000000,00 100                      0,00
37077:  90 29 88     74   Talonrakennukset- Husbyggen ......              1 500 000,00           1 346 942,60  90               153 057.40
37078:  91 29 88     74   Talonrakennukset- Husbyggen ......                600000,00                    0,00   0               600000,00
37079:  89 29 89     70   Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37080:                    ventarier .........................                  1530,10                1 530,10 100                      0,00
37081:  90 29 90 58       Valtionavustus Kuhmon kulttuurikes-
37082:                    kuksen rakentamiseen- Statsunderstöd
37083:                    för byggande av Kuhmo kulturcentrum.           3000000,00                      0,00   0              3000000,00
37084:  89 29 90 74       Talonrakennukset- Husbyggen ......             1 100 075,97            1 097 815.40 100                  2 260,57
37085:  90 29 90 74       Talonrakennukset- Husbyggen ......            14 787 468,34           11 980 512,04 81               2 806 956,30
37086:  91 29 90 74       Talonrakennukset- Husbyggen ......            23 000 000,00           18 567 981 '14 81              4 432 018,86
37087:  89 29 90 76       Oopperatalon rakennustyöt -    Bygg-
37088:                    nadsarbetena på operahuset .........          51 708 763,70           51 708 763)0       100                  0,00
37089:  91 29 90 76       Oopperatalon rakennustyöt -    Bygg-
37090:                    nadsarbetena på operahuset .........         180 000 000,00          163 236 823,96          91     16 763 176,04
37091:  89 29 91 55       Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuo-
37092:                    ton perusteella myönnettävä! avustukset
37093:                    liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien va-
37094:                    paa-aikatilojen rakentamiseen- Under-
37095:                    stöd som på basis av intäkterna från
37096:                    försäljningen av jubileumsmyntet för
37097:                    VM-skidspelen i Lahtis beviljas för byg-
37098:                    gande av idrottsanläggningar och tili
37099:                    dem anslutna fritidsutrymmen ........             933 750,00             933 750,00 100                       0,00
37100:  91 29 92 21       Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoi-
37101:                    minta- Musei-, forsknings- och doku-
37102:                    mentationsverksamhet ..............             3 800000,00            2 650 265,93          70      1149 734,07
37103:  90 29 92 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37104:                    ventarier .........................             7 480 884,00           4845174,16            65      2 635 709,84
37105:  91 29 92 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37106:                    ventarier .........................             2 000000,00                      0,00         0      2000000,00
37107:  91 29 92 72       Museokokoelmien kartuttaminen - Ut-
37108:                    sökning av museisamlingar ..........            8 822 000,00           6 624163.40           75      2197 836,60
37109:  88 29 92 75       Perusparannukset - Grundförbättring-
37110:                    ar ..............................                 621 713.75             621 713.75      100                  0,00
37111:  88 29 93 70       Kaluston ja laitteiden hankkiminen -
37112:                    Anskaffning av inventarier och anlägg-
37113:                    ningar ...........................                  3 610,29               3 610,29 100                       0,00
37114:  88 29 93 74       Talonrakennukset- Husbyggen ......                160 515,95             160 515,95 100                       0,00
37115:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37116:                                                                                                                      sivu
37117: 29 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida   236
37118: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty1peru utettu            Vuodelle
37119:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
37120:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1 991        vuonna - år 1991                 1992
37121:              Mom.- Mom.
37122:                                                                                                              %
37123: 
37124: 
37125: 89 29 94 13     Rakennusten korjaus - Byggnadsrepa-
37126:                 rationer. .........................                 67 756,84             67 756,84 100                     0,00
37127: 88 29 94 50     Rakennusten entistämisavustukset -
37128:                 Understöd för restaurering av byggna-
37129:                 der .............................                   82135,80              82135,80 100                      0,00
37130: 89 29 94 50     Rakennusten entistämisavustukset -
37131:                 Understöd för restaurering av byggna-
37132:                 der .............................                 489444,50              175 000,00         36       314 444,50
37133: 88 29 94 70     Kaluston ja laitteiden hankkiminen -
37134:                 Anskaffning av inventarier och anlägg-
37135:                 ningar ...........................                  27 986,73              27 986,73 100                    0,00
37136: 89 29 94 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37137:                  ventarier .........................              751 977,20             751 977,20 100                    0,00
37138: 88 29 94 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                 77 967,59              77 967,59 100                    0,00
37139: 89 29 94 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              1 216 433,67             402 662,05  33              813 771,62
37140: 88 29 94 75      Perusparannukset -    Grundförbättring-
37141:                  ru ..............................                   1157,06                1157,06 100                     0,00
37142: 89 29 94 75     Perusparannukset - Grundförbättring-
37143:                 ar ..............................                   47090,93              46616,21           99          474,72
37144: 90 29 95 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37145:                 ventarier .........................                 66 262,35             66 262,35 100                     0,00
37146: 91 29 95 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37147:                  ventarier .........................              500000,00              225 615,55          45      274 384,45
37148: 88 29 96 70     Kaluston ja laitteiden hankkiminen -
37149:                 Anskaffning av inventarier och anord-
37150:                 ningar ...........................                  26 686,67              26 686,67        100             0,00
37151: 88 29 98 25     Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmi-
37152:                 en toimeenpanosta aiheutuvat menot ja
37153:                 kansainvälisen kulttuuriyhteistyön yleis-
37154:                 menot - Utgifter som verkställandet av
37155:                 kulturavtal och utbytesprogram föranle-
37156:                 der och allmänna utgifter för detiinterna-
37157:                 tionella kulturella samarbetet .........            25 512.74              25512,74 100                     0,00
37158: 90 29 98 25     Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö- ln-
37159:                 ternationellt kulturellt samarbete ......       9 777 614,57           9 777 614,57         100             0,00
37160: 91 29 98 25     Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö- ln-
37161:                 ternationellt kulturellt samarbete ......      46 730 000,00         34 606 908,01           74   12 123 091 ,99
37162: 88 29 98 70     Kaluston ja laitteiden hankkiminen -
37163:                 Anskaffning av inventarier och anlägg-
37164:                 ningar. ..........................                132 268,00             132 268,00 100                     0,00
37165: 89 29 98 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37166:                 ventarier .........................               812 482,14             152 724,10         19      659 758,04
37167: 90 29 98 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37168:                 ventarier .........................                 43 927,60             35 652,90         81         8 274,70
37169: 91 29 98 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37170:                 ventarier .........................             2000000,00             1 939 621,59         97        60 378.41
37171: 89 29 98 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              2 632 726,78           1 417 555,18         54     1 215171,60
37172: 90 29 98 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              2 994 636,50             698185,22          23     2 296 451,28
37173: 91 29 98 75     Perusparannukset- Grundliga förbätt-
37174:                 ringar ...........................              3000000,00                93 306.40          3     2 906 693,60
37175: 91 29 98 87     Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
37176:                 fastigheter .......................             2 200000,00                      0,00        0     2200000,00
37177: 88 29 99 25     Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
37178:                 nen - Utarbetande och anskaffning av
37179:                 vissa verk ........................               167103,20              167103,20 100                      0,00
37180:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37181:                                                                                                                   sivu
37182: 30 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                     sida 237
37183: Vuosi- Ar                                                     Käytettävissä        Käytetty1peru utettu           Vuodelle
37184:     Pl.- Ht.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
37185:          Luku- Kap.                                        vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
37186:              Mom.- Mom.
37187:                                                                                                           %
37188: 
37189: 
37190: 90 29 99 25     Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
37191:                 nen - Utarbetande och anskaffning av
37192:                 vissa verk ....................... .            998803,36              998 803,36 100                   0,00
37193: 91 29 99 25     Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
37194:                 nen - Utarbetande och anskaffning av
37195:                 vissa verk ....................... .          3 850000,00            2 285 979,80         59    1 564 020,20
37196: 88 29 99 51     Valtionavustus työväen- ja seurantalojen
37197:                 korjaukseen - Statsunderstöd för repa-
37198:                 ration av Folkets Hus-byggnader och
37199:                 föreningshus .................... .             743 949,00             743949,00 100                    0,00
37200: 89 29 99 51     Avustus työväen- ja seurantalojen korja-
37201:                 ukseen - Understöd för reparation av
37202:                 Folkets Hus-byggnader och förenings-
37203:                  h~ ............................ .            1 330552,00              880 823,00         66     449729,00
37204:  90 29 99 51    Avustus työväen- ja seurantalojen korja-
37205:                 ukseen - Understöd för reparation av
37206:                 Folkets Hus-byggnader och förenings-
37207:                  h~ ............................ .            3 685980,00            2 555 135,00         69    1130845.00
37208:  91 29 99 51    Avustus työväen- ja seurantalojen korja-
37209:                 ukseen (Momentin avustusta voidaan
37210:                 käyttää myös korjauksia ja perusparan-
37211:                 nuksia koskevaan valistus- ja neuvonta-
37212:                 toimintaan ehdollinen)- Understöd för
37213:                 reparation av Folkets Hus-byggnader
37214:                 och föreningshus ................. .         17 100 000,00          17 025 000,00 100             75000,00
37215:  90 29 99 71     Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
37216:                  Neuvostoliitosta -    Anskaffning av
37217:                  forsknings- och undervisningsmateriel
37218:                  från Sovjetunionen ................ .       31 033151,24           17 559 500.47         57   13 473 650,77
37219:  91 29 99 71     Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
37220:                  Neuvostoliitosta -    Anskaffning av
37221:                  forsknings- och undervisningsmateriel
37222:                  från Sovjetunionen ................ .       70 000 000,00          59 383 361 ,35        85   10 616 638,65
37223: 
37224:  90 30 01 29     Muut kulutusmenot- övriga konsum-
37225:                  tionsutgifter ..................... .        2 731 806,73           2 731 806,73 100                   0,00
37226:  91 30 01 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37227:                  tionsutgifter ..................... .        8 900000,00            7189190,83           81    1 710809,17
37228:  91 30 01 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37229:                  ventarier ........................ .        1 900000,00             1 834 932,95 97               65 067,05
37230:  91 30 08 21     Toimintamenot- Omkostnader ..... .        193 168 000,00          181 048 691.48 94           12 119 308,52
37231:  90 30 08 25     Maatalouslaskenta- Lantbruksräkning.        3 249 560,22            3 249 560,22 100                   0,00
37232:  91 30 08 25     Maatalouslaskenta- Lantbruksräkning.        2 000000,00               252 032,09 13            1 747 967,91
37233:  90 30 08 29     Muut kulutusmenot- övriga konsum-
37234:                  tionsutgifter ..................... .        1 860817.74            1 860817,74 100                    0,00
37235:  88 30 08 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
37236:                  inventarier ...................... .              3145,55                3145,55 100                   0,00
37237:  89 30 08 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37238:                  ventarier ........................ .           200000,00               20200,00          10     179 800,00
37239:  90 30 08 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37240:                  ventarier ........................ .           195 385,00               8 387,50          4      186 997,50
37241:  91 30 08 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .         23 500 000,00          12 284 256,80         52   11 215 743,20
37242:  90 30 12 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37243:                  ventarier ........................ .         2 862 031.75            324 657,20 11             2 537 374,55
37244:  90 30 12 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .         11 605 921,30          11605921,30 100                     0,00
37245:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37246:                                                                                                                        sivu
37247: 30 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                          sida    238
37248: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä          Käytetty 1peru utettu            Vuodelle
37249:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande      Använt/indraget                  Tili år
37250:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991           vuonna - år 1991                  1992
37251:              Mom.- Mom.
37252:                                                                                                                %
37253: 
37254: 
37255: 89 30 12 77      Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
37256:                  beten ...........................               334 016,73                        0,00         0      334 016,73
37257: 90 30 14 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37258:                 ventarier .........................                68 500,00                68 500,00         100               0,00
37259: 91 30 14 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37260:                 ventarier .........................              260000,00                235 248,20           90       24 751,80
37261: 89 30 14 77      Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
37262:                  beten ...........................                    876,05                   876,05         100               0,00
37263: 90 30 14 77      Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
37264:                  beten ...........................                  2 750,60                 2 750,60         100               0,00
37265: 90 30 15 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37266:                  ventarier .........................             152 972,80               125 950,00           82       27022,80
37267: 88 30 17 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                25 949,98                25 949,98          100           0,00
37268: 89 30 31 43      Muu hintapoliittinen tuki- Annat pris-
37269:                  politiskt stöd .....................          4 524 448,95             4 524448,95           100               0,00
37270: 90 30 31 44      Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
37271:                  ning för skördeskador ..............         25 511 608,19                 23445,00            0   25 488 163,19
37272: 91 30 31 44      Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
37273:                  ning för skördeskador ..............         50 000 000,00             4 590 709,00            9   45 409 291 ,00
37274: 89 30 31 49      Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan
37275:                  menekin edistäminen - Främjande av
37276:                  avkastningen för trädgårdsprodukter och
37277:                  matpotatis .......................                   505,99                      0,00          0             505,99
37278: 90 30 31 49      Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan
37279:                  menekin edistäminen - Främjande av
37280:                  avkastningen för trädgårdsprodukter och
37281:                  matpotatis .......................              500 276,56                 45000,00            9      455 276,56
37282: 91 30 31 49     Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan
37283:                 menekin edistäminen - Främjande av
37284:                 avkastningen för trädgårdsprodukter och
37285:                 matpotatis .......................            12 000 000,00            11 91 0 000,00          99       90000,00
37286: 90 30 32 41     Maataloustuotannon tasapainottamis-
37287:                 menot - Utgiher för balansering av
37288:                 lantbruksproduktionen ..............        147 885 190,64           147 833 075,44           100       52115,20
37289: 91 30 32 41     Maataloustuotannon tasapainottamis-
37290:                 menot - Utgiher för balansering av
37291:                 lantbruksproduktionen ..............       1 262 000 000,00         1 176 420 933,23          93    85 579 066,77
37292: 88 30 33 40     Nuorten viljelijöiden tukeminen- Stöd-
37293:                 jande av unga odlare ...............          21 050 649,08            21 050 649,08          100               0,00
37294: 89 30 33 40     Nuorten viljelijöiden tukeminen- Stöd-
37295:                 jande av unga odlare ...............          28 771 210,69            14 830 033,05           52   13 941 177,64
37296: 88 30 33 45     Avustus turkistarhaajien korkokustan-
37297:                 nuksiin - Understöd för pälsdjursfar-
37298:                 marnas räntekostnader ..............           1125 506,92              1125 506,92       100                   0,00
37299: 89 30 33 45     Avustus turkistarhaajien korkokustan-
37300:                 nuksiin - Understöd för pälsdjursfar-
37301:                 marnas räntekostnader ..............          19 500 000,00            17 982 904,92           92    1 517 095,08
37302: 90 30 33 45     Avustus turkistarhaajien korkokustan-
37303:                 nuksiin - Understöd för pälsdjursfar-
37304:                 marnas räntekostnader ..............           7 000000,00                        0,00         0     7 000 000,00
37305: 89 30 33 46     Avustus turkiseläinkannan tervehdyttä-
37306:                 miseksi - Understöd för sanering av
37307:                 pälsdjursbeståndet .................           3 571 858,00               839 572,00           24    2 732 286,00
37308: 90 30 33 47     Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki-
37309:                 Temporärt prisstöd för pälsskinn ......      25 258 345,00             25 049 564,56          99       208 780,44
37310:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37311:                                                                                                                     sivu
37312: 30 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   239
37313: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu           Vuodelle
37314:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
37315:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1 991               1992
37316:              Mom.- Mom.
37317:                                                                                                              %
37318: 
37319: 
37320: 91 30 33 47      Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki -
37321:                  Temporärt prisstöd för pälsskinn ......       40 000 000,00         39 232 220,34           98    767 779,66
37322: 88 30 33 48      Valtionapu kuivatustöihin - Statsun-
37323:                  derstöd för torrläggning .............           138 236,87             138 236,87         100            0,00
37324: 89 30 33 48      Valtionapu kuivatustöihin - Statsun-
37325:                  derstöd för torrläggning .............         1 066 376,66             832 320,74          78    234 055,92
37326: 90 30 33 48      Valtionapu kuivatustöihin - Statsun-
37327:                  derstöd för torrläggning .............         6174 525,89            4 679 467,18          76   1 495 058,71
37328:  91 30 33 48     Avustukset peruskuivatukseen - Bidrag
37329:                  för grundtorrläggning ...............          5 000000,00            1 795 957,13          36   3 204 042,87
37330:  89 30 33 83     Lainat kuivatustöihin - Lån för torr-
37331:                  läggningsarbeten ..................                70430,93              24 430,93          35     46 000,00
37332:  90 30 33 83     Lainat kuivatustöihin - Lån för torr-
37333:                  läggningsarbeten ..................            4 009126,73            3 927 699,35          98     81 427,38
37334:  91 30 33 83     Lainat peruskuivatukseen -  Lån för
37335:                  grundtorrläggning .................            5 000 000,00           3 624 937,53          72   1 375 062,47
37336:  90 30 34 40     Maidon kuljetusavustukset -    Mjölk-
37337:                  transportunderstöd .................               52 923,35             52 923,35     100                0,00
37338:  88 30 34 44     Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvi-
37339:                  huoneviljaimien kotimaista energiaa
37340:                  käyttävien lämmitysjärjestelmien raken-
37341:                  tamiseen ja uusimiseen- Understöd för
37342:                  uppförande och förnyelse av värmean-
37343:                  läggningar med inhemsk energi för
37344:                  gårdsbruksfastigheter och växthusod-
37345:                  lingar ...........................             1176 050,00            1176 050,00      100                0,00
37346:  89 30 34 44     Kotimaisen energian käytön edistäminen
37347:                  - Främjande av användningen av in-
37348:                  hemsk energi ....................              2 492 000,00           1 516 450,00         61     975 550,00
37349:  90 30 34 44     Kotimaisen energian käytön edistäminen
37350:                  - Främjande av användningen av in-
37351:                  hemsk energi .....................             5 323 500,00           2130 400,00          40    3193100,00
37352:  91 30 34 44     Kotimaisen energian käytön edistäminen
37353:                  - Främjande av användningen av in-
37354:                  hemsk energi .....................             4 000000,00            1 361 000,00         34    2 639 000,00
37355:  90 30 34 46     Metsämarjojen ja sienien varastoinnin
37356:                  tukeminen -    Understödjande av Ia-
37357:                  gringen av skogsbär och svamp ......               25 518,00             25 518,00     100                0,00
37358:  91 30 34 46     Metsämarjojen ja sienien varastoinnin
37359:                  tukeminen -    Understödjande av Ia-
37360:                  gringen av skogsbär och svamp ......           1 000000,00              522 418,00          52    477 582,00
37361:  88 30 34 48     Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
37362:                  derstöd ..........................               322 994,50             322 994,50     100                0,00
37363:  89 30 34 48     Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
37364:                  derstöd ..................                       916 500,00             234 740,00         26     681 760,00
37365:  91 30 34 48     Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
37366:                  derstöd .......... ..... ' . ' ........          500 000,00                     0,00        0     500000,00
37367:  89 30 35 48     Poronomistajien ansionmenetysten kor-
37368:                  vaukset sekä poronlihan markkinointitu-
37369:                  ki - Ersättning för renägares förlorade
37370:                  inkomster samt stöd för marknadsföring
37371:                  av renkött ........................            6 500000,00                      0,00        0    6 500000,00
37372:  88 30 37 23     Alueellinen kalataloussuunnittelu ja ka-
37373:                  latalouden kehittäminen -       Regional
37374:                  planering av fiskerihushållningen och
37375:                  utvecklande av fiskerihushållningen ...            53014,34              53 014,34     100                0,00
37376:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37377:                                                                                                                     sivu
37378: 30 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida    240
37379: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu          Vuodelle
37380:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
37381:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
37382:              Mom.- Mom.
37383:                                                                                                               %
37384: 
37385: 
37386: 89 30 37 23     Alueellinen kalataloussuunnittelu ja ka-
37387:                 latalouden kehittäminen -       Regional
37388:                 planering av fiskerihushållningen och
37389:                 utvecklande av fiskerihushållningen ...           115 939,78             115 939,78 100                      0,00
37390: 90 30 37 23      Alueellinen kalataloussuunnittelu ja ka-
37391:                  latalouden kehittäminen -       Regional
37392:                  planering av fiskerihushållningen och
37393:                  utvecklande av fiskerihushållningen ...          565158,82              537 689,56          95      27 469,26
37394: 91 30 37 23      Alueellinen kalataloussuunnittelu ja ka-
37395:                  latalouden kehittäminen -       Regional
37396:                  planering av fiskerihushållningen och
37397:                  utvecklande av fiskerihushållningen ...        1 550 000,00             916 612,18          59     633 387,82
37398: 90 30 37 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37399:                  tionsutgifter ......................             612 537,96             612 537,96          100             0,00
37400: 91 30 37 29      Muut kulutusmenot- övriga konsum-
37401:                  tionsutgifter ......................           3254000,00             2658818,13            82     595181,87
37402: 88 30 37 42      Kalastuksesta saatavan tulon vakaannut-
37403:                  taminen ja kalansaaliin käytön edistämi-
37404:                  nen - Stabilisering av inkomster av fis-
37405:                  ke och främjande av fiskfångsternas an-
37406:                  vändning ........................              1 229 710,70           1 229710,70           100             0,00
37407: 89 30 37 42      Kalastuksesta saatavan tulon vakaannut-
37408:                  taminen ja kalansaaliin käytön edistämi-
37409:                  nen - Stabilisering av inkomsten av
37410:                  fiske och främjande av fiskfångsternas
37411:                  användning ............. ' ... ' ....          4 539 443.47             122 098,97            3   4417 344,50
37412: 91 30 37 45      Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
37413:                  vecklande av fisketurismen ..........          3000000,00             1 919 595,66           64   1 080404,34
37414: 88 30 37 46      Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
37415:                  johdosta - Ersättningar tili följd av in-
37416:                  skränkningen av laxfiske ............                2 868,00               2 868,00        100             0,00
37417:  89 30 37 46     Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
37418:                  johdosta - Ersättningar tili följd av in-
37419:                  skränkningen av laxfiske ............                  898,00                    0,00         0           898,00
37420:  90 30 37 46     Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
37421:                  johdosta - Ersättningar tili följd av in-
37422:                  skränkningen av laxfiske ............          1100000,00               619 260,24           56    480 739,76
37423:  91 30 37 46     Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
37424:                  johdosta - Ersättningar tili följd av in-
37425:                  skränkningen av laxfiske ............             900000,00                      0,00         0    900000,00
37426:  88 30 37 77     Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
37427:                  tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
37428:                  nads- och iståndsättningsprojekt ......          497169,21              497169,21           100             0,00
37429: 89 30 37 77      Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
37430:                  tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
37431:                  nads- och iståndsättningsprojekt ......        1 656 801,15           1 013 400,11           61    643401,04
37432:  90 30 37 77     Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
37433:                  tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
37434:                  nads- och iståndsättningsprojekt ......        2 064476,75            1 803 067,32           87    261 409.43
37435:  91 30 37 77     Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
37436:                  tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
37437:                  nads- och iståndsättningsprojekt ......        3100000,00               823195,74            27   2 276 804,26
37438:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37439:                                                                                                                  sivu
37440: 30 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                    sida   241
37441: Vuosi- Ar                                                     Käytettävissä        Käytetty /peruutettu          Vuodelle
37442:     Pl.- Ht.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
37443:          Luku- Kap.                                        vuonna - år 1991         vuonna - år 1 991              1992
37444:              Mom.- Mom.
37445:                                                                                                            %
37446: 
37447: 
37448: 88 30 38 14     Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden
37449:                 ja vesitysjärjestelmien sekä luonnonra-
37450:                 vintolammikoiden kunnossapito - Un-
37451:                 derhåll av fiskodlingsanstalternas dam-
37452:                 mområden och vattenförsörjningsar-
37453:                 rangemang samt naturdammar för fisk-
37454:                 odling ...........................                     32,62                 32,62 100                  0,00
37455: 89 30 38 14       Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden
37456:                  ja vesitysjärjestelmien sekä luonnonra-
37457:                  vintolammikoiden kunnossapito - Un-
37458:                  derhåll av fiskodlingsanstalternas dam-
37459:                  mområden och vattenförsörjningsar-
37460:                  rangemang samt naturdammar för fisk-
37461:                  odling ...........................               40 663,02             13 566,27          33     27 096,75
37462:  90 30 38 14      Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden
37463:                  ja vesitysjärjestelmien sekä luonnonra-
37464:                  vintolammikoiden kunnossapito - Un-
37465:                  derhåll av fiskodlingsanstalternas dam-
37466:                  mområden och vattenförsörjningsar-
37467:                  rangemang samt naturdammar för fisk-
37468:                  odling ...........................             460 488,27              88 656,65          19    371 831,62
37469:  91 30 38 14     Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden
37470:                  ja vesitysjärjestelmien sekä luonnonra-
37471:                  vintolammikoiden kunnossapito- Un-
37472:                  derhåll av fiskodlingsanstalternas dam-
37473:                  mområden och vattenförsörjningsar-
37474:                  rangemang samt naturdammar för fisk-
37475:                  odling ...........................             200000,00                 2 421,70               197 578,30
37476:  91 30 38 23     Valtion kalanviljelytoiminta - Statens
37477:                  fiskodlingsverksamhet ..............        11 000 000,00           7 824 527,07          71   3175472,93
37478:  88 30 38 24     Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta
37479:                  - Kontraktsodling av värdefisk .......         416 862,41             416 862,41         100           0,00
37480:  89 30 38 24     Arvokalojen  sopimuskasvatustoiminta
37481:                  - Kontraktsodling av värdefisk .......       4 809 744,63           4 086 239,86          85    723 504,77
37482:  90 30 38 24     Arvokalojen  sopimuskasvatustoiminta
37483:                  - Kontraktsodling av värdefisk .......       6 977 534,78           1 207 321,66          17   5770213,12
37484:  91 30 38 24     Arvokalojen  sopimuskasvatustoiminta
37485:                  - Kontraktsodling av värdefisk .......       7 600 000,00              46 385,58               7 553 614.42
37486:  91 30 38 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37487:                  tionsutgifter ......................        10 900 000,00           9 035 319,64          83   1 864 680,36
37488:  89 30 38 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37489:                  ventarier .........................               2696,45                2 696,45        100           0,00
37490:  90 30 38 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37491:                  ventarier .........................            739 773,90             664 704,86          90     75 069,04
37492:  91 30 38 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37493:                  ventarier .........................          2100000,00             1 395 395,55          66    704604,45
37494:  88 30 38 74     Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
37495:                  Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
37496:                  ter ..............................             382 670,83             382 670,83 100                   0,00
37497:  89 30 38 74     Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
37498:                  Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
37499:                  ter ..............................           1 282 072,82             765 442,18          60    516 630,64
37500:  90 30 38 74     Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
37501:                  Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
37502:                  ter ..............................           5411 742,29            2 801 216,37          52   2 610 525,92
37503: 
37504: 
37505: 
37506:  16 320468K
37507:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37508:                                                                                                                      sivu
37509: 30 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida   242
37510: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu           Vuodelle
37511:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
37512:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
37513:              Mom.- Mom.
37514:                                                                                                               %
37515: 
37516: 
37517: 91 30 38 74     Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
37518:                 Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
37519:                 ter ..............................             17 250 000,00          14 372 860,52  83            2877139,48
37520: 88 30 38 75     Talonrakennukset- Husbyggen ......                234 270,07             234 270,07 100                   0,00
37521: 89 30 38 75     Talonrakennukset- Husbyggen ......                200000,00               45 408,62  23             154 591,38
37522: 90 30 38 75     Talonrakennukset- Husbyggen ......                494 706,30             494 706,30 100                   0,00
37523: 91 30 38 75     Talonrakennukset- Husbyggen ......              4 700000,00            1 556 662,74 33             3143 337,26
37524: 88 30 40 14     Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
37525:                 drag ............................                   25 971,95              25 971,95 100                    0,00
37526: 89 30 40 14     Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
37527:                 d~ ............................                   340113,65              239371,49            70     100 742,16
37528: 90 30 40 14     Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
37529:                 d~ ............................                 1415367,40             1 237 846,18           87     177 521,22
37530: 91 30 40 14     Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
37531:                 d~ ............................                11 000 000,00           7 726 011,82           70    3 273 988,18
37532: 88 30 40 15     Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä mää-
37533:                 rätyt hoitovelvoitteet - Genom vatten-
37534:                 rättsliga tillståndsutslag ålagda skyldig-
37535:                 heter att sköta vattendrag ...........              33177,92               33177,92          100            0,00
37536: 89 30 40 15     Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
37537:                 rättsliga skyldigheter ...............            231 693,17             188 898,76           82      42 794,41
37538: 90 30 40 15     Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
37539:                 rättsliga skyldigheter ...............          1 718 696,99           1 548 380,01           90     170 316,98
37540: 91 30 40 15     Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
37541:                 rättsliga skyldigheter ...............          8450000,00             6 033 330,06           71    2 416 669,94
37542: 88 30 40 23     Vesien käytön suunnittelu ja valvonta-
37543:                 Projektering av samt tillsyn över vattnen.          18897,17               18897,17 100                     0,00
37544: 90 30 40 23     Vesien käytön suunnittelu ja valvonta-
37545:                 Projektering av samt tillsyn över vattnen.      1 491 638,56           1 491 638,56          100            0,00
37546: 91 30 40 23     Vesien käytön suunnittelu ja valvonta-
37547:                 Projektering av samt tillsyn över vattnen.      4 950 000,00           2 889178,91            58    2 060 821,09
37548: 89 30 40 31     Avustukset yhdyskuntien vedenhankin-
37549:                 ta- ja viemäröintitoimenpiteisiin - Un-
37550:                 derstöd för samhällenas vattenförsörj-
37551:                 nings- och avloppsåtgärder ..........           7 037 640,00           4 655 000,00           66    2 382 640,00
37552: 90 30 40 31     Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
37553:                 menpiteisiin - Understöd för samhälle-
37554:                 nas vatten- och avloppsåtgärder ......         19 957 750,00          17 479 328,00           88    2478422,00
37555: 91 30 40 31     Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
37556:                 menpiteisiin - Understöd för samhälle-
37557:                 nas vatten- och avloppsåtgärder ......         32 000 000,00          15 918 885,00           50   16081115,00
37558: 88 30 40 43     Eräät vesioikeudelliset korvaukset -
37559:                 Vattenrättsliga ersättningar ..........               4 739,39              4 739,39 100                    0,00
37560: 88 30 40 77     Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten-
37561:                 drags- och vattenvårdsarbeten ........             457 293,35             457 293,35 100                    0,00
37562: 89 30 40 77     Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten-
37563:                 drags- och vattenvårdsarbeten ........          3 562872,03            1 761 386,69           49    1 801 485,34
37564: 90 30 40 77     Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten-
37565:                 drags- och vattenvårdsarbeten ........         19 845 002,76          16 472 647,53           83    3 372 355,23
37566: 91 30 40 77     Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten-
37567:                 drags- och vattenvårdsarbeten ........         79 935 000,00          68 108 304,69           85   11 826 679,07
37568: 90 30 50 21     Metsien erityiskäyttö ja metsänjalostus-
37569:                 työt - Särskilt nyttjande av skogar och
37570:                 skogsförädlingsarbeten .............               180 624,63             180 624,63 100                   0,00
37571: 89 30 50 26     Siemenhankinta - Fröanskaffning ....               562 932,06                   0,00   0             562 932,06
37572:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37573:                                                                                                                       sivu
37574: 30 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida   243
37575: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
37576:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
37577:          Luku- Kap.                                           vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
37578:              Mom.- Mom.
37579:                                                                                                               %
37580: 
37581: 
37582: 
37583: 89 30 50 43      Iijoen vesistön vachoista uittoväylätöistä
37584:                  aiheutuvat korvaukset -       Ersättningar
37585:                  som föran leds av gamla flottledsarbeten
37586:                  i ljo älvs vattendrag ................          9102 497,65            6 865 289,24          75    2237 208.41
37587: 90 30 50 43      Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
37588:                  aiheutuvat korvaukset -       Ersättningar
37589:                  som föranleds av gamla flottledsarbeten
37590:                  i ljo älvs vattendrag ................          1 372 089,37                     0,00         0    1 372089,37
37591: 88 30 50 51      Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus-
37592:                  korvaus - Prissänkningsersättning för
37593:                  fröplantagefrö ....................               690 921,07             690 921,07 100                     0,00
37594: 89 30 50 51      Siemenviljelyssiemenen hinnanalennus-
37595:                  korvaus - Prissänkningsersättning för
37596:                  fröplantagefrö ....................             1 052 742,24           1 052 742,24 100                     0,00
37597: 90 30 50 77      Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott-
37598:                  ledsarbeten .......................             1136 954,20            1136 954,20          100             0,00
37599:  90 30 58 44     Valtionapu metsänparannustöihin -
37600:                  Statsunderstöd för skogsförbättringsar-
37601:                  beten ...........................                 302 647,88             302 647,88 100                     0,00
37602:  91 30 58 44     Valtionapu metsänparannustöihin -
37603:                  Statsunderstöd för skogsförbättringsar-
37604:                  beten ...........................            238 000 000,00          236 963 696,26 100            1 036 303.74
37605:  90 30 58 83     Metsänparannuslainat - Skogsförbät-
37606:                  tringslån .........................                  4 908.42               4908.42     100                 0,00
37607:  91 30 58 83     Metsänparannuslainat - Skogsförbät-
37608:                  tringslån .........................          146 000 000,00          145 972 862,88         100       27137,12
37609:  91 30 60 21     Toimintamenot- Omkostnader ......            494 085 000,00          466 222 490,06          94   27 862 509,94
37610:  90 30 60 28     Maksullinen palvelutoiminta- Avgifts-
37611:                  belagd service ....................             3 029 506.78           2899 921.42          96      129 585,36
37612:  89 30 60 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37613:                  ventarier .........................               574 065,11             129 556,11         23      444 509,00
37614:  90 30 60 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37615:                  ventarier .........................               728 713,69             711 661,11         98       17 052,58
37616:  90 30 65 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37617:                  ventarier .........................               621 714,88             621 714,88 100                     0,00
37618:  91 30 65 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37619:                  ventarier .........................             1 000 000,00             392193.42          39      607 806,58
37620:  90 30 65 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                519 297,90                768,60           0      518 529,30
37621:  88 30 70 24     Kasvinjalostustoiminta- Växtförädling-
37622:                  sverksamhet ......................                 10 970,23              10970,23 100                      0,00
37623:  90 30 70 24     Kasvinjalostustoiminta- Växtförädling-
37624:                  sverksamhet ......................              2 946 923,97           2 946 923,97     100                 0,00
37625:  91 30 70 24     Kasvinjalostustoiminta- Växtförädling-
37626:                  sverksamhet ......................              4 760 000,00           2 884 087,99         61    1 875 912,01
37627:  90 30 70 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37628:                  tionsutgifter ......................            7 809 656,30           7 809 656,30 100                     0,00
37629:  91 30 70 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37630:                  tionsutgifter ......................          39 080 000,00           32194 776,17          82    6 885 223,83
37631:  88 30 70 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
37632:                  inventarier .......................                24291,82               24 291,82     100                 0,00
37633:  89 30 70 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37634:                  ventarier .........................               751 838,10             751 838,10 100                     0,00
37635:  90 30 70 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37636:                  ventarier .........................             1 400 621,81             753 560.79         54      647 061,02
37637:                                  Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37638:                                                                                                                       sivu
37639: 30 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1991                                     sida   244
37640: Vuosi- Ar                                                         Käytettävissä        Käytetty1peru utettu           Vuodelle
37641:     Pl.- Ht.                                                   Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
37642:          Luku- Kap.                                            vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
37643:              Mom.- Mom.
37644:                                                                                                                %
37645: 
37646: 
37647: 91 30 70 70          Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37648:                      ventarier ........................ .         5 500000,00            3 774 948,60          69   1 725051,40
37649: 88    30   70   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            362 673,60             362 673,60         100           0,00
37650: 89    30   70   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .          1 327178,35              118304,50            9   1 208 873,85
37651: 90    30   70   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .          1 941 424,52             584 458,37          30   1356966,15
37652: 91    30   70   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .          1 500000,00              562 700,74          38     937 299,26
37653: 88    30   70   77   Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
37654:                      vattenbyggnadsarbeten ............ .                  38,00                  38,00       100            0,00
37655: 89 30 70 77          Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
37656:                      vattenbyggnadsarbeten ............ .           383 776,84             342 676,39          89      41100,45
37657: 90 30 70 77          Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
37658:                      vattenbyggnadsarbeten ............ .           499 854,51             436 956,88          87      62 897,63
37659: 91 30 70 77          Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
37660:                      vattenbyggnadsarbeten ............ .         1 400000,00              672 035,91          48     727 964,09
37661: 89    30   70   87   Maa-alueet- Jordområden ........ .             150000,00                    0,00           0     150000,00
37662: 91    30   70   87   Maa-alueet- Jordområden ........ .             150000,00                    0,00           0     150000,00
37663: 88    30   70   88   Maan hankkiminen - Markförvärv ... .           150000,00              150 000,00         100           0,00
37664: 91    30   72   70   Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37665:                      ventarier ........................ .            300000,00             298 059,60          99       1 940,40
37666: 88 30 76 24          Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutki-
37667:                      musalueiden hoito - Allmänna utgifter
37668:                      för forskningen och skötseln av
37669:                      forskningsområden ................ .            106 750,48            106 750,48         100            0,00
37670: 89 30 76 24          Tutkimuksen yleiskustannukset ja met-
37671:                      sätalousmenot - Allmänna utgifter för
37672:                      forskningen och skogsbruksutgifter ....         361 257,01            304 417,00          84      56 840,01
37673:  90 30 76 24         Tutkimus- ja metsätalousmenot - All-
37674:                      männa utgifter för forskningen och
37675:                      skogsbruksutgifter ................ .         6 300721,84           6 300 721 ,84        100            0,00
37676:  91 30 76 24         Tutkimus- ja metsätalousmenot - All-
37677:                      männa utgifter för forskningen och
37678:                      skogsbruksutgifter ................ .       56 000 000,00          45 203 310,64          81   10 796 689,36
37679:  88 30 76 70         Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
37680:                      inventarier ...................... .             74516,72               74 516,72        100            0,00
37681:  89 30 76 70         Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37682:                      ventarier ........................ .            184365,40             182 700,60          99        1 664,80
37683:  90 30 76 70         Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37684:                      ventarier ........................ .         1 198 438,70             926 043,1 0         77     272395,60
37685:  91 30 76 70         Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37686:                      ventarier ........................ .        13 000 000,00           9 842 336,59          76    3157 663,41
37687:  88   30   76   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            630 335,22             630 335,22         100            0,00
37688:  89   30   76   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            800000,00              800 000,00         100            0,00
37689:  90   30   76   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .         13114 465,66           13114 465,66          100            0,00
37690:  91   30   76   74   Talonrakennukset- Husbyggen ..... .         22 750 000,00          14 710116,36           65    8 039 883,64
37691:  88 30 76 77         Metsien perusparannukset- Grundför-
37692:                      bättring av skog .................. .            12347,05               12347,05         100            0,00
37693:  89 30 76 77         Metsien perusparannukset- Grundför-
37694:                      bättring av skog .................. .            23 989,98              23 989,98        100            0,00
37695:  90 30 76 77         Metsien perusparannukset- Grundför-
37696:                      bättring av skog .................. .           769 660,60            682 050,88          89      87 609,72
37697:  91 30 76 77         Metsien perusparannukset - Grundför-
37698:                      bättring av skog .................. .         1 800000,00           1 329 831 ,36         74     470168,64
37699:  89 30 76 87          Maan hankkiminen - Markförvärv ... .           290 259,52            290 259,52         100          0,00
37700:  90 30 76 87          Maan hankkiminen - Markförvärv ... .           500000,00             500 000,00         100          0,00
37701:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37702:                                                                                                                     sivu
37703: 30 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   245
37704: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu           Vuodelle
37705:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
37706:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
37707:              Mom.- Mom.
37708:                                                                                                              %
37709: 
37710: 
37711: 91 30 76 87      Maan hankkiminen - Markförvärv ....              500 000,00             114146.58           23    385 853.42
37712: 88 30 84 70      Kaluston ja tutkimusvälineiden hankki-
37713:                  minen - Anskaffning av inventarier och
37714:                  forskningsmateriel .................               51128,17              51 128,17         100            0,00
37715: 89 30 84 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37716:                  ventarier .........................              250 027,70             250027.70          100            0,00
37717: 90 30 84 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37718:                  ventarier .........................            1 628 637.40             718081,10           44    910 556,30
37719: 91 30 84 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37720:                  ventarier .........................            2060000,00               519 519,00          25   1 540481,00
37721: 88 30 84 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                21 871,25              21 871,25         100          0,00
37722: 89 30 84 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......             1 558173,55            1 558173,55          100          0,00
37723: 90 30 84 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......             8 999 365,60           2183447,00            24   6815918,60
37724: 91 30 84 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......             2000000,00                     0,00           0   2000000,00
37725: 90 30 90 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37726:                  ventarier .........................              136 217.40              98 672.72          72     37 544,68
37727:  91 30 90 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37728:                  ventarier .........................              250000,00                      0,00         0    250000,00
37729:  90 30 95 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37730:                  ventarier .........................            4425 246,93            4425 246,93          100            0,00
37731:  91 30 95 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37732:                  ventarier .........................           21 000 000,00         15 075 135,51  72            5 924 864.49
37733:  90 30 95 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......               133 734,90            133 734,90 100                    0,00
37734:  91 30 95 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......             3000000,00            2 799 929,37  93              200070,63
37735:  90 30 95 77     Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
37736:                  vattenbyggnader ..................             3 399 270,31           2 839 270,31         84     560 000,00
37737:  91 30 95 77     Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
37738:                  vattenbyggnader ..................            22 000 000,00         19 750 308,05          90    2 249 691,95
37739:  91 30 95 78     Yleiset uittoväylätyöt- Allmänna flott-
37740:                  ledsarbeten .......................            9000000,00             7 876 593,11 88            1123406,89
37741:  90 30   95 87   Maan hankkiminen- lnköp av mark ..             3 821111,06            3<640 111,06 95              181 000,00
37742:  91 30   95 87   Maan hankkiminen- lnköp av mark ..            12 000 000,00           8 587 496,38 72            3 412 503,62
37743:  88 30   95 88   Maan hankkiminen- lnköp av mark ..               332 500,00             332500,00 100                    0,00
37744:  89 30   95 88   Huoneisto-osakkeiden ostaminen- ln-
37745:                  köp av lägenhetsaktier ..............            419754,00                      0,00        0     419 754,00
37746:  88 30 98 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
37747:                  inventarier .......................                 1 428.40               1 428.40        100            0,00
37748:  89 30 98 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37749:                  ventarier .........................                84 920,50             84920,50      1·00               0,00
37750:  90 30 98 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37751:                  ventarier .........................              558 452,31             558452,31      100                0,00
37752:  91 30 98 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37753:                  ventarier .........................              500000,00               96177.09          19     403 822,91
37754:  90 30 98 77     Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
37755:                  vattenbyggnadsarbeten .............              175 000,00                     0,00         0    175000,00
37756:  88 30 99 20     Eräät luonnonvarojen kestävään käyt-
37757:                  töön liittyvät tutkimukset - Undersök-
37758:                  ningar som ansluter sig tili varaktig an-
37759:                  vändning av naturresurser ...........              79 882,50             79882,50      100                0,00
37760:  88 30 99 24     Happamoitumistutkimus - Undersök-
37761:                  ning av försurningen ...............               16 891,05             16 891,05     100                0,00
37762:  89 30 99 24     Happamoitumistutkimus - Undersök-
37763:                  ning av försurningen ...............               35169,19              29 627.41         84        5541.78
37764:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37765:                                                                                                                           sivu
37766: 31 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                             sida 246
37767: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä          Käytetty 1peru utettu             Vuodelle
37768:     Pl.- Ht.                                                  Stått tili förfogande      Använt/indraget                   Tili år
37769:          Luku- Kap.                                           vuonna - år 1991           vuonna - år 1991                   1992
37770:              Mom.- Mom.
37771:                                                                                                                  %
37772: 
37773: 
37774: 90 30 99 24     Happamoitumistutkimus - Undersök-
37775:                 ning av försurningen .............. .                50 069,52                11 886,34          24        38183,18
37776: 88 30 99 26     Biotekniikan tutkimus -        Bioteknisk
37777:                 forskning ....................... .                  23 589,58                23 589,58 100                     0,00
37778: 88 30 99 27     Maataloudelliset yhteistutkimukset -
37779:                 Samundersökningar inom lantbruket ...                55 380,60                55380,60 100                      0,00
37780: 89 30 99 27     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
37781:                 ning ........................... .                 924 949,52               747 112,68           81      177 836,84
37782: 90 30 99 27     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
37783:                 ning ........................... .               4 592 093,59             4 045 178,97           88       546 914,62
37784: 91 30 99 27     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
37785:                 ~~-···························                  26 400 000,00            21 622 849,09           82     4 776 324.49
37786: 88 30 99 28     Metsätaloudelliset yhteistutkimukset -
37787:                 Skogsekonomisk samarbetsforskning ..                 23 754.48                23 754.48 100                     0,00
37788: 88 30 99 29     Kalataloudelliset yhteistutkimukset -
37789:                 Fiskeriekonomisk samarbetsforskning ..                   213,51                   213,51        100             0,00
37790: 88 30 99 41     Vuotoksen alueen kehittäminen - Ut-
37791:                 vecklande av Vuotosområdet ........ .              931 943,75               931 943,75 100                      0,00
37792: 91 30 99 43     Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
37793:                 aiheutuvat korvaukset - Ersättningar
37794:                 som föranleds av gamla flottledsarbeten
37795:                 i ljo älvs vattendrag ............... .            500000,00                        0,00          0       500000,00
37796: 88 30 99 48     Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
37797:                 vahinkojen korvaaminen - Ersättande
37798:                 av skador som förorsakats av exceptio-
37799:                 nella översvämningar .............. .              345178,00                345 178,00 100                      0,00
37800: 89 30 99 48     Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
37801:                 vahinkojen korvaaminen - Ersättande
37802:                 av skador som förorsakats av exceptio-
37803:                 nella översvämningar .............. .            3 350 915.75                 26 653,00                 3 324 262.75
37804: 91 30 99 48     Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
37805:                 vahinkojen korvaaminen - Ersättande
37806:                 av skador som förorsakats av exeptionel-
37807:                 la översvämningar ................ .             5000000,00               2 048 813,00           41     2 951187,00
37808: 
37809: 89 31 24 14     Yleisten teiden kunnossapito- Under-
37810:                 håll av allmänna vägar ............. .           3 025 656,37             2 839 180,66           94      186475,71
37811: 90 31 24 15     Yleisten teiden hoito ja ylläpito- Sköt-
37812:                 sel och underhåll av allmänna vägar ...       126 794 815,89           126 794 815,89 100                       0,00
37813: 91 31 24 21     Yleisten teiden perustienpito- Basväg-
37814:                 hållning av allmänna vägar ......... .       3 897 300 000,00         3 627 248 161 ,57          93   269 942 018,00
37815: 90 31 24 34     Valtionapu katujen rakentamiseen -
37816:                 Statsbidrag för anläggande av gator ...         15 472 709,00            15472709,00 100                        0,00
37817: 88 31 24 51     Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
37818:                 - Statsunderstöd för byggande av en-
37819:                 skilda vägar ..................... .               720 474.79               720474,79 100                       0,00
37820: 89 31 24 51     Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
37821:                 - Statsunderstöd för byggande av en-
37822:                 skilda vägar ..................... .             2100708,16               1 545 494,51           74      555 213,65
37823: 90 31 24 51     Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
37824:                 - Statsunderstöd för byggande av en-
37825:                 skilda vägar ..................... .            11 300 994,55             9 949 846,28          88      1 351148,27
37826: 89 31 24 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
37827:                 ventarier ........................ .             4 345 755,23             4153 708,75 96                 192 046.48
37828: 88 31 24 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                482 255,85               482 255,85 100                     0,00
37829: 89 31 24 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              1 673 608.73             1 664104.73 99                   9504,00
37830:                                    Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37831:                                                                                                                           sivu
37832: 31 Pl.- Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   247
37833: Vuosi- Ar                                                         Käytettävissä          Käytetty /peruutettu             Vuodelle
37834:     Pl.- Ht.                                                   Stått tili förfogande      Använt/indraget                  Tili år
37835:          Luku- Kap.                                            vuonna - år 1991           vuonna - år 1991                  1992
37836:              Mom.- Mom.
37837:                                                                                                                  %
37838: 
37839: 
37840: 90 31 24 74        Talonrakennukset- Husbyggen ......            10 900 782,55             7 777 014,61          71     3123 767,94
37841: 91 31 24 74        Talonrakennukset- Husbyggen ......            14 150 000,00             7 885464,47           56     6 264 535,53
37842: 90 31 24 77        Yleisten teiden tekeminen - Byggande
37843:                    av allmänna vägar .................         154491 647,55            150 304 554,54           97     4187 093,01
37844: 91 31 24 77        Tieverkon kehittäminen (Romppalan -
37845:                    Ahvenisen tien parantaminen toteute-
37846:                    taan Uimaharjun tehtaiden laajennuksen
37847:                    valmistumiseen mennessä, ehdollinen)
37848:                    - Utvecklande av vägnätet ..........       1 886 1 50 000,00        1 759 639 805,73          93   126 510 194,27
37849: 91 31 25 34        Valtionapu katujen rakentamiseen -
37850:                    Statsbidrag för anläggande av gator ...       20 000 000,00           18 994 531,00           95     1 005469,00
37851:  91 31 25 51       Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
37852:                    - Statsunderstöd för byggande av en-
37853:                    ski Ida vägar ......................          20 000 000,00           14 415 272,73           72     5 584 657,27
37854:  89 31 27 14       Käyttö ja kunnossapito- Drift och un-
37855:                    derhåll ..........................                 90 964,73               90 964,73         100              0,00
37856:  90 31 27 14       Käyttö ja kunnossapito- Drift och un-
37857:                    derhåll ..........................                 15 725,05               15 725,05         100              0,00
37858:  88 31 27 31       Veneilysatamien rakentamisen valtion-
37859:                    apu - Statsbidrag för byggande av
37860:                    småbåtshamnar ...................                171 769,40               171 769,40 100                      0,00
37861:  89 31 27 31       Veneilysatamien rakentamisen valtion-
37862:                    apu -    Statsbidrag för byggande av
37863:                    småbåtshamnar ...................                175 000,00               104 416,40         60         70 583,60
37864:  88 31 27 40       Keskuskalasatamien rakentamisen vai-
37865:                    tienapu- Statsunderstöd för byggande
37866:                    av centrala fiskehamnar .............              36 681,00               36 681,00         100              0,00
37867:  89 31 27 40       Keskuskalasatamien rakentamisen vai-
37868:                    tienapu - Statsunderstöd för byggande
37869:                    av centrala fiskehamnar .............            889 030,95               371 911,25         42        517119,70
37870:  89 31 27 70       Kaluston hankinta - Anskaffning av
37871:                    materiel .........................              193 978,52               193 978,52      100                 0,00
37872:  89 31 27 77       Vesitietyöt -   Vattenvägsarbeten ......         64 738,98                64 738,98      100                 0,00
37873:  91 31 30 21       Toimintamenot- Omkostnader ......           727 450 000,00           646 366 195,22       89        81 083 804,78
37874:  90 31 30 29       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
37875:                    tionsutgifter ......................         15 213 381 ,49           15 213 381 ,49     100                  0,00
37876:  90 31 30 70       Kaluston hankinta - Anskaffning av
37877:                    materiel .........................          139 583 566,31            16 859 022,4 7         12    122 724 543,84
37878:  91 31 30 70       Kaluston hankinta - Anskaffning av
37879:                    materiel .........................            9 316000,00                522 298,12           6      8 793 701,88
37880:  90   31   30 74   Talonrakennukset- Husbyggen ......            1 588 630,49               346921,75           22      1 241 708,74
37881:  91   31   30 74   Talonrakennukset- Husbyggen ......           10 000 000,00             4115 900,25           41      5 884 099,75
37882:  90   31   30 77   Väylätyöt- Farledsarbeten ..........         17 166 702,15            13516411,28            79      3 650 290,87
37883:  91   31   30 77   Väylätyöt- Farledsarbeten ..........         45 300 000,00            29 719 819,84          66     15 580180,16
37884:  90   31   30 78   Keitele-Päijänne kanava- Keitele-Päi-
37885:                    jännekanalen .....................             5 783179,07              5 694 647,83         98         88 531,24
37886:  91 31 30 78       Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
37887:                    jännekanalen .....................           75 000 000,00            26 661 747,20          36     48 338 252,80
37888:  90 31 30 87       Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
37889:                    skaffning av mark- och vattenområden .           361 927,92               294 220,32         81        67 707,60
37890:  91 31 30 87       Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
37891:                    skaffning av mark- och vattenområden .           800000,00                390 598,31         49       409 401,69
37892:  90 31 31 70       Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37893:                    ventarier .........................              282 686,44               282686,44 100                       0,00
37894:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37895:                                                                                                                       sivu
37896: 31 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida   248
37897: Vuosi- Ar                                                        Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu           Vuodelle
37898:      Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
37899:           Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
37900:              Mom.- Mom.
37901:                                                                                                                %
37902: 
37903: 
37904: 91 31 31 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37905:                  ventarier ........................ .            3400000,00               832 900,06          24     2 567 099,94
37906: 91 31 31 72      Alusten peruskorjaukset - Grundliga
37907:                  reparationer av fartyg .............. .         2000000,00             1017614,30            51      982 385.70
37908: 90 31 32 30      Piensatamien rakentamisen valtionapu
37909:                  - Statsbidrag för byggande av små-
37910:                  hamnar ......................... .              1 810950,01              814 318.76          45      996 631,25
37911: 91 31 32 30      Piensatamien rakentamisen valtionapu
37912:                  - Statsbidrag för byggande av små-
37913:                  hamnar ......................... .              2 800000,00              832 311 ,57          30    1 967 688,43
37914: 89 31 32 41      Avustus pientonniston korkomenojen
37915:                  alentamiseksi - Understöd för sänkan-
37916:                  de av småtonnagets räntekostnader. ...            790 736,00                      0,00         0     790 736,00
37917: 91 31 32 41      Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten
37918:                  kilpailuedellytysten turvaamiseksi -
37919:                  Understöd för säkrande av konkurrens-
37920:                  betingelserna för lastfartyg i utlandstra-
37921:                  fik ............................. .            50 000 000,00          28 208 958,00           56   21 791 042,00
37922: 88 31 40 50      Valtionavut ajoharjoitteluratojen raken-
37923:                  tamiseksi- Statsbidrag för byggande av
37924:                  övningsbanor .................... .               450000,00              450 000,00          100            0,00
37925: 89 31 40 50      Valtionavut ajoharjoitteluratojen raken-
37926:                  tamiseksi- Statsbidrag för byggande av
37927:                  övningsbanor .................... .             3 295 000,00           1 784 500,00           54    1 510500,00
37928: 90 31 40 50      Valtionavut ajoharjoitteluratojen raken-
37929:                  tamiseksi- Statsbidrag för byggande av
37930:                  övningsbanor .................... .             1 000000,00              350 000,00           35     650000,00
37931: 88 31 40 70      Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaff-
37932:                  ning av inventarier och anordningar ...           334102,86              334 102,86          100            0,00
37933: 89 31 40 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37934:                  ventarier ........................ .                22 739,30              22 739,30         100            0,00
37935: 90 31 40 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37936:                  ventarier ........................ .              797 413.46             589 030,00           74     208 383.46
37937: 91 31 40 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37938:                  ventarier ........................ .           10 000 000,00           7 186 912.45           72    2 813 087,55
37939: 88 31 40 74      Katsastusasemien rakentaminen- Byg-
37940:                  gande av besiktningsstationer ........ .            74 025,24              74 025,24         100            0,00
37941: 89 31 40 74      Katsastusasemien rakentaminen- Byg-
37942:                  gande av besiktningsstationer ....... .         5 997 865,97           5 422 910,87           90     574 955,10
37943: 90 31 40 74      Katsastusasemien rakentaminen- Byg-
37944:                  gande av besiktningsstationer ....... .        15 538 685,59          12 181 903,20           78    3 356 782,39
37945: 91 31 40 74      Katsastusasemien rakentaminen- Byg-
37946:                  gande a11 besil<tningsstationer ....... .      16 600 000,00           6 461 758,90           39   10138 241,10
37947: 89 31 40 87      Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkimi-
37948:                  nen- Anskaffning av jordområden och
37949:                  fastigheter ...................... .                34002,00               34 002,00         100            0,00
37950: 90 31 40 87      Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkimi-
37951:                  nen - Anskaffning av jordområden och
37952:                  fastigheter ...................... .              110717,00               110717,00          100            0,00
37953: 91 31 40 87      Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkimi-
37954:                  nen - Anskaffning av jordområden och
37955:                  fastigheter ....................... .           8 761 000,00           8 740 874,00          100      20126,00
37956: 88 31 40 88      Maa-alueiden hankkiminen - Anskaff-
37957:                  ning av jordområden .............. .              300000,00              300 000,00          100            0,00
37958: 88 31 47 71      lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä-
37959:                  1ntegrerat flygtrafiktjänstsystem ...... .     24 756 743,64          24 756 743,64          100            0,00
37960:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
37961:                                                                                                                      sivu
37962: 31 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   249
37963: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty1peru utettu            Vuodelle
37964:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
37965:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
37966:              Mom.- Mom.
37967:                                                                                                              %
37968: 
37969: 
37970: 90 31 50 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37971:                 tionsutgiher ......................             3 296 524,84           3 296 524,84 100                     0,00
37972: 91 31 50 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
37973:                 tionsutgiher ......................            49 700 000,00          47 570 500,60          96    2129499,40
37974: 88 31 50 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
37975:                  inventarier .......................                77 933,90             77 933,90 100                     0,00
37976: 89 31 50 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37977:                 ventarier .........................               646190,53              646190,53 100                      0,00
37978: 90 31 50 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37979:                 ventarier .........................             2 300 253,27           1 802534,11           78     497 719,16
37980: 91 31 50 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37981:                 ventarier .........................            11 400 000,00           8033 290,65  70             3 366 709,35
37982: 88 31 50 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                   520,10                520,10 100                     0,00
37983: 90 31 52 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37984:                  ventarier .........................            3 677 806,56           2 562 642,96          70    1 115163,60
37985: 91 31 52 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
37986:                  ventarier .........................            5300000,00               448 624,00           8    4851 376,00
37987: 90 31 55 44      Sanomalehtien yhteisjakelun tuki- Un-
37988:                  derstöd av samdistribution av tidningar.      15 500 000,00          15 500 000,00 100                     0,00
37989:  91 31 55 44     Sanomalehtien yhteisjakelun tuki- Un-
37990:                  derstöd av samdistribution av tidningar.      24 000 000,00           3 000000,00           13   21 000 000,00
37991:  90 31 55 52    Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
37992:                 kustannuksiin Suur-Tukholman alueella
37993:                 - Statsunderstöd för kostnaderna för
37994:                 förmedling av TV-program tili Star-
37995:                 Stockholms område ................              2 556 791,51           2 556 791,51         100             0,00
37996:  91 31 55 52     Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
37997:                  kustannuksiin Suur-Tukholman alueella
37998:                  - Statsunderstöd för kostnaderna för
37999:                  förmedling av TV-program tili Star-
38000:                  Stockholms område ................             4000000,00             3 727 706,69          93     272 293,31
38001:  90 31 55 53     Vammaisten tiedonsaannin tuki - Stöd
38002:                  för handikappades tillgång tili informa-
38003:                  tion ............................                860 362,50             695 757,30         81      164 605,20
38004:  89 31 55 54     Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon
38005:                  rakentaminen Etelä-Suomeen - Byg-
38006:                  gande av ett nät för distribution av Sve-
38007:                  riges TV-program tili södra Finland ....         385 987,84             385 987,84 100                     0,00
38008:  90 31 55 54     Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon
38009:                  rakentaminen Etelä-Suomeen - Byg-
38010:                  gande av ett nät för distribution av Sve-
38011:                  riges TV -program tili södra Finland ....     12 500 000,00          10 916 257,86          87    1 583 742,14
38012:  91 31 55 54     Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon
38013:                  rakentaminen Etelä-Suomeen - Byg-
38014:                  gande av ett nät för distribution av Sve-
38015:                  riges TV-program tili södra Finland ....                 0,00                   0,00         0             0,00
38016:  91 31 57 30     Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
38017:                  seen ja säilyttämiseen - Statsunderstöd
38018:                  för utvecklande och bevarande av koi-
38019:                  lektivtrafiken ......................       264 000 000,00          238 746 752,59         90    25 253 247,41
38020:  91 31 57 34     Valtionavustus     pääkaupunkiseudun
38021:                  metrojärjestelmän suunnitteluun
38022:                  Statsunderstöd för planering av metro-
38023:                  systemet i huvudstadsregionen .......          8000000,00                       0,00         0    8000000,00
38024:  90 31 57 62     Valtionrautateiden radanpito - Stats-
38025:                  järnvägarnas banhållning ............         79 029 082,27          79 029 082,27     100                 0,00
38026:                                     Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38027:                                                                                                                                            sivu
38028: 32 Pl.- Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1991                                                       sida   250
38029: Vuosi- Ar                                                                           Käytettävissä          Käytetty /peruutettu            Vuodelle
38030:     Pl.- Ht.                                                                     Stått tili förfogande      Använt/indraget                 Tili år
38031:           Luku- Kap.                                                             vuonna - år 1991           vuonna - år 1991                 1992
38032:               Mom.- Mom.
38033:                                                                                                                                    %
38034: 
38035: 
38036: 
38037: 89 31 58 30      Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
38038:                  seen ja säilyttämiseen- Statsunderstöd
38039:                  för utvecklande och bevarande av koi-
38040:                  lektivtrafiken ......................                              1116371,17                 974 747,17         87      141 624,00
38041: 90 31 58 30      Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
38042:                  seen ja säilyttämiseen - Statsunderstöd
38043:                  för utvecklande och bevarande av koi-
38044:                  lektivtrafiken ......................                             55 692 116,51            51414431,71           92     4 277 684,80
38045: 89 31 58 31      Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
38046:                  - Statsunderstöd för avlägsnande av
38047:                  plankorsningar ....................                                3220000,00               3220000,00           100             0,00
38048: 90 31 58 31      Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
38049:                  - Statsunderstöd för avlägsnande av
38050:                  plankorsningar ....................                                5000000,00               1 380000,00           28    3 620 000,00
38051: 89 31 58 33      Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
38052:                  tuki- Räntestöd för byggande av Tah-
38053:                  koluotobanan .....................                                   297 603,34               297 603,34 100                     0,00
38054: 90 31 58 33      Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
38055:                  tuki- Räntestöd för byggande av Tah-
38056:                  koluotobanan .....................                                   186 250,00               103 886,51          56      82 363,49
38057: 89 31 58 34      Valtionavustus     pääkaupunkiseuden
38058:                  metrojärjestelmän suunnitteluun
38059:                  Statsunderstöd för planering av metro-
38060:                  systemet i huvudstadsregionen .......                              1 000000,00                        0,00         0    1 000000,00
38061: 90 31 58 34      Valtionavustus     pääkaupunkiseudun
38062:                  metrojärjestelmän suunnitteluun
38063:                  Statsunderstöd för planering av metro-
38064:                  systemet i huvudstadsregionen .......                              1 300000,00                        0,00         0    1 300000,00
38065: 91 31 58 62      Valtionrautateiden radanpito - Stats-
38066:                  järnvägarnas banhållning ............                          1 439 950 000,00         1 342 949 917.73         93    97 000 082,27
38067: 88 31 85 88      Finnair Oy:n osakepääoman korottami-
38068:                  nen- Höjning av aktiekapitalet i Finnair
38069:                  Oy .............................                                   2 974 987,90             2 974 987,90 100                     0,00
38070:  91 31 85 88     Finnair Oy:n osakepääoman korottami-
38071:                  nen- Höjning av aktiekapitalet i Finnair
38072:                  Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      90 000 000,00                       0,00         0   90 000 000,00
38073: 89 31 92 71      lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä-
38074:                  1ntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......                         18 876 683,26             8 025 784,22          43   10 850 899,04
38075: 90 31 92 71      lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä-
38076:                  lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......                         20 000 000,00                       0,00         0   20 000 000,00
38077: 91 31 92 71      lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä-
38078:                  lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......                         20 000 000,00                       0,00         0   20 000 000,00
38079: 91 31 95 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38080:                  ventarier .........................                                1 000000,00                886 546,07  89                     0,00
38081: 90 31 95 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......                                   334551,50                334 551,50 100                     0,00
38082: 90 31 99 22      Tutkimus ja suunnittelu - Undersök-
38083:                  ning och planering .................                               2 273 044,16             2 039 323,31         90      233 720,85
38084: 91 31 99 22      Tutkimus ja suunnittelu - Undersök-
38085:                  ning och planering .................                               8 750000,00              6404 294,68           73    2 345 705,32
38086: 91 31 99 31      Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
38087:                  - Statsunderstöd för avlägsnande av
38088:                  plankorsningar ....................                                5000000,00                         0,00         0    5000000,00
38089: 91 31 99 33      Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
38090:                  tuki- Räntestöd för byggande av Tah-
38091:                  koi uotobanan .....................                                  300000,00                        0,00         0     300000,00
38092:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38093:                                                                                                                    sivu
38094: 32 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   251
38095: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty1peruutettu            Vuodelle
38096:     Pl.- Ht.                                                Stätt tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
38097:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
38098:              Mom.- Mom.
38099:                                                                                                            %
38100: 
38101: 
38102: 
38103: 91 32 01 22     Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-
38104:                 toiminta- Tili näringspolitiken ansluten
38105:                 forskningsverksamhet. ..............           7000000,00             3 784 990,43         54    3 215 009,57
38106: 90 32 01 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38107:                 tionsutgifter ......................           5 238 578,29           5 238 578,29        100             0,00
38108:  91 32 01 29    Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38109:                 tionsutgifter ......................          21 670 000,00          19 714 361,72        91     1 955 638,28
38110:  91 32 02 29    Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38111:                 tionsutg ifter ......................         13 000 000,00          12 394 988,62        95      605 011,38
38112: 89 32 09 21     Merenkulun elinkeino- ja liikennepoli-
38113:                 tiikkaa koskeva tutkimustoiminta - Tili
38114:                 sjöfartens närings- och trafikpolitik an-
38115:                 sluten forskningsverksamhet .........            106171,94                     0,00        0      106171,94
38116:  88 32 10 70    Kaluston ja teknillisten laitteiden hank-
38117:                 kiminen - Anskaffning av inventarier
38118:                 och tekniska anordningar ............            260 696,32             260 696,32    100                 0,00
38119:  89 32 10 70    Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38120:                 ventarier .........................            1151 807,78              685 423,67        60      466384,11
38121:  88 32 10 71    Alusten ja muiden kulkuvälineiden
38122:                 hankkiminen - Anskaffning av fartyg
38123:                 och andra trafikmedel ..............             325 517,00             325 517,00 100                    0,00
38124:  89 32 10 71    Alusten ja muiden kulkuvälineiden
38125:                 hankkiminen - Anskaffning av fartyg
38126:                 och andra trafikmedel ..............           4 917 519,98           3 450 302,66        70     1 467 217,32
38127:  89 32 10 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......              185 269,42             158 489,48        86        26 779,94
38128:  88 32 10 77    Turvalaitteiden rakentaminen ja väylä-
38129:                 työt - Byggande av säkerhetsanord-
38130:                 ningar och farledsarbeten ...........            200 385,07             200385,07 100                     0,00
38131:  89 32 10 77     Turvalaitteiden rakentaminen ja väylä-
38132:                  työt - Byggande av säkerhetsanord-
38133:                  ningar och farledsarbeten ...........         4 489 063,98           3 026 829,15        67     1 462234,83
38134:  88 32 10 79     Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övri-
38135:                  ga land- och vattenbyggnadsarbeten ..           115 361,85             115 361,85 100                    0,00
38136:  89 32 10 79     Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övri-
38137:                  ga land- och vattenbyggnadsarbeten ..        1 576 578,21               98 252,51         6     1 478 325,70
38138:  91 32 32 21     Toimintamenot- Omkostnader ......          116 312 000,00          105 824133,13         91    10 487 866,87
38139:  89 32 32 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38140:                  ventarier .........................           1 612 988,50           1142 526,40         71      470 462,10
38141:  90 32 33 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38142:                  tionsutgifter ......................            653 685,35            653 685,35 100                     0,00
38143:  91 32 33 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38144:                  tionsutg ifter ......................         4421 000,00            3 722990,14         84      698 009,86
38145:  91 32 38 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38146:                  ventarier .........................             465 000,00            243648,00          52      221 352,00
38147:  88 32 39 70     Kaluston, koneiden ja laitteiden hankki-
38148:                  minen - Anskaffning av inventarier,
38149:                  maskiner och anordningar ...........             34178,88               34178,88 100                     0,00
38150:  89 32 39 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38151:                  ventarier .........................             232574,16             183 003,92         79       49 570,24
38152:  90 32 39 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38153:                  ventarier .........................             556 756,30            440091,60          79      116 664,70
38154:  91 32 39 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38155:                  ventarier .........................           2400000,00             1 268438,63         53     1131 561,37
38156:  88 32 40 21     Eräät tutkimustoiminnan menot- Vissa
38157:                  utgifter för forskningsverksamheten ....          20 960,83             20 960,83    100                 0,00
38158:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38159:                                                                                                                      sivu
38160: 32 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida 252
38161: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty1peru utettu             Vuodelle
38162:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                  Tili år
38163:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                  1992
38164:              Mom.- Mom.
38165:                                                                                                             %
38166: 
38167: 
38168: 90 32 40 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38169:                 tionsutgifter ..................... .          9 723 618.44           9723618.44 100                       0,00
38170: 91 32 40 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38171:                 tionsutgifter ..................... .         63 100 000,00          54 535 266.47         86      8 564 733,53
38172: 88 32 40 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
38173:                  inventarier ...................... .              26 335,11              26 335,11        100             0,00
38174: 89 32 40 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38175:                 ventarier ........................ .           1 498 651,79             774 709,85         52       723 941,94
38176: 90 32 40 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38177:                 ventarier ........................ .           2 795 329,28           2158 931,15           77      636 398,13
38178: 91 32 40 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38179:                  ventarier ........................ .          6000000,00             4 098 930,08         68      1 901 069,92
38180: 89 32 40 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            2 857 087,32             359 891 ,07        13      2 497196,25
38181: 91 32 40 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            1 520000,00            1 137 777.56         75        382 222.44
38182: 91 32 42 21     Toimintamenot (enintään 880 henk.
38183:                 omarahoitteiseen tutkimustoimintaan)
38184:                 - Omkostnader .................. .          933 000 000,00          826 927 715,22         89     26 072 454,73
38185: 90 32 42 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38186:                 tionsutg ifter ..................... .         8 710 850.72           8710850,72 100                       0,00
38187: 88 32 42 70      Koneiden ja kaluston hankkiminen -
38188:                  Anskaffning av maskiner och inventarier.      3 451 580,82           3 451 580,82 100                     0,00
38189: 89 32 42 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38190:                  ventarier ........................ .          4050845,90             3 232 020,39         80       818825,51
38191: 90 32 42 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38192:                  ventarier ........................ .         16 949 936,93          16 949 936,93 100                     0,00
38193: 88 32 42 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .               61 467,59              61 467,59 100                     0,00
38194: 89 32 42 74      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .           4 504181.45              582407,35 13               3921 774,10
38195: 90 32 42 74      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .          28 779 292,16          23 931 539,86 83              4 847 752,30
38196: 91 32 42 74      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .          38 200 000,00          26 061 095,00 68             12 138 905,00
38197: 90 32 42 88      Toimitilojen ostaminen- Köp av lokal-
38198:                  iteter. .......................... .            229 805,75             229 805.75 100                     0,00
38199: 91 32 42 88     Toimitilojen ostaminen- Köp av lokal-
38200:                 iteter. .......................... .           1 700000,00            1 649 102,25         97         50 897,75
38201: 90 32 43 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av
38202:                  maskiner och inventarier ........... .        9 715 025.47           9 715 025.47 100                     0,00
38203: 88 32 44 21      Tavoitetutkimustoiminta -   Målsätt-
38204:                  ningsundersökningar .............. .          3 687 621,94           3 687 621 ,94 100                    0,00
38205: 89 32 44 21     Tavoitetutkimustoiminta -   Målsätt-
38206:                 ningsundersökningar .............. .          16 352 446,69          13 082 976,20         80      3 269 470.49
38207: 90 32 44 21     Tavoitetutkimustoiminta -   Målsätt-
38208:                 ningsundersökningar .............. .        119 665 456,22           91 340 530,80         76     28 324 925.42
38209: 91 32 44 21     Tavoitetutkimustoiminta -   Målsätt-
38210:                 ningsundersökningar .............. .        200 000 000,00           51 610 461.77         26    148 389 538,23
38211: 89 32 44 22     Avaruustutkimustoiminta- Rymdforsk-
38212:                  n~ ........................... .              2352106,13             2 273 806.40         97        78 299,73
38213: 90 32 44 22     Avaruustutkimustoiminta- Rymdforsk-
38214:                 ning ........................... .            19 839 878.4 7         18 553 901 ,36        94      1 285 977.11
38215: 91 32 44 22     Avaruustutkimustoiminta- Rymdforsk-
38216:                 ~~····························                67 000 000,00          39514837,07           59     27 485 162,93
38217: 88 32 44 40     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja
38218:                 tuotekehitystoimintaan - Understöd tili
38219:                 industrins forsknings- och produktut-
38220:                 vecklingsverksamhet .............. .          33 865 361,00          33 865 361,00 100                     0,00
38221:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38222:                                                                                                                       sivu
38223: 32 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                         sida 253
38224: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu            Vuodelle
38225:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                  Tili år
38226:           Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                  1992
38227:              Mom.- Mom.
38228:                                                                                                              %
38229: 
38230: 
38231: 89 32 44 40     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja
38232:                 tuotekehitystoimintaan - Understöd tili
38233:                 industrins forsknings- och produktut-
38234:                 vecklingsverksamhet .............. .           75 298 587,00          41 487 099,00          55    33 811 488,00
38235:  90 32 44 40    Avustukset teollisuuden tutkimus- ja
38236:                 tuotekehitystoimintaan- Understöd tili
38237:                 industrins forsknings- och produktut-
38238:                 vecklingsverksamhet .............. .         188 630 812,00          106 611 686.70          57    82 019 125,30
38239: 91 32 44 40     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja
38240:                 tuotekehitystoimintaan - Understöd tili
38241:                 industrins forsknings- och produktut-
38242:                 vecklingsverksamhet .............. .         323 000 000,00           54 742 886,00          17   268 257 114,00
38243:  88 32 44 42    Avustukset teknologia- ja tietotekniikka-
38244:                 keskuksille - Understöd tili teknologi-
38245:                 och datateknikcentralerna .......... .          1 902 075,00           1 902 075,00 100                     0,00
38246:  89 32 44 42    Avustukset teknologia- ja tietotekniikka-
38247:                 keskuksille sekä paikallisiin teknolo-
38248:                 giahankkeisiin- Understöd tili teknolo-
38249:                 gi- och datateknikcentralerna samt tili
38250:                 lokala teknologiprojekt ............. .         8139 506,00            7 062 661,00          87     1 076 845,00
38251:  90 32 44 42    Avustukset teknologia- ja tietotekniikka-
38252:                 keskuksille sekä paikallisiin teknolo-
38253:                 giahankkeisiin- Understöd tili teknolo-
38254:                 gi- och datateknikcentralerna samt tili
38255:                 lokala teknologiprojekt ............. .         8000000,00             4 879 044,00          61     3120 956,00
38256:  91 32 44 42    Avustukset alueellisen ja paikallisen tek-
38257:                 nologiatoiminnan edistämiseen - Un-
38258:                 derstöd för främjande av den regionala
38259:                 och loka Ia teknologiverksamheten .....        14 000 000,00           2 384 926,00          17    11 615 074,00
38260:  88 32 44 70    Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
38261:                 inventarier ...................... .              786 683,54             786 683,54 100                     0,00
38262:  89 32 44 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38263:                  ventarier ........................ .           1168 935,20              105 462,10           9     1 063473,10
38264:  90 32 44 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38265:                  ventarier ........................ .           1 051 000,00               51 000,00          5     1 000000,00
38266:  91 32 44 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38267:                  ventarier ........................ .           1 200 000,00                     0,00         0     1 200000,00
38268:  88 32 44 83     Teollisuuden tuotekehityslainat - ln-
38269:                  dustrins produktutvecklingslån ...... .      41 801 450,00           41 801 450,00 100                     0,00
38270:  89 32 44 83     Teollisuuden tuotekehityslainat - ln-
38271:                  dustrins produktutvecklingslån ...... .      91 929 000,00           52 267 250,00          57    39 661 750,00
38272:  90 32 44 83     Teollisuuden tuotekehityslainat - ln-
38273:                  dustrins produktutvecklingslån ...... .     144 539 500,00           59 095 700,00          41    85 443 800,00
38274:  91 32 44 83    Teollisuuden tuotekehityslainat - ln-
38275:                 dustrins produktutvecklingslån ...... .      216 000 000,00           59 959 000,00          28   156 041 000,00
38276:  88 32 46 21    Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tut-
38277:                 kimustoiminta - Tili utrikes- och inri-
38278:                 keshandeln ansluten forskningsverk-
38279:                 samhet ......................... .                292 384,69             292 384,69 100                     0,00
38280:  89 32 46 21     Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tut-
38281:                  kimustoiminta - Tili utrikes- och inri-
38282:                  keshandeln ansluten forskningsverk-
38283:                  samhet ......................... .             1 099 079,06             499 552,63          45      599 526.43
38284:  90 32 46 21    Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tut-
38285:                 kimustoiminta - Tili utrikes- och inri-
38286:                 keshandeln ansluten forskningsverk-
38287:                 samhet ......................... .              3 787 479,10           3 224 096,21          85      563 382,89
38288:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38289:                                                                                                                       sivu
38290: 32 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                        sida 254
38291: Vuosi- Ar                                                          Käytettävissä        Käytetty /peruutettu          Vuodelle
38292:     Pl.- Ht.                                                    Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili är
38293:          Luku- Kap.                                             vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
38294:              Mom.- Mom.
38295:                                                                                                                 %
38296: 
38297: 
38298: 88 32 46 22     Kansainvälinen tekninen yhteistyö -ln-
38299:                 ternationellt tekniskt samarbete ...... .            856 406,11             856 406,11         100           0,00
38300: 89 32 46 22      Kansainvälinen tekninen tutkimustoi-
38301:                  minta ja asiantuntijavaihto -lnternatio-
38302:                  nellt tekniskt forskningsverksamhet och
38303:                  sakkunnigutbyte .................. .              2 721 385,65           1 974 337,51          73    747 048,14
38304: 90 32 46 22     Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
38305:                 teistyö -lnternationellt tekniskt-ekono-
38306:                 miskt samarbete .................. .              11 493 687,71           8321 513,16           72   3172174,55
38307: 91 32 46 22     Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
38308:                 teistyö (30 henk., 1.6.90 lukien 28
38309:                 henk.) -lnternationellt tekniskt-ekono-
38310:                 miskt samarbete .................. .              16 950 000,00           7173411,61            42   9 776 588,39
38311: 88 32 46 23     Julkisten palvelujen asiantuntemuksen
38312:                 vienti- Export av sakkunskap i offentlig
38313:                 service ......................... .                  192 283,41             192 283,41         100           0,00
38314: 89 32 46 23      Julkisten palvelujen asiantuntemuksen
38315:                  vienti- Export av sakkunskap i offentlig
38316:                  service ......................... .                 629 386,88             357 485,82          57    271 901,06
38317: 91 32 46 24      Meriteknisen tutkimuksen tukeminen -
38318:                  Understöd tili havsteknisk forskning ...          2800000,00                       0,00         0   2800000,00
38319: 88 32 46 25      Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan
38320:                  kehittäminen - Utvecklande av verk-
38321:                  samheten på riksmätplatser ......... .              187 480,19             187 480,19 100                  0,00
38322: 89 32 46 25      Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli-
38323:                  suustekniikan kehittäminen - Utveck-
38324:                  lande av riksmätplatser och säkerhet-
38325:                  steknik ......................... .                 382 571,91             187 942,48          49    194 629,43
38326:  90 32 46 25     Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli-
38327:                  suustekniikan kehittäminen - Utveck-
38328:                  lande av riksmätplatser och säkerhet-
38329:                  steknik ......................... .               1 852 469,58           1 346 489,30          73    505 980,28
38330: 91 32 46 25      Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit-
38331:                  ta- ja turvallisuustekniikan kehittäminen
38332:                  - Utvecklande av riksmätplatser samt
38333:                  mät- och säkerhetsteknik ........... .            3500000,00             1 401 990,36          40   2 098 009,64
38334: 88 32 46 26      Etelämanner-toiminta - Verksamhet i
38335:                  Antarktis ........................ .                317 961,00             317961,00 100                    0,00
38336: 90 32 46 27      Kuluttajatutkimustoiminta - Konsu-
38337:                  mentforskning ................... .               1 009869,08              800 887,05          79    208 982,03
38338:  88 32 46 43     Ulkomaisen harjoittelun tukeminen -
38339:                  Stödjande av praktik utomlands ..... .                37 992,53              37 992,53 100                  0,00
38340:  89 32 46 43     Teollisuuden kansainvälistymiskoulutus
38341:                  -lndustrins internationaliseringsutbild-
38342:                  ning ........................... .                  461 533,00             367 439,00          80     94094,00
38343:  90 32 46 43     Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
38344:                  teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
38345:                  miskoulutukseen - Understöd tili inter-
38346:                  nationella tekniska samarbetsprojekt
38347:                  samt tili utbildning i internationalisering.     13 003 827,89          10198179,91            78   2 805 647,98
38348:  91 32 46 43     Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
38349:                  teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
38350:                  miskoulutukseen- Understöd tili inter-
38351:                  nationella tekniska samarbetsprojekt
38352:                  samt tili utbildning i internationalisering.     15 800 000,00           6 462 726,81          41   9 337 273,19
38353:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38354:                                                                                                                    sivu
38355: 32 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                     sida   255
38356: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty1peru utettu          Vuodelle
38357:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
38358:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
38359:              Mom.- Mom.
38360:                                                                                                             %
38361: 
38362: 
38363: 90 32 46 44     Avustukset taitotiedon lisäämishankkei-
38364:                 siin ~ Understöd tili projekt för förbätt-
38365:                 rande av know-how ................                454660,10              454660,10 100                    0,00
38366: 91 32 46 44     Avustukset taitotiedon lisäämishankkei-
38367:                 siin ~ Understöd tili projekt för förbätt-
38368:                 rande av know-how ................              5 250000,00            4401 950,00          84     848050,00
38369: 88 32 46 49      Valtionavustus Keksintösäätiölle ~ Stat-
38370:                  sunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen ...        600000,00              600000,00 100                    0,00
38371: 89 32 46 49     Avustus Keksintösäätiölle ~ Understöd
38372:                 tili Keksintösäätiö ..................            500000,00              300000,00          60     200000,00
38373: 90 32 46 49     Avustus Keksintösäätiölle ~ Understöd
38374:                 tili Keksintösäätiö ..................          2 500000,00            2100000,00           84     400000,00
38375: 91 32 46 49     Avustus Keksintösäätiölle ~ Understöd
38376:                 tili Keksintösäätiö ..................          7150000,00             5100 000,00          71   2050000,00
38377: 89 32 47 70     Kaluston hankinta~ Anskaffning av in-
38378:                 ventarier .........................                 14191,25              14191,25 100                    0,00
38379: 89 32 48 28      Maksullinen palvelutoiminta ~ Avgifts-
38380:                  belagd serviceverksamhet ...........             513 777.36             513 777,36 100                   0,00
38381:  90 32 48 28     Maksullinen palvelutoiminta ~ Avgifts-
38382:                  belagd service ....................            1 878 537,27             986021.43          52     892 515,84
38383:  91 32 48 28     Maksullinen palvelutoiminta ~ Avgifts-
38384:                  belagd service ....................            2 700000,00              867 032,82         32   1832967,18
38385:  91 32 49 44    Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle Poh-
38386:                 jois-Suomen kehitysyhteistoimintaa var-
38387:                 ten ~ Understöd tili Utvecklingsområ-
38388:                 desfonden Ab för utvecklingssamarbete i
38389:                 norra Finland .....................             9 500000,00                      0,00        0   9 500000,00
38390:  88 32 49 45    Tutkimustoiminnan tukeminen ~ Stöd-
38391:                 jande av forskning .................            9624050,00             9624050,00 190                     0,00
38392:  90 32 50 21    Malminetsintää ja esiintymien hyödyn-
38393:                 tämistä palveleva tutkimus ~ Forskning
38394:                 tili stöd för malmletning och utnyttjande
38395:                 av fyndigheterna ..................               358488,31              358488,31      100               0,00
38396:  91 32 50 21    Malminetsintää ja esiintymien hyödyn-
38397:                 tämistä palveleva tutkimus ~ Forskning
38398:                 tili stöd för malmletning och utnyttjande
38399:                 av fyndigheterna ..................             1 800000,00            1 503 753,76         84    296 246,24
38400: 88 32 50 23     Teollistamistutkimukset ~ lndustrialise-
38401:                 ringsundersökningar ................              414184.47              414184.47 100                    0,00
38402: 89 32 50 23     Teollistamistutkimukset ~ lndustrialise-
38403:                 ringsundersökningar................             1 558 713,59          1 379 759,50          89    178 954,09
38404:  90 32 50 23    Teollistamistutkimukset ~ lndustrialise-
38405:                 ringsundersökningar................             3 067 809,70          2 536 759,29          83    531 050.41
38406:  91 32 50 23    Teollisuustutkimukset ~ lndustriunder-
38407:                 sökningar ........................              6100000,00            3 021 013,63          50   3 078 986,37
38408:  90 32 50 41    Kaivannaisteollisuuden edistäminen ~
38409:                 Gruvindustrins främjande ............           9850000,00            9850000,00 100                      0,00
38410:  91 32 50 41    Kaivannaisteollisuuden edistäminen ~
38411:                 Gruvindustrins främjande ............         12 000 000,00           5 250000,00           44   6 750 000,00
38412: 89 32 50 46     Avustukset Martinniemen työllisyysti-
38413:                 lanteen parantamiseen~ Understöd för
38414:                 förbättrande av sysselsättningsläget i
38415:                 Martinniemi ......................              1 512 500,00            774 254,00          51    738 246,00
38416:                                  Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38417:                                                                                                                         sivu
38418: 32 Pl.- Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida 256
38419: Vuosi- Ar                                                            Käytettävissä        Käytetty1peruutettu           Vuodelle
38420:     Pl.- Ht.                                                      Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
38421:          Luku- Kap.                                               vuonna - år 1 991        vuonna - år 1 991              1992
38422:              Mom.- Mom.
38423:                                                                                                                 %
38424: 
38425: 
38426: 88 32 50 48        Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
38427:                    avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
38428:                    - Mot lättnader i omsättningsskatten
38429:                    svarande understöd tili kommuner och
38430:                    fastig hetsföretag ................. .            6 666 717,00           6 666 717,00 100                  0,00
38431: 89 32 50 48         Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
38432:                     avustukset - Mot lättnader i omsätt-
38433:                   . ningsskatten svarande understöd ..... .        13 013 289,00            8181 970,00 63            4831 319,00
38434: 88 32 50 88        Osakehankinnat - Aktieanskaffningar .            5 941 837,00            5 941 837,00 100                  0,00
38435: 89 32 50 88        Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... .          59 048 000,00                    0,00   0         59 048 000,00
38436: 90 32 50 88        Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... .         263 020 000,00          220 000 000,00 84          43 020 000,00
38437: 91 32 50 88        Osakehankinnat- Aktieförvärv ...... .          490 000 000,00          428 093 447,97 87          61 906 552,03
38438: 88 32 51 42        Avustus Kemira Oy:n turveammoniakki-
38439:                    tehtaan rakentamislainojen korkokus-
38440:                    tannuksiin - Understöd för räntekost-
38441:                    naderna för byggnadslån för Kemira Oy:s
38442:                    torvammoniakfabrik ............... .                      201,50                201,50 100                 0,00
38443: 90 32 51 44        Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
38444:                    avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
38445:                    - Mot lättnader i omsättningsskatten
38446:                    svarande understöd tili kommuner och
38447:                    fastighetsföretag ................. .            25 154 282,00          16 499 010,00        66    8 655 272.00
38448: 91 32 51 44        Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
38449:                    avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
38450:                    - Mot lättnader i omsättningsskatten
38451:                    svarande understöd tili kommuner och
38452:                    fastighetsföretag ................. .            40 000 000,00          18411 844,00         46   21 588 156,00
38453: 88 32 51 46        Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden
38454:                    tukikokeilut - Försök med stöd tili in-
38455:                    dustriområden i svårigheter ......... .             694 014,70             694 014.70 100                  0,00
38456: 89 32 51 46        Pienyritysten perustamisen edistäminen
38457:                    - Främjande av etablering av små före-
38458:                    tag ............................ .                1 229198,00              433 112,50        35     796 085,50
38459: 88 32 51      SS · Osallistuminen kehitysyhtiöiden osak-
38460:                    keiden merkitsemiseen - Deltagande i
38461:                    tecknandet av aktier i utvecklingsbola-
38462:                    gen ............................ .                2000000,00             2 000 000,00 100                  0,00
38463:  90 32 52 43       Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
38464:                    kehittämishankkeiden tukeminen -
38465:                    Stödjande av utvecklingsprojekt för små
38466:                    och medelstora företags verksamhet ...            2100000,00             2 100 000,00 100                  0,00
38467: 90 32 52 47        Valtionavustus eräisiin pienten ja kes-
38468:                    kisuurten yritysten neuvontaja koulutus-
38469:                    hankkeisiin - Statsunderstöd för infor-
38470:                    mations- och utbildningsprojekt inom
38471:                    vissa små och medelstora företag .....               783130.00             783 130,00 100                  0,00
38472:  91 32 52 47       Valtionavustus pienten ja keskisuurten
38473:                    yritysten kehittämispalvelutoimintaan -
38474:                    Statsunderstöd för utvecklingstjänste-
38475:                    verksamhet för små och medelstora fö-
38476:                    retag ....................... · · · · ·           6 200000,00            2 962 462,82        48    3 237 537,18
38477:  88 32 55 21       Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
38478:                    telu- ja valvontatoiminnan menot- Vis-
38479:                    sa utgifter för forsknings-, planerings-
38480:                    och övervakningsverksamhet angående
38481:                    energiförsörjningen ............... .              1 562 756,57          1 562 756,57 100                  0,00
38482:                             Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38483:                                                                                                                   sivu
38484: 32 Pl.- Ht.                 Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   257
38485: Vuosi- Ar                                                     Käytettävissä        Käytetty1peru utettu           Vuodelle
38486:     Pl.- Ht.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
38487:          Luku- Kap.                                        vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
38488:              Mom.- Mom.
38489:                                                                                                           %
38490: 
38491: 
38492: 89 32 55 21     Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
38493:                 telu- ja valvontatoiminnan menot- Vis-
38494:                 sa utgifter för forsknings-, planerings-
38495:                 och övervakningsverksamhet angående
38496:                 energiförsörjningen ................          4 555 285.41           3 476 302,22         76    1 078 983,19
38497:  90 32 55 21    Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
38498:                 telu- ja valvontatoiminnan menot- Vis-
38499:                 sa utgifter för forsknings-, planerings-
38500:                 och övervakningsverksamhet angående
38501:                 energiförsörjningen ................         38 831 137,05         35 520 752,87          91    3 310 384,18
38502:  91 32 55 21    Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
38503:                 telu- ja valvontatoiminnan menot- Vis-
38504:                 sa utgifter för forsknings-, planerings-
38505:                 och övervakningsverksamhet angående
38506:                 energiförsörjningen ................         79 000 000,00         41 710741,06           53   37 289 258,94
38507:  91 32 55 22    Ydinturvallisuusalan yhteistyö- Samar-
38508:                 bete inom kärnsäkerhetens område ....         5000000,00                       0,00        0    5000000,00
38509:  90 32 55 27    Energiatiedotus ja neuvontatoiminta -
38510:                 Energiinformation och rådgivning .....        4 079 850,12           4 079 850,12     100                0,00
38511:  91 32 55 27    Energiatiedotus, tietohuolto ja neuvon-
38512:                 tatoiminta - Energiinformation, infor-
38513:                 matiosförsörjning och rådgivning .....       10 000 000,00           3 270062.43          33    6 729 937,57
38514:  88 32 55 41    Avustukset maaseudun sähköistämiseen
38515:                 - Understöd för landsbygdens elektrifi-
38516:                 ering ............................            5 681 365,00           5 681 365,00 100                    0,00
38517:  89 32 55 41    Avustukset maaseudun sähköistämiseen
38518:                 - Understöd för landsbygdens elektrifi-
38519:                 ering ............................            5 823 266,00           3019860,00           52    2803406,00
38520:  90 32 55 41    Avustukset maaseudun sähköistämiseen
38521:                 - Understöd för landsbygdens elektrifi-
38522:                 ering ............................            9430000,00             4 315 265,00         46    5114 735,00
38523:  91 32 55 41    Avustukset maaseudun sähköistämiseen
38524:                 - Understöd för landsbygdens elektrifi-
38525:                 ering ............................           11 500 000,00           5069000,00           44    6431 000,00
38526:  88 32 55 42    Avustukset energiataloudellisen tutki-
38527:                 muksen ja koetoiminnan edistämiseen
38528:                 - Understöd för främjande av forskning
38529:                 och försöksverksamhet inom energihus-
38530:                 hållningen .......................            3 658448,20            3658448,20 100                      0,00
38531:  89 32 55 42    Avustukset energiataloudellisen tutki-
38532:                 muksen ja koetoiminnan edistämiseen
38533:                 - Understöd för främjande av forskning
38534:                 och försöksverksamhet inom energihus-
38535:                 hållningen .......................            7 820 999,80           5 574 785,91         71    2 246 213,89
38536:  90 32 55 42    Avustukset energiataloudellisen tutki-
38537:                 muksen ja koetoiminnan edistämiseen
38538:                 - Understöd för främjande av forskning
38539:                 och försöksverksamhet inom energihus-
38540:                 hållningen .......................          27 843 260,12          15 983 319,80          57   11 859 940,32
38541:  91 32 55 42    Avustukset energiataloudellisen tutki-
38542:                 muksen ja koetoiminnan edistämiseen
38543:                 - Understöd för främjande av forskning
38544:                 och försöksverksamhet inom energihus-
38545:                 hållningen .......................          35 080 000,00           9 272 365,93          26   25 807 634,07
38546:  89 32 55 46    Avustukset turve- ja puuraaka-ainevaro-
38547:                 jen hyväksikäytön edistämiseen - Un-
38548:                 derstöd för främjande av utnyttjandet av
38549:                 råvarutillgångarna på torv och trä .....        408 969,00             215 569,71         53     193 399,29
38550: 
38551: 17   320468K
38552:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38553:                                                                                                                    sivu
38554: 33 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   258
38555: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu          Vuodelle
38556:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
38557:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                1992
38558:              Mom.- Mom.
38559:                                                                                                              %
38560: 
38561: 
38562: 90 32 55 46     Avustukset turve- ja puuraaka-ainevaro-
38563:                 jen hyväksikäytön edistämiseen - Un-
38564:                 derstöd för främjande av utnyttjandet av
38565:                 råvarutillgångarna på torv och trä .....         150000,00                30083,00           20    119 917,00
38566: 91 32 55 46     Eräät energiataloudelliset avustukset -
38567:                 Vissa understöd för energihushållning-
38568:                 en ..............................                420000,00              150 000,00           36    270000,00
38569: 90 32 80 21      Eräät matkailun edistämistoiminnan me-
38570:                 not- Vissa utgifter för turistfrämjande
38571:                 verksamhet .......................             5 634 074,97           5 634 074,97          100           0,00
38572: 91 32 80 21      Eräät matkailun edistämistoiminnan me-
38573:                 not - Vissa utgifter för turistfrämjande
38574:                 verksamhet .......................            62 681 000,00          54 356 211.48           87   8 324 788,52
38575: 88 32 85 40     Valtionavustus viennin edistämiseen -
38576:                 Statsbidrag för exportfrämjande .......       30 350 160,00          30 350 160,00 100                    0,00
38577: 88 32 85 46     Valtionavustus pienille ja keskisuurille
38578:                 yrityksille uuden vientihenkilöstön palk-
38579:                 kaamiseen - Statsunderstöd tili små
38580:                 och medelstora företag för avlönande av
38581:                 ny exportpersonal .................            1 508344,00            1 508 344,00          100           0,00
38582: 88 32 85 84      Lainat viennin edistämiseen - Lån för
38583:                 exportfrämjande ...................           28 999 000,00          28 999 000,00 100                    0,00
38584: 89 32 90 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38585:                 ventarier .........................              225 203,58             225 203,58 100                    0,00
38586: 90 32 90 70      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38587:                 ventarier .........................            3 642 590,50           1 340 723,23           37   2 301 867,27
38588: 91 32 90 70      Kaluston hankinta- lnventarieanskaff-
38589:                 ningar ...........................             5000000,00               697 918,00           14   4302082,00
38590: 
38591: 90 33 01 22      Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Un-
38592:                  dersöknings-       och     utvecklings-
38593:                  verksamhet .......................            3 854899.47            3 854899.47           100           0,00
38594: 91 33 01 22      Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Un-
38595:                  dersöknings-       och     utvecklings-
38596:                  verksamhet .......................            9 300000,00            3864045,23             42   5435 954,77
38597: 91 33 02 22      Kehittämistoiminta         Utvecklings-
38598:                  verksamhet .......................            8800000,00             5 760027.44            65   3 039 972.56
38599: 88 33 03 70      Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
38600:                  inventarier .......................             834990,03              834 990,03 100                    0,00
38601: 91 33 08 21      Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan
38602:                  menot- Vissa utgifter för övervakning-
38603:                  s- och forksningsverksamhet .........         7 200000,00            3 599 697,33           50   3 600 302,67
38604: 91 33 08 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38605:                  ventarier .........................           5 600000,00            1 521 357,66           27   4 078 642,34
38606: 91 33 08 74      Talonrakennukset- Husbyggen ......           15 000 000,00           8103481,65             54   6 896 518,35
38607: 91 33 09 70      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38608:                  ventarier .........................              460000,00               70854.44           15    389145,56
38609:  91 33 10 21     Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan
38610:                  menot - Vissa utgifter för övervakning
38611:                  och forskning .....................           6 200000,00            3 065 994.74           49   3134005,26
38612:  91 33 10 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38613:                  ventarier .........................           4 200000,00            1 656 795,00           39   2 543 205,00
38614:  91 33 10 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......            1 600000,00                    0,00            0   1 600000,00
38615:  91 33 12 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......            9820000,00               192138,16             2   9 627 861,84
38616:  91 33 14 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38617:                  ventarier .........................            2300000,00                       0,00         0   2300000,00
38618:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38619:                                                                                                                      sivu
38620: 33 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida 259
38621: Vuosi- Ar                                                         Käytettävissä        Käytetty1peru utettu          Vuodelle
38622:     Pl.- Ht.                                                   Stått tili förfogande    Använtjindraget               Tili år
38623:          Luku- Kap.                                            vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
38624:              Mom.- Mom.
38625:                                                                                                               %
38626: 
38627: 
38628: 91 33 14 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              21 800 000,00          15 533 297,43         71   6 266 702,57
38629: 90 33 15 53     Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta
38630:                 tai sairaanhoidosta lapsen vanhemmille
38631:                 - Understöd tili sjukt barns föräldrar
38632:                 med anledning av barnets rehabilitering
38633:                 eller sjukvård .................... .             1 917 004,76           1 917 004,76 100                  0,00
38634: 90 33 22 56     Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
38635:                 kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
38636:                 rehabilitering av makar tili krigsinvalider.      1 712 960,50           1 712 960,50 100                  0,00
38637: 91 33 22 56     Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
38638:                 kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
38639:                 rehabilitering av makar tili krigsinvalider.      9000000,00             7 416 877,90         82   1 583122,10
38640: 90 33 22 57     Sotainvalidien Veljesliiton juhlarahan
38641:                 tuoton käyttö -        Användning av
38642:                 intäkterna av Krigsinvalidernas Brödra-
38643:                 förbunds jubileumsmynt ........... .              7 500000,00            7 500 000,00 100                  0,00
38644:  90 33 22 59    Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
38645:                 tustoimintaan- Statsbidrag för frontve-
38646:                 teranernas rehabilitering ............ .          2161 579,45            2 161 579,45 100                  0,00
38647:  91 33 22 59    Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
38648:                 tustoimintaan- Statsbidrag för frontve-
38649:                 teranernas rehabilitering ............ .       139 000 000,00          137 212 990,70 99           1 787 009,30
38650:  90 33 30 22     Kehittäminen- Utvecklingsverksamhet.            1 002 920,37            1 002 920,37 100                  0,00
38651:  91 33 30 22    Kehittämistoiminta      Utvecklings-
38652:                 verksamhet ...................... .                 500000,00              387 565,06         78    112 434,94
38653:  91 33 34 37    Valtionavustus koulutus- ja tutkimus-
38654:                 keskuksen perustamiskustannuksiin -
38655:                 Statsbidrag för anläggningskostnaderna
38656:                 för ett utbildnings- och forskningscen-
38657:                 ter ............................. .               1100000,00               544 816,59 50            555183,41
38658:  88 33 40 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                 145 352,30             145 352,30 100                 0,00
38659:  89 33 40 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .               2 639 569,45           2 418 980,44 92            220 589,01
38660:  90 33 40 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .               1 925 861,35           1 651 179,43 86            274 681,92
38661:  88 33 53 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                      75,05                  75,05 100                 0,00
38662:  90 33 60 22     Kehittäminen- Utvecklingsverksamhet.             2 216171,83            2 216171,83 100                  0,00
38663:  91 33 60 22    Kehittämistoiminta      Utvecklings-
38664:                 verksamhet ...................... .                 850000,00              837 936,20         99     12 063,80
38665:  88 33 63 70    Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
38666:                 inventarier ...................... .                517 251,48             517 251,48 100                  0,00
38667:  89 33 63 70    Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38668:                 ventarier ........................ .                158 765,00                     0,00        0    158765,00
38669:  90 33 63 70    Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38670:                 ventarier ........................ .              1 720410,60              992 105,52 58            728305,08
38671:  90 33 63 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .               7135 838,31            7 135 838,31 100                0,00
38672:  90 33 65 21    Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan
38673:                 menot- Vissa utgifter för övervakning-
38674:                 s- och forskningsverksamhet ........ .            3 201165,52            3 201 165,52 100                  0,00
38675:  90 33 65 70    Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38676:                 ventarier ........................ .              1 876 670,04           1 876 670,04 100                0,00
38677:  88 33 65 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                 344157,10              344157,10 100                 0,00
38678:  89 33 65 74    Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                 500000,00                    0,00   0           500000,00
38679:  90 33 65 74     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              5000000,00             5 000 000,00 100                0,00
38680:  89 33 66 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38681:                  ventarier ........................ .                 32 547,48             32547,48 100                   0,00
38682:                                   Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38683:                                                                                                                                     sivu
38684: 34 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1991                                                  sida   260
38685: Vuosi- Ar                                                                      Käytettävissä        Käytetty /peruutettu            Vuodelle
38686:     Pl.- Ht.                                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
38687:          Luku- Kap.                                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
38688:              Mom.- Mom.
38689:                                                                                                                             %
38690: 
38691: 
38692: 90 33 66 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38693:                 ventarier .........................                              450000,00              450000,00 100                       0,00
38694: 88 33 66 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                                23 710,50              23 710,50 100                      0,00
38695: 89 33 68 21     Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan
38696:                 menot - Vissa utgifter för övervakning
38697:                 och forskning .....................                              554028,26              554 028,26         100              0,00
38698: 90 33 68 21     Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan
38699:                 menot - Vissa utgifter för övervakning
38700:                 och forskning .....................                            3087142,54             2130 864,53           69     956 278,01
38701: 90 33 68 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38702:                 ventarier .........................                            2182 783,94            2111 499,05   97               71 284,89
38703: 89 33 68 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                             1 346 555,50           1 346 555,50 100                    0,00
38704: 90 33 68 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......                             8 500000,00            6 090 449,80  72            2 409 550,20
38705: 90 33 79 37     Valtionavustus koulutus- ja tutkimus-
38706:                 keskuksen perustamiskustannuksiin -
38707:                 Statsbidrag för anläggningskostnaderna
38708:                 för ett utbildnings- och forskningscen-
38709:                 ter ..............................                             4800000,00             4800000,00           100              0,00
38710: 91 33 99 27     Osuus kehittämiskeskuksen käyttökus-
38711:                 tannuksiin - Andel i utvecklingscen-
38712:                 trets driftskostnader ................                           780000,00              780000,00 100                       0,00
38713: 
38714: 91 34 01 21     Toimintamenot- Omkostnader ......                           128 315 000,00          110 757 485,16          86   17 557 514,84
38715: 88 34 01 22     Työvoimapoliittiset tutkimukset - Ar-
38716:                 betskraftspolitiska undersökningar .....                           64 996,84              64 996,84 100                     0,00
38717: 88 34 01 23     Työvoimahallinnon henkilöstön korkea-
38718:                 koulutasoinen jatkokoulutus- Fortbild-
38719:                 ning på högskolenivå av arbetskraftsför-
38720:                 valtningens personai ...............                                     1,08                   1,08 100                    0,00
38721: 89 34 01 23     Työvoimahallinnon henkilöstön korkea-
38722:                 koulutasoinen jatkokoulutus- Fortbild-
38723:                 ning på högskolenivå av arbetskraftsför-
38724:                 valtningens personai ...............                                    21,18                   0,00         0             21,18
38725: 90 34 01 23     Työvoimahallinnon henkilöstön korkea-
38726:                 koulutasoinen jatkokoulutus- Fortbild-
38727:                 ning på högskolenivå av arbetskraftsför-
38728:                 valtningens personai ...............                             248 092,11             129 749,07          52     118 343,04
38729: 90 34 03 22     Kehittämistoiminta                   Utvecklings-
38730:                 verksa mhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        764 788,00             764 788,00 100                      0,00
38731: 91 34 03 22     Kehittämistoiminta                   Utvecklings-
38732:                 verksamhet .......................                             1 240000,00              445569,19          36      794430,81
38733: 91 34 06 21     Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
38734:                 non toimintamenot - Omkostander in-
38735:                 om arbetskraftsärendenas distrikts- och
38736:                 lokal förvaltning ...................                       494 645 000,00          475 093 643,48          96   19 551 356,52
38737: 91 34 06 63     Rakennemuutosten aiheuttamien häiri-
38738:                 öiden lieventäminen - Lindrande av
38739:                 störningar föranledda av strukturom-
38740:                 vandlingen .......................                            25 000 000,00             585450,63            2   24 414 549,37
38741: 88 34 06 70     Kaluston hankkiminen- Anskaffning av
38742:                 inventarier .......................                                47624,90              47 624,90         100              0,00
38743: 89 34 06 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
38744:                 ventarier .........................                                68 856,92             12 898,00         19       55 958,92
38745: 90 34 06 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38746:                 ventarier .........................                            1 364 682,12           1 228 733,30         90      135 948,82
38747:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38748:                                                                                                                       sivu
38749: 35 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                         sida   261
38750: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu             Vuodelle
38751:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget                  Tili år
38752:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                  1992
38753:              Mom.- Mom.
38754:                                                                                                              %
38755: 
38756: 
38757: 
38758: 91 34 06 77     Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
38759:                 - lnvesteringsutgifter för tryggande av
38760:                 sysselsättningen ...................         480 000 000,00          344 203 932,83          72   135 796 067,17
38761: 88 34 50 62     Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
38762:                 teinteihin- Statsunderstöd för investe-
38763:                 ringar i sysselsättningsfrämjande syfte ..     27 903 908,68          27 903 908,68         100              0,00
38764: 89 34 50 62     Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
38765:                 teinteihin- Statsunderstöd för investe-
38766:                 ringar i sysselsättningsfrämjande syfte ..     31 799 503,04          19 915 578,71         63     11 883 924,33
38767:  88 34 50 63    Rakennemuutosten aiheuttamien häiri-
38768:                 öiden lieventäminen - Lindrande av
38769:                 störningar föranledda av strukturom-
38770:                 vandlingen .......................             20 135 888,1 0         20135 888,10 100                       0,00
38771:  89 34 50 63    Rakennemuutosten aiheuttamien häiri-
38772:                 öiden lieventäminen - Lindrande av
38773:                 störningar föranledda av strukturom-
38774:                 vandlingen .......................             33 777 498,38          15 590 843,24         46     18186 655,14
38775:  90 34 50 63     Rakennemuutosten aiheuttamien häiri-
38776:                  öiden lieventäminen - Lindrande av
38777:                  störningar föranledda av strukturom-
38778:                  vandlingen .......................            49722476,12            12 349 571,03         25     37 372 905,09
38779:  88 34 50 71     Työllisyysperusteiset hankinnat - Sys-
38780:                  selsättningsfrämjande anskaffningar ...          120 874,60             120 874,60 100                      0,00
38781:  89 34 50 71     Työllisyysperusteiset hankinnat - Sys-
38782:                  selsättningsfrämjande anskaffningar ...        7 692 000,00           7 221 850,59         94        470149.41
38783:  91 34 99 21     Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
38784:                  betskraftsinstitutets omkostander ......       2 840000,00            2 566 046,02         90        273 953,98
38785:  89 34 99 22     Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
38786:                  ning och utveckling ................             115432,54                      0,00         0       115432,54
38787:  90 34 99 22     Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
38788:                  ning och utveckling ................           3 512 331,89           2 538557.46          72        973 774.43
38789:  91 34 99 22     Työneuvoston toimintamenot- Arbets-
38790:                  rådets omkostnader ................            1 000000,00              775 296.46         78        224 703,54
38791:  90 34 99 25     Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat -
38792:                  Emigrationsfrågor och internationella
38793:                  ärenden .........................                621 553,34             621 553,34 100                      0,00
38794: 
38795:  90 35 01 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38796:                  tionsutgifter ......................           3490808,92             3490808,92       100                  0,00
38797:  91 35 01 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38798:                  tionsutgifter ......................          14 600 000,00           9694905,06           66      4905094,94
38799:  90 35 01 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38800:                  ventarier .........................              613187.75              613187,75 100                       0,00
38801:  91 35 01 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38802:                  ventarier .........................            1 500000,00              118 292,22          8      1 381 707.78
38803:  88 35 11 26     Ympäristötutkimukset ja -selvitykset -
38804:                  Miljöundersökningar och -utredningar .         1 073 649,37           1 073 649,37     100                  0,00
38805:  90 35 11 26     Ympäristötutkimukset ja -selvitykset -
38806:                  Forskning och utredningar om miljö ...        10 169 377.88          10 169 377.88 100                      0,00
38807:  91 35 11 26     Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
38808:                  vonta - Miljöforskning, planering och
38809:                  övervakning ......................           31 800 000,00           19120 008,15          60     12 679 991 ,84
38810:  88 35 11 27     Happamoitumistutkimus- Försurning-
38811:                  sundersökning ....................                 51 894,37             51 894,37     100                  0,00
38812:  89 35 11 27     Happamoitumistutkimus- Försurning-
38813:                  sforskning .......................               234 714.48             194 788,52         83         39 925,96
38814:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38815:                                                                                                                     sivu
38816: 35 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   262
38817: Vuosi- Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu           Vuodelle
38818:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
38819:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1 991                1992
38820:              Mom.- Mom.
38821:                                                                                                             %
38822: 
38823: 
38824: 
38825: 90 35 11 27     Happamoitumistutkimus - Försurning-
38826:                 slorskning .......................               421 606,85             337 938,26          80       83 668,59
38827: 91 35 11 61     Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
38828:                 suojelun tukeminen -       Stödjande av
38829:                 miljövården i skärgården och ljällen ...       3 854 000,00           3 432 243,10          89     421 756,90
38830: 88 35 11 62      Saariston ympäristönhoitoavustukset -
38831:                  Skärgårdens miljövårdsbidrag ........           129300,00              129 300,00 100                     0,00
38832: 89 35 11 62      Saariston ympäristönhoitoavustukset -
38833:                  Skärgårdens miljövårdsbidrag ........             62 500,00              33000,00          53       29 500,00
38834: 90 35 11 62      Saariston ympäristönhoitoavustukset -
38835:                  Skärgårdens miljövårdsbidrag ........           521 616,59             448 700,67          86      72 915,92
38836: 91 35 11 62     Jätehuollon edistäminen - Främjande
38837:                 av avlallshanteringen ...............         15 000 000,00             990000,00            7   14 010 000,00
38838: 91 35 11 64      Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
38839:                  huolto - Oljeavlallshantering som Ii-
38840:                  nansieras med oljeavfallsavgif1 ........     25 000 000,00          16 706 000,00          67    8 294000,00
38841: 90 35 12 23      Suunnittelu ja valvonta- Planering och
38842:                  övervakning ......................              601 853,36             601 853,36 100                     0,00
38843: 88 35 12 46      Ongelmajätteiden kuljetustuki -Trans-
38844:                  portstöd lör problemavfall ...........          900000,00              900000,00 100                      0,00
38845: 90 35 12 60     Energiansäästö- ja ympäristönsuojelu-
38846:                 yhteistyö Puolan kanssa - Energibes-
38847:                 parings- och miljövårdssamarbete med
38848:                 Polen ...........................             30 000 000,00                      0,00        0   30 000 000,00
38849: 88 35 12 62     Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen
38850:                 edistäminen- Främjande av avlallshan-
38851:                 teringen och återvinningen av avlall ...       6 878170,32            6 878170,32 100                      0,00
38852: 89 35 12 62     Jätehuollon edistäminen - Främjande
38853:                 av avfallshanteringen ...............          9177 053,00            3 368 753,80          37    5 808 299,20
38854: 90 35 12 62      Jätehuollon edistäminen - Främjande
38855:                  av avfallshanteringen ...............        11 780 275,00           2490607,70            21    9 289 667,30
38856: 90 35 12 64      Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
38857:                  huolto - Oljeavfallshantering som Ii-
38858:                  nansieras med oljeavfallsavgilt. .......      5055000,00             5 055 000,00 100                     0,00
38859: 91 35 13 66     Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
38860:                 teihin Itä- Euroopassa - .Understöd lör
38861:                 miljövårdsinvesteringar i Osteuropa ....      50 000 000,00           5 354 300,00          11   44 645 700,00
38862: 91 35 13 67     Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen
38863:                 - Allmänt främjande av miljövården ...        13 000 000,00           6 388 970,22          49    6 611 029.78
38864: 88 35 15 21      Luonnonsuojelun yleismenot- Allmän-
38865:                  na utgif1er lör naturvården ...........           26 399,02              26 399,02 100                    0,00
38866: 90 35 15 21      Luonnonsuojelun yleismenot- Allmän-
38867:                  na utgifter lör naturvården ...........       1135 940,16            1135940,16 100                       0,00
38868: 91 35 15 21      Luonnonsuojelun yleismenot- Allmän-
38869:                  na utgifter lör naturvården ...........       3 700000,00            2113159,01            57    1 586 840,99
38870: 88 35 15 31     Valtionavustus kunnille ulkoilureittien
38871:                 perustamiseen -   Statsunderstöd tili
38872:                 kommunerna lör anläggande av lriluf1~
38873:                 sleder ...........................               245 879,05             245 879,05 100                     0,00
38874: 88 35 15 32     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
38875:                 - Understöd lör anskallning av rekrea-
38876:                 tionsområden .....................               284 500,00             284500,00 100                      0,00
38877: 89 35 15 32     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
38878:                 - Understöd lör anskaffning av rekrea-
38879:                 tionsområden .....................             1 550000,00                90 000,00          6    1 460000,00
38880:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38881:                                                                                                                   sivu
38882: 35 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                    sida 263
38883: Vuosi· Ar                                                      Käytettävissä        Käytetty1peruutettu           Vuodelle
38884:     Pl.- Ht.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
38885:          Luku- Kap.                                         vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
38886:              Mom.- Mom.
38887:                                                                                                            %
38888: 
38889: 
38890: 90 35 15 32     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
38891:                 - Understöd för anskaffning av rekrea-
38892:                 tionsområden .................... .            3 000000,00              159194,00           5   2840806,00
38893: 91 35 15 32     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
38894:                 - Understöd för anskaffning av rekrea-
38895:                 tionsområden .................... .            5 000 000,00                    0,00         0   5000000,00
38896: 90 35 15 41      Korvaukset suojelualueiden perustami-
38897:                  sesta - Ersättningar för inrättandet av
38898:                  skyddsområden .................. .              480121,20              480 121,20 100                  0,00
38899: 89 35 15 43      Maa-aineslain mukaiset korvaukset -
38900:                  Ersättningar enligt marktäktslagen .....      1 000000,00                     0,00         0   1 000000,00
38901: 90 35 15 43      Maa-aineslain mukaiset korvaukset -
38902:                  Ersättningar enligt marktäktslagen .....        577 862,78                    0,00         0    577 862,78
38903: 90 35 15 44     Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
38904:                 - Ersättningar enligt forsskyddslagen ..      21 074 740,19          21 051 303,11        100      23 437,08
38905: 91 35 15 44      Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
38906:                  - Ersättningar enligt forsskyddslagen ..     20 000 000,00          13 412 709,07         67   6 587 290,93
38907:  91 35 15 61     Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korva-
38908:                  ukset - Vissa ersättningar i samband
38909:                  med naturvården ...... .                     10 000 000,00           8 503 479,32         85   1 496 520,68
38910:  88 35 15 70     Luonnonsuojelualueiden    kalustohan-
38911:                  kinnat - Anskaffning av utrustning tili
38912:                  naturskyddsområdena ............. .               22 969,30             22 969,30 100                  0,00
38913:  89 35 15 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38914:                  ventarier ........................ .              46 815,75             46815,75 100                   0,00
38915:  90 35 15 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38916:                  ventarier ........................ .            181 019,53             181 019,53 100                  0,00
38917:  91 35 15 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
38918:                  ventarier ........................ .          2650000,00             1 825129,72         69     824 870,28
38919:  88 35 15 74     Luonnonsuojelualueiden   talonraken-
38920:                  nustyöt - Husbyggnadsarbeten inom
38921:                  naturskyddsområdena ............. .               34 016,84             34 016,84 100                  0,00
38922:  89 35 15 74     Luonnonsuojelualueiden   talonraken-
38923:                  nustyöt - Husbyggnadsarbeten inom
38924:                  naturskyddsområdena ............. .             500000,00                     0,00        0     500000,00
38925:  90 35 15 74     Luonnonsuojelualueiden   talonraken-
38926:                  nustyöt - Husbyggnadsarbeten inom
38927:                  naturskyddsområdena ............ .            2184 726,88              787 874,57        36    1 396 852,31
38928:  91 35 15 74     Luonnonsuojelualueiden   talonraken-
38929:                  nustyöt - H usbyggnadsarbeten inom
38930:                  naturskyddsområdena ............. .           6400000,00             3 663 633,90        57    2 736 366,10
38931:  88 35 15 75     Urho Kekkosen kansallispuiston perus-
38932:                  tamiseen liittyvät kompensaatioinves-
38933:                  toinnit - Kompensationsinvesteringar i
38934:                  anslutning tili inrättandet av Urho Kek-
38935:                  konens nationalpark ............... .             25 620,70             25 620,70 100                  0,00
38936:  89 35 15 87     Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
38937:                  - Anskaffning av naturskyddsområden.          2 446 811,04           2 446 810,86 100                  0,18
38938:  90 35 15 87     Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
38939:                  - Anskaffning av naturskyddsområden.         15 655 764,26          14 655 744,74        94    1 000 019,52
38940:  91 35 15 87     Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
38941:                  - Anskaffning av naturskyddsområden.       109 500 000,00          101 445 308,02        93    8 054 691,98
38942:  88 35 15 88     Maan hankkiminen luonnonsuojelutar-
38943:                  koituksiin - Anskaffning av mark för
38944:                  naturskyddsändamål .............. .             413 255,59             413 255,59 100                  0,00
38945:                              Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
38946:                                                                                                                    sivu
38947: 35 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1991                                      sida   264
38948: Vuosi- Ar                                                       Käytettävissä        Käytetty /peruutettu          Vuodelle
38949:     Pl.- Ht.                                                 Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
38950:          Luku- Kap.                                          vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
38951:              Mom.- Mom.
38952:                                                                                                              %
38953: 
38954: 
38955: 88 35 25 21     Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve-
38956:                 siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk-
38957:                 samhet som finansieras med vatten-
38958:                 vårdsavgifter ......................                 3138,70                3138.70 100                   0,00
38959: 89 35 25 21     Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve-
38960:                 siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk-
38961:                 samhet som finansieras med vatten-
38962:                 vårdsavgifter. .....................                74003,88              74 003,88 100                   0,00
38963: 90 35 25 21     Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve-
38964:                 siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk-
38965:                 samhet som finansieras med vatten-
38966:                 vårdsavgifter. .....................              959 763,51             558 597,69          58    401165,82
38967: 88 35 25 23     Vesien suunnittelu ja valvonta sekä kat-
38968:                 sel mustoi mitu kset - Projektering av
38969:                 och tillsyn över vattnen samt syneförrätt-
38970:                 ningar ...........................                196 475,78             196 475.78 100                   0,00
38971: 90 35 25 23     Vesien ja ympäristönsuojelun suunnitte-
38972:                 lu ja valvonta sekä katselmustoimitukset
38973:                 - Projektering av och tillsyn över vatt-
38974:                 nen och miljövården samt syneförrätt-
38975:                 ningar. ..........................              2 296 750,21           2 296 750,21         100           0,00
38976: 91 35 25 23     Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
38977:                 vonta - Miljöforskning, planering och
38978:                 övervakning ......................             17 870 000,00          12 909 869,83  72           4 960130,17
38979: 88 35 25 24     Tutkimus- Undersökning ..........                  13 690.44              13 690.44 100                  0,00
38980: 90 35 25 24     Vesi- ja ympäristöhallinnon tutkimus ja
38981:                 seuranta - Vatten- och miljöförvalt-
38982:                 ningens forskning och uppföljning ....          1 726 444.75           1 726 444.75         100           0,00
38983: 90 35 25 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38984:                 tionsutgifter ......................            3 873 054,13           3873054,13 100                     0,00
38985: 91 35 25 29     Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
38986:                 tionsutgifter ......................           65 150 000,00          60 223 843,05          92   4 926137,10
38987: 89 35 25 31     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
38988:                 toimenpiteisiin - Understöd för sam-
38989:                 hällenas vattenvårdsåtgärder .........          4074000,00             2167 000,00           53   1 907 000,00
38990: 90 35 25 31     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
38991:                 toimenpiteisiin - Understöd för sam-
38992:                 hällenas vattenvårdsåtgärder .........          6417 500,00            5 029 700,00          78   1 387 800,00
38993: 91 35 25 31     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
38994:                 toimenpiteisiin - Understöd för sam-
38995:                 hällenas vattenvårdsåtgärder .........         11 500 000,00           4176100,00            36   7 323 900,00
38996: 88 35 25 41     Avustukset maatilatalouden vesiensuo-
38997:                 jelutoimenpiteisiin -     Understöd för
38998:                 gårdsbrukets vattenvårdsåtgärder ......           367 905,00             367 905,00 100                   0,00
38999: 89 35 25 41     Avustukset maatilatalouden vesiensuo-
39000:                 jelutoimenpiteisiin -     Understöd för
39001:                 gårdsbrukets vattenvårdsåtgärder ......         1 474480,00              952 675,00          65    521 805,00
39002: 90 35 25 41     Avustukset maatilatalouden vesiensuo-
39003:                 jelutoimenpiteisiin - Understöd för
39004:                 gårdsbrukets vattenvårdsåtgärder ......         1 400000,00              685146,00           49    714 854,00
39005: 88 35 25 70     Kaluston ja laitteiden hankkiminen -
39006:                 Anskaffning av inventarier och appara-
39007:                 tur .............................                   46418,11              46418,11          100           0,00
39008: 90 35 25 70     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
39009:                 ventarier .........................             5 751 036,92           5 751 036,92 100                   0,00
39010: 91 35 25 70     Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
39011:                 ventarier .........................            32 850 000,00          24 696 717,19          75   8153 282,81
39012:                               Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
39013:                                                                                                                        sivu
39014: 35 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1991                                         sida   265
39015: Vuosi- Ar                                                         Käytettävissä        Käytetty 1peru utettu           Vuodelle
39016:     Pl.- Ht.                                                   Stått tili förfogande    Använt/indraget                 Tili år
39017:          Luku- Kap.                                            vuonna - år 1991         vuonna - år 1991                 1992
39018:              Mom.- Mom.
39019:                                                                                                                 %
39020: 
39021: 
39022: 88 35 25 71     Öljyntorjuntakaluston hankkiminen -
39023:                 Anskaffning av oljebekämpningsmate-
39024:                 riel .............................                    20 071,27              20 071,27         100            0,00
39025: 89 35 25 71      Öljyntorjuntakaluston hankinta - An-
39026:                  skaffning av oljebekämpningsmateriel ..            104195,97              104195,97           100            0,00
39027:  90 35 25 71     Öljyntorjuntakaluston hankinta - An-
39028:                  skaffning av oljebekämpningsmateriel ..          2 321 080,00           1 905 270,64           82    415 809,36
39029: 88 35 25 74     Talonrakennukset- Husbyggnadsarbe-
39030:                 ten .............................                   435 424,83             435 424,83 100                   0,00
39031:  89 35 25 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......                  365 961,80             233 303,10 64              132 658,70
39032:  90 35 25 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......                4 743 517,42           4 533000,10   96             210 517,32
39033:  91 35 25 74    Talonrakennukset- Husbyggen ......               10 250 000,00           6122159,44    60            4127 840,56
39034:  88 35 25 77     Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt
39035:                  Vattendrags- och miljövårdsarbeten ...             568 679,88             568 679,88          100            0,00
39036:  89 35 25 77     Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
39037:                  Vattendrags- och miljövårdsarbeten ...           4 001 455,83           1 652 950,53           41   2 348 505,30
39038:  90 35 25 77     Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
39039:                  Vattendrags- och miljövårdsarbeten ...           5 706 380,64           4 359 234,96           76   1 347145,68
39040:  91 35 25 77     Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
39041:                  Vattendrags- och miljövårdsarbeten ...          25 200 000,00         15 335 859,43            61   9 864140,57
39042:  88 35 30 21     Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus
39043:                  ja kehittäminen - Undersökning och
39044:                  utveckling av planläggnings- och bygg-
39045:                  nadsväsendet .....................               2 229128,38            2 229128,38 100                      0,00
39046:  90 35 30 21     Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus
39047:                  ja kehittäminen - Undersökning och
39048:                  utveckling av planläggnings- och bygg-
39049:                  nadsväsendet .....................               8 257 431,25           8 257 431,25          100            0,00
39050:  91 35 30 21     Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus
39051:                  ja kehittäminen - Undersökning och
39052:                  utveckling av planläggnings- och bygg-
39053:                  nadsväsendet .....................              11 300 000,00           3 312 985,85           29   7 987 014,15
39054:  90 35 30 23     Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen
39055:                  - Utvecklande av fastighetsdatasyste-
39056:                  met .............................                  897 217,48             897 217,48 100                     0,00
39057:  91 35 30 23     Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen
39058:                  - Utvecklande av fastighetsdatasyste-
39059:                  met .............................                1 600000,00            1 086 385,24          68     513 614,76
39060:  88 35 30 34     Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti
39061:                  arvokkaiden alueiden rakennusten säi-
39062:                  lyttämiseen - Statsunderstöd för beva-
39063:                  rande av byggnader på kulturhistoriskt
39064:                  värdefulla områden ................              1 339 295,00           1 339 295,00          100            0,00
39065:  91 35 30 37     Avustukset yleiskaavoitukseen - Un-
39066:                  derstöd för generalplanering .........           3000000,00             2 750 000,00          92     250 000,00
39067:  88 35 30 62     Valtionavustus koerakentamiseen ja ko-
39068:                  keilutoimintaan - Statsunderstöd för
39069:                  provbyggande och försöksverksamhet ..              389 375,53             389 375,53 100                     0,00
39070:  90 35 30 62     Koerakentaminen ja kokeilutoiminta -
39071:                  Provbyggande och försöksverksamhet. .            1 752 312,40           1 752 312,40      100                0,00
39072:  91 35 30 62     Koerakentaminen ja kokeilutoiminta -
39073:                  Provbyggande och försöksverksamhet. .            2 000000,00              315473,17           16    1 684 526,83
39074:  88 35 30 90     Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukemi-
39075:                  nen - Stödjande av Pojo Bruksindustri
39076:                  Fast. Ab .........................               3 035 897,93           3 035 897,93      100                0,00
39077:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
39078:                                                                                                                       sivu
39079: 35 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                       sida   266
39080: Vuosi- Ar                                                          Käytettävissä        Käytetty /peruutettu          Vuodelle
39081:     Pl.- Ht.                                                    Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
39082:          Luku- Kap.                                             vuonna - år 1991         vuonna - år 1991               1992
39083:              Mom.- Mom.
39084:                                                                                                                 %
39085: 
39086: 
39087: 90 35 32 21     Rakennussuojelun tutkimus ja kehittä-
39088:                 minen - Undersökning och utveckling
39089:                 av byggnadsskyddet ............                      389197,80              389197,80          100           0,00
39090: 91 35 32 21     Rakennussuojelun tutkimus ja kehittä-
39091:                 minen - Undersökning och utveckling
39092:                 av byggnadsskyddet ...............                   700000,00              326744,13          47     373 255,87
39093: 89 35 32 34      Avustukset kulttuuri h istori all isesti ar-
39094:                  vokkaiden kohteiden säilyttämiseen -
39095:                  Bidrag för bevarande av kulturhistoriskt
39096:                  värdefulla objekt ....... ......... '.            4 817 272,22           1 821 750,69          38   2 995 521,53
39097: 90 35 32 34      Avustukset kulttuurihistoriallisesti ar-
39098:                  vokkaiden kohteiden säilyttämiseen -
39099:                  Bidrag för bevarande av kulturhistoriskt
39100:                  värdefulla objekt ..................              8400000,00             5 082168,31           61   3 317 831,69
39101: 91   35 32 34    Avustukset kulttuurihistoriallisesti ar-
39102:                  vokkaiden kohteiden säilyttämiseen -
39103:                  Bidrag för bevarande av kulturhistoriskt
39104:                  värdefu lla objekt ..................             7 800000,00            1 200000,00           15   6 600000,00
39105: 89 35 32 50      Avustukset muihin rakennussuojelukus-
39106:                  tannuksiin - Bidrag för övriga kost-
39107:                  nader för byggnadsskyddet ..........              1 005 902,37             540 361,22          54    465 541,15
39108: 90 35 32 50      Avustukset muihin rakennussuojelukus-
39109:                  tannuksiin - Bidrag för övriga kost-
39110:                  nader för byggnadsskyddet .........               2 600000,00            1 356 349,23          52   1 243 650,77
39111: 91   35 32 61    Muut rakennussuojelukustannukset -
39112:                  Övriga kostnader för byggnadsskyddet .            4 550 000,00           2 749 625,77          60   1 800 374,23
39113: 91 35 32 90      Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukemi-
39114:                  nen - Stödjande av Pojo Bruksindustri
39115:                  Fast. Ab .........................                5 400 000,00           5400000,00           100           0,00
39116: 90 35 40 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
39117:                  tionsutgifter .... ..............                 1 260 868,32           1 260 868,32         100           0,00
39118: 91 35 40 29      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
39119:                  tionsutgifter ......................             10 080 000,00           8 717 750,57          86   1 362 249.43
39120: 88 35 45 22      Asuntotutkimus -  Bostadsundersök-
39121:                  ning ............................                   259 544,91             259 544,91         100           0,00
39122: 89 35 45 22      Asuntotutkimus -  Bostadsundersök-
39123:                  ning ............................                   564 268,52             460 002,12          82    104 266,40
39124: 90 35 45 22      Asuntotutkimus -   Bostadsundersök-
39125:                  ~~····························                    2 847 231,68           2 363190.48           83    484041,20
39126: 91   35 45 22    Asuntotutkimus -   Bostadsundersök-
39127:                  ning ............................                 5000000,00             2174 649,85           43   2 825 350,15
39128: 88 35 45 32      Avustukset kunnille vuokra-asuntojen
39129:                  hankkimista varten tai muuhun asunto-
39130:                  tuotantolain 5 §:ssä tarkoitettujen henki-
39131:                  Iöiden asunto-olojen parantamiseen -
39132:                  Understöd tili kommunerna för anskaf-
39133:                  fande av hyresbostäder eller annat för-
39134:                  bättrande av bostadsförhållandena för
39135:                  personer som avses i 5 § lagen om
39136:                  bostadsproduktion .................               1 749 259,00           1 749 259,00         100           0,00
39137: 88 35 45 33      Avustukset kunnille asunnottomien
39138:                  asunto-olojen parantamiseen - Under-
39139:                  stöd tili kommunerna för förbättrande av
39140:                  bostadsförhållandena för bostadslösa ..           2354000,00             2354000,00           100           0,00
39141: 89 35 45 33     Avustukset asunto-olojen parantami-
39142:                 seen - U nderstöd för förbättrande av
39143:                 bostadsförhållandena ...............               5 012 000,00           2107 379,00          42    2 904 621,00
39144:                                Selostus siirretyistä määrärahoista vuonna 1991
39145:                                                                                                                                 sivu
39146: 35 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1991                                                 sida   267
39147: Vuosi- Ar                                                             Käytettävissä           Käytetty /peruutettu              Vuodelle
39148:     Pl.- Ht.                                                       Stått tili förfogande       Använt/indraget                   Tili år
39149:          Luku- Kap.                                                vuonna - år 1991            vuonna - år 1991                   1992
39150:              Mom.- Mom.
39151:                                                                                                                      %
39152: 
39153: 
39154: 
39155: 88 35 45 51     Valtionavustus vuokratalojen omapää-
39156:                 omaosuuteen- Statsunderstöd för an-
39157:                 delen eget kapital i hyreshus .........               5 700000,00               5 700000,00 100                        0,00
39158: 88 35 45 56     Avustukset korjaustoimintaan- Under-
39159:                 stöd för reparationsverksamhet .......                3 055 200,10              3 055 200,10 100                       0,00
39160: 89 35 45 56     Avustukset korjaustoimintaan- Under-
39161:                 stöd och lån för reparationsverksamhet.              10421 947,20               5156 974,20          49       5 264 973,00
39162:  90 35 45 56    Avustukset korjaustoimintaan - Under-
39163:                 stöd och Iän för reparationsverksamhet.              34 465 11 5.40            24 991 741,50         73       9 473 373,90
39164:  91 35 45 56    Avustukset korjaustoimintaan- Under-
39165:                 stöd för reparationsverksamhet .......               30 000 000,00              8 949149,00          30     21 050 851,00
39166:  89 35 45 61    Avustukset vuokrataloille - Understöd
39167:                 tili hyreshus ......................                  7 415408,00               2638850,00           36       4 776 558,00
39168:  90 35 45 61    Avustukset vuokrataloille - Understöd
39169:                 tili hyreshus ......................                 13 940 712,50              6 617157,00          47       7 323 555,50
39170:  91 35 45 61    Avustukset vuokrataloille - Understöd
39171:                 tili hyreshus ......................                 22 300 000,00              4994500,00           22     17 305 500,00
39172:  90 35 45 64    Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
39173:                 osoitettaviin asuntoihin- Understöd för
39174:                 bostäder tili bostadslösa och flyttingar .           27 117 800,00             21 462 500,00         79       5 655 300,00
39175:  91 35 45 64     Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
39176:                  osoitettaviin asuntoihin- Understöd för
39177:                  bostäder tili bostadslösa och flyktingar .          42 000 000,00              9 231 300,00         22     32 768 700,00
39178:  88 35 45 84     Asuntolainat asuntolainoitettujen vuok-
39179:                  ra- ja asunto-osuuskunta-asuntojen
39180:                  omaksilunastamista varten - Bostad-
39181:                  slån för inlösen av hyres- och bostads-
39182:                  andelslagsbostäder vilka finansierats
39183:                  med bostadslån ...................                     306 999,99                306 999,99 100                      0,00
39184:  89 35 45 84     Omaksilunastamislainat- lnlösninglån.                3 284 590,00                      0,00   0              3 284 590,00
39185:  88 35 45 85     Asuntolaina V-säätiölle ja kunnille -
39186:                  Bostadslån tili stiftelsen Y- Säätiö och tili
39187:                  kommunerna .....................                    10 731 148,00             10 731 148,00 100                       0,00
39188:  89 35 45 85     Asuntolaina V-Säätiölle ja kunnille -
39189:                  Bostadslån tili stiftelsen Y -Säätiö och tili
39190:                  kommunerna .....................                     2 545 700,00              1 031100,00          41       1 514 600,00
39191:  90 35 99 26     Ympäristöministeriön hallinnonalan jat-
39192:                  ko- ja täydennyskoulutus - Vidareut-
39193:                  bildning och kompletterande utbildning
39194:                  inom miljöministeriets förvaltningsområ-
39195:                  de ..............................                      427 222,24                427 222,24 100                       0,00
39196:  91 35 99 26     Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja va-
39197:                  listus - Utbildning, information och
39198:                  upplysning inom förvaltningsområdet ..               4 240000,00               2 862 406,93         68       1 377 593,07
39199: 
39200: 
39201:                  VUODELTA- FRÅN ÅR 1990.......                    8 728 291 119,92          6188 365 077.41          71   2 539 926 042,51
39202:                  VUODELTA- FRÅN ÅR 1991 .......                  30 587 702 000,00         24 217 443 296,22         79   6 290 032 012,21
39203:                  SIIRTOMÄÄRÄRAHA -     RESERVA-
39204:                  TIONSANSLAG ...................                 18 535 128 000,00         13 344 376 763,61         72   5 190 636 324,80
39205:                  SIIRTOMÄÄRÄRAHA 2 V - RESER-
39206:                  VATIONSANSLAG 2 AR ............                 12 052 574 000,00         10 873 066 532,61         90   1 099 395 687.41
39207:                  JÄTETIY SIIRTÄMÄTIÄ -      ICKE
39208:                  ÖVERFÖRTS .....................                                               80 226 691,57
39209: 
39210:                  YHTEENSÄ- SAMMANLAGT ......                     39 315 993 119,92         30 486 035 065,20         78   8 829 958 054,72
39211:     LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
39212:          VALTION VIRASTOJEN
39213:             JA LAITOSTEN
39214: 
39215:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
39216:              VUODELTA
39217:                19 9 1
39218: 
39219: 
39220: 
39221:        STATENS AFFÄRSDRIVANDE
39222:  ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS
39223: 
39224: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
39225:               FÖR ÅR
39226:                19 9 1
39227: 270
39228: 
39229:                                         Turun Asennuspaja - Abo lnstallationsverkstad
39230: 
39231:                                                     Tuloslaskelma- Resultaträkning 1.1.-31.10.91
39232: 
39233: 
39234: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                                                 65 526 715,78
39235: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
39236:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          24 500 346,21
39237:    Palkat - Löner . . .. . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . .. . .     11 429 318,65
39238:    Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            6 842 187.71
39239:   Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 -58 985,48
39240:   Varastojen muutos- Förändring i lager .................................. _ _1:....:7.....:6=-=2:....:4-=2"'-36=..!.'!:.21-'-----"6""0-"3""37'--'-'10,.,3'-",3=0
39241: Myyntikate- Försäljningsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  5 189 612,49
39242: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
39243:    Palkat - Löner . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . .. . . .        3 766 039.79
39244:   Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        765 355,60
39245:    Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader. ............................. ---'4'--'0'-'-7-"6-=2'-'-4=..!.3,'""12,___-----"'8-"6""07~63,_,8"",5"-'--1
39246: Käyttökate - Driftsbidrag. .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . .. .. .. . .. .. . . .. . .. . . . .. . .. . .. .. . . . . . ..         -3 418 026,02
39247: Poistot - Avskrivningar
39248:    Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . .                                                  404 991 ,-
39249:    Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ......................... _ ____:7'-!:2~0-"3~58~,~37!...__-___.!_1...!.1.=:25~34~9~,3~7
39250: Liiketappio - Rörelseförlust. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -4 543 375,39
39251: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39252:  Korkotuotot- Ränteintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 099,-
39253:  Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   81 272,20
39254:  Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... --~3~03~06,_,5"-",7~2'----_ _____J1-"6.!_7~30~5!!:..4~8
39255: Tappio ennen korkokuluja, varauksia ja veroja- Förlust före räntekostnader, reserveringar och skatter. -4 376 069,91
39256: Korkokulut- Räntekostnader .............................................................. _ _ _-_1.!..-"..:64"-'7-"'3=8
39257: 
39258: Tappio ennen varauksia ja veroja- Förlust före reserveringar och skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       -4 377 717,29
39259: Varausten muutos- Förändring i lager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    5 078 000,-
39260: Välittömät verot- Direkta skatter ........................................................... ___                                                --=2"'-31'--5,2::..!1.J..!..7-"-0
39261: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          468 761 ,01
39262: 
39263: 
39264:                                                                   Tase- Balansräkning 31.10.1991
39265: Vastaavaa-Aktiva
39266: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39267:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .................................................. .                                                                  11 796 959,74
39268: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39269:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769 647,29
39270:  Valmisteet- Hei- och halvfabrikat ...................................... _ _=.27'--'-'73~7c..:6,.,5~1.._,_                                                   28 507 298,29
39271: 
39272: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
39273:    Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               300 000,-
39274:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner...............                                                       8 049 861,78
39275:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         2 300 319,42
39276:    Osakkeet - Aktier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       37 949,-
39277:    Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . .                                              103 538,30                 10 791 668,50
39278:                                                                                                                                                               51 095 926,53
39279: Vastattavaa- Passiva
39280: Vieras pääoma - Främmande kapital
39281:   Lyhytaikainen - Kortfristigt
39282:   Ostovelat- Leverantörskulder ......................................... .                                                           1 518,90
39283:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                                      29 541 007,63
39284:   Siirtovelat - Resultatregleringar ........................................ .                                                   6 035 088,90
39285:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ...................... .                                                4 278166,05                  39 855 781.48
39286:                                                                                                                                                                                             271
39287: 
39288: Oma pääoma - Eget kapital
39289:  Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . .                       10 791 668,50
39290:  Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   -20 284,46
39291:  Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ...................... _ _ _4"'6""8'-'7'-"6'-'-1e::.0'-'-1_ _~11!...2~4!:-'0'-'1c:c4~5e::.,0~5
39292:                                                                                                                         51 095 926,53
39293: 
39294: 
39295: 
39296:                                           Valtion pukutehdas- Statens beklädnadsfabrik
39297:                                                         Tuloslaskelma -                       Resultaträkning 1991
39298: 
39299: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ........................................................ .                                                                               57 525 416,47
39300: 
39301: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
39302:   Alennukset- Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  140 154,67
39303:   Välilliset verot- lndirekta skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                10 138 020,-
39304:   Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter ................................ _ _ _7_,_,3,_,6,_,8"'4=.2,e::.8~8_ _~11!...0~1!..!:5,_,0~1..!..7e::.5~5
39305: Liikevaihto- Omsättning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 51 0 398,92
39306: 
39307: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
39308:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            14 116 971,25
39309:  Valmistuspalkat- Tillverkningslöner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  10 884116,89
39310:  Henkilökulut- Personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   3 284 152,91
39311:  Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader..........................                                                           245 658,66
39312:  Varastojen muutos- Förändring i lager .................................. _ __,3'-'0""9'-'4-"8"-70~,-"-06,___-_,3~1_,6~2'-"'5...!..7-"-69"-''-'-'-77
39313: Myyntikate- Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 884 629,15
39314: 
39315: Kiinteät kulut- Fasta kostander
39316:    Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         7 828 372,01
39317:    Henkilökulut- Personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       2 840 600,37
39318:    Vuokrat- Hyror ..... ,................................................                                                                 300 077,10
39319:    Muut kiinteät kulut- Ovriga fasta kostnader.............................. _ __:4.c.:0,_,3,9_,0""9-"4,c:4-"-0_ _1_,_,5~0,_,0"'8'-'124~3,~8~8
39320: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -123 514,73
39321: Poistot- Avskrivningar
39322:  Rakannuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . .                 237 760,86
39323:  Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 091 072,42
39324:  ATK-ohjelmat- ADB-program ......................................... _ _ _..::.89=-=-00:c::2:c.:,5=0                                                                       -2 417 835,78
39325: Liikealijäämä- Rörelseunderskott .......................................................... .                                                                              -2 541 350,51
39326: 
39327: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39328:  Korkotuotot - Ränteintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           10 493,33
39329:  Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        598 047,85
39330:  Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... ___                                        -..:..7~90::...::::89::..::6:!..::,8~3 _ __..:_1.::::82=-3::..:5::..::5:!..::,6~5
39331: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott. ....................................... .                                                                             -2 723 706,16
39332: 
39333: 
39334: 
39335:                                                                     Tase- Balansräkning 31.12.1991
39336: 
39337: Vastaavaa-Aktiva
39338: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39339:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . .                  6 163 597,49
39340:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 998 994,37
39341:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................... _ ___:2::.:2,_,6_,3:...:.1""'6'""6~0                                                             11 388 908,46
39342: 
39343: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
39344:   Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            9 403 826,15
39345:   Valmisteet- Hei- och halvfabrikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  6 040 297,92
39346:   Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _7:...:0-'-1-=0-'-13::..c,_                                16 145 137,07
39347: 272
39348: 
39349: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
39350:  Maa-alue- Jordområde. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    43 500,-
39351:  Rakennukset ja rakannelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                             6 796 584,44
39352:  Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             4 879168,99
39353:  ATK-ohjelmat- ADB-program . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         207 672,50
39354:  Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ................................ ____1.:.._1:_1.:...::0:..::0"--,-----'--11'-'9,_,3,8'-'0""2""5'""9""-3
39355:                                                                                                                                 39 472 071 .46
39356: Vastattavaa- Passiva
39357: Vieras pääoma - Främmande kapital
39358:  Lyhytaikainen- Kortfristigt
39359:   Ostovelat- Leverantörskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    815 844,85
39360:   Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 049 219,08
39361:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ....................... _ _. .,2::.. 1_,_,9'-"9'-'8'-'4_,_4,"'8"'-9                                        4064 908,82
39362: Oma pääoma - Eget kapital
39363:  Rahoituspääoma- Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 261 282,68
39364:  Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . .                       11 869 586,12
39365:  Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott. .................... _ _-_,2=-7:.. .:2==3'-'7-"0"""'6,'-'-1"""6_ _3=-:5=-4.:. : 0c.:.7_,1-=6.:o2,""6_,_4
39366:                                                                                                                         39 472 071 ,46
39367: 
39368: 
39369: 
39370: 
39371:                                  Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral
39372:                                                               Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39373: 
39374: Myyntituotot ilman liikevaihtoveroa- Försäljningsintäkter utan omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                             2 581 229 026,97
39375: Lähetysrahdit- Försändelsefrakter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 013 055,80
39376: Vieraat kuljetuspalvelut- Främmande transportjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  260 077,79                                    -9 273133,59
39377: Liikevaihto- Omsättning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                         2 571 955 893,38
39378: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
39379:   Tavaraostot- Varuinköp...............................................                                                 2 476 073 795,04
39380:   Oma käyttö- Eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          -847 220,59
39381:   Varastojen muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   11 261 156,55 -2 486 487731,-
39382: Myyntikate- Försäljningsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 468 162,38
39383: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
39384:    Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         37 732 152,60
39385:   Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              434 565,12
39386:    Eläkkeet - Pensioner. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               7 685 023,19
39387:    Muut henkilömenot- Övriga personutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  4 017 221,88
39388:   Aineet, tarvikkeet ja energia - Materia!, förnödenheter och energi. . . . . . . . . . . .                                              2 052 816,58
39389:   Vieraat varastopalvelut - Främmande lagertjänster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     2 385 939,03
39390:   Atk-palvelut- Adb-tjänster....................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                            1 347131,-
39391:   Muut vieraat palvelut- Övriga främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       2 248 027,65
39392:   Toimisto- ja hallintomenot- Byro- och förvaltningsutgifter...... . . . . . . . . . . .                                                 3112 659,45            -61 015 536,50
39393: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     24 452 625,88
39394: Poistot - Avskrivningar
39395:   Rakennuksista- Byggnader ........................................... .                                                                 2170 917,61
39396:   Koneista ja kalusteista - Maskiner och inventarier ........................ .                                                          3 069 389,69
39397:   Vuokrattavista ajoneuvoista - Uthyrning av motorfordon .................. .                                                            8034 789,04
39398:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga långfristiga utgifter ............ .                                                         383171,27            -13 658 267,61
39399: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott ......................................... .                                                                                       10 794 358,27
39400: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
39401:  Korkotuotot- Ränteintäkter ........................................... .                                                                   545 558,55
39402:  Korkokulut- Räntekostnader. ......................................... .                                                                      -339,43                545 219,12
39403:                                                                                                                                                                   11 339 577,39
39404:                                                                                                                                                                           273
39405: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39406:  Käyttöomaisuuden myynti - Försäljning för anläggningstillgångar . . . . . . . . . . .                              118 424,10
39407:  Vuokratuotot- Hyresintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   135 322,-
39408:  Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 005 489,94
39409:  Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... ----"'64:.!...!...:.72'='5"-',7'-'1___1"'--'-'19~4'-"5'--'-1~0,=33
39410:                                                                                                                                                        12 534 087,72
39411: Varausten muutokset- Förändringar i reserveringar
39412:   Varastovaraus- Lagerreservering ...................................... .                                      18 769 323,58
39413:   Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering ............................ .                                  -4 274 653,58
39414:   Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ............................... .                                    -1 0 635 343,23 _ _____::3:. . : 8.=. :59:. . :3:.=.26::.!_,7:. _:_7
39415:                                                                                                                                     16 393 414,49
39416: Välittömät verot- Direkta skatter ........................................ .                                                                    -4959,80
39417: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ....................... .                                                       16 388 454,69
39418: 
39419: 
39420: 
39421:                                                        Tase- Balansräkning 31.12.1991
39422: 
39423: Vastaavaa-Aktiva
39424: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39425:  Rahat - Kassa ...................................................... .                                              4089,10
39426:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ................................ .                                     427 465 358,27
39427:  Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                        12176154,96
39428:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar .................................... .                                        372 331,14
39429:  Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ....................... .                                       24858,90                         440 042 792,37
39430: 
39431: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39432:  Tavaravarasto- Varulager ............................................................... .                                                            42 365 482,26
39433: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
39434:  Maa-alueet- Jordområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         7 722 000,-
39435:  Rakennukset- Byggnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        28 173 627,31
39436:  Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  5 380 031 ,93
39437:  Vuokrattavat ajoneuvot- Uthyrning av motorfordon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          23 222 610,78
39438:  Osuudet- Andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     76 700,-
39439:  Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga långfristiga utgifter. ................. -----'9""1c..:.7""'3""8""'2,"'3""6_ _6=-:5::.. .4,_,9'-"2"'3""5=o2,"'3""'8
39440:                                                                                                                                        547 900 627,01
39441: Vastattavaa- Passiva
39442: Vieras pääoma - Främmande kapital
39443:   Lyhytaikainen- Kortfristigt
39444:   Ostovelat- Leverantörskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   218 660 527,65
39445:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             12 983 991 ,45
39446:    Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   3 822 132,43
39447:    Lomapalkkavelk.a- Semesterlöneskuld.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               6 381 860,78
39448:    Muut velat- Ovriga skulder. ........................................... _ _ ____,1--'0'-"2""3,"'6_,_4                                             241 849 535,95
39449: Varaukset- Reserveringar
39450:  Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering ............................ .                                       4 274 653,58
39451:  Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ............................... .                                         10 635 343,23                        14 909 996,81
39452: 
39453: Oma pääoma - Eget kapital
39454:  Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . .                      65 492 352,38
39455:  Rahoituspääoma- Finansieringskapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 896 746,02
39456:  Edellisen kauden ylijäämä- Föregående periodens överskott. . . . . . . . . . . . . . . .                 12 363 541,16
39457:  Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ...................... _ _1,__,6""'3""8""8'-'4c::5...!J4,""6=-9-----'='29""1'-1'-4'-'1-"0""9...!J4,""2"'-5
39458:                                                                                                                           547 900 627,01
39459: 
39460: 
39461: 
39462:  18 320468K
39463: 274
39464: 
39465:                                        Valtion margariinitehdas- Statens margarinfabrik
39466: 
39467:                                                                 Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39468: 
39469: 
39470: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ........................................................ .                                                                                   24 604 750,78
39471: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
39472:  Alennukset- Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  333 507,87
39473:  Luottotappiot- Kreditförluster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      119 453,04
39474:  Välilliset verot- lndirekta skatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    3114 222,-
39475:  Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter ................................ _ _ _5"'8""2'-'7'--'1-"'3"",3""6_ _-4__:,__1,_4,_,9'-'8~9""6,""2"--7
39476: 
39477: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                                                                     20 454 854,51
39478: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
39479:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            14 829 383,10
39480:  Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1 433 372,78
39481:  Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     1 632 579,26
39482:  Varaston muutos- Förändring i lager ................................... ___                                                    -4_:_:.7.=.2..:::3.:.:08~,:::86:. __
39483:                                                                                                                                                                    -_:1~7_:4.=.2.=.3..::.0=.:26:.!:,2=-8
39484: Myyntikate- Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     3 031 828,23
39485: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
39486:    Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . .. . .    1 298 149,17
39487:   Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    11 450,-
39488:    Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader.............................. _ ___,2=--1:. .:1. .:.1. .:.7. =cO.=J3,""0"-8_ _              -_,3'-4'-=2:...:.1-"3""0""2,==-25
39489: Käyttökate- Driftsbidrag..................................................................                                                  - 389 474,02
39490: 
39491: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39492:    Korkotuotot- Ränteintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   16 896,24
39493:    Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    29 373,50
39494:    Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... ___                                                    -:_:124,_9,_,72,8~,2~8c____-_1.!.,!0~3:..:c4~5!:!.!8,=54
39495: Tulos ennen varauksia ja veroja- Resultat före reserveringar och skatter................. . . . . . . . . .                                                 -492 932,56
39496: Varausten muutos- Förändring i reserveringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   + 50 000,-
39497: Välittömät verot- Direkta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      - 53 466,-
39498: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  -496 398,56
39499: 
39500: 
39501: 
39502:                                                                      Tase- Balansräkning 31.12.1991
39503: 
39504: 
39505: Vastaavaa-Aktiva
39506: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39507:  Rahat - Kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       409,-
39508:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    2 408 281,35
39509:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 240 581,80
39510:  Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar ........................ _ _ ___,5'-"6'-'5'-"0-"'3,!.!.7-"'0                                                                  2 705 775,85
39511: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39512:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 127 214,07
39513:  Valmisteet- Hei- och halvfabrikat ...................................... ___1,__,8~4""2'-'6'-'4-"'5,~82.4                                                                        2 969 859,91
39514: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
39515:   Rakennukset- Byggnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   465 599,50
39516:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           1 547 971 ,34
39517:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .                2 250-    2 015 820,84
39518:                                                                                                                                                                                  7691456,60
39519:                                                                                                                                                                                          275
39520: Vastattavaa-Passiva
39521: Vieras pääoma - Främmande kapital
39522: Lyhytaikainen - Kortfristigt
39523:   Ostovelat- Leverantörskulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 375 649,88
39524:   Siirtovelat- Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    71 305,44
39525:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ....................... _ _ _1"'"'3""9_4=8-=-0,=2=-3                                                              1 586 435,55
39526: Oma pääoma - Eget kapital
39527:  Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . .                        2 015 820,84
39528:  Rahoituspääoma - Finansieringskapital . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 562 160,94
39529:  Edellisen vuoden tulos- Förra årets resultat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      23 437,83
39530:  Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat .......................... ___-4-'-'9=6'-'3"'9~8,""5.::.6_ __,6,_1'-'0=5'-'0"'2"-1' -"-0-"-5
39531:                                                                                                                         7691 456,60
39532: 
39533: 
39534: 
39535:                                                             Metsähallitus- Forststyrelsen
39536:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39537: 
39538: Tuotot puutavaran myynnistä- lntäkter av virkesförsäljningen
39539:   Pystymyynti- Försäljning på rot ....................................... .                                                            8101 753,93
39540:   Hankintamyynti- Leveransförsäljning .................................. .                                                         1 043 957 515,03                 1 052 059 268,96
39541: 
39542: Puutavaran myynnin ja hankinnan muuttuvat kulut- Rörliga kostnader av virkesförsäljningen och -anskaffningen
39543:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            7 409 038,64
39544:   Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 339 453,84
39545:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          46 991 771 ,47
39546:   Vieraat palvelukset- Främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     290 973 368,99
39547:   Muut kulut- Ovriga kostnader........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        8 744 394,38
39548:   Puutavaravarastojen muutos- Förändring i virkeslager ..................... _ _+-'-8"-"-60,_,0'-'0,_,0=0L..,-                              _ _.::.50,_,9"-0""'5'""8'-'0"'2c:.. 7,""3_,_2
39549: Puun myyntikate- Bidrag av virkesförsäljningen........... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 543 001 241,64
39550: Tuotot puun tuottamisesta- lntäkter av virkesproduktionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   40 995 757,45
39551: Puun tuottamisen muuttuvat kulut- Rörliga kostnader av virkesproduktionen
39552:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            42 632 528,84
39553:   Palkat- Löner.......................................................                                          43 388 307,41
39554:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            16 593 482,57
39555:   Vieraat palvelukset - Främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      24 967 961 ,99
39556:   Muut kulut- Övriga kostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  4 657 440,44
39557:   Siemen- ja taimivarastojen muutos- Förändring av frö- och plantlagren. . . . . . ___8=--=-01'""'6'--'0""0'""0L._                  .,- _-'-'12=-4'-'2==2'-"3~7-=2-"1,=2-=-5
39558: Puuntuotannon kate- Bidrag av virkesproduktionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     459 773 277,84
39559: Muu toiminta- Annan verksamhet
39560:   Tuotot käyttöomaisuudesta- lntäkter av anläggningstillgångar........... . . .                                       76190 035,83
39561:    Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   15 748 800,92
39562:    Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       -54 656 488,55                                    37 282 348,20
39563: Kiinteät kulut- Fasta kostnader ........................................................... .                                                                      -281 484 646,86
39564: Käyttökate - Driftsbidrag ................................................................. .                                                                        215 570 979,18
39565: Poistot- Avskrivningar
39566:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . .                                             6 079 055,-
39567:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och_inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              7 891 912,40
39568:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Ovriga långfristiga utgifter ............. _ _..:..16"-"-54"'"'1'-'3""'5'-"'8L..,-                             _ __,3,0'-'5,_,1-=2c.::3:.:::2~5,'-'4.::.0
39569: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  185 058 653,78
39570: Muut tuotot- Övriga intäkter
39571: Korkotuotot - Rä ntei ntäkter ............................................................... .                                                                         1 723 014,49
39572: Välittömät verot- Direkta skatter .......................................................... .                                                                       -96 750 621 ,46
39573: Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott ............................................. .                                                                         90 031 046,81
39574: 276
39575: 
39576:                                                          Tase- Balansräkning 31.12.1991
39577: 
39578: Vastaavaa-Aktiva
39579: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39580:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . .                         1 443 165,79
39581:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      142 211 594,02
39582:  Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         1 240 169,63
39583:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     313 449.40
39584:  Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ........................ ----'3'--'6"-'7-=9-=3:.:::8-"'8,"'-7-=--0                      148 887 767,54
39585: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39586:  Valmisteet ja puolivalmisteet- Fabrikat och halvfabrikat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 390 000,-
39587:  Raaka- ja tarveaineet- Råämnen och förnödenheter.......................                         49 550 000,-
39588:   Muu vaihto-omaisuus- Ovriga omsättningstillgångar ...................... _ _. .!2=-7,_,0'-'-7-"7-'-7--"4,04=.2
39589:                                                                                                              2                              133 647 774.42
39590: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
39591: Maa- ja metsäomaisuus- Jord- och skogstillgångar 1.1.1991
39592:   Metsätalousmaa - Mark för skogsbruk .................. . 709 477 077,76
39593:   Perusparannukset- Grundförbättringar .................. .                               3 765 095,35
39594:   Muu lisäys- Övrig ökning ............................. . 19024000,-
39595:   Vähennys- Minskning ................................ . -8195000,-
39596:   Perusmetsitysten poisto- Avskrivning från grund-
39597:   beskogning........ . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . .. . . . -1 205 875,-
39598:                                                                                         722 865 298,11
39599: Luonnonsuojelualueet siemenviljelykset ja muut erikoismetsät
39600:   - Naturskyddsområden, fröodlingar och andra specialskogar
39601:    1.1.1991 ............................................ .. 512174000,-
39602:    Lisäys- Ökning ...................................... .    5136000,-
39603:    Vähennys- Minskning ................................ . -3324000,-
39604:                                                             513 986 000,-                                      1 236 851 298,11
39605: Tiet- Vägar 1. 1. 1991 .................................... 231 894 225,37
39606:  Lisäys- Ökning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 420 014,80
39607:   Poisto- Avskrivning ................................... -15 335 483,-                                          245978757,17
39608: Rakennukset- Byggnader 1.1.1991 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 272 979,87
39609:  Lisäys- Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 954 719,13
39610:  Poisto- Avskrivning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -6 079 055,-           153 148 644,-
39611: Koneet- Maskiner 1.1.1991.............................. 26 250 427,76
39612:  Lisäys- Ökning. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 156 123,50
39613:  Poisto- Avskrivning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . -7 891 912.40   24 514 638,86
39614: Osakkeet- Aktier 1.1.1991 .............................................. ---=2-=8~23"--'6::..:8:..:..1~.=.•5-=--0---::1;..;6~6.;.3~31~7"'0'-'1C?9,7-:-64
39615:                                                                                                                        1 945 852 561 ,60
39616: Vastattavaa-Passiva
39617: Vieras pääoma- Främmande kapital
39618: Lyhytaikainen - Kortfristigt
39619:   Tilivelat- Kontoskulder .............................................. .                                        22 491 066,93
39620:   Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ................................. .                                         4 977168 78
39621:   Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................ .                                      1 525 620,09
39622:   Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder. ..................... .                                  28 801 982,19               57 795 837,99
39623: Oma pääoma - Eget kapital
39624:  Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . .                1 663 317 019,64
39625:  Rahoituspääoma- Finansieringskapital....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   134 708 657,16
39626:  Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott .......................... ---'9"-'0'--'0::..:3:...:.1-=0'-'-4-"'6,~8"--1-----:1~88~8;...;0;;5;..;;6_,.7~2'?3,~61
39627:                                                                                                                                1 945 852 561 ,60
39628:                                                                                                                                                                           277
39629: 
39630:                                        Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
39631:                                      landbrukets forskningscentrals affärsverksamhet
39632: 
39633:                                              Jokioisten siemenkeskus - Jockis fröcentral
39634: 
39635:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39636: 
39637: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                                                 12 096 662,24
39638: Kulut- Kostnader
39639:  Aineet ja tarvikkeet/Tavarat- Materia! och förnödenheter/Varor.............                                                          10 334 048,99
39640:   Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           1 424 044.72
39641:   Muut kulut- Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        1 347 319,29
39642:  Varastojen muutos- Förändring i lager .................................. _ _+-'--'-1""'08,_,6o..:5: . :1c.: :9L,_ _-____,_14..!. . !.:19::. :1c.. :9e..: 3: =2L,-_
39643: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 095 269.76
39644: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
39645:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . .                                              270 120,-
39646:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                167 504,- ___-_4:..::3.:....7..::.6=-24-"-,--
39647: Liikealijäämä- Rörelseunderskott. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 532 893.76
39648: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
39649:  Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................. .                                                                       16 890.76
39650: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39651:  Muut tuotot- Övriga intäkter ........................................................... .                                                                     201 686,53
39652: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................... .                                                               +3216,20
39653: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott. ....................................... .                                                           -2 311 100,27
39654: 
39655: 
39656:                                                              Tase- Balansräkning 31.12.1991
39657: 
39658: Vastaavaa-Aktiva
39659: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39660:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............... .                                                         90 990.70
39661:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................ .                                                              2 091 094.47                 2182 085,17
39662: 
39663: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39664:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ........................ .                                                     139 225,-
39665:  Valmisteet ja tavarat- Fabrikat och varor ............................... .                                                    6141274,-                     6 280499,-
39666: 
39667: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga
39668: utgifter med lång verkningstid
39669:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                       2 431 085,-
39670:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         390 843,-
39671:   0sakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ ___,3~7'-'0'-"0L...,_ ____:2~82,5,_,6""2"'8L,_
39672:                                                                                                                                        11 288 212.17
39673: Vastattavaa- Passiva
39674: Vieras pääoma - Främmande kapital
39675: Lyhytaikainen - Kortfristigt
39676:   Ostovelat- Leverantörskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 763,69
39677:   Siirtovelat- Resultatregleringar ......................................... _ _ ___,5'-"2"'3,2,""6~0                                                           719 996,29
39678: Oma pääoma - Eget kapital
39679:  Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......... .                                                    2825628,-
39680:  Rahoituspääoma- Finansieringskapital ................................. .                                                    11 052 485.42
39681:  Edellisten tilikausien alijäämä- Förra räkenskapsperiodens underskott. ...... .                                              -998 797,27
39682:  Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott. ................... .                                                -2 311 100,27                  10 568 215,88
39683:                                                                                                                                                            11 288 212,17
39684: 278
39685: 
39686:                                    Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis
39687: 
39688: 
39689:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39690: 
39691: Liikevaihto- Omsättning . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        17 499 710,82
39692: 
39693: Kulut- Kostnader
39694:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     10 258 280,95
39695:  Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             3 646 457,28
39696:  Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 134 839,80
39697:  Muut kulut (lask. eläke) - Övriga kostnader (beräknad pension) . . . . . . . . . . . .                                                  2 286 178,64
39698:  Varaston muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               1 814 650,-            -18140 406,67
39699: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     -640 695,85
39700: Poistot- Avskrivningar
39701:  Rakennukset- Byggnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757 957,-
39702:  Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            640 265,77
39703:  Salaojat- Täckdikningar .............................................. ____1_6_4_65-'-,--                                                                       -1414687,77
39704: Liikealijäämä- Rörelseunderskott .......................................................... .                                                                    -2 055 383,62
39705: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ....................... .                                                                                        75 289,92
39706: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ..................... .                                                                                      -1 980 093,70
39707: 
39708: 
39709:                                                                   Tase- Balansräkning 31.12.1991
39710: 
39711: Vastaavaa-Aktiva
39712: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39713:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .................................................. .                                                                        982 081,59
39714: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39715:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................... .                                                                    11 606 518,-
39716: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
39717:   Maa-alueet- Jordområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       1 000 000,-
39718:   Rakennukset- Byggnader. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       19 336 576,31
39719:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 1 496 195,01
39720:   Salaojitus- Täckdikning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    148190,48
39721:   Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .                  28 329,-  22 009 290,80
39722:                                                                                                                                      34 597 890,39
39723: Vastattavaa- Passiva
39724: Vieras pääoma - Främmande kapital
39725: Lyhytaikainen- Kortfristigt
39726:   Siirtovelat- Resultatregleringar.........................................                                             88 224,24
39727:   Lel-velat- Kapl-skulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  3 548,01
39728:   Jäsenmaksuvelat- MediE)msavgiftsskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    928,02
39729:   Muut tilitettävät varat- Ovriga redovisningsmedel ........................ ----=2==0_,8'---'4""9''-"'8=-2                                                         113 550,09
39730: Oma pääoma - Eget kapital
39731:  Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......... .                                                            22 009 290,80
39732:  Rahoituspääoma - Finansieringskapital ................................. .                                                             14 455 143,20
39733:  Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott. ................... .                                                           -1 980 093,70              34 484 340,30
39734:                                                                                                                                                                  34 597 890,39
39735:       VALTl 0 N Lll KELAilOSTEN
39736: 
39737:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
39738:              VUODELTA
39739:                19 9 1
39740: 
39741: 
39742:       STATENS AFFÄRSVERKENS
39743: 
39744: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
39745:               FÖR AR
39746:                19 9 1
39747: 280
39748: 
39749:                                                      llmailulaitos- Luftfartsverket
39750: 
39751:                                                       Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39752: 
39753: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                                        703 548 051 ,08
39754: Kulut- Kostoader
39755:  Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             27 564 979,38
39756:  Palkat- Löner . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . .. .. . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . .         251 228 552,18
39757:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            75 307 089,99
39758:  Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       5 049 316,50
39759:  Muut kulut- Övriga kostnader............... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .                               125 306 919,78
39760:  Kulujen oikaisuerät - Kostnaders korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        -1 0 237 588,53
39761:  Varaston muutos- Förändring i lager ................................... _ _....::2:....4""3"'5-"0_,460<!,-"'01.!,___-4-'-'-7-"'6-"6""54"--"'-31!.!5,,3"-'-1
39762: Käyttökate- Driftsbidrag... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 893 735,77
39763: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
39764:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                                             42 647 472,-
39765:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                61 206 963,-
39766:   Maarakenteista- Jordstrukturer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    69 413 893,-
39767:   Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     603 925,-
39768:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Av övriga utgifter med lång verkningstid. _ ___:9,_,6'-'7_,6'-'4"-7''----1!...!7.24~8~3~9-"'90~0"'"-,--
39769: Liikevoitto- Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 053 835,77
39770: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
39771:  Korkotuotot - Ränteintäkter ........................................... .                                              15 209 184,81
39772:  Korkokulut- Räntekostnader. ......................................... .                                               -2 333 485,42
39773:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ...... .                                           -3 208 190,44                  9 667 508,95
39774: Muut tuotot ja kui!Jt- Övriga intäkter och kostnader
39775:  Muut tuotot- Ovriga intäkter..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 894 359,07
39776:  Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... _ ____:7..::5..:...7.=2""35::....,0~7,___---'4--'1_,3.:....7_,_1=.24.!.1.,_
39777: Tulos muiden tuottojen ja kulujen jälkeen.- Resultat efter övriga intäkter och kostnader ........... .                                             65 858 468,72
39778: Lomapalkkajaksotukseen siirtyminen- Overgång tili semesterlönekorrigering .................... .                                                 -39 063 465,95
39779: Tulos ennen varauksia- Resultat före reserveringar .......................................... .                                                    26 795 002,77
39780: Luottotappiovarauksen lisäys - Ökning av kreditförlustreservering .............................. .                                                  -463183,53
39781: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .............................................. .                                                      26 331 819,24
39782: 
39783:                                                           Tase- Balansräkning 31.12.1991
39784: 
39785: Vastaavaa-Aktiva
39786: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39787:  Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ............... .                                             10 337 273,93
39788:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ................................ .                                              60 613 899,74
39789:  Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                                   143 565,78
39790:  Siirtosaamiset- Resul~atregleringar .................................... .                                             14 743 826,69
39791:  Muut rahoitusvarat- Ovriga finansieringstillgångar ....................... .                                          211 280 672,55              297 119 238,69
39792: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
39793:   Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 368 172,39
39794:   Tavarat/Valmisteet- Varor/Fabrikat ..................................... _ _ __,_7-"-6-'-17,_,5""7,_,_1                                             8 444 348,10
39795: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
39796:    Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         199 786 298,33
39797:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              211 125 682,80
39798:    Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  201 047 947,24
39799:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                              645 556 693,21
39800:    Maarakenteet - Markanläggningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        840 808 736,33
39801:    Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar................................                                                 84 419,-
39802:    Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 2 415 654,82
39803:    Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . .                                   3 870 589,30            2 104 696 021,03
39804:                                                                                                                                                 2 410 259 607,82
39805:                                                                                                                                                                      281
39806: 
39807: Vastattavaa-Passiva
39808: Vieras pääoma - Främmande kapital
39809:    Lyhytaikainen - Kortfristigt
39810:   Ostovelat- Leverantörskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 611 097,50
39811:    Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         8 783 370,1 0
39812:   Siirtovelat- Resultatregleringar.........................................                                        51 927 558,50
39813:   Pitkäaikaisten lainojen vuosilyhennys - Aravkortning av långfristiga lån . . . . . .                             38 889 780,-
39814:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ....................... _ __,1c.:::2'-'4=.24.!. . :. .c17'-"9"-",9=5                       155 635 986,05
39815:   Pitkäaikainen - Långfristigt
39816:   Valtion laina - Lån av staten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  22 500 000,-
39817:   Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    117 989 880,-
39818:   Muut pitkäaikaiset lainat- Övriga långfristiga Iän ......................... ---'2=2'--'7"""0-'--7""69""0"'-'-                                    163 197 570,-
39819: Varaukset- Reserveringar
39820:  Luottotappiovaraus - Kreditförlustreservering .............................................. .                                                           463183,53
39821: Oma pääoma - Eget kapital
39822:  Peruspääoma - Grun~kapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   802 500 000,-
39823:  Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          1 262 131 049,-
39824:  Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................ _ __:2=.:6'-'3~3'-'-1-"8"-'19'2,.=.24,___,2:..o0""9""0-"9""'62~86~8"',2=4
39825:                                                                                                                                  2 410 259 607,82
39826: 
39827: 
39828: 
39829: 
39830:                                                       Karttakeskus - Kartcentralen
39831: 
39832:                                                       Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39833: 
39834: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                                          47 449 768,15
39835: Kulut - Kostnader
39836:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                   8 925 264,59
39837:   Palkat- Löner . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . .. . .. . .. .. . . . . .. . . . . .. . . . . . . .                 18 759 437,90
39838:   Muut henkilökulut- Övriga personalkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                   4 693 783,37
39839:   Vuokrat - Hyro.r . . . . . .. . . . . . .. . . . . .. .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .               3 623 424,95
39840:   Muut kulut- Ovriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       5 606 689,12
39841:   Varastojen muutos- Förändring i lager .................................. _ ___,3~9'-'4-=2""58'2'..:..:13"--_--4______,=-2-"0""02,_8~5~8,,0=6
39842: Käyttökate - Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 446 91 0,09
39843: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
39844:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  1 814 954,24
39845:   Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ........................ _ ___:2=.:6c...:.4c...:.7""84.:J.,""'95~_----"'2-"0..:..:79"'--'-'73~9~,1=9
39846: Liikevoitto- Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 367 170,90
39847: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
39848:   Korkotuotot- Ränteintäkter. . .. .. . . . . . . . .. . .. . .. . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . .       1 131 691 ,52
39849:   Korkokulut- Räntekostnader...........................................                                            -800 017,70
39850:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ....... _ ____,2:..:.7=.2_,3..!..:73'2,..:..:18~_ ____..:!-59~30,_,0"',6=4
39851: Voitto rahoituserien jälkeen- Vinst efter finansieringsposter....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    3 426 471,54
39852: Muut tuotot ja kulu,t- Övriga intäkter och kostnader
39853:   Muut tuotot- Ovriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    76 675,42
39854:   Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... -----"9""'99,_2,_1,_,8"-",6""9___                       -_,9'-'=2=-2"'-54:!'3"-',2"-!...7
39855: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter .......................... .                                                    2 503 928,27
39856: Varaukset - Reserveringar
39857:   Varausten muutos- Förändring i reserveringar ............................................ .                                                       -1 813 806,47
39858: Verot - Skatter
39859:    Verot edelliseltä tilikaudelta- Skatter från förra räkenskapsperioden. . . . . . . . . .                                 86 121,80
39860:    Verot tilikaudelta- Skatter från räkenskapsperioden ....................... _ _ _1"""0"""4'-'0"'0""0'-------'-1-=-90"'--'-'12::..:1'-'-'8=0
39861: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000,-
39862: 282
39863:                                                         Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
39864: Vastaavaa- Aktiva
39865: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39866:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . .                  7 351 828,60
39867:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 983 387,96
39868:  Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    18 963,94
39869:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................... _ _ _..!,15~09"""2,_,,5'-'-4                                            11 369 273,Q4
39870: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39871:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917 818,55
39872:   Valmisteet- Hei- och halvfabrikat ...................................... ----=8--=0=86=-=52"-'4"",3=8                                              9004 342,93
39873: 
39874: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
39875:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 312 000,-
39876:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier.............................                                              4 593 717,57
39877:   Aineeton- lmmateriell . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    33 620,55
39878:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ................................ ____2,_1,8""9'-"0""0,__,--~5_,.4~55~24,..;8"-,1~2
39879:                                                                                                                                                    25 828 864,09
39880: Vastattavaa -Passiva
39881: Vieras pääoma - Främmande kapital
39882:   Lyhytaikainen - Kortfristigt
39883:      Ostovelat- Leverantörskulder .. . .. . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. .. . . . . . .. .             1 403119,14
39884:      Tilivelat- Kontoskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     4 367,-
39885:      Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 335 540,20
39886:      Siirtovelat - Resultatregleringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    4 136 635,65
39887:      Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    1 709 355,-
39888:      Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av lån med lång verknings-
39889:      tid ................................................................ ----'1-=2=95=..,4..:..;0:..::0.L...,-_                            8 884416,99
39890:   Pitkäaikainen - Långfristigt
39891:      Lainat valtiolta- Lån från staten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      5 040 000,-
39892:      Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar..................                                        2 272 410,08
39893:      Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av lån med lång verknings-
39894:      tid ................................................................ _ _. .:. .1=.:29='=5---'4=00'!.1_                       . .,- _____,_60"-'1C!..7-".0_,_,0"-'
39895:                                                                                                                                                                   1 -,0=8
39896: 
39897: Vieras pääoma yhteensä - Främmande kapital sammanlagt .................................... .                                                       14 901 427,07
39898: Varaukset- Reserveringar
39899:  Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 249,63
39900:  Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ................................ _ _. . :.1-=8:=.65"--"-64.:. ::9:.. .:7_,5                                  1 945 899,38
39901: Oma pääoma - Eget kapital
39902:  Peruspääoma- Grundkapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 700 000,-
39903:  Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital..................................                                          2 781 537.64
39904:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................ _ _ _5=.:0:..::0.L.::,0:..::0~0,,__-_ _----=.8..::c9=-81~53::..:7..~.,;,6:....:.4
39905:                                                                                                                                                    25 828 864,09
39906:                                                                                                                                                                                                   283
39907: 
39908:                                                   Posti- ja telelaitos- Post- och televerket
39909:                                                                 Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
39910: 
39911: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. . 9 642 435 613,05
39912: Kulut- Kostnader
39913:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             192 540 136,04
39914:   Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 113 612 563,03
39915:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           1 256 688 373,78
39916:   Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      311 377 307,45
39917:   Muut kulut- Övriga kostnader................................ . . . . . . . . . 1 363 797 472,68
39918:   Varaston muutos- Förändring i lager ................................... _ __:7..::2c..:4.::.89::....:.:13:.:2:c:,3:.::2'--7.:....::..31:..:0:..:5:.::0...:.4.::.98::.:5'"',3:..:..0
39919: Käyttökate- Driftsbidrag. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                2 331 930 627,75
39920: 
39921: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
39922:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . .                                                     109 372 583,97
39923:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       252 732 479,38
39924:   Televerkoista- Telenät............... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                1 428 311 832,05
39925:   Aineettomista oikeuksista- lmmateriella rättigheter........................                                                                4 863 216,19
39926:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid . . .                                                           3 793 676,19 -1 799 073 787,78
39927: Liikevoitto - Rörelsevinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  532 856 839,97
39928: 
39929: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
39930:  Korkotuotot - Ränteintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  178 263 005,30
39931:  Osinkotuotot- Dividendintäkter.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  446,90
39932:  Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    12 898 341,25
39933:  Korkokulut valtiolle- Räntekostnader tili staten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -114 434 685,17
39934:   Korkokulut muille- Räntekostnader tili övriga . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             -74 898 982,42
39935:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital....... -----'~~~~------'~~.::.::..:~            -76 942 784,89  -75114 659,03
39936: Voitto rahoituserien jälkeen - Vinst efter finansieringsposter ................................... .                                                                         457742180,94
39937: 
39938: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39939:  Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 246 603,63
39940:  Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... ____                                       --=9-=-99;:_..:..60:..:3"-,2_7__----'2::.:.7-=2:...:4..:-.7..:.00.:..c0:.:..,3:..:..6
39941: Tulos muiden tuottojen ja kulujen jälkeen - Resultat efter övriga intäkter och kostnader ........... .                                                                     484 989 181 ,30
39942: Lomapalkkajaksotukseen siirtyminen - Övergång tili semesterlönekorrigering .................... .                                                                        -146 211 482,20
39943: Tulos ennen varauksia- Resultat före reserveringar .......................................... .                                                                              338 777 699,1 0
39944: Luottotappiovarauksen lisäys- Ökning av kreditförlustreservering .............................. .                                                                           -11 972567,50
39945: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst .............................................. .                                                                               326 805 131 ,60
39946: 
39947: 
39948:                                                                      Tase- Balansräkning 31.12.1991
39949: Vastaavaa -Aktiva
39950: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39951:  Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ............... .                                                                 214 733 819,33
39952:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ................................ .                                                                  958 134 183,40
39953:  Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................ .                                                                   613 137 403,37
39954:  Voiton tuloutuksen ennakkomaksut- Förskottsbetalningar av vinstdebitering ..                                                               270 000 000,-
39955:  Muut ennakkomaksut- övriga förskottsbetalningar ...................... .                                                                    43 339 053,05
39956:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar .................................... .                                                                 429 541 785,97
39957:  Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ....................... .                                                               604 093 107,01                3132 979 352,13
39958: 
39959:  Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39960:   Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................ .                                                              192 685 444,12
39961:   Valmisteet /tavarat- Hei- och halvfabrikat/varor ......................... .                                                                7 509 400,73                   200 194 844,85
39962: 
39963:  Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot-- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
39964:    Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten ................................ .       105 480 023,32
39965:    Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .......................... .          352 334 288,64
39966:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .............. .       2 051 265 750,01
39967:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................ .        546 302 553,12
39968:   Televerkot- Telenät ................................................. . 3 379 688 270,80
39969:    Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella förnödenheter ............. .           623 462,50
39970: 284
39971: 
39972:    Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar................................                               376 439 774,18
39973:    Aineettomat oikeudet- lmmateri.ella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  14 211 675,57
39974:    Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid ........ _ __:3:..:1_:2:..:4c::8-=5=85:::.!,..:..14_:___:6:..;8:.::5..:..7-=5.::.94..:...::.38::.:3:!.:,2=8
39975:                                                                                                                                                               10190 768 580,26
39976: Vastattavaa- Passiva
39977: Vieras pääoma - Främmande kapital
39978:    Lyhytaikainen - Kortfristigt
39979:   Ostovelat- Leveranstörskulder ........................................ .                                                          345 758 164,68
39980:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                                           48 316 933,36
39981:   Siirtovelat- Resultatreglerin.gar ........................................ .                                                      954 599 659,34
39982:    Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder. ..................... .                                                   737 606 062,37             2 086 280 819,75
39983: 
39984:    Pitkäaikainen - Långfristigt
39985:    Valtion laina - Lån av staten .......................................... .                                                      858 778 645,34
39986:      Vuosilyhennykset - Aravkortningar ................................... .                                                     -102 000 000,-
39987:    Lainat rahoituslaitoksilta - Lån av penninginrättningar .................... .                                                  758 623 518,50
39988:      Vuosilyhennykset- Aravkortningar ................................... .                                                      -180338129,-
39989:    Eläkelainat- Pensionslån ............................................. .                                                        365 500 000,-
39990:      Vuosilyhennykset- Aravkortningar ................................... .                                                       -27 076 000,-                1 673 488 034,84
39991: 
39992: Varaukset- Reserveringar
39993:  Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .............................................. .                                                                      39 775 224,07
39994: 
39995: Oma pääoma - Eget kapital
39996:  Peruspääoma - Grund,kapital .......................................... .                                                         2 900 000 000,-
39997:  Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital ................................. .                                                          3164 419 370,-
39998:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................... .                                                        326 805 131 ,60             6 391 224 501 ,60
39999:                                                                                                                                                               10 190 768 580,26
40000: 
40001: 
40002: 
40003: 
40004:                                                      Valtionrautatiet- Statsjärnvägarna
40005: 
40006:                                                             Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
40007: Tuotot-lntäkter
40008:    Tavaraliikenne- Godstrafiken. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         1 943 679 202,43
40009:    Henkilöliikenne - Persontrafiken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          1 382 054 920,06
40010: Liikevaihto - Omsättning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    3 325 734 122.49
40011: 
40012: Kulut-Kostnader
40013:    Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 878 427 054,65
40014:    Muut henkilökulut- Övriga personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             617 339 256,59
40015:    Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             340 625162,58
40016:    Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     33 027 470,81
40017:    Muut kulut- Övriga kostnader.........................................                                                          222 366 731,10
40018:    Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 05 796 938,23
40019:    Saadut vuokratuotot - Erhållna hyresintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       -90 334185,83
40020:    Saatu koulutuskorvaus- Erhållen utbildningsersättning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                -29 500 000,00
40021:    Varastojen muutos- Förändring i lager .................................. _ __:1:.::2:..::3:.::.50.::...:..74..:..4:t:,6:.::5c:..-....:2=-=-87:.::8:..;5:.::.0.::..5.=.29::.:6:!.:,3=2
40022: Käyttökate- Driftsbidrag ................................................................. .                                                                      447 228 826,17
40023: 
40024: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
40025:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .            73 233 837,67
40026:   Vetokalusto ja vaunusto - Dragmateriel och vagnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262 620 302,81
40027:   Muut koneet ja laitteet- Övriga maskiner och anordningar ................. _ __:9:..:1-=3:.::8....;1....;7.::.08:::.!,.::.69=----4-=.::2..:..7.::2.::.35::..8.::.4.:.:9::..:,1:. .:. . 7
40028: Liikevoitto - Rörelsevinst ................................................................ .                                                                       19 992 977,-
40029:                                                                                                                                                                                                                           285
40030: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
40031:   Korkotuotot- Ränteintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  114 653 076,37
40032:   Osingot- Dividender .. . . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . .. .. . . . . .. . .. .. . . . .. . .. .. .              345 000,-
40033:   Korkokulut- Räntekostnader. . . . . .. . . . . . . .. . .. .. .. . .. . .. . . .. . . .. . .. .. . .              -12 484 628,1 0
40034:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital. . . . . . . _ _ _                                  -68 986,44   102 444 461 ,83
40035: 
40036: 
40037: 
40038: 
40039:                                                                                                                                          _
40040:                                                                                                                                              _
40041:                                                                                                                                                  _
40042:                                                                                                                                                      :
40043:                                                                                                                                                          _
40044:                                                                                                                                                              .
40045:                                                                                                                                                                  .
40046:                                                                                                                                                                      :
40047:                                                                                                                                                                          .
40048:                                                                                                                                                                              .
40049:                                                                                                                                                                                  .
40050:                                                                                                                                                                                      .
40051:                                                                                                                                                                                          :
40052:                                                                                                                                                                                              ;
40053:                                                                                                                                                                                                  .
40054:                                                                                                                                                                                                      c
40055:                                                                                                                                                                                                          ~
40056: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
40057:   Muut tuotot- Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   152 085 667,17
40058:   Muut kulut- Övriga kostnader . . . . . . .. .. .. .. . .. .. . .. .. . . .. . . . . .. . . . . . . .              -91 893131,17
40059:   Virastokaudelta siirtyneet lomapalkat - Överförda semesterlöner av ämbets-
40060:   verksperioden ......................................................... __-_:8:..:6:....:0:..::0-=-0-=-00.:..:0'-'-,_ _-_2=.:5:...:8:..:0:..:..7--=4-=-64.:.!,,_
40061: Tulos ennen varauksia ja veroja- Resultat före reserveringar och skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            96 629 974,83
40062: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering......................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               -90 000 000,-
40063: Välittömät verot- Direkta skatter...........................................................                                         -2 600 545,47
40064: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                       4 029 429,36
40065: 
40066: 
40067: 
40068:                                                                Tase- Balansräkning 31.12.1991
40069: 
40070: Vastaavaa-Aktiva
40071: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
40072:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............... .                                                    1 020 199 605,27
40073:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ................................ .                                                      255 705 777.54
40074:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar .................................... .                                                      13 629 460,21                                                               1 289 534 843,02
40075: 
40076: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
40077:   Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .......................................... .                                                                                                              217 714 252,22
40078: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
40079:   Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         126 979 639,99
40080:   Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                998 269 882,-
40081:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                          1 374 538 149,22
40082:   Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 1 856 422 405,67
40083:   Muut koneet ja laitteet- övriga maskiner och anordningar. . . . . . . . . . . . . . . . .                        349 716 588,53
40084:   Osakkeet ja osuudet ja muut pitkävaikutteiset menot - Aktier och andelar och
40085:   övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   318 175 980,93 5 024 102 646,34
40086:                                                                                                                                   6 531 351 741.58
40087: Vastattavaa -Passiva
40088: Vieras pääoma - Främmande kapital
40089: Lyhytaikainen - Kortfristigt
40090:   Ostovelat - Leverantörskulder ......................................... .                                                      155 203116,75
40091:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                                          3 065 384,73
40092:   Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................ .                                                    402 822 016,80
40093:    Lainojen lyhennykset- Av~ortningar av lån ............................. .                                                      11111110,-
40094:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder. ..................... .                                                117 693 799,75                                                               689 895 428,03
40095: 
40096: Pitkäaikainen - Långfristigt
40097:    Lainat valtiolta - Lån av staten .......................................................... .                                                                                                              138 888 890,-
40098: 
40099: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ................................................... .                                                                                                                    90000000,-
40100: 
40101: Oma pääoma - Eget kapital
40102:  Peruspääoma - Grundkapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 750 000 000,-
40103:  Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital. . . . .. . . .. . .. . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . 2 830 405 566,15
40104:  Edellisen tilikauden voitto- Förra räkenskapsperiodens vinst. . . . . . . . . . . . . . . .                        28 132 428,04
40105:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................ ___4:. . ;0:. : 2:. :.9. . .;4.: ;29.: . :,. :. 36,:. __;5. . .;6'-'1.: ;2. .: 5.=_67'---"42:. :3: . ,5:. :_5
40106:                                                                                                                                   6 531 351 741,58
40107: 286
40108: 
40109:                                                                   Radanpito - Banhållning
40110: 
40111:                                                             Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
40112: 
40113: Radanpidon kulut- Banhållningskostnader
40114:   Palkat- Löner ...................................................... .                                                           512 438 363,16
40115:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader ............................ .                                                         191 087 724,62
40116:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ........................ .                                                       383 235 695,71
40117:   Käyttäomaisuusostot- lnköp av anläggningstillgångar .................... .                                                        52 007 466,42
40118:  Muut kulut- Övriga kostnader ........................................ .                                                           301 889 342,61
40119:  Varastojen muutos- Förändring i lager ................................. .                                                        -31 774 559,58                1 408 884 032,94
40120: Siirto käyttöomaisuuteen- Överföring tili anläggningstillgångar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                -735 569 913,96
40121: 
40122: Poistot- Avskrivningar
40123:  Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                   3 221 974,39
40124:  Rata laitteineen- Bana med anläggningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559 819 728,29
40125:  Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................. _ ___:3::..c4c...:6:...:8..:.9..:.7..:..95"-''-=-53=------'5:...:9..:.7..:.7.::.31.:.......:.;49=.:8:.!:,2=-:...1
40126: Radanpidon kulut yhteensä- Banhållningskostnader sammanlagt...............................                                                                      1 271 045 617,19
40127: 
40128: Radanpidon rahoitus- Finansiering av banhållning
40129:  Tulo- ja menoarviorahoitus- finansiering av budget . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 424 951 200,93
40130:   Siirto rahoitusomaisuuteen- Overföring tili finansieringstillgångar. . . . . . . . . . .       -28116 433,62
40131:  Omaisuuden myyntitulot- Egendoms försäljningsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . .         24 388 848,04
40132:   Muut tuotot- Ovriga intäkter .......................................... _ _...::5...::5..:.11.:....:.:12::..:1..c:,0:..:.7_1.:....4..:..:2=.:6....:7..::3..:.4..:...73::..:6:!...4=2
40133: 
40134: Rataomaisuuden nettolisäys- Nettoökning av bantillgångar ................................... .                                                                     155 689 119,23
40135: 
40136: 
40137: 
40138:                                                                 Tase- Balansräkning 31.12.1991
40139: 
40140: Vastaavaa -Aktiva
40141: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
40142:  Saamiset kuljetustoiminnalta- Fordringar från transportverksamheten ........................ .                                                                      28 116 433,62
40143: 
40144: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
40145:  Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .......................................... .                                                                    126 394 740,51
40146: 
40147: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
40148:  Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden .......................... .                                                          203 744 695,07
40149: 
40150:    Rata laitteineen- Bana med anläggningar
40151:      Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........... .    1 271 806 654,43
40152:      Radan alusrakenne ja tukikerros- Banas under-
40153:      byggnad och stödskikt ........................... . 3 834 695 191 ,96
40154:      Rata, ratapihalaitteet, laiturit ja sillat- Bana, ban-
40155:      gårdsanläggningar, perronger och broar ............. . 3 146 030 430,-
40156:      Sähköistys- Elektrifiering ........................ .      574 824 811,63
40157:      Ohjaus-, turva- ja vahvavirtalaitteet- Ledningsäkerhets-
40158:      och kraftströmsanläggningar ........................ .     386 082 934,46                                                   9 213 440 022,48
40159: 
40160:    Rakennukset- Byggnader ............................................ .                                                              50 477 598,78
40161:    Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ............................ .                                                      130 556 564,78              9 598 218 881 '11
40162:                                                                                                                                                                 9 752 730 055,24
40163: Vastattavaa- Passiva
40164: Vieras pääoma - Främmande kapital
40165:   Tulo- ja menoarviovelka- Budgetens skuld . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   28 116 433,62
40166:   Lomapalkkavelat- Semesterlöneskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 000 000,-
40167:    Muut velat- Övriga skulder ............................................ _ _..;..1--'4-=-05=-5=-6:....:9"-=,2=3                                                  120 522 002,85
40168:                                                                                                                                                   287
40169: Oma pääoma - Eget kapital
40170:  Radanpidon pääoma - Banhållnings kapital ............................. .                                  9 422 453 789,02
40171:  Edellisen tilikauden pääomamuutos- Förra räkenskapsperiodens förändring
40172:  i kapital ............................................................. .                                    54 065144,14
40173:  Tilikauden pääomamuutos- Förändring i kapitalet av räkenskapsperioden ... .                                 155 689 119,23          9 632 208 052,39
40174:                                                                                                                                      9 752 730 055,24
40175: 
40176: 
40177: 
40178: 
40179:                           Valtion ravitsemiskeskus - Statens förplägnadscentral
40180: 
40181: 
40182:                                                   Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
40183: 
40184: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                            441 480 316,82
40185: 
40186: Kulut- Kostnader
40187:  Raaka-aineet- Råmaterial . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 433 396,95
40188:  Tarvikkeet- Förnödenheter . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. .. . . . . . . .. .. .. . . . . .. . . . .          14 659 310,17
40189:  Palkat- Löner . .. .. .. . . .. .. . . . . . .. . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . .  153 479 063,85
40190:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  50 265 227,48
40191:  Vuokrat- Hyror................. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . .. .. .. .. . .. . .                   4 318 140,94
40192:  Muut kulut- Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       8 540 331,96
40193:  Varaston muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            -506 434,-     -422 189 037,35
40194: Käyttökate- Driftsbidrag ................................................................. .                                            19 291 279,47
40195: 
40196: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
40197:   Rakennuksista- Byggnader............................................                                  48 000,-
40198:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och.inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 776 452,06
40199:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Ovriga utgifter med lång verkningstid . . .                      50 207,-                       -4 874 659,06
40200: Liikevoitto- Rörelsevinst ................................................................. .                                           14 416 620,41
40201: 
40202: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
40203:  Korkotuotot- Ränteintäkter ........................................... .                                        5461 704,97
40204:  Korkokulut- Räntekostnader .......................................... .                                        -333 292,54               5128 412,43
40205: 
40206: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
40207:  Muut tuotot- Övriga intäkter ......................................... .                                        1 291 679,37
40208:  Muut kulut- Övriga kostnader ........................................ .                                         -42 631,99               1 249047,38
40209: 
40210: Tehtxjen. ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus - Skillnaden mellan gjorda och planenliga
40211: avsknvntngar ..... ·.: ..................................................................... .                                            751 584,16
40212: Varausten lisäys- Okning av reserveringar .................................................. .                                        -21 145 664,38
40213: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst. .............................................. .                                             400000,-
40214: 
40215: 
40216: 
40217:                                                       Tase- Balansräkning 31.12.1991
40218: 
40219: Vastaavaa-Aktiva
40220: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
40221:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . .                        55 299 430,87
40222:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       15 391 256,25
40223:   Lainasaamiset- Lånefordringar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  1 725 000,-
40224:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           240 747,31
40225:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1 588 552,24
40226:   Muut saamiset- Ovriga fordringar ...................................... _ ___:1~72=-4~7:....:7.!..:,0:..:...7                         74 417 463,74
40227: 288
40228: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
40229:   Raaka-aineet- Råmaterial .............................................................. .                                                                         7 905134,-
40230: 
40231: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
40232:   Rakennukset- Byggnader.. .. . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. . .. .. . . . . .. .. . .    996700,80
40233:   Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  9 354 913,64
40234:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   307 522,-
40235:   Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . .                        145 213,-
40236:  Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus- Skillnaden mellan gjorda
40237:   och planenliga avskrivningar ............................................ _ _ _4;_;4c:.0-=3..: .87:. .!.'-'-43::. ___1:. .:1. . : .2:. :4. . :.4. .:.7. : .36::. c,.: . :. .87
40238:                                                                                                                        93 567 334,61
40239: 
40240: Vastattavaa-Passiva
40241: Vieras pääoma - Främmande kapital
40242: Lyhytaikainen - Kortfristigt
40243:   Ostovelat - Leverantörskulder ......................................... .                                                            10 960 815,50
40244:   Ennakomaksut - Förskottsbetalningar .................................. .                                                                273 656,61
40245:   Siirtovelat- Resultatreglerif)gar. ....................................... .                                                         27 061 965,46
40246:   Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ...................... .                                                        4 741121,91               43 037 559,48
40247: Pitkäaikainen - Långfristigt
40248:    Lainat valtiolta - Lån av staten ........................................ .                                                             774070,-
40249:    Muut pitkäaikaiset velat- Övriga långfristiga skulder ..................... .                                                        11 500000,-                12274070,-
40250: Varaukset- Reserveringar
40251:  Toimintavaraus- Verksamhetsreservering . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 345 664,38
40252:  Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus- Skillnaden mellan gjorda
40253:  och planenliga avskrivningar ............................................ _ ___.:4...:..40::...::.;38:..:7.!.....4:.::.3                                          22 786 051,81
40254: Oma pääoma - Eget kapital
40255:  Peruspääoma - Grunqkapital .......................................... .                                 2000000,-
40256:   Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital. ................................ .                               13 069 653,32
40257:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................... .                                400000,-                                               15 469 653,32
40258:                                                                                                                                                                   93 567 334,61
40259: 
40260: 
40261: 
40262:                                        Valtion painatuskeskus - Statens tryckericentral
40263: 
40264:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
40265: 
40266: Liikevaihto- Omsättning.......................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                203 941 782,98
40267: 
40268: Kulut- Kostnader
40269:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    54 921 090,51
40270:  Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           72 870 972,84
40271:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                         22 388 036,66
40272:  Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            3 175 943,53
40273:  Muut kulut- övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        29137 927,51
40274:  Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       -6 862 562,86
40275:  Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               628 745,49            -176 260 153,68
40276: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      27 681 629,30
40277: 
40278: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
40279:   Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner ........... .                                                            2 387 964,15
40280:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ........................ .                                                           11 777 833,91
40281:   Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter ....................... .                                                           727176,38
40282:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga långfristiga utgifter. ........... .                                                         306 625,76            -15 199 600,20
40283: Liikevoitto - Rörelsevinst ................................................................. .                                                                     12 482 029,10
40284: 
40285: Rahoitustuotot ja -kulut - Finansieringsintäkter och -kostnader
40286:  Korkotuotot- Ränteintäkter ........................................... .                                                              6167 431,66
40287:  Korkokulut- Räntekostnader .......................................... .                                                              -3 403 314,22
40288:  Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ...... .                                                             -56428,50                   2 707 688,94
40289:                                                                                                                                                                                       289
40290: Muut tuotot ja kulu.t- Övriga intäkter och kostnader
40291:   Muut tuotot- Ovriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 659,60
40292:   Muut kulut- Övriga kostnader ......................................... _ _ _ _1:. _1.:. :3:.:9:!. ,1:. .:. .7                                                                120 520,43
40293: Varausten muutos- Förändring i reserveringar ............................................... .                                                                              -7010000,-
40294: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst. .............................................. .                                                                                8 300 238,47
40295: 
40296: 
40297:                                                                       Tase- Balansräkning 31.12.1991
40298: 
40299: Vastaavaa-Aktiva
40300: Rahoitusomaisuus- Finansierinstillgångar
40301:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden . . . . . . . . . . . . . . . .                   4 045 501,91
40302:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 624 702,14
40303:  Lyhytaikaiset sijoitukset- Kortfristiga investeringar........................                            37 674 076,85
40304:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................... _ __:2=-0.:. 0:.:2:.. c9:.:3:.::2"-,4=2                                                           63 347 213,32
40305: 
40306: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
40307:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ........................ .                                                                       5 941 261,82
40308:   Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten ................................ .                                                                      5 663 425,38
40309:  Valmisteet- Hei- och halvfabrikat ..................................... .                                                                         8169 337,65               19 77 4 024,85
40310: 
40311: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
40312:  Tontti- Tomt........................................................                                     10 000 000,-
40313:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                   17 583 413,25
40314:   Ennakkomaksut koneista- Förskottsbetalningar av maskiner. . . . . . . . . . . . . . . .                  4 934 364,90
40315:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   27 527 528,41
40316:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  2 105 900,-
40317:   Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1 367 962,45
40318:   Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . .                         523 530,34 64 042 717,35
40319: Muut pitkäaikaiset sijoitukset- Övriga långfristiga investeringar ............................... .                         600000,-
40320: Arvostuserät- Värderingsposter ........................................................... .                                                                                 86000000,-
40321:                                                                                                                                                                             233 763 955,52
40322: 
40323: Vastattavaa- Passiva
40324: Vieras pääoma- Främmande kapital
40325: Lyhytaikainen- Kortfristigt
40326:   Ostovelat- Leverantörskulder ......................................... .                                                                       10 433 069,80
40327:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                                                           259 604,50
40328:   Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................ .                                                                    16 987 652,11
40329:   Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder. ..................... .                                                                  7 312 669,43               34 992 995,84
40330: 
40331: Pitkäaikainen- Långfristigt
40332:   Lainat valtiolta- Lån av staten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    8 800 000,-
40333:   Eiäkelainat - Pensionslån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -----'1'-=3-=6...:..18=--=-34.:...:7-'-'1c., : . O    22418347,10
40334: 
40335: Varaukset- Reserveringar
40336:  Luottotappiovaraus - Kreditförlustreservering ............................ .                                                                      380000,-
40337:  Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ............................... .                                                                        22990000,-                  23370000,-
40338: 
40339: Oma pääoma - Eget kapital
40340:  Peruspääoma- Grundkapital .......................................... .                                                                         10000000,-
40341:  Arvonkorotusrahasto --::- Fonden för uppskrivning av värde ................. .                                                                 86000000,-
40342:  Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital ................................. .                                                                        48 682 374,11
40343:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................... .                                                                      8 300 238,47               152 982 612,58
40344:                                                                                                                                                                             233 763 955,52
40345: 
40346: 
40347: 
40348:  19 320468K
40349: 290
40350: 
40351:                                   Valtion tietokonekeskus - Statens datamaskincentral
40352: 
40353:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1991
40354: 
40355: 
40356: Liikevaihto- Omsättning ................................................................. .                                                                      587 961 650,86
40357: 
40358: Kulut- Kostnader
40359:  Aineet ja tarvikkeet/tavarat- Materia! och förnödenheter/varor..............                                                159 634 923,27
40360:  Palkat- Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 865 682,05
40361:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           47 344 217,09
40362:  Vuokrat- Hyror. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    40 961 686,69
40363:  Muut kulut- Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               96 755 899,61
40364:  Varastojen muutos- Förändring i lager .................................. _ _...;.7...:9:...=8...:..1...:.5.;:c.81'""'".4-'-8=---5'-'1'-=5-=5:...=8.;:c.0...:.8=-27:..:.,2=-=-3
40365: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     72 380 823,63
40366: 
40367: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
40368:    Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . .                4 128 048,21
40369:    Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 292 725,61
40370:    Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid . . .                     1 521 028,96                                            -24 941 802.78
40371: Liikevoitto - Rörelsevinst ................................................................. .                                                                    47 439 020,85
40372: 
40373: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
40374:   Korkotuotot- Ränteintäkter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 310 659,32
40375:   Korkokulut- Räntekostnader. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___6_7_92_25_6"'-1-', -3· ___9_5_1_8_4-'-03"'"',_19
40376: Voitto ennen tilinpäätössiirtoja- Vinst före bokslutsöverföringar.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     56 957 424,04
40377: 
40378: Varausten lisäys- Ökning i reserveringar
40379:    Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  2 391 291 ,01
40380:    Toimintavaraus- Verksamhetsreservering . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 797 551.40                                         -13 188 842.41
40381: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst. .............................................. .                                                                    43 768 581,63
40382: 
40383: 
40384: 
40385: 
40386:                                                                  Tase- Balansräkning 31. 12. 1991
40387: 
40388: 
40389: Vastaavaa-Aktiva
40390: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
40391:  Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............... .                                                              79 097 870.40
40392:  Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ................................ .                                                              77 294 425,18
40393:  Lainasaamiset - Lånefordringar ........................................ .                                                              33 321 363,50
40394:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar .................................... .                                                              8 948 761,81            198 662 420,89
40395: 
40396: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
40397:  Tavarat- Varor. ....................................................................... .                                                                        20 869 164.76
40398: 
40399: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
40400:    Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    17 900 016,55
40401:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner. . . . . . . . . . . . . . .                                                76 332 698,17
40402:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                68 597 357,82
40403:    Osakkeet ja osuudet- Aktier och, andelar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             47 881 260,-
40404:    Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid. . . . . . . .                                                    2 266 843,99            212 978176,53
40405: Arvostuserät- Värderingsposter ........................................................... .                                                                     54300000,-
40406:                                                                                                                                                                 486 809 762,18
40407:                                                                                                                                                                       291
40408: 
40409: Vastattavaa- Passiva
40410: Vieras pääoma - Främmande kapital
40411: Lyhytaikainen- Kortfristigt
40412:   Ostovelat- Leverantörskulder ......................................... .                                                         29 730 837,31
40413:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ................................. .                                                          6 570 826.45
40414:    Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld .................................. .                                                         26437 029,-
40415:   Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................ .                                                      19 763 248.43
40416:    Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder. ..................... .                                                  20 475 954.42            102 977 895,61
40417: 
40418: Pitkäaikainen - Långfristigt
40419:    Lainat valtiolta - Lån av staten ........................................ .                                                   27 733 320,-
40420:    Eläkelainat - Pensionslån ............................................. .                                                     19100 000,-
40421:    Muut pitkäaikaiset velat- Övriga långfristiga skulder ..................... .                                                 27 489 698,86
40422:    Seuraavan vuoden lyhennysosa - Avkortningsdel av följande år ............ .                                                 -10 476 278,86                63846740,-
40423: 
40424: Varaukset- Reserveringar
40425:  Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 391 291,01
40426:  Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ................................ ----=5=2....:.7.::.97.:.....::.:55:...:1-'-.4:.::.0                                 55 188 842.41
40427: 
40428: Oma pääoma - Eget kapital
40429:  Peruspääoma- Grundkapital. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  50 100 000,-
40430:  Arvonkorotusrahasto - Fond för uppskrivning av värde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    54 300 000,-
40431:  Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital. .. . . . . . . . . . .. . . .. . . . . .. . . . .. . . .. .               107 896 677.43
40432:  Voitto aikaisemmilta tilikausilta- Vinsten från tidigare räkenskapsperioden. . . .                               8 731 025,10
40433:  Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _4:. =3.. .:.7-=-68=-..: .c58:. .:1.:. :.,6:. =. 3   264 796 284,16
40434:                                                                                                                                                             486 809 762,18
40435:            SELVITYS
40436: 
40437:     ANNETUISTA LAINOISTA
40438: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA
40439:        OMAISUUDESTA
40440:           VUODELTA
40441:             19 9 1
40442: 
40443: 
40444: 
40445:         UTREDNING ÖVER
40446: 
40447:         UTGIVNA LÅN
40448: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE
40449:          EGENDOM
40450:            FÖR AR
40451:             19 9 1
40452: 294
40453: 
40454:                                     Valtion lainananto vuonna 1991 -                           Statens utlåning år 1991
40455:                                                                         Kertyneet korot                                  Kertyneet
40456:                                                                        ja kurssihyvityk-          Uudet lainat          kuoletukset
40457:                                                  Lainapääoma          set vuonna 1991            vuonna 1991           vuonna 1991           Lainapääoma
40458:                                                   L.ånekapital          lnflutna räntor         Nya Iän år 1991          lnflutna             L.ånekapital
40459:                                                   31.12.1990        och kursgottgörelser år                            amorteringar           31.12.1991
40460:                                                                              1991                                        år1991
40461:                                                                                                      mk
40462: 
40463: 
40464:         1 Tulo- ja menoarvion va-
40465:           roista myönnetyt lainat -
40466:           l.ån beviljade av medel i
40467:           budgmen ............                  6819500834,09           314929645,35           1046791504,01           961 092487,26        6905199850,84
40468:           1. Valtiokonttorin hoidossa
40469:               - Av statskontoret för-
40470:               valtade ............             5299769019,671 )       279862189,97")             981266363,74         840442836,89")       5440592546,52")
40471:           2. Maatilahallituksen hoi-
40472:               dossa - Av jordbruks-
40473:               styrelsen förvaltade . . .          160857780,35             4369475,68               4185357,-           18556620,03           146486517,32
40474:           3. Lääninkonttorien hoi-
40475:               dossa - Av landskon-
40476:               toren förvaltade . . . . . .      1357602589,72             30621533,10             61 339783,27         101 621 349,59       1 317 321 023,40
40477:           4. Sosiaali- ja terveyshalli-
40478:               tuksen hoidossa- Av
40479:               social- och hälsostyrel-
40480:               sen förvaltade . . . . . . .           1249206,85                76446,60                           -        471680,75               n7526,10
40481:           5. Valtion opintotukikes-
40482:               kuksen hoidossa - Av
40483:               statens studiestödscent-
40484:               ral förvaltade . . . . . . . .             22237,50                          -                      -                   -             22237,50
40485: 
40486:     II Maatilatalouden kehittä-
40487:        misrahasto - Gårdsbru-
40488:        kets utvecklingsfond ....                7 538811796,75          307943002,13             913203683,17          719083139,39         7732932340,53
40489: 
40490: 111 Asunto-olojen kehittämis-
40491:     rahasto - Fonden för ut-
40492:     vecklande av bostadsför-
40493:     hållandena ...........                     32303741827,71         1 304991 805,84           8181126453,65         1250710003,38        392341582n,98
40494: 
40495: IV Veikkausvoittovaroista
40496:    rnyönnetyt lainat - l.ån
40497:    beviljade av tippningsvinst-
40498:    medel ...............                          281 061 050,37          15973757,66              22733275,-           30188929,85           273605395,52
40499: 
40500:     V Saatavat valtion liikelaitok-
40501:       silta - Fordringar av sta-
40502:       tens affärsverk . . . . . . . . .         1077965305,34             96191429,-                              -    176613340,-            901 351 965,34
40503: 
40504: VI Muu lainananto - övrig
40505:    utlåning .............                         100007936,20             4187374,48              19000000,-             1400000,-           117607936,20
40506: 
40507: Yhteensä- Sammanla9t                           48121 088750,46        2044217014,46            10182854915,83         3139087899,88       55164855766.41 5 )
40508: 
40509: 
40510: 1
40511:     PSP:n ja KERAn valuuttamääräinen velka valtiolle 31 .12.1990 valuuttakursseihin arvostettuna mk 148556107,24- Postbankens och Utvecklingsområ-
40512:     )
40513:     desfondens skuld i u~ändsk valuta tili staten värderad tili försäljningskursema den 31 .12.1990 mk 148 5561 07,24
40514: 2)  PSP:n ja KERAn valuuttamääräisestii velasta valtiolle kertyneitä korkoja mk 11 542464,53- Tili staten influtna räntor mk 11 542464,53 från Postbankens
40515:     och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta
40516: 3
40517:   ) PSP:n ja KERAn valuuttamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä kuoletuksia mk 89420097,24 ja valuuttakurssien muutoksista johtuvaa lisäystä mk
40518:     9479834,38- Tili staten influtna amorteringar mk 89420097,24 från Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta och förökning
40519:     mk 9479834,38 tili följd av valutakursemas förändringar
40520: 4 ) PSP:n ja KERAn valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1991 valuuttakursseihin arvostettuna mk 68615844,38- Postbankens och Utvecklingsområdes-
40521:     fondens skuld i utländsk valuta tili staten värderad tili försäljningskursema den 31.12.1991 mk 68615844,38
40522: 5 Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 1 1, 111, IV, V, ja VI, yhteensä mk 45967308185,36 (85,1 %) -          Punkter 1 1, 111, IV, V och VI, sammanlagt mk
40523:   )
40524:     45967308185,36 (85,1 %), sköts av sta1skontoret
40525:                                                                                                                                                                     295
40526: 
40527:                             Muu valtion tuloa tuottava omaisuus vuoden 1991 lopussa
40528:                          Annan statens inkomstbringande egendom vid utgången av år 1991
40529:                                                                                                                                                        Varat
40530:                                                                                                                                                     Tillgångar
40531:                                                                                                                                                    31.12.1991
40532: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar1 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    11610069307,20
40533: Obligaatiot- Obligationer .............................................................. .                                                                       22000,-
40534:                                                                                                                      Yhteensä- Summa                11 61 0091 307,20
40535: 
40536: 1)   Ei sisällä valtion liikelaitosten peruspääomia mk 6320300000,-
40537:      Det innehåller inte statens affärverkens grundkapital mk 6320300000,-
40538:     SELVITYS
40539: 
40540: VALTION VELASTA
40541:     VUODELTA
40542:      19 9 1
40543: 
40544: 
40545:  UTREDNING ÖVER
40546: 
40547:  STATSSKULDEN
40548:      FÖR AR
40549:      19 9 1
40550: 298
40551: 
40552:                                                                                                        Selvitys valtion velasta vuodelta 1991
40553:                                                                                                                       Pääoma 31.12.1990 Kapital
40554: 
40555:                                                                                                            Ulkomaan
40556:                                                                                                             rahassa
40557:                                                                                                            1 uUändskt
40558:                                                                                                              mynt
40559:            Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - Lånegruppens/lånevalutans namn                                                                           mk
40560: 
40561: 
40562: 
40563: 
40564: Ulkomainen velka- Utlänsk skuld
40565: 
40566:                     1. Valtion pitkäaikainen velka-
40567:                         Statens långfristiga skuld
40568: 1.1. Dollarilainat- Dollarlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . USD        1133396404,73                         4127 829706,03
40569: 
40570: 1.2. Puntalainat- Pundlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . GBP            383275807,09                        2681397546,40
40571: 
40572: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Lån i svenska kronor .................. .
40573: 1.4. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  DKK     1 400430000,-                           878769825,-
40574: 1.5. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska marl< . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               DEM     1569720123,27                         3799821502,40
40575: 1.6. Floriinilainat- Florinlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   NLG       631418000,-                         1355780729,60
40576: 1.7. Belgianfrangilainat- Lån i belgiska franc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             BEF    10002696344,-                          1173316281,15
40577: 1.8. Luxemburginfrangilainat- Lån i luxemburgska franc . . . . . . . . . . . .                       LUF     5600000000,-                            656880000,-
40578: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             CHF       666268815,53                        1 893336093,09
40579: 1.1 0. Ranskanfrangilainat- Lån i franska franc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              FRF     3281480000,-                          2343633016,-
40580: 1.11. ltalianliiralainat- Lån i italienska lire ....................... .
40581: 1.12. Jenilainat- Yenlån .....................................                                       JPY    64000000000,-                          1 714560000,-
40582: 
40583: 1.13. ECU-Iainat- Lån i ECU.................................                                         ECU       674222424,23                        3342794 779,33
40584: 
40585: 1.14. Kuwaitindinaarilainat- Lån i kuwaitiska dinar ................ 1-IWV
40586:                                                                        __         20000000,-                     263000000,-
40587:                                                                           D_ _ _-..::.c'-"-'..:....:...'-'-'---11------'-'--'---'--
40588: 
40589: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
40590: Statens långfristiga skuld sammanlagt                                                                                                             24231119479,-
40591: 
40592: 
40593: 
40594:         2. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka-
40595:          Statens spannmålsförråds långfristiga skuld
40596: 2.1. Dollarilainat- Dollarlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    USD         31 044989,74                       113065852,63
40597: 2.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska marl< . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               DEM        131 546264,48                       318434042,42
40598: 2.3. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             CHF         28495440,73                         80975493,92
40599: 2.4. Jenilainat- Yenlån ......................................                                       JPY      1 858844596,-                          49798446,73
40600: 2.5. ECU-Iainat- Lån i ECU ................................. .
40601:                                                                                                                                                     562273835,70
40602: Yhteensä ulkomaista velkaa-
40603: Summa utländsk skuld 2 ) •••••••••••••••••••.••••••.•.••.•••                                                                                      24793393314,70
40604: 
40605: 1 ) Mk 20500000,- maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella- Mk 20500000,- har återtletala1S på grund av förtidsuppsägning.
40606: 
40607: 2)   Käytetyt valuuttakurssit-Använda valtrtakurser 31.12.1990 ja- och 31.12.1991
40608: 
40609: 
40610: USD           3,642              4,141
40611: GBP           6,996               7,760
40612: SEK                               0,7469
40613: DKK           0,6275              0,7004
40614: DEM           2,4207              2,7286
40615: NLG           2,1472               2.4214
40616: BEF           0,1173              0,1324
40617:                                                                                                                                 299
40618: 
40619: Utredning över statsskulden för år 1991
40620:                                                                                          Pääoma 31.12.1991 Kapital
40621: 
40622:          Nostettu                  Kuoletettu
40623:          v.1991                     v.1991           Valuuttakurssien
40624:           Lyftats                  Amortera1S        muutosten vaiku-
40625:          år 1991                     år1991            tusv.1991              Ulkomaan
40626:             mk                         mk                                      rahassa
40627:                                                          Effekt av                                                      mk
40628:         (Valuutan-                 {Valuutan-          ändringarpå            1 utländskt
40629:   vaihdot ym. v. 1991 -      vaihdot ym. v. 1991 -    valutakurserna            mynt
40630:      Valutabytesavtal            Valutabytesavtal     under år 1991
40631:       mm.år1991)                  mm.år1991)                mk
40632:            mk                          mk
40633: 
40634: 
40635: 
40636: 
40637:        1124427300,-              525 709882,28         489129070,07     USD        764329324,98                       3165087734,74
40638:        (131 222660,-)         (2181811119,08)
40639:          619038520,-                                   389859307,27 GBP            519762063,34                       4033353611 ,52
40640:        (343058237,85)
40641:        (438662244,25)                                   67435783,36     SEK       677 5981 09,-                         506098027,61
40642:        (179523575,-)                                   123267392,-      DKK     1 686980000,-                         1181 560792.-
40643:        5582529868,54            1 251 753642,25        749882211,35     DEM     3254592076,54                         8880479940,04
40644:          485500000,-              365388607,80         124687177.80     NLG       661 014000,-                        1600579299,60
40645:                                                        151040714,80     BEF    10002696344,-                          1 324356995,95
40646:                                                         84560000,-      LUF     5600000000,-                            741 440000,-
40647:          462790087,50             923004546,39          5576865380      CHF       486820000,-                         1488890288,-
40648:        2139300000,-                                    542879132,-      FRF     6281480000,-                          5025812148,-
40649:          263616640,-                                    34599684,-      ITL    82380200000,-                            298216324,-
40650:        1112230000,-                                    712492660,-      JPY   117 804000000,-                         3902846520,-
40651:        (363563860,-)
40652:        5374130375,-                                  1 081 755803,80    ECU     1 92721 0627,23                      10682528506,74
40653:        (883847548,61)
40654:                                                          30600000,- KWD              20000000,-                        293600000,-
40655: 
40656: 
40657:        17163562791,04         3065856678,721 )       4637957 590,25                                                  43124850188.20
40658:       (2339878125.71)         (2181811119,08)
40659: 
40660: 
40661: 
40662:                                    61357800,-            15976549.88    USD         16344989,74                         67684602.51
40663:                                   109377000,-            27093094.84    DEM         86546264,48                        236150137,26
40664:                                                           6174962,01    CHF         28495440.73                         87150455,93
40665:                                      38831 360,93         8847507,49    JPY        598086124,-                          19814593.29
40666:           99916000,-                                     10944000,-     ECU         20000000,-                         11 0860000,-
40667:           99916000,-              209566160,93           69036114.22                                                   521659788,99
40668: 
40669:       17263478791.04         3275422839,651 )        4 706993704.47                                                  43646509977.19
40670:       2339878125.71)          (2181811119.08)
40671: 
40672: 
40673: 
40674: LUF        0,1173         0,1324
40675: CHF        2,8417          3,0584
40676: FRF        0,7142          0,8001
40677: ITL                       0,00362
40678: JPY        0,02679         0.03313
40679: ECU        4,958           5,543
40680: KWD        13,15          14,68
40681: 300
40682: 
40683:                                                                                           Selvitys valtion velasta vuodelta 1991
40684:                                                                                                            Pääoma 31.12.1990 Kapital
40685: 
40686: 
40687:                                                                                                Ulkomaan rahassa
40688:                                Lainan nimi ~ Lånets namn                                                                                  mk
40689:                                                                                                   1u~ändskt
40690:                                                                                                     rnynt
40691: 
40692: Kotimainen velka -lnhemsk skuld
40693: 
40694:                    3. Valtion pitkäaikainen velka-
40695:                        Statens långfristiga sku ld
40696: 3.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten                                                                            22732626265,-
40697: 3.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån                                                                                       2163249775,-
40698: 3.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån                                                                                          304695000,-
40699: 3.4. Työllisyysobligaatiolainat- Sysselsättningsobligationslån                                                                              1931480,-
40700: 3.5. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån                                                                                    2219609450,-
40701: 3.6. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån                                                                                              142916400,-
40702: 3.7. Lainat kunnilta- Lån av kommuner                                                                                                       5 500000,-
40703: 3.8. Velkaki~alainat eläkesäätiöiltä - Skuldebrevslån av pensionsstiftelser                                                               424300000,-
40704: 3.9. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond                                                                         3 000000000,-
40705: 3.1 0. Lainat muilta- Andra Iän                                                                                                               231,483,-
40706: 
40707: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
40708: Statens långfristiga skuld sammanlagt                                                                                              30995059853,-1 )
40709: 
40710:                    4. Valtion lyhytaikainen velka-
40711:                        Statens kortfristiga sku ld
40712: 4.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta - Skuldförbindelselån av pen-
40713:      ninganstalter                                                                                                                             -
40714: 4.2. Lyhytaikainen luotto- KortfriStig kredit                                                                                                  -
40715: 
40716: 
40717:                  5. Valtion Asuntorahaston velka-
40718:                      Statens Bostadsfonds skuld
40719: 5.1. Pitkäaikainen velka- Långfristig skuld                                                                                             1 250000000,-
40720: 5.2. Lyhytaikainen velka- Kortfristig skuld                                                                                                   -
40721:                                                                                                                                         1 250000000,-
40722: 
40723:                   6. Valtion Viljavaraston velka-
40724:                   Statens Spannmålsförråds skuld
40725: 6.1. Pitkäaikainen velka- Långfristig skuld                                                                                                    67250,-
40726: 
40727: Yhteensä kotimaista velkaa- Summa inhemsk skuld                                                                                        32245127103,-
40728: 
40729:                      7. Yhteenveto-Sammandrag
40730: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa -
40731: Summa utländsk långfristig skuld                                                                                                       24793393314,70
40732: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa -
40733: Summa inhemsk långfristig skuld                                                                                                        32245127,103,-
40734: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa -
40735: Summa inhemsk kortfristig skuld                                                                                                                -
40736:                                                          4
40737: Koko valtionvelka -           Statsskulden inalles )                                                                                   57038520417,70
40738: 1)  Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 15432815 markkaa.
40739:     lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 15432815 mark.
40740: 2 ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 16555755 markkaa.
40741: 
40742:     lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 16555755 mark.
40743: 3 ) Momentille 1521 -9 on merkitty 4 9921 60055 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistettuja lainoja 446 500 markkaa. Momentille on merkitty
40744:     75656 markkaa kuoletusta lainoista, jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtionvelkaan.-                    .
40745:     Pä moment 1521-9 har antecknats 4992160055 mark, som inte inkluderar som föråldrade frän skulden avsknvna Iän på 446500 mark. Pä moment har
40746:     antecknats 75656 mark som amortering för Iän, som inte mera som föräldrade inkluderas i statsskulden.
40747: 4 ) Valtion liikelaitosten velka on esitetty niiden laseissa.-
40748:      Statens affärsverks skuld har föredragits i affärsverkens balansräkningar.
40749:                                                                                                                   301
40750: 
40751: Utreclning över statsskulden för år 1991
40752:                                                                           Pääoma 31.12.1991 Kapital
40753: 
40754:                        Kuoletettu
40755:                                         Valuuttakurssien
40756:     Nostettu                            muutosten vaiku-
40757:     v.1991              v.1991            tusv. 1991          Ulkomaan rahassa
40758:      Lyfta1s           Amorterats                                                                        mk
40759:                         år1991          Effekt av ändringar   1 udändskt mynt
40760:     år 1991                             på valutakurserna
40761:        mk                 mk
40762:                                           under år 1991
40763: 
40764: 
40765: 
40766: 
40767:   8100000000,-       4036937110,-                                                                     26795689155,-
40768:            -          295942175,-                                                                      1867307600,-
40769:            -           41140000,-                                                                        263555000,-
40770:            -             737160,-                                                                          1194320,-
40771:            -          293163250,-                                                                      1 926446200,-
40772:            -           24575450,-                                                                        118340950,-
40773:            -                 -                                                                             5500000,-
40774:            -                 -                                                                           424300000,-
40775:   4600000000,-               -                                                                         7600000000,-
40776:            -                 35754,-                                                                        195729,-
40777: 
40778: 
40779:  12700000000,-       4692530899,-                                                                39002528954,-2 )
40780: 
40781: 
40782: 
40783: 
40784:   4840000000,-               -                                                                         4840000000,-
40785:    300000000,-         300000000,-                                                                            -
40786:   5140000000,-         300000000,-                                                                     4840000000,-
40787: 
40788: 
40789: 
40790:   2973000000,-               -                                                                         4223000000,-
40791:    340000000,-               -                                                                          340000000,-
40792:   3313000000,-               -                                                                         4563000000,-
40793: 
40794: 
40795: 
40796:            -                 35250,-                                                                          32000,-
40797:  21153000000,-      4992566149,-3 )                                                                   48406560954,-
40798: 
40799: 
40800: 
40801:  17263478 791 ,04     3275422839,65      4706993704.47                                                43646509977,19
40802:  (2339878 125.71)   (2181 811 119,08)
40803:   15673000000,-       4692566149,-                                                                    43225560954,-
40804: 
40805:   5480000000,-         300000000,-                                                                     5180000000,-
40806:  38416478791 ,04     8267988988,65      4 706993704.47                                                92052070931,19
40807:  2339878125,71      2181811119,08
40808:           LUETTELO
40809: 
40810: VALTION TAKAUS- JA MUISTA
40811:       SITOUMUKSISTA
40812:          31.12.1991
40813: 
40814: 
40815:       FÖRTECKNING ÖVER
40816: 
40817: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
40818:        FÖRBINDELSER
40819:          31.12.1991
40820: 304
40821: 
40822:                                    Luettelo valtion takausvastuista 31.12.1991 1 ) 2 )
40823:                                 Förteckning över statens garantiansvar 31.12.1991 1 ) 2 )
40824: 
40825: 1 Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier
40826: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhernska lån
40827: 
40828: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
40829:         Finnair Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 028 462,85 mk
40830:         Kemijoki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      8 829 657,17 mk
40831:         Outokumpu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             784 000,00 mk
40832:         Rautaruukki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         7 208 653,00 mk
40833:         Sisu-Auto Oy Ab3 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         191 334 832,57 mk
40834:         Valmet Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  332 500 000,00 mk
40835:         Vaivilla Oy"~) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  38 882 317,68 mk
40836:         Veitsiluoto Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    28 268 713,33 mk
40837:         VTT Technology Oy .................................. _ _. .c.1. .c.44..:. .1:. _7.:. ._40=::c,2:.=.5. :. .m:.:ck:. _     806 278 376,85 mk
40838: 
40839: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag
40840:          Metra Oy Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 823 000,00 mk
40841:          Teollisuuden Voima Oy ............................... _ _7_4_0_7_8_7_4_1,:.....00_m_k_                                  556 901 741,00 mk
40842: 
40843: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
40844:          Kehitysaluerahasto Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1 732 116 000,00 mk           1 732 116 000,00 mk
40845: 
40846: Sosiaaliturvarahastot- Socialskyddsfonden
40847:        Työttömyyskassojen Keskuskassa ...................... .                                    748 000 000,00 mk              748 000 000,00 mk
40848: 
40849: Muut- Övriga
40850:      Ekokem OyAb . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        73 150 000,00 mk              73 150 000,00 mk
40851:                                                                                                  ------'--------~--
40852: 
40853: 
40854: 
40855: 
40856: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä-
40857: Av statskontoret förvaltade inhemska garantier sammanlagt                                                                      3 916 446117,85 mk
40858:                                                                                                                 305
40859: 
40860: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier tör utländska lån
40861: 
40862: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
40863:         Finnair Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . .  58 000 000,00 USD    240 178 000,00 mk
40864:         Imatran Voima Oy . . . . . . . . . . .          22 425 000,00 USD
40865:                                                         23 999 980,00 NLG
40866:                                                         95 020 000,00 CHF
40867:                                                         36 763 178,37 XEU    645 362 942,27 mk
40868:         Rautaruukki Oy . . . . . . . . . . . . .        12 000 000,00 NLG
40869:                                                          4 000 000,00 GBP
40870:                                                        160 000 000,00 LUF     81 280 800,00 mk
40871:         Veitsiluoto Oy . . . . .. .. .. .. . ..          1 650 000,00 USD
40872:                                                         13 000 000,00 DEM
40873:                                                          1 156 680,00 GBP     51 280 286,80 mk 1 018 102 029,07 mk
40874: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag
40875:          Metsä-Sellu Oy ............ .             3 400 000,00 USD           14 079 400,00 mk
40876:          Teollisuuden Voima Oy ..... .            34 250 000,00 USD
40877:                                                    3 500 000,00 NLG
40878:                                                  282 813 455,40 SEK          361 537 519,84 mk     375 616 919,84 mk
40879: 
40880: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
40881:          Kehitysaluerahasto Oy . . . . . . . .     23 468 628,00 USD
40882:                                                     2 356 321,00 GBP
40883:                                                   101 048 159,00 DEM
40884:                                                   168 000 000,00 JPY 396 754 486,16 mk
40885:          MB-Osakepankki . . . . . . . . . . .       5 207 890,38 USD   21 565 874,06 mk
40886:                                                ----~~==~==~~~
40887:          Suomen Vientiluotto Oy                    13 563 377.25 USD
40888:                                                    18 804 937,84 DEM
40889:                                                     7 664 586,00 CH F 130 918 468,40 mk            549 238 828,62 mk
40890: 
40891: Yksityiset rahoituslaitokset- Privata penninginrättningar
40892:          Suomen Teollisuuspankki Oy                52 650 000,00 USD
40893:                                                    14 930 000,00 NLG
40894:                                                     3 000 000,00 ECU         270 803 642,00 mk
40895:          OKO-Investointipankki Oy,
40896:          Suomen Kiinteistöpankki Oy ja
40897:          Suomen Teollisuuspankki Oy                12 000 000,00 DEM          32 743 200,00 mk
40898:          Teollistamisrahasto Oy                    27 687 000,00 CHF          84 677 920,80 mk     388 224 762,80 mk
40899: 
40900: 
40901: 
40902:                                                   63 955 521 ,43 USD
40903:                                                   23 838 410,90 DEM
40904:                                                    7 144 633,62 CHF
40905:                                                   18 600 000,00 FRF
40906:                                                   87 057 893,03 DKK
40907:                                                   31 548 168.47 JPY
40908:                                                    6 657 870,00 NOK
40909:                                                    1 678 836,00 ECU          442 560 918,39 mk     442 560 918,39 mk
40910:                                                                             --------~--------------~---
40911: 
40912: 
40913: 
40914: 
40915: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä
40916: -Av statskontoret förvaltade utländska garantier sammanlagt                                      2 n3 743 458,72 mk
40917: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Avstats-
40918: kontoret förvaltade garantier sammanlagt                                                         6 690 189 576,57 mk
40919: 
40920:  20 320468K
40921: 306
40922: 
40923: II. Valtiontakuukeskus- Statsgaranticentralen
40924: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden
40925:          Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takaukset- Av Statsgaranticentralen förval-
40926:          tade inhemska garantier)6 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . .                              3 450 665 740,00 mk
40927:          Lain valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi mukaisten takuiden ki~an­
40928:          pidollinen takuuvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret om garantier enligt lag om
40929:          statsgarantier för tryggande av basråvaruförsörjningen ......................... .                                                                         170 348 000,00 mk
40930: Vientitakuurahasto- Exportgarantifonden
40931:         Voimassa olevien takuiden takuuvastuu- Garantiansvaret av garantier i kraff) 8 ) ..                                                                      16 748 341 000,00 mk
40932: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takuut yhteensä- Av Statsgaranticent-
40933: ralen förvaltade garantier sammanlagt                                                                                                                            20 369 354 740,00 mk
40934: 
40935: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av stu-
40936: diestöclscentralen förvaltade garantier sammanlagt .......................... .                                                                                  11 348 800 000,00 mk
40937: 
40938: Valtion takuut yhteensä- Statsgarantier inalles                                                                                                                  38 408 344 316,57 mk
40939: 
40940: 
40941: 
40942: 1
40943:     ) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13a§:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. -                           Förteckningen innehåller inte de
40944:         garantiansvar som avses i 13a§ lagen om bostadsproduktion.
40945: 2
40946:     ) Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
40947:     Vakion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osaka valtion takausvastuu samalla lakkasi.
40948:     Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.1 2.1991 57 270292,40 markkaa. - Enligt överenskommelse mellan staten
40949:     och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt
40950:     upphörde statens garantiansvarför de övertagna lånen. Beloppet av de av staten övertagna lånen uppgick 31 .12.1991
40951:     tili 57270292,40 mark.
40952: 3 ) Sisäkää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan- lnnehåller Iän i utländska valutortili ett motvärde av                                                      65 195 045,57 mk
40953: 4
40954:     ) Sisäkää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvokaan- lnnehåller lån i utländska valutortili ett motvärde                                    av                  3 726 900,00 mk
40955: 5
40956:     )   Sisäkää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvokaan- lnnehåller lån i utländska valutortili ett motvärde av                                                  579 361 448,00 mk
40957:     ) Valtiontakausrahaston takausten ki~anpidollinen takausvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret
40958: 6
40959:                                                                                                                                      av statsgarantilon-
40960:         dens garantier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        3 400 769 341,00 mk
40961: 7
40962:     ) Sisäkää taattujen luottojen pääomat ja jäljellä olevaka luottoajaka perittävä! korot Käytetty ostokursseja 31.1 2.1991. -
40963:         lnnehåller kapitalen och räntorna av de garanterade kredilema. Använd köpkurserna per 31 .12.1991 .
40964: 8 ) Vientitakuulain tarkoittama ki~anpidollinen kokonaisvastuu -
40965:                                                                Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag om export-
40966:         garanti .                . ............................................................... .                                                                  17 556 929 000,00 mk
40967: 
40968: 
40969:                 Käytetyt valuuttakurssit 31 .1 2.1991 -
40970:                 Använda valutakurser 31 .12.1991
40971:                 USD                       ............... 4,141
40972:                 GBP           . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,76
40973:                 DEM          . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,7286
40974:                 NLG        . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,4214
40975:                 CHF          . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,0584
40976:                 FRF          . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,8001
40977:                 LUF      . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1324
40978:                 JPY      . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,03313
40979:                 DKK . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,7004
40980:                 SEK      . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,7469
40981:                 NOK               ................... 0,6934
40982:                 ECU                   . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,54283
40983:                 XEU                          .............. 5,543
40984:                                                                                                                                                           307
40985: 
40986: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset -                                              At intemationella finansierings-
40987: institut utfärdade förbindelser1 )
40988: 
40989:                                                                                     Sitoumusten      Uusia sitou-          Lunastettu           Sitoumusten
40990:                                                                                        määrä        muksia v. 1991          v.1991                 määrä
40991:                                                                                      Beloppetav           Nya                lnfria1S           Beloppet av
40992:                                                                                     förbindelsema     förbindelser           år1991            förbindelsema
40993:                                                                                      31.12.1990        år1991                  mk               31.12.1991
40994:                                                                                          mk              mk                                         mk
40995: 
40996: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lntemationella Ater-
40997: uppbyggnadsbanken ................................                                   19 992105        10 036 414           30 028 519                          -
40998: Kansainvälinen Kehittämisjä~estö-lntemationella Utvecklings-
40999: fonden ...........................................                                 563 486 668      256 000 000          182 640 000           636 846 668
41000: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken .......                            5 423 912                       -     2 431 932             2 991 981
41001: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utveklingsfonden ........                         219 341 240                       -    30 750 000           188 591 240
41002: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - lnteramerikanska Ut-
41003: vecklingsbanken ....................................
41004:        - peruspääoma- grundkapital .................                                 4 034 421                       -         406 247           3628174
41005:        - erityisrahasto- specialfonden .................                            24 751 508                       -                  -       24 751 508
41006: Afrikan Kehityspankki - Afrikanska Utvecklingsbanken ......                          2 807 379                       -      2 807 379                   -
41007: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden .....                         251 256 428                       -     37 759 385          213 497 043
41008: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto-lntemationel-
41009: Ia Utvecklingsfonden för lantbruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     74 780 972         8 500 000               815 000           82 465 972
41010: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Multilaterala investe-
41011: ringsgarantiorganet ..................................                                2 774 032                      -                  -         2 774 032
41012:  Perushyödykkeiden yhteisrahasto - Gemensamma fonden för
41013: råvaror ...........................................                                      568 720       2 315 393                        -         2884113
41014:  Maailmanlaajuinen ympäristörahasto - Världsomfattande mil-
41015: jöfonden      ••••••••••••••••••••••••••••••••••                    0   ••••••               -       35 000 000            7 000 000           28 000 000
41016:                                                                                   1 169 217 386     311 851 807          294 638 462        1 186 430 731
41017: 
41018: 1)   Korottomia. vaadittaessa maksettavia velkaki~oja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan - Räntefria, vid anfordran betalbara skuldebrev
41019:      givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
41020:          1992vp-K 15
41021: 
41022: 
41023: 
41024: 
41025: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON
41026:  SUOMEN VALTUUSKUNNAN
41027: 
41028: 
41029:      KERTOMUS
41030: 
41031: NEUVOSTON TOIMINNASTA 1992
41032: 
41033: 
41034: 
41035: 
41036:      HELSINKI 1993
41037:        ISSN 0549-6438
41038: 
41039: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
41040: Pohjoismaiden neuvosto
41041: Suomen valtuuskunta
41042: 
41043: 
41044: 
41045: 
41046:                                     Eduskunnalle
41047: 
41048:                Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto-
41049:             muksen Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 1992. Kertomuksessa
41050:             selostetaan neuvoston 40. istuntoa 3.-6. maaliskuuta 1992 ja 41.
41051:             istuntoa 9 .-11. marraskuuta 1992 sekä esitetään katsaus neuvoston
41052:             yleiseen toimintaan vuoden aikana.
41053: 
41054:                 Helsingissä 8. tammikuuta 1993
41055: 
41056: 
41057:                 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta
41058: 
41059: 
41060:                                         Tikka Suominen
41061: 
41062: 
41063: 
41064: 
41065:                                                                Guy Lindström
41066: 
41067: 
41068: 
41069: 
41070: 322103M
41071:                                                                  SISÄLLYS
41072: 
41073: 1 Yhteenveto. .... ..... .......... ... ............ ... ...... .. .. ... .. .... ......... ... .. ......... .. ..... ........ .. .. ...........    7
41074:   1.1 40. istunto .......................................................................................................                           9
41075:   1.2 41. istunto .......................................................................................................                           9
41076:   1.3 Kansainväliset yhteydet...................................................................................                                    9
41077:   1.4 Valiokunnat.....................................................................................................                             10
41078:   1.5 Yhteistyöbudjetti 1993 ....................................................................................                                  10
41079:   1.6 Neuvosto 42. istunnon kynnyksellä ................................................................                                           10
41080: 
41081: 2 Neuvoston organisaatio ja toimintamuodot. ............................................................                                           10
41082:   2.1 Rakenne ..........................................................................................................                           10
41083:   2.2 Poliittiset elimet ..... ... ............ .. .. ......... .......... .. ................. .. ..... ............. .............               11
41084: 
41085: 3 Suomen valtuuskunta. .. ......................... .............. .. ........ ...... .. ........... ............. .. .... ....                    12
41086:   3.1 Jäsenet.............................................................................................................                         12
41087:   32 Toiminta..........................................................................................................                            12
41088: 
41089: 4 40. istunto ................. ............................ .. .. ... ............ .. .. ...................... .. .. ................            13
41090:   4.1 Suomen valtuuskunta......................................................................................                                    13
41091:   4.2 Yleiskeskustelu ................................................................................................                             13
41092:   4.3 Käsitellyt asiat.................................................................................................                            18
41093:        4.3.1 Juridinen yhteistyö................................................................................                                   18
41094:        4.3.2 Kulttuuriyhteistyö .................................................................................                                  19
41095:        4.3.3 Sosiaaliyhteistyö ...................................................................................                                 20
41096:        4.3.4 Talousyhteistyö .....................................................................................                                 23
41097:        4.3.5 Ympäristöyhteistyö ...............................................................................                                    25
41098:        4.3.6 Budjetti ja tarkastustoiminta ................................................................                                        26
41099:        4.3.7 Euroopan yhdentyminen ......................................................................                                          28
41100:        4.3.8 40-vuotisjuhla .......................................................................................                                30
41101:        4.3.9 Liittokansleri Helmut Kohlin vierailu ..................................................                                              30
41102:   4.4 Kirjallisuus- ja musiikkipalkinto .....................................................................                                      31
41103: 
41104: 5 41. istunto ..............................................................................................................                       31
41105:   5.1 Suomen valtuuskunta......................................................................................                                    31
41106:   5.2 Pääministereiden selonteko .............................................................................                                     31
41107:   5.3 Ulkopoliittinen selonteko ................................................................................                                   34
41108:   5.4 Käsitellyt asiat.................................................................................................                            39
41109:        5.4.1 Juridinen yhteistyö................................................................................                                   39
41110:        5.4.2 Kulttuuriyhteistyö .................................................................................                                  39
41111:        5.4.3 Sosiaaliyhteistyö ...................................................................................                                 40
41112:        5.4.4 Talousyhteistyö .....................................................................................                                 41
41113:        5.4.5 Ympäristöyhteistyö ...............................................................................                                    42
41114:        5.4.6 Yhteistyöbudjetti ..................................................................................                                  43
41115: 
41116: 6 Yleinen toiminta 1992. ............... .. ...... ... ........... .......... .... .......... ... ................... ... ......                   44
41117:   6.1 Puheenjohtajisto..............................................................................................                               44
41118:         6.1.1 Yhteistyön uudelleenarviointi .......................... ... ......... .. ....... .... ......... ...                                 44
41119:               Kansainväliset konferenssit ................. .. ....... ... ...................... ................
41120:             6.1.2                                                                                                                                  45
41121:               Kansainväliset yhteydet........................................................................
41122:             6.1.3                                                                                                                                  45
41123:               Sihteerikollegio .......... ......... ... .................... .... ........... ........... ............ .....
41124:             6.1.4                                                                                                                                  46
41125:               Puheenjohtajiston budjetti 1993 ............................................................
41126:             6.1.5                                                                                                                                  46
41127:     6.2 Valiokunnat.....................................................................................................                           46
41128:         6.2.1 Juridinen valiokunta.............................................................................                                    46
41129:         6.2.2 Sivistysvaliokunta .................................................................................                                 46
41130:        6.2.3 Sosiaalivaliokunta .................................................................................                 47
41131:        6.2.4 Talousvaliokunta ... .. ................................................................ .............               48
41132:        6.2.5 Ympäristövaliokunta ............................................................................                     48
41133:        6.2.6 Budjettivaliokunta ................................................................................                  48
41134:    6.3 Tiedotus ............ ............. .............. ......................... ...................................... ....   49
41135:        6.3.1 Yleistä...................................................................................................           49
41136:        6.3.2 Nordisk Kontakt ..................................................................................                   49
41137:        6.3.3 Lehtimiesstipendit ........................................................................... :.....                49
41138: Uitteet:
41139: 1 40. istunnossa hyväksytyt esitykset ja suositukset ......... .. .................. ...... ..............                        50
41140: 2 40. istunnossa hyväksytyt lausunnot .....................................................................                       56
41141: 3 Kysymykset............................................................................................................          57
41142: 4 41. istunnossa hyväksytyt suositukset....................................................................                       58
41143: 5 Pääministereiden henkilökohtaisten edustajien uudelleenarviointi pohjoismaisesta
41144:   yhteistyöstä, yhteenveto ............................ ................... ...... ................................ ....          61
41145: 6 Pääministereiden lausunto Pohjoismaiden tulevasta yhteistyöstä..........................                                        68
41146: 7 Puhemies Suomisen lausunto pääministereiden asettaman työryhmän raportista.                                                     70
41147: 8 Itämeren alueen toisen parlamentaarisen yhteistyökonferenssin päätöslauselma ..                                                 72
41148:                                                                                                        7
41149: 
41150: 
41151: 
41152: 
41153:                                            KERTOMUS
41154:                       Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta 1992
41155: 
41156: 1 Yhteenveto                                               - ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön
41157:                                                        kehittäminen,
41158:    Pohjoismaiden neuvoston toimintaa on hal-               - uudet voimavarat kulttuuriyhteistyöhön,
41159: linnut konkreettinen työ poliittisen sisällön etu-         - neuvoston ja ministerineuvoston sihteeristö-
41160: sija-asettelun ja yhteistyön organisaation muut-       jen sijoittaminen samaan paikkaan.
41161: tamiseksi. Tärkeätä on ollut kehittää Pohjolaa             Työryhmän raportin ja pääministerien julis-
41162: yhtenä kokonaisuutena ja löytää työmuotoja,            tuksen johdosta neuvoston presidentti Ilkka Suo-
41163: joiden avulla pohjoismaista yhteistyötä voidaan        minen antoi puheenjohtajiston puolesta lausun-
41164: jatkaa myös uusien yhteistyökuvioiden sävyt-           non (liite 7), jossa hän peräsi pääministerien
41165: tämässä Euroopassa.                                    ehdotusten nopeaa konkreettistamista, jotta nii-
41166:     Maarianhaminassa marraskuussa 1991 pide-           tä voitaisiin käsitellä Århusin istunnossa. Hän
41167: tyn 4. ylimääräisen istunnon jälkeen Pohjoismai-       vahvisti myös, että työryhmän ehdotukset pit-
41168: den pääministerit asettivat työryhmän henkilö-         kälti noudattavat niitä suuntaviivoja, jotka Poh-
41169: kohtaisista edustajistaan. Suomenjäsen ja samal-       joismaiden neuvosto on osaltaan laatinut tarvit-
41170: la työryhmän puheenjohtaja oli toimitusjohtaja         tavia uudistuksia varten. Pohjoismaisen yhteis-
41171: Jaakko Iloniemi. Ryhmä antoi maaliskuussa              työn kansainvälistymisen perusteella neuvoston
41172: neuvoston 40. istuntoon väliraportin ja elokuus-       presidentti peräsi ulkoministerien aktiivisempaa
41173: sa loppuraportin (yhteenveto liitteessä 5).            osallistumista työhön. Hän totesi, että työryhmän
41174:     Loppuraportin pohjalta Pohjoismaiden pää-           ehdotukset eivät tältä osin merkinneet varsinai-
41175: ministerit antoivat Bomholmissa 17. elokuuta            sia muutoksia. Neuvoston on tärkeätä valvoa, että
41176:  1992 julistuksen tulevasta yhteistyöstä (liite 6).    parlamentaarikoiden vaikutusta yhteistyöhön voi-
41177:  Siinä todetaan, että Euroopan mailla on edes-         daan ylläpitää ja myös vahvistaa. Parlamentaari-
41178: sään haasteita, jotka asettavat erityisen suuria        kot haluavat saada lisää vaikutusmahdollisuuksia
41179: vaatimuksia pyrittäessä vahvaan laajennettuun          pohjoismaiseen budjettiin ja vastuuta siitä.
41180: yhteistyöhön rauhanomaisen ja vakaan kehityk-
41181: sen turvaamiseksi Euroopassa. Pääministerit
41182:  korostivat, että Pohjoismailla on tässä tilanteessa   Pääministerien selonteko
41183: ensi kertaa pitkään aikaan yhteisiä etuja osallis-
41184:  tua laajennettuun ulko- ja turvallisuuspoliittiseen      Pääministerien työryhmän ehdotusten seu-
41185: ja taloudelliseen yhteistyöhön Euroopassa. Tule-       ranta on aloitettu neuvoston puheenjohtajistos-
41186:  vina vuosina pohjoismainen yhteistyö tulisi or-       sa, neuvoston puolueryhmissä ja pääministerien
41187:  ganisoida siten, että se mahdollisimman laajalti      asettamassa jatkotyöryhmässä. Sen työn tulos
41188:  vastaa niitä tarpeita, joita mailla on Pohjolassa     oli ohjeena pääministeri Gro Harlem Brundtlan-
41189: ja Euroopassa. Julistuksessaan pääministerit           din 41. istunnossa antamalle selonteolle pohjois-
41190:  vahvistivat poliittisen yhteistyön vireyttäiDiseksi   maisesta yhteistyöstä. Siinä todettiin, että poh-
41191:  yhdeksän kohdan ohjelman, jonka keskeisiä             joismaisen toiminnan tärkeä edellytys on, että
41192:  kohtia ovat:                                          Pohjoismaiden yhteistyötä laajemmissa euroop-
41193:     - yhteistyön vahvempi poliittinen johto, josta     palaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä kuten
41194: pääministerit vastaavat suoraan,                       Eftassa, EY:ssä, Gattissa ja YK:ssa ei tulkita
41195:     - puheenjohtajamaan erillisvastuu pohjois-         niin, että pohjoismainen yhteistyö toimisi huo-
41196:  maisissa elimissä,                                    nosti. Päinvastoin, Pohjoismaiden vahvuudeksi
41197: 8
41198: 
41199: eikä heikkoudeksi olisi luettava, että tärkeitä           teerit tai muut korkeat virkamiehet kustakin
41200: pohjoismaisia etuja voidaan vaalia Pohjolaa laa-          maasta. Kysymys ministerineuvoston ja Pohjois-
41201: jemmilla foorumeilla. Selonteossa todettiin, että         maiden neuvoston sihteeristöjen sijoittamisesta
41202: Pohjoismaiden osallistuminen laajempaan euroop-           samaan paikkaan ratkaistaan yhdessä puheen-
41203: palaiseen yhteistyöhön on myös yksi pohjoismai-           johtajiston kanssa.
41204: sen yhteistyön ilmentymti. Lisäksi korostettiin,
41205: että yhteistyön haasteena on sen suuntaaminen
41206: siten, että voidaan saavuttaa konkreettisia tulok-        Parlamentaarikoiden vaikutusmahdollisuudet
41207: sia aloilla, joilla Pohjoismailla on yhteisiä etuja, ja
41208: että ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä         Selonteosta keskusteltaessa neuvoston presi-
41209: yhteistyö on saanut viime vuosina keskeisen sijan         dentti Ilkka Suominen korosti puheenjohtajiston
41210: hallitusten epävirallisessa yhteistyössä. Hallituk-       osalta, että parlamentaarikoiden vaikutusmahdol-
41211: set haluavat myötävaikuttaa siihen, että keskus-          lisuuksien vahvistaminen on tärkeä näkökohta
41212: telut Pohjoismaiden neuvostossa näistä kysy-              hallitusten ja parlamentaarikoiden yhteistyön ke-
41213: myksistä tulevat mielekkäiksi ja antoisiksi.              hittämiseksi sekä pohjoismaisella tasolla että ylei-
41214:                                                           semmin Euroopassa. Hän korosti, että Pohjois-
41215:                                                           maiden neuvoston ainutlaatuinen rakenne yh-
41216: Seitsemän tärkeintä alaa                                  teistyöelimenä, johon osallistuvat sekä hallitus-
41217:                                                           ten edustajat että parlamentaarikot, on voimak-
41218:    Virallisen yhteistyön kehittämiseksi hallituk-         kaasti edistänyt parlamentaarikoiden nykyistä
41219: set ovat sopineet siitä, että toimintaa keskitetään       asemaa. Tästä perinteestä neuvosto haluaa pitää
41220: enemmän, hallitukset sitoutuvat aktiivisempaan            kiinni. Hän korosti myös, että on aika ottaa
41221: toimintaan ja sihteeristöjen toimintaa järkeiste-         käyttöön parlamentaarikoille todellista budjetti-
41222: tään. Pääministereiden lähtökohtana on, että               valtaa merkitsevä menettely. Neuvosto edellyt-
41223: yhteistyö keskitetään seitsemään tärkeimpään              tää, että pääministereiden aloitteessa ottaa joh-
41224: alueeseen: kulttuuriin, tutkimukseen ja koulutuk-         tava rooli hallitusyhteistyössä on aitoa kiinnos-
41225: seen, ympäristöön, pohjoismaalaisten oikeuksiin,          tusta yhteistyötä kohtaan kaikilta osin ja että
41226: talouteen, kalatalouteen ja juridisiin kysymyksiin.       pääministerit tulevat varaamaan tarvittavan
41227: Etusija-asettelun muutos merkitsee ensisijaisesti         ajan yhteistyön hoitamiseen. Edelleen hän ko-
41228: uutta panostusta kulttuuriyhteistyöhön. Tavoit-           rosti, että sihteeristöjen sijoittaminen samaan
41229: teena on, että kokonaispanostus kulttuuriin sekä          paikkaan tulisi toteuttaa nopeasti ja rakentavasti.
41230: tutkimukseen ja koulutukseen on 50 % budjetti-            Pääministereiden etusijaan asettamien yhteistyö-
41231: varoista vuonna 1996. Ympäristöalalla panostus            alojen tulee vastedes saada vahva asema. Neu-
41232: pysyy samana kuin nykyisin. Välttämättömät                vosto odottaa, että toimintaa näillä aloilla konk-
41233: vähennykset jaetaan budjetin muiden määrära-              reettistetaan nopeasti ja että niistä saadaan mi-
41234: hojen kesken.                                             nisterineuvoston ehdotukset.
41235:    Toisena haasteena on yhteistyön kehittäminen               Presidentin puheenvuoron lisäksi neuvoston
41236: eurooppalaisilla foorumeilla. Etassa ja EY:ssä            näkemyksiä pääministereiden ehdotusten seu-
41237: päätösprosessin tärkeä osa on se vaihe, jossa             rannasta esittivät mm. puolueryhmien edustajat
41238: päätösehdotuksia laaditaan ja niihin vaikute-             (ks.lukua 5.2, jossa on yhteenveto keskustelus-
41239: taan. Pohjoismailla on selonteon mukaan aivan             ta). Keskustelun yhteenvedossa pääministeri
41240: uudet mahdollisuudet tehdä aloitteita, vaikuttaa           Brundtland totesi, että sävyltään puheenvuorot
41241: päätöksiin ja toimia yhteisten etujen toteuttami-         ja eri ryhmien lausunnot tukivat laajalti tehtyjä
41242: seksi.                                                    uudistusehdotuksia. Hän ilmoitti, että pääminis-
41243:    Koska Eta merkitsee tulevina vuosina poh-              terit ja yhteistyöministerit olivat asettaneet poh-
41244: joismaisen yhteistyön huomattavaa laajenemis-             joismaisen yhteistyökomitean ja antaneet sille
41245: ta, pääministerit ovat ptitittäneet itse ottaa yleis-     tehtäväksi jatkaa ehdotusten täytäntöönpanoa.
41246: vastuun hallitustason yhteistyöstä. Jotta päämi-          Niistä useimmat tulevat voimaan heti. Hän piti
41247: nisterien työmäärää helpotettaisiin ja jatkuvia           tärkeimpänä, että hallitustason virallinen yhteis-
41248: yhteyksiä Pohjoismaiden neuvostoon voitaisiin             työ järjestetään seitsemän etusijaan asetetun alan
41249: ylläpitää, yhteistyöministerien asema säilyy.             pohjalta. Pääministerit ovat pyytäneet arviointia
41250: Heillä on myös keskeinen tehtävä budjettiminis-           uudelleenorganisoinnista vuoden kuluttua.
41251: tereinä. Päivittäisen yhteistyön koordinoimiseksi             Istunnon päätyttyä puheenjohtajisto päätti
41252: asetetaan komitea, jonka muodostavat valtiosih-           asettaa työryhmiin,johon kuuluvat puheenjohtaja-
41253:                                                                                                          9
41254: 
41255: na neuvoston presidentti Ilkka Suominen ja kolme        maisen kehitysrahaston pääoman korottaminen,
41256: muuta puheenjohtajiston jäsentä. Ryhmän tehtä-          uusi kalastusalan yhteistyöohjelma, uusi suosi-
41257: vänä on esittää viimeistään tammikuun 1993 lo-          t.us tv-ja radio-ohjelmien vaihdosta, uusi aikuis-
41258: pussa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten parla-      koulutusohjelma, ulkomaanedustustojen koor-
41259: mentaarikoiden organisaatiota aiotaan muuttaa.          dinoiminen eräissä uusissa valtioissa sekä halli-
41260:    Konkreettiset ehdotukset Helsingin sopimuk-          tustason yhteistyö arktisilla alueilla. Ministeri-
41261: sen ja neuvoston työjärjestyksen muuttamisesta          neuvoston ehdotusten ja useiden jäsenehdotus-
41262: tehdään Oslon istuntoon maaliskuussa 1993.              ten johdosta neuvosto hyväksyi laajan suosituk-
41263: Odotettavissa olevien päätösten jälkeen voidaan         sen yhteistyön kehittämisestä uudessa Euroopas-
41264: katsoa, että yhteistyön laaja muutosprosessi suh-       sa.
41265: teessa Euroopan yhdentymiseen on tällä kertaa               Eduskunnan puhemies Ilkka Suominen valit-
41266: toteutettu. Kaikkien tai useimpien Pohjoismai-          tiin neuvoston presidentiksi. Juhlaistunnon kun-
41267: den EY-jäsenyys saattaa muutamien vuosien               niaksi liittokansleri Helmut Kohl oli kutsuttu
41268: kuluttua vaatia lisämuutoksia yhteistyön sisäl-         puhumaan neuvostolle. Samoihin aikoihin neu-
41269: töön ja rakenteeseen.                                   vosto järjesti myös kulttuurifoorumin yhteis-
41270:    Nyt tehdyillä toiminnan suuntaaja organisaa-         työssä Arkadia-seuran ja Hanasaaren kulttuuri-
41271: tiota koskevilla poliittisilla päätöksillä on pyritty   keskuksen kanssa.
41272: lisäämään yhteistyön dynaamisuutta. Suomen
41273: valtuuskunnalla on ollut tässä aktiivinen rooli.
41274: Suomen kannanotot ovat perustuneet läheiseen            1.2 41. istunto
41275: vuoropuheluun valtuuskunnan, eduskunnan ul-
41276: koasiainvaliokunnanja vastaavien ministereiden             41. istunto pidettiin 9.-11. marraskuuta År-
41277: välillä.                                                husissa. Näin siirryttiin kahden varsinaisen is-
41278:                                                         tunnon käytäntöön. Tämän istunnon tärkeim-
41279:                                                         mät asiat olivat pääministereiden selonteko tule-
41280: 1.1 40. istunto                                         vasta yhteistyöstä ja ulkopoliittinen keskustelu.
41281:                                                         Keskustelu yhteistyön tulevaisuudesta pohjautui
41282:     Neuvoston 40. istunto pidettiin Helsingissä         pääministeri Gro Harlem Brundtlandin selonte-
41283: 3.-6. maaliskuuta 1992. Istunnossa käsiteltiin 8        koon,jonka hän antoi hallitusten nimissä. Ulko-
41284: ministerineuvoston ehdotusta, 35 jäsenehdotusta         poliittisen keskustelun aluksi Norjan ulkominis-
41285: ja 55 kysymystä. Ehdotuksista annettiin 32 uutta        teri Thorvald Stoltenberg piti puheen. Nyt käy-
41286: suositusta. Istuntoon kaikkine tapahtumineen            tiin neuvoston historiassa ensimmäinen muodol-
41287: osallistui noin tuhat henkeä. Varsinaisen yleis-        linen keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
41288: keskustelun lisäksi järjestettiin erillinen teema-         Lisäksi käsiteltiin ministerineuvoston budjet-
41289: keskustelu aiheesta "Pohjola vuoden 1992 jäl-           tiehdotus vuodeksi 1993, ministerineuvoston eh-
41290: keen". Kehitys Pohjolan ulkopuolella ja sen             dotus Pohjolan ympäristön tilan seurannasta
41291: vaikutukset yhteistyöhön leimasivat puheenvuo-          sekä 19 jäsenehdotusta. Ehdotuksista annettiin
41292: roja. Teemakeskustelussa edustajat arvioivat            17 uutta suositusta. Istunnossa liikkui seitsemi-
41293: pääministereiden käynnistämää selvitystä yhteis-        sensataa osanottajaa.
41294: työn uudelleenarvioinnista. Myös monet organi-
41295: saatioon liittyvät kysymykset tulivat esiin.
41296:     Neuvoston puheenjohtajiston mielestä päämi-         1.3 Kansainväliset yhteydet
41297: nistereiden Maarianhaminan julistus antoi toi-
41298: voa tulevaisuuteen. Tervetulleena pidettiin myös           Neuvosto on jatkanut yhteyksien solmimista
41299: neuvonpitoa ulko- ja turvallisuuspoliittisista ky-      Baltian maihin ja Venäjään. Parlamentaarisen
41300: symyksistä pohjoismaisella tasolla sekä päämi-          toiminnan kehittämiseksi tehtiin toimintaohjel-
41301: nistereiden keskeisempää asemaa ja suurempaa            ma. Pietarissa järjestettiin tiedotusseminaari
41302: vastuuta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Toimin-          pohjoismaisesta yhteistyöstä. Puheenjohtajisto
41303:  tasuunnitelmia ja -ohjelmia tarvitaan vastaisuu-       järjesti huhtikuussa parlamentaarikoille Itäme-
41304: dessakin yhteistyön linjauksiin.                        ren konferenssin (päätöslauselma liitteessä 8) ja
41305:     Istunnon suuria asiakysymyksiä olivat poh-          lokakuussa konferenssin Suomessa eurooppalai-
41306: joismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelun ke-         sesta ja pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä.
41307:  hittämiseksi, uusi pohjoismainen sosiaaliturva-        Yhteyksiä Euroopan neuvostoon ja Euroopan
41308:  sopimus, Baltian investointiohjelma, Pohjois-          parlamenttiin on jatkettu. Syyskuussa pidettiin
41309:  2 322103M
41310: 10
41311: 
41312: ensi kertaa Euroopan neuvoston, Baltian parla-        budjettivaliokunta oli esittänyt pääsihteerin eh-
41313: mentaarisen yleiskokouksen ja Pohjoismaiden           dotuksesta. Mietinnössään valiokunta totesi,
41314: neuvoston puheenjohtajiston yhteiskokous.             että aikaisempaan käsittelyyn nähden olisi ollut
41315:                                                       loogista vaatia kokonaan uusi ehdotus. Tähän ei
41316:                                                       kuitenkaan katsottu olevan käytännön mahdol-
41317: 1.4 Valiokunnat                                       lisuuksia. Sen vuoksi valiokunta päätti ehdottaa,
41318:                                                       että mietintö jätetään ministerineuvostolle ilman
41319:     Juridisessa valiokunnassa keskeisenä oli poh-     varsinaista budjettiesitystä. Neuvosto tuki bud-
41320: joismaisen lainsäädännön harmonisointi suh-           jettivaliokuiman näkökohtia. Valiokunta on ai-
41321: teessa Etaan, elintarvikealan yhteistyö sekä pää-     emminkin huomauttanut nollabudjetin uhkaa-
41322: ministereiden työryhmän tekemät ehdotukset            van yhteistyön kehitystä. Se on nyt jo johtanut
41323: tulevasta yhteistyöstä.                               reaalitason vähittäiseen laskemiseen. Nykyinen
41324:     Sivistysvaliokunta on pyrkinyt elvyttämään        linja tarkoittaa käytännössä sitä, että pohjois-
41325: viestintäalan yhteistyötä, varsinkin televisio-oh-    maiseen yhteistyöhön varataan 1993 määräraho-
41326: jelmien siirtämistä Pohjoismaasta toiseen. Valio-     ja 49 milj. Tkr vähemmän kuin 1992.
41327: kunnan kolme työryhmää ovat jatkaneet yhteis-             1993 budjetissa on etusijaan asetettu kulttuu-
41328: työn kartoitusta Euroopan parlamentin, Euroo-         ri, ympäristö, tasa-arvo, työmarkkinat, aluepoli-
41329: pan neuvoston ja Baltian maiden kanssa. Euroo-        tiikka, kuluttajansuoja ja sosiaalipolitiikka. Li-
41330: pan parlamentin yhteyksiä selvittelevä työryhmä       säksi Baltian yhteistyöhön, Nordplus-ohjel-
41331: jätti analyysin pohjoismaisesta kulttuurialan yh-     maan, kalastusalalle ja Teollisuusrahastolle esi-
41332: teistyöstä EY:n näkökulmasta.                         tetään varoja vuoden 1991 ylijäämästä.
41333:     Sosiaalivaliokunnassa on omistauduttu työ-
41334: markkinakysymyksille, työoikeuskysymyksille
41335: sekä jatkettu vammaiskysymysten käsittelyä.           1.6 Neuvosto 42. istunnon kynnyksellä
41336:     Talousvaliokunnan toimintaa hallitsivat integ-
41337: raatiokysymykset Se on myös seurannut Baltian            Puheenjohtajisto ja yhteistyöministerit ovat
41338: investointiohjelmaa ja pitänyt kokouksen Riias-       alkaneet valmistella neuvoston 42. istunnon oh-
41339: sa.                                                   jelmaa ja pääkysymyksiä. Istunto pidetään Os-
41340:     Ympäristövaliokunnassa on käsitelty Rion          lossa 2.--4. maaliskuuta 1993. Odotettavissa on
41341: ympäristökonferenssissa esille tulleita asioita,      ministerineuvoston ehdotus Helsingin sopimuk-
41342: pohjoisten alueiden ydinturvallisuutta sekä ym-       sen muuttamisesta sekä Pohjoismaiden neuvos-
41343: päristöalan toimintasuunnitelmien tarkistuksia.       ton työjärjestyksen muuttamisehdotus pääminis-
41344: Valiokunta teki ehdotuksen rauhoitettujen lintu-      tereiden ja puheenjohtajiston selvityksen johdos-
41345: lajien pyynnin kieltämisestä Välimeren maissa,        ta. Suunnitteilla on myös teemakeskustelu kult-
41346: mikä käsiteltiin 41. istunnossa.                      tuuriyhteistyöstä Euroopassa.
41347:     Budjettivaliokunta käsitteli vuoden 1993 bud-        Istuntoon on tulossa ministerineuvoston eh-
41348: jettiesitystä. Tarkastustehtäväänsä liittyen valio-   dotukset mm. uusiksi Pohjoismaisen tutkimus-
41349: kunta käynnisti maatalous- ja metsäyhteistyön         poliittisen neuvoston suuntaviivoiksi ja lainsää-
41350: tarkastuksen sekä aluepoliittisen tutkimuksen         däntöyhteistyön toimintaohjelmaksi. Myös elin-
41351: tarkastuksen.                                         tarvikealalla ja terveydenhuollon sektorilla odo-
41352:                                                       tetaan uusia ehdotuksia.
41353:                                                          Neuvoston 43. istunto pidetään Maarianha-
41354: 1.5 Yhteistyöbudjetti 1993                            minassa 8.-10. marraskuuta 1993. Syysistunnot
41355:                                                       on tarkoitus pitää vastaisuudessa vuorotellen
41356:    Yhteistyöbudjetti saatiin käsiteltyä loppuun       kussakin viidessä maassa ja itsehallintoalueilla
41357: neuvoston osalta 41. istunnossa Århusissa.            sovitussa vuorojärjestyksessä.
41358:    Budjetin loppusumma on 649 miljoonaa
41359: Tanskan kruunua. Siinä ei ole lisäystä edellisen
41360: vuoden budjettiin verrattuna. Budjettivaliokun-       2 Neuvoston organisaatio ja toimintamuodot
41361: ta on arvostellut tiukkasanaisesti budjettiesityk-
41362: sen valmistelua. Yhteistyöministerit päättivät        2.1 Rakenne
41363: elokuussa jättää pääsihteerin budjettiesityksen
41364: neuvostolle ilman mitään muutoksia. Siinä ei siis       Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden
41365: oltu otettu huomioon niitä näkökohtia, joita          parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelin. Yh-
41366:                                                                                                      11
41367: 
41368: teistyön perustana on v. 1962 solmittu Helsingin-    ten ja ministerineuvoston ilmoituksia vanhoista
41369: sopimus ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset         suosituksista, saapuneita kirjelmiä sekä muita
41370: sekä erillinen neuvoston työjärjestys.               asioita. Keskeisen osan valiokuntatyöstä muo-
41371:                                                      dostaa pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmia
41372:                                                      koskevan ministerineuvoston selonteon (C2) kä-
41373:                                                      sittely sekä ministerineuvoston budjettiehdotuk~
41374: 2.2 Poliittiset elimet                               sen käsittely.
41375: 
41376: Yleiskokous
41377:                                                      Vaalikomitea
41378:     Yleiskokouksen muodostavat 87 valittua jä-
41379: sentä sekä n. 80 hallituksen edustajaa, jotka           Organisaatiokomitean (NU 1990:7) ehdotuk-
41380: kokoontuvat istuntoon vähintään kerran vuo-          sesta neuvosto teki 39. istunnossaan Kööpenha-
41381: dessa.                                               minassa muutoksia neuvoston työjärjestykseen.
41382:     Neuvoston korkein päättävä elin on yleisko-      Yksi muutos oli pysyvän vaalikomitean perusta-
41383: kous. Sen tehtävänä on hyväksyä suosituksia ja       minen. Vaalikomitean tehtävänä on valmistella
41384: lausuntoja, vahvistaa neuvoston työjärjestys,        yleiskokouksessa suoritettavat vaalit sekä sellai-
41385: valita puheenjohtajisto, määrätä valiokuntien        set täydennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa
41386: lukumäärä ja toiminta-ala ja ilmoittaa seuraa-       puheenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomiteas-
41387: van istunnon aika ja paikka. Sääntöjen mukaan        sa on seitsemän jäsentä. Suomea edustaa kan-
41388: on mahdollista kutsua koolle myös ylimääräinen       sanedustaja Lauri Metsämäki.
41389: istunto. Pohjoismaiden neuvostossa on äänioi-
41390: keus vain valituilla jäsenillä, parlamentaarikoil-
41391: la.                                                  Valtuuskunnat
41392: 
41393:                                                          Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajäsenet
41394: Puheenjohtajisto                                     ja hallituksen edustajat muodostavat maansa
41395:                                                      valtuuskunnan. Suomen valtuuskuntaan kuuluu
41396:    Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston         20 jäsentä, joista Ahvenanmaan maakuntapäi-
41397: muodostavat presidentti ja yhdeksän tai kymme-       vät valitsevat kaksi.
41398: nen muuta jäsentä, jotka yleiskokous valitsee           Valtuuskunta järjestäytyy, valitsee puheen-
41399: vuoden ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa.       johtajan, varapuheenjohtajan ja työvaliokunnan
41400: Jokaisen viiden maan valtuuskuntaa edustaa           sekä laatii tarkemmat ohjeet työlleen. Valtuus-
41401: vähintään kaksi jäsentä. Puheenjohtajisto huo-       kunnalla on oma eduskunnan vahvistama bud-
41402: lehtii neuvoston juoksevien asioiden hoidosta        jetti, minkä lisäksi se anoo määrärahaa myös
41403: istunnossa ja niiden välillä. Puheenjohtajisto voi   neuvoston yhteisiin menoihin.
41404: myös toimia yleiskokouksen asemesta ja tehdä
41405: esityksen tai antaa lausunnon sellaisesta pohjois-
41406: maisesta yhteistyökysymyksestä, jonka käsittely      Puolueryhmät
41407: ei voi odottaa seuraavaan istuntoon.
41408:                                                          Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja
41409:                                                      varajäsenet puolueiden voimasuhteet huomioon
41410: Valiokunnat                                          ottaen. Monet jäsenehdotukset syntyvät nykyi-
41411:                                                      sin puoluepoliittisen toiminnan tuloksena. Neu-
41412:     Neuvoston jäsenet muodostavat kuusi valio-       voston luottamuspaikkojen jakoa ja monia käsi-
41413: kuntaa, jotka ovat juridinen valiokunta, sivistys-   teltäviä asioita pohditaan puolueryhmissä ja nii-
41414: valiokunta, sosiaalivaliokunta, ympäristövalio-      tä valmistellaan poliittisten elinten päätöksiä
41415: kunta, talousvaliokunta sekä budjettivaliokun-       silmällä pitäen. Neuvostossa on viisi puolueryh-
41416: ta.                                                  mittymää: keskipuolueet, sosiaalidemokraatit,
41417:     Valiokuntien tehtävänä on valmistella asiat      konservatiivit, vasemmistososialistit sekä libera-
41418: ennen yleiskokouksen tai puheenjohtajiston pää-      listit. Vuonna 1985 puheenjohtajisto vahvisti
41419: töstä. Valiokunnat käsittelevät jäsenehdotuksia,     puolueryhmien taloudellista tukea koskevat
41420: hallitusten ja ministerineuvoston ehdotuksia,        säännöt. Kaikilla ryhmillä on myös oma ryhmä-
41421: pohjoismaisten laitosten kertomuksia, hallitus-      sihteerinsä.
41422: 12
41423: 
41424: 3 Suomen valtuuskunta                                   Talousvaliokunta: Donner, Jäätteenmäki
41425:                                                      (Haavisto 27.3.92 -)ja Tuomioja.
41426: 3.1 Jäsenet                                              Budjettivaliokunta: Flodin, Järvilahti ja Met-
41427:                                                      sämäki.
41428:    Suomen valtuuskunnan vaaleissa 11. helmi-            Nordisk Kontaktin toimituskomiteaan nimet-
41429: kuuta 1992 tulivat valituiksi seuraavat edustajat:   tiin kansanedustajat M. Laukkanen ja Lippo-
41430:    Varsinaiset jäsenet: Claes Andersson (Vas.),      nen.
41431: Rose-Marie Björkenheim (Kesk.), Jörn Donner              Edelleen valtuuskunta päätti nimetä kansan-
41432: (RKP), Pekka Haavisto (Vihr.), Sinikka Hurs-         edustaja Jäätteenmäen neuvoston talousvalio-
41433: kainen (SDP), Timo Järvilahti (Kesk.), Anneli        kunnan puheenjohtajan paikalle ja kansanedus-
41434: Jäätteenmäki (Kesk.), Markku Laukkanen               taja Metsämäen budjettivaliokunnan puheen-
41435: (Kesk.), Paavo Lipponen (SDP), Anna-Kaarina          johtajan paikalle.
41436: Louvo (Kok.), Lauri Metsämäki (SDP), Eeva-               Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksen
41437: Liisa Moilanen (SKL), Sauli Niinistö (Kok.),         jäseneksi vuodeksi 1992 ja toimintakaudeksi
41438: Mats Nyby (SDP), Markku Rossi (Kesk.), Ilkka          1993-94 päätettiin nimetä kansanedustaja Ryy-
41439: Suominen (Kok.), Erkki Tuomioja (SDP) ja             nänen sekä kansanedustaja Andersson varajäse-
41440: Eeva Turunen (Kok.).                                 neksi 1993-1994.
41441:    Varajäsenet: Arja Alho (SDP), Maria Kaisa
41442: Aula (Kesk.), Bjarne Kallis (SKL), Tarja Kautto
41443: (SDP), Antero Kekkonen (SDP), Juha Korkea-
41444: oja (Kesk.), Leila Lehtinen (Kok.), Raimo Liik-      3.2 Toiminta
41445: kanen (Kesk.), Håkan Nordman (RKP), Outi
41446: Ojala (Vas.), Seppo Pelttari (Kesk.), Maija Per-        Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
41447: ho-Santala (Kok.), Virpa Puisto (SDP), Heikki        kunta piti kuluneen vuoden aikana kuusi ko-
41448: Riihijärvi (SMP), Riitta Saastamoinen (Kok.),        kousta ja työvaliokunta kolme kokousta. Edelli-
41449: Kimmo Sasi (Kok.), Aino Suhola (Kesk.) ja            sen vuoden tapaan työ on painottunut tulevai-
41450: Jarmo Wahlström (Vas.).                              suutta ja organisaatiota koskeviin kysymyksiin.
41451:     Ahvenanmaan maakuntapäivien 1991 valitse-           Toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi esitteli val-
41452: mat jäsenet May Flodin (FS) ja Olof Salmen           tuuskunnalle 16. kesäkuuta väliraportin, jonka
41453: (ÅC) jatkoivat valtuuskunnassa kuten heidän          Pohjoismaiden pääministereiden marraskuussa
41454: varajäsenensäkin Olof Erland (lib.) ja Pekka         1991 asettama työryhmä oli saanut valmiiksi
41455: Tuominen (ÅSD).                                      yhteistyön tulevaisuudesta.
41456:     Valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa              Työryhmän raportti valmistui lopulliseen
41457:  11. helmikuuta 1992 valittiin puheenjohtajaksi      muotoonsa elokuussa 1992. Valtuuskunta järjesti
41458: puhemies Ilkka Suominen ja varapuheenjohta-          siitä seminaarin 9. syyskuuta, jolloin pääministe-
41459: jaksi kansanedustaja Erkki Tuomioja. Samalla         ri Esko Aho ja työryhmän puheenjohtaja Jaakko
41460: puheenjohtaja ja kansanedustaja Mats Nyby            Iloniemi esittelivät sitä. Työryhmän työn pohja-
41461: nimettiin neuvoston puheenjohtajistoon.              na olivat Eta-sopimuksen vaikutukset pohjois-
41462:     Työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajan ja      maiseen yhteistyöhön. Työryhmä tarkasteli yh-
41463: varapuheenjohtajan lisäksi jäsenet Andersson,        teistyön sisältöä ja organisaatiomuutoksia. Ra-
41464: Donner, Salmen, Haavisto ja Jäätteenmäki.            porttia selostetaan tarkemmin Århusin istuntoa
41465:     Valtuuskunta päätti, kuten edellisenäkin         käsittelevässä luvussa.
41466: vuonna, nimetä valiokuntatyötä varten kullekin           Valtuuskunta kuuli 15. syyskuuta sijaisvirka-
41467: varsinaiselle jäsenelle varajäsenen.                 mies Erkki Kivimäkeä ministerineuvoston vuo-
41468:     Jäsenet jaettiin neuvoston kuuteen valiokun-     den 1993 budjetin johdosta. Hän totesi, että
41469: taan seuraavasti (suluissa myöhemmin tapahtu-        vuoden 1993 budjetin laadinta on ollut poikke-
41470: neet muutokset):                                     uksellista, koska ministerineuvoston pääsihteeri
41471:     Juridinen valiokunta: Björkenheim, Hurskai-      on vaihtunut, ja pohjoismaisen yhteistyön me-
41472: nen ja Niinistö.                                     neillään oleva rakennemuutos on heijastunut
41473:     Sivistysvaliokunta: Laukkanen M., Lipponen       myös budjettityöhön. Tämän takia budjetti ei
41474: ja Turunen.                                          Kivimäen mukaan kasva 1993, vaan taloudelli-
41475:     Sosiaalivaliokunta: Andersson, Moilanen ja       sen toimintaohjelman päättymisen takia pikem-
41476: Rossi.                                               minkin laskee.
41477:     Ympäristövaliokunta: Haavisto (Jäätteenmä-           Yhteispohjoismaista aikaa koskevaa ehdotus-
41478: ki 27.3.92 -), Louvo ja Salmen.                      ta käsiteltiin valtuuskunnan kokouksissa useam-
41479:                                                                                                      13
41480: 
41481: paan otteeseen. Helsingin istunnossa hyväksyt-           Hallituksen edustajat: pääministeri Esko
41482: tiin suositus, minkä vuoksi Pohjoismaiden mi-         Aho, ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen, ulko-
41483: nisterineuvosto on pyytänyt Suomen hallitusta         maankauppaministeri Pertti Salolainen, sosiaali-
41484: selvittämään Suomen ajan yhteensovittamista           ja terveysministeri Eeva Kuuskoski, työministeri
41485: Tanskan, Ruotsin ja Norjan aikaan. Valtioneu-         Ilkka Kanerva, liikenneministeri, pohjoismainen
41486: voston kanslia pyysi valtuuskunnalta lausuntoa        yhteistyöministeri Ole Norrback, tasa-arvomi-
41487: asiasta. Valtuuskunta päätti kuitenkin 15. syys-      nisteri Elisabeth Rehn, kauppa- ja teollisuusmi-
41488: kuuta, ettei se anna lausuntoa.                       nisteri Kauko Juhantalo, oikeusministeri Han-
41489:     Valtuuskunnan puheenjohtajan aloitteesta          nele Pokka, sisäasiainministeri Mauri Pekkari-
41490: järjestettiin 20. lokakuuta neuvottelu Pohjoisvi-     nen, valtiovarainministeri Iiro Viinanen, opetus-
41491: siotoiminnan elvyttämisestä. Neuvotteluun osal-       ministeri Riitta Uosukainen, kulttuuriministeri
41492: listuivat Yleisradion, Suomen Näyttelijäliiton        Tytti Isohookana-Asunmaa, ympäristöministeri
41493: sekä opetus- ja liikenneministeriöiden edustajat.     Sirpa Pietikäinen, asuntoministeri Pirjo Rusanen
41494:     Yhdysmieskokouksia on pidetty kaksi, toinen       ja maatalousministeri Martti Pura.
41495: 19. helmikuuta Helsingin istunnon edellä ja toi-         Ahvenanmaan maakunnanhallituksen edus-
41496: nen 22. lokakuuta Arhusin istunnon edellä.            tajat: maaneuvos Ragnar Erlandsson, varamaa-
41497: Molemmissa kokouksissa käsiteltiin istuntojen         neuvos Harriet Lindeman, maakunnanhallituk-
41498: asioita. Tämän lisäksi valtuuskunta on järjestä-      sen jäsenet Anders Eriksson, Karl-Göran Eriks-
41499: nyt seminaareja toimittajille.                        son, Roger Nordlund ja Lasse Wiklöf.
41500:     Valtuuskunnan kansliassa on edelleen 11 vir-          Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansanedus-
41501:  kaa. Guy Lindström on jatkanut pääsihteerinä         tajat Claes Andersson, Pekka Haavisto, Sinikka
41502: ja Greta Lohiniva apulaispääsihteerinä. Apulais-      Hurskainen, Timo Järvilahti, Anneli Jäätteen-
41503:  sihteeri Magnus Eriksson oli virkavapaalla 1.        mäki, Bjarne Kallis, Antero Kekkonen, Markku
41504: joulukuuta 1991lähtienja hänen virkaansa hoiti        Laukkanen, Anna-Kaarina Louvo, Lauri Met-
41505:  sijaisena Mika Boedeker 30. marraskuuta 1992         sämäki, Sauli Niinistö, Håkan Nordman, Mats
41506:  asti Erikssonin palattua virkaansa 1. joulukuuta.    Nyby, Markku Rossi, Ilkka Suominen, Erkki
41507:  Tiedotussihteerinä on jatkanut Kari Salo ja apu-     Tuomioja ja Eeva Turunen.
41508:  laissihteereinä Risto Nieminen ja Paula Kaikko-         Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemat
41509:  nen. Hoitovapaalla ollut Sirpa Mairue palasi         jäsenet: May Flodin ja Olof Salmen.
41510:  toimistovirkailijan virkaansa 1. elokuuta ja hei-       Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti istun-
41511:  näkuun viimeiseen päivään hänen sijaisenaan          toon osallistuivat myös seuraavat varajäsenet
41512:  toiminut Merja Saavalainen hoiti 1.8.-               kansanedustaja Kimmo Sasi ja Ahvenanmaan
41513:  30.9.1992 ylimääräistä toimistovirkailijan vir-      maakuntapäivien jäsen Olof Erland.
41514:  kaa. Osastosihteeri Leea Kakon jäätyä äitiyslo-
41515:  malle 26. syyskuuta 1992 työvaliokunta päätti
41516:  nimittää Saavalaisen vs. toimistovirkailijaksi 1.    4.2 Yleiskeskustelu
41517:  lokakuuta 1992 alkaen toistaiseksi tai enintään
41518:  siihen asti, kun osastosihteeri Kakko palaa äi-         Yleiskeskustelu käytiin aikaisempien vuosien
41519:  tiyslomaltaan. Samoin työvaliokunta päätti, että     tapaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: Pohjois-
41520:  toimistosihteeri Maarit Immonen toimii vs. osas-     maiden ministerineuvoston kertomus pohjois-
41521:  tosihteerinä ja toimistovirkailija Mairue vs. toi-   maisesta yhteistyöstä (Cl), ministerineuvoston
41522:  mistosihteerinä toistaiseksi tai siihen asti, kun    selonteko pohjoismaisen yhteistyön suunnitel-
41523:  viran vakinaiset haltijat palaavat tehtäviinsä.      mista (C2) ja neuvoston puheenjohtajiston ra-
41524:  Paula Husman on jatkanut osastosihteerinä ja         portti toiminnasta 39. istunnon jälkeen.
41525:  Kristiina Tallqvist tiedotusavustajana.                  Ministerineuvoston puheenjohtaja, Suomen
41526:                                                       liikenneministeri Ole Norrback aloitti yleiskes-
41527:                                                       kustelun. Vastauspuheen piti neuvoston eroava
41528:                                                       presidentti Anker Jorgensen Tanskasta. Viiden
41529: 4 40. istunto                                         puolueryhmän eli konservatiivien, sosiaalidemo-
41530:                                                       kraattien, keskiryhmien, vasemmistososialistien
41531: 4.1 Suomen valtuuskunta                               ja liberalistien edustajat pitivät sen jälkeen pu-
41532:                                                       heenvuoronsa. Kaikki pääministerit osallistuivat
41533:   Suomen valtuuskunta neuvoston 40. istun-            keskusteluun samoin kuin suuri määrä neuvos-
41534: nossa oli seuraava:                                   ton jäseniä. Yleiskeskustelu keskitettiin yhdelle
41535: 14
41536: 
41537: päivälle, mutta istunnon viimeisenä päivänä pi-       kuitenkaan saa johtaa supistuksiin. Toiminta-
41538: detty teemakeskustelu oli osittain yleiskeskuste-     suunnitelmia ja -ohjelmia tarvitaan yhteistyön
41539: lun jatkoa.                                           suuntaamiseksi.
41540:     Edellä mainittujen raporttien lisäksi monet          Pohjoismaiden neuvoston kaltaisessa kan-
41541: puhujat käsittelivät myös pääministereiden 12.        sainvälisessä järjestössä, jossa ei ole ylikansalli-
41542: marraskuuta 1991 hyväksymää ns. Maarianha-            suutta eikä pakotteita, tulosten kannalta ehdot-
41543: minan julistusta.                                     tomia vaatimuksia ovat poliittinen tahto ja tois-
41544:     Vastavalittu presidentti, puhemies Ilkka Suo-     ten huomioon ottaminen.
41545: minen totesi, että perusta yhteiselle Euroopan           Suurkäräjien edustaja Jan P. Syse korosti
41546: strategialle luotiin viime istunnossa Maarianha-      konservatiivien puheenvuorossa, että vuodesta
41547: minassa; hänen mielestään parasta, mikä voisi         1992 voi tulla merkittävä vuosi pohjoismaisessa
41548: tapahtua pohjoismaiselle yhteistyölle, olisi kaik-    ja eurooppalaisessa yhteistyössä. Pohjoismaat
41549: kien maiden liittyminen EY:njäseniksi. Istunnon       ovat ottaneet pitkiä ja määrätietoisia askeleita
41550: tärkeimpänä asiakysymyksenä hän piti ministeri-       EY:n suuntaan. Baltian maat ovat itsenäisty-
41551: neuvoston ehdotusta työohjelmaksi vuoden 1992         neet. Vuodesta 1992 saattaa tulla ajankohta,
41552: jälkeen. Neuvoston olisi nyt lujitettava toimin-      jolloin saamme tietää, että Pohjoismaiden EY-
41553: taansa ja koottava hallitukset ja parlamentit         jäsenyys tulee sitomaan maat entistä voimak-
41554: yhteisen katon alle. Hän painotti myös ulkominis-     kaammin yhteen. Varsin monet seikat viittaavat
41555: terien yhteistyötä Pohjoismaiden neuvostossa.         siihen, että pohjoismainen yhteistyö on edennyt
41556:     Ministerineuvoston puheenjohtaja, liikenne-       niin pitkälle kuin mahdollista. Nykyiset raken-
41557: ministeri Norrback, totesi, että haluttomuus an-      teet perustuvat menneeseen.
41558: taa pohjoismaisille elimille ylikansallista vastuu-      Monet pohjoismaiset tavoitteet toteutuvat
41559: ta oli yhä räikeämmässä ristiriidassa siihen näh-     vasta Eta-sopimuksen myötä ja EY-jäsenyyden
41560: den, että Pohjoismaat olivat valmiita luovutta-       kautta. On luonnollista, että yhteistyö vastedes
41561: maan kansallista päätöksenteko-oikeuttaan suu-        perustuu mm. neljään vapauteen. Ne muodosta-
41562: rille eurooppalaisille järjestöille. Pohjoismaisen    vat liikkeellepanevan voiman Euroopan yhden-
41563: yhteistyön konsensus ylläpitää sääntöä, jonka         tymisessä.
41564: mukaan vähimpään tyytyvä määrää eniten.                  Kansanedustaja Mats Nyby korosti sosiaali-
41565:     Ministerineuvoston laajassa Baltian ja Itä-       demokraattien ryhmän puolesta, että yhteistyö-
41566: Euroopan ohjelmassa panostetaan huomatta-             ministerien näkemys pohjoismaisesta yhteistyös-
41567: vasti Baltiaan. Talouden ja investointien yhtei-      tä yhdentyneessä Euroopassa, siten kuin sitä on
41568: sen tukijärjestelmän toteuttaminen on kuitenkin       ohjelmassa selostettu, oli aneeminen. Hän yhtyi
41569: kestänyt kauan. Ohjelmassa myönnetään noin            talousvaliokunnan arvosteluun siitä, että ehdo-
41570:  105 miljoonaa ecua Viroon, Latviaan ja Liettu-       tus keskittyi liiaksi analysointiin, se oli vajavai-
41571: aan tehtäviä investointeja ja teknistä apua varten    sesti muokattu eikä ollut tarpeeksi konkreetti-
41572: vuosina 1992-95.                                      nen. Valiokunta oli esittänyt monia konkreetti-
41573:     Eta-sopimuksen myötä kaikki Pohjoismaat           sia ehdotuksia, joita ei otettu huomioon.
41574: siirtyvät vuoden 1992 alusta yhteismarkkina-             Ministerineuvoston ohjelmassa suurinta osaa
41575: alueeseen. Pohjoismaille on tärkeätä pohtia           talousyhteistyötä pidettiin vähemmän tärkeänä.
41576: identiteettiään vahvana eurooppalaisena aluee-        Tämä karkea erehdys olisi oikaistava, koska sen
41577: na, jonka perustana on maiden ja kansojen             merkityksen vähentäminen johtaa ajan oloon
41578: läheinen yhteisyys. Pohjoismaiselle yhteistyölle      neuvoston merkityksen vähenemiseen. Sosiaali-
41579: tulisi antaa tilaa myös EY:ssä.                       demokraatit korostivat omassa ehdotuksessaan
41580:     Eroava presidentti, kansankäräjien jäsen J0r-     elinkeinopolitiikan ja talousyhteistyön merkitys-
41581: gensen totesi, että neuvoston ei tarvitse hävetä      tä. Olisi laadittava toimintasuunnitelma Pohjo-
41582: mennyttä vuotta: monia päätöksiä ja aloitteita        lan infrastruktuurin kehittämiseksi, koska muu-
41583: oli tehty. Ministerineuvosto on kuitenkin odot-       ten maiden kilpailuedut heikkenevät. EY :ssä
41584: tavana kannalla, mutta pääministerien julistus        suunnitellaan alueyhteistyöhön pohjautuvan inf-
41585: lisää toivoa. Pohjoismaiden neuvonpidon tehos-        rastruktuurin kehittämistä pitkällä aikavälillä.
41586: taminen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysy-      Euroopan pohjoiset alueet eivät kuulu suunnitel-
41587: myksissä ja pääministereiden voimakkaampi             miin, minkä vuoksi Pohjolan on itse vastattava
41588:  rooli ja suurempi vastuu pohjoismaisesta yhteis-     huomattavista investoinneista. Niiden lähtökoh-
41589: työstä ovat tervetulleita uudistuksia. Puheet         daksi on otettava Pohjolan pitkät etäisyydet ja
41590:  suunnanmuutoksesta ja priorisoinneista eivät         väestön korkea tiedon taso.
41591:                                                                                                      15
41592: 
41593:      Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, joka         täin tärkeätä, että neuvosto on voinut sopia
41594: esitti keskiryhmien puheenvuoron, korosti poh-        Baltian investointiohjelmasta, jonka yhteismää-
41595: joismaisen yhteistyön poliittisten lähtökohtien       rä on 100 milj. ecua. Metsät ja energia ovat
41596: muuttuneen. Riippumatta siitä, minkä tien eri         Pohjoismaissa kaksi tärkeätä voimavaraa, joi-
41597: maat valitsevat Euroopan yhdentymisessä, on           den hyväksi voidaan tehdä enemmän yhteistyö-
41598: tärkeätä, että eri maiden päätöksiä kunnioite-        tä. Hän korosti myös, että Suomen hallitus on
41599: taan.                                                 tullut siihen johtopäätökseen, että maan kansal-
41600:      Keskiryhmä on vakuuttunut siitä, että Poh-       liset edut voidaan turvata parhaiten hakemalla
41601: joismaiden neuvostoa tarvitaan myös tulevai-          Euroopan yhteisön jäsenyyttä.
41602: suudessa. EY:ssä parlamentti saa vahvemman                Ruotsin pääministeri Carl Bildt totesi, että
41603: roolin, minkä vuoksi meilläkään ei pidä demo-         Pohjola oli vihdoinkin ottamassa askelen kohti
41604: kraattista vaikutusvaltaa karsia. Neuvostoon on       Eurooppaa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittä-
41605: kuitenkin luotava joustavampi ja nopeampi pää-        minen 50-luvulla vastasi ajan logiikkaa ja välttä-
41606: töksenteko. Pohjoismaiden keskinäistä yhteis-         mättömyyttä. Yhteistyöllä on myös ollut suuri
41607: työtä tarvitaan vastaisuudessakin.                    merkitys Pohjoismaille, mutta uusi aika asettaa
41608:      Energiayhteistyötä olisi tehostettava, vaikka    uusia vaatimuksia. Kansainvälistymisen kaudel-
41609:  tämä ei koskisikaan kaikkia Pohjoismaita. Tämä       la rajoja murretaan ja uusia mahdollisuuksia
41610: johtaisi mm. hajautetumpaan energian tuotan-          luodaan. Vanhat kansallisvaltiot ovat tulleet lii-
41611:  toon.                                                an pieniksi selviytyäkseen uuden ajan haasteista,
41612:      Vasemmistososialistien puheenvuoron pitä-        ja tältä pohjalta rakennetaan aivan uusi yhteis-
41613:  nyt kansanedustaja Claes Andersson katsoi pää-       työ.
41614:  ministerien kaapanneen itselleen vallan neuvos-          Eristäytyminen olisi varmin ajateltavissa ole-
41615:  tossa. Siitä on tulossa yhtä epädemokraattinen       va tie Pohjoismaiden taantumiseen. Osallistumi-
41616:  organisaatio kuin EY. Sitä neuvoston ei pitäisi      nen eurooppalaiseen yhteistyöhön on sitä vas-
41617:  hyväksyä.                                            toin avain tulevaisuuteen. 90-luvun suuri tehtävä
41618:      Vasemmisto kannattaa kansainvälisten yhte-       on rakentaa uusi yhteistyö- ja turvajärjestelmä
41619:  yksien lisäämistä, mutta haluaa toimia sellaisen     Eurooppaan. Mikäli tämä epäonnistuu, vaarana
41620:  yhteiskunnan puolesta, jossa demokratia syve-        on, että "suuren epäjärjestyksen aika" uhkaa
41621:  nee paikallisyhteisössä. Eurooppaa ei tule raken-    monen eurooppalaisen rauhaa ja vapautta.
41622:  taa vain talouskasvun ja maailmanherruuden               Pohjois-Eurooppa on yksi Euroopan kiinnos-
41623:  pohjalta vaan rakentamalla silta pohjoisen ja        tavimmista osista 90-luvulla: Pohjoismaiden ta-
41624:  etelän, rikkaiden ja köyhien välille. Rauhan         louksien ja yhteiskuntien uudenaikaistaminen,
41625:  turvaaminen Euroopassa voidaan toteuttaa vain        yhteistyönäkymien laajeneminen itään ja poliit-
41626:  maailmanlaajuisen vastuun ja talouden uuden          tiset ja taloudelliset muutokset edistävät uutta
41627:  maailmanjärjestyksen pohjalta.                       dynaamisuutta Pohjoismaissa. Tämä asettaa
41628:      Suurkäräjienjäsen Carll Hagen korosti libe-      myös uusia vaatimuksia pohjoismaiselle yhteis-
41629:  ralistisen ryhmän puheenvuorossa, että Pohjois-      työlle: vähemmän paperia -enemmän politiik-
41630:  maiden neuvosto tulisi purkaa asteittain ja kor-     kaa!, vaati pääministeri Bildt.
41631:  vata tekemällä yhteistyötä Etassa ja EY:ssä.             Pääministeri David Oddsson korosti, että Is-
41632:  Neuvostossa puoluepolitiikalle tulisi antaa vah-     lannin hallitus ei pidä Etaa ensi askeleena EY-
41633:  vempi sija, koska puoluepolitiikka yhdistää          jäsenyyteen. Pohjoismaisen yhteistyön ei tarvitse
41634:  edustajia enemmän kuin maa, josta he tulevat.        todellisuudessa vähentyä yhdentyvän Euroopan
41635:      Pääministeri Esko Aho totesi, että pääministe-   vuoksi. On täysin mahdollista, että yhteistyö
41636:   rien asettaman työryhmän väliraportti osoittaa,     laajenee ja rikastuu realistisessa ja luovassa yh-
41637:  että valittu työtapa on onnistunut ja että ajan-     teistyössä, joka käsittää mm. ulko- ja turvalli-
41638:   kohta on mahdollisimman hyvä arvioida ennak-        suuspoliittiset kysymykset. Pääministereiden ra-
41639:   koluulottomasti uudelleen yhteistyön sisältöä ja    portin mukaan puheenjohtajamaanjohtava roo-
41640:   muotoja. Uudelleenarvioinnissa tulisi korostaa      li vahvistuisi neuvostossa. Näin pyritään lisää-
41641:   ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä sekä    mään asianomaisen maan kiinnostusta, kun-
41642:   rakenteiden uudistamista. Hän painotti lähi-        nianhimoa ja työpanosta.
41643:   alueyhteistyötä Baltian kanssa, Itämeri-yhteis-         Neuvoston 40. istunnon aikana perustettiin
41644:   työtä ja osallistumista ympäristöinvestointeihin    Kööpenhaminassa Itämeren valtioiden neuvos-
41645:   Venäjän lähialueilla. Ne ovat pohjoismaisen yh-     to, johon ei otettu Islantia sen osoittamasta
41646:   teistyön luonnollisia yhteistyökohteita. On erit-   kiinnostuksesta huolimatta. Pohjoismaiden pää-
41647: 16
41648: 
41649: ministerikokouksessa tähän ei nähty mitään es-        malli luo runsaasti uusia mahdollisuuksia poh-
41650: tettä, minkä vuoksi pääministeri David Oddsson        joismaiseen talousyhteistyöhön.
41651: korosti, että Pohjoismaiden on itse ratkaistava          Kansanedustaja Sinikka Hurskainen katsoi,
41652: mihin suuntaan tämänhetkisessä yhteistyön tai-        että neuvoston rooli on uudistunut Euroopan
41653: tekohdassa lähdetään.                                 yhdentymiskehityksenja Itä-Euroopan tapahtu-
41654:    Pääministeri Poul Schluter varoitti muutosten      mien asettamien uusien vaatimusten pohjalta.
41655: pelosta ja pelosta, että yhteistyön muuttuminen       Neuvosto voisi varsin hyvin toimia Pohjoismai-
41656: johtaisi sen heikkenemiseen. Neuvoston tulisi         den etujärjestönä EY:ssä, mutta yhteistyö Balti-
41657: välttää pitämästä kouristuksenomaisesti kiinni        an maiden, Venäjän ja muiden lähialueiden
41658: vanhoista yhteistyömuodoista. Myös pohjois-           kanssa on myös tärkeätä. Tehtäessä jäsenehdo-
41659: maisen yhteistyön tulee pitäytyä EY:n lähipää-        tuksia ja muita toiminnan suuntaan vaikuttavia
41660: tösperiaatteeseen. Lisäksi sitä vahvistaisivat        aloitteita tulisi ottaa huomioon niiden todelliset
41661: useiden Pohjoismaiden EY-jäsenyydet. Hän pai-         vaikutukset. Tämä koskee esim. ehdotusta itäeu-
41662: notti lähialueyhteistyön merkitystä Baltiassa ja      rooppalaisten viisumipakon poistamisesta, jon-
41663: Itämeren alueella ja sanoi, että emme saa liian       ka juridinen valiokunta poisti loppuunkäsitelty-
41664: aikaisin lyödä lukkoon ratkaisuja. Baltian inves-     nä, koska asia tulee ajankohtaiseksi vasta, kun
41665: tointiohjelma on hyvä tulos tästä yhteistyöstä.       Itä-Euroopan olot ovat vakiintuneet. Uudelleen-
41666:    Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland          organisoimisesta kansanedustaja Hurskainen oli
41667: puhui pohjoismaisen yhteistyön tehostamisen           sitä mieltä, että Pohjoismaiden neuvosto ei tar-
41668: puolesta ja korosti, että Pohjola ei ole Euroopan     vitse mitään yläjärjestöä, jonka pääministerit
41669: vaihtoehto vaan osa sitä. Pohjoismaiden neuvos-       muodostaisivat, sen sijaan sihteeristöt voidaan
41670: ton tavoitteena tulisi olla niiden siteiden vahvis-   varsin hyvin siirtää samaan paikkaan.
41671: taminen, jotka kytkevät Pohjolan alueen muu-             Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Elisa-
41672: hun alueiden Eurooppaan. Pääministerien hen-          beth Rehn korosti, että pohjoismainen toiminta
41673: kilökohtaisten edustajien väliraportissa koroste-     tasa-arvoalalla on tullut yhä vilkkaammaksi.
41674: taan yhteistyön lujempaa poliittista ankkuroin-       Vuosien 1989-1993 toimintasuunnitelmassa
41675: tia pääministereiden tehtäväksi ja aktiivisempaa      Pohjoismaiden tasa-arvoministerit ovat valin-
41676: maasta toiseen kiertävää puheenjohtajuutta.           neet kaksi teemaa yhteistyön keskeisiksi alueiksi:
41677: Niin saamme selvempiä poliittisia signaaleja hal-     naisten rooli taloudellisessa kehityksessä ja nais-
41678: lituksilta. Hän korosti, että viimeisimmän eu-        ten ja miesten mahdollisuudet yhdistää perhe-
41679: rooppalaisen kehityksen tulisi rohkaista Pohjo-       elämä ja työelämä. Tärkeä hanke on myös poh-
41680: laa edistämään voimaperäisemmin maiden yh-            joismainen samapalkkaisuusprojekti, jossa pää-
41681: teisiä etuja. Tässä istunnossa esitetty sosiaalide-   tavoitteena on vähentää miesten ja naisten palk-
41682: mokraattien jäsenehdotus korostaa tarvetta vah-       kaeroja. Syyskuussa alan virkamieskomitea jär-
41683: vistaa Pohjoismaiden yhteistä toimintaa siellä,       jesti seminaarin Riiassa yhdessä Baltian naisjär-
41684: missä Pohjola alueena on edennyt pisimmälle.          jestöjen kanssa. Seminaari voidaan nähdä ensi
41685: Myös yhteistyö lähialueidemme kanssa on tär-          vaiheena Baltian naisten valmistautumisessa
41686: keätä.                                                Pohjoismaiseen foorumiin 1994.
41687:     Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen            Maaneuvos Ragnar Erlandsson tiedusteli, mi-
41688: katsoi, että tilanne tulee muuttumaan huomatta-       ten itsehallintoalueet tulevat säilyttämään eri-
41689: vasti, kun Eta-sopimus tulee voimaan ja myö-          tyisluonteensa. Ahvenanmaa ei luovu itsehallin-
41690: hemmin kun monet Pohjoismaat liittyvät EY:n           tolain suojasäädöksistä eikä kansainvälisistä si-
41691: jäseniksi. Tämä vähentää mahdollisuuksia tehdä        toumuksista, jotka sisältyvät erilaisiin kansain-
41692: erillisiä pohjoismaisia ratkaisuja kaupan alalla,     välisiin sopimuksiin ja rauhansopimukseen.
41693: mutta jäljelle jääviä sektoreita ovat esim. teknis-   Hän piti tervetulleena jäsenehdotusta yhteisestä
41694: ten kaupan esteiden purkaminen ja rajamuodol-         ajasta Tanskassa, Suomessa, N01jassa ja Ruot-
41695: lisuuksien vapauttaminen. Kummassakin tapa-           sissa (A 979/m). Maakunnanhallitus asettaa
41696: uksessa pohjoismaisille ratkaisuille tulisi antaa     omia tavoitteita Suomen ja Ahvenanmaan tule-
41697: eurooppalainen suunta tai mieluummin ohjata           via neuvotteluja varten mahdollisesta EY-jäse-
41698: eurooppalaista kehitystä. Pohjoismainen yhteis-       nyydestä, ja tässä yhteydessä maaneuvos Er-
41699: työ tulee muuttumaan juridisesti painottuneesta       landsson korosti Euroopan aluepolitiikan mer-
41700: asiantuntijayhteistyöstä poliittisempaan ja yri-      kitystä. Pääministereiden 2. maaliskuuta anta-
41701: tyskeskeisempään yhteistyöhön. Emme saa               masta lausunnosta yhteistyön arvioinnista puut-
41702: unohtaa, että uusi eurooppalainen yhdentymis-         tui hänen mielestään selvä kannanotto itsehal-
41703:                                                                                                     17
41704: 
41705: lintoalueiden roolista Pohjoismaissa eurooppa-       joismaissa ovat huomattavasti lisääntyneet. Poh-
41706: laisella tasolla.                                    joismaat muodostavat yhteisen tutkijakoulutus-
41707:    Kansanedustaja Anna-Kaarina Louvon mie-           alueen vuoden 1991 alusta, jolloin perustettiin
41708: lestä neuvoston 40-vuotisjuhlaa vietetään poik-      Pohjoismainen tutkijankoulutusakatemia. Sen
41709: keuksellisissa merkeissä, koska maailmassa on        vuoksi olisi harkittava uudelleen tarvetta ylläpi-
41710: tapahtunut paljon muutoksia. 50-luvulla suunni-      tää monia tutkimuslaitoksia, joita perustettiin
41711: teltu pohjoismainen vapaakauppa-alue ja Nor-         60-luvulla, koska maiden kansallinen tutkimus-
41712: dek-sopimus raukesivat, mutta nyt Euroopan           tilanne on tämän jälkeen muuttunut suuresti ja
41713: yhdentyminen etenee. EY:n täysivaltaisina jäse-      koska tarpeet eri tieteenaloilla voivat nykyisin
41714: ninä Pohjoismaat voisivat toimia paremmin            olla täysin erilaiset.
41715: myös hiilidioksidimäärän vähentämiseksi eh-              Kansanedustaja Lauri Metsämäki suhtautui
41716: käistäkseen ja hidastaakseen ilmastomuutoksia        epäillen pääministerikeskeiseen järjestelmään
41717: sekä edistääkseen elintärkeätä ympäristöyhteis-      pohjoismaisessa yhteistyössä. Neuvoston, toisin
41718: työtä lähialueiden, erityisesti Baltian maiden       sanoen parlamentaarikkojen, tulisi olla Iiikkeel-
41719: kanssa.                                              lepaneva voima eikä vain mukautuja. Kokemuk-
41720:    Oikeusministeri Hannele Pokka katsoi, että        set ovat osoittaneet, että ministerineuvosto
41721: toimenpiteet, joihin oli ryhdytty valmistaudutta-    useimmiten painaa jarrua uusien ajatusten torju-
41722: essa Eta-sopimukseen, olivat voimakkain yhtei-       miseksi, ei suinkaan neuvosto. Hän peräsi rat-
41723: nen piirre pohjoismaisessa lainsäädäntöyhteis-       kaisuja ja työmenetelmiä, jotka lisäävät parla-
41724: työssä viime vuosina. Kaikissa Pohjoismaissa         mentaarikkojen vaikutusmahdollisuuksia ja
41725: paitsi Tanskassa, joka on EY:n jäsen, toimitaan      edistävät demokratiaa pohjoismaisessa yhteis-
41726: sen puolesta, että EY-oikeuden sitova osa otet-      työssä. Huomiota tulisi kiinnittää enemmän tu-
41727: taisiin mukaan kansalliseen lainsäädäntöön.          levaisuuden kysymyksiin Pohjolassa, Euroopas-
41728: Eurooppalainen sääntely koskee vain tiettyä          sa ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Tehokas alu-
41729: osaa lainsäädännöstä, sen ulkopuolelle jää suuri     eellinen yhteistyö antaa tähän mahdollisuuksia.
41730: osa perinteisestä yksityis-, rikos-, prosessi- ja    Yhteistyö voidaan keskittää aloille, jotka perin-
41731: hallinto-oikeudesta. Erityisesti tulisi korostaa     teisesti ovat olleet vahvoja pohjoismaisessa yh-
41732: yhteispohjoismaista       lainsäädäntöyhteistyötä    teistyössä, kuten hyvinvointipolitiikka, jota
41733: Baltian valtioiden kanssa.                           usein kutsutaan pohjoismaiseksi malliksi. Hän
41734:    Kansanedustaja Markku Rossi katsoi, että          piti valitettavana, että Baltian investointiohjel-
41735: pohjoismaisessa yhteistyössä tarvitaan uusia vi-     ma ei täytä Baltian investointipankkiin alunpe-
41736: sioita ja että neuvoston jäykkiä työmuotoja on       rin asetettuja odotuksia.
41737: perusteellisesti uudistettava. Hän korosti parla-        Kansanedustaja Markku Laukkanen katsoi,
41738: mentaarikkojen yhteistyön syventämistä. Myös         että tärkein haasteemme on raivata Pohjolalle
41739: pohjoismaisessa yhteistyössä tulisi korostaa yh-     vahva asema Euroopan kehityksessä. Hän koros-
41740: teistyötä Baltian kanssa. Hän tuki Baltian inves-    ti, että puolueettomuustavoite ja liittoutumatto-
41741: tointipankin tai Baltian investointiohjelman pe-     muus ovat omien kokemusten perusteella Suo-
41742: rustamista. Erityisen tärkeänä hän piti yhteistyö-   men luonnollinen valinta. Pohjoismaiden neu-
41743: tä kansalaisjärjestöjen ja kansanliikkeiden kans-    vottelutavoitteet EY:n kanssa olisivat hyvin sa-
41744: sa. Hänen mielestään olisi pyrittävä luomaan         manlaiset mitä tulee metsäteollisuuden asemaan,
41745: kestävä tulevaisuuden kuva, jossa kulttuuria         maatalouteen ja aluepolitiikkaan. Mikäli Poh-
41746: kantavina osina ovat perinteet, kieli ja arvostuk-   joismaiden samansuuntaiset neuvottelut EY:n
41747: set. Tässä toiminnassa epävirallisella organisaa-    kanssa johtavat samanaikaiseen jäsenyyteen,
41748: tioiden työllä on suuri merkitys.                    Pohjola saisi tietysti vahvan aseman yhteisön
41749:     Opetusministeri Riitta Uosukainen oli sitä       politiikassa. Hän totesi, että kansallisen mukau-
41750: mieltä, että Pohjoismaiden koulutusjärjestelmät      tumisen tie tulee asettamaan pohjoismaisen hy-
41751:  ovat niin samanlaisia, että mailla on yhteisiä      vinvointiyhteiskunnan kovalle koetukselle.
41752: etuja valvottavana tehtäessä päätöksiä EY:n              Työministeri Ilkka Kanerva ilmoitti aiemmin
41753: koulutusohjelmista. Hän piti valitettavana, ettei    vastustaneensa ulko- ja turvallisuuspoliittisten
41754: Pohjoismaissa ole onnistuttu yhdenmukaista-          kysymysten käsittelytapaa Pohjoismaiden neu-
41755: maan tutkintoja. Baltian yhteistyössä hänen          vostossa. Uudessa tilanteessa on neuvoston omi-
41756: mielestään olisi selvästi priorisoitava hankkeita,   en etujen mukaista käsitellä myös niitä hyödyn-
41757: jotka koskevat koulu-, kieli- ja tiedotusyhteis-     tämällä neuvoston suomia mahdollisuuksia.
41758: työtä. Tutkijoiden koulutusmahdollisuudet Poh-       Muiltakin osin hän katsoi olevan hyödyllistä,
41759: 3 322103M
41760: 18
41761: 
41762: että maiden yhdentymisratkaisut ovat saman-          vastaukset. Näistä 19 oli ns. pikakysymyksiä.
41763: suuntaiset. On syytä valvoa yhteisiä etuja mah-      Lisäksi vuoden aikana tehtiin 17 kirjallista kysy-
41764: dollisimman hyvin. Hän painotti erityisesti poh-     mystä, joihin myös saatiin kirjalliset vastaukset
41765: joismaista yhteistyötä työmarkkina-alalla, joka      ministerineuvostolta tai hallituksilta. Luettelo
41766: perustuu pohjoismaiseen työmarkkinasopimuk-          kysymyksistä on liitteessä 3.
41767: seen vuodelta 1954, pohjoismaiseen työympäris-           Neuvoston työjärjestyksen mukaisesti pu-
41768: tösopimukseen vuodelta 1989 sekä täydentäviin        heenjohtajisto laati kertomuksen neuvoston
41769: yhteistyöohjelmiin. Sekä pohjoismainen lauseke       edellisen istunnon jälkeisestä toiminnasta (Asia-
41770: Eta-sopimuksessa että EY:n lähipäätösperiaate        kirja 1).
41771: antavat hyvät mahdollisuudet yhteistyön kehit-           Ministerineuvoston selonteko pohjoismaisen
41772: tämiseenja siten pohjoismaisen mallin tunnetuk-      yhteistyön suunnitelmista annettiin neuvostolle
41773: si tekemiseen. Täten voidaan edistää pohjoismai-     omana asianaan (C2).
41774: sen mallin sisällyttämistä laajempaan yhteistyö-         Yhdessä ministerineuvoston kertomuksen
41775: hön Euroopan yhdentymisessä.                         (C1) kanssa edellä mainitut asiakirjat muodosti-
41776:     Kansanedustaja Timo Järvilahti katsoi, että      vat yleiskeskustelun pohjan. Sitä selostetaan lu-
41777: pohjoismaisen yhteistyön tulisi mukautua aluei-      vussa 4.2. Keskustelunjälkeen kertomus liitettiin
41778: den Euroopan asettamiin uusiin vaatimuksiin.         asiakirjoihin.
41779: Neuvoston on aloitettava ulko- ja turvallisuus-          Istunnossa hyväksyttiin 2 esitystä, 32 suosi-
41780: poliittinen keskustelu, mikä edellyttää, että mi-    tusta, 2 lausuntoa ministerineuvostolle ja 3 si-
41781: nisterineuvosto antaa neuvostolle ulkopoliittisen    säistä päätöstä, joiden tekstit ovat kertomuksen
41782: selonteon istuntoihin. Hän korosti parlamentaa-      liitteenä.
41783: rikkojen yleiskokouksen merkitystä ja katsoi,            Istunnossa käsiteltiin 10 jäsenehdotusta, jotka
41784: että yhteistyötä tulisi myös tulevaisuudessa teh-    eivät johtaneet suositukseen. Aikaisemmin hy-
41785: dä sekä parlamentaarikkojen kesken että halli-       väksytyistä suosituksista neuvosto poisti
41786: tusten välillä. Neuvoston organisaatiota voitai-     asialuettelosta 64 loppuun käsiteltyinä. Kuten
41787:  siin parhaiten lujittaa hyödyntämällä paremmin      aikaisempinakin vuosina neuvoston valiokunnat
41788: yhteisiä resursseja, minkä vuoksi hänen mieles-      valtuutettiin jatkamaan niiden kertomusten ja
41789:  tään Tukholman ja Kööpenhaminan sihteeristöt        ilmoitusten käsittelyä, jotka eivät olleet istunnon
41790:  tulisi yhdistää.                                    asialistalla sekä liittämään ne asiakirjoihin.
41791:     Kansanedustaja Pekka Haaviston mielestä on           Seuraavassa esitetään selostus käsitellyistä
41792: järkevää käsitellä sekä pohjoismaista yhteistyötä    asioista. Täydellinen aineisto on painettuna neu-
41793:  että Itämeri-yhteistyötä osana 90-luvun uutta       voston asiakirjoissa.
41794:  Eurooppaa. Ympäristönsuojelun tasoa on nos-
41795:  tettava ja päätösten pätevyyttä parannettava
41796:  Euroopassa. Tähän voidaan päästä esim. ympä-
41797:  ristöverotuksella. Pohjolan yhteistyön konkreet-    4.3.1 Juridinen yhteistyö
41798:  tinen muoto lähivuosina on energiayhteistyö.
41799:  Meidän tulisi estää Euroopan linnakkeen tai         Yleiskeskustelu juridisen valiokunnan asioista
41800:  Pohjolan linnakkeen syntyminen. Näin ollen
41801:  ympäristönsuojelua ja taloutta Euroopassa tulisi       Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Elisa-
41802:  kehittää myös idässä. Alueet, joiden luonnolli-     beth Rehn kommentoi Pohjoismaiden neuvoston
41803:  sesti tulisi kuulua pohjoismaisen yhteistyön pii-   suositusta kansainvälisestä yhteistyöstä miesten
41804:  riin, ovat Baltia ja Venäjän lähialueet Pietari,    ja naisten tasa-arvon lisäämiseksi ja katsoi, että
41805:  Karjala ja Kuolan niemimaa.                         olisi tarpeen koordinoida pohjoismaisella tasolla
41806:                                                      naisia koskevien kysymysten käsittelyä kansain-
41807:                                                      välisissä elimissä, erityisesti YK:ssa. Hän oli
41808: 4.3 Käsitellyt asiat                                 myös sitä mieltä, että Pohjoismaiden ulkominis-
41809:                                                      terien tulisi kerran vuodessa ottaa esille naisia ja
41810:    40. istunnon asialistalla oli 35 jäsenehdotusta   tasa-arvoa koskevien kysymysten käsittely kan-
41811: (A-asiaa), 8 ministerineuvoston ehdotusta (B-        sainvälisissä elimissä.
41812: asiaa), 7 pohjoismaisten yhteistyöelinten kerto-        Kansanedustaja Sauli Niinistö otti esiin va-
41813: musta (C-asiaa) ja 57 ministerineuvoston ja hal-     paamman liikkumisen Pohjoismaiden ja muiden
41814: litusten ilmoitusta (D-asiaa).                       maiden välillä. Hän katsoi, että Ruotsin päätös
41815:    Istunnossa esitettiin yleiskeskustelussa kaik-    myöntää viisumivapaus Puolalle ja vastaavat
41816: kiaan 55 kysymystä (E-asiaa) ja annettiin niihin     keskustelut Viron ja Suomen välillä voivat aiheut-
41817:                                                                                                       19
41818: 
41819: taa käytännön ongelmia Tanskalle, joka pyrkii         aloilla, teoreettisen tiedon tarve on suuri. Konk-
41820: tasapainottelemaan pohjoismaisen passisopi-           reettisen asiantuntija-avun lisäksi tarvitaan juri-
41821: muksen ja vapaan liikkumisoikeuden välillä Eu-        dista kirjallisuutta.
41822: roopassa. Hänen mielestään ministerineuvoston            Baltit ovat ilmaisseet tarvitsevansa enemmän
41823: pitäisi löytää yhteispohjoismainen ratkaisu asi-      asiantuntemusta ihmisoikeuskysymyksissä ja
41824: aan, koska yhden Pohjoismaan päätös vapaam-           kansainvälisessä lainsäädännössä. Tämän vuok-
41825: masta liikkumisesta koskee myös muita Pohjois-        si olisi tarkoituksenmukaista tutkia mahdolli-
41826: maita.                                                suutta perustaa yhteinen laitos kaikkia Baltian
41827:                                                       maita varten ihmisoikeuksien tutkimusta varten.
41828:                                                       Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 20) juridi-
41829: Lastenhuollosta Pohjoismaissa                         sen valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.
41830: 
41831:    Neuvoston suomalaisjäsenet Hurskainen, Ajo,
41832: Andersson, Björkstrand, Kekkonen, Metsämäki,          4.3.2 Kulttuuriyhteistyö
41833: Moilanen, Niinistö, Nyby, Riihijärvi, Saastamoi-
41834: nen, Sasija Skinnari olivat tehneetjäsenehdotuk-         Sivistysvaliokunnan asia-alalta käsiteltävänä
41835: sen lastensuojelusta Pohjoismaissa (A 948/j). Eh-     oli kahdeksan jäsenehdotusta, joista neljästä
41836: dotuksen tekijät halusivat, että ministerineuvosto    annettiin suositus. Lisäksi käsiteltiin ministeri-
41837: selvittäisi mahdollisuudet yhteispohjoismaiseen       neuvoston ehdotus aikuiskoulutuksen toiminta-
41838: lainsäädäntöön torjumaan pahoinpitelyä ja vää-        ohjelmaksi (B 124/k).
41839: rinkäytöksiä sekä mahdollisuuksia yhteispoh-             Jäsenehdotuksessa A 951/k ehdotettiin poh-
41840: joismaiseen lastenhuollon erityiskoulutukseen         joismaisen sihteeristön perustamista luonnonhisto-
41841: jatko- tai täydennyskoulutuksena.                     riallisten museoiden yhteistyöelimeksi. Suositusta
41842:    Juridinen valiokunta totesi, että lasten pa-       ei kuitenkaan annettu, sillä valiokunnan mielestä
41843: hoinpitely ja seksuaaliset väärinkäytökset ovat       nykytilanteessa ei pidä perustaa uusia laitoksia.
41844: kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa. Valio-
41845: kunta halusi tämän vuoksi tukea ehdotusta. Se
41846: suhtautui kuitenkin epäröiden yhteisen lainsää-       Liikenneopetus
41847: dännön aikaansaamiseen, koska alalla on suuria
41848: eroja Pohjoismaiden välillä. Valiokunta katsoi            Lähinnä suomalaisten tekemällä jäsenehdo-
41849: kuitenkin, että erityisesti Euroopan yhdentymi-       tuksella liikenneopetuksen tehostamisesta osana
41850: sen vuoksi olisi tärkeätä selvittää asiaa. Selvitys   e/inikliistli liikennekasvatusta (A 955/k) tähdä-
41851: voisi olla ensiaskel yhteisen lainsäädännön luo-      tään liikenneturvallisuuden lisäämiseen pedago-
41852: miseksi. Neuvosto hyväksyi kaksi suositusta           gisin keinoin peruskoulussa ja keskiasteen kou-
41853:  (nrot 18 ja 19) jäsenehdotuksen mukaisesti.          lutuksessa. Valiokunnan mielestä elinikäisen
41854:                                                       koulutuksen periaatteeseen perustuva liikenne-
41855:                                                       kasvatus olisi pitänyt sisällyttää jo pohjoismai-
41856: Baltian oikeuskehityksen tukeminen                    seen liikenneturvallisuuden toimintaohjelmaan.
41857:                                                       Pohjoismaiden koulujen välillä olevat erot ovat
41858:    Juridinen valiokunta teki ehdotuksen tuen          kuitenkin niin suuria ettei yhteinen suositus
41859: antamisesta Baltian oikeusjlirjestyksen kehittiimi-   opetuksen lisäämisestä ja pohjoismaisesta koor-
41860: seksi (A 1001/j). Valiokunnan mukaan kaikissa         dinoinnista ollut valiokunnan mielestä tällä haa-
41861: Baltian maissa tarvitaan lainsäädäntöä uusilla        vaa tarkoituksenmukaista. Sen sijaan pidettiin
41862: oikeusaloilla ja vanhan lainsäädännön nykyai-         hyvänä, että vaihdettaisiin kokemuksia ja tieto-
41863: kaistamista. Baltit ovat osoittaneet suurta kiin-     ja, ja laadittaisiin aineistoa kunkin maan liiken-
41864: nostusta lainsäädäntötyöhön Pohjoismaiden             neopetuksen menetelmistä, jota paikallisviran-
41865: parlamenteissa ja Pohjoismaiden neuvostossa.          omaiset jakaisivat kouluihin. Neuvosto hyväksyi
41866: He ovat ilmoittaneet, että heidän lainsäädäntö-       valiokunnan esittämän suosituksen (nro 24).
41867: tiensä Eurooppaan voisi parhaiten kulkea Poh-
41868: joismaiden kautta. He ovat myös esittäneet toi-
41869: vomuksen saada käyttää pohjoismaista lainsää-         Tekstiilialan kesäakatemia
41870: däntöohjelmaa mallina. Maat haluavat myös
41871: asiantuntija-apua Pohjoismaista. Koska Baltian          Mm. suomalaisedustajien Isohookana-Asun-
41872: maat joutuvat säätämään lakeja uusilla oikeus-        maan, Ryynäsen ja Väänäsen allekirjoittamassa
41873: 20
41874: 
41875: ehdotuksessa (A 957/k) toivotaan, että tekstiili-       jänoikeuskorvausjärjestelmän muuttamista siten,
41876: taiteilijoille järjestettäisiin jatkokoulutusta. Va-    että yleisradioyhtiöt maksaisivat tekijänoikeuskor-
41877: liokunta puolsi ehdotusta, koska pohjoismaisen           vaukset myös siltä osin kuin lähetys välittyy muihin
41878: tekstiilitaiteen edistämiseksi ja pohjoismaisen         Pohjoismaihin (A 962/k). Ehdotuksen olivat teh-
41879: kulttuuriperinnön vahvistamiseksi tarvitaan foo-        neet edustajat Sasi, Hetemäki-Olander, Niinistö,
41880: rumi kokemustenvaihtoon, alan uudistamiseen             Pietikäinen ja Saastamoinen. Valiokunnan mieles-
41881: ja inspiroimiseen. Neuvosto hyväksyi suosituk-          tä on epäoikeudenmukaista, että kaikki luvan- tai
41882: sen (nro 25), jossa ministerineuvostoa kehote-          veronmaksajat joutuisivat rahoittamaan naapuri-
41883: taan tutkimaan, mitä mahdollisuuksia olisi jär-         maiden ohjelmien jakelua, joita vain pienet ryhmät
41884: jestää tekstiilitaiteilijoille jatkokoulutusta perus-   voisivat nähdä. Useimmat lausunnonantajat suh-
41885: tamalla tekstiilialan kesäakatemia.                     tautuivat kielteisesti ehdotukseen. Valiokunnan
41886:                                                         esityksestä neuvosto päättikin olla ryhtymättä toi-
41887:                                                         miin ehdotuksen johdosta.
41888: Revyyteatterit yhteistyöhön
41889: 
41890:    Norjalaisten jäsenehdotuksessa revyyteatte-          Ei oopperaa laivalle
41891: reiden yhteistyöstä (A 973/k) ehdotettiin, että
41892: ministerineuvosto tukisi revyyteattereiden ver-            Neuvoston käsittelyyn oli tuotu toistamiseen
41893: kostoyhteistyötä mm. myöntämällä varoja                 jäsenehdotus ooppera- ja konserttitoiminnan jär-
41894: asiantuntija- ja palvelukeskuksen perustamiseen.        jestämisestä aluksilla (A 988/k). Edellisellä ker-
41895: Monien keskustelujen jälkeen valiokunta päätti          ralla tehdyn perusteellisen selvityksen johdosta
41896: ehdottaa suositusta, kunhan seuraavat näkö-             valiokunta esitti, ettei neuvosto ryhtyisi mihin-
41897: kohdat otettaisiin huomioon: paikallisten ja jär-       kään toimiin ehdotuksen johdosta. Neuvosto
41898: jestäytymättömien teatteriryhmien osallistumis-         hyväksyi valiokunnan esityksen.
41899: ta pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön laajen-
41900: netaan ja vahvistetaan, hankkeeseen annettaisiin
41901: tukea kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen sen              Toimintaohjelma aikuiskoulutukseen
41902: tulisi rahoittaa itse itsensä, yhteistyötä tehdään
41903: vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, joiden yhteiseli-            Sivistysvaliokunnan käsiteltävänä oli myös
41904: menä toimisi Pohjoismainen harrastajateatteri-          ministerineuvoston ehdotus pohjoismaisen toi-
41905: neuvosto. Neuvosto hyväksyi valiokunnan esit-           mintaohjelman laatimisesta tulevaisuuden aikuis-
41906: tämän suosituksen (nro 26).                             koulutuksen vahvistamiseksi (B 124/k). Toiminta-
41907:                                                         ohjelmalla ministerineuvosto haluaa vahvistaa
41908:                                                         pohjoismaista yhteistyötä aikuiskoulutuksessa,
41909: Viestintäyhteistyöstä                                   koota analyysejä, perustaa verkostoja ja kehitys-
41910:                                                         ohjelmia ja toteuttaa konkreettisia projekteja.
41911:   Pohjoismaisen radio- ja tv-ohjelmavaihdon li-         Valiokunnan mielestä ehdotus noudattaa hyvin
41912: säämistä (A 976/k) ehdotuksen tekijät perusteli-        pohjoismaisen kulttuuritoimintasuunnitelman
41913: vat sillä, että Pohjoismaissa television katselijoil-   linjauksia elinikäisestä opetuksesta koulutuspo-
41914: le tarjotaan huomattavasti enemmän Pohjois-             liittisena strategiana. Valiokunta korostaa moni-
41915: maiden ulkopuolella tuotettuja ohjelmia kuin            naisuuden merkitystä kansansivistyksessä ja ai-
41916: täällä tehtyjä. Mikäli Pohjoismaat liittyvät            kuisopetuksessa. Ehdotus vastaa hyvin kansan-
41917: EY:hyn on vaarana, että ero vain kasvaa. Vilk-          sivistystyön perusperiaatetta toiminnan ankku-
41918: kaan keskustelun jälkeen neuvosto hyväksyi              roimisesta vapaaehtoisiin ja aatteellisiin järjes-
41919: suosituksen (nro 27), jossa ministerineuvostoa          töihin. Keskustelun jälkeen neuvosto hyväksyi
41920: kehotetaan viipymättä ryhtymään toimiin poh-            valiokunnan tekemän suositusesityksen (nro 28).
41921: joismaisen radio- ja tv-ohjelmavaihdon lisäämi-
41922: seksi. Samalla sen tulee selvittää, mikä merkitys
41923: jatkuvasti laajenevien eurooppalaisten satelliitti-     4.3.3 Sosiaaliyhteistyö
41924: kanavien tarjonnalla on pohjoismaiselle ohjel-
41925: mavaihdolle.                                            Yleiskeskustelu
41926:    Tämän jäsenehdotuksen kanssa samalla kertaa
41927: käsiteltiin toinenkin televisio-ohjelmia koskeva          Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
41928: ehdotus. Siinä esitettiin yleisradiolähetysten teki-    puhui pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
41929:                                                                                                     21
41930: 
41931: uudistamisesta Eta-sopimuksen johdosta. EY-           töön jätettiin kaksi vastalausetta. Lopullisessa
41932: asetus 1408171 korvaa pohjoismaisen sosiaalitur-      äänestyksessä 46 jäsentä äänesti valiokunnan
41933: vasopimuksen, joka on paljon laajempi kuin            suositusehdotuksen (nro 3) puolesta pohjoismai-
41934: EY:n asetus. Jottei pohjoismaalaisten asema           sen työympäristösopimuksen laajentamisesta ja
41935: heikkenisi, tarvitaan kaksi uutta pohjoismaista       pohjoismaisen työympäristötilastoinuin lisäämi-
41936: sopimusta EY-asetuksen lisäksi. Toinen kattaa         sestä (nro 4).
41937: samat sosiaalivakuutuksen alat kuin EY-asetus,
41938: toinen sosiaaliapuun ja sosiaalipalveluihin liitty-
41939: vät asiat niiltä osin kuin ne jäävät asetuksen        Merimiesten eläkkeet yhdenmukaisiksi
41940: soveltamisalan ulkopuolelle. Yhdentymisessä on
41941: ensiarvoisen tärkeätä, ettei pohjoismaista sosiaa-       Ahvenanmaan maakuntapäivien ensimmäi-
41942: liturvasopimusta supisteta, vaan pikemminkin          sen varapuhemiehen Fagerholmin ja maakunta-
41943: syvennetään sitä. Sen vuoksi onkin tärkeätä, että     päivien jäsenen Salmenin tekemässä jäsenehdo-
41944: sosiaaliapua ja palveluita koskeva sopimus hy-        tuksessa ehdotetaan pohjoismaisissa aluksissa
41945: väksyttäisiin viipymättä.                             palvelevien merimiesten eläkkeiden harmonisoin-
41946:    Kansanedustaja Claes Andersson puhui rajoit-       tia (A 961/s). Tarkoituksena on rinnastaa toises-
41947: tavan huumepolitiikan puolesta. Kun neljä va-         sa Pohjoismaassa asuvat merimiehet niihin meri-
41948: pautta astuvat voimaan 1993, myös huumeet             miehiin, jotka asuvat siinä maassa, jonka laki-
41949: voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman          määräysten mukaan eläke maksetaan. He teki-
41950: raja- ja tullitarkastuksia. Hän oli huolissaan        vät ehdotuksen, koska sen enempää pohjoismai-
41951: siitä, miten huumekauppa voitaisiin pysäyttää.        nen sosiaaliturvasopimus vuodelta 1955 kuin sen
41952:                                                       myöhemmät lisäykset tai tarkistuksetkaan eivät
41953:                                                       ota huomioon toisen Pohjoismaan lipun alla
41954:                                                       purjehtivien aluksien merimiehiä. Merimieseläk-
41955: Homo- ja lesbotutkimus                                keet vaihtelevat huomattavasti maittain. Valio-
41956:                                                       kunnan mielestä nykyiset säännöt pitäisi selvit-
41957:    Koska selvitys on jo tekeillä suosituksen nro      tää perusteellisesti uuden sosiaaliturvasopimuk-
41958: 30/1990 johdosta, sosiaalivaliokunta päätti eh-       sen valmistelussa. EY:n säännöt peruseläkkeistä
41959: dottaa, ettei neuvosto ryhtyisi mihinkään toimiin     voivat olla edullisempia kuin pohjoismaiset sopi-
41960: homo- ja lesbotutkimuksesta tehdyn jäsenehdo-         mukset sellaiselle työntekijälle, joka muuttaa
41961: tuksen (A 958/s) johdosta. Neuvosto hyväksyi          maasta toiseen.
41962: valiokunnan ehdotuksen.                                  Kansanedustaja Markku Rossi totesi sosiaali-
41963:                                                       valiokunnan puheenvuorossa olevan tärkeätä,
41964:                                                       että merimiesten eläkesääntöjä harmonisoidaan.
41965:                                                       Valiokunnan mielestä tämä on otettava huomi-
41966: Työmarkkinakysymykset                                 oon uudessa sosiaaliturvasopimuksessa. Sopi-
41967:                                                       muksen solmimisen jälkeen tulee toisessa Poh-
41968:    Jäsenehdotuksessa hyvän työelämän luomises-        joismaassa asuvalla merimiehellä olla samat elä-
41969: ta (A 959/s) ehdotuksen tekijät, mm. edustaja         ke-etuudet kuin niillä merimiehillä, jotka asuvat
41970: Metsämäki ja Nyby, ehdottavat, että pohjois-          siinä maassa, jonka lainsäädäntöön heidän eläk-
41971: maista työmarkkinasopimusta laajennettaisiin          keensä perustuu. Neuvosto hyväksyi suosituksen
41972: niin, että työntekijöillä olisi oikeus jatkokoulu-    (nro 5).
41973: tukseen, asiantuntemuksen kehittämiseen ja
41974: myötämääräämiseen. Heidän mielestään työelä-
41975: mästä tulisi kehittää sellainen, jossa kaikki tun-    Pohjoismaisia   pelastusjoukkoja    suuronnetto-
41976: tevat itsensä tarpeellisiksi ja hyvin kohdelluiksi.   muuksön
41977: Päätösten hajauttaminen edistää yhteistyötä ja
41978: rationalisoi johtoa.                                     Jäsenehdotuksessa pohjoismaisten pelastus-
41979:    Valiokunnan mielestä uudelleenkoulutus, pä-        joukkojen perustamisesta kansainvälisiä suuron-
41980: tevyyden lisääminen ja myötämäärääminen kuu-          nettomuuksia varten (A 968/s) mm. edustajat
41981: luisivat pikemminkin työympäristösopimukseen          Donner, Laukkanen M., Nordman ja Moilanen
41982: kuin työmarkkinasopimukseen. Työympäristö-            esittävät yhteispohjoismaisten valmiusjoukkojen
41983: sopimusta laajentamalla voidaan paremmin vai-         perustamista avustamaan kansainvälisissä suur-
41984: kuttaa EY:n kehitykseen. Valiokunnan mietin-           onnettomuuksissa. Koska Pohjoismaat jo nyt
41985: 22
41986: 
41987: koordinoivat avustustoimiaan mm. YK:ssa ja            äänin 47-16 suosituksen (nro 6) rakennus- ja
41988: Punaisessa Ristissä, sosiaalivaliokunta päätti        asuntosektorin yhteistyöohjelmasta.
41989: ehdottaa, ettei neuvosto ryhtyisi toimiin ehdo-
41990: tuksen johdosta. Neuvosto hyväksyi valiokun-
41991: nan esityksen.                                        Vammaisten kuljetuspalvelu
41992: 
41993:                                                           Mm. edustajien Haavisto, Kautto ja Rossi
41994: Rakennus- ja asuntoalalle yhteistyöohjelma            tekemässä jäsenehdotuksessa vammaisten poh-
41995:                                                       joismaisesta kuljetuspalvelusta (A 971/s) halutaan
41996:    Valiokunta käsitteli asuntopoliittisesta yhteis-   selvitettäväksi, voitaisiinko vammaisten kyytioi-
41997: työstä (969/s) tehdyn jäsenehdotuksen, allekir-       keutta laajentaa muihin Pohjoismaihin. Lisäksi
41998: joittajina mm. edustajat Haavisto, Jäätteenmäki,      ministerineuvoston tulisi toimia sen puolesta,
41999: Kautto, Perho-Santala ja Rossi, samalla kertaa        että rajakunnat sallisivat kuljetuspalvelut rajan
42000: kahden muun ehdotuksen kanssa: asuntosektorin         yli. Lausuntokierros osoitti, että etujärjestöt suh-
42001: arvioiminen ja kilpailu samoin ehdoin rakennus-       tautuvat ehdotukseen myönteisesti, kun taas
42002: markkinoilla (984/s), allekirjoittajina mm. edus-     kustannuksista vastaavat kunnat ja läänit olivat
42003: tajat Louvo, Niinistö ja Turunen ja maakunta-         epäilevämpiä. Valiokunnan mielestä tulisi luoda
42004: päivien edustaja Flodin sekä ministerineuvoston        oikeus pohjoismaiseen kuljetuspalveluun. Var-
42005: ehdotus asunto- ja rakennussektorin yhteistyöoh-       sinkin raja-alueilla sillä on suuri merkitys. Neu-
42006: jelmasta (B 123/s).                                    vosto tuki valiokunnan ehdotusta ja antoi suosi-
42007:     Pohjoismainen yhteistyö rakennus- ja asunto-       tuksen pohjoismaisesta kuljetuspalvelusta (nro
42008: sektorilla on tehokasta, mutta siitä puuttuvat         7), toisen kuljetuspalvelusta yli maan rajojen
42009: poliittinenjohto ja yleistavoitteet. Lähtökohtana      (nro 8) ja kolmannen kansainvälisten henkilö-
42010: tulisi olla asuntososiaaliset päämäärät. Lisäksi       kuljetusten mukauttamisesta vammaisten tarpei-
42011: pitäisi analysoida Pohjoismaiden asuntopoliitti-       siin (nro 9).
42012: sia ratkaisuja, joiden pohjalta voitaisiin vähen-
42013: tää asuntosektorin säännöstelyä. Ministerineu-
42014: voston tulisi huolehtia siitä, että pohjoismaisilla   Terveydenhuoltoyhteistyötä Baltian ja Itä-Euroo-
42015: asuntomarkkinoilla ylläpidettäisiin välttämä-         pankanssa
42016: töntä kilpailua. Yhteistyötä teknisten määräys-
42017: ten harmonisoimiseksi ja kaupan esteiden pois-           Valiokunnan käsiteltävänä oli jäsenehdotus
42018:  tamiseksi on ensi sijassa tehtävä niiden viran-      terveyden- ja sairaanhoitoyhteistyöstä Baltian ja
42019:  omaisten ja elinten kesken, jotka hoitavat Eu-       Itä-Euroopan kanssa (A 980/s). Tekijät, mm.
42020:  roopan yhdentymiseen liittyvää työtä. Mukaan         edustaja Ojala, ovat sitä mieltä, että terveyden-
42021: yhteistyöhön pitäisi ottaa myös sekä rakennus-        huoltosektorilla pitäisi käynnistää yhteistyötä
42022:  ala että kaupunkisuunnitteluun ja asuntopoli-        Baltian ja Itä-Euroopan kanssa, sillä selvitykset
42023:  tiikkaan liittyvät alat.                             osoittavat siihen olevan edellytyksiä. Terveyden-
42024:      Valiokunta totesi, että rakennus- ja asunto-     ja sosiaalihuollossa pitkälle kehittyneillä Pohjois-
42025: sektoria tarkastettaessa 1990 tultiin siihen johto-   mailla on hyvät mahdollisuudet lisätä ja laajentaa
42026: päätökseen, että yhteistyö on arvokasta, mutta        toimintaansa Baltiaanja Itä-Eurooppaan. Valio-
42027:  siitä puuttui poliittinen johto. Valiokunnan mie-    kunnan mielestä Pohjoismaiden tulee koordinoi-
42028: lestä kilpailuun liittyville näkökohdille tulisi      da toimensa WHO:n kanssa. Pohjoismaat voivat
42029:  panna enemmän painoa ministerineuvoston pro-         keskittyä Baltian maihin, koska WHO auttaa Itä-
42030: jektitoiminnassa, ja asuntopolitiikan päämääri-       Euroopan alikehittyneitä alueita.
42031:  en tulee olla selkeitä ja saavutettavissa. Asunto-       Valiokunnan puheenvuorossa edustaja Claes
42032:  sosiaaliset tavoitteet on myös pantava etusijaan.    Andersson piti tärkeänä, että Pohjoismaat ovat
42033: Asuntopolitiikasta päätetään kansallisesti, mut-      auttamassa Baltian maiden ja Itä-Euroopan
42034:  ta Pohjoismaille yhteisistä lähtökohdista olisi      maiden perusrakenteiden luomista. Tämä kos-
42035:  hyötyä. Asuntopolitiikassa markkinavoimien           kee myös terveydenhuoltoa. Valiokunta ei otta-
42036: pitäisi olla tasapainossa julkisen ohjailun kanssa,   nut kantaa rahoitukseen, vaan suositti sen selvit-
42037: jolla taataan asuntomarkkinoiden toiminta poh-        tämistä. Neuvosto tuki valiokunnan esitystä ja
42038: joismaisen hyvinvointimallin mukaisesti. Kolme        hyväksyi suosituksen Pohjoismaiden terveyden-
42039: valiokunnan jäsentä jätti mietintöön vastalau-        huoltoyhteistyöstä Ba1tian ja Itä-Euroopan
42040:  seen. Äänestyksen jälkeen neuvosto hyväksyi          kanssa (nro 10).
42041:                                                                                                           23
42042: 
42043:  Kansalaisten oikeudet                                   setaan siitä maasta, jossa eläkkeensaaja asuu.
42044:                                                          EY-sääntöjen mukaan eläke maksetaan siitä
42045:       Jäsenehdotuksessa kansalaisten Pohjola-            maasta, jossa hän on työssä. Uusi sopimus
42046:   myös arkioloissa (A 986/s) mm. kansanedustaja          noudattaa EY:n sääntöjä sellaisten henkilöiden
42047:   Nyby ehdottaa, että Pohjoismaiden ministeri-           kohdalla, jotka muuttavat maasta toiseen.
42048: . neuvosto laatisi luettelon pohjoismaalaisten oi-       Useimmilla aloilla pohjoismainen sopimus kat-
42049:   keuksista. Lisäksi siinä ehdotetaan toimia, joilla     taa kaikki jossakin Pohjoismaassa asuvat.
42050:   pohjoismaalaisten oikeudet turvataan, yhteis-             Valiokunnan mielestä uusi sopimusehdotus
42051:   työtä ja yhteyksiä haittaavat esteet poistetaan ja     on välttämätöntä sopeutumista Eta-sopimuk-
42052:   raja-alueyhteistyötä helpotetaan. Valiokunnan          seen. Ministerineuvoston valitsemassa mallissa
42053:   mielestä nämä asiat hoituvat kootusti samalla,         säilytetään hyvin pohjoismaisen sopimuksen
42054:   kun uutta sosiaaliapu ja -palvelusopimusta teh-        taso.
42055:   dään. On tärkeätä, että Pohjoismaiden kansalai-           Edustaja Claes Anderssonin mielestä ehdotus
42056:   sille jaetaan tietoa säännöistä ja sopimuksista,       pönkittää kovin pattiarkaalista rakennetta, jos
42057:   varsinkin nyt kun Eta-sopimuksen myötä Poh-            sosiaalivakuutuksen etuudet kytketään työsuh-
42058:   joismaissa aletaan soveltaa EY:n sääntöjä. Neu-        teeseen. Tässä suhteessa meidän on oltava tark-
42059:   vosto tuki valiokunnan ehdotusta ja antoi suosi-       koja niin, ettemme tingi tavoitteistamme, joilla
42060:   tuksen pohjoismaalaisten oikeuksista (nro 11 ).        tähdätään miesten ja naisten tasa-arvoon myös
42061:                                                          työelämässä.
42062:                                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
42063:  Koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämi-           totesi, että pohjoismainen sosiaalipoliittinen ko-
42064:  seksi                                                   mitea on asettanut työryhmän selvittelemään,
42065:                                                          mitä mahdollisuuksia olisi saada aikaan täyden-
42066:      Ministerineuvoston ehdotuksessa pohjoismai-         tävä sosiaaliapua ja -palveluja sääntelevä sopi-
42067:  sen koulutusohjelman laatimisesta sosiaalipalvelu-      mus. Työn odotetaan valmistuvan kevääksi
42068:  jen kehittämiseksi (NOPUS) (B 125/s) halutaan           1993. Sosiaalipoliittinen komitea on myös käyn-
42069:  perustaa jatkokoulutuslaitos sosiaalisektorin           nistänyt selvityksen, jotta saataisiin aikaan sopi-
42070:  johtohenkilöstölle. Avainhenkilöt pätevöityisi-         mus uuden sopimuksen soveltamisohjeista. Tä-
42071:  vät strategisiksi johtajiksi ja kehittäisivät sosiaa-   hän liittyy esim. EY:n asetuksen 1408/71 raskaan
42072:  lisektoria niin, että tulevaisuuden haasteisiin         soveltamisen keventäminen. Ohjeiden ja sovelta-
42073:   pystyttäisiin vastaamaan. V aliakunta piti ehdo-       miskäytännön ei tarvitse välttämättä olla Poh-
42074:   tusta myönteisenä sen korkean tavoitetason             joismaissa samanlaisia kuin EY:n nykyinen käy-
42075:   vuoksi. Jatko- ja täydennyskoulutus ovat tärkei-       täntö.
42076:   tä sosiaalipalvelujen kehittämisessä ja Pohjois-          Neuvosto tuki valiokunnan ehdotusta ja hy-
42077:  maissa olevan tiedon hyödyntämisessä. Valio-            väksyi suosituksen (nro 13).
42078:   kunnasta myös kevyt organisaatio ja rahoitus-
42079:  malli olivat myönteisiä. Neuvosto puolsi valio-
42080:   kunnan ehdotusta ja hyväksyi suosituksen sosi-         4.3.4 Talousyhteistyö
42081:   aalipalvelujen kehittämiseen tähtäävästä koulu-
42082:   tusohjelmasta (nro 12).                                Yleiskeskustelu
42083: 
42084:                                                              Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
42085:   Uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus                Anneli Jäätteenmäki puhui Euroopan integraati-
42086:                                                          osta ja pohjoismaisen yhteistyön asemasta. Hän
42087:     Eta-sopimuksen säännöt korvaavat jossain             totesi talousvaliokunnan asia-alalla tapahtuneen
42088:  määrin pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen.           suuria muutoksia 1991. Monia tärkeitä elinkei-
42089:  Eta-sopimus sääntelee myös sosiaalivakuutusta,          nopoliittisia asioita on siirretty toisiin valiokun-
42090:  joka koskee Eta-alueella maasta toiseen muutta-         tiin, ja talousvaliokunnalle on vastaavasti siirty-
42091:  via työntekijöitä. Ministerineuvoston ehdotuk-          nyt integraatioon ja Pohjoismaiden Euroopan
42092:  sessa pohjoismaisesta sosiaalivakuutussopimuk-          suhteisiin liittyvä työ. Talousalan yhteistyö on
42093:  sesta (B 128/s) halutaan tarkistaa voimassa olevaa      asteittainjäänyt vähemmälle. Tämä näkyy siinä-
42094:  pohjoismaista sopimusta ja korvata se uudella.          kin, ettei ministerineuvosto tehnyt uutta talou-
42095:     Muutokset koskevat eniten eläkkeitä. Poh-            dellista toimintasuunnitelmaa eikä kompensoi-
42096:  joismaisen sopimuksen mukaan peruseläke mak-            nut budjetissa niitä määrärahoja, jotka jäävät
42097: 24
42098: 
42099: pois, kun nykyinen taloudellinen toimintasuun- rineuvosto asettaisi parlamentaarisen komitean
42100: nitelma päättyy 1992. Silloin budjetista jää pois selvittelemään Pohjolan ydinaseetonta vyöhy-
42101: n. 50 milj. Tkr, josta 35 milj. menee Pohjoismai- kettä. Valiokunta totesi, että asiaa on käsitelty
42102: selle teollisuusrahastolle ja Pohjoismaiselle pro- sekä ulkoministereiden asettamassa työryhmäs-
42103: jektivientirahastolle. Talousyhteistyön asioista sä että yhdessä parlamentaarisessa komiteassa,
42104: osa siirtyy Eta-sopimuksen piiriin, mutta kilpai- minkä vuoksi valiokunta esitti ehdotuksen hyl-
42105: lukykyä edistävät toimet tulisi kuitenkin pitää käämistä, minkä neuvosto hyväksyi.
42106: neuvoston asialistalla.
42107:     Talousvaliokunnassa on etusija-asettelua har-
42108: kittu kriittisesti ja tiukasti. Ne alat, joista valio- Pohjoismaisen teollisuusrahaston vahvistaminen
42109: kunta esittää neuvostolle suosituksen antamista,
42110: ovat poliittisesti tärkeitä ja merkityksellisiä Poh-      Pohjoismaisen teollisuusrahaston vahvistami-
42111: joismaille. Näitä ovat esim. teknisen yhteistyön sesta tehdyssä jäsenehdotuksessa (A 981/e) esi-
42112: vahvistaminen teollisuuden tutkimuksella ja ke- tettiin, että ministerineuvosto ryhtyisi toimiin,
42113: hittämisellä, Baltian investointiohjelman aikaan- jotka vahvistaisivat teollisuusrahaston asemaa ja
42114: saaminenja Pohjoismaiden kehitysavun profiilin toimintaa elinkeinopoliittisen yhteistyön lisää-
42115: nostaminen muuttamalla Pohjoismainen kehi- miseksi. Valiokunnan mielestä yhteistyötä var-
42116: tysrahasto pysyväksi yhteistyölaitokseksi ja nos- ten pitäisi laatia johdonmukainen elinkeinopo-
42117: tamalla sen pääomaa. Jäätteenmäki piti huoles- liittinen suunnitelma, jossa Pohjoismaisella teol-
42118: tuttavana ministerineuvoston penseää suhtautu- lisuusrahastolla olisi tärkeä asema. Valiokunta
42119: mista näihin kysymyksiin.                              esitti, että teollisuusministerit päättäisivät mah-
42120:     Kansanedustaja Håkan Nordman korosti dollisimman pian rahaston toiminnan kannalta
42121: energiayhteistyön merkitystä keskeisenä Poh- . välttämättömistä muutoksista.
42122: joismaiden neuvostolle kuuluvana asiana. Hän              Jäsenehdotuksesta annettiin suositus (nro 14),
42123: puolsi Norjan maakaasuun ja pohjoismaiseen jota puolsi 43 edustajaa.
42124: kaasuverkkoon satsaamista, mikä olisi myös
42125: erittäin arvokasta vaihtoehtoista energiapolitiik-
42126: kaa. Maakaasuverkon toteuttamista pidettäisiin Baltian investointiohjelma
42127: kriittisenä kannanottona ydinvoimaan ja var-
42128: mempien vaihtoehtojen ratkaisuna. Hän toivoi,             Kansanedustajat Metsämäki, Hurskainen,
42129: että 40. istunnossa päätettäisiin asian perusteel- Lehtinen, Lipponen, Riihijärvi, Rossi ja Tuomi-
42130: lisesta selvittämisestä.                               oja olivat allekirjoittaneet jäsenehdotuksen, jos-
42131:                                                        sa ehdotettiin, että ministerineuvosto perustaisi
42132:                                                        Baltian investointipankin (A 982/e) Pohjoismai-
42133: Energiakysymykset                                      den ja Baltian maiden yhteiseksi laitokseksi.
42134:                                                        Aluksi pankki voisi tukea investointipankkien
42135:     Kansanedustaja Perho-Santalan allekirjoitta- perustamista kolmeen Baltian maahan ja myö-
42136: massa jäsenehdotuksessa sähköyhteistyön laajen- hemmin toimia näiden kattojärjestönä. Pankista
42137:  tamisesta (A 972/e) ehdotettiin, että ministerineu- tulisi itsenäinen juridinen henkilö, joka hallin-
42138: vosto asettaisi asiantuntijaryhmän selvittämään nollisesti kuuluisi Pohjoismaiden Investointi-
42139: energian käytön tehokkuutta ja maiden välistä pankkiin. Sen peruspääoma voisi olla 300 milj.
42140:  siirtokapasiteettia. Valiokunnan mielestä poh- ecua.
42141: joismainen energia-alan yhteistyö kattaa jo nyt           Talousvaliokunta totesi, että laaja yksimieli-
42142: suurin piirtein ne asiat, joita ehdotuksessa otetaan syys vallitsee siitä, että Baltian maiden kehittä-
42143: esiin, eikä uusia asiantuntijaryhmiä tarvita. Sen misen kannalta on tärkeätä, että ne kytketään
42144: vuoksi valiokunta päätti ehdottaa, ettei neuvosto maailmantalouteen ja että siihentarvitaan rahoi-
42145: ryhtyisi mihinkään toimiin jäsenehdotuksen joh- tusjärjestelyt. Pienten ja keskisuurten yritysten
42146: dosta. Neuvosto puolsi valiokunnan ehdotusta.          investointitarpeesta pitäisi huolehtia, koska ne
42147:                                                        eivät yllä Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-
42148:                                                        pankin investointiavun piiriin. Valiokunnan tie-
42149: Pohjolasta ydinaseeton vyöhyke                         dossa oli myös Pohjoismaiden hallitusten inves-
42150:                                                        tointiohjelma, jonka Baltian maiden hallitukset
42151:     Jäsenehdotuksessa Pohjolan 'ydinaseettomasta voisivat hyväksyä ja jota myös Pohjoismaiden
42152:  vyöhykkeestä (A 977/e) ehdotettiin, että ministe- Investointipankki tukee.
42153:                                                                                                          25
42154: 
42155:    Valiokunta totesi edelleen, että aloite palveli       Talousvaliokunnan mielestä oli perusteltua,
42156: Baltian maiden etuja ja kuului Pohjoismaiden ja       että kehitysrahastosta tehdään pysyvä, yhtäältä
42157: Baltian yhteistyöhön, vaikkakin Baltian maiden        tähän asti saatujen myönteisten kokemusten
42158: vaikutusvalta näytti ohjelmassa vähenneen. Eh-        vuoksi, toisaalta rahaston toiminnan pitkäaikai-
42159: dotus perustui lisäksi kustannuksiltaan harkit-       sen luonteen vuoksi. Tosin pääoman korottami-
42160: tuihin ratkaisuihin. Sen vuoksi ministerineuvos-      nen 150 milj. SDR:llä on vain puolet siitä, mitä
42161: ton ehdotus Baltian investointiohjelmasta oli         evaluointiraportissa pidettiin välttämättömänä,
42162: vähin mitä voi hyväksyä.                              jotta Pohjoismaiden kehitysrahastoa pidettäisiin
42163:    Edustaja Lauri Metsämäki totesi, että ehdotus      vakavasti otettavana rahoitusosapuolena. Valio-
42164: on jo osittain toteutettu ennen kuin neuvosto         kunta tuki ministerineuvoston päätöstä rahaston
42165: pääsee ottamaan siihen kantaa. Hän ei ollut           tuloksien arvioimisesta 1995, jolloin myös pää-
42166: tyytyväinen asian saamaan käänteeseen, sillä          oman tarvetta pitäisi arvioida uudelleen. Suosi-
42167: tämä oli todella vähintä mitä voidaan tehdä, jos      tuksen (nro 17) puolesta äänesti 63 edustajaa,
42168: verrataan siihen, mitä Pohjoismaiden hallitukset      vastaan 5.
42169: ja Pohjoismaiden neuvosto olivat aiemmin lu-
42170: vanneet ja sanoneet. Ohjelma olisi vain kolmi-
42171: vuotinen, eikä Baltia ole vielä autettu kolmessa      4.3.5 Ympäristöyhteistyö
42172: vuodessa Metsämäen mielestä. Suositus Baltian
42173: investointiohjelmasta (nro 15) hyväksyttiin ää-       Raja-alueyhteistyö tiiviimmäksi
42174: nin 59--4.
42175:                                                         Neuvoston jäsenten Isohookana-Asunmaan,
42176:                                                       Jäätteenmäen, Moilasen, Pelttarin, Rengon,
42177: Innovaatioiden edistäminen elinkeinoelämässä          Ryynäsen, Siuruaisen ja Väänäsen ym. jäseneh-
42178:                                                       dotuksessa (A 924/m) esitettiin, että yhteispoh-
42179:    Innovaatioiden edistämisestä elinkeinoelämäs-      joismaista panostusta raja-alueyhteistyön vakiin-
42180: sä tehdyssä jäsenehdotuksessa (A 990/e), allekir-      tuneille aloille jatkettaisiin pohjoismaisesta budje-
42181: joittajina mm. puhemies Suominen ja edustaja          tista vähintään nykytasolla ja että pohjoismaisten
42182: Saastamoinen, ehdotetaan, että ministerineuvos-       budjettivarojen lisäyksiä käytettäisiin myös raja-
42183: to arvioisi, miten keksijä- ja innovaatiotoimintaa    alueyhteistyön kehittämiseen Pohjoismaissa.
42184: voitaisiin edistää. Heidän mielestään teollisuutta       Mietinnössään valiokunta totesi, että aloite
42185: on kehitettävä ja uusia työpaikkoja luotava,          tehtiin toljumaan aluepolitiikan yhteistyöohjel-
42186: varsinkin näinä alhaisen talouskasvun ja kasva-       man selvää suuntausta vähentää raja-alueyhteis-
42187: van työttömyyden aikoina.                             työn varoja ja lisätä tutkimuksia ja selvityksiä.
42188:     Talousvaliokunta on usein korostanut Poh-            Valiokunta piti tällaista painotuksen muutta-
42189: joismaiden yhteistyön tärkeyttä teknisessä ja         mista virheellisenä. Myös kaikki raja-alueet piti-
42190: teollisessa tutkimuksessa ja kehityksessä. Valio-     vät nykyistä konkreettista yhteistyötä erittäin
42191:  kunnan mielestä olisi syytä selvittää tarkemmin,     hyödyllisenä.
42192: miten yleensä voitaisiin edistää keksintöjä ja           Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 21) sa-
42193:  innovaatioita ja voitaisiinko jäljestää pohjois-     massa muodossa kuin jäsenehdotuksen ponnet
42194:  maiset keksijämestaruuskilpailut Valiokunta on       50 äänellä 3 vastaan.
42195:  sitä mieltä, että ministerineuvoston tulisi tehdä
42196:  ehdotettu selvitys ja arvio, mutta ei ota kantaa
42197:  uusiin tukimuotoihin tai toiminnan rahoituk-         Yhteinen aika Norjaan, Ruotsön, Suomeen ja
42198:  seen. Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 16).        Tanskaan
42199: 
42200:                                                          Neuvoston jäsenten Nybyn sekä Andersso-
42201: Kehitysrahaston pääoma suuremmaksi                    nin, Donnerin, Jäätteenmäen, Lipposen, Metsä-
42202:                                                       mäen ja Suomisen ym. jäsenehdotuksessa (A
42203:    Ministerineuvosto oli jättänyt ehdotuksen          979/m) esitettiin, että ministerineuvosto ryhtyisi
42204: Pohjoismaiden kehitysrahaston pääoman korotta-        toimiin yhteisen ajan käyttöön ottamiseksi Nor-
42205: misesta (B 127/e). Siinä pääomaa ehdotetaan           jassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.
42206: korotettavaksi 150 milj. SDR niin, että se olisi 1.     Ehdotuksen tekijät viittasivat siihen, että mo-
42207: tammikuuta 1993 lähtien 250 milj. SDR. Samal-         net tahot Suomessa, varsinkin elinkeinodämän
42208: la rahasto pitäisi muuttaa pysyväksi.                 edustajat ovat esittäneet, että Suomi siirtyisi
42209: 4 322103M
42210: 26
42211: 
42212: samaan aikaan kuin Norja, Ruotsi ja Tanska.                 Kertomuksesta ilmenee, että työohjelma
42213: Tämä hyödyttäisi teollisuuden lisäksi myös              "Pohjoismaat ja Eurooppa 1992" on näyttänyt
42214: kauppaa, pankki- ja vakuutustoimintaa, kulje-           suunnan ministerineuvoston työlle, joka liittyy
42215: tusalaa sekä yksityistä ihmistä. Sama reaaliaika        Euroopan yhdentymiseen. Tuloksia on saatu
42216: helpottaisi naapurimaiden radio- ja tv-lähetysten       aikaan useimmissa niistä noin 20 hankkeesta,
42217: seuraamista. Pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden            jotka päättyivät 1991. Moni ohjelmaan kuuluva
42218: tieltä poistuisi huomattava este myös psykologi-        toiminta on kuitenkin jatkunut 1992. Ministeri-
42219: sessa mielessä.                                         neuvoston mielestä Eta-sopimus vähentää vain
42220:    Valtaosa lausunnoista oli puoltavia. Kuiten-         joillakin aloilla tarvetta jatkaa yhteistyötä. Ker-
42221: kin Suomen eräiden ministeriöiden lausunnoissa          tomuksessa huomautettiin, ettei Eta-sopimus
42222: epäiltiin siirtymisen hyödyllisyyttä ja esitettiin      koske niinkin tärkeätä alaa kuin kulttuuriyhteis-
42223: siihen liittyviä huomattavia haittoja. Valiokunta       työtä.
42224: kiinnitti näihin seikkoihin huomiota ja päätyi              Ministerineuvoston Baltian ja Itä-Euroopan
42225: siihen, että kaikkia yhteiseen aikaan siirtymisen       työohjelma käynnistyi 1991. Kiinnostus ohjel-
42226: myönteisiä ja kielteisiä puolia olisi ensin selvitet-   man hyödyntämiseen on ollut erittäin suuri.
42227: tävä perusteellisesti.                                  Stipendijärjestelyn kehykset on vahvistettu, ja
42228:    Neuvosto hyväksyi tätä koskevan suosituksen          kansalliset viranomaiset hoitavat pääosan hal-
42229: (nro 22).                                               linnosta. V. 1991 jaettiin noin 230 stipendiä.
42230:                                                         Ohjelmasta myönnettiin lisäksi varoja 25 projek-
42231:                                                         tiin, joilla on pohjoismainen ulottuvuus. Monis-
42232: Kalatalousalan yhteistyöohjelma 1993--1996              sa projekteissa hyödynnetään pohjoismaisten
42233:                                                         laitosten kapasiteettia, esim. Pohjoismaisen kie-
42234:     Ministerineuvoston ehdotuksessa kalatalou-          li- ja tiedotuskeskuksen, Pohjoismaisen toimitta-
42235: den yhteistyöohjelmaksi selostetaan alan raken-         jakeskuksen, Pohjoismaisen terveydenhoitokor-
42236: netta ja asemaa. Monista yhteisistä eduista huo-        keakoulun sekä Teoreettisen atomifysiikan poh-
42237: limatta ala on kehittynyt hyvin eri lailla eri          joismaisen laitoksen (NORDITA). Myös poh-
42238: Pohjoismaissa. Sen vuoksi kalatalous on otetta-         joismaiset tiedotustoimistot aloittivat toimintan-
42239: va huomioon myös aluepoliittisessa yhteistyös-          sa 1991.
42240: sä.                                                         Mietinnössään budjettivaliokunta ehdotti,
42241:     Ohjelman korkea tavoitetaso vastaa valio-           että neuvosto kehottaisi ministerineuvostoa kiin-
42242: kunnan toivomuksia. Tämä koskee myös pääta-             nittämään huomiota myös erittäin tärkeisiin
42243: voitetta eli kalakantojen suojelemista järkevällä       aloihin kuten ympäristöyhteistyöhön Itä-Euroo-
42244: ja biologisesti oikealla pyynnillä.                     pan kanssa, elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön
42245:     Vaikka elinkeinopolitiikka on asetettava etu-       sekä siihen, että eräät standardointityön alueet
42246: sijaan, valiokunnan mielestä myös luonnonsuo-           voivat joutua rahoitusvaikeuksiin taloudellisen
42247: jelu ja meriympäristö on otettava huomioon, ja          toimintasuunnitelman päättyessä. Ministerineu-
42248: kalatalous- ja ympäristösektoreiden välille olisi       vostoa kehotettiin myös harkitsemaan tarkkaan,
42249: saatava aikaan läheistä yhteistyötä.                    mitkä olisivat seuraukset, jos tuki- ja stipendijär-
42250:     Valiokunta arvosteli ohjelman rahoitusta siltä      jestelmien hallinto siirrettäisiin pois ministeri-
42251: osin, että kaikki ohjelmaan kuulumaton toimin-          neuvoston sihteeristöstä.
42252: ta joudutaan rahoittamaan kansallisista varois-             Keskusteluun C1:stä osallistui kansanedusta-
42253: ta.                                                     ja Timo Järvi/ahti. Esitellessään organisaatioky-
42254:     Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 23) yh-          symyksiä hän korosti, että pohjoismainen yhteis-
42255: teistyöohjelmasta.                                      työ saisi paljon selvemmän profiilin erityisesti
42256:                                                         ulospäin, mikäli voitaisiin todeta, että kaikki
42257:                                                         yhteistyö tapahtuu juuri Pohjoismaiden neuvos-
42258: 4.3.6 Budjetti ja tarkastustoiminta                     tossa, jota käytettäisiin yhteisenä nimenä sekä
42259:                                                         neuvostosta että ministerineuvostosta. Pohjois-
42260: Ministerineuvoston kertomus                             maiden neuvostossa olisi tällöin parlamentaarik-
42261:                                                         kojen kokous ja ministerineuvoston organisaa-
42262:   Budjettivaliokunta käsitteli ministerineuvos-         tio. Hän korosti myös, että sihteeristöjen yhdis-
42263: ton kertomuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä            täminen parantaisi ja yksinkertaistaisi asioiden
42264: 1991 (C1) ja antoi siitä mietinnön ottaen huomi-        käsittelyä.
42265: oon muiden valiokuntien lausunnot.                          Yhteistyöministeri Ole Norrback, ministeri-
42266:                                                                                                       27
42267: 
42268: neuvoston edustajana, kiitti budjettivaliokuntaa    pa" että taloudellinen toimintasuunnitelma
42269: myönteisestä vastaanotosta, jonka vuosikerto-       "Vahvempi Pohjola" päättyvät vuonna 1992.
42270: mus oli saanut valiokunnan mietinnössä. Hän         Toiminnat, joita tulisi jatkaa, sisältyvät vuodesta
42271: painotti, että Euroopan uusi arkkitehtuuri on       1993 lähtien sektorikohtaisiin budjettikehyksiin.
42272: vaikuttanut sekä maiden taloudellisen että elin-    Budjettivaliokunta korosti, että monilla aloilla
42273: keinopoliittisen yhteistyön edellytyksiin ja muo-   voi olla vaikeata jatkaa projekteja lisäämättä
42274: toihin. Asioiden käsittelyssä päiväjärjestyksiin    sektorien määrärahoja.
42275: vaikuttavat usein Pohjoismaista riippumattomat         Budjettivaliokunta piti selonteon tietoja tule-
42276: tekijät. Pohjoismainen yhteistyö tulisi sovittaa    vasta yhteistyöstä tyydyttävinä mutta korosti,
42277: näihin uusiin rakenteisiin.                         että siitä olisi pitänyt myös käydä ilmi yleiset
42278:    Valiokunnan lausuntoehdotus (nro 1) hyväk-       poliittiset signaalit ja budjettiedellytykset. Valio-
42279: syttiin yksimielisesti.                             kunnan mielestä olisi ollut toivottavaa, että yh-
42280:                                                     teistyöministereillä olisi ollut enemmän kiinnos-
42281:                                                     tusta selostaa yhteistyön tulevaisuutta. Valio-
42282: Ministerineuvoston toimintasuunnitelma              kunta on jo aikaisemmin huomauttanut, että
42283:                                                     riippumatta Eta-sopimuksesta tai EY-jäsenyy-
42284:    Budjettivaliokunta käsitteli ministerineuvos- destä, virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä
42285: ton selontekoa yhteistyösuunnitelmista (C2)         on monia tärkeitä aloja, joita tulisi viedä eteen-
42286: mm. valiokuntien lausuntojen pohjalta.              päin. Tämä koskee esim. kulttuuriyhteistyötä.
42287:    Mietinnössään valiokunta totesi, että selonte- Lisäksi eräistä toiminnoista on jo päätetty, kuten
42288: ko heijastelee laajaa epävarmuutta pohjoismai- ympäristöntutkimusohjelmasta, tai suunnitteil-
42289: sen yhteistyön tulevaisuudesta. Selonteossaan la, kuten napa-alueiden tutkimusohjelma, joiden
42290: ministerineuvosto pitää edelleen työn eurooppa- toteuttaminen edellyttää budjetin laajentamista.
42291: laista ulottuvuutta erittäin tärkeänä. Valiokunta      Budjettivaliokunnan ehdotuksesta keskustel-
42292: puolestaan totesi, että muun Euroopan kehityk- taessa ministeri Ole Norrback vahvisti, että ohjel-
42293: seen mukautuminen painaa leimansa monien mien laatiminen tilanteessa, jossa maailma
42294: sektoreiden etusija-asetteluun. Tämä koskee muuttuu erittäin nopeasti, ei voi olla paras
42295: Eta-sopimusta ja Euroopan yhdentymistä yleen- yhteistyömuoto. Hänen mielestään yhteistyön
42296: sä sekä yhteistyötä Keski- ja Itä-Euroopan mai- tulisi olla joustavaa vailla suurta byrokratiaa.
42297: den kanssa. Ministerineuvosto asettaa myös             Kansanedustaja Lauri Metsämäki piti budjet-
42298: kulttuuriyhteistyön ja ympäristöyhteistyön laa- tivaliokunnan puheenvuoron. Hän totesi, että
42299: jalti ajateltuna etusijaan. Kulttuurialalla toimin- tulevaisuuden suunnitelmat on usein voitu sovit-
42300: ta suunnataan erityisesti sekä pohjoismaisen että taa vastaamaan uusia vaatimuksia, joita yhteis-
42301: kansainvälisen tietojen ja kokemusten vaihdon työlle voidaan asettaa sitten, kun Eta-sopimus
42302: tehostamiseen. Erityisen ajankohtaisia aloja on voimassa tai kun maat ovat liittyneet EY:hyn
42303: ovat:                                               tai Itä-Euroopan uusissa järjestelmissä. Hän
42304:    - kulttuuri-identiteetti                         mainitsi myös budjetin nollakasvun ja totesi, että
42305:    - koulutusyhteisö                                oikeastaan kyse on budjetin pienentämisestä,
42306:    - yhteistyö perustutkimuksessa                   koska taloudellinen toimintasuunnitelma lakkaa
42307:    - kulttuuriyhteistyö kansainvälisessä yhteis- · v. 1992. Budjetti siis pienenee 50 milj. Tanskan
42308: työssä.                                             kruunua. Budjetin leikkaaminen tulee osittain
42309:    Ympäristöyhteistyön osalta ministerineuvos- kohdistumaan myös sellaisiin toimintoihin, joita
42310: to viittaa erityisesti 1989 hyväksyttyyn pohjois- voidaan pitää strategisina Pohjoismaiden mah-
42311: maiseen ympäristöohjelmaan sekä yhteistyömi- dollisuuksien kannalta vaikuttaa päätöksiin
42312: nisterien hyväksymiin suuntaviivoihin ympäris- kansainvälisissä elimissä. Karkeasti laskettuna
42313: tökysymysten koordinoinnista ja yhdentämises- budjettiin tarvittaisiin 60-100 milj. Tkr:n lisäys
42314: tä. Tekeillä ovat lisäksi seuraavat uudet toimin-   1993, jotta jo päätetyt ja suunnitellut toiminnat
42315: tasuunnitelmat tai -ohjelmat:                       voitaisiin toteuttaa.
42316:    - toimintasuunnitelma Pohjolan ympäris-
42317: tön tilan seurannasta
42318:    - luonnonsuojelun toimintasuunnitelma            Tarkastustoiminta
42319:    - pakkauksia koskeva toimintaohjelma:
42320:    Ministerineuvosto huomauttaa selonteossa,           Budjettivaliokunnan tarkastustehtävät otettiin
42321: että sekä työohjelma "Pohjoismaat ja Euroop- käsiteltäväksi yleiskokouksessa valiokuntaehdo-
42322: 28
42323: 
42324: tuksen (A 998/b) pohjalta. Tarkastustoimintaan        ta se, että pääministerit olivat ottaneet tehtäväk-
42325: kuului kaksi eri projektia: pohjoismaisen BRYT-       seen sopia suuntaviivoista yhteistyön kehittämi-
42326: projektin arviointi ja selvitys pohjoismaisten lai-   seksi ja vahvistamiseksi ja se, että ministerineu-
42327: tosten työnantajavastuusta.                           vosto oli tehnyt esityksen yhteistyön kehittämi-
42328:     Pohjoismaisen BRYT-projektin tarkoitukse-         sestä vuoden 1992 jälkeen. Ministerineuvoston
42329: na on ollut kehittää ja tutkia menetelmiä työ-        ehdotuksesta puuttui kuitenkin kokonaisnäke-
42330: markkinoiden sukupuoleen perustuvan jakautu-          mys. Lisäksi siinä esitettiin kahtalaisia käsityksiä
42331: misen murtamiseksi. Budjettivaliokunta piti           parlamentaarisesta vaikutusvallasta. Yhtäältä
42332: BRYT-projektia varsin onnistuneena. Organi-           sanottiin sen vahvistuvan, toisaalta tehtiin aivan
42333: saatio on toiminut hyvin ja saavuttanut tuloksia,     päinvastaisia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan sanot-
42334: jotka ovat vieneet pohjoismaista tasa-arvotyötä       tu, miten kansanedustajat saisivat vaikutusval-
42335: eteenpäin. Verkostomallin avulla on saatu suuri       taa, kun yhteistyö siirtyy epämuodollisiin, jous-
42336: määrä henkilöitä, viranomaisia, järjestöjä ja po-     taviin verkostoihin.
42337: liittisia elimiä suoraan tai epäsuorasti mukaan          Ministerineuvoston puheenjohtaja, ministeri
42338: yhteistyöhön. Valiokunnan mielestä vastaavaa          Ole Norrback totesi, että ministerineuvosto oli
42339: verkostoprojektia tulisi kokeilla myös muilla         1991 tehnyt laajan selvityksen arvioidakseen vi-
42340: sektoreilla.                                          rallista yhteistyötä ja analysoidakseen Eta-sopi-
42341:     Tutkittaessa pohjoismaisten laitosten työnan-     muksen seurauksia. Tulosten perusteella voi-
42342: tajavastuuta selvitettiin, kenellä on varsinainen     daan yhteistyötä sopeuttaa uuteen tilanteeseen,
42343: vastuu työntekijöistä, ovatko viranomaiset ja         jonka Eta-sopimus tuo tullessaan. Ministerineu-
42344: laitokset vastuustaan tietoisia, kuinka ne toteut-    voston ja talousvaliokunnan mietinnön näke-
42345: tavat velvollisuuksiaan työntekijöitä kohtaan         myksissä ei ole asiasisällöllisesti suurtakaan
42346: sekä kuinka menetellään laitoksia lakkautettaes-      eroa. Pohjoismaisen yhteistyön ulkoiset tekijät
42347: sa. Analyysin tuloksena valiokunta saattoi tode-      ovat muuttuneet, minkä vuoksi joustavuuden
42348: ta, että työnantajavastuu sisältää monia epäsel-      säilyttäminen on tärkeätä.
42349: viä kysymyksiä. Valiokunta yhtyi selvityksente-          Parlamentaarikkojen aseman on vastaisuu-
42350: kijän näkemyksiin siitä, että on tarpeen selkeyt-     dessakin oltava keskeinen riippumatta siitä, min-
42351: tää sekä työnantajavastuun sisältöä että sen          kälaisia muutoksia tehdään organisaatioon tai
42352: soveltamista kussakin Pohjoismaassa. Valiokun-        poliittisesti.
42353: nan suositusehdotus tarkastustehtävien johdosta          Kansanedustaja Lauri Metsämäki totesi
42354: hyväksyttiin neuvostossa (nro 29).                    budjettivaliokunnan puheenvuorossa, että valio-
42355:     Budjettivaliokunnan työn suuntaviivoja koske-     kunta jäi kaipaamaan kytkentöjä, joita pitäisi
42356: van valiokuntaehdotuksen (A 1004/b) johdosta          olla C2-asiakirjan ja ministerineuvoston ehdo-
42357: neuvosto hyväksyi sisäisen päätöksen, jonka           tuksen välillä. Koska molemmat käsittelevät
42358: mukaan valiokunnan tehtäväksi tulee myös neu-         pohjoismaista yhteistyötä vuoden 1992 jälkeen,
42359: voston tilien ja tarkastuskertomusten tarkastus.      olisi sektorikohtaisia suunnitelmia pitänyt ilman
42360: Tämän johdosta puheenjohtajisto vahvisti 22.          muuta hyödyntää ministerineuvoston ehdotuk-
42361: huhtikuuta 1992 budjettivaliokunnan uudet             sen pohjana. Valiokunnan mielestä tällainen
42362: suuntaviivat yleiskokouksen päätöksen mukai-          koordinoinoin puute yhteistyöministereiden ja
42363: sesti.                                                muiden ministereiden kesken oli arveluttavaa.
42364:                                                          Ruotsalainen kansanedustaja Sten Andersson
42365:                                                       totesi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuo-
42366: 4.3.7 Euroopan yhdentyminen                           rossa, etteivät neuvoston työmuodot ole ajan
42367:                                                       tasalla. Pohjoismaita odottavat valtavat työteh-
42368:    Istunnon viimeisenä päivänä keskusteltiin          tävät. Tulemme entistä riippuvaisemmiksi ym-
42369: Pohjoismaiden yhteistyöstä yhdentyvässä Eu-           pärillämme tapahtuvista nopeista ja monimut-
42370: roopassa. Samalla kertaa käsiteltiin myös viisi       kaisista muutoksista, joihin emme itse pääse
42371: jäsenehdotusta, ministerineuvoston ehdotus            paljoakaan vaikuttamaan. Jotta voisimme säilyt-
42372: pohjoismaisesta yhteistyöstä vuoden 1992 jäl-         tää ja mieluiten vielä vahvistaa kansanedustajien
42373: keen sekä ministerineuvoston selonteko yhteis-        vaikutusvaltaa näihin tapahtumiin, täytyy orga-
42374: työsuunnitelmista (C2/1992).                          nisaatiotamme tehostaa, jotta se voisi reagoida
42375:    Talousvaliokunnan puheenvuoron pitänyt             nopeammin.
42376: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki totesi, että          Pohjoismainen hyvinvointimalli ja pohjois-
42377: pohjoismaisen yhteistyön kehittämisessä oli uut-      mainen yhteistyö tärkeänä osana sitä kestää
42378:                                                                                                      29
42379: 
42380: hyvin kansainvälisen vertailun. Se on tähän asti nyt, aivan uudessa tilanteessa tulisikin jakaa
42381: ollut yhteistyön tukeva perusta kestäen varmasti uudet kortit. Pohjoismaiden neuvoston tulee itse
42382: myös EY-jäsenyyksien tuoman paineen.                päättää omasta työstään eikä antaa ministeri-
42383:    Tanskan kansankäräjien jäsen Peder Sonder- neuvoston sanella suuntaviivoja.
42384: by vaati keskiryhmän puheenvuorossa yhteis-            Maakuntapäivien edustaja Olof Salmen ko-
42385: työlle selvempiä tavoitteita: perusrakenteisiin rosti positiivista suhtautumista Euroopan nopei-
42386: tulee satsata enemmän, alueyhteistyötä ja Itäme- siin ja suuriin muutoksiin. Hän totesi, ettei hän
42387: ren yhteistyötä on tiivistettävä. Kaiken tämän on ahvenanmaalaisena näe mitään vastakohtaisuut-
42388: tapahduttava Pohjoismaiden neuvoston piirissä. . ta siinä, että joku on samanaikaisesti sekä nurk-
42389: Arktisen alueen yhteistyötä tulee kehittää niin, kapatriootti että kansainvälinen. Hänen mieles-
42390: että voimavarat saadaan hyödynnetyksi oikealla tään pääministereiden aloite ja mahdolliset Hel-
42391: tavalla. Ympäristösektori on tärkeä ala, johon singin sopimuksen muutokset voisivat tulevai-
42392: EY on saatava mukaan. Kulttuurisektoria, ja suudessa hyvinkin edistää itsehallintoalueiden
42393: varsinkin viestintäyhteistyötä, on vahvistettava. asemaa Pohjoismaissa.
42394:     Pohjoismaiden neuvoston on vähennettävä            Kansanedustaja Erkki Tuomioja toi esiin, että
42395: projekteja, ja valiokunnilla on oltava rohkeutta EY:stä johtuva muutospakko vaatii rohkeita ja
42396: karsia jäsenehdotuksia. Kansainvälistä keskus- kauaskantoisia Eurooppa-aloitteita. Hän koros-
42397: telua istunnoissa tulisi kehittää, sanoi Senderby. ti Euroopan vastuuta maailmanlaajuisesti ja kai-
42398:     Konservatiivisen ryhmän puheenvuorossa pasi kulttuurien avoimuutta ja vahvaa sosiaalis-
42399: ruotsalainen kansanedustaja Sten Svensson ko- ta ulottuvuutta, täystyöllisyyttä, tiukkoja ympä-
42400: rosti, että pohjoismaista yhteistyötä on tiivistet- ristövaatimuksia sekä subsidiariteettiperiaatetta
42401: tävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvoston on EY:ssä. Hän toivoi EY:n demokratisoitumista
42402: tarkennettava omia ambitioitaan ja päämääri- sekä EY-lainsäädännön soveltamista kaikissa
42403: ään voidakseen tehokkaasti ajaa niitä Euroopan maissa.
42404: päätösprosessissa. Lisäksi neuvoston on vastat-        Puhemies Ilkka Suominen vaati yhteistä Eu-
42405: tava niistä organisaation muutoksista, joita Eta- rooppa-strategiaa, jonka perustana olisi lähipää-
42406: sopimus aiheuttaa ja vältettävä päällekkäistä tösperiaate ja EY:n avoimuus. Pohjoismaiden
42407: työtä. Eurooppaan on luotava vakaa, rauhaa tulee pyrkiä rakentamaan sosiaalisesti ja talou-
42408: ylläpitävä turvajärjestelmä, mitä ei saada aikaan dellisesti vastuullista markkinatalouden mallia
42409: ilman toimivaa Länsi-Euroopan yhteistyötä.          koko Eurooppaanjajatkamaan maiden lainsää-
42410:     Vasemmistososialistien ryhmäpuheenvuoros- dännön harmonisointia myös EY -direktiivien
42411:  sa Norjan suurkäräjien jäsen Kjellbjorg Lunde ohella. Puhemies Suomisen mielestä Maastrich-
42412: totesi, että useimmat neuvoston jäsenet olivat tin sopimuksessa määriteltyyn ulko- ja turvalli-
42413: valmiita hyväksymään sopeutumisen EY:hyn ja suuspoliittiseen yhteistyöhön ja sen periaatteisiin
42414:  sen päätösjärjestelmään, jota ministerit hallitse- ei liity mitään ongelmia, ja hänen mielestään ne
42415:  vat ja jossa parlamentaarikoilla ei ole sen kum- kuuluisivat myös pohjoismaiseen yhteistyöhön.
42416: mempaa asemaa. Jos näin käy, on sitäkin tär-           Kansanedustaja Paavo Lipponen oli sitä miel-
42417:  keämpää, että ministerineuvosto ja neuvosto tä, että Ruotsi ja Suomi ovat EY:n jäsenano-
42418:  antavat tukensa ja luovat kunnon ehdot pohjois- muksissaan tehneet selväksi, että niille Eurooppa
42419: maisessa yhteistyössä vaikuttavalle ulkoparla- on tärkein. Pääministerit ovat hänen mielestään
42420: mentaariselle toiminnalle. Tällaista ovat esim. tehneet tästä aivan oikean johtopäätöksen eli:
42421: Pohjola-Norden ja erilaiset pohjoismaiset laitok- Pohjoismaiden neuvoston organisaatiota ja teh-
42422:  set kuten Pohjolan talot. Neuvoston tulisi hänen täviä on järkeistettävä. Emme tarvitse yksityis-
42423:  mielestään paneutua Pohjolan energianhuoltoon kohtiin puuttuvaa politiikkaa, vaan korkean
42424: ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ongelmiin.          tason yhteistyötä ja poliittista keskustelua strate-
42425:     Norjan suurkäräjienjäsen Carl!. Hagen,joka gisista linjauksista. EY:ssä turva- ja puolustus-
42426:  piti liberalistisen ryhmän puheenvuoron, asetti politiikalla tulee olemaan suuri merkitys.
42427:  kyseenalaiseksi, onko pohjoismaisella parlamen-       Kansanedustaja Timo Järvilahden mielestä
42428:  taarikkoneuvostolla mitään virkaa, kun useim- Pohjoismaiden neuvoston on pantava asiat sel-
42429:  mat, toivottavasti kaikki, Pohjoismaat liittyvät vään tärkeysjärjestykseen. Sen vuoksi poliitti-
42430:  EY:hyn, ja nyt kun meillä on jo Eta-sopimus. nen yhteistyöorganisaatio on sopeutettava uu-
42431:  Paljon siitä työstä, jota tähän asti on tehty den tilanteen asettamiin vaatimuksiin. Sihteeris-
42432:  Pohjoismaiden neuvostossa, siirtyy osaksi Eta- töjä on tehostettava ja järkeistettävä. Hänen
42433:  sopimusta ja myöhemmin EY:hyn. Sen vuoksi mielestään ainoa tapa on siirtää ministerineu-
42434: 30
42435: 
42436: voston ja puheenjohtajiston sihteeristöt samaan       alueyhteistyöhön eri tasoilla ja eri muodoissa
42437: paikkaan.                                             huolimatta sellaisista signaaleista, joiden mu-
42438:     Kansanedustaja Markku Laukkanen tuki              kaan Pohjoismaiden sisäinen alueyhteistyö jäisi
42439: edustaja Lipposen ajatusta siitä, ettemme tarvit-     syrjään ja Pohjolan ulkopuolisen alueyhteistyön
42440: se yksityiskohtiin puuttuvaa politiikkaa, vaan        varjoon.
42441: poliittista keskustelua ja yhteistyötä korkealla          Keskustelun jälkeen hyväksyttiin puheenjoh~
42442: tasolla. Hän tähdensi Pohjolan erittäin keskeistä     tajiston esityksestä suositus (nro 30) ulkomaan-
42443: asemaa Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikas-      edustuksen koordinoinnista tehdystä jäsenehdo-
42444: sa ja sitä, että Pohjoismaiden kansalliset ratkai-    tuksesta (A 992/p). Lisäksi hyväksyttiin sekä
42445: sut ovat vaikuttaneet myönteisesti Pohjolan va-       suositus (nro 31) että kaksi sisäistä päätöstä
42446: kaisiin oloihin. Tähän on pyrittävä myös tulevai-     arktisen alueen yhteistyöstä tehdyn jäsenehdo-
42447: suudessa. Hän korosti myös Venäjän lähialuei-         tuksen (A 994/p) johdosta. Talousvaliokunnan
42448: den ja Baltian maiden kanssa tehtävän yhteis-         esittämä suositus (nro 32) yhteistyön tulevai-
42449: työn tärkeyttä.                                       suutta koskevan ministerineuvoston ehdotuksen
42450:     Kansanedustaja Eeva Turusen mielestä Eu-          ja kolmen jäsenehdotuksen johdosta hyväksyt-
42451: roopan integraatio tuo uuden ulko- ja turvalli-       tiin kolmannessa äänestyksessä äänin 67-6.
42452: suuspoliittisen aspektin työhön ja kaikkien mie-      Budjettivaliokunnan ehdotus yhteistyösuunni-
42453: lenkiinto suuntautuu EY:hyn. Sen vuoksi myös          telmia koskevasta ministerineuvoston selonteos-
42454: neuvoston työmuotoja on muutettava. Neuvos-           ta (C2) hyväksyttiin (lausunto nro 2).
42455: tolle tehtyjen ehdotusten valmistelu pitäisi kes-
42456: kittää ministerineuvostoon.
42457:     Tasa-arvoministeri Elisabeth Rehn käsitteli       4.3.8 40-vuotisjuhla
42458: tasa-arvoyhteistyötä Pohjoismaissa ja EY:ssä.
42459: Tasa-arvon edistäminen kuuluu Pohjoismaissa              Neuvoston 40-vuotisjuhlan avajaispuheen piti
42460: painopistealueisiin sekä ministerineuvoston että      Suomen pääministeri Esko Aho. Hän korosti,
42461: talousvaliokunnan mielestä.                           että kansallisvaltiolla on ollut tärkeä tehtävä
42462:     Maakuntapäivien edustaja May Flodin koros-        kehitettäessä pohjoismaista hyvinvointivaltiota
42463: ti kulttuurien moninaisuutta Pohjoismaissa, mi-       ja että yhteistyön perusta kestää, vaikka yhteis-
42464: hin mm. kuuluu itsehallintoalueiden huomioon-         työn on mukauduttava Euroopan talousaluee-
42465: ottaminen. Hän mainitsi, että Ahvenanmaan             seen ja Euroopan yhteisöjen laajentamiseen.
42466: Pohjola-instituutilla on keskeinen asema saarel-      Hän painotti lähipäätösperiaatteen merkitystä
42467: la. Sen toiminta on täysin riippuvaista varoista,     myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Yhteistyön
42468: joita se saa kansallisista, kahdenvälisistä ja poh-   mukauttaminen myös muilta osin integroituun
42469: joismaisista rahastoista. Hän ehdottikin, että        ja muuttuvaan Eurooppaan on vaikea ja vaativa
42470: määrärahoja korotettaisiin seuraavassa budjetis-      mutta samalla mielenkiintoinen tehtävä Pohjois-
42471: sa.                                                   maiden neuvostolle.
42472:     Kansanedustaja Pekka Haavisto kaipasi Itä-
42473: meren neuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston
42474: välistä työnjakoa. Hänen mielestään Pohjois-          4.3.9 Liittokansleri Helmut Kohlin vierailu
42475: maiden neuvoston tulisi asettaa ekologiset kysy-
42476: mykset etusijaan. Tätä puoltavat myös turvalli-          Liittokansleri Helmut Kohlin vierailu 40. is-
42477: suuspoliittiset syyt. Hänen mielestään Pohjois-       tunnossa käynnisti uuden vaiheen Pohjoismai-
42478: maiden pitää ympäristökysymyksissä kulkea             den neuvoston työssä. Liittokansleri oli ensim-
42479: keulassa ja pyrkiä johtoasemaan ympäristötek-         mäinen neuvoston yleiskokouksessa puhunut
42480: nologian alalla myös maailmanlaajuisesti.             ulkomainen vieras.
42481:     Kansanedustaja Kimmo Sasin mielestä parla-           Liittokansleri Kohl tähdensi erityisesti Ruot-
42482: mentaarikoille pitäisi antaa budjettivaltaa. Hä-      sin ja Suomen ystävällisiä ja läheisiä suhteita
42483: nen mielestään Pohjoismaiden neuvosto on vas-         Saksaan. Hänen mielestään Pohjoismaiden neu-
42484: taisuudessakin tärkeä samoin kuin parlamentaa-        voston yhteistyö on jo 50-luvulta lähtien täyttä-
42485: rikkojen asema Euroopan yhteistyössä.                 nyt eurooppalaiset mitat. Hän kiinnitti huomio-
42486:     Kansanedustaja Håkan Nordman oli sitä miel-       ta neuvoston Maarianhaminassa 12. marraskuu-
42487: tä, että niin uuden- kuin vanhanlainenkin             ta 1991 antamaan julistukseen, jonka lähtökoh-
42488: alueyhteistyö tulee tiivistymään Euroopassa.          tana on kaikkien· tai useimpien Pohjoismaiden
42489: Hänen mielestään pitäisi satsata pohjoismaiseen       jäsenyys EY:ssä. Kohllupasi Saksan liittotasa-
42490:                                                                                                        31
42491: 
42492: vallan hallituksen nimissä tukensa, jotta Pohjois-       Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansanedus-
42493: maiden esittämät jäsenyyden aikarajat saataisiin      tajat Maria Kaisa Aula, Jörn Donner, Pekka
42494: pidetyksi. Saksassa ei nimittäin nähdä mitään         Haavisto, Sinikka Hurskainen, Timo Järvilahti,
42495: vastakohtaa EY:n syventämisenja laajentamisen         Anneli Jäätteenmäki, Markku Laukkanen, Paa-
42496: välillä. Hän korosti, että EY:n on säilytettävä       vo Lipponen, Anna-Kaarina Louvo, Lauri Met-
42497: Euroopan moninaisuus ja alueellinen toiminta,         sämäki, Eeva-Liisa Moilanen, Sauli Niinistö,
42498: minkä vuoksi keskittämistä ei pidetä suotavana.       Mats Nyby, Outi Ojala, Markku Rossi, Ilkka
42499: Maastrichtin sopimuksessa selvästi muotoiltu          Suominen, Erkki Tuomioja ja Eeva Turunen
42500: lähipäätösperiaate on Saksan kannalta merkittä-       sekä varajäsen Kimmo Sasi.                     ·
42501: vä.                                                      Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemat
42502:    Euroopan kriisit osoittavat selvästi, että EY:n    jäsenet: May Flodin ja Olof Salmen.
42503: on pystyttävä toimimaan yksituumaisesti ulos-
42504: päin, minkä vuoksi Maastrichtissa yhteisö vel-
42505: voitti jäsenmaat yhteiseen, Natoon tukeutuvaan        5.2 Pääministereiden selonteko
42506: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Edelleen liitto-
42507: kansleri Kohl tähdensi pysyvän rauhan luomista           Pääministeri Gro Harlem Brundtland selosti
42508: Eurooppaan ja demokraattisten voimien edistä-         pääministereiden näkemystä pohjoismaisen yh-
42509: mistä Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Hä-        teistyön muodoista.
42510: nen odotuksensa kohdistuivat Ety-prosessiin ja           Selonteon lähtökohtana oli kaksi tärkeätä
42511: sen huippukokoukseen, joka pidettiin Helsingis-       pohjoismaisen yhteistyön haastetta: yhteistyön
42512: sä kesäkuussa 1992.                                   muodostaminen sellaiseksi, että se voi tuottaa
42513:                                                       konkreettisia tuloksia sellaisilla aloilla, joilla
42514:                                                       Pohjoismailla on yhteinen intressi, ja toisaalta
42515: 4.4 Kirjallisuus- ja musiikkipalkinto                 pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen euroop-
42516:                                                       palaisilla foorumeilla. Lisäksi selonteossa käsitel-
42517:     Finlandia-talossa 3. maaliskuuta järjestetyssä    tiin yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa
42518: tilaisuudessa luovutettiin kirjallisuuspalkinto is-   kysymyksissä. Pääministerit haluavat vaikuttaa
42519: lantilaiselle kirjailijalle Frida A. Sigurdar-        siihen, että neuvoston keskustelut niistä ovat
42520: dottirille hänen romaanistaan "Medan n6ttin           mielekkäitä ja antoisia.
42521: lidur".                                                  Euroopan-politiikkaa tullaan muovaamaan
42522:     Samassa tilaisuudessa luovutettiin neuvoston      yhteistyössä hallitusten ja kansallisten parla-
42523: musiikkipalkinto ruotsalaiselle säveltäjälle An-      menttien kanssa, mutta hallitukset panevat pai-
42524: ders Eliassonille hänen ensimmäisestä sinfonias-      noa sille, että Pohjoismaiden neuvoston keskus-
42525: taan.                                                 telut eurooppalaisista ja alueellisista yhteistyöky-
42526:                                                       symyksistä muodostavat pohjoismaisen viiteke-
42527:                                                       hyksen maiden Euroopan-politiikalle.
42528: 5 41. istunto                                             Selonteossa mainittiin myös ehdotus pohjois-
42529:                                                       maisen puheenjohtajuuden periaatteesta neuvos-
42530: 5.1 Suomen valtuuskunta                               ton eri elimissä ja aktiivinen vastuu siitä. Yhteis-
42531:                                                       työn varsinainen poliittinen johto haluttiin siir-
42532:    Suomen valtuuskunta 41. istunnossa 9.-11.          rettäväksi pääministereille. Yhteistyöministerit
42533: marraskuuta Århusissa:                                vastaisivat tulevaisuudessa toiminnan koordi-
42534:    Hallituksen edustajat: pääministeri Esko           noinnistaja yhteyksistä neuvostoon sekä toimisi-
42535: Aho, ulkoministeri Paavo Väyrynen, ulkomaan-          vat budjettiministereinä. Päivittäinen koordi-
42536: kauppaministeri Pertti Salolainen, liikennemi-        nointivastuu siirrettäisiin kutakin maata edusta-
42537: nisteri, pohjoismainen yhteistyöministeri Ole         vien valtiosihteereiden tai muiden korkeiden vir-
42538: Norrback, oikeusministeri Hannele Pokka, val-         kamiesten muodostamalle komitealle. Koordi-
42539: tiovarainministeri Iiro Viinanen, ympäristömi-        noinoin vahvistamiseksi ehdotettiin myös pu-
42540: nisteri Sirpa Pietikäinen ja kehitysyhteistyömi-      heenjohtajiston sihteeristön ja ministerineuvos-
42541: nisteri Toimi Kankaanniemi.                           ton sihteeristön sijoittamista samaan paikkaan.
42542:    Ahvenanmaan maakunnanhallituksen edus-                Pääministereiden selonteossa esitetyt ehdo-
42543: tajat: maaneuvos Ragnar Erlandsson, maakun-           tukset perustuivat selvitykseen, jonka oli tehnyt
42544: nanhallituksen jäsenet Anders Eriksson ja Karl~       pääministereiden henkilökohtaisten edustajien
42545: Göran Eriksson.                                       työryhmä (yhteenveto liitteessä 5). Sen puheen-
42546: 32
42547: 
42548: johtaja oli toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi. Se-         Suurkäräjien jäsen Jan P. Syse esitti konser-
42549: lonteon pohjana oli myös pääministereidenjulis-      vatiivien ryhmän näkemykset. Ryhmä on iloinen
42550: tus tulevasta yhteistyöstä, jonka he antoivat        siitä, että pääministerit ovat edenneet voimak-
42551: Bornholmissa 18. elokuuta 1992 (Liite 6). Nämä       kaasti uudistustyössä ja siten pyrkineet teke-
42552: asiakirjat yhdessä pääministerien selonteon          mään Pohjolasta iskukykyisemmän yksikön uu-
42553: kanssa olivat pohjana keskustelulle toisena is-      teen Eurooppaan. Pääministereiden halu ottaa
42554: tuntopäivänä.                                        suurempi vastuu yhteistyön päälinjoista on erit-
42555:    Neuvoston presidentti Ilkka Suominen esitti       täin merkityksellinen. Ryhmä esitti kysymyksen
42556: puheenjohtajiston näkemykset. Hän korosti,           yhteistyöministereiden roolista uudessa organi-
42557: että ehdotukset yhteistyön sisällön ja rakenteen     saatiossa. Se haluaa säilyttää puheenjohtajiston
42558: muutoksiksi peruslinjauksiltaan noudattavat          sihteeristön myös valmistelevana elimenä aktiivi-
42559: varsin pitkälle niitä periaatteita, jotka Pohjois-   sen puheenjohtajuuden tukena parlamentaarik-
42560: maiden neuvosto on osaltaan vahvistanut. Hän         kopuolella.
42561: painotti kansanedustajien vaikutusmahdolli-              Kansankäräjien jäsen Birgitte Husmark esitti
42562: suuksien merkitystä ja totesi, että Pohjoismaiden    vasemmistososialistien ryhmän näkemykset.
42563: neuvoston ainutlaatuinen rakenne yhteistyöeli-       Ryhmä piti hyvänä pääministerien lausumaa,
42564: menä, jossa sekä hallitusten edustajat että parla-   että pohjoismaisen yhteistyön tarve ei ole vähen-
42565: mentaarikot osallistuvat työhön, on voimak-          tynyt, ja tuki myös priorisoituja aloja. Pääminis-
42566: kaasti vaikuttanut siihen, että myös parlamen-       tereiden teettämän raportin puutteet ovat kui-
42567: taarikoilla on vaikutusmahdollisuudet. Hän kat-      tenkin räikeitä. Siinä ei mainita mitään yhteis-
42568: soi ajan olevan kypsä sellaisen menettelyn käyt-     työstä pohjoismaisen mallin turvaamiseksi, ei
42569: töön ottamiseksi,joka antaa parlamentaarikoille      mitään hyvinvointiin panostamisesta heikoimpi-
42570: todellista budjettivaltaa. Puheenjohtajisto edel-    en ryhmien hyväksi tai ihmisarvon ja tasa-arvon
42571: lyttää, että pääministerien aloitteessa ottaa yh-    puolustamisesta.
42572: teistyön poliittinen vastuu on aitoa kiinnostusta        Sosiaalidemokraattien ryhmän puolesta suur-
42573: uutta tehtävää kohtaan. Pääministereiden tulee       käräjien varapuhemies Kirsti Kolle Grondahl
42574: vain varata se aika, joka tarvitaan yhteistyön       korosti, että yhteistyöhön tarvitaan voimak-
42575: hoitamiseen.                                         kaampaa poliittista ohjausta, parempaa koordi-
42576:    Komitea- ja sihteeristöorganisaation yksin-       nointia ja vähemmän byrokratiaa. On luonnol-
42577: kertaistamista tulisi tarkastella ottamalla huomi-   lista, että parlamentaarikot ottavat käyttöön
42578: oon nopeiden ja suorien yhteyksien tarve Poh-        aktiivisen puheenjohtajuuden sekä puheenjohta-
42579: joismaiden parlamenttien ja hallitusten välillä.     jistossa että valiokunnissa. Parlamentaarisen
42580: Pohjoismaisesta yhteistyöstä ulkopuolelle välit-     yleiskokouksen tulisi koostua puolueiden johta-
42581: tyvälle kuvalle sekä Pohjoismaissa että niiden       vista parlamentaarikoista, keskeisistä ulkopoli-
42582: ulkopuolella olisi eduksi, jos päättäisimme, että    tiikan ja Euroopan-politiikan edustajista kusta-
42583: kaikki yhteistyö tehdään nimenomaan Pohjois-         kin maasta. Lisäksi parlamentaarikoita tulisi
42584: maiden neuvostossa ja että tätä nimeä käytettäi-     nimetä valiokuntiin vastaavista kansallisista va-
42585: siin koko organisaation yhteisnimityksenä. Neu-      liokunnista.
42586: voston presidentti totesi lopuksi, että pohjois-         Pääministeri Esko Aho katsoi, että ehkäpä
42587: maisen yhteistyön asema suhteessa Etaan voi-         tärkein muutos nykytilanteeseen verrattuna on,
42588: daan katsoa selvitetyksi nyt tehdyssä uudelleen-     että hallitukset ottavat vielä selvemmän poliitti-
42589: arvioinnissa. Pohjoismaat ovat saaneet oman          sen vastuun pohjoismaisesta yhteistyöstä. Erityi-
42590: foorumin osana laajempaa eurooppalaista yh-          sesti tämä ilmenee siten, että pääministerit otta-
42591: teistyötä.                                           vat suuremman vastuun. Taloudelliset, turvalli-
42592:    Keskiryhmän arviot pääministerien ehdotuk-        suuspoliittiset ja ympäristöä koskevat ongelmat
42593: sesta esitti Halldor Asgrimsson. Hän korosti, että   tulisi yhä suuremmassa määrin ratkaista euroop-
42594: keskiryhmä tukee täysin pääministereitä yhteis-      palaisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä on
42595: työn etusija-asettelussa. Ryhmä korostaa ennen       tulevan pohjoismaisen yhteistyön suurin haaste.
42596: kaikkea aluepoliittista ja raja-alueyhteistyötä          Pääministeri Carl Bildt korosti tarvetta muut-
42597: sekä kulttuuri-, ympäristö- ja kansalaispolitiik-    taa yhteistyön muotoja, jotka ovat tulleeb.<liian
42598: kaa. Ryhmä ei ole löytänyt selviä merkkejä siitä,    byrokraattisiksi ja liian muodollisiksi. Lisäksi
42599: että pääministereiden ehdotukset todella lisäisi-    yhteistyöhön tulisi saada sisältöä, joka edellyttää
42600: vät parlamentaarikkojen vaikutusmahdollisuuk-        toiminnan keskittämistä. Ulkopolitiikka otetaan
42601: sia.                                                 nyt yhdeksi yhteistyöalaksi. Pääministerit ovat
42602:                                                                                                           33
42603: 
42604: ilmoittaneet, kuinka Pohjoismaat voivat ja halu-        yhteistyötä, vaikka yksi asettuisi poikkiteloin.
42605: avat puhua yhdellä äänellä ulkopoliittisissa ky-        Koska pohjoismainen yhteistyö on vapaaehtois-
42606: symyksissä. Pyrittäessä vahvistamaan pohjois-           ta eikä sillä ole ylikansallista statusta, ei toden-
42607: maista identiteettiä ja erityisluonnetta eurooppa-      näköisesti olisi moniakaan kysymyksiä, joissa
42608: laisissa yhteyksissä tuemme yksimielisesti kult-        jokin maa jättäytyisi ulkopuolelle. Yhteistyö
42609: tuuriyhteistyön asettamista etusijalle, · sanoi         hyötyisi myös yhden tai useamman symbolikysy-
42610: Ruotsin pääministeri.                                   myksen löytämisestä. Tällainen voisi olla ener-
42611:     Kansanedustaja Paavo Lipponen piti sivistys-        giayhteistyö.
42612: valiokunnan puheenvuoron. Valiokunta pitää                  Pääministeri Poul Schluter katsoi, että Eta-
42613: erittäin tervetulleena kulttuuriyhteistyön priori-      sopimus on merkittävin edistysaskel pohjoismai-
42614: sointia ja katsoo pääministerien tavoin, että           sessa yhteistyössä moneen vuoteen. Sopimuksen
42615: merkittävä lisäpanostus kulttuuriyhteistyöhön           tullessa voimaan koko Pohjola on tosiasiassa osa
42616: on välttämätöntä ehkä tarkoituksenmukaisim-             EY:n sisämarkkinoita. Pohjoismaat olisivat voi-
42617: pana tapana vaalia kieltämme ja identiteettiäm-         neet toteuttaa tällaiset markkinat myös itse,
42618: me. Hän viittasi pääministeri Brundtlandin lau-         mutta ne eivät ole siinä onnistuneet. Itse asiassa
42619: suntoon siitä, että tavoitteeksi tulisi ottaa lisäpa-   Pohjoismaille on paljon parempi, että ne saavat
42620: nostus kulttuuriin, tutkimukseen ja koulutuk-           koko läntistä Eurooppaa koskevan järjestelyn.
42621: seen niin, että 1996 budjettivaroista myönnetään        Hän korosti myös, että neuvoston jäsenten tulisi
42622: 50 prosenttia kulttuurille.                             toimia sen puolesta, että kansalliset parlamentit
42623:     Valtiovarainministeri Fridrik Sophusson esitti      osallistuisivat laajemmin pohjoismaiseen toimin-
42624: Islannin hallituksen näkökannat Pohjoismainen           taan ja kiinnostuisivat enemmän neuvoston
42625: yhteistyö on tärkeä osa keskusteltaessa Islannin        työstä.
42626:  suhteesta Eurooppaan. Hallitusten on turvatta-             Kansanedustaja Mats Nyby otti esille pohjois-
42627: va yhteistyön, politiikan ja organisaation muu-         maisen energiayhteistyön. Ruotsin ja Suomen
42628:  tokset. On myös tärkeätä, että kullakin hallituk-      pitäisi lopultakin aloittaa neuvottelut Norjan
42629:  sella on yhteistyöministeri, joka pääministerei-       maakaasun ostosta. Panostaminen kaasuun ei
42630:  den puolesta valvoo yhteistyön toteuttamista.          olisi vain energiapoliittinen investointi, vaan
42631:  Sihteeristöjen siirtämiselle samaan paikkaan on        myös jättimäinen satsaus pohjoismaiseen teolli-
42632:  olemassa hyvät perusteet. Islanti haluaa yhdessä       suuspolitiikkaan ja infrastruktuuriin. Hän ke-
42633:  muiden Pohjoismaiden kanssa osallistua aktiivi-        hotti pääministeri Bildtiä ja pääministeri Ahoa
42634:  sesti yhteistyön uudistamiseen.                        sopimaan nopeasti kaasuyhteistyöstä. Pääminis-
42635:      Maaneuvos Ragnar Erlandsson korosti, että          terit ovat ottaneet itselleen pohjoismaisessa yh-
42636:  ahvenanmaalaiset ovat panneet erittäin tyytyväi-       teistyössä johtavan roolin, jota heidän tulisi nyt
42637:  sinä merkille, että pääministerit haluavat turvata     hyödyntää.
42638:  itsehallintoalueille saman keskeisen aseman kuin           Kansanedustaja Sinikka Hurskainen katsoi,
42639:  tällä hetkellä. Haluamme säilyttää asemamme            että Pohjoismailla on paljon annettavaa myös
42640:  pohjoismaisessa yhteistyössä ja siten myötävai-        Euroopalle. Monia pohjoismaisia yhteistyömal-
42641:  kuttaa Pohjolan kansojen ainutlaatuisen yhteis-        leja, esim. järjestöjen, yritysten ja kuntien välisiä
42642:  työn monimuotoisuuteen.                                verkostoja, tulisi vahvistaa. Pohjoismaissa ihmi-
42643:     Kansanedustaja Pekka Haavisto otti puheen-          sillä on monia mahdollisuuksia osallistua ja
42644:  vuorossaan esille pohjoismaisen ympäristöyh-           vaikuttaa. Pohjoismaissa on aina panostettu de-
42645:  teistyön laajassa merkityksessä sekä pääminis-         mokratiaan, parlamentarismiin ja kansalaista-
42646:  terijobtoisen yhteistyömallin. Pohjoismaat voi-        son toimintaan. Meidän ei tulisi vain pyrkiä
42647:  vat kehittyä esikuviksi ympäristönsuojelussa.          eurooppalaistamaan Pohjolaa, vaan myös saa-
42648:  Ympäristörahasto kansainvälisine toimintoi-            maan pohjoismaisia ihanteita hyväksytyiksi
42649:  neen terävöittäisi kaikkien Pohjoismaiden profii-      muualla Euroopassa, Hurskainen sanoi.
42650:  lia. Neuvoston hallintomallin tulisi olla sellai-          Kansanedustaja Lauri Metsämäki piti kaikki-
42651:  nen, että se saisi budjettivaltaa niin, että valio-    en Pohjoismaiden etuna, että ne voivat yhtenä
42652:  kuntatyöllä ja yleiskokouksen päätöksillä olisi        alueena vaikuttaa Euroopassa. Suuri etu on
42653:  todellista merkitystä.                                 myös, että meillä on yhteinen kieli, jota me
42654:      Yhteistyöministeri Ole Norrback korosti, että      kaikki jossain määrin hallitsemme. Yhteistyön
42655:  yksi tapa ratkaista päätöksenteko-ongelmat             tehon ja laajuuden mittarina ovat ne varat, jotka
42656:  pohjoismaisessa yhteistyössä olisi konsensus mii-      myönnetään eri toimintoihin. Viime vuosina
42657:  nus yksi. Silloin neljä maata voisivat tehdä           yhteistyöbudjetti on ollut selvästi miinusbudjetti.
42658: 5 322103M
42659: 34
42660: 
42661: Meidän on tiedostettava, että näin ei voi jatkua      johtajuus merkitsee vastuuta työjärjestyksen laa-
42662: kovin monia vuosia toiminnan kärsimättä.              timisesta kaikilla tasoilla. Kulttuuriyhteistyön
42663:     Kansanedustaja Eeva Turunen ilmaisi ilonsa        jatkotyöstä hän totesi, että kulttuuriministerien
42664: siitä, että kulttuurisektori on saanut niin keskei-   tehtäväksi jää laatia yhteistyössä neuvoston
42665: sen sijan pääministereiden raportissa. Hän toi-       kanssa suuntaviivat siitä, miten voimavarat
42666: voi, että Pohjoismaiden neuvoston organisaatio-       keskitetään. Hän kiitti myös puheenjohtajistoa
42667: muutoksista todella tulee jotakin. Hän piti häm-      hyvästä yhteistyöstä ja totesi, että nyt ei tarvittu
42668: mästyttävän myönteisenä, että pääministerit aja-      kuukausia tai vuosia asioiden toteuttamiseen,
42669: vat linjaa, jonka mukaan 50 % pohjoismaisesta         joista itse asiassa ollaan laajalti yksimielisiä.
42670: budjetista varattaisiin kulttuurisektorille vuonna
42671: 1996. Hän myös toivoi, että pääministerit toteut-
42672: tavat tahtonsa niin, että pohjoismainen identi-       5.3 Ulkopoliittinen selonteko
42673: teetti säilyy ja pystyy pitämään puolensa Euroo-
42674: passa.                                                    Århusin istunnossa käytiin neuvoston ensim-
42675:     Kansanedustaja Outi Ojala katsoi, että riippu-    mäinen ulkopoliittinen keskustelu ulkoministe-
42676: matta maiden suhteesta EY:hyn parlamentaari-          reiden selonteon pohjalta, jonka esitti Norjan
42677: koiden tulisi voida säilyttää todelliset mahdolli-    ulkoministeri Thorvald Stoltenberg. Jäsenet osal-
42678: suudet vaikuttaa yhteistyön sisältöön ja toteutta-    listuivat aktiivisesti keskusteluun yli 40 puheen-
42679: miseen. Hän ei ollut vakuuttunut siitä, että          vuorolla. Keskeisiä aiheita olivat Euroopan yh-
42680: esitetty malli vahvistaisi parlamentaarikoiden        dentyminen ja ulkoministeri Stoltenbergin Ba-
42681: roolia tai ottaisi paremmin huomioon erilaiset        rentsin aluetta koskeva aloite.
42682: näkemykset. Hän korosti myös, että kulttuu-               Ulkoministeri Stoltenbergin pääteemana oli
42683: riyhteistyön lisääminen ei oikeuta vähennyksiin       Pohjola Euroopassa. Kun Norja piakkoinjättää
42684: muilla tärkeillä aloilla. Pohjoismainen hyvin-        jäsenanomuksensa EY:lle, kolme Pohjoismaata
42685: vointivaltio on kaikkialla Euroopassa tunnettu        valmistautuu neuvotteluihin. Taustalla on aja-
42686: malli. Sellaista linjanvetoa, jonka mukaan sosi-      tus, että EY:n jäsenenä voimme paremmin osal-
42687: aalipolitiikka ja sosiaaliset kysymykset saavat       listua poliittiseen päätöksentekoon Euroopassa,
42688: toisarvoisen aseman, ei voi tukea.                    joka joka tapauksessa koskisi myös meitä. Poh-
42689:     Kansanedustaja Timo Järvilahti otti esille par-   joismaiden etujen mukaista lienee, että maat
42690: lamentaarikkopuolen työn uudelleenjärjestämi-         neuvottelevat rinnakkain. Meillä on yhteisiä etu-
42691: sen. Budjettivaltaa tulisi lisätä, ja ministereiden   ja ajettavana esim. sellaisilla aloilla kuin aluepo-
42692: tulisi myös tulevaisuudessa voida olla muodolli-      litiikka ja maatalous. Meillä on kolme vaihetta,
42693: sesti neuvoston jäseniä. Neuvoston vahvana            joissa pohjoismaisella yhteistyöllä on sijansa:
42694: puolena ovat olleet istunnot ministereiden ja         Eta-sopimuksen toteuttaminen, EY:n jäsenyys-
42695: parlamentaarikoiden yhteistyön ja yhteyksien          neuvottelut ja yhteistyö jäseninä.
42696: foorumina. Hän tuki ministerineuvoston ja pu-             Ulkopolitiikka tuli pikkuhiljaa neuvoston
42697: heenjohtajiston sihteeristöjen yhdistämistä. Ak-      keskusteluihin, kun EY-maissa ulko- ja turvapo-
42698: tiivisen puheenjohtajuuden järjestelmä edellyt-       liittisia kysymyksiä on koordinoitu jo pitkään.
42699: tää myös kansallisten sihteeristöjen vahvistamis-     Siksi on pidettävä varsin tärkeänä pääministerei-
42700: ta. Pohjoismaiden neuvoston tulisi olla koko          den Bomholmin julistuksessa esittämää käsitys-
42701: organisaation yhteinen nimi eli siihen pitäisi        tä poliittisen yhteistyön laajentamisesta Euroo-
42702: kuulua sekä neuvosto että ministerineuvosto.          pan kysymyksissä ja Pohjoismaiden hallitus-
42703:     Ensimmäisestä keskustelusta teki yhteenve-        tason yhteistyön vahvistamisesta ulko- ja turva-
42704: don Norjan pääministeri Brundtland, joka sa-          politiikassa.
42705: malla selosti pääministereiden päätöstä raport-           Tärkeä askel alueiden Pohjolan suuntaan
42706: tien seurannasta. Hän totesi, että puheenvuoro-        otettiin, kun Itämeren neuvosto perustettiin
42707: jen yleissävy kauttaaltaan tukee laajasti uudis-      tanskalaisten ja saksalaisten aloitteesta maalis-
42708: tusehdotuksia. Pääministerit ja yhteistyöministe-     kuussa 1992. Seuraava askel otetaan, kun Ba-
42709: rit perustivat pohjoismaisen yhteistyökomitean,       rentsin alueesta keskustellaan ulkoministeriko-
42710: jonka vastuulla on jatkaa ehdotusten täytän-           kouksessa Kirkkoniemessä tammikuulla 1993.
42711: töönpanoa. Niistä useimmat tulevat voimaan             Barentsin aloitteen myötä perinteiseen Pohjois-
42712: välittömästi. Nyt on tärkeätä, että hallituspuolen    kalottiyhteistyöhön tulee kaksi uutta ulottuvuut-
42713: muodollinen yhteistyö järjestetään uusien, etusi-      ta: itäinen ulottuvuus, kun Luoteis-Venäjä ote-·
42714: jalle asetettujen alojen ympärille ja että puheen-     taan mukaan Barentsin yhteistyöhön ja eteläinen
42715:                                                                                                       35
42716: 
42717: ulottuvuus, kun Barentsin alueen kehitys kytke-        mielestä Pohjoismaiden yhtenevän näkemyksen
42718: tään laajempaan poliittiseen yhteistyöhön. Uusi-       - maailmanlaajuisen perspektiivin ja laajem-
42719: en ulottuvuuksien myötä pohjoisesta alueyhteis-        man turvallisuuskäsitteen - tulee määrätä mai-
42720: työstä tulee myös ulkopolitiikkaa.                     demme toimintaa myös Euroopassa. Vakava
42721:     Kylmän sodan päätyttyä sotilaalliset elemen-       uhka Pohjalankin turvallisuudelle on se, että
42722: tit ovatjääneet turvallisuuspolitiikassa taka-alal-    siirtyminen demokratiaan ja markkinatalouteen
42723: le. Nykyisin turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavat      johtaa entisissä kommunistimaissa joukkotyöt-
42724: pikemminkin etnisten ryhmien ristiriidat ja            tömyyteen, muukalaisvihaan, mafioihin ja sosi-
42725: muuttoliikkeet. Maiden on pakko tehdä yhteis-          aalisiin epäkohtiin. Edelleen hän muistutti, että
42726: työtä luodakseen turvalliset ja ennakoitavissa         ympäristöuhat ovat niin vakavia, että niitä on
42727: olevat olot alueilleen. Laajentuneesta turvalli-       pidettävä tikittävinä ekologisina pommeina, jot-
42728: suuden käsitteestä on näin ollen tullut osa todel-     ka räjähtäessään tuhoavat koko Pohjois-Euroo-
42729: lisuuttamme.                                           pan. Aivan kuten Etelämantereenkin kohdalla
42730:     Tässä tilanteessa EY on entistä halukkaampi        on Barentsin alueen suunnitelmat tehtävä kiinte-
42731: käsittelemään Euroopan ongelmia. Pohjoismai-           ässä yhteistyössä ympäristötahojen, tiedemies-
42732: den liittyminen EY:hyn vahvistaa meidän mah-           ten, teollisuuden ja poliitikkojen kesken. Niiden
42733: dollisuuksiamme kohdata muutosten aiheutta-            tulee luonnollisesti olla mukana Barentsinmeren
42734: mat poliittiset vaatimukset. Ulkoministeri Stol-       konferenssissa, jonka neuvosto järjestää elo-
42735: tenberg toivoi, että EY hyväksyisi ja mieluiten        kuussa 1993.
42736: vielä vahvistaisi velvoittavan yhteistyön laajen-          Konservatiivisen ryhmän puheenvuorossa Is-
42737: tamista myös Itä-Euroopan maiden kanssa.               lannin yleiskäräjienjäsen Geir H. Haarde halusi,
42738: Myös Nato on avautunut itään perustamalla              että puolueettomuuspolitiikan käsite määritel-
42739: Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC),            täisiin uudelleen. Konservatiivien mielestä idän
42740: ja USA vähentää sotilaallista vaikutustaan Eu-         kehitys osoittaa, että konservatiiviset käsitykset
42741: roopassa. Vastuu Euroopan turvallisuudesta on          markkinatalouden ja poliittisen vapauden yh-
42742: entistä enemmän eurooppalaisilla itsellään.            teenkuulumisesta olivat ja ovat oikeita. Hän
42743:     Helsingin Ety-kokouksessa päätettiin perus-        totesi, että Eta-sopimus on tärkeä kaikille Poh-
42744: taa vähemmistövaltuutetun virka. Vähemmistö-           joismaille, mutta maailmankaupalle on varsin
42745: jen oikeuksia koskevia Etykin normeja on kehi-         tärkeätä, että neuvotellaan uudesta Gatt-sopi-
42746: tettävä kattamaan myös kansallisten ja etnisten        muksesta.
42747: ryhmien olot.                                              USA:n presidentinvaaleilla voi olla merkittä-
42748:     Maailmanlaajuisen yhteistyön välttämättö-          viä seurauksia myös Euroopan turvallisuuspoli-
42749: myys ja rajoitukset ovat käyneet entistä ilmei-        tiikalle. Voi olla, että Eurooppa jää tulevaisuu-
42750: semmiksi, minkä vuoksi alueyhteistyön merkitys         dessa kokonaan oman onnensa nojaan. Euroo-
42751: kasvaa paremman maailman tärkeänä raken-               pan turvallisuuspolitiikan areenalla toimivat
42752: nusosana. Maailmanlaajuisten ja alueellisten jär-      YK, Etyk, Nato, EY ja Länsi-Euroopan unioni
42753: jestöjen yhteispeliin tarvitaan uusia muotoja.         (WEU). Kun poliittisia kannanottoja muotoil-
42754:     Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki korosti         laan konkreettisista asioista, EY:llä on keskei-
42755: keskiryhmän puheenvuorossa turvallisuuspoliit-         nen asema. Puhujan mielestä Venäjä tarvitsee
42756:  tisten lähtökohtien muuttuneen. Jos Eta-sopi-         apuamme juuri nyt eikä vasta sen jälkeen kun
42757: musta analysoi, huomaa neljän vapauden liittä-         auktoritatiiviset voimat ottavat uudelleen vallan.
42758: vän Pohjolan osaksi uutta eurooppalaista turval-       Venäjälle on annettava sekä taloudellista että
42759: lisuusrakennetta. Hän tähdensi ympäristöpolitii-       moraalista tukea. Konservatiivien ryhmä on
42760:  kan merkitystä kun talousasioista päätetään. On       yhtä mieltä ulkoministeri Stoltenbergin kanssa
42761:  tärkeätä, että Pohjoismaat jatkavat yhteistyötä       humanitäärisen avun välttämättömyydestä.
42762:  Rion konferenssin seurannassa, mutta niiden on            Haarde tuomitsi myös kirjailija Salman Rush-
42763:  toimittava entistä tehokkaammin myös lähialu-         dien saaman kuolemantuomion, ja hänen mieles-
42764: eilla, erityisesti Itämeren alueella ja Kuolan nie-    tään Pohjoismaiden on puolustettava niin us-
42765:  mimaalla. Hän tuki Barentsin alueen yhteistyö-        konnon kuin ilmaisunkin vapautta.
42766:  aloitetta ja halusi laajempia perspektiivejä arkti-      Vasemmistososialistien ryhmäpuheenvuoros-
42767:  sen alueen yhteistyöhön. Tästä huolimatta tulee       sa suurkäräjien edustaja Kjellbjerg Lunde oli eri
42768:  uusien järjestöjen perustamista välttää.              mieltä Stoltenbergin kanssa siitä, että yhteistyön
42769:      Sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenvuo-          lisääminen yhdentyvässä Euroopassa lisäisi poh-
42770:  ron piti kansanedustaja Sten Andersson, jonka         joismaisen yhteistyön mahdollisuuksia. Hänen
42771: 36
42772: 
42773: mielestään Länsi-Euroopan unioniintai sotilas-        ministeri Väyrynen tähdensi Norjan, Suomen ja
42774: ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön liittymi-    Venäjän välisten Kuolan niemimaata koskevien
42775: nen ei ole vastaus Itä- ja Keski-Euroopan Poh-        neuvottelujen merkitystä sekä ympäristönäkö-
42776: joismaille asettamiin vaatimuksiin. Hänen mie-        kohtien huomioonottamista. Baltian maiden itse-
42777: lestään Pohjoismailla on erityinen vastuu siihen      näistyminen antaa uuden näkökulman Itämeren
42778: asti, kunnes uusi turvallisuuspoliittinen arkki-      alueen kansainväliseen yhteistyöhön, mistä Itä-
42779: tehtuuri saadaan aikaan. Y dinturvattomuus on         meren neuvosto on esimerkkinä. Arktista aluetta
42780: suurin uhka turvallisuudellemme ja ympäristöl-        ja Pohjoiskalottia koskevat monet uudet kan-
42781: lemme. Vasemmistososialistien ryhmä toimii            sainväliset toimet. Näitä ovat ns. Rovaniemen
42782: vaihtoehtojen löytämiseksi ydinvoimalle ja ydin-      prosessi ja Barentsin aloite. Ministeri Väyrysen
42783: voimaloiden lakkauttamiseksi. Ydinvoimaton            mielestä alueiden Eurooppa pitäisi organisoida
42784: Pohjola pitäisi realistisesti pystyä luomaan mel-     niin, että kaikki Pohjoismaihin rajoittuvat Venä-
42785: ko pian. Vasemmistososialisteille kansainvälinen      jän osat voisivat osallistua siihen; tämä koskee
42786: yhteistyö merkitsee solidaarisuutta kolmannen         varsinkin Karjalan tasavaltaa. Yleensäkin kai-
42787: maailman kanssa.                                      kenlainen toiminta, joka tähtää vakauteen Poh-
42788:     Liberalistisen ryhmän puheenvuorossa suur-        jolan lähialueilla, pitäisi kuulua pohjoismaisen
42789: käräjien edustaja Carl I. Hagen korosti vapaa-        ulkopoliittisen yhteistyön painopistealueisiin.
42790: kaupan puolustamista ja Gattin merkitystä var-           Ruotsin ulkoministeri Margaretha af Ugglas
42791: sinkin kolmannelle maailmalle. Hänen mieles-          käsitteli alueellista näkökulmaa ja pohjoismaista
42792: tään kehitysavulla pitäisi tukea maiden pyrki-        yhteistyötä Euroopassa. Hän totesi, että Poh-
42793: myksiä markkinatalouteen, demokratiaan ja ih-         joismaat voivat yhteistyöllään vaikuttaa maail-
42794: misoikeuksien kunnioittamiseen. Hän korosti           manlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Hänen
42795: EY:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja ilmaisi    mielestään Pohjoismailla on yhteistä etua osallis-
42796: tukensa Barentsin aloitteelle. Venäjän kehityk-       tua laajennettuun ulko-, turvallisuus- ja talous-
42797: sestä hän oli huolissaan. Ulkoministeri Stolten-      poliittiseen yhteistyöhön Euroopassa. Koska
42798: bergin selonteosta puuttuivat puolustusta ja          Pohjolassa on pysyvä turvallisuuspoliittinen
42799: mahdollista puolustusyhteistyötä koskevat kom-        vaje, myös Ruotsin mielestä amerikkalaisten
42800: mentit. Hän kaipasi Norjan, Ruotsin ja Suomen         olisi hyvä pysyä Euroopassa. Näin ollen Ruotsi
42801: välistä keskustelua siitä, millä puolustuksen         haluaa osallistua täysipainoisesti Euroopan
42802: aloilla yhteistyötä voitaisiin tehdä.                 ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön.
42803:     Hänen mielestään emme saa hyväksyä kirjai-           Turvallisuuden käsitettä on laajennettu, kun
42804: lija Salman Rushdien saamaa kuolemantuomio-           suurimmat turvallisuuspoliittiset riskit eivät
42805: ta. Hän vaati Pohjoismailta voimakkaampia             enää ole sotilaallisia, vaan koskevat Itä-Euroo-
42806: diplomaattisia toimia.                                pan etnisten ja kansallisten väestönosien ristirii-
42807:     Ulkoministeri Paavo Väyrynen keskittyi poh-       toja ja entistä kriittisempää taloudellista tilan-
42808: joismaisen yhteistyön lisäksi kansainvälisiin jär-    netta. Sen vuoksi yhteistyöllä saavutettu turval-
42809: jestöihin, varsinkin YK:hon, Länsi-Euroopan           lisuus on vielä tärkeämpää. Venäjän ja USA:n
42810: yhdentymiseen ja lähialueyhteistyöhön. YK:n ja        erityissuhteen jatkuminen on toivottavaa varsin-
42811: muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten maail-      kin ydinaseriisunnan kannalta. Hän toivoo, että
42812: manpankkiryhmittymän, välistä yhteistyötä ja          Venäjä saataisiin mukaan eurooppalaisiin yh-
42813: työnjakoa tulisi selkeyttää. YK:n tukipilareita       teistyöjärjestelmiin. Hän puolsi Itämeren yhteis-
42814: pitäisi olla laaja turvallisuus ja kestävä kehitys.   työtä ja Suurkalottialueen eli Barentsin alueen
42815:     Eta-sopimus on hyvä esimerkki yhdentymisen        yhteistyötä, mutta ne pitäisi sijoittaa laajempiin
42816: vaikutuksista Pohjoismaiden suhteisiin. Se avaa       kuvioihin ja ottaa mukaan myös EY:n. Myös
42817: uusia mahdollisuuksia Euroopassa, jota olemme         Etykillä on merkittävä luottamusta ja turvalli-
42818: jo kauan pitäneet kotimarkkinoinamme. Poh-            suutta luova asema esim. Venäjän ja Baltian
42819: joismaille alkaa uusi vaihe, kun kolme niistä         maiden välillä.
42820: käynnistää jäsenyysneuvottelunsa. Yhteisistä ta-         Tanskan ulkoministeri Uffe Ellemann Jensen
42821: voitteista huolimatta neuvottelut käydään erik-       totesi koko maailman ympärillämme muuttu-
42822: seen.                                                 neen. Yleisesti ottaen kehitys on ollut positiivis-
42823:     Suomen Keski- ja Itä-Euroopan toimintaoh-         ta, tosin Balkanilla riehuu sota, kansallisuuksien
42824: jelma kohdistuu ennen muuta Viroon ja muihin          välillä on ristiriitoja ja aiemmissa kommunisti-
42825: Baltian maihin sekä Venäjällä lähialueisiimme         maissa on lähes ylipääsemättömät taloudelliset
42826: Kuolaan, Karjalaan ja Pietarin alueeseen. Ulko-       ongelmat. Koko maailma odottaa, että Euroop-
42827:                                                                                                       37
42828: 
42829: pa ottaisi vastuun ja hyödyntäisi kylmän sodan        pysymisestä Euroopassa ja venäläisten joukko-
42830: päättymisen suomia mahdollisuuksia. Pohjois-          jen vetämisestä Baltiasta. Hän kysyikin, eikö
42831: maat eivät saa jättäytyä sivuun nyt kun Euroop-       pitäisi etsiä johdonmukaisempaa ja tasapainoi-
42832: paa muotoillaan uuteen uskoon.                        sempaa ratkaisua suurvaltojen turvallisuuspo-
42833:    Pohjoismaat eivät voi eristäytyä suurista          liittisiin etuihin. Hänen mielestään Ruotsin ja
42834: EY:n markkinoista. Myös EY:ssä ollaan kiin-           Suomen hallitukset ovat osoittaneet liiallista
42835: nostuneita kiinteistä suhteista Pohjoismaihin,        alistuvaisuutta, kun ne ovat julistaneet olevansa
42836: Eta-sopimus on merkkinä tästä.                        valmiita hyväksymään Maastrichtin sopimuksen
42837:    USA:n presidentinvaalit muuttavat myös At-         Euroopan unionista ja sen tavoitteet tulevissa
42838: lantin takaisia suhteita. Myös tältä kannalta         jäsenneuvotteluissa. Hän kaipasi perusteellista
42839: Pohjoismaiden on satsattava avoimeen Euroop-          analyysiä ja kriittistä keskustelua sopimuksesta,
42840: paan. Kolmella Pohjoismaalla on siellä selviä         varsinkin mitä tulee turvallisuuspolitiikkaan ja
42841: etuja ajettavanaan eivätkä ne halua vähentää          valuuttaunioniin. Hän vertasi Maastrichtin sopi-
42842: puolustuspoliittista yhteistyötä Atlantilla.          musta keisariin ilman vaatteita ja epäili, ettei
42843:    Ministeri Ellemann Jensen totesi Pohjoismai-       tanskalaisten ajatus etujensa läpisaamisesta ns.
42844: den aina olleen kansainvälisesti aktiivisia ja aja-   sitovalla lisäpöytäkirjalla tule onnistumaan.
42845: neen kaupankäynnin vapauttamista, YK:n vah-               Maakuntapäivien jäsen Olof Salmen totesi,
42846: vistamista ja kolmannen maailman avustamista.         ettei Ahvenanmaalla ole nykyisen itsehallinto-
42847: Hän toivoi, että Pohjoismaiden liittyessä Euroo-      lain perusteella oikeutta harjoittaa ulkopolitiik-
42848: pan yhteisöön tästä tulisi myös eurooppalaista        kaa, mutta neuvoston jäsenenä se on saanut
42849: politiikkaa.                                          hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kansain-
42850:    Ministeri Jtm Sigurdssonin mielestä pohjois-       välisellä tasolla pohjoismaisten naapureidensa
42851: mainen yhteistyö on kovin sisäänpäin käänty-          kanssa. Eta-sopimus antaa myösmahdollisuudet
42852: nyttä kylmän sodan lukkiuttamien turvallisuus-        toimia Euroopan tasolla. Siinä Ahvenanmaalla
42853: poliittisten ratkaisujen vuoksi. Nykyisten suur-      on maanhankintaa ja elinkeinonharjoittamista
42854: ten poliittisten muutosten takia yhteistyötä on       koskevat poikkeamat. Silti siellä ollaan hyvin
42855: nyt muutettava enemmän ulospäin suuntautu-            huolestuneita EY:n jäsenneuvotteluiden tulok-
42856: vaksi, jotta voisimme sopeutua uusiin vaatimuk-       sista. Jos Euroopan ja Ahvenanmaan edut ovat
42857: siin. Hänen mielestään Itä-Euroopan kehityksen        ristiriitaisia, on todennäköistä, että Ahvenan-
42858: myötä joutuvat sekä vakaus että rauha vaaraan.        maa asettaa omat erityisetunsa EY:njäsenyyden
42859: Näin ollen on Pohjoismaiden etujen mukaista           edelle, sillä Ahvenanmaa voi jäädä EY:n ulko-
42860: valvoa Itä-Euroopan maiden valtiomuotojen             puolelle vaikka Suomi liittyisikin jäseneksi.
42861: demokratisoitumista ja lisätä kauppaa niiden              Edustaja Salmen tuki Itämeren yhteistyötä
42862: kanssa markkinatalouden pohjalta.                     varsinkin ympäristöalalla. Hänen mielestään
42863:    Länsi-Euroopan integroituminen vaatii tie-         Itämeren ja Pohjoiskalotin alueilla pitäisi pysy-
42864: tenkin perusteellista muutosta myös pohjoismai-       tellä Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismai-
42865: seen yhteistyöhön. Yksi esimerkki on ulkomaan-        den ministerineuvostossa eikä perustaa rinnak-
42866: kauppaministereiden päätös siirtää kaupan alan        kaisia organisaatioita.
42867: yhteistyö kokonaan Etaan. J6n Sigurdssonin                Ministeri Pertti Salolainen totesi EY:n tilan-
42868: mielestä Etasta voi tulla pysyvämpi kuin vain         teen mutkistuneen ja toivoi, ettei Maastrichtin
42869: tilapäinen Efta-maiden ratkaisu EY:njäsenyyttä        sopimuksen ratifiointi tanskalaisongelman rat-
42870: kohti. Islannissa halutaan Gatt-neuvottelut pää-      kettua estäisi Suomen jäsenyysneuvottelujen
42871:  tökseen mahdollisimman nopeasti ja estää kaup-       käynnistämistä. Poliittisesti on erittäin tärkeätä,
42872: pasodan uhka USA:n ja EY:n väliltä.                   että Pohjoismaat kuuluisivat EY:hyn ennen
42873:     Hän korosti Nato-yhteistyön tärkeyttä eikä        vuonna 1996 järjestettävää konferenssia, jossa
42874:  nähnyt muuta realistista vaihtoehtoa turvalli-       päätetään poliittisesta unionista. Silloin Pohjois-
42875:  suus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä.        maat voisivat olla mukana muotoilemassa Eu-
42876: WEU :n liitännäisjäsenneuvotteluihin Islannin         roopan turvallisuuspolitiikkaa ja sen arkkiteh-
42877:  hallitus osallistuu siltä pohjalta, ettei WEU:n      tuuria. Eta-sopimuksen myötä Pohjoismaissa
42878:  vahvistaminen tähtää Pohjois-Amerikan Nato-          tarvitaan pragmaattista ja tarpeiden sanelemaa
42879: jäsenten eristämiseen tai Naton aseman valtaa-        yhteistyötä, jotta maat pystyisivät nopeasti rat-
42880:  miseen.                                              kaisemaan, onko niillä yhteisiä pohjoismaisia
42881:     Kansanedustaja Erkki Tuomioja viittasi ulko-      etuja ajettavana.
42882:  ministeri af U gglasin toiveisiin amerikkalaisten        Kansanedustaja Markku Laukkanen toivoi,
42883: 38
42884: 
42885: että Pohjoismaat löytäisivät yhdentymisessä yh-         Tässä tilanteessa Suomella on erilaisia turvalli-
42886: teisen linjan, jonka avulla pystyisimme säilyttä-       suuspoliittisia optioita Länsi-Euroopan unionis-
42887: mään hyvinvointivaltiomallimme integraation             ta ja Natosta, mutta Suomen kannalta EY:n
42888: sitä uhkaamatta. Jäsenyysneuvotteluista tulee           jäsenyys tekee lopun perinteisestä puolueetto-
42889: erittäin tärkeitä, minkä vuoksi hän kaipasi niihin      muuspolitiikasta. Uusi doktriini, jonka mukaan
42890: yhteisiä tavoitteita. Euroopan sodanjälkeinen           Suomi yrittää pysytellä sotilaallisten selkkausten
42891: kehitys on täysin avoin, tulevaisuus epävarmaa          ulkopuolella lähialueillamme, tarkoittaa suo-
42892: ja vaikeata ennustaa. Laukkasen arvion mukaan           raan sanottuna, että Suomi ei halua joutua
42893: Pohjoismaat liittyvät kiinteämmin yhteen ulko-,         aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa. Tältä
42894: turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa perusrat-       osin kansalliset etumme ovat yhtenevät esim.
42895: kaisuissaan.                                            Saksan kanssa, minkä luulisi helpottavan jäse-
42896:    Kansanedustaja Markku Rossin mielestä rau-           nyysneuvottelujamme. Edustaja Lipponen toi-
42897: hanomaisen ja vakaan kehityksen edistäminen             votti Tanskalle onnea ja tukea sen pyrkimyksissä
42898: erityisesti Pohjois-Euroopan lähialueilla ja Itä-       ratkaista Maastrichtin sopimuksen ongelmat.
42899: meren alueella on erittäin tärkeätä. Hänen mieles-      Hänen mielestään ei kuitenkaan tarvita pohjois-
42900: tään aika ei ollut vielä kypsä varsinaiseen Pohjois-    maista Maastrichtia vastustavaa rintamaa. Hä-
42901: maiden puolustusliittoon, vaikka kiinteämmästä          nen mielestään EY:stä pitäisi tehdä demokraat-
42902: turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä on keskus-       tisempi, lähipäätösperiaatetta vahvistaa ja avoi-
42903: teltu. Hän puolsi maakaasujohdon vetämistä              muutta lisätä. Jos vastustajien määrä kasvaa
42904: Norjasta Suomeen yhteispohjoismaisena hank-             maissamme, syntyy Pohjoismaihin kaksinkertai-
42905: keena ja asetti Euroopan unionin kyseenalaiseksi.       nen vaara: jakautumisen lisäksi eristäydymme.
42906: Euroopan muutosprosessissa Suomen on pidettä-           Hän totesi lopuksi, että pohjoismaisen yhteis-
42907: vä kiinni omasta suvereenista päätösoikeudes-           työn tehokkuus ja relevanssi riippuu kyvystäm-
42908: taan, sotilaallisesta riippumattomuudestaan ja          me suhteuttaa itsemme Euroopan yhteistyöhön
42909: itsenäisestä puolustuksestaan sekä taattava maan        EY:ssä ja sen ympärillä.
42910: omat talousedut, korosti Rossi.                             Kansanedustaja Maria Kaisa Aula korosti
42911:    Viittaamalla Euroopan historialliseen muu-           arktisten alueiden ja erityisesti Pohjoiskalotin
42912: tosprosessiin puhemies Ilkka Suominen totesi,           merkitystä alueiden Euroopassa. Hän tuki ulko-
42913: että demokratian takaaminen on ensiarvoisen             ministeri Stoltenbergin ehdotusta Barentsin alu-
42914: tärkeätä. Meidän tehtävämme on turvata demo-             een yhteistyöstä, jota varten perustettaisiin ulko-
42915: kratia Euroopassa. Maastrichtin sopimuksella            ministereiden neuvosto sekä yhteistyön organi-
42916: Euroopan unionista yritetään ottaa pitempi as-           soiiDiseksi alueneuvosto. Nykyisin arktinen tek-
42917: kel kuin yleensä EY-maiden taloudellisessa ja           niikka kehittyy hyvin nopeasti ja lisää mahdolli-
42918: poliittisessa yhdentymisessä tehdään, minkä              suuksia alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen,
42919: vuoksi kansalaiset ovat vastustaneet sitä odotet-       mihin toisaalta liittyy myös suuria ympäristöris-
42920: tua enemmän. Pienten askelten politiikka lienee          kejä. Euroopan yhdentymisellä on voimakkaita
42921: sen vuoksi vastaisuudessakin paras tapa viedä            keskittäviä vaikutuksia. Sen vuoksi myös alue-
42922: Euroopan yhdentymistä eteenpäin. Puhemies               poliittiselta kannalta Pohjoiskalotin yhteistyö on
42923: Suominen oli vakuuttunut siitä, että EY:stä             tärkeätä, hän sanoi.
42924: kehittyy unioni. Se on keskeinen tekijä Euroo-              Kansanedustaja Pekka Haavisto käsitteli kol-
42925: pan taloudelliselle ja poliittiselle vakaudelle. Ety-   mea aihepiiriä: Suomen suhdetta Maastrichtin
42926: kissä voivat myös Nato ja WEU saada nykyistä             sopimukseen, yhteistyötä ulko- ja turvallisuus-
42927: suuremman vastuun koko Euroopan turvalli-               politiikassa sekä Pohjolan suhteita lähialueisiim-
42928: suudesta. Sen vuoksi on olennaista, että ulkomi-        me, Venäjään ja Baltian maihin. Hän suhtautui
42929: nisterit osallistuvat aktiivisemmin pohjoismai-          kriittisesti Maastrichtin sopimukseen ja oli huo-
42930: seen yhteistyöhön. Ulkoministereiden ministeri-          lissaan siitä, että EY:hyn liittyviltä mailta edelly-
42931: neuvoston muotoja ja sääntöjä on vielä hiottava,        tetään sopimuksen hyväksymistä. Ympäristön-
42932: vaikka ulkopoliittisen yhteistyön sisältö on tie-        suojelu oli hänen mielestään keskeinen alue var-
42933: tenkin tärkein.                                          sinkin arktisessa yhteistyössä Lapin ja Kuolan
42934:     Kansanedustaja Paavo Lipponen sanoi Pohjo-           alueilla. Suomelle kysymys sotilaallisesta liittou-
42935: lan tarvitsevan vahvaa EY:tä. EY:stä ei tullut          tumisesta oli vaikea. Hän suhtautui hyvin va-
42936: eurooppalaista arkkitehtuuria tai eurooppalaista        rauksellisesti EY:n ulko- ja turvallisuuspoliitti-
42937: taloa, vaan kehitysproses'si, jossa kansainvälis-        seen yhteistyöhön sekä mahdolliseen yhteiseen
42938: ten järjestöjen rooli vaihtelee tilanteen mukaan.       puolustukseen. Euroopan jyrkin elintasokuilu
42939:                                                                                                        39
42940: 
42941: on yhä Suomen ja Venäjän välillä. Pohjoismai-          ta palkattoman työn arvioimiseksi (A 983/j). Eh-
42942: den ja koko Euroopan kannalta olisi järkevää           dotuksen olivat Suomesta allekirjoittaneet edus-
42943: turvallisuuspolitiikkaa tukea demokraattista           tajat Jäätteenmäki ja Nordman.
42944: yleiseurooppalaista kehitystä Venäjällä.                  Ehdotuksessa todetaan, ettei pohjoismaisella
42945:     Loppupuheessaan ulkoministeri Stoltenberg          tasolla ole arvioitu kotitalouksissa tehtävää pal-
42946: summasi kolme asiaa. Hän oli iloinen Barentsin         katonta työtä. Naiset vastaavat edelleen suures-
42947: alueen yhteistyöajatuksen saamasta laajasta tu-        sa määrin lapsista ja taloudesta sekä vanhem-
42948: esta. Tärkeintä sekä Pohjoismaille että koko           man sukupolven hoidosta. Kotityön arvostuk-
42949: Euroopalle oli, että yhteistyöllä tuetaan vakau-       sen nostamiseksi olisi arvioitava palkaton koti-
42950: den aikaansaamista alueella.                           työ ja sisällytettävä se kansantalouden tilinpi-
42951:     Toiseksi hän toisti ajatuksensa "Meidän on         toon.
42952: liityttävä EY:hyn päästäksemme jäseniksi Poh-             Juridinen valiokunta totesi mietinnössään,
42953: jolaan". Hänen mielestään oli silmien ummista-         että ajankäyttötutkimukset ovat sekä teoreetti-
42954: mista ellei tajua sitä, että EY:ssä mukana olevilla    sesti että käytännössä avainasemassa, kun pal-
42955: on paljon laajemmat toimintamahdollisuudet.            kattoman kotityön laskentamalleja yritetään
42956: Sitä paitsi siellä voidaan paneutua asioihin pal-      löytää. Sen vuoksi onkin ilmeistä, että pohjois-
42957: jon syvällisemmin kuin sen ulkopuolella.               maisten ajankäyttötutkimusten sisältöä ja ajan-
42958:     Kolmanneksi hän puolsi kansainvälisen vel-         kohtaa koskevaa yhteensovittamista on jatketta-
42959: voittavan yhteistyön lisäämistä. Hän kysyi, mitä       va, jotta voitaisiin kehittää vertailukelpoisia ti-
42960: keinoja veivoittavasta yhteistyöstä luopuvilla on      lastoja laskentamallin pohjaksi. Valiokunnan
42961: käytettävänään kun ne pyrkivät ratkaisemaan            käsityksen mukaan on myös tärkeätä, että ne
42962: ympäristöongelmia tai köyhyyteen ja työttö-            Pohjoismaat, jotka jo tekevät ajankäyttötutki-
42963: myyteen liittyviä ongelmia. Tärkeätä ja historial-     muksia, yrittävät vaikuttaa niihin tutkimuksiin,
42964: lisesti merkittävää veivoittavassa yhteistyössä on     joita EY:n tilastotoimiston oletetaan käynnistä-
42965: se, että suurvallat - Saksa ja Ranska - ovat           vän. Valiokunta edellytti, ettei hanketta rahoi-
42966: olleet halukkaita luopumaan tosiasiallisesta su-       tettaisi yksinomaan tasa-arvosektorin budjetista.
42967: vereniteetistaan. Mitään uutta ei ole siinä, ettei-       Suositus (nro 37) hyväksyttiin äänin 50-3,
42968: vät pienet valtiot ole niitä, jotka asioista päättä-   kun 9 jäsentä jätti äänestämättä.
42969: vät. Suuret maat ovat sotien jälkeen päättäneet
42970: välttää sotaa luopumalla tosiasiallisesta suvere-
42971: niteetistaan päästäkseen yhteiseen päämäärään-         5.4.2 Kulttuuriyhteistyö
42972: sä. Meidän on käytettävä hyväksi tätä aikaa
42973: alueemme ja maailmamme historiassa ja sitou-              Istunnossa käsiteltiin sivistysvaliokunnan
42974:  duttava velvoittavaan yhteistyöhön voidaksem-         asia-alalta kuusi ehdotusta, joista yksi, musiikki-
42975: me ratkaista tämän ajan ongelmia, sanoi ulkomi-        ja kirjallisuuspalkintojen palkintosumman ko-
42976: nisteri Stoltenberg.                                   rottamisesta, oli valiokunnan tekemä. Ehdotuk-
42977:                                                        sista neljä johti suositukseen.
42978: 
42979: 5.4 Käsitellyt asiat
42980:                                                        Kotitalousopetus Baltian maissa
42981:    41. istunnon asialistalla oli 19 jäsenehdotusta
42982: (A-asiaa) ja 2 ministerineuvoston ehdotusta (B-           Suomalaiset kansanedustajat Turunen, Jäät-
42983: asiaa).                                                teenmäki, Laukkanen, Louvo, Moilanen, Perho-
42984:    Istunnossa hyväksyttiin 17 suositusta, jotka        Santala ja Rossi sekä Ahvenanmaan maakunta-
42985: ovat kertomuksen liitteenä 4.                          päivien jäsen Flodin olivat tehneet jäsenehdo-
42986:    Seuraavassa selostetaan käsiteltyjä asioita.        tuksen, jossa he ehdottivat, että kotitalousope-
42987: Täydellinen aineisto on painettuna neuvoston           tuksen kehitttiminen Baltian maissa (A 989/k)
42988: asiakirjoissa.                                         otettaisiin mukaan ministerineuvoston Baltia-
42989:                                                        ohjelmaan. Puoli vuosisataa pysähdyksissä ol-
42990:                                                        lutta kotitalouskoulutusta on elvytettävä, sillä
42991: 5.4.1 Juridinen yhteistyö                              koulutuksen tarve karjanhoidossa, tilanhoidos-
42992:                                                        sa, kotitaloudessa yms. on huutava. Pohjoismail-
42993:   Juridinen valiokunta käsitteli Århusin istun-        la on tietoa, valistus- ja oppimateriaalia sekä
42994: toon ehdotuksen pohjoismaisesta laskentamallis-        kokemusta järjestötoiminnan organisoimisesta.
42995: 40
42996: 
42997: Lisäksi oppilas- ja opettajavaihto on melko help-     Tv-ohjelmia viittomakielellä
42998: po käynnistää. Baltia-työryhmän tietoihin ja
42999: lausunnonantajiin nojautuen valiokunta päätti             Viittomakielisten televisio-ohjelmien ja muiden
43000: esittää, että Pohjoismaiselle kotitalouskorkea-       ohjelmien tekstityksen lisäämistä (A 1011/k) eh-
43001: koululle annettaisiin tehtäväksi organisoida ko-      dottivat edustajat Rossi, Järvilahti, Moilanen ja
43002: titalousopetuksen kehittämishanke Baltian             Riihijärvi. Koska 1991 annettiin suositus (nro 2)
43003: maissa Baltian ja Itä-Euroopan ohjelmasta             kuulovammaisten           kommunikointimahdolli-
43004: myönnettävin varoin. Neuvosto hyväksyi suosi-         suuksien parantamisesta, joka edelleenkin on
43005: tuksen (nro 38).                      ·               asialistalla, ei valiokunnan mielestä uutta suosi-
43006:                                                       tusta tarvittu. Asia on kuitenkin niin tärkeä
43007:                                                       suurelle väestö ryhmälle, että suosituksen seuraa-
43008: Pohjoismaista noottikirjastoa ei perusteta            mista pidettiin tärkeänä. Valiokunta edellyttää
43009:                                                       lisäksi, että kulttuuri- ja viestintäyhteistyön joh-
43010:    Jäsenehdotus orkesterimusiikin nuottikirjas-       toryhmä käsittelee asiaa ja seuraa suosituksen
43011: tosta (A 993/k) ehdotettiin hylättäväksi, koska       täytäntöönpanoa. Neuvosto yhtyi valiokunnan
43012: asiaa selvitettiin muutama vuosi sitten lähes         kantaan ja hylkäsi ehdotuksen.
43013: samanlaisen jäsenehdotuksen vuoksi. Valiokun-
43014: nan arvion mukaan tilanne on pysynyt muuttu-
43015: mattomana. Keskustelun jälkeen ehdotus hylät-         Palkinnot suuremmiksi
43016: tiin äänestyksessä tuloksella 55 -13. Kaksijäsen-
43017: tä jätti äänestämättä.                                    Sivistysvaliokunta esitti musiikki- ja kirjalli-
43018:                                                       suuspalkintojen korottamista (A 1015/k). Palkin-
43019:                                                       not perustettiin 60-luvun alkuvuosina, jolloin
43020: Kansalaisjärjestöt mukaan yhteistyöhön                silloinen summa 50 000 Tkr oli huomattava.
43021:                                                       Nykyoloissa se vastaa n. 350 000 kruunua, kun
43022:    Kansanedustajat Laukkanen, Järvilahti, Ros-        summa tosiasiallisesti on 150 000. Valiokunnan
43023: si sekä Ahvenanmaalta Flodin ja Salmen olivat         mielestä palkintosummia on korotettava, jotta
43024: tehneet ehdotuksen, että ministerineuvosto riit-      palkinnot säilyttäisivät statuksensa keskeisinä
43025: tävällä taloudellisella tuella aktivoisi kansalais-   pohjoismaisina kunnianosoituksina. Keskuste-
43026: järjestöjen pohjoismaista yhteistyötä ja hyödyn-      lunjälkeen yleiskokous päätti suosituksesta, jon-
43027: täisi sitä virallisessa yhteistyössä (A 1008/k).      ka mukaan palkinnot korotetaan 200 000 Tans-
43028: Valiokunnan mielestä vapaaehtois- ja kansalais-       kan kruunuun vuonna 1993 ja lähitulevaisuudes-
43029: järjestöjen toiminta on ensiarvoisen tärkeätä         sa niin, että niiden arvo vastaa perustamisajan-
43030: pohjoismaiselle kulttuuriyhteistyölle. Pohjois-       kohdan arvoa (nro 41 ).
43031: maisen kulttuurirahaston pääoman lisääminen
43032: on valiokunnan mielestä tärkeimpiä tavoitteita,
43033: ja tukijärjestelyistä pitäisi voida antaa avustuk-
43034: sia myös pienemmille järjestöille. Yleiskokous        5.4.3 Sosiaaliyhteistyö
43035: tuki valiokunnan kantaa ja antoi suosituksen
43036: (nro 39).                                             Tukitoimia syrjäytyneille
43037: 
43038:                                                          Jäsenehdotuksessa sosiaalisesti syrjäytyneistä
43039:                                                       ryhmistä (A 987/s), allekirjoittajana mm. kan-
43040: Nordjobb pysyväksi                                    sanedustaja Claes Andersson, ehdotettiin, että
43041:                                                       ministerineuvosto kartoittaisi sosiaalisesti syr-
43042:    Neuvoston jäsenet olivat ehdottaneet, että         jäytyneiden ryhmien oloja ja laajuutta ja laatisi
43043: ministerineuvosto muuttaisi Nordjobb-hankkeen         toimintasuunnitelman siitä, kuinka yhteiskun-
43044: pysyväksi (A 1009/k) ja takaisi sille perusturvan     nan toimia heidän asemansa parantamiseksi voi-
43045: myös kokeilukauden päätyttyä. Suomesta ehdo-          taisiin tehostaa. Valiokunnan mielestä oli tär-
43046: tuksen olivat allekirjoittaneet edustajat Aula,       keätä, että kaikkein heikoimpien ryhmien tuki-
43047: Nyby ja Turunen. Valiokunnan mielestä olisi           toimet asetetaan tärkeysjärjestyksiä pohdittaessa
43048: mieletöntä lopettaa suosituksi tullut Nordjobb.       etusijaan. Se suosittikin yleistavoitteiden mietti-
43049: Keskustelun jälkeen ehdotuksesta äänestettiin ja      mistä. Neuvosto hyväksyi valiokunnan suositus-
43050: suositus (nro 40) hyväksyttiin äänin 64--3.           ehdotuksen toimenpiteistä sosiaalisesti syrjäyty-
43051:                                                                                                       41
43052: 
43053: neiden ryhmien hyväksi (nro 42) sekä suosituk-       Energiayhteistyö
43054: sen terveyttä ja elinoloja koskevasta tasa-arvosta
43055: (nro 43).                                               Jäsenehdotus ilmaston lämpenemisestä ja tek-
43056:                                                      nologiasta energian käytön tehostamiseksi ja uu-
43057:                                                      siutuvien energiamuotojen kehittämiseksi (A 9911
43058: Pohjoismainen työoikeus                              e) käsiteltiin yhdessä kestävästä energiasuunnitte-
43059:                                                      lusta tehdyn jäsenehdotuksen (A 999/e) kanssa.
43060:    Pohjoismaisesta työoikeudesta tehdyssä jäsen-     Molemmat ehdotukset oli allekirjoittanut kan-
43061: ehdotuksessa (A 995/s), allekirjoittajina kansan-    sanedustaja Claes Andersson. Niissä ehdotettiin
43062: edustajat Nyby, Hurskainen ja Lipponen, ehdo-        yhteisen kauaskantoisen ja kestävän energia-
43063: tettiin, että ministerineuvosto ja Pohjoismaiden     suunnitelman laatimista Pohjoismaille jopa 40
43064: hallitukset toimisivat sen puolesta, että pohjois-   vuodeksi. Kansallista ja kansainvälistä yhteis-
43065: mainen työmarkkina- ja työoikeusmalli varmis-        työtä tarvitaan, jotta kasvihuoneilmiötä voitai-
43066: tettaisiin sekä Eta-sopimuksessa että EY:n jäse-     siin ehkäistä ja fossiilisista pohtoaineista tuote-
43067: niksi liittyvissä maissa. Pohjoismainen tapa rat-    tun energian aiheuttamia saasteita vähentää.
43068: kaista työmarkkinoiden konflikteja on osoittau-      Valiokunta totesi kaikkien ehdotuksessa mainit-
43069: tunut hyväksi ja antanut työntekijöille enemmän      tujen alojen jo kuuluvan pohjoismaisen energia-
43070: oikeutta, turvallisuutta ja hyvinvointia kuin        yhteistyön ja ympäristöyhteistyön piiriin. Ener-
43071: monissa muissa maissa. Valiokunnan mielestä          gia- ja ympäristöpolitiikan tavoitetason nosta-
43072: Pohjoismaiden pitäisi pyrkiä vaikuttamaan Eu-        minen näin olennaisesti vaatisi kuitenkin perus-
43073: roopan kehitykseen pohjoismaisen mallin suun-        teellista keskustelua sen päämääristä, keinoista
43074: taan. Suosituksen puolesta puhui myös Pohjois-       ja vaikutuksista yhteiskuntaan. Sen vuoksi valio-
43075: maiden lähentyminen EY:hyn Eta-sopimuksen            kunnan mielestä ministerineuvoston tulisi ensin
43076: kautta ja mahdolliset jäsenyydet myöhemmin.          laatia neuvostolle raportti, jossa kuvataan kun-
43077: EY:ssä ollaan kiinnostuneita Pohjoismaiden rat-      kin Pohjoismaan energia- ja ympäristöpolitiikan
43078: kaisuista työmarkkinoilla, joita leimaavat kor-      tavoitteet. Mietintöön jätettiin vastalause. Neu-
43079: kea työllisyys ja vakaus. Kolme valiokunnan          vosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta suosi-
43080: jäsentä jätti mietintöön vastalauseen.               tuksen (nro 35) äänin 54--8.
43081:     Kansanedustaja Kimmo Sasi tuki valiokun-
43082: nan vähemmistön kantaa ja oli sitä mieltä, ettei
43083: neuvoston pitäisi ryhtyä toimiin ehdotuksen joh-     Baltian auttaminen
43084: dosta.
43085:     Neuvosto antoi valiokunnan ehdotuksesta             Koska Pohjoismaat ovat jo käynnistäneet
43086:  suosituksen (nro 44) äänin 48-20 kahden jäse-       avustustoimensa, talousvaliokunta päätti ehdot-
43087: nen jättäessä äänestämättä.                          taa Baltian konkreettisesta auttamisesta tehdyn
43088:                                                      jäsenehdotuksen (A 1000/e) hylkäämistä. Neu-
43089:                                                      vosto puolsi valiokunnan esitystä.
43090: 
43091: 5.4.4 Talousyhteistyö
43092:                                                      Kehitysyhteistyö
43093: Saamelaisten matkailuelinkeino
43094:                                                         Kehitysyhteistyön pohjoismaisesta yhteistyöstä
43095:    Kansanedustajat Louvo ja Nyby olivat alle-        tehdyssä jäsenehdotuksessa (A 1006/e), allekir-
43096: kirjoittaneet jäsenehdotuksen saamelaisten mat-      joittajana maakuntapäivien jäsen Salmen, ehdo-
43097: kailuelinkeinon kehittämisestä (A 985/e). Valio-     tettiin, että ministerineuvosto tutkisi mahdolli-
43098: kunta totesi, että ministerineuvosto oli hyväksy-    suuksia koordinoida hallintoa ja tilojen käyttöä
43099: nyt 1990 uuden matkailualan yhteistyöohjelman        kehitysavun vastaanottajamaissa. Ehdotuksen
43100: ja että saamelaisten matkailuelinkeino voisi kuu-    tekijät halusivat myös, että Pohjoismaiden edus-
43101: lua sen pohjoismaisiin matkailukampanjoihin.         tustot ja kehitysaputoimistot auttavat pyydettä-
43102: Sen vuoksi valiokunta päätyi ehdottamaan suo-        essä pohjoismaisten avustusjärjestöjen edustajia.
43103: situsta, että yhteisissä pohjoismaisissa matkailu-   Valiokunta totesi, että Pohjoismaiden lähetystöt
43104: kampanjoissa otettaisiin huomioon myös saame-        tekevät jo nyt laajalti yhteistyötä konsuliasioissa.
43105: laisten edut. Neuvosto hyväksyi suosituksen          Pohjoismaiden kansalaiset saavat jo nyt apua
43106: (nro 34).                                            toisen Pohjoismaan lähetystöstä. Yhteistyötä
43107: 6 322103M
43108: 42
43109: 
43110: tehdään myös käytännön kehitystyössä. Valio-          suunnitelmaa Ruotsin läntisille merialueille sekä
43111: kunta oli kuitenkin sitä mieltä, että mahdolli-       Pohjanmeren komissiota.
43112: suuksia laajempaan koordinointiin tulisi selvit-         Valiokunta ei kannattanut ponsia, joiden to-
43113: tää. Neuvosto puolsi valiokunnan ehdotusta ja         teuttaminen merkitsisi päällekkäistä työtä: ny-
43114: hyväksyi suosituksen (nro 36) kehitysyhteistyön       kyinen pohjoismainen meriensuojeluohjelma
43115: yhteistyöstä.                    ·                    kattaa myös ehdotuksessa mainitut alueet ja
43116:                                                       ohjelmaa tarkistettaessa valiokunta aikoo val-
43117:                                                       voa myös Pohjanmeren intressien huomioon
43118:                                                       ottamista. Tarkoituksena on myös perustaa
43119: 5.4.5 Ympäristöyhteistyö                              "Pohjanmeren työryhmä" samalla kun Oslon ja
43120:                                                       Pariisin sopimukset yhdistetään.
43121: Pohjoisten alueiden ydinturvallisuus
43122: 
43123:    Neuvoston jäsenet Lipponen ja Nyby olivat          Ympäristölle vaarallisten jätteiden vientikielto
43124: allekirjoittaneet jäsenehdotuksen ydinturvalli-
43125: suudesta pohjoisilla alueilla (A 1007/m). Ehdo-          Jäsenehdotuksessa ympäristölle vaarallisten
43126: tuksessa korostettiin, että mm. Kuolan alue on        jätteiden viemisestä kehitysmaihin ja Itä-Euroop-
43127: yksi maailman suurimmista ydinaseiden, ydinlai-       paan (A 1012/m) todettiin, että Baselin sopimus
43128: tosten ja ydinkäyttöisien alusten keskittymistä ja    ei kiellä tällaistenjätteiden vientiä OECD-maista
43129: että Barentsinmereen on upotettu suuria määriä        muihin maihin. Vaarallisten jätteiden määrää ei
43130: radioaktiivisia jätteitä. Ehdotuksentekijät esitti-   valitettavasti pyritä vähentämään, vaan niitä
43131: vät, että ministerineuvoston tulisi edistää vel-      viedään "energian tuottamiseen", "uudelleen-
43132: voittavan ohjelman laatimista pohjoisten aluei-       käyttöön" tai "hyödyntämiseen", jolloin köy-
43133: den ydinturvallisuuden varmistamiseksi.               himmistä maista tulee pahimmassa tapauksessa
43134:     Mietinnössään valiokunta totesi, että sen jäl-    vaarallisen jätteen kaatopaikkoja.
43135: keen kun ehdotus tehtiin, siihen liittyvä toiminta        Mietinnössään valiokunta totesi, että ympä-
43136: on huomattavasti tehostunut. Varsinkin Poh-           ristölle vaarallisesta jätteestä on huolehdittava
43137: joismaat ovat olleet erittäin aktiivisia. Myönnet-     omassa maassa.
43138: täessä apua Keski- ja Itä-Euroopan maille ydin-          Valiokunta totesi, että Norja oli ratifioinut
43139: turvallisuus olisi asetettava etusijaan. Lisäksi on    Baselin sopimuksen ja että ratifiointi oli alkanut
43140: tärkeätä saada aikaan sitovia kansainvälisiä so-      muissakin Pohjoismaissa. Tämän vuoksi valio-
43141: pimuksia ydinturvallisuudesta ja ydinjätteen kä-       kunta ei pitänyt aiheellisena puoltaa jäsenehdo-
43142: sittelystä sekä sotilaallisessa että siviilikäyttöä   tuksen pontta sopimuksen ratifioinnista.
43143: palvelevassa toiminnassa.                                 Muilta osin valiokunta ilmoitti tukevansa jä-
43144:    Valiokunta suositti ministerineuvostoa seu-         senehdotuksen perusteluja sekä niihin perustu-
43145: raamaan ja koordinoimaan ydinvoimaturvalli-           via muita ponsia.
43146: suutta koskevaa pohjoismaista toimintaa ja uu-            Suositus (nro 48) hyväksyttiin 54 äänellä 3
43147: sia aloitteita meneillään olevassa kansainvälises-    vastaan.
43148: sä yhteistyössä. Ministerineuvoston tulisi myötä-
43149: vaikuttaa niiden riskien vähentämiseen, jotka
43150: aiheutuvat mm. ydinkäyttöisistä aluksista. Li-        Lintujensuojelu
43151: säksi ministerineuvoston tulisi pyrkiä edistä-
43152: mään sitovaa sopimusta ydinturvallisuudesta ja           Valiokunnan ehdotuksessa rauhoitettujen lin-
43153: ydinjätteen käsittelystä.                             tulajien pyynnistä Välimeren maissa (A 1013/m),
43154:    Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 47).            jonka olivat allekirjoittaneet myös neuvoston
43155:                                                       jäsenet Jäätteenmäki ja Louvo, valiokunta eh-
43156:                                                       dotti, että neuvosto suosittaisi Pohjoismaiden
43157: Ruotsin läntisten merialueiden suojelu                ministerineuvostoa vaikuttamaan siihen, että
43158:                                                       Pohjoismaiden hallitukset omaksuvat johtavan
43159:   Neuvoston jäsenet Järvilahti, Moilanen ja           roolin varmistaakseen, että villieläimiä koskevat
43160: Riihijärvi olivat allekirjoittaneet jäsenehdotuk-     sopimukset pannaan täytäntöön niissä maissa,
43161: sen (A 1010/m) Ruotsin läntisten merialueiden         jotka ovat ratifioineet sopimukset. Ministerineu-
43162: suojelusta.                                           voston tulisi myös toimia kansainvälisillä sopi-
43163:    Ehdotuksessa perättiin erityistä toiminta-         musfoorumeilla (erityisesti Bernin ja Bonnin so-
43164:                                                                                                        43
43165: 
43166: pimukset) aktiivisesti sen puolesta, että kaikki     koordinointia. Ministerineuvostoa tulisi hyö-
43167: maat täyttävät rauhoitettujen lintulajien pyyntiä    dyntää laajemmin luotaessa pohjoismaista stra-
43168: koskevat sopimusmääräykset ja vaatia suurem-         tegiaa ja taktiikkaa kansainvälisiä ympäristön
43169: paa aktiivisuutta lintujen suojelua koskevan EY-     tilan seurantaohjelmia ja ympäristötietoja kos-
43170: direktiivin toteuttamisessa sekä edistää kansain-    kevaa yhteistyötä varten.
43171: välisillä foorumeilla tutkimus- ja kehitystoimin-        Ehdotuksessa viitoitetaan lähimpien kolmen
43172: nan tehostamista Välimeren alueen muuttolintu-       vuoden toiminnan tarpeet. Pohjoismaisella ta-
43173: jen pyynnin laajuuden ja vaikutusten selvittämi-     solla on tarpeen kehitellä menetelmiä, arvioida
43174: seksi.                                               ja muodostaa synteesejä samalla kun edellyte-
43175:    Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 49) äänin      tään pitkän aikavälin toimintaa kussakin maas-
43176: 46--8. Kuusi jäsentä jätti äänestämättä.             sa.
43177:                                                          Mietinnössään ympäristövaliokunta muistut-
43178:                                                      ti parin viime vuosikymmenen suurimmista ym-
43179: Kansainvälinen ympäristöpolitiikka                   päristöongelmista, jotka korostavat jatkuvaa ja
43180:                                                      pitkäaikaista valvontaa. Tärkeimpinä toiminta-
43181:    Valiokunta käsitteli jäsenehdotuksen ympä-        lohkoina valiokunta piti metsien tilan valvontaa
43182: ristöpolitiikan kansainvälisistä menettelyohjeista   ja mm. rauta- ja terästeollisuuden sekä liikenteen
43183: (A 997/m), jonka oli allekirjoittanut myös neu-      päästöjä sekä koko Itämeren aluetta, Puolaa,
43184: voston jäsen Anna-Kaarina Louvo.                     Pietaria ja Baltiaa. Kaikissa näissä maissa olisi
43185:    Mietinnössään valiokunta ei puoltanut ehdo-       otettava käyttöön samat mittausmenetelmät,
43186: tusta vaan korosti, että on tarvetta konkreettis-    jotta tulokset olisivat suoraan verrannollisia.
43187: taa UNCEDin konferenssin ehdotuksia ympä-            Lisäksi ohjelma olisi kytkettävä myös maail-
43188: ristöalan kansainvälisistä menettelyohjeista         manlaajuisiin ohjelmiin kuten GRID ja Corine.
43189: Riossa hyväksytyn Agenda 21:n mukaisesti.                Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 45).
43190:    OECD on ryhtynyt laatimaan menetelmiä
43191: kuvatakseen jäsenmaiden ympäristöpolitiikkaa.
43192: Pohjoismaiden tulisi osallistua aktiivisesti toi-
43193: minnan kehittämiseen, jotta ympäristöpolitiikan      5.4.6 Yhteistyöbudjetti
43194: kuvaus saisi saman statuksen kuin OECD:n
43195: tutkimukset jäsenmaiden talouksista.                     Neuvosto käsitteli osuutensa vuoden 1993
43196:    Valiokunnan mielestä työtä olisi jatkettava jo    pohjoismaisesta yhteistyöbudjetista Århusin is-
43197: vakiintuneissa organisaatioissa.                     tunnossa, minkä jälkeen yhteistyöministerit hy-
43198:    Valiokunta ehdotti, että Pohjoismaiden neu-       väksyivät sen.
43199: vosto suosittaisi Pohjoismaiden ministerineuvos-         Kuten vuoden 1992 budjettikin on tämä nol-
43200: toa laatimaan yhteispohjoismaisen ehdotuksen         labudjetti. Sen loppusumma on 649 milj. Tkr.
43201: ja strategian jouduttaakseen kansainvälisten         Kun otetaan huomioon, että taloudellisen toi-
43202: menettelyohjeiden laatimista ympäristösektoril-      mintasuunnitelman erillinen 52,5 milj. Tkr:n
43203: la sekä edistämään Rio de Janeiron konferenssis-     budjetti ja aikaisempien vuosien ylijäämä jäävät
43204: sa hyväksyttyjen sopimusten ja Agenda 21:n           pois, niin itse asiassa tämä budjetti on lähes 50
43205: toteuttamista tärkeillä kansainvälisillä fooru-      milj. Tkr pienempi. Neuvoston mielestä tätä ei
43206: meilla.                                              voi hyväksyä näinä aikoina, kun yhteistyölle
43207:    Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 46) 41         asetetaan uusia haasteita ja tarjoutuu uusia mah-
43208: äänellä. Kolme jäsentä jätti äänestämättä.           dollisuuksia. Tutkiessaan varsinaista budjettia
43209:                                                      neuvosto päätyi kuitenkin siihen, että lasku on
43210:                                                      sen verran rajallista, että se voidaan 1993 hyväk-
43211: Ympäristön tilan seuranta                            syä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Budjet-
43212:                                                      tivaliokunta on kuitenkin arvostellut tiukkasa-
43213:    Samalla kertaa yllä olevan jäsenehdotuksen        naisesti itse budjettiesityksen käsittelyä. Vuoden
43214: kanssa käsiteltiin ministerineuvoston ehdotus B       1993 budjetista ei saa sitä yleiskuvaaja sitä tietoa
43215: 131/m Pohjolan ympäristön tilan pitkäaikaisesta      mitä valiokunta on siltä vaatinut.
43216: seurannasta-työohjelma 1993-95. Siinä tode-              Yhteistyöministerit jättivät neuvostolle bud-
43217: taan, että Pohjolan tulisi edelleen kulkea kan-      jettiesityksen, jossa ei ollut mitään muutoksia
43218: sainvälisen ympäristöpolitiikan kärjessä, mikä       verrattuna pääsihteerin tekemään ehdotukseen,
43219: kuitenkin edellyttää huomattavasti parempaa          vaikka valiokunta oli tehnyt muutosehdotuksia.
43220: 44
43221: 
43222: Valiokunnan mielestä looginen seuraus olisi ol-        on lähinnä käyty sen väliraportin pohjalta, jonka
43223: lut, että ehdotusta olisi muutettu. Se harkitsikin     pääministerien henkilökohtaiset edustajat esitti-
43224: vakavissaan muutosten ehdottamista. Valiokun-          vät yhteistyön uudelleenarvioimisesta 40. istun-
43225: ta joutui kuitenkin toteamaan, ettei muutoksiin        toon. Keskustelujen pohjana ovat myös olleet
43226: ollut käytännössä hyväksyttäviä mahdollisuuk-          lausunto, jonka pääministerit hyväksyivät em.
43227: sia. Sen vuoksi se päätti ehdottaa mietinnön           väliraportin johdosta, pääministerien työryh-
43228: jättämistä ministerineuvostolle ilman varsinaista      män loppuraportti ja julistus, jonka pääministe-
43229: kannanottoa. Neuvosto hyväksyi valiokunnan             rit antoivat Bomholmissa 17. elokuuta 1992.
43230: suositusehdotuksen (nro 33) äänin 66-3.                Puheenjohtajisto on käynyt aktiivista vuoropu-
43231:     Monien yhteistyöalojen määrärahoja vähen-          helua tulevasta yhteistyöstä pääministereiden
43232: netään tai ne pysyvät muuttumattomina. Lisäys-         kanssa.
43233: tä saavat seuraavat sektorit: kulttuuri, ympäris-         Puheenjohtajisto on normaalissa laajuudessa
43234: tö, tasa-arvo, työmarkkinat, aluepolitiikka, ku-       pitänyt yllä yhteyksiä muihin kansainvälisiin
43235: luttajapolitiikka sekä sosiaalipolitiikka. Ne ovat     järjestöihin Euroopassa ja edelleen laajentanut
43236: ministerineuvoston etusijaan asettamia aloja.          yhteyksiä Baltiaan ja Venäjälle.
43237: Budjettivaliokunta on tärkeysjärjestyksestä sa-           Puheenjohtajiston ja neuvoston valiokuntien
43238: maa mieltä kulttuuri- ja ympäristöalan osalta.         kokoustoiminta on jatkunut aikaisempien vuosi-
43239: Valiokunnasta oli myös positiivista se, että yh-       en tasolla.
43240: teistyöministerit ovat päättäneet antaa 1991 yli-
43241: jäämän, 27,4 milj. Tkr, käytettäväksi 1993 Balti-
43242: an yhteistyöhön, Nordplus-ohjelmaan, kalastus-         6.1 Puheenjohtajisto
43243: alalla sekä Teollisuusrahastolle.
43244:     Budjettikeskustelussa kansanedustaja Lauri            Puheenjohtajistossa on yksitoista jäsentä,
43245: Metsämäki totesi, että budjettivaliokunta on jo        kaksi kustakin maasta sekä neljänneksi suurim-
43246: pitkään käynyt sitkeätä taistelua parlamentaa-         man puolueryhmän edustaja. Suomen edustajat
43247: rikkojen vaikutusvallan lisäämisestä, kun poh-         olivat puhemies Ilkka Suominen (Kok.) ja kan-
43248: joismaista budjettia käsitellään. Hänen mieles-        sanedustaja Mats Nyby (SDP). Neuvoston presi-
43249: tään oli ilahduttavaa, että sekä puheenjohtajisto,     dentiksi valittiin 40. istunnossa Ilkka Suominen.
43250: ministerineuvoston sihteeristö että pääministerit         Puheenjohtajisto piti kymmenen kokousta.
43251: ovat osoittaneet yhteistyöhalunsa parlamentaa-         Lisäksi se on pitänyt pääministereiden kanssa
43252: rikkojen vaikutusvallan vahvistamiseksi budjet-        istuntojen yhteydessä kaksi kokousta. Pääkysy-
43253: tityössä. Budjettikysymykset tulevat entistä tär-      myksiä olivat tarve muuttaa yhteistyön etusija-
43254:  keämmiksi, kun siirrymme kehysbudjetointiinja         asetteluja sekä organisaatiomuutokset, jotta Eu-
43255:  tulosjohtamiseen, jolloin meidän on pakko valita      roopan yhdentyminen ja sen vaikutukset voitai-
43256: toiminnoista ehdottomasti tärkeimmät.                  siin ottaa paremmin huomioon. Puheenjohtajis-
43257:     Yhteistyöministeri Ole Norrback sanoi minis-       to on myös pitänyt yhteisiä kokouksia Pohjois-
43258:  terineuvoston olevan täysin tietoinen siitä, että     maiden yhteistyöministereiden kanssa. Niissä on
43259:  budjettiesitys käytännössä merkitsee pienempää        perinteisesti käsitelty lähinnä istuntojen seuran-
43260: loppusummaa. Taloudellinen tilanne eri Pohjois-        taa ja tulevien istuntojen valmisteluja.
43261: maissa estää joka tapauksessa yhteispohjoismai-
43262:  sen budjetin korottamisen. Leikkaukset ovat
43263:  kuitenkin varsin kohtuullisia verrattuna niihin,
43264: joita kansallisesti on jouduttu monilla aloilla        6.1.1 Yhteistyön uudelleenarviointi
43265:  tekemään. Tiukoista oloista huolimatta hän va-
43266:  roitti vaaroista, joita uhkaa, jos yhteistyöbudjet-      Samanaikaisesti kun pääministereiden asetta-
43267: tia lasketaan.                                         ma työryhmä on käsitellyt yhteistyön uudelleen-
43268:                                                        arviointia, puheenjohtajisto on keskustellut poh-
43269:                                                        joismaisen yhteistyön muutostarpeista ja priori-
43270: 6 Yleinen toiminta 1992                                sointien muutoksista. Puheenjohtajiston toimin-
43271:                                                        ta on tehostunut sen jälkeen kun pääministerei-
43272:    Keskustelu Euroopan kysymyksistä ja Poh-            den edustajat jättivät raporttinsa ja pääministe-
43273: joismaiden neuvoston tulevan toiminnan suun-           rit antoivat Bomholmin julistuksensa.
43274: nasta ovat painaneet leimansa neuvoston toi-              Pääministerien työryhmän raportin johdosta
43275: mintaan myös vuoden 1992 aikana. Keskustelua           neuvoston presidentti Ilkka Suominen antoi lau-
43276:                                                                                                       45
43277: 
43278:   sunnon puheenjohtajiston puolesta. Lausunnos-        6.1.3 Kansainväliset yhteydet
43279:   sa todettiin, että puheenjohtajisto on voinut
43280:   läheltä seurata ryhmän toimintaa ja että se on           Kansainvälisen toiminnan työsuunnitelman
43281:   työn kuluessa käynyt vuoropuhelua pääministe-        pohjalta puheenjohtajisto on pitänyt yhteyksiä
43282:   rien kanssa ajankohtaisista kysymyksistä. Presi-     sekä kansainvälisiin järjestöihin Euroopassa
43283:   dentti vahvisti, että raportin ehdotukset varsin     että eri alueisiin ja maihin Pohjolan lähialueil-
43284:   pitkälle noudattavat neuvoston hyväksymiä            la.
43285:   suuntaviivoja tarvittavista uudistuksista. Ehdo-         Yhteyksiä Baltian maiden parlamentteihin
43286:   tusta antaa pääministereille johtava rooli halli-    on kehitetty erillisen yhteistyöohjelman pohjal-
43287:   tusyhteistyössä pidettiin tervetulleena samoin       ta. Sen toteuttamisesta on vastannut työryhmä,
43288:   kuin sihteeristöorganisaation yksinkertaistamis-     jossa on Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian
43289:   ta ja yhdenmukaistamista. Ulkoministerien roo-       parlamentaarisen yleiskokouksen edustajia.
43290:   lista todettiin, että työryhmän ehdotukset eivät     Työryhmän suomalainen jäsen oli Anneli Jäät-
43291:   tältä osin merkitse varsinaisia muutoksia. Kan-      teenmäki (Kesk.). Puheenjohtajisto on myös
43292:   sainvälistymistä ajatellen toivottiin ulkoministe-   hyväksynyt Baltian ja Itä-Euroopan maiden
43293:   rien aktiivista osallistumista yhteistyöhön. Li-     parlamentaarikkojen stipendiohjelman, johon
43294:   säksi perättiin toimia parlamentaarikoiden vai-      varattiin 500 000 Tkr. Pohjoismaiden neuvos-
43295:   kutuksen ja vastuun lisäämiseksi pohjoismaises-      ton edustajia oli myös seuraamassa Baltian
43296:   ta budjetista.                                       neuvoston yleiskokouksia. Lisäksi neuvosto lä-
43297:       Keskustelujensa pohjalta puheenjohtajisto        hetti tarkkailijoita valvomaan Baltian maissa
43298:    kehotti puolueryhmiä tarkemmin analysoimaan         pidettyjä vaaleja. Puhemies Ilkka Suominen
43299:    pääministerien työryhmän raporttia ja esittä-       vieraili neuvoston presidentin ominaisuudessa
43300: . mään näkemyksensä 41. istunnossa. Pääministe-        Moskovassa ja Pietarissa 5.-6. lokakuuta.
43301:    rien ehdotuksesta käytyä keskustelua selostetaan    Moskovassa hän tapasi mm. Ruslan Hasbula-
43302:    tarkemmin luvussa 5.2.                              tovin, korkeimman neuvoston puhemiehen.
43303:       Århusin keskustelujen pohjalta pääministerit     Pietarissa hän avasi Pohjoismaiden neuvoston
43304:   jatkavat ehdotusten työstämistä yhdessä pu-          tiedotusseminaarin, joka järjestettiin Pietarin ja
43305:    heenjohtajiston kanssa. Sopimusten ja työjärjes-    lähialueiden parlamentaarikoille ja virkamiehil-
43306:    tysten konkreettiset muutosehdotukset on tar-       le. Seminaariin, joka oli Pohjoismaiden neu-
43307:    koitus esittää päätettäväksi 42. istunnossa, joka   voston ensimmäinen tämän tyyppinen semi-
43308:    pidetään Oslossa maaliskuussa 1993.                 naari Venäjällä, osallistui n. 60 henkeä.
43309:                                                            Toukokuussa puhemies Suominen tapasi
43310:                                                        Euroopan parlamentin presidentin Egon Klep-
43311:                                                        schin. Kokouksessa keskusteltiin yhteyksien
43312:  6.1.2 Kansainväliset konferenssit                     jatkamisesta Euroopan parlamentin ja Pohjois-
43313:                                                        maiden neuvoston välillä Euroopan parlamen-
43314:     Neuvosto järjesti toisen parlamentaarikkojen       tin valtuuskuntien ja valiokuntien muutosten
43315:  Itämeri-konferenssin 22.-24. huhtikuuta Oslos-        johdosta. Kokouksessa sovittiin, että yhteyksiä
43316:  sa. Siihen osallistui yli sata Itämeren alueen        jatketaan sekä puheenjohtajiston tasolla että
43317:  parlamenttien sekä parlamenttien välisten järjes-     suoraan kummankin järjestön valiokuntien vä-
43318:  töjen edustajaa. Konferenssissa käsiteltiin sekä      lillä.
43319:  poliittisia edellytyksiä yhteistyön alueellisen           Syyskuun 16. päivänä pidettiin Helsingissä
43320:  ulottuvuuden edistämiseksi että edellytyksiä          Euroopan neuvoston, Baltian parlamentaarisen
43321:  konkreettisiin yhteistyöprojekteihin liikenteen ja    yleiskokouksen ja Pohjoismaiden neuvoston pu-
43322:  infrastruktuurin aloilla.                             heenjohtajistojen ensimmäinen yhteiskokous.
43323:     Puheenjohtajisto järjesti 12.-14. lokakuuta        Järjestöjen ajankohtaisten kysymysten ohella
43324:  kansainvälisen kulttuurikonferenssin Espoon           yksi pääkysymyksistä oli demokratian kehitty-
43325:  Hanasaaressa. Siihen osallistui lähes 200 henkeä.     minen Baltiassa.
43326:  Yksi päätarkoituksista oli käsitellä kulttuuriyh-         Helpottaakseen neuvoston valiokuntien mah-
43327:  teistyön pohjoismaista mallia ja sen edellytyksiä     dollisuuksia ylläpitää yhteyksiä vastaaviin valio-
43328:  menestyä eurooppalaisen ja pohjoismaisen ylei-        kuntiin varsinkin Euroopan parlamentissa ja
43329:  sön keskuudessa. Pääpuhujista mainittakoon            Euroopan neuvostossa puheenjohtajisto on yk-
43330:  kirjailijat Bernard-Henri Levy Ranskasta ja Sal-      sinkertaistanut kansainvälisiä yhteyksiä koske-
43331:  man Rushdie Englannista.                              via suuntaviivojaan.
43332: 46
43333: 
43334: 6.1.4 Sihteerikollegio                                oli oikeusministereiden kanssa yhteinen kokous,
43335:                                                       jossa käsiteltiin itärikollisuutta, väkivallan uhri-
43336:     Sihteerikollegion muodostavat puheenjohta-        en asemaa sekä pakolais- ja turvapaikkakysy-
43337: jiston sihteeri ja kansallisten valtuuskuntien pää-   myksiä. Edustaja Niinistö esitti ministereille ky-
43338: sihteerit. Sitä johtaa puheenjohtajiston sihteeri.    symyksen itärikollisuudesta. Valiokunta tapasi
43339: Kollegion tehtävänä on valmistella puheenjohta-       kuluttaja-asioista vastaavat ministerit 10. mar-
43340: jiston kokouksia, varsinkin laajoja yhteisiä kysy-    raskuuta 1992. Silloin käsiteltiin kuluttaja-alan
43341: myksiä, jotka puheenjohtajisto käsittelee. Se vas-    toimintaohjelmaa sekä Pohjoismaiden mahdolli-
43342: taa myös yhteyksistä yhteistyöministereiden si-       suuksia vaikuttaa kuluttaja-alan ·säännöksiin
43343: jaisvirkamieskomiteaan ja toimii koordinointi-        EY:ssä. Kysymyksen ministereille esitti valio-
43344: elimenä puheenjohtajiston sihteeristön ja val-        kunnan puolesta edustaja Hurskainen.
43345: tuuskuntien sihteeristöjen yhteisissä tehtävissä.        Valiokunta käsitteli muiden valiokuntien ta-
43346:    Kollegio piti kertomusvuonna kymmenen              paan Iloniemen ryhmän raporttia. Valiokunta
43347: kokousta.                                             korosti lausunnossaan parlamentaarikkojen
43348:                                                       pohjoismaisen työn tärkeyttä ja oman asia-alan-
43349:                                                       sa osalta Eta-lainsäädännön tulkitsemista samal-
43350: 6.1.5 Puheenjohtajiston budjetti 1993                 la tavoin kaikissa Pohjoismaissa.
43351: 
43352:    Puheenjohtajiston budjetin loppusumma v.
43353: 1993 on n. 33 milj. Rkr. Yhteinen sihteeristö on      6.2.2 Sivistysvaliokunta
43354: Tukholmassa. Siellä työskentelee 31 henkeä.
43355:    Maiden maksuosuus vahvistetaan erityisen              Valiokunnan 13:sta jäsenestä suomalaisia oli-
43356: jakoperusteen mukaan, joka perustuu kunkin            vat edustajat Markku Laukkanen (Kesk.), Paa-
43357: maan osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta          vo Lipponen (SDP) ja Eeva Turunen (Kok.).
43358: bruttokansantulosta. Vuoden 1993 jakoperus-           Valiokunnan puheenjohtaja oli islantilainen
43359: teen mukaan Suomen maksuosuus on 22,9 pro-            Rannveig Gudmundsd6ttir ja varapuheenjohta-
43360: senttia.                                              ja Paavo Lipponen.
43361:                                                          Istuntojen yhteydessä pidetyt kokoukset mu-
43362:                                                       kaanlukien valiokunta kokoontui kahdeksan
43363: 6.2 Valiokunnat                                       kertaa. Lisäksi valiokunta tapasi pohjoismaiset
43364:                                                       kulttuuriministerit sekä sosiaalivaliokunnan
43365: 6.2.1 Juridinen valiokunta                            maaliskuun istunnon yhteydessä.
43366:                                                          Yhteiskokouksen pääaiheena oli valiokunnan
43367:     Juridiseen valiokuntaan kuuluu 13 jäsentä.        ja ministerineuvoston yhteiskokouksen pohjalta
43368: Helsingin istunnossa puheenjohtajaksi valittiin       laadittu asiakirja "Pohjoismaisen yhteistyön uu-
43369: Hans Nyhage Ruotsista ja varapuheenjohtajaksi         det painopistealueet", johon valiokunta oli tyy-
43370: Sauli Niinistö (Kok.) Suomesta. Muut suoma-           tyväinen. Valiokunta toivoi ministerineuvostotta
43371: laisjäsenet olivat kansanedustajat Rose-Marie         nopeita toimia Nordplus-ohjelman, Filmirahas-
43372: Björkenheim (Kesk.) ja Sinikka Hurskainen             ton ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston vahvis-
43373: (SDP).                                                tamiseksi, kulttuurin kotimarkkinoiden luomi-
43374:     Valiokunta piti kertomusvuonna viisi ko-          seksi Pohjoismaihin sekä ohjelmavaihdon estee-
43375: kousta. Kesäkuun kokouksessa Norjan Ruijassa          nä olevien tekijänoikeuskysymysten ratkaisemi-
43376: kuultiin Pohjoismaiden saamelaisjärjestöjä ja         seksi. Valiokunta ehdotti myös harkittavaksi
43377: syyskuun kokouksessa Oslossa asiantuntijoita          pohjoismaisen toimintaohjelman laatimista hu-
43378: elintarvikealan yhteistyöstä ja Eta-sopimukses-       manististen tieteiden saralla sekä Pohjoismaiden
43379: ta.                                                   kansainvälisten tutkimushankkeiden koordi-
43380:     Edustaja Sinikka Hurskainen osallistui valio-     nointia.
43381: kunnan edustajana ministerineuvoston järjestä-
43382: mään naiskonferenssiin Riiassa 5.-6.9.1992.
43383: Edustaja Sauli Niinistö oli Viron korkeimman          Kansainväliset yhteydet
43384: neuvoston kutsusta tarkkailijana Viron parla-
43385: mentin ja presidentin vaaleissa 20. syyskuuta           Kesäkokouksessa 1991 valittiin kolme työ-
43386: 1992.                             .                   ryhmää selvittelemään valiokunnan yhteyksiä
43387:     Århusin istunnon yhteydessä valiokunnalla         kansainvälisiin järjestöihin:
43388:                                                                                                        47
43389: 
43390:     1) yhteydet EY:n parlamenttiin, puheenjoh-        man paljon tietoa Baltian maiden kulttuuripo-
43391: tajana edustaja Paavo Lipponen                        liittisesta tilanteesta. Työryhmä tuli siihen tulok-
43392:     2) yhteydet Euroopan neuvostoon, suomalai-        seen, että sivistysvaliokunnan tulisi ensisijaisesti
43393: sedustajana Markku Laukkanen                          pyrkiä vahvistamaan parlamentaarikoiden väli-
43394:     3) yhteydet Baltian maihin, suomalaisedusta-      siä yhteyksiä uusien toimien käynnistämiseksi.
43395: jana Eeva Turunen.                                    Työryhmä on tavannut Baltian tiedotustoimis-
43396:     Ensimmäisen työryhmän syyskuussa valmis-          tojen johtajat, Baltian yleiskokouksen koulu-
43397: tuneessa raportissa todetaan, ettei Maastrichtin      tus-, tutkimus- ja kulttuurikomitean jäseniä sekä
43398: sopimus estä Pohjoismaita jatkamasta omaa             vieraillut kaikissa Baltian pääkaupungeissa.
43399: kulttuuripolitiikkaansa ja kehittämästä yhteis-       Koulutus, vaihto-ohjelmat, demokraattiset opis-
43400: työtään. EY:n sopimukset eivät myöskään kiellä        kelumahdollisuudet sekä kansansivistys ovat
43401: kulttuurin tukemista niin kuin Pohjoismaissa          nousseet etusijaan aloina, joilla Pohjoismaat voi-
43402: tuetaan, ellei se luo kaupan esteitä tai suoranai-    vat edistää Baltian maiden kehitystä.
43403: sesti vaikuta kilpailuun.                                 Sosiaalivaliokunta kutsui sivistysvaliokunnan
43404:     Ongelmia saattaa tulla viestintäalalla, jossa     kokoukseen istunnon yhteydessä 2. maaliskuuta
43405: kulttuurituen ja kaupallisen toiminnan erottami-      keskustelemaan yhteisistä asioista. Näitä olivat
43406: nen on vaikeaa. Työryhmä tutki EY:n komission         viittomakielen asema, viittomakielen tulkkien
43407: lausuntoa Ruotsin jäsenhakemuksesta ja totesi,        koulutus, erityiskoulujen asema, kehitysvam-
43408: että EY:n näkemys tutkimuksen rahoittamisesta         maisten koulutusmahdollisuudet, lukihäiriöisten
43409: poikkeaa pohjoismaisesta. Siellä saatetaan odot-      erityispedagogiikka sekä toimintarajoitteisten
43410: taa, että elinkeinoelämä osallistuu enemmän ra-       työnsaantimahdollisuudet Sosiaalivaliokunnan
43411: hoitukseen. Tutkimuksen ja korkeamman kou-            puheenjohtaja toivoi sivistysvaliokunnan erityi-
43412: lutuksen yhteistyö kuitenkin lisääntyy huomat-        sesti valvovan näitä kysymyksiä.
43413: tavasti, kun pohjoismaiset tutkijat voivat osallis-
43414: tua EY:n suuriin tutkimus- ja koulutusohjelmiin.
43415:     Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö on ensiar-       6.2.3 Sosiaalivaliokunta
43416: voisen tärkeässä asemassa Eta-sopimuksen astu-
43417: essa voimaan ja maiden liittyessä myöhemmin              Suomea sosiaalivaliokunnassa edustivat kan-
43418:  EY:hyn. Tämä on niin tärkeä poliittinen kysy-        sanedustajat Claes Andersson (Vas.), Eeva-Liisa
43419: mys, että kehityksen seuraaminen ja yhteyksien        Moilanen (SKL) ja Markku Rossi (Kesk.). Va-
43420: pitäminen on vastaisuudessakin välttämätöntä.         liokunnan puheenjohtajana oli Lena Öhrsvik
43421:  Tähän päästään joustavimmin jatkamalla työ-          Ruotsista ja varapuheenjohtajana Svein Alsaker
43422:  ryhmän työtä.                                        Norjasta. Valiokunta piti toimintakautena seit-
43423:      Toinen työryhmä totesi, että kulttuurisekto-     semän kokousta.
43424:  rin painopistealueet Euroopan neuvostossa ovat          Alkuvuodesta keskityttiin käsittelemään mi-
43425:  paljolti samat kuin Pohjoismaiden neuvostossa.       nisterineuvoston ehdotusta uudeksi sosiaalitur-
43426:  Sen vuoksi neuvostojen välillä on oltava suorat      vasopimukseksi, joka hyväksyttiin 40. istunnos-
43427:  kontaktit ja tiedonvaihto taattava. Viestintä,       sa maaliskuussa. Valiokunta käsitteli myös mi-
43428:  vaihto-ohjelmat, vastavuoroinen tutkintojen hy-      nisterineuvoston ohjelmaa sosiaalipalvelun ke-
43429:  väksyminen, yhteistyö Baltian maissa ja Itä-         hittämisestä (Nopus) sekä rakennus- ja asunto-
43430:  Euroopassa ovat aloja, joille yhteistyö tulee        sektorin yhteistyöohjelmaa. Työelämän paran-
43431:  keskittää. Yhteydenpito ja tiedonvaihto täytyy       nuskeinoja käsitellessään valiokunta päätyi
43432:  olla joustavaa ja mutkatonta organisoimatta sitä     myönteiseen kantaan. Se puolsi myös pohjois-
43433:  muodollisiin rakenteisiin. Yhteydenpito kansal-      maisen työympäristösopimuksen laajentamista
43434:  lisiin sivistysvaliokuntiin, ja Pohjoismaiden EN-    ja pohjoismaisen työympäristötilastoinuin lisää-
43435:  valtuuskuntiin parantaisi kulttuurikysymysten        mistä. Valiokunta kuuli asuntopolitiikan asian-
43436:  koordinointia Euroopan neuvostossa. Yhteis-          tuntijoita sekä keskusteli rakennus- ja asunto-
43437:  työllä voitaisiin myös saada eurooppalaisittain-     sektorin yhteistyöohjelmasta.
43438:  kin tärkeitä pohjoismaisia kysymyksiä esiin Eu-         Valiokunta vieraili pohjoismaisessa vammais-
43439:  roopan neuvostossa. Valiokunnan tasolla yhtey-       asiain lautakunnassa (NNH), kuulovammaisten
43440:  det pidetään epämuodollisina puheenjohtajiston       koulussa ja kuurosokeiden nuorisokodissa Ål-
43441:  kantaessa yleisvastuun muodollisesta yhteis-         borgissa sekä Pohjoismaisessa kuurosokeiden
43442:  työstä.                                              henkilöstön koulutuskeskuksessa (NUD) Tans-
43443:      Kolmas työryhmä on kerännyt mahdollisim-         kan Dronninglundissa.
43444: 48
43445: 
43446:     Yhteistyössä Pohjoismaisen terveydenhoito-         kuuta aluep<?litiikan pohjoismaisen virkamies-
43447: korkeakoulun ja Kööpenhaminassa sijaitsevan            komitean (NÅRP) kanssa Jönköpingissä. Silloin
43448: WHO:n Euroopan toimiston kanssa valiokunta             käsiteltiin kansainvälisen kehityksen ja erityisesti
43449: järjesti Ålborgissa 23.-24. huhtikuuta 1992            Eta-sopimuksen vaikutuksia Pohjoismaiden
43450: työttömyyttä ja terveysoloja käsitelleen seminaa-      aluepoliittiseen yhteistyöhön, raja-alueyhteis-
43451: rin; jossa pohdittiin työttömyyden sosiaalisia         työn kriteereitä sekä tuen myöntämistä konk-
43452: seurauksia.                                            reettisiin projekteihin ja toisaalta tutkimuksen
43453:     Valiokunta tapasi sosiaali- ja terveysministerit   roolia.
43454: tammikuun kokousten ja 41. istunnon yhteydes-             Yhteisessä kokouksessa maa- ja metsätalous-
43455: sä.                                                    kysymysten virkamieskomitean (NÅJS) kanssa
43456:                                                        8. toukokuuta käsiteltiin yhä tärkeämpiä ympä-
43457:                                                        ristökysymyksiä, kansainvälistä yhteistyötä, gee-
43458: 6.2.4 Talousvaliokunta                                 nipankkiyhteistyötä sekä tutkimusta ja tutkija-
43459:                                                        koulutusta.
43460:    Talousvaliokunnassa Suomea edustivat 6.                Århusissa 9. marraskuuta valiokunta piti yh-
43461: maaliskuuta asti kansanedustajat Jörn Donner           teisen kokouksen Pohjoismaiden ympäristömi-
43462: (RKP), Anneli Jäätteenmäki (Kesk.) ja Erkki            nisterien kanssa. Suomesta kokoukseen osallis-
43463: Tuomioja (SDP). Valtuuskunta valitsi Jäät-             tui myös ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen.
43464: teenmäen tilalle kansanedustaja Pekka Haavis-          Silloin käsiteltiin mm. ympäristövaliokunnan ja
43465: ton 27. maaliskuuta. Valiokunnan puheenjoh-            ympäristöministerien vuoropuhelun muotoja
43466: tajana toimi kansanedustaja Jäätteenmäki 6.            ministerineuvoston uuden ympäristöorganisaa-
43467: maaliskuuta asti ja varapuheenjohtajana Nor-           tion pohjalta, UNCEDin Rion konferenssin to-
43468: jan suurkäräjien edustaja Thor-Eirik Gul-              teuttamista eri Pohjoismaissa ja pohjoismaisella
43469: brandsen. Jäätteenmäen jälkeen puheenjohta-            tasolla, Pohjolan lähialueiden ympäristöongel-
43470: jaksi valittiin Tanskan kansankäräjien edustaja        mia, Itämeren ympäristön tilaa sekä Pohjoismai-
43471: Helge Adam M0ller. Valiokunnalla oli viisi             den ja EY:n ympäristönormeja.
43472: kokousta.                                                 Århusin istunnon yhteydessä valiokunta piti
43473:    Keskeisiä asioita olivat Pohjoismaiden yhteis-      yhteisen kokouksen sosiaalivaliokunnan kanssa
43474: työ tulevaisuudessa suhteessa Euroopan kehi-           tämän kutsusta. Kokouksessa käsiteltiin kahta
43475: tykseen. Muita tärkeitä aiheita olivat yhteistyö       pääteemaa: ympäristöä ja terveyttä sekä vam-
43476: Baltian maiden kanssa, energiapolitiikka sekä          maisten liikenneongelmia.
43477: taloudellinen yhteistyö.
43478:    Valiokunta tapasi energia- ja teollisuusminis-
43479: terit sekä yaltiovarainministerit 41. istunnon yh-
43480: teydessä Arhusissa.                                    6.2.6 Budjettivaliokunta
43481: 
43482:                                                           Suomen edustajat budjettivaliokunnassa oli-
43483:                                                        vat kansanedustajat Lauri Metsämäki (SDP) ja
43484: 6.2.5 Ympäristövaliokunta                              Timo Järvilahti (Kesk.). Kansanedustaja Metsä-
43485:                                                        mäki oli valiokunnan puheenjohtaja 40. istun-
43486:    Ympäristövaliokuntaan kuuluu 13 jäsentä.            toon asti. Ahvenanmaan maakuntapäivien edus-
43487: Suomen edustajat olivat kansanedustajat Anneli         tajana oli May Flodin (FS). Istuntojen aikana
43488: Jäätteenmäki (Kesk.) ja Anna-Kaarina Louvo             pidettyjen kokousten lisäksi valiokunnalla oli
43489: (Kok.) sekä Ahvenanmaan maakuntapäivien jä-            viisi kokousta. Pääasioita olivat vuoden 1993
43490: sen Olof Salmen (ÅC). Valiokunnan puheenjoh-           budjetin valmistelu sekä siihen liityvät kysymyk-
43491: taja oli kansanedustaja Jäätteenmäki ja varapu-        set, esim. budjettimenettelyt, ohjaus ja päätök-
43492: heenjohtaja Dorte Bennedsen Tanskasta. Jäät-           senteko. Vuonna 1992 aloitetuilla tarkastuksilla
43493: teenmäki siirtyi talousvaliokunnasta ympäristö-        arvioidaan maa- ja metsätalousalan tutkimusyh-
43494: valiokuntaan 27. maaliskuuta, jolloin edustaja         teistyötä sekä aluepoliittista tutkimusta. Arvi-
43495: Pekka Haavisto siirtyi talousvaliokuntaan.             oinnin tekee Jyväskylän yliopisto.
43496:    Toimintavuoden aikana valiokunta piti neljä            Valiokunta vieraili Suomenlinnan Pohjois-
43497: kokousta istuntojen yhteydessä pidettyjen koko-        maisessa Taidekeskuksessa sekä piti yhteisen
43498: usten lisäksi.                                         kokouksen Euroopan parlamentin budjettivalio-
43499:    Valiokunta piti yhteisen kokouksen 8. touko-        kunnan kanssa.
43500:                                                                                                      49
43501: 
43502: 6.3 Tiedotus                                           Toimituskomitea kokoontui kaksi kertaa. Pää-
43503:                                                        toimittaja on Larserik Häggman Suomesta ja
43504: 6.3.1 Yleistä                                          lehden suomalainen toimittaja Marianne Carls-
43505:                                                        son.
43506:     Suomen valtuuskunta tiedottaa kansallisesti           Parlamentin työkautena julkaistavasta leh-
43507: yhteisen tiedotuksen lisäksi, josta neuvoston          destä ilmestyi kaksitoista tavallista numeroa ja
43508: Tukholmassa sijaiseva puheenjohtajiston tiedo-         kaksi teemanumeroa.
43509: tusyksikkö vastaa yhteistyössä kansallisten val-
43510: tuuskuntien kanssa. Puheenjohtajistolla on mi-
43511: nisterineuvoston (yhteistyöministerit) kanssa          6.3.3 Lehtimiesstipendit
43512: jonkin verran yhteistä tiedotustoimintaa. Muilta
43513: osin neuvoston ja ministerineuvoston tiedotta-             Lehtimiesstipendiä varten jätettiin yhteensä
43514: minen perustuu erillisiin tiedotussuunnitelmiin.       30 hakemusta. Stipendi (70 000 Rkr/maa) jaet-
43515:     Osana kansallista tiedotustoimintaa on järjes-     tiin Suomessa kuuden toimittajan kesken. Sen
43516: tetty muutamia seminaareja perinteisen tiedo-          saivat: eduskuntatoimittaja Kimmo Henriksson
43517: tuksen lisäksi. Näistä kaksijärjestettiin eduskun-     (YLE/radiouutiset) tutustuakseen Lundin yli-
43518: tatalossa erikseen kutsutuille toimittajille. Kesä-    opiston suomalais-ugrilaisten kielten laitokseen
43519: kuun 11.-12. päivinä kahdeksan henkeä osallis-         sekä Kööpenhaminan yliopiston skandinaavis-
43520: tui seminaariin, joka oli tarkoitettu ruotsinkielis-   ten kielten laitoksen suomalaiseen osastoon, toi-
43521:  ten tiedotusvälineiden toimittajille. Lisäksi pi-     mittaja Riitta Lehtimäki (Anna) tutustuakseen
43522: dettiin lokakuun 28. päivänä puolen päivän             naisen asemaan Tanskassa, toimittaja Mirja
43523: seminaari, johon osallistui 16 eduskuntatoimit-        Niemitalo (Kaleva) tutustuakseen Norjan pako-
43524:  tajaa.                                                laispolitiikkaan, päätoimittaja Jaakko Saarikos-
43525:                                                        ki (Ydin) tutustuakseen Islannin integraatiokes-
43526:                                                        kusteluun ja toimittaja Asko Tanhuanpää (Län-
43527: 6.3.2 Nordisk Kontakt                                  si-Suomi) tutustuakseen nuorisourheilutoimin-
43528:                                                        taan Islannissa. Toimittaja Anne Suominen
43529:    Nordisk Kontaktin toimituskomitean suoma-           (YLE/Aktuellt) sai stipendin osallistuakseen
43530: laisjäsenet olivat kansanedustajat Markku              Pohjoismaisen lehtimieskeskuksen järjestämälle
43531: Laukkanen (Kesk.) ja Paavo Lipponen (SDP).             jatkokoulutuskurssille "EY-unioni ja Pohjola".
43532: 
43533: 
43534: 
43535: 
43536:  7 322103M
43537: 50
43538: 
43539:                                                                                                  Liite 1
43540: 
43541: 
43542: 
43543: 
43544:       Pohjoismaiden neuvoston 40. istunnossa hyväksytyt esitykset ja
43545:                               suositukset
43546: Esitykset                                              Nro 4 Pohjoismaisten    työympäristötilastojen
43547:                                                              laajentaminen (A 959/s)
43548: Nro 1 Epilepsian torjunta (A 912/s)
43549:                                                           Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43550:    Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto            maiden ministerineuvostoa
43551: suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa                - työympäristön kehittämistä koskevassa
43552:    - myötävaikuttamaan siihen, että epilepsia-         pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa laaditutta-
43553: lääkkeitä ja hoitomenetelmiä koskevaa pohjois-         maan yhteispohjoismaisia tilastoja mm. työtapa-
43554: maista tutkimusta ja tiedonvaihtoa sekä epilepsi-      turmista, poissaoloista sairauden vuoksi ja var-
43555: asta yleisölle annettavaa tietoa ja valistusta lisä-   haiseläkkeelle siirtymisist;i yhteisten toimien
43556: tään sekä                                              pohjaksi.
43557:    - selvittämään edellytykset yleisön tiedotta-
43558: miseen ja valistamiseen epilepsian hoidosta sekä
43559: yhteisen hoito-ohjelman laatimiseen.
43560:                                                        Nro 5 Pohjoismaiset merimieseläkkeet (A 961/s)
43561: 
43562: Nro 2 Pohjoismaiden Investointipankin perus-              Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43563:       pääoman korotus (B 122/e)                        maiden ministerineuvostoa
43564:                                                           - Eta-sopimuksen pohjalta laadittavan uu-
43565:   Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto             den sosiaaliturvasopimuksen yhteydessä selvit-
43566: suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa             tämään eri sääntöjä, jotka koskevat merimies-
43567:   - mahdollisimman nopeasti hyväksymään                ten täyden vanhuuseläkkeen ja muiden eläkkei-
43568: ministerineuvoston ehdotuksen B 122/e Pohjois-         den saamista kotimaasta ja muista Pohjoismais-
43569: maiden Investointipankin peruspääoman korot-           ta ja
43570: tamisesta, jossa pääomaa ehdotetaan korotetta-            - sen jälkeen ryhtymään toimiin, joilla toi-
43571: vaksi 800 milj. SDR:llä eli yhteensä 2 400 milj.       sessa Pohjoismaassa asuvat merimiehet rinnaste-
43572: SDR:ään 1. huhtikuuta 1993.                            taan eläkeasioissa niihin merimiehiin, jotka asu-
43573:                                                        vat eläkettä lainsäädäntönsä perusteella maksa-
43574:                                                        vassa maassa.
43575: Suositukset
43576: 
43577: Nro 3 Pohjoismaiden työympäristösopimuksen
43578:       laajentaminen (A 959/s)                          Nro 6 Rakennus- ja asuntosektorin yhteistyö-
43579:                                                              ohjelma (B 123/s, A 969/s ja A 984/s)
43580:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43581: maiden ministerineuvostoa                                 Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43582:    - laajentamaan pohjoismaista työympäris-            maiden ministerineuvostoa
43583: tösopimusta siten, että siihen lisätään kaikkia          - vahvistamaan rakennus- ja asuntoalan
43584: työntekijäryhmiä koskeva oikeus jatkokoulu-            uuden pohjoismaisen yhteistyöohjelman 1992-
43585: tukseen, asiantuntemuksen kehittämiseen ja              1996 ottaen huomioon sosiaalivaliokunnan esit-
43586: myötämääräämiseen.                                     tämät näkökohdat.
43587:                                                                                                     51
43588: 
43589: Nro 7 Pohjoismainen kuljetuspalvelu (A 971/s)         - samalla tutkimaan, miten raja-alueyhteis-
43590:                                                     työtä Pohjoismaissa voitaisiin vielä helpottaa ja
43591:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        poistaa yhteistyötä ja yhteyksiä haittaavat esteet.
43592: maiden ministerineuvostoa
43593:    - sisällyttämään tekeillä olevaan sosiaalipal-
43594: velusopimukseen säännöt kyytioikeustodistuk-        Nro 12 Koulutusohjelma sosiaalipalvelujen ke-
43595: sen pohjoismaisesta kelpoisuudesta.                        hittämiseksi (NOPUS) (B 125/s)
43596: 
43597:                                                        Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43598: Nro 8 Kuljetuspalvelu yli maan rajojen (A 971/s)    maiden ministerineuvostoa
43599:                                                        - vahvistamaan pohjoismaisen koulutusoh-
43600:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        jelman sosiaalipalvelujen kehittämiseksi ministe-
43601: maiden hallituksia                                  rineuvoston ehdotuksen B 125/s mukaisesti ja
43602:    - myötävaikuttamaan siihen, että Pohjois-        ottaen huomioon sosiaalivaliokunnan esittämät
43603: maiden rajakunnat sopivat kuljetuspalvelusta        näkemykset.
43604: rajan yli.
43605: 
43606:                                                     Nro 13 Uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
43607: Nro 9 Kansainvälisten henkilökuljetusten mu-               (B 128/s)
43608:       kauttaminen vammaisten tarpeisiin
43609:       (A 971/s)                                         Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43610:                                                     maiden ministerineuvostoa
43611:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-            - vahvistamaan esityksen uudeksi pohjois-
43612: maiden hallituksia                                  maiseksi sosiaaliturvasopimukseksi ottaen huo-
43613:    - toimimaan sen puolesta, että kansainväli-      mioon sosiaalivaliokunnan esittämät näkemyk-
43614: set henkilökuljetukset ja asemat mukautetaan        set sekä
43615: vammaisten tarpeisiin.                                  - esittämään uuden pohjoismaisen sosiaali-
43616:                                                     apu- ja sosiaalipalvelusopimuksen Pohjoismai-
43617:                                                     den neuvostolle ministerineuvoston ehdotukse-
43618:                                                     na, joka myös täyttää valiokunnan vaatimukset
43619: Nro 10 Pohjoismaiden terveyden- ja sairaan-         pohjoismaisesta kuljetuspalvelusta ja soveltuvin
43620:        hoitoyhteistyö Baltian ja Itä-Euroopan       osin pohjoismaalaisten oikeuksista Pohjoismais-
43621:        kanssa (A 980/s)                             sa.
43622: 
43623:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        Nro 14 Pohjoismaisen teollisuusrahaston vahvis-
43624: maiden ministerineuvostoa                                  taminen (A 981/e)
43625:    - selvittämään edellytykset pohjoismaiseen
43626: terveyden- ja sairaanhoitoyhteistyöhön Baltian         Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43627: ja Itä-Euroopan kanssa sekä sen rahoitusmuo-        maiden ministerineuvostoa
43628: dot                                                    - ryhtymään tarvittaviin toimiin vahvis-
43629:                                                     taakseen Pohjoismaisen teollisuusrahaston ase-
43630:                                                     maa ja toimintaa Pohjoismaiden elinkeinopoliit-
43631: Nro 11 Pohjoismaalaisten     oikeudet   Pohjois-    tisen yhteistyön edistämiseksi.
43632:        maissa (A 986/s)
43633: 
43634:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        Nro 15 Baltian investointiohjelman laatiminen
43635: maiden ministerineuvostoa                                  (A 982/e)
43636:    - uutta sosiaaliturvasopimusta ja Eta-sopi-
43637: musta toteutettaessa Pohjoismaissa ottamaan            Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43638: esille myös ne ehdotukset, jotka mainitaan toi-     maiden ministerineuvostoa
43639: menpiteistä ja tiedottamisesta Pohjoismaiden           - yhteistyössä Baltian maiden ja kansain-
43640: neuvoston suosituksessa nro 33/1990, joka an-       välisten instanssien kanssa laatimaan ohjelman
43641: nettiin pohjoismaalaisten oikeuksia Pohjois-        teknisestä ja rahallisesta avusta ja investointien
43642: maissa koskevasta toimintaohjelmasta sekä           rahoittamisesta Baltiassa (Baltian investointi-
43643: 52
43644: 
43645: ohjelma) niin, että osallistujalaitoksia kohdel-   Nro 20 Oikeuskehityksen tukeminen Virossa,
43646: laan ohjelmassa tasavertaisesti ja toiminta pää-          Latviassa ja Liettuassa (A 1001/j)
43647: see alkamaan viimeistään 1. kesäkuuta 1992.
43648:                                                       Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43649:                                                    maiden ministerineuvostoa
43650:                                                       - avustamaan Baltian maita laatimaan oh-
43651: Nro 16 Innovaatioiden edistämistoimet elinkei-     jelman Baltian lainsäädäntöyhteistyötä varten
43652:        noelämässä (A 990/e)                        yhteistyössä Pohjoismaiden neuvoston kanssa,
43653:                                                       - antamaan Baltian maille asiantuntija-
43654:   Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        apua konkreettisissa lainsäädäntötehtävissä,
43655: maiden ministerineuvostoa                             - avustamaan Baltian maita hankkimaan
43656:   - selvittämään ja arvioimaan keksijä- ja in-     kirjallisuutta ajankohtaisilta juridiikan aloilta,
43657: novaatiotoiminnan kehityshankkeita Pohjois-           - tutkimaan mahdollisuuksia perustaa yh-
43658: maissa.                                            teinen haitialainen keskus mm. ihmisoikeuskysy-
43659:                                                    mysten tutkimiseksi sekä
43660:                                                       - ottamaan huomioon vastaavat Pohjois-
43661:                                                    maiden kansalliset toimet sekä keskeisten kan-
43662: Nro 17 Pohjoismaiden kehitysrahaston pääoman       sainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvos-
43663:        korottaminen (B 127/e)                      ton, toimet kun edellä mainittuja toimenpiteitä
43664:                                                    toteutetaan.
43665:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43666: maiden ministerineuvostoa ja Pohjoismaiden
43667: hallituksia                                        Nro 21 Panostus pohjoismaiseen raja-alueyhteis-
43668:    - hyväksymään ministerineuvoston ehdo-                 työhön (A 924/m)
43669: tuksen B 127/e Pohjoismaiden kehitysrahaston
43670: toiminnan jatkamisesta aikarajoituksetta ja ra-       Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43671: haston pääoman korottamisesta 150 milj.            maiden ministerineuvostolle
43672: SDR:llä ottaen huomioon talousvaliokunnan             - että raja-alueiden olemassa olevilla yhteis-
43673: näkemykset ja siten, että mahdollisuudet uuteen    työaloilla jatketaan yhteispohjoismaista panos-
43674: pääoman korotukseen tulosten arvioinnin jäl-       tusta pohjoismaisesta budjetista vähintään nyky-
43675: keen 1995 pidetään avoinna.                        tasolla ja
43676:                                                       - että yhteispohjoismaisten budjettivarojen
43677:                                                    lisäyksiä käytetään myös raja-alueyhteistyön ke-
43678:                                                    hittämiseen Pohjoismaissa.
43679: Nro 18 Lastensuojelua koskeva yhteispohjois-
43680:        mainen lainsäädäntö (A 948/j)
43681:                                                    Nro 22 Yhteinen aika Tanskaan, Suomeen, Nor-
43682:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-              jaan ja Ruotsiin (A 979/m)
43683: maiden ministerineuvostoa
43684:    - selvittämään mahdollisuudet pohjoismai-          Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43685: seen lainsäädäntöön lasten suojelemiseksi pa-      maiden ministerineuvostoa
43686: hoinpitelyltä ja hyväksikäytöltä.                     - selvittämään yhteisen ajan käyttöönotta-
43687:                                                    miseen Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruot-
43688:                                                    sissa liittyvät edut ja haitat.
43689: 
43690: 
43691: Nro 19 Yhteispohjoismainen lastensuojelun eri-
43692:        tyiskoulutus (A 948/j)                      Nro 23 Pohjoismainen kalatalousalan yhteistyö-
43693:                                                           ohjelma 1993-1996 (B 126/m)
43694:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43695: maiden ministerineuvostoa                             Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43696:  . - järjestämään yhteispohjoismaista lasten-      maiden ministerineuvostoa
43697: suojelun erityiskoulutusta jatko- tai täydennys-     - hyväksymään kalatalousalan pohjoismai-
43698: koulutuksena.                                      sen yhteistyöohjelman ministerineuvoston ehdo-
43699:                                                                                                     53
43700: 
43701: tuksen B 126/m ja Pohjoismaiden neuvoston            Nro 27 Televisio- ja radio-ohjelmavaihdon lisää-
43702: näkemysten mukaisesti sekä                                  minen Pohjoismaissa (A 976/k)
43703:    - antamaan vuosiraportin yhteistyöohjel-
43704: masta toimintakertomuksessa C1.                         Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43705:                                                      maiden ministerineuvostoa
43706:                                                         - ryhtymään viipymättä toimiin pohjois-
43707:                                                      maisen radio- ja tv-ohjelmavaihdon lisäämiseksi.
43708: Nro 24 Yhteistyö lökenneopetuksen alalla             Samalla tulee selvittää, mitä merkitystä pohjois-
43709:        (A 955/k)                                     maiselle ohjelmavaihdolle on jatkuvasti laajene-
43710:                                                      vien eurooppalaisten satelliittikanavien tarjon-
43711:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-         nalla.
43712: maiden ministerineuvostoa
43713:    - laatimaan liikenneopetuksesta saatujen
43714: kokemusten vaihtamiseksi Pohjoismaiden välil-        Nro 28 Aikuiskoulutuksen toimintaohjelma -
43715: lä tiedotusaineistoa kussakin Pohjoismaassa                 VOKS FREM (1992-1996) (B 124/k)
43716: sovellettavista alan säännöistä ja järjestelmistä
43717: jaettavaksi ja käytettäväksi kansallisissa ja pai-      Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43718: kallisissa viranomaisissa ja kouluissa Pohjois-      maiden ministerineuvostoa
43719: maissa.                                                 - hyväksymään pohjoismaisen toimintaoh-
43720:                                                      jelman tulevaisuuden aikuiskoulutuksen vahvis-
43721:                                                      tamiseksi- VOKS FREM (1992-1996) minis-
43722:                                                      terineuvoston ehdotuksen B 124/k mukaisesti ja
43723: Nro 25 Pohjoismainen tekstiilialan kesäakate-        ottamaan huomioon sivistysvaliokunnan esittä-
43724:        mia (A 957/k)                                 mät näkemykset.
43725: 
43726:     Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43727: maiden ministerineuvostoa                            Nro 29 Budjettivaliokunnan      tarkastustehtävät
43728:     - tutkimaan mahdollisuuksia järjestää teks-             1991 (A 998/b)
43729: tiilitaiteilijoille pohjoismainen työseminaari
43730: tekstiilialan kesäakatemiana.                            Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43731:                                                      maiden ministerineuvostoa
43732:                                                          jatkotyössään ottamaan huomioon ne näke-
43733:                                                      mykset ja ehdotukset, jotka budjettivaliokunta
43734: Nro 26 Pohjoismaisten revyyteattereiden verkos-       on esittänyt selonteossaan tarkastustehtävistä
43735:        toyhteistyö (A 973/k)                          1991 sekä raportoimaan valiokunnalle, mihin
43736:                                                      toimiin on ryhdytty,
43737:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             kiinnittämään BRYT-projektin arvioinnin
43738: maiden ministerineuvostoa                            yhteydessä huomiota erityisesti seuraaviin näkö-
43739:    - tukemaan esitettyjä suunnitelmia ja otta-       kohtiin:
43740: maan huomioon valiokunnan seuraavat näke-                - pohjoismaisissa yhteistyöhankkeissa tulee
43741: mykset:                                              panna enemmän painoa valmisteluvaiheelle ja
43742:    1 Sivistysvaliokunta tukee jäsenehdotusta,        asettaa niille konkreettiset tavoitteet ja selvä
43743: jossa pyritään laajentamaan ja vahvistamaan          asioiden tärkeysjärjestys sekä määrittää talou-
43744: paikallisympäristöjen ja järjestäytymättömien        dellisen ja poliittisen vastuun kantajat. Suuret
43745: ryhmien osallistumista pohjoismaiseen kulttuu-       pohjoismaiset projektit tulisi aloittaa esiprojek-
43746: riyhteistyöhön.                                      tilla,
43747:    2 Valiokunta kannattaa tuen antamista pro-            - pätevän ja asiasta kiinnostuneen projek-
43748: jektille kolmena vuotena ja arvioi sen tämän         tinjohtajan merkitys tulee muistaa ja pyrkiä
43749: jälkeen pystyvän rahoittamaan itse oman toi-         järjestämään jonkinmuotoista "pohjoismaista
43750: mintansa.                                            projektinjohtajakoulutusta",
43751:    3 Valiokunta korostaa, että on tärkeätä saa-          työnantajavastuuta tutkittaessa ryhtymään
43752: da aikaan läheistä yhteistyötä niiden vapaaeh-       seuraaviin toimiin:
43753: toisjärjestöjen kanssa, jotka kuuluvat Pohjois-          - selvittämään, onko työnantajavastuun
43754: maiseen harrastajateatterineuvostoon.                käsitteellä sama sisältö kaikissa Pohjoismaissa,
43755: 54
43756: 
43757: onko sitä säännelty laeissa ja sopimuksissa sekä        - pyrkimään kehittämään ja saamaan ym-
43758: kuuluvatko pohjoismaiset laitokset näiden laki-      märrystä ja tukea pohjoismaiselle yhteiskunta-
43759: en ja sopimusten piiriin ja                          ma11ille laajemmassa eurooppalaisessa yhteydes-
43760:    - teettämään selvityksen työsuhdesopimuk-         sä, mm. sellaisilla tärkeillä aloilla kuin työmark-
43761: sista ja tutkimaan pohjoismaisissa laitoksissa eri   kinapolitiikka ja täystyöllisyys, sukupuolten
43762: työntekijäryhmien todellisen oikeusaseman.           tasa-arvo, ympäristövaatimukset, työympäristö-
43763:                                                      määräykset ja sosiaaliset hyvinvointijärjestel-
43764:                                                      mät, yhteisten eurooppalaisten sääntöjen yhden-
43765:                                                      mukaistamiseksi korkealla tasolla,
43766: Nro 30 Yhteispohjoismainen ulkomaanedustus              - arvioimaan, millä tavalla tiedotus- ja yhte-
43767:        eräissä uusissa valtioissa (A 992/p)          ystoimintaa voidaan harjoittaa tarkoituksenmu-
43768:                                                      kaisimmin Brysselissä, esim. pohjoismaisen tie-
43769:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-         dotus- ja yhteystoimiston avulla,
43770: maiden hallituksia                                      - että ulkopoliittista yhteistyötä vahviste-
43771:    - edistämään Pohjoismaiden ulkomaan-              taan kaikkia kiinnostavilla aloilla virallisen poh-
43772: edustuksen koordinointia varsinkin uusissa val-      joismaisen yhteistyön piirissä,
43773: tioissa.                                                - että ulkopolitiikassa tehdään yhteistyötä
43774:                                                      yhteisen linjan luomiseksi YK:ssa ja muissa
43775:                                                      maailmanjärjestöissä erityisesti maailmanlaajuisissa
43776: Nro 31 Yhteistyö arktisella alueella (A 994/p)       kehitys- ja ympäristökysymyksissä.
43777: 
43778:   Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-          Pohjolan sisiiinen yhteistyö
43779: maiden ministerineuvostoa
43780:   - tekemään aloitteita laajan arktisen yhteis-         - että Pohjoismaat toteuttavat politiikkaa,
43781: työn lisäämiseksi hallitustasolla.                   joka asettaa etusijaan täystyöllisyyden tavoitteen
43782:                                                      saavuttamisen,
43783:                                                         - että edelleen pidetään etusijalla pohjois-
43784: Nro 32 Pohjoismaat uudessa Euroopassa                mainen yhteistyö kulttuurin, koulutuksen ja tut-
43785:        (B 129/e, A 996/e, A 1002/e ja A 1003/e)      kimuksen, ympäristön, työympäristön, tasa-ar-
43786:                                                      von, kuluttajapolitiikan ja sosiaalipolitiikan
43787:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-         aloilla,
43788: maiden ministerineuvostoa ja Pohjoismaiden              - että panostetaan pohjoismaiseen elinkei-
43789: hallituksia:                                         nopoliittiseen toimintasuunnitelmaan Pohjolan
43790:                                                      talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi siten,
43791:                                                      että siihen kuuluu mm. elinkeinopolitiikan, inf-
43792: Pohjoismaat ja Eurooppa                              rastruktuurin, tiedotuksen ja liikenneyhteyksi-
43793:    - selvittämään pohjoismaisen yhteistyön           en koordinointi ja vahvistaminen Pohjoismais-
43794: mahdollisuuksia ja siihen kohdistuvia vaikutuk-      sa,
43795: sia, jos kaikki tai useimmat Pohjoismaat liittyvät      - laajentamaan pohjoismaista yhteistyötä
43796: EY :n jäseniksi,                                     "neljän vapauden" edistämisessä rajattoman
43797:    - Helsingin sopimuksen tarkistuksessa, tule-      Pohjolan luomiseksi Eta-sopimuksen nojalla ja
43798: vissa jäsenyysneuvotteluissa ja Pohjoismaiden        myöhemmin kaikkien tai useimpien Pohjoismai-
43799: kahdenvälisissä sopimuksissa EY:n kanssa sel-        den kuuluessa jäseninä EY:hyn,
43800: vittämään, kuinka yhteistyö Pohjolan alueella           - että luonnonvarojen hallinta perustuu kes-
43801: voidaan parhaiten mukauttaa meneillään ole-          tävän kehityksen periaatteeseen,
43802: vaan yhdentymiskehitykseen Euroopassa ja siten
43803: varmistamaan mahdollisuudet alueellisen poh-         ltiimeri-Baltia
43804: joismaisen yhteistyön vahvistamiseen ja kun-
43805: nianhimoisempaan kehittämiseen,                         - kehittämään yhteistyötä Itämeren ja Poh-
43806:    - edistämään eurooppalaisten sääntöjen yh-        joiskalotin alueilla ja panemaan pääpainon yh-
43807: denmukaistamista korkealla tasolla työmarkki-        teistyöhön ympäristökysymyksissä, kestävässä
43808: napolitiikassa täystyöllisyyden, ympäristövaati-     kehityksessä ja elinkeinopolitiikassa ja siten, että
43809: musten, työympäristövaatimusten, tasa-arvon ja       tämä yhteistyö sisältyy laajempaan pohjoiseu-
43810: sosiaalipolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi,     rooppalaiseen yhteistyöalueeseen,
43811:                                                                                                        55
43812: 
43813: Pohjoismaisen yhteistyön organisatoriset muutok-         työssä arvioidaan . mahdollisia orga!lisaatiota
43814: set                                                      koskevia ehdotuksia, kuten: useampien mutta
43815:                                                          lyhyempien istuntojen pitäminen, ministerineu-
43816:    - että parlamentaarista vaikutusta pohjois-           voston puheenjohtajan valtuuksien lisääminen,
43817: maiseen yhteistyöhön vahvistetaan aset.~alla             puheenjohtajuuden vaihto pu?livu?sittain; p~o-
43818: selvät poliittiset tavoitteet ja ~eke~~llä ~ntä JOh-   . luepoliittisen yhteistyön vahvistannn~~ yh ~aJO­
43819: tuvat muutokset neuvoston Ja numstenneuvos-              jen sen arviointi missä määrin pohJoismaisten
43820: ton työssä ja siten, että ministerineuvosto järjes-      Eu~oopan-poliitikkojen t~li~i os~llistua Pohjois-
43821: telmällisesti suuntaa yhteistyötä siten, että neu-       maiden neuvostoon, PohJOismaiden neuvoston
43822: vosto saa vaikuttaa päätösprosessiin,                    vaikutusmahdollisuuksien lisääminen budjetti-
43823:    - tekemään aloitteen Helsingin sopimuksen             työssä sekä neuvoston ja ministe.rineuvoston ~i~­
43824: uudistamiseksi Euroopan yhdentymisen valossa             teeristöjen organisaation tark01tuksenmuka1S1n
43825: ja ottamaan huomioon tarpeen vahvist~ ja                 koordinointi,
43826: vireyttää pohjoismaista yhteistyötä mm .. Site~,            - Pohjolan läntisten osien intre~sit pohjo~s­
43827: että yleisiä tavoitteita selv~nnetään, lait?ksia         maisessa yhteistyössä otetaan huonnoon yhteis-
43828: vahvistetaan ja tehostetaan Ja luodaan pmtteet           työn rakennetta tarkistettaessa,
43829: kunnianhimoisempaan pohjoismaiseen yhteis-
43830: työhön,
43831:    - että vahvistettujen tavoitteiden ja työteh-        Jatkotyö
43832: tävien johdosta Helsingin sopimusta.uud~stetta­
43833: essa pohjoismaisen yhteistyön orgamsaation ra-             - ministerineuvosto muokkaa ja kehittelee
43834: kennetta tarkistetaan,                                  ohjelmaehdotusta neuvoston ohjeiden mukaan
43835:    - tässä yhteydessä neuvoston kanssa yhteis-          ja pääministereiden pohdintojen valossa.
43836: 56
43837: 
43838:                                                                                                     Liite 2
43839: 
43840: 
43841: 
43842: 
43843:         Pohjoismaiden neuvoston 40. istunnossa hyväksytyt lausunnot
43844: 1 Pohjoismaiden neuvoston lausunto Pohjoismai-              - toimimaan sen puolesta, että kulttuuriyh-
43845: den ministerineuvoston pohjoismaista yhteistyötä         teistyö kuuluu jatkossakin tärkeänä osana poh-
43846: 1992 käsittelevästä kertomuksesta (C1) (budjetti-        joismaiseen yhteistyöhön,
43847: valiokunta)                                                 - asettamaan ympäristökysymykset laajasti
43848:                                                          ymmärrettynä etusijaan ja ottamaan erityisesti
43849:    Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois-              huomioon Itämeren ja Pohjanmeren ympäristö-
43850: maiden ministerineuvostoa                                ongelmat,
43851:    - kiinnittämään huomiota siihen, että myös               - toimimaan kestävän varainkäytön puoles-
43852: etusijaan asetetut asia-alat, kuten ympäristöyh-         ta, jolla päästäisiin parempaan kokonaistulok-
43853: teistyö Itä-Euroopan kanssa, elinkeinopoliitti-          seen uusiutuvien voimavarojen käytössä,
43854: nen yhteistyö sekä osia standardisointityöstä,              - toimimaan sen puolesta, että Pohjoismai-
43855: voivat joutua rahoitusvaikeuksiin kun taloudel-          den kilpailukykyä kehitetään niin, että Pohjolas-
43856: linen toimintasuunnitelma lakkaa,                        ta tulee kasvualue ja samalla ottamaan huomi-
43857:    - tarkkaan harkitsemaan mitä seurauksia               oon tutkimuksen, varsinkin teknisillä ja teollisil-
43858: on sillä, että tuki- ja stipendijärjestelyjen hallinto   la aloilla,
43859: siirrettäisiin pois ministerineuvostosta ja samalla         - toimimaan kestävän taloudellisen kehityk-
43860: ottamaan huomioon sekä taloudelliset että toi-           sen puolesta, jolla turvataan ja kehitetään Poh-
43861: minnalle aiheutuvat seuraukset,                          joismaiden hyvinvointia,
43862:    - antamaan neuvostolle mahdollisuuden                    - edistämään ja vahvistamaan Pohjoismai-
43863: kantansa ilmaisemiseen ennen kuin Pohjoismai-            den yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla,
43864: sen kulttuurirahaston sihteeristön siirtämisestä            - ottamaan huomioon budjetin koon ja to-
43865: päätetään,                                               teutettavien tehtävien suhteen,
43866:    - panemaan jatkotyössä painoa budjettiva-                - ottamaan huomioon Länsi-Pohjolan eri-
43867: liokunnan ja muiden valiokuntien näkökohdille.           tyisongelmat, kun vuoden 1990 ylijäämästä
43868:                                                          myönnettyjä varoja aletaan käyttää yhteistyö-
43869: 2 Pohjoismaiden neuvoston lausunto yhteistyön            hön Länsi-Pohjolassa ja Länsi-Pohjolan kanssa,
43870: tulevaisuuden suunnitelmia koskevasta Pohjois-              - jo nyt suunnittelemaan jatkoyhteistyötä
43871: maiden ministerineuvoston selonteosta (C2)               Baltian maiden kanssa niin alueellisesti kuin
43872: (budjettivaliokunta)                                     yksittäisten maidenkin kanssa ja
43873:                                                             - ottamaan eri sektoreiden etusija-asettelus-
43874:   Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois-               sa huomioon valiokuntien esittämät näkökoh-
43875: maiden ministerineuvostoa                                dat.
43876:                                                                                                    57
43877: 
43878:                                                                                                Liite 3
43879: 
43880: 
43881: 
43882: 
43883:           Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai hallituksille tehtyjä
43884:                        kysymyksiä 1992 (E-asioita)
43885:    7. Anna-Kaarina Louvo kysyi ministerineu-           32. Antero Kekkonen kysyi ministerineuvos-
43886: vostotta pohjoismaisen otsonitutkimuksen ra-        tolta yhteisestä tiedotuksesta ulkomailla.
43887: hoituksesta.                                           33. Timo Järvilahti kysyi Ruotsin hallituk-
43888:    9. Anneli Jäätteenmäki kysyi ministerineu-       selta suomenkielisistä televisiolähetyksistä Ruot-
43889: vostotta Pohjoismaiden teollisuuspoliittista yh-    sissa.
43890: teistyötä koskevista suunnitelmista.                   46. Vasemmistososialistien ryhmä kysyi mi-
43891:    12. Ylva Annerstedt, Ruotsi, kysyi Suomen        nisterineuvostolta Itä-Euroopan ydinvoimasta.
43892: hallitukselta veneiden ilmoitusvelvollisuudesta        47. Mats Nyby kysyi Ruotsin hallitukselta
43893: Suomessa.                                           kirjemaksusta Pohjoismaissa.
43894:    20. Marianne Andersson, Ruotsi, kysyi Suo-          48. Mats Nyby kysyi Ruotsin hallitukselta
43895: men hallitukselta ruotsin kielen asemasta Suo-      suomenkielisten televisio-ohjelmien jakelusta
43896: messa.                                              Ruotsissa.
43897:    26. Sinikka Hurskainen kysyi Ruotsin halli-         52. Seppo Pelttari kysyi ministerineuvostoita
43898: tukselta saamelaiskäräjien perustamisesta Ruot-     Tornionjokilaakson rajavalvonnan työnjaosta.
43899: siin.                                                  53. Seppo Pelttari kysyi Suomen ja Ruotsin
43900:    27. Mats Nyby kysyi Pohjoismaiden halli-         hallituksilta Tornionjoen lohikannan suojelusta.
43901: tuksilta pohjoismaisesta yhteistyöstä ulkoasiain-      54. Mats Nyby kysyi Ruotsin hallitukselta
43902: hallinnossa.                                        Ruotsin radion kuuluvuudesta Etelä-Suomessa.
43903:    28. Anneli Jäätteenmäki kysyi ministerineu-         61. Sosiaalidemokraattien ryhmä kysyi mi-
43904: vostotta pohjoismaisesta kaasuverkosta.             nisterineuvostolta aloitteesta poistaa pohjoisten
43905:    29. Eeva Turunen kysyi Ruotsin hallituksel-      merialueiden ympäristövaara, jonka radioaktii-
43906: ta koulu- ja koulutusyhteistyöstä.                  viset jätteet aiheuttavat.
43907:     30. Pekka Haavisto kysyi ministerineuvos-          72. Anneli Jäätteenmäki kysyi ministerineu-
43908: totta mittauslaitteiden keräämisestä Baltian ja     vostotta UNCEDin Rion konferenssissa hyväk-
43909: Pietarin alueen ympäristövalvontaan.                sytyn metsäjulistuksen toteuttamisesta.
43910:     31. Anna-Kaarina Louvo kysyi ministeri-
43911: neuvostolta suojavyöhykkeiden käyttöönotta-
43912: misesta maataloudessa.
43913: 
43914: 
43915: 
43916: 
43917:  8 322103M
43918: 58
43919: 
43920:                                                                                                 Liite 4
43921: 
43922: 
43923: 
43924: 
43925:                        Pohjoismaiden neuvoston 41. istunnossa
43926:                                hyväksytyt suositukset
43927: Nro 33 Pohjoismaiden ministerineuvoston               dotuksen johdosta Pohjoismaiden neuvostolle
43928:        budjetti 1993 (B 130/b)                        energia- ja ympäristöpoliittisen raportin, jossa
43929:                                                       valotetaan miten tavoitteiden toteuttaminen
43930:    Looginen päätelmä esitetyn budjettiehdotuk-        edistyy ja analysoidaan siihen liittyviä vaikeuk-
43931: sen jatkoesittelystä olisi ehdottaa uudelleenkäsit-   sia sekä tehdään ehdotuksia tämän alan pohjois-
43932: telyä. Valiokunta on vakavasti harkinnut tällais-     maisen yhteistyön lisäämiseksi, erityisesti poh-
43933: ta ehdotusta.                                         joismaisten sähkömarkkinoiden kannalta ja yh-
43934:    Valiokunta on tällöin joutunut toteamaan,          teistyön lisäämiseksi muiden Itämeren maiden
43935: että mitään käytännössä hyväksyttäviä mahdol-         kanssa.
43936: lisuuksia uudelleenkäsittelyyn ei ole.
43937:    Tämä kaikki on johtanut siihen, että valio-
43938: kunnan on pakko hyväksyä budjettiehdotus,             Nro 36 Kehitysyhteistyö (A 1006/e)
43939: mutta vain sillä nimenomaisella edellytyksellä,
43940: että seuraavat budjettiehdotukset laaditaan nii-         Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43941: den keskustelujen mukaisesti, joita on käyty          maiden hallituksia ja Pohjoismaiden ministeri-
43942: aikaisemmin yhteistyöministereiden kanssa.            neuvostoa edistämään Pohjoismaiden kehitys-
43943:    Edellä esitettyyn viitaten valiokunta ehdottaa,    avun ja kehitysaputoimistojen koordinointia ja
43944: että Pohjoismaiden neuvosto Pohjoismaiden mi-         toimimaan sen puolesta, että Pohjoismaiden
43945: nisterineuvoston budjettiehdotuksen 1993 (B           edustustot antavat tarvittavaa apua pohjois-
43946: 130/b) johdosta päättää seuraavasta:                  maisten avustusjärjestöjen edustajille niiden
43947:    että Pohjoismaiden neuvosto yhtyen siihen,         pyynnöstä.
43948: mitä valiokunta on edellä esittänyt, jättää valio-
43949: kunnan mietinnön Pohjoismaiden ministerineu-
43950: vostolle.
43951:                                                       Nro 37 Laskentamalli palkattoman työn arvi-
43952:                                                              oimiseksi (A 983/j)
43953: Nro 34 Saamelaisten edut pohjoismaisissa mat-
43954:        kailunedistämiskampanjoissa (A 985/e)             Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43955:                                                       maiden ministerineuvostoa huolehtimaan siitä,
43956:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-          että mahdollisimman yhtenäisten ajankäyttötut-
43957: maiden ministerineuvostoa ottamaan huomioon           kimusten laatimista jatketaan, asettamaan työ-
43958: saamelaisten edut yhteispohjoismaisissa matkai-       ryhmän selvittämään laskentamallin aikaansaa-
43959: lunedistämiskampanjoissa, kun matkailuelinkei-        mista, koordinoimaan nämä vastaavien EY:n
43960: noa pyritään laajentamaan.                            toimien       kanssa,    seuraamaan      kehitystä
43961:                                                       OECD:ssa ja YK.:ssa palkattoman työn arvioin-
43962:                                                       nista ja liittämisestä kansantalouden tilinpitoon,
43963: Nro 35 Energia- ja ympäristöpoliittinen yhteistyö     huolehtimaan siitä, että jo käytettävissä olevia
43964:        (A 991/e ja A 999/e)                           tutkimustuloksia ym. hyödynnetään ja että las-
43965:                                                       kentamallin seurauksia arvioidaan sekä esittele-
43966:   Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-           mään hankkeen ensimmäisen osaraportin Poh-
43967: maiden ministerineuvostoa laatimaan jäseneh-          joismaisen foorumin yhteydessä 1994.
43968:                                                                                                           59
43969: 
43970: Nro 38 Kotitalousopetus Baltian maissa                  Nro 43 Terveyttä ja elinoloja koskeva tasa-arvo
43971:        (A 989/k)                                               (A 987/s)
43972: 
43973:   Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-                Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43974: maiden ministerineuvostoa antamaan Pohjois-             maiden hallituksia ryhtymään toimiin WHO:n
43975: maiselle kotitalouskorkeakoululle tehtäväksi or-        asettaman terveyttä ja elinoloja koskevan tasa-
43976: ganisoida kotitalousopetuksen kehittämishanke           arvotavoitteen saavuttamiseksi.
43977: Baltian maissa Baltian ja Itä-Euroopan ohjel-
43978: masta myönnettävin varoin.
43979:                                                         Nro 44 Pohjoismainen työoikeus ja EY (A 995/s)
43980: 
43981: Nro 39 Kansalaisjärjestöjen pohjoismaisen                  Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43982:        yhteistyön tukeminen (A 1008/k)                  maiden ministerineuvostoa ja Pohjoismaiden
43983:                                                         hallituksia toimimaan sen puolesta, että pohjois-
43984:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismai-         mainen työmarkkina- ja työoikeusmalli varmis-
43985: den ministerineuvostoa        aktivoimaan kansa-        tetaan sekä Eta-sopimuksessa että siinä tapauk-
43986: laisjärjestöjen pohjoismaista yhteistyötä riittävällä   sessa, että maat joskus liittyvät EY:n jäseniksi.
43987: taloudellisella tuella ja hyödyntämään sitä viralli-
43988: sessa pohjoismaisessa yhteistyössä 1992 jälkeen.
43989:                                                         Nro 45 Ympäristön tilan seurantaohjelma 1993-
43990:                                                                1995 (B 131/m)
43991: Nro 40 Nordjobb-hankkeen muuttaminen
43992:        pysyväksi (A 1009/k)                                Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
43993:                                                         maiden ministerineuvostoa vahvistamaan työ-
43994:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-            ohjelman yhteisten pohjoismaisten menetelmien
43995: maiden ministerineuvostoa päättämään mahdol-            ja järjestelmien kehittämiseksi ympäristön tilan
43996: lisimman pian Nordjobb-hankkeen muuttami-               pitkäaikaisvalvontaa varten ministerineuvoston
43997: sesta pysyväksi ja takaamaan sille taloudellisen        ehdotuksen B 131/m mukaisesti ja ottaen huo-
43998: perusturvan myös kokeilukauden jälkeen.                 mioon ympäristövaliokunnan näkemykset.
43999: 
44000: 
44001: Nro 41 Pohjoismaiden neuvoston musiikki- ja             Nro 46 Ympäristöpolitiikakansainväliset
44002:        kirjallisuuspalkintojen palkintosumman                  menettelyohjeet (A 997/m)
44003:        korotus (A 1015/k)
44004:                                                            Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44005:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-            maiden ministerineuvostoa laatimaan yhteispoh-
44006: maiden ministerineuvostoa korottamaan Poh-              joismaisen ehdotuksen ja strategian jouduttaak-
44007: joismaiden neuvoston musiikki- ja kirjallisuus-         seen ympäristöalan kansainvälisten menettely-
44008: palkinnot 200 000 Tanskan kruunuun vuodesta             ohjeiden laatimista sekä edistämään Rio de Ja-
44009:  1993 alkaen sekä korottamaan niitä lähitulevai-        neiron konferenssissa hyväksyttyjen sopimusten
44010: suudessa niin paljon, että niiden arvo vastaa           ja Agenda 21:n toteuttamista keskeisillä kan-
44011: perustamisajankohdan arvoa.                             sainvälisillä foorumeilla.
44012: 
44013: 
44014: Nro 42 Toimenpiteet sosiaalisesti syrjäytyneiden        Nro 47 Ydinturvallisuus pohjoisilla alueilla (A
44015:        ryhmien hyväksi (A 987/s)                               1007/m)
44016: 
44017:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44018: maiden ministerineuvostoa tekemään kartoituk-           maiden ministerineuvostoa seuraamaan ja koor-
44019: sen sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien laajuu-        dinoimaan ydinvoimaturvallisuutta koskevaa
44020: desta ja oloista Pohjoismaissa sekä tiedottamaan        pohjoismaista toimintaa ja uusia aloitteita kan-
44021: siitä keskinäi~ellä tietojen ja kokemusten vaih-        sainvälisessä yhteistyössä, jatkamaan tehok-
44022: dolla siten, että toimintaa sosiaalisesti syrjäyty-     kaasti työtä niiden riskien vähentämiseksi, joita
44023: neiden ryhmien hyväksi voidaan edistää.                 ydinkäyttöiset alukset, aluksiin varastoidut ai-
44024: 60
44025: 
44026: neet ja Jäämereen upotetut aineet aiheuttavat        Nro 49 Rauhoitettujen lintulajien suojelu
44027: sekä jatkamaan ponnisteluja sitovien sopimus-               (A 1013/m)
44028: ten laatimiseksi ydinturvallisuudesta ja kaikesta
44029: sotilaallisesta ja siviilitoiminnasta syntyvästä        Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44030: ydinjätteestä.                                       maiden ministerineuvostoa edistämään Pohjois-
44031:                                                      maiden hallitusten johtavaa roolia varmistaak-
44032:                                                      seen, että villieläimiä koskevat sopimukset pan-
44033: Nro 48 Ympäristölle vaarallisen jätteen vienti-      naan täytäntöön sopimukset ratifioineissa mais-
44034:        rajoitukset (A 1012/m)                        sa, kansainvälisillä sopimusfoorurneilla (erityi-
44035:                                                      sesti Bernin ja Bonnin sopimukset) toimimaan
44036:    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-         aktiivisesti sen puolesta, että kaikki maat täyttä-
44037: maiden hallituksia välittömästi kieltämään ym-       vät rauhoitettujen lintulajien pyyntiä koskevat
44038: päristölle vaarallisen jätteen viennin kaikenlai-    sopimusmääräykset, vaatimaan suurempaa ak-
44039: siin tarkoituksiin, myös uudelleenkäyttöön,          tiivisuutta lintujen suojelua koskevan EY-direk-
44040: OECD-maiden ulkopuolelle sekä toimimaan ju-          tiivin toteuttamisessa sekä edistämään kansain-
44041: ridisesti sitovan kiellon aikaansaamiseksi Baselin   välisillä foorumeilla tutkimus-ja kehitystoimin-
44042: sopimuksen puitteissa niin, ettei ympäristölle       nan tehostamista Välimeren alueen muuttolintu-
44043: vaarallista jätettä saisi viedä OECD-maista mui-     jen pyynnin laajuuden ja vaikutusten selvittämi-
44044: hin maihin.                                          seksi.
44045:                                                                                                     61
44046: 
44047:                                                                                                 Liite 5
44048: 
44049: 
44050: 
44051: 
44052:       Pääministereiden henkilökohtaisten edustajien uudelleenarviointi
44053:                        pohjoismaisesta yhteistyöstä
44054: 
44055: 
44056:                        Raportti Pohjoismaiden pääministereille
44057: 1.3. Tiivistelmä ryhmän arvioista ja ehdotuksista    hakeneiden Pohjoismaiden ja EY:n välillä käytä-
44058:                                                      vien neuvottelujen kanssa, toisaalta uusien Poh-
44059: 1. Toimeksianto                                      joismaiden EY-jäsenyysvaiheen, joka todennä-
44060:                                                      köisesti on ajankohtainen myöhemmin 1990-
44061:    Pohjoismaiden pääministerit päättivät Maari-      luvulla.
44062: anhaminassa 12. päivänä marraskuuta 1991 pi-            Pohjoismainen yhteistyö on kokonaisuus, jo-
44063: tämässään kokouksessa hyväksyä Maarianha-            hon kuuluu monipuolinen epävirallinen yhteis-
44064: minan julistuksen tulevasta pohjoismaisesta yh-      työ ja virallinen yhteistyö Pohjoismaiden neu-
44065: teistyöstä. Samalla pääministerit päättivät valita   vostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa.
44066: henkilökohtaiset edustajansa pohjoismaisen yh-       Yleinen kehitys on vienyt siihen, että virallisen
44067: teistyön uudelleenarviointia varten.                 yhteistyön merkitys ja vaikutus on vähentynyt.
44068:    Työnsä lähtökohdaksi henkilökohtaisten            Viime vuosien kehitys on saanut aikaan sen, että
44069: edustajien ryhmä otti Maarianhaminan julistuk-       yhteistyö laajemmissa puitteissa, kuten Eftan,
44070: sessa olevat keskeiset kysymykset, ts.               EY:n ja Gattin piirissä, on saanut suuremman
44071:    - uudet edellytykset pohjoismaiselle yhteis-      merkityksen.
44072: työlle Euroopan yhdentymisen myötä,                     Pohjoismaiden edun mukaisena eikä suin-
44073:    - Pohjoismaiden yhteistyö Pohjolan lähialu-       kaan pohjoismaista yhteistyötä haittaavana on
44074: eiden kanssa,                                        pidettävä sitä, että useita maiden etuja voidaan
44075:    - ryhmän uudistusehdotusten edellyttämät          valvoa laajemmissa puitteissa. Tämä lisää poh-
44076: mahdolliset organisaatiomuutokset.                   joismaisten arvojen ja etujen läpimurtomahdol-
44077:                                                      lisuuksia. Edellyttäen, että yhteistyö voidaan
44078:                                                      rakentaa tavalla, joka vastaa nykyisiä tarpeita ja
44079: 2. Uudet edellytykset ja uudet vaatimukset           haasteita, pohjoismaisen yhteistyön merkitys on
44080:                                                      Pohjoismaiden kannalta tällä hetkellä suurempi
44081:    Pohjoismaisen yhteistyön uudelleenarvioimi-       kuin aikoihin.
44082: seksi ryhmä on valinnut kolme tarkastelukul-
44083: maa, nimittäin:
44084:    - ryhmä korostaa, että Euroopan viime             Tarpeet yhteistyötä ohjaamaan
44085: vuosien mullistavista tapahtumista huolimatta
44086: pohjoismaista yhteistyötä on aika uudistaa ja           Pohjoismaisen yhteistyön tarve ei ole vähenty-
44087: kehittää edelleen,                                   nyt. Se on muuttanut muotoaan. Ryhmä on
44088:    - Euroopan kehityksen valossa yhteistyö           kiinnittänyt huomiota eräisiin tarpeisiin, jotka
44089: on tulevina vuosina kahden kehitysvaiheen edes-      voidaan jakaa neljään pääryhmään, nimittäin:
44090: sä: yhtäältä Eta-vaiheen, joka alkaa vuoden             1. toimenpiteisiin, joilla voidaan varmistaa
44091: 1993 alussa ja ajoittuu yksiin EY:n jäsenyyttä       Pohjolan asema kotimarkkina-alueena tavaroi-
44092: 62
44093: 
44094: den, palvelujen, pääoman ja henkilöiden vapaan         mahdolliseksi useilla aloilla, kuten esim. ympä-
44095: liikkuvuuden kautta,                                   ristönsuojelun, kuluttajansuojan, koulutuksen,
44096:     1. toimenpiteisiin, joilla voidaan vahvistaa       tutkimuksen ja kehityksen alalla.
44097: molemminpuolinen kieltä ja kulttuuria koskeva              Merkittävintä usean Pohjoismaan liittymises-
44098: ymmärtämys, yhteyden tunne ja identiteetti suh-        sä EY:hyn on se, että maat tällöin osallistuvat
44099: teessa Eurooppaan,                                     poliittiseen yhteistyöhön EY:n piirissä.
44100:     3. toimenpiteisiin, joilla voidaan järjestää           Pohjoismainen yhteistyö sellaisena, kuin me
44101: olosuhteet Pohjoismaiden hallitusten väliselle         sen tähän saakka olemme tunteneet - Tanska
44102: yhteistyölle niiden valvoessa kansallisia etujaan,     EY:n jäsenenä ja muut neljä Eftan jäseninä-
44103: mm. vaikuttamalla Euroopan rauhanomaiseen              muuttuu siinä tilanteessa luonteeltaan perusteel-
44104: muuttumiseen ja edistämällä sitä.                      lisesti. Ryhmä katsoo, että syntyisi uusi tilanne,
44105:    Nämä tarpeet huomioon ottaen ryhmä näkee            jos kolme tai neljä Pohjoismaata saisi EY:n
44106: kaksi keskeistä haastetta pohjoismaisen yhteis-        jäsenyyden. Tasapaino virallisen ja epävirallisen
44107: työn uudelleenarvioimiseksi:                           yhteistyön välillä muuttuisi niin, että sen pääpai-
44108:    - yhteistyön vahvistaminen perinteisen poh-         no olisi EY:n puolella.
44109: joismaisen edun mukaisilla aloilla ja avustami-
44110: nen Pohjolan kulttuuriarvoja koskevan yhteen-
44111: kuuluvuuden edelleen kehittämisessä,                   4. Hallitusten välisen yhteistyön neljä tukipylvästä
44112:    - huolehtiminen siitä, että yhteistyö par-
44113: haalla mahdollisella tavalla tukee maiden osallis-        Jotta voitaisiin ottaa huomioon yhteistyön
44114: tumista muuhun kansainväliseen yhteistyöhön,           uudet, tämänhetkiset edellytykset, ryhmän mie-
44115: etenkin Euroopan foorumeilla, kuten Etan ja            lestä on tarkoituksenmukaista kehittää edelleen
44116: EY :n piirissä.                                        yhteistyötä Pohjoismaiden hallitusten välillä
44117:                                                        seuraavan neljän tukipylvään varassa, joita ovat:
44118:                                                            1. Pohjoismaiden sisäinen yhteistyö, joka
44119: 3. Euroopan haasteet                                   koskee kaikkien tai melkein kaikkien Pohjois-
44120:                                                        maiden yhteisen edun mukaisia kysymyksiä.
44121:    Ryhmä on yhteistyötä uudelleen arvioides-              2. Yhteistyö Pohjoismaiden (kahden tai use-
44122:  saan lähtenyt siitä, että Pohjoismailla ja pohjois-   amman) välillä EY:n, Eftan ja Etan piirissä.
44123: maisella yhteistyöllä on 1990-luvulla edessään         Tämän yhteistyön tarkoituksena on valvoa Poh-
44124: kaksi kehitysvaihetta suhteessa Eurooppaan.            joismaiden alueellisia ja poliittisia etuja suunni-
44125:    Ensimmäinen vaihe alkaa 1993, jolloin maat          teltaessa säännöstöä ja muita ratkaisuja Euroo-
44126: aloittavat Eta-yhteistyön. Tunnusomaista tälle         pan laajemmilla foorumeilla.
44127: vaiheelle on se, että osa pohjoismaista yhteistyö-        3. Yhteistyö Pohjoismaiden etujen valvomi-
44128: tä saa luonnollisenjalansijan Efta-maidenja EY-        seksi suhteessa EY/Efta-piiriin kuulumattomiin
44129: maiden välisen yhteistyön puitteissa. Tätä vai-        maihin. Tämä yhteistyö käsittää mm. Pohjolan
44130: hetta leimaa myös uusia Pohjoismaita koskevat          lähialueet, mutta myös kehitysmaiden avustami-
44131: jäsenyysneuvottelut ja EY-yhteistyön edelleen-         sen ja yhteistyön kansainvälisissä järjestöissä.
44132: kehittämisen selvittäminen yhteistyön seuraa-             4. Kahden tai useamman Pohjoismaan väli-
44133: vassa vaiheessa.                                       nen jatkuva yhteistyö, joka koskee kahdenvälisiä
44134:     Toinen vaihe alkaa kun on selvitetty, mitkä        ja alueellisia kysymyksiä. Tämä suora ja usein
44135: Pohjoismaat otetaan EY:n jäseniksi myöhem-             epävirallinen yhteistyö on tärkeä mm. ratkaista-
44136: min tällä vuosikymmenellä. Pohjoismaisen yh-           essa esim. yhteisiä kuljetuskysymyksiä ja ener-
44137: teistyön järjestämistä koskeva yksityiskohtainen       giahuoltotehtäviä.
44138: läpikäynti tässä vaiheessa on riippuvainen EY-
44139: yhteistyön edelleen kehittämisestä ja uusien poh-
44140: joismaisten EY-jäsenten lukumäärästä.
44141:    Jo Eta-yhteistyö merkitsee suuria muutoksia         5. Toimenpiteet poliittisen yhteistyön kehittämi-
44142: Pohjoismaille. Eta-sopimus johtaa siihen, että            seksi Pohjoismaiden hallitusten välillä
44143: tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman
44144: vapaata liikkuvuutta koskeva yhdenmukainen                a. Pätiministereiden uusi rooli ja yleisvastuu
44145: säännöstö tulee ensimmäisen kerran voimaan             yhteistyöstli
44146: sekä Pohjolassa että koko Eta-alueella. Sitä              Poliittisen tavoitetietoisuuden leimaama poh-
44147: paitsi yhteistyö tulee sisämarkkinoiden lisäksi        joismainen yhteistyö voidaan ryhmän mielestä
44148:                                                                                                         63
44149: 
44150: toteuttaa parhaiten siten, että pääministerit otta-    koituksena on vaikuttaa ajankohtaisiin sub-
44151: vat yleispoliittisen vastuun yhteistyön periaat-       stanssikysymyksiin.
44152: teista ja suuntaviivoista.                                Se erityisseikka, että yksi tai useammat Poh-
44153:     Pääministereiden roolin parempi organisointi       joismaat lisäksi osallistuvat tai tulevat osallistu-
44154: pohjoismaisessa yhteistyössä tähtää siihen, että       maan samoja aiheita koskevaan yhteistyöhön
44155: saataisiin aikaan poliittisesti paremmin johdettu      EY :n piirissä, ei vaikuttaisi olevan esteenä ei-
44156: Pohjoismaiden sisäinen yhteistyö sekä sellainen        sitovalle ulkopoliittiselle yhteistyölle Pohjois-
44157: yhteistyö, joka liittyy maiden osallistumiseen         maiden välillä.
44158: eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yh-
44159: teistyöhön.
44160:     Pääministereillä tulee olla säännöllisiä poh-
44161: joismaisia kokouksia ja heidän tulee tavata toi-       6. Yhteistyö perinteisen pohjoismaisen edun aloilla
44162: sensa 3--4 kertaa vuodessa. Puheenjohtajamaal-
44163: la on vastuu kokouksista, jotka voivat olla               Ryhmä korostaa, että samalla kun osallistu-
44164: luonteeltaan varsinaisia pääministerikokouksia         taan laajempaan yhteistyöhön Euroopassa, on
44165: tai ylimääräisiä kokouksia. Pohjoismaiden pää-         tarpeen uusia ja edelleen kehittää yhteistyötä
44166: ministereillä on usein epävirallisia kokouksia         aloilla, jotka ovat alkuperäisen pohjoismaisen
44167: Euroopan tasolla esim. Etykin, Eftan ja EY:n           edun mukaiset.
44168: puitteissa. Sen lisäksi on kahdenvälisiä ja tiiviitä      Tämä koskee kysymyksiä, jotka ovat kaik-
44169: epävirallisia kontakteja, jotka yhdessä merkitse-      kien (tai melkein kaikkien) Pohjoismaiden yhtei-
44170: vät laajoja kosketuspintoja.                           sen edun mukaiset ja jotka heijastuvat Pohjois-
44171:     Pohjoismaiden neuvoston yleiskokouksessa           maiden talousarvioon ja eri yhteistyöelimiin.
44172: puheenjohtajamaan pääministeri pitää pääpu-               Ottaen huomioon sen, että maat erikseen ja
44173: heenvuoron pohjoismaisesta yhteistyöstä.               yhdessä tulevat käyttämään paljon aikaa ja suu-
44174:     b. Aktiivinen puheenjohtajuus                      ria voimavaroja Eta/EY-yhteistyöhön, ryhmä
44175:     Pohjoismaisen yhteistyön osalta ryhmä suo-         haluaa painottaa eräitä perinteisen pohjoismai-
44176: sittaa menettelyä, jonka mukaan puheenjohta-           sen edun mukaisia yhteistyöaloja, joiden tulee
44177: juuden roolia vahvistettaisiin poliittisen vastuun     olla näkyvästi esillä lähivuosien yhteistyössä:
44178: korostamiseksi aikaisempaa enemmän. Sen                   - kulttuuripolitiikka,
44179: maan, jolla on puheenjohtajuus pohjoismaisessa            - kansalaispolitiikka,
44180: yhteistyössä, tulee saada yleisvastuu kokonai-            - ympäristöpolitiikka,
44181:  suudesta ja pohjoismaisen yhteistyön edistämi-           - talouspoliittinen yhteistyö.
44182:  sestä. Puheenjohtajuuden tulee olla johdonmu-            Ryhmä on mm. ehdottanut, että perustettai-
44183: kainen, ts. koskea sekä pääministeri- että muita       siin pohjoismainen kulttuurirahasto, jonka ra-
44184: kokouksia ja virkamies- ja asiantuntijatasolla         kenne, laajuus ja suuntautuminen merkittävästi
44185: pidettäviä kokouksia. Myös parlamentaarisessa          poikkeaisi nykyisestä. Ryhmän keskittämistä ja
44186: yhteistyössä puheenjohtajamaa vastaisi kokous-         tehostamista koskevan ehdotuksen pohjalta eh-
44187: ten valmistelusta sekä päätösten valvonnasta ja        dotetaan, että käytäisiin kriittisesti läpi nykyiset
44188:  seurannasta.                                          n. 800 pohjoismaista projektia. Esimerkiksi kak-
44189:     c. Yhteistyön kehittäminen ulkopoliittisissa ja    si kolmasosaa nykyisistä projektivaroista varat-
44190:  turvallisuuspoliittisissa kysymyksissli               taisiin rahaston perustamiseen. Varaamalla vuo-
44191:     Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla yhteis-     sittain noin 200 milj. Tanskan kruunua saavutet-
44192:  työhön kuuluu nykyisin myös useita ei-sotilaalli-     taisiin päämääräksi asetettu 1 miljardin Tanskan
44193:  sia kysymyksiä, joihin sisältyy sosiaalisia, talou-   kruunun suuruinen rahasto vuonna 2000.
44194:  dellisia ja ekologisia tekijöitä. Tämä on antanut        Kulttuurirahasto toimisi kulttuuritarkoituk-
44195:  turvallisuuskäsitteelle uuden ulottuvuuden. Ul-       siin suunnattavan vakinaisen varainmyöntämi-
44196:  koministereiden välinen yhteistyö on viime vuo-       sen rinnalla ja asettaisi etusijalle tuen myöntämi-
44197:  sina vahvistunut. Olemassa olevat yhteistyöke-        sen niille pohjoismaisille hankkeille, jotka erityi-
44198:  hykset ja pääministereiden vastuu pohjoismaisen       sesti voivat vahvistaa pohjoismaista identiteettiä
44199:  yhteistyön päälinjojen kehittämisestä antavat         ja yhteisiä kulttuuripiirteitä etenkin tutkimuksen
44200:  mahdollisuuden Pohjoismaiden hallitusten väli-        ja koulutuksen, lastenkulttuurin ja nuorisotyön
44201:  seen läheiseen yhteydenpitoon 1;1lkopoliittisissa     sekä elokuvan ja mediayhteistyön alalla.
44202: ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ja aktii-       Kulttuuriministerit laativat kulttuurirahaston
44203:  viseen perehdyttävään yhteistyöhön, jonka tar-        suuntalinjat
44204: 64
44205: 
44206:     Pohjoismaiden osallistuminen Euroopan yh-         tilanteita, joissa on tärkeää, että Pohjoismaat
44207: dentymiseen tuo pohjoismaiseen kansalaispoli-         ovat tietoiset toistensa kansallisista päämääristä.
44208: tiikkaan eurooppalaisen ulottuvuuden. Huomat-         Yhtä tärkeää on selvittää, mitkä olisivat edelly-
44209: tava osa pohjoismaisissa sopimuksissa säädetyis-      tykset kahden tai useamman maan päämäärien
44210: tä oikeuksista tulee nyt koko Eta-alueen piiriin,     yhteensovittamiselle tavalla, joka ei aiheuttaisi
44211: esim. suuri osa pohjoismaista sosiaaliturvasopi-      vahinkoa tai haittaa jollekin toiselle Pohjois-
44212: musta ja työmarkkinasopimus. Tässä suhteessa          maalle, vaan pikemminkin edistäisi yhteisiä ar-
44213: pohjoismaineoja eurooppalainen yhteistyö yhty-        voja ja kulttuuritekijöitä koskevia tarkoituspe-
44214: vät.                                                  riä.
44215:     Ympäristöala on ehkä se sarka, jolla Pohjois-         Pohjoismaat tulevat osallistumaan Eta-yhteis-
44216: mailla saattaa olla suurimmat pyrkimykset vai-        työhön pääosin Eftan tai vastaavasti EY:n jäse-
44217: kuttaa yhteistyöhön Etan ja EY:n piirissä ja          ninä. Etan päätösprosessi perustuu yhteistyöhön
44218: muilla kansainvälisillä foorumeilla. Ryhmä arve-      Efta-pylvään ja EY-pylvään välillä.
44219: lee, että työ ympäristökysymysten parissa minis-          Eta-yhteistyön piiriin kuuluvilla alueilla rin-
44220: terineuvostorakenteessa - ammattiviranomais-          nakkainen päätöksentekoprosessi ei luonnu ny-
44221: ten ja maiden poliittisen johdon välisessä lähei-     kyisen päätöksentekorakenteen puitteisiin. Kui-
44222: sessä vuorovaikutuksessa - tulee järjestää yh-        tenkin voi olla toivottavaa kehittää edelleen
44223: teisten pohjoismaisten aloitteiden valmistelua sil-   virallisen pohjoismaisen yhteistyökoneiston työ-
44224: mällä pitäen.                                         muotoja niin, että se voi tukea maiden osallistu-
44225:     Yhteistyöllä Etan ja EY:n puitteissa tulee        mista Eta-elimiin.
44226: olemaan hallitseva asema talouspoliittisella alal-        Puheenjohtajamaan tulee pitää huolta siitä,
44227: la. Ryhmä kuitenkin arvelee, että Pohjolan kehit-     että ne periaatteelliset kysymykset, joita tullaan
44228: täminen kotimarkkina-alueena on jatkossakin           käsittelemään Etan piirissä, otetaan aikaisessa
44229: erityinen haaste.                                     vaiheessa esille Pohjoismaiden välisissä neuvot-
44230:     Tässä yhteydessä on tarvetta poistaa jäljellä     teluissa. Lisäksi on luonnollista vahvistaa yhteis-
44231: olevat määräykset, jotka erottavat pohjoismaiset      työtä Pohjoismaiden ammattiasiantuntijoiden
44232: tuotemarkkinat toisistaan.                            kanssa.
44233:     Ryhmä haluaa korostaa erityisesti tarvetta            Samoin kuin Eta-sopimuksen ollessa kyseessä
44234: panostaa voimakkaammin infrastruktuurin kun-          tulee olemaan tärkeätä saada mahdollisuus har-
44235: nostamiseen Pohjoismaissa.                            joittaa pohjoismaista yhteistyötä aloilla, joilla
44236:     Pohjoismaiden edut aluepolitiikan alalla ovat     Pohjoismaiden ratkaisut eivät ole ristiriidassa
44237: pitkälti yhteneväiset.                                EY-jäsenyyden asettamien velvoitteiden kanssa.
44238:     Yhteistyöllä energian alalla tulee olemaan        Pohjoismaiden edun mukaista EY-jäseninä on
44239: suuri merkitys Pohjolan yhdentymiselle. On ole-       korostaa pohjoismaisia puitteita päätöksenteko-
44240: massa suuret mahdollisuudet kehittää pohjois-         tasona. Siinä yhteydessä on tärkeää viitata sub-
44241: maisia kaasumarkkinoita ja pohjoismaisia säh-         sidiariteettiperiaatteeseen, joka tähdentää, että
44242: kömarkkinoita, jotka voivat myötävaikuttaa            päätökset on tehtävä sillä tasolla, jolla ne parhai-
44243: paremman ympäristön, alempien energiakustan-          ten voivat myötävaikuttaa ratkaisun syntymi-
44244: nusten ja suuremman aktiivisuuden aikaansaa-          seen.
44245: miseen perustamisvaiheessa.                               EY:njäseninä Pohjoismaat arvioivat mahdol-
44246:                                                       lisimman vapaasti sen, miten ne parhaiten voivat
44247:                                                       valvoa etujansa.
44248: 
44249: 7. Yhteistyö, joka koskee Etan ja EY:n päivä-
44250:    järjestyksen kysymyksiä                            8. Yhteistyö suhteessa Pohjolan lähialueisiin
44251: 
44252:    Pohjoismaiden osallistuminen Eta- ja EY-              Pohjoismaiden hallitukset toivovat voivansa
44253: yhteistyöhön avaa uusia mahdollisuuksia tehdä         myötävaikuttaa demokratian ja markkinatalou-
44254: työtä pohjoismaisten arvojen ja etujen hyväksi        den suuntaan johdettavaan positiiviseen kehi-
44255: laajemman eurooppalaisen yhteistyökehyksen            tykseen Itä-Euroopassa ja Itsenäisten valtioiden
44256: puitteissa.                                           yhteisössä (IVY). Pohjoismaat avustavat kukin
44257:    Osaksi Eta-sopimuksen myötä ja osaksi siten,       osaltaan ja yhteistyössä muiden maidep kans-
44258: että kaikista tai useimmista Pohjoismaista aika-      sa monin eri tukitoimin Pohjolan lähialueiden
44259: naan tulee EY:n jäseniä, syntyy yhä useammin          maita.
44260:                                                                                                       65
44261: 
44262:    Pohjoismaat ovat useilla kansainvälisillä foo-       - Helsingin sopimus säilyttää nykyisen ra-
44263: rumeilla ilmaisseet haluavansa osallistua toimen-    kenteensa, mutta sitä tarkistetaan vastaamaan
44264: piteisiin siinä laajuudessa kuin ne katsotaan        tässä esitetyt muutokset.
44265: välttämättömiksi yllä mainittujen päämäärien            - Seuraavassa vaiheessa hallituksille esite~
44266: saavuttamiseksi.                                     tään erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat poh-
44267:    Ryhmä on neuvotellut eri yhteistyömuodoista       joismaisen yhteistyön muutetun suuntauksen ja
44268: Pohjoismaiden ja esim. Baltian maiden ja Venä-       organisaation toteuttamista. Tällöin on tärkeää,
44269: jän välillä. Ottaen huomioon sen laajan yhteis-      että kunkin Pohjoismaan hallituksella on yhteis-
44270: työn, joka on käynnistetty useilla eri aloilla,      työministeri, joka pääministerin kokonaisvaltai-
44271: ryhmä ehdottaa, että hankittaisiin kokemuksia        sella johdolla vastaa pohjoismaisen yhteistyön
44272: jo meneillään olevasta yhteistyöstä. Mitä tulee      kehittämisestä.
44273: Pohjoismaiden neuvoston toimintaan kahden-
44274: keskisellä alueella, voi olla tarkoituksenmukais-
44275: ta sovittaa yhteen toimenpiteet, jos se suinkin on   Ministerineuvoston ja virkamieskomiteoiden työs-
44276: mahdollista, jotta saataisiin synergiavaikutuksia    kentelyn yksinkertaistamisen suuntaviivat
44277: kahden tai useamman maan panosten välillä.
44278:                                                         Pohjoismainen yhteistyö saa vastaisuudessa
44279:                                                      lcaksi päätehtävää, joista ensimmäinen on yhtei-
44280: 9. Työn sopeuttaminen Pohjoismaiden ministeri-       nen toiminta Pohjoismaiden etujen ja arvostus-
44281:    neuvostossa                                       ten hyväksi Euroopan yhdentymistyössä ja toi-
44282:                                                      nen perinteisen pohjoismaisen yhteistyön edel-
44283:    1970-luvun alussa tehtyjen uudistusten tarkoi-    leen kehittäminen raportissa lähemmin maini-
44284: tuksena oli mm. se, että yhteistyöministerit ryh-    tuilla pääaloilla.
44285: tyisivät yhteistyön kokonaisvaltaiseen suuntaa-         Pohjoismainen yhteistyö on monilla aloilla jo
44286: miseenja niveltämiseen sektoreiden välillä. Tulos    niin vakiintunutta, että sitä voidaan jatkaa ilman
44287: ei kuitenkaan ole vastannut odotuksia ja se on       pysyvien ministerineuvostojen ja virkamieskomi-
44288: tietenkin vaikuttanut ministerineuvoston toimin-     teoiden tukea. Pidemmällä tähtäimellä yhä use-
44289: taan. Viime vuosina yhteistyöministerit ovat vain
44290:                                                      ampia yhteistyöalueita tulee käsitellä ministeriöi-
44291: rajoitetusti käsitelleet kysymyksiä, jotka koske-    den ja virastojen tehtävien olennaisena osana
44292: vat yhteistyön yleistä suuntaamista, eivätkä ole     Eta-ja EY-asioiden rinnalla.
44293: tehneet mitään suurempia poliittisia aloitteita.
44294:                                                         Etuoikeutetuilla yhteistyöalueilla on ryhmän
44295:    Sen tähden ryhmä ehdottaa seuraavaa:              mielestä toivottavaa säilyttää vakiintunut järjes-
44296:    - Pääministerit ottavat vastuun kokonais-         tys ministerineuvostojen ja virkamieskomiteoi-
44297: valtaisista pohjoismaisista yhteistyökysymyksis-     den osalta. Niiden lukumäärästä tulee siis kuvas-
44298: tä. Pääministerit pitävät kokouksia Pohjoismai-      tua esitetty keskittäminen ja tärkeysjärjestys.
44299: den neuvoston puheenjohtajiston kanssa kuten
44300: ennenkin.
44301:    - Vastuun pohjoismaisesta yhteistyöstä eri
44302: asia-aloilla tulee kuulua kullekin ammattiminis-     Pohjoismaiset instituutiot ja ministerineuvoston
44303: terille. Yhteydenpidon Pohjoismaiden neuvos-         projektitoiminta
44304: toon eri asia-aloilla tulee kuulua ammattiminis-
44305: tereille aktiivisen puheenjohtajuuden periaatteen       Suuri osa pohjoismaista yhteistyötä tehdään
44306: mukaisesti.                                          nykyisin pohjoismaisten instituutioiden piirissä.
44307:    - Nimitetään hallitus (styrelse), jossa on        Ryhmä katsoo, että instituutiot on arvioitava
44308: viisi valtiosihteeriä (yksi kustakin Pohjoismaas-    perusteellisesti. Arviointi tulee tehdä useassa vai-
44309: ta) tai vastaavassa asemassa olevaa virkamiestä,     heessa.
44310: joilla on valtuus tehdä päätöksiä kaikissa kysy-        Instituutioiden perusteellista tarkistamista
44311: myksissä, joista voidaan päästä yksimielisyyteen     varten tulee asettaa ulkopuoliset selvittäjät, jotka
44312: ja joissa ministerit eivät ole varanneet itselleen   tutkivat:
44313: oikeutta tehdä päätöksiä. Hallitus voi ottaa            - korvaako instituutio kansalliset organisaa-
44314: vastaan toimeksiantoja suoraan pääministereil-       tiot vai onko se päällekkäisorganisaatio,
44315: tä, mutta on muutoin yhteistyöministereiden             - onko toiminnalla selkeät tavoitteet
44316: ålainenja toimii myös ministerineuvoston sihtee-        - pystyykö instituutio hoitamaan tehtävänsä
44317: ristön hallituksena.                                 pienemmillä kustannuksilla,
44318: 66
44319: 
44320:    - tuleeko työ tehokkammin suoritetuksi             uksia ja mahdollisuuksia, joita Euroopan yhden-
44321: kun pohjoismaista osaamista keskitetään,              tyminen merkitsee pohjoismaiselle yhteistyölle.
44322:    - tarvitaanko instituutioita jonkun Pohjois-       Ryhmä viittaa mm. neuvoston toiminnan uudis-
44323: maan erityisolojen vuoksi,                            tamiseen tähtäävään työhön. Ryhmä ehdottaa
44324:    - onko instituutio lähinnä yhteyselin.             omasta puolestaan seuraavaa menettelyä:
44325:    Ehdotettu tarkastus on aloitettava välittö-             - Pohjoismaiden neuvosto pitää yleensä
44326: mästi ja työn tulos esiteltävä viimeistään 1.          kaksi (2) istuntoa vuodessa. Tarvittaessa yleis-
44327: päivänä heinäkuuta 1993.                              keskustelu voi yhden istunnon aikana jatkua
44328:    Projektivarat muodostavat suuren osan poh-         useamman kuin yhden päivän ajan. Näiden
44329: joismaisen yhteistyön budjetista (n. 800 projek-      istuntojen yhteyteen voitaisiin järjestää va-
44330: tia, yhteismääräitään n. 300 milj. Tanskan kruu-      liokuntien kokouksia.
44331: nua). Ryhmän mielestä projektitoimintaa tulisi             - Pohjoismaiden neuvosto pitää sitä paitsi
44332: olla vain sellaisilla aloilla, jotka vastaavat Poh-   tarvittaessa lyhyitä konferenssityyppisiti ko-
44333: joismaiden hallitusten omaksumaa poliittista ta-      kouksia.
44334: voitteenasettelua ja priorisointia. Ne projektit,          - Otetaan käyttöön aktiivinen puheenjohta-
44335: jotka rahoitetaan ministerineuvoston budjetista,      juusjärjestelmti. Puheenjohtajamaan parlamen-
44336: kestävät yleensä muutaman vuoden. Tämän                tilla edellytetään olevan ne resurssit, joita tarvi-
44337: vuoksi suuri osa projekteista päättyy joka vuosi.      taan neuvoston aktiivisen puheenjohtajuuden ja
44338: Projektien ja instituutioiden kriittinen läpikäynti    sen toiminnan harjoittamiseen.
44339: luo kaiketi edellytyksiä mm. uuteen panostami-             - Ryhmän mielestä tulisi siirtyä sellaiseen
44340: seen kulttuurin alalla, jota hahmoteltiin pohjois-    menettelyyn, jonka mukaan puheenjohtajuus,
44341: maisen kulttuurirahaston perustamista koske-          joka yleensä kestää vuoden kerrallaan, noudat-
44342: van ehdotuksen yhteydessä.                            taisi kalenterivuotta.
44343:                                                            - Puheenjohtajamaan pääministeri selostaa
44344: 10. Pohjoismainen parlamentaarinen yhteistyö          pohjoismaista yhteistyötä koskevia poliittisia
44345:                                                       pääkysymyksiä.
44346:    Euroopan yhteistyökysymykset ovat keskei-               - Pohjoismaiden neuvostossa käytävää kes-
44347: sessä asemassa kaikkien Pohjoismaiden poliitti-        kustelua Eurooppaa koskevista ja alueellisista
44348: sessa päiväjärjestyksessä. Euroopan yhteistyö-         yhteistyökysymyksistä pyritään vilkastutta-
44349: kysymykset leimaavat myös Pohjoismaiden neu-           maan.
44350: vostossa tulevina vuosina käytävää keskustelua.
44351: Ryhmä katsoo, että Pohjoismaiden neuvoston
44352: toiminta voi oleellisesti auttaa Euroopan yhden-
44353: tymistä koskevien pohjoismaisten arvostusten ja       11. Pohjoismaiden sihteeristöt
44354: asenteiden painottamista ja siten olla tärkeänä
44355: lisänä eri maissa käytävässä poliittisessa keskus-       On luonnollista sopeuttaa yhteinen pohjois-
44356: telussa. On tärkeää, että Pohjoismaat ovat kes-       mainen sihteeristöorganisaatio niihin muutok-
44357: kenään läheisessä parlamentaarisessa yhteistyös-      siin, joita pohjoismaisessa yhteistyössä on odo-
44358: sä niiden kysymysten osalta, joita vastedes käsi-     tettavissa.
44359: tellään Euroopan foorumeilla.                            Vahvat syyt puoltavat Kööpenhaminassa ole-
44360:    Pohjoismaiden neuvostoon osallistuvien             van Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeris-
44361: edustajien lisäksi Eftalla on oma parlamentaa-        tön ja Tukholmassa olevan puheenjohtajiston
44362: rikkoryhmänsä ja Eta-yhteistyö tulee saamaan          sihteeristön yhteensijoittamista ryhmän rapor-
44363: neuvoa-antavan parlamentaarikkojoukon Eu-             tissaan esittämien perusteiden pohjalta. Yhteen-
44364: roopan parlamentista ja Efta-maiden parlamen-         sijoittaminen helpottaisi nykyistä yhteistyötä,
44365: teista.                                               joka on välttämätön sihteeristöille. Maiden pe-
44366:                                                       rustuslakeihin kirjattu hallitusten ja parlamentti-
44367:                                                       en välinen vastuunjako tulee säilyttää myös
44368:                                                       pohjoismaisessa yhteistyössä.
44369: Pohjoismaiden neuvoston toiminnan uudistamista           On tärkeää, että puheenjohtajamaalla on tar-
44370: koskevat ehdotukset                                   peelliset sihteeristöresurssit puheenjohtajuusai-
44371:                                                       kanaan. Jos kummatkin sihteeristöt sijoitettai-
44372:    Pohjoismaiden neuvoston tehtävänä on käsi-         siin yhteen, sihteeristöillä olisi kaikki tekniset
44373: tellä pohjoismaista yhteistyötä sekä niitä seura-     palvelut, henkilöstöhallinto ja muu vastaava
44374:                                                                                                      67
44375: 
44376: valmius yhteisenä. Kyseessä olisi ts. kahden           ma pohjoismaisessa yhteistyössä kuin tähänkin
44377: sihteeristön hallinnollinen yhteensijoittaminen,       saakka.
44378: jotka edelleenkin olisivat kaksi erillistä oikeus-
44379: henkilöä.
44380:    Ministerineuvoston sihteeristön tulee olla sen      13. Länsi-Pohjola pohjoismaisessa yhteistyössä
44381: hallituksen (styrelse) alainen, jonka asema ja
44382: tehtävät määrätään lähemmin raportissa.                   Ryhmä korostaa, että Länsi-Pohjola on osa
44383:    Ryhmä katsoo, että nykyiselle pohjoismaiselle       Pohjolaa, jota edelleenkin tulee priorisoida osa-
44384: yhteistyölle olisi enemmän etua siitä, jos kum-        na pohjoismaista yhteistyötä. On syytä todeta,
44385: matkin sihteeristöt sijoitettaisiin yhteen, kuin jos   että Länsi-Pohjolan etuja voidaan valvoa saatta-
44386: ne edelleen olisivat kaksi erillistä sihteeristöä,     malla tämä alueellinen yhteistyö näkyvämmäksi
44387: joista toinen tällä hetkellä sijaitsee Tukholmassa     pohjoismaisissa yhteyksissä.
44388: ja toinen Kööpenhaminassa.
44389: 
44390:                                                        14. Muutosehdotukset Helsingin sopimukseen
44391: 
44392: 12. Itsehallintoalueet pohjoismaisessa yhteis-            Raportti päättyy Helsingin sopimusta koske-
44393:     työssä                                             viin konkreettisiin muutosehdotusluonnoksiin.
44394:                                                        Ehdotukset kuvastavat ryhmän suosittamia uu-
44395:    Arvioidessaan uudelleen pohjoismaista yh-           distuksia. Ryhmä katsoo, ettei ole aiheellista
44396: teistyötä ryhmä on todennut, että Färsaarilla,         uudistaa sopimusta kokonaan, vaan että voi-
44397: Grönlannilla ja Ahvenanmaalla, jotka ovat itse-        massa olevaan sopimukseen tehdään tarvittavat
44398: hallintoalueita, periaatteessa tulee olla sama ase-    tarkistukset.
44399: 68
44400: 
44401:                                                                                                   Liite 6
44402: 
44403: 
44404: 
44405: 
44406:  Pääministereiden lausunto Pohjoismaiden tulevasta yhteistyöstä perus-
44407:   teena henkilökohtaisten edustajien raportti pohjoismaisen yhteistyön
44408:     uudelleen arvioinnista. Annettu Bornholmissa 17. elokuuta 1992
44409:    Pohjoismaiden pääministerit käsittelivät ko-       sään. Pohjoismaiden tulee tarttua tähän nyt
44410: kouksessaan Bomholmissa 17. elokuuta 1992             avautuvaan historialliseen mahdollisuuteen vai-
44411: Pohjoismaiden tulevaa yhteistyötä käyttäen pe-        kuttaa Euroopan kehittymiseen.
44412: rustana raporttia, jonka laati Maarianhaminas-           Eta-sopimus, joka astuu voimaan vuodesta
44413: sa marraskuussa 1991 pidetyn pääministeriko-           1993, edistää merkittävällä tavalla yhteistyötä
44414: kouksen jälkeen nimitettyjen henkilökohtaisten        Euroopassa, ja johtaa lisääntyvään integraati-
44415: edustajien ryhmä. Pääministerit ovat tältä poh-       oon Pohjolassa. Eta-sopimus on tärkein pohjois-
44416: jalta antaneet seuraavan julistuksen:                 mainen yhteistyösopimus moniin vuosiin.
44417:    Euroopan maat ovat tällä hetkellä sellaisten          Ruotsi ja Suomi ovat anoneet EY-jäsenyyttä,
44418: haasteiden edessä, jotka asettavat erityisen suu-     kun taas Norja voi tehdä sen ennen vuoden 1992
44419: ria vaatimuksia laajennetulle yhteistyölle rauhal-    päättymistä. Kun EY:ssä on useampia Pohjois-
44420: lisen ja vakaan kehityksen turvaamiseksi Euroo-       maita, tämä voi tarjota uusia mahdollisuuksia
44421: passa.                                                Pohjoismaiden etujen huomioon ottamiseen Eu-
44422:     Maiden välinen velvoittava yhteistyö on edel-     roopan tasolla.
44423: lytys taloudelliselle kehitykselle, jonka turvin         Pohjoismaille merkitsee voimaa se, että monet
44424: voidaan vähentää työttömyyttä ja turvata kestä-       perinteiset pohjoismaiset yhteistyöasiat voivat
44425: vää kehitystä. Yhteistyö on myös edellytys kan-       nyt juurtua laajemmalle eurooppalaiselle tasolle.
44426: sallisten, sosiaalisten ja poliittisten selkkausten   Samalla tarjoutuu uusia mahdollisuuksia poh-
44427: sovittamiseksi Keski- ja Itä-Euroopassa.              joismaisen yhteistyön syventämiselle ja kehittä-
44428:    Tässä tilanteessa viidellä Pohjoismaalla Tans-     miselle Euroopan puitteissa. Pohjola ei ole vaih-
44429: kalla, Suomella, Islannilla, Norjalla ja Ruotsilla    toehto Euroopalle - pohjoismainen yhteistyö on
44430: on ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan            luonnollinen osa eurooppalaista yhteistyötä.
44431: yhteisiä etuja osallistua laajennettuun ulkopoliit-      Yhteistyö tulee järjestää tulevina vuosina si-
44432: tiseen, turvallisuuspoliittiseen ja taloudelliseen    ten, että se voi mahdollisimman suuressa määrin
44433: yhteistyöhön Euroopassa.                              vastata näiden maiden tarpeita niin Pohjolassa
44434:    Pohjoismaiden hallitukset ovat sitä mieltä,        kuin Euroopassakin. Nyt tarvitaan muunlaisten
44435: että Pohjoismaat voivat tällä tavoin parhaiten        historiallisten olosuhteiden vallitessa kehittynei-
44436: muovata omaa yhteiskuntakehitystään. Harjoit-         den pohjoismaisten yhteistyömuotojen ja laitos-
44437: tamalla yhteistyötä muun Euroopan kanssa              ten arviointia sekä yhteistyön vahvistamista
44438: Pohjoismaat voivat ottaa vastuunsa Euroopan           aloilla, joilla on erityinen merkitys pohjoismai-
44439: rauhan- ja yhteistyöjärjestyksen turvaamisesta.       selle identiteetille ja yhteenkuuluvuudelle.
44440: Pohjoismaat edustavat sellaisia demokraattisia           Pohjoismaiden hallitukset toivovat tältä poh-
44441: ja sosiaalisia perinteitä, joilla on merkitystä Eu-   jalta voivansa ottaa vastaan sen kahdesta osasta
44442: roopan kehittymiselle, muun muassa pyrittäessä        koostuvan haasteen, jonka pohjoismainen yh-
44443: sovittamaan selkkauksia ja edistämään siirty-         teistyö kohtaa tulevina vuosina: vahvistaa poh-
44444: mistä demokratiaan ja markkinatalouteen Kes-          joismaista yhteistyötä todellisia yhteisiä pohjois-
44445: ki- ja Itä-Euroopassa.                                maisia etuja edustavilla aloilla, sekä laajentaa
44446:    Pohjolan tulee valita avoimuus Euroopan            poliittista yhteistyötä ottaen huomioon Euroo-
44447: suuntaan eikä sulkeutua itseensä omassa piiris-       pan ja alueelliset yhteistyökysymykset tarkoituk-
44448:                                                                                                   69
44449: 
44450: sena helpottaa maiden osallistumista yhteistyö-        3. turvaamaan läheisen pohjoismaisen yhteis-
44451: hön Etassa ja EY:ssä.                               työn asioissa, jotka ovat Etan, EY:n ja muiden
44452:     Pääministerit asettuvat kannattamaan henki- alueellisten yhteistyöfoorumien eurooppalaises-
44453: lökohtaisten edustajien raporttiin sisältyviä pää- sa päiväjärjestyksessä.
44454: linjoja. Ryhmän ehdotukset voivat vilkastuttaa . 4. kehittämään pohjoismaista hallitusyhteis-
44455: pohjoismaista yhteistyötä vaiheessa, jossa kaikki työtä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyk-
44456: Pohjoismaat ovat mukana Eta-yhteistyössä. Esi- sissä.
44457: tykset avaavat myös näkymiä pohjoismaiselle            5. panemaan erityistä painoa yhteistyölle Poh-
44458: yhteistyölle silloin, kun useimmat tai kaikki joismaiden neuvoston kanssa muun muassa si-
44459: Pohjoismaat ovat EY:n jäseniä. Voi olla luon- ten, että hallitukset esittävät laajoja katsauksia,
44460: nollista tarkistaa uudelleen yhteistyömuodot, jotka käsittävät myös yhteistyön Eurooppaa
44461: kun on käynyt selväksi, kuinka monta Pohjois- koskevissa ja muissa ulkopoliittisissa kysymyk-
44462: maata tulee EY:n jäseniksi.                         sissä.
44463:     Raporttia käsitellään yhdessä Pohjoismaiden        6. antamaan oleellisella tavalla uuden panok-
44464: parlamenttien kanssa ja raportti lähetetään sen Pohjolan kulttuuriyhteistyöhön, esimerkiksi
44465: myös Pohjoismaiden neuvostolle. Pohjoismai- perustamalla uuden pohjoismaisen kulttuurira-
44466: den neuvoston 41. istunnossa Århusissa 9.-11. haston.
44467: marraskuuta 1992 käytävien keskustelujen pe-           7. edelleen kehittämään yhteistyötä todellisia
44468: rusteella Pohjoismaiden hallitukset esittävät eh- yhteisiä pohjoismaisia etuja edustavilla aloilla,
44469: dotuksensa Helsingin sopimuksen muutoksiksi.        kuten ympäristöpolitiikan, kansalaispolitiikan,
44470:     Vilkastuttaakseen Pohjoismaiden välistä yh- energian sekä Pohjolan infrastruktuurin kehittä-
44471:  teistyötä pääministerit pyrkivät erityisesti:      misen alalla.
44472:     !.turvaamaan sen, että Pohjoismaiden välistä       8. kannustamaan yhteistyön edelleen kehittä-
44473:  yhteistyötä Pohjolassa ja sen ulkopuolella johde- mistä kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten jär-
44474:  taan voimakkaammin politiikan tasolla siten, jestöjen välillä tämän yhteistyön muodostaessa
44475:  että pääministerit ottavat välittömän vastuun merkittävän osan Pohjoismaiden koko yhteis-
44476:  yhteistyön suuntaviivojen laatimisesta. peruste- työstä.
44477:  taan yhteispohjoismainen johtoelin (styrelse)         9. sovittamaan muodollisen yhteistyökoneis-
44478:  valtiosihteeritasolla/korkealla virkamiestasolla, ton raportissa hahmoteltuihin suuntaviivoihin
44479: joka sovittaa yhteen kulloinkin tapahtuvaa Poh- siten, että siinä voidaan parhaalla mahdollisella
44480:  joismaiden hallitusyhteistyötä ja ministerineu- tavalla ottaa huomioon maiden yhteistyötarpeet
44481:  voston sihteeristössä tapahtuvaa työtä. Tämä Tässä yhteydessä viitataan muun muassa ehdo-
44482:  johtoelin tekee selkoa toiminnastaan yhteistyö- tukseen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohta-
44483:  ministereille ja voi myös saada tehtäviä suoraan jiston sihteeristön ja Pohjoismaiden ministeri-
44484:  pääministereiltä.                                   neuvoston sihteeristön sijoittamisesta yhteen,
44485:     2.parantamaan eri yhteistyömuotojen yhteen- virkamieskomiteoiden luvun vähentämisestä ja
44486:  sovittamista Pohjoismaiden hallitusten välisessä keskittämisestä sekä pohjoismaisen projektitoi-
44487:  yhteistyössä ottamalla käyttöön pysyvän pu- minnan ja pohjoismaisten instituutioiden arvi-
44488:  heenjohtajajärjestelmän kaikissa Pohjoismaiden oinnista tarkoituksena turvata paremmin Poh-
44489:  ministerien kokouksissa, pysyvissä virkamiesko- joismaiden puitteissa etusijalle asetettavat toi-
44490:  miteoissa sekä muissa hallitustasolla pidettävissä mintasuuntaukset ja tehokkaampi voimavarojen
44491:   pohjoismaisissa kokouksissa.                       käyttö.
44492: 
44493:                              Pohjoismaiden hallituksia edustivat:
44494: 
44495:                              pääministeri Poul SchlUter, Tanska
44496:                              pääministeri Esko Aho, Suomi
44497:                              pääministeri David Oddsson, Islanti
44498:                              pääministeri Gro Harlem Brundtland, Norja
44499:                              pääministeri Carl Bildt, Ruotsi
44500: 
44501: 
44502:       Bornholmissa 17. elokuuta 1992
44503: 70
44504: 
44505:                                                                                                 Liite 7
44506: 
44507: 
44508: 
44509: 
44510:      Pohjoismaiden neuvoston presidentin, puhemies Tikka Suomisen
44511:       lausunto 17. elokuuta 1992 Pohjoismaiden pääministereiden
44512:       asettaman työryhmän raportista, jossa on arvioitu uudelleen
44513:                        pohjoismaista yhteistyötä
44514:     Pohjoismaiden pääministerit ovat tänään vas-     ehdotukset eivät merkitse tältä osin mitään var-
44515: taanottaneet raportin työryhmältä, jonka pää-        sinaisia muutoksia, mutta työryhmä edellyttää
44516: ministerit asettivat viime syksynä arvioimaan        ulkoministereiden huomattavaa roolia yhteis-
44517: uudelleen pohjoismaista yhteistyötä varsinkin        työssä tulevaisuudessa. Koska nyt tehdyt ehdo-
44518: Euroopan yhdentymisen mukanaan tuomien               tukset lähtevät siitä, että vastedeskin on erityisiä
44519: uusien edellytysten pohjalta.                        yhteistyöministereitä, vaikka yhteistyön poliitti-
44520:     Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto         nen johto siirtyy pääministereille, tämä koordi-
44521: on voinut seurata läheltä työryhmän toimintaa        nointitehtävä sopisi parhaiten ulkoministereille.
44522: ja ollut työn aikana vuoropuhelussa pääministe-          Perinteisistä yhteistyöaloista työryhmä on eri- .
44523: reiden kanssa ajankohtaisissa kysymyksissä.          tyisesti kiinnittänyt huomiota kulttuuriyhteistyö-
44524: Erittäin myönteisenä voidaan pitää sitä, että        hön. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaari-
44525: työryhmä on toimitusjohtaja Jaakko Iloniemen         kot yhtyvät tähän etusija-asetteluun. Työryhmä
44526: johdolla suoriutunut työstään nopeasti ja esittä-    ehdottaa uuden pohjoismaisen kulttuurirahaston
44527: nyt konkreettisia uudistusehdotuksia.                perustamista muusta toiminnasta vapautuvilla
44528:     Pohjoismaiden neuvoston elimet tulevat arvi-     varoilla. Tämä vahvistaisi oleellisesti kulttuu-
44529: oimaan työryhmän raportin eri ehdotuksia tark-       riyhteistyötä, mikä on muun pohjoismaisen yh-
44530: kaan ja rakentavasti. Jo nyt voidaan kuitenkin       teistyön varsinainen perusta. Lisäpanostuksen
44531: todeta, että ehdotukset noudattavat varsin pit-      kulttuurisektorille tulisi myös antaa mahdolli-
44532: källe niitä suuntaviivoja, jotka Pohjoismaiden       suuksia viestintäyhteistyön parantamiseen. En-
44533: neuvosto on osaltaan asettanut tarvittavien uu-      nen kaikkea olisi ratkaistava nopeasti tekijänoi-
44534: distusten tekemiseksi.                               keudelliset ja muut ongelmat, jotka estävät poh-
44535:     Tervetulleena on pidettävä ehdotusta antaa       joismaisten tv-ohjelmien ja elokuvien levittämis-
44536: pääministereille johtava rooli hallitusyhteistyös-   tä.
44537: sä, mitä Pohjoismaiden neuvosto on jo aikai-             On tärkeätä, että nyt esitettyjen ehdotusten
44538: semmin esittänyt. Tulevaisuudessa tarvitaan no-      valmistelua voidaan jatkaa ilman tarpeettomia
44539: peita ja suoria yhteyksiä Pohjoismaiden parla-       viivytyksiä. Pohjoismaiden neuvoston tarkoituk-
44540: menttien ja hallitusten välillä. Aika on ajanut      sena on käsitellä pääministereiden ehdotukset
44541: sellaisen rakenteen ohi, jossa on suuri yhteinen     seuraavassa istunnossa Århusissa 9-11. mar-
44542: sihteeristö ja laaja virkamieskomiteoiden muo-       raskuuta. Neuvostolle on tärkeätä huolehtia sii-
44543: dollinen verkosto. Työryhmän ehdotukset yk-          tä, että parlamentaarikoiden vaikutusta yhteis-
44544: sinkertaistetusta ja yhtenäisestä sihteeristön or-   työhön voidaan ylläpitää ja myös vahvistaa.
44545: ganisaatiosta on nähtävä tässä valossa. Yhteis-      Tähän tähtää erityisesti ehdotus puheenjohtaja-
44546: työ saisi myös huomattavasti selkeämmän pro-         maan vastuun lisäämisestä yhteistyökysymysten
44547: fiilin ulospäin, jos vahvistettaisiin, että kaikki   edistämisessä samoin kuin ehdotus sihteeristö-
44548: yhteistyö tehdään juuri Pohjoismaiden neuvos-        voimavarojen vahvistamisesta siirtämällä niitä
44549: tossa ja sitä käytettäisiin yhteisnimityksenä        lähemmäksi asianomaista puheenjohtajaa. Par-
44550: koko organisaatiosta.                                lamentaarikot pyrkivät myös lisäämään vaiku-
44551:      Pohjoismaisen yhteistyön kansainvälistymis-     tustaan pohjoismaiseen budjettiin ja vastuutaan
44552: tä ajatellen ulkoministereiden aktiivinen osallis-   siitä. Parlamentaarikoiden vaikutuksen vahvis-
44553: tuminen yhteistyöhön on tärkeätä. Työryhmän          taminen on tärkeä aspekti ajatellen Euroopan
44554:                                                                                                  71
44555: 
44556: hallitus- ja parlamentaarikkoyhteistyön kehitys-   sesta toteuttamisesta. Nyt on kaikki mahdolli-
44557: tä yleisemmin.                                     suudet tehdä välttämättömät päätökset siten,
44558:    Tällä raportilla pääministerit ovat ottaneet    että yhteistyön organisointiperiaatteet ovat sel-
44559: itselleen suuren vastuun ehdotusten konkreetti-    vät kun Eta-sopimusta ryhdytään soveltamaan.
44560: 72
44561: 
44562:                                                                                                 Liite 8
44563: 
44564: 
44565: 
44566: 
44567:                                      Itämeren alueen
44568:                       toinen· parlamentaarinen yhteistyökonfer~nssi
44569:                              Oslo 22. - 24. huhtikuuta 1992
44570:      Päätöslauselma                                     - kyseisten parlamenttien yhteistyötarpeen
44571:                                                      Itämeren alueen vakavien ympäristöongelmien
44572:    Tanskan, Färsaarten, Grönlannin, Viron,           ratkaisemiseksi
44573: Suomen, Ahvenanmaan, Saksan, Hampurin,
44574: Mecklenburg-Etupommerin, Schleswig-Holstei-             -kansainvälisen yhteistyön tarpeen kaikilla
44575: nin, Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan,    tasoilla kestävän kehityksen ja pysyvän rauhan
44576: Venäjän federaation, Karjalan ja Ruotsin parla-      aikaan saamiseksi alueella
44577: menttien sekä Pohjoismaiden neuvoston ja Balti-
44578: an neuvoston jäsenet,
44579:                                                        ovat sopineet
44580: 
44581:      panevat merkille                                   -jatkavansa Itämeren alueen parlamentaa-
44582:                                                      risten konferenssien järjestämistä perustana alu-
44583:    -Euroopan suhteissa alkaneen uuden aika-          een tulevalle parlamentaariselle yhteistyölle
44584: kauden, jossa kumppanuus ja yhteistyö korvaa-
44585: vat menneen ajan vastakkainasettelun ja kahtia-        - mandaatin esittämisestä Itämeren alueen
44586: jaon                                                 parlamentaariselle konferenssille
44587: 
44588:    -tarpeen vahvistaa Pohjois-Euroopan mai-             - ympäristöalan yhteistyöohjelmien asetta-
44589: den ja alueiden keskinäisiä siteitä yleensä ja       misesta etusijaan, mukaan luettuna ydinturvalli-
44590: Itämeren ympärillä erityisesti                       suuden parantaminen, talous ja kauppa, tieteel-
44591:                                                      linen tutkimus ja teknologia, energia, infrastruk-
44592:    - monet aloitteet yhteistyön edistämiseksi        tuuri, kulttuuri ja kasvatus sekä demokraattisten
44593: Itämeren alueella ja varsinkin ulkoasiainministe-    laitosten kehittäminen
44594: reiden perustaman Itämeren valtioiden neuvos-
44595: ton
44596:                                                        kehottavat osallistujamaiden hallituksia
44597:    - parlamentaarikkojen yhteistyön tarpeen
44598: uusien yhteistyöalojen edistämiseksi ja mahdolli-       - tunnustamaan Itämeren alueen parlamen-
44599: simman vahvan kansanvaltaisen perustan ja tuen       taarisen konferenssin alueen yhteistyön parla-
44600: luomiseksi tällaiselle yhteistyölle                  mentaariseksi perustaksi ja ottamaan kaikki
44601:                                                      konferenssiin osallistuneet valtiot Itämeren valti-
44602:                                                      oiden neuvostoon
44603:      ottavat huomioon
44604:                                                         - ottamaan huomioon Itämeren alueen par-
44605:    -tarpeen tukea kaikissa muodoissa Itämeren        lamentaarisen konferenssin tekemät suositukset
44606: alueella vast'ikään syntyneitä ja uudelleen perus-   ja ehdotukset
44607: tettuja demokratioita vapauden, demokratian ja
44608: edustuksellisten laitosten vahvistamiseksi ja nii-      - raportoimaan Itämeren alueen parlamen-
44609: den turvallisuuden ja vakauden takaamiseksi          taariselle konferenssille yhteistyöohjelmien to-
44610: sekä helpottaakseen niiden muuttumista sosiaali-     teuttamisesta alueella ja erityisesti Itämeren val-
44611: siksi markkinatalouksiksi                            tioiden neuvoston toiminnasta
44612:                                                                                                  73
44613: 
44614:    - edistämään edelleen ohjelmia, joilla pyri-     kyisten ongelmien nopeaan ratkaisuun ja vetoa-
44615: tään parantamaan alueelle syntyvien demokrati-      maan muiden hallitusten toimintaan tällaisten
44616: oiden elämänlaatua ja vakaata demokraattista        ratkaisujen löytämiseksi
44617: kehitystä
44618:                                                       ja päättävät
44619:    -varmistamaan, että konkreettisiin tuloksiin
44620: tarvittavat resurssit myönnetään ja sisällytetään     - hyväksyä mielihyvin Puolan parlamentin
44621: ohjelmiin, joista päätetään                         kutsun osallistua Itämeren alueen kolmanteen
44622:                                                     parlamentaariseen yhteistyökonferenssiin touko-
44623:   -   pyrkimään Itämeren alueen maiden ny-          kuussa 1993.
44624:        HALLITUKSEN
44625: KEIDTYSYHTEISTYÖKERTOMUS
44626:       EDUSKUNNALLE
44627:       VUODELTA 1991
44628: FINNIDA
44629: Finnish lnlllrnalional ~ Aeency
44630: 
44631: 
44632: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
44633: Mannerheimintie 15, 00260 Helsinki
44634: Puh. vaihde: 90-134 161; telefax: 90-1341 6375
44635: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puh. 90-1341 6370 ja 90-1341 6391
44636:         1992vp-K 16
44637: 
44638: 
44639: 
44640: 
44641:        HALliTUKSEN
44642: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
44643:       EDUSKUNNAllE
44644:       VUODELTA 1991
44645: 
44646: 
44647: 
44648: 
44649:        HELSINKI 1992
44650:          ISSN 0782-7873
44651: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
44652:                             EDUSKUNNALLE
44653: 
44654: 
44655: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuk-    1 §:n nojalla annetaan Eduskunnalle
44656: sen antamisesta eduskunnalle joulukuun   oheisena hallituksen kehitysyhteistyö-
44657: 13 päivänä 1985 annetun lain (964/85)    kertomus vuodelta 1991.
44658: 
44659:   Helsinki 4 päivänä joulukuuta 1992
44660: 
44661: 
44662: 
44663:                              Tasavallan Presidentti
44664:                              MAUNO KOIVISTO
44665: 
44666: 
44667: 
44668:                                                        Kehitysyhteistyöministeri
44669:                                                           Toimi Kankaanniemi
44670: 
44671: 
44672: 
44673: 
44674:                                                                                    5
44675: 6
44676:        HALLITUKSEN
44677:                ••
44678: KEHITYSYHTEISTYOKERTOMUS
44679:       EDUSKUNNALLE
44680:       VUODELTA 1991
44681: 
44682: 
44683: Sisältö
44684: 1. Johd~~~ ······················:::············································································            11
44685:       Kansatnvahset muutostekljat ........................................................................ .                11
44686:       Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet ............................................................ .                    13
44687: 
44688: 
44689: 2. Yleistä .......................................................................................................... .     18
44690:       Vuoden 1991 määrärahat ja tulevaisuudennäkymät ................................... .                                  18
44691:       Kehitysyhteistyön hallinto ............................................................................. .            19
44692:       Kehitysyhteistyön evaluointi ......................................................................... .              21
44693: 
44694:           ~·· mm"den avunanta""
44695:                              ~1en k anssa ........................................ ..
44696:                0
44697: 
44698: 3 . YhteiS.,o                                                                                                               22
44699:       OECD:n kehitysapukomitea DAC ................................................................ .                       22
44700:       Pohjoismainen yhteistyö ............................................................................... .             25
44701:       Pohjoismaiden Yl(-projekti ........................................................................... .              26
44702: 
44703: 
44704: 4. Kehitysyhteistyön teemat .................................................................... .                          28
44705:       Ympäristö ....................................................................................................... .   28
44706:       Demokratia ja ihmisoikeudet ....................................................................... .                 33
44707:       Naiset ja kehitys ............................................................................................. .     34
44708:       Lyhyt roolianalyysi ..................................................................................... .           37
44709:       Kulttuuriraportti ....................................................................................... .           39
44710: 
44711: 
44712: 5. Monenkeskinen yhteistyö ................................................................... .                            40
44713:       YK:n kehitysohjelmat .................................................................................... .           41
44714:       Väestöongelma ........................................................................................... .           44
44715:       Elintarvikeapu .......................................................................................... .           46
44716:       Maailmanpankkiryhmä ja muut kehitysrahoituslaitokset ........................... .                                    47
44717: 
44718: 
44719: 
44720:                                                                                                                                  7
44721:     6. Kahdenvälinen yhteistyö ......................................................................                                                      55
44722: 
44723:          Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö .. ........ ... ... ..... ...... ........ .. ...... .. ......... ...                                       55
44724:          Eteläinen Mrikka ja SADCC . .............................. ..........................................                                             58
44725:          Mosambik .......................................................................................................                                  59
44726:          Namibia..........................................................................................................                                 62
44727:          Sambia ............................................................................................................                               63
44728:          Tansania .. .. .. ... ..... ... .. ... ... .. ...... ... ..... ...... ..... ..... ... ... .. ... ...... ..... ... ... ... .... .... ... .. ....   64
44729:           Maailmanpankin Afrikan erityisohjelma, SPA .. . . . . . . . . . . .. . . . ... . .. . . .. . . . . . . . . . . ... . . .. . . .                  66
44730: 
44731:          Itä-, Länsi- ja Pohjois-Mrikka ........................................................................                                           67
44732:          Egypti..............................................................................................................                              68
44733:          Etiopia.............................................................................................................                              69
44734:          Kenia...............................................................................................................                              70
44735:          Sudan..............................................................................................................                               73
44736: 
44737:          Aasia................................................................................................................                             74
44738:          Bangladesh .....................................................................................................                                  75
44739:          Nepal...............................................................................................................                              76
44740:          Sri Lanka.........................................................................................................                                77
44741:          Vietnam..........................................................................................................                                 78
44742: 
44743:          Latinalainen Amerikka...................................................................................                                          81
44744:           Nicaragua .... ... ..... ........ ...... .. ... ... ... .. ... ..... ...... ... .. ... ..... ... .... .. ..... ........ ... ... ... .. ....      83
44745:           Peru.................................................................................................................                            84
44746: 
44747:           Muut kahdenvälisen avun muodot................................................................                                                   86
44748: 
44749:           Korkotukiluotot..............................................................................................                                    86
44750:           Teollinen kehitysyhteistyö: Finnfund ...........................................................                                                 87
44751:           TTT-yhteistyö .................................................................................................                                  88
44752: 
44753:     7. KansalaisjäJjestöt ........ ............................................................................                                            89
44754: 
44755:     8. Hwnanitaarinen apu..............................................................................                                                    94
44756: 
44757:     9. Tutkimus .....................................................................................................                                      98
44758: 
44759: 
44760: 
44761: 
44762: 8
44763: Taulukot
44764: Tulojen epätasainenjakautuminen .....................................................................                             12
44765: Suomen julkinen kehitysyhteistyö........................................................................                          15
44766: Suomenjulkinen kehitysyhteistyö, varojen käyttö..............................................                                     18
44767: Kehitysyhteistyöosaston organisaatio ........................ ......... ..................................                        20
44768: DAC-maiden antama kehitysapu..........................................................................                            23
44769: Trooppisten alueiden metsäkato .........................................................................                          29
44770: K:hio/.syhteistyö kansainvä~ist~n järjestöjen kautta.............................................                                 41
44771: Vaestonkasvuennuste alueittain ...........................................................................                        44
44772: Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen...........................................................                                49
44773: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaat........................................                                          55
44774: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö maaryhmittäin ...................................                                           57
44775: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö, maksatukset maittain .......................                                               57
44776: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön hanketoteuttajat .............................................                                    85
44777: Kansalaisjärjestötuki 1985-92 ...................................................... .. .......................                   90
44778: Pakolaismäärien kasvu alueittain .... ........................... ..........................................                      95
44779: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset.............................                                            101
44780: Maailman pakolaiset 1991 ....................................................................................                    104
44781: 
44782: 
44783: Valokuvat
44784: Kansikuva: Martti Lintunen, Tansania
44785: Martti Lintunen, Tansania...............................................................................                         10
44786: Martti Lintunen, Tansania ... .... ..... .. ... .. ... .... .... ..... ... ... ...... ... ...... ..... ..... ... ..... ... ..    17
44787: Martti Lintunen, Mosambik...............................................................................                         31
44788: Kristian Runeberg, Sri Lanka ... .... ... ... ... ... ... .... ... ......... ..... ... ....... ... ..... .... .... ..... ...     35
44789: Martti Lintunen, Mosambik ... ..... ... .... ... .. ... .... ... ......... .... ..... ... .. .... ..... ..... .... .. . .... .   38
44790: Martti Lintunen, Mosambik .. ..... .... ... ... ... .. .... ... ......... .... ..... .... ...... .... .... ..... .... ... ..     45
44791: Martti Lintunen, Mosambik...............................................................................                         61
44792:  Kristian Runeberg, Kenia...................................................................................                     71
44793: Jorma Koponen, Vietnam....................................................................................                       79
44794:  Tapani Ruokanen, Nicaragua............................................................................                          82
44795: Martti Lintunen, Sambia ....................... ... .................................. ..................... ..                  91
44796: Martti Lintunen, Tansania .. ... .. ... .... ... .. ... .... ... ....... ... ... ..... .... ..... ..... .... .... .... .... ..   96
44797: 
44798: 
44799: 
44800: 
44801:                                                                                                                                        9
44802:                    j
44803:                   j
44804:                  j
44805:                 j
44806:                j
44807:               j
44808:              j
44809:             j
44810:            j
44811:           j
44812:          j
44813:         j
44814:        j
44815:       j
44816:      j
44817:     j
44818:    j
44819:   j
44820:  j
44821: j
44822: }   Johdanto
44823: 
44824: 
44825:                        ..                                       ..
44826:     KANSAINVALISET MUUTOSTEKIJAT
44827:     Maailman kehityskysymysten ratkaisemisessa ei voida sivuuttaa
44828:     perinteistä kehitysongelmaa-maapallonjakautumista rikkaa-
44829:     seen pohjoiseen ja köyhään etelään-, eikä kansainvälisenjärjes-
44830:     telmän uudenlaisia keskinäisen riippuvuuden muotoja.
44831:              Yleismaailmalliset väestöongelmat lisäävät epävakaisuutta.
44832:     Ne aiheuttavat massaköyhyyttä, siitäjohtuvia väestöliikkeitäja pa-
44833:     kolaisuutta. Ongelmat tulevat teollisuusmaiden asukkaille tässä
44834:     mielessä entistä konkreettisemmiksi. Ympäristöongelmat koske-
44835:     vat kaikkia maapallon osia, usein ankarimmin kehitysmaita. Huu-
44836:     meongelmat yhdistävät maapallon maat; tuotanto tapahtuu valta-
44837:     osin kehitysmaissa, kulutus teollisuusmaissa ja haitalliset seurauk-
44838:     set tavalla tai toisella molemmissa. Immuunikadon eli AIDS:in
44839:     leviäminen uhkaa koskettaa käytännöllisesti katsoen jokaista
44840:     maapallolla. Sen torjunta on kehitysmaissa vaikeampaa kuin teol-
44841:     lisuusmaissa.
44842:              Kaikille näille ongelmakokonaisuuksille on tunnusomais-
44843:     ta se, etteivät ne ole ratkaistavissa muutoin kuin teollisuusmaiden
44844:     ja kehitysmaiden yhteistyön kautta. Tämä merkitsee myös rahoi-
44845:     tusvastuun jakautumista kehitys- ja teollisuusmaiden kesken.
44846:              Kehitysmaiden kannalta kansainvälisessä järjestelmässä
44847:     on viime vuosina tapahtunut monia muutoksia. Monet kehitys-
44848:     maat, jotka idän ja lännen vastakohta-asetelmassa olivat tärkeitä
44849:     teollisuusmaille, menettävät kiinnostavuutensa ja sen mukana
44850:     turvallisuuspoliittisesti perustellun kehitysavun. Samalla paikalli-
44851:     set tai alueelliset etniset, uskonnolliset yms. konfliktit, jotka kyl-
44852:     mä sota tilapäisesti peitti alleen, voivat jälleen ilman pidäkkeitä
44853:     nousta pinnalle. Afrikassa nämä molemmat ilmiöt ovat erityisen
44854:     tuntuvia.
44855:              Muuttuneessa tilanteessa kehitysmaat joutuvat kilpaile-
44856:     maan Keski- ja Itä-Euroopan (KIE-) ja Itsenäisten valtioiden yh-
44857:     teisön (IVY-) maiden kanssa poliittisesta huomiosta, markkinois-
44858:     ta ja ennen kaikkea kehitysrahoituksesta.
44859:              Muutokset heijastuvat kehitysyhteistyön kenttään eri ta-
44860:     voin. On ennakoitavissa, että kehitysyhteistyömotivaatio heikke-
44861:     nee niissä antajamaissa,joissa turvallisuuspolitiikka on ollut kes-
44862:     keinen perustelu kehitysyhteistyölle. Sen seurauksena määrära-
44863:     hat vähentyvät. OECD/DAC-maiden poliittisin perustein suunna-
44864:     tun avunjakautuminen maantieteellisesti heijastaa muuttuneita
44865:     motivaatioita,jotka painottavat kehityksellisiä, kaupallisia, huma-
44866:     nitaarisia sekä KIE- ja IVY-maihin liittyviä lähtökohtia. Onkin
44867: 
44868: 
44869:                                                                              11
44870:            TULOJEN EPÄTASAINEN JAKAUTUMINEN
44871:               maailman rikkaimman ja                          pohjoisen ja etelän
44872:            köyhimmän viidenneksen välillä                           välillä
44873: 
44874: 
44875: 
44876:               1  Rikkain
44877:                  viidennes
44878: 
44879: 
44880:  t::
44881:      0
44882:      0.
44883:      Q)
44884:               1  Köyhin
44885:                  viidennes
44886:                            45:1
44887: 
44888: 
44889:  a:
44890:  c   Q)
44891:      E
44892:      0.
44893:  0
44894:  Q)
44895:      6>
44896:  0
44897:      c
44898:      CO
44899:      E
44900:      ::J
44901:  ::r:
44902:      Qi
44903:  "'0
44904:  ..r::::
44905:  j             1960   1970   1980     1989                     Väestö            Tulot
44906: 
44907: 
44908:                          mahdollista tehdä perusteellisia kehitysyhteistyön tavoitteiden ja
44909:                          keinojen uudelleenarviointeja, osin omien motiivien, osin yleis-
44910:                          maailmallisen tilanteen muutoksia myötäillen.
44911:                                  Näkemys terveen makrotalouden merkityksestä kaiken
44912:                          kehityksen pohjana on 1990-luvulla saanut yhä enemmän jalansi-
44913:                          jaa. Ulkomaankaupan vapauttaminen, realistinen ja vakaa valuut-
44914:                          takurssi sekä tasapainoinen julkinen talous ovat välttämättömiä
44915:                          edellytyksiä taloudelliselle kehitykselle. Kehitysmaissa toteutettu-
44916:                          jen rakennesopeutusohjelmien ongelmana on kuitenkin ollut
44917:                          köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisryhmien elämänmahdolli-
44918:                          suuksien vaikeutuminen. Onkin välttämätöntä rakenteellisia vi-
44919:                          noutumia korjattaessa kiinnittää huomiota myös sen sosiaalisten
44920:                          seurausten lieventämiseen. Investoinnit ihmisiin, opetukseen ja
44921:                          koulutukseen, terveyteen, ravitsemukseen, perhesuunnitteluun
44922:                          jne. ovat merkityksellisiä niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.
44923:                          Niiden määrällä ja laadulla on välitön vaikutus kehitykseen.
44924:                                  Vaikuttaminen talous- ja muun yhteiskuntaelämän suun-
44925:                          taan ei kuitenkaan yksin riitä synnyttämään kehitystä. Eräs kehi-
44926:                          tysyhteistyön keskeisistä kokemuksista on, että kehityksen on olta-
44927:                          va kestävää ja elinkelpoista ("sustainable"). Termi on viime vuosi-
44928:                          na tullut tunnetuksi etupäässä ympäristöyhteyksistä. On perustel-
44929: 
44930: 
44931: 
44932: 12
44933: tua puhua myös kansantaloudellisesta, yritystaloudellisesta ja hal-
44934: linnollisesta sekä yleisemmin myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta
44935: kestävyydestä. Kehitysyhteistyösuhteen kannalta tähän liittyvät
44936: aina kysymykset vastaanottajan kantokyvystä ja hankkeen moni-
44937: puolisesti arvioitavasta elinkelpoisuudesta. Kehitysyhteistyön on
44938: oltava integroitavissa vastaanottajan muuhun toimintaan. Näin
44939: vastaanottaja omilla taloudellisilla ja inhimillisillä resursseillaan
44940: sekä omalla osaamisellaan voi ajan mittaan kantaa siitä aiheutu-
44941: van taloudellisen ja hallinnollisen vastuun ja myös saada pysyvän
44942: hyödyn kehitysvaikutuksista. Rahoituskohteiden, olivatpa ne
44943: hankkeita tai ohjelmia, on suunnitellussa ajassa tultava niin elin-
44944: kelpoisiksi, etteivät niiden tulokset vaarannu ulkoisen tuen päät-
44945: tyessä. Hanke, joka ei täytä tätä arviointiperustetta, on epäonnis-
44946: tunut.
44947:          Kehitysyhteistyön perimmäinen tarkoitus on auttaa vas-
44948: taanottajaa auttamaan itseään. Tästä johtuu, että vastaanottajan
44949: teknisen, johtamistaidollisen ja hallinnollisen kapasiteetin vahvis-
44950: taminen nousee tärkeäksi tavoitteeksi kehitysyhteistyössä. Käytän-
44951: nössä se merkitsee vastaanottajamaan valtiollisten, hallinnollisten
44952: ja teknisten instituutioiden luomista ja lujittamista. Kehitysyhteis-
44953: työhankkeiden elinkelpoisuus riippuu siitä, miten tässä suhteessa
44954: onnistutaan.
44955:          Viime vuosien kansainvälisessä keskustelussa erityisesti
44956: OECD:npiirissä kehitysyhteistyötä ei ole enää tarkasteltu kapea-
44957: alaisesti, vaan on esitetty vaatimus kehitysmaapolitiikan kohe-
44958: renssista. Teollisuusmaiden tulisi toimia kehitysyhteistyöhön näh-
44959: den johdonmukaisesti ja rinnakkain kaikessa kansainvälistä talo-
44960: utta ja politiikkaa koskevassa linjanvedossaan mukaan lukien esi-
44961: merkiksi kauppa-, maatalous- ja työvoimapolitiikan. Jos kehitys-
44962: yhteistyön tavoitteet heijastuisivat muussakin yhteistyössä, voisi
44963: kehitysrahoituksen tarve olla nykyistä selvästi vähäisempi.
44964: 
44965: 
44966: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYON
44967: TAVOITTEET
44968: Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi edistää
44969: kehitysmaiden taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä
44970: sekä vaikuttaa rauhan ja kansanvaltaisten olojen säilymiseen tai
44971: luomiseen näissä maissa. Käytännössä kehitysyhteistyössä siirre-
44972: tään aineellisia ja henkisiä voimavaroja kehitysmaille suoraan tai
44973: kansainvälisten järjestöjen kautta.
44974:         Suuret erot vauraudessaja hyvinvoinnissa teollisuus- ja
44975: kehitysmaiden kesken ovat sekä inhimillisesti katsoen mahdotto-
44976: mia hyväksyä, että kaikkien kansojen menestyksen ja turvallisuu-
44977: den kannalta vaarallisia. Siksi Suomi ulko- ja talouspolitiikan kei-
44978: noin -yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa- tekee voitavan-
44979: sa näiden erojen kaventamiseksi ja poistamiseksi.
44980:         Suomi kiinnittää erityistä huomiota sellaisiin yleismaail-
44981: mallisiin ongelmiin, joiden poistaminen tai lievittäminen vaatii
44982: 
44983: 
44984: 
44985:                                                                         13
44986:      kehitys- ja teollisuusmaiden keskinäistä yhteistyötä ja on sekä
44987:      teollisuus- että kehitysmaiden edun mukaista. Näitä ongelmia
44988:      ovat kehitysmaiden velkaongelma, ympäristöongelmat, siirtolai-
44989:      suus- ja pakolaisongelmat sekä huumeiden vastainen taistelu.
44990:      Näiden kysymysten ratkaisemisessa Suomen ja muiden teollisuus-
44991:      maiden sekä kehitysmaiden edut ovat yhteneviä sekä lyhyellä ai-
44992:      kavälillä jo näköpiirissä olevien uhkien torjumisessa, että pitkällä
44993:      aikavälillä myös tulevien sukupolvien taloudellisten, ympäristöl-
44994:      listen ja sosiaalisten elinolosuhteiden turvaamisessa.
44995:               Suomen kehitysyhteistyön keskeisinä päämäärinä ovat:
44996:          kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden lievittämi-
44997:          nen, lopullisena tavoitteena sen poistaminen;
44998:          yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla
44999:          kehitysmaita ratkaisemaan ne omalta osaltaan;
45000:          yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien
45001:          kunnioituksen edistäminen kehitysmaissa.
45002:               Suomen kehitysyhteistyön periaatteena on, että kehitys-
45003:      maa itse vastaa kehityksestään ja avunantajan osuus on aina vain
45004:      vastaanottajan pyrkimyksiä tukevaa. Sekä kahdenväliselle että
45005:      monenkeskiselle kehitysyhteistyölle pyritään löytämään sellaisia
45006:      muotoja, jotka takaisivat antajan ja vastaanottajan roolien pysymi-
45007:      sen tässä suhteessa selvinä niin, että vastaanottaja kantaisi vas-
45008:      tuun kustakin hankkeesta. Vastaanottajan kyky selviytyä vastuus-
45009:      taan on kestävän kehityksen edellytys. Vastaanottajamaan hallin-
45010:      non vahvistamisella onkin tässä suhteessa keskeinen merkitys.
45011:               Vastaanottajamaan vastuun korostumiseen sisältyy myös
45012:      periaate, jonka mukaan kehitysyhteistyön avulla luodaan talou-
45013:      dellisesti, hallinnollisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurisesti elin-
45014:      kelpoisia ja kestäviä rakenteita ja toimintoja, joiden olemassaolo
45015:      ei ole ulkomaisesta tuesta riippuvaa. Kehitysyhteistyöpanokset on
45016:      mitoitettava vastaanottajan kantokykyä silmälläpitäen. Kantoky-
45017:      vyn määräävät taloudelliset, hallinnolliset ja liikkeenjohdolliset
45018:      tekijät.
45019:               1990-luku on useimmissa köyhissä kehitysmaissa koko-
45020:      naistaloudellisen rakennemuutoksen aikaa. Suomi tukee sekä
45021:      kahdenvälisessä että monenkeskisessä kehitysyhteistyössään kehi-
45022:      tysmaita niiden rakennemuutoksessa. Käytännössä tämä merkit-
45023:      see yhteistyömaiden kokonaistaloudellisten tavoitteiden huomi-
45024:      oonottamista yhteistyön suunnittelussa ja tukea niiden taloudel-
45025:      listen koneistojen tehostamiselle ja vahvistamiselle. Oleellinen
45026:      merkityksensä kehitysmaiden rakennesopeutuksen tukemisessa
45027:      on myös antajamaiden välisellä koordinaatiolla. Rakennemuu-
45028:      toksen keskeisenä sisältönä ovat suurimittaisen köyhyyden poista-
45029:      miseen tähtäävät rakenteelliset toimet. Oleelliselta sisällöltään ne
45030:      ovat investointeja inhimilliseen pääomaan kuten opetukseen,
45031:      terveydenhuoltoon ja yhdyskuntasuunnitteluun.
45032:               Kestävä kehitys merkitsee köyhän kehitysmaan oloissa
45033:      sitä, että kasvun, ympäristötekijöiden ja tulonjaon kesken on löy-
45034:      dettävä oikea tasapaino. Tämä tehtävä kuuluu kehitysmaalle itsel-
45035:      leen.
45036: 
45037: 
45038: 
45039: 14
45040:        SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTE~STYÖ
45041:                      0,8
45042:                      0,7
45043: 
45044: 
45045:                      ~:~ bS3~~~3~~=±·~~,·~E3=3=3=3
45046: %-osuus BKT:sta
45047: 1982-92
45048:                      0,4
45049:                      0,3 -
45050:                      0 •2 -8'-2---8L3---8-'-4---8-'-5----186-----'87----'88'---_-8'-9---9L0---9.l-1--'-92*
45051:                     4000
45052:                                                                                         ~~
45053: Vuosittaiset        3000
45054:                                                                         ~
45055: maksatukset                                                       ~
45056:                     2000
45057: käyvin hinnoin,
45058: mmk                 1000
45059:                             ;--
45060:                        0
45061:                            -82    -83   -84    -85     -86    -87     -88     -89    -90     -91     -92*
45062:                     4000
45063: Vuosittaiset
45064:                     3000
45065: maksatukset
45066: kiintein hinnoin,
45067: mmk;
45068:                     2000
45069:                     1000
45070:                                                                                                    """
45071: perusvuosi 1985
45072:                        0
45073:                            -82    -83   -84    -85     -86     -87    -88     -89     -90    -91     -92*
45074:                            *Tulo- ja menoarvio 1992
45075: 
45076: 
45077:                               Suomi ohjaa tukensa sellaisiin kohteisiin, joissa tämä on-
45078:                       gelma on tyydyttävästi ratkaistu ja auttaa yhteistyökumppaneitaan
45079:                       ongelman ratkaisemisessa. Suomi
45080:                           tehostaa ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaikissa
45081:                          kehitysyhteistyöhankkeissa;
45082:                          painottaa investointeja inhimillisiin voimavaroihin, kuten
45083:                          terveyteen, ml. ravitsemus, koulutukseen ja opetukseen sekä
45084:                          muihin peruspalveluihin;
45085:                          edistää tasaisempaan tulonmuodostukseen tähtääviä toimen-
45086:                          piteitä kuten työvoimavaltaista tuotantoa, uusia työpaikkoja
45087:                          luovia ratkaisuja, sekä parantaa maaseutuväestön ja pienyrittä-
45088:                          jien elinkeinonharjoittamisen edellytyksiä;
45089:                          ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon ja kummankin suku-
45090:                          puolen kyk}jen, taitojen ja kokemusten täysimääräisen hyö-
45091:                          dyntämisen;
45092:                           tukee väestönkasvua hidastavia ohjelmia maissa, joissa väestö
45093:                          kasvaa kestävän kehityksen kannalta haitallisella vauhdilla ja
45094:                          joissa hallitus haluaa luoda ja toimeenpanna väestöstrategioita
45095:                          ja -ohjelmia;
45096:                          korostaa tuotannollisen toiminnan ja sen edellyttämän infra-
45097:                          struktuurin keskeistä osuutta taloudellisessa kehityksessä ja
45098:                          edistää sellaista taloudellista kasvua, joka ottaa huomioon
45099:                          luonnon kantokyvyn sekä luonnonvarojen käytössä että tuo-
45100:                           tannon haittavaikutuksissa.
45101: 
45102: 
45103: 
45104:                                                                                                              15
45105:      Ottaen huomioon viime aikoina kansainvälisessä kehitysyhteis-
45106:      työssä esiin nousseet kansanvalta- ja ihmisoikeusasiat myös Suomi
45107:          osoittaa kehitysyhteistyössään sopivin muodoin tukensa moni-
45108:          arvoiselle ja avoimelle yhteiskuntajärjestykselle sekä vastuulli-
45109:          selle ja korruptiosta vapaalle hallinnolle;
45110:          tukee ja edistää ihmisoikeuksien kunnioitusta ja laillisuuden
45111:          periaatetta yhteistyömaissaan;
45112:      - soveltaa tukemissaan hankkeissa osallistuvan kehityksen peri-
45113:          aatetta edistämällä hankkeiden vaikutuspiirissä olevien osallis-
45114:          tumista niitä koskevaan päätöksentekoon;
45115:          tukee hankkeita, jotka edistävät päätöksentekovallan laajenta-
45116:          mista yhteiskunnassa;
45117:      - seuraa yhteiskunnallista kehitystä yhteistyömaissaan ihmisoi-
45118:          keuksien kunnioituksen, kansanvallan, laillisuusperiaatteen ja
45119:          vastuullisen hallinnon kannalta, pyrkii tarvittaessa vuoropuhe-
45120:          lulla vaikuttamaan kehityksen suuntaan ja sopeuttaa kehitys-
45121:          yhteistyönsä muuttuneisiin olosuhteisiin.
45122:                Suomen ulkopoliittiset perustavoitteet heijastuvat myös
45123:      kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyön keinoin pyritään ratkaise-
45124:      maan koko ihmiskuntaa uhkaavia vaaroja sekä lievittämään tai
45125:      ehkäisemään alueellisia konflikteja kehitysmaissa ja vähentämään
45126:      niiden seurauksena syntyviä uhkia. Oma merkityksensä on sekä
45127:      monenkeskisellä että kahdenvälisellä toiminnalla, ja niitä molem-
45128:      pia pyritään käyttämään koordinoidusti. Kansainvälisen talouspo-
45129:      litiikan alalla puolestaan pyritään vähentämään kehitysyhteistyön
45130:      tavoitteiden ja toisaalta talouspolitiikan osa-alueiden, kuten
45131:      kauppa-, työvoima- ja maatalouspolitiikan, vaikutusten välistä ris-
45132:      tiriitaa. Suhteet Suomen ja kehitysmaiden sekä koko teollisuus-
45133:      maaryhmän ja kehitysmaiden välillä nähdään yhä useammin yh-
45134:      tenäisen "pohjois-eteläpolitiikan" osana.
45135:                On epävarmaa, miten pitkään taloudellinen tilanne estää
45136:      palaamasta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamislinjalle. Epä-
45137:      varmaa on myös, milloin Suomi saavuttaa taas ne määrälliset ta-
45138:      voitteet, jotka jo kahden vuosikymmenen ajan ovat olleet Suo-
45139:      men kehitysyhteistyön keskeinen strateginen johtotähti. Tällä
45140:      hetkellä panostaminen laatuun ja tehokkuuteen on paras keino
45141:      säilyttää Suomi siinä viiteryhmässä, johon haluamme vastaisuu-
45142:      dessakin kuulua. Tähän sisältyy aktiivisuus ja rakentava aloitteelli-
45143:      suus niillä kansainvälisillä foorumeilla, joilla kehitysyhteistyön pe-
45144:      rusteita ja suuntaviivoja käsitellään: YK-elimissä ja -järjestöissä,
45145:      kehitysrahoituslaitoksissa sekä OECD:ssa.
45146: 
45147: 
45148: 
45149: 
45150: 16
45151:                    Yleistä
45152:          2
45153:                                .. .. ..
45154:                    VUODEN 1991 ~T JA
45155:                    TULEVMSUUDENNAK~T
45156: 
45157:                    Vuoden 1991 kehitysyhteistyöbudjetti oli 3,103 miljoonaa mark-
45158:                    kaa. Määrärahat olivat edellistä vuotta pienemmät. Tähän asti
45159:                    kehitysyhteistyöhön ohjatut määrärahat olivat kasvaneet tasaisesti
45160:                    1970-luvun loppupuolelta alkaen, ja Suomi oli määrätietoisesti
45161:                    lähestynyt tavoitetta nostaa julkinen kehitysapu 0, 7 prosenttiin
45162:                    bruttokansantuotteesta. Kireän taloudellisen tilanteen vuoksi
45163:                    hallitus karsi kertomusvuonna julkisia menoja ja niiden mukana
45164:                    myös kehitysyhteistyömäärärahoja. Hallitus päätti myös väliaikai-
45165:                    sesti luopua yllä mainitusta YK:n suosituksen mukaisesta tavoit-
45166:                    teesta, mutta korosti kuitenkin, että siihen aiotaan palata Suo-
45167:                    men taloudellisen tilanteen parannuttua.
45168: 
45169: 
45170: 
45171: 
45172:           SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
45173:             varojen käyttö 1982 - 1992 (milj. mk)
45174:                                                                      3 760
45175: 
45176:                                                              3 235
45177:           •    monenkeskinen
45178:           •   kahdenvälinen
45179:           _   kiintein hinnoin 1)
45180:           * budjetoidut varat
45181: 
45182: 
45183: 
45184: 
45185:      1
45186:      )perusvuosi 1985
45187: 
45188: 
45189: 
45190: 
45191: 18
45192:         Määrärahojen supistuksista huolimatta Suomenjulkisen
45193: kehitysavun volyymi ylitti kertomusvuonna 0,7 prosentin tavoit-
45194: teen: vuonna 1991 toteutuneet maksatukset olivat yhteensä
45195: 3760,5 miljoonaa markkaa, eli 0, 77 prosenttia bruttokansantuot-
45196: teesta. Tämä saavutus johtui paitsi tehostetusta määrärahojen
45197: käytöstä- mukaan lukien siirtomäärärahat- myös laman aiheut-
45198: tamasta bruttokansantuotteen laskusta. Suomi pääsi niiden har-
45199: vojen teollisuusmaiden joukkoon, jotka ovat yltäneet YK:n suosi-
45200: tukseen, ja sai näin myönteistäjulkisuutta.
45201:         Koska Suomen taloustaantumajatkuu, on hallitus päättä-
45202: nyt pitää kehitysyhteistyömäärärahat vuosina 1993-1995 tasolla,
45203: joka vastaa 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on OECD:n
45204: kehitysapukomitean (DAC) keskiarvon (0,34 %) yläpuolella.
45205: Supistus erityisesti vuoden 1991 ennätyslukuihin verrattuna on
45206: huomattava.
45207: 
45208: 
45209: 
45210: 
45211: KEHITYSYHTEISTYON HALLINTO
45212: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston organisaation
45213: muutos tuli voimaan 1.2.1991. Sen tavoitteena on parantaa erityi-
45214: sesti maa- ja aluekohtaista kehitysyhteistyön suunnitteluaja toi-
45215: meenpanoa sekä selkeyttää vastuunjakoa ja kehittää suunnittelu-
45216: ja ohjausjärjestelmiä sekä muita tukitoimintoja. Ulkomaan edus-
45217: tustojen toimivaltaa kahdenvälisen kehitysyhteistyön toimeenpa-
45218: nossa on myös lisätty. Edustustoja kehitysyhteistyön kohdemaissa
45219: pyritään vastaavasti vahvistamaan.
45220:         Vuonna 1991 päätettiin kehitysyhteistyötoimipisteen avaa-
45221: misesta Katmandussa,josta hoidetaan Nepalin ja Bangladeshin
45222: apua. Perun Liman ja Costa Rican Sanjosen suurlähetystöt lak-
45223: kautettiin ja kehitysyhteistyöhallinto Keski-Amerikassa keskitet-
45224: tiin Managuan toimipisteeseen Nicaraguaan. Kertomusvuoden
45225: päättyessä kehitysyhteistyövirkamiehiä oli Suomen edustustoissa
45226: Etiopiassa, Egyptissä, Keniassa, Mosambikissa, Namibiassa,
45227: Nicaraguassa, Sambiassa, Sri Laukassa, Tansaniassa, Vietnamissa,
45228: Zimbabwessa sekä monenkeskisissä edustustoissa New Yorkissa
45229:  (YK), Pariisissa (OECD/DAC) ja Roomassa (FAO, WFP).
45230:         26.4.1991 nimitettyyn uuteen hallitukseen tuli maan en-
45231: simmäinen kehitysyhteistyöministeri,jonka vastuualueeseen kuu-
45232: luvat ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston hoitamat
45233:  asiat.
45234:         Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan
45235:  (TALKE) toimikausi päättyijoulukuussa 1991. Uusi kehitysmaa-
45236: suhteiden neuvottelukunta asetettiin toukokuussa 1992. Sen teh-
45237:  tävänä on seurata, arvioida ja tarvittaessa selvittää Suomen kehi-
45238:  tysmaapolitiikkaa. Neuvottelukunta toimii ulkoasiainministeriön
45239:  neuvoa-antavana elimenä.
45240: 
45241: 
45242: 
45243: 
45244:                                                                       19
45245:                                                                                 ..
45246:               ULKOASIAINMINISTERIO
45247:              KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO
45248:      Kehitysyhteistyö-
45249:          ministeri
45250: 
45251: 
45252: 
45253:       Alivaltiosihteeri
45254: 
45255: 
45256: 
45257: 
45258:      Osastopäällikkö
45259: 
45260: 
45261: 
45262: 
45263:                                                  .;,~~'~ ~   "''!·""~'   lii-
45264:                                                         Aal;ian ja
45265:                                                    latinalaisen
45266:                                                  Amenkån tmmiSto
45267: 
45268: 
45269: 
45270: 
45271:                                                       HenKfoapL
45272:                                                         yks<kko
45273: 
45274: 
45275: 
45276: 
45277:                           Keh1tysraho t .... s
45278:                           lanosten totrn sto
45279: 
45280: 
45281: 
45282: 
45283: 20
45284: KEHITYSYHTEISTYON EVALUOINTI
45285: Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden jälkiarviointi, evaluointi,
45286: määrättiin organisaatiouudistuksen yhteydessä kehitysyhteistyö-
45287:  osaston suunnittelu-, tutkimus- ja kehitysyksikön tehtäväksi.
45288: Evaluaatiotoimintaa on lähdetty kehittämään aiempien koke-
45289: musten analyysilla sekä henkilöstökoulutuksella. Samoin käyn-
45290: nistettiin muutamia laajoja evaluointeja, kuten korkotukiluotto-
45291: järjestelmän sekä YK:nväestöohjelman UNFPA:n evaluaatio.
45292: Hanketoiminnassa yksikkö on mukana pääasiassa loppu- jajäl-
45293: kievaluointeja suoritettaessa. Välievaluoinneista vastaavat edel-
45294: leen aluetoimistot. Uusi evaluaatiokäsikirja sekä evaluaatiotoi-
45295: minnan pitkän tähtäimen tavoitteet on tarkoitus kehittää vuo-
45296: den 1992 aikana.
45297:          Suomi on omalta osaltaan sitoutunut OECD:n kehitys-
45298:  apukomitean DAC:injoulukuussa 1991 hyväksymään evaluaa-
45299:  tio-ohjeistoon. Sen keskeiset periaatteet ovat: evaluaatio tulee
45300:  toteuttaa puolueettomasti ja riippumattomasti kehitysyhteis-
45301:  työn päätöksenteosta, eli samat henkilöt ja yksiköt, jotka vastaa-
45302: vat toteutuksesta, eivät voi vastata toiminnan tuloksellisuuden
45303:  arvioinnista; evaluaation tulee olla niin avoin kuin mahdollista,
45304: ja sen tulokset on jaettava mahdollisimman laajalle; evaluaation
45305:  tulokset täytyy hyödyntää ja evaluaation tulee olla kiinteä osa
45306:  kehitysyhteistyön suunnittelua alusta alkaen.
45307:          Evaluoinnin tarkoituksena on parantaa kehitysyhteis-
45308:  työn laatua hyödyntämällä evaluaation opetukset ja olemalla
45309: pohjana kehitysyhteistyön tulosten osoittamiseksi, mihin kuu-
45310:  hm mvö~ tietoien iulkistaminen.
45311: 
45312: 
45313: 
45314: 
45315:                                                                       21
45316:      3   Yhteistyö muiden
45317:          avunantajien kanssa
45318: 
45319: 
45320:          OECD:N KEHITYSAPUKOMITEA DAC
45321:          OEGD:n kehitysapukomitea DAG (= Development Assistance
45322:          Gommittee) on yksi järjestön 25 keskeisimmästä komiteasta, jon-
45323:          ka työhön Suomi on OEGD:n jäsenmaana osallistunut vuodesta
45324:          1976 lähtien.
45325:                   Komiteassa on 21 jäsentä Portugalin ja Espanjan liityttyä
45326:          DAG:n jäseniksi vuoden 1991 lopulla. EY on yksi näistä jäsenistä.
45327:          DAG on kehitysapua antavien teollisuusmaiden yhteiselin, jonka
45328:          työn kautta pyritään edistämään kehitysmaiden kestävää kehitys-
45329:          tä ja ylläpitämään kehitysavun volyymin kasvua.
45330:                   Komiteassa luodaan konsensus-periaatteella yhteisiä ja
45331:          yhteismitallisia kehitysavun periaatteita ja kriteereitä. Periaattei-
45332:          den noudattamista kunkin jäsenmaan kehitysavun toteutuksessa
45333:          seurataan ns. tutkintamenettelyn kautta. Jäsenmaat laativat vuo-
45334:          sittain kehitysaputoiminnastaan DAG:lle raportin. Tilastoinuin
45335:          kautta seurataan jäsenten kehitysavun volyymia ja määrärahojen
45336:          suuntautumista erilaisiin apumuotoihin. DAG:n kehitysapuvirto-
45337:          jen tilastointi on tärkeä toimintamuoto ja maailmanlaajuisesti
45338:          ehkä kattavimpia ja luotetuimpia. Kehitysapukomitea kokoontuu
45339:          vuosittain johtavien kehitysyhteistyövirkamiesten tasolla ja joissa-
45340:          kin tapauksissa ministeritasolla.
45341:                   DAG:n työtä tukee viisi eri työryhmää: evaluaatio-, naiset
45342:          kehityksessä-, rahoitus-, tilasto- ja ympäristötyöryhmät.
45343:                   Kehityskomitean työssä alkoi kertomusvuoden aikana nä-
45344:          kyä niiden kylmän sodan asetelmien väistyminen, jotka ovat pit-
45345:          kälti määränneet kehitysyhteistyön suuntautumista viime vuosi-
45346:          kymmeninä. Vanhojen rinnalle on syntynyt uusia aputarpeita,
45347:          jotka poikkeavat perinteisesti julkiselle kehitysavulle (ODA) ase-
45348:          tetuista edellytyksistä. ''Ei-kehitysmaiksi" luokitellut maat tarvitsi-
45349:          sivat kehitysaputyyppistä tukea ja näin kehitysmaat kokevatkin
45350:          Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KlE-maat) ja IVY-maiden (Itse-
45351:          näisten valtioiden yhteisö) kilpailevan kehitysmaille tarkoitetuis-
45352:          ta ODA-määrärahoista. OEGD:n vastaus annettiin vuoden 1991
45353:          ministerikokouksessa, kun teollisuusmaiden ministerit vakuutti-
45354:          vat, ettei IVY- ja KIE-maita tueta kehitysmaiden kustannuksella.
45355:                   Uusien tarpeiden myötä on nousemassa esiin vanhojen
45356:          asetelmien kriittisempi tarkastelu. Suomi esittikin komitean kor-
45357:          kean tason kokouksessa, että komitean tulisi valmistautua kehi-
45358:           tysavun käsitteiden uudelleenmäärittelyyn ja kehitysmaiksi luoki-
45359:           teltavien maiden luettelon uudistamiseen. Molempia asioita kos-
45360: 
45361: 
45362: 
45363: 22
45364:          DAC*-MAIDEN ANTAMA
45365:            KEHITYSAPU 1991
45366:                                            % BKT:sta
45367:                                               1,14
45368:                                            0,96
45369: 
45370: 
45371: 
45372: 
45373: 10,95
45374: 
45375:                                     0,32
45376: 
45377: 
45378: 
45379: 
45380: 58,25.                              0,34
45381: 
45382:          *OECD-maiden kehitysapukomitea
45383: 
45384: 
45385: 
45386: 
45387:                                                        23
45388:      keva keskustelu vauhdittui vuoden 1992 aikana mm. Suomen
45389:      aloitteen pohjalta, joka on koettu sekä merkitykselliseksi että
45390:      ajankohtaiseksi.
45391:               Koko OECD-järjestössä, mutta erityisesti DAC:ssa on to-
45392:      dettu entistä selkeämmin ns. koherenssin tarve. Teollisuusmaista
45393:      kehitysmaihin suuntautuvien toimenpiteiden tulee olla toisiaan
45394:      tukevia, eikä keskenään ristiriitaisia. Huomiota on kiinnitettävä
45395:      kehityskysymysten laaja-alaisen ja horisontaalisen käsittelyn tar-
45396:      peeseen. Taloudellisiin kehitysmaasuhteisiin tulisi saada koko-
45397:      naisvaltainen lähestymistapa sekä järjestön sisällä sen eri komite-
45398:      oiden välillä, että ennen kaikkea jäsenmaiden hallintojen sisällä.
45399:               Kertomusvuoden aikana DAC:ssa käydyissä keskusteluissa
45400:      korostui se näkemys, että apua vastaanottavilta mailta voidaan
45401:      edellyttää demokraattisten pyrkimysten lisäksi ihmisoikeuksien
45402:      kunnioittamista ja hyvää hallintoa. Suomi totesi joulukuun kor-
45403:      kean tason kokouksessa, että niukkojen voimavarojen suuntaami-
45404:      sessa pitäisi harkita sekä kehitysmaiden tarpeita että sitä, missä
45405:      maissa kehitysavulla saadaan tuloksia aikaan. Etusija annettaisiin
45406:      niille kehitysmaille, jotka itse ponnistelevat ratkaistakseen ongel-
45407:      miaan taloudellisten uudistusten ja demokratisoinnin avulla.
45408:               DAC suoritti jäsenmaiden keskuudessa kertomusvuoden
45409:      aikana laajan selvityksen ns. osallistuvasta kehitysyhteistyöstä, jos-
45410:      ta vuoden 1992 puolella pidettiin erillinen teemakokous. Tarkoi-
45411:      tus oli selvittää missä määrin jäsenmaat kehitysyhteistyöllään tu-
45412:      kevat kehitysmaiden osallistuvaan kehitykseen, hyvään hallin-
45413:      toon, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin tähtäävää toimintaa.
45414:               Käsitellessään velkahelpotusten merkitystä osana julkista
45415:      kehitysapua, nousi DAC:n tilastotyöryhmässä esiin kysymys siitä,
45416:      onko sotilaallisiin tarkoituksiin myönnetyn luoton anteeksianta-
45417:      minen laskettavissa julkiseksi kehitysavuksi. Kysymys oli Yhdysval-
45418:      tojen Egyptille myöntämän sotatarvikeluotan anteeksiantamises-
45419:      ta. Suomi on esittänyt kantanaan, ettei se voi hyväksyä kyseisen
45420:      tyyppisten luottojen anteeksiantamisen kirjaamista kehitysavuksi,
45421:      mutta on myöntynyt kompromissiin komitean valmistellessa lo-
45422:      pullista ratkaisua asiaan. Yhdysvallat esittää näinollen vielä omissa
45423:      tilastoissaan luoton anteeksiannan kehitysapuna, mutta DAC:n
45424:      tilastossa maailman kehitysapuvirroista kyseistä määrää ei lasketa
45425:      mukaan ODA:an.
45426: 
45427: 
45428:      DAC:n toimintaperiaatteet ja ohjeistot
45429:      DAC:n työryhmät jatkoivat kertomusvuonna ohjeiden ja toimin-
45430:      taperiaatteiden valmistelua. Vuoden 1991 korkean tason kokouk-
45431:      sessa hyväksyttiin uusia ohjeistoja jäsenmaiden käytännön kehi-
45432:      tysyhteistyötä suuntaamaan. Kyseiset ja jo aikaisemmin hyväksytyt
45433:      ohjeet tulevat myöhemmin jakeluun yhteisjulkaisuna. Ohjeet kä-
45434:      sittelevät neljää asiakohtaa: 1. ohjelma-avun, 2. teknisen kehitys-
45435:      yhteistyön ja 3. evaluaation periaatteita sekä 4. ympäristön ja ke-
45436:      hitysyhteistyön suhteita koskevia ohjeita.
45437: 
45438: 
45439: 
45440: 
45441: 24
45442:         Viimeksi mainittuihin kuuluvat: hyvä käytäntö kehitysyh-
45443: teistyöhankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa; hyvä käy-
45444: täntö kansallisten ympäristöstrategioiden ja selvitysten valmiste-
45445: lussa; ohje kehitysyhteistyöviranomaisille kehitysyhteistyöhank-
45446: keiden yhteydessä tai seurauksena muuttamaan joutuvien ase-
45447: man huomioonottamisesta; o~e kehitysyhteistyöviranomaisille
45448: maailmanla<tiuisten ympäristöongelmien hoidosta.
45449: 
45450: 
45451: 
45452: 
45453: POHJOISMAINEN YHTEISTYO
45454: Pohjoismainen kehitysyhteistyöalan yhteistyö perustuu vuonna
45455: 1981 solmittuun ns. Kööpenhaminan sopimukseen. 13.5.1991
45456: päätettiin lakkauttaa kehitysyhteistyökysymysten neuvoa-antava
45457: komitea (RK-B). Pohjoismaat aikovatjärjestää yhdessä vuosittain
45458: mm. seminaareja kehitysyhteistyökysymyksiä koskevaa keskuste-
45459: lua aktivoimaan. Lokakuussa 1991 ulkoasiainministeriö järjesti
45460: yhdessä Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan
45461: kanssa pohjoismaisen seminaarin kehitysyhteistyöstä ja demokra-
45462: tiakehityksestä.
45463:          Kehitysyhteistyöasioiden virkamieskomitea (EKB) toimii
45464: edelleen yhteispohjoismaisena koordinointielimenä. Pohjoismai-
45465: den kehitysyhteistyöministereiden kokouksetjärjestettiin maalis-
45466: kuussa Karlshamnissa ja elokuussa Skagenissa ulkoministeriko-
45467: kousten yhteydessä. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia kehitys-
45468: apupoliittisia kysymyksiä. Julkilausumissa tuotiin esiin pohjois-
45469: maiden yhteinen näkemys kehitysyhteistyön merkityksestä ja
45470: kansanvaltaisen kehityksen tukemisesta.
45471:          Pohjoismaat toimivat kehitysapukysymyksissä yhteisesti
45472: monilla kansainvälisillä fc orumeilla. Pohjoismaiden hanke YK-
45473: järjestelmän tehostamise '..:sija hallinnon uudistamiseksi jatkui.
45474: Pohjoismainen koordin' Jinti on tiivistä myös kansainvälisissä ke-
45475: hitysrahoituslaitoksissa,joissa maat edustautuvat yhteisesti. Poh-
45476: joismaat esittävät yhteisiä apupoliittisia kannanottoja yksittäisis-
45477:  täkin kysymyksistä, esimerkiksi Kenian konsultatiiviryhmän ko-
45478:  kouksessa marraskuussa 1991.
45479:          Käytännön kehitysyhteistyössä on tärkeällä sijalla vuoden
45480:  1986 Hararenjulistukseen perustuva po~oismaidenja Eteläisen
45481: Mrikan alueellisen yhteistyöelimen SADCC:n välinen yhteistyöso-
45482: pimus, ns. pohjoismainen SADCC-aloite. Sen erityispiirteenä on
45483:  alueellisen yhteistyön ulottaminen kehitysyhteistyön ohella erityi-
45484:  sesti kaupallis-taloudellisiin suhteisiin ja kulttuuriyhteistyöhön.
45485:  Rahoitusmekanismeja ja kauppaa koskevat työryhmät jatkoivat
45486:  toimintaansa. Windhoekissa pidetyssä ministerikokouksessa
45487:  hyväksyttiin SADCC-aloitteen uusi puiteohjelma vuosiksi
45488:  1991-1995.
45489: 
45490: 
45491: 
45492: 
45493:                                                                        25
45494:              Yhteistyömekanismien virtaviivaistamiseksi laadittu selvi-
45495:      tys valmistui marraskuussa. NORSAD-rahastoa ja sen sihteeristön
45496:      perustamista koskeva sopimus astui voimaan 26.4.1991. Rahaston
45497:      kautta edistetään osapuolimaiden välisiä vientihankkeita. Suomi
45498:      on vastannut pohjoismaisen SADCC-aloitteen koordinaatiosta
45499:      vuoden 1992 helmikuusta alkaen.
45500: 
45501: 
45502: 
45503:      POHJOISMAIDEN YK-PROJEKTI
45504:      Pohjoismaat julkistivat toukokuussa 1991 kolme vuotta valmisteil-
45505:      la olleen pohjoismaisen YK-projektin nimellä kulkevan asiakirjan.
45506:      Raportti luovutettiin YK:n pääsihteerille ja jäsenmaille. Se sisältää
45507:      joukon keskeisiä uudistusehdotuksia YK:n talous- ja sosiaaliken-
45508:      tän vahvistamiseksi. Loppuraportti on käännetty myös ranskan,
45509:      espanjan ja arabian kielille.
45510:               Raportti on herättänyt varsin laajaa huomiota YK:n ylei-
45511:      seen uudistamiseen liittyen. Pohjoismaiden aloite tähtää siihen,
45512:      ettei YK:n kasvava panostus rauhan ja turvallisuuden ylläpitämi-
45513:       seen johtaisi järjestön talous- ja sosiaalilohkon näivettymiseen.
45514:      Kehityskysymyksillä katsotaan olevan olennainen osuutensa YK:n
45515:       toiminnassa, ja siksi niiden jääminen sivuosaan kaventaisi myös
45516:      YK:n vaikutusvaltaa rauhanrakentajana. Tässä mielessä pohjois-
45517:      maiden aloite käy yksiin YK:n pääsihteeri Boutros-Ghalin käyn-
45518:      nistämän uudistustyön kanssa paremman työnjaon löytämiseksi
45519:      koko YK-järjestelmän eri osatekijöiden välille.
45520:               Pohjoismaat ehdottavat loppuraportissa YK:n hallinnon
45521:       tehostamista luomalla YK:lle sieltä puuttuva kehityspoliittinen
45522:      foorumi (lnternational Development Council). Tällä tähdätään
45523:      YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOC:in aseman vahvistami-
45524:      seen, ei uuden elimen perustamiseen. Hajallaan olevien eri ra-
45525:      hastojen ja ohjelmien keskitetty ohjaus lisäisi myös tehokkuutta.
45526:               Muut uudistusehdotukset liittyvät ohjelmien hallintoneu-
45527:      vostojen jäsenmäärän supistamiseen ja toimivallan lisäämiseen,
45528:      operatiivisten toimintojen rahoituspohjan uudistamiseen, huma-
45529:      nitaarisen avun uudistamiseen sekä sihteeristön uudelleenjärjes-
45530:       telyyn. Ehdotuksista kaksi viimemainittua on jo toteutunut koko-
45531:      naan tai osittain.
45532:               Raportti sisältää myös konkreettisia suosituksia erityisjär-
45533:      jestöjen roolista, YK:n ja Maailmanpankin välisestä työnjaosta,
45534:      sekä muista ajankohtaisista talous- ja sosiaalikentän uudistuskysy-
45535:      myksistä.
45536:               Uudistusvaatimusten lähtökohtana on YK:n organisaatio-
45537:      rakenteen osittainen vaikea hallittavuus ja siitä johtuva toimin-
45538:      nan tehottomuus sekä kentällä että päämajatasolla. Seurauksena
45539:      on ollut YK:n kehitystoimintojen jääminen vähemmälle huomiol-
45540:      le ja kansainvälisten kehityskysymysten käsittelyn painopisteen
45541:      liukuminen Maailmanpankille. YK-järjestelmän operatiivisten
45542:      toimintojen päärahoittajina pohjoismaatovat ajaneet selkeyttä
45543: 
45544: 
45545: 
45546: 
45547: 26
45548:  työnjakoon YK:n ja Bretton Woods-instituutioiden välille, eri YK-
45549: elinten toimivaltuuksien täsmentämistäja päällekkäistoimintojen
45550: lopettamista. Muutosvaatimukset ovat kohdistuneet nimen-
45551: omaan ECOSOC:in ja yleiskokouksen väliseen työnjakoon.
45552:           YK:n kirjava hallintorakenne ja koordinaation puute ovat
45553: johtaneet siihen, ettei YK ole järjestönä enää pystynyt Junasta-
45554:  maan kehityskysymyksissä sille asetettuja odotuksia. Kuitenkin
45555: YK:ntehtävä näissä asioissa koetaan merkittäväksi ja korvaamat-
45556:  tomaksi järjestön antaman avun monipuolisuudesta ja tasapuoli-
45557: suudesta johtuen.
45558:           Po~oismaiden YK-projekti on saanut alusta alkaen tukea
45559: OECD-mailta. Kehitysmaat ovat myös alkaneet suhtautua uudis-
45560:  tuksiin suopeasti havaittuaan, että pohjoismaiden aloitteen tar-
45561:  koituksena on nimenomaan vahvistaa YK:ta. Uudistusajatukset
45562: ovat saaneet vähemmän tukea osakseen kansainvälisiltä virka-
45563:  miehiltä.
45564:           Uudistusajatusten läpiviemiseksipohjoismaatovat käy-
45565:  neet laajoja neuvotteluja sekä YK-järjestelmän piirissä että pää-
45566:  kaupunkitasolla. Hanketta esittelevä seminaari järjestettiin Tuk-
45567:  holmassa syyskuussa 1991 ja sen jatkona toukokuussa 1992 Hel-
45568:  singissä 32 maan välinen kahden päivän seminaari erityisesti
45569: ECOSOC-kokouksen pohjustamiseksi. Neuvotteluja on käyty eri-
45570:  tyisesti Mrikan maiden edustajien kanssa, mm. OAU:n ulkomi-
45571:  nisterikokouksen yhteydessä helmikuussa 1992 Addis Abebassa.
45572: 
45573: 
45574: 
45575: 
45576:                                                                      27
45577:          Kehitysyhteistyön teemat
45578:      4
45579:                  ..         ..
45580:          YMPARISTO
45581:          Kertomusvuotta leimasivat YK:n vuonna 1992 pidettävän ympä-
45582:          ristö- ja kehityskonferenssin (UNCED) sekä maailmanlaajuisten
45583:          ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden suojelusopimusten val-
45584:          mistelut. Myönteisenä konferenssivalmistelujen seurauksena
45585:          ympäristökysymysten huomioonottaminen on julkisesti mielletty
45586:          entistä selkeämmin osaksi kehitysedellytyksiä.
45587:                   Konferenssin valmistelut synnyttivät hedelmällistä keskus-
45588:          telua kansainvälisen yhteisön ympäristövalmiuksista. Järjestöjen
45589:          hallintoelimissä ja kokouksissa Suomi on pyrkinyt vahvistamaan
45590:          ympäristökysymysten huomioonottamista sekä asia- että hallin-
45591:          nollisissa kysymyksissä. Ulkoasiainministeriö tuki UNCEDin
45592:          kansainvälisiä valmisteluja noin kolmella miljoonalla markalla
45593:          vuonna 1991.
45594:                   Kertomusvuonna Suomi liittyi tukemaan UNEP:in, Maail-
45595:          manpankin ja UNDP:n yhdessä hallinnaimaa maailmanlaajuista
45596:          ympäristörahastoa ( GEF). Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä
45597:          laatua on pyritty nostamaan mm. ympäristövaikutusten arviointi-
45598:          menettelyä kehittämällä.
45599:                   Arvio kahdenvälisen yhteistyön ympäristömaksatuksista
45600:          vuonna 1991 (sisältäen merkittävimmät ympäristöhankkeet ja-
45601:          komponentit) on noin 130 miljoonaa markkaa. Vastaava luku
45602:          monenkeskisen yhteistyön osalta on noin 85 miljoonaa markkaa.
45603: 
45604:          YK:nympäristö-ja kehityskonferenssi UNCED
45605:          Kesäkuussa 1992 Rio dejaneirossa pidetty konferenssi oli YK:n
45606:          historian mittavimpia kokouksia, jonka tarkoituksena oli löytää
45607:          ratkaisu luonnonvarojen järkiperäisen käytön ja suojelun sekä
45608:          ympäristön kannalta kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityk-
45609:          sen asettamiin haasteisiin. YK:njäsenmaiden välille tulisi luoda
45610:          uusi tasapainoinen maailmanlaajuinen ympäristö- ja kehitysyh-
45611:          teistyökumppanuus.
45612:          UNCED-konferenssin valmistelussa tavoitteiksi asetettiin:
45613:             keskeiset teemat sisältävä poliittisesti sitova julistus (ns. "Earth
45614:              Charter");
45615:             julistuksen periaatteille rakentuva ensi vuosituhannelle ulot-
45616:              tuva ympäristönsuojelun toimintaohjelma "Agenda 21",joka
45617:              sisältää kansalliset, alueelliset ja maailmanlaajuiset tavoitteet;
45618:              maailmanlaajuisten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuo-
45619:              toisuuden suojelua koskevien sopimusneuvottelujen loppuun-
45620:             vieminen ja sopimusten allekirjoittaminen.
45621: 
45622: 
45623: 
45624: 28
45625:                    Suomen kansallisessa valmistelussa kehitysyhteistyön nä-
45626:           kökulmasta tärkeimmät aihepiirit koskevat ympäristöön ja kehi-
45627:           tykseen liittyvien kansainvälisten rahoitusjärjestelmien sekä kehi-
45628:           tysmaiden omien valmiuksien kehittämistä sekä köyhyyttä ja väes-
45629:           tönkasvua ympäristöongelmien taustalla. Voimavarojen siirtoon
45630:           kytkeytyy myös teknologian saatavuus sekä vastaanottovalmiuksi-
45631:           en kehittäminen. Konferenssin tulosten toimeenpanon seuraa-
45632:           miseksi YK-järjestelmän toimintaa ympäristö- ja kehityskysymyk-
45633:           sissä tulee tehostaa.
45634:                    Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttaminen
45635:           edellyttää nykyisten kehitysapuvirtojen kasvattamista. Agenda 21
45636:           sisältää kehitysmaille laajan maa- ja aluekohtaisen ohjelman, joka
45637:           kattaa mm. metsien ja vesien suojelun, aavikoitumisen estämisen,
45638:           köyhyyden lievittämisen, terveydenhuollon ja koulutuksen. Kehi-
45639:           tysmaat kantavat kustannuksista suurimman osan itse. UNCED-
45640:           konferenssia valmisteleva sihteeristö on arvioinut ulkoisen avun
45641:           tarpeeksi 125 miljardia dollaria vuodessa ja tavoitteeksi on asetet-
45642:           tu nykyisen kehitysavun (55 miljardia dollaria) kaksinkertaistami-
45643:           nen. Tämä edellyttäisi, että kaikki teollisuusmaat nostaisivat apun-
45644:           sa 0, 7 prosentin BKT-tasolle vuoteen 2000 mennessä. Suomi ko-
45645:           rostaa kansainvälisessä ympäristörahoituksessa oikeudenmukaista
45646:           taakar:Uakoa.
45647:                    Maailmanla<Uuisten ympäristötarpeiden rahoitukseen lä-
45648:           hinnä kansainvälisten ympäristösopimusten puitteissa on osoitet-
45649: 
45650: 
45651: 
45652:     TROOPPISTEN ALUEIDEN METSÄKATO
45653: Prosentteina kokonaismetsäpinta-alasta vuosittain
45654: 
45655: 
45656: 
45657: 
45658:                       -0,0-0,2%
45659:                       CJ 0,3-0,5%
45660:                       -0.6-1,0%
45661:                       -1.1-1,8%
45662:                       -   1,9-3,0%
45663:                       ->3,1%
45664: 
45665: 
45666: 
45667: 
45668:                                                                                  29
45669:      tava uutta lisärahoitusta. Sopimuksissa kehitysmaille esitetään
45670:      korvattavaksi maakohtaisten ja sopimusten edellyttämien toimen-
45671:      piteiden, tutkimusten ja ohjelmien laatimisesta aiheutuvia yli-
45672:      määräisiä kustannuksia. Näiltä osin rahoitusta ei luetajulkiseen
45673:      kehitysapuun.
45674: 
45675:      Monenkeskinen ympäristöyhteistyö
45676:      Kehitysyhteistyöosasto on rahoittanut ja rahoittaa edelleen mo-
45677:      nia YK-järjestöjä ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia (mm. UNEP,
45678:      FAO, IFAD, WFP, UNDP, WHO, UNIDO, ILO, WMO, UNFPA,
45679:      UNICEF, Maailmanpankkiryhmä ja alueelliset kehitysrahoituslai-
45680:       tokset sekä WIDER), joiden tehtäviin vaihtelevassa laajuudessa
45681:      kuuluvat luonnonvarojen järkiperäinen hyödyntäminen ja ympä-
45682:      ristöongelmien ehkäisy.
45683:               Suomen tuesta UNEP:lle valtaosa kanavoituu ulkoasiain-
45684:      ministeriön poliittisen osaston kautta (vuonna 1991 12,75 miljoo-
45685:      naa markkaa Environmental Fundille). Kehitysyhteistyöosasto
45686:      puolestaan tuki UNEP:in tukirahastoa teknisen avun antamiseksi
45687:      kehitysmaille (ns. Clearing House -rahasto) vuonna 19911,4 mil-
45688:      joonalla markalla.
45689:               UNEP:in, Maailmanpankin ja UNDP:n yhdessä hallinnai-
45690:      maa maailmanlaajuista ympäristörahastoa GEF:iä (Global Envi-
45691:      ronment Facility) Suomi tuki 35 miljoonalla markalla vuonna
45692:       1991. Kaiken kaikkiaan Suomi on lupautunut avustamaan rahas-
45693:      toa kolmivuotiskaudella 1991-93 yhteensä 105 miljoonalla. Niin-
45694:      ikään Suomi tuki Montrealin pöytäkirjaan pohjautuvaa otsoni-
45695:      kerroksen suojelurahastoa vuonna 1991 noin 1,3 miljoonalla
45696:      markalla.
45697:               Muita maailmanlaajuisia ohjelmia ja sopimuksia, joita
45698:      kertomusvuonna tuettiin, ovat FAO:n hallinnoima Trooppisten
45699:      metsien toimintaohjelma (TFAP) ja Uhanalaisten eläin- ja kasvi-
45700:      lajien kansainvälistä kauppaa koskeva sopimus (CITES).
45701:               Tukea ovat myös saaneet kehitysmaissa toimivat elollisten
45702:      luonnonvarojen (mm. maa- ja metsätalousala) kestävää hyödyntä-
45703:      mistä edistävät tutkimuslaitokset. Näitä ovat mm. ICIPE (Interna-
45704:      tional Centre oflnsect Physiology and Ecology), ICRAF (Interna-
45705:       tional Center for Research in Agroforestry) ja ACTS (Mrican
45706:      Center for Technology Studies) Keniassa sekä ILCA (Internatio-
45707:      nal Livestock Centre for Mrica) Etiopiassa. Tutkijakoulutusta on
45708:      tuettu IFS:n (International Foundation for Science) kautta. Suo-
45709:      men rahoituksella suomalaisia ympäristöalan asiantuntijoita on
45710:      työskennellut useissa YK-järjestöissä (mm. UNEP, FAO, WHO,
45711:      ILO).
45712: 
45713:      Kahdenvälinen ympäristöyhteistyö
45714:      UNCED-konferenssin valmisteluprosessin myötä on entistä sel-
45715:      vemmin havaittu, että juuri ympäristöongelmat ovat usein este
45716:      kehitykselle avunsaajamaissa. Merkittävän ongelmakokonaisuu-
45717: 
45718: 
45719: 
45720: 30
45721:      den muodostavat luonnontilaisten ekosysteemien hävitys, maa-
45722:      peräeroosio, maaperän köyhtyminen ja aavikoituminen. Ehkäise-
45723:      mällä ekosysteemien, mm. metsien, hävitystä voidaan maaperän
45724:      köyhtymistä jarruttaa. Suomen kehitysyhteistyön eräs päätoimi-
45725:      aloista onkin ollut metsäalan yhteistyö, jonka puitteissa on suun-
45726:      tauduttu vaikuttamaan metsä- ja maankäytön politiikkaan sekä
45727:      metsäalan instituutioiden tukemiseen. Lisäksi vesi- ja sanitaatio-,
45728:      perusterveydenhuolto-, maaseutukehitys-ja meteorologiahank-
45729:      keet sekä lukuisat tutkimus- ja koulutushankkeet ovat sisältäneet
45730:      ympäristökomponentteja.
45731:               Käynnissä tai suunnitteilla olevia ympäristöhankkeita tai
45732:      monialaisten hankkeiden merkittäviä ympäristökomponentteja
45733:      oli kertomusvuonna mm. Usambaran vuoriston Amanin metsä-
45734:      alueen suojelu sekä Sansibarin metsitys ja tuki ympäristöhallin-
45735:      nolle Tansaniassa, Nacalan kaupungin kehittäminen ja eroosion-
45736:      torjunta sekä Beiran kaupungin vesihuolto- ja sanitaatiohanke
45737:      Mosambikissa, tuki Sambian ympäristönsuojeluhallinnolle, met-
45738:      sien suojelu ja hoito sekä peltometsäviljelyn kehittäminen Poh-
45739:      jois-Namibiassa, Kenian kahvituotannon jätteidenkäsittelyn tutki-
45740:       mus ja Nakuru-Nyandaruan maaseutukehityshanke, kylämetsitys
45741:      ja teollisuuden ympäristönsuojelu Senegalissa, Ras el Barin ja
45742:       Badr Cityn vesihuolto- ja viemäröintihanke Egyptissä, Phewa
45743:      Talin ja Kulekhanin alueiden metsitysja maaperänsuojelu sekä
45744:       Lumbinin alueen vesi- ja sanitaatiohanke Nepalissa, Hanoin kau-
45745:       pungin vesihuolto- ja jäteveden käsittelyhanke Vietnamissa, ruo-
45746:       hostoalueiden metsitys Indonesiassa, Keski-Amerikan maiden
45747:      ympäristöneuvoston CCAD:n (Consejo Centroamericano para
45748:      Ambiente y Desarrollo) yhteispohjoismainen tuki, alueellinen
45749:       (Guatemala, Nicaragua, Honduras ja Costa Rica) metsäohjelma,
45750:       sekä eteläisen Afrikan maiden ympäristöalan opetushanke.
45751:               Uusien hankkeiden suunnittelussa on noudatettu vuonna
45752:       1989 käyttöön otetun seikkaperäisen ympäristövaikutusten arvi-
45753:       ointiohjeiston (EIA-ohjeiston) määrittelemiä menettelytapoja
45754:       esimerkiksi Panganijoen vesivoimahankkeessa Tansaniassa, Pe-
45755:       run Iquitoksen dieselvoimalahankkeessa, Mosambikin Nacalan
45756:       kaupunkikehityshankkeessa sekä Egyptin, Sansibarinja Nami-
45757:       bian vesihuolto-ja sanitaatiohankkeissa.
45758:               Käynnissä olevien hankkeiden haitallisten ympäristövai-
45759:       kutusten korjaamista on selvitetty mm. Tansanian TWICO-metsä-
45760:       teollisuushankkeissa ja Hanoin vesihuoltohankkeessa Vietnamis-
45761:       sa.
45762:               Kehitysyhteistyön laadun parantamiseen ja siihen liittyvän
45763:       sisäisen koulutuksen tehostamiseen on tähdännyt hankkeiden
45764:      ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kehittäminen, toisen
45765:      ympäristöalan neuvonantajan paikkaaminen, myrkyllisten ainei-
45766:       den käsikirjan sekä kehitysyhteistyö ja ympäristö -perustietopake-
45767:       tin laajennetun version valmistuminen. Kertomusvuonna on
45768:       myös selvitetty kemikaalien käyttöä erityyppisissä hankkeissa.
45769:               Ulkoasiainministeriö on myös osallistunut kehitysyhteis-
45770:       työn ympäristöllisen laadun kohentamiseen tähtäävän OECD:n
45771:       kehitysapukomitean ympäristötyöryhmän työhön.
45772: 
45773: 
45774: 
45775: 32
45776: Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa
45777: Kansalaisjärjestöjen merkitys on lisääntymässä niin hanketoteut-
45778: tajina kuin ympäristökysymysten esilletuojina.
45779:         Suomalaisten kansalaisjärjestöjen ympäristöhankkeita tu-
45780: ettiin vuonna 1991 arviolta 3,2 miljoonalla markalla. Tuettaviin
45781: järjestöihin kuuluu mm. Maailman Luonnonsäätiön Suomen Ra-
45782: hasto (WWF Suomi), Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ympäristö
45783: ja kehitys ry. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen KEPAn toteut-
45784:  tamassa kehitysjoukko-ohjelmassa (Sambia, Nicaragua ja Mosam-
45785: bik) on kertomusvuonna työskennellyt useita suomalaisia ympä-
45786: ristönsuojeluun ja -hoitoon liittyvissä tehtävissä.
45787:         Kansainväliselle Luonnonsuojeluliitolle (IUCN), jonka
45788: valtiojäsen Suomi on, myönnettiin yhteensä 9,4 miljoonaa mark-
45789:  kaa vuosille 1991-92. Tärkeimmät kehitysyhteistyövaroista tuetut
45790:  o~elmat ovat kansainvälinen kosteikkoalueiden suojeluohjelma
45791: ja aavikoitumisen vastainen Sahel-ohjelma. Muita kehitysyhteis-
45792:  työvaroilla tuettuja kansainvälisiä ympäristöjärjestöjä olivat
45793:  PANOS-instituutti, COCF (Center for Our Common Future),
45794:  ELCI (Environment Liaison Center International), IPS (Inter-
45795:  national Press Service) .
45796:          Kehitysmaiden ympäristöalan järjestöt ovat saaneet jon-
45797:  kin verran tukea kanavoituneena suomalaisten kansalaisjärjestö-
45798: jen kautta sekä edustustojen pienhankemäärärahoista, esimerkki-
45799:  nä Greenbelt Movementja Kengo Keniassa.
45800: 
45801: 
45802: 
45803: 
45804: DEMOKRATIA JA IHMISOIKEUDET
45805: Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päätyttyä ovat demok-
45806: ratia ja ihmisoikeudet nousseet keskeiseen asemaan, kun pyri-
45807: tään luomaan edellytyksiä kestävälle kehitykselle ja sen myötä
45808: myös tulokselliselle kehitysyhteistyölle. Suuressa osassa kehitys-
45809: maita on taloudellisten uudistusten rinnalla ryhdytty toteutta-
45810: maan suuria poliittisia uudistuksia. Kansanvallan sekä avoimen,
45811: moniarvoisen yhteiskunnan edistämiseksi on siirrytty monipuo-
45812: luejärjestelmään samalla kun parantunut ihmisoikeustilanne
45813: mahdollistaa kansalaisten aktiivisen roolin ja osallistumisen heitä
45814: itseään koskevan kehityksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
45815:          Kehitysmaiden toimet vastaavat hyvin niitä vaatimuksia,
45816: joita avunantajayhteisö on viime vuosina lisääntyvässä määrin
45817: esittänyt. Yksittäisten hankkeiden ja niiden toimintaympäristön
45818: tarkastelu ja niitä koskevien ehtojen asettaminen oli tunnus-
45819: omaista 1970-luvun kehitysyhteistyöpolitiikalle. 1980-luvulla
45820: otettiin tarkasteluun kohdemaiden koko talous ja sitä koskevat
45821: rakennesopeutusohjelmat, ja nyt 1990-luvulla ollaan kestävän
45822:  kehityksen edellytyksiä hakemassa kehitysmaiden yhteiskunta-
45823: järjestelmien rakenteista.
45824: 
45825: 
45826: 
45827: 
45828:                                                                       33
45829:               Kehityksen taustalla on oivallus siitä, ettei kehitysyhteis-
45830:      työllä voi korvata kohdemaiden omia ponnisteluja, eikä aikaan-
45831:      saada kehitystä kohdemaiden puolesta. Sen sijaan sillä voidaan
45832:      yrittää luoda edellytyksiä kohdemaiden ja niiden kansalaisten
45833:      omille kehitysponnisteluille ja poistaa niitä koskevia esteitä. De-
45834:      mokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen tähtää juuri siihen.
45835:               Demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen ei sinänsä
45836:      voida osoittaa johtavan välttämättä nopeaan taloudelliseen ja so-
45837:      siaaliseen kehitykseen, mutta se on kiistatta pitkällä tähtäyksellä
45838:      kestävän kehityksen edellytys. Demokratian ja ihmisoikeuksien
45839:      puuttuminen ilmentää kohdemailta puuttuvaa tahtoa kehittää
45840:      itse itseään ja kansalaistensa hyvinvointia. Se johtaa vääjäämättö-
45841:      mästi huonoon hallintoon ja korruptioon, muodostaen siten es-
45842:      teen myös tuloksellisen kehitysyhteistyön harjoittamiselle.
45843:               Suomi on pyrkinyt edistämään ihmisoikeuksia mm. tuke-
45844:      malla kohdemaissamme järjestett)jä vaaleja, kansainvälisiä ihmis-
45845:      oikeusjärjestöjä sekä kansalaisjärjestöjen toteuttamia hankkeita,
45846:      jotka edistävät kansalaisjärjestötoimintaa sekä kansalaisten oma-
45847:      toimisuutta ja aloitteellisuutta kehitysmaissa.
45848:               Asian ajankohtaisuuden ja tärkeyden vuoksi ulkoasiainmi-
45849:      nisteriö järjesti yhdessä Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neu-
45850:      vottelukunnan kanssa Suomessa pohjoismaisen "Kehitysyhteistyö
45851:      ja demokratia" -seminaarin, johon osallistui erittäin arvovaltai-
45852:      nen osanottajakunta, mukaan lukien kansanedustajia eri pohjois-
45853:      maista.
45854: 
45855: 
45856: 
45857:      NAISET JA KEHITYS
45858:      Naisten huomioonottaminen kaikessa kehitysyhteistyössä on ollut
45859:      Suomen periaatteena pitkään. Vuodesta 1988 toimintaohje
45860:      "Naisten huomioonottaminen Suomen kehitysyhteistyössä" on
45861:      antanut suuntaviivat periaatteen soveltamiselle. Vuonna 1990
45862:      teetetty Naiset kehityksessä-tilanneanalyysi paljasti kuitenkin,
45863:      että periaatteen soveltaminen ei ollut käytännössä toteutunut
45864:      aiotulla tavalla. Tilanneanalyysin suositusten pohjalta kehitys-
45865:      yhteistyöosastolla aloitettiin vuonna 1991 "Käytännön WID
45866:      (Women in Development) toimenpideohjelma".
45867:               Nimestään huolimatta toimenpideohjelma puhuu suku-
45868:      puoleen (engl. gender) liittyvien vaikutusten, eikä naisten huo-
45869:      mioimisesta kehitysyhteistyössä. Tämä on tärkeä, selkeästi valittu
45870:      painotus. Toimenpideohjelma korostaa sukupuoleen liittyvien
45871:      vaikutusten huomioimisen olevan pikemminkin kehitys- ja tehok-
45872:      kuus-, kuin tasa-arvokysymys. Sen asianmukainen hoitaminen on
45873:      edellytyksenä kehitysyhteistyölle asetettuihin tavoitteisiin pääse-
45874:      miselle. Sukupuoleen liittyvien vaikutusten asianmukainen huo-
45875:      miointi kaikessa kehitysyhteistyössä edistää myös yhteiskunnallis-
45876:      ta- ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
45877: 
45878: 
45879: 
45880: 
45881: 34
45882:               Toimenpideohjelma on suunnattu kolmelle tasolle. Joh-
45883:      dolle painotetaan ohjelman tärkeyttä avun laadun ja tehokkuu-
45884:      den nostajana. Hanketasolta löytyy ohjelman ehkä merkittävin
45885:      uusi elementti: hankesuunnittelun ja toteutuksen osaksi on otet-
45886:      tu kohdeväestön naisten ja miesten tiedot, taidot, vastuut ja pal-
45887:      kinnot selvittävä lyhyt roolianalyysimalli (Rapid Gender Analysis
45888:      - RGA). Mallia alettiin 1991 sisällyttämään kentälle valmistelu- ja
45889:      muihin tehtäviin lähteneiden hankeryhmien tehtävänkuvauksiin.
45890:      Hanke suunnitellaan käyttäen hyväksi roolianalyysin tuottamaa
45891:      sukupuolispesifiä tietoa. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa-
45892:      van henkilöstön asiantuntemukseen kiinnitetään entistä enem-
45893:      män huomiota. Ohjelma asettaa vastuun sukupuoleen liittyvien
45894:      vaikutusten huomioimisesta myös jokaiselle hankkeita valmistele-
45895:      valle ja hallinnoivalle virkamiehelle ja neuvonantajalle.
45896:               Henkilökuntaa on koulutettu säännöllisesti järjestettävillä
45897:      hankesuunnittelukursseilla sekä erityisissä koulutustilaisuuksissa.
45898:      Myös Suomen edustustot Suomen avun päävastaanottajamaissa
45899:      ovat aloittaneet maakohtaisen naisten asemaa koskevan tiedon
45900:      keräämisen ja tiedotuksessa panostetaan positiivisen informaa-
45901:      tion ja hyvien kokemusten edelleen välittämiseen.
45902:               Toimenpideohjelman seurantaa varten ulkoasiainminis-
45903:      teriön kehitysyhteistyöosastolle on perustettu seurantaryhmä.
45904:      Kotimaisiin ja ulkomaisiin asiantuntijoihin, järjestöihin ja orga-
45905:      nisaatioihin pidetään säännöllisesti yhteyksiä.
45906:               Seuraava vaihe on nykyisen ohjelman työvälineiden kehit-
45907:      täminen alakohtaisiksi. Ensimmäinen tähän liittyvä toimi oli ke-
45908:      sällä 1992 tehty arviointi sukupuoleen liittyvien vaikutusten huo-
45909:      mioimisesta Suomen metsäalan hankkeissa. Tämän harjoituksen
45910:      tuloksena kehitetään erityisesti metsäalalle soveltuvia, hanketyötä
45911:      helpottavia käytännön työvälineitä.
45912: 
45913: 
45914: 
45915: 
45916: 36
45917: Lyhyt roolianalyysi
45918: Naisten ja miesten työnjaon ja roolien sel-     tuotteista, eritoten kulutukseen käytettävis-
45919: vittäminen on kehitysyhteistyöhankkeen          tä tuotteista. Vesihuonon kannalta naiset
45920: onnistumisen edeOytys. Kohdeväestön             tuntevat vesipaikat sekä käyttäjien tarpeet
45921: omasta työn- ja vastuunjaosta on usein          ja toiveet. Maataloudessa naiset tuntevat
45922: oOut liian vähän tietoa, ja naisten työpa-      perinnekasvit, paikaUisviljelysolot sekä kul-
45923: nos on hankkeissajäänyt huomiotta. Vas-         jetus- ja markkinointitarpeet.
45924: tuunjako on kulttuurisidonnaista ja se               * TEHTA VAT- Usein naiset kerää-
45925: poikkeaa oleeUisesti perinteisestä länsimai-    vät polttopuun ja eläinten rehun, metsän
45926: sesta käsityksestä naisten ja miesten työn-     tuotteita kotikulutukseen ja myyntiin, sekä
45927: jaosta, joka on saattanut olla taustalla        tekevät tyätä metsäteoUisuudelle. Veden
45928: hankkeita valmisteltaessa. Naisten osuu-        kuljetus, varastointi ja käyttä kotikulutuk-
45929: den ja tyän huomioiminen hankkeen eri           seen ja muihin tarpeisiin on naisten tehtä-
45930: vaiheissa on paitsi tasa-arvoa edistävää,       vä. Maataloudessa naiset tekevät suurim-
45931: nimenomaan järkevää voimavarojen                man osan täistä etenkin ruokalajien vilje-
45932: käyttää.                                        ~ssä ja jalostuksessa. He käsittelevät lan-
45933:       Tietämättömyys siitä, kuka kotitalouk-    noitteita ja hyönteismyrkkyjä, hoitavat
45934: sissa tekee mitäkin ja vastaa mistäkin, on      meijerituotantoa ja pieneläinten kasvatus-
45935: johtanut virheisiin. Esimerkiksi maatalous-     ta, sekä näihin liittyvää markkin01:ntia.
45936:  teknologian koulutus on annettu miehille,           * VASTUUT: Tehtäväjaon selvittämi-
45937:  vaikka maataloustyän tekevät naiset. Vir-      nen ei yksin riitä, vaan lisäksi on tiedettä-
45938:  heiden vähentämiseksi hankkeita valmistel-     vä kuka on vastuussa mistäkin, esimerkik-
45939:  taessa on tutkittava paikallisten naisten ja   si tietystä tulolähteestä saaduista varoista,
45940:  miesten roolit ja tyänjako. Työkaluksi on      tai kuka maksaa tiettyyn tarkoitukseen
45941:  kehitetty ~hyt roolianalyysi (Rapid Gender     tarvittavat käyttämaksut.
45942: Analysis, RGA).                                      *PALKINNOT: Velvoitteita vastaan
45943:      Kolmivaiheinen ana/Jysi alkaa perusky-     tulisi aina saada palkinto, joka motivoi
45944:  symyksillä: Onko naisilla vai miehillä tär-    osaUistumaan ja näin antaa edeOytykset
45945:  keä rooli siinä toiminnassa, joka on tär-      toiminnan kestävyydelle. Palkinnot on
45946:  keätä hankkeen päämäärien saavuttami-          suunniteltava eri sukupuolten tarpeiden
45947:  selle? Mikä on hankkeen toiminta-alueella      mukaan. Naisten palkintoja voisivat olla
45948:  sellaisten kotitalouksien osuus, joissa nai-   ajan säästö, lasten aseman parantuminen
45949:  nen on perheenpää? Ovatko naiset kiinnos-      tai kohentuneet ansiotulot ja status.
45950:  tuneita osaUistumaan? jos vastaus kysy-            Analyysi päättyy hyätyjen ja panosten
45951:  myksiin on myönteinen, tai jos naisten joh-    arviointiin. Miten hankkeen sisältämät re-
45952:  tamien talouksien osuus on huomattava,         surssit, toiminnot ja palvelukset ovat saa-
45953:  on tarpeen tehdä roolianalyysi loppuun.        taviOa kohdeväestän naisille ja miehille?
45954:       Rooli-analyysin toisen osan ns. KARI-     Onko se oikeassa suhteessa yhteisön nais-
45955:  analyysissa selvitetään kohdeväestön nais-     ten ja miesten määrään ja heidän osaOis-
45956:  ten ja miesten tiedot (Knowledge}, tehtävät    tumiseensa?
45957:  (Activities}, vastuut (Responsibilities) ja         Tietoa naisten ja miesten rooleista, tie-
45958:  palkinnot (lncentives).                        doista ja toiminnoista saadaan tutkimuk-
45959:       * TIEDOT: Naisten "ruohonjuurita-         sin, havainnoima!Ja tavaUista elämää ja
45960:  son" tietoa maataloudesta, vesihuollosta ja    keskustelemalla paikaUisen väestän, paikal-
45961:  metsätaloudesta ei ole käytetty hyväksi        listen naisjärjestöjen ja kansalaisjärjestä·
45962:  hankkeita suunniteltaessa. Naisilla on val-    jen edustajien sekä tutkijoiden ja viran-
45963:   tavasti tietoa eri puulajeista ja metsän      omaisten kanssa.
45964: 
45965: 
45966:                                                                                                  37
45967: Kulttuuriraportti
45968: Kulttuurikysymykset nousevat täUä vuosi-             voimavarojen kasvattamiseiJe sekä kansojen
45969: kymmeneUii esi/k entistä voimakkaammin               väliselle vuoropuheluiJe.
45970: niin kansainvälisissä kuin kansaUisissakin                Kulttuurialan yleinen kehittäminen ja laa-
45971: yhteyksissä. Kulttuuriulottuvuus tuke ottaa          jentaminen on erittäin tärkeää. Työryhmä
45972: huomioon myös kehitysyhteistyössä. Uuden             laatisi kulttuuriyhteistyöhön yksityiskohtaisen
45973: ajattelutavan mukaan kulttuuri olisi käsitet-        toimintaohjelman. Kulttuuriohjelmien osuut-
45974: tävä voimavaraksi ja nähtävä se kestävän             ta kahdenvälisessä yhteistyössä se lisäisi mää-
45975: kehityksen perustana. Talourkllistaja teknis-        rätietoisesti. Toiminnan irkointiin ja suunnit-
45976: tä kehitystä ei voida toteuttaa kulttuuriyhteyk-     teluun olisi edustustojen kautta saatava mu-
45977: sistä irrallnan. Paikalliset tiedot ja taidot sekä   kaan paikallisia kulttuuri-instituutiota ja -
45978: ruohonjuuritasolta lähtevät kwvat aloitteet          henkilöitä, kansalaisjärjestöjä, asiantuntijoita
45979: tukvat okmaan kehitysyhteistyössä yhä tär-           ja taiteilijoita. Hankkeiden olisikin tuettava
45980: keämmäUä sijalla, toteaa Suomen kulttuuri-           yhteistyömaasta tulevia aloitteita ja toimitta-
45981: alan kehitysyhteistyötä selvittänyt työryhmä         va niiden ehdoillll, kohrkmaassa olevan tie-
45982: loppuraportissaan. Ulkoasiainministeriön             don, innostuksen ja toimintahalun pohjalta.
45983: asettaman työryhmän kulttuuriraportti val-                Hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen
45984: mistui lokakuussa 1991.                              laatuun olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.
45985:      Kehityksen kulttuuriulottuvuuden tunnus-         Työryhmä esittää kehitysyhteistyövirkamies-
45986: taminen merkitsee käytännössä sitä, että ke-         ten kulttuurialan tuntemuksen vahvistamista
45987: hitysapua antavan osapuokn on otettava               ja kansalaisjärjestöjen ottamista entistä
45988: oman toimintansa peruslähti.Jkohdaksi kehi-          enemmän mukaan kulttuurihankkeiden
45989: tysmaan oma kulttuuritausta: elämäntapa,             kehittelyyn.
45990: maailmankatsomus, uskonto ja perinteet.                   Kulttuurihankkeita suunniteltaessa johta-
45991: Tämä efkOyttää kohfkmaan kulttuurin tun-             vana tavoitteena tulisi oUa toimivien kokonai-
45992: temusta ja arvostamista. Myös kohfkmaan              suuksien luominen, eikä niinkään irrallisten
45993: hollinnolta ja elinket'noelämöltä efklJytetään       yksittäisten tapahtumien toteuttaminen. ·
45994: kulttuun"näkökulman huomioonottamista.               Hankkeet voivat lähteä liikkeelle pienistäkin
45995:      Kulttuuriyhteistyössä on työryhmän mu-          aloitteista, mutta niiUii tulisi oUa mahdoDi-
45996: kaan neljä keskeistä toimintalinjaa: kulttuu-        suuksia kasvaa myöhemmin laajemmiksi ko-
45997: rinäkökulman sisäänrakentaminen kaikkiin             konaisuuksiksi. Työryhmä suositteke keskit-
45998: kehitysyhteistyöohjebniin ja -hankkeisiin si-        tymistä joihinkin suurehkoihin maa- tai alue-
45999:  ten, että paikalliset olosuhteet ja kulttuuri-      kohtaisiin ohjelmiin. Niitä täydentäisivät pie-
46000:  tausta otetaan mahdoDisimman hyvin huo-             nemmät hankkeetyhteistyössä esimerkiksi
46001: mioon; kulttuuriyhteistyön toteuttaminen             kansalaisjärjestöjen kanssa. Näin kulttuurin
46002: sekä itsenäisinä hankkeina tai osana muita           toimintakenttää saataisiin okellisesti laajen-
46003: kehitysyhteistyöohjelmia; ktavan ja esittävän        nettua.
46004:  taiteen tukeminen sekä taifkkasvatuksen ke-              Toiminnan kehittäminen vaatii rahoitus-
46005:  hittäminen; osallistuminen kulttuurinvaihto-        pohjan laajentamista ja halhnnoinnin tehos-
46006:  ohjelmiin.                                           tamista. Työryhmän tavoitteena on, että kult-
46007:      Työryhmän suositukset lähtevät siitä, että      tuurialan hankkeisiin käytettäisiin jo lähivuo-
46008:  kulttuuri käsitetään lo,ajasti inhimillisten toi-   sina yksi prosentti koko kehitysyhteistyömää-
46009:  mt'ntojen moninaisuutena ja tiedostetaan sel-       rärahoista.
46010:  keästi kestävän kehityksen perustana ja oleel-           Tiedotus ja viestintä liittyvät läheisesti
46011: lisena osana kaikkea yhteiskunnallista ja ta-        kulttuuriin. Työryhmä pitää tärkeänä tiedo-
46012: loutkllista päätöksentekoa. Kulttuuriohjebnia         tus- ja viestintäalan hankkeifkn laadullista ja
46013:  lisäämällä voimistetaan kansallista kulttuuri-      määräll:istä kehittämistä, koska niiden väl:i-
46014:  identiteettiä ja itsetuntoa ja luodaan edl311y-      tykseOii tuetaan kulttuuritoimtntaa ja -vaih-
46015:  tyksiä yhteisöjen Osallistuvalle kehitykselle,       toa sekä fkmokratian kehittymistä.
46016:  ktavalk tuotantotoiminnalle ja inhimillisten
46017: 
46018: 
46019:                                                                                                         39
46020:      5   Monenkeskinen yhteistyö
46021: 
46022: 
46023:          Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan yleisten päämäärien mukaises-
46024:          ti sen monenkeskinen osa edistää Suomen ulkopoliittisia tavoit-
46025:          teita YK:ssa ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa sekä niiden
46026:          kautta tapahtuvassa kehitysyhteistyössä vastaanottajamaissa.
46027:                   Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä on kaksi päätavoitet-
46028:          ta. Sillä pyritään osoittamaan poliittista tukea YK-järjestelmän ja
46029:          kansainvälisten rahoituslaitosten työlle ja päämäärille, jotka miel-
46030:          letään tärkeäksi ulottuvuudeksi Suomen ulkopolitiikassa. Samalla
46031:          Suomi osallistuu kansainvälisen yhteisön jäsenenä monenkeski-
46032:          sen toiminnan kehittämiseen. Päätöksentekojärjestelmä pohjau-
46033:          tuu tasavertaisuuteen.
46034:                   Suomi pyrkii yhdessä luontaisen viiteryhmänsä pohjois-
46035:          maiden kanssa vaikuttamaan siihen, että monenkeskisessä avussa
46036:          painottuisivat Suomen keskeisinä pitämät kehitysyhteistyöpoliitti-
46037:          set päämäärät. Toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttaa myös Suo-
46038:          men antaman rahallisen tuen määrä.
46039:                   Monenkeskiset avustukset ovat järjestöjen varsinaisiin
46040:          budjetteihin kohdennettavaa yleistukea. Ne annetaanjoko vuo-
46041:          sittain kerrallaan vahvistettavina vapaaehtoisina avustuksina
46042:           (pääsääntöisesti YK-järjestelmän kehitysyhteistyölle kohdennetut
46043:          avustukset) tai useampivuotisina sitoumuksina (kehitysrahoitus-
46044:          laitoksille).
46045:                   Suomesta tapahtuviin monenkeskisen avun hankintoihin
46046:          kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Suomi haluaa vaikuttaa siihen,
46047:          että järjestöjen ja rahoituslaitosten hankintapolitiikka tulee avoi-
46048:          memmaksi ja että järjestöissä kiinnitetään erityistä huomiota pie-
46049:          nemmistä jäsenmaista tapahtuviin hankintoihin. Kansainvälisten
46050:          kehitysrahoituslaitosten osalta on huomioitava, että vain laitosten
46051:          rahoitukseen osallistuvat maat pääsevät mukaan niiden lainoit-
46052:          tamien hankkeiden toteutukseen. Hankintojen saaminen Suo-
46053:          meen on kuitenkin ensisijaisesti kiinni yritysten omasta aktiivi-
46054:          suudesta.
46055:                   Suomalaista osaamista eli suomalaisten asiantuntijoiden
46056:          saamista kansainvälisten järjestöjen palvelukseen tehostetaan.
46057:          Myös apulaisasiantuntijoiden hakeutumista kansainvälisten jär-
46058:          jestöjen palvelukseen kannustetaan entistä enemmän. Tätä kaut-
46059:          ta koulutetaan nuoria ammattitaitoisia kehitysasian tuntijoita. Sa-
46060:          malla Suomeen saadaan kansainvälistä järjestötietoutta ja lisä-
46061:          tään monenkeskistä tietotaitoa.
46062:                   Asiantuntijoiden sijoitusta suunniteltaessa otetaan entistä
46063:          tarkemmin huomioon järjestö-ja kehitysyhteistyöpoliittiset pai-
46064:          notukset, jotta saatavalla työkokemuksella olisi myös myöhem-
46065:          min Suomen tarpeita palveleva vaikutus.
46066: 
46067: 
46068: 
46069: 40
46070:        KEHITYSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN
46071:           JÄRJESTÖJEN KAUTTA 1984-91
46072: mmk
46073: 1400
46074:                                                                         -~ YK:n kehitys-
46075:                                                                           ohjelmat
46076: 1200
46077:                                                                     J111 Sosiaalisen
46078: 1000                                                                ·       kehityksen
46079:                                                                             ohjelmat
46080:                                                                     •       Kansainväliset
46081: 800                                                                         kehitysrahoi-
46082:                                                                             tuslaitokset
46083:                                                                     1111111 Elintarvike-
46084: 600                                                                         ohjelmat
46085: 
46086:                                                                     11111 Humanitaariset
46087: 400                                                             -         järjestöt ja
46088:                                                                           ratiastot
46089: 200                                                                 -     WIDER-
46090:                                                                           instituutti
46091:    0                                                                •     Muut
46092:        -84   -85    -86     -87    -88     -89    -90     -91
46093: 
46094: 
46095: 
46096:               YK:N KEHITYSOHJELMAT
46097:               YK:nkonkreettisia kehitysohjelmia toteuttaa parikymmentä itse-
46098:               näistä järjestöä, rahastoa tai laitosta. Tästä johtuu YK-järjestelmän
46099:               operatiivisten kehitysyhteistyötoimintojen hajanaisuus ja koordi-
46100:               nointitarpeen korostuminen. Toisaalta siitä syntyy myös YK-järjes-
46101:               telmän laaja asiantuntemus.
46102:                        YK-järjestelmän tehostaminen on ollut yhtenä keskeisenä
46103:               tavoitteena Suomen YK-politiikassa. Pohjoismaat ovat yhdessä
46104:               työskennelleet uudistusten aikaansaamiseksi. Pohjoismaiden YK-
46105:               projekti keskittyy korkean tason poliittiseen päätöksentekopro-
46106:               sessiin, suuria hallintoneuvostoja pienempien ja jatkuvasti työs-
46107:               kentelevien johtokuntien aikaansaamiseen sekä operatiivisten
46108:               toimintojen rahoituksen uudistamiseen.
46109:                        Suomi on keskittänyt avustuksensa keskeisimmille YK-ka-
46110:               naville eli YK:n kehitysohjelmalle (UNDP), YK:n lastenrahastolle
46111:               (UNICEF), YK:nväestörahastolle (UNFPA) sekä Maailman elin-
46112:               tarvikeohjelmalle (WFP). Suomi kuuluu näiden sosiaalisen ja ta-
46113:               loudellisen kehityksen ohjelmien suurimpiin rahoittajiin.
46114:                        Suomen linja perustuu siihen näkemykseen, että talou-
46115:               dellisen ja sosiaalisen sektorin samanaikainen kehittäminen edes-
46116:               auttaa tasapainoista yhteiskunnallista kehitystä ja myötävaikuttaa
46117:               etenkin heikoimmassa asemassa olevien köyhimpien väestöryh-
46118:               mien aseman parantamiseen. Kestävä kehitys edellyttää pyrkimys-
46119:               tä toisiinsa liittyvien kehitysongelmien, kuten väestönkasvun ja
46120:               ympäristöhaittojen, samanaikaiseen ratkaisemiseen. Tämän mu-
46121:               kaisesti Suomi tukee edelleen myös UNDP:n alaisuudessa itsenäi-
46122:               sesti toimivaa YK:n naisten kehitysrahastoa UNIFEMia.
46123: 
46124: 
46125: 
46126:                                                                                              41
46127:                YK:n kehitysohjelma UNDP on YK-järjestelmän kautta oh-
46128:      jattavan asiantuntija-avun koordinoija ja keskeinen rahoittaja.
46129:      Sen keskeisin tehtävä on kehitysmaiden inhimillisten voimavaro-
46130:      jen kehittäminen. UNDP päätti vuonna 1990 suunnata 55 pro-
46131:       senttia tuestaan köyhimmille kehitysmaille 1992-1996. UNDP:n
46132:      varoista 80 prosenttia käytetään maakohtaisiin ohjelmiin ja 20
46133:      prosenttia alueellisiin ja maailmanlaajuisiin sekä erityisohjelmiin
46134:      ja toiminnan kehittämiseen. Vuoden 1992 alusta lähtien ohjel-
46135:       missa siirrytään asteittain kansallisesti toteutettaviin hankkeisiin,
46136:      joiden toimeenpanosta vastaanottava maa ja UNDP neuvottele-
46137:      vat. Maaohjelmien tavoitteita ovat köyhyyden kehitykselle asetta-
46138:       mien esteiden lievittäminen, kehitysmaiden oman kapasiteetin
46139:       lisääminen kehitysohjelmien suunnittelun varmistamiseksi sekä
46140:      ympäristövaikutusten tiedostaminen.
46141:                UNDP:n toiminnan sisältöön on vaikuttanut jäsenmaiden
46142:       aktiivinen keskustelu asiantuntija-avun painotuksista ja kestävästä
46143:       kehityksestä sekä YK-järjestelmän uudistamiskeskustelu yleensä.
46144:       UNDP itse on voimakkaasti osallistunut kehityksen ja sen kestä-
46145:      vyyden edellytyksiä koskevaan keskusteluun. UNDP on julkaissut
46146:      vuodesta 1990 omaa kehitysraporttiaan (Human Development
46147:       Report). Siinä on kehitelty inhimillisen kehityksen mittareita ja
46148:       korostettu kokonaisvaltaisen kehityksen ja inhimillisten voima-
46149:      varojen ensisijaisuutta.
46150:                YK:nlastenrahaston (UNICEF) toiminta tähtää ennen
46151:       muuta kehitysmaiden lasten ja äitien peruspalvelujen ja elinolo-
46152:      jen parantamiseen ja kehittämiseen. Suomi on pysynyt yhtenä
46153:      järjestön päärahoittajista ja korostanut toiminnan kehittämisessä
46154:       UNICEFin luonnetta kehitysjärjestönä, jonka toimien tulee täh-
46155:       dätä pysyviin parannuksiin peruspalvelujen tarjonnassa ja edes-
46156:       auttaa näin kokonaiskehityksen kestävää luonnetta. UNICEFin
46157:       työn kehikkona ja kehityssuuntautuneisuuden tukena on YK:n
46158:       Lapsen oikeuksien sopimus. Suomi ratifioi sopimuksen touko-
46159:       kuussa 1991.
46160:                Suomi tukee UNICEFia myös humanitaarisen avun
46161:      varoin hätäaputilanteissa,joissa UNICEF pyrkii suojelemaan
46162:      ja avustamaan hätään joutuneita lapsia ja heidän äitejään.
46163:                UNICEFin tiedon jakamisen ja lasten aseman tärkeyden
46164:       esillä pitämisen kannalta vuoden 1990 lasten asemaa käsitelleen
46165:       huippukokouksen hedelmät olivat jo kypsyneet siinä määrin, että
46166:       kansallisten lasten asemaa koskevien suunnitelmien sisällöstä ja
46167:       toimien vaikutuksista käytiin hedelmällistä keskustelua kansain-
46168:      välisillä foorumeilla.
46169:                YK:n väestörahasto (UNFPA) rahoittaa ja koordinoi mm.
46170:       erityisjärjestöjen kehitysmaissa toteuttamia väestöohjelmia. Se
46171:       keskittyy erityisesti perhesuunnittelun edistämiseen, sekä valis-
46172:       tus-, tiedotus- ja koulutustoimintaan. Vastaanottajamaat toteutta-
46173:      vat UNFPAn ohjelmia itse. UNFPAn asiantuntijat toimivat asian-
46174:       tuntijaryhminä hallitusten ja UNFPAn maaedustajien tukena.
46175:       Suomi on viime vuosina merkittävästi kasvattanut avustustaan
46176:       UNFPAlle korostaen väestöavun merkitystä sosiaalisesti kestäväs-
46177:       sä kehityksessä.
46178: 
46179: 
46180: 
46181: 42
46182:          Eri yhteyksissä on tunnustettu, että maailman väestönkas-
46183: vun hillitseminen on yksi kansainvälisten yhteisön suurimmista
46184: haasteista. Väestönkasvuun, kestävään kehitykseen ja ympäris-
46185: töön liittyviä toimia ei voi erotella, vaan niihin on vaikutettava
46186: kokonaisuutena. Vuonna 1991 UNFPA toteutti mm. Suomen
46187: rahoittaman Namibian väestönlaskentaohjelman.
46188:          Osa Suomen monenkeskisestä kehitysavusta kanavoituu
46189: YK:nMaatalous-ja elintarvikejärjestön FAOn kautta. Suomi
46190: tukee FAOn toimintaa trooppisten metsien suojelemiseksi
46191: (Tropical Forestry Action Plan). Kahdenvälisin varoin tuetaan
46192: lisäksi joitakin keskeisiä FAOn toteuttamia hankkeita: metsitys-
46193: hanke Senegalissa, maaperätutkimus (raskasmetallianalyysi) ja
46194: kalatalouden tutkimus- ja tukihanke Tanganyikajärvellä. Suomi
46195: osallistuu aktiivisesti FAOn kokouksiin.
46196:          Suomi on tukenut myös monenkeskisiä tutkimusohjel-
46197: mia: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia
46198: (WIDER), sosiaalisen tutkimuksen keskusta (UNRlSD), kansain-
46199: väliseen maataloustutkimuksen konsultaatioryhmään (CGIAR)
46200: kuuluvia laitoksia, Kansainvälistä koulutussuunnittelun instituut-
46201: tia (IIEP) sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimusohjel-
46202: mia. Suomi on myös pitkään tukenut YK:n asuinyhdyskuntakes-
46203: kusta HABITATia.
46204: 
46205: YK:n 46. yleiskokous:
46206: LDC-maat, Mrikka ja katastrofiapu YK:ssa
46207: YK:nyleiskokouksen 46. istuntokaudella (1991) laajennettiin
46208: YK:n maailman vähiten kehittyneitten maiden (LDC-maat) listaa.
46209: Se käsittää nyt 47 maata. Näistä suurin osa sijaitsee Saharan etelä-
46210: puolisessa Mrikassa. Suomen kehitysyhteistyössä LDC-mailla on
46211: keskeinen asema.
46212:          Istuntokaudella hyväksyttiin myös uusi Mrikan kehittä-
46213: misohjelma 1990-luvulle (The UN New Agenda for the Develop-
46214: ment of Mrica in the 1990s). Uusi ohjelma on selvästi edeltiijään-
46215: sä vuosille 1986-1990 hyväksyttyä ohjelmaa vaatimattomampija
46216: realistisempi eikä se sisällä määrällisiä avun tavoitteita. Ohjelma
46217:  takaa kuitenkin sen, että Mrikka pysyy YKjärjestelmän kehitys-
46218: yhteistyössä keskeisimpänä mantereena.
46219:          46. istuntokauden merkittävimpiin saavutuksiin kuuluu
46220: päätös YK:n humanitaarisen ja katastrofiavun koordinaatiosta,
46221: jota pohjoismaat ja muut suurimmat avunantajamaat ovat toistu-
46222: vasti vaatineet. Pääsihteerin apuna on nyt alipääsihteeri, jonka
46223:  tehtävänä on nimenomaan koko YKjärjestelmän kattavan huma-
46224:  nitaarisen ja katastrofiavun koordinointi. YK:n keskeinen rooli
46225: vaikeissa katastrofi tilanteissa, joihin liittyy poliittisesti vaikeita ky-
46226: symyksiä, on viime aikoina huomattavasti korostunut ja niiden
46227: lukumäärä on lisääntynyt.
46228: 
46229: 
46230: 
46231: 
46232:                                                                               43
46233:      Väesttjongelma
46234:      Nopea ja hallitsematon väestönkasvu on          kestävä kehitys ovat riippuvaisia toisistaan.
46235:      haaste kestävälle kehitykselle. Todennäköi-      Väestö on voimavara, josta muodostuu on-
46236:      simmän YK:n väestönkasvuennusteen mu-           gelma vasta kun väestön koko ja kasvu ylit-
46237:      kaan maailman väestö liihes kaksinkertais-      tävät ympäristön kantokyvyn ja taloudelli-
46238:      tuu 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.        set resurssit. Näin ollen väestönkasvun ra-
46239:      Seuraavan kymmenen vuoden aikana teh-           joittaminen on välttämätöntä käyhyyden
46240:      tävät ratkaisut voivat merkitä jopa 3-4         lievittämiseksi ja kestävän kehityksen ai-
46241:      miljardin eroa väkiluvussa ensi vuosituhan-     kaansaamiseksi. Kehitysmaat tarvitsevat
46242:      nen puolivälissä. Yli puolet väestönkasvusta     tukea väestöohjelmilleen. Perhesuunnitte-
46243:      kohdistuu Afrikkaan ja Etelii-Aasiaan.          luohjelmia ja terveydenhuoltoa on kehitettä-
46244:           Väestökysymysten keskeinen merkitys        vä, koulutusmahdoUisuuksia lisättävä ja
46245:      tuli esille myös YK:nympäristö-ja kehitys-      naisten asemaa parannettava. Tietoisuutta
46246:      konferenssin (UNCED) valmisteluissa. Vä-        väestökysymyksistä on edistettävä ja samal-
46247:      estökysymykset kehityksen avaintekijänä         la kunnioitettava yksiJäiden valinnanvapautta.
46248:      ovat vuonna 1994 Kairossa järjestettävän             Väestöasiat ja erityisesti YK:n väestö-
46249:       YK:n kansainvälisen väestö- ja kehityskon-     rahasto UNFPA ovat tärkeä osa Suomen
46250:      ferenssin teema. Konferenssin painopiste        kehitysyhteistyötä. Vuodesta 1987 vuoteen
46251:      on globaalinen: väestöstrategioita käsitel-     1991 Suomen avustukset UNFPAlle kas-
46252:      liiän osana kehitysstrategioita ja kestävää     voivat 36 miljoonasta markasta 86, 7 mil-
46253:      kehitystä.                                      joonaan markkaan. Vuonne 1991 Suomi
46254:           Väestönkasvu, taloudeUinen kasvu ja        oli UNFPAn neljänneksi suurin rahoittaja.
46255: 
46256:                        VÄESTÖNKASVUENNUSTE
46257:                             ALUEITTAIN
46258:                 miljardia
46259:                 12,0 - - - - - - - - - - - -
46260:                 11,5                                          Yhteensä
46261:                 11,0
46262:                 10,5
46263:                 10,0                                          Afrikka
46264:                  9,5
46265:                  9,0
46266:                  8,5
46267:                  8,0
46268:                  7,5                                          Muu Aasia
46269:                  7,0
46270:                  6,5
46271:                  6,0
46272:                  5,5
46273:                  5,0                                          Intia
46274:                  4,5
46275:                  4,0
46276:                  3,5
46277:                  3,0                                          Kiina
46278:                  2,5
46279:                  2,0
46280:                  1,5
46281:                                                               Latinalainen Amerikka
46282:                  1,0
46283:                  0,5                                          Kehittyneet maat
46284:                    0
46285:                    1950 1990 2000 2025 2050 2075 2100 2125 2150
46286:                                       vuosi
46287:       Lähde: UNFPA 1992
46288: 
46289: 
46290: 
46291: 
46292: 44
46293:      Elintarvikeapu
46294:      Suomen antama elintarvikeapu kanavoi-         prosenttia, ja kansainväliseen hätäapuvaras-
46295:      daan ptJtJasiassa YK-järjestelmän osana       toon noin 10 prosenttia elintarvikeavun
46296:      toimivan Maailman elintarvikeohjelman         mtJtJrärahoista. Myös osa humanitaarisen
46297:      (WFP) ja sen alaisuudessa toimivan Elin-      avun määrärahoista ohjautuu WFP:n kaut-
46298:      tarvikkeiden kansainvälisen hätäapuva-        ta. Vuonna 1991 Suomi antoi elintarvikea-
46299:      raston (IEFR) kautta. Elintarvikeapua         pua WFP:n kautta yhteensä 216,9 miljoo-
46300:      annetaan myös humanitaarisena apuna           naa markkaa. Humanitaarisen avun varois-
46301:      ennen kaikkea YK-järjestelmän sekä kan-       ta elintarvikkeita toimitettiin yhteensä 19,4
46302:      salaisjärjestöjen välitykse/Jä.               miljoonalla markalla.
46303:      WFP:n antama kehitysapu muodostuu                 Elintarvikeavussaan Suomi tukee ponnis-
46304:      neljästä osasta:                              teluja kehitysmaiden nälkäongelmien ratkai-
46305:      1. varsinaisista kehitysohjelmista            semiseksi ensisijaisesti kehitysmaiden omaa
46306:          (Regular Programmes, REG)                 elintarviketuotantoa kehittämällä, korostaen
46307:      2. ihmisten aiheuttamista ja luonnonka-       avun suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyt-
46308:          tastrojeista kärsimMn joutunei!Je an-     tä. Elintarvikeavun tulee tähilittä kehitysmai-
46309:          nettavasta hätäavusta WFP:n yhtey-        den maatakJuden ja maaseutukehityksen
46310:          teen perustetun erityisen kansainväli-    tukemiseen ja elintarvikeomavaraisuuteen.
46311:          sen hätäapuvaraston (lnternatzonal            Suomen apu annetaan PälisäänttJisesti
46312:          Emergency Food Reserve; IEFR)             kotimaisina elintarvikkeina. Vuonna 1991
46313:          kautta                                    elintarvikeavun valt"koima sisälsi 4 744 ton-
46314:      3. pitkäaikaisten pakolaisten elintarvike-    nia maitojauhetta, 4 392 tonnia voiöljyä,
46315:          avusta (Protracted Rejugees and           1 309 tonnia sulatejuustoa, 6 507 tonnia
46316:          Displaced Persons, PRO)                   kasviöljyä, 3 520 tonnia naudanlihasäilykkei-
46317:      4. muzna kuin elt"ntarvikkeina annetta-       tä ja 229 tonnia sika-nautalihasäilykkeitä
46318:          vasta ns. non-food avusta.                sekä 999 tonnia sokeria. Lisäksi toimitettiin
46319:          Suomen linjausten mukaan WFP:tä           WFP:n kautta kansainvälisen vehnäsopi-
46320:      pidettJtJn kehitysjärjestönä. Suomi on ja-    muksen mukaisesti 25 000 tonnia vehntJtJ.
46321:      kanut elintarvikeapuun käytettävissä ole-     Noin 30 prosent#a elintarvikeavun kokonais-
46322:      vat mlitJrärahat painottaen nimenomaan        mlitJrärahasta annetaan käteisenä, jolla
46323:      WFP:n kehitysaspektiaja ohjannut varsi-       WFP kattaa toiminnan hal!z"ntokulut, elintar-
46324:      naisille kehitysohjelmille noin 70 prosent-   vikkeiden kuljetukset ja mahdoUiset PaikaUis-
46325:      tia kokonaismäärärahasta. Pakolaisten         ostot.
46326:      elintarvikeohjelmiin käytettiin noz"n 20
46327: 
46328: 
46329: 
46330: 
46331: 46
46332: MAAILMANPANKKIRYHMAJA MUUT
46333: KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET
46334: Kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin kuuluvat ns. Maailman-
46335: pankkiryhmä, alueelliset kehitysrahoituslaitokset sekä muut mo-
46336: nenkeskiset kehitysrahoituslaitokset. Kehitysrahoituslaitosten
46337: päämääränä on edistää toiminta-alueensa taloudellista ja sosiaa-
46338: lista kehitystä. Tämän saavuttamiseksi ne myöntävät kehitysmaille
46339: lähes markkina- ja pehmeäehtoista rahoitusta sekä teknistä apua
46340: erilaisten kehityshankkeiden toteuttamiseen. Varat hankkeisiin
46341: saadaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja tukea antavista
46342: maista, joita on rahoituslaitosten jäseninä tukea saavien ohella.
46343:          Suomi kanavoi vuonna 1991 kehitysrahoituslaitosten
46344: kautta kehitysyhteistyöhön yhteensä noin 290 miljoonaa mark-
46345: kaa. Suomen keskeisenä tavoitteena kehitysrahoituslaitoksissa on
46346: köyhimpien maiden tukeminen. Sen vuoksi Suomi tukee ensijai-
46347: sesti kehitysrahastoja,joiden myöntämät pitkäaikaiset luotot on
46348: tarkoitettu köyhimmille kehitysmaille. Suomi on mukana myös
46349: kaikkien keskeisten kehityspankkien pääomarahoituksessa.
46350: 
46351: 
46352: Maailmanpankkiryhmä
46353: Maailmanpankkiryhmään kuuluvat Kansainvälinen jälleenraken-
46354: nuspankki (IBRD), Kansainvälinen kehitysjäijestö (IDA), Kansain-
46355: välinen rahoitusyhtiö (IFC) ja Kansainvälinen investointitakaus-
46356: laitos (MIGA). IBRD myönsi kesäkuun lopussa 1991 päättyneen
46357: tilivuoden aikana uusia lainoja 16,4 miljardia dollaria eli noin 8
46358: prosenttia enemmän kuin edellisenä tilivuonna. IDAn lainanau-
46359: to samana aikana oli 6,3 miljardia dollaria ja IFC:n vastaavasti 1 ,5
46360: miljardia dollaria. MIGAn myöntämiä takauksia oli voimassa 191
46361: miljoonan dollarin arvosta.
46362:          Suomessa pankkiryhmä on jaettu kahden eri ministeriön
46363: vastuulle siten, että IDAn toimintaa rahoitetaan ulkoasiainminis-
46364: teriön kehitysyhteistyömäärärahoista ja IBRD:n, IFC:n ja MIGAn
46365: toimintaa valtiovarainministeriön pääluokasta. Kaikki nämä varat
46366: ovat ODA-kelpoisia.
46367:          Pankkiryhmän toiminnan keskeinen elementti on kehi-
46368: tysmaiden talousreformien tukeminen, jolla pyritään sopeutta-
46369: maan maiden talousjärjestelmät kansainväliseen talouteen. Tämä
46370: tehtävä on korostunut 1990-luvun alussa Itä-Euroopassa tapahtu-
46371: neiden poliittisten muutosten jälkeen. Toinen tärkeä tehtävä
46372: on köyhyyden vähentäminen. Tätä on korostanut useasti myös
46373: Maailmanpankin vuonna 1991 valittu uusi pääjoh~a Lewis T.
46374: Preston. Pankin kaksivaiheinen strategia edellyttää lainansaaja-
46375: mailta ensinnäkin taloudellista kasvua tukevaa talouspolitiikkaa
46376: sekä toiseksi sellaista sosiaalisektoria, joka mahdollistaa ja edistää
46377: köyhyyden vähentämispyrkimyksiä. Lisäksi pankki korostaa tarvetta
46378: erityistukeen sellaisille väestöryhmille, jotka eivät kykene hyödyntä-
46379: mään em. rakenteellisia pyrkimyksiä. Pankin muita tärkeitä pyrki-
46380: 
46381: 
46382: 
46383:                                                                          47
46384:      myksiä ovat väestönkasvun hillitseminen, naisten aseman paran-
46385:      taminen sekä ympäristönsuojelu ja elintarviketurvallisuuden ko-
46386:      hentaminen.
46387:               Vuoden 1991 merkittävimmäksi kysymykseksi nousi Neu-
46388:      vostoliiton avustaminen. Suurimpien teollisuusmaiden ryhmä G7
46389:      antoi kesällä sekä Maailmanpankille että Kansainväliselle valuut-
46390:       tarahastolle (IMF) keskeisen roolin Neuvostoliiton luotsaamisek-
46391:      si kohti markkinataloutta. Neuvostoliitto jätti jäsenhakemuksensa
46392:      järjestöille heinäkuussa, mutta poliittisen kehityksen epävarmuus
46393:      on estänyt sen käsittelyn. Maailmanpankki päätti kuitenkin ryh-
46394:       tyä antamaan Neuvostoliitolle teknistä apua erillisen rahaston
46395:       turvin. Neuvostoliiton ohellajäsenyyttä hakeneiden Viron, Latvi-
46396:      an ja Liettuan hakemuksia ryhdyttiin käsittelemään syksyn aika-
46397:       na. Vuoden 1992 alkupuolella pankin jäseniksi hyväksyttiin Viro,
46398:      Latvia ja Liettua sekä Venäjä ja muut Neuvostoliiton hajoamisen
46399:      jälkeen itsenäistyneet entisen Neuvostoliiton tasavallat.
46400:                Pankin johtokunnassa jatkettiin keskusteluja sen lainapo-
46401:      litiikan strategiasta eri asiakasmaissa. Yksityisen sektorin kehittä-
46402:       misen merkityksestä Maailmanpankin toiminnassa käytiin peri-
46403:      aatteellinen keskustelu IFC:n pääomakorotuksen yhteydessä. Kes-
46404:       kustelussa todettiin, että yksityissektorin kehittäminen koko
46405:       pankkiryhmässä on tärkeää mutta sitä toteutetaan keskeisten pai-
46406:       nopistealueiden puitteissa. IFC:n pääomaa esitetään korotetta-
46407:      vaksi 1 miljardilla dollarilla eli 2,3 miljardiin dollariin. Suomelle
46408:       korotuksesta aiheutuu vuosittain menoja noin 6,3 miljoonaa
46409:       markkaa vuosina 1992-1996.
46410:                IBRD:n vuonna 1988 päätetystä pääomankorotuksesta ai-
46411:       heutui Suomelle menoja noin 50 miljoonaa markkaa vuosina
46412:       1988-1992. Neljäntenä maksueränä vuonna 1991 maksettiin 11,2
46413:       miljoonaa markkaa.
46414:                Suomalaisten yritysten tekemät hankintasopimukset Maa-
46415:       ilmanpankin hankkeisiin olivat arvoltaan noin 30 miljoonaa
46416:       markkaa kesäkuun lopussa päättyneenä tilivuotena, kun ne vuot-
46417:       ta aiemmin olivat noin 19 miljoonaa markkaa.
46418:                IDAn lisärahoitusneuvottelut vuosille 1994-1996 käynnis-
46419:       tyivät varsinaisesti vuoden 1992 alussa. IDAn toimintalinjoihin ei
46420:       ole odotettavissa muutoksia: keskeisin päämäärä tulee olemaan
46421:       köyhyyden vähentäminen. Sensijaan nykyisessä maailmanlaajui-
46422:       sessa taantumassa lisärahoitus ei suuruudeltaan tule vastaamaan
46423:      väestönkasvun ja uusien jäsenmaiden aiheuttamia tarpeita. Tä-
46424:       män lisäksi IDAlie on kaavailtu keskeinen asema YK:n ympäristö-
46425:      ja kehityskonferenssin (UNCED) päätösten toteuttamiseksi käy-
46426:       hirnmissä kehitysmaissa.
46427:                Suomi osallistui Maailmanpankin hallinnoiman Mrican
46428:       Capacity Building -rahaston rahoitukseen 20 miljoonalla markal-
46429:       la vuonna 1991. Rahaston kokonaispääoma on 100 miljoonaa
46430:       dollaria. Rahasto tukee ja järjestää koulutusta, jonka tavoitteena
46431:       on pitkäjänteisesti kehittää taloudellista päätöksentekoa ja johta-
46432:       miskykyä Mrikan maissa sekä lisätä maiden oma-aloitteisuutta ja
46433:       omavaraisuutta tällä alalla. Rahaston toiminta oli vuonna 1991
46434:       käynnistymisvaiheessa.
46435: 
46436: 
46437: 
46438: 48
46439:       VELKA SUHTEESSA
46440: BRUTTOKANSANTUOTTEESEEN 1991
46441: (%)
46442: 120
46443: 
46444: 
46445: 100
46446: 
46447: 
46448: 80
46449: 
46450:  60
46451: 
46452:  40
46453: 
46454:  20
46455: 
46456: 
46457:   0
46458:        Saharan etelä-     Latinalainen       Etelä-Aasia         Itä-Aasia
46459:       puolinen Afrikka     Amerikka
46460: 
46461: 
46462:               Kehityskomitea
46463:               Maailmanpankin ja IMF:n yhteisessä neuvoa-antavassa kehitysko-
46464:               miteassa keskusteltiin vuonna 199llaajasti köyhyyden vähentä-
46465:               misestä, 1990-luvun kehityksen muista suuntalinjoista sekä kestä-
46466:               vään kasvuun ja kehitykseen liittyvistä kysymyksistä.
46467:                         Kehityskomitea on korostanut kehittyneiden maiden roo-
46468:               lia köyhyyden vähentämisessä. Avunantajien toivotaan avustusoh-
46469:               jelmiaan suunnitellessaan ottavan paremmin huomioon vastaan-
46470:               ottajamaan kansalliset kehitysstrategiat ja samalla lisäävän julkisia
46471:               rahavirtoja kehitysmaihin tilanteessa, jossa kansainvälinen jänni-
46472:                tys on vähentynyt. Kehitysmaiden tulisi vastaavasti toimeenpanna
46473:                talousuudistuksia ja vähentää sotilasmenojaan.
46474:                         Kehitysmaiden velkatilanteen suhteen komitea piti hyvä-
46475:               nä G7-maiden päätöstä antaa lisähelpotuksia köyhimmille eniten
46476:               velkaantuneille maille tapauskohtaisesti. Tämänkaltaisia lisähel-
46477:               potusohjeita on jo ryhtynyt soveltamaan ns. Pariisin klubi. Komi-
46478:                tea piti tervetulleena myös useiden suurten velallismaiden toi-
46479:                menpiteitä niiden pyrkiessä säännöllistämään suhteensa liike-
46480:                pankkeihin sekä kehotti niitä vähentämään markkinapohjaista
46481:               velkaansa, mikä helpottaisi paluuta normaaleihin liikesuhteisiin.
46482:               Komitea kehotti Maailmanpankkia ja IMF:ää laatimaan raportin
46483:               velkastrategian toimeenpanosta sekäjulkisen että yksityisen velan
46484:                osalta.
46485: 
46486: 
46487:                                                                                       49
46488:              Komitea korosti inhimillisten voimavarojen kehittämisen
46489:      olevan köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kasvun edistämi-
46490:      sen ydin. Komitea totesi, että kehittäminen ja tavoitteiden saavut-
46491:      taminen edellyttävät yksittäisten kehitysmaiden hallitusten, avun-
46492:      antajamaiden sekä Bretton Woods -instituutioiden keskinäistä
46493:      yhteistoimintaa.
46494:              Pohjoismaita Kehityskomiteassa edusti vuonna 1991 Ruot-
46495:      si. Komitean kokouksissa Pohjoismaat ovat korostaneet köyhyy-
46496:      den vähentämistä, inhimillisten voimavarojen kehittämistä ja
46497:      perustarpeiden hoitamista, avun tehokkuuden lisäämistä mm.
46498:      ehdollistamisen avulla sekä yksityisen sektorin kehittämistä.
46499: 
46500:      Aasian kehityspankki ja -rahasto
46501:      Aasian kehityspankki (AsDB) ja kehitysrahasto (AsDF) keskittyvät
46502:      edistämään Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellista ja sosiaa-
46503:      lista kehitystä. Pankkiryhmä suuntaa toimintansa erityisesti maa-
46504:      ja metsätalouteen ja siihen liittyvään teollisuuteen sekä ympäris-
46505:      tön tilan parantamiseen.
46506:               Pankin alueellisten jäsenmaiden taloudellinen kehitys on
46507:      ollut osittain erittäin mittavaa, esimerkkinä voidaan mainita "uu-
46508:      det teollistuneet valtiot" (NICs) Hong Kong, Singapore, Taiwan
46509:      ja Etelä-Korea, jotka eivät enää tarvitse pankin rahoitusapua. Ma-
46510:      lesian ja Thaimaan odotetaan myös liittyvän lähivuosina tähän
46511:      ryhmään, samoin kuin ennen pitkää myös Indonesian ja Filippii-
46512:      nien, mikäli niiden taloudellinen kehitys jatkuu nykyisen suuntai-
46513:      sesti.
46514:               Suomi on pyrkinyt toiminnallaan AsDB:ssä ja AsDF:ssä
46515:      erityisesti edistämään köyhyyden vähentämistä ja naisten asemaa
46516:      sekä kiinnittämään huomiota ympäristöuhkien torjumiseen ja
46517:      väestöpolitiikkaan
46518: 
46519:      Afrikan kehityspankki ja -rahasto
46520:      Mrikan kehityspankin (AfDB) ja Mrikan kehitysrahaston (AfDF)
46521:      toimintaan heijastuu mantereen kriittinen taloudellinen tilanne.
46522:      1980-luvulla kansantuote ei kasvanut lainkaan ja samanaikaisesti
46523:      Saharan eteläpuoleisen Mrikan maiden velka ja velanhoitokus-
46524:      tannukset lisääntyivät tuntuvasti.
46525:              AfDB:n ja AfDF:n lainananto keskittyy erityisesti julkisten
46526:      palvelujen, teollisuuden, liikenteen, maatalouden, terveyden-
46527:      huollon ja koulutuksen kehittämiseen. Viime vuosina on myös
46528:      alettu kiinnittää jäsenmaiden ympäristökysymyksiin entistä suu-
46529:      rempaa huomiota. Periaatteessa kaikkien pankin rahoittamien
46530:      hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan, ja pankki tukee
46531:      jäsenmaiden ympäristöohjelmien laatimista.
46532:              AfDF myöntää pehmeäehtoisia luottoja varsinkin maa-
46533:      talouden ja kuljetusten investointeihin sekä sosiaalisektorin
46534:      hankkeille käyhirnmissä alueellisissa jäsenmaissa. Suomi keskittyy
46535:      juuri AfDF:n tukemiseen.
46536: 
46537: 
46538: 
46539: 50
46540:         AfDF:n 6. lisärahoitusta koskevat neuvottelut saatiin pää-
46541: tökseen vuoden 1991 aikana. Neuvotteluissa sovittiin, että uusia
46542: lainoja myöntäessään rahasto kiinnittää erityistä huomiota köy-
46543: hyyden poistamiseen, ympäristönäkökohtiin ja naisten aseman
46544: parantamiseen. Lisärahoituksen loppusummaksi vuosille 1991-
46545: 1993 sovittiin noin 13 miljardia markkaa,josta Suomen vuosittai-
46546: nen osuus on noin 59 miljoonaa markkaa.
46547:         Suomen osuus AfDB:n 4. yleisestä pääomankorotuksesta
46548: vuosille 1987-1991 oli 1,21 prosenttia alueen ulkopuolistenjä-
46549: senmaiden osuudesta. Vuonna 1991 Suomen maksuosuus oli
46550: vajaat 3,5 miljoonaa markkaa.
46551:         Suomi on AfDB:ssä ja AfDF:ssä korostanut köyhyyden ja
46552: ympäristökysymysten huomioonottamista, hankkeiden laatua,
46553: pienyrittäjien tukemista ja varovaisuutta lainavirtojen ohjaami-
46554: sessa muihin kuin investointilainoihin sekä hallinnon, erityisesti
46555: finanssihallinnon kehittämistä.
46556: 
46557: 
46558: Latinalaisen Amerikan kehityspankki
46559: Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) on perustamisestaan
46560: 1959 lähtien keskittynyt hankerahoitukseen. Vasta 1990-luvulla
46561: pankki on alkanut myöntää suoraa sektoritukea rakennesopeut-
46562: tamisohjelmien tueksi. Latinalaisen Amerikan maiden suuri vel-
46563: kaantuminen ja alueen vaikea taloudellinen tilanne 1980-luvulla
46564: ovat heijastuneet pankin toimintaan. Pankin lainoitus on perin-
46565: teisesti painottunut liikenne- ja muihin infrastruktuurihankkei-
46566: siin sekä maatalouden ja sosiaalisektorin rahoittamiseen. 1990-
46567: luvulla maanosan talouden käännyttyä kasvuun noussevat huomi-
46568: on kohteeksi erityisesti köyhien ja rikastuvien maiden välisten
46569: sekä maiden sisäisten tuloerojen kasvu sekä kaupungistumisen ja
46570: metsien hävityksen aiheuttamat ympäristöongelmat.
46571:          Vuoden 1991 aikana pankissajatkettiin Yhdysvaltain aloit-
46572: teesta käynnistyneitä neuvotteluja Monenkeskisen investointira-
46573: haston (MIF) luomisesta. Toiminnan aloittaminen on viivästynyt
46574: rahoitusvajeen vuoksi. Rahaston tarkoituksena on edistää yksityis-
46575: tä investointitoimintaa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alu-
46576: eella antamalla tukea pienille ja keskisuurille yrityksille. Suomi,
46577: muut Po~oismaatja useat muut läntisen Euroopan maatjättäy-
46578: tyivät neuvottelujen ulkopuolelle.
46579:          Köyhyyden vähentäminen nousi keskeiseksi teemaksi ke-
46580: väällä pidetyssä vuosikokouksessa. Pankin johto esitteli ehdotuk-
46581: sensa uudeksi sosiaalisektorin kehittämisstrategiaksi. Se perustuu
46582: sekä lyhyen että pitkän aikavälin tekijät huomioonottavaan lähes-
46583: tymistapaan,jossa lähtökohtana on perustarpeiden tyydyttämi-
46584: nen sekä taloudellisen kasvun edistäminen ja koulutus- ja työlli-
46585: syystilanteen kohentaminen.
46586:          Pankin muihin painopistealueisiin on kuulunut ympäris-
46587: töalan toiminta. Jokaista lainapäätöstä arvioidaan myös ympäris-
46588: tövaikutusten kannalta erityisen ympäristöhaittaluokittelun avul-
46589: la. Lisäksi IDB on aktiivisesti osallistunut maanosan hallitusten
46590: 
46591: 
46592: 
46593:                                                                       51
46594:      kanssa käytyyn demokratiaa ja hyvää hallintoa koskevaan keskus-
46595:      teluun. IDB:n seitsemäs lisärahoitus vuosille 1990-1993 on suu-
46596:      ruudeltaan 26,5 miljardia dollaria. Pääomankorotuksen ehdoiksi
46597:      asetettiin ennen kaikkea organisaation tehostamiseen tähtäävät
46598:      muutokset. Suomen osuus koko lisärahoituksesta oli 4,7 miljoo-
46599:      naa markkaa. Kahdeksannet lisärahoitusneuvottelut aloitettiin
46600:      syksyllä 1992.
46601:              Suomi ja muut Pohjoismaat pitävät tärkeänä, että pankin
46602:      lainanannossa jatkossakin huomioidaan maanosan köyhin väes-
46603:      tönosa ja että uudet sektoriuudistuslainat toteutetaan yhteistyössä
46604:      tai ainakin koordinoidenMaailmanpankin kanssa.
46605: 
46606: 
46607:      Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto
46608:      Maatalouden kansainvälisen kehittämisrahasto (IFAD) tukee ke-
46609:      hitysmaiden maatalouden ja maaseudun kehittämistä, erityisesti
46610:      elintarviketuotannon lisäämistä ja omavaraisuuden parantamista
46611:      pehmeäehtoisin luotain ja lahja-apuna. Ra!J.oituksesta yli puolet
46612:      tulee OECD-mailta ja loput OPEC-mailta. Oljyä tuottamattomat
46613:      kehitysmaat tukevat rahastoa vapaaehtoisin avustuksin. OPEC-
46614:       maat ovat viime vuosina alueen heikkoon talouskehitykseen viita-
46615:       ten pyrkineet vähentämään suhteellista osuuttaan rahoituksesta.
46616:      Kehitysmaat puolestaan ovat lisänneet vapaaehtoista tukeaan
46617:      järjestölle.
46618:               IFAD kohdistaa lainoituksensa erityisesti kehitysmaiden
46619:       köyhimmälle maaseutuväestölle - maattomille, kuivuusalueiden
46620:      pienviljelijöille, naisille jne.
46621:               IFADin toimintaa vuosina 1990-1992 koskevan 3. lisära-
46622:      hoituksen suuruudeksi sovittiin 523 miljoonaa dollaria. Suomen
46623:      osuus on 2,3 prosenttia OECD-maiden osuudesta eli noin 37 mil-
46624:      joonaa markkaa. Vuonna 1991 Suomen maksuosuus oli 8,5 mil-
46625:      joonaa markkaa.
46626:               Lisärahoitusten ohella Suomi on tukenut IFADin ohjel-
46627:       maa Saharan eteläpuoleisen Mrikan kuivuusalueiden auttamisek-
46628:      si, rahaston alueellista koulutustoimintaa Aasiassa ja Mrikassa
46629:       sekä rahoittanut IFADin köyhyysohjelmaan liittyvän selvityksen
46630:       laatimisen. Suomi on aktiivisesti ajanut ympäristönäkökohtien
46631:      ottamista osaksi kaikkea IFADin hanketoimintaa sekä korostanut
46632:       koulutustoimintaa. Vuoden 1991loppuun mennessä Suomi oli
46633:       tukenut IFADia yhteensä noin 170 miljoonalla markalla.
46634: 
46635: 
46636:      Pohjoismaiden kehitysrahasto
46637:      Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) tarkoituksena on myöntää
46638:      pehmeäehtoista rahoitusta kehitysmaiden taloudellista ja sosiaa-
46639:      lista kehitystä edistäville, Pohjoismaiden edun mukaisille hank-
46640:      keille lähinnä alhaisen tulotason kehitysmaissa. NDF toimii Suo-
46641:      messa Pohjoismaiden investointipankin yhteydessä. Sillä on oma
46642:      johtokunta, johtaja ja pieni sihteeristö.
46643: 
46644: 
46645: 
46646: 52
46647:         NDF:n toiminta käynnistyi vuoden 1989 alussaja se pe-
46648: rustettiin aluksi kaudelle 1989-1994. Pohjoismaiden ministeri-
46649: neuvoston kokouksessa maaliskuussa 1992 päätettiin jatkaa
46650: NDF:n toimintaa myös alkuperäiskaudenjälkeen. Kokouksessa
46651: päätettiin myös 150 miljoonan SDR:n suuruisesta lisärahoitukses-
46652: ta. Rahaston pääoma on tällä hetkellä 100 miljoonaa SDR,josta
46653: Suomen osuus on 20,3 miljoonaa SDR. Lisärahoituksen maksa-
46654: tukset suoritetaan vuosina 1994-1998.
46655:         Päätökset toiminnan jatkamisesta ja lisärahoituksesta teh-
46656: tiin vuonna 1991 toimitetun evaluoinnin pohjalta. Evaluoinnin
46657: avulla pyrittiin arvioimaan toiminnan jatko- ja kehittämismah-
46658: dollisuuksia sekä tarjoamaan rahaston hallintoelimille suuntalin-
46659: joja tulevaisuutta varten. Suomi toimi vuonna 1991 rahastonjoh-
46660: tokunnan puheenjohtajana. Vuoden 1991loppuun mennessä
46661: rahastosta oli myönnetty 10 lainaa.
46662:          NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeristön perustamista
46663: koskeva sopimus astui voimaan huhtikuussa 1991. Sopimuksen
46664: osapuolina ovat Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä SADCC-
46665: maat. Namibia liittyi NORSADiin vuonna 1992. Rahasto antaa
46666: vaihdettavaa valuuttaa Pohjoismaista ja SADCC-maista olevien
46667: yritysosapuolten välisten, vientiin suuntautuneiden tuotannollis-
46668:  ten yhteishankkeiden käytettäväksi. Rahaston peruspääoma on
46669:  200 miljoonaa Tanskan kruunua, josta Suomen osuus on 41 mil-
46670: joonaa kruunua eli noin 29 miljoonaa markkaa. Maksueristä so-
46671: vitaan Pohjoismaiden kesken varaintarpeen mukaisesti. Rahas-
46672:  ton toiminta on käynnistynyt vuoden 1991 aikana.
46673: 
46674: Kansainväliset ympäristörahastot
46675: Kesäkuussa 1990 perustettiin otsonikerroksen suojelua koskevan
46676: Montrealin pöytäkirjan muutoksella rahoitusjärjestelmä,jonka
46677: tarkoitus on tukea kehitysmaita niiden pyrkimyksissä noudattaa
46678: pöytäkirjan määräyksiä. Rahoitusjärjestelmä sisältää monenväli-
46679: sen rahaston, joka kolmivuotiskautena 1991-1993 ennen pöytä-
46680: kirjan muutoksen voimaansaattamista toimii väliaikaisena. Rahas-
46681: ton tarkoituksena on kattaa ne lisäkustannukset, joita kehitys-
46682: maille syntyy pöytäkirjan mukaisten valvontatoimien noudattami-
46683: sesta. Tätä varten kehitysmaaryhmään kuuluville maille annetaan
46684: rahoitus- ja teknistä yhteistyötä, johon kuuluu myös teknologian
46685: siirto. Kustannuksista vastaa pöytäkirjan teollisuusmaaosapuoli,
46686: ja rahoituksen tulee olla lisäyksenä muihin vastaanottajille annet-
46687:  taviin varainsiirtoihin.
46688:          Otsonirahaston suuruus on 160-240 miljoonaa dollaria,
46689: josta Suomen osuus on 300.000-400.000 dollaria vuosittain. Ra-
46690: haston tiliä hallinnoi YK:n ympäristöohjelma UNEP ja sen han-
46691: ketoteutuksesta huolehtivat yhteistyössä UNEP, YK:n kehitysoh-
46692: jelma UNDP ja Maailmanpankki. Rahaston toiminta käynnistyi
46693: vuoden 1991 aikana ja siitä hyväksyttiin rahoitettaviksi ensimmäi-
46694: set hankkeet ja toteutettavien järjestöjen työohjelmat. Suomi toi-
46695: mi ensimmäisen vuoden ajan kesäkuuhun 1991 saakka rahaston
46696:  toteutusta ohjaavan toimeenpanevan komitean puhee~ohuyana.
46697: 
46698: 
46699: 
46700:                                                                       53
46701:               Maailmanpankin alaisuuteen perustettua Maailmanlaa-
46702:      juista ympäristörahastoa (GEF) koskevat neuvottelut saatiin pää-
46703:      tökseen keväällä 1991. Rahastosta on tarkoitus rahoittaa ympäris-
46704:      töhankkeita neljällä toimialueella, joilla on maailmanlaajuista
46705:      merkitystä: kansainvälisten vesien suojelu, kasvihuonepäästöjen
46706:      rajoittaminen, biologisen monimuotoisuuden suojelu ja otso-
46707:      nikerroksen suojelu. Maksulupaukset GEFiin ovat kolmivuotisen
46708:      kokeilukauden aikana yhteensä noin 850 miljoonaa SDR eli noin
46709:      5 miljardia markkaa, josta Suomen osuus on 105 miljoonaa
46710:      markkaa.
46711:               Rahaston toiminta on käynnistynyt vuoden 1991 aikana ja
46712:      yli puolet varoista on jo sidottu hankkeisiin. Näistä 83 prosenttia
46713:      on käytetty biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kasvihuo-
46714:      nepäästöjen rajoittamiseen. Jatkossa myös maaperän suojeluun
46715:       (mm. aavikoitumisen ja metsien hävityksen estämiseen) liittyvät
46716:      hankkeet on tarkoitus saada GEFin rahoituskohteiksi, jos ne voi-
46717:      daan lukea kuuluvaksi johonkin GEFin neljästä toimialueesta.
46718:      GEFin rahoitusta ja teknistä apua ovat oikeutettuja saamaan kaik-
46719:      ki UNDP:n ohjelmissa mukana olevat kehitysmaat, joiden henkeä
46720:      kohti laskettu bruttokansantuote on vähemmän kuin 4.000 dolla-
46721:      ria (vuonna 1989). Teknisen avun hankkeiden osuus on ollut lä-
46722:      hes puolet, mutta jatkossa on investointihankkeiden osuutta tar-
46723:      koitus nostaa 70 prosenttiin.
46724:               Maailmanpankin ohella GEFin hankkeita toteuttavat
46725:      UNDP ja UNEP. Maailmanpankki vastaa investointihankkeista,
46726:      hoitaa rahastoa ja tuottaa sihteeristöpalvelut. UNDP on vastuussa
46727:       teknisestä avusta, projektivalmistelusta ja hallinnollisen kapasi-
46728:       teetin kehittämisestä, kun taas UNEP keskittyy strategiseen suun-
46729:       nitteluun sekä tieteellisen ja teknisen avun integroimiseen. Kes-
46730:       keinen rooli on lisäksi asiantuntijoista koostuvalla neuvoa-anta-
46731:      valla tieteellis-teknisellä paneeliHa (STAP). Sen tehtävänä on
46732:       huolehtia tieteellisen näkökulman huomioonottamisesta GEFin
46733:       rahoittamissa hankkeissa ja seurata yksittäisten hankkeiden to-
46734:       teutumista. STAPin asema pysynee myös jatkossa merkittävänä.
46735:               Kertomusvuoden aikana käynnistyi myös keskustelu
46736:       GEFin hallintomallin muuttamisesta ja rahaston suhteesta kesä-
46737:       kuussa 1992 YK:nympäristö-ja kehityskonferenssin, UNCEDin,
46738:      yhteydessä allekirjoitettaviin kahdenvälisiin ympäristökonventioi-
46739:       hin. Erityisesti teollisuusmaat, niiden joukossa Suomi, ovat aja-
46740:       neet GEFin käyttämistä näiden sopimusten rahoitusmekanismi-
46741:       na. Kehitysmaat puolestaan ovat ajaneet uuden ympäristö- ja ke-
46742:       hitysrahaston perustamista, joskin ne ovat myöntymässä siihen,
46743:       että konventiorahoituksen hallinto ainakin väliaikaisesti uskotaan
46744:       GEFille. Tämä tehtävä tulisi merkitsemään syvällisiä muutoksia
46745:       GEFin toimintaan ja hallintojärjestelmään.
46746: 
46747: 
46748: 
46749: 
46750: 54
46751:                 6           Kahdenvälinen yhteistyö
46752: 
46753: 
46754:                             MAA-JAALUEKOHJMNEN
46755:                             KEHITYSYHTEISTYO
46756:                             Vuoden 1991 maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön toteutus ja
46757:                             suunnittelu perustui monivuotisiin määrärahojen käyttöennus-
46758:                             teisiin. Kullekin yhteistyömaalle ja -alueelle oli varattu valtioneu-
46759:                             voston päätöksellä nelivuotinen tulo- ja menoarvion sitoumus-
46760:                             valtuuksiin perustuva määrärahakehys sekä meneillään olevien
46761:                             hankkeiden toteutukseen, että uusien toimintojen suunnitteluun.
46762:                             Vastaanottajamaiden lukumäärän, kehitysyhteistyön toteuttami-
46763:                             sesta saatujen kokemusten ja käytettävissä olevien määrärahojen
46764:                             perusteella maakohtaiset ohjelmat olivat 90-150 miljoonaa mark-
46765:                             kaa vuodessa.
46766:                                      Maakohtaisessa suuntaamisessa noudatettiin valikoivuutta
46767:                             siinä mielessä, että apukehyksiä kasvatettiin niissä maissa, joissa
46768:                             yhteistyössä oli saavutettu myönteisiä tuloksia. Vastaavasti apua
46769: 
46770: 
46771: 
46772: ~---   ·-·-· ··---------.·----------------·-··· ·----------=-------·-··. ····---- .................. .
46773: 1                           SUOMEN KAHDENVALISEN
46774: 1
46775: l
46776:                    KEHITYSYHTEISTYÖN KOHDEMAAT 1991
46777: 
46778: 
46779: 
46780: 
46781:                                     -     vähiten kehittyneitä maita (LDC-maita)
46782: 
46783: 
46784: 
46785: 
46786:                                                                                                      55
46787:      pienennettiin maissa, joiden oman talouspoliittisen ja yhteiskun-
46788:      nallisen kehityksen ei nähty tarjoavan edellytyksiä menestykselli-
46789:      selle yhteistyölle. Sri Lankan ja Perun kehykset muutettiin laske-
46790:      viksi. Kehitysyhteistyössä Etiopian kanssa Suomi päätti siirtyä han-
46791:      kekohtaiseen apuun ja Sudanissa Suomen tukemat hankkeet siir-
46792:      rettiin paikalliselle hallinnolle. Sudanille ja Etiopialie samoin
46793:      kuin edellisenä vuonna monivuotisia määrärahakehyksiä vaille
46794:      jääneille Somalialie ja Myanmarille voitiin kuitenkin ohjata lisää
46795:      humanitaarista apua.
46796:               Määrärahojen leikkaukset ja kehitysyhteistyön uudet pai-
46797:      notukset johtivat siihen, että maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteis-
46798:      työn suunnittelussa ja ohjelmoinnissa siirryttiin uuteen menette-
46799:      lyyn. Vuosittaisten määrärahatarpeiden ja maksatusennusteiden
46800:      arvioinnin sijaan painotetaan uusien sitoumusten tekemistä kos-
46801:      kevien valtuuksien merkitystä sekä niiden kohdentamista ja käyt-
46802:       töä. Tarkoituksena on pitää selkeästi erillään yhtäältä uusien val-
46803:      tuuksien määrä, ja toisaalta ne menot, jotka aiheutuvat aiempien
46804:      valtuuksien nojalla tehdyistä sopimuksista. Näin vuodelle 1992
46805:      myönnettyjä valtuuksia voitiin käyttää sellaisten sopimusten te-
46806:      koon, joista aiheutuu menoja vuosina 1993, 1994ja 1995. Sitou-
46807:       musvaltuuksien käytön ei katsota ainakaan lyhyellä aikavälillä vai-
46808:       kuttavan avun suuntaamiseen maakohtaisesti.
46809:               Valtuuksiin perustuvassa menettelyssä voidaan aiempaa
46810:      joustavarumin ottaa huomioon talous- ja yhteiskuntapolitiikan
46811:       muutokset, rakentaa selkeämpiä yhteistyöohjelmia ja hankkeita
46812:       sekä muuttaa tarvittaessa avun suuntaa ja muotoja eri maissa. Val-
46813:       tuuksien käyttöön siirtyminen selkiinnyttää määrärahahallintoa
46814:      ja avun tuloksellisuutta voidaan seurata kokonaisvaltaisesti.
46815:               Kehitysyhteistyön sisällössä keskeisiksi kysymyksiksi nousi-
46816:      vat kestävään kehitykseen perustuva taloudellinen kasvu, köyhyy-
46817:       den poistaminen, maailman väestönkasvun hillitseminen, inhi-
46818:       millisten voimavarojen kehittäminen ja ympäristökysymysten
46819:       huomioonottaminen.
46820:               Kertomusvuonna aloitettiin maastrategian laatiminen
46821:       kullekin päävastaanottajamaalle. Maastrategiaa käytetään Suo-
46822:       men kehitysavun tulevaan ohjaamiseen ja suunnitteluun. Myös
46823:       alueelliset toimintalinjaukset saavat enemmän painoa koko
46824:       Suomen kehitysyhteistyössä.
46825: 
46826: 
46827: 
46828: 
46829: 56
46830:      SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
46831:               MAARYHMITTÄIN 1991
46832: 
46833:                                                            Maittain
46834:                  LDC-maat                                jakamaton
46835:                                                             24%
46836: 
46837: 
46838: 
46839: 
46840:                                                                   Keskituloiset
46841:                                                                      maat
46842:                                                                      13%
46843: 
46844:                                Muut alhaisen
46845:                               tulotason maat
46846:                                     31%
46847: 
46848: 
46849: 
46850: 
46851: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1991
46852:             Maksatukset maittain
46853: 
46854:                                                Mosambik 4, 1%
46855:                                                     Namibia 3,0%
46856:          Oseania 0,1                                        Sambia 4,3%
46857:    Eurooppa 3,0 %
46858:  muut maat 1,8%
46859: Nicaragua 4,2%                                                        muut maat 6,8%
46860:     Peru 1,3%
46861: 
46862:                                                                        Egypti 3,7%
46863: 
46864: 
46865:  muut maat 13,6%
46866: 
46867:               Vietnam 3, 1%
46868:                   Sri Lanka 2,
46869:                           Nepal 3,1%             muut maat 9,9%
46870:                          Bangladesh 2, 7%
46871: 
46872: 
46873: 
46874: 
46875:                                                                                        57
46876:               ..
46877:      ETELAINEN AFRIKKA JA SADCC
46878: 
46879:      Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä huomattava osa on
46880:      suunnattu eteläiseen Mrikkaan. Lahjapohjaisen tuen arvo oli
46881:      vuonna 1991 yhteensä 516,8 mmk. Varsinaisten kohdemaiden
46882:      (Mosambik, Namibia, Sambiaja Tansania) ohella tukea ohjattiin
46883:      ns. SADCC-yhteistyöhön ja muuhun alueelliseen toimintaan. Tä-
46884:      hän tarkoitukseen käytettiin vuonna 1991 kaikkiaan 145,3 mmk.
46885:      Vuonna 1991 solmittiin lisäksi Zimbabwen kanssa kehitysluotto-
46886:      sopimus,jonka mukaan 150 miljoonan markan määräinen kehi-
46887:      tysluotto on käytettävissä vuosina 1991-1994.
46888: 
46889:      SADCC (Southern Mrican Development Coordination
46890:      Conference) Eteläisen Mrikan alueellinen yhteistyöelin:
46891: 
46892:      Jäsenmaat             Ångola, Botswana, Lesotho, Malawi,
46893:                            Mosambik, Namibia, Sambia, Swazimaa,
46894:                            Tansania ja Zimbabwe
46895:      Pinta-ala             5 708 000 km2
46896:      Asukasluku (1990)     83,9 milj.
46897:      BKT1asukas (1989)     307USD
46898: 
46899:              SADCC:in toimintaohjelmaan annettava tuki kohden-
46900:      nettiin pääosin kuljetussektorille. Beiran, Nacalan ja Dar es
46901:      Salaamin satamien investointivaiheet saatettiin päätökseen.
46902:      Niiden koulutustukea ja hallinnon kehittämistä jatketaan vielä
46903:      1992-1994. SADCC -yhteistyön puitteissa tuettiin myös metsä-,
46904:      kaivos-ja energiasektoreita. SADCC:in toimintaohjelmalle osoitet-
46905:      tiin vuonna 1991 yhteensä 102,8 mmk. Ohjelmaa tuettiin myös
46906:      Mosambikin (18,5 mmk) ja Tansanian (19,1 mmk) kahdenväli-
46907:      sissä maaohjelmissa.
46908: 
46909: 
46910:      Pohjoismaiden SADCC-aloite
46911:      Pohjoismaiden SADCC-aloitteen toinen puiteohjelma vuosiksi
46912:      1991-95 hyväksyttiin Windhoekissa tammikuussa 1991. Aloite pe-
46913:      rustuu Hararessa 1986 allekirjoitettuun yhteisjulistukseen, jonka
46914:      mukaan tavoitteena on luoda SADCC:in toimintaohjelman rin-
46915:      nalle laajempi alueiden välinen yhteistyö talouden, kaupan ja
46916:      kulttuurin eri aloilla. Pohjoismaiseen SADCC-aloitteeseen liitty-
46917:      vään toimintaan käytettiin vuonna 1991 kaikkiaan 2,2 miljoonaa
46918:      markkaa. Aloitetta koordinoi kukin pohjoismaa vuorollaan. Vas-
46919:      tuu siirtyi Suomelle vuoden 1992 alussa.
46920: 
46921: 
46922: 
46923: 
46924: 58
46925: Muu alueellinen tuki
46926: Muuhun alueelliseen tukeen käytettiin vuonna 1991 kaikkiaan
46927: 40,3 miljoonaa markkaa. Huomattava osa alueellisesta tuesta ka-
46928: navoitiin kansainvälistenjärjestöjen kautta. Uutena hankkeena
46929: ohjelmaan sisällytettiin FAO:n toteuttama kalataloustutkimusta
46930: edistävä hanke Tanganyikajärvellä. Käynnissä olevia hankkeita
46931: työsuojelun kehittämiseksi (ILO) ja huumeiden väärinkäytön es-
46932: tämiseksi (UNDCP) jatkettiin vuonna 1991. Suomalaisten yliopis-
46933: tojen toteuttamat metsäalan sekä kalatalouden koulutusohjelmat
46934: saatettiin päätökseen.
46935: 
46936: 
46937: 
46938: 
46939: MOSAMBIK
46940: Pinta-ala:                                802 000km2
46941: Asukasluku:                               15,7 milj.
46942: Väestönkasvu ( 1989-2000, vuosittain):    3,0%
46943: Lapsikuolleisuus ( 1990):                 137/1000 as.
46944: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
46945: teroeydenhoitokuluihin:
46946: Kaupungistuminen ( 1980--90, vuosittain): 10,4%
46947: BKT/asukas (1990):                        80USD
46948: BKT:n vuosikasvu (1965-90):
46949: Kehitysapu/asukas (1990):                 60,2 USD
46950: Kehitysapu/BKT ( 1990):                   65,7%
46951: 
46952: 
46953: 
46954: Mosambikia koko 1980-luvun rasittaneet sisäiset levottomuudet
46955: ovat estäneet maan taloudellista ja sosiaalista kehittymistä sotilas-
46956: menojen sitoessa valtion budjetista vuosittain noin 40 prosenttia.
46957: Hallituksen päätavoite vuodesta 1990 lähtien on ollut rauhan ai-
46958: kaansaaminen. Vuosi 1991 kului poliittisiin neuvottelukierroksiin
46959: varsinaisten tulitaukoneuvottelujen siirtyessä vuoden 1992 puo-
46960: lelle. Turvallisuustilanne ei ole parantunut, vaikkakin osittainen,
46961: elintärkeitä liikenneväyliä (Beiran käytävä) koskeva tulitauko on
46962: pitänyt melko hyvin.
46963:           Poliittisella rintamalla valmistelut vuonna 1990 hyväksytyn
46964: uuden perustuslain hengen mukaisten muutosten aikaansaami-
46965: seksi jatkuivat. Poliittisia ryhmittymiä syntyi useitakin, mutta po-
46966: liittisilta puolueilta vaadittujen kriteerien tiukkuuden vuoksi var-
46967: sinaisia uusia virallisia puolueita ei Frelimon rinnalle ole synty-
46968: nyt.
46969:           Taloudellisen ja sosiaalisen elvytysohjelman toisen vai-
46970: heen aikana hallitus on määrätietoisesti valmistellut markkinata-
46971: louteen siirtymistä vähentäen asteittain keskushallinnon kontrol-
46972: liaja valtaa sekä tehostaen finanssisektorin uudistuksia ja yksityis-
46973: tämistä. Julkisten varojen käytön suunnitteluun ja valvontaan on
46974: kiinnitetty erityistä huomiota ja samalla tunnustettu tarve panos-
46975: taa henkilöresurssien ja hallinto- ja johtamistaitojen kehittämi-
46976: seen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
46977: 
46978: 
46979: 
46980:                                                                         59
46981:               Elvytysohjelman keskeisenä tavoitteena on edelleen köy-
46982:      hyyden vähentäminen ja perustarpeiden turvaaminen, koska yli
46983:      puolet maaseudun väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Käy-
46984:      tännön toimenpiteiden tasolla esim. pienviljelijöiden hyväksi ei
46985:      ole pystytty tekemään paljoakaan, joskin maataloussektori sinän-
46986:      sä osoittaa elpymisen merkkejä ( puuvillan tuotanto).
46987:               Vaikka talouden elvytysohjelman seurauksena maan kan-
46988:      santuote nousi noin 4-5 prosenttia vuosittain vuoteen 1990 asti,
46989:      vuosina 1990 ja 1991 kasvu hidastui ollen 0,9 prosentin tasolla
46990:      1991. Taustalla ovat mm. öljyn hinnan nousun aiheuttama
46991:      teollisuustuotannon lasku ja sosialistimailta saadun avun loppu-
46992:      minen, mikä osoittaa Mosambikin talouden haavoittuvuuden
46993:      ulkoisille tekijöille. Vienti nousi 1991 kuitenkin 27 prosentilla.
46994:               Mosambik on edelleen maailman velkaantunein valtio ja
46995:      erittäin riippuvainen ulkoisesta avusta. Suomi antoi anteeksi
46996:      Mosambikille myönnetyt kolme yhteensä 75 miljoonan markan
46997:      kehitysluottoa vuoden 1991 budjetin hyväksymisen yhteydessä
46998:      ja asia vahvistettiin maiden välisellä sopimuksella 9.8.1991.
46999:               Suomi tukee Mosambikin taloudellista ja sosiaalista elvy-
47000:      tysohjelmaa. Avun kohdentamisessa on päähuomio kiinnitetty
47001:      sosiaalialan kehittämiseen (opetus, vesihuolto, terveydenhuolto)
47002:      sekä hallinnon ja ympäristöhuollon kehittämiseen. Turvallisuus-
47003:      syistä apu on keskitetty kaupunkeihin.
47004:               Opetusalan päähanke on maatalouskoulutuksen kehittä-
47005:      minen Boanen ja Umbeluzin maatalousopistoissa. Sen lisäksi
47006:      on pyritty parantamaan oppimateriaalin saatavuutta tukemalla
47007:      Beiran oppivihkotehtaan korjaustöitä ja toiminnan tehostamista.
47008:      Terveysalalla käynnistyi vuoden 1991lopulla Manican läänin ter-
47009:      veydenhuollon kehittämishanke valmisteluvaiheella. Hankkeen
47010:      tavoitteena on luoda aluksi pohja läänin terveydenhuollon koko-
47011:      naisvaltaiselle kehittämiselle.
47012:               Beirassa ja Nacalassa pyritään parantamaan veden saata-
47013:      vuutta verkoston korjauksilla ja laajennuksilla sekä kaupunkien
47014:      vesilaitosten toimintaa kehittämällä. Nacalan kaupunkikehittä-
47015:      mishankkeessa pääpaino on kaupunginhallinnon kehittämisellä
47016:      ja eroosiontorjunnalla, jota tukevat metsitys- ja uudisasutushank-
47017:      keet sekä kaupungin infrastruktuurin parannustyöt.
47018:               Suomen avun entisellä painopistealalla, kuljetuksessa,
47019:      Nacalan,ja Ruotsin kanssa yhteisrahoitetun Beiran kanttisataman
47020:      kehittämisessä ollaan siirtymässä päätösvaiheeseen, jolloin keski-
47021:      tytään teht}jen investointien turvaamiseen koulutuksen avulla.
47022:      Vuoden 1991 aikana laadittiin suunnitelmat avun vähittäiseksi
47023:      lopettamiseksi vuoden 1995 loppuun mennessä. Kuljetusalan
47024:      hankkeista Beiran satamahanke rahoitetaan Suomen tuesta
47025:      SADCC-maille. SADCC-määrärahoilla on tuettu myös Chimoion
47026:      metsäopiston kehittämistä osana laajempaa SADCC-alueen met-
47027:      säopistohanketta, sekä säähavaintoasemaverkoston parantamista.
47028: 
47029: 
47030: 
47031: 
47032: 60
47033:      NAMIBIA
47034:      Pinta-ala:                                824 000km2
47035:      Asukasluku:                               1,4 milj.
47036:      Väestönkasvu ( 1989--2000, vuosittain):   3,0%
47037:      Lapsikuolleisuus (1990):                  100/1000 as.
47038:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47039:      teroeydenhoitokuluihin:
47040:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain):   5,3%
47041:      BKT/asukas (1990):
47042:      BKT:n vuosikasvu ( 1965-90):
47043:      Kehitysapu/asukas (1990):                 32USD
47044:      Kehitysapu/BKT ( 1990):
47045: 
47046: 
47047: 
47048: 
47049:      Namibian tasavallan toista itsenäisyyspäivääjuhlittiin 21. maalis-
47050:      kuuta 1992. Valtion itsenäistyessä sen hallitus ilmoitti maan täh-
47051:      täävän rauhan ja yhtenäisyyden ylläpitoon sovintopolitiikan kei-
47052:      noin.
47053:               Politiikan toteuttamisessa on onnistuttu sangen hyvin.
47054:      Maan valkoinen vähemmistö on jäänyt asuinsijoilleen ja poliitti-
47055:      sesti tilanne on ollut rauhallinen. Hallitus on ponnistellut tasoit-
47056:      taakseen maan eri väestöryhmien sosiaalisia ja taloudellisia eroja.
47057:      Eriarvoisuus eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välillä on
47058:      edelleenkin maan leimaa-antavimpia piirteitä. Maalle hyväksytty
47059:      perustuslaki toimii hyvänä ohjeena demokraattisten käytäntöjen
47060:      omaksumiselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Ensimmäi-
47061:      set paikallisvaalit järjestettiin vuonna 1992.
47062:               Vuoden 1991 aikana suoritettiin väestölaskenta,jonka tu-
47063:      loksena maan viralliseksi väkiluvuksi kirjattiin 1,4 miljoonaa asu-
47064:      kasta.
47065:               Namibian talous kuuluu Saharan eteläpuolisen Afrikan
47066:      kaikkein kehityskykyisimpiin. Maalla on runsaasti luonnonvaroja,
47067:      hyödynnettäviä mineraalivaroja, timantteja, uraaniaja yksi maail-
47068:      man kalarikkaimmista rannikoista. Tämän lisäksi maa on ilmas-
47069:      toltaan erityisen sopiva karjankasvatukseen. Maassa on myös suh-
47070:      teellisen hyvä ja toimiva perusrakenne.
47071:               Namibian itsenäistyessä toiveet talouden kehityksestä
47072:      olivat optimistisia. Nuoren valtion talous ei ole kuitenkaan kehit-
47073:      tynyt toivotulla tavalla.
47074:               Maan viennistä 90 prosenttia saadaan uraanista, timan-
47075:      teista ja kaupallisen maatalouden tuotteista. Kaivannaistuottei-
47076:      den maailmanmarkkinahinnat ovat olleet alhaalla ja Namibian
47077:      valtion verotulot kaivosyhtiöiltä ovat vastaavasti alentuneet. Työt-
47078:      tömyysaste on kohonnut noin 40 prosenttiin ja oman tuotanto-
47079:      toiminnan aloittamisessa on ollut vaikeuksia. Maan taloutta on
47080:      yritetty käynnistää houkuttelemalla ulkomaisia sijoittajia ja rohjai-
47081:      semalla pienteollisuuden kehittämistä. Talouden odotettiin kui-
47082:      tenkin kääntyvän nousuun vuoden lopulla ja elpyvän yhtä aikaa
47083:      maailmantalouden yleisen elpymisen kanssa. Vuoden 1992lop-
47084:      puun mennessä otetaan käyttöön oma rahayksikkö, Namibian
47085:      dollari.
47086: 
47087: 
47088: 
47089: 62
47090:          Maa on joutunut tarkistamaan kehitysstrategiaansa. Itse-
47091: näistymisen yhteydessä uskottiin, että taloudellinen itsenäistymi-
47092: nen tapahtuu kahdessa vuodessa ja kehitysyhteistyön panosta tar-
47093: vitaan noin viisi vuotta. Nyt arvioidaan taloudellisen itsenäistymi-
47094: sen vievän ainakin 10 vuotta.
47095:          Suomen ja Namibian väliset historialliset suhteet ovat jat-
47096: kuneet hallitusten välisen kehitysyhteistyön suunnittelussa. Yh-
47097: teistyöohjelma sidottiin Namibian omiin kehityssuunnitelmiin ja
47098: kiireellisimmiksi ja ensisijaisimmiksi nousivat terveydenhuollon
47099: kehittäminen ja puhtaan veden tuottaminen tiheään asu tulla
47100: Ovambon alueella. Vuoden 1992 alussa oltiin valmiita aloit-
47101: tamaan uusina yhteistyömuotoina integroitu terveyshanke Enge-
47102: lan alueella sekä Marulan alueen vesi- ja sanitaatiohanke, molem-
47103: mat seudut ovat Ovambon kuntia. Vuoden 1991 alussa oli aloitet-
47104: tu jo kaivosalan yhteistyö. Tavoitteena on laatia geologisia kartto-
47105: ja Namibian maaperästä malminetsinnänkin tarpeisiin. Laajaa
47106: opetus- ja metsäalojen tukea valmisteltiin, mutta määrärahasyistä
47107: tuen käynnistämistä on lykätty parilla vuodella.
47108:          Terveys-, vesi- ja sanitaatio-, sekä kaivossektori tulevat
47109: muodostamaan Namibian maaohjelman rungon. Ohjelmaa pyri-
47110: tään laajentamaan tulevaisuudessa opetus- ja metsäsektoreille.
47111: 
47112: 
47113: SAMBIA
47114: Pinta-ala:                               753 000km2
47115: Asukasluku:                              8,1 milj.
47116: Väestönkasvu ( 1989-2000, vuosittain):   3,1%
47117: Lapsikuolleisuus ( 1990):                82/JOOOas.
47118: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47119: terveydenhoitokuluihin:                  43%
47120: Kaupungistuminen ( 1980-90, vuosittain): 6,2%
47121: BKT/asukas (1990):                       420 USD
47122: BKT:n vuosikasvu (1965-90):              -1,9
47123: Kehitysapu/asukas ( 1990):               54 USD
47124: Kehitysapu/EKI ( 1990):                  14,0%
47125: 
47126: 
47127: Sambia siirtyi keskusjohtoisesta yksipuoluejärjestelmästä moni-
47128: puoluejärjestelmään joulukuussa 1990, kun perustuslakia muu-
47129: tettiin. Vapaat parlamentti- ja presidentinvaalit pidettiin loka-
47130: kuussa 1991,ja pitkään maata hallinnut presidentti Kaundanjoh-
47131: tama UNIP-puolue koki murskatappion. Maan presidentiksi valit-
47132: tiin Frederick M. Chiluba, jonka MMD-puolue sai noin kolme
47133: neljännestä annetuista äänistä.
47134:          Hän peri edeltäjiltään maan, jonka ulkomaanvelka on
47135: noin 1000 US dollaria kutakin maan asukasta kohti bruttokan-
47136: santuotteen ollessa noin 250 dollaria per asukas. Syynä tähän lä-
47137: hes katastrofaaliseen tilanteeseen on ollut pitkäänjatkunut kes-
47138: kusjohtoisuus, joka on mm. sanellut maataloustuotteiden hinnat.
47139: Riittämätön korvaus tuott:<Yille on johtanut maataloustuotannon
47140: laskuun. Kuluttajilta ei myöskään ole peritty maataloustuotteista
47141: realistisia hintoja, vaan valtio on korvannut osan kustannuksista.
47142: 
47143: 
47144: 
47145:                                                                        63
47146:      Sambian vienti on perustunut lähes kokonaisuudessaan kupariin,
47147:      jonka maailmanmarkkinahintojen heilahtelu on tuntunut maan
47148:      taloudessa voimakkaasti.
47149:               Presidentin ensimmäinen tehtävä oli esitellä maalle Kan-
47150:      sainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kanssa valmis-
47151:      teltu talouden tervehdyttämisohjelma, joka perustui vapaaseen
47152:      markkinatalouteen. Suurin osa valtionyrityksistä tullaan yksityistä-
47153:      mään, tuottajahinnat ovat nousseet ja valtion tukiaisia on poistet-
47154:       tu maataloustuotteiden, erityisesti maissin osalta. Viimeaikainen,
47155:      koko eteläistä Mrikkaa koetellut kuivuus on kuitenkin viemässä
47156:      pohjan pois talousuudistuksilta, koska Sambia joutuu tuomaan
47157:      maissia ulkomailta 300-350 miljoonalla US dollarilla. Tilanteessa
47158:      on erityisesti vedottu avunantajiin lisäavun saamisen puolesta,
47159:      koska Sambian demokratiakehityksen katsotaan olevan vaarassa
47160:       taloudellisen tilanteen edelleen heiketessä.
47161:               Suomijatkoi vuoden 1991 aikana tukeaan maan raken-
47162:      nesopeutusohjelmalle maksutase- ja tuontituella. Pääosin apu on
47163:      kuitenkin kanavoitunut viidellä eri toimialalla toteutettuina kehi-
47164:       tysyhteistyöhankkeina. Maatalousalalla jatkettiin Luapulan maa-
47165:      seutukehitysohjelmaa sekä Läntisen maakunnan osuustoiminta-
47166:      unionin tukemista, kuljetusalalla tienkunnostusohjelmaa sekä
47167:      piirikuntien kuljetustoiminnan tehostamishanketta. Metsäalalla
47168:       tuettiin Kafubun sahaa ja aloitettiin yhteistyössä Sambian Kehitys-
47169:      pankin kanssa metsäalan puiteluottohanke. Opetusalallajatket-
47170:       tiin oppikirjahanketta ja käynnistettiin mittava opetusalan tu-
47171:      kiohjelma. Energia-alalla jatkui Lusakan sähköverkon kehittämis-
47172:      hankkeen valmistelu, joka pääsi toteutusvaiheeseensa vuonna
47173:       1992.
47174:               Tulevaisuudessa Suomen ja Sambian välinen yhteistyö
47175:      keskittynee harvemmille aloille johtuen toisaalta määrärahojen
47176:      niukkuudestaja toisaalta toteutusvaiheeseensa tulevien opetus-
47177:      ja energia-alojen hankkeiden mittavuudesta.
47178: 
47179: 
47180:      TANSANIA
47181:      Pinta-ala:                                945 000km2
47182:      Asukasluku:                               24,5milj.
47183:      Väestönkasvu ( 1989--2000, vuosittain):   3,1%
47184:      Lapsikuolleisuus ( 1990):                 115/1000 as.
47185:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47186:      terveydenhoitokuluihin:                   108%
47187:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain):   10,5%
47188:      BKF/asukas (1990):                        110 USD
47189:      BKF:n vuosikasvu (1965-90):               -0,2
47190:      KEhitysapu/asukas ( 1990):                47,1 USD
47191:      &hitysapu/BKF (1990):                     48,2%
47192: 
47193: 
47194:      Tansania eli vuonna 1991 poliittista ja taloudellista murroskautta
47195:      siirtyen kohti monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta. Maa-
47196:      ilmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston sekä keskeisim-
47197:      pien avunantajien tukema talouden uudistusohjelma, joka käyn-
47198:      nistettiin vuosina 1986-87,jatkui edelleen ja alkoi tuottaa eräillä
47199:      alueilla positiivisia tuloksia.
47200: 
47201: 
47202: 64
47203:           Bruttokansantuotteen kasvu oli vuosina 1990-91 noin 3,5
47204: prosenttiaja vuosina 1991-92 noin 3,8 prosenttia. Inflaatio on
47205: saatu 20 prosentin tuntumaan, mutta maan vaihtotaseongelmaa
47206: ei ole pystytty ratkaisemaan. Kehitysapu on edelleenkin elinehto
47207: Tansanian taloudelle. Maan budjetista rahoitettiin noin 45 pro-
47208: senttia avunantajien tuella. Maan omien resurssien käytön suu-
47209: rimpana ongelmana on julkishallinnon suunnittelu- ja seuranta-
47210: järjestelmien heikkous.
47211:           Talouden uudistusohjelmien keskeinen tavoite on rajata
47212: valtion rooli valtion perinteisiin toimintoihin ja antaa tuotannol-
47213: linen toiminta yksityissektorin vastuulle. Tähän liittyy valtionyri-
47214: tysten yksityistäminen. Muita painopistealueita uudistusohjelmis-
47215: sa ovat julkishallinnon rationalisointi, rahoitussektorin uudistus
47216: sekä tiestön, satamien ja televerkon kehittäminen. Opetus-, kou-
47217: lutus- ja terveyssektorit ovat valtion tärkeysjärjestyksessä korkeal-
47218: la, mutta julkisia varoja o~ataan niille edelleenkin hyvin vähän.
47219:           Tansanian ja Suomen kehitysyhteistyöohjelmaa on keski-
47220:  tetty ja kohdennettu viimeisten vuosien aikana vesihuoltoon,
47221: metsätalouteen, maaseutukehitykseen, energiahuoltoon ja kulje-
47222:  tukseen. Vesihuollon alalla käynnistettiin vuonna 1991 Mtwara-
47223: Lindin maaseudun vesihuoltohankkeen irrottautumisvaihe sekä
47224:  Sansibarin kaupunkien vesihuoltohanke. Metsätalouden alalla
47225:  Suomi tuki Tansanian metsätalouden toimintasuunnitelman
47226:  toteutusta, Itä-Usambaran luonnonmetsien suojeluaja hoitoa,
47227:  Sansibarin metsätalouden kehittämistä sekä Sansibarin aluesuun-
47228:  nitteluaja ympäristönsuojelua. Pitkäänjatkunut tuki Tansanian
47229: valtiolliselle metsäteollisuudelle on päättymässä ja parhaillaan
47230:  laaditaan yrityksille yksityistämissuunnitelmia.
47231:           Maataloutta ja maaseutukehitystä tuettiin Uyolen maata-
47232:  louskeskuksen ja Mtwaran ja Lindin läänien maaseudun kehittä-
47233:  miso~elman kautta. Tuki suomalais-tansanialaiselle traktoreiden
47234:  kokoonpanotehtaalle (TRAMA-VALMET), Minjingun fosfaatti-
47235:  kaivokselle sekä Dar es Salaamin yliopiston geologian laitokselle
47236:  päättyi vuoden 1991lopussa.
47237:           Yhteistyö energiasektorilla kasvoi vuoden 1991 aikana.
47238:  Tansaniaan toimitettujen dieselgeneraattoreiden varaosahuolto
47239: ja käyttökoulutus pyrittiin turvaamaan ja sen lisäksi käynnistettiin
47240:  Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisellä rahoituksella Panganin
47241: vesivoimalaitoksen rakentaminen. Kuljetussektorin tuki keskittyi
47242:  teiden kunnossapitoon Mtwaranja Lindin lääneissä sekä alueelli-
47243:  sen kuljetusverkoston kehittämiseen (Dar es Salaamin satama,
47244:  Tansania-Sambia rautatie).
47245:           Lähivuosina Suomen ja Tansanian yhteistyöohjelmaa on
47246:  tarkoitus keskittää edelleen heijastamaan paremmin Tansanian
47247:  talouden uudistusohjelmia ja Tansanian omia kehitysponnistuk-
47248:  sia. Tulevan yhteistyön painopistealueita ovat julkishallinnon, pe-
47249:  rusrakenteiden ja tuotannollisen toiminnan sekä väestön osaami-
47250:  sen kehittäminen, terveydentilan parantaminen (vesi) sekä ym-
47251:  päristökysymykset (ml. metsätalous). Koska hankemuotoinen to-
47252:  teutus ei ole osoittautunut parhaimmaksi mahdolliseksi toteutus-
47253:  muodoksi kestävän kehityksen aikaansaamiseksi, sen rinnalle tu-
47254:  lee harkittavaksi myös muita apumuotoja.
47255: 
47256: 
47257:                                                                         65
47258:      Maailmanpankin Afrikan
47259:      erityisohjelma, SPA
47260:      Maailmanpankin erityisohjelma on suun-           gelmana on ulkomaisen valuutan puute, jol-
47261:      nattu köyhille ylivelkaantuneille Saharan        loin maksutasetuki on tarvittava avun muoto.
47262:      eteläpuolisen Afrikan maille. Ohjelman kes-           Kaikki erityisohjelmaan kuuluva rahoi-
47263:      keisin tavoite on nostaa kohdemaiden talou-      tus yrittää tukea maita niiden talouden ra-
47264:      den vuotuinen kasvu yhtä prosenttia väes-        kennesopeutukseen toteuttamisessa. Sopeu-
47265:      tönkasvua korkeammaksi. Maittain saavu-          tuksen tavoitteita ovat liberaali hintapolitiik-
47266:      tettaisiin näin vähintään yhden prosenttiyk-     ka, tasapainoinen valtion budjetti ja maksu-
47267:      sikön kansantuotteen todellinen kasvu hen-       tase, sekä yrityssektorin tuottavuuden lisää·
47268:      keä kohti laskettuna.                            minen.
47269:          Maailmanpankki käynnisti Afrikan eri-             Kohdemaissa tulot henkeä kohti ovat
47270:      tyisohjelman (African Spedal Programme,          kääntyneet nousuun, joskin hitaasti. Talou-
47271:      SPA) yhdessä kahdenkymmenen muun                 den kasvu on ollut vientijohtoista;
47272:      avunantajan kanssa vuonna 1987. Suomi            vientitulojen kasvuvauhti on ollut keskimää-
47273:      on ollut mukana ohjelman perustamisesta          rin puolta nopeampaa kuin koko kansan-
47274:      alkaen. Ohjelman ensimmäisen jakson (vuo-        tuotteen. Erityisohjelmassa mukana olevissa
47275:      det 1988-90) jatko-osalle vuosiksi 1991-93       maissa talouden keskimääräinen kasvu-
47276:      rahoittajat ovat luvanneet yli 7 miljardia       vauhti on ollut 3, 7 prosenttia, kun se 1980-
47277:      US dollaria.                                     luvun alussa oli vain 1,3 prosenttia. Muissa
47278:          Ohjelman kohdemaiden valintakriteerien       Afrikan maissa talouden kasvuvauhti on
47279:      mukaan kohdemaan tulee noudattaa talou-          jäänyt aikaisemmaksi.
47280:      den rakennesopeutusohjelmaa, josta se on              Suomi rahoitti erityisohjelmaa sen en-
47281:      sopinut joko Maailmanpankin tai Kansain-         simmäisen jakson aikana noin 5 77 miljoo-
47282:      välisen valuuttarahaston kanssa. Lisäksi         nalla markalla. Summassa on mukana Suo-
47283:      sen tulee täyttää Maailmanpankin pehmeä-         men myöntämä tuontituki, velkahelpotukset
47284:      ehtoiselle luototukselle asettamat ehdot.        sekä yhteisrahoitus Maailmanpankin kans-
47285:      Maan velanhoitosuhteen on oltava vähin-          sa. Vuonna 1991 erityisohjelman piiriin lu-
47286:      tään 30 prosenttia m·entituloista. Erityisoh-    ettavaa rahoitusta myönnettiin yli 106 mil-
47287:      jelman piiriin kuului vuoden 1991 lopussa        joonaa markkaa.
47288:      24 maata. Suomen yhteistyömaista mukana               Ohjelman rahoittajat kokoontuvat Maa-
47289:      ovat Kenia, Tansania, Mosambik ja Sam-           ilmanpankin johdolla kahdesti vuodessa.
47290:      bia.                                             Asialistalla on Afrikan taloudellinen ja po-
47291:          Rahoittajat tukevat kohdemaita osoitta-      liittinen kehitys sekä erityisesti ohjelmamai-
47292:      malla niille nk. nopeasti käytettävissä olevaa    den kehitys. Ohjelmamaista on laadittu yksi-
47293:      tukea. Maailmanpankki ja Valuuttarahasto          tyiskohtaiset maakatsaukset. Velkatilanteen
47294:      myöntävät pehmeäehtoisia lainoja, joihin         helpottamiseksi kokousten yhteydessä luo-
47295:      myös muut rahoittajat voivat osallistua.          daan katsaus ohjelmamaiden velanhoitoti-
47296:       Velkahelpotukset ovat kolmas tukimuoto.         lanteeseen sekä tarpeeseen käsitellä ongel-
47297:      Osa SPA -varoista käytetään ylivelkaisten        mia kansainvälisissä erityisneuvotteluissa.
47298:      maiden lainojen takaisinmaksuun.                  Vastaanottajamaiden ulkomaisen rahoituk-
47299:          Nopeasti käytettävää tukea ovat mm.          sen tarpeen ohella tarkastellaan avunantaji-
47300:      ulkomaanvaluuttaerät, jotka ohjataan koh-        en tekemiä rahoituslupauksia ja niiden to-
47301:      demaan keskuspankin kautta paikallisten           teutumista. Väliaikaiset työryhmät käsittele-
47302:      yritysten ostettaviksi, jotta nämä voivat         vät erityisiä asiakohtia. Ne ovat esimerkiksi
47303:      hankkia kansainvälisiltä markkinoilta tar-       luoneet ohjeistot kohdemaiden julkisten me-
47304:      vitsemiaan tuotannontekijöitä. Usein esi-         nojen tarkasteluun sekä tuontituella astetta-
47305:      merkiksi vientiteollisuuden kehittymisen on-      vien tuotteiden hankintamenettelyyn.
47306: 
47307: 
47308: 66
47309:   ..    ..
47310: ITA-, IANSI-JA POHJOIS-AFRIKKA
47311: 
47312: Muun Mrikan alueen maiden taloudellinen ja poliittinen kehitys
47313: on viime vuosina ollut varsin huolestuttavaa. Vakavimpina ongel-
47314: mat ovat ilmenneet Somaliassa. Maan ajauduttua sisäisen seka-
47315: sorron tilaan pitkäjänteinen ohjelmoitu yhteistyö Somaliassa tuli
47316: mahdottomaksi ja hankkeet jouduttiin keskeyttämään. Keskeytyk-
47317: sestä aiheutuneet toimenpiteet saatiin päätökseen kertomusvuo-
47318: den aikana. Vuodesta 1980 kohdemaana olleen Somalian ainoak-
47319: si avustusmuodoksi jäi humanitaarinen apu. Myös humanitaari-
47320: sen avun perillesaamisessa on ollut suuria ongelmia. Somalialie
47321: kanavoitiin kertomusvuonna humanitaarista apua lähes 20 mil-
47322: joonaa markkaa kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. Lisäksi
47323: avustettiin samalipakolaisia Somalian naapurimaissa, joista he
47324: olivat ensiksi saaneet turvapaikan.
47325:          Muun Mrikan alueellisessa toiminnassa yhteistyökumppa-
47326: neina ovat olleet lähinnä kansainväliset järjestöt- YK:n elintarvi-
47327: ke- ja maatalousjärjestö FAO, UNDP, meteorologiajärjestö WMO
47328: sekä Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.
47329:          FAO on toteuttanut Suomen rahoittamaa kylämetsitys-
47330: hanketta Senegalissa vuodesta 1986. Kertomusvuonna valmistel-
47331:  tiin hankkeen neljännen vaiheen suunnitelma vuosille 1992-95.
47332: Toiminnot tulevat siirtymään senegalilaisten vastuulle ja hanke
47333: päättyy 1995.
47334:          Suomi on rahoittanut alueellisen toiminnan määrärahois-
47335:  ta maatalous-eläinlääkintäkoulun rakentamista Ruandaan vuo-
47336: desta 1986. Hanketta toteuttaa UNDP:n Kigalin paikallistoimisto.
47337: Turvallisuustilanne Ruandassa on huonontunut ja hanke on
47338: myöhässä aikataulustaan lähes kaksi vuotta. UNDP:n kanssa on
47339: etsitty keinoja toimintojen loppuunsaattamiseen viiveistä huoli-
47340: matta.
47341:          WMO:nja IUCN:n kanssa yhteistyö on laaja-alaisempaa ja
47342: alueellista. Lisäksi on rahoitettu Ghanassa, Beninissä, Togossa ja
47343: Tansaniassa toteutettavaa pienviljelijöiden maatalousohjelmaa.
47344: Suomi osallistuu lisäksi Senegalin liikennesektorin rakenneso-
47345: peutusohjelmaan yhteistyössä Maailmanpankin kanssa sekä yh-
47346:  teispohjoismaiseen rahoitukseen vesihuoltojärjestelmien rakenta-
47347: miseksi Kamerunissa.
47348: 
47349: 
47350: 
47351: 
47352:                                                                       67
47353:      EGYPTI
47354:      Pinta-ala:                              1,001 000km2
47355:      Asukasluku:                             52,1 milj.
47356:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   1,8%
47357:      Lapsikuolleisuus (1990):                66/lOOOas.
47358:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47359:      teroeydenhoitokuluihin:                 57%
47360:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 3,1%
47361:      EKI/asukas (1990):                      600 USD
47362:      EKI:n vuosikasvu ( 1965-90):            4,1
47363:      Kehitysapu/asukas ( 1990):              107,6 USD
47364:      Kehitysapu/EKI ( 1990):                 15,9%
47365: 
47366: 
47367:      Egyptin taloudellinen tilanne on viime vuosien aikana huomatta-
47368:      vasti heikentynyt. Investointiaste on pysynyt alhaisenaja työttö-
47369:      myys, vaihtotaseen vaje sekä ulkomainen velka ovat kasvaneet.
47370:      Lisäksi Persianlahden kriisi vähensi vielä vuonna 1991 mm. turis-
47371:      mista saatuja tuloja ja siirtotyöläisten lähettämiä palkkatuloja.
47372:               Egypti sopi vuonna 1991 Kansainvälisen valuuttarahaston
47373:      ja Maailmanpankin kanssa talousuudistus- ja sopeutusohjelmasta.
47374:      Maailmanpankki myönsi ohjelmaa tukemaan rakennesopeutus-
47375:      lainan ja muut avunantajat ovat myöntäneet Egyptille lisää rahoi-
47376:      tusta tai antaneet velkoja anteeksi. Myös Suomi päätti muuttaa
47377:      kaikki vuodesta 1979 alkaen myöntämänsä kehitysluotot, yhteen-
47378:      sä 282 mmk, lahja-avuksi. Lahjaksi muutettavien jäljellä olevien
47379:      erien käytöstä sovittiin syyskuussa 1991.
47380:               Sopeutusohjelman vaikutukset tulevat näkymään makro-
47381:      talouden tasolla kiristyneenä rahapolitiikkana. Hintoja ja ulko-
47382:      maankauppaa vapautetaan. Ohjelman oletetaan vaikuttavan
47383:      myös talouden rakenteisiin. Seurauksina tulevat olemaan valtion
47384:      budjetin sisällön muuttuminen, budjetin leikkaukset, julkisen
47385:      sektorin toiminnallinen ja määrällinen supistaminen, julkisen
47386:      hallinnon keskusjohtoisuuden purkaminen sekä yksityisen sekto-
47387:      rin vahvistaminen. Sosiaalisia seurauksia aiheutuu subventioiden
47388:      poistosta ja hintojen noususta sekä työttömyyden kasvusta.
47389:               On vaikea ennakoida, miten syvällisinä aiotut uudistukset
47390:      toteutuvat. Joka tapauksessa Egyptin uusi kehityspolitiikka tulee
47391:      ottaa huomioon Suomenkin avussa. Avun tulisi tukea maan talo-
47392:      udessa toimeenpantavia välttämättömiä korjauksia ja ottaa ne
47393:      huomioon sektoripolitiikassa tai yksittäisissä hankkeissa.
47394:               Lähitulevaisuudessa ei ole tarkoitus myöntää Egyptille
47395:      uusia kehitysluottoja, vaan yhteistyö tulisi pohjautumaan ainoas-
47396:      taan lahja-apuun. Yhteistyössä tulisi keskittyä voimakkaimmin
47397:      elintarvike-, maatalous- ja vesisektoreihin. Näiden sektorien lisäk-
47398:      si yhteistyö jatkui vuonna 1991 edelleen terveys-, energia- ja kar-
47399:       toitusalalla. Uusien hankkeiden suunnittelua tukemaan valmistui
47400:      vuonna 1991 vesi- ja sanitaatioalan sektoriselvitys. Vuoden aikana
47401:       tehtiin myös useita hankearviointeja ja -valmisteluja, kuten esi-
47402:       merkiksi suunnitelma vientielintarvikelaboratorion rakentami-
47403:      sesta ja siihen liittyvistä toiminnoista.
47404: 
47405: 
47406: 
47407: 
47408: 68
47409: ETIOPIA
47410: Pinta-ala:                                 1,222 000 km2
47411: Asukasluku:                                51,2 milj.
47412: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):      3,4%
47413: Lapsikuolleisuus ( 1990):                  132/1000 as.
47414: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47415: terveydenhoitokuluihin:                    239%
47416: Kaupungistuminen ( 1980-90, vuosittain):   5,3%
47417: BKT/asukas (1990):                         120USD
47418: BKT:n vuosikasvu (1965-90):                -0,2%
47419: Kehiysapu/asukas (1990):                   17,4 USD
47420: Kehitysapu/EKI (1990):                     14,6%
47421: 
47422: 
47423: Etiopian sisällissodan painopiste pysyi vuonna 1991 Eritreanja
47424: Tigren alueilla. Sisällissota sai sittemmin uuden ilmeen, kun eri-
47425: laisia alueellisia ja etnisiä taustoja edustavat ryhmät saivat aikaan
47426: löyhän aseveliliiton, rintaman, jonka tavoitteena oli presidentti
47427: Mengistu Haile Mariamin syrjäyttäminen.
47428:          Lähinnä tigreläisistäjoukoista koostunut rintama saavutti
47429: pääkaupungin Addis Abeban toukokuussa 1991 ja valtasi sen.
47430: Valtaus tapahtui kurinalaisesti ja ilman väkivaltaa. Tigreläiset oli-
47431: vat vanhastaan pysytelleet syrjässä omalla alueellaan eikä joukko-
47432: jen käyttäytyminen ollut ennakoitavissa. Presidentti Mengistu pa-
47433: keni ulkomaille, samoin osa hänen neuvonantajistaan, loputjäi-
47434: vät väliaikaisen hallituksen käsiin syyllisyysoikeudenkäyntiä varten
47435: tai antautuivat sille. Asevoimien hajoaminen oli alkanut jo ennen
47436: presidentin pakoa.
47437:          Siirtymäkauden etnisillä perusteilla koottu hallitus ryhtyi
47438: välittömästi valmistelemaan perustuslakia, jonka merkittävin osa
47439: ovat vaaleja, mukaan lukien parlamenttivaalit koskevat säädökset.
47440: Parlamenttivaalit on määräjärjestää vuonna 1993.
47441:          Eritrea jättäytyi edellämainittujen tapahtumien ulkopuo-
47442: lelle, mikä antoi sille tilaisuuden yhtenäisyytensä lujittamiseen ja
47443: itsenäistymisen valmisteluun.
47444:          Edellisenä vuonna alkanut yksityistämiseen tähtäävä talo-
47445: usuudistus ei ehtinyt vaikuttaa paljoakaan ennenkuin sotilaalli-
47446: nen tilanne alkoi vuonna 1991 heikentää tilannetta siinä määrin,
47447: että taloudellisesta toiminnasta sanan varsinaisessa merkityksessä
47448: tuskin saattoi puhua. Viljan jälkeen kahvi on Etiopian tärkein
47449:  tuote ja ulkomaisen valuutan pääasiallinen lähde. Tärkeimmät
47450:  tuotantoalueet ja liikenneyhteydet joutuivat sodan jalkoihin ja
47451:  kahvin vienti tyrehtyi. Elintarvikepula levisi alueille, joille varsi-
47452: nainen taistelutoiminta ei ulottunut.
47453:          Itä-länsi-suhteiden lientyminen jätti Etiopian tyhjiöön ja
47454:  entisen Neuvostoliiton ja sen liittolaisten massiivinen sotilaalli-
47455:  nen ja taloudellinen tuki lakkasi. Etiopiajatkoi suhteiden kehittä-
47456:  mistä Yhdysvaltojen kanssa sekä aloitti Maailmanpankin ja läntis-
47457:  ten avunantajien kanssa talouden elvyttämisohjelmaa koskevat
47458:  keskustelut. Ulkomaalaiset investoijat eivät epävarmassa tilantees-
47459:  sa ole olleet kiinnostuneita Etiopiasta.
47460:          Avunantajamaat ovat suhtautuneet siirtymävaiheen halli-
47461:  tuksen ponnistuksiin varovaisella myötämielisyydellä; sen on kat-
47462:  sottu kaikkine puutteineenkin merkitsevän edistysaskelta Etiopi-
47463: 
47464: 
47465:                                                                           69
47466:      an yhteiskunnallisessa kehityksessä mm. ihmisoikeuksien suh-
47467:      teen. Avunantajayhteisön suhtautuminen näyttää olleen hyvin
47468:      yhdenmukaista: Päähuomio kiinnittyi humanitaariseen apuun ja
47469:      hanketoimintaa supistettiin. Yleisesti katsottiin, ettei uusiin mer-
47470:      kittäviin sitoumuksiin ollut syytä ryhtyä ennen parlamenttivaaleja
47471:      ja olojen uskottavaa vakiintumista.
47472:                Suomen kehitysavun pidättyväinen, vetäytyvä linja ei ole
47473:      merkittävällä tavalla poikennut muiden kahdenvälisten avunan-
47474:      tajien linjoista. Vuoden 1991 kuluessa Suomi saattoi kolme me-
47475:      neillään olevaa hanketta päätökseen sopimusten mukaisesti, jos-
47476:      kin sisällissota aiheutti toiminnoissa kahden kuukauden keskey-
47477:      tyksen. Jäljelle jäivät teiden kunnossapito- ja erityisopettajakoulu-
47478:      tushankkeet. Uusiin hankkeisiin ei ryhdytty. Painopiste siirtyi hu-
47479:      manitaariseen- ja katastrofiapuun sekä kansainvälisten järjestöjen
47480:      ja suomalaisten lähetysjärjestöjen kautta annettavaan apuun.
47481:                Etiopia ja Suomi ovat olleet kehitysyhteistyökumppaneita
47482:      1960-luvulta lähtien. Yhteistyö, jolle suomalaisten lähetysjärjestö-
47483:      jen pitkäaikainen työskentely Etiopiassa on luonut vankan poh-
47484:      jan, on sisällöltään ja toteutukseltaan osoittautunut verraten me-
47485:      nestykselliseksi ja useat seikat puoltaisivat periaatteessa yhteistyö-
47486:      tä Etiopian kanssa, jos käytännön edellytyksiä pitkäjänteiselle yh-
47487:       teistyölle olisi olemassa.
47488:               Avunantajayhteisö, Suomi mukaanlukien, on 1980-luvun
47489:      loppupuolelta lähtien yhä selkeämmin korostanut kehitysyhteis-
47490:       työtä koskevassa dialogissaan vastaanottajamaiden kanssa demo-
47491:      kratisoitumiseen ja ihmisoikeuksiin liittyviä näkökohtia. Etiopian
47492:       tilanne on arvaamaton, mutta maa on tällä hetkellä pyrkimässä
47493:      asetettujen ehtojen täyttämiseen ja tarvitsee ponnistuksiinsa
47494:      avunantajien tuen. Ajoissa annettu apu voi vaikuttaa myönteisesti
47495:      ja rauhoittavasti hallitusosapuolten väliseen yhteistyöhön.
47496:                Hankeyhteistyön tulokselliselle käynnistämiselle ei lähitu-
47497:      levaisuudessa ole edellytyksiä, vaan avun painopiste pysyy toistai-
47498:      seksi humanitaarisessa, katastrofi- sekä kansalaisjärjestöavussa.
47499:      Maastrategian suunnitteluun ei ole ryhdytty.
47500: 
47501: 
47502: 
47503:      KENIA
47504:      Pinta-ala:                                580 000km2
47505:      Asukasluku:                               24,2milj.
47506:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):     3,5%
47507:      Lapsikuolleisuus ( 1990):                 67/lOOOas.
47508:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47509:      terveydenhoitokuluihin:                   31%
47510:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain):   7,9%
47511:      EKI/asukas (1990):                        370 USD
47512:      EKI:n vuosikasvu (1965-90):               1,9%
47513:      Kehitysapu/asukas ( 1990):                41,4 USD
47514:      Kehitysapu/EKI ( 1990):                   11,4%
47515: 
47516: 
47517:      Suomen ja Kenian välinen yhteistyö keskittyy voimakkaasti maa-
47518:      seudun köyhien elinolosuhteiden parantamiseen, erityisesti vesi-
47519: 
47520: 
47521: 
47522: 70
47523:      ja perusterveydenhuollon alalla, mutta myös maataloudessa ja
47524:      energiahuollossa. Merkittävä ja kasvava rooli yhteistyössä on myös
47525:      ympäristö kysymyksillä, erityisesti metsityksellä ja metsätalouden
47526:      kokonaisvaltaisen suunnittelun kehittämisellä.
47527:               Marraskuussa 1991 valtioneuvosto ei myöntänyt valtuuk-
47528:      sia tehdä Kenian kanssa uusia sopimuksia kehitysyhteistyöhank-
47529:      keista. Päätöksen taustalla oli Kenian kasvanut poliittinen epäva-
47530:      kaisuus ja ihmisoikeusloukkaukset, minkä seurauksena länsimai-
47531:      set avunantajat pidättäytyivät yhdessä uusista apulupauksista. Ke-
47532:      nian ja Norjan väliset diplomaattisuhteet katkesivat Norjan puu-
47533:      tuttua näkyvästi Kenian ihmisoikeustilanteeseen. Tämä vaikutti
47534:      erityisesti Pohjoismaiden asenteen tiukentumiseen Keniaa koh-
47535:       taan.
47536:               Vaikka Kenian hallitus hyväksyi monipuoluejärjestelmään
47537:      siirtymisen ja perustuslaki muutettiin monipuoluejärjestelmän
47538:       sallivaksi joulukuussa 1991 ja oppositio on saanut toimia, on
47539:      maan sisäinen tilanne kuitenkin kiristynyt. Heimojen välisiä väki-
47540:      valtaisia yhteenottoja on sattunut erityisesti Läntisessä Keniassa,
47541:       mutta myöskin Nairobissa ja muilla alueilla levottomuudet ovat
47542:      lisääntyneet.
47543:               Avunantajat seuraavat Kenian poliittisenja taloudellisen
47544:       tilanteen kehittymistä. Tilanteenjatkuessa epäselvänä Maailman-
47545:       pankki ei ole kutsunut koolle marraskuisen Kenian konsultatiivi-
47546:       kokouksen seurantakokousta. Avunantajat odottavat ilmoitusta
47547:       monipuoluevaalien ajankohdasta ja hallituksen aloittamien ta-
47548:       loudellisten uudistusten, kuten julkisen sektorin uudistuksen ja
47549:      valtionyhtiöiden yksityistämisen, viemistä eteenpäin.
47550:                Useimmat avunantajat ovat pidättyneet uusien kehitys-
47551:       apuhankkeiden aloittamisesta Keniassa. Suomi on marraskuisen
47552:       päätöksen mukaisesti jatkanut valmistelussa olleiden hankkeiden
47553:      jatkovalmistelua,ja siten meillä on valmius aloittaa nykyisten vesi-
47554:       huolto- ja maaseudun sähköistyshankkeiden jatkovaiheet sopi-
47555:       musvaltuustilanteen selvittyä. Suomen kahdeksan vuotta jatkunut
47556:       tuki Länsi-Kenian perusterveydenhuoltojärjestelmän kehittämi-
47557:       seksi arvioitiin kesällä 1992. Arviointi suosittelee pienimuotoisen
47558:      jatkovaiheen rahoittamista terveyspalvelujen ja ennaltaehkäise-
47559:      vän terveydenhuollon menestyksekkään kehittämisen jatkamisek-
47560:       si Läntisessä Keniassa.
47561:                Suomen ja Kenian välisen kehitysyhteistyöohjelman mak-
47562:       satukset olivat viime vuonna yhteensä noin 140 mmk, mistä lahja-
47563:       apumuotoiset hankemaksatukset olivat 127,5 mmkja loppu tu-
47564:       kea kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille, humanitaaris-
47565:       ta apua, tutkimusmäärärahoja ja kehitysluotto-ja korkotukimak-
47566:       satuksia.
47567: 
47568: 
47569: 
47570: 
47571: 72
47572: SUDAN
47573: Pinta-ala:                              2 506 000km2
47574: Asukasluku:                             25,1 milj.
47575: Väestönkasvu ( 1989-2000, vuosittain):  2,8%
47576: Lapsikuolleisuus (1990):                102/1000as.
47577: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47578: teroeydenhoitokuluihin:
47579: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 3,9%
47580: EKI/asukas (1990):
47581: EKI:n vuosikasvu (1965-90):
47582: Kehitysapu/asukas ( 1990):              31.5 USD
47583: Kehitysapu/EKI ( 1990):                 9,3%
47584: 
47585: 
47586: 
47587: 
47588: Sudanin tilanne kärjistyi vuonna 1991 entisestään vuosia kestä-
47589: neen sisällissodan, kuivuuden, nälänhädän ja pakolaisuuden ta-
47590: kia. Maassa vallitsevan ihmisoikeus- ja poliittisen tilanteen seu-
47591: rauksena useimmat kahdenväliset apujärjestöt ovat vähentäneet
47592: hanketukeaan ja pyrkineet panostamaan voimakkaasti useita mil-
47593: joonia ihmisiä uhkaavan, kuivuuden ja sisällissodan aiheuttaman
47594: nälänhädän ja pakolaisongelman ratkaisemiseen.
47595:          Sisällissota ja perushyödykkeiden puute on aiheuttanut
47596: laajamittaisen maan sisäisen pakolaisuuden kaupunkeihin. Pako-
47597: laisuuteen on reagoitu ryhtymällä siirtämään väkivaltaisesti koti-
47598: seuduiltaan sotaa ja nälkää kaupunkeihin ja niiden laitamille
47599:  paenneita ihmisiä.
47600:          Sudanin sisällissodan ja yleisen poliittisen ja taloudellisen
47601:  tilanteen vuoksi ei tällä hetkellä ole edellytyksiä pitkän aikavälin
47602: kehitykseen tähtäävälle kehitysyhteistyölle. Suomen kahdenväli-
47603:  nen kehitysyhteistyö keskeytettiin tämän vuoksi kesäkuussa 1991
47604: ja Suomen tukemat hankkeet siirrettiin paikalliselle hallinnolle.
47605: Keskeytyspäätöksestä huolimatta aikaisemmin annetut sitoumuk-
47606: set tuesta kansainvälisten järjestöjen toteuttamille hankkeille Su-
47607: danissa tullaan saattamaan loppuun.
47608:           Kansainvälisten arvioiden mukaan Sudanissa on noin
47609:  700 000 pakolaista ja välittömän hätäavun tarpeessa on noin kol-
47610:  mannes maan 25 miljoonasta asukkaasta. Vuonna 1991 suurin
47611:  osa Suomen avusta oli humanitaarista apua. Suomi antoi kerto-
47612:  musvuonna Punaisen Ristin, UNCHR:n ja muiden kansainvälis-
47613:  ten järjestöjen kautta Sudaniin suunnattua katastrofiapua yhteen-
47614:  sä 16,7 miljoonaa markkaaja pakolaisapua 21 miljoonaa mark-
47615:  kaa.
47616:           Lähitulevaisuudessa humanitaarinen apu näyttää olevan
47617:  ainoa Sudaniin sopiva apumuoto. Humanitaarisen avun tarpeen
47618:  arvioitiin säilyvän korkeana myös 1992.
47619: 
47620: 
47621: 
47622: 
47623:                                                                          73
47624:      AASIA
47625: 
47626:      Yksi keskeisimmistä tavoitteista on alueellisen yhteistyön tukemi-
47627:      nen, jonka avulla alueen maita voidaan lähentää poliittisestikin
47628:      konkreettisten yhteistyöhankkeiden kautta. Yhteistyökanavina
47629:      käytetään alueellisia organisaatioita, jotka ovat syntyneet alueen
47630:      maiden yhteisin ponnistuksin ja taloudellisella tuella.
47631:               Maantieteellisesti Suomen alueellinen yhteistyö keskittyy
47632:      Kaakkois-Aasiaan, erityisesti päävastaanottajamaihimme (Nepal,
47633:      Bangladesh, Vietnam) sekä mm. Laosiin, Kambodzhaan, Thai-
47634:      maahan, Indonesiaan ja valtioihin, jotka ovat Suomen tukemien
47635:      alueellisten instituutioiden jäseniä.
47636:               Suomen tuen tärkein yhteistyöorganisaatio alueella on
47637:      Aasian teknologinen instituutti (Asian Institute ofTechnology,
47638:      AIT) joka on alueen arvostetuimpia teknisen alan oppilaitoksia.
47639:      Suomi valmistelee AIT:n kanssa laaja-alaista yhteistyöohjelmaa,
47640:      johon sisällytetään jo vuonna 1988 aloitettu stipendiaattien tuke-
47641:      minen ja 1990 aloitettu tuki telekommunikaatio-osastolle. Uusi
47642:      yhteistyökohde on AIT:n sivuosaston perustaminen Vietnamiin.
47643:      Suomi keskittyy kaikkein köyhimmistä alueen maista tulevien
47644:      opiskelijoiden tukemiseen.
47645:               Toinen merkittävä yhteistyöinstituutti on Mekong-komi-
47646:      tea,jonkajäseninä ovat Thaimaa, Laosja Vietnam. Tällä hetkellä
47647:      käynnissä olevia hankkeita ovat Mekongjoen hydrografinen kar-
47648:      toitus ja yhteistyössä EY:n ja Belgian kanssa rahoitettava Kam-
47649:      bodzhan ilmakuvaus. Komitean toimintakykyä rajoittavat viime-
47650:      aikaiset Thaimaan ja Vietnamin väliset erimielisyydet komitean
47651:      tulevan toiminnan luonteesta. Tilannetta seurataan tarkasti ja
47652:      sen selkiytyessä Suomen yhteistyötä komitean kanssa voidaan
47653:      laajentaa.
47654:               Suomi tukee merkittävällä tavalla myös Kansainvälisen
47655:      työjärjestön (ILO) hankkeita naisten ammattiyhdistystoiminnan
47656:      ja alueen kehitysmaiden työturvallisuuden parantamiseksi.
47657:               Maakohtaisesti tuetaan kansallista toimintaa kohdemai-
47658:      den kehityspyrkimysten mukaisesti. Suomi on erityisesti keskitty-
47659:      nyt metsäalalle ja tukee kokonaisvaltaisia kansallisia metsätalous-
47660:      suunnitelmia, joilla voidaan vaikuttaa vastaanottajamaiden koko
47661:      metsäpolitiikan suuntautumiseen ja ympäristön kannalta kestä-
47662:      viin hoito- ja käyttösuunnitelmiin. Tälläisten suunnitelmien val-
47663:      mistelua Suomi tukee Thaimaassa ja Filippiineillä; uusimpana
47664:      kohdemaana on mukaan tulossa Laos. Indonesiassa on rahoitet-
47665:      tu metsäalan opetusta ja tutkimustoimintaa. Lisäksi on käynnissä
47666:      alueellinen ympäristöystävällisen maataloustuotannon kehittä-
47667:      mishanke. Uusia alueellisen toiminnan toimialoja ovat ympäris-
47668:      tö- ja väestöalat.
47669: 
47670: 
47671: 
47672: 
47673: 74
47674: BANGlADESH
47675: Pinta-ala:                               144 000km2
47676: Asukasluku:                              106,7 milj.
47677: Väestönkasvu (1989--2000, vuosittain):   1,8%
47678: Lapsikuolleisuus ( 1990):                105/1000 as.
47679: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47680: terveydenhoitokuluihin:                  57%
47681: Kaupungistuminen ( 1980-90, vuosittain): 6,2%
47682: BKT/asukas (1990):                       210 USD
47683: BKT:n vuosikasvu (1965-90):              0,7%
47684: Kehitysapu/asukas (1990):                19,7 USD
47685: Kehitysapu/BKT ( 1990):                  9,2%
47686: 
47687: 
47688: 
47689: 
47690: Bangladeshin kehityksen esteistä kauaskantoisin on nopea väes-
47691: tönkasvu. Kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta kansoittanee
47692: maata vuosituhannen alkuvuosina noin 130-miljoonainen väestö.
47693: Nyt lähes 111 miljoonasta bangladeshilaisesta noin 45 prosenttia
47694: on alle 15-vuotiaita.
47695:          Vuosittain toistuvat pyörremyrskyt ja tulvat rajoittavat
47696: Bangladeshin kehitystä. Ne tuhoavat ihmisiä, kouluja, asumuksia,
47697: viljelyksiä, karjaa jne. Vuonna 1991 maan yli pyyhkinyt pyörre-
47698: myrsky vaikeutti noin 12 miljoonan ihmisen elämää ja vei lähes
47699: 140 000 ihmisen hengen.
47700:          Maan talous on vaikeuksissa. Meneillään olevan raken-
47701: nesopeutusohjelman tavoite, kotimaisen tuotannon viiden pro-
47702: sentin vuotuinen kasvu, on toistaiseksi saavuttamatta. Tekstiilite-
47703: ollisuus, valuuttatulojen tärkein lähde, on vaikeuksissa. Lakkoilu
47704: haittaa sekä yritystoimintaa että julkisia palveluja.
47705:          Poliittisesti maa on uudistumisen tiellä. Syksyllä 1991 pi-
47706: detyssä kansanäänestyksessä bangladeshilaiset päättivät siirtyä
47707: presidenttivaltaisesta järjestelmästä parlamentaariseen hallinto-
47708: järjestelmään.
47709:          Vähiten kehittyneisiin maihin lukeutuvan Bangladeshin
47710: bruttokansantuotteesta- 210 dollaria asukasta kohti- yli yhdek-
47711: sän prosenttia kertyy maan saamasta kehitysavusta. YK:nalaisten
47712: järjestöjen lisäksi maa saa tukea lukuisilta antajamailta. Suomen
47713: osuus Bangladeshin saamasta tuesta on alle kaksi prosenttia,
47714: vuonna 1991 noin 53 miljoonaa markkaa.
47715:          Suomi on suunnannut tukensa pääasiassa talouden pe-
47716: rusrakenteiden kehittämishankkeisiin. Nämä ulkomaanvaluuttaa
47717:  tarvitsevat sijoitukset ovat maan omien taloudellisten voimavaro-
47718: jen ulottumattomissa. Lisäksi hallinnollisesti vaikeassa Bangla-
47719:  deshissa suurehkojen perusrakennehankkeiden toteuttaminen
47720:  on koettu järkevämmäksi kuin osallistuminen useisiin pieniin,
47721:  mutta hallinnollisesti sitäkin koukeroisempiin sosiaalisen alan
47722:  hankkeisiin, joihin maa muutoinkin saa paljon apua.
47723:          Rannikkovaltion kannalta elintärkeään satamatoiminto-
47724: jen edistämiseen Suomi on osallistunut tukemalla Chittagongin
47725: ja Monglan kanttisatamien kehittämistä. Osa mm. tulvasuojelua
47726:  hyödyntävästä maan kartoituksesta sekä varsinkin pienyrittäjille
47727: 
47728: 
47729: 
47730:                                                                        75
47731:      tärkeästä maaseudun sähköistyksestä toteutuu Suomen tuella. Al-
47732:      kamassa on myös osallistuminen sisävesiliikenteen kehittämiseen.
47733:      Rahallisesti pieni, mutta kehitysvaikutusten kannalta merkittävä
47734:      on Suomen tuki UNFPAnja IPPF:n väestöohjelmille.
47735:               Uusia yhteistyöhankkeita Bangladeshin kanssa ei ole vi-
47736:      reillä. On todennäköistä, että hankemuotoinen yhteistyö Bangla-
47737:      deshin kanssa loppuu nykyisten hankkeiden päättyessä.
47738: 
47739: 
47740: 
47741: 
47742:      NEPAL
47743:      Pinta-ala:                                141 000km2
47744:      Asukasluku:                               18,9 milj.
47745:      Väestönkasvu ( 1989-2000, vuosittain):    2,5%
47746:      Lapsikuolleisuus (1990):                  121/1000 as.
47747:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47748:      teroeydenhoitokuluihin:                   61%
47749:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain):   7,3%
47750:      BKF/asukas (1990):                        170USD
47751:      BKF:n vuosikasvu (1965-90):               0.5%
47752:      Kehitysapu/asukas ( 1990):                22,7 USD
47753:      Kehitysapu/BKT ( 1990):                   13,8%
47754: 
47755: 
47756: 
47757: 
47758:      Nepalin hallituksen pyrkimys demokratian laajentamiseen on
47759:      otettu maailmalla vastaan myönteisesti. Maan sisäpoliittinen ti-
47760:      lanne on kuitenkin kiristynyt. Tämä johtuu pääosin talouden hei-
47761:      kosta tilasta, johon osaltaan ovat johtaneet kansantalouden ko-
47762:      koon nähden liian laajajulkinen sektori, valtionyhtiöiden tehot-
47763:      tomuus sekä tukiaispolitiikka. Nepaljatkaa Maailmanpankin ra-
47764:      kennesopeutusohjelman toimeenpanoa mm. edellä mainittujen
47765:      ongelmien ratkaisemiseksi. Nepalin hallituksen tavoitteena on
47766:      pitää maan taloudellinen kasvu viiden prosentin tasolla. Lisäksi
47767:      se pyrkii köyhyyden lievittämiseen ja maaseudun kehittämiseen
47768:      maan eri osien tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi.
47769:              Suomi kuuluu Nepalissa keskisuurten avunantajien jouk-
47770:      koon. Suomen ja Nepalin välinen kehitysyhteistyö kasvoi 1980-
47771:      luvun puolivälin noin 20 miljoonan markan tasolta vuoden 1991
47772:      noin 70 miljoonan markan tasolle.
47773:               Suomen tuki on viime vuosina kohdistettu muutamalle
47774:      toimialalle, joilla Suomella on teknistä ja taloudellista asiantunte-
47775:      musta ja suomalaisilla tuotteilla myös kilpailukykyä Nepalin olo-
47776:      suhteissa. Nämä yhteistyöalat ovat metsätalous, energiahuolto,
47777:      vesihuolto ja sanitaatiotekniikka, tietoliikenne ja lannoitteet.
47778:              Vuonna 1991 Suomen keskeinen tukimuoto oli metsäta-
47779:      louden ja metsähallinnon kehittäminen. Lisäksi Suomi rahoitti
47780:      dieselvoimalan rakentamista, Pokharan alueen kyläsähköistystä ja
47781:      Lumbinin alueen vesi- ja sanitaatiohanketta. Suomi osallistuu
47782:      osarahoittajana Maailmanpankin tietoliikenneohjelmaan ja nais-
47783:      ten Juototushankkeeseen sekä toimittaa lannoitteita.
47784: 
47785: 
47786: 
47787: 
47788: 76
47789:          Suomen ja Nepalin kehitysyhteistyössä keskitytään lähi-
47790: vuosina yhä harvemmille toimialoille ja painotetaan yhteistyön
47791: tuloksena syntyvän toiminnan pysyvyyttäjajatkuvuutta saattamal-
47792: la se kiinteästi osaksi Nepalin hallintoa. Erityistä huomiota kiinni-
47793: tetään yhteistyön makrotaloudellisiin vaikutuksiin sekä yhteistyö-
47794: hön muiden avunantajien ja kehityspankkien kanssa.
47795:          Nepal kuuluu edelleen maailman köyhimpien maiden
47796: joukkoon. Se tulee vielä pitkään tarvitsemaan kansainvälisen yh-
47797: teisön tukea kehityspyrkimyksilleen. Määrärahojen väliaikaisesta
47798: vähenemisestä huolimatta Nepal pysyy edelleen yhtenä Suomen
47799: pääyhteistyömaana Aasiassa.
47800: 
47801: 
47802: 
47803: 
47804: SRILANKA
47805: Pinta-ala:                                66 000km2
47806: Asukasluku:                               17,0 milj.
47807: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):     1,1%
47808: Lapsikuolleisuus ( 1990):                 19/lOOOas.
47809: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47810: te:rveydenhoitokuluihin:                  62%
47811: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain):   1,4%
47812: EKI/asukas (1990):                        470 USD
47813: EKI:n vuosikasvu (1965-90):               2,9%
47814: Kehitysapu/asukas (1990):                 39,1 USD
47815: Kehitysapu/EKI ( 1990):                   8,2%
47816: 
47817: 
47818: 
47819: 
47820: Sri Lankan pienen saarivaltion asukkaista 70 prosenttia ansaitsee
47821: elantonsa maataloudesta. Tee ja kumi ovat tärkeitä ulkomaanva-
47822: luutan tuojia,ja riisiä viljellään omaan käyttöön. Vuosi 1991 oli
47823: erinomainen maatalouden kannalta ja sadot ennätysmäisiä. Sri
47824: Lankan teen päävientikohteita ovat Lähi-idän valtiot, ja siksi
47825: teenvienti kärsi huomattavasti Persianlahden sodasta, vaikka se
47826: palautui nopeasti entiseen laajuuteensa. Riisinviljely on kärsinyt
47827: huomattavasti maan itä- ja pohjoisosien levottomuuksista.
47828:          Maan tärkein valuutantuoja on tekstiiliteollisuus, jonka
47829: osuus on yli puolet maan vientimarkkinoista. Sri Lanka pyrkii
47830: kuitenkin monipuolistamaan elinkeinoelämäänsä ja tässä mieles-
47831: sä ulkomaisille sijoittajille on tarjottu monenlaisia erityisetuja yh-
47832: teisyritysten perustamiseksi. Toistaiseksi uusia sijoittajia ei ole il-
47833: maantunut aivan toivotulla tavalla.
47834:          Sri Lankalla olisi hyvät edellytykset kehittyä merkittäväksi
47835: teollisuusmaaksi, mutta maan sisäinen kriisi estää taloudellisen
47836: kehityksen. Maa käyttää noin 15 prosenttia budjetistaan puolus-
47837: tusmenoihin. Kriisitila sitoo työikäistä väestöä ja kuljetuskalustoa
47838: tuotannon sijasta tuhoavaan toimintaan, maataloutta ei voida
47839: täystehoisesti harjoittaa kriisialueilla ja väijytykset ja kostohyök-
47840: käykset aiheuttavat mittaamatonta vahinkoa maan pohjois-ja
47841: itäosissa.
47842: 
47843: 
47844: 
47845: 
47846:                                                                           77
47847:               Kansainvälinen avunantajayhteisö on vedonnut Sri Lan-
47848:      kan hallitukseen kriisin ratkaisemiseksi rauhanomaisin keinoin
47849:      sekä ihmisoikeuksien vakiinnuttamiseksi. Amnesty Internationa-
47850:      lin tarkkailuryhmä vieraili maassa vuonna 1991 ja esitti hallituk-
47851:      selle 32 kohdan suositusohjelman, mutta hallitus ei suostunut hy-
47852:      väksymään näistä kaikkia. Monet avunantajamaat ovat asettaneet
47853:      apunsa ehdoksi rauhan tilan palauttamisen ja Amnestyn suositus-
47854:      ten toteuttamisen. Konkreettiset edistysaskeleet kriisin rauhan-
47855:      omaiseksi ratkaisemiseksi ovat edelleen vähäisiä.
47856:               Suomen kehitysyhteistyöhankkeet eivät ole kärsineet
47857:      maan sisäisestä tilanteesta muuten kuin siten, että Sri Lankan
47858:      budjetista ei ole aina liiennyt riittävästi varoja hankkeiden paikal-
47859:      lisosuuden rahoitukseen. Vuonna 1991 oli käynnissä viisi kehitys-
47860:      yhteistyöhanketta maan keski- ja eteläosissa. Kandyssa rakenne-
47861:      taan vesihuoltojärjestelmiä ja käymälöitä, Nuwara Eliyassa metsä-
47862:      koulua, Kalutarassa toteutetaan koko piirikunnan kattavaa maa-
47863:      seudunkehitysohjelmaa ja Colombossa kunnostetaan maan suu-
47864:      rinta opetussairaalaa sekä parannetaan kalasataman kylmäsäily-
47865:      tystiloja. Kaikista näistä hankkeista ollaan vetäytymässä. Pääpaino
47866:      hankkeiden toteutuksessa on laitosten ja järjestelmien toimivuu-
47867:      dessa ja pysyvyydessä sekä kehitysvaikutusten varmistamisessa. Ke-
47868:      hitysyhteistyön Sri Lankan kanssa ennakoidaan päättyvän näiden
47869:      nyt käynnissä olevien hankkeiden tultua loppuun saatetuiksi.
47870: 
47871: 
47872: 
47873: 
47874:      VIETNAM
47875:      Pinta-ala:                                  330000km2
47876:      Asukasluku:                                 66,3 milj.
47877:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):       2,1%
47878:      Lapsikuolleisuus (1990):                    42/lOOOas.
47879:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47880:      teroeydenhoitokuluihin:
47881:      Kaupungistuminen ( 1980--90, vuosittain):   3,4%
47882:      BKI'/asukas (1990):
47883:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):
47884:      Kehitysapu/asukas (1990):                   2,9USD
47885:      Kehitysapu/BKT ( 1990):                     2,1%
47886: 
47887: 
47888: 
47889: 
47890:      Vietnamin hallitus on jo muutaman vuoden ajan harjoittanut
47891:      määrätietoista talouspolitiikkaa asteittaiseksi markkinatalousjär-
47892:      jestelmään siirtymiseksi. Maatalous ja suuri osa teollisista ja kau-
47893:      pallisista toiminnoista on vapautettu keskusjohtoisuudesta. Vien-
47894:      nille on onnistuttu löytämään uusia markkinoita lännestä ja ulko-
47895:      maisia investointeja on rohkaistu.
47896:               Näistä edistysaskeleista huolimatta vuosi 1991 oli Vietna-
47897:      mille taloudellisesti erittäin vaikea entisen Neuvostoliiton kau-
47898:      pan ja talousavun loppuessa kokonaan ja Yhdysvaltojen edelleen
47899:      jatkaessa kauppasaartoaan. Vietnamin taloudellisen kehityksen
47900: 
47901: 
47902: 
47903: 78
47904:      ydinkysymys onkin tällä hetkellä suhteiden normalisoiminen Yh-
47905:      dysvaltoihin, koska sen asenne estää kansainvälisten kehitysrahoi-
47906:      tuslaitosten avun käynnistymisen Vietnamille. Maitten välisissä
47907:      suhteissa on aivan viime aikoina tapahtunut hienoista edistymis-
47908:      tä, ja koko muun kansainvälisen yhteisön asenteiden kääntymi-
47909:      nen myönteisiksi Vietnamia kohtaan luo edellytyksiä asian rat-
47910:      kaisemiseksi.
47911:               Taloudellisella alalla käynnistynyt uudistuspolitiikka ei
47912:      ole toistaiseksi johtanut demokraattisiin muutoksiin maan poliit-
47913:      tisessa järjestelmässä. Maan kaupallistaloudellinen avautuminen
47914:      ulospäin ja siirtyminen markkinatalouteen luovat kuitenkin pai-
47915:      neita myös järjestelmän muuttamiseen, ja sen maan johtajat
47916:      myös tiedostavat. Ihmisoikeuskysymyksissä, joihin myös kehitys-
47917:      yhteistyössä kiinnitetään entistä suurempaa huomiota, on tapah-
47918:      tunut hienoista edistymistä.
47919:               Suomen ja Vietnamin välisessä kehitysyhteistyössä on lä-
47920:      hinnä hallinnollisista syistä keskitytty vain muutamalla sektorilla
47921:      toteutettaviin suurehkoihin hankkeisiin. Pha Rungin telakan to-
47922:      teutuksen jälkeen avun ehdoton painopiste on siirtynyt vesihuol-
47923:      tosektorille ja Suomi tukee Hanoin ja Haiphongin kaupunkien
47924:      vesihuollon kehittämistä. Hankkeilla on suora vaikutus ihmisten
47925:      elinolosuhteiden paranemiseen. Määrärahaleikkaukset estävät
47926:      tällä hetkellä uusien hankkeiden käynnistämisen, mutta siitä
47927:      huolimatta on aloitettu alustavat valmistelut Vietnamin tärkeänä
47928:      pitämälle metsäsektorille osallistumiseksi.
47929:               Vietnam on tällä hetkellä sellaisessa poliittistaloudellisen
47930:      kehityksensä käännepisteessä, jossa kansainvälisen yhteisön tuki
47931:      on tärkeää. Määrärahojen väliaikaisesta vähenemisestä huolimat-
47932:      ta Vietnam tulee säilyttämään asemansa toisena Suomen pääyh-
47933:      teistyömaana Aasiassa. Mikäli nykyistä uudistuspolitiikkaa jatke-
47934:      taan ja suhteet kansainvälisiin rahoituslaitoksiin normalisoituvat,
47935:      Vietnamin kehitysnäkymät ovat hyvät.
47936: 
47937: 
47938: 
47939: 
47940: 80
47941: LATINALAINEN AMERIKKA
47942: 
47943: Latinalaisessa Amerikassa Suomen alueellinen yhteistyö keskittyi
47944: Keski-Amerikkaan. Yhteistyö sai alkunsa 80-luvun lopulla pohjois-
47945: maisesta aloitteesta. Keski-Amerikan rauhan- ja demokratisoitu-
47946: misprosessia pyritään tukemaan kehitysyhteistyön avulla. Tuki
47947: suuntautuu niin, että Nicaraguaa, joka on keskeinen rauhanpyr-
47948: kimysten kannalta, tuetaan erityisen maaohjelman puitteissa ja
47949: muita maita alueellisten hankkeitten kautta.
47950:          Alueella tapahtui myönteistä kehitystä, kun Nicaraguan
47951: tilanne vakiintui edelleen vuoden 1990 rauhansopimuksen jäl-
47952: keen. El Salvadorissa rauhansopimusta neuvoteltiin koko vuoden
47953: ajan, ja se allekirjoitettiin tammikuussa 1992. Alueen sisäisistä
47954: konflikteista on jäljellä erityisesti Guatemala, jossa tapahtuu ih-
47955: misoikeuksiin kohdistuvia vakavia loukkauksia.
47956:          Talouden kehityksessä tapahtui merkittävää paranemista
47957: alueen kaikissa maissa. BKT:n kasvu oli keskimäärin neljä pro-
47958: senttiaja sen enpakoidaanjatkuvan myös tulevina vuosina, mikä-
47959: li rauhanprosessi etenee. Jokaisessa alueen maassa on käynnissä
47960: talouden rakennesopeutusohjelma. Se on osaltaan vaikuttanut
47961: sosiaalisten ongelmien kasvuun ja avun tarpeeseen tällä sektoril-
47962: la. Rauhanprosessiin kuuluu oleellisena osana armeijoiden mies-
47963: vahvuuden vähentäminenjajopa kymmenien tuhansien sotilai-
47964: den siirtäminen siviiliin, sekä pakolaisten paluu entisille kotiseu-
47965: duilleen. Erityisesti Nicaraguassa ja El Salvadorissa tämä on lisän-
47966: nyt työttömyyttä ja avustus tarvetta.
47967:          Suomen avun painopistealoiksi Keski-Amerikassa on mää-
47968: ritelty metsätalous, terveydenhoito, meteorologia, asuntosektori
47969: sekä ympäristönsuojelu. Vuonna 1991 käynnissä olivat terveys- ja
47970: meteorologiahankkeet ja metsähanke käynnistyi vuoden aikana.
47971:          Yhteistyö oli aikaisemmin suunniteltu voimakkaasti kasva-
47972: vaksi. Kuitenkin, määrärahasupistuksista johtuen, suunniteltujen
47973: uusien hankkeiden käynnistäminen viivästyy useita vuosia tai pe-
47974: ruuntuu kokonaan. Ne perustelut, joilla kehitysyhteistyötä on
47975: käytetty tukemaan alueen rauhankehitystä ovat edelleen olemas-
47976: sa. Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan ennen muuta käynnis-
47977:  tyneen myönteisen kehityksen ylläpitämiseksi.
47978:          Käynnissä olevien hankkeiden kautta on edistetty maiden
47979: välistä yhteistyötä suunnittelemalla ne siten, että maiden välille
47980: syntyy konkreettisia yhteistyökohteita, kuten terveys- ja meteo-
47981: rologiahankkeissa, tai ne toimivat olemassa olevien yhteistyö-
47982: järjestöjen kautta niitä vahvistaen, kuten meteorologia- ja metsä-
47983: hankkeissa.
47984:          Alueellisen yhteistyön kautta on rahoitettu eräitä yksittäi-
47985: siä hankkeita alueen muissa maissa. Vuonna 1991 Suomi tuki
47986: Chilen demokratiahanketta ja Meksikon metsähanketta.
47987: 
47988: 
47989: 
47990: 
47991:                                                                         81
47992: NICARAGUA
47993: Pinta-ala:                              130 000km2
47994: Asukasluku:                             3,9milj.
47995: Väestönkasvu ( 1989--2000, vuosittain): 3,0%
47996: Lapsikuolleisuus ( 1990):               55/lOOOas.
47997: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
47998: terueydenhoitokuluihin:                 318 %
47999: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 4,5%
48000: BKI/asukas (1990):
48001: BKI:n vuosikasvu (1965-90):             -3,3%
48002: Kehitysapu/asukas (1990):               84,0 USD
48003: Kehitysapu/EKI (1990):
48004: 
48005: 
48006: 
48007: 
48008: Nicaraguassa vuonna 1990 järjestetyissä Keski-Amerikan rauhan-
48009: suunnitelman edellyttämissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa
48010: voittanut ONO-rintama muodosti maahan koalitiohallituksen,
48011: jonka ohjelmaan kuuluvat markkinatalouteen perustuvan talous-
48012: politiikan harjoittaminen, pyrkimys kansalliseen yhtenäisyyteen
48013: sekä demokratisoitumisprosessin jatkaminen.
48014:          Huomioonottaen Nicaraguan aiemman poliittisen ja ta-
48015: loudellisen tilan, maassa vuosia jatkuneen sotilaallisen toiminnan
48016: aiheuttamat kielteiset vaikutukset maan yhteiskunnalliseen kehi-
48017: tykseen ja väestön taloudellisen toimeliaisuuden vaikeutumiseen,
48018: voidaan nykyhallituksen katsoa onnistuneen taloudellisen vakaut-
48019: tamisohjelman sekä kansallisen yhtenäisyyden rakentamisessa
48020: kohtuullisesti. Voimakkaan keskusjohtoisen hallinnon purkami-
48021: nen ja taloudellisen toiminnan yksityistäminen sekä kaupankäyn-
48022: nin vapautuminen osana taloudellista vakauttamisohjelmaa ovat
48023: kuitenkin tuoneet mukanaan vaikeita sosiaalisia ongelmia.
48024:          Myönteisestä poliittisesta kehityksestä huolimatta Nicara-
48025: gua on edelleen yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista,
48026: jonka myönteisesti suuntautuvat kehitysponnistelut edelleen tar-
48027: vitsevat ulkomaista tukea. Nicaragua on Suomen tärkein kehitys-
48028: yhteistyön kohdemaa Latinalaisessa Amerikassa. Kehitysyhteistyö-
48029:  tä on jatkettu aiemmilla painopistealueilla; maataloudessa ja ter-
48030: veydenhuollossa. Tämän lisäksi apua on entistäjoustavammin
48031: pyritty ohjaamaan Nicaraguan makrotaloudellisten tarpeiden
48032: mukaisesti. Suomi osallistui viime vuonna Nicaraguan velkarästi-
48033: ongelman ratkaisuun. Tämä teki maasta jälleen luottokelpoisen
48034: ja se on johtanut laajamittaisen luototuksen saamiseen kansainvä-
48035: lisiltä kehitysrahoituslaitoksilta. Vuoden 1991loppuun mennessä
48036: Suomi oli myöntänyt Nicaragualie kehitysluottoja yhteensä 200
48037: miljoonan markan arvosta.
48038:          Nicaraguassa on meneillään kaksi maatalous-, sekä kolme
48039:  terveysalan hanketta. Suomen rahoittamat hankkeet tukevat
48040:  maan köyhää väestönosaa ja erityisesti maaseudun pien- ja keski-
48041: suuria tuottajia. Lisäksi Suomi valmistelee sosiaalialan hanketta,
48042: jonka toteuttaminen alkaa vuoden 1993 aikana. Ohjelmalla pyri-
48043:  tään ratkaisemaan maan sosiaalisia ongelmia luomalla toimivia
48044:  malleja köyhimpien aseman parantamiseksi. Köyhimmän väes-
48045: 
48046: 
48047: 
48048:                                                                       83
48049:      tönosan suojaaminen talouden rakennesopeutusohjelman kiel-
48050:      teisiltä vaikutuksilta koetaan Suomen ja Nicaraguan välisen kehi-
48051:      tysyhteistyön tavoitteiden onnistumisen kannalta ensiarvoisen
48052:      tärkeäksi.
48053:               Nicaraguassa toimii parikymmentä suomalaista kansalais-
48054:      järjestöä sekä suomalaisia kehitysjoukkolaisia. Suomen Keski-
48055:      Amerikan alueellisista ohjelmista osa kohdentuu Nicaraguaan.
48056: 
48057: 
48058: 
48059: 
48060:      PERU
48061:      Pinta-ala:                                1,285 000 km2
48062:      Asukasluku:                               21,7 milj.
48063:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):     2,0%
48064:      Lapsikuolleisuus (1990):                  69/lOOOas.
48065:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
48066:      teroeydenhoitokuluihin:                   70%
48067:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain):   3,1%
48068:      BKI/asukas (1990):                        1,160 USD
48069:      BKI:n vuosikasvu (1965-90):               -0,2%
48070:      Kehitysapu/asukas (1990):                 18,1 USD
48071:      Kehitysapu/EKI (1990):                    1,1%
48072: 
48073: 
48074: 
48075: 
48076:      Vuotta 1991 hallitsi Perussa radikaali talouden sopeutusohjelma
48077:      ja erittäin syvä lama, joka alkoi jo useita vuosia sitten. Vuoden toi-
48078:      sella puoliskolla taloudessa alkoi kuitenkin näkyä paranemista ja
48079:      BKT:n kasvun ennakoidaan olevan 2,5 prosenttia vuonna 1991.
48080:      Kansalaisten käytettävissä oleva tulo laski silti edelleen. Sosiaalis-
48081:      ta tilannetta pahensi myös tammikuussa 1991 alkanut koleraepi-
48082:      demia, johon sairastui vuoden aikana yli 200 000 ihmistä.
48083:               Poliittista tilannetta vaikeutti talousongelmien lisäksi ak-
48084:      tiivisena jatkunut terrorismi, joka vaati noin 3 400 uhria. Ihmisoi-
48085:      keustilanne jatkui vaikeana, vaikka loppuvuonna raportoitujen
48086:      ihmisoikeusloukkausten määrä jonkin verran laski presidentin
48087:      annettua armeijalle uudet ohjeet terrorismia vastaan käytävästä
48088:      taistelusta.
48089:               Keskeisenä tavoitteena Perun ulkosuhteissa oli ulkomaan-
48090:      velan uudelleenjärjestely. Maailmanpankkiryhmän kanssa sopi-
48091:      mukseen päästiin syyskuussa ja Pariisin klubin kanssa marras-
48092:      kuussa. Sovun teki mahdolliseksi eri avunantajien (pääasiassa
48093:      Japani ja USA) järjestämä 1,3 miljardin USD:n suuruinen apu-
48094:      paketti, jonka avulla maa maksoi velkarästit maailmanpankki-
48095:      ryhmälle. Loppuvuonna Peru sai jo uusia luottoja Latinalaisen
48096:      Amerikan kehityspankilta.
48097:               Suomen kehitysyhteistyön linjana oli aikaisempien si-
48098:      toumusten täyttäminen, mutta uusien hankkeiden valmistelusta
48099:      pidättyminen. Pidättyvä linjajohtui aikaisempien hankkeiden
48100:      toteutusvaikeuksista ja myös turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteen
48101:      pysymisestä edelleen huonona.
48102: 
48103: 
48104: 
48105: 
48106: 84
48107:                          Vuoden aikana toteutettiin Iquitoksen dieselvoimala-,
48108:                  Cuscon alueen sähköistys- ja tiekoneiden kunnostushankkeita
48109:                  sekä kehitysluottotoimituksia. Tiehanke ja kehitysluottotoimituk-
48110:                  set sekä Cuscon hankkeen edellinen vaihe loppuivat vuoden
48111:                  1991 aikana. Maaohjelman ulkopuolella rahoitettiin kahta tutki-
48112:                  mushanketta, sekä annettiin humanitaarista apua koleraepide-
48113:                  mian vuoksi.
48114:                          Elokuussa 1991lakkautettiin Suomen suurlähetystö Li-
48115:                  massa. Perun asioiden hoito siirrettiin Suomen Buenos Airesin
48116:                  lähetystölle, mikä vaikeutti hankkeiden valvontaa. Thteistyön
48117:                  Perun kanssa ennakoidaan päättyvän nyt käynnissä olevien
48118:                  hankkeiden päätyttyä.
48119: 
48120: 
48121: 
48122: 
48123:     KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN
48124:          HANKETOTEUTTAJAT 1991
48125:            Kansainväliset
48126:      toteuttajat 495 mmk                          Valtion laitokset
48127:                                                   550 mmk
48128: 
48129: 
48130: 
48131: 
48132:                                                          Muut järjestöt 30 mmk
48133:                                                          Edustustot 48 mmk
48134:                                                          SPR/Kansainvälinen
48135:                                                          punainen risti 59 mmk
48136:    Urakat
48137:                                                       Muut toteuttajat 126 mmk
48138: 356 mmk
48139:                                               Kansalaisjärjestöt
48140:                  Konsulttitoimistot           177 mmk
48141:                  351 mmk
48142: 
48143:              593 toteuttajaa 1 147 hanketta
48144:                   yhteensä 2 192 mmk
48145: 
48146: 
48147: 
48148: 
48149:                                                                                      85
48150:      MUUT KAHDENVAUSEN AVUN MUODOT
48151: 
48152:      KORKOTUKILUOTOT
48153:        Vuonna 1987 perustetun korkotukijärjestelmän päätavoitteena
48154:        on kehitysmaihin suuntautuvien rahoitusvirtojen lisääminen
48155:        kehitysvaikutuksiltaan merkittäviin hankkeisiin. Järjestelmässä
48156:        käytetään vientiluottoja,joille maksetaan usein huomattavaakin
48157:        korkotukea kehitysyhteistyövaroista. Kohteena ovat erityisesti
48158:        matalan- ja keskitulotason kehitysmaat.
48159:                 Maantieteellisesti korkotukiluotot ovat keskittyneet erityi-
48160:        sesti Aasiaan, jossa Kiina ja Thaimaa ovat olleet tärkeimmät kor-
48161:        kotukiluottojen kohdemaat. Valtaosa luotoista on myönnetty
48162:        puunjalostussektorin hankkeisiin. Vuodesta 1987 vuoden 1991
48163:        loppuun mennessä oli allekirjoitettu 55 luottosopimusta yhteisar-
48164:        voltaan noin 2,2 miljardia markkaa. Vuoden 1991 aikana tehtiin
48165:        17 sopimusta viiden maan kanssa, yhteisarvoltaan noin 900 mmk.
48166:        Lisäksi vireillä oli huomattava määrä korkotukihankkeita.
48167:                 Suomen taloudellisen tilanteen heikentyessä ja vientiyri-
48168:        tysten kiinnostuksen korkotukiluottoihin vastaavasti kasvaessa
48169:        hallitus päätti vuoden 1991lopulla korkotukiluottojen myöntöra-
48170:       jan nostamisesta 2.500 miljoonasta markasta 3.300 miljoonaan
48171:        markkaan. Kehitysyhteistyöhön varattujen määrärahojen leik-
48172:        kausten johdosta korkotukimaksut vievät näin yhä suuremman
48173:        osuuden määrärahoista. Korkotuen maksatusten määrä pidetään
48174:        lähivuosina 4-6 prosenttina kehitysyhteistyömäärärahoista.
48175:                 Korkotukiluottojen tulevaisuus on asettunut uuteen va-
48176:        loon OECD:n uuden korkotukiluottoja koskevan ohjeiston val-
48177:        mistuessa vuoden 1991lopulla. Uudet säännöstöt pyrkivät vähen-
48178:        tämään korkotukijärjestelmän vienninedistämispainotusta ja kes-
48179:        kittämään huomion rahoitettavien hankkeiden todellisiin kehi-
48180:        tysvaikutuksiin ja asemaan kohdemaan kehityssuunnitelmissa.
48181:        Pääperiaatteena on, että kaupallisesti kannattaviin hankkeisiin
48182:        tulisi hakea markkinaehtoista- tai vientiluottorahoitusta.
48183:                 Korkotukiluottojen käyttö tulleekin jatkossa kohdistu-
48184:        maan tuotannollisten hankkeiden sijasta aikaisempaa enemmän
48185:        infrastruktuuri- eli perusrakennehankkeisiin ja hankkeisiin, jotka
48186:        eivät houkuttele kaupallista rahoitusta. Tiukentuneiden ehtojen
48187:        seurauksena on oletettavissa, että korkotukiluottojen ja niihin
48188:        tarvittavan korkotuen määrä vähenee.
48189:                 Suomen korkotukiluottojärjestelmästä valmistui ulkoasi-
48190:        ainministeriön toimeksiannosta ja riippumattoman tutkimuslai-
48191:        toksen suorittamana vuoden 1992 alkupuolella laaja arviointi. Se
48192:        suosittelee mm. hankkeiden kehitysvaikutusten aikaisempaa tar-
48193:        kempaa selvittämistä ennen korkotukiluotan myöntämistä. Arvi-
48194:        oinnissa esitettiin myös huolestuminen korkotukiluottojen aihe-
48195:        uttamista pitkäaikaisista sitoumuksista valtiontaloudelle. Valtaosa
48196:        korkotukiluotoista rahoitetaan ulkomaisilla lainoilla, jolloin -
48197:        hankkeesta riippuen - altistutaan valuuttakurssi-ja korkoriskeille
48198:      . jopa kymmenen vuoden ajaksi.
48199: 
48200: 
48201: 
48202: 86
48203: TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYO:
48204: FINNFUND
48205: Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n hallintomenoihin käytettiin
48206: vuonna 1991 valtionapua noin 12 miljoonaa markkaaja yritysten
48207: kehittämis- ja edistäruistoimintaan noin 3 miljoonaa markkaa.
48208: Tämän lisäksi maksettiin tappiokorvausta yhteensä 499.999 mark-
48209: kaa yhtiön vuoden 1990 tilinpäätökseen kirjatuista osake- ja lai-
48210: nasijoitusten poistoista,joita ei voitu kattaa varauksilla. Lisäksi
48211: yhtiön varainhankintaa tuettiin myöntämällä 53 miljoonan mar-
48212: kan suuruinen budjettilaina.
48213:          Joulukuussa 1991 valtioneuvosto oikeutti ulkoasianminis-
48214: teriön hankkimaan Suomen valtiolle Teollisen yhteistyön rahasto
48215: Oy:n osakepääoman korotuksen yhteydessä merkittäväksi tulevia
48216: uusia osakkeita yhteensä 76.280.000 markan arvosta. Kauppahin-
48217: ta suoritettiin kahdessa erässä vuoden 1992 ensimmäisellä puolis-
48218: kolla.
48219:          Teollisen kehitysyhteistyön rahasto Oy-nimisestä osake-
48220: yhtiöstä annettua lakia muutettiin siten, että lainmuutoksen jäl-
48221: keen yhtiön toimintaa oli mahdollista laajentaa demokratiaan ja
48222: markkinatalouteen pyrkiviin Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Me-
48223: neillään olleessa kehitysvaiheessa ei ollut perusteltua nimetä yk-
48224: sittäisiä valtioita. Lain 2§:ssä todetaan, että "valtioneuvoston kun-
48225: kin maan osalta tekemän päätöksen nojalla yhtiö voi harjoittaa
48226: edellä tarkoitettua toimintaa myös muissa kuin kehitysmaiksi luo-
48227: kitelluissa maissa". Tammikuussa 1992 valtioneuvoston tekemän
48228: päätöksen nojalla yhtiö voi kehitysmaiksi luokiteltujen maiden
48229: lisäksi toimia kaikissa Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvissa
48230: maissa, Venäjän federaatiossa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puo-
48231: lassa, Unkarissa, Tsekkoslovakiassa, Romaniassa ja Bulgariassa.
48232: Lainmuutoksen yhteydessä yhtiön nimi muutettiin 1.1.1992 alka-
48233: en Teollisen yhteistyön rahasto Oy:ksi.
48234:          Vuoden 1991 aikana FINNFUND osallistui 38 hankealoit-
48235: teen valmisteluun 18 maassa. Näistä 25 uuden hankkeen valmis-
48236: teluun myönnettiin tutkimusrahoitusta. Vuoden lopussa valmis-
48237: teluvaiheessa oli 32 hankealoitetta. Teollisuuden kehitysmaatoi-
48238: mintojen mielenkiinto on edelleen suuntautunut vahvimmin Aa-
48239: siaan, jonne on kirjattu 70 prosenttia hankealoitteista. Pääosa
48240: kiinnostuksesta on kohdistunut teollisiin hankkeisiin. Selvää toi-
48241: mialakohtaista painopistesektoria ei erotu, mutta esillä ovat ol-
48242: leet metalliteollisuuden eri alat, kemian teollisuus sekä rakennus-
48243: aineteollisuus.
48244:          Vuoden 1991 aikana yhtiö päätti rahoituksesta kahdek-
48245: saan uuteen yhteisyritykseen. Merkittävimmät uudet hankkeet
48246: sijaitsevat Malesiassa ja Turkissa. Lisärahoitusta myönnettiin toi-
48247: minnassa oleville yrityksille Turkissa, Intiassa, Indonesiassaja
48248: Zimbabwessa. Voimassa olevia rahoitussitoumuksia ja -päätöksiä
48249: oli kertomusvuoden lopussa 45 yhteensä 24 kehitysmaassa. Näistä
48250: 34 oli jo toiminnassa tai rakennusvaiheessa olevia hankkeita.
48251: 
48252: 
48253: 
48254: 
48255:                                                                         87
48256:      Toteutettujen investointihakkeiden lukumäärällä mitattuna Intia,
48257:      Turkki, Malesia ja Tunisia olivat yhtiön merkittävimmät kohde-
48258:      maat.
48259:              Vuoden 1991 aikana maksatuksia hankkeisiin tehtiin yh-
48260:      teensä 77,5 miljoonaa markkaa. Maksatuksista 47,1 miljoonaa
48261:      markkaa oli osakepääomakorotuksia ja 30,4 miljoonaa markkaa
48262:      lainoja. Kumulatiiviset voimassa olevat rahoituspäätökset nousivat
48263:      vuoden 1991 tilinpäätöksen mukaan 428,2 miljoonaan markkaan,
48264:      josta 257,4 miljoonaa markkaa on maksettu hankkeille.
48265:              Vuoden 1991lopussa perustettiin Kuala Lumpuriin Male-
48266:      siaan FINNFUNDin ensimmäinen aluetoimisto, jonka perustami-
48267:      sen taustalla oli suomalaisyritysten voimakas mielenkiinto etabioi-
48268:      tua alueelle.
48269: 
48270: 
48271: 
48272:      TALOUDELLINEN, TEOLLINEN JA ..
48273:      TEKNOLOGINEN (TTT) YHTEISTYO
48274:      KEHITYSMAIDEN KANSSA
48275:      Kehitysmaiden kanssa toteutettavia taloudellisia, teollisia ja tek-
48276:      nologisia yhteistyöhankkeita on tuettu TTT-määrärahalla vuodes-
48277:      ta 1984 alkaen. Tämän määrärahan avulla edistetään suomalai-
48278:      sen teknologian toimittamista kehitysmaihin tuotannollisten
48279:      hankkeiden, infrastruktuurin rakentamisen ja taloudellista toi-
48280:      mintaa tehostavanosaamisen siirron yhteydessä.
48281:               Määrärahaa voidaan käyttää soveltuvuustutkimuksiin,
48282:      koulutukseen, asiantuntijapalveluihin ja suunnitteluun, joiden
48283:      avulla pyritään konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin Suomen ja ke-
48284:      hitysmaiden välillä. Kohdemaita voivat olla periaatteessa kaikki
48285:      OECD:n luetteloimat kehitysmaat.
48286:               Tähän mennessä TTT-määrärahaa on myönnetty yhteen-
48287:      sä 75,5 miljoonaa markkaa. Vuonna 1991 TTT-määrärahaa käy-
48288:      tettiin 6,4 miljoonaa markkaa 34 hankkeeseen 17 maassa.
48289: 
48290: 
48291: 
48292: 
48293: 88
48294: 7   Kansalaisjärjestöt
48295: 
48296: 
48297:     Valtion tuki kansalais- ja lähetysjärjestöjen tekemälle omaehtoi-
48298:     selle kehitysyhteistyölle on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosi-
48299:     kymmenen aikana. Tuen osuus koko kehitysyhteistyöstä ei kui-
48300:     tenkaan ole tällä hetkellä kuin noin 5 prosenttia, mikä on selvästi
48301:     alle OECD-maiden keskiarvon. Syynä tähän on ennenkaikkea
48302:     Suomen ja kehitysmaiden historiallisten suhteiden nuoruus. Lä-
48303:     hetysjärjestöjä lukuunottamatta suomalaiset kansalaisjärjestöt läh-
48304:     tivät kansainväliseen kehitysyhteistyöhön laajemmin vasta 1980-
48305:     luvulla. Omien voimavarojen ja kokemuksen hankkiminen tässä
48306:     työssä tapahtuu vähitellen eikä sitä voida ulkoapäin tulleilla kei-
48307:     noillajuuri lisätä. Tämä näkyy myös siinä, että määrärahojen voi-
48308:     makkaan kasvun vuosina on kaikille keskeiset avustuskriteerit
48309:     täyttäneille hankkeille voitu myöntää avustusta lähes täysimää-
48310:     räisesti.
48311:               Kansalaisjärjestöjen kautta myönnettävä valtion tuki kana-
48312:     voidaan viiden erityyppisen avustusmuodon kautta. Keskeisin
48313:     avustusmuoto on suomalaisten kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke-
48314:     hitysyhteistyöhön myönnetty tuki. Määrällisesti huomattavasti
48315:     pienemmät tukimuodot ovat Suomen kehitysmaaedustustojen
48316:     kautta myönnettävä suora tuki kehitysmaiden kansalaisjärjestöil-
48317:     le, tuki tietyille kansainvälisille kansalaisjärjestöille sekä suoma-
48318:     laisten kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysmaatie-
48319:     dotukseen myönnettävä tuki. Lisäksi valtio rahoittaa kansallista
48320:     kehitysjoukkotoimintaa,jota käytännössä hoitaa tätä varten pe-
48321:     rustettu Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KePa) ry.
48322: 
48323:     Tuki suomalaisille kansalais- ja lähetysjärjestöille
48324:     Valtion tuki suomalaisten järjestöjen itsenäisesti toteuttamille ke-
48325:     hitysyhteistyöhankkeille vuonna 1991 oli noin 118 miljoonaa
48326:     markkaa. Tukea saavia suomalaisia järjestöjä oli yli 200 ja tuetta-
48327:     via hankkeita noin 420. Hankkeiden ja järjestöjen lukumäärä
48328:     nousi selvästi edellisestä vuodesta, mikä pääosinjohtui ministeri-
48329:     ön vuonna 1990 tekemästä päätöksestä alentaa järjestöjen oman
48330:     rahoitusosuuden vähimmäistasoa 40 prosentista 25 prosenttiin
48331:     hankkeiden kokonaiskustannuksista. Tukea voitiin myöntää edel-
48332:     leen lähes täysimääräisesti kaikille myöntökriteerit täyttäville
48333:     hankkeille.
48334:             Tukihakemuksien käsittelyn pohjana on ministeriön
48335:     31.1.1991 hyväksymä uusi hanketuen myöntökriteeristö. Kritee-
48336:     ristön uusia painotuksia ovat mm. demokratian ja ihmisoikeuksi-
48337:     en parantamiseen pyrkivän toiminnan tukeminen. Myöntökritee-
48338:     reissä on myös uutena asiana nostettu esille kansalaisjärjestöjen
48339: 
48340: 
48341: 
48342:                                                                             89
48343:                     kehitysyhteistyön laatukysymykset. Näistä erityisesti tukea saavan
48344:                     vastapuolen organisaation kehittäminen sekä toiminnan kestä-
48345:                     vän kehityksen tavoitteet ovat uusia painotuksia tuen myöntöpe-
48346:                     rusteissa. Vuoden 1991 aikana otettiin käyttöön myös yksityiskoh-
48347:                     tainen hanketuen ohjeisto, jossa yleisen myöntökriteeristön poh-
48348:                     jalta annetaan yksityiskohtaisia ohjeita siitä, millaisia järjestöjä ja
48349:                     hankkeita tuetaan ja mihin kuluihin tukea myönnetään.
48350:                              Ennen lopullista tukipäätöstä ministeriön esityksestä pyy-
48351:                      dettiin normaalisti Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvotte-
48352:                     lukunnalta (TALKE) lausunto.
48353:                              Kansalaisjärjestötuen toiminnan pääpaino kohdistuu
48354:                      edelleen terveydenhuollon, opetuksen ja koulutuksen sekä sosi-
48355:                      aalitoimen tukemiseen. Myönnetystä tuesta kohdistui em. aloille
48356:                     noin 80 prosenttia. Uusina kasvavina toimialoina on mukaan tul-
48357:                     lut ympäristönsuojeluun sekä demokratian edistämiseen tähtää-
48358:                     vä toiminta. Kehitysmaiden vapaan ammattiyhdistysliikkeen toi-
48359:                      minnan tukeminen on helpottunut, kun poliittinen vapautumi-
48360:                      nen on edennyt voimakkaasti myös kehitysmaissa.
48361:                              Järjestökohtaisesti tuki on edelleen voimakkaasti keskitty-
48362:                      nyttä, sillä noin 200:sta tukea saavasta järjestöstä kymmenen eni-
48363:                      ten tukea saavaa järjestöä saa selvästi yli puolet kokonaistuesta.
48364: 
48365: 
48366: 
48367: 
48368:                KANSALAISJÄRJESTÖTUKI 1985-92
48369: 
48370: mmk
48371:                                                                                    118,5
48372: 120
48373:                  muut alat                                   108,6
48374:          Jltalll maa- ja metsätalous
48375: 100
48376:                  kunnallinen kehitys
48377:                  sosiaaliala
48378:  80
48379:                  opetusala
48380:                  terveysala
48381:  60
48382:                            520
48383: 
48384:  40
48385: 
48386:  20
48387: 
48388:      0
48389:          -85      -86       -87        -88        -89        -90        -91         -92
48390: 
48391: 
48392: 
48393: 
48394: 90
48395:      Suora tuki kehitysmaiden kansalaisjärjestöille
48396:      Vuodesta 1988 on kehitysyhteistyömäärärahoilla tuettu myös suo-
48397:      raan kehitysmaiden omia kansalaisjärjestöjä Suomen kehitysmaa-
48398:      edustustojen myöntämällä pienprojektimäärärahalla. Tämän
48399:      määrärahan suuruus kertomusvuonna oli noin 2,0 miljoonaa
48400:      markkaa. Pienprojektimäärärahoja myönnettiin neljälletoista
48401:      Suomen edustustolle edelleen myönnettäväksi asemamaittensa
48402:      kansalaisjärjestöille. Edustustot myönsivät valtaosan pienprojekti-
48403:      määrärahoista pienimuotoiselle taloudelliselle toiminnalle, jossa
48404:      toteuttajina ovat usein kehitysmaiden itsenäiset kansalaisryhmät.
48405:      Edustustot tutkivat, arvioivat ja myöntävät tuen itsenäisesti minis-
48406:      teriön antamien yleisohjeiden pohjalta. Myös tuen valvonta on
48407:      edustustojen vastuulla. Nairobissa ja Lusakassa toiminta on kasva-
48408:      nut niin laajaksi, että tätä toimintaa käytännössä hoitaa oma toi-
48409:      mihenkilö.
48410: 
48411:      Tuki kansainvälisten kansalaisjärjestöjen
48412:      kehitysyhteistyölle
48413:      Vuodesta 1990 valtion on tukenut myös muutamia kansainvälisiä
48414:      kansalaisjärjestöjä. Tuetut järjestöt toimivat aloilla, joilla ei ole
48415:      yleensä suomalaisia resursseja tai toiminta kattaa muuten Suo-
48416:      men yleiselle apupolitiikalle tärkeän alueen. Tuettavat järjestöt
48417:      tekevät usein uutta innavaivaa kehitysyhteistyötä sekä toimivat
48418:      toimivat keskeisinä tietopankkeina ja tietoverkoston ylläpitäjinä
48419:      kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden kansalaisjärjestöille.
48420:      Vuonna 1991 tuetutjärjestöt toimivat ympäristönsuojelun, aikuis-
48421:      kasvatuksen, vammaistoiminnan, tiedotuksen, naisliikkeen ja ke-
48422:      hityspoliittisen vaihtoehtotoiminnan aloilla. Tuettaville järjestöil-
48423:      le myönnettiin tukea vuonna 1991 3,8 miljoonaa markkaa.
48424: 
48425:      Avustukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
48426:      koskevaan tiedotustoimintaan
48427:      Valtio on tukenut kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysmaatiedo-
48428:      tustoimintaa vuodesta 1975. Tiedotustuen tarkoituksena on edis-
48429:      tää kehitysmaatietoutta ja kannustaa kansalaisia tukemaan kan-
48430:      sainvälistä kehitysyhteistyötoimintaa. Tukea myönnetään myös
48431:      kehitysmaiden kulttuurin tunnetuksitekemiseen sekä ihmisoi-
48432:      keus- ja humanitaarisia kysymyksiä käsittelevään tiedotukseen.
48433:              Vuoden 1991 tiedotustuki oli neljä miljoonaa markkaa
48434:      ja valtaosa siitä käytettiin etupäässä nuorisolle sekä koulujen
48435:      käyttöön tulevan tiedotus- ja opetusmateriaalin valmistamiseen.
48436:      Kulttuuritoiminnassa tuettiin muutamia laajoja erittäin laajan
48437:      vastaanottajakunnan saaneita hankkeita kuten "Taikaratsu" ja
48438:      "Mahdollisuuksien tori".
48439: 
48440:      Kehitysjoukkotoiminta
48441:      Omana itsenäisenä ohjelmana on valtio vuodesta 1987 rahoitta-
48442:      nut myös kansallista kehitysjoukko-ohjelmaa, joka tällä hetkellä
48443: 
48444: 
48445: 
48446: 92
48447: on käynnissä kolmessa kehitysmaassa. Vuoden 1991 tuki toimin-
48448: nalle oli 21 miljoonaa markkaa. Kehitysjoukkotoimintaa toteut-
48449: taa ministeriön ohjauksessa Kehitysyhteistyön Palvelukeskus
48450:  (KePa) ry. Toimintaa la~ennettiin kertomusvuonna Mosambi-
48451: kiin, jonka kanssa asiasta solmittiin hallitusten välinen sopimus
48452: vuoden alussa. Vuoden 1991lopussa kentällä oli yhteensä 68
48453: kehitysjoukkolaista: 35 Sambiassa, 21 Nicaraguassa ja 12 Mo-
48454: sambikissa.
48455:         Ministeriö ja Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry teettivät
48456: Sambian kehitysjoukkotoiminnasta arvioinnin, jossa arviointiryh-
48457: män kriittiset huomiot kohdistuivat ennen kaikkea toiminnan
48458: kustannusten korkeuteen sekä kehitysjoukkolaisten sijoittumi-
48459: seen Sambiassa. Arviointiryhmän mukaan liian usein kehitysjouk-
48460: kolainen olijoutunut peittämään Sambian virallisen hallinto-or-
48461: ganisaation vakanssiaukkoja, mikä ei ole ollut kehitysjoukko-oh-
48462: jelman päätarkoitus. Arvioinnin suositusten pohjalta ministeriö
48463: on pyytänyt Kehitysyhteistyön Palvelukeskusta valmistelemaan
48464:  toimenpideo~elmaa, jolla pyritään korjaaviin toimenpiteisiin.
48465: 
48466: 
48467: 
48468: Kansalaisjätjestötuen valvonta ja jälkiarviointi
48469: Normaalin toiminta- ja tiliraportointiin perustuvan valvonnan
48470: lisäksi ministeriö teki kertomusvuonna kaksi erillistä seuranta- ja
48471: valvontamatkaa,jotka kohdistuivat Senegalissa, Ghanassa, Guine-
48472: assa, Nicaraguassa ja El Salvadorissa käynnissä oleviin järjestö-
48473: hankkeisiin. Valvontamatkat eivät johtaneet lisätoimenpiteisiin,
48474: vaan tarkastuksen pohjalta sovittiinjärjestöjen kanssa normaa-
48475: leista toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavista korjaavista toi-
48476: menpiteistä.
48477:          Loppuvuodesta 1991 ministeriön valvonta- ja tarkastusyk-
48478: sikkö teetti erillisen tilintarkastuksen yhden tukea saavanjärjes-
48479: tön osalta. Alustava tarkastus on johtanut jatkotoimenpiteisiin.
48480: Ministeriö teettijoulukuussa 1991 erillisen Tansanian terveys-
48481: sektoria koskevan suomalaisten kansalais- ja lähetysjärjestöjen
48482: toimintaan liittyvän kokonaisarvioinnin, jonka suositukset ja
48483: toimenpide-ehdotukset ministeriö arvioi vuoden 1992 aikana.
48484: 
48485: 
48486: Vammaistoiminnan tuen lisääminen
48487: Kertomusvuoden lopulla ministeriö päätti kannustaa kehitysmai-
48488: den vammaistoiminnan tukemista muuttamalla rahoituksen
48489: omavastuusäännöstä tämän toiminnan osalta. Saatuaan Talou-
48490: dellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan puoltavan lau-
48491: sunnon ministeriö päätti 4.12.1991 nostaa valtion tukiosuuden
48492: vammaisten aseman parantamiseen tähtäävissä hankkeissa 90
48493: prosenttiin hankkeiden kokonaiskustannuksista.
48494:         Päätöksellä pyritään kannustamaan järjestöjä lisäämään
48495: toimintaansa tämän usein kaikkein heikoimmassa asemassa ole-
48496: van väestöryhmän aseman parantamiseksi.
48497: 
48498: 
48499: 
48500:                                                                       93
48501:      5   Humanitaarinen apu
48502: 
48503:          Katastrofi- ja pakolaiskysymykset olivat poikkeuksellisen suuren
48504:          kansainvälisen huomion kohteena vuonna 1991. Persianlahden
48505:          kriisi, Afrikan sarven tilanne ja useat suuret luonnononnetto-
48506:          muudet edellyttivät avunantajilta nopeaa toimintaa. Osaltaan ne
48507:          jouduttivat kansainvälistä keskustelua humanitaarisen avun koor-
48508:          dinaatiosta ja muodoista. YK:ssa käyty keskustelu järjestön kata-
48509:          strofiaputoiminnan tehostamisestajohti uuden, alipääsihteerita-
48510:          soisen katastrofikoordinaattorin viran perustamiseen vuoden
48511:           1992 alkupuolella. Koordinaattorin johdolla toimiva YK:n huma-
48512:          nitaaristen asioiden osasto (DHA) sekä YK:n uusi katastrofirahas-
48513:           to ovat osoituksena siitä, että humanitaarisia kysymyksiä painote-
48514:           taan entistä enemmän YK:n piirissä. Samalla on havaittavissa pyr-
48515:          kimyksiä tehostaa YK-järjestöjen valmiuksia ja keskinäistä koordi-
48516:          naatio ta sekä parantaa yhteistyötä humanitaarista työtä tekevien
48517:          kansalaisjärjestöjen kanssa.
48518:                   Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa humanitaarisen avun
48519:          määrä oli 290 miljoonaa markkaa. Lisämenoarvio (28 milj. mk)
48520:          sekä humanitaariseen apuun vuoden lopulla siirretyt määrärahat
48521:           (127 milj. mk) kasvattivat käytettävissä olevia määrärahoja siinä
48522:          määrin, että vuoden 1991 aikana annetun kokonaisavun määrä
48523:          kohosi ennätysmäiseen 431 miljoonaan markkaan. Tästä huo-
48524:           mattava osa (n. 97 milj. mk) ohjattiin kuitenkin humanitaaristen
48525:          avustusjärjestöjen vuoden 1992 ohjelmia varten.
48526: 
48527:          Katastrofiapu
48528:          Katastrofiavun varoin avustetaan onnettomuuksien uhreja niin
48529:          luonnononnettomuuksista kärsivillä alueilla kuin kriisi- ja sotati-
48530:          lanteissakin. Katastrofiavulla pyritään myös hätätilanteiden ehkäi-
48531:          semiseen mm. tukemalla kehitysmaita niiden pyrkiessä paranta-
48532:          maan omia katastrofivalmiuksiaan.
48533:                  Suomen katastrofiavun määrä oli vuonna 1991 yhteensä
48534:          168 miljoonaa markkaa. Tästä 34 miljoonaa myönnettiin eri avus-
48535:          tusjärjestöjen vuoden 1992 ohjelmiin. Apua annettiin käteisavus-
48536:          tuksina ja henkilöapuna sekä lisäksi mm. lääkkeinä, huopina ja
48537:          elintarvikkeina. Apu toimitettiin hätäalueille kansainvälisten ja
48538:          kansallisten avustu~ärjestöjen kautta. Määrällisesti suurimmat
48539:          avustukset kanavoitiin edellisvuosien tapaan Punaisen Ristin kan-
48540:          sainvälinen komitean, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yh-
48541:          distysten kansainvälisen liiton (ent. Liiga) ja eri YK-järjestöjen,
48542:          kuten WFP:n, UNICEFin, UNDROn, UNDP:n ja WHOn kautta.
48543:          Lisäksi osa tuesta myönnettiin suomalaisille kansalaisjärjestöille,
48544:          kuten Kirkon ulkomaanavulle ja Lähetyksen kehitysavulle.
48545:                  Eniten apua suunnattiin Afrikkaan, erityisesti Saharan
48546:          eteläpuoliselle alueelle. Eritoten Afrikan sarven tilanne vaati
48547:          humanitaarista tukea- Afrikan avusta valtaosa annettiinkin
48548: 
48549: 
48550: 
48551: 94
48552:                     Etiopialle, Sudanille ja Somalialle. Persianlahden sota aiheutti
48553:                     poikkeuksellisen suuria avuntarpeita. Suurempia katastrofiavun
48554:                     määriä myönnettiin lisäksi mm. Kambodzhalle, Mosambikille,
48555:                     Mganistanille ja Bangladeshille.
48556:                             YK on julistanut 90-luvun kansainväliseksi luonnononnet-
48557:                     tomuuksien torjunnan vuosikymmeneksi (IDNDR). Tavoitteena
48558:                     on vähentää erityisesti kehitysmaissa luonnononnettomuuksien
48559:                     aiheuttamia ihmishenkien menetyksiä ja aineellisia vahinkoja
48560:                     sekä niistä johtuvia taloudellisia ja sosiaalisia menetyksiä. Kehitys-
48561:                     yhteistyöosasto osallistuu vuosikymmenen toimintaan aktiivisesti
48562:                     mm. olemalla mukana sisäasiainministeriön asettamassa kansalli-
48563:                     sessa toimikunnassa. Vuoden 1991 aikana valmistui kehitysyhteis-
48564:                     työosaston toimeksiannosta kartoitus suomalaisista resursseista
48565:                     katastrofien ehkäisyn alalla.
48566:                             Toisaalta Suomen muussakin kehitysavussa pyritään otta-
48567:                     maan huomioon luonnononnettomuuksien torjunta. Tästä esi-
48568:                     merkkeinä ovat mm. meteorologia-, geologia- ja metsähankkeet.
48569: 
48570:                     Pakolaisapu
48571:                     Suomen tuki pakolaisille tähtää pakolaisten auttamiseen heidän
48572:                     omassa ympäristössään. Vuonna 1991 pakolaisten avustamiseen
48573:                     käytettiin yhteensä noin 217 miljoonaa markkaa, josta 57 miljoo-
48574:                     naa oli osoitettu avustusjärjestöjen vuoden 1992 ohjelmiin.
48575:                             Pakolaisavusta pääosa kanavoitiin YK:n pakolaisasiain
48576:                     päävaltuutetun toimiston (UNHCR) ohjelmiin eri puolilla maail-
48577:                     maa. Suomi nousi vuonna 1991 yhdeksi UNHCR:n suurimmista
48578:                     rahoittajamaista muiden pohjoismaiden, USA:n,Japanin, Sak-
48579:                     san, Iso-Britannian ja EY:njälkeen. Toisena pakolaisavun pääka-
48580:                     navana käytettiin YK:n palestiinalaispakolaisten avustus- ja työ-
48581:                     elintä, UNRWAa.
48582: 
48583:        PAKOLAISMÄÄRIEN KASVU ALUEITTAIN
48584:                   1976-1990
48585: miljoonaa
48586: 20
48587: 18                                                                     17,3
48588:                                                                       Yhteensä
48589: 16
48590: 14
48591: 12
48592: 10
48593:  8                                                                    Aasia
48594:  6                                                                    ~~
48595:  4                                                                    Etelä-Amerikka
48596:  2
48597:      -;;;;.!!!!!lllfiii;;l!!iiliiiiiiiiiiliiiii~~~~~==~~====~ Eurooppa
48598:                                                               Pohjois-Amerikka
48599:  0 :
48600:                                                                       Oseania
48601:   -76 -77 -78 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90
48602: 
48603: 
48604:                                                                                              95
48605:         Suomi pyrkii mahdollisuuksien mukaan tukemaan pako-
48606: laisongelmien pysyviä ratkaisuja, joista suositeltavin vaihtoehto
48607: on pakolaisten vapaaehtoinen ja turvallinen paluu kotimaahansa.
48608: Vuonna 1991 käynnistyi useita paluumuutto-ohjelmia UNHCR:n
48609: tuella. Suomi tuki Etelä-Mrikan, El Salvadorin, Vietnamin ja
48610: Kambodzhan paluumuuttaja. UNHCR julisti vuoden 1992 vapaa-
48611: ehtoisen paluumuuton vuodeksi.
48612:         Vuoden 1991 pakolaisavun painopistealueet olivat Persi-
48613: anlahden alue (kurdipakolaisten sekä palestiinalaisten hätäapu-
48614: ohjelmat) sekä Mrikan sarven maat. Avustukset kanavoitiin
48615: UNHCR:nja UNRWAn ohella YK:nkatastrofiavun koordinaatto-
48616: rin UNDROn sekä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n
48617: kautta. Mrikan sarven akuuttien pakolaisongelmien hoitamiseen
48618: myönnettiin apua ennen kaikkea Etiopiassa ja Sudanissa oleville
48619: pakolaisille. Muita tärkeitä Suomen pakolaisavun kohteita olivat
48620: edellisvuosien tapaan mosambikilaiset, liberialaiset, vietnamilai-
48621: set sekä Keski-Amerikan maiden pakolaiset.
48622: 
48623: Humanitaarinen tuki demokratiapyrkimyksille
48624: Humanitaarinen tuki demokratiapyrkimyksille oli vuonna 1991
48625:  36 miljoonaa markkaa, mistä 4,5 miljoonaa markkaa o~attiin
48626: vuoden 1992 toimintaan. Mrikan kansalliskongressin (ANC) oh-
48627: jelmia tuettiin opetus- ja terveydenhuoltoalan yhteistyöhankkei-
48628: den, maatalous- ja terveysalan tarvikkeiden sekä päivittäishyödyk-
48629: keiden muodossa. Tukea annettiin myös ANC:n Helsingin tiedo-
48630:  tustoimistolle.
48631:           Vuonna 1991 humanitaarinen tuki EAT:n sisäiselle demo-
48632:  kratisoitumisprosessille kasvoi huomattavasti samalla kun avus-
48633:  tukset EAT:n ulkopuolella toimiville apartheidinvastaisille järjes-
48634:  töille vastaavasti vähenivät. Tukea annettiin EAT:n sisällä toimi-
48635: ville eri alojen kansalaisjärjestöille ja yliopistoille. Huomattavim-
48636:  mat avustukset suunnattiin koulutuso~elmiin. Myös eteläafrikka-
48637: laisten pakolaisten paluumuuttoohjelmaa tuettiin.
48638:           Eteläiseen Mrikkaan ohjattiin tukea myös YK:n rahasto-
48639: jen ja ohjelmien kautta.
48640: 
48641: Tuki ibmisoikeusjäijestöille ja muuhun
48642: humanitaariseen toimintaan
48643: Tuki ihmisoikeusjärjestöille ja muuhun humanitaarisen toimin-
48644: taan oli kokonaisuudessaan 10,5 miljoonaa markkaa vuonna
48645: 1991, mistä noin 1,7 miljoonaa markkaa osoitettiin vuoden 1992
48646: tarkoituksiin. Apua annettiin kansainvälisille ihmisoikeusjärjes-
48647: töille ja ihmisoikeuksia edistäville konferensseille. Avustuksia sai-
48648: vat mm. YK:nvapaaehtoinen ihmisoikeuksia käsittelevä neuvon-
48649: tapalvelurahasto sekä vuonna 1993 Wienissä pidettävän maail-
48650: manlaajuisen YK:n ihmisoikeuskonferenssin kehitysmaiden osan-
48651: ottajien rahasto. Aikaisempien vuosien tapaan myös kansainväli-
48652: nen Punaisen Ristin Komitea sai hallintoavustusta samoin kuin
48653: Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Yhdistysten Kansainväli-
48654: nen Liitto.
48655: 
48656: 
48657:                                                                         97
48658:      9   Tutkimus
48659: 
48660: 
48661:          Tutkimuksella on keskeinen merkitys kehitysyhteistyön suunnit-
48662:          teluun ja toteutukseen sekä kehitysyhteistyötä koskevaan poliitti-
48663:          seen päätöksentekoon tarvittavan tietoperustan vahvistamisessa.
48664:          Tutkimustoiminnan rooli korostuu erityisesti panostettaessa ke-
48665:          hitysyhteistyön laadullisiin tekijöihin. Tutkimus tukee kehitysyh-
48666:          teistyön operatiivisten menetelmien kehittämistä ja instrumentti-
48667:          en valintaa. Lisäksi se tarjoaa tärkeää taustatietoa kohdemaiden
48668:          poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista oloista sekä lisää
48669:          samalla paikallisiin olosuhteisiin liittyvää ymmärtämystä.
48670:                   Hankesuunnitteluohjeistossa korostetaankin tutkimuksen
48671:          merkitystä kahdenvälisten kehitysyhteistyöhankkeiden valmiste-
48672:          lun kiinteänä osana. Kahdenvälisten hankkeiden tutkimuskom-
48673:          ponentit muodostavat määrällisesti suuren osan kehitysyhteistyön
48674:          tutkimustoiminnasta.
48675:                   Kehitysyhteistyövaroin rahoitetaan lisäksi huomattava osa
48676:          suomalaisesta yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavasta ke-
48677:          hitysmaatutkimuksesta. Osa tutkimukseen varatuista määrära-
48678:          hoista kanavoidaan Suomen Akatemian kautta ulkoasiainminis-
48679:          teriön ja Akatemian välillä vuonna 1990 solmitun toimeksianto-
48680:          sopimuksen perusteella.
48681:                   Kertomusvuonna kehitysyhteistyöosastolla toimi sisäinen
48682:          tutkimustyöryhmä, jonka tavoitteena oli luoda osaston tutkimus-
48683:          politiikan uusia linjanvetoja ja selkeyttää samalla kehitysyhteistyö-
48684:          osaston ja Suomen Akatemian välistä työnjakoa. Uusien periaat-
48685:          teiden mukaan kehitysyhteistyöosasto hallinnoi osaston omista
48686:          toiminnallisista tarpeista syntyvää tutkimusta, kun taas Akatemia
48687:          vastaa kehitysteoreettisen ja yleistä kehitysmaatietoutta lisäävän
48688:          tutkimuksen hallinnoimisesta. Akatemian kautta kanavoituu
48689:          myös rahoitus suomalaisten kehitysmaatutkijoiden kouluttami-
48690:          seksi.
48691:                   Yksi tutkimustoiminnan tärkeä tavoite on kehitysmaiden
48692:          omien tutkimusvalmiuksien vahvistaminen. Tähän pyritään mm.
48693:          tukemalla kehitysmaiden omia alueellisia tutkimuslaitoksia ja tie-
48694:          dejärjestöjä. Erityisesti ei-hallitustenvälisillä yksityisillä tutkimus-
48695:          laitoksilla ja tiedejärjestöillä saattaa olla merkittävä rooli kehitys-
48696:          kysymyksiä itsenäisesti ja riippumattomasti tarkastelevina insti-
48697:          tuutioina.
48698:                   Kertomusvuonna tuettiin mm. Hararessa toimivaa SAPESia
48699:          (Southern Mrica Political Economy Series),jonka tehtävänä on
48700:          edistää yhteiskuntatieteiden alan tutkimusta, sekä opetus- ja kus-
48701:          tannustoimintaa eteläisessä Mrikassa. Samoin on tuettu Third
48702:          World Forum -nimisen kehitysmaiden tutkijoiden yhteistyöjärjes-
48703:          tön Mrikan toimistoa. Kehitysmaiden oman tutkimuskapasitee-
48704: 
48705: 
48706: 
48707: 98
48708: tin kehittämiseen tähtää myös yhteistyö suomalaisten ja kehitys-
48709: maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Lisäksi tutkimus-
48710: hankkeissa on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota paikalli-
48711: sen tutkijapanoksen rooliin samoin kuin tutkimustulosten tehok-
48712: kaaseen levittämiseen. Kehitysyhteistyön tutkimusvaroin on kehi-
48713: tysmaiden omien instituutioiden lisäksi avustettu myös eräiden
48714: Euroopassa toimivien tutkimuslaitosten ja tiedejärjestöjen
48715: toimintaa. Suomi on tukenut mm. Uppsalassa toimivaa Pohjois-
48716: maista Mrikka-instituuttia, OECD:n kehityskeskuksen kehitysmai-
48717: den maatalouden makrotaloudellisia vuorovaikutussuhteita kos-
48718: kevaa tutkimusta sekä Amsterdamissa toimivan, kehityskriittisen
48719: Transnational Institute'n kehitysmaiden velkakriisiä koskevaa tut-
48720: kimushanketta.
48721:         Tutkimustoiminnan piiriin kuuluu lisäksi tuki eräille hal-
48722: litustenvälisille, YK-järjestelmään kuuluville tutkimuslaitoksille.
48723: Suomi on kertomusvuonna tukenut mm. kansainvälisen maatalo-
48724: ustutkimuksen konsultatiiviryhmän CGIARin piiriin kuuluvia lai-
48725: toksia, YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitosta UNRISDia ja
48726: sekä Helsingissä toimivaa Taloudellisen kehitysmaatutkimuksen
48727: instituuttia WIDERia. WIDERissa on rahoitettu tutkimushanket-
48728: ta,joka selvittää ns. siirtymävaiheen talouksien kokemusten sovel-
48729: lettavuutta kehitysmaihin.
48730: 
48731: 
48732: 
48733: 
48734:                                                                       99
48735: 100
48736: KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN MAAKOHTAISET MAKSATUKSET 1991
48737: (1000 MK)
48738:                                                             UM:n KYO:n hallinnoimasta lahjamuotoisesta avusta
48739:                         Kokonais-        josta   Luottoa    Hanke- Kansalais-   Humani- Korkotuki Prosenttia
48740:                        maksatukset      lahjaa             yhteistyö jäJjestöt   taarinen    ja vienti-  kahden-
48741:                                                                                       apu       takuu-   välisestä
48742:                                                                                            korvaukset yhteistyöstä
48743: 
48744: EUROOPPA
48745: YHTEENSÄ                   71717       76 941    -5 224         42         322       5177                    3,03
48746: Albania                     2 567       2 567                                        2 000                   0,11
48747: Jugoslavia                 31 705       31705                                        3 177                   1,34
48748: Kreikka                        50          50                                                                0,00
48749: Portugali                    -108          50      -158                                                      0,00
48750: Turkki                     37 504      42 570    -5 067         42         322                               1,58
48751: AFRIKKA
48752: YHTEENSÄ                 1189 203    1146 146    43057     776 970      76202      184435      35594        50,23
48753: Saharan pohjoispuol.
48754: Mrikka yhteensä            92 227      93627     -1400      59346          597       2 213     26573           3,9
48755: Algeria                     1658        1 658                               25                               0,07
48756: Egypti                     86689       86689                59346          497                 25 000        3,66
48757: Libya                       2 213       2 213                                        2 213                   0,09
48758: Marokko                     2992        2 992                                                    1573        0,13
48759: Tunisia                    -1400                 -1400                                                      -0,06
48760: Alueellinen                    75          75                               75                               0,00
48761: Saharan eteläpuol.
48762: Mrikka yhteensä          1085 634    1 041177    44457     707 973      74123      182 012       9 021      45,86
48763: Angola                      5 820       5 820                              721       4750                    0,25
48764: Benin                         233         233                                                                0,01
48765: Botswana                    8408        8 408                7 001       1407                                0,36
48766: Burkina Faso                  217         217                                         100                    0,01
48767: Djibouti                      500         500                                         500                    0,02
48768: Etiopia                    73 918      73 918               11 980      11613       46200        2 842       3,12
48769: Gambia                      3 087       3087                                55                               0,13
48770: Ghana                       9 078       9 078                            1003        1 062                   0,38
48771: Guinea                      2445        2 445                              149       2063                    0,10
48772: Kamerun                     1670          599     1072                     465          17                   0,07
48773: Kenia                     137 955     140 705    -2 750    128 689       5 295       2 500       4028        5,83
48774: Lesotho                     1840        1840                 1 518          89                               0,08
48775: Liberia                     5 400       5 400                                        4000                    0,23
48776: Malawi                     22 890      22890                               640      22 250                   0,97
48777: Mali                          117         117                                                                0,00
48778: Mauritius                   1 188       1 188                    5                               1 183       0,05
48779: Mosambik                   97 661      97 661               87 223       2 530       7 560                   4,13
48780: Namibia                    70908       70908                53 069      17 551                               3,00
48781: Niger                       1850        1850                             l 750        100                    0,08
48782: Nigeria                     3 053       3053                    10         485         17                    0,13
48783: Norsunluurannikko           2 063       2 063                                        2063                    0,09
48784: Ruanda                        676         676                             176         500                    0,03
48785: Sambia                    102 614     102 614               98 025       4569                                4,33
48786: Senegal                     8 228       8 446      -218      2 909       4570                     968        0,35
48787: Sierra Leone                2 209       2 209                              30        2 062                   0,09
48788: Somalia                    59005       59 005                2 452                  19 445                   2,49
48789: Sudan                      61503       61 775      -271     23 055        300       37 700                   2,60
48790: Swasimaa                      240         240                             240                                O,ol
48791: Tansania                  164 053     163 610       444    144 638      11286                                6,93
48792: Tsad                          116         116                                          116                   0,00
48793: Uganda                      5 991       5 991                            4 742       1 132                   0,25
48794: Zaire                       5165        5 165                              500                               0,22
48795: Zimbabwe                   47 422       1 241    46181         123       1 118                               2,00
48796: Alueellinen               178 111     178 111              147 276       2 839      27 875                   7,52
48797: Mrikka alueellinen         11343       11343                 9 651       1482          210                   0,48
48798: 
48799: 
48800: 
48801: 
48802:                                                                                                              101
48803:                                                            UM:n KYO:n hallinnoimasta lahjamuotoisesta avusta
48804:                         Kokonais-       josta   Luottoa    Hanke- Kausalais-   Humani- Korkotuki Prosenttia
48805:                        maksatukset     lahjaa             yhteistyö jäljestöt   taarinen    ja vienti-   kahden-
48806:                                                                                      apu       takuu-   välisestä
48807:                                                                                           korvaukset yhteistyöstä
48808: 
48809: 
48810: AMERIKKA
48811: YIITEENSÄ                 171658     172 552      -894    132 131      14126       13 720       4905        7,25
48812: Pohjois- ja Keski-
48813: Amerikka yhteensä         132 721    135 992    -3 271    105 963       9 243.      9 550       4905        5,61
48814: Barbados                    -681                  -681                                                     -0,03
48815: Costa Rica                  1 589      1589                                60       1529                    0,07
48816: Dominica                        6          6                    6                                           0,00
48817: El Salvador                 3 173      3173                               624       2 549                   0,13
48818: Guatemala                     275        275                               75         200                   0,01
48819: Haiti                         100        100                                          100                   0,00
48820: Honduras                      180        180                              180                               0,01
48821: Kuuba                       2924       2924                                                                 0,12
48822: Meksiko                     6 760      9350     -2 591       364         694                    4905        0,29
48823: Nicaragua                  99 355     99 355               92109        6926         300                    4,20
48824: Panama                         75         75                                          75                    0,00
48825: Alueellinen                18 965     18 965               13 484         684       4797                    0,80
48826: Etelä-Amerikka
48827: yhteensä                   38907      36530       2 377    26138        4883        4170            0        1,64
48828: Argentiina                    292        292                                                                0,01
48829: Bolivia                       115        115                              115                               0,00
48830: Brasilia                    1 231      1 231                              715                               0,05
48831: Chile                       5 612      5 612                2180        2 302         670                   0,24
48832: Ecuador                      -997        903    -1900        386          518                              -0,04
48833: Kolumbia                      612        612                              560                               0,03
48834: Peru                       30185      25907      4277      22022          365       3 500                   1,28
48835: Uruguay                       308        308                              308                               0,01
48836: Alueellinen                 1550       1550                 1550                                            0,07
48837: Amerikka alueellinen           30         30                   30                                           0,00
48838: AASIA YIITEENSÄ           588 285    553984     34 301    273 569      16429      102 542     45392        24,85
48839: Lähi-Itä yhteensä          98322      98322          0                    815      53960        1913        4,15
48840: Irak                       16113      16113                                         3000                    0,68
48841: Iran                       23 263     23 263                              130                               0,98
48842: Jemen                         117        117                                                                0,00
48843: Jordania                    3 492      3 492                              560                   1913        0,15
48844: Kuwait                        256        256                                                                0,01
48845: Libanon                     1 601      1 601                               85                               0,07
48846: Saudi Arabia                  149        149                                                                0,01
48847: Syyria                      1516       1516                                                                 0,06
48848: Alueellinen                51816      51 816                               40      50960                    2,19
48849: Etelä-Aasia yhteensä      237977     228332      9645     180 250      11880       16186        5 514      10,05
48850: Mganistan                   9 208      9208                             1222        7986                    0,39
48851: Bangladesh                 63873      63873                47 578       4027        4200                    2,70
48852: Bhutan                        900        900                  500        400                                0,04
48853: Intia                      14955       5 311     9645                   1402                    1149        0,63
48854: Myanmar                    13 002     13 002               12 982                                           0,55
48855: Nepal                      72 749     72 749               69 829       2 084                               3,07
48856: Pakistan                    8 491      8 491                   56       2 320                   4365        0,36
48857: Sri Lanka                  54800      54800                49305          425       4000                    2,31
48858: Kauko-Itä yhteensä        228 325    203 670    24656      69659        3734       32 396     37965         9,64
48859: Filippiinit                 4385       4385                 3000          851         500         34        0,19
48860: HongKong                      322        322                              322                               0,01
48861: Indonesia                  12 442      8191      4 251      7262          329                               0,53
48862: Kambodza                   12 770     12 770                              120      12 650                   0,54
48863: Kiina                      51180      40 314    10866       2 280                   1200      28102         2,16
48864: 
48865: 
48866: 
48867: 
48868: 102
48869:                                                                    UM:n KYO:n hallinnoimasta lahjamuotoisesta avusta
48870:                            Kokonais-           josta   Luottoa     Hanke-     Kansalais-    Humaui-     Korkotuki Prosenttia
48871:                           maksatukset         lahjaa              yhteistyö    jiiljestöt   taarinen     ja vienti-   kahden-
48872:                                                                                                  apu        takuu-   välisestä
48873:                                                                                                        korvaukset yhteistyöstä
48874: 
48875: 
48876: 
48877: Korean tasavalta                    630        630                                                                       0,03
48878: Malesia                          37692       29939      7 753                       170                     1944         1,59
48879: Mongoiia                          1004        1004                     146                      400          378         0,04
48880: Singapore                         2 000                 2 000                                                            0,08
48881: Thaimaa                          15 548      15 762     -214        3 837         1 539       2 021        7 507         0,66
48882: Vietnam                          74260       74260                 49445                      3 625                      3,14
48883: Alueellinen                      16 092      16092                  3 689           403      12 000                      0,68
48884: Aasia alueellinen                23660       23660                  23660                                                1,00
48885: OSEANIA YHTEENSÄ                   1622        1622         0        1320           185                         0        0,07
48886: Fiji                               1320        1 320                 1320                                                0,06
48887: Papua-Uusi Guinea                   302          302                                185                                  0,01
48888: 
48889: MAITfAIN
48890: JAKAMATON                       210 277     210 146       132     143 855        25 718      28410                       8,88
48891: 
48892: Yhteensä                       2 232 763   2 161 391   71 371    1 327 887     132 982      334 284       85 891        94,31
48893: 
48894: MUU KAHDENVÄLINEN
48895: KEHI'IYSYHTEIS'IYÖ              134 657     134 657                                                                      5,69
48896: 
48897: josta
48898: Kehitysmaatiedotus                7 679
48899:  Hallintokustannukset
48900:  kaikkiaan                      100 278
48901: -josta UM/KYO:n osuus            88325
48902: 
48903: Muu valtionhallinto              26 700
48904: 
48905: KAHDENVÄLINEN
48906: KEHI'IYSYHTEIS'IYÖ             2 367 420   2 296 048   71 371    1 327 887     132 982      334 284       85 891       100,00
48907: YHTEENSÄ                              1)                   2)                         3)
48908: 
48909: 1) Kokonaismaksatuksissa ovat mukana UM:nkehitysyhteistyöosaston kautta maksettujen hankeyhteistyön, kansalaisjärjes-
48910: töjen tuen, humanitaarisen avun, korkotuen ja vientitakuukorvausten lisäksi muujulkisen sektorin kehitysyhteistyö,josta
48911: huomattavimmat ovat (1000 mk)
48912: 
48913: Pakolaisten vastaanottamisen
48914: kokonaiskulut
48915: {STM, OPM, SM ja YM)         212 886
48916: 
48917: OPM:n hallinnonalan muut
48918: kehitysyhteistyömenot            11 471
48919: 
48920: UM:n KPO:n sekä KTM:n
48921: alainen TTT-yhteistyö            12 163
48922: 
48923: FINNFUNDin osakesijoitukset
48924: ja ennakkomaksut           50 372
48925: 
48926: 2) Luotot ilmoitetaan nettomääränä
48927: - saadut lyhennykset
48928: yhteensä                     22 318
48929: 
48930: 3) Josta tuki kehitysjoukko-
48931: toimintaan                       21 000
48932: 
48933: 
48934: 
48935: 
48936:                                                                                                                         103
48937: MAAILMAN PAKOLAISET 1991
48938: 
48939: 
48940: 
48941: 
48942:         t:)
48943:        Islanti 35
48944: 
48945: 
48946: 
48947: 
48948:    Senegal 58 nocf"~-L.Q
48949: Norsunluurannikko
48950:          n.100000
48951:       Nigeria 3 780
48952:   Kamerun 46000
48953:       Keski-Afrikan
48954:     tasavalta 3000
48955:        Kongo 3400
48956: 
48957: 
48958: 
48959: 
48960:                      Angola 12 000
48961:                     Botswana 2 700
48962:                     Namibia 40 000
48963:     Etelä•Afrikan tasavalta 200000   ---+--   Malawi 930 000
48964:                                               Sambia 135 500
48965:                                               Mosambik n. 400
48966:                                               Zimbabwe 210000
48967:                                               Swazimaa 68 600
48968:                                               Lesotho 4 000
48969: 
48970: 
48971: 
48972: 
48973:             Lähde: UNHCR
48974:                                                 Kanada 340 000
48975: 
48976: 
48977: 
48978: 
48979:          #
48980: 
48981:      l
48982:                                                 Yhdysvallat 2 350 000
48983: 
48984: 
48985: 
48986: 
48987:            Japani 9300
48988: ,......... Hongkong 52 000
48989: ,......... Thaimaa 400 000
48990: / . . Filippiinit 20 000
48991: ·/Malesia 110000
48992: ~ Indonesia 20 000
48993: 
48994: 
48995: 
48996: 
48997:                          v
48998:                            ~ fl sooo
48999:                                 Uusi-Seelanti
49000: 
49001: 
49002: 
49003: 
49004:                                                                         105
49005:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025